Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 2. huhtikuuta 2009 - Bryssel

10. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

– Mietintö: Hannu Takkula (A6-0125/2009)

  Tomáš Zatloukal (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, siirtolaislasten erittäin suurella määrällä on huomattavia vaikutuksia koulutusjärjestelmään. On saatu selviä ja kiistattomia todisteita siitä, että monet siirtolaisperheiden lapset ovat vähemmän koulutettuja kuin muut lapset. Koulujen on sopeuduttava heidän läsnäoloonsa ja otettava heidät järjestelmällisesti mukaan perinteisiin ohjelmiin, joilla pyritään tarjoamaan korkealaatuista koulutusta. Koulutus on keskeinen tekijä sen varmistamisessa, että kyseisistä koululaisista tulee täysin integroituneita, menestyviä ja tuottavia isäntämaiden kansalaisia ja siksi maahanmuutto hyödyttää maahanmuuttajia ja isäntämaita. Olen tyytyväinen Hannu Takkulan mietintöön ja kannatan sitä.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, monikielinen opetus, monikieliset opettajat, jotka puhuvat kullekin lapselle tämän omalla äidinkielellä, lapsia varten erityisesti palkatut ulkomaalaiset opettajat, alkuperäkulttuurien kunnioittaminen ja jopa edistäminen koulujen taholta, vähimmäistiedot isäntämaan kielestä, ilman että sitä pidetään edes todella pakollisena: tällainen resepti ei johda maahanmuuttajien integroitumiseen. Se johtaa paradoksaalisesti yhteiskuntiemme gettoutumiseen, identiteettien hämärtymiseen ja kaikkien, sekä maahanmuuttajien että isäntämaan alkuperäisten asukkaiden, akkulturaatioon.

Neuvon esittelijää tutustumaan "etuoikeutetun koulutuksen alueisiin" (ZEP) Ranskan esikaupungeissa ja havaitsemaan mihin tällaiset arvokkaat tunteet johtavat. Itse asiassa niissä opetetaan vain hylkäämään, omissa maissamme, ajatus oman kulttuurimme ja omien tapojemme kunnioittamisesta niille, jotka tulevat pyytämään vieraanvaraisuuttamme.

Koulutusjärjestelmiämme ei pitäisi sopeuttaa muiden kansojen kulttuureihin. Maahanmuuttajien on sopeuduttava omiin kulttuureihimme, jos he aikovat pysyä maissamme.

– Mietintö: Adina-Ioana Vălean (A6-0186/2009)

  Mario Borghezio (UEN). – (IT) Arvoisa puhemies, haluaisin vain korostaa tarvetta ilmasta voimakas tuki vetoomukselle, jota tuettiin tänä aamuna onnistuneella päätöksellä. On käsittämätöntä, että polygaamisen avioliiton tunnustamisen mahdollisuus mainittiin, vaikka vain ohimennen, Euroopan unionin asiakirjassa, erityisesti asiakirjassa, josta äänestettiin Euroopan parlamentissa.

Sillä ei ole mitään tekemistä Euroopan unionin kulttuurin kanssa. Euroopan unionin oikeuden alalla ei pitäisi olla tilaa tällaisille kannoille – ne ovat vastoin perinnettämme, joka on kristityn Euroopan perinne, ja ne tarkoittavat muun muassa naisten oikeuksien murskaamista. Siksi tämänaamuinen päätös oli erittäin tärkeä, mutta vastuuton teko sisällyttää tällainen maininta Euroopan parlamentin asiakirjaan on erittäin huolestuttavaa.

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, en voinut kannattaa Adina-Ioana Văleanin mietintöä. Siinä sallitaan tilanne, jossa laki on ristiriidassa itsensä kanssa, mikä rikkoo toissijaisuusperiaatetta vastaan, edistää kolmansista maista, joissa on erilainen kulttuuri, tulevien perheiden yhdistämistä ja sallii myös polygamian. Se luo oikeudellisen kaaoksen. Kuten tiedämme, eri jäsenvaltioissa käytetään eri määritelmiä "perheestä" ja "perheenjäsenestä". Oikeudet, esimerkiksi perintöoikeus, ovat erilaisia, perhelainsäädäntö on erilainen samoin kuin oikeus saada sosiaalietuuksia. Uusi sosiaalietuuksia koskeva oikeus ilman isäntämaan suostumusta ja ottamatta huomioon taloudellista tilannetta voi johtaa vakaviin sosiaalisiin konflikteihin. Vastustan sitä, että Euroopan parlamentti rikkoo jatkuvasti toissijaisuusperiaatetta.

– Mietintö: Urszula Gacek (A6-0182/2009)

  David Sumberg (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, minulla oli tänä aamuna etuoikeus istua hyvän työtoverini Daniel Hannanin vieressä, jonka pari viikkoa sitten pitämä puhe on mullistanut tiedon ja poliittisen ajattelun välittämisen ja muuttaa sen tulevaisuudessa. Internetin valta on erittäin tärkeä, mutta se on vieläkin tärkeämpi perinteisten tiedotusvälineiden suhteen.

Äänestin mietintöä vastaan yhdestä yksinkertaisesta syystä, joka on se, että en kannata unionin kansalaisuuden edistämistä. Olen Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen ja ylpeä siitä, ja se, mitä meidän pitäisi edistää, on yksittäisten jäsenvaltioiden kansalaisuuden edistäminen ja sen toteaminen, että olemme valtioina Euroopan unionin jäseniä mutta emme ole unionin kansalaisia. Olemme niiden valtioiden kansalaisia, joissa olemme syntyneet ja joissa meitä on hoidettu lapsena, jotka ovat suojelleet meitä ja jotka ovat antaneet monelle meistä turvapaikan vuosien varrella. Se on ylpeydenaiheeni nyt ja tulevina vuosina.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, jo muinaiset kreikkalaiset ovat keskustelleet kysymyksestä, jota käsittelemme. Kaupunkivaltioiden liitoissaan he keskustelivat siitä, kuinka hyödyllinen on isopoliteia eli identtinen kansalaisuus, joka antoi jokaiselle henkilölle samat oikeudet eri kaupungeissa, ja sympoliteia eli yleinen kansalaisuus.

Se ei yllätä teitä, että kannatan päättäväisesti ensin mainittua järjestelyä. Itse asiassa unionin kansalaisuus on luonteeltaan hyvin keinotekoinen. Esittelijä pahoittelee ennen kaikkea sitä, että kansalaiset eivät tunne oikeuksia, joita se heille antaisi. Huomautan kuitenkin, että aina kun kansalaisilta kysytään mielipidettä, esimerkiksi unionin perustuslaista tai sen käsittämättömästä ilmenemismuodosta Lissabonin sopimuksesta, ja he vastaavat ei, niin heidän mielipiteensä jätetään tahallisesti huomiotta.

Sen takia oletettavasti reilut yhteisen kansalaisuuden rakennelmat vaikuttavat minusta varsin tekopyhiltä, ja korvaisin sen mielelläni yhdentyneiden mutta suvereenien valtioiden oikeuksien keskinäisellä tunnustamisella.

  Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, kansalaisuus määrittää sen, keitä me olemme. Se on identiteettimme perusta. Olen Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen ja ylpeä siitä, enkä vähiten siksi että IRA on yrittänyt väkivaltaisesti pakottaa minut ja vaalipiirini jäsenet luopumaan tuosta kansalaisuudesta – missä he eivät onneksi ole onnistuneet.

Kansalaisuus kuuluu jäsenvaltioille. Sitä ei pidä siirtää eikä sitä pidä jakaa. Siksi torjun tämän keksinnön, unionin kansalaisuuden, jolla tietysti täydennetään käynnissä olevia ja Lissabonin sopimuksella tuettavia pyrkimyksiä rakentaa EU:sta valtio, ja siten myös käsitteen, että meidän kaikkien täytyy olla ennen kaikkea EU:n kansalaisia, pidimme siitä tai emme, halusimme sitä tai emme. Torjun tämän filosofian ja torjun Lissabonin sopimuksen.

  Martin Callanan (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tästä on tulossa aika tuttu valitus, joka koskee yhteisymmärrystä kollegoiden kanssa.

Äänestin mietintöä vastaan, koska minäkin luonnollisesti torjun täysin koko unionin kansalaisuuden käsitteen. Katson, että kansalaisuus kuuluu vain kansallisvaltioille ja katson että kaikki toimet, joita on unionin kansalaisuuden kehittämistä koskevien pyrkimysten taustalla, liittyvät samoihin pyrkimyksiin luoda Euroopan supervaltio.

Monet vaalipiirini asukkaat ja minä itse olemme tyytymättömiä siihen, että meitä pakotetaan unionin kansalaisiksi. He näkevät kansalaisuuden jonakin, joka vahvistetaan tai hylätään vuosisatojen aikana kehittyneiden yhteisten arvojen ja ihanteiden perusteella. Ketään meistä ei ole kuultu, yhtään kansanäänestystä tai kuulemista ei ole järjestetty siitä, haluammeko tulla unionin kansalaisiksi.

Lissabonin sopimuksesta pitäisi tietysti järjestää kansanäänestys. Meiltä olisi myös kysyttävä, haluammeko unionin kansalaisuutta kotimaamme kansalaisuuden lisäksi. Meillä ei ole oikeutta hylätä unionin kansalaisuutta, vaikka torjumme täysin – kuten minä – koko käsitteen.

  Gay Mitchell (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, minä en ole ensisijaisesti Euroopan unionin kansalainen. Olen Irlannin kansalainen, ja sitä täydentää lisäksi unionin kansalaisuus.

Olen oppinut tänään täällä paljon. En tiennyt, että brittiläiset kollegani olivat kansalaisia. Ajattelin, että he ovat alamaisia. Minulla ei ole kuitenkaan vaikeuksia sanojen "alamaiset" ja "kansalaiset" kanssa. Henkilö voi olla skotlantilainen, walesilainen tai englantilainen, mutta hänen on oltava skotlantilainen, walesilainen tai englantilainen tai joku niistä Irlannin asukkaista, jotka valitsevat Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisuuden, ollakseen britti. Britannian kansalaisia ei ole olemassakaan, ellei ole Pohjois-Irlannin irlantilainen, skotlantilainen, walesilainen tai englantilainen.

En todellakaan ymmärrä mistä täällä on tänään puhuttu. Nämä ovat jäsenvaltiomme kansalaisuuden täydentäviä lisiä, eikä minulla ole tosiaankaan mitään vaikeuksia sen kanssa. Ihmiset tekevät kärpäsestä härkäsen, koska vaalit ovat tulossa ja käyttävät jatkuvia EU:n vastaisia puheita omien etujen ajamiseksi eivätkä edustamiemme valtioiden etujen ajamiseksi.

  Richard Corbett (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä edellisen puhujan kanssa. Joillakin kollegoistamme näyttää olevan erittäin kapea, yksiulotteinen näkemys kansalaisuudesta ja myös identiteetistä. Me olemme kuitenkin monisärmäisiä: kannatan Englantia jalkapallossa, koska olen englantilainen ja se on osa identiteettiäni; kannatan Isoa-Britanniaa olympialaisten yleisurheilussa, koska se on identiteettini laajempi ulottuvuus; ja kannatan Euroopan golf-joukkuetta Ryder Cupissa Yhdysvaltoja vastaan – ja oletan että jopa arvoisa jäsen, joka äsken esitti huomautuksensa, tekee niin.

Nämä ovat identiteettimme ja kansalaisuutemme eri ulottuvuuksia. Ne eivät ole ristiriidassa vaan täydentävät toisiaan. Mitään tällaista kansalaisuutta ei ole tietenkään annettu kansanäänestyksellä. Koskaan ei ole järjestetty kansanäänestystä siitä, olenko englantilainen tai onko minulla Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisuutta – joka on nyt alamaisuuden tilalla – eikä koskaan ole järjestetty kansanäänestystä sopimuksista, joilla lähes kaksi vuosikymmentä sitten luotiin unionin kansalaisuuden käsite, joka yhdistää sen erityisesti tiettyihin oikeuksiin, joita meillä on ja joita nautimme koko EU:ssa, ei sen enempää eikä vähempää.

– Mietintö: Emmanouil Angelakas (A6-0134/2009)

  Neena Gill (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies kannatin tätä mietintöä, koska katson, että se jatkaa Euroopan parlamentin ratkaisevan tärkeää työtä, jonka avulla ympäristösitoumuksemme yhdistetään tarpeeseemme saattaa jäsenvaltiot pois nykyisestä talouskriisistä. Syynä oli myös se, että asia koskee taloutemme ja yhteiskuntamme jokaista osa-aluetta. Meidän on omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa talouden ja ympäristön elvyttämiseen.

Työskentelin asuntoalalla 18 vuotta ja olen huolestunut siitä, ettei asumiseen ja energiaan ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota, varsinkaan rakentamisen aikaan, sillä asuminen aiheuttaa huomattavan määrän hiilidioksidipäästöjä. Koheesiopolitiikkaan keskittyminen on järkevä tapa täyttää yhteiskunnalliset ja taloudelliset velvollisuutemme. Muutos, niin kuin moni muukin asia, alkaa kotona. Se, että Euroopan kehitysrahaston varoja käytetään täydentämään alue- ja paikallisviranomaisten ohjelmia, jotka koskevat eristyslaseja, eristämistä ja aurinkopaneeleja tai vanhojen boilerien vaihtamista energiatehokkaampiin, on erinomainen esimerkki siitä, miten Euroopan unioni voi auttaa jäsenvaltioita saavuttamaan tavoitteet, jotka hyödyttävät kaikkia unionin kansalaisia.

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kun näin mietinnön otsikon "energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön asuntokannassa tehtävät investoinnit", se teki minuun vaikutuksen. Kukaan ei voi olla eri mieltä siitä näinä ilmastonmuutoksen aikoina, ajatteli siitä mitä tahansa. Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että energiatehokkuutta ja energiansäästöä olisi lisättävä.

Euroopan parlamentin pitäisi varmasti antaa esimerkki. Miten voimme puhua energiatehokkuudesta tai miten voimme puhua energiansäästöstä, kun meillä on edelleen kolme Euroopan parlamentin rakennusta? Meillä on Strasbourgissa rakennus, jota käytetään vain 12 viikkoa vuodessa, ja se aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä ja energiantuhlausta silloinkin, kun emme ole siellä. Meillä on Luxemburgissa toimistorakennus, jossa parlamentin jäsenet eivät koskaan käy (ja rakennamme parhaillaan uutta rakennusta Luxemburgiin), ja meillä on tämä rakennus täällä Brysselissä. On lopetettava energiatehokkuutta koskeva tekopyhyys, johdettava esimerkin avulla ja tyydyttävä yhteen Euroopan parlamentin rakennukseen.

– Mietintö: Henrik Lax (A6-0161/2009)

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, viisumimenettelyjä koskevissa vaikeuksissa on tärkeää, että menettelyjä yksinkertaistetaan, mukaan luettuna hakijan kustannusten vähentäminen. Se helpottaa kulttuurivaihtoa ja yhteistyötä EU:n ja kolmansien valtioiden välillä. Katson, että viisumimenettelyjen yksinkertaistaminen on välttämätöntä niiden henkilöiden kohdalla, joilla on perhettä jäsenvaltioissa. Otetaan Puola esimerkiksi. Satojen vuosien ajan Puolan historia on kietoutunut tiiviisti yhteen Ukrainan ja Valko-Venäjän kaltaisten maiden historian kanssa. Kyseisissä maissa asuu suuri puolalainen vähemmistö. Kyseisillä ihmisillä ei ole Puolan kansalaisuutta, mutta he ylittävät rajan usein vieraillakseen sukulaistensa luona.

Viisumimenettelyjen mahdollisimman pitkälle menevä yksinkertaistaminen on siksi välttämätöntä niiden ihmisten kohdalla, jotka ovat saavuttaneet viisumiviranomaisten luottamuksen siten, että eivät ole rikkoneet viisumisäännöksiä. Minusta on merkittävää, että biometristen tunnisteiden käyttöönotto helpottaa tiedonvaihtoa ja viisumijärjestelmän tulevaa integroimista, mikä taas helpottaa viisumimenettelyjä ja parantaa myös turvallisuutta koko EU:ssa. Mietintö on tärkeä EU:n ja kolmansien valtioiden suhteiden kehittymisen kannalta.

– Mietintö: Salvatore Tatarella (A6-0105/2009)

  Neena Gill (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, jälleen kerran äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että jos haluamme edetä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, meidän on tehtävä ympäristöystävällisten tuotteiden valitseminen helpommaksi kuluttajille.

Vaikka alueeni – West Midlands – on yksi Yhdistyneen kuningaskunnan harvoista sisämaa-alueista, kulutamme tietysti kalaa ja kalatuotteita, joihin mietinnössä viitataan.

Ottamalla käyttöön vapaaehtoisia järjestelmiä, kuten ympäristömerkkejä, voimme tukea energiatehokkaampien ja ympäristöä vähemmän kuormittavien tuotteiden markkinoita. Se täydentää muita ilmastonmuutosta koskevia markkinapohjaisia ratkaisuja, kuten ympäristöystävällisten tuotteiden veronalennukset.

Vaalipiirini asukkaat kertovat minulle, että ovat tyytyväisiä voidessaan tehdä erilaisia valintoja, jos tuotteiden ja ympäristöystävällisten tuotteiden ostamista helpotetaan. Meidän on tiedotettava järjestelmästä paremmin, jos sillä halutaan saada aikaan toivottu vaikutus, ja järjestelmä vaatii parempaa markkinointia mutta myös siinä annettujen tietojen standardointia ja yhdenmukaistamista, jotta siitä olisi todellista hyötyä kuluttajille.

Hyvä malli on renkaiden energiatehokkuutta koskeva mietintö, jonka parissa olen työskennellyt ja jossa esitetään vastaavia yksityiskohtaisia tietoja selvästi ja tiiviisti.

– Mietintö: Kathalijne Maria Buitenweg (A6-0149/2009)

  Anja Weisgerber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, me, Saksan konservatiivien ryhmä (CDU/CSU), äänestimme Kathalijne Buitewegin mietintöä vastaan. Vastustamme kaikenlaista syrjintää, mutta emme usko, että laaja EU:n puitedirektiivi on oikea tapa suojella asianosaisia. Kymmenen jäsenvaltiota ei ole vieläkään saattanut nykyistä syrjinnän vastaista direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä. Siitä huolimatta Euroopan parlamentin yksinkertainen enemmistö – ei määräenemmistö – äänesti tänään laajennuksen puolesta. Se aiheuttaisi huomattavaa lisäbyrokratiaa ja tarpeettomia kustannuksia – eivätkä kansalaiset voi sitä ymmärtää.

Parannuksia voidaan toki tehdä vakuutusalalla ja vammaisten esteetöntä pääsyä koskevissa rakenteellisissa mukautustoimissa. Myös ryhmäkanneoikeutta koskevasta vaatimuksesta voitaisiin luopua. Katsomme kuitenkin, että jäsenvaltioille aiheutuu vakavia ongelmia, jos meidät esimerkiksi pakotetaan sisällyttämään vakaumus kiellettyihin syrjintäperusteisiin. Siitä seuraisi, että ääriliikkeet ja lahkot, kuten Skientologia, voisivat hakea direktiivin suojaa.

Vastustamme myös täysin samanarvoisen aseman myöntämistä perinteisille avioliitoille ja samaa sukupuolta edustavien henkilöiden avioliitoille. Komissio katsoo, että direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä edellyttää, että samaa sukupuolta oleville pareille, jos ne tunnustetaan kyseisessä jäsenvaltiossa, olisi annettava samat oikeudet kuin naimisissa oleville pareille. Vastustamme tätä ajatusta. Äänestimme siksi mietintöä vastaan ja sen puolesta, että ehdotus palautetaan komissioon.

  David Sumberg (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tyhjää kahdesta syystä. Ensinnäkin me kaikki hyväksymme hieman syrjintää. Kaikissa maissa meillä on uskonnollisia kouluja – katolisia, protestanttisia, islamilaisia, juutalaisia – ja kyseisiin kouluihin liittyy syrjintää, koska niihin ensisijaisesti hyväksytyt oppilaat edustavat kyseistä uskontoa. Kannatan sitä. Kannatan uskonnollisia kouluja.

Kuitenkin tärkein syy, miksi äänestin tyhjää, oli se, että tämä kääntää koko juridiikan periaatteen ylösalaisin. Olemme syyttömiä, kunnes meidät on todistettu syyllisiksi. Tämä on perusperiaate, sitä se on varmasti Yhdistyneen kuningaskunnan laissa, ja uskallan sanoa, että myös monissa muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Tämä kääntää todistustaakan toisinpäin, ja sitä ei voida hyväksyä. Tietysti me kaikki vastustamme syrjintää. Kannatamme kaikki tasa-arvoista kohtelua, mutta meidän on tunnustettava, että lain periaatteet, jotka ovat johdattaneet meitä kautta historian, ovat edelleen voimassa. Siksi äänestin tyhjää.

  Erna Hennicot-Schoepges (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, olen yksi niistä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ja Euroopan demokraattien ryhmän jäsenistä, jotka äänestivät mietinnön puolesta. Tein niin, koska katson, että Euroopan parlamentin on annettava tällä äänestyksellä selvä signaali syrjimättömyyden puolesta, ja on olemassa muita paljon tärkeämpiä tekijöitä kuin ne, jotka äsken mainittiin.

Itse asiassa jäsenvaltioissa on tilanteita, joissa lapsilta evätään koulunkäynti omalla äidinkielellä ja joissa sen käyttö on kielletty. Olemme todella kaukana todellisesta tilanteesta. Siksi on oikein lähettää signaali, kuten Euroopan parlamentti on tuellani tehnyt. Jäljellä on varmasti vielä paljon tehtävää, kun yritetään oppia tuntemaan toiset paremmin, ja olemme kaukana kulttuurien vuoropuhelusta, jossa lupasimme saavuttaa edistystä vuonna 2008. Pahoittelen kaikkia kiistoja, joita mietintöön on liittynyt.

  Richard Corbett (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin 27 jäsenvaltiossa meillä on viime vuosikymmeninä kehittynyt loistelias perinne torjua yhdessä syrjintää ja tehdä siitä laitonta sekä kannustaa luopumaan siitä.

Tällä mietinnöllä pyritään korjaamaan epäkohta. Meillä on lainsäädäntöä, jossa perustellusti kielletään rotuun ja sukupuoleen perustuva syrjintä työpaikalla ja muualla, mutta vammaan tai ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä on kielletty vain työpaikalla muttei muualla – ei kuluttajansuojelussa eikä muissa tilanteissa, joihin kansalaiset voivat joutua ja tulla syrjityksi.

On oikein korjata kyseisen epäkohta. Tänään suuri enemmistö lähettää selvän viestin neuvostolle, ja odotan toiveikkaana sen hyväksymistä lähitulevaisuudessa.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, laskin eilisessä keskustelussa monia perusteita sille, miksi en voi hyväksyä Buitenwegin mietinnön tarkistuksia ja ehdotuksia. Niitä on mahdollisesti vielä enemmän kuin alkuperäisessä komission ehdotuksessa syrjinnän vastaiseksi direktiiviksi. Niistä tarkistuksista huolimatta, joista äänestimme tänään, mietintö loukkaa toissijaisuusperiaatettta tavalla, jota en voi hyväksyä. Se tuottaa valtavasti byrokratiaa, joka on erittäin kallista ja luo huomattavia esteitä jäsenvaltioille. Ennen kaikkea se todistaa poikkeuksellisen suuresta epäluottamuksesta itse jäsenvaltioita kohtaan.

Ongelmana tällaisissa teksteissä, joihin sisältyy kaikenlaisia asioita, on se, että niissä on tietysti myös joitain hyviä kohtia. Haluaisin käyttää tätä äänestysselitystä, sikäli kun se on tarpeen, vahvistaakseni että on sanomattakin selvää että tuen täysin koko yhteisön toteuttamia tärkeitä toimia esimerkiksi vammaisten hyväksi. Tässäkin asiassa olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että jäsenvaltiot voivat hoitaa asiat parhaiten.

  Daniel Hannan (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä mietintö perustuu käsitteelliseen väärinkäsitykseen. Täysistuntosalin ulkopuolella tasa-arvo tarkoittaa ihmisten oikeutta tulla kohdelluksi samalla tavalla. Täällä istuntosalissa tarkoitamme sillä ihmisten oikeutta tulla kohdelluksi eri tavalla.

Se on ratkaiseva kohta. Tällaisella syrjinnän vastaisella lainsäädännöllä ei paranneta lain tasa-arvoperiaatetta. Se on vastakkainen periaate. Kun annamme tällaisen mietinnön kuin tämä, otamme valtaa pois ihmisiltä, joita kansalaiset voivat äänestää – ja joita vastaan he voivat äänestää – ja annamme sen umpimähkäisesti lakimiehille. Jos mietintöä sovellettaisiin kirjaimellisesti, se estäisi oopperataloa kieltäytymästä miesten palkkaamisesta sopraanon rooleihin, se estäisi työväenpuolueen poliitikkoa kieltäytymästä konservatiivin palkkaamisesta puolueen tiedottajaksi ja se estäisi katolista koulua tai sairaalaa suosimasta katolilaisten palkkaamista.

Kun mainitsin nämä seikat, mietinnön kannattajien vastaus oli se, ettei sitä käytettäisi sillä tavalla ja että jokainen tietää mitä se todella tarkoittaa. Minusta on erittäin huonoa juridiikkaa kriminalisoida kaikki teoriassa ja sitten luottaa umpimähkään siihen, että tuomioistuimet eivät sovella lakia.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, suuri katolinen filosofi Chesterton sanoi, että nykymaailma oli täynnä hulluksi muuttuneita kristittyjä ajatuksia.

Uskon, että Kathalijne Maria Buitenwegin mietintö on erinomainen osoitus siitä. Teksti alkaa arvokkailla ajatuksilla sellaisen syrjinnän välttämiseksi, josta esimerkiksi vammaiset henkilöt voivat kärsiä, ja sitten teksti muuttuu täysin totalitaariseksi, kun siinä tehdään periaatteellinen käsitteellinen virhe, toisin sanoen ei eroteta perusteltuja eroja ja epäoikeudenmukaista syrjintää.

On esimerkiksi luonnollista, että lapsella on oikeus isään ja äitiin, vaikka hänet olisi adoptoitu. Tämän oikeuden on oltava tärkeämpi kuin samaa sukupuolta olevien henkilöiden oikeus adoptoida lapsi. On luonnollista tehdä eroja kansallisuuden perusteella. On luonnollista, että ranskalaiset, britit, tšekit ja liettualaiset ovat kotimaassaan etusijalla ulkomaalaisiin nähden, samalla tavalla kuin kyseisten ulkomaalaisten on luonnollista olla etusijalla kotimaassaan muihin unionin kansalaisiin nähden.

Nämä ovat täysin perusteltuja eroja, mutta ne jätetään huomiotta mietinnössä, jossa kaiken lisäksi poistetaan syyttömyysolettama. Tämä on todellinen askel kohti pehmeää totalitarismia, joka on uusi poliittisen korrektiuden doktriini.

  Martin Kastler (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, samalla kun 10 jäsenvaltiota 27:stä on osallisena käynnissä olevassa oikeuskäsittelyssä, koska ne eivät ole saattaneet ensimmäistä direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä, olemme nähneet tänään yksinkertaisen enemmistön äänestävän vielä toisesta direktiivistä ensimmäisen jatkoksi.

Äänestin henkilökohtaisesti – ryhmäni enemmistön kanssa – "ei". Miksi? Mainitsen kaksi esimerkkiä. Kotiseudultani Frankenista saamieni kokemusten takia tunnen poliittisten ääriainesten, uusnatsien ja vasemmistoradikaalien, pyrkimykset hankkia kiinteistöjä ja saada siten laajaa myönteistä julkisuutta. Jos ehdotus pannaan täytäntöön, tasa-arvoista kohtelua koskeva direktiivi tarkoittaa, että omistajien ja vuokraisäntien on nyt joissakin tapauksissa tehtävä sopimuksia, joista he ovat tähän saakka voineet kieltäytyä.

Siitä syystä äänestin tänään Kathalijne Maria Buitenwegin mietintöä vastaan. Toinen syy on se, että tämän päivän tarkistuksessa käänsimme takaisin todistustaakan kääntämisen ja sen myötä oikeusvaltioperiaatteen perustekijän. Pidän sitä täysin perusteettomana. Kolmas kohta liittyy sanomalehtiin ja kustantajiin, joiden vapautta kieltäytyä ääriainesten aineiston julkaisemisesta rajoitettaisiin tällä direktiivillä. Se on mielestäni selvä lehdistönvapauden loukkaus ja siksi torjun sen.

  Neena Gill (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatin mietintöä tyytyväisenä, koska olen aina taistellut kaikenlaista syrjintää vastaan. Minusta on tärkeää, että meillä on puitteet ihmisten hyväksikäytön estämiseksi heidän uskontonsa, ikänsä, vammansa, koulutuksensa tai siviilisäätynsä perusteella. Ilman kyseisiin seikkoihin perustuvan syrjinnän vastaista suojelua tavoitteemme sosiaalisesta Euroopasta on merkityksetön. Niin käy erityisesti nykyisen taloudellisen tilanteen aikana. Näinä vaikeina aikoina on aina kiusaus käyttää hyväksi niitä, jotka eivät pysty puolustamaan itseään, ja oikoa mutkia sellaisen sääntelyn alalla, jolla pyritään nimenomaan suojautumaan hyväksikäytöltä.

Vaalipiirissäni West Midlandsissa meitä uhkaa äärioikeiston nousu. Uskon, että EU:lla on merkittävä osa sen varmistamisessa, että ihmiset tietävät, että heitä suojellaan aggressiolta ja hyväksikäytöltä.

  Martin Callanan (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin mietintöä vastaan siitä periaatteellisesta syystä, että mielestäni näillä kysymyksillä ei ole mitään tekemistä Euroopan unionin kanssa. En katso, että EU:n lainsäädäntöön on mitään tarvetta näissä asioissa. Katson, että arat, perinteiset kysymykset, kuten tämä, voidaan hoitaa paljon paremmin jäsenvaltioissa, joissa yksittäiset kansalliset parlamentit voivat ottaa huomioon peruskulttuurin, perinteet ja oikeusjärjestelmän, jotka vallitsevat kyseisissä valtioissa.

Monet muut parlamentin jäsenet ovat nostaneet esiin erityisiä ongelmia, joita ehdotus aiheuttaa. Niitä aiheutuu uskonnollisille ryhmille, jotka pakotetaan palkkaamaan toista uskontoa harjoittava henkilö, uskonnollisille kouluille sekä eri poliittisten ryhmille, jotka haluavat palkata henkilön, joka edustaa niiden omia näkemyksiä ja arvoja. Periaatteellinen ongelma tässä on se, että ehdotus poistaa valtaa meiltä, vaaleilla valituilta poliitikoilta tai kansallisilta poliitikoilta ja antaa sitä tuomareille, joita ei ole valittu vaaleilla ja jotka tulkitsevat lainsäädäntöä tavoilla, joita mietinnön hyvää tarkoittavat laatijat eivät koskaan suunnitelleet. Uskon, että olemme keittämässä melkoista soppaa.

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, äänestin henkilöiden yhdenvertaista kohtelua koskevaa mietintöä vastaan huolimatta siitä, tai ehkä juuri siksi, että vastustan syrjintää. Tämän asiakirjan hyväksyminen tarkoittaisi oikeudellisesti taatun, yhdenvertaisen pääsyn myöntämistä pedofiileille työpaikkoihin, joissa he olisivat suorassa kontaktissa lapsiin, mikä olisi uhka lapsille. Se tarkoittaisi myöntymistä fasistiryhmien ja uskonnollisten lahkojen julkaisuihin ja julkisiin esiintymisiin, kirkkojen yhteisöissään ylläpitämien koulutus- ja hyväntekeväisyyskeskusten kieltämistä, mikä haittaisi vakavasti sosiaalista toimintaa, ja se antaisi entistä paremmat mahdollisuudet kristittyjen syrjintään. Asiakirja on toissijaisuusperiaatteen vastainen, mistä on tulossa yhä yleisempi käytäntö Euroopan parlamentissa.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, haluaisin välittää vammaisten ja erityistarpeita omaavien henkilöiden huomattavan yllätyksen ja pettymyksen. He odottivat, että heille tarjotaan puitedirektiiviä tällä vaalikaudella, niin että jäsenvaltiot mukauttaisivat lainsäädäntöään eikä tätä ihmisryhmää syrjittäisi. Heitä voi edustaa valtava eurooppalainen ammattiliitto, mutta he eivät pysty ilmaisemaan henkilökohtaisesti tahtoaan saada suojelua.

  Gay Mitchell (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, minulla oli huoleni komission ehdotuksen sanamuodosta – mutta mikään lainsäädäntö ei ole täydellistä. Äänestin johdanto-osan 17 kappaleen kummankin osan, tarkistuksen 28 puolesta. Aikomukseni oli äänestää alkuperäisen tekstin puolesta, mutta en halunnut äänestää tarkistuksen sanamuotoa vastaan. Vaikka se ei olekaan yhtä voimakas kuin alkuperäinen teksti jäsenvaltioiden oikeuksien suhteen, se ilmaisee huoleni riittävästi, ja oli selvää, että se hyväksyttäisiin suurella enemmistöllä. Siksi minulla ei ollut tilaisuutta äänestää alkuperäisen tekstin puolesta. Se olisi hylätty kyseisissä olosuhteissa, ja siksi olisi vaikuttanut siltä, että äänestän periaatetta vastaan, enkä halunnut tehdä niin.

Tutkittuani tekstin perusteellisesti olen tyytyväinen siihen, että ehdotuksella parannetaan vammaisten henkilöiden tavaroiden ja palveluiden saantia, ilman että siinä viitataan tarpeettomasti tekstiin, joka voidaan päätellä abortiksi.

Uskon vakaasti, että on perustettava mekanismeja, jotka antavat vammaisille henkilöille mahdollisuuden matkustaa Euroopan unionissa tasaveroisesti muiden kansalaisten kanssa. Euroopassa on yli 50 miljoonaa vammaista kansalaista, ja siksi meidän on toteutettava kaikki mahdolliset toimet heidän hyvinvointinsa parantamiseksi. Äänestin siitä syystä mietinnön puolesta.

– Päätöslauselmaesitys: B6-0177/2009 (EU:n ja Valko-Venäjän vuoropuhelu)

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatin päätöslauselmaa EU:n ja Valko-Venäjän vuoropuhelun arvioinnista. Äänestin "kyllä", koska olen tyytyväinen EU:n ja Valko-Venäjän korkean tason vuoropuhelun lisääntymiseen, mukaan luettuna kahdenväliset yhteydet ja komission aloitteesta toteutettu tehostettu tekninen yhteistyö.

Haluaisin samalla muistuttaa siitä, että EU:n ja Valko-Venäjän poliittisen vuoropuhelun on oltava ehdollista ja se on liitettävä suoraan vapauksia koskevien rajoitusten poistamiseen sekä rauhanomaisiin mielenosoituksiin osallistujien ja ihmisoikeusaktivistien sortamisen lopettamiseen.

Vaadin, että Valko-Venäjän demokraattinen oppositio ja kansalaisyhteiskunta otetaan mukaan EU:n ja Valko-Venäjän väliseen vuoropuheluun.

Lopuksi toivon, että Valko-Venäjän hallitus käyttää hyväkseen seuraavat yhdeksän kuukautta saavuttaakseen varteenotettavaa edistystä useilla aloilla, mukaan luettuna kokoontumisvapaus ja poliittisten oikeuksien ja vapauksien myöntäminen.

  Toomas Savi (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin päätöslauselman puolesta, koska siinä esitetään tasapainoinen ja realistinen katsaus Euroopan unionin ja Valko-Venäjän suhteista.

Presidentti Lukašenka näyttää pyrkivän parempiin suhteisiin Euroopan unionin ja Venäjän federaation kanssa. Poliittisten vankien vapauttaminen vuosi sitten, oli ensimmäinen merkki Lukašenkan hallinnon halusta noudattaa EU:n vaatimuksia ja osallistua vakavaan vuoropuheluun.

Vaikka hallinnon harjoittaman sorron lieventämistä voidaan pitää parannuksena, todellinen vallanvaihto ei ole vielä alkanut. Uskon, että Valko-Venäjän demokraattisen opposition ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen on välttämätöntä Euroopan unionin ja Valko-Venäjän merkitykselliselle vuoropuhelulle ja lopulta keskeinen tekijä onnistuneessa demokratisointiprosessissa.

– Päätöslauselmaesitys: RC-B6-0165/2009 (Eurooppalainen tietoisuus ja totalitarismi)

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, yhteinen päätöslauselmaesitys, jonka hyväksymme huomenna, sisältää monia tukemisen arvoisia kohtia. Olen samaa mieltä esimerkiksi siitä, että ei pitäisi unohtaa uhrauksia, joita erittäin monet ihmiset ovat tehneet taistelussa totalitaarisia hallituksia vastaan 2000-luvulla Euroopassa.

Haluan kuitenkin esittää muutaman huomautuksen. On valitettavaa, ettei siinä mainita niiden totalitaaristen hallitusten liittolaisia, jotka viime aikoihin saakka pitivät otteessaan lähes koko Itä-Eurooppaa. On totta, että oikeistopoliitikot esittivät arvokkaita vaatimuksia Itä-Euroopan demokratisoimiseksi, mutta sitäkin enemmän on totta, että monet vasemmistopoliitikot tukivat aktiivisesti kyseisiä kommunistihallituksia, vaikka he esittävät nykyään täysin viatonta, jopa tässä parlamentissa.

Toiseksi, meillä on todellakin oltava rohkeutta ottaa tässä mietinnössä kantaa vaientamista koskevia lakeja vastaan. Historiallisia tutkimuksia olisi tehtävä hienovaraisesti, oli se kuinka vaikeaa tahansa, osoittaen kunnioitusta uhreille, mutta täysin vapaasti. On valitettavaa, että olemme päästäneet molemmat tilaisuudet käsistämme.

  Siiri Oviir (ALDE). - (ET) Kannatan päätöslauselmaa, joka syntyi neljän poliittisen ryhmän yhteistyönä. Asiakirja on tasapainoinen ja siitä voidaan sanoa, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Itse asiassa se on kaikki mitä voimme tehdä yhdessä Euroopan parlamentissa oikeuden nimessä.

Olemme vanhemmillemme ja isovanhemmillemme velkaa voimakkaan parlamentaarisen viestin, ja sen me olemme antaneet tänään. Velvollisuutemme on kuitenkin välttää sen toistuminen, mistä olemme keskustelleet, käyttämällä käytettävissämme olevia varoja. Totuus ja muistaminen ovat merkittävässä osassa tässä yhteydessä. Velvollisuutemme on varmistaa oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen.

  Daniel Hannan (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, päätöslauselmassa muistellaan fasismin ja neuvostokommunismin kauhuja. Kukaan eurooppalainen, kukaan länsimaisen kulttuurin lapsi, kukaan sivistynyt ihminen ei voi olla eri mieltä. Sen jälkeen päätöslauselmassa kuitenkin esitetään Euroopan unioni tällaisen totalitarismin vaihtoehtona ja vastalääkkeenä. Siinä lukee: "Euroopan unionilla on erityinen vastuu demokratian sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamisen edistämisestä ja turvaamisesta Euroopan unionin sisällä ja sen ulkopuolella".

Tässä kohdassa, ystäväni, te möhläätte. Euroopan unioni ei turvaa demokratiaa, ei sen sisällä eikä ulkopuolella. Ulkomailla unioni käy kauppaa Castron Kuuban kanssa, ajatollahien kanssa Teheranissa; se vaatii oikeutta myydä aseita kommunistiselle Kiinalle. Täällä unioni hylkää kansanäänestyksen tuloksia, jos niissä vastustetaan tiiviimpää yhdentymistä.

Nyt tietysti on oltava varovainen, kun tekee tällaisia vertauksia. Kukaan ei väitä, että Euroopan unioni on neuvostojärjestelmä, jossa ihmisiltä otetaan pois passeja tai ylläpidetään pakkotyöleirejä tai toteutetaan näytösoikeudenkäyntejä. Sen pitäisi kuitenkin huolestuttaa meitä, kun jokin järjestelmä väittää, että vallitseva ideologia on liian tärkeä äänestykseen alistettavaksi.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, on hyvä nähdä, että kansallissosialismi rinnastetaan kommunismiin ja tuomitaan yhdessä muiden sellaisten totalitaaristen järjestelmien kanssa, jotka aiheuttivat 1900-luvulla lukuisia verilöylyjä mutta jotka saivat paljon suosiota monilta intellektuelleilta, joita ei ole koskaan asetettu vastuuseen ja joista monet ovat edelleen näkyviä henkilöitä.

Olen tyytyväinen nähdessäni, että monet tarkistukset, joilla pyrittiin pilaamaan teksti, on peruttu. En kuitenkaan usko, että on mahdollista esimerkiksi tehdä kyseisen pimeän aikakauden historiasta loukkaamatonta tai tuomita erimieliset äänet.

On todella hämmästyttävää, että Ranskassa kommunistien kehittämä Guessot’n laki voi edelleen hallita historiaa koskevaa keskustelua vakavien rikosoikeudellisten seuraamusten uhalla. Kollegamme Jacques Toubon kutsui lakia stalinistiseksi, kun se hyväksyttiin. No, hänen ystävänsä oikeusministeri Barrot ehdottaa lain ulottamista kaikkiin unionin jäsenvaltioihin, joissa sitä ei ole, ja jopa kolminkertaistamaan seuraamukset ja vankeustuomiot. Totalitarismia ei voida torjua totalitaarisin menetelmin.

  Katrin Saks (PSE). - (ET) Minusta tuntuu, että minun on selitettävä, miksi kannatin tätä päätöslauselmaa toisin kuin monet muut poliittisessa ryhmässäni, sekä erityisesti miksi kannatin versiota, jota ryhmäni ei kannattanut. En ole samaa mieltä siitä, että päätöslauselmalla yritetään kirjoittaa historiaa uudelleen. Suuri osa Itä-Euroopan historiaa on kirjoittamatta tai ainakin vain harvojen tiedossa, erityisesti se osa, joka koskee kommunismiin liittyviä rikoksia.

En voi myöskään tukea sitä lähestymistapaa, että meidän olisi annettava historiantutkijoiden päättää mitä tapahtui. Pidän sitä moraalisena velvollisuutenamme ja olen tyytyväinen siihen, että tämä päätöslauselma on hyväksytty tänään.

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitos että annoitte minulle tilaisuuden selittää, miten äänestin tästä asiasta.

Mietinnössä on kaksi mielenkiintoista lausetta, jotka ansaitsevat lisähuomiota. Ensimmäisessä tunnustetaan, että kommunismilla ja natsismilla on yhteinen perintö, ja pyydetään rehellistä ja perusteellista keskustelua kaikista viime vuosisadan totalitaarisista rikoksista.

Toinen lause, joka pistää silmään on "kehottaa käymään Euroopan laajuista julkista ja akateemista keskustelua totalitaaristen hallitusten luonteesta, historiasta ja perinnöstä […] kansainvälisten oikeudellisten puitteiden perusteella".

Ihmettelen todellakin, onko tällaiseen keskusteluun tarvetta. On varsin selvää, mikä oli yhteinen tekijä neuvostososialismin ja kansallissosialismin välillä. Lause sisältää vihjeen, ja vastaus on "sosialismi".

Kun sosialistiset Euroopan parlamentin jäsenet yrittävät estää sen, että tietty parlamentin jäsen toimii seuraavan parlamentin ensimmäisen istunnon puheenjohtajana, olivat hänen näkemyksensä kuinka vastenmielisiä tahansa, se on hyökkäys sananvapautta vastaan. Kun Yhdistyneen kuningaskunnan sosialistihallitus kieltäytyy kunnioittamasta vaalilupaustaan järjestää kansanäänestys Lissabonin sopimuksesta, se on suvaitsemattomuutta. Meidän on oltava huolellisia, ettei siitä tule ensimmäistä askelta kohti totalitarismia.

  Mario Borghezio (UEN). - (IT) Arvoisa puhemies, neuvostototalitarismi ei vain vanginnut ihmisiä. Valitettavasti se vangitsi myös historian ja asiakirjansa. Miljoonia sivuja historiaa on kätketty salaisiin arkistoihin, jotka ovat edelleen Moskovassa. Kokonaiset junat kuljettivat miljoonia historiallisia asiakirjoja, jotkut oli varastettu saksalaisilta, mutta useimmat ryöstetty suoraan, tai kuten Italiassa, saatu kommunistipartisaaneilta.

Haluaisimme päästä tutkimaan historiaamme. EU:n on vaadittava sitä, sen on onnistuttava siinä. Haluaisimme tutustua asiakirjoihin, joita ei voi tutkia: esimerkiksi italialaisten sotavankien joukkotuhosta. Heitä yritettiin aivopestä ja pidettiin ilman ruokaa, monia huonommissa olosuhteissa kuin natsien vankileireillä. He kuolivat kärsien tuhannella eri tavalla ja kidutuksen, myös psykologisen kidutuksen, seurauksena. Tekoon syyllistyi Neuvostoliiton kommunistien agitprop-koneisto, mutta valitettavasti myös italialaiset kommunistit.

  Ioannis Varvitsiotis (PPE-DE). - (EL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin Nea Dimokratia -ryhmä, joka kuuluu Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmään, tuomitsee täysin kaikki totalitarismin muodot ja korostaa samalla menneisyyden muistamisen merkitystä. Tämä on tärkeä osa historiaamme. Katsomme kuitenkin, että Euroopan parlamentin enemmistöpäätökset eivät ole päteviä historian tosiasioiden tulkintoja. Historiallisten tosiasioiden arviointi on historiantutkijoiden ja vain heidän tehtävänsä. Siksi päätimme äänestää tyhjää neljän poliittisen ryhmän, myös PPE-DE-ryhmän, yhteisestä päätöslauselmaesityksestä, joka koskee eurooppalaista omaatuntoa ja totalitarismia.

– Päätöslauselmaesitys: RC-B6-0166/2009 (kulttuurin rooli)

  Daniel Hannan (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, eikö tällä parlamentilla ole itsetietoisuuden tajua? Hyväksymme päätöslauselman, jossa tuomitaan totalitarismi, ja sitten, sekunteja myöhemmin hyväksymme päätöslauselman, jossa Brysseliä vaaditaan rahoittamaan alueiden kulttuuripolitiikkaa.

Ystäväni, kulttuuria ei voida luoda byrokraattisella määräyksellä. Se kasvaa orgaanisesti; se kehittyy luonnollisesti kansassa ja omalla tavallaan tämä mietintö osoittaa tarkasti Eurooppa-hankkeen keskeisen puutteen. Brysselin toimielimillä ei ole juuria missään kansassa, missään demoksessa eikä missään kulttuurisessa kokonaisuudessa. Sen sijaan että hyväksyisimme sen ja yrittäisimme sopeuttaa toimielimemme yleiseen mielipiteeseen, yritämme sopeuttaa yleisen mielipiteen olemassa oleviin toimielimiimme.

Jos haluamme todella voittaa kansalaiset puolellemme, emme voi tehdä sitä tukemalla kansantanssia. Se onnistuu kunnioittamalla heidän mielipiteitään ja se tarkoittaa sitä – kuten näette en ole sanonut sitä vielä tänään – että Lissabonin sopimuksesta järjestetään kansanäänestys. Pactio Olisipiensis censenda est!

– Mietintö: Janusz Onyszkiewicz (A6-0140/2009)

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, äänestin päätöslauselman puolesta, ja siinä on ainakin kaksi tärkeää asiaa, joista haluaisin selvittää kantani.

Virkakautensa alussa presidentti Medvedev teki julkisen sitoumuksen vahvistaa oikeusvaltioperiaatetta Venäjällä ja nosti esiin huolia Venäjän oikeusjärjestelmän riippumattomuudesta. Se on mainittu päätöslauselmassamme, ja tuen kyseistä kantaa. On aika toimia. On aika tarkastaa, etteivät presidentin sanat olleet pelkkää retoriikkaa, jota kansainvälinen yhteisö halusi kuulla.

Päätöslauselmassamme esitämme myös huolemme Venäjän hallituksen päätöksestä tunnustaa Abhasia ja Etelä-Ossetia suvereeneiksi valtioiksi, allekirjoittaa sotilasapua ja yhteistyötä koskevat sopimukset kyseisten alueiden de facto -viranomaisten kanssa ja perustaa niihin sotilastukikohtia. Kyseisillä toimilla loukataan Georgian alueellista koskemattomuutta, mikä todetaan Yhdistyneiden Kansakuntien asiaa koskevissa päätöslauselmissa. Meidän olisi pyydettävä Venäjää jälleen kerran perumaan päätöksensä ja tunnustamaan, että Venäjää ei voida pitää puolueettomana sovittelijana rauhanprosessissa.

  David Sumberg (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitos paljon, että kutsuitte minua, ja pahoittelen etten ollut paikalla, kun kutsuitte minua aikaisemmin. On ystävällistä, että annatte minulle nyt puheenvuoron.

Halusin vain käyttää tätä äänestystä, jossa äänestin mietinnön puolesta, antaakseni varoituksen Neuvostoliiton kasvavasta vallasta ja ilmapiiristä kyseisessä valtiossa.

Meillä kaikilla oli suuria toiveita, kun kommunismi kaatui, mutta osissa entistä Neuvostoliittoa sekä erityisesti Venäjällä vallitsee nyt pelon ilmapiiri, kansallismielisyyden ilmapiiri – ilmapiiri, jota en voi hyväksyä. Vaikka Euroopan unionilla täytyy olla suhteet Venäjän hallitukseen, meidän on aina muistutettava hallitusta, että vaadimme säilyttämään demokraattisen valtion ja demokraattisen ilmapiirin ja että Euroopan unioni ei hyväksy yrityksiä sensuroida mielipiteitä, joita hallitus ei hyväksy, tai poliitikkojen epäoikeudenmukaista painostamista. Nämä asiat meidän olisi tehtävä koko ajan selväksi.

– Mietintö: Frédérique Ries (A6-0089/2009)

  Brigitte Fouré (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, kannatin äänestyksessä Frédérique Riesin mietintöä sähkömagneettisiin kenttiin liittyvistä terveyshaitoista.

On totta, että sähkömagneettisia kenttiä esiintyy luonnossa, mutta sähkön sekä erityisesti langattoman tekniikan kysyntä on johtanut ihmisiin vaikuttavien sähkömagneettisten aaltojen nopeaan lisääntymiseen. Siksi meidän on oltava valppaita, ja Euroopan parlamentti on ymmärtänyt sen.

Ranskan luoteisen vaalipiirin edustajana voin vahvistaa uhan, jonka vaalipiirissäni aiheuttavat jotkut suurjännitelinjat, jotka on rakennettu koulujen ja terveydenhoitolaitosten läheisyyteen. Erityisen suuri uhka on Manchen departementissa, missä paikalliset työntekijät ja asukkaat altistuvat voimakkaasti suurjännitelinjojen aiheuttamille kentille.

Koska tutkijat eivät pääse yksimielisyyteen sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista kansalaisten terveyteen, meidän olisi toimittava vastuullisesti ja noudatettava ennalta varautumisen periaatetta. Raja-arvoja olisi siksi päivitettävä säännöllisesti asianmukaisen suojelun takaamiseksi kansalaisille.

Euroopan parlamentti halusi kiinnittää Euroopan komission huomion tähän aiheeseen, joka perustellusti huolestuttaa kansalaisia. Euroopan unionilla on velvollisuus tehdä asiassa enemmän selvän politiikan luomiseksi sähkömagneettisten aaltojen alalla. Se voidaan tehdä antamalla kansalaisille enemmän tietoa aiheesta ja laatimalla sitovaa yhteisön lainsäädäntöä.

– Mietintö: Pál Schmitt (A6-0124/2009)

  Tomáš Zatloukal (PPE-DE). – (CS) Yksi tavoitteista, joita asetimme Lissabonissa vuonna 2000, oli tietoyhteiskunta. Vaikka tiedämme nyt, että meidän on supistettava tavoitteitamme tai oikeastaan saavutettava ne myöhemmin, emme saa vähentää ponnistelujamme niiden saavuttamiseksi. Siksi minäkin kannatin Pál Schmittin mietintöä, jossa pyritään tunnistamaan koulutuksen alalla mahdolliset ongelmat, joita on käsiteltävä. Koulutus on todellakin useimmin perustana tavoitteidemme saavuttamiselle. Koulutuksen tasolla on suora vaikutus nuorten työllistymismahdollisuuksiin ja siten myös heidän sosiaaliseen osallisuuteensa, ja nykyisestä talouskriisistä huolimatta emme saa hukata näitä mahdollisuuksia.

  Siiri Oviir (ALDE). - (ET) Minäkin äänestin mietinnön puolesta, koska aihe on erittäin tärkeä. Alalla on monia ongelmia. Emme voi jäädä toimettomiksi ja katsoa vierestä, kun vuosittain kuusi miljoonaa oppilasta keskeyttää koulukäynnin EU:ssa. Mitä se merkitsee heille? Se merkitsee heidän tulevaisuudennäkymiensä heikkenemistä.

2000-luvun koulut voivat auttaa asiassa. Tällaista koulua voidaan luonnehtia suotuisalla sosiaalisella ilmapiirillä, erilaisten pedagogisten menetelmien käytöllä, avoimuudella ja joustavuudella sekä kannustamisella elinikäiseen oppimiseen.

Eurooppalaiset ikääntyvät. Emme ole tarpeeksi rikkaita, jotta voisimme lykätä asian käsittelyn myöhemmäksi. Kaikkien lasten on saatava koulutus, joka antaa heille reilut mahdollisuudet maailmassa, jossa nyt elämme. Nuortemme on voitava kilpailla, eikä vain kilpailla, vaan koulutuspolitiikan on annettava panos henkilökohtaisen identiteetin kehitykseen.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää tulkkeja ylityön tekemisestä. Halusin vain lisätä sen, että äänestin painokkaasti Pál Schmittin mietintöä vastaan, enkä vähiten siksi, että koulutus on mielestäni toimiala, jonka pitäisi säilyä jäsenvaltioiden käsissä, sillä se ei todellakaan ole EU:n asia. Tämä on periaatekysymys.

Vastustan Schmittin mietintöä muistakin syistä. Esimerkiksi se seikka, että mietintö perustuu ajatukseen, että eri jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien pitäisi yksinkertaisesti sopeutua muiden kuin eurooppalaisten läsnäoloon, eikä toisinpäin. En käsitä miten tämä näkemys voidaan sovittaa yhteen kotouttamisen kanssa, saati sitten assimilaation edistämisen kanssa, koska seuraukset ovat päinvastaiset. Mietintö sisältää, kuten aina, myös pakollisen romanikohdan, eikä taaskaan kysytä kuka itse asiassa on vastuussa mistäkin. Mietinnössä todetaan myös, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että siirtolaislapsia olisi opetettava heidän omalla äidinkielellään ja että opetushenkilöstön olisi heijastettava erityisesti monikulttuurista yhteiskuntaa. Suokaa anteeksi että sanon tämän, mutta kyseessä on poliittisesti korrekti mietintö, joka aiheuttaa enemmän ongelmia kuin se ratkaisee.

Kirjalliset äänestysselitykset

– Mietintö: Neil Parish (A6-0141/2009)

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Kannatin äänestyksessä Neil Parishin mietintöä ehdotuksesta neuvoston päätökseksi tietojen kirjaamiseen ja julkaisemiseen eläinlääkinnän ja kotieläinjalostuksen aloilla sovellettavien menettelyjen yksinkertaistamisesta sekä direktiivin 2008/73/EY oikaisemisesta.

– Mietintö: Angelika Niebler (A6-0128/2009)

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Kannatin äänestyksessä mietintöä tietoyhteiskuntaa koskevista yhteisön tilastoista, koska tieto- ja viestintäteknologia edistää merkittävästi tuottavuutta Europan unionissa sekä BKT:n kasvua.

Asetuksen tavoitteena on taata nykyisen yhteisen kehyksen jatkuminen, jotta tietoyhteiskunnasta voidaan tuottaa järjestelmällisesti yhteisön tilastoja, jotka ovat luotettavia, yhdenmukaisia, tuotettu ajallaan ja korkealaatuisia, ja jotta voidaan laatia vuosittaisia tilastoja tieto- ja viestintäteknologian käytöstä yrityksissä ja kotitalouksissa.

Kannatan säännöksiä, joilla pyritään yksinkertaistamaan (yhteisön ja jäsenvaltioiden) viranomaisten sekä yksittäisten henkilöiden hallintomenettelyjä.

Katson, että EU:ssa on jatkuva tarve laatia johdonmukaisia vuosittaisia tilastoja tietoyhteiskunnasta.

Kannatan i2010-strategian täytäntöönpanoa. Strategiassa edistetään avointa, kilpailukykyistä digitaalitaloutta ja korostetaan tieto- ja viestintäteknologian keskeistä roolia tietoyhteiskuntaan osallistumisen ja elämänlaadun alalla.

Strategiaa pidetään keskeisenä osatekijänä elvytetyssä kasvua ja työpaikkoja edistävässä Lissabonin kumppanuudessa.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Kannatin äänestyksessä Angelika Nieblerin mietintöä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietoyhteiskuntaa koskevista yhteisön tilastoista annetun asetuksen (EY) N:o 808/2004 muuttamisesta.

Pidän esitettyjä tarkistuksia erittäin tärkeinä, koska ne ovat hyödyllisiä tietoyhteiskuntaa koskevien yhdenmukaisten, luotettavien, ajantasaisten ja korkealaatuisten yhteisön tilastojen laatimisessa.

– Mietintö: Béla Glattfelder (A6-0122/2009)

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. – (PL) Kannatin äänestyksessä mietintöä ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen maataloustuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen liitteen 11 muuttamisesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä.

Yhdyn esittelijän huomautuksiin molempien markkinoiden yhdentymisen etenemisestä. Sopimuksella parannettaisiin tuottavuutta kummankin osapuolen maatalousalalla ja autettaisiin pitämään elintarvikkeiden hinnat reilulla ja suhteellisen vakaalla tasolla kansalaisia varten.

Yhdyn kaikesta huolimatta näkemykseen, jonka mukaan kummankin osapuolen olisi neuvoteltava varovaisesti kauppavaihdon täydestä vapauttamisesta. Kahdenvälisen kaupan määrä on huomattava ja kaupan esteiden poistamisella olisi huomattava vaikutus, erityisesti Sveitsin naapurissa sijaitsevien EU:n jäsenvaltioiden maatalouteen sekä Sveitsin maanviljelijöihin.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Kannatin äänestyksessä Béla Glattfelderin mietintöä ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen maataloustuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen liitteen 11 muuttamisesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä.

– Mietintö: Ioannis Varvitsiotis (A6-0147/2009)

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Kannatin äänestyksessä Ioannis Varvitsiotisin mietintöä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta valvontatoimia koskeviin päätöksiin. Katson todellakin, että valvontatoimia olisi pidettävä poikkeustoimena, jota olisi arvioitava huolellisesti vapautta koskevan oikeuden ja syyttömyysolettaman osalta.

Valitettavasti minun täytyy olla esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, kun hän toteaa, että tähän mennessä rajojen yli ei ole voitu tunnustaa muita kuin valvontatoimia, koska keskinäisestä tunnustamisesta ei ole erityistä välinettä. Tämä on este yksilön oikeuksien oikeussuojalle, ja näkökohta, josta meidän on keskusteltava uudelleen.

– Mietintö: Karin Jöns (A6-0116/2009)

  Călin Cătălin Chiriţă (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Karin Jönsin mietinnön puolesta, koska kannatan Euroopan sosiaalirahaston uusia tukikelpoisia kustannustyyppejä.

Katson, että mietintöön esitetyt tarkistukset mahdollistavat rahaston nopeamman täytäntöönpanon ja yksinkertaistavat toiminnan johtamista, hallinnointia ja valvontaa, mikä hyödyttää Euroopan sosiaalirahaston yhteisrahoitusta.

Haluaisin korostaa tarvetta yksinkertaistaa menetelmiä, jotka koskevat rahoituksen jakamista rakennerahastoista.

On todettu, että aluekehityspolitiikan täytäntöönpanossa havaitut viivästykset johtuvat osittain EU:n lainsäädäännön kohtuuttoman rajoittavista menetelmistä. Lopuksi muistutan, että niitä on yksinkertaistettava.

  Proinsias De Rossa (PSE), kirjallinen. − Kannatan tätä asetusta, jolla nopeutetaan ja tehostetaan EU:n varojen saatavuutta työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi kriisin aikana.

Ehdotuksen tavoitteena on lisätä uusi, yksinkertaisempi menetelmä Euroopan sosiaalirahaston varainkäyttöön, niin että se voi tukea entistä nopeammin EU:n kohtaamiin taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin vastaamista kriisin aikana. Ehdotus rajoittuu Euroopan sosiaalirahaston toiminnan yksinkertaistamiseen käytettävissä olevien varojen tehokkaan ja nopean käytön edistämiseksi vaarantamatta moitteettoman varainhoidon periaatteita.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Kannatin äänestyksessä Karin Jönsin mietintöä Euroopan sosiaalirahaston uusista tukikelpoisista kustannustyypeistä. Tuen komission ehdotusta, jolla pyritään ottamaan käyttöön uusi, yksinkertaisempi menetelmä Euroopan sosiaalirahaston varojen käyttämisessä sen varmistamiseksi, että se voi reagoida entistä nopeammin ja tehokkaammin EU:n kohtaamiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikeuksiin. Olen tyytyväinen myös siihen, että Euroopan sosiaalirahasto tukee edelleen toimia, joilla laajennetaan ja kehitetään investointeja inhimilliseen pääomaan, erityisesti vahvistamalla koulutusjärjestelmiä, sekä investointeja, joilla pyritään kehittämään institutionaalisia valmiuksia ja tehostamaan julkista hallintoa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

– Mietintö: Iratxe García Pérez (A6-0127/2009)

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Euroopan parlamentti suhtautuu myönteisesti komission nopeaan toimintaan tarkistusten esittämisessä tähän lainsäädäntöön, joka epäilemättä auttaa korjaamaan odottamattoman talouskriisin kielteisiä vaikutuksia, mutta pahoittelee sitä, että muita tärkeitä tarkistuksia ei ole suunniteltu.

Tarkistuspakettia pidettiin vastauksena väliaikaiseen, mutta äärettömän vakavaan tilanteeseen. Se kuitenkin täyttää täysin vaatimukset, jotka koskevat menettelyjen yksinkertaistamista ja nykyisten sääntöjen joustavampaa soveltamista rakennerahastoasetusten mukaisesti ja joita Euroopan parlamentti on viime vuosina toistuvasti esittänyt.

Jos yhteisön ja jäsenvaltioiden rahoitusosuudet voidaan jakaa entistä joustavammin koko ohjelmointikaudelle, rahavirta ohjataan välittömästi jäsenvaltioiden talouksiin, mikä on erittäin tärkeää, jos aiomme reagoida niiden nykyisiin budjettirajoituksiin.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Luettuani huolellisesti Iratxe García Pérezin suositukset Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja koheesiorahastosta minusta ei vaikuta siltä, että EU:n talous voisi saada tuntuvan sysäyksen Euroopan komission tiedonannosta aiheesta "Euroopan talouden elvytyssuunnitelma". Tiedonanto sisältää erityistoimia, joilla pyritään edistämään investointeja ja jakamaan lisää julkista rahoitusta jäsenvaltioille, joilla on vakavia budjettirajoituksia.

– Mietintö: Hannu Takkula (A6-0125/2009)

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. – (PL) Hannu Takkulan mietinnössä nostetaan esiin vakava sosiaalinen ongelma. Mielestäni meidän olisi helpotettava kolmansista maista tulevien lasten opetusta sen maan kielellä, jossa he oleskelevat, jotta voimme varmistaa sen, että heillä on yhtäläiset mahdollisuudet saada korkea-asteen koulutusta. Tämä on ensimmäinen ja perustavanlaatuinen askel kohti täyttä integroitumista yhteiskuntaan.

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Koska pyrimme kotouttamaan maahanmuuttajat, on erityisen tärkeää tukea enemmän kielikursseja. Kotoutuminen on kaksitahoinen prosessi, johon maahanmuuttajat ja isäntämaa osallistuvat. Maahanmuuttajien tahto oppia isäntämaan kieli ja ottaa vastuu omasta elämästään ei tarkoita sitä, että he luopuvat alkuperämaansa kielestä tai kulttuurista.

Kielten (synnyinmaan ja asuinmaan kielten) oppimista on edistettävä hyvin varhaisesta vaiheesta lähtien, jo ennen peruskoulua, ja tavoitteena on oltava ennen kaikkea se, että maahanmuuttajia ja kansallisia vähemmistöjä, kuten romaneja, kannustetaan osallistumaan EU:n yhteiskuntaan.

Elinikäinen oppiminen on tärkeää maahanmuuttajille, etnisille vähemmistöille ja sosiaalis-taloudellisesti heikossa asemassa oleville ryhmille, koska kyseessä on integroitumisprosessi ja opiskeluohjelmiin ja elinikäiseen oppimiseen osallistuminen tarjoaa mahdollisuuksia vasta saapuneille maahanmuuttajille.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä maahanmuuttajia, etnisiä vähemmistöjä ja sosiaalis-taloudellisesti heikossa asemassa olevia ryhmiä koskevien toimien yleensä heikkoihin tuloksiin, ja mitä nopeammin ja paremmin heidät integroidaan kouluihin, sitä paremmin he menestyvät koulussa, jatko-opinnoissa ja työmarkkinoilla.

  Catherine Boursier (PSE), kirjallinen. – (FR) Jokaisella lapsella on oikeus koulutukseen. Laillisten ja laittomien maahanmuuttajien kotouttaminen on yksi meidän sosialistien painopistealoista. Emme hyväksy sellaista hierarkiaa, jonka Euroopan parlamentin oikeisto haluaa luoda maahanmuuttajien keskuuteen. Siksi äänestin tyhjää Hannu Takkulan erinomaisesta mietinnöstä maahanmuuttajien lasten kouluttamisesta. Tein niin, koska se on valiokunta-aloitteinen mietintö emmekä me voineet äänestää erikseen 5, 8 ja 16 kohdan poistamisesta. Pidän kyseisiä kohtia täysin epätyydyttävinä.

Kouluttamalla maahanmuuttajien lapset annamme tärkeän panoksen kaikkien kotouttamiseen heidän asemastaan riippumatta. Luomalla suotuisat sosiaalis-taloudelliset olosuhteet voimme auttaa maahanmuuttajia entistä enemmän riippumatta siitä, ovatko he EU:ssa laillisesti vai odottavatko he oleskelulupaa vai lähetetäänkö heidät lopulta alkuperämaahansa. Emme saa luoda lapsille tilannetta, jossa heitä ei kouluteta ja he gettoutuvat vain, koska heidän vanhempansa oleskelevat EU:ssa laittomasti. Se on vastoin kansainvälisiä yleissopimuksia.

  Lena Ek (ALDE), kirjallinen. − (SV) "Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sisältö ja järjestäminen kuuluvat kansallisiin toimivaltuuksiin." Tämä todetaan Hannu Takkulan maahanmuuttajien lasten kouluttamista koskevan valiokunta-aloitteisen mietinnön yhdessä ensimmäisistä kohdista. Siitä huolimatta käsittelemme ennen pitkää siitä, mitä opetusohjelmaan sisällytetään, millaista opettajankoulutusta meillä pitäisi olla ja mitä jäsenvaltioiden on tehtävä, jotta voidaan "ottaa nuoret maahanmuuttajat mukaan kaikenlaiseen koulun ulkopuoliseen toimintaan". Vaikka onkin tärkeää varmistaa, että kaikki lapset, myös maahanmuuttajien lapset, saavat mahdollisimman hyvää koulutusta, ihmettelen sitä, onko tätä asiaa todellakin käsiteltävä EU:n tasolla. Luulenpa, että vastaus sisältyy edellä mainittuun kohtaan. Kannatan entistä suppeampaa mutta keskitetympää EU:ta. Siksi äänestin tätä valiokunta-aloitteista mietintöä vastaan, vaikka katsonkin, että siinä käsitellään erittäin tärkeää aihetta, jota meidän on tarkasteltava lähemmin kansallisella tasolla.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tyhjää tästä mietinnöstä sen jälkeen, kun kristillisdemokraattiset ja konservatiiviset kollegat olivat hylänneet suullisen tarkistuksen, jolla olisi tehty selväksi, että oikeus koulutukseen kuuluu kaikille maahanmuuttajien lapsille riippumatta siitä, ovatko heidän vanhempansa unionissa laillisesti vai laittomasti.

Ajatus siitä, että rankaisemme lapsia heidän vanhempiensa synneistä, on sellainen, jota vastustamme kaikkialla maailmassa, mutta nähtävästi se on hyväksyttävää EU:ssa.

Voin vain ihailla konservatiivisten kollegojeni opportunistista tekopyhyyttä.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Muistuttaisimme jälleen kerran siitä, että nykypäivän EU:ssa jäsenvaltioilla on yksinomainen vastuu koulutuksen järjestämisestä.

Luonnos sisältää monia hyviä ajatuksia, mutta kaikella kunnioituksella käsiteltävää asiaa kohtaan katsomme, että mietintö ylittää Euroopan unionin toimivallan rajat. Toissijaisuusperiaate edellyttää, että jäsenvaltiot käsittelevät asian itse.

Tästä periaatteesta seuraa se, että Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pitäisi lakkauttaa, koska se käsittelee asioita, jotka eivät kuulu EU:n toimivaltaan.

Näistä syistä, äänestimme mietintöä vastaan.

  Malcolm Harbour (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Minä ja brittiläiset korservatiivikollegani tuemme monia mietinnön suosituksia, myös sitä, että opettajat ja oppilaat opiskelevat isäntämaan kieltä.

Katsomme kuitenkin, että koulutuspolitiikka kuuluu ja sen pitääkin kuulua jäsenvaltioiden toimivaltaan ja että jäsenvaltioiden olisi kehitettävä itse maahanmuuttajien lasten koulutusta koskevia toimia. Näistä syistä, äänestimme tyhjää.

  Jens Holm, Søren Bo Søndergaard ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Tuemme täysin syrjimättömyyden ja tasavertaisen pääsyn käsitteitä, ja uskomme vakaasti osallistavien koulujärjestelmien ja osallistavien koulujen perustamiseen. Katsomme, että olisi toteutettava toimia kaikkien heikossa asemassa olevien oppilaiden avustamiseksi. Katsomme kuitenkin, että jäsenvaltiot voivat parhaiten varmistaa kaikille avoimen ja osallistavan koulutuksen kansalaisilleen ja maahanmuuttajille. Katsomme, että koulujärjestelmän demokraattinen valvonta niiden ihmisten taholta, joita se palvelee, voidaan varmistaa vain, jos jäsenvaltiot muotoilevat ja panevat täytäntöön koulutuspolitiikan.

  Anne E. Jensen ja Karin Riis-Jørgensen (ALDE), kirjallinen. − (DA) Äänestimme maahanmuuttajien lasten kouluttamista koskevan mietinnön puolesta, koska mietinnössä käsitellään ajankohtaista ja keskeistä ongelmaa. Katsomme kuitenkin kumpikin, että jäsenvaltioiden pitäisi päättää äidinkielen opetuksen laajuudesta. Tanskassa päätös on jätetty kunnille, ja mielestämme päätöstä olisi kunnioitettava.

Katsomme, että lasten on välttämätöntä hallita ennen kaikkea isäntämaan kieli, jotta he pääsevät myöhemmin jatkokoulutukseen ja saavat jalansijan työmarkkinoilta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Vuosien ajan kansallismieliset ja isänmaalliset voimat ovat varoitelleet EU:ssa hallitsemattoman maahanmuuton seurauksista. Alueet, joilla ulkomaalaisia on 20, 50 tai jopa 90 prosenttia, osoittavat, että monikulttuurisuutta koskeva suunnitelma on epäonnistunut. Koulujen tekemät kokeilut luokilla, joissa on pelkästään ulkomaalaisia, ovat osoittautuneet tuloksettomiksi ja jopa intensiivisillä kielikursseilla on rajansa, jos vanhemmat eivät tue lapsiaan. Itävallassa vanhemmille on tarjottu kielikursseja jo vuosia, mutta niiden menestymisessä on paljon toivomisen varaa. Koulutushalukkuudessa on jotain, joka välittyy sukupolvelta toiselle, ja kun vanhemmat pitävät koulutusta tarpeettomana, niin lyömme päätämme seinään, niin kuin Ranskassa on osoitettu.

Ainoa ratkaisu on nollamaahanmuutto tai negatiivinen maahanmuutto, millä lopetetaan perheenjäsenten tuleminen EU:ssa jo oleskelevien maahanmuuttajien luokse, ja maahanmuuttajilta on lopultakin vaadittava kotoutumishalua. EU:n ehdottama ratkaisu – lisää maahanmuuttajataustan omaavia opettajia kouluihin – ei ole realistinen, ja siksi äänestin mietintöä vastaan.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Tällä mietinnöllä edistetään huomattavasti niiden vakavien kysymysten ratkaisemista, jotka liittyvät muussa jäsenvaltiossa kuin alkuperämaassaan asuvien ja työskentelevien EU:n kansalaisten lapsiin. Esimerkiksi monet romanialaisten maahanmuuttajien lapset kohtaavat vaikeuksia tässä suhteessa. Heille on yhtä tärkeää saada koulutusta isäntämaan kielellä kotoutumisen edistämiseksi kuin varmistaa, että he saavat opetusta myös äidinkielellään, erityisesti olettaen että he voivat palata alkuperämaahansa. Tällä hetkellä esimerkiksi Romania on käymässä läpi kokemusta, joka heijastaa tätä tilannetta. Monet romanialaiset koululaiset, Espanjaan tai Italiaan lähteneiden siirtolaisten lapset, ovat palaamassa kotiin ja sukulaiset rekisteröivät heidät romanialaisiin kouluihin. On kyseisten lasten etujen mukaista ja hyväksi heidän tulevaisuudelleen, että heidät integroidaan uudelleen ilman kouluympäristön vaihtumisen aiheuttamia ongelmia. Romania ei suinkaan ole ainutlaatuinen tapaus. Muut Itä-Euroopan jäsenvaltiot ovat kohdanneet saman ilmiön, minkä takia mietinnössä esitetyt ehdotukset on pantava täytäntöön mahdollisimman pian.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kreikan kommunistinen puolue äänesti mietintöä vastaan. Imperialististen interventioiden, uuskolonialistisen hyväksikäytön, maahanmuuttajien ihmismetsästyksen, työtä koskeviin, sosiaalisiin ja demokraattisiin oikeuksiin kohdistuvien hyökkäysten EU ei voi soveltaa maahanmuuttajiin samanlaista sosiaalista integraatiota, josta osa koskee koulutuksen tasa-arvoista tarjoamista heidän lapsilleen.

Maahanmuuttajien lasten kouluttaminen ei eroa EU:n yleisestä maahanmuuttopolitiikasta, jolle tyypillistä on tyly toiminta niitä kohtaan, joita suuryritykset eivät tarvitse, ja jossa valikoidulla laillistamisella ja integroinnilla työelämään, tietysti paljon huonommin ehdoin, katsotaan laittomiksi maahanmuuttajat, jotka täyttävät monopolien tarpeet. Mietinnössä viitataan vain laillisten maahanmuuttajien lapsiin, mikä on tyypillistä mutta mitä ei voida hyväksyä. Aivan kuten maahanmuuttajavanhemmat ovat työväenluokan hyväksikäytön ensimmäisiä uhreja, heidän lapsensa ovat hyväksikäytön ensimmäiset uhrit koulutuksen alalla. Maahanmuuttajien koulunkäynnin keskeyttämistä koskevat tilastot koulutuksen korkeammilla tasoilla ovat kuvaavia. Lukuvuonna 2004–2005 maahanmuuttajien osuus oppivelvollisuuskoulutuksessa oli 10,3 prosenttia kaikista lapsista, kun taas lukiossa se oli vain 4 prosenttia.

Maahanmuuttajien on taisteltava hyväksikäyttöä ja koulutuksen luokkaeroja vastaan yhdessä paikallisten työläisten kanssa työväenliikkeessä.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Äänestin tyjää Hannu Takkulan mietinnöstä maahanmuuttajien lasten kouluttamisesta. En katso, että minulla on mitään syytä äänestää sen puolesta tai sitä vastaan.

  Martine Roure (PSE), kirjallinen. – (FR) Jokaisella lapsella on oikeus koulutukseen. Laillisten ja laittomien maahanmuuttajien kotouttaminen on yksi meidän sosialistien painopistealoista. Emme hyväksy sellaista hierarkiaa, jonka Euroopan parlamentin oikeisto haluaa luoda maahanmuuttajien keskuuteen. Siksi äänestin tyhjää Hannu Takkulan erinomaisesta mietinnöstä maahanmuuttajien lasten kouluttamisesta. Tein niin, koska se on valiokunta-aloitteinen mietintö emmekä me voineet äänestää erikseen 5, 8 ja 16 kohdan poistamisesta. Pidän kyseisiä kohtia täysin epätyydyttävinä.

Kouluttamalla maahanmuuttajien lapset annamme tärkeän panoksen kaikkien kotouttamiseen heidän asemastaan riippumatta. Luomalla suotuisat sosiaalis-taloudelliset olosuhteet voimme auttaa maahanmuuttajia entistä enemmän riippumatta siitä, ovatko he EU:ssa laillisesti vai odottavatko he oleskelulupaa vai lähetetäänkö heidät lopulta alkuperämaahansa. Emme saa luoda lapsille tilannetta, jossa heitä ei kouluteta ja he gettoutuvat vain, koska heidän vanhempansa oleskelevat EU:ssa laittomasti. Se on vastoin kansainvälisiä yleissopimuksia.

  Anna Záborská (PPE-DE), kirjallinen. – (SK) Vaikka pidänkin tätä päätöslauselmaa kaiken kaikkiaan myönteisenä, minulla on muutama vakava huomautus:

Ensinnäkin pahoittelen sitä, että päätöslauselmassa ei mainita YK:n julistamaa kansainvälistä ihmisoikeuksien vuotta.

Havaitsen tässä päätöslauselmassa myös uuden vaarallisen EU:n politiikan suuntauksen, jossa lapset otetaan pois luonnollisesta ympäristöstään eli luonnollisesta perheestään. Perhe on luonnollisin paikka lapsen kehitykselle ja tulee aina olemaan sitä. Äiti ja isä ovat lapsen tärkeimmät ihmiset. Se koskee myös köyhimpiä perheitä ja maahanmuuttajaperheitä. Sen sijaan että lapset otetaan pois perheistään, meidän olisi ajateltava sitä, miten tukea vanhempia ja perheitä heidän keskinäisissä velvollisuuksissaan.

Haluaisin lopettaa pahoittelemalla sitä, että mietinnössä vaietaan täysin isien roolista. Myös maahanmuuttajaperheissä äidit ja isät ovat erilaisia mutta täydentävät toisiaan. Meidän ei pitäisi tukea äitejä tukematta samalla isiä.

Haluan yksinkertaisesti puolustaa yleismaailmallista ihmisoikeuksien julistusta. Siinä lapsille myönnetään nimenomaan oikeus asua perheessä, ja vanhemmille myönnetään oikeus valita lapsilleen parhaaksi katsomansa koulutus.

Myös maahanmuuttajaperheillä on tämä oikeus.

– Mietintö: Adina-Ioana Vălean (A6-0186/2009)

  Alfredo Antoniozzi (PPE-DE), kirjallinen. − (IT) Huolimatta siitä, että kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan eri poliittiset ryhmät pääsivät sovitteluratkaisuun monista Adina-Ioana Văleanin mietinnön keskeisistä seikoista, sekä siitä, että tätä mietintöä käsittelevänä varjoesittelijänä ilmaisen Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän poliittisen vakaumuksen ja kannan, jonka mukaan yhteisön kansalaisten vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusoikeuksista, mietinnön johdanto-osan S kappaleessa on kuitenkin joukko epäasianmukaisia viittauksia, joiden vuoksi meidän PPE-DE-ryhmän italialaisten jäsenten on äänestettävä täysistunnossa tätä mietintöä vastaan, sillä tämäntyyppiset mietinnöt edellyttävät äänestämistä yhtenä ryhmänä.

PPE-DE-ryhmän italialaiset jäsenet katsovat, että mietinnön viittaukset ovat epäasianmukaisia eivätkä mitenkään liity asiaan: niillä viitataan direktiivin soveltamisalan ulkopuolisiin asioihin, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan, kuten yleiseen turvallisuuteen, laillisuuteen ja perhelainsäädäntöön.

  Philip Claeys (NI) , kirjallinen. − (NL) Äänestin tätä mietintöä vastaan, koska tämäntyyppiset direktiivit rapauttavat jäsenvaltioiden kykyä valvoa omia alueitaan ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi. Mieleen tulee esimerkiksi Italia, jota arvosteltiin voimakkaasti tämän direktiivin perusteella, koska sen uskottiin haluavan ryhtyä tiukkoihin toimenpiteisiin yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi. Samoin mieleen tulee yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Metock antama tuomio, joka heikentää jäsenvaltioiden maahanmuuttopolitiikkoja tämän direktiivin perusteella. Ajattelen kuitenkin myös Belgiaa, joka jatkaa kansalaisuuden myöntämistä maahanmuuttajille maailman avokätisimmän kansalaisuuslainsäädännön perusteella, minkä seurauksena nämä maahanmuuttajat voivat sitten täysin vapaasti liikkua rajojen yli Euroopassa.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Junilistan-puolue kannattaa vapaita sisämarkkinoita, joka on lisännyt paitsi taloudellista vaurauttamme myös kansalaistemme vapautta mahdollistamalla heidän vapaan liikkumisensa Euroopan rajojen sisällä olevien valtioiden välillä. Olemme samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että tämän direktiivin voimaansaattamista eräissä jäsenvaltioissa voidaan yleisesti pitää pettymyksenä, ja kehotamme jäsenvaltioita panemaan direktiivin 2004/38/EY täytäntöön kokonaisuudessaan, jotta oikeus vapaaseen liikkuvuuteen voi toteutua.

Vastustamme kuitenkin voimakkaasti määrärahojen lisäämistä tai osoittamista erityiseen budjettikohtaan sellaisten kansallisten tai paikallisten hankkeiden tukemiseksi, joilla on tarkoitus kotouttaa kansalaisia ja heidän perheenjäseniään näiden oleskellessa toisessa jäsenvaltiossa. Tällaiset kysymykset kuuluvat kunkin jäsenvaltion toimivaltaan.

Mietinnön selvä kanta vapaiden sisämarkkinoiden toteuttamisesta painaa kuitenkin enemmän kuin kielteiset seikat, ja tästä syystä päätimme äänestää sen puolesta.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Kannatin Adina-Ioana Văleanin mietintöä EU:n kansalaisten oikeuksista. EU:n kansalaisten ja heidän perheidensä oikeus liikkua ja oleskella kaikkialla unionin alueella liittyy perusvapauksiin, ja on erittäin tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot soveltavat lainsäädäntöä syrjimättömästi. Skotlannin edustajana tiedän, että EU on tarjonnut lukemattomia mahdollisuuksia ulkomailla asuville skotlantilaisille, ja Skotlanti puolestaan on ottanut avosylin vastaan paljon maahanmuuttajia, joilla on ollut arvokas rooli talous- ja kulttuurielämässämme. Nyt talouskriisin aikana on tärkeää, että vapaan liikkuvuuden hyödyt tunnustetaan eikä talousvaikeuksia käytetä syrjinnän tekosyynä.

  Dan Jørgensen, Poul Rasmussen, Christel Schaldemose ja Britta Thomsen (PSE), kirjallinen. − (DA) Me äänestimme oleskeluoikeudesta annetun direktiivin soveltamista käsittelevää mietintöä vastaan. Vaikka mietintö koskee oleskeluoikeudesta annetun direktiivin soveltamista ja täytäntöönpanoa, siinä viitataan myös asiassa Metock annettuun tuomioon, jonka perusteella ulkomaalaiset, joilla ei ole laillista oikeutta oleskella EU:n alueella, voivat avioliiton avulla saada oleskeluluvan ja siten matkustaa kaikkialla Euroopan unionissa puolisoidensa kanssa. Vaikka kannatamme pääosin unionin kansalaisten vapaan liikkuvuuden periaatetta, Eurooppaan laittomasti tulleiden ihmisten ei mielestämme pitäisi voida parantaa oikeuksiaan avioliiton avulla.

  Anne E. Jensen ja Karin Riis-Jørgensen (ALDE), kirjallinen. – (DA) Tanskan liberaalipuoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät tätä mietintöä vastaan. Me kannatamme työntekijöiden vapaata liikkuvuutta ja sen varmistamista, että jäsenvaltiot noudattavat direktiiviä. Me vastustamme kuitenkin mahdollisuutta laillistaa laiton oleskelu menemällä naimisiin siirtotyöläisen kanssa, mitä asiassa Metock annettu tuomio heijastaa. Jäsenvaltioilla on oltava todelliset mahdollisuudet varmistaa hallintonsa avulla, että vapaata liikkuvuutta koskevia sääntöjä ei käytetä väärin ulkomaalaislainsäädännön kiertämiseksi.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin Adina-Ioana Văleanin Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun direktiivin 2004/38/EY soveltamisesta laatimaa mietintöä vastaan. Vastustan sitä, että jäsenvaltioita vaaditaan hyväksymään kansalaistensa ja maassaan asuvien EU:n muiden jäsenvaltioiden kansalaisten henkilökohtaisen henkilöllisyystodistuksen yhtenäinen malli todistusten sisällössä olevista huomattavista eroista huolimatta. Tämä ratkaisu on mielestäni turha ja pinnallinen.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) EY:n perustamissopimuksen 18 artiklan nojalla jokaisella unionin kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella. Direktiivissä 2004/38/EY määrätään yksityiskohtaisesti kansalaisten, heidän lähimpien perheenjäsentensä tai laillisen puolisonsa laillisista mahdollisuuksista liikkua EU:n rajojen sisällä.

Vapaata liikkuvuutta olisi kuitenkin tarkasteltava yhdessä työntekijöiden vapaata liikkuvuutta ja palvelujen tarjoamisen vapautta koskevien säännösten kanssa.

Kuten me kaikki tiedämme, neljä EU:n jäsenvaltiota ei edelleenkään ole avannut työmarkkinoitaan vuonna 2004 unionin jäseniksi liittyneistä maista tuleville työntekijöille. Jopa 11 EU:n jäsenvaltiota soveltaa yhä työmarkkinoillaan Romanian ja Bulgarian kansalaisia koskevia rajoituksia.

Tällä tilanteella on mielestäni kielteisiä vaikutuksia muuhunkin kuin yhdentymisprosessiin. Meidän olisi pyrittävä poistamaan nykyiset esteet mahdollisimman pian.

Perustamissopimuksen 20 artiklan mukaan jokainen unionin kansalainen saa kolmannen maan alueella, jossa jäsenvaltiolla, jonka kansalainen hän on, ei ole edustusta, suojelua minkä tahansa jäsenvaltion diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta samoin edellytyksin kuin kyseisen jäsenvaltion omat kansalaiset.

Konsuliviranomaisten kolmansissa maissa antaman suojan tehostamiseksi suunnitellut toimenpiteet olisi pantava täytäntöön mahdollisimman pian, ja kolmansien maiden kanssa käytäviä neuvotteluja viisumivaatimuksien poistamisesta olisi jatkettava.

– Mietintö: Urszula Gacek (A6-0182/2009)

  Alin Lucian Antochi (PSE), kirjallinen. – (RO) Urszula Gacekin mietintö tuo esiin yhden tärkeän seikan: kun Euroopan unioni laajentui, kotijäsenvaltionsa ulkopuolella asuvien unionin kansalaisten määrä lisääntyi huomattavasti tilanteessa, jossa unionin kansalaisuus täydentää jäsenvaltioiden kansalaisuutta, jonka sääntelystä kukin jäsenvaltio vastaa itse.

Vaikka Euroopan kansalaiset ovat aktiivisesti tehneet lainsäädäntöaloitteita ja pyrkineet tekemään yhteisön lainsäädäntöjärjestelmästä avoimemman, he kohtaavat edelleen monia ongelmia, jotka liittyvät vapaata liikkuvuutta ja oleskelua jäsenvaltioiden alueella koskevan oikeuden rikkomiseen ja noudattamatta jättämiseen. Jäsenvaltioiden välillä havaitut erot pakollisia viisumivaatimuksia ja äänestysoikeutta sekä koti- että asuinvaltiossa koskevassa sääntelyssä kyseenalaistavat kaikkien Euroopan kansalaisten yhdenvertaiset oikeudet.

Tästä syystä katson, että jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet siirtääkseen säännöt, joilla on tarkoitus yhdenmukaistaa Euroopan kansalaisten oikeudet, osaksi kansallista lainsäädäntöään. Tässä nimenomaisessa tapauksessa meidän on pidettävä mielessä, että lähtökohtana on jäsenvaltioiden ja EU:n tai alueellisten, paikallisten ja kansalaisyhteiskunnan instituutioiden välinen kumppanuus.

Tärkeää on myös, että jäsenvaltioiden on taattava kaikkien muussa jäsenvaltiossa kuin kotijäsenvaltiossaan asuvien EU:n kansalaisten oikeus äänestää parlamenttivaaleissa.

  Charlotte Cederschiöld (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Euroopan parlamentin ruotsalaiset konservatiivijäsenet äänestivät tänään Urszula Gacekin (PPE-DE, PL) Euroopan unionin kansalaisuutta koskevista ongelmista ja näkymistä laatiman mietinnön (A6–0182/2009) puolesta.

Me kannatamme mietinnön yleistä ajatusta unionin kansalaisuuden ja vapaan liikkuvuuden kehittämisestä. Me katsomme kuitenkin, että esiin tuodut ongelmat ratkaistaan toteuttamalla lisää tiedotuskampanjoita. Korostamme myös, että kysymys äänioikeudesta kunnallisvaaleissa on jäsenvaltioiden päätäntävaltaan kuuluva sisäinen asia.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Unionin kansalaisuuden aikaansaamiseksi on toteutettu konkreettisia toimenpiteitä. Tämä hyödyttää erityisesti muissa unionin jäsenvaltioissa asuvia portugalilaisia siirtolaisia, jotka voivat tulevaisuudessa nauttia monista oikeuksista ja velvoitteista, muun muassa yhtäläisestä kohtelusta isäntävaltion kansalaisten kanssa.

Merkittävin kehitysaskel on epäilemättä ollut kansalaisuusdirektiivin hyväksyminen, sillä siinä säädettiin isäntävaltiossa viisi vuotta asuneiden EU:n kansalaisten ja heidän perheidensä ehdottomasta oikeudesta pysyvään oleskeluun.

Tehtävää on kuitenkin vielä paljon, sillä asiassa on yhä esteitä, jotka useimmiten johtuvat direktiivin puutteellisesta täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa.

Suhtaudun myönteisesti komission aloitteeseen julkaista tätä direktiiviä koskeva käyttöopas, jotta kansalaiset mutta myös jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaiset saavat tietoa kansalaisten oikeuksista.

On erittäin tärkeää, että sosiaalisia ja poliittisia siteitä EU:n kansalaisten välillä vahvistetaan edelleen. Lissabonin sopimus edistää tätä varmasti huomattavasti erityisesti siihen sisältyvällä "kansalaisaloitteella", joka antaa kansalaisille tietyin edellytyksin aloiteoikeuden.

  Lena Ek (ALDE), kirjallinen. – (SV) Meidän on vahvistettava unionin kansalaisuutta, koska se on vapaan liikkuvuuden perusta. Tässä mietinnössä käsitellään useita aloja, joilla kansalaisten mahdollisuuksia käyttää EU:n vapaan liikkuvuuden etuja voitaisiin parantaa. Koska rajojen purkaminen ja liikkuvuuden lisääminen ovat EU:n perusajatus, päätin äänestää tämän mietinnön puolesta siitä huolimatta, että se sisältää eräitä vähemmän onnistuneita mainintoja "eurooppalaisen identiteetin" edistämisestä ja "eurooppalaisen ulottuvuuden" sisällyttämisestä koulujen opetusohjelmiin.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Vaikka tämä Euroopan parlamentin päätöslauselma, jonka otsikkona on "Euroopan unionin kansalaisuutta koskevista ongelmista ja näkymistä", sisältää monia kohtia, joista olemme luonnollisesti samaa mieltä, sekä kohtia, joiden voidaan ainakin sanoa olevan "poliittisesti korrekteja", se olisi naurettava, ellei aihe olisi niin vakava. Euroopan parlamentti esimerkiksi

– "pitää myönteisenä sitä, että Lissabonin sopimuksen nojalla vähintään miljoona unionin kansalaista merkittävästä määrästä jäsenvaltioita voi tästä lähin kehottaa komissiota tekemään heidän odotuksiaan vastaavan säädösehdotuksen, ja katsoo, että tällainen laillinen oikeus lisää eurooppalaisten tietoisuutta unionin kansalaisuudesta";

– "muistuttaa, että avoimuus ja demokraattinen osallistuminen voidaan varmistaa erilaisilla EU:n ja jäsenvaltioiden, alueellisten ja paikallisten instituutioiden, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan välisillä kumppanuuksilla".

Se sisältää hölynpölyä, jolla meille uskotellaan, että tämä "unionin kansalaisuus" on oikein hyvä asia, kunhan kansalaisten ei anneta päättää, mikä todella on tärkeää, varsinkin estämällä heitä äänestämästä kansanäänestyksessä Lissabonin sopimuksesta, tai jos tässä ei onnistuta, pakottamalla heidät pitämään kansanäänestyksiä, kunnes he vihdoin sanovat "kyllä"...

Tämä on pahimman luokan tekopyhyyttä.

  Jean-Marie Le Pen (NI), kirjallinen. – (FR) Urszula Gacekin mietintö unionin kansalaisuudesta on todellinen huijaus.

Käyttämällä tekosyynä unionin kansalaisten oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti Euroopan unionin alueella siinä otetaan käyttöön unionin kansalaisten ja kolmansien maiden kansalaisten todella yhtäläinen kohtelu.

Mietinnössä käytetään tietoisesti kansalaisuuden yläkäsitettä, jolla täysin laittomalla tavalla niputetaan yhteen jäsenvaltion kansalaisuuden ja unionin kansalaisuuden käsitteet.

On aivan selvää, mihin tällä – hämmennyksen lisäksi – pyritään: laajentamaan mahdollisuus hankkia jäsenvaltion kansalaisuus unionin kansalaisuudesta johtuvan oikeuden nojalla koskemaan kaikkia kyseisen valtion alueella laillisesti oleskelevia henkilöitä. Tästä syystä esittelijä ottaa käyttöön yhteisön sisäisen maahanmuuttajan käsitteen, ja tämä laji lisääntyy nopeasti. On totta, että Euroopan parlamentti koostuu nykyään unionin kansalaisten pikemmin kuin valtioiden kansojen edustajista. Tämä on vakava hyökkäys kansallista identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta vastaan.

Varokaa, hyvät parlamentin jäsenet: Euroopan unionin eriytymättömien kansalaisten edustajina teistä tulee pian valtiottomia parlamentin jäseniä. Mutta ehkä tämä on juuri se, mitä sisimmässänne haluatte.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Mietintö on "Euroopan yksisuuntaista tietä" kannattavien poliittisten voimien propagandaa kansalaisten vakuuttamiseksi EU:n väitetyistä hyödyistä. Edistämällä keinotekoista ja käytännössä olematonta unionin kansalaisuutta, johon ei liity mitään käytännön oikeuksia, ne yrittävät saada kannatusta ajatukselle "Euroopan unionin kansalaisesta" ja "eurooppalaisesta omastatunnosta". Niiden tavoitteena on johtaa etenkin nuoria työntekijöitä ideologisesti harhaan. Tätä varten ne investoivat "eurooppalaisiin poliittisiin puolueisiin" ja vaativat EU:ta antamaan niille enemmän poliittista ja, mikä tärkeintä, taloudellista tukea, jotta ne voivat hoitaa EU:ta kaunistelevan ja tukevan sekä kansalaisia hämäävän ja harhaanjohtavan tehtävänsä entistä tehokkaammin. Voittaakseen jatkuvasti kasvavan vastustuksen EU:n ruohonjuuritason vastaista politiikkaa ja koko euro-yhdentymisrakennelmaa kohtaan ne vaativat EU:ta tehostamaan valheellista propagandaansa ja mainostamaan unionin kansalaisuuden olemattomia etuja.

Työntekijät tuntevat päivittäin nahoissaan Maastrichtin sopimuksen ja EU:n ruohonjuuritason vastaisen politiikan tuskalliset seuraukset. He tietävät kokemuksesta, että EU:ta ei ole suunniteltu palvelemaan ruohonjuuritason etuja vaan puolustamaan ja palvelemaan eurooppalaisten monopolien tarpeita, etuja ja voittoja.

Tottelemattomuus, vastustaminen ja irtisanoutuminen EU:sta ovat kansan etujen mukainen etenemistapa. Työntekijät voivat lähettää ja lähettävät tämän viestin vaaliuurnilla Euroopan parlamentin vaaleissa kesäkuussa.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Päätin äänestää Urszula Gacekin Euroopan unionin kansalaisuutta koskevista ongelmista ja näkymistä laatimaa mietintöä vastaan. Minusta meidän ei itse asiassa tarvitse olla kovin huolissamme voimassa olevien direktiivien heikosta täytäntöönpanoasteesta, varsinkaan vapaata liikkuvuutta koskevan direktiivin osalta, joka aiheuttaa lukuisia Euroopan unionin kansalaisten vapaaseen liikkuvuuteen ja muihin oikeuksiin liittyviä ongelmia, sillä minun nähdäkseni Urszula Gacekin maalaama kuva ei heijasta sitä todellista tilannetta, jossa olemme.

– Mietintö: Helmuth Markov (A6-0126/2009)

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Äänestin Helmuth Markovin ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista laatiman mietinnön puolesta. Haluttuihin tuloksiin pääsemiseksi on mielestäni tarpeen pienentää "Rotterdam-ilmiötä", joka komission ja neuvoston mukaan johtaa sellaisten jäsenvaltioiden liialliseen painottumiseen ulkomaankauppatilastoissa, joilta tilastoidaan paljon vientiä tai tulliselvityksiä mutta jotka itse asiassa toimivat vain kauttakulkumaina, sellaisten jäsenvaltioiden kustannuksella, jotka todellisuudessa ottavat vastaan tai lähettävät tavaroita.

– Mietintö: Avril Doyle (A6-0048/2009)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Ehdotuksen tavoitteena on rajoittaa kuluttajien altistumista farmakologisesti vaikuttaville aineille, jotka on tarkoitettu käytettäviksi elintarviketuotantoon käytettävien eläinten lääkkeissä, sekä tällaisten aineiden jäämille eläinperäisissä elintarvikkeissa. Tähän sisältyvät kolmansista maista tuodut elintarvikkeet.

Pitkän prosessin jälkeen saatiin aikaan yhteinen kanta, joka ilmentää kaikkien kolmen toimielimen neuvotteluilla saavutettua kompromissia.

Uudessa tekstissä käsitellyt keskeiset seikat ovat seuraavat:

– toiminnan viitearvot: nämä määritellään nyt farmakologisesti vaikuttavan aineen jäämien pitoisuutena, joka vahvistetaan valvontaa varten tiettyjen aineiden osalta, joille ei ole vahvistettu jäämien enimmäismääriä tämän asetuksen mukaisesti;

– tuonti: jäsenvaltiot kieltävät sellaisten eläinperäisten elintarvikkeiden tuonnin ja markkinoille saattamisen, jotka sisältävät jäämiä laittomasti annetuista farmakologisesti vaikuttavista aineista, joita ei luokitella asetustekstin mukaisesti. Näin ollen sellaisten elintarvikkeiden tuonti kolmansista maista, jotka sisältävät jäämiä laittomasti annetuista Euroopan unionissa kielletyistä aineista, on kielletty kansanterveydellisistä syistä.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin eläinperäisissä elintarvikkeissa esiintyvien farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien enimmäismäärien vahvistamista koskevaa Avril Doylen mietintöä vastaan. Kannatan tavoitetta, mutta en keinoja. En usko, että kuluttajien altistumisen rajoittaminen farmakologisesti vaikuttaville aineille, jotka on tarkoitettu käytettäviksi elintarviketuotantoon käytettävien eläinten lääkkeissä, sekä tällaisten aineiden jäämille eläinperäisissä elintarvikkeissa on oikea tapa päästä haluttuihin tavoitteisiin. Minusta pitäisi puuttua ongelman todellisiin syihin, jotka ovat muualla.

– Mietintö: Emmanouil Angelakas (A6-0134/2009)

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. – (PL) Kannatin Emmanouil Angelakasin mietintöä, koska siinä painotetaan erityisten varojen käyttöä uusiutuviin energialähteisiin ja asuntoihin liittyvien alueellisten ja paikallisten ohjelmien yhteisrahoitukseen. Lisäksi on hyvin myönteistä, että jäsenvaltiot asettavat kriteerit ja päättävät, millaiset asunnot ovat kansallisen lainsäädännön nojalla tukikelpoisia. Tämä on merkki siitä, että kussakin jäsenvaltiossa varat käytetään niihin rakennuksiin, jotka sitä eniten tarvitsevat.

  Proinsias De Rossa (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan tätä mietintöä, jolla muutetaan Euroopan aluekehitysrahastoa energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyvien toimien mahdollistamiseksi ja helpottamiseksi kaikkien jäsenvaltioiden asuntosektoreilla. Toimet olisi kohdennettava pienituloisiin kotitalouksiin, sellaisina kuin ne määritellään voimassa olevassa kansallisessa lainsäädännössä. Olenkin ehdottanut, että Irlannissa tällaisten töiden työkustannusten arvonlisävero laskettaisiin 13,5 prosentista 5 prosenttiin työpaikkojen säilyttämiseksi ja tämäntyyppisten kunnostustöiden kysynnän lisäämiseksi.

"Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa" painopistealoina mainitaan Lissabonin strategia ja energiakysymykset (joiden yhteydessä erityistä huomiota kiinnitetään rakennusten energiatehokkuuteen). Tästä syystä jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan uudelleen rakennerahastojen toimenpideohjelmiaan tasapainottaakseen paremmin energiatehokkuusinvestointinsa myös silloin, kun niillä rahoitetaan sosiaalista asuntotuotantoa.

Nykyisessä sääntelykehyksessä Euroopan aluekehitysrahastosta on tuettu asuntosektorin toimia energiatehokkuustoimenpiteet mukaan lukien, mutta tuki on varattu vain niille jäsenvaltioille, jotka ovat liittyneet Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004 tai sen jälkeen. Asetuksen muuttamisella pyritään laajentamaan tämä mahdollisuus koskemaan pienituloisia kotitalouksia kaikissa jäsenvaltioissa.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Esittelijän ylistyslaulu EU:n koheesiopolitiikalle ei näytä tuntevan mitään rajoja, vaikka tämä politiikka on hälyttävä esimerkki siitä, mihin keskusjohtoisuuden lisääminen voi johtaa.

EU:n rahastohankkeiden puitteissa vuosittain myönnettyjen varojen huono valvonta ja riittämätön seuranta ovat johtaneet siihen, että huomattavia summia päätyy vääriin taskuihin. Tämä on nyt yleisesti tiedossa. Niin äskettäin kuin marraskuussa 2008 Euroopan tilintarkastustuomioistuin huomautti, että yhtätoista prosenttia EU:n koheesiopolitiikan puitteissa vuonna 2007 hyväksytyistä 42 miljardista eurosta ei olisi koskaan pitänyt maksaa.

Tätä ei kuitenkaan mietinnössä mainita. Se on valitettavaa, mutta tuskin yllättävää. On sanomattakin selvää, että äänestimme mietintöä vastaan.

  Sérgio Marques (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Eurooppaa koetteleva talous- ja rahoituskriisi on nähtävä mahdollisuutena hyväksyä toimenpiteitä, jotka paitsi auttavat jäsenvaltioita toipumaan kriisistä myös lisäävät kansalaisten tietoisuutta kestävämmästä käyttäytymisestä.

Mahdollisuus parantaa asuntojen energiatehokkuutta myöntämällä jopa 4 prosenttia Euroopan aluekehitysrahaston varoista kullekin jäsenvaltiolle tarjoaa itsessään kahtalaisen edun: sillä pienennetään yhtäältä perheiden kiinteitä energiamenoja ja toisaalta kansallista kulutusta, mikä lisää energiavarmuutta ja vähentää fossiilisten polttoaineiden tuontia ja kasvihuonekaasujen päästöjä.

Olen tyytyväinen tähän mietintöön ja toivon, että jäsenvaltiot kykenevät sisällyttämään tämän rahoituksen kansallisiin energiatehokkuutta koskeviin toimintasuunnitelmiinsa ja hyödyntämään sitä vastuullisesti ja käytännöllisesti.

Toivon, että erityisesti pienet saarialueet hyötyvät tästä rahoituksesta, koska niillä on vähemmän keinoja tuottaa energiaa, mikä edellyttää niiden asukkailta vastuullista energiankäyttöä. Investoiminen energiatehokkuuteen on tässä suhteessa yksi tärkeimmistä välineistä, ja sen on oltava yksi jäsenvaltioiden hallitusten ensisijaisista tavoitteista.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin Emmanouil Angelakasin EAKR:ää ja energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön asuntokannassa tehtävien investointien tukikelpoisuutta koskevan mietinnön puolesta. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että Euroopan unionin käytettävissä olevia rahoitusvälineitä olisi muutettava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, jotta voidaan vastata nykyiseen talouskriisiin liittyvien uusiin haasteisiin. Keskeisenä kansainvälisenä toimijana Euroopan unioni ei voi sallia itsensä jäädä jälkeen asuntokannan energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön alalla. Siksi on välttämätöntä, että kaikki unionin jäsenvaltiot ja alueet eivätkä vain uusien jäsenvaltioiden alueet voivat tehdä investointeja ja toteuttaa hankkeita näillä aloilla. Tämä tuo myös selviä etuja työpaikkojen luomisessa, joka on ratkaisevan tärkeää nykyisessä äärimmäisen vakavassa taloudellisessa tilanteessa.

– Mietintö: Henrik Lax (A6-0161/2009)

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Kannatan yhteistä viisumipolitiikkaa, jolla helpotetaan laillista matkustamista ja toteutetaan toimia viisumihakemusten jättämisen ja käsittelyn helpottamiseksi (kustannusten alentaminen, yksinkertaistettu myöntämismenettely, toistuvaisviisumien käyttö, pidemmät voimassaoloajat).

Laittomaan maahanmuuttoon on myös puututtava kiireesti yhdenmukaistamalla edelleen kansallista lainsäädäntöä ja paikallisten konsuliedustustojen menettelyjä.

Olen samaa mieltä siitä, että yhteisen viisumipolitiikan yhdenmukaisuutta on ehdottomasti lisättävä etenkin kokoamalla kaikki säännökset, jotka koskevat viisumien myöntämistä ja epäämistä sekä päätöksiä pidentää, peruuttaa tai kumota jo myönnetty viisumi tai lyhentää sen voimassaoloaikaa, yhteen viisumisäännöstöön.

Onnittelen esittelijä Laxia siitä erinomaisesta kompromissista, jonka hän on onnistunut saamaan aikaan, mutta pahoittelen sitä, että yhteisestä konsuliohjeistosta laaditun mietinnön (joka on sisällytettävä tähän ehdotukseen) huono kompromissi heikentää tätä ehdotusta. Esimerkki tästä on lapsien viisumeja koskeva poikkeus ja niiden hinnan alentaminen, josta sovittiin parlamentissa mutta joka ei tuota odotettuja vaikutuksia siitä syystä, että niistä peritään lisämaksuja, kun palvelun toimittaa ulkoinen palveluntarjoaja.

Näistä syistä, joiden vuoksi äänestin yhteistä konsuliohjeistoa koskevaa mietintöä vastaan, en voi varauksetta kannattaa tätä mietintöä, ja siksi äänestin tyhjää.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) On paljonpuhuvaa, että laittomaan maahanmuuttoon halutaan puuttua viisumeja koskevien kansallisten säännösten ja menettelyjen yhdenmukaistamisella. Aiemmat viisumiskandaalit osoittavat, kuinka löyhin perustein eräät valtiot myöntävät viisumeita. Tapauksia, joihin viittaan, on tutkittu liian vähän, eivätkä ne ole johtaneet riittäviin muutoksiin.

Myös viime vuosikymmenien joukkolaillistamisten vuoksi on kyseenalaista, onko yhdenmukaistamisen jatkaminen järkevää. Elleivät kaikki jäsenvaltiot kannata tiukkoja viisumisäännöksiä ja tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, jolla pyritään maahanmuuton vähentämiseen olemattomiin, tuloksena voi olla vain pienin yhteinen nimittäjä. Estääkseni porttien avaamisen maahanmuuttotulvalle takaoven kautta äänestin Henrik Laxin mietintöä vastaan.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Komission ehdotus yhteisön viisumisäännöstöä koskevasta asetuksesta on yksi EU:n toimista, joilla pyritään koventamaan maahanmuuttajien sortoa ja luomaan "Euroopan linnake" kolmansien maiden ja EU:n itsensä kansalaisia vastaan. Viisumisäännöstöllä EU on hyväksynyt kaikkia jäsenvaltioita yhtäläisesti koskevia ankarampia sääntöjä EU:n maahantuloviisumien myöntämisestä kolmansien maiden kansalaisille. Se määrää, että niinkin nuorten kuin 12-vuotiaiden lasten viisumeihin on sisällytettävä biometrisia tietoja (kaikkien kymmenen sormen sormenjäljet). Nämä tiedot sekä paljon muita henkilötietoja tallennetaan viisumitietojärjestelmään, jonka EU on jo ottanut käyttöön ja josta on määrä tulla suurin kaikkien kolmansien maiden kansalaisten henkilötietokanta – mikä tarkoittaa rikosrekisteriä. Mitkään Euroopan parlamentin mietinnöllä aikaansaadut muutokset eivät muuta viisumisäännöstön keskeistä olemusta eli sen suuntaa tai tarkoitusta. Se on taas yksi väline maahanmuuttajien valvomiseksi ja vainoamiseksi EU:n yleisen maahanmuuton vastaisen politiikan puitteissa, kuten maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksesta käy ilmi. EU on jälleen kerran osoittanut olevansa kansalaisten, maahanmuuttajien ja pakolaisten vihollinen luovuttamalla panttivangit pääoman hyväksikäytettäväksi.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin Henrik Laxin yhteisön viisumisäännöstöä koskevaa mietintöä vastaan. Katson, että komission Haagin ohjelman yhteydessä ehdottamia tavoitteita, eli sellaisen järjestelmän perustamista, jolla helpotetaan laillista matkustamista ja torjutaan laitonta maahanmuuttoa, ei voida saavuttaa yhdenmukaistamalla kansallista lainsäädäntöä ja paikallisten konsuliedustustojen menettelyjä. Jäsenvaltioiden välisen vuoropuhelun ja yhteistyön suhteen on vielä paljon tehtävää, ja meidän olisi jatkettava tähän suuntaan pikemmin kuin koottava yhteen viisumisäännöstöön kaikki säännökset, jotka koskevat viisumien myöntämistä ja epäämistä sekä päätöksiä pidentää, peruuttaa tai kumota jo myönnetty viisumi tai lyhentää sen voimassaoloaikaa, sillä Euroopan unioni on täysin valmistautumaton ja kyvytön hallinnoimaan näitä säännöksiä. Tästä syystä katson, että ehdotettua järjestelmää ei pidä hyväksyä ja viedä eteenpäin.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta on laatinut taas yhden Haagin ohjelmaan liittyvän ehdotuksen. Sen tavoitteena on yksinkertaistaa viisumipolitiikkaa luomalla yhteisön viisumisäännöstö viisumihakemusten käsittelyn sekä myönnettyjen viisumien jatkamisen, peruuttamisen, kumoamisen tai niiden voimassaoloajan lyhentämisen helpottamiseksi. Säännöstöllä yhdenmukaistetaan ja täsmennetään viisumien myöntämistä koskevat periaatteet sekä viisumityypit ja voimassaoloajat. Lisäksi täsmennetään, mitä asiakirjoja asianmukaisen viisumin saamiseksi tarvitaan.

Euroopan unionin viisumilainsäädännön yhdenmukaistamisen tuloksena kumotaan lainsäädäntö, joka on usein haitannut viisumin saamista. Yhteisön viisumisäännöstöllä helpotetaan EU:n kansalaisten mutta varsinkin EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten liikkumista. Tämä helpottaa kansalaisten ja myös työntekijöiden liikkumista eri maiden välillä sekä unionin alueella että sen ulkopuolella.

Edellä mainitun muutoksen yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota varsinkin Euroopan unionin rajoilla työskentelevien tullivirkailijoiden jatkuvaan kouluttamiseen.

EU:n ulkopolitiikan tärkeimpien perustavoitteiden olisi heijastuttava sen viisumipolitiikassa. Katson, että yhteisön viisumisäännöstön luominen on hyvä ajatus ja että se auttaa yhdenmukaistamaan jäsenvaltioiden lainsäädäntöä.

– Mietintö: Salvatore Tatarella (A6-0105/2009)

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin yhteisön ympäristömerkkijärjestelmää koskevan asetuksen puolesta, sillä katson, että on erittäin tärkeää kannustaa kestävää tuotantoa ja kulutusta. Ympäristömerkki on hyödyllinen, koska sen avulla ohjataan kuluttajia käyttämään niitä markkinoilla olevia tuotteita, jotka ovat ympäristön kannalta suositeltavia, ja kannustetaan sellaisten tuotteiden tuotantoa ja kulutusta, joiden ympäristönsuojelullinen taso on korkea.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kuten mietinnössä todetaan, ympäristömerkki on vapaavalintainen merkki, jolla pyritään edistämään Euroopan tasolla sellaisten tehokkuudeltaan korkeatasoisten tuotteiden yleistymistä, joilla on vähän ekologisia vaikutuksia koko niiden elinkaaren aikana.

Tätä tarkoitusta varten on kullekin tuoteryhmälle määritelty joukko ekologisen laadun standardeja (jäljempänä "myöntämisperusteet"). Tällä hetkellä on käytössä 26 tuoteryhmää, 622 lisenssiä ja yli 3000 tuotetta ja palvelua (esimerkiksi pesuaineita, paperia, jalkineita, tekstiilejä, matkailupalveluja, retkeilyvarusteita), joille on myönnetty ympäristömerkki.

Kyseistä merkkiä ja sitä symboloivaa kukkaa voidaan pitää dynaamisina elementteinä, jotka niiden piiriin kuuluville tuotteille asetettavien ympäristöön liittyvien myöntämisperusteiden jatkuvan ajantasaistamisen ansiosta kannustavat yrityksiä ponnistelemaan herkeämättä markkinoilla olevien tuotteiden ekologisen laadukkuuden kokonaisvaltaisen parantamisen hyväksi.

Ympäristömerkin lähes kymmenvuotisen olemassaolon aikana saadut kokemukset viittaavat kuitenkin siihen, että nykyisessä järjestelmässä on useita puutteita, ja antavat aihetta olettaa, että tarvitaan painokkaampia toimia järjestelmän tiettyjen puutteiden korjaamiseksi.

Näistä syistä komissio on tehnyt ehdotuksen uudeksi asetukseksi, jota parlamentin jäsenet nyt pyrkivät parantamaan.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Ympäristömerkki on jälleen yksi harhaanjohtava tapa mainostaa laadultaan ja ympäristövaikutuksiltaan kyseenalaisia tuotteita. Nämä tuotteet hankkivat "lisäarvoa" rekisteröitymällä ympäristömerkkijärjestelmään, ja rekisteröitymiskustannukset siirretään loppukäyttäjien maksettavaksi, mikä kasvattaa monopolien voittoja entisestään.

Ympäristömerkki on myös keino keskittää pääomaa ja markkinoiden monopolihallintaa muutamille ylikansallisille yhtiöille, joilla on tarvittavat keinot, organisaatioresurssit ja – mikä tärkeintä – varat rekisteröidä tuotteensa merkin piiriin.

Oli menettelyssä millaisia turvajärjestelmiä tahansa merkin avoimen, luotettavan ja puolueettoman myöntämisen takaamiseksi, kaikki tietävät, että pääoma ja suuryritykset pystyvät aina kiertämään ne lisätäkseen voittojaan, kuten lukuisat elintarvikeskandaalit ja kapitalismin kriisin "myrkylliset" tuotteet osoittavat.

EU ei pysty takaamaan ekologista tuotantoa, koska se liehittelee ja palvelee pääomaa, joka vastuuttomalla luonnonvarojen ja henkilöresurssien riistollaan ja samansuuntaisella uudenaikaisen tekniikan hyödyntämisellään tuhoaa ympäristöä. Henkilöitä, jotka ovat vastuussa ympäristön pilaamisesta, ei voida samanaikaisesti nimittää suojelemaan sitä.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin Salvatore Tatarellan yhteisön ympäristömerkkijärjestelmästä laatiman mietinnön puolesta. Katson, että ehdotus sopii täydellisesti kestävää tuotantoa ja kulutusta koskevaan eurooppalaiseen toimintasuunnitelmaan, ja sen yleistavoitteena on niin ollen kehittää vapaaehtoinen ja yhdennetty järjestelmä, joka kannustaa yrityksiä parantamaan tuotteitaan paitsi ravitsemuksen ja kuluttajansuojan myös ympäristön kannalta sekä yltämään korkeampiin energiatehokkuus- ja ympäristöystävällisyysstandardeihin. Onnittelen esittelijää hänen tekemästään erinomaisesta työstä tässä asiassa, joka on ratkaisevan tärkeä myös kaikkein pienimuotoisimpien tuottajiemme kannalta, sillä painottamalla laatua sekä ravitsemuksellisten ja ekologisten periaatteiden noudattamista heitä autetaan erottumaan ja selviytymään yhä globaalimmassa toimintaympäristössä ja kovenevassa kilpailussa.

– Mietintö: Linda McAvan (A6-0084/2009)

  Liam Aylward, Brian Crowley, Seán Ó Neachtain ja Eoin Ryan (UEN), kirjallinen. − (EN) Ympäristöystävällisen toiminnan osalta Euroopan parlamentti toimii niin kuin opettaa! Olemme vapaaehtoisesti sitoutuneet parantamaan ympäristönsuojelun tasoa jokapäiväisessä toiminnassamme. Helmikuussa 2007 pyysin henkilökohtaisesti puhemiestä ottamaan EMAS-järjestelmän käyttöön parlamentissa. Tänään äänestimme EMAS-järjestelmän puolesta, ja tämä edellyttää muiden yritysten koko EU:ssa tekevän samoin.

Pienentämällä ekologista jalanjälkeään esimerkiksi sammuttamalla valoja, käyttämällä älykkäitä mittausjärjestelmiä ja antureilla varustettuja valaistusjärjestelmiä sekä vähentämällä paperinkulutusta Euroopan parlamentti pyrkii muuttumaan ympäristöystävälliseksi. Parlamentissa tehdyn auditoinnin tuloksena olemme saaneet EMAS-logon.

Tänään annettu ääni EMAS-järjestelmän laajentamisen puolesta on ääni ympäristötietoisuuden lisäämisen puolesta jäsenvaltioissa. Tällä suunnitelmalla pyritään tunnistamaan ja palkitsemaan ennakoivasti aktiivisia organisaatioita, jotka menevät ympäristölainsäädännön velvoitteita pidemmälle ja parantavat jatkuvasti tapaansa toimia ympäristön suhteen. Nyt on tärkeää luoda koko Euroopan unioniin yhdenmukainen järjestelmä, jossa on yhtenäiset säännöt ja jolla varmistetaan suunnitelman hyödyllisyys ja leviäminen paitsi rakennuksille myös jäsenvaltioille. Näistä syistä on hyvin tärkeää äänestää tämän lainsäädännön puolesta.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin organisaatioiden vapaaehtoista osallistumista yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) koskevan mietinnön puolesta, koska järjestelmän avulla organisaatiot voivat tunnistaa, seurata, mitata ja raportoida ympäristövaikutuksiaan ja toimittaa tätä koskevia tietoja.

EMAS-järjestelmä otettiin alun perin käyttöön vuonna 1995, ja vuonna 2001 se laajennettiin koskemaan sekä julkisen että yksityisen sektorin organisaatioita. Tämä uusi tarkistus tarjoaa tilaisuuden tehdä järjestelmästä yksinkertaisempi ja houkuttelevampi pienille ja keskisuurille yrityksille, ja samalla pyritään nostamaan EMAS-järjestelmän osallistumisaste samalle tasolle kuin ISO 14001 -standardilla (Euroopan johtava ympäristöjärjestelmä) nykyisin on.

On myös tärkeää muistaa, että EMAS-järjestelmän tunnustaminen ympäristöjärjestelmien viitejärjestelmäksi vastaa EU:n tavoitetta torjua ilmastonmuutosta.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Onnittelen Linda McAvania erinomaisesta työstä ja ilmaisen tukeni hänen mietinnölleen organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) äänestämällä sen puolesta. Tavoite parantaa organisaatioiden ympäristönsuojelun tasoa pitkällä aikavälillä on kiitettävä, samoin kuin kaikki pienemmät ja suuremmat resurssit, joilla se on tarkoitus saavuttaa. Esittelijän tavoin suhtaudun myös myönteisesti komission ehdottamiin muutoksiin, erityisesti siihen, että pk-yritysten maksut pienenevät ja niiltä vaaditaan raportointia aikaisempaa harvemmin, sillä nykyisellään niiden osallistuminen järjestelmään olisi kalliimpaa mutta aivan yhtä tärkeää. Meidän olisi mielestäni tuettava myös EMAS-järjestelmän määritelmien muuttamista ISO 14001 -standardin määritelmien mukaiseksi, mikä helpottaisi siirtymistä järjestelmästä toiseen, sekä kielen yksinkertaistamista, mikä voisi olla hyvin hyödyllistä etenkin pienten organisaatioiden kannalta.

– Mietintö: Kathalijne Buitenweg (A6-0149/2009)

  Alexander Alvaro, Jorgo Chatzimarkakis ja Holger Krahmer (ALDE), kirjallinen. – (DE) Valittu oikeusperusta, EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan 1 kohta, ei ole asianmukainen, sillä Saksan vapaa demokraattipuolue (FDP) katsoo, että näin ei noudateta toissijaisuusperiaatetta. EU:n lainsäätäjän toimivaltaan ei kuulu antaa kyseisiä säännöksiä, mikä loukkaa vakavasti jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta.

Kaikentyyppisen syrjinnän torjunta ja vammaisten osallistuminen julkiseen elämään ovat tärkeitä tehtäviä. Ehdotus laajentaa syrjinnän vastaiset säännökset koskemaan käytännössä kaikkia elämänaloja on kuitenkin epärealistinen. Direktiivissä säädetty käänteinen todistustaakka merkitsee sitä, että oikeustoimia voidaan käynnistää sellaisten syytösten perusteella, joiden tueksi ei ole riittävää näyttöä. Syytettyjen olisi sitten maksettava korvauksia, vaikka he itse asiassa eivät olisi syyllistyneet syrjintään, jos he eivät pysty todistamaan syyttömyyttään. Näin yleisesti määriteltynä käänteinen todistustaakka on siksi kyseenalainen oikeusvaltioperiaatteen kannalta. Se luo epävarmuutta ja helpottaa väärinkäytöksiä. Tämä ei voi olla syrjinnän vastaisen edistyksellisen politiikan tarkoitus.

Lisäksi on otettava huomioon, että komissio on käynnistänyt monia jäsenvaltioita vastaan rikkomismenettelyjä, jotka liittyvät nykyisten syrjinnän vastaista politiikkaa koskevien EU:n direktiivien puutteelliseen voimaansaattamiseen. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole sellaista yhteenvetoa voimaansaatetuista säännöksistä, jonka perusteella olisi mahdollista todeta, onko uusien säännösten väitetty tarve todellinen. Varsinkin Saksa on jo mennyt paljon Brysselin aiempia säännöksiä pidemmälle. Tämän vuoksi äänestimme mietintöä vastaan.

  Philip Bradbourn (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Minä ja brittiläiset konservatiivikollegani yhdymme moniin mietinnössä esitettyihin seikkoihin ja pidämme syrjintää kaikissa muodoissaan kauhistuttavana asiana. Me kannatamme vilpittömästi kaikkien ihmisten yhtäläisiä mahdollisuuksia vammaisuuteen, rotuun, uskontoon tai sukupuoliseen suuntautumiseen katsomatta. Meitä kuitenkin huolestuttaa vakavasti todistustaakan siirtäminen kantajalta vastaajalle. Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit katsovat, että prima facie syrjintätapauksissa Yhdistyneen kuningaskunnan oikeusjärjestelmän mukaan on edelleen oltava kantajan velvollisuus esittää vakuuttavaa näyttöä syrjinnästä. Tästä syystä olemme päättäneet äänestää tyhjää.

  Philip Claeys (NI) , kirjallinen. – (NL) Äänestin painokkaasti tätä mietintöä vastaan. On itsestään selvää, että me kaikki vastustamme ihmisten syrjimistä vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen ja vastaavien tekijöiden perusteella. Kysymys on siitä, pitääkö Euroopan unionin osallistua tähän. Minun mielestäni ei pidä. Syrjinnän vastaisten toimien olisi pysyttävä jäsenvaltioiden yksinomaisessa toimivallassa. Näin ollen äänestin tarkistuksen 81 puolesta, jossa huomautetaan, että kyseinen direktiiviehdotus murentaa vakavasti toissijaisuusperiaatetta. Sen lisäksi mietintö sisältää myös monia suosituksia, jotka ovat vastoin demokratian perusperiaatetta ja oikeusvaltioperiaatetta. Vain yhden esimerkin mainitakseni mietinnössä kannustetaan kansalaisia olemaan syrjimättä ketään uskonnon perusteella, mutta siinä sallitaan nimenomaisesti poliittisen vakaumuksen perusteella tapahtuva syrjintä.

  Koenraad Dillen (NI) , kirjallinen. – (NL) Äänestin tätä mietintöä vastaan, joka on taas yksi monista poliittisen korrektiuden läpitunkemista mietinnöistä, jo siksi, että ehdotus rikkoo EU:n toissijaisuusperiaatetta ja se aiheuttaisi valtavasti byrokratiaa. On sanomattakin selvää, että minäkin vastustan kaikkia vammaisuuteen, ikään tai sukupuolisen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän muotoja. Tämä mietintö sisältää kuitenkin monia suosituksia, jotka ovat vastoin alkeellisimpiakin oikeusvaltion periaatteita. Syrjintä onkin yhtäkkiä sallittua, jos se tapahtuu poliittisen vakaumuksen perusteella. Silloin yhdenvertaisuuden periaatteesta voidaan yhtä hyvin luopua kokonaan. Tämä on naurettavaa.

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Tämän mietinnön tarkoituksena on suojella perusteettomasti syrjäytyneitä ihmisiä ja varmistaa, että heillä on käytettävissään asianmukaiset ja riittävät keinot tilanteensa korjaamiseksi. Olin iloinen voidessani antaa sille tukeni. Sillä on takanaan sosiaalisten foorumien ja kansalaisyhteiskunnan laaja tuki. Olen vakuuttunut siitä, että se ei puutu jäsenvaltioiden toimivaltaan seuraavilla aloilla:

– koulutus

– uskonnollisten instituutioiden saavutettavuus

– siviilisäätyyn tai perheasemaan liittyvät kysymykset

– kirkon ja valtion suhde

– valtion ja sen instituutioiden sekulaarisuus

– uskonnollisten organisaatioiden asema

– uskonnollisten tunnusmerkkien käytön kieltäminen vaatetuksessa kouluissa.

Irlannilla oli vielä vähän aikaa sitten hyvin aktiivinen rasismia ja kulttuurienvälisyyttä käsittelevä neuvoa-antava komitea (NCCRI) ja riittävästi rahoitettu tasa-arvoviranomainen. Huolimatta näiden elinten hoitamista tärkeistä tehtävistä, joihin sisältyi muun muassa lainsäädännön tarkastaminen tasa-arvonäkökulmasta, niitä ei enää ole, koska niiden rahoitusta leikattiin rajusti. On tärkeää, että jatkamme näiden ryhmien ja niiden tekemän työn tukemista.

Kathalijne Buitenwegin mietinnössä rajataan selvästi tietyt alat, jotka pysyvät jäsenvaltioiden toimivallan alaisuudessa, mutta edistys koko unionin tasolla on tärkeää sosiaalisen ja oikeudenmukaisemman Euroopan saavuttamiseksi.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin "yhdenvertaista kohtelua" koskevan mietinnön puolesta. Siinä esitetään komission ehdotukseen useita tarkistuksia, joilla vahvistetaan kansalaisten suojelua, syrjinnän uhreiksi joutuvat vammaiset mukaan lukien.

Vuonna 2008 tehdyssä Eurobarometritutkimuksessa 15 prosenttia eurooppalaisista sanoi joutuneensa syrjityksi kuluneen vuoden aikana. Tätä on mahdoton hyväksyä, ja siksi olen tyytyväinen, että Euroopan parlamentti hyväksyi mietinnön, vaikka oikeisto täysin käsittämättömästi äänesti sitä vastaan.

Pidän ehdottoman tärkeänä, että lainsäädännöllä kielletään välitön ja välillinen syrjintä, moninkertainen syrjintä ja sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva läheissyrjintä esimerkiksi sosiaalisen suojelun, koulutuksen sekä tavaroiden ja palvelujen, kuten asumisen sekä liikenne-, televiestintä- ja terveyspalvelujen, saatavuuden ja tarjonnan yhteydessä.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Euroopan parlamentilla on ollut keskeinen rooli edistettäessä sukupuolesta, rodusta, uskonnosta, vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatonta yhdenvertaista kohtelua koko unionissa.

Sen vuoksi suhtaudun myönteisesti tähän mietintöön, jossa vaaditaan tämän yhdenvertaisuuden toimeenpanevien säännösten vahvistamista entisestään.

Ainoa varaukseni koskee tarkistusta 39, jonka mukaan sananvapautta ei saisi rajoittaa edes häirintätapauksissa. Sananvapautta rajoitetaan perustellusti herjausta ja kunnianloukkauksia koskevilla laeilla. Aivan samoin ei elokuvateatterissa voi huutaa "tuli on irti" ilman että siitä seuraa rangaistus. Tämän perusteella minun on äänestettävä tätä nimenomaista tarkistusta vastaan, sillä se muodostaisi uhan vähemmistöille.

  Patrick Gaubert (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Syrjinnän uhrien oikeuksien puolustamisen ja suojelun on oltava yksi EU:n ensisijaisista tavoitteista, mutta se voi olla tehokasta ja hyödyllistä vain, jos sen yhteydessä taataan asianosaisten oikeusvarmuus ja vältetään samalla toimien kohteena oleviin taloudellisiin toimijoihin kohdistuva suhteeton rasitus.

Tällä arkaluontoisella alalla on tärkeää pysyä valppaana Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden välisen toimivaltajaon suhteen ja varmistaa, että parlamentti pysyy tiukasti sen rajoissa, minkä oikeusperusta sallii.

Tänään hyväksytty teksti on tyydyttävä tietyissä suhteissa – etenkin vammaisiin kohdistuvan syrjinnän torjumisen suhteen – mutta sen sisältämät epämääräiset käsitteet, oikeudelliset epävarmuustekijät ja turhat vaatimukset tekevät siitä oikeudellisesti epäkäytännöllisen ja sen soveltamisesta siten tehotonta.

Koska katson, että liiallinen sääntely ei voi olla oikea ratkaisu, kannatin tarkistusta, jolla komission ehdotus olisi hylätty, sillä tätä asiaa koskevia olemassa olevia säädöksiä ei ole pantu toimeen monissa jäsenvaltioissa, joita vastaan on käynnistetty rikkomismenettelyt.

Koska kannatan direktiivin tavoitetta mutta olen osittain tyytymätön direktiivitekstiin, katsoin tässä tilanteessa parhaaksi äänestää tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

  Louis Grech (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestän tämän mietinnön puolesta varsinkin siksi, että sillä edistetään voimakkaasti ja konkreettisesti uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Valtuuskuntani katsoo kuitenkin, että eri jäsenvaltioiden kansalliset olosuhteet ja huolenaiheet on otettava huomioon (tarkistus 28), ennen kuin tarkistus pannaan toimeen. Lisäksi meidän on varmistettava, että hyväksytty lainsäädäntö ei johda kieroutuneeseen tilanteeseen, jossa sananvapautta rajoitetaan sen sijaan, että se taataan.

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Olen aina suhtautunut myönteisesti kaikkien syrjinnän muotojen ja homofobian päättäväiseen ja tehokkaaseen torjuntaan Euroopan unionin perusarvojen mukaisesti.

Syrjinnän uhrien oikeuksien puolustamisen ja suojelun on oltava yksi EU:n ensisijaisista tavoitteista, mutta se voi olla tehokasta ja hyödyllistä vain, jos sen yhteydessä taataan asianosaisten oikeusvarmuus ja vältetään samalla toimien kohteena oleviin taloudellisiin toimijoihin kohdistuva suhteeton rasitus.

Tällä arkaluontoisella alalla on tärkeää pysyä valppaana Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden välisen toimivaltajaon suhteen ja varmistaa, että parlamentti pysyy tiukasti sen rajoissa, minkä oikeusperusta sallii.

Tänään hyväksytty teksti on tyydyttävä tietyissä suhteissa – etenkin vammaisiin kohdistuvan syrjinnän torjumisen suhteen – mutta sen sisältämät epämääräiset käsitteet, oikeudelliset epävarmuustekijät ja turhat vaatimukset tekevät siitä oikeudellisesti epäkäytännöllisen ja sen soveltamisesta siten tehotonta. Vaikka kannatan direktiivin tavoitetta, katsoin tässä tilanteessa parhaaksi äänestää tekstiä koskevassa lopullisessa äänestyksessä tyhjää.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Onnittelen kollega Kathalijne Buitenwegia siitä, että hän sai parlamentin enemmistön tuen mietinnölleen. Uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvalla syrjinnällä ei ole sijaa eurooppalaisessa yhteiskunnassa. On oikein, että lain suojaa laajennetaan työmarkkinoiden ulkopuolelle, ja ehdotettu direktiivi tulee olemaan arvokas väline suvaitsemattomuuden vastaisessa taistelussa.

  Carl Lang ja Fernand Le Rachinel (NI), kirjallinen. – (FR) Euroopan unioni on vuodesta 2000 lähtien jatkuvasti edistänyt yhdenvertaisuutta sanan laajimmassa merkityksessä: yhdenvertaisuutta miesten ja naisten, jäsenvaltion kansalaisten ja ulkomaalaisten, sairaiden ja terveiden, katolisten, muslimien, buddhalaisten ja muiden uskontokuntien jäsenten välillä, yhdenvertaisia mahdollisuuksia käyttää koulutus- ja terveyspalveluita, yhdenvertaisuutta sukupuolisen suuntautumisen suhteen ja niin edelleen. Luettelo ei tietenkään ole tyhjentävä, ja parhaillaan laadittavat unionin direktiivit koskevat yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada sosiaalipalveluita ja asuntoja.

Tässä meillä on nyt uusi direktiivi, jolla vammaisten syrjinnän oikeutetun torjumisen varjolla pyritään sääntelemään tai pikemmin kahlehtimaan kaikki alat, joilla vielä on sopimusperusteista tai muuta valinnanvapautta.

Tällaisessa pakottavassa sääntelyssä on valtava määrä sudenkuoppia. Näillä uusilla unionin toimilla itse asiassa lisätään unionin byrokratiaa ja raskautta, ja lisäksi ne ovat todellinen uhka muille perusvapauksille ja -oikeuksille kuten uskonnonvapaudelle, järjestäytymis- ja sananvapaudelle sekä lehdistönvapaudelle.

Sensuroijat ja sanelupolitiikan harjoittajat toimivat tässä tasa-arvon nimessä.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Päätin raskain mielin äänestää tyhjää Kathalijne Buitenwegin yhdenvertaista kohtelua koskevasta mietinnöstä.

Uskonnollisesta tai poliittisesta vakaumuksesta, iästä, sukupuolesta, sukupuolisesta suuntautumisesta tai vammaisuudesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaate on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista. Arkitodellisuus osoittaa, että jäsenvaltioissa on vielä tässä suhteessa paljon tehtävää. Jatkuvat loukkaavat huomautukset vanhuksista ovat tästä kuvaava osoitus.

En voi kuitenkaan kannattaa mietinnössä esitettyjä etenemistapoja ja vaihtoehtoja. Pelkään pahoin, että hyvät tarkoitusperät johtavat päättymättömiin oikeusjuttuihin ja liialliseen byrokratiaan, jotka vain haittaavat halutun tavoitteen saavuttamista.

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. – (SV) Junilistan-puolue katsoo, että EU on arvoihin perustuva unioni, ja tästä syystä kannatan painokkaasti laajaa syrjinnän vastaista direktiiviä. Pidän tätä itsestään selvänä toimivien sisämarkkinoiden ja loukkaamattomien ihmisoikeuksien kunnioittamisen kannalta. Minulle on hyvin tärkeää, että ketään ei syrjitä vammaisuuden perusteella.

Kannatan tarkistusta 87, koska veronmaksajien kaikissa maissa on mielestäni huolehdittava siitä, että vammaisten taloudellinen tilanne on sellainen, että heitä pidetään uskottavina lainanottajina luottomarkkinoilla. Äänestin itse asiassa koko mietinnön puolesta.

  Maria Martens (PPE-DE), kirjallinen. − (NL) Koska Alankomaiden kristillisdemokraatit (CDA) ovat aina tukeneet voimakkaasti sääntöjä, joilla taataan uskonnosta, vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumaton yhdenvertainen kohtelu, me kannatamme tämän direktiivin henkeä.

Tällä alalla annettavaa lainsäädäntöä on kuitenkin harkittava huolellisesti. CDA pitää monia tekstissä esiintyviä oikeudellisia määritelmiä erittäin epämääräisinä ja uskoo – monien muiden tavoin – että teksti aiheuttaa monenlaisia oikeudellisia menettelyjä.

CDA vastustaa ehdotusta todistustaakan siirtämisestä vastaajalle. Meidän mielestämme kaikki ovat syyttömiä, kunnes toisin todistetaan. CDA ei voi tukea ehdotusta, jonka mukaan olisi vastaajan tehtävä todistaa syyttömyytensä.

Pahoittelemme myös sitä, että Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä ja Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä ovat ilmeisesti vaalien paineen alaisina vielä lisänneet tekstin epätasapainoisuutta erillisillä äänestyksillä ja lisäämällä siihen monia uusia elementtejä. Tästä syystä CDA ei katsonut voivansa hyväksyä mietintöä.

  Mairead McGuinness (PPE-DE) , kirjallinen. − (EN) Tämä on tärkeä mietintö, jolla on merkittäviä seurauksia EU:n kansalaisille.

Vaikka yhdenvertaisen kohtelun periaatetta vastaan on vaikea esittää vastaväitteitä, tämä mietintö on herättänyt parlamentissa laajaa kiistelyä paitsi poliittisten ryhmien välillä myös niiden sisällä.

Äänestin tarkistusta 81 vastaan, jolla koko mietintö olisi hylätty. Olen tavannut monia vammaisten eturyhmiä, jotka ovat pyytäneet, että niiden kanta otettaisiin huomioon. Varsinkin Euroopan vammaisfoorumi katsoo painokkaasti, että vammaisten suojelemiseksi syrjinnältä tarvitaan EU:n lainsäädäntöä.

Myös neuvostossa monet jäsenvaltiot ovat ilmaisseet epäilyksensä ehdotuksen suhteen. Ne koskevat muun muassa valittua oikeusperustaa, ehdotuksen soveltamisalaa sekä huolta siitä, että ehdotus saattaa loukata jäsenvaltioiden toimivaltaa muun muassa koulutuksen, sosiaaliturvan ja terveydenhuollon aloilla.

Meidän on myös tehtävä selväksi, että adoptio- ja lisääntymisoikeudet (hedelmällisyyshoidot mukaan lukien) eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan.

Äänestin tarkistusta 28 vastaan varmistaakseni viittauksen siviilisäätyä tai perheasemaa koskeviin kansallisiin lakeihin, lisääntymisoikeudet mukaan luettuina. Parlamentti hylkäsi tämän tarkistuksen, ja sen vuoksi äänestin tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

  Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. − (NL) Äänestin ryhmäni euroskeptisen osan mukana tänään Kathalijne Buitenwegin yhdenvertaista kohtelua koskevan mietinnön puolesta. Kannatamme painokkaasti hänen ehdotuksiaan ja olemme siksi hyvin pahoillamme niiden jäsenten ei-äänistä, jotka haluavat enemmän Eurooppaa. On valitettavaa, että muut puolueet vihjasivat ennen äänestystä meidän puoltavan kantamme olevan meille ehkä hieman epäluonteenomainen.

EU:n jäsenvaltioiden parlamenteissa ja hallituksissa nousee usein esiin kysymys siitä, onko EU:n syytä haalia lisää toimivaltaa. Tämä toimivallan lisääminen tapahtuu usein alemman tason päätöksenteon kustannuksella, ja juuri alemmilla tasoilla ne, joita päätökset koskevat, pystyvät vaikuttamaan niihin eniten. Tällaisissa tapauksissa puolueeni, Alankomaiden sosialistipuolue, asettuu vastustavalle kannalle. Euroopan parlamentissa paino on kuitenkin enemmän sillä, miten EU käyttää toimivaltaansa, toisin sanoen sisällöllä. Näin ollen me äänestämme aina sen puolesta, mitä pidämme parannuksena, ja sitä vastaan, minkä katsomme olevan muutoksen huonompaan suuntaan. Tällainen toimintatapa ei tarkoita sitä, ettemmekö haluaisi jättää tämäntyyppisiä aloja neuvostolle, joka on huomauttanut, että Euroopan keskiarvo on huonompi kuin mihin Alankomaissa ja monissa muissa jäsenvaltioissa on päästy.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumaton yhdenvertainen kohtelu on periaate, joka ulottuu paljon yhteisön oikeutta pidemmälle: se on luovuttamaton ihmisoikeus. Siitä syystä minun täytyi äänestää ehdotusta neuvoston direktiiviksi koskevaa Kathalijne Buitenwegin mietintöä vastaan. Katson, että tämän direktiivin ainoana tavoitteena on säännellä seikkoja, joiden suhteen Euroopan unionin olisi jo toimittava hyvin aktiivisesti.

  Toomas Savi (ALDE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Kathalijne Maria Buitenwegin uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatonta yhdenvertaista kohtelua koskevan mietinnön puolesta. Minusta on täysin pöyristyttävää, että Euroopan parlamentissa vallitsee vielä 2000-luvulla erimielisyyttä jostain niin itsestään selvästä asiasta kuin ihmisten yhdenvertaisesta kohtelusta. Se, että 226 parlamentin jäsentä äänesti mietintöä vastaan, oli ikävä yllätys ja selvä vaaran merkki, jota ei voida sivuuttaa.

Suvaitsevaisuus on yksi Euroopan unionin kulmakivistä, ja kaikenlaisen syrjinnän torjumisen on oltava ensisijainen tavoitteemme. Euroopan unionin tunnuslause "moninaisuudessaan yhtenäinen" ei tarkoita vain EU:n eri kansallisuuksia vaan ennen kaikkea Euroopan unionin kansalaisia yksilöllisine eroineen. Kaikki EU:n kansalaiset ovat yhdenvertaisia ja heitä on kohdeltava sen mukaisesti, sillä vain siten Euroopan unioni voi toimia tunnuslauseensa mukaisesti.

  Margie Sudre (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Syrjinnän uhrien oikeuksien puolustamisen ja suojelun on oltava yksi EU:n ensisijaisista tavoitteista, mutta se voi olla tehokasta ja hyödyllistä vain, jos siinä taataan asianosaisten oikeusvarmuus ja vältetään samalla toimien kohteena oleviin taloudellisiin toimijoihin kohdistuva suhteeton rasitus.

Tällä alalla on tärkeää pysyä valppaana Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden välisen toimivaltajaon suhteen ja varmistaa, että parlamentti pysyy tiukasti sen rajoissa, minkä oikeusperusta sallii.

Tänään hyväksytty teksti on tyydyttävä tietyissä suhteissa – etenkin vammaisiin kohdistuvan syrjinnän torjumisen suhteen – mutta sen sisältämät epämääräiset käsitteet, oikeudelliset epävarmuustekijät ja turhat vaatimukset tekevät siitä oikeudellisesti epäkäytännöllisen ja sen soveltamisesta siten tehotonta.

Koska liiallinen sääntely ei voi olla oikea ratkaisu, valtuuskuntani kannatti tarkistusta, jolla komission ehdotus olisi hylätty, sillä tätä asiaa koskevia olemassa olevia säädöksiä ei ole pantu toimeen monissa jäsenvaltioissa, joita vastaan on käynnistetty rikkomismenettelyt.

Koska Ranskan valtuuskunta kannattaa direktiivin tavoitetta mutta on osittain tyytymätön direktiivitekstiin, se katsoi parhaaksi äänestää lopullisessa äänestyksessä tyhjää.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) Syrjintä on näinä Euroopan yhdentymisen aikoina erittäin tärkeä ongelma, jota me emme missään nimessä saa jättää huomiotta. Vaikka olemme keskustelleet tästä aiheesta jo monta kertaa, saavutetut vaikutukset eivät ole tyydyttäviä.

Syrjinnän eri muodot ovat vakava ongelma. Etniseen alkuperään tai rotuun perustuva syrjintä on kielletty sekä työmarkkinoilla että niiden ulkopuolella. Epäyhdenvertainen kohtelu uskonnon, maailmankatsomuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella on nykyisin kielletty vain työpaikalla.

Mielestäni olisi kiinnitettävä huomiota syrjinnän torjumiseen paitsi työelämässä myös sen ulkopuolella. Syrjintä olisi määriteltävä samalla tavoin riippumatta siitä, minkä tyyppistä se on.

Epäyhdenvertaisen kohtelun estäminen on hyvin tärkeä kysymys, mutta emme saa unohtaa myöskään syrjinnästä kärsiviä ihmisiä. Meidän on varmistettava, että he voivat käyttää oikeuksiaan, ja pyrittävä syrjintään syyllistyvien johdonmukaiseen rankaisemiseen.

Syrjintä on erittäin tärkeä kysymys sekä kansalaisten yksityiselämän että Euroopan yhdentymisprosessin kannalta. Yhdyn täysin esittelijä Kathalijne Buitenwegin näkemyksiin ja kiitän häntä erinomaisesta ja kattavasta mietinnöstä.

  Marianne Thyssen (PPE-DE), kirjallinen. − (NL) Juristina en voi mitenkään hyväksyä sitä, että unionin tasolla määrätään käänteisestä todistustaakasta, kuten uudessa syrjinnän vastaisessa direktiivissä ehdotetaan. On lähes mahdotonta todistaa, että jokin ei pidä paikkaansa, ja paljon helpompaa todistaa, että jokin pitää paikkansa.

EU:n on kuitenkin varmistettava, että sen kansalaiset näkevät perustamissopimuksessa säädettyjen unionin hienojen perusperiaatteiden ja -arvojen toteutuvan myös käytännössä. Siitä syystä monialainen lainsäädäntö tällä alalla on tervetullutta. Tämän vuoksi äänestin Kathalijne Buitenwegin mietinnön puolesta kokonaisuutena.

  Anna Záborská (PPE-DE), kirjallinen. – (SK) Äänestin PPE-DE-ryhmän mukana syrjinnän vastaista direktiiviä vastaan, koska sillä olisi kielteisiä seurauksia EU:n kansalaisille. Vasemmistolainen enemmistö on tänään osoittanut, että unionin toimielimet eivät halua vähentää veronmaksajien varoilla rahoitettua byrokratiaa. Tämä päätöslauselma on todiste siitä, että EU haluaa ulottaa säännöt kaikille jäsenvaltioiden kansalaisten elämänaloille. Se on huono merkki.

Tämä päätöslauselma ei kuitenkaan vaikuta lainsäädäntöprosessiin. On neuvoston tehtävä saada aikaan yksimielinen päätös.

Vastustan kaikkia syrjinnän muotoja. Alun perin direktiivillä oli tarkoitus puuttua fyysisesti vammaisten ja ikääntyneiden syrjintään. Olen myös aina toiminut näiden ihmisten suojelemisen puolesta. Direktiivi on kuitenkin epäselvä, ja sen vuoksi sillä ei mielestäni auteta kansalaisia.

Lobbausryhmät tekivät aidosta syrjinnästä panttivangin, kun ne lisäsivät syrjintäperusteisiin sukupuolisen suuntautumisen ja uskonnon tai vakaumuksen. Näitä syrjinnän muotoja ei ole koskaan määritelty missään EU:n asiakirjoissa. Seuraukset voivat olla dramaattiset.

Kukaan ei pysty tarkasti määrittelemään sukupuolista suuntautumista tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Tämä saattaa vaarantaa direktiivin tulkinnan. "Vakaumukseen" perustuva syrjimättömyys on myös ongelmallista. Lahkot tai poliittiset ääriliikkeet saattavat käyttää tätä direktiiviä hyväkseen, eivätkä tiedotusvälineet voi kieltäytyä niiden aineiston julkaisemisesta. Uskonnolliset koulut eivät voi valita opettajia näiden uskonnon perusteella. Vakuutusyhtiöt eivät voi ottaa huomioon tiettyjä tietoja vakuutusriskien määrittämiseksi. Vakuutusmaksut nousevat.

Lisäksi ikääntyneiden ja fyysisesti vammaisten suojelemiseksi on olemassa eräitä direktiivejä ja kansainvälisiä asiakirjoja, mutta jäsenvaltiot eivät ole soveltaneet niitä.

– Päätöslauselmaesitys: B6-0177/2009 (EU:n ja Valko-Venäjän vuoropuhelu)

  Koenraad Dillen (NI) , kirjallinen. – (NL) Tämä päätöslauselma ei ole kovin suopea, ja meidän olisi oltava tyytyväisiä siihen, että siinä asetetaan nimenomaisesti poliittisen vuoropuhelun ehdoksi edistyminen ihmisoikeuksien ja maan sisäisen vapauden aloilla. Tällä alalla Valko-Venäjän hallinnossa on edelleen paljon toivomisen varaa, etenkin sananvapauden ja mielipiteenvapauden, lehdistönvapauden sekä demokraattisen opposition ja tiedotusvälineiden vapauden suhteen.

On kuitenkin liian paljon näyttöä siitä, että hallinnon viimeaikaiset myönnytykset ovat vain osa diktaattori-presidentti Lukashenkon masinoimaa kosmeettista operaatiota ulkomaailman lepyttelemiseksi. On vielä aivan liian aikaista käynnistää minkäänlaista virallista vuoropuhelua Valko-Venäjän kanssa.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä on taas yksi asioihin sekaantumisen ja Valko-Venäjän leimaamisen filosofiaan perustuva päätöslauselma, jolla on selvästi tarkoitus puuttua kyseisen valtion sisäisiin asioihin.

Kun tunkeutuu päätöslauselman hämmentävän ja manikealaisen kielen taakse, tavoite käy selväksi: EU ei hyväksy Valko-Venäjän itsemääräämisoikeuden vahvistamista eikä sen määrittelemää itsenäistä politiikkaa, joka ei palvele orjallisesti EU:n, Naton ja Yhdysvaltojen etuja, ja yrittää kiertää sen.

Tästä syystä EU turvautuu kiristykseen ja asettaa sanktioita, jotka voidaan sen mukaan poistaa, jos Valko-Venäjä toteuttaa esimerkiksi seuraavat siltä vaaditut toimenpiteet: "Valko-Venäjän demokraattinen oppositio ja kansalaisyhteiskunta on otettava mukaan EU:n ja Valko-Venäjän vuoropuheluun"; "käyttää täysimääräisesti ja tehokkaasti mahdollisuuksia tukea Valko-Venäjän kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiakehitystä Euroopan ihmisoikeus- ja demokratiavälineen kautta"; tai "myöntää rahoitustukea Valko-Venäjän riippumattomalle Belsat-televisiokanavalle".

Suostuisiko mikään EU:n jäsenvaltio tällaisiin ehtoihin? Tämän toimintatavan tekopyhyys on ilmiselvä, varsinkin kun niin sanottujen "demokraattisten valtioiden eurooppalainen perhe" ei ole sanallakaan tuominnut Israelin armeijan Gazan alueella suorittamaa palestiinalaisten suoranaista joukkomurhaa tai CIA:n rikollisia lentoja, joissa se sitä paitsi oli osallisena.

  Filip Kaczmarek (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Hyvät parlamentin jäsenet, äänestin EU:n ja Valko-Venäjän vuoropuhelun arviointia koskevan päätöslauselman hyväksymisen puolesta. Olen tyytyväinen siihen, että sen lisäksi, että päätöslauselmassa arvioidaan yleisesti poliittista tilannetta, siinä käsitellään Valko-Venäjän viranomaisiin kohdistuvia konkreettisia odotuksia. Vuoropuhelua ei tietenkään käydä vain vuoropuhelun itsensä vuoksi. Sen olisi johdettava tilanteen parantumiseen sellaisissa tilanteissa, jotka eri syistä vaativat parannusta. Kenelläkään ei ole harhaluuloja siitä, että Valko-Venäjän tilanne olisi ihanteellinen.

Sen vuoksi me edellytämme, että nuorten aktivistien Franak Viačorkan, Ivan Šylan ja Zmiter Fedarukin asepalvelukseen kutsumisen yhteydessä tehdyt päätökset tutkitaan uudelleen. Viranomaiset eivät saa pitää heitä "panttivankeina". Franak Viačorka on tunnetun oppositioaktivistin poika. Asepalvelukseen kutsumista ei saisi käyttää poliittisena välineenä. Kehotamme myös viranomaisia tunnustamaan Valko-Venäjän puolalaisten liiton ja sen puheenjohtajan Angelika Borysin, joka valittiin tehtäväänsä 15. maaliskuuta 2009. Haluamme, että Valko-Venäjän viranomaiset tarkastelevat uudelleen tammikuussa 2008 järjestetyn mielenosoituksen 11 osallistujalle annettuja tuomioita.

Nämä ovat hyvin konkreettisia esimerkkejä, joiden avulla Valko-Venäjän viranomaiset voivat osoittaa hyvää tahtoa ja halukkuutta käydä aitoa vuoropuhelua. Toivon, että Valko-Venäjä tarttuu tähän tilaisuuteen. Se on eduksi Valko-Venäjälle itselleen, sen kansalaisille, Euroopan unionille sekä Valko-Venäjän ja Euroopan unionin suhteille. Kiitoksia.

– Päätöslauselmaesitys: RC-B6-0165/2009 (Eurooppalainen tietoisuus ja totalitarismi)

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. – (PL) Jos olemme sitoutuneet Euroopan tulevaisuuden rakentamiseen, emme voi sallia, että historialliset tosiasiat jätetään huomiotta tai että historiamme traagiset vaiheet unohdetaan. Ihmisyyden vastaisten rikosten uhrien muistamisen olisi oltava yksi historianopetuksen ja eurooppalaisten nuorten tietoisuuden muokkaamisen perusasioista. Tietämättömyys historiasta johtaa paitsi sen vääristelyyn myös erilaisten vaarallisten nationalismin muotojen syntyyn. Haluaisin eurooppalaisen yhteiskunnan myös tietävän enemmän puolalaisista sankareista kuten ratsuväen kapteeni Witold Pileckistä. Meidän on muistettava, että koko Euroopan – ei vain sen länsiosan – menneisyyden ymmärtäminen on avain yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen.

  Koenraad Dillen (NI) , kirjallinen. – (NL) Äänestin tämän tasapuolisen päätöslauselman puolesta, jossa tuomitaan totalitarismi kaikissa muodoissaan. 1900-luku oli vuosisata, jolla tapahtui historian järkyttävimmät joukkomurhat. Natsi-Saksa, Neuvostovenäjä, Kambodza, Kiina ja Ruanda muistuttavat siitä täydellisestä mielipuolisuudesta ja julmuudesta, johon ihmiset voivat syyllistyä lähimmäisiään kohtaan, kun tyrannia voittaa vapauden. Minulla on kuitenkin yksi varaus. En suostu asettamaan kärsimyksiä hierarkkiseen järjestykseen. Jokainen kärsimys on ainutlaatuinen ja ansaitsee kunnioituksemme, olivat kärsijöinä sitten juutalaiset, tutsit, kulakit, venäläiset sotavangit tai puolalaiset papit. Tästä syystä äänestin tyhjää tarkistuksesta 19.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin totalitaarisia hallintoja koskevan päätöslauselman puolesta. Uskon, että Eurooppa ei voi yhdentyä, ellei se pääse yhteiseen näkemykseen historiastaan ja käy rehellistä ja perusteellista keskustelua natsismin, stalinismin sekä fasististen ja kommunististen hallintojen viime vuosisadalla tekemistä rikoksista.

Katson, että Euroopan yhdentymisprosessi on ollut menestyksellinen ja että se on nyt johtanut Euroopan unioniin, joka käsittää toisen maailmansodan lopusta 1990-luvun alkuun kommunistihallintojen alla eläneet Keski- ja Itä-Euroopan maat. Se on auttanut takaamaan demokratian Etelä-Euroopassa Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa, jotka kärsivät kauan fasistihallinnoista.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Vaikka kannatan Euroopan historian mahdollisimman objektiivista analysointia ja tunnustan Stalinin ajan Neuvostoliiton rikosten hirveyden, pelkään pahoin, että tässä päätöslauselmassa on historiallisen revisionismin elementtejä, jotka ovat täysin vastoin objektiivisen analyysin tarvetta.

En ole valmis rinnastamaan natsien rikoksia, juutalaisten joukkotuhoa ja kansanmurhaa, jossa kuoli kuusi miljoonaa juutalaista sekä kommunisteja, ammattiyhdistysaktivisteja ja vammaisia, Stalinin ajan Neuvostoliiton rikoksiin. Poliittinen relativismi uhkaa sumentaa natsien rikosten ainutkertaisuuden ja tarjoaa näin henkistä tukea täälläkin edustettuina olevien tämän päivän uusnatsien ja fasistien ideologioille.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Parlamentin viiden suurimman ryhmän tekemä päätöslauselmaesitys sisältää monia tärkeitä näkökulmia Euroopan historiaan sadan viime vuoden ajalta. Tarkistukset, etenkin Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmän tekemät, ovat myös kiitettäviä, mutta teknisistä syistä kaikkea ehdotettua ei saada mahtumaan päätöslauselmatekstiin. Eurooppalaista tietoisuutta ja totalitarismia koskevassa päätöslauselmassa voitaisiin kertoa monista murhenäytelmistä ja yksittäisistä sankariteoista. Valitettavasti kaikelle ei ole tilaa, ja tästä syystä meidän oli pakko äänestää joitakin päätöslauselmaan ehdotettuja tarkistuksia vastaan.

Äänestimme kuitenkin päätöslauselman hyväksymisen puolesta kokonaisuutena.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä parlamentin hyväksymä häpeällinen päätöslauselma on osa sitä kampanjaa, jota taantumukselliset ja kostoa haluavat toisen maailmansodan häviäjät käyvät historiallisen totuuden vääristämiseksi. Kyse on samoista henkilöistä, jotka kotimaissaan palauttavat esimerkiksi natsien hirmuhallinnon kanssa yhteistyötä tehneiden mainetta.

Tavoitteena on näyttää uusfasismi hyvässä valossa ja tuomita kommunismi; toisin sanoen esittää tyranni ja vainoajat hyvässä valossa ja tuomita niiden uhrit ja vainotut. Tavoitteena on pyyhkiä historiankirjoituksesta kommunistien ja Neuvostoliiton ratkaiseva panos natsismin ja fasismin lyömisessä, niiden rooli työntekijöiden elinolojen parantamisessa, niiden panos kansojen vapauttamisessa siirtomaavallan ikeestä ja niiden merkitys riiston ja sodan vastustamisessa toisen maailmansodan jälkeen.

Portugalissa Portugalin kommunistinen puolue taisteli enemmän kuin kukaan muu vapauden, demokratian, rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta, Portugalin kansan kunnollisten elinolojen puolesta, fasistisen siirtomaavallan alla olleiden kansojen vapauden puolesta sekä niiden saavutusten puolesta, jotka on kirjattu tänään 33 vuotta täyttävään Portugalin tasavallan perustuslakiin.

Kampanjan perimmäisenä tarkoituksena on leimata kommunistit ja heidän toimintansa ja ihanteensa rikollisiksi.

Tällainen päätöslauselma on erityisen vakava asia juuri nyt, kun kapitalismi on akuutissa kriisissä, joka tekee taistelusta rauhan, demokratian ja sosiaalisen edistyksen puolesta aikamme suuren haasteen.

  Jens Holm ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Me pahoittelemme luonnollisesti kaikkia aggressiivisten ja autoritääristen hallintojen uhreja riippumatta siitä, onko hirmuteot tehty Euroopassa vai esimerkiksi Euroopan entisissä siirtomaissa. Olemme kuitenkin syvästi huolissamme kaikista poliitikkojen tai parlamenttien suorista tai epäsuorista pyrkimyksistä vaikuttaa yleiseen käsitykseen historiallisista tosiasioista. Tämä tehtävä olisi jätettävä riippumattomille akateemisille tutkijoille ja julkiselle keskustelulle. Muutoin on vaarana, että aina vallan vaihtuessa parlamentin uusi enemmistö yrittää muuttaa historiaa nimeämällä yhteiskunnan pahimmat viholliset ja että keskustelua Euroopan historiasta käytetään lyhytnäköisiin kampanjatarkoituksiin. Tästä syystä me äänestimme tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

  Maria Eleni Koppa (PSE), kirjallinen. – (EL) PASOK-puolueen parlamenttiryhmä äänesti päätöslauselmaesitystä vastaan, koska siinä verrataan natsismia kommunismiin sopimattomalla tavalla.

Me tuomitsemme sekä natsismin että stalinismin hirmuteot.

Me katsomme, että tämä rinnastus ei edistä näiden kahden totalitaarisen hallinnon erityispiirteiden ymmärrystä.

  Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. − (NL) Äänestin totalitarismia koskevan päätöslauselman puolesta vastoin puolueeni suositusta. Se piti päätöslauselmaa tarpeettomana. Minä kannatan selvää irtisanoutumista kaikista pyrkimyksistä saavuttaa poliittisia päämääriä väkivallan, vangitsemisten, uhkailun ja muiden sorron muotojen avulla. 1900-luvulle olivat tyypillisiä suuret kansanliikkeet, jotka olivat sokaistuneita siitä ajatuksesta, että ne olivat uuden historiallisen aikakauden kynnyksellä. Kaikki rikokset olivat oikeutettuja niiden ihannemaailman luomiseksi ja sen säilyttämiseksi muuttumattomana ikuisesti. Joillekin tämä ihannemaailma merkitsi kaikkien yhdenvertaisuutta, valtion tarjoamia palveluja, kansan omistamia tuotantovälineitä ja hyväosaisten ryhmien nauttimien vanhojen etuoikeuksien lakkauttamista. Toisille se merkitsi perinteiden säilyttämistä, epätasa-arvoa, valta-asemia ja etuoikeuksia. Voin samastua edelliseen ryhmään, mutta en jälkimmäiseen.

Molempia ryhmiä parjataan ikuisesti niiden harjoittaman väkivallan vuoksi. Kukaan ei muista niiden päämääriä, mutta kaikki muistavat niiden keinot. Tuo aikakausi ei missään nimessä saa koskaan palata. Vaikka en ole samaa mieltä tiettyjen kohtien sanamuodosta, päätöslauselma on mielestäni erittäin tärkeä.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Mikään parlamentti tai barbaarisen kapitalistisen järjestelmän edustajista ja lakeijoista koostuva parlamentaarinen enemmistö ei voi herjauksin, valhein ja väärennöksin pyyhkiä pois sosiaalisen vallankumouksen historiaa, jonka kansa on verellään kirjoittanut ja allekirjoittanut. Mikään kommunismin vastainen musta rintama ei voi pyyhkiä pois sosialismin valtavaa panosta, sen ennennäkemättömiä saavutuksia ja sen aikaansaamaa ihmisten hyväksikäytön lopettamista.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän ja Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmän yhteisessä päätöslauselmaesityksessä, jota Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen uskomattoman vastenmielisellä tavalla kannatti, rinnastetaan fasismi ja kommunismi, natsien fasistiset hallinnot ja sosialistiset hallinnot.

Säälittävänä vastineena ne ehdottavat rikollisille ja uhreille yhteistä eurooppalaista muistopäivää. Siten ne julistavat fasismin syyttömäksi, häpäisevät sosialismin ja vapauttavat imperialismin vastuusta niistä rikoksista, joita se on tehnyt ja tekee yhä nykyäänkin. Ideologisesti ne mainostavat kapitalismia ainoana "demokraattisena järjestelmänä".

Ne poliittiset voimat, jotka odottelevat sivussa tilanteen kehittymistä ja antavat näin tälle takapajuiselle politiikalle alibin, ovat myös vastuussa tästä kommunismin vastaisesta hysteriasta.

Kreikan kommunistinen puolue kehottaa työväenluokkaa ja kaikkia edistyksellisiä kansalaisia tuomitsemaan kommunisminvastaisuuden ja sen kätyrit.

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. – (SK) 1900-lukua leimasivat totalitaaristen kommunisti- ja natsihallintojen miljoonia viattomia ihmisiä vastaan tekemät raakalaismaiset rikokset. Euroopan yhdentyminen oli suora seuraus sodasta ja totalitaaristen hallintojen Euroopan mantereella aiheuttamasta kauhusta.

Uskon vakaasti, että Eurooppa ei yhdenny koskaan, ellei se onnistu saavuttamaan yhteistä näkemystä omasta historiastaan, ja sen vuoksi äänestin eurooppalaista tietoisuutta ja totalitarismia koskevan päätöslauselman puolesta. Meidän on tunnustettava kommunismi ja natsismi yhteiseksi perinnöksemme ja käytävä asiantuntijakeskustelu kaikista totalitaaristen hallintojen viime vuosisadalla tekemistä rikoksista. Me olemme sen velkaa nuoremmille sukupolville, jotka eivät ole varttuneet tällaisten hallintojen alaisuudessa ja joiden tietoisuudesta totalitarismista sen kaikissa muodoissa on tullut hälyttävän pinnallista ja riittämätöntä jo vuoden 2004 laajentumisesta kuluneiden viiden vuoden aikana. Tänä päivänäkään monet kansalaiset eivät tiedä hallinnoista, jotka terrorisoivat heidän maanmiehiään Keski- ja Itä-Euroopassa 40 vuoden ajan ja eristivät nämä demokraattisesta Euroopasta rautaesiripun ja Berliinin muurin avulla.

Vuonna 2009 juhlimme sitä, että Keski- ja Itä-Euroopan kommunistidiktatuurien ja Berliinin muurin kaatumisesta on kulunut 20 vuotta, ja sen vuoksi katson, että EU:n kaikkien hallitusten olisi julistettava elokuun 23. päivä stalinismin ja natsismin uhrien eurooppalaiseksi muistopäiväksi.

Tämä merkitsisi päätöslauselmaa totalitaaristen hallintojen kaikkien uhrien puolesta sekä vahvaa ja yksiselitteistä takuuta siitä, että tällaiset tapahtumat eivät koskaan toistu Euroopassa.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Aion äänestää eurooppalaista tietoisuutta ja totalitarismia koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta.

Uskon vakaasti, että Euroopan tietoisuutta totalitaaristen ja epädemokraattisten hallintojen rikoksista on lisättävä, koska katson, ettemme voi vakiinnuttaa Euroopan yhdentymistä edistämättä historiallisen muistimme säilyttämistä. Se edellyttää, että kaikki Euroopan menneisyyden näkökohdat tunnustetaan.

Kannatan myös ehdotusta "eurooppalaisen muistopäivän" julistamisesta kaikkien totalitaaristen ja autoritääristen hallintojen uhreille.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. − (EN) Monille ihmisille EU:ssa ja muuallakin Euroopassa totalitarismin seuraukset miljoonine kuolonuhreineen ovat olleet ratkaiseva historiallinen käännekohta. Se on auttanut muokkaamaan myöhempien sukupolvien mieliä, mutta niille, jotka elivät tuona aikana, se merkitsee kauheaa arpea Euroopan kehityksessä. Ääriliikkeet ovat yhä ajankohtainen uhka, ja niillä on vaaliuurnilla pahaa-aavistamaton ystävä – passiivisuus. Poliitikkoina meidän kaikkien on pyrittävä muistuttamaan nykyisiä ja tulevia sukupolvia vapauttamme ja jopa henkeämme uhkaavasta vaarasta. Tästä syystä kannatan tätä päätöslauselmaesitystä.

  Ioannis Varvitsiotis (PPE-DE), kirjallinen. – (EL) Me tuomitsemme jyrkästi kaikki totalitarismin muodot ja korostamme samalla, kuinka tärkeää on muistaa menneisyys. Tämä on tärkeä osa historiaamme.

Katsomme kuitenkin, että Euroopan parlamentin enemmistöpäätökset eivät ole päteviä historian tosiasioiden tulkintoja.

Historiallisten tosiasioiden arviointi on historiantutkijoiden ja vain heidän tehtävänsä.

Siksi päätimme äänestää tyhjää neljän poliittisen ryhmän, myös Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän, yhteisestä päätöslauselmaesityksestä, joka koskee eurooppalaista tietoisuutta ja totalitarismia.

  Francis Wurtz (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Olemme useaan otteeseen voineet ilmaista kantamme toistuviin lausumiin "kaikista totalitaarisista hallinnoista".

Ryhmämme tuomitsee ehdottomasti kaiken totalitarismin. Se tuomitsee ehdottomasti stalinismin. Samalla se vastustaa jyrkästi kaikkia pyrkimyksiä vähätellä natsismia hautaamalla se totalitaaristen hallintojen yhteiseen tuomitsemiseen, kuten meille esitellyssä yhteisessä päätöslauselmassa jälleen kerran tehdään.

Tästä syystä ryhmämme kieltäytyy osallistumasta tästä päätöslauselmasta toimitettavaan äänestykseen.

  Anna Záborská (PPE-DE), kirjallinen. – (SK) Natsismin tai kommunismin ideologiat omaksuneiden totalitaaristen hallintojen tuomitsemisen pitäisi olla vain ensimmäinen askel kohti kaikkien suvaitsemattomuuden, fanatismin ja tietämättömyyden muotojen täydellistä tuomitsemista, sillä ne ovat tukahduttaneet ja tukahduttavat edelleen yksilöiden ja kansakuntien perusoikeuksia ja -vapauksia. Kaikki ideologiat, jotka eivät kunnioita ihmisarvoa ja elämää, ansaitsevat tulla tuomituiksi ja ovat lähtökohtaisesti mahdottomia hyväksyä.

Natsismi ja kommunismi ovat itse asiassa vanhemmista ideologioista innoituksena saaneita ideologioita. Nämä muotoiltiin 1800-luvulla ja vakiintuivat tuon ajan eurooppalaisten valtioiden perustuslaillisina periaatteina. Militarismin, kiihkonationalismin, imperialismin, radikalismin ja myöhemmin fasismin kaltaiset ideologiat olivat perusolemukseltaan epähumaaneja ja tuhoavia, ja siksi ne ansaitsevat selväsanaisen tuomion aivan yhtä lailla kuin myöhemmin kommunismin ja natsismin muodossa ilmestyneet ideologiat.

Meidän on korostettava tätä erityisesti nykyisinä epävarmoina ja poikkeuksellisen vaikeina aikoina. Sen vuoksi emme saa sallia sellaisten uusien poliittisten virtausten syntyä, jotka perustuvat natsismin ja kommunismin taustalla olleiden aatteiden kaltaisiin epähumaaneihin ideologioihin. Suvaitsemattomuutta vastaan voidaan taistella vain kieltäytymällä kompromisseista ja poikkeuksista, ja pyydämme siksi, että ilmaus "taistelu totalitarismia vastaan" muutetaan muotoon "taistelu kaikkia valtiollisia hallintojärjestelmiä vastaan, jotka kiistävät ihmisarvon, vapauden ja kaikkien yksilöiden ainutkertaisuuden".

– Päätöslauselmaesitys: RC-B6-0166/2009 (kulttuurin rooli)

  Călin Cătălin Chiriţă (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin kulttuurin roolia Euroopan alueiden kehittämisessä koskevan yhteisen päätöslauselman puolesta, koska katson, että EU:n on tuettava voimakkaammin kulttuurihankkeita.

Katson, että alueelliset ja paikalliset kehitysstrategiat, jotka käsittävät kulttuurin, luovuuden ja taiteet, edistävät osaltaan merkittävästi elämänlaatua Euroopan alueilla ja kaupungeissa tukemalla kulttuurista monimuotoisuutta, demokratiaa, osallistumista ja kulttuurien välistä vuoropuhelua.

Päätöslauselmassa kehotetaan komissiota laatimaan vihreä kirja nykyaikaisen kulttuuritoiminnan eri välineistä tarkoituksena vahvistaa Euroopan alueiden kehittämistä.

Uskon, että Euroopan kulttuurinen henki on merkittävä keino lähentää Euroopan kansalaisia toisiinsa tavalla, joka kunnioittaa heidän erilaisia kulttuurisia ja kielellisiä identiteettejään. Euroopan kulttuurit ovat strategisia tekijöitä Euroopan kehityksessä niin paikallisella, alueellisella ja valtiollisella kuin myös EU:n toimielinten tasolla.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Kulttuuri on jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluva politiikanala. Tässä päätöslauselmassa käsitellään kysymyksiä, jotka eivät kuulu Euroopan unionin toimivaltaan. Koska suhtaudumme toissijaisuusperiaatteeseen vakavasti, katsomme, että parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunta olisi lakkautettava.

Näin ollen äänestimme tätä mietintöä vastaan.

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. – (SK) Kulttuuri on tärkeä osatekijä Euroopan alueiden kestävässä kehityksessä, ja siksi kaikkien alueiden kehityssuunnitelmissa on oltava kulttuurinen ulottuvuus. Strategia, joka käsittää kulttuurin, luovuuden ja taiteet, parantaa osaltaan valtavasti kaupunkien ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaatua.

Kotimaassani Slovakiassa on suhteellisen pienellä alalla kulttuurisesti erilaisia alueita, joilla on vielä sisäistä vaihtelua. Näillä alueilla vuosisatojen aikana kehittyneet kulttuuriset perinteet sisältävät epätavallisen runsaasti erilaisia kansanperinteen muotoja ja tyyppejä.

Esimerkiksi kotiseudullani, Koillis-Slovakiassa sijaitsevalla Stará Ľubovňan alueella, on slovakialaista, saksalaista, ruteeni-, goral- ja romanikulttuuria. Kaikissa kylissä järjestetään vuosittaisia kulttuurifestivaaleja, jotka houkuttelevat alueellemme paljon vierailijoita. Euroopan alueiden välistä kumppanuutta vahvistetaan pukujen, laulujen ja tanssien moninaisuudella. Kulttuurihankkeet perustuvat vapaaehtoisorganisaatioiden aloitteisiin, ja ne ansaitsevat Euroopan komission huomion ja etenkin sen tuen. On sääli, että kulttuurihankkeiden rahoitusta pienennetään joka vuosi. Sen vuoksi paikallisviranomaisten on hyvin vaikeaa ylläpitää näitä merkittäviä ja ainutlaatuisia kulttuuriperinteitä.

Olen vakuuttunut siitä, että komission olisi julkaistava vihreä kirja kulttuuritoiminnan mahdollisista eri tukivälineistä, joiden tarkoituksena on vahvistaa Euroopan alueiden kulttuurin kehittämistä, ja tästä syystä äänestin kulttuurin roolia Euroopan alueiden kehittämisessä koskevan päätöslauselman puolesta.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin kulttuurin roolia Euroopan alueiden kehittämisessä koskevaa päätöslauselmaa vastaan.

Vaikka uskonkin, että ehdotettujen aloitteiden ihailtavana tavoitteena on edistää alueellista ja paikallista kehitystä EU:ssa, en usko, että ne riittävät tällaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Suhtaudun epäillen varsinkin siihen, voidaanko näillä aloitteilla edistää tehokkaasti kielellisiä ja kulttuurisia identiteettejä, kun otetaan huomioon, ettei niitä tueta muilla laajemmilla aloitteilla ja toimilla.

– Mietintö: Janusz Onyszkiewicz (A6-0140/2009)

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Venäjä on edelleen EU:n tärkeä strateginen kumppani. Meillä on yhteisiä etuja, kuten ydinaseiden leviämisen estäminen ja rauhan aikaansaaminen Lähi-itään. Venäjällä on myös tärkeä diplomaattinen rooli paitsi YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä myös merkittävänä Iraniin vaikuttavana toimijana. Sen vuoksi tarvitsemme Venäjän apua suostutellaksemme Iranin olemaan rakentamatta ydinasetta.

Suhteissamme Venäjään on kuitenkin eräitä huolta herättäviä aloja: vaikka meillä on yhteisiä etuja, en ole varma siitä, että meillä on yhteiset arvot. Demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen tila Venäjällä on edelleen huolestuttava. Lehdistönvapauskaan ei ole edellyttämällämme tasolla.

Näin ollen kumppanuutemme Venäjän kanssa on oltava vahva ja kestävä, mutta se ei voi olla ehdoton. Venäjän on erityisesti tiedettävä, että me emme suvaitse viime kesän sodassa otettujen Georgian suvereenien alueiden tunnustamista ja liittämistä Venäjään.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) On totisesti olemassa yksi valtio, johon Euroopan parlamentti ei koskaan suhtaudu suopeasti, vaikka se muutoin hyväksyy auliisti Kuuban, Kiinan kommunistidiktatuurin ja jopa pääministeri Erdoganin Turkin kanssa tehtäviä talous-, kauppa- ja yhteistyösopimuksia.

Parlamentin enemmistö, joka toivotti Kosovon yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen innokkaasti tervetulleeksi, vaikka Kosovo on Serbian kansakunnan historiallinen kehto, korjaa nyt politiikkansa kitkeriä hedelmiä Venäjän tukemien Abhasian ja Ossetian itsenäisyyden muodossa.

Miten sitä paitsi voidaan syyttää ainoastaan Venäjää turvallisuuskysymyksiä koskevasta väärinkäsityksestä, kun venäläiset aivan luonnollisesti pitävät Naton laajentumista sen rajoille provokaationa ja uhkana?

Ongelmia on luonnollisesti jäljellä. Venäjä, toisin kuin Turkki, kuuluu kuitenkin kulttuurisesti, henkisesti ja maantieteellisesti Eurooppaan. Meillä tulisi olla erityisen luottamukselliset suhteet ensisijaisesti Venäjän kanssa.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Juuri hyväksytyssä päätöslauselmassa esitetään selvästi ne tarkoitusperät ja päämäärät, jotka parlamentin enemmistö EU:n ja Venäjän suhteille asettaa. Se haluaa suhteiden perustuvan "vapautetuille ja avoimille markkinoille sekä kumppanien välisten investointioikeuksien vastavuoroisuudelle, minkä vuoksi olisi vaadittava, että läheisten ja edullisten taloussuhteiden vastapainona Venäjän on taattava ulkomaisten sijoittajien omistusoikeus".

Toisin sanoen tarkoituksena on painostaa Venäjää luovuttamaan suunnattomat luonnonrikkautensa, kuten maakaasun ja öljyn, mukauttamaan tuotantokapasiteettiaan ja antamaan työvoimansa EU:n suurvaltojen ja suuryritysten riistettäväksi; nämä haluavat päästä käsiksi resursseihin, joiden olisi kuuluttava Venäjän kansalle.

Päätöslauselmassa kaikki paine sälytetään Venäjälle, mutta sanallakaan ei mainita Naton laajentumista itään eikä Yhdysvaltojen uutta ohjusjärjestelmää Euroopassa.

Me hylkäämme tyystin tämän kaltaiset suhteet. Me kehotamme luomaan molempien osapuolien välille tasavertaiset suhteet ja keskinäisen kunnioituksen, jotka perustuvat niiden kansalaisten etuihin ja puuttumattomuuspolitiikan, aseriisunnan ja liennytyksen periaatteisiin.

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Toisin kuin Turkki, Venäjä on osa Euroopan maantieteellistä, kulttuurista ja henkistä piiriä ja siten myös eurooppalaista sivilisaatiota. Näin ollen se voisi olla ihanteellinen strateginen kumppani monilla aloilla, etenkin energia-alalla. Se on kuitenkin myös sisarkansakunta, jota meidän olisi tuettava eikä arvosteltava loputtomasti, kuten monet oikeistolaiset yltiöeurooppalaiset tekevät esimerkiksi tässä mietinnössä, jossa Georgian venäjänkielisten vähemmistöjen pelastamista kutsutaan "suhteettoman voimakkaaksi vastahyökkäykseksi", joka "asettaa kyseenalaiseksi Venäjän valmiuden rakentaa yhteistyössä EU:n kanssa Euroopan yhteistä turvallisuusaluetta".

Yltiöeurooppalaisilla, jotka ovat aina valmiita asettumaan Yhdysvaltojen ja sen Irakissa käymän sodan puolelle, ei ole venäläisille mitään opetettavaa. Kymmenen vuotta sitten nämä samat yltiöeurooppalaiset ihmisoikeuksien puolustajat tukivat epäröimättä Naton pöyristyttävää vihamielistä hyökkäystä Serbiaa vastaan.

Me haluamme uuden, suvereenien kansakuntien vapaan Euroopan, joka luo erityisen luottamukselliset suhteet Venäjään.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin Janusz Onyszkiewiczin laatiman, Euroopan parlamentin suosituksen neuvostolle EU:n ja Venäjän uudesta sopimuksesta sisältävän mietinnön hyväksymistä vastaan.

En ole esittelijän kanssa samaa mieltä neuvostolle ja komissiolle annettavista suosituksista neuvottelujen jatkamisesta Venäjän kanssa, sillä en usko niiden riittävän takaamaan oikeudenmukaisen sopimuksen, jossa kunnioitetaan Euroopan unionin oikeuksia ja toimivaltaa ja jolla voidaan edistää hyvien suhteiden kehittymistä asianomaisten toimijoiden välille. Katson, että molempien osapuolten on lisättävä ponnistuksiaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

  Charles Tannock (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Venäjän on tehtävä valintansa: pyrkiikö se omaksumaan EU:n yhteiset arvot vai ei? Olemme monilla aloilla samaa mieltä Venäjän kanssa, onhan se strateginen kumppanimme. Tunnustamme etenkin Iranin aiheuttaman ydinaseiden leviämisen yhteisen uhan. Me tarvitsemme Venäjän apua kvartetin osana pyrittäessä Lähi-Idän konfliktin rauhanomaiseen ratkaisemiseen nyt, kun Israelilla on uusi pääministeri ja Yhdysvalloilla uusi presidentti. Emme kuitenkaan voi sallia Venäjän uhkailevan naapureitaan ja käyttävän hiilivetyresurssejaan diplomaattisena aseena. Vastaavasti emme voi sallia Venäjän käyttäytyvän ikään kuin viime kesän sotaa Georgiassa ei olisi koskaan tapahtunut. Sen paremmin Venäjä kuin EU ei voi lakaista Georgian suvereenin alueen liittämistä Venäjään maton alle. Venäjän on myös noudatettava Etyjin ja Euroopan neuvoston jäsenyyteen liittyviä sitoumuksiaan vaalia ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta.

– Mietintö: Frédérique Ries (A6-0089/2009)

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan varauksetta tätä mietintöä, jolla on tarkoitus edistää EU:n kansalaisten terveyden suojelua, mutta käytän tilaisuutta hyväkseni sanoakseni myös, että Maltassa ja Gozossa tietyt perusterveydenhuoltojärjestelmän osat ovat sekasorron vallassa. Lääketieteellisiä testejä ja kirurgisia leikkauksia tarvitsevien Maltan ja Gozon kansalaisten jonotusajat ovat uskomattomat. Kaksi prosenttia väestöstä jonottaa kaihileikkauksiin.

Tämä jonotuslistatarina on yksi monista puheenvuoroani tukevista esimerkeistä. Toinen on esimerkiksi se, että lähes miljardi euroa maksaneessa nykyaikaisessa sairaalassa ei ole tarpeeksi vuoteita.

  Liam Aylward (UEN), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta erityisesti siksi, että siinä kehotetaan komissiota käyttämään nykyistä tieteellistä näyttöä EU:n kansalaisten suojelemiseksi sähkömagneettisten kenttien mahdollisilta vaaroilta. Vuonna 1999 annetussa suosituksessa edellytettiin, että se ajantasaistetaan viiden vuoden kuluessa sen julkaisusta ottaen huomioon uusimmat tutkimustulokset. Ajantasaistamista ei ole tehty. Vaadin vuonna 2008 komission jäsen Kyprianoulle lähettämässäni kirjeessä, että alkuperäistä suositusta tarkistetaan, sillä tarkistukselle asetettu määräaika oli jo ylitetty neljällä vuodella, mutta suositusta ei vieläkään ole päivitetty.

Suosituksen antamisen jälkeen tieteellinen tutkimus ja siihen perustuvat päätelmät sekä WiFin ja Bluetoothin kaltaiset sähkömagneettisia kenttiä hyödyntävät huomattavat tekniikan edistysaskeleet ovat muuttuneet ja kehittyneet. Tämä alan jatkuvasti muuttuvan luonteen vuoksi meidän on arvioitava uudelleen kansalaisiamme suojelevat säännökset.

Vuonna 2007 tehdyn eurooppalaisen mielipidetutkimuksen mukaan suurin osa EU:n kansalaisista katsoo, etteivät viranomaiset tiedota heille riittävästi keinoista, joilla he voivat suojautua sähkömagneettisilta kentiltä. EU:n on otettava ohjat tiukemmin käsiinsä ja kerättävä merkittävää tutkimustietoa sähkömagneettisten kenttien mahdollisista vaaroista sekä annettava suosituksia ja ohjeita kansalaisille. Kannatan sähkömagneettisille kentille altistumisen kansanterveydellisten vaikutusten lisätutkimusta ja toivon, että vuoden 1999 suositus tarkistetaan ja ajantasaistetaan.

  Proinsias De Rossa (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan tätä mietintöä, jossa kehotetaan komissiota pysymään valppaana ja tarkistamaan sähkömagneettisille kentille asetettujen rajojen tieteellistä perustaa ja riittävyyttä kehittymässä olevia ja vastikään havaittuja terveysriskejä käsittelevä tiedekomitean SCENIHR:n avulla. Tällä tavoin kuluttajien suojelu voidaan pitää korkealla tasolla haittaamatta langattomien teknologioiden toimintaa ja kehitystä.

Sähkömagneettiset kentät ovat asia, joka koskettaa suoraan EU:n kansalaisia. Sähkömagneettisista kentistä tehdyn erityisen Eurobarometri-tutkimuksen mukaan Euroopan kansalaisten huolestuneisuus sähkömagneettisten kenttien mahdollisista terveysriskeistä vaihtelee laajasti: 14 prosenttia ei ole lainkaan huolissaan, 35 prosenttia ei ole kovin huolissaan, 35 prosenttia on melko huolissaan ja 13 prosenttia hyvin huolissaan terveysriskeistä. Aiheesta on viime vuosina julkaistu useita tieteellisiä tutkimuksia, mutta yksikään niistä ei ole antanut selvää näyttöä langattoman teknologian lähettämien sähkömagneettisten kenttien mahdollisista vaikutuksista ihmisten terveyteen.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin sähkömagneettisiin kenttiin liittyviä terveyshaittoja koskevan päätöslauselman puolesta, koska tämä kysymys koskettaa suorasti kaikkia Euroopan kansalaisia, jotka altistuvat sähkömagneettisille kentille sekä kotona että työpaikoilla.

Altistuminen ihmisen valmistamille sähkömagneettisten kenttien lähteille on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina paljolti sähkön kasvavan kysynnän ja yhä erikoistuneempien langattomien teknologioiden vuoksi. Tästä syystä katson, että on erittäin tärkeää taata kaikkien kuluttajien suojelun korkea taso haittaamatta kuitenkaan matkapuhelinverkkojen toimintaa ja uusien langattomien teknologioiden kehittämistä.

  Robert Goebbels (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Frédérique Riesin valiokunta-aloitteista mietintöä vastaan. Se on sellainen täysin hyödytön mietintö, jollaisia eräät jäsenet rakastavat, samat jäsenet, jotka mielellään soveltavat "ennalta varautumisen periaatetta" pitkin ja poikin ja nostavat kauhean metelin pienimmästäkin suuren yleisön keskuudessa heräävästä "huolesta". Samalla kun eurooppalaisten eliniänodote kasvaa vuosi vuodelta, kaikki sähkömagneettisten kenttien mahdollisia vaikutuksia koskevat uudet tutkimukset, jotka tuovat esiin avoimia kysymyksiä, paisutellaan aivan suhteettomiin mittasuhteisiin. Toisaalta kymmenet tieteellisten tutkimuslaitosten ja muiden aidosti pätevien elinten tutkimukset, joiden mukaan mitään todellista vaaraa ei ole, jätetään järjestelmällisesti huomiotta. Kaikki, mitä liioitellaan, on merkityksetöntä.

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä Frédérique Riesin mietintöä sähkömagneettisiin kenttiin liittyvistä terveyshaitoista.

On tärkeää taata kuluttajien ja etenkin lasten suojelun korkea taso haittaamatta matkapuhelinverkkojen toimintaa. Vaikka tieteellistä näyttöä matkapuhelinten käytön terveysriskeistä ei ole, tätä mahdollisuutta ei voida pitävästi sulkea pois, joten asiaan on sovellettava ennalta varautumisen periaatetta. On tärkeää ajantasaistaa säännöllisesti yleisön altistumista sähkömagneettisille kentille koskevat raja-arvot.

Tarvitaan myös kiireesti lisää tietoa sähkömagneettisten aaltojen vaikutuksista sekä antennien ja toistinten asentamista koskeva yhtenäinen lupajärjestelmä, kuten mietinnössä korostetaan.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan tätä mietintöä, jossa vaaditaan lisää tutkimuksia radioiden, televisioiden, mikroaaltouunien, matkapuhelimien ja korkeajännitelinjojen kaltaisten laitteiden lähettämistä sähkömagneettisista kentistä. Mietinnössä suositellaan, että koulut, päiväkodit, vanhainkodit ja terveydenhoitolaitokset pidetään tietyn, tieteellisten kriteerien perusteella määritellyn välimatkan päässä matkapuhelinantenneista ja korkeajännitelinjoista.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Päätöslauselmaesitys sähkömagneettisiin kenttiin liittyvistä terveyshaitoista on yritys hallita seurauksia ja piilotella vastuullisia, jotta monopolien toiminta ja tuottavuus eivät kärsi, sen sijaan että riskejä ehkäistäisiin ja kansalaisia suojeltaisiin. Ruohonjuuritason lisääntynyt tietoisuus ja huoli sähkö- ja televiestintäyhtiöistä sekä tärkeimmän vaaranlähteen muodostavien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistajista edellyttää yksiselitteisiä tuloksia antavia tutkimuksia, koska vastuu näistä laitteista on viime kädessä itse yhtiöillä, joita kiinnostaa vain tavaroidensa ja palvelujensa myyminen eikä sähkömagneettisten kenttien haittavaikutusten todistaminen.

Tämän kansanterveyttä mahdollisesti uhkaavan vakavan ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan perusteellisia hallitusten rahoittamia tutkimuksia neoplastisista aivoja rappeuttavista sairauksista, sähkömagneettisen säteilyn kokonaisvaikutuksista, ihmisen elimistön homeostaasista ja niin edelleen.

Tarvitaan työntekijöiden koordinoitua taistelua, jotta sähkömagneettisille kentille altistumisen raja-arvoja ja varsinaista altistumista voidaan vähentää ennaltaehkäisyn periaatteen mukaisesti.

Työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta ei voida pitävästi ja tehokkaasti suojella EU:n puitteissa, koska se tukee pääoman voittoja ja kilpailukykyä kansanterveyden kustannuksella.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin Frédérique Riesin sähkömagneettisiin kenttiin liittyvistä terveyshaitoista laatiman mietinnön puolesta.

Olen esittelijän kanssa samaa mieltä tarpeesta tuulettaa kunnolla sähkömagneettisten laitteiden kansanterveydellisiä vaikutuksia koskevaa ongelmaa edistämällä asiasta tehtäviä tutkimuksia, joilla voidaan valottaa tarkemmin tätä yhä enemmän keskustelua herättävää aihetta.

Näin ollen yhdyn hänen komissiolle esittämäänsä kehotukseen luoda selkeä sähkömagneettisia kenttiä koskeva politiikka, vaikka olen tietoinen siitä, että jäsenvaltioilla on yksinomainen toimivalta tietyillä aloilla, kuten matkapuhelimiin liittyvien aaltojen suhteen.

– Mietintö: Pál Schmitt (A6-0124/2009)

  Charlotte Cederschiöld ja Gunnar Hökmark (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Äänestimme tänään Pál Schmittin laatiman parempia kouluja koskevaa eurooppalaista yhteistyöohjelmaa käsittelevän valiokunta-aloitteisen mietinnön (A6-0124/2009) puolesta. Mietinnössä mainitaan monia tärkeitä haasteita, jotka Euroopan koulujen on kohdattava, ja se sisältää joukon hyviä suosituksia. Esimerkkinä mainittakoon suositus, jonka mukaan koulujen ja yliopistojen oppilaita ja opiskelijoita olisi valmistettava nykyistä paremmin yhä joustavammille työmarkkinoille, joilla työnantajien tarpeet muuttuvat nopeasti.

Me vastustamme kuitenkin yhtä mietinnön kohtaa, jossa kouluväkivallan lisääntyminen pannaan sosiaaliluokkien välisen eron korostumisen ja EU:n jäsenvaltioiden kulttuurisen monimuotoisuuden lisääntymisen kaltaisten tekijöiden syyksi. Kouluväkivallan lisääntyminen on vakava yhteiskunnallinen ongelma, jolla on monia monitahoisia syitä, eikä sitä saisi vähätellä yksinkertaistavilla syyselityksillä.

  Călin Cătălin Chiriţă (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin parempia kouluja koskevaa eurooppalaista yhteistyöohjelmaa käsittelevän mietinnön puolesta.

Katson, että EU:n on tuettava koulujen opetussuunnitelmien uudenaikaistamista ja parantamista niin, että ne heijastavat tämän päivän työmarkkinoiden vaatimuksia sekä nykyistä yhteiskunnallista, taloudellista, kulttuurista ja teknistä todellisuutta.

Suhtaudun myönteisesti siihen, että koulujen on pyrittävä parantamaan nuorten työllistettävyyttä ja samalla annettava heille mahdollisuus kehittää henkilökohtaisia taitojaan. Meidän on myös muistettava, että nuorten on voitava hankkia demokraattiset perustaidot.

  Marie-Hélène Descamps (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Koulunkäynti on perustavanlaatuinen asia, jota meidän on syytä tänään vahvistaa. Mietintö parempia kouluja koskevasta eurooppalaisesta yhteistyöohjelmasta, jolle annoin täyden tukeni, on osa tätä tavoitetta. Siinä painotetaan erityisesti tarvetta taata kaikille Euroopan nuorille kansalaisille pääsy korkealaatuiseen koulutukseen, joka antaa heille mahdollisuuden hankkia taitoja ja mielekästä tietoa. Lisäksi siinä kehotetaan lisäämään taloudellista tukea vaikeuksissa oleville oppilaitoksille. Perustietojen hankkimisen lisäksi päätöslauselmassa korostetaan perustellusti vieraiden kielten opiskelua nuoresta iästä lähtien ja samoin mahdollisuutta saada henkilökohtaisen kehityksen kannalta oleellista taide-, kulttuuri- ja liikuntaopetusta. Siinä suositetaan myös lisäämään liikkuvuutta ja koulujen välisiä vaihtoja ja mainitaan tässä yhteydessä yhteisön erinomainen Comenius-ohjelma, josta olisi päätöslauselman mukaan tosin tehtävä näkyvämpi ja helppopääsyisempi. Lopuksi päätöslauselmassa kannustetaan toissijaisuusperiaatetta tiukasti noudattaen ottamaan käyttöön uudenaikaisia opetussuunnitelmia, joissa otetaan huomioon muuttuva teknologia ja sen tarjoamat mahdollisuudet.

  Lena Ek (ALDE), kirjallinen. – (SV) "Jäsenvaltiot vastaavat kouluopetuksen järjestämisestä, sisällöstä ja uudistamisesta." Tämä todetaan Pál Schmittin parempia kouluja koskevan valiokunta-aloitteisen mietinnön ensimmäisessä kohdassa. Tästä olen samaa mieltä. EU:n tehtävänä on helpottaa erilaisia koulujen välisiä vaihtoja ja edistää opiskelijoiden liikkuvuutta. Kaikesta muusta kouluihin liittyvästä sen on sitä vastoin pysyttävä erossa. Valitettavasti Pál Schmittin päätöslauselma ei onnistu pitämään sen aloittavaa lupausta. Lähes välittömästi siinä puututaan siihen, miten kouluja olisi rahoitettava ja arvioitava, millaisia niiden opetussuunnitelmien olisi oltava ja niin edelleen. Nämä ovat juuri niitä asioita, joihin EU:n ei pitäisi puuttua, vaan joiden tulisi olla jäsenvaltioiden itsensä päätösvallassa. Kannatan entistä suppeampaa mutta keskitetympää EU:ta. Sen vuoksi äänestin sekä valiokunta-aloitteista mietintöä että vaihtoehtoista päätöslauselmaa vastaan.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Luonnos sisältää joukon hyviä ajatuksia, mutta koulukysymykset ovat politiikanala, jonka olisi kuuluttava jäsenvaltioiden poliittiseen toimivaltaan. Tässä päätöslauselmassa käsitellään kysymyksiä, jotka eivät kuulu Euroopan unionin toimivaltaan. Koska suhtaudumme toissijaisuusperiaatteeseen vakavasti, katsomme, että parlamentin olisi äänestettävä tätä mietintöä vastaan ja että parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunta olisi lakkautettava.

On sanomattakin selvää, että äänestimme mietintöä vastaan.

  Louis Grech (PSE), kirjallinen. − (EN) Me kannatamme periaatteessa tätä mietintöä, mutta eräät lausumat (esimerkiksi opetuksen tarjoaminen maahanmuuttajille näiden äidinkielellä) eivät vastaa tiettyjen jäsenvaltioiden todellisuutta etenkään maahanmuuttajien suuren määrän, rahoitus- ja hallintovalmiuksien, valtioiden väkiluvun ja monien muiden tekijöiden osalta.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Pál Schmittin parempia kouluja koskevan mietinnön puolesta. Mietinnössä huomautetaan aivan oikein, että kouluopetuksen järjestäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, ja mielestäni on oikein, että yksittäisten valtioiden koulutusjärjestelmiä kunnioitetaan ja niille annetaan itsemääräämisoikeus. Lasten koulutuskokemuksia koko EU:ssa voidaan kuitenkin parantaa vain lisäämällä eurooppalaista yhteistyötä, ja koko maanosan koulutusjärjestelmien on mukauduttava pysyäkseen nykyajan haasteiden tasalla.

  Lívia Járóka (PPE-DE), kirjallinen. – (HU) Onnittelen kollegaani Pál Schmittiä hänen parempia kouluja koskevasta eurooppalaisesta yhteistyöohjelmasta laatimasta mietinnöstään, jossa huomautetaan perustellusti, että osallistavilla opetusmalleilla edistetään sellaisten oppilaiden ja opiskelijoiden heikommassa asemassa olevien ryhmien integroitumista, joilla on erityisiä opetukseen liittyviä tarpeita. Lisäksi mietinnössä kehotetaan jäsenvaltioita edistämään tällaisten oppilaiden pääsyä parhaaseen mahdolliseen koulutukseen.

Romanilapset ovat koko Euroopassa koulutuksen suhteen kaikkein heikoimmassa asemassa: lähes neljäsosa peruskoulujen ala-asteiden romanioppilaista ovat erillisissä luokissa, ja suurin osa sellaisista oppilaista, jotka tarpeettomasti pakotetaan erityiskouluihin, ovat romaneja. Romaneista 82 prosentilla on vain peruskoulu- tai alemman tason koulutus, ja vain 3,1 prosentilla heistä on valtaväestön keskitasoa vastaava koulutus. Romanilasten koulutustason nostaminen on kuitenkin kansantaloudellisesti tuottava investointi, sillä ne kustannukset, jotka syntyvät siitä, että romanilapset suorittavat ylemmän perusasteen koulutuksen, saadaan täysimääräisinä takaisin veroina, joita he myöhemmin maksavat valtion budjettiin. Paremman koulutuksen antamat paremmat mahdollisuudet työmarkkinoilla merkitsevät sitä, että he voivat antaa yhä suuremman panoksen yhteiskunnalle sen sijaan, että olisivat riippuvaisia sosiaaliturvasta. Verotulojen lisääntyminen ja maksettavien etuuksien väheneminen merkitsevät yhdessä nettovoittoa budjetin kannalta.

  Stavros Lambrinidis (PSE), kirjallinen. – (EL) PASOK-puolueen ryhmä äänesti Pál Schmittin parempia kouluja koskevalle mietinnölle vaihtoehtoisen päätöslauselmaesityksen puolesta, jossa onnistuttiin poistamaan viittaus vain "laillisten" maahanmuuttajien koulutukseen ja joka sisälsi myös muita parannuksia. Samalla ryhmä täsmentää, että se on eri mieltä mietinnön 15 kohdasta ja siinä muodostetusta yhteydestä kaikkien koulutuksen tasojen ja työnantajien vaatimuksiin perustuvan työmarkkinoiden "joustavuuden" välillä.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN), kirjallinen. – (PL) Pál Schmittin mietinnössä eurooppalaisia kouluja koskevasta eurooppalaisesta yhteistyöohjelmasta pyritään osoittamaan jäsenvaltioiden koulujärjestelmien yhteisiä haasteita ja uhkia. Monin kohdin se pitää paikkansa. Yhteistä diagnoosia tarvitaan jo siksi, että yhteisössä tapahtuva muuttoliike on valtava.

Mietintö ansaitsee tulla hyväksytyksi, mutta on vaikea välttyä siltä vaikutelmalta, että ne yhteiset arvot, joita esittelijä pitää koulutusuudistuksen perustana, eivät kata kaikkia Eurooppaa vuosisatojen aikana muokanneita tekijöitä. Mietinnön 17 kohdassa viitataan henkilön globaaliin ja moniulotteiseen kehitykseen, ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kunnioittamiseen, elinikäiseen oppimiseen, jolla taataan henkilökohtainen ja ammatillinen kehitys, ympäristönsuojeluun sekä yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin. Nämä ovat toivottavia arvoja, mutta eräitä yksityiskohtia puuttuu – tarkoitan sitä, että näillä yhteisillä arvoilla on lähteensä, ja se lähde on Euroopan kristilliset juuret.

Lyhyesti sanottuna olen vakuuttunut siitä, että yhdentyminen kristinuskon hengessä on luultavasti ainoa kestävä ja hedelmällinen side. Se on vakaa perusta. Se, ettei sitä mainita, ei tietenkään ole vain tätä mietintöä vaan koko yhteisön lainsäädäntöä koskeva puute. Tämä herättää epäilystä muutosten suunnasta. Me sanomme tänään "kyllä" hyville arvoille, mutta kysymme myös, mitä nuo arvot ovat huomenna.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin Pál Schmittin parempia kouluja koskevaa eurooppalaista yhteistyöohjelmaa käsittelevää mietintöä vastaan.

Vaikka periaatteessa kannatan mietinnön yleisiä tarkoitusperiä ja olen samaa mieltä siitä, että Euroopan koulutusjärjestelmiä on tarkistettava niiden laadun parantamiseksi, mietinnössä ei mielestäni osoiteta ratkaisuja, joilla todella parannetaan tehokkaasti opetuksen laatua ja koulun tehtävää viestinnän ja sosialisaation paikkana.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) Koulutus on ehdottomasti erittäin tärkeä aihe, ja meidän olisi kiinnitettävä siihen enemmän huomiota. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä koulutuksen ensimmäiseen vaiheeseen, esiasteen koulutukseen. Olisi huolehdittava siitä, että luodaan hyvä sosiaalinen ympäristö ja olosuhteet, joissa lapset ja nuoret voivat kehittyä. Nuorten koulutus on tulevaisuutemme, koko Euroopan unionin tulevaisuus. Meidän tulisi jatkuvasti pyrkiä parantamaan oppimisen edellytyksiä ja luomaan lapsille ja nuorille yhtäläiset mahdollisuudet. Emme saa unohtaa myöskään heikommassa asemassa olevia kansalaisia, kansallisia vähemmistöjä ja ulkomaalaisia.

Opetushenkilöstön jatkuva kouluttaminen ja uudenaikaisten opetusmenetelmien käyttöönotto ovat erittäin tärkeitä seikkoja. Meidän olisi parannettava opettajien palkkausta ja lisättävä opettajan ammatin arvostusta.

Mielestäni huomiota olisi kiinnitettävä myös nuoriin, jotka haluavat opiskella jossain toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Nuorten taloudellisen tilanteen ei saisi antaa määrätä nuorten opiskelupaikkaa ja vielä vähemmän heidän koulutustasoaan.

Kannatan Pál Schmittin mietintöä ja olen täysin samaa mieltä siitä, että nuorten koulutus prosessin kaikissa vaiheissa on äärimmäisen tärkeä asia.