Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2008/2236(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0037/2009

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0037/2009

Keskustelut :

PV 18/02/2009 - 22
CRE 18/02/2009 - 22

Äänestykset :

PV 19/02/2009 - 9.4
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0078

Puheenvuorot
Keskiviikko 18. helmikuuta 2009 - Bryssel EUVL-painos

22. Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen uudelleentarkastelu (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. (EN) Esityslistalla on seuraavana Konrad Szymańskin ulkoasiainvaliokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0037/2009) eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen uudelleentarkastelusta (2008/2236(INI)).

 
  
MPphoto
 

  Konrad Szymański, esittelijä. (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin kovasti osoittaa puheeni myös neuvoston edustajalle, mutta neuvosto päätti olla lähettämättä ketään tähän keskusteluun. Se on mielestäni vahinko ja huono tapa. Minusta puhemiehen pitäisi reagoida tähän.

Nyt menen naapuruusasiaan, josta meidän on myönnettävä ja tiedostettava, että Euroopan unionia ympäröivät maat muuttuvat nopeasti. Sen vuoksi myös naapuruuspolitiikkaa on muutettava. Välimeren unioni on vastauksemme eteläisten maiden tarpeisiin, ja Mustanmeren synergia -aloite vastaa haasteisiin, jotka ovat vain voimistuneet Euroopan unionin viimeisen laajentumiskierroksen myötä. Itäinen kumppanuus on oikea-aikainen vastaus itäisten naapureidemme odotuksiin.

Voidaksemme täyttää naapuruuspolitiikalle viime vuosina asettamamme tavoitteet, naapurimaidemme kansalaisten on tunnettava todellista poliittista ja taloudellista lähentymistä EU:hun. Tämän vuoksi kiinnitämme suurta huomiota laajan vapaakauppa-alueen perustamiseen ja viisumimaksujen ripeään alentamiseen ehdottamalla lopulliseksi tavoitteeksi viisumivapauden myöntämisen suurelle osalle näistä maista. Energia-alan sisällyttämisestä naapuruuspolitiikan keskeisimpiin tavoitteisiin olisi tehtävä yhteinen tavoite ja yhteinen intressi, ja tämä edellyttää varojemme osoittamista itsenäisten energiansiirtoverkkojen uudistamiseen erityisesti idässä ja etelässä. Vain tällä tavoin voimme edistää poliittista lähentymistä Ukrainaan, Georgiaan, Moldovaan, Armeniaan ja viime kädessä Azerbaidžanin kanssa sekä tulevaisuudessa viiden Keski-Aasian tasavallan kanssa tasapainoisella tavalla.

Naapuruuden itäisestä ulottuvuudesta puhuttaessa törmäämme väistämättä Venäjän kysymykseen ja kumppanuuteemme sen kanssa. Olemme pian neuvottelemassa uudesta sopimuksesta, joten voimme tässä vaiheessa sanoa vain yhden asian: Venäjä on yhteisen naapuruuspolitiikkamme turvallisuushaaste. Venäjää on hyvin vaikeaa nähdä kumppanina turvallisuusasioissa. Tässä tulemme poliittiseen perusongelmaan EU:n laajenemisessa itään. Naapuruuspolitiikka ei tietenkään korvaa unioniin liittymistä, mutta sitä ei voida erottaa eurooppalaisten maiden mahdollisuudesta tulla unionin jäseneksi. Tämän mahdollisuuden puuttuminen heikentäisi merkittävästi ponnistelujamme.

Käytän nyt tilaisuuden hyväkseni kiittääkseni kaikkia ulkoasioista vastaavia poliittisten ryhmien koordinaattoreita, yhteisesittelijöitä sekä ulkoasiainvaliokunnan sihteeristöä, jota ilman emme olisi voineet laatia mietintöä, joka nauttii nyt laajaa tukea, mikä näkyy siinä, että täysistunnossa siihen jätettiin vain hyvin vähän tarkistuksia. Tämä helpottaa merkittävästi huomenna toimitettavaa äänestystä.

 
  
MPphoto
 

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, parlamentti ja neuvosto hyväksyivät kaksi ja puoli vuotta sitten komission ehdotuksen ulkoisten rahoitusvälineiden yksinkertaistamiseksi. Selkeytimme monia eri välineitä, joista yksi oli eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden väline. Tämä on äärimmäisen tärkeä väline, koska se lujittaa ulkoasiain yhteistyötä ja tekee siitä "politiikkakeskeisemmän" kohdistamalla rahoituksemme entistä paremmin elintärkeiden alojen tukemiseen.

Olin hyvilläni lukiessani esittelijä Szymańskin huomioita ja huomatessani, että hänen mielestään eurooppalaisesta naapuruuden ja kumppanuuden välineestä annetun asetuksen säännökset ovat riittäviä ja naapurimaiden kanssa tehtävään yhteistyöhön soveltuvia. Tarkastelumme alustavat havainnot ovat täsmälleen samansuuntaiset.

Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden ohjelmissa tuetaan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoa ja otetaan huomioon EU:n ja sen kumppanuusmaiden tavoitteet. Ohjelmat ovat ikään kuin auttaneet niiden poliittisten ja taloudellisten uudistusten toteutuksessa, johon kannustamme naapuruuspolitiikan välineen avulla. Lisäksi ystävyyskaupunkiohjelmien ja teknisen avun tiedonvaihtotoimiston kaltaiset välineet tarjoavat tukea institutionaaliseen rakentamiseen, lainsäädäntöjen lähentämiseen ja sääntelyn yhdenmukaistamiseen. Alakohtaista ja talousarviotukea käytetään sovittujen uudistusohjelmien edistämiseen. Naapuruuspolitiikan alueellisia näkökohtia ja ulottuvuuksia tuetaan erityisten alueellisten ohjelmien avulla. Useita maita koskeva ohjelma laadittiin kaikille naapurimaille yhteisten näkyvien aloitteiden toteuttamiseksi. Näitä ovat muun muassa Tempus, Erasmus Mundus ja Ciudad. Rajatylittävää yhteistyötä koskeva innovatiivinen aloite on niin ikään käynnistetty onnistuneesti.

Kaikki tämä osoittaa selvästi, että vuonna 2006 aikaan saatu sopu eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevasta asetuksesta antoi meille välineen, jonka ansiosta voimme nyt saada aikaan konkreettisia tuloksia. Parantamisen varaa on silti aina, ja otan aina kiitollisena vastaan ehdotuksia.

Saanen todeta vielä, että mietinnössä korostetaan etupäässä tarvetta kehittää edelleen kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten kuulemismekanismeja, ja näin me jo teemmekin.

Olen myös pannut merkille kehotuksenne tehostaa toimia demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kannalta. Kuten tiedätte, nämä aiheet ovat jo keskeisellä sijalla kumppanuusmaidemme kanssa harjoitettavassa yhteistyössä, ja poliittiset uudistukset ja hyvä hallintotapa ovat naapuruuspolitiikan keskeisiä tavoitteita. Olemme lisäksi kohdentaneet hankkeita oikeuslaitosten lujittamiseksi.

Olkaamme kuitenkin rehellisiä. Koska yhteistyökumppaneillamme on edessään suuria rakenteellisia haasteita, emme voi odottaa, että muutokset tapahtuvat yhdessä yössä, tai, kuten Lord Patten on sanonut: "demokratia ei ole mitään pikakahvia". Tämä pitää mielestäni hyvin paikkansa.

Mietinnössä vaaditaan myös enemmän resursseja. On totta, että resurssien lisääminen parantaa vipuvaikutusta. Kahtena ensimmäisenä vuonna meidän oli käännyttävä useaan otteeseen budjettivallan käyttäjän puoleen pyytääksemme lisää varoja esimerkiksi Palestiinaa ja Georgiaa varten. Näin ollen ehdotimme lisää varoja kunnianhimoista itäistä kumppanuutta varten, josta puhumme pian täällä parlamentissa.

Lopuksi haluan sanoa, että olen erittäin tyytyväinen nähdessäni, että mietinnössä kannatetaan komission tuoretta ehdotusta itäisestä kumppanuudesta, jolla on nähdäksemme hyvin tärkeä monenkeskinen ulottuvuus, kuten on myös Välimeren unionilla ja Mustanmeren strategialla. Toivon, että tuette ja ymmärrätte minua myös tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 

  Danutė Budreikaitė, kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon valmistelija. (LT) Vuonna 2004 toteutetun EU:n laajentumiskierroksen jälkeen perustettu eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden väline koskee nyt 17 maata, joista 15 luokitellaan kehitysmaaksi. Välineessä on mukana EU:n uusia itänaapureita, kuten Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Ukraina, Moldova ja Valko-Venäjä.

Itänaapureidemme turvallisuus ja etenkin Ukrainan ja Valko-Venäjän energiansaantivarmuus ovat myös osa EU:n turvallisuutta. Tämä kävi ilmi Ukrainan ja Venäjän välisessä uuden vuoden kaasukriisissä, josta on jo tullut tapa. Viimekesäinen Georgian sotilaallinen kriisi pakotti meidät kaikki pohtimaan EU:n jäsenvaltioiden energiansaantivarmuutta ja energiariippumattomuuden vaarantumista.

Tässä tilanteessa ehdotan, kuten ennenkin, itäisiä naapureita koskevan Euroeast-kokouksen perustamista, johon Euroopan parlamentti osallistuisi ja joka perustuisi Euromed- ja Eurolat-kokousten periaatteisiin tavoitteen eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen toteuttaminen Itä-Euroopan maissa.

Olen iloinen siitä, että ehdotukseni on hyväksytty myös mietinnössä.

Euroeast antaisi Euroopan parlamentille mahdollisuuden kiinnittää tasapuolisesti huomiota kaikkiin naapureihin ja kehitysmaihin.

 
  
MPphoto
 

  Tunne Kelam, aluekehitysvaliokunnan lausunnon valmistelija. (EN) Arvoisa puhemies, haluan onnitella kollegaani Szymańskia erinomaisesta mietinnöstä. Kannatan aluekehitysvaliokunnan nimissä rajatylittävän yhteistyön sisällyttämistä eurooppalaisesta naapuruuden ja kumppanuuden välineestä annetun asetuksen soveltamisalaan, koska rajatylittävä yhteistyö tarjoaa välineen yhteisten hankkeiden kehittämiseen sekä suhteiden lujittamiseen naapuruuden välineeseen kuuluvien maiden ja EU:n jäsenvaltioiden välillä.

Samalla haluan korostaa tarvetta valvoa säännöllisesti yhteisten toimintaohjelmien hallintoa ja täytäntöönpanoa EU:n rajojen molemmin puolin. Rajatylittävällä yhteistyöllä on tarkoitus edistää yhdennettyä kestävää kehitystä raja-alueilla. Kehotamme komissiota valmistelemaan yksityiskohtaisen katsauksen kaikkiin nykyisellä rahoituskaudella hyväksyttyihin yhteisiin toimintaohjelmiin sekä arvioinnin siitä, miten hankkeiden täytäntöönpanon yhteydessä on noudatettu avoimuuden, tehokkuuden ja kumppanuuden periaatteita. Arvioinnin lisäksi kehotamme komissiota valmistelemaan inventaarion hallintoviranomaisten kohtaamista yleisimmistä ongelmista, jotta ongelmia voitaisiin ratkoa tarkoituksenmukaisin keinoin seuraavalla ohjelmakaudella.

Kehottaisin komissiota myös helpottamaan kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa rajatylittävässä yhteistyössä, jota harjoitetaan yhtäältä Euroopan naapuruuspolitiikan ohjelmien ja hankkeiden välillä ja toisaalta Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen ja jo päättyneen INTERREG III A -yhteisöhankkeen yhteydessä toteutettujen toimien välillä.

Aluekehitysvaliokunta katsoo lopuksi, että Euroopan naapuruuspolitiikan välineen olisi keskityttävä idän ja etelän välisen tasapainoisen strategian löytämiseen siten, että molemmille alueille olisi omat lähestymistapansa.

 
  
MPphoto
 

  Ioannis Kasoulides, PPE-DE-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää esittelijä Szymańskia kattavasta mietinnöstä, joka saa ryhmämme tuen huomisessa äänestyksessä.

Haluan kiittää myös komission jäsentä Benita Ferrero-Waldneria naapuruuden välineen onnistumisesta ja tulevista hankkeista, joita tarvitaan itäisessä kumppanuudessa etenkin itäisiä naapureita ja kumppaneita sekä Mustan meren synergiaa varten. Koska nämä hankkeet ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, jollaisina niitä myös käsitellään esimerkiksi parlamentaarisessa edustajakokouksessa, kuten tehdään Välimeren kumppanuudessa, niitä käsitellään kenties erillisinä myös rahoitusta suunniteltaessa.

Olen huomaavinani jäsenissä jonkinasteista kilpailua, tai pikemminkin levottomuutta. Olemme juuri todenneet, ettei rahoituksessa saa suosia yhtä hanketta toisen kustannuksella. Näin ei tule tapahtumaan. Tiedämme vallan hyvin, että esimerkiksi Välimeren unioni, itäinen kumppanuus ja Mustanmeren synergia ovat koko unionin etujen mukaisia hankkeita. Euroopan unioniin pyrkiville maille ei voida kerta toisensa jälkeen todeta näiden hankkeiden olevan jäsenyyden vaihtoehto, kuten jotkut pelkäävät.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Manuel António dos SANTOS

 
  
MPphoto
 

  Maria Eleni Koppa, PSE-ryhmän puolesta.(EL) Arvoisa puhemies, naapuruuden ja kumppanuuden välinettä on syytä tarkistaa nykyisten yksinkertaisten menettelyjen varmistamiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi. Euroopan naapuruuspolitiikan perustana on luottamuksen ilmapiirin synnyttäminen Euroopan unionin välittömässä läheisyydessä.

Talouskasvun voimistuminen ja vakauden lisääntyminen kaikissa naapurimaissa on kaikkien etujen mukaista sekä idässä että Välimeren alueella. Kullekin maalle ominaiset kriteerit ja lähestymistavat on kuitenkin syytä määritellä muun muassa sen mukaan, mitkä ovat maiden poliittiset prioriteetit ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltion ja vähemmistöjen oikeuksien kannalta. Myös yhteisön tuen on saavutettava kaikki kansalaisryhmät. Siten naapuruuden välineen resursseja on lisättävä oikein.

Näiden kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että Itä-Euroopan maille ja Välimeren maille osoitettava rahoitus on painotettava tasapuolisesti vuosia 2007–2013 koskevan rahoituskehyksen vaatimusten mukaisesti. Barcelonan prosessia on syytä täydentää Euroopan naapuruuspolitiikalla, ja tavoitteet on määriteltävä selkeästi.

Erityisesti nyt, kun talouskriisi koettelee kaikkia naapuruuden välinettä hyödyntäviä maita, on tehtävä selväksi, että Euroopan unioni tukee kriisistä selviämistä rahoitustuella. Siksi Euroopan komission olisi syytä julkistaa tätä kysymystä koskevat arviot.

Lopuksi haluan sanoa muutaman sanan Mustanmeren synergiasta. Mustanmeren alue on sisällytettävä Euroopan naapuruuspolitiikkaan. Euroopan unionin Välimeren alueen yhteistyöhön osoittamalla tuella on voitava saada aikaan konkreettisia tuloksia tietyillä ensisijaisilla aloilla, kuten energia-alalla, liikenteessä, maahanmuuttoasioissa ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.

 
  
MPphoto
 

  Metin Kazak, ALDE-ryhmän puolesta.(FR) Arvoisa puhemies, annan täyden tukeni Szymańskin mietinnölle ja etenkin ehdotukselle lisätä eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineelle suunnattua rahoitusta. Meidän on sitouduttava entistä lujemmin naapurimaihimme etenkin niiden kolmen kriisin takia, jotka ovat puhjenneet puolen vuoden aikana Gazassa, Ukrainassa ja Georgiassa.

Ulkoasiainvaliokunta on hyväksynyt suuren joukon ryhmämme ehdottamia tarkistuksia, myös ne 11 tarkistusta, jotka esitin varjoesittelijän ominaisuudessa. Nyt haluan kuitenkin jättää kaksi muuta tarkistusta ALDE-ryhmän puolesta.

Vaikka kannatan ajatusta lisätä yhteistyötä Turkin ja Venäjän kanssa tiettyjen kriisien ratkaisemiseksi ja Mustanmeren valtioiden välisten yhteyksien lujittamiseksi, 39 kohdan sanamuoto saattaa aiheuttaa sekaannusta. Välimeren alueen yhteistyötä harjoitetaan neljällä eri tasolla: jäsenvaltioiden, ehdokasvaltioiden, Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden sekä Venäjän kanssa strategisen kumppanuuden yhteydessä.

Ehdokasvaltiona Turkki ei ota osaa Euroopan naapuruuspolitiikkaan vaan hyötyy liittymistä edeltävästä tukivälineestä eikä niinkään naapuruuden välineestä. Sen vuoksi naapuruuspolitiikka ei ole tarkoituksenmukainen perusta Turkin kanssa harjoitettavalle yhteistyölle.

Mustanmeren valtioiden kanssa harjoitettavaa yhteistyötä varten on jo olemassa välineitä. Voisimme yrittää luoda yhteyksiä näihin alueellisiin aloitteisiin synergian lisäämiseksi sen sijaan, että kartoitamme uusia yhteistyön muotoja.

Toinen tarkistus koskee synergiakysymystä. Mietinnön 44 kohdassa mainitaan vain Ukraina ja Moldova, vaikka useimmat naapurimaistamme ovat tärkeitä energianlähteinä tai kauttakulkumaina. Tarkoitan erityisesti Georgiaa ja Azerbaidžania, joiden merkitys kasvaa tammikuussa pidetyssä kansainvälisessä konferenssissa aiheena olleen Nabucco-hankkeen käynnistymisen myötä. Energia-alan toimenpiteiden olisi siten katettava mielestäni kaikki naapurimaamme.

 
  
MPphoto
 

  Hanna Foltyn-Kubicka, UEN-ryhmän puolesta. (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan naapuruuspolitiikka kehitettiin naapuruusohjelmaan kuuluvien maiden integroimiseksi Euroopan unionin rakenteisiin. Tämä käsittää tiiviin yhteistyön taloudessa, kulttuurissa ja politiikassa tasapuolisesti kaikkien maiden kanssa mitään maata suosimatta. Siten on vaikea ymmärtää eroja Välimeren maille ja itäisille valtioille jaettavassa rahoituksessa, kun itäiset maat jäävät vähemmälle.

Ajatusta Euroopan naapuruuspolitiikan eriyttämisestä alueiden perusteella voidaan perustella ongelmien erilaisuudella. Se ei kuitenkaan voi olla perusteena rahoituksen epätasaisuudelle. Erityisen huono peruste se on yhden naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvan maan eli Georgian kohdalla maan hiljattain kokeman kriisin vuoksi. Etenkin Georgian kansalaiset tarvitsevat nyt apuamme ja tunnetta siitä, että heitä kohdellaan samalla tavoin kuin muita Euroopan unionin kanssa yhteistyötä harjoittavien maiden kansalaisia.

Toinen naapuruuspolitiikan keskeisistä tavoitteista on energiansaannin varmuus. Euroopan nykyinen kriisi on kuitenkin selkeä osoitus naapuruuspolitiikan puitteissa harjoitettavan yhteistyön periaatteiden epäjohdonmukaisuudesta. Kriisi on eittämättä osoittanut tarpeen tunnistaa naapuruuspolitiikan yhteydessä toteutettavat toimet sekä tarpeen lujittaa energia-alaa osana itäistä kumppanuutta. Olen iloinen, että Euroopan komissio on tunnistanut ongelman ja haluaa ottaa käyttöön tällaisen politiikan.

 
  
MPphoto
 

  Cem Özdemir, Verts/ALE-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, minäkin haluan onnitella esittelijä Szymańskia erinomaisesta mietinnöstä. Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden väline voi olla tehokas väline vain, jos se tarjoaa kannustimia demokraattisen uudistuksen toteuttamiseen sekä edistää kestävää, ekologista ja tasapuolista kehitystä.

Välineen tehokkuuden arviointi edellyttää, että kaikkia Euroopan naapuruuspolitiikkaan liittyviä toimintasuunnitelmia varten määritetään selkeät, erityiset ja mitattavissa olevat tavoitteet. Me Verts/ALE-ryhmässä vetoamme erityisesti siihen, että kaikki Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmiin liittyvät ihmisoikeusvälineet olisivat yhtenäisiä ja että eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen avulla edistettävistä oikeudenkäyttöä koskevista hankkeista laadittaisin perusteellinen arvio.

Mietinnössä korostetaan oikeutetusti myös erästä toista tärkeää asiaa eli kansalaisyhteiskunnan saamista entistä paremmin mukaan naapuruuden välineen suunnitteluun ja valvontaan. Georgian sota kesällä 2008 teki selväksi, ettei Euroopan unioni ole toistaiseksi kehittänyt ja pannut täytäntöön kestävää konfliktinratkaisupolitiikkaa Kaukasusta varten.

Lukkiutuneet konfliktit, kuten Vuoristo-Karabahin konflikti, jarruttavat yhä naapuruuspolitiikan kehittämistä Etelä-Kaukasuksen alueella. Kehotammekin neuvostoa toimimaan entistä aktiivisemmin konfliktien ratkaisussa. Naapuruuden väline antaa Euroopan unionille mahdollisuuden toimia aktiivisesti lähiympäristössään demokraattisen uudistuksen ja kestävän kehityksen eteenpäin viemiseksi.

Euroopan unionin on etenkin oman uskottavuutensa tähden syytä ottaa kolmansien maiden kanssa tehtäviin sopimuksiin sisältyvät demokratia- ja ihmisoikeuslausekkeet vakavasti sekä ryhdyttävä asianmukaisiin ihannetapauksessa myönteisiin mutta tarvittaessa myös kielteisiin. toimiin.

 
  
MPphoto
 

  Zbigniew Zaleski (PPE-DE).(PL) Arvoisa puhemies, kiitän kollegaamme Szymańskia hyvästä mietinnöstä ja haluan omaltakin osaltani pohtia sitä, miksi naapuruuspolitiikkaa on meille niin kovin tärkeä. Pohdinta vaatii vastausta. Se on tärkeää ensinnäkin siksi, ettei Euroopan unioni eikä Eurooppa ole mikään erillinen saareke. EU on osa Eurooppaa, mikä on tärkeä asia varsinkin, kun haluamme kunnianhimoisesti "viedä" arvojamme ja ideoitamme sekä kokemuksiamme muihin maihin.

Liikennettä, energiaa, vapaata kauppaa ja kauppavaihtoa koskevien laaja-alaisten päätösten ohella on olemassa myös pienimuotoisempia mutta silti hyvin tärkeitä asioita, kuten koulutus ja tiede- ja kulttuurivaihto sekä ennen kaikkea henkilökohtaiset kontaktit. Miellän Euroopan unionin perhekokonaisuudeksi, jonka jäsenet kommunikoivat keskenään. Eurooppa on vahva (ainakin näin minä näen asian) silloin, kun kaikilla sen jäsenillä on oma roolinsa, jonka he voivat myös täyttää, ja perheeseen kuuluvat paitsi EU:n jäsenvaltiot myös sen naapurit.

Arvoisa komission jäsen, olemme tähän päivään mennessä käsittääkseni saaneet mielenkiintoisen Euromed-rakenteen kehittämisen suurelta osin päätökseen. Annamme tälle rakenteelle paljon rahaa, ehkä jopa liikaakin, kuten UEN-ryhmän kollega totesi, joten nyt meidän on syytä lujittaa Euroeast-käsitettä. Tämä on hyvin tärkeää, enkä usko kenenkään epäilevän tuoreen energiakriisin jälkeen tämän ulottuvuuden suurta merkitystä meille. Kyse on yhteisön alueellisesta ohjelmasta, jota on syytä tukea mutta, mutta se vaatii valitettavasti myös rahallista tukea. Sitä varten on varattava tarpeeksi varoja. Teemme hyviä päätöksiä, jotka pannaan yhdessä täytäntöön jäsenvaltioissa ja naapurimaissa yhteisten hankkeiden yhteydessä.

 
  
MPphoto
 

  Aloyzas Sakalas (PSE).(EN) Arvoisa puhemies, vuonna 2008 Euroopan naapuruuspolitiikan yhteydessä käynnistettiin useita uusia alueellisia aloitteita. Vaikka rahoitusväline suunniteltiin vuonna 2006, se osoittautui riittävän tehokkaaksi välineeksi, koska se oli suunnattu kohti tulevaisuutta.

EU on päättänyt lujittaa monenvälistä ja alueellista yhteistyötä naapurimaidensa kanssa ja myös naapurimaiden välistä yhteistyötä. Naapuruuspolitiikan väline antaa jo nyt EU:lle mahdollisuuden saada yhteisrahoitusta myös muilta kansainvälisiltä järjestöiltä sekä harjoittaa yhteistyötä muiden monenvälisten järjestöjen kanssa lähiympäristössään. Hyödyntäkäämme aktiivisesti nämä mahdollisuudet.

Toinen huomioni koskee määrärahojen jakoa Välimeren etelä- ja itärannikon naapuriemme ja itänaapuriemme välillä. Kyse on viime kädessä EU:n politiikan uskottavuudesta. EU:n on siten pidettävä kiinni sitoumuksistaan ja säilytettävä määrärahojen maantieteellinen jakauma vuosia 2007–2013 koskevien rahoitusnäkymien mukaisesti.

Eri kumppanuusmaille osoittavien määrärahojen määrässä on toinenkin suuri kuilu. Tarkoitan eroa määrärahoissa, jotka käytetään tulevissa demokratioissa oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksiin liittyviin ohjelmiin. Vuosien 2007 ja 2010 välisenä aikana 21 prosenttia itänaapureille myönnetystä kokonaisrahoituksesta käytetään demokraattisen kehityksen tukemiseen, mutta eteläisille maille tarkoitettu osuus on vain viisi prosenttia kokonaisrahoituksesta. Pyydän komissiota ottamaan tämän epäkohdan huomioon.

 
  
MPphoto
 

  Grażyna Staniszewska (ALDE).(PL) Arvoisa puhemies, Välimeren alueelle ja eurooppalaisen naapuruuden välineeseen liittyvälle itäiselle kumppanuudelle suunnattujen rahoitusaloitteiden toteuttaminen ei saa tapahtua minkään alueen kustannuksella, kuten nykyään tapahtuu. Tärkeää on ottaa huomioon sekä itäisten että eteläisten kumppanuusmaiden erityispiirteet.

Viimeaikaiset geopoliittiset tapahtumat, joissa itänaapurimme ovat olleet mukana, ovat osoittaneet selkeän tarpeen myös Euroopan naapuruuspolitiikan mukauttamisesta niin, että se vastaa entistä paremmin eri alueiden tarpeita. Ukraina on hyvä esimerkki. Euroopan unionin suurimmalle itänaapurille olisi tarjottava itäisen kumppanuuden yhteydessä erityisiä kannustimia ja etuuksia, jotka motivoivat maita, joilla on eurooppalaisia tavoitteita. Tämän lisäksi olisi tärkeää myös jouduttaa vapaakauppa-alueen luomista sekä saattaa päätökseen viisumivapautta koskevat neuvottelut Ukrainan kanssa.

Euroopan naapuruuspolitiikka ei pidä sisällään pelkästään hallitusten tai kansallisten poliitikkojen toimintaa. Sen vuoksi olen iloinen siitä, että mietinnössä on korostettu tarvetta lisätä kansalaisten ja paikallisviranomaisten osallistumista naapuruuspolitiikan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. On myös syytä muistaa, että voidaksemme varmistaa hyvän, tehokkaan ja kaikkia osapuolia hyödyttävän yhteistyön naapurimaidemme kanssa, on äärimmäisen tärkeää ja hyödyllistä vaihtaa tietoja kokemuksista ja hyvistä käytänteistä sekä koulutusaloitteista, kuten naapurimaiden kielten opetusohjelmista.

 
  
MPphoto
 

  Pierre Pribetich (PSE).(FR) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kiittämällä kollegaani Szymańskia tasapainoisesta mietinnöstä, joka koskee eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen uudelleentarkastelua.

On syytä muistaa, että mietinnön tärkein tavoite on välttää uusien erojen tai pahimmassa tapauksessa jakojen syntyminen laajentuneen Euroopan unionin ja sen lähinaapureiden välillä, sekä myös vahvistaa kyseisen alueen vakautta ja turvallisuutta kokonaisuutena.

Rauhanomaisten olojen luominen on usein toistettu tavoite, mutta sen tiellä on usein vihamielisyyden ja suvaitsemattomuuden sävyttämä todellisuus. Näin ollen Euroopan kansainvälinen ja geopoliittinen asema on osittain kiinni siitä, kuinka naapuruuspolitiikka toimii käytännössä.

Kuinka naapuruuden ja kumppanuuden välinettä voidaan tarkistaa tehokkaasti? Vastaus voidaan kiteyttää yhteen sanaan: kunnianhimoon.

Kunnianhimoa tarvitaankin vuoropuheluissa kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten kanssa, jotta voidaan lisätä heidän osallistumistaan tämän välineen suunnitteluun ja täytäntöönpanon valvontaan.

Kunnianhimoa tarvitaan myös avustuksissa, joilla pyritään parantamaan naapurimaiden hallinnollisia, paikallisia ja alueellisia valmiuksia sekä edistämään kansalaisyhteiskunnan vaihto-ohjelmia.

Kunnianhimoa tarvitaan demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kehittämisessä.

Talousarviotukea myönnettäessä on kuitenkin toteutettava valintaprosessi, jotta tukea saavat vain maat, jotka kykenevät hyödyntämään sen. Valintaprosessissa on sovellettava maakohtaista lähestymistapaa poliittisia ehtoja asettamalla, eikä myöskään politiikan arvioinnin parantamista pidä unohtaa. Lisäksi on välttämätöntä selkiyttää Euroopan naapuruuspolitiikan (joka on puitepolitiikkaa mitä suurimmassa määrin) sekä Mustanmeren synergian, Välimeren unionin ja itäisen kumppanuuden kaltaisten alueellisten aloitteiden välistä suhdetta.

Politiikan rajoittaminen mahdollisimman rajatulle maantieteelliselle alueelle saattaa johtaa siihen, että Euroopan unioni kadottaa suunnan ja avoimuuden, jota se haluaa noudattaa naapuruuspolitiikkaa harjoittaessaan.

Tämä on se hinta, jonka maksamme unionin koheesion ja synkronoinnin tehostamisesta, ja siten budjettimäärärahat osoitetaan kattavasti haluttuihin kohteisiin, jolloin Euroopan unioni voi lopultakin täyttää tehtävänsä vakauden keskipisteenä.

 
  
MPphoto
 

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE).(RO) Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline on edistänyt merkittävästi Euroopan unionin ja sen naapurimaiden välisten suhteiden kehittämistä.

Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineestä myönnettyjen varojen ohella rahoitusvaihtoehtona on myös naapuruuspolitiikan investointiväline, johon EU:n jäsenvaltiot voivat osallistua tekemällä lahjoituksia. Tiedämme, että eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineelle osoitettu rahoitus ei riitä täyttämään kunnianhimoisia tavoitteita.

Kehotammekin Euroopan komissiota harkitsemaan tulevaisuudessa varojen lisäämistä tälle välineelle erityisesti silloin, kun myös muut aloitteet, kuten Mustanmeren synergia, tarvitsevat riittävää rahoitustukea. Romania on aina korostanut ja korostaa vastakin Mustanmeren alueen merkitystä Euroopan unionille niiden selkeiden mahdollisuuksien vuoksi, joita alue voi tarjota vakaudessa, talouskehityksessä, energiansaantivarmuudessa, kansalaisten turvallisuudessa ja ympäristönsuojelussa.

 
  
MPphoto
 

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE).(RO) Eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä voidaan hyödyntää ja sitä on hyödynnettävä entistä paremmin Mustanmeren alueella. Mustanmeren alueen synergia on mielestäni myönteinen asia, mutta minusta alueella on erityinen geostrateginen merkitys, minkä vuoksi se tarvitsee entistä jäsennellymmän yhteistyökehyksen, joka perustuu yhtä laaja-alaiseen malliin kuin pohjoismainen yhteistyö tai Välimeren unioni.

Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineellä olisi voitava edistää nykyistä paremmin sekä Euroopan unionin ja Mustanmeren että unionin ja Moldovan tasavallan ja Ukrainan välisten liikenneyhteyksien kehittämistä. Romania haluaa lisätä Romanian ja Moldovan tasavallan kaupunkien välisten yhteistyöohjelmien kehittämistä. Kannatan kaupunkien välisen vuoropuhelun kehittämiseen kannustavan Ciudad-ohjelman käynnistämistä.

Yhteisön satamien rakentaminen Mustallemerelle, nesteytetyn kaasun asemien rakentaminen sekä Mustanmeren alueen valtioiden ja EU:n jäsenvaltioiden välisten rautatie- ja maantieyhteyksien kehittäminen ovat ensisijaisia tavoitteita, joihin naapuruuden välinettä on käytettävä. Lisäksi välinettä on mielestäni hyödynnettävä energia-alan yhteistyössä sekä sähkön siirron Länsi-Balkanin alueelle mahdollistavan infrastruktuurin laajentamiseksi ja integroimiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Olen pahoillani Alexandru Nazaren puolesta, kun emme antaneet hänelle puhemiehistön virheen vuoksi puheenvuoroa tavanomaisena aikana, vaikka hänen nimensä oli listalla. Annan hänelle puheenvuoron "catch the eye" -menettelyn jälkeen.

 
  
MPphoto
 

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN).(PL) Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää tässä keskustelussa huomion kolmeen asiaan. Ensimmäinen on se, että on tärkeää säilyttää EU:n talousarviosta otettavan rahoitusavun maantieteellinen jakauma Välimeren maiden ja Itä-Euroopan maiden välillä vuosia 2007–2013 koskevien rahoitusnäkymien mukaisesti. Lisäksi on tärkeää jatkaa tuen antamista näille maille Euroopan investointipankin lainojen muodossa. Näille maille myönnettävien lainojen yläraja kaudella 2007–2013 on EIP:n arvion mukaan 8,7 miljardia euroa Välimeren maille ja vain 3,7 miljardia euroa Itä-Euroopan maille ja Venäjälle. Tämä asettaa Itä-Euroopan maat epäedulliseen asemaan, koska tuki ei riitä vastaamaan näiden maiden tarpeita.

Toiseksi on tärkeää edistää näiden maiden kanssa itäisen kumppanuuden yhteydessä harjoitettavaa energia-alan yhteistyötä sekä luoda olot, jotka mahdollistavat energian toimittamisen näistä maista Eurooppaan, jonka energiansaannille luodaan näin vaihtoehtoja. Kolmanneksi on tärkeää syventää EU:n taloudellista integraatiota itäisten kumppanuusmaiden kanssa ulottamalla vapaakauppa-alue näihin maihin sekä yhteiskunnallisen integraation avulla, jonka lopullisena tavoitteena olisi oltava viisumivaatimusten poistaminen eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen piiriin kuuluvien maiden kansalaisilta.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Petru Funeriu (PPE-DE).(FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, suunnitellessamme Euroopan unionin naapurimaita koskevaa politiikkaa, emme saa unohtaa, että näissä maissa vallitsee demokratiavaje. Demokratiavaje juontaa juurensa näiden maiden historiasta. Demokraattisen yhteiskunnan luominen edellyttää, että kaikki näiden maiden kansalaiset ovat tietoisia demokratiasta.

Mietinnössä pohditaan aivan oikeutetusti ihmisten välisiä yhteyksiä, ja kysynpä nyt teiltä, onko olemasa parempaa tapaa luoda ihmisten välisiä yhteyksiä kuin se, että näiden maiden kansalaisille annetaan mahdollisuus matkustaa vapaasti Euroopan unionissa?

Kehotankin neuvostoa antamaan Moldovan tasavallan (joka on muuten ainoa valtio, jossa puhutaan yhtä Euroopan unionin virallista kieltä) kansalaisille luvan matkustaa viisumitta Euroopan unionin alueella. Tätä odoteltaessa pyytäisin komissiota tekemään kaiken tarvittavan "yhteisen viisumikeskuksen" saamiseksi Chişinăuhun. Meidän on toimittava todellisena esimerkkinä.

 
  
MPphoto
 

  Corina Creţu (PSE) . – (RO) Euroopan unioni on puolen vuoden aikana joutunut useiden sellaisten haasteiden eteen, jotka ovat kyseenalaistaneet sen aseman, yhtenäisyyden ja kyvyn toimia ja reagoida.

Georgian kriisi ja kaasukriisi ovat paljastaneet, ettemme voi jatkuvasti tuntea idästä tulevan uhan koskevan kansainvälistä vakautta ja energiansaantivarmuutta.

Kannatan itäistä kumppanuutta mietinnössä esitetyssä kunnianhimoisessa muodossa varsinkin siksi, että kumppanuuden tavoitteena on tehostaa yhteistyötä ja tukea Georgian jälleenrakentamista ja koska mietinnössä myös ehdotetaan vapaakauppa-alueen perustamista ja viisumivaatimusten poistamista Euroopan unionin alueelle tultaessa.

Minusta meidän on kuitenkin kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota Moldovan tasavallan tilanteeseen saadessamme sieltä huolestuttavia viestejä sananvapauteen puuttumisesta ja tänä keväänä järjestettävien vaalien koskemattomuudesta.

 
  
MPphoto
 

  Călin Cătălin Chiriţă (PPE-DE) . – (RO) Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineellä on keskeinen merkitys Euroopan naapuruuspolitiikan ja etenkin itäisen kumppanuuden ja Mustanmeren alueen yhteistyön onnistumiselle.

Itäisen kumppanuuden hanke voi onnistua vain, jos se saa tarpeeksi rahoitusta selkeästi asetettujen tavoitteiden täyttämiseen. Samalla on myös tehostettava mekanismeja, joiden avulla arvioidaan itäisen kumppanuuden yhteydessä toteutettujen toimien vaikutuksia sekä niihin myönnettyä rahoitusta, jotta estetään se, että jotkin hallitukset kavaltavat poliittiselta oppositiolta EU:n avustuksia tai käyttävät niitä väärin.

Toimintamme pitää aina olla hyvin suunniteltua, jotta kansalaiset näkevät, että niistä on erityistä hyötyä. Minusta eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen tarjoamassa rahoituksessa olisi annettava etusija toimille, jotka kohdistetaan rajatylittävään yhteistyöhön itäisen kumppanuuden kohdealueilla.

Rajatylittävällä yhteistyöllä on erityinen tehtävä: tuoda ratkaiseva panos alueelliseen kehitykseen, rakentaa luottamusta naapurimaiden välillä sekä luoda harmoniaa etnisten ryhmien välillä. Ihmisten ja tavaravirtojen rajojen yli tapahtuvan liikkumisen helpottamisella puolestaan voi olla erityisen hyödyllisiä ja monialaisia vaikutuksia.

 
  
MPphoto
 

  Alexandru Nazare (PPE-DE) . – (RO) Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline on elintärkeä vakauden, demokratian ja hyvinvoinnin varmistamisen kannalta. Lisäksi väline muuttaa rajojen, eristettyjen alueiden ja eristämisen käsitteen yhteistyön alueen ja poliittisten yhteyksien käsitteeksi.

Aiemmin täällä parlamentissa mainitut EU:n itäosien viimeaikaiset tapahtumat eli kaasukriisi ja Georgian kriisi ovat jälleen kerran yksi osoitus tarpeesta laatia strategia, jolla voitaisiin varmistaa Euroopan unionin aktiivinen rooli tällä geopoliittisesti tärkeällä alueella. Meidän on toimittava entistä johdonmukaisemmin ratkoessamme itänaapureidemme ongelmia. Meillä on oltava selkeät tavoitteet, joissa otetaan huomioon sekä EU:n tarpeet että kumppaniemme erityistarpeet.

Kannatan täysin Mustanmeren synergian ja itäisen kumppanuuden kaltaisia aloitteita, joilla lujitetaan kyseisten alueiden maiden, kuten erityisesti Moldovan tasavallan ja Ukrainan sekä Kaukasuksen ja Kaspianmeren alueiden maiden kanssa harjoitettavaa yhteistyötä. Myös Mustanmeren alueen maiden kanssa on toimittava entistä aktiivisemmin, jotta voimme luoda pohjaa suhteiden tiivistämiseksi Turkin ja Venäjän kanssa tällä alueella, jolla Euroopan unioni, Turkki ja Venäjä sijaitsevat toistensa läheisyydessä.

Kumppanuus on tervetullut aloite myös niille maille, jotka mielivät Euroopan unionin jäseniksi, kuten Moldovan tasavallalle. Kumppanuus lisää merkittävästi sitoutumisen tasoa molemmin puolin.

Haluan sanoa muutaman sanan myös EURONEST-aloitteesta, joka on vain yksi esimerkki erityisestä tavasta parantaa eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen soveltamista esimerkiksi Armeniassa, Azerbaidžanissa, Georgiassa, Moldovassa, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä.

Naapuruuspolitiikan harjoittamista ei voida parantaa rahoituksen määrää nostamatta. Rahoituksen lisäämistarpeen ohella meidän on kiinnitettävä yhtä lailla huomiota myös rahoituksen käyttötapoihin.

Minusta on ehdottoman tärkeää taata varojen jakamiseen tarvittavien rahoitusmekanismien avoimuus. Olen myös sitä mieltä, että varat on jaettava niin, että kansalaisyhteiskunta kumppanuusmaissa voidaan ottaa mukaan yhteisiin hankkeisiin ja että voidaan tukea kansalaisten liikkumista näissä maissa myös viisumivaatimuksista tinkimällä.

 
  
MPphoto
 

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, minusta tämä keskustelu eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineestä on jo itse asiassa sivunnut komission seuraavaa tiedonantoa itäisestä kumppanuudesta. Monet täällä esittämistänne ajatuksista sisältyvät itäistä kumppanuutta koskevaan tiedonantoon, ja olen varma, että saadessanne tiedonannon olette, ainakin toivon, niin, varsin tyytyväisiä.

Sanon nyt vain muutaman asian. Olen toki kiitollinen monista ehdotuksista. Itäisen kumppanuuden ajatuksena on tehdä yhteistyötä paitsi itäisten kumppaniemme, kuten Ukrainan, Moldovan ja Valko-Venäjän kanssa tarvittaessa demokratian ja ihmisoikeuksien saralla, mutta myös Kaukasuksen alueen maiden kanssa kaupassa, jotta voimme tehdä entistä laaja-alaisempia assosiaatiosopimuksia energiakysymyksistä ja liikkuvuuden lisäämisestä. Viisumivapautta koskevista ehdotuksistanne totean, että aiomme aloittaa helpottamalla viisumin saantia, vaikka tämäkään ei ole helppoa, koska moni jäsenvaltio hangoittelee vielä vastaan. Sitten on toki olemassa erilaisia foorumeita, joista olen jo maininnut kansalaisyhteiskuntaa, energiaa ja liikennettä koskevan foorumin, tai foorumin, jossa voidaan vaihtaa ajatuksia parhaista käytänteistä.

Rahoituksesta voin sanoa vain, ettei minulla ole valitettavasti mahdollisuutta nostaa sitä. Toki olisi hienoa saada sitä lisää, kuten totean aina naapuruuspolitiikan luojana. Olette merkittävä budjettivallan käyttäjä, joten toivon, että annatte meille tulevaisuudessa mahdollisuuden ja tuette meitä rahoituksessa. Pyyntö koskee sekä Välimeren unionia etelässä sekä itäistä kumppanuutta ja eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välinettä idässä.

Itänaapureille osoitetun rahoituksen suuruus on nykyisin 3,6 euroa henkeä kohti vuodessa ja 3,4 euroa henkeä kohti vuodessa etelän maille. Kuten huomaatte, rahoitus on lähes samalla tasolla. Sitä ei kuitenkaan ole koskaan riittävästi, sillä tarpeet ja haasteet ovat valtavan suuret. Olemmekin kehittäneet ajatuksen myös niin sanotusta naapuruuspolitiikan investointivälineestä, jota voidaan käyttää suurissa hankkeissa.

Tässä oli kaikki, mitä voin tässä vaiheessa sanoa, mutta voimme kenties puhua rahoituksen yksityiskohdista myöhemmin keskustellessamme itäisestä kumppanuudesta. Kiitoksia joka tapauksessa tästä keskustelusta ja ehdotuksistanne. Ehdotuksenne ovat suureksi osaksi komission linjan mukaisia.

 
  
MPphoto
 

  Konrad Szymański, esittelijä. (PL) Arvoisa puhemies, haluan kommentoida muutamaa asiaa tässä keskustelussa. Menettelyjen yksinkertaistaminen, naapuruuspolitiikan harjoittamistapojen valvonta sekä Euroopan parlamentin valvontatehtävä ovat kysymyksiä, joiden kanssa olemme painiskelleet jo vuodesta 2005 asti, ja näyttää siltä, ettemme voi tehdä paljoa enempää niiden hyväksi. Nyt on kuitenkin todella tarpeen lisätä naapuruuspolitiikkamme poliittista sisältöä. Poliittinen sisältö käsittää muun muassa viisumiasian, yhteiset markkinat ja energiakysymyksen. Ellemme voita näitä haasteita, saatamme menettää mahdollisuuden rakentaa naapuruutta omilla ehdoillamme. Tässä tulee aika vastaan. Naapurustoomme nykyisin kuuluvat maat saattavat menettää vakautensa ja nojautua muihin periaatteisiin alueellisen järjestyksen palauttamisessa. Emme ole tyytyväisiä tällaiseen tulokseen, eikä toista mahdollisuutta kenties enää tule. Tällaiset tapahtumat vaikuttavat myös omaan turvallisuuteemme, minkä vuoksi meidän olisi syytä pohtia asiaa myös puhtaasti itsekkäistä syistä eli Euroopan unionin etujen näkökulmasta, jotta lähiseutumme nauttisivat vakaudesta ja hyvinvoinnista.

Talousarviosta puhuttaessa tiedän vallan hyvin, että monet parlamenttiryhmät ovat naapuruuspolitiikan uudistuksessa yhtä mieltä asioista, joka koskevat tiettyjen politiikan osa-alueiden rahoitusta ja erityisiä alueita, mutta olisi hyvä muistaa, että naapuruuspolitiikka on vain yksi osa talousarviosta ja ettei mikään tule muuttumaan seuraavalla rahoituskaudella. Jos onnistumme Välimeren alueen, itänaapurien ja Mustanmeren alueen maiden rahoituksessa, olemme kaikki voittajia. Emme voi pyrkiä menestykseen minkään kumppanin kustannuksella, sillä EU:n talousarvio on rakennettu niin, ettei tämä ole mahdollista. Meidän on keskityttävä pikemminkin EU:n talousarvion uudistukseen niin, että kaikki osapuolet (Välimeren maat, itänaapurit ja Mustanmeren alueen maat) hyötyvät tulevista rahoitusnäkymistä.

 
  
MPphoto
 

  Marcin Libicki (UEN).(PL) Arvoisa puhemies, olen pahoillani, ettei komission jäsen Benita Ferrero-Waldner kuullut esittelijä Szymańskin erinomaisesta mietinnöstään tekemää yhteenvetoa, koska hän on edelleen kiinni muissa asioissa.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Alin Lucian Antochi (PSE), kirjallinen. – (RO) Tuen täysin mietinnön kohtia, joiden tavoitteena on lisätä Euroopan unionin poliittista sitoutumista eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen piiriin kuuluviin maihin, sekä mahdollisuutta allekirjoittaa maakohtaisia assosiaatiosopimuksia näiden maiden kanssa.

Naapuruuspolitiikan tehokas täytäntöönpano edellyttää, että siihen kuuluvat valtiot sitoutuvat täysin yhteiskuntiensa demokraattiseen uudistusprosessiin. Uudistusten ja erityisesti demokratiaa, oikeusvaltiota ja sananvapautta koskevien uudistusten tehokas täytäntöönpano on edelleen vakava ongelma näissä maissa. Täytäntöönpano riippuu sekä näiden maiden viranomaisten poliittisesta tahdosta että kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten osallistumisen tasosta.

On tärkeää, että näiden maiden kansalaiset ymmärtävät, että Euroopan yhdentyminen tarjoaa paitsi mahdollisuuden rajojen lailliseen ylittämiseen myös todellisen mahdollisuuden nostaa maa pois umpikujasta. Tässä mielessä EU:n hankkeisiin on sisällytettävä entistä tarkempia ehtoja ja kohdennettua rahoitusta kansalaisille tiedottamiseksi.

Kansalaisten perehdyttäminen Euroopan yhdentymisen hyötyihin ja sitoumuksiin, jotka seuraavat maan liityttyä EU:hun, antaa mahdollisuuden ottaa heidät aktiivisesti mukaan yhteiskunnan demokratisointiprosessiin sekä vähentää huomattavasti vallassa olevan eliitin mahdollisuuksia käyttää pakkokeinoja oppositiopuolueita ja kansalaisyhteiskuntaa vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen.(PL) Arvoisa puhemies, vielä viime vuonna Puolan ja Ruotsin ajama aloite ei ole enää ajankohtainen. Yhteistyön tiivistäminen itänaapuriemme kanssa hyödyttää molempia osapuolia ja on myös strategisesti elintärkeää Euroopan turvallisuuden kannalta.

Itänaapuriemme poliittinen ja taloudellinen asema vaikuttaa suoraan koko EU:n asemaan sekä taloudelliseen tasapainoomme ja turvallisuuteemme. Viime vuonna Venäjän uskottavuus joutui testiin, joka koski sen suhteita naapurimaihin ja jossa Kreml yksinkertaisesti epäonnistui.

Tämän vuoksi Euroopan naapuruuspolitiikan kehittäminen edellyttää aktiivista osallistumistamme Etelä-Kaukasuksen alueen ongelmien ratkaisuun ja lähimpiä naapureitamme koskeviin tapahtumiin. Osallistuminen on ehdoton edellytys tiettyjen alojen yhteistyöllemme. Tarkoitan tällä kansalaisyhteiskunnan sekä demokraattisten ja institutionaalisten uudistusten tukemista sekä Euroopan energiansaantivarmuuden takaamista. Näyttäkäämme, että osaamme ottaa johtavan roolin idässä ja estää Venäjää panemasta täytäntöön omia uusimperialistisia suunnitelmiaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Janusz Lewandowski (PPE-DE), kirjallinen. (PL) Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen hyödyntäminen Euroopan naapuruuspolitiikan rahoittamiseksi sekä etelässä että idässä ei saa tapahtua yhdenkään alueen kustannuksella. Rahoituksen käytössä on erityisen tärkeää varmistaa muiden rahoituslähteiden, myös yksityisen rahoituksen, avoimuus.

EU:n ja Venäjän välisestä uudesta kumppanuussopimuksesta neuvotellessamme meidän olisi painotettava Venäjän panoksen lisäämistä yhteistyössä, kun määritellään selkeät taloudellista yhteistyötä koskevat prioriteetit, jotka parantaisivat tuen suunnittelua ja monivuotista ohjelmointia. Neuvotteluissa olisi painotettava lisäksi sitä, että Venäjän viranomaisille myönnettävä taloudellinen tuki edistää aina demokraattisten normien lujittamista Venäjällä, ja neuvotteluissa olisi syytä varmistaa, että yhteishankkeiden rahoitukseen osoitetaan varoja.

Haluan korostaa myös tarvetta asettaa tehokkaat poliittiset ehdot ja takeet sen varmistamiseksi, että Valko-Venäjälle osoitetulla tuella on suora ja välitön vaikutus kansalaisiin ja etteivät viranomaiset käytä tukea väärin poliittisten vastustajiensa kukistamiseksi. Euroopan unionin olisi tuettava entistä tehokkaammin kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa puolustavia poliittisia puolueita.

Euroopan unionin itänaapureiden hiljattaiset geopoliittiset tapahtumat korostavat tarvetta kehittää Euroopan naapuruuspolitiikkaa edelleen niin, että se vastaisi entistä paremmin kumppanien tarpeisiin ja jotta lisätään EU:n osallisuutta Mustanmeren alueella.

 
  
MPphoto
 
 

  Marianne Mikko (PSE), kirjallinen.(ET) Euroopan parlamentin Moldova-valtuuskunnan johtajana olen luonnollisesti kiinnostunut eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen itäisen ulottuvuuden kehittämisestä.

Ymmärrän täysin ja tuen Euroopan unionin eteläisten jäsenvaltioiden intressejä eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen eteläisen ulottuvuuden kehittämisessä. Olen myös vakuuttunut siitä, ettemme voi lyödä laimin itänaapureitamme. Itäiset ja eteläiset naapurit ovat meille yhtä tärkeitä tämän yhteisen kotimme turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta.

Vuoteen 2010 asti voimassa olevan nykyisen rahoitusjärjestelmän mukaan naapuruuden välineen varat jakautuvat epätasaisesti, sillä 70 prosenttia varoista ohjataan eteläisille maille ja vain 30 itäisille maille. Uudet rahoitusneuvottelut alkavat tänä vuonna. Toivon vilpittömästi, että nykyistä rahoitusjärjestelmää muutetaan näissä neuvotteluissa ja että varat jaetaan tulevaisuudessa tasapuolisesti.

Viimekesäisten tapahtumien vuoksi – viittaan tässä Venäjän ja Georgian väliseen kriisiin – itänaapurimme odottavat mielestäni oikeutetusti EU:lta enemmän varoja vakauden turvaamiseen. EU:n tuki ei saa rajoittua vain poliittiseen sanahelinään vaan sen on sisällettävä myös todellista yhteistyötä ja apua uudistusten täytäntöönpanossa.

Olen todella iloinen, että Viro on yksi niistä 15 valtiosta, jotka perustivat hiljattain naapuruuspolitiikan investointivälineen. Miljoonan euron myöntäminen on melkoinen saavutus ja konkreettinen teko näin taloudellisen taantuman aikana.

 
  
MPphoto
 
 

  Toomas Savi (ALDE), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, kannatan mietinnössä esitettyä ajatusta, että "itäisen kumppanuuden ei pitäisi haitata niiden naapurimaiden EU-jäsenyyttä, jotka haluavat hakea sitä". Mahdollisen jäsenyyden tuoma kannustin on olennainen osa itäistä kumppanuutta tarjotessaan perustan onnistuneelle ehdollistamisnäkemykselle.

Vaikka eteneminen demokraattisen siirtymävaiheen loppuun saattamisessa vaihtelee maittain (Valko-Venäjällä tässä on edistytty vain hieman, kun taas Ukrainassa ja Georgiassa on saatu aikaan merkittävää edistystä), Euroopan unionin olisi aina säilytettävä itäisen kumppanuuden piiriin kuuluvien maiden mahdollisuus liittyä EU:hun, sillä ponnistelut toimivan demokratian ja oikeusvaltion luomiseksi sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi voivat olla toisinaan niin uuvuttavia, että maissa palataan uudelleen vanhaan käytäntöön.

Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen sekä Armenialle, Azerbaidžanille, Georgialle, Moldovalle, Ukrainalle ja Valkovenäjälle tarjotun unionin jäsenyyskannustimen tavoitteena on varmistaa maiden jatkuva eteneminen kohti vakiintunutta demokratiaa.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö