Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 1. huhtikuuta 2009 - Bryssel

15. EAKR, ESR ja koheesiorahasto: varainhoitoa koskevat säännökset - ESR:n uudet tukikelpoiset kustannustyypit - EAKR ja energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön asuntokannassa tehtävien investointien tukikelpoisuus (EAKR:sta annetun asetuksen (EY) N:o 1080/2006 tarkistaminen) (keskustelu)

  Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu:

- Iratxe García Pérezin aluekehitysvaliokunnan puolesta laatima suositus ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahasto koskevan asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta tiettyjen varainhoitoa koskevien säännösten osalta (KOM(2008)0803) − 17575/2008 – C6-0027/2009 – 2008/0233 (AVC) (A6-0127/2009)),

- Karin Jönsin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahastosta annetun asetuksen (EY) N:o 1081/2006 muuttamisesta uusien tukikelpoisten kustannustyyppien lisäämiseksi (KOM(2008)0813 – C6-0454/2008 – 2008/0232 (COD) (A6-0116/2009)), ja

- Emmanouil Angelakasin aluekehitysvaliokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta annetun asetuksen (EY) N:o 1080/2006 muuttamisesta energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön asuntokannassa tehtävien investointien tukikelpoisuuden osalta (KOM(2008)0838 – C6-0473/2008 – 2008/0245 (COD) (A6-0134/2009)).

  Iratxe García Pérez, esittelijä. − (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi kiittää kaikkia aluekehitysvaliokunnan kollegoitani, jotka ovat työskennelleet ankarasti, jotta tätä merkittävää sopimusta voidaan käsitellä tänään. Tässä sopimuksessa on kyse tiettyjen säännösten muuttamisesta, jotta joukko muutoksia voidaan panna täytäntöön välittömästi.

Euroopan unionia koettelee ennennäkemätön talouskriisi, joka on johtanut taantumaan useimmissa jäsenvaltioissa. Euroopan talouden elvytyssuunnitelman puitteissa Euroopan komissio on hyväksynyt joukon toimenpiteitä, joilla muutetaan rakenne- ja koheesiorahastojen sääntöjä investointien stimuloimiseksi. Näissä muutoksissa on kaksi selkeää painopistealaa: menojen lisääminen maksuvalmiuden lisäämiseksi ja säännösten yksinkertaistaminen, jotta hankkeet voidaan toteuttaa nopeammin.

Tämä muutospaketti on laadittu väliaikaisena vastauksena kriittiseen tilanteeseen, vaikka todellisuudessa sillä vastataan myös Euroopan parlamentin monesti toistamaan toivomukseen yksinkertaistamisesta ja joustavuuden lisäämisestä.

Haluaisin puhua lyhyesti ehdotetuista muutoksista, jotta me kaikki ymmärrämme niiden merkityksen asettamiemme tavoitteiden saavuttamisessa:

− Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston tuen lisääminen ja enemmän taloudellista tukea hankkeiden valmisteluun ja toteuttamiseen liittyviin teknisiin toimintoihin;

− menojen tukikelpoisuuden yksinkertaistaminen;

− Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ennakkomaksun korotus; tällä toimenpiteellä saavutettu lisäennakoiden kokonaismäärä on 6,25 miljardia euroa;

− suurhankkeiden menojen nopeuttaminen muuttamalla ennakkomaksujen tämänhetkistä 35 prosentin ylärajaa ja antamalla valtiontukien saajille mahdollisuus sadan prosentin ennakkomaksuihin.

Olemme parlamentissa tietoisia siitä, että nämä toimenpiteet on hyväksyttävä mahdollisimman pian, jotta jäsenvaltioiden välittömään likviditeetin tarpeeseen voidaan vastata, ja tiedämme, että näillä toimenpiteillä on ehdottomasti myönteiset seuraukset kaikilla Euroopan unionin alueilla ja kunnissa.

Keskustelimme viime viikolla koheesiopolitiikan tulevaisuudesta ja olimme kaikki sitä mieltä, että sillä on edistetty valtavasti useiden alueidemme taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

Tänä suuren epävarmuuden aikana on tärkeämpää kuin koskaan puolustaa näitä alueiden välisen yhteenkuuluvuuden ja yhteistyön periaatteita, koska ihmisten on nähtävä, että pystymme Euroopan unionissa auttamaan selviämistä tästä kriisistä, jonka takia miljoonat ihmiset ovat todella vaikeassa tilanteessa. Tänään, enemmän kuin koskaan, tarvitsemme vahvoja välineitä näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Panemalla nämä muutokset täytäntöön helpotamme hankkeiden nopeuttamista ja niihin investointia, mikä on merkittävää myös työpaikkojen luomisessa.

Euroopan sosiaalirahaston ansiosta voimme myös kehittää koulutus- ja uudelleenkoulutusaloitteita, joiden avulla yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat ja suurimpia vaikeuksia kohtaavat pääsevät työmarkkinoille. Tässä voi olla kyse naisista, vammaisista tai pitkäaikaistyöttömistä. Emme saa unohtaa, että nämä sektorit ovat kriisin aikana heikoimmassa asemassa.

Haluan tässä myös toistaa, kuten mietinnön perusteluissa todettiin, että huolimatta siitä, että parlamentti on tietoinen siitä, että tätä asiaa piti käsitellä kiireellisesti, se olisi halunnut osallistua enemmän näiden ehdotusten laatimiseen vuoropuhelun laadun ja määrän osalta.

Koska olemme tietoisia Euroopan tämänhetkisistä ongelmista, tuemme siksi täysimääräisesti tätä ehdotusta rakennerahastojen muuttamista koskevista toimenpiteistä, jotta voimme edistyä ratkaisun löytämisessä nykyiseen tilanteeseen.

  Karin Jöns, esittelijä. − (DE) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät kollegat, tämä on harvinainen tilaisuus – niin harvinainen, että se todella korostaa keskustelujen, nykyisten tarkistusten ja toiminnan kiireellisyyden merkitystä − koska tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme hyväksyneet rakennerahastoja koskevan Euroopan komission asetusehdotuksen, jossa ei ole miltei ollenkaan tarkistuksia.

Olen helpottunut huomatessani, että olemme niin yksimielisiä keskustellessamme tästä komission ehdotuksesta sosiaalirahastoja koskevaksi asetukseksi, ja haluaisin kiittää teitä kaikkia siitä, että olette noudattaneet kehotustani olla esittämättä tarkistuksia Euroopan sosiaalirahaston osalta. On hyvin selvää, että rahoitus- ja talouskriisi edellyttää, että me kaikki kannamme vastuumme, jälleen kerran, työntekijöidemme parhaasta mahdollisesta ja ennen kaikkea nopeasta koulutuksesta, erityisesti nyt. Yhä useammat ihmiset kärsivät vaikutuksista, joita tällä kansainvälisellä rahoituskriisillä on työmarkkinoihin. He odottavat meiltä vastauksia, he odottavat suojelua ja ennen kaikkea, he tarvitsevat vastauksia nyt eikä muutaman kuukauden päästä.

Euroopan sosiaalirahastosta annetun asetuksen muuttaminen, jonka hyväksymme huomenna, tulee siksi välittömästi voimaan. Sillä edistetään huomattavasti Euroopan sosiaalirahastoon liittyvän byrokratian vähentämistä. Varojen osoittamista on yksinkertaistettu, ja sillä myös nopeutetaan varojen maksamista. Kuukausia kestävät hakemusmenettelyt ja monimutkaiset laskentatavat, joita tähän asti on edellytetty järjestelmän osallistujien yksittäisten linja-auto- ja raitiovaunulippujen tukikelpoisuuden todistamiseksi, jäävät nyt menneisyyteen.

Joskus kuitenkin kysyn itseltäni, miksi tarvittiin niin järkyttävä kriisi tämän toteuttamiseksi. Koskaan ei ole tietysti liian myöhäistä, ja tämän tarkistuksen nojalla ainakin varmistamme, että rahastoja voidaan käyttää täysimääräisesti, ja toivottavasti voimme myös nopeasti ja parhaalla mahdollisella tavalla saavuttaa ne, joihin kriisi on vaikuttanut eniten. Meidän on saatava nämä ihmiset integroitumaan työmarkkinoille mahdollisimman pian. Heitä ei missään tapauksessa saa päästää luisumaan pidempään työttömyyskauteen, koska tällä hetkellä siitä on helppoa pudota epävarmaan tilanteeseen tai köyhyyteen.

Mikä on muuttunut? Tai pitäisikö minun sanoa, mikä muuttuu, kun hyväksymme tämän huomenna? Tulevaisuudessa hankkeiden hakijat voivat käyttää laskelmissaan kiinteämääräisiä hintoja ja he voivat myös hakea kertaluontoisia maksuja enintään 50 000 euroon asti kutakin toimenpidettä varten. Teille kaikille epäilijöille haluaisin toistaa, että varojen asianmukaista osoittamista koskevat tarkastukset pysyvät, sillä ensinnäkin jäsenvaltiot itse määräävät kiinteämääräisistä hinnoista ja kertaluontoisista maksuista ja toiseksi komissio tutkii ennakolta, ovatko ne – lainaan – oikeudenmukaisia, tasapuolisia ja todennettavia. Menettely tosiaan näyttää olevan kunnossa, sillä, yllättävää kyllä, talousarvion valvojillamme ei ollut tästä asetuksesta vastalauseita.

Yksinkertaistamme siis menettelyä. Emme kuitenkaan muuta Euroopan sosiaalirahaston ensisijaisia tavoitteita. Tällä hetkellä ei ole syytä tehdä niin, koska hankkeiden hakijoille annetaan riittävästi toiminta-alaa, jotta he voivat itse reagoida asianmukaisesti työmarkkinoiden erityistarpeisiin.

Lopuksi haluaisin sanoa, että lisäämme jäsenvaltioiden ennakkoon saatavilla olevia varoja tätä vuotta varten 1,8 miljardilla eurolla koulutus- ja uudelleenkoulutustoimia varten, ja minun mielestäni se on selvä viesti tältä parlamentilta, että toimimme tässä kriisissä nopeasti ja että osoitamme tässä solidaarisuutta.

Haluaisin pyytää anteeksi, että en pysty jäämään keskustelun loppuun asti, koska minun on nyt osallistuttava työaikadirektiivin sovittelukomitean kokoukseen.

  Emmanouil Angelas, esittelijä. − (EL) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, myös minä haluan vuorostani kiittää kollegoitani aluekehitysvaliokunnassa siitä yhteistyön ilmapiiristä, jossa teimme työtämme.

Useita kuukausia sitten iskeneen luottokriisin jälkeen me kaikki tiedämme, että komissio antoi 26. marraskuuta 2008 tiedonannon jäsenvaltioita ja niiden alueita koskevasta Euroopan talouden elvytyssuunnitelmasta, joka perustuu Euroopan talouden vahvistamiseen ja Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian ydinarvojen lujittamiseen.

Tässä ohjelmassa muun muassa kehotetaan jäsenvaltioita laatimaan uudelleen rakennerahastojaan ja energia-alaansa koskevia toimenpideohjelmiaan, kiinnittämään erityistä huomiota rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, koska rakennusala on yksi niistä teollisuudenaloista, jotka luovat eniten työpaikkoja.

Siksi on välttämätöntä laatia uudelleen rakennerahastoista annettu yleinen asetus (EY) N:o 1083/2006. Näissä puitteissa ja erityisemmin rakennusten energiatehokkuuden osalta ryhdyin laatimaan uudelleen kyseessä olevaa asetusta Euroopan parlamentin esittelijänä.

Esittelijänä haluaisinkin korostaa seuraavia asioita: Tähän mennessä Euroopan aluekehitysrahastossa (EAKR) on käsitelty ainoastaan toukokuun 2004 jälkeen Euroopan unioniin liittyneistä jäsenvaltioista peräisin olevia menoja tukikelpoisina menoina asumisen, erityisesti asumisen energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian osalta.

Ensinnäkin katsoin, että mietinnössäni on hyödyllistä keskittää asetuksen tarkistamisen puitteet asuntoalan energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen kaikissa 27 jäsenvaltiossa. Mielestäni tämä ehdotus on erittäin tärkeä, koska se perustuu pikemmin valtion tai alueen taloustilanteeseen kuin liittymispäivämäärään. Haluaisin korostaa tässä, että asuntojen saatavuudessa on suuria ongelmia Euroopan lukuisissa kaupungeissa ja alueilla, jotka eivät välttämättä ole uuden jäsenvaltion alueella.

Sitten katsoin, että on hyödyllistä tukea kyseisten investointien menojen rajoittamista neljään prosenttiin EAKR:n talousarviosta ja poistamaan viittaus pienituloisiin talouksiin, mikä oli komission alkuperäiseen ehdotukseen sisällytetty suositus, ja jättämään tukikelpoisen asuntokannan määrittäminen jäsenvaltioiden harkintavaltaan. Tällä perusteella katsoin, että on ratkaisevan tärkeää jättää tukikelpoisen asuntokannan määrittäminen jäsenvaltioiden käsiin ja antaa jäsenvaltioille väline erityisten määrittelyperusteiden laatimiseen, esimerkiksi omistajien taloudellinen tilanne ja maantieteelliset alueet (saari, vuoristoalue, muu kuin vuoristoalue ja niin edelleen). Lopuksi, kertaluontoisten korvausten nostaminen 50 000 euroon on tärkeää, koska se kuvastaa nykyisiä kustannuksia.

Halusin tässä mietinnössä ilmaista Euroopan parlamentin kannat tähän asiaan ja esitellä samalla neuvoston kanssa yhteispäätösmenettelyssä saavutetun kompromissin alkuperäiseen ehdotukseen tekemistämme muutoksista.

Kyseessä olevan asetuksen tarkistaminen ei vaikuta tukikelpoisiin asumismenoihin, ja sillä vahvistetaan toimintaa talouden merkittävillä aloilla, esimerkiksi rakennusalalla ja energiajärjestelmiä ja uusiutuvien energialähteiden järjestelmiä rakentavilla aloilla.

Yleisemmin on kyse toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta, tuen tarjoamisesta jäsenvaltioille, suhteellisuusperiaatteen noudattamisesta, koska sitä sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioihin; sillä edistetään EY:n perustamissopimuksen 158 artiklalla vahvistettuja koheesiopolitiikan tavoitteita, eikä sillä kasvateta yhteisön talousarviota kaudeksi 2007−2013 vaan nopeutetaan ennakko- ja välimaksujen maksamista.

Haluaisin selventää tässä, miten tärkeää on, että olemme lisänneet kolme tukikelpoisten kustannusten täydentävää muotoa: välilliset kustannukset, kiinteähintaiset kustannukset ja kertaluontoiset kustannukset.

Lopuksi haluaisin sanoa, että komission jäsen Barrot on täällä kanssamme tänään, ja hän edustaa aluepolitiikasta vastaavaa komission jäsentä Hübneria ja, kuten sovittu, antaa komission sitovan julkilausuman vuoden 2010 uusien toimenpiteiden arvioinnista kaikkien kolmen asetuksen osalta.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää Iratxe García Péreziä, Karin Jönsiä ja Emmanouil Angelakasia. Olette laatineet kolme laadukasta mietintöä komission neuvostolle ja Euroopan parlamentille marraskuussa antaman Euroopan talouden elvytyssuunnitelman puitteissa esittämistä ehdotuksista rakennerahastoista ja koheesiorahastosta annettujen asetusten tarkistamisesta.

Nämä kolme mietintöä – jotka liittyvät yleiseen asetukseen, Euroopan sosiaalirahastosta annettuun asetukseen ja Euroopan aluekehitysrahastosta annettuun asetukseen – todistavat parlamentin haluavan, että Euroopan unioni antaa itselleen resurssit, joiden avulla se voi nopeasti ja tehokkaasti torjua kriisin vaikutuksia kasvun ja työllisyyden osalta.

Koheesiopolitiikka on voimakas väline reaalitalouden vauhdittamisessa. Kaudeksi 2007−2013 määrärahoja on 347 miljardia euroa: näin luodaan vakaa perusta talousarvion vakaudelle ja julkisille investoinneille Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja alueilla.

Juuri tämän takia koheesiopolitiikalla on niin merkittävä asema Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa. Tässä elvytyssuunnitelmassa komissio on todellakin suositellut toimia, jotka kuuluvat Lissabonin strategian neljään painopistealaan: ihmiset, yritykset, infrastruktuuri ja energia ja tutkimus ja innovaatio.

Komissio on myös ehdottanut, että strategian ja henkilöresurssit yhdistävä järkevä kokonaisuus voi toimia liikkeellepanevana voimana tärkeimmille investoinneille, joiden avulla Euroopan unioni voi palauttaa kestävän vaurauden. Koheesiopolitiikan osalta tämän strategian tärkein tavoite on nopeuttaa sekä ohjelmien täytäntöönpanoa että investointeja EU:n kansalaisia ja taloudellista toimintaa hyödyttäviin hankkeisiin.

Esittelijät ovat juuri käyneet läpi teille esitetyt asetusten tarkistukset. Keskityn niistä muutamaan.

Ensinnäkin, varojen hallinnoinnin parantamiseksi jäsenvaltioille tarjotaan välineitä, ei vähiten täydentäviä kahden prosentin tai 2,5 prosentin ennakoita, jotka ovat vuonna 2009 yhteensä 6,25 miljardia euroa. On olennaisen tärkeää, että nämä rahat kanavoidaan nopeasti edunsaajille, jotta ensisijaisten hankkeiden saatavilla on enemmän rahoitusta.

Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian osalta EAKR:sta annettuun asetukseen tehty tarkistus tarkoittaa, että EAKR:n osuudesta yhteensä jopa neljä prosenttia voidaan sijoittaa asumiseen. Tämä vastaa yhteensä kahdeksan miljardin euron arvoisia kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla olevia rahoituspuitteita. Tällä lisätään koheesiopolitiikan osuutta ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Suurhankkeiden osalta yleiseen asetukseen esitetyllä tarkistuksella pyritään helpottamaan varainhoitoa koskevia sääntöjä ja mahdollistamaan se, että hallintoviranomainen voi sisällyttää komissiolle tehtäviin kustannuksia koskeviin ilmoituksiin kustannukset, jotka liittyivät suurhankkeisiin, joista komissio ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Rahoitus- ja talouskriisillä on erityinen vaikutus myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset). Siksi elvytyssuunnitelman puitteissa on olennaista helpottaa niiden rahoitusjärjestelyä koskevien välineiden käyttöä, jotta ne voivat toteuttaa hankkeensa, erityisesti Jeremie-aloitteen (Euroopan yhteiset resurssit mikro- ja keskikokoisten yritysten tukemiseksi) avulla. Muut yleisen asetuksen tarkistamisehdotukset ovat samoilla linjoilla: suorat sopimukset Euroopan investointipankin kanssa, enemmän teknistä tukea suurhankkeille ja luontoismuotoisten osuuksien tukikelpoisuus rahoitusjärjestelyissä.

Komissio on ehdotuksissaan myös pyrkinyt yksinkertaistamaan perusteita tuen osoittamiselle EAKR:sta ja Euroopan sosiaalirahastosta. Parlamentin ja neuvoston esittämien johdonmukaisten tarkistusten ansiosta EAKR:a ja ESR:a koskevia asetuksia muutetaan samalla tavalla, jotta kiinteämääräisten hintojen perusteella lasketut uudet tukikelpoiset kustannustyypit lisätään yhteisön yhteisrahoitukseen.

Näillä muutoksilla yksinkertaistetaan kustannusten perustelumenettelyä. Niillä vähennetään työmäärää ja toimitettavien todistusasiakirjojen määrää vääristämättä moitteettoman varainhoidon periaatteita. Tällaisella järkeistämisellä helpotetaan EAKR:n ja ESR:n määrärahojen vastaanottamista heikentämättä näiden kahden rahaston periaatteita, jotka ovat tänä kriisin aikanakin merkityksellisiä. Siksi tämä on enemmän kuin vain ajankohtainen vastaus kriisiin: tämä on vastaus Euroopan parlamentin ja tilintarkastustuomioistuimen toistuviin kehotuksiin rakennerahastojen yksinkertaistamisesta.

Arvoisa puhemies, olen kiitollinen kolmelle esittelijälle heidän tuestaan tälle joukolle toimenpiteitä, joiden avulla voimme nopeuttaa hankkeiden täytäntöönpanoa itse paikalla. Näihin lainsäädäntötoimenpiteisiin liitetään jäsenvaltioille osoitetut suositukset. Komissio antoi näistä suosituksista tiedonannon 16. joulukuuta. Komissio on korostanut, että toimintaohjelmia voidaan suunnata uudelleen, jotta voidaan keskittyä kriisistä aiheutuneiden painopistealojen tukemiseen.

Euroopan parlamentti on myös osoittanut ymmärtäneensä, että tilanteen kiireellisyyteen on vastattava nopeasti varmistamalla, että nämä kolme asetusta hyväksytään mahdollisimman pian ja että jäsenvaltiot soveltavat toimenpiteitä ripeästi. Olen kiitollinen parlamentille tämän kunnianhimon jakamisesta, sillä se tarkoittaa erityisesti, että jäsenvaltioille maksetaan ennakot toukokuussa.

Komissio on ottanut parlamentin kehotuksen huomioon. Se on varmistanut, että elvytyssuunnitelman nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä valvotaan ankarasti ja että Euroopan parlamentille esitetään kertomus toimenpiteiden täytäntöönpanosta ja niiden todellisista tuloksista.

Komissio laatii siten vuoden 2010 toisella puoliskolla kertomuksen unionissa elvytyssuunnitelman puitteissa koheesiopolitiikan alalla hyväksyttyjen toimenpiteiden täytäntöönpanosta. Tämä kertomus, joka laaditaan – toistan – vuoden 2010 toisella puoliskolla, perustuu vuotuisiin täytäntöönpanokertomuksiin, jotka jäsenvaltiot laativat kesäkuussa 2010. Jäsenvaltioita kehotetaan sitten esittämään näissä kertomuksissa elvytyssuunnitelman nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoa koskeva katsaus, jossa näkyvät koheesiopolitiikan puitteissa saavutetut tulokset.

Joten, arvoisa puhemies, komissio on antanut julkilausuman näiden linjojen mukaisesti, ja toimitan sen Euroopan parlamentille. Olen kiitollinen kaikille jäsenille, ja erityisesti kolmelle esittelijällemme, mielenkiinnosta. Odotan hedelmällistä keskustelua, ja olen käytettävissänne kuunnellakseni huomioitanne ehdotuksista, jotka teille on esitetty asetusten tarkistamisesta.

− (FR)

Komission julkilausuma

Emmanouil Angelakasin mietintö

Komissio pitää myönteisenä ponnisteluja, jotka toteutettiin hyvin lyhyessä ajassa, jotta rakennerahastoista ja koheesiorahastosta annettuihin asetuksiin Euroopan talouden elvytyssuunnitelman puitteissa tehdyt tarkistukset voitaisiin hyväksyä.

Tämä tulos on seurausta neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission tuloksekkaasta ja tehokkaasta yhteistyöstä, jota alueiden komitea ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitea tukivat, Euroopan unionin kansallisten ja alueellisten talouksien eduksi.

Tällä lainsäädäntöpaketilla edistetään toimintaohjelmien täytäntöönpanoa ja nopeutetaan investointeja Euroopan talouden eduksi erityisesti monien yksinkertaistamistoimenpiteiden avulla.

Komissio laatii vuoden 2010 toisella puoliskolla kertomuksen Euroopan unionissa elvytyssuunnitelman puitteissa koheesiopolitiikan alalla hyväksyttyjen toimenpiteiden täytäntöönpanosta. Tämä kertomus perustuu erityisesti jäsenvaltioiden vuotuisiin täytäntöönpanokertomuksiin jotka jäsenvaltiot laativat kesäkuussa 2010. Jäsenvaltioita kehotetaan siksi esittämään näissä kertomuksissa elvytyssuunnitelman nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoa koskeva katsaus, jossa näkyvät koheesiopolitiikan puitteissa saavutetut tulokset.

  Nathalie Griesbeck, budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. − (FR) Arvoisa puhemies, budjettivaliokunnan rakennerahastojen pysyvänä esittelijänä minulla on kaksi syytä pitää näitä mietintöjä myönteisinä tänä iltana.

Ensimmäinen syy on se, että rakennerahastot ovat Euroopan unionin talousarvion pääotsake, ja toinen syy, jota kollegoideni tavoin haluan tänä iltana korostaa, on vauhti, jolla olemme työskennelleet tarjotaksemme käytännöllisiä ja ripeitä ratkaisuja talouskriisiin huolimatta tiukasta talousarviosta, josta meidän on tietysti neuvoteltava uudelleen jäsenvaltioiden kanssa, kun sen aika on.

Lisäksi haluaisin tässä yhteydessä toistaa, että meidän on oltava aidosti halukkaita lainaamaan eurooppalaista lainaa näiden toimenpiteiden tueksi. Kassavirran parantamista ja rahastojen ja kiireellisten toimenpiteiden käytön nopeuttamista koskevat välineet, joita olemme odottaneet kauan, ovat juuri sitä, mitä tarvitsemme elvyttääksemme Euroopan talouden tänä suuren epävarmuuden aikana.

Juuri tätä EU:n toiminta tarkoittaa, juuri tätä Euroopan unioni tarkoittaa: alojen, joilla on suuri lisäarvo, vauhdittaminen ja nyt enemmän kuin koskaan kriisin loppumisen edistäminen investoimalla perinteisille aloille, mutta ennen kaikkea niille aloille, jotka voivat auttaa poistamaan työttömyysuhan kansalaisiltamme.

Mutta kuitenkin, ja tämä on viestini tänä iltana: vaikka parlamentti on kyennyt reagoimaan nopeasti ja hyvin, nyt on tärkeää, että jäsenvaltiot organisoivat itsensä siten, että ne voivat vastata haasteisiin, sillä viiveet, jotka ovat tuessa miljardeja, voidaan nähdä itse jäsenvaltioiden hallinnollisena velttoutena, kun niiden on vaikeaa päättää strategisista tavoitteistaan ja kun ne kieltäytyvät yhteisrahoittamasta hankkeita.

Kaikki on Euroopassa siten valmista ja, kuten kotimaassani sanomme, viisas ymmärtää vähemmälläkin, ja se on osoitettu jäsenvaltioille.

  Gabriela Creţu, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. − (RO) Rahoituskriisi on pakottanut paljon varovaisempaan luottopolitiikkaan, joka on välttämätöntä pankeille, mutta ankaraa taloudelle. Kielteiset vaikutukset tuntuvat reaalitaloudessa, ja erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ja julkiset viranomaiset tuntevat ne. Niillä on hankkeita, joilla pyritään parantamaan sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, luomaan työpaikkoja, käyttämään paikallisia resursseja ja helpottamaan työmarkkinoille pääsyä tai niille palaamista.

Tavallisestikin tärkeä yhteinen talousarvio on nyt elintärkeä rahoituslähde kielteisten vaikutusten lisääntymisen pysäyttämiseksi. Tämän takia työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta tukee rakennerahastojen ja Euroopan sosiaalirahaston säännösten yksinkertaistamista ja niiden nopeampaa käytettävyyttä. Tällä tarjotaan kahtalainen etu niille maille, joilla on vähemmän kokemusta näiden rahastojen käytöstä.

Mielestämme on välttämätöntä, että EU:n rahoituslaitokset osallistuvat rahoitusjärjestelyihin, tukikelpoisten kustannusten tarkistamiseen ja ennakkomaksujen tai ennakkoilmoitusten ylärajojen poistamiseen, ja pidämme sitä myönteisenä. Rahastojen käytettävyys ei kuitenkaan ole tavoite sinänsä. Taloudellinen vaikutus on yli 6,3 miljardia euroa. Se on todella huomattava määrä.

Kansalaistemme edustajina meitä kiinnostaa, käytetäänkö rahastoja niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, joita varten ne on perustettu. Annamme tänään avoimen sekin ja vaadimme tarvittavaa avoimuutta kyseisten rahojen käytön osalta. Toivomme myös voivamme luoda myönteisen ennakkotapauksen. Aiemmin monet aloitteet, erityisesti sosiaaliset aloitteet, hylättiin, koska niillä ei ollut oikeusperustaa. Tämän asetuksen tarkistaminen osoittaa, mikäli se on edes tarpeellista, että kun on poliittista tahtoa, on myös oikeusperusta. Ei unohdeta sitä.

  Jamila Madeira, aluekehitysvaliokunnan lausunnon valmistelija. − (PT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, vastauksena maailmanlaajuiseen rahoituskriisiin Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa todetaan, että koheesiopolitiikalla edistetään huomattavasti jäsenvaltioiden ja alueiden julkisia investointeja ja että sen pitäisi olla keino nykyisestä kriisistä selviämiseen. Siinä ehdotetaan erityisesti Lissabonin strategiassa kasvun ja työllisyyden saavuttamista varten painopisteiksi määritellyillä aloilla tapahtuvan toiminnan hyväksymistä. Kaikilla käynnistetyillä välineillä pyritään täyttämään tämä tavoite ja saavuttamaan tuloksia nopeammin.

Tätä varten Euroopan globalisaatiorahaston toimialan laajentamisen ja Euroopan sosiaalirahaston valtavirtaistamisen tärkeimpänä tavoitteena on vastata moniin tukea vaativiin sosiaalista ja taloudellista hätätilaa koskeviin tilanteisiin. Olen varma, sekä nyt että aiemmin, että mitä enemmän niiden toimet ja toimialat täydentävät toisiaan, sitä tehokkaampia ne ovat. Koska uusien varojen saataville saattamisesta ja uusista toimintatavoista itse paikalla ei ole säännöksiä, on erityisen tärkeää, että Euroopan sosiaalirahastoa käytetään sen kaikkien mahdollisuuksien mukaisesti torjumaan työttömyyttä ja Euroopan talouteen kohdistuvan kilpailukykyä koskevan paineen nopeaa kasvua, jotka johtuvat nykyisestä rahoituskriisistä ja talouden taantumasta.

Haluaisin korostaa, että aluekehitysvaliokunta on toistuvasti määritellyt Euroopan komission ehdottaman yksinkertaistamisen olennaiseksi rakennerahastojen hallinnoinnin ja täytäntöönpanon parantamiseksi. Meitä kuitenkin pyydettiin käsittelemään tämä asia kiireellisesti, ja otimme sen huomioon hyväksyessämme tämän päätöslauselmapaketin. Tämä parlamentti ei ole koskaan väistänyt poliittista vastuutaan. Vaikka tilanteen erikoislaatuisuus onkin tuonut esiin monia näkemyksiä, me pidättäydymme tämän takia toistaiseksi esittämästä lisätarkistuksia, jotta menettely etenisi ripeästi ja jotta ehdotuksessa tarkoitetut todelliset edut koituisivat kansalaisille. Korostamme kuitenkin, että tästä rahastosta on käynnistettävä välittömästi arviointi, jotta täydentävä tarkistus voidaan tehdä mahdollisimman pian.

  Iosif Matula, PPE-DE-ryhmän puolesta. − (RO) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ensiksi haluaisin sanoa, että pidän jäsen Pérezin mietintöä myönteisenä.

Koheesiopolitiikan osana uudistukset ovat erittäin tärkeitä, ja niillä pyritään lieventämään rahoituskriisin aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia. Yhteisön varojen jakamista koskevalla joustavuudella kansallisille talouksille tarjotaan välitöntä kassavirtaa, jonka avulla ne voivat investoida reaalitalouteen. Sillä on välitön vaikutus, ja näemme varmasti tulevien kuukausien aikana alustavat tulokset.

Euroopan komissio tukee jäsenvaltioiden talouksia neljän tärkeimmän painopistealan perusteella. Niistä tärkein on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston ennakkorahoituksen lisääminen ja Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston antaman tuen lisääminen. Erityisesti uusien jäsenvaltioiden vuonna 2009 saama ennakkorahoitus voi todellakin auttaa voittamaan kriisin sekä luomaan sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

Myös asumisen energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön tehtävien investointien tukikelpoisuudesta laadittuun mietintöön on kiinnitettävä paljon huomiota. Asuntojen lämmitysjärjestelmien uudistamisen on oltava Euroopan unionin painopistealoja koskevalla asialistalla, kun otetaan huomioon tästä toimenpiteestä saatava lisäarvo.

Kun lämmityskustannukset nousevat jatkuvasti, jäsenvaltioiden on sisällytettävä rahoituskriisin torjumista koskeviin ohjelmiinsa hankkeita, joissa energiatehokkuus otetaan huomioon. Niillä tarjotaan taloudelle ja väestölle seuraavia huomattavia etuja: kassavirran lisääminen talouteen sekä työpaikkojen luominen, lämmityskustannusten vähentäminen, ympäristönsuojelu kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamisen avulla, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisääminen ja pienituloisten perheiden tukeminen.

Romaniassa 1,4 miljoonaa asuntoa tarvitsee investointeja uudistamista varten.

  Constanze Krehl, PSE-ryhmän puolesta. − (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, käsittelemme näitä kolmea mietintöä Euroopan unionin tähänastisen historian laajimman ja vaikeimman talous- ja rahoituskriisin keskellä. On tietysti oikein, että koheesiopolitiikalla on asema tämän talouskriisin seurausten lieventämisessä. Haluaisin kuitenkin käyttää tämän tilaisuuden korostaakseni jälleen kerran, että vaikka onkin oikein, että koheesiopolitiikan talousarvio on Euroopan unionin suurin yksittäinen talousarvio, sekin pitää valitettavasti paikkansa, että jäsenvaltiot maksavat hieman yli yhden prosentin BKT:stään Euroopan unionin talousarvioon. Se tarkoittaa, että vaikka käytämme yli 6,25 miljardia euroa välimaksujen ja ennakkomaksujen rahoittamiseen, se on vain pisara meressä, eikä se yksinkertaisesti riitä. Sillä lievennetään seurauksia, sillä lisätään vaikutusvaltaa, mutta myös kansallisia ponnisteluja tarvitaan edelleen. Ehkä meidän pitäisi muistaa se seuraavassa rahoitusnäkymistä käytävässä keskustelussa.

Ryhmämme on keskustellut kolmesta mietinnöstä hyvin intensiivisesti, ja se olisi voinut tuoda monia hyviä ajatuksia keskusteluun. Monesti olemme ihmetelleet – kuten jäsen Jöns jo sanoi – että tarvittiin talouskriisi, jotta byrokratian vähentäminen todella onnistuu komissiossa. Emme esitä tarkistuksia, koska tiedämme, että alueilla tarvitaan nyt nopeaa toimintaa, ja koska tiedämme myös, että rakennepolitiikan muutoksista on puhuttava muualla.

Siksi tuemme koko komission ehdottamaa pakettia ja toivomme, että sillä tavoitetaan alueet mahdollisimman pian ja että rahalla voidaan todella auttaa rahoituskriisin torjumista.

  Jean Beaupuy, ALDE-ryhmän puolesta. − (FR) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät kollegat, Euroopan liberaalidemokraattien ryhmän kollegani ja minä äänestämme tietysti näiden kolmen mietinnön puolesta. Emme äänestä niiden puolesta siksi, että ne olisivat täysin tyydyttäviä – kuten kollegani sanoivat, olisimme halunneet esittää monia tarkistuksia – vaan siksi, että tarvitaan ripeää toimintaa. Constanze Krehl huomautti juuri siitä.

Sallikaa minun kuitenkin ihmetellä, arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät kollegat, olemmeko ollenkaan tilanteen tasalla. Me olemme täällä mukavasti lämmitetyissä ja hyvin valaistuissa tiloissa. Tiedättekö, että juuri nyt Euroopassa on 30 miljoonaa kotia, joiden katto vuotaa ja joiden seinissä on kosteutta?

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) neljällä prosentilla me tietysti pystymme korjaamaan tämän tilanteen noin miljoonan kodin osalta. Jos tarkastelemme tätä työtä, arvoisa komission jäsen – koska aion pian esittää teille pyynnön – sillä luodaan 250 000 työpaikkaa ja parannetaan miljoonan talouden tilannetta. Sillä säästetään 40 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ja vähennetään kunkin perheen energialaskua 450 eurolla vuodessa. Nämä ovat lukuja, jotka annan teidän käyttöönne ja joiden viimeistelystä on vastannut erityisesti vakavasta lähestymistavastaan tunnettu merkittävä eurooppalainen järjestö.

Tämä tarkoittaa siten, että sen päätöksen merkitys, jonka kohta aiomme tehdä taataksemme elvytyksen ja kansalaistemme hyvinvoinnin, tiivistyy yhteen tärkeään ehtoon: että parlamentin yhdessä komission kanssa tekemät päätökset ovat käytännössä tehokkaita tulevina viikkoina ja kuukausina.

Arvoisa komission jäsen, kuuntelimme teitä juuri äsken tarkkaavaisesti. Te kerroitte meille – ja me uskomme teitä – että kesäkuun 30. päivään mennessä vuonna 2010 te olette pyytänyt jokaista jäsenvaltiota toimittamaan kertomuksen komissiolle. Minä ja kollegani, kaikista poliittisista ryhmistä, aluekehitysvaliokunnasta, olemme valmiita lyömään vetoa. Toimintaohjelmat on kaikissa maissa vasta hyväksytty, ja tiedämme, että näiden maiden hallintovirkamiesten enemmistö ei halua, että niitä muutetaan.

Arvoisa komission jäsen, 15 kuukauden päästä, 30. kesäkuuta, älkää sitoko liian paljon henkilöstöä laatimaan kertomuksia, analyysia tehtävistä asioista, koska ette saavuta paljonkaan, jos odotatte, että jäsenvaltiot, hallintovirkamiehet ja kumppanit ryhtyvät työhön.

Siten meillä on toisaalta kahdeksan miljardia euroa käytettävissä ja toisaalta 30 miljoonaa erityisesti puutteellisia taloja varten. Mitä on tehtävä?

Arvoisa komission jäsen, minä aion yhdessä kollegoideni kanssa tehdä teille näiden linjojen mukaisen ehdotuksen. Euroopan komission pitäisi ylittää oikeutensa ja toimia lujasti – olin miltei sanoa väkivaltaisesti – hallitusten ja hallintovirkamiesten kanssa ohjatakseen niitä soveltamaan näitä säännöksiä mahdollisimman pian. Euroopan parlamentin jäsenet rakastavat teksteistä äänestämistä. Se on meidän työmme. Me rakastamme kuitenkin erityisesti sitä, että näitä tekstejä sovelletaan. Tarvitsemme komissiota ja toivomme, että komissio kuuntelee meitä.

  Mieczysław Janowski, UEN-ryhmän puolesta. − (PL) Arvoisa puhemies, käsittelemme tänään aluepolitiikkaa koskevia mietintöjä, joissa esitetään hyödyllisiä muutoksia yksinkertaistamista. Voimme vain pitää valitettavana, että juuri kriisi on pakottanut meidät vastaamaan ripeästi ja toivottavasti tehokkaasti nykyiseen asiaintilaan. Pidän myönteisenä mahdollisuutta ottaa käyttöön enemmän joustavuutta, koska Euroopan unionin talousarvion kasvattaminen ei voi tulla kysymykseen. Haluaisin tehdä sen hyvin selväksi. Olemme tänään kuulleet viittauksia kiintiöihin. Se on vain pisara meressä, koska Euroopan unionin talousarvio on noin yksi prosentti jäsenvaltioiden BKT:stä. Voimme vain toivoa, että tämä pieni pisara on elvyttävä. Sen on oltava!

Pidän myös myönteisenä Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston tuen mahdollistamaa joustavuuden lisäämistä. Olen iloinen, että kustannusten tukikelpoisuuden yksinkertaistaminen otetaan käyttöön takautuvasti. On hyvä, että lisäämme välimaksuja ja vauhditamme suurten hankkeiden menoja etukäteen ja että maksut voidaan suorittaa ennen vahvistamista. Voin vain toistaa toiveeni siitä, että kaikki tämä osoittautuu elvyttäväksi.

  Elisabeth Schroedter, Verts/ALE-ryhmän puolesta. − (DE) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät kollegat, me Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmässä katsomme, että rahoituskriisi ja ilmastokriisi ovat yhteydessä toisiinsa, koska ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset alueisiin kestävät pitkään ja aiheuttavat suunnattomia kustannuksia. Ne rasittavat taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota. Siksi meidän on toimittava nyt.

Rakennusten lämpöeristys ja uusiutuvan energian käyttö asunnoissa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) nojalla ovat perustavanlaatuinen vaihe tässä suhteessa. Mitä hyötyä tästä edistyksestä kuitenkaan on, jos jäsenvaltiot voivat samaan aikaan investoida EAKR:n varoja teiden suunnitteluun ja valtaviin jätteenpolttolaitoksiin, joiden käyttö pahentaa edelleen ilmastonmuutosta ja vahingoittaa ympäristöä? Se on välinpitämätöntä ja epäjohdonmukaista.

Ei edes dynaaminen puheenne, arvoisa komission jäsen, tuonut vastausta kysymykseen siitä, miksi komissio hylkää ehdotuksemme suunnata aluepolitiikkaa kokonaisuudessaan vahvemmin ympäristön- ja ilmastonsuojeluun. Puuttuuko komissiolta rohkeutta pitää puoliaan jäsenvaltioita vastaan EAKR:sta annetun asetuksen sellaisen tarkistuksen puolesta, jossa käsitellään ilmastoa koskevia tavoitteita? Miksi aluepolitiikasta ei ole komission toimintasuunnitelmaa? Aluepolitiikan pääosaston ilmastonsuojelua koskevat varaukset ovat estäneet sen, että tarkistuksemme saisivat valiokunnassa enemmistön tuen. Me esitämme ne kuitenkin uudestaan ja pyydämme nimenhuutoäänestystä. Sitten näemme, voivatko äänestäjämme luottaa siihen, että myös te tuette ilmastonsuojelua.

  Bairbre de Brún, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (GA)

Arvoisa puhemies, pidän jäsen Angelakasin tämänpäiväistä mietintöä myönteisenä. Hän tukee mietinnössään Euroopan komission ehdotuksia siitä, että jäsenvaltioille tarjotaan rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta asumisen energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä varten.

Taistelemme taloudellisen hätätilan kanssa. Rakennusalalla työskentelevät ihmiset – esimerkiksi kotimaassani Irlannissa – ovat erityisissä vaikeuksissa. Toivon, että voimme tämän EU:n päätöksen ansiosta tarjota osarahoitusta energiatehokkuutta koskevalle uudistusohjelmalle. Kyseisellä ohjelmalla edistetään Irlannin – pohjoisen ja etelän – rakennusalaa, mikä auttaa säilyttämään työpaikkoja sekä täyttämään velvollisuutemme ilmastonmuutoksen osalta ja, kuten tässä keskustelussa aiemmin sanottiin, polttoaineköyhyyden käsittelemisen osalta. Eli auttamaan ihmisiä, jotka käyttävät suuren osan tuloistaan polttoainekuluihin.

Mielestäni on sopivaa, että komissio keskittyy perusteluissaan pienituloisten ihmisten asumiseen tämän muutoksen kohteena. Useimmiten juuri nämä pienituloiset ihmiset kärsivät, kun taloutemme heikkenee. Samalla nämä ihmiset eivät pysty uudistamaan kotejaan energiatehokkuuden osalta ilman taloudellista tukea. Tällä järjestelmällä onnistuttaisiin siten käsittelemään polttoaineköyhyyden pahimpia seurauksia, joilla on äärimmäisen kielteiset vaikutukset moniin ihmisiin – jos tätä järjestelmää käytetään asianmukaisesti.

Toivon, että paikalliset, alueelliset ja kansalliset viranomaiset tarttuvat tähän tilaisuuteen eivätkä kiellä niiden niillä jo olevien asiaankuuluvien resurssien jakamista, joilla tämä ehdotus saataisiin toimimaan käytännössä.

  Fernand Le Rachinel (NI). − (FR) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, vuosien 2007 ja 2013 välillä aluepolitiikka on Euroopan unionin talousarvion pääotsake, kun rakennerahastoista osoitetaan 347 miljardia euroa.

Auttaako tämä kehitys suojelemaan talouksiamme maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutuksilta, kuten komissio väittää sen tekevän? Sallikaa minun epäillä.

Ensinnäkin, alueellisten menojen lisäyksellä rangaistaan joitakin jäsenvaltioita, erityisesti Ranskaa. Tämä lisäys kustannetaan yhteisestä maatalouspolitiikasta (YMP), eli Ranskan maataloudesta, joka on viime vuosiin asti ollut YMP:n tärkein edunsaaja.

Lisäksi rakennerahastoista Ranskan alueille maksettu osuus vähenee, koska suuri enemmistö annetaan Itä-Eurooppaan, jonka yli 40 kommunismin vuotta ovat tuhonneet.

Siten Ranska, joka vastaa 16 prosentista Euroopan unionin talousarvion tuloista, antaa koko ajan enemmän rahaa Brysseliin mutta saa koko ajan vähemmän takaisin. Ennen kaikkea, EU:n aluepolitiikalla ei suinkaan suojella sen edunsaajia talouskriisiltä vaan pahennetaan sitä, koska se on osa Lissabonin strategian äärimmäisen vapaita markkinoita koskevaa ajatusmallia.

Komission ehdottamilla muutoksilla rakennerahastojen hallinnointiin ei siten anneta kansoillemme mahdollisuutta käsitellä kriisiä, joka on seurausta huonosti harkitusta rajojen avaamisesta ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyn purkamisesta.

Nyt meidän on enemmän kuin koskaan rakennettava uusi Eurooppa, riippumattomien kansojen Eurooppa, joka perustuu seuraaviin kolmeen periaatteeseen: taloudelliseen ja sosiaaliseen patriotismiin, eurooppalaiseen protektionismiin ja yhteisön etuuskohteluun.

  Richard Howitt (PSE). − (EN) Arvoisa puhemies, maailman talouden taantuma iskee kaikkiin maihimme ja kaikkiin alueisiimme. On oikein, että tänä iltana sovimme kiireellisistä toimenpiteistä vauhdittaaksemme EU:n rahastojen toimintaa hädässä olevia ihmisiä varten hätätilan aikana. Pidän erityisesti myönteisenä paperisodan vähentämistä sallimalla kiinteämääräiset ja kertaluontoiset maksut ja asuntokannan energiatehokkuutta koskevat menot, esittämällä noin kuutta miljardia Englannin puntaa tämän vuoden aluksi ja helpottamalla Euroopan investointipankin lainoja koskevaa työtä. Jo nyt, kun vaalipiirissäni Hertfordshiressä asuntorahaston puhelinpalvelukeskus lopetti työpaikkoja, pystyimme 24 tunnin sisällä pyytämään EU:n rahoitusta irtisanomistukeen, mikä osoitti, että EU voi antaa todellista apua paikallisyhteisöillemme.

Niiden muutosten osalta, jotka hyväksymme tänä iltana, Itä-Englannin kehitysvirasto pitää myönteisenä sitä, että annetaan enemmän liiketoimintaan suuntautunutta, valmista ja räätälöityä koulutusta, ja sen mielestä muutokset auttavat meitä täyttämään nopeammin alueemme sitoumuksen 124 000 ihmisen auttamisesta pelkästään EU:n sosiaalirahoituksella.

Lopuksi, olin hyvin ylpeä siitä, että komission jäsen Hübner tuli henkilökohtaisesti vaalipiiriini Lowestoftiin käynnistämään sadan miljoonan Englannin punnan arvoisen aluekehitysohjelmamme, jossa keskitytään auttamaan yhteisöjemme yrityksiä mukautumaan vähähiiliseen kasvuun. Kukaan meistä ei saa jättää talouskriisin takia vastaamasta ilmastonmuutosta koskevaan pitkän aikavälin haasteeseen. Hallinnon ympäristötekniikoihin investoinnin pitäisi todellakin johtaa elvytysponnisteluihin. Itä-Englanti aikoo pysyä lujana tässä tavoitteessa.

  Marian Harkin (ALDE). − (EN) Arvoisa puhemies, minä myös pidän tätä ehdotusta myönteisenä, koska se on EU:n välitön ja konkreettinen vastaus nykyiseen talouskriisiin. Vastaamme käyttämällä käytettävissämme olevia välineitä, mutta olen vahvasti samaa mieltä kollegani Jean Beaupuyn kanssa, kun hän sanoo, että meidän on yhdistettävä toimemme ja tehtävä nopeasti jotakin perheiden ja yhteisöjen puolesta.

Toiseksi pidän myönteisenä ehdotuksessa esitettyä yksinkertaistamista ja joustavuutta. Sitä tarvitaan joka tapauksessa kipeästi. Kuulen rahoitusta saavilta ryhmiltä yhä uudelleen valituksia byrokratiasta. Vaikka tällä paketilla ei ratkaistakaan kaikkia niiden ongelmia, se on avuksi.

Kolmanneksi olen erityisen iloinen siitä, että luontoismuotoiset etuudet tunnustetaan nyt tukikelpoisiksi menoiksi. Vapaaehtoistyön roolista taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä laatimassani mietinnössäni, jonka tämä parlamentti hyväksyi, kehotin ottamaan käyttöön juuri tämän toimenpiteen. Se tarkoittaa, että vapaaehtoisten ja muiden osuuden katsotaan nyt olevan eri hankkeiden osuus, ja vaikka tarvittiin nykyinen talouskriisi, jotta siirrymme täysimääräisesti tähän suuntaan, se on hyvin myönteistä.

Tällä toimenpiteellä tunnustetaan käytännöllisesti vapaaehtoisten osuus ja vapaaehtoisten käyttämä aika ja se, miten myös se voi olla osa vastaustamme nykyiseen kriisiin. Näin työskentelemme kumppaneina yhdessä kansalaistemme kanssa. Eri jäsenvaltioiden julkaisemista satelliittitilinpidoista tiedämme, että voittoa tavoittelematon sektori vastaa 5−7 prosentista BKT:stä. Nyt tunnustamme sen ja annamme sille arvoa ja sanomme kansalaisillemme: teidän ponnistelunne, aikanne ja sitoutumisenne ovat tärkeitä, ja me teemme työtä kanssanne.

  Guntars Krasts (UEN). − (LV) Kiitos, arvoisa puhemies. Tuen tarkistuksia, joita asiasta vastaava valiokunta on esittänyt komission ehdotukseen energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön asuntokannassa tehtävistä investoinneista. Valiokunnan ehdotuksella edistetään kysynnän kasvua ja nopeampaa rahavirtaa energiatehokkuutta lisääville toimenpiteille. Jäsenvaltioille annetaan nyt mahdollisuudet suunnata näitä resursseja niin, että energiatehokkuuden lisäämisen suurin mahdollinen vaikutus saavutetaan. Kattavimmat tulokset saataisiin käyttämällä kyseisiä resursseja tavoitteisiin, joiden nojalla energiatehokkuuden lisäämistä koskevia kuluttajien aloitteita voitaisiin toteuttaa vapaasti, ja rohkaisevimpia toimenpiteitä olisivat ne, joilla vähennettäisiin niiden riskejä, jotka itse miettivät investoimista energiatehokkuuteen. Myönnän kuitenkin, että valiokunnan pitäisi antaa tästä asiasta joitakin suuntaviivoja jäsenvaltioiden tulevia toimia varten. Sellaisella toimintatavalla olisi kerrannaisvaikutus talouden edistämiseen ja sillä myös vauhditettaisiin energian säästämistä koskevan tietoisuuden nopeampaa levittämistä jäsenvaltioissa. Käytettävissä olevien resurssien määrä edellyttää kuitenkin, että jäsenvaltiot rajoittavat avunsaajien määrää, ja siinä mielessä olisi järkevää seurata komission ehdotusta ja suunnata nämä resurssit ennen kaikkea pienituloisille kotitalouksille. Kiitos.

  Jan Olbrycht (PPE-DE). − (PL) Arvoisa puhemies, keskustelemme tänään erityisen merkittävistä muutoksista. Ne ovat merkittäviä siksi, että niillä vastataan rahoituskriisiin liittyviin vaikeuksiin, mutta myös siksi, että ne voivat vaikuttaa poliittisen yhteenkuuluvuuden luonteeseen vuoden 2013 jälkeisenä aikana. Tällaisten huomattavien toimenpiteiden käyttöönottoa ei selvästikään voida pitää ainoastaan väliaikaisena toimenpiteenä.

Ensimmäistä kertaa koskaan olemme todistaneet, miten Euroopan komissio yhteistyössä parlamentin ja neuvoston kanssa on ryhtynyt toimiin, joista on keskusteltu pitkään ja jotka ovat vaikuttaneet hyvin vaikeilta. Pääasiassa olemme todistaneet todellista yksinkertaistamista, todellista nopeuttamista ja tietysti strategian muutosta liittämällä investointitoimet energiansäästötoimenpiteisiin. Tällä lähetetään hyvin myönteinen viesti siitä, että pystymme reagoimaan tilanteisiin suunnitteluvaiheessa emmekä seuraa jääräpäisesti aiemmin omaksuttuja periaatteita.

Neuvosto ja komissio näyttävät pitävän Euroopan parlamenttia lähinnä nuorempana kumppanina. Tämä parlamentti on kuitenkin lujasti päättänyt, että sen toimilla osoitetaan valmiutemme tehdä yhteistyötä, jotta edessämme oleviin uusiin haasteisiin voidaan vastata.

  Gábor Harangozó (PSE). − (HU) Minun mielestäni meidän pitäisi oikeastaan juhlia tänään. Parlamentti on puhunut monien vuosien ajan sen puolesta, että meidän ei pitäisi vain tarjota rahoitusta näennäisille toimenpiteille asuntoalalla vaan meidän pitäisi päättää ryhtyä aitoihin toimenpiteisiin.

Huomattava osa EU:n väestöstä elää kerrostaloissa. Näitä asuntohankkeita kehittämällä voimme parantaa konkreettisesti niiden asukkaiden aineellisia oloja ja vähentää rakennusten energiankulutusta sekä luoda työpaikkoja ja säilyttää niitä. Nykyisten muutosten ansiosta minun kotimaassani on mahdollista uudistaa 90 prosenttia kerrostaloista, ja se on millä tahansa mittapuulla valtava askel.

Koska näistä rahastoista rahoitetaan edelleen uudistuksia vain kaupunkialueilla, emme voi riemuita rajattomasti. Maaseudun köyhtynyt väestö, joka tarvitsee eniten rahoitusta, on jälleen jätetty oman onnensa nojaan. Koska emme halua missään nimessä vaarantaa kerrostalo-ohjelmaa, joka on tärkeä meille kaikille, sovimme, ettemme tällä kertaa kuitenkaan esitä tarkistuksia. Vastapalveluksena me kuitenkin odotamme, että komissio sisällyttää suosituksemme pakettiinsa ennen kesän lomakautta.

Ensimmäinen ja tärkein vaihe heikoimmassa asemassa olevien alueiden tehokkaassa ja kestävässä sosiaalisessa integraatiossa on syrjäytymisen ja gettojen poistaminen kokonaan. Eristyneiden asutuskeskuksien uudistaminen on täysin hyödytöntä. Uudistamisen sijaan ratkaisu on sosiaalista työllisyyttä luovilla monitahoisilla ohjelmilla tuettu jälleenrakennus.

Hyvät kollegat, meillä on todella syy juhlia silloin, kun syväänjuurtuneiden maaseudun gettojen sijasta juuri perustetuissa sosiaalisissa osuuskunnissa työskentelevät ihmiset sanovat uusiin koteihinsa palatessaan lapsilleen, että näiden on opiskeltava ja ponnisteltava, koska heistä voi tulla mitä vain he haluavat.

  Samuli Pohjamo (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, haluan ensiksikin kiittää esittelijöitä hyvästä asioiden valmistelusta. Esitetyt rakennerahastoasetusten muutokset nopeuttavat varojen käyttöä ja yksinkertaistavat sääntöjä ja ovat todella kannatettavia. Näin voidaan varmistaa, että rakennerahastojen varoja voidaan käyttää elvytykseen ja torjua taantuman kielteisiä talous- ja työllisyysvaikutuksia. Tämä on myös hyvä alku EU:n rakenne- ja aluepolitiikan uudistamiselle, jonka tavoitteena tulee olla menettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen sekä joustavuuden ja tuloshakuisuuden voimakas lisääminen.

Samalla kun unionin säännöksissä vähennetään byrokratiaa ja lisätään tuloshakuisuutta, on varmistettava, että myös jäsenvaltiot etenevät samaan suuntaan. Alueille ja paikallisille toimijoille on annettava enemmän valtaa ja keskushallinnon tiukkaa ohjausta on vähennettävä.

Puhetta johti
varapuhemies Martine ROURE

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, nykyinen kriisi edellyttää taloudellisen toiminnan piristämistä, työsuhdeturvan säilyttämistä ja työttömäksi jäävien aseman turvaamista. Komission ehdotus uusien kustannusten lisäämisestä Euroopan sosiaalirahastosta saatavan tuen piiriin on oikeansuuntainen toimi.

Kertaluontoisten maksujen sekä välittömien kustannusten ja yhdistettyjen kustannusten rahoituksen sisällyttäminen tuen piiriin ja maksujen ylärajan poistaminen ovat kaikki varsin hyödyllisiä toimenpiteitä Euroopan sosiaalirahaston varojen paremman hyödyntämisen kannalta. Kertaluontoisten maksujen käyttöönotto sekä välittömien että välillisten kustannusten osalta enintään 50 000 euron määrään asti yksinkertaistaa hallinnollisia menettelyjä. Se poistaa rahaston tavoitteiden toteuttamista haittaavat viiveet. Ottaen huomioon näiden toimenpiteiden toteuttamisen kiireellisyys, kannatan ehdotuksen hyväksymistä ilman tarkistuksia. Haluan kiittää Marian Harkinia siitä, että hän kiinnitti huomiota vapaaehtoistyön arvon tunnustamiseen.

  Maria Petre (PPE-DE). – (RO) Puheenvuoroni aluksi haluan ilmoittaa kannattavani ajatusta näistä yhteensovitetuista toimista. Annan myös esittelijöille erityiskiitokset heidän tekemästään työstä.

Kukin meistä on selvillä kriisin vaikutuksista omassa maassaan: ne vaihtelevat talouskasvun hidastumisesta ja työllisyyden heikkenemisestä budjettialijäämän kasvuun ja lamaan. EU:n koheesiopolitiikka voi olla aivan yhtä uskottava ja tehokas väline näissäkin olosuhteissa. Kuten varsin hyvin tiedämme, kriisillä on ollut vakavia vaikutuksia Eurooppaan, ja on rohkaisevaa, että EU on onnistunut toimimaan niin nopeasti ratkaisujen löytämiseksi.

Nykyisiä, jo tehokkaaksi osoittautuneita rahastoja koskevien asetusten muuttaminen on kaikkein tarkoituksenmukaisin päätös. Menettely erityisen kriisirahaston perustamiseksi olisi vienyt aivan liian pitkään. Kustannusten tukikelpoisuusperusteiden yksinkertaistaminen, Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta maksettavien ennakkomaksujen korotus ja suurhankkeiden menojen nopeuttaminen ovat toimenpiteitä, joilla toivottavasti autetaan jäsenvaltioita selviytymään talous- ja rahoituskriisistä.

Tiedämme, että nykyisen talouskriisin lisäksi EU:ssa on meneillään myös energiakriisi. Mielestäni toimenpiteellä, joka mahdollistaa EAKR:n hyödyntämisen energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön asuntokannassa tehtäviin investointeihin, pitäisi olla merkittävä vaikutus. Romanialla, kuten muillakin Keski- ja Itä-Euroopan mailla, on paljon ongelmia monikerroksisten asuintalojen kanssa. Vanhat rakennukset ovat erittäin kehnosti eristettyjä, ja suuri osa asukkaista ei pysty maksamaan kotinsa eristämistä omasta pussistaan.

Toivomme, että tämä toimenpide auttaa Euroopan kansalaisia säästämään energiaa, jotta heille jää enemmän käyttövaroja ja he voivat ehkäistä ilmaston lämpenemistä. Romanian nykyinen hallitus on määrännyt tämän ensisijaiseksi toimenpiteeksi, ja hyväksyttyjen välineiden ansiosta toimenpiteen ensisijaisuus on jo varmistettu.

  Stavros Arnaoutakis (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, rakennerahastoasetusten säännöksiä koskevalla tämänpäiväisellä tarkistuspaketilla edistetään merkittävästi yksinkertaistamista ja varojen välitöntä käyttöönottoa sekä EU:ssa, jäsenvaltioissa että paikallistasolla.

Se on tärkeä Euroopan talouden elvytystoimi keskellä ennennäkemätöntä kriisiä, joka vahingoittaa reaalitaloutta kaikilla tasoilla päivä päivältä enemmän. Kyseinen toimi vastaa Euroopan parlamentin pitkäaikaista vaatimusta vielä yksinkertaisemmista menettelyistä ja rakennerahastosääntöjen entistä joustavammasta soveltamisesta.

Mikä on nykyjohtajien ratkaisu parhaillaan kokemaamme valtaisaan kriisiin? Missä ovat EU:n strategiat? Jäsenvaltioiden on otettava olosuhteet huomioon varmistaakseen, että tarvittavat varat tavoittavat kohderyhmänsä ja hankkeiden täytäntöönpano alkaa välittömästi. Koheesiopolitiikan varoja on annettava suoraan ja viipymättä todellisten alueellisten ja paikallisten tuensaajien käyttöön. Toimenpideohjelmien käynnistämisen tarkoituksena olisi oltava työpaikkojen, yrittäjyyden ja kilpailukyvyn säilyttäminen sekä kunkin alueen luonnonvarojen ja kulttuuri- ja henkilöstövoimavarojen hyödyntäminen.

Vain ohjelmien välitön käynnistäminen auttaa turvaamaan yhteenkuuluvuuden ja estämään uusien erojen syntymisen.

Toivottavasti nykyinen kriisi antaa meille mahdollisuuden yksimielisyyteen, jotta kaikki nykyiset ongelmamme ratkaistaisiin EU:n avulla.

  Toomas Savi (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, EU:hun liittyminen antoi mahdollisuuden hyödyntää Euroopan unionin rakenne- ja koheesiorahastovaroja, joista Viron tasavalta sai tukea noin 800 miljoonaa euroa vuosina 2004–2006, kun taas rahoituskehyksestä 2007–2013 on myönnetty 3,4 miljardia euroa lisävaroja.

Vakavasta talouskriisistä huolimatta olemme lähentyneet Euroopan unionin rahastojen tavoitetta, toisin sanoen EU:n sisäisten kehityserojen tasoittamista.

Kannatan varauksetta komission neuvostolle esittämää ehdotusta, jonka mukaan talouskriisin kielteisten vaikutusten tasapainottamiseksi sitouduttaisiin 6,3 miljardin euron lisäinvestointeihin, toisin sanoen nopeutettaisiin rahastojen täytäntöönpanoa reaalitalouden tukemiseksi.

Olen kuitenkin esittelijä Iratxe García Pérezin kanssa samaa mieltä siitä, että kaikissa jäsenvaltioissa tarvitaan yhtenäinen lähestymistapa, jotta vältetään erojen kasvu Euroopan unionissa ja veronmaksajien rahojen väärinkäyttö.

  Rolf Berend (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, on monia tapoja selvitä odottamattoman rahoitus- ja talouskriisin pysyvistä vaikutuksista. Tarkistuspaketti, joka on Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaan kuuluva lainsäädäntötoimi, suunniteltiin hyväksi – vaikkakaan ei aivan riittäväksi – ratkaisuksi tähän väliaikaiseen mutta poikkeuksellisen kriittiseen tilanteeseen.

Sillä vastataan muun muassa Euroopan parlamentin viime vuosina toistuvasti esittämään vaatimukseen rakennerahastoasetukseen perustuvien nykyisten sääntöjen soveltamismenettelyjen yksinkertaistamisesta ja niiden joustavuuden lisäämisestä. Haluan korostaa lisäksi sitä myönteistä näkökohtaa, että 7 artiklaan – "Menojen tukikelpoisuus" – tehdyllä tarkistuksella annetaan EU:n jäsenvaltioille ja alueille mahdollisuus energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön asuntokannassa tehtäviin investointeihin EU:n rakennerahastojen tuella, ja ettei tätä toimenpidettä ole tarkoitettu vain pienituloisille kotitalouksille. Asiaa koskevassa tarkistuksessa poistetaan perustellusti viittaus "pienituloisiin kotitalouksiin" ja asetetaan 4 prosentin enimmäismäärä jokaisen jäsenvaltion koko EAKR:n piiriin kuuluville varoille, jotka on varattu kyseisiin menoihin. Tämä on vain yksi monista parannusehdotuksista.

Lyhyesti sanoen tämän kokonaispaketin toteuttaminen nopeuttaisi varojen käyttöä, ja näin ollen välttämättömien tavoitteiden täytäntöönpanoa varten saataisiin lisävaroja EAKR:sta, Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), koheesiorahastosta ja rakennerahastoista. Lisäksi ohjelmat voitaisiin toteuttaa nopeammin sääntöjen yksinkertaistamisen ansiosta.

Mielestäni tämä on tehokas, joskin vielä riittämätön panos nykyisestä kriisistä selviämiseksi.

  Lidia Geringer de Oedenberg (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionilla on vastassaan laajalle levinnyt kriisi, jonka vaikutuksia on tällä hetkellä mahdotonta ennakoida. Olemme panneet merkille kasvuvauhdin hidastumisen, suuremmat budjettialijäämät ja työttömyyden jyrkän kasvun. EU:n koheesiopolitiikka, jonka määrärahat vuosiksi 2007–2013 ovat 347 miljardia euroa, vaikuttaa yhdeltä tehokkaimmista välineistä investointien uudelleen elvyttämiseksi ja täydentävän julkisen rahoituksen tarjoamiseksi kansantalouksille.

Komissio on jo hyväksynyt erilaisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tehdä muutoksia nykyiseen rakennerahastoasetuspakettiin. Muutosten tavoitteena on nopeuttaa varojen käyttöä, lisätä hankkeiden toteuttamiseen tarkoitettuja varoja ja yksinkertaistaa toimenpiteitä, joilla edistetään hankkeiden nopeaa toteuttamista alueilla. Pääasialliset toiminta-alat koskevat Euroopan investointipankista (EIP) ja Euroopan investointirahastosta (EIR) myönnettävän tuen lisäämistä ja menojen tukikelpoisuuden yksinkertaistamista. Lisäksi kannatetaan kertaluontoisia maksuja ja suurhankkeiden menojen nopeuttamista.

Olen tyytyväinen Euroopan komission toteuttamiin nopeisiin toimiin ja lainsäädäntöä koskeviin muutosehdotuksiin. Eräs toinen tärkeä muutos on toistaiseksi jätetty huomiotta, ja kuitenkin sitä vaaditaan. Kyseessä olisi hallinta- ja valvontajärjestelmien perustaminen käytännön maksuvalmiuden takaamiseksi koko Euroopan unionin talousjärjestelmässä.

  Oldřich Vlasák (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan komission ehdotus on tarjonnut kaikille jäsenvaltioille mahdollisuuden investoida rakennerahastovaroja tornitalojen ja muiden rakennusten muutos- ja kunnostustöihin. Tämä on erityisen tärkeää Tšekin tasavallalle, koska jopa 26 prosenttia Tšekin kansalaisista asuu vanhanaikaisissa tornitaloissa. Jos ehdotus hyväksytään huomenna, ja myös Euroopan unionin neuvosto hyväksyy sen muodollisesti huhtikuussa, se tarjoaa mahdollisuuden tehdä 16 miljardin Tšekin korunan lisäinvestoinnit asuntojen ja talojen lämmitysjärjestelmiin muuallakin kuin Tšekin tasavallassa. Kannatan itsekin sitä, että vaatimus varojen käyttämisestä ainoastaan pienituloisten kotitalouksien hyväksi poistetaan. Pidän vaatimusta ongelmallisena siksi, että kyseiset kotitaloudet määritellään jäsenvaltioiden sisäpoliittisissa säännöissä eri tavalla.

Mielestäni jäsenvaltioilla pitäisi olla mahdollisuus päättää, mitkä rakennusluokat voivat saada rahoitusta jäsenvaltioiden omien sääntöjen mukaisesti, ja määritellä omia tarpeitaan vastaavat arviointiperusteet. Mahdollisuus laadukkaaseen ja edulliseen asumiseen on annettava kaikille, ei vain niille, jotka asuvat yhteiskunnan tukemissa asunnoissa. On valitettavaa, että vasta rahoituskriisi sai meidät tukemaan asumiseen tehtäviä lisäinvestointeja ja ottamaan nämä toimenpiteet käyttöön koko EU:n alueella. Kannatan kuitenkin varauksetta tätä päätöstä, sillä ihmiset joutuvat nykyään miettimään tarkasti rahankäyttöään, ja tällä tavoin autamme heitä säästämään lämmitys- ja lämminvesilaskuistaan ja siten alentamaan asumiskustannuksia. Euroopan sosiaalisen asuntotuotannon yhteistyöjärjestön Cecodhasin arvion mukaan eurooppalaiset kotitaloudet voivat säästää näistä kuluista keskimäärin 450 euroa vuodessa, mistä on konkreettista apua.

  James Nicholson (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää esittelijöitä hyvästä työstä näiden mietintöjen parissa ja suositella niitä parlamentille. Mielestäni tähän tukeen pitäisi suhtautua erittäin myönteisesti.

Jos jäsenvaltiot hyödyntävät tämän tilaisuuden käyttämällä 4 prosenttia Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksesta energiatehokkuuteen tehtävien investointien edistämiseen asuntosektorilla, tällä on myönteinen vaikutus sekä EU:n talouksiin että ympäristöön. On ilahduttavaa, että komissio on antanut tämänkaltaisen ehdotuksen, jossa käydään samalla kertaa käsiksi talouskriisistä johtuviin ongelmiin ja ympäristöongelmiin.

Mietintö on erityisen hyvä uutinen monille vanhoille jäsenvaltioille, ja minua ilahduttaa, että EU:n vanhoille jäsenvaltioille annetaan nyt mahdollisuus hyödyntää osa EAKR:n varoista energiatehokkuutta edistäviin toimiin asuntosektorilla. Ilokseni huomaan, että tukikelpoisuusperusteita on laajennettu, eikä niitä rajata pienituloisille suunnattuun asuntotuotantoon.

On kuitenkin ymmärrettävä, ettei tämä tarkoita rahoituksen lisäämistä. Kansallisten viranomaisten ja alueviranomaisten tehtävänä on nyt hyödyntää tätä tilaisuutta ja kohdentaa uudelleen osuutensa EAKR:n määrärahoista kyseisten hankkeiden rahoitukseen. Tämän takia toimenpideohjelmien painopisteet saatetaan joutua asettamaan osittain uudelleen. Minusta tuntuu, että pitkällä aikavälillä tämä todella kannattaa.

  Luca Romagnoli (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, nämä komission esittämät toimenpiteet vaikuttavat jokseenkin järkeviltä. Sopimusten tekeminen suoraan Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston kanssa vaikuttaa hyvältä ajatukselta, kuten menettelyjen yksinkertaistaminen ja maksujen nopeuttaminenkin.

Yksi olennainen suositus on kuitenkin ylitse muiden: jäsenvaltioiden ja alueiden varojenkäytön on oltava avointa. Mielestäni avoimuudessa on joissain tapauksissa puutteita. Tarkastukset olisi suoritettava täsmällisesti, aivan kuten maksutkin. Määrätyillä alueilla Italiassa, esimerkiksi Laziossa, viljelijöiden varat maksetaan kuukausien, joissakin tapauksissa jopa vuosien kuluttua siitä, kun ne on siirretty eteenpäin Euroopan unionista, eikä minulla ole nyt aikaa lisäesimerkkeihin. Kriisiä on siis lievitettävä paitsi ottamalla huomioon erityyppiset toimet myös varojen tehokkaalla, oikein ajoitetulla ja tuloksellisella käytöllä.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Myös rakennerahastot auttavat meitä hyväksymään uudet taloudelliset olosuhteet. Niiden avulla jäsenvaltiot voivat optimoida EU:n investoinnit saadakseen tehokkaan apukeinon käynnissä olevaan talouskriisiin.

Euroopan parlamentti esittää jatkuvasti aluekehitysvaliokunnan kautta vaatimuksia hallinnollisten sääntöjen yksinkertaistamisesta. Minua ilahduttaa, että komissio otti lopulta vaatimukset huomioon ja on päässyt yhteisymmärrykseen neuvoston kanssa.

Kalliiksi käyvä hallinto, maksuviivästykset ja maksujen tukikelpoisuuden hankalat tarkastusmenettelyt aiheuttavat talousvaikeuksia lopullisille tuensaajille. Monet virkamiehet kotimaassani Slovakiassa syyttävät usein EU:ta byrokratian ylikorostamisesta ja loputtomista tilintarkastuksista. He unohtavat, että tärkeimpiä valintoja ovat oikea toiminta, hankesisältö ja -laatu, tehokas täytäntöönpano ja hankkeelle myönnettävät etuudet.

Hanketyöryhmien jäsenten on keskityttävä mieluummin korkealaatuisiin hakkeisiin, joista on hyötyä kilpailua tukevan ympäristön luomisessa, kuin istuttava tuntikausia tilitoimistoissa hukkaamassa kallista aikaa ja energiaa, puhumattakaan lausuntojen edellyttämästä valtavasta paperisodasta. Merkityksettömien seikkojen tarkistaminen tulee usein paljon asioiden varsinaista arvoa kalliimmaksi.

Siksi kannatan kertaluontoisten määrien ja yleisten maksujen käytön laajentamista Euroopan aluekehitysrahastoa koskevissa asetuksissa ja kolmentyyppisten uusien tukikelpoisten maksujen käyttöönottoa: välilliset kustannukset 20 prosenttiin asti välittömistä kustannuksista, kertaluontoiset määrät 50 000 euroon asti ja yleiset standardiyksikkökustannukset.

Tästä syystä Euroopan komission hyväksymä päätöspaketti, jonka tarkoituksena on lisätä jäsenvaltioiden rakennerahastoista tekemien nostojen joustavuutta, on mielestäni myönteinen ratkaisu meneillään olevaan talouskriisiin.

Mielestäni sääntöjen yksinkertaistaminen ja joustava rahoitus auttavat jäsenvaltioita suunnittelemaan hyviä hankkeita, jotka on kohdennettu tuottoisille aloille. Investointeja on kohdennettava energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön asuntosektorilla, ja tavoitteeksi on asetettava työpaikkojen lisääminen ja energiansäästö. Tukemalla saastuttamattomia tekniikoita pystymme edistämään sekä auto- että rakennusteollisuuden elpymistä.

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatan ehdotusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) annetun asetuksen muuttamisesta, jotta EAKR:sta voidaan hakea rahoitusta energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön asuntokannassa tehtäviin investointeihin. Kannatan myös alkuperäiseen komission ehdotukseen tehtyä muutosta, jolla poistetaan tukikelpoisuuden rajaaminen pienituloisiin kotitalouksiin ja rajataan se sen sijaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistäviin toimiin, ja annetaan jäsenvaltioiden määritellä tukikelpoiset asuntokannat täsmällisesti oman harkintansa mukaan.

Haluaisin kuitenkin esittää komissiolle konkreettisen kysymyksen? Mitä tarkoitamme energiatehokkuudella (puhuessamme siitä EAKR:n rahoituksen yhteydessä)? Käytetäänkö EU:n 27 jäsenvaltiossa energiatehokkuuden laskemiseen yhdenmukaista laskentamenetelmää, vai onko eri jäsenvaltioilla erilaisia laskelmia ja erilaisia näkökulmia? Puhuessamme energiatehokkuudesta ja esimerkiksi yksityisen asuntokannan energiatehokkuuteen tehtävistä investoinneista, tarkoitammeko samaa asiaa kuin rakennusten energiatehokkuutta koskevassa direktiivissä? Sitä käsitellään parhaillaan ja sen yhteydessä käydään keskustelua energiatehokkuutta koskevien konkreettisten laskelmien tekemiseen tarvittavasta yhdenmukaisesta laskentatavasta – tai yhdestä laskentaperusteesta – jonka avulla varmistetaan investointien käyttö konkreettiseen energiatehokkuuteen tai energiatehokkuuden parantamiseen tai hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskeviin kysymyksiin.

Muun muassa tästä keskusteltiin tänä aamuna pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) liiton järjestämällä aamiaisella, jota isännöi kollegani Paul Rübig. Siellä meille kerrottiin hyvin selvin sanoin, että koko asuntokanta kärsii energiatehokkuuteen käytettävien varojen hyödyntämistä haittaavista pullonkauloista: lainanannon luottolaman aiheuttamista rahoituksen pullonkauloista. On tarkasteltava tukia ja erilaisia verokannustimia. Hallintoa on yksinkertaistettava, joten kehotamme tavallisia kotitalouksia hyödyntämään kyseisiä varoja riippumatta siitä, ovatko ne peräisin EAKR:sta tai jäsenvaltioilta. Itse asiassa haluan keskustelun yhteydessä merkittäväksi pöytäkirjaan, että hallituksemme on hiljattain käynnistänyt kotitalouksien energiatehokkuutta parantavien muutostöiden tukiohjelman (Home Energy Saving Retrofit grant scheme).

Hallintoa on kuitenkin yksinkertaistettava. Asiasta on tiedotettava, jotta investoinneilla ei ainoastaan vähennetä fossiilisten polttoaineiden tuontia ja hiilidioksidipäästöjä, vaan kotitaloudet ymmärtävät myös omien energiakustannustensa laskevan.

  Ljudmila Novak (PPE-DE). – (SL) Tuen varauksetta asetukseen tehtyjä tarkistusehdotuksia, jotka koskevat kiinteämääräisen rahoituksen laajentamista ja kiinteämääräisen maksujärjestelmän käyttömahdollisuutta. Tämä on tarkoituksenmukainen toimenpide, joka voisi vähentää työttömien kohtaamia vaikeuksia edellyttäen, että taloudelliset olosuhteet ovat oikeat.

Ennen kuin hyväksymme kyseiset tarkistukset, haluaisin kuitenkin huomauttaa, että kolme neljästä Euroopan unionin kansalaisesta on sitä mieltä, että parlamentti voi merkittävästi vaikuttaa EU:n politiikanalojen kehittämiseen. Samasta mielipidetutkimuksesta kävi myös ilmi, että parlamentti herätti vastaajissa eniten luottamusta. Vastaajista 51 prosenttia totesi luottavansa Euroopan parlamenttiin, kun taas vain 47 prosenttia ilmoitti luottavansa komissioon ja 42 prosenttia neuvostoon. Lisäksi parlamentti herätti enemmän luottamusta kuin Euroopan keskuspankki.

Miksi luettelen näitä tilastotietoja? Euroopan parlamentti varmistui jo vuonna 2005 siitä, että entistä suurempi yksinkertaistaminen on välttämätöntä yleensä EU:n rakennerahastojen kannalta ja erityisesti Euroopan sosiaalirahaston kannalta. Komissio on kuitenkin vasta nykyisen kriisin aikana alkanut toteuttaa parlamentin suosituksia kansalaisten ja yritysten liiketoimintaedellytysten parantamisesta.

Vaikka olenkin mielissäni, jos tuloksemme ja suosituksemme toteutetaan edes osittain, on surullista huomata, että ongelmia aletaan torjua vasta sitten, kun vahinko on jo tapahtunut. Toivon kuitenkin, että tämä kokemus kannustaa komissiota nopeampiin toimiin tulevaisuudessa ja että parlamentin monet konkreettiset ja aiheelliset huomautukset ja ehdotukset pannaan pikemmin täytäntöön.

  Colm Burke (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatan näitä uusia ehdotuksia. Elämme parhaillaan vaikeita aikoja. Kaikkialla EU:ssa menetetään valtavasti työpaikkoja.

Irlannissa julkistettiin tänään uusimmat työttömyysluvut. Työttömyysaste on vuodessa noussut 5,4 prosentista 11 prosenttiin, joten reaalimäärä on yli kaksinkertaistunut. Nämä luvut ovat järkyttäviä ja pelottavia. Synkkien näkymien keskellä on kuitenkin yritettävä kehittää luovia ratkaisuja, jotta annetaan työttömille taitoja, mahdollisuuksia ja toivoa paremman tulevaisuuden varalle.

Euroopan sosiaalirahastolla (ESR), Euroopan aluekehitysrahastolla (EAKR) ja koheesiorahastolla voi olla tässä ratkaiseva merkitys. Kohdentamalla tätä rahoitusta pystymme antamaan talouksille uudet välineet lamasta selviytymiseen. Meidän kaikkien – niin Euroopan parlamentin jäseninä kuin kansalaisinakin – kannattaa tiedottaa tästä yleisesti, koska ihmiset ovat tällä hetkellä hyvin peloissaan. Meidän kaikkien kannattaa välittää kotimaidemme kansallisille hallituksille seuraava viesti: eri rahoitukset on sovitettava yhteen ja valjastettava käyttöön niin nopeasti ja tehokkaasti kuin mahdollista. Kannatan myös paperisodan vähentämistä. Se on askel oikeaan suuntaan.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). – (RO) Vuonna 2010 teemme väliarvioinnin rakennerahastojen käyttötavoista, ja mielestäni energiatehokkuus on asetettava etusijalle. Valitettavasti näihin mietintöihin esitettyjä tarkistuksia ei hyväksytty.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin esittelijänä ehdotin enimmillään 15 prosentin korotusta niihin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) määrärahoihin, jotka voidaan käyttää rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Kyse on oikeastaan joustavuuden lisäämisestä, ja jäsenvaltiot saavat itse päättää, haluavatko ne myöntää varoja tälle alalle, ja jos haluavat, niin kuinka paljon.

Ymmärrän asian kiireellisyyden. EU:n 15 vanhan jäsenvaltion on voitava käyttää rakennerahastoja energiatehokkuuden edistämiseen. Mielestäni tämä mahdollistaa hyvien käytäntöjen vaihdon ja uusien jäsenvaltioiden tukemisen. Kehotan komissiota esittämään 30. kesäkuuta 2010 mennessä uuden lainsäädäntöehdotuksen, jotta enimmäismäärä voidaan nostaa 15 prosenttiin tai rakennusten energiatehokkuuteen käytettäville EAKR:n määrärahoille voidaan vahvistaa 10 prosentin alaraja.

  Fiona Hall (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, energiatehokkuutta koskevassa keskustelussa on kerta toisensa jälkeen kiinnitetty huomiota siihen, että tuloksia voitaisiin saavuttaa paljon enemmän – ja nopeammin – jos vain rahoitusta olisi välittömästi saatavilla. Siksi on hyvin tärkeää sallia Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksen käyttö energiatehokkuuteen paitsi EU:n 12 uudessa jäsenvaltiossa myös 15 vanhassa jäsenvaltiossa.

Huomattavasta edistyksestä huolimatta Yhdistyneen kuningaskunnan asuntoministeri on myöntänyt, että vain 1 prosentti nykyisestä asuntokannasta on riittävän energiatehokasta polttoainekustannusten aiheuttaman köyhyyden torjumiseksi. Omalla alueellani Koillis-Englannissa yksi asunto kymmenestä on kylmyytensä ja vetoisuutensa takia luokiteltu korkeimpaan terveysriskiluokkaan.

Kannatankin tätä muutosta ja kehotan kaikkia jäsenvaltioita ja alueita hyödyntämään täysipainoisesti uutta joustomahdollisuutta. Jotta voidaan varautua ilmastonmuutokseen, polttoainekustannusten aiheuttamaan köyhyyteen ja työttömyyteen ja edistää energiavarmuutta, kehotan Silvia-Adriana Ţicăun tavoin komissiota korottamaan aikanaan nykyisiä prosenttirajoja huomattavasti, kuten teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta vaati uudelleenlaaditusta toisinnosta tiistaina toimittamassaan äänestyksessä.

  Catherine Stihler (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän esittelijöitä. Yksi monista toimista, joita jäsenvaltioiden on toteutettava auttaakseen työttömäksi jääviä työllistymään mahdollisimman nopeasti uudelleen, on etsiä keinoja rakennerahastojen tehokkaampaan käyttöön maailmanlaajuisen talouskriisin uhrien auttamiseksi.

On mielenkiintoista, että keskustelemme tästä aiheesta G20-ryhmän kokouksen kynnyksellä. G20-ryhmällä on mahdollisuus käynnistää prosessi maailmanlaajuisten rahoitussääntöjen laatimiseksi. Niitä tarvitaan, jotta tällainen taloudellinen katastrofi ei toistuisi.

Työllisyydestä ja sosiaalisesta toimintaohjelmasta on tehtävä Euroopan parlamentin vaalien keskeinen kysymys. Parlamentin olisi työssään keskityttävä niihin 25 miljoonaan ihmiseen, jotka menettävät työpaikkansa eri puolilla EU:ta ennen vuoden loppua, jotta talous saadaan jälleen vauhtiin ja ihmisiä autetaan työllistymään uudelleen.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää Iratxe García Péreziä, Karin Jönsiä ja Emmanouil Angelakasia, jotka ovat laatineet erinomaiset mietinnöt, ja kaikkia puheenvuoron käyttäneitä parlamentin jäseniä.

Puhujien valtaenemmistö on puheenvuorossaan antanut tukensa komission ehdottamille toimenpiteille korostaen niiden merkitystä Euroopan talouteen kohdistuvien kriisivaikutusten tehokkaammassa torjumisessa. Haluan kiittää teitä siitä komission puolesta.

Puheenvuoroissanne on korostunut Euroopan parlamentin halu antaa Euroopan unionille voimavarat kriisin vaikutusten torjumiseksi käytännössä. Olette korostaneet nopean toiminnan tarvetta, ja se on komission tavoite. Puheenjohtajavaltio Tšekki, jota haluan tässä yhteydessä kiittää sen antamasta tuesta, on myös sitoutunut antamaan luvan asetusten lopulliseen hyväksymiseen mahdollisimman nopeasti.

Melko optimistisen olettamuksen mukaan uudet asetukset voisivat tulla voimaan lähiviikkoina, ja siten vaikuttaa välittömästi toimenpideohjelmiin. Varsinkin ennakkomaksut voitaisiin suorittaa kokonaisuudessaan toukokuun alussa.

Lisäksi muissa puheenvuoroissa on vaadittu kyseisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa koskevan tiukan seurannan käyttöönottoa ja saavutettuja tuloksia koskevan kertomuksen esittämistä vuonna 2010. Komissio on sitoutunut tähän, ja sitoumus on sisällytetty puheenjohtajavaltiolle antamaani julkilausumaan.

Näin ollen käsillä olevan säädöspaketin valmistelu ja hyväksyminen on vienyt EU:n toimielimiltä tuskin neljää kuukautta. Käsittelen hieman energiatehokkuutta, joka on tuotu esiin monissa puheenvuoroissa.

Huomautan parlamentille, että aihetta käsittelevä työryhmä kokoontuu kesäkuussa jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten kanssa pidettävässä seminaarissa. Pyydämme jäsenvaltioita kuvailemaan strategisissa kertomuksissa suunnitelmiaan, jotka koskevat tehokkuuden parantamiseen käytettävää aikaa. Kertomukset on laadittava vuoden 2009 loppuun mennessä.

On selvää, että nykyinen asiaintila huomioon ottaen jäsenvaltioiden on itse määriteltävä energiatehokkuuden arviointiperusteet ja tukikelpoiset toimet. Tästä on kysymys toissijaisuusperiaatteessa. On kuitenkin totta, että energiatehokkuutta koskevan direktiivin käsittely on kesken, ja heti kun direktiivi on annettu, sitä on tietenkin sovellettava. Lisäksi haluan mielelläni yhtyä niiden parlamentin jäsenten näkemykseen, jotka ovat korostaneet rakennusten energiatehokkuustutkimuksesta saatavaa kahtalaista hyötyä: sen avulla luodaan työpaikkoja ja mahdollistetaan myöhemmin varautuminen tulevaisuuteen ja edistetään ilmaston lämpenemistä koskevien ongelmien ratkaisemista.

Toteaisin, että huolimatta tästä kriisistä, joka on tavallaan synnyttänyt jäsenvaltioiden välille hyvin tiivistä yhteistyötä, on selvästi entistä tärkeämpää pystyä luomaan komission ja parlamentin välille vankkaan luottamukseen perustuva kumppanuus. Komissio on pyrkinyt vastaamaan tehokkaasti talous- ja rahoituskriisin asettamaan haasteeseen, ja samanaikaisesti se halusi hyödyntää tätä vuorovaikutteista keskustelua jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin kanssa täyttääkseen kyseessä olevien menettelyjen ja politiikanalojen yksinkertaistamista koskevat vaatimukset.

Luonnollisesti elvytyssuunnitelmaan olisi voitu liittää lisäehdotuksia. Kaikkia ehdotuksia ei ole liitetty siihen, mutta ne edistävät osaltaan sitä keskustelua, joka komission on määrä käynnistää tehostaakseen elvytyssuunnitelman vaikutuksia ja tarjotakseen hankkeita hallinnoiville kansallisille viranomaisille lisämahdollisuuksia. Tätä varten komissio perusti lokakuussa yksinkertaistamista käsittelevän työryhmän. Sen työn tuloksena komission soveltamisasetuksesta on jo laadittu tarkistusluonnos. Yleisasetukseen ja kustakin rahastosta annettuun asetukseen saatetaan myöhemmin tehdä lisää muutosehdotuksia.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kaikki keskustelun kuluessa esitetyt huomiot ovat selvästi erittäin hyödyllisiä, ja muutkin huomiot ovat tervetulleita. Haluan erityisesti kiittää Euroopan parlamenttia siitä, että se sitoutui ratkaisemaan kriisin aiheuttamat vakavat ongelmat nopeammin.

Käsittelen seuraavaksi tarkistuksia, joita Elisabeth Schroedter esitti Euroopan aluekehitysrahastoa koskevaan asetukseen. Niistä kolme liittyy johdanto-osan kappaleisiin ja kolme varsinaiseen säädöstekstiin. Totean johdanto-osan kappaleita koskevista tarkistuksista 8–10, että niiden huomioon ottaminen ei olisi muuttanut komission antamien ehdotusten yleistä pääajatusta, vaan pitkittänyt asetuksen antamiseen liittyvää menettelyä.

Totean, ettei komissio vastusta asetustekstin sisältöön esitetyn tarkistuksen periaatetta. Sen tavoitteena on kuitenkin ottaa käyttöön mekanismi, joka ei sisältynyt neuvoston kompromissiesitykseen, sillä asetuksen täytäntöönpano tuotti ongelmia jäsenvaltioissa.

Minun oli annettava nämä selvitykset puheenvuoroni lopuksi. Kiitän vielä kerran parlamenttia siitä, että sen ansiosta pystyimme nopeammin lievittämään kriisin vakavia vaikutuksia, joita jotkut teistä ovat tuoneet esiin ja kuvailleet erinomaisesti.

  Iratxe García Pérez, esittelijä. − (ES) Arvoisa komission jäsen, kiitän teitä tämänpäiväistä keskustelua koskevista selvityksistä. Luullakseni olette tietoinen siitä, ettei parlamentissa tänään saavutettu lähes täydellinen yksimielisyys juuri äsken käsitellystä ehdotuksesta ole pelkkää sattumaa.

Kuten kollegamme jäsen Creţu huomautti, tämä on näyttö poliittisesta tahdosta ja osoittaa, että parlamentti voi tehdä osuutensa etsimällä ratkaisuja nykyiseen kriisiin. Itse asiassa kriisi aiheuttaa Euroopan kansalaisille todella vaikeita tilanteita ja köyhyyttä.

Lisäksi se on kuitenkin harjaannuttanut vastuunkantoon, kuten itse totesitte, ja toistan, että olemme harjoitelleet vastuunkantoa, sillä olimme tietoisia siitä, että parlamentille tänään esitetty ehdotus olisi kenties voinut olla parempi. Olisimme voineet liittää ehdotukseen muita elementtejä ja nopeuttaa tai yksinkertaistaa menettelyjä, mutta olimme tietoisia siitä, että toimenpiteiden mahdollisimman nopea toteuttaminen edellytti mietintöjen säilyttämistä niiden nykyisessä muodossa.

Siksi haluaisin vain esittää komissiolle pyynnön: kun meillä nyt on käytössä menettelyjen yksinkertaistamista koskeva tarkistettu suunnitelma, kuten todettiin, toivon, että parlamentin asemaa vahvistetaan keskustelussa ja mainittujen uusien aloitteiden suunnittelussa. Esitän tämän pyynnön sekä Euroopan parlamentin että paikallisviranomaisten nimissä. Ne ovat näissä hankkeissa mukana käytännön tasolla ja ymmärtävät eri aloitteiden täytäntöönpanoon liittyvät erityistarpeensa.

  Emmanouil Angelakas, esittelijä. − (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, esitän muutaman huomautuksen siitä, mitä juuri kuulimme.

Arvoisa komission jäsen, olin ilahtunut toteamuksestanne, että ennakkomaksuja aletaan todennäköisesti maksaa toukokuun alussa, ja siksi oletan, että nämä tarkistukset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä kohtuullisessa ajassa, kahdesta neljään viikon kuluessa huomisesta lukien, jotta niitä voidaan soveltaa siten kuin totesitte. Se on ensimmäinen kommenttini.

Toiseksi huomautan, että komission on edettävä uudella toimikaudella nopeasti muiden asetusten tarkistamisessa ja yksinkertaistamisessa, kuten muut parlamentin jäsenet ovat jo todenneet, ja että Euroopan parlamentti haluaa osallistua aktiivisesti asetusten tarkasteluun, arviointiin ja laatimiseen.

Sanottakoon, että parlamentilla oli monia ehdotuksia ja ajatuksia, mutta asian kiireellisyys huomioon ottaen useimmat valiokunnan ja parlamentin jäsenet olivat sitä mieltä, että ei olisi hyvä ajatus viedä tällaisia tarkastuksia eteenpäin.

Koska olemme kuulleet että, uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoaste asunnoissa nousee, on sanottava, että käytettävissämme olevien lukujen perusteella uudet jäsenvaltiot käyttävät sitä nykyisin vain 1–1,5 prosenttia, mikä saattaa olla osoitus monista ongelmista. Pidän Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) korvamerkitsemää 4 prosentin enimmäismäärää tyydyttävänä, ja toivon asioiden kohentuvan.

Olen myös tyytyväinen toteamukseenne, että komissio esittää vuoden 2010 toisella puoliskolla elvytyssuunnitelmia koskevan kertomuksen jäsenvaltioiden sille toimittamien ohjelmien perusteella.

Arvoisa komission jäsen, puheenvuoroni lopuksi korostan, että monimutkaiset menettelyt ovat ensimmäinen ongelma, joka jäsenvaltioilla ja alueilla on vastassaan näiden menettelyjen täytäntöönpanon yhteydessä. Niitä on kiireesti yksinkertaistettava. Käsitykseni mukaan tekin edistätte tämäsuuntaista kehitystä, ja Euroopan parlamentti on tukenanne.

  Puhemies. – (FR) Yhteiskeskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Nykyinen talouskriisi ja talouslama vaikuttavat kielteisesti julkisiin talouksiin. Useimmissa jäsenvaltioissa talouskasvu on hidastunut huomattavasti, ja joissakin se on jopa pysähtynyt. Työttömyysluvut ovat alkaneet synkentyä. Kun vallalla on taloudellisen taantuman kaltainen tilanne, on erittäin tärkeää, että Euroopan sosiaalirahastoa hyödynnetään monipuolisesti työttömien ongelmien ratkaisemiseen keskittyen etenkin niihin, jotka kärsivät tilanteesta eniten.

On erittäin tärkeää, että Euroopan sosiaalirahaston neljä pääasiallista toiminta-alaa säilyvät samoina:

- työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn parantaminen

- työllisyyden edellytysten parantaminen, työttömyyden torjunta, työssäkäyntiajan pidentäminen ja aktiivisemman työmarkkinoille osallistumisen edistäminen

- yhteiskuntaan integroitumisen tehostaminen edistämällä sosiaalitukea saavien ihmisten pääsyä työelämään ja syrjinnän torjuminen

- kumppanuustoiminnan tukeminen työllisyyteen ja integraatioon liittyvien uudistusten toteuttamisen yhteydessä.

  Sebastian Bodu (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Laajennettu Euroopan talouden elvytyssuunnitelma, tai tarkemmin sanoen Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) annetun asetuksen uudelleentarkastelu, tarjoaa monia mahdollisuuksia EU:n jäsenvaltioille, varsinkin kun maailmanlaajuinen talouskriisi hidastaa kansantalouksien kasvua. Uudella toimenpide-ehdotuksella, joka on esitetty EAKR:sta annetun asetuksen uudelleentarkastelua koskevassa mietinnössä ja joka koskee energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön asuntokannassa tehtäviä investointeja kaikissa jäsenvaltioissa, edistetään sekä uusien työpaikkojen syntymistä että asuntokannan energiatehokkuuden parantamista. Yhteisön energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden saavuttaminen on erittäin vakavasti otettava asia, johon talouskriisillä tai muilla näkökohdilla ei saisi olla vaikutusta. Tässä mielessä EAKR:n uudelleentarkasteluun perustuvissa ehdotuksissa yhdistetään tehokkaasti talouskriisin vaikutusten torjumiseen tarkoitetut toimenpiteet (uusien työpaikkojen luominen, investointien lisääminen ja niin edelleen) ympäristönsuojelutoimiin (asuinrakennusten lämpöeristäminen ja uusiutuviin energianlähteisiin tehtävät investoinnit). Näistä syistä katson, että mietintö energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön asuntokannassa tehtävistä investoinneista on EU:lle tärkeä askel, ja luotan siihen, että jäsenvaltiot pystyvät hyödyntämään tätä tilaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla.

  Corina Creţu (PSE), kirjallinen. – (RO) Kriisin raskaat yhteiskunnalliset seuraukset tuntuvat yhä voimakkaammin kaikissa jäsenvaltioissa. Varsinkin työpaikkojen osalta tilanne synkkenee nopeasti jokaisessa jäsenvaltiossa. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön pääsihteeri korostaa, että työttömyysaste voi EU:ssa ja Yhdysvalloissa nousta tänä vuonna arviolta 10 prosenttiin. Nykyinen kasvu on huolestuttavaa, koska tammikuussa keskimääräinen työttömyysaste EU:ssa oli 8 prosenttia.

Vaikka Romanian virallinen työttömyysaste on EU:n keskitason alapuolella, työttömyysaste nousi viime vuonna1 prosenttia, siis 5,3 prosenttiin. Oletamme kuitenkin nousun nopeutuvan, kun yhä useampien yritysten on pakko turvautua irtisanomisiin ja ulkomailla työskentelevät maanmiehemme palaavat kotiin menetettyään työpaikkansa.

Tilanteen heikkeneminen uhkaa lisätä jyrkästi sosiaalista eriarvoisuutta, joka on vaarassa riistäytyä käsistämme, ja siksi haluan korostaa, että nykyisessä kriisissä on syytä kiinnittää enemmän huomiota työttömien ongelmiin. He ovat kaikkein vaikeimmassa ja epävarmimmassa asemassa oleva ryhmä nykyisessä kriisissä.

  Dragoş David (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Kannatan komission ehdotusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) annetun asetuksen muuttamiseksi, jotta kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ja alueet voivat rakennerahastojen avulla investoida toimenpiteisiin, jotka liittyvät energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön asuntokannassa.

EAKR:sta tuetaan jo nykyisen asetuksen perusteella asuntosektoriin liittyviä toimia, joihin energiatehokkuuskin kuuluu, mutta ainoastaan uusissa jäsenvaltioissa (EU-12) ja tietyin edellytyksin.

On tärkeää antaa jäsenvaltioille mahdollisuus muuttaa painopisteitään ja toimenpideohjelmiensa aikatauluja, jotta ne voivat halutessaan rahoittaa tämän alan toimenpiteitä.

Kun pidetään mielessä, että jokaisen jäsenvaltion koko EAKR:n piiriin kuuluville varoille, jotka liittyvät energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön olemassa olevassa asuntokannassa, on asetettu 4 prosentin enimmäismäärä, on tätä enimmäismäärää nostettava 15 prosenttiin, jotta alaa koskevilla investoinneilla on mahdollisimman suuri vaikutus Euroopan unionin kansalaisiin.

Puheenvuoroni lopuksi kiitän esittelijää, jäsen Angelakasia, panoksesta, jonka hän antoi tähän mietintöön.

  Rumiana Jeleva (PPE-DE), kirjallinen. – (BG) Jouduimme tähän kriisiin yhdessä, ja yhdessä siitä on myös selvittävä. Näin ollen meidän on tehtävä yhteistyötä sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti. Meidän on kuitenkin ensin saatava valmiiksi työmme täällä Euroopan unionissa, tarkemmin sanoen Euroopan parlamentissa, jossa ajetaan kaikkien Euroopan kansalaisten etuja.

Tänään käsittelemiemme Euroopan komission ehdotusten tarkoituksena on antaa uutta vauhtia Euroopan talouksille ja auttaa niitä selviytymään lamasta. Tarkistukset, jotka rakennerahastoasetukseen tehtiin koheesiopolitiikan huomioon ottamiseksi, antavat meille mahdollisuuden vauhdittaa investointeja ja auttaa palauttamaan luottamusta talouksiin.

Tarkistukset ovat erityisen aiheellisia niille maille, joissa EU:n varojen käyttöaste on alhainen. Niiden toteuttaminen on kuitenkin mahdollista vain, jos myös asiasta vastaavat kansalliset viranomaiset soveltavat hyvää hallintotapaa ja kumppanuutta koskevia yleisiä vaatimuksia. Tehottomat toimintamenetelmät ja korruptio, joihin valitettavasti edelleen turvaudutaan, on saatava loppumaan.

Ratkaisu on löydettävä nyt, yhteisvoimin. PPE-DE-ryhmän esittelijänä kehotan teitä tukemaan Euroopan komission ehdotusta Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevan asetuksen muuttamisesta tiettyjen varainhoitoa koskevien säännösten osalta.

  Zbigniew Kuźmiuk (UEN), kirjallinen. – (PL) Kiinnittäisin EU:n varoja koskevan keskustelun yhteydessä huomiota komission tekemiin neljään ehdotukseen, joiden tavoitteena on auttaa tuensaajia hyödyntämään rahoitusvaroja ja rakennerahastoja nopeammin.

1. Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan investointirahaston (EIR) tuen lisääminen rakennerahastoista osarahoitetuille hankkeille.

2. Menojen tukikelpoisuutta koskevien menettelyjen yksinkertaistaminen takautuvasti aina 1. elokuuta 2006 saakka esimerkiksi hyväksymällä tuensaajan luontoissuoritukset tukikelpoisiksi menoiksi.

3. Rakennerahastojen maksuerien korottaminen 2 prosentilla, mikä mahdollistaa yhteensä 6,25 miljardin euron suuruisten lisäerien maksamisen vuonna 2009.

4. Suurhankkeiden menojen nopeuttaminen suhteessa muhin toimenpiteisiin mahdollistamalla maksupyyntöjen jättäminen ennen kuin Euroopan komissio on hyväksynyt hankkeen.

Kaikki edellä mainitut muutokset edellyttävät tuensaajien käytettävissä olevien varojen lisäämistä. Ne ansaitsevat varauksettoman tuen ja ne olisi toteutettava välittömästi. Sama pätee yksinkertaistamista koskeviin säännöksiin.

  Adrian Manole (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Tutkimusten mukaan sähkönkulutus on Romaniassa Keski- ja Itä-Euroopan korkeimpia. Parantamalla energianhallintaa voitaisiin vaikuttaa suoraan talouskasvuun, vähentää pilaantumista ja säästää voimavaroja tuottavampaan käyttöön.

Jotta Romaniassa saavutettaisiin tällainen tilanne, väestölle on tiedotettava taloudellisista hyödyistä, joita voidaan saavuttaa energiatehokkuuden hallintakäytäntöjen avulla, ja tarjottava tätä tavoitetta silmällä pitäen neuvontapalveluja kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita mahdollisuudesta hyödyntää EAKR:n varoja uusimpia energiansäästömenetelmiä varten.

Tämän avulla helpotetaan kotimaan kuluttajien elämää samalla kun pienennetään energialaskua, edistetään tehokasta energiankäyttöä kaikissa energiaketjun vaiheissa sekä valvotaan voimassa olevan energiatehokkuuslainsäädännön noudattamista. Tällä vaikutetaan ratkaisevasti energiantuotantoon perustuvan energiapolitiikan uudelleen suuntaamiseen kohti energiansäästöön perustuvaa aktiivista energiapolitiikkaa, jonka tavoitteena on voimavarojen säästäminen energiansäästöjen avulla.

  Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Olen tyytyväinen siihen, että toteutamme vihdoinkin konkreettisia toimia vähentääksemme EU:n rahoituksen saatavuuteen liittyvää byrokratiaa. On kuitenkin sääli, että vasta vaikeina aikoina jätetään käsiteltäväksi ehdotuksia EU:n varoja koskevista yksinkertaisemmista ja joustavammista asetuksista.

Korostaisin yhtä näihin asetuksiin liittyvää tärkeää näkökohtaa: rakennusten energiatehokkuuteen tehtävien investointien alarajan nostamista. Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät ongelmat koskettavat miljoonia kansalaisia niissä maissa, jotka ovat läpikäyneet järjestelmällisen kaupungistumisen ja pakkoteollistamisen. Toistaiseksi näistä varoista on käytetty vasta hyvin pieni osa, mutta olen sitä mieltä, että emme vielä voi saada tarkkaa käsitystä käyttöasteesta nykyisen rahoitusohjelmakauden jatkuttua vasta kaksi vuotta. Tästä syystä alarajan nostaminen oli välttämätöntä tuensaajien suuri määrä ja työllistämismahdollisuudet huomioon ottaen. Tämä aiheuttaa kuitenkin ongelmia Romanialle niin kauan, kuin kyseiset toimet ovat komission vaatimuksesta tukikelpoisia vain sellaisille kaupungeille, jotka on valittu kasvukeskuksiksi. Toivon, että komissio pitää myös lupauksensa ja neuvottelee uudelleen tiettyjen jo hyväksyttyjen toimenpideohjelmien linjauksista, jotta varoja voidaan kohdentaa uudelleen niihin toimenpiteisiin, jotka tarjoavat suuremmat mahdollisuudet talouskasvuun.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Tämän mietinnön aiheena oleva ehdotus asetukseksi on esimerkki siitä, millä tavoin EU:n varat voidaan "laittaa töihin" tuottamaan suurempia hyötyjä Euroopan kansalaisille.

Tällä tavoin voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia lisäämättä määrärahoja tai toteuttamatta toimenpiteitä, joilla on vaikutusta yhteisön talousarvioon, toisin sanoen yksinkertaisesti parantamalla toimintasääntöjä.

Korostaisin, että Romaniassa, jota edustan, on näiden tarkistusten avulla mahdollista kaksinkertaistaa ne yhteisön varat, jotka voidaan investoida asuintalojen lämmitysjärjestelmien kunnostamiseen.

Näillä varoilla täydennetään erittäin merkittävää ohjelmaa, jonka Romanian hallitus on käynnistänyt asuintalojen lämmitysjärjestelmien kunnostamiseksi.

Mitä tämä kaikki merkitsee? Ensinnäkin energiahukan vähentämistä. Toiseksi välillisesti energiantuonnin vähenemistä. Viimeiseksi se merkitsee välillisesti myös kansalaisten asuinrakennuksista maksamien lämmityskustannusten pienenemistä.

Toivottavasti tämä on vasta alkua ja Euroopan unioni edistää vielä muitakin energiatehokkuuteen tehtäviä investointeja.

Olen tukenut tätä ajatusta aivan Euroopan parlamentin jäsenyyteni alusta saakka. Tästä syystä äänestän huomenna jäsen Angelakasin mietinnön ja komission aloitteesta annetun asetusehdotuksen puolesta.

  Nicolae Popa (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Emmanouil Angelakasin mietinnössä yksinkertaistetaan myönteisellä tavalla energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön asuntokannassa tehtävien investointien tukikelpoisuusedellytyksiä. Kertaluontoisten ja kiinteämääräisten kustannusten laajempi hyödyntäminen vaikuttaa myönteisesti rakennerahastojen päivittäiseen hallinnointiin.

EAKR:stä annetun asetuksen 7 artiklaan tehty tarkistus, jonka ansiosta EU:n kaikilla jäsenvaltioilla on mahdollisuus investoida energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön asuntokannassa rakennerahastojen avulla, on myönteinen toimi muutenkin kuin nykyisen talouskriisin yhteydessä. Parantamalla EU:n 27 jäsenvaltion mahdollisuuksia hyödyntää EAKR:sta saatavaa rahoitusta edistetään tavoitetta, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia EU:n energiankulutuksesta on tuotettava uusiutuvista energialähteistä.

EU:hun liittymisen jälkeen uusiutuvista energialähteistä ja energiatehokkuudesta on tullut pakollisia tavoitteita myös Romaniassa. Tästä syystä asuntojen lämmitysjärjestelmien uudistamiseen tarkoitettua lainsäädäntöä muutetaan siten, että valtio kattaa 50 prosenttia tarvittavista varoista, omistajat maksavat 20 prosenttia kustannuksista ja paikalliset viranomaiset 30 prosenttia. Muutaman esimerkkiluvun mainitakseni, vuoden 2008 loppuun mennessä 1 900 asunnon lämmitysjärjestelmä oli kunnostettu. Vuodeksi 2009 Romanian aluekehitys- ja asuntoministeriö myöntää 130 miljoonaa euroa lämmitysjärjestelmien kunnostamiseen, ja tuensaajiin kuuluu päiväkoteja, kouluja ja vanhainkoteja.

  Theodor Stolojan (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Kannatan Euroopan komission tekemää aloitetta, joka koskee rakenne- ja koheesiorahastojen joidenkin rahoitusedellytysten tarkistamista, jotta jäsenvaltiot voivat saada enemmän varoja käyttöönsä nopeammin. Mielestäni tätä Euroopan komission toimintaa on jatkettava myös lisäämällä Jasper-, Jeremie-, Jessica- ja Jasmine-hankkeiden määrärahoja. Nämä hankkeet ovat osoittautumassa tehokkaiksi pyrittäessä nopeuttamaan EU:n varojen saamista uusien jäsenvaltioiden käyttöön.

  Margie Sudre (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Rakennerahastoja koskevien kolmen asetuksen uudelleentarkastelun ansiosta Euroopan unionin alueet voivat joustavammin hallinnoida ja suunnitella niiden määrärahojen käyttöä, jotka niille myönnetään EU:n taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevan politiikan mukaisesti.

Näillä säännöksillä ei lisätä alueille tarjolla olevaa rahoituskapasiteettia, vaan niiden ansiosta alueet voivat suunnata painopisteensä uudelleen keskittääkseen EU:n määrärahat sellaisiin hankkeisiin, jotka tarjoavat eniten kasvu- ja työllistymismahdollisuuksia.

Alueet voivat vastedes hyödyntää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusosuutta energiatehokkuuteen tehtäviin investointeihin kaikissa asuntoluokissa suunnitellakseen ohjelmia kotien eristämiseksi tai varustamiseksi aurinkopaneeleilla.

Koska Euroopan talouskasvu on hidastunut, pidän myönteisenä uutta mahdollisuutta nopeuttaa aluetukivarojen maksamista ja yksinkertaistaa niiden käyttöä koskevia sääntöjä, jotta varoja saadaan käyttöön reaalitalouden uusien hankkeiden nopeaa täytäntöönpanoa varten.

On välttämätöntä, että merentakaisten alueiden yleiskokous (États généraux de l’Outre-mer), jonka tehtävänä on selvittää Ranskan merentakaisten alueiden paikallisia kehittämismahdollisuuksia, kannustaa EU:n syrjäisimpien alueiden paikallisviranomaisia hyödyntämään näitä mahdollisuuksia yhteisön politiikanalojen vaikutuksen maksimoimiseksi niiden alueilla viipymättä.

  Csaba Tabajdi (PSE), kirjallinen. – (HU) Talouskriisin seurauksena useat sadattuhannet ihmiset Euroopan unionissa ja yli 20 000 ihmistä Unkarissa ovat menettäneet työpaikkansa. Jokaisessa Euroopan maassa työttömyys on kasvanut suurin harppauksin. Talouskriisi on yhä enenevässä määrin muuttumassa työllisyyskriisiksi, ja tutkimusten mukaan työpaikan menettämisen uhka on nyt Euroopan kansalaisten suurin huolenaihe. Euroopan unionin tehokkain väline työttömyyden torjumiseksi on Euroopan sosiaalirahasto, jonka sääntöjä aiotaan nyt yksinkertaistaa huomattavasti maksujen nopeuttamiseksi.

Euroopan komission ehdottamat muutokset vähentävät tämän rahaston hyödyntämiseen liittyvää byrokratiaa ja helpottavat ja nopeuttavat maksuja. Enimmäismäärän asettaminen 50 000 euroon, aikaisemmin sovitut kiinteämääräiset maksut ja tiukka jälkitarkastus vähentävät väärinkäytöksen mahdollisuuden minimiin. Tällä toimenpiteellä Euroopan komissio on jälleen kerran osoittanut luovuutensa niukoista taloudellisista voimavaroista huolimatta.