Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 11. maaliskuuta 2009 - Strasbourg

12. Kroatian edistymiskertomus 2008 - Turkin edistymiskertomus 2008 - Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian edistymiskertomus 2008 (keskustelu)

  Puhemies. – (FR) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat

– Kroatian edistymiskertomuksesta 2008

– Turkin edistymiskertomuksesta 2008

– entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian edistymiskertomuksesta 2008.

  Alexandr Vondra, neuvoston puheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, aloitan keskustelun kolmen valtion – Kroatian, Turkin ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian – edistymiskertomuksista

Käsittelen ensin Kroatiaa. Mietinnössänne todetaan perustellusti, että Kroatia on edistynyt hyvin viime vuonna. Neuvottelujen aloittamisen jälkeen 22 lukua – kaikkiaan 35 luvusta – on avattu, ja seitsemää lukua koskevat neuvottelut on päätetty toistaiseksi. Puheenjohtajavaltio jatkaa neuvotteluja. Suunnitteilla on erityisesti kaksi liittymistä valmistelevaa kokousta: tulevina viikkoina järjestettävä sijaisten kokous ja kesäkuussa järjestettävä ministerikokous.

Mietinnössänne korostetaan aiheellisesti, että Slovenian kanssa meneillään olevaan rajakiistaan on tärkeää löytää ratkaisu. Vakuutan parlamentille, että puheenjohtajavaltio tekee edelleen kaikkensa auttaakseen tämän asian ratkaisemisessa, ja tuemme tässä yhteydessä varauksettomasti komission jäsenen Olli Rehnin jatkuvia pyrkimyksiä löytää ratkaisu, jotta voimme jatkaa liittymisneuvotteluja. Juuri ennen istuntoa keskustelimme lounaalla tästä asiasta perusteellisesti. Viimeisimmästä kehityksestä totean, että suhtaudumme myönteisesti siihen, että Kroatia ilmoitti maanantaina hyväksyvänsä Olli Rehnin ehdottaman asiantuntijaryhmän esittämän sovittelun. Kannustamme sekä Sloveniaa että Kroatiaa rakentavaan työskentelyyn, jotta löydämme pian pysyvän ja molempien osapuolten hyväksymän ratkaisun, koska lisäviivästyksiä ei saa enää tulla.

Tätä tärkeää asiaa lukuun ottamatta laajemmissa neuvotteluissa edistyminen riippuu ennen kaikkea Kroatiasta itsestään. Tarvittavat poliittiset, taloudelliset, lainsäädännölliset ja hallinnolliset uudistukset on saatettava päätökseen, ja Kroatian on täytettävä vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta johtuvat velvoitteensa. Myös tarkistetun liittymiskumppanuuden täytäntöönpano on tärkeää valmistauduttaessa Euroopan unionin etenevään yhdentymisprosessiin. Komission vuoden 2008 edistymiskertomuksessaan laatima suuntaa-antava, ehdollinen etenemissuunnitelma on neuvoston mielestä hyödyllinen väline. Kroatia voi sen avulla toteuttaa tarvittavat toimet edetäkseen neuvottelujen viimeiseen vaiheeseen. Hyvästä kehityksestä huolimatta tehtävää on kuitenkin vielä paljon.

Otan esiin muutaman keskeisen alan, joilla on edistyttävä. Ensimmäinen niistä on oikeuslaitoksen uudistaminen. EU on tehnyt erittäin selväksi, että on tärkeää perustaa riippumaton, puolueeton, luotettava, avoin ja tehokas oikeusjärjestelmä. Se on edellytyksenä oikeusvaltion periaatteiden vahvistamiselle ja yhteisön säännöstön asianmukaiselle täytäntöönpanolle. Myös ammattimaisella, vastuullisella, avoimella ja riippumattomalla julkishallinnolla on keskeinen merkitys. Näillä kahdella alalla on toteutettu merkittäviä lainsäädännöllisiä uudistuksia, mutta meidän on seurattava, miten ne toimivat käytännössä.

Sama pätee korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, kuten mietinnössänne todetaan. Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaviraston toimivaltuuksia ja resursseja on lisätty. Samoin on tehty tämän alan tapauksia tutkivien rikostuomioistuinten kohdalla. Tärkeintä on nyt varmistaa odotettujen tulosten saavuttaminen. Tämän vakavan ongelman käsittely edellyttää korruption torjuntaa koskevan ohjelman ja etenemissuunnitelman täysimääräistä täytäntöönpanoa.

Euroopan unioni on myös korostanut, että entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICTY) kanssa on tärkeää tehdä täysimääräistä yhteistyötä, ja myös asiakirjojen saatavuus on oleellista. Seuraamme erittäin tiiviisti tämän alueen tapahtumia ja kehotamme Kroatian viranomaisia varmistamaan, että ne toimivat täysin yhteistyössä ICTY:n kanssa. Suhtaudumme myönteisesti hiljattain tehtyyn sopimukseen, joka koskee puuttuvia asiakirjoja, ja kehotamme Kroatiaa noudattamaan sopimusta.

Pakolaisten palauttamisesta toteamme, että eläkeoikeuksien vahvistamispäätöstä on alettu panna täytäntöön ja että sääntömuutoksia koskevat tiedot on asetettu palanneen yhteisön saataville.

Asunto-ongelmat on ratkaistu vuoden 2007 osalta, mutta vuoden 2008 tavoitetta ei ole vielä saavutettu. Lisäksi on jatkettava toimia, joilla varmistetaan pakolaisten kestävä paluu sekä vähemmistöjen oikeuksia parantava lainsäädäntö.

Mietinnössänne korostettiin perustellusti alueellisen yhteistyön merkitystä. Naapuruussuhteita on pyrittävä edelleen parantamaan.

Siirryn nyt Turkkiin. Turkin kanssa käytäviä neuvotteluja jatkettiin vuonna 2008, ja vuoden aikana avattiin yhteensä neljä lukua, mistä on tullut jo melkein perinne.

EU on kehottanut Turkkia tehostamaan uudistustoimiaan, mutta vuonna 2008 toteutettujen uudistusten määrä ei vastannut odotuksia. On oleellista jatkaa työtä poliittisten kriteerien täyttämiseksi. Merkittäviä toimia tarvitaan useilla aloilla, kuten korostettiin neuvoston 8. joulukuuta 2008 antamissa päätelmissä ja komission vuoden 2008 edistymiskertomuksessa. Tähän asiaan on kiinnitetty huomiota myös mietinnössänne.

Puheenjohtajavaltio panee samalla tyytyväisenä merkille Turkin viimeaikaiset myönteiset toimet, myös hiljattain käyttöön otetun, yhteisön säännöstön hyväksymistä koskevan kansallisen ohjelman ja uuden pääneuvottelijan nimittämisen. Nämä lupaukset on nyt tärkeää muuttaa todellisiksi, konkreettisiksi toimiksi.

Haluamme tässä yhteydessä korostaa Turkin strategista merkitystä. Puheenjohtajavaltio on parlamentin kanssa samaa mieltä siitä, että Turkki ansaitsee kiitosta energia-alalla saavuttamastaan edistyksestä. Arvioimme edelleen keinoja edetä tällä ratkaisevan tärkeällä alalla erityisesti Nabucco-putkihankkeen varauksettoman tukemisen yhteydessä.

Turkin liittymisvalmisteluissa edistymisen yhteydessä haluamme korostaa, että ilmaisunvapauden parantaminen on oleellista neuvottelujen yleisen etenemisen kannalta. Rikoslain 301 artiklaan tehtiin tervetulleita muutoksia, joilla on ollut myönteinen vaikutus, mutta jotkin edelleen voimassa olevat säännökset voivat aiheuttaa rajoituksia tällä alalla. Usein kohtuuttoman laajat ja pitkäaikaiset Internet-sivustojen kieltämiset aiheuttavat edelleen huolta. Lisäksi tarvitaan asianmukaisia lainsäädännöllisiä ratkaisuja, jotta voidaan varmistaa, että uskonnollinen moniarvoisuus täyttää Euroopan unionin vaatimukset.

On kehitettävä kattava strategia korruption torjumiseksi. Olemme huolissamme myös siitä, että erityisesti vankiloiden ulkopuolella esiintyvistä kidutus- ja pahoinpitelytapauksista raportoidaan yhä enemmän. Poliisin tehtäviä ja laillista toimivaltaa koskevaa lakia, jota muutettiin vuonna 2007, on seurattava tarkasti, jotta voidaan estää ihmisoikeusrikkomukset. Kidutuksen vastaiseen yleissopimukseen liitetyn pöytäkirjan ratifiointi on erittäin tärkeää.

Kaakkois-Turkista puheen ollen suhtaudumme myönteisesti Kaakkois-Anatolia-hankkeen suuntaviivojen ja yleisen sisällön julkistamiseen. Odotamme nyt konkreettisia toimia, joilla varmistetaan alueen taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kehitys. Tässä yhteydessä on myös käsiteltävä pitkään esillä olleita asioita, kuten maan sisäisten pakolaisten paluuta tai kylävartiointia.

EU:n ja Turkin suhteiden yhteydessä on selvää, että Turkin on täytettävä velvoitteensa ja pantava lisäpöytäkirja täysimääräisesti ja syrjimättömästi täytäntöön. Tämä on tärkeää, kuten mietinnössänne korostetaan, ja sitä on käsiteltävä mahdollisimman pian, koska se selvästikin vaikuttaa liittymisneuvottelujen etenemisvauhtiin. Asioita, jotka sisältyivät 21. syyskuuta 2005 annettuun julkilausumaan, seurataan edelleen, ja niissä odotetaan pikaista edistymistä.

Lisäksi Turkin on sitouduttava yksiselitteisesti pitämään yllä hyviä naapuruussuhteita ja ratkaisemaan kiistat rauhanomaisesti.

Kaikista näistä vaikeuksista huolimatta useilla aloilla edistytään jatkuvasti. Parhaillaan työskennellään verotusta koskevan luvun 16 sekä sosiaalipolitiikkaa ja työllisyyttä koskevan luvun 19 parissa. Neuvottelut monimutkaistuvat, kun niissä edetään, mutta puheenjohtajavaltio Tšekki on sitoutunut edistymään näitä lukuja koskevissa neuvotteluissa, jos se on tosiasiassa mahdollista. Puheenjohtajavaltio painottaa myös energiaa koskevassa luvussa 15 edistymistä energia-asioiden mukaisesti, koska se on yksi painopisteistämme.

Lopuksi käsittelen entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa. Se on dynaaminen valtio, jolla on huomattavan paljon potentiaalia. Sillä on myös joitakin merkittäviä haasteita. Nämä molemmat asiat tuodaan loistavasti esiin mietinnössänne. Siinä on todellakin paljon asioita, joista neuvosto on samaa mieltä.

Siinä korostetaan liittymisneuvottelujen aloituspäivään liittyvää kysymystä. Painotatte perustellusti myös kaikkien osapuolten toivetta siitä, että nimiasiassa löydetään varhaisessa vaiheessa molempien osapuolten hyväksymä ratkaisu.

Viimeaikaisista tapahtumista totean, että kesäkuussa 2008 järjestetyt varhaiset vaalit toteutettiin useassa vaiheessa ja että valmisteluvaiheessa sekä alkuperäisenä vaalipäivänä 1. kesäkuuta oli huomattavia ongelmia. Etyj / ODIHR / Euroopan neuvosto totesi, ettei väkivaltaisuuksia onnistuttu estämään ennen vaaleja ja etteivät vaalit täyttäneet kaikkia keskeisiä kansainvälisiä vaatimuksia.

Korostimme siksi hallitukselle ja kaikille poliittisille toimijoille, että näitä keskeisiä asioita on tärkeää käsitellä ennen presidentin- ja paikallisvaaleja, jotka on tarkoitus järjestää muutaman päivän kuluttua. Vaikuttaa siltä, että tämä viesti on kuultu ja että häiriöiden estämiseksi toteutetaan merkittäviä toimia. Nähtäväksi jää, tuottavatko nämä toimet tuloksia.

Komission vuoden 2008 edistymiskertomus on hyödyllinen. Olemme panneet merkille entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian hallituksen laatiman suunnitelman. Se on yksityiskohtainen teksti, jossa pyritään ottamaan komission suositukset perusteellisesti huomioon. Kun tarkastellaan koko aluetta, asiakirjaan ja sen laadintatyöhön on suhtauduttava myönteisesti.

Tämän monikansallisen valtion sisäinen yhteenkuuluvuus on tietenkin avain sen tulevaan kehitykseen. Olen siksi parlamentin kanssa samaa mieltä siitä, että Ohridin puitesopimus on tärkeä. Sillä on ollut ratkaiseva merkitys vedettäessä entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia pois konfliktista ja autettaessa sitä Euroopan yhdentymisprosessissa.

Viisumivapaudessa ollaan parhaillaan arviointivaiheessa, enkä halua ennustaa lopputulosta. Suhtaudun erittäin myötätuntoisesti entisen Jugoslavian tavallisten kansalaisten toiveisiin ja haluihin. He haluaisivat matkustaa taas vapaasti. Oleellinen edellytys kuitenkin on, että entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on valmis täyttämään viisumivapautta koskevassa etenemissuunnitelmassa mainitut erityiskriteerit. Toivon, että asiassa saavutetaan pian myönteistä kehitystä.

Tulenkin näin yhteen mietintönne ja päätöslauselmanne keskeiseen kohtaan. Puheenjohtajavaltio Tšekki on täysin sitoutunut edistämään entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian lähentymistä Eurooppaan. Sen suuntaisessa kehityksessä voidaan edistyä. Assosiaatiokumppanuuden keskeiset tavoitteet on kuitenkin saavutettava, ja meidän on saatava näyttöä hyvin järjestetyistä vaaleista, jotka ovat toisenlaiset kuin vuonna 2008 järjestetyt vaalit. Komissio arvioi näitä asioita seuraavassa edistymiskertomuksessaan. Odotamme seuraavaa kertomusta ja Skopjessa tapahtuvaa uutta kehitystä.

Puhetta johti
varapuhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ

  Olli Rehn, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, tämänpäiväisessä keskustelussa on erinomainen tilaisuus arvioida näiden kolmen ehdokasmaan liittymisprosessia.

Aloitan Kroatiasta. Swobodan päätöslauselmaesityksessä käsitellään Kroatian nykyään kohtaamia keskeisiä haasteita. Olen pääministerin sijaisen Vondran kanssa täysin samaa mieltä siitä, että Kroatian kanssa lokakuussa 2005 aloitetut liittymisneuvottelut ovat edenneet yleisesti ottaen hyvin, minkä vuoksi komissio ehdotti marraskuussa 2008 suuntaa-antavaa etenemissuunnitelmaa liittymisneuvottelujen päätökseen saattamiseksi vuoden 2009 loppuun mennessä, mikäli Kroatia täyttää tarvittavat edellytykset.

Yhdyn tässäkin asiassa parlamentin esittelijän ja Alexandr Vondran analyysiin tulevista haasteista, kuten oikeuslaitoksen uudistamisesta, järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunnasta, laivanrakennusalan uudistamisesta sekä sen saattamisesta valtiontukijärjestelmämme ja kilpailupolitiikkamme mukaiseksi.

Kroatian kanssa käytävät liittymisneuvottelut ovat valitettavasti nyt viivästyneet rajakiistan vuoksi. Olemme tehneet puheenjohtajavaltio Tšekin kanssa yhteistyötä tässä asiassa, ja arvostan erittäin paljon sitä, että puheenjohtajavaltio tukee meitä pyrkiessämme löytämään toteuttamiskelpoisen etenemistavan.

Tästä kahdenvälisestä asiasta on tullut koko Euroopan ongelma, minkä vuoksi komissio ehdotti, että Euroopan unioni auttaa rajakiistan ratkaisemisessa ja mahdollistaa Kroatian liittymisneuvottelujen jatkumisen olettaen, että molemmat osapuolet pitävät tällaista menettelyä hyödyllisenä.

Vein tammikuussa tällaisen viestin sekä Ljubljanaan että Zagrebiin. Kun molempien valtioiden hallitukset olivat tehneet päätöksensä ehdotuksestamme, olen sen jälkeen keskustellut molempien ulkoministerien kanssa tällaisen konfliktin ratkaisuavun ehdoista – viimeksi eilen illalla järjestetyssä kolmenvälisessä tapaamisessa.

Olen tyytyväinen siihen, että molemmat valtiot hyväksyvät lähtökohtaisesti tällaisen Euroopan unionin tarjoaman avun, jota presidentti Martti Ahtisaaren johtaman vanhempien asiantuntijoiden ryhmän on tarkoitus antaa. Eilisessä keskusteluissa tarkastelimme mahdollisuuksia sopia avunannon erityisehdoista. Keskusteluja päätettiin jatkaa lähiaikoina. Työ on siis vielä kesken.

Haluan todeta, että komissio on luottanut toimissaan neuvottelukehykseen, johon Kroatian EU:hun liittymisprosessi perustuu ja jonka Kroatia ja kaikki EU:n jäsenvaltiot, myös Slovenia, ovat hyväksyneet.

Hyväksyessään neuvottelukehyksen Kroatia ja Slovenia hyväksyivät, että kaikki rajakiistat ratkaistaan noudattaen riitojen rauhanomaista ratkaisemista koskevaa periaatetta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaisesti. Lainaan YK:n peruskirjaa, koska tämä on erityisen tärkeää. Siinä todetaan seuraavaa: "Jokaisessa riidassa – – on asianosaisten – – pyrittävä ratkaisuun käyttämällä neuvotteluja, tutkimusmenettelyä, välitystä, sovintomenettelyä, välitysoikeudellista tai tuomioistuinmenettelyä, alueellisten elinten tai sopimusten apua taikka muita rauhanomaisia keinoja oman valintansa mukaan".

Tästä YK:n peruskirjan kohdasta voidaan tehdä kaksi yhtä tärkeää päätelmää. Asianosaiset voivat ensinnäkin valita minkä tahansa YK:n peruskirjassa mainitun menetelmän. Komission ehdotus on epäilemättä näiden menetelmien joukossa.

Toiseksi, minkä tahansa YK:n peruskirjassa mainitun menetelmän ne päättävät valita, niiden on sovittava siitä keskenään. Toivon vilpittömästi, että näin tapahtuu mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Komission ehdotus tarjoaa tälle erittäin vankan perustan ja toteuttamiskelpoisen etenemistavan.

Kokoavasti voidaan todeta, että komission tavoitteena on todellakin ratkaista rajakiista ja samanaikaisesti mahdollistaa Kroatian kanssa käytävien liittymisneuvottelujen jatkuminen, jotta Kroatia voi päättää tekniset neuvottelut vuoden 2009 loppuun mennessä tavoitteenaan olevan aikataulun mukaisesti.

Kannatan jäsen Oomen-Ruijtenin laatimaa tarkasti tasapainotettua Turkkia koskevaa päätöslauselmaa ja tuen puheenjohtajavaltion pyrkimyksiä avata lukuja, jotka ovat teknisesti valmiita avattavaksi. Turkin poliittiset uudistukset ovat valitettavasti hieman hidastuneet viime vuosina. Olen esittelijän kanssa kuitenkin samaa mieltä siitä, että viime vuoden lopusta ja tämän vuoden alusta lähtien on tapahtunut myönteistä kehitystä. Uusi kanava on esimerkiksi alkanut lähettää kurdinkielistä televisio-ohjelmaa, ja parlamenttiin on perustettu sukupuolten tasa-arvon valiokunta. Edistysaskelia ovat myös uusi yhteisön säännöstön hyväksymistä koskeva kansallinen ohjelma ja uuden kokopäivätoimisen pääneuvottelijan nimittäminen.

Lisäksi mielestäni on rohkaisevaa, että pääministeri Erdogan ja pääoppositiopuolueen johtaja Deniz Baykal ovat taannoisilla Brysselin-vierailuillaan viestittäneet olevansa sitoutuneita Turkin liittymisprosessiin. Toivon tämän kehityksen johtavan voimakkaaseen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen yksimielisyyteen siitä, että EU-uudistuksia pyritään toteuttamaan uudella tarmolla ja energialla.

Tämä liittyy ilmaisunvapauteen, joka on Euroopan unionin perusarvoja. Lehdistön ja julkisten viranomaisten avoin suhde on todellakin oleellinen edellytys missä tahansa valtiossa käytävälle laadukkaalle demokraattiselle keskustelulle. Tämä pätee etenkin Turkin kaltaiseen valtioon, jossa on meneillään vaikea muutos- ja uudistusprosessi. Komissio seuraa siksi erittäin tiiviisti lehdistönvapauden toteutumista Turkissa. Lehdistönvapautta on kunnioitettava tosiasiallisesti, koska se on avoimen yhteiskunnan ja näin ollen Turkissa meneillään olevan demokratisoitumisprosessin perusta.

Sanon muutaman sanan Kyproksesta. Tänä vuonna on ainutlaatuinen tilaisuus yhdistää saari uudelleen ja lopettaa tämä Euroopassa kauan kestänyt konflikti. On oleellista, että Turkki tukee aktiivisesti Kyproksen kahden yhteisön johtajien välillä käytäviä neuvotteluja.

Käsittelen seuraavaksi entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa. Kiitän jäsen Meijeria ja varjoesittelijöitä tasapainoisesta päätöslauselmasta. Minustakin on valitettavaa, ettei liittymisneuvotteluja ole vielä aloitettu, vaikka kyseiselle valtiolle myönnettiin ehdokasmaan asema kolme vuotta sitten.

Keskeinen puuttuva edellytys on vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien toteuttamista koskevien kansainvälisten vaatimusten täyttäminen. Tämä on keskeinen vaatimus Kööpenhaminan poliittisten kriteerien täyttämiselle, joten maalis- ja huhtikuussa järjestettävät presidentin- ja kunnallisvaalit ovat totuuden hetki.

Yhdyn päätöslauselmaesitykseenne sisältyvään myönteiseen arvioon siitä, että Skopjessa on edistytty viisumivapautta koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpanossa. Komissio on edelleen sitoutunut tekemään neuvostolle viisumivapaata matkustusta koskevan ehdotuksen vuonna 2009, kunhan jokainen alueen valtio on täyttänyt edellytykset. Tiedän, miten tärkeää tämä on Länsi-Balkanin tavallisille kansalaisille.

Kokoavasti totean, että meidän on vakauden, rauhan, vapauden ja demokratian vuoksi jatkettava työtämme, jotta nämä kolme ehdokasmaata voivat liittyä EU:hun vähitellen ja organisoidusti erittäin haasteellisesta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Luotan siihen, että myös parlamentti tukee tämän erittäin arvokkaan yhteisen tavoitteen saavuttamista.

  Hannes Swoboda, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, puhun ensin ja pääasiassa Kroatiasta. Kroatia on edistynyt useilla aloilla. Olen erittäin kiitollinen toimista, joita Kroatiassa on toteutettu etenkin oikeuslaitoksen uudistamisen yhteydessä. Joitakin askelia todellakin tarvittiin, ja kahden uuden ministerin ansiosta on alkanut tapahtua muutosta. Tiedän, etteivät ministerit voi tehdä kaikkea, mutta korruption ja rajatylittävän rikollisuuden torjunnassa on edistytty huomattavasti.

Toiseksi haluan tehdä selväksi, että odotan Kroatian toteuttavan kaikki tarvittavat toimet, jotka koskevat kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa tehtävää yhteistyötä. Kiistaa on aiheutunut erilaisista johtamisjärjestelyistä ja vastaavista asiakirjoista. Toivon, että nämä asiat ratkaistaan lähipäivinä, jotta neuvottelut eivät keskeydy tai viivästy niiden vuoksi.

Kolmanneksi totean, että Kroatia on alkanut toteuttaa myös joitakin talousuudistuksia. Olen erittäin iloinen tämän alan suunnitelmista, etenkin merenkulkualaa koskevista suunnitelmista. Tämä ei ole ollut helppoa, mutta tärkeä perusta on nyt luotu. Olen iloinen myös siitä, että merenkulkualan työntekijöiden kanssa saatiin tehtyä sopimuksia. Näistä uudistuksista tulee kivuliaita, mutta ne ovat välttämättömiä, ja ne voidaan toteuttaa järkevässä muodossa.

Tulen nyt rajakiistaa koskevaan pääkysymykseen, joka on aina kiistanalainen. Arvoisa komission jäsen, minun on valitettavasti todettava olevani varsin pettynyt siihen, että olette käsitellyt tätä asiaa ottamatta yhteyttä parlamenttiin. Olen lähettänyt teille asiakirjat, mutta ette ole vastannut. Asiassa olisi todennäköisesti edistytty paremmin, jos olisitte käsitellyt näitä asioita hienotunteisemmin. Jotta asiasta ei synny väärinkäsityksiä, selvennän, että kannatan sovitteluehdotustanne varauksettomasti. Ratkaisussa voitaisiin kuitenkin olla jo pitemmällä, jos kansainvälisen oikeuden merkityksellisyyttä koskeva selkeä toteamus olisi esitetty heti alussa eikä vasta jälkikäteen.

Olemme vaikeassa tilanteessa. On selvää, että molempien osapuolten on toimittava. Alkuperäisen ehdotuksenne sanamuoto ei ollut paras mahdollinen. Olisin myös toivonut, että olisitte ollut enemmän yhteydessä parlamenttiin ja esittelijään. Yhteistyöllä olisimme nimittäin voineet saavuttaa enemmän. Näin ei valitettavasti tapahtunut, mutta tämä ei ole keskustelun ydin. Keskustelun ydin on se, miten asiassa voidaan edistyä.

Siinä edistytään varmasti. Tämä on todennäköisesti se sanamuoto, jota ehdotan huomenna parlamentille. Toteamme, että ehdottamanne sovittelun olisi perustuttava kansainväliseen oikeuteen sekä kohtuusperiaatteeseen. Ehdottamanne sovittelu on hyvä asia, ja annan sille täyden tukeni. Konfliktin molempien osapuolten on hyväksyttävä se. Sekä Kroatian että Slovenian on myönnettävä, että kansainvälistä oikeutta tarvitaan. Niiden on tietenkin myös myönnettävä, että oleellisia ovat kohtuusperiaate, rehellisyys ja oikeudenmukainen ratkaisu – poliittinen ratkaisu, jos asia halutaan niin ilmaista. Molempien osapuolten on tunnustettava tämä, ja on oikeastaan hieman surullista, ettemme edisty tässä tilanteessa. Maailmassa ja etenkin Euroopassa on muitakin ongelmia, joten nämä ongelmat olisi voitava ratkaista yhteisymmärryksessä. Kaikesta kritiikistä huolimatta toivotan teille tietenkin onnea ja menestystä pyrkimyksissänne saada molemmat osapuolet vakuuttuneiksi. Eilinen keskustelu ei valitettavasti onnistunut niin hyvin kuin odotettiin, mutta toivon, että asiaan saadaan pian muutos.

Esitän vielä yhden yleisen huomautuksen, joka koskee myös Makedoniaa. Valtioilla on kahdenvälisiä ongelmia, mutta ne eivät saa estää laajentumisneuvotteluja. Vaatimuksemme ymmärretään usein väärin. Kahdenväliset ongelmat eivät tietenkään saa sisältyä neuvottelukehykseen. Niiden on pysyttävä kehyksen ulkopuolella. Kyse on Euroopan unionin ja yksittäisten valtioiden välisistä neuvotteluista. Kahdenväliset ongelmat on ratkaistava samanaikaisesti, jos molemmat osapuolet – tässä tapauksessa Makedonia ja Kreikka – ovat valmiita käsittelemään näitä asioita. Euroopan parlamentin on viestitettävä selkeästi, että kaikkien näiden kiistojen molempien osapuolten on oltava valmiita toimimaan. Ei ole mahdollista, että vain toinen tekee kompromissin ja toinen pysyy entisessä kannassaan. Meidän on tehtävä selväksi, ettei yksikään kahdenvälinen ongelma saa estää liittymisneuvotteluja. Ne voidaan ratkaista samanaikaisesti liittymisneuvottelujen kanssa, ja parlamentti auttaa varmistamaan, että molemmat osapuolet joustavat kahdessa nyt keskustelun aiheena olevassa kiistassa. Näin saavutetaan toivottavasti myönteisiä tuloksia.

  Ria Oomen-Ruijten, laatija. − (NL) Arvoisa puhemies, haluan aluksi esittää sydämelliset kiitokset kaikille mietinnön laadintaan osallistuneille. Olen arvioinut Turkissa vuonna 2008 tapahtunutta edistystä kriittisesti, mutta oikeudenmukaisesti. Mietinnössä on paljon kohtia, siinä tarkastellaan Turkin saavutuksia ja lähetetään vain yksi selkeä viesti, nimittäin se, että poliittisia uudistuksia on toteutettu liian vähän, kun jo kolmas vuosi on meneillään.

Poliittiset uudistukset ja Kööpenhaminan kriteerien täyttäminen ovat ensisijaisia edellytyksiä. Kyse ei ole lukujen avaamisesta. Kyse on siitä, mikä yhdistää Euroopan kansalaiset, oikeusvaltion periaatteista, riippumattomasta ja puolueettomasta oikeuslaitoksesta, sananvapaudesta, toimivasta lehdistöstä ja kaikkien kansalaisten yksittäisestä kansalaisoikeudesta. Arvoisa puhemies, näissä asioissa tarvitaan lisätoimia. Vasta sitten voidaan avata poliittisia lukuja.

Arvoisa puhemies, Turkki ei saa määrätä poliittisia kriteerejä puolestamme. Turkin hallitus totesi toimikautensa alussa kansalaisilleen, että Turkkia on uudistettava. Poliittisia kriteerejä on siksi uudistettava, koska sosiaalisesti suuntautuneen markkinatalouden luominen edellyttää, että ihmisille on annetaan mahdollisuus luovuuteen ja että kaikilla on samat oikeudet. Poliittisilla kriteereillä on siksi keskeinen merkitys mietinnössämme.

Vieraillessani ulkoasiainvaliokunnan, parlamentaarisen sekavaliokunnan ja muiden kanssa Turkissa minusta tuntui, että jotain on muuttumassa, ja näin hieman valoa tunnelin päässä, kuten myös komission jäsen Rehn totesi. Kymmenen vuotta sitten en olisi voinut kuvitella, että Turkissa lähetetään kurdinkielisiä televisio-ohjelmia. Tämäkin mainitaan mietinnössä. Arvostan lisäksi suuresti Turkin myönteistä roolia Kaukasuksella. Olen ilmaissut olevani kiitollinen ensimmäisistä askelista, joita on toteutettu Armenian vastaisen rajan avaamisessa, koska armenialaiset on vapautettava nykyisestä eristyksestä.

Arvoisa puhemies, Turkissa on hyväksytty kansallinen ohjelma näiden uudistusten toteuttamiseksi. Nämä kaikki ovat myönteisiä asioita, ja toivon vilpittömästi, että Turkki alkaa nyt käsitellä näitä uudistuksia uuden neuvottelijan kanssa. Turkin kansalaisille on äärimmäisen tärkeää, että Turkki on nykyaikainen ja hyvinvoiva valtio. Tämä on tietenkin erittäin tärkeää myös meille kaikille Euroopan unionissa – ja totean tämän jokaisen jäsenvaltion kohdalla.

Arvoisa puhemies, haluan esittää vielä muutaman huomautuksen. Meille raportoidaan yhtenään, että tiedotusvälineiden ja lehdistön vapaudessa on toivomisen varaa ja että lehdistön käyttäessä vapauksiaan se joutuu jälkeenpäin fiskaalisten arviointien ja muiden toimien kohteeksi. Tähän on saatava muutos.

Lopuksi totean esitetyistä tarkistuksista, että kehotan Euroopan parlamentin sosialidemokraattista ryhmää hylkäämään ne ja hyväksymään mietinnön nykyisessä muodossaan. Myönnämme, että parannuksia tarvitaan, mutta emme saa esittää lisäpyyntöjä, koska ne ovat turhia ja vain ajavat parlamentin kahteen leiriin.

  Erik Meijer, laatija. − (NL) Arvoisa puhemies, EU:n laajentuminen ei ole nykyään läheskään yhtä ensisijainen asia kuin vuosien 2004 ja 2007 suuria laajentumisaaltoja edeltäneinä vuosina. Nykyisissä jäsenvaltioissa suhtaudutaan laajentumiseen nyt yleisesti ottaen huomattavasti kielteisemmin. Tämä johtuu lähinnä hyvinvoinnissa olevista eroista ja palkkatasosta – eroista, jotka voivat lisätä työvoiman siirtymistä köyhemmistä rikkaampiin jäsenvaltioihin.

Myös entisen Jugoslavian valtioissa paheksuttuihin viisumivaatimuksiin liittyvä ongelma liittyy pitkälti tähän pelkoon. Monien näiden valtioiden asukkaiden, jotka pääsivät vuoteen 1992 asti helposti EU:n nykyisiin jäsenvaltioihin, on siksi nyt vaikea vierailla maissamme. Tähän on saatava muutos.

Kun ehdokasmaat yrittävät tehdä parhaansa päästäkseen mahdollisimman nopeasti Euroopan unionin täysimääräisiksi jäseniksi, ne voivat tehdä virheitä tässä prosessissa. Tätä nimenomaista tavoitetta silmällä pitäen Makedonia laati vuonna 2008 vaarallisen nopeasti uutta lainsäädäntöä, joka nyt osoittautuu huolellista demokraattista päätöksentekoa koskevien näkemystemme vastaiseksi.

Oppositio sekä kansalaisjärjestöt ja yksittäiset kansalaiset ovat valittaneet leväperäisestä hallintotavasta eri tapauksissa. Heidän mielestään suurin hallituspuolue ottaa enemmän vapauksia kuin on soveliasta moniarvoiselle yhteiskunnalle, jossa demokratia tarkoittaa muutakin kuin vaalien järjestämistä. Poliisia on arvosteltu siitä, ettei se ole rekisteröinyt kansalaisten tekemiä valituksia. Strumitsan kaupunginjohtajan ja muiden poliitikkojen mielenosoituksellinen pidättäminen on aiheuttanut närkästystä.

Pyydän, ettemme lakaise näitä kritiikin aiheita maton alle hyväksyessämme päätöslauselman huomenna. On paljonkin syytä todeta suoraan ja avoimesti, ettei kaikki ole vielä läheskään hyvin. Meidän on kuitenkin myönnettävä, ettei Makedonian tilanne ole huonompi kuin muiden valtioiden tilanne niiden liittymisneuvottelujen aikaan ja tosinaan jopa liittymisen jälkeen. Jos Makedonian kanssa käytävät liittymisneuvottelut saadaan nyt aloitettua, se voi liittyä EU:hun aikaisintaan vuonna 2017.

Parlamentti hyväksyi vuosi sitten ehdotukseni siitä, että nämä neuvottelut aloitetaan mahdollisimman pian. Parlamenttivaalit aiheuttivat kuitenkin keskeytyksen, jonka vuoksi katsottiin aiheelliseksi odottaa pian järjestettäviä presidentin- ja kunnallisvaaleja. Prosessin viivästymisellä on kaksi huomattavaa varjopuolta: EU-jäsenyyttä kannatetaan Makedoniassa laajasti, mutta tämä tuki hiipuu nyt pois, minkä vuoksi ehdokasmaan asema menettää merkityksensä tulevaisuudessa.

Kaikki tietävät, että Makedonia-nimen käyttöä ilman etuliitteitä vastustetaan kiivaasti Kreikassa. Kreikalle tämä naapurivaltio on Pohjois-Makedonia, Ylä-Makedonia, Vardar-Makedonia tai Skopjen Makedonia. Tämä on huomattavasti myönteisempi asenne kuin ennen vuotta 2006, jolloin Kreikka halusi välttää kaikkea Makedonia-nimen käyttöä pohjoisista naapureistaan.

On nimenomaan Kreikan – huomattavasti enemmän kuin muiden jäsenvaltioiden – edun mukaista, että tämä pohjoinen naapuri liittyy Euroopan unioniin mahdollisimman pian. Molempien valtioiden on siksi hyväksyttävä ratkaisu mahdollisimman pian. Toinen vaihtoehto on, että molemmat valtiot odottavat, kunnes toinen tekee ensimmäisen suuren myönnytyksen, mutta tämä toinen valtio ei voi olla ainoa osapuoli, joka toimii täysin maan julkisen mielipiteen vastaisesti.

Emme saa joutua sellaiseen tilanteeseen, että kansanäänestyksissä päätetään, ettei naapurin kanssa voida tehdä sopuratkaisua. Niin kauan kuin kompromissia ei ole tehty, seuraajani raportoivat joka vuosi kymmenin vuosien ajan, ettei asiassa voida edistyä.

Lopuksi totean, että myös toinen – Slovenian ja Kroatian – kahdenvälinen näkemysero on ratkaistava viipymättä. Kroatialla on oltava mahdollisuus tulla vuonna 2011 täysimääräiseksi jäsenvaltioksi. Laivanrakennusalalle myönnettävä valtiontuki ei saa osoittautua esteeksi, jos muut jäsenvaltiot voivat myöntää valtiontukea pankeille tai autoteollisuudelle. Lisäksi Pulan, Rijekan ja Splitin työllisyysasteet pitää voida säilyttää ennallaan.

  Bernd Posselt, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, meidän on korjattava tässä laajentumiskeskustelussa kolme merkityksellistä virhettä. Turkki ei ole ensinnäkään eurooppalainen valtio, sillä se kuuluu Vähä-Aasiaan. Kuten neuvoston puheenjohtaja aivan oikein totesi, Turkki on strategisesti tärkeä kumppani, minkä vuoksi Turkin on pysyttävä strategisena kumppanina eikä liityttävä EU:hun.

Arvoisa komission jäsen, Makedoniaa koskevilla ongelmilla ei ole toiseksi mitään tekemistä sen kanssa, ettei maan demokraattinen järjestelmä muka toimi. Olin paikalla vaaleissa, ja ne oli järjestetty esimerkillisesti. Vaikeuksia oli ainoastaan vähemmistön sisällä olevan aivan pienen vähemmistön kanssa. Ongelmat johtuvat itse asiassa hirvittävästä nimikiistasta, jota käytetään väärin molemminpuoliseen kiristämiseen.

Kolmanneksi totean, että Kroatia on ollut jo pitkään valmis liittymään Euroopan unioniin. Neuvottelut voitaisiin aivan hyvin päättää tänä vuonna, kuten Euroopan parlamentti on useaan otteeseen vaatinut ja vaatii todennäköisesti jälleen huomenna. Se, ettemme ole vielä siinä vaiheessa, johtuu pelkästään Slovenian neuvostossa aiheuttamasta esteestä. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja ja arvoisa komission jäsen, kehotan teitä etsimään järkevän ratkaisun, jolla tämä este voidaan vihdoinkin poistaa. Rajaongelma on aivan sama kuin Slovenian liittyessä. Emme voi antaa yhden valtion liittyä ratkaisematta olevasta asiasta huolimatta ja estää toisen valtion liittymisen.

Meidän on siksi tuettava slovenialaisia ja kroatialaisia järkevän ratkaisun etsinnässä rajaongelmaan, mutta avattava samalla kaikki neuvotteluluvut. Nämä kaksi asiaa eivät liity mitenkään toisiinsa, ja neuvottelulukujen avaaminen on edellytys sille, että pääsemme tämän loistavan ja esimerkillisen ehdokasmaan kanssa vielä tänä vuonna myönteiseen tulokseen.

Arvoisa komission jäsen, mitä tulee kahdenvälisen kysymyksen ratkaisuun, jossa tarjoamme apua, pyydän teitä valmistelemaan objektiivista sovitteluprosessia. Edustajanne totesi maanantaina, että se voitaisiin toteuttaa kansainvälisen oikeuden ja oikeuskäytännön perusteella. Kysyn teiltä, soveltuuko tämä sanamuoto mielestänne kiistan osapuolten välillä tehtävään sopuratkaisuun.

Haluaisin joka tapauksessa, että tämä sanamuoto...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Jan Marinus Wiersma, PSE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, haluan esittää muutaman huomautuksen Oomen-Ruijtenin erinomaisesta Turkkia koskevasta mietinnöstä. Ryhmäni yhtyy siinä esitettyyn keskeiseen päätelmään, jonka mukaan viime aikoina on tapahtunut liian vähän edistystä.

Vuosi 2008 oli kieltämättä sekasortoinen vuosi Turkin politiikassa, ja tämä sekasorto lienee estänyt joidenkin uudistusten toteuttamisen, minkä vuoksi osa prosessista on vähitellen keskeytynyt. Nyt kun Turkki on jossain määrin onnistunut ratkaisemaan nämä ongelmat, toivomme, että hallitus toteuttaa ripeästi tarvittavat toimet esittämiensä suunnitelmien perusteella, jotta neuvotteluprosessi Euroopan unionin kanssa pysyy uskottavana. Tuon esiin nykyisen hallituksen laatiman kansallisen uudistussuunnitelman.

On selvää, että ryhmämme tukee edelleen Turkin kanssa käytäviä neuvotteluja, jotka koskevat nähdäksemme EU-jäsenyyttä, mutta meillä ei saa olla harhakuvitelmia prosessista ja neuvottelujen mahdollisesta kestosta. Ei ole kuitenkaan hyväksyttävää, että virike tulee pelkästään Turkilta. Myös EU:n on pysyttävä luotettavana kumppanina tässä prosessissa.

Turkki on strategisesti tärkeä Euroopan unionille etenkin energiatoimitusten ja kaiken niihin liittyvän vuoksi, ja Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä kannattaa energiaa koskevan luvun avaamista neuvotteluprosessissa. Turkin on kuitenkin tehtävä viime kädessä itse valtaosa pohjatyöstä, ja Oomen-Ruijtenin mietinnössä on monta kohtaa, joita olemme tarkastelleet ja joita on vastedeskin tarkasteltava kriittisesti.

Otan esiin muutaman kohdan tästä erinomaisesta mietinnöstä. Sananvapaus on taattava. Emme ole vieläkään tyytyväisiä tapahtumiin. Vastikään järjestettiin Armeniaa ja kansanmurhaa koskeva Internet-kampanja. Viranomaisten reagointitapa selvästikin heikentää sananvapautta.

Ensiarvoisen tärkeä asia, jonka haluamme toistaa ja joka Euroopan parlamentin on tehtävä kaikille täysin selväksi, on se, ettemme koskaan hyväksy Turkin islamisaatiota ja että voimme hyväksyä Turkin lopulta ainoastaan maallisen luonteen perusteella, kuten perustuslaissa nyt todetaan.

Haluan esittää lopuksi vielä yhden huomautuksen. Komission jäsen Rehn puhui Kyproksen kanssa käytävistä neuvotteluista melko optimistiseen sävyyn. Emme saa nähdäkseni tehdä mitään, mutta emme saa myöskään jättää tekemättä jotain varmistaaksemme näiden onnittelujen onnistumisen, ja meidän on myös pyydettävä, ettei Turkki tee mitään, mikä voisi pilata ne. On nimittäin tärkeää, että osapuolet neuvottelevat vapaasti siitä, millaisen yhteisen tulevaisuuden ne haluavat. En voi muuta kuin toivoa, että komission jäsenen Rehnin osoittama optimistisuus on aiheellista.

  István Szent-Iványi, ALDE-ryhmän puolesta. – (HU) Viime vuoden lopussa Kroatian liittymisprosessissa tapahtui kaksi tärkeää asiaa. Kroatian hallitus toteutti merkittäviä toimia oikeuslaitoksen uudistamiseksi, torjui määrätietoisesti järjestäytynyttä rikollisuutta ja taisteli tuloksekkaasti korruptiota vastaan. Liittymisneuvottelut kuitenkin keskeytyivät kahdenvälisen rajakiistan vuoksi. Hyvät kuulijat, tämä ei vaikuta ainoastaan Kroatiaan vaan ennen kaikkea laajentumisprosessin uskottavuuteen. Tällainen menettely vaarantaa laajentumisprosessin uskottavuuden, minkä vuoksi on erittäin tärkeää, että esteet poistetaan mahdollisimman pian. Estämällä nämä neuvottelut lähetetään erittäin vaarallinen viesti siitä, ettei EU:hun liittyminen riipu edellytysten täyttämisestä vaan sellaisten kahdenvälisten kiistojen selvittämisestä, joissa vahvemmassa asemassa oleva osapuoli pyrkii käyttämään vaikutusvaltaansa toiseen osapuoleen.

Kannatamme komission jäsenen Olli Rehnin sovittelusuositusta, ja on erittäin rohkaisevaa, että Slovenia ja Kroatia ovat reagoineet myönteisesti. Toivomme, ettei vastedes ole enää mitään syytä jarruttaa liittymisneuvotteluja. Uskomme edelleen, että neuvottelut voidaan päättää vuoden loppuun mennessä alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Se edellyttää kuitenkin lisätoimia. Odotamme Kroatian poistavan kaikki sen Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa tekemää yhteistyötä koskevat huolenaiheet ja luovuttavan kaikki tuomioistuimen pyytämät asiakirjat. Tämä on hyvin tärkeää. Lisäksi mielestämme on tärkeää, että pakolaisia autetaan palaamaan, että romanivähemmistö kotoutetaan, että rotuerottelun lopettamista koskevat ohjelmat saatetaan päätökseen ja että EU:n varoja käytetään tehokkaasti, koska siinä on esiintynyt huomattavia puutteita. Voimme edelleen pysyä alkuperäisessä aikataulussa. Se on yhteinen tehtävämme. Odotamme Kroatian ja Euroopan unionin toteuttavan rakentavia toimia, koska kyse on paitsi yhteisestä ponnistuksestamme myös koko laajentumisprosessin uskottavuudesta.

  Konrad Szymański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää Ria Oomen-Ruijtenia, Hannes Swobodaa ja Erik Meijeria erittäin järkevästi laadituista päätöslauselmista.

Turkkia koskevassa asiakirjassa suhteistamme ei ole esitetty optimistista kuvaa, mutta kuva on tietenkin totuudenmukainen. Olen iloinen, että päätöslauselmassa esitetään odotuksemme, jotka kohdistuvat Turkin kristillisten yhteisöjen uskonnonvapauteen, myös opetusoikeuteen, oikeuteen kouluttaa papistoa sekä näiden yhteisöjen omaisuuden suojaan. Turkki viivyttelee näissä kuten muissakin asioissa jatkuvasti, mikä aiheuttaa yhä enemmän närkästystä.

Liittymisprosessista riippumatta Turkki on Euroopan unionille erittäin lupaava ja tärkeä kumppani turvallisuuden ja energian aloilla. Pääministeri Erdoganin johtaman hallituksen ja presidentti Gulin toimet, joilla pyritään parantamaan suhteita Turkin naapurivaltioihin, ovat olleet viime aikoina tärkein asia Turkin politiikassa. On vahinko, että harkitsemattomat Israelia koskevat toimet ovat heikentäneet näitä pyrkimyksiä. Niitä häiritsevät myös yritykset yhdistää äärimmäisen tärkeä EU:n ja Turkin välisen strategisen yhteistyön kehittäminen neuvotteluprosessiin, jonka dynaamisuus heikkenee objektiivisista syistä. Näin ymmärrän Nabucco-hanketta koskevan Turkin lausunnon. Tähän asiaan on suhtauduttava käytännöllisemmin. Kiristys on huono keino.

Kroatiasta totean, että meidän on tehtävä kaikkemme pitääksemme liittymisprosessin aikataulussa, jonka mukaan Kroatian on tarkoitus liittyä EU:hun vuonna 2009. Alueen vakaus on edelleen horjuvaa. Raja- ja omistajuuskiistojen ratkaisua ei voida asettaa Balkanilla tapahtuvan laajentumisen lisäehdoksi. Jotta alue saadaan vakautettua, Kroatia on sisällytettävä mahdollisimman pian yhdentymisprosessiin. Sen jälkeen ovat vuorossa Serbia, Makedonia ja Montenegro sekä mahdollisesti Kosovo ja Albania.

  Joost Lagendijk, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, voin puhua lyhyesti Oomen-Ruijtenin mietinnöstä. Se on kaiken kaikkiaan hieno mietintö, jossa esitetään ratkaisematta olevat ongelmat täsmällisesti ja mainitaan asiat, joissa on edistytty. Esittelijä ansaitsee siksi kaiken kunnioituksen.

Haluaisin itse asiassa tässä yhteydessä tarkastella tämän viisivuotisen vaalikauden aikaisia EU:n ja Turkin suhteita. Viisi vuotta sitten vuosi 2004 oli uudistusten kultainen vuosi, jolloin Turkki todella lähentyi EU:ta. Totta puhuakseni on outoa ja myös hieman surullista, että vuodesta 2004 lähtien uudistuksia on toteutettu liian hitaasti, ettei EU ole enää tosiasiassa yhtä halukas antamaan Turkille oikeudenmukaista mahdollisuutta ja että innostus EU-jäsenyyttä kohtaan on laantunut Turkissa.

Kaikissa näinä vuosina julkaistuissa parlamentin mietinnöissä esitetään ratkaisevia uudistuksia koskevat parlamentin painopisteet selkeästi. Tilanne on edelleen epätyydyttävä ensinnäkin sanan- ja mielipiteenvapauden osalta, vaikka surullisen kuuluisaa 301 artiklaa on muutettu. On erittäin valitettavaa, ettei Turkissa voida vieläkään käyttää kaikkia Internet-sivustoja, esimerkiksi YouTubea, ja että hallitus painostaa tiedotusvälineitä, mitä ei voida hyväksyä.

Toiseksi totean kurdikysymyksestä, että vuonna 2007 kurdien kansallismielisen puolueen DTP:n päästyä parlamenttiin heräsi huomattavia toiveita siitä, että DTP:n ja AKP:n välillä löydettäisiin ratkaisu. Näin ei valitettavasti tapahtunut.

Kolmanneksi totean uskonnollisista vähemmistöistä, että organisaatioita koskeva laki tarjoaa ratkaisun joillekin vähemmistöille, mutta suuren muslimivähemmistön muodostavien aleviittien tilannetta ei ole vieläkään ratkaistu. Tästä verkkaisesta kehityksestä huolimatta parlamentin enemmistö edelleen kannattaa Turkin liittymistä.

Tällä keskustelulla ja kaikilla viimeisten viiden vuoden aikana käydyillä keskusteluilla on mielestäni viestitettävä Turkin hallitukselle, että tuemme Turkin liittymistä riittämättömistä uudistuksista huolimatta vain, jos kaikilla kolmella alalla esitetään viipymättä uusia uudistusehdotuksia.

Olen siksi komission jäsenen tapaan jossain määrin optimistinen kurdinkielisten televisiolähetysten sekä Turkin ja Armenian vastaisen rajan avaamisen vuoksi. Vuonna 2004 vallinnut uudistusinto on saatava takaisin. Jos näin tapahtuu, sekä EU:ssa että Turkissa käytävät keskustelut ovat varmasti taas optimistisia.

  Adamos Adamou, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Turkkia koskevassa edistymiskertomuksessa ja joulukuussa toteutettavassa arvioinnissa tarkastellaan, onko Turkki täyttänyt Kööpenhaminan kriteerit sekä assosiaatiosopimuksesta ja Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirjasta johtuvat velvoitteensa.

Sekä Turkille että Euroopan unionille tärkeän täysimääräisen jäsenyyden tavoite on edelleen kimmokkeena Turkin politiikassa toteutettaville uudistuksille ja muutoksille, joilla pyritään varmistamaan kaikkien vähemmistöjen oikeudet, löytämään poliittinen ratkaisu kurdikysymykseen, myöntämään Armenian kansanmurha ja avaamaan Armenian vastainen raja.

Turkin on täytettävä kaikki sopimusperusteiset velvoitteensa Euroopan unionia kohtaan, kuten kaikki edellisetkin ehdokasmaat ovat tehneet. Turkki ei kuitenkaan ole täyttänyt Euroopan unionia kohtaan tekemiään sopimusperusteisia velvoitteita, jotka koskevat EU:n jäsenvaltiota Kyproksen tasavaltaa. Turkki kieltäytyy avaamasta satamiaan ja lentokenttiään Kyproksen tasavallan laivoille ja ilma-aluksille, estää Kyproksen osallistumisen kansainvälisissä järjestöissä ja rikkoo edelleen kansainvälistä oikeutta miehittämällä Kyproksen pyrkiessään samalla saavuttamaan hallinta-aseman alueella.

Parhaillaan neuvotellaan Kyproksen kysymyksen ratkaisusta, joka perustuu kahden poliittisesti tasa-arvoisen alueen ja kahden yhteisön liittovaltioon, kuten kansainväliseen ja EU:n oikeuteen perustuvissa YK:n päätöslauselmissa todetaan. Euroopan unionin on siksi pidettävä kiinni alkuperäisistä kannoistaan ja lisättävä painostusta, jotta Turkki mahdollistaa oleellisen edistymisen neuvotteluissa, lopettaa miehityksen ja toteuttaa tarvittavat toimet kateissa olevien henkilöiden kohtalon selvittämiseksi. Olemme ottaneet asian uudelleen esiin tarkistuksissa, vaikka kateissa olevista henkilöistä on laadittu toinen päätöslauselma turkkilaisen sotilaan Olgkatsin annettua hiljattain lausuntoja kymmenen edelleen kateissa olevan kyproksenkreikkalaisen teloittamisesta vuonna 1974. Tämä on täysin humanitaarinen asia, jonka arvo ei vähene, vaikka toistamme sen kuinka monta kertaa.

Energiaa koskevaa neuvottelulukua ei voida avata, ennen kuin Turkki antaa Kyproksen tasavallan käyttää suvereeneja oikeuksiaan yksinomaisella talousvyöhykkeellään. Arvoisa komission jäsen, kertomuksestanne ilmenee, että komissio on huolissaan siitä, että Turkin sotalaivasto häiritsee aluksia, jotka tutkivat hiilivetyjä Kyproksen yksinomaisella alueella, ja että neuvosto kehottaa 8. joulukuuta 2008 antamissaan päätelmissä välttämään kaikenlaista uhkaa, eripuran aiheuttamista tai toimintaa, joka voi vahingoittaa hyviä naapuruussuhteita ja kiistojen rauhanomaista ratkaisua.

Arvoisa komission jäsen, toivon, että ohjaatte Turkkia oikeaan suuntaan, kuten itse nimenomaan totesitte. Arvoisa komission jäsen, olemme esittäneet tätä koskevan tarkistuksen, jonka sisältö on täysin toteamustenne ja näin ollen Euroopan komission toteamusten mukainen..

  Bastiaan Belder, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, jäsen Oomen-Ruijten kehottaa päätöslauselman 17 kohdassa koko Turkin yhteiskuntaa toteuttamaan laajan uskonnonvapauden. Yhdyn täysin tähän pyyntöön, koska se liittyy yhteen Turkin ja EU:n sopimaan keskeiseen liittymisperusteeseen.

Tällä välin Turkin koululaitos ja tiedotusvälineet kuitenkin levittävät kilpaa Turkin kristityistä stereotyyppistä irvikuvaa kansakuntansa vihollisina, liittolaisina länsimaille, jotka haluavat asuttaa kotimaan uudelleen ja jakaa sen heidän kanssaan. Arvoisa komission jäsen, voisitteko pyytää passiivista ja tästä myös vastuussa olevaa Turkin hallitusta selvittämään tämän liittymisen esteen?

Arvoisa komission jäsen, kaikista turkkilaisista henkilöasiakirjoista ilmenee kansalaisten uskonto, joka on Turkin kristittyjen monimuotoisen sosiaalisen syrjinnän perimmäinen syy. Arvoisa komission jäsen, tämä on riittävä syy todeta turkkilaiselle keskustelukumppanillenne, että tämä kohta on poistettava heti virallisista asiakirjoista.

  Luca Romagnoli (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Kroatia näyttää edistyneen tyydyttävästi syrjinnän vastaisen lainsäädännön antamisessa, mutta ehdotan, että tarkastamme, miten tätä lainsäädäntöä sovelletaan, ennen kuin ylistämme päätöslauselmassa esitettyjä toteamuksia. Esimerkiksi kiinteän omaisuuden hankintamahdollisuudessa on mielestäni edistytty käytännössä hyvin vähän etenkin italialaisten investointien osalta. En kannata päätöslauselmaa, koska siinä kannatetaan Turkin liittymistä, joka mahdollistetaan mielestäni liian pian, vaikka Turkin edistymisessä on selviä puutteita eikä lainsäädäntö ole sopusoinnussa yhteisön säännöstön kanssa. Turkkilaisten on annettava takaisin, mitä he ovat varastaneet istrialaisilta ja dalmatialaisilta pakolaisilta vuodesta 1947 lähtien. Vasta sitten voimme puhua heidän liittymisestään.

  Anna Ibrisagic (PPE-DE). – (SV) Arvoisa puhemies, entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskeva päätöslauselma on mielestäni tasapainoinen teksti, ja haluan kiittää jäsen Meijeria siitä, että hän on tarkastellut paitsi saavutettuja uudistuksia ja tavoitteita myös asioita, joissa on vielä tehtävää. Olen erityisen iloinen siitä, että päätöslauselmassa viestitetään selkeästi, että nykyinen tilanne, jossa neuvottelujen alkamista on odotettu kolme vuotta, on erittäin huolestuttava ja mahdoton hyväksyä. On täysin selvää, että entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on eurooppalainen valtio, jonka paikka on Euroopan unionissa.

Keskustellessamme tästä asiasta parlamentissa yritän yleensä olla mainitsematta Kreikan ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välistä nimikiistaa. Mielestäni on paljon muita asioita, joista olisi keskusteltava perusteellisemmin, mutta emme koskaan keskustele niistä, koska nimikiistaan kuluu kohtuuttoman paljon aikaa. Luettuani joitakin tarkistuksia tänään on mielestäni korostettava erittäin voimakkaasti, että on väärin hidastaa jonkin valtion liittymistä Euroopan unioniin tai estää valtion osallistuminen kansainvälisten elinten toimintaan kahdenvälisten konfliktien verukkeella.

Monilla valtioilla on ollut ja on edelleen kahdenvälisiä konflikteja, ja me kaikki haluamme, että näihin konflikteihin löydetään mahdollisimman pian molempien osapuolten hyväksymä ratkaisu. Nämä valtiot eivät saa tällä välin mielestäni kuitenkaan estää toistensa liittymisprosessia, etenkin kun kyseiset valtiot ovat sekä maantieteellisesti että poliittisesti arkaluonteisessa asemassa.

  Józef Pinior (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, olen nyt kolmatta vuotta peräkkäin Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän esittelijä, joka käsittelee entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian edistymiskertomusta. Täytyy sanoa, että Makedonian tilanne on kuin kohtaus antiikin Kreikan tragediasta. On totta, että kaikki osapuolet ovat yleisesti julistaneet hyvän tahtonsa, mutta tuloksena ei ole tämän enempää. Kolme vuotta sitten olin varma, että tämän vaalikauden lopussa voimme todeta onnistuneemme Makedonian kanssa käydyissä neuvotteluissa, jotka koskevat sen liittymistä Euroopan unioniin. Näin ei ole käynyt. Nimiasia on suurin ongelma. Vaikka kyseessä on kahdenvälinen asia, joka ei liity Kööpenhaminan kriteereihin, se vaikuttaa poliittiseen tilanteeseen Makedonian liittymisneuvottelujen aikana. Kreikka haluaa ja Makedonia haluaa, mutta asiasta ei ole päästy yhteisymmärrykseen, vaikka kiista on jatkunut useita vuosia. Sosialidemokraattisen ryhmän esittelijänä voin vain toivoa, että tämä asia ratkaistaan Euroopan unionin, Makedonian ja Kreikan etua ajatellen.

Makedonian poliittisten elinten vakauttamisessa on ongelmia. Ne ovat erittäin selkeästi havaittavissa. Näemme myös erittäin selvästi, että yhteiskunnalla, viranomaisilla ja poliittisilla ryhmillä on poliittista tahtoa valtiossa, joka on muodostamassa siteen Euroopan unioniin. Neuvoston olisi päätettävä aloittaa liittymisneuvottelut ennen vuoden 2009 loppua, mutta tämän olisi riiputtava ennakkoedellytyksiä koskevien tärkeimpien painopisteiden täysimääräisestä toteutumisesta. Makedoniassa järjestettävillä presidentin- ja paikallisvaaleilla on siksi erittäin tärkeä merkitys. Me Euroopan parlamentin jäsenet aiomme seurata näitä vaaleja tarkasti.

  Charles Tannock (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitos asian selventämisestä. Kreikka liittyi Euroopan unioniin vuonna 1981, ja jäsenyydestä on ollut paljon etua tälle valtiolle, josta pidän erittäin paljon. Lähes 30 vuotta myöhemmin Makedonia haluaa tietenkin liittyä Euroopan unioniin ja saada samat edut. On siksi aivan oikein, että Kreikka Balkanilla sijaitsevana naapurivaltiona ilmaisee vankan solidaarisuutensa ja pyrkii auttamaan Makedonian kaltaista pientä valtiota saavuttamaan tavoitteensa.

Oman Makedonia-nimisen maakuntansa vuoksi Kreikka kuitenkin vastustaa pelkän "Makedonian tasavalta" -nimen käyttöä ja vaatii käyttämään sen sijaan nimeä "entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia" eli EJTM. Miksei Kreikka sitten johdonmukaisuuden vuoksi vaadi, että Viron virallinen nimi on "entinen neuvostotasavalta Viro"?

Minusta on siksi valitettavaa, että Kreikka harkitsee nyt Makedonian jäsenyyden estämistä veto-oikeudellaan tämän asian vuoksi. Pelkään, että Kreikka saattaa itsensä naurunalaiseksi, ja kehotan sen hallitusta pehmentämään linjaansa. Minut tunnetaan Euroopan parlamentissa ja vaalipiirissäni vannoutuneena Kreikan ystävänä sekä kreikkalaisten ja kyproslaisten parlamentin jäsenten ystävänä, mutta olen myös vasta perustetun Euroopan parlamentin Makedonian ystävien jäsen. Toivon, että tähän asiaan löydetään pian järkevä ratkaisu. Kehotan parlamenttia myös lähettämään parlamentin jäsenistä koostuvan valtuuskunnan tarkkailemaan Makedonian tulevia presidentinvaaleja ja auttamaan niiden tulosten laillistamisessa.

Kroatian tulevasta EU:hun liittymisestä totean, että on valitettavaa, että sen ja Slovenian väliset rajakiistat ovat ratkaisematta. Kuten Kreikan ja Makedonian tapauksessa, nämä vaikeudet on ratkaistava asianomaisten valtioiden kesken. Niitä ei saa sotkea EU:hun liittymistä koskevaan prosessiin.

Slovenia liittyi Euroopan unioniin, vaikka sen ja Italian välillä oli ratkaisemattomia asioita. Italia ei kuitenkaan asettunut sen tielle ja pyrkinyt estämään liittymistä, joten mielestäni ei ole nyt mitään syytä estää Kroatian jäsenyyttä. En vastaavasti koskaan hyväksyisi, että Kroatiaa estää veto-oikeudellaan Serbian liittymisen aluekiistojen vuoksi.

Laajentumisväsymyksestä kärsivät äänestäjäni ovat huolissaan pikemminkin Kroatiassa laajalle levinneestä järjestäytyneestä rikollisuudesta ja korruptiosta, joiden poistaminen hallituksen on todellakin asetettava ensisijaiseksi kansalliseksi tavoitteeksi.

Puhetta johti
varapuhemies Martine ROURE

  Alexander Graf Lambsdorff (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan aluksi selventää, että puhun Turkista ryhmäni puolesta enkä omissa nimissäni. Liberaalidemokraatit ovat huolissaan Turkin tapahtumista. Kolmen vuoden aikana uudistusvauhti ei ole nopeutunut riittävästi, ja joissakin asioissa on menty jopa huonompaan suuntaan. Kuten komission jäsen Rehn perustellusti totesi, lehdistönvapaus on Euroopan unionin perusarvoja. Sen kunnioittamisen on oltava itsestään selvää valtiossa, joka haluaa liittyä EU:hun.

Totuus on kuitenkin toisenlainen. Kriittisten toimittajien on vaikea saada toimilupaa. ATV:n uuden omistajan on vielä vastattava lukuisiin kysymyksiin. Korkeimmat elimet vaativat boikotoimaan tiettyjä tiedotusvälineitä, ja Dohan-ryhmälle on määrätty mielivaltainen 400 miljoonan euron verosakko. Tämä on mielivaltainen teko, joka kyseenalaistaa oikeusvaltion periaatteet, jotka ovat liberaaleille yhtä tärkeitä kuin lehdistönvapaus. Myös oikeusvaltion periaatteet on taattava. Olemme erittäin huolissamme siitä, että poliisin kidutus- ja pahoinpitelytapauksista raportoidaan yhä enemmän. Erityisen huolestuttavia ne ovat silloin, kun ne tapahtuvat virallisten vankiloiden tai poliisiasemien ulkopuolella, mutta olemme tietenkin huolissamme myös tällaisissa laitoksissa esiintyvistä tapauksista.

Symboliset tai pelkästään käytännön toimet, kuten uuden ohjelman hyväksyminen tai uuden pääneuvottelijan nimittäminen, ovat ilahduttavia, jos asiaa tarkastellaan pelkästään käytännön näkökulmasta. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä vauhdittamaan uudistuksia. Liberaalidemokraattien mielestä Turkin on liittymisnäkymistä riippumatta uudistettava talouttaan, yhteiskuntaansa, politiikkaansa ja perustuslakiaan oman etunsa ja kansalaistensa edun mukaisesti.

Haluan vielä todeta jotain tästä keskustelusta. Tämä keskustelu tuo mieleeni lastenkarusellin, jossa pyörii välillä turkkilainen, välillä kroatialainen ja välillä makedonialainen hevonen. Tämä keskustelu on mielestäni jäsennettävä pian uudelleen. Lisäksi olisi kiitollinen, jos kävisimme sitä Brysselissä emmekä Strasbourgissa.

  Mario Borghezio (UEN). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Kroatian kysymyksestä totean, että Italian kansan valitsemilla ja puolesta puhuvilla jäsenillä on velvollisuus esittää heidän perusteltu vaatimuksensa. Yli 60 vuotta sitten omaisuutemme varastettiin Istriassa ja Dalmatiassa. Kroatian on täytettävä moraalinen velvollisuus, ja puheenjohtaja Barroson on käsiteltävä tätä arkaluonteista ja vahingollista asiaa, joka on saatettava ihmisten tietoon. Se on pikemminkin moraalinen kuin poliittinen asia. Kyse on omaisuuden palauttamisesta laillisille omistajilleen. Kaikkiaan 1 411 kiinteistöä kuului alun perin italialaisille.

Turkin kohdalla ihmettelen, miten voimme ajatella myöntävämme tyynesti jäsenyyden valtiolle, joka aikoo nyt islamilaisena valtiona estää Natossa pääsihteerin nimittämisen ainoastaan siksi, että kyseinen henkilö edustaa Tanskaa – valtiota, jossa sarjakuvajupakka tapahtui. Islamilainen valtio Turkki on vaatinut islamin nimissä estämään pääministerin nimittämisen Pohjois-Atlantin liiton pääsihteerin virkaan ainoastaan siksi, että kyseessä on sen valtion pääministeri, jossa islamilaiset sarjakuvat julkaistiin – vapaamielisen valtion, jossa selvästikin voidaan julkaista ironisia sarjakuvia Muhammadista, toisin kuin Turkissa. Komission jäsenen on hyvä tietää, että Turkissa on laki, jossa kielletään muun kuin islamilaisen pyhäkön rakentaminen kadulle, jolla on moskeija. Toisin sanoen jos kadulla on moskeija, muuta uskonnollista rakennusta ei sallita. Esittelijämme, jolla on mielestäni kauniit housut, ei saisi mennä Turkin parlamenttiin housupuvussaan. Tämä osoittaa, kuinka paljon siellä ollaan vielä jäljessä. Turkki on Aasiaa eikä Eurooppaa.

  Angelika Beer (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, aluksi toivotan tänään paikalla olevan Makedonian pääministerin sijaisen tervetulleeksi Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän puolesta.

Toiseksi haluan kiittää neuvoston puheenjohtajavaltiota Tšekkiä ja erityisesti pääministeri Topolánekia, joka eilen ensinnäkin totesi, että Makedonian ja Kreikan välinen nimikiista on niiden välinen asia, joka ei saa vaikuttaa muuhun. Lisäksi hän totesi, että Makedonian on liityttävä Natoon mahdollisimman pian ja että Kreikan on siksi peruutettava vetonsa. Nämä ovat kaksi erittäin tärkeää asiaa.

Saatamme olla joskus hieman ylimielisiä, kun keskustelemme ehdokasmaista. Haluan siksi ottaa esiin henkilökohtaisen vastuun. Puhumme nimittäin ehdokasmaiden näkymistä ja puutteista, mutta meillä on toisaalta erittäin merkittäviä poliittisia voimia, kuten Saksan konservatiivit, jotka haluavat Kroatian jäseneksi mutta eivät sen lisäksi muita.

Jos tästä tulee Euroopan parlamentin enemmistön näkemys seuraavalla vaalikaudella, tuhoamme Balkanin sotien jälkeen laaditun rauhansuunnitelman, jota on rahoitettu paljon. Menettäisimme uskottavuutemme, ja koko Euroopan uskottavuus kärsisi. Pyydän kaikkia estämään tämän.

Kroatian ja Slovenian kiistan yhteydessä uskomme, että ilman kaksinaismoralismia ja veto-oikeuden käyttämistä kaikki menee hyvin ja rajakiistat saadaan ratkaistua. Toivomme, että Makedonian kanssa käytävät neuvottelut voidaan aloittaa mahdollisimman pian.

  Gerard Batten (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, jos Turkki liittyy Euroopan unioniin, se on köyhin ja taloudellisesti kehittymättömin jäsenvaltio, jossa on yli 72 miljoonaa asukasta. Sadattuhannet, ehkä jopa miljoonat ihmiset muuttavat sieltä Yhdistyneen kuningaskunnan kaltaisiin valtioihin.

Euroopan unioni saa naapurimaikseen Syyrian, Irakin ja Iranin kaltaisia valtioita, jotka aiheuttavat erittäin todennäköisesti konflikteja ja ristiriitoja.

Kyproksenkreikkalaiset ovat kuitenkin se väestöryhmä, jonka olisi oltava todella huolissaan Turkin liittymisestä. Jos Turkki liittyy EU:hun, turkkilaisilla on oikeus päästä kaikkialle EU:hun. Tuhannet turkkilaiset voivat matkustaa laillisesti Kyproksen eteläosaan ja halutessaan käytännössä miehittää sen aivan laillisesti.

Kesäkuun 4. päivä järjestettävissä Euroopan parlamentin vaaleissa Kreikasta kotoisin olevien lontoolaisten olisi muistettava, että konservatiivit, Labour-puolueen edustajat, liberaalidemokraatit ja vihreät kannattavat innokkaasti Turkin jäsenyyttä. Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue on ainoa Euroopan parlamentissa oleva brittiläinen puolue, joka vastustaa Turkin jäsenyyttä.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, Turkin kanssa käytävät neuvottelut ovat ainakin tehneet komissiosta ja neuvostosta taitavia eufemismien käyttäjiä. Turkin ongelmien vähättely alkaa olla vaikuttavaa. Turkissa on jo toisinaan naureskeltu sille.

Ongelmaluettelo on niin valtava, että on outoa, että neuvotteluja edelleen jatketaan. Komissio on todellakin luvannut, että neuvotteluprosessi etenee Turkin uudistusten tahdissa. Tämä lupaus on nyt totisesti rikottu, koska uusia neuvottelulukuja avataan jatkuvasti.

Yli kolme vuotta kestäneiden neuvottelujen tulokset ovat epäilemättä säälittäviä. Neuvotteluille on siksi pantava nyt piste. Turkki ei ole eurooppalainen valtio, eikä sen paikka ole siksi Euroopan unionissa. Meidän on sen sijaan kehitettävä etuoikeutettuun kumppanuuteen perustuvia suhteita.

  Doris Pack (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, Kroatia on ensimmäinen valtio, jonka Euroopan unioniin liittymisen yhteydessä rima on asetettu perustellusti hyvin korkealle Romaniaan ja Bulgariaan suuntautuneista kahdesta viime laajentumisesta saatujen kokemusten jälkeen. Kroatian saavutukset ja edistysaskeleet ovat siksi erityisen ansiokkaita. Mainittuja vielä toteuttamatta olevia oikeuslaitoksen uudistuksia valmistellaan parhaillaan. Jälleen kerran vaaditussa Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa tehtävässä täysimääräisessä yhteistyössä ollaan oikealla tiellä.

Slovenian kanssa meneillään olevat kiistat ovat kahdenvälisiä rajakiistoja. Arvoisa komission jäsen, puhuitte yllättäen eurooppalaisista rajakiistoista. Ennen vuotta 2004 ei ollut eurooppalaisia rajakiistoja. Niiden olemassaoloa ei tiedostettu. Silloin ei myöskään käännytty YK:n puoleen kiistan selvittämiseksi, kuten nykyään. Jos Slovenia ei siis enää estä välttämättömien neuvottelulukujen avaamista kahdenvälisten rajakiistojen vuoksi, jotka eivät estäneet myöskään sen liittymistä Euroopan unioniin, Kroatian ja EU:n väliset liittymisneuvottelut voitaisiin päättää tämän vuoden loppuun mennessä.

Myös ehdokasmaa Makedonia on edistynyt valtavasti. Jos maaliskuun lopussa järjestettävät vaalit täyttävät kansainväliset vaatimukset, EU:n on vihdoin määritettävä liittymisneuvottelujen aloituspäivä. Makedonian ja Kreikan välinen puhtaasti kahdenvälinen nimikiista ei saa rohkaista Kreikkaa käyttämään veto-oikeuttaan.

Voimme vain toivoa, että EU:n jäsenvaltiot Kreikka ja Slovenia muistavat, millainen niiden oma tilanteensa oli ennen EU:hun liittymistä, ja päättävät siksi toimia naapurivaltioitaan kohtaan oikeudenmukaisesti ja eurooppalaisessa hengessä.

Jos Kroatia ja Makedonia saavuttavat mainitsemani tavoitteet tänä vuonna naapuriensa ansiosta, muille Länsi-Balkanin valtioille lähetettäisiin tällöin myönteinen viesti siitä, että EU oli tosissaan luvatessaan Thessalonikissa, että kaikki Länsi-Balkanin valtiot voivat liittyä EU:hun, mitä myös CDU kannattaa, hyvä jäsen Beer.

  Libor Rouček (PSE). – (CS) Haluan esittää muutaman huomautuksen. Ensinnäkin on hyvä, että keskustelemme nyt EU:n laajentumisesta. On näet tärkeää, ettei Euroopan unioni myöskään suuren talouskriisin aikana unohda yhtä menestyksekkäimmistä painopisteistään, nimittäin laajentumista. Meidän on edelleen keskityttävä siihen. Toiseksi uskon vakaasti, että Kroatian kanssa käytävät liittymisneuvottelut voidaan päättää tänä vuonna. Kehotan siksi neuvostoa toimimaan nyt ja perustamaan teknisen työryhmän, jonka tehtäväksi annetaan liittymissopimuksen laadinta. Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kannalta on valitettavaa ja lannistavaa, ettei Skopjessa ole vielä aloitettu liittymisneuvotteluja, vaikka Makedonia sai ehdokasmaan aseman kolme vuotta sitten. Kehotan siksi neuvostoa vauhdittamaan tätä prosessia. Turkin kohdalla olen samaa mieltä siitä, että poliittisia uudistuksia on nopeutettava, ennen kuin niin kutsutut poliittiset luvut voidaan avata. En kuitenkaan ymmärrä, miksei Turkin kanssa voida neuvotella esimerkiksi energialuvusta, joka on äärimmäisen tärkeä sekä EU:lle että Turkille.

  Jelko Kacin (ALDE). – (SL) Me ALDE-ryhmän jäsenet kannatamme Meijerin mietintöä. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (EJTM) ansaitsee mahdollisuuden ja paremman tulevaisuuden. Se ansaitsee kuitenkin myös hitusen kansainvälistä kunnioitusta, myös oikeuden omaan identiteettiin sekä oman kielen ja kulttuurin tunnustamiseen.

Valtion nimeä koskeva kiista on jatkunut liian kauan, ja maassa vallitseva ilmapiiri on huonontunut jo jonkin aikaa. Populismi ja nationalismi ovat lisääntyneet jatkuvasti, poliittista linnoittautumista esiintyy liikaa, ja naapurivaltioihin kohdistetaan sanallisia hyökkäyksiä. Hyviä naapuruussuhteita ei edistä se, että infrastruktuureja nimetään slaavien alueelle tuloa edeltäneiden kreikkalaiskausien aikaisten hahmojen mukaan. On turha pystyttää uusia kymmenen metriä korkeita monumentteja.

Jos epävakaus halutaan estää, EJTM:n valtiota, poliitikkoja ja kansalaisia on autettava murtamaan esteet. Viisumivapaus ei riitä. Kyseisen valtion on saatava tietää liittymisneuvottelujen aloituspäivä. Se ansaitsee mahdollisuuden osoittaa ansionsa liittymisprosessin aikana. Meidän on nyt autettava sitä ja osoitettava, että luotamme siihen. Näin voimme edistää alueen vakautta ja helpottaa myönteistä kehitystä. EJTM tarvitsee myönteisen vastauksen nyt, koska ajalla on hyvin suuri merkitys. Oikeastaan voitaisiin sanoa, että aika on rahaa.

Haluan sanoa muutaman sanan myös Kroatiasta. Arvoisa komission jäsen, Slovenian ja Kroatian entisten pääministerien Drnovšekin ja Račanin tekemä rajasopimus oli suuri saavutus. He eivät valitettavasti ole enää keskuudessamme, mutta heillä oli rohkeutta edetä asioissa, investoida tulevaisuuteen ja saavuttaa jotain. Minusta on oikein, että kehotatte molempia hallituksia seuraamaan heidän jalanjälkiään ja tekemään uuden rajasopimuksen aivan lähiaikoina. Se olisi hyväksi Slovenialle, Kroatialle, Euroopan unionille ja Länsi-Balkanin valtioille.

  Bogusław Rogalski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Turkin EU:hun liittymisestä neuvotellaan edelleen, vaikka neuvottelut olisi pitänyt päättää jo kauan sitten. Turkin hallitus ei ole esittänyt johdonmukaista ja kattavaa poliittisia uudistuksia koskevaa ohjelmaa. Turkki ei ole aloittanut uudelleen työtä uuden maallisen perustuslain laatimiseksi. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelun, jonka Turkin hallitus aikoi taata, oli tarkoitus olla tärkeä osa uutta perustuslakia.

Etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä syrjitään edelleen. Turkki ei ole myöskään toteuttanut toimia oikeuslaitoksen puolueettomuuden vahvistamiseksi. Turkissa ei ole vieläkään taattu sanan- ja lehdistönvapautta. Sitä itse asiassa rikotaan avoimesti. Perheväkivaltatapaukset ja pakkoavioliitot ovat edelleen yleisiä.

Se, että Turkki vastustaa EU:n ja Naton strategista yhteistyötä, on selvästikin yhteisön etujen vastaista. Turkki ei myöskään tunnusta yhden Euroopan unionin jäsenvaltion – nimitäin Kyproksen – itsenäisyyttä. Se on skandaali. Turkki on epädemokraattinen valtio, joka rikkoo ihmisoikeuksia ja noudattaa meille vierasta arvojärjestelmää. Euroopan kannalta on paljon parempi, jos Turkista ei tule EU:n jäsenvaltiota.

  Sepp Kusstatscher (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, tässä erittäin kattavassa tämänpäiväisessä keskustelussa haluan ottaa esiin vain yhden ongelman, nimittäin Makedonian monikielisyyden.

Strugalaisissa kouluissa oli taannoin konflikteja albanian- ja makedoniankielisten vanhempien välillä. Näiden kansallismielisten vanhempien painostuksesta asiasta vastaavat tahot reagoivat ja jakoivat oppilaat etnisten ryhmien mukaan, mikä on väärä askel. Kielten oppimista ei edistetä pitämällä kieliryhmät erillään vaan tuomalla eri kieliä puhuvat epämuodollisesti yhteen koulussa, työpaikalla ja vapaa-aikana. Englannin opetus, joka on nykyään kaikille pakollista jo ensimmäisestä luokasta lähtien, on tietenkin myönteinen asia, mutta siitä ei saa tulla tekosyytä, jonka vuoksi makedonialaiset eivät opettele albaniaa tai albanialaiset makedoniaa. Monikielisillä alueilla sijaitsevilla kouluilla on aivan erityinen tehtävä: niiden on opetettava lapsille heidän äidinkieltään sekä naapureiden kieltä.

"Moninaisuudessaan yhtenäinen" on EU:n tunnuslause, jota on sovellettava myös makedonialaisiin.

  Hanne Dahl (IND/DEM). – (DA) Arvoisa puhemies, Turkista on mielestäni tultava EU:n jäsen. Turkin arvostelu on perusteltua monissa tapauksissa, mutta tekosyiden ja vitkastelun on loputtava, ja Turkin EU:hun liittymiselle on laadittava perusteellinen suunnitelma. Siihen menee aikaa, mutta Turkin on liityttävä, ja meidän on todettava tämä selkeästi ja sitovasti. Turkin demokratiaa koskevan näennäisen keskustelun sijasta on keskusteltava tosiasiallisesti ja avoimesti paikasta, joka uskonnolla voi ja pitää olla yhteiskunnallisessa keskustelussa. Meidän on luotava sellainen eurooppalaisen yhteistyön muoto, jolla voidaan vastata eri uskonnoista koostuvan Euroopan aiheuttamaan haasteeseen. Tämä on siis tehtävä unohtamatta keskeisiä arvoja ja loukkaamatta henkilöitä, jotka polveutuvat eurooppalaisista arvoista, jotka ovat syntyneet juutalaisen, kristillisen ja hellenistisen kulttuurin sulatusuunissa vuosisatoja sitten Kristuksen syntymän jälkeen.

  Carl Lang (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, minulla on minuutti aikaa todeta teille, että Euroopan unionin toimielinten itsepintaisuudesta ja sokeudesta huolimatta kaikille on oltava selvää, että on aika päättää Turkin liittymisprosessi.

Neuvottelut ovat jumiutuneet, osapuolilla ei ole keskinäistä ymmärtämystä, ja asiat ovat jatkuvasti epäselviä. Tämä tilanne vahingoittaa kaikkia – sekä Euroopan unionia että Turkkia. Tekopyhyys ja teeskentely on lopetettava.

Meidän on muistettava yksi selkeä tosiasia. Turkki on Vähä-Aasiaan kuuluva valtio. Turkki ei ole maantieteellisesti eikä kulttuurisesti eurooppalainen valtio. Turkki miehittää sotilaallisesti Euroopan unionin jäsenvaltion osaa, minkä vuoksi tähän mennessä vain kymmenen kaikkiaan 35 neuvotteluluvusta on avattu ja vain yhtä lukua koskevat neuvottelut on päätetty. Kaikkien on aika saada takaisin vapautensa, itsenäisyytensä ja suvereeniutensa, ja tämä on aloitettava Kyproksesta.

Eurooppalaiset eivät halua Turkkia Euroopan unioniin. Kunnioittakaamme kansalaisiamme ja Eurooppaa!

  Pál Schmitt (PPE-DE). – (HU) EU:n ja Kroatian parlamentaarisen sekavaliokunnan puheenjohtajana haluan kiinnittää huomionne erittäin merkittävään kehitykseen. Kroatian pääministeri, presidentti ja kaikki parlamentin oppositiopuolueet hyväksyivät maanantaina, että EU toimii kansainvälisen oikeuden perusteella välittäjänä Kroatian ja Slovenian välisessä rajakiistassa. Mielestäni on ennenkuulumatonta EU:n historiassa, että yksi jäsenvaltio lamaannuttaa unionin laajentumisen ja estää 12 neuvotteluluvun avaamisen, kun se vuonna 2001 omien liittymisneuvottelujensa aikaan ilmoitti, ettei sillä ole rajakiistoja naapuriensa kanssa

Sen jälkeen kun liittymisneuvottelut aloitettiin vuonna 2005, huomattavia tuloksia on saavutettu oikeusjärjestelmän ja julkishallinnon uudistamisessa, korruption torjunnassa, vähemmistöjen oikeuksissa, pakolaisten palauttamisessa ja alueellisessa yhteistyössä. Kroatian tapauksessa edellytettiin ensimmäistä kertaa tiettyjen tavoitteiden saavuttamista. Satakunta niistä saavutettiin menestyksekkäästi. Näiden harvinaislaatuisten toimien ansiosta kroatialaiset odottavat nyt vihdoin myönteisiä viestejä Euroopan unionilta. Tämä herkkätunteinen ja itsetietoinen kansa oli pettynyt, kun ystävällinen naapurivaltio esti yksin liittymisneuvottelujen jatkumisen. Euroopan yhdentyminen on ainoa keino vakauttaa Balkanin alue vakuuttavasti pitkällä aikavälillä. Euroopan unioni tekee virheen, jos se antaa Slovenian estää neuvottelut kahdenvälisen kiistan vuoksi, vaikka Kroatia on tehnyt kaiken mahdollisen puolustaakseen eurooppalaisia perusarvoja ja hyväksyäkseen yhteisön säännöstön. Arvoisa puhemies, ehkä myös meitä kuuntelevien mielestä on valitettavaa, että käsittelemme samanaikaisesti kolmen tärkeän, historiallisen valtion kohtaloa aivan kuin kyse olisi yhdestä valtiosta. Olisi voinut olla parempi keskustella kustakin erikseen.

  Emine Bozkurt (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, haluan ottaa esiin asian, josta myös jäsen Oomen-Ruijten puhui, nimittäin poliittiset kriteerit. Turkin kanssa käytävissä neuvotteluissa kansalaisoikeudet on asetettu erittäin selkeästi asialistalle. Tämä ilmenee myös mietinnöstä.

Jotkin asiat ovat parantuneet selvästi: kurdinkielinen televisiokanava on aloittanut toimintansa, ja Turkin parlamenttiin on perustettu naisasiain valiokunta, jonka puolesta olen Turkin naisten oikeuksia käsittelevänä esittelijänä tehnyt viime vuosina todella kovasti töitä. Nämä ovat suuria uudistuksia.

Toinen selkeä parannus on pahoinpitelyn kohteeksi joutuneiden naisten turvapaikkojen lisääminen. Mutta mitä näille naisille tapahtuu, kun he lähtevät turvapaikoista? Miten heistä ja heidän lapsistaan huolehditaan? Turkin on käsiteltävä tätä asiaa. Tämän kuun lopussa järjestettävien kunnallisvaalien jälkeen kunnanvaltuustoissa pitäisi olla aiempaa enemmän naisia.

Haluan kiinnittää huomionne myös petosten torjuntaan. Turkin on tehtävä Euroopan unionin kanssa aiempaa tehokkaammin yhteistyötä petosten ja naiskaupan torjunnassa, koska aivan liian moni joutuu petoksen uhriksi niin kutsuttujen vihreiden rahastojen tai hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta.

  Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, en ole koskaan kannattanut epäeurooppalaisen Turkin liittymistä EU:hun, mutta nykyisen taloudellisen taantuman vuoksi olen näkemyksestäni vakuuttuneempi kuin koskaan.

Yhdistyneellä kuningaskunnalla on suurena nettomaksajana kohtuuton taakka EU:n rahoittamisessa, joten taakastamme tulee liian suuri, jos maksettavaksi tulevat myös Turkkiin suuntautuvasta laajentumisesta aiheutuvat valtavat lisäkustannukset. Veroperusta on pienentynyt, tulot vähenevät, hyvinvointimenot ovat lisääntyneet, ja tulevina vuosikymmeninä kärsitään Labour-puolueen johtaman hallituksen huonosta hallintotavasta johtuvasta lamauttavasta velkaperinnöstä, joten emme voi pienentyneellä sekkivihollamme maksaa Turkin laajentumista.

Sanokaa tätä ahdasmieliseksi ja rahanahneeksi kansalliseksi intressiksi, jos haluatte, mutta minun mielestäni kyse on ehdottoman tarpeellisesta terveestä järjestä ja raha-asioiden tiedostamisesta.

  Antonios Trakatellis (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, alueen vanhimpana EU:n ja Naton jäsenenä Kreikka oli ja on edelleen etujoukoissa toteuttamassa toimia kaikkien Balkanin maiden liittämiseksi euroatlanttisiin rakenteisiin, koska se uskoo vakaasti, että alueen valtioiden kehittymisestä on hyötyä kaikille.

Kreikka on investoinut yli miljardi dollaria entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan ja perustanut 20 000 työpaikkaa, mikä on ennenkuulumatonta paikallistalouteen tehtävissä ulkomaisissa investoinneissa. Kreikan kannalta nimikysymys ei ole pelkästään historiallinen, psykologinen tai tunteisiin liittyvä ongelma. Se on ratkaisematta oleva materiaalinen poliittinen asia, joka koskee kaikkia Kreikan kansalaisia sekä hyvään naapuri- ja alueyhteistyöhön perustuvia eurooppalaisia arvoja.

Muistutan parlamentille, että Kreikka hyväksyi sen, että entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle myönnetään Euroopan unioniin liittymistä ajatellen ehdokasmaan asema asiakirjassa KOM(2007)0663, jossa nimenomaisesti sitouduttiin YK:n alaisuudessa neuvottelemaan nimiongelmaan molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, joka edistää alueellista yhteistyötä ja hyviä naapuruussuhteita, koska ilman ratkaisua ei voi olla ystävyyttä ja ilman ystävyyttä ei voi olla liittoutumia tai kumppanuuksia.

Esityksemme ei ole ristiriidassa kaikkien mietinnössä esitettyjen toteamusten kanssa, sillä mietinnössä kannatetaan voimakkaasti asian ratkaisemista YK:n alaisuudessa. Tämän selkeän kannan lisäksi 12 ja 13 kohtaan sisältyy valitettavasti kuitenkin lauseita, joilla heikennetään pyrkimyksiä ratkaista ongelma ja edistetään tinkimätöntä asennetta, minkä vuoksi niitä ei voida missään tapauksessa hyväksyä. Tarkistuksissa 1 ja 2 korjataan 12 ja 13 kohdan sanamuoto oikeaksi.

Muilta osin mietinnössä on monia asioita, jotka auttavat entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa jatkamaan toimiaan Eurooppaan johtavalla tiellä.

  Maria Eleni Koppa (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, laajentumispolitiikka on Euroopan unionin ulkopolitiikan menestyksekkäin ilmentymä. Turkin tapauksessa viestin on oltava selkeä. Tavoitteena on integraatio, joka kuitenkin edellyttää, että Turkki täyttää velvoitteensa, vakiinnuttaa demokratian, kunnioittaa ihmisoikeuksia ja ylläpitää hyviä naapuruussuhteita.

Turkki on ratkaisevassa vaiheessa sekä sisäpolitiikassaan että geostrategisen asemansa uudelleen määrittämisessä. Tässä yhteydessä on ehdottoman tärkeää, että se jatkaa uudistuksiaan ja lähentyy vakaasti Eurooppaa. Totean kuitenkin, että uusia ongelmia on aiheuttanut kireä ilmapiiri, jonka Turkki taannoin loi Egeanmeren alueelle.

Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kohdalla komissio korosti selkeästi, ettei kyseinen valtio täytä neuvottelujen aloittamista koskevia perusvaatimuksia, koska demokratiassa on huomattavia puutteita. Nimikiistasta totean, että Kreikka on osoittanut yhteistyön ja realismin henkeä, mutta Skopjen hallitus ei ole reagoinut siihen.

Tänään käsiteltävänä olevassa Euroopan parlamentin mietinnössä kotivaltioni esitetään valitettavasti kuitenkin ainoana valtiona, joka on viivästyttänyt neuvottelujen aloittamista. Tämä on epäoikeudenmukaista Kreikkaa kohtaan eikä auta ratkaisemaan molempia valtiota yli 15 vuotta piinannutta ongelmaa.

  Alojz Peterle (PPE-DE). – (SL) Olen toistaiseksi kannattanut kaikkia Euroopan parlamentin mietintöjä, joissa on arvioitu Kroatian edistymistä kohti Euroopan unionin täysimääräistä jäsenyyttä. Panen tässä yhteydessä myös Kroatian monet uudet saavutukset tyytyväisenä merkille. Kannatan mielelläni myös tätä tärkeää mietintöä, jonka kollegani Swoboda on tunnollisesti laatinut, jos kompromissitarkistuksissa noudatetaan tasapainoista ja realistista lähestymistapaa. Vain siten voidaan poistaa esteiden syyt ja vauhdittaa Kroatian liittymisprosessia.

Olen neuvoston puheenjohtajan Vondran kanssa täysin samaa mieltä siitä, että tarvitsemme rakentavan ja dynaamisen lähestymistavan. Tässä yhteydessä on mielestäni tärkeää, että usean epäonnistuneen kahdenvälisen yrityksen jälkeen Euroopan komissio on nyt sovitteluehdotuksellaan tarjonnut mahdollisuuden uuteen, uskottavaan yritykseen löytää lopullinen ratkaisu Slovenian ja Kroatian väliseen rajakiistaan ja samalla edistyä nopeasti Kroatian kanssa käytävissä liittymisneuvotteluissa.

Minusta on ilahduttavaa, että molemmat valtiot ovat suhtautuneet ehdotukseen myönteisesti ja että korkean tason neuvottelut on aloitettu. Toivon, että tämä ehdotus tuo meidät huomattavasti lähemmäs kolminkertaista voittoa – Kroatian, Slovenian ja Euroopan unionin voittoa. Emme voi antaa vain yhden osapuolen tai yhden näkökannan voittaa. Voimme voittaa vain, jos työskentelemme yhteisten tavoitteiden ja yhteisen tahdon pohjalta.

Olen esittelijä Swobodan kanssa samaa mieltä myös siitä, että meidän on noudatettava kansainväliseen oikeuteen sisältyvää kohtuusperiaatetta. Olen lisäksi komission jäsenen Rehnin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja on sopiva lähtökohta rajakiistan selvittämiselle ja että komission ehdotus on peruskirjan hengen mukainen.

Neuvottelijoiden on aika ottaa keskeinen asema ilman puheita tai painostusta, jotka saattaisivat loukata jommankumman osapuolen arvokkuutta tai Kroatian asemaa liittymisneuvotteluissa. Nyt tarvitaan myönteistä ilmapiiriä. Uskon vakaasti, että vain yksi myönteinen ratkaisu on mahdollinen – se, että Slovenia ja Kroatia tekevät sopimuksen kolmannen osapuolen eli Euroopan komission välityksellä. Toivon näin tapahtuvan mahdollisimman pian.

  Giorgos Dimitrakopoulos (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, hyväksyn ja tunnustan Turkin liittymismahdollisuudet, mutta Turkin on täytettävä joitakin edellytyksiä, jotta nämä näkymät voivat johtaa myönteiseen lopputulokseen.

Ensinnäkin sen on kunnioitettava tosiasiallisesti vähemmistöjen oikeuksia ja vältettävä sen kaltaisia toimia, joita se toteuttaa esimerkiksi Imvrosilla ja Tenedosilla.

Toiseksi sen on parannettava suhteitaan Kreikkaan, jäsenvaltioon, joka tukee sen liittymisnäkymiä, esimerkiksi kumoamalla "casus belli" -uhkauksen ja lopettamalla Egeanmeren alueella tekemänsä rikkomukset lopullisesti.

Kolmanneksi sen on edistyttävä Kyproksen kysymyksessä. Sen ratkaiseminen edellyttää yhtäältä Turkin miehitysjoukkojen poistamista ja toisaalta rakentavan asenteen omaksumista kaikkiin asiaan liittyviin näkökohtiin. Muistutan parlamentille, että kuulun siihen sukupolveen, jonka nuoruudessa tunnuslauseena oli "rajamme ovat Kyreniassa".

  Joel Hasse Ferreira (PSE). – (PT) Turkin Euroopan unioniin liittymiseen johtava prosessi etenee hitaasti. Tällä hetkellä prosessia ei viivästytä Turkin verkkainen uudistusvauhti vaan neuvoston ja komission vitkastelu. Turkin tulevan liittymisen taloudellisista, sosiaalisista ja poliittisista vaikutuksista keskusteltiin yksityiskohtaisesti Sopotissa, Puolassa viime joulukuussa järjestetyssä kokouksessa, jossa minulla oli ilo ja kunnia puhua.

Turkin hallituksen painopisteiden yhteydessä on syytä mainita aamiaistapaaminen, joka järjestettiin pääministeri Erdoganin kanssa viime tammikuussa Brysselissä. Tämä tapaaminen johti oikea-aikaiseen selvennykseen, jota täydennettiin joidenkin meitä edustavien republikaanien ja Turkin tasavaltaa edustavien erilaisten ryhmien ja järjestöjen välisillä yhteyksillä. Lisäksi olemme työskennelleet jatkuvasti EU:n ja Turkin parlamentaarisessa sekavaliokunnassa.

Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, totean lopuksi, että tällä prosessilla on ratkaiseva merkitys tosiasiallisesti laajentuneelle Euroopan unionille, joka on vahva ja avoin maalliselle ja demokraattiselle maailmalle ja jossa demokraattisesti yhdistyneellä Kyproksen tasavallalla on ansaittu paikkansa.

  Metin Kazak (ALDE). – (BG) Arvoisa puhemies, Turkilla on avainasema Euroopan geostrategisen turvallisuuden ja energiavarmuuden kannalta, ja se on edelleen vakauttava tekijä myös kriisin aikana. On totta, että esimerkiksi AKP:n lakkauttamista koskeva oikeudenkäynti, Ergenekon-tapaus ja paikallisvaalit ovat hidastuttaneet Turkissa toteutettavia uudistuksia, mutta uuden pääneuvottelijan nimittämisen ansiosta Turkin hallituksella on loistava tilaisuus nopeuttaa prosessia, jossa sen lainsäädäntö saatetaan eurooppalaisten vaatimusten mukaiseksi, ja edistyä neuvottelulukuja koskevien poliittisten kriteerien saavuttamisessa.

Turkin on nähdäkseni saavutettava kolme ensisijaista tavoitetta, jos se haluaa tosissaan edetä kohti jäsenyyttä. Sen on ensinnäkin toimittava rakentavassa hengessä, jotta Kyproksen kysymyksestä käytävät keskustelut voidaan päättää onnistuneesti, mutta kaikkien prosessiin osallistuvien valtioiden on sitouduttava ongelman ratkaisemiseen, eikä sen verukkeella saa estää neuvotteluja. Toiseksi Turkin on kunnioitettava sanan- ja mielipiteenvapautta. Kolmanneksi sen on taattava vähemmistöyhteisöjen suojelu, etenkin niiden kulttuuriset ja koulutukselliset oikeudet. Kun Turkki nykyaikaistuu koko ajan, sen on saatava Euroopan unioniin myönteisesti suhtautuvat tukijansa takaisin. Kiitos.

  Bart Staes (Verts/ALE). – (NL) Arvoisa puhemies, olin yksi niistä Euroopan parlamentin jäsenistä, jotka äänestivät Turkin puolesta ennen neuvottelujen aloittamista, ja näillä neuvotteluilla mielestäni ehkäistään konfliktia. Niillä on varmasti suuri vaikutus moniin politiikan aloihin. Neuvotteluilla parannetaan Turkin sosiaalista ilmapiiriä, ympäristö- ja terveyslainsäädäntöä sekä turkkilaisten työlainsäädäntöä.

Neuvottelujen ansiosta myös monen väestöryhmän – naisten, uskonnollisten vähemmistöjen, kurdien ja aleviittien – elinolot kohenevat aikanaan. Kehitys on kuitenkin liian hidasta. Se on ollut pysähdyksissä nyt neljän vuoden ajan, ja on paljon hankalia asioita, joita on käsiteltävä. Kurdien demokraattisen kansanpuolueen (DTP) kaltaisten puolueiden syrjintää ei voida hyväksyä. Armeijan siviilivalvonnan ja poliittisen valvonnan puuttuminen ei yksinkertaisesti ole hyväksyttävää.

Mielipiteenvapaus ja lehdistönvapaus ovat oleellisia seikkoja, eikä vankiloissa tapahtuvaa kidutusta ja pahoinpitelyä saa suvaita. Myös kurdiongelmaan on aivan ehdottomasti löydettävä poliittinen ratkaisu. Näillä ehdoilla meidän on mielestäni ilman muuta jatkettava neuvotteluja.

  Kyriacos Triantaphyllides (GUE/NGL). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä Rehniä Oomen-Ruijtenin mietintöä koskevasta kannasta, joka oli se, että Turkin on tärkeää tukea aktiivisesti Kyproksen kahden yhteisön johtajien välillä käytäviä neuvotteluja. Olemme siksi esittelijän kanssa täysin samaa mieltä, kun hän päätöslauselmaesityksensä 40 kohdassa kehottaa Turkkia "edistämään sopivan neuvotteluilmapiirin syntymistä vetämällä pois turkkilaiset joukot ja sallimalla osapuolten johtajien neuvotella vapaasti maansa tulevaisuudesta".

Tässä suorien keskustelujen vaiheessa Euroopan parlamentin ei mielestäni kannata ehdottaa tekstissään yhteisön säännöstöstä poikkeamista.

Täydennämme esittelijän kantaa kehottamalla Turkkia myös täyttämään velvoitteensa, jotka koskevat kateissa olevien henkilöiden kohtalon tutkimista, ja lopettamaan häirinnän Kyproksen tasavallan yksinomaisella talousalueella. Näin Turkki helpottaa itse etenemistään EU-jäsenyyteen johtavalla tiellä.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, esitin eilen komissiolle suullisen kysymyksen, ja parlamentin sihteeristö ilmoitti minulle, että komission jäsen aikoo vastata kysymykseeni tänään iltapäivällä.

Ilmoitan, että nimeni on Panayotopoulos ja että esitin kysymyksen Turkin kanssa käytävien neuvottelujen kehyksen 6 kohdasta.

  Puhemies. – (FR) Hyvä jäsen Panayotopoulos-Cassiotou, komission jäsen varmasti kuuli, mitä totesitte.

  Alexandr Vondra, neuvoston puheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, meillä on ollut tänään erittäin pitkä mutta tärkeä keskustelu. Tämä on ratkaiseva vuosi Kroatian ja koko Länsi-Balkanin alueen liittymisprosessissa, ja meistä on tietenkin tärkeää ja olemme iloisia, että parlamentti tukee jatkuvasti Kroatian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Länsi-Balkanin maiden lähentymistä EU:hun.

On puhuttu paljon siitä, ettei Turkki ole edistynyt uudistustoimissaan. Pidämme siksi myönteisenä, että Turkki on vahvistanut sitoumuksensa EU:hun johtavaan kehitykseen, kuten pääministeri Erdogan totesi, ja kehotamme sitä vuonna 2009 osoittamaan sitoumuksensa ja edistymään EU:hun johtavalla tiellään.

Turkin on toteuttava kauan odotettuja uudistuksia. On tärkeää, että Euroopan parlamentti antaa tukensa koko prosessin ajan etenkin, kun otetaan huomioon tulevat haasteet. Minulla on tilaisuus tavata Turkin neuvottelija huomenna Prahassa.

Emme saa myöskään väheksyä Turkin strategista merkitystä etenkään tällaisina epävakaina aikoina emmekä unohtaa aiemmin tekemiämme sitoumuksia. Vieraillessaan Euroopassa Presidentti Obama saattaa tietääkseni käydä Turkissa, jota pidetään eräänlaisena mallimuslimivaltiona. Eurooppalaisten ei ole mielestäni nyt oikea aika luovuttaa Turkkiin suuntautuvassa laajentumisessa. Joost Lagendijk totesi näin mielestäni perustellusti.

Kroatian ja Slovenian välisestä rajakiistasta totean, että kuuntelin tarkasti, mitä Hannes Swoboda, István Szent-Iványi ja monet muut sanoivat, joten haluan vain toistaa, että me puheenjohtajavaltion edustajat panemme tyytyväisenä merkille, että Slovenia ja Kroatia ovat nyt päättäneet toimia komission jäsenen Rehnin tekemän kiistaa koskevan ehdotuksen perusteella. Annamme tälle ehdotukselle täyden tukemme ja olemme huolissamme siitä, ettei se ole vielä tuottanut tulosta erityisiä sovitteluehtoja ajatellen. Aika käy vähiin, ja puheenjohtajavaltio haluaa varmistaa, että neuvotteluissa edistytään konkreettisesti jo tehdyn työn perusteella. Tarkastelemme siksi, miten voisimme lähiaikoina tukea komission jäsenen ehdotusta nykyistä tehokkaammin. Keskustelimme tästä juuri lounaalla.

Muun muassa Bernd Posselt totesi entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta, että meidän on tuettava sen toimia, ja hän on mielestäni oikeassa. Haluan vain mainita, että Tšekin pääministeri Topolánek vieraili eilen Skopjessa ja vahvisti sitoumuksemme kyseisen valtion EU-pyrkimyksiin.

  Olli Rehn, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää parlamentin jäseniä erittäin rakentavasta, merkityksellisestä ja vastuullisesta keskustelusta, ja esitän vain muutaman puheitanne koskevan huomautuksen.

Ensinnäkin on selvää, että nämä erittäin haasteelliset ajat varjostavat koko Euroopan ja maailman politiikkaa, sillä kansalaisemme kärsivät talouskriisistä ja taloudellisesta taantumasta, ja nämä asiat hallitsevat tietenkin myös Euroopan unionin johtajien ajatuksia.

On kuitenkin ehdottoman tärkeää, että Euroopan unioni pitää lupauksensa Kaakkois-Euroopan EU-näkymistä, ja nimenomaan tämä poliittinen tahto on ilmaistu tänään Euroopan parlamentissa, mikä on mielestäni myönteistä ja ihailtavaa.

Mitä tulee toiseksi Kyprokseen, ystäväni Wiersma totesi, että minun täytyy olla optimisti. Jotain ilmeisesti katosi tulkkauksessa, vaikka olin puhuvinani englantia, tosin ehkä hieman etnisellä itäsuomalaisella aksentilla! En kuitenkaan pidä itseäni optimistina enkä pessimistinä, vaan analysoin asioita yleensä pikemminkin realistisesti ja suhtaudun päättäväisesti asioihin, joihin voin tosiasiallisesti vaikuttaa. Katson tässä yhteydessä, että meidän on ehdottoman tärkeää tukea näiden kahden johtajan ja kahden yhteisön välillä parhaillaan käytäviä neuvotteluja, jotta voimme vuonna 2009 saada aikaan kokonaisvaltaisen ratkaisun, ja odotamme Turkin tietenkin edistävän suotuisaa poliittista ilmapiiriä tällaisen ratkaisun toteutumiseksi.

Euroopan unionin näkökulmasta on tärkeää varmistaa, että ratkaisussa noudatetaan unionin perusperiaatteita eli vapautta, demokratiaa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista sekä oikeusvaltion periaatteita. EU voi toisin sanoen tukea kaikkia ratkaisuja, joissa Kypros yhdistetään EU:n perusperiaatteita noudattaen ja joilla voidaan täyttää EU-jäsenyyden velvoitteet. Tämä edellyttää selvästikin kahden poliittisesti tasa-arvoisen alueen ja kahden yhteisön liittovaltiota, kuten asiaa koskevissa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa todetaan.

Puhun lopuksi vielä Kroatiasta. Kiitän puhujia siitä, että he tukevat komission sovitteluehdotusta, joka perustuu kansainväliseen oikeuteen. Tarkoitan sekä YK:n peruskirjaa että EU:n ja Kroatian neuvottelukehystä. Voin vain korostaa, että valittiinpa mikä menetelmä tahansa, sen on perustuttava näiden kahden valtion – Slovenian ja Kroatian – kahdenväliseen sopimukseen. Työskentelemme tämän asian parissa, jotta voimme helpottaa sopimuksen tekemistä.

Toivon vilpittömästi, että tuette komission ehdotusta päätöslauselmassanne, jottemme joudu palaamaan lähtöpisteeseen, koska tämä on ainoa realistinen ja toteuttamiskelpoinen etenemismahdollisuus.

Lopuksi totean uskovani vakaasti, että Kroatia voi vielä saavuttaa kunnianhimoisen tavoitteen ja päättää liittymisneuvottelut vuoden 2009 loppuun mennessä, jos neuvottelut saadaan pian etenemään. Kehotan siksi molempia valtioita tekemään pian sopimuksen, jotta rajakiista saadaan ratkaistua ja Kroatian liittymisneuvotteluja voidaan jatkaa viipymättä. Kiitän teitä tälle ehdotukselle antamastanne tuesta.

  Puhemies. – (FR) Olen vastaanottanut kolme työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna 12. maaliskuuta 2009.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, minulla on konkreettinen kysymys komission jäsenelle. Haluan nimittäin tietää, onko hän samaa mieltä siitä tai ehdottaako hän, että komission julkilausumaan sisältyvä ilmaus "principle of equity" korvataan ilmauksella "international law and jurisprudence".

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Puhemies. – (FR) Hyvä jäsen Posselt, keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Călin Cătălin Chiriţă (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Kiitän jäsen Oomen-Ruijtenia erinomaisesta mietinnöstä.

Haluan tuoda esiin kaksi ajatusta.

1) Ensinnäkin EU:n on mielestäni edelleen edistettävä EU:hun myönteisesti suhtautuvan, nykyaikaisen ja maallisen eliitin kehittymistä Turkissa sekä eurooppalaisten arvojen ja Euroopan yhdentymistä koskevien laadukkaiden tietojen leviämistä. EU:n on siksi tuettava aiempaa aktiivisemmin Turkin koulutusuudistusta, yliopistojen itsemääräämisoikeuden takaamista sekä Euroopan yhdentymistä koskevien opintojen ja Erasmus-ohjelman kehittämistä. Opiskelijoita, tutkijoita ja opettajia, jotka haluavat perehtyä yksityiskohtaisesti EU:n toimielimiin ja politiikkaan, on kannustettava ja tuettava siinä.

2) Toiseksi EU:n on tuettava kansallisten vähemmistöjen oikeuksia, mutta samalla myös tuomittava määrätietoisesti etnisten separatistien toimet. Viittaan kurdien separatistiliikkeeseen Turkissa ja turkkilaisten separatistiliikkeeseen Kyproksella, mutta tästä on muitakin esimerkkejä. EU:n on tuettava alueellisen koskemattomuuden ja hyvän naapuruuden periaatteiden tiukkaa soveltamista Turkkiin, Irakiin, Kyprokseen ja alueen muihin valtioihin.

  Richard Corbett (PSE), kirjallinen. – (EN) Minusta on rohkaisevaa, että ulkoasiainvaliokunta ja komissio luottavat siihen, että Kroatian liittymisneuvottelut voidaan päättää tänä vuonna. Kroatia on edistynyt hyvin yhteisön säännöstön hyväksymisessä, korruption torjunnasta vastaava elin USKOK on tehostanut toimintaansa, ja Kroatian oikeuslaitoksen uudistamiseksi on annettu lainsäädäntöä.

Näitä toimia kuitenkin laimentaa tieto siitä, että on edelleen tapauksia, joissa ICTY ei ole saanut käyttöönsä väitettyihin sotarikoksiin liittyviä tiettyjä asiakirjoja. Lisähuomiota on kiinnitettävä myös vähemmistöjen oikeuksiin, kuten Krajinan serbien asemaan, ja pakolaisten palauttamiseen.

Laajentuminen on nykyaikaisen Euroopan unionin suuria menestystarinoita. EU:n jäseneksi on otettu monta kylmän sodan runtelemaa Euroopan valtiota, ja meidän on tehtävä nyt samoin Länsi-Balkanin kohdalla. Kroatian liittyminen on ensimmäinen ratkaiseva askel.

  Alexandra Dobolyi (PSE), kirjallinen. – (HU) Turkin kysymykseen on liittynyt aina epäilyä ja epäluottamusta. Ongelmissa on menty aina pitemmälle kuin tiukkojen liittymiskriteerien täyttäminen edellyttää.

Näin ollen riittää, kun tarkastelemme, millaisia naapuruussuhteita Turkki ylläpitää EU:n jäsenvaltioihin, kuten Kreikkaan tai Kyprokseen, tai esimerkiksi EU:n ulkopuoliseen Armeniaan. Jos otetaan lisäksi huomioon, että Turkki on ainoa valtio, joka katsoo Euroopan unionin koostuvan ainoastaan 26 jäsenvaltiosta, on outoa, että Turkki itse haluaa liittyä ja kuulua tähän yhteisöön tulevaisuudessa.

Minun kantani on, että ellei Turkki muuta oleellisesti perusasioissa menettelyään, sen EU:hun liittyminen katoaa kauas tulevaisuuteen. Kun EU päätti aloittaa liittymisneuvottelut, se toivoi ja oletti Turkin todellakin kuuluvan eurooppalaiseen perheeseen. Haluankin kysyä: ajatteleeko Turkki varmasti edelleen näin?

Toivoa on, jos ja kun Turkki osallistuu yksiselitteisesti hyvien naapuruussuhteiden luomiseen sekä ratkaisematta olevien ongelmien selvittämiseen rauhanomaisesti YK:n peruskirjan ja EU:n asiakirjojen mukaisesti.

Jos Turkki täyttää nämä kriteerit täysimääräisesti, tilanne muuttuu, ja se saa jälleen meidän kaikkien tuen ja kenties myös Euroopan unionin kansan myötätunnon puolelleen.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE), kirjallinen. – (PL) Liittymisneuvottelujen yhteydessä on viime vuosina havaittu, että Kroatia on edistynyt huomattavasti ja toteuttanut tehokkaita toimia. EU-jäsenyyttä koskevissa neuvotteluissa ollaan oikealla tiellä, mutta Kroatian on toteutettava vielä uudistuksia esimerkiksi hallinnossa, oikeusjärjestelmässä, taloudessa, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, vähemmistöjen kunnioittamisessa ja suojelussa sekä sotarikosten tutkinnassa.

Toimien jatkaminen on tärkeää, jotta yhteisön säännöstö voidaan saattaa täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panna tehokkaasti täytäntöön. Lisäksi on äärimmäisen tärkeää, että Kroatia parantaa suhteitaan naapurivaltioihin, erityisesti Sloveniaan, ja että muiden naapurivaltioiden kanssa selvittämättä olevaan raja-asiaan löydetään lopullinen ratkaisu.

Kroatian on sisällytettävä kehityspolitiikkaansa myös tavoitteet, jotka Euroopan unioni asettaa nykyään itselleen ilmastonmuutoksen ja uusiutuvien energialähteiden aloilla.

Kroatian edistyminen liittymisneuvotteluissa riippuu etenkin keskeisten poliittisten, taloudellisten, lainsäädännöllisten ja hallinnollisten uudistusten toteuttamisesta. Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, että komission etenemissuunnitelma on erittäin hyödyllinen ja tarpeellinen väline, jolla Kroatiaa tuetaan yksittäisten neuvottelulukujen päättämisessä. Toivon, että neuvottelut voidaan päättää kenties jo tänä vuonna.

  András Gyürk (PPE-DE) , kirjallinen. – (HU) Energiayhteistyöstä on tullut tärkeimpiä asioita EU:n ja Turkin välisissä suhteissa. Tämä johtuu lähinnä siitä, että Turkki voi kauttakulkuvaltiona auttaa merkittävästi vähentämään EU:n riippuvuutta energialähteistä ja monipuolistamaan sen energiatoimituksia. Turkin kanssa tehtävä tehostettu yhteistyö voi samalla olla tärkeä askel energian sisämarkkinoiden laajentamisessa.

Olen vakuuttunut siitä, että Turkin ja Euroopan unionin perustavoitteet ovat samansuuntaisia. Haluamme vastata lisääntyvään energian kysyntään tarjoamalla sitä mahdollisimman monesta lähteestä. Monipuolistamisen edistäminen on kaikkein tärkeintä kaasutoimitusten yhteydessä. Nabucco-putken rakentaminen on siksi ratkaisevan tärkeää. Tammikuinen kaasukriisi on osoittanut edellä mainitun infrastruktuurin tarpeellisuuden selvemmin kuin koskaan. Näin ollen on myönteistä kehitystä, että EU:n talouden elvytyssuunnitelmassa on tarkoitus osoittaa varoja kaasuputken rakentamiseen.

Nabucco-hankkeesta totean, että meidän on tehtävä Turkin hallituksen kanssa kahdenvälisiä sopimuksia mahdollisimman pian. Sitä ennen ei voida kääntää ensimmäistäkään lapiollista maata. Pidän sellaisia huomautuksia valitettavina, joissa Turkin hallituksen suhtautuminen Nabucco-hankkeeseen liitetään suoraan Turkin EU:hun liittymiseen. Olen varma siitä, ettei energiapolitiikassa tehtävää yhteistyötä voida muuttaa ulkopoliittiseksi aseeksi. Tästä syystä Euroopan ja Turkin välistä energiavuoropuhelua on tehostettava. Sen yksi mahdollinen vaihe voisi olla energiaa koskevan neuvotteluluvun avaaminen.

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Komission laatima kertomus ehdokasmaa Turkin edistymisestä vuonna 2008 on tasapainoinen. Uudistusprosessia on vauhditettava, ja kahdeksan neuvottelulukua on edelleen suljettuna, mutta komissio on tyytyväinen etenkin Turkin viimeaikaiseen diplomaattiseen toimintaan ja sen rooliin alueen vakauden edistämisessä. Kesän 2008 tapahtumat korostivat Turkin strategista asemaa, myös energia-alalla.

Alueyhteistyössä pantiin merkille, että Turkilla oli aktiivisen diplomatian ansiosta myönteinen rooli suhteissaan naapurivaltioihin ja Lähi-idässä. Kaukasuksen tapahtumat korostivat Turkin strategista merkitystä EU:n energiavarmuuden kannalta erityisesti siirtoreittien monipuolistamisen osalta. Asiakirjassa korostetaan, että EU:n ja Turkin on tärkeää tehdä tiivistä energia-alan yhteistyötä, jossa Nabucco-hankkeella on keskeinen asema. Kun kyproksenkreikkalaiset ja kyproksenturkkilaiset johtajat ovat alkaneet neuvotella Kyproksen kysymyksen sopimisesta, Turkin hallituksen on edelleen tärkeää tukea ratkaisun löytämistä YK:n toteuttamien toimien ohella.

EU:n laajentuminen ja meneillään oleva Länsi-Balkanin valtioiden liittyminen EU:hun ovat Romanian ensisijaisia tavoitteita. Romania tukee Turkin kanssa käytävissä neuvotteluissa tapahtunutta huomattavaa edistystä. Tämä prosessi on niin dynaaminen, että se kannustaa sisäisiin uudistuksiin.

  Toomas Savi (ALDE), kirjallinen. – (EN) Viimeisten viiden vuoden aikana uudet jäsenvaltiot ovat havainneet, että Euroopan unionin jäsenyydellä on paljon myönteisiä vaikutuksia. Tämä kokemus ei saa olla yksinoikeus, minkä vuoksi kannatan voimakkaasti EU:n jatkuvaa laajentumista. Haluaisin Turkin liittyvän EU:hun lähitulevaisuudessa, mutta edistymiskertomuksesta on valitettavasti pääteltävä aivan päinvastaista.

Olen käsitellyt tätä asiaa useaan otteeseen Euroopan parlamentissa ja maininnut armenialaisten kansanmurhan, kurdeihin liittyvät huolenaiheet ja Kyproksen miehityksen.

Tarkasteltaessa, miten Turkki on lokakuusta 2005 lähtien edistynyt 35:stä yhteisön säännöstöä koskevasta luvusta käytävien neuvottelujen päättämisessä, voidaan lisäksi todeta, että vain 12 lukua on avattu ja toistaiseksi ainoastaan yhdestä – tiedettä ja tutkimusta koskevasta – luvusta käytävät neuvottelut on käyty loppuun.

Haluan kysyä neuvostolta ja komissiolta, mitä toimia ne ehdottavat neuvottelujen nopeuttamiseksi ja Kyprosta koskevan kiistan ratkaisemiseksi.

  Csaba Sógor (PPE-DE), kirjallinen. – (HU) Euroopan unionin jäsenvaltioiden on osoitettava enemmän solidaarisuutta ja suvaitsevaisuutta liittymisneuvotteluja käyviä maita kohtaan. Kotimaani Romania ei ollut valmistautunut liittymiseen, ja vähemmistöjen oikeuksissa on edelleen puutteita. Unkari ei kuitenkaan estänyt Romanian liittymistä, koska se piti eurooppalaista solidaarisuutta ja suvaitsevaisuutta tärkeämpänä. Liittymisneuvotteluja käyvien maiden on tietenkin taattava ihmis- ja vähemmistöoikeudet nykyistä paremmin, mutta EU:n nykyisten jäsenvaltioiden on näytettävä hyvää esimerkkiä. Meidän on siksi mielestäni tärkeää kehottaa EU:n jäsenvaltioita erityisesti

– allekirjoittamaan ja ratifioimaan alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan

– kumoamaan yhdessä EU:n jäsenvaltiossa voimassa olevan lain, jossa otetaan käyttöön kollektiivisen syyllisyyden käsite

– ottamaan opikseen Kosovon esimerkistä ja takaamaan nykyisten EU:n jäsenvaltioiden alueella asuvien perinteisten kansallisten vähemmistöjen kulttuurisen ja alueellisen autonomian.

  Csaba Sándor Tabajdi (PSE), kirjallinen. – (HU) Länsi-Balkanin alueen vakauttaminen ja sen sitominen aiempaa lujemmin Eurooppaan on tärkeä tehtävä, koska kyseisellä alueella on Euroopalle ratkaiseva geostrateginen merkitys. Länsi-Balkan on kuitenkin useasta näkökulmasta tarkasteltuna varsin haavoittuvainen ja riippuvainen, myös talouden ja energian aloilla.

Toivomme, että Kroatia voi liittyä joukkoomme vuonna 2011 Unkarin puheenjohtajakaudella, mutta tämä riippuu siitä, onnistutaanko Slovenian kanssa hiljattain aloitetut Piranin lahden kiistaa koskevat kahdenväliset neuvottelut päättämään menestyksekkäästi kansainvälisen sovittelijan avulla. Lisäedellytyksenä on, että Kroatia tekee Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa täysimääräistä yhteistyötä sotarikollisten etsinnässä ja luovutuksessa. Meidän on lisäksi lähetettävä myönteinen viesti niille alueen valtioille, joiden liittymisaikataulu on vielä epävarma erilaisten ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vuoksi. Meidän on ratifioitava vakautus- ja assosiaatiosopimus mahdollisimman pian Serbian sekä Bosnian ja Hertsegovinan kanssa, myönnettävä alueen kaikille valtioille täysimääräinen ehdokasmaan asema sekä päätettävä tarkka aikataulu mahdollisimman pian tehtävälle viisumivapautta koskevalle sopimukselle. Talouskriisi on ollut vakava isku Balkanin maille. EU:n jäsenvaltioiden on tarvittaessa osallistuttava alueen vakauttamiseen, ja meidän on avustettava vaikeuksissa olevia valtioita. EU:n on seurattava tarkkaavaisesti alueen etnisten ryhmien välisiä suhteita ja kiinnitettävä erityistä huomiota Makedonian arkaluonteiseen tilanteeseen. Se on tällä hetkellä suurin riskitekijä, joka voi aiheuttaa vakavan konfliktin alueella.

(1) Ks. pöytäkirja.