Puhemies. − (FR) Esityslistalla on seuraavana Gunnar Hökmarkin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (Euratom) ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta (KOM(2008)0790 – C6-0026/2009 – 2008/0231(CNS)) (A6-0236/2009).
Gunnar Hökmark, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, mielestäni on oikeudenmukaista sanoa, että olemme nyt energiapolitiikan uudella aikakaudella, jolla energiapolitiikan on oltava yhdenmukaista ilmastonmuutoksen pysäyttämistä koskevan politiikan kanssa, ja samalla se on yhdistettävä energiavarmuutta koskevaan politiikkaan. Noiden kolmen osan – energiapolitiikan, ilmastopolitiikan ja energiavarmuuden – on toimittava yhdessä.
Minun näkökulmastani tämä korostaa ydinvoiman merkitystä. On tärkeää, että nykyisiä ydinvoimaloita hoidetaan mahdollisimman turvallisesti ja varmasti, mutta on myös tärkeää, että meillä on selkeät säännöt sen varmistamiseksi, että Euroopan tulevat voimalat ovat mahdollisimman turvallisia ja varmoja.
Tässä ei ole kyse vain tien tasoittamisesta lisäydinvoimalle. Katson, että sellaiselle politiikalle on sangen laaja tuki Euroopan unionissa, että se on kasvussa ja että meidän on täytettävä velvollisuudet, joita se tuo meille kaikille. Kunnioitan niitä, jotka suhtautuvat epäröiden ydinvoiman käyttöön tai vastustavat sitä, mutta mikä tahansa mielipide tai näkemys meillä onkaan ydinvoimasta, ei voida olla eri mieltä siitä, että ydinvoimaamme koskevien sääntöjen on oltava mahdollisimman turvallisia ja varmoja.
Juuri tästä näkökulmasta haluaisin esitellä tämän mietinnön ydinturvallisuutta koskevasta yhteisön kehyksestä. Sille on oikeusperusta, ja valiokunnassa on keskusteltu, onko kaikki menettelyt toteutettu. Oikeudellisten asioiden valiokunta on lähettänyt teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle kirjeen, jossa sanotaan, että jos se on uusi ehdotus, tarvitaan uusi lausunto asiantuntijaryhmältä. Minun näkemykseni ja valiokunnan enemmistön näkemys on, että se on tarkistettu ehdotus, jonka parissa olemme Euroopan unionissa työskennelleet lähes seitsemän vuotta. Sitä on muutettu asiantuntijaryhmän lausunnon takia ja parlamentin antaman lausunnon takia, ja minun on sanottava, että nyt on aika tehdä päätös. Toivon, että neuvosto pystyy tekemään päätöksen tänä keväänä.
Jos emme tee päätöstä ja jos viivytämme prosessia, huomaamme, että uusia ydinvoimaloita suunnitellaan ja rakennetaan todellisuudessa ilman tätä yhteisön kehystä. Joten nyt on aika toimia. Ne, jotka yrittävät jarruttaa tätä ydinvoimaa koskevien asenteidensa takia, estävät todellisuudessa Euroopan unionia saamasta yhteisön kehystä, jolla luodaan mahdollisimman turvalliset ja varmat säännöt.
Olen yrittänyt rakentaa mietintöni kolmessa osassa. Ensinnäkin olen yrittänyt luoda selkeän rakenteen jäsenvaltioiden ja hallitusten, luvanhaltijoiden ja kansallisten sääntelyviranomaisten vastuualueista. Toiseksi olen tehnyt hyvin selväksi kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuuden, ja vahvistan kansallisten sääntelyviranomaisten vaatimuksia, mikä tarkoittaa, että niiden on pystyttävä toimimaan, kun ne havaitsevat riskin siitä, että ydinvoimalassa ei noudateta turvallisuussääntöjä.
Kolmanneksi sisällytämme liitteeseen IAEA:n säännöt sitovina sääntöinä, millä tästä yhteisön kehyksestä tehdään selkeä, tiukka ja luja, ja tähän huomioon päätän puheenvuoroni.
Andris Piebalgs, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, ydinturvallisuus on ehdoton painopisteala Euroopan unionille, kuten esittelijä sanoi, ja haluaisin kiittää esittelijää erittäin vahvasta, selkeästä ja kattavasta mietinnöstä.
Koska ydinenergian käyttö Euroopan unionissa on todellisuutta ja se on sitä myös tulevaisuudessa ja koska ydinturvallisuus ei rajoitu kansallisiin rajoihin, tarvitsemme yhteisön laajuisen kehyksen, jonka tarkoituksena on saada aikaan, ylläpitää ja jatkuvasti parantaa ydinturvallisuutta Euroopan unionissa.
Tämä on tavoite tarkistetussa ehdotuksessa direktiiviksi, jolla luodaan ydinturvallisuutta koskeva yhteisön kehys. Ehdotuksen perustavoitteena on luoda sitova lainsäädäntö, ainoa ratkaisu, jolla tarjotaan takuut, että ydinturvallisuuden jatkuvaa parantamista koskevia politiikkaan ja teollisuuteen liittyviä sitoumuksia seuraavat konkreettiset toimenpiteet. Nämä kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) turvallisuusperusteet ja ydinturvallisuutta koskeva yleissopimus muodostavat direktiivin ytimen. Niiden saattamisella osaksi sitovaa yhteisön lainsäädäntöä saataisiin todellisuudessa aikaan oikeusvarmuus.
Ehdotuksella pyritään myös varmistamaan, että ydinturvallisuudesta vastaavat kansalliset sääntelyviranomaiset ovat riippumattomia kaikista hallituksen päätöksentekoelimistä ja kaikista muista järjestöistä, joilla on etuja ydinvoima-asioissa. Ne voivat siten huolehtia pelkästään laitosten turvallisuudesta.
Ehdotuksella pyritään edistämään sääntelyviranomaisten asemaa varmistamalla, että jäsenvaltiot antavat niille riittävästi valtuuksia, toimivaltaa ja henkilöresursseja ja taloudellisia resursseja niiden velvollisuuksien täyttämiseksi.
Tarkistetussa ehdotuksessa otetaan huomioon tulokset kuulemisprosessista, joka aloitettiin vuonna 2004 neuvoston ydinturvallisuutta käsittelevän työryhmän kanssa. Siitä keskusteltiin ennen hyväksymistä Euroopan ydinturvallisuuden sääntelyviranomaisten ryhmän kanssa sekä muilla foorumeilla. Siinä näkyy myös Euratomin perustamissopimuksen 31 artiklassa tarkoitetun tieteellisten asiantuntijoiden ryhmän lausunnon sisältö, ja nykyinen ydinturvallisuutta koskeva ehdotus on alueellisen ehdotuksen toinen tarkistus ydinturvallisuuden alalla. Euratomin perustamissopimuksen 31 artiklalla ei edellytetä, että tieteellisen asiantuntijoiden ryhmä käsittelee tarkistettua ehdotusta. Myös tiivis yhteistyö Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa on taannut kansainvälisten käytäntöjen noudattamisen.
Komissio on samaa mieltä useimmista ehdotetuista tarkistuksista, joilla vahvistetaan omaksuttua linjaa. Mietinnössä tunnustetaan selkeästi jäsenvaltioiden velvoite noudattaa IAEA:n turvallisuusperusteita ja ydinturvallisuutta koskevan yleissopimuksen säännöksiä sekä pyrkiä vahvistamaan ydinvoiman sääntelyviranomaisten asemaa ja varmistamaan niiden riippumaton päätöksentekoasema.
Siksi olen vakuuttunut, että neuvosto ottaa huomioon parlamentin kannan aina, kun sillä edistetään direktiivin tavoitteiden parantamista ja selkeyttämistä.
Rebecca Harms, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon valmistelija. − (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, parlamentilla ei ole oikeastaan mitään sanottavaa tähän asiaan. Sitä on kuultu ja sitä on käytetty laadittaessa direktiiviä, jolla autetaan pikemmin säilyttämään epävarmuus kuin auttamaan ydinalan turvallisuuden lisäämistä. Direktiivi on merkityksetön kaikille nykyisille ydinvoimaloille Euroopan unionissa. Se on myös merkityksetön suuren riskin hankkeille, esimerkiksi niille, joita tällä hetkellä suunnitellaan Bulgariassa, Slovakiassa ja Romaniassa. Sillä ei ole tässä suhteessa yhtään mitään annettavaa.
Lisäksi, jos se kestää, erityisesti vielä aloittamattoman tulevan suunnittelun osalta, siinä ei viitata nykyisiin korkeimpiin saatavilla oleviin tieteellisiin ja teknisiin normeihin vaan suositellaan periaatteiden noudattamista.
Kysyn itseltäni, miksi me parlamenttina suostumme siihen, että meitä käytetään tällä tavoin tässä symbolisessa eleessä, jolla ei auteta turvamaan kansalaisten turvallisuutta.
Herbert Reul, PPE-DE-ryhmän puolesta. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, tekemämme päätös on viisas, ja se on esitetty älykkäästi. Parlamentilta on myös viisas päätös edistää yhtenäistämistä EU:ssa ja laatia enemmän turvallisuutta koskevia sääntöjä. Se on meidän velvollisuutemme.
Hyvä Rebecca Harms, mielestäni olette sangen väärässä toisaalta siinä, että vaaditte koko ajan enemmän turvallisuutta ydinalalla ja valitatte, että ydintekniikassa ei ole riittäviä turvallisuustakeita ja samalla toisaalta käytätte kaikki tilaisuudet estääksenne niitä koskevat päätökset täällä parlamentissa. Ette voi valittaa siitä, että Euroopan parlamentti huolehtii tästä asiasta, ja sitten olla tyytymätön siihen, että ydintekniikka ei ole riittävän turvallista.
Olemme täyttäneet tänään velvollisuutemme. Yritämme edistää ydintekniikan vähimmäisturvallisuustason tarjoamista koko Euroopassa ja samalla, tietysti – kuten olemme yhdessä laajasti tehneet suurella enemmistöllä tämän parlamentin muissa päätöksissä – vakiinnuttamaan ja tukemaan ydintekniikan käyttöä yhtenä monista energialähdevalikoiman vaihtoehdoista. Tässä yhteydessä on myös kysyttävä, miten asiat ovat turvallisuuden kannalta. Vastaus on annettava, me emme vain voi jatkaa sen pyytämistä.
Tämä ehdotus on käsiteltävänä tänään, ja toivon, että se saa huomenna enemmistön äänistä.
Edit Herczog, PSE-ryhmän puolesta. − (HU) Päätämme huomenna hyvin merkittävän keskustelun äänestykseen tästä ehdotuksesta, jolla epäilemättä lisätään Euroopan kansalaisten turvallisuutta ja heidän turvallisuuden tunnettaan. Tämän tavoitteena ei ole se, että löydämme ratkaisun, vaan se, että edistymme nykyisen tilanteen osalta. Minun mielestäni yhteisön asetuksen laatiminen on joka tapauksessa vakava askel kansallista sääntelyä kohti. Siksi annamme ehdottoman ja varauksettoman tukemme komission ehdottamalle direktiiville ja Gunnar Hökmarkin mietinnölle. Olemme yrittäneet parantaa sitä lisää ehdottamillamme tarkistuksilla. Mielestäni Euroopan kansalaiset ansaitsevat sen, että edistymme ydinenergiassa, joka tällä hetkellä muodostaa 32 prosenttia sähköntarjonnastamme. Tehdään se sitten yhdessä!
Anne Laperrouze, ALDE-ryhmän puolesta. − (FR) Arvoisa puhemies, ryhmäni tukee täysimääräisesti tämän direktiivin tavoitetta, joka on sellaisen yhteisön kehyksen laatiminen, jolla taataan ydinvoimaloiden turvallisuuden jatkuva parantaminen Euroopan unionissa ja ylläpidetään sitä.
Parlamenttimme on aina korostanut, että on pantava kiireesti täytäntöön selkeää ja ankaraa lainsäädäntöä ja hyväksyttävä yhteisön tasolla käytännön toimenpiteitä aloilla, jotka liittyvät ydinturvallisuuteen, radioaktiivisen jätteen käsittelyyn ja ydinvoimaloiden käytöstäpoistoon.
Keskusteluissamme on muuan muassa noussut esiin kysymys koulutuksesta ja tiedosta. On olennaista, että Eurooppa, jolla on kokemusta ydinalasta, säilyttää tämän tiedon, erityisesti varmistamalla, että ydinvoimaloiden turvallisuustarkastajat ovat koulutettuja ja päteviä.
Lopuksi, olen tyytyväinen siihen, että teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta on hyväksynyt lainsäädäntöpäätöslauselmaan tarkistuksen, jossa kehotetaan Euroopan komissiota kuulemaan asiantuntijaryhmää perustamissopimuksen 31 artiklan mukaisesti.
Toistan: vaadimme avoimuutta ja haluamme selkeää ja ankaraa lainsäädäntöä. Olen kiitollinen esittelijällemme, Gunnar Hökmarkille.
Paul Rübig (PPE-DE). − (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tällä hetkellä käsiteltävänä olevaa ehdotusta on pidettävä myönteisenä. Haluaisin kiittää komission jäsentä Piebalgsia ja edeltäjäänne, komission jäsentä Palaciota, joka oli jo ymmärtänyt, että turvallisuuden miettiminen on tärkeää. Mielestäni on myös tärkeää parantaa kansallisten sääntelyelinten riippumattomuutta.
Jos kaikkien muiden maiden sääntelyelimet olisivat yhtä riippumattomia kuin Ranskan sääntelyelin, olisimme jos edistyneet paljon. Olisi tietysti parempi, jos meillä olisi EU:n laajuinen sääntelyelin, joka pystyy poistamaan vaaralliset ydinvoimalat runkoverkosta vertaisarviointiprosessin nojalla. On myös tärkeää, että meillä on tiukat ja pakolliset turvallisuusnormit ja että EU:n sääntelyviranomaisen avulla varmistetaan, että sulkeminen toteutetaan.
Turvallisuus ja suojelu ovat erittäin tärkeitä kansanterveydelle, ja ne saavat täyden tukemme. Tässä suhteessa on tehtävä enemmän tulevaisuudessa.
Atanas Paparizov (PSE). − (BG) Myös minä haluaisin käyttää tilaisuuden hyväkseni ja mainita, miten tärkeä komission ehdotus on ydinturvallisuutta koskevalle puitedirektiiville. Mielestäni tällä asiakirjalla tarjotaan hyvä perusta sitovien asetusten laatimiselle Euroopan unionissa tästä aiheesta ja takuun tarjoamiselle kaikille maille, mukaan luettuna ne, jotka eivät käytä ydinenergiaa, siitä, että Euroopan unionissa tuotettu ydinenergia on turvallista.
Haluan korostaa, että olen tyytyväinen tarkistuksiin, jotka hyväksyttiin ja jotka esitin erityisesti direktiivin soveltamisalan määrittelystä, millä varmistetaan parhaiden käytäntöjen säännöllinen vaihto jäsenvaltioiden välillä ja jaetaan selkeämmin vastuu maiden, luvanhaltijoiden ja sääntelyelimen välillä.
Haluaisin korostaa, että tällä direktiivillä korostetaan jälleen kerran kaikkien maiden oikeutta päättää omasta energialähdevalikoimastaan myös silloin, kun ne sisällyttävät siihen ydinenergian, jolla säästetään hiilidioksidia ja joka on edullinen ympäristölle.
Andris Piebalgs, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, kuten aivan oikein on sanottu, tämän ehdotuksen tavoitteena on luoda yhteisön laajuinen kehys. Ei ollut helppoa saada tätä aikaan. Perustimme työmme läntisen Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten järjestöön ja ydinturvallisuutta ja ydinjätehuoltoa käsittelevän eurooppalaisen korkean tason ryhmän kokemukseen. Työskentelimme myös yhdessä neuvoston kanssa, sillä se on käsitellyt pääasiassa samoja ehdotuksia vuonna 2003.
Mielestäni tällä saadaan aikaan asianmukainen tasapaino tässä vaiheessa, mielestäni sillä annetaan EU:n kansalaisille selkeä käsitys siitä, että yhteisön laajuinen kehys on olemassa. Olen varma siitä, että tämä kehys kehittyy ajan myötä, mutta pidän Gunnar Hökmarkin mietintöä erittäin myönteisenä, koska sillä vahvistetaan ehdotusta ja säilytetään tarvitsemamme tasapaino. Kansalliset sääntelyviranomaiset ovat vastuussa maissaan toimivien laitosten turvallisuudesta. Nämä kysymykset ovat niin arkaluontoisia, että emme voi, eikä meidän pitäisi väistellä niitä, vaan meidän on jatkuvasti parannettava ydinvoiman turvallisuusnormeja. Mielestäni saamme siihen tällä direktiivillä tilaisuuden.
Gunnar Hökmark, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi on minun mielestäni tärkeää sanoa, että kenenkään ei pitäisi vastustaa turvallisuustason nostamista ja turvallisuussääntöjen vahvistamista. Vain sen takia, että ei pidetä ydinvoimasta ja vastustetaan sen käyttöä, ei pitäisi pyrkiä vähättelemään tarvitsemiemme sääntöjen merkitystä.
Tässä mielessä on minun mielestäni edistysaskel, että saamme yhteisen yhteisön kehyksen, koska sillä luodaan johdonmukaisuutta, avoimuutta ja mahdollisuus taata yhteinen kehityksemme kohti korkeampia normeja. Tätä direktiiviä todella sovelletaan nykyisiin voimaloihin, koska sillä lisätään kansallisten sääntelyviranomaisten merkitystä ja riippumattomuutta – mikä on elintärkeää – ja sillä tasoitetaan meille tietä koko ajan korkeampien vaatimusten takaamiseksi, jotta saataisiin aikaan eräänlainen "kilpajuoksu huipulle".
Puhutaan tästä hyvin suoraan. Meillä on tulevaisuudessa ydinvoimaa, riippumatta siitä, mitä me kaikki täällä tänään sovimme asiasta. Mielestäni on tärkeää, että voimme luoda perustan useampien ydinvoimaloiden rakentamiselle. Niiden on oltava luotettavia ja yleisen mielipiteen on luotettava niihin, mutta – mikä on vielä tärkeämpää – ydinvoiman hallinnoinnissa on oltava huomattavaa ja todellista turvallisuutta, kuten pitäisi olla kaikessa, mitä teemme.
Nykyiset säännöt ovat hyviä ja vahvoja, mutta teemme niistä johdonmukaisempia, ja se on edistysaskel. Haluaisin kiittää teitä yhteistyöstä ja keskustelusta. Mielestäni olemme saaneet aikaan paremman tuloksen, ja toivon, että neuvosto kuuntelee tätä mielipidettä.
Puhemies. − (FR) Keskustelu on päättynyt.
Äänestys toimitetaan keskiviikkona 22. huhtikuuta 2009.
Kirjalliset lausumat (142 artikla)
John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. − (EN) Haluaisin kiinnittää huomiota Marsaxloqqin lahden ympäristötilanteeseen. Maltan viehättävin lahti tuhoutui, kun sinne rakennettiin voimala. Se vaikutti alueen asukkaiden, ja erityisesti Marsaxloqqin asukkaiden, terveyteen. Nyt lahteen suunnitellaan jätteenpolttolaitosta, ja jälleen alueen asukkaita uhkaa ympäristöpainajainen. Terveydelle aiheutuu lisäksi vaara, jota ei voida arvioida.
Kun olin asiassa asianajajana ja yritin estää voimalan rakentamisen lahteen, pystyin todistamaan, että päästöt eivät suinkaan haihtuneet ilmaan. Jotkin päästöt olivat liian raskaita haihtuakseen ja ne laskeutuivat voimalan lähelle. Avoimilla paikoilla olleet laatat värjäytyivät selvästi ruosteen värisellä aineella. Kävi ilmi, että tahrat olivat peräisin päästöistä. Mikä tilanne sitten on, kun ilmastoon päästetään lisää päästöjä jätteenpolttolaitoksesta?
Vladimir Urutchev (PPE-DE), kirjallinen. − (BG) Miltei kuuden vuoden viiveen jälkeen EU on tänään lähellä ydinturvallisuutta koskevan direktiivin hyväksymistä, merkittävän poliittisen asiakirjan Euroopan ydinenergialle, jota käytetään tuottamaan melkein kolmannes EU:n sähköstä.
Jäsenvaltioilla on yksinomainen oikeus päättää itse, luottavatko ne ydinenergiaan. Sekä tämän energiamuodon hyväksyville että sen hylkääville maille on aivan yhtä tärkeää, että ydinenergiaan sovelletaan korkeimpia turvallisuusnormeja.
Pidän myönteisenä IAEA:n perusturvallisuusperiaatteiden sisällyttämistä direktiivin liitteeseen. Sillä varmistetaan, että ydinturvallisuusnormien parhaasta kehityksestä tulee olennainen osa EU:n lainsäädäntöä, jota jäsenvaltiot sitoutuvat noudattamaan.
Yleisesti hyväksyttyjen ydinturvallisuusvaatimusten puute EU:ssa mahdollisti sangen lähimenneisyydessä sen, että jotkin EU:hun liittyneet valtiot säätivät ydinenergiansa osalta sellaisten poliittisten ratkaisujen perusteella, jotka eivät vastaa ilmastonmuutoksen rajoittamista ja energiatoimitusten varmuutta koskevia EU:n nykyisiä tavoitteita.
Kun EU:ssa on suunnitteilla tai rakenteilla monia uusia ydinvoimaloita, ydinturvallisuusdirektiivin oikea-aikainen hyväksyminen ei ole vain oikeutettua vaan myös pakollista niiden takuiden takia, jotka sillä tarjotaan väestön turvallisuudelle ja mielenrauhalle.