Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 9. maaliskuuta 2009 - Strasbourg

17. Vuoden 2010 talousarviomenettelyn suuntaviivat - (pääluokka III - Komissio) - Vuoden 2010 talousarviomenettelyn suuntaviivat – (pääluokat I, II, IV, V, VI, VII, VIII ja IX) (keskustelu)

  Puhemies. − (IT) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu seuraavista mietinnöistä:

- László Surjánin budjettivaliokunnan puolesta laatima mietintö talousarvion 2010 suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio (2009/2005(BUD) (A6-0111/2009) ja

- Vladimír Maňkan budjettivaliokunnan puolesta laatima mietintö talousarvion 2010 suuntaviivoista, pääluokat I, II, IV, V, VI, VII, VIII ja IX (2009/2004(BUD) (A6-0057/2009).

  László Surján, esittelijä. − (HU) Euroopan parlamentti odottaa, että vuoden 2010 talousarvioesityksellä autetaan jäsenvaltioita ja kansalaisia selviämään nykyisestä kriisistä. Se on nyt suurin huolenaiheemme. Talousarviolla pitäisi toisin sanoen vähentää EU:n kansalaisten pelkoja ja palauttaa heidän uskonsa siihen, että heillä on työtä ja että he voivat saada elantonsa ja että he voivat elää rauhallisesti ja turvallisesti. Puhumme kansalaisista, joiden rahoja käytämme ja joille olemme vastuussa.

Eurooppalaiset eivät ole rahoituskriisin takia varmoja, ovatko heidän rahansa turvassa pankeissa, eivätkä he tiedä, onko heillä vielä huomenna työpaikka. Mutta heillä on myös toisenlaisia huolia ja ongelmia: miten kauan he pystyvät lämmittämään kotejaan tai onko heidän elintarvikkeissaan haitallisia kemikaaleja tai muita taudinaiheuttajia ja niin edelleen. Siksi haluaisimme laatia talousarvion, jolla palautetaan kansalaisten luottamus rahoituslaitosten lisäksi toinen toiseensa sekä Euroopan laajuiseen yhteenkuuluvuuteen. Tiedämme, että kaikkia ongelmia ei voida ratkaista yhdellä prosentilla BKT:stä, mutta tärkeää on, saavatko pienet ja keskisuuret yritykset rohkaisua ja tukea. Kehitetäänkö yhdenmukaistettua, yhteistä energiapolitiikkaa? Teemmekö kaiken voitavamme torjuaksemme ilmastonmuutosta ja edistääksemme uusiutuvia energialähteitä? Tehostuuko yhteisten rajojemme suojelu? Onko koheesiopolitiikkamme tuloksekkaampaa, kiinnikuromisprosessi nopeampaa ja ovatko elintarvikkeemme turvallisempia?

Parlamentin mielestä talousarvio on pieni suhteessa kyseisiin tavoitteisiin, mutta se on myös tietoinen, että jäsenvaltiot eivät hyödynnä täysimääräisesti edes nykyisiä talousarviokehyksiä. Siksi odotamme, että Euroopan komissio ryhtyy päättäväisiin toimiin poistaakseen hallinnolliset esteet, keskittääkseen menot alueille, joilla hyödyntäminen oli tehokasta ja peruuttaakseen tuen alueilta, joilla ylijäämää on säännöllisesti. Parlamentti on valmis tekemään yhteistyötä sen valvomisessa, ovatko käynnistetyt ohjelmat todella onnistuneita ja saavutetaanko niissä tavoite, jota varten ne on aloitettu. Emme voi pelkästään tyytyä määrittelemään, että menot ovat lainmukaisia. Pyydämme takeita siitä, että ne täyttävät tarkoituksensa. Pyydämme arvoa, tuloksia vastineeksi EU:n kansalaisten panokselle ja odotamme, että jäsenvaltiot panevat ohjelmat täytäntöön nopeasti ja tehokkaasti. Pyydämme Euroopan komissiota suhtautumaan pyyntöihimme vakavasti. Euroopan parlamentti on ainoa EU:n toimielin, johon kansalaiset voivat vaikuttaa suoraan. Me olemme heitä lähinnä, ja esitetyssä mietinnössä olemme tehneet yhteenvedon heidän mielipiteistään. Alustavan talousarvion esittämiseen on vielä yli kuukausi. Komissiolla on siten aikaa käsitellä parlamentin kantaa ja sisällyttää se ehdotuksiinsa.

Olisin lisäksi hyvin iloinen, jos neuvosto ja parlamentti eivät tavoistaan poiketen olisi erimielisiä komission ehdotusta tarkiastessaan, vaan kolme toimielintä voisi työskennellä yhdessä kriisin voittamiseksi.

Hyvät kollegat, lopetan puheenvuoroni kiittämällä kaikkia, jotka ovat työllään osallistuneet tähän mietintöön, myös budjettivaliokunnan sihteeristöä, komission jäseniä, poliittisen ryhmäni asiantuntijoita ja tarkistuksia esittäneitä. Pyydän, että keskustelette ehdotuksista ja sitten tuette niitä äänellänne. Tarjotaan EU:n kansalaisille toivoa ja turvallisuutta!

  Vladimír Maňka, esittelijä. − (SK) Kiitos, arvoisa puhemies. Arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Euroopan parlamentin talousarviota laatiessamme meidän on keskityttävä tärkeimpään tehtäväämme ja käytettävä varoja mahdollisimman hyvin parlamentin lainsäädäntötyön parantamiseksi. Meidän on jätettävä mahdollisimman paljon tehtäväämme kuulumattomia asioista pois talousarviosta.

Jos haluamme, että Euroopan parlamentin jäsenet työskentelevät tehokkaasti, heidän täytyy halutessaan pystyä suorittamaan velvollisuutensa omalla kielellään. Voisimme monesti estää vaikeudet ja välttää rahan tuhlaamisen, jos voisimme vaihtaa kieliä kokousten alustavien läsnäolotietojen sijasta todellisen läsnäolotilanteen mukaisesti.

Monet teistä ovat varmasti tietoisia, että joissakin valiokunnissa asiakirjoja ei ole ollut saatavilla edes peruskielillä, kun ne jo olisi pitänyt hyväksyä. Jos sen takia on järjestettävä ylimääräinen valiokunnan kokous tai jos on muita tarpeettomia viivästyksiä, menetämme aikaa ja rahaa.

Aivan kuten kääntämisen joustavuutta meidän on lisättävä myös tulkkauspalvelujen joustavuutta. Olen keskusteluissani Euroopan parlamentin eri pääsihteeristöjen edustajien kanssa kerännyt joitakin hyvin hyödyllisiä ehdotuksia ja tietoja. Osastojen edustajat ehdottavat itse joidenkin varauksien poistamista. Joissakin tapauksissa he kuitenkin tarvitsevat apuamme.

Esimerkkejä on useita. Hyvät kollegat, kukaan teistä ei varmasti ajattele, että parlamentti olisi turvattomampi, jos molempia Strasbourgin parlamenttirakennuksen sisäänkäyntejä ei pidettäisi avoinna täysistuntojen ulkopuolisena aikana. Joissakin paikoissa, erityisesti Strasbourgissa ja Luxemburgissa, emme tarvitse myöskään fyysisesti läsnä olevia vartijoita.

Toisaalta nykyisessä turvallisuusjärjestelmässä on puutteensa. Näimme tämän itse Euroopan parlamentin Brysselissä sijaitsevassa rakennuksessa olevaan ING-pankin konttoriin tehdyssä äskettäisessä yllätyshyökkäyksessä ja silloin, kun kahden Euroopan parlamentin jäsenen henkeä uhattiin Mumbaissa.

Uskon, että osaston laatimat ehdotukset tuovat parannuksia ja että niiden avulla voidaan myös käyttää varoja paremmin ja saada yllättäviä säästöjä. Voimme saada miljooniin nousevia säästöjä, jos parannamme toimielinten välistä yhteistyötä. Kaikkien toimielinten käyttämättömät valmiudet on saatava toisten toimielinten käyttöön.

Käännösvalmiuksia koskevan suunnittelun puute sekä riittämätön tai olematon viestintä estävät näiden resurssien tehokkaan käytön. Elin, jonka on määrä tarjota käännökset, tekee usein tilauksen ulkoisilta kääntäjiltä edes tarkastamatta sisäisten resurssien käytön mahdollisuutta. Pelkästään käännöksissä voimme säästää yli kymmenen miljoonaa euroa vuosittain toimielinten puitteissa. Ja siksi, arvoisat kollegat, uskon, että tuette ehdotusta siitä, että meidän olisi hyödynnettävä mahdollisimman paljon riippumattomia tutkimuksia siitä, miten resursseja käytetään ja miten työ organisoidaan.

Euroopan parlamentin jäsenillä on oltava kattavat tiedot heidän käytettävissään olevista resursseista ja aineistoista, jotta he voivat tehdä työnsä vastuullisesti ja tehokkaasti. Olemme siksi pyytäneet hallintoa luomaan tiedonhallintajärjestelmän, jonka avulla voimme työskennellä tehokkaasti kaikkien asiakirjojen kanssa. Tällä alalla saamme ensimmäiset konkreettiset ehdotukset seuraavan muutaman viikon aikana.

Painopistealana on myös paremman tiedon tarjoaminen kansalaisille heidän edustajiensa työstä Euroopan parlamentissa ja siitä, miten parlamentin työ hyödyttää EU:n kansalaisia. Sen osalta meidän on saatettava loppuun Euroopan parlamentin televisio, vierailukeskus ja uusi audiovisuaalinen keskus, vakiinnutettava ne ja käytettävä niitä tehokkaasti.

EU:n toimielinten hallinnollisia kuluja koskevat budjettikohdat sisältävät rakennusten osto- ja vuokrauskulut. Aiemmin toimielimet ovat eri tapauksissa ostaneet tai vuokranneet kiinteistöjä markkinakurssit ylittävillä hinnoilla. Tilintarkastustuomioistuimen huomioiden mukaan toimielimet eivät ole edes arvioineet kiinteistöjä koskevia toimia yhdessä vaan pikemminkin yksittäin. Siksi meidän on kehitettävä yhteinen kiinteistöpolitiikka saadaksemme tällä alalla aikaan parempaa yhteistyötä. Odotamme saavamme mahdollisimman pian strategia-asiakirjan, jossa käsitellään kiinteistöpolitiikkaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, jotta voimme tehdä ensimmäisessä käsittelyssä asianmukaisen päätöksen. Kiitos.

  Dalia Grybauskaitė, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, paljon kiitoksia siitä, että voin keskustella parlamentin kanssa poikkeuksellisen aikaisin tänä vuonna. Olen hyvin kiitollinen, että budjettivaliokunta teki sen puolesta aloitteen. Komissio on jo tutkinut hyvin tarkkaan vuoden 2010 talousarviota koskevia parlamentin suuntaviivoja ja on samaa mieltä useimmista kohdista. Komissio arvostaa myös parlamentin tutkimusta vuoden 2010 vuotuisesta toimintastrategiasta – mikä jo näkyy päätöslauselmassanne – ja on samaa mieltä monista määritellyistä poliittisista painopistealoista.

On käsiteltävä odottamattomia haasteita, kuten rahoituksen, talouden ja yhteiskunnan elvytystä. Olennaisia ovat kuitenkin myös pysyvät ratkaisut muihin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kestävän Euroopan luomiseen. Komissio aikoo tältä pohjalta hyväksyä 29. huhtikuuta alustavan talousarvioesityksensä vuodeksi 2010.

Komissio on jo todennut, että vuonna 2010 tarvitaan rahoitukseen liittyviä ponnnisteluja erityisesti talouden elvytyssuunnitelman osalta. Komissio on myös pannut merkille parlamentin tuen hallinnollisten menojen tehostamiselle ja jatkaa siihen suuntaan toimimista. Pilottihankkeen ja valmistelevan toiminnan osalta olen varma, että pystymme jatkamaan viime vuoden erinomaista yhteistyötä toimielinten välillä.

Alustava talousarvioesitys perustuu vakaisiin arvioihin siitä, mitä tarvitaan yhteisten ensisijaisten tavoitteidemme saavuttamiseksi ja edessämme olevien haasteiden kohtaamiseksi. Olen vakuuttunut, että tyydyttävä sopimus vuoden 2010 talousarviosta saavutetaan jälleen kerran hyvällä yhteistyöllä kaikkien toimielinten ja erityisesti parlamentin kanssa.

  Margaritis Schinas, PPE-DE-ryhmän puolesta. − (EL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin tulevan vuoden talousarviossa on kolme uutta asiaa. Se on vuosi, jolloin tämä parlamentti saa uuden pääsihteerin, se on vuosi, jolloin se luultavasti toimii Lissabonin sopimuksen nojalla ja se on vuosi, jolloin se toimii kahden uuden säännön nojalla, toinen Euroopan parlamentin jäsenille ja toinen parlamentin jäsenten avustajille.

Poliittinen ryhmäni on yrittänyt saada nämä kehitysvaiheet näkymään Vladimír Maňkan mietinnössä monien tarkistusten avulla, ja olemme iloisia nähdessämme, että komissio on pystynyt ilmaisemaan tämän uuden dynamiikan neljässä perustavanlaatuisessa painopistealassa.

Nämä neljä ryhmäni perustavanlaatuista painopistealaa ovat seuraavat:

Ensinnäkin lainsäädännön korostaminen. Parlamentti on erityisen tehokas tehdessään lainsäädäntötyötään, ja hallinnon on osoitettava meille, että se voi kanavoida parlamentin resurssit sinne, missä voimme vaikuttaa.

Toinen painopisteala – ja tässä olen samaa mieltä Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän kanssa – on se, että on ehdottomasti turvattava monikielisyys ja se, että jäsenet saavat käännös- ja tulkkauspalveluja omalla äidinkielellään.

Kolmas painopisteala on se, että meidän on voitava arvioida jo hyväksymiemme suurten suunnitelmien täytäntöönpanon edistymistä, esimerkiksi EuroparlTV ja vierailukeskus, joiden olisimme halunneet olevan valmiita ennen Euroopan parlamentin vaaleja mutta jotka valitettavasti eivät ole, sekä Euroopan historian talo. Haluamme, että nämä monivuotiset suunnitelmat toteutetaan nopeasti ja että ne arvioidaan asianmukaisesti.

Lopuksi uskon, että meidän Euroopan parlamentissa pitäisi lisätä kaikkia ponnistuksia, jotka kriisin aikana osoittavat eurooppalaiselle veronmaksajalle, että tämä parlamentti kuluttaa sen, mitä se järkevästi tarvitsee tehdäkseen työnsä.

  Costas Botopoulos, PSE-ryhmän puolesta. − (EL) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, keskustelu László Surjánin mietinnöstä, jossa minulla oli kunnia toimia varjoesittelijänä, on poliittinen keskustelu, jossa on monia olennaisia kohtia, erityisesti tänä vuonna. Sen merkitys alkaa siitä, että se on ainoa selkeä poliittinen keskustelu poliittisista painopistealoista, koska, kuten tiedätte, vaalivuonna meillä ei ole tilaisuutta toiseen; jälkeenpäin siirrymme suoraan uuteen menettelyvaiheeseen, kriittisiin teknisiin porrastamisiin ja keskusteluihin.

Se on kuitenkin myös keskustelu vuonna, jolloin – kuten kaikki ovat sanoneet ja kuten kaikki tiedämme poliitikkoina ja kansalaisina – Eurooppa on joutunut hyvin syvään kriisiin, ja valitettavasti kaikki merkit näyttävät, että vuosi 2010, jota mietintömme ja keskustelumme koskee, on myös kriisivuosi.

Ensimmäinen huomautukseni on siksi, että tällä hetkellä saattaa riittää, että keskustelun ja äänestyksen kohteena oleva mietintö hyväksytään yksinkertaisella enemmistöllä, mutta sen on oltava mietintö, joka kuvastaa koko Euroopan parlamenttia eikä vain yhtä poliittista ryhmää. Sen on oltava mietintö, jossa ilmaistaan kansalaisten ja poliitikkojen levottomuus, mutta jossa– ja tämän osalta meidän ja esittelijän ja hänen poliittisen ryhmänsä välillä on erimielisyyksiä – ei korosteta ainoastaan pelkoja ja levottomuutta vaan myös tulevaisuudennäkymiä.

Talousarviota on käytettävä niin, että kansalaiset ymmärtävät, että talousarvio on poliittinen väline, jolla ei vain vastata huoliin vaan tarjotaan myös poliittisia tulevaisuudennäkymiä. Se on mielestäni erittäin tärkeää, ja ryhmämme ponnisteluilla on pyritty sekä valiokunnan keskusteluvaiheen että täysistuntokeskustelun aikana saamaan aikaan tasapaino tämän tekstin ja siitä kumpuavan poliittisen dynamiikan välillä, jotta emme levitä maailmanlopun enteitä – vain pelkoa ja levottomuutta – vaan avaamme tulevaisuudennäkymiä Euroopan unionille.

Sanon sen uudelleen: tänään saattaa riittää yksinkertainen enemmistö, ja voi olla, että yksi ryhmä voi saada läpi oman linjansa, mutta loppujen lopuksi parlamentin kannan osalta on ratkaisevaa, että vahvistetulla enemmistöllä päätettävässä keskustelussa kuullaan kansalaisten mielipidettä.

Me sosialidemokraatit olemme sitä mieltä, että Euroopan unionin pitäisi vastata kriisiin talousarviolla, jossa on hyvin erityisiä piirteitä. Tätä talousarvion ja poliittisen Euroopan vastausta on ensinnäkin koordinoitava: emme saa antaa kuvaa, että olemme jättämässä kunkin jäsenvaltion kohtaamaan yksin tämän vaikean tilanteen. Toiseksi, kansalaisten sosiaalisen suojelun on oltava ensisijaista. Tätä Euroopan unionille ominaista sosiaalista indikaattoria on vaalittava, tapahtui mitä tahansa. Siksi yritämme mietinnössä sanoa tiettyjä asioita eri tavalla. Lopuksi, tämän kriisiin vastaamisen on oltava sellaista, että kansalaiset ymmärtävät sen, sellaista, että siinä otetaan huomioon ympäristön ja energian painopistealat ja sanotaan kyllä Euroopan unionin energiaomavaraisuudelle, mutta pidetään kaikki tiet avoinna, kaikki mahdollisuudet avoinna, jotta voimme saavuttaa juuri sen, mitä haluamme.

Mietinnön yleisessä ajatusmaailmassa on monia asioita, joista olemme samaa mieltä; kiireellisyys ja poliittinen välttämättömyys. Korostamme kuitenkin, että vastauksen, jonka haluamme talousarvion avulla antaa, on oltava sellainen, jossa on nämä piirteet.

Joten tapaamisiin syyskuussa ja toivotaan, että komissio ottaa vakavasti huomioon parlamentin näkemykset.

  Anne E. Jensen, ALDE-ryhmän puolesta. − (DA) Arvoisa puhemies, László Surján on valinnut vuoden 2010 talousarvion otsakkeeksi "turvallisuuden" sen laajimmassa merkityksessä: rahoitus- ja talouskriisin lieventäminen, sen merkitys työpaikoille ja taloudelliselle turvalle, energiatoimitusten turvallisuus, turvallinen liikenne, kansalaisten turvallisuus ja varmuus siirtolaisuudesta johtuvien ongelmien ja väestörakenteen muutoksesta johtuvien ongelmien osalta, kun suuremmasta iäkkäiden ihmisten määrästä on huolehtimassa vähemmän nuoria ihmisiä, tarve suojella ympäristöa paremmin, tarve torjua terrorismia ja tarve edistää turvallisuutta ja varmuutta EU:n aseman avulla maailmassa. Otsake "turvallisuus" osoittaa ne monet alueet, joilla EU:n talousarvio on tärkeä, ja miten elintärkeää on, että talousarvio kuvastaa tarpeitamme.

Vuosi 2010 on monin tavoin jännittävä vuosi EU:n talousarvion osalta. Vuosi 2010 on ensimmäinen vuosi, kun rakennerahastoissa sovelletaan n+3-sääntöä. Määrärahat, joita ei ole sidottu kolmen viime vuoden aikana ohjelman mukaisesti, raukeavat. Nyt nähdään, ovatko jäsenvaltiot pystyneet käyttämään määrärahat oikea-aikaisesti. Toivon todella, että raukeamislauseketta, n+3-sääntöä, ei sovelleta, mutta jos sitä sovelletaan, on varmasti aiheellista tarkastella uudelleen, ovatko rakennerahastojen säännöt riittävän joustavia ja epäbyrokraattisia.

Ulkopolitiikka on edellisten vuosien tavoin vuonna 2010 hankala asia. Kehotan komissiota etismään tarvittavat määrärahat, vaikka tämän menoluokan yläraja on hyvin alhainen. Olemme budjettivaliokunnassa keskustelleet useasti kannastamme EU:n tukeen Nabucco-kaasuputkelle. Haluaisin korostaa, että Euroopan liberaalidemokraattien ryhmä kiinnittää tähän asiaan paljon huomiota. Energiavarmuus on taattava monien eri aloitteiden avulla, mutta haluaisimme erityisesti, että Nabuccoa tuettaisiin, sillä se on loppujen lopuksi hanke, joka on riippumaton Gazpromista.

Talousarviomenettely on tänä vuonna sangen vaikea. Tämä on tietysti vaalivuosi. Vladimír Maňkan ja László Surjánin mietinnöt ovat parlamentin ainoa tilaisuus ilmaista kantansa talousarvioon. Tulevan parlamentin on huolehdittava varsinaisista talousarviota koskevista neuvotteluista. Ei ole helppoa pitää yllä menettelyä, jonka panimme täytäntöön viime vuonna, kun Jutta Haug oli esittelijä ja kun asiantuntijavaliokuntien osallistuminen oli huomattavaa. Meidän on tietysti tehtävä parhaamme varmistaaksemme, että menettely on mahdollisimman avoin ja jäsennelty, ja, arvoisa komission jäsen, olen iloinen kuullessani, että se on myös jotakin, mitä te teette. Minun mielestäni sekä László Surján että Vladimír Maňka ovat antaneet hyvän esityksen tämän tekemiseen.

  Wiesław Stefan Kuc, UEN-ryhmän puolesta. − (PL) Arvoisa puhemies, vuoden 2010 talousarvion laatiminen vaatii paljon rohkeutta. Emme vieläkään tiedä viime vuonna puhjenneen talouskriisin koko laajuutta. Huolimatta yksittäisten maiden huomattavista ponnisteluista sen hallitsemiseksi, kriisi valitettavasti jatkaa laajenemistaan – työpaikkoja lakkautetaan, työttömyys kasvaa ja kokonaiset perheet, sekä yhteiskuntien osat, kaupungit ja kylät, köyhtyvät.

Vuosien 2007−2013 monivuotisessa rahoituskehyksessä hyväksyttyjen tehtävien täytäntöönpano aiheuttaa koko ajan enemmän ongelmia. Viime vuonna, kun vuoden 2009 talousarviota laadittiin, rahoituksen arvioitu taso saavutettiin vaivoin. Onko tämän tason säilyttäminen mahdollista vuonna 2010? Toivon niin. Se on suurin haasteemme ensi vuonna.

Meidän pitäisi muistaa, että solidaarisuus on tärkeintä vaikeina aikoina. Emme saa hylätä Lissabonin strategiassa hyväksyttyjä jaloja tavoitteita. Meidän on pidettävä mielessä EU:n jäsenvaltioiden taloudellinen monimuotoisuus – kaikki niistä eivät pysty selviämään kriisiistä, mutta yhteisellä toiminnalla voidaan antaa paljon apua. Meillä on vielä väliarvointivaiheessa mahdollisuus muuttaa politiikkaamme ja keskittyä torjumaan kriisin kielteisiä vaikutuksia tekemällä siitä ensisijaisen painopistealamme.

Lopuksi haluaisin kiittää vilpittömästi kollegoitani budjettivaliokunnasta, László Surjánia ja Vladimír Maňkaa, heidän panoksestaan tällaisena vaikeana aikana.

  Pedro Guerreiro, GUE/NGL-ryhmän puolesta. − (PT) Euroopan unionin pahenevan kriisin keskellä ja ilman mitään puolueettomia ja tehokkaita yhteisön tason toimenpiteitä sen käsittelemiseksi Euroopan parlamentti haluaa nyt, hyväksyttyään viime joulukuussa vuoden 2009 talousarvion, joka on noin kahdeksan miljardia euroa vähemmän kuin vuosien 2007−2013 monivuotisessa rahoituskehyksessä säädettiin, että vuoden 2010 lopullinen talousarvio on lähempänä näitä ylärajoja. Meidän mielestämme kuitenkin vähin, mitä Euroopan parlamentti olisi voinut pyytää, on itse asiassa liian vähän.

Nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä säädetyt talousarvion rajat, joilla yhteisön talousarvio rajoitetaan yhteen prosenttiin EU:n bruttokansantuotteesta, eivät selvästikään riitä saavuttamaan tavoitteeksi julistettua taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Vieläkin tärkeämpää on se, että näitä riittämättömiä rajoja ei käytetä täysimääräisesti tähän tarkoitukseen tai niitä ei edes huomioida, eikä niitä ehdottomasti panna täytäntöön täysimääräisesti. Jatkuva talousarvion alittaminen ja täytäntöönpanon alittaminen rakenne- ja koheesiorahastoissa, joiden täytäntöönpano on kaksi vuotta myöhässä, edellyttävät monien toimenpiteiden käyttöönottoa kyseisten rahastojen täytäntöönpanemisen varmistamiseksi, erityisesti siksi, että Euroopan unioni ja sen uusliberaali politiikka ovat perussyitä nykyiseen talouskriisiin.

Työttömyyden, sosiaalisen eriarvoisuuden ja köyhyyden lisääntyessä vaadimme jälleen, että muiden toimenpiteiden lisäksi on kiireellisesti lisättävä rakenne- ja koheesiorahastojen varoja, nopeutettava niiden täysimääräistä täytäntöönpanoa ja varmistettava se, lisättävä yhteisön yhteisrahoitusosuutta ja peruttava n+2- ja n+3-sääntöjen soveltaminen kyseisissä rahastoissa. Näitä rahastoja on käytettävä myös oikeudet sisältävän työn puolustamiseen ja työntekijöiden ostovoiman lisäämiseen, pienimuotoisen viljelyn ja perheviljelmien ja -kalastuksen tehokkaaseen tukemiseen, kunkin jäsenvaltion tuottavien alojen puolustamiseen ja kehittämiseen erityisesti koheesiomaissa ja mikroyritysten, pienten ja keskisuurten yritysten ja yhteisötalouden tehokkaaseen tukemiseen.

  Nils Lundgren, IND/DEM-ryhmän puolesta. − (SV) Arvoisa puhemies, EU vastaa maailmanlaajuiseen rahoituskriisiin talousarviolla, joka muotoiltiin puoli vuosisataa sitten. Esittelijän mukaan EU:n pitäisi kohdata nykyaikainen, globaali maailma talousarviolla, jossa miltei kaikki rahat annetaan järjettömälle maatalouspolitiikalle ja tehottomalle aluepolitiikalle. Se on kuin hyökkäisi ratsuväellä nykyaikaista, ohjuksin varustettua koneellista armeijaa vastaan.

Suuruusero on naurettava. Rahoituskriisin ratkaisemisen kustannuksia on mahdotonta arvioida nyt, mutta yhdessä esitetyssä laskelmassa ehdotetaan lukua, joka on noin 50 000 miljardia Yhdysvaltain dollaria. EU:n koko talousarvio on vain muutama prosentti tuosta määrästä, ja se on jo annettu maatalouteen ja aluepolitiikkaan. EU:n on vaatinut kaikkia jäsenvaltioita panemaan täytäntöön kannustinpaketin, joka vastaa vähän yli yhtä prosenttia niiden BKT:stä. Se on jo enemmän kuin koko EU:n talousarvio, joka tietysti on vain noin yksi prosentti.

On myös säälittävää lukea näiden molempien mietintöjen sanamuotoja ilmastopolitiikan ja energiapolitiikan rahoituksen osalta. Myös näillä aloilla EU:n talousarvio on täysin mitätön. EU:n tehtävänä on saada aikaan yhteistyötä ja sitoumuksia, joiden kustannuksista jäsenvaltioiden on vastattava sen jälkeen, kun ne on ankkuroitu tähän demokraattiseen prosessiin.

Sama koskee energiapolitiikkaa. On halvempaa rakentaa kaasuputket maalle kuin merenpohjaan. Nyt kun Venäjä ja Saksa joka tapauksessa rakentavat kaasuputkea merenpohjaan suoraan maidensa välille, ne tekevät sen eristääkseen itsensä. Se on uusi Rapallon sopimus, eikä EU sano sanaakaan. "Vain sanat nousee, mieli maassa pysyy", sanoo kuningas Hamletissa.

  Sergej Kozlík (NI). − (SK) Budjettivaliokunnan esittelijän Vladimír Maňkan esittämän Euroopan parlamentin talousarviorakenteen perusajatus on vakaa. Siihen kuuluu säätäminen niistä kohdista, joiden on todistettu olevan heikompia eikä täysin perusteltuja tai joita ei ole pantu riittävässä määrin täytäntöön edellisinä vuosina.

Ennen kaikkea siihen kuuluu lopultakin Euroopan parlamentissa käytettyjen käännös- ja tulkkausresurssien selvittäminen. Odotuksista huolimatta emme ole kuitenkaan pystyneet takaamaan sitä, että yksi Euroopan unionin perusitsestäänselvyys, yhdenvertainen saatavuus ja kielellinen syrjimättömyys, pannaan täysimääräisesti täytäntöön.

Enkä ajattele ainoastaan Euroopan parlamentin jäsenten toimintaan liittyvää yhdenvertaista saatavuutta ja syrjimättömyyttä, vaan erityisesti EU:n kansalaisten mahdollisuutta saada äidinkielestään riippumatta tietoa sen toimielimen toiminnasta ja keskustelujen tuloksista, johon kansalaiset lähettävät edustajansa suorilla vaaleilla.

Vaikka Euroopan unioni on laajentunut valtavasti, viiden vuoden viive todella vaikuttaa järjettömältä ajanpeluulta. Tällä heikennetään luottamusta EU:n toimielimiin, erityisesti pienemmissä maissa, ja muokataan hedelmällistä maaperää nationalistisille poliittisille ryhmille.

  Salvador Garriga Polledo (PPE-DE). − (ES) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, tämä on tämän vaalikauden viimeinen talousarvio, ja jos onni on myötä, se on myös viimeinen talousarvio ennen kuin Lissabonin sopimus ja uudet talousarviota koskevat säännökset pannaan täytäntöön.

Tänään käymämme keskustelu on keskustelu talousarvion suuntaviivoista, koska sitä ne ovat, ja on hyvin selvää, että meidän on hyväksyttävä nämä talousarvion suuntaviivat täällä niin, että meillä on riittävästi aikaa vaikuttaa komission jäsenen valmistelemaan alustavan talousarvioesityksen laatimiseen, kuten hän juuri meille kertoi. Ne ovat suuntaviivoja siksi, että ne sisältävät parlamentin poliittiset painopistealat, joille on annettava talousarvion sisältö ja määrärahat.

Euroopan unionin talousarvio on taistelua niukoista resursseista, erityisesti tänä rahoitus- ja talouskriisin aikana. Nyt tekemämme päätös Euroopan parlamentin poliittisista painopistealoista on siksi hyvin merkittävä, erityisesti, koska tällä talousarviolla muodostetaan silta Euroopan parlamentin kahden vaalikauden välille sekä Euroopan komission kahden toimikauden välille.

Tätä menettelyä nyt aloittavat ihmiset eivät ole samoja, jotka saattavat sen loppuun joulukuussa, ja meillä saattaa jopa olla kolme talousarvioasioista vastaavaa komission jäsentä joulukuuhun mennessä – ja haluaisin käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni onnitellakseni komission jäsentä hänen valinnastaan. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että pääsemme tässä parlamentissa yhteisymmärrykseen painopistealoistamme.

On ilmiselvää, että viime vuoden tapaan laadimme talousarvion parantaaksemme kansalaistemme turvallisuutta. Tähän turvallisuuteen kuuluu valtava määrä erillisiä otsakkeita, kuten sosiaalinen yhteenkuuluvuus, työn etsiminen ja yhteenkuuluvuus, ja – kuten tämän istunnon aluksi valitettavasti mainittiin – on myös välttämätöntä tehostaa turvallisuutta ja terrorismin torjuntaa. Emme saa unohtaa, että terrorismin torjunta on edelleen, valitettavasti, Euroopan unionin painopisteala.

Toinen painopisteala on tietysti talouskriisin torjuminen. Talouden elvytyssuunnitelma on osoittanut vuotuisen talousarvion, monivuotisen rahoituskehyksen ja jopa toimielinten välisen yhteistyön rajoitukset ja puutteet. Se, mikä puuttuu, on todellinen vuoropuhelu, jossa tarkastellaan esimerkiksi Euroopan investointipankin asemaa ja ylijäämien käyttöä menoluokissa Euroopan komission suunnitelmien rahoittamiseksi. Se, mikä puuttuu, on yhteisymmärrys, ja myös vuoropuhelu.

Nämä suuntaviivat sisältävät poliittisia päätöksiä, jotka näkyvät heinäkuun sovittelussa, ja ovat sitten osa ensimmäistä käsittelyä.

Toivoisin, että esittelijä, László Surján, saa riittävän tuen saadakseen suuntaviivat onnistuneeseen päätökseen, koska hänellä on valmiudet tehdä niin, ja toivon, että joulukuuhun mennessä hän esittää hyvin myönteisiä tuloksia.

  Ralf Walter (PSE). − (DE) Kiitos paljon, arvoisa puhemies, kiitos paljon, arvoisa komission jäsen. Kuten László Surján sanoi, käytettävissä oleva talousarvio on tiukka – yksi prosentti bruttokansantuotteesta. Meidän kaikkien on siksi oltava hyvin huolellisia varojen kanssa, erityisesti ihmisten mieliä painavan kriisin takia. Meidän pitäisi myös pyrkiä tekemään päätöksiä yhdessä.

Mietinnössä on yksi osa, jonka osalta yhteispäätökset eivät ole mahdollisia. Se koskee energiahuoltoa ja energiavarmuutta. Kysyn itseltäni, pitäisikö meidän tänä aikana, kun meidän on laskettava joka ikinen euro, todella sijoittaa rahaa aloille, joilla markkinoiden toimijat saavat miljardien voittoja. Tukea on ehdotettu kymmenen miljardin euron suuruisen voiton tehneen italialaisen Eni-ryhmän South Stream -hankkeen kaltaisille kaasuputkille. Nord Stream -hanke on saksalaisen E.O.N. -ryhmän, jonka voitot olivat viisi miljardia euroa, ja Nabucco yhdistää saksalaisen, itävaltalaisen ja turkkilaisen yhtiön, joiden kokonaisvoitot olivat yli kuusi miljardia euroa. Pitäisikö meidän todella panna veronmaksajien rahaa aloille, joilta saadaan voittoa? Pitäisikö monialayritysten ehkä tehdä asiaankuuluvat investoinnit itse ja pitäisikö meidän ehkä osallistua vain niille aloille, joilla veronmaksajien tukea todella tarvitaan? Meidän ei pitäisi työntää rahaa niille, jotka ansaitsevat sitä jo nyt tarpeeksi. Siksi kysyn: tätäkö todella haluamme?

Toinen kysymykseni on seuraava: Jos sitten tuemme yhtiöitä, miksi Nabucco? Miksi haluamme luoda epätasapainoa tässä suhteessa? Miksi haluamme suosia unkarilaista yhtiötä italialaisen sijaan, esimerkiksi? Miten tätä perustellaan? Kilpailukykyinen puolueettomuus on pakollista, mutta sitä rikotaan sillä, minkä haluatte hyväksyä.

Kolmas kohtani on se, että raha on käytettävä Euroopassa. Mitä hyötyä on investoinneistamme Azerbaidžaniin? Kriisissä eurooppalaiset kansalaisemme haluavat, että tarjoamme ratkaisumekanismeja. He odottavat, että tarjoamme apua.

Emme voi tukea László Surjánin mietintöä tällaisenaan, sillä se tarkoittaisi kilpailua vääristävien toimenpiteiden edistämistä ja rahan heittämistä paljon ansaitseville laitoksille ja teollisuudenaloille. Euroopan unionilla ei niukkoine resursseineen ole ehdottomasti varaa tähän.

  Kyösti Virrankoski (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, ensi vuoden budjetin laatiminen on haastavaa. Ensi kesän Euroopan parlamentin vaalit tekevät valmisteluun pitkän tauon, ja Lissabonin sopimuksen mahdollinen voimaansaattaminen merkitsee sitä, että budjetti valmisteltaisiin eri sääntöjen mukaan kuin mitä sitä toteutettaisiin. Siksi toivotan budjetin yleisesittelijöille Surjánille ja Maňkalle menestystä valtavassa työssä.

EU:n rakennepolitiikka on valtavassa byrokratian kierteessä. Syynä on toivottoman monimutkainen hallinto- ja valvontajärjestelmä, joka on valmis vain 20 prosentille sosiaalirahaston ohjelmia ja vain seitsemälle prosentille aluekehitysrahaston ohjelmia. Suuria projekteja on valmiina rahoitettaviksi vain kaksi prosenttia. Kuitenkin uutta ohjelmakautta on kulunut jo yli kaksi vuotta. Esimerkiksi viime vuonna peruuntui tai siirrettiin yli 2,8 miljardia euroa sitoumuksia ja maksumäärärahoja peruuntui yli 4 miljardia euroa.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). − (PL) Arvoisa puhemies, vuosittain hyväksyttyjen talousarvioiden kokonaismäärä on huomattavasti vähemmän kuin monivuotisissa rahoituskehyksissä hyväksytyt määrät. Vielä tärkeämpää on se, että talousarviot toteutetaan vieläkin alemmalla tasolla, mikä johtaa siihen, että käyttämättä jääneitä talousarviositoumuksia on huomattava määrä. Tämä ilmiö johtuu erityisesti Euroopan komission säätämästä monimutkaisten sääntöjen ja vaatimusten järjestelmästä sekä jäsenvaltioiden käyttöönottamista edunsaajiin liittyvistä yksityskohtaisista määräyksistä.

Talousarvion toteuttamisen parantamiseksi on olennaista, että sekä komissio että yksittäiset jäsenvaltiot vähentävät huomattavasti hallinnollisia rasitteita. Toiseksi, EU:n talouskriisiin syvenemisen takia on olennaisen tärkeää, että sekä EU:n talousarviovaroja että Euroopan unionin toimielinten rahoitusta lainojen ja luottojen muodossa käytetään vieläkin laajemmin tukemaan jäsenvaltioiden kehitystä ja erityisesti pk-sektoria. Kolmanneksi ja viimeiseksi on myös olennaisen tärkeää hyödyntää enemmän EU:n talousarviovaroja ja pankkien tarjoamaa rahoitusta energiahuoltomme aidon monipuolisuuden ja erityisesti Nabucco-hankkeen varmistamiseksi. Jos emme monipuolista energiatuotantomme raaka-aineiden, erityisesti maakaasun hankintaa, tammikuun kriisin kaltaiset kriisit toistuvat.

  Hans-Peter Martin (NI). − (DE) Arvoisa puhemies, olemme oikeassa puhuessamme rahoituskriisistä, mutta emme ole oikeassa sanoessamme, että Euroopan unionilla ei ole talousarviossaan yhtään rahaa asiaankuuluvien kriisin torjuntatoimien rahoittamiseksi.

Meillä on vuotuisessa talousarviossamme 144 miljardia euroa, joista on jotenkin otettu pois viisi miljardia euroa. Erityinen ehdotukseni on seuraava: muuttakaamme tämä viisi miljardia euroa 50 miljardiksi euroksi kasvattamatta talousarviota. Miten se on mahdollista? Esimerkiksi hallinnollinen puoli; jos sisällytämme kaikki toimintaohjelmiin piilotetut EU:n hallintomenot, saamme 15 miljardia euroa.

Sanon, että pärjäämme viidellä miljardilla eurolla, jolloin meille jää kymmenen miljardia euroa rahoituskriisin torjumiseen. Sitten teemme sen, mitä aina vaadimme kaikilta muilta, eli alistamme ohjelmamme ja toimemme riippumattomaan tutkimukseen. Olen vakuuttunut siitä, että jos nykyisiä Euroopan unionin erityistoimia viimeinkin tutkittaisiin, voisimme helposti saada toiset 30 miljardia euroa mahdollisina säästöinä joka vuosi menettämättä kosketusta tavoitteisiimme.

Tässä parlamentissa on myös joitakin pikkuasioita. Meillä on 1,5 miljardin euron talousarvio. Täysistuntojen aloittaminen ajoissa tehostaisi työtämme – mikä olisi 700 miljoonan euron arvoista – ja loput 300 voitaisiin saada neuvostolta, jossa työskennellään ainakin yhtä tuhlaavaisesti kuin tässä parlamentissa.

  Reimer Böge (PPE-DE). − (DE) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, näillä talousarvion 2010 suuntaviivoilla parlamentin täysistunnossa ei pelkästään määritellä talousarviopolitiikan suuntaviivoja vaan myös vastataan, koska aiheesta ei ole poliittisten ryhmien päätöslauselmaesitystä, komission vuotuiseen toimintastrategiaan.

Syy siihen, että talousarvio on niin monimutkainen kokonaisuus, on tietysti se, että se koostuu ensisijaisesti kahdesta vaiheesta. Tämä parlamentti ja sen budjettivaliokunta vastaavat edelleen heinäkuun sovittelusta, emmekä nyt voi ennakoida, minkälaisia uusia haasteita ja täydentäviä toimenpiteitä seuraa esimerkiksi Lissabonin sopimuksen mahdollisesta voimaantulosta tai kansainvälisistä tai eurooppalaisista suhdanteisiin liittyvistä suuntauksista johtuvista uusista vaatimuksista. Vuoden 2010 talousarvio on siten samalla silta talousarvion kokonaistarkasteluun ja monivuotisten ohjelmien väliarviointiin, jotka molemmat tehdään vuonna 2010. Olen hyvin iloinen nähdessäni, että esittelijä, László Surján, korostaa Euroopan unionin talousarviopolitiikan näkökohtia käsitellessään, että Eurooppa voi puolustaa mahdollisuuksia ja suojelua eli taata sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden, tarjota Euroopan kansalaisille suojelua ja auttaa käsittelemään nykyisiä ongelmia antamalla uutta vauhtia kasvulle, innovoinnille ja työpaikoille. Emme puhu tässä vain uusista rahoista; puhumme myös erityisesti nykyisten toimenpiteiden yksinkertaistamisesta ja nopeuttamisesta, jotta meidän ei tarvitse jatkuvasti vuosi vuoden jälkeen lisätalousarvioiden avulla palauttaa sovittuja maksuja yhteisvastuullisuutta koskeville ohjelmillemme, jotka jo ovat osa talousarviota.

Pidän myös myönteisenä painopistealoja, jotka Vladimír Maňka on mietinnössään esittänyt parlamentille. Sen lisäksi, että kielijärjestelyjä on parannettava parlamentin sisäisten rakenteiden osalta, on jatkettava aloitettua arviointimenettelyä eikä aina vain pyydettävä uusia kantoja. Jos aiomme antaa enemmän lainsäädäntöä, meidän on keskityttävä enemmän muualle, emme voi aina pyytää uusia kantoja ja alamomentteja, kun meistä siltä tuntuu. Meillä on tässä suhteessa vielä paljon enemmän työtä tehtävänämme.

  István Szent-Iványi (ALDE). − (HU) Arvoisa puhemies ja komission jäsen, pidän myönteisenä sitä, että mietinnössä tuetaan yksiselitteisesti yhteisön tukea Nabucco-hankkeelle. Venäjän ja Ukrainan kaasukriisi on korostanut Euroopan riippuvuutta kaasuntoimituksissa. Nabucco-hanke on ainoa realistinen, toteuttamiskelpoinen hanke, jonka avulla Euroopan yksipuolista riippuvuutta Venäjän kaasuvaroista voidaan vähentää. Saatatte olla väsyneitä kuulemaan, kun joka vuosi talousarviosta käytävän keskustelun aikana kiinnitän huomiota ulkopolitiikkaa koskevan luvun riittämättömään rahoitukseen. Euroopan unioni voi reagoida uusiin haasteisiin oikea-aikaisesti vain, jos sen talousarviolla mahdollistetaan todellinen joustavuus ja uudelleen osoittaminen lukujen sisällä ja niiden välillä. Muuten meidän on edelleen jatkettava tärkeimpien tavoitteidemme tukemista talousarviotempuilla ja sekavalla talousarvion manipuloinnilla. Kehotan komissiota antamaan ratkaisun ulkopolitiikkaa koskevan luvun vakaviin rahoitusongelmiin todellisen väliarvioinnin aikana ja varmistamaan talousarvion suuremman joustavuuden.

  James Elles (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, nyt kun olemme vuoden 2010 talousarvion ensimmäisessä vaiheessa, haluaisin onnitella molempia esittelijöitä. On selvää – ja muut puhujat ovat sen maininneet – että meillä on tulevana syksynä erilainen keskustelu, koska Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 60:een viime vuoteen huonoimmassa taloudellisessa tilanteessa.

Epäilen siksi, hyvä László Surján, että tänä syksynä talousarviota tarkastellessa – ja te olette tässä asiakirjassa esittänyt perinteiset haasteet – tulevissa keskusteluissa tehdään paljon muutoksia ja keskitytään siihen, mihin olemme menossa, ja luodaan pikemminkin uusia töitä tulevaisuutta varten kuin katsotaan taaksepäin. Painopiste on asiakirjanne asioissa, kuten vihreissä teknologioissa, vähähiilisissä tekniikoissa ja ennen kaikkea siinä, miten tieto- ja viestintätekniikalla voidaan edistää innovointia ja saada aikaan uusi kasvu, jota Euroopan talous tarvitsee.

Hyvä Vladimír Maňka, kun ajatellaan juuri mainittua arviointiprosessia, älkää unohtako Euroopan parlamentin talousarviossa tekniikoiden asemaa ja tapaa, jolla kaikki voidaan tehdä paljon yksinkertaisemmin. Emme tarvitse perinteisiä tapoja asioiden tekemiseen: meidän on mietittiävä uusia tapoja, joilla voimme olla yhteydessä kansalaisiimme. Epäilen, että seuraavan vaalikauden loppuun mennessä blogeja pitää suuri osa jäsenistä. Maailmanlaajuisessa järjestelmässä on tällä hetkellä yli sata miljoonaa blogia; blogeja ei ollut, kun tämän parlamentin vaalikausi alkoi vuonna 2004. Meidän on pidettävä mielemme avoinna tulevaisuudelle eikä tallattava perinteisiä polkuja, mihin olemme niin monissa asioissa tottuneet.

Lopuksi haluan sanoa, että tuen vahvasti László Surjánin mietintöä, koska siinä viitataan molemmissa talousarviossa siihen, mitä kutsun "vastineeksi rahalle" ja mitä toiset kutsuvat "laadulliseksi parantumiseksi" kulutustapamme osalta. Taloudellinen taantuma on meille ankara ja meidän on voitava perustella rahankäyttömme. Haluaisin kiittää komission jäsentä kaikesta, mitä hän on tehnyt toimikautensa aikana sen osalta, että rahojen käyttöä voidaan valvoa. Olisi hyvin myönteistä, jos tulevaa parlamenttia varten voitaisiin tehdä analyysi vahvoista ja heikoista linjauksista.

Puhetta johti
varapuhemies Marek SIWIEC

  Maria Petre (PPE-DE). − (RO) Haluaisin ensin kiittää kollegaani, László Surjánia, hänen ponnisteluistaan. Erityisesti siksi, että keskustelemme vuoden 2010 talousarviomenettelyn suuntaviivoista, ja se on käytännössä poliittinen keskustelu, haluaisin korostaa muutamia asioita.

Minun mielestäni ja Romanian mielestä Euroopan unionin tehokkaan toiminnan varmistamiseksi tarvitaan yksi olennainen asia, joka on ehdottomasti sisällytettävä vuoden 2010 talousarvion suuntaviivoihin: Nabucco-hanke. Me kaikki tiedämme, että Euroopan unionilla oli tänä talvena sangen epämiellyttävä kokemus, kun se jäi laajalti ilman kaasutoimituksia. Tämä asia ei myöskään koske ainoastaan kaasua vaan kaikkia Euroopan unionin käyttämiä energiavaroja.

EU on hinnan lisäksi riippuvainen toimittajistaan myös toimitusten osalta. Siksi meidän on ehdottomasti monipuolistettava energiahuoltoamme ja energiavarojamme ja noiden varojen kuljetustapoja varmistaaksemme kansalaisillemme jatkuvat toimitukset ja suojellaksemme heitä keskeytyksiltä etenkin jäätävien talvien aikana.

Toisaalta meidän on mielestäni investoitava uusien tekniikoiden tutkimukseen ja kehitykseen ja kannustettava niitä, sillä niiden avulla teollisuudenalamme voivat käyttää mahdollisimman vähän energiaa. Meidän on vauhditettava energiansäästökampanjoitamme yhdessä Euroopan kansalaisten kanssa. Sekä varojen monipuolistaminen että niiden säästäminen ovat ratkaisuja, joilla pyritään ennakoimaan Euroopan unionia uhkaavia energiakriisejä ja vastaamaan niihin.

  Ville Itälä (PPE-DE). - (FI) Arvoisa puhemies, haastava vuosi, vaalivuosi ja taloudellinen kriisi päällä. Tämä antaa todella suuren vastuun, mutta onneksi kollegat Surján ja Maňka ovat tekemässä tätä. Tiedän, että molemmat kantavat vastuuta ja pystyvät hyvin tehtävänsä hoitamaan. Tämä tietysti edellyttää, kun mietimme erityisesti parlamentin omia hankkeita, että näytämme kansalaisille esimerkkiä ja hankimme sitä kautta luottamusta ja mietimme todella suurennuslasin kanssa, mitä hankkeita tällä kaudella voidaan tehdä. Ei kovin suureellisia.

Pyysin puheenvuoron kiinnittääkseni huomion yhteen yksityiskohtaan. Se on se, että tämän vuoden budjettiin luotiin oma otsake "Itämeri-strategia", ja toivon, että tänä vuonna niin komissio kuin parlamenttikin yhdessä löytäisivät ne oikeat projektit, oikeat rahat oikeanlaisiin toimenpiteisiin. Kansalaiset Itämeren alueella odottavat, että tähän Itämeri-strategiaan saadaan lihaa luitten ympärille, ja tarkkaan mietittynä voimme tässä hyvin onnistua.

  László Surján, esittelijä. − (HU) Pidän huomioita myönteisinä, ja nähdäkseni esitetty arvostelu ja suurin osa esitetyistä tarkistuksista kumpuavat samasta lähteestä. Tarkoitan, että niissä on pääasiassa kyse terminologiasta eikä niinkään todellisesta vastustuksesta. Keskustelussa on yksi merkittävä aihe, Nabucco-hankkeen tukeminen. Haluaisin tehdä selväksi, että emme halua tukea yhtiöitä ja että kyseessä eivät ole miljardin euron hankkeet; odotamme kuitenkin, että Euroopan komissio ryhtyy toimenpiteisiin Euroopan energiaomavaraisuuden varmistamiseksi, ja yksi sen symboli – muiden muassa – on Nabucco-hanke.

Arvoisa puhemies, haluaisin kiinnittää huomiota vielä yhteen asiaan. Tämä talousarvio ulottuu itseään laajemmalle. Euroopan kansalaisilla ei tällä hetkellä ole enää sitä tunnetta Euroopan unionin erinomaisuudesta, joka perustajaisillä oli, eli että se toisi rauhan, että enää ei olisi mahdollista aloittaa sotaa. Nyt vaakalaudalla on jotakin muuta. Meidän ei tarvitse pelätä sotaa, mutta meillä on tämän kriisin kaltaisia iskuja. Jos pystymme selvittämään tämän ja jos pystymme todistamaan itsellemme ja Euroopan kansalaisille, että Euroopan unioni voi hoitaa tällaiset huolet yhdessä, yhteisesti, silloin EU lähettää kansalaisilleen selkeän viestin, että uhrausten tekeminen kannattaa, yhteistyö kannattaa. Tarvitsemme unionia. Odotan, että euroskeptisyys vähenee, jos hyväksymme menestyksekkään vuoden 2010 talousarvion, ja pyydän tukeanne nyt ja myöhemmin syksyllä. Kiitos kohteliaasta huomiostanne.

  Vladimír Maňka, esittelijä. − (SK) Haluaisin kiittää kaikkia osallistumisesta tähän innoittavaan keskusteluun sekä varjoesittelijöitä rakentavasta yhteistyöstä. Heidän tarkistusehdotustensa ansioista koko esitys on laadukkaampi.

Haluaisin myös kiittää pääsihteeri Rømeria yhteistyöstä ja odotan jo työskentelyä seuraavan pääsihteerin kanssa.

Haluaisin kiittää kaikkia niitä Euroopan parlamentin pääsihteeristöjen edustajia, jotka olen tavannut ja joiden kanssa olen keskustellut. Haluaisin sanoa muiden pääsihteeristöjen edustajille, että olen myös kiinnostunut tapaamaan heidät ja työskentelemään yhdessä tehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi, jotta voimme käyttää Euroopan kansalaisten varoja tehokkaammin.

Budjettivaliokunta on myös tehnyt rakentavaa yhteistyötä muiden toimielinten kanssa aiemmin ja edellisen talousarviomenettelyn aikana. Uskon, että näiden toimielinten esittämät talousarviota koskevat vaatimukset ovat realistisia.

Haluaisin ilmaista arvostukseni tavasta, jolla toimielimet ovat laatineet talousarviot, koska talousarvion laatimisessa ei voida ottaa huomioon automaattisesti vain inflaatiokerrointa, vaan se perustuu myös todellisiin tarpeisiin, mikä tällä hetkellä on todella hyvin haastavaa. Tapaan lähipäivinä toimielinten edustajia kuunnellakseni heidän näkemyksiään ennen kuin keskustelemme näistä arvioista budjettivaliokunnassa. Haluaisin jälleen kerran kiittää kaikkia kollegoitani. Odotan yhteistyömme jatkumista.

  Puhemies. − (PL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 10. maaliskuuta 2009.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. − (LT) Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on nykyisessä rahoitus- ja talouskriisissä koko ajan enemmän vaikeuksia, kun ne yrittävät saada rahoitusta tieteellisiin hankkeisiin, tekniseen kehitykseen ja innovointiin. Yleisen kilpailukyky- ja innovointiohjelman mukaan olisi mahdollista antaa tehokasta tukea innovointiin liittyviä pk-yritysten toimia varten, ja siksi se korostaa, että kilpailukyky- ja innovointiohjelman rahoittamiseksi on osoitettava riittävästi varoja.

Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa suuria mahdollisuuksia kasvun ja innovoinnin kannustamiseksi ja auttaa siten panemaan täytäntöön Lissabonin strategian tavoitteet ja selviämään nykyisestä talouskriisistä. Eurooppalainen tutkimusalue on enemmän kuin koskaan Euroopan tietoyhteiskunnan perusta, ja se on olennaisen tärkeä Euroopan tieteellisen tutkimustoiminnan, ohjelmien ja politiikanalojen epäjohdonmukaisuuksien poistamisessa. Riittävää rahoitusta tarvitaan varmistamaan, että pätevien tutkijoiden virta voi liikkua vapaasti ja tukea maailmanlaajuista tieteellisen tutkimuksen infrastruktuuria, joka on kaikkien tutkijaryhmien saatavilla koko Euroopassa.

Euroopan unionin energiahuollon varmuuden takaaminen ja energia-alan solidaarisuuden periaate ovat EU:n asialistan merkittävimpiä painopistealoja, ja tämä pitäisi vastaavasti ottaa huomioon EU:n talousarviossa.

  Marusya Ivanova Lyubcheva (PSE), kirjallinen. − (BG) Euroopan parlamentin vastuu vuoden 2010 talousarvion laatimisessa on suurempi verrattuna edellisiin talousarvioihin. Syy tähän on rahoitus- ja talouskriisi sekä EU:n jäsenvaltioihin vaikuttanut epävakaa energiatilanne. Talousarviomenettelyssä edellytetään mahdollisimman suurta tarkkuutta sekä joustavia vaihtoehtoja, koska kriisin dynamiikka edellyttää, että sitä hoidetaan dynaamisesti.

Meidän on onnistuttava paremmin alueellisen ja sosiaalisen koheesiopolitiikan täytäntöönpanossa koko EU:ssa. Tämän pitää näkyä kaikissa painopistealoissa, mikä on vielä suurempi haaste talouskriisin puitteissa, jotta emme salli, että jäsenvaltioiden välille muodostuu hajaannusta ja jotta autamme uusia jäsenvaltioita selviämään.

Uskon, että talousarvion välineitä käyttämällä olemme vuonna 2010 vastuullisempia energia- ja liikenneverkkojen osalta ja että EU:n sisäiset energiaverkot suunnitellaan hyvin, jotta niillä taataan vaihtoehto maille, joihin energiapula vaikuttaa eniten. Muita erityisen tärkeitä huolenaiheita ovat liikennekäytävien rahoituksen joustavuus ja tehokkuus liikenteen helpottamiseksi ja viestintäyhteyksien laajentamiseksi maiden välillä. Pohjoisen ja etelän välisiin verkkoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Tutkimus- ja kehityshankkeiden laajentamisessa vaaditaan paljon enemmän tehokkuutta. Innovaatiopolitiikka on suunnattava asiaankuuluvissa maissa tarkoituksenmukaisille aloille varojen käytön mahdollisimman suuren tehokkuuden saavuttamiseksi.

  Péter Olajos (PPE-DE), kirjallinen. − (HU) Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan EU:n vuoden 2010 talousarviosta vastaavana valmistelijana haluan ilmaista tyytyväisyyteni käsillä olevaan aineistoon.

Pidän erityisen myönteisenä komission aikomusta edistää taloudellista ja sosiaalista elpymistä, vahvistaa energiatehokkuutta ja torjua ilmastonmuutosta.

Olen täysin samaa mieltä siitä, että Euroopan parlamentin on tehtävä kauaskantoisempia rahoitukseen ja talousarvioon liittyviä päätöksiä, joiden avulla EU:n on mahdollista toimia ensisijaisesti talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen liittyvillä aloilla. Ympäristönsuojelu – eli vihreä New Deal – voi, löytämällä ratkaisut nykyiseen talouskriisiin, tarjota erinomaisen mahdollisuuden lisätä vihreää teknistä infrastruktuuria.

Kaasutoimituksiin liittyvät ongelmat vuoden alussa ovat jälleen kerran paljastaneet vaihtoehtoisten energialähteiden, vaihtoehtoisten energian toimitusreittien, energialähteiden varastointivalmiuksien ja energiankuljetuksen yhdysliikenteen puutteen jäsenvaltioissa. Sen takia on tärkeää, että EU:n talousarviossa näkyy asianmukaisesti, että energiahuollon ja -kuljetusten varmuutta on parannettava ja että meidän on investoitava huomattavia määriä näille aloille.

Kuten mietinnössä selkeästi osoitetaan, ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu sekä energiavarmuutta koskeva kysymys, liittyvät kiinteästi toisiinsa. Samalla on valitettavaa, että ilmastonmuutosta lieventäviä toimenpiteitä ei ole vieläkään sisällytetty tyydyttävästi EU:n talousarvioon. Minun mielestäni parlamentin ensisijaisena tehtävänä on siksi komission painostaminen tässä suhteessa ja sen varmistaminen, että edellä mainittuja varoja lisätään.