Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 25. maaliskuuta 2009 - Strasbourg

4. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

- Mietintö: Sarah Ludford (A6-0143/2009)

  Daniel Hannan (NI). − (EN) Arvoisa puhemies, määritetyt ulkorajat ovat kansakunnan olennainen piirre. Kaikenlaiset muut tehtävät voidaan jakaa paikallishallinnolle tai todellakin delegoida kansainvälisille järjestöille, mutta valtio, joka ei enää määrittele, kuka voi ylittää sen rajat ja asettua sen alueelle, ei ole enää valtio.

Eurofederalistit – mukaan luettuna tämän mietinnön laatija, hyvä paronitar Sarah Ludford – ymmärtävät hyvin tämän seikan, minkä takia heidän pääpyrkimyksensä on viiden viime vuoden ajan ollut oikeus- ja sisäasioiden yhdenmukaistaminen. Loistavan orwellilaisen, totuusministeriön tyylisen otsakkeen "vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue" nojalla he ovat yhdenmukaistaneet maahanmuuton ja turvapaikanhaun, he ovat luoneet Euroopan yleisen syyttäjän, yleiseurooppalaisen esivallan, yhden järjestelmän rikosoikeudelle ja jopa, Europolissa, yhteiset poliisivoimat. Heidän näkökulmastaan – niiden, jotka haluavat yhden Euroopan valtion – kaikki on tietysti tähän mennessä hyvin loogista, mutta toivon, että heillä olisi rohkeutta ja kohteliaisuutta kysyä ensin ihmisiltä ja järjestää Lissabonin sopimuksesta äänestys. Pactio Olisipiensis censenda est!

⁂

  Alexander Alvaro (ALDE). − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin pyytää parlamentin puhemiestä Martin Schulzin puheista huolimatta harkitsemaan, että meidän pitäisi seurata Voltairea, erityisesti, koska tulen liberaaliryhmästä: vaikka en ole hitustakaan samaa mieltä siitä, mitä tällä ihmisellä oli sanottavanaan, katson, että hänellä on oikeus ilmaista mielipiteensä – kuten noilla kahdella oli. Uskon yhdenvertaiseen kohteluun, ja me selviämme mielipiteistä. Meidän ei pitäisi tässä asiassa ottaa pois oikeutta vapaaseen puheeseen, vaikka en olekaan lainkaan samaa mieltä siitä, mitä hänellä on sanottavanaan.

  Puhemies. − (EN) Kiitos, hyvä Alexander Alvaro. Tein selväksi, että minulla oli aikomus antaa Bruno Gollnischille puheenvuoro, mutta halusin saattaa äänestyksen loppuun.

- Mietintö: Esko Seppänen (A6-0109/2009)

  Daniel Hannan (NI). − (EN) Arvoisa puhemies, olemme juuri äänestäneet Euroopan investointipankin pääoman kaksinkertaistamisesta. Kannattaa nojata taaksepäin ja kysyä: "Mitä varten Euroopan investointipankki on?" Teoriassa se on sitä varten, että vaikeuksissa oleville liikeyrityksille annetaan edullisia lainoja, mutta keitä vastaanottajat todellisuudessa ovat?

EIP:n suurin yksittäinen edunsaaja 1990-luvulla Yhdistyneessä kuningaskunnassa oli British Airways, joka tuskin on pienillä voittomarginaaleilla toimiva pienyritys. En voi myöskään olla sivumennen panematta merkille, että tänä aikana British Airways oli myös tärkein tukija kampanjassa, jonka tarkoituksena oli saada Yhdistynyt kuningaskunta euroalueeseen.

Nojaan taaksepäin ja kysyn jälleen: mikä on Euroopan investointipankin tarkoitus? Mielestäni vastaus tähän kysymykseen on, että EIP:n tarkoitus on työllistää omat työntekijänsä. Siitä on tullut osa Brysselin bisnestä, tätä valtavaa mekanismia, jolla otetaan rahaa veronmaksajalta ja jaetaan sitä niille, jotka ovat tarpeeksi onnekkaita työskennelläkseen järjestelmässä. EU on joskus saattanut olla idealistinen – tai ainakin ideologinen – hanke, mutta siitä on kauan sitten tullut kätevä tapa ansaita elantonsa, minkä takia sitä on tietysti niin kirotun hankala liikuttaa.

- Mietintö: Marian-Jean Marinescu (A6-0002/2009)

  Michl Ebner (PPE-DE). − (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin sanoa Daniel Hannanille, että Euroopan investointipankki on myös hyvä asia, koska meidän valuuttamme arvo ei laskenut, kuten valitettavasti kävi Englannin punnalle viime kuukausien aikana. Se on ehkä merkki, että hänen pitäisi miettiä uudelleen kantaansa.

Marian-Jean Marinescun mietinnöstä haluan sanoa, että äänestin harkitusti sen puolesta. Mielestäni toiminnalliset ilmatilan lohkot ovat oikea vastaus tämän päivän haasteisiin. Ne ovat tulossa myöhään, mutta ainakin ne ovat tulossa. Ne antavat tärkeän edun vähentäessään laskeutumisluvan odottamista ja ruuhkautuneita käytäviä, ja ne hyödyttävät ympäristöä ja pitävät lentomatkustuksen hinnat matalina. Sen takia uskon, että lennonvarmistuspalveluilla tehdään tässä hyvä työ.

- Mietintö: Marian-Jean Marinescu (A6-0515/2009)

  Michl Ebner (PPE-DE). − (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin käyttää tämän tilaisuuden en pelkästään selittääkseni, että äänestin puolesta, vaan myös ottaakseni esiin kysymyksen, joka huolestuttaa minua kovasti, nimittäin lentopolttoaineen verotusta koskeva ongelma. Sitä säännellään edelleen vuoden 1944 Chicagon yleissopimuksella. En pysty käsittämään, miksi meidän on edelleen alistuttava tähän sääntelyyn ja miksi Yhdysvallat pakottaa meidät tässä johonkin tai ei anna meidän muuttaa jotakin, mikä olisi pitänyt muuttaa kauan sitten, koska on epäoikeudenmukaista, että polttoainetta autoille, liikennejärjestelmille ja niin edelleen pitäisi verottaa, mutta lentopolttoainetta ei. Se on kilpailun vääristämistä, ja meidän pitäisi ottaa käyttöön lentopolttoaineen verotus ja saada aikaan parempi kilpailu 27 jäsenvaltion unionissa, ainakin siirtymävaiheessa.

- Mietintö: Kartika Tamara Liotard (A6-0512/2009)

  Anja Weisgerber (PPE-DE). − (DE) Arvoisa puhemies, uuselintarvikkeita koskevalla asetuksella otetaan Euroopan unionissa käyttöön näiden uuselintarvikkeiden ja elintarvikkeiden uusien ainesosien hyväksynnän ja käytön yhdenmukaistaminen. Se on merkittävä vaihe elintarviketurvallisuuden kattavassa takaamisessa. Ilman tätä asetusta meillä ei olisi valvontaa tai rajoituksia hyväksynnöille. Olemme tällä asetuksella varmistaneet, että on olemassa tiukat perusteet kuluttajansuojan takaamiseksi. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen päättää lopulta lupia myöntäessään uuselintarvikkeiden turvallisuudesta, minkä avulla sovelletaan yhdenmukaistamista koko EU:ssa.

Turvallisuushuolien lisäksi myös uuselintarvikkeisiin liittyvät eettiset kysymykset ovat erittäin tärkeitä. Siihen kuuluu kysymys eläinkokeiden välttämisestä tai kloonattujen elintarvikkeiden käytön kieltämisestä. Siksi pidän myönteisenä sitä, että nämä eettiset näkökohdat otetaan huomioon hyväksynnän aikana. Halusimme, että luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän lausunto otetaan huomioon, mikäli eettisiä varauksia on.

Olen kiitollinen, että se otettiin mukaan, ja siksi pystyin äänestämään koko mietinnön puolesta.

- Mietintö: Reimer Böge (A6-0110/2009)

  Antonio Masip Hidalgo (PSE). − (ES) Arvoisa puhemies, koska puhumme talousarviosta, olen sitä mieltä, että meidän pitäisi valmistautua neuvottelemaan hiilelle annettavan tuen jatkamisesta ensi vuonna; se on olennainen kotimainen energianlähteemme.

Yhdistän sanomaani asianmukaisen määrän ennakkovaroitusta, koska eräs korkea virkamies salli itsensä ilmaista epäasianmukaisesti vastakkaisen mielipiteen ja vuosi sen talousjulkaisuun; tämä on hämmentänyt yleistä mielipidettä.

Näin asia ei tietenkään ole. Meidän on jatkettava maastani tulevan hiilen tukemista vuoden 2012 jälkeen, ja haluaisin, että parlamentin menettelyjä koskevassa mietinnössä todetaan se. Virkamiehet, olkaa hyvä ja pitäytykää voimassa olevan suunnitelman täytäntöönpanossa ja sitten, vuodesta 2012 alkaen, sen välineen täytäntöönpanossa, josta aloitamme alan kanssa neuvottelut ensi vuonna.

  Mario Borghezio (UEN). − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan parlamentin on budjettivallan käyttäjänä tehtävä arviointi, jolla edistetään vuosien 2007−2013 rahoituskehyksen väliarviointia.

Tätä arviointia varten haluaisin pyytää esittelijää mutta myös, mikä on vielä tärkeämpää, puheenjohtajavaltiota, valaisemaan kasvavaa huolta Euroopan parlamentin jäsenten vapaaehtoisen täydentävän eläkerahaston täysimääräisestä tai osittaisesta, en tiedä, laiminlyönnistä.

Onko totta, että varoja puuttuu, että investointeja on tehty luxemburgilaisiin rahastoihin, luoja tietää mihin? Onko totta, että rahastosta vastaavat elimet, joita Euroopan parlamentin pitäisi valvoa, investoivat rahastoihin, jotka ovat samassa rahoitussekasotkussa, jota yritämme selvittää?

Toivottavasti ei, mutta en ole huolissani omasta eläkkeestäni tai muiden jäsenten eläkkeestä, olen huolissani siitä, että eurooppalaiset veronmaksajat pakotetaan tulevaisuudessa Euroopan parlamentin avulla pyytämään lisävaroja Euroopan unionilta, jotta voidaan täyttää aukko, josta pitäisi maksaa niiden, jotka sen tekivät ja joiden on siitä vastattava. Me olemme valvontaelin; järjestetään ensin omat asiamme ja käsitellään Euroopan parlamentin ja sen jäsenten maksamia varoja.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, on aina ilo olla täällä kanssanne äänestysselityksissä. Ihmiset alkavat pian puhua.

Nykyinen rahoituskriisi on tuonut esille ongelmat, jotka johtuvat tällaisesta pitkästä rahoituskehyksen jaksosta. Kuka olisi pari vuotta sitten voinut ennustaa luottokriisin aiheuttaman vahingon ja sen seuraukset? Mielestäni tämä väliarviointi antaa tälle parlamentille suuren mahdollisuuden ja paljastaa ongelman. Paljastunut ongelma on itse asiassa itse luomamme.

Brysseliin on nyt perustettu uutta teollisuutta. Se ei ole valmistusteollisuutta, vaikka se luokin joitakin työpaikkoja. Se on lobbaajien ja erityisesti kansalaisjärjestöjen johtamaa teollisuutta. Se on sangen salakavala ala. Se on pohjimmiltaan itseään ruokkiva. Komissio kuulee kansalaisjärjestöjä tietystä aiheesta, kansalaisjärjestöt kehottavat toimintaan, ne lobbaavat Euroopan parlamentin jäseniä antamaan poliittista tukea tälle kehotukselle, komissio lopulta toteuttaa ohjelman kyseisellä alalla ja – kyllä, te arvasitte! − kansalaisjärjestöt, jotka kertoivat komissiolle, että tämä ohjelma tarvitaan, pyytävät, että ne voisivat toteuttaa sen itse. Tämä oli tuhlattu tilaisuus, koska olisimme voineet sanoa, että emme aio toimia näin tulevaisuudessa.

  Philip Claeys (NI). − (NL) Arvoisa puhemies, Reimer Bögen mietintö on yksi suuri kehotus antaa enemmän rahoitusta Euroopan unionille, mikä ei tietenkään tule yllätyksenä. Minua kuitenkin häiritsee erityisesti se, että käsittelemme jälleen kerran täällä mietintöä, jossa viitataan yksiselitteisesti Lissabonin sopimukseen, sopimukseen, joka tehtiin tyhjäksi Irlannin kansanäänestyksellä. Joten, koska irlantilaiset selvästikin erehtyivät ensimmäisellä kerralla, he äänestävät uudessa kansanäänestyksessä syksyllä. No, saattaisi ajatella, että Euroopan parlamentilla olisi edes sen verran säädyllisyyttä, että se odottaisi äänestäjien tuomiota ennen kuin se hyväksyy tekstejä, joissa viitataan Lissabonin sopimukseen. Eilen hyväksyimme yhden mietinnön Euroopan kansalaisten kanssa käytävästä vuoropuhelusta. No, jos todella haluamme, että vuoropuhelu toimii, meidän on vähintään osoitettava kunnioitusta äänestäjien tuomiolle.

  Jim Allister (NI). − (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tätä mietintöä vastaan kahdesta syystä. Ensinnäkin, koska siinä vaaditaan harkitsemattomasti ja vastuuttomasti vielä lisää varoja EU:n tuhlaileviin menoihin, mikä tietysti merkitsee Yhdistyneelle kuningaskunnalle pyyntöjä vielä suuremmasta vuotuisesta nettomaksusta, mikä lisää alijäämäämme.

Toinen syy siihen, että äänestin tätä mietintöä vastaan, on oletus, joka siinä tehdään Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta ottamatta lainkaan huomioon, että sopimus ei pystynyt läpäisemään sille asetettua ratifiointitestiä. Lissabon hivuttaisi lisäksi tietysti itse menoja ylöspäin pyrkimällä uusiin kilpailuihin ja uusiin seikkailuihin, kuten tuhlaavainen kulutus avaruuspolitiikkaan, joka kuuluisi sen alueeseen, ja ilmastonmuutokseen liittyviin politiikanaloihin. Näistä syistä siis äänestin tätä mietintöä vastaan.

  Neena Gill (PSE). − (EN) Arvoisa puhemies, pidän myönteisenä tätä rahoituskehyksen väliarviointia, vaikka olinkin pettynyt siihen, että yhteisen maatalouspolitiikan radikaaliin uudistukseen kehottava tarkistus torjuttiin tämän päivän äänestyksessä. Mielestäni EU:n rahoitusjärjestelmää on uudistettava kiireellisesti, ja on valitettavaa, että monet rahoitusryhmät ovat vanhoja ja historiallisia sitoumuksia, joilla on vähän lisäarvoa.

Me emme aseta ensisijaisiksi uusia aiheita, joilla ei ole tarpeeksi varoja. Meidän on rahoitettava kiireellisesti energia- ja ilmastonmuutosohjelmia ja investoitava huomattavasti vihreisiin teknologioihin. Suurin huoleni on kuitenkin otsake 4, jota on monien vuosien ajan alirahoitettu kroonisesti. Vaikka Euroopan unioni haluaa olla merkittävä maailmanlaajuinen toimija, tätä heikennetään täydellisesti, koska kyseisten tavoitteiden saavuttamiseen ei ole varoja. Olen myös huolestunut siitä, että on olemassa kaikkien ulkoisten rahoitusohjelmien ulkoistamispolitiikka. Siitä on tuloksena tuhoava vaikutus EU:n asemaan maailmanlaajuisena toimijana kehitysmaissa. Tuin kuitenkin tätä väliarviointia.

– Päätöslauselmaesitys: B6-0141/2009 (Talouskumppanuussopimus - Cariforum-valtiot)

  Marian Harkin (ALDE). − (EN) Arvoisa puhemies, haluan kommentoida tarkistusta 9 Cariforum-valtioita koskevassa päätöslauselmassa ja todellakin tarkistusta 4 Norsunluurannikkoa koskevassa päätöslauselmassa. Se näkyi seuraavissa kuudessa päätöslauselmassa.

Tarkistuksessa kehotetaan poistamaan vientituet asteittain viipymättä. En voinut tukea kyseistä tarkistusta, koska tarkoituksemme on EU:ssa poistaa ne asteittain vuoteen 2013 mennessä. Tällä hetkellä komissio lisää vientitukia maito- ja maitotuotealalla, koska maidon maailmanmarkkinahinta on laskenut alle tuotantokustannusten.

Tarkistuksessa myös todetaan, että EU:n vientituet ovat vakava este AKT-maiden tuottajille maatalouden karja-alalla ja maito- ja maitotuotealalla.

Me kaikki tiedämme, että se on suurta asian liioittelua. Itse asiassa, jos poistaisimme viipymättä asteittain kaikenlaiset vientituet, tuhoaisimme oman maito- ja maitotuotealamme ja tämän alan elintarviketurvallisuuden, ja kysyn vakavasti, haluaako parlamentti todella tehdä niin.

  Syed Kamall (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, ennen kuin aloitan, haluaisin osoittaa kunnioitusta edelliselle puhujalle, Jim Allisterille. En ehkä ole aina samaa mieltä hänen näkemyksistään, kun ne esitetään voimakkaasti, mutta minun on sanottava, että jos olisin äänestäjä Pohjois-Irlannissa, sanoisin luultavasti, että Pohjois-Irlannilla ei tässä parlamentissa ole Jim Allisteria aidompaa ystävää.

Tästä äänestyksestä ja EU:n ja Cariforum-valtioiden sopimuksesta meidän on mielestäni tunnustettava, että vaikka sopimuksesta oli monia huolia muun muassa sen osalta, että EU yrittää aggressiivisesti avata markkinansa, samalla siinä todella asetetaan määräaika vapauttamiselle ja sillä saadaan monet Karibian alueen valtiot tunnustamaan, että niiden on pyrittävä monipuolisuuteen. Sillä ne ovat luottaneet aivan liian kauan siihen, että Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden entisten siirtomaaherrojen syyllisyydentunnon takia niiden banaaneille ja sokerille annetaan suosituimmuuskohtelu.

Jos aikoo kilpailla globalisoituneessa digitaalisessa maailmassa, ei voi edelleen olla niin kutsuttu jälkiruokatalous, ja tätä talouskumppanuussopimuksen näkökohtaa pidän myönteisenä.

  Neena Gill (PSE). − (EN) Arvoisa puhemies, äänestin talouskumppanuussopimuksia koskevan päätöslauselman puolesta, koska vain yhdenvertaisen kumppanuuden avulla voimme auttaa toisia maita kokemaan taloudellisen edistyksen hyödyt. Pidän myönteisenä uudelta komission jäseneltämme, Cathy Ashtonilta, saatuja vakuutuksia, sillä ne lieventävät huolia, joita monilla oli talouskumppanuussopimuksista. Hän ansaitsee kiitokset yhteisymmärryksen saavuttamisesta tässä asiassa.

Tässä päätöslauselmassa ehdotetaan paljon sellaista, joka on vastakkaista alkuperäisen tekstin kielteisille säännöksille. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevilla lausekkeilla tehdään rinnakkaisvalmisteiden saatavuudesta helpompaa ja turvallisempaa, ja ehdotuksilla, joiden mukaan maat päättävät itse kehitysvauhtinsa, ehkäistään äkillistä ja haitallista vapauttamista.

Euroopan on myös toteutettava kumppanuus AKT-maiden kanssa, jos ne eivät uhkaa köyhdyttää kyseisiä maita älyllisesti, sosiaalisesti tai taloudellisesti. Äskettäinen AKT-valtuuskunnan matka Guyanaan osoitti, että jos kauppaa käytetään hyviin tarkoituksiin, sillä voi olla huomattavan voimakas vaikutus, mutta kauppasopimusten on oltava vilpittömiä, vuoropuhelun avointa ja niiden on perustuttava keskinäiseen kunnioitukseen.

– Päätöslauselmaesitys: B6-0148/2009 (Talouskumppanuussopimus - Norsunluurannikko)

  Syed Kamall (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, kuten useimmissa muissakin talouskumppanuussopimuksissa, myös tässä aiheutui paljon huolta markkinoiden epäsymmetristä avaamista koskevasta EU:n lähestymistavasta. Erityisesti Norsunluurannikon osalta oltiin huolissaan siitä, että maassa ei itse asiassa todella ollut vakaata hallitusta, ja huolta aiheutti se, olisiko sellaisessa tilanteessa olevan maan kanssa mahdollista tehdä sopimus.

Mutta meidän on jälleen kerran tunnustettava, että talouskumppanuussopimusten etu on siinä, että ensimmäistä kertaa on mahdollisuus kuunnella näiden maiden kuluttajia ja yrittäjiä eikä vain hallituksia. Ja kun näiden maiden yrittäjille puhutaan, he sanovat: olkaa hyvä ja antakaa meille mahdollisuus saada tavaroita ja palveluja, joita teillä on tällä hetkellä pohjoisessa tai lännessä, jotta voimme luoda vaurautta, voimme luoda työpaikkoja, emmekä enää ole riippuvaisia avusta pitkällä aikavälillä.

Vain auttamalla näiden maiden yrittäjiä, vaurauden luojia, voimme saada nämä maat eroon pitkäaikaisesta köyhyydestä.

– Päätöslauselmaesitys: B6-0143/2009 (Talouskumppanuussopimus - Tyynenmeren valtiot)

  Martin Callanan (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, olen pahoillani, ettette pääse äänestysselitystemme takia lounaalle.

AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen poliittisten asioiden valiokunnan puheenjohtajana minulla on ollut monia keskusteluja monien näiden pienten, syrjäisten – ja erittäin kaukaisten – Tyynenmeren valtioiden kanssa. Niitä ei ole siunattu luonnonvarojen yltäkylläisyydellä ja ne ovat tietysti erittäin kaukaisia ja vaikeasti saavutettavissa olevia, minkä takia on erittäin tärkeää, että meidän pitäisi helpottaa niiden tuotteiden pääsyä markkinoillemme ja antaa omien tuotteidemme auttaa ja kehittää niiden omia markkinoita niiden sijaintipaikoilla. Meidän pitäisi ottaa huomioon niiden ainoalaatuinen maantieteellinen asema ja ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla lievennetään niiden tilannetta ja autetaan niitä niiden talouskehityksen tiellä ja autetaan niitä nauttimaan meidän muiden nauttimasta vauraudesta.

Näissä talouskumppanuussopimuksissa on monia hyviä asioita, ja olin iloinen voidessani äänestää mietinnön puolesta.

– Päätöslauselmaesitys: B6-0142/2009 (Talouskumppanuussopimus - Ghana)

  Syed Kamall (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin sanoa Ghanaa koskevasta sopimuksesta, että siinä on tärkeä kohta, koska usein väitetään, erityisesti tämän parlamentin sosialidemokraattien taholta, että meidän ei pitäisi tukea tuontitariffien alentamista monissa näistä maista.

Jos tarkastellaan esimerkiksi Ghanaa, maa tuottaa vain 30−35 prosenttia sen kansalaisten kuluttamasta riisistä. Jos jatkamme riisin tuontitariffien tukemista, sanomme todellisuudessa maan hyvin köyhille ihmisille, että te maksatte enemmän elintarvikkeistanne ja te maksatte enemmän lääkkeistänne.

Minusta on häpeällistä, että tämän parlamentin sosialidemokraatit tukevat edelleen tuontitariffeja, joilla pidetään hyvin köyhät ihmiset vielä köyhempinä. Heidän pitäisi tukea markkinoiden avaamista ja varmistaa, että tuemme yrittäjiä ja tuemme köyhiä kansalaisia.

- Mietintö: Gay Mitchell (A6-0135/2009)

  Marian Harkin (ALDE). − (EN) Arvoisa puhemies, haluan tukea Gay Mitchellin mietintöä erityisesti, koska esittelijä toteaa, että kahden pankin välillä on oltava enemmän yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa, että niiden toiminta ei ole päällekkäistä. Mutta erityisesti pidän myönteisenä 50 prosentin lisäystä pk-yrityksille lainauksessa. Alun perin ilmoitettu viiden miljardin euron määrä on nyt nostettu 7,5 miljardiin euroon vuosittain neljän vuoden ajaksi. EIP on viestittänyt, että on saatavilla enemmän rahaa.

Nämä ovat erittäin hyviä uutisia pk-yrityksille Irlannissa, koska voimme seuraavien viikkojen aikana odottaa 300 miljoonan euron investointeja pk-yrityksiin. On olennaista, että rahat löytävät tiensä pk-yrityksiin – aiempi puhuja mainitsi sen – ja mahdollisimman pian, koska ne ovat vaikeuksissa ja monet niistä eivät voi odottaa.

– Päätöslauselmaesitys: RC-B6-0152/2009 (Autoteollisuuden tulevaisuus)

  Martin Callanan (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, tein paljon työtä autoteollisuuden kanssa, kun olin tarpeeksi onnekas päästäkseni varjoesittelijäksi Guido Sacconin mietintöön autojen hiilidioksidipäästöistä, ja se vakuutti minut enemmän kuin mikään muu siitä valtavasta strategisesta ja kaupallisesta arvosta, jonka autoteollisuus tarjoaa meille Euroopassa. Sanon tämän erityisesti, koska edustan Koillis-Englantia, jossa meillä on valtava Nissanin tehdas Washingtonissa, Tyne ja Wearissa, tuottoisin ja tehokkain autotehdas Euroopassa.

Mutta viime vuosikymmenen aikana autoteollisuutta on ahdistettu hyvin monilla uusilla säännöillä, asetuksilla ja taakoilla, jotka tulevat täältä. On enemmän kuin vähän ironista, että nyt komissio valittaa hirvittävää taloudellista ahdinkoa, jossa ala nyt on. En voi kuitenkaan uskoa, että protektionismi on vastaus, ei vähiten siksi, että veronmaksajien taloudellista tukea olisi jonottamassa monia muita teollisuudenaloja.

Haluan erityisesti mainita Ranskan presidentin Sarkozyn sangen häpeällisen toiminnan hänen antaessaan valtionapua omille valmistajilleen, jos ne antavat yksiselitteisen vakuutuksen vetävänsä tuotantonsa pois muista jäsenvaltioista. Tämä on hirvittävä tie protektionismiin, ja lopuksi se ei auta ketään Euroopassa.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, kuten näette, kollegani ovat mustasukkaisia suhteestamme, ja siksi he ovat toimineet tänä iltapäivänä täällä esiliinoinamme. Toivon, että sanani saavat hyväksyntänne.

Me kaikki tiedämme, että autoteollisuudella on joitakin vakavia taloudellisia ongelmia. Niistä kerrotaan päivittäin kaikissa kansallisissa lehdissämme. Edustamallani alueella on suuri Toyotan tehdas Burnastonissa Derbyssä, jossa on jo toteutettu erilaisia kustannusten leikkaamista koskevia toimenpiteitä uuteen rahoitustilanteeseen sopeutumiseksi. Yhdistyneen kuningaskunnan erinomaisessa uudessa parlamentin vaalipiirissä Daventryssä sijaitsee McLarenin erityinen Formula 1 -moottoritehdas, joka työllistää 600 ihmistä.

Joten kaikki meistä täällä tietävät jonkin osan autoteollisuudesta tai edustavat sitä, ja me kaikki tiedämme sen taloudelliset ongelmat. Mutta me olemme itse asiassa jo onnistuneet yhdistämään ne täällä antamalla asetuksen jälkeen ja edelleen asetuksen hyvinä aikoina ajattelematta aikoja, jotka saattaisivat olla hieman laihempia. Autoteollisuus ei pysty selviämään täytäntöön panemistamme asetuksista.

Kiitos minulle myönnetystä ylimääräisestä ajasta. Tiedän, että hetki alussa maksoi minulle ehkä muutamia sekunteja.

  Puhemies. − (EN) Ja te onnistuitte saamaan Daventryn mukaan. Sanoisin, että mielestäni te ja kaksi kollegaanne olette minulle luultavasti velkaa lounaan tämän jälkeen.

  Syed Kamall (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, minä ja kaksi kollegaani tarjoamme teille mielellämme lounaan, ja teidän kahdelle kollegallenne molemmilla puolilla, vaikka en olekaan varma, nauttisitteko seurastanne yhtään enemmän kuin nautitte puheistamme.

Me kaikki tiedämme, minkälainen vaikea tilanne on kohdannut monia teollisuudenaloja nyt, kun ne yrittävät saada luottoa. On monia elinkelpoisia liikeyrityksiä, jotka olisivat ennen luottokriisiä saaneet suurenmoiset voitot. Kyseessä on todella pikemmin luoton saatavuus kuin mikään vakava ongelma niiden liiketoimintamallin kanssa. Toisaalta on monia yhtiöitä, jotka ovat monien vuosien ajan olleet lähellä sulkemista, joita on pönkitetty valtionavulla tai jotka tekevät tappiota.

Tarkastellaanpa esimerkkinä Yhdysvaltoja, jossa annetaan tukea joillekin tehottomimmista tuottajista, tuottajille, jotka eivät ole ottaneet aikaa huomioon. Varmistakaamme, että me emme toista noita virheitä ja anna valtiontukea tai mitään tukea yhtiöille, jotka eivät ole pitkällä aikavälillä elinkelpoisia. Meidän on tietysti varmistettava, että meillä on pitkäaikaisia elinkelpoisia työpaikkoja, mutta varmistetaan, että emme pönkitä kaatuvia yhtiöitä.

  Neena Gill (PSE). − (EN) Arvoisa puhemies, teille ei tule yllätyksenä, että tuin autoteollisuuden tulevaisuudesta laadittua mietintöä, teollisuudenalan, jota jotkut parjaavat, mutta minulle se on olennainen valmistusala sellaisilla alueilla kuin minun, eli Länsi-Midlandsissa.

Koko Euroopassa se on yli 20 prosenttia valmistuksesta. Teollisuudenala on mielestäni malli tavalle, jolla ala voi muuttaa itseään, kuten itse näin äskettäisellä vierailullani Jaguar Land Rover -tehtaaseen Castle Bromwichissä, jossa vaikutuin todella ammattiliittojen eteenpäin suuntautuvasta ajattelusta ja niiden kumppanuudesta johdon kanssa, jotta voidaan varmistaa vihreitä ajoneuvoja koskeva jatkuva tutkimus ja kehitys.

Olen myös kehottanut komissiota hyväksymään Yhdistyneen kuningaskunnan tuen autoteollisuudelle, ja pidän myönteisenä, että näin on tapahtunut. Mutta tarvitsemme myös parempaa sääntelyä ja periaatteita tulevaa EU:n lainsäädäntöä varten moottoriajoneuvojen osalta.

Teollisuutta koskevan lähestymistapamme on tässä taloudellisessa taantumassa oltava kokonaisvaltainen. Auton osat ovat aivan yhtä tärkeitä kuin autoteollisuus itse, joten toimitusketjun tulevaisuus on myös taattava. Vierailin viime viikolla Michelinin rengastehtaassa Stokessa ja vaikutuin taas tutkimus- ja kehitysrahastosta ja ponnisteluista renkaiden tehokkuuden parantamiseksi, millä parannetaan ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvää kestävyyttä. Ei ole paljon järkeä tukea suurimpia teollisuudenaloja varmistamatta asianmukaista tukea pienille liikeyrityksille toimitusketjun alkupäässä.

Kirjalliset äänestysselitykset

- Mietintö: Sarah Ludford (A6-0143/2009)

  Guy Bono (PSE), kirjallinen. − (FR) Äänestin tämän suosituksen puolesta, jonka on biometristen tunnisteiden ja viisumihakemusten yhteisestä konsuliohjeistosta laatinut Euroopan liberaalidemokraattien ryhmän Yhdistyneen kuningaskunnan jäsen Sarah Ludford.

Tämän toisessa käsittelyssä aikaansaadun sopimuksen avulla voimme vahvistaa halumme ottaa biometriset tiedot käyttöön EU:n viisumitietojärjestelmässä. Yhteisen konsuliohjeiston ansiosta voimme lopultakin taata, että kaikki jäsenvaltiot myöntävät viisumeita miltei sadasta maasta peräisin oleville kansalaisilleen samanlaisten perusteiden ja piirteiden pohjalta.

Tämän tekstin ansiosta voidaan ottaa käyttöön perustavanlaatuiset toimenpiteet Euroopan kansalaisten suojelemiseksi sekä säännökset, joilla taataan kolmansien maiden kansalaisten yksityiselämän ja henkilökohtaisten tietojen kunnioittaminen.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Biometristen tietojen takia passeja ja matkustusasiakirjoja voi olla vaikeampi väärentää, ja siten ne auttavat torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta ja laitonta maahanmuuttoa. Se on kuitenkin mahdollista vain, jos biometriset tiedot rekisteröidään asianmukaisesti. Siinä on edelleen ongelmia. Kun hakkerit tällä hetkellä kerskuvat internetissä, miten helposti saksalaisissa rekisteröintilomakkeissa voidaan väärentää sormenjälkiä ja huomauttavat, että jos henkilökortit pienennetään luottokorttimuotoon, valokuvia voidaan käsitellä digitaalisesti, jolloin biometristen tietojen luettavuus vaikeutuu, tästä tekniikasta voi helposti herätä epäilyksiä. Kaikissa tapauksissa biometristen tietojen käytön aikana on taattava tavallisten ihmisten tietosuoja. Tässä mielessä olen samaa mieltä mietinnön kanssa.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Tutkittuani huolellisesti biometristen tietojen ja viisumihakemusten yhteisestä konsuliohjeistosta laadittua suositusta toiseen käsittelyyn olen päättänyt äänestää sen puolesta. Minun mielestäni Sarah Ludfordin mietinnön tavoitteet – viisumihakemusten järjestämisen, vastaanoton ja käsittelyn helpottaminen – ovat todella kiitettäviä.

- Mietintö: Esko Seppänen (A6-0109/2009)

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) En tunne voivani tukea täysimääräisesti Esko Seppäsen mietintöä yhteisön takuusta Euroopan investointipankille yhteisön ulkopuolella toteutettuihin hankkeisiin liittyvistä lainoista ja lainatakauksista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta, mutta en myöskään aio äänestää sitä vastaan. Siksi olen päättänyt äänestää tyhjää.

- Mietintö: Marian-Jean Marinescu (A6-0002/2009)

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. − (EN) Vaikka Malta ja Gozo ovat alueeltaan pienin EU:n jäsenvaltio, ne valvovat laajaa ilmatilaa. Mielestäni on tärkeää käsitellä Euroopan ilmailujärjestelmän suorituskykyä ja kestävyyttä. Ajatus on, kuten liikenne- ja matkailuvaliokunta on huomauttanut, että yhteinen eurooppalainen ilmatila voidaan tehokkaimmin toteuttaa soveltamalla ylhäältä alaspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Koska tällaiselle lähestymistavalle ei kuitenkaan ole koskaan saatu poliittista hyväksyntää, tavoitteeksi on nyt otettava olemassa olevien prosessien nopeuttaminen soveltamalla alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa.

Meidän on varmistettava, että Eurocontrolin suunniteltu uudistus toteutetaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa. Lisäksi on toteutettava ponnisteluja yhteisen ilmatilan luomiseksi uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehitysvaiheen mukaisesti.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Tuin Marian-Jean Marinescun mietintöä, koska EU:n laajentumispolitiikka ja aktiivinen naapuruuspolitiikka ovat laajentaneet Euroopan ilmailumarkkinat 37 maahan.

Ilmailun laajenevat sisämarkkinat muuttavat EU:ta maailmanlaajuiseksi toimijaksi. Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva aloite käynnistettiin vuonna 2000, ja sillä saatettiin ilmaliikenteen hallinta yhteisen liikennepolitiikan alaisuuteen. Euroopan ilmaliikennealan kilpailukyky edellyttää järjestelmää koskevaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa: yhteistä näkemystä sekä yhteisiä tavoitteita ja tekniikoita, jotka perustuvat vankkaan sääntelykehykseen.

Komissio on tätä varten esittänyt ehdotuspakettia, jonka tiettyjä osia voitaisiin kuitenkin parantaa esimerkiksi takaamalla toiminnallinen riippumattomuus kansallisille valvontaviranomaisille ja edistämällä kaikkien osapuolten osallistumista. Yhteistyö poliittisella, sosiaalisella ja teknisellä tasolla on tärkeää yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan tavoitteen saavuttamiseksi.

Esittelijän tavoin katson, että komission olisi keskitettävä huomionsa ensisijaisesti mitattavissa ja saavutettavissa olevien yhteisön laajuisten tavoitteiden määrittelyyn. Tavoitteissa olisi keskityttävä käsittelemään kaikkia arkaluonteisia osa-alueita, kuten turvallisuutta, ympäristöä, kapasiteettia ja kustannustehokkuutta.

  Guy Bono (PSE), kirjallinen. − (FR) Äänestin romanialaisen kollegani Marian-Jean Marinescun Euroopan ilmailujärjestelmän suorituskyvystä ja kestävyydestä laatiman mietinnön puolesta.

Tämä teksti on osa Yhteinen ilmatila II -pakettia, ja sillä pyritään parantamaan Euroopan ilmailujärjestelmän suorituskykyä.

Sen avulla on mahdollista vastata moniin huoliin: ympäristöä koskeviin huoliin panemalla täytäntöön hiilidioksidipäästöjen vähentämisen mahdollistavat toimenpiteet, toimintaan liittyviin huoliin, koska sillä pyritään järkeistämään ilmaliikennettä suuremman kapasiteetin ja lentoreittien optimaalisen suunnittelun avulla, ja lisäksi Euroopan kansalaisten turvallisuutta koskeviin huoliin kehottamalla eri toimijoita yhteistyöhön ja koordinointiin.

Yhteinen ilmatila I -paketin jälkeen tämän mietinnön avuna on dynaamisen näkemyksen esittäminen nykyisistä haasteista ehdottamalla pitkän aikavälin ratkaisuja ilmailualan tehokkaalle muuttamiselle.

  Nicodim Bulzesc (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Äänestin kollegani Marian-Jean Marinescun laatiman mietinnön puolesta, koska tällä lainsäädäntöpaketilla pyritään parantamaan Euroopan ilmailujärjestelmän suorituskykyä ja kestävyyttä. Tehokkaampi sääntely tarkoittaa lyhyempiä lentoja, lyhyempiä viivästyksiä ja pienempää polttoainekulutusta.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Äänestän Euroopan ilmailujärjestelmän suorituskyvyn ja tehokkuuden puolesta. Ilmaliikenteen hallinta on ollut yhteisen liikennepolitiikan alaisuudessa vuodesta 2004 yhteistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan asetuksen perusteella. Laajentumisen jälkeen Euroopan ilmailumarkkinat ovat laajentuneet 37 maahan ja tehneet EU:sta maailmanlaajuisen toimijan. Tähän reagoimiseksi tarvittiin siksi kiireellisesti päivitystä.

Yksi yhteisen eurooppalaisen ilmatilan keskeisistä osista on pikemmin liikennevirtoihin kuin kansallisiin rajoihin perustuvien toiminnallisten ilmatilan lohkojen luominen. Olisi mahdollista vähentää nykyiset 60 lohkoa ja valvontakeskusta 15−20:een.

Tällä ei vain vastata yhteisen Euroopan ajatukseen, vaan sillä myös säästetään aikaa, rahaa ja polttoainetta. Aiemmin kaikki lennot ovat olleet noin 49 kilometriä pidempiä kuin olisi tarpeellista ilmatilan pirstaloitumisen takia. Komissio odottaa, että hiilidioksidipäästöt vähenevät 7−12 prosenttia. Toiminnalliset ilmatilan lohkot ovat olennaisia, koska niiden avulla useiden jäsenvaltioiden lennonjohtojärjestelmät voidaan yhdentää yhteen eurooppalaiseen liikennejärjestelmään. Toiminnallisten ilmatilan lohkojen koordinaattori pitäisi myös perustaa Euroopan laajuisten verkkojen koordinaattoria koskevien suuntaviivojen mukaisesti.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Tuen tässä mietinnössä esitettyä tunnustusta, että lentojen tehokkuutta on parannettava ja ilmaliikenteen viivästyksiä vähennettävä mahdollisimman paljon. Pidän myönteisenä, että ilmaliikenteen hallintaa varten otetaan käyttöön suorituskykytavoitteet, joiden avulla pitäisi saada aikaan tehokkaampi ilmailuverkko, jolla turvataan ympäristöön ja talouteen liittyvä edistys.

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Äänestin kollegani Marian-Jean Marinescun laatiman mietinnön puolesta, koska sillä pyritään parantamaan Euroopan ilmailujärjestelmän suorituskykyä ja kestävyyttä.

Yhteistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen ansiosta ilmailun sisämarkkinat ovat kasvaneet ja kehittyneet viime vuosien aikana. Euroopan reittirakenteen suunnittelun ja käytön yleisessä tehokkuudessa on kuitenkin havaittu vain vähän edistystä, ja siten ilmatilan käyttäjät ja matkustajat maksavat tarpeettomia kustannuksia.

Pidän myönteisenä komission ehdotuksia, joilla pyritään asettamaan sitovat suorituskykytavoitteet lennonvarmistuspalvelujen tarjoajille, eurooppalainen verkonhallintatehtävä kansallisten verkkojen lähentymisen varmistamiseksi ja määräajat jäsenvaltioille suorituskyvyn parantamiseksi.

Onnittelen Marian-Jean Marinescua tämän mietinnön laatimisesta.

Pidän myönteisenä esittelijän ehdotuksia järjestelmää koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan kehittämisestä turvallisuuden alalla, jotta ilmaliikenne pidetään turvallisena ja kestävänä.

Tuen esittelijän aloitetta maksujen täysimääräisestä avoimuudesta. Määritettyjen kustannusten olisi oltava yhteensopivia suorituskyvyn kehittämisjärjestelmään perustuvien lähentymisperusteiden kanssa.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Äänestin Marian-Jean Marinescun Euroopan ilmailujärjestelmän suorituskyvystä ja kestävyydestä laatiman mietinnön puolesta.

Olen samaa mieltä esittelijän näkemyksestä, että yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen lainsäädäntöpuitteita on tarkistettava, koska sen vuonna 2000 tapahtuneen käynnistämisen jälkeen siitä ei ole näyttänyt koituvan odotettuja tuloksia; viittaan erityisesti siihen, että sillä ei ole onnistuttu parantamaan lentojen tehokkuutta eikä vähentämään kustannuksia ja sirpaloitumista, ja ilmaliikennejärjestelmässä on edelleen yleistä tehottomuutta. Tämä tehottomuus aiheuttaa valitettavasti suuria kustannuksia rahassa, ajassa ja polttoaineena mitattuna yhteisen eurooppalaisen ilmatilan käyttäjille.

Olen myös sitä mieltä, että meidän on pyrittävä tarkistamaan lainsäädäntöä komission ehdotusten mukaisesti, sillä niillä pyritään kansallisten valvontaviranomaisten riippumattomuuteen, yhdenmukaistettuihin turvallisuusvaatimuksiin, yhtenäiseen eurooppalaiseen lentotiedotusalueeseen ja viimeisenä vaan ei vähäisimpänä työmarkkinaosapuolten entistä suurempaan osallistumiseen järjestelmää koskevaan lähestymistapaan. Sanon tämän siksi, että mielestäni vain laajan perusyksimielisyyden saavuttamalla voidaan voittaa nykyiset tekniset ja poliittiset esteet ja saavuttaa tämän aloitteen kunnianhimoiset tavoitteet.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. − (SV) Mietinnössä korostetaan, että yhdennetyllä järjestelmällä tarjotaan enemmän turvallisuutta ja tehokkaampaa ilmatilan käyttöä ja vähennetään siten jonotusaikoja. Samalla järjestelmä perustuu oletukseen jatkuvasti lisääntyvästä ilmaliikenteestä, mutta äänestän kuitenkin mietinnön puolesta, koska myönteiset näkökohdat ovat suurempia kuin kielteiset. Me Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmässä toimimme pontevasti ilmaliikennettä vastaan muilla keinoilla, esimerkiksi ehdottamalla erilaisia ympäristö- ja liikennetulleja.

- Mietintö: Marian-Jean Marinescu (A6-0515/2008)

  Jaromír Kohlíček (GUE/NGL), kirjallinen. − (CS) Yhteinen eurooppalainen ilmatila on eurooppalaisten valtioiden yritys parantaa ilmatilan kuljetuskapasiteettia siviili-ilmailun osalta. Vuonna 2000 tehtiin ensimmäinen yritys luoda Euroopan ylle yksittäiset toiminnalliset ilmatilan lohkot, joita valvottaisiin yhteisesti. Tšekin tasavalta liittyi yleissopimukseen keskikorkean lentoliikenteen hallinnasta Keski-Euroopan yllä, ja siihen aikaan olin yleissopimuksen esittelijä Tšekin parlamentissa. Kuten esittelijä Marian-Jean Marinescu toteaa yhdessä mietinnöistään, nämä sopimukset eivät täyttäneet tarkoitustaan. Sopimus, jossa olin esittelijänä, hylättiin eri puolueiden sopimuksella, koska se oli vanhentunut. Kuudennen puiteohjelman puitteissa aloitettiin SESAR-nimisenä kattava ohjelma koko Euroopan lennonjohdon kehittämisestä, ja hankkeen tulokset otetaan käyttöön asteittain vuodesta 2014 alkaen. Yhteistä eurooppalaista ilmatilaa koskevaa aloitetta käsittelevät mietinnöt seuraavat siten samaa aikataulua. GUE/NGL-ryhmä suhtautuu erityisen kriittisesti kyseisen alan (lentoliikenne) palvelujen vapauttamista koskevan paineen lisäksi siihen, että mietinnössä suositaan toiminnan kannattavuutta turvallisuuden sijasta.

Emme ole myöskään samaa mieltä yksinomaisesta keskittymisestä lennonjohtajiin, koska muutokset vaikuttavat kaikkiin lennonjohdossa työskenteleviin. Lopuksi, on välttämätöntä, että ennen muutoksia järjestetään laajat kuulemiset työntekijöiden edustajien kanssa.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Äänestän lentopaikoista, ilmaliikenteen hallinnasta ja lennonvarmistuspalveluista laaditun mietinnön puolesta.

Ilmaliikenteen hallinta on ollut yhteisen liikennepolitiikan alaisuudessa vuodesta 2004 yhteistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan asetuksen perusteella. Laajentumisen jälkeen Euroopan ilmailumarkkinat ovat laajentuneet 37 maahan ja tehneet EU:sta maailmanlaajuisen toimijan. Tähän reagoimiseksi tarvittiin siksi kiireellisesti päivitystä.

Paketin toisessa mietinnössä toimialaa laajennetaan lentopaikkojen ja niiden toimijoiden valvonnan yhdenmukaistamiseen. Itävaltalaisiin lentopaikkoihin sovelletaan myös tätä uutta sääntöä.

Erityisesti talouskriisin aikoina on myönteistä, että monien parlamentin esittämien tarkistusten avulla mahdollistetaan ennakkomaksut infrastruktuuri-investointeihin, kun käyttäjämaksujen lisäksi on saatavilla muita investointilähteitä, ja tiukkojen ehtojen nojalla. Tämä auttaa huomattavasti meitä selviämään tästä talouskriisistä.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kannatan Marian-Jean Marinescun lentopaikoista, ilmaliikenteen hallinnasta ja lennonvarmistuspalveluista laatimaa mietintöä, koska se sopii yhteistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen laajempiin puitteisiin, ja sille olen jo antanut tukeni.

Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että ilmailumarkkinoiden tuleviin haasteisiin vastaamiseksi ennen kaikkea lentoturvallisuuden alalla on EU:n tasolla otettava käyttöön yhdenmukaistetut säännöt. Tällä hetkellä valtion turvallisuusmenettelyjen välillä on monia eroja, joiden poistaminen olisi toivottavaa, ottaen huomioon komission ehdotukset, erityisesti ne, jotka koskevat Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) vastuualueita, sillä se on selkeästi merkittävä väline Euroopan ilmaliikenteen turvallisuuden parantamiseksi.

Haluan kuitenkin liittyä Marian-Jean Marinescuun, kun hän korostaa tarvetta varmistaa näiden toimenpiteiden oikeasuhtaisuus suojaamalla paikallisen tiedon ja asiantuntemuksen käyttö ja myös taata yhteistyö EASAn ja Eurocontrolin välillä, jotta voidaan välttää liiallista byrokratiaa ja tehotonta tehtävien ja vastuualueiden päällekkäisyyttä.

- Mietintö: Kartika Tamara Liotard (A6-0512/2008)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Kannatan komission ehdotusta uuselintarvikkeista ja elintarvikkeiden uusista ainesosista annetun asetuksen (EY) N:o 258/97 muuttamisesta, koska sillä pyritään yksinkertaistamaan ja keskittämään uuselintarvikkeiden hyväksymismenettelyä ja niiden markkinoille saattamista.

Uuden asetuksen käyttöönotolla suojellaan kuluttajia varmistamalla elintarviketurvallisuuden, ympäristönsuojelun ja eläinten terveyden suojelun korkea taso ja otetaan aina huomioon ennalta varautumisen periaate, sellaisena kuin se on vahvistettu elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002.

Komission ehdotuksella pyritään tekemään hyväksyntämenettelystä tehokkaampi ja avoimempi ja parantamaan sen täytäntöönpanoa. Tällä edistetään asetuksen parempaa täytäntöönpanoa ja annetaan kuluttajille enemmän valtaa ja enemmän vaihtoehtoja, koska heillä on käytettävissään enemmän tietoja.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Äänestin ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uuselintarvikkeista laaditun Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselman puolesta, koska sillä yksinkertaistetaan uuselintarvikkeiden hyväksymismenettelyä ja niiden markkinoille saattamista. Sillä myös tehdään hyväksyntämenettelystä tehokkaampi ja avoimempi ja annetaan siten kuluttajille enemmän mahdollisuuksia tehdä tietoon perustuvia valintoja.

On korostettava, että uuselintarvikkeet on saatettava markkinoille vain, jos ne ovat turvallisia kuluttajille eivätkä johda heitä harhaan. Mikäli uuselintarvikkeilla on tarkoitus korvata jokin muu elintarvike, ne eivät saa olla ravitsemuksellisesti huonompia.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Äänestimme tämän mietinnön puolesta, koska siinä suhtaudutaan myönteisesti uuselintarvikkeita koskevaan kysymykseen eikä esitetä oikeiston huonoimpia ehdotuksia, joissa yritettiin pitää kiinni muuntogeenisistä organismeista.

Kuten sanoimme maatalouden ja maaseudun kehityksen valiokunnassa, muuntogeeniset organismit on jätettävä pois, ja uuselintarvikkeet eivät saa aiheuttaa vaaraa kuluttajille tai johtaa heitä harhaan. Mikäli uuselintarvikkeita käytetään korvaamaan elintarvikkeita, ne eivät saa olla ravitsemuksellisesti huonompia kuluttajan kannalta.

Esittelijän mielestä uudella uuselintarvikkeita koskevalla asetuksella pyritään saavuttamaan elintarviketurvallisuuden, kuluttajansuojan, ympäristönsuojelun ja eläinten terveyden suojelun korkea taso ottaen kaiken aikaa huomioon ennalta varautumisen periaate, sellaisena kuin se on vahvistettu elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä annetussa asetuksessa (EY) N:o 178/2002. Kaikki muut tavoitteet ovat toissijaisia.

Uuselintarvikkeet eivät myöskään saa aiheuttaa vaaraa kuluttajille tai johtaa heitä harhaan. Mikäli uuselintarvikkeilla on tarkoitus korvata jokin muu elintarvike, ne eivät saa olla ravitsemuksellisesti huonompia kuluttajan kannalta.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Äänestän Kartika Tamara Liotardin uuselintarvikkeiden paremmasta turvallisuudesta laatiman mietinnön puolesta.

Tarvitsemme tiukempia vaatimuksia uuselintarvikkeiden hyväksynnälle, kuten kloonatusta lihasta tehdyille tuotteille ja nanoteknologioiden käytölle.

Käsitteeseen "uuselintarvikkeet" kuuluu nyt monia uusia menetelmiä käyttäen valmistettuja elintarvikkeita, jotka ovat tällä hetkellä vain rajallisesti, jos ollenkaan, esillä Euroopan markkinoilla sekä elintarvikkeita, jotka ovat täysin tuntemattomia eurooppalaisille kuluttajille. Niihin kuuluu kuitenkin myös kloonatuista eläimistä peräisin olevia tuotteita, joiden pitkäaikaisia vaikutuksia on tuskin tutkittu tähän mennessä. Vuoden 1997 jälkeen on tehty yli sata uuselintarvikkeita koskevaa hakemusta ja yli 20 on hyväksytty.

Kannatan erillistä asetusta kloonatusta lihasta valmistetuille tuotteille ja sitä, että uudet hyväksynnät lykätään siihen asti, kunnes se tulee voimaan. Nanomateriaaleja sisältävät elintarvikkeet pitäisi kieltää, kunnes on löydetty eläinystävällinen ja turvallinen arviointimenetelmä. Jos kyseisiä tuotteita saatetaan markkinoille, ne on merkittävä niin, että kaikki niiden alkuperää koskeva tieto on välittömästi kuluttajan nähtävillä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Kaikille pitäisi nyt olla selvää, että hyväksymismenettelyissä annettuja asiakirjoja kaunistellaan usein eikä niissä ole pitkäaikaisia löytöjä. Ainakin silloin, kun kuulemme, miten ankarasti ja tunnollisesti ilmeisesti yritetään perustaa geenimonopoli muuntogeeniselle siemenelle, hälytyskellojen pitäisi soida, kun puhutaan kloonatusta lihasta.

Joka tapauksessa, kloonatusta lihasta koituvia seurauksia, mukaan luettuna vuorovaikutus muuntogeenisen rehun tai torjunta-aineiden ja ydinsäteilyn kanssa, ei voida ennakoida. Sen lisäksi kloonit näyttäisivät olevan yhteensopimattomia EU:n eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön kanssa. Yleisesti eläinten kloonaus elintarviketuotantoa varten pitäisi kieltää, mutta jos sitä käytetään, merkintöjen on oltava asianmukaisia, jotta kansalaiset voivat valita vapaasti. Näistä syistä äänestin Kartika Tamara Liotardin mietinnön puolesta.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Olen äänestänyt Kartika Tamara Liotardin uuselintarvikkeista laatiman mietinnön puolesta. Olen samaa mieltä hänen toteamuksestaan, jonka mukaan elintarviketurvallisuuden, kuluttajansuojan, ympäristönsuojelun ja eläinten terveyden suojelun korkea taso on taattava ja samalla otettava kaiken aikaa huomioon ennalta varautumisen periaate. Sanoisin myös, että on olennaista, että uuselintarvikkeet eivät saa vaarantaa kuluttajien henkeä tai johtaa heitä harhaan, koska kansalaisten terveys ja suojelu olisi vaarallisesti uhattuna.

- Mietintö: Johannes Blokland (A6-0045/2009)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Jos 20 vuotta sitten voimaantulleessa ja 193 maan allekirjoittamassa Montrealin pöytäkirjassa ei olisi kielletty otsonikerroksen heikentymistä edistäviä tuotteita, maapalloa olisi kohdannut katastrofaalinen tulevaisuus.

Tärkeimmät aineet, joiden katsotaan heikentävän ilmakehän otsonikerrosta ovat halogenoidut hiilivedyt, vuonna 1928 jäähdytysaineiksi kehitetyt kemikaalit. Kun vuonna 1980 löydettiin aukko otsonikerroksessa, tutkijat huomasivat, että nämä maanpinnalla käytännöllisesti katsoen passiiviset kemikaaliyhdisteet pystyivät toimimaan yhdessä otsonimolekyylien kanssa ilmakehässä ja tuhoamaan kerroksen, joka toimii suojana vaarallisia UV-säteitä vastaan. Tilanteen korjaamiseksi vuonna 1987 allekirjoitettiin Montrealin pöytäkirja, ja se tuli voimaan kaksi vuotta myöhemmin.

Yksi asia on varma, teimme kaikkemme tehdäksemme ilmastamme hengityskelvotonta. Edistyksellä oli merkittävä asema tuossa vaiheessa, kun se antoi meille monia tavaroita ja palveluja, jotka muutaman viime vuosikymmenen aikana ovat edistäneet ilmastojärjestelmämme olojen asteittaista huononemista. Kasvihuoneilmiö, aukko otsonikerroksessa ja ilmaston lämpeneminen ovat vain muutamia ilmiöitä, joista on tultava huomiomme keskipisteitä mahdollisimman pian, koska ne koskevat kansalaisiamme ja tulevia lapsiamme Euroopassa. Siksi äänestän puolesta.

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. − (LT) Koska tämän tarkistuksen päätavoitteita ovat asetuksen yksinkertaistaminen ja sen uudelleen laatiminen ja samalla tarpeettoman hallinnollisen rasituksen karsiminen lainsäädännön parantamista koskevan komission sitoumuksen mukaisesti, sekä sen varmistaminen, että Montrealin pöytäkirjaa, sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 2007, noudatetaan ja sen varmistaminen, että tulevat haasteet ratkaistaan, jotta otsonikerros toipuisi mahdollisimman nopeasti ja jotta vältettäisiin ihmisten terveyden ja ekosysteemien vahingoittuminen, äänestin tämän lainsäädäntötoimen puolesta.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Äänestin ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi otsonikerrosta heikentävistä aineista laaditun Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselman puolesta. Tämä uudelleenlaadittu toisinto on yhteisön tärkein väline otsonikerrosta heikentävistä aineista tehdyn Montrealin pöytäkirjan noudattamisen varmistamisessa. Sillä varmistetaan suurempi suoja UV-säteilyn tuhoisilta vaikutuksilta ja lisäksi vähennetään kasvihuoneilmiötä. Euroopan unionin pitäisi säilyttää johtava asema maailmassa, kuten se on aiemmin tällä alalla tehnyt.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Äänestän otsonikerrosta heikentävistä aineista laaditun mietinnön puolesta.

Tämä on uudelleenlaadittu toisinto otsonikerrosta heikentävistä aineista annetusta asetuksesta, joka on EU:n tärkein väline pantaessa täytäntöön Montrealin pöytäkirjaa, jossa edellytetään otsonia heikentävien aineiden asteittaista poistamista. Päätavoitteena on noudattaa vuoden 2007 pöytäkirjan säännöksiä ja siten varmistaa, että otsonikerros voi toipua ja että voidaan välttää haitalliset vaikutukset ihmisten terveydelle ja ekosysteemeille.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Olen äänestänyt Johannes Bloklandin otsonikerrosta heikentävistä aineista laatiman mietinnön puolesta. Olen samaa mieltä luonnoksen tavoitteista, joilla pyritään suojelemaan stratosfäärin otsonia ja estämään ilmastonmuutosta, koska kielletyillä aineilla on paitsi huomattava otsonia heikentävä vaikutus myös lämmitysvaikutus.

Olen myös samaa mieltä esitetyistä tarkistuksista, joilla pyritään edelleen parantamaan asetusta eri kysymysten osalta, jotta EU voi asettaa itselleen kunnianhimoisempia tavoitteita ja ottaa maailmassa johtavan aseman.

  Flaviu Călin Rus (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Äänestin ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi otsonikerrosta heikentävistä aineista (uudelleenlaadittu toisinto) (KOM(2008)0505 – C6-0297/2008 – 2008/0165(COD)) laaditun Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaluonnoksen puolesta, koska mielestäni otsonia heikentävien aineiden päästöjä on leikattava tai ne on jopa poistettava kokonaan, jotta elämä maapallolla voisi kehittyä normaaleissa oloissa. Ryhtymällä tällaiseen toimintaan täytämme velvollisuutemme sekä nykyisen sukupolven että tulevien sukupolvien osalta.

- Mietintö: Kyösti Virrankoski (A6-0104/2009)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Kyseenalaistamatta tarvetta varmistaa, että yhteisön varoja käytetään asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti (mitä ei suinkaan tapahdu), mietinnössä esitetään muutamia virheellisiä ja liian monitulkintaisia kohtia.

Esimerkiksi pitäisi selventää, että EU määrittelee "niukat" määrärahat. Tarkemmin sanottuna niistä säädetään niin kutsutulla kuuden maan kirjeellä, jolla asetettiin yhteisön talousarvio noin yhteen prosenttiin BKT:stä.

Pitäisi myös selventää, miten "negatiiviset painopistealueet" ja "positiiviset painopistealueet" pitäisi ymmärtää, sillä ilman sitä on mahdotonta hyväksyä periaatetta, jolla kannatetaan sitä, että nämä "negatiiviset painopistealueet" on "karsittava olennaisimpien painopistealueiden tieltä".

Jos "negatiivisilla painopistealueilla" tarkoitetaan esimerkiksi niin kutsuttuja uusia painopistealueita, kuten Lissabonin strategian uusliberaalin politiikan toteuttamista, "Eurooppa-linnakkeen" turvallisuuspolitiikkaa tai EU:n sotilaallistamista, sanoisimme, ettemme voi olla enemmän samaa mieltä. Jos kuitenkin nämä ovat niin kutsuttuja positiivisia painopistealueita ja "monivuotisia ja strategisia kokonaistavoitteita" (kuten ne epäilemättä ovat), olemme päättäväisesti vastaan.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Olen päättänyt äänestää tyhjää Kyösti Virrankosken toimintoperusteisesta budjetoinnista ja toimintojohtamisesta talousarviomäärärahojen kohdentamisen hallinnointivälineenä laatimasta mietinnöstä.

Olen täysin samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että tarvitaan ehdottomasti selkeää tietoa saavutetuista tuloksista ja niiden saavuttamiseen tarvittavista resursseista ja siitä, että kansalaisille on tiedotettava täysimääräisesti Euroopan unionin kustannuksista. En kuitenkaan ole varma, että kyseisellä järjestelmällä voidaan ratkaista tämä asia, ja siksi en äänestä sen puolesta enkä sitä vastaan.

- Mietintö: Reimer Böge (A6-0110/2009)

  Richard James Ashworth (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit tukevat Reimer Bögen mietintöä, ja pidämme erityisen myönteisenä esittelijän ehdotuksia talousarvion tekemisestä joustavammaksi ja sen varustamisesta paremmin vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin. Mielestämme hänen ehdotuksensa viisivuotisesta rahoituskehyksestä on myönteistä kehitystä. Pidämme myös myönteisenä sitä, että hän tunnustaa rajat "yhdelle prosentille BKT:stä" ja korostaa, että jos tämä menettely näkyy BKT:n laskuna jäsenvaltioissa, sen on näyttävä ehdottomasti EU:n talousarviossa.

Toistamme kuitenkin varauksemme vastustamamme Lissabonin sopimuksen ja YUTP:n rahoituksen suunniteltujen lisäysten osalta. Pidämme valitettavana, että esittelijä ei käyttänyt hyväkseen tätä tilaisuutta muistuttaa neuvostolle ja komissiolle niiden vuonna 2006 tekemän toimielinten välisen sopimuksen mukaisista velvollisuuksista antaa oikea-aikainen ja tyydyttävä todistus yhteisten hallintosopimusten nojalla käytetyistä EU:n rahoista.

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. − (EN) Vuosien 2007−2013 rahoituskehyksen väliarviointi ei ole käytännöllinen eikä realistinen, koska seuraaviin asioihin liittyy epävarmuustekijöitä: Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessi, parlamentin nykyisen toimikauden loppuminen, Euroopan parlamentin vaalien lopputulos ja uuden komission muodostaminen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.

Voin olla täysin samaa mieltä siitä, että talousarvion kunnianhimoisen uudelleenarvioinnin pitäisi olla uuden parlamentin ja komission kiireellinen painopiste.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Äänestän puolesta.

Eurooppa-neuvosto käynnisti uudelleen Euroopan unionin institutionaalisen tulevaisuuden kesäkuussa 2007, kun 27 jäsenvaltiota päätti kehottaa hallitustenvälistä konferenssia laatimaan uuden sopimuksen perustuslakiluonnoksen pohjalta. Jos ratifiointimenettelyt sujuvat suunnitelmien mukaan, uusi sopimus voisi tulla voimaan vuoden 2009 puolivälissä, suunnilleen samaan aikaan Euroopan parlamentin vaalien kanssa. Jos ratifiointiprosessi pysähtyy, sillä on ennennäkemättömät seuraukset eurooppalaiselle hankkeelle. Arviointiprosessissa on siksi otettava huomioon nämä uudet puitteet.

Jos Eurooppa-neuvoston päätelmissä asetettu aikataulu toteutuu, uuden sopimuksen voimaantulon, uuden parlamentin valinnan (kesäkuu 2009) ja uuden komission nimittämisen pitäisi tapahtua vuoden 2009 toisella puoliskolla, jolloin toimielinten välistä keskustelua arvioinnista voitaisiin lykätä hämmennyksen välttämiseksi.

Mielestäni tämä parlamentti on tehnyt huomattavan investoinnin politiikan haasteita ja rahoitusmahdollisuuksia laajentuneessa unionissa vuosina 2007−2013 käsittelevän väliaikaisen valiokunnan työn sekä vuotuisten talousarvioiden ja siitä seuraavan lainsäädäntötyön avulla. Siksi valiokunta-aloitteisessa mietinnössä, lopettavan parlamentin perinnössä, pitäisi näkyä tähän mennessä saavutettu menestys mutta myös korostaa edelleen olemassa olevia puutteita.

  Katerina Batzeli (PSE), kirjallinen. − (EL) Vuosien 2007−2013 rahoituskehyksen väliarviointia on pidetty kompromissina vuoden 2005 päätöksestä ja sitä voidaan pitää välttämättömänä nykyisessä tilanteessa talouskriisin takia. Sitä ei voida kuitenkaan missään oloissa pitää tekosyynä varojen uudelleenjakamiselle jäsenvaltioiden ja rakennerahastopolitiikan ja yhteisen maatalouspolitiikan kaltaisten politiikanalojen välillä, politiikanalojen, joilla muun muassa turvataan yhteenkuuluvuus, työllisyys, alueiden lähentyminen ja julkisen ja yksityisen sektorin kulutuksen aktivointi.

Ensisijaisen tavoitteemme on oltava nykyisten toimien, kuten rakennerahastoja koskevien toimien, syventäminen ja parantaminen, mikä on myös viivästynyt varojen puutteen takia, ja ehdottomasti vihreää kasvua koskevien investointien edistäminen, koska sillä annetaan nykyisille yhteisön toimille uusi kehitysulottuvuus.

Se, mitä kuitenkin on vältettävä ja mitä ei voida hyväksyä, on uusien ympäristö- ja ilmastonsuojelua koskevien toimien käyttöönotto ja talouskriisiä käsittelevien toimien käyttöönotto lisäämättä yhteisön talousarvion varoja, jotka ovat pysyneet vakaina jopa EU:n viimeisimpien laajentumisten jälkeen. EU:n on rohjettava lisätä varojaan yhtä yhteisön politiikkaa varten eikä se saa rajoittua jakamaan varoja uudelleen vanhojen ja uusien toimien välillä.

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Olemme äänestäneen vuosien 2007−2013 rahoituskehyksen väliarvioinnista laaditun mietinnön puolesta, koska siinä kehotetaan selkeästi suurempaan avoimuuteen ja selkeämpään yhteyteen asettamiemme painopistealojen ja tulosten välillä.

Toisin kuin mietinnössä todetaan, meidän mielestämme yhden prosentin malli on hyvä. Mielestämme talousarvion rajoittavuuden on oltava ehdottomasti tärkeintä.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tämä on merkittävä parlamentin valiokunta-aloitteinen mietintö, jolla pyritään aloittamaan keskustelu nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen lisäksi myös seuraavasta. Siinä esitetään monia kysymyksiä, joita ei voi käsitellä tässä äänestysselityksessä.

Kuten olemme sanoneet, vaikkakin hyvin maltillisesti, mietinnössä esitetään joitakin hyvin merkityksellisiä kohtia, jotka ovat yhdenmukaisia sen kanssa, mitä olemme sanoneet jo kauan aikaa: nykyinen yhteisön talousarvio on pienempi kuin mitä tarvitaan, ja joka vuosi talousarviosta jää pois huomattavia määriä (noin 29 miljardia euroa vuosien 2007 ja 2009 välillä). Tästä tilanteesta vastaavat elimet, eli Euroopan komissio, parlamentti ja neuvosto budjettivallan käyttäjinä, kattavat kuitenkin sen. Siksi parlamentti ei nyt voi kieltäytyä ottamasta vastuuta.

Parlamentti myös korostaa, että "täydentävillä politiikan aloilla ei pitäisi muuttaa nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen pääluokkien tasapainoa eikä vaarantaa nykyisiä ensisijaisia tavoitteita", vaikka se on poistanut – vastaan antamamme äänen takia – viittauksen "otsakkeiden 1 b ja 2 politiikan pääaloihin" eli lähentymiseen ja maatalouteen ja kalatalouteen. Toisaalta se on korostanut "uusia ensisijaisia tavoitteita": toisin sanoen Lissabonin strategian uusliberaaleja tavoitteita (mukaan luettuna niin kutsutut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet), ilmastonmuutosta ja EU:n militarisointia.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Olen äänestänyt Reimer Bögen vuosien 2007−2013 rahoituskehyksen väliarvioinnista laatimaa mietintöä vastaan.

Olen pettynyt siihen, että kaikkia vuosien 2007−2013 monivuotiseen rahoituskehykseen liittyviä uuden sukupolven ohjelmia ei hyväksytty, erityisesti merkittävän Galileo-ohjelman osalta, koska sille ei osoitettu riittävästi varoja, ja perusoikeuksien ja oikeuden puiteohjelman osalta. Niiden hyväksymiseksi annetussa ajassa olisi todella vaadittu suurempaa sitoutumista.

Mielestäni parlamentin pitäisi myös valvoa tiukemmin Euroopan unionin talousarviota säännöllisempien ja ankarampien tarkastusten avulla varmistaakseen, että julkista rahaa hallinnoidaan asianmukaisesti.

– Päätöslauselmaesitys: B6-0141/2009 (Talouskumppanuussopimus - Cariforum-valtiot)

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, emme äänestäneet minkään näistä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden, maailman köyhimpien maiden kanssa tehtävistä uusista kumppanuussopimuksista laadittujen tekstien puolesta.

Äänemme ei ole suunnattu näitä maita vastaan, sillä ne ansaitsevat asianmukaisen yhteistyö- ja kehityspolitiikan, jolla autetaan niitä saamaan väestönsä pois köyhyydestä, alueensa pois alikehittyneestä tilasta ja taloutensa pois vaikeuksista. Ne ansaitsevat myös kauppasuhteet, joissa otetaan huomioon niiden yksilölliset tilanteet, mutta myös meidän omat etumme, ja etenkin syrjäisimpien alueiden edut, sillä niitä ylenkatsotaan tässä politiikassa.

Niille ehdotetaan nyt sopimuksia, jotka vastaavat Maailman kauppajärjestön loukkaamattomia sääntöjä, joiden tavoitteena on tehdä niistä osa ääriliberaalia globalisaatiota. Ne tuomitaan viemään satonsa, mikä näännyttää ne nälkään, ja siihen, että niiden vaurautta käyttävät hyväkseen monikansalliset yhtiöt, jotka eivät enää pitkään aikaan ole olleet minkään yksittäisen valtion palveluksessa, vaan ne ovat valtiottomia, nimettömiä ja niitä kiinnostavat vain niiden omat taloudelliset edut.

Näillä mailla on oikeus valita taso, jonka mukaan niiden rajat avataan ja taloudet vapautetaan. Miksi ei valittaisi toista tapaa: järkevää protektionismia ja suhteita, jotka hyödyttävät molempia osapuolia, koska ne perustuvat vastavuoroisuuteen. Tätä tapaa vaadimme Ranskalle ja myös EU:lle.

  Filip Kaczmarek (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Äänestin EY:n ja Cariforum-valtioiden välisestä talouskumppanuussopimuksesta laaditun päätöslauselman puolesta. Väitteet, joiden mukaan Karibian alueen valtioita painostettiin ja pakotettiin allekirjoittamaan sopimus, ovat valheellisia. Näin sen, kun osallistuin AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen ensimmäiseen alueelliseen kokoukseen Karibian alueen maiden kanssa.

Karibian alueen maiden neuvottelijoiden ja viranomaisten edustajat totesivat yksiselitteisesti, että he allekirjoittivat sopimuksen omasta vapaasta tahdostaan siinä vakaumuksessa, että se on hyödyllinen kaikille osapuolille. He tunsivat tiettyä painetta, mutta se oli ajan painetta, ja se vaikutti kaikkiin sopimuksen osapuoliin. Lisäksi talouskumppanuutta koskevien uusien sopimusten allekirjoittamisen välttämättömyys oli tulos Euroopan unionin itsenäisesti tekemistä päätöksistä. Sitä paitsi, tämä on ollut yleisesti tiedossa monen vuoden ajan.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Pidän myönteisenä komission antamaa lupausta joustavuudesta siirryttäessä väliaikaisista täysimääräisiin talouskumppanuussopimuksiin ja lupausta siitä, että kehitystä koskevat huolet ohjaavat neuvotteluja.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Olen äänestänyt Cariforumin jäsenvaltioiden sekä Euroopan yhteisöjen ja sen jäsenvaltioiden välisestä talouskumppanuussopimuksesta laadittua päätöslauselmaesitystä vastaan.

Mielestäni talouskumppanuussopimuksilla pitäisi tukea Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden kestävää kehitystä ja kannustaa niitä osallistumaan kansainväliseen kauppaan ja monipuolistamaan talouksiaan. En kuitenkaan usko, että kyseinen sopimus on oikeilla linjoilla, koska sillä ei auteta kyseisiä maita luomaan omavaraisia talouksia, jotka pystyvät ylläpitämään itseään olematta riippuvaisia ulkoisesta avusta.

Lisäksi, sopimuksella esitetyillä välineillä ei minun mielestäni auteta viranomaisia eikä paikallista yksityistä sektoria osallistumaan, mikä tarkoittaa, että ne eivät osallistu riittävästi alueidensa kehittämisprosessiin.

  Kathy Sinnott (IND/DEM), kirjallinen. − (EN) On äärimmäisen tärkeää, että kunkin AKT-maan ainoalaatuiset tarpeet otetaan huomioon talouskumppanuussopimuksissa. Siksi olen äänestänyt tätä sopimusta vastaan. Cariforumin talouskumppanuussopimuksesta on keskusteltu täällä, kun taas Cariforum-maiden parlamenttien ei ole annettu keskustella siitä. Mielestäni meidän on kunnioituksesta näitä parlamentteja kohtaan pidättäydyttävä antamasta tätä päätöslauselmaa.

On myös tärkeää panna merkille, että Euroopan komissio painosti monia AKT-maiden hallituksia allekirjoittamaan väliaikaisia sopimuksia ennen poikkeusluvan päättymistä.

On todella tärkeää, että näitä kysymyksiä harkitaan huolellisesti ja että niistä keskustellaan kaikissa AKT-maissa ennen kuin EU hyväksyy ne.

  Margie Sudre (PPE-DE), kirjallinen. − (FR) Talouskumppanuussopimusten mukaan AKT-maista peräisin olevat banaanit ja sokeri eivät voi päästä Ranskan syrjäisimpien alueiden markkinoille kymmeneen vuoteen, mitä voidaan jatkaa, ja siten säilytetään näiden kahden merentakaisen maatalouden pilarin tuotanto.

Erityistä suojalauseketta, jonka nojalla tuonti voidaan keskeyttää, jos se haittaa tai vääristää syrjäisimpien alueiden markkinoita, pitäisi selventää edelleen sen täytäntöönpanojakson lyhentämiseksi.

Parlamentin tekemien kehotusten ansiosta on siten voitu ottaa syrjäisimpien alueiden vaatimukset huomioon neuvottelujen aikana.

Syrjäisimpien alueiden yhteiskunnalliset ja ammatilliset toimijat katsovat, että alueita rangaistaan tuotantorajoituksilla, jotka vastaavat eurooppalaisia normeja ja joiden takia niiden kilpailukyky laskee enemmän kuin niiden välittömien kilpailijoiden. Ymmärrän niitä, mutta kannustan niitä kuitenkin sitoutumaan täysimääräisesti yhteistyöprosessiin AKT-naapureidensa kanssa, jotta yhteisten tavoitteiden pohjalta voitaisiin rakentaa toisiaan täydentäviä ja tukevia suhteita.

Sen sijaan, että syrjäisimmät alueet lukittuisivat tiukasti puolustusasentoon, niillä on kaikki voitettavanaan, kun ne toimivat yhdenvertaisesti kilpailijoidensa kanssa. Tämä edellyttää sitä, että Euroopan unioni todella takaa, että kaikenlaisen epäoikeudenmukaisen kilpailun estämiseksi sovelletaan asianmukaisia valvonta- ja välitysmenetelmiä.

– Päätöslauselmaesitys: B6-0148/2009 (Talouskumppanuussopimus - Norsunluurannikko)

  Philip Claeys (NI) , kirjallinen. − (NL) Tämä parlamentti haluaa ottaa esiin kysymyksen vähintään 24 kuukautta voimassa olevien työviisumien myöntämisestä Norsunluurannikon kansalaisille neuvotteluissa ensivaiheen talouskumppanuussopimuksen tekemisestä Norsunluurannikon kanssa. Kyseiset kansalaiset voisivat sitten työskennellä hoitotehtävissä ja muissa vastaavissa ammateissa. Katsotaanpa sitä miten päin tahansa, se on jälleen kerran uusi kanava siirtolaisuudelle, ja siinä on minun mielestäni jo itsessään enemmän kuin tarpeeksi syytä äänestää tätä päätöslauselmaa vastaan. Euroopassa on jo miljoonia työttömiä ihmisiä, ja uusi työvoiman tuonti unionin ulkopuolelta vain pahentaa jo olemassa olevaa ongelmaa. Omat työntekijämme voivat aivan hyvin täyttää kyseessä olevat työpaikat.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Meidän mielestämme ensisijaisen panoksemme maailman köyhimpien maiden jatkuvan kehityksen edistämiseen pitäisi olla EU:n markkinoiden avaaminen noista maailman osista peräisin olevalle tuonnille. Kun avun katsotaan vastaavan halua lisätä vapaakauppaa, yksittäisten jäsenvaltioiden, ei EU:n, on käynnistettävä se ja päätettävä siitä. Jos EU kuitenkin itsepintaisesti jatkaa avun jakamista ja valvomista, siitä ei saa missään olosuhteissa tehdä ehdollista kaupalle vastaanottajamaiden kanssa. Kehitysmaiden aran teollisuuden suojelemiseksi siirtymäajaksi tarkoitetut säännökset voidaan kuitenkin hyväksyä. Periaatteessa meidän pitäisi kuitenkin välttää kaikkia protektionistisia asetuksia, jotka saattavat heikentää vapaata pääsyä markkinoille.

Nämä näkemykset ovat ohjanneet meitä muotoillessamme kantaa nykyisiin päätöslauselmaesityksiin, joiden yhteydessä komissio valmistelee parhaillaan kauppasopimuksia.

Vastustamme epäonnistuneita sanamuotoja, joilla pyritään ainoastaan lisäämään Euroopan parlamentin vaikutusvaltaa kauppapolitiikassa. Olemme kuitenkin päättäneet äänestää kaikkien päätöslauselmien puolesta, sillä ne osoittavat vapaakaupan jatkamisen merkityksen aikana, jolloin protektionismin ankarat tuulet ovat voimistumassa.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Olen äänestänyt Norsunluurannikon sekä Euroopan yhteisöjen ja sen jäsenvaltioiden välisestä ensivaiheen talouskumppanuussopimuksesta laaditun päätöslauselmaesityksen puolesta.

Olen samaa mieltä siitä, että Länsi-Afrikan maiden välinen tulliliitto voisi hyödyttää suuresti Norsunluurannikkoa, joka on johtaja kyseisen alueen taloudessa ja kaupassa: lisäksi, koska alueiden välinen kauppa muodostaa vain pienen osan Norsunluurannikon kaupasta, olisi toivottavaa lisätä alueellisia kauppayhteyksiä pitkän aikavälin pysyvän ja kestävän kasvun kehittämiseksi.

On myös toivottavaa, että Euroopan unioni tarjoaa Norsunluurannikolle enemmän ja parempaa teknistä ja hallinnollista apua sen varmistamiseksi, että maan talous mukautuu saamaan mahdollisimman suuren hyödyn ensivaiheen talouskumppanuussopimuksesta.

– Päätöslauselmaesitys: B6-0142/2009 (Talouskumppanuussopimus - Ghana)

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Olen äänestänyt Christofer Fjellnerin Ghanan sekä Euroopan yhteisöjen ja sen jäsenvaltioiden välisestä ensivaiheen talouskumppanuussopimuksesta laatimaa mietintöä vastaan.

Se johtuu siitä, että minun mielestäni tällainen sopimus Ghanan kanssa voisi uhata Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön yhteenkuuluvuutta ja heikentää alueellista yhdentymistä, mitä meidän pitäisi tukea, koska sillä pystytään parhaiten saamaan aikaan myönteisiä vaikutuksia paikallistaloudelle keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, koska paikallisilla elimillä on paremmat osallistumismahdollisuudet.

  Kathy Sinnott (IND/DEM), kirjallinen. − (EN) On äärimmäisen tärkeää, että kunkin AKT-maan ainoalaatuiset tarpeet otetaan huomioon talouskumppanuussopimuksissa. Siksi olen äänestänyt tätä sopimusta vastaan. Kaikilla AKT-mailla on erilaiset tarpeet, ja monet olisivat mieluummin neuvottelematta teollis- ja tekijänoikeuksista ja Singaporen kysymyksistä. Monet näistä maista myös haluavat vahvistaa elintarviketurvallisuutta ja kehittymässä olevaa teollisuutta koskevia säännöksiä. Lopuksi, nämä sopimukset tarvitsevat tarkistuslausekkeen, jossa edellytettäisiin kestävän kehityksen vaikutuksen arviointia ja mahdollisuutta tarkistaa sopimusta tämän arvioinnin tulosten perusteella. Meidän on tehtävä työtä varmistaaksemme, että näillä sopimuksilla pannaan täytäntöön se, mikä on parasta kunkin maan tarpeiden osalta, ja meidän pitäisi välttää painostamasta niitä allekirjoittamaan sopimuksia, joilla ei panna täytäntöön sitä, mikä on parasta niille.

– Päätöslauselmaesitys: B6-0144/2009 (Talouskumppanuussopimus - SADC)

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Olen äänestänyt SADC:n talouskumppanuussopimusvaltioiden sekä Euroopan yhteisöjen ja sen jäsenvaltioiden välisen väliaikaisen talouskumppanuussopimuksen tekemisestä laadittua päätöslauselmaesitystä vastaan.

En usko, että talouskumppanuussopimuksesta on koitunut suurta hyötyä niille, jotka vievät AKT-maista Euroopan unioniin, koska Cotounoun kauppasopimukset raukesivat vuoden 2008 alussa, vaikka AKT-maiden tavarat voivat saapua EU:n markkinoille ilman, että niihin sovelletaan tullitariffeja tai kiintiöitä.

Sopimuksella ei erityisesti auteta edistämään kyseisten valtioiden riippumatonta kehitystä, luomaan niitä valmiuksia, joiden avulla maat voivat tulevaisuudessa jatkaa kehittymistä ilman ulkopuolista apua. Mikä tärkeämpää, minusta tuntuu, että ne eivät täytä hyvää hallintoa, poliittisten kantojen avoimuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevia ehtoja, mitä ilman on olemassa vaara, että kyseisten valtioiden väestölle koituvat vahinko olisi suurempi kuin niiden saama apu.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. − (EL) EUpyrkii kapitalismin kriisin aikana ja sisäisen imperialistisen valtataistelun laajetessa vahvistamaan eurooppalaisten monopolien asemaa ja hankkimaan uusia mahdollisuuksia maailmanlaajuisilla markkinoilla. Se käyttää koko maailmassa joko sotilaallisin tai ei-sotilaallisin keinoin toteutettujen avointen imperialististen toimien ja monopolien kansainvälisessä kaupassa ja taloudellisessa toiminnassa toteuttamien taloustoimien yhdistelmää.

Väliaikaiset talouskumppanuussopimukset ovat julmin muoto sopimuksista, joita EU on tähän mennessä kehitysmailta vaatinut. Niiden tarkoituksena on pääoman mahdin ja maiden työvoiman ja vaurautta tuottavien resurssien hyväksikäytön pakottaminen. Sortavat ehdot edellyttävät markkinoiden vapauttamista ja kaikkien palvelujen, erityisesti energian, vedenjakelun, terveyden, opetuksen ja kulttuurin, yksityistämistä.

Eteläisen Afrikan kehitysyhteisön (SADC) ja itäisen ja eteläisen Afrikan yhteismarkkinoiden (COMESA) tapaukset ovat tyypillisiä. Hajota ja hallitse. EU painostaa ja pakottaa hyväksymään sopimusten aikataulut ja sisällön ja kunkin maan osalta erilliset sopimukset ja erilaiset ehdot.

Äänestämme väliaikaisia talouskumppanuussopimuksia vastaan, koska ne on allekirjoitettu pääoman voittojen eduksi ja ihmisten tappioksi. Ne ovat jälleen kerran osoitus siitä, että imperialismin ja monopolien hallitsemaa maailmankauppaa ei voida käydä keskinäisen hyödyn pohjalta.

- Päätöslauselmaesitys: B6-0145/2009 (Talouskumppanuussopimus - Itäisen ja eteläisen Afrikan valtiot)

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Olen äänestänyt itäisen ja eteläisen Afrikan valtioiden sekä Euroopan yhteisöjen ja sen jäsenvaltioiden välisen talouskumppanuussopimuksen tekemisestä laadittua päätöslauselmaesitystä vastaan.

Olen vakuuttunut siitä, että tämä talouskumppanuussopimus ei sovi osallistuvien maiden kehityksen edistämiseen, koska vielä on käsittelemättä ja ratkaisematta ristiriitaisia kysymyksiä, kuten suosituimmuuskohtelulauseke ja vientitariffit, joilla ei kannusteta luomaan todellisia markkinoita, jotka voisivat hyödyttää kaikkia kyseessä olevia väestönosia.

- Päätöslauselmaesitys: B6-0146/2009 (Talouskumppanuussopimus - Itä-Afrikan yhteisön kumppanuusvaltiot)

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Olen äänestänyt Itä-Afrikan yhteisön kumppanuusvaltioiden sekä Euroopan yhteisöjen ja sen jäsenvaltioiden välisen väliaikaisen talouskumppanuussopimuksen tekemisestä laadittua päätöslauselmaesitystä vastaan.

Mielestäni todellisten alueellisten ja alueiden välisten markkinoiden kehittäminen näissä maissa on tärkeää, jotta voidaan luoda sellaisen kestävän kasvun edellytykset, joka ei ole täysin riippuvainen ulkoisesta avusta: tällä sopimuksella ei kuitenkaan luoda tarvittavia ennakkoedellytyksiä tämän toteutumiselle, koska monissa tapauksissa suunniteltuihin toimenpiteisiin kuuluu hyvin vähän viranomaisten ja paikallisen yksityisen sektorin osallistumista.

Lisäksi, valvontamekanismien olemassaolosta huolimatta en usko, että nämä maat useinkaan täyttävät hyvää hallintoa, poliittisten kantojen avoimuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevia ehtoja, mitä ilman on olemassa suurempi vaara, että kyseisten valtioiden väestölle koituva vahinko olisi suurempi kuin niiden saama apu.

- Päätöslauselmaesitys: B6-0147/2009 (Talouskumppanuussopimus - Keski-Afrikka)

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Olen äänestänyt Keski-Afrikan sekä Euroopan yhteisöjen ja sen jäsenvaltioiden välisestä ensivaiheen talouskumppanuussopimuksesta laaditun päätöslauselmaesityksen puolesta.

Uskon lujasti, että ensivaiheen talouskumppanuussopimuksella on luotu suuria etuja Keski-Afrikan maiden viejille ennen kaikkea siksi, että Cotonoun sopimukset raukesivat tammikuussa 2008, lisäämällä niiden mahdollisuuksia Euroopan unioniin suuntautuvaan vientiin. Yleisiä talouskumppanuussopimuksia olisi kaikissa tapauksissa pidettävänä pikemmin täydentävinä kuin vaihtoehtoisina sopimuksille, jotka perustuvat Dohan kehitysohjelmaan, jonka osalta kehotamme aloittamaan neuvottelut uudelleen mahdollisimman pian.

Olen myös samaa mieltä siirtymäkausien perustamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille, jotta niille voidaan antaa aikaa sopeutua sopimuksesta johtuviin muutoksiin ja yleisemmin pidän myönteisenä kyseisten valtioiden pk-yrityksille annettavaa tukea.

- Mietintö: David Martin (A6-0117/2009)

  Marie-Arlette Carlotti (PSE), kirjallinen. − (FR) Jo vuosien ajan me sosialidemokraatit olemme yhdistäneet afrikkalaisten kollegojemme kanssa voimamme tehdäksemme talouskumppanuussopimuksista todellisia kehitysvälineitä.

Olemme neuvotelleet ankarasti ja päättäväisesti komission kanssa saadaksemme aikaan oikeudenmukaiset sopimukset, joilla edistetään vuosituhannen kehitystavoitteita.

Olemme tehneet niin valitsemalla itse AKT-valtioiden johtaman valikoivan aluejakosuunnitelman.

Olemme tehneet niin täyttämällä sitoumuksemme vuonna 2005 luvatun kauppaan liittyvän avun osalta emmekä niinkään "ryöstämällä" EKR:a

Tänään taistelumme on kantanut suuresti hedelmää, koska kaupasta vastaava komission jäsen on tehnyt Euroopan komission puolesta sitoumuksen

− sopimusten kehittämistä koskevasta olennaisesta tavoitteesta,

− sopimusten kiistanalaisten kohtien uudelleenneuvottelusta avoimen ja joustavan lähestymistavan perusteella,

− AKT-maiden elintarviketurvallisuudesta ja niiden arkojen teollisuudenalojen suojelusta.

Tietysti olisimme halunneet enemmän takuita siitä, miten kansalliset parlamentit ja AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous osallistuvat sopimusten täytäntöönpanon valvomiseen.

Pelkästään muutamassa viikossa saavutettu edistys on kuitenkin huomattavaa.

Tunnustan sen täten.

Aion kuitenkin seurata sen täytäntöönpanoa erittäin tarkasti.

Joten "avointa valtakirjaa" ei tule: äänestin tyhjää.

  Richard Corbett (PSE), kirjallinen. − (EN) Tänään saatoin äänestää sen puolesta, että parlamentti antaa hyväksyntänsä talouskumppanuussopimukselle ja väliaikaisille talouskumppanuussopimuksille vain uuden komission jäsenen, Cathy Ashtonin, antamien takuiden ja sitoumusten takia, ja koska kyseisten maiden hallitukset pitävät tätä laajalti askelena eteenpäin, vaikkakin riittämättömänä.

Talouskumppanuussopimuksista pitäisi tulla välineitä köyhyyden vähentämiseen ja poistamiseen ja samalla niihin pitäisi sisällyttää kestävän kehityksen tavoitteet ja AKT-maiden asteittainen yhdentäminen maailmantalouteen.

Meidän on varmistettava, että AKT-maiden kanssa tekemämme kauppasopimukset edistävät niiden etuja ja, etenkin, että niitä käytetään kehityksen välineinä.

  Mikel Irujo Amezaga (Verts/ALE), kirjallinen. − (ES) Äänestin muun muassa niitä mietintöjä vastaan, jotka on laadittu talouskumppanuussopimuksesta Karibian saarten kanssa ja väliaikaisesta sopimuksesta Norsunluurannikon kanssa. Parlamentti on esimerkiksi äänestänyt Norsunluurannikon kanssa tehtävän väliaikaisen sopimuksen puolesta; se on sisäisten konfliktien riivaama maa, jolla ei ole lainmukaista hallitusta.

Näissä olosuhteissa minusta yksinkertaisesti tuntuu siltä, että tämä ei ole paras aika ottaa käyttöön kansainvälistä sopimusta, jolla on pitkäaikaiset seuraukset. Euroopan unioni on Maailman kauppajärjestön painostamana peruuttanut yhteistyösopimukset AKT-maiden kanssa ja on korvannut ne yksittäisten maiden kanssa tehtävillä talouskumppanuussopimuksilla vahingoittaen monissa tapauksissa alueiden valtaa.

Kansalaisjärjestöt ja tutkijat kyseisissä maissa ovat arvostelleet voimakkaasti EU:n pakottamia ensimmäisiä sopimuksia, ja tänään parlamentti on tarkastellut niitä uudelleen.

  Glenys Kinnock (PSE), kirjallinen. − (EN) Annoin hyväksynnän Cariforumin talouskumppanuussopimukselle ja Norsunluurannikon väliaikaiselle talouskumppanuussopimukselle vastauksena komission jäsenen Ashtonin meille tällä viikolla antamiin takuisiin.

Tyyli ja sävy ovat muuttuneet sen jälkeen, kun komission jäsen Ashton korvasi komission jäsenen Mandelsonin, ja nyt saamme selkeitä viestejä siitä, että myös sisältö on muuttunut.

Cariforumin talouskumppanuussopimuksen osalta komission jäsen antoi esittelijä David Martinille selkeät vakuutukset hänen huoliinsa rinnakkaisvalmisteiden saatavuudesta, tarkistuslausekkeesta, suosituimmuuskohtelulausekkeen toiminnan joustavuudesta.

Ennen kuin annoimme hyväksynnän Norsunluurannikon sopimukselle, meille annettiin selkä ja yksiselitteinen vakuutus, että Norsunluurannikko voisi vapaasti ottaa sen, mitä se haluaa, jälleen uudesta talouskumppanuussopimuksesta. On merkittävää, että SADC:n talouskumppanuussopimuksen tapauksessa sovittiin monista kiistanalaisista lausekkeista. Se sisältää kehittymässä olevien teollisuudenalojen suojelun, mahdollisuuden ottaa käyttöön uusia vientitulleja teollisuuskehityksen auttamiseksi ja vientikiintiöt.

En tehnyt päätöksiäni kevyesti vaan harkittuani huolellisesti sitoumusta, jolla varmistetaan, että talouskumppanuussopimukset voisivat olla kehityksen väline ja kuvastaa kumppanuuttamme ja keskinäistä kunnioitustamme AKT:n kanssa.

  Bernard Lehideux (ALDE), kirjallinen. − (FR) Kantamme talouskumppanuussopimukseen on edelleen kriittinen. Mielestämme neuvottelut saivat erittäin huonon alun, sillä niissä ei osoitettu mitään kunnioitusta kumppaneidemme erityisoloja kohtaan. Olemme myös edelleen vakuuttuneita siitä, että meidän ei pitäisi rynnätä neuvotteluihin niiden kanssa ja, ennen kaikkea, meidän ei pitäisi pakottaa niille äkillisiä uudistuksia, jotka voivat osoittautua tuhoisiksi niiden sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ja niiden talouksille.

Otamme äänestyskäyttäytymisessämme kuitenkin huomioon komission jäsenen Ashtonin maanantaina 23. maaliskuuta täysistunnossa omaksumat hyvin rohkaisevat kannat. Siksi me äänestimme tyhjää emmekä äänestäneet vastaan, kuten olisimme varmasti tehneet vain muutama viikko sitten.

Tyhjän äänestämisemme on kuitenkin varoitus: aiomme arvostella komission toimintaa todellisten näyttöjen perusteella, emmekä halua antaa sille avointa valtakirjaa tulevaisuutta varten.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Rinnakkaisvalmisteista, tarkistuslausekkeesta ja suosituimmuuskohtelulausekkeen toiminnan joustavuudesta saamani vakuutukset tarkoittivat, että voin tukea tätä mietintöä, jossa olin esittelijänä. Mietinnöllä pitäisi saada aikaan tasapaino oikeudenmukaisen sopimuksen takaamisessa EU:n osalta mutta myös sen varmistamisessa, että kehitys sisällytetään sopimukseen niin, että Cariforum-valtiot voivat kukoistaa ja korjata EU:n kanssa käytävän oikeudenmukaisen kaupan edut.

  Rovana Plumb (PSE), kirjallinen. − (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska uskon, että kun Euroopan parlamentti antaa hyväksynnän Cariforum-valtioiden ja Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden väliselle talouskumppanuussopimukselle, sillä taataan, että

− sitoumusten täytäntöönpanoa niillä aihealueilla, joita ei ole vielä ratkaistu Caricomin yhtenäismarkkinoilla ja taloudessa (CSME) tai pantu kokonaan täytäntöön, kuten rahoituspalvelut, muut palvelut, investoinnit, kilpailu, julkiset hankinnat, sähköinen kaupankäynti, teollis- ja tekijänoikeudet, tavaroiden vapaa liikkuvuus ja ympäristö, siirretään kunnes Caricomin yhtenäismarkkinoita ja taloutta saadaan täydennettyä näiden aihealueiden osalta,

− Cariforum-valtioihin perustetaan riippumaton seurantamekanismi, jolla on tarvittavat resurssit tehdä analyysi sen määrittelemiseksi, missä määrin talouskumppanuussopimuksella on saavutettu siinä asetetut tavoitteet,

− kohtuudenmukainen osa kauppaa tukevan avun varoista määritellään ja varataan varhaisessa vaiheessa. Nämä varat ovat täydentäviä varoja eivätkä pelkästään EKR:n rahoitukseen uudelleenjärjestelyä.

− ne vastaavat Cariforumin painopistealoja ja että niiden jakaminen on oikea-aikaista, ennakoitavaa ja yhdenmukaista kansallisten ja alueellisten strategisten kehityssuunnitelmien täytäntöönpanoaikataulujen kanssa. Kyseisiä varoja pitäisi käyttää tehokkaasti tullitulojen menetysten korvaamiseksi.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Olen äänestänyt David Martinin EY:n ja Cariforumin talouskumppanuussopimuksesta laatiman ehdotuksen puolesta. Euroopan parlamentilla on todellakin velvollisuus tehdä tämä sopimus edellyttäen, että komissio ja neuvosto sopivat tarkistavansa kyseiset sopimukset viiden vuoden välein, Euroopan unionilta poistetaan suosituimmuuskohtelu ja, mikä tärkeintä, kauppaa tukevan avun resurssien eri määrät jaetaan ja osoitetaan ripeästi.

- Mietintö: Erika Mann (A6-0144/2009)

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Olen päättänyt äänestää tyhjää Erika Mannin EY:n ja Norsunluurannikon välisen ensivaiheen talouskumppanuussopimusta koskevasta suosituksesta laatimasta ehdotuksesta. Ehdotuksessa on itse asiassa monia kohtia, joista olen eri mieltä. Toisaalta, päämäärät ja tavoitteet, joihin siinä pyritään, ovat kiitettäviä, sen tähden en halua äänestää tätä suositusta vastaan.

- Mietintö: Gay Mitchell (A6-0135/2009)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Äänestin mietinnön puolesta.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun parlamentti on laatinut yhden mietinnön Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) työstä. Kaksi pankkia rahoittaa yhä useammin toimia samoilla maantieteellisillä alueilla Euroopan unionin ulkopuolella, esimerkiksi Itä-Euroopassa, Etelä-Kaukasiassa, Venäjällä, Länsi-Balkanilla ja Turkissa.

Kahden pankin yhteistyö on kehittynyt alueelliselta pohjalta, ja siksi sen toteuttamistavat ovat erilaisia kyseessä olevan alueen mukaisesti. Yhteisissä toimintamaissa EIP:llä ja EBRD:llä on kolme yhteistoimintamenetelmää: Itä-Eurooppaa varten yhteisymmärryspöytäkirja, Länsi-Balkania varten sovellettava menetelmä ja joustavat yhteistyömenetelmät.

Tämä ei ole tyydyttävää kehitystä. Sen sijaan olisi hyödyllisempää järjestää kattava tarkastus, miettiä, miten yhteistyötä näiden kahden pankin ja muiden asiaankuuluvien osapuolten välillä voitaisiin parantaa ottaen huomioon EU:n ja edunsaajamaiden edut. Kahden toimielimen toimien jakamista ja yhteistyötä ei voida myöskään yksinkertaisesti hallinnoida alueellisella tasolla tai erottamalla julkisen ja yksityisen sektorin lainaustoiminta.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Äänestin Gay Mitchellin Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin vuosikertomuksista 2007 laatimaa mietintöä vastaan. Sen sijaan, että puhutaan pankkien ja muiden asianosaisten yhteistyöstä, mielestäni olisi asianmukaista ensin varmistaa, että tarkistuksia tehdään ennen rahoituksen myöntämistä, sen aikana ja sen jälkeen, sillä molemmat pankit ovat lainanneet huomattavia määriä vuonna 2007. Taloudellisen tuen tarjoaminen ottamatta kansalaisyhteiskuntaa mukaan kyseisissä maissa voi vain huonontaa noiden maiden tilannetta eikä suinkaan parantaa sitä.

Tässä mielessä pidän myönteisenä Gay Mitchellin ehdotusta siitä, että komission on raportoitava vuosittain parlamentille ja neuvostolle rahoitustoiminnan vaikutusten arvioinnista. Tämä osa ei kuitenkaan riitä, että äänestäisin mietinnön puolesta.

- Päätöslauselmaesitys: RC-B6-0152/2009 (Autoteollisuuden tulevaisuus)

  Guy Bono (PSE), kirjallinen. − (FR) Äänestin tämän autoteollisuuden tulevaisuutta koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta.

Tekstissä korostetaan, että EU:n tasolla on määriteltävä selkeä ja johdonmukainen politiikka, jotta kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin vaikuttavaa kriisiä voidaan käsitellä. On itse asiassa arvioitu, että autoteollisuus vaikuttaa Euroopassa välittömästi tai välillisesti 12 miljoonaan työpaikkaan. Myynti laskee, varastot kasvavat ja irtisanomisilmoitukset lisääntyvät. Kehittymässä olevaan sosiaaliseen katastrofiin ei ole ihmelääkkeitä, ala voidaan pelastaa vain koordinoiduilla toimenpiteillä.

Siksi äänestin tämän yhteisen päätöslauselman puolesta, sillä siinä kehotetaan EU:n viranomaisia työskentelemään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, jotta ne ottaisivat käyttöön toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa Euroopan autoteollisuuden tuleva kilpailukyky ja alan jatkuva työllisyys.

Päätöslauselma on kuitenkin tullut hieman myöhään eikä se ole täyttänyt kaikkia odotuksia. Siksi keskustelu ei suinkaan ole ohi, ja se näyttää osoittautuvan vilkkaaksi erityisesti, jos tarkastellaan vaakalaudalla olevia sosiaalisia kysymyksiä ja sitä, että on vahvistettu uudelleen, että sosiaalisen Euroopan on suojeltava kansalaisiaan.

  Nicodim Bulzesc (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Äänestin tämän autoteollisuuden tulevaisuudesta laaditun päätöslauselman puolesta, koska siinä kehotetaan, että EU:n jäsenvaltiot tekevät johdonmukaisia ja yhdenmukaisia aloitteita Euroopan autoteollisuuden puolesta ja että luodaan asianmukainen eurooppalainen toimintakehys.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Äänestin autoteollisuuden tulevaisuudesta laadituin yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta. Koska EU on maailman suurin moottoriajoneuvojen tuottaja ja koska autoteollisuus on yksi suurimmista yksityisistä työnantajista, tämän alan tuki on elintärkeää nykyiseen rahoitus- ja talouskriisiin vastattaessa.

Siksi tuen EU:n tason koordinoitua poliittista toimintaa, jolla rohkaistaan hyväksymään toimenpiteitä teollisuuden tueksi, esimerkiksi autonvalmistajien ja -toimittajien luoton saatavuuden varmistaminen, uusien ajoneuvojen kysynnän edistäminen, mukaan luettuna kannustimet vanhojen autojen romuttamiselle ja "vihreiden" autojen ostamiselle, ammattitaitoisten työntekijöiden taloudellinen tukeminen käyttämällä globalisaatiorahastoa ja Euroopan erityisrahastoa ja tutkimuksen ja investoinnin edistäminen.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. − (FR) Äänestimme autoteollisuutta koskevan päätöslauselman puolesta, mutta emme ole unohtaneet, että ne, jotka tänään teeskentelevät haluavansa pelastaa sen, ovat todellisuudessa niitä, jotka ovat vastuussa tästä katastrofista.

He ovat vastuussa siitä, että he ovat laajentaneet todellisuudesta irrallaan olevaa rahoituksen ohjaamaa globaalia taloutta, jossa takuu osakkeenomistajien suurista voitoista ottaa teollisuuden strategian paikan ja jossa osakkeet nousevat sosiaalisten suunnitelmien esittämisen jälkeen ja jossa johtajat, jotka eivät ole aina kyvykkäitä, myöntävät itselleen bonuksia ja kultaisia kädenpuristuksia. He ovat luoneet tämän järjestelmän, jossa työntekijöiden työpaikoista ja palkoista on tullut vain tasapainottavia muuttujia. He ovat vastuussa kotitalouksien köyhtymisestä, joka vaikuttaa vakavasti kysyntään ja pitää noidankehän pyörimässä.

Nytkin, kun sadattuhannet työpaikat ovat vaarassa, komissio paasaa kilpailun opinkappalettaan estäen työpaikkojen menettämisen estämiseen tarkoitetut kansalliset toimenpiteet ja pyytää selityksiä Renault'lta varmistuakseen, että tuotannon kasvu tehtaassa ei johdu toiminnan uudelleensijoittamisesta.

Jos vain olisitte osoittaneet yhtä paljon närkästystä silloin, kun eurooppalaisia liikeyrityksiä sijoitettiin uudelleen ympäri maailmaa etsittäessä alhaisimpia kustannuksia ja mitättömintä sosiaalilainsäädäntöä.

On aika muuttaa politiikkaa – Euroopan ja ennen kaikkea eurooppalaisten eduksi.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Autoteollisuus on joutunut poikkeuksellisen vaikeaan tilanteeseen nykyisen talouskriisin takia. Tämän vuoden ennustukset eivät nekään ole optimistisia. Niissä ennakoidaan uusien autojen myynnin jatkuvaa laskua.

Euroopan komissiossa ja Euroopan parlamentissa ajatellaan, että alan pitäisi suurelta osin selvitä itse kriisistä. Se on erityisesti ala, jonka on löydettävä vastaus rakenteelliseen ongelmaan, joka liittyy tuotannon tehokkuuteen ja tuotantovoiman käyttöön, jotta kilpailukykyä ja vakautta voidaan parantaa pitkällä aikavälillä.

EU:n ja jäsenvaltioiden toiminnalla voidaan vain tukea itse valmistajien toimia. Tämä koskee erityisesti toimenpiteitä, joilla pyritään palauttamaan rahoituksen saatavuus kohtuullisilla ehdoilla, edistämään uusien ajoneuvojen kysyntää, pitämään yllä kelpoisuusnormeja ja suojelemaan työpaikkoja ja pitämään sosiaaliset kustannukset mahdollisimman alhaisina.

Monet maat ovat hyväksyneet suunnitelmia autoteollisuuden auttamiseksi, mutta kuten komissio on huomauttanut, näiden suunnitelmien on oltava EU:n lainsäädännön ja kilpailua koskevien periaatteiden sekä erityisesti valtiontuen myöntämistä koskevien periaatteiden mukaisia, jotta Euroopan sisämarkkinoiden toimintaa ei häiritä. Kaikilla rahoitukseen, verotukseen ja romuttamiseen liittyvillä toimenpiteillä on lisäksi tuettava ja nopeutettava alalle olennaista teknistä muutosta erityisesti moottoreiden polttoainetehokkuuden ja päästöjen vähentämisen osalta.

  Marine Le Pen (NI), kirjallinen. − (FR) Euroopan parlamentti aikoo hyväksyä Euroopan komission diktatoriset määräykset, joilla vastustetaan raivokkaasti kaikkia jäsenvaltioiden ponnisteluja kansallisen autoteollisuutensa suojelemiseksi.

Kaikkien ihmisten on ymmärrettävä, että komission ja parlamentin ääriliberaali politiikka on fantastinen keino nopeuttaa ranskalaisten liikeyritysten uudelleensijoittamista taloudellisesti "elinkelpoisempiin" valtioihin.

Kun tuhannet työpaikat ovat suoraan uhattuina autoteollisuudessa ja alihankinta-aloilla, tällainen antikansallinen päätös on moraalisesti säädytön ja taloudellinen itsemurha.

Niiden jäsenten, jotka antavat tukensa tällaiselle teollisuuden ja yhteiskunnan tuhoamiselle, on vastattava siitä työntekijöille ja heidän perheilleen, jotka ovat heidän ideologisen sokeutensa välittömiä uhreja.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Kun otetaan huomioon autoteollisuuden merkityksen Euroopan taloudelle, EU:n hallitusten ja Euroopan unionin sitoumus sellaisenaan vastata nykyiseen tilanteeseen on ymmärrettävä. Ne yrittävät estää tätä kriisiä, jonka ne toivovat olevan ja jonka ne yrittävät saada olemaan väliaikainen, tekemästä alasta toipumiskelvotonta. Tällä huolella on tukemme. Joitakin suojalausekkeita on kuitenkin oltava. Vaikka ensisijaisena tavoitteena on työpaikkojen pelastaminen, siinä on kunnioitettava lopullista tavoitetta, joka on elinkelpoisten teollisuudenalojen selviäminen. Se tarkoittaa, että tällä alalla on käytettävä ylimääräisiä investointeja sen ajanmukaistamiseksi, nykyaikaistamiseksi ja valmistamiseksi lisääntyvään kilpailuun. Ajatus siitä, että olisi mahdollista tai toivottavaa eristää ja suojella talousalaa kilpailulta, kun tämä kilpailu on tervettä ja oikeudenmukaista, on taloudellinen virhe ja poliittinen harhakuva.

Kaikista epäonnistumisistaan huolimatta autoteollisuuden kriisistä sekä yleisestä kriisistä selviäminen ja valmistautuminen seuraavaan vaiheeseen ovat Lissabonin strategian ytimessä: enemmän kilpailukykyä, enemmän innovaatioita, enemmän työpaikkoja. Meidän pitäisi auttaa autoteollisuutta elpymään, mutta meidän ei pitäisi yrittää keksiä pyörää uudelleen.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. − (EN) Autonvalmistus EU:ssa riippuu siitä, saavutetaanko normit, joilla voidaan edistää vahvempia ympäristöön liittyviä sääntöjä. Tämä ei ole vastakkaista kilpailukykyisen teollisuuden ajatukselle, vaan sillä pikemminkin edistetään teollisuuden selviämistä. Monia eurooppalaisia välineitä voidaan käyttää autoteollisuuden ja erityisesti sen työntekijöiden tukena. Niiden joukossa ovat elinikäistä oppimista tukevat rahastot.

On olennaista, että yrityksellä on oikeanlaista työvoimaa, joka voi uskoa kestävään valmistukseen. Tiedän, että Kaakkois-Englannin autonvalmistajilla on nyt mahdollisuus hyötyä rahoitusvälineistä, joilla edistetään tulevaisuuden autonvalmistusta. Sitä on tasapainotettava ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvillä ehdoilla.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. − (NL) Vihreät poliitikot ovat vakuuttuneet siitä, että emme voi tarkastella talouskriisiä ja ympäristökriisiä erikseen. Talouden jaloilleen saamiseksi tarvitsemme vihreää New Dealia. Autoteollisuudella on valtavat mahdollisuudet kehittyä vihreään suuntaan. Noiden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi hallitusten on kuitenkin pakotettava autonvalmistajat investoimaan innovaatioihin ja tuettava niitä näissä investoinneissa. Tämän parlamentin enemmistö päätti, että Euroopan unionin on pumpattava huomattava määrä rahaa autoteollisuuteensa. Avoimen valtakirjan antaminen ei tietenkään ole ratkaisu. Emme saa tukea poistumassa olevia vanhoja teknologioita. Sen sijaan meidän on ryhdyttävä välittömiin toimiin, jotta autonvalmistajat investoivat innovaatioihin. Niin tekemällä varmistetaan alan tulevaisuus ja tehdään miljoonille autoteollisuudelle työskenteleville eurooppalaisille hyvä palvelus.

Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä ehdotti, että rahaa pitäisi antaa vain sillä ehdolla, että autoteollisuus todella parantaa huomattavasti ympäristöön liittyvää suoritustasoaan. Liikenne on vastuussa noin kolmanneksesta kaikista EU:n hiilidioksidipäästöistä. Äänestin enemmistön päätöslauselmaa vastaan, koska siinä ei säädetty ympäristöön liittyvän suorituskyvyn parantamisesta ehtona julkisen rahan saamiselle.