Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 24. maaliskuuta 2009 - Strasbourg

5. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

– Mietintö: Maria Martens (A6-0079/2009)

  David Sumberg (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, käytän puheenvuoron Martensin mietinnöstä, koska sen nimi "Vuosi Lissabonin jälkeen" antaa minulle mahdollisuuden tarkastella, missä me nyt olemme Euroopan unionissa vuosi Lissabonin jälkeen. Olemme täydellisessä kaaoksessa: emme pysty vastaamaan talouskriisiin, on nähtävissä paluuta protektionismiin, johon syyllistyy erityisesti Ranskan hallitus, ja nyt on tunnustettava, ettei Lissabonin sopimus ole vain väärä, vaan myös tehoton.

Olemme kuulleet – tai meidän olisi pitänyt kuulla – irlantilaisia, jotka tekivät kansanäänestyksessä selväksi, etteivät halua tätä sopimusta. Vaikka emme ennen kuulleet, nyt meidän on syytä kuulla. Tätä sopimusta ei rakasteta, sitä ei haluta ja, mikä tärkeintä, se on tehoton, ja tämän parlamentin on tunnustettava tämä tosiseikka.

  Nirj Deva (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, olen täysin tietoinen siitä, että Lissabonin sopimus, kuten kollegani David Sumberg juuri totesi, on Euroopan unionin kannalta raunioina.

Haluan kuitenkin tarkastella Maria Martensin laatimaa erinomaista mietintöä. Siinä todetaan perustavaa laatua olevia asioita tavastamme antaa tukea. Maria Martens on todennut, että jos AKT-valtioiden kansalliset parlamentit eivät saa vaikutusvaltaa maakohtaisten strategia-asiakirjojen suhteen eivätkä voi keskustella niistä avoimesti, EU:n AKT-maille ohjaamat varat voidaan käyttää väärin. Mietinnössä annetaan AKT-maiden kansallisille parlamenteille oikeus tutkia tarjottua kehitysapua, aivan kuten Lissabonin sopimuksen oli määrä antaa EU:n kansallisille parlamenteille oikeus tutkia, mitä me täällä teemme. Jäsen Martensin mietinnössä otetaan huomioon vastuuvelvollisuus ja avoimuus, joten kannatan sitä.

  Syed Kamall (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä kuin aiemmin puhunut kollegani Sumberg, joka tarkasteli Lissabonin sopimusta ja sitä, missä nyt ollaan vuosi Lissabonin jälkeen. Haluan kuitenkin tarkastella sen merkitystä EU:n ja Afrikan kumppanuuden kannalta.

Kuten missä tahansa kumppanuudessa, minusta meidän on ymmärrettävä, kuka on vuoropuhelukumppanimme; usein vuoropuhelua käydään hallitusten kesken. Mutta jos puhutaan yrittäjille – vaurauden luojille – monissa Afrikan valtioissa, he sanovat meille: "auttakaa meitä auttamaan hallituksiamme avaamaan markkinoita, jotta saamme niitä tavaroita ja palveluita, joita te lännessä pidätte itsestään selvinä". Vain auttamalla yrittäjiä voimme todella auttaa luomaan vaurautta ja vetää koko maanosan köyhyydestä. Älkäämme unohtako, että vaurauden luojat ovat avain kehitykseen, eivät välttämättä pelkästään tukijärjestöt.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin jäsen Martensin mietintöä vastaan, en sen vuoksi, että katsoisin mietinnön olevan tasapainoton, päinvastoin, mietinnössä on useita kohtia, jotka ovat ehdottomasti totta. Ongelma on siinä, että tällaisessa mietinnössä ei edes mainita laittoman maahanmuuton ongelmaa, vaikka se on hyvin merkittävä ongelma, kun tarkastellaan kehitysyhteistyöhön Afrikan kanssa liittyviä ongelmia.

Minusta on myös outoa, että mietinnössä kehotetaan ehkäisemään EU:n "sinisen kortin" järjestelmässä afrikkalaisten työntekijöiden käyttöä aloilla, joilla heitä tarvitaan Afrikassa. Sehän on olennainen osa koko sinisen kortin järjestelmää. Sinisen kortin ongelma on siinä, että sillä organisoidaan nimenomaan niiden henkilöiden aivovuoto, jotka ovat ehdottoman tarpeellisia kehitysmaiden kehityksen kannalta. Houkuttelemme nämä ihmiset tänne, mikä merkitsee Afrikan ongelmien pahentumista, ja maahanmuutto Eurooppaan kasvaa entisestään. Tämä on ratkaisevaa, ja meidän olisi keskusteltava juuri tästä sen sijaan, että sille osoitetaan lyhyt kohta mietinnössä.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). (PL) – (mikrofoni aluksi pois päältä) … on kattava valikoima välineitä Afrikan valtioiden auttamiseksi niiden kehityksessä. Se on kattava paketti, sillä ainoastaan laaja-alaisilla ratkaisulla voidaan saada aikaan tuloksia Afrikan kasaantuneisiin moninaisiin ongelmiin.

Mitä edistymistä on tähän mennessä saavutettu? Muutaman viime vuoden aikana olemme todistaneet Kiinan osoittavan suurta mielenkiintoa Afrikkaan ja harjoittavan sinne suuntautuvaa yhä laajempaa investointipolitiikkaa. Tällaiset aloitteet edistävät osaltaan maanosan kehitystä, mutta vain, jos afrikkalaiset, erityisesti paikallisväestö, osallistuvat suuresti vaurauden luomiseen sinne investointeja tekevien ulkomaisten yritysten työntekijöiden sijaan.

Euroopan unionin menestys perustuu taloudellisten esteiden asteittaiseen poistamiseen. Sen on tuettava yksittäisten valtioiden talouskehitystä, kehitettävä vastavuoroisten yhteyksien verkostoa ja lisättävä afrikkalaisten tuotteiden saatavuutta maailman markkinoilla.

– Mietintö: Alexander Graf Lambsdorff (A6-0132/2009)

  Charles Tannock (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tyhjää – kuten brittiläisten konservatiivien valtuuskunta – Lambsdorffin mietinnöstä painopisteistä YK:n yleiskokouksen 64. istuntoa varten. Puolueeni tukee voimakkaasti YK:ta, tosin tunnustaen, että organisaatio ei ole täydellinen ja se tarvitsee uudistusta. Mietinnössä kuitenkin mainittiin useita seikkoja, joita brittiläiset konservatiivit vastustavat voimakkaasti, kuten kansainvälisen rikostuomioistuimen tehtävä sekä Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan turvallisuusneuvoston pysyvän jäsenyyden kumoaminen, joka korvattaisiin yhdellä pysyvällä Euroopan unionin jäsenellä. Katsomme myös, että aikuisten kuolemantuomio on yksittäisten jäsenvaltioiden omantunnon asia, eikä meillä ole tästä puoluepoliittista linjaa. Äänestimme siis tyhjää.

– Mietintö: Maria Martens (A6-0079/2009)

  Gay Mitchell (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan mainita yhden seikan jäsen Martensin mietinnöstä.

Ensinnäkin haluan todeta, ettei Lissabonin sopimus ole mikään hylky, ja on hölynpölyä väittää sellaista. Euroopan unionin 27 jäsenvaltiosta 26 ratifioi sen tai on jo ratifioinut sen, niin myös Britannian parlamentti. On harmi, että brittiläiset jäsenet eivät kunnioita omaa parlamenttiaan joissakin täällä esittämissään kommenteissa.

Irlantilaiset ovat ilmaisseet joitakin seikkoja koskevia huoliaan, ja Irlannin hallitus ja parlamentti pyrkivät selvittämään niitä. Jos saamme selvityksen ja kansa äänestää sopimuksen puolesta toisessa kansanäänestyksessä myöhemmin tänä vuonna, tulevatko he tänne taruolennoiksi pukeutuneina jälleen käyttäytymään pöyristyttävällä tavalla, kuten viime kerralla? Antakaa irlantilaisten huolehtia Irlannin asioista. Emme tarvitse apua kansalta, jolta maamme saaminen vei meiltä 700 vuotta!

Mitä tulee Lissabonin sopimukseen, totean, että seuraavan sukupolven aikana Euroopan unionin väestö tulee olemaan kuusi prosenttia maailman väestöstä. Kiinasta ja kaikista noista valtioista tulee hyvin voimakkaita.

– Mietintö: Alain Hutchinson (A6-0085/2009)

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, haluan selittää, miksi äänestin tyhjää Hutchinsonin mietinnöstä. AKT:n ja EU:n edustajakokouksen jäsenenä myönnän, ettei kehitysapu ole aina ollut tehokasta. Se ei ole hyvin koordinoitua ja siihen liittyy suuria hallinnollisia kustannuksia. Esittelijän mukaan kumppanuusmaat eivät aina tunne kehitysstrategiaa, mutta että valtiontuki on ainoa tehokas väline – ja tästä olen samaa mieltä – vaikka sen olisi tietysti oltava paremmin ennakoitavaa. Uskon vakaasti, että meidän on ennen kaikkea yhdenmukaistettava painopistealat muiden rahoitusapua antavien kanssa, kuten Yhdysvaltojen ja valtioiden, jotka tukevat entisiä siirtomaitaan. Esittelijä on myös aliarvioinut Kiinan investointipolitiikan vaikutukset kehitysmaihin. Kiinan politiikassa ei kunnioiteta vuosituhattavoitteita tai muita tavoitteita, vaan ainoastaan ja yksinomaan Kiinan kaupallisia etuja.

  Nirj Deva (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan onnitella kollegaani Hutchinsonia hänen hyvin tärkeästä aiheesta kirjoittamastaan mietinnöstä. Komissio ja Euroopan unioni antavat suuria määriä rahaa kehitysmaille, joista suurin osa on Afrikassa. Silti noin 50 prosenttia afrikkalaisista elää alle yhdellä dollarilla päivässä, ja 75 prosenttia koko maailman aidsin uhreista on Afrikasta.

Ottaen huomioon nämä kauhistuttavat tilastot, on oikein, että tuemme Afrikkaa, toimitamme puhdasta juomavettä ja annamme Afrikan väestön kehittyä kestävällä tavalla. Kuitenkin, kun annamme rahaa afrikkalaisille hallituksille, kuten komissio nyt tekee niin kutsuttuna talousarviotukena, meidän on myös vaadittava, että Afrikan valtioiden omat parlamentit valvovat tätä niille myönnettyä talousarviotukea hyvin kurinalaisesti ja että komission ja Afrikan valtioiden väliset rahoitussopimukset ovat julkisen valvonnan alaisia ja avoimia Afrikan valtioiden ja AKT-maiden kansallisissa parlamenteissa. Tämä on hyvin tärkeä seikka Euroopan veronmaksajien rahojen turvaamiseksi.

– Mietintö: Maria Badia i Cutchet (A6-0093/2009)

  David Sumberg (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, me kaikki täällä parlamentissa pidämme taiteesta ja kannatamme taiteiden ja taidealan koulutuksen edistämistä omissa kotimaissamme. Toivon, ettei kukaan ole tätä vastaan.

Tämän mietinnön ongelma on kuitenkin siinä, että siinä jälleen kerran vaaditaan EU:n näkökantaa, eikä se ole asianmukaista. Euroopan unionin moninaisuus on sitä, että kaikilla kansallisvaltioilla on oma kulttuurinsa, omat historiansa ja oma taustansa, ja siksi minusta on tärkeää, että taiteesta ja koulutuksesta päätetään kansallisella tasolla. Euroopan unionin tai Euroopan parlamentin ei pidä puuttua tähän asiaan.

"Anna kaikkien kukkien kukkia", oli mielestäni hieno lause. Annetaan siis vähintään 27 kukkasen kukkia Euroopan unionissa, mutta erikseen. Uskon, että jos teemme näin, ne kukkivat upeammin ja elävät paljon pitempään.

  Hannu Takkula (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Maria Badia i Cutchetia hänen mietinnöstään.

Edustaja Sumbergin runollisen puheenvuoron jälkeen haluaisin todeta, että on erittäin tärkeätä, että kulttuurin kukka voi kukkia koko laajuudessaan myös Euroopassa. On erittäin tärkeätä, että koulutuksessa ei vain ja ainoastaan korosteta tietoa ja tutkintoa, vaan muistetaan myös ihmisen kasvu kokonaiseen ihmisyyteen. Kulttuurin, taiteen ja liikunnan rooli on erittäin merkittävä, kun halutaan rakentaa kokonaisvaltaista persoonallisuutta.

Tässä suhteessa on paikallaan avoimen koordinaation kautta myös Euroopassa muistuttaa eri valtioiden koulujärjestelmiä siitä, että ne pitäisivät korkean taiteen opetuksen mukana lukujärjestyksissä, koska Eurooppa on tunnettu diversiteetistään, moniarvoisuudestaan, laajasta taiteestaan ja kulttuuristaan. On paikallaan, jos me opimme tuntemaan myös toisten maiden kulttuuria, suuria eurooppalaisia kulttuurin tekijöitä eri kulttuurin saroilla.

  Ewa Tomaszewska (UEN). - (PL) Arvoisa puhemies, eurooppalaisen taiteen universaali luonne osoittaa tarpeen antaa kouluille takaisin niiden asema kulttuurin levittämisen keskuksina. Tämä on mahdollisuus demokratisoida kulttuurin saatavuutta. Taidealan koulutus kehittää herkkyyttä ja avaa luovia mahdollisuuksia. Sen olisi oltava pakollinen osa opetussuunnitelmaa kaikilla tasoilla.

Euroopan taiteiden ja innovoinnin teemavuosi on loistava tilaisuus palauttaa taide oikealle paikalleen – myös koulutukseen – jotta voidaan hyödyntää sen yhdentävää vaikutusta. Yksittäisten alueiden perinteisen kulttuuri-identiteetin suojeleminen ja mahdollisuus tutustua niihin liikkuvuuden ansiosta, myös kulttuurialan koulutuksen alalla, on lisämahdollisuus luovaan kehitykseen.

Tämän vuoksi on tärkeää perustaa eurooppalaisten taiteilijoiden ja luovan työn tekijöiden liikkuvuuden puitteet. Tämän vuoksi äänestin mietinnön puolesta, vaikka vastustankin asiakirjaa koskevassa keskustelussa noudatettua nopeutettua menettelyä ja sen hyväksymistä käytännössä ilman keskustelua.

  Avril Doyle (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, olen aina ajatellut hyvää urheilua taiteena. Esimerkkinä Euroopan unionin taiteesta voinen viitata Irlannin rugbyjoukkueen voittoon Millennium Stadiumilla Cardiffissa viime lauantaina, kun voitimme Walesin joukkueen ensiluokkaisessa urheilullisessa ja taiteellisessa teoksessa. Olemme voittaneet myös englantilaiset, ranskalaiset, italialaiset ja skotit. Irlannin joukkue voitti kuusi kansakuntaa – Grand Slamin. Urheilu on taidetta, taide on urheilua. Meidän on tunnustettava tämä loistava saavutus.

  Puhemies. − (IT) Hyvä jäsen Doyle, jos olisin tiennyt, että toisitte esiin italialaisten puulusikan, en olisi antanut teille puheenvuoroa.

– Mietintö: Gyula Hegyi (A6-0107/2009)

  Dimitar Stoyanov (NI). – (BG) Käytän puheenvuoron selittääkseni miksi Attack-puolueen valtuuskunta äänesti tätä mietintöä vastaan.

Se ei todellakaan johdu siinä esitetyistä monista myönteisistä seikoista, jotka koskivat toimielinten työskentelyn avoimuusnäkökulmia. Me tietenkin kannatamme Euroopan unionin toimielinten työskentelyn avoimuutta, mutta vastustamme sitä, että avoimuus olisi saavutettavissa vain hyväksymällä Lissabonin sopimus ja ottamalla tämä jo kuollut sopimus uudestaan esityslistalle, muiden uusien mietintöjen kanssa, joissa muutoin sovelletaan erilaista kantaa tai jotka käsittelevät eri asioita.

Tämän lisäksi vastustamme Lissabonin sopimuksen hyväksymistä, sillä siinä avataan ovet Turkin jäsenyydelle. Turkin Euroopan unionin jäsenyys merkitsee Bulgarialle taloudellista ja demografista kuolemaa. Tämän vuoksi äänestimme mietintöä vastaan.

  David Sumberg (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, kun näin mietinnön otsikon – "Aktiivinen EU-asioita käsittelevä vuoropuhelu kansalaisten kanssa" – luulin sitä vitsiksi, sillä kysymyshän kuuluu, että meillä pitäisi olla aktiivista vuoropuhelua Euroopan kansalaisten kanssa. Vuoropuhelu ei ole yksinpuhelua: on myös kuunneltava, mitä Euroopan kansalaiset sanovat. Euroopan kansalaiset Alankomaissa, Ranskassa ja Irlannin tasavallassa ovat sanoneet hyvin selvästi Lissabonin sopimuksesta, että he eivät halua sitä.

Tämän vuoksi, jos parlamentti ja kaikki yhteisön toimielimet haluavat vuoropuhelua kansalaisten kanssa, mikä on hyvä ajatus, antaa heidän kiertelemättä julistaa, että se on vuoropuhelua, johon he vastaavat, ja että he kuuntelevat kansalaisia. On täysin ajanhukkaa, että parlamentti keskustelee, laati mietintöjä tai äänestää vuoropuheluajatuksesta jos se kollektiivisesti – ja tämä on totta parlamentissa – kieltäytyy tunnustamasta, mitä sille sanotaan ja kieltäytyy vastaamasta. Siinä se tekee väärin.

  Marian Harkin (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, tämä on hyvin merkittävä mietintö – olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että olisimme kenties voineet olla vielä rohkeampia ja keikuttaa laivaa hieman enemmän.

Sellaisen valtion edustajana, jossa jokaisesta sopimuksesta äänestetään, olen hyvin tietoinen tarpeesta käydä jatkuvaa, aktiivista vuoropuhelua kansalaisten kanssa. Kokemusteni mukaan yhä uudet ihmiset menettävät uskonsa ja luottamuksensa toimielimiin. EU on valtava instituutio, ja meillä on valtava vastuu varmistaa, että aktiivinen vuoropuhelu on keskeisessä asemassa tekemisissämme.

Erityisesti kannatan 32 kohtaa, ja kiitän esittelijää siitä, että hän kannatti tarkistustani, joka koski sitä, että vapaaehtoistyön eurooppalainen teemavuosi 2011 on EU:n toimielimille erinomainen mahdollisuus luoda yhteyksiä kansalaisiin.

Kehotimme komissiota tekemään tarvittavat lainsäädäntöehdotukset vuoden 2011 valmistelemiseksi, ja komissio on ryhtynyt työhön. Nyt meidän on varmistettava, että käymme merkityksellistä vuoropuhelua 100 miljoonan vapaaehtoistyöntekijän kanssa kaikkialla EU:ssa, ja varmistettava, että heidän näkemyksensä ja mielipiteensä muodostavat mahdollisten suunnitelmien, politiikan ja ohjelmien ytimen ja että aktiivinen vuoropuhelu kansalaisten kanssa takaa vahvan ja vankan EU:n.

  Hannu Takkula (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, Hegyin mietintö on hyvä ja tarpeellinen. Me tarvitsemme aktiivista vuoropuhelua Euroopan kansojen ja kansalaisten välillä. Me tarvitsemme ymmärrystä puolin ja toisin. Me tarvitsemme myös suvaitsevaisuutta siten, että me olemme valmiita sietämään erilaisia puheenvuoroja. Myös tässä salissa, Euroopan parlamentissa, me tarvitsemme sitä.

Minusta oli hyvin surullista, että nyt Tšekin puheenjohtajakauden aikana, kun presidentti Klaus piti puhetta, osa edustajista poistui ikään kuin protestiksi tästä salista. Eivätkö he ole valmiita kuuntelemaan eri kansalaisten, erilaisten presidenttien, eri instituutioiden ja eri henkilöiden näkemyksiä Euroopan asioista ylipäätään?

Meidän pitää olla valmiita kuuntelemaan erilaisia näkemyksiä, me tarvitsemme vuorovaikutusta, vuoropuhelua, ja sitä tarvitaan myös ruohonjuuritasolla, jotta kansalaiset voivat kokea, että he voivat vaikuttaa asioihin, eikä niin, että syntyy sellainen kuva, että Euroopan unioni on vain pienen eliitin keskustelukerho. Kannatan esitystä siitä, että aktiivista vuoropuhelua, suvaitsevaa vuoropuhelua lisätään Euroopan laajuisesti kaikilla eri tasoilla. Sitä me todella tarvitsemme.

  Nirj Deva (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, tämän talouskriisin aikana tapahtui jotain hyvin outoa matkalla foorumille, kuten ennen sanottiin. Euroopan kansalaiset eivät odottaneet Euroopan unionin pelastavan heitä talouskriisistä. He odottivat jäsenvaltioiden ja kansallisten hallitusten pelastavan heidät talouskriisistä. Mies, joka väittää pelastaneensa maailman, on tulossa tänne parin tunnin kuluttua, mutta sen lisäksi kansalaiset odottavat kansallisten hallitusten – Pariisissa, Lontoossa, Washingtonissa tai Roomassa – näiden valtioiden kansalaiset (joille myös kerrotaan heidän olevan Euroopan kansalaisia) odottavat hallitusten pelastusta, ei tämän suuren EU:ksi kutsutun kokonaisuuden.

Saanko kysyä, miksi näin kävi? Saanko pyytää niitä, jotka jauhavat siitä, kuinka EU on mahtava masiina, kysymään tätä itseltään? Minä voin vastata. Vastaus on, ettei ole demosta, EU:n toimielinten ja kansalaisten välillä ei ole yhteyttä. Kansalaiset odottavat edelleen kansallisten hallitusten pelastavan heidät.

  Ewa Tomaszewska (UEN). - (PL) Arvoisa puhemies, vastustan jälleen sitä tapaa, jolla tätä mietintöä käsitellään. EU:n kansalaisten luottamuksen rakentaminen yhteisön toimielimiä kohtaan ei merkitse pelkästään tietoisuutta strategioista ja toimista, joka sekin usein puuttuu. Ennen kaikkea kyse on tunteesta, että tehdään yhteispäätöksiä, että EU:ssa on mahdollisuus sanoa mielipiteensä, ettei perussopimuksilla annettuja oikeuksia ole loukattu.

Kaikissa EU:n jäsenvaltioissa järjestettävä kansalaiskeskustelu on paras tapa vakuuttaa kansalaisille, että Euroopan unionissa asiat todella riippuvat sen muodostavien jäsenvaltioiden kansalaisista. Se on paras tapa estää noin sataa henkilöä, jotka huolehtivat EU:n toimielinten tärkeimpien tehtävien laatimisesta kaikkien puolalaisten puolesta, tuntemasta itseään petetyiksi. Pyyntöluetteloa olisi tarkasteltava vakavasti. Tämä koskee myös keskusteluun muista maista osallistuvien laatimia asiakirjoja. Tämän vuoksi todellisen keskustelun estäminen kansalaisten kanssa käytävästä vuoropuhelusta Euroopan parlamentissa on sitäkin yllättävämpää.

  Martin Callanan (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, mietintö koskee aktiivista vuoropuhelua kansalaisten kanssa, ja parasta aktiivista vuoropuhelua Euroopan kansalaisten kanssa on kuunnella mitä he sanovat demokraattisissa vaaleissa. On todella ironista, että parlamentti hyväksyy tämän mietinnön, vaikka se samaan aikaan jättää täysin huomiotta jotkut jäsenvaltioissa tehdyt demokraattiset päätökset. Ei ole ihme, että Euroopan unioni on niin epäsuosittu vaalipiirissäni Koillis-Englannissa ja muualla Euroopassa. Sen käsitys demokraattisesta vuoropuhelusta on yksisuuntainen: EU ei kuuntele, mitä kansalaisilla on sanottavana, se vain kertoo näille, mitä he saavat ajatella ja kuinka he voivat äänestää.

Kun tarkastellaan viimeistä kymmentä vuotta, Ranska, Alankomaat ja nyt Irlanti – kahteen kertaan – äänestivät kaikki eurooppalaisen integraation jarruttamisen puolesta, mutta EU on jättänyt heidän mielipiteensä täysin huomiotta.

Kun kuunnellaan ainoastaan EU:n rahoittamia kansalaisjärjestöjä, kuinka se voi heijastaa äänestäjien mielipiteitä? Parasta vuoropuhelua kansalaisten kanssa on kuunnella, mitä nämä sanovat demokraattisissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä.

  Syed Kamall (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, minusta on vallalla väärinkäsitys, kun puhumme EU-asioita käsittelevästä aktiivisesta vuoropuhelusta kansalaisten kanssa, sillä me usein sekoitamme toisiinsa vuoropuhelun kansalaisten kanssa ja vuoropuhelun kansalaisyhteiskunnan kanssa. Sekoitamme usein toisiinsa vuoropuhelun kansalaisten kanssa ja vuoropuhelun joko kokonaan tai osittain komission rahoittamien organisaatioiden kanssa. Itse asiassa, EU:n toimielimet keskustelevat komission rahoittamien organisaatioiden kanssa, mikä loppujen lopuksi merkitsee veronmaksajien rahoja.

Sitten, kun me todella annamme kansalaisille oikeuden esittää kantansa – kuten perustuslakisopimuksesta Ranskassa ja Alankomaissa ja Lissabonin sopimuksesta Irlannissa – ja he sanovat "ei", mitä me teemme? Me jätämme äänestyksen tuloksen täysin huomiotta! Kun ihmiset sanovat "ei", ei vuoropuhelu tarkoita sitä, että heidät pistetään äänestämään yhä uudelleen kunnes saadaan haluttu tulos. Se ei ole vuoropuhelua. Se on demokratian laiminlyömistä. Meidän on todellakin aika aloittaa aito aktiivinen vuoropuhelu kansalaisten kanssa.

  Jim Allister (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, viiden parlamentissa kuluneen vuoden jälkeen harvat mietinnöt onnistuvat yllättämään. Minun on kuitenkin todettava, että minua ällistyttivät tämän mietinnön ilmeinen ylimielisyys sekä laskelmoitu loukkaus niitä kohtaan, jotka kehtaavat kieltäytyä Eurooppa-hankkeen hännystelystä. Kun mietinnössä todetaan – kuten tässä – että mitä vähemmän koulutusta kansalaisella on, sitä todennäköisemmin hän vastustaa Euroopan integraation syventymistä, se on julkea loukkaus ja uskomattoman ylimielistä.

Totuus on, että ne jotka vaivautuivat lukemaan EU:n perustuslakisopimuksen tai Lissabonin sopimuksen ja perehtyivät niihin, olivat juuri ihmisiä, jotka todennäköisesti äänestivät vastaan. Todennäköisimmin niiden puolesta äänestivät ne – kuten komission jäsenet – jotka eivät koskaan vaivautuneet lukemaan asiakirjoja ja hyväksyivät vain propagandan. Tuomitsen siis tämän loukkauksen mietinnössä.

Jäsen Mitchellin ensimmäiseen purkaukseen – hänen republikaaniseen purkaukseensa kaikkien brittien ajamisesta Irlannin saarelta yli 700 vuotta sitten – vastaan, että hänen pitäisi olla iloinen, ettei siinä onnistuttu täysin, sillä hän tarvitsi joidenkin pohjoisirlantilaisten brittien apua rugbyvoiton saavuttamiseen Six Nationsissa.

  Neena Gill (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, äänestin vastahakoisesti tämän puolesta, en pelkästään sen hölynpölyn vuoksi, jota juuri kuultiin parlamentin toiselta laidalta, vaan koska jaan esittelijän, jäsen Hegyin huolenaiheet.

Täällä parlamentissa ne, jotka eivät halua aktiivista vuoropuhelua Euroopan kansalaisten kanssa, todella vesittivät tämän mietinnön. Minulle aktiivinen vuoropuhelu ei tarkoita kiiltäviä esitteitä, ja minusta komissio on epäonnistunut tällä alalla. Se ei ole onnistunut osallistamaan ja ottamaan aktiivisesti yhteyttä kansalaisiin. Se ei ole onnistunut levittämään suurempaa ymmärrystä siitä, kuinka EU:n tasolla tehdään työtä, joka koskee useita kansalaisten jokapäiväisessä elämässä vaikuttavia todellisia asioita. Toivon, että tämän mietinnön myötä se tarkistaa tätä ja keksii mielikuvituksellisempia tapoja käsitellä asiaa.

– Mietintö: Wojciech Roszkowski (A6-0042/2009)

  Jim Allister (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen tähän mietintöön, sillä siinä tuodaan esiin asioita, joista on keskusteltava.

Erityisesti tuen esittelijän käsitystä, jonka mukaan maaseudun kehittämistoimien ei pidä vähentää varoja, jotka on tarkoitettu maataloudelle myönnettäviin suoriin tukiin. Minäkin haluan siis kysyä, pitääkö maaseudun kehittämisvaroja lainkaan yhdistää yhteiseen maatalouspolitiikkaan, koska se välttämättä johtaa aiempien rahoitusmenetelmien poistumiseen maanviljelijöiltä. Jos ne sen sijaan olisivat osa koheesion rahoitusta, ei olisi mahdollistaa napata maanviljelyn rahoitusta.

Olen siis tyytyväinen mietinnössä esitettyyn lausumaan, jonka mukaan maatalouden alalla työskentelevien olisi pysyttävä maaseudun kehittämispolitiikan tukitoimien keskipisteenä. Tämä tasapaino on vääristynyt monissa maaseudun kehittämisohjelmissa, myös vaalipiirissäni Pohjois-Irlannissa.

– Mietintö: Dagmar Roth-Behrendt (A6-0484/2008)

  Kathy Sinnott (IND/DEM). - (EN) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta ja olen siihen tyytyväinen. Uskoimme pitkään, että meihin vaikuttaa vain se, minkä nielemme. Minusta tässä mietinnössä tehty työ todella korostaa sitä, että myös kaikki se, mitä laitamme ihollemme, vaikuttaa meihin aivan yhtä tehokkaasti, kuin jos söisimme sen.

Monet erityisesti naisiin vaikuttavat sairaudet, kuten rintasyöpä, fibromyalgia, ME ja niin edelleen, lisääntyvät. Minusta meidän on nyt mentävä pidemmälle, ei pelkästään varmistettava, että kosmeettiset valmisteet ovat turvallisia, vaan myös alettava tehdä todellisia tutkimuksia joidenkin kosmeettisten ainesosien yhteydestä tällaisiin naisiin vaikuttaviin sairauksiin sekä pyrittävä kehittämään turvallisempia kosmeettisia valmisteita, sillä me kaikki haluamme tietenkin edelleen käyttää kosmetiikkaa.

  Neena Gill (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen tähän mietintöön, sillä kosmeettisten valmisteiden testaus on asia, joka herättää huolia monissa vaalipiiriini West Midlandsiin kuuluvissa, ja olen saanut paljon tätä koskevia yhteydenottoja. Olen tyytyväinen mietintöön ja tuin sitä, koska siinä esitetään yleiseurooppalaiset standardit mahdollisesti haitallisten aineiden käytölle sekä yhteiset arviointiperusteet kosmetiikan valmistajien esittämille väittämille, mutta tarvitaan samanlaiset arviointiperusteet eläinkokeita koskeville väittämille. Viimeksi kun tarkastelimme tämä mietintöä, keskustelimme eläinkokeista tieteellisissä tarkoituksissa. Nyt meillä on merkittävä väline, jolla voidaan lisätä kuluttajien tietoisuutta kosmeettisista aineista, ja sille olisi eduksi myös eläinkokeiden käsittely.

– Mietintö: Daciana Octavia Sârbu (A6-0076/2009)

  Kathy Sinnott (IND/DEM). - (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön ja biosidituotteiden tiukemman valvonnan puolesta, mutta haluan käyttää hyväkseni tätä tilaisuutta korostaakseni, että Irlannissa veteen laitetaan laillisesti myrkyllistä saastetta – biosidia nimeltä fluori. Kiitän komissiota kuulemismenettelyn käynnistämisestä, jossa se ottaa vastaan muun muassa tieteellisiä asiakirjoja ja kansalaisten mielipiteitä juomaveden saastuttamisesta fluoriksi kutsutulla myrkyllisellä aineella.

– Mietintö: Zsolt László Becsey (A6-0121/2009)

  Avril Doyle (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tätä mietintöä vastaan, sillä minusta sillä heikennetään komission ehdotusta korkeampien valmisteverokantojen soveltamisesta valmistettuihin tupakkatuotteisiin. Tutkimukset ovat jatkuvasti osoittaneet, että tehokkain ja pysyvin tapa vaikuttaa ihmisten tupakasta luopumiseen on verotuksen kautta.

Irlannin University College Corkin tutkimukset ovat osoittaneet, että sen jälkeen kun tupakointi kiellettiin kokonaan työpaikoilla vuonna 2004, sairaalakäynnit sydänkohtausten vuoksi vähenivät alueella 11 prosenttia. Irlannissa on myös unionin korkein tupakan valmistevero, jopa 4,99 euroa 20 savukkeen pakkauksesta, joten pakkauksen hinta on yli kahdeksan euroa.

Ehkäisevästä hinnoittelusta ja veropolitiikasta, tupakointikielloista, julkisista valistuskampanjoista ja nikotiinikorvaushoitojen saatavuuden lisääntymisestä muodostuvasta yhdistetystä lähestymistavasta ihmisille, jotka haluavat lopettaa tupakoinnin, koituu lukemattomia terveyshyötyjä ja näin koko väestön terveydentilan parantuminen.

Tšekin tasavalta on ainoa EU:n jäsenvaltio, joka ei vielä ole ratifioinut YK:n tupakoinnin torjuntaa koskevaa puitesopimusta, ja tupakka aiheuttaa kuitenkin yli miljoona kuolemantapausta EU:ssa. Arvoisa puhemies, voitteko parlamenttimme puhemiehenä pyytää neuvoston puheenjohtajavaltio Tšekkiä meidän kaikkien puolesta korjaamaan tämän vakavan puutteen ennen puheenjohtajuuskauden päättymistä?

– Mietintö: Maria Martens (A6-0079/2009)

  Richard Corbett (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, vaikuttaa siltä, että toisella puolella monet käyttävät eri mietintöjä koskevaa äänestysselitysmenettelyä puhuakseen Lissabonin sopimuksen ratifioinnista. Näissä puheenvuoroissa he esittävät perusteettomia väitteitä, joiden mukaan ihmiset ovat torjuneet Lissabonin sopimuksen ja me emme muka halua kuunnella heitä.

Sen lisäksi, että Lissabonin sopimuksen ratifiointi on jäsenvaltioiden – ei meidän – vastuulla, tämä on tietenkin täysin väärin. Yksi jäsenvaltio sanoi "ei", me kuuntelemme ja meidän on tietenkin kuunneltava. Toiset jäsenvaltiot ovat ilmaisseet halukkuutensa kuulla torjunnan syyt, ottaakseen ne huomioon ja edetäkseen tältä perustalta. Mutta kun herra Dover ei edes ymmärrä perustuslakisopimuksen ja Lissabonin sopimuksen välistä eroa ja sanoo Ranskan ja Alankomaiden torjuneen sopimuksen, hän sopivasti unohtaa mainita ne valtiot, joissa järjestetyissä kansanäänestyksissä tuettiin sopimusta.

Me emme halua kuulla vain toisen puolen perusteluja. Haluamme kuulla molempia puolia ja kuroa kuilun umpeen, löytää ratkaisun, jonka kaikki jäsenvaltiot voivat hyväksyä. He haluavat kuulla vain niitä, jotka äänestivät "ei". Nimenomaan he syyllistyvät siihen, ettei Euroopan kansalaisia kuulla. He eivät hyväksy demokraattisia tuloksia, vain heille sopivan tuloksen, eivätkä kaikkien jäsenvaltioiden tilannetta.

– Mietintö: Cristiana Muscardini (A6-0054/2009)

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatan täysin mietinnön johdanto-osan kappaletta V. Olen juuri tällä hetkellä Irlannissa tekemisissä tällaisen tapauksen kanssa, jossa äiti on paennut kotimaastaan Nigeriasta kahden tyttärensä kanssa sen jälkeen kun hänen vanhin tyttärensä kuoli sukupuolielinten silpomisen seurauksena. Tällä hetkellä tapaus on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltävänä, ja tuomioistuin on kirjoittanut Irlannin hallitukselle kehottaen sitä joko puolustamaan tapausta tai suostumaan niin kutsuttuun sovintoratkaisuun.

Johdanto-osan V kohdassa todetaan, että naisten sukupuolielinten silpominen on ihmisoikeuksiin kohdistuva loukkaus ja että yhä useammat vanhempien esittämät turvapaikkahakemukset perustellaan vanhempiin kohdistuvalla uhalla heidän kotimaassaan koska he eivät ole suostuneet lapsensa sukupuolielinten silpomiseen. Toivon ihmisoikeustuomioistuimen ottavan kantamme huomioon antaessaan tuomion tässä tapauksessa.

Lopuksi, olen jäsen Corbettin kanssa samaa mieltä siitä, että täällä on tänään puhuttu paljon demokratiasta, mutta – niille, jotka näkevät sen vaivan arvoiseksi – jos lasketaan yhteen perustuslakisopimuksesta ja Lissabonin sopimuksesta kaikissa Euroopan kansanäänestyksissä äänestäneet, 27 miljoonaa eurooppalaista on äänestänyt "kyllä" ja 24 miljoonaa "ei". Se on käytännön demokratiaa.

  Eleonora Lo Curto (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitos puheenvuorosta. Haluan ilmaista täyden tukeni parlamentin tänään osoittamalle mielenkiinnolle niin tärkeitä asioita, kuin oikeus terveyteen, oikeus seksuaali-identiteettiin, oikeus mielenterveyden suojeluun sekä naisten fyysinen ja henkinen koskemattomuus, kohtaan, sillä nämä gynofobiset käytännöt rikkovat hyvin usein näitä oikeuksia vastaan.

Eurooppa erottuu edukseen, koska se on sitoutunut ihmisoikeuksiin, kuten juuri kuulimme minua ennen puheenvuoron käyttäneen jäsenen toteavan. Lapsia kuolee ja naisia kuolee juuri näiden käytäntöjen takia, mitä on täysin mahdoton hyväksyä. Eurooppa toimii oikein sitoutuessaan tällä tavalla ja osoittaessaan vastuuntuntoa, joka liittyy pyrkimykseen varmistaa, että lainsäädäntö on yhdenmukaista tämän kanssa.

  Kathy Sinnott (IND/DEM). - (EN) Arvoisa puhemies, minusta olisi ollut ihanaa äänestää Muscardinin naisten sukupuolielinten silpomisen torjuntaa koskevan mietinnön puolesta, sillä olen tukenut tämän barbaarisen käytännön kieltämistä jo vuosia ja minäkin puolustan perhettä, joita tämä käytäntö uhkaa, jos he palaavat kotimaahansa.

Kuten tavallisestikin, kollegat kuitenkin käyttävät hyväkseen silvottujen tyttöjen ja naisten ahdinkoa edistääkseen jälleen kerran abortteja sujauttamalla mukaan mietintöön mantran "seksuaali- ja lisääntymisoikeuksista".

(Jäsen Mitchellin tätä mietintöä koskevan äänestyksen korjauksen jälkeen, joka koski tekstin lopullista sanamuotoa, hänen suullinen äänestysselityksensä ei ole enää voimassa.)

– Mietintö: Vasco Graça Moura (A6-0092/2009)

  Milan Gaľa (PPE-DE). – (SK) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kollegaani kulttuuri- ja koulutusvaliokunnasta, jäsen Graça Mouraa, tämän mietinnön laatimisesta. Äänestin sen puolesta. Se koskee asiakirjoja, joita olemme jo tarkastelleet Euroopan parlamentissa. Laajentuminen on entisestään lisännyt EU:n kielellistä moninaisuutta. Tänä päivänä puhumme 23 kieltä ja ainakin 60 murretta alueilla ja ryhmissä.

Globalisaatio ja maahanmuutto kasvattavat osaltaan eurooppalaisten päivittäin käyttämien kielten valikoimaa. Kielellinen monimuotoisuus on tämän vuoksi epäilemättä yksi Euroopan unionin tyypillisimpiä ominaispiirteitä, ja se vaikuttaa kansalaisten sosiaaliseen, kulttuuriseen ja ammatilliseen elämään sekä jäsenvaltioiden taloudelliseen ja poliittiseen toimintaan. Katson komission tätä koskevan tiedonannon poikkeuksellisen merkittäväksi. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että Euroopan unionin kielellinen ja kulttuurillinen monimuotoisuus on suuri kilpailuetu, ja että kieltenopetus- sekä opiskelija- ja kulttuurivaihto-ohjelmia on kiistatta tuettava.

  Michl Ebner (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, jäsen Graça Mouran työstä on sanottava, että kollegamme on tehnyt erinomaista työtä. Halusin vain käyttää työjärjestyspuheenvuoron tästä järjestelmästä – jäsen Muscardini puhui tästä jo tänään – toivon, että välitätte eteenpäin pyyntömme, ettei pitäisi olla mahdollista tuoda äänestykseen kahta käytännössä identtistä mietintöä ja rangaista näin esittelijää. Minulle kävi näin tässä tapauksessa, enkä todellakaan halunnut sitä.

Juuri tästä syystä haluan korostaa vielä kerran kollegamme Graça Mouran erinomaista työtä, vaikka toinen päätöslauselma, jonka puolesta myös äänestin, hyväksyttiin. En halunnut äänelläni moittia jäsen Graça Mouran mietintöä; päinvastoin.

  Hannu Takkula (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää Graça Mouraa hänen hyvästä työstään. Hän on hyvin voimakkaasti omistautunut näille kielikysymyksille, ja on aivan totta, että kieli on perusoikeus. Kieli on identiteetin pohja ja perusta, ja sen vuoksi meidän on Euroopan unionin alueella vaalittava monikielisyyttä.

Äänestyksen yhteydessä vaihtoehtoinen päätöslauselma voitti kuitenkin alkuperäisen mietinnön. Osallistuin itse vaihtoehtoisen päätöslauselman laadintaan, ja on ehkä paikallaan kertoa, miksi ryhdyimme laatimaan vaihtoehtoista päätöslauselmaa Graça Mouran varsin ansiokkaan työn päälle. Syynä oli se, että me halusimme erityisesti taata vähemmistökielien aseman.

Niin kuin sanotaan, me Euroopassa olemme juuri niin vahvoja, kuin meidän heikoin lenkkimme, kuin meidän yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ovat. Sen vuoksi meidän on huolehdittava siitä, että vähemmistöryhmillä, mm. meillä Suomessa saamelaisilla, säilyy oikeus omaan äidinkieleen siten, että he saavat myös peruspalvelut omalla äidinkielellään. Aivan samoin, kuin kaikista muistakin alkuperäiskansoista, heistä on huolehdittava. Siksi on erityisen tärkeätä, että Euroopan unioni täyttää oman sivistyksellisen tehtävänsä huolehtimalla hyvin kaikista kielistä, myös vähemmistökielistä.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, vaikka lopulta hyväksytty vaihtoehtoinen päätöslauselma Euroopan monikielisyydestä oli paljon parempi kuin alun perin tarkasteltavana ollut teksti, äänestin harkinnan jälkeen sitä vastaan. Loppujen lopuksi molemmissa päätöslauselmissa, hyväksytyssä ja alkuperäisessä, pyydetään edistämään kielellistä moninaisuutta käsittelevää eurooppalaista virastoa. Vaikka tämä voi vaikuttaa järkevältä ja minäkin voisin periaatteessa tukea sitä, jatkoin lukemista ja havaitsin, että esimerkiksi Euroopan ulkopuolelta tulevia maahanmuuttajia rohkaistaan jatkamaan äidinkielensä käyttämistä täällä, että Euroopan parlamentti jopa vaatii ulkomaalaisten vähemmistöjen tai alkuperältään ulkomaisten vähemmistöjen äidinkielen sisällyttämistä koulujen opetusohjelmiin ja että jäsenvaltioiden on sekä rohkaistava alkuperäkielien käyttöä että erityisesti rohkaistava maahanmuuttajien pääkielen käyttöön. Olen pahoillani, mutta tämä on hulluutta. Se johtaa sopeutumisen ja sulautumisen vastakohtaan. Se on täysin sitä vastoin, mitä kaikissa Euroopan valtioissa vaaditaan.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, minäkin äänestin monikielisyyttä koskevaa mietintöä vastaan. Vaikka olen monikielisyyden vankkumaton kannattaja, niin alkuperäisessä mietinnössä kuin lopulta hyväksytyssä tarkistuksessakin esitetään useita ajatuksia, jotka ovat ongelmallisia jos niitä toteutetaan käytännössä. Mietinnössä pyritään esimerkiksi rohkaisemaan maahanmuuttajia edelleen käyttämään alkuperäisiä kieliään, mikä on itsessään ongelma monissa jäsenvaltioissa, koska maahanmuuttajat eivät opi tyydyttävästi isäntävaltion kieltä, millä on paljon seurauksia.

Toinen mahdollinen ongelma on tapa, jolla mietinnössä tarkastellaan jäsenvaltioita, joissa on useampi kuin yksi virallinen kieli. On tietenkin otettava huomioon erityistilanteet, kuten Belgia, jossa alueet Brysseliä lukuun ottamatta ovat virallisesti yksikielisiä. Flanderissa ongelma on suuri määrä ranskankielisiä maahanmuuttajia, jotka kieltäytyvät mukautumasta Flanderin hollanninkieliseen ominaispiirteeseen, eikä ole yhteisön asia puuttua tähän ja luvata kaikenlaisia olemattomia oikeuksia.

  Mario Borghezio (UEN). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, jaan monia tässä mietinnössä esitettyjä huolenaiheita, jotka koskevat sitä, että Euroopan unioni rohkaisee lähtövaltion kielen käytön jatkamiseen ja kehittämiseen – vaikka mietinnön yleisajatus onkin mielenkiinnon ja tuen arvoinen – sillä tällä hetkellä kohdatessamme nämä oikeutetusti esitetyt ongelmat, kohtaamme vieläkin suuremman vaaran, nimittäin että eurooppalaiset kielet kuolevat, koska meidät pakotetaan täällä parlamentissa ja muuallakin käyttämään standardoitua puhuttua ja kirjoitettua englantia. Tämä on vakava vaara, jota on tarkasteltava.

Emme saa unohtaa paikalliskielten oikeuksia. Kansalliskielet kuolevat: niillä on vaikeuksia itsensä ilmaisemisessa, mutta paikalliskielet häviävät todella häpeällisellä tavalla, vaikka niitä pitäisi suojella, kuten Italian tapauksessa yrittäessämme ehdottaa ja panna täytäntöön federalistista uudistusta.

Tekeekö Euroopan unioni kaiken tarvittavan paikalliskielten suojelemiseksi? Kuulimme hetki sitten jäsen Lo Curton puheenvuoron. Olisi todella ihanaa kuulla hänen toisinaan puhuvan kaunista sardinian kieltä, jota uskon hänen varmasti osaavan. Itse haluaisin toisinaan puhua piedmontin kielellä, mutta parlamentin kirjastossa ei ole kulttuuriasiakirjoja, lehtiä tai mitään kulttuuri-identiteetin kieliin tai paikalliskieliin liittyvää.

Euroopan on siis ennen suojautumista kolmansien maiden standardoinnilta huolehdittava omista vähemmistöistä ja omista paikalliskielistä.

  Eleonora Lo Curto (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, hyvä jäsen Borghezio, olen sisilialainen, ja Sisilia on suuren sivilisaation ja loistavan historian kehto ja maa, ja toivomme, että se vielä kykenee muokkaamaan itselleen tulevaisuuden, joka käynnistyy itsenäisyydestä. Voin siis vain olla samaa mieltä tarpeesta kiinnittää enemmän huomiota äidinkieliin, joita meidän on opittava puhumaan yhä enemmän ja jotka meidän on ennen kaikkea opittava siirtämään lapsillemme.

Ajattelen ennen kaikkea maahanmuuton historiaa Italiassa ja uskoakseni myös muissa valtioissa, joka nyt aiheuttaa ja on vaarassa aiheuttaa sen, etteivät uudet sisilialaiset sukupolvet – kuten myöskään venetsialaiset, sardinialaiset ja muut eurooppalaiset, jotka ovat kokeneet tämän aiemmin – enää muista, enää osaa puhua sisiliaa, venetsiaa ja sardiniaa.

Kun pyritään siihen, että tästä loistavasta eurooppalaisesta instituutioiden teatterista myös tulee tällaisten moninaisuuksien ja tällaisten autonomisten identiteettien kehto, jota toivon alueiden Eurooppaan, jota vielä opimme juhlistamaan, kehotan, arvoisa puhemies, yhä useampia ihmisiä käyttämään myös omia kieliämme.

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tyhjää tästä mietinnöstä kahdesta syystä, vaikka hyväksyn täysin sen otsikon "Monikielisyys: Euroopan voimavara ja samalla myös yhteinen sitoumus".

Meille on tänään täällä kerrottu, että mietintö koskee "Espanjan tiettyjä kansallisia kiistoja". Suhtaudun hyvin skeptisesti siihen, että monikielisyyttä ja kielten edistämistä koskevaa keskustelua käytetään minkäänlaisena verhona tai valtakirjana tai poliittisena kaupantekovälineenä omien jäsenvaltioidemme erilaisissa kansallisissa asioissa, ja näin vaikuttaa tapahtuneen osassa tätä koskevaa keskustelua valiokunnassa ja täällä.

En hyökkää kenenkään vähemmistökielen puhujan oikeuksia vastaan. Itse asiassa puolustan heitä täysin voimin, ja katson, että meidän on todellakin kunnioitettava niiden EU:n kansalaisten oikeuksia, joiden ensimmäinen kieli on vähemmistökieli. Näille kielille on oltava paikkansa Euroopan parlamentissa, mutta ei välttämättä virallisina työkielinä, varsinkaan jos nämä kansalaiset puhuvat yhtä sujuvasti englantia – kuten meidän tapauksessamme. Täysistunnossa ja valiokunnissa merkittäviin keskusteluihin osallistuminen esimerkiksi vähemmistökielellä on sitten käännettävä jälkikäteen yli 20 kieleen, mistä on vaarana, että koko demokraattisen keskustelun tarkoitus menetetään käännöksen nyansseissa, tai syntyy jopa väärinkäsitys. Demokraattinen mandaattimme täällä on saada mahdollisimman paljon ihmisiä ymmärtämään näkemyksemme, ja ongelmat riittävän ammattitaitoisen tulkkaushenkilöstön hankkimisessa ovat täysin toinen asia. Äänestin siis tyhjää näistä kahdesta syystä.

– Mietintö: Lambert van Nistelrooij (A6-0083/2009)

  Michl Ebner (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan kertoa, että äänestin jäsen van Nistelrooij’n mietinnön puolesta, mutta käytän myös hyväkseni tilaisuutta, muutamien jäljellä olevien kuulijoiden vuoksi, todetakseni, että jos ne parlamentin jäsenet, jotka tänään voimakkaasti kritisoivat Euroopan unionia ja sen menettelyjä, esittäisivät paljon enemmän objektiivista tietoa sen sijaan, että kulkevat ympäri Euroopan unionia ja vaalipiirejään puhumassa pahaa unionista, se loisi epäilemättä täysin erilaisen ilmapiirin.

Mitä tulee van Nistelrooij’n mietintöön, koheesiopolitiikka laadittiin juuri näiden linjojen mukaan luomaan solidaarisuutta ja yhteistyötä, ja ennen kaikkea tällaisena kriisiaikana katson, että eurooppalaisten alueiden – ei pelkästään kansakuntien vaan myös alueiden – on tehtävä yhteistyötä, vahvistettava asemiaan ja parannettava asukkaidensa elämänlaatua. Juuri tämän vuoksi van Nistelrooij’n mietintö erityisesti ansaitsi minun puoltoääneni.

  Rumiana Jeleva (PPE-DE). – (BG) Äänestin alueellista koheesiota koskevan mietinnön puolesta, koska uskon vakaasti, että tätä konseptia on kehitettävä ja sovellettava kaikkea unionin politiikkaa ja toimintaa vahvistavana horisontaalisena periaatteena.

Tämänpäiväisessä koheesiopolitiikkaa koskeneessa keskustelussa vaadimme alueellisten ja paikallisten viranomaisten asiaa koskevien ohjelmien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon osallistumisen merkittävää vahvistamista ensi suunnittelukaudella. Euroopan unionin politiikassa ja erityisesti koheesiopolitiikassa on siirretty usein keskitetyn järjestelmän hallintoa yhä enemmän yhdennettyyn monitasoiseen järjestelmään.

Katson tämän vuoksi, että jäsenvaltioita on rohkaistava perustamaan yhdennettyyn alhaalta ylöspäin -lähestymistapaan perustuvia alueellisia hallintojärjestelmiä, mikä mahdollistaisi myös kansalaisten aktiivisemman osallistumisen. Kehotan jäsenvaltioita pohtimaan kuinka ne voivat vahvistaa ja tukea paremmin alueellisen koheesion konseptia kansallisissa ohjelmissaan ja politiikassaan.

Tässä yhteydessä katson, että koordinoidun kehittämisen sekä kaupunki- ja maaseutualueiden kumppanuuksien periaatteet ovat erityisen merkittäviä ja niitä on noudatettava tiukasti.

  Marusya Ivanova Lyubcheva (PSE). – (BG) Tuin alueellista koheesiota koskevaa mietintöä, koska ymmärrän, että politiikka on äärimmäisen tärkeä kaikille Euroopan unionin alueille.

Koheesiorahaston varoilla yhdistettynä kansallisiin varoihin voidaan muuttaa kehittymättömimmätkin alueet kehittyneiksi alueiksi ja nostaa ne kehittyneiden alueiden tasolle. Tällä on todella suuri merkitys kotimaassani Bulgariassa. Suunnitteluvaiheessa on myös tärkeää, että varat jaetaan tasapuolisesti ja että kaikessa Euroopan unionin ensisijaisessa politiikassa sovelletaan koheesioperiaatetta.

Kun otamme huomioon kaikki tasapainoiseen alueelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen vaikuttavat tekijät, meidän on löydettävä kaikkein sopivimmat mekanismit, joiden avulla voimme tarjota joillekin kehityksessä alemmalla tasolla oleville uusille jäsenvaltioille mahdollisuuden ottaa muut kiinni.

Suunnitteluvaiheessa meillä on oltava selkeät kriteerit, joilla estetään minkään valtion syrjiminen, sillä nimenomaan suunnitteluvaiheessa tehdään epäasianmukaisia ja tehottomia kohdennuksia, joilla on sitten vaikutuksia ihmisten elämänlaatuun.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijä van Nistelrooij’ta hänen mietinnöstään. Erityisesti tuen 42 kohtaa, jossa kehotetaan luomaan todellisia kumppanuuksia kaikkien alue- ja paikalliskehityksessä niin EU:n tasolla kuin kansallisella, alueellisella ja paikallisellakin tasolla mukana olevien osapuolten välille.

Tämä on alueellisen koheesion ennakkoedellytys. Paikallisten kehittämisryhmien ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen aluekehityksen ja alueellisen koheesion pyrkimyksiin on osoittanut yhä uudelleen tarjoavan todellista taloudellista ja sosiaalista lisäarvoa. Koska alueidemme välillä ei ole saavutettu alueellista koheesiota, on ratkaisevan tärkeää, että luomme ja edistämme tällaisia kumppanuuksia.

– Mietintö: Miroslav Mikolášik (A6-0108/2009)

  Marian Harkin (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, tuen 22 kohtaa jossa – kuten myös van Nistelrooij’n mietinnössä – kehotetaan jäsenvaltioita lujittamaan kumppanuusperiaatetta niiden ohjelmissa nykyisellä kaudella EAKR:sta, ESR:sta ja koheesiorahastosta annetun yleisasetuksen 11 artiklan mukaisesti.

Me täällä parlamentissa laadimme nämä asetukset, mutta jäsenvaltioiden tehtävänä on niiden täytäntöönpano, ja komission on seurattava niiden täytäntöönpanoa. Hiljattain laadittu raportti kansalaisjärjestöjen ja muiden osallistumisesta rakennerahastohankkeiden kehittämiseen, täytäntöönpanoon ja seurantaan uusissa jäsenvaltioissa oli otsikoitu "Illuusio osallistumisesta", ja minusta otsikko kertoo kaiken. Jäsenvaltiot ja komissio eivät kanna vastuutaan. Meidän on täällä parlamentissa jatkettava sen vaatimista.

– Mietintö: Zsolt László Becsey (A6-0041/2009)

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Äänestin kollegojen koheesiopolitiikan täyttymisen esteitä arvostelevien mietintöjen puolesta. Haluan puhua erityisesti Krehlin mietinnöstä. Haluan palata tämän päivän keskusteluun ja korostaa, että kollegat unohtivat mainita, että me hyväksyimme elvytyspaketin kaksi viikkoa sitten. Kyseessä oli puheenjohtajavaltio Tšekin tasavallan ja komission sopima paketti. Euroopan parlamentin painostuksesta komissio on myös laatinut selkeitä ehdotuksia hallinnon yksinkertaistamisesta ja erityisesti ottanut käyttöön selvän joustovaran, jonka avulla kaikki rakennerahastoista rahaa saavat voivat siirtää varoja ohjelmien välillä ja jopa käyttää näitä varoja lainojen maksamiseen, mikä on erityisen tärkeää uusille jäsenvaltioille. Paketin seuraavassa mietinnössä, joka koskee mikroluottoja, tietenkin tuetaan tätä. Pahoittelen sitä, ettei meillä vielä ole selkeitä suuntaviivoja mikroluottojen käyttöä koskevien säännösten yhdenmukaistamisesta, sillä siitä olisi hyötyä erityisesti pienyrittäjille ja paikallisviranomaisille.

  Marian Harkin (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, tuen erityisesti tätä mietintöä, luotto-osuuskuntien mainitsemista sekä niiden osuuden tunnustamista mikroluottopalvelujen tarjonnassa. Voittoa tavoittelemattomina organisaatioina luotto-osuuskunnilla on ainutlaatuinen asema mikroluottojen tarjoamisessa monille, joille muut rahoituslaitokset eivät tarjoaisi luottoa. Tiedän, etteivät luotto-osuuskunnat ole vahvoja kaikissa Euroopan valtioissa, mutta monissa maissa ne ovat vahvoja, ja niiden varaukset ovat yli 40 miljardia euroa. Maailmanlaajuisilla luotto-osuuskunnilla on 1,1 biljoonan Yhdysvaltain dollarin varaus, ja jäseniä on ympäri maailmaa lähes 180 miljoonaa.

Aikana, jona monet ihmiset menettävät uskonsa pankkilaitoksiin, voittoa tavoittelemattomat rahoituslaitokset ovat kestävä vaihtoehto ja ne tarvitsevat meidän tukeamme. Erityisesti ne on sisällytettävä Jasmine-ohjelmaan, jotta niiden saatavilla on mikrorahoituksen tarjoajina liiketoiminnan tukea, kuten mentorointi, koulutus, neuvonta, talousalan koulutus ja niin edelleen.

Lopuksi selvennys, joka koskee Muscardinin mietintöä: Ymmärtääkseni äänestimme tarkistuksesta 1 ja hyväksyimme sen, ja siinä termi "seksuaali- ja lisääntymisoikeudet" korvattiin termillä "seksuaali- ja lisääntymisterveys". Tässä yhteydessä en ole varma siitä, olenko samaa mieltä asiasta aiemmin puhuneiden irlantilaisten kollegojeni kanssa.

  Puhemies. − (EN) Hyvä jäsen Kamall, kuten näette, olette ainoa läsnäoleva parlamentissa!

  Syed Kamall (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää teitä ja tulkkeja kärsivällisyydestänne tämän hyvin pitkän äänestysselitysten kokoelman aikana.

Uskoakseni parlamentissa ollaan yhtä mieltä mikroluottojen ansioista: tämä on yksi niistä asioista, joista parlamentin vasemmisto ja oikeisto voivat olla samaa mieltä.

Tässä vaiheessa haluan ilmaista kunnioitukseni erityisesti kahdelle organisaatiolle. Toinen on Opportunity International, jota johtaa erään Afrikan valtion keskuspankin entinen johtaja ja joka tarjoaa mikroluottoihin ammattimaisen lähestymistavan, joka valitettavasti on toisinaan puuttunut. Toinen on organisaatio erinomaisine internet-sivuineen – www.kiva.org – joka tarjoaa ihmisille mahdollisuuden lainata vaikkapa vain 25 Yhdysvaltain dollaria henkilökohtaisesti, ja nämä yhdistyvät laajempiin mikroluottoihin yrittäjille kaikkialla maailmassa, erityisesti kehitysmaissa, antaen näille mahdollisuuden luoda vaurautta ja työpaikkoja paikallisyhteisöihinsä.

Haluan korostaa, että meidän on varmistettava, etteivät paikallinen, kansallinen tai EU:n hallinto syrjäytä pieniä yhteisövetoisia ja yksityisiä mikroluoton tarjoajia. Tällaisia tapauksia on ollut vaalipiirissäni Lontoossa, jossa paikallishallinto on syrjäyttänyt yhteisövetoisia organisaatioita.

Kokonaisuudessaan voimme mielestäni olla yhtä mieltä siitä, että mikroluotot ovat hieno asia, joka auttaa köyhempien maiden yrittäjiä.

Kirjalliset äänestysselitykset

– Mietintö: Paolo Costa (A6-0071/2009)

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. – (PL) Äänestin ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Nepalin hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä laaditun mietinnön puolesta.

Hyväksyn esittelijän ehdotuksen sopimuksen tekemisestä.

Uskon, että voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten nimeämistä, lentopolttoaineen verotusta ja hinnoittelulausekkeita koskeviin kohtiin tehtävät tarkistukset ovat tarkoituksenmukaisia.

Toivon, että sopimuksen täytäntöönpano helpottuu, kun kumpikin osapuoli luottaa vastapuolen järjestelmiin.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen Costan EY:n ja Nepalin sopimusta tietyistä lentoliikenteen näkökohdista koskevan mietinnön puolesta.

Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että tariffeihin, joita Nepalin nimeämät lentoliikenteen harjoittajat perivät kokonaan Euroopan yhteisön alueella tapahtuvasta matkustajien ja tavaroiden kuljetuksesta, on sovellettava. Kannatan myös lentopolttoaineen verotusta yhteisön alueella.

– Mietintö: Geringer de Oedenberg (A6-0130/2009)

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen Geringer de Oedenbergin laatiman pyörillä varustettuja maatalous- ja metsätraktoreita koskevan mietinnön puolesta.

Itse asiassa hyväksyn komission ehdotuksen voimassaolevien säädöstekstien kodifioinnista, tekniset mukautukset mukaan luettuina.

– Mietintö: Geringer de Oedenberg (A6-0129/2009)

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen Geringer de Oedenbergin laatiman yhteisön tullittomuusjärjestelmää koskevan mietinnön puolesta.

Hyväksyn ehdotuksen voimassaolevien säädöstekstien kodifioinnista sen varmistamiseksi, että yhteisön lainsäädäntöä yksinkertaistetaan ja selvennetään asianmukaisesti.

– Mietintö: Sirpa Pietikäinen (A6-0119/2009)

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Tilastojen keräämisen optimointi on tarpeen, kun otetaan huomioon rahoitusmarkkinoiden kasvava monimutkaistuminen ja etenkin rahoituskriisi. Muutetun asetuksen kulmakiviksi olisi asetettava tietojen luotettavuus ja oikea-aikaisuus. Esittelijän mielestä on erittäin tärkeää, että tilastotiedot kerätään ajoissa. Siksi Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan tilastojärjestelmän olisi tarvittaessa kerättävä tietoja kuukausittain. Tämä saattaa kohentaa tilastojen laatua ja optimoida niiden hyödyllisyyden etenkin rahoituspalvelualan seurannan kannalta. Pidän myönteisenä ehdotusta, jonka Euroopan keskuspankki (EKP) on tehnyt muuttaakseen Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) valtuuksia kerätä tilastotietoja koskevaa neuvoston asetusta ja jolla pyritään tehostamaan näiden tietojen keräämistä. Sillä myös mukautetaan nykyistä lainsäädäntöä rahoitusmarkkinoilla tapahtuneeseen kehitykseen.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin tyhjää jäsen Pietikäisen laatimasta mietinnöstä Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja. Itse asian hyväksyn kyseisen mietinnön vain osittain, sillä minusta siinä on joitakin kriittisiä seikkoja, joiden vuoksi en voi esittää siitä täysin myönteistä kantaa.

– Mietintö: Alexander Graf Lambsdorff (A6-0132/2009)

  Philip Claeys (NI) , kirjallinen. – (NL) Äänestin jäsen Lambsdorffin mietintöä vastaan, sillä siinä ei tehdä selväksi, että EU:n jäsenvaltioiden parhaan edun mukaista olisi pysyä erossa YK:n ihmisoikeusneuvostosta, jos Durbanin tarkistuskonferenssin päätösasiakirjan tiettyjä kohtia, joita ei voida hyväksyä, ei poisteta. On kerta kaikkiaan sanottava ääneen, ettei Euroopan tarvitse ottaa oppia ihmisoikeuksien alalla islamilaisista teokratioista ja muista diktatuureista.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Vaikka olen pääosin tyytyväinen jäsen Lambsdorffin mietintöön Euroopan unionin painopisteistä YK:n yleiskokouksen 64. istuntoa varten, minun on vaikea hyväksyä tätä Euroopan unionin yksittäistä paikkaa YK:n turvallisuusneuvostossa. Kannatan turvallisuusneuvoston uudistusta uusien globaalien poliittisten tosiseikkojen tunnustamiseksi – Japani, Saksa, Intia ja Brasilia voivat olla hyviä jäsenehdokkaita, ja olisi epäoikeudenmukaista jättää Afrikan edustaja ulkopuolelle. Mutta EU:n paikan tukemisen tai tukematta jättämisen aika on vasta neuvottelujen loppuvaiheessa – loogisestikin – ei alussa. Tämän vuoksi katsoin asianmukaiseksi äänestää tyhjää tästä mietinnöstä.

  Neena Gill (PSE), kirjallinen. − (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tyhjää tästä mietinnöstä, koska uskon YK:n tarvitsevan pikaisesti tarkistusta ja uudistusta. Ei ole juurikaan mieltä pohtia EU:n paikkaa turvallisuusneuvostossa, kun koko edustusjärjestelmä on kyseenalainen.

Erityisesti on kysyttävä, missä on Aasian edustus turvallisuusneuvostossa. Tällä hetkellä koko maanosaa edustaa vain Kiina, epädemokraattinen valtio, jolla on kauhea maine ihmisoikeuksien alalla. Miksei vaadita paikkaa Intialle, jonka väestömäärä lähenee nopeasti Kiinan väestömäärää ja jonka poliittinen, taloudellinen ja strateginen valta on alueellisesti ja maailmanlaajuisesti merkittävä?

Ennen kuin ajatellaan EU:n ääntä YK:ssa on tarkasteltava sitä, kuinka nykyistä YK:ta voitaisiin parantaa. Maailman suurimman demokratian asianmukainen edustus turvallisuusneuvostossa olisi pitkä askel oikeaan suuntaan.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) "Yksi valtio, yksi ääni" -periaate on yksi Yhdistyneiden Kansakuntien peruskivistä, ja niin sen tulee ollakin. Tämän vuoksi katsomme hyvin ikäväksi sen, että Euroopan parlamentti tavoittelee EU:lle vastaisuudessa paikkaa YK:n turvallisuusneuvostossa. Sanomattakin on selvää, että Ruotsin ulkopolitiikka poikkeaa Puolan ulkopolitiikasta, joka poikkeaa Kreikan ulkopolitiikasta. Toisaalta samalla tavalla suuntautuvat valtiot voivat halutessaan liittoutua.

Mietintöön sisältyy kuitenkin useita myönteisiä seikkoja, erityisesti kun siinä vaaditaan kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Katsoimme nämä sanamuodot niin merkittäviksi, että päätimme tukea mietintöä sen muita aloja koskevista puutteista huolimatta.

  Richard Howitt (PSE), kirjallinen. − Labour-puoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet tukevat täysin YK:n turvallisuusneuvoston työtä ja kannattavat sen asemaa rauhanomaisessa ja myönteisessä kansainvälisessä yhteistyössä. Erityisesti kannatamme päätöslauselmassa keskittymistä entistä tiiviimpään myönteiseen yhteistyöhön ihmisoikeuksien alalla, YK:n myönteiseen uudistukseen, ydinsulkusopimukseen sekä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen.

Äänestimme tyhjää tästä mietinnöstä, sillä vaikka kannatamme useita siihen sisältyviä seikkoja, emme voi tukea vaatimusta EU:n paikasta YK:n turvallisuusneuvostossa. YK:n peruskirjassa ei säädetä alueellisista paikoista turvallisuusneuvostossa. EU ei ole YK:n jäsenvaltio, ja YK:n peruskirjan mukaan vain valtiot voivat olla YK:n jäseniä.

  Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Jäsen Lambsdorffin mietintö on merkittävä panos Euroopan unionin osallistumisessa YK:n asioihin ja muutokseen. Olen iloinen voidessani tukea sitä.

Mietinnössä esitetyissä suosituksissa vahvistetaan EU:n jäsenvaltioiden enemmistön jatkuvat huolet globaalin politiikan pääaloista, ja samalla siinä esitetään vakuuttavasti Romanian ja PPE-DE-ryhmän kannalta keskeisiä aiheita.

EU:n perusarvot esimerkiksi vaativat meitä kiinnittämään erityistä huomiota suojeluvastuun periaatteeseen. Lisäksi puolueeni ja muut PPE-DE-ryhmän jäsenet katsovat ihmisoikeudet yhdeksi ulkopoliittisen toimintamme kulmakiveksi sekä keskeiseksi kanavaksi ilmaistessamme näkemyksiämme maailmanlaajuisella tasolla. Olen tyytyväinen siihen, että näissä suosituksissa käsitellään näitä huolenaiheita tyhjentävästi. Edistymisen vahvistamiseksi näillä aloilla meidän on myös edistettävä ihmisten turvallisuutta, ei pelkästään taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta, vaan myös "kovaa" turvallisuutta.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä, tämän organisaation asianmukainen toiminta on tärkeää kaikille meille, jotka haluamme jämäkän, tehokkaan monenkeskisen mekanismin, jonka toiminta edistää näitä arvoja.

Koska jäsen Lambsdorffin mietinnössä ja suosituksissa tarkastellaan näitä ja muita Euroopan kansalaisille tärkeitä aiheita, ne merkitsevät askelta eteenpäin, ja tämän vuoksin äänestin mietinnön puolesta.

  Toomas Savi (ALDE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Alexander Graf Lambsdorffin mietinnön, johon sisältyy ehdotus Euroopan parlamentin suositukseksi neuvostolle Euroopan unionin painopisteistä YK:n yleiskokouksen 64. istuntoa varten, puolesta. Euroopan unionin on toimittava yhteisymmärryksessä, jotta se voi vaikuttaa YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2009 tehtäviin päätöksiin ja sitoumuksiin.

Kehitysyhteistyövaliokunnan jäsenenä haluan korostaa kohti vuosituhannen kehitystavoitteita edistymisen merkitystä. Euroopan unionin on otettava johtoasema YK:ssa sen varmistamiseksi, että lupauksemme kehitysmaille, jotka itse asiassa kärsivät eniten nykyisestä talouskriisistä, pidetään, sillä valitettavasti tällä hetkellä toimemme eivät ole lupaustemme tasolla.

Kriisi on epäilemättä vaikuttanut kuitenkin kaikkiin valtioihin, varsinkin näin vaikeina aikoina. Kaikkien teollisuusmaiden on tehtävä yhteistyötä ja katsottava kapeita kansallisia intressejä pidemmälle, sillä miljoonien ihmisten henki on kirjaimellisesti riippuvainen toimistamme ja tulevasta käyttäytymisestämme.

Jos ongelmat nyt jätetään huomiotta, seuraukset ovat katastrofaaliset. Lisäksi emme ehkä pysty enää ratkaisemaan niitä tulevaisuudessa.

  Kathy Sinnott (IND/DEM), kirjallinen. − (EN) Halusin äänestää tämän painopisteistä YK:n yleiskokouksen 64. istuntoa varten laaditun mietinnön puolesta, koska monet näistä painopisteistä ovat arvokkaita ja ansaitsevat tulla tuetuiksi ja jopa edistetyiksi. Valitettavasti kollegat lisäsivät "seksuaali- ja lisääntymisoikeudet" painopisteiden luetteloon, enkä voi enkä aio koskaan suvaita ihmisten tappamista, tässä tapauksessa syntymättömien lasten.

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Vaikka tuen pyrkimyksiä läntisten demokratioiden koordinoituun asemaan YK:ssa ja olen jo kauan vaatinut institutionaalista uudistusta YK:n rakenteissa, en hyväksy sitä, että EU toimisi meidän puolestamme. YK:n yksittäisten jäsenvaltioiden, varsinkaan turvallisuusneuvoston jäsenten, ei missään tapauksessa pidä sallia EU:n kaapata oikeuksiaan esittää omia näkemyksiään. Vastustan tavoitetta "EU:n paikka turvallisuusneuvostossa". Periaatteen vuoksi – ja millään tavoin tuomitsematta YK:n vuosituhannen kehitystavoitteiden kaltaisia aloitteita tai puolustautumisoikeuden käsitettä – äänestin tyhjää mietinnöstä.

– Mietintö: Maria Martens (A6-0079/2009)

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. − (EN) Yksi Euroopan unionin kohtaamista vaikeimmista haasteista on laiton maahanmuutto. Olen aina uskonut, että ratkaisuja voidaan ehdottaa vain, jos molemmat puolet suhtautuvat toisiinsa kumppaneina. On keskityttävä Välimeren, Euroopan ja Pohjois-Afrikan maiden (Maghreb-maat) kautta kulkevien maahanmuuttajien ahdinkoon yhteistyössä. Malta on 1970-luvulta alkaen kampanjoinut tämän lähestymistavan puolesta, mutta tuolloin eurooppalaisten johtajien enemmistöltä puuttui tarvittava kaukokatseisuus. Nyt kun kohtaamme raamatullisten mittasuhteiden joukkomuuton, Eurooppa on äkkiä havahtunut todellisuuteen.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Äänestin jäsen Martensin mietinnön puolesta.

Mitä tulee vuonna 2007 hyväksyttyyn yhteiseen strategiaan, jossa ehdotettiin kahdenvälisempää lähestymistapaa ja joka asetti EU:n ja Afrikan tasavertaisempaan asemaan, tunnustan strategian merkityksen. Yhteisellä strategialla pyritään viemään vuoropuhelu ja yhteistyö "kehityksen ulkopuolelle", "Afrikan ulkopuolelle" ja "instituutioiden ulkopuolelle", jotta se johtaisi EU:n ja Afrikan yhteistyön tiivistymiseen kansainvälisissä elimissä ihmisoikeuksien ja ilmastonmuutoksen kaltaisista kysymyksistä käytävissä monenvälisissä neuvotteluissa.

Olen samaa mieltä siitä, että EU:n ja Afrikan on pyrittävä muuttamaan kansainväliset instituutiot, kuten Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailman kauppajärjestö, demokraattisemmiksi ja edustuksellisemmiksi sekä varmistettava, että Afrikka voi vihdoin käyttää vaikutusvaltaa kokonsa mukaisesti.

Mietinnössä kiinnitetään myös erityistä huomiota neljään alaan, joiden osalta kouriintuntuvien tulosten saavuttaminen on erityisen tärkeää yhteisen strategian menestymisen kannalta: rauha ja turvallisuus, hallinto laajassa mielessä, kauppaa koskevat kysymykset, alueelliset talousyhteisöt ja pääomakato sekä terveydenhoidon ja koulutuksen kaltaiset kehityksen avainkysymykset.

Tuen myös vaatimusta erityisen rahoitusvälineen perustamisesta yhteisen strategian panemiseksi täytäntöön sekä kaikkien nykyisten rahoituslähteiden keskittämiseksi selkeällä, ennustettavalla ja ohjelmoitavalla tavalla.

  Koenraad Dillen (NI) , kirjallinen. – (NL) Äänesti jäsen Martensin mietintöä vastaan, vaikka se sisältääkin useita järkeviä ja hyväksyttäviä osatekijöitä ja on varsin tasapuolinen mietintö. On kuitenkin valitettavaa, ettei EU:n ja Afrikan välistä kumppanuutta koskevassa mietinnössä mainita sanallakaan laittoman maahanmuuton ongelmaa, ongelmaa, joka on uhkaava niin Euroopan kuin Afrikankin kannalta, johtaa aivovuotoon Afrikasta ja aiheuttaa niin paljon sosiaalisia ongelmia Euroopassa. Lisäksi mietinnössä osoitetaan jonkinlaista naiiviutta, kun siinä kehotetaan ehkäisemään EU:n "sinisen kortin" järjestelmässä afrikkalaisten työntekijöiden käyttöä aloilla, joilla heitä tarvitaan Afrikassa. Mietinnössä ei esitetä mitään siitä, kuinka tämä toteutetaan käytännössä.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänesti jäsen Martensin laatiman "Afrikan ja EU:n kumppanuus vuosi Lissabonin jälkeen" nimisen mietinnön puolesta, sillä siinä toistetaan tarve vahvistaa Euroopan unionin ja Afrikan välisiä yhteyksiä erityisesti maailmanlaajuisen talouden epävakauden nykyisessä tilanteessa.

Haluan korostaa, että EU:n ja Afrikan välisen huippukokouksen järjestäminen Lissabonissa vuonna 2007 oli pääasiassa Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana toimineen Portugalin ansiota. Olemme kuitenkin vielä kaukana tuolloin luonnostellun yhteisen strategian kehittämistavoitteista, varsinkin rauhan, turvallisuuden, hallinnon, ihmisoikeuksien, alueellisen yhdentymisen, terveyden ja koulutuksen aloilla.

Euroopan unionin on perustettava erityinen rahoitusväline yhteisen strategian täytäntöönpanemiseksi ja kansalaisyhteiskunnan osallistamiseksi mielekkäällä tavalla.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Esittelijä piirtää hyvin tarkan kuvan Afrikan monista haasteista. Hän on epäilemättä oikeassa myös kuvatessaan merkitystä, jota sekä kansainvälisillä pyrkimyksillä että kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan katsoa olevan köyhyyden, terveydenhuollon puuttumisen ja maailmanlaajuisen taloustaantuman vaikutusten tarkastelussa.

Esittelijä sotkeutuu kuitenkin yksityiskohtaiseen propagandaan puolustaessaan Euroopan parlamentin merkittävämpää asemaa Afrikan ja EU:n välisissä suhteissa. Ilman minkäänlaisia objektiivisia perusteluita mietinnössä esimerkiksi ehdotetaan, että Euroopan parlamentin puhemiehen olisi voitava osallistua Afrikan hallitusten edustajien ja Euroopan komission ja/tai neuvoston edustajien välisiin huippukokouksiin. Esittelijä haluaisi Euroopan parlamentille myös enemmän vastuuta Euroopan kehitysrahaston rakenteen ja toiminnan osalta. Katsomme, että tällainen kehitys olisi hyvin valitettavaa. Tämän vuoksi äänestimme koko mietintöä vastaan.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Tuen mietintöä, jossa tarkastellaan EU:n ja Afrikan välisen kumppanuuden tehokkuutta. Mietinnössä todetaan, että yhteisen strategian täytäntöönpanoon on osoitettu hyvin vähän uutta rahoitusta, ja siinä pyydetään perustamaan erityinen rahoitusväline kaikkien nykyisten rahoituslähteiden keskittämiseksi selkeällä, ennustettavalla ja ohjelmoitavalla tavalla.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen Martensin Afrikan ja EU:n välistä kumppanuutta koskevaa mietintöä vastaan.

Itse asiassa vastustan siinä esitettyä toimielimet ja yksityisen sektorin yhdistävää lähestymistapaa, joka usein osoittautuu sopimattomaksi vastaamaan Afrikan tarpeita. Lisäksi tämän osalta tarvitaan voimakkaampia pyrkimyksiä Afrikan puolelta sen varmistamiseksi, että kansalaisyhteiskunnan suuri osa todella osallistuu kumppanuussopimusten täytäntöönpanoon.

Tähän mennessä kumppanuusstrategian käytännön toteutus on tuonut vain vaatimattomia tuloksia, jotka ovat jääneet kauas odotuksista ja asetetuista tavoitteista. Koska ensimmäinen toimintasuunnitelma päättyy vuonna 2010, en katso olevan mahdollista saavuttaa tavoitteita. Toistan vastustavani mietintöä näillä perusteilla.

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Hyvän hallintotavan merkitys on keskeinen Afrikan talouden kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta, ja sen olisi oltava ensimmäinen painopisteala. On harmillista, että mietinnössä annetaan sille niin vähän huomiota ja että sitä tarkastellaan termein, jotka osoittavat liiallista ymmärtäväisyyttä Afrikan hallintojärjestelmiä kohtaan. Siinä ei mainita lainkaan sitä, että suurin osa afrikkalaisista hallituksista on tukenut hiljaisesti tai avoimesti Mugaben hallintoa Zimbabwessa, kaikkine tuhoineen, joita hallinnosta on seurannut Zimbabwen kansalle. Meidän ei myöskään pidä pyrkiä soveltamaan EU:n toimielinrakennetta toiseen maanosaan tarkastelematta tällaisen rakenteen soveltuvuutta Eurooppaan puhumattakaan Afrikasta.

  Frank Vanhecke (NI), kirjallinen. – (NL) On edelleen merkillistä, että me täällä parlamentissa takerrumme Lissabonin illuusioon, tapahtui mitä tahansa. Kun sitä ajattelee, se ei ole niinkään merkillistä, sillä se kuvastaa täydellisesti tapaa, jolla yhteisön byrokratia suhtautuu laillisuuteen, opposition oikeuksiin ja omien vaalipiiriemme vapaasti tekemien valintojen kunnioittamiseen.

Loppujen lopuksi Lissabonin sopimus on ollut laillisesti kuollut Irlannin kansanäänestyksestä alkaen. Miksi me emme voi vain kunnioittaa tätä?

Pohjimmiltaan ihmettelen sitä, onko meidän todella nyt investoitava vielä 55 miljoonaa euroa Afrikan unionin toimielinten tukemiseen. Nämä instituutiot harvoin edes kuiskuttavat mitään kritiikkiä niihin kuuluvia verisiä diktaattoreita vastaan. Kysyn myös itseltäni kuinka täysin pätevä toteamus sinisestä kortista kammottavana aivovuodon välineenä Eurooppaan sopii muualla hyväksyttyihin kantoihin. Lisäksi mietinnössä ei edes mainita kertaakaan laitonta maahanmuuttoa. Ehkäpä tämä ala olisi parempi investointikohde 55 miljoonalle eurolle.

– Mietintö: Alain Hutchinson (A6-0085/2009)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Äänestin jäsen Hutchinsonin mietinnön puolesta ja tuen täysin komissiolle esitettyä pyyntöä, että se kytkee jatkossakin tukensa terveydenhuollon ja koulutuksen, erityisesti perusterveydenhuollon ja peruskoulutuksen, aloille kyseisillä aloilla ja eritoten perusterveydenhuollossa ja peruskoulutuksessa saavutettuihin tuloksiin, ja että se parantaa talousarviotuen ennakoitavuutta ottamalla käyttöön vuosituhattavoitteita koskevia sopimuksia.

Olen samaa mieltä myös siitä, että on tärkeää ulottaa sopimusten periaatteet koskemaan useampia maita, koska vuosituhattavoitesopimuksen pääasiallisena tavoitteena on parantaa tuen tehokkuutta ja nopeuttaa edistymistä vuosituhannen kehitystavoitteissa maissa, joissa tarve on suurin.

Minusta on hyvin tärkeää, että komissio asettaa talousarviotuen edellytykseksi tulosten saavuttamisen hyvän hallinnon ja avoimuuden sekä ihmisoikeuksien – erityisesti köyhimpien ja syrjäytyneimpien, kuten vammaisten, vähemmistöjen, naisten ja lasten – puolustamisen ja kunnioittamisen aloilla sekä sen valvomisen, ettei talousarviotukea käytetä muilla kuin vuosituhattavoitesopimuksissa määritetyillä aloilla.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, jolla pyritään luomaan vuosituhattavoitesopimuksia EU:n ja tiettyjen valtioiden välille. Kannatan mietinnössä suositeltua rahoituksen avoimuutta ja vakautta, jonka tukisopimukset tarjoavat kumppanuusvaltioille, jotta nämä voivat suunnitella talousarvionsa paremmin etukäteen.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin tyhjää jäsen Hutchinsonin vuosituhattavoitesopimuksia koskevasta mietinnöstä. Itse asiassa olen samaa mieltä vain joistakin siinä tarkastelluista seikoista, enkä voi tämän vuoksi täysin tukea kyseistä tekstiä.

  Kathy Sinnott (IND/DEM), kirjallinen. − (EN) EU:n on tuettava vuosituhattavoitteita koko sydämestään, mutta äänestin mietintöä vastaan, sillä kollegat ovat jälleen kerran ajaneet "seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia" mietinnössä. Elämän mahdollisuuden antaminen lapsille on tärkeä vuosituhattavoite.

– Mietintö: Maria Badia i Cutchet (A6-0093/2009)

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Me sosialidemokraatit katsomme, että on tärkeää edistää niin taidetta kuin kulttuuriakin EU:ssa. Tämän vuoksi toivoisimme enemmän kokemusten vaihtoa ja yhteistyötä jäsenvaltioiden välille tällä alalla. Tämä on erityisen tärkeää toisessa jäsenvaltiossa opiskelun helpottamiseksi taideopiskelijoille.

Emme kuitenkaan katso, että jäsenvaltioiden taidekoulutuksen sisältöä olisi määritettävä EU:n tasolla. Jäsenvaltioiden on itse tehtävä tällaiset päätökset. Olemme näin ollen päättäneet äänestää mietintöä vastaan.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin mietinnön puolesta.

"Kaikki lapset syntyvät taiteilijoiksi. Ongelma onkin siinä, kuinka pysymme taiteilijoina kasvaessamme aikuisiksi." Näillä sanoilla Pablo Picasso kuvasi taiteelliseen koulutukseen liittyviä ongelmia. Vaikka taideopetus onkin nykyisin pakollinen oppiaine monissa opetusjärjestelmissä, opetusmallit vaihtelevat paljon jäsenvaltiosta toiseen.

Uuden tieto- ja viestintätekniikan kehitys on suosinut tietoon perustuvaa taloutta, jossa älyllisillä kyvyillä ja luovuudella on erinomainen asema. Tässä yhteydessä taideopetuksesta on tullut merkittävä tekijä identiteetin vaalimisessa sekä kulttuurien ja uskontojen välisen ymmärryksen edistämisessä.

Toisaalta taidekasvatus tarjoaa kansoille keinon kehittää niitä inhimillisiä voimavaroja, joita ne tarvitsevat rikkaan kulttuuriperintönsä hyödyntämisessä. Lisäksi monilla aloilla edellytetään yhä vahvempaa kilpailukykyä, minkä vuoksi monissa koulutusjärjestelmissä pidetään ensisijaisen tärkeänä, että luovuuden kehittäminen sisällytetään opetussuunnitelmiin asianmukaisin menetelmin toteutettujen opetusohjelmien muodossa. Nämä vaikuttavat suuresti siihen, miten oppilaat sijoittuvat myöhemmin taiteen ja luovan alan työmarkkinoille.

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Yhteinen esitys taidealan koulutuksen koordinoinnista yhteisön tasolla on hyvin merkittävä.

Taiteellinen toiminta edellyttää sellaisten taitojen, tietojen ja materiaalien hallintaa, jotka ovat jo kauan liittyneet läheisesti tieteen ja tekniikan edistysaskeliin. Kautta historian taiteissa on hyödynnetty aikakauden edistyneintä tekniikkaa, ja monet esteettiset teoriat ovat saaneet vaikutteita tieteellisistä pohdinnoista. Vastaavasti myös taiteellinen taitotieto ja tietyt taiteen alat ovat saaneet aikaan teknisiä edistysaskeleita, joiden avulla ihmiskunta on oppinut tuntemaan ja muuttamaan tätä maailmaa. Taiteellista luomistyötä ei voida rajoittaa ainoastaan tieteelliseen ja tekniseen käyttöön, mutta taiteessa voidaan kuitenkin hyödyntää erilaisia tekniikoita, vaikkei niitä olisikaan suunniteltu juuri tähän tarkoitukseen. Myös taide voi antaa sysäyksen tekniselle tutkimukselle ja kehitykselle, jossa etsitään uusia sovelluksia taiteellista toimintaa laajemmalta alueelta. Toisin sanoen 2000-luvulla taidekasvatus luo tiiviimpää ja hedelmällisempää suhdetta koulutuksen, kulttuurin, tieto- ja viestintätekniikoiden sekä taiteiden välille.

  Nicodim Bulzesc (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä tunnustan tarpeen teoreettisten opintojen ja käytännön toimien väliseen tasapainoon kaikilla aloilla, myös taideopinnoissa.

Jäsen Badia i Cutchetin mietinnössä korostetaan, että taidehistorian opetukseen on sisällytettävä myös taiteilijoiden tapaamisia ja taideteosten näkemistä sekä vierailuja kulttuurikohteisiin, jotta opiskelijoiden uteliaisuus herätettäisiin ja jotta heidän pohdinnalleen annettaisiin virikkeitä. Toivon, että eurooppalaiset hallitukset ja Euroopan komissio hyväksyvät tässä mietinnössä esitetyt suositukset ja että saamme nähdä parannusta asiassa hyvin nopeasti.

  Marie-Hélène Descamps (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Meille tänään esitetyssä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä, joka saa täyden tukeni, vaalitaan ajatusta, jonka mukaan taide- ja kulttuuriopetus, myös visuaalisen kuvauksen opetus, on olennainen osa opetusjärjestelmää. Tällainen opetus itse asiassa vapauttaa yksilön ja tekee kulttuurin saatavuudesta demokraattisempaa. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti päätöslauselmassa vaaditaan näin ollen opettajien ja opiskelijoiden liikkuvuuden edistämistä, pätevyyden tunnustamista yhteisön tasolla ja jäsenvaltioiden yhteistyötä taide- ja kulttuuriopetuksen aloilla.

Siinä korostetaan myös tarvetta kehittää opettajien ja muiden toimijoiden (taiteilijat ja ammattilaiset) koulutusta taiteellisen ja kulttuurisen osatekijän sisällyttämiseksi kaikkeen opetukseen ja opetuksen korkean laadun varmistamiseksi. Lisäksi mietinnössä korostetaan aivan perustellusti tarvetta hyödyntää uutta tieto- ja viestintätekniikkaa nykyaikaisen ja laadukkaan opetuksen tarjoamiseksi nuorten toiveiden mukaisesti. Tässä yhteydessä siinä viitataan Euroopan digitaalikirjasto Europeanaan, joka edustaa aitoa lisäarvoa.

  Koenraad Dillen (NI) , kirjallinen. – (NL) Mihin tämä parlamentti nyt on sekaantumassa? Tämän mietinnön 1 kohdassa esimerkiksi lukee, että taidekasvatuksen pitäisi olla pakollinen osa opetusohjelmia koulutuksen kaikilla tasoilla, jotta edistettäisiin kulttuurin saatavuuden demokratisointia. Mitä hölynpölyä ja mitä tungettelevaisuutta! Antaa jäsenvaltioiden itse päättää, kuinka ne haluavat täyttää opetusohjelmansa. Ne ovat olleet siihen täysin kykeneviä viimeisten sadan vuoden ajan ja pystyvät kyllä jatkamaankin seuraavalle vuosisadalle ilman Euroopan unionin tai Euroopan parlamentin holhousta.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Junilistan katsoo, että kulttuuriasioiden on kuuluttava jäsenvaltioiden poliittiseen toimivaltaan. Tämä mietintö ei liity lainsäädäntömenettelyyn eikä se edusta muuta kuin Euroopan parlamentin federalistisen enemmistön mielipidettä, jonka mukaan EU:n on lisättävä entisestään sekaantumistaan kulttuurialaan.

Tämän vuoksi äänestimme koko mietintöä vastaan.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN), kirjallinen. – (PL) On totta, että taideaineita opetetaan kouluissa kaikkialla Euroopassa. On myös totta, että Eurooppa, ja tarkoitan tällä yhteiskuntaa, muuttuu nopeasti, kuten myös tieto- ja viestintätekniikka. Eurooppa myös yhdentyy, ja kulttuurialan opetus voi edistää tätä yhtä lailla kuin esimerkiksi yhteismarkkinat.

Tämä on toteutettavissa kaikilla taideopetuksen tasoilla syventämällä teoreettista ja käytännön tietämystä Euroopan ja sen monien kulttuurien moninaisuudesta. Tämän tietämyksen määrä on valtava, ja se kasvaa jatkuvasti. Se, että taideaineita opetetaan eri tavoin eri valtioissa, ei kuitenkaan mahdollista esimerkiksi sellaisen taiteilijan koulutusta, jonka tietämys ja potentiaali tunnustetaan ja jota hyödynnetään toisessa jäsenvaltiossa.

Tässä nousee esiin kysymys politiikan koordinoinnista, ja jäsen Badia i Cutchetin mietinnössä ehdotetaan mielenkiintoista ratkaisua, avointa koordinointimenettelyä, tai käytännöllisesti katsoen valtioiden vastavuoroista oppimista toisiltaan siten, että otetaan mallia niiden esimerkistä, jotka ovat onnistuneet ratkaisemaan tietyn ongelman parhaalla tavalla. Menetelmä on siis lähes kokonaisuudessaan jäsenvaltioiden käsissä.

Lähestymistapa on joustava ja se mahdollistaa monimutkaisten asioiden koordinoinnin sekä nopeat vastaukset nykyisiin haasteisiin. Taideopetus on monimutkainen ongelma: on kannustettava luovuutta erityisen ja yksilöidyn opettajan ja oppilaan välisen lähestymistavan kautta, välittämällä tietämystä Euroopan jatkuvasti kehittyvästä kulttuurista ja luovista välineistä, ja rajoittamattoman urakehityspolun on oltava mahdollinen. Taidealan koulutuksen rationaalinen ja rakentava tarkastelu on investointi tulevaisuuteen ja moninaisuudessaan yhtenäisen Euroopan identiteettiin.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Olen tyytyväinen jäsen Badia i Cutchetin mietintöön taidealan koulutuksesta Euroopan unionissa.

Näinä aikoina, kun yhteiskuntamme ovat yhä epäyhtenäisempiä, minusta kulttuurin merkitys on perustavaa laatua identiteetin säilyttämiskeinona ja samalla se tarjoaa mahdollisuuden parantaa eri kansojen ja kulttuurien rinnakkaiseloa.

Olen samaa mieltä siitä, että taide on kulttuurin ilmaus ja auttaa kehittämään valtion sekä yleisesti yhteiskunnan kulttuurin rikkautta. Lisäksi taiteellinen toiminta voi olla hyödyksi teknologisessa tutkimuksessa ja kehittämisessä, mikä puolestaan voi vaikuttaa taiteelliseen toimintaan.

Taideaineiden merkityksen vuoksi kannatan siis niiden oppilaitosten opetuksen euroopanlaajuista koordinointia.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. − (SV) On tärkeää, että taiteilijoilla on muun muassa mahdollisuus liikkua vapaasti, edistää epäkaupallisen taiteen mahdollisuuksia ja kehittää edelleen Euroopan digitaalikirjastoja taiteellisen perintömme säilyttämiseksi. Tulkitsen taidealan koulutuksen luonnetta ja kestoa koskevan 9 kohdan siten, että myös taidealan opinnot halutaan sisällyttää Bolognan prosessiin, ja tällä varauksella voin äänestää mietinnön puolesta.

– Mietintö: Gyula Hegyi (A6-0107/2009)

  Philip Claeys (NI) , kirjallinen. – (NL) Äänestin tätä mietintöä vastaan tekstin järkyttävän tekopyhyyden vuoksi. EU kieltäytyy välittämästä Ranskan ja Alankomaiden Euroopan perustuslakisopimusta koskeneen kansanäänestyksen tuloksesta ja Irlannin Lissabonin sopimusta koskeneen kansanäänestyksen tuloksesta, eikä tässä mietinnössä valiteta asiaa. Sitä vastoin mietinnön 5 kohdassa todetaan, erityisen halventavalla ja loukkaavalla tavalla, että naisten kielteinen äänestystulos johtuu Euroopan unionin toimielinten vähäisestä osallistumisesta politiikkoihin.

Viittaukset komission niin kutsuttuun suunnitelma D:hen ovat myös sopimattomia, sillä suurimmassa osassa jäsenvaltioita suunnitelma B tiivistyi samanmielisten vuoropuheluksi, jossa ei haluttu ottaa huomioon kriittisiä ääniä. Mietinnössä olisi pitänyt kritisoida tällaista väärinkäytöstä sen sijaan että se hyväksytään hiljaa.

  Koenraad Dillen (NI) , kirjallinen. – (NL) Äänestin painokkaasti tätä federalistista ja ylimielistä mietintöä vastaan. On todella ylimielistä väittää, kuten johdanto-osan kappaleessa B, että Euroopan perustuslakisopimusta vastaan äänestivät riittämättömästi Euroopan unionin politiikoista tai sopimuksista tietävät. Tämä on ilmeisen epätosi väite. Nimenomaan ne kansalaiset, jotka ymmärtävät, että EU pyrkii kaivamaan maata jäsenvaltioiden viimeisten itsemääräämisoikeuden jäänteiden alta, äänestivät Euroopan perustuslakisopimusta vastaan. On todella ylimielistä väittää, että vain hyvin koulutettu osa yhteiskunnasta ymmärtää yhdentymistä. Esittelijän viesti on kuitenkin selvä. Ne, jotka ajattelevat "väärällä tavalla", on syyllistettävä tai tuomittava idiooteiksi. Ja sitten puhutaan aktiivisesta vuoropuhelusta kansalaisten kanssa.

  Brigitte Douay (PSE), kirjallinen. – (FR) Kannatin jäsen Hegyin mietintöä aktiivisesta vuoropuhelusta kansalaisten kanssa. Tällainen vuoropuhelu on välttämätöntä, ja mietinnössä korostetaan suuresti paikallisten toimien merkitystä. Todellakin, saattamalla todellisen toiminnan lähemmäs kansalaisia, yksinkertaisesti puhumalla heille yhteisöstä, voimme antaa heille selvemmän kuvan siitä, mitä EU tekee heidän jokapäiväisen elämänsä eteen.

Tämän vuoropuhelun edistäminen on keskeistä kesäkuun vaalien alla, erityisesti maaseutualueilla ja kaikkein skeptisimmin yhteisöön suhtautuvien ryhmien, kuten nuorten ja naisten, parissa. Parlamentin, neuvoston ja Euroopan komission hiljattain allekirjoittaman toimielinten välisen poliittisen julistuksen "Kumppanuuteen perustuva EU-viestintä" linja on juuri tämä. Voimme iloita siitä merkityksestä, jonka toimielimet osoittavat tälle vuoropuhelulle sekä niiden pyrkimyksistä saada kansalaiset tuntemaan osallistuvansa Euroopan unioniin.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) äänestimme tätä mietintöä vastaan, sillä katsomme, että edelleen jatkuvaa painostusta Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessin loppuunsaattamiseksi Irlannin kansanäänestyksen tuloksesta huolimatta ei voida hyväksyä. Ensinnäkin, jos noudatettaisiin nykyisen perussopimuksen sääntöjä ja kunnioitettaisiin Irlannin kansan täysivaltaista päätöstä, Lissabonin sopimusluonnos olisi hylättävä. Mietinnössä ajetaan jälleen kerran demokratian vastaista kantaa. On totta puhuen tuomittavaa, että Euroopan parlamentti puhuu "EU:n avoimuuden ja kansalaisten päätöksentekoprosesseihin osallistumisen" lisäämisestä edelleen, kun enemmistö kieltäytyi kansanäänestysten järjestämisestä valtioissaan Lissabonin sopimusluonnoksesta nimenomaan siksi, että he pelkäsivät kansan enemmistön mielipidettä.

On myös valitettavaa, että he jättävät ottamatta huomioon niiden vastustajien mielipiteet, jotka katsovat tulleensa kapitalistisen yhdentymisprosessin pettämiksi, kun epäoikeudenmukaisuus pahenee ja köyhyys ja työttömyys lisääntyvät, toisin kuin heille luvattiin.

Jopa mietinnön muutamat myönteiset seikat on kehystetty yhteyteen, jolla pyritään harhauttamaan julkista mielipidettä ja kansalaisia propagandakampanjoilla sen sijaan, että varmistettaisiin tehokkaasti demokraattinen osallistuminen ja saataisiin aikaan muutos politiikassa, jotta voitaisiin vastata kansalaisten ja työntekijöiden kohtuullisiin toiveisiin.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Olette todella parantumattomia. Uskotte, että kun Euroopan kansalaiset suhtautuvat yhä skeptisemmin Euroopan unioniin, se johtuu koulutuksen puutteesta, piittaamattomuudesta tai jopa typeryydestä.

Minusta asia on nimenomaan päinvastoin. On niitä, jotka hyötyvät rajojen avaamisesta ihmisten, tavaroiden, pääoman ja muun liikkuvuudelle, ja sitten on suuri enemmistö, joka kärsii sen seurauksista: työttömyydestä, epävarmoista työpaikoista, alentuneesta ostovoimasta, epävarmuudesta, identiteetin menetyksestä, ja kuka tietää, ketä siitä voi syyttää.

Teidän Eurooppanne on teknokratia, jota johtaa muutama kontrolloimaton harvainvallan hallitsija: 27 komission jäsentä ja muutama Euroopan keskuspankin hallintoneuvoston jäsentä. Se on teknokratia, joka kuulee kyllä tuhansia lobbaajia, joilla on siihen vaikutusta, mutta se on täysin kuuro kansalaisten ilmaisemalle hylkäävälle päätökselle silloin, kun suvaitsemme kuulla heitä kansanäänestyksessä. Se on järjestelmä, jonka harjoittama politiikka teki tietä nykyiselle rahoitus-, talous- ja yhteiskuntakriisille ja pahensi sitä ja joka vaarantaa kansalliset turva- tai pelastustoimenpiteet.

Toivon siis teidän laillanne, että kesäkuussa Euroopan kansalaiset äänestävät suurin joukoin ja että he käyttävät vaaleja kansanäänestyksenä: sanoakseen teille "ei".

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − Tämä mietintö ei liity lainsäädäntömenettelyyn eikä se edusta muuta kuin Euroopan parlamentin federalistisen enemmistön mielipidettä. Ehdotuksessa perustellaan Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessin loppuunsaattamista.

Katsomme kuitenkin, että Lissabonin sopimus on hylätty jo kahdesti, viimeksi Irlannin kansan äänestäessä sitä vastaan vuonna 2008, mutta jo ennen sitä, kun ranskalaiset ja alankomaalaiset äänestäjät äänestivät pääosin samaa ehdotusta vastaan vuonna 2005. Koska Euroopan parlamentin federalistinen enemmistö tunnustaa sen, ettei pyrkimyksellä luoda Euroopan yhdysvaltoja ole äänestäjien tukea?

Mietintöluonnoksen johdanto-osan kohdassa B jopa todetaan seuraavaa: "riittämättömästi Euroopan unionin politiikoista tai sopimuksista tietävät vastustavat niitä muita todennäköisemmin". Tämä osoittaa federalistien välinpitämättömyyttä, ylimielisyyttä ja piittaamattomuutta sellaisia äänestäjiä kohtaan, joiden poliittiset arvot poikkeavat tämän keskittymistä ajavan Euroopan parlamentin arvoista.

Tämän vuoksi äänestimme mietintöä vastaan.

  Adrian Manole (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Viestinnän kansalaisten kanssa ja näille tiedottamisen on lakattava olemasta pelkkä säädetty ja tehoton ehdotus. Kansalaisyhteiskunnan on voitava osallistua seuraaville aloille: hyvä hallintotapa ja demokratisointi, ihmisoikeudet, kehitysyhteistyö ja sosiaalisen syrjäytymisen estäminen, ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys.

Maailmanlaajuisen rahoitusalan kriisin ja yhä kasvavien kulutusluottojen vuoksi aktiivinen vuoropuhelu Euroopan kansalaisten kanssa merkitsee, että yhteisön toimielinten ja kansalaisyhteiskunnan on pyrittävä parantamaan kansalaisten rahoitusalan tietämystä erityisesti oikeuksiensa ja velvoitteidensa osalta sekä säästöjä ja luottoja koskevien parhaiden käytäntöjen osalta.

Lisäksi jäsenvaltioiden on lisättävä Euroopan kuluttajakeskusverkoston inhimillisiä ja taloudellisia resursseja tietoisuuden lisäämiseksi ja kuluttajien oikeuksien noudattamisen varmistamiseksi Euroopan unionissa.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Hiljattainen kampanja energiansäästölamppujen tekemisestä pakolliseksi, mistä hyötyvät erityisesti niiden valmistajat, korostaa Euroopan unionin ja sen kansalaisten välistä kuilua. Kuinka Euroopan kansalaiset voisivat tuntea mitään yhteenkuuluvuuden tunnetta sellaista Euroopan unionia kohtaan, joka järjestää kansanäänestyksiä, jos sellaisia ollenkaan järjestetään, aina uudelleen, kunnes saadaan oikea tulos? Kuinka esimerkiksi Itävallan kansalaiset voisivat identifioitua EU:hun, jonka ansiosta he jäävät valtavan kauttakulkuliikenteen alle, heitä rangaistaan demokraattisten vaalien järjestämisestä ja heidät pakotetaan luopumaan puolueettomuudesta ja pankkisalaisuudesta?

EU perustettiin taloudellisista syistä, ja se on edelleen ilmeistä. Se ei ole kansalaisten luomus, sen on luonut EU-järjestelmä, joka on erkaantunut todellisuudesta ja joka pitää kiinni liberalisoinnin ja pääoman vapaan liikkuvuuden mantrasta. Jos emme tarkista ajattelutapaamme ja jos avoimuuden ja demokratian puute jatkuu, voimme antaa periaatejulistuksia toistensa perään, mutta kansalaiset ovat edelleen vieraantuneita EU:sta ja heidän turhautumisensa siihen lisääntyy edelleen. Tästä syystä äänestin tyhjää tästä mietinnöstä.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN), kirjallinen. – (PL) Vuoropuhelu kansalaisten kanssa on tärkeä ja monimutkainen asia, mutta vallassa olevien hallitusten on hallittava se hyvin. Se on niiden työn olennainen sisältö: kompromissiin päätyvä vuoropuhelu. Tässä yhteydessä vaikuttaa siltä, että mietinnön tausta on jokseenkin ristiriitainen. Siinä kehotetaan meitä saattamaan mahdollisimman pian päätökseen Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessi, koska se on merkittävä edellytys EU:ta koskevalle vuoropuhelulle. Mietinnössä väitetään sopimuksen lisäävän avoimuutta ja osallistavan kansalaisia päätöksentekoon. Siitä voi saada sen käsityksen, että niistä, jotka eivät pidä sopimuksesta, ei piitata, eikä heitä sen vuoksi kuunnella. On siis vaikea puhua vuoropuhelusta ja kompromissista.

Myös ajatus "yhteisestä Eurooppa-tiedosta" Euroopan historiaa ja Euroopan yhdentymisen historiaa koskevan kurssin avulla on ristiriitainen. Se toteutettaisiin yhteisön tasolla hyväksytyn ohjelman avulla, jota jäsenvaltiot soveltaisivat vapaaehtoisesti ja joka maksettaisiin yhteisön talousarviosta. Lyhyesti sanottuna kyse on historiallisesta kompromissista, jonka avulla rakennettaisiin yhteisiä eurooppalaisia arvoja. Minusta meidän ei tarvitse mennä niin pitkälle – historiallinen kompromissi on vähintäänkin laaja käsitys, jos tällaista kompromissia edes tarvitaan. Lisäksi historian käyttäminen välikappaleena herättää vastustusta, vaikka tarkoitus olisikin vilpitön. Avain tehokkaaseen vuoropuheluun on nykyajassa, joka on tuonut meille muutenkin riittävästi ongelmia. Meidän on puhuttava! Toisin sanoen "kyllä" vuoropuhelulle ja "ei" mietinnölle.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin tyhjää jäsen Hegyin aktiivista vuoropuhelua Euroopan kansalaisten kanssa koskevasta mietinnöstä.

Itse asiassa, vaikka hyväksynkin esitetyn tekstin osittain, olen eri mieltä useista tärkeiksi katsomistani seikoista. Tämän vuoksi en voi täysin tukea mietintöä.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Keskustelu Euroopan unionin ja sen kansalaisten välisestä vuoropuhelusta on hyvin tärkeää. Se, millaisena Euroopan kansalaiset näkevät Euroopan ja kuinka he ymmärtävät yhteisön toiminnan, on ratkaiseva kysymys. Ihmiset hyväksyvät sen, minkä tuntevat, mutta kaikki se, mikä on heidän käsityksensä ulkopuolella, herättää huolta. Esimerkit Irlannin kansanäänestyksestä ja sitä edeltäneistä kansanäänestyksistä Ranskassa ja Alankomaissa osoittavat, ettemme voi suhtautua välinpitämättömästi kansalaisten näkemyksiin. Päätöksiä ei saa tehdä suljettujen ovien takana piittaamatta yhteiskunnan mielipiteistä. Nihil novi: ei mitään uutta ilman yleistä hyväksyntää.

Meidän on saatava yhteys köyhempiin ja vähemmän koulutettuihin kansalaisiin. On välitettävä selkeästi ja tarkkaan kansalaisille, mihin toimemme perustuvat, mitä pyrimme saavuttamaan ja erityisesti kerrottava kansalaisille hyödyllisistä tuloksista. Aito yhdentyminen ei ole mahdollista, jos äänestäjämme eivät täysin hyväksy Euroopan unionin toimia.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että vain vähän yli 50 prosenttia EU:n kansalaisista on tyytyväisiä valtionsa EU-jäsenyyteen. Tämä luonnollisesti vaihtelee valtioiden kesken. Olisi suuri saavutus, jos luku nousisi 80 prosenttiin.

Velvollisuus saattaa EU lähemmäs kansalaisiaan ei ole pelkästään EU:n toimielimillä kokonaisuudessaan, vaan mielestäni myös meillä itsellämme, Euroopan parlamentin jäsenillä. Minä järjestän joka vuosi sadoittain tapaamisia nuorten, maanviljelijöiden ja yrittäjien kanssa. Opetetaan kansalaisille, kuinka he voivat hyödyntää EU:n tarjoamia etuja. Kesäkuun vaalit ovat ensimmäinen testi, joka osoittaa, kuinka tehokkaita olemme olleet.

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Vuoropuhelun edistämistä EU:n kansalaisten kanssa koskeva Hegyin mietintö perustuu olettamukseen, että ihmisten skeptinen asenne EU:ta kohtaan johtuu siitä, ettei heillä ole riittävästi tietoa. Mietinnössä ehdotetaan erilaisia toimenpiteitä, kuten koulutusta, Euronews-kanavaa sekä EU:n historiaa esittelevän museon perustamista. Vastustan toimia, koska ne muistuttavat paljon enemmän propagandaa kuin vuoropuhelua. Todellisessa vuoropuhelussa kansalaisten mielipiteitä pidetään arvokkaina.

  Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Vuoropuhelun edistämistä EU:n kansalaisten kanssa koskeva Hegyin mietintö perustuu olettamukseen, että ihmisten skeptinen asenne EU:ta kohtaan johtuu siitä, ettei heillä ole riittävästi tietoa. Mietinnössä ehdotetaan erilaisia toimenpiteitä, kuten koulutusta, Euronews-kanavaa sekä EU:n historiaa esittelevän museon perustamista. Vastustan toimia, koska ne muistuttavat paljon enemmän propagandaa kuin vuoropuhelua. Todellisessa vuoropuhelussa kansalaisten mielipiteitä pidetään arvokkaina.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) Esittelijä toteaa, ettei vuoropuhelu EU-asioista kansalaisten kanssa ole kehittynyt hyvin. Hän on valitettavasti oikeassa. Euroopan unionia koskeva tiedotus saavuttaa usein vain hyvin koulutetut ja hyvinvoivat asukkaat, mikä aiheuttaa skeptisyyttä ja antipatioita muissa Euroopan valtioiden kansalaisissa. Tämän vuoksi olennainen osa Euroopan yhteisön kehittämistä edelleen on sen asukkaiden eurooppalainen koulutus.

Esittelijä pyrkii löytämään keinoja laajemman yleisön saavuttamiseksi, mikä mahdollistaisi asukkaiden EU-tietämyksen laajentamisen. Hän perustaa lähestymistapansa seuraaviin käytännöllisiin ja myös hyvin suosittuihin menetelmiin suurimman mahdollisen yleisön saavuttamiseksi: yhteinen vuoden kestävä Euroopan vuoden 1945 jälkeistä historiaa käsittelevä kurssi kouluissa, amerikkalaisen CNN-kanavan veroinen tiedotuskanavan televisio sekä internet-sivustoja, joiden muoto tekee ne helposti nuorten saataville.

Olen samaa mieltä EU:ta koskevan tiedotuskampanjan merkityksestä yhteiskunnan tietoisuuden lisäämiskeinona ja tuen sitä. Katson myös, että esittelijän täytäntöönpanoa koskevat ajatukset ovat erittäin hyviä.

– Mietintö: Thierry Cornillet (A6-0081/2009)

  Marie-Arlette Carlotti (PSE), kirjallinen. – (FR) Yhteisestä parlamentaarisesta edustajakokouksesta on tullut keskeinen väline niin poliittisessa vuoropuhelussa kuin konfliktien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa.

Poliittisissa kriiseissä "kiireelliset keskustelumme" ovat mahdollistaneet syvällisen, rakentavan ja tabuista vapaan vuoropuhelun Kenian, Zimbabwen ja Mauritanian tilanteista.

Yhteinen parlamentaarinen edustajakokous esitti vuonna 2008 rakentavia ja usein uskaliaita kantoja suurista pohjoista ja etelää yhdistävistä "horisontaalisista" haasteista, kuten elintarviketurvasta, valtion tuen tehokkuudesta ja lapsityövoimasta.

Yhteinen parlamentaarinen edustajakokous sai käsiinsä Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanoa koskevat strategia-asiakirjat, joiden tutkimisen sen talousvaliokunta on aloittanut.

Ennen kaikkea yhteisen parlamentaarisen valiokunnan esityslistalle on ollut tunnusomaista keskittyminen yhteen poliittiseen painopistealaan, talouskumppanuussopimuksiin. Sen "alueelliset kokoukset" on merkittävä voimavara ja kiistaton lisäarvo talouskumppanuussopimusten seurannassa.

Tämä lisäarvo on nyt tunnustettava ja sitä on kunnioitettava. Yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen on oltava neuvottelujen ja sopimusten täytäntöönpanon parlamentaarisen valvonnan keskus.

Lopuksi haluan ilmaista kunnioitukseni toisen puheenjohtajan Glenys Kinnockin työtä kohtaan. Hän on onnistunut tekemään yhteisestä parlamentaarisesta edustajakokouksesta etelän ja pohjoisen välisen vuoropuhelun ainutlaatuisen välineen, joka tarjoaa mahdollisuuden oikeudenmukaiseen, kestävään ja molempia tukevaan kehitykseen.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Vastustan jäsen Cornillet’n mietintöä AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen toiminnasta vuonna 2008.

Itse asiassa katson, ettei tähän mennessä pidetyissä istunnoissa tehty työ ole aina ollut tyydyttävää, koska tietyistä merkittävistä aiheista ei ole edes annettu päätöslauselmaa.

Lisäksi edustajakokouksen neuvottelut ovat joissain tapauksissa johtaneet sellaisten kumppanuussopimusten tekemiseen, joista ei ole saatu hyviä tuloksia sen paremmin Euroopan unionin kuin muidenkaan osapuolten kannalta. Vastustan tämän vuoksi esitettyä mietintöä.

  Frank Vanhecke (NI), kirjallinen. – (NL) Äänestin tyhjää AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen toiminnasta, vaikka jälkiviisaasti toivonkin, että olisin äänestänyt sitä vastaan. Niinä vuosina kun olen kuulunut tähän parlamenttiin ja työskennellyt täällä, olen saanut yhä voimakkaamman vaikutelman siitä, että AKT-kannat ovat pääasiassa olleet tekosyy mukaville matkoille ympäri maailmaa ja joka suuntaan. Ollaanpa rehellisiä, mitä vaikutusta sillä on koskaan ollut?

Ehkäpä me tarvitsisimme vain arvioinnin koko parlamentaaristen kantojen valikoimasta. Ne näyttävät todella mukavilta. Olen varma, että on oikein mukavaa saada nähdä maailmaa Ville Veronmaksajan kustannuksella, mutta epäilen suuresti sitä, onko kaikilla näillä veronmaksajien rahoilla todella saatu aikaan hyötyä muille kuin hotelleille ja lentoyhtiöille.

– Mietintö: Constanze Angela Krehl (A6-0095/2009)

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. − (EN) Rakennerahastot ovat Euroopan unionin merkittävimpiä välineitä. Yksi vaikeimmin käsitettäviä aloja on se, kuinka nämä rahastot ovat aluepolitiikan alojen saatavilla. Otsikkoon sisältyykin sana "esteet", jotka voidaan ryhmitellä seitsemään kohtaan: - suuret hallinnolliset esteet,

- liialliset ja monimutkaiset säännökset,

- joidenkin jäsenvaltioiden tapa muuttaa toistuvasti tukikelpoisuusperusteita ja asiakirjavaatimuksia,

- vaikeaselkoiset päätöksentekoprosessit ja yhteisrahoitussäännökset,

- maksuviivästykset, jäsenvaltioiden keskushallintovetoinen hidas ja kankea hallinnointi,

- riittämätön hajautettu hallintokapasiteetti sekä

- jäsenvaltioiden erilaiset alueellisen järjestäytymisen mallit, jotka estävät vertailukelpoisten tietojen keräämisen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon.

  Brigitte Douay (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin jäsen Krehlin aluepolitiikan parhaita käytäntöjä koskevan mietinnön puolesta, sillä se sisältää innovatiivisia parhaiden käytäntöjen määritelmiä ja esimerkkejä menestystarinoista ja siinä esitetään hyvin täsmällisiä suosituksia kaikille tämän alan EU-toimille.

Kiinnitin esittelijän huomion erityisesti kaupunki- ja liikennepalveluiden saavutettavuuden parantamiseen liikuntarajoitteisten henkilöiden kannalta sekä mahdollisuuteen parantaa perhe- ja työelämän yhteensovittamista erityisesti naisten kannalta.

Toivomme näiden kattavien suositusten auttavan ja inspiroivan aluepolitiikan sidosryhmiä.

  Emanuel Jardim Fernandes (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin jäsen Krehlin mietinnön puolesta, sillä siinä korostetaan parhaita käytäntöjä useilla aloilla, myös ympäristön ja kestävän energian aloilla. Yksi tällainen tapaus on Socorridosin vesivoimalaitos Madeiran autonomisella alueella. Se on tunnustettu RegioStars-aloitteeksi.

Jäsen Krehlin mietinnössä tunnustetaan myös tällaisten hankkeiden valmistelun suurimmat esteet, muun muassa:

- monimutkaiset säännökset,

- vaikeaselkoiset yhteisrahoitussäännökset,

- vähäiset mahdollisuudet kokemusten vaihtoon ja

- vähäiset alueiden välisen yhteistyön mahdollisuudet ja tällaiseen yhteistyöhön soveltumattomat alueelliset rakenteet.

Tämän vuoksi on tärkeää vahvistaa ja parantaa indikaattoreita ja lisätä näin yhteisön taitotietoa tällä alalla, varsinkin mitä tulee:

- tasavertaisten mahdollisuuksien periaatteen kunnioittamiseen sekä kumppanuutta ja innovatiivisia toimia koskevien periaatteiden vahvistamiseen,

- hankkeiden järjestelmälliseen organisointiin, resurssien tehokkaaseen käyttöön sekä selkeyteen hankkeen kestosta,

- tiedon siirrettävyyteen siinä mielessä, että sitä voidaan käyttää myös Euroopan unionin muilla alueilla.

Kaikki nämä näkökohdat huomioidaan jäsen Krehlin mietinnössä.

  Iosif Matula (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin aluepolitiikan parhaita käytäntöjä koskevan mietinnön puolesta, koska katson, että vain riittävän ja avoimen tiedon tarjoaminen oikeaan aikaan helpottaa merkittävän tiedon jakamista rakenne- ja koheesiorahastoista.

Koheesiopolitiikan tavoitteita ei voida saavuttaa kokonaisuudessaan niin kauan kun byrokratian ja liiallisen hallinnon kaltaiset esteet estävät mahdollisia edunsaajia hyödyntämästä Euroopan unionin rakennevaroja. Tähän mennessä ongelmia aiheuttaneita esteitä ovat olleet muun muassa käsittämätön dokumentointi, alati muuttuvat kelpoisuusedellytykset ja asiakirjojen toimittamisen lyhyet määräajat.

Parhaita tuloksia voidaan saada aikaan aktiivisella tiedonvaihdolla sekä perustamalla yhteisön tasolla tietokanta hankkeiden täytäntöönpanon menestystarinoista. Yhteistyö alueilla ja niiden kesken sekä hyvien käytäntöjen kerääminen ja vaihto aluepolitiikan alalla parantaa mahdollisuutta hyödyntää yhteisön varoja.

Kaikille Euroopan unionin virallisille kielille käännetty yhteisön portaali voisi osaltaan edistää merkittävästi asianmukaista ja avointa tiedon jakamista yhteisön varoista sekä parhaiden käytäntöjen vaihdosta koheesiopolitiikan alalla hiljattain liittyneiden jäsenvaltioiden alueilla.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen Krehlin aluepolitiikan parhaista käytännöistä ja rakennerahastojen käytön esteistä laatimaa mietintöä vastaan.

Olen itse asiassa vakuuttunut siitä, etteivät tässä mietinnössä esitetyt ehdotukset tarjoa mahdollisuutta parantaa aluepolitiikan toimintaa. Aluepolitiikka on kuitenkin äärimmäisen tärkeä politiikka, jossa käsitellään Euroopan unionin sisäisiä epätasapainoja kehityksessä ja joka myös saa merkittävää rahoitustukea.

Erityisesti katson, ettei hyvien käytäntöjen vaihdolla ratkaista ongelmaa, joka koskee sitä, kuinka rakennerahastoja voitaisiin käyttää tehokkaammin, tai että se todella voisi osaltaan edistää innovatiivisten hankkeiden kehittämistä.

– Mietintö: Wojciech Roszkowski (A6-0042/2009)

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Äänestimme jäsen Roszkowskin mietinnön puolesta, koska hyväksymme siinä esitetyt yleiset tavoitteet maaseudun kehittämisessä ja toimintojen monipuolistamisessa paikallisen kehityspotentiaalin maksimoimiseksi. Mietintöön sisältyy kuitenkin joitakin seikkoja, joita emme hyväksy niin asiasisällöllisesti kuin joidenkin seikkojen sanamuodon osalta. Emme esimerkiksi ole samaa mieltä siitä, että YMP:n rahoitusta toisesta pilarista olisi merkittävästi vähennetty. Vaikka onkin olemassa merkittäviä ympäristöön ja aluepolitiikkaan liittyviä syitä, emme katso, että jotakin maataloustuotannon alaa olisi tuettava hinnalla millä hyvänsä. Katsomme myös, että joillakin sanamuodoilla ohitetaan maaseudun väestön omat valinnat. Olemme kuitenkin päättäneet tulkita nämä kohdat hyvien aikomusten valitettaviksi sanamuodoiksi, kuten autioitumisen estämiseksi.

  Iosif Matula (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin koheesiopolitiikan täydentävyydestä ja sen yhteensovittamisesta maaseudun kehitystoimien kanssa laaditun mietinnön puolesta, koska uskon tämän politiikan tarjoavan merkittävän perustan kansalliselle kehitykselle, ottaen huomioon Romanian erityisen maatalouspotentiaalin.

Minusta on tärkeää, että maaseudun kehittämispolitiikalla pyritään vähentämään kaupunki- ja maaseutualueiden välisiä taloudellisia eroavuuksia määrittämällä jokaiselle alueelle ominainen potentiaali ja rohkaisemalla niille ominaisen toiminnan kehittämistä.

Maaseudun kehittämispolitiikassa on pyrittävä strategioihin, joiden seurauksena ei ole maaseudun väestön maataloustoiminnan väheneminen tai lakkaaminen. Pikemminkin strategioilla on autettava monipuolistamaan toimintaa paikallisesti tuotettujen luomutuotteiden ja perinteisten elintarvikkeiden ja juomien tuotantoa tukemalla.

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto perustettiin rakennerahastoista erilliseksi rahastoksi tarkoituksena käyttää yhteisön varoja entistä tehokkaammin maaseutualueilla. Edunsaajavaltiona meillä on suurempi rahoituskeinojen valikoima maaseudun kehittämistä varten. Tämän ansiosta meillä on mahdollisuus saavuttaa tavoitteemme yhteiskunnan rakenteiden nykyaikaistamisesta ja samalla edistää maaseutu- ja kaupunkialueiden välitä alueellista koheesiota.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Maaseutualueet ovat viime vuosina kärsineet sekä jatkuvasta muuttoliikkeestä kaupunkeihin että myös infrastruktuurin purkamisesta: muun muassa poliisiasemia, ruokakauppoja ja julkista liikennettä on lakkautettu. Tämän vuoksi alueista on tullut yhä vähemmän houkuttelevia ja niiden rappeutuminen on nopeutunut. Jos kansallisten postipalveluiden vapauttaminen johtaa postitoimistojen lakkauttamisaaltoon, kokonaisia alueita jää ilman mitään resursseja.

Ei ole yllättävää, että maaseudulta lähteminen ja maanviljelijöiden korkea kuolleisuus todennäköisesti kasvavat muutaman seuraavan vuoden aikana. EU:n väärin ohjattu tukipolitiikka, josta tavallisesti hyötyvät vain merkittävät toimijat, ja maaseutualueiden vuosien laiminlyönti paljastuvat meille vaiheittain. Meillä ei vieläkään ole kokonaisvaltaista suunnitelmaa. Ilman sellaista yksittäiset toimenpiteet ovat tuomittuja epäonnistumaan. Tämän vuoksi äänestin Roszkowskin mietintöä vastaan.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen Roszkowskin koheesiopolitiikan täydentävyydestä ja sen yhteensovittamisesta maaseudun kehitystoimien kanssa laatimaa mietintöä vastaan.

Epäilen erityisesti sitä, onko maaseutualueiden maatalouden ulkopuolisen toiminnan tukeminen kaikkein tehokkain menetelmä alueellisen koheesion vahvistamiseksi. Uskon sen sijaan, että tällainen toiminta uhkaa maatalouden suoria tukia ja aiheuttaa vakavaa sosiaalista ja taloudellista epätasapainoa maaseutualueilla.

– Mietintö: Dagmar Roth-Behrendt (A6-0484/2008)

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. – (PL) Näin tiukkojen säädösten antaminen joistakin kosmeettisissa valmisteissa käytetyistä aineista on vastoin monien puolalaisten yritysten etuja. Puolan kosmetiikkateollisuus koostuu pääasiassa pienistä ja keskisuurista yrityksistä, joilla ei ole varaa toteuttaa tarvittavia monimutkaisia testejä korvavien aineiden sisällyttämiseksi moniin kosmeettisiin valmisteisiin. Ne ainesosat, joiden käyttö tällä asetuksella kielletään, koskevat ensinnäkin vain viittä prosenttia kosmetiikasta, ja lisäksi teollisuus voisi käyttää niitä turvallisempina pitoisuuksina. Valitettavasti puolalaisten esittämiä tarkistuksia ei hyväksytty. Tämän vuoksi en tukenut jäsen Roth-Behrendtin mietintöä.

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Se, että uuden välineen muodoksi valittiin asetus direktiivin sijaan, on hyvin tervetullutta. Se poistaa oikeudellista epävarmuutta ja eroavuuksia ja siinä esitetään niin määritelmät kuin täytäntöönpanokeinotkin. Toinen merkittävä tavoite on lisätä kosmeettisten valmisteiden turvallisuutta. Koska nykyisessä kosmetiikkadirektiivissä ei ollut selkeitä turvallisuuden arviointia koskevia vaatimuksia, asetuksessa säädetään näistä olennaisimmista normeista.

  Hanne Dahl (IND/DEM), kirjallinen. − (DA) Äänestämme vastahakoisesti uuden kosmeettisia valmisteita koskevan asetuksen puolesta, huolimatta siitä, että siinä annetaan uusia mahdollisuuksia poiketa syöpää aiheuttavien CMR-aineiden käyttökiellosta. Onneksi parlamentti on rajoittanut tätä mahdollisuutta vaatimalla kaikista lähteistä peräisin olevan kokonaisaltistumisen huomioon ottamista hyväksymismenettelyssä. Asetuksen hyväksyminen merkitsee, ettemme voi Tanskassa kieltää sellaisten aineiden käyttöä, jotka jo tiedämme syöpää aiheuttaviksi, hormonaalisesti haitallisesti vaikuttaviksi tai allergiaa aiheuttaviksi, sillä tämä katsottaisiin esteeksi tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle, joka tällä säädöksellä nimenomaan pyritään varmistamaan.

Tätä tasapainottaa kuitenkin se, että parlamentti sisällytti tekstiin nanomateriaalien sääntelyn eli ennalta varautumisen periaatteen. Vastedes on osoitettava nanomateriaalien vaarattomuus ennen lupaa niiden käytölle, sen sijaan että olisi osoitettava niiden vaarallisuus ennen kuin niiden käyttö voidaan kieltää, mikä on käytännössä EU:n lainsäädännössä vallalla oleva periaate.

Asetuksessa otetaan myös käyttöön entistä tiukemmat yksityiskohtaisia tuoteselosteita koskevat vaatimukset.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin jäsen Roth-Behrendtin ehdotuksesta asetukseksi kosmeettisista valmisteista (uudelleen laadittu toisinto) laatiman mietinnön puolesta, koska minusta on tärkeää lisätä kosmeettisten valmisteiden turvallisuutta kuluttajien terveyden suojaamiseksi sellaisin vähimmäisnormein, joiden on täytyttävä ennen kuin tuote saatetaan markkinoille.

Pahoittelen kuitenkin sitä, ettei pakollista merkintää kaikkien valmisteiden vähimmäissäilyvyysajasta, myös yli 30 kuukauden vähimmäissäilyvyysajanvalmisteiden osalta (15 artikla), hyväksytty. On pantava merkille, että vaikkei vanhentuneen kosmeettisen valmisteen käyttö aiheuta vaaraa kuluttajan terveydelle, se ei myöskään enää tarjoa luvattuja hyötyjä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tässä asetuksessa Euroopan parlamentti hyväksyy yleisesti Euroopan komission kannan, kun se on päättänyt laatia uudelleen neuvoston direktiivin 76/768/ETY kosmeettisia valmisteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä. Kosmetiikkadirektiiviin on tehty 55 muutosta vuoden 1976 jälkeen, jolloin se annettiin, ja siitä on tullut vaikeaselkoinen ja vanhentunut. Se ei enää tarjoa riittävää oikeusvarmuutta nopeasti kehittyvällä alalla. Komission tarkoituksena on uudelleenlaatimisen yhteydessä poistaa oikeudelliset epävarmuudet ja epäjohdonmukaisuudet ottamalla käyttöön tietyt määritelmät ja täytäntöönpanotoimet. Kansallisen täytäntöönpanon erojen välttämiseksi komissio on muuttanut säädöksen oikeudellisen muodon direktiivistä asetukseksi.

Toinen tavoite on lisätä kosmeettisten valmisteiden turvallisuutta. Koska nykyinen kosmetiikkadirektiivi ei sisällä turvallisuuden arvioinnille asetettuja vaatimuksia, komissio esittää nyt sitä koskevat "vähimmäisstandardit". Esittelijä on vahvistanut turvallisuusnäkökohtaa kuluttajien suojelemiseksi ja heidän terveytensä edistämiseksi, ja katsomme tämän olevan oikea lähestymistapa.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Tuen yleisesti jäsen Roth-Behrendtin mietintöä ja neuvostossa aikaansaatua kompromissia. Pahoittelen kuitenkin yhtä puutetta, jonka uskon voivan olla vahingollinen kuluttajansuojan kannalta.

Nykyisessä kosmetiikkadirektiivissä ja asetusehdotuksessa säädetään, että vain alle 30 kuukauden vähimmäissäilyvyysajan kosmeettisiin valmisteisiin on merkittävä "parasta käytettynä ennen"-päivämäärällä. Taloudellisista syistä ajan ilmoitetaan usein olevan pidempi kuin 30 kuukautta. Näin valmistajat varmistavat sen, että poikkeusta vähimmäissäilyvyysajan merkitsemisestä sovelletaan kaikkiin niiden valmisteisiin. Vaikkei vanhentuneen kosmeettisen valmisteen käyttö aiheuta vaaraa kuluttajan terveydelle, se ei myöskään enää tarjoa luvattuja hyötyjä.

Valitettavasti parlamentin ja komission oikeudelliset yksiköt ovat mielestäni väärin päättäneet, ettei tätä säännöstä voida muuttaa uudelleenlaatimismenettelyssä.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen. − (FI) Haluan todeta tyytyväisyyteni siitä, mitä olemme saaneet kosmetiikka-asetuksessa tänään aikaan. Kosmetiikkamarkkinat ovat täynnä mielikuvituksellisia lupauksia ja kvasitieteellistä hömppää, jossa toisinaan vain mainonnan suunnittelijan verbaalinen rikkaus on ollut rajana, kun tuotteen tehoa todistellaan. Nyt pelisäännöt tiukentuvat, ja se on oikein. Uuden asetuksen mukaan tuotteiden mainonnassa saa käyttää vain sellaisia väittämiä, jotka perustuvat ominaisuuksiin, joita tuotteilla todella on. Teholla täytyy siis olla näyttöä.

Mietinnössä pyydettiin komissiota tekemään väittämistä toimintasuunnitelma sekä hyväksymään luettelo väittämiä koskevista arviointiperusteista.

Ehdotuksella haluttiin yksinkertaistaa olemassa olevaa lainsäädäntöä. Nykyiset yli 3500 sivua kansallista lainsäädäntöä tiivistetään yhdeksi tekstiksi. Näin voidaan varmistaa ihmisen terveyden korkeatasoinen suoja kaikkialla EU:ssa, samoin kuin sisämarkkinoiden toiminta. Erityisesti kosmetiikan alalla vanhentunut lainsäädäntö on terveys- ja oikeusvarmuudellinen uhka. Nämä periaatteet seuraavat loogisesti sitä työtä, joka kemikaaliasetus REACHin käsittelyssä saatettiin alkuun.

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. – (SK) Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän esittelijänä osallistuin tavaroiden markkinoille saattamista koskevan lainsäädäntöpaketin valmisteluun. Parlamentti hyväksyi paketin helmikuussa 2008. Työskentelin tavaroiden markkinoille saattamista koskevan yhteisen puitepäätösluonnoksen parissa, ja tarkistukseni keskittyivät maahantuojien vastuun lisäämiseen, pk-yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen, uuden lähestymistavan säilyttämiseen tavaroiden markkinoille saattamisen peruskehyksenä sekä eurooppalaisten normien entistä joustavampaan laatimiseen ja käyttämiseen.

Kulutustavarapaketista on tullut perustavaa laatua oleva ennakkoedellytys muiden alakohtaisten direktiivien tarkistamiselle, erityisesti nyt hyväksytyn leludirektiivin, kosmeettisia valmisteita koskevan asetuksen ja rakennustarvikkeita koskevan asetuksen.

Kosmeettisia valmisteita koskeva asetus perustuu tavaroiden markkinoille saattamista koskevan lainsäädäntöpaketin perusperiaatteeseen. Toisaalta on tuottajien vastuulla varmistaa, että heidän tuotteensa ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia, ja toisaalta jäsenvaltioiden vastuulla on varmistaa EU:n markkinoiden asianmukainen valvonta.

Äänestin jäsen Roth-Behrendtin kosmeettisia valmisteita koskevasta asetusehdotuksesta laatiman mietinnön puolesta. Sillä korvataan nykyinen vaikeaselkoinen ja vanhentunut direktiivi. Kosmetiikkateollisuus on laajentunut viime vuosina ennennäkemättömän paljon, eikä nykyinen lainsäädäntö enää takaa tarvittavaa oikeusvarmuutta.

Olen tyytyväinen uuteen lainsäädäntöön, jolla lisätään osaltaan kuluttajansuojaa ja varmistetaan terveydelle haitallisilta kosmeettisilta valmisteilta suojelu.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen Roth-Behrendtin ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kosmeettisista valmisteista laatiman mietinnön puolesta.

Olen täysin samaa mieltä siitä, että kosmeettisten valmisteiden turvallisuuden lisäämiseksi kuluttajien suojelemiseksi ja heidän terveytensä edistämiseksi on määritettävä selkeät valvontavälineet. Olen myös samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että valvontamekanismin vahvistamiseksi vastuu kosmeettisia valmisteita koskevista väittämistä on annettava riippumattomalle organisaatiolle riippumattomien arvioiden saamiseksi.

  Flaviu Călin Rus (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Äänestin ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kosmeettisista valmisteista (uudelleen laadittu toisinto) laaditun luonnoksen Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaksi puolesta, koska katson, että kaikkien markkinoille saatettujen tuotteiden on täytettävä sekä laatua että turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset. Tällaisella kosmeettisten valmisteiden turvallisuuden lisäämiseen tähtäävällä asetuksella varmistetaan kuluttajansuoja ja kuluttajien terveyden edistäminen.

  Lydia Schenardi (NI), kirjallinen. – (FR) Sen jälkeen kun kosmeettisissa valmisteissa on alettu käyttää nanohiukkasia ja koska kosmetiikka-ala on yksi teollisten väärennösten suurimpia uhreja, on tärkeää, että meillä on selkeät valvontakeinot erityisesti väärennettyjen kosmetiikkavalmisteiden tunnistamiseksi, jotka eivät täytä oikeudellisia vaatimuksia.

Itse asiassa tietyt tuotteet edellyttävät erityistä huomiota, varsinkin tuotteet, jotka on tarkoitettu silmänympäryksille, limakalvoille, vahingoittuneelle iholle, lapsille tai heikentyneen immuunijärjestelmän omaaville henkilöille. On selvästi kiinnitettävä erityishuomiota paikallisen toksisuuden (silmä- ja ihoärsytyksen) arviointiin ja ihon herkistymiseen sekä UV-absorption osalta valon aiheuttamaan toksisuuteen. Lisäksi väärennösten torjunta näillä valvontatoimilla on tärkeää niin kansanterveyden ja ympäristövaikutusten kuin myös kilpailukyvyn kannalta. Kannatamme tämän vuoksi mietintöä, mutta uusia testejä ei pidä toteuttaa valmiista valmisteista, jos niiden valmistusaineita koskeva tieto osoittautuu lainsäädännön mukaiseksi.

– Mietintö: Daciana Octavia Sârbu (A6-0076/2009)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä Euroopan parlamentti hyväksyy muutamin tarkistuksin komission ehdotuksen biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun direktiivin 98/8/EY muuttamisesta. Komission mukaan muuttaminen on tullut tarpeelliseksi sen jälkeen, kun direktiivin täytäntöönpanon arvioinnista kävi ilmi, että 14. toukokuuta 2010 asti kestävä kymmenen vuoden ajanjakso, joka on tarkoitettu biosidituotteissa käytettävien tehoaineiden arviointia varten niiden sisällyttämiseksi yhteisön positiiviluetteloon, ei ole riittävä. Näin ollen siirtymäkausi, jonka aikana biosidimarkkinoita säännellään yhä kansallisilla säännöillä, päättyisi ilman yhteisön positiiviluettelon laatimista. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että joitakin tärkeitä tuotteita, kuten esimerkiksi sairaaloissa käytettäviä desinfiointiaineita, jouduttaisiin vetämään pois markkinoilta 15. toukokuuta 2010 alkaen.

Komissio ehdottaa tällaisen ei-toivotun seurauksen välttämiseksi siirtymäkauden jatkamista kolmella vuodella, 14. toukokuuta 2013. Siltä varalta, ettei kolmen vuoden ajanjaksokaan riittäisi, komissio ehdottaa mahdollisuutta pidentää sitä edelleen komiteamenettelyllä tehtävällä päätöksellä. Esittelijä ei kuitenkaan halua mahdollisuutta viivyttää koko prosessia loputtomiin ja ehdottaa tämän vuoksi rajoituksia.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Tuen jäsen Sârbun mietintöä ja komission ehdotusta, joilla tehdään teknisiä tarkistuksia nykyiseen lainsäädäntöön.

Nykyisessä direktiivissä säädetään siirtymäkaudesta (2000–2010), jonka aikana biosidimarkkinoita säännellään yhä kansallisilla säännöillä. Siinä säädetään myös kymmenen vuoden ajanjaksosta, joka on tarkoitettu biosidituotteissa käytettävien tehoaineiden arviointia varten niiden sisällyttämiseksi yhteisön positiiviluetteloon.

Koska direktiivin täytäntöönpanon arvioinnista kävi ilmi, ettei sitä saada päätökseen suunnitelmien mukaisesti vuoteen 2010 mennessä, on tarpeen tehdä asianmukaiset tarkistukset, jotta eniten viivästyneiden tapausten siirtymäkautta voidaan jatkaa. Tämän vuoksi muutosehdotus on asianmukainen.

  Rovana Plumb (PSE), kirjallinen. – (RO) Komission ehdotus biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun direktiivin 98/8/EY muuttamiseksi on tullut tarpeelliseksi sen jälkeen, kun direktiivin täytäntöönpanon arvioinnista kävi ilmi, että 14. toukokuuta 2010 asti kestävä kymmenen vuoden ajanjakso, joka on tarkoitettu biosidituotteissa käytettävien tehoaineiden arviointia varten niiden sisällyttämiseksi yhteisön positiiviluetteloon, ei ole riittävä. Näin ollen siirtymäkausi, jonka aikana biosidimarkkinoita säännellään yhä kansallisilla säännöillä, päättyisi ilman yhteisön positiiviluettelon laatimista. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että joitakin tärkeitä tuotteita, kuten esimerkiksi sairaaloissa käytettäviä desinfiointiaineita, jouduttaisiin vetämään pois markkinoilta 15. toukokuuta 2010 alkaen.

Äänestin siirtymäkauden pidentämistä koskevan mietinnön puolesta, joka mahdollistaisi biosidituotteissa käytettävien tehoaineiden arvioinnin loppuunsaattamisen ja soisi jäsenvaltioille riittävästi aikaa saattaa säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään ja myöntää kyseisille tuotteille luvat ja rekisteröinnit, ja lisäksi teollisuus ehtisi laatia asiakirja-aineistot valmiiksi ja jättää ne käsiteltäväksi. Lisäksi siirtymäkauden jatkaminen mahdollistaa jätteiden syntymisen ehkäisemistä koskevan periaatteen soveltamisen (arvioimattomista aineista tulee jätettä) ja auttaa välttämään biosidituotteiden laittoman markkinoille saattamisen.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen Sârbun ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun direktiivin 98/8/EY muuttamisesta tiettyjen määräaikojen pidentämisen osalta laatiman mietinnön puolesta.

Ottaen huomioon biosidituotteiden aktiivisten aineiden arviointiprosessin vaikeuden ja työläyden olen samaa mieltä esittelijän kanssa siirtymäkauden jatkamisesta neljällä vuodella kolmen vuoden sijaan, jotta teollisuudella on riittävästi aikaa täyttää velvoitteensa.

– Mietintö: Zsolt László Becsey (A6-0121/2009)

  Koenraad Dillen (NI) , kirjallinen. – (NL) Tietoisena tarpeesta suostutella ihmiset ja erityisesti yhteiskuntamme nuoriso luopumaan tupakoinnista äänestin tyhjää tästä mietinnöstä. EU haluaa tehdä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan ja pikkusikarit entistä kalliimmiksi, mutta kysymys on siitä, onko veronkorotusten tekopyhä lähestymistapa oikea tapa. Tupakkateollisuus työllistää nimittäin suuren määrän ihmisiä jäsenvaltioissa, ja kriisiaikoina tällaisten toimenpiteiden vaikutus työllisyystilanteeseen on arvioitava perusteellisesti ennen niiden täytäntöönpanoa.

Eikö olisi parempi vähentää tupakointia pikemminkin valistamalla kuin verottamalla?

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Jäsen Becseyn mietinnössä ehdotetaan tupakkaverojen lähentämistä edelleen yhä korkeammalle tasolle ja pyritään heikosti piiloutumaan kansanterveydellisten tavoitteiden taakse tämän perustelemiseksi. Itse asiassa todellinen tavoite on täydelliset euroopanlaajuiset tupakkamarkkinat, rajattomat yhtenäisen verotuksen markkinat, joilla kilpailu saa riehua villinä.

Hieman johdonmukaisuutta, kiitos. Etusijalla ovat joko terveys tai markkinat. Tiettyjen tuotteiden osalta se ei voi olla markkinat. Komissio on vienyt oikeuteen Ranskan ja Belgian kaltaisia valtioita, joissa on otettu käyttöön kynnys- tai vähimmäishinnat. Sille, että tupakkakauppaa säännellään tässä määrin niin kansallisella tasolla (luvanvarainen jakelu) kuin kansainväliselläkin tasolla (rajoitettu osto-oikeus), on syynsä, kuten sillekin, että rajavalvontaa yleensä on, vaikka yhteisön sääntely sitä vaikeuttaakin.

Lopuksi, mietintö on huolestuttava ranskalaisten tupakoitsijoiden kannalta, joilla on merkittävä asema paikallisten kauppojen ja maaseutualueiden tiettyjen julkisten palvelujen takaajina. Jo edellinen veronkorotus uhkasi niitä vakavasti.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Äänestän valmistettuun tupakkaan sovellettavan valmisteveron korottamista suosittelevan jäsen Becseyn mietinnön puolesta.

Kannatan suuresti savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden asteittaista veronkorotusta vuodesta 2014 eteenpäin. Uskon myös, että on tarpeen päivittää tiettyjen tupakkatuotteiden määritelmiä korkeatasoisemman terveydensuojelun takaamiseksi.

Olen ollut tupakoimattomien suojelun vankka kannattaja jo useiden vuosien ajan, ja katson, että mietintö on jälleen askel oikeaan suuntaan. Tätä tukee komission odotus, jonka mukaan tupakan kulutus laskee kymmenen prosenttia seuraavien viiden vuoden aikana.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Becseyn mietinnön puolesta, sillä komission ehdottama liiallinen valmistettuun tupakkaan sovellettavan valmisteveron korotus olisi etenkin tällaisen vakavan kriisin aikana vahingollista alan työllisyydelle Euroopassa. Kokemus on osoittanut, ettei korkeiden hintojen politiikka ole tehokas keino nikotiiniriippuvuuden torjumiseksi.

Tämän vuoksi olen myös tyytyväinen siihen, että vältettiin leikatun tupakan vähimmäisveroasteen rinnastaminen savukkeisiin sovellettavaan veroon. Leikatun tupakan puskurivaikutus on ratkaiseva pyrittäessä estämään Euroopan alueelle suuntautuvan salakuljetuksen lisääntymistä. Saksassa tehty tutkimus osoitti, että joissain osavaltioissa useampi kuin joka toinen savuke on salakuljetettu. Tämän ilmiön hillitsemiseksi leikatun tupakan on voitava toimia savukkeiden korvikkeena.

Pahoittelen sitä, että tietyt hyvin järkevät tarkistukset hylättiin niukalla enemmistöllä.

Uskon viestimme silti kantavan ministerineuvostoon, jonka on tehtävä yksimielinen päätös.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Vaikka hyväksynkin tupakkaveron ja vähimmäisveron koko Euroopassa, äänestin tyhjää sen vahingon vuoksi, joka tästä seuraisi brittiläiselle tupakkaverolle. Hallituksella on vapaus nostaa tupakan verotusta, mikä voi olla ihmisille kannustin vähentää tupakointia ja lopettaa se, mistä on hyötyä terveydelle ja julkiseen terveydenhoitojärjestelmään kohdistuville paineille. Tällä mietinnöllä olisi vaarannettu ja rajoitettu hallituksen mahdollisuuksia verottaa tupakkaa, joten äänestin tyhjää.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen Becseyn ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi direktiivien 92/79/ETY, 92/80/ETY ja 95/59/EY muuttamisesta valmistettuun tupakkaan sovellettavan valmisteveron rakenteen ja valmisteverokantojen osalta laatimaa mietintöä vastaan.

En kannata edellä mainittua ehdotusta, koska sillä mielestäni heikennetään komission ehdotusta. Tämä puolestaan haittaisi asetetun tavoitteen, tupakan kulutuksen kymmenen prosentin laskun vuoteen 2014 mennessä, saavuttamista.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Komission ehdotuksella pyritään yhdenmukaistamaan tupakan verotusta EU:ssa EU:n sisäisen tupakan salakuljetuksen torjumiseksi, sillä se saattaa vaarantaa jäsenvaltioiden kansanterveysalan tavoitteet. Talous- ja raha-asioiden valiokunnan esittelijän esittämä ehdotus on merkittävästi heikompi kuin komission alkuperäinen teksti. Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän edustajana tein kaikkeni mietinnön parantamiseksi. Tupakkavero on hankala käsiteltävä, koska veroasteet ja näkemykset tupakan haitallisista vaikutuksista vaihtelevat suuresti EU:ssa. Eri ryhmät, myös omani, jakautuivat selvästi. Pyrkimyksistäni huolimatta tulin lopulta siihen lopputulokseen, ettei parlamentin ehdotus ole riittävän kauaskantoinen. Sen vuoksi äänestin tyhjää uusista tupakkaveroista lopullisessa äänestyksessä.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. − (EN) Labour-puolueen edustajat Euroopan parlamentissa ovat samaa mieltä siitä, että liian matalat verot kannustavat rajat ylittävään keinotteluun ja johtavat valmistetun tupakan valvomattomaan/luvattomaan jälleenmyyntiin. Verotuksen vähimmäistasot ovat tämän vuoksi hyödyllinen keino tarvittavien muutosten aikaansaamiseksi. Jotkut jäsenvaltiot haluavat kenties ylittää vähimmäistasot perustelluista tieteellisistä tai sosiaalisista syistä, ja sekin on asianmukaista.

  Marianne Thyssen (PPE-DE), kirjallinen. – (NL) Arvostan esittelijän tekemää työtä mietinnön laatimiseksi, mutta en voi tukea hänen aikaansaamaansa lopputulosta. Olen täysin vakuuttunut tupakkaan sovellettavan valmisteveron korotuksen hyödyistä tupakoinnin torjunnassa. Haluan korostaa, että minulle tärkeämpiä ovat terveysnäkökohdat kuin taloudelliset näkökohdat sellaisenaan. Minusta on myös valitettavaa, että esittelijä vesittää komission ehdotukset. Näistä syistä äänestin Becseyn mietintöä vastaan.

– Mietintö: Cristiana Muscardini (A6-0054/2009)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Äänestin mietinnön puolesta.

Viimeisten 30 vuoden aikana vanhaan maanosaan suuntautuvan maahanmuuton mukana suurimmassa osassa Afrikkaa harjoitettu barbaarinen ja laiton käytäntö on tullut hiljaa Eurooppaan.

WHO:n tiedot ovat täysin selkeitä: naisten sukupuolielinten silvonta on laajalle levinnyt käytäntö 28 Afrikan valtiossa, Lähi-Idässä ja joissakin Aasian valtioissa. Arviolta 100–140 miljoonaa naista ja tyttöä on kokenut tämän, ja neljä miljoonaa on mahdollisia uhreja. Naisten sukupuolielinten silpominen on Euroopan yhdentymisprosessia halventavaa ja tuhoisaa sukupuolten väliselle tasa-arvolle.

Euroopan parlamentti, joka on vuosia sitoutunut kaikkien kansalaisten perusoikeuksien tukemiseen, hyväksyi jo tätä koskevan päätöslauselman vuonna 2001. Nyt on kuitenkin aika ottaa askel eteenpäin tukemalla myös DAPHNE III -ohjelmaa, josta on rahoitettu tähän mennessä 14 naisten sukupuolielinten silpomista vastustavaa hanketta, sekä laatimalla ensisijaiset tavoitteet naisten sukupuolielinten silpomisen torjumiseksi ja lakkauttamiseksi Euroopassa. On nimenomaan pyrittävä torjumaan yhä tehokkaammin tyttöjen sukupuolielinten silpomista. Ratkaiseva tekijä tähän pyrittäessä on vaarassa olevien lasten havaitseminen ja ehkäisevien toimenpiteiden täytäntöönpano yhteistyössä heidän vanhempiensa kanssa psykologisten tukijärjestelmien kautta.

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) On vaikea ajatella mitään kamalampaa ja primitiivisempää kuin naisten sukupuolielinten silpominen. Valitettavasti tämä barbaarinen käytäntö on ilmestynyt EU:hun niistä maista jatkuvasti kasvavan maahanmuuttovirran vuoksi, joissa sitä harjoitetaan säännöllisesti.

Muscardini mietinnössä tuodaan perustellusti ilmi inhomme tällaista brutaaliutta kohtaan keskuudessamme ja ehdotetaan tapoja, joilla voimme varmistaa, että tasa-arvoa ja vapautta koskevat arvomme siirtyvät konkreettisiin toimiin naisten sukupuolielinten silpomisen torjumiseksi. Huolimatta Euroopan unionin sitoumuksesta monikulttuurisuuteen meidän on varmistettava, ettei EU:n lainsäädännön jatkuvasti lisääntyvä poliittinen korrektius hankaloita määrätietoista pyrkimystämme tehdä loppu tästä inhottavasta käytännöstä.

On tietenkin rajattua, missä määrin pystymme estämään naisten sukupuolielinten silpomista kolmansissa maissa. Meidän on kuitenkin oltava valmiita yhdistämään kauppa ja tukisuhteet ihmisoikeuksien paranemiseen ja varsinkin tämän naisiin kohdistuvan järkyttävän rikoksen kieltämiseen.

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Äänestimme tänään jäsen Muscardinin EU:ssa harjoitetun naisten sukupuolielinten silpomisen torjunnasta laatiman valiokunta-aloitteisen mietinnön A6-0054/2009 puolesta. Mietinnössä tuodaan esiin hyvin vakava ongelma ja siinä kuvataan varsin selkeästi tarve toteuttaa toimia tämän käytännön torjumiseksi. Mietinnössä esitetään myös erilaisia ehdotuksia tämän toteuttamiseksi. Olemme hyvin tyytyväisiä siihen, että jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä tämän ongelman ratkaisemiseksi.

Haluamme kuitenkin korostaa, että naisten sukupuolielinten silpomisuhan vuoksi turvapaikan EU:ssa saaneiden tyttöjen ja naisten säännölliset ehkäisevät terveystarkastukset ovat asia, joka yksittäisten jäsenvaltioiden on ratkaistava yksilönoikeuksia kunnioittaen.

  Proinsias De Rossa (PSE), kirjallinen. − (EN) Tuen mietintöä, jossa tarkastellaan naisten sukupuolielinten silpomisen vakavaa ongelmaa. Maahanmuuton myötä naisten sukupuolielinten silpominen on yleistynyt Euroopassa viimeisten 30 vuoden aikana. Naisten sukupuolielinten silpominen aiheuttaa vakavia ja korjaamattomia vaurioita naisten ja tyttöjen fyysiselle ja henkiselle terveydelle – joissain tapauksissa se on jopa aiheuttanut kuoleman – mutta lisäksi se on kansainvälisissä yleissopimuksissa vaalittuihin perusoikeuksiin kohdistuva rikkomus, joka on kielletty jäsenvaltioiden rikoslainsäädännössä ja vastoin EU:n perusoikeuskirjassa esitettyjä periaatteita.

On arvioitu, että Euroopassa noin 500 000 naista on kokenut sukupuolielinten silpomisen ja että vuosittain Euroopassa arviolta 180 000 naispuolista maahanmuuttajaa kokee tai on vaarassa kokea sukupuolielinten silpomisen.

Mietinnössä kehotetaan komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä nykyisen lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi. Tavoitteena on keskittyä ehkäisyyn maahanmuuttajaperheiden entistä paremman kotouttamisen avulla sekä lisäämään tietoisuutta edistämällä valistuskampanjoita ja perustamalla perinteisiä käytäntöjä tarkastelevia keskustelufoorumeja. Mietinnössä kannatetaan voimakkaasti naisten sukupuolielinten silpomiseen syyllistyvien saattamista oikeuteen sekä lääketieteellisen ja oikeudellisen avun antamista uhreille ja vaarassa olevien suojelemista, myös myöntämällä tietyissä tapauksissa turvapaikka.

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Amnesty Internationalin mukaan naisten sukupuolielinten silpominen on käytäntö, joka koskettaa 130 miljoonan naisen elämää, joiden osalta kulttuurisista, uskonnollisista tai muista kuin hoitoon perustuvista syistä ympärileikkausta "arvostetaan" heille langetettuna sosiaalisena käytäntönä. Tutkimusten mukaan käytäntö on jatkunut, koska ympärileikkauksen uskotaan hillitsevän naisten seksuaalisuutta ja takaavan näin "naimakelpoisuuden". Se on myös uskonnollinen määräys. Naisten sukupuolielinten silpomisen tiedetään aiheuttavan monia välittömiä pitkäaikaisia komplikaatioita ja johtavan jopa sen kokeneiden naisten kuolemaan. Meidän tietoisuuteemme se on tullut pääasiassa globalisaation ja ihmisten liikkuvuuden myötä, ja se liittyy monimutkaisesti maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan.

Ihmisillä, joita vainotaan, on oikeus tulla rajan yli hakemaan turvaa ja suojaa. Naisten sukupuolielinten silpominen on keskeinen aihe turvapaikkatapauksia koskevassa keskustelussa, ja Nigerian oikeusministeri Michael Aondoakaa tarjoutui hiljattain todistamaan sen perusteella turvapaikkaa hakevia perheitä vastaan, sillä se on Nigeriassa virallisesti kiellettyä. Epävirallisesti on kuitenkin myönnettävä, että sitä harjoitetaan edelleen laajasti, myös Nigeriassa.

Irlannissa naisten sukupuolielinten silpominen katsotaan sukupuoleen perustuvaksi väkivallaksi. Kannatan jäsen Muscardinin mietintöä.

  Lena Ek ja Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Valitsimme tänään kantamme naisten sukupuolielinten silpomisen torjuntaa koskevasta valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä. Päätimme olla tukematta muiden muassa oman ryhmämme täällä parlamentissa esittämää vaihtoehtoista päätöslauselmaa, joka lopulta sai enemmistön äänet. Syy päätökseemme on se, että katsomme alkuperäisen mietinnön olevan parempi. Vaihtoehtoiseen päätöslauselmaan sisältyy teksti, joka koskee naisten sukupuolielinten silpomisuhan vuoksi turvapaikan saaneiden naisten säännöllisiä lääkärintarkastuksia koskevasta vaatimuksesta. Tekstin tarkoituksena on estää naisten sukupuolielinten silpominen EU:ssa. Katsomme kuitenkin, että toimenpide loukkaa yksityisyyttä ja menee liian pitkälle, ja siitä aiheutuu valmiiksi herkille nuorille naisille taakka, jota ei voida hyväksyä. Lääkärissä käynnin on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Olemme näin ollen päättäneet olla tukematta vaihtoehtoista päätöslauselmaa.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin Euroopan parlamentin naisten sukupuolielinten silpomisen torjuntaa koskevan päätöslauselmaehdotuksen puolesta. Sukupuolielinten silpominen aiheuttaa erittäin vakavia ja peruuttamattomia vammoja naisten ja tyttöjen psyykkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille ja on myös perusihmisoikeuksiin kohdistuva rikkomus. Sen aiheuttamien peruuttamattomien vammojen vuoksi yhteiskunnan on katsottava naisten sukupuolielinten silpominen hyvin vakavaksi rikokseksi, jota on torjuttava määrätietoisesti.

On arvioitu, että Euroopassa noin 500 000 naista on joutunut tämän rikoksen uhriksi, joten on tärkeää, että Euroopan komissio ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä nykyisen lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi, jotta naisten sukupuolielinten silpominen voidaan ehkäistä ja lakkauttaa Euroopan unionissa.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Naisten sukupuolielinten silpominen on julma ja epäinhimillinen tapa, eikä sille ole sijaa nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Koska Junilistan ei katso EU:n olevan pelkkä lisäkasvua ja kauppaa koskeva yhteistyön muoto vaan myös foorumi, joka vaalii yhteisiä perustavaa laatua olevia ihmisoikeuksia, päätimme äänestää mietinnön puolesta.

Vastustamme kuitenkin syvästi useita liian pitkälle meneviä sanamuotoja, jotka koskevat jäsenvaltioiden rikosoikeutta. Yhteiskunnan toiminnan ylläpitämiseen tähtäävästä lainsäädännöstä vastaavat ja päättävät kansallisesti valitut parlamentit, ei Euroopan parlamentti.

  Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Äänestin tänään jäsen Muscardinin EU:ssa harjoitetun naisten sukupuolielinten silpomisen torjunnasta laatimaa valiokunta-aloitteista mietintöä A6-0054/2009 vastaan. Mietinnössä käsitellään hyvin vakavaa ongelmaa ja tehdään selväksi tarve toimenpiteisiin sen torjumiseksi. Olen tyytyväinen jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön tällä alalla.

Päätin kuitenkin äänestää sitä vastaan, koska katson, että terveydenhuollon on oltava vapaaehtoista. Vastustan naisten sukupuolielinten silpomisuhan vuoksi turvapaikan saaneiden tyttöjen ja naisten säännöllisiä ehkäiseviä lääkärintarkastuksia, sillä katson ne syrjiviksi ja yksityisyyttä loukkaaviksi.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Äänestän jäsen Muscardinin naisten sukupuolielinten silpomisen torjuntaa koskevan mietinnön puolesta. Yli puoli miljoonaa naista on kokenut tämän kammottavan rituaalin, joka on kiellettävä kerta kaikkiaan, ja syylliset on saatava oikeuteen. Aiempia toimenpiteitä ja päätöksiä on yhdistettävä ja laajennettava. Tarvitaan kattavat strategiat ja toimintasuunnitelmat, jotta voimme suojella naisia muinaisaikaiselta ympärileikkausperinteeltä.

Komission on neuvotteluissa kolmansien maiden kanssa pyrittävä edelleen sisällyttämään naisten sukupuolielinten silpomisen kieltävä lauseke, ja on oltava mahdollista saattaa oikeuteen kuka tahansa naisten ympärileikkaukseen syyllistyvä missä tahansa EU:n jäsenvaltiossa.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen Muscardinin naisten sukupuolielinten silpomisen torjuntaa EU:ssa koskevan mietinnön puolesta.

Katson tällaiset käytännöt hirvittäviksi koskemattomuutta loukkaaviksi ihmisoikeusrikoksiksi. Olen tämän vuoksi samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että tarvitaan järkevä strategia naisten sukupuolielinten silpomisen torjumiseksi ja lakkauttamiseksi.

  Lydia Schenardi (NI), kirjallinen. – (FR) Tietenkin me tuemme tätä rohkeaa mietintöä, jossa tarkastellaan vanhentuneita käytäntöjä, jotka leviävät kaikkialle Eurooppaan maahanmuuton myötä.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen mukaan tällaisten käytäntöjen jatkumista Euroopassa ja kaikkialla maailmassa ei voida enää hyväksyä.

Maailman terveysjärjestön mukaan 100–140 miljoonaa naista ja nuorta tyttöä maailmassa on joutunut sukupuolielinten silpomisen uhreiksi, ja vuosittain 2–3 miljoonaa naista on vaarassa kokea tämän vakavasti toimintakyvyttömäksi tekevän käytännön.

Meidän ei pidä unohtaa, että käytännöt perustuvat alkujaan sukupuolten eriarvoisuuteen, epätasapainoisiin valtasuhteisiin sekä sosiaalisiin ja perheisiin liittyviin paineisiin perustuviin sosiaalisiin rakenteisiin ja että kyse on perusoikeuksien rikkomisesta, joka aiheuttaa vakavia ja korjaamattomia vaurioita.

Meidän on tuomittava tällaiset käytännöt kokonaan ja rangaistava niistä. Maahanmuuttajaväestön on noudatettava lainsäädäntöämme ja yksilönsuojaamme, eivätkä he saa tuoda mukanaan tällaisia tuomittavia ja barbaarisia käytäntöjä.

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Naisten sukupuolielinten silpominen on käytäntö, joka kaikkien jäsenvaltioiden on tuomittava. Kyse on naisten perusoikeuksien rikkomisesta, erityisesti naisten koskemattomuutta, seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia vastaan. En kuitenkaan tue täysin kaikkia Muscardinin mietinnön näkökohtia, kuten sellaisten vanhempien uskottavuuden kyseenalaistavia sanamuotoja, jotka anovat turvapaikkaa sen perusteella, että ovat kieltäytyneet lapsensa sukupuolielinten silpomisesta. En näe syytä epäillä näillä perusteilla turvapaikkaa hakevia ihmisiä. Toinen mietinnön kohta, jota en tue, koskee naisten sukupuolielinten silpomisuhan vuoksi kotimaassaan turvapaikan EU:ssa saaneiden tyttöjen ja naisten säännöllisiä ehkäiseviä terveystarkastuksia koskevaa ehdotusta. Katson käytännön näitä naisia ja tyttöjä syrjiväksi. Jos henkilölle myönnetään turvapaikka jäsenvaltiossa, hänellä on oltava samat oikeudet ja velvoitteet kuin valtion muilla kansalaisilla.

  Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Naisten sukupuolielinten silpominen on käytäntö, joka kaikkien jäsenvaltioiden on tuomittava. Kyse on naisten perusoikeuksien rikkomisesta, erityisesti naisten koskemattomuutta, seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia vastaan.

En kuitenkaan tue täysin kaikkia Muscardinin mietinnön näkökohtia, kuten sellaisten vanhempien uskottavuuden kyseenalaistavia sanamuotoja, jotka anovat turvapaikkaa sen perusteella, että ovat kieltäytyneet lapsensa sukupuolielinten silpomisesta. En näe syytä epäillä näillä perusteilla turvapaikkaa hakevia ihmisiä.

Toinen mietinnön kohta, jota en tue, koskee naisten sukupuolielinten silpomisuhan vuoksi kotimaassaan turvapaikan EU:ssa saaneiden tyttöjen ja naisten säännöllisiä ehkäiseviä terveystarkastuksia koskevaa ehdotusta. Katson käytännön näitä naisia ja tyttöjä syrjiväksi. Jos henkilölle myönnetään turvapaikka jäsenvaltiossa, hänellä on oltava samat oikeudet ja velvoitteet kuin valtion muilla kansalaisilla.

  Frank Vanhecke (NI), kirjallinen. – (NL) Tuin jäsen Muscardinin mietintöä, tai pikemminkin tarkistettua tekstiä kokonaisuudessaan, sillä luonnollisesti ajatteleva ihminen ei voi olla muuta kuin täynnä inhoa kuullessaan naisten ja tyttöjen sukupuolielinten kammottavasta silpomisesta takapajuisissa kulttuureissa ja uskonnoissa – ja käytän termiä täysin vailla kunnioitusta.

Minusta on valitettavaa, että tavanomainen koodisana "lisääntymisoikeudet" on taas heitetty tähän sekaan, vaikka se ei itse asiassa ole asianmukaista ja auttaa kenties ainoastaan saamaan poliittisesti korrektin vasemmiston mukaan. Minulle on edelleen mysteeri, mitä tekemistä aborttioikeudella on barbaarisen sukupuolielinten silpomisen torjunnan kanssa.

Olisi parempi tässä yhteydessä esimerkiksi kysyä itseltämme sitä, kunnioittaako islam asianmukaisesti miesten ja naisten perustavaa laatua olevaa tasa-arvoa, ja jos näin ei ole, onko islamille sitten sijaa meidän Euroopassamme.

  Anders Wijkman (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Alkuperäinen valiokunta-aloitteinen mietintö naisten sukupuolielinten silpomisen torjunnasta oli oikein hyvä, mutta äänestyksessä hyväksytty tarkistettu versio sisältää virkkeen, jossa kirjoittajat haluavat tuoda ilmi toiveensa, että naisten, joille on myönnetty turvapaikka EU:ssa sukupuolielinten silpomisuhan takia, olisi ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä käytävä säännöllisin väliajoin lääkärin suorittamassa tarkastuksessa. Tämän tarkoituksena on estää naisten sukupuolielinten silpomista vastaanottavassa EU:n jäsenvaltiossa. Minusta pakolliset lääkärintarkastukset ovat valtava yksityisyyteen kohdistuva loukkaus. Lääkärissä käynnin on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Pakottamista on aivan mahdotonta hyväksyä tässä tilanteessa. Tämän vuoksi äänestin tarkistettua versiota vastaan.

  Anna Záborská (PPE-DE), kirjallinen. – (SK) Olen tehnyt erityisesti töitä, jotta johtamani valiokunta voisi täydentää työtä, joka johtaisi päätöslauselman hyväksymiseen. Aihe on kieltämättä merkittävä.

Naisten sukupuolielinten silpominen aiheuttaa vakavia ja korjaamattomia vaurioita naisten ja tyttöjen fyysiselle ja henkiselle terveydelle, se on vastoin heidän ihmisoikeuksiaan ja rikkoo heidän koskemattomuuttaan. Joissain tapauksissa seuraukset ovat kohtalokkaita.

Mietinnössä Euroopan parlamentti kehottaa jäsenvaltioita luomaan valtiollisten ohjelmien ja sosiaalisten palvelujen avulla alaikäisten suojelua varten tarkoitetun ehkäisevän strategian, joka ei stigmatisoi maahanmuuttajayhteisöjä ja jolla pyritään sekä estämään nämä käytännöt että auttamaan niiden kohteeksi joutuneita uhreja. Lisäksi siinä kehotetaan jäsenvaltioita tutkimaan, voisiko sukupuolielinten silpomisen uhka tai riski muodostaa viranomaisille oikeuden puuttua asiaan lastensuojelusäädösten nojalla.

Jäsenvaltioita kehotetaan laatimaan terveydenhoitohenkilöstölle, opettajille ja sosiaalityöntekijöille ohjeita, joilla pyritään tiedottamaan ja kertomaan vanhemmille kunnioittavasti ja tarvittaessa tulkin avulla naisten sukupuolielinten silpomisen aiheuttamista valtavista vaaroista.

Päätöslauselmassa kuitenkin vaaditaan myös tukemaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä. Tätä käsitettä ei kuitenkaan ole koskaan määritetty WHO:ssa tai yhteisön lainsäädännössä. Sen vuoksi jotkut ryhmät hyödyntävät sitä abortin tukemiseen.

Olen pahoillani, mutta äänestin tyhjää tästä syystä.

– Mietintö: Vasco Graça Moura (A6-0092/2009)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Olen puhunut useaan otteeseen monikielisyyden puolesta, joten uskon kantani olevan melko selvä.

Euroopan unionin kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus on valtava kilpailuetu. Minusta on tärkeää edistää kielten opetuksen sekä kulttuuri- ja opiskelijavaihdon käytännön ohjelmia EU:ssa ja sen ulkopuolella, ja tämän vuoksi tuin Erasmus Mundus -ohjelmaa. Monikielisyys on oleellinen osa tehokasta viestintää ja tapa edistää yksilöiden välistä ymmärrystä ja siten monimuotoisuuden ja vähemmistöjen hyväksymistä.

Liikkuvuuden, maahanmuuton ja globalisaation lisääntyessä kielellisellä ja kulttuurisella monimuotoisuudella on tiedotuksen runsauden vuoksi merkittävä vaikutus Euroopan unionin kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Laajan kielitaidon hankkimisella on mitä suurin merkitys kaikille EU:n kansalaisille, sillä sen avulla kansalaiset voivat hyödyntää täysivaltaisesti EU:n vapaaseen liikkumiseen ja suhteisiin kolmansien maiden kanssa liittyvät taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuurilliset edut. Itse asiassa kieli on ratkaiseva tekijä sosiaalisessa osallisuudessa.

Euroopan kielellisellä monimuotoisuudella on suuri kulttuurinen merkitys ja olisi väärin, että Euroopan unioni kiinnittyisi yhteen ainoaan pääkieleen.

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. – (PL) Euroopan unionin monikielisyys on suuri etu yhteyksissä kolmansiin maihin. Se voi tarjota meille merkittävän kilpailuedun, joten kieltenopetus- sekä opiskelija- ja kulttuurivaihto-ohjelmia on tuettava, mutta ei pelkästään suurilla kaupunkialueilla, joilla näihin pääsy jo on helpompaa.

Tällaisen politiikan yhteydessä meidän on muistettava, että yhdistyneetkin eurooppalaiset ovat ensisijaisesti omien valtioidensa kansalaisia. On pidettävä huolta siitä, että he voivat identifioitua omaan kieleensä. Tätäkin käsitellään jäsen Mouran mietinnössä.

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Euroopan unioni käyttää vuosittain valtavia määriä veronmaksajien rahoja monikielisyyden nimissä. Organisaatioksi, joka pyrkii poistamaan kansakuntien ja kansojen välisiä eroja, EU pitää kielellistä nationalismia kovin tärkeänä. Yksi esimerkki tästä on irlantilaisille nationalisteille annettu myönnytys, kun gaelin kielestä tehtiin yksi EU:n virallisista kielistä.

Väärin johdettuun monikielisyyspolitiikkaan liittyvät kustannukset ja byrokratia vain lisääntyvät, kun EU laajenee. Vaalipiirissäni ollaan aiheellisesti huolestuneita siitä, mikä nähdään siellä syrjiväksi julkisten varojen käytöksi sellaiseen politiikkaan, josta on vain vähän käytännön hyötyä poliittisen silmänlumeen lisäksi.

Vaikka englannista on tullut Euroopan parlamentin yhteinen kieli, epäröisin sen asettamista ainoaksi työkieleksi. Kun otetaan huomioon EU:n innokkuus yhdenmukaistamisessa, katson, että yhteinen kieli olisi luonnollinen askel kohti federalistista supervaltiota. Tämän vuoksi katson, että meillä on oltava muutama työkieli. Jos YK selviää kuudella kielellä noin 200 jäsenvaltion kanssa, olen varma, että EU:kin voisi vähentää virallisia kieliä.

  Koenraad Dillen (NI) , kirjallinen. – (NL) Äänestin mietintöä vastaan, koska tietyt Flanderin vähemmistöryhmät voisivat käyttää sen säännöksiä epäasianmukaisesti. On varmasti merkittävää edistää erityisesti EU:n nuorten kielitaitoa kaikin mahdollisin tavoin, mutta tällainen politiikka ei saa toteutua paikallisen kansankielen oikeudellisen kunnioituksen kustannuksella. Ajattelen nyt esimerkiksi hollanninkieltä flaamilaisessa Brabantin maakunnassa Flanderissa. Kielellistä monimuotoisuutta käsittelevä eurooppalainen virasto voisi nopeasti muodostua ranskankielisen vähemmistön keinoksi kiertää hollanninkielen pakollista käyttöä Flandersissa. Menneisyys on osoittanut monta kertaa, kuinka vähän "Eurooppa" ymmärtää jäsenvaltioiden erityistilanteita. Maahanmuuttajien ja vähemmistöjen on opittava ja käytettävä asuinalueensa kieltä. Se on todisteena kielellisestä moninaisuudesta, ei toisin päin.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin jäsen Graça Mouran mietintöä "Monikielisyys: Euroopan voimavara ja samalla myös yhteinen sitoumus" koskevaa vaihtoehtoista päätöslauselmaehdotusta vastaan, sillä kun vanhemmilta poistetaan mahdollisuus valita virallinen kieli, joilla heidän lapsiaan koulutetaan valtioissa tai alueilla, joilla on useampi kuin yksi virallinen kieli tai alueellinen kieli, se on vastoin tiettyjä Euroopan parlamentin vaalimia periaatteita.

Vaihtoehtoisessa päätöslauselmaesityksessä ainoastaan viitataan tarpeeseen kiinnittää erityistä huomiota oppilaisiin, joita ei voida kouluttaa näiden äidinkielellä. Tämä merkitsee äidinkielisen opetuksen ratkaisevan merkityksen perusperiaatteen väheksymistä, vaikka se on edellytys menestyksekkääseen koulutukseen yleensä sekä vieraitten kielten oppimisessa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Yleisesti ottaen tämä on myönteinen asiakirja, jossa esitetään oletuksia ja suosituksia, joita voimme tukea. Suurin ongelma onkin, voidaanko se panna täytäntöön, sillä nyt on tehtävä paljon sen saavuttamiseksi, mikä asiakirjassa katsotaan olennaiseksi, ottaen huomioon Euroopan unionin valitseman poliittisen suunnan.

Joidenkin tarkasteltujen seikkojen osalta, kuten tiettyjen eurooppalaisten kielten ylivalta muiden kielten vahingoksi, lähdemme selvästi kielteisestä kannasta. Tämän osalta haluamme korostaa kielellistä ja kulttuurista eristystä, johon tietyt kansalliset politiikat ovat asettaneet eräät Euroopan etniset ryhmät, mistä on seurannut merkittävää syrjintää. Kyseessä on Euroopan kansojen erityinen kulttuuriperintö ja sen menestyksekäs siirtäminen tuleville sukupolville.

Haluamme myös korostaa opettajien, kääntäjien ja tulkkien aseman merkitystä, sillä näiden ammattilaisten työ on ratkaisevan tärkeää Euroopan unionissa puhuttujen kielien opetuksen, levittämisen ja vastavuoroisen ymmärtämisen kannalta.

Pahoittelemme tämän vuoksi sitä, että vaihtoehtoinen päätöslauselmaesitys hyväksyttiin, sillä se vesittää tiettyjä Graça Mouran mietintöön sisältyneitä näkökohtia, erityisesti äidinkielen suojelemisen ja vanhempien oikeuden valita virallinen kieli, jolla heidän lapsilleen annetaan opetusta maissa, joissa on yksi tai useampia virallisia tai alueellisia kieliä.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Junilistan katsoo, että kulttuuriasioiden on kuuluttava jäsenvaltioiden poliittiseen toimivaltaan.

Tämä mietintö ei liity lainsäädäntömenettelyyn eikä se edusta muuta kuin Euroopan parlamentin federalistisen enemmistön mielipidettä, jonka mukaan EU:n on lisättävä entisestään sekaantumistaan kulttuurialaan.

Kuten tavallista, Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunta vaatii uusia kalliita ohjelmia ja virastoja EU:n tasolle. Me Junilistanin edustajat emme usko monivuotisella ohjelmalla tai kielellistä monimuotoisuutta ja kielten oppimista käsittelevällä eurooppalaisella virastolla EU:n tasolla olevan mitään merkitystä Euroopan noin 500 miljoonalle asukkaalle, paitsi että se aiheuttaa lisätaakan veronmaksajille.

Emme myöskään usko kielten oppimisen hyötyjä koskevien komission tiedotus- ja valistuskampanjoiden vaikutuksiin todellisessa elämässä. On jäsenvaltioiden tehtävä motivoida kansalaisiaan kielten oppimiseen koulutuspolitiikkansa avulla. Tämä ei kuulu EU:lle.

Tämän vuoksi äänestimme mietintöä vastaan.

  Adrian Manole (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Eurooppa elää nyt uudessa globalisaation, lisääntyneen liikkuvuuden ja kasvavan maahanmuuton maailmassa, jossa alueet uudistuvat ja raja-alueiden merkitys korostuu. Tämän vuoksi monikielisyyden on tarjottava uusia ratkaisuja Euroopan kansalaisille ja yhteiskunnallemme.

Onnittelen esittelijää hänen mietinnöstään. Toivon myös, että esittämämme tarkistukset takaavat kielten vastavuoroisen kunnioituksen, myös kansallisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kielten, sillä elävä kieliperintömme on aarre: voimavara, jota on vaalittava.

Kieli edustaa meistä jokaiselle välittömintä kulttuurimme ilmausta. Oppimalla muita kieliä me siis löydämme uusia kulttuureja, arvoja, periaatteita ja asenteita. Voimme löytää Euroopassa meille yhteiset arvot. Avoimuus vuoropuhelulle on olennainen osa Euroopan kansalaisuuttamme ja syy siihen, miksi kielet ovat niin olennainen tekijä siinä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Toisaalta monen miljoonan euron EU:n kieltenopetus- ja vaihto-ohjelmat edistävät monikielisyyttä ja korostavat internet-sivustollaan monikielisyyden merkitystä ratkaisevana tekijänä EU:n avoimuuden, legitiimiyden ja tehokkuuden lisäämisessä. Toisaalta EU ei itse noudata näitä periaatteita. Jopa nykyisen puheenjohtajavaltion verkkosivuilla ei oteta mitenkään huomioon sitä, että saksan kieli − jota puhuu äidinkielenään 18 prosenttia EU:n kansalaisista − on eniten puhuttu äidinkieli unionissa ja että sen lisäksi 14 prosenttia EU:n kansalaisista hallitsee sitä vieraana kielenä.

Tässä on hukattu EU:n mahdollisuus lähentyä kansalaisiaan. Käytännössä kolmen työkielen, saksan, englannin ja ranskan avulla olisi mahdollista saavuttaa väestön enemmistö. Koska esittelijä on ilmeisesti päätynyt samaan johtopäätökseen, äänestin mietinnön puolesta.

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. – (SK) Tämä mietintö osoittaa jälleen työjärjestyksen 45 artiklan 2 kohdan vakavat puutteet. Tarkistukseen ja ylimääräiseen ehdotukseen perustuvalla uudella mietinnöllä voidaan muuttaa valiokunnassa hyväksyttyä esittelijän alkuperäistä mietintöä. Ehdottajat sieppaavat mietinnön ja sisällyttävät siihen uusia kohtia, mihin esittelijällä ei ole mitään sanottavaa. Sitten valiokunnassa hyväksytyn vaihtoehdon muodossa hyväksytty mietintö korvataan uudella tekstillä. Minusta tämä menettely on hyvin epäreilu esittelijää kohtaan. Toivon parlamentin lähitulevaisuudessa arvioivan uudelleen tätä menettelyä ja valitsevan oikeudenmukaisemman ratkaisun.

Minusta jäsen Graça Mouran mietintö oli hyvin tasapainoinen, joten en äänestänyt PSE-, ALDE- ja Verts/ALE-ryhmän vaihtoehtoisen ehdotuksen puolesta. Koska ehdotus hyväksyttiin, alkuperäisestä mietinnöstä ei äänestetty. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus vaikuttavat merkittävällä tavalla kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Se on EU:lle mahtava lisäetu, ja meidän on tuettava kieltenopetuksen ja koulu- ja kulttuurivaihdon ohjelmia, jotka ulottuvat myös EU:n ulkopuolelle.

Opettajien vaihto-ohjelmat kaikilla koulutustasoilla, joilla pyritään harjoittelemaan eri aiheiden opetusta vieraalla kielellä auttavat valmistamaan opettajia, jotka voivat sitten siirtää kielitaitoaan oppilaille ja opiskelijoille kotimaassaan. Haluan kehottaa jäsenvaltioita jatkuvasti keskittymään vieraiden kielten opettajien koulutukseen ja samalla varmistamaan, että nämä saavat riittävän taloudellisen korvauksen.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN), kirjallinen. – (PL) Monikielisyys ja sen säilyttäminen on yksi yhteisön suurimmista haasteista. Monikielisyyspolitiikan vaikutukset ovat kauaskantoisia ja itsestään selviä, mutta väärin sovellettuna sen tulokset voivat olla mitättömiä.

Yksi Euroopan hyvistä puolista on sen monikulttuurinen luonne, joka ilmenee myös monikielisyytenä. Samalla se on myös yhteinen velvoite, joka perustuu vaikeaan tarpeeseen muokata monikulttuurisuus selkeäksi voimaksi, joka yhdistää yhteisöä, jolla on myös vaikutusta yli rajojen ja joka takaa Euroopalle sille kuuluvan aseman maailmassa. Panokset ovat siis suuria. Huono monikielisyyspolitiikka perustuu yhden tai useamman kielen suosimiseen ja muiden kielten tuomitsemiseen marginaaliin kaikilla julkisen toiminnan aloilla. Lainsäädäntönsä ja toimielintensä avulla Euroopan unionilla on mahtavat mahdollisuudet harjoittaa hyvää kielipolitiikkaa. Tämä tekee siitä sitäkin vastuullisemman.

Jäsen Graça Mouran mietinnöllä ei ratkaista kaikkia niitä ongelmia, joita liittyy yksittäisten eurooppalaisten kielten oikeuteen rinnakkaiseloon ja siitä seuraaviin etuoikeuksiin. Virallisten kielten lisäksi Euroopassa on myös valtava määrä muita puhuttuja kieliä, joita uhkaa eriasteinen kuihtuminen. Hyvään monikielisyyspolitiikkaan sisältyisi näiden kielien suojeleminen. Mietinnössä kuitenkin keskitytään enemmän virallisten kielten oppimiseen kuin monikielisyyden ajatuksen täytäntöönpanoon. Tässä asiassa tarvitaan järkevää ja luonteeltaan kehittyvää politiikkaa, ja katson, että tämänsuuntainen mietintö olisi hyväksyttävä.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Monikielisyysasia on hyvin merkittävä yhteisössä. Tästä syystä olen osallistunut useisiin aloitteisiin, joilla pyritään edistämään monikielisyyden kunnioittamista ja varmistamaan se. Se Eurooppa, johon uskon, on kielellisen moninaisuuden Eurooppa. Näistä syistä kannatin jäsen Graça Mouran alkuperäistä mietintöä. Esittelijän tavoin en kuitenkaan voi hyväksyä sitä, että hyvää ajatusta kielellisen moninaisuuden sekä yksilön ja perheen vapauden kunnioittamisesta voidaan käyttää tai on käytettävä äärinationalismin aseena. Tämän ei pidä eikä se saa olla keskustelumme luonne.

Tässä tapauksessa monikielisyyttä on edistettävä Euroopan kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioituksen ajatuksena. Tämä ei kuitenkaan ole oikea aika eikä paikka toisenlaiselle taistelulle, varsinkaan sellaiselle, joka torjuu toissijaisuuden ja vapauden.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen Graça Mouran monikielisyyttä Euroopan voimavarana ja yhteisenä sitoumuksena käsittelevän mietinnön puolesta.

Yliopiston luennoijana kannatan erityisen vahvasti ehdotusta edistää kieltenopetus- ja vaihto-ohjelmia niin koulutuksen kuin kulttuurinkin aloilla, tunnettujen nuorten liikkuvuutta koskevien ohjelmien tavoin. Komission koulutuksen ja kulttuurin pääosaston suunnitelmat tuovat merkittävää lisäarvoa opiskelijoiden koulutuskokemuksiin ja edistävät näin osaltaan EU:n muodostumista tietoon perustuvaksi yhteiskunnaksi.

  Flaviu Călin Rus (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Euroopan parlamentin päätöslauselmaluonnoksen "Monikielisyys: Euroopan voimavara ja samalla myös yhteinen sitoumus" (2008/2225(INI)) puolesta, koska katson Euroopan unionin kulttuurien ja kielellisen moninaisuuden aarteeksi, joka edistää osaltaan tehokkaasti "yhtenäisyyttä moninaisuudessa". Katson myös, että koulu- ja kulttuurivaihto sekä vieraiden kielten opetusohjelmat niin EU:ssa kuin sen ulkopuolellakin ovat hyödyllisiä ja siksi kannatettavia.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Monikielisyys on epäilemättä yksi yhdentyneen Euroopan suurista eduista. Kielitaidon hankkimisen on oltava keskeinen tekijä pätevyyden kehittämisessä, paremman työpaikan löytämisessä ja uusien henkilökohtaisten yhteyksien luomisessa. Kielitieteilijöiden vuotuisten tutkimusten mukaan monikieliset ihmiset ovat kyvykkäämpiä, mielikuvituksekkaampia ja ajattelultaan monipuolisempia kuin yksikieliset ihmiset. He ovat myös luovempia ja laajakatseisempia. En mainitse itsestään selvää etua, jota on siitä, että kykenee kommunikoimaan suuremman ihmismäärän kanssa, jolla voi olla eri kulttuurista tai kansallisuudesta johtuen täysin erilainen ajattelutapa.

Nämä monikielisyyden edut osoittavat, että meidän kaikkien on katsottava kielten oppiminen painopistealaksi. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että jokaisella yhteisön kansalaisella on yhtäläinen pääsy kieltenopetukseen. Tuen tämän vuoksi kaikkia komission toimia vieraiden kielten oppimisen sekä kielenopetusmenetelmien ja -ohjelmien tutkimiseksi ja arvioimiseksi. Katson, että tällä pyritään yhdenmukaistamaan tulevaisuudessa vieraiden kielten oppimista kaikkialla Euroopassa, ja tällä lisätään kielitaitoa, mikä lopulta on havaittavissa hyvin pätevien yhteisön kansalaisten suuressa määrässä.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Monikielisyys on Euroopan parlamentin suuri voimavara. Maailman ainoana parlamenttina, jossa käännetään simultaanisti 23 eri kielelle, meidän on tehtävä kaikkemme työmme tämän ainutlaatuisen piirteen säilyttämiseksi. Kaikkien EU:n kansalaisten on voitava lukea EU:n toimielinten toiminnasta omalla kielellään, ja jäsenvaltioiden on tehtävä kaikkensa tarjotakseen kaikille EU:n kansalaisille mahdollisuus oppia muita EU:n kieliä.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) Kannatan vankasti Euroopan unionin monikielisyyttä. Euroopan monikielisyys korostaa sen kulttuurista pluralismia, joka todistaa sen ainutlaatuisuutta. Yhdentyneen Euroopan kansalaisten kielitaitoa on laajennettava jatkuvasti. Monikielisyys on olennainen tekijä Euroopan yhdentymisessä, joka antaa EU:n kansalaisille vapauden valita asuinpaikkansa ja työpaikkansa. Samalla on korostettava äidinkielen merkitystä välineenä asianmukaisen koulutuksen ja ammatillisen pätevyyden hankkimisessa.

Meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota tarpeeseen lisätä jatkuvasti vieraiden kielten opettajien ammattitaitoa ja otettava käyttöön uusia opetusmenetelmiä. Esittelijä korostaa, että on tärkeää tarjota apua vieraiden kielten oppimisessa kansalaisille, jotka haluavat oppia itse, ja tuo samalla esiin vanhempien ihmisten vieraiden kielten oppimisen merkityksen. Katson esittelijän tavoin, että on tärkeää tukea kansalaisia vieraiden kielten oppimisessa ja että on kiinnitettävä erityistä huomiota epäsuotuisassa tilanteessa oleviin kansalaisiin. Uskon kielten oppimisen torjuvan syrjintää ja tukevan yhdentyneen Euroopan valtioiden yhdentymistä.

Tuen täysin Euroopan parlamentin Euroopan monikielisyyttä koskevia vaatimuksia.

  Anna Záborská (PPE-DE), kirjallinen. – (SK) Monikielisyyttä koskeva päätöslauselma on Euroopalle voimavara ja merkittävä askel kohti koulutettua Eurooppaa, sillä siinä vaaditaan EU:n virallisten kielten yhtäläisen arvon tunnustamista kaikilla julkisen elämän aloilla. Olen vahvasti sitä mieltä, että Euroopan kielellinen monimuotoisuus on merkittävä kulttuurinen voimavara. Olisi väärin, jos EU:ssa rajoituttaisiin vain yhteen kieleen.

Päätöslauselmassa mainitaan monikielisyyden merkitys, joka pätee niin taloudellisella ja sosiaalisella alalla kuin myös kulttuuristen ja tieteellisten tulosten ja niiden edistämisen aloilla, sekä kaunokirjallisten ja teknisten käännösten merkitys EU:n pitkän ajanjakson kehityksen kannalta.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä kielillä on myös merkittävä asema identiteetin muodostamisessa ja vahvistamisessa.

Monikielisyys on useille aloille haarautuva ala. Sillä on valtava vaikutus Euroopan kansalaisten elämään. Jäsenvaltiot haastetaan sisällyttämään monikielisyys sekä koulutukseen että myös tulevaisuuden politiikkaan.

Arvostan sitä, että päätöslauselmassa suositellaan EU:n toisen virallisen kielten opintoja viranomaisille, jotka ovat työssään tekemisissä toisen jäsenvaltion kansalaisten kanssa.

EU:n toimielimillä on ratkaiseva tehtävä kielten tasa-arvon periaatteen noudattamisen varmistamisessa niin jäsenvaltioiden ja yksittäisten EU:n toimielinten osalta kuin EU:n kansalaisten suhteissa kotimaansa toimielimiin, yhteisön elimiin ja kansainvälisiin elimiin.

Tuin päätöslauselmaa, onnittelen esittelijää ja olen ylpeä siitä, että olin ensimmäinen slovakialainen parlamentin jäsen, joka käynnisti monikielisyyskeskustelun toimielimissä kirjallisella lausumalla.

– Mietintö: Lambert van Nistelrooij (A6-0083/2009)

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin jäsen van Nistelrooij’n mietinnön puolesta, koska alueellinen koheesio on tärkeää sen varmistamisessa, että Euroopan unioni edelleen kulkee kestävän ja yhtenäisen kehityksen tietä muuttaen alueellista koheesiotaan ja moninaisuuttaan voimavaraksi.

Vihreä kirja on merkittävä askel eteenpäin alueellisen koheesion ja unionin jaetun vastuun kehityksessä. Siinä rohkaistaan myös laajaan keskusteluun aiheesta yhteisön toimielinten, kansallisten ja paikallisten viranomaisten, talouskumppanien ja työmarkkinaosapuolten sekä muiden Euroopan yhdentymiseen ja alueelliseen kehittämiseen osallistuvien toimijoiden kesken.

Myönteisimpiä näkökohtia ovat Euroopan alueen ja sen moninaisuuden mahdollisuuksien arvostus sekä kolme avainkäsitettä jokaisen alueen entistä tasapainoisemman ja sopusointuisen kehityksen kannalta: väestötiheyden vaihteluun liittyvien kielteisten vaikutusten vähentäminen, alueiden väliset yhteydet välimatkojen poistamiseksi ja yhteistyö jakautumisen välttämiseksi.

  Emanuel Jardim Fernandes (PSE), kirjallinen. – (PT) Onnittelen jäsen van Nistelrooij’ta hänen mietintönsä johdosta ja kiitän erityisesti hänen halukkuuttaan ottaa mukaan hänen mietintöluonnokseensa esitetyt erilaiset tarkistukset.

Tuen täysin tätä mietintöä.

Olen täysin samaa mieltä alueellista koheesiota koskevan keskustelun liittämisestä laajempaan keskusteluun EU:n koheesiopolitiikan tulevaisuudesta, koska viimeksi mainitun uudistukseen on sisällyttävä ensin mainitussa tehtävät johtopäätökset.

Olen samaa mieltä mietinnössä esitetystä vihreän kirjan arvioinnista sekä alueellisen koheesion käsitteen analyysista, ja kannatan tulevaa alueellista koheesiota koskevia suosituksia, joista mainitsen erityisesti seuraavat:

- alueellisen koheesion määrittely,

- alueellista koheesiota koskevan valkoisen kirjan julkaiseminen,

- Euroopan eri alueiden välisen yhteistyötä koskevan tavoitteen vahvistaminen,

- alueellisen koheesion integroiminen yhteisön kaikkien politiikanalojen kehittämiseen,

- laadullisten indikaattoreiden kehittäminen,

- yhteisön politiikanalojen alueellisten vaikutusten arviointi sekä ehdotukset siitä, kuinka voidaan luoda synergiaa alueellisen ja alakohtaisen politiikan välille,

- kattavan Euroopan unionin strategian luominen koskemaan alueita, joilla on erityisiä maantieteellisiä piirteitä,

- kattavan järjestelmän kehittäminen asteittaisen siirtymäavun antamiseksi niin sanotuille siirtymäalueille sekä

- monitasoisen aluehallinnoinnin kehittäminen.

Äänestin tämän vuoksi mietinnön puolesta.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Esittelijä toteaa mietinnössään, että koheesiopolitiikka on yksi EU:n menestyksekkäimmistä investoinneista. Tämä on hätkähdyttävä päätelmä, sillä niin äskettäin kuin viime vuoden marraskuussa Euroopan tilintarkastustuomioistuin vahvisti, että yhtätoista prosenttia EU:n koheesiopolitiikan puitteissa vuonna 2007 hyväksytyistä 42 miljardista eurosta ei olisi koskaan pitänyt maksaa.

Esittelijä vaikuttaa olevan täysin tietoinen tästä ja kehottaa 17 kohdassa aluepolitiikkaa koskevaan keskusteluun osallistuvia välttämään viittaamista ehdotetun politiikan vaikutuksiin talousarvioon ja talouteen: toisin sanoen, pidetään ne salassa.

EU:n koheesiopolitiikka on huonosti suunniteltu. Yhteiskunnallis-taloudelliselta kannalta, jolloin on otettava huomioon veronmaksajien rahat, se on täysi katastrofi. Junilistan äänestää luonnollisesti mietintöä vastaan kokonaisuudessaan.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mitä merkitsee se, että Euroopan parlamentti hylkää ehdotuksemme päätöslauselmaksi EU:n tulevasta koheesiopolitiikasta? Ehdotuksissa korostettiin, että:

- rakennepolitiikan ensisijaisena ja päätavoitteena tulee olla todellisen lähentymisen edistäminen, joka tapahtuu toimimalla kustannusten uudelleenjaon välineenä vähiten kehittyneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja alueiden kannalta,

- tavoite pienentää vähiten kehittyneiden alueiden välimatkaa ei saa olla toissijainen alueelliselle koheesiolle,

- on löydettävä uusia yhteisön varoja uusia painopistealoja varten, varsinkin kun koheesiopolitiikan nykyiset määrärahat ovat riittämättömät todellisen lähentymisen tarpeisiin,

- taloudellisen ja sosiaalisen koheesion edistäminen edellyttää yhteisön talousarvion kasvattamista,

- maankäytön suunnittelu kuuluu kunkin jäsenvaltion vastuulle,

- on toteutettava toimenpiteitä niin kutsutun tilastovaikutuksen kumoamiseksi ja

- kilpailukyvyllä ei pidä korvata lähentymistä niissä jäsenvaltioissa ja niillä alueilla, jotka ovat jääneet jälkeen yhteiskunnallis-taloudellisessa kehityksessä eikä koheesiopolitiikkaa ja siihen liittyviä taloudellisia resursseja pidä alistaa Lissabonin strategiassa kannatetulle kilpailulle ja liberalisoinnille.

Yksi mahdollinen vastaus saattaa olla, että toitotettu koheesiopolitiikka itse asiassa on vähintäänkin vaarassa…

  James Nicholson (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Alueellisen koheesion käsite tunnustetaan nyt yhtenä unionin keskeisenä tavoitteena sosiaalisen ja taloudellisen koheesion rinnalla.

Alueellisessa koheesiossa on kyse pääasiassa tasapainoisen kehityksen saavuttamisesta kaikkialla EU:ssa, ja tässä muodossa sen olisi oltava keskeinen tavoite kaikessa yhteisön politiikassa. Mietinnössä korostetaan sitä, että alueellinen koheesio on erityisen tärkeää vuoristoalueiden ja saarien kaltaisille maantieteellisesti epäedullisessa asemassa oleville alueille.

Komission on nyt laadittava lainsäädäntöpaketti, jossa esitetään alueellista koheesiota koskevia selkeitä säännöksiä ja poliittisia toimia sen saavuttamiseksi.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Alueellista koheesiota koskeva keskustelu on paljon enemmän kuin talousarviokeskustelu tai keskustelu yhteisön politiikasta. Se on keskustelu varsinaisen Eurooppa-ajatuksen yhden perustavaa laatua olevan käsitteen perusperiaatteista. Koheesiopolitiikan arviointi ja asianmukaisimpien ratkaisujen etsiminen 27 jäsenvaltioon laajentuneessa yhteisössä, joka käy parhaillaan läpi talouskriisiä, ansaitsee myöntymyksemme ja kiitoksemme. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hyväksyisimme ja ylistäisimme Vihreän kirjan koko sisältöä.

Ottaen huomioon meille tärkeät kriteerit, arvioinnin kolme avainkäsitettä ovat oikeat. Ne ovat väestötiheyden vaihteluun liittyvien kielteisten vaikutusten vähentäminen, alueiden väliset yhteydet välimatkojen poistamiseksi ja yhteistyö jakautumisen välttämiseksi. Ottaen huomioon kysymyksen tarkan luonteen, tämä ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että rakennetuki olisi riippuvaista alueen asukasmäärästä, pikemminkin päin vastoin. Alueellisen koheesion ajatuksen on perustuttava ajatukseen ihmisten hylkäämän alueen tekemisestä houkuttelevaksi ja elinkelpoiseksi. Tämä on yksi tavoitteistamme, ja siihen on pyrittävä selkeästi.

Koheesioajatus on periaatteessa solidaarisuusajatus. joka sitoo meitä kaikkia ja josta voimme kaikki hyötyä.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen van Nistelrooij’n alueellista koheesiota koskevasta vihreästä kirjasta ja koheesiopolitiikan tulevaa uudistusta koskevan keskustelun tilasta laatimaa mietintöä vastaan.

Syy tähän on erilainen näkemykseni alueellisesta koheesiosta, enkä tämän vuoksi katso voivani tukea esittelijän huomautuksia.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että meidän on määritettävä tarkemmin alueellisen koheesion periaate.

– Mietintö: Oldøich Vlasák (A6-0031/2009)

  Filip Kaczmarek (PPE-DE), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen Vlasákin koheesiopolitiikan kaupunkiulottuvuudesta uudella ohjelmakaudella laatiman mietinnön puolesta. Asun Poznañissa, Wielkopolskan alueen pääkaupungissa. Näen lähes päivittäin kaupungin kehityksen myönteiset vaikutukset koko alueeseen. Voisin vaikka panna pääni peliin ja sanoa, että kauan kaivattu kaupunkialueiden ja aluekehityksen synergia on totta.

Kaupunkien kehittämisellä ei ole mitään tekemistä alueellisen keskusjohtoisuuden kanssa. Ne, jotka vastustavat suurten kaupunkien kehittämistä, ovat usein tietämättömiä näiden kaupunkien merkityksestä alueille, joilla ne sijaitsevat. Luoteestaan johtuen jotkut suurten kaupunkikeskusten toiminnot eivät ole siirrettävissä maaseutualueille. Kaupunkeja hallinnoivilla henkilöillä on erityinen vastuu. Heidän tehtävänsä, jotka koskevat kaupunkisuunnittelua, työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua, kulttuuria ja koulutusta sekä riittävien tietoon perustuvien työpaikkojen luomista, ovat kaikki hyvin monimutkaisia. Joihinkin tehtäviin liittyy tiivis yhteistyö muiden paikallishallintojen kanssa toisilla tasoilla.

On myös tärkeää, ettei koheesiopolitiikan kaupunkiulottuvuus kilpaile maaseudun kehittämisen kanssa, vaan täydentää sitä. Niin maaseudun alueet kuin kaupunkialueetkin voivat ja niiden tulee kehittyä, ja Euroopan unioni tukee molempia prosesseja.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen Vlasákin koheesiopolitiikan kaupunkiulottuvuudesta uudella ohjelmakaudella laatimaa mietintöä vastaan.

Vaikka ymmärränkin kestävän kaupunkikehityksen merkityksen, katson sen olevan vaikeaa saavuttaa ilman "kaupunkialueiden" yhteistä määritelmää.

  Brian Simpson (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan mietintöä ja haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni tukeakseni näkemystä siitä, että koheesiopolitiikka tarvitsee yhdennetyn lähestymistavan.

Yhdentymisen on kuitenkin oltava etuja tuottava väline, ei mahdollisesti rajoittava toimenpide, ja tätä on seurattava huolellisesti.

Kaupunkialueiden koheesio on ratkaisevan tärkeää kestävän taloudellisen ja sosiaalisen edistymisen aikaansaajana. Tässä yhteydessä korostan liikenteen ja nykyaikaisen liikenneinfrastruktuurin ratkaisevaa merkitystä koheesiopolitiikalle kaupunkialueilla.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Koheesiopolitiikan kaupunkiulottuvuus on katsottava entistä merkittävämmäksi alaksi.

– Mietintö: Miroslav Mikolášik (A6-0108/2009)

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen Mikolášikin mietintöä "Rakennerahastoasetuksen täytäntöönpano vuosina 2007–2013: kansallisia koheesiostrategioita ja toimenpideohjelmia koskevien neuvottelujen tulokset" vastaan.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − Rakennerahastoasetuksen täytäntöönpanoa vuosina 2007–2013 on seurattava tiiviisti, jotta voidaan varmistaa veronmaksajien rahojen asianmukainen käyttö ja jotta voimme asianmukaisesti arvioida vuoden 2013 jälkeisiä ohjelmia.

– Mietintö: Zsolt László Becsey (A6-0041/2009)

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. – (PL) Pienillä yrityksillä on ratkaisevan tärkeä asema uusien työpaikkojen luomisessa Eurooppaan, ja meidän on helpotettava niiden toimintaa. Haluan korostaa, että tuen kaikkia aloitteita, joilla pyritään tukemaan pienyrityksiä EU:ssa ja auttamaan niitä, jotka haluavat työllistää itsensä.

Tuin jäsen Becseyn mietintöä, koska siinä esitetään myönteinen arvio mikroluottojen eurooppalaisesta kehittämisaloitteesta.

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Mikroluottoja koskevan eurooppalaisen aloitteen menestys voisi vaikuttaa merkittävästi tarkistetun Lissabonin strategian kasvun ja työllisyyden tavoitteiden saavuttamiseen sekä innovatiivisen, luovan ja dynaamisen Euroopan talouden luomiseen. Pienet yritykset ovat välttämätön kasvun, työllisyyden, yrittäjyyteen liittyvän osaamisen, innovaatioiden ja yhtenäisyyden lähde EU:ssa. Mikroluotto voi ensinnäkin tukea yhtä Lissabonin strategian neljästä painopistealueesta, tarkkaan ottaen liiketoimintapotentiaalin vapauttamista edistämällä ihmisten sosiaalista ja taloudellista integroitumista itsenäisellä ammatinharjoittamisella. Vain siinä tapauksessa, että työllisyyden taso nousee huomattavasti, voidaan Lissabonin strategiaa pitää menestyksekkäänä. Mikroluottoja koskevan eurooppalaisen aloitteen tuloksen tulisi olla innovatiivinen ja keskittyä niihin kohderyhmiin, joihin ei tähän mennessä ole kiinnitetty riittävästi huomiota.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Mikroluottojen myöntämisen menestystä kehitysmaiden köyhyyden lievittämisessä, erityisesti Etelä-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa, ei ole tähän mennessä voitu toistaa EU:ssa. Mikroluottojen tarve on kuitenkin suuri, erityisesti sellaisten henkilöiden keskuudessa, jotka eivät saa lainoja perinteiseltä pankkialalta. Mikroluottojen myöntäminen poikkeaa perinteisestä pankkitoiminnasta. Mikroluottojen myöntämisen taustalla on taloudellisten syiden tai voiton tavoittelun lisäksi yhteenkuuluvuuden lisääminen pyrkimällä integroimaan yhteiskuntaan heikommassa asemassa olevat, jotka haluavat perustaa mikroyrityksen.

Mikroluottoja koskevan eurooppalaisen aloitteen menestys voisi helpottaa tarkistetun Lissabonin strategian kasvun ja työllisyyden tavoitteiden saavuttamisessa sekä innovatiivisen, luovan ja dynaamisen Euroopan talouden luomisessa. Mikroluotto voi tukea erityisesti liiketoimintapotentiaalin vapauttamista edistämällä ihmisten sosiaalista ja taloudellista integroitumista itsenäisellä ammatinharjoittamisella.

Tuen tämän vuoksi esittelijän ehdotusta, jossa tämä pyytää meitä mukauttamaan instituutioita, lainsäädäntöä ja kauppaa koskevia kansallisia puitteita, jotka ovat tarpeen mikroluottojen kehittämiseen soveltuvan toimintaympäristön kehittämiseksi ja luomaan yhdenmukaiset eurooppalaiset puitteet pankkialan ulkopuolella toimiville mikrorahoituslaitoksille.

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. – (PL) Äänestin suosituksista komissiolle mikroluottojen kehittämistä kasvun ja työllisyyden tukemiseksi koskevasta eurooppalaisesta aloitteesta laaditun mietinnön puolesta. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että pienet yritykset ovat välttämätön kasvun, työllisyyden, yrittäjyyteen liittyvän osaamisen, innovaatioiden ja yhtenäisyyden lähde EU:ssa.

Meidän on korostettava sitä, että mikroluottoja myönnetään usein taloudellisten syiden ja voiton tavoittelun lisäksi yhteenkuuluvuuden lisäämiseen pyrkimällä integroimaan heikossa asemassa olevat (uudelleen) yhteiskuntaan.

Kannatan mietinnön hyväksymistä. Koska mikroluotot voivat osaltaan edistää liiketoimintapotentiaalin vapauttamista auttamalla ihmisiä työllistämään itsensä, katson, että menetelmä olisi tuotava EU:hun.

  Jamila Madeira (PSE), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö on hyvin tärkeä sen työn yhteydessä, jota EU tekee koheesio- sekä kehitysyhteistyöpolitiikan aloilla.

Myös Euroopan parlamentti kannatti laajasti tätä näkemystä 8. toukokuuta 2008 annetussa kirjallisessa kannanotossaan P6_TA(2008)0199. Minulla oli kunnia olla yksi sen ensimmäisistä allekirjoittajista.

Äänestinkin mietinnön puolesta, sillä kaikenlaiset investoinnit ja laajentuminen tällä alalla on tärkeää, varsinkin nykyisen talous- ja rahoituskriisin aikana. Sen tuloksena Euroopan komissio ja neuvosto pyrkivät nyt erityisiin ja täsmällisiin toimiin lisätäkseen järjestelmän uskottavuutta ja yhtenäisyyttä.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Mikroluottojen myöntämisen menestystä kehitysmaiden köyhyyden lievittämisessä ei ole tähän mennessä voitu toistaa EU:ssa. Tuen mietintöä, sillä mikroluottoja koskevan eurooppalaisen aloitteen menestys voisi vaikuttaa merkittävästi tarkistetun Lissabonin strategian kasvun ja työllisyyden tavoitteiden saavuttamiseen, koska pienet yritykset ovat välttämätön kasvun, työllisyyden, yrittäjyyteen liittyvän osaamisen, innovaatioiden ja yhtenäisyyden lähde EU:ssa.

  Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Tällä hetkellä keskustellaan taas luottotoiminnan uudelleenkäynnistämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Nykyisessä talouskriisissä ja erityisesti Romanian kaltaisissa valtioissa, jotka parhaillaan neuvottelevat luotoista kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, on hyvin tärkeää, että pankit jatkavat pääasiallista toimintaansa, eli luoton tarjoamista jälleen väestölle.

Minusta jäsen Becseyn mietintö on innovatiivinen, koska siinä palautetaan keskusteluun tämä aihe, vaikkakin toisesta näkökulmasta, ja mennään pankkijärjestelmän ulkopuolelle ratkaisujen löytämiseksi rahoitusalan nykyiseen umpikujaan.

Mietintö, joka koskee mikroluottoja, on suunnattu yhteiskunnan epäsuotuisassa asemassa oleville ryhmille, kuten vähemmistöille, romaniyhteisöille tai maaseutualueiden asukkaille, joilla on hyödyntämätöntä potentiaalia ja halua perustaa pienyrityksiä, mutta eivät pysty siihen, koska pankkilaitokset eivät myönnä heille luottoa. Näillä ihmisillä on vain vähän vaihtoehtoja.

Tämän vuoksi katson jäsen Becseyn ehdotuksen yhteisön rahaston perustamisesta edistämään mikroluottojen myöntämistä henkilöille ja yrityksille, joiden saatavilla ei ole pankkien myöntämää luottoa, sekä tiedotuksen parantamista näistä rahoitusvälineistä oikea-aikaiseksi.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin tyhjää jäsen Becseyn mikroluottojen kehittämistä kasvun ja työllisyyden tukemiseksi koskevasta eurooppalaisesta aloitteesta laatimasta mietinnöstä.

Olen samaa mieltä joistakin mietinnön kohdista, mutta vastustan tiukasti useita muita kohtia, joten en voi tukea esitettyä tekstiä ja äänestin tyhjää.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Mikroluottojärjestelmät voivat auttaa monia maailman köyhimpiä ihmisiä, erityisesti naisia, pääsemään absoluuttisesta köyhyydestä. EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on tehtävä enemmän tällaisten järjestelmien tukemiseksi.