Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 12. maaliskuuta 2009 - Strasbourg

8. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

- Mietintö: Vincenzo Aita (A6-0086/2009)

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan vain sanoa tästä mietinnöstä, että olen tyytyväinen ryhmämme esittämän tarkistuksen 1 hyväksymiseen ja että pidän tätä muutosta myönteisenä. Haasteena on maaperän suojelu Euroopan unionissa, mutta se kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan eikä edellytä EU:n lähestymistapaa tai EU:n direktiivejä tai asetuksia. Pidän näin ollen äänestyksen tulosta myönteisenä.

- Päätöslauselmaesitys (B6-0104/2009)

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, olen hyvin tyytyväinen ja haluan myös kiittää lämpimästi jäsen Swobodaa siitä, että tämä tärkeä mietintö on hyväksytty erittäin suurella yksimielisyydellä.

Haluan käyttää tätä tilaisuutta vedotakseni slovenialaisiin kollegoihimme, joita ja joiden kotimaata kohtaan tunnen suurta sympatiaa, että he löytäisivät jälleen keinon jatkaa Slovenian erittäin menestyksellisellä tiellä kohti yhdentynyttä Eurooppaa. Slovenia oli ensimmäinen uusi jäsenvaltio, joka otti käyttöön euron ja alkoi soveltaa Schengen-säännöstöä. Slovenia on Euroopan yhdentymisen tienraivaaja. Haluaisin nähdä Slovenian myös toimivan kansallisten etujensa mukaisesti tienraivaajana Kroatian EU-jäsenyydelle.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, tuen periaatteessa Kroatian liittymistä Euroopan unioniin, mutta en äänestänyt päätöslauselman puolesta. Äänestin tyhjää, koska Kroatiassa on edelleen monia ongelmia, yhtenä esimerkkinä korruptio. Kokemus on nyt osoittanut meille, että korruptio on itse asiassa lisääntynyt useissa maissa, jotka liittyivät Euroopan unioniin ennen kuin olivat todellisuudessa täysin valmiita siihen.

Ongelmana tässä päätöslauselmassa on se, että sen mukaan neuvottelut voitaisiin ehkä saada päätökseen vuonna 2009, toisin sanoen kuluvana vuonna. Minusta on kuitenkin oikeastaan epäviisasta sitoutua tiettyyn määräaikaan. Kroatialle pitäisi antaa mahdollisuus liittyä sitten, kun se on täysin valmis. Tällä hetkellä näin ei todellakaan ole.

  Romana Jordan Cizelj (PPE-DE). – (SL) Toivon vilpittömästi, että Kroatiasta tulee Euroopan unionin jäsen mahdollisimman pian, ja tätä toivoo myös Slovenia. Jos haluamme toiveemme toteutuvan, meidän on autettava Kroatiaa ja tehtävä yhteistyötä sen kanssa. Voimme ratkaista kiistat kuuntelemalla tarkkaavaisesti kaikkia asianosaisia. Euroopan parlamentin tänään hyväksymässä päätöslauselmassa ei kuitenkaan ole mitään sellaista, mikä viittaisi siihen, että olemme löytäneet oikean tasapainon äänestäessämme niin sanotusta Kroatian ja Slovenian rajakiistasta. Puolueellisuuden välttämiseksi meidän olisi myös sisällytettävä siihen vähimmäisvaatimuksena oikeudenmukaisuuden periaate.

Lopuksi huomauttaisin, että jos todella haluamme ratkaista tämän ongelman, meidän olisi varmistettava, että sekä Slovenia että Kroatia noudattavat asianomaisen kansainvälisen elimen ratkaisua. Tästä syystä molempien maiden parlamenttien pitäisi ratifioida se etukäteen.

- Päätöslauselmaesitys (B6-0105/2009)

  Marusya Ivanova Lyubcheva (PSE). – (BG) Kiitos, arvoisa puhemies. Annoin tukeni Turkin edistymiskertomukselle. Turkin kanssa käytävät neuvottelut sen liittymisestä Euroopan unioniin ovat kaikille jäsenvaltioille poliittisesti ja taloudellisesti merkittävä vakava haaste, joka vaikuttaa myös turvallisuuteen. Turkin on erityisen tärkeää täyttää jäsenyyskriteerit ja toimia johdonmukaisesti, riittävän täsmällisesti ja avoimesti Euroopan unionin kansalaisia kohtaan. Mielestäni on erityisen tärkeää edistyä tässä prosessissa naapurimaiden kanssa tehtävän hyvän yhteistyön kautta. Tältä osin meidän on nähdäkseni pantava merkille, että Bulgarian ja Turkin välillä on tapahtunut tiettyä edistymistä niiden päästyä yhteisymmärrykseen neuvottelujen aloittamisesta niistä kysymyksistä, joita ei ole toistaiseksi pystytty ratkaisemaan, erityisesti traakialaisten pakolaisten omistuskysymysten ratkaisemisesta, mikä on Euroopan parlamentin ponnistelujen ansiota. Seuraamme tätä prosessia erityisen tiiviisti, koska se koskee tuhansien ihmisten oikeuksia, joita on kunnioitettava koko Euroopan unionin alueella. Traakialaisia koskeva kysymys on aivan yhtä tärkeä kuin Turkin suhteet muihin sen naapurimaihin. Kiitos.

- Päätöslauselmaesitys (B6-0104/2009)

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (SK) Tiedämme, millainen koettelemus balkanilaisilla ystävillämme on takanaan. Tämä pätee sekä Sloveniaan että Kroatiaan, kun Serbia hyökkäsi niitä molempia vastaan, ja tunnemme sympatiaa molempia kohtaan. Minun on sanottava, että EU toimi jalosti hyväksyessään Slovenian EU:hun ennen kuin kaikki Slovenian ja Kroatian väliset kiistat oli ratkaistu. Katsonkin, että meidän pitäisi nyt omaksua samantapainen lähestymistapa Kroatiaan.

Pahoittelen sitä, että jotkut slovenialaiset poliitikot haluaisivat nyt estää Kroatian liittymisen EU:hun. Olen kuullut näin jäsen Jordan Cizeljiltä, jolla on järkevä ja mielestäni tasapainoinen lähestymistapa tähän poliittiseen kysymykseen. Luotan siihen, että epävirallinen sopimus, josta Kroatian ja Slovenian on määrä jatkaa keskusteluja komission välityksellä, johtaa menestykselliseen lopputulokseen.

  Puhemies. – (FR) Hyvät parlamentin jäsenet, saanen selittää yhden asian työjärjestyksessämme. Voidaksenne käyttää puheenvuoron äänestysselitysten aikana teidän on pyydettävä sitä parlamentin yksiköiltä ennen äänestysselitysten alkua. Olen tietysti hyvin joustava ja annan läsnä olevien jäsenten käyttää puheenvuoron. Emme kuitenkaan sovella nyt menettelyä ilman puhujalistaa. Teidän on merkittävä nimenne etukäteen listaan ennen äänestysselitysten alkamista.

- Päätöslauselmaesitys (B6-0105/2009)

  Kristian Vigenin (PSE). – (BG) Arvoisa puhemies, annoin tukeni Turkkia koskevalle edistymiskertomukselle, koska se on mielestäni objektiivinen kertomus, joka antaa sekä Turkille että Euroopan unionille tilaisuuden edetä yhdessä Turkin valmistautumisessa EU:n jäsenyyteen. Samanaikaisesti haluan todeta olevani tietyllä tapaa tyytymätön siihen, että täysistunnossa hylättiin sosialistiryhmän ehdotus päätöslauselmaan sisällytettävästä toteamuksesta, jonka mukaan Turkin EU-jäsenyys on Turkin ja Euroopan unionin yhteinen tavoite.

Jos haluamme Turkilta nopeampaa edistymistä sen kehitykseen liittyvien ongelmien osalta, meidän on uskoakseni myös oltava riittävän avoimia ja tehtävä kumppaneillemme ehdottoman selväksi, että tämän prosessin päämääränä on edelleen tosiasiallisesti Turkin liittyminen Euroopan unioniin. Turkin rooli kasvaa tulevaisuudessa, ja on Euroopan unionin etujen mukaista, että sen jäsenvaltioiden joukossa on ei-kristitty maa, koska tämä antaa meille monia mahdollisuuksia tehdä sellaista politiikkaa, joka ei ole mahdollista tällä hetkellä. Kiitos.

  Dimitar Stoyanov (NI). – (BG) Hyvät parlamentin jäsenet, Attack-puolue äänestää Turkkia koskevaa edistymiskertomusta vastaan, koska emme havaitse minkäänlaista edistymistä. Itse asiassa edistystä ei voitaisikaan saavuttaa. Turkki ottaa huomioon vain omat etunsa, joihin eivät kuulu ihmisoikeuksien kunnioittaminen eivätkä muut eurooppalaiset ja kristilliset arvot. Turkki on yli 80 vuoden ajan kieltäytynyt noudattamasta Ankaran sopimusta, jonka mukaan se on Bulgarialle velkaa 10 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Kuvitelkaapa, miten se noudattaisi eurooppalaisia säännöksiä.

Jäsen Wiersma mainitsi eilen, että se, ettei Turkki tunnusta vuosien 1915–1916 armenialaisten kansanmurhaa, on ongelma. Mitä meidän pitäisi sitten sanoa bulgarialaisiin 500 vuoden ajan kohdistuneista kansanmurhaa vastaavista toimista, kuten Stara Zagoran, Batakin ja Perushtitsan verilöylyistä, joita Kansainvälinen eurooppalainen komissio kuvaili vuonna 1876? Jäsen Wiersma myös totesi, ettei EU:ssa ole sijaa islamistiselle Turkille. Turkkilaiset islamistit räjäyttivät Bulgariassa 20 vuotta sitten naisia ja lapsia kuljettaneita linja-autoja. Turkki maksoi muistomerkkien pystyttämisen näiden terroristien kunniaksi. Tällainen on nykyaikainen Turkki, jota hallitsee fundamentalistinen islamistipuolue. Nämä ovat sen arvoja, eivätkä ne sovellu mielestämme Eurooppaan.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, erehtyminen on inhimillistä, erheeseen takertuminen pirullista. Tämä sanonta ei ole koskaan ollut yhtä osuva kuin Turkin kanssa käytävien liittymisneuvottelujen surullisen tarinan kohdalla.

Vuodesta 2005 lähtien komissio on esittänyt samat kielteiset kertomukset ihmisoikeuksista, vähemmistöjen kunnioittamisesta ja unionille tehdyistä sitoumuksista, samalla kun liittymistavoitteeseen ei ole kajottu.

Tämä ei ole tällä hetkellä se varsinainen ongelma. Taustalla on eurooppalaisten toive, ettei heidän tarvitsisi enää hyväksyä liittymisestä väistämättä seuraavan sijoittautumisvapauden seurauksia.

On myös otettava huomioon, että Turkki kuuluu maantieteellisesti, kulttuurisesti, kielellisesti ja hengellisesti alueeseen, joka ei ole Eurooppa. Meidän onkin luovuttava tästä kuvitelmasta. Meidän on luovuttava liittymiseen liittyvästä teatterista ja aloitettava välittömästi käytännön keskustelut, toisin sanoen pyrittävä yhteisiin ja keskinäisiin etuihin perustuvaan kumppanuuteen. Liittymisprosessista on luovuttava.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, ratkaisevilla aloilla – ihmisoikeudet, vähemmistöjen oikeudet, uskonnon- ja ilmaisunvapaus – Turkki ei ole edistynyt lähes lainkaan, ja muutamina viime päivinä se on jopa ottanut joitakin askeleita taaksepäin.

Tästä huolimatta komissio väittää, että olemme velvollisia ottamaan myönteisen kannan, koska kyseessä on tärkeä strateginen kumppani. Se on totta, mutta kyse on ulkopolitiikkaan kuuluvasta asiasta. Se, että tarvitsemme strategisia kumppanuuksia, ei ole jäsenyyskriteeri.

Äänestin kaikesta huolimatta hyvin selkeästi kertomuksen puolesta, koska sosialistien vaatimus siitä, että kertomuksessa keskitytään liittymiseen, hylättiin. Kertomus on erittäin onnistunut ja läpimurto meille, koska siinä nimenomaan vältetään asettamasta liittymistä tavoitteeksi ja koska siinä puhutaan pitkästä prosessista, jolla ei ole takarajaa ja jonka lopputulos ei ole vielä selvillä. Olisimme mieluummin ottaneet kielteisen kannan täysjäsenyyteen, mutta tämä sanamuoto lähentelee joka tapauksessa sitä ja on siten suuri saavutus niille meistä, jotka kannattavat mielihyvin kumppanuutta Turkin kanssa osana ulkopolitiikkaamme mutta torjuvat sen liittymisen EU:hun.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin tyhjää Turkkia koskevasta kertomuksesta. Vaikka kertomuksessa nimittäin esitetään kattavaa kritiikkiä monista Turkissa edelleen olevista suurista ongelmista, sen ainoa mahdollinen päätelmä olisi pitänyt olla se, että neuvottelut on lopetettava, vieläpä pysyvästi, koska kolmen vuoden jälkeenkään Turkin tilanne ei ole parantunut olennaisesti.

Olen joka tapauksessa sitä mieltä, että Euroopan unionin on säilyttävä eurooppalaisena hankkeena eikä Euroopan unionissa pitäisi siten olla sijaa Turkin kaltaiselle maalle, joka ei ole eurooppalainen maa.

Eilen eräs Euroopan parlamentin sosialistiryhmän jäsen sanoi, ettei hän koskaan hyväksyisi Turkin islamisoitumisen jatkumista. Toivon, että hän ja hänen ryhmänsä vastustavat myös Euroopan islamisoitumista, vaikka en pidätäkään henkeäni sen puolesta.

  Martin Callanan (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kertomuksessa kuvataan Turkin edistymistä kohti tulevaa EU:n jäsenyyttä. Se on lopullinen päämäärä, jota tuen. Minulla on kuitenkin joitakin Turkin edistymiseen liittyviä huolenaiheita.

Yksi huolenaiheistani on sekularistisen tasavallan ihanteen asteittainen rapautuminen ja uskonnon kasvava asema politiikassa. Olen myös huolissani joistakin Turkissa dokumentoiduista ihmisoikeusloukkauksista ja joistakin vähemmistöyhteisöjen vastaisista toimista. Meidän on nähtävä toimia näillä aloilla ennen kuin voimme harkita Turkin jäsenyyttä.

Meidän on kuitenkin myös tärkeää olla rehellisiä Turkille ja sanoa selvästi ja yksiselitteisesti, että jos se täyttää kaikki ehdot, jotka muut jäsenvaltiot ovat täyttäneet, sillä on oikeus liittyä EU:hun. Ei ole oikein, että yksittäisten jäsenvaltioiden päämiehet asettavat epäoikeudenmukaisia ja epätasapainoisia esteitä Turkin jäsenyyden tielle. Jos Turkki täyttää ehdot, sillä on oikeus liittyä, ja sen pitäisi antaa tehdä niin. Tarvitsemme EU:n, joka on laajempi eikä syvempi.

  Kyriacos Triantaphyllides (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, äänestin Turkin edistymiskertomusta koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta sen 32 ja 40 kohdassa Kyproksesta esitettyjen myönteisten toteamusten vuoksi, vaikka en olekaan samaa mieltä tarkistusten 9 ja 10 sisällöstä.

Tarkistuksessa 9 esitetään, että Euroopan unionin perusperiaatteista, neljä perusvapautta mukaan luettuina, tehtäisiin – joskin tilapäisiä – poikkeuksia, mitä en voi hyväksyä. Näin on toimittu nyt, kun neuvotteluja käyvät Kyproksen kahden yhteisön johtajat, toisin sanoen ainoat ihmiset, jotka voivat päättää asiasta.

Tarkistus 10 on ristiriidassa sen kanssa, että yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on osa yhteisön säännöstöä, jota EU:n ja jäsenvaltioiden on noudatettava, eikä kolmansille maille voida antaa avointa valtakirjaa osallistua suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin.

- Päätöslauselmaesitys (B6-0106/2009)

  Árpád Duka-Zólyomi (PPE-DE). – (HU) Viimeisten kolmen vuoden ajan Makedonia on ollut EU:n ehdokasvaltio. Tästä huolimatta liittymisneuvottelut eivät ole vielä alkaneet. Ellei Euroopan unioni ota viipymättä ratkaisevia askelia, siitä seuraavalla uskottavuuden menetyksellä saattaisi olla kielteisiä vaikutuksia alueen vakauteen. Makedonia on edistynyt erittäin paljon muutamien viime vuosien aikana, saavuttanut hyviä taloudellisia tuloksia, siirtynyt lähemmäs toimivaa markkinataloutta ja antanut onnistuneesti lainsäädäntöä. Hallitus ja oppositio, kansalaisyhteiskunta ja julkinen mielipide ovat päässeet yhteisymmärrykseen, jotta Kööpenhaminan kriteerit voidaan täyttää mahdollisimman pian. Kansallisten ja etnisten yhteisöjen rinnakkaiselo on myös järjestetty hyvin. Kreikan sitkeä vastustus liittymisneuvottelujen aloittamista kohtaan on käsittämätöntä. Maan nimi ei saa olla mikään este! Kahdenvälisiä keskusteluja nimestä voidaan käydä samanaikaisesti. Kannatan kertomusta, koska se on tärkeä viesti Makedonian kansalle ja antaa ratkaisevan sysäyksen todellisten neuvottelujen aloittamiselle ennen kuluvan vuoden loppua. Suuret kiitokset.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, tässä kertomuksessa lähetetään tärkeä viesti maalle, jolla on vakauttava rooli, esimerkillinen vähemmistöjä koskeva lainsäädäntö, laajapohjainen hallitus, jossa kaikki kansallisuudet ovat edustettuina, ja joka on ottanut selkeän eurooppalaisen kurssin pääministeri Gruevskin johdolla. Äänestin siksi mielihyvin tämän kertomuksen puolesta ja katson, että meidän olisi korostettava erityisesti kahta seikkaa. Ensinnäkin haluamme neuvoston ja komission kertovan meille tänä vuonna, milloin liittymisneuvotteluiden on määrä alkaa, ja toiseksi emme suvaitse mitään kahdenvälistä rettelöintiä, varsinkaan tämän eriskummallinen nimikysymyksen osalta. Tätä maata nimitetään Makedoniaksi, sopii se joillekin henkilöille tai ei, ja meidän on viimeinkin alettava tasoittaa sen tietä kohti Eurooppaa.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin jäsen Meijerin päätöslauselmaesitystä vastaan, koska minä ja puolueeni katsomme, että laajentuminen on keskeytettävä Kroatian liittymisen jälkeen määrittelemättömäksi ajaksi. EU:n kansalaiset eivät halua uutta laajentumista lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä eivätkä varsinkaan laajentumista, joka käsittäisi tietysti Turkin. Tämän parlamentin on aika kuunnella kerrankin niitä, joita sen on tarkoitus edustaa.

Vastustan myös liittymisneuvotteluiden aloittamista entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa, mitä Euroopan parlamentti vaatii, sekä EU:n jäsenyysmahdollisuuden antamista koko Länsi-Balkanille. Osa näistä maista tai yksiköistä on läpikotaisin islamilaisia, eikä niiden pitäisi mielestäni antaa liittyä Euroopan unioniin.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, olin hyvin tyytyväinen tämänpäiväiseen äänestykseen.

Vierailin aivan äskettäin Makedoniassa Margaret Thatcherin pääministerikaudellaan perustaman Westminster Foundation for Democracy -säätiön puolesta. Näin vierailuni aikana maan, jolla on erittäin aktiivisia poliittisia puolueita ja mielenkiintoinen veropolitiikka, jossa on käytössä tasavero sekä yritys- että tuloverotuksessa, sekä kasvava talous. Makedoniassa järjestetään ensi kuussa vapaat, oikeudenmukaiset ja rehelliset vaalit – luultavasti paremmat kuin meillä oli äskettäin Yhdistyneessä kuningaskunnassa postiäänestyksen osalta. Tällaiselle maalle pitäisi antaa mahdollisuus liittyä halutessaan Euroopan unioniin oman itsemääräämisoikeutensa perusteella – minkä vuoksi edellisten puhujien pitäisi ehkä pohtia tätä asiaa.

Olemme todistaneet tänään merkittävää muutosta, koska tähän saakka parlamentin kreikkalaiset jäsenet ovat tehneet itsensä täysin naurettaviksi ja joutuneet pilkan kohteeksi esittäessään argumenttejaan tämän maan nimestä, joka on Makedonian tasavalta.

  Martin Callanan (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, ongelmana jäsen Heaton Harrisin jälkeen puhumisessa on se, että hän toi esille monia asioita, joista halusin itsekin tässä yhteydessä puhua. Minusta on aivan järjetöntä, että Kreikka jatkaisi tätä iänikuista ja, suoraan sanottuna, naurettavaa valitusvirttä Makedonian nimestä. Vaalipiirissäni on muutamia kauniita kreivikuntia – kuten Durham ja Northumberland –, enkä oikeastaan pidä kovinkaan pahana asiana, jos jokin toinen jäsenvaltio haluaa nimetä itsensä näiden suurenmoisten kreivikuntien mukaan.

On aivan naurettavaa, että liittymisneuvotteluja viivytetään vain sen vuoksi, että maa päättää nimetä itsensä Makedoniaksi, eikä suinkaan etnisen, demokraattisen tai ihmisoikeuksia koskevan kiistan vuoksi. Toivon, että parlamentin kreikkalaiset jäsenet tulevat tässä suhteessa järkiinsä. Toivon myös, että Makedoniaa arvioidaan niiden samojen kriteerien perusteella, joita sovelletaan kaikkiin muihin ehdokasvaltioihin. Jos Makedonia täyttää nämä kriteerit, on demokraattinen, sekulaarinen valtio ja kunnioittaa ihmisoikeuksia, sillä pitäisi olla kaikkien muiden jäsenvaltioiden tavoin oikeus liittyä EU:hun. Kreikan ei pitäisi käyttää naurettavaa veto-oikeutta pelkästään nimen perusteella.

- Päätöslauselmaesitys (B6-0140/2009)

  Martin Callanan (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, EU ja Yhdysvallat ovat määritelleet tamilitiikerit terroristiryhmäksi, mutta onneksi näyttää siltä, että heidän verenhimoinen taistelunsa itsenäisen tamilivaltion puolesta saattaa nyt olla päättymässä. Sri Lanka ansaitsee elää rauhassa, kuten me Euroopassa.

Muiden kollegoiden tavoin kannatan Sri Lankan jakamatonta valtiota. Lisäksi on syytä merkitä pöytäkirjaan, että mielestäni on myös ehkä hyvä ajatus taata tamileille jonkinasteinen itsehallinto tämän jakamattoman valtion sisällä. En tue tiikereiden väkivaltaista taistelua ja pidän itse asiassa ehdottoman tärkeänä, että Sri Lankan armeijan annetaan jatkaa aseellista taisteluaan tamilitiikereitä vastaan.

On kuitenkin myös syytä huomata, että Sri Lankassa vallitsee tällä hetkellä humanitaarinen kriisi ja että avustusjärjestöt olisi päästettävä alueelle. Olisikin ehkä syytä vaatia tulitaukoa, jotta avustusjärjestöt pääsevät alueelle ja siviilien annetaan poistua kiistellyiltä alueilta. Tämän jälkeen meidän on kuitenkin annettava armeijan jatkaa taisteluja.

- Mietintö: Annemie Neyts-Uyttebroeck (A6-0112/2009)

  Daniel Hannan (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, sellaisten kansainvälisten oikeusperiaatteiden, joilla ei ole yhteyttä mihinkään vaaleilla valittuun kansalliseen lainsäädäntöelimeen, lisääntyminen on yksi aikamme huolestuttavimmista kehityssuuntauksista. Olemme mullistamassa paitsi 300-vuotisen oikeuskäsityksen alueellisesta toimivallasta, toisin sanoen siitä, että rikos kuuluu sen valtion toimivaltaan, jonka alueella se on tehty. Olemme myös omaksumassa uudelleen sen historiallisen ajatuksen, jonka mukaan lakeja säätävien ei pitäisi olla vastuussa ihmisille, joiden on noudatettava näitä lakeja, vaan ainoastaan omalletunnolleen.

Saattaa vaikuttaa hyvin järkevältä ajatukselta, että jos esimerkiksi Milošević tai Karadžić ei saa oikeutta kotimaassaan, meidän on tehtävä asialle jotain. Miloševićin kaltaisten autoritaaristen johtajien vika on kuitenkin juuri se, että he turmelivat maansa demokratian ja asettivat itsensä lain yläpuolelle. Jos teemme tästä ongelmasta kansainvälisen, alennumme hänen tasolleen, kuten tapahtui farssiksi muuttuneen Haagin oikeudenkäynnin kohdalla. Kuuden vuoden aikana oikeudellista menettelyä muutettiin 27 kertaa, Miloševićille määrättiin puolustusasianajaja ja tuomiokin jäi lopulta antamatta.

En ole Miloševićin kannattaja: hän oli pahaa tarkoittava ja häijy kommunisti. Mutta pahatkin miehet ansaitsevat oikeutta – eritoten pahat miehet ansaitsevat oikeutta –, ja elleivät he saa sitä, me muut joudumme kärsimään.

- Päätöslauselma (B6-0113/2009)

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, me kaikki tiedämme, miten tärkeää vesi on, ja erityisesti kehitysmaissa, joissa vettä on hyvin hankalasti saatavilla, nuoret tytöt ja naiset kärsivät eniten. Heidän koulutusmahdollisuuksiaan heikentää suunnattomasti se, että he ovat vedenkantajia, mikäli niin halutaan. Näin tämän vieraillessani valtuuskunnan mukana Intiassa, ja on hyvin tärkeää, että investoimme enemmän vedenkäyttöön ja varmistamme, ettei se muodostu esteeksi nuorten tyttöjen ja naisten koulutukselle.

Pidän erityisen myönteisenä päätöslauselmaesityksen 2 kohtaa, jossa todetaan, että vettä on pidettävä yleisenä hyödykkeenä ja että sen on oltava julkisen valvonnan kohteena riippumatta siitä, miten sitä hallinnoidaan. Vesi on kallisarvoinen luonnonvara ja olemassa yleistä hyvää varten, ei yksittäisten tahojen valvontaa tai voitontavoittelua varten.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin annan vankan tukeni päätöslauselmaesityksellemme vedestä ja pidän myönteisenä sen 2 kohtaa, jossa toteamme painokkaasti, että vettä on pidettävä yleisenä hyödykkeenä ja että sen on oltava julkisen valvonnan kohteena. Vastustan henkilökohtaisesti voimakkaasti vesivarojen yksityistämistä.

Olemme viime aikoina nähneet, miten armoton voitontavoittelu on pannut maailmantalouden polvilleen. Emme varmasti halua saman tapahtuvan vesivaroille. Veden laadun turvaaminen ja vedenjakelujärjestelmän parantaminen edellyttävät jatkuvia investointeja siirtojärjestelmään. Yksityisellä sektorilla ei ole kannustimia tähän, koska houkutuksena on tietysti yksinkertaisesti nostaa kuluttajahintaa siirtojärjestelmän ajantasaistamiseen investoimisen sijaan. Olen nähnyt näin tapahtuvan omalla kotiseudullani Sligossa, jossa tietyt yhteisön osat joutuvat tulevaisuudessa maksamaan vedestään enemmän kuin oikeudenmukaisen osuutensa, koska yksityinen sektori ei investoi riittävästi siirtojärjestelmään.

- Mietintö: Maria Eleni Koppa (A6-0062/2009)

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin päätöslauselman ja mietinnön puolesta, mutta olen huolissani muutamasta asiasta. Tänä aamuna komissio myönsi, ettemme tiedä, mihin suuntaan WTO on kehittymässä, emmekä näin ollen tiedä, miten strateginen kumppanuus nivoutuu siihen.

Emme voi sallia sellaisen tilanteen syntymistä, jossa strategisella kumppanuusjärjestelyllä – tai maailmankauppaa koskevalla sopimuksella – on kielteinen vaikutus EU:n elintarviketurvaa koskeviin huolenaiheisiin. Painotan jälleen kerran elintarviketuotannolle asetettuja vaatimuksia, jotka ovat tiukempia Euroopan unionissa. Rankaisemme omia tuottajiamme, jos he eivät täytä näitä vaatimuksia. Emme voi sallia sellaista tilannetta, jossa tuomme kolmansista maista – esimerkiksi Brasiliasta – elintarvikkeita, jotka eivät täytä tuotannolle asetettuja vaatimuksiamme, jolloin Euroopan unionin elintarvike- ja maataloustuottajat ovat hyvin eriarvoisessa kilpailuasemassa kolmansien maiden tuottajiin nähden.

- Mietintö: José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra (A6-0028/2009)

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin ja Meksikon, kuten myös EU:n ja esimerkiksi Brasilian, strateginen kumppanuus on tietysti hyvä asia ja EU:n etujen mukaista. Mietintö on suurelta osin tasapainoinen, mutta EU:n etujen mukaista ei ole mielestäni se – ja tämä myös herättää paljon kysymyksiä suuren yleisön keskuudessa – mietintöön sisältyvä kohta, jossa kehotetaan tekemään maahanmuuttopolitiikkaa koskeva sopimus EU:n ja Meksikon välillä. Tämä ei tiedä hyvää ja on myös syy siihen, että päätin äänestää tyhjää.

- Päätöslauselmaesitys (B6-0135/2009)

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Myös minä äänestin Tiibetin tilannetta kansannousun 50. vuosipäivänä koskevan päätöslauselman puolesta, koska kiinalaiset viranomaiset ovat äskettäin kiristäneet Tiibetin turvatoimia ja estäneet toimittajien ja ulkomaalaisten pääsyn alueelle.

Tämänpäiväisellä keskustelulla Euroopan parlamentissa viestitämme, että olemme erittäin huolestuneita Tiibetin tilanteesta, erityisesti sen viattomiin asukkaisiin kohdistuvista kärsimyksestä ja kostotoimista.

Kehotan neuvostoa perustamaan päätöslauselman mukaisesti totuuskomission, jonka tavoitteena on selvittää, mitä Kiinan kansantasavallan ja hänen pyhyytensä dalai-laman edustajien välisissä neuvotteluissa tosiasiallisesti tapahtui.

Kehotan Kiinan hallitusta vapauttamaan välittömästi kaikki henkilöt, jotka on pidätetty pelkästään rauhanomaiseen mielenosoitukseen osallistumisen perusteella.

  Marco Cappato (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, käytän puheenvuoron ilmaistakseni tyytyväisyyteni siitä laajasta tuesta, jota täysistunnossa on annettu jäsen Pannellan ja jäsen Onyskiewiczin kanssa esittämälleni päätöslauselmaesitykselle. Päätöslauselmaesitys poikkeaa jossain määrin komission jäsenen Ferrero­Waldnerin tämänpäiväisestä puheenvuorosta, sillä päätöslauselmaesityksessä valitsemme puolemme. Pyrimme nimittäin selvittämään totuuden eli todelliset syyt siihen, miksi kiinalaisten ja tiibetiläisten keskustelut katkesivat. Emme siis tarkastele tätä kysymystä ulkopuolisen näkökulmasta, kuten komissio ja neuvosto valitettavasti edelleen tekevät, aivan kuin pelkkä toiveemme näiden kahden osapuolen välisestä vuoropuhelusta olisi riittävä.

Haluan korostaa, että minun on erityisen vaikea ymmärtää Euroopan parlamentin sosialistiryhmän menettelyä. Ensin he vastustivat keskustelua, sen jälkeen päätöslauselman esittämistä ja lopuksi he vielä äänestivät sitä vastaan. Jäsen Ford selitti tätä sillä, että hyväksymme liian monia Tiibetiä käsitteleviä päätöslauselmia. Ehkäpä sosialistiryhmä ja jäsen Ford eivät ymmärrä – tai sitten ymmärtävät sen liiankin hyvin – että tässä on kyse paljon suuremmasta asiasta, nimittäin miljardin Kiinan kansalaisen samoin kuin tiibetiläisten vapaudesta ja demokratiasta.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, on sanomattakin selvää, että äänestin päätöslauselman puolesta. Meidän ei kuitenkaan pidä kuvitella, että tällä viime kädessä harmittomalla päätöslauselmalla on kovinkaan suurta vaikutusta Kiinan totalitaariseen kommunistihallintoon, jonka kanssa käymme kaikesta huolimatta ilomielin kauppaa.

Tekisimme suuremman vaikutuksen Kiinan hallintoon, jos parlamentilla ja neuvostolla olisi rohkeutta todeta, että Tiibetin miehitys ja myöhemmin tapahtunut Kiinaan liittäminen olivat ristiriidassa kansainvälisen lain kanssa eikä Euroopan unioni voi siten tunnustaa niitä. Meidän on sinnikkäästi tehtävä täysin selväksi, että Tiibetin on oltava itsenäinen valtio eikä Kiinan autonominen maakunta ja että Kiina on syyllistynyt ja syyllistyy Tiibetissä kansanmurhaan.