Puhemies. – (EL) Esityslistalla on seuraavana keskustelu Doris Packin Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä (O-0064/2009), joka koskee kulttuurin merkitystä Euroopan alueiden kehittämisessä (B6-0226/2009).
Doris Pack, laatija. – (DE) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, tapaamme epätavalliseen aikaan. Tänään esittämämme suullinen kysymys sai alkunsa Euroopan sielua käsittelevästä "A Soul for Europe" -työryhmästä. Me uskomme löytävämme tämän Euroopan sielun kaikkein vanhimmalta tasolta, eli alueilta, joilla ihmiset viestivät toistensa kanssa tiettyä ääntämistapaa, paikallisia murteita tai jopa alueellista kieltä käyttäen. Paikallisella ruoalla on siellä ominaismakunsa, todella paikallisia hedelmiä ja vihanneksia myydään toreilla, siellä lauletaan vielä kansanlauluja ja sieltä ovat peräisin tarinat ja myytit: lyhyesti sanottuna ihmiset tuntevat kuuluvansa sinne ja olevansa siellä kotonaan.
Globalisaation laajentumiseen liittyy yhdenmukaistamisen uhka, joten monet ainutlaatuiset erityispiirteet katoavat. Ainoastaan Euroopan suurenmoiset alueet voivat turvata tämän erityispiirteen ja niiden on voitava luottaa Euroopan unionin suojeluun. Euroopan alueiden rikkaus ja monimuotoisuus on säilytettävä. Nämä alueet olivat usein keskenään vihollisia, ne miehitettiin, jaettiin, tuhottiin sodassa ja yhdistettiin uudelleen. Alueet ovat kuin kantasolujamme. Euroopan unioni on säilyttänyt pienikokoiset kulttuurit, ja ihmisoikeudet sitovat sitä myös tällä alalla.
Tänään käymämme lyhyen keskustelun ja päätöslauselmamme olisi kannustettava komissiota löytämään keinoja, jotta alueiden kulttuurien rikkaus saadaan vieläkin näkyvämmäksi ja jotta löydetään EU:lle keinoja edistää niiden säilyttämistä sekä jatkuvaa kehittämistä. Euroopan kulttuurin mahdollisuuksia on käytettävä strategisesti. Julkisen sektorin ja valtionhallinnon ajatuksien ja aloitteiden integrointia paikalliselle ja alueelliselle tasolle olisi hyödynnettävä tarkoituksenmukaisesti vuonna 2009, luovuuden ja innovoinnin teemavuonna.
Haluaisin sanoa aluekehitysvaliokunnan jäsenille, että emme pyri millään tavalla rajoittamaan nykyistä aluepolitiikkaa, haluamme vain edistää sen kulttuurista ulottuvuutta. Pyydämme komissiota toteuttamaan oman osansa toimista.
Joe Borg, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin aluksi kiittää teitä komission jäsenen Figelin puolesta tilaisuudesta käsitellä kulttuurin asemaa toimintalinjoissamme sekä kulttuurin erityistä panosta Euroopan alueiden ja kaupunkien kehitykseen. Kulttuurin merkitys otetaan huomioon eri tavoilla yhteisön tasolla.
EU:n koheesiopolitiikan yhteydessä alueellisiin ja paikallisiin strategioihin on onnistuneesti yhdistetty kulttuuri luovuuden tukemiseksi ja innovaation edistämiseksi. Koheesiopolitiikalla tuetaan esimerkiksi kulttuuriperintömme suojelua, kulttuurin infrastruktuurin ja sen palveluiden kehittämistä, alueiden vetovoiman edistämistä ja sen yhteyttä kestävään matkailuun sekä myös paikallisten talouksien elvyttämistä ja rajatylittävien strategioiden kehittämistä.
Komissio käynnisti vuonna 2007 kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman, joka on nyt ensimmäisessä täytäntöönpanovaiheessa. Tällä uudella kulttuuria koskevalla strategisella lähestymistavalla asetetaan yhteiset tavoitteet. Sen tarkoituksena on myös edistää kulttuurin taloudellista, sosiaalista ja poliittista arvoa sen monialaista roolia vahvistamalla. Komissio ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä uuden avoimen yhteistyömenettelyn mukaisesti, jotta yhteisiä toimia vahvistetaan niillä aloilla, joilla vaikutetaan suoraan paikallisiin ja alueellisiin kehitysstrategioihin. Tällä tavalla voidaan esimerkiksi tukea mahdollisimman paljon luovaa teollisuutta ja kulttuuriteollisuutta, erityisesti pk-yrityksiä, edistää kulttuurin saatavuutta sekä kannustaa kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuutta.
Komissio pohtii asiaa jatkuvasti ja käynnistää pian riippumattoman tutkimuksen kulttuurin merkityksestä paikalliselle ja alueelliselle talouskehitykselle osana Euroopan aluepolitiikkaa. Tämän tutkimuksen tuloksilla voidaan korostaa sitä, miten tärkeää on investoida kulttuuriin ja luovaan alaan ja siinä havainnollistetaan kyseisten investointien, erityisten alueellisten kehitystavoitteiden ja Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian, välisiä yhteyksiä. Tutkimuksella edistetään kulttuurin ja luovan teollisuuden mahdollisuuksia koskevan vihreän kirjan valmistelua. Sitä laaditaan parhaillaan, ja komission on määrä hyväksyä se alkuvuodesta 2010.
Komissio järjestää säännöllisesti konferensseja paikallisten ja alueellisten viranomaisten edustajien kanssa. Haluaisin mainita avointen ovien päivän, johon osallistuu Brysselissä joka vuosi suuri määrä sidosryhmien edustajia, jotka keskustelevat alue- ja koheesiopolitiikkaan liittyvistä monenlaisista kysymyksistä. Näissä työpajoissa on säännöllisesti tarkasteltu kulttuuriin liittyviä näkökohtia.
Lisäksi muissakin EU:n toimintalinjoissa, kuten EU:n yhdennetyssä meripolitiikassa, komissio pyrkii ottamaan kansalaisyhteiskunnan toimijat mukaan Euroopan rikkaan merellisen kulttuuriperinnön esiintuomiseen. Siten ensi toukokuussa Euroopan meripäivän juhlatilaisuudessa Roomassa sidosryhmät tarkastelevat muun muassa merellistä kulttuuriperintöä sekä kestävää alueellista matkailua.
Haluaisin lopuksi mainita, että eurooppalaisessa kulttuurifoorumissa, jonka komissio järjestää ensimmäistä kertaa kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman yhteydessä Brysselissä 29. ja 30. syyskuuta, tuodaan yhteen kulttuurin alan edustajat ja kansalliset viranomaiset mukaan lukien paikalliset ja alueelliset viranomaiset.
Manolis Mavrommatis, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, haluaisin ensiksi ilmaista tyytyväisyyteni erittäin mielenkiintoiseen aloitteeseen, joka koskee kulttuurin merkitystä Euroopan unionin alueiden kehitykselle. Kulttuuriperintö on tärkeä osa Euroopan kansojen identiteettiä ja historiallista kehitystä. Sen suojeleminen ja säilyttäminen on siten erityisen tärkeää nuorten koulutukselle sekä eurooppalaisen identiteetin kunnioittamiselle. Kulttuuriperintö on perustavanlaatuinen arvo Euroopan kansalaisille sen eurooppalaisesta, kansallisesta tai paikallisesta ulottuvuudesta riippumatta. Tiedämme kaikki, että huomio kohdistuu suuriin kaupunkeihin, joissa sijaitsevat kuuluisimmat museot ja muistomerkit.
Tosiseikka on kuitenkin, että Euroopan maaseutu, joka muodostaa 90 prosenttia Euroopan pinta-alasta, kärsii syrjäytymisestä ja taloudellisesta taantumasta. EU:n kulttuurialan ohjelmilla autetaan siten huomattavasti alueiden taloudellisen toiminnan kehitystä. Näiden alueiden kestävää kehitystä edistää työn tarjonnan ja työllisyyden lisäksi kulttuuri- ja historiamatkailun vetonaulojen luominen.
Voimme siten katsoa, että kulttuurilla edistetään suoraan kulttuurialan opetuksen kehittämistä eurooppalaisille ja välillisesti taloudellista hyvinvointia erityisesti alueilla, joihin on keskityttävä ja joita on kehitettävä eniten.
Mary Honeyball, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen erittäin mielissäni tilaisuudesta osallistua tähän keskusteluun. On vain valitettavaa, että käymme sen torstai-iltapäivänä, jolloin ei ehkä ole aivan niin paljon yleisöä kuin pitäisi.
Minusta tämä on tärkeä keskustelu tämänhetkisen taloudellisen tilanteen vuoksi. Olemme jo kuulleet keskusteluja kulttuurista ja työpaikoista ja miten kulttuuriteollisuus ja kulttuurialan työntekijät voivat edistää taloutta ja todella auttaa. Kuten olemme jo kuulleet parlamentissa, näinä epävarmoina aikoina on tärkeää, että keskustelemme näistä asioista mahdollisimman perusteellisesti.
Puhun täällä myös sen vuoksi, että edustan yhtä näistä suurista kaupungeista, jonka edellisen puheenvuoron esittäjä mainitsi. Lontoo on, kuten kaikki tiedätte, yksi EU:n kulttuurialan keskuksista, ja sillä on − kuten meillä kaikilla − merkittävä historia ja paljon tarjottavaa. Se on myös ainakin brittiläisen kulttuuriteollisuuden keskus. Minulla on siten myös tehtävä puhua edustamieni kansalaisten puolesta sekä toimia niiden työpaikkojen puolesta, joista joudutaan usein luopumaan ensin, kun asiat sujuvat huonosti. Sen vuoksi olen hyvin tyytyväinen siihen, mitä komissio on sanonut kulttuuriteollisuuden merkityksestä, miten haluamme säilyttää sen sekä rakentaa sen varaan ja siihen, että kulttuurilla on taloudellista merkitystä. Minusta tämä taloudellinen merkitys jätetään hyvin usein huomiotta emmekä puhu siitä. Me emme edes ajattele sitä, ja kulttuuri jätetään toissijaiseen asemaan. Tätä ei voida hyväksyä erityisesti sen vuoksi, että kulttuurilla voi olla hyvin tärkeä merkitys kansalliselle ja alueelliselle kehityksellemme. Toivon, että yksi asia, joka tuodaan esille tämänpäiväisessä keskustelussa ja jonka voimme viedä viestinä jäsenvaltioillemme ja jota komissio ja neuvosto voivat viedä eteenpäin, on se, että olemme erittäin huolestuneita siitä, millä tavalla tämä alueellinen kehitys toteutetaan, miten käsittelemme sitä ja mikä on kulttuurin mahdollinen merkitys tässä kehityksessä.
Kuten Doris Pack sanoi, tähän asiaan liittyy kysymys kulttuurisesta monimuotoisuudesta. Mielestäni yksi EU:n ja Euroopan parlamentin vahvoista puolista on se, että me kaikki toimimme yhdessä, nyt 27 jäsenvaltion kesken, ja me olemme itse asiassa hyvin erilaisia monella eri tavalla: meillä on eri taustat ja kulttuurit ja tietenkin eri kielet. Tämä on vain alkua. Vaikka maailma pienenee ja ihmiset ovat enemmän yhdessä, niin yhä on olemassa näitä merkittäviä eroja. Meidän olisi pidettävä niitä myönteisinä, koska kyseiset eroavaisuudet ovat käsittelemiemme kysymysten ytimessä. Me kaikki haluamme pitää kiinni identiteetistämme ja siitä, minkälaisiksi tunnemme itsemme, ja meidän on voitava tehdä näin.
Tässä yhteydessä mielestäni on otettava huomioon, että mantereellemme saapuu ihmisiä muualta. Ihmisiä saapuu muualta maailmasta, ja monet heistä ovat olleet joissain jäsenvaltioissamme jo kahden tai kolmen sukupolven ajan. Hekin ovat peräisin eri taustoista. Meidän olisi otettava myös huomioon, että heillä on erilaiset kulttuurit, perinteet ja kielet. Vaikka heidät kotoutetaan ja he oppivat meidän kielemme, heillä on silti oma identiteettinsä. Tässä keskustelussa ei ole mainittu tätä seikkaa. Pidän sitä tärkeänä ja toivon, että se voidaan ottaa huomioon erityisesti, kun käsittelemme monikielisyyden kaltaisia asioita, joista olemme käyneet hyviä keskusteluja. Tämä on äärimmäisen tärkeä kysymys, ja minusta meidän pitäisi asettaa se tähänastista tärkeämpään asemaan, mutta muuttuvan Euroopan asiayhteyteen. Meidän on sen vuoksi säilytettävä olemassa olevat kulttuurimme ja olemassa oleva monimuotoisuutemme ja omaksua uutta monimuotoisuutta, jota on saapunut ja jota saapuu edelleen mantereellemme. Kaikkien näiden syiden vuoksi pidän myönteisenä tukea, jota annamme kulttuurille ja kulttuuriteollisuudelle. Pienten ja keskisuurten yritysten tuki on nykyisessä taloudellisessa tilanteessa selkäranka toimille, joita tarkastelemme. Jos suuret yhtymät ja yritykset menettävät työntekijöitä, jotka irtisanotaan työpaikastaan tai lomautetaan, voi hyvinkin olla, että pk-yritykset tehostavat toimia ja luovat työpaikkoja niille, jotka voivat työskennellä alalla.
Toivon, että me kaikki tunnustamme, miten tärkeä kulttuurin merkitys on mantereellemme ja yhteiskunnallemme ja että ne, jotka ovat paikalla tässä keskustelussa, vievät viestin jäsenvaltioillemme, alueillemme sekä edustamillemme kansalaisille. Tiedän, että meillä on hyvä viesti, joten sitä olisi levitettävä.
Grażyna Staniszewska, ALDE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, alueet ovat kulttuurin kehityksen kannalta erittäin tärkeitä. Alueilla syntyy suurin osa pitkään jatkuneista vaihto-ohjelmista sekä yhteisistä hankkeista eri perinteiden, tapojen ja saavutusten välillä. Alueet edistävät kulttuurin kehitystä ja kulttuurista − tärkeistä ja houkuttelevista hankkeista ja tapahtumista − tulee vetonaula, joka houkuttelee taloudellisia investointeja. Kyseessä on klassinen lumipallovaikutus, jota parhaiten havainnollistaa upean Euroopan kulttuuripääkaupunki -ohjelman vaikutus. Vuoden kestävää kulttuuritapahtumaa seuraa aina taloudellinen elpyminen. Monet eurooppalaiset kaupungit, jotka haluavat osallistua hankkeeseen, ymmärtävät tämän.
Kulttuuri on merkittävä tilaisuus erityisesti heikommassa asemassa oleville alueille, joilla on paljon luonnonvaroja tai matkailun ja vapaa-ajan vieton vetonauloja maantieteellisen sijaintinsa vuoksi. Sen vuoksi on erittäin tärkeää ottaa huomioon alueellisten viranomaisten merkittävä tehtävä sekä edistää heidän toimintaansa erityisten Euroopan unionin ohjelmien avulla. Odotan, että komissio esittää lähiaikoina vihreän kirjan, johon sisältyy laajoja toimenpiteitä kulttuurin alalla mukaan lukien aluetasoa koskeva keskeinen kysymys.
Hyvät kollegat, haluaisin lopuksi kiinnittää huomion aloitteeseen vuoden 2013 julistamisesta naapurivaltioiden kielten oppimisen teemavuodeksi. Alueellisen yhteistyön aktiivista kehittämistä haittaa Euroopassa usein naapurivaltioiden ja -alueiden kielen ja kulttuurin taitojen puutetta koskevat ongelmat sekä kyvyttömyys kommunikoida kunnollisesti. Lähinaapurin kielen oppiminen voi lisätä huomattavasti keskinäistä ymmärrystä ja viestintää ja siten voidaan vahvistaa kulttuurista ja taloudellista yhteistyötä sekä lujittaa koko Euroopan yhteisöä.
Ryszard Czarnecki, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, minusta tässä keskustelussa on syytä palauttaa mieliin komission aikaisemman puheenjohtajan Jacques Delorsin kuvaavat sanat. Kun häneltä kysyttiin komission puheenjohtajan toimikautensa päättymisen jälkeen, katuiko hän mitään tai jäikö jokin asia keskeneräiseksi, hän myönsi, että Euroopan unioni ja komissio olivat käyttäneet liian vähän aikaa kulttuuria koskeviin kysymyksiin. Minusta hänen itsekritiikkinsä voisi olla suunnannäyttäjämme.
Olen samaa mieltä sen puheenvuoron esittäjän kanssa, joka puhui parlamentin oudoista painopisteistä. Sanomme, että kulttuuri on tärkeää ja että pelkästään toimielimet, hallinto ja säännökset eivät ole ensisijaisia. Sitten keskustelemme niistä asiasta maanantaina, tiistaina, keskiviikkona ja torstaiaamuna. Ainoastaan torstai-iltapäivän keskustelussa käsitellään asiaa, jota voidaan kutsua perustavanlaatuiseksi: kulttuuria, koska kulttuuri on itse asiassa Euroopan yhtenäisyyden perusta. Alueiden kulttuurin lisäksi tärkeää on kansallinen kulttuuri, koska Euroopan perintö on itse asiassa Euroopan kansojen perintö, ja tämä koskee ehkä erityisesti kulttuuriperintöämme.
Olen ilahtunut, että tämä aihe otettiin esille. Olen tyytyväinen, koska oletan, että se on yhä tärkeämpi parlamentin sekä EU:n toimeenpanovallan käyttäjän, erityisesti komission ja neuvoston, työssä.
Věra Flasarová, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen samaa mieltä kollegani Doris Packin esittämien kysymysten sanamuodosta. Mielestäni monenvälisen tuen myöntäminen Euroopan alueille on hyvin tärkeää. Euroopassa oli ennen rajat, jotka erottivat valtiot ja kansat toisistaan vuosisatojen ajan ja jotka loivat eräänlaisen psykologisen ei-kenenkään-maan. Olemme onneksi onnistuneet poistamaan rajat Schengenin sopimuksen ansiosta, mutta alueet ovat edelleen jaettuja, kaupunkeja on jaettu kahteen ja psykologiset ongelmat jatkuvat, kun yksi alue kuuluu sinne ja toinen jonnekin muualle. Yhä tiiviimmin yhdentyneessä Euroopassa nämä vanhat arvet parantuvat kartalla ja ihmisten mielissä hitaasti, mutta varmasti. Nopein tapa tehdä niistä ehjiä on antaa tukea kansalaisaloitteille sekä kulttuurijärjestöjen ja alueellisten laitosten toiminnalle. Tämä on paljon tehokkaampaa ja käytännöllisempää kuin ylhäältä alaspäin suuntautuvat toimet. Alueelliset laitokset ja alueella elävät tavalliset ihmiset tietävät parhaiten, mitä on tehtävä heidän alueensa elvyttämiseksi.
Monien hankkeiden toteuttaminen olisi edistysaskel ja piristysruiske jatkotoimille. Olen kotoisin Pohjois-Määrin alueelta Sleesiasta, missä Tšekin, Puolan ja Slovakian alueet kohtaavat. Juuri tällä historiallisella Těšínin alueella, johon nykyisin kuuluu Tšekin Český Těšínin kaupunki ja Puolan Cieszynin kaupunki, on luotu hanke, jota kutsutaan nimellä "puutarha joen kummallakin rannalla", koska joki virtaa näiden kahden kaupungin välissä. Kyseessä oli aikaisemmin yksi kaupunkikokonaisuus. Hankkeessa luodaan joen kahdella puolella yhteyksiä, jotka eivät liity ainoastaan kaupunkiin vaan myös arkkitehtuuriin ja etenkin kulttuuriin. Aikaisemman kokonaisuuden kahtiajaetut osat on yhdistettävä asukkaiden kulttuuritoiminnalla. Kahden kaupungin ja niiden lähiympäristön välisestä joesta on tultava kulttuurivaihdon ja kulttuurien limittymisen tyyssija. Kyseisten hankkeiden tärkeä näkökohta on uusien työmahdollisuuksien luominen tämän työn toteutuksen aikana sekä myös sen jälkeen. Palveluala laajenee varmasti ja alueen vetovoima lisääntyy, joten matkailun mahdollisuuksia sekä kaikenlaista siihen liittyvää liiketoimintaa edistetään. "Puutarha joen kummallakin rannalla" -hankkeen alkuunpanijoita inspiroi Ranskan Strasbourgin ja Saksan Kehlin esimerkki. Ne ovat myös lähinaapureita, jotka muodostavat luonnollisen kaupunkirakenteen. Myös täällä Rein-joki virtaa kummankin kaupungin välissä. Ranskan ja Saksan esimerkki voidaan toteuttaa myös Tšekin tasavallassa ja Puolassa tai missä tahansa muualla Euroopassa. Tällaisia esimerkkejä on Keski-Euroopassa monta. Kun puhumme kulttuurin osuudesta Euroopan alueiden kehittämisessä, mieleen tulevat juuri tällaiset hankkeet.
EU:n, komission ja Euroopan parlamentin olisi tuettava tällaisia kulttuurihankkeita vielä tähänastista enemmän. Kansalaisaloitteiden tekijät usein valittavat, että tällaisia toimintoja haitataan kohtuuttomasti monimutkaisella byrokratialla tai asianmukaisten ministeriöiden ja virastojen liian mutkikkaalla rakenteella.
Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, minulla on kaksi kysymystä komission jäsenelle. Yksi: mitä kulttuuri on? Ja kaksi: mitä ihmettä sillä on tekemistä Euroopan unionin kanssa?
Alueellani sijaitsee Northamptonshiren historiallinen maakunta. Osa sen kulttuurista identiteettiä, historiaa ja yhteiskuntarakennetta on peräisin sen historiallisista yhteyksistä kenkäteollisuuteen. Kenkien valmistaminen maakunnassa pantiin ensimmäisen kerran merkille vuonna 1202, kun Peter the Cordwainer oli melko tunnettu tässä maakunnassa. Vuonna 1452 tuomioistuin säänteli eri kauppiaiden, mukaan lukien suutarien, hintoja ja tuotteiden painoja, ja Northampton toimi kenkäteollisuuden tyyssijana kyseisenä ajankohtana.
Vuoden 1841 väestönlaskentaluettelon mukaan maakunnassa oli 1 821 suutaria. Maakunnan jalkapallojoukkue Northampton Football Clubiin viitataan vieläkin nimellä "the Cobblers" (suutarit) ja Northamptonshiressä toimii edelleen 34 kenkätehdasta, joista kaikki ovat yli 100 vuotta vanhoja. Minulla on jalassani tänään Barkerin kengät Earls Bartonin kylästä, joka sijaitsee kauniissa Daventryssä, joka on Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin vaalipiiri. Meillä on museo, meillä on kenkäteollisuutta koskevia kulttuuritapahtumia, ja ne kaikki olivat olemassa ennen Euroopan unionia.
Vaikka ymmärrän täysin kulttuurin merkityksen valtioiden eri alueille, ihmettelen, miten Euroopan unioni voi auttaa meitä näissä asioissa. Ja mitkä ovat Euroopan alueet? Minusta kulttuurin pitäisi kehittyä Euroopan alueilla aivan kuin aikaisemminkin: paikallisesti ja luonnollisesti eikä valtionhallinnon johdolla.
Vittorio Prodi (ALDE). – (IT) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin kiittää teitä tästä tilaisuudesta. Haluaisin laajentaa tarkasteluamme hieman ja katsoa tulevaisuuteen enkä ainoastaan menneisyyteen. Olemme tilanteessa, jossa näemme, että jatkuva kasvu ei ole mahdollista, koska sitä rajoittavat luonnonvarojen rajallisuus sekä se, että maaperä voi ottaa vastaan ja hajottaa jätteitämme vain rajallisesti. Emme voi perustaa näkemystämme ainoastaan aineelliseen kasvuun, kehitysmalliimme, vaan meidän on tarkasteltava kehitystä enemmän elämänlaadun kannalta: meidän on pohjimmiltaan vähennettävä materiaalisen vaurauden merkitystä yhteiskunnassamme.
Tästä näkökulmasta alueet ovat yhtä tärkeitä niiden kulttuurisen rikkauden, eli elämänlaadun rikkauden, vuoksi. Tämä on erittäin tärkeää tällä hetkellä, kun elämäntapamme on muututtava kokonaan. Tämän materiaalisen vaurauden vähentämisen yhteydessä on pidettävä erittäin tärkeänä alueen vaurautta elämänlaadun kannalta. Tämä on mielestäni jopa ehdottoman välttämätöntä.
Haluaisin siksi, että komissio ja parlamentti ymmärtävät elämäntapojen muutoksen, joka meidän on toteutettava yhteiskunnassamme aineellisen vaurauden merkityksen vähentämiseksi. Sen vuoksi kulttuurityöstä tulee korvaamatonta, koska meidän on korvattava materiaalinen vauraus aineettomalla rikkaudella. Meidän on yritettävä ymmärtää alueellista kokemusta ja suojeltava sitä ennen kuin menetämme otteemme siitä tarkkaamattomuuden vuoksi.
Tästä syystä pyydän, että jatkamme keskustelua, koska se on tärkeää ja koska meidän on yksinkertaisesti muutettava elämäntapaamme.
Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, kulttuurin kauneus on peräisin sen alueellisesta ja paikallisesta monimuotoisuudesta, joka muuttuu yhteiskunnan kehittyessä. Perinteisiin syvästi juurtuneet alueelliset kulttuurit ovat vahva pohja kansallisille kulttuureilla ja niiden monille muunnelmille. Niillä on muotojen ja ilmaisun kirjavuuden vuoksi suurta vetovoimaa ja niillä tarjotaan taiteellisia virikkeitä, välitetään kokemuksia ja tunteita sekä vahvistetaan paikallisen yhteiskunnan siteitä.
Ammattitaiteilijat syrjäyttävät alueellisia kulttuureja, joista he kuitenkin saavat inspiraationsa. Usein ajatellaan, että alueellinen kulttuuri on amatöörimäistä toimintaa, mutta ammattilaistoiminnalle pitäisi myöntää huomattavaa taloudellista tukea. Ehkä juuri tämän vuoksi myös EU:ssa on nähtävissä sellainen kehityssuunta, että rahoitusta myönnetään isoihin ja kallisiin hankkeisiin mukaan lukien kansainväliset hankkeet, joihin osallistuu ammattitaiteilijoita eri valtioista. Alueelliset ja paikalliset kulttuurit katoavat vähitellen ja samalla niiden monet ilmenemismuodot, alat ja luovat taidot häviävät.
Voimme tänään puhua perinne- ja kansanmusiikista historiallisesti jälkeenjääneillä alueilla, mutta voimme tuskin mainita niitä, kun on kyse kehittyneistä alueista. Sen vuoksi on kiireisesti luotava tutkimusohjelma, jotta alueellisen kulttuurin suojeleminen ja kehittäminen dokumentoidaan sen kaikissa henkisissä ja taiteellisissa ilmenemismuodoissaan. Nämä seikat esitetään yksityiskohtaisemmin tarkistuksessani käsiteltävänä olevaan päätöslauselmaan. Toivon, että parlamentin jäsenet tukevat sitä.
Pál Schmitt (PPE-DE). – (HU) Kulttuuri luo arvoja sekä henkisessä että materiaalisessa merkityksessä. Kulttuuriteollisuus ja luova teollisuus työllistää miljoonia henkilöitä kaikkialla Euroopassa. Aktiivisimmin kasvavat alat ovat elokuvateollisuus, kirjojen julkaisutoiminta ja musiikin säveltämis- ja julkaisutoiminta, jota usein kutsutaan musiikkiteollisuudeksi.
Ei ole sattumaa, että EU:n kaikkein menestyneimmät ja suosituimmat aloitteet liittyvät tiiviisti kulttuuriin. Euroopan taidekokoelmien vaihto-ohjelman vuoksi Budapestin yleisö voi tällä hetkellä nähdä vertaansa vailla olevan Gustave Moreaun ja Alfons Muchan näyttelyn merkittävässä museossa.
Toinen tällainen aloite on Euroopan kulttuuripääkaupunkeja koskeva ohjelma, jolla tuodaan näkyville ja edistetään kaupunkeja ja koko alueita. Alle vuoden kuluttua, vuonna 2010, Unkarin eteläosassa sijaitseva vähän tunnettu pikkukaupunki Pécs saa kantaa tätä upeaa nimeä, ja sadat tuhannet alueelle saapuvat kävijät edistävät koko alueen talouskasvua.
Olen vakuuttunut, että kulttuurin avulla EU pääsee lähemmäksi kansalaisiaan sekä tuo kansalaiset lähemmäksi toisiaan. Kun puhumme alueellisesta identiteetistä Euroopan unionissa, on selvää, että mainitsemme kulttuurin. Toivon, että Lissabonin sopimusta seuraavalla aikakaudella on olemassa nykyistä enemmän kulttuuria ja koulutusta koskevia aloitteita ja että niille myönnetään enemmän varoja. Modernin osaamisyhteiskunnan taloudellinen moottori on innovatiivinen ja omintakeinen ilmapiiri, eli: innovaatio ja luovuus.
Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, olin Strasbourgissa kolmekymmentä vuotta sitten, kun suorilla vaaleilla valittu parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran. Vanhin jäsen oli Louise Weiss, jonka mukaan nimettiin tämä kaunis rakennus, joka on loistava osa Euroopan kulttuuria. Hänen puheensa muodosti Euroopan parlamentin henkisen perusasiakirjan. Hän puhui silloin, että tarvitsemme eurooppalaisia, joita yhdistää yhteisen eurooppalaisen kulttuurin perusta.
Monet ajattelevat, että Euroopan kulttuuri ei ole mitään uutta, mutta se on paljon kansallisvaltioitakin vanhempien asioiden uudelleen löytämistä, hyvä Christopher Heaton-Harris. Rajat, ainakin mantereella, ovat usein melko keinotekoisia. Kulttuuri on juurtunut syvään alueille, joita jakavat usein keinotekoiset rajat, ja alueellinen kulttuuri on erittäin tärkeä kansojen välisenä yhdyssiteenä. Yksi suurimmista kulttuurihenkilöistä oli Böömin metsien runoilija Adalbert Sifter, joka työskenteli Baijerissa, Ylä-Itävallassa ja Böömissä ja joka yhdisti Tšekin ja Saksan kansan. Tätä perinnettä on pidettävä elossa: kulttuuria, jota tuhotaan kansallismielisyydellä ja pakkosiirroilla; vähemmistökulttuureja; alueellista kulttuuria; rajojen yli ulottuvia Euroopan alueiden kulttuureita; ja erityisesti monimuotoisuutta, jonka kykenemme säilyttämään ainoastaan yhteisesti.
Franz Josef Strauß, merkittävä Baijerin eurooppalainen, sanoi kerran, että me voimme pysyä baijerilaisina, baskeina, saksalaisina ja britteinä ainoastaan, jos meistä tulee ajoissa eurooppalaisia. Eurooppa ei ole määräävä tekijä vaan yhteinen katto globalisaation ja yhtenäistämisen sateessa.
Iosif Matula (PPE-DE) . – (RO) Euroopan unionin hanke, joka suunniteltiin pikemminkin taloudellisen yhdentymisen mekanismiksi, on valtavassa kiitollisuudenvelassa Euroopan kulttuurin edustamalle yhdistävälle tekijälle. Monimuotoisuuden edistäminen on samalla yksi tämän vaalikauden aikana käynnistetyn kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman tavoitteista. Samalla edistetään kulttuuria talouskasvun välineenä ja se sisällytetään suhteisiin kolmansien maiden kanssa.
Kulttuuria on tarkasteltava hieman eri näkökulmasta, jos otamme huomioon sen, että tämä ala luo enemmän vaurautta kuin esimerkiksi Euroopan kemianteollisuus ja tarjoaa elinkeinon miljoonille työntekijöille.
Tämä ala voi edistää heikommassa asemassa olevien alueiden kehitystä taiteen ja kulttuurin alan kulttuuriyhteistyöhankkeisiin myönnettävän tuen avulla. Esimerkiksi Romania on osoittanut, että se pystyi toteuttamaan laajoja hankkeita yhteistyössä Euroopan alueiden kanssa ohjelman "Sibiu, vuoden 2007 Euroopan kulttuuripääkaupunki" avulla, ja näillä hankkeilla oli merkittävä taloudellinen vaikutus tälle alueelle.
Meidän on samalla kannustettava ohjelmia kulttuurialan työntekijöiden rajatylittävän liikkuvuuden edistämiseksi sekä valtioiden välisten kulttuuri- ja taidetapahtumien esittämiseksi.
Mainitsen nämä seikat kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan jäsenenä, ja olen myös eurooppalaisen rajalla sijaitsevan alueen entinen aluehallinnon johtaja.
Zbigniew Zaleski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, ihmisten on syötävä, liikuttava ja hakeuduttava suojaan kylmältä ja sateelta. Nämä ovat tuotannon ja kaupankäynnin perusteita, joilla vastataan perustarpeisiin. Kuitenkin sillä, minkälaista haarukkaa käytämme tai miltä polkupyörämme tai talomme katto näyttää, ei ole mitään tekemistä talouden kanssa vaan kyseessä on kulttuurin ilmenemismuoto. Ihmisillä on älyllinen tarve luoda yksinkertaisesti luomisen vuoksi. He ovat ylpeitä työstään, kun he saavat tunnustusta niiltä, jotka näkevät tai koskevat heidän aikaansaannoksiaan, ja he tuntevat sen vuoksi olonsa paremmaksi. Tärkeä seikka on, että kulttuurinen monimuotoisuus yhdistetään usein alueisiin. Meidän ei koskaan olisi yhtenäistettävä alueita ja niiden kulttuuria, meidän pitäisi tukea niiden moninaisuutta. Kulttuuri on alueiden sielun ilmaisumuoto. EU ei olisi ollenkaan niin kiinnostava paikka ilman sen nykyisiä kulttuuriaarteitaan. Kulttuurin säilyttäminen on kallista, ja meidän tehtävämme on tukea kulttuuria. Ilman sitä Euroopan unionissa ei ole taloutta eikä onnellisia ihmisiä.
Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan kulttuurinen rikkaus on peräisin sen alueiden suuresta monimuotoisuudesta. Tätä monimuotoisuutta on suojeltava. Koniakówin pitsi on täysin erilaista kuin Bruggen pitsi. Kulttuurista peräisin olevien ajatusten pinnallisen jäljentämisen luoma sekoitus johtaa köyhtymiseen. Meidän on säilytettävä kulttuurin kaikkien muotojen ja ilmauksien monimuotoisuus mukaan lukien monikielisyys ja aineellinen kulttuuri, koska monipuolisuutemme on identiteettimme, luovan kehityksen lähde ja rikastuttava ristisiitos. Se antaa myös kulttuurimatkailulle tarkoituksen. Alueiden kulttuuri tarvitsee tukea ja suojelua. Haluaisin pyytää komissiota luomaan tätä asiaa varten ohjelman.
Janusz Onyszkiewicz (ALDE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin tunnuslause on "moninaisuudessaan yhtenäinen". Moninaisuus tekee koko EU:sta poikkeuksellisen houkuttelevan ja merkitsee myös, että olemme hyvin erilaisia Yhdysvaltojen kaltaisista valtioista. Kulttuurinen monimuotoisuus perustuu muun muassa alueellisten kulttuuriemme valtavaan monimuotoisuuteen, jonka vuoksi alueemme ja koko valtiot ovat erittäin kiinnostavia matkailijoille. Ne ovat kiinnostavia meille eurooppalaisille sekä erittäin kiinnostavia muille, jotka voivat käydä Euroopassa ja nähdä, kokea ja arvostaa tätä poikkeuksellista monimuotoisuutta.
Alueellista kulttuuria olisi tuettava jo tästäkin syystä. Meidän pitäisi kuitenkin muistaa, että alueellinen kulttuuri on silta, jonka vuoksi eri alueilla asuvat ihmiset voivat osallistua niin kutsuttuun korkeakulttuuriin. Ilman tätä on vaikea puhua tiettyjen kulttuurimallien ja niiden käsityksien yhdenmukaistamisesta ja popularisoinnista.
Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan yhtenäisyyden aikaansaaminen siten, että sen monimuotoisuus, identiteetti ja kulttuuriperintö säilytetään, on yhteisömme merkittävä arvo. Eri valtiot, alueet ja paikallisyhteisöt vaalivat sekä kehittävät kulttuuriaan ja perinteitään ja tuovat kyseisen perinnön yhtenäiseen Eurooppaan. Ne jakavat kulttuurin toisten alueiden kanssa ja vastineeksi oppivat muiden alueiden taidoista ja saavutuksista. Ne voivat siten antaa jotain muille alueilla ja ottaa niiltä jotakin muuta vastaan.
Alueiden ja pienempien seutujen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi on tärkeää, että EU:n budjetista voidaan myöntää varoja. Ne, jotka pelkäsivät kulttuurinsa ja identiteettinsä katoamista integraation jälkeen, alkavat ymmärtää, että päinvastainen on totta: EU tukee alueellista, kansan- ja paikalliskulttuuria.
Christopher Beazley (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tuen kollegaani Zbigniew Zaleskia.
Joku sanoi kerran: kun kuulen sanan "kulttuuri", tavoittelen revolveriani. Minusta Euroopan parlamentti aliarvioi tällä hetkellä kansallisten parlamenttiemme ja hallitustemme tavoin koulutuksen ja kulttuurin merkitystä. Olemme aina huonoimmassa asemassa.
Sanotaan, että käsi, joka kehtoa keinuttaa, johtaa maailmaa. Uskon, ja tämä on henkilökohtainen mielipiteeni, että Kreikka oli Euroopan kulttuurin kehto. Yksi tai kaksi englantilaista, Lordi Byron ja muita, tekivät jonkin verran asian hyväksi. Voisiko Maltalta, Yrjön ristin maasta, peräisin oleva komission jäsen Borg vastata tähän kysymykseen: miksi emme voi käyttää hieman enemmän rahaa tukeaksemme oman kulttuurimme tulevaisuutta? Me käytämme vaikka kuinka monta miljoonaa ja miljardia euroa vaikka mihin, mutta entä musiikki, runous, historia, sopusointu. Antakaa meille tilaisuus.
Joe Borg, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää parlamentin jäseniä useista esittämistään näkökohdista. Välitän varmasti esittämänne näkökohdat ja huolenaiheet komission jäsenelle Figelille. Haluaisin kuitenkin esittää muutamia yleisiä näkökohtia ja vastauksia.
Doris Pack puhui sääntöjen yhdenmukaistamisesta Euroopan tasolla ja siitä, miten se vaikuttaa alueiden monimuotoisuuteen. Haluaisin huomauttaa, että Euroopan tasolla toteutettava yhdenmukaistaminen on tarpeellista, jotta tasavertaiset toimintaedellytykset varmistetaan kaikkialla Euroopan unionissa. Kansalaiset voivat siten hyötyä täysin sisämarkkinoista. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että yhdenmukaistaminen johtaa kulttuurin monimuotoisuuden heikkenemiseen. Tämä oli itse asiassa Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden lopputulos.
Lisäksi komissio edistää aluepolitiikan välityksellä kulttuurin monimuotoisuutta ja sijoittaa kulttuuriin suoraan ja välillisesti, sillä siihen osallistuvat alueelliset viranomaiset ja sidosryhmät. Komissio pyrkii monella toimintalinjalla edistämään monimuotoisuutta sekä ottamaan huomioon alueelliset erityispiirteet kaikkialla Euroopan unionissa.
Kulttuuria ja talouskriisiä koskevasta näkökohdasta sekä siitä, että kulttuuri edistää kasvua ja työllisyyttä, haluaisin muistuttaa, että komissio tekee tänä vuonna tutkimuksen, jossa tarkastellaan, miten kulttuurin ulottuvuus on sisällytetty vuosien 2007−2013 alueellisiin kehitysstrategioihin. Tutkimustuloksissa tuodaan esiin, mikä arvo on kulttuurialaan sijoittamisella mukaan lukien kulttuuri ja luova teollisuus. Siinä korostetaan kyseisten sijoitusten, erityisten alueellisten kehitystavoitteiden ja Lissabonin toimintasuunnitelman välisiä yhteyksiä.
Vihreästä kirjasta haluaisin kertoa teille, kuten sanoin puheenvuoroni alussa, että tämä asiakirja on määrä julkaista vuoden 2010 ensimmäisellä vuosineljänneksellä, ja sen tavoite on käynnistää avoin kuulemismenettely. Siinä on kolme keskeistä tavoitetta. Ensiksi strategisemman lähestymistavan edistäminen. Toiseksi Euroopan kulttuuriteollisuuden ja luovan toimialan mahdollisuuksien avaaminen ja kolmanneksi sellaisten strategioiden kehittämisen edistäminen, joilla pyritään kannustamaan kulttuuriteollisuuden ja luovan toimialan sekä talouden muiden alojen välistä parempaa yhdistämistä ja siten kulttuurin ja luovuuden liittämistä innovointiin ja laajempaan talouteen. Alueellinen ulottuvuus otetaan luonnollisesti tässä yhteydessä täysin huomioon.
Haluaisin päättää viittaamalla Bernd Posseltin lausuntoon, että kansallismielisyys tuhoaa usein kulttuurin. Sitä ei vamasti tuhoa Euroopan unioni: se uskoo yhtenäisyyteen ja monimuotoisuuteen sekä puolustaa niitä.
Puhemies. – (EL) Olen vastaanottanut kolme työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä.