Puheenvuorot

Maanantai 23. maaliskuuta 2009 - Strasbourg

22. Taidealan koulutus Euroopan unionissa (lyhyt esittely)

  Puhemies. – (IT) Esityslistalla on seuraavana Maria Badia i Cutchetin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0093/2009) taidealan koulutuksesta Euroopan unionissa (2008/2226(INI)).

  Maria Badia i Cutchet, esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, vaikka taidekasvatus kuuluukin nykyisin pakollisiin oppiaineisiin lähes kaikissa jäsenvaltioissa, sen opetustavoissa on huomattavia eroja.

Perinteisesti taidealan koulutus liittyi lasten ja nuorten opetukseen. Nykyisin kuitenkin elinikäisen oppimisen tavoite ja uuden tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen ovat laajentaneet sitä aluetta, jolla taiteita ja kulttuuria on perinteisesti hyödynnetty, ja luoneet niille uusia käyttö- ja ilmenemismuotoja.

Tieto- ja viestintätekniikan jatkuva kehittyminen on myös suosinut tietoon perustuvaa taloutta, jossa älyllisillä kyvyillä ja luovuudella on ensisijainen asema.

Päätöslauselmaehdotus, josta huomenna äänestämme, perustuu ajatukseen siitä, että taidekasvatus on taidealan ammatillisen koulutuksen perusta ja että se edistää sekä luovuutta että fyysistä ja henkistä kehitystä tällä alalla; siinä todetaan, että taidekasvatus on lasten ja nuorten oppimisen tärkeä osatekijä, ja katsotaan, että koulujen taideopetus on kulttuurin saatavuuden todellisen demokratisoinnin perusta.

Lisäksi ehdotuksessa katsotaan, että koulutus on hyvin tärkeää ammattilaisten menestymisen kannalta taiteen ja luovan työn alalla, sillä taidealan opinnot, joiden tavoitteena on ammatin hankkiminen ja uran kehittäminen, edellyttävät opiskelijoilta lahjakkuuden lisäksi vankkaa kulttuurin tuntemusta, joka voidaan saavuttaa ainoastaan monialaisella ja järjestelmällisellä koulutuksella. Tällaisella koulutuksella lisätään myös mahdollisuuksia päästä alan työmarkkinoille, koska se tarjoaa opiskelijoille yleistä kulttuurin ja tutkimusmenetelmien tuntemusta, yrittäjätaitoja ja tietoa liiketoiminnasta sekä pätevyyttä erilaisilla toiminnan aloilla.

Ehdotuksessa tunnustetaan hyvin erityisellä tavalla ne talouteen ja työllisyyteen liittyvät mahdollisuudet, joita luova teollisuus, kulttuuri- ja taideteollisuus tarjoavat Euroopan unionissa ja joiden myötävaikutus on muita hyvin arvostettuja teollisuuden aloja, kuten kemikaali- ja elintarvikealoja, suurempi.

Lisäksi meidän ei pitäisi unohtaa, että taide- ja muotoilualojen koulut ja oppilaitokset auttavat luomaan uudenlaisia tyylejä ja suuntauksia taiteen alalla ja avaamaan pääsyn erilaisiin kulttuurimaailmoihin, mikä vahvistaa Euroopan unionin imagoa maailmalla.

Mietintöluonnoksessa katsotaan, että taidekasvatuksen pitäisi olla pakollinen osa opetusohjelmia koulutuksen kaikilla tasoilla, ja siinä kannustetaan jäsenvaltioita koordinoimaan taideopetusta koskevaa politiikkaansa Euroopan unionin tasolla ja edistämään sekä opiskelijoiden että opettajien liikkuvuutta tällä alalla kiinnittämällä enemmän huomiota pätevyyden tunnustamiseen jäsenvaltioiden kesken.

Me myös kehotamme neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita määrittelemään taidekasvatuksen tehtävän keskeisenä pedagogisena välineenä, jolla voidaan lisätä kulttuurin arvoa, laatimaan yhteisiä strategioita, joiden avulla edistetään taidekasvatusta ja taidealan opettajankoulutusta koskevaa politiikkaa, sekä tunnustamaan taiteilijoiden ja luovuuden tärkeän tehtävän yhteiskunnassamme Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden osoittamalla tavalla.

Lopuksi mietinnössä tähdennetään, että kun taideaineet otetaan mukaan koulujen opetusohjelmiin, on tärkeää hyödyntää uusien tietotekniikoiden ja internetin tarjoamia mahdollisuuksia nykyaikaisen ja ajanmukaisen opetuksen välineinä, ja suositetaan, että kehitetään yhdessä taide- ja kulttuurikasvatuksen eurooppalainen portaali, jotta voidaan varmistaa eurooppalaisen kulttuurimallin kehittäminen ja edistäminen.

Kaikkien näiden syiden vuoksi pyydän enemmistön kannatusta mietinnölle. Se osoittaa selvästi tukemme luovan teollisuuden ja kulttuurialan ammattilaisille, opiskelijoille ja yrityksille.

  Louis Michel, komission jäsen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin aivan ensiksi kiittää Maria Badia i Cutchetia hänen laatimastaan valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä, joka koskee taidealan koulutusta Euroopan unionissa.

Aiheen merkitys Euroopan tasolla kasvaa jatkuvasti. Itse asiassa me olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että kulttuuri ja taiteet ovat olennainen osa koulutusta. Ne auttavat kehittämään herkkyyttä ja itseluottamusta, jotka ovat välttämättömiä ominaisuuksia paitsi roolissamme kansalaisina, mutta myös siinä taloudellisen toimijan ominaisuudessa, joka meille kaikille kuuluu. Tästä ei voi olla epäilystäkään. Taidekasvatus edistää hyvinvointia, luovuutta ja sosiaalista integraatiota. On välttämätöntä edistää sitä Euroopan koulutusjärjestelmissä mahdollisimman nuorista ikäryhmistä alkaen.

Olemme yhtä mieltä tästä näkemyksestä ja iloisia siitä, että mietinnössänne viitataan useisiin tärkeisiin Euroopan unionin aloitteisiin, kuten Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoteen.

Taiteiden ja taidealan koulutuksen merkitys parempaa yhteiskuntaa rakennettaessa liittyy läheisesti siihen, miten ne vaikuttavat talouselämään. Äskettäin laadittujen arvioiden mukaan luovan teollisuuden ja kulttuurialan osuus taloudellisen hyvinvoinnin luomisessa on 2,6 prosenttia Euroopan bruttokansantuotteesta. Lisäksi kaikenlaisessa taloudellisessa toiminnassa voidaan hyötyä taide- ja kulttuurialan koulutuksesta. Innovaatio kannustaa luomaan synergiaa perinteisten toiminta-alojen ja innovatiivisten alojen välille. Meidän on nyt yhdistettävä teknologia ja suunnittelu ja otettava huomioon kestävyyden ja taloudellisen kannattavuuden periaatteet. Tämä yhdistelmä pakottaa määrittelemään uudelleen tavat, joilla tietämystä välitetään ja hankitaan.

Nämä eri aiheet esitetään eurooppalaista viitekehystä koskevassa asiakirjassa, jossa määritettiin vuonna 2006 elinikäisen oppimisen avaintaidot. Tässä yhteydessä todetaan, että taide- ja kulttuuri-ilmaisu on välttämätöntä, kun kehitetään työelämässä niin hyödyllisiä luovia taitoja.

Kulttuuria koskevassa Euroopan toimintasuunnitelmassa on esitetty uusia menetelmiä, joita ovat erityisesti jäsennelty vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa ja äskettäin kehitetyt kulttuurialan uudet avoimet koordinointimenetelmät. Näiden menetelmien täytäntöönpanon on tehnyt mahdolliseksi neuvoston 21. toukokuuta 2008 hyväksymä alkuperäinen kolmivuotinen työsuunnitelma, jossa määritetään viisi ensisijaista toiminta-aluetta. Tässä yhteydessä perustettiin jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuva työryhmä käsittelemään kysymystä kulttuurin ja koulutuksen välisistä synergioista. Ryhmän on tarkoitus laatia suosituksia hyvien kansallisten käytäntöjen nimeämiseksi sekä esittää lukuisia suosituksia jäsenvaltioille ja Euroopan toimielimille. Lisäksi työryhmä esittää menetelmiä, joilla arvioidaan sen toimeksiannon piiriin kuuluvilla politiikan aloilla saavutettua edistystä. Lopuksi ryhmän pitäisi edistää arvokkaalla panoksella eurooppalaista kulttuurifoorumia, joka on tarkoitus järjestää 29. ja 30. syyskuuta 2009 Brysselissä.

Olen juuri lukenut kollegani komission jäsen Figelin esittämän vastauksen.

  Puhemies. – (IT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 24. maaliskuuta 2009.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Marusya Ivanova Lyubcheva (PSE), kirjallinen. – (BG) Euroopan parlamentin mietintö taidealan koulutuksesta Euroopan unionissa on osa jatkuvaa pyrkimystä kulttuurien välisen vuoropuhelun kehittämiseksi, ja sillä on ratkaiseva merkitys Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuodelle.

Taidealan koulutukseen on epäilemättä kiinnitettävä enemmän ja keskitetymmin huomiota. On tärkeää, että taidekasvatus on pakollinen osa opetusohjelmaa ja jo nuorista ikäryhmistä alkaen, koska se edistää nuorten tunne-elämään ja kulttuuriin liittyvää kehitystä.

Taidealan opintojen käytännön merkityksen vahvistaminen ja vuorovaikutteisen opetuksen käyttöönotto syventäisi kansallisten ja eurooppalaisten kulttuuriarvojen ymmärtämistä. Lisäämällä alan opiskelijoiden, opettajien ja ammattilaisten liikkuvuutta voimme välittömästi kehittää tietoisuutta eurooppalaisesta identiteetistä ja edistää suvaitsevaisuutta eri kulttuureja ja uskontoja kohtaan.

Jäsenvaltioiden on pyrittävä luomaan entistä paremmat mahdollisuudet epävirallisille ja itsenäisille taidealan opinnoille ja estämään alan ohjelmien väheneminen. Jäsenvaltioiden tuki taiteilijoiden työelämälle lisää yleistä kiinnostusta erityyppisiä taidealan opintoja kohtaan.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö tällä alalla auttaa uudenaikaistamaan opetusohjelmia ja kannustaa uusien teknologioiden entistä aktiivisempaa käyttöä opetuksessa. Taidealan opintoja koskevaan koordinoituun eurooppalaiseen politiikkaan käytetyistä voimavaroista suurin osa koskee investointeja, joilla tuetaan Euroopan kulttuurin vaikutusta maailmanlaajuisesti sekä edistetään luovuutta ja välillisesti myös Euroopan unionin taloutta.