Daniel Hannan (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, tiibetiläiset, kuten kaikki kansat, haluavat elää omien lakiensa ja oman kansansa alaisuudessa, ja kieltäessään heidän kansalliset pyrkimyksensä Kiinan hallitus käyttää erilaisia perusteluja kuten feodalismin lakkauttaminen ja maaorjuuden ja taikauskon poistaminen.
Loppujen lopuksi se kaikki on yksi versio siitä, mitä Engels kutsui "vääräksi tietoisuudeksi": Kiina katsoo, että tiibetiläiset eivät oikein ymmärrä asiaa eikä heille siksi pidä sallia täyttä demokratiaa.
Pyydän Euroopan parlamentin jäseniä pohtimaan kuinka ironista on kyseisen väitteen samankaltaisuus väitteeseen, joka esitettiin Ranskan, Alankomaiden ja Irlannin "ei"-äänestysten jälkeen. Kuulimme tässä salissa kerta toisensa jälkeen, että ihmiset eivät ole kunnolla ymmärtäneet kysymystä, että he olivat äänestäneet jostain muusta – Jacques Chiracia vastaan tai Turkin liittymistä vastaan tai anglosaksista liberalismia vastaan – ja että he eivät olleet ymmärtäneet asiaa ja että heidän oli saatava lisätietoja.
Uskon, että kansat, olivat ne Tiibetissä tai Euroopan unionin jäsenvaltioissa, ymmärtävät toiveensa ja heidän olisi annettava ilmaista ne äänestyskopissa. Tiedän, että minusta on tulossa yhtä ikävystyttävä kuin Cato vanhemmasta, mutta häntä kuunneltiin loppujen lopuksi, ja toistan, kuten olen tehnyt jokaisessa puheessani, että meidän olisi järjestettävä kansanäänestys Lissabonin sopimuksesta. Pactio Olisipiensis censenda est!
Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, Italia kärsii todellisesta aivovuodosta. Tutkijoiden joukkolähdöstä on vuosien mittaan tulossa selvä suuntaus. Lääketieteen Nobelin palkinnon voittajasta Renato Dulbecco on sanonut, että ne, jotka haluavat tehdä tutkimusta ovat lähdössä, kuten ovat tehneet aikaisemminkin, ja samasta syystä. He lähtevät, koska heille ei ole uranäkymiä, asianmukaisia palkkoja tai tutkimusvaroja, ja tutkimuskeskusten ovet pysyvät suljettuna, koska varojen puutteen lisäksi niiltä puuttuu organisaatio, joka ottaisi vastaan uusia ryhmiä ja kehittäisi uusia ideoita.
Italialaiset tutkijat lähtevät, koska infrastruktuuria puuttuu, erityisesti tieteen ja teknologian alalla, rahoitusta puuttuu, palkat ovat naurettavia ja valintajärjestelmä lannistaa parhaat ehdokkaat ja palkitsee suosituksia. He lähtevät ja he valittavat, koska yliopistojemme tarjoamat perusvalmiudet ovat erinomaisia. Kaikki muu kuitenkin puuttuu.
Olen samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioiden on varmistettava avoin, kilpailuun perustuva tutkijoiden rekrytointi, joka perustuu tieteellisiin ansioihin. Ansiot olisi mitattava tieteellisen osaamisen ja tuotannon (julkaisujen) perusteella. Muitakin tärkeitä näkökohtia olisi luettava ansioiksi tutkijan uralla: innovointikyky, tutkimuksen johtamistaidot, koulutus- ja valvontataidot sekä yhteistyö teollisuuden kanssa.
Nicodim Bulzesc (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska olen samaa mieltä siitä, että EU tarvitsee lisää tutkijoita. Mietintö on erittäin tärkeä muun muassa siksi, että siinä jäsenvaltioita kehotetaan parantamaan nuorten tutkijoiden nykyisiä uramahdollisuuksia esimerkiksi rahoituksen lisäämisellä ja urakehityksellä, joka perustuu saavutuksiin eikä virkaikään. Saavutuksina pidettäisiin innovointikykyä, yrityksissä suoritettuja koulutusjaksoja ja niin edelleen.
Avril Doyle (PPE-DE) , kirjallinen. − (EN) Pia Elda Locatellin mietinnöllä tarkistetaan osaltaan Lissabonin strategiaa, jolla EU:n taloudesta on määrä tehdä maailman kilpailukykyisin vuoteen 2010 mennessä, ja keskeistä siinä on tutkijoiden asema EU:ssa. Mietinnössä mainitaan neljä ensisijaista alaa, joilla edistyminen on välttämätöntä:
– avoimet hakumenettelyt ja apurahojen siirrettävyys
– sosiaaliturva ja eläkkeet
– houkuttelevat työolot ja työehdot sekä
– tutkijoiden koulutus ja pätevyys.
Näillä aloilla käsitellään liikkuvuutta, avoimuutta, julkisuutta ja tukea tutkijoille ja mahdollisille tutkijoille. Koulutuksen, innovoinnin ja tutkimuksen kokoaminen johdonmukaiseksi tukipolitiikaksi on keskeinen osa toimivaa osaamistaloutta. Aivovuodon torjumista ja "aivoverkon" perustamista koskevia toimiamme edistetään ehdotuksilla, joilla minimoidaan byrokraattiset esteet ja parannetaan tutkijoiden sosiaaliturvaa. EU:n päästökauppajärjestelmästä vastaavana esittelijänä tunnen oikein hyvin tutkimuksen ratkaisevan roolin ja tarpeen kehittää tarjolla olevia lahjakkuuksia kohtaamiemme huomattavien ilmastohaasteiden ratkaisemiseksi. Totean tyytyväisenä, että Irlannissa UCD- ja TCD-yliopistot ovat muodostaneet innovaatioallianssin, mikä on hyvä esimerkki tutkijoihin ja heidän uransa alkuun investoimisesta.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Huolimatta siitä että viimeaikaiset tapahtumat osoittavat selvästi, että uusliberaali Lissabonin strategia on yksi Euroopan unionin heikkenevään taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen johtaneista tekijöistä, mietinnössä vaaditaan strategian noudattamista, mitä emme hyväksy.
Mietinnössä on kuitenkin myönteisiä näkökohtia, joita me tuemme. Ne koskevat erityisesti tutkijoiden tarpeiden täyttämistä, heidän työoloihin ja sosiaaliturvaan liittyviä oikeuksiaan, perheiden yhdistämistä, naistutkijoiden oikeuksia ja nuorten tutkijoiden mukaanpääsyä sekä vaatimusta tutkimusrahoituksen ja tutkijoiden määrän lisäämisestä.
Ei ole kuitenkaan selvää, miten ehdotettu eurooppalainen tutkimusstrategia takaa yhtäläiset oikeudet kaikissa jäsenvaltioissa ja tutkijoiden, erityisesti nuorten tutkijoiden, yleisen pääsyn eurooppalaiseen tutkimuskumppanuuteen, erityisesti maissa kuten Portugali, joka ei ole poliittisen päätöksenteon keskiössä Euroopan unionissa, jota suuret valtiot hallitsevat yhä enemmän. Näistä syistä äänestimme mietinnöstä tyhjää.
Adam Gierek (PSE), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, onko akateeminen ura riippuvainen liikkuvuudesta? Tietyssä määrin se on. Voidaan sanoa, että liikkuvuudella voi erityisesti nuorten tutkijoiden tapauksessa olla merkittävä vaikutus heidän tuleviin saavutuksiinsa. Se johtuu siitä, että liikkuvuus helpottaa uuden tiedon saatavuutta ja antaa heille mahdollisuuden päästä sen ympäristön rajoitusten yli, jossa heidät on koulutettu. Siinä ei kuitenkaan ole kaikki. Akateeminen ura alkaa varhain, yläasteella ja lukiossa, joissa nuoret saavat yleistiedon perusteet, erityisesti matematiikassa ja tieteessä.
Seuraava vaihe käsittää korkea-asteen koulutuksen ja jatko-opinnot. Nuoren henkilön akateemisen uran alkuvaiheessa, ja puhun nyt omien kokemusteni perusteella, liikkuvuus, helppo pääsy tutkimuslaitoksiin sekä mielenkiintoinen ja lupaava aihe, jota tutkitaan huippututkijoiden valvonnassa, ovat tärkeimmät asiat näille nuorille henkilöille, tärkeämpiä kuin heidän tuleva eläkkeensä.
Siten tärkein askel tieteellisen tutkimushenkilöstön houkuttelemiseksi on oikeiden olosuhteiden luominen tällaiselle tutkimukselle Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tai eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin puitteissa, esimerkiksi ottamalla käyttöön tohtoriapurahat, jotka ovat EU:n opiskelijoiden ja kolmansien maiden opiskelijoiden saatavilla ja joista tiedotetaan laajalti. Tarjoamamme olosuhteet, jotka koskevat perhettä ja ammatillista vakautta, määräävät sen, siirtyvätkö nuoret tohtorintutkinnon suoritettuaan teollisuuteen vai akateemisiin tutkimuslaitoksiin ja menevätkö he takaisin kotimaahansa vai jatkavatko matkaansa edelleen.
Adrian Manole (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Kun opiskelija pohtii tutkimusuraa, fyysistä liikkuvuutta on mainostettava koulutuskokemuksena, jota ei voida korvata virtuaalisella liikkuvuudella. Meidän on varmistettava, että lahjakkaimmat tutkijat saavat tuekseen tarpeeksi rahoitusta ja henkilöresursseja. Joillekin se voi merkitä sitä, että saavat resursseja kotimaansa ulkopuolelta.
Opiskelijoiden, luennoitsijoiden ja tutkijoiden liikkuvuuden eduista (esimerkiksi lisäarvo) on tiedotettava. Hallinnolliset ja rakenteelliset esteet on poistettava. Stipendejä ja lainoja pitäisi olla opiskelijoiden ja tutkijoiden saatavilla yksittäisille henkilöille ja laitoksille suunnattujen muiden edistämistoimien ohella.
Globalisaatiopolitiikassa on otettava huomioon seuraavat tekijät: kansainvälistä kokemusta saaneiden tutkijoiden keskeinen merkitys; todelliset kielelliset mahdollisuudet; tarve tarjota kaikille tutkijaksi aikoville opiskelijoille mahdollisuus saada opintosuorituksia useista vieraista kielistä erikoisalasta riippumatta; hyvä laatu sekä tiedotus mahdollisuudesta ulkomailla tapahtuvaan opiskeluun ja tutkimukseen.
Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Mietinnöllä eurooppalaisesta kumppanuudesta tutkijoita varten pyritään vahvistamaan EU:n kilpailukykyä muihin imperialistisiin keskuksiin nähden, rajoittamaan tutkijoiden "vuotoa" ja houkuttelemaan tutkijoita kehitysmaista.
Siinä edistetään tutkijoiden vapaata liikkuvuutta valtioiden, julkisen ja yksityisen sektorin, yritysten, tutkimuskeskusten ja yliopistojen välillä, julkisen ja yksityisen sektorin entistä voimakkaampaa yhteenkuuluvuutta tutkimuksen alalla, tieteen ehdotonta alistamista markkinoiden väliaikaisille teknisille vaatimuksille ja tutkijoiden suuntautumista sovellettuun tutkimukseen, ja siinä tutkijoiden kokemus yrityksissä tunnustetaan muodolliseksi pätevyydeksi.
"Tutkimuskaavojen" käyttöön ottaminen tutkijoiden valitsemiseksi toisen jäsenvaltion tieteellisistä laitoksista tai yliopistosta sekä tutkijoiden ja yritysjohtajien liikkuvuus auttaa suuria yrityksiä valitsemaan tutkijoiden eliitin ja hankkimaan henkilökuntaa ehdoin, joilla edistetään niiden kannattavuutta (joustavat työehdot, palkaton työ, poikkeukset vakuutusmaksuista). Nämä järjestelyt koskevat myös tohtoriksi opiskelevia, jotka suorittavat leijonanosan tutkimuksesta.
Äänestimme mietintöä vastaan, koska tutkijoiden on työskenneltävä vakain työehdoin laitoksissa, jotka eivät kilpaile "ylivoimasta" vaan jotka tekevät yhteistyötä tieteen kehittämiseksi ja täyttävät ruohonjuuritason nykyaikaiset vaatimukset eivätkä plutokratian ja suuryritysten voittojen vaatimuksia.
Teresa Riera Madurell (PSE), kirjallinen. – (ES) Tutkimushenkilöstön puutteen korjaamiseksi on helpotettava EU:n ulkopuolella työskentelevien eurooppalaisten tutkijoiden paluuta ja myös niiden kolmansien maiden tutkijoiden maahantuloa, jotka haluavat työskennellä EU:ssa.
Naiset ovat edelleen aliedustettuina monilla tieteen ja teknologian aloilla sekä vastuutehtävissä. Siksi mielestäni on tärkeää kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan parempi sukupuolten välinen tasapaino elimissä, jotka vastaavat tutkijoiden palkkaamisesta ja etenemisestä. On tärkeää tehdä valinta- ja etenemisprosesseista avoimia.
Tutkijoiden yhtenäismarkkinoiden luomisessa on tärkeää myös määritellä ja luoda yhtenäinen eurooppalainen uramalli tutkimuksen alalla ja ottaa käyttöön tutkimusalan työtarjousten ja harjoittelusopimusten integroitu tietojärjestelmä koko EU:ssa.
Liikkuvuuden parantamisesta haluaisin todeta, että kolmansien maiden mies- ja naistutkijoiden vaihdon helpottamiseksi on sovellettava erityistä, entistä nopeampaa ja vähemmän byrokraattista viisumipolitiikkaa. Tämä koskee myös niitä maita, joiden kanssa tehdään jo nyt merkittävää tieteellistä yhteistyötä, kuten tiettyjen Latinalaisen Amerikan maiden kanssa.
Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, kannatin äänestyksessä Pia Elda Locatellin mietintöä eurooppalaisesta kumppanuudesta tutkijoita varten. Yliopiston luennoitsijana ymmärrän, että EU tarvitsee lisää tutkijoita parantaakseen tuottavuuttaan ja kilpailukykyään, erityisesti maailmanlaajuisessa kilpailussa, johon osallistuvat muut suuret taloudet kuten Yhdysvallat ja Japani sekä kehittyvät taloudet kuten Intia ja Kiina. Siitä syystä yhdyn esittelijän vetoomukseen, että jäsenvaltiot varmistavat avoimen, kilpailuun perustuvan tutkijoiden rekrytoinnin, joka perustuu tieteellisiin ansioihin.
Uudet teknologiat ovat muuttaneet meidän elämämme, eivätkä vapaa-ajan harrastuksia ole suinkaan suljettu pois tästä prosessista.
Videopelit ovat nyt nuorten suosituin harrastus Euroopassa ja muuallakin. Monet videopelit on itse asiassa suunnattu aikuisille, ja niiden sisältö on usein lapsille sopimatonta.
Ottaen huomioon 22. huhtikuuta 2008 päivätty komission tiedonanto kuluttajien ja erityisesti alaikäisten suojelemisesta videopelien haitoilta nyt on kiireesti säänneltävä merkintöjä ja käytettävä toimenpiteitä, kuten "punainen nappi" vanhemmille tai PEGI Online -järjestelmä, mukaan luettuna eurooppalainen Safer Internet -ohjelma.
On myös tärkeää, että jäsenvaltiot jatkavat tiivistä yhteistyötään lasten suojelun edistämiseksi ja alan yritysten auttamiseksi toimivien järjestelmien kehittämisessä.
Emme saa jättää huomiotta sitä seikkaa, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi meidän on saatava tukea myös valmistajilta sekä ennen muuta kaikilta vanhemmilta, jotka ensisijaisesti suorittavat valvontaa perheissä.
Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatin äänestyksessä Toine Mandersin mietintöä kuluttajien ja erityisesti alaikäisten suojelemisesta videopelien haitoilta. Tein niin hieman vastahakoisesti. Vaarana on se, että joissakin tapauksissa perusteltu huoli muuttuu "moraaliseksi paniikiksi", joka on suhteetonta ongelman laajuuteen nähden. En halua välttämättä sitoutua menemään pidemmälle kuin tähän saakka.
Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Tämä mietintö sisältää monia vaatimuksia siitä, mitä jäsenvaltioiden on tehtävä videopelien haitallisen käytön rajoittamiseksi: koulujen pitäisi tiedottaa lapsille ja vanhemmille videopelien eduista ja haitoista; vanhempien olisi toimittava kielteisten seurausten välttämiseksi, kun heidän lapsensa pelaavat videopelejä; jäsenvaltioiden olisi arvioitava mahdollisuutta asentaa "punainen nappi" pelikonsoleihin ja tietokoneisiin tiettyjen pelien käytön estämiseksi; olisi toteutettava kansallisia tiedotuskampanjoita kuluttajille; internet-kahviloiden omistajien olisi estettävä lapsia pelaamasta aikuisille tarkoitettuja pelejä; olisi otettava käyttöön erityiset Euroopan laajuiset käytännesäännöt videopelien jälleenmyyjille ja tuottajille ja jäsenvaltioiden olisi annettava siviili- ja rikoslainsäädäntöä väkivaltaisten televisio-, video- ja tietokonepelien jälleenmyynnistä.
Alaikäisten videopelit liitetään moniin levottomuutta herättäviin kulttuurisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Juuri siitä syystä jäsenvaltioiden on toteutettava ratkaisuja, jotka sopivat niiden omaan kulttuuriin ja arvoihin, jotta niillä olisi demokraattinen perusta jäsenvaltioiden omassa väestössä. EU:n toimielinten luennoinnilla on lähes päinvastainen vaikutus.
Jäsenvaltioiden kyky löytää erilaisia etenemistapoja tässä kysymyksessä on myös tärkeä kokemustemme ja tietojemme laajentamiseksi tällä alalla.
Näistä syistä äänestin mietintöä vastaan lopullisessa äänestyksessä.
Miroslav Mikolášik (PPE-DE), kirjallinen. – (SK) Hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin puhua videopelialasta, jonka vuosittaiset tuotot ovat lähes 7,3 miljardia euroa. Kun videopelien suosio kasvaa lasten ja aikuisten keskuudessa, on tärkeää käydä poliittista keskustelua niitä koskevasta säännöstöstä. Jotkut videopelit auttavat kehittämään näppäryyttä ja saamaan 2000-luvun elämässä vaadittuja tietoja. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että aikuisille tarkoitetuilla videopeleillä, joissa on väkivaltaisia piirteitä, voi olla kielteinen vaikutus erityisesti lapsiin.
Siksi velvollisuutemme on suojella kuluttajia ja erityisesti lapsia. Lasten ei pitäisi voida ostaa videopelejä, joita ei ole tarkoitettu heidän ikäryhmälleen. PEGI-järjestelmä, jolla määritellään ikärajat, on auttanut lisäämään avoimuutta lasten pelien ostamisessa, mutta jälleenmyyjillä ei vieläkään ole tarpeeksi tietoa videopelien haitallisista vaikutuksista lapsiin. Tässä yhteydessä on tärkeää lisätä tietoa kyseisistä haitallisista vaikutuksista lapsiin, ja on välttämätöntä, että tuottajat, jälleenmyyjät, kuluttajajärjestöt, koulut ja perheet tekevät yhteistyötä. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön toimia, joilla estetään lapsia ostamasta videopelejä, jotka on tarkoitettu vanhemmille ikäryhmille. Olen samalla tyytyväinen Euroopan komission ja neuvoston ehdotukseen, joka koskee videopelien merkintöjä koskevia sääntöjä ja lapsille tarkoitettuja interaktiivisia videopelejä koskevia vapaaehtoisia menettelyohjeita.
Nicolae Vlad Popa (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Kannatin äänestyksessä Toine Mandersin valiokunta-aloitteista mietintöä, jossa kiinnitetään erityistä huomiota videopeleihin.
Videopelimarkkinat ovat nopeasti kasvavat maailmanlaajuiset markkinat. Videopelejä ei kuitenkaan enää suunnata vain lapsille, sillä yhä suurempi osa niistä on suunniteltu erityisesti aikuisille. Juuri siksi monien pelien sisältö on lapsillemme sopimaton ja voi olla jopa haitallinen.
On totta, että videopelejä voidaan käyttää opetustarkoituksiin mutta vain sillä ehdolla, että niitä käytetään kullekin ikäryhmälle suunnitellun tarkoituksen mukaisesti. Siitä syystä meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota PEGI-järjestelmään pelien arvioimisessa. PEGI Online -versio auttaa vanhempia ja alaikäisiä tarjoamalla vinkkejä siitä, miten suojella alaikäisiä, sekä erilaisia tietoja online-peleistä.
Mietinnössä korostetaan myös jäsenvaltioiden tarvetta varmistaa, että videopelien online-ostoa valvotaan asianmukaisesti, millä estetään alaikäisiä saamasta pelejä, joiden sisältö ei sovellu heidän ikäryhmälleen vaan on tarkoitettu aikuisille tai muulle ikäryhmälle. Esittelijä ehdottaa myös kehittämään "punaisen napin", joka antaa vanhemmille mahdollisuuden kytkeä pois peli, jonka sisältö on sopimaton lapsen ikään nähden, tai rajoittaa alaikäisten käyttöä tiettyinä aikoina.
Zuzana Roithová (PPE-DE), kirjallinen. – (CS) Asiantuntijoiden varoituksista huolimatta vanhemmat aliarvioivat tietokonepelien vaikutuksen lastensa persoonallisuuden kehitykseen. Nyt lapset ja nuoret altistuvat useaksi tunniksi kerrallaan tietokonepelien aggressiiviselle tai seksuaaliselle sisällölle. Lapset imitoivat pelejä, mikä voi johtaa traagisiin seurauksiin. Tulevaisuuden katurikolliset ovat vain yksi seuraus aggressiivisten pelien vaikutuksesta käyttäytymiseen, psykologiaan ja myöhemmin ilmeneviin tapoihin.
Kannatan siksi eettisen ohjeiston laatimista videopelien jälleenmyyjille ja tuottajille.
Toisin kuin esittelijä uskon tietysti, että tarvitsemme vapaaehtoisten sääntöjen lisäksi myös sitovia yhteisiä sääntöjä EU:ssa. Siksi olen tällä varauksella äänestänyt mietinnön puolesta.
Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, kannatin äänestyksessä Toine Mandersin mietintöä kuluttajien ja erityisesti alaikäisten suojelemisesta videopelien haitoilta. Katson, että videopelien pelaaminen on erittäin tärkeää opetussyistä. On kuitenkin paljon ohjelmistoja, jotka on suunnattu aikuisille ja joille on tyypillistä lähes aiheeton väkivallan käyttö. Siksi meidän on suojeltava lapsia riittävästi ja estettävä toiselle ikäryhmälle suunnatun mahdollisesti haitallisen sisällön päätyminen heiden nähtäväkseen. Lopuksi totean, että videopelien merkintöjen standardointi johtaa siihen, että merkintäjärjestelmät ymmärretään paremmin, ja samalla edistetään sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa.
Israel on Euroopan unionin tärkeä kumppani Lähi-idässä ja Euroopan naapuruuspolitiikassa.
Yhteisön ilmailusopimus loisi tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille yhteisön ja Israelin lentoyhtiöille ja antaisi matkustajille mahdollisuuden hyötyä kaikissa jäsenvaltioissa samoista ehdoista ja lentoyhtiöiden lisääntyneestä kilpailusta. Se voi johtaa entistä useampiin, halvempiin ja parempiin lentopalveluihin EU:n ja Israelin välillä.
EU:n on varmistettava EU:n lainsäädäntöä noudattavien yhteisten normien täytäntöönpano suhteissaan Välimeren kumppaneihin. Se on mahdollista vain kattavalla sopimuksella, joka on neuvoteltu yhteisön tasolla ja joka sisältää sääntely-yhteistyötä tai vähintään ilmailunormien ja -menettelyjen keskinäisen tunnustamisen.
Pidän siksi perusteellisia neuvotteluja Israelin kanssa tärkeänä askeleena EU:n ja Israelin ilmailusuhteiden kehittämisessä ja yhteisen ilmailualueen laajentamisessa Euro–Välimeren alueelle. Sopimuksen tekeminen lisää mahdollisuuksia lentoyhtiöiden ja matkustajien taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle.
Chris Davies (ALDE), kirjallinen. − (EN) En ymmärrä, miten parlamentti, joka on vaatinut Israelia lopettamaan Gazan taloussaarron, voi tänään äänestää sellaisen mietinnön puolesta, jolla pyritään lisäämään yhteistyötä Israelin kanssa.
Viime tiistai oli melko tavallinen päivä Gazan rajanylityspaikoilla. Israel päästi läpi rajoitetun määrän elintarvikkeita, jonkin verran hygieniatuotteita, ruokaöljyä ja raskasta dieselöljyä, kaiken kaikkiaan 110 kuorma-autokuormaa – vaikka UNRWA ilmoittaa, että Gazan kaistalla tarvitaan 500 kuorma-autokuormaa tarvikkeita joka päivä.
Kouluille tarkoitettua kirjoituspaperia ei päästetty läpi, ei vaatteita, ei huonekaluja, ei sähkötarvikkeita eikä rakennustarvikkeita. Gaza on pommitettu murskaksi, eikä Israel salli sen jälleenrakentamista. Kurjuus jatkuu.
Puhemiehemme on vieraillut siellä, samoin Javier Solana, kansallisten parlamenttien jäsenet, Euroopan parlamentin jäsenet, ja jopa Tony Blair on vieraillut siellä. Kaikki he ovat vaatineet lopettamaan kärsimyksen, Israel ei ole kuitenkaan muuttanut mitään.
Nyt ei ole oikea aika tukea tätä mietintöä.
Proinsias De Rossa (PSE), kirjallinen. − (EN) Vastustin äänestyksessä mietintöä, jolla pyritään luomaan yhteinen ilmailualue Israelin kanssa. Vastakkaisista väitteistä huolimatta kyseessä ei ole puhtaasti tekninen mietintö. Pikemminkin EU, Israelin suurin kauppakumppani, joka tekee yhteisen ilmailusopimuksen, antaa huomattavan taloudellisen palkkion Israelille.
Ottaen huomioon Gazan viimeaikaiset tapahtumat, joihin kuuluu siviilien julma ja summittainen tappaminen sekä Gazan infrastruktuurin tuhoaminen, millä on hävitetty miljardeja euroja EU:n kehitysapua; ottaen huomioon Euroopan parlamentin viime joulukuussa tekemä päätös lykätä EU:n ja Israelin suhteiden tiivistämistä; ottaen huomioon YK:n päätöslauselmien jatkuva huomiotta jättäminen sekä siirtokuntien laajentaminen Länsirannalla ja Jerusalemissa ja ottaen huomioon oma äskettäinen vierailuni Gazaan, jossa näin itse, ettei Israel ole lopettanut Gazan piiritystä välttämättömän humanitaarisen avun perille päästämiseksi,
pidän täysin sopimattomana sitä, että parlamentti hyväksyy tämän sopimuksen. Israelin kanssa tehtävää erityistä kauppasopimusta olisi lykättävä siihen saakka, että se noudattaa ihmisoikeusnormeja ja osallistuu rakentaviin ja merkittäviin neuvotteluihin naapuriensa kanssa kahden valtion ratkaisun toteuttamiseksi konfliktissa.
Mairead McGuinness (PPE-DE) , kirjallinen. − (EN) Äänestin tyhjää lopullisessa äänestyksessä EY:n ja Israelin ilmailusopimuksesta protestina Palestiinan nykyiselle kriisille. Pidän sopimattomana suhteiden parantamista Israeliin, kunnes se osallistuu ponnisteluihin palestiinalaisten kärsimyksen lievittämiseksi sekä kestävään poliittiseen vuoropuheluun kahden valtion ratkaisun toteuttamiseksi alueen ongelmiin.
Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Emme voi hyväksyä sitä, että Euroopan parlamentti käsittelee ja ehdottaa sopimusta Israelin kanssa EU:n ja Israelin välisen yhteisen ilmailualueen perustamiseksi, samalla kun palestiinalaisten teurastus Israelin hallituksen heitä vastaan Gazan kaistalla käynnistämässä murhaavassa sodassa on vielä tuoreessa muistissa.
Tällaisen sopimuksen ehdottaminen vahvistaa EU:n rikollisen vastuun. EU, joka istuu tekopyhästi kahdella tuolilla, käytännössä vahvistaa Israelia ja palkitsee uuden sodan, jonka tämä on aloittanut ja joka on aiheuttanut valtavan humanitaarisen katastrofin palestiinalaisten keskuudessa. Yli 1 300 palestiinalaista on kuollut, ja heistä ylivoimainen enemmistö on ollut siviilejä, lapsia ja naisia, yli 5 000 ihmistä haavoittunut ja Israel on hävittänyt totaalisesti Gazan siviili-infrastruktuurin, mukaan luettuna koulut ja YK:n tilat.
EU myös tukee Israelin aikeita purkaa kymmeniä taloja Itä-Jerusalemissa, millä tehdään kodittomiksi yli 1 000 palestiinalaista. Tämä on uusi yritys häätää palestiinalaiset Jerusalemista ja vaikeuttaa entisestään ratkaisun löytämistä Lähi-idässä.
Tällaisilla toimilla tuetaan yleisesti aluetta koskevaa imperialistista politiikkaa, joka on osa EU:n, Yhdysvaltojen ja Naton Lähi-itää koskevia imperialistisia suunnitelmia. Ihmiset ovat voimistamassa solidaarisuuttaan ja taisteluaan palestiinalaisten puolella itsenäisen, alueellisesti yhtenäisen, vuoden 1967 rajojen mukaisen Palestiinan valtion perustamiseksi, niin että sen pääkaupunkina on Itä-Jerusalem.
Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, kannatin äänestyksessä omaa mietintöäni yhteisen ilmailualueen kehittämisestä Israelin kanssa. Minun on tarpeetonta toistaa tässä syitä, joiden takia äänestin mietinnön puolesta. On selvää, että syyt mainitaan itse mietinnössä.
– Ehdotus asetukseksi (C6-0081/2009)
Catherine Stihler (PSE) , kirjallinen. − (EN) Äänestin ehdotusta vastaan, koska kantojen epävarman tilanteen takia sinievätonnikalan kalastus pitäisi kieltää siihen saakka, kunnes kannat ovat elpyneet.
Proinsias De Rossa (PSE), kirjallinen. − (EN) Tuen voimakkaasti tätä päätöslauselmaa, jossa vaaditaan välitöntä tulitaukoa Sri Lankan armeijan Tamilitiikerien välille, jotta siviiliväestö voi lähteä taistelualueelta. Päätöslauselmassa tuomitaan kaikki väkivallan käyttö ja pelottelu, joilla estetään siviilien lähtö konfliktialueelta. Siinä tuomitaan myös siviileihin kohdistuneet hyökkäykset, joista Kansainvälinen kriisiryhmä on todistanut. Kummankin osapuolen on noudatettava kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja autettava siviiliväestöä taistelualueella ja turvavyöhykkeellä. Euroopan parlamentti on huolestunut myös raporteista, jotka koskevat Sri Lankan hallituksen perustamien pakolaisleirien huomattavaa liikakansoitusta ja huonoja olosuhteita. Olemme vaatineet, että kansainvälisille ja kansallisille humanitaarisille järjestöille sekä toimittajille myönnetään rajoittamaton päästy taistelualueelle ja pakolaisleireille, ja kehotamme Sri Lankan hallitusta tekemään yhteistyötä niiden valtioiden ja avustusjärjestöjen kanssa, jotka haluavat ja voivat auttaa siviilien evakuoinnissa.
Jean Lambert (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Olen tyytyväinen tämän päivän päätöslauselmaan Sri Lankasta. Maan pohjoisosan tapahtumat ovat murhenäytelmä, joka on suurimmalta osin piilossa maailman katseilta, koska humanitaarisia järjestöjä ja toimittajia ei ole päästetty vapaasti katsomaan, mitä siellä tapahtuu, vaan ne ovat joutuneet nojautumaan enimmäkseen puolueellisiin tietoihin. Jo ennen hallituksen sotilaallisia toimia siellä oli mahdotonta käydä avointa keskustelua lehdistön häirinnän ja poliittisen häirinnän takia.
Konfliktissa ei voida saavuttaa kestävää sotilaallista ratkaisua vaan ainoastaan poliittinen ratkaisu, jossa tunnustetaan saaren kaikkien kansojen oikeudet. Tarvitaan välitön molemminpuolinen tulitauko suunnattoman inhimillisen kärsimyksen lievittämiseksi. Jos tamilien edut ovat ensisijaisia, kuten kumpikin osapuoli väittää, miksi tarvitaan tätä jatkuvaa kärsimystä? Mitä hyötyä siitä on kestävälle ratkaisulle? Kaikkien osapuolten on osallistuttava rauhanneuvotteluihin. Kanavat ovat avoinna vuoropuhelulle, jos kumpikin osapuoli sitä haluaa. Väkivallan ja sorron on kuitenkin loputtava ja on käytettävä ihmisoikeusvälineitä ja noudatettava oikeusvaltioperiaatteita, jos halutaan ihmisten luottavan lopputulokseen. Kansainvälinen yhteisö on valmiina auttamaan, helpottamaan nopeasti kärsimystä ja myös auttamaan pitkällä aikavälillä.
Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. – (NL) 9. syyskuuta 2006, 5. helmikuuta 2009 ja viime yönä keskustelimme tässä parlamentissa tamilien ja singaleesien jatkuvasta ja toivottomasta konfliktista Sri Lankan saarella. Osallistuin kaikkiin näihin keskusteluihin. Siinä yhteydessä olen aina vedonnut siihen, ettemme asetu kenenkään puolelle tässä konfliktissa vaan toimimme sen hyväksi, että kumpikin osapuoli sitoutuu rauhansopimukseen. Tällaisella sopimuksella on joka tapauksessa perustettava itsehallinto maan koillisosan tamilialueelle.
Viime yönä Charles Tannock ja Geoffrey Van Orden puolustivat päinvastaista ratkaisua. He viittasivat tamilien vastarintaliikkeen julmuuksiin ja halusivat antaa kaiken mahdollisen tuen singaleesihallitukselle. Tuollaisella asenteella jätetään huomiotta se seikka, että kumpikin osapuoli on käyttänyt väkivaltaa sopimattomalla tavalla ja että hallitus rikkoi norjalaisten avulla saavutetun rauhanprosessin.
Olen tyytyväinen siihen, että tänään on hyväksytty päätöslauselma, joka sisältää useimmat Robert Evansin esittämät tarkistukset ja jossa vaaditaan humanitaarista apua, sovittelua ja konfliktin rauhanomaista ratkaisua.
Tobias Pflüger (GUE/NGL), kirjallinen. − (DE) Sri Lankan armeija käy erittäin julmaa sotaa Tamilitiikereitä vastaan eikä ota lainkaan huomioon siviileitä. Sri Lankan armeijan hyökkäyksissä kuolee ja haavoittuu jatkuvasti siviilejä. Sadat tuhannet ovat eristyksissä eivätkä he saa humanitaarista apua. Punaisen ristin kansainvälinen komitea on kuvannut tilannetta yhdeksi katastrofaalisimmista, joita se on kokenut.
Kummankin osapuolen, Sri Lankan armeijan ja Tamilitiikerien, on laskettava aseet välittömästi. Kaikkien kansainvälisten järjestöjen ja hallitusten olisi vaadittava sitä.
Ulkoasiainvaliokunnassa brittiläinen konservatiivijäsen Charles Tannock, joka edustaa Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmää, sai kannatusta vaatimukselleen "väliaikaisesta tulitauosta". Sillä olisi tuettu Sri Lankan hallituksen julmaa sotapolitiikkaa ja annettu lupa hyökkäyksille siviilejä vastaan.
Äänestin päätöslauselman puolesta, koska onneksi Euroopan parlamentin enemmistö, mukaan luettuna PPE-DE-ryhmä, ei lopulta noudattanut Charles Tannockin ja brittiläisten konservatiivien epäinhimillistä politiikkaa vaan äänesti välittömän tulitauon puolesta.
Sijoittamalla Tamilitiikerit terroristijärjestöjen luetteloonsa EU asettui toiselle puolelle ja antoi tosiasiassa luvan ampua Tamilitiikereitä. Sen seurauksena Norjan johdolla käynnissä olleet neuvottelut romutettiin ja niitä pystyttiin vain vaivoin jatkamaan EU:n ulkopuolella.
Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, kannatan päätöslauselmaesitystä humanitaarisen tilanteen heikkenemisestä Sri Lankassa, ja äänestin siksi sen hyväksymisen puolesta. Katson, että koska Sri Lankan armeijan ja Tamilitiikerien väliin jääneet noin 170 000 siviiliä ovat hätätilanteessa eivätkä saa edes perusapua, on saatava aikaan välitön väliaikainen aselepo Sri Lankan armeijan ja Tamilitiikerien välille, jotta siviiliväestö voi poistua taistelualueelta. Katson myös, että kansalliset ja kansainväliset humanitaariset järjestöt on päästettävä taistelualueelle.
Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta. Kuten vanhassa intiaanien sananlaskussa sanotaan, emme peri maata vanhemmiltamme, me lainaamme sitä lapsiltamme. Etelä-Euroopan maatalousmaa antaa voimakkaan varoituksen. Se kärsii yhä enemmän ympäristön paineesta, ja kielteisiä seurauksia ovat hydrogeologisen tasapainon häiriintyminen, merenpinnan nousu ja siitä johtuva maaperän suolaantuminen, maatalousmaan menettäminen, biologisen monimuotoisuuden supistuminen ja altistuminen tulipaloille sekä kasvi- ja eläinsairaudet.
Siten on selvää, että maataloudessa on yhtenä tärkeimmistä tavoitteista laadittava yhteinen toimintasuunnitelma, pääasiassa ohjelmilla, joilla pyritään estämään maatalousmaan heikentyminen ja suojelemaan sitä.
Maaperän heikentymisen estämiseksi on muiden toimien ohella laadittava strategia maaperän suojelemiseksi kiinnittämällä entistä enemmän huomiota maataloudessa käytettyjen hydraulisten järjestelmien ylläpitoon ja metsitysohjelmiin. Aavikoiden maanviljelyn tuotantotavat, vuoroviljely, asianmukaisten genotyyppien käyttö ja kokonaishaihdunnan säätely ovat myös erityisen tärkeitä.
Meidän on myös tarjottava koulutus- ja täydennyskoulutusohjelmia alan työntekijöille ja kansalaisille. Niiden kahtena tavoitteena on löytää erityisiä ratkaisuja ja saada käyttäjät ymmärtämään se, että luonnonvaroja ja maata on käytettävä entistä kestävämmällä tavalla.
Constantin Dumitriu (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Maaperän heikentyminen on ongelma, jota ei voida sivuuttaa. Olen siksi tyytyväinen aloitteeseen laatia mietintö, joka on omistettu kyseisen ongelman ratkaisemiseen. Maatalous tarjoaa parhaan tavan pysäyttää kyseinen ilmiö, kunhan prosessissa otetaan huomioon maaperä ja ilmasto.
Kuten olen korostanut myös maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan esittämissä ja hyväksymissä tarkistuksissa, katson, että mietintöä täytyy soveltaa koko Euroopan unionissa. Valitettavasti ilmastonmuutos ja maaperän heikentyminen eivät ole enää yksittäisiä ilmiöitä, ja siksi lähestymistapamme on oltava yhdenmukainen koko EU:ssa yhteisvastuullisuuden periaatteen mukaisesti.
Kuten esittelijäkin korostaa, meidän on tunnustettava maaperän heikentymisen ongelma mutta meidän on myös osoitettava riittävästi rahoitusta sen haittojen torjumiseen. Olen tyytyväinen siihen, että Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa osoitetaan 500 miljoonaa euroa toimiin, jotka koskevat sopeutumista ilmastonmuutoksen uusiin haasteisiin. Ne ovat kuitenkin lyhyen aikavälin toimia. Katson, että Euroopan unioni tarvitsee yhdennettyä, taloudellisesti tuettua toimintastrategiaa ilmastonmuutoksen vaikutusten, erityisesti maaperän heikentymisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.
Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Kannatin äänestyksessä ehdotusta Euroopan parlamentin päätöslauselmaksi Etelä-Euroopan maatalousmaan heikentymisestä johtuvasta haasteesta, koska uskon, että yhteisen maatalouspolitiikan suuntaviivojen on sisällettävä välineitä, joilla pyritään torjumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja suojelemaan maaperää.
Korostan sitä, että on tärkeää perustaa Euroopan kuivuudenseurantakeskus ja vahvistaa EU:n koordinoituja toimia tulipalojen tapauksessa.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Pahoittelen Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän omaksumaa lähestymistapaa, jolla torjutaan monia mietinnön ehdotuksia, jotta se saisi läpi vaihtoehtoisia ehdotuksia, jotka me torjumme. Monista puutteista huolimatta olemme samaa mieltä monista esitetyn mietinnön näkökohdista, erityisesti siitä, että maatalous on paras keino estää maaperän heikentymistä ja että se vaatii perustellun strategian jatkaakseen tätä toimintaa. Pidämme elintärkeänä myös maatalousväestön panosta aavikoitumisen torjuntaan ja tuottajien ratkaisevaa roolia kasvipeitteen säilyttämisessä jatkuvasta kuivuudesta kärsivillä alueilla. Olemme samaa mieltä myös lausunnosta, joka koskee maatalousteollisuuden voimakkaasti edistämän tehomaatalouden kielteistä vaikutusta maaperän eroosioon, mikä tekee maasta tuottamatonta.
Katsomme kuitenkin, että mietinnössä olisi pitänyt mennä pidemmälle asettamalla vastuuseen EU:n maatalouspolitiikka ja hallitukset, kuten Portugalin hallitus, koska kyseiset politiikat ovat kannustaneet maaperän ja veden liialliseen hyväksikäyttöön ja aiheuttaneet ympäristövahinkoja. Uskomme edelleen, että kyseiset ongelmat voidaan ratkaista lopettamalla kyseinen maatalouspolitiikka. Tuemme maataloustuen sitomista tuotantoon, mikä mahdollistaa Portugalin kaltaisten maiden maatalouden elintarviketuotannon kasvun sekä yleisesti alkutuotannon uudenaikaistamisen.
Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Tässä mietinnössä, joka ei liity mihinkään lainsäädäntöprosessiin, suositellaan muun muassa EU:n metsäpolitiikkaa, erityistä EU:n rahastoa ennaltaehkäisevien toimien rahoittamiseksi ilmastonmuutoksen yhteydessä sekä EU:n rahoittamaa kuivuuden ja siihen liittyvien ilmiöiden seurantakeskusta.
Katsomme, että maatalousmaata koskevan ympäristövastuun on säilyttävä ennen kaikkea jäsenvaltioilla. Ei ole mitään syytä viedä tällä tavalla jäsenvaltioilta toimintamahdollisuuksia tällä alalla.
Tapansa mukaan Junilistan panee merkille, että Euroopan parlamentilla ei onneksi ole EU:n maatalouspolitiikka koskevia yhteispäätösvaltuuksia. Muussa tapauksessa EU hairahtuisi protektionismiin ja myöntämään yhä enemmän tukea useille maatalousalalla toimiville eturuhmille.
Äänestin mietintöä vastaan.
Marian-Jean Marinescu (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Ilmastonmuutos kiihdyttää maaperän heikentymisen prosessia ja aavikoitumista, erityisesti Kaakkois-Euroopan jäsenvaltioissa, myös Romaniassa. Siksi tällaisia ilmiöitä on käsiteltävä koordinoidusti, tarkistamalla johdonmukaisesti maatalouspolitiikkaa ja vaihtamalla kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jäsenvaltioiden välillä Euroopan komission johdolla.
Uskon vakaasti siihen, että on olemassa monia esimerkkejä maaperän ja veden tehokkaasta hoidosta ja sellaisten kestävien lajien käytöstä, jotka voivat elvyttää maaperää. Tällä alalla on erityisiä tutkimuslaitoksia, joista yksi sijaitsee siinä maakunnassa, jota edustan Romaniassa, eli Doljissa. Jakamalla näitä kokemuksia ja soveltamalla niitä myös aavikoitumisesta kärsiville alueille voidaan saada aikaan se, että vahingoittuneita maita palautetaan maatalouskäyttöön ja siten elvytetään tuotantoa. Vuoden 2009 yhteisön talousarvioon ehdotettu pilottihanke on todellakin mahdollisuus tehdä niin. Kannatan esittelijän ehdotusta perustaa Euroopan kuivuudenseurantakeskus.
Kehotan Euroopan komissiota käsittelemään tätä kysymystä erittäin vastuullisesti osana yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta ja tarjoamaan jäsenvaltioille tehokkaita välineitä, joilla tuetaan aavikoitumisen torjuntaa, jotta EU:n kansalaisille voidaan varmistaa kestävä maatalous ja elintarviketurva.
Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Suhtaudun myönteisesti kollegamme mietintöön, jossa käsitellään sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta erittäin tärkeää aihetta. Maaperän heikentyminen vaikuttaa kyseisillä alueilla asuvien ihmisten lisäksi taloudellisen kehityksen mahdollisuuksiin. Romaniassa olemme viime vuosina nähneet vahingot, joita kyseinen ilmiö voi aiheuttaa: raunioituneita taloja ja ihmisiä, jotka ovat jääneet vaille toimeentulon perusedellytyksiä, maataloustuotannon putoaminen 30–40 prosentilla ja eteläinen alue, jota uhkaa aavikoituminen.
Kyseisen ilmiön taloudellinen vaikutus on kiistaton: sen vaivaamilla aluilla asuvien ihmisten tulot putoavat ja elintarvikkeiden hinnat nousevat. Siinä on syy siihen, miksi Euroopan unionilla on yhteisvastuullisuuden periaatteeseen perustuva velvollisuus osallistua ilmiön torjuntaan ja tukea sen uhreja. Kuten ehdotin kirjallisessa kannanotossa 21/2009, jonka jätin kollegoideni kanssa, EU tarvitsee erityisiä rahoitusmekanismeja ilmastonmuutoksen vaikutusten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Sen täytyy olla joustava rahoitusmekanismi, jotta varat saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti, ja sitä on tuettava keskipitkän ja pitkän aikavälin strategialla ja toimintasuunnitelmilla, joissa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen erilaiset vaikutukset EU:n alueisiin.
Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen Vincenzo Aitan mietintöön EU:n maatalousmaan heikentymisestä johtuvasta haasteesta ja EU:n maatalouspolitiikan välineistä siihen vastaamiseksi.
Hyväksyn todellakin mietinnön tavoitteen kehittää neuvoja, ideoita ja käytännön ehdotuksia, jotka voidaan aikanaan ottaa huomioon laadittaessa yhteistä strategiaa maatalousmaan elvyttämistä, suojelemista ja kehittämistä varten. Nykyisessä kriisissä olisi muistettava, että maaperän suojelu on keino turvata poliittisesti ja strategisesti merkittävät tuotantomahdollisuutemme, ylläpitää tuonnin ja viennin tasapainoa ja varmistaa määräysvalta sekä liikkumavara neuvotteluissa monenvälisillä foorumeilla.
Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Tänä rahoitus- ja talouskriisin aikana on tärkeää, että me ylläpidämme ja vahvistamme työntekijöiden oikeuksia sen varmistamiseksi, että kriisin kustannukset eivät koidu niiden maksettavaksi, joilla on vähiten varaa siihen. Se tapahtuu liiankin helposti, ellemme varmista, että voimatasapaino ei siirry työnantajien hyväksi työntekijöiden kustannuksella. Siitä syystä kannatan tätä mietintöä. Toivon vain, että olisimme vahvempia.
Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, kannatin äänestyksessä päätöslauselmaesitystä henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiöissä. Meidän on myös helpotettava rakentavaa vuoropuhelua instituutioiden ja työntekijöiden välistä Euroopan yhteisöjen äskettäisten tuomioiden valossa. Olen samaa mieltä myös kohdasta, jossa komissiota kehotetaan arvioimaan yrityshallintoa, verolainsäädäntöä ja työntekijöiden taloudellista osallistumista osakkuusohjelmiin koskevia rajatylittäviä ongelmia, jotka liittyvät tähän kuulemiseen.
Nicodim Bulzesc (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska tuen aloitetta, jossa jäsenvaltioita kehotetaan luomaan yhteistyömekanismeja, joilla pyritään torjumaan lasten ja vanhempien erillään asumisen ja heidän välimatkansa haitalliset vaikutukset perheisiin sekä erityisesti lapsiin.
Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Käsiteltävä teksti siirtolaislapsista, jotka on jätetty alkuperämaahan, kuvaa koskettavasti lapsia, jotka on jätetty omiin oloihinsa tai enemmän tai vähemmän hyvätahtoisten kolmansien osapuolten hoiviin ja jotka altistuvat huonolle kohtelulle tai psykologisille ongelmille tai kouluun, sosialisaatioon tai muuhun vastaavaan liittyville ongelmille.
Se osoittaa sen, että maahanmuutto on inhimillinen draama, joka luo epäinhimillisiä tilanteita.
On tehtävä kaikki mahdollinen tilanteen korjaamiseksi, perheiden yhtenäisyyden edistämiseksi tutussa kulttuurissa ja sosiaalisessa ympäristössä.
Toisin sanoen, ja tämä on ainoa ratkaisu, on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta maahanmuuttovirrat saadaan käännettyä, jotta ne, jotka haluavat lähteä kotimaastaan, saadaan luopumaan aikeistaan, jotta kehitystä voidaan tukea ja jotta voidaan varmistaa, että perheitä yhdistetään vain alkuperämaissa.
Tällä tavalla meidän olisi käytettävä resursseja, jotka te olette päättäneet osoittaa niiden ihmisten "maahantuontiin" tai sopeuttamiseen Eurooppaan, joita teidän ylläpitämänne kangastukset houkuttelevat.
Carl Lang ja Fernand Le Rachinel (NI), kirjallinen. – (FR) On tunnettu tosiasia, että EU haluaa pitää huolta kaikesta ja olla kaikkialla. Tällä päätöslauselmalla alkuperämaahan jätetyistä siirtolaislapsista Euroopan parlamentti on vienyt hulluuden huippuunsa ehdotuksilla, jotka ovat demagogisia ja joilla pyritään myös syyllistämään jäsenvaltioita.
Meille kerrotaan, että Euroopan unioni ei ole kiinnittänyt riittävästi huomiota ilmiöön, jossa lapset jätetään kotimaahan kun vanhemmat muuttavat maasta. Jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan kotimaahan jätettyjen lasten tilannetta ja takaamaan heidän normaali kehityksensä koulutuksen ja sosiaalisen elämän osalta. Tämä on kuin unta! Sen jälkeen kun on toteutettu toimia, joilla tuetaan perheiden yhdistämistä vastaanottavissa maissa ja itse perheiden oleskeluoikeutta, nyt toteutettavat toimet koskevat lapsia, jotka eivät ole muuttaneet maasta.
Maahanmuuttoon liittyviä ongelmia ei ratkaista tällä tavalla. Logiikka on väärä. Ei pitäisi auttaa kotimaahan jääneitä lapsia. Kyseisten maiden perheitä ja koko väestöä olisi autettava ja kannustettava jäämään kotiin.
Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Kun EU:n sisärajat häviävät, mahdollisuudet etsiä työtä muista jäsenvaltioista kasvavat. Kehitys on erittäin myönteistä ja antaa ihmisille mahdollisuuden tehdä itse jotain oman elämänsä ja perheidensä elämän parantamiseksi.
Esittelijä myöntää tämän, mutta keskittyy kuitenkin jääräpäisesti kielteisiin näkökohtiin, joita ulkomailla tuloja hankkivan vanhemman poissaolo voi aiheuttaa.
Minusta Euroopan parlamentin on kohtuutonta käsitellä yksittäisten jäsenvaltioiden sosiaali- ja koulutuspolitiikkaa ehdotetulla päällekäyvällä tavalla. Meidän on kunnioitettava jäsenvaltioita ja luotettava niihin ja niiden demokraattisesti valittuihin elimiin, jotta nämä huolehtivat itse omasta kansastaan ja sen hyvinvoinnista.
Äänestin siksi mietintöä vastaan.
Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Kannatin äänestyksessä Euroopan parlamentin päätöslauselmaa ulkomaille töihin lähteneiden siirtolaisten alkuperämaahan jättämien lasten tilanteen parantamisesta.
Haluaisin kuitenkin korostaa, että se ei riitä sitoumukseksi tässä suhteessa. Tarvitsemme konkreettisia toimia kyseisten lasten normaalin kehityksen takaamiseksi. Se koskee terveyttä, koulutusta ja sosiaalista elämää. Meidän on taattava myös heidän onnistunut integroitumisensa yhteiskuntaan ja myöhemmin työmarkkinoille.
Esimerkiksi kansallisten viranomaisten on kehitettävä koulutusohjelmia, joissa keskitytään erityisesti tähän ongelmaan. Lasten lisäksi kyseisistä ohjelmista pitäisi olla hyötyä myös heidän siirtolaisvanhemmilleen. Viimeksi mainittujen on osallistuttava ohjelmiin, joissa heille annetaan tietoa ja joissa heidän asemaansa vahvistetaan. Ohjelmissa heille kerrotaan ulkomailla työskentelyn haitoista perhe-elämälle sekä erityisesti heidän lapsilleen.
Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, Jan Anderssonin suullisen kysymyksen jälkeen äänestän siirtolaisten lapsia koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Työvoiman muuttoliike on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmeninä, ja suurin osa mailman siirtolaisista – 64 miljoonaa – asuu Euroopassa. Sen lisäksi katson, että siirtolaisuudella voi olla myönteinen vaikutus alkuperämaan kotitalouksiin, koska se vähentää köyhyyttä rahalähetysten ja muiden kanavien kautta ja lisää investointeja inhimilliseen pääomaan. Katson siksi, että meidän on pyydettävä jäsenvaltioita ryhtymään toimiin vanhempien alkuperämaahan jättämien lasten tilanteen parantamiseksi ja näiden normaalin kehityksen takaamiseksi koulutuksen ja sosiaalisen elämän osalta.
Flaviu Călin Rus (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Kannatin äänestyksessä Euroopan parlamentin päätöslauselmaa siirtolaisten alkuperämaahan jättämistä lapsista, koska minusta tuntuu, että kyseisten lasten tilannetta on parannettava huomattavasti. Jokaisella lapsella on oikeus kokonaiseen perheeseen ja koulutukseen, niin että hän voi kehittyä tasapainoisesti. Minusta meidän on tuettava kyseisiä lapsia, koska he edustavat Euroopan ja Euroopan unionin tulevaisuutta.
Catherine Stihler (PSE) , kirjallinen. − (EN) Meidän on tehtävä kaikkemme siirtolaisten lasten auttamiseksi, jotta nämä voivat hyödyntää mahdollisuutensa ja menestyä uudessa ympäristössään.
Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Junilistan suhtautuu erittäin myönteisesti tuleviin Euroopan unionin laajentumisiin. On kuitenkin erittäin tärkeää, että ehdokasvaltiot todellakin täyttävät asetetut vaatimukset ja ovat siten täysin demokraattisia valtioita, joita hallitaan liittymishetkellä oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti. Kööpenhaminan kriteerit on täytettävä, lainsäädäntö, josta sovitaan, on annettava ja sitä on myös noudatettava käytännössä ja oikeusvarmuus on taattava.
Kolme valtiota, joista olemme tänään keskustelleet, voivat liittyä Euroopan unioniin tulevaisuudessa, mutta on tärkeää, että emme jousta vaatimuksista. Kokemukset osoittavat, että edistys on nopeinta ennen jäsenyysneuvottelujen aloittamista ja että se hidastuu neuvottelujen aikana, varsinkin jos niiden katsotaan johtavan onnistuneeseen lopputulokseen.
Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. – (SK) Kannatin äänestyksessä päätöslauselmaa Kroatian edistysmiskertomuksesta vuodelta 2008 ja olen tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentin suuri enemmistö hyväksyi päätöslauselman.
Päätöslauselmassa kehutaan Kroatian vuonna 2008 saavuttamia hyviä tuloksia lainsäädännön alalla ja tarvittavien uudistusten toteuttamisessa EU:n jäsenyyden saavuttamiseksi. Kyseisiä tuloksia on jatkuvasti vahvistettava hyväksymällä ja panemalla täytäntöön uudistuksia.
Uskon, että Slovenian ja Kroatian välinen rajakiista ratkaistaan komission jäsen Rehnin henkilökohtaisen panoksen ansiosta siten, että kumpikin osapuoli on tyytyväinen ja että liittymisneuvotteluissa voidaan edistyä nopeasti. Onnistuneeseen tulokseen vaaditaan tietysti yksimielisyyttä sekä erityisesti Slovenian ja Kroatian hyvää tahtoa tyydyttävän ja kestävän ratkaisun löytämiseksi.
Emme saa ajatella vain Kroatiaa tässä päätöslauselmassa. Emme saa unohtaa edelläkävijänä toiminutta Sloveniaa, joka merkittävässä määrin käynnisti EU-prosessin Balkanilla. Slovenia oli ensimmäinen Balkanin valtio, joka liittyi EU:hun ja Schengen-alueeseen. Siitä on tullut euroalueen jäsen, ja se on esimerkki ja innoituksen aihe muille Balkanin valtioille.
Uskon, että liittymisneuvottelut Kroatian kanssa saadaan päätökseen vuoden 2009 loppuun mennessä.
Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, en ole tyytyväinen päätöslauselmaan Kroatian edistymisestä, ja äänestin siksi sitä vastaan. Kuten olen sanonut useaan kertaan tälle parlamentille, en katso, että Kroatia on edistynyt riittävästi. He saavat antaa takaisin sen, mitä varastivat Istriasta ja Dalmatiasta tulleilta pakolaisiltamme vuoden 1947 jälkeen. Sitten, ja vasta sitten, voimme keskustella Kroatian liittymisestä Euroopan unioniin. Istriasta, Rijekasta ja Dalmatiasta karkotettujen asukkaiden omaisuutta koskeva kiista, jos sitä ei ratkaista lopullisesti, tekee kahden kansan välisestä vuoropuhelusta mahdotonta.
Czesław Adam Siekierski (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Arvostan ponnisteluja, sekä itse Kroatian että Euroopan unionin ponnisteluja, nykyisten suhteiden vahvistamiseksi kahden kumppanin välillä. Tuen lisäyhteistyötä ja yhteistä päätöslauselmaa nykyisistä ongelmista, erityisesti sen takia, että Kroatian hallitus haluaa käsitellä kohtaamiaan sisäisiä ja ulkoisia ongelmia. EU:n yhteisvastuullisuuden hengessä, ilman eroja tai esteitä, meidän olisi autettava sitä tämän tavoitteen saavuttamisessa.
Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Kannatin äänestyksessä Euroopan parlamentin päätöslauselmaa Turkin edistymiskertomuksesta vuodelta 2008. Koska Turkin uudistusprosessi on hidastunut, Turkin hallituksen on osoitettava poliittinen tahtonsa jatkaa uudistusprosessia, johon se sitoutui vuonna 2005 ja jolla pyritään entistä demokraattisempaan ja moniarvoisempaan yhteiskuntaan.
Jens Holm ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Kanntamme Turkin liittymistä Euroopan unioniin, jos se täyttää Kööpenhaminan kriteerit ja jos Turkin väestö kannattaa liittymistä. Valitettavasti emme kuitenkaan voineet äänestää tänään Turkin edistymiskertomusta koskevan mietinnön puolesta. Mietinnössä on valitettavasti vakavia puutteita ja vääriä vaatimuksia. Esimerkiksi kohdassa 20 esitetään kohtuuttomia vaatimuksia demokraattiselle puolueelle. Kohdassa 29 Turkkia kehotetaan tekemään tiivistä yhteistyötä Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa ja kohdassa 31 Turkin sanotaan olevan velvollinen tekemään vapaakauppasopimuksia kolmansien valtioiden kanssa. Mietinnössä ei viitata riittävästi ihmisoikeusloukkauksiin tai kansallisten vähemmistöjen sekä erityisesti kurdien kriittiseen tilanteeseen. Armenian kansanmurhaa ei mainita lainkaan, toisin kuin Euroopan parlamentin aikaisemmissa päätöslauselmissa.
Marine Le Pen (NI), kirjallinen. – (FR) Jälleen kerran Euroopan parlamentti on tekopyhästi antanut päätöslauselman, jossa Turkin hallitusta pyydetään osoittamaan poliittinen tahtonsa jatkaa uudistuksia.
Totuus on se, että haluatte mihin hintaan hyvänsä ja vastoin EU:n kansojen tahtoa jatkaa neuvotteluja Turkin liittymiseksi Euroopan unioniin, huolimatta siitä, että Turkki kieltäytyy tunnustamasta Kyprosta, ja siitä, että demokraattiset uudistukset ovat pysähtyneet.
Teidän olisi pitänyt tarjota Turkille etuoikeutettua kumppanuutta, mutta sitä varten teidän olisi pitänyt myöntää, että Turkki ei ole Euroopan valtio ja siten sille ei ole sijaa Euroopan unionissa.
Olisi korkea aika kuunnella EU:n kansoja, joista suurin osa vastustaa voimakkaasti kohtalokasta hankettanne, ja luopua lopullisesti liittymisneuvotteluista Turkin kanssa.
Muistutan teitä vakavasti, että aikana, jolloin Euroopan kansat yrittävät torjua fundamentalistisia verkostoja ja jolloin militantin islamin nousu Ranskassa haastaa sekularismin periaatteen, on erityisen vaarallista jatkaa liittymisneuvotteluja sellaisen kansakunnan kanssa, joka epäilemättä on kunnioitettava, mutta jonka hallitus puolustaa radikaalia islamia.
Fernand Le Rachinel (NI), kirjallinen. – (FR) Kuten aikaisemmissa Turkkia koskeneissa mietinnöissä, Ria Oomen-Ruijtenin mietinnössäkään ei kyseenalaisteta Brysselin dogmaa, että "Turkin täytyy liittyä Euroopan unioniin". Siten Nicolas Sarkozy, joka jälleen kerran petti vaalilupauksensa, avasi liittymineuvottelujen kaksi lukua toimiessaan Euroopan unionin toimielinten puheenjohtajana.
Kansamme eivät kuitenkaan halua unioniin kyseistä Aasian valtiota, jonka väestö on armenialaisten kansanmurhan ja muiden kristittyjen yhteisöjen häviämisen jälkeen 99-prosenttisesti muslimeja. Turkkia johtaa islamilainen puolue ja sen armeija miehittää Kyproksen tasavallan, Euroopan unionin jäsenvaltion aluetta. Kansalaiset muistavat myös, että turkkilaiset ovat olleet vuosisatojen ajan suurin uhka Euroopalle. Vasta 1800-luvulla kreikkalaiset, romanialaiset, bulgarialaiset ja serbit pääsivät ottomaanien ikeestä.
Jääräpäisyys, jolla eurokraatit yrittävät liittää Turkin Euroopan unioniin ja jolla he tuputtavat Lissabonin sopimusta, osoittaa Brysselin Euroopan epädemokraattisen ja epäeurooppalaisen luonteen. 7. kesäkuuta kansoillamme on mahdollisuus ilmaista tahtonsa rakentaa uusi Eurooppa: vapaiden ja suvereenien eurooppalaisten kansakuntien Eurooppa.
Kartika Tamara Liotard ja Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. – (NL) Euroopan parlamentissa esiintyy kolmenlaista näkemystä Turkin tulevasta liittymisestä EU:hun.
Ensimmäinen näkemys, jota tukee Yhdysvaltain entinen presidentti George W. Bush, on se, että liittyminen on erittäin toivottavaa, koska Turkki voi tarjota paljon halpaa työvoimaa ja sotilaita ja on uskollinen Naton jäsen.
Toinen on se, että Turkin liittyminen ei ole koskaan toivottavaa, koska sitä pidetään aasialaisena, islamilaisena, liian suurena ja liian vaarallisena.
Me ja meidän ryhmämme ovat aina tukeneet kolmatta näkemystä, jonka mukaan Turkin on voitava liittyä Euroopan unioniin, jos se niin haluaa. Se on tärkeää monille turkkilaista alkuperää oleville eurooppalaisille.
Ennen kuin olemme niin pitkällä, Turkista on tultava täysin demokraattinen valtio, jossa ei ole poliittisia vankeja eikä kiellettyjä tiedotusvälineitä eikä kiellettyjä poliittisia puolueita. Kurdin kielelle on annettava yhtäläiset oikeudet hallinnossa, koulutuksessa ja tiedotusvälineissä, parlamentin korkea 10 prosentin äänikynnys on poistettava ja kurdilaiselle kaakkoisosalle on annettava itsehallinto hallinnoltaan hajautetussa valtiossa. Vuoden 1915 armenialaisten kansanmurhaa ei saa enää kieltää, niin kuin saksalaisetkaan eivät saa kieltää vuosien 1938–1945 juutalaisten kansanmurhaa. Ria Oomen-Ruijtenin mietintö on liian heikko tässä suhteessa. Siksi meidän on valitettavasti todettava, että meidän täytyy äänestää "ei".
Jules Maaten (ALDE), kirjallinen. – (NL) Ria Oomen-Ruijtenin mietinnön kohdassa 45 todetaan, että EU:n liittymisneuvotteluja Turkin kanssa pitäisi laajentaa. Alankomaiden VVD-puolue vastustaa sitä voimakkaasti. VVD katsoo, ettei Turkki ole viime vuosina edistynyt riittävästi eikä neuvottelujen kiihdyttämiselle ole siksi mitään syytä.
VVD katsoo itse asiassa, että Turkin on ensin noudatettava useita tiukkoja sitoumuksia. Jos Turkki ei noudata niitä vuoden loppuun mennessä, niin VVD katsoo, että liittymisneuvottelut olisi keskeytettävä. Katsomme, ettei nyt ole oikea aika lähettää Turkille myönteisiä signaaleja. Sen sijaan Turkin pitäisi nyt lähettää EU:lle myönteisiä signaaleja.
Vaikka vastustamme kohtaa 45, VVD:n valtuuskunta on päättänyt äänestää koko mietinnöstä "kyllä", koska kannatamme tekstin muita osia.
Yiannakis Matsis (PPE-DE), kirjallinen. – (EL) Äänestin Ria Oomen-Ruijtenin mietinnön puolesta kokonaisuutena. Haluaisin kuitenkin todeta selvästi sen, että en hyväksy tekstin kohdan 40 tarkistusta 9 eikä se sido minua, ja äänestin siksi sitä vastaan. Alun perin tarkistuksen jätti Verts/ALE-ryhmä ja esittelijä täydensi sitä. Tarkistus on seuraavanlainen: "väliaikaisia siirtymäkauden poikkeuksia lukuun ottamatta" (tässä viitataan väliaikaisiin siirtymäkauden poikkeuksiin EU:n neljästä perusvapaudesta). Tarkistus liitettiin lopulliseen tekstiin. Selittäessäni äänestystäni haluaisin selventää, ettei se mitenkään sido minua enkä siksi hyväksy kyseista tarkistusta, koska katson sen häiritsevän prosessia, jossa etsitään demokraattista ja eurooppalaista ratkaisua Kyproksen ongelmaan.
Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Kannatin mietintöä, jossa kuvaillaan yksityiskohtaisesti Turkin suhteita EU:hun ja prosessia, jota vaaditaan jäsenyyden saavuttamiseksi.
Minä ja ne, joita edustan, tuemme voimakkaasti Turkin ehdokkuutta EU:n jäsenvaltioksi eikä se johdu vain maidemme välisistä hyvistä suhteista. Uskomme vilpittömästi, että EU:lla on valtavasti muutospotentiaalia. Itäisen jäsenvaltion kansalaisena voin vahvistaa, että selvä mahdollisuus liittyä EU:hun saa aikaan radikaalin muutoksen sisäisessä julkisessa keskustelussa ja valtion ulkopoliittisissa vaihtoehdoissa.
Uskon vahvasti siihen, että sitten kun Turkin jäsenyydestä puhutaan "milloin" se tapahtuu eikä "jos" se tapahtuu, voi olla helpompaa purkaa jännitteet, jotka ruokkivat nykyistä sosiaalista vastakkainasettelua. Juuri siksi EU:n pitää antaa Turkille selvä viesti liittymismenettelyn päättymisestä kohtuullisessa ajassa, mikä antaa tarvittavan piristysruiskeen uudistusprosessille ja yhteistyölle yhteisten etujen alalla.
Tämä todellisuus ei toisaalta muuta sitä seikkaa, että siihen saakka EU olettaa Turkin viranomaisten omaksuvan jatkuvasti ja epäröimättä kumppanin ja tulevan EU:n jäsenvaltion roolin, mikä koskee myös Turkin suhteita Lähi-idän ja Euraasian keskeisiin toimijoihin.
Rovana Plumb (PSE), kirjallinen. – (RO) Sosiaalidemokraattina äänestin mietinnön puolesta tukeakseni Turkkia liittymisprosessissa. Kehotan Euroopan komissiota ja neuvostoa nopeuttamaan neuvotteluprosessia ja myös avaamaan energialuvun, erityisesti nykyisessä talouskriisissä, ja muistamaan tärkeän roolin, jossa Turkki voi toimia EU:n energiavarmuuden turvaamisessa.
Suhtaudun myönteisesti myös siihen, että Turkin parlamentti hyväksyi toukokuussa 2008 työllisyystoimia koskevan paketin, jolla pyritään parantamaan naisten, nuorten ja vammaisten työllistymismahdollisuuksia. Haluaisin kuitenkin ilmaista huoleni epäsuotuisasta tilanteesta työmarkkinoilla, jotka tarjoavat työtä vain 43 prosentille työvoimasta, sekä eirtyisesti naisten yleisen työllisyysasteen laskusta.
Kannatan Turkin hallitukselle esitettyjä pyyntöjä jatkaa konkreettisten toimien täytäntöönpanoa naisten aseman vahvistamiseksi politiikan, talouden ja rahoituksen alalla, esimerkiksi väliaikaisilla toimilla, joilla varmistetaan heidän aktiivinen osallistumisensa politiikkaan.
Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, vastustin äänestyksessä mietintöä Turkin edistymiskertomuksesta vuodelta 2008. On tosiasia, että ratkaisemattomia asioita on liikaa, jotta voisimme väittää, että lähes neljä vuotta sitten alkaneissa liittymisneuvotteluissa on saavutettu merkittävää edistystä. Viittaan kurdien tilanteeseen, kuolemanrangaistukseen, joka on Turkissa edelleen käytössä, sekä kulttuurisiin ja uskonnollisiin asioihin, joita on käsiteltävä. Näitä kysymyksiä ei voida missään olosuhteissa käsitellä pinnallisesti tai kevyesti.
Renate Sommer (PPE-DE), kirjallinen. − (DE) Olen tyytyväinen suureen enemmistöön Turkkia koskevan päätöslauselman puolesta. Meidän on tehtävä Turkin hallitukselle selväksi, että vuosia jatkuneella uudistusprosessin pysähtymisellä on seurauksensa.
Erityisesti sananvapaus ja lehdistönvapaus ovat kärsineet vakavia takaiskuja. Se on erityisen selvää Turkin hallituksen nykyisessä käyttäytymisessä Doğan Media Groupia kohtaan. Aivan liian suuret sakot, joita vaaditaan väitetyn veronkierron takia, ovat kohtuuttomia ja ovat käytännössä tiedotusvälineiden sensuroimista.
Uskonnonvapauden alalla ei ole saavutettu edistystä uudesta säätiölaista huolimatta. Uskonnollisia vähemmistöjä syrjitään ja häiritään edelleen. Olen tyytyväinen siihen, että päätöslauselmaehdotukseen on sisällytetty ehdotukseni vedota Turkkiin, jotta tämä peruisi suunnitelmansa pakkolunastaa Tur Abdinissa sijaitseva Mor Gabrielin luostari.
Vaadimme myös, että Turkki noudattaa EU:n ympäristönormeja ja kunnioittaa niiden ihmisten oikeuksia, joihin Kaakkois-Anatolian patohanke vaikuttaa.
Sen sijaan että lähestyisi Kööpenhaminan kriteerien täyttämistä, Turkki liikkuu entistä kauemmas perusarvoistamme. Haluaako Turkin hallitus todellakin rakentaa tasavallan uudelle demokraattiselle perustalle? AK-puolueen vastainen oikeudenkäynti ja hämäräperäinen Ergenekon-oikeudenkäynti antavat kuvan syvästi jakautuneesta yhteiskunnasta, joka ei halua tai pysty vastaamaan Euroopan unionin asettamiin haasteisiin. Siksi meidän olisi nyt lopultakin alettava keskustella nimenomaan etuoikeutetusta kumppanuudesta EU:n ja Turkin välillä.
Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Vaikka kannatan mietinnön olennaista sisältöä, vastustan tasapainon puuttumista Kyproksen kysymyksen käsittelyssä. Vastustan voimakkaasti tarkistuksia 14 ja 15, jotka on suunnattu vain Turkkia vastaan useissa kysymyksissä, mukaan luettuna kansainvälisten velvollisuuksien täyttäminen, eikä niissä anneta vastaavia kehotuksia Kreikan tai Kyproksen kreikkalaisen osan viranomaisille. Valiokuntavaiheessa ei hyväksytty tarkistustani, jossa hylätään ajatus, että Kyproksen kysymystä koskeva päätöslauselma voidaan saavuttaa Turkin yksipuolisilla toimilla. Kehotin neuvostoa – alustavana toimena – täyttämään 26. huhtikuuta 2004 antamansa sitoumuksen lopettaa Kyproksen turkkilaisen yhteisön saarto. Luopumatta varauksistani äänestin mietinnön puolesta.
Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kreikan kommunistipuolue vastusti EJTM:ää koskevaa päätöslauselmaesitystä. Se on toistuvasti äänestänyt EJTM:n ja muiden valtioiden EU:hun liittymistä vastaan samoista syistä kuin se vastusti Kreikan liittymistä.
Päätöslauselmaesityksessä kehotetaan nopeuttamaan EJTM:n liittymistä EU:hun, niin että se voidaan muuttaa Yhdysvaltojen/Naton protektoraatista Euro/Yhdysvallat/Nato-protektoraatiksi ja liittää nopeasti EU:hun. Nea Dimokratia-, PASOK-, SYRIZA- ja LAOS-puolueet hyväksyvät tämän yleisen linjan. Niiden mielipide-erot koskevat EJTM:n nimeä ja ne ovat sen takia äänestäneet mietintöä vastaan, mikä on todellakin vastoin Kreikan kantoja, koska se vetoaa niihin, jotta nämä eivät estä EJTM:n liittymistä EU:hun.
Kreikan kommunistinen puolue on äänestänyt kaikkia asiaankuuluvia mietintöjä vastaan, koska se katsoo, että nimikysymys liittyy yleisempään imperialistiseen interventioon Balkanilla ja imperialististen valtioiden valtataisteluun. Siksi se on puolustanut rajojen koskemattomuutta ja sitä, ettei jäljellä ole selvittämättömiä tai muita vaateita. Makedonialaista etnistä vähemmistöä ei ole olemassa. Sana "Makedonia" on maantieteellinen termi. Nea Dimokratia-, PASOK-, SYRIZA- ja LAOS-puolueet noudattavat EU:n yksisuuntaisen tien filosofiaa ja salaavat Balkanin kansoilta EU:n poliittisen omaneduntavoittelun, joissa vähemmistöjä käsitellään EU:n etujen perusteella.
Kreikan kommunistinen puolue tukee Balkanin kansojen yhteistä imperialisminvastaista taistelua ja Yhdysvaltojen/Naton/EU:n politiikan vastustamista.
Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, vastustin äänestyksessä päätöslauselmaesitystä EJTM:n edistymiskertomuksesta vuodelta 2008. Olemme saavuttaneet pisteen, jossa meidän on päätettävä, luommeko suuret yhteismarkkinat, joille meidän on tietysti luotava selvät säännöt, vai haluammeko luoda EU:n, joka on yhden vahvan ja suvereenin identiteetin ilmaus. Siitä syystä, perusteena päätöslauselmaesityksessä luetellut tekijät joita pidän riittämättöminä, vastustan mietintöä.
Călin Cătălin Chiriţă (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Katson, että EU:n toimielinten on jatkettava Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen tukemista. Tuomioistuin on syyttänyt monia sotarikollisia, mutta samalla meidän on muistettava sen päätösten laajempi merkitys, kuten Länsi-Balkanin kansojen sovintoprosessi.
Haluan kiinnittää huomionne siihen, että joitakin Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen syytekohtia tai tuomioita on pidetty kiistanalaisina Länsi-Balkanin eri alueilla. Näistä reaktioista, jotka muodostavat osan kansainvälisen rikostuomioistuimen perintöä, voidaan oppia jotain. Kyseiset reaktiot korostavat samalla tarvetta valitusjaostoon sekä yhteistyöohjelmaan.
Ei kuitenkaan unohdeta, että monia muita sotarikollisia ei ole vielä syytetty. EU:n toimielinten on tuettava Länsi-Balkanin valtioissa kansallisella tasolla tehtyjä tutkimuksia. Eurooppa-neuvoston on annettava selvät normit alueen valtioiden oikeuslaitosten toiminnalle sen jälkeen, kun kansainvälisen rikostuomioistuimen tehtävä päättyy.
Syyllisiä on syytettävä ja rangaistava, yksilökohtaisesti, heidän toimiensa perusteella.
Oikeutta on sovellettava samalla tavalla kaikkiin.
David Martin (PSE) , kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, jossa varmistetaan, että kukaan entisessä Jugoslaviassa sotarikoksiin syyllistynyt ei pääse oikeutta pakoon. Kannatan mietintöä, koska sen mukaan entisessä Jugoslaviassa sotarikoksiin syyllistyneitä syyttävän väliaikaisen entisen Jugoslavian alueella toimivan rikostuomioistuimen toimintaa jatketaan kahdella vuodella, mikä riittää käynnissä olevien oikeudenkäyntien päättämiseen.
Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Kannatin äänestyksessä Euroopan parlamentin päätöslauselmaa vedestä ennen Istanbulissa järjestettävää maailman viidettä vesifoorumia, koska katson, että meidän on nopeasti laadittava maailmanlaajuinen politiikka vesihuollosta, jotta saavutamme vuosituhannen kehitystavoitteet. Politiikan avulla voidaan alentaa vuoteen 2015 mennessä puoleen niiden ihmisten määrä, joiden käytettävissä ei ole puhdasta juomavettä.
Maailmanlaajuinen talouskriisi kuitenkin tarkoittaa, että jäsenvaltioiden on lisättävä tukeaan vähiten kehittyneille maille julkisella kehitysavulla ja yhteistyöllä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen lievittämisessä.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Ei edes vesi säästy Euroopan parlamentin enemmistön yksityistämis- ja vapauttamisinnolta. Päätöslauselmassa ollaan oikeassa sikäli, että siinä todetaan, vaikkakin konditionaalissa, että "vesi on ihmiskunnan yhteinen hyödyke ja veden saatavuuden tulisi olla kaikille kuuluva perusoikeus" ja että "vettä on pidettävä yleisenä hyödykkeenä ja että sen on oltava julkisen valvonnan kohteena". Se, mitä sen jälkeen tulee, on vakavaa eikä sitä voida hyväksyä. Päätöslauselmassa julistetaan, että vaikka vesi voi olla julkisen valvonnan kohteena, sen hallinnointi voidaan siirtää "osittain tai kokonaan" yksityiselle sektorille. Se tarkoittaa sitä, että julkisen valvonnan kohteena pidetään rooli, johon kuuluvat investoinnit vedonotto- ja vesihuoltoinfrastruktuuriin, samalla kun yksityiselle sektorille annetaan tuottava rooli eli kuluttajien laskuttaminen. Näitä kokemuksia on jo kerätty monessa maassa, erityisesti Latinalaisessa Amerikassa, jossa hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti ja laatu on heikentynyt.
Emme ole samaa mieltä myöskään siitä, että maatalous asetetaan vastuuseen ja maatalousteollisuutta ja pienviljelijöitä kohdellaan samalla tavalla, niin että jälkimmäiset kärsivät veden korkeasta hinnasta. Kapitalismin kriisin kasvaessa vesi näyttää olevan houkutteleva resurssi, jolla voidaan tuottaa pääoman kipeästi tarvitsemia voittoja. Uskomme edelleen, että vesi on säilytettävä yksinomaan yleisenä hyödykkeenä vedenoton ja vesihuollon alalla.
Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen. − (FI) Arvoisa puhemies, äänestin kollegani Bermanin maailman viidettä vesifoorumia koskevan päätöslauselman puolesta. Kolmen vuoden välein järjestettävä, ensi viikolla Istanbulissa pidettävä maailman vesifoorumi on tilaisuus keskustella veden ja vesivarojen hallintaan liittyvistä maailmanlaajuisista poliittisista päätöksistä ja pohjustaa niitä.
Valmistelin itse kaksi vuotta sitten AKT- ja EU-maiden yhteiselle parlamentaariselle kokoukselle raportin vesihuollosta kehitysmaissa. Kuten Bermaninkin päätöslauselmasta käy ilmi, huono hallinto on pitkälti syy maailman heikkoon vesitilanteeseen. Tukea tarvitaan etenkin alueellisen päätöksenteon ja yhteistyön lisäämiseksi.
On myös selvää, ettei julkinen sektori yksin voi toimittaa Maailmanpankin arvioimia 49 miljardia dollaria vuosittain (vuoteen 2015 asti) vesi-infrastruktuurien kehittämiseen. Jotta vedenjakelun ongelmiin voitaisiin puuttua, ratkaisu tarvittavien varojen luomiseen voisi löytyä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimuksista – etenkin silloin, kun valtionyhtiöiden rahoitus on puutteellista eikä yksityistäminenkään tule kyseeseen.
Tutkimuksen merkitystä vesiongelmien ratkaisussa tai maanalaisten vesivarojen riittävää seurantaa ja investointeja ei myöskään tulisi vähätellä. Energian lailla vedestä tulee yhä poliittisempi asia ja sen saatavuudesta tullaan käymään suuria kamppailuja. Se on ymmärrettävä nostaa poliittiseksi prioriteetiksi jo hyvissä ajoin.
Kartika Tamara Liotard (GUE/NGL), kirjallinen. – (NL) Äänestin tätä päätöslauselmaa vastaan lopullisessa äänestyksessä. En tehnyt niin, koska mietintö olisi kaiken kaikkiaan huono, vaan koska yksi kohta siinä oli niin tärkeä, että en voinut mitenkään äänestää sen puolesta. Vesi ei ole taloudellinen hyödyke; se on elämän perusedellytys ja jokaisella on oikeus veteen.
Vedenkäyttö ei ole ihmisten valinta. Se on välttämätöntä hengissä pysymiseksi, ja yksin siitä syystä vettä ei sovi pitää kaupallisena tai taloudellisena hyödykkeenä. Vedenjakelun täytyy olla ja pysyä julkisella sektorilla. Euroopan parlamentin aikaisemmissa kannanotoissa on jo tehty selväksi, että vesi on oikeus, ja tämän mietinnön sanamuoto voisi heikentää tuota kantaa.
Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Vesi on kaiken maapallon elämän perusedellytys. Vastuu veden saatavuuden turvaamisesta ei kuitenkaan ole EU:n harteilla. Maailman valtioiden olisi haettava ratkaisuja vedensaannin parantamista koskevaan ongelmaan kansainvälisellä yhteistyöllä YK:n puitteissa.
Koska esittelijän ehdotukset johtavat aivan toiseen suuntaan, päätin äänestää päätöslauselmaa vastaan.
Rovana Plumb (PSE), kirjallinen. – (RO) Kestävää kehitystä ei voda kuvitella ilman elintärkeän resurssin VEDEN suojelua ja asianmukaista hallinnointia. Tuen varauksetta päätöslauselman kohtia 15 ja 16, joilla tuetaan paikallisviranomaisia näiden pyrkimyksissä panna täytäntöön demokraattista vesihuoltopolitiikkaa, joka on tehokasta, avointa, säänneltyä ja jossa kunnioitetaan kestävän kehityksen tavoitteita väestön tarpeiden tyydyttämiseksi.
Haluaisin ottaa osaa komissiolle ja neuvostolle esitettyihin pyyntöihin tunnustaa paikallisviranomaisten perustavanlaatuinen rooli veden suojelussa ja hallinnoinnissa, jotta niistä tulee vastuuvelvollisia vesialan hallinnoinnissa. Pahoittelen sitä, että paikallisviranomaisten osaamista ei ole hyödynnetty enempää EU:n yhteisrahoitusohjelmissa.
Romaniassa, jolle on myönnetty alalla siirtymäkausi vuoteen 2018 saakka, on tärkeää kiihdyttää investointeja, erityisesti nyt kun köyhä väestönosa kärsii eniten ilmastonmuutoksesta ja voi huonoiten sopeutua siihen.
Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, kannatin äänestyksessä päätöslauselmaesitystä viidennestä vesifoorumista, joka järjestetään Istanbulissa. Uskon vakaasti siihen, että vesi on yksi ihmiskunnan yhteisistä resursseista ja että sitä olisi pidettävä kaikille kuuluvana perusoikeutena. Katson myös, että vesi olisi julistettava julkiseksi omaisuudeksi ja pidettävä julkisessa valvonnassa, huolimatta siitä, että yksityinen sektori hallinnoi sitä kokonaan tai osittain. Lopuksi esitän toivomuksen, että yleisen vedenjakelun tukijärjestelmät, joilla heikennetään tehokkaan vesihuollon kannustimia aiheuttamalla liikakäyttöä, poistetaan, jotta saadaan vapautettua varoja erityisesti köyhälle väestölle ja maaseutuväestölle kohdistettuihin tukiin, millä pyritään turvaamaan kohtuuhintainen vedensaanti kaikille.
Catherine Stihler (PSE) , kirjallinen. − (EN) Vesi on arvokas resurssi, ja puhtaan juomaveden saanti kaikkialla maailmassa on asetettava ensisijaiseksi painopistealaksi. Vuonna 2009 liian monen kehitysmaan kansalaisen saatavilla ei ole puhdasta juomavettä. Meidän on keskitettävä toimemme mailman köyhimmissä osissa sijaitsevien maiden ja yhteisöjen auttamiseen vedensaannissa.
Gary Titley (PSE), kirjallinen. − (EN) Historia on täynnä maasta ja öljystä käytyjä sotia, mutta pelkään, että ne kalpenevat todennäköisten tulevien vedensaannista käytävien selkkausten rinnalla.
Vesi on kaikkein tärkein resurssi: elämä ilman vettä on mahdotonta. Kuitenkin vakavaa vesipulaa esiintyy jopa teollisuusmaissa. Seuraukset vähemmän kehittyneille maille ovat katastrofaaliset.
Kansainvälisen yhteisön on otettava vedensaanti entistä vakavammin ennen kuin on liian myöhäistä. Kuten olemme nähneet Kööpenhaminassa tällä viikolla, ilmastonmuutos kiihtyy hälyttävää vauhtia, mikä pahentaa vesipulaa entisestään. Puhtaan veden saanti on perusihmisoikeus, joten tehdään siitä tärkeä kampanja.
Proinsias De Rossa (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan päätöslauselmaa, jossa esitetään erityisiä suosituksia Euroopan komissiolle, jotta tämä vahvistaisi tukeaan terveyspalveluille Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja tarkistaisi Euroopan yhteisön rahoituksen tasapainon terveydenhuollon tuen priorisoimiseksi.
Puolet Saharan eteläpuolisen Afrikan väestöstä elää edelleen köyhyydessä. Afrikka on todellakin ainoa manner, joka ei edisty kohti vuosituhannen kehitystavoitteita. Mitä todennäköisimmin varsinkin kolme terveyteen liittyvää kehitystavoitetta – lapsikuolleisuus, äitiyskuolleisuus sekä HIV/AIDSin, tuberkuloosin ja malarian torjunta – jotka ovat ratkaisevan tärkeitä köyhyyden poistamisessa, jäävät nykyisellä vauhdilla saavuttamatta vuoteen 2015 mennessä. Terveydenhuollon perusinfrastruktuuri tarvitsee vakaata, pitkän aikavälin taloudellista tukea, jos terveyteen liittyvät vuosituhannen kehitystavoitteet aiotaan saavuttaa. Tavoitteiden on sisällettävä myös seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden tarjoaminen.
Filip Kaczmarek (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Kannatin äänestyksessä päätöslauselmaa lähestymistavasta Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden terveydenhuoltopalveluihin. Kyseinen Afrikan osa ei voi kehittyä ilman väestön terveyden todellista paranemista. Kyseisellä alueella terveyttä uhkaavien tekijöiden luettelo on erityisen pitkä ja tunnettu, ja väestön eliniän odote vahvistaa sen, että kyseiset uhat ovat todellisia. Usein yksittäisten maiden keskimääräinen eliniän odote on sama kuin keskiajan Euroopassa. Kyseinen seikka on piinallinen, valitettava ja turhauttava, mutta sen pitäisi myös motivoida kehittyneitä ja vauraita maita antamaan entistä tehokkaampaa tukea. On hyvä osallistua hankkeisiin, joilla pyritään pelastamaan ihmishenkiä. Ei ole mitään sen inhimillisempää ja samalla eurooppalaista. Pelastetaan ne, joiden henki on uhattuna. Se on vähintä, mitä voimme tehdä.
Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Esittelijän kuvaus ihmisten kärsimyksestä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on kauhea muistutus siitä, miten tärkeää on jatkaa ja tehostaa köyhyyden poistamista.
Esittelijän ehdotukset perustuvat kuitenkin täysin siihen ajatukseen, että EU:n pitäisi johtaa jäsenvaltioiden tukipolitiikkaa. Junilistan vastustaa sitä. EU ei saa toteuttaa tukioperaatioita, eikä sen pitäisi vaikuttaa jäsenvaltioiden toimintaan tällä alalla.
Kehitysyhteistyötuki on ala, jolla kokemuksemme ovat valitettavasti varsin masentavia. Siksi on tärkeää voida kokeilla uusilla tukimuodoilla. Kotimaamme Ruotsi etsii tällä hetkellä uusia ja mielenkiintoisia keinoja. Tänä historiallisena aikana on aivan väärin poistaa jäsenvaltioiden mahdollisuudet ajatella uusin tavoin ja uudistaa tukipolitiikkaa. Vastuu tuesta on jäsenvaltioilla, ja sen pitäisi pysyä niillä.
Kansainvälistä yhteistyötä, jolla pyritään löytämään ratkaisuja terveydenhuollon parantamiseen Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa, olisi kehitettävä YK:n eikä EU:n puitteissa.
Äänestin siksi mietintöä vastaan.
Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, kannatin äänestyksessä päätöslauselmaesitystä EY:n kehitysyhteistyötuesta Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden terveydenhuoltopalveluille. EY:n tuki terveydenhuoltoalalle ei ole kasvanut vuoden 2000 jälkeen suhteessa kaikkeen kehitysyhteistyötukeen komission sitoumuksista vuosituhannen kehitystavoitteisiin ja Saharan eteläpuolisen Afrikan terveyskriisistä huolimatta. Siitä syystä uskon, että on oikein ja tarpeellista tehdä yhteinen sitoumus parempien tulosten saavuttamiseksi terveydenhuollossa ja kansainvälisesti terveyden kehittämisestä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, kannatin äänestyksessä päätöslauselmaesitystä yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) käyttöönotosta. Mielestäni on erittäin tärkeää tukea SEPAn luomista. SEPAssa kilpailu toimii tehokkaasti, eikä rajat ylittävillä ja kansallisilla euromaksuilla ole siinä eroa. Katson myös, että, kuten ehdotuksessa todetaan, komissiota pitäisi pyytää antamaan SEPA-tuotteisiin siirtymiselle selvä, asianmukainen ja sitova määräaika, jonka pitäisi olla viimeistään 31. joulukuuta 2012, minkä jälkeen kaikki euromaksut olisi pakko tehdä SEPA-normien mukaisesti.
Peter Skinner (PSE), kirjallinen. − (EN) EPLP haluaa yhtenäisen euromaksualueen menestyvän. Siksi emme voi tukea mietintöön esitettyjä tarkistuksia, joilla jatketaan monenvälistä toimitusmaksua (MIF). Toimitusmaksu on kilpailukyvytön ja lisää kuluttajien kustannuksia. Se heikentäisi mietinnön tavoitetta varmistaa, että sisämarkkinat poistavat rajat ja vähentävät kustannuksia. Emme voineet kannattaa päätöslauselmaa lopullisessa äänestyksessä, koska kyseiset tarkistukset hyvksyttiin.
Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta. Kannatan Maria Eleni Koppan mietintöä EU:n ja Brasilian strategisen kumppanuuden merkityksestä, koska kumppaneilla on samanlainen maailmankuva niiden historiallisten, kulttuuristen ja taloudellisten suhteiden perusteella. Nykyään ne voivat edistää muutosta ja ratkaisuja maailmanlaajuisesti. Ne voivat esimerkiksi työskennellä tiiviisti keskenään vuosituhannen kehitystavoitteiden edistämiseksi ja täytäntöön panemiseksi torjuakseen köyhyyttä sekä taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta koko maailmassa. Ne voivat vahvistaa yhteistyötä kehitysavun alalla, kolmenvälinen yhteistyö mukaan luettuna, ja vastaavasti osallistua kansainvälisen terrorismin, huumekaupan ja rikollisuuden torjuntaan.
Katsomme, että Brasilia ansaitsee tunnustusta äskettäin perustetun Etelä-Amerikan kansakuntien unionin UNASURin edistämisestä, kun otetaan huomioon sen keskeinen asema Latinalaisen Amerikan yhdentymisprosesseissa ja EU:n kiinnostus vuoropuhelun vahvistamiseen alueen kanssa sekä se, että EU suhtautuu myönteisesti Brasilian aloitteisiin Latinalaisen Amerikan maiden poliittisen ja taloudellisen yhdentymisen edistämiseksi.
Meidän on tunnustettava myös Brasilian sovittelijan rooli Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen alueellisten konfliktien ratkaisussa kansallisen itsemääräämisoikeuden, puuttumattomuuden ja puolueettomuuden periaatteiden noudattamisen perusteella, millä on ollut myönteinen vaikutus alueen vakaudelle.
Vasco Graça Moura (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta. Brasilia oli viimeinen BRIC-valtio, joka osallistui EU:n kanssa pidettävään huippukokoukseen, joka pidettiin heinäkuussa 2007 Portugalin puheenjohtajuuskaudella. Se oli siten luonnollista jatkoa suhteille, joita Portugali on aina ylläpitänyt Brasilian kanssa. Kuten tässä parlamentissa todettiin syyskuussa 2007, Brasilia on valtio, jonka 200 miljoonaa asukasta puhuvat portugalia, yhtä yleisimmistä eurooppalaisista kielistä maailmassa, ja sen historialliset, sivistykselliset ja kulttuuriset perinteet ovat läheistä sukua eurooppalaisille perinteille. Siitä todistavat erilaiset poliittiset sopimukset, joita on tehty kautta historian tähän päivään saakka. Tämä suhde auttaa rakentamaan muita siltoja Latinalaisen Amerikan kanssa.
Kun otetaan huomioon Brasilian tunnustettu potentiaali ja sen nykyinen taloudellinen ja poliittinen toiminta alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla, strategista kumppanuutta ei saa pitää tulevana esteenä muille kumppanuuksille Mercosurin kanssa. Sitä pitäisi päinvastoin pitää esimerkkinä, jossa EU on saavuttanut tarvittavan yksimielisyyden yhteisistä taloudellisista ja poliittisista eduista. Olisi muistettava, että kumpikin osapuoli pitää välttämättömänä monenvälistä toimintaa Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmän perustalla ja Maailman kauppajärjestön puitteissa.
Lopuksi minun on myönnettävä, että olen melko utelias näkemään, millainen on koulutus- ja kulttuuriasioiden yhteistyötä koskevien pöytäkirjojen soveltamisala tulevaisuudessa.
Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, kannatin äänestyksessä Maria Eleni Koppan mietintöä Euroopan unionin ja Brasilian strategisesta kumppanuudesta. Kumppanuus on erittäin tärkeä. Sen pitäisi antaa uutta vauhtia EU:n ja Mercosurin assosiaatiosopimukselle, joka on sinänsä EU:n strateginen tavoite talous- ja kauppasuhteiden tiivistämiseksi sekä poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön laajentamiseksi kahden alueen välillä. Sen lisäksi strategisen kumppanuuden pitäisi olla väline demokratian ja ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen ja hyvän hallintotavan edistämiseksi koko maailmassa.
Flaviu Călin Rus (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Kannatin äänestyksessä ehdotusta Euroopan parlamentin suositukseksi neuvostolle Euroopan unionin ja Brasilian strategisesta kumppanuudesta, koska katson, että se hyödyttää kumpaakin osapuolta ja voi edistää kahden alueen suhteiden kehittämistä. Tavoitteena on yhteisen hyvän edistäminen kummallakin alueella ja koko maailmassa.
– Mietintö: José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra (A6-0028/2009)
Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta. Koska Meksiko ja EU ovat ylläpitäneet yhteistyösuhteita 1970-luvulta lähtien, minäkin toivon, että strategisella kumppanuudella voidaan tehostaa sopimuspuolten välistä yhteistyötä kansainvälisillä foorumeilla, kuten Maailmanpankissa, Kansainvälisessä valuuttarahastossa, OECD:ssä sekä G20-, G8- ja G5 -kokouksissa ratkaisujen hakemiseksi kansainväliseen rahoituskriisiin sekä sellaisten yhteisten toimien käynnistämiseksi, joilla pyritään palauttamaan luottamus rahoituslaitoksiin San Salvadorin julistuksen mukaisesti.
Meksikon maantieteellinen sijainti antaa sille strategisen aseman "siltana" Pohjois- ja Etelä-Amerikan välillä sekä Karibianmeren ja Tyynenmeren välillä. Toivotaan, että strategisen kumppanuuden avulla voidaan institutionalisoida EU:n ja Meksikon vuosittaiset huippukokoukset sekä antaa vauhtia EU:n ja Meksikon maailmanlaajuiselle sopimukselle eri politiikanaloilla, kuten ihmisoikeudet, turvallisuus, huumekaupan torjunta, ympäristö sekä tekninen yhteistyö ja kulttuuriyhteistyö.
Otamme huomioon neuvoston 11. lokakuuta 2007 antaman päätöslauselman naisten murhista Meksikossa ja Keski-Amerikassa ja Euroopan unionin roolista ilmiön torjumisessa, ja sen perusteella toivomme lisää vuoropuhelua, lisää yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa.
Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyran mietintöön EU:n ja Meksikon strategisesta kumppanuudesta. On todellakin ratkaisevan tärkeää, että strateginen kumppanuus merkitsee EU:n ja Meksikon suhteiden laadun huomattavaa paranemista monenvälisesti maailmanlaajuisesti merkittävien kysymysten käsittelyssä ja kahdenvälisten suhteiden vahvistamisessa.
Siksi luotan siihen, että sopimus johtaa kriisitilanteita ja maailmanlaajuisesti merkittävien asioita koskevien kantojen entistä tiiviimpää koordinointiin yhteisten etujen ja huolenaiheiden pohjalta. Lopuksi toivon, että sopimus nähdään mahdollisuutena keskustella siitä, miten lauseke ihmisoikeuksista ja demokratiasta, jotka ovat molemmille osapuolille keskeisiä arvoja kaikissa sopimuksissa, voidaan panna paremmin täytäntöön ja arvioida sen noudattamista, mukaan luettuna sen myönteisen ulottuvuuden kehittäminen.
Catherine Stihler (PSE) , kirjallinen. − (EN) EU:n on seurattava entistä tarkemmin huumesotien takia Meksikossa lisääntyvää väkivaltaa. Huumeväkivaltaan liittyvien murhien kaksinkertaistuminen on huolestuttavaa kehitystä.
Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Eri poliittisten ryhmien ilmaisemat tunteet, kommunistien (perusteltua) merkittävää poikkeusta lukuun ottamatta, ovat vain kaikua kansainvälisen viihdeteollisuuden hippien poliittisesta korrektiudesta. Tiibetin asia, todellinen vapaustaistelu, on joutunut hengellisyyttä kaipaavien eurooppalaisten porvariboheemien kuristusotteeseen. Se on oiva esimerkki siitä, mitä ei pidä tehdä sisäpolitiikassa ja kansainvälisessä politiikassa.
Euroopan parlamentin jäsenet haluavat tuomita äärimmäisen kohteliaasti Kiinan kommunistien vallan väärinkäytön ja puolustaa sellaisen alueen autonomiaa, joka ei ole historiallinen Tiibet. Ajatus autonomisesta Tiibetistä, "Save Tibet" -kampanja, on vain talutushihnan heiluttamista voimattoman eliitin ja hengellisesti ja fyysisesti nujerretun kansan edessä.
Tiibet, kuten muutkin vainotut kansakunnat, osoittaa sen mitä tapahtuu, kun kommunistinen diktatuuri pääsee valtaan ja käyttää maahanmuuttoinvaasiota aseena paluun estämiseksi poliittisella, etnisellä, kulttuurisella tai hengellisellä tasolla.
Tiibet on epäilemättä menettänyt mahdollisuutensa itsemääräämisoikeuden palauttamiseksi luopumalla aseellisesta taistelusta johtajansa maastapaon jälkeen. Nyt on ryhdyttävä taistelemaan itsenäisyyden puolesta, "vapaan Tiibetin" puolesta, eikä paperilla "autonomiaksi" nimetyn orjuuden puolesta.
Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, kannatan varauksetta päätöslauselmaehdotusta Tiibetin kansannousun 50. vuosipäivästä sekä dalai-laman ja Kiinan hallituksen vuoropuhelusta. Vallan väärinkäyttö, tapahtui se missä tahansa, on tuomittava. Toisaalta on sanottava, että Kiinan hallituksella on moraalinen velvollisuus muun muassa vapauttaa välittömästi ja ehdoitta kaikki ne, jotka on pidätetty vain rauhanomaiseen mielenosoitukseen osallistumisesta, ja annettava selvitys kaikista, jotka on tapettu tai jotka ovat kadonneet sekä kaikista pidätetyistä, ja kerrottava, mistä heitä syytetään.