Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2008/2117(INL)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0036/2009

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0036/2009

Keskustelut :

PV 18/02/2009 - 23
CRE 18/02/2009 - 23

Äänestykset :

PV 19/02/2009 - 9.5
CRE 19/02/2009 - 9.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


Puheenvuorot
Keskiviikko 18. helmikuuta 2009 - Bryssel EUVL-painos

23. Muiden kuin viralliseen kehitysapuun sisältyvien toimien rahoittaminen asetuksen (EY) N:o 1905/2006 soveltamisalaan kuuluvissa maissa (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. (PT) Esityslistalla on seuraavana Thijs Bermanin kehitysyhteistyövaliokunnan puolesta laatima mietintö muiden kuin viralliseen kehitysapuun sisältyvien toimien rahoittamisesta asetuksen (EY) N:o 1905/2006 soveltamisalaan kuuluvissa maissa sekä suosituksista komissiolle (2008/2117(INI)) (A6-0036/2009).

 
  
MPphoto
 

  Thijs Berman, esittelijä. (NL) Minäkin olen tyytyväinen, että Nirj Deva on istuutunut, sillä nyt komission jäsen Ferrero-Waldner voi kuulla minut, mikä on suuri helpotus.

Tämä ennennäkemätön talouskriisi, jonka vaikutukset kirvelevät, lupaa uusia katastrofeja kehitysmaille. Kriisin vuoksi raaka-aineiden hinnat laskevat, investoinnit ja kauppaluotot vähenevät ja siirtolaiset lähettävät vähemmän rahaa kotiin. Samalla rikkaiden maiden bruttokansantuotteet pienevät nopeasti, mikä merkitsee myös kehitysyhteistyön määrärahojen vähenemistä, sillä ne ovat – tai ainakin niiden pitäisi olla – 0,7 prosenttia BKT:sta, vaikka useimmat maat eivät tässä asiassa pidä lupauksiaan.

Tämä on uudesta politiikan välineestä nyt käytävän keskustelun tausta. Jos espanjalaiset opiskelijat saavat apurahan opiskellakseen Latinalaisessa Amerikassa muutamia kuukausia, tai päinvastoin, tällainen vaihto on hyödyllistä, tarpeellista ja toivottavaa, mutta tällaista hanketta ei voida rahoittaa yksinomaan varoin, jotka on tarkoitettu köyhyyden torjuntaan. Vaikka EU:n rahoitus tällä alalla on tervetullutta, sillä ei torjuta köyhyyttä. On turhauttavaa vetäytyä tällaisista hankkeista vain siksi, ettei niille ole oikeusperustaa.

Tästä syystä olemme etsineet vaatimatonta välinettä, jonka avulla EU voi toteuttaa kehitysmaissa toimia, jotka eivät tiukasti ottaen kuulu köyhyyden torjunnan piiriin. On löydettävä rahoituslähde ja oikeusperusta, jotka eivät kuulu kehitysyhteistyöpolitiikan alaan. Oikeusperustana ei siten voi olla Nizzan sopimuksen 179 artikla, koska se on juuri se kehitysyhteistyöpolitiikan säädösperusta, jotta tässä olisi vältettävä.

EU:n omia etuja – eurooppalaisten opiskelijoiden opintomatkoja – ei voida rahoittaa 179 artiklan nojalla. Lisäksi EU:n on kehitysyhteistyövaroja käyttäessään täytettävä kehitysyhteistyölle lainsäädännössä määrätyt kriteerit, jotka koskevat nimenomaan köyhyyden torjumista.

Muitakin lähteitä on, mutta se edellyttää hieman luovaa asennetta. Teollistuneita maita koskevan rahoitusvälineen on yksi vaihtoehto, jota ulkoasiainvaliokunta ehdotti ja jota myös oma valiokuntani puolsi. Toinen vaihtoehto on yhdistelmä 150, 151 ja 170 artiklasta, jotka koskevat koulutusta, kulttuuria ja tutkimusta. Tällä yhdistetyllä oikeusperustalla Euroopan parlamentti säilyttäisi täyden yhteispäätösoikeuden tämän välineen suhteen, eikä sen määrärahoja, jotka tällä hetkellä ovat noin 13 miljoonaa euroa, otettaisi kehitysyhteistyöpolitiikan pussista eikä myöskään ulkopolitiikan pussista.

Esittelijänä en voi kannattaa 179 artiklan käyttämistä oikeusperustana, ja kehitysyhteistyövaliokunta on tässä asiassa takanani. Jos tämä artikla valittaisiin oikeusperustaksi, uudesta rahoitusvälineestä tulisi tehoton, koska sen tarkoituksena on nimenomaan estää kehitysyhteistyövarojen käyttäminen muihin tarkoituksiin. Näin ollen tällä välineellä ei saisi olla oikeusperustaa, joka voisi tehdä tästä pakollista.

Tästä syystä pyydän Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmää peruuttamaan tarkistuksensa kiireellisesti. Se on täysin vastoin yhteistä tahtoamme suojella kehitysyhteistyön määrärahoja myös talouskriisin aikana.

 
  
MPphoto
 

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin vahvistaa komission puolesta tekemäni sitoumuksen suorittaa rahoitusvälineiden väliarviointi vuonna 2009. Tämä oli vastaus pyyntöön, jonka parlamentti esitti rahoitusvälineistä käytyjen lopullisten neuvottelujen aikana.

Arviointi tehdään tiedonannon muodossa, ja siihen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia. Tiedonanto on määrä hyväksyä huhtikuussa 2009, ja se sisältyy komission lainsäädäntöohjelmaan.

Väliarviointi koskee rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa. Se on syytä pitää erillään toisesta parhaillaan meneillään olevasta – ja myös säännöksissä määrätystä – väliarvioinnista, joka koskee kauden 2011–2013 ohjelma- ja strategia-asiakirjoja. Uusi ohjelmasuunnittelu käynnistää demokraattisen valvonnan prosessin, kuten tapahtui kauden 2007–2010 kattaneen ensimmäisenkin ohjelmasuunnittelun kohdalla.

Nämä kaksi väliarviointia ovat erillisiä, mutta ne täydentävät toisiaan. On tärkeää ratkaista rahoitusvälineisiin liittyvät kysymykset ennen uutta ohjelmakautta. Strategia- ja ohjelma-asiakirjojen arviointi tapahtuu vuoden 2009 aikana, jotta se on valmis parlamentin demokraattista valvontaa varten vuonna 2010.

Kehitysyhteistyön rahoitusvälineen osalta alustavat pohdintamme vahvistavat yhden arvioinnissa keskeisellä sijalla olevan seikan: lainsäädännöllisen aukon, joka koskee muita kuin viralliseen kehitysapuun sisältyviä toimia kehitysyhteistyön rahoitusvälineen kattamissa maissa.

Mitä nämä muut kuin viralliseen kehitysapuun sisältyvät toimet ovat? Niiden luonne vaihtelee, mutta parlamentin aloitteesta käynnistetyt neljä valmistelevaa toimea antavat hyvän käsityksen siitä, mistä on kysymys: yhteistyö Aasian ja Latinalaisen Amerikan keskitason tuloryhmän maiden kanssa, joka ei kuulu kehitysyhteistyön rahoitusvälineen piiriin, sekä Kiinan ja Intian kanssa tehtävää liiketoimintaa ja tiedettä koskeva vaihto.

Tämäntyyppisen toiminnan suhteen olemme samaa mieltä kanssanne siitä, että me tarvitsemme lainsäädäntöä, joka kattaa EU:n etuja kehitysyhteistyön rahoitusvälineen piiriin kuuluvissa maissa edistävät toimenpiteet. Tämä voitaisiin tehdä joko uuden säädöksen avulla tai muuttamalla nykyistä asetusta teollistuneita maita koskevasta rahoitusvälineestä.

Laatiessamme vuonna 2006 uusia ulkosuhteiden rahoitusvälineitä sovimme siitä, että niiden olisi katettava myös sisäpolitiikkamme ulkoinen ulottuvuus. Olimme samaa mieltä siitä, että tämä voidaan tehdä ulkosuhteiden oikeusperustan nojalla. Tämä merkitsi huomattavaa yksinkertaistamista aiempaan tilanteeseen verrattuna.

Komission on vaikeaa noudattaa tätä lähestymistapaa. Meidän mielestämme oikeusperustan on heijastettava rahoitusvälineen tavoitteita ja sisältöä. Ymmärrämme, että muut kuin viralliseen kehitysapuun sisältyvät toimet aiheuttavat ongelmia. Luonteensa vuoksi ne eivät ole kehitysapua. Sen vuoksi vain tällaisia toimia koskeva ehdotus ei voi kuulua kehitysyhteistyön eli 179 artiklan piiriin, kuten mainitsitte.

Koska haluamme kattaa kaikki tunnetut virallisen kehitysavun toimet, perustamissopimuksen 181a artikla on todennäköisesti sopivin oikeusperusta, koska se kattaa taloudellisen, teknisen ja rahoitusyhteistyön. Komissio harkitsee kuitenkin kysymystä huolellisesti parlamentin kannan valossa, ennen kuin se tekee mitään asiaa koskevia ehdotuksia. Parlamentin kanta auttaisi meitä saamaan ehdotuksemme valmiiksi ennen vaaleja, kuten lupasimme.

Näen myös, että mietinnössä pyydetään lisää varoja. Meidän on tutkittava asiaa. Tunnette rahoituskehyksen otsakkeen 4 tiukan tilanteen. Voidaan väittää, että nousevan talouden maat ovat siirtymävaiheessa ja että nykyisillä kehitysavun määrärahoilla olisi tuettava tätä siirtymää eli toisin sanoen siirrettävä painopiste kehitysavusta muihin kuin viralliseen kehitysapuun sisältyviin toimiin. Me tarkastelemme tätä osana väliarviointia.

Nämä ovat komission alustavat näkökohdat mietinnöstä, jota tänään käsittelemme. Me pidämme sitä hyvänä perustana yhteiselle työllemme, ja odotan kiinnostuneena, mitä jäsenillä on sanottavanaan.

 
  
MPphoto
 

  Vicente Miguel Garcés Ramón, budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. (ES) Arvoisa puhemies, budjettivaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että jokainen budjettiväline on selvästi rajattu. Tästä syystä realistisin vaihtoehto näyttäisi olevan uuden rahoitusvälineen luominen muille kuin virallisen kehitysavun toimille asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa valtioissa.

Talousarvion näkökulmasta tarkastellen kehitysyhteistyövaliokunnan rahoitusehdotus ei vaikuta asianmukaiselta, koska näitä rahoja ei ole olemassa eikä näille budjettikohdille ole osoitettu varoja monivuotisesti. Vuodeksi 2009 on rahoitus, mutta ei sitä pidemmälle.

Koska tämän uuden yhteistyön rahoitusvälineen on joka tapauksessa oltava yhteensopiva vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen kanssa, on syytä painottaa rahoituskehyksen väliarvioinnin merkitystä. Sen yhteydessä lienee mahdollista mukauttaa eri otsakkeiden enimmäismääriä.

 
  
MPphoto
 

  Nirj Deva, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvin tyytyväinen siihen, mitä komission jäsen Ferrero-Waldner juuri sanoi, ja pyydän poliittista ryhmääni peruuttamaan tarkistuksensa, jotta tämä mietintö voidaan hyväksyä. Ellei näin käy, joudun varsin vaikeaan tilanteeseen, mutta minun on tuettava sosialisteja edustavaa esittelijää tässä kysymyksessä.

Minun on sanottava, että mielestäni kehitysyhteistyön rahoitusväline on olemassa kehitysyhteistyötä varten. Mutta jos katsotaan, mitä kehitysyhteistyön rahoitusväline – etenkin 179 artikla – mahdollistaa, virallista kehitysapua koskevasta välineestä voidaan kaikkine rajoituksineenkin tukea museoita, kirjastoja, taidetta, koulujen musiikinopetusta, urheilupaikkoja – kaikki tämä lasketaan viralliseksi kehitysavuksi. Konserttikiertueiden tai urheilijoiden matkakulujen tukemista ei kuitenkaan luonnollisesti sellaiseksi katsota. Kehitysmaissa toteutettavia kulttuuriohjelmia, joiden päätarkoituksena on tehdä tunnetuksi avunantajan kulttuurisia arvoja, ei voida lukea viralliseen kehitysapuun sisältyviksi toimiksi. Sotilaallinen apu jää virallisen kehitysavun ulkopuolelle, mutta rauhanturvaaminen sisältyy siihen. Virallinen kehitysapu kattaa hyvin laajan valikoiman toimia, jopa siviilipoliisien työn poliisikoulutuksen valmiuksien antamiseksi ja lisäämiseksi, sotilaiden kotiuttamisen, vaalien tarkkailun, miinojen ja maamiinojen poistamisen – kaikki tämä on virallista kehitysapua.

Ja me täällä parlamentissa halomme akateemisesti hiuksia, vaikka suurin osa työstä itse asiassa kuuluu virallista kehitysapua koskevan rahoitusvälineen piiriin. Niinpä olen tyytyväinen komissaari Ferrero-Waldnerin lausumaan, jonka mukaan 181a artiklan avulla voidaan hankkia rahoitus sille, mitä eräät kollegoistani haluaisivat tehdä.

 
  
MPphoto
 

  Ana Maria Gomes, PSE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, on erittäin tärkeää ratkaista lainsäädännöllinen puute, joka koskee muiden kuin viralliseen kehitysapuun sisältyvien toimien rahoittamista kehitysyhteistyön rahoitusvälineen piiriin kuuluvissa maissa. Kyseisen aukon poistamiseksi ehdotetussa välineessä on säilytettävä kehitysyhteistyön rahoitusväline yksiselitteisesti virallisen kehitysavun rahoitusvälineenä ja tehtävä selvä ero yksinomaan virallisen kehitysavun toimiin osoitettavien varojen sekä kehitysmaiden kanssa toteutettaviin muihin kuin viralliseen kehitysapuun sisältyviin kehitysyhteistyötoimiin osoitettavien varojen välillä. Tämä erottelu on hyvin tärkeä poliittinen viesti sinänsä, ja se antaisi EU:n kehitysyhteistyöpolitiikalle sille kuuluvaa näkyvyyttä.

Uuden tai tarkistetun välineen olisi oltava myös riittävän laaja-alainen, jotta se kattaa monet EU:n ja kehitysmaiden välisen yhteistyön kannalta oleelliset toimet, jotka eivät täytä OECD:n kehitysapukomitean virallisen kehitysavun kriteerejä, kuten Akkasin kaasukentän kehittämisen Irakissa tai ilmailun turvaamista koskevan yhteistyön Intian kanssa. Tästä syystä en ole täysin samaa mieltä ehdotetusta rajoittavasta oikeusperustasta. Olen täysin samaa mieltä komission jäsen Ferrero-Waldnerin kanssa siitä, että 181a artikla saattaisi olla parempi oikeusperusta, joka vastaisi mainitsemiini huolenaiheisiin. En kuitenkaan ole vakuuttunut myöskään PPE-DE-ryhmän tarkistuksessa esitetystä vaihtoehdosta, josta meidän on määrä äänestää huomenna.

Tästä syystä toivon, että löytäisimme esittelijä Thijs Bermanin johdolla lisäaikaa keskustellaksemme perusteellisesti tästä asiasta ja pohtiaksemme komission jäsen Ferrero-Waldnerin ehdotuksen mukaisesti, mikä on paras oikeusperusta.

 
  
MPphoto
 

  Toomas Savi, ALDE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Thijs Bermania hänen mietinnöstään. Siinä korostetaan erästä merkittävää kehitysavun näkökohtaa, jota komission olisi mielestäni vakavasti pohdittava. Nykyinen yhteisön lainsäädäntö ei valitettavasti kata kulttuurin, tieteen ja talousalan vaihto-ohjelmia, kansalaisten välisiä yhteyksiä eikä poliittista vuoropuhelua, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Euroopan unioni on perustanut eri virastojen alaisuuteen lukuisia ohjelmia ja rahoitusvälineitä, joista kukin kattaa vain tiettyjä näkökohtia kehitysmaiden nykyisistä ongelmista. Katson, että ilman keskitettyä Euroopan unionin virastoa ja kattavaa ja johdonmukaista politiikkaa ponnistuksemme kehitysmaiden tilanteen parantamiseksi eivät ole kovin kummoisia.

Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että Euroopan unionin kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman monta hädänalaista ihmistä, mutta tästä huolimatta olemme valinneet varsin huonosti sopivan tien tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tällä hetkellä Euroopan unioni on kehitysavun suhteen institutionaalisesti hajanainen ja lisäksi sillä on lainsäädännöllisiä esteitä. Tässä hyvin arvokkaassa mietinnössä käsitellään näiden puutteiden seurauksia.

Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat antaneet valtavan panoksen viralliseen kehitysapuun, eikä tätä saa aliarvioida, mutta institutionaalisen kehyksen taloudellisuuden ja tehokkuuden sekä kehitysapua koskevan lainsäädännön yhdenmukaisuuden parantamisessa on vielä paljon tehtävää.

 
  
MPphoto
 

  Michael Gahler (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, rehellisesti sanoen yllätyin nähdessäni, että Bermanin mietintö oli jo laadittu ja ehdotus tehty, ennen kuin Mitchellin mietintö, jossa varsinaisesti arvioidaan kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä saatuja kokemuksia, valmistuu.

Kollegani on oikeassa mietintönsä asiasisällön suhteen. Koska kehitysyhteistyön rahoitusväline on suunniteltu niin kuin on, lainsäädännöllinen aukko oli väistämätön. Yhdyn johtopäätökseen, jonka mukaan tarvitaan erillinen rahoitusväline, jotta tämä muita kuin virallisen kehitysavun toimia koskeva aukko voidaan paikata. Pidän molempia esittelijän mietintönsä 3 kohdassa ehdottamia vaihtoehtoja mahdollisina.

Haluan kuitenkin tehdä selväksi, että myös muut kuin virallisen kehitysavun toimet ovat tärkeitä avunsaajamaan kehitykselle: kiista koskee vain oikeusperustan valintaa. Tässä kiistassa esittelijä ja hänen valiokuntansa on mielestäni koko muuta maailmaa vastaan. Kehitysyhteistyövaliokunta valitsee 179 artiklan tiukan tulkinnan ja joutuu siksi turvautumaan sisäpolitiikkaa varten tarkoitettuihin artikloihin oikeusperustaa etsiessään. Ulkoasiainvaliokunta, oikeudellisten asioiden valiokunta, parlamentin oikeudellinen yksikkö, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, neuvosto ja komissio tulkitsevat kaikki 179 artiklaa toisella tavoin.

Tästä syystä me, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä, päätimme tänään olla peruuttamatta esitystä huomenna, mutta jättää tarkistusehdotuksen ehdotetun oikeusperustan muuttamiseksi. Emme myöskään kannata lykkäämistä, koska olemme samaa mieltä siitä, että itse asiassa on kyse vain oikeusperustasta. Näin ollen olen varma siitä, että saamme asiaan selvyyden huomenna.

 
  
MPphoto
 

  Corina Creţu (PSE) . – (RO) Jäsen Thijs Bermanin mietintö tarjoaa selvän ratkaisun lainsäädännölliseen aukkoon, joka koskee sellaisten ulkoisten toimien rahoitusta, jotka eivät ole hätäapua eivätkä kuulu kehitysyhteistyön rahoitusvälineessä määriteltyihin kehitystoimiin.

Tämäntyyppisten toimien rahoittaminen on poliittisesti tärkeää, sillä sen avulla voidaan varmistaa Euroopan unionin jatkuva läsnäolo maissa ja alueilla, jotka ovat jo päässeet ensimmäistä kehitysvaihetta pidemmälle. On kuitenkin ehdottoman tärkeää, että näiden toimien rahoittamiseen käytettävät varat eivät tule kehitysyhteistyöhön varatuista lähteistä vaan muista budjettikohdista.

Mietinnössä pyydetyn lainsäädäntöehdotuksen tarkoituksena on kannustaa kehitystä eikä rajoittaa sitä vähentämällä kehitystoimiin käytettävissä olevia varoja muiden toimenpiteiden hyväksi. Tästä syystä on tärkeää, että jako kehitysyhteistyön rahoitusvälineen piiriin kuuluvien sekä uuden säädöksen piiriin kuuluvien toimien välillä otetaan huomioon myös määritettäessä niiden rahoitukseen varattuja varoja.

 
  
MPphoto
 

  Mairead McGuinness (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin kiittää esittelijää tästä mietinnöstä. Yhdyn hänen kommenttiinsa talouskriisistä ja sen erityisestä vaikutuksesta kehitysmaihin sekä siitä, että emme pääse 0,7 prosentin kehitysaputavoitteeseemme. Tämä on hyvin valitettavaa, sillä teollistuneen maailman talouden heikentyessä todellisena kärsijänä ovat kehitysmaat.

Tulin osallistumaan tähän keskusteluun, koska halusin kovasti kuulla oikeusperustaa koskevat perustelut. Minusta vaikuttaa siltä, että kaiken tämän alla on pelko siitä, että määrärahoja on liian vähän. Puhukaamme asioista niiden oikeilla nimillä. Saanen lainata erästä tänään minuun yhteyttä ottanutta avustusjärjestöä: "Vaikka kannatamme parlamentin pyyntöä rahoitusvälineestä kehitysmaissa toteutettavia muita kuin virallisen kehitysavun toimia varten, olemme vahvasti sitä mieltä, että rahoitusväline on perustettava sillä rahoitettavien toimien kannalta asianmukaiselle oikeusperustalle. 179 artiklan käyttäminen muiden kuin kehitystoimien oikeusperustana ei selvästi ole asianmukaista, ja se olisi vastoin sekä EY:n perustamissopimusta että yhteisön säännöstöä. Se mahdollistaisi myös sen, että tulevaisuudessa muita kuin virallisen kehitysavun toimia saatettaisiin rahoittaa todellisiin kehitystoimiin tarkoitetuista budjettikohdista. Toivomme vilpittömästi, että tarkistusehdotus peruutetaan."

PPE-DE-ryhmän jäsenenä olen täällä tänä iltana kuuntelemassa kiistan molempia puolia mutta myös tuomassa esiin näkökohtia, joita minulle ovat esittäneet kehitysyhteistyön parissa toimivat hyvin vilpittömät henkilöt, joiden huolenaiheisiin minun on vastattava.

Toistan, että jos meillä olisi mielin määrin varoja, oikeusperusta ei ehkä aiheuttaisi meille niin suuria vaikeuksia. Ongelmana on, että tällaisia varoja ei meillä ole. Kehitysyhteistyöpolitiikan toimijoiden keskuudessa pelätään, että käytettävissä olevat varat hajautetaan liian moniin toimiin. Minä en kuitenkaan ole vielä vakuuttunut asiasta.

 
  
MPphoto
 

  Paul Rübig (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Ferrero-Waldner, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin keskustella oikeusperustan sijasta toimeentulon perustasta. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on tässä hyvin tärkeä rooli. Varsinkin rahoituskriisien aikana luottokelpoisuus on erityisen tärkeää, jotta nämä yritykset voivat edelleen saada mikroluottoja.

Huomautan erityisesti, että mikroluotot ovat osoittautuneet koko maailmassa hyvin toimivaksi välineeksi ja että meidän olisi etenkin toivottavasti loppuvaiheitaan lähenevän WTO:n neuvottelukierroksen puitteissa pohdittava, miten voimme luoda vastaavia kauppaa helpottavia järjestelyjä kriisistä kärsiville perheille näillä alueilla.

Vaurautta luodaan viime kädessä siellä, missä jotakin tuotetaan, siellä, missä ihmiset voivat elää ja elättää perheensä oman tuotantonsa turvin. Jos he lisäksi onnistuvat myymään jotakin, hyvinvointi on taattu. Toivon, että kehitysyhteistyöpolitiikka lähtee tässä mielessä oikeaan suuntaan.

 
  
MPphoto
 

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kuultuani kaikki eri puheenvuorot minulle on selvää, että jäsenten päähuolena on oikeusperustan valinta.

Kerroin alustuksessani suunnasta, johon komissio aikoo edetä, mutta otan erittäin mielelläni huomioon myös teidän ehdotuksenne.

Tiedätte meidän haluavan parasta mahdollista kehitysapua kaikille maille, ja tämä on ajattelumme keskeinen päämäärä. Tehkäämme siis yhteistyötä oikean ratkaisun löytämiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Thijs Berman, esittelijä. (EN) Arvoisa puhemies, en ole juristi enkä erityisen hyvin perillä oikeudellisista asioista, mutta tiedän, että säädöstekstien tulkinnan venyttämistä olisi vältettävä. Juuri näin pelkään käyvän, jos käytämme 181a artiklaa, koska siinä puhutaan talousalan ja tieteen yhteistyöstä, kun taas me puhumme yliopistojen vaihto-ohjelmissa ulkomaille lähtevistä opiskelijoista. Se on hiukan vaarallista. En vastusta tätä, jos komissio pitää tätä ratkaisuna muihin kuin virallisen kehitysavun toimiin, joita me kaikki pidämme tarpeellisina ja tärkeinä, ja suostun hyväksymään sen. Olen ehkä huolissani siksi, että olen journalisti. Pidän teksteistä ja suhtaudun sanoihin vakavasti, ja tämä on Euroopan unionin keskeinen olemus – sen humanismi, vakava suhtautuminen teksteihin ja kieleen. Sanoja on käytettävä huolellisesti, ja 181a artikla saattaa olla ratkaisu, mutta en ole kovin tyytyväinen siihen.

Ilahduin kuitenkin Mairead McGuinnessin kommentista, jonka mukaan hän ei vielä ole vakuuttunut. Hän on irlantilainen, hänellä on omat vakaumuksensa ja hän seisoo periaatteidensa takana, niin kuin me kaikki. Jos huomenna on mahdotonta päästä sopimukseen oikeasta oikeusperustasta, haluaisin palauttaa asian takaisin valiokuntaani ja käyttää hieman lisää aikaa oikean oikeusperustan valitsemiseen, sillä me kaikki tiedämme, että muut kuin virallisen kehitysavun toimet ovat tarpeellisia.

Kiitän komissiota sen kommentista, jonka mukaan muista kuin virallisen kehitysavun toimista tulee ajan mittaan yhä tärkeämpiä kehitysmaissa ja keskitason tuloryhmän maissa. Me kaikki olemme samaa mieltä niiden tarpeellisuudesta sekä siitä, että niille on löydettävä oikeusperusta. Eräät meistä ovat samaa mieltä siitä, että 179 artikla ei ole kaipaamamme perusta.

Ellen pääse sopimukseen PPE-DE-ryhmän kanssa ennen huomenna puoliltapäivin toimitettavaa äänestystä – mikä olisi sääli – pyydän, että asia palautetaan valiokuntaani. Olen valmis tekemään sen, ja aion tehdä sen, kun tarkistusehdotuksesta äänestetään huomenna. Olen hyvin pahoillani, mikäli tämä on PPE-DE-ryhmän kanta, koska me kaikki olemme samaa mieltä siitä, että kehitysapu olisi säilytettävä nykyisellä tasollaan, ja me kaikki tiedämme, että se on pienenemässä talouskriisin vuoksi.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (PT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Beer (Verts/ALE), kirjallinen. (DE) Uusien ulkopolitiikan rahoitusvälineiden väliarviointi on paljastanut puutteita yhteistyössä kolmansien maiden kanssa, ja siksi me ehdotamme teollistuneita maita koskevan rahoitusvälineen uudistamista.

Ulkoasiainvaliokunta ei pidä toivottavana, että rahoitusvälineen uusi oikeusperusta rahoitetaan muutamiin yhteistyöaloihin. Lisäksi nyt kaavaillut politiikan alat (kulttuuri, nuoriso, tutkimus) on lainattu unionin sisäpolitiikasta, eikä niitä tähän asti ollut ajateltu käytettävän kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön määrittämiseen. Tämä on vain yksi ulkoasiainvaliokuntaa huolestuttavista epävarmuustekijöistä. Mitä tapahtuu, jos esimerkiksi lähitulevaisuudessa on toivottavaa tehdä ilmastopoliittista yhteistyötä muiden maiden kanssa? Onko meidän luotava joka kerran uusi oikeusperusta kulloistakin välinettä varten? Onko tarkoitus, että teemme näin joka kerran, kun yhteistyön ala muuttuu?

Ulkopolitiikan rahoitusvälineiden uudistus on hyvin tärkeä asia meille kaikille, ja olisikin todettava selvästi, että emme taistele toisiamme vastaan.

Tämä on ainoa syy siihen, että Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä sekä ulkoasiainvaliokunnan toinen esittelijä peruuttivat tarkistusehdotuksensa maanantaina.

Sisällön osalta katsomme, että meidän ehdotuksemme on kauaskantoisempi ja mahdollistaa johdonmukaisen ulkopolitiikan. Tämä mietintö on kuitenkin vain komissiolle annettava suositus. Nähtäväksi jää, mitä se sillä tekee.

 
  
MPphoto
 
 

  Sirpa Pietikäinen (PPE-DE), kirjallinen. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan unioni on maailman suurin kehitysavun antaja, vastaten 60 prosentista kaikesta kehitysavun rahoituksesta. Unionin vahvaa roolia kehitysyhteistyön keskeisenä toimijana tulisi tulevaisuudessakin edelleen vahvistaa.

Kehitysmaiden talouden ja rauhan vakauttamiseksi on ensisijaisen tärkeää, että unioni pitäytyy tavoitteessaan nostaa kehitysavun osuus 0,7 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2015 mennessä. Tämä yksinään ei kuitenkaan riitä.

Eri instituutioiden välisen yleisen koherenssin saavuttaminen kehitysyhteistyössä on olennaista. Niin taloudelliset investoinnit kuin infrastruktuuria rakentavat ja ihmisoikeuksien parempaan noudattamiseen tarkoitetut projektit tulee toteuttaa niin, että ne tukevat toinen toisiaan. EU:n on rakennettava tarvittavat instrumentit yhtenäisten kehityspoliittisten toimien voimaansaattamiseksi.

Unionin nykyisessä kehitysyhteistyötä koskevassa oikeusperustassa on kuitenkin lainsäädännöllisiä puutteita, jonka takia haluaisinkin kiittää mietinnön laatijaa tärkeän asian esilletuomisesta. Liikenteen, teknologian ja energian alojen sekä tieteellisen yhteistyön ja kansalaisjärjestöjen vuoropuhelun kehittämiseen suunnatut projektit ovat oleellisia kehitysmaiden yhteiskunnallisen toimivuuden kannalta. Kyseisten projektien päätavoitteena ei kuitenkaan ole taloudellisen kehityksen ja kehitysmaiden hyvinvoinnin edistäminen, eivätkä ne siten täytä OECD:n laatimia virallisen kehitysavun kriteerejä. Virallisen kehitysavun tulee tulevaisuudessakin keskittyä nimenomaan köyhyyden poistamiseen ja ihmisten elinolojen parantamiseen.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö