Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2008/2236(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0037/2009

Keskustelut :

PV 18/02/2009 - 22
CRE 18/02/2009 - 22

Äänestykset :

PV 19/02/2009 - 9.4
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0078

Puheenvuorot
Torstai 19. helmikuuta 2009 - Bryssel EUVL-painos

10. Äänestysselitykset
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
  

(Suulliset äänestysselitykset)

 
  
  

– Päätöslauselmaesitys (B6-0100/2009): Euroopan unionin rooli Lähi-idässä

 
  
MPphoto
 
 

  David Sumberg (PPE-DE).(EN) Arvoisa puhemies, haluan selittää, miksi olin yksi niistä vain viidestä parlamentin jäsenestä, jotka äänestivät päätöslauselmaa vastaan. En vastustanut päätöslauselmaa siksi, etten haluaisi talousavun päätyvän niille, jotka ovat kärsineet traagisesti tästä kriisistä, tai ettei apua pitäisi antaa heille tästä syystä. Apua on ehdottomasti annettava. Vastustin päätöslauselmaa siksi, että se on puutteellinen, kuten suurin osa Lähi-itää koskevista päätöslauselmista. Se on puutteellinen, koska siinä ei määritetä, mikä tilanteessa on oikein ja mikä väärin, ja ilman sitä päätöslauselmaa ei voida eikä pitäisi päästää läpi.

Todellisuudessa Gazan tilanne on, mikä on, Hamas-ryhmän toimien vuoksi. Hamas on syytänyt pommeja ja ohjuksia itsenäisen valtion niskaan. Kyseisellä valtiolla on muiden itsenäisten valtioiden tavoin oikeus reagoida ja puolustaa omaa kansaansa. Ellei parlamentin päätöslauselmissa ilmoiteta selvästi, kuka on vastuussa kriisistä, päätöslauselmilla ei ole tehoa. Parlamentin on aika kehottaa Hamasia tunnustamaan Israelin valtio, neuvottelemaan sen kanssa ja luopumaan perustamiskirjansa juutalaisvastaisista näkemyksistä. Sen jälkeen rauhanprosessi voi alkaa.

 
  
  

– Mietintö: Glenys Kinnock (A6-0039/2009)

 
  
MPphoto
 

  Ewa Tomaszewska (UEN). (PL) Arvoisa puhemies, aikuisten on ehdottomasti otettava enemmän vastuuta lasten olosuhteista ja lasten mahdollisuuksista elämässä. Mieleen tulevat esimerkiksi aseelliset selkkaukset, joissa lapset ovat osallisina ja joihin heitä värvätään usein vasten tahtoaan, joissa heidän henkensä on vaarassa ja he kärsivät nälkää eivätkä saa lääketieteellistä hoitoa. Äänestin kuitenkin mietintöä vastaan, koska siinä puolletaan aborttia. On erityisen kieroutunutta toimia näennäisesti lasten etujen puolesta ja edistää tosiasiassa aloitteita, jotka vievät lapsilta oikeuden elämään.

 
  
MPphoto
 

  Syed Kamall (PPE-DE).(EN) Arvoisa puhemies, suuri filosofi Whitney Houston on sanonut: "I believe that children are our future. Teach them well and let them lead the way. Show them all the beauty they possess inside." [Minusta lapsissa on tulevaisuus. Opeta heitä hyvin ja anna heidän näyttää tietä. Osoita heille kaikki heidän sisällään piilevä kauneus.]

Tämän mietinnön tekee mielenkiintoiseksi se, että nyt tarkastellaan monella tapaa ensimmäistä kertaa tulevan kehityksen avainta. Tarkastelun kohteena on lasten kehitys ja koulutus, eikä vain tyttölasten koulutus – jos opetat naista, opetat perhettä – vaan myös perusopetus.

Perusopetusta koskevassa ajattelussamme on yksikertainen virhe: näytämme aina luulevan, että ratkaisu löytyy valtiosta. Kehotan kollegojani tarkastelemaan ratkaisuja, joita on esitetty Newcastlen yliopiston E. G. West Centre -keskuksessa, joka tarkastelee köyhien yksityistä koulutusta. Kun valtio ei ole onnistunut tarjoamaan opetusta köyhille lapsille, vanhemmat ovat yhdistäneet voimansa itse ja rahoittavat valtiosta riippumattoman opetuksen ja pystyvät näin myös tukemaan köyhiä, jotka eivät käy töissä. Kehotan kaikkia etsimään ratkaisuja muualta kuin valtiosta yhteiskuntamme köyhimpien auttamiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Kathy Sinnott (IND/DEM).(EN) Arvoisa puhemies, äänestin jäsen Kinnockin mietintöä vastaan hyvin raskain mielin, sillä mietinnössä esiin tuodut ongelmat ovat hyvin tärkeitä. Tragedioita tapahtuu kaikkialla maailmassa, mutta mietinnön perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus. Jatkamme eteenpäin ja toimimme yhä enemmän ja enemmän sellaisen yleissopimuksen pohjalta, jossa on paljon vikoja.

Yleissopimus oli alun alkaenkin kompromissi, kirjava kokoelma sitä sun tätä. Yhtäältä siinä on monia hyviä seikkoja, mutta toisaalta siinä on muutamia ehdottoman epäasianmukaisia osia. Se laadittiin vuonna 1989, eikä tuolloin tiedetty mitään lapsia väijyvistä rikollisista. Siihen sisältyvät esimerkiksi oikeudet käyttää joukkotiedotusvälineitä rajoituksetta kaikessa lapsiin kohdistuvassa viestinnässä ja päinvastoin.

Koko mietintö perustuu siis yleissopimukseen, jossa on paljon vikoja ja jossa asetetaan valtio ainoaksi välimieheksi lapsen etua koskevissa kysymyksissä perheen vastakohtana. Vanhemmat nähdään vain ruokkijoina ja huoltajina, muttei oikeuksista päättäjinä. Äänestin siis sitä vastaan. Lisäksi siihen sisältyy abortti, joka ei kuulu lasten oikeuksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Daniel Hannan (NI).(EN) Arvoisa puhemies, äänestäjiämme saattaisi varmaan kiinnostaa, miten pitkälle olemme näillä aloilla menneet. Irlannin kansanäänestyksen aattona ja etenkin sen jälkeen väitettiin, ettei Euroopan unionissa oikeastaan edettäisi kohti yhteistä ulkopolitiikkaa eikä unioni etenkään sekaantuisi aborttilainsäädäntöön. Nämä kaksi kysymystä on kuitenkin liitetty yhteen yhdessä mietinnössä. Olemme jatkaneet eteenpäin huolimatta antamistamme lupauksista, joiden mukaan kansaa kuunnellaan ja politiikkaa räätälöidään kansan vaatimuksia vastaavaksi.

Tämä kävi oikein somasti ilmi aiemmin tänä aamuna, kun kuuntelimme Tšekin tasavallan presidenttiä. Hän piti puheen, joka oli jollain tapaa täynnä latteuksia. Hän esitti hyvin banaalin ja kiistämättömän väitteen, jonka mukaan hallitukset ovat parempia, jos niillä on oppositio, ja että muita näkökantoja on suvaittava. Miten parlamentissa reagoitiin, kun hän totesi, että meidän olisi suvaittava muita näkökantoja? PSE- ja PPE-DE-ryhmien edustajat käänsivät selkänsä ja poistuivat salista. He eivät vastaa vaihtoehtoisiin näkökantoihin, eivätkä voi vaivautua edes kuuntelemaan niitä. Mikä olisikaan osuvampi esimerkki parlamentin asenteesta äänestäjiin! Jos olen mielestänne väärässä, osoittakaa se: järjestäkää luvatut kansanäänestykset ja antakaa Lissabonin sopimus kansan päätettäväksi. Pactio Olisipiensis censenda est.

 
  
  

– Mietintö: Jean Louis Cottigny (A6-0023/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Ewa Tomaszewska (UEN). (PL) Arvoisa puhemies, eurooppalaisia yritysneuvostoja ja työntekijöiden kuulemista koskevan direktiivin 2002/14/EY saattaminen osaksi kansallista lainsääntöä on erityisen tärkeää kriisiaikana, kun on tarpeen varmistaa, että yritysjohto ja yhteiskuntavastuu kulkevat käsi kädessä ja että, jos työpaikkoja ei voida säilyttää, työntekijöille taataan koulutus ja sujuva siirtyminen uuteen työpaikkaan. Puitedirektiivi olisi pantava täytäntöön jäsenvaltioissa molemmin puolin. Äänestin näin ollen jäsen Cottignyn mietinnön puolesta.

 
  
  

– Mietintö: Patrizia Toia (A6-0015/2009)

 
  
MPphoto
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). (PL) Arvoisa puhemies, osuus- ja yhteisötalous on elintärkeää paikallis- ja aluekehityksen kannalta. Kuten Lissabonin strategiassa esitetään, se on oleellinen osa yhteistä työllisyyspolitiikkaa. Tilastojen mukaan se on vaikutusvaltainen talouden ala, jolla syntyy uusia työpaikkoja EU:ssa ja joka tarjoaa työtä 11 miljoonalle ihmiselle, joiden osuus työvoimasta on lähes 7 prosenttia. Lisäksi on syytä korostaa osuus- ja yhteisötalouden merkitystä maaseudulla sen edistäessä talouskehitystä elävöittämällä hiipuvia teollisuusalueita ja synnyttämällä sekä säilyttämällä uusia työpaikkoja.

Näemme näin ollen, että osuus- ja yhteisötaloudesta on tullut välttämätön osa vakaan ja kestävän talouskasvun varmistamista, sillä se on ratkaisevassa asemassa uusien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa. Sen asema on vahvistunut myös perinteisillä aloilla, kuten kaupassa, maataloudessa ja teollisuudessa. Osuus- ja yhteisötalous on näin ollen välttämätöntä liittää kaikkiin strategioihin, joilla pyritään lujittamaan teollista ja sosiaalis-taloudellista kehitystä.

 
  
MPphoto
 

  Ewa Tomaszewska (UEN). (PL) Arvoisa puhemies, yhdistysten, säätiöiden, osuuskuntien ja koko osuus- ja yhteisötalouden markkinaosuuden määrittelystä on tullut välttämätöntä muutoinkin kuin vain kriisin vuoksi. Osuus- ja yhteisötalouteen osallistuu kansalaisyhteiskunnan sidosryhmiä, ja sillä on sekä sosiaalinen että mitattavissa oleva taloudellinen ulottuvuus, osuus BKT:stä. Etenkin nyt jokaisella syntyneellä työpaikalla ja jokaisella sosiaalipalvelujen laadun uudella parannuksella on erityistä merkitystä. Tuen mietintöä ja odotan Euroopan komission omaksuvan uuden lähestymistavan, johon liittyy osuus- ja yhteisötalouden organisatorinen ja taloudellinen tuki, esimerkiksi EU-rahoituksen saamista koskevien hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistaminen. Äänestin näin ollen mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Syed Kamall (PPE-DE).(EN) Arvoisa puhemies, lukiessani mietintöä törmäsin osuus- ja yhteisötalouden määritelmään, ja minua kiinnosti tietää, millainen se oli. Kaksi seikkaa pisti silmään: sosiaalisten tavoitteiden ensisijaisuus pääomaan verrattuna sekä yhteisvastuullisuuden ja vastuun periaatteet. Lisäksi siinä puhuttiin jäsenten toteuttamasta demokraattisesta valvonnasta. Siinä ei mainittu sanallakaan ostajan ja myyjän halukkuutta ja vapaata vaihtoa, jonka tarkoituksena on tuottaa voittoa, joka voitaisiin vuorostaan investoida työpaikkojen luomiseen. Mikä olisi sosiaalisempaa kuin tehdä voittoa, joka investoidaan työpaikkojen luomiseen väestölle?

Jos aletaan keskittyä niin kutsuttuihin sosiaalisiin tarpeisiin voiton tuottamisen välttämättömyyden sijaan ja sen sijaan, että on varmistettava, että työpaikkoja voidaan luoda ja vaurautta levittää koko talouteen, päädytään ansaan, josta arvostettu itävaltalainen taloustieteilijä Hayek ja myös Ayn Rand varoittivat viime vuosisadan alussa, kun unohdettiin voitot ja aloitettiin maaorjuuteen johtanut alamäki. Tästä syystä äänestin mietintöä vastaan.

 
  
  

– Mietintö: Evangelia Tzmpazi (A6-0034/2009)

 
  
MPphoto
 

  Avril Doyle (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen siitä, että käsittelemme edelleen parlamentissa mielenterveyttä koskevia kysymyksiä vakavasti ja pidämme niitä tärkeinä. Aihe on pidettävä etusijalla EU:n terveyspolitiikassa, koska neljännes ihmisistä kärsii masennuksesta vähintään kerran elämässään ja vuoteen 2020 mennessä se on yleisin sairaus kehitysmaissa.

Pelkään kuitenkin pahoin, että jäsenvaltioissa, myös omassa maassani, me kyllä tunnemme teoriat ja osaamme hienosti lausua oikeat sanat. Mielenterveyspolitiikastamme on annettu asiakirja "A Vision for Change", ja monet esittelijän mietinnössä vaadituista toimista on jo aiemmin mainittu kansallisessa politiikassamme tai jopa vahvistettu lainsäädännössämme.

Käytännössä saatavilla olevien ja tarvittavien mielenterveyspalvelujen välillä on kuitenkin edelleen valtava epäsuhta. Teoriat ja käytännön kertomukset ovat erittäin kaukana toisistaan, ja toimintasuunnitelmista jää aina toteuttamatta toiminta – etenkin minun omassa maassani. Valitettavasti mielenterveyspalvelut ja niiden tarjoaminen niitä tarvitseville on edelleen ainoastaan tarinoinnin tasolla useimpien jäsenvaltioiden mielenterveyspolitiikoissa. Tähän on saatava muutos.

 
  
MPphoto
 

  Neena Gill (PSE). (EN) Arvoisa puhemies, joka neljäs ihminen kärsii mielenterveysongelmista vähintään kerran elämänsä aikana. Kahdeksan kymmenestä merkittävimmästä syystä työkyvyttömyyteen liittyy mielenterveydellisiin ongelmiin, ja mielenterveydelliset ongelmat vaikuttavat vakavasti myös ihmisiin, jotka eivät itse ole sairaita. Meidän on siksi uudistettava kiireellisesti mielenterveyslainsäädäntöä, jonka avulla voidaan asianmukaisesti tiedottaa siitä, että hyvä mielenterveys on erittäin tärkeä asia.

Olen pyrkinyt omassa vaalipiirissäni Länsi-Midlandsissa kertomaan siitä, että joukkoviestimillä, internetillä, kouluilla ja työpaikoilla on erittäin merkittävät tehtävät ihmisten tiedottamisessa.

Tarvitsemme kuitenkin myös lisää tutkimusta mielenterveyden alalla ja tarvitsemme mielenterveydellisten sairauksien sekä muiden sairauksien välistä vuorovaikutusta. Lisäksi on selvitettävä, kuinka mielenterveyteen liittyviä aloitteita voitaisiin rahoittaa Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta. Asiaan on puututtava kiireellisesti.

Työnantajien on lisäksi edistettävä terveellistä työilmapiiriä, kiinnitettävä huomiota työperäiseen stressiin ja työpaikalla syntyneiden mielenterveyshäiriöiden taustalla oleviin syihin ja pyrittävä torjumaan näitä syitä. Edellä mainittujen perustelujen vuoksi äänestin hyvin mielelläni tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 

  Ewa Tomaszewska (UEN). (PL) Arvoisa puhemies, 90 prosenttiin itsemurhista liittyy mielenterveydelliset syyt. Ihmiset sairastuvat yhä enemmän masennukseen ja muihin kehittyneiden yhteiskuntien sairauksiin, jotka johtuvat stressistä ja kiireisestä elämänrytmistä. Euroopan väestön ikääntyminen ja iästä johtuvien sairauksien määrän lisääntyminen ovat yhteydessä toisiinsa. Mielenterveydellisten sairauksien ehkäisy ja diagnosointi, syrjäytymisen ja leimautumisen torjunta ja sairastuneiden ja heidän perheidensä tukeminen ovat tärkeitä edistysaskelia yhteiskunnan terveydentilan suojelemiseksi. Äänestin siksi sydämelläni Evangelia Tzampazin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Kathy Sinnott (IND/DEM). (EN) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta, mutta mielestäni tässä jätettiin eräs tilaisuus käyttämättä. Valiokunnassa jätettiin käyttämättä tilaisuus sisällyttää mietintöön sähkösokkia koskeva kohta ja suosittaa kokonaisuudessaan tämän kaikkein pahimman kidutuksenomaisen hoitokeinon kieltämistä. Keinoa käytetään yhä monissa Euroopan maissa.

Toinen osa-alue, josta haluaisin vielä esittää tärkeitä kysymyksiä, on yleistyvä käytäntö, jonka mukaan kaikkien pienten lasten mielenterveys arvioidaan ja heidät lääkitään asianmukaisesti. Vaikka tässä mietinnössä ei onneksi mennä näin pitkälle, siinä kuitenkin viitataan lasten arvioimiseen. Kun lapset arvioidaan lapsina, monet heistä saattavat vaikuttaa tavallisuudesta poikkeavilta, vaikka he kuitenkin kehittyvät normaalisti. Nyt kun mielenterveysongelmat lisääntyvät, kaikkein olennaisin kysymys, joka meidän on kysyttävä itseltämme on seuraava: Miksi tilanne pahenee, erityisesti itsemurhien osalta? Emmekö me anna ihmiskunnan olla olemassa ja elää siten, että ihmiset saavat kehittyä ja elää normaalilla terveellä tavalla? Mikäli mielenterveyden tila pahenee, meidän on pohdittava perusteellisesti, millaista yhteiskuntaa me luomme.

 
  
  

– Päätöslauselmaesitys B6-0097/2009: Euroopan maiden alueen epäilty käyttö CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen

 
  
MPphoto
 
 

  Leopold Józef Rutowicz (UEN). - (PL) Arvoisa puhemies, vastustan päätöslauselmaa ja äänestin sen hyväksymistä vastaan seuraavista syistä:

1) olemme kriisissä, ja EU:lla sekä muilla elimillä on vakavia ongelmia, jotka vievät niiden huomion

2) väitettyjen lentojen tutkimuksista koituvat kustannukset, jotka EU maksoi, olivat yhteensä miljoonia euroja, ja esiin tuli sellaisia tapauksia, joissa murhataan ja on murhattu raa'asti viattomia ihmisiä, myös EU-maiden kansalaisia. Meidän velvollisuutemme on suojella kansalaisiamme ja antaa tukea terrorismin uhreille.

Lentoihin suhtaudutaan äärettömän tunteellisesti ja tästä on selkeästi luotu uusi taloudellisesti kallis poliittinen skandaali. Tämä ei ole tuottanut mitään lisäarvoa ja maksutaakka lankeaa eurooppalaisten veronmaksajien harteille. Tyhmyydestä sakotetaan, kuten sanotaan, ja me olemme nyt makselleet tätä laskua. Meidän olisi hyvä ottaa tämä huomioon, kun tulevaisuudessa kohtaamme vastaavanlaisia haasteita.

 
  
  

– Mietintö: Miguélez Ramos (A6-0016/2009)

 
  
MPphoto
 

  Avril Doyle (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun hyvin myönteisesti Miguélez Ramosin mietintöön soveltavasta tutkimuksesta yhteisen kalastuspolitiikan alalla, ja äänestin mietinnön hyväksymisen puolesta.

Soveltavan tutkimuksen käyttöä on parannettava ja edistettävä. Kalakantojen suojelu ja säilyttäminen on keskeinen kysymys, johon on vaikea löytää tasapainoista ja oikeaa ratkaisua. Viimeisimpien tieteellisten tutkimusten hyödyntäminen välineenä voi ainoastaan olla eduksi ongelman ratkaisemisessa.

Niin paljon kuin arvostankin tätä mietintöä, minun on kuitenkin varoitettava siitä, että nyt taloudellisesti vaikeina aikoina meidän on vältettävä tekemästä kahteen kertaan samaa työtä. On varmistettava, ettemme tee yhteisön tasolla sitä työtä, joka olisi jätettävä jäsenvaltioiden tehtäväksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Syed Kamall (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, tarkastelemme soveltavaa tutkimusta, vaikka meidän pitäisi kai sen sijaan käsitellä yhteisen kalastuspolitiikan puutteita. Ei pidä unohtaa, että yli 40 vuoden ajan meillä on ollut yhteinen kalastuspolitiikka, jonka tarkoituksena oli hallinnoida Euroopan kaupallista kalastusta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Se ei ole kuitenkaan onnistunut tarjoamaan ympäristön kestävyyttä eikä kehittämään kalataloutta.

Meidän olisi myös hyvä verrata järjestelmäämme esimerkiksi Uudessa-Seelannissa sovellettavaan omistusoikeuksiin perustuvaan järjestelmään. Valtio myöntää ihmisille pysyvän edun kalavarojen säilyttämisestä, ja ihmiset todella huolehtivat niiden säilymisestä. Myös Islannista saamme esimerkin menestyksekkäästä markkinoihin suuntautuneesta menettelytavasta yksittäisten kaupattavien kiintiöiden osalta.

Voimme tietysti soveltaa uutta tekniikkaa ja uutta tutkimusta parhaalla tahdollamme, mutta jos säilytämme tämän järjestelmän, jossa kaikista innovaatioista huolimatta valtiot edelleen sanelevat yksittäisille kalastajille yksityiskohtaisesti sen, kuinka paljon he saavat kalastaa, niin koko soveltava tutkimus on silkkaa ajan haaskausta. On tullut aika heittää yhteinen kalastuspolitiikka romukoppaan.

 
  
  

– Mietintö: van den Burg (A6-0047/2009)

 
  
MPphoto
 

  Neena Gill (PSE). (EN) Arvoisa puhemies, tässä mietinnössä on juuri sellaista yhteisöllistä ajattelua, jota epätoivoisesti kaipaamme näinä taloudellisesti vaikeina aikoina. Arvonlisäveroalennukset auttavat eniten niitä ihmisiä, jotka apua eniten tarvitsevat – ihmisiä, jotka ansaitsevat vähemmän kuin muut. Mietintöön liittyy myös työpaikkojen luominen, ja siksi äänestin mietinnön puolesta. Halutaan taata, että työpaikat eivät katoa harmaan talouden piiriin. Toivon, että mietintö pannaan täytäntöön pikaisesti, etenkin omassa vaalipiirissäni Länsi-Midlandsissa.

Lisäksi on korostettava, että jäsenvaltioille on sallittava tiettyjen tuotteiden arvonlisäveroalennukset ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kannustimet, joiden avulla ihmisiä ohjataan ostamaan vihreitä tuotteita, ovat juuri oikeanlainen markkinapohjainen väline, josta saadaan suurimmat hyödyt. Arvonlisäveroalennuksilla kannustetaan ihmisiä kaikkialla maailmassa ostamaan energiatehokkaita ja ympäristön kannalta kestävämpiä jääkaappeja, pakastimia ja muita paljon energiaa kuluttavia hyödykkeitä. Tuotteiden edullisemmista hinnoista hyötyvät vähempiosaiset.

Kotimaani Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on edelläkävijänä päättänyt alentaa arvonlisäveroa 2,5 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Toivon, että muut jäsenvaltiot seuraavat tätä esimerkkiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Astrid Lulling (PPE-DE). (FR) Arvoisa puhemies, häviämme takuulla sellaiset taistelut, joihin emme edes osallistu.

Esitimme uudet tarkistusehdotukset, joiden tarkoituksena oli tehdä arvonlisäveroalennusten soveltamisesta oikeudenmukaisempaa ja erityisesti soveltaa niitä esimerkiksi lasten vaatteisiin uusissa jäsenvaltioissa, jotta kyseisillä valtioilla olisi samat lähtökohdat kuin vanhoilla jäsenvaltioilla. Halusimme välittää vahvan viestin komissiolle ja neuvostolle.

Kaikki ehdotuksemme menivät läpi yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Täpärästi hävisimme tarkistusehdotuksen, jolla pyrittiin eroon catering-palvelujen paperisodasta eli kahden eri arvonlisäveroluokan soveltamisesta yhdessä laskussa.

Ryhmämme katsoo, että alemman arvonlisäveroluokan valitsevan jäsenvaltion pitäisi saada itse päättää, hakeeko se catering-palveluille alempaa arvonlisäveroluokkaa. Tämä ei ole komission ehdotuksen mukaan mahdollista, koska tekstissä eri luokkien soveltamista edellytetään sen mukaan, kuuluuko paikallisravintolan palveluun oluttuoppi tai viinilasillinen. Kuinka kukaan voi ymmärtää tätä?

Osa kollegoistani ei selvästi ymmärtänyt oikein meidän tarkistusehdotuksemme merkitystä, mutta parlamentin välittämä tärkeä viesti tästä aiheesta kuitenkin välittyy. Se oli vaivan arvoista. Arvoisa puhemies, olen iloinen siitä, että minä ja ryhmäni olemme jaksaneet taistella vasemmiston takavarikkoluonteisen verotuksen inhottavaa pakkomiellettä vastaan. Meidän on tehtävä loppu tästä verohulluudesta.

 
  
  

– Päätöslauselmaesitys B6-0097/2009: Euroopan maiden alueen epäilty käyttö CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen

 
  
MPphoto
 
 

  David Sumberg (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, tämä on kenties vapaan yhteiskunnan kaikkein vaikein kysymys. Kuinka vapaassa yhteiskunnassa taistellaan niitä vastaan, jotka yrittävät tuhota sen? Meidän on ratkaistava tämä kysymys. Ratkaisun on perustuttava tasapainoon. Tietysti meidän on suojeltava ihmisoikeuksia ja tietysti oikeusprosessien on oltava laajasti käytössä, mutta joskus tässä meidän maailmassamme on toteutettava erityistoimenpiteitä. Me Euroopassa ja Euroopan maissa asuvat ihmiset emme voi vain luottaa siihen, että Yhdysvallat huolehtii asiasta.

Maassani on parhaillaan käynnissä oikeudenkäynti, jossa kahdeksaa ihmistä syytetään yrityksestä räjäyttää kahdeksan lentokonetta. He eivät onnistuneet pyrkimyksissään. En tiedä, ovatko he syyllisiä, mutta juoni epäonnistui. Meidän on varmistuttava siitä, että vapaalla yhteiskunnalla on käytössään oikeat välineet ja oikeat toimenpiteet, jotta se voi torjua ja päihittää sellaiset ihmiset, jotka yrittävät tuhota sen. Jos epäonnistumme siinä, petämme ne ihmiset, joita edustamme täällä.

 
  
  

Mietinnöt: Karl von Wogau (A6-0032/2009) ja Ari Vatanen (A6-0033/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Colm Burke (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, suosittelen, että Irlannista tulevat parlamentin jäsenet eivät äänestä Karl von Wogaun ja Ari Vatasen mietinnöistä, koska Irlanti on puolueeton maa.

Kantamme tähän asiaan ja meidän osallistumiseemme Euroopan unionissa on kirjattu pöytäkirjaan. Irlannilla on kolminkertainen varmistusjärjestelmä joukkojen lähettämiselle muihin maihin: se voidaan tehdä ainoastaan YK:n mandaatilla ja hallitukselta sekä Oireachtasilta, Irlannin parlamentilta, on saatava hyväksyntä. Sama periaate säilyy myös Lissabonin sopimuksen tullessa voimaan.

Tämä ei tarkoita sitä, ettei Irlanti olisi valmis hoitamaan omaa osuuttaan. Irlanti osallistuu erityisesti rauhanturvatehtäviin. Olemme olleet esimerkiksi tiiviisti mukana Tšadissa, ja tulokset ovat menestyksekkäät. Operaatio tehdään YK:n mandaatilla. YK ei pystynyt lähettämään joukkoja, ja Euroopan unioni tuli apuun. Mandaatin voimassaoloaika päättyy 15. maaliskuuta 2009. Viimeiset 12 kuukautta ovat olleet erittäin menestyksekkäitä rauhanturvaamisen näkökulmasta. Toivottavasti menestystä riittää pitkälle tulevaisuuteen. Irlanti osallistuu jatkossakin rauhanturvatehtäviin, toteutetaan ne sitten YK:n tai Euroopan unionin kautta.

 
  
  

– Mietintö: Ari Vatanen (A6-0033/2009)

 
  
MPphoto
 

  Tunne Kelam (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, äänestin Ari Vatasen mietinnön 43 kohdan puolesta ainoastaan kollegamme Vytautas Landsbergisin suullisen tarkistuksen vuoksi, jonka parlamentti vihdoin hyväksyi. Pidän edelleen parempana ja kannatan 43 kohdan alkuperäistä muotoilua, joka loppuu sanoihin "Venäjän äskettäin ehdottamat kahdenväliset turvallisuusjärjestelyt heikentäisivät merkittävästi Euroopan unionin turvallisuusjärjestelmän yhtenäisyyttä ja haittaisivat myös Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välisiä suhteita". Osallistuin tällä viikolla EU:n ja Venäjän yhteistyökomitean istuntoon, ja katson, että me emme voi jättää huomioimatta asiaa, jota Ari Vatanen kutsuu julmaksi todellisuudeksi: Venäjän federaation strateginen päämäärä on yhä erotella EU:n kumppanit hyviin ja pahoihin ja heikentää Natoa.

 
  
MPphoto
 

  David Sumberg (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, käytän mielelläni tilaisuuden kommentoida tätä asiaa, koska saimme kuulla Tšekin tasavallan presidentin aivan loistavan puheenvuoron asiasta. Hän muistutti meitä historiasta omassa maassaan ja monissa muissa, erityisesti Itä-Euroopan maissa, jotka joutuivat ensin natsien ja sitten kommunistien miehittämiksi. Tämä osoittaa selkeästi Naton ja sen säilyttämisen tärkeyden.

Euroopan unionilla on tehtävänsä yhteiskunnassa, mutta lännen pääasiallinen puolustusjärjestelmä on edelleen Nato, koska olemme liittoutuneet Yhdysvaltojen kanssa.

Eräs asia, joka minua tässä parlamentissa monissa asioissa häiritsee, on pinnan alla ja joskus pinnan päällä kuohuva amerikkalaisvastaisuus. Yhdysvaltojen ansiosta puhumme täällä tänään vapaina kansalaisina, ja Nato takaa sen, että tämä tärkeä liittolaisuussuhde säilyy myös tulevina vuosina.

 
  
MPphoto
 

  Syed Kamall (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, lähes koko viime vuosisadan ajan – ja lähes koko tämän vuosisadan ajan tähän mennessä – Nato on auttanut säilyttämään rauhan. Siitä huolimatta tässä parlamentissa jotkut yrittävät lytätä tätä elintä, jonka puitteissa olemme saaneet tehdä yhteistyötä amerikkalaisten ja kanadalaisten kollegojemme ja lukuisten EU-maiden kanssa.

Kuinka sitä pyritään lyttäämään? Natoa vastaan hyökkäillään ja lisäksi sen rakenteita pyritään luomaan toiseen kertaan. Olemme nyt sellaisessa tilanteessa, että yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset istuvat EU:n asiantuntijoiden kanssa samassa huoneessa Nato-yhteistyön puitteissa, ja sen jälkeen EU:n puolustusrakenteen puitteissa pidetään tismalleen sama kokous ilman yhdysvaltalaisia ja kanadalaisia. Tämä on aivan tarpeetonta resurssien ja ajan hukkaamista.

Meidän on muistettava Naton keskeinen rooli, mutta me emme saa samalla unohtaa, että Natoon kuuluu myös vastuun jakaminen. Jos siirrymme kohti EU:n omaa puolustusjärjestelmää, niin pääasiassa Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska jakavat taakan, kun taas muut piilottelevat niiden selän takana. Älkäämme unohtako sitä keskeistä asemaa, joka Natolla on ollut, ja jatkukoon se pitkälle tulevaisuuteen.

 
  
MPphoto
 

  Colm Burke (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin vain lisätä jotakin siihen, mitä sanoin aiemmin. Me odotamme, että Irlanti hyväksyy Lissabonin sopimuksen. Säilytämme puolueettomuutemme myös Lissabonin sopimuksen tullessa voimaan – sopimus ei muuta tätä asemaamme. Osallistumme edelleen rauhanturvatehtäviin, joille olemme saaneet Yhdistyneiden Kansakuntien mandaatin, ja mikäli Euroopan unioni lähettää joukkoja, olemme valmiita osallistumaan myös tällaisiin rauhanturvatehtäviin, kuten olemme osallistuneet aiemminkin.

 
  
MPphoto
 
 

  John Attard-Montalto (PSE). (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin selittää, mitä tapahtui, kun käsiteltiin 17 tarkistusta, jota olisi pitänyt käsitellä 45 tarkistuksen jälkeen. Minä ja vieressäni istuva kollegani Louis Grech halusimme äänestää avaruuden aseistariisunnan puolesta, mutta valitettavasti kolmas henkilö häiritsi meitä juuri sillä hetkellä ja emme äänestäneet haluamallamme tavalla.

 
  
  

– Mietintö: Pasqualina Napoletano (A6-0502/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastiano (Nello) Musumeci (UEN).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euro­Välimeri-kumppanuus käynnistettiin 14 vuotta sitten Barcelonan konferenssissa, ja tyydyttävää vakautta ei ole onnistuttu vieläkään saavuttamaan.

Arvioisimmeko tähän mennessä saavutettuja tuloksia tehtyjen taloudellisten sitoumusten perusteella? Uskon, että parlamentilla on oikeus ja komissiolla on velvollisuus tehdä näin. Teeskentelisimmekö, ettemme tiedä seuraavista ongelmista kyseisellä Euroopan, Afrikan ja Aasian alueella? Kansalaisoikeuksia ei suojella. Yhdenvertaisia mahdollisuuksia ei ole vieläkään. Uskonnollisten vapauksien kunnioittaminen on edelleen vain unelma. Taloudellinen ja sosiaalinen kehitys etenevät edelleen hitaasti, kun taas ihmiskauppa lisääntyy huolestuttavaa vauhtia. Laittomien siirtolaisten määrä lisääntyy etenkin oman paikallisalueeni rannikkoalueilla Etelä-Italiassa ja Sisiliassa. Näissä olosuhteissa vapaan kauppa-alueen luominen ei avaa niinkään mahdollisuuksia, vaan se kärjistää eroja rikkaiden ja köyhien alueiden välillä.

Lopuksi sanon vielä, arvoisa puhemies, että vaikka me epäröimme kohtien 29 ja 36 hyväksymistä, ryhmäni kuitenkin äänesti Barcelonan prosessia koskevan mietinnön puolesta. Ilmaisimme näin toiveikkuutemme näinä varsin skeptisinä aikoina.

 
  
  

– Mietintö: Konrad Szymanski (A6-0037/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). (PL) Arvoisa puhemies, itäinen kumppanuus on erittäin tärkeä hanke, ja odotan innokkaasti, että se asetetaan etusijalle Euroopan unionin ulkopolitiikassa. Haluaisin mainita neljä näkökohtaa, joissa toimintojemme painopiste on minun mielestäni oltava.

Ensinnäkin meidän on edistettävä demokratiaa ja ihmisoikeuksia, koska niin varmistamme paremman poliittisen vakauden kyseisissä valtioissa ja takaamme perusoikeuksien suojelun. Toisekseen painopistealueemme on oltava taloudellinen yhdentyminen ja vapaakauppa-alueen avaaminen. Takaamme siten kaikille osapuolille laajemmin pääsyn uusille markkinoille, joten kysyntä lisääntyy, mikä on erittäin tärkeää kriisin aikana.

Kolmanneksi meidän on pyrittävä takaamaan turvallisuus ja vakaus Euroopassa. Tässä kohdassa viittaan ainoastaan Euroopan energiavarmuuteen. Jotta voisimme vastaisuudessa välttää kaasutoimitusten keskeytymisen EU:n alueelle ja estää houkutuksen käyttää monopoliasemassa olevia kaasuntoimittajia, meidän on ensisijaisesti panostettava energialähteiden ja kuljetusverkostojen laajempaan monipuolisuuteen. Neljänneksi tarvitsemme lisää liikkuvuutta ja kulttuuri- sekä koulutusvaihtoja. Nämä kaksi toimintaa liittyvät toisiinsa ja täydentävät toisiaan. Ne vaikuttavat myönteisesti EU:n imagoon idässä ja lisäävät molemminpuolista suvaitsevaisuutta ja yhteistyötä tutkimuksen ja kehityksen aloilla.

Itäisestä kumppanuudesta on järjestettävä erillinen keskustelu Euroopan parlamentissa.

 
  
  

– Mietintö: Hanne Dahl (A6-0426/2008)

 
  
MPphoto
 

  Richard Corbett, PSE-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, äänestin hyvin mielelläni tämän mietinnön puolesta ja toivon Hanne Dahlille kaikkea hyvää äitiyslomallaan. Valitettavasti hän ei päässyt tänään paikalle.

On puhuttelevaa, että hän suostui IND/DEM-ryhmän jäsenenä toimimaan parlamentin työn kannalta rakentavasti mietinnön esittelijänä. Samaa ei voi sanoa hänen kollegoistaan, jotka kuuluvat niin kutsuttuun Yhtyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolueeseen. He eivät ole tietääkseni koskaan esitelleet yhtäkään mietintöä tässä parlamentissa neljään ja puoleen vuoteen eli sen jälkeen, kun tämä 12 jäsenen kirjava porukka tuli valituksi viime Euroopan parlamentin vaaleissa. He eivät tee muuta kuin soittavat suutaan epäolennaisista asioista. Heidän lausuntonsa perustuvat yleensä tietämättömyyteen, koska he eivät halua osallistua siihen todelliseen työhön, jota teemme tässä parlamentissa yli poliittisten rajojen varmistaaksemme, että unionin tuottamat säännökset ja politiikat tutkitaan perusteellisesti ja että ne edustavat oikeudenmukaisesti kaikkien jäsenvaltioidemme intressejä ja erilaisia poliittisia näkemyksiämme. He pyrkivät vain olemaan kielteisiä ja vastustamaan kaikkea. Heidän kollegansa erottuu muusta ryhmästä päinvastaisessa valossa.

 
  
  

(Kirjalliset äänestysselitykset)

 
  
  

– Mietintö: Gérard Onesta (A6-0027/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. (EN) Euroopan kansalaisten oikeuksien puolustamisessa tärkeimpiä aseita on vetoomus. Olemme tehneet lisää menettelyä koskevia toimenpiteitä.

– Kun vetoomuksen allekirjoittajina on useampia henkilöitä, allekirjoittajien on nimettävä edustaja ja varaedustajat, jotka katsotaan vetoomuksen esittäjiksi, jotta sääntöjen toimeenpanoa helpotettaisiin.

– Parhaillaan tarkistettavana on, kuinka menetellään silloin, kun vetoomuksen esittäjä haluaa vetää pois tukensa vetoomukselle.

– Vetoomuksia voidaan mahdollisesti laatia ja vetoomuksen esittäjien kirjeenvaihtoa voidaan käydä myös muilla jäsenvaltioissa käytetyillä kielillä kuin EU:n virallisilla kielillä (esimerkiksi baski ja galego).

– Asiasta vastaavan valiokunnan on laadittava vetoomuksen käsittelyyn ottoa koskevat säännöt. Valiokunnan jäsenistä vain neljänneksen on puollettava käsittelyä, jotta vetoomus otetaan käsiteltäväksi.

– Muita käsittelytapoja saatetaan suositella.

– Sen jälkeen, kun vetoomukset on kirjattu, niistä tulee yleisen käytännön mukaisesti julkisia asiakirjoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Slavi Binev (NI), kirjallinen.(BG) Hyvät kuulijat, kannatan Gérard Onestan mietintöä, mutta pyytäisin teitä kiinnittämään huomiota vetoomuksissa kahteen asiaan. Ensimmäinen liittyy tosiasioiden esittämiseen ja toinen siihen tosiseikkaan, että ainoastaan vetoomuksen esittäjä saa esittää näkemyksensä komissiolle. Vetoomuksen vastaajana oleva osapuoli sen sijaan ei saa. Vetoomuksessa no 0795/2007 tosiasiat on esitetty yksipuolisesti ja puolueellisesti. Vetoomuksen kohteena olevaa Bulgarian ortodoksikirkkoa ei pyydetty esittämään omaa kantaansa. Komissio ei kysynyt Bulgariaan 27.–30. lokakuuta 2008 tekemällään tiedonhakumatkalla Bulgarian ortodoksikirkon näkemyksiä. Vaihtoehtoisen synodin puolesta esitetyssä vetoomuksessa pyritään panettelemaan Bulgarian pyhää ortodoksikirkkoa ja heikentämään sen itsemääräämisoikeutta väärän arvion perusteella ja näin pyritään harhauttamaan komission jäseniä.

Vetoomuksen esittäjät eivät pyri vaikuttamaan Bulgarian ortodoksikirkon kohtaloon vuosisatojen aikana muodostetun kirkon kaanonin puitteissa vaan sen sijaan he haluavat kirkon ulkopuolisen elimen, Strasbourgissa sijaitsevan Euroopan yhteisöjen tuomioelimen, puuttuvan asiaan.

Sen jälkeen kun kirkon sisäinen kiistakysymys ratkaistiin kirkon oppeihin liittyvässä menettelyssä vuonna 1998, Strasbourgissa sijaitseva Euroopan yhteisöjen tuomioelin antoi tuomion samasta sisäisestä kirkollisesta kiistasta. Bulgarian ortodoksikirkko ei ollut asiassa edes vastaajana. Totuus on se, että maallisella tuomioistuimella ei ole toimivaltuuksia tai edellytyksiä päättää kirkollisista kiistoista.

 
  
MPphoto
 
 

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE), kirjallinen. (RO) Äänestin mietinnön puolesta. Kannatan vetoomusmenettelyn muuttamista työjärjestyksessä, sillä menettelyä muuttamalla voitaisiin parantaa vetoomusten arviointia ja luokittelua. Uudet säännöt helpottavat vetoomusten käsittelyä, mikä on kansalaisten etujen mukaista.

Eräs tärkeä muutos vetoomusmenettelyyn on vetoomuksen esittäjän yksityisyyden ja luottamuksellisuuden korostaminen. Yksityisyydellä tarkoitetaan vetoomuksen nimen ja henkilötietojen suojelua ja luottamuksellisuus liittyy vetoomuksen aiheeseen. Uusien sääntöjen mukaan vetoomuksen esittäjä saa itse päättää, sovelletaanko yksityisyydensuojaa ja pidetäänkö sisältö luottamuksellisena.

Lisäksi minun mielestäni on erittäin tärkeää päättää määräenemmistöäänestyksellä siitä, otetaanko vetoomus käsittelyyn, koska vetoomusoikeus on tärkeä kansalaisten oikeus, joka perustuu primäärilainsäädäntöön. Tätä oikeutta ei saa rajoittaa poliittisiin motiiveihin perustuvalla päätöksellä. Tarkistettujen sääntöjen mukaan mikäli asiasta vastaava valiokunta ei pääse yhteisymmärrykseen siitä, otetaanko vetoomus käsiteltäväksi, se otetaan käsiteltäväksi, mikäli vähintään yksi neljännes valiokunnan jäsenistä kannattaa käsittelyyn ottamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, puolsin Gérard Onestan mietintöä, jossa käsitellään vetoomuksia koskevan menettelyn muuttamista työjärjestyksessä.

Olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että nykyisiä sääntöjä ei tarvitse muuttaa perusteellisesti. Niitä olisi ainoastaan muutettava avoimemmiksi ja selkeämmiksi. Lisäksi uskon, että meidän on painotettava tekniikan osuutta, koska tällä alalla on kehitytty valtavasti viime vuosien aikana. Tärkeää on myös, että muistamme kunnioittaa yksityisihmisiä ja heidän yksityisyyden suojaa koskevaa perusoikeuttaan.

 
  
  

– Mietintö: Riera Madurell (A6-0007/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Konstantinos Droutsas (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Ehdotuksella eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja koskevaksi asetukseksi pyritään edistämään niin kutsuttua viidettä vapautta, tutkijoiden, osaamisen ja tieteen vapaata liikkuvuutta Euroopan unionin alueella. Painopistealoja ovat kilpailun ja suorituskyvyn kriteerit ja tieteellisen tutkimuksen mukauttaminen pääoman perusteella tehtyihin valintoihin ja tavoitteisiin, kuten asia on ilmaistu EU:n ruohonjuuritason ja työvoiman etujen vastaisessa Lissabonin strategiassa.

Mikäli jokaisen jäsenvaltion tutkimusinfrastruktuuri on vapaasti saatavilla, pääomalla voidaan käyttää välittömästi hyväksi kaikkia jäsenvaltioiden rahoittamia tutkimustoimintoja, tutkimuksen valvonta ja suunnittelu voidaan rajata vain EU:n ja monopolien järjestelmiin, työn arvon mittaaminen markkinoilla menestymisen perusteella tieteellisten perusteiden sijaan saattaa yleistyä ja on mahdollista, että tutkimus keskittyy yhä harvempiin tutkimuskeskuksiin tai yrityksiin.

Tekijänoikeuksia koskevien kriteereiden soveltaminen, tutkimuksen ja tuotannon yhdistäminen suoraan yritysten asiantuntijoiden välityksellä, keskusten toiminta yksityisen sektorin taloudellisten kriteerien mukaisesti ja niiden riippuvuus yritysten ja sponsorien rahoituksesta tarkoittavat sitä, että tutkimuksella aletaan tavoitella mahdollisimman suurta voittoa.

Tutkimuksen tekemisen olisi oltava ainoastaan valtion rahoittamaa. Rahoitus olisi jaettava oikeudenmukaisesti eri tieteenalojen välillä ja se olisi ohjattava ruohonjuuritason tarpeisiin ja työntekijöiden elinolojen parantamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä otetaan esille tavoitteet, jotka on annettu eurooppalaista tutkimusaluetta koskevassa vuoden 2007 vihreässä kirjassa kohdassa "Käyttöön maailman huippuluokan tutkimusinfrastruktuuri". Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumi ryhtyi huhtikuussa 2002 neuvoston mandaatilla kehittelemään koordinoitua toimintatapaa tutkimusinfrastruktuurien alan toiminnoille. Vaikka ehdotetun säännöstön tavoitteeksi on nimetty infrastruktuurien perustamisen helpottaminen, kokemus on kuitenkin osoittanut, että yleensä kehittyneemmät maat saavat siitä suurimman hyödyn.

Mielestäni on epäilemättä tärkeää, että maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurien perustamista Euroopassa yksinkertaistetaan. Lisäarvona tutkimuksen ja koulutuksen laatu saattaa parantua, julkisen ja yksityisen sektorin tutkijoiden yhteydet voivat kehittyä ja yleisesti niillä on myönteisiä sosioekonomisia vaikutuksia.

En kuitenkaan ole samaa mieltä siitä, että laajojen infrastruktuurien perustaminen vain lisäisi mahdollisuuksia tuottaa laadukasta tutkimusta tietyillä aloilla, koska tietyt maat hyötyvät eniten tästä kehityksestä. Tavoitteena on se, että kaikki hyötyvät, jopa sellaiset maat, jotka eivät pysty perustamaan huipputason keskuksia, jotta voidaan taata, että tutkimus on demokraattista monimuotoisimmilla aloilla. Äänestin siksi tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) On olemassa lukuisia hyviä syitä, joiden vuoksi kannattaisi helpottaa mahdollisuuksia tehdä EU:n alueella rajatylittävää yhteistyötä tutkimuksen alalla. Ehdotus uudeksi yhteiseksi säännöstökokonaisuudeksi voisi olla edistysaskel tähän suuntaan, ja ehdotuksen muotoilusta käy ilmi, että komissio tietää hyvin tutkimuksen merkityksen ja tuntee siihen liittyvät erityiset työskentelyolosuhteet.

Junilistan-puolue on kuitenkin vankkumaton verotuspolitiikkaa koskevassa kysymyksessä. Verotuspohjien valvonta on ehdottoman olennainen kansallinen kysymys. Äänestin siksi komission ehdotusta ja mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Adrian Manole (PPE-DE), kirjallinen. (RO) Tutkimusinfrastruktuurit ovat yhä merkittävämmässä asemassa osaamisen ja tekniikan edistämisessä, sillä ne tarjoavat ainutlaatuiset tutkimusmahdollisuudet käyttäjille eri maissa.

Eräs näkökohta, jota voidaan pitää erittäin tärkeänä, on näiden palvelujen mahdollisuus houkutella nuoria tieteen alalle avaamalla tutkimuksen alan mahdollisuudet EU:n kaikilla alueilla. Ne voivat siten olla olennaisessa osassa luomassa tehokasta ympäristöä tutkimukselle ja innovaatiolle.

Vähemmän kehittyneissä maissa, joihin katson myös Romanian kuuluvaksi, rajalliset voimavarat ja tekniikan sekä organisaation monimutkaisuus kuitenkin aiheuttavat vakavan haasteen, kun pyritään luomaan eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri. Näin ollen koska kyseiset rakenteet voivat kehittyä ainoastaan kehittyneissä maissa, meidän on taattava, että emme joudu Euroopan unionin alueella kärsimään uudesta aivovuodosta näihin keskuksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kannatin ehdotusta neuvoston asetukseksi eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja koskevasta yhteisön oikeudellisesta kehyksestä, koska uskon, että jäsenvaltioiden pitäisi kehittää koordinoidusti yhtenäinen toimintatapa tutkimuksen alalla. Nykyiset kansalliset oikeudelliset kehykset ja kansainvälinen oikeudellinen kehys eivät ole riittävän tehokkaita, kun otetaan huomioon unionin kunnianhimoiset tavoitteet tällä alalla.

Lisäksi katson, että on ehdottomasti pyrittävä parantamaan teollisuuden ja akateemisen tutkimuksen välistä yhteistyötä, koska se on edelleen liian heikkoa joissakin EU:n jäsenvaltioissa, esimerkiksi Italiassa. Tutkimustoiminnan yhteydessä olisi parannettava julkisen ja yksityisen sektorin tutkijoiden välisiä yhteyksiä, koska todellinen tasapainoinen teknologian kehitys on mahdollista vain, jos kaikki alan toimijat tekevät yhteistyötä.

 
  
  

– Mietintö: Philippe Morillon (A6-0009/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. Kannatin Philippe Morillonin mietintöä, joka koskee Koillis-Atlantin yleissopimuksen muuttamista. Olen kuitenkin sitä mieltä, että EU:n ei pitäisi olla yleissopimuksen sopimuspuoli. Koillis-Atlantin yksittäisten kalastusmaiden pitäisi olla Venäjän, Islannin ja Norjan tapaan itsenäisiä sopimuspuolia.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, puolsin Philippe Morillonin mietintöä Koillis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää monenkeskistä yhteistyötä koskevan yleissopimuksen muutoksista.

Mainitulla yleissopimuksella perustetulla Koillis-Atlantin kalastuskomissiolla on tärkeä tehtävä kalavarojen säilyttämisessä ja niiden parhaan mahdollisen käytön takaamisessa. Lisäksi se pyrkii edistämään yhteistyötä yleissopimuksen sopimuspuolina olevien valtioiden välillä.

Pidän yleissopimukseen tehtyjä muutoksia myönteisinä, koska niillä luodaan menettelyjä kiistojen ratkaisemiseksi ja ne parantavat kalavarojen hallinnointia. Se on näin ollen käyttökelpoinen väline kalateollisuuden kehittämiseksi.

 
  
  

– Mietintö: Glenys Kinnock (A6-0039/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. (EN) Kannatan mietintöä, jossa käsitellään Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitystä lasten erityisasemasta EU:n ulkoisissa toimissa, koska siinä viitataan yhteiskunnan haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten, lasten, oikeuksiin. Samalla on todettava kuitenkin, että en kannata tiettyjä lausekkeita, joissa mahdollisesti puolletaan aborttia.

 
  
MPphoto
 
 

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta. Lasten tulevaisuus on sellainen aihe, joka tarvitsee ja ansaitsee huomiomme. Lapset haluavat tulla kuulluiksi ja he haluavat omat mielipiteensä ja näkökulmansa, toiveensa ja unelmansa tulevan huomioiduiksi pyrkimyksissä rakentaa heille soveltuva maailma.

Kun pyrimme saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteita, meidän olisi kiinnitettävä enemmän huomiota kaikissa strategioissa, aloitteissa ja rahoituspäätöksissä lasten asettamille tavoitteille, jotka koskevat lapsia. Euroopan parlamentin jäsenenä olen saanut mahdollisuuden matkustaa kehitysmaihin ja työskennellä suurimpien voittoa tavoittelemattomien järjestöjen, esimerkiksi Unicefin, kanssa ja tiedän, että on olemassa monia kiireellisiä haasteita, joihin olisi vastattava.

Mikäli haluamme parantaa lasten tilannetta kestävästi, painopisteenämme on oltava lasten oikeuksien rikkomisen pääasialliset syyt. Ennen kaikkea meidän on kuitenkin tehtävä yhteistyötä kaikkien niiden vapaaehtoisjärjestöjen kanssa, jotka ovat vuosien aikana onnistuneet juurruttamaan toimintansa sellaisilla alueilla, jotka ovat hyvin erilaisia kuin Eurooppa niiden kulttuurin, talouden, yhteiskuntarakenteiden ja politiikan eroavaisuuksien vuoksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Grech (PSE), kirjallinen. (EN) Totean Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksestä lasten erityisasemasta EU:n ulkoisissa toimissa, että valtuuskuntamme kannattaa mietintöä, koska siinä viitataan yhteiskunnan haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten, lasten, oikeuksiin. Päätöslauselmaesityksessä ei ole suoria abortin kannattamiseen liittyviä viitteitä, mutta haluan silti tehdä selväksi, että me emme tue tiettyjä lausekkeita, joissa mahdollisesti puolletaan aborttia.

 
  
MPphoto
 
 

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Pidän EU:ta arvoyhteisönä ja kannatan monia muotoiluja kyseisessä mietinnössä, joka kiinnittää huomiomme lasten haavoittuvaan asemaan kaikkialla maailmassa. On selvää, että yhteiskunnan on otettava vastuu lasten oikeuksien takaamisesta, lapsikuolleisuuden vähentämisestä köyhissä maissa ja kaikenlaisesta lasten hyväksikäytön torjumisesta.

Mietinnössä on kuitenkin myös sellaisia muotoiluja, joita minun on vaikea hyväksyä. Esimerkkinä mainitsen ehdotuksen, jonka mukaan olisi nimitettävä EU:n erityisedustaja, "jotta voitaisiin varmistaa EU:n näkyvyys ja johtava asema lasten oikeuksia koskevissa asioissa". Lasten oikeuksien turvaamiseksi toteutettujen toimenpiteiden on oltava nyt ja vastaisuudessa kansallisten parlamenttien päätösvallassa. Mikäli kansainvälistä yhteistyötä pidetään tarpeellisena, se olisi pyrittävä toteuttamaan YK:n toiminnan yhteydessä Euroopan unionin sijaan.

Näistä varauksista huolimatta päätin äänestää mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Mairead McGuinness (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Pitäydyin äänestämästä tästä mietinnössä lopullisessa äänestyksessä, koska minua huolestuttaa 44 kohdan muotoilu. Yleisesti mietinnön viesti on erittäin myönteinen, koska siinä painotetaan, että lapset on otettava erityisesti huomioon EU:n ulkoisissa toimissa. Kannatan siksi pääosaa mietinnön kohdista, mutta pitäydyin äänestämästä 44 kohdan vuoksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin Glenys Kinnockin lasten erityisasemaa EU:n ulkoisissa toimissa koskevan mietinnön puolesta.

Yhteisön alueella tai muualla tehtävä lasten suojelu on ehdottomasti erittäin tärkeä tavoite Euroopan unionille. Vuosien aikana yhteisön toimielimet ovat alkaneet pitää lasten oikeuksien suojelua yhä tärkeämpänä asiana, joka on otettava huomioon päätöksenteossa. Olen siksi samaa mieltä siitä, että lapset on otettava paremmin huomioon, kun tehdään päätöksiä, jotka koskevat heitä. Se on aloitettava paikallistasolta, jossa heillä on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin.

Lisäksi väittäisin, että jotta lapset voivat nauttia oikeuksistaan täysimääräisinä, seuraavilla tärkeimmillä osa-alueilla on toteutettava toimia maailmanlaajuisesti: köyhyyden vähentäminen, syrjinnän torjunta ja koulutuksen tason ja laadun parantaminen. Jotta tällaiset kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa, on erittäin tärkeää, että kyseisiin toimiin kohdennetaan enemmän tietotaitoa ja taloudellisia resursseja.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Záborská (PPE-DE), kirjallinen.(SK) Äänestin päätöslauselmaehdotusta vastaan.

Eräs syy tähän on se, että komissiolla ei ole perusoikeuskysymyksissä, mukaan lukien lasten oikeudet, yleistä toimivaltaa kansainvälisten sopimusten tai Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöksen nojalla (KOM(2006)0367, 1.3. kohta, sivu 3). Toinen syy on se, että Euroopan unioni aikoo käyttää päätöslauselmaa ottaakseen itselleen valtuuksia, jotka eivät sille kuulu.

Päätöslauselmassa ei tunnusteta kehitysmaiden itsemääräämisoikeutta eettisissä kysymyksissä. Se on vuonna 1995 Pekingissä pidetyn neljännen naisasioita käsitelleen maailmankonferenssin toimintaohjelman 9 kohdan vastainen. Kohdassa todetaan, että toimintaohjelman täytäntöönpano, joka tapahtuu sisällyttämällä se kansalliseen lainsäädäntöön ja laatimalla strategioita, toimintatapoja, ohjelmia ja kehitystavoitteita, on jokaisen valtion omalla vastuulla niiden itsemääräämisoikeuden, kaikkien ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien mukaisesti. Ihmisten ja yhteisöjen erilaiset uskonnolliset ja eettiset arvot, kulttuuritaustat sekä filosofiset vakaumukset on otettava huomioon ja niitä on kunnioitettava samalla, kun naisille on taattava täysimääräiset ihmisoikeudet, jotta saavutettaisiin tasa-arvo, yhteiskunnan kehittyminen ja rauha.

Lisäksi mietinnössä kannatetaan tukea seksuaali- ja lisääntymisterveydelle, ja tällaista termiä EU:ssa ei ole koskaan määritetty. Maailman terveysjärjestö ja tietyt kansalaisjärjestöt käyttävät termiä abortin tukemisen yhteydessä. Päätöslauselman 44 artiklassa tuetaan avoimesti seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, ilman että termiä on määritetty ja ottamatta huomioon Euroopan unionin vastuualuetta tässä kysymyksessä. Tätä ei todellakaan voida hyväksyä.

 
  
  

– Mietintö: Jean Louis Cottigny (A6-0023/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Nykyisen rahoituskriisin yleismaailmallisen luonteen vuoksi se vaikuttaa kaikkiin jäsenvaltioihin niiden taloudellisista rakenteista riippumatta, ja siksi esittelijän mukaan meidän on arvioitava uudelleen työntekijöiden oikeudet saada tietoa ja tulla kuulluiksi. Päinvastoin kuin usein luullaan, tämä oikeus ei ole sellainen menettely, joka estäisi yritystä reagoimasta muutoksiin. Kaikkien osapuolten, työnantajien, palkattujen työntekijöiden ja valtion laitosten, on ymmärrettävä, että menettely voi parhaimmillaan auttaa osapuolia ennustamaan, mitä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia muutoksilla on yrityksen työympäristöön.

Kaikkien eurooppalaisten työnantajien ja työntekijöiden on siksi tunnettava ja tunnustettava tämä Euroopan sosiaalimallia koskeva menettely. Kaikkien Euroopan unionin alueella toimivien yritysten olisi taloudellisen toimintaympäristön muuttuessa käytettävä samaa ennakkovaroitusjärjestelmää ja samoja valmistelutoimenpiteitä, joita niiden kilpailijat Euroopan unionin alueella käyttävät. Se edistäisi rehellistä ja sisämarkkinoiden sääntöjen mukaista kilpailua yritysten välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (PSE), kirjallinen. (EN) Kannatan tätä sosiaalidemokraattisen ryhmän aloitteesta syntynyttä mietintöä. Mietinnön aiheena on työntekijöiden tiedottamista ja kuulemista koskevat oikeudet. Siinä kehotetaan jäsenvaltioita panemaan tehokkaammin täytäntöön vuoden 2002 puitedirektiivi toteuttamalla erityisesti seuraavat toimenpiteet:

– on otettava käyttöön tehokkaat, oikeasuhtaiset ja varoittavat seuraamukset

– on varmistettava, että tieto toimitetaan määräajassa, jotta työntekijöiden edustajat voivat vastata siihen ennen kuin keskushallinto tekee asiasta päätöksen

– työvoiman määrää säänteleviä rajoja on nostettava kaikissa ikäluokissa ja työsopimustyypeissä siten, että se kattaa kaikki työntekijät.

Lisäksi siinä kehotetaan komissiota aloittamaan rikkomismenettelyt niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät pane tätä lainsäädäntöä asianmukaisesti täytäntöön, ja varmistamaan, että kaikki tiedottamista ja kuulemista koskevat direktiivit ovat yhdenmukaiset, ja komissiota kehotetaan tarvittaessa ehdottamaan tarkistusta.

Meidän on tehtävä työntekijöiden äänestä kuuluvampi työpaikkojen päätöksentekomenettelyssä. Se on aiempaa tärkeämpää kriisin aikana työpaikkojen menetysten välttämiseksi tai niiden seurausten lieventämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnöstä käytyjen keskustelujen aikana me yritimme parantaa sitä niin, että työntekijöiden oikeuksia puolustetaan kaikilla aloilla. Olemme iloisia siitä, että ehdotuksemme hyväksyttiin. Se on sisällytetty Euroopan parlamentin päätöslauselmaan seuraavasti:

"pitää välttämättömänä taata julkishallinnon sekä julkis- ja rahoitussektorin yritysten työntekijöiden edustajille samat tiedottamista ja kuulemista koskevat oikeudet kuin muille työntekijöille".

Toivomme, että jäsenvaltiot ottavat tämän huomioon ja takaavat kaikille työntekijöille samat tiedottamista ja kuulemista koskevat oikeudet.

Mietinnön yleinen sanoma on myönteinen, koska siinä korostetaan tarvetta parantaa tiedottamista ja kuulemista koskevia oikeuksia useissa jäsenvaltioissa. Toivomme lisäksi, että Euroopan komissio antaa arviointiraportin tuloksista, joita on saatu direktiivin 2002/14/EY soveltamisesta sosiaalisen vuoropuhelun parantamisessa.

Fuusioiden ja yrityskauppojen osalta mietinnössä olisi voitu mennä pidemmälle viimeaikaiset tapahtumat huomioon ottaen ja erityisesti, kun meidän ehdotuksemme hyväksyttiin. Tavoitteena on taata, että yritysten uudistamisprosessin aikana erityisesti teollisuudenaloilla työntekijöiden edustajat saavat keskeytyksettä tietoa ja että heillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekomenettelyyn ja saada veto-oikeus silloin, kun yritykset eivät noudata sopimusvelvoitteitaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Malcolm Harbour (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Konservatiivit tukevat täysin periaatteita, jotka koskevat työntekijöiden kuulemista ja osallistumista menestyksekkäiden yritysten toimintaan.

Emme kuitenkaan katso, että EU:n olisi asianmukaista puuttua tähän alaan.

Yleisesti me kannatamme Euroopan yhteisöjen lainsäädännön johdonmukaista ja tehokasta sisällyttämistä kansalliseen lainsäädäntöön, mutta katsoimme kuitenkin, että tässä tapauksessa oli syytä äänestää tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan tätä mietintöä, jossa kehotetaan sellaisia maita, jotka niin eivät ole vielä tehneet, panemaan täytäntöön vuoden 2002 direktiivin, jonka tavoitteena on vahvistaa EU:n alueella työntekijöiden tiedottamista ja kuulemista. Mietinnössä vaaditaan komissiota toteuttamaan välittömästi toimenpiteitä, joilla taataan direktiivin tehokas siirtäminen osaksi kansallisia lainsäädäntöjä, ja aloittamaan rikkomismenettelyt sellaisia jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole panneet direktiiviä lainkaan tai asianmukaisesti täytäntöön. Mietinnössä vaaditaan, että työntekijöiden edustajat saavat tutkia annettuja tietoja, että tiedot toimitetaan hyvissä ajoin ennen kuulemista ja että ammattiyhdistykset olisivat mukana menettelyssä sosiaalisen vuoropuhelun vahvistamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin Jean Louis Cottignyn työntekijöiden tiedottamista ja kuulemista Euroopan yhteisössä koskevan mietinnön puolesta.

Direktiivi 2002/14/EY oli suuri edistysaskel työntekijöiden demokraattisessa osallistumisessa päätöksentekoon, joka koskee sitä liiketoimintaa, jonka hyväksi he työskentelevät. Tämä on erityisen tärkeää tällaisina aikoina, kun taloudellisten vaikeuksien vuoksi monien yritysten on tehtävä ratkaisevia päätöksiä esimerkiksi yrityksen uudistamisesta ja uudelleensijoittamisesta.

On kuitenkin huomautettu oikeutetusti siitä, että direktiiviä ei ole siirretty asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä monissa maissa, jotka ovat ottaneet käyttöön rajoitetumpia säännöksiä. On erittäin tärkeää, että unionin jäsenvaltioissa yhdenmukaistetaan lainsäädäntöä, jotta eurooppalaiset yritykset saisivat samanlaiset välineet ennakoida ja valmistautua muutoksiin siinä taloudellisessa työympäristössä, jossa ne toimivat.

Tästä samasta syystä olisi suositeltavaa laajentaa direktiivin soveltamisalaa kaikkiin eurooppalaisiin pk-yrityksiin, myös kaikkein työntekijöiden määrältään kaikkein pienimpiin yrityksiin, jotta kukaan ei olisi epäedullisemmassa asemassa kuin muut.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Záborská (PPE-DE), kirjallinen.(SK) Kannatan tätä työntekijöitä tukevaa aloitetta, koska työntekijöiden tiedottaminen ja kuuleminen ovat sosiaalisen markkinatalouden perustavanlaatuisia osa-alueita. Tätä ei saisi pitää esteenä yritystoiminnan kehittämiselle. Tämänhetkisessä tilanteessa, kun rahoituskriisi on valloillaan, meidän on vahvistettava työntekijöiden demokraattista oikeutta osallistua päätöksentekoon ennen kaikkea siksi, että odotettavissa on tuotannon uudistamista, fuusioita ja uudelleensijoittamisia.

Katson, että työntekijöiden kuuleminen on erityisen tärkeää ja oikeutettua kahdessa seuraavassa kysymyksessä: työn ja perhe-elämän välinen tasapaino ja sunnuntain säilyttäminen vapaapäivänä. Nämä ovat Euroopan sosiaalimallin peruspilareita ja osa Euroopan kulttuuriperintöä.

Itse kannatin kirjallisessa kannanotossa 0009/2009 esitettyä vaatimusta, jonka mukaan sunnuntai on pidettävä vapaapäivänä. Kannanotto on parhaillaan allekirjoitettavana Euroopan parlamentissa.

Työn ja perhe-elämän välistä tasapainoa käsittelin hiljattain sukupolvien välistä solidaarisuutta koskevassa mietinnössäni. Mietinnössä todetaan, että on löydettävä toimintalinjoja ja välineitä, joilla mahdollistetaan laadukkaat työpaikat, jotka sopivat yhteen naisten ja miesten hoitovelvollisuuksien kanssa. Perheen suunnittelu, perhe-elämä ja urasuunnitelmat voivat olla tasapainossa ainoastaan, mikäli ihmiset saavat vapaasti tehdä taloudelliset ja sosiaaliset päätöksensä ja kun Euroopan unionin ja kansallisen tason poliittiset ja taloudelliset päätöslauselmat tukevat niitä ilman, että tämä aiheuttaa epäedullista tilannetta.

 
  
  

– Mietintö: Patrizia Toia (A6-0015/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, annan täyden tukeni Patrizia Toialle ja yhdyn hänen näkemykseensä hänen korostaessaan osuus- ja yhteisötalouden roolia laadukkaiden työpaikkojen luomisessa sekä sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa, aktiivisen kansalaisuuden ja yhteisvastuullisuuden edistämisessä ja sellaisen demokraattisiin arvoihin perustuvan talousmallin kehittämisessä, joka asettaa ihmiset etusijalle ja tukee kestävää kehitystä ja teknologista innovaatiota.

Olen täysin tietoinen siitä, että yhteiskunnan vauraus ja vakaus ovat riippuvaisia sen moninaisuudesta, johon osuus- ja yhteisötalous myötävaikuttaa aktiivisesti. Se lujittaa siten Euroopan sosiaalimallia ja tuottaa oman liiketoimintamallinsa, jolla edistetään osuus- ja yhteisötalouden vakaata ja kestävää kehitystä. Yhdyn myös esittelijän näkemykseen siitä, että osuus- ja yhteisötalous voi hyödyntää kaikki mahdollisuutensa vain, jos sillä on tarkoituksenmukaiset poliittiset, lainsäädännölliset ja toiminnalliset olosuhteet ja edellytykset.

Koska komissio on jo tunnustanut useaan otteeseen osuus- ja yhteisötalouden käsitteen, yhdyn Patrizia Toian komissiolle esittämään kehotukseen edistää osuus- ja yhteisötaloutta uudella politiikalla ja puolustaa tälle sektorille ominaista "muunlaisen yrittämisen" käsitettä, jonka liikkeelle paneva voima ei ole ensisijaisesti taloudellinen vaan yhteiskunnallinen hyöty.

 
  
MPphoto
 
 

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Osuus- ja yhteisötalous auttaa toteuttamaan EU:n työllisyyspolitiikan neljä päätavoitetta, jotka ovat paikallisten asukkaiden työllistymismahdollisuuksien parantaminen; yrittäjyyden tukeminen erityisesti luomalla työpaikkoja paikallisella tasolla; yritysten ja niiden työntekijöiden mukautumiskyvyn parantaminen etenkin uudistamalla työorganisaatiota sekä yhtäläisten mahdollisuuksien politiikan lujittaminen kehittämällä erityisesti julkista politiikkaa, joka helpottaa perhe- ja työelämän yhteensovittamista. Osuus- ja yhteisötalouden yritykset voivat tuoda merkittävää yhteiskunnallista lisäarvoa, kun ne lisäävät kansalaisten osallistumista eurooppalaisen yhteiskunnan taloudelliseen kehitykseen, edistävät yritysmaailman demokraattista toimintaa osakkaiden ja työntekijöiden osallistumisen myötä ja soveltavat yritysten yhteiskuntavastuun ja lähipalvelujen periaatteita.

Ottaen huomioon osuus- ja yhteisötalouden paikallisen luonteen ja sen roolin aktiivisen osallistumisen edistämisessä on tärkeää liittää osuus- ja yhteisötalous sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja aktiivisen kansalaisuuden tavoitteisiin. Tällaisilla toimilla voidaan osaltaan lujittaa sosiaalisia suhteita, jotka ovat erityisen tärkeitä maailmassa, jossa eristyneisyys ja vetäytyminen lisääntyvät voimakkaasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (PSE), kirjallinen. − (EN) Annan tukeni tälle mietinnölle, jossa komissiota kehotetaan edistämään osuus- ja yhteisötaloutta uusilla politiikoilla ja puolustamaan osuus- ja yhteisötaloudelle ominaista "muunlaisen yrittämisen" käsitettä, jonka liikkeelle paneva voima ei ole ensisijaisesti taloudellinen vaan yhteiskunnallinen tuottavuus, jotta osuus- ja yhteisötalouden erityispiirteet otetaan asiaankuuluvasti huomioon oikeudellisen kehyksen laatimisessa. Komissiota ja jäsenvaltioita kehotetaan lisäksi laatimaan lainsäädäntökehys, jossa osuus- ja yhteisötalous tunnustetaan kolmanneksi sektoriksi, sekä selkeät säännöt siitä, mitkä yhteisöt voivat lain mukaan toimia osuus- ja yhteisötalouden yrityksinä.

Osuus- ja yhteisötalouden yrityksille on luonteenomaista pääomayrityksistä poikkeava yritysmuoto. Ne ovat yksityisiä, viranomaisista riippumattomia yrityksiä, jotka vastaavat jäsentensä ja yleistä etua koskeviin tarpeisiin ja vaatimuksiin. Osuus- ja yhteisötalous muodostuu osuuskunnista, keskinäisistä yhtiöistä, yhdistyksistä, säätiöistä ja muista yrityksistä ja organisaatioista, joilla on osuus- ja yhteisötalouden peruspiirteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa käydyssä keskustelussa annoimme panoksemme mietintöön ja teimme useita ehdotuksia esittelijän alkuperäisen kannan parantamiseksi. Emme saaneet kantaamme läpi kaikissa kysymyksissä, joten emme voi olla täysin tyytyväisiä lopulliseen päätöslauselmaan.

Tunnustamme kuitenkin osuus- ja yhteisötalouden eri muotojen tärkeän roolin, osuus- ja yhteisötalouden yritysten kirjavuuden sekä sen erityisominaisuudet ja erilaiset tarpeet. Puollamme siksi osuus- ja yhteisötalouden tukemista. Katsomme kuitenkin, että tällaisilla toimilla ei tule heikentää julkisten palvelujen laatua etenkään sellaisilla aloilla, joilla myös osuus- ja yhteisötalous on tärkeässä asemassa.

Tunnustamme osuus- ja yhteisötalouden voivan vahvistaa taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä ja lisätä demokraattista osallistumista, etenkin jos olosuhteet ovat kohdallaan sen tukemiseksi ja jos sen varjolla ei heikennetä koko väestön käytettävissä olevia julkisia yleispalveluja. On pidettävä mielessä, että osuus- ja yhteisötalous voi täydentää merkittävästi julkisten palvelujen resursseja ja julkista hallintoa, mutta se ei voi korvata niitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Malcolm Harbour (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivikollegani ja minä tuemme varauksetta voittoa tavoittelemattoman sektorin järjestöjen ja yritysten Euroopan talouteen antamaa panosta. Konservatiivit uskovat esimerkiksi vankkumatta eri yhteisöjen välisen yhteistyön hyötyihin sekä hyväntekeväisyysjärjestöjen ja vapaaehtoissektorin työhön yleensä. Olemmekin hiljattain tilanneet kattavia asiaa koskevia tutkimuksia.

Mietintö sisältää kuitenkin monia suosituksia uusista eurooppalaisista toimenpiteistä, joita emme voi hyväksyä.

Tästä syystä olemme päättäneet äänestää tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Äänestimme tänään Patrizia Toian laatimaa osuus- ja yhteisötaloutta käsittelevää valiokunta-aloitteista mietintöä (A6-0015/2009) vastaan. Yhdymme esittelijän näkemykseen osuus- ja yhteisötalouden tärkeästä asemasta nyky-yhteiskunnassa, mutta emme voi tukea eri sääntöjen soveltamista tämän alan yrityksiin. Eri yritysmuotojen välillä ei ole mahdollista tehdä selvää eroa, emmekä katso, että osuuskuntia ja keskinäisiä yrityksiä olisi suosittava esimerkiksi suhteessa pienyrityksiin rahoitusmahdollisuuksien ja muiden tukien osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Lívia Járóka (PPE-DE), kirjallinen. (HU) Haluan onnitella Patrizia Toiaa tämän laatimasta osuus- ja yhteisötaloutta koskevasta mietinnöstä, jossa korostetaan osuus- ja yhteisötalouden yritysten avainasemaa työmarkkinoiden integraatiossa, sillä paikallisyhteisöihin ylläpitämänsä tiiviin yhteyden ansiosta ne voivat antaa merkittävän panoksen kehitykseen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden toteutumiseen. Osuus- ja yhteisötalouden toimijat voivat myös liittää toimiinsa sosiaalisen hyvinvoinnin tavoitteita edistäviä tuotantoprosesseja, jonka lisäksi ne edistävät itsenäistä hallintoa. Osuus- ja yhteisötalouden eli niin sanotun kolmannen sektorin tehokas toiminta on siis erityisen tärkeää muita heikommassa asemassa olevien ihmisten kannalta. Tähän liittyy myös romaniväestön työllisyyttä koskeva kysymys. Romanien työttömyys on kaikkialla Euroopassa tasolla, jota ei voida hyväksyä.

Osuus- ja yhteisötalouden tehokas toiminta edellyttää asianmukaista lainsäädäntökehystä, mikä tarkoittaa osuus- ja yhteisötalouden alan toimijoiden oikeudellista tunnustamista, olipa kyse säätiöistä, osuuskunnista tai muista järjestöistä. On tärkeää helpottaa tällaisten organisaatioiden luotonsaantia sekä myöntää niille verohelpotuksia ja muunlaisia kannustimia. On paikallaan harkita yhtenäistä yhteisön rahoitusta niitä yrityksiä varten, jotka edistävät kaikkein tehokkaimmin sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin Patrizia Toian osuus- ja yhteisötaloutta käsittelevän mietinnön puolesta.

Yhdyn esittelijän näkemykseen, että osuus- ja yhteisötalouden merkitys kasvaa entisestään nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, koska perinteiset talouden toimijat eivät kykene vastaamaan moniin nyt ilmeneviin tarpeisiin. Osuus- ja yhteisötalous edesauttaa todellakin saavuttamaan EU:n tavoitteita, joita ovat muun muassa työllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantaminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien politiikan lujittaminen.

Olen myös yhtä mieltä siitä, että osuus- ja yhteisötalouden toimijoiden on kuitenkin mukauduttava markkinoiden jatkuvaan kehitykseen ja laadittava tehokkaita strategioita tavoitteidensa saavuttamiseksi. Siinä avuksi voivat olla sidosryhmien väliset verkostot sekä yhteistyön ja kokemusten vaihdon lisääminen niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

 
  
MPphoto
 
 

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) Osuus- ja yhteisötalous noudattaa Euroopan sosiaalimallin olennaisia periaatteita. Sen pääpiirteisiin ja perusarvoihin kuuluvat yksilöiden ja sosiaalisten tavoitteiden asettaminen pääoman edelle, sen jäsenten intressien ja yleisen edun yhdistäminen sekä jäsenten toteuttama demokraattinen valvonta. Osuus- ja yhteisötalouden osuus on kaikkiaan 10 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä ja kuusi prosenttia työmarkkinoista.

Osuus- ja yhteisötalous, johon viitataan myös termeillä solidaarinen talous tai kolmas sektori, on keskeisellä sijalla Lissabonin tavoitteiden toteuttamisessa. Sillä on suurta potentiaalia työpaikkojen luomiseen ja sitä voidaan hyödyntää tehokkaasti talouskasvua koskevan tavoitteen saavuttamiseksi.

Kolmannella sektorilla on ensisijaisen tärkeä rooli Euroopan taloudessa, kun kannattavuus yhdistyy siinä solidaarisuuteen.

Nykyisessä rahoituskriisissä, jonka kehitystä olemme seuranneet huolestuneina ja jonka olemme turhaan yrittäneet voittaa, taloudellisen vakauden turvaaminen on elintärkeää. Eurooppalaiset pelkäävät työpaikkojen menetyksiä ja odottavat saavansa asianmukaista kohtelua. Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on vastattava todellisiin tarpeisiin, luotava konkreettisia mahdollisuuksia ja annettava uuttaa toivoa kaikkien Euroopan kansalaisten hyväksi.

Solidaarisen talouden kannustaminen on yksi keino tilanteen parantamiseksi.

Kannatan esittelijän aloitetta. Euroopan komission olisi paitsi edistettävä osuus- ja yhteisötaloutta myös ryhdyttävä konkreettisiin toimiin luodakseen lainsäädäntökehyksen, jonka puitteissa osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, järjestöt, säätiöt ja muut vastaavat yksiköt voivat toimia, ja kehitettävä ohjelma, joka tarjoaa taloudellista tukea, neuvoja ja koulutusta olemassa oleville ja tuleville alan yrityksille.

 
  
MPphoto
 
 

  Michel Teychenné (PSE), kirjallinen.(FR) Osuus- ja yhteisötalous tarvitsee nyt kipeämmin kuin koskaan ennen oman oikeudellisen kehyksensä, ja Patrizia Toian mietintö on askel oikeaan suuntaan.

Euroopan komissio on peruuttanut kaksi ehdotusta, joiden tarkoituksena oli laatia säännöt Euroopassa toimivia keskinäisiä yhtiöitä ja järjestöjä varten. Nyt kun kapitalistisen järjestelmän heikkoudet ovat ilmeisiä, on vähintäänkin outoa, että komissio peruu ehdotuksia, joilla pyritään edistämään vaihtoehtoisia ja toimivia talousjärjestelmiä.

Keskinäisyyden ja keskinäisen riippuvuuden periaatteisiin nojaava osuus- ja yhteisötalous ajaa uudenlaista yritystoiminnan mallia, joka on entistä inhimillisempi ja eroaa pelkästään hyötyä tavoittelevasta kapitalistisesta mallista. Osuus- ja yhteisötalouden kehitys on ollut menestyksekästä viime vuosina, ja tänä päivänä sen osuus Euroopan unionin yrityksistä on 10 prosenttia ja työpaikoista 6 prosenttia.

Komission asenne on valitettava, mutta voimme kuitenkin iloita parlamentin äänestystuloksesta. Kehotusta huomioida osuus- ja yhteisötalouden ominaisuudet eurooppalaisen politiikan laadinnassa on pidettävä myönteisenä, samoin myös vaatimusta erityisen budjettikohdan ottamisesta jälleen käyttöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Záborská (PPE-DE), kirjallinen.(SK) Naisten köyhyyttä Euroopan unionissa käsittelevässä päätöslauselmassa (A6-0273/2005) korostan jälleen kiireellistä tarvetta edistää uudenlaista Eurooppaa, joka perustuu kulttuurien ja ajatustapojen luovaan rinnakkaiseloon sekä erilaisuuden kunnioittamiseen. Eurooppaa, jossa vastuullinen vapaus ei rajoitu pääomien vapaaseen liikkuvuuteen ja jossa kansalaiset yhdistävät voimavaransa sosiaaliseen asemaan katsomatta. Eurooppaa, jossa jokainen kansalainen käyttäisi luovuuttaan ja heidän ihmisarvoaan suojeltaisiin kaikkien yhteiseksi hyväksi. Viittaan päätöslauselmassa myös köyhyyden ja syrjäytymisen uusiin muotoihin, jotka kannustavat luoviin ratkaisuihin.

Patrizia Toian mietinnössä tuetaan tätä toimintamallia. Pidän sitä myönteisenä ja olen siksi äänestänyt mietinnön puolesta.

Sosiaalisen markkinatalouden arvot heijastelevat yleensä sosiaalista inkluusiota koskevia EU:n yleisiä tavoitteita, joten niihin olisi liitettävä sopivat työpaikat, erikoistumiskoulutus ja työmarkkinoille paluu. Osuus- ja yhteisötalous on osoittautunut tehokkaaksi muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden tilanteen parantamisessa. Nobel-palkitun Muhammad Junusin kehittämät mikroluottoa myöntävät yritykset ovat esimerkiksi parantaneet naisten asemaa ja lisänneet näiden vaikutusmahdollisuuksia, sillä ne ovat sallineet naisten kohentaa taloudellista ja perhetilannettaan. Sosiaalinen innovaatio kannustaa vammaisia löytämään omat ratkaisunsa sosiaalisiin ongelmiinsa ja edistää työn ja perhe-elämän välistä tasapainoa, naisten ja miesten yhdenvertaisia mahdollisuuksia, perhe-elämän laatua ja mahdollisuuksia huolehtia lapsista, vanhuksista ja vammaisista.

 
  
  

– Mietintö: Evangelia Tzampazi (A6-0034/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Liam Aylward (UEN), kirjallinen. (EN) Mielenterveysongelmista kärsii joka neljäs henkilö, mikä on tyrmistyttävän suuri määrä. Mielenterveyspotilaiden leimaamista ja syrjintää esiintyy edelleen. Vuoteen 2020 mennessä masennuksesta odotetaan tulevan kehittyneen maailman yleisin sairaus. EU:n kansalaisista 58 000 tekee vuosittain itsemurhan, mikä on enemmän kuin vuosittaiset tieliikenteen ja henkirikosten uhrit.

Tiedotuskampanjoiden järjestäminen kouluissa ja tiedon levittäminen kouluista kaikille elämänalueille on äärimmäisen tärkeää. Asemassamme lainsäätäjinä sekä sosiaalityöntekijöinä ja muissa vastuullisissa tehtävissä yhteisöissämme meidän on keskityttävä aikaiseen diagnoosiin ja hoitoon leimautumisen torjumiseksi.

Tarjottavien palvelujen kannalta olennaista on tutkimuksen tuottama tieto siitä, että mielenterveyden perusta luodaan ensimmäisten viiden elinvuoden aikana. Lasten mielenterveyden tukeminen on siten sijoitus tulevaisuuteen.

EU:n hankkeissa on menestyksekkäästi käsitelty äitien synnytyksen jälkeistä masennusta, parannettu vanhempien kasvatustaitoja, järjestetty sairaanhoitajien kotikäyntejä tulevien ja tuoreiden vanhempien avustamiseksi sekä tuotettu resursseja kouluihin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tuottamalla kouluille nuorille oppilaille suunnattuja resursseja voidaan parantaa lasten kehitystä sekä vähentää kiusaamista, ahdistuneisuutta ja masennusoireita.

 
  
MPphoto
 
 

  Charlotte Cederschiöld, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Me ruotsalaiset konservatiivit olemme äänestäneet tänään Evangelia Tzampazin laatiman mielenterveyttä käsittelevän valiokunta-aloitteisen mietinnön (A6-0034/2009) puolesta. Kunnioitamme jäsenvaltioiden päätöstä liittyä mietinnössä mainittuun mielenterveyttä ja hyvinvointia koskevaan eurooppalaiseen sopimukseen. Pidämme vain luonnollisena sitä, että jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä ja vaihtavat tämän alan kokemuksia omilla ehdoillaan.

Vastustamme kuitenkin mietinnön sanamuotoa, kun siinä pyydetään laatimaan eurooppalaiset suuntaviivat mielenterveyden käsittelemiselle tiedotusvälineissä. Tätä kysymystä ei mielestämme tulisi ratkaista eurooppalaisella tasolla, sillä haluamme säilyttää vapaat ja riippumattomat joukkotiedotusvälineet.

 
  
MPphoto
 
 

  Konstantinos Droutsas (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Mietinnössä ajettu mielenterveysjärjestelmän uudelleenjärjestely palvelee pääoman eikä potilaiden etua ja johtaa kapitalistiseen rakennemuutokseen ja terveyden kaupallistamiseen. Useimmat mielenterveyspalvelut ja ainakin pääomalle voittoa tuottavat palvelut yksityistetään Lissabonin strategian puitteissa.

Valtava enemmistö psykiatristen sairaaloiden ja muiden hoitolaitosten mielenterveyspotilaista elää kurjissa ja suorastaan alentavissa olosuhteissa, ja näiden perus- ja erikoisterveydenhuollossa on suuria puutteita.

Sallimalla kansalaisjärjestöjen, sponsoreiden ja vastaavien muuta kuin yksityistä pääomaa edustavien "ihmisystävien" väliintulon terveydenhuoltoalalla luomme tekosyyn palvelujen täydelle yksityistämiselle ja rakennamme siltaa sitä kohti.

Mielenterveyspotilaiden lisäksi yksityisten tai niin sanottujen sosiaalisten infrastruktuurien uhreihin lukeutuvat alan työntekijät, joiden työhön liittyviä oikeuksia rikotaan ja joita uhkaa alati irtisanominen tilapäistyöhön perustuvissa järjestelmissä.

Kannatamme porvarihallitusten harjoittaman mielisairaaloihin keskittyvän epäinhimillisen psykiatrisen hoidon lakkauttamista, yhtenäisen mielenterveyspalvelujen verkoston luomista julkisen ja ilmaisen terveydenhoito- ja sosiaaliturvajärjestelmän puitteissa sekä kaiken sellaisen kaupallisen toiminnan lopettamista, joka ei vastaa potilaiden taikka näiden perheiden ja muiden asianosaisten todellisia tarpeita.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietintö pyrkii kiinnittämään huomion mielenterveyteen, joka esittelijän sanoin vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme sekä edistää hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Psyykkinen pahoinvointi sitä vastoin heikentää siitä kärsivien henkilöiden ja heidän perheidensä elämänlaatua ja aiheuttaa seurauksia terveydenhuoltoalalla, taloudessa sekä koulutus-, sosiaaliturva-, rikos- ja oikeusjärjestelmässä.

Nykyään tiedostetaan yhä suuremmassa määrin, ettei terveyttä ole ilman mielenterveyttä. On tarpeen tarkastella eräitä mietinnössä esitettyjä lukuja, kuten:

– joka neljäs henkilö kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä ainakin kerran elämänsä aikana

– masennus kuuluu useimmin esiintyviin mielenterveyden häiriöihin – joka kuudes nainen Euroopassa joutuu sen kokemaan – ja arvioidaan, että vuoteen 2020 mennessä siitä tulee kehittyneen maailman yleisin sairaus ja toiseksi tärkein työkyvyttömyyden syy

– EU:ssa tehdään joka vuosi noin 59 000 itsemurhaa, joista 90 prosenttia johtuu mielenterveyshäiriöistä

– haavoittuvassa asemassa olevilla ryhmillä kuten työttömillä, maahanmuuttajilla, vammaisilla, hyväksikäytön uhreilla ja psykoaktiivisten aineiden käyttäjillä on suuremmat mahdollisuudet joutua kokemaan mielenterveyden ongelmia.

Mielenterveyden asettamien haasteiden yhteinen selvittäminen on siksi erittäin tärkeää, ja mielenterveysongelmiin olisi suhtauduttava samalla vakavuudella kuin fyysisen terveyden ongelmiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kannatin mielenterveyttä käsittelevää mietintöä, jolla pyritään varmistamaan tämän alan haasteiden säilyttäminen Euroopan unionin poliittisen asialistan kärjessä terveydenhoidon alalla.

Mietinnössä kehotetaan toteuttamaan toimia, joiden avulla ehkäistään masennusta ja itsemurhia ja edistetään mielenterveyttä nuorten keskuudessa ja koulutusjärjestelmässä, työpaikoilla sekä vanhusten keskuudessa. Siinä korostetaan myös tarvetta torjua leimautumista ja sosiaalista syrjäytymistä. Lisäksi mietinnössä kehotetaan komissiota ehdottamaan yhteisiä indikaattoreita tietojen vertailtavuuden parantamiseksi, helpottamaan parhaiden käytänteiden vaihtamista ja mielenterveyden edistämiseksi jäsenvaltioiden välillä tehtävää yhteistyötä.

Iloitsen myös siitä, että mietinnössä erotetaan selvästi hermostoa rappeuttavat sairaudet kuten Alzheimerin tauti muista mielisairauksista. Alzheimerin tauti on hyvin erityinen sairauden muoto, jota ei tule rinnastaa mielisairauteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Tzampazin mietintö käsittelee tärkeää terveyskysymystä. Koska joka neljäs henkilö kärsii vakavasta mielenterveyden ongelmasta jossain vaiheessa elämäänsä, käytännössä me kaikki joko koemme itse mielenterveyshäiriöitä tai läheisemme kärsivät niistä. Mielisairauteen liittyy valitettavasti edelleen häpeällinen leima, ja jäsenvaltioiden on ehdottomasti tehtävä yhteistyötä leimautumisen torjumiseksi sekä toteutettava toimia oikeudenmukaisen ja yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Adrian Manole (PPE-DE), kirjallinen. (RO) Maailman terveysjärjestön tilastojen mukaan jostakin mielenterveys- tai käytöshäiriöstä taikka psykologisesta ongelmasta kärsii 450 miljoonaa henkeä, mikä tarkoittaa 12 prosenttia maailman väestöstä.

Samoin sanotaan, että vuoteen 2010 mennessä masennuksesta tulee nyky-yhteiskunnan yleisin sairaus.

Esimerkiksi Romaniassa yhdessä ainoassa sairaalassa eli Dr Alexandru Obregian kliinisen psykiatrian sairaalassa rekisteröitiin vuonna 2008 yli 22 000 potilasta, joista useimmat kärsivät masennuksesta ja skitsofreniasta.

Haavoittuvassa asemassa olevat ja syrjäytyneet väestöryhmät, kuten työttömät ja maahanmuuttajat sekä vammaiset ja hyväksikäytön uhrit, ovat muita alttiimpia sairastumaan masennukseen nykyisen talouskriisin seurauksena.

Mielenterveyshäiriöistä kärsivien potilaiden hoitoon erikoistuneen lääketieteellisen henkilökunnan puute vaivaa kaikkia maita. Köyhissä maissa on keskimäärin 0,05 psykiatria 100 000 asukasta kohti. Monissa maissa ongelmaa pahentaa erikoistuneen lääketieteellisen henkilökunnan maastamuutto. Mielenterveyttä on ennen kaikkea käsiteltävä huomattavasti syvällisemmin kuin tähän saakka, jonka lisäksi kaikkien jäsenvaltioiden olisi laadittava yhteisiä ohjelmia rajoittaakseen kaikin keinoin ongelman leviämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Annan tukeni tälle mietinnölle, jossa jäsenvaltioita kehotetaan järjestämään valistuskampanjoita, torjumaan mielenterveyspotilaiden leimautumista ja sosiaalista syrjäytymistä sekä parantamaan mielenterveyslainsäädäntöä. Joka neljäs henkilö kärsii mielenterveysongelmista ainakin kerran elämänsä aikana, mutta mielen häiriöihin liittyy edelleen häpeällinen leima. Mietinnössä vakiinnutetaan perusperiaatteet, arvot ja tavoitteet mielenterveyspolitiikkaa varten, joka on tarpeen kaikkialla Euroopassa ymmärryksen lisäämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Mairead McGuinness (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Äänestin mietinnön puolesta ja kannan erityistä huolta siitä, että nykyinen talouskriisi luo yksilöille ja perheille paineita, jotka voivat johtaa mielenterveysongelmien lisääntymiseen.

Joka neljäs henkilö kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä ainakin kerran elämänsä aikana.

Yleisimpiin sairauksiin lukeutuu masennus, joka koskettaa joka kuudetta naista Euroopassa. Arvioidaan, että vuoteen 2020 mennessä masennuksesta tulee kehittyneen maailman yleisin sairaus. EU:ssa tehdään joka vuosi noin 59 000 itsemurhaa, joista 90 prosenttia johtuu mielenterveyshäiriöistä.

Mielenterveysongelmiin on kiinnitettävä yhtä suurta huomiota kuin fyysiseen terveyteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, pidän Evangelia Tzampazin laatimaa mielenterveyttä käsittelevää mietintöä tervetulleena.

Yhdyn esittelijän näkemykseen, että on ehdottoman tärkeää tunnustaa mielenterveyden ja fyysisen terveyden yhtäläinen tärkeys elämänlaadulle. Mielenterveyden hoitoa on tarjottava niin nuorille, aikuisille kuin vanhuksillekin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vanhuksiin, jotka ovat alttiimpia hermoston rappeutumissairauksille, sekä naisiin, jotka kärsivät miehiä herkemmin masennuksesta.

Tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi on erityisesti toteutettava toimia, joilla ehkäistään sosiaalista syrjäytymistä, sillä se voi edesauttaa mielenterveyshäiriöiden syntyä. Lisäksi on toteutettava toimia, joilla edistetään mielenterveyttä työssä, sillä ihmiset kohtaavat työpaikalla monia paineita ja stressitilanteita, jotka voivat myös laukaista mielenterveysongelmia.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Záborská (PPE-DE), kirjallinen.(SK) Pidän antamaamme päätöslauselmaa myönteisenä. Omaishoitajia käsittelevässä väliryhmässä olemme usein keskustelleet EU:n potentiaalista osallistua alan politiikkaan kunnioittaen samalla toissijaisuusperiaatetta ja jäsenvaltioiden ensisijaista päätösvaltaa. Puollan kehotusta EU:n toimielinten väliseen yhteistyöhön kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä työmarkkinaosapuolten yhteistyöhön viidellä painopistealalla mielenterveyden edistämiseksi. Ihmisiä on suojeltava leimautumiselta ja sosiaaliselta syrjäytymiseltä näiden iästä, sukupuolesta sekä etnisestä ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Ihmisarvon kunnioittaminen on ensiarvoisen tärkeää, jonka vuoksi tukea ja asianmukaista terapiaa olisi tarjottava mielenterveyspotilaille sekä heiden perheilleen ja hoitajilleen.

Mielenterveys riippuu useista tekijöistä, josta syystä olen sukupolvien välistä solidaarisuutta käsittelevässä mietinnössäni korostanut vanhempien kasvatustehtävää suhteessa tuleviin sukupolviin. Käsittelen mietinnössä myös vanhusten ja vammaisten perheenjäsenten hoitoa sekä naisten ja miesten korvaamatonta roolia hoitajina, joka on tarpeen yhteisen hyvän edistämiseksi. Sen merkitys olisi tunnustettava eri politiikanaloilla. Naisten ja miesten, jotka päättävät vapaaehtoisesti hoitaa sairaita perheenjäseniään, olisi saatava rahallista korvausta. Uran keskeyttäminen mielenterveysongelmista kärsivien perheenjäsenten hoitamista varten ei saisi vaikuttaa negatiivisesti hoitajan uraan eikä perheen taloudelliseen toimeentuloon.

Kehotan jäsenvaltioita tukemaan järjestelmiä, jotka mahdollistavat poissaolon töistä ja jotka tarjoavat ratkaisuja myös edellä kuvailtuihin tilanteisiin.

 
  
  

– Mietintö: András Gyürk (A6-0030/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Energian tehokkaan käytön olisi oltava parhaillaan luotavan EU:n energiapolitiikan tärkeimpiä kulmakiviä. Energiatehokkuuden kohentaminen lisäisi Euroopan huoltovarmuutta. Konkreettisten toimien puutteen johdosta Euroopan riippuvuus tuontienergiasta (nykyisin noin 50 prosenttia) saattaa nousta seuraavien 20–30 vuoden aikana 70 prosenttiin ja eräiden jäsenvaltioiden riippuvuus saattaa kasvaa tätäkin suuremmaksi. Järkevämpi energiankulutus vähentäisi myös ympäristösaasteita. Energiatehokkuuden parantaminen on tehokkaimpia tapoja vähentää kasvihuonekaasuja ja varmistaa EU:n kunnianhimoisten ilmastopolitiikkasuunnitelmien toteutuminen. Tämän alan toimet vaikuttavat lisäksi merkittävästi Euroopan teollisuuden kilpailukykyyn ja edistävät siten Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamista. Energiatehokkuuden lisääminen saattaa myös keventää haavoittuvimmassa asemassa olevien kuluttajien kuormitusta ja poistaa energiaköyhyyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Energiatehokkuus on olennaisen tärkeää EU:n energialaskun vähentämiseksi. Se on myös hyödyksi vähentääksemme riippuvuuttamme öljystä.

Jäsenvaltioiden välinen tämän alan kokemusten vaihtaminen vertailemalla menettelyjä ja strategioita ottaen samalla asianmukaisesti huomioon kunkin alueen viitekehyksen voi hyödyttää suuresti kaikkia maita.

Portugalin osalta pahoittelen, että toteutettuja toimenpiteitä ei ole hahmoteltu johdonmukaisessa ja kattavassa toimintasuunnitelmassa, joka olisi toimitettu komissiolle määräaikaan mennessä. Kotimaani on siten yksi harvoista maista, jotka eivät ole laatineet toimintasuunnitelmaa, mikä estää meitä jakamasta ratkaisujamme muiden kanssa.

Kansallisten toimintasuunnitelmien ensimmäinen arviointi muodostaa viitekohdan EU:ssa käytävälle vuoropuhelulle. Se on myös hyödyllinen väline, jonka avulla jäsenvaltiot voivat muuntaa energiatehokkuuden käsitteen käytännön toimiksi, jotka tuottavat odotetut tulokset vuoteen 2020 mennessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Useat jäsenvaltiot laativat toimintasuunnitelmia, mutta energiatehokkuutta koskevien tavoitteiden määrittelyssä on edelleen ongelmia. Ehdotettu panostaminen energiatehokkuutta koskevien toimien tehokkaaseen täytäntöönpanoon, mukaan lukien parhaiden käytänteiden ja synergian luominen sekä loppukäyttäjille tarjottavan tiedottamisen ja neuvonnan parantaminen, vaikuttaa siksi asianmukaiselta ratkaisulta. Ei kuitenkaan tule unohtaa tukea suurista talousvaikeuksista kärsiville.

Kansallisten toimintasuunnitelmien vuoden 2009 arvioinnin yhteydessä on myös paikallaan tutkia yksityiskohtaisesti, missä määrin niissä on katettu kaikki mahdollisuudet energiansäästöön, kyseenalaistamatta kuitenkaan kunkin jäsenvaltion täysivaltaisuutta. Analyysin tarkoituksena on valvoa mahdollisia vaikeuksia ja toteuttaa tarvittaessa tukitoimia ehdotettujen energiatehokkuutta koskevien tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi.

On myös tärkeää kannattaa julkisen sektorin esimerkillistä asemaa vahvistavia säännöksiä ja myöntää, että rakennusten energiatehokkuuden lisääminen voi edistää valtavasti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä ilmastonmuutokseen sopeuduttaessa että sen syitä torjuttaessa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Euroopan unioni tuhlaa tehottomuuden vuoksi yli 20 prosenttia energiastaan, mikä vastaa noin 400 öljyekvivalenttitonnia vähemmän energiaa, jonka säästäminen johtaisi valtavaan päästöjen laskuun. Kannatan mietintöä, sillä siinä korostetaan tarvetta käyttää energiaa tehokkaammin. Mietinnössä tavoitteeksi asetetaan hukkaenergian 9 prosentin säästöt vuoteen 2016 mennessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin András Gyürkin laatiman energiatehokkuutta koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien seurantaa käsittelevän mietinnön puolesta.

Euroopan energiaongelma tunnetaan nykyään yleisesti ja siihen liittyy läheisesti energiatehokkuutta koskeva kysymys. Energian tuhlaus on ylellisyyttä, johon meillä EU:ssa ei ole varaa; ongelma on korjattava mahdollisimman pikaisesti, jottemme joutuisi kärsimään vielä pahempia seurauksia tulevaisuudessa.

Olen yhtä mieltä siitä, että koska kansalliset toimintasuunnitelmat on pantu täytäntöön vasta osittain, myös niiden menestys on ollut sekalaista. Uskon siksi, että tarvitsemme julkisen ja yksityisen sektorin samoin kuin kansalaisten vahvempaa sitoutumista.

Pk-yritykset ovat Euroopassa avainasemassa, josta syystä on olennaisen tärkeää ottaa ne mukaan toimintasuunnitelmien toteutukseen. Energian hinnan nousu vaikuttaa pk-yrityksiin muita enemmän, joten ne voisivat myös hyötyä suuresti energiatehokkuuden parantamisesta ja antaa merkittävän panoksen kokonaistavoitteiden saavuttamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE), kirjallinen. (PL) Energiankulutuksen järkeistäminen on äärimmäisen tärkeää. Kansalaisten on ymmärrettävä, että se on edullisin keino torjua ilmastonmuutosta. Se ei kuitenkaan hyödytä vain ympäristöä. Mitä tehokkaammin käytämme saatavilla olevaa energiaa, sitä vähemmän energiaa tarvitsemme, jolloin voimme vähentää riippuvuuttamme tuontienergiasta. Nyt kun energiaa käytetään politiikan välineenä, tämän tosiseikan tärkeyttä ei voida aliarvioida.

Energiankäyttömme on yhä järkevämpää. Tämän toimintaperiaatteen vaikutukset ovat mitattavissa. Vuoden 1990 jälkeen EU:n energiantuotanto on kasvanut 40 prosentilla ja henkeä kohti laskettu tulo kolmanneksella, mutta energiantarve on noussut vain 11 prosenttia. Järkevämpi energian käyttö on siten edistänyt talouskasvua kaikissa jäsenvaltioissa.

Energiatehokkuus ja energiansäästötoimet ovat avainasemassa sekä kasvavan kysynnän hillitsemisessä että poltettavan polttoaineen määrän vähentämisessä.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, puhtaan energian käytön lisääminen sekä säästeliäämpi energian käyttö luovat kukin osaltaan mahdollisuuksia vähentää riippuvuuttamme tuontikaasusta ja -öljystä. Euroopan talouden on vähennettävä alttiuttaan energian hinnan vaihtelujen ja inflaation vaikutuksille samoin kuin näiden luonnonvarojen geopoliittiseen sijaintiin liittyvälle riskille.

 
  
  

– Mietintö: Rosa Miguélez Ramos (A6-0016/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Ruotsalaiset sosiaalidemokraatit ovat päättäneet äänestää tyhjää. Emme tietenkään vastusta missään muodoin kalastuksen ja siihen liittyvien toimialojen tutkimusta ja tiedon lisäämistä. Uskomme kuitenkin ennen kaikkea, että EU:n on siirryttävä sanoista tekoihin kalastuspolitiikan alalla. EU:n on toimittava nopeasti ratkaistakseen ongelmat, joita aiheuttavat ylikalastus ja kalakantojen uhkaava hupeneminen. Sen on oltava yhteisen kalastuspolitiikan lähtökohtana ja painopisteenä.

 
  
MPphoto
 
 

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. (EN) Kalastuksen ja vesiviljelyn erityisongelmiin kiinnitettävän huomion tärkeyttä ei voida aliarvioida. Se on itsestään selvää, kun ajattelemme kyseisen toimialan taloudellista, yhteiskunnallista ja poliittista merkitystä EU:ssa. Maltalla, josta olen kotoisin, sekä kalastukseen että vesiviljelyyn kiinnitetään erityishuomiota.

Yhdyn täysin kalatalousvaliokunnan suositukseen, että tieteellisessä merentutkimuksessa asetettaisiin etusijalle paitsi tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää elollisten vesiluonnonvarojen tila, myös kaupalliset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat, jotka ovat ratkaisevassa asemassa kalastuksenhoidossa ja siten olennaisia. On tarpeen varmistaa, että kalastuksessa ja vesiviljelyssä etusijalle asetetaan soveltava tutkimus.

On valitettavaa, että kalastajien ja tutkijoiden välillä on lyhyellä aikavälillä ilmeinen eturistiriita. Pitkän aikavälin tavoitteet ovat kuitenkin yhteensopivampia.

Kalakantojen hupenemista on tutkittava. Se johtaa kokonaisten lajien katoamiseen. Sen vuoksi tutkijoiden, kalastajien ja vesiviljelyn harjoittajien yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää.

 
  
MPphoto
 
 

  Charlotte Cederschiöld, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Ruotsalaiset konservatiivit äänestivät tänään Rosa Miguélez Ramosin laatiman soveltavaa tutkimusta yhteisen kalastuspolitiikan alalla käsittelevän valiokunta-aloitteisen mietinnön (A6-0016/2009) puolesta. Yhdymme mietinnön perustana olevaan näkemykseen siitä, että kalastuspolitiikan olisi nojattava tieteelliseen perustaan ja että ekologisesti kestävä politiikka rakentuu kalastajien ja tutkijoiden väliselle yhteisymmärrykselle.

Uskomme kuitenkin, että seitsemäs puiteohjelma painopisteineen ja rajoituksineen olisi säilytettävä.

 
  
MPphoto
 
 

  Lena Ek (ALDE), kirjallinen. (SV) Olen päättänyt äänestää Rosa Miguélez Ramosin laatiman soveltavaa tutkimusta yhteisen kalastuspolitiikan alalla käsittelevän mietinnön puolesta.

On tärkeää tukea lisäinvestointeja tutkimukseen, joka tarkastelee kalastuspolitiikan vaikutuksia kalakantoihin, ekosysteemeihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Suhtaudun siksi hyvin kriittisesti eräisiin EU:n kalastuspolitiikan osa-alueisiin. Rosa Miguélez Ramos korostaa, että on tärkeää pohjata poliittiset päätökset tieteelliseen tietoon ja pitkän aikavälin ekologiseen kestävyyteen eikä ensisijaisesti kalastusteollisuuden lyhyen aikavälin intresseihin, mitä pidän hyvänä asiana.

Suhtaudun kuitenkin kriittisesti mietinnön mahdollisiin tulkintoihin, joiden seurauksena enemmän rahaa käytettäisiin Euroopan kalastusteollisuuden tukemiseen ja sen aseman parantamiseen. Kaikkeen kalastusalan tutkimukseen olisi ehdottomasti liitettävä ympäristönäkökulma.

 
  
MPphoto
 
 

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentti ja neuvosto tekivät joulukuussa 2006 tärkeän päätöksen Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013). Onnittelen itseäni siitä, että painotin tällöin, kuinka valtavan tärkeää on taata kalastuksen ja vesiviljelyn alan teknologisen kehityksen määrällinen ja laadullinen parantaminen.

Pidän tätä valiokunta-aloitteista mietintöä ajankohtaisena ja erittäin tärkeänä yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhteinen kalastuspolitiikka kuuluu niihin yhteisön politiikanaloihin, joiden riippuvuus tieteellisestä tutkimuksesta on suurin, sillä yhteisen kalastuspolitiikan puitteissa toteutettujen toimenpiteiden uskottavuus perustuu korkean tason tieteellisiin lausuntoihin.

Lisäksi alusten, kalastustarvikkeiden ja moottoreiden teknologinen kehitys voi taata toimialan kestävän kehityksen tulevaisuudessa ja siten ympäristön paremman suojelun sekä aluskannan kilpailukyvyn.

Äänestin siksi mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kalastuksen tieteellinen tutkimus on äärimmäisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa asianmukainen kalastuksenhoito ja kalastuspolitiikka, jossa huomioidaan tähän olennaiseen toimialaan ja ravinnonlähteeseen liittyvät sosiaaliset, ympäristölliset ja taloudelliset näkökohdat.

Tutkimuksessa olisi arvioitava kalakantojen tilaa ja laadittava malleja niiden kehityksen ennakoimista varten, jonka lisäksi sen olisi autettava parantamaan kalastustarvikkeita, aluksia sekä kalastajien työoloja ja turvallisuutta, ja autettava arvioimaan erilaisten kalastuksenhoidon järjestelmien ja välineiden vaikutusta työllisyyteen ja tuloihin kalastajayhteisöissä.

Kuitenkin jotta kalastuksen tieteellinen tutkimus voisi saavuttaa määritetyt tavoitteet ja vastata tarpeita, EU:n ja jokaisen jäsenvaltion on ehdottomasti asetettava saataville tarpeelliset resurssit, rahoitus mukaan lukien. Kannatammekin mietinnön tähän tähtääviä suosituksia.

Uskomme kuitenkin, että tieteellisen tutkimuksen kehittäminen edellyttää ehdottomasti siihen osallistuvien inhimillisten resurssien arvon tunnustamista. Se tarkoittaa, että alan ammattihenkilöille taataan työsopimuksiin liittyvät oikeudet torjumalla turvattomia työsuhteita, joihin monet tutkijat törmäävät, sekä oikeudenmukainen palkka, sosiaaliturvajärjestelmien piiriin pääsy ja monet muut työoikeudet, joita työntekijät nauttivat.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Äänestin kalastuksen tutkimusta käsittelevän Miguélezin mietinnön puolesta. Vastustan yhteistä kalastuspolitiikkaa, sillä katson, että kalastuksenhoidon tulisi kuulua Euroopan merivaltioiden yhteiseen toimivaltaan. Niiden välinen yhteistyö edellyttää yhteisiä toimia tieteen ja tutkimuksen alalla, johon EU voi tuoda lisäarvoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin Rosa Miguélez Ramosin laatiman soveltavaa tutkimusta yhteisen kalastuspolitiikan alalla käsittelevän mietinnön puolesta.

Luonnonvarojen viisas ja vastuullinen käyttö on yhä tärkeämpää, sillä resurssit ovat kiistatta köyhtyneet vuosien saatossa sekä laadullisesti että määrällisesti, mitä ei voida hyväksyä.

Meriympäristön suhteen on siksi olennaisen tärkeää harkita erilaisia suojatoimia ja valita toimintamalli, joka perustuu ekosysteemien huolelliseen arviointiin, jossa kaikki Euroopan merillä tapahtuva toiminta huomioidaan kokonaisvaltaisesti. On selvää, että tällainen lähestymistapa voi osaltaan edesauttaa sekä talouden että yhteiskunnan tasapainoista kehitystä ja parantaa yleisellä tasolla järjestelmän kilpailukykyä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Pidän siksi äärimmäisen tärkeänä myöntää kalastusalan soveltavalle tutkimukselle lisärahoitusta muun muassa seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta, kuten aiemmissa puiteohjelmissa on säädetty. On myös helpotettava tutkimuslaitosten verkoston luomista, jotta laitokset voivat jakaa erityisalan infrastruktuureja ja vaihtaa hyödyllistä tietoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. (SV) Olemme päättäneet äänestää Rosa Miguélez Ramosin laatiman soveltavaa tutkimusta yhteisen kalastuspolitiikan alalla käsittelevän mietinnön puolesta.

On tärkeää tukea lisäinvestointeja tutkimukseen, joka tarkastelee kalastuspolitiikan vaikutuksia kalakantoihin, ekosysteemeihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Ympäristösyistä suhtaudumme erittäin kriittisesti eräisiin EU:n kalastuspolitiikan osa-alueisiin. Rosa Miguélez Ramos korostaa, että on tärkeää pohjata poliittiset päätökset tieteelliseen tietoon ja pitkän aikavälin ekologiseen kestävyyteen eikä ensisijaisesti kalastusteollisuuden lyhyen aikavälin intresseihin, mitä pidämme hyvänä asiana.

Suhtaudumme kuitenkin kriittisesti mietinnön mahdollisiin tulkintoihin, joiden seurauksena enemmän rahaa käytettäisiin Euroopan kalastusteollisuuden tukemiseen ja sen aseman parantamiseen. Kaikkeen sellaiseen kalastusalan tutkimukseen, jolle myönnetään lisäresursseja, olisi ehdottomasti liitettävä ympäristönäkökulma.

 
  
  

– Mietintö: Charlotte Cederschiöld (A6-0029/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Bairbre de Brún (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Äänestin Cederschiöldin mietinnön puolesta, sillä pidän Euroopan kansalaisten mahdollisuutta työskennellä ja asua toisessa jäsenvaltiossa tärkeänä oikeutena. Kannatan mietinnössä esitettyjä tavoitteita helpottaa ammattihenkilöiden vapaata liikkuvuutta ja taata kuluttajien turvallisuus.

En kuitenkaan tue varauksetta tiettyjä Cederschiöldin mietinnön näkökohtia, kuten viittauksia henkilöiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta rajoittavien esteiden poistamiseen, joita voitaisiin tulkita siten, että niissä tuomitaan työmarkkinoiden työehtosopimukset. Terveydenhuollon ammattilaisten liittäminen sopimukseen voisi mielestäni johtaa terveydenhuoltoalan säännöstelyn purkamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) EU:n yhtenäismarkkinoiden perusoikeuksiin kuuluu liikkumisvapaus, jonka nojalla kansalaiset voivat paitsi matkustaa vapaasti unionin alueella myös työskennellä muissa jäsenvaltioissa. Yhä useammat kansalaiset hyödyntävät tätä mahdollisuutta, josta paras esimerkki on uusien jäsenvaltioiden kuten Puolan työntekijöiden liikkuvuus viime vuosina. Noin kaksi prosenttia EU:n kansalaisista asuu ja työskentelee nykyisin muussa kuin kotijäsenvaltiossaan.

Vaikka yhä useampia yhteisten sisämarkkinoiden toimintaa rajoittavia esteitä onkin poistettu, monille niille kansalaisille, jotka haluavat työskennellä toisessa jäsenvaltiossa, suurimpiin esteisiin kuuluu pelko siitä, että muissa jäsenvaltioissa hankittuja ammattipätevyyksiä ei tunnusteta. Tämä huoli johti nyt käsiteltävään mietintöön, jossa kehotetaan luomaan palveluntarjoajien eurooppalainen ammattikortti. Tällaisen kortin käyttöönotto voisi helpottaa monien eri ammattien harjoittajien liikkuvuutta, samalla kun se sallisi työnantajien varmistua kortin omaavan työntekijän pätevyyksistä. Ammattikortti lisäisi paitsi tutkintojen avoimuutta myös niiden tunnustamista ja vastaavuutta.

Iloitsen siis siitä, että Euroopan parlamentti hyväksyi tämän mietinnön, jolla on taatusti vaikutusta eurooppalaisen ammattikortin luomisesta käytäviin keskusteluihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Jens Holm ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Euroopan kansalaisten mahdollisuus asua ja työskennellä toisessa jäsenvaltiossa on tärkeä oikeus, ja kannatan aikomusta helpottaa ammattihenkilöiden liikkuvuutta ja taata kuluttajien turvallisuus. En kuitenkaan tue varauksetta tiettyjä Cederschiöldin mietinnön näkökohtia, kuten viittauksia henkilöiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta rajoittavien esteiden poistamiseen, joita voitaisiin tulkita siten, että niissä tuomitaan työmarkkinoiden työehtosopimukset. Terveydenhuollon ammattilaisten liittäminen sopimukseen voisi mielestäni johtaa terveydenhuoltoalan säännöstelyn purkamiseen. Sen vuoksi äänestin tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Kartika Tamara Liotard (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Euroopan kansalaisten mahdollisuus asua ja työskennellä toisessa jäsenvaltiossa on tärkeä oikeus, ja kannatan aikomusta helpottaa ammattihenkilöiden liikkuvuutta ja taata kuluttajien turvallisuus. En kuitenkaan tue varauksetta tiettyjä Cederschiöldin mietinnön näkökohtia, kuten viittauksia henkilöiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta rajoittavien esteiden poistamiseen, joita voitaisiin tulkita siten, että niissä tuomitaan työmarkkinoiden työehtosopimukset. Terveydenhuollon ammattilaisten liittäminen sopimukseen voisi mielestäni johtaa terveydenhuoltoalan säännöstelyn purkamiseen. Sen vuoksi äänestin tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE), kirjallinen. (RO) Kannatin aloitetta, joka tähtää palveluntarjoajien eurooppalaisen ammattikortin luomiseen, ja äänestin sen puolesta, sillä se edustaa uutta tapaa varmistaa henkilöiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus. On tarpeen kannustaa työvoiman maahanmuuttoa ja helpottaa mahdollisuuksien mukaan ammatillista liikkuvuutta nopeuttamalla tiedonvaihtoa kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion välillä.

SOLVIT-verkostoon vuonna 2007 saapuneista valituksista laadittujen tilastojen mukaan 20 prosenttia valituksista koski säännellyn ammatin harjoittamista varten edellytetyn ammattipätevyyden tunnustamista. Palveluntarjoajien eurooppalainen ammattikortti poistaa eräät niistä esteistä, jotka estävät edelleen Euroopan kansalaisia harjoittamasta ansiotoimintaa muussa kuin kotimaassaan.

Ammattikortin sisältämät tiedot ovat työnantajien ja kuluttajien tukena, jonka lisäksi ne hyödyttävät myös sääntelemättömiä ja yhdenmukaistamattomia ammatteja.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin palveluntarjoajien eurooppalaisen ammattikortin luomista käsittelevän Cederschiöldin mietinnön puolesta.

Annoin tukeni mietinnölle, koska katson, että ammatillisen liikkuvuuden kannustamiseen pyrkivästä direktiivistä 2005/36/EY huolimatta työmarkkinat ovat edelleen pääasiassa kansallisia. Työntekijöiden liikkuvuus on yleisesti ottaen hyvin vähäistä Euroopan unionissa, ja se rajoittaa sisämarkkinoiden toimintaa sekä kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategian toteuttamista.

Näin ollen pidän äärimmäisen tärkeänä, että kaikkia ammatteja varten, sääntelemättömät ammatit mukaan lukien, luodaan eurooppalainen ammattikortti, jollainen on jo olemassa tietyillä ammattialoilla. Se edistää ammatinharjoittajien tunnustamista jäsenvaltioissa ja parantaa siten kuluttajien mahdollisuuksia hankkia palveluja ulkomaiselta palveluntarjoajalta, mikä lisää Euroopan sisämarkkinoiden yhdentymistä.

 
  
  

– Mietintö: Elspeth Attwooll (A6-0025/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Kun otetaan huomioon kaupallisen valaanpyynnin menneisyys ja valaskantoihin kohdistuvien uhkien viimeaikainen lisääntyminen – kuten tahattomat saaliit kalastustoiminnassa, yhteentörmäykset alusten kanssa, maailmanlaajuinen ilmastonmuutos ja valtamerten melusaaste – katson, että EU:n on kansainvälisillä foorumeilla koordinoidusti ja johdonmukaisesti edistettävä valaiden suojelun mahdollisimman korkeaa tasoa maailmanlaajuisesti. Haluan kehottaa teitä vastustamaan kaikkia sellaisia ehdotuksia, joilla pyritään oikeuttamaan tieteellisissä tarkoituksissa tapahtuva kaupallinen valaanpyynti rannikoilla tai muualla tai sallimaan valastuotteiden kansainvälinen kauppa.

 
  
MPphoto
 
 

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Kansainvälisen valaanpyyntikomission (IWC) ponnisteluista ja aloitteista huolimatta lukuisien valaslajien tilanne on edelleen huolestuttava, koska monia lajeja uhkaa sukupuuttoon kuoleminen. Koko kysymys tieteellisissä tarkoituksissa harjoitettavasta valaanpyynnistä on edelleen tekosyy näiden nisäkkäiden pyynnille, minkä vuoksi Euroopan unionin on puututtava asiaan tarkistamalla kansainvälistä kantaa.

Moratorion ylläpitämisen tukeminen, kaikkien sellaisten ehdotusten vastustaminen, jotka koskevat uusia valaanpyynnin muotoja, sen hyväksyminen, että koko IWC-jäsenien harjoittama valaanpyynti saatetaan IWC:n valvontaan, sekä sellaisten ehdotusten tukeminen, joiden tavoitteena on lopettaa IWC:n valvonnan ulkopuolella harjoitettava "tieteellinen valaanpyynti", ovat eräitä tämän mietinnön sisältämiä lähtökohtia, joita pidän olennaisen tärkeinä.

Sen varmistaminen, että Euroopan unioni määrittelee tätä asiaa koskevan poliittisen kantansa, ja esimerkin näyttäminen maapallomme biologisen monimuotoisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteisiin pyrkimisessä ovat perustavanlaatuisia tavoitteita, joita Euroopan unionin on tuettava.

Sen vuoksi äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Mietinnön esittelijän tavoin tuen kaupallista valaanpyyntiä koskevaa maailmanlaajuista moratoriota ja valastuotteiden kansainvälisen kaupan kieltämistä. On myös hyviä syitä pyrkiä lopettamaan se, mitä kutsutaan "tieteelliseksi valaanpyynniksi".

Kun näitä asioita käsitellään kansainvälisesti, yhteistyötä pitäisi pyrkiä tekemään kansainvälisen valaanpyyntikomission toiminnan yhteydessä eikä Euroopan unionin laajuisesti.

Huolimatta näiden asioiden periaatteellisesta vastustamisesta olen päättänyt äänestää mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin Attwoollin valaanpyyntiin liittyviä yhteisön toimia käsittelevän mietinnön puolesta.

Olen yhtä mieltä siitä, että näiden uhanalaisten nisäkkäiden pyynti on kiellettävä ja että tarvitaan päättäväisiä keinoja niiden eloonjäämisen varmistamiseksi. Valaanpyyntiä koskeva nykyinen moratorio on jo saanut aikaan hyviä tuloksia niin, että valaskannat ovat kasvaneet, vaikka monet avainasemassa olevat maat eivät ole ratifioineet sitä, mikä tarkoittaa sitä, että valaanpyynti jatkuu edelleen. Sen vuoksi suhtaudun myönteisesti komissiolle esitettyyn kehotukseen antaa uusia ehdotuksia, joilla edistetään näiden tulosten parantamista.

Olen myös sitä mieltä, että on syytä tehdä ero kaupallisen valaanpyynnin ja joidenkin alkuperäiskansojen edelleen toimeentulonsa turvaamiseksi harjoittaman valaanpyynnin välille. Viimeksi mainittu on oikeutetusti jätetty moratorion ulkopuolelle samoin kuin valaita koskeva tieteellinen tutkimus, kunhan siinä otetaan huomioon tarve lajien suojeluun.

 
  
  

– Mietintö: Ivo Belet (A6-0027/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta. Yksi tärkeimmistä syistä, miksi yhteisö osallistuu Euroopan audiovisuaalisen observatorion toimintaan, on se, että observatorion toiminnalla edistetään yhteisön audiovisuaalialan kilpailukyvyn lisäämistä. Esimerkiksi audiovisuaalialan tavaroiden jakelua hankaloittaa usein tiedon puute eri kansallisten lainsäädäntöjen eroista. Observatorio auttaa voittamaan nämä esteet tarjoamalla asiantuntemusta ja järjestelmällistä tietoa alan toimijoille.

Valitettavasti Euroopan yhteisön hyväksymää lainsäädäntöä ei kuitenkaan usein tehdä riittävän tunnetuksi Italiassa. Tämän vuoksi lainsäädännöstä on tehtävä entistä avoimempaa, mikä koskee erityisesti tekijänoikeus- ja kuluttajansuojalainsäädäntöä sekä vero- ja työlainsäädäntöä. Lopuksi haluan todeta, että on olennaisen tärkeää vahvistaa observatorion kykyä seurata alan uutta kehitystä, kuten audiovisuaalialan tuotteita, erityisesti videopelejä ja Internetiä, koskevia uusia kuluttamisen malleja.

 
  
MPphoto
 
 

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Yksi tärkeimmistä syistä Euroopan yhteisön osallistumiseen observatorion toimintaan on se edellytys, että hoitamalla työnsä observatorio auttaa vahvistamaan yhteisön audiovisuaalialan kilpailukykyä. Audiovisuaalialan tuotteita levitettäessä ilmenee usein ongelmia, jotka liittyvät tiedonpuutteeseen eri kansallisten lainsäädäntöjen eroista. Tarjoamalla alan toimijoille teknistä asiantuntemusta ja erityistietoa observatorio auttaa tämän esteen voittamisessa, ja sen vuoksi yhteisön osallistumiseen olisi suhtauduttava myönteisesti. Ostamalla varta vasten tietoja ja mainostamalla julkaisujaan observatoriosta on tullut tärkein audiovisuaalialan eri segmenttien talous- ja lakitiedon lähde, jota käyttävät sekä sen julkisen että yksityisen alan jäsenet. Lisäksi komissio osoittaa, että yksi observatorion tärkeimmistä valteista on sen kyky luoda ja valvoa tieteellisten kumppanien verkostoja. Nämä verkostot auttavat parantamaan observatorion taloutta ja lainsäädäntöä koskevien analyysien laatua.

 
  
MPphoto
 
 

  Nicodim Bulzesc (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska Euroopan audiovisuaalinen observatorio on ainoa yleiseurooppalainen julkinen palveluorganisaatio, jonka tehtävänä on kerätä ja jakaa Euroopan audiovisuaalialaa koskevaa tietoa. Sillä on keskeinen rooli yksityiskohtaisen tiedon välittäjänä sekä alan julkisille että yksityisille elimille.

 
  
MPphoto
 
 

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Äänestin tätä yhteisön osallistumista Euroopan audiovisuaalisen observatorion toimintaan käsittelevää mietintöä vastaan. Euroopan audiovisuaalisen observatorion toimintaan osallistuminen ja sen rahoittaminen on jäsenvaltioiden vastuulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Iosif Matula (PPE-DE), kirjallinen. (RO) Äänestin tämän Euroopan yhteisön osallistumista Euroopan audiovisuaalialan toimintaan käsittelevän mietintöluonnoksen puolesta. PPE-DE-ryhmä tukee tätä hanketta lukuisista syistä.

Ensinnäkin olen sitä mieltä, että on erittäin tärkeää saavuttaa mahdollisimman suuri avoimuus audiovisuaalialan markkinoilla ja varmistaa, että mahdollisimman monella instituutiolla on pääsy alaa koskeviin olennaisiin tietoihin. Tämä on ainoa tapa, jolla voimme varmistaa todellisen kilpailun ja saavuttaa Lissabonin strategian asettamat talouskasvun tavoitteet.

Toiseksi minusta on tärkeää, että observatorio tuo yhteen sekä Euroopan unionin jäsenvaltiot että yhteisön ulkopuoliset Euroopan valtiot ja tarjoaa niille tärkeän yhteenkuuluvuustekijän kaikkien Euroopan maiden laajuisesti. Näin voimme yhdistää koko maanosan sekä helpottaa audiovisuaalialan tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta ja siten laajentaa huomattavasti näitä markkinoita.

Meidän on kuitenkin otettava huomioon uusien tekniikoiden tulo ja kehitys vauhdittaaksemme observatorion tehokkuutta.

Itse tuen sellaisten säännösten soveltamista, joilla laajennetaan observatorion toiminta-alaa niin, voidaan mahdollistaa tämän alan entistä parempi kattavuus ja tarjota yhä tärkeämpää tietoa, josta on hyötyä taloudelliselta kannalta, mutta myös Euroopan sosiaalisen ja kulttuurisen taustan ymmärtämisessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin Beletin yhteisön osallistumista Euroopan audiovisuaalisen observatorion toimintaan käsittelevän mietinnön puolesta.

Pidän observatorion työtä hyvin tärkeänä. Se on ainoa yleiseurooppalainen julkinen palveluorganisaatio, jonka tehtävänä on kerätä ja jakaa Euroopan audiovisuaalialaa koskevaa tietoa, ja sen vuoksi sen velvollisuutena on edistää uutta kehitystä audiovisuaalialalla, josta on tullut viime vuosina yhä tärkeämpi, kun digitaalitekniikkaa käytetään yhä kasvavassa määrin. Lisäksi se tarjoaa tutkimustensa ja markkina-analyysiensä kautta arvokasta apua sekä päättäjille että audiovisuaalialalle itselleen.

Olen myös samaa mieltä siitä, että observatorion toimintaa olisi laajennettava niin, että siihen sisältyisi audiovisuaalialan vero- ja työlainsäädännön tutkimus, jolloin vahvistettaisiin sen yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa.

 
  
  

– Mietintö: Claudio Fava (A6-0026/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Me Euroopan parlamentin ruotsalaiset demokraatit kannatamme avokätistä maahanmuuttopolitiikkaa, jossa keskitytään ihmisten tarpeisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että päätimme lopulta tukea jäsen Favan mietintöä. Se antaa selkeän viestin siitä, että ei ole hyväksyttävää, että työnantajat käyttävät hyväkseen haavoittuvassa asemassa olevia laittomia maahanmuuttajia. Lisäksi se tarjoaa sellaisia tiettyjä oikeuksia laittomille maahanmuuttajille, jollaisia heillä ei tällä hetkellä ole useissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Edellytys sille, että saatoimme äänestää tämän mietinnön puolesta, oli se, että Euroopan unionin neuvosto hyväksyi parlamentin lausunnon siitä, että 9 artiklaa ei pitäisi soveltaa ennakkotapauksena millään tapaa tulevaisuudessa. Tämä nimittäin vaikeuttaisi niiden yhteisten sääntöjen hyväksymistä, jotka koskevat pääasiallisten toimeksiantajien alihankkijoita kohtaan osoittamaa vastuuta.

Meille on selvää, että pääasiallisten toimeksiantajien on oltava vastuussa sen varmistamisesta, että heidän alihankkijansa noudattavat kaikkia yhteisiä sopimuksia, joihin on sitouduttu. Työnantajien ei pidä voida välttää työoikeuden sääntöjä käyttämällä monimutkaista alihankkijaketjua. Tässä direktiivissä vastuu kuitenkin rajoitetaan ensimmäiseen alihankkijaan, mitä emme pidä hyväksyttävänä. On kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että mikään ei estä jäsenvaltioita ottamasta käyttöön kokonaisvaltaisempaa lainsäädäntöä.

Periaatesyistä vastustimme myös sitä, että yksityishenkilöt, jotka palkkaavat kotiinsa laittomia maahanmuuttajia, vapautetaan seuraamuksista. Katsomme, että laittomat maahanmuuttajat ovat aivan yhtä haavoittuvia kuin muutkin, vaikka he tekevät töitä yksityishenkilöille.

 
  
MPphoto
 
 

  Alin Lucian Antochi (PSE), kirjallinen. (RO) Direktiivi, josta juuri äänestimme, on uusi askel eteenpäin sellaisten yhteisten säännösten ja toimien laadinnassa ja soveltamisessa, joita tarvitaan maahanmuuttajien tilanteen sääntelyssä. Tämä koskee erityisesti kolmansista maista tulevia työntekijöitä, jotka oleskelevat laittomasti Euroopan unionin alueella.

Työnsaantimahdollisuuden tarjoamat näkymät paremmasta elintasosta ovat yksi laittomaan maahanmuuttoon kannustavista avaintekijöistä. Samaan aikaan työnantajien saamien etujen seurauksia ovat julkisten varojen tuhlaaminen ja vääristynyt kilpailu talousalalla, minkä vuoksi laittomat työntekijät jäävät vaille sosiaaliturvaa tai eläkeoikeutta.

Tästä syystä nykyinen direktiivi liittyy maahanmuuttopolitiikkaan, ja seuraamukset kohdennetaan työnantajiin eikä kolmansista maista tuleviin työntekijöihin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös uusien jäsenvaltioiden kansalaisiin, jotka huolimatta Euroopan kansalaisuuden asemastaan, kuuluvat edelleen väliaikaisten työsääntöjen piiriin, ja siten nämä säännöt rajoittavat heidän vapaata pääsyään vanhojen jäsenvaltioiden työmarkkinoille.

Sellaiset toimet, joilla esimerkiksi vaaditaan työnantajia tarkistamaan kolmansista maista tulevien työntekijöiden oleskeluluvat, sekä työnantajille tarkoitetut taloudelliset ja rikosoikeudelliset seuraamukset korostavat yhteisön ja jäsenvaltioiden pyrkimyksiä sovittaa yhteen maahanmuuttoa ja laitonta työvoimaa koskevat politiikkansa. Aikana, jona Euroopan unionin väestö on laskussa, meidän on itse asiassa pidettävä mielessä, että ratkaisu ei ole työntekijöiden karkottaminen, vaan heidän tilanteensa selvittäminen sääntelyn avulla. Tätä toivoa elätellen äänestin tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Lena Ek (ALDE), kirjallinen. (SV) Äänestin tämän maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia käsittelevän mietinnön puolesta.

Ehdotuksella pyritään ehkäisemään sitä, että työnantajat käyttävät hyväkseen maassa laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia, sekä vahvistamaan työntekijöiden oikeuksia. Henkilö, jota on rangaistava laittomasta työnteosta, on lakia rikkova työantaja, eikä työntekijä.

Tietyistä Euroopan unionin maista puuttuu tämäntyyppinen lainsäädäntö. Muissa maissa on lainsäädäntö, mutta sitä ei ole pantu täytäntöön tai sitä ei noudateta. Euroopan unionin yhteiset säännöt hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja maassa laittomasti oleskelevien työntekijöiden työllistämiseksi ovat sen vuoksi yksi tapa nostaa rimaa monissa Euroopan unionin maissa.

Ehdotuksessa, josta tänään äänestämme, on monia puutteita. Mikäli päätös riippuisi minusta, monet sen osista olisi esitetty toisin. Olisin halunnut, että esimerkiksi kotitöitä tekevien naisten suojelua olisi painotettu enemmän. Vaihtoehto on kuitenkin se, ettei direktiiviä ole lainkaan, jolloin kohdistettaisiin vähemmän suojelua neljästä kahdeksaan miljoonaan laittomasti maassa oleskelevaan kolmansien maiden kansalaiseen, jotka parhaillaan työskentelevät Euroopan unionissa ja joita heidän työnantajansa toistuvasti käyttävät hyväkseen heidän hyvin haavoittuvan tilanteensa turvin.

Vaikka on tärkeää ehkäistä laitonta maahanmuuttoa ja maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten hyväksikäyttöä, meidän on myös varmistettava, että lisäämme ihmisten mahdollisuuksia asettautua Euroopan unionin alueelle ja etsiä työtä täällä laillisin perustein. Tätä asiaa on säännelty muissa direktiiveissä, joista neuvottelimme Euroopan parlamentissa viime vuoden aikana.

 
  
MPphoto
 
 

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Tuen jäsen Favan laatimaa maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia käsittelevää mietintöä. Jotkut häikäilemättömät työnantajat ovat valmiita käyttämään hyväkseen näitä laittomia työntekijöitä maksamalla heille palkkaa, joka on alhaisempi kuin laissa säädetty vähimmäispalkka, teettämällä työtä kauhistuttavissa oloissa ja pitkiä työaikoja. Mikäli he jäävät kiinni, heille on langetettava ankarat seuraamukset.

Ongelma on kuitenkin se, että hyväksikäytön salaamiseksi harjoitetaan pahaa vehkeilyä. Työnantajat tekevät voittoa, josta he epäilemättä eivät halua luopua, kun taas työntekijät joutuvat karkotetuksi, mikäli paljastavat hyväksikäytön. Vakavasti ottaen meillä on oltava sellainen politiikka, joka takaa yleisen armahduksen niille, jotka paljastavat hyväksikäyttäjät. Tämä muuttaisi vallan tasapainon työntekijöiden ja työnantajien välillä sellaisella tavalla, joka käytännöllisesti katsoen poistaisi ongelman.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Laittoman maahanmuuton estämiseen tähtäävään laittomien työntekijöiden työllistämisen yleiseen kieltämiseen voi suhtautua pelkästään myönteisesti. Samoin on suhtauduttava pelkästään myönteisesti tällaisiin työntekijöihin turvautuviin työnantajiin – usein he tekevät näin käyttääkseen näitä hyväkseen – kohdistettaviin seuraamuksiin. Tällaiset työnantajat ovat pelkkiä nykyajan orjakauppiaita.

Minulla on kuitenkin asiasta tiettyjä epäilyksiä. Jälleen kerran Euroopan unioni käyttää hyväkseen asiaa, joka on yhteisön oikeusperustan, ensimmäisen pilarin, varassa, laajentaakseen toimivaltaansa jäsenvaltioiden rikoslain yhdenmukaistamisessa. Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta, jotka ovat puolustaneet perustamissopimuksissa tunnustettua oikeuttaan jättäytyä pois, ovat merkittävä poikkeus.

Mieleeni tulevat myös lakkoa seuranneet tapahtumat presidentti Sarkozyn lempiravintolassa Neuillyssä. Ravintolan johto väittää olevansa työmarkkinoiden uhri, koska markkinat ovat sen mielestä liian jäykät tai suojelevat liian paljon työvoimaa, jolle he maksavat laissa säädetyn vähimmäispalkan, ja nyt on avautunut parempia mahdollisuuksia laillistamiseen työn kautta. Direktiivi vahvistaa entisestään näitä asioita niin, että laittomalla työntekijällä on mahdollisuus laillistaa asemansa yksinkertaisesti ilmiantamalla työnantajansa.

Pelkään, että käytännössä Ranskan kaltaisissa maissa, jossa tällaisiin asioihin suhtaudutaan väljästi, kaikki tämä ei mitenkään rajoita laitonta maahanmuuttotulvaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Huolimatta siitä, että laittomien työntekijöiden käytön torjumiseksi tarvittavia menettelyjä on tiukennettava, emme voi hyväksyä sitä, että tällä direktiivillä rangaistaan sekä lainrikkojaa että uhreja.

Tämän direktiivin tavoitteena on täydentää häpeällistä "palautusdirektiiviä" – jonka Portugalin sosialistinen hallitus on hyväksynyt – soveltamalla maassa laittomasti oleskelevia laittomia työntekijöitä palkkaaviin työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja määräämällä yleisenä ja automaattisena sääntönä menettelystä, jolla tällaiset työntekijät karkotetaan, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta.

Karkotuksen ei pitäisi olla vaihtoehto maassa laittomasti oleskelevien työntekijöiden hyväksikäytölle.

Direktiivissä ei noudateta periaatetta, jonka mukaan suojellaan siirtotyöläisiä ja niitä, jotka ovat joutuneet työskentelemään sietämättömissä oloissa ja ilmiantavat työnantajansa. Direktiivillä ei myöskään suojella perusteellisesti näiden työntekijöiden oikeuksia, koska siinä todetaan, että "jos työnantaja ei maksa palkkasaatavia, jäsenvaltiota ei pitäisi velvoittaa täyttämään tätä velvoitetta työnantajan sijasta".

Direktiivillä ei suojella laittomasti maassa oleskelevien siirtotyöläisten oikeuksia, kun ottaa huomioon, että sillä ei säädetä heitä koskevasta yleisestä laillistamisesta, vaan sen sijaan heidät saatetaan karkotusuhan alaiseksi. Näin ollen direktiivi saattaa nämä työntekijät entistä haavoittuvampaan asemaan ja rohkaisee laittomaan työntekoon, jota pyritään yhä enemmän pitämään salassa.

Tämä on jälleen kerran yksi direktiivi, joka paljastaa Euroopan unionin epäinhimillisen maahanmuuttopolitiikan, minkä vuoksi emme voi muuta kuin hylätä sen.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Vaikka tämä mietintö on monelta osin mielenkiintoinen ja siinä laaditaan taistelusuunnitelma laitonta maahanmuuttoa vastaan, se sisältää eräitä valtavia kompastuskiviä. Mietintö ei sisällä minkäänlaisia erityistoimia unionin sisä- ja ulkorajojen suojelemiseksi. Se ei sisällä minkäänlaisia poliittisia toimia, jotka liittyvät laittomien maahanmuuttajien karkottamiseen takaisin kotimaahansa. Siinä yksinkertaisesti laaditaan määritelmä henkilöstä, joka on saapunut unionin alueelle laittomasti laittomana maahanmuuttajana, jolla on oikeuksia.

Todellisuudessa unionin toimielimet ovat vaivautuneita tästä asiasta. Yhtäältä ne vaativat turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden nimissä eurooppalaisia vähimmäissääntöjä laittoman maahanmuuton hillitsemiseksi, ja toisaalta dogmiksi muodostuneiden sääntöjensä – jotka liittyvät ultraliberalismiin ja liikkumisen vapauttamiseen – nimissä ne haluavat unionin alueesta paikan, joka ottaa vastaan ja houkuttelee miljoonia mahdollisia maahanmuuttajia.

Vastustamme tällaista ajattelutapaa, joka on vaaraksi Euroopan ihmisille ja kansoille. Vahvistamme, että heillä on oikeus puolustaa itseään ja pysymään omana itsenään.

 
  
MPphoto
 
 

  Adrian Manole (PPE-DE), kirjallinen. (RO) On tunnettu tosiasia, että viisumin myöntämiseen liittyvillä toimilla ja tiukoilla maahanmuuttosäännöksillä on onnistuttu vain vähäisessä määrin hillitsemään laitonta maahanmuuttoa. Pikemminkin ne ovat ainoastaan edesauttaneet laittomia maahanmuuttajia koskevien kauppaverkostojen kehittämistä.

Tämä ehdotus, jolla rangaistaan maassa laittomasti oleskelevia kansalaisia käyttäviä työnantajia, on oikein ajoitettu. Meidän on kuitenkin huolehdittava siitä, että ehdotus ei menetä tehokkuuttaan, kun syyt ihmisten muuttamiseen pysyvät samana, huolimatta kohdistetaanko rangaistuksia työnantajia kohtaan vai ei. Ehdotetut valvontatoimet pakottavatkin laittomasti oleskelevat maahanmuuttajat valitsemaan vielä huonompia töitä, josta heille maksetaan entistä alhaisempaa palkkaa, erityisesti nykyisen talouskriisin aikana.

On selvää, että näillä toimilla tarjotaan vain osittainen ja vaillinainen ratkaisu laittomaan maahanmuuttoon ja pimeään työvoimaan. Euroopan unionin jäsenvaltioiden on alettava tästä lähtien noudattaa yhteistä ja johdonmukaista politiikkaa laittomaan maahanmuuttoon liittyvässä asiassa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Tuen tätä mietintöä, jolla pannaan kuriin laittomien maahanmuuttajien työnantajat Euroopassa. Yksi asia, joka kannustaa laittomia maahanmuuttajia tulemaan Euroopan unionin alueelle, on mahdollisuus saada työtä. Tuen tätä lainsäädäntöä, koska sillä luodaan entistä oikeudenmukaisempi järjestelmä eurooppalaisten työntekijöiden laillistamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Mahdollisuus saada töitä Euroopassa houkuttelee kolmansien maiden kansalaisia hyvin ymmärrettävistä syistä. Kriisien aikana meidän on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota entistä huonommin töitä saaviin ehkäistäksemme myös sosiaalisten ristiriitojen ilmaantumista. Sen vuoksi on mielestäni tärkeää kohdentaa seuraamuksia työnantajiin, jotka eivät noudata sääntöjä. Näinä huolestuttavina aikoina laitonta työvoimaa ei voida hyväksyä, ja meidän on aloitettava niistä, jotka ovat paikallisesti löydettävissä ja joiden kohdalla seuraamuksilla on myös jotakin vaikutusta. Tällä mietinnöllä pyritään näin ollen selvittämään tätä ongelmaa entistä määrätietoisemmin keinoin, koska siirtotyöläisten sisäänvirtaus ei vähene, etenkään kriisin aikana.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. (RO) Tähän asiaan liittyy kaksi yksinkertaiseen näkemykseen pohjautuvaa syytä, miksi laittomia maahanmuuttajia on: maahanmuuttajien kotimaan epävakaat olot ja työmarkkinoiden kysyntä muissa maissa.

Kun ensimmäisen ongelman kohdalla voidaan todeta, että meillä on varoja Euroopan unionin tukemia kehitys- ja yhteistyöohjelmia varten, mutta ne eivät tietenkään ole vielä riittäviä, toisesta tapauksesta on todettava, että ongelmaa on tähän mennessä käsitelty eri tavoilla jäsenvaltioissa. Yhteisössä tarvitaan kuitenkin standardimääräyksiä työnantajien rankaisemiseksi, koska monissa tapauksissa tämä on kansainvälinen kysymys, joka koskee laittomien maahanmuuttajien haavoittuvuutta hyväkseen käyttäviä ihmiskauppaverkostoja.

Olen tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti on ottanut keskustelun aiheeksi työnantajat, jotka saavat itselleen hyötyä laittomien maahanmuuttajien kustannuksella. Olen varma siitä, että tämän direktiivin soveltaminen parantaa käytännön työoloja yhteisön alueella.

Kun tähän mennessä eri maiden toimissa on keskitytty enemmän siihen, miten laittomia maahanmuuttajia estetään pääsemästä työmarkkinoille, tästä lähtien käsittelemme ongelman ydintä.

Samaan aikaan meidän ei pidä kuitenkaan tulkita tätä mietintöä niin, että se tarkoittaa Euroopan rajojen sulkemista. Kaikkea muuta, meidän on pidettävä työmarkkinoiden rajat avoinna, sillä ehdolla, että työntekijävirtaus on laillista ja soveltuu kunkin valtion tarpeisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, laittoman maahanmuuton torjumisen pitäisi mielestäni olla Euroopan unionin painopistealue.

Olen sitä mieltä, että työmarkkinoilla on periaatteessa vahvistettava uudelleen oikeudelliset ehdot, liittyivätpä ne Euroopan kansalaisiin tai kolmansien maiden kansalaisiin, jotka joskus tekevät töitä ilman minkäänlaisia turvallisten työolojen vähimmäisvaatimuksia.

Tämän vuoksi äänestin jäsen Favan mietinnön puolesta, koska siinä säädetään maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavista seuraamuksista. Mielestäni tämäntyyppiset toimet ovat yhtenäiset toiveen kanssa luoda entistä avoimemmat, oikeudenmukaisemmat ja yhtenäisemmät Euroopan työmarkkinat.

Olen mietinnön laatijan kanssa samaa mieltä siitä, että työnantajia, jotka käyttävät hyväkseen työntekijöitä, on rangaistava taloudellisin, hallinnollisin ja eräissä tapauksissa rikosoikeudellisin seuraamuksin, jotka ovat suhteessa hyväksikäytön laajuuteen ja vakavuuteen. Jäsenvaltioiden on myös seurattava riskialttiita työpaikkoja ja otettava käyttöön mekanismeja, jotka helpottavat pimeillä työmarkkinoilla tapahtuvista hyväksikäyttötapauksista raportointia. Meidän on muistettava, että työttömyyden vähentämiseen ja yleisemmin talouden kasvuun tähtäävät tavoitteet voidaan saavuttaa vain edistämällä työlakien perusteellista noudattamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. (SV) Olemme päättäneet äänestää tämän maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia käsittelevän mietinnön puolesta.

Ehdotuksella pyritään ehkäisemään sitä, että työnantajat käyttävät hyväkseen maassa laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia, sekä vahvistamaan työntekijöiden oikeuksia. Henkilö, jota on rangaistava laittomasta työnteosta, on lakia rikkova työantaja, eikä työntekijä.

Tietyistä Euroopan unionin maista puuttuu tämäntyyppinen lainsäädäntö. Muissa maissa on lainsäädäntö, mutta sitä ei ole pantu täytäntöön tai sitä ei noudateta. Euroopan unionin yhteiset säännöt hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja maassa laittomasti oleskelevien työntekijöiden työllistämiseksi ovat sen vuoksi yksi tapa nostaa rimaa monissa Euroopan unionin maissa.

Ehdotuksessa, josta tänään äänestämme, on monia puutteita. Mikäli päätös riippuisi meistä, monet sen osista olisi esitetty toisin. Olisimme halunneet, että esimerkiksi kotitöitä tekevien naisten suojelua olisi painotettu enemmän. Vaihtoehto on kuitenkin se, ettei direktiiviä ole lainkaan, jolloin kohdistettaisiin vähemmän suojelua neljästä kahdeksaan miljoonaan laittomasti maassa oleskelevaan kolmansien maiden kansalaiseen, jotka parhaillaan työskentelevät Euroopan unionissa ja joita heidän työnantajansa toistuvasti käyttävät hyväkseen heidän hyvin haavoittuvan tilanteensa turvin.

Vaikka on tärkeää ehkäistä laitonta maahanmuuttoa ja maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten hyväksikäyttöä, meidän on myös varmistettava, että lisäämme ihmisten mahdollisuuksia asettautua Euroopan unionin alueelle ja etsiä työtä täällä laillisin perustein. Tätä asiaa on säännelty muissa direktiiveissä, joista neuvottelimme Euroopan parlamentissa viime vuoden aikana.

 
  
MPphoto
 
 

  Anders Wijkman (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Olemme päättäneet äänestää tämän maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia käsittelevän mietinnön puolesta.

Ehdotuksella pyritään ehkäisemään sitä, että työnantajat käyttävät hyväkseen maassa laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia, sekä vahvistamaan työntekijöiden oikeuksia. Henkilö, jota on rangaistava laittomasta työnteosta, on lakia rikkova työantaja, eikä työntekijä.

Tietyistä Euroopan unionin maista puuttuu tämäntyyppinen lainsäädäntö. Muissa maissa on lainsäädäntö, mutta sitä ei ole pantu täytäntöön tai sitä ei noudateta. Euroopan unionin yhteiset säännöt hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja maassa laittomasti oleskelevien työntekijöiden työllistämiseksi ovat sen vuoksi yksi tapa nostaa rimaa monissa Euroopan unionin maissa.

Ehdotuksessa, josta tänään äänestämme, on monia puutteita. Mikäli päätös riippuisi meistä, monet sen osista olisi esitetty toisin. Olisimme halunneet, että esimerkiksi kotitöitä tekevien naisten suojelua olisi painotettu enemmän. Vaihtoehto on kuitenkin se, ettei direktiiviä ole lainkaan, jolloin kohdistettaisiin vähemmän suojelua neljästä kahdeksaan miljoonaan laittomasti maassa oleskelevaan kolmansien maiden kansalaiseen, jotka parhaillaan työskentelevät Euroopan unionissa ja joita heidän työnantajansa toistuvasti käyttävät hyväkseen heidän hyvin haavoittuvan tilanteensa turvin.

Vaikka on tärkeää ehkäistä laitonta maahanmuuttoa ja maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten hyväksikäyttöä, meidän on myös varmistettava, että lisäämme ihmisten mahdollisuuksia asettautua Euroopan unionin alueelle ja etsiä työtä täällä laillisin perustein. Tätä asiaa on säännelty muissa direktiiveissä, joista neuvottelimme Euroopan parlamentissa viime vuoden aikana.

 
  
  

– Mietintö: Elisabeth Jeggle (A6-0472/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Constantin Dumitriu (PPE-DE), kirjallinen. (RO) Mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kasvinviljelytilastoista sisältää monia lisäelementtejä, joita tarvitaan parantamaan uusien säännösten soveltamista.

Tilastoilla on tärkeä merkitys yhteisön politiikkojen laadinnalle, koska ne tarjoavat täsmällisen kuvan markkinoiden toimituksista ja kysynnästä, ja nämä tiedot auttavat taloudellisen tasapainon saavuttamisessa. Samanaikaisesti Euroopan laajuisten standardisäännösten ei pidä muodostua byrokraattiseksi rasitteeksi, vaan niillä on varmistettava, että jäsenvaltioiden välillä tapahtuu jatkuvaa tietojenvaihtoa yksinkertaisella ja tehokkaalla tavalla.

Tämän vuoksi suhtaudumme myönteisesti komission ehdotukseen sekä mietinnön esittelijän ehdottamiin lisäyksiin, koska ne aloittavat uuden vaiheen sellaisten yksinkertaisten ja joustavien oikeudellisten puitteiden luomisessa, jotka ovat Euroopan unionin periaatteiden mukaiset. Nämä säännökset vaikuttavat Euroopan maatalouteen niin, että sillä on entistä paremmat valmiudet kohdata alalla ilmaantuvia ongelmia, kuten ylituotanto, joka saattaa johtaa hintojen laskuun.

 
  
MPphoto
 
 

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Äänestin tämän mietinnön puolesta osittain siksi, että komission ehdotuksella pyritään yksinkertaistamaan nykyistä lainsäädäntöä, ja osittain sen vuoksi, että maatalouden tilastot ovat kuitenkin tarpeellisia yhdessä yhteisen maatalouspolitiikan kanssa.

Haluaisin korostaa, että tälle mietinnölle antamani "kyllä"-ääni ei merkitse tukea yhteiselle maatalouspolitiikalle itsessään.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, suhtaudun myönteisesti jäsen Jegglen työhön, ja äänestin hänen laatimansa kasvinviljelytilastojen laadintatarvetta käsittelevän mietinnön puolesta.

Tuen mietinnön laatijan ja komission näkemystä siitä, että kasvinviljelytilastot ovat keskeisellä sijalla yhteisen maatalouspolitiikan arvioinnissa ja näitä tuotteita koskevien EU:n markkinoiden hallinnoinnissa.

Olen tyytyväinen siihen, että jäsen Jeggle korosti sitä, että lisäkustannusten ja -rasituksen on pysyttävä kohtuullisina, jotta yksinkertaistetun byrokratian etujen ja paremmanlaatuisen lainsäädännön vastapainoksi ei aseteta ehdotetuista toimista koituvia liian korkeita kuluja.

Katson, että tämä mietintö on täysin sen 24. tammikuuta 2007 annetun tiedonannon mukainen, joka käsittelee toimintaohjelmaa hallinnollisen rasituksen keventämiseksi Euroopan unionissa, ja kuten totesin, sen vuoksi annan tukeni mietinnölle.

 
  
  

– Mietintö: József Szájer (A6-0216/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Constantin Dumitriu (PPE-DE), kirjallinen. (RO) Kuten jo totesin ilmaistessani tukeni maataloustuotteiden edistämistä yhteisön markkinoilla ja kolmansissa maissa käsittelevän mietinnön puolesta, viini on yksi yhteisön tuotteista, jolla on hallitseva asema maailman markkinoilla, ja sillä on oltava avainasema Euroopan kaupallisessa strategiassa.

Jotta erilaisille viineille, enkä tarkoita pelkästään perinteisille viineille vaan myös tässä mietinnössä mainituille viineille, voitaisiin taata entistä parempi tuki, tarvitsemme kuitenkin yksinkertaisia ja joustavia säännöksiä, jotka ovat Euroopan laadun edistämistä koskevien periaatteiden mukaisia. Samaan aikaan jäsenvaltioiden, Euroopan unionin toimielinten, tuottajien sekä tuottaja- ja jakelijajärjestöjen on tehtävä entistä parempaa yhteistyötä.

Suhtaudun myönteisesti komission ehdotukseen ja jäsen József Szájerin laatimaan mietintöön, koska tämän ansiosta meillä on yleiset ja yksinkertaistetut säännöt, jotka koskevat maustettujen viinien, maustettujen viinipohjaisten juomien ja maustettujen viinistä valmistettujen juomasekoitusten määritelmää, kuvausta ja esittelyä. Nämä tuotteet ovat maineikkaita maailmanlaajuisesti, ja näiden uusien säännösten ansiosta ne saavuttavat entistä paremman aseman markkinoille samalla, kun tuetaan yhteisön tuottajia ja jakelijoita.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin jäsen Szájerin maustettuja viinejä, maustettuja viinipohjaisia juomia ja maustetusta viinistä valmistettuja juomasekoituksia käsittelevän mietinnön puolesta.

Mielestäni viiniteollisuudella on tärkeä merkitys Euroopan unionin taloudelle, koska lukuisat maat, joista mainitsen Italian, Ranskan ja Espanjan, lukeutuvat maailman johtaviin viinintuottajiin, ja ne vievät ylistettyjä tuotteitaan kaikkialle maailmaan. Sen vuoksi suhtaudun myönteisesti ehdotukseen laatia selkeät säännöt edellä mainittujen viinipohjaisten kategorioiden määrittelemiseksi, jotta eurooppalaisten tuotteiden laatu olisi aina tunnettavissa ja tunnistettavissa.

 
  
  

– Mietintö: van den Burg (A6-0047/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Me Euroopan parlamentin sosiaalidemokraatit olemme päättäneet kannattaa ehdotusta neuvoston direktiiviksi direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta alennettujen arvonlisäverokantojen osalta ja äänestää sen puolesta. Haluaisimme kuitenkin korostaa, että emme usko arvonlisäverokantojen alentamisen ratkaisevan harmaan talouden ongelmaa.

 
  
MPphoto
 
 

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. − (EN) Me äänestimme tänään alennettuja arvonlisäverokantoja koskevasta mietinnöstä. Näissä tarkistuksissa korostuu se, että alennetuilla arvonlisäverokannoilla olisi positiivinen vaikutus monien palvelualojen uudistamiseen, sillä ne vähentäisivät pimeää työtä.

Asuntosektorilla on mahdollista soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa sellaisiin kunnostus- ja korjaustöihin, joiden tavoitteena on säästää energiaa ja lisätä energiatehokkuutta.

Ehdotus on peräisin kesältä 2008, ja siinä ehdotetaan tiettyjen muiden paikallisesti tarjottavien palvelujen, kuten ravintolapalvelujen, lisäämistä.

Asuntosektorin palvelujen ja ateriapalvelujen lisäksi työvoimavaltaiset palvelut otetaan pysyvästi mukaan niiden palvelujen joukkoon, joiden arvonlisäverokantaa voidaan alentaa. Mukaan otetaan myös muita samankaltaisia paikallisesti tarjottavia palveluja, kuten aineellisen irtaimen omaisuuden, kuten pyörien, kenkien, vaatteiden, tietokoneiden ja kellojen, pienet korjaustyöt, tämän omaisuuden puhdistus- ja huoltopalvelut, kotihoitopalvelut, kaikki henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvät palvelut, kuten kampaamo- ja kauneudenhoitopalvelut, puutarhanhoitopalvelut, uskonnonharjoitus- ja kulttuuriperintöpaikkojen sekä historiallisten muistomerkkien kunnostus- ja huoltopalvelut.

Myös farmaseuttisten tuotteiden ryhmää laajennetaan ja mukaan otetaan kaikki imukykyiset hygieniatuotteet, erityisesti lasten vaipat, ja vammaisille tarkoitetut lääketieteelliset laitteet.

Alennetut verokannat voivat koskea myös painettuja kirjoja, mukaan lukien äänikirjat, nykyisen lainsäädännön nojalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Small Business Act -aloitteelle on keskeistä pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen, sillä 99 prosenttia Euroopan yrityksistä on pk-yrityksiä ja niissä on yli 100 miljoonaa työpaikkaa ja lisäksi ne ovat pelkästään viimeisten kahdeksan vuoden aikana luoneet 8 miljoonaa uutta työpaikkaa.

Esillä oleva ehdotus valaisee tehtyjä toimenpiteitä. Sen ansiosta tietyt yritykset hyötyvät alennetusta arvonlisäverokannasta, ja samalla sen avulla pyritään torjumaan pimeitä työmarkkinoita ja edistämään laillisten yritysten luomista.

Vaikka haluammekin helpottaa pk-yritysten toimintaa, emme saa vaarantaa EU:n perusperiaatteita. Tässä tapauksessa yhtenäismarkkinoita suojellaan, sillä asiakirjan säännöt koskevat vain paikallisesti toimivia yrityksiä, joten markkinavääristymiä ei aiheudu.

Kaikkien näiden syiden vuoksi äänestin tämän mietinnön puolesta, jota pidän täydellisenä esimerkkinä sellaisesta talouden alan politiikasta, joka Euroopan parlamentin kannattaa hyväksyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen.(FR) Ensimmäistä kertaa äänestän mielelläni verotusta koskevasta EU:n direktiivistä. Jonkin aikaa, kunnes tehdään yleinen kaiken mahdollisesti kyseenalaistava tarkistus, direktiivin räikeimmät puutteet poistuvat. Paikallisesti tarjottavat palvelut, kuten ravintolat, joilla ei ole mitään sisämarkkinoihin ja kilpailun vääristymiseen liittyviä ongelmia, ja työvoimavaltaiset palvelut hyötyvät alennetusta verokannasta.

Pallo on nyt hallituksilla. Ensinnäkin neuvostolla, joka ei ole vielä tehnyt päätöstä. Ja sen jälkeen jäsenvaltioilla, joiden valtaapitävien vaalilupausten toteuttamistapaa ja -nopeutta seuraamme tarkasti.

Pelkään kuitenkin, että tämän hyvän uutisen alkuperä saattaa olla kriisissä, eurooppalaisten ostovoiman laskussa ja erityisesti Euroopan parlamentin vaalien lähestyvässä ajankohdassa. Oikea ratkaisu olisi ollut lopettaa verotuksen yhdenmukaistaminen lopullisesti, sillä sille ei ole vieläkään mitään perustetta.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, jonka ansiosta Yhdistyneessä kuningaskunnassa voidaan alentaa arvonlisäverokantoja uusissa tavara- ja palveluryhmissä, kuten ravintolapalvelut ja muut paikalliset palvelut. Kannatan mietintöä, sillä sen ansiosta pienemmät yritykset pystyvät paremmin houkuttelemaan asiakkaita. Mietintö on esimerkki myönteisestä taantumaa torjuvasta toimenpiteestä, sillä se tekee pienemmistä paikallisista yrityksistä houkuttelevampia asiakkaiden silmissä.

 
  
MPphoto
 
 

  John Purvis (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Konservatiivit ovat aina olleet sitä mieltä, että verotus on erittäin tärkeä osa suvereniteettia, ja siksi kaikki toimenpiteet verotukseen liittyvien valtuuksien siirtämiseksi Euroopan unionilta jäsenvaltioille ovat tervetulleita. Tämä toimenpide, jonka ansiosta jäsenvaltiot voivat soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa useisiin paikallisesti tarjottaviin ja työvoimavaltaisiin palveluihin, on myönteinen esimerkki toissijaisuusperiaatteen soveltamisesta, ja me kannustamme komissiota jatkamaan tämänsuuntaisia toimenpiteitä. Olisimme halunneet, että alennettu verokanta olisi koskenut myös paikallisesti tuotettuja oluita ja siidereitä, sillä se olisi auttanut pubeja selviytymään korkeiden verojen paineesta.

Korostamme, että jäsenvaltioiden on päätettävä, milloin näitä toimenpiteitä kannattaa soveltaa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa äskettäin tehty yleisen arvonlisäverokannan alentaminen on ollut kallis toimenpide, jolla on ollut vain vähän vaikutusta. Muut toimenpiteet, kuten suurempi mutta tämän ehdotuksen tapaan kohdennettu arvonlisäverokannan alentaminen tai tuloverovähennysten lisääminen, olisivat olleet hyödyllisempiä sekä yksilöiden että koko talouden kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Poul Nyrup Rasmussen (PSE), kirjallinen. − (DA) Euroopan parlamentin tanskalaiset sosiaalidemokraattiset jäsenet, Poul Nyrup Rasmussen, Britta Thomsen, Christel Schaldemose, Dan Jørgensen ja Ole Christensen, pidättäytyivät äänestämästä arvonlisäverokantojen alentamista koskevasta Ieke van den Burgin mietinnöstä. Valtuuskuntamme mielipide on, että arvonlisäverokannan alentaminen vaikuttaisi Tanskan työllisyyteen hyvin vähäisesti, mutta valtion tulot vähenisivät ongelmallisen paljon. Nykyisen talouskriisin aikana muissa EU:n jäsenvaltioissa saattaa kuitenkin olla enemmän tarvetta hyödyntää arvonlisäverokannan alentaminen yhtenä kansallisen kriisipaketin osana ja vahvistaa siten työllisyyttä kriisin pahasti koettelemilla aloilla. Meillä on jo hyvin erilaiset arvonlisäverokannat, ja siksi emme halua estää muita EU:n jäsenvaltioita etenemästä samaan suuntaan. Sillä saattaa olla myönteinen vaikutus kysyntään myös Tanskan talouden kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. (EN) Euroopan parlamentin työväenpuolue äänesti mietinnön puolesta. Me uskomme, että arvonlisäverokannan alentaminen voi vaikuttaa joidenkin työpaikkojen säilymiseen ja uusien syntymiseen. Kaikki maat ovat kertoneet omista kokemuksistaan, joiden perusteella voidaan ajatella, että paikalliset olosuhteet edellyttävät paikallisia toimia. Tämä koskee erityisesti arvonlisäveron kaltaista veroa.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa yleisen arvonlisäverokannan alentaminen on johtanut inflaatiotason laskuun 1 prosentilla ja 12 miljardin Englannin punnan pääomanlisäykseen.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B6-0097/2009: Euroopan maiden alueen epäilty käyttö CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen

 
  
MPphoto
 
 

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Yhdysvallat on syyskuun 11. päivästä 2001 lähtien johtanut terrorisminvastaista sotaa. EU:n absolutistinen lähestymistapa ihmisoikeuksiin ja monien EU:n johtavien poliitikkojen poliittinen pelkuruus on valitettavasti pakottanut Yhdysvallat ottamaan suhteettoman suuren vastuun tämän rajat ylittävän uhan torjumisesta.

Islamistiset jihad-ääriliikkeet uhkaavat meidän elämäntapaamme. Poliitikkojen velvollisuus on suojella kansaa tätä ennennäkemätöntä ja todellista vaaraa vastaan. Olen iloinen siitä, että jotkut EU:n jäsenvaltiot halusivat tehdä yhteistyötä CIA:n kanssa, joka on liittolaisemme Yhdysvalloissa. En ymmärrä, miksi jotkut maat pitivät terroristien ihmisoikeuksia tärkeämpinä kuin omien kansalaistensa suojelua ja kieltäytyivät yhteistyöstä CIA:n kanssa. EU:ssa vallitseva amerikkalaisvastaisuus vaaransi jälleen kerran kansalaisten turvallisuuden.

Tämä koko kysymys osoittaa, miten tärkeää on, että jokaisella jäsenvaltiolla säilyy oikeus toimia itsenäisesti ulkopolitiikkaan ja tiedusteluun liittyvissä asioissa.

Äänestin mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Tämän kysymyksen käsittelyä johtaneen valiokunnan tekemän tutkimuksen tuloksena Euroopan parlamentti hyväksyi vuonna 2007 päätöslauselman, joka sisälsi useita suosituksia näiden laittomien toimien toistumisen estämiseksi.

Parlamentti arvioi parhaillaan suositusten soveltamista minun ehdottamallani menetelmällä. Euroopan parlamentin puhemies lähetti äskettäin virallisen yhteistyöpyynnön kansallisten parlamenttien puhemiehille, ja kuulemistilaisuus pidetään lähiaikoina.

Uuden päätöslauselman hyväksyminen ennen kyseisen prosessin päättymistä olisi hätiköintiä ja johtaisi seuraaviin virheisiin: puhuisimme liian aikaisin, kun meillä ei ole mitään uutta sanottavaa, myöntyisimme päätöslauselman hyväksymiseen ihmisten vaikuttamiseksi tai sisäpoliittisten syiden vuoksi ja aloittaisimme kritisoimalla presidentti Obamaa, vaikka meidän olisi edistettävä transatlanttista yhteistyötä hyödyntämällä Yhdysvaltain hallinnossa tapahtunut muutos.

Tämän vuoksi en voi äänestää päätöslauselmaesityksen puolesta. En myöskään voi äänestää sellaista tekstiä vastaan, jossa korostetaan ihmisoikeuksien kunnioittamisen perusarvoja, oikeusvaltioperiaatetta ja totuuden etsimistä. Siksi äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Jas Gawronski (PPE-DE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, päätökseni äänestää päätöslauselmaesitystä vastaan perustui siihen, että siinä toistuivat samat ajatukset, joita ryhmäni vastusti Euroopan maiden alueen epäiltyä käyttöä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen käsittelevän väliaikaisen valiokunnan (TDIP) lopullisessa äänestyksessä. Ilmaisen mielipiteeni Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ja Euroopan demokraattien ryhmän koordinaattorina ja osoitan sen entiselle väliaikaiselle TDIP-valiokunnalle ja sitä seuranneelle kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan työryhmälle.

Edellä mainittu valiokunta päätti lähettää kyselyn kaikille jäsenvaltioille sen selventämiseksi, millaista kehitystä on tapahtunut Euroopan parlamentin tutkimuksen jälkeen. Tähän mennessä vastauksia kyselyyn ei ole kuitenkaan saatu, kuten hyvin tiedätte, ei edes kirjallisten muistutusten lähettämisen jälkeen.

Tämän vuoksi ei ole mielestäni viisasta hyväksyä uutta tekstiä ja väittää sen sisältävän uusia päätelmiä, kun meillä ei todellisuudessa ole mitään uutta julkistettavaa. Minusta tuntuu, että tämä on pikemminkin taas yksi vasemmiston vaalitemppu kuin todellinen pyrkimys oikeudenmukaisuuteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Ana Maria Gomes (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin sen puolesta, että viittaus Portugaliin säilytetään, mukaan lukien viittaus Barroson hallituksen vastuuseen, siitä huolimatta, että mielestäni kyseisen kohdan teksti voisi olla tarkempi ja sisältää maininnan "uudet asiatiedot" eikä pelkästään "lehtitiedot".

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Vähättelemättä päätöslauselman tärkeitä näkökohtia, joista olemme selkeästi eri mieltä, ja puhumattakaan sen räikeistä puutteista ja ristiriitaisuuksista, tässä päätöslauselmassa

– "pidetään valitettavana, että – – eivät ole toistaiseksi toteuttaneet toimia ottaakseen selvää poikkeuksellisten luovutusten ohjelmasta"

– "kehotetaan jäsenvaltioita, komissiota ja neuvostoa – – avustamaan totuuden selville saamista käynnistämällä tutkimuksia tai tekemällä yhteistyötä toimivaltaisten elinten kanssa, – – ja varmistamalla, että parlamentti valvoo tehokkaasti salaisen palvelun toimintaa"

– "kehotetaan Euroopan unionia, jäsenvaltioita ja Yhdysvaltojen viranomaisia tutkimaan ja selvittämään perusteellisesti ihmisoikeuksia, perusvapauksia, kidutuksen ja huonon kohtelun kieltämistä, tahdonvastaisia katoamisia ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin koskevaan kansainväliseen oikeuteen ja kansalliseen lainsäädäntöön liittyvät väärinkäytökset ja loukkaukset, joihin 'terrorismin vastaisen sodan' yhteydessä on syyllistytty, jotta voidaan määrittää, mitkä tahot ovat vastuussa – – ja varmistaa, etteivät tällaiset loukkaukset toistu tulevaisuudessa".

Päätöslauselmassa ei kuitenkaan selvennetä tai moitita perusosaa, eli niin kutsuttua "terrorismin torjuntaa", eikä siinä myöskään tuomita Yhdysvaltojen ylläpitämien "luovutusjärjestelmien ja salaisten pidätyskeskusten rajattua ylläpitoa".

Meidän on tuomittava tämä selvästi ja etsittävä totuutta. Näin Portugalin kommunistinen puolue itse asiassa ehdotti Portugalin parlamentille, mutta Portugalin sosialistinen, sosiaalidemokraattinen ja kansanpuolue hylkäsivät ehdotuksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Jens Holm ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Vaikka CIA-päätöslauselmassa onkin kiistanalaisia kohtia, kuten myönteinen suhtautuminen EU:n ja Yhdysvaltojen välisiin, oikeudellista yhteistyötä ja rikollisten luovutusta koskeviin sopimuksiin, äänestin silti päätöslauselman puolesta ihmisoikeuksien tukemiseksi ja myös sen tukemiseksi, että poikkeuksellisten luovutusten ohjelmasta yritettäisiin ottaa selvää.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Parlamentin hyväksymässä päätöslauselmassa vahvistetaan, että kidutuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen 14 artiklan mukaisesti kidutuksen uhreilla on muutoksenhakuoikeus ja oikeus oikeudenmukaiseen ja riittävään korvaukseen. Yhdistynyttä kuningaskuntaa edustavat parlamentin konservatiivijäsenet äänestivät tiettävästi päätöslauselmaa vastaan. Yhdistyneen kuningaskunnan työväenpuoluetta edustavat jäsenet äänestivät tiettävästi tyhjää. Moraalisesti rappiolla oleva työväenpuolueen hallitus on johtanut Yhdistyneen kuningaskunnan laittomaan sotaan ja sallinut maan lentokenttiä käytettävän poikkeuksellisiin luovutuslentoihin. Euroopan parlamentin unionistipuoluetta edustavien jäsenten tämänpäiväinen äänestyskäyttäytyminen lisää häpeää.

 
  
MPphoto
 
 

  Kartika Tamara Liotard (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Vaikka CIA-päätöslauselmassa onkin kohtia, joihin suhtaudun hyvin kriittisesti, kuten myönteinen suhtautuminen EU:n ja Yhdysvaltojen välisiin, oikeudellista yhteistyötä ja rikollisten luovutusta koskeviin sopimuksiin, äänestin silti päätöslauselman puolesta ihmisoikeuksien tukemiseksi ja myös sen tukemiseksi, että poikkeuksellisten luovutusten ohjelmasta yritettäisiin ottaa selvää.

 
  
MPphoto
 
 

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Olen ennenkin ilmaissut vastenmielisyyteni julki tulleiden tietojen valossa sitä kohtaan, miten niitä ihmisiä kohdellaan, joita epäillään rikoksesta, mutta joita ei ole tuomittu, jotka on luovutettu ja jotka joidenkin maiden viranomaiset ovat joissakin tapauksissa siepanneet. Tätä ei voida missään nimessä hyväksyä, sillä tämä rikkoo modernin demokratian periaatteita. Asiaa ei olla silti vieläkään selvitetty, ja siksi onkin hyvä, että nämä tapaukset tuodaan päivänvaloon.

Parlamentin päätöslauselmassa on monia myönteisiä kohtia, mutta mielestäni asiaankuulumattomien ilmaisujen mukaan ottaminen tekee sen ulkopoliittisista tavoitteista liian suuria. Tämä siirtää huomion pois pääasiasta eli ihmisoikeuksien epäillyistä loukkauksista. Se on hyvin valitettavaa. Äänestin siksi päätöslauselmaesitystä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Marian-Jean Marinescu (PPE-DE), kirjallinen. (RO) Äänestin eräiden Euroopan maiden alueiden käyttöön CIA:n epäiltyihin vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen liittyvää päätöslauselmaesitystä vastaan, koska päätöslauselman tarkoitus on perusteeton.

Ensinnäkin haluaisin korostaa, että menettelysääntöjen mukaan päätöslauselman allekirjoittaneiden poliittisten ryhmien olisi pitänyt odottaa kansallisten parlamenttien vastauksia puhemies Pötteringin 9. helmikuuta 2009 päivättyyn kirjeeseen, jossa pyydettiin tietoja jäsenvaltioiden tekemistä toimenpiteistä asiaa koskevan helmikuussa 2007 annetun päätöslauselman jälkeen.

Toiseksi, on täysin hyödytöntä, jos jälleen juutumme epäilemään ja syyttämään tiettyjä jäsenvaltioita presidentti Obaman tammikuussa 2009 antaman asetuksen vuoksi, jossa pyydettiin Guantánamo Bayn säilöönottokeskuksen sulkemista vuoden kuluessa.

Komission jäsen Jacques Barrot mainitsi Romaniaan liittyen puheessaan edellisellä istuntojaksolla, että hän seurasi tarkasti Romanian viranomaisten toimenpiteitä tutkimuksen aikana. Mielestäni Romania on osoittanut hyvää tahtoa yhteistyössä ja toimittanut komissiolle sekä Euroopan parlamentille kaikki tarvittavat tiedot sekä kaikki asiasta tehtyjen tutkimusten tulokset.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. (RO) Haluaisin myös nyt, kuten Strasbourgin istuntojaksolla 2.–5. helmikuuta, vahvistaa vastustavani tätä päätöslauselmaa eräiden Euroopan maiden alueiden käytöstä CIA:n epäiltyihin väitettyjen terroristien kuljetuksiin ja heidän laittomaan säilyttämiseensä.

Romaniaa vastaan esitetyt syytökset osallisuudesta terroristiepäiltyjen siirto-ohjelmiin ovat perusteettomia. Sen vuoksi Romanian nimen lokaamista ei voida hyväksyä CIA:n epäiltyihin vankiloihin liittyvän keskustelun yhteydessä.

Tähän mennessä meitä vastaan on esitetty pelkkiä syytöksiä, mutta ei lainkaan niitä tukevia luotettavia todisteita. Martinin mietintö on paras esimerkki tästä lähestymistavasta, sillä sen sisältämät Romanian vastaiset syytökset ovat sekä kiistanalaisia että perusteettomia.

Luulen, että useiden vakavien syytösten perustelu juontuu samasta eurooppalaisten hallitusten omaksumasta sitoutumisesta kunnioittaa ja edistää niitä Euroopan unionin perusvapauksia, oikeuksia ja arvoja, joiden puolesta päätöslauselmaesitys on annettu.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, aion äänestää Euroopan maiden alueen epäiltyä käyttöä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Mielestäni on äärimmäisen tärkeää panna täysimääräisesti täytäntöön parlamentin suositukset, jotka se teki Euroopan maiden alueen epäiltyä käyttöä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen käsittelevän väliaikaisen valiokunnan mietinnössä. Olen tätä mieltä, koska salaisten säilöönottokeskusten olemassaolo, tahdonvastaiset katoamiset ja pidätettyjen kiduttaminen rikkoo räikeästi kansainvälisiä ihmisoikeuslakeja, kidutuksen vastaista YK:n yleissopimusta, Euroopan ihmisoikeussopimusta ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaa eikä niitä voida hyväksyä demokraattisessa ja oikeusvaltioperiaatetta noudattavassa kansainvälisessä järjestelmässä.

Tästä syystä kannatan tätä päätöslauselmaa, jossa kaikkia jäsenvaltioita kehotetaan tuomaan esiin terrorisminvastaisen sodan nimissä tehdyt väärinkäytökset, sillä todellista ja tehokasta terrorisminvastaista sotaa ei voida käydä rikkomalla niitä samoja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, joita sodan keinoin puolustetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Brian Simpson (PSE), kirjallinen. − (EN) EPLP:n jäsenet uskovat päätöslauselman sisältävän paljon hyvää. Olemme johdonmukaisesti tukeneet päätöslauselman laatimista ja hyväksyneet neljän Euroopan parlamentin ryhmän puolesta jätetyn yhteisen päätöslauselman.

Emme kuitenkaan voi tukea tätä päätöslauselmaa, jos siinä esitetään todistamattomia syytöksiä, joita asiasta vastaavat viranomaiset eivät ole vielä arvioineet. Tarkistettu päätöslauselma ei valitettavasti enää perustu tosiasioihin, joten EPLP:llä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin äänestää tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Marek Siwiec (PSE), kirjallinen.(PL) Äänestin tyhjää, sillä en tunne kyseiseen päätöslauselmaesitykseen tehtyjen tarkistusten yksityiskohtia.

 
  
MPphoto
 
 

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Vaikka CIA-päätöslauselmassa onkin kiistanalaisia kohtia, kuten myönteinen suhtautuminen EU:n ja Yhdysvaltojen välisiin, oikeudellista yhteistyötä ja rikollisten luovutusta koskeviin sopimuksiin, äänestin silti päätöslauselman puolesta ihmisoikeuksien tukemiseksi ja myös sen tukemiseksi, että poikkeuksellisten luovutusten ohjelmasta yritettäisiin ottaa selvää.

 
  
  

– Mietintö: Jacek Saryusz-Wolski (A6-0019/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. (PL) Arvoisa puhemies, kannatin Jacek Saryusz-Wolskin mietintöä. Mielestäni on hyvä, että mietinnössä keskitytään pääasiassa vuoden 2008 tapahtumiin, jotka koettelivat EU:n ulkopolitiikan tehokkuutta. Olemme taas osoittaneet, että Euroopan vahvuutena on yhteinen toiminta. Sama pätee Euroopan unionin toimielimiin. Niiden on toimittava yhdessä samalla tavoin kuin jäsenvaltiot toimivat, jotta Eurooppa voi puhua yhdellä äänellä kansainvälisissä yhteyksissä.

 
  
MPphoto
 
 

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Kannatan kansallisen veto-oikeuden säilyttämistä ulkoasioissa ja olen hyvin huolestunut siitä, että EU:n rooli maailman näyttämöllä kasvaa siitä huolimatta, ettei Lissabonin sopimusta ole ratifioitu.

Ymmärrän kuitenkin, että joissakin asioissa unioni voi toimia yhtenä kantansa ilmaisemiseksi. Yksi tällainen asia on Taiwan. Neuvosto ilmoitti hiljattain tukevansa Taiwanin merkityksellistä osallistumista kansainvälisiin järjestöihin. Kannatan tätä politiikkaa, koska mielestäni ei ole hyväksyttävää evätä Taiwanin 23 miljoonalta kansalaiselta mahdollisuutta saada äänensä kuuluviin kansainvälisissä yhteyksissä.

Taiwan on vauras demokratia, jolla on korkealaatuinen julkinen terveydenhuoltojärjestelmä. Mielestäni ei ole moraalisesti oikein jättää Taiwan niiden etujen ulkopuolelle, joita tarkkailijan asema maailman terveyskokouksessa varmasti tuo. Lisäksi toivon, että EU:n toimielimet voivat yhdessä viedä tätä asiaa eteenpäin ennen seuraavaa maailman terveyskokousta, joka pidetään toukokuussa.

Olen tyytyväinen mietinnön myönteisiin kommentteihin Taiwanin ja Kiinan välisten suhteiden parantumisesta.

Tämän vuoksi äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Călin Cătălin Chiriţă (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Haluan onnitella ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Saryusz-Wolskia hänen esittelemästään erinomaisesta mietinnöstä. Mielestäni meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota itäiseen kumppanuuteen. Itäisellä kumppanuudella tulee olla selvä institutionaalinen rakenne, johon kuuluvat parlamentaarinen ja hallitustenvälinen ulottuvuus sekä asianmukaiset tekniset elimet ja rahoituslaitokset.

Hallitustenvälisen ulottuvuuden osalta katson, että on laadittava selkeä aikataulu ministeritason kokouksista, joihin osallistuvat 27 jäsenvaltiota ja niiden itäisen kumppanuuden valtiot. Valko-Venäjän tapauksessa on tietenkin tuettava Euroopan unionin neuvoston päätöstä jatkaa neuvotteluja sekä Minskin hallituksen että maan kaikkien demokraattisten voimien kanssa. Valko-Venäjän autoritaarisen hallinnon pitää ymmärtää, että EU asettaa kaiken yhteistyön vakaaksi ehdoksi demokratian periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen.

Pidän itäisen kumppanuuden parlamentaarista ulottuvuutta tärkeänä, koska se takaa hankkeen demokraattisen legitiimiyden. Tulevissa parlamentaarisissa edustajakokouksissa on edistettävä tämän hankkeen hyväksymistä, sekä valtapuolueiden että oppositiovoimien taholta, jotka voivat muodostaa vaihtoehtoisen hallituksen demokraattisen periaatteen mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Konstantinos Droutsas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kreikan kommunistisen puolueen ryhmä äänesti Euroopan parlamentissa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) soveltamisesta vuonna 2007 tehtyä vuosittaista selvitystä vastaan.

Mietinnössä vaaditaan loukkaavin sanakääntein, että EU:n kansainvälistä poliittista ja sotilaallista läsnäoloa – toisin sanoen imperialistisia operaatioita ympäri maailman – on vahvistettava. Siinä käytetään kapitalistisen kehityksen aiheuttamia ongelmia, kuten ilmastonmuutosta ja energiakysymyksiä, uusina verukkeina EU:n imperialistiselle interventionismille. Niiden avulla pyritään myös parantamaan EU:n asemaa imperialistisiin kilpailijoihin nähden.

Samalla mietinnössä tavoitellaan tiiviimpää ja syvempää yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, jotta voidaan omaksua yhteinen lähestymistapa imperialistisen vallan aiheuttamiin ruohonjuuritason reaktioihin ja vastustukseen.

Mietinnössä puolustetaan EU:n imperialistista toimintaa useilla maailman alueilla, kuten Länsi-Balkanilla, jossa EU on jo perustanut Kosovoon poliisi- ja oikeusvaltio-operaation, EULEXin, koko Lähi-idässä, Georgiassa, Afrikassa ja muilla alueilla, sekä pyrkimystä tulla entistä vahvemmaksi.

Vuosi vuodelta EU tulee aggressiivisemmaksi ja vaarallisemmaksi ihmisille, joiden on taisteltava entistä päättäväisemmin ja järjestelmällisemmin kaataakseen tämän politiikan sekä Yhdysvaltain ja Naton politiikan ja imperialistisen vallan yleensä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jas Gawronski (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Mietinnössä arvostellaan ihmisoikeustilannetta Kiinassa, mutta siinä olisi voitu mainita myös Taiwanin ihmisoikeustilanne, joka on esimerkillinen. Taiwanin vauras demokratia, jota perustuslailliset oikeudet ja oikeusjärjestys vahvistavat, on täydellinen vastakohta Kiinan totalitaariselle kommunistidiktatuurille.

Yhdyn mietinnön sanoihin Taiwanin ja Kiinan välisten suhteiden parantumisesta. Presidentti Ma Ying-jeouta on onniteltava tämän aikaan saamisesta.

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on vääjäämättä rajallinen, kun siihen sovelletaan kansallista veto-oikeutta. Olen kuitenkin tyytyväinen neuvoston äskettäin ilmaisemaan tukeen Taiwanin merkitykselliselle osallistumiselle kansainvälisiin järjestöihin. Toivon, että neuvosto ja muut toimielimet tukevat Taiwanin pyrkimystä tulla hyväksytyksi maailman terveyskokouksen tarkkailijaksi. On moraalisesti väärin jättää Taiwan kansanterveysfoorumin ulkopuolelle vain Kiinan painostuksen vuoksi.

Tämän vuoksi äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Samoin kuin kaksi muuta tässä istunnossa keskustelun kohteena ollutta ja hyväksyttyä mietintöä, tämäkin mietintö on hyvin kunnianhimoinen.

Kun jätetään retoriikka sivuun, mietinnössä katsotaan, että "tulevina kuukausina EU:lla on ainutlaatuinen mahdollisuus laatia USA:n uuden hallinnon kanssa uusi transatlanttinen toimintasuunnitelma, joka kattaa yhteisenä huolenaiheena olevat strategiset kysymykset, kuten – – uusi – – maailmanlaajuinen hallintotapa". Siinä otetaan erityisesti huomioon tuleva Naton huippukokous ja G20-kokous, jotka on molemmat tarkoitus pitää huhtikuussa.

Itse asiassa mietinnössä ja päätöslauselmassa esitetään pääpiirteissään EU:n suurvaltojen tavoitteet, painopisteet ja edut, jotka koskevat Balkanin aluetta (Kosovo, Bosnia ja Hertsegovina), Itä-Eurooppaa (Kaukasuksen ja Mustanmeren alue, Valko-Venäjä, Georgia, Venäjä), Lähi-itää (Gazan alue, Irak), Välimeren aluetta, Keski-Aasiaa (Afganistan, Iran), Afrikkaa (Tšad, Sudan, Somalia, Kongon republikaaninen tasavalta), Aasiaa (Kiina) ja Latinalaista Amerikkaa.

Mietinnön sisältö kattaa kaiken kansainvälisen lainsäädännön törkeistä rikkomuksista, puuttumisesta ja interventionismista aina EU:n suurvaltojen huonosti salattuihin poliittista ja taloudellista valtaa koskeviin tavoitteisiin.

Se on ilmoitetun EU:n roolin maailmassa todellinen sisältö ja merkitys: toisin sanoen EU:n tavoite hallita vaikutusvaltaisia alueita, markkinoita ja luonnonvaroja yhdessä Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Mieczysław Edmund Janowski (UEN) , kirjallinen. – (PL) Annoin Jacek Sarysz-Wolskin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpiä näkökohtia koskevalle mietinnölle yksiselitteisen tukeni. Neuvoston mietintö vuodesta 2007 esittää osuvan kuvauksen näistä aiheista. Olisi vaikea olla eri mieltä siitä, että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanoon osoitetut varat ovat kaikkea muuta kuin riittävät, erityisesti aggressiiviseen terroristitoimintaan liittyvien tilanteiden osalta. Oikeus rauhanomaiseen ja turvallisuuden tunteen täyttämään elämään on EU:n ensisijainen tavoite. Turvallisuudella on useita ulottuvuuksia: poliittinen, sotilaallinen, energiaan liittyvä, elintarvikkeisiin liittyvä ja niin edelleen. Muiden valtioiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä on valtava merkitys tällä alalla. Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa ylläpidettyjen transatlanttisten suhteiden erityinen merkitys tulisi tunnustaa, samoin kuin EU:n ja Naton tiiviimmän yhteistyön merkitys. Itäinen yhteistyö voidaan todeta hyvin lupaavaksi. Tässä yhteydessä on syytä ottaa huomioon suhteet Venäjään, Ukrainaan, Georgiaan ja Valko-Venäjään. EU voi myös vaikuttaa myönteisesti Lähi-idän tilanteeseen. Gazan alueen äskettäinen konflikti oli osoitus dramaattisista olosuhteista, joissa sen alueen ihmiset elävät, olivatpa he sitten palestiinalaisia tai juutalaisia.

Turvallisuuden alalla EU:n toimilla on vaikutusta vain, jos puhumme ja toimimme yhtenä kokonaisuutena. Yksittäisiin etuihin keskittymällä saadaan vain väliaikaista hyötyä. Lisäksi yleinen solidaarisuus edellyttää, että perusarvoja ja ihmisoikeuksia sekä ihmisarvoa ja vapautta, joihin jokaisella yksilöllä on oikeus, kunnioitetaan. Merkitys, joka sopivilla diplomaattisilla ponnisteluilla, kuten niin kutsutulla ennakoivalla diplomatialla, voi olla tällä alueella, on kaikkea muuta kuin pieni.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Kuten keskustelusta ja yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevasta mietinnöstä käy ilmi, Euroopan unionin tavoitteet ulkopolitiikan saralla ovat huomattavat. Tosiasiat kertovat selvästi, että EU:n rooli maailmassa ei vastaa näitä tavoitteita. Se on kuitenkin vahvistumassa. Lisäksi useimmissa tapauksissa jäsenvaltiot toimivat yksimielisesti ja yhteistyössä keskenään. Euroopan unionin 27 jäsenvaltion arvot, periaatteet ja painopistealueet ovat paljon yhtäläisemmät kuin erimielisyyksien esiintyminen antaa ymmärtää. Tämä on aivan odotusten mukaista.

Siksi kannatan, että sopimusta, johon ensisijaiset tavoitteemme ja toiminnan kriteerit perustuvat, vahvistetaan.

Ajoittain ilmenevät erimielisyydet, jotka johtuvat tavallisesti etujen ja ensisijaisten tavoitteiden eroavaisuuksista, eivät saa minua siihen johtopäätökseen, että EU olisi merkityksetön maailmassa tai että kaikille jäsenvaltioille tulisi määrittää yhteiset ulkopoliittiset tavoitteet, jotka ovat niiden omien etujen ja jopa oman historian vastaisia. Olemme rakentamassa yhteisöä, ja vaikka prosessi on hidas, sillä on paremmat mahdollisuudet onnistua kuin pyrkimyksellä määrätä yksi yhteinen lähestymistapa, joka ei ole olennainen.

 
  
MPphoto
 
 

  Flaviu Călin Rus (PPE-DE), kirjallinen. (RO) Äänestin "toukokuun 17. päivänä 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen G jakson 43 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille esitetystä neuvoston vuosittaisesta selvityksestä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista vuonna 2007" tehdyn Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksen puolesta, sillä haluan tukea rauhaa, ihmisarvon kunnioittamista, ihmisoikeuksia, demokratiaa, monenvälisyyttä ja oikeusvaltion periaatetta.

 
  
MPphoto
 
 

  Charles Tannock (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Saryusz-Wolskin mietinnössä on joitakin hyviä viittauksia Taiwaniin ja erityisesti Taiwanin ja Kiinan suhteiden äskettäiseen parantumiseen. Onnittelen Taiwaniin presidentti Mata hänen rohkeasta ja päättäväisestä aloitteestaan suhteiden parantamiseksi Kiinan kansantasavallan kanssa.

Pelkään kuitenkin, että me EU:ssa emme täysin ymmärrä, miten tärkeää on tukea demokraattista Taiwania ja antaa sen 23 miljoonalle kansalaiselle mahdollisuus saada äänensä kuuluviin kansainvälisissä yhteyksissä.

Neuvosto tukee Taiwanin merkityksellistä osallistumista kansainvälisiin järjestöihin. Parlamentin on aika yhtyä tähän tukeen, erityisesti siltä osin, mitä tulee Taiwanin tavoitteeseen päästä tarkkailijaksi maailman terveyskokoukseen.

On tuomittavaa jättää Taiwan tämän toimielimen ulkopuolelle Kiinan kehotuksesta. Lääkärinä paheksun politiikan puuttumista kansanterveyteen liittyviin asioihin. Vastustamme Kiinaa Tiibetin asiassa. Vastustamme Kiinaa ihmisoikeusasioissa. Nyt on aika vastustaa Kiinaa Taiwanin asiassa.

Äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Charles Tannock (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Minä ja Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivikollegani tuemme tehokkaan hallitustenvälisen yhteistyön tarvetta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteydessä sillä ehdolla, että Yhdistynyt kuningaskunta säilyttää veto-oikeutensa ja mahdollisuutensa toimia tarvittaessa itsenäisesti omien etujensa mukaisesti. Mietinnössä on hyviä huomioita liittyen EU:n 27 jäsenvaltion tarpeeseen tehdä kansainvälistä yhteistyötä aloilla, kuten transatlanttiset suhteet, Georgia, itäinen kumppanuus sekä Lähi-itä ja sen lähialueet.

Vastustamme kuitenkin Lissabonin sopimusta koskevia pieniä viittauksia. Olemme pitkään ilmaisseet vastustavamme sopimusta, ja katsomme, etteivät sopimuksen mukaiset uudet ulkopoliittiset työkalut ole Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n edun mukaisia. Näistä syistä äänestimme tyhjää.

 
  
  

– Mietintö: Karl von Wogau (A6-0032/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen.(PL) Arvoisa puhemies, kannatin Karl von Wogaun mietintöä. Olen ehdottomasti Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamisen kannalla. Kuten mietinnössä painotetaan, Euroopan asevoimien välisen yhteistyön laajentaminen on tärkeä askel kohti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustamista. Olen samaa mieltä myös siitä, että Euroopan unionin tulisi taata oman turvallisuutensa lisäksi myös naapureidensa turvallisuus. Naapureidemme näennäisesti kahdenvälisillä konflikteilla on suora vaikutus EU:hun

 
  
MPphoto
 
 

  Konstantinos Droutsas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Euroopan turvallisuusstrategian päivittämistä koskeva mietintö tukee avoimesti EU:n yhä vahvempaa militarisoitumista, jotta EU:n sotilaalliset valmiudet parantuvat sen imperialistisia operaatioita varten.

Mietinnössä kannatetaan neuvoston tavoitetta perustaa EU:lle pysyvät 60 000 sotilaan joukot, joiden perustana toimisivat olemassa olevat ranskalais-saksalaiset Eurocorps-joukot, jotka käyttävät yhteistä asejärjestelmää ja ovat valmiita taistelemaan nopean toiminnan iskuissa yhtäaikaisesti useilla maailman alueilla. Verukkeet EU:n puuttumiselle, niin kutsutut turvallisuusuhat, lisääntyvät jatkuvasti ja liittyvät terrorismin lisäksi myös muihin alueisiin, kuten ilmastonmuutokseen, energiavarmuuteen, kyberavaruuteen, alueellisiin yhteenottoihin, meriliikenteeseen ja jopa avaruuteen. Lisäksi EU pitää itsellään "oikeuden" sotilaalliseen puuttumiseen missä ja milloin tahansa, jos puuttuminen vaikuttaa välttämättömältä sen imperialististen etujen kannalta. Tämä ei kohdistu ainoastaan kolmansiin maihin ja niiden kansalaisiin, vaan myös EU:n omiin jäsenvaltioihin monopolien vallan puolustamisen kannalta tarpeelliseksi katsotulla tavalla ja ajankohtana.

Tästä syystä Kreikan kommunistinen puolue äänesti mietintöä vastaan. Vain ruohonjuuritason tottelemattomuus ja EU:n imperialistisen ja ruohonjuuritason vastaisen politiikan ja sen aatteen muuttaminen voivat viedä meitä kohti rauhanomaista Eurooppaa ja ruohonjuuritason vaurautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Onnittelen Karl von Wogauta sekä tästä työstä että yleisemmin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan puheenjohtajuudesta. Kannatan ajatusta EU:n operatiivisen esikunnan perustamisesta. Naton tulee kuitenkin olla – ja se onkin – ensimmäinen järjestö, johon otetaan yhteyttä turvallisuuden ollessa uhattuna. George Bush sanoi yli kymmenen vuotta sitten Goren kanssa käymissään väittelyissä, ettei olisi itse presidenttinä puuttunut Kosovon tilanteeseen.

Vaikka vastustan Bushin hallinnon ulkopolitiikkaa, olen sitä mieltä, että tämä on täysin järkevä kanta Bushilta Yhdysvaltain oman edun tavoittelun perusteella. Se ei kuitenkaan ole kanta, jota Eurooppa olisi voinut, tai sen olisi pitänyt, noudattaa. Vaikka vahvan moraalisen perustelun mukaan meillä oli velvollisuus suojella serbien kansanmurhan kohteeksi joutuneita, seurauksena oli kuitenkin kymmeniä- tai satojatuhansia pakolaisia. Meidän on omien ja heidän etujensa vuoksi pystyttävä hyökkäämään myös ilman amerikkalaisia. Tämän toteuttamiseksi on pieni hinta perustaa pysyvä EU:n operatiivinen esikunta, joka on valmiina tällaisten tapahtumien varalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kuten mietintö Naton merkityksestä EU:n turvallisuusjärjestelmässä, tämäkin mietintö (ja päätöslauselma) osoittaa, että tavoitteena on vahvistaa ja lujittaa EU hyökkääväksi poliittiseksi ja sotilaalliseksi liittoumaksi kumppanuussuhteessa Yhdysvaltain kanssa ja Naton puitteissa.

Muiden tärkeiden ja valaisevien näkökantojen lisäksi mietinnössä ja päätöslauselmassa vahvistetaan Naton hyökkäävä ja kokonaisvaltainen periaate, sillä siinä mainitaan, että "uudistetun Euroopan turvallisuusstrategian ja Naton tulevan strategisen toimintaperiaatteen olisi oltava keskenään yhdenmukaiset ja että tämän olisi käytävä ilmi Naton Strasbourgin/Kehlin huippukokouksessa huhtikuussa 2009 hyväksyttävässä julkilausumassa". Mietinnössä mennään vieläkin pidemmälle, sillä se "pyytää perustamaan – – EU:n operationaalisen päämajan".

Loppujen lopuksi mietintö ja päätöslauselma tuomitsevat, tosin tahattomasti, EU:n militarisoinnin ja niin kutsutun Lissabonin sopimuksen, joka vakiinnuttaa tämän militarisoinnin.

Ne irlantilaiset, jotka arvostelivat ja näin ollen myös vastustivat tämän ehdotetun sopimuksen militaristista luonnetta, ovat oikeassa. Sopimuksen ratifiointi lisäisi kansainvälisten suhteiden militarisointia, asevarustelukilpailua sekä puuttumisia ja sotia.

Ne portugalilaiset, kuten Portugalin kommunistinen puolue, jotka sopimuksen vastustamisen yhteydessä ovat vaatineet, että sopimuksen Portugalille, Euroopalle ja koko maailmalle – ja myös rauhalle – aiheuttamista erittäin vakavista seurauksista on järjestettävä kansanäänestys ja laajaa kansallista keskustelua, ovat oikeassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Howitt (PSE), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan työväenpuoluetta edustavat parlamentin jäsenet äänestivät sosialistiryhmän tavoin tämän mietinnön puolesta. Työväenpuoluetta edustavat parlamentin jäsenet äänestivät EU:n pysyvän operationaalisen päämajan perustamista koskevaa tekstin kohtaa vastaan. Työväenpuoluetta edustavat parlamentin jäsenet ovat jatkuvasti kyseenalaistaneet tällaisen uuden institutionaalisen rakenteen tarpeen. Mielestämme Euroopan on uusien kalliiden ja tarpeettomien toimielimien luomisen sijaan keskityttävä varmistamaan, että sillä on oikeat valmiudet käytettäviksi oikeana aikana, ja takaamaan, että olemassa olevat elimet toimivat tehokkaasti.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Tässä mietinnössä pyydetään perustamaan riippumaton ja pysyvä EU:n operationaalinen päämaja, jolla on valmiudet strategiseen suunnitteluun sekä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioiden ja tehtävien suorittamiseen. Mietintö on oikeassa siinä, että Yhdistyneiden Kansakuntien organisaatiota on tarpeen uudistaa, jotta se kykenisi täyttämään täysimittaisesti velvollisuutensa sekä pystyisi tehokkaasti tarjoamaan ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin ja reagoimaan tärkeimpiin uhkiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. (RO) Olen tyytyväinen mietintöön Euroopan turvallisuusstrategiasta ja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, sillä siinä on joitakin oleellisia, hyödyllisiä kohtia, joissa määritetään Euroopan unionin tulevaa politiikkaa maailmanlaajuisena toimijana.

Haluaisin tässä kohtaa mainita tarpeesta yhdenmukaistaa Euroopan unionin turvallisuusulottuvuus Naton kanssa, jotta vältytään toimien päällekkäisyydeltä ja resurssien tuhlaukselta. Tässä yhteydessä olen tyytyväinen neuvoston aloitteeseen EU:n ja Naton korkean tason työryhmän perustamiseksi.

Suhteet Venäjään on arvioitava uudelleen kyseisen alueen viimeaikaisten tapahtumien valossa. EU:n on sen itäisten naapureiden vakauden parantamiseksi ja jäsenvaltioihin kohdistuvan vaikutuksen minimoimiseksi sovellettava Venäjän suhteen tiukkaa politiikkaa, joka tulee laatia tiiviissä yhteistyössä transatlanttisten kumppaneiden kanssa ja jonka tulee kattaa asiaan liittyvät monenväliset organisaatiot ja ETYJ. Tämä tavoite liittyy myös läheisesti ehdottomaan tarpeeseen taata energiahuollon varmuus Euroopassa – tarve, joka voidaan täyttää vain yhdistämällä voimat energialähteiden erityisten monipuolistamishankkeiden avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Eurooppaa tarkastellessa käy selväksi, että Euroopan unionilla on, ja tuleekin olla, omat turvallisuuteen liittyvät strategiset huolenaiheensa ja painopisteensä. Tämä perustuu maantieteellisiin tekijöihin ja geopolitiikkaan. Asian toteaminen ei millään tavalla sovi yhteen turvallisuuskäsityksen tai puolustusasioiden kanssa, joita pidetään vaihtoehtona liittolaisuudelle, eikä vähiten liittolaisuudelle Yhdysvaltojen kanssa. Asian esiin nostaminen noudattaa kuitenkin Euroopan vastuun käsitystä. Jos haluamme turvallisuutta, meidän on oltava valmiita kantamaan sen tuomat vastuut, sekä fyysiset että inhimilliset. On myös päästävä sopimukseen siitä, mikä tässä turvallisuusasiassa ja näiden vastuiden joukossa on yhteistä ja mikä voidaan jakaa. Turvallisuudella on hintansa, ja liittolaistemme esittämä laajemman monenvälisyyden vaatimus vain nostaa sitä. Seuraava vaihe on tähän liittyvää vaatimista. Eurooppalaiset eivät voi vaatia lisää turvallisuutta maksamatta siitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Flaviu Călin Rus (PPE-DE), kirjallinen. (RO) Äänestin Euroopan turvallisuusstrategiasta ja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta tehdyn Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksen puolesta, koska katson, että Euroopan unionin on kehitettävä strategista riippumattomuuttaan vahvan ja toimivan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kautta. Olen myös sitä mieltä, että Euroopan unionin on pystyttävä varmistamaan oma turvallisuutensa ja naapurivaltioidensa turvallisuus.

 
  
MPphoto
 
 

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Konservatiivien valtuuskunta vastustaa perustavanlaatuisesti EU:n osallistumista puolustukseen, jonka huomattavaan laajentamiseen tässä mietinnössä pyritään.

Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on poliittinen hanke, joka ei paranna sotilaallisia valmiuksia, vaan toimii päällekkäin Naton kanssa ja heikentää sitä. Mietinnössä suunnitellaan puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvän kansallisen toimivallan siirtämistä EU:lle, mikä ei ole hyväksyttävää. Siinä ehdotetaan integroituja Euroopan asevoimia ja synkronoituja Euroopan SAFE-joukkoja EU:n armeijan lähtökohdaksi. Lisäksi mietintö on täynnä myönteisiä viittauksia Lissabonin sopimukseen, jota olemme vastustaneet jyrkästi. Tämän vuoksi äänestimme mietintöä vastaan.

 
  
  

– Mietintö: Ari Vatanen (A6-0033/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Göran Färm, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Olemme päättäneet äänestää koko valiokunta-aloitteista mietintöä vastaan, koska pidämme sitä tarpeettomana. Eräät mietinnön osat ovat heikkoja eivätkä auta edistämään keskustelua Euroopan turvallisuuspolitiikasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Guy Bono (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin ranskalaisen kristillisdemokraatin Ari Vatasen esittelemää mietintöä vastaan.

Mietinnön teksti liittyy Naton merkitykseen Euroopan unionin turvallisuusjärjestelmässä. Kyseessä on tärkeä asia, jota on pohdittava. Mielestäni mietinnössä annetut vastaukset eivät kuitenkaan olleet hyviä, vaan jättivät ongelman perimmäisen syyn ratkaisematta.

Antamallani äänellä en todellakaan halunnut kieltää Euroopan kansainvälistä asemaa. Taloudellisena ja väestöllisenä vaikuttajana sen odotetaan toimivan arvojensa mukaisesti, ja niin sen on toimittava rauhan ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun ylläpitämiseksi. Euroopan unionin sotilaallisen uskottavuuden vahvistaminen on kuitenkin välttämätöntä. Siksi painotan sitoumustani aidosti autonomisen Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan luomiseen.

Ari Vatasen mietintö ei mielestäni lupaa tätä. Kompastuskiviä on edelleen, erityisesti liittyen ydinaseriisuntaan ja suhteisiin Venäjän kanssa. Jätettyjen tarkistusten määrä (265) todistaa sen: mietinnön teksti ei ollut lähelläkään yksimielistä hyväksyntää. Se ei vastaa suurimpaan huolenaiheeseen, joka on sen varmistaminen, että Euroopalla on vahva puolustus ja että se tekee yhteistyötä Naton kanssa, mutta ei ole Naton alainen.

 
  
MPphoto
 
 

  Alin Lucian Antochi (PSE), kirjallinen. (RO) Turvallisuuden ja puolustuksen alalla Euroopan unioni globaalina toimijana on osallistunut konfliktien torjuntaan, mikä on tehnyt siitä maailmanrauhan ensisijaisen edistäjän. Vaikka Naton rooli herätti kysymyksiä kylmän sodan päättyessä, eurooppalaisten havaitsemat uudet turvallisuuteen ja kehitykseen kohdistuvat uhat puolustuksen alalla sekä eri puolilla maailmaa suoritetut siviili-sotilasoperaatiot korostavat uuden EU:n ja Naton välisen yhteistyöjärjestelyn tarvetta.

Nykytilanteessa EU:n yhteisen ulkopolitiikan puute ja erot jäsenvaltioiden rahoituksen ja teknisten sotilasvalmiuksien välillä tekevät Natosta tärkeän kumppanin sotilaallisten kriisien hallinnassa.

Ottamalla käyttöön työnjaon, jossa ETTP tukee siviilioperaatioita ja Nato varmistaa useiden maiden sotavoimien nopean lähettämisen voitaisiin taata, että molemmat järjestelmät tukevat toisiaan eivätkä kilpaile keskenään. Näin ollen esittelijän ehdotus EU:n operatiivisen esikunnan perustamisesta saattaisi palvella tätä tavoitetta täydentämällä Naton nykyisiä johtojärjestelmiä yhteisissä siviili- ja sotilasoperaatioissa.

Sen lisäksi meidän on myös huomioitava Itä-Euroopan valtioiden tilanne tulevissa EU:n ja Naton välisissä suhteissa. Näin ollen on tärkeää edistää avoimien ovien politiikkaa ja tukea Venäjän kanssa käytävää rakentavaa vuoropuhelua, jolla pyritään tämän Euroopan alueen kollektiiviseen turvallisuuteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Yksi EU:n puolustuksekseen esittämistä virheellisistä väitteistä on, että se on ylläpitänyt rauhaa Euroopassa vuodesta 1945. Tosiasiassa Nato on ollut pääosin vastuussa rauhan säilyttämisestä Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen.

Euroopan parlamentissa on vahva Amerikan-vastainen eturyhmä. Tämä on hyvin valitettavaa, koska Amerikan epäitsekäs osallistuminen Euroopan pelastamiseen 1940-luvulla ja rauhan säilyttäminen Euroopassa aina siitä lähtien jäävät usein Yhdysvaltoja vastustavan propagandan varjoon. Amerikan osa yhteisessä turvallisuudessa on keskeinen nyt ja tulevaisuudessa.

Naton ja EU:n työskentelyssä on tietysti päällekkäisyyttä, mutta ne ovat kaksi täysin erillistä järjestöä. EU:n yrityksiä viedä Natolta transatlanttisen turvallisuuden johtoasema ja vastuu on vastustettava voimakkaasti.

Tämän vuoksi äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Konstantinos Droutsas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Mietinnössä kaunistellaan tilannetta ja ylistetään loukkaavasti sekä Naton että EU:n niin sanottua rauhanomaisuutta ja demokraattisuutta, vaikka molemmat ovat syyllistyneet lukuisiin rikoksiin ihmisyyttä vastaan, ja esitetään Nato ja EU Euroopan rauhan ja ihmisoikeuksien yleisinä valvojina. Loukkaavasti ja ilman vakavuuden häivää mietinnössä jopa väitetään, että kansalaiset päättävät ja Naton armeija toteuttaa. Siinä kehotetaan EU:ta ottamaan vahvempi rooli transatlanttisessa yhteistyössä Yhdysvaltain ja Naton kanssa, jotta se voi edistää eurooppalaisen pääoman erityisetuja.

Siinä kehotetaan myös muun muassa laajempaan yhteistyöhön kriisinhallinnassa esimerkiksi Afganistanin ja Kosovon tapaan sekä parempaan tietojen vaihtoon näiden kahden imperialistisen järjestön välillä.

Siinä suhtaudutaan myönteisesti Ranskan aloitteeseen, joka koskee maan paluuta Naton sotilasrakenteisiin, ja kehotetaan samalla Natoa ja EU:ta laajenemaan sekä vaaditaan häpeämättä Kyproksen liittymistä Naton rauhankumppanuuteen.

Kreikan kommunistinen puolue äänesti mietintöä vastaan. Se tuomitsee Naton ja EU:n imperialistisen ja rikollisen luonteen ja painottaa kiireellistä tarvetta ruohonjuuritason taistelun tehostamiselle, jotta maamme saadaan pois imperialistisista järjestöistä ja liitoista, sekä taistelulle niiden hajottamiseksi ja barbaarisen imperialismin lopettamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Ana Maria Gomes (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin Ari Vatasen Naton merkitystä EU:n turvallisuusjärjestelmässä koskevan mietinnön puolesta lopullisessa äänestyksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä Euroopan parlamentin mietintö ja päätöslauselma, jotka ovat tietyistä hämmentävistä osistaan huolimatta tärkeää luettavaa.

Teksti selkiyttää – jos epäselvyyttä oli – erästä EU:n ja ehdotetun Lissabonin sopimuksen tavoitteista ja keskeisistä aiheista: EU:n militarisoitumista ja sen lujittumista poliittiseksi ja sotilaalliseksi liittoumaksi Naton puitteissa, eli kumppanuussuhteessa (yhteistyössä ja kilpailijana) Yhdysvaltain kanssa.

Koska tässä lyhyessä äänestysselityksessä on mahdotonta kommentoida mietinnön ja päätöslauselman koko sisältöä, haluan painottaa, että niiden mukaan EU:n suurimpien kapitalististen toimijoiden on tullut aika vahvistaa asemaansa. Sen seurauksena ne odottavat "niitä mahdollisuuksia, joita Naton tuleva 60-vuotisjuhlahuippukokous Strasbourgissa ja Kehlissä tarjoaa Naton uudistamiseksi sekä sen ja Euroopan unionin välisten suhteiden vahvistamiseksi", joille Münchenin turvallisuuskonferenssi oli esinäytös.

Tässä yhteydessä ne suhtautuvat erittäin myönteisesti "Ranskan aloitteeseen, joka koskee maan muodollista paluuta Naton sotilasrakenteisiin, ja puheenjohtajavaltio Ranskan toimiin EU:n neuvostossa EU:n ja Naton voimien yhdistämiseksi vastauksena uusiin turvallisuushaasteisiin".

Mietintö ja päätöslauselma ovat samoilla linjoilla EU:n suurvaltojen imperialististen tavoitteiden kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Howitt (PSE), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan työväenpuoluetta edustavat parlamentin jäsenet tukevat Naton ja EU:n välistä myönteistä yhteistyötä ja pitävät kokemusten ja asiantuntemuksen vaihtoa tärkeänä keinona vahvistaa perusvalmiuksia, parantaa yhteistoimintakykyä ja koordinoida suunnittelua, varusteita ja koulutusta. Äänestimme 22 kohdan alkuperäisen tekstin puolesta, koska kannatamme Ranskan osallistumista osana EU:n ja Naton välisten suhteiden vahvistamista.

Lopullisessa äänestyksessä Yhdistyneen kuningaskunnan työväenpuoluetta edustavat parlamentin jäsenet äänestivät sosialistiryhmän tavoin tätä mietintöä vastaan, erityisesti siksi, että mukana oli kokonainen luku pysyvän EU:n operatiivisen esikunnan perustamisesta. Työväenpuoluetta edustavat parlamentin jäsenet ovat jatkuvasti kyseenalaistaneet tarpeen tämäntyyppiselle uudelle institutionaaliselle rakenteelle. Uskomme, että Euroopan on keskityttävä varmistamaan, että sillä on oikeat valmiudet käytettäväksi oikeana aikana ja takaamaan, että olemassa olevat toimielimet toimivat tehokkaasti sen sijaan, että luodaan lisää kalliita ja tarpeettomia toimielimiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) En voinut tukea Ari Vatasen mietintöä Naton merkityksestä EU:n turvallisuudelle. Mietinnössä todetaan, että Nato muodostaa Euroopan turvallisuuden ytimen. Olen eri mieltä. Mielestäni EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka edistää Euroopan turvallisuutta. Nato sen sijaan on ydinaseita käyttävä liittouma. Vastustan ydinaseita kaikin tavoin ja puolueeni on sitoutunut poistamaan ydinaseet Skotlannin maaperältä, kun saamme itsenäisyyden. Itsenäinen Skotlanti ei jää Natoon niin kauan kuin se käyttää ydinaseita.

 
  
MPphoto
 
 

  Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. (NL) Natolla oli tärkeä rooli kylmän sodan aikana vuosina 1949–1989. Sen virallinen tehtävä oli puolustaa jäsenvaltioiden yhteistä aluetta ulkopuolisilta hyökkäyksiltä toimimatta kyseisen alueen ulkopuolella. Perusteena oli monimuotoisen demokratian puolustaminen diktatuureilta, mutta käytännössä kyse oli kapitalistisen talouden puolustamisesta sosialistiselta taloudelta. Portugalin ja Kreikan oikeistodiktatuurien sallittiin liittyä, Espanjan vastaavan diktatuurin kanssa oli kahdenvälisiä sopimuksia ja Ranskan siirtomaan Algerian oli kuuluttava Naton alueeseen vuoteen 1962 saakka. Kun Neuvostoliitto ja Varsovan liitto hajosivat, Nato menetti olemassaolonsa perusteen. Sen olemassaolo on EU:lle ongelma, koska kuusi jäsenvaltiota on valinnut sotilaallisen puolueettomuuden. Nykyinen Nato on edelleen ennemminkin Yhdysvaltain ympärille keskittyvä "halukkaiden koalitio" eikä EU:n jatke. Tänä vuonna, jolloin Nato täyttää 60 vuotta, sen on tehtävä selväksi, minkä roolin se aikoo ottaa. Jos siitä tulee maailmanpoliisi, joka suorittaa tehtävänsä Yhdistyneistä Kansakunnista riippumatta tavoitteenaan hyödyttää taloudellisesti vahvimpia valtioita, järjestöstä tulee vahingollinen ja tarpeeton. Siksi äänestän mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. (RO) Suhtaudun myönteisesti Ari Vatasen mietintöön Euroopan turvallisuuden realistisena arviointina. Vaikka haluaisimme laatia Euroopan turvallisuuspolitiikan, joka vastaisi kaikkien EU:n jäsenvaltioiden turvallisuustarpeisiin, meidän on hyväksyttävä, että on jo olemassa turvallisuusjärjestelmä, joka toimii useimpien EU:n jäsenvaltioiden puolustuksen painopisteenä. Tarkoitan Natoa.

Haluaisin kuitenkin painottaa näiden kahden järjestön suhteellisten etujen käyttämisen tärkeyttä vankan humanitaarisen interventiopolitiikan laatimisessa. Mitä termejä sitten käytetäänkään Euroopan turvallisuusstrategian muotoilemiseen, EU:n "mosaiikki" sallii meidän puuttua toimiin vaikeilla alueilla, joilla diplomatia tai rajoitettu toiminta on mahdollista vain EU:n ainutlaatuisten valmiuksien takia. Yhtä lailla Nato on vankka liittouma, jolla on hyväksi havaitut mekanismit, joihin me eurooppalaiset voimme jatkossakin tukeutua vähentääksemme kärsimystä, jota eräät taistelevat voimat aiheuttavat joutumatta vastuuseen. Ensimmäinen askel kohti lujittumista voi olla Euroopan unionin operatiivinen esikunta.

Ulkoisia toimiamme ohjaavista erityisistä politiikoista riippumatta suhtaudumme myönteisesti tiiviiseen transatlanttiseen yhteistyöhön käytännöllisimpänä ratkaisuna näihin haasteisiin ja arvoyhteisömme ilmentymänä.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Euroopan sijainti sanelee sen turvallisuuteen liittyvät painopisteet ja huolenaiheet. Euroopan ja 27 jäsenvaltion yhdentyminen kohti samoja arvoja ja yhteiskuntamallia, jota kutsutaan laajassa merkityksessä länsimaiseksi, määrittää myös uhkia ja turvallisuusympäristöämme. Tästä syystä liittouma, johon suurin osa EU:n jäsenvaltioista kuuluu Yhdysvaltain ja muiden maiden kanssa, on keskeinen turvallisuutemme osa ja sen on oltava sitä myös tulevaisuudessa.

Tänä vuonna, jona vietämme Atlantin liiton 60-vuotisjuhlaa, on aika uudistaa sen strategista käsitettä ja tuoda se uuden tilanteen tasalle. Kylmän sodan päättymisen jälkeen on aika lopettaa kylmän sodan päättymisen päätöksen käsittely ja tuoda nämä käsitteet muodostumassa olevan uuden tilanteen tasalle: muun muassa Tyynenmeren alueen nousu, Aasian kasvanut merkitys, Venäjän hakema uudistuva rooli ja toimintakyvyttömien valtioiden ja maailmanlaajuisten terroristiryhmien aiheuttamat uhat.

Haluamme siksi osallistua aktiivisesti tähän strategiseen uudelleenmäärittelyyn Atlantin liiton täysimääräisinä kumppaneina.

 
  
MPphoto
 
 

  Flaviu Călin Rus (PPE-DE), kirjallinen. (RO) Äänestin Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksen "Naton merkitys EU:n turvallisuusjärjestelmässä" puolesta, koska mielestäni vahva ja dynaaminen transatlanttinen suhde takaa Euroopan vakauden ja turvallisuuden. Mielestäni EU:n ja Naton vahvat suhteet tukevat huomattavasti Euroopan unionin olemassaolon oikeutusta, joka perustuu rauhan ylläpitämiseen sekä sen koko alueella että sen rajojen ulkopuolella.

 
  
MPphoto
 
 

  Toomas Savi (ALDE), kirjallinen. − Äänestin Ari Vatasen Naton merkitystä EU:n turvallisuusjärjestelmässä koskevan mietinnön puolesta. Mietinnön esittelijä on osoittanut EU:n nykyisen turvallisuusjärjestelmän tärkeimmät puutteet ja tarjoaa selkeät ja tehokkaat ratkaisut Euroopan unionin turvallisuuden parantamiseen.

Yhdyn esittelijän näkemykseen siitä, että Naton ja EU:n välisen yhteistyön ylläpitäminen ja syventäminen on oleellista sekä Euroopan turvallisuudelle että koko maailmalle yleensä. Vaikka lukuisat parannukset ovat tehostaneet Naton ja EU:n välisiä suhteita, parantamisen varaa on monissa asioissa.

Jotta yhteistyötä voidaan tehostaa, kaikkien EU:n jäsenvaltioiden olisi osallistuttava EU:n ja Naton yhteisiin kokouksiin. Kun huomioidaan Kyproksen ja Turkin väliset ratkaisemattomat kysymykset, viime vuosina on käynyt selväksi, että nykyiset EU:n ja Naton väliset kokoukset eivät ole läheskään niin onnistuneita ja tuloksekkaita kuin ne voisivat olla. Yhdysvaltoja ja Natoa on pidettävä kumppaneina, ei kilpailijoina. EU ja Nato täydentävät toisiaan, ja yhdessä voimme saavuttaa yhteiset tavoitteemme kaikkein nopeimmin ja tehokkaimmin.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin mietintöä vastaan. Euroopan vahvuus ja turvallisuus ovat riippuneet jo jonkin aikaa liittolaisten halukkuudesta osallistua aktiivisesti puolustukseemme.

Euroopan rajoilla ja kaikkialla maailmassa on nykyisin selvää, että Nato tarjoaa jatkossakin yhteistyöverkoston, joka huolehtii meidän ja muiden turvallisuudesta.

Aika ajoin muutokset maailmanlaajuisissa strategisissa eduissa vaativat tarkistamaan painopisteitä ja lähestymistapoja. Tarve sille, että Nato ylläpitää jatkuvaa valvontaa ja saa tukea, erityisesti tällä hetkellä Afganistanissa, on välttämätöntä. Siksi lisäjoukkoja ja logistista tukea koskevat pyynnöt on huomioitava muissa Euroopan maissa. Suhtaudun myönteisesti myös Ranskan hiljattain esittämään sitoumukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Konservatiivien valtuuskunta suhtautuu myönteisesti joihinkin mietinnön näkökohtiin, muun muassa Naton tukemiseen Euroopan turvallisuuden ytimenä ja kehotukseen, jonka mukaan jäsenvaltioiden olisi investoitava enemmän puolustukseen. Se on kuitenkin pääosin ylistyslaulu ETPP:lle, jota olemme vastustaneet sekä periaatteessa että käytännössä yli kymmenen vuoden ajan. Siinä viitataan Lissabonin sopimukseen, jota olemme vastustaneet jyrkästi ja esitetään tuki pysyvälle EU:n operatiiviselle esikunnalle, tuetaan EU:n Euroopan puolustusta koskevaa valkoista kirjaa ja kehutaan selvästi Euroopan puolustusvirastoa. Näistä syistä äänestimme tyhjää.

 
  
  

– Mietintö: Pasqualina Napoletano (A6-0502/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. (EN) Valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät Barcelonan prosessin Välimeren huippukokouksessa Pariisissa 13. heinäkuuta 2008. Se muodostaa rauhaa ja vaurautta edistävän välineen ja askeleen kohti Välimeren maiden taloudellista ja alueellista integraatiota sekä yhteistyötä ympäristö- ja ilmastoasioissa. Koska maani on Välimeren valtio, kyseistä prosessia seurataan suurella mielenkiinnolla. Olen yhtä mieltä siitä, että prosessin avaaminen maille, jotka eivät ole mukana kumppanuudessa, lisää mahdollisuuksia tasa-arvoon Euroopan unionin ja Välimeren kumppanimaiden välillä sekä alueen ongelmien kattavaan käsittelemiseen. Koska olen kotoisin Välimereltä Maltan ja Gozon saaristosta, ymmärrän täysin, millaisen panostuksen prosessi voi tuoda.

On ensisijaisen tärkeää, että Euro–Välimeri-suhteiden strategista arvoa ja Barcelonan prosessin säännöstöä vahvistetaan alueellisilla ja paikallisilla ohjelmilla sekä kahdenvälisen yhteistyön yhteisillä suuntaviivoilla. Tämä on tullut entistä tärkeämmäksi, kun huomioidaan Gazan viimeaikaiset ongelmat ja Kyproksen julistukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, Barcelonan prosessin tavoite on tukea Välimeren etelärannikon maita kehityksessä ja itsenäistymisessä. On tärkeää, että nämä maat voivat vaihtaa kokemuksia eri ohjelmien puitteissa EU:n jäsenvaltioiden kanssa, jotka ovat hiljattain käyneet läpi poliittisia ja taloudellisia muutoksia. Tästä syystä on tärkeää perustaa asianmukaiset yhteistyökehykset.

Kannatin mietintöä, koska EU:n tuella Välimeren alueelle ei ole kielteisiä vaikutuksia muihin alueellisiin yhteistyöaloitteisiin, kuten itäiseen kumppanuuteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Huolellisista sanavalinnoista huolimatta mietintö eksyy siinä, mitä se jättää objektiivisesti ja tietoisesti pois tai pyrkii peittämään: esimerkiksi sen kykenemättömyyden tuomita Israelin harjoittamat järjestelmälliset ja julmat kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien loukkaukset – se asuttaa Palestiinan miehitetyt alueet ja sortaa palestiinalaisia – samaten kuin Marokon, joka asuttaa Länsi-Saharan ja sortaa sahraweja.

Mietintö salaa EU:n sietämättömän maahanmuuttopolitiikan ja sen epäinhimillisen, kriminalisoivan, turvallisuuteen keskittyvän ja riistävän luonteen. Tässä se hyväksyy EU:n ja Välimeren maiden välisten sopimusten säännöksen "maahanmuuttajakeskusten rahoituksesta".

Toisaalta mietintö ei piilottele sitä tosiasiaa, että niin kutsutulle Välimeren unionille suunniteltu malli on käytännössä sama kuin EU:n oma malli, jota ohjaavat markkinoiden, muun muassa energiamarkkinoiden vapauttaminen sekä kapitalistinen kilpailu, joilla pyritään varmistamaan suurvaltojen poliittinen ja taloudellinen valta. Sen tavoitteena on Euro–Välimeri-alueen muuttaminen "vapaakauppa-alueeksi", ei kumppanuudeksi, jonka täytyy "perustua yhtäläiseen kohteluun, solidaarisuuteen, vuoropuheluun ja kunkin maan erityisten epäsuhtaisuuksien ja erityisominaisuuksien kunnioittamiseen", kuten ehdotimme jättämässämme tarkistuksessa.

Siksi äänestimme mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Jens Holm ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. (SV) Tuemme Välimeren maiden tiiviimpää yhteistyötä, mutta emme voi antaa tukeamme 29 kohdassa määritetylle EU:n vallan kasvattamiselle integraatiopolitiikassa. Pahoittelemme myös sitä, että mietinnössä ei aseteta vaatimuksia miehittäjävaltioille kuten Israelille ja Marokolle. Mietinnössä, joka käsittelee ihmisoikeuksien vahvistamista Välimeren alueella, tämän pitäisi olla vähimmäisvaatimus. Äänestimme siksi mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. (NL) Välimeri on EU:n eteläraja. EU on monien vuosien ajan toiminut tiiviissä yhteistyössä rannikkovaltioiden kanssa, jotka eivät kuulu EU:hun ja joista osa ei koskaan voi liittyä EU:hun. Tätä yhteistyötä pidetään tärkeänä Etelä-Euroopassa, mutta se on vähemmän tärkeää muualla Euroopassa. Tästä huolimatta aihe ei herätä suuria mielipide-eroja, koska kukaan ei vastusta hyviä suhteita EU:n ulkorajoilla. Yhteistyötä on tiivistetty viime aikoina pääosin Ranskan aloitteesta. Tässä yhteydessä on luotu erillisiä pysyviä rakenteita. Kysymys kuuluu, mikä näiden pysyvien rakenteiden tarkoitus on. Onko tarkoitus lähestyä Syyrian ja Libyan diktatuureja, jotka loukkaavat jatkuvasti ihmisoikeuksia? Onko tarkoitus löytää vaihtoehto täysimääräiselle EU:n jäsenyydelle, joka on luvattu pitkällä aikavälillä Kroatian, Montenegron, Albanian ja Turkin rannikkovaltioille? Onko se keino tiivistää entisestään suhteita Israelin kanssa siitä huolimatta, että 10. helmikuuta pidettyjen vaalien tuloksena seuraavaan neljään vuoteen ei voida odottaa Israelilta apua tasa-arvoisen Palestiinan naapurivaltion perustamiseen? En voi toistaiseksi kannattaa tätä ehdotusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Kaikki uuden Välimeren unionin ehdottamat hankkeet vaikuttavat hyviltä: aurinkosuunnitelma, yhteistyö väestönsuojelussa, yhteiset aloitteet Välimeren puhdistamiseksi sekä uudet satama- ja moottoritiehankkeet. Mutta kuten kaikki tiedämme, paperilla kaikki on helppoa. Se, toteutuuko mikään, on epätodennäköistä. Järjestön edeltäjä Euro–Välimeri-kumppanuus ei käytännössä saanut aikaan mitään. Lisäksi niin kauan kuin osallistujavaltiot eivät näe mahdollisuutta hankkeiden toteutumiselle, on epätodennäköistä, että valtiot vaarantavat nykyiset hyvät kahdenväliset suhteet epämääräisen hankkeen takia.

Koska en usko uuden Välimeren unionin menestyvän yhtään edeltäjäänsä paremmin, äänestin mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin tämän mietinnön puolesta. Mielestäni Euro–Välimeri-kumppanuuden käsite, jota käytettiin ensimmäisen kerran Barcelonan julistuksessa vuonna 1995, on valmis etenemään käytännöllisemmin ja tehokkaammin kuin tähän asti. Olen iloinen, että esittelijä tukee päätöstä Välimeren unionin demokraattisen legitiimiyden vahvistamisesta Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen roolia tehostamalla. Syynä on se, että uskon vakaasti, että vakavan ja kestävän kumppanuuden tulisi kattaa enemmän kuin pelkkä taloudellinen yhteistyö ja rahoitustuki – vaikka nämä ovatkin epäilemättä tärkeitä – ja mahdollistaa rauhan ja institutionaalisen vakauden tavoitteiden sekä vaurauden ja talouskasvun saavuttaminen.

Yhdyn esittelijän toiveisiin siitä, että Euro–Välimeri-suhteiden vahvistaminen tehostaa yhteisen ja yksittäisten maiden turvallisuuden kehitystä sopimuksen kattamaa aluetta laajemmin ja että Euroopan unioni voi osallistua oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien sekä perusoikeuksien ja yhteisymmärryksen edistämiseen eri kansojen ja kulttuurien välillä. Näitä loukataan edelleen vakavasti valitettavan usein jopa maissa, joiden kanssa EU:lla on säännölliset taloussuhteet. Tästä syystä toivon, että tarjolle tulevat välineet ovat riittäviä niiden kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen, jotka kumppanuus on itselleen asettanut.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE) kirjallinen. – (PL) Mielestäni on tärkeää, että Barcelonan prosessin puitteisiin kuuluva sopimus helpottaa monien alueellisten strategisten kysymysten, kuten energiavarmuuden, ympäristönsuojelun ja vesihuollon sääntelyä.

Haluaisin myös kiinnittää huomionne huomattavaan kehitykseen, jota on saavutettu Euro–Välimeri-alueen vapaakauppa-alueessa, joka perustetaan vuonna 2010. Samaan aikaan haluaisin korostaa huomattavasti laajemman yhteistyön tarvetta seuraavilla aloilla: palvelut (terveydenhoito ja koulutus), maatalous, joka tarjoaa perustan alueen taloudelle sekä, edelliseen liittyen, elintarvikkeiden turvallisuuden valvonta.

Haluaisin lopuksi ottaa esille kysymyksen Välimeren alueen demokraattisen kehityksen tukemisesta. Mielestäni kysymys liittyy läheisesti tarpeeseen edistää yhteiskunnallista integraatiota ja tukea alueen maiden asukkaiden toimia. Vuoropuhelu, monikulttuurisen ja uskonnollisen suvaitsevaisuuden edistäminen sekä koulutushankkeet saattavat tasoittaa tietä rauhanomaiselle ratkaisulle konflikteissa, joissa maat ovat tällä hetkellä osallisina.

 
  
MPphoto
 
 

  Charles Tannock (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Minä ja Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivikollegani tuemme sekä Barcelonan prosessin että sitä jatkavan Välimeren unionin edistämiä vahvempia monenvälisiä EU:n ja Välimeren alueen suhteita. Tämä sallii entistä tiiviimmän taloudellisen ja poliittisen yhteistyön parannettujen tuki- ja kauppajärjestelmien avulla sekä turvallisuuskysymyksissä vastapalveluksena yhteisten arvojen edistämiselle demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen aloilla.

Haluamme tehdä selväksi, että vastustamme Lissabonin sopimusta pitkäaikaisen politiikkamme mukaisesti, emmekä siksi voi hyväksyä mietinnön 10 kohdan viittauksia siihen. Kannatamme kuitenkin mietintöä yleisesti ja äänestämme siksi sen puolesta.

 
  
  

– Mietintö: Konrad Szymanski (A6-0037/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. − (EN) Olemme äänestäneet eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevasta mietinnöstä ja seuraavat asiat on huomioitu:

– Välimeren alueeseen liittyvällä Euroopan naapuruuspolitiikalla on täydennettävä Barcelonan prosessia, ja sen tavoitteet on määriteltävä selvemmin Barcelonan prosessin lujittamiseksi, ja etusijalle on asetettava monenkeskinen alueellinen lähestymistapa.

– EU:n olisi osallistuttava aktiivisemmin Mustanmeren alueella ja luotava kunnianhimoinen itäinen kumppanuus. On myös tarvetta nopeuttaa vapaakauppa-alueen perustamista erityisesti Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Ukrainan ja Moldovan kanssa, kunhan kumppanimaat ovat siihen valmiita.

– Olisi luotava Euromed- ja EuroLat-kokousten tapainen itäisiä naapureita koskeva Euroeast-kokous (Eastern Neighbourhood assembly), johon Euroopan parlamentti osallistuisi ja jossa huolehdittaisiin eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen toteuttamisesta Itä-Euroopan maissa, eli Armeniassa, Azerbaidžanissa, Georgiassa, Moldovassa, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä.

Mielestäni meidän on oltava varovaisia ja otettava huomioon Venäjän suhtautuminen rajanaapureihinsa, kunhan Yhdysvaltain ja Venäjän välinen lähestymistapa alkaa muuttua.

 
  
MPphoto
 
 

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta. Näin hankalana aikana väitän, että tarvitsemme tiiviimpää yhteistyötä naapuruus- ja kumppanuussuhteissa, jotta voimme luoda Euroopan unionin lähiympäristöön ystävällisen ilmapiirin, kuten Euroopan naapuruuspolitiikassa on esitetty.

Odotan tiiviimpää integraatiota ja sitä seuraavaa lähentymistä talouden ja politiikan aloilla Euroopan unionin ja naapurivaltioiden välillä, ja olen siksi täysin samaa mieltä Konrad Szymańskin mietinnön kanssa. Siinä kehotetaan komissiota yhdessä kumppanimaiden hallitusten kanssa kehittämään edelleen kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten kuulemismekanismeja, jotta ne saataisiin entistä paremmin mukaan eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen täytäntöönpanon suunnitteluun ja valvontaan. Siinä myös kehotetaan komissiota sekä kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia edistämään kaupunkien välisiä ystävyyshankkeita, sekä pyydetään, että demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia koskevat vuotuiset toimintaohjelmat toteutetaan Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmissa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti entistä kunnianhimoisemmin ja että kumppanimaiden hallituksia olisi entistä enemmän kannustettava sitoutumaan näitä aloja koskeviin toimiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylwester Chruszcz (UEN), kirjallinen. – (PL) Annoin tänään tukeni eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevalle mietinnölle. Mielestäni EU:n itärajojen ulkopuolella olevat valtiot ovat strategisia kumppaneitamme. Vaikka emme voisi tarjota niille mahdollisuutta jäsenyyteen lähitulevaisuudessa, meidän olisi kehitettävä taloudellista ja poliittista yhteistyötä Euroopan yhteisen edun vuoksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Mieczysław Edmund Janowski (UEN) , kirjallinen. – (PL) Kannatin Konrad Szymanowskin eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevaa mietintöä. Tämä on hyödyllinen EU:n aloite, jonka tavoitteena on edistää yhteistyötä EU:n ja kumppanivaltioiden välillä. Tähän yhteistyöhön sisältyvät muun muassa pyrkimykset edistää vuoropuhelua ja uudistuksia, ympäristönsuojelu ja toiminta energiavarmuuden alalla. Se kattaa myös toimia köyhyyden poistamiseen, sukupuolten tasa-arvon edistämiseen, työllisyyden ja sosiaaliturvan edistämiseen, rajatylittävän yhteistyön tukemiseen, terveyden, koulutuksen ja ihmisoikeuksien edistämiseen, terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseen sekä yhteistyön edistämiseen tieteen, koulutuksen, innovaatioiden ja kulttuurin aloilla. Siksi on tärkeää suorittaa eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen kaikkien toimintaohjelmien perusteellinen ja rahoituksen kattava tarkistus, joka huomioi siihen kuuluvat maat, alueet ja kysymykset. Näiden toimien pitäisi laajentaa vapaakauppa-aluetta.

On tärkeää panna merkille, että itäisen kumppanuuden ei pitäisi estää naapurivaltioita hakemasta EU:n jäsenyyttä. Osa, jossa mainitaan Georgiaa varten vuosille 2008–2010 varatut 500 miljardia euroa jälleenrakentamiseen ja pakolaisten avustamiseen sodan hävityksen jäljiltä on myös tuen arvoinen. Hyväksyn myös sen, että on syytä tarkastella uudelleen yhteistyötä Valko-Venäjän kanssa sekä maalle varattua rahoitusta, jotta voidaan varmistua siitä, pitäisikö syyskuussa 2008 käynnistettyä suhteiden palauttamista jatkaa. Olen myös yhtä mieltä, että meidän on saatava takeet siitä, että Venäjälle myönnettävällä rahoitusavulla edistetään demokraattisten normien lujittamista maassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. (RO) Euroopan naapuruuspolitiikka on tärkeä EU:n itäpuolisen alueen vakauden takaamisen väline. Alueen viimeaikaiset tapahtumat, kuten Georgian kriisi ja kaasukriisi ovatkin osoittaneet jälleen kerran tarpeen EU:n strategialle, jolla voidaan varmistaa sen aktiivinen rooli tällä alueella.

Kannatan tätä mietintöä, koska se korostaa aloitteiden, kuten Mustanmeren synergian ja itäisen kumppanuuden tärkeyttä. Ne ovat erityisen hyödyllisiä yhteistyön vakiinnuttamisessa alueen maiden kanssa, erityisesti Ukrainan ja Moldovan tasavallan, mutta myös Kaukasian ja Kaspianmeren alueen valtioiden kanssa.

Haluaisin myös huomauttaa, että Euroopan naapuruuspolitiikkaa ei voida toteuttaa tehokkaasti ilman, että eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen kautta rahoitettujen ohjelmien taloudellista tukea lisätään ja varmistetaan varojen myöntämisen suurempi avoimuus.

Lisäksi suurin osa näistä resursseista on myönnettävä siihen, että kumppanimaiden kansalaisyhteiskunta tuodaan mukaan yhteisiin hankkeisiin ja tuetaan maiden kansalaisten liikkuvuutta. Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden väline voi tehostua kumppanimaiden kansalaisten lähentymisen myötä ja tukemalla eurooppalaistumisprosessia kaikilla tasoilla. Tästä syystä kannatan niiden esteiden poistamista, jotka estävät näistä maista tulevien henkilöiden vapaan liikkuvuuden, erityisesti helpottamalla kyseisiä valtioita koskevia viisumivaatimuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. (SK) Rajatylittävä yhteistyö on tärkeä piristysruiske naapuroivien raja-alueiden kestävälle kehitykselle. Tiiviimmät yhteydet ihmisten välillä ja henkilökohtainen kokemus demokratiasta ja oikeusvaltion periaatteesta ovat tärkeitä edellytyksiä Euroopan naapuruuspolitiikan hankkeiden parhaalle mahdolliselle toteutukselle, ja tästä syystä meidän on luotava erityiset välineet sen asianmukaiselle valvonnalle, miten yhteisiä toimintaohjelmia hallitaan ja toteutetaan EU:n rajojen molemmilla puolilla.

Olen tyytyväinen siihen, että eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen uudelleentarkastelua koskevassa mietinnössään esittelijä Konrad Szymański sisällytti rajatylittävän yhteistyön eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen vastuualueeseen. Äänestin tämän mietinnön puolesta. Se helpottaa EU:n jäsenyyttä hakevien maiden neuvotteluprosessia. Euroopan naapuruuspolitiikan avulla esimerkiksi Ukraina, Georgia ja Moldova pääsevät lähemmäksi EU:ta.

Näkemykseni perustuvat osittain kokemuksiini yhteisön INTERREG IIIA -aloitteen täytäntöönpanosta, joka koski Slovakian ja Puolan yhteistä maankuivatushanketta Slovakian Chmeľnicassa ja Puolan Piwnicznassa yhteisen rajamme molemmin puolin.

Uskon vakaasti, että meidän on tuettava kaikkia aloitteita, jotka koskevat erikoistumiskoulutusta, myös naapurimaiden kielten opiskelua ja hallitusten virkamiesten kumppanuusaloitteita. Mielestäni mietinnön esittäjän ehdottama EU:n rajan molemminpuolisen valmiuksien lisäämisen ja rakenteiden rakentamisen asianmukainen tarkastelu edistää tämän välineen täytäntöönpanoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin Konrad Szymańskin eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen uudelleentarkastelua koskevaa mietintöä vastaan. Mielestäni meidän on myönnettävä, että joissakin välineen kattamista maista ei ole tapahtunut minkäänlaista edistystä tavoitteissa, jotka koskevat demokratian, vakauden ja hyvän hallintotavan edistämistä sekä integraatiota ja taloudellista yhteensopivuutta EU:n toimintalinjojen kanssa. Vaikka toisaalta apu ja EU:n naapuruuteen perustuva lähestymistapa voivat vauhdittaa hyvien käytäntöjen levittämistä ja soveltamista, on kuitenkin totta, että EU:n myöntämän avun ja taloudellisen tuen on tärkeää olla ehdollista.

Olen samaa mieltä kollegani kanssa siitä, että eurooppalaiseen naapuruuden ja kumppanuuden välineeseen kuuluvan alakohtaisen ja yleisen talousarviotuen olisi oltava saatavilla vain hallituksille, jotka voivat käyttää sitä avoimella, tehokkaalla ja vastuullisella tavalla ja joille se on todellinen kannustin. Juuri tästä syystä en kuitenkaan voi olla samaa mieltä tämän mietinnön esittämän eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen uudelleentarkastelun kanssa. On tehtävä vielä paljon työtä ennen kuin voimme puhua todellisen vapaakauppa-alueen kehittämisestä. Muussa tapauksessa uhkana on mukana olevien maiden entuudestaan heikkojen sosiaalis-institutionaalisten olosuhteiden huononeminen ja Euroopan unionin resurssien tuhlaaminen.

 
  
  

– Mietintö: Thijs Berman (A6-0036/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin Thijs Bermanin muiden kuin viralliseen kehitysapuun sisältyvien toimien rahoittamista asetuksen (EY) N:o 1905/2006 soveltamisalaan kuuluvissa maissa koskevan mietinnön puolesta.

Olen mietinnön esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että parlamentin esittämän lainsäädäntöehdotuksen olisi varmistettava, että maita, jotka eivät täytä virallista kehitysapua koskevia vaatimuksia, mutta jotka ovat avoimia yhteisön poliittisia, taloudellisia ja hallinnollisia arvoja vastaavien arvojen edistämiselle ja joiden kanssa yhteisöllä on strategisia suhteita, olisi tuettava huomiota ansaitsevissa hankkeissa. Esimerkkejä ovat kumppanuudet taloudellisten, yliopistollisten ja tieteellisten toimijoiden välillä, erityisesti sellaisilla tärkeillä aloilla kuten tieteellinen ja teknologinen tutkimus, liikenne, energia ja ympäristö.

Uskon, että tästä voi olla vain hyötyä, ei ainoastaan osallistuville maille ja Euroopan unionille, vaan myös koko kansainväliselle yhteisölle, kun rahoituskelpoisuus ja kyseisen hankkeen perustelut tutkitaan asianmukaisesti joka kerta.

 
  
  

– Mietintö: Hanne Dahl (A6-0426/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, kannatan Hanne Dahlin mietintöä ja tuen sitä, lainatakseni Euroopan unionin virallisten julkaisujen toimiston 1 artiklaa, toimielinten yhteisenä toimistona, jonka tavoitteena on varmistaa Euroopan yhteisöjen ja Euroopan unionin toimielinten julkaisujen julkaiseminen parhain mahdollisin edellytyksin. Yhdyn Hanne Dahlin esittämään vetoomukseen, jossa kehotetaan yhteisön toimielimiä muuttamaan toimielinten yhteisten elinten oikeusperustoja siten, että hallinnollinen ja poliittinen vastuu voidaan jakaa selkeästi, koska tällä hetkellä näitä on vaikea erottaa.

Mielestäni tietojen käyttäminen on tärkein tapa tuoda Euroopan unionia lähemmäs kansalaisia ja tässä yhteydessä monikielisyyden on oltava tärkein väline virallisten julkaisujen toimiston tavoitteiden toteuttamiseen julkaisemalla virallista lehteä kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä samanaikaisesti, jotta voidaan varmistaa, että kaikki ymmärtävät sen sisällön. Tämä periaate pitäisi laajentaa kattamaan kaikki virallisten julkaisujen toimiston suorittamat toimet.

 
  
MPphoto
 
 

  Nicodim Bulzesc (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän päätösluonnoksen puolesta, koska se huomioi Euroopan parlamentin vaatimukset ja jakaa hallinnolliset ja poliittiset vastuut selkeästi toimistolle ja komissiolle, päinvastoin kuin aikaisempi päätös vuodelta 2000.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Vielä vuosia perustamisensa jälkeen EU ei edelleenkään ole lähellä kansalaisiaan. Se vain olettaa, että kaikki kansalaiset käyttävät internetiä ja löytävät haluamansa EU:n verkkosivustosta ongelmitta. Näin ei kuitenkaan ole, koska usein vain sisäpiiriläiset voivat ymmärtää verkkosivujen sisällön ja sivut eivät myöskään aina ole ymmärrettäviä kaikilla kielillä. Monissa maissa on myös vahva painetun median perinne, jolla on tärkeä tehtävä puolueettoman tiedon tarjoamisessa kansalaisille.

EU:ssa korostetaan aina tiedotuspolitiikkaa, mutta tässä kohtaa on syntymässä tietovaje. Ensinnäkin sanomalehdet kärsivät huomattavat tappiot, jos virallisen lehden julkaistavat tiedot jäävät pois, ja toiseksi kaikki ne, jotka eivät ole perehtyneet uusimpaan tekniikkaan joutuvat epäedulliseen asemaan. Tästä syystä äänestin Hanne Dahlin mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin Hanne Dahlin Euroopan unionin virallisten julkaisujen toimiston organisaatiota ja toimintaa koskevan mietinnön puolesta.

Olen mietinnön esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että edellinen 20. heinäkuuta 2000 tehty päätös pitäisi korvata, erityisesti siksi, että Euroopan parlamentin tilivuoden 2001 vastuuvapausmenettelyssä tekemä havainto voidaan huomioida riittävästi. Mielestäni mietintö on hyödyllinen myös siksi, että se selkiyttää Euroopan unionin virallisten julkaisujen toimiston hallinnollisen ja poliittisen vastuun jakamista, ja selkeämpi jako on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, että toimisto suorittaa tehtävänsä oikealla, sujuvalla ja tehokkaalla tavalla.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. Äänestysselitykset ovat päättyneet.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö