Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 23. maaliskuuta 2009 - Strasbourg

23. Aktiivinen EU-asioita käsittelevä vuoropuhelu kansalaisten kanssa (lyhyt esittely)

  Puhemies. – (IT) Esityslistalla on seuraavana Gyula Hegyin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0107/2009) aktiivisesta EU-asioita käsittelevästä vuoropuhelusta kansalaisten kanssa (2008/2224(INI)).

  Gyula Hegyi, esittelijä. – (HU) Eurooppa on luvattu maa kaukaisten mantereiden ja Balkanin alueen ihmisille, jotka haluavat liittyä Eurooppaan. Samaan aikaan Eurooppa on monessa mielessä pettymysten, yksitoikkoisuuden ja byrokratian vertauskuva niille, jotka jo ovat sen porttien sisäpuolella: EU:n kansalaisille, olivat he sitten mielipidevaikuttajina toimivia älykköjä tai tavallisia kansalaisia.

Kun sain mietinnön, aloin lukea sitä hyvin innostuneena. Minun on todettava, että innostukseni laimeni jonkin verran mietinnön loppua kohti, sillä tajusin itse, kuinka monia esteitä on kansalaisten kanssa käytävän aktiivisen vuoropuhelun tiellä ja kuinka kaukana Euroopan unionin byrokraattinen koneisto on kansalaisten jokapäiväisestä elämästä ja toiveista. Joka tapauksessa ymmärsin mietinnön ansiosta, että mitä alhaisempi koulutustaso tai asema kansalaisillamme on, sitä vähemmän he ymmärtävät yhdentymisestä ja sitä epäilevämmin he siihen suhtautuvat – mikä ei ehkä ole yllättävää.

Tästä syystä uskon, ja tämä on mietinnössäni tärkeintä, että sen lisäksi, että keskitymme nuoriin – jotka on helppo voittaa Euroopan yhdentymisen puolelle opetuksellisin keinoin – meidän pitäisi keskittyä ensisijaisesti myös niihin ihmisiin, joita emme tähän mennessä ole pystyneet saavuttamaan. Tällaisia ovat pienten kylien asukkaat, työläiset, eläkeläiset ja yleensä sellaiset ihmiset, jotka elävät vähin varoin ja vaatimattomissa olosuhteissa. Meidän on pyrittävä välittämään heille jollakin tavoin Euroopan aate ja Euroopan yhtenäisyyden arvot.

Suosittelen mietinnössäni, että Erasmus-apurahoja myönnettäisiin paljon nykyistä useammille opiskelijoille; Unkarin sosialistipuolueen nuoriso-osasto on laatinut tästä asiasta erillisen ehdotuksen. Vain pieni osa Unkarin yliopisto-opiskelijoista pystyy osallistumaan kyseiseen opiskelijavaihto-ohjelmaan, vaikka olisi toivottavaa, että kaikki yliopistotutkinnon suorittaneet olisivat opiskelleet ulkomailla ainakin puoli vuotta.

Oma ajatukseni oli se, että historian opetusta varten pitäisi ottaa käyttöön yhteinen ja yhtenäinen yksivuotinen eurooppalainen opetusohjelma. Opiskelijoiden pitäisi opiskella ainakin vuoden ajan samaa Euroopan historiaa kaikilla 23 virallisella kielellä ja kaikissa 27 jäsenvaltiossa. Komissio ei juurikaan tukenut tätä ehdotusta ja sisällytti siitä tekstiinsä vesitetyn version.

Ehdotin unkarilaisten yliopisto-opettajien suosituksesta, että perustetaan eurooppalainen avoin yliopisto, toisin sanoen jonkinlainen "Volkshochschule", yhteinen kansanyliopisto. Kaikkialla Euroopassa Euroopan kansalaisten pitäisi voida koulutodistuksistaan ja tutkinnoistaan riippumatta ilmoittautua opiskelijoiksi suhteellisen vapaasti jäsenneltyyn koulutusohjelmaan, jossa tarjotaan opetusta Euroopan unionin historiaan, perustamiseen ja toimintaan liittyvistä asioista.

Euroopan parlamentin jäsenet ovat jo pitkään toivoneet, halunneet ja ehkä jopa vaatineet, että Euronews-kanava, jota rahoitetaan ainakin osittain EU:n varoilla, lähettäisi ohjelmia kaikkien jäsenvaltioiden virallisilla kielillä. On jollakin tavoin järjetöntä, että Euronews-kanavalla on lähetyksiä arabian ja venäjän kielillä mutta ei unkariksi tai joidenkin muiden jäsenvaltioiden kielillä. Arvoisa komission jäsen, minun on muuten surukseni kerrottava – oletan teidän kuulevan asiasta ensimmäistä kertaa – että Budapestissa tarjottavista kaapelitelevisiopaketeista on jätetty pois englanninkielinen Euronews-kanava ja ne tarjoavat sen sijaan kiinankielistä ohjelmaa, sillä ikävä kyllä Kiinan television ohjelmille on enemmän kysyntää kuin Euronewsille, koska viimeksi mainittu ei lähetä ohjelmia unkarin kielellä, kun taas maassamme asuu nykyään huomattava määrä kiinalaisia.

Aiheesta keskusteltiin paljon, ja haluaisin kertoa komission jäsenelle, jos hän on paikalla, että olisin halunnut ehdottaa myös, että Euroopan unionin virkamiehille tarjottaisiin mahdollisuus hoitaa yhteyksiä tiedotusvälineisiin tähänastista avoimemmin. Ongelma on kuitenkin se, että usein paikalla ei ole ketään, joka voisi asiantuntevasti esittää komission kannan, ja tästä syystä kuullaan vain vastapuolten kanta.

Minulle varattu aika päättyy, joten totean lopuksi suositelleeni, että paikalliset kansalaisjärjestöt osallistuisivat EU:n kampanjoihin, koska ne tuntevat paikallisyhteisöt huomattavasti paremmin ja tietävät, millä tavalla asiat on esitettävä väestön saavuttamiseksi.

  Louis Michel, komission jäsen. – (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin vain esittää pienen mutta täysin henkilökohtaisen sivuhuomautuksen, jolla ei ole mitään tekemistä kollegani esittämän kysymyksen kanssa. En täysin ymmärrä toivettanne saada kansalaisjärjestöt mukaan vaalikampanjaan. En ymmärrä sitä, mutta välitän pyynnön kollegalleni.

Tämänhetkinen poliittinen ja taloudellinen tilanne lisää selvästikin tarvetta aktiiviseen vuoropuheluun kansalaisten kanssa. Kansalaisille on tiedotettava Euroopan unionin muutoksista, jotka vaikuttavat välittömästi tai välillisesti heidän jokapäiväiseen elämäänsä ja joihin heidän on voitava osallistua.

Tämä on ollut perustana komission työlle neljän viime vuoden aikana. Olen hyvin tyytyväinen Gyula Hegyin mietintöön "Aktiivinen EU-asioita käsittelevä vuoropuhelu kansalaisten kanssa". Me pyrimme tarjoamaan Euroopan unionin 27 jäsenvaltion kansalaisille laajasti perustietoa Euroopan unionista, jotta he pystyvät ymmärtämään, millä tavoin Euroopan unioni voisi auttaa vastaamaan Euroopan ja maailman tämänhetkisiin suuriin haasteisiin, mutta myös vaihtamaan ja esittämään ajatuksia tästä aiheesta.

Me aiomme myös perustaa useita helpommin käytettävissä olevia foorumeita keskustelun jatkamiseksi aiheesta kaikkien tällä hetkellä käytettävissä olevien voimavarojen ja teknologioiden avulla: verkkofoorumeissa, tiedotusvälineissä ja paikallisella tasolla.

Vaikka kollegani onkin yhtä mieltä lukuisista mietinnössä esitetyistä suosituksista, hän ei voi tukea käsitystä siitä, että vuoropuhelu ei ole tähän mennessä toiminut. Hän toteaa myös, että vaikka vuoropuhelu on varmasti parantunut viime vuosina, meidän on silti suhtauduttava realistisesti siihen, mitä voidaan saavuttaa vain 100 miljoonan euron suuruisella talousarviolla, kun kyseessä on 27 jäsenvaltiota, 23 kieltä ja lähes 500 miljoonaa ihmistä.

Lisäksi komissio ei varmastikaan pysty käymään yksin vuoropuhelua kansalaisten kanssa Eurooppaa koskevista asioista. Kaikkien toimielinten ja kaikkien jäsenvaltioiden on ponnisteltava yhdessä. Tästä syystä olemme neuvotelleet jäsenvaltioiden ja parlamentin kanssa sopimuksen Eurooppaa koskevista yhteisistä viestintätoimista. Poliittinen sopimus kumppanuuteen perustuvasta EU-viestinnästä allekirjoitettiin 22. lokakuuta 2008. Kyseessä on ensimmäinen kerta, jolloin Euroopan unionin jäsenvaltioiden elimet ovat yhdessä sitoutuneet yhteiseen Euroopan unionin asioita koskevaan viestintään Euroopan unionin kansalaisten kanssa. Sopimuksen täysimääräinen täytäntöönpano on nyt tärkeää. Olen täysin yhtä mieltä kansalaisten kuulemismenettelyn tärkeydestä sekä siitä, että vuoropuhelu on ulotettava kaikille yhteiskunnan tasoille.

Komission ja kansalaisyhteiskunnan edustajien välinen säännöllinen vuoropuhelu aloitettiin yli 30 vuotta sitten. Siinä otetaan huomioon avoimuuden ja osallisuuden politiikka, jota komissio on soveltanut monien vuosien ajan, ja se heijastaa toiminta-alojen monipuolisuutta ja vuoropuheluun osallistuvien osapuolten moninaisuutta.

Haluaisin painottaa, että komission edustustojen ja parlamentin tiedotustoimistojen välinen yhteistyö toimii kokonaisuudessaan erittäin hyvin.

Tulevat Euroopan parlamentin vaalit ovat erittäin hyvä esimerkki näiden kahden toimielimen poliittisesta tahdosta tehdä yhteistyötä yhteisen viestinnän painopistealueiden määrittämiseksi.

Kun tarkastellaan erityisesti nuorille, ensimmäistä kertaa äänestäville ja naisille suunnatun tiedotuksen tarvetta paikallis- ja aluetasolla, panen tyytyväisenä merkille komission saamat onnittelut K-suunnitelmaan valituista hankkeista.

Haluan käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni ilmoittaakseni, että komissio aikoo Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä toteuttaa erityistoimia myös K-suunnitelmaan sisältyvän Debate Europe -aloitteen puitteissa. Uuden verkkosivuston kehittämistä ja paikallisiin televisioasemiin luotavien yhteyksien perustamista koskevasta aiheesta toteaisin, että komissio luo parhaillaan radio- ja televisioalan toimijoiden verkostoja, joiden tarkoituksena on lähettää ohjelmia Euroopan unionia koskevista aiheista. Kun kaikkien verkostojen toiminta on saatu käyntiin, ne lähettävät yhdessä Euronews-kanavan kanssa ohjelmia joka viikko 60–90 miljoonalle kansalaiselle kaikilla Euroopan unionin kielillä.

On tärkeää sisällyttää Euroopan unionin lainsäädäntöä ja historiaa koskevia kursseja koulujen opetussuunnitelmiin, ja komissio on tässä asiassa yhtä mieltä siitä, että nuorille olisi opetettava koulussa keskeiset tiedot Euroopan unionista. Toivomme jäsenvaltioiden noudattavan tästä tärkeästä aiheesta esitettyä ehdotusta.

Mietintöön sisältyy monia muita kiinnostavia suosituksia, jotka ansaitsevat huomiomme, mutta valitettavasti meillä on aikaa vain rajoitetusti.

Haluan lopuksi palata yhteen olennaiseen näkökohtaan, joka liittyy yhteisön toimielinten tekemään työhön: tehokas viestintä on mahdollista vain, jos kaikki osapuolet tekevät tiivistä yhteistyötä. Komissio arvostaa parlamentilta saamaansa vankkumatonta tukea. Omalta osaltani kiitän henkilökohtaista sitoutumistanne Euroopan parlamentin jäsenenä.

  Puhemies. – (IT) Esittely on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 24. maaliskuuta 2009.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. – (EN) Kyseessä on yksi tärkeimmistä aiheista, joita meidän on käsiteltävä. Euroopan unionin väestö ei tunne itseään Euroopan unionin kansalaisiksi. Euroopan kansalaisuus on käsitteenä vielä epäselvä, ja yksittäisen maan kansalaisuutta pidetään yhä tärkeämpänä.

Useimmat kansalaiset eivät tunne olevansa mukana prosessissa, ja heidän mielestään Euroopan unioni on instituutiona etäinen. Myönteiset yhteydet koskevat tehokkaampaa vuoropuhelua kansalaisten ja Euroopan unionin toimielinten välillä, Lissabonin sopimuksen ratifiointitarvetta sekä kuulemismenettelyn ja yhteisten avointen keskustelujen merkitystä.

Vuosi sitten huhtikuussa 2008 esitimme ajatuksen "Debate Europe" -aloitteesta, joka tarjoaa tilaisuuden päästä eroon usein keinotekoisesta jaosta kansallisten ja eurooppalaisten kysymysten välillä.

Euroopan kansalaisten on kuitenkin lopulta saatava selkeä käsitys suunnasta, johon Euroopan unioni on kehittymässä. Aiheeseen liittyy kaksi lähestymistapaa, joiden rinnakkaiselo ei ole enää mahdollista. Meidän on tehtävä valinta. Kannatammeko me täysin yhdennettyä Euroopan unionia vai pyrimmekö sujuvasti jatkamaan nykytilannetta? Kun kansalaiset näkevät hallitusten empivän kahden vaihtoehdon välillä, kuka voi moittia heitä siitä, että koko prosessi tuntuu heistä vieraalta?

  Magda Kósáné Kovács (PSE), kirjallinen. – (HU) Gyula Hegyin mietinnössä valotetaan merkittävää nykyajan ongelmaa. Irlantilaiset hylkäsivät kansanäänestyksessä Lissabonin sopimuksen, joka takaa tehokkaamman demokraattisen Euroopan unionin. Siitä lähtien kysymys on aiheuttanut epävarmuutta ja hämmennystä Euroopassa.

Meidän on pidettävä huolta siitä, että Euroopan unionin kansalaiset voivat saada äänensä paremmin kuuluviin laatiessamme Euroopan unionin politiikkaa. Tämä edellyttää asianmukaista koulutusta, sillä yhdentymistä vastustavat erityisesti sellaiset ihmiset, joilla on alhainen koulutustaso. On tärkeää esimerkiksi sisällyttää Euroopan unioniin ja kansalaisuuteen liittyviä yleisiä asioita koskeva koulutus avoimien yliopistojen tai ylemmän perusasteen oppilaitosten opetussuunnitelmiin. Ihmisille on tärkeää, että he tuntevat oikeutensa ja että he tietävät EU:n toimivan heidän rinnallaan eikä heidän yläpuolellaan. Meidän on varmistettava, että vähemmän kehittyneillä alueilla on käytettävissä asianmukaisia tietolähteitä. Toimivaa demokratiaa ei taata byrokratialla, vaan sen takaavat kansalaiset itse – tämä on demokraattisen kulttuurin ydin. On välttämätöntä, että tiedotusvälineet auttavat kehittämään toimielinten ja kansalaisten välistä viestintää samoin kuin kansalaisten keskinäistä viestintää.

Emme voi odottaa kansalaisten tekevän vastuullisia päätöksiä tai ylipäätään minkäänlaisia päätöksiä, jos me emme tarjoa heille asianmukaisia tietoja. Tiedottaminen on meidän tehtävämme ja velvollisuutemme, kun taas päätöksenteko on kansalaisten oikeus. Tämän vuoden toukokuussa tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun Unkari liittyi Euroopan unioniin, ja me voimme jo nähdä, ettei Euroopan unioni ole kasvoton, vaan että sillä on meidän kaikkien yksittäisten kansalaisten kasvot. Meidän on tiedettävä, että päätöksenteko on meidän käsissämme. Antakaa meidän siis käyttää tämä tilaisuus hyväksemme.

  Sirpa Pietikäinen (PPE-DE), kirjallinen. – (FI) Kiitokset raportöörille hyvin tehdystä työstä. Mietinnönlaatija tuo ansiokkaasti esille monia tärkeitä aspekteja ja ongelmia EU:n ja kansalaisten vuorovaikutuksessa.

EU ei ole kansan ykkössuosikki missään unionin jäsenmaassa. Viime heinäkuun Irlannin kansanäänestys näytti osoittavan, etteivät ainakaan irlantilaiset halua lisää unionia. Jostain syystä negatiiviset viestit ja pelot vallan katoamisesta kasvottomaan Brysseliin menevät paremmin perille kuin viestit kaikesta siitä hyvästä, mitä unioni on saanut aikaan. Suuri tuntematon on aina liian turvallinen uhka. Siihen kuoroon on helppo yhtyä.

Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen vahvempi sitouttaminen kaikkiin unionin toimintoihin kasvattaisi unionin hyväksyttävyyttä. Erityisesti lainsäädännöllisissä asioissa kansalaisilla ja järjestöillä tulee olla paremmat mahdollisuudet vaikuttaa ja lausua mielipiteensä kaikissa lainsäädäntöprosessin vaiheissa.

Mietinnönlaatija mainitsee viimeisimpien EU:ta käsittelevien kansanäänestysten osalta sen mielenkiintoisen tosiseikan, että näissä äänestyksissä naiset äänestivät miehiä useammin EU:ta vastaan. Selvää on, että jostain syystä erityisesti naiset kokevat EU:n itselleen jotenkin vieraaksi.

Yksi syy on ilmeinen: unionilla on kovin miehiset kasvot. Komission puheenjohtaja on mies, samoin lähes 70 prosenttia komissaareista. Niin ikään parlamentin puheenjohtajan nuijaa heiluttaa mies, kuten useimman parlamentin valiokunnankin. Tärkeää on, että tulevalla kaudella sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu mahdollisimman pitkälle EU:n päättäviä virkoja täytettäessä. Niin kutsuttuihin "huippuvirkoihin" tulee nimittää ainakin yksi nainen.

Aktiivinen dialogi kansalaisten kansalaisyhteiskunnan kanssa on tärkein keino, millä kasvattaa unionin legitimiteettiä.

  Daciana Octavia Sârbu (PSE), kirjallinen. – (RO) Kuten aina, Euroopan parlamentin vaalien lähestyminen tekee hyvin ajankohtaiseksi kysymyksen tiedotuksen laadusta ja kansalaisten kanssa käytävän vuoropuhelun puutteista erityisesti Euroopan tasolla.

Tässä yhteydessä olen tyytyväinen päätöslauselmaehdotukseen aktiivisesta vuoropuhelusta kansalaisten kanssa, jossa korostetaan Euroopan toimielinten, Euroopan laajuisen koulutusjärjestelmän ja joukkotiedotusvälineiden osallistumisen merkitystä. Perustuslakisopimuksen hylkääminen Ranskassa ja Hollannissa ja Lissabonin sopimuksen vastustus Irlannin kansanäänestyksessä ovat osoitus siitä, että on kannattavaa ja välttämätöntä käynnistää vähemmän koulutetuille kansalaisille suunnattu kampanja, ja kannatan tätä suunnitelmaa täysin.

Kun otetaan huomioon internet-yhteyksien yhä suurempi määrä Euroopan unionin jäsenvaltioissa, meidän pitäisi hyödyntää tätä välinettä ja käyttää sitä tehostaaksemme vuoropuhelua kansalaisten kanssa. Tällä tavoin voitaisiin tallentaa ihmisten mielipiteitä, jotka arvioitaisiin myöhemmin ja otettaisiin huomioon päätöksentekoprosessissamme. Uskon myös, että Euroopan unionin historian, sen toimintatavan ja kansalaisten oikeuksien tulisi kuulua opetussuunnitelmien perustekijöihin Euroopassa.

Tästä syystä uskon vahvasti, että voidaan taata olosuhteet kansalaisten kanssa käytävälle johdonmukaiselle vuoropuhelulle, jossa käsitellään Eurooppaa ja Euroopan unionia erilaisesta näkökulmasta tarkkojen tietojen ja tietämyksen pohjalta.

  Dushana Zdravkova (PPE-DE), kirjallinen. – (BG) Hyvät kollegat, haluaisin onnitella Gyula Hegyiä hänen laatimastaan hienosta mietinnöstä, joka tarjoaa varmasti erittäin tärkeän panoksen käynnistäessämme vuoropuhelua kansalaisten kanssa Euroopan unionissa.

Euroopan toimielinten on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa toteutettava onnistuneesti yleiset viestinnän painopistealat, ja se on tärkeä edistysaskel, kun pyrimme parantamaan Euroopan unionin kansalaisille suunnattua tiedotusta. Ainoastaan hyvin asioista perillä olevat eurooppalaiset voivat käyttää hyväkseen heille tarjottuja mahdollisuuksia ja osallistua Euroopan unionia koskevaan aktiiviseen vuoropuheluun. Olemme kaikki nähneet, minkälaisia seuraamuksia on ihmisten tiedottamiseen liittyvillä ongelmilla: kansanäänestysten "ei"-äänet ja Euroopan unionin kehityksen jumiutuminen.

Bulgarialaisen kansalaisjärjestön puheenjohtajana uskon vakaasti, että kansalaisten osallistuminen päätöksentekoprosessiin tarjoaa heille tilaisuuden osallistua suoraan poliittiseen prosessiin EU:n tasolla. Uskoakseni tämä on yksi niistä tärkeistä aloista, joita on viipymättä uudistettava ja parannettava.

Mielestäni mietintö tarjoaa Euroopan parlamentille valmiudet antaa tarpeellisia ohjeita ja suosituksia muille toimielimille mutta myös kansalaisjärjestöille, sillä kansalaiset ovat keskeinen osatekijä Euroopan tulevassa kehityksessä. Ilman heidän yhteistyötään ja osallistumistaan meidän on mahdotonta saavuttaa tavoitetta, jonka olemme itse asettaneet.