Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Puheenvuorot
Keskiviikko 22. huhtikuuta 2009 - Strasbourg EUVL-painos

10. Maanjäristys Abruzzon alueella Italiassa (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. (IT) Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma Italiassa Abruzzon alueella sattuneesta maanjäristyksestä.

 
  
MPphoto
 

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, komissio ilmaisee osanottonsa kaikille niille perheille, jotka menettivät omaisiaan Italiassa äskettäin sattuneessa maanjäristyksessä.

Komissio on pitänyt tiiviisti yhteyttä Italian pelastuspalveluviranomaisiin aina maanjäristyksen ensimmäisistä tunneista lähtien. Jäsenvaltiot tarjosivat apuaan heti katastrofin alkuvaiheissa yhteisön pelastuspalvelumekanismin kautta.

Vaikka maanjäristys oli erittäin voimakas ja aiheutti paljon tuhoa, pystyttiin katastrofin välittömät seuraukset hoitamaan kansallisin voimavaroin.

Italia esitti kuitenkin 10. huhtikuuta pyynnön saada teknisten asiantuntijoiden apua maanjäristyksessä vaurioituneiden rakennusten vakavuuden arvioimiseksi. Valittiin kahdeksan hengen ryhmä, joka koostui kansallisista ja komission asiantuntijoista. Ryhmä lähetettiin 18. huhtikuuta maanjäristysalueelle. Rakennusten vakavuuden arvioimisen lisäksi ryhmä esittää ratkaisuja vaurioituneiden rakennusten suhteen.

Komissio pyrkii yhdessä Italian viranomaisen kanssa määrittelemään EU:n tuen vaihtoehdot. Tukea on mahdollista antaa EU:n solidaarisuusrahaston kautta ja kohdentamalla uudelleen rakennerahaston ja maaseuturahaston varoja.

Tämä maanjäristys on traaginen muistutus siitä, että luonnonkatastrofit ovat jatkuva uhka kaikille EU:n jäsenvaltioille. Viime vuosikymmenen aikana ovat maanjäristykset, lämpöaallot, metsäpalot, tulvat ja myrskyt aiheuttaneet Euroopassa useiden ihmisten kuoleman sekä suurta tuhoa infrastruktuurille ja luonnonvaraisille alueille.

Jäsenvaltioiden ja yhteisön on yhdistettävä voimansa katastrofien ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi ja taattava nopea ja tehokas EU:n reagointi suurkatastrofeissa. Kokemus on osoittanut, että tulisi käyttää yhdennettyä ja moniulotteista lähestymistapaa tehokkaiden toimenpiteiden kehittämiseksi niin katastrofien ennaltaehkäisemisessä kuin niihin reagoimisessa, kuten maaliskuussa 2008 julkaistussa komission tiedonannossa Euroopan unionin katastrofivalmiuksien lujittamisesta todetaan.

Komissio hyväksyi helmikuussa 2009 luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisyyn sovellettavan yhteisön lähestymistavan, joka vastaa alan kehityksen nykyistä tasoa ja joka viitoittaa tietä komission tuleville aloitteille. Siinä ehdotetaan, että nykyisten katastrofien ennaltaehkäisyyn käytettävien välineiden johdonmukaisuutta parannettaisiin ja täydennettäisiin ja siten vahvistettaisiin EU:n toiminnan tuomaa lisäarvoa.

Komissio toivoo saavansa tässä tärkeässä tiedoksiannossa ehdotetusta lähestymistavasta palautetta Euroopan parlamentilta. Euroopan parlamentin talousarviossa vuosina 2008–2009 esiteltyjen EU:n nopeita avustustoimia koskevien valmistelutoimien ansiosta komissio testaa parhaillaan jäsenvaltioiden kanssa tapoja parantaa EU:n kokonaisvaltaista välittömän toiminnan kykyä. Näiden aloitteiden myötävaikutuksella muodostetaan todellinen Euroopan katastrofihallintapolitiikka, jolla pystytään varautumaan kaikenlaisiin katastrofeihin.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (IT) Kiitos, komission jäsen Siim Kallas. Saanen ottaa tilaisuudesta vaarin ja toivottaa tervetulleeksi komission varapuheenjohtajan Antonio Tajanin, ja ettei minua moitittaisi välinpitämättömäksi tai tunteettomaksi niin haluan muistuttaa, että pidimme jo eilen minuutin pituisen hiljaisuuden katastrofin uhrien muistoksi.

 
  
MPphoto
 

  Gabriele Albertini, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, vuosina 2002–2007 maanjäristykset olivat neljänneksi yleisin luonnonkatastrofi Euroopan unionissa. Tämän viimeisimmän ja valitettavasti vakavimman Abruzzon alueella sattuneen tragedian jälkeen meidän on yhdistettävä voimamme voidaksemme vastata näihin järkyttäviin tapahtumiin, joita on tapahtunut monissa jäsenvaltioissa.

Tällä hetkellä meillä on Euroopan unionin solidaarisuusrahasto ja yhteisön pelastuspalvelumekanismi. Vaikka nämä kaksi välinettä ovat tärkeitä, ne ovat silti riittämättömiä Euroopan kaltaiselle alueelle, jossa on maanjäristysten vaara. Abruzzon maanjäristyksen tapauksessa on solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa koskeva hakemus jätetty tuhoutuneiden alueiden uudelleenrakentamiseksi. Se voi tarkoittaa jopa 500 miljoonaa euroa, kuten komission varapuheenjohtaja Antonio Tajani kertoi lehdistölle. Vielä ei ole pystytty määrittämään maanjäristyksen laajuutta ja sen aiheuttamia vahinkoja. Abruzzon alue tarvitsee pikaisia ja merkittäviä toimenpiteitä, joita Italian hallitus on onnistunut tekemään esimerkillisellä tavalla heti maanjäristyksen tapahtumisen jälkeen.

Nämä toimet vaativat kuitenkin EU:n koordinointia, mutta samalla on kunnioitettava kansallista ja paikallista toimivaltaa. 14. marraskuuta 2007 parlamentti itse hyväksyi yksimielisesti maanjäristysten alueellisia vaikutuksia koskevan päätöslauselman, joka koskee tämänkaltaisten traagisten tapahtumien ennaltaehkäisyä ja niiden aiheuttamien vahinkojen hallintaa. Kyseisen asiakirjan tulisi olla tässä asiassa lähtökohta koordinoidulle eurooppalaiselle politiikalle, kuten Nikolaos Vakalis esitti kirjallisessa kysymyksessään, jonka noin 50 Euroopan parlamentin jäsentä allekirjoitti. Sen vuoksi toivomme, että Euroopan komissio ottaa päätöslauselmassa esitetyt ajatukset huomioon ja soveltaa niitä maanjäristysten ennaltaehkäisyä ja hallintaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman luomisessa.

 
  
MPphoto
 

  Gianni Pittella, PSE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan esittää surunvalitteluni vielä kerran Italian parlamentin jäsenten ja Euroopan parlamentin sosialistiryhmän jäsenten puolesta kaikille uhrien perheille, Abruzzon alueelle ja sen asukkaille ja Italialle. Haluan myös mainita, että ryhmämme, joka on alusta asti pitänyt tiivistä yhteyttä maanjäristyksen uhreihin, lähettää Abruzzon alueelle valtuuskunnan, jota johtaa puheenjohtajamme Martin Schulz. Uhriluvut ovat pelottavia. Kuten Gabriele Albertini totesi, niin pitää paikkansa, ettei maanjäristyksen lopullisia lukuja ole vielä tiedossa, mutta voidaan kuitenkin sanoa, että kuolonuhreja on noinn 300. Kyse on tragediasta: 50 000 evakoitua, tuhansia asuinkelvottomaksi menneitä koteja, satoja tuhoutuneita julkisia rakennuksia, myös kouluja, ja kulttuurisesti, arkkitehtonisesti ja taiteellisesti arvokas perintö raunioina.

Kuten Italian tasavallan presidentti Giorgio Napolitano sanoi, pelastusapu oli välitöntä ja tehokasta. Pelastusapua tuli valtiota, mutta myös valtiosta riippumattomilta toimijoilta, eri puolilta maailmaa, vapaaehtoisilta, eri yhteisöiltä Italiasta ja muualta, lääneistä, alueilta, Punaiselta Ristiltä ja palolaitokselta. Kyse oli todella ihmeellisestä solidaarisuuden osoituksesta. Ehkäpä Italian hallituksen– itse asiassa unohtakaa tuo "ehkäpä" – Italian hallituksen olisi kannattanut hyväksyä ehdotus Euroopan parlamenttivaalien ja paikallisvaalien yhdistämisestä. Näin olisi säästynyt satoja miljoonia, jotka olisi voitu käyttää maanjäristyksen uhrien auttamiseksi.

EU:n on tehtävä seuraavat toimet: Ensiksi solidaarisuusrahastoa on tehostettava. Puhuimme tästä varapuheenjohtaja Tajanin kanssa vain muutamia tunteja traagisen tapahtuman jälkeen. Toiseksi rakennerahaston varoja on kohdennettava uudelleen ja kolmanneksi, komission jäsenet, on voitava hyödyntää käyttämättömiä varoja niin aikaisemmilta kuin uudeltakin ohjelmakaudelta. Neljänneksi on muutettava koheesiopolitiikan ja rakennerahaston sääntöjä siltä osin kuin on kyse mahdollisuudesta lähentyä tavoitteen 1 mukaisesti. Tämä koskee niitä epäsuotuisia ja alikehittyneitä alueita, joilla poikkeuksellisen vakavien luonnonilmiöiden takia BKT tai vauraus jää alle 75 prosenttia yhteisön keskiarvosta. Emme siis halua pikalakia Abruzzon aluetta varten, vaan lain, jota voidaan soveltaa millä tahansa alueella, joka joutuu samankaltaiseen tilanteeseen kuin mitä Abruzzon alue nyt on. Viidenneksi on tutkittava yhdessä komission kanssa mahdollisuutta myöntää verohelpotuksia taloudelliselle toiminnalle ja rakennustyölle, joiden pitäisi, mitä kaikki toivomme, jatkaa toimintaansa Abruzzon alueella. Lisäksi vaadin Euroopan parlamentin äskettäin päivittämän ja parantaman rakennusmateriaalia koskevan direktiivin täytäntöönpanoa.

Lopuksi totean, että tämänkaltainen katastrofi ei kaipaa retoriikkaa, vaan pikemminkin tehokkaita ja konkreettisia toimia sekä tiukkaa seurantaa, ettei maanjäristyksen raunioista muodostu laittomien käytäntöjen keinottelupaikkaa, josta suuret rikollisryhmät hyötyvät. Meidän on oltava valppaina ja tehtävä parhaamme. Meidän kaikkien on työskenneltävä sen eteen, että ystävämme Abruzzon alueella voivat taas hymyillä.

 
  
MPphoto
 

  Patrizia Toia, ALDE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, hirvittävä tragedia on kohdannut maani tärkeää Abruzzon keskusaluetta ja Aquilan kaupunkia. Tämä katastrofi on vaatinut useita ihmishenkiä, myös nuoria. Se on iskenyt taloihin, koteihimme, kirkkoihin, uskonnonharjoituspaikkoihimme, monumentteihin, kulttuuriimme, yrityksiin, työpaikkoihimme, yliopistoihimme, osaamiskeskuksiimme ja se on jättänyt jälkeensä suurta tuhoa.

Olemme kaikki tulleet näiden ihmisten tueksi ja voimme todeta seuraavaa: Ensiksi sen, että he ovat suhtautuneet suurella arvokkuudella, vaikka tragedia on vaikuttanut heihin erittäin henkilökohtaisesti ja käytännöllisellä tasolla. He ovat menettäneet heidän arvokkaimman omaisuutensa kuten kotinsa. Kuitenkin nämä ihmiset ovat reagoineet suurella arvokkuudella. He haluavat aloittaa alusta, uudelleenrakentaa kotinsa ja yhteisönsä paikoille, jotka edustavat heidän yhteisöään ja ovat sopusoinnussa perinteiden ja jatkuvuuden kanssa. Mieleeni tulee yliopiston ja pienten ja keskisuurten yritysten merkitys tälle alueelle, joka tällä hetkellä kärsii erittäin vaikeista taloudellisista ajoista ja elvytyksen puutteesta.

Haluan myös sanoa, että instituutioiden mobilisaatio on ollut erittäin hienoa. Hallitus, parlamentti, oppositiovoimat ja myös enemmistö suuressa viisaudessaan ja vastuullisuudesssaan katsovat, että työtä on tehtävä yksimielisyyden hengessä. Paikalliset instituutiot, vapaaehtoiset, pelastuspalvelu, tuhannet ja tuhannet nuoret ihmiset ja aikuiset, jotka menivät Abruzzon alueelle ja jotka edustavat sosiaaliryhmiä, järjestöjä ja katolista yhteisöä, ovat kaikki antaneet panoksensa. Jopa ne, jotka eivät matkustaneet katastrofialueelle, ovat tehneet jotakin. Taloudellisesti ja kulttuurisesti on maamme koko kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen ala mobilisoitu, mikä on erittäin merkittävää.

On kuitenkin tärkeää muistaa, mitä Gianni Pitella sanoi uudelleenrakentamisesta, koska tragedian muiden positiivisten puolien lisäksi ovat meidän rakennusmenetelmiemme rakenteelliset heikkoudet tulleet esille. Mielestäni tulee paitsi vaatia oikeutta, niin myös sitoutumista vastuiden kartoittamiseen ja jälleenrakentamiseen.

Arvoisa puhemies, muutama sana EU:sta. Kun katastrofi iski, EU:ta tarvittiin ja tullaan jatkossakin tavitsemaan varojen ja muiden aikaisemmin mainittujen toimien kautta. Toivoisin EU:lle näkyvämpää roolia, niin että EU:ta ei tunnistettaisi pelkästään sen rahoista, vaan myös sen kasvoista ja sen instituutioista. Ehdotan, että yhteinen delegaatio Euroopan parlamentista vierailee alueella ilman turhaa prameilua ja julkisuutta kertoakseen, että EU koostuu instituutioista ja ihmisistä, jotka haluavat tukea nyt ja jatkossa Aquilaa, Abruzzoa ja myös maatani, joka kärsi niin merkittävistä vahingoista.

 
  
MPphoto
 

  Roberta Angelilli, UEN-ryhmän puolesta. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, myös minä haluan kiittää yhteisön toimielimiä siitä tuesta, jota ne ovat osoittaneet Italialle ja määnjäristyksen uhreille. Nämä ovat olleet vaikeita päiviä, joita sääolosuhteet ovat viimeisten 48 tunnin aikana entisestään pahentaneet.

Surun ja tuhon jälkeen tulee käytännön ehdotusten ja jälleenrakentamisen aika. Tulee aika palauttaa tulevaisuus Abruzzon alueelle. Me pyydämme Euroopan unionin toimielimiä tekemään oman osansa ja itse asiassa komission osalta siitä onkin jo saatu takuu varapuheenjohtaja Tajanin kautta. Hän sai meidät nopeasti vakuuttuneeksi siitä, että katastrofin välittömistä jälkiseurauksista tullaan huolehtimaan.

Kuten komissio itse tänään vahvisti, niin ensiksi meidän on tarkistettava käytettävissä olevat varat, taattava Euroopan unionin solidaarisuusrahaston nopea suuntautuminen luonnonkatastrofeihin. Sen jälkeen on tutkittava sitä mahdollisuutta, että Euroopan sosiaalirahastoa ja muita yhteisön ohjelmia voitaisiin käyttää ja kohdentaa uudelleen tukemaan työllisyyttä ja liiketoimintaa. Pyydämme mahdollisuutta ottaa käyttöön erityisiä lainsäädäntötoimia, verohelpotuksia, kannusteita ja tukia poikkeuksina nykyisiin vähimmäistason säännöksiin. Euroopan unioni hyväksyisi nämä toimenpiteet ja ne olisivat voimassa kaksi tai kolme vuotta eli tarvittavan ajan aina hätätilan ja jälleenrakentamisen loppuun asti.

Kuten tämänpäiväinen keskustelu on osoittanut, olemme kaikki yhtä mieltä näistä aiheista ja näistä tavoitteista eikä erimielisyyttä ole esiintynyt. Myös minä haluaisin päättää puheenvuoroni osoittamalla syvää myötätuntoa maanjäristyksen uhreille ja heidän perheilleen. Olen erityisen ylpeä siitä, että italialaisena naisena ja kyseiseltä alueelta kotoisin olevana, saan vielä kerran esittää suuret kiirokset kaikista ponnisteluista instituutioille, kaikille poliittisille puolueille ja erityisesti pelastustiimeille, pelastuspalvelulle ja Punaiselle Ristille. Haluan myös kiittää kaikkia vapaaehtoisjärjestöjä ja yksittäisiä kansalaisia, jotka tekivät sen mitä pystyivät joko tarjoamalla henkilökohtaisen panoksensa tai antamalla rahaa ilmaistakseen solidaarisuuttaan ja tarjotakseen todellista apua. He ovat todella erinomaisia esimerkkejä tehokkuudesta ja inhimillisyydestä.

 
  
MPphoto
 

  Monica Frassoni , Verts/ALE-ryhmän puolesta. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, Euroopan parlamentin Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmä yhtyy minua ennen puhuneiden jäsenten sanoihin. Haluamme esittää syvän osanottomme ja ilmaista myötätuntomme kaikille niille, joita tämä hirvittävä katastrofi on koskettanut. Tämä luonnoilmiö johtui useista syistä ja toivon, että Euroopan unioni pystyy näkyvällä tavalla vaikuttamaan myönteisesti tähän tilanteeseen.

Yhtä asiaa emme voi kuitenkaan kiistää. Maanjäristyksen vaikutus olisi voinut olla paljon lievempi eikä katastofin olisi tarvinnut olla näin vakava. On selvää, että joukko rakennuksia ja taloja romahti ja näin ei olisi saanut tapahtua. On ollut välinpitämättömyyttä, petosta ja vilpillisyyttä ja siksi meidän on syytä ottaa selville, kuka on tästä vastuussa, sillä se liittyy oleellisesti jälleenrakentamiseen. Se on Abruzzon moraalista jällenrakentamista niin Abruzzon asukkaiden kuin koko maamme osalta. Jälleenrakentaminen tulisi nähdä kestävän kehityksen mukaisesti sellaisten henkilöiden suurena tilaisuutena innovointiin, jotka ovat osoittaneet meille, että heillä on suuren kunnioituksen lisäksi myös suurta rohkeutta ja halua aloittaa tyhjästä.

Tässä tilanteessa vähiten kiistanalaisin ja käytännöllisin lähestymistapa, joka mahdollistaisi EU:n ripeän toiminnan hätäaputoimien ja Abruzzon jälleenrakentamisen tukemiseksi on se, että rakennerahastojen vuosien 2007–2013 alueen toimintaohjelmaa muutetaan. EU:n osarahoitusosuus Abruzzon toimintaohjelmasta on tällä hetkellä 140 miljoonaa euroa ja sen kokonaiskustannukset ovat 345 miljoonaa euroa. Erotus on yhteisrahoituksen kansallista osuutta.

Olemme kaikki hyvin tietoisia siitä, että yksi ratkaistavista ongelmista on varojen organisointi Italiassa näissä EU:n myöntämissä yhteisrahoitushankkeissa, ja meidän jäsenten on oltava erityisen valppaita tämän asian suhteen.

Kuten sanoin niin ennen kaikkea meidän on pyydettävä jo Abruzzon alueelle tarkoitettujen muiden EU:n varojen, kuten esimerkiksi sosiaalirahastovarojen uudelleenarvioimista ja uudelleen kohdentamista sellaisiin toimenpiteisiin ja painopisteisiin, jotka tukevat jälleenrakentamista. Tässä yhteydessä Abruzzon toimintaohjelma voisi aiheuttaa sen, että muille Italian alueille korvamerkittyjä rakennerahastovaroja kohdennetaan uudelleen, koska nämä muut alueet ovat nyt kilpailukykyisempiä. Tiedämme, että Euroopan komissio on valmis keskittämään varoja ja tätä samaa mekanismia voisivat myös muut jäsenvaltiot käyttää.

Tästä johtuen tulisi Italian viranomaisten, ensisijaisesti hallituksen yhteistyössä kaikkien paikallisten osapuolten kanssa, nopeasti laskea aiheutuneiden välittömien vahinkojen kustannukset, jotta se ehtisi noudattaa 15. heinäkuuta 2009 määräaikaa, johon mennessä on haettava Euroopan unionin solidaarisuusrahaston puitteissa myönnettäviä varoja. Myönnettävän tuen määrä riippuu aiheutuneista vahingoista, mutta se ei missään tapauksessa tule olemaan enempää kuin muutama miljoona euroa. Tämä rahasto on nimenomaan olemassa, jotta voidaan nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti myöntää taloudellista apua. Siksi on tärkeää, että Italian viranomaiset määrittävät vahingot, sillä muutoin on vaikeaa saada rahoitusta.

Kansallisten viranomaisten on tehtävä lainahakemus Euroopan investointipankille, jotta asianmukaisia summia voidaan myöntää tämän alueen nopealle ja kestävälle jälleenrakentamiselle.

 
  
MPphoto
 

  Roberto Musacchio, GUE/NGL-ryhmän puolesta. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, etusijalla on suru niin monista viattomista uhreista. Sen jälkeen tulee sitoutuminen pelastustoimiin, hätätilan voittaminen ja jälleenrakentaminen, jossa Italian on annettava parastaan.

EU:n apu siinä on tärkeää, mutta me tarvitsemme myös eurooppalaista viitekehystä tällaisten katastrofien ennaltaehkäisemiseksi. Ne johtuvat yleensä muistakin kuin luonnollisista syistä ja siksi tarvitsemme puitteet ennaltaehkäisylle ja luonnonkatastrofeista ennaltavaroittavan järjestelmän, jonka varaan voidaan perustaa pelastuspalvelu ja ennaltaehkäisyverkosto. Sen lisäksi tarvitsemme maapolitiikkaa, joka määrittää maankäytön vähimmäisvaatimukset sen tasapainoa kunnioittaen sekä turvalliset rakennusstandardit.

Tämä liittyy myös Abruzzon maanjäristykseen ja selvitettävä kaikki vastuut ilman kiistoja, jotta voimme välttää tämänkaltaisten vakavien tapahtumien toistumisen. Meidän on ennemmin keskityttävä uudisraivaukseen kuin uusiin purkutöihin. Tästäkin syystä on ratkaisevan tärkeää, että maaperän suojelun puitedirektiivi hyväksyttäisiin. Se tarjoaa rakenteellista tukea EU:n maa-alueen hallinnalle. EU:n varoja tulisi kohdistaa uudelleen järkevän maapolitiikan mukaisesti ja siten luoda terve ympäristö ja hyviä työpaikkoja.

 
  
MPphoto
 

  Reinhard Rack (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, italialaiset kollegamme ovat ihan oikeutetusti pitäneet tätä keskustelua tärkeänä heidän maansa kannalta ja pyytäneet puheenvuoroja. Keskustelu on kuitenkin tarkoitettu kaikille eurooppalaisille. Me olemme nimittäin Euroopan yhteisö. Olemme tyytyväisiä solidaarisuusrahaston tarjoamiin mahdollisuuksiin ja haluaisimme varojen käytön olevan niin kohdennettua kuin mahdollista ja tämä koskee myös Italian hallitusta ja alueellisia elimiä. Haluamme ilmaista vielä kerran osanottomme lukuisille uhreille ja toivomme, että EU pystyy viemään apua niin pian kuin mahdollista.

 
  
MPphoto
 

  Armando Veneto (PPE-DE). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan vain kiinnittää huomion siihen kuinka myötämielisesti kaikkialla Italiassa ja myös Euroopassa on suhtauduttu tähän traagiseen tapahtumaan. Kun tämänkaltaisia asioita tapahtuu, se antaa meille mahdollisuuden tarkastella maan ja yhteisön yhteenkuuluvuutta, joka antaa toivoa yleisestä solidaarisuudesta ja rauhasta, myös sisäisestä rauhasta, josta me nautimme koko Euroopassa.

Haluan myös sanoa, että meidän on kiistatta, avoimesti ja kiireellisesti selvitettävä ne vastuuhenkilöt, joiden ala-arvoisen rakennustyön takia vierekkäiset rakennukset reagoivat eri tavalla. Lopuksi, on kiistelty myös maanjäristysten ennustettavuudesta. En mene siihen sen tarkemmin, mutta sanon vain, että tutkimukset radonkaasusta osoittavat, että kyseistä kaasua esiintyy normaalia enemmän ennen maanjäristyksiä. Katson näin ollen, kuten minkä tahansa tieteellisen tutkimuksen osalta, että EU voi ja sen tulee käyttää kaikkia sen rakenteitaan radonkaasua koskevien lisätutkimusten edistämiseksi, koska se voi edesauttaa vielä toistaiseksi hypoteettista mahdollisuutta, että tällaisia tuhoisia tapahtumia pystytään ennustamaan.

 
  
MPphoto
 

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, on selvää, että kaikissa jäsenvaltioissa ja myös komissiossa on koettu hyvin voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta koskien tätä kauheaa maanjäristystä. On olemassa mekanismeja avun antamiseksi ja komission yksiköt ovat toimineet välittömästi. Kaikki mahdollinen on tehtävä tiiviissä yhteistyössä Italian viranomaisten kanssa. Viime vuonna oli valtava metsäpalojen katastrofi Kreikassa ja sitä ennen oli metsäpaloja Portugalissa ja tulvia Saksassa ja Tšekin tasavallassa. Kaikissa näissä tapauksissa Euroopan unioni ilmaisi solidaarisuuttaan ja auttoi niin paljon kuin pystyi. Myös tässä tapauksessa se tulee toimimaan samoin.

Aivan ensimmäiseksi odotamme laskelmia vahinkojen laajuudesta, ja sitten voimme päättää, miten solidaarisuusrahastoa voidaan parhaiten hyödyntää. Komissio ei voi itse tehdä aloitetta solidaarisuusrahaston varoista, vaan tämä voidaan tehdä vasta kun on saatu jäsenvaltiolta pyyntö ja kun vahinkojen laajuus on laskettu.

Useat jäsenet nostivat esiin kysymyksen rakennerahastojen uudelleen kohdentamisesta ja aluepolitiikan pääosasto käsittelee asiaa. Kollegani Danuta Hübner vierailee alueella piakkoin keskustellaakseen konkreettisista mahdollisuuksista. Olemme jatkuvassa yhteydessä Rooman pelastuspalveluyksikköön auttaaksemme ja myös avustaaksemme solidaarisuusrahaston hakemuksen laatimisessa, joten ei ole epäilystäkään etteikö komissio tekisi mitä tahansa se pystyy tämän katastrofin uhrien auttamiseksi.

Mitä tulee turvallisiin rakennusstandardeihin, niin kyseiset standardit ovat jo olemassa, mutta kysymys kuuluukin, miten tarkasti näitä standardeja noudatetaan jäsenvaltioissa. Standardit ovat ehdottomasti jo olemassa. Ne ovat direktiiveissä ja ne ovat myös kansallisessa lainsäädännössä.

Meidän pelastuspalvelumekanismimme tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa katastrofien ennaltaehkäisyssä ja myös katastrofien jälkiseurausten käsittelemisessä. Pelastuspalvelumekanismin ytimessä on seuranta- ja tiedotuskeskus, joka työskentee 24 tuntia vuorokaudessa.

Esitän vielä kerran komission puolesta osanottomme. Teemme kaiken mahdollisen katastrofialueen ihmisten auttamiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (IT) Tämän keskustelun päätteeksi haluan henkilökohtaisesti ja myös Euroopan parlamentin puhemiehistön puolesta tässä yhteydessä vielä kerran esittää surunvalitteluni ja osoittaa myötätuntoa uhreille ja heidän perheilleen ja tietysti luvata kaikkea mahdollista tukea kyseisen niin pahoin kärsineen alueen ihmisille.

Keskustelu on päättynyt.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö