Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 22. huhtikuuta 2009 - Strasbourg

18. Kaupunkiliikennettä koskeva toimintasuunnitelma (keskustelu)

  Puhemies. − (ES) Esityslistalla on seuraavana Gilles Savaryn liikenne- ja matkailuvaliokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0199/2009) kaupunkiliikennettä koskevasta toimintasuunnitelmasta (2008/2217(INI)).

  Gilles Savary, esittelijä. − (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitos. Euroopan parlamentin tässä mietinnössä toteuttama toimintatyyli on jokseenkin ennenkuulumaton, sillä, muistuttaisin teille, kaupunkiliikennekysymyksen nosti alun perin esiin liikenneasioista vastaava komission jäsen Jacques Barrot yli kaksi vuotta sitten. Tätä seurasi Euroopan komission vihreä kirja, ja komissio toimitti päätelmänsä meille syksyllä 2007. Viimeksi mainittuja käsiteltiin parlamentin mietinnössä – valiokunta-aloitteisessa mietinnössä –, jonka laati täällä istuntosalissa oleva kollegani Reinhard Rack.

Euroopan unionin toimielinjärjestelmä edellyttää, että vihreää kirjaa seuraa valkoinen kirja, ja tässä tapauksessa käsiteltävinä olivat Euroopan komission kaupunkiliikennettä koskevat toimintasuunnitelmaehdotukset.

Haluan kiittää Antonio Tajania – joka on täällä paikan päällä – siitä, että hän ilmoitti minulle joulukuussa, ettei Euroopan komission ollut poliittisesti mahdollista antaa heti silloin ehdotusta. Se on ymmärrettävää, sillä useat jäsenvaltiot suhtautuvat kukin syystään tähän varauksellisesti nyt, kun Euroopan parlamentin vaalit lähestyvät. Parlamentti halusi kuitenkin ottaa haasteen vastaan.

Haluan myös ilmaista kiitokseni kaikkien poliittisten ryhmien kollegoilleni, jotka ovat täällä tänään – erityisesti koordinaattoreille – sekä aluekehitysvaliokunnalle siitä, että he tukivat ehdotustani, joka perustui meillä olleeseen etuun ja osoitti, että koska komissio ei voinut tehdä aloitetta, me teemme sen.

Se, mitä ehdotamme, on jokseenkin ennennäkemätöntä. En tiedä, onko parlamentissa ollut asiasta ennakkotapausta. Olemme ehdottamassa komissiolle toimintasuunnitelmaa, jota sen olisi pitänyt ehdottaa meille.

Tämänkaltaisesta valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä ei kuitenkaan voida odottaa syntyvän oikeudellisia keinoja. Ehdottaessaan hyvin käytännöllistä toimintasuunnitelmaa, josta annetaan erittäin tarkkoja ehdotuksia, parlamentti, joka ei ole toimeenpanovallan käyttäjä eikä Euroopan unionin hallitus – toisin kuin komissio –, ei voi odottaa mitään muuta kuin tulevansa kuulluksi.

Samassa yhteydessä pitää mainita, että olemme viimeisten kuukausien aikana saaneet merkittävää tukea kaikilta organisaatioilta, joita nämä asiat koskevat. Tällaisia organisaatioita ovat erityisesti – haluan mainita asian tässä niiden muutaman jäsenen vuoksi, jotka vielä suhtautuvat aloitteeseen varauksellisesti – paikalliset viranomaiset ja kaikki niitä edustavat organisaatiot, myös maissa, jotka vetoavat nyt toissijaisuuteen selittäessään meille, ettei tämä toimintasuunnitelma tule kysymykseenkään.

Siksi uskon paikallisten viranomaisten ymmärtäneen, että kaupunkiliikenne on todennäköisesti yksi 2000-luvun suurista haasteista. Miksi? Koska nykyään 60 prosenttia eurooppalaisista elää kaupungeissa. Vuonna 2020 luku saavuttaa 80 prosenttia, ja meillä, Euroopan unionilla, on oikeudellinen perusta, joka saattaa meidät yhdessä jäsenvaltioiden ja paikallisten viranomaisten kanssa vastuuseen liikennepolitiikasta.

Luopuisimmeko me, eurooppalaiset, pienimmästäkin tiedonsaannista tai pienimmästäkin aloitteenteosta alueilla, joilla liikenne muodostaa monimutkaisimmat ja epäilemättä myös perimmäisimmät ongelmat tulevina vuosina? Emme usko, ja juuri siksi Euroopan parlamentti ei halunnut meidän olevan vaiti, ei halunnut meidän pysyvän vaiti kaupunkiliikenteeseen liittyvistä kysymyksistä. Sen sijaan parlamentti halusi meidän tämän aloitteen avulla kehottavan komissiota käsittelemään asiaa ensisijaisena seuraavalla toimikaudella.

Haluan kiittää kaikkia koordinaattoreita, koska olemme toimineet ennennäkemättömällä tavalla ja työskennelleet pitkälti vastavirtaan, ja koska esitetty mietintö on saanut hyvin laajaan tukea liikenne- ja matkailuvaliokunnassa.

Haluan todeta, että tämä mietintö perustuu toissijaisuusperiaatteeseen. Ei tule kysymykseenkään – tiedän, että olen puhunut liian kauan, mutta sallittehan arvoisa puhemies sen esittelijälle –, että Euroopan unioni harkitsisi tekevänsä mitään kaupunkiliikennettä koskevia päätöksiä paikallisten viranomaisten puolesta.

Olen itse vaaleilla valittu paikallistason edustaja ja puollan täysin paikallisten viranomaisten hallinnonvapautta, mikä näkyy kampanjoista, joita olen vetänyt parlamentissa erityisesti liikenne- ja matkailuvaliokunnassa toimineen kollegani Willi Piecykin kanssa. Uskon kuitenkin, että Eurooppa voi toimia kannustajana, parantaa tiedonvaihtoa ja parhaita käytäntöjä. Tämä on pian esiteltävien ehdotustemme keskeinen sisältö.

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää Gilles Savarya hänen työstään. Esitän hänelle kiitokseni sitoumuksesta, jota hän on osoittanut Euroopan unionin liikennepolitiikan tukemiseen suurissa kaupungeissa, kaupungeissa. Tämä ei ole toisarvoinen asia. Jos haluamme todella tarttua Euroopan liikennettä koskevaan haasteeseen, meidän on tehtävä töitä kaupunkiliikenteen alueella.

Siksi haluan ensin kiittää jäsen Savarya. Toistan, hänen ansiostaan olemme edistyneet kaupunkiliikenteen alalla. Tämän päivän mietintö, josta äänestetään huomenna, on erittäin tärkeä viesti – viesti, jota minun on kuunneltava. Toivon voivani antaa jäsen Savarylle myönteistä palautetta hänen sitoumuksestaan seuraavan toimikauden aikana. Olen kiitollinen taas kerran hänen tekemästään työstä kaupunkiliikennettä koskevien kysymysten parissa.

Jatkan nyt omalla äidinkielelläni.

(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kaupunkiliikenne muodostaa selvästi kiinteän osan Euroopan unionin liikennejärjestelmää, koska koko järjestelmä alkaa laajoista kaupunkialueista, päättyy niihin ja kulkee matkalla useiden sellaisten poikki. Tästä syystä on tärkeää, että kaupunkiliikennettä tarkastellaan kaupunkielämän näkökulman lisäksi myös kaikenlaisen liikenteen, myös kaukoliikenteen, näkökulmasta.

Ilmastonmuutoksen torjuminen, kaupankäynnin helpottaminen, energiahuollon varmistaminen, kansalaisten liikennetarpeiden täyttäminen, liikenneruuhkiin liittyvien ongelmien vähentäminen ja väestörakenteen muutoksen estäminen ovat kaikki keskeisen tärkeitä asioita Euroopan unionin politiikassa. Kaupunkialueiden liikenne liittyy läheisesti kaikkiin näihin haasteisiin.

Juuri tästä syytä komissio esitteli syyskuussa 2007 kaupunkiliikennettä koskevan vihreän kirjan, jonka hyväksymistä seurannut kuuleminen osoitti, että Euroopan unionin osallistumisen merkityksestä tällä alueella ollaan laajasti yksimielisiä. Kaupunkiliikennettä koskevasta vihreästä kirjasta antamanne päätöslauselma, joka laadittiin jäsen Rackin johdolla ja hyväksyttiin 9. heinäkuuta 2008, tukee tätä päätelmää.

Kirjan tarkoituksena oli tasoittaa tietä kaupunkiliikennettä koskevalle toimintasuunnitelmalle. Parlamentin päätös lähteä liikkeelle omalla toimintasuunnitelmalla ennen komission tekemää ehdotusta lähettää vahvan poliittisen viestin. Siksi korostin jäsen Savaryn esittelijän työn merkitystä, sillä se osoittaa, miten tärkeänä parlamentti pitää työtä, jota emme missään tapauksessa voi laiminlyödä.

Kuten hyvin tiedätte, olen sitoutunut kaupunkiliikenneasiaan ja hyvin laaditun toimintasuunnitelman nopeaan hyväksymiseen. Haluan muistuttaa, että tämä sisältyy komission vuoden 2009 työohjelmaan, ja toivon, että suunnitelma hyväksytään mahdollisimman pian. Jäsen Savary esitti asian erittäin hyvin: EU:n toimielimissä on jonkin verran vastarintaa, sillä jotkut uskovat, että kyseisenlainen toimintasuunnitelma rikkoisi toissijaisuusperiaatetta. Mielestäni tästä ei ole mitään huolta, erityisesti kun otamme huomioon sanan subsidiariteetti latinankielisen alkuperän, joka on subsidium ja tarkoittaa apua. EU:n toimielinten tehtävänä on auttaa paikallisia toimielimiä toimimaan menestyksekkäämmin. Toisen auttaminen ei tarkoita sen korvaamista, vaan viemistä kohti ongelmien parempaa ratkaisemista.

Menemättä ehdotuksen yksityiskohtiin voin vahvistaa, että toimintasuunnitelmamme perustuu toimiin, joita olemme ajaneet jo jonkin aikaa, ja yhdistää ne yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Se pyrkii esittämään poliittisen vision, joka edelleen puuttuu EU:n kaupunkiliikennettä koskevista toimista. Näin voidaan luonnostella poliittinen kehys tulevaisuuden osallistumiselle aloilla, joilla yhteisön tason toiminta todetaan hyödylliseksi tai jopa välttämättömäksi.

Mietintönne antaa todella tärkeän panoksen sisäiseen keskusteluumme, ja voin vakuuttaa teille, että voimme ottaa harkintaan monia sen sisältämiä ehdotuksia. Siinä on kuitenkin myös näkökohtia ja yksityiskohtia, jotka vaativat selvennystä tai keskustelua. Voin vakuuttaa, että tarkastelemme ehdotuksianne huolellisesti yhdessä kuulemanne alueiden komitean suosituksen kanssa.

Asiaan liittyvä keskustelumme ei pääty tämän päivän äänestykseen. Pidän huolen siitä, että pysyn komission työn edetessä yhteydessä jäsen Savaryn ja muiden liikennealaa läheisesti seuranneiden jäsenten kanssa, jotta komission hyväksymä suunnitelma on sopusoinnussa parlamentin hyväksymän kanssa ja on todella laadukas. Lopuksi haluan vielä toistaa: suunnitelmamme ei tarkoita, että komissio korvaisi paikalliset toimielimet, vaan yksikertaisesti sitä, että komissio haluaa auttaa paikallisia viranomaisia parantamaan toimintaansa jakamalla tietoa ja parhaita käytäntöjä, joiden ansiosta kansalaiset voivat elää paremmin ja liikkua helpommin kaupungeissa, niiden ulkopuolella ja niiden läpi kulkiessaan. Kiitän Euroopan parlamenttia sen tekemästä työstä ja äänestyksestä, jonka se toimittaa suunnitelmasta.

  Jean Marie Beaupuy, aluekehitysvaliokunnan lausunnon valmistelija. − (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvä jäsen Savary ja muut kollegat, olemme parlamentaarisessa edustajakokouksessa, jonka tarkoituksena on äänestää teksteistä ja, arvoisa komission jäsen, ennen kaikkea parlamentaarisessa edustajakokouksessa, jonka tarkoituksena on panna tekstit täytäntöön.

Huomaamme tänään, että edeltäjänne vihreään kirjaan liittyvän erinomaisen työn sekä sitä seuranneiden noin 400 kannanoton jälkeen edistystä ei ole juurikaan tapahtunut. Asiassa on edetty niin vähän, että kuten itse juuri toistitte, oli kiinnostavaa, että Euroopan parlamentti esitti näkemyksensä.

Luonto täyttää tyhjiöt, joten kun Euroopan komissio ei tee työtään, parlamentin on tehtävä se. Tähän liittyen on sanottava – ja tekin sen jo totesitte, arvoisa komission jäsen –, että jäsen Savaryn tekemä työ on hyvin kiinnostavaa siksi, että hän on itse asiassa antanut teille kaikki toimintasuunnitelman laatimiseen tarvittavat ainekset.

En tarkoita, että komission ja parlamentin roolit ovat vaihtumassa, mutta meidän on huomattava, että koska Lissabonin sopimusta ei ole vielä hyväksytty, parlamentti saa tosiasiassa hieman lisää valtaa.

Jäsen Savaryn tekemä työ on erinomaista, sillä siinä on taas kerran otettu huomioon useita aluekehitysvaliokunnan tekemiä ehdotuksia.

Koska kunnioitamme luonnollisesti toissijaisuusperiaatetta, odotamme teidän esittelevän meille oppaita. Niistä on hyötyä. Oppaiden tarkoitus ei ole rajoittaa paikallisia viranomaisia vaan auttaa niitä. Odotamme teiltä myös indikaattoreita, emmekä taaskaan rajoittamista vaan tukemista varten. Ennen kaikkea odotamme teidän tarjoavan meille liikennesuunnitelmaan liittyviä aineksia. Joissakin maissa näitä on olemassa ja tietyissä maissa ne ovat jopa pakollisia, täysin välttämättömiä.

Annan esimerkin. Kaupunkien asuntokysymyksiä käsittelevä laajennettu työryhmä, jossa toimin puheenjohtajana, on viime vuosina korostanut kaupunkien kasvua: kaupungit ovat kymmenen vuoden aikana kasvaneet kolme kertaa Luxemburgin pinta-alan verran. Mutta miten tämä liittyy tämäniltaiseen keskusteluumme? Sillä on suora yhteys, sillä kaupunkien asukkaat matkustavat kaupunkien kasvun vuoksi joka päivä tasan 20 prosenttia enemmän, ja yli 70 prosenttia heistä käyttää omaa autoa.

Tällä kaikella yritän sanoa, että kun aluekehitysvaliokunta pyytää seuraamaan yhdenmukaisen lähestymistavan ja liikennesuunnitelman tilaa, se asettaa yleisen periaatteen, jonka todella toivomme teidän ottavan huomioon toimintasuunnitelmassa.

Kysymys on jo nostettu esiin kaupunkien asuntokysymyksiä käsittelevässä laajennetussa työryhmässä, ja haluaisimme ilmaista kiitoksemme teille etukäteen siitä, että huomioitte tässäkin yhteydessä yhdenmukaistetun lähestymistavan.

Ette ole vastannut tänään kysymyksiimme, arvoisa komission jäsen. Olette tehnyt tavallaan puolittaisen sitoumuksen – ollut päättäväinen periaatteen suhteen, mutta ette antanut mitään takeita.

Tilanne on vakava. Miksi? Koska 400 miljoonaa eurooppalaista asuu kaupungeissa, ja nämä 400 miljoonaa eurooppalaista kärsivät tämänkaltaisista elinolosuhteista, joiden vuoksi heiltä hukkaantuu päivittäin aikaa liikenneruuhkissa. Tiedämme, että liikenneruuhkien kustannukset ovat yksi prosentti bruttokansantuotteesta. Samalla kun puhumme elvytyssuunnitelmasta – taloudellisesta elvytyssuunnitelmasta –, annamme miljardien eurojen mennä hukkaan.

Tarvitaan nopeampaa toimintaa, arvoisa komission jäsen, sillä nämä kaupunkiliikennettä koskevat toimintasuunnitelmat ovat keskeinen osa elvytyssuunnitelmaa. Ne ovat ratkaisevan tärkeitä myös ilmastonmuutoshaasteen kannalta, sillä kuten mainitsitte, 40 prosenttia saasteista syntyy kaupungeissa. En halua jättää huomiotta myöskään turvallisuuskysymystä, sillä kaksi kolmesta tieliikenneonnettomuudesta tapahtuu kaupunkialueella. Kun tiedämme, että yksi kuolemantapaus maksaa lähes miljoona euroa ja yksi vakava loukkaantuminen yli miljoona euroa, näemme taloudelliset kustannukset ja ihmisille koituvat seuraukset, jotka kaupunkiliikennehaaste aiheuttaa joka vuosi.

Näiden kaikkien käytännön syiden pohjalta pyydämme teitä, arvoisa komission jäsen, näin Euroopan parlamentin vaalien alla menemään tämäniltaisen keskustelun päätöksessä, jos mahdollista, pidemmälle ehdotuksissanne ja lupauksissanne. Emme halua yleisluonteisia lupauksia vaan sitoumuksen toimintasuunnitelmaan – teidän toimintasuunnitelmaanne –, jotta kaupunkien asukkaiden halukkuus äänestää 7. kesäkuuta kasvaa.

  Reinhard Rack, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, olen esittelijä Gilles Savaryn tavoin pahoillani siitä, ettei komissio toteuttanut alkuperäistä yhdennettyä toimintasuunnitelmaa koskevaa suunnitelmaansa.

Siihen, että kaikki osapuolet paikallisista viranomaisista Euroopan unioniin yrittävät parantaa kaupunkiliikenneolosuhteita, on useita hyviä syitä. Tiedämme, että suurin osa eurooppalaisista asuu kaupungeissa ja että nykyiset liikenneolosuhteet ovat kaikkea muuta kuin optimaaliset. Siksi olemme yhtä mieltä siitä, että suunnitelmaan ja jäsen Savaryn mietintöön tehdään parlamentin aloitteesta yhdennettyjä ehdotuksia. Kiitän jäsen Savarya hänen sitoumuksestaan ja yksityiskohtaisista ehdotuksistaan.

Samalla haluan kuitenkin tehdä täysin selväksi, että sitä, mitä monet pelkäävät tai minkä pelkäämiseen he uskovat olevan aihetta, ei tapahdu. Kukaan ei halua ottaa liikenneolosuhteiden määrittämisoikeutta pois kunnilta tai paikallisilta tai alueellisilta viranomaisilta. Haluamme vain antaa EU:n suunnalta apua, jotta toimiin voidaan ryhtyä järkevien yleisten sääntöjen pohjalta, jos kunta, kaupunki tai alueellinen yksikkö pitää sitä tarpeellisena. Toissijaisuusperiaate ei ole uhattuna. Suunnitelmamme auttaa suojelemaan sitä.

Siksi meidän tulee kansalaisten etujen kannalta pyrkiä takaamaan, että ajettuaan Euroopassa kymmenen tai kaksikymmentä kilometriä kansalainen ei saavu rajoitetulle liikennealueelle, jonka hän uskoo olevan samanlainen kuin kotiseudullaan, mutta jossa pätevätkin täysin erilaiset säännöt.

Kukaan ei ole määräämässä yhteisöille ruuhkamaksuja tai muita vastaavanlaisia sääntöjä. Jos niitä kuitenkin käytetään, puitteiden tulee olla kansalaisten tunnistettavissa. Olemme olleet yhtä mieltä yhteisen lähestymistavan käyttämisestä liikennemerkkien yhteydessä jo yli sadan vuoden ajan. Näin tulisi tulevaisuudessa olla myös tässä yhteydessä.

  Saïd El Khadraoui, PSE-ryhmän puolesta. – (NL) Aloitan kiittämällä esittelijä Gilles Savarya ja kaikkia niitä, jotka ovat olleet vaikuttamassa lopputulokseen, heidän tekemästään työstä ja lisäksi esittelijää erityisesti sinnikkyydestä siitä huolimatta, että komissio on, ainakin toistaiseksi, osoittanut aikomuksena hylätä toimintasuunnitelman, jota olemme odottaneet jo kauan.

Pyydän komissiota hyväksymään suositukset, joista äänestämme huomenna, ja ryhtymään toimiin mahdollisimman pian. Vaikka parlamentissa – ja ilmeisesti myös komissiossa ja jäsenvaltioissa – on pieni vähemmistö, jonka mielestä meidän tulisi välttää kaikkia kaupunkeihin liittyviä toimia, on päivänselvää, että Eurooppa tarjoaa lisäarvoa huomattavien ja yhteisten ongelmien käsittelyyn.

Mietinnössä on useita mielenkiintoisia ehdotuksia. Yksi selvistä on kerätä vertailtavissa olevia tietoja, jotka auttavat kartoittamaan ongelmia. Muita ovat hyvien ajatusten vaihtaminen ja edistäminen, teknologisen innovaation ohjaaminen, järjestelmien yhteentoimivuuden takaaminen, kaupunkien kannustaminen laatimaan liikennesuunnitelmia ja toimiin ryhtyminen kestävän liikkuvuuden saavuttamiseksi. Nämä ja muut esimerkit liittyvät selvästi asioihin, jotka tulisi järjestää Euroopan tasolla, jotta kaupungeissa olisi parempi asua, niihin olisi helpompi päästä ja ne olisivat kestävämpiä. Siksi luotan siihen, että komissio ottaa asian käsiteltäväkseen asukkaidemme etujen ajamiseksi.

  Michael Cramer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minäkin haluan kiittää esittelijää.

Mitä tulee ilmastonmuutokseen, kaupunkiliikenne on keskeinen vaikuttaja, sillä siitä syntyy 70 prosenttia kaikista haitallisista päästöistä. Pystymme saavuttamaan ilmastonsuojelua koskevat tavoitteemme vain, jos muutamme EU:n liikennepolitiikkaa. Suurimmat mahdollisuudet ovat kaupungeissa, joissa 90 prosenttia kaikista automatkoista on alle kuuden kilometrin pituisia ja jotka tarjoavat siksi ihanteellisen mahdollisuuden bussin tai junan käyttämiseen tai polkupyörällä tai jalan kulkemiseen.

Meitä ilahduttaa, että enemmistö kannattaa EU:n rahoituksen antamista vain yli 100 000 asukkaan kaupungeille, jotka voivat laatia kestävän liikennesuunnitelman. Olemme kuitenkin harmissamme siitä, ettei ehdotuksemme asettaa yleinen 30 kilometrin tuntinopeusrajoitus ja antaa kaupungeille toissijaisuusperiaatteen mukaisesti mahdollisuus määrittää korkeammat nopeusrajoitukset joillekin teille, saanut enemmistöä puolelleen. Sen lisäksi, että ehdotus hyödyttäisi ilmastoa, se myös vähentäisi tieliikenneonnettomuuksien määrää. Euroopan teillä kuolee joka vuosi 40 000 ihmistä. Siinä on 40 000 liian monta.

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Aloitan kiittämällä Gilles Savarya hyvästä yhteistyöstämme. Hän on laatinut järkevän mietinnön läheisessä yhteistyössä varjoesittelijöiden kanssa.

Mietinnöstä käy selväksi, että kaupunkiliikenne on osa liikennealaa, johon liittyy monia haasteita ja mahdollisuuksia. Haasteet koskevat Euroopan ilmastotavoitteita, ruuhkienhallintaa, liikenteen turvallisuutta ja helppoutta sekä mahdollisuuksia kestävään taloudelliseen kehitykseen ja siihen läheisesti liittyvään sisävesiliikenteen kasvuun.

Koska mietintö on erinomainen, ja siinä otetaan asianmukaisesti huomioon toissijaisuusperiaate, haluan käsitellä lyhyesti kaupunkiliikenteen ja sisävesiliikenteen välistä yhteyttä. Euroopan kestävä taloudellinen kehitys, eikä vähiten liikenteen ja kaupunkialueiden alalla, on pitkälti riippuvainen sisävesiliikenteestä. Monissa Euroopan kaupungeissa on sisävesiväyliä ja niiden ansiosta myös luontainen mahdollisuus vastata kasvavaan liikennetarpeeseen kestävällä tavalla. Sisävesiliikenteen lisääminen ei edes vaadi suuria investointeja infrastruktuuriin, ei pahenna Euroopan kaupunkien ruuhkia eikä lisää kaupunkien ympäristö- ja ilmasto-ongelmia, jos siinä käytetään puhtaita moottoreita ja puhtaita polttoaineita. Kun mahdollisuus sisävesiliikenteeseen on olemassa Euroopan kaupungeissa, sitä tulee hyödyntää ja edistää.

Kaupunkiliikenteen tulevaisuus on tiiviisti sidoksissa sisävesiliikenteen tulevaisuuteen. Siksi pyydän Euroopan komissiota huomioimaan tarkasti sisävesiliikenteen edut kaupunkiliikennettä koskevan uuden lainsäädännön laatimisen yhteydessä.

  Renate Sommer (PPE-DE). - (DE) Arvoisa puhemies, olemme käyneet keskustelua EU:n kaupunkiliikenteestä jo pitkän aikaa. Miksi ihmeessä? Se ei edes kuulu toimivaltamme. Toimivalta on alun perin vain tekaistua, koska noin 80 prosenttia väestöstä asuu kaupungeissa ja koska haluamme ilmastonmuutoksen vuoksi ottaa tämän asiaksemme.

Onneksi onnistuimme protestiemme ansiosta alentamaan Euroopan komission tavoitteita kaupunkiliikennettä koskevaksi toimintasuunnitelmaksi. Kiitän komission jäsen Tajania hänen kommentistaan. Subsidere tarkoittaa tukea eikä suinkaan määrätä, mutta italialaisena hän luonnollisesti tietää sen paremmin kuin pitkän latinan lukenut saksalainen.

Minulle on ensisijaisen tärkeää, että mietintömme – parlamentin mietinnön – tulisi korostaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden tarkkaa noudattamista. Kaupunkiliikennettä koskevia EU:n tason lainsäädäntötoimia on mahdotonta hyväksyä. mMeidän tehtävämme on toteuttaa tukevia toimia. Ideoiden esittäminen ja kannustaminen parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen on järkevää. Ei meidän kaikkien tarvitse keksiä polkupyörää uudelleen. Kaupunkimme tarvitsevat yksilöllisiä ratkaisuja, mutta niitä voivat laatia vain paikalliset toimijat, koska vain he tietävät, mitä tarvitaan.

Kuntien on otettava huomioon hyvin moninaisia tilanteita, ja ne tarvitsevat siksi liikkumavaraa, erityisesti, jotta ne voivat pitää pääkatunsa eloisina. Ne ovat tärkeitä kaupungin houkuttavuuden kannalta. Siksi on tärkeää, ettei henkilöautoja suljeta pois ja että kaupungin logistiikkaan keskitytään enemmän. Haluaisinkin, että kantakaupunkien vähittäisjakelua koskevaa tutkimusta tuettaisiin enemmän. Tämä keventäisi kaupungin taakkaa.

Myös väestörakenteen muutos on otettava huomioon. Yhteiskuntamme muuttuu jatkuvasti. Liikennevaatimukset ja asumisvaatimukset muuttuvat. Jos haluamme vähentää liikennettä, ihmisten on voitava täyttää päivittäiset tarpeensa lähellä kotiaan. Tässä on haastetta vähittäiskaupalle. Kaikki muu tukisi vain maaseutua.

Emme tarvitse kaupunkiliikenteen valvontavirastoa. Se maksaisi paljon ja tuottaisi paljon papereita, joka vain arkistoitaisiin Brysselissä.

  Maria Eleni Koppa (PSE). - (EL) Arvoisa puhemies, tämä kaupunkiliikennettä koskeva mietintö muodostaa tärkeän osan Euroopan toimintakykyistä liikennettä ja kiinteän osan kestävän kasvun ja Lissabonin tavoitteiden saavuttamisstrategiaa.

Haasteena on hyväksyä innovatiivisia toimia ja ryhtyä lainsäädäntötoimiin, jotka parantavat merkittävästi kaupunkien asukkaiden elämänlaatua. Tosiasia on, että Euroopan kaupunkilaisten päivittäisestä elämästä on tullut huomattavasti vaikeampaa liikkumiseen liittyvän stressin, ruuhkien, saasteiden, melun ja ympäristön turmeltumisen vuoksi. Siksi on löydettävä tasapaino kahden asian välille: tavoitteen, joka koskee yhteisen liikennepolitiikan kehittämistä oikeutena vapaaseen liikkuvuuteen ja talouden kasvun tärkeänä osana, sekä yhdenmukaistetun lähestymistavan, joka helpottaa liikenneruuhkia ja edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Lyhyesti sanottuna, tämä tukisi inhimillisempää elämää. Meidän on mahdollisimman nopeasti kehitettävä yhdistettyjä liikennemuotoja ja annettava asukkaille tietoa kaikista kaupunkiliikenneverkoista, jotta heillä on mahdollisuus valita.

Minäkin haluan onnitella esittelijää erittäin hyvästä ja merkittävästä mietinnöstä ja pyytää Euroopan komissiota laatiman toimintasuunnitelman aikaa hukkaamatta ja työpanoksia säästelemättä.

  Mieczysław Edmund Janowski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, onnittelen jäsen Savarya hänen tavastaan käsitellä aihetta. Liikenne on perustavanluonteinen ongelma kaupunkialueilla. Näitä asioita säännellään toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kansallisella ja erityisesti paikallisella lainsäädännöllä. Ongelman merkitys on kuitenkin otettava huomioon EU:n tasolla, ja sen korjaamiseksi on järjestettävä yksilöityä apua ja yhteistyötä. Tämä koskee sekä hyvien kokemusten edistämistä että innovatiivisten, teknisten ja organisatoristen ratkaisujen luomista.

Erityistä tukea tarvitaan kaupunkialueiden älykkäisiin liikennejärjestelmiin, jotka mahdollistavat tehokkaan liikenteenvalvonnan ja turvallisuuden. Tässä yhteydessä on hyödyllistä yhdistää liikenteen, tietotekniikan ja televiestinnän tarjoamat mahdollisuudet. Lisäksi tarvitaan liikennemuotoja koskevia ratkaisuja, joissa käytetään eri joukkoliikennemuotoja ja jotka vähentävä kaupungin keskustan ruuhkia. Mielestäni on olennaisen tärkeää muuttaa kaupunkisuunnittelumalleja siten, että kaupunkiliikenteestä tulee ihmisläheistä ja ympäristöä säästävää. Kannatan myös erityisen rahoitusvälineen luomista kaupunkiliikenteelle seuraavassa rahoituskehyksessä.

Pidetään mielessä esittelijän korostama asia: lähes 80 prosenttia EU:n asukkaista elää kaupunkialueilla. He hukkaavat paljon aikaa huonojen liikennejärjestelyjen vuoksi. Siksi meidän ei tule aikailla.

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, vastauksena kommentteihin korostan taas kerran, että olen sitoutunut esittelemään toimintasuunnitelman vuoden 2009 aikana.

Ymmärrän, että suuri osa jäsenistä pitää asiaa kiireellisenä, mutta – kuten jäsen El Khadraoui totesi –, monet EU:n toimielimet, ei pelkästään komissio, ovat esittäneet oikeudellisia vastaväitteitä, jotka meidän on voitettava vakuuttamalla epäilijöille, että tällainen toimintasuunnitelma, kuten on jo sanottu, ei riko toissijaisuusperiaatetta. Sanon tämän uudelleen: opiskeltuani latinaa useita vuosia tunnen hyvin sanan merkityksen, ja se on myönteinen. Se tarkoittaa "auttaa".

Tämän päivän keskustelun kuulemisen ja jäsen Savaryn tekstin lukemisen jälkeen me haluamme jatkaa tätä tietä. Itse en epäröi, mutta tavoitteemme saavuttamiseksi meidän on vakuutettava useita henkilöitä. Uskon, että oikea tapa sen toteuttamiseen on vahvat poliittiset, tekniset ja myös oikeudelliset perusteet. Parlamentin laatimasta tekstistä on varmasti suurta apua, kun yritämme voittaa vastustuksen. Olen varma, että se onnistuu muutaman kuukauden kuluessa. Komissio antaa siis kansalaisille toimintasuunnitelman, jossa otetaan varmasti täysin huomioon viime viikkojen ja kuukausien aikana tekemänne työ.

Siksi haluan kiittää teitä uudelleen ja vahvistaa sitoumukseni ja haluni jatkaa sitkeästi edeltäjäni ohjaamaan ja myös Euroopan parlamentin valitsemaan suuntaan. Samalla haluan varmistaa, että päätöstä tukemassa on niin paljon ihmisiä kuin mahdollista, jotta suunnitelmasta tulee tehokkaampi. Suunnitelman hyväksyminen muutamaa viikkoa aikaisemmin mutta ilman kaikkien osapuolten täyttä tukea ei ehkä ole paras tapa saavuttaa tavoitteet, joihin kaikki uskomme.

Olemme mielestäni tämän keskustelun ja parlamentin päätöksen jälkeen edistyneet huomattavasti, ja siksi jäsenten enemmistön esittämät pyynnöt – tämän keskustelun aikanakin on esiintynyt erilaisia sävyjä toimintasuunnitelmaan liittyen – voidaan uskoakseni saattaa tyydyttävään päätökseen tulevina kuukausina.

Puhetta johti
varapuhemies Diana WALLIS

  Gilles Savary, esittelijä. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan heti tässä keskustelussa saada jäsen Sommerin vakuuttuneeksi. Paikallisiin viranomaisiin vaikuttavia lakeja on ollut useita, ja ne ovat liittyneet esimerkiksi Stadtwerken, tai kunnallisten palvelujen, keskinäiseen kilpailuasetteluun, liikennealan julkisen palvelun velvoitteisiin ja julkisia hankintasopimuksia koskeviin direktiiveihin.

Nyt ei kuitenkaan ole kysymys tästä. Asia liittyy paljon enemmän toissijaisuuteen. Nyt ei olla päättämässä, että kunnasta tai kaupunkialueesta pitäisi tehdä "kolmenkympin alue" tai että niiden tulisi asettaa rautatieliikenne etusijalle. Olen varmistanut, ettemme palaa tämäntyyppiseen keskusteluun.

Kysyin itseltäni seuraavaa: "Mikä voi olla Euroopan unionin lisäarvo?" Vastaus on ensisijassa sen halu toimia. Euroopan unioni ei voi jättää kaupunkikysymystä sivuun samassa kuussa – joulukuussa 2008 –, jolloin se itse Angela Merkelin ja Nicolas Sarkozyn ansiosta laatii erityisen kunnianhimoisen ilmastonmuutossuunnitelman.

Miten voimme käynnistää 20 prosentin päästötavoitteen sisältävän ilmastonmuutossuunnitelman ja sanoa, ettemme ole kiinnostuneita kaupunkiympäristöstä, vaikka sillä on suurin vaikutus ilmastonmuutokseen?

Tässä on kyse poliittisesta johdonmukaisuudesta – Euroopan poliittisesta johdonmukaisuudesta –, sillä me olemme sopineet, kuten hallituksetkin, että käynnistämme ilmastonmuutossuunnitelman. Kaupunkiympäristöön keskittymiselle on olemassa oikeutettu tarve, jota emme voi paeta niin liikenteen alueella kuin muillakaan alueilla.

Meidän on todellakin taattava, että kunnat tekevät itsenäisiä päätöksiä. Ne ovat lähempänä meitä. Voimme kuitenkin varmistaa, että kunnat kohtaavat ja vaihtavat parhaita käytäntöjä ja tietoja.

Voimme varmistaa, että niitä kannustetaan toteuttamaan kaupunkikehityssuunnitelmia, joita osa niistä ei ole ennen pystynyt toteuttamaan.

Voimme varmistaa, että ne yhdistävät kaikki liikennemuodot: kevyen liikenteen, julkisen liikenteen, vesiliikenteen ja – jäsen Blokland on oikeassa – rautatieliikenteen.

Voimme varmistaa, että ne tekevät kaupunkiliikenteestä houkuttelevampaa käyttäjille.

Tähän pyrimme ja tätä varten tarvitsemme rahoitusvälineen. On olemassa Marco Polo -ohjelma, joka kannustaa yhdistetyn liikenteen käyttöön. On olemassa URBAN-ohjelmat. Euroopan tasolla on useita ohjelmia, jotka tarjoavat kannustimia. Tällä kertaa emme keksi niitä, sillä sitä on tehty vuosien ajan.

Ohjelmia lisäämättä meidän tulee suunnata seuraava rahoituskehys kaupunkiliikenteeseen. Tämä on ehdotuksemme.

Lopuksi haluan sanoa – arvoisa puhemies, suonette anteeksi esittelijälle – jäsen Tajanille, että jos saamme huomenna suuren enemmistön, hän voi palata komissioon ja sanoa: "Mielestäni meidän on tehtävä jotain, koska meillä on legitiimiys ja koska parlamentti ei ole toiminut yksin."

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. − (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Marian-Jean Marinescu (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Euroopan kansalaisten elämänlaatu riippuu täysin kaupunkiliikenteen muuttamisesta käytännöllisemmäksi ja ympäristölle edullisemmaksi. Tästä syystä liikenteen käytön helpottaminen ja yhteentoimivuuden tukeminen ovat keskeisiä toimia. Lisäksi tällaisiin julkisiin töihin ohjatut investoinnit ovat tehokas tapa sijoittaa Euroopan ja kansallisten talouden elvytyssuunnitelmien varoja. Tässä lähestymistavassa keskitytään kansalaisiin kahdessa roolissa, työntekijöinä – uusien työpaikkojen luomisen kautta – sekä liikennepalvelujen ja ympäristönlaadun paranemisen hyödynsaajina.

Lukuisat kaupunkiliikenteen parantamiseen liittyvät aloitteet ja suositukset edellyttävät kuitenkin yhdenmukaistettua lähestymistapaa. Toissijaisuusperiaatteen tarkastelu ei sulje pois tarvetta panna täytäntöön yhdenmukainen oikeudellinen kehys ja luoda yhteinen viitekehys, johon kuuluu yhdennettyjen suositusten lisäksi kattava joukko hyviä käytäntöjä.

Tämän seurauksena asiasta ensisijassa vastaavilla paikallisilla viranomaisilla on sekä mahdollisuus että kiinnostusta lujittaa yhteistyötä kaikkien niiden kanssa, jotka ovat kiinnostuneita liikenteen kestävästä kehittämisestä paikallisella ja alueellisella tasolla.

Minäkin kehotan Euroopan komissiota laatimaan kiireesti kaupunkiliikennettä koskevan toimintasuunnitelman, jotta alan johdonmukainen integrointi osaksi Euroopan liikenneverkkoa nopeutuu.

  Dushana Zdravkova (PPE-DE), kirjallinen. – (BG) Matkustajien ja tavaroiden kuljettamisen olemassa olevat tekniikat ja muodot kaupunkiympäristössä ovat saavuttaneet ehdottoman rajansa. Pienet Euroopan kaupungit tukahtuvat jo liikenteeseen. Jotta voimme parantaa kansalaistemme elämänlaatua, meidän on nopeutettava kaupunkiliikenteeseen liittyvän tieteellisen tutkimuksen ja innovaation kehitystä ja toteutusta. On ehdottoman totta, että resurssien ohjaaminen pelkästään olemassa olevan infrastruktuurin laajentamiseen ei auta ratkaisemaan kasvavaa kriisiä. Meidän on löydettävä uusia "älykkäitä" ratkaisuja kaupunkiliikenteen nykyisten ja samalla myös tulevien ongelmien korjaamiseen. Siksi tuen ehdotusta kehittää uuden sukupolven Civitas-ohjelma, sillä mielestäni meidän on keskityttävä liikennevirtoja hallinnoivan uuden sukupolven tietotekniikan kehittämiseen.

Viime vuosina käyttöön otettua yhdennettyä lähestymistapaa käytetään melko laajalti Euroopan suurimpien kaupunkien kaupunkisuunnitelmien laatimisessa.

Sellaisen pysyvän Eurooppalaisen rakenteen luominen ja rahoittaminen, joka kerää ja levittää hyviä käytäntöjä tällä alueella ja edistää Euroopan unionin kaikkien alueiden asianosaisten osapuolten välistä vuoropuhelua, on uusi tärkeä askel kohti kestävän liikenteen edistämistä kaupunkialueilla.