Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 22. huhtikuuta 2009 - Strasbourg

7. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

– Euroopan parlamentin istuntokalenteri - 2010

  David Sumberg (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, saatatte ajatella, että koska jätän Euroopan parlamentin heinäkuussa, minulla ei pitäisi olla mielipiteitä parlamentin ohjelmasta vuodelle 2010. Pettäisin kuitenkin ne, jotka ovat lähettäneet minut tänne 10 viime vuoden ajan, jos en käyttäisi tätä tilaisuutta protestina sitä vastaan, että parlamentti yleensäkin kokoontuu Strasbourgissa. Se on hävytöntä veronmaksajien varojen tuhlausta. Siihen ei ole mitään syytä: Brysselissä on asianmukainen parlamenttirakennus. Kun mainitsen sen ihmisille Yhdistyneessä kuningaskunnassa – kustannukset ja vaivan siitä kun kaikki tulevat tänne – he ovat täysin tyrmistyneitä, erityisesti taloudellisesti tiukkana aikana, siitä että meidän on noudatettava tätä tapaa. On tullut aika lopettaa Strasbourgin farssi, varmistaa se, että Euroopan parlamentti toimii vain Brysselissä ja toteuttaa selviä julkisten varojen säästöjä parempia tarkoituksia varten.

Puhetta johti
varapuhemies Luigi COCILOVO

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, joka vuosi puheenjohtajakokous jättää erilaisia tarkistuksia pyrkiessään varmistamaan sen, että vietämme Strasbourgissa enemmän aikaa kuin meidän pitäisi. Itse asiassa vietämme Strasbourgissa enemmän aikaa kuin kukaan haluaisi, koska pelkästään tänne tuleminen vaatii useimmilta ihmisiltä lähes koko päivän matkustamista. Meidän ei pitäisi päättää lainkaan Strasbourgiin tulemisesta.

Yksi ylimääräinen oikeus, jonka haluaisin antaa Euroopan parlamentille, on oikeus valita kokoontumispaikka. Kollegani Bernd Posselt tunnustaa, että siitä on jotain paikallista etua poliitikoille, jotka asuvat tämän paikan lähellä. Meille kaikille ei ole kuitenkaan helppoa vain tulla rajan yli Saksasta. Kestää yli päivän saada tänne äänestäjiä – ihmisiä, jotka haluavat vierailla täällä nähdäkseen miten tämä parlamentti toimii. Meillä on Brysselissä moitteettomat tilat. Meidän ei pitäisi äänestää Strasbourgissa vietettävän ajan lisäämisestä: meidän pitäisi äänestää siitä eroon pääsemisestä.

– Mietintö: Mairead McGuinness (A6-0232/2009)

  Daniel Hannan (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, minulla on vain yksi asia, ja se on skandaalimainen Espanjan maa-alueiden takavarikointia koskeva laki, joka on ollut vetoomusvaliokunnan käsiteltävänä muodossa tai toisessa kuuden viime vuoden ajan. Koko parlamentissa kaikilla meillä on äänestäjiä, kaikista kansallisuuksista, jotka ovat kärsineet kaupunkirakentamista koskevan lain varjolla tehdyistä väärinkäytöksistä Espanjan rannikoilla, kuten myös tuhannet Espanjan kansalaiset.

Monet espanjalaiset parlamentin jäsenet molemmista puolueista ovat häpeällisesti estäneet asian käsittelyn täällä parlamentissa, ja haluaisin vedota erityisesti espanjalaisen Partido Popularin kollegoihin, jotta he muistaisivat omaisuuden koskemattomuuden merkityksen. Kaikista ihmisistä juuri heidän pitäisi ymmärtää – tuntien historiansa ja tietäen mitä tapahtui toisessa tasavallassa kun omistusoikeus oli epävarma – miten tärkeää on se, että ihmiset tuntevat, että heidän saantokirjansa eivät joudu valtion väärinkäytösten kohteeksi.

– Mietintö: Anna Záborská (A6-0198/2009)

  Hannu Takkula (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin sanoa Záborskán mietinnöstä, että minusta se on oikeasuuntainen. On erittäin tärkeää, että tasa-arvo voi toteutua parlamentin eri tehtävissä niin valiokunnissa kuin valtuuskunnissakin.

On myös erittäin tärkeää, että kun ehdokaslistoja asetetaan Euroopan parlamentin vaaleihin, myös niillä voi olla yhtä paljon miehiä ja naisia ehdokkaina.

Me tarvitsemme toinen toisiamme, ja toivon asioiden kehittyvän siihen suuntaan, että me pääsemme jonakin päivänä siihen tilanteeseen, että sukupuolet eivät enää näyttele yhtä suurta roolia kuin osaaminen ja asiantuntemus. Kun parlamentissa tehdään päätöksiä, kaikista tärkeintä on, että me saamme valiokuntiin osaavia ja asiantuntevia henkilöitä, miehiä ja naisia. Siten kaikilla olisi yhteinen, selkeä näkemys paremman tulevaisuuden ja paremman Euroopan rakentamisesta osaamisen kautta.

– Mietintö: Eluned Morgan (A6-0216/2009)

  Daniel Hannan (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, perustamalla Euroopan yhteinen verkko voidaan saavuttaa valtavia säästöjä. Jossain päin Eurooppaa on joka hetki ylimääräistä sähköä, ja kansallisten rajojen murtaminen vähentää huomattavasti riippuvuuttamme tuontienergiasta. Valitettavasti emme kuitenkaan ole tänään äänestäneet mietinnöissä tällaisesta integraatiomallista – vapaisiin markkinoihin perustuvasta, hajautetusta, orgaanisesta mallista. Sen sijaan etenemme kohti yhdenmukaistamista, kiinteitä hintoja, suojelua sekä yhteistä neuvottelukantaa Venäjän ja muiden kolmansien osapuolten kanssa. Euroopan unionissa vallitsee perustavanlaatuinen ideologinen kahtiajako, jossa toisella puolella ovat keskinäiseen tuotteiden tunnustamiseen perustuvat vapaat markkinat ja toisella puolella kuluttajien valinnanvaran supistaminen, tuottajien suojelu ja viranomaissääntely.

Mielestäni se on erityisen vaarallista Yhdistyneen kuningaskunnan kaltaiselle maalle. Vielä kaksi vuotta sitten olimme EU:n ainoa nettoenergiantuottaja. Vielä nytkin olemme lähes tasapainossa. Yhteinen energiapolitiikka voisi muuttua meille samanlaiseksi kuin yhteinen kalastuspolitiikka, jossa olemme ainoa maa, joka antaa huomattavan panoksen yhteiseen pottiin, josta kaikki muut sitten ottavat osansa tasaveroiselta pohjalta.

  Syed Kamall (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, ennen kuin jatkan, kiitän esittelijää Eluned Morgania. Tiedän, että hän aikoo jättää Euroopan parlamentin ja vaikka emme ole aina samaa mieltä asioista, uskon kaikkien olevan samaa mieltä siitä, että hän on tehnyt valtavasti työtä tämän mietinnön eteen.

Tiedämme kaikki, jos tarkastelemme liberalisaation historiaa EU:ssa, että televiestinnän vapauttaminen on ollut suuri menestys ja tarjonnut valinnanvaraa, alempia hintoja ja parempia palveluja kuluttajille kaikkialla EU:ssa. On häpeä, että postimarkkinat sekä erityisesti energiamarkkinat ovat jääneet jälkeen tässä suhteessa. Tämä on varmasti muutama askel oikeaan suuntaan, mutta meidän on vielä selvitettävä kysymykset verkon eriyttämisestä ja myös muille markkinoille pääsystä.

Ei ole oikein, että jotkut markkinat, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan markkinat, ovat avoinna kilpailulle ja saksalaiset ja ranskalaiset yritykset pääsevät Yhdistyneen kuningaskunnan markkinoille, kun taas Saksa ja Ranska estävät Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden maiden yritysten päästyn omille markkinoilleen. Protektionismin aika on ohi. Nyt on aika uskoa markkinoihin.

– Mietintö: Ivo Belet (A6-0218/2009)

  Hannu Takkula (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan todeta Ivo Beletin mietinnöstä, että se on hyvä. On erittäin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että me olisimme kaikilla tavoin liikenteessä ja muuallakin energiaystävällisiä, säästäisimme energiaa ja toimisimme tehokkaasti.

Tähän pitäisi pyrkiä myös renkaiden tapauksessa. Kun me puhumme liikenteestä ja renkaista tässä nimenomaisessa mietinnössä, on kuitenkin tärkeää muistaa, että turvallisuus on tärkein asia, josta ei pidä koskaan tinkiä.

Kyseisessä asiassa on löydettävä oikeanlainen tasapaino. Renkaiden valmistuksessa energiatehokkuus ei saa lyödä korville turvallisuutta, eli haluttaessa varmistaa energiatehokkuus ja lisätä sitä, samalla on huolehdittava siitä, ettei turvallisuus heikkene vähääkään, koska nimenomaan moottoriteillä, pienillä teillä, kaikkialla, turvallisuuden täytyy olla ensisijainen ja tärkein tavoite, kun me kehitämme eurooppalaista liikennettä.

– Mietintö: Adina-Ioana Vălean (A6-0138/2009)

  Hannu Takkula (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, haluan kiittää ensinnäkin mietinnön esittelijää Văleania hyvästä mietinnöstä. On erittäin tärkeää, että me voisimme tulevaisuudessa päästä Euroopan alueella siihen, että yhteisillä sisämarkkinoilla koko Euroopan laajuisesti kännykkäpuhelujen hinnat voisivat laskea ja olla yhdenmukaiset.

Tällä hetkellähän ongelmana on se, että kun me siirrymme maasta toiseen, me joudumme usein ostamaan uusia liittymiä, tai jos me emme osta uutta liittymää, niin silloin me joudumme maksamaan aivan huikeita summia.

On tärkeää, että ihmisten ja työvoiman vapaan liikkuvuuden vallitessa ja rakennettaessa yhteistä talousaluetta – jonka itse asiassa pitäisi jo olla toiminnassa unionin tasolla – myös mobiilihinnoissa saataisiin aikaan yhtenäinen järjestelmä. Se olisi kansalaisten etu.

Euroopan unionin täytyy toimia sillä tavalla, että kansalaisten etu asetetaan etusijalle, ja tässä asiassa me voimme halutessamme toimia siten, että puhelujen hinnat laskevat.

  Syed Kamall (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan tästä mietinnöstä vastaavana valmistelijana olen erittäin ylpeä työstä, jonka teimme avoimuuden lisäämiseksi. Yksi suurista ongelmista on vuosien ajan ollut monien kuluttajien järkytys, kun he palaavat kotiin ja saavat odotettua suuremman laskun.

Jos kuitenkin tarkastelemme mietinnön loppuosaa sekä erityisesti hinnoille asetettavaa rajaa, meidän olisi mielestäni tunnustettava, että hinnat ovat pudonneet joka tapauksessa ilman tätä asetusta. Itse komissio myöntää omien lukujensa perusteella, että useimmat kuluttajat eivät tee verkkovierailuja: 70 prosenttia kuluttajista ei tee lainkaan verkkovierailuja vuoden aikana. Säännöllisiä verkkovierailuja tekevien kuluttajien määrä on paljon alhaisempi. Itse asiassa me alennamme puhelujen ja tiedonsiirron kustannuksia muutamille etuoikeutetuille Euroopan parlamentin jäsenille, komission virkamiehille, eurooppalaisille toimittajille ja liikemiehille.

Toivotaan, että kun yritykset yrittävät saada kyseiset voitot takaisin muualta, ne eivät ala velottaa kotimaisia käyttäjiä – tai varsinkaan köyhiä – enemmän heidän puheluistaan. Toivotaan, että emme ota rahaa köyhiltä rikkaiden halvempien puhelujen maksamiseksti.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen Adina-Ioana Vălean mietintöön aiheesta, jossa Euroopan unionin valta on kerrankin täysin hyväksyttävää.

Minun on sanottava, että televiestinnän alalla tilanne on toisinaan täysin sietämätön. Alalla petetään kuluttajia, jotka ovat käyttäneet tällaisia matkapuhelimia ja joiden sopimuksen pitäisi sisältää kansainväliset puhelut ja jotka ovat järkyttyneet, kun ovat nähneet laskunsa. Esimerkiksi minulle kävi niin vasta äskettäin, kun olin käyttänyt yhtenä päivänä Italiassa internet-yhteyttä kaksi kolme kertaa, sain käytännössä kansallistetulta ranskalaiselta Orange-operaattorilta 1 200 euron laskun, ja toiselta päivältä, jonka vietin aivan Ranskan rajan tuntumassa Evianin ja Geneven välissä, sain 3 000 euron laskun.

Nämä ovat aivan sanoinkuvaamattomia käytäntöjä, suoranaista rosvousta, ja kyseiset operaattorit ovat vastuussa niistä – ne eivät toimi avoimesti kuluttajien suuntaan. Matkapuhelinsopimusten avoimuutta koskevat säännöt on siksi standardoitava Euroopan unionissa.

  Daniel Hannan (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, tietysti kannatamme kaikki alhaisempia maksuja, kun matkustamme ulkomaille matkapuheliminemme – olisi hullua vastustaa sitä – mutta se on vain yhtälön toinen puoli. Kun velvoitamme täällä parlamentissa operaattorit alentamaan verkkovierailumaksujaan, niiden on otettava rahat muualta, ja se tarkoittaa yleensä maksujen nostamista niiltä, jotka eivät matkusta.

Se tarkoittaa toisin sanoen veroa matkustamattomilta matkustajien hyväksi. Vaalipiirini vuokra-asunnoissa on nuoria, jotka joutuvat nyt maksamaan koekeampia puhelumaksuja, niin että liikemiehet, Euroopan parlamentin jäsenet ja komission jäsenet voivat puhua halvemmalla ulkomailla.

Minun täytyy sanoa, että emme olleet puolueeton osapuoli. Kaikki äänestykseen osallistuneet saavat selvää etua tällaisesta asetuksesta, jota olemme pyrkineet saamaan läpi tällä alalla viime vuoden aikana. Jos haluatte ymmärtää, miten valta on siirtynyt EU:ssa, teidän tarvitsee vain lukea tämä mietintö. "Kuka ketä?" kysyi Lenin, ehkä poliittisen filosogian kaikkien aikojen ytimekkäimmässä lausunnossa. Kenellä on valta ja kehen hän sitä käyttää? Enää ei ole paljonkaan epäilystä siitä, kenellä valta on: meillä – eurokraateilla.

  Inese Vaidere (UEN). – (LV) Arvoisa puhemies, paljon kiitoksia tästä puheenvuorosta. Äänestin mietinnön puolesta, koska pidän erittäin tärkeänä sitä, mitä Euroopan parlamentti on tehnyt matkaviestinnän alalla. Kun muistan ensimmäiset työpäiväni Brysselissä, minuutin puhelu maksoi kolme euroa tai enemmän; näiden asetusten ansiosta maksamme nyt rajoitettuja hintoja, ja se on hyödyttänyt kaikkia eurooppalaisia. Muistuttaisin myös siitä, että verkkovierailumaksut ovat olleet erittäin epäselviä. Se koskee erityisesti tekstiviestejä. Samalla kun olemme saaneet suuria säästöjä äänipuheluista, yritykset ovat tehneet liikaa voittoa tekstiviesteillä, eikä sekään ollut kansalaisten etujen mukaista. Mielestäni olemme tällä direktiivillä ja asetuksella edistyneet valtavasti kuluttajien etujen puolustamisessa, ja myös nykyään, nyt kun tiedonsiirto on niin tärkeää ja ihmiset vastaanottavat dataa matkapuhelimillaan, se että kyseisiä maksuja on laskettu, on suuri saavutus Euroopan parlamentilta.

– Mietintö: Peter Skinner (A6-0413/2008)

  Eoin Ryan (UEN). – (EN) Arvoisa puhemies, onnittelen esittelijää Peter Skinneriä mietinnöstä. Hän on tehnyt erinomaista työtä. Urakka on ollut valtava, mutta hän on todella onnistunut erittäin monimutkaisessa lainsäädännössä. Onnittelen myös EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita, jotka ovat saaneet Solvenssi II:n menestyksekkääseen päätökseen.

Se on hyvä esimerkki siitä, miten EU:n pitää toimia yhdessä talouden elvyttämiseksi. Taakat ja ratkaisut jaetaan. EU:n hyväksymä vastatoimi on hyvä esimerkki tiiviistä suhteesta rahoitusyhteistyössä. Meidän on toimittava sen varmistamiseksi, ettei koskaan enää tule sellaista pankkikriisiä kuin tämä jossa nyt olemme.

Panin kiinnostuneena merkille sen, että komissio hyväksyi lainatukijärjestelmän Yhdistyneen kuningaskunnan asunnonomistajille. Järjestelmä antaa kotitalouksille, jotka eivät voi maksaa takaisin lainojaan, mahdollisuuden lykätä kaikkia lyhennyksiä ja 70 prosenttia korkomaksuista kahden vuoden ajaksi. Meidän olisi seurattava tarkasti kyseisen järjestelmän edistymistä ja opittava siitä sekä pantava täytäntöön tehokkaita toimia, jotka voisivat helpottaa meidän taakkaamme.

Mielestäni kaikki jäsenvaltiot voivat tarkastella järjestelmää, mutta katson myös, että jäsenvaltioiden rahoituslaitokset voisivat itse helpottaa ihmisten siirtymistä interest only -tyyppisiin lainoihin, jos he ovat vaikeuksissa. Koska rahoituslaitokset saavat tukea jäsenvaltioiden hallituksilta, ne voisivat auttaa ihmisiä, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin taantuman takia.

– Mietintö: Gunnar Hökmark (A6-0236/2009)

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, ennen kuin aloitan äänestysselitykseni, onnittelen kollegaani Syed Kamallia, joka on juuri pitänyt 100. puheensa täysistunnossa. Jotkut ovat yllättyneitä siitä, että se kesti näinkin kauan! On kuitenkin hyvä saada hänet satasen kerhoon.

Äänestin Gunnar Hökmarkin mietinnön puolesta monista syistä. Lähinnä siksi, että kukapa voisi vastustaa ydinturvallisuutta? Jos puhumme ydinturvallisuudesta ja siitä miten tuotamme energiaa tulevaisuudessa, haluamme varmastikin, että sitä tuotetaan ja että jäte hävitetään mahdollisimman turvallisesti. Äänestin mietinnön puolesta yhtälailla siksi, että haluan lisätä ydinvoiman käyttöä tulevaisuudessa – lisätä sitä Yhdistyneessä kuningaskunnassa – koska en halua enää nähdä uusia tuulimyllyjä ja tuuliturbiineita kauniilla Euroopan maaseudulla. Ne eivät tuota mitään kansallisiin verkkoihimme – itse asiassa ne aiheuttavat lisäharmia kansallisille verkoille – eivätkä ne tuota uusiutuvaa energiaa: ne tuottavat vain hieman vaihtoehtoista energiaa lyhyeksi ajaksi. Kannatan ydinturvallisuutta ja ydinenergiaa.

– Mietintö: Raül Romeva i Rueda (A6-0253/2009)

  Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, komission typerä ehdotus, alkuperäisessä muodossaan, että sen pitäisi valvoa virkistyskalastusta ja vaatia tuloja ja lupia ja kaikkea muuta, mikä liittyy tällaiseen byrokratiaan, oli yksi niistä ehdotuksista, jotka perustellusti herättivät huomattavaa vastustusta kyseisen alan lisäksi niiden keskuudessa, joita kiinnostavat kalastukseen liittyvät asiat ja EU:n byrokratia.

Siksi olen tänään iloinen siitä, että tarkistus 48 on hyväksytty. Sillä palautetaan ainakin jossain määrin jäsenvaltioiden harkintavalta sen suhteen, ryhtyäkö toimiin virkistyskalastuksen lupien ja rekisteröinnin alalla, ja annetaan jäsenvaltioiden arvioida, onko sillä vaikutusta – kun useimmissa jäsenvaltioissa ei ole – virkistykalastuksen kalatuotantoon. Olen siis iloinen siitä, että tämä komission ehdotus on torjuttu ja että sitä, mikä alkoi huonosti, on parannettu jonkin verran.

  Daniel Hannan (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, oltuani 10 vuotta täällä parlamentissa en uskonut, että mikään voisi enää yllättää minua, mutta olin järkyttynyt älyttömästä ehdotuksesta ulottaa yhteinen kalastuspolitiikka vapaa-ajan onkijoihin ja vaatia heitä kirjaamaan ylös jokainen saalis ja laskemaan se kansalliseen kiintiöön.

Ehdotusta ei ole poistettu, mutta sitä on parannettu huomattavasti. Sen ovat saaneet aikaan neljä peräänantamatonta ja isänmaallista skottia, jotka edustavat kyseisen maan pääpuolueita, valiokunnassa käydyssä pitkässä ja uuvuttavassa väsytystaistelussa. He ovat Elspeth Attwooll, Catherine Stihler, Struan Stevenson ja Ian Hudghton. Haluan kiittää myös Pohjois-Irlannin parasta ystävää Euroopan parlamentissa, Jim Allisteria, joka puolustaa menestyksekkäästi maakuntansa kumpaakin yhteisöä ja perinteitä.

Ongelmana tässä asiassa on valvonta. Ongelmana oli se, että ihmiset eivät noudattaneet voimassa olevaa lainsäädäntöä. Täällä parlamentissa me vaistonvaraisesti annamme lainsäädäntöä mieluummin kuin käytämme käytettävissämme jo olevaa oikeudellista arsenaalia. Toivon, että noudattaisimme – muuallakin kuin vain kalastuksen alalla – periaatetta, että paras tapa ei ole antaa aina uutta lainsäädäntöä, ennen kuin on käytetty loppuun saakka käytettävissä olevat oikeudelliset keinot.

  Catherine Stihler (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, toivon, että tämän päivän Romevan mietintöä koskeva äänestys vakuuttaa eurooppalaiset onkijat siitä, että heidän huolensa on kuultu. Tarkistukset 7 ja 11 menivät läpi vastustuksetta; tarkistus 48 hyväksyttiin äänin 608 puolesta 37 vastaan; tarkistus 49 hyväksyttiin äänin 580 puolesta 54 vastaan; tarkistus 50 sai osakseen laajaa tukea; tarkistus 2 hyväksyttiin yhtenä ryhmänä tarkistusten 7 ja 11 kanssa; tarkistus 92 hylättiin ja myös tarkistus 93 hylättiin, mitä onkijat pyysivät.

Seuraava askel on todellakin se, miten neuvosto käsittelee 47 artiklan sanamuodon muuttamisen. Hyväksyykö se parlamentin ehdottaman sanamuodon vai omaksuuko se erilaisen lähestymistavan? On häpeä, että täällä ei ole neuvostosta ketään vastaamassa tähän kysymykseen. Tämänpäiväinen vihreä kirja yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksesta antaa meille mahdollisuuden muuttaa yhteistä kalastuspolitiikkaa, ja toivon, että jäsenet käyttävät tilaisuutta välittää vihreä kirja mahdollisimman monelle äänestäjälle, jotta heidän äänensä saadaan kuulumaan.

– Mietintö: Cornelis Visser (A6-0206/2009)

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Paljon kiitoksia, arvoisa puhemies. Tuntuu siltä, että on saavutettu melkoinen virstanpylväs.

Mietinnöllä on mielenkiintoinen otsikko: "Kalavarojen säilyttäminen teknisten toimenpiteiden avulla". Minun täytyy todellakin sanoa, että jos todellakin haluamme parhaat tekniset toimenpiteet kalavarojen säilyttämiseksi, niitä ei löydetä yhteisestä kalastuspolitiikasta. Tulokset ovat selvillä: yhteisellä kalastuspolitiikalla ei ole onnistuttu säilyttämään kalavaroja. Meidän on aika – ja nyt olemme jo pahasti myöhässä – tarkastella toimivia tuloksia eri puolilta maailmaa.

Katsotaan Islannin esimerkkiä. Siellä on päädytty omistukseen perustuvaan ratkaisuun ja oikeuksiin, joita voidaan luovuttaa eteenpäin. Katsotaan Uuden-Seelannin esimerkkiä. Siellä kalastusalueita koskevat oikeudet ovat periytyneet sukupolvelta toiselle. Molemmat esimerkit osoittavat, että jos luotetaan markkinoihin, oikeusvaltioperiaatteeseen ja omistusoikeuteen, useimmissa tapauksissa löydetään parempi ratkaisu kuin neuvostotyylisessä keskusjohtoisessa suunnitelmassa, kuten yhteinen kalastuspolitiikka, joka on osoittautunut katastrofiksi. Nyt on aika uskoa markkinoihin.

– Mietintö: Simon Busuttil (A6-0251/2009)

  Simon Busuttil (PPE-DE). – (MT) Selitän nopeasti, miten ryhmämme, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä, äänesti yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa koskevasta mietinnöstäni. Siitä toimitettiin kaksi äänestystä, toinen vaihtoehtoisesta esityksestä ja toinen varsinaisesta mietinnöstä. Äänestimme ensin mainitun puolesta, niin että voisimme poistaa kohdan, jonka parlamentin sosialistiryhmä oli lisännyt ja jolla maahanmuuttajille annetaan äänioikeus. Sitä emme hyväksy, ja äänestimme sitä vastaan myös valiokuntatasolla.

On kuitenkin valitettavaa, että esitys ei mennyt läpi, koska jos se olisi mennyt, kyseinen kohta olisi poistettu. Sen sijaan äänestimme koko mietinnön puolesta, koska katsomme, että mietintö on hyvä ja sisältää Euroopan parlamentin kokonaisvaltaisen ohjelman yhteisen maahanmuuttopolitiikan alalla.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, Euroopan yhteisen maahanmuuttopolitiikan periaatteet, toimet ja välineet: siinä on Simon Busuttilin mietinnön erittäin laaja aihe.

Periaatteet? Euroopan unioni tarvinnee 60 miljoonaa uutta Euroopan ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttajaa huolimatta nykyisistä miljoonista työttömistä ja köyhistä kansalaisista, joukkoirtisanomisista ja yritysten sulkemisista.

Toimet? Maahanmuuttajien oikeuksien lisääminen, erityisesti äänioikeuden myöntäminen, ja rajattoman pääsyn myöntäminen EU:n alueelle ja työmarkkinoille.

Välineet? Niin kutsuttu positiivinen syrjintä tai epävirallisen pätevyyden tunnustaminen, oli se mitä tahansa, kun taas unionin kansalaisilta vaaditaan muodollinen pätevyys; uuden maahanmuuttajaryhmän, "ympäristömaahanmuuttajien", tunnustaminen sekä unionin kansalaisten velvollisus mukautua väitämättömään tulvaan, jonka eurokraatit ovat suunnitelleet tämän parlamentin avustuksella.

Kaiken tämän sijasta meidän on kiireellisesti käännettävä maahanmuuttovirrat, palautettava sisärajat, pantava täytäntöön todellista perhekeskeistä politiikkaa EU:n väestön lisäämiseksi ja suosittava oman maan ja unionin kansalaisia kaikilla aloilla.

  Mario Borghezio (UEN). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, minulla on tämän mietinnön suhteen monia varauksia, joista ensimmäinen koskee, kuten vähän aikaa sitten todettiin, säännöstä, joka tuntuu hämmentävältä aikana, jolloin EU:n ongelmana on palkkojen takuurahasto tai miljoonat ylimääräiset työntekijät. Varautuminen 60 miljoonan uuden maahanmuuttajan tulemiseen ja työskentelyyn EU:ssa on minun mielestäni pöyristyttävä toimi.

Muistuttaisin myös siitä, että samalla kun keskustelemme tulevan maahanmuuton organisoinnista, tapahtuu sellaisia tragedioita – joilta Luojan kiitos vältyttiin Italian humaanisuuden ja Maronin hyvän hallintotavan ansiosta – kuin turkkilaisen Pinar-aluksen tapauksessa olisi voinut käydä.

Mitä Eurooppa tekee? Kuten Maroni aivan oikein totesi, 600 tapauksessa Malta on Euroopan unionin rahoituksesta huolimatta epäonnistunut velvollisuudessaan ottaa vastaan ne, jotka matkustivat Pohjois-Afrikan rannikolta ja nousivat maihin Maltan rannikolla. Kaikissa näissä tapauksissa Italian on täytynyt puuttua asiaan, vaikka Lampedusassa sijaitseva vastaanottokeskuksemme on ylittänyt reilusti kapasiteettinsa, kuten kaikki tiedämme.

Siispä EU, puutu asiaan, anna selkeitä sääntöjä! Pyydämme selvää lisäystä valtioimme rahoitukseen, jotta voimme vastata haasteeseen asianmukaisesti. Euroopan on herättävä ja säänneltävä maahanmuuttovirtoja vakavasti: emme voi jatkaa tätä rataa!

– Mietintö: Cornelis Visser (A6-0206/2009)

  Inese Vaidere (UEN). – (LV) Paljon kiitoksia, arvoisa puhemies. Haluan kertoa mielipiteeni kalatalousvaliokunnan mietinnöstä – Cornelis Visserin mietinnöstä – kalavarojen säilyttämisestä. Arvoisa puhemies, kotimaalleni Latvialle kalastus on äärimmäisen tärkeää, koska meillä on 550 kilometriä rantaviivaa. Koska Latviaa edustaa EU:ssa kahdeksan Euroopan parlamentin jäsentä, emme voi olla kaikissa valiokunnissa, mutta nämä asiat ovat erittäin tärkeitä taloudellemme ja perinteisille elämänmuodoille. Nykyinen asetus, jota tällä mietinnöllä säännellään, ei riitä rannikkokalastuksen suojelemiseksi. Ymmärrän, että liikakalastus on vakava ongelma, mutta liian sääntelyn takia rannikkokalastuksemme on uhattuna, ja itse asiassa kalastajamme ajetaan pois Itämeren rannikoltamme. Euroopan parlamentin olisi mielestäni seuraavaksi huolehdittava siitä, että rannikkovaltiot voivat säilyttää perinteisen elämäntapansa ja myös osallistua käytännössä kalastukseen, sillä nykyään käy usein niin, että kalastajakyliemme on pakko ostaa tuotteensa suurilta yrityksiltä, jotka kalastavat kaukaisilla valtamerillä. Sadat tai jopa tuhannet rannikon asukkaat menettävät työpaikkansa, vaikka kalastus on ollut vuosisatojen ajan heidän pääelinkeinonsa. Kiitos paljon.

Kirjalliset äänestysselitykset

– Mietintö: Helmuth Markov (A6-0243/2009)

  Rovana Plumb (PSE), kirjallinen. – (RO) Kannatin äänestyksessä suositusta, koska Euroopan yhteisön sitoutuminen soveltamaan Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöä N:o 61 hyötyajoneuvojen hyväksyntää koskevista yhdenmukaisista säännöksistä ohjaamon takaseinän etupuolella olevien ulkonevien osien osalta (tarkistettu sopimus) kuuluu perustamissopimuksen 113 artiklan mukaiseen yhteisen kauppapolitiikan tavoitteeseen, jonka tarkoituksena on poistaa moottoriajoneuvokaupan tekniset esteet sopimuspuolten väliltä.

Yhteisön osallistuminen lisää tämän sopimuksen puitteissa tehdyn yhdenmukaistamistyön arvoa ja voi näin helpottaa pääsyä kolmansien maiden markkinoille. Tämän osallistumisen tuloksena on saavutettava yhtenäisyys tarkistetun sopimuksen nojalla annettujen "säännöiksi" kutsuttujen säädösten ja alaa koskevan yhteisön lainsäädännön välillä. Tällaisen säännön antamisessa on kuitenkin kyse ainoastaan tekniseen kehitykseen mukauttamisesta.

– Suositus toiseen käsittelyyn: Jan Cremers (A6-0207/2009)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Äänestän mietinnön puolesta.

Euroopan komissio on aina kiinnittänyt paljon huomiota liikkuvien kansalaisten yksilöllisten oikeuksien varmistamiseen, ennen kaikkea sosiaaliturvaan liittyvien etujen varmistamiseen. Kansalaisten vapaa liikkuminen yhteisössä on yksi heidän perusoikeuksistaan, ja se kannustaa kehittämään jäsenvaltioiden sisäistä taloutta.

Siksi komissio pyrkii tehostamaan toimiaan, niin että unionin kansalaiset ja heidän perheensä voivat todellakin nauttia nykyisen EU:n lainsäädännön takaamista oikeuksista. Vaikka kansallisessa lainsäädännössä säädetään tietyillä aloilla yhteisön kansalaisten ja heidän perheidensä paremmasta kohtelusta kuin mitä nykyisessä EU:n lainsäädännössä vaaditaan, yksikään jäsenvaltio ei ole itse asiassa ratifioinut korrektisti kaikkia asiasta annettujan direktiivejä.

On selvää, että kansalaisten perusoikeutta liikkua vapaasti EU:n alueella rikotaan usein, ennen kaikkea seuraavissa tapauksissa: kolmansien maiden kansalaisia olevien perheenjäsentten oikeus tulla maahan ja oleskella siellä sekä avun puute työtapaturmien jälkeen.

Toivomme, että komissio jatkaa jäsenvaltioiden kanssa teknistä yhteistyötä, joka on saanut aikaan sen, että eri kohtia on nostettu esiin keskustelua ja lisäselvityksiä varten, erityisesti väärinkäytösten kohdalla.

– Mietintö: Caroline Lucas (A6-0115/2009)

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Äänestin mietinnön puolesta, koska sillä annetaan seuraavalle parlamentille vahva viesti siitä, että laitonta puunkorjuuta ja metsäkatoa on käsiteltävä entistä tehokkaammin.

Ehdotus olisi pitänyt jättää jo kauan sitten. Arvioidaan, että noin 20–40 prosenttia maailman teollisuuden puuntuotannosta tulee laittomista lähteistä, ja 20 prosenttia siitä päätyy EU:hun joka vuosi. Se laskee puun hintaa, vähentää luonnonvaroja ja verotuloja sekä lisää alkuperäiskansojen köyhyyttä kaikkialla maailmassa. Pitkän aikavälin vaikutukset ovat vieläkin vakavampia, koska metsäkato, jonka tärkeä syy on laiton puunkorjuu, aiheuttaa lähes viidesosan maailman kasvihuonekaasupäästöistä.

Lucasin mietinnön tarkistuksissa todetaan, että laittoman puutavaran omistaminen tai myyminen on rikos vain, jos on ollut huolimaton, piittaamaton tai tietoinen – siinä ei rangaista yrityksiä, jotka ovat noudattaneet due diligence -järjestelmän mukaisia velvollisuuksiaan. Ei siis ole mitään ehdotonta tarvetta taata yritysten toimien laillisuutta.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Kannatin äänestyksessä mietintöä puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta, koska laiton puunkorjuu on yhä vakavampi ongelma, ja sillä on erittäin huoletuttavia vaikutuksia ympäristöön, kuten biologisen monimuotoisuuden väheneminen, metsäkato ja metsien köyhtyminen. Kaiken lisäksi siitä johtuu 20 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.

Suurena puutavaran ja puutuotteiden kuluttajana Euroopan unionilla on valvollisuus ryhtyä tehokkaisiin toimiin metsäkatoa ja laitonta puunkorjuuta vastaan, ja toimilla on lopetettava markkinoiden tarjoaminen laittomille puutuotteille.

Meidän on annettava lainsäädäntöä laitonta puunkorjuuta vastaan, niin että kuluttajat tietävät tuotteiden tulevan laillisista lähteistä, jotta sääntöjä noudattavat yritykset eivät joudu huonompaan asemaan ja jotta laittomia puutuotteita valitsevat yritykset eivät enää löydä markkinoita.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − Olen tyytyväinen Caroline Lucasin mietintöön, jossa annetaan tiettyjä velvollisuuksia toimijoille, jotka saattava puutavaraa ja puutuotteita markkinoille. Toimin valmistelijana kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnolle, joka hyväksyttiin valiokunnassa yksimielisesti.

Meidän mielestämme paras tapa lopettaa laittoman puutavaran kauppa on vahvistaa vaatimuksia ja velvollisuuksia sekä tehostaa oikeudellisia keinoja, joilla laitonta puutavaraa ja puutuotteita EU:n markkinoilla omistavat ja myyvät toimijat voidaan pelotuskeinona asettaa syytteeseen.

Meidän on toimittava yhdessä suurten kuluttajamaiden kuten Yhdysvaltojen, Kiinan, Venäjän ja Japanin kanssa ongelman ratkaisemiseksi ja perustettava maailmanlaajuinen hälytysjärjestelmä ja laittoman puunkorjuun ja sitä harjoittavien maiden rekisteri Interpolin ja asianmukaisen YK:n elimen avulla hyödyntäen uusimpia satelliittiteknologiajärjestelmiä.

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Päätin pidättyä äänestämästä ehdotuksesta asetukseksi puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta.

Vaikka pidänkin sitä elintärkeänä askelena puuntuonnin valvonnan tehostamiseksi sisämarkkinoiden rajoilla, katson, että mietinnössä ehdotetaan liian raskasta ja byrokraattista järjestelmää, joka rankaisee omaa eurooppalaista metsätalouttamme.

Sen sijaan että perustetaan monimutkainen ja kallis tuotteiden merkintäjärjestelmä, joka olisi erittäin haitallinen alalle ja puulle materiaalina, meidän olisi lisättävä tarkastuksia ja tarkkailtava tuotantoketjua, joka saattaa tuotteet EU:n markkinoille, laittoman puunkorjuun torjumiseksi.

Asetuksen päätavoitteena täytyy olla uuden yhteisen valvonnan ja vastuun kulttuurin toteuttaminen eikä byrokraattisen ja kalliin prosessin kehittäminen jokaisen tuotteen tarkastamiseksi. Emme saa rangaista puutavaraa alan ongelmien takia muita materiaaleja ja energialähteitä enempää liian sitovilla säännöillä, jotka koskevat sen saattamista markkinoille.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Korostan sitä, että tätä asetusta on odotettu yhtä paljon kuin sitä tarvitaan. Laiton puunkorjuu on ongelma, jota on käsiteltävä tehokkaasti ilmastosyiden lisäksi ympäristönäkökohtien ja sosiaalisten näkökohtien takia. Siitä huolimatta minun oli äänestettävä tänään mietintöä vastaan. Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnössä on kadotettu punainen lanka ja siinä soveltamisala ja velvollisuudet ulotetaan paljon alkuperäistä tarkoitusta laajemmalle alalle. Meidän on varmistettava, että kun puutuotteet on tuotu sisämarkkinoille ja ne ovat läpäisseet tullin, ne ovat oletettavasti laillisia eikä siten ei ole tarvetta lisätä uutta suhteetonta byrokraattista ja taloudellista taakkaa kaikille toimijoille EU:ssa.

Mutta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnössä esitetään kallista merkintäjärjestelmää ja uusia kestävyyttä koskevia vaatimuksia. Siinä laillisuuden määritelmästä tehdään saavuttamaton ja due diligence -järjestelmän taakka sälytetään kaikille toimijoille sisämarkkinoilla. Tällä asetuksella pitäisi torjua laitonta puunkorjuuta rajoilla, mikä oli alkuperäinen tarkoitus. Se, että vaikutetaan kaikkiin sisämarkkinoiden toimijoihin, myös niihin jotka eivät käytä tai jakele laittomasti korjattua puuta, mikä mahdollisesti vaikuttaa niiden kilpailukykyyn maailmanlaajuisilla markkinoilla, ei varmasti ole tämän asetuksen tarkoitus eikä sitä siksi voida tukea.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatin äänestyksessä mietintöä, jossa annetaan ensimmäistä kertaa sääntöjä EU:n markkinoille puutavaraa saattaville toimijoille. Toimijoita vaaditaan noudattamaan due diligence -järjestelmää, niin että kaikki puutavara on korjattu asiaa koskevan alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön mukaisesti. Olen tyytyväinen siihen, että toimijoiden on noudatettava myös kestävyyskriteereitä ja alkuperäiskansoja koskevaa lainsäädäntöä. On erittän tärkeää, että noudattamista valvoo riippumaton ulkopuolinen osapuoli, ja olen tyytyväinen siihen, että asiaa korostetaan mietinnössä.

  Robert Sturdy (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) On ryhdyttävä toimiin laittomasti korjatun puutavaran ja siitä valmistettujen tuotteiden kaupan lopettamiseksi EU:n markkinoilla tehokkaan kilpailun, kestävän kehityksen ja maailmanlaajuisen biologisen monimuotoisuuden ja ympäristön suojelun hyväksi.

Komission ehdottama due diligence -järjestelmä (joka toimii jo korkeatasoisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa) sisältää toimia ja menetelmiä, joilla toimijat voivat jäljittää puutavaran ja puutuotteet, saada tietoa sovellettavan lainsäädännön noudattamisesta ja hallita laittoman puutavaran ja siitä valmistettujen tuotteiden EU:n markkinoille saattamisen riskiä. Toimenpiteellä myös annetaan kuluttajille varmuus siitä, että he eivät edistä puutavaraa ja puutuotteita ostamalla laitonta puunkorjuuta ja siihen liittyvää kauppaa.

Vaikka tuemme ehdotusta periaatteessa, emme tue esittelijän ehdottamaa vaatimusten ulottamista kaikkiin toimijoihin, minkä katsomme aiheuttavan suhteettoman byrokraattisen ja taloudellisen taakan toimijoille EU:ssa. Komission ehdotuksessa esitetään joustavaa due diligence -järjestelmää, joka perustuu riskien arviointiin ja todisteiden analysointiin, ja se on paljon tehkkaampi ja käytännöllisempi lähestymistapa.

– Mietintö: Miloslav Randsdorf (A6-0214/2009)

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Öljy on tärkein energialähde Euroopan unionissa, ja talous on hyvin riippuvainen sen jatkuvasta, luotettavasta ja helposti saatavilla olevasta toimituksesta. Olemme erittäin riippuvaisia öljyn tuonnista, ja olemme yhä enemmän riippuvaisia siitä, joten öljyn toimitusvarmuus on hyvin tärkeää.

Öljyn kysyntä lisääntyy EU:ssa vuoteen 2030 saakka, mutta vain 0,25 prosenttia vuodessa. Öljy on edelleen tärkein ensisijainen energialähde EU:ssa vuonna 2030 ja sen osuus kaikesta kulutetusta energiasta on noin 35 prosenttia. Öljytoimitukset ja jalostuskapasiteetti eivät voi tällä hetkellä tyydyttää kasvavaa kysyntää, joten markkinatilanne on edelleen jännittynyt.

Nämä tekijät on otettava huomioon, kun kehitetään yhtenäistä ja todellista eurooppalaista energiapolitiikkaa. Tähän politiikkaan on kuuluttava EU:n valmius reagoida mahdolliseen toimituskriisiin. Varastot ovat tärkeitä, ja ne lieventävät ennakoimattomia toimitusongelmia. Tietyt tai jopa kaikki talouden alat pysähtyisivät ilman öljyä. Tältä osin varastojen olemassaolo on yleisen kansallisen turvallisuuden lähtökohta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestimme tämän mietinnön puolesta, koska mielestämme on tärkeää ylläpitää raakaöljyn ja/tai öljytuotevarastojen vähimmäistasoa. Vähimmäisvarastojen ylläpitäminen on taloudellisesti ja sosiaalisesti erittäin merkittävä kysymys jokaisessa maassa myös turvallisuuden kannalta. Sen vuoksi kaikenlainen keinottelu näillä varastoilla on kiellettävä. Näin ei ole toimittu tähän saakka. Niiden omistus ja hallinnointi on oltava julkista, jotta EU:n jäsenvaltioiden etua suojellaan.

Emme ole kuitenkaan samaa mieltä tämän direktiiviehdotuksen nojalla komissiolle annettavasta toimivallasta ja erityisesti komission yksiköille annetusta mahdollisuudesta suorittaa tarkastuksia jäsenvaltioiden varmuusvarastoista ja lisävarastoista. Valtioiden on luotava näiden tuotteiden varastoja, mutta niiden hallinnointi ja vähimmäis- ja enimmäismäärän määrittely on kansallinen asia. Olemme myös eri mieltä kaikista yrityksistä käyttää näiden varastojen luomista perusteena, vaikka kohtuullisenakin, sellaiselle interventiopolitiikalle, jonka avulla Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella pyritään etsimään ja hyödyntämään öljyvaroja.

– Mietintö: Luca Romagnoli (A6-0228/009)

  Philip Bradbourn (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Vaikka kannatamme jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä näissä asioissa, katsomme, että tämän kysymyksen olisi kuuluttava EU:n toiminnan sijasta toissijaisuusperiaatteen piiriin.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Tämä aloite on osa maailmanlaajuista strategiaa elintärkeiden infrastruktuurien suojelemiseksi. EU:n talous ja turvallisuus ja sen kansalaisten hyvinvointi ovat riippuvaisia infrastruktuurin olemassaolosta ja sujuvasta toiminnasta. Sillä tarjotaan välttämättömiä palveluita, kuten terveydenhuollon palveluita, televiestintää, energiaa, liikenneverkkoja, rahoituspalveluita, elintarvikkeiden ja veden toimitusta ja niin edelleen.

Joissain jäsenvaltiossa on jo käytössä tehokkaita suojatoimenpiteitä ja rakenteita, mutta joissain toisissa jäsenvaltioissa tilanne on edelleen hyvin epävarma. Sen vuoksi on tärkeää, että tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihto sujuu paremmin ja tehokkaammin, ja tämä on mahdollista ainoastaan tieto- ja viestintäjärjestelmän käyttöönotolla.

Tämä järjestelmä vahvistaa vuoropuhelua ja lisää käytettävissä olevaa tietoa yhteisistä vaaroista ja heikkouksista sekä helpottaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja koordinointia. Sillä kannustetaan samalla asianmukaisten toimien ja strategioiden kehittämistä riskien vähentämiseksi ja riittävän suojelun edistämiseksi, ja se lisää myös kansalaisten turvallisuutta.

Kannatan myös, että siihen sisällytetään kolmen vuoden tarkistuslauseke, jonka perusteella voidaan toteuttaa tarvittavat parannukset ja johon sisältyy mahdollisuus nopean hälytysjärjestelmän käyttöönotosta.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin elintärkeiden infrastruktuureiden varoitusjärjestelmää (CIWIN) koskevan ehdotuksen puolesta. Joidenkin jäsenvaltioiden infrastruktuuri muodostuu fyysisistä ja tietotekniikan laitteista, palveluista ja omaisuudesta, joiden soveltamisen keskeytyksellä voi olla hyvin vakavia vaikutuksia terveyteen, turvallisuuteen ja taloudelliseen tai sosiaaliseen hyvinvointiin.

Liikennejärjestelmät, televiestintä ja energia ovat jäsenvaltioiden kehitykselle ratkaisevan tärkeitä aloja, ja ne liittyvät myös yhä enemmän yhteen. Jotkut jäsenvaltiot ovat toisistaan riippuvaisia, Tästä syystä Euroopan unionin kehitykselle on erittäin tärkeää, että eri viranomaisten käytössä on yksi ainoa tietojen saamista ja jakamista koskeva järjestelmä, jolla elintärkeitä infrastruktuurien suojellaan, hyviä käytänteitä vaihdetaan ja jolla sovelletaan nopeaa hälytysjärjestelmää.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Komission ehdotuksessa, jonka perusteella mietintö on laadittu, luodaan jäsenvaltioiden välinen elintärkeän julkisen ja yksityisen infrastruktuurin tieto- ja varoitusjärjestelmä.

Tämä järjestelmä on ensimmäinen askel, jolla yksityisille tahoille, toisin sanoen monopoliasemassa oleville yrityksille, joiden laitoksia pidetään elintärkeänä infrastruktuurina, annetaan toimivalta turvallisuusasioissa. Tällä hetkellä ainoastaan valtio vastaa siitä.

Tällä pohjustetaan tietä sille, että työväenluokan mielenosoitukset, jotka vaikuttavat "elintärkeisiin infrastruktuureihin" (esimerkiksi lakot energia- ja televiestintäalan kaltaisilla elintärkeillä aloilla, ulosmarssit esimerkiksi tehtailla, lakkovartiot, mielenosoitukset ja niin edelleen) luokitellaan "terroriteoiksi".

Tällä heikennetään jäsenvaltioiden puolustusta ja itsemääräämisoikeutta, poistetaan niiden sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välinen ero sekä luodaan EU:lle rooli puuttua toimiin suoraan ja mahdollisuus osallistua siihen.

EU on käyttänyt terrorismin uhan torjumista jälleen kerran tekosyynä saattaakseen päätökseen sen taantumuksellinen institutionaalinen kehyksen, joka pääsääntöisesti kohdistuu työväenluokkaa ja ruohonjuuritason liikkeitä vastaan ja joka suojelee pääoman valtaa heikentämällä edelleen jäsenvaltioiden suvereeneja oikeuksia.

  Vladimir Urutchev (PPE-DE), kirjallinen. – (BG) EU hyväksyi tänään Luca Romagnolin mietinnön elintärkeiden infrastruktuureiden varoitusjärjestelmän (CIWIN) luomisesta, josta ei keskusteltu täysistunnossa. EU:n kansalaisten suojeleminen on mielestäni tärkein painopiste tässä toimielimessä, ja kansalaisten on saatava tietää siitä.

Tämän tietojärjestelmän perusteella on mahdollista, EU:n valtioiden välisten kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihdon pohjalta, päästä parempaan käsitykseen valtioille ja niiden väestölle keskeisistä elintärkeistä aloista ja toimista sekä luoda niille korkeampia vaatimuksia.

Haluaisin mainita, että olen Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän varjoesittelijänä tyytyväinen kaikkien parlamentin poliittisten ryhmien yksimielisesti hyväksymästä edellytyksestä, että jäsenvaltioiden osallistuminen uuteen järjestelmään on pakollista. Tällä taataan tämän aloitteen merkitys eurooppalaisesta näkökulmasta.

Luotan myös siihen, että tämän järjestelmän ensimmäisten vuosien menestyksellisen toiminnan jälkeen komissio toteuttaa tarvittavia toimia, joilla tähän järjestelmään liitetään lisää toimintoja. Niiden perusteella voidaan jakaa nopeasti kiireellistä tietoa vaarasta, joka uhkaa jonkun EU:n alueen elintärkeää infrastruktuuria.

Olemme silloin saaneet aikaan täydellisen tietojärjestelmän, jolla Euroopan kansalaisille tarjotaan parempi turvallisuus ja suojelu.

– Mietintö: Gérard Deprez (A6-0193/2009)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Äänestän mietinnön puolesta.

Yksi tärkeimmistä Euroopan unionissa keskusteltavista kysymyksistä koskee yhteistä politiikkaa julkisuuden henkilöiden suojelemiseksi. Julkista henkilöä koskeva käsite on selvästi hyvin laaja, mutta nyt olemme saaneet aikaan yhteisen määritelmän, jonka mukaan sen katsotaan tarkoittavan virallisessa tai epävirallisessa asemassa toimivaa henkilöä, joka voi joutua vaaraan julkiseen keskusteluun osallistumisensa vuoksi.

Tärkeisiin tapauksiin kuuluu Alankomaiden parlamentin entinen jäsen Hirshi Ali, joka joutui uhkailun kohteeksi helmikuussa 2008 merkittävän islamin radikalisoitumista koskevan ajankohtaisen puheensa vuoksi sekä tunnettu brittiläis-intialainen romaanikirjailija Salman Rushdie, jota vainotaan hänen islaminuskoa koskevien kiistanalaisten näkemyksiensä vuoksi.

On toivottavaa, että kaikilla myönteisellä tavalla julkisen keskustelun laajentamiseen osallistuneilla henkilöillä olisi oikeus suojatoimiin, kun he vierailevat valtiossa, jossa he voivat joutua uhkailun tai hyökkäyksen kohteeksi. Tämä koskee erityisesti Salman Rushdien tapausta, koska kolmas valtio on jo langettanut hänelle kuolemantuomion.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Julkisuuden henkilöiden suojelusta vastaa edelleen isäntävaltio kyseisessä valtiossa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Julkisuuden henkilöiden eurooppalainen suojeluverkosto perustettiin vuonna 2002 parantamaan jäsenvaltioiden välistä yhteydenpitoa ja neuvottelua.

Esillä olevassa aloitteessa pyritään laajentamaan neuvoston päätöksen 2002/956/YOS 2 artiklan mukaista julkisuuden henkilön määritelmää, jotta se kattaa kaikki sellaiset henkilöt, joiden katsotaan olevan uhattuna julkiseen keskusteluun osallistumisensa tai siihen antaman panoksensa vuoksi riippumatta siitä, ovatko he julkisessa asemassa.

Tämä Alankomaiden tekemä ehdotus syntyi vuonna 2008, kun Alankomaiden parlamentin aikaisemman jäsenen fyysistä koskemattomuutta uhattiin sen jälkeen, kun hän esitti puheen islamin radikalisoitumisesta Euroopan parlamentissa.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän varjoesittelijänä kannatan tätä aloitetta, jolla pyritään laajentamaan ihmisoikeuksien suojaa ja erityisesti edistämään sananvapautta.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) Jäsenvaltiot toimivat yhteistyössä julkisuuden henkilöiden suojelemiseksi kyseisessä valtiossa voimassa olevan lainsäädännön sekä kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Esillä olevassa neuvoston päätöksessä (2002/956/YOS) vahvistetaan julkisuuden henkilön suojelemista siten, kuin se määritellään jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä ja kansainvälisen tai ylikansallisen järjestön taikka toimielimen säännöissä. Julkisuuden henkilöiden suojeleminen on isäntävaltion vastuulla.

Kun otetaan huomioon julkisuuden henkilöitä viime vuosina vastaan esitetyt uhkaukset, kannatan täysin päätöstä, jolla muutetaan olemassa olevaa neuvoston päätöstä julkisuuden henkilöiden eurooppalaisesta suojeluverkostosta. Sen keskeinen tavoite on laajentaa 2 artiklaa siten, että julkisuuden henkilö määritellään henkilöksi, jonka katsotaan olevan uhattuna julkiseen keskusteluun osallistumisensa tai siihen vaikuttamisensa vuoksi riippumatta siitä, onko hänellä virallinen asema.

Uskon, että tämä päätös lisää julkisuuden henkilöiden turvallisuutta ja että sillä on myönteinen vaikutus demokratian kehitykseen.

– Mietintö: María Isabel Salinas García (A6-0200/2009)

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Puuvillantuotannon olemassaolo Euroopan unionissa ei ole itsetarkoitus. Unionin on tarkasteltava maailman puuvillamarkkinoita kokonaisuudessaan ja annettava EU:n kuluttajille mahdollisuus ostaa puuvillaa mahdollisimman edullisesti ilman, että täytyy ottaa huomioon, missä se on tuotettu, tai onko se tuotettu tiettyjen eettisten ja ympäristön kannalta suotuisten edellytysten mukaisesti.

Vastustan jyrkästi tätä mietintöä. Totean jälleen kerran, että on hyvä, ettei Euroopan parlamentilla ole valtaa tehdä yhteispäätöksiä EU:n maatalouspolitiikasta. Muutoin EU putoaisi protektionismin ansaan ja tukisi voimakkaasti kaikkia maatalousteollisuuden ryhmiä.

– Mietintö: Reinhard Rack (A6-0219/2009)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Äänestin mietinnön puolesta.

Alppien alue on yksi tärkeimmistä ja vauraimmista alueista Euroopan yhteisössä. Se ulottuu kahdeksan valtion alueelle, jotka allekirjoittivat 4. huhtikuuta 1998 yhteiset sopimukset tämän alueen suojelemisesta ja säilyttämisestä ja yhteisestä liikenteen hallintapolitiikasta. Alppeja koskevan yleissopimuksen soveltamista liikenteen alalla koskeva pöytäkirja hyväksyttiin 24.−26. toukokuuta 2000, ja sen pääasiallinen tarkoitus oli luoda oikeudelliset puitteet Alppien kestävälle liikkuvuudelle.

Vaikka jokaisen kahdeksan Alppeja koskevan yleissopimuksen valtion on vielä hyväksyttävä tämä pöytäkirja, me pyrimme kaikin keinoin varmistamaan, että se ratifioidaan pian, jotta tämän liikenteen alan pöytäkirjan ratifioinnista tulee yksi komission painopisteistä.

– Mietintö: Mairead McGuinness (A6-0232/2009)

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Tämä mietintö on itse asiassa kertomus Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan toiminnasta. Päätin äänestää koko mietintöä vastaan, koska siinä viitataan tietyissä kohdissa Lissabonin sopimukseen, ylistetään sitä sekä toivotaan, että se ratifioidaan pian.

Minusta Lissabonin sopimus on periaatteessa hylätty, koska erään jäsenvaltion kansalaiset ovat äänestäneet sitä vastaan kansanäänestyksessä. Lisäksi on useita muita jäsenvaltioita, joissa äänestäjien enemmistö olisi voinut äänestää Lissabonin sopimusta vastaan, jos heillä olisi ollut siihen tilaisuus.

En voi tukea Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan tämän mietinnön laadinnan sanamuodossa osoittamaa asiantuntemattomuutta.

  Francis Wurtz (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Haluaisin todeta, että vastustan tämän mietinnön 17 kohtaa, joka on jälleen yksi toimi sitä vastaan, että Strasbourg on Euroopan parlamentin toimipaikka. Haluaisin korostaa tässä yhteydessä seuraavia seikkoja.

Strasbourgin valinta oli alusta alkaen erittäin symbolinen päätös, joka liittyy Euroopan historiaan. Tarkoitus oli tuoda esiin eurooppalainen suunnitelma, jonka tavoite on rauhan voima ja kansojen yhteensaattaminen. Uskon, että tällä tavoitteella on edelleen merkitystä ja vaadin, että Strasbourgin symbolinen asema on turvattava.

Toiseksi haluaisin toistaa toivomukseni sellaisesta Euroopasta, jossa tuetaan sen kansoille luonteenomaisten kulttuurien moninaisuutta. Miksi meillä ei olisi jotain merkittävää Euroopan toimielintä Varsovassa, toista Barcelonassa tai kolmatta Tukholmassa Brysselissä sijaitsevan komission ja Strasbourgissa sijaitsevan Euroopan parlamentin lisäksi?

Ellei ainoa tavoite ole liiketoimintavetoinen Eurooppa, mikään ei oikeuta keskittämään kaikkea yhteen paikkaan, joka on väistämättä kaukana Euroopan kansalaisista.

Näistä syistä vastustan Mairead McGuinnessin mietinnön 17 kohtaa, vaikka mietintö ei ole muuten ongelmallinen.

– Mietintö: Anna Záborská (A6-0198/2009)

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin naisten ja miesten välisen tasa-arvon valtavirtaistamista valiokuntien ja valtuuskuntien työssä koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Tässä mietinnössä kuvataan valiokunnissa ja valtuuskunnissa saavutettua edistystä ja toistetaan, että tasa-arvon valtavirtaistamisen strategia on hyväksyttävä ja sitä on sovellettava.

Sukupuolten tasa-arvoa koskeva kehotus ei ole hyökkäys miehiä vastaan. Se vaikuttaa koko yhteiskuntaan, joten sillä vaikutetaan hyödyllisesti naisiin ja miehiin sekä perheisiin. Tasa-arvon valtavirtaistaminen edellyttää uudelleenjärjestämistä, parannuksia, kehitystä ja toimintalinjojen arviointia, jotta varmistetaan, että poliittiseen päätöksentekoon normaalisti osallistuvat osapuolet sisällyttävät tasavertaisten mahdollisuuksien lähestymistavan kaikkiin toimintalinjoihin kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa.

Sen vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön ja soveltaa tasa-arvon valtavirtaistamista koskevaa strategiaa, jolla sisällytetään erityistavoitteet kaikkiin niihin yhteisön toimintalinjoihin, jotka kuuluvat parlamentin valiokuntien ja valtuuskuntien vastuualueeseen.

– Suositus toiseen käsittelyyn: Eluned Morgan (A6-0216/2009)

  Richard Corbett (PSE), kirjallinen. − (EN) Sadat tuhannet Yorkshiren ja Humbersiden vaalipiirini asukkaat voivat säästää kaasu- ja sähkölaskuissa tämän lainsäädännön ansiosta. Tällä toimenpiteellä lisätään energiatehokkuutta ja alennetaan kustannuksia.

Vaikka täydellistä eriyttämistä ei ole vielä saatu aikaan, tämän lainsäädännön ansiosta luomme sellaisen sähköverkon, jossa yritykset eivät saa omistaa sekä sähköntuotantoa että sen jakelua, minkä vuoksi ne voisivat periä kuluttajilta ylihintaa. Pidän erityisen myönteisenä, että kuluttajilla on sen ansiosta oikeus vaihtaa kaasu- ja energiatoimittajaa kolmen viikon ajan maksutta ja että heille annetaan oikeus korvauksiin, kun he saavat virheellisiä tai myöhässä saapuvia laskuja. Käyttöön otetaan myös energiatehokkuuden älykkäät mittarit.

Nämä uudet säännöt ovat kaasun ja sähkön käyttäjien oikeusluettelo. Yritykset ovat voineet aivan liian kauan pakottaa kuluttajia maksamaan liikaa kaasustaan ja sähköstään. Vaalipiirini asukkaat voivat havaita tämän lainsäädännön hyödyn, koska heidän laskunsa ovat pienemmät.

  Teresa Riera Madurell (PSE), kirjallinen. − (ES) Espanjan sosialistisen puolueen valtuuskunta on kannattanut vertikaalisesti integroituneiden sähkö- ja kaasuyritysten omistuksen eriyttämistä, koska uskomme, että toimituksesta ja tuotannosta vastaavien yritysten erottaminen siirrosta vastaavasta yrityksestä tarjoaa Euroopan kuluttajille todellisen valinnanvaran sekä edistää tällä alalla tarvittavia investointeja. Tämä tarkoittaa, että energiaa saadaan kaikkialle EU:ssa ilman toimitusten keskeytymistä. Äänestin kuitenkin sähkön ja kaasun sisämarkkinoita koskevan paketin puolesta, koska:

1) lainsäädäntöpaketin tarkistamisessa on keskeisessä asemassa kuluttajien etu

2) olemme sisällyttäneet siihen energiaköyhyyttä koskevan käsitteen ja kehottaneet jäsenvaltioita ottamaan siihen mukaan toimia energiaköyhyyden torjumiseksi kansallisissa energia-alan toimintasuunnitelmissa eikä vain varmistamaan, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat asiakkaat saavat tarvitsemansa energian vaan myös kieltämään näiden asiakkaiden verkosta irrottamisen kriittisenä ajankohtana

(3) omistuksen eriyttäminen on todellisuutta muutaman vuoden kuluttua kilpailun pääosaston toteuttamien kilpailuoikeuden rikkomista koskevien menettelyjen ansiosta, korostamme toimielinrakennetta, uuden eurooppalaisen viraston vastuun vahvistamista ja kansallisten sääntelyelinten riippumattomuutta.

  Gary Titley (PSE), kirjallinen. − (EN) Sisämarkkinoiden suurin puute on se, että energia-alan yhteismarkkinoita ei ole saatu aikaan. Kansalliset energiapolitiikat ovat ajaneet Euroopan umpikujaan, ja ne ovat äärimmäisen riippuvaisia kalliista tuoduista fossiilisista polttoaineista. Ei ole olemassa Euroopan energiaverkkoa eikä strategista energian varastointipolitiikkaa. Meidän on kiireellisesti monipuolistettava energian toimitusta, vähennettävä kulutusta, kannustettava vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa energiaa ja luotava vakaat kilpailukykyiset sisämarkkinat.

Tuen näistä syistä näitä mietintöjä, vaikka olenkin huolestunut siitä, että ponnistelut hyväksyttävän kompromissin löytämiseksi voivat heikentää tämän lainsäädännön tehokkuutta. Täytäntöönpanon tehokas valvonta on sen vuoksi välttämätöntä

Kannatan kuluttajien oikeuksia koskevien säännöksien tehostamista ja pidän myönteisenä, että energiaköyhyys tunnustetaan vakavaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi.

Olen kuitenkin huolissani, että energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ei ole sitova järjestely. Voimme varmistaa energian yhtenäismarkkinat ainoastaan sellaisella eurooppalaisella sääntelyelimellä, jolla on todelliset valtuudet.

Olen tyytyväinen, että parlamentti painosti jäsenvaltioita toteuttamaan enemmän, mitä ne alun perin halusivat. Tämä on jälleen kerran esimerkki siitä, että kansallisen edun tavoittelun ja protektionismin sijaan valittiin parlamentin ansiosta laajempi eurooppalainen päämäärä.

– Suositus toiseen käsittelyyn: Giles Chichester (A6-0235/2009)

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Kolmannen energiapaketin on vähitellen kehitettävä energiamarkkinoita, jotka perustuivat vielä äskettäin monopolijärjestelmään. Vapauttamiseen siirtyminen edellyttää todellista ja kestävää kilpailua ja korostaa vahvemman energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston, jolla on selkeästi itsenäinen toimivalta, merkitystä.

Viraston pääasiallinen tavoite on avustaa sääntelyviranomaisia, kun ne suorittavat yhteisön tasolla jäsenvaltioiden toteuttamia tehtäviä, ja tarpeen vaatiessa ne voivat koordinoida niiden toimia. Virasto ohjaa myös sähkön ja maakaasun sisämarkkinoita ja edesauttaa siten kaikkia pyrkimyksiä energian toimitusvarmuuden parantamiseksi.

Haluaisin korostaa, että tällä virastolla on keskeinen tehtävä Euroopan tulevassa energiapolitiikassa, jonka ominaispiirteiksi haluamme entistä kilpailukykyisemmät ja monipuoliset olosuhteet, jotka ovat aivan muuta kuin entinen monopoliasema. Lisäksi haluamme edellytykset paremmalle suojelulle ja tehokkuudelle kuluttajien hyödyksi.

Äänestin näistä syistä tämän mietinnön puolesta.

– Suositus toiseen käsittelyyn: Alejo Vidal-Quadras (A6-0213/2009)

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Pidän myönteisenä, että hyväksymme tämän mietinnön. Se on olennainen osa tänään hyväksyttyä energiapakettia, koska se on mielestäni tärkeä askel Euroopan kansalaisten elämänlaadun parantamiseksi.

Sähköverkkojen parempien yhteenliitäntöjen mahdollisuus sekä vahvojen ja kunnollisten sääntelyviranomaisten, jotka varmistavat markkinoiden avoimuuden ja valtioiden välisen yhteistyön, olemassaolo on erittäin tärkeä, kun varmistetaan, että loppukäyttäjät voivat nauttia todella tasapuolisesta ja kilpailukykyisestä palvelusta.

Vastuun jakaminen ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö sähkön ja maakaasun markkinoilla on keskeinen olemassaolon edellytys todellisille eurooppalaisille energiamarkkinoille. Niiden tavoite on olla tasapuolisia, dynaamisia ja kestäviä.

– Suositus toiseen käsittelyyn: Antonio Mussa (A6-0238/2009)

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Tuen varauksettomasti ajatusta kaasun sisämarkkinoiden avaamisesta kilpailulle. On kuitenkin epäasianmukaista säätää, että jäsenvaltioiden olisi toteutettava konkreettisia toimia biokaasun ja biomassasta saatavan kaasun laajemman käytön edistämiseksi. Tämä on asia, josta jokaisen jäsenvaltion olisi itse päätettävä. Äänestin siksi valiokunnan tekemää ehdotusta vastaan.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Kolmas energiapaketti korjaa monia aikaisempia rakenteellisia aukkoja. Emme voi unohtaa uusia energiantoimittajia vastaan harjoitettua syrjintää tai avoimuuden puutetta hinnoittelussa ja toimittajien valinnassa. Voimme tämän paketin ansiosta vihdoin saattaa päätökseen Euroopan unionin energian sisämarkkinoiden vapauttamisen.

Tämä kolmas paketti ja erityisesti tämä ehdotus johtaa kilpailukykyisempiin, kestävämpiin ja turvallisempiin Euroopan energiamarkkinoihin.

Kuluttajien oikeuksien pitäisi olla keskeisessä asemassa tässä markkinoiden avaamista koskevassa prosessissa saavutetun sopimuksen vuoksi. Sopimus kattaa omistuksen eriyttämistä ja kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuutta koskevat kysymykset sekä edellytykset kansallisten viranomaisten, energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston ja siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston vastuualueiden selventämiseksi.

Äänestin tämän mietinnön puolesta siinä toivossa, että markkinoista tulee avoimempia kuluttajille, joilla on käytettävissä yksityiskohtaista tietoa ja jotka voivat vaihtaa energiantoimittajaa maksutta.

– Mietintö: Dragoş Florin David (A6-0136/2009)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. – (IT) Äänestän Florin Davidin yhteentoimivuusratkaisuja eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA) koskevan mietinnön puolesta. Sen tavoite on tukea eurooppalaisen julkishallinnon keskinäistä yhteistyötä.

Tämä ohjelma helpottaa tehokasta rajatylittävää ja monialaista sähköistä vuorovaikutusta Euroopan julkishallinnon alalla, jotta ne voivat tarjota sellaisia julkisia sähköisiä palveluita, jotka auttavat niitä toteuttamaan toimiaan ja panemaan täytäntöön yhteisön lainsäädäntöä kansalaisten ja yritysten eduksi. Tämä helpottaa kansalaisten vapaata ja esteetöntä liikkumista, sijoittautumista ja työllisyyttä jäsenvaltioissa. Siten tarjotaan paremmat, tehokkaammat ja helpommin saatavilla olevat palvelut kansalaisille ja julkishallinnolle.

Mielestäni on aiheellista edistää kansainvälistä yhteistyötä, joten Euroopan talousalueen ja ehdokasvaltioiden pitäisi voida osallistua ISA-ohjelmaan. Olen myös samaa mieltä siitä, että yhteistyötä kolmansien valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen tai elimien kanssa olisi kannustettava.

Ehdokasvaltioiden osallistuminen ISA-ohjelmaan on erittäin tärkeä askel, jolla niiden julkishallintoa valmennetaan kaikkiin EU:n jäsenyydestä johtuviin tehtäviin ja työskentelytapoihin. Katson, että olisi tarkasteltava perusteellisesti mahdollisuutta käyttää liittymistä valmistelevan tukivälineen varoja.

– Suositus toiseen käsittelyyn: Eluned Morgan (A6-0216/2009), Giles Chichester (A6-0235/2009), Alejo Vidal-Quadras (A6-0213/2009), Antonio Mussa (A6-0238/2009), Atanas Paparizov (A6-0238/2009)

  Mary Lou McDonald (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) En voinut tukea näitä mietintöjä, joilla periaatteessa edesautetaan komission pyrkimyksiä sähkö- ja kaasumarkkinoiden vapauttamiseksi.

Irlannissa saamamme kokemus on osoittanut, miten vapauttaminen ja siitä johtuva yksityistäminen ei ole tarjonnut ratkaisuja mihinkään energia-alan ongelmiin.

Energian hinta on noussut Irlannissa, ja se on ollut haitallista tavallisille perheille ja työntekijöille viime vuosien aikana. Tämänhetkisen lamakauden aikana EU:n tärkeiden taloudenalojen vapauttamispyrkimyksissä on entistäkin vähemmän järkeä. Komission ja EU:n pitää oppia olemaan soveltamatta samaa vanhaa ja epäonnistunutta uusliberaalia politiikkaa.

Olen pahoillani, että energiapaketti on saanut niin monen parlamentin jäsenen tuen tänään.

– Mietintö: Leopold Józef Rutowicz (A6-0137/2009)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Äänestin mietinnön puolesta.

Torjunta-aineiden käytön ympäristö- ja terveysvaikutuksista on keskusteltu Euroopan tasolla, ja Euroopan parlamentti on hyväksynyt direktiivejä torjunta-aineiden luvista ja myynnistä.

Tällä toimenpiteellä vahvistetaan olennaiset vaatimukset turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi, joita sisämarkkinoille saatettujen torjunta-aineiden levityskoneiden on noudatettava voidakseen nauttia vapaasta liikkuvuudesta yhteisössä. Kuluttajien suojelemisen lisäksi lainsäädännöllä pyritään myös suojelemaan työntekijöiden terveyttä ja edistämään heidän turvallisuuttaan.

Valmistajille aiheutuneet kustannukset siirretään todennäköisesti käyttäjille hinnankorotuksien välityksellä. Torjunta-aineiden kulutuksen keskimääräisen vuosittaisen vähentymisen vuoksi käyttäjät kuitenkin säästävät, ja tällä korvataan hinnannousut.

Ehdotetulla direktiivillä saavutetaan tavoite yhteisestä ympäristönsuojelun tasosta ja sillä vältetään samalla sellaista hajanaista lainsäädäntökehystä yhteisön tasolla, joka voisi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia yrityksille, jotka aikovat harjoittaa toimintaa kansallisten rajojen ulkopuolella.

  Janelly Fourtou ja Andreas Schwab (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Tässä ehdotuksessa 17. toukokuuta 2006 annetun koneita koskevan direktiivin 2006/42/EY muuttamisesta torjunta-aineiden levityskoneiden osalta haluaisimme korostaa, että koska Euroopan parlamentti hyväksyi koneita koskevan direktiivin vuonna 2006, komission olisi tarkistettava traktoreita koskevaa direktiiviä yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi. Meidän mielestämme traktorit eivät kuulu koneita koskevassa direktiivissä olevaan koneita koskevan määritelmän soveltamisalaan. Nykyinen traktoreita koskeva direktiivi olisi siksi korvattava vähemmän monimutkaisella säännöksellä.

  Rovana Plumb (PSE), kirjallinen. – (RO) On tunnettu tosiasia, että torjunta-aineiden käyttö aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtaisen strategian tavoite on siten vähentää torjunta-aineiden käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä.

Torjunta-aineiden levityskoneiden ympäristönsuojeluvaatimusten ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen yhdenmukaistaminen on edellytys saman ympäristönsuojelun tason saavuttamiseksi kaikkialla EU:ssa. Samalla varmistetaan valmistajien välinen terve kilpailu ja helpotetaan näiden tuotteiden vapaata liikkuvuutta yhteisössä.

Näiden koneiden asianmukaisella suunnittelulla ja rakentamisella on merkittävä tehtävä, kun torjunta-aineiden ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheuttamia haittavaikutuksia vähennetään. Jos oletetaan, että torjunta-aineruiskun keskimääräinen käyttöikä on 12−15 vuotta, voidaan arvioida, että yhteisössä ostetaan joka vuosi noin 125 000−250 000 uutta ruiskua. Paremman tehokkuuden ansiosta ympäristövaatimukset täyttävät ruiskut käyttävät vähemmän torjunta-ainetta ja vähentävät siten sekoittamiseen, lastaamiseen, ruiskuttamiseen ja puhdistustoimiin käytettyä aikaa. Lisäksi käyttäjät säästävät, millä korvataan tietynlaisten ruiskutuslaitteiden hinnannousu.

Tämän vuoksi äänestin mietinnön puolesta.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) Euroopan parlamentin direktiivi torjunta-aineiden levityskoneista, jolla muutetaan 17. toukokuuta 2006 annettua koneita koskevaa direktiiviä 2006/42/EY, on erittäin tärkeä lainsäädännöllinen muutos.

Sen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ympäristön ja terveyden suojelua koskevia vaatimuksia Euroopan unionissa. Samalla lainsäädännön yhdenmukaistaminen mahdollistaa koneiden siirtymisen rajojen yli EU:n sisällä tasavertaisesti, ja tämä kohentaa puolestaan Euroopan markkinoiden kilpailukykyä.

Direktiivissä asetetaan jäsenvaltioille vaatimus tarkistaa säännöllisesti ammattikäyttöön tarkoitetut torjunta-aineiden levityskoneet. Siinä säädetään myös vaatimuksesta ottaa käyttöön järjestelmä laitteiden säännöllisestä huollosta ja määräaikaistarkastuksista. Tällä direktiivillä vähennetään siten torjunta-aineiden käyttöä (jonka ansiosta ympäristöön aiheutuneita kielteisiä vaikutuksia vähennetään). Tällä on myönteinen vaikutus kuluttajien ja työssään torjunta-aineisiin suoraan kosketuksissa olevien kansalaisten terveyteen.

– Mietintö: Ivo Belet (A6-0218/2009)

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. (LT) Maantieliikenne aiheuttaa lähes 25 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä, joten EU:n tärkein tehtävä on vähentää maantieliikenteen energiankulutusta sekä liikenteen vuoksi ilmakehään pääsevien hiilen yhdisteiden määrää. Renkaiden osuus maantieliikenteen polttoainekulutuksesta on 20−30 prosenttia, joten renkaiden parempaa vakautta olisi pidettävä osana yhdennettyä menetelmää, jonka tavoitteena on vähentää maantieliikenteen käyttämää polttoainetta sekä sen aiheuttamia epäpuhtauspäästöjä. Energiantehokkuuden toimintasuunnitelmassa, jonka mukaan käyttöä aiotaan vähentää 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, esitetyssä suunnitelmallisia toimia koskevassa luettelossa korostetaan, että yksi mahdollinen keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi on renkaiden merkitseminen.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Pidän myönteisenä tätä mietintöä ja uskon, että se osoittautuu jälleen kerran välineeksi, jolla parannetaan tiedotusta kuluttajille. Se edistää siten avoimempia markkinoita, joilla voidaan tehdä tuotteista sellainen tietoon perustuva valinta, joka pohjautuu tieteellisiin ja teknisesti perusteltuihin yksinkertaisiin vaatimuksiin.

Tämä mietintö on minun mielestäni edistysaskel energian kannalta kestävän Euroopan aikaansaamiseksi, ja sen avulla kuluttajat voivat valita renkaat, jotka vähentävät ajoneuvojen polttoaineen kulutusta.

Lisäksi mahdollisuus valita renkaat polttoainetehokkuuden perusteella on väline, jonka avulla kuluttajat voivat suojella itseään ja varustaa ajoneuvonsa tavalla, joka on asianmukainen heidän ajotavalleen ja ympäristöolosuhteille, joissa he käyttävät ajoneuvoa.

Haluaisin myös korostaa, että tämän järjestelmän rengasmarkkinoille tuoma tervehenkinen ja teknisesti suuntautunut kilpailu merkitsee, että eri tuotemerkkien teknistä kehitystä voidaan vertailla selkeästi ja objektiivisesti kuluttajien ymmärtämällä tavalla.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin renkaiden polttoainetehokuutta koskevaa merkintä koskevan päätöslauselman puolesta. Lähes 25 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä on peräisin maantieliikenteestä, joten ajoneuvojen energiankäytön vähentäminen on suuri haaste EU:lle.

Sellaisen merkintäjärjestelmän luominen, jolla varmistetaan, että polttoainetehokkuudesta ja pidosta sekä muista ominaisuuksista annetaan asianmukaista tietoa, auttaa kuluttajia tekemään tietoisen valinnan renkaita ostaessaan.

Koska renkaiden osuus ajoneuvojen polttoainekulutuksen kokonaismäärästä on 20−30 prosenttia, renkaiden paremman keston olisi kuuluttava polttoainekulutuksen, ja siten ilmakehään päästetyn hiilidioksidin, vähentämistä koskevaan yhdennettyyn lähestymistapaan.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Tämä mietintö on järkevä kompromissi, jonka perusteella loppukäyttäjät voivat tehdä tietoisen päätöksen renkaita ostaessaan erityisesti polttoainetehokkuuden, märkäpidon ja ulkoisen vierintämelun suhteen.

Olen tyytyväinen, että tämän asetuksen voimantulopäivä on joustava, koska sillä olisi annettava tuottajille enemmän liikkumavaraa, jotta rengasvarastojen tuhoaminen estetään. Tuhoaminen olisi ollut ristiriidassa ympäristönsuojelun tavoitteiden kanssa.

Kaikkein herkimmät renkaita koskevat kysymykset olivat epäilemättä pakolliset valetut merkinnät kumpaankin sivuun upotettuna tai kohokuviona, energiatehokkuus, märkäpidon indeksi ja melupäästöt. Tämä pyyntö olisi pakottanut renkaiden valmistajat vaihtamaan kaikki muottinsa, ja siitä olisi aiheutunut valtavasti kustannuksia. Minusta tällainen vaatimus vaarantaisi rengasteollisuuden, joka kärsii jo suuresti talouskriisin vaikutuksista.

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) On olemassa erittäin hyviä syitä parantaa ajoneuvojemme energiatehokkuutta ja vähentää niiden päästöjä. Ajoneuvojen renkaiden yhdenmukaistettu merkintäjärjestelmä EU:ssa on kuitenkin ongelmallinen. Aikaisemmat kokemukset etenkin merkinnöistä antavat aihetta tarkkaan pohdintaan.

Esimerkkinä voidaan käyttää kodinkoneiden merkintäjärjestelmää. Teollisuuden haluttomuus nostaa jatkuvasti tietyn luokan energiamerkinnän vaatimuksia esimerkiksi jääkaappien osalta on johtanut toivottoman monimutkaiseen ja hankalasti ymmärrettävään merkintäjärjestelmään. Toimi, jolla poliitikot toivoivat kannustavansa jatkuvaa kehittämistä ja kuluttajille annettavaa tarvittavaa ohjausta on sen sijaan onnistunut pysäyttämään parempien tuotteiden kehittämisen ja aiheuttanut kuluttajille vaikeuksia tehdä oikeita valintoja.

Uskon, että EU:lla voi olla merkittävä tehtävä ajoneuvojen ympäristövaikutuksen vähentämiseksi. Toisin kuin komissio ja valiokunta, haluaisin puolustaa vähimmäisvaatimusten nostamista niiden renkaiden valmistajien osalta, jotka haluavat myydä tuotteitaan sisämarkkinoilla, sen sijaan, että vahvistetaan yksityiskohtaisia sääntelytoimia. EU:n poliitikkojen olisi luotava kestäviä ja hyödyllisiä puitteita yhteiskunnalle ja yrityksille sen sijaan, että ne yrittävät itse valvoa jokaista yksityiskohtaa. Koska komissio ja asiasta vastaava valiokunta ei näytä olevan kanssani samaa mieltä, olen päättänyt äänestää mietintöä vastaan.

  Gary Titley (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen tyytyväinen tästä mietinnöstä, joka on tarpeellinen apuneuvo moottoriajoneuvojen yleiseen turvallisuuteen liittyviä tyyppihyväksyntävaatimuksia koskevalle lainsäädännölle, joka hyväksyttiin aikaisemmin tänä vuonna. Mietintö koskee pääasiallisesti renkaiden ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksia.

Renkaiden on oltava turvallisempia, polttoainetehokkaampia ja niiden on aiheutettava vähemmän melua. Liikenteen melu, jossa rengasmelulla on tärkeä osuus, on merkittävä sairastumistapauksien aiheuttaja. Polttoaineen kulutuksen vähentämisestä on kuluttajille suurta hyötyä tiukentuneen säästöpolitiikan aikana, mutta sillä vähennetään myös hiilidioksidipäästöjä ja edistetään EU:n kunnianhimoisia tavoitteita ilmastonmuutosvaikutusten vähentämiseksi.

Kuluttajat voivat tehdä merkintöjen perusteella tietoisia valintoja ostaessaan renkaita ja myös silloin, kun he päättävät auton ostosta.

Meidän on kuitenkin valvottava, kuinka tehokkaat merkinnät ovat. Meidän on varmistettava, että kuluttajat todella ymmärtävät niitä, sillä muutoin koko toimenpide on merkityksetön.

– Mietintö: Adina-Ioana Vãlean (A6-0138/2009)

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Olen samaa mieltä siitä, että puhelujen hintojen sääntelyä on jatkettava. Asetuksen (EY) N:o 717/2007 voimaantulon jälkeen eri verkkojen välillä soitettujen puhelujen hinnat eivät laskeneet kovinkaan huomattavasti, vaan pysyttelivät lähellä astuksessa säädettyä ylärajaa.

Olen sitä mieltä, että säännöksen soveltamisalaa pitäisi laajentaa kattamaan myös tekstiviestipalvelujen tarjonta. Kuluttajien maksamien kohtuuttoman korkeiden hintojen vuoksi vaikuttaa valitettavasti siltä, että tekstiviestipalvelujen vähittäis- ja tukkuhintojen sääntely on välttämätöntä vielä toistaiseksi. Äänestän näin ollen tämän asetuksen puolesta.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Periaatteessa vastustan sitä, että lainsäätäjät puuttuvat markkinoiden toimintaan ja määrittävät hintoja. Olen sitä mieltä, että markkinahintojen pitäisi antaa muodostua terveen kilpailun periaatteiden mukaisesti.

Juuri tätä ei verkkovierailumarkkinoilla ole, ja tämä oikeuttaa Euroopan parlamentin toimet enimmäishintojen asettamiseksi. Tietoliikenneoperaattorien hintakilpailun on tapahduttava näiden rajojen alapuolella. Kannatin äänestyksessä sitä, että asetusta sovelletaan soitettujen ja vastaanotettujen puhelujen lisäksi myös tekstiviesti- ja datapalvelujen verkkovierailuihin.

EU:lla, joka haluaa edistää kansalaistensa liikkuvuutta, ei voi olla markkinasääntöjä, jotka valtion rajojen ylittämisen jälkeen eivät enää ole voimassa tai ovat vain rajoitetusti voimassa.

Suurin osa ihmisistä on edelleen haluttomia käyttämään matkapuhelintaan ulkomailla, koska he pelkäävät verkkovierailupalveluista aiheutuvia kustannuksia. Äänestin tämän asetuksen puolesta nimenomaan verkkovierailuasiakkaiden kustannusten vähentämiseksi ja hinnoittelun avoimuutta koskevien sääntöjen vahvistamiseksi.

Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, kuinka EU vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Kun Euroopan kansalaiset nyt palaavat kotiin loma- tai liikematkoiltaan, he muistavat, että heidän pienentyneet matkapuhelinlaskunsa ovat Euroopan unionin ansiota.

  Konstantinos Droutsas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) EU pyrkii entistä nopeampaan kapitalistiseen uudelleenjärjestelyyn matkapuhelinpalvelujen alalla laajentamalla kyseisen asetuksen soveltamisalaa kaikkiin matkapuhelinyhtiöiden tarjoamiin palveluihin.

Direktiivi vahvistaa eurooppalaisten monopolien asemaa niiden kansainvälisiin kilpakumppaneihin nähden. Asetuksen voimassaoloa pidennetään yritysvaltausten ja sulautumisten helpottamiseksi, ja näistä seuraavien suurempien pääomavoittojen turvaamiseksi.

Direktiivin täytäntöönpano vahvisti monopoliyritysten asemaa. Verkkovierailuhinnoille asetettua ylärajaa voidaan kiertää vähimmäislaskutusaikaa soveltamalla, ja näin jopa nostetaan tarjottujen palvelujen hintaa ja yrityksen tuottoja, kuten toimivaltaiset tarkastuksista vastuussa olevat viranomaisetkin myöntävät. Tukkupalvelun ja muiden matkapuhelinpalvelujen, kuten tekstiviesti- ja puhepostipalvelujen, hintojen eriyttäminen ei hyödytä kuluttajia, mutta kasvattaa pääoman tuottoa entisestään.

Vastustamme jyrkästi tietoliikennemarkkinoiden vapauttamista ja yksityistämistä, koska se johtaa palvelujen tason laskuun ja ruohonjuuritasoa hyödyttävän omaisuuden poismyyntiin. Vetoamme kaikkiin työntekijöihin, jotta he ilmaisisivat vastustavansa Euroopan unionia ja sen ruohonjuuritason vastaista politiikkaa ja kallistaisivat voiman tasapainon toiseen suuntaan tulevien vaalien myötä.

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Komissio haluaa laajentaa nykyisen verkkovierailujen hinnoista annetun asetuksen soveltamisalaa siten, että asetus kattaisi soitettujen ja vastaanotettujen puhelujen lisäksi myös tekstiviesti- ja datapalvelujen verkkovierailut. Euroopan parlamentti suosittelee rajoitetumpaa sääntelyä, ja huomauttaa, että hintojen sääntelyn pitäisi olla väliaikaista ja että pitkällä aikavälillä markkinoiden kehittyminen estää korkeiden verkkovierailumaksujen soveltamisen. Äänestin Euroopan parlamentin kannan puolesta, koska se on hieman markkinaliberaalimpi kuin komission ehdotus. Äänestin lainsäädäntöpäätöslauselmaa vastaan, koska hintojen sääntely veisi meitä tosiasiassa väärään suuntaan pitkällä aikavälillä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Matkapuhelimet ovat osa jokapäiväistä elämäämme, useimmat ihmiset eivät enää lähde minnekään ilman puhelintaan. Tämä riippumatta siitä, käytetäänkö niitä liiketoiminnallisiin vai henkilökohtaisiin tarkoituksiin. Kaikenlainen käyttö, kaikenlainen viestintä, olipa kyse puheluista, teksti- tai multimediaviesteistä, internet-viestinnästä tai Internet-selauksesta, aiheuttaa kustannuksia, jotka operaattori perii asiakkailta.

On ymmärrettävää, että nämä kustannukset ovat korkeammat vierailuverkkojen – eli muun kuin operaattorin kotiverkon – alueella, mutta kansainvälisen matkapuheluliikenteen käynnistymisen jälkeen olemme aivan liian usein kuulleet näistä verkkovierailumaksuihin liittyvistä kohtuuttomista väärinkäytöksistä.

Tietyissä tapauksissa kuluttajat ovat joutuneet hyväksymään järkyttäviä laskuja, joita ei ole voitu perustella minkäänlaisilla yleisesti sovellettavilla laskutusmenetelmillä. Tällä aloitteella, joka ei ainoastaan helpota yksittäisten kansalaisten suunnistamista hintaviidakossa, vaan myös yhdenmukaistaa kustannukset, Euroopan unioni vihdoinkin tekee jotakin, josta on todellista hyötyä sen kansalaisille. Tämän vuoksi äänestin mietinnön puolesta.

  Rovana Plumb (PSE), kirjallinen. – (RO) Äänestin mietinnön puolesta, koska uudella asetuksella otetaan käyttöön sekä turvamekanismeja että datapalvelujen verkkovierailuhintojen avoimuuden varmistavia toimia, joiden ansiosta kansalaiset/asiakkaat ymmärtävät paremmin käytetyt laskutusperusteet ja voivat näin seurata kustannuksiaan ja välttyä laskušokilta.

Hintarajoitusten asettaminen verkkovierailupuheluille ja -tekstiviesteille, hintojen avoimuuden varmistavien toimien hyväksyminen ja datapalvelujen tukkumyyntihintoja koskevien turvamekanismien käyttöönotto eivät estä operaattorien kilpailua markkinoilla tai palvelujen eriyttämistä säädettyjen rajojen puitteissa. Näin ollen myös uudet pienet toimijat voivat kilpailla suurien operaattorien soveltamien kohtuuttomien tukkuhintojen kanssa.

Tapa laskuttaa verkkovierailupuhelujen tarjoamisesta 60 sekunnin laskutusyksiköiden perusteella on aiheuttanut kuluttajille piilokuluja ja korottanut tyypillistä eurotariffilaskua 24 prosenttia soitettujen ja 19 prosenttia vastaanotettujen puheluiden osalta.

Asetuksen on taattava riittävä kuluttajansuojan taso ja annettava kuluttajille mahdollisuus verkkovierailudatapalveluiden asianmukaiseen käyttöön. Toimet eivät myöskään saa aiheuttaa kohtuutonta taakkaa televiestintäoperaattoreille.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Sisämarkkinoiden toteuttaminen on eräs Euroopan unionin perustavoitteista ja tämän vuoksi on tärkeää, että ponnistelemme yhdessä parhaiden mahdollisten kilpailuolosuhteiden saavuttamiseksi talouden eri osa-alueilla. Tähän liittyy oleellisesti myös kaupan, liiketoiminnan ja viestinnän globalisaatio. Tämä matkaviestintämarkkinoita koskeva mietintö on näin ollen erittäin tärkeä.

Ensimmäisessä käsittelyssä saavutettu hyväksyntä, jonka ansiosta asetus tulee voimaan jo heinäkuussa 2009, on merkittävä saavutus Euroopan parlamentille. Mietinnössä säädetään avoimuuden lisäämistä ja kuluttajansuojan parantamista koskevista vaatimuksista sekä kaikkia, niin teollisuutta kuin kuluttajia, hyödyttävistä tasapuolisemmista ja selvemmistä kilpailuehdoista.

Äänestin tämän vuoksi mietinnön puolesta.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Päätin tänään äänestää tyhjää toista verkkovierailuasetusta koskevassa äänestyksessä. Asetuksella pyritään sääntelemään matkaviestintäpalvelujen hintoja ulkomailla. Ehdotukseen, joka on suurten ryhmien saavuttama kompromissi, sisältyi monta hyvää ajatusta, kuten asiakkaille tarjottavan tiedon lisääminen ulkomaanmatkan jälkeisten valtavien puhelinlaskujen välttämiseksi.

Syy, jonka vuoksi pidättäydyin äänestämästä, on yksinkertainen. Olen sitä mieltä, ettei EU-poliitikkojen pitäisi määritellä hintoja vapailla markkinoilla. Markkinatalouden lähtökohtana on, että hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan, eivät sen mukaan, mitä Brysselissä toimivat poliitikot pitävät "tasapuolisena". Hintasääntely on ollut käytössä jo ensimmäisen verkkovierailuasetuksen hyväksymisestä lähtien. Sääntely on johtanut siihen, että kaikki operaattorit ovat asettaneet hintansa säädettyjen rajoitusten tasolle tai lähelle niitä, eivätkä kuluttajat hyödy kilpailusta.

Meidän poliitikkojen tehtävänä on varmistaa, että sisämarkkinoilla vallitsee terve kilpailu. Olen samaa mieltä siitä, että verkkovierailupalvelujen kohdalla tämä ei toteudu. Alalla sovellettavan neuvostotyylisen hintasääntelyn sijaan meidän olisi toteutettava kilpailua tukevia toimenpiteitä, esimerkiksi estettävä suuria operaattoreita käyttämästä hintasyrjintää vieraita verkkoja käyttämään pyrkiviä pienempiä operaattoreita kohtaan.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) Euroopan yhteisön alueella sovellettavat verkkovierailupalvelujen korkeat hinnat ovat muodostuneet esteeksi, joka haittaa Euroopan yhdentymistä ja rajoittaa Euroopan unionin kansalaisten liikkuvuutta.

Kannatin tämänpäiväisessä äänestyksessä tätä asetuksen (EY) N:o 717/2007 ja direktiivin 2002/21/EY muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaluonnosta, jolla vähitellen, 1. heinäkuuta 2009 lähtien aina vuoteen 2011 saakka alennetaan EU:n alueella tarjottavista verkkovierailupalveluista perittäviä enimmäishintoja.

Soitettujen puhelujen hintarajoja alennetaan neljä senttiä vuodessa siten, että vuonna 2011 soitettujen puhelujen hintaraja on 0,35 euroa ja vastaanotettujen puhelujen hintaraja 0,11 euroa. Lisäksi operaattorin on 1. päivästä heinäkuuta 2009 alkaen laskutettava puheluista sekuntien perusteella, ja tekstiviestin lähettäminen saa maksaa enintään 0,11 euroa. Mös datansiirrosta perittävää hintaa alennetaan 0,50 euroon siirrettyä datamegatavua kohti vuoteen 2011 mennessä.

Annan ehdottoman tukeni mietinnölle. Se on jälleen askel kohti sosiaalista Eurooppaa, jossa ensisijalla ovat ihmiset, heidän oikeutensa ja vapautensa sekä heidän elintasonsa parantaminen.

– Mietintö: Renate Weber (A6-0247/2009)

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE), kirjallinen. – (PL) Osakeyhtiöiden sulautumisista ja jakautumisista annetuun kolmanteen ja kuudenteen direktiiviin (78/855/ETY ja 82/891/ETY) sisältyy nykyisin joukko yksityiskohtaisia tietojen ilmoittamista koskevia vaatimuksia, joita sulautumaan tai jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden on noudatettava. Tämä aiheuttaa yhtiöille huomattavia kustannuksia. Direktiiveissä säädetyt keinot ilmoittaa osakkeenomistajille laadittiin 30 vuotta sitten eikä niissä ole otettu huomioon nykyisiä teknisiä mahdollisuuksia. Tämä aiheuttaa yhtiöille turhia kustannuksia.

Meidän olisi näin ollen suhtauduttava myönteisesti komission ehdotukseen määrättyjen eurooppalaisten yritysten sulautumista ja jakautumista koskevien tietojen ilmoittamisvaatimuksista johtuvan hallinnollisen taakan vähentämisestä.

Meidän olisi erityisesti tuettava sitä, että muutettavien direktiivien säännöksi yhdenmukaistetaan siinä määrin kuin se on mahdollista, esimerkiksi asiantuntijalausuntoja koskevien vaatimusten kaksinkertaisuus poistetaan, sulatutumissuunnitelmaa koskevasta velvollisuudesta luovutaan ja kolmannen ja kuudennen yhtiöoikeusdirektiivin velkojien suojaa koskevat säännökset mukautetaan toiseen yhtiöoikeusdirektiiviin.

Vaikuttaa myös perustellulta velvoittaa yhtiöt julkaisemaan kaikki yhtiötä koskevat tiedot yhtiön Internetsivustolla ja liittämään sähköiseen keskusjärjestelmäänsä kyseiselle sivustolle johtava linkki. Komission odotetaan piakkoin antavan hyväksyntänsä tämän mahdollisuuden käyttämiselle. Tämän velvoiteen käyttöön ottaminen lisää läpinäkyvyyttä erityisesti, mikäli säännökseen liitetään lisävelvoite, jossa säädetään julkistettujen tietojen ajantasalla pitämisestä. Edellä mainittuilla vaihtoehdoilla on tarkoitus helpottaa eurooppalaisten yritysten jokapäiväistä toimintaa. Missä määrin hallinnolliset rasitteet todella vähenevät, riippuu siitä, mitä vaihtoehtoja jäsenvaltiot, yhtiöt ja osakkeenomistajat itse valitsevat.

– Väliaikainen kauppasopimus Turkmenistanin kanssa (B6-0150/2009)

  Richard James Ashworth (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit eivät edelleenkään ole voineet myöntää vastuuvapautta komissiolle Euroopan unionin vuoden 2007 talousarvion pääluokan Eurooppa-neuvosto osalta. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on jo neljänätoista peräkkäisenä vuotena antanut varaumia sisältävän tarkastuslausuman Euroopan unionin yleiselle tilinpäätökselle. Tilintarkastajat huomauttivat, että jäsenvaltioissa yhteisen hallintosopimuksen turvin toimivat virastot suorittavat noin 80 prosenttia EU:n toimista. Tilintarkastajat ovat jatkuvasti raportoineet siitä, että Euroopan unionin varojen käyttöä jäsenvaltioissa ei seurata eikä valvota asianmukaisesti. Neuvosto teki toimielintenvälisen sopimuksen vuonna 2006 tämän yhä ajankohtaisen ongelman ratkaisemiseksi. Myös neuvoston oli esitettävä todisteet tapahtumista, joista se oli vastuussa. Panemme merkille tyrmistyneinä, ettei suurin osa jäsenvaltioista ole edelleenkään täyttänyt velvollisuuttaan tyydyttävästi, ja näin ollen, perinteisestä parlamentin ja neuvoston välisestä herrasmiessopimuksesta huolimatta, emme aio myöntää vastuuvapautta, ennen kuin jäsenvaltiot täyttävät toimielintenvälisen sopimuksen perusteella heille lankeavat velvollisuutensa.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatin äänestyksessä tätä EU:n ja Turkmenistanin kauppasuhteita käsittelevää päätöslauselmaa. Human Rights Watch-, Amnesty International- ja Open Society Institute -järjestöjen yksityiskohtaisten raporttien mukaan Turkmenistan on eräs niistä maista, joissa useat perusvapaudet, kuten lehdistönvapaus, sananvapaus ja kokoontumisvapaus toteutuvat kaikkein huonoimmin. Olen tyytyväinen, että päätöslauselmassa korostetaan sitä, että vaikka presidentti Berdymukhamedovin tekemät pienet muutokset onkin pantu tyytyväisenä merkille, EU odottaa Turkmestanin ihmisoikeustilanteen parantuvan edelleen huomattavasti.

– Mietintö: Daniel Caspary (A6-0085/2009)

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tätä Turkmenistanin kanssa solmittavaa väliaikaista kauppasopimusta käsittelevää mietintöä vastaan siitä huolimatta, että esittelijä Daniel Caspary on tehnyt hienoa työtä. Minulla oli tilaisuus vierailla kyseisessä valtioissa ulkoasiainvaliokunnan valtuuskunnan kanssa muutama vuosi sitten, jolloin sitä johti vielä Turkmenbashi Ruhnama-teoksensa oppien mukaisesti. Tilanne on tämän jälkeen hieman parantunut, mutta Amnesty International, muiden valtioista riippumattomien vapaaehtoisjärjestöjen ohella, raportoi yhä vakavista ihmisoikeusongelmista ja ihmisoikeuksien riistosta Turkmenistanissa. Tilanne ei ole parantunut riittävästi, enkä tämän vuoksi voi vielä äänestää tämän sopimuksen puolesta.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Vastustin äänestyksessä tätä mietintöä, jolla pyrittiin antamaan parlamentin hyväksyntä Turkemnistanin kanssa solmittavalle väliaikaiselle kauppasopimukselle. Euroopan parlamentti vaati viime vuonna, että Turkmenistanin on saavutettava viisi ihmisoikeuksiin liittyvää tavoitetta ennen kuin parlamentti voi antaa hyväksyntänsä tälle kauppasopimukselle. Nämä tavoitteet ovat: Punaisen Ristin on voitava työskennellä vapaasti maassa, opetusjärjestelmä on yhdenmukaistettava kansainvälisten normien mukaiseksi, kaikki poliittiset vangit ja vakaumuksensa takia vangitut henkilöt on vapautettava, hallituksen on kumottava ulkomaanmatkailulle asetetut esteet, ja lopuksi, valtiosta riippumattomille kansalaisjärjestöille on myönnettävä vapaa pääsy maahan ja YK:n ihmisoikeuselinten on annettava tutkia edistymistä kaikkialla maassa. Olen varma siitä, ettei Turkmenistan ole saavuttanut yhtään näistä tavoitteista, ja olen sen vuoksi hyvin pettynyt siitä, että tämä väliaikainen kauppasopimus on jätetty parlamentin hyväksyttäväksi.

  Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Haluan kiittää Daniel Casparya kaikesta työstä, jota hän on tehnyt kansainvälisen kaupan valiokunnassa tämän EU:n ja Turkmenistanin välejä parantamaan tarkoitetun lainsäädännön hyväksi.

EU:n ja kyseisen valtion välisiä kauppasopimuksia, joita ei oltu muutettu 20:een vuoteen, olikin mukautettava erityisesti nykyisten maailmanlaajuisesti vaikuttavien suurten taloudellisten riskien vuoksi.

Tämä uusi väliaikainen kauppasopimus tuottaa sekä kaupallisia että taloudellisia etuja Turkmenistanille, mutta me odotamme myös alueellisen turvallisuuden paranevan kaikilta osiltaan/kaikilla osa-alueilla; ihmisoikeuksien ja demokratian odotetaan edistyvän tehokkaammin, parempia tuloksia saavutettavan huumausaineiden ja ihmiskaupan vastaisen taistelussa ja Turkmenistanin osallistuvan Afganistanin jälleenrakentamiseen tarjoamalla tukeaan EU:n jäsenvaltioiden kyseissä maassa toteuttamille toimille. Merkityksetöntä ei myöskään ole se, että paremmat suhteet Turkmenistaniin lisäävät Euroopan energiavarmuutta.

Kannatan kollegojeni tavoin Daniel Casparyn esittämää lainsäädäntöä. Meidän on myöhemmin toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan se, että myös tämä valtio ponnistelee yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) Euroopan yhteisöjen ja Turkmenistanin välisiä suhteita säännellään tällä hetkellä vuonna 1989 allekirjoitetulla Euroopan yhteisöjen sekä Neuvostoliiton kauppaa ja kaupallista ja taloudellista yhteistyötä koskevalla sopimuksella.

On selvää, että Turkmenistanin taloudellisen kehityksen tila kuten myös sen ihmisoikeustilanne ovat kaikkea muuta kuin tyydyttävät. Turkmenistan ei edelleenkään ole ottanut huomioon tiettyjä humanitaarisia vaatimuksia (esimerkiksi Punainen Risti ei edelleenkään saa työkennellä Turkmenistanissa).

Olen sitä mieltä, että EU:n ja Turkmenistanin välisen väliaikaisen kauppasopimuksen alulle paneminen ja sellaisten ehtojen asettaminen, joissa edellytetään EU:ssa noudatettavien kaltaisten demokraattisten periaatteiden ja ihmisoikeusnormien käyttöönottoa viiden vuoden määräaikaan mennessä, kannustavat Turkmenistania ja osoittavat EU:n hyvää tahtoa. Sopimuksen alulle paneminen voi osaltaan kohentaa Turkmenistanin kansalaisten hyvinvointia ja edistää taloudellisten uudistusten toteutumista.

Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen allekirjoittamista voidaan harkita vain siinä tapauksessa, että Turkmenistan saavuttaa todellista edistymistä demokraattisten periaatteiden noudattamisen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen alalla.

  Charles Tannock (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Haluan käyttää tilannetta hyväkseni ja selvittääi syitä, joiden takia äänestin tänään EU:n ja Turkmenistanin kauppasuhteiden tiivistämisen puolesta. EU:n yhteisessä ulkoisessa energiaturvallisuuspolittiikassa, jolle Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit antavat täyden tukensa, huomioidaan uusien Kaspianmeren alueelta lähtevien öljy- ja kaasuputkien merkitys Euroopan öljy- ja kaasutoimitusten kannalta. Nämä Kaspianmereltä lähtevät putket olisi yhdistettävä "eteläisen käytävän" putkiin, muun muassa Nabucco-, South Stream- ja White Stream -putkiin. Meidän on ehdottomasti vähennettävä riippuvuuttamme Venäjän energiantuotannosta yhteisen energiaturvallisuutemme ja ulkomaanpolitiikkamme takia.

Siksi meidän olisi ennakoitava ja rakennettava kumppanuutta Turkmenistanin kanssa tukemalla tätä väliaikaista kauppasopimusta, joka auttaa sisäisten uudistusten ja ihmisoikeuksiin liittyvien parannusten toteutumista Turkmenistanissa.

– Mietintö: Gunnar Hökmark (A6-0236/2009)

  Liam Aylward (UEN), kirjallinen. − (EN) Ydinenergia on todellisuutta Euroopassa. Me Irlannissa emme pidä tästä ajatuksesta, mutta hyväksymme sen, että kaikilla valtioilla on oikeus valita omat energialähteensä. Mutta koska naapurimme käyttävät ydinvoimaa, mekään emme voi vain sivuuttaa asiaa.

Viime viikolla Sellafieldin ydinvoimalassa tapahtui vakava turvallisuusrikkomus, ja Sellafieldin ydinmateriaalin varastosäiliö – B 30-allas – on kiistämättömästi eräs Euroopan ydinenergia-alan vakavimmista ongelmista. B 30-altaaseen on varastoitu suuri määrä ydinaineita, jota ei ole käsitelty asianmukaisesti vuosikymmeniin.

Tämän takia kannatan ehdotusta ydinturvallisuutta koskevasta yhteisön kehyksestä, jolla vahvistetaan kansallisten valvontaviranomaisten riippumattomuutta ja varmistetaan ydinlaitosten turvallisuutta koskeva korkeatasoinen läpinäkyvyys.

Kannatin tähän mietintöön esitettyjä tarkistuksia, jotka vahvistavat turvallisuusmääräyksiä ja -vaatimuksia entisestään. Vaikka Irlannissa ei olekaan ydinlaitoksia, kansalaisemme voivat joutua kärsimään muualla tapahtuneiden turvallisuusrikkomusten seurauksista. EU:n on näin ollen varmistettava mahdollisimman korkea turvallisuustaso kansalaisillemme.

  Brian Crowley (UEN), kirjallinen – (GA) Meidän on hyväksyttävä se tosiseikka, että ydinvoimaa tuotetaan ja tullaan aina tuottamaan Euroopassa. Me Irlannissa emme pidä tästä ajatuksesta, mutta meidän on hyväksyttävä se, että jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus valita omat energialähteensä. Koska naapurivaltioissamme on ydinvoimaloita, mekään emme voi vain sivuuttaa asiaa.

Sellafieldin ydinvoimalassa tapahtui viime viikolla turvallisuusrikkomus, ja Sellafieldin ydinjätteen varastosäiliö – jota kutsutaan B 30-altaaksi – on eräs Euroopan ydinenergia-alan suurimmista ongelmista. B 30-altaaseen on varastoitu suuri määrä käsittelemätöntä ydinjätettä.

Näin ollen kannatan varauksetta ehdotusta ydinturvallisuutta koskevasta yhteisön kehyksestä, jolla varmistetaan ydinlaitosten turvallisuutta koskeva korkeatasoinen läpinäkyvyys.

Kannatin tarkistuksia, jotka pyrkivät vahvistamaan tätä ehdotusta entisestään. Vaikka Irlannissa ei olekaan ydinlaitoksia, kansalaisemme voivat joutua kärsimään muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa sijaitsevien ydinvoimaloiden turvallisuusongelmien seurauksista. Euroopan Unionin on näin ollen varmistettava, että maidemme kansalaisten turvallisuus on varmistettu tämän asian osalta.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Koska itse suhtaudun hyvin varauksellisesti ydinvoimaloiden turvallisuuteen pitkällä aikavälillä, en myöskään ole täysin tyytyväinen kyseiseen mietintöön. Olen samaa mieltä siitä, että ydinvoimaloissa työskentelevät henkilöt ovat asialleen omistautuneita ammattilaisia. Olen samaa mieltä siitä, että onnettomuuksia tapahtuu harvoin. Ongelmallista onkin se, että jos onnettomuus tapahtuu, sen seuraukset voivat olla hyvin mittavat. Emme voi unohtaa Uralilla tapahtunutta, Roy Medvedevin julki tuomaa ydinonnettomuutta, Three Mile Islandin onnettomuutta, jonka tapahtumat olivat kuin kaikua vain muutama päivä aikaisemmin elokuvateattereihin tulleen elokuvan The China Syndrome'n tapahtumille, Tokaimuran onnettomuutta Japanissa, tai Tšernobylin onnettomuutta, jonka seuraukset heijastuvat edelleen elämäämme ja vaikuttavat kaikkein traagisimmin laitoksen välittömässä läheisyydessä eläviin ihmisiin ja lapsiin tai paikalla olleille vanhemmille syntyneisiin lapsiin.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Ydinenergialla on huomattava merkitys yhteiskuntamme tulevan energiantuotannon kannalta. Tämän sekä Euroopaan suunniteltujen uusien ydinlaitosten takia, on erittäin tärkeää laatia ydinturvallisuutta koskevat EU:n puitteet.

Gunnar Hökmarkin mietinnön avulla varmistetaan se, että uudet Eurooppaan rakennettavat ydinlaitokset toimivat parhaissa mahdollisissa turvallisuusolosuhteissa. Tällä säännöksellä luomme selkeät puitteet, riippumattomat ja vahvat kansalliset valvontaviranomaiset sekä järjestelmän ydinlaitosten toimintalupien myöntämiseksi ja järjestelmän näiden laitosten tarkastamiseksi ja valvomiseksi.

Ydinenergian tulevan merkityksen vuoksi meidän on varmistettava, että sitä käytetään turvallisimmissa ja parhaimmissa mahdollisissa olosuhteissa, ja että tietojenvaihto tapahtuu samanlaisissa parhaissa mahdollisissa olosuhteissa siten, että kaikkialla sovelletaan korkeinta laatua olevia yhtenäisiä turvallisuusolosuhteita.

Äänestin tämän vuoksi tämän mietinnön puolesta.

  Paul Rübig (PPE-DE), kirjallinen. − (DE) Itävallan kansanpuolueen (ÖVP) valtuuskunta kannattaa sellaisten riippumattomien ydinlaitosten valvonnasta vastaavien valvontaviranomaisten perustamista, joilla on lailliset valtuudet irroittaa vaaralliset ydinlaitokset verkosta.

– Mietintö: Raül Romeva i Rueda (A6-0253/2009)

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Päätimme äänestää yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavaa valvontajärjestelmää käsittelevää mietintöä vastaan. Olemme luonnollisestikin tyytyväisiä ehdotuksiin, joissa esitetään sääntöjen noudattamista tehostavien toimenpiteiden lisäämistä, mutta suhtaudumme kriittisesti virkistyskalastuksen valvonnan korostamiseen. On kohtuutonta säännellä virkistyskalastusta, kun ongelmat, kuten meriemme liikakalastus, tosiasiassa johtuvat teollisesta kalastamisesta.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Olemme pahoillamme siitä, että parlamentin laaja enemmistö hylkäsi selkeästi esittämämme tarkistuksen, joka oli Portugalin tasavallan perustuslaissa vahvistettujen säännösten – toisin sanoen kansallisen itsemäärämisoikeuden mukaisesti vahvistettujen säännösten – mukainen ja joiden noudattamiseen juuri tällä tarkistuksella pyrimme. Tarkistuksessa säädettiin, että asetusehdotuksessa otetaan huomioon jäsenvaltioiden toimivallat ja vastuut yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamisen valvonnassa, eikä niitä kyseenalaisteta.

Olemme pahoillamme siitä, että parlamentin laaja enemmistö hylkäsi selkeäsi esittämämme tarkistukset, joiden ansiosta Euroopan komissio ei olisi voinut suorittaa omia ilman ennakkovaroitusta tehtäviä tarkastuksiaan jäsenvaltioiden yksinomaisilla talousvyöhykkeillä ja kalastusalueilla, kieltää kalastustoimia harkintansa mukaan ja keskeyttää tai peruuttaa yhteisön rahoitustuen maksamista jäsenvaltiolle, eivätkä jäsenvaltiot olisi voineet tarkastaa omia kalastusaluksiaan jonkin muun jäsenvaltion yksinomaisella talousvyöhykkeellä ilman kyseisen jäsenvaltion antamaa lupaa.

Mikäli tämä asetusehdotus – josta vielä neuvotellaan Euroopan unionin toimielimissä – hyväksytään nykyisessä muodossaan, rajoittaa jälleen jäsenvaltioiden kansallista itsemääräämisoikeutta siihen sisältyvien, muun muassa Portugalin kalastustoiminnan kannalta täysin sopimattomien laite- ja menettelyvaatimusten vuoksi.

Siksi äänestimme mietintöä vastaan.

  Carl Lang ja Fernand Le Rachinel (NI), kirjallinen. – (FR) Vuonna 2008 romutettiin 165 troolaria. Tänä vuonna on ilmoitettu jo 225 troolarin romuttamisesta.

Ranskan kalastusala on suurissa vaikeuksissa, koska Ranskan hallitus ja Bryssel ovat päättäneet uhrata ranskalaiset kalastajat Euroopan unionin talous- ja kauppapolitiikan nimissä.

Euroopan unioniin kuulumaton Norja sen sijaan on neuvotellut Brysselin kanssa kaasuun liittyvistä kauppasopimuksista ja osoittanut itselleen 80 prosenttia turskakiintiöistä. Tämä vastaa 500 000 tonnia vuodessa. Ranska puolestaan saa kalastaa vain 9 000 tonnia vuodessa, näistä 700 tonnia Englannin kanaalista ja Pohjanmereltä.

Kuinka voisimme näissä olosuhteisessa olla tuntematta katkeruutta ranskalaisten kalastajien häviämisestä? Miksi Bryssel ja Ranskan hallitus jatkavat tämän taloutemme osa-alueen tuhoamista? Tämä johtuu euro-globalistisista intresseistä ja vapaakauppa-opista.

Ongelmaa ei ratkaista maatalous- ja kalastusministerin lupaamilla neljän miljoonan euron korvauksilla, joilla on tarkoitus korvata kiintiönsä käyttäneiden kalastusalusten toiminnan keskeyttäminen. Näitä syrjiviä ja tuhoa aiheuttavia Euroopan unionin asettamia kiintiöitä ei enää pidä soveltaa ranskalaisten kalastajien harjoittamaan kalastustoimintaan.

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Euroopan parlamentti on tänään äänestyksessä hyväksynyt urheilu- ja virkistyskalastuksen sisällyttämisen yhteisen kalastuspolitiikan piiriin. Euroopan unioni on näin alkanut säännellä erästä suosituinta vapaa-ajanviettotapaa.

Ehdotus on järjetön. Ensinnäkin, kalavedet ovat yksittäisten valtioiden, ei Brysselin, omaisuutta. Toiseksi, virkistyskalastajien kalastustoiminta ei juurikaan vaikuta kalakantoihin. Kolmanneksi, tämän lainsäädännön noudattaminen on mahdotonta. Ajatelkaa vaikka Ruotsia, jolla on 11 500 kilometriä rantaviivaa. Uskovatko EU:n virkamiehet ja tämän parlamentin jäsenet todellakin, että voimme valvoa kaikkea mitä tapahtuu? Laki, jota ei voi noudattaa, on aivan erityisen huono laki.

Toisaalta, tämä ehdotus ei varsinaisesti yllättänyt minua. EU on kuin höryjuna, joka on lähtenyt puskemaan kohti määränpäätään, todellista liittovaltiota. Se on suuri, raskas ja vauhtiin päästyään vaikeasti pysäytettävä. Sen tielle tulevat jäävät jalkoihin.

Tämä on synkkä päivä meille kaikille, jotka toivomme eurooppalaisen yhteistyön olevan ytimekästä ja tehokasta, ja tämä on erityisen synkkä päivä kaikille eurooppalaisille virkistyskalastajille.

  Sebastiano (Nello) Musumeci (UEN) , kirjallinen. – (IT) Tämän asetusehdotuksen tavoite, yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamisen varmistaminen yhteisön valvontajärjestelmän ja kalastuksenvalvontaviraston avulla, on sinänsä kiitettävä, ja ehdotuksessa otetaan huomioon useita Euroopan parlamentin ja komission vuosien varrella esittämiä pyyntöjä. Ehdotuksessa myös esitetään – joskin varovasti – edellä mainittujen sääntöjen yhdenmukaista soveltamista kaikissa 27:ssä jäsenvaltiossa.

Vaikka kannatan ehdotuksen henkeä (ja korostan sääntöjen noudattamisen kulttuurin merkitystä yhteisen kalastuspolitiikan asianmukaisen täytäntöönpanon kannalta), olen kuitenkin sitä mieltä, että Välimeren kalastukseen liittyviä erityispiirteitä ei valitettavasti tässä yhteydessä ole otettu huomioon.

Eräänä esimerkkinä tästä voidaan mainita vaatimus automaattisen satelliittiseurantajärjestelmän asentamista aluksiin, jotka ovat kokonaispituudeltaan yli 10 metriä. Järjestelmä voi sopia kestäville, Pohjanmerellä kalastusta harjoittaville aluksille, mutta se ei sovi Välimeressä kalastaville aluksille, jotka ovat pieniä, usein hytittömiä ja joita käytetään pienimuotoiseen kalastustoimintaan. Järjestelmästä aiheutuu myös huomattavia kustannuksia, jotka tosin voidaan ratkaista, jos yhteisön yhteisrahoituksen osuus on 80 prosenttia, kuten tarkistuksessa 20 ehdotetaan.

  Brian Simpson (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan mietintöä, koska hyväksyimme virkistyskalastukseen liittyvät tarkistukset 48 ja 49, ja hylkäsimme tarkistuksen 93.

Mielestäni virkistyskalastusta ei missään tapauksessa voida sisällyttää jäsenvaltion kalastuskiintiöön.

Mikäli tosissamme väitämme, että virkistyskalastus tuhoaa kalakantojamme, olemme mielestäni jättäneet jonkin perustavanlaatuisen harveneviin kalakantoihin liittyvän seikan huomioon ottamatta. Tuo kyseinen seikka on liikakalastus, jota teolliset kalastusyhtymät tehdasaluksillaan harjoittavat.

Niitä, eikä harrastuksestaan nauttivia virkistuskalastajia, meidän on vaadittava noudattamaan yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä.

– Mietintö: Cornelis Visser (A6-0206/2009)

  Roger Knapman ja Thomas Wise (NI), kirjallinen. − (EN) Yhteisessä kalastuspolitiikassa on suuria puutteita, ja se on vahingoittanut vakavasti Yhdistyneen kuningaskunnan taloutta ja ympäristöä yleensäkin. Vaikka myönnämme, että uutta innovaatiota tarvitaan tilanteen parantamiseksi, tämänkaltainen innovaatio ja parhaat käytännöt ovat usein peräisin jäsenvaltioilta ja kalastajilta itseltään. Tämän vuoksi äänestimme tätä komission toimivaltaa lisäävää mietintöä vastaan.

  Thomas Wise (NI), kirjallinen. − (EN) Yhteisessä kalastuspolitiikassa on suuria puutteita, ja se on vahingoittanut vakavasti Yhdistyneen kuningaskunnan taloutta ja ympäristöä yleensäkin. Vaikka olen samaa mieltä siitä, että uutta innovaatiota tarvitaan tilanteen parantamiseksi, tämänkaltainen innovaatio ja parhaat käytännöt ovat usein peräisin jäsenvaltioilta ja kalastajilta itseltään. Tämän vuoksi äänestin tätä komission toimivaltaa lisäävää mietintöä vastaan.

– Mietintö: Simon Busuttil (A6-0251/2009)

  John Attard-Montalto ja Louis Grech (PSE), kirjallinen. − (EN) Haluan todeta omasta ja kollegani Louis Grechin puolesta, että vaikka äänestimmekin tämän mietinnön puolesta, haluamme korostaa seuraavia seikkoja:

kannatamme yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa;

olemme sitä mieltä, että Euroopan maahanmuuttosopimus ei ole tyydyttävä kansallisen edun kannalta;

olemme huomanneet ihmisten olevan pettyneitä, koska mietinnössä ei viitata suoraan ja selkeästi vapaaehtoiseen/pakolliseen taakan jakamiseen;

olemme samaa mieltä siitä, että kaikenlainen yhteistyö on toivottavaa, mutta EU ei voi puuttua siihen, minkälaisia kahdenvälisiä sopimuksia lähtö- ja kauttakulkumaat keskenään sopivat;

emme kannata äänioikeuden myöntämistä laittomille maahanmuuttajille Maltan väestörakenteen vuoksi;

emme kannata kansallisten viisumijärjestelmien korvaamista yhtenäisellä Schengen-viisumijärjestelmällä, mikäli se lisää byrokratiaa ja tekee järjestelmästä vähemmän joustavan.

  Catherine Boursier (PSE), kirjallinen. – (FR) Olen tyytyväinen siihen, että Simon Busuttilin mietintö hyväksyttiin. Myönnän, etten ole samaa mieltä kaikista siinä käsitellyistä seikoista, erityisesti Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen saamasta kannatuksesta. Ryhmäni äänesti tämän kohdan poistamisen puolesta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa, mutta mielipiteemme jäi vähemmistöön. Samoin tapahtui palautusoperaatioihin osallistuvan Frontex-viraston toiminnan lisäämisen kohdalla.

Äänestin loppujen lopuksi kuitenkin tämän mietinnön puolesta tukeakseni voimakkaasti laillisen maahanmuuton kanavien avaamista. Olen samaa mieltä siitä, että meidän on myönnettävä EU:n tarvitsevan siirtotyövoimaa, meidän on kuultava kansalaisyhteiskunnan edustajia enemmän, vahvistettava maahanmuuttajien liikkumisoikeus EU:n sisällä viiden vuoden oleskelun jälkeen, kunnioitettava ihmisarvoa ja sovellettava kaikkein myönteisimpiä toimenpiteitä palautusdirektiiviä toimeenpantaessa, ja, mikä tärkeintä, myönnettävä oikeus äänestää paikallisvaaleissa, seikka, jota Euroopan oikeisto jyrkästi vastustaa.

  Philip Bradbourn (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Brittikonservatiivit äänestivät mietintöä vastaan, koska katsomme, ettei EU tarvitse yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, ja koska olemme sitä mieltä, että Yhdistyneen kuningaskunnan on saatava itse valvoa omia kansallisia rajojaan.

  Philip Claeys (NI) , kirjallinen. - (NL) Äänestin mietintöä vastaan, koska siihen sisältyy useita seikkoja, joita emme voi hyväksyä. Ensinnäkin mietinnössä oletetaan EU:n tarvitsevan 60 miljoonaa uutta siirtotyöläistä vuoteen 2050 mennessä. Kun otetaan huomioon nykyisestä massiivisesta maahanmuutosta johtuvat ongelmat, ajatus vaikuttaa hullulta. Lisäksi mietinnössä ehdotetaan, että sininen kortti voitaisiin myöntää myös vähemmän koulutetuille työntekijöille. Miksemme saman tien avaisi rajoja kokonaan.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) EU:n maahanmuuttoa koskeva yhteinen lähestymistapa on välttämätön. Yhteisellä alueella, jossa ei ole sisärajoja, ei voida soveltaa hajanaista tai epäjohdonmukaista lähestymistapaa, koska yhden jäsenvaltion soveltamilla maahanmuuttotoimilla tai maahanmuuttopolitiikalla on vaikutuksia myös kaikkiin muihin jäsenvaltioihin.

Tämän vuoksi kannatan korkean tason poliittiseen ja toiminnalliseen solidaarisuuteen, keskinäiseen luottamukseen ja jaettuun vastuuseen perustuvan eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan laatimista.

Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen hyväksyminen oli suuri askel tähän suuntaan, ja se johti johdonmukaisemman, hallitumman ja jäsenvaltioiden työmarkkinoiden tarpeet sekä asuntojen, terveydenhuolto- ja koulutuspalvelujen saatavuuden paremmin huomioon ottavan maahanmuuttopolitiikan syntymiseen. Sen tarkoituksena on myös torjua tehokkaasti laitonta maahanmuuttoa.

Simon Busuttilin erinomaisessa mietinnössä noudatetaan tätä lähestysmistapaa. Mietinnössä on yksi ainoa ongelmakohta, nimittäin Euroopan parlamentin sosialistiryhmän esittämä tarkistus, joka uhkaa periksiantamattomuuttamme laittoman maahanmuuton torjunnassa. Olemme samaa mieltä siitä, että kaikkien jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevien maahanmuuttajien on saatava äänestää ennalta määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Tämän vuoksi kannatan esittelijän vaihtoehtoista päätöslauselmaa, jossa hän on pyrkinyt kompromissiin, jonka kaikki voivat hyväksyä.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Kannatin tätä yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevää päätöslauselmaaa, sillä on maahanmuutto on yksi Euroopan tämän hetken merkittävimmistä haasteista. Voimme vastata tähän haasteeseen hyväksymällä toimintatapoja, joilla se on muutettavissa mahdollisuudeksi.

Maahanmuutto on yhteinen huolenaihe, ja tämän vuoksi EU:n jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä asianmukaisen ratkaisun saavuttamiseksi. Mietinnössä pyritään tarkastelemaan kaikkia maahanmuuton ulottuvuuksia, ja siinä puolletaan korkean tason poliittiseen ja toiminnalliseen solidaarisuuteen perustuvan eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan laatimista.

Mietinnössä esitellään myös toimia, jotka mahdollistaisivat maahanmuuttajien osallistumisen isäntävaltion yhteiskuntaan ja politiikkaan, vaikuttamisen poliittisissa puolueissa ja ammattiyhdistysliikkeessä sekä äänestämisen paikallisvaaleissa.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä, jossa on 91 luetelmakohtaa, on pakostakin kohtia, joista olemme samaa mieltä. Tämä mietintö, siitä huolimatta, että siinä käsiteltävää asiaa yritetään keventää, on erittäin negatiivinen, ja tästä syystä äänestimme sitä vastaan.

Mietinnössä "tuetaan vahvasti yhteisen eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan laatimista", ollaan tyytyväisiä "Lissabonin sopimuksen institutionaalisiin vaikutuksiin, ja erityisesti yhteispäätösmenettelyn ja määräenemmistöpäätösten laajentamiseen kattamaan maahanmuuttopolitiikka" ja "Euroopan maahanmuuttosopimuksen hyväksymiseen", toisin sanoen epäinhimilliseen, turvallisuuteen perustuvaan maahanmuuttopolitiikkaan, joka tekee maahanmuuttajista rikollisia, käyttää heitä hyväkseen ja valitsee heistä sopivimmat.

Jos EU:n tavoitteet olivat vielä jollekin epäselvät, tämä mietintö selventää ne: "maahanmuutto on edelleen tarpeen Euroopan – – työmarkkinoita – – varten" (vuoteen 2050 mennessä tarvitaan 60 miljoonaa siirtotyöläistä). Tämän takia on kehitettävä "maahanmuuttoprofiileja" – siten, että työmarkkinoiden tarpeet muodostavat näiden profiilien keskeisen näkökannan – ja tämän takia "EU:n houkuttelevuutta korkeasti koulutettujen työntekijöiden silmissä on lisättävä" erityisesti sinisen kortin avulla. Toisin sanoen maahanmuuttajat nähdään epäinhimillisesti ainoastaan hyväksi käytettävänä työvoimana.

Yhteisen politiikan sijaan tarvitsemme erilaista politiikkaa, jossa otetaan huomioon maahanmuuttajien oikeudet ja jolla puututaan maahanmuuton takana oleviin syihin.

  Filip Kaczmarek (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Äänestin Simon Busuttilin mietinnön hyväksymisen puolesta. Mietintö on merkittävä, sillä maahanmuutto on yksi Euroopan tämän hetken merkittävimmistä haasteista. Meidän olisi myönnettävä, ettemme täysin onnistu hyödyntämään niitä positiivisia näkökohtia, joita maahanmuutto tuo tullessaan, kuten emme myöskään aina onnistu estämään vähemmän myönteisten tilanteiden syntymistä.

Asian monimutkaisuutta lisää se, että maahanmuutto on erilaista eri jäsenvaltioissa, ja erot jäsenvaltioiden välillä ovat huomattavat. Eräille jäsenvaltioille maahanmuutosta on muodostunut huomattava sosiaalinen, taloudellinen ja poliittinen ongelma. Toiset taas kokevat sen vähäisempänä ongelmana, joka ei juurikaan herätä mielenkiintoa. Muun muassa tämän vuoksi yhteisen maahanmuuttopolitiikan laatiminen ja käyttöönotto on niin vaikeaa. Meidän olisi myös otettava huomioon se, että monille ihmisille Eurooppaan jääminen on elintärkeää — kirjaimellisesti. Jos lähetämme heidät takaisin lähtövaltioon, voimme tuomita heidät kuolemaan. Tämän vuoksi maahanmuuttopolitiikan välineiden olisi oltava joustavia, kunkin yksilön tilanteeseen mukautettavia. Paljon kiitoksia.

  Carl Lang ja Fernand Le Rachinel (NI), kirjallinen. – (FR) Emme voi antaa tukeamme yhteiselle maahanmuuttopolitiikalle, jolla pyritään laillisen maahanmuuton kanavien avaamiseen. Maahanmuuttopolitiikan pitäisi olla täysin päinvastaista.

Tämä mietintö perustuu jälleen kerran taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa koskevan, 11. tammikuuta 2005 julkaistun komission vihreän kirjan vaarallisiin suosituksiin. Mietinnössä arvioidaan EU:n tarvitsevan 60 miljoonaa siirtotyöläistä vuoteen 2050 mennessä, ja korostetaan tarvetta avata laillisen maahanmuuton kanavia

Kuinka voisimme kokea normaaliksi sen, että keskellä talous-, rahoitus- ja yhteiskunnallista kriisiä meitä kehotetaan avaamaan työmarkkinamme yhä useammille ulkomaalaisille työntekijöille samaan aikaan kun omat kansalliset työpaikkamme ovat uhattuina ja työttömyys kasvaa?

Kriisitilanteessa on pikemminkin sovellettava taloudellisia ja sosiaalisia suojatoimia ja jaettava työpaikat, sekä yhteiskunnan myöntämät avustukset, omille kansalaisille.

Yhteenvetona voidaan todeta, että mietintö perustuu virheelliseen olettamukseen. Mietinnössä oletetaan, että mikäli avaamme rajamme laillisille maahanmuuttajille, laiton maahanmuutto vähenee huomattavasti tai loppuu kokonaan. Tiedämme, ettei näin tapahdu. Päinvastoin, laillinen maahanmuutto edeltää laajamittaista maahanmuuttoa.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Turvapaikkaoikeus tuo mukanaan ennennäkemättömällä vauhdilla kasvavan massiivisen maahanmuuton. Se avaa Euroopan ovet ammolleen kehitysmaiden kansalaisille. Jos monikulttuurisuutta ihailevat visionäärit saavat päättää asioista, perhe-käsitettä laajennetaan niin, että kokonaiset heimot voivat muuttaa Eurooppaan vaikeuksitta.

Lisäksi karkotusta edeltävää säilöönottomahdollisuutta olisi rajoitettava, turvapaikanhakijoille olisi taattava pääsy työmarkkinoille ja heille annettavia avustuksia laajennettava. Tämä aiheuttaisi yhä enemmän paineita kansallisilla työmarkkinoilla – erityisesti talouskriisin aikaan – ja veronmaksajien maksettavaksi tulisi yhä suurempi lasku. Näistä syistä meille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin äänestää tätä mietintöä vastaan.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevässä mietinnössä suhtaudutaan myönteisesti EU:n monopoliystävälliseen maahanmuuttopolitiikkaan ja Euroopan parlamentin osuuteen siinä. Mietinnössä ehdotetaan, että toimenpiteet viedään vielä pidemmälle – yhä taantumuksellisempaan suuntaan ja maahanmuuttajien kustannuksella.

Mietinnössä EU:n maahanmuuttopolitiikan perusperiaatteet hyväksytään työmarkkinoiden tarpeita palveleviksi, eli eurooppalaisten monopolien tuottavuutta lisääviksi välineiksi. Tämän vuoksi mietinnössä esitetään keppi ja porkkana -menetelmän käyttöä. Siinä ollaan myös tyytyväisiä maahanmuutto- ja turvapaikkasopimukseen, jota emme voi hyväksyä, ja vaaditaan vahvistamaan Frontex-viraston asemaa, tiedustelutietojen keräämistä sekä eurooppalaisen pääoman kannalta tarpeettomiin maahanmuuttajiiin kohdistettuja torjuvia toimia. Toisaalta mietinnössä esitetään toimia korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien houkuttelemiseksi ja heidän asemansa laillistamiseksi, hyväksytään pääoman tarpeiden muokkaama kausittainen ja väliaikainen maahanmuutto, ja ehdotetaan toimenpiteitä laillisten maahanmuuttajien integroimiseksi, jotta he olisivat heti työnantajien käytettävissä.

Tähän taantumukselliseen politiikkaan voidaan vastata vain ottamalla maahanmuuttajat mukaan työväenliikkeisiin. Maahanmuuttajien ja paikallisten työntekijöiden on taisteltava rinnakkain EU:n ruohonjuuritason vastaista ja maahanmuuttoa torjuvaa politiikkaa sekä pääomien valtaa vastaan, vaadittava oikeuksia ja työnsä hedelmiä itselleen.

– Mietintö: Eva Lichtenberger (A6-0224/2009)

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. (LT) Aika on kypsä Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevalle politiikalle. Sen laatimisessa voidaan ottaa huomioon viidentoista vuoden kokemus, ja sen tavoitteita ja keinoja voidaan harkita perusteellisesti. Meidän on arvioitava hankkeita ja välineitä, korostettava enemmän EU:n koordinointia ja löydettävä jäsenvaltioille sitovampia velvoitteita niiden toteuttaessa hyväksymiään ensisijaisia hankkeita.

Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevat ensisijaiset hankkeet ja suunnitelmat olivat lähinnä kokoelma mittavia ja kalliita kansallisia liikenneinfrastruktuuria koskevia hankkeita, ja jotkut Euroopan laajuisten liikenneverkkojen 30 ensisijaisesta hankkeesta eivät olleet edes fyysisesti toteutettavissa. EU:n laajentumisen jälkeen muista hankkeista on tullut erittäin tärkeitä, mutta ne puuttuvat ensisijaisten hankkeiden luettelosta.

Nykyinen talouskriisi saattaa jälleen houkutella meitä noudattamaan tätä logiikkaa investoitaessa liikenneinfrastruktuuriin. Tarvitsemme kuitenkin älykkäitä hankkeita ja investointeja EU:n liikenneinfrastruktuuriin ja sen kehittämiseen entisestään seuraavien 10–20 vuoden kuluessa. Liikenneinfrastruktuuriin liittyviä hankkeita koskevien päätösten pitäisi perustua perusteellisiin kustannus-hyötyanalyyseihin, kestävyyteen ja eurooppalaiseen rajatylittävään lisäarvoon.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä asetetaan suuntaviivoja "Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittämiseksi". Ensisijaisiin hankkeisiin kuuluu 30 lähinnä "kansallisten etujen pohjalta valittua" hanketta – mitä muita etuja sitten pitäisi ottaa huomioon, monikansallisten yritysten edutko? – , joille myönnetään EU:n yhteisrahoitusta lähes 5,3 miljoonaa euroa.

Tämä mietintö sopii käsitykseen, joka sisämarkkinoiden laajenemiseen ja kapitalistisen kilpailuun ja keskittymiseen perustuvista Euroopan laajuisista liikenneverkoista on luotu. Näin ollen siinä "korostetaan tarvetta sisällyttää – – Lissabonin strategian – – tavoitteet" Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevien toimien toteuttamiseen, puolustetaan Euroopan laajuisten liikenneverkkojen mukauttamista "muuttuviin markkinaolosuhteisiin", todetaan, että hankkeiden on "oltava seuraavien perusteiden mukaisia: taloudellinen elinkelpoisuus, kilpailukyvyn kohentuminen, yhtenäismarkkinoiden edistäminen", ja niitä on kehitettävä "julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien" avulla (tietullituloista olisi osoitettava tietty osuus Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevien hankkeiden rahoitukseen).

Vain kuukautta ennen nykyisen lainsäädäntökauden loppua parlamentin enemmistö ei voi vastustaa kiusausta ja pyytää näin ollen Euroopan komissiota "tekemään koko Euroopan laajuisen rautatieverkon kilpailukyvyn lisäämiseksi toimikautensa loppuun mennessä lainsäädäntöaloitteen rautateiden kotimaisen matkustajaliikenteen markkinoiden avaamisesta kilpailulle 1. tammikuuta 2012 lähtien".

Lopuksi, suurten eurooppalaisten taloudellisten ja rahoitusalan ryhmittymien Itä-Eurooppaan laajentumista koskevat intressit turvatakseen, parlamentti korostaa Länsi- ja Itä-Euroopan välisen liikenneinfrastruktuurien ensisijaisuutta.

  Marian-Jean Marinescu (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Euroopan laajuisia liikenneverkkoja on kehittettävä ja laajennettava sisämarkkinoiden lujittamiseksi ja Euroopan unionin yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi. Tämän vuoksi äänestin esittelijä Eva Lichtenbergerin laatiman C-vaihtoehdon puolesta. Tämä lähestymistapa mahdollistaa sen, että kaikentyyppisiä tarjolla olevia varoja voidaan tulevaisuudessa käyttää liikenteen ja infrastruktuurien kehittämiseen. Lähestymistapa ei kuitenkaan tarjoa aivan kaikkia keinoja politiikan tehokkaaseen täytäntöönpanoon monista erilaisista kansallisista intresseistä johtuen.

Muissa vaihtoehdoissa, myös PPE-DE-ryhmän ehdottamassa vaihtoehtoisessa päätöslauselmaesityksessä ehdotettiin, että jäsenvaltiot olisivat voineet käyttää koheesiorahastosta myönnettäviä varoja koheesiopolitiikan nimissä muiden kuin ensisijaisiin Euroopan laajuisiin liikenneverkkohankkeisiin kuuluvien liikennepoliittisten hankkeidensa toteuttamiseen. Tämä taas olisi voinut estää Romaniaa käyttämästä koheesiorahastosta myönnettäviä varoja liikennesektorinsa kehittämiseen, ja Romania tarvitsee näitä varoja.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä arvioidaan 30 Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin kuuluvan hankkeen täytäntöönpanoa sekä niissä ilmenneitä viivytyksiä, joilla on suuria vaikutuksia kestävän eurooppalaisen liikennepolitiikan tulevaisuuteen. Näistä vaikeuksista huolimatta meidän on sitouduttava toteuttamaan muutokset, jotka ovat kansalaisten ja rahdin tarvitsemien intermodaalisten yhteyksien kannalta välttämättömiä. Meidän on huomioon hankkeiden toteuttamiseen vaikuttavat haasteet, kuten turvallisuus- ja alueelliset kysymykset, yhteiskunnalliset, taloudelliset ja rahoitukseen liittyvät tavat, sekä ympäristökysymykset. Liikennepolitiikkaan sovellettavan integroidumman ja yhtenäisemmän lähestymistavan tarvetta olisi korostettava.

Rajat ylittävien yhteyksien merkitys Euroopan liikenneverkon laajentamiselle on huomattava, ja tämän vuoksi kannatammekin kaikenlaisten eri liikennemuotoja, ja erityisesti sellaisia, joita on ollut vaikea muutta ja kehittää, esimerkiksi rautatie- ja meriliikennettä yhdistävien yhteyksien parantamista. Satamien ja lentokenttien välille on luotava parempia yhteyksiä, ja Euroopan laajuisten liikenneverkkojen asianmukainen täytäntöönpano varmastikin auttaa tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Mietinnössä käsitellään eräitä edellä mainittuja huolenaiheita. Tosin tärkeysjärjestys, jota itse pidän sopivana, vaihtelee tekstin kohdan mukaan. Tämän vuoksi äänestin mietintöä vastaan.