Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 23. huhtikuuta 2009 - Strasbourg

3. Rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavat potilaiden oikeudet (keskustelu)

  Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana John Bowisin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavista potilaiden oikeuksista (KOM(2008)0414 – C6-0257/2008 – 2008/0142(COD)) (A6-0233/2009).

Kuten moni jo tietääkin, John Bowis sairastui hiljattain Brysselissä ja joutui sairaalahoitoon. Tällä hetkellä hän on toipumassa leikkauksestaan, joka sujui ilokseni hyvin, ja hänen oma tapauksensa on esimerkkitapaus rajatylittävästä terveydenhuollosta. Hänen sijaisenaan toimii tänään hyvä ystäväni ja kollegani Philip Bushill-Matthews.

  Philip Bushill-Matthews, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, edessäni on samalla kertaa erittäin vaikea ja erittäin helppo tehtävä. Tehtävä on erittäin vaikea, koska asiakirjan aihe on erittäin monimutkainen ja arkaluontoinen, enkä ole henkilökohtaisesti juurikaan työskennellyt tämän aiheen parissa. Toisaalta tehtävä on erittäin helppo, sillä asiakirjan on laatinut arvostettu kollegani John Bowis, joka, kuten totesitte, toipuu paraikaa suuresta sydänleikkauksesta, joka tehtiin Brysselissä muutama viikko sitten.

John Bowis on tehdyt loistavaa työtä viedessään tämän asiakirjan onnistuneeseen lopputulokseen sekä luodessaan pohjan tämän asiakirjan onnistumiselle laatimalla alkuperäisen, kesäkuussa 2005 hyväksytyn mietinnön potilaiden liikkuvuudesta. Olen varma, että hän haluaisi minun kiittävän henkilökohtaisesti komission jäsentä tämän osoittamasta tuesta sekä varjoesittelijöitä, ryhmämme sihteeristöä ja ennen kaikkea hänen henkilökohtaista avustajaansa heidän kaikkien ponnisteluista, jotta useista ristiriitaisista asiakohdista päästäisiin laajaan yksimielisyyteen. Heidän avullaan John on pyrkinyt valottamaan tähän asti varsin hämärää osa-aluetta ja selkiyttämään epäselviä kohtia soveltamalla ohjenuoranaan johdonmukaisesti periaatteita, että potilas on aina etusijalla ja että potilaan valinnan olisi määräydyttävä tarpeiden, ei varojen mukaan.

Viimeisten 10 vuoden ajan Euroopan kansalaiset ovat taistelleet tuomioistuimissa oikeudestaan hakea hoitoa toisesta jäsenvaltiosta. On selvää, että potilaat pitävät kiinni oikeudestaan ja että he ansaitsevat tämän oikeuden ja heillä on siihen oikeus. Kansalaisten ei pitäisi joutua peräämään oikeuttaan oikeusteitse. Käsiteltävänä oleva ehdotus antaa meille mahdollisuuden tehdä tästä todellisuutta. Meidän on poliitikkoina kannettava nyt vastuumme ja korvattava edellemme päässeiden tuomarien käytön tarve luomalla oikeusvarmuutta.

Suurin osa ihmisistä haluaa tulla hoidetuksi lähellä kotiaan. Aina on kuitenkin potilaita, jotka haluavat syystä tai toisesta hakea hoitoa toisesta jäsenvaltiosta. Jos potilas päätyy tähän vaihtoehtoon, on varmistettava, että kaikki tapahtuu avointen ja oikeudenmukaisten sääntöjen mukaisesti. On varmistettava, että potilas on tietoinen osalleen lankeavista kustannuksista, odotettavissa olevista laatu- ja turvallisuusvaatimuksista ja oikeuksistaan, jos jokin menee vikaan. Mietinnössä käsitellään kaikkia näitä asiakohtia.

On todettava selkeästi, ettei tämä potilaiden oikeus saa aiheuttaa millään tapaa haittaa jäsenvaltioiden kykyyn tarjota korkeatasoista terveydenhoitoa kaikille kansalaisilleen. Mietintö ei kerro jäsenvaltioille, miten niiden pitäisi järjestää terveydenhuoltojärjestelmänsä. Siinä ei sanella, minkä laatuisia terveydenhuoltopalveluita jäsenvaltioiden pitäisi tarjota. Sitä vastoin mietinnössä esitetään suojatoimenpiteitä, joiden avulla jäsenvaltiot voivat suojella kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiään esimerkiksi ottamalla tietyissä tapauksissa käyttöön ennakkolupajärjestelmän.

Potilaan vaihtoehtoja ei kuitenkaan saa rajoittaa ennakkolupajärjestelmän avulla. Sitä vastoin rajatylittävien terveydenhuoltopalvelujen lisääntyneen tarjonnan pitäisi antaa kansallisille järjestelmille virikkeitä parantaa itse terveydenhuoltostandardeja.

Otan mielelläni vastaan kollegoideni kommentteja seuraavassa keskustelussa.

  Daniela Filipiová , neuvoston puheenjohtaja. – (CS) Hyvät parlamentin jäsenet, minulla on kunnia osallistua kokoukseenne tänään ja osallistua useista tärkeistä kansanterveyteen liittyvistä asiakohdista käytäviin keskusteluihin, jotka ovat tämän päivän esityslistalla. Näitä aiheita ovat rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavat potilaiden oikeudet, potilasturvallisuus ja Euroopan toimet harvinaisten sairauksien alalla.

Haluan aloittaa puheenvuoroni toteamalla, että kaikki nämä kolme asiakohtaa ovat puheenjohtajavaltio Tšekin etusijalle asettamia asiakohtia ja ne ovat niin ikään työllisyydestä, sosiaalipolitiikasta, terveydestä ja kuluttaja-asioista vastaavan neuvoston 7. kesäkuuta 2009 Luxemburgissa pidettävän kokouksen asialistalla. Tämän vuoksi neuvosto on erittäin tyytyväinen tulevaan keskusteluun.

Puheenjohtajavaltio Tšekki on täysin tietoinen Euroopan parlamentin roolin merkityksestä kansanterveyttä koskevassa lainsäädäntöprosessissa ja ymmärtää, että neuvoston ja parlamentin välinen yhteistyö on välttämätöntä. Euroopan parlamentin mietinnöt näistä kolmesta asiakysymyksestä on näin ollen laadittu oikeaan aikaan.

Haluan sanoa muutaman sanan ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavista potilaiden oikeuksista koskevasta neuvoston näkökannasta.

Puheenjohtajavaltio Tšekki on täysin tietoinen tarpeesta taata toisessa jäsenvaltiossa terveydenhoitoa saavien potilaiden oikeusvarmuus ja se aloittaa työnsä puheenjohtajavaltio Ranskan tällä alalla tekemän työn tulosten pohjalta. Neuvoston tavoitteena on, että Euroopan parlamentti hyväksyy tämän tekstin, josta tulee EU:n kansalaisten kannalta selkeälukuinen ja jossa noudatetaan primaarioikeutta toissijaisuusperiaate mukaan lukien ja joka täyttää asetetun tavoitteen rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavia EU:n kansalaisten oikeuksia koskevan oikeusvarmuuden luomisesta. Samanaikaisesti on kuitenkin mietittävä huolellisesti ehdotuksen täytäntöönpanon mahdollisia vaikutuksia EU:n jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien vakauteen.

Koska ehdotus on merkitykseltään perustavanlaatuinen, neuvoston oikeudellisissa elimissä on käyty ja käydään edelleen vilkasta keskustelua. Tämän vuoksi tällä hetkellä on vaikea sanoa, saako neuvosto aikaan poliittisen sopimuksen Tšekin puheenjohtajuuskauden lopussa eli kesäkuussa pidettävässä työllisyydestä, sosiaalipolitiikasta, terveydestä ja kuluttaja-asioista vastaavan neuvoston kokouksessa. Nyt voidaan kuitenkin vetää joitakin yleisiä johtopäätöksiä. Uuteen direktiiviin pitäisi kodifioida kansanterveyteen liittyvien tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden periaatteen täytäntöönpanoa koskeva Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö sekä päättää sosiaaliturvajärjestelmien koordinointia koskevan asetuksen antamisesta ja antaa jäsenvaltioille mahdollisuus asettaa ennakkolupa toisessa jäsenvaltiossa saadun terveydenhoidon edellytykseksi tai soveltaa portinvartijajärjestelmää (gate-keeping system).

Nämä periaatteet sisältyvät John Bowisin mietintöön direktiiviehdotuksesta, josta parlamentti keskustelee tänään. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat yhtä mieltä myös muista asiakohdista: on tärkeää, että potilaille annetaan kokonaisvaltaisia ja luotettavia tietoja rajatylittävän terveydenhuollon käyttämisen mahdollisuudesta ja että painopisteeksi asetetaan hoidon korkean laadun ja turvallisuuden takaaminen.

Puheenjohtajavaltio Tšekki on tyytyväinen siihen, miten huolellisesti Euroopan parlamentti on laatinut tämän mietinnön, jonka sanamuoto on tulosta useissa asianosaisissa valiokunnissa käydyistä lukuisista vaikeista mutta tuotteliaista keskusteluista. Tiedän, että mietinnön sanamuoto on useiden poliittisten ryhmien kompromissi, jonka saavuttaminen ei ole ollut helppoa. Tämän vuoksi haluan esittää kiitoksen kaikille mietinnön laatimiseen osallistuneille sekä tietysti esittelijä John Bowisille, jolle neuvosto toivottaa pikaista paranemista. Mietintö on arvokas panos, jonka ansiosta direktiiviehdotusta koskeva lainsäädäntöprosessi menee eteenpäin. Neuvosto käy yksityiskohtaisesti läpi mietinnön tekstin sekä kaikki tarkistusehdotukset ja harkitsee tarkasti tekstien liittämistä neuvoston yhteiseen kantaan, jotta sopimukseen päästäisiin toisessa käsittelyssä.

Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kuten aiemmin totesin, on liian aikaista sanoa, saako kesäkuun työllisyydestä, sosiaalipolitiikasta, terveydestä ja kuluttaja-asioista vastaava neuvosto (EPSCO) aikaan poliittisen sopimuksen direktiiviehdotuksesta, sillä neuvotteluja puheenjohtajavaltio Tšekin esittämästä kompromissiratkaisusta ei ole vielä saatu päätökseen. Joka tapauksessa neuvosto jatkaa keskustelua asiasta ottaen huomioon Euroopan parlamentin hyväksymän mietinnön.

  Puhemies. − (EN) En usko Daniela Filipiován vastustavan sitä, että kerron parlamentille hänen itsensä käyttävän pyörätuolia.

  Androulla Vassiliou, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, ennen kuin aloitan puheenvuoroni rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavista potilaiden oikeuksista, halua esittää erityistä kunnioitusta esittelijä John Bowisille, joka ei valitettavasti pääse osallistumaan tämänpäiväiseen kokoukseemme mutta jolle olemme suuressa kiitollisuudenvelassa tämän asiakirjan laatimisesta. Haluan toivottaa hänelle pikaista paranemista sekä onnea ja menestystä useita vuosia kestäneen erinomaisen toiminnan Euroopan kansalaisten hyväksi jälkeen.

(Suosionosoituksia)

Haluan kiittää myös kaikkia varjoesittelijöitä rakentavasta työstään ja tietysti John Bowisin puolesta mietinnön esitellyttä Philip Bushill-Matthewsia.

Strasbourgissa vietettiin eilen eurooppalaista potilaiden oikeuksien päivää (European Patients’ Rights Day). Näin otetaan huomioon potilaiden kasvava rooli terveydenhuollossa ja tunnustetaan, miten suuri merkitys on sillä, että potilaat suhtautuvat luottavaisesti saamaansa hoitoon ja että potilaat saavat siitä tietoa.

Keskeinen asiaan liittyvät kysymys on seuraava: Mitä Euroopan unioni voi tehdä potilaiden hyväksi? Voimme tässä tämän aamun kokouksessa ottaa merkittävän edistysaskeleen potilaiden Euroopan luomisessa kaikille Euroopan kansalaisille, joita te, arvoisat parlamentin jäsenet, edustatte.

Aluksi haluan todeta arvostavani suuresti parlamentin kovaa työtä pian äänestykseen vietävän rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavia potilaiden oikeuksia koskevan direktiiviehdotuksen käsittelyssä. Haluan kiittää ja onnitella teitä kaikkia mielenkiintoisista ja usein haastavista keskusteluista ja erittäin tehokkaasta käsittelytavasta.

Tarkastelen lyhyesti direktiiviehdotuksen taustoja sekä sen tavoitteita ja periaatteita. Ehdotus perustuu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen yhden vuosikymmenen aikana luomaan oikeuskäytäntöön, jonka mukaisesti potilailla on oikeus saada korvaus ulkomailla saadusta terveydenhoidosta, vaikka saman hoidon olisi voinut saada kotimaassa.

Tämä on tärkeää. Euroopan yhteisöjen perustamissopimus antaa tämän oikeuden EU:n kansalaisille suoraan. Mutta vaikka Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen antamat yksittäisiä ihmisiä koskevat päätökset ovat olleet selkeitä, niiden soveltamistavassa muihin tapauksiin on ollut epäselvyyttä. Tämän vuoksi lainsäädäntökehyksen tarve on ilmeinen, jotta kaikki Euroopan potilaat voisivat käyttää oikeuttaan saada korvaus rajatylittävästä terveydenhuollosta.

Tätä oikeutta ei ole tarkoitettu vain niille potilaille, jotka voivat saada tietoja, joita ei ole julkisesti saatavana, ja joilla on varaa asianajajaan. Tämän vuoksi perusteellisen pohdinnan ja laajan kuulemismenettelyn jälkeen komissio hyväksyi 2. heinäkuuta 2008 direktiiviehdotuksensa.

Ehdotuksen tarkoituksena on ennen kaikkea tarjota potilaille paremmat mahdollisuudet ja parantaa terveydenhuollon saatavuutta koko Euroopassa. Potilaat ovat keskeisessä osassa tässä lakiehdotuksessa, jossa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon Euroopan terveydenhuoltojärjestelmien moninaisuus. Tahdon olla erittäin selkeä. Tiedän, että ilmassa on pelkoa, mutta tämä lainsäädäntö ei aiheuta muutoksia kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien järjestämiseen ja rahoitukseen.

Direktiiviehdotuksessa on kolme ensisijaista tavoitetta: ensimmäisenä tavoitteena on selkeyttää ehdot, joiden perusteella potilaille voidaan myöntää kotimaan hintojen mukainen korvaus toisessa jäsenvaltiossa saadusta terveydenhoidosta; toisena tavoitteena on taata terveydenhuollon laatu ja turvallisuus koko Euroopassa; kolmantena tavoitteena on edistää eurooppalaisten terveydenhuoltojärjestelmien välistä yhteistyötä.

Näiden kolmen pilarin pohjalta voidaan tehdä paljon varsinkin niiden kansalaisten hyväksi, jotka haluavat hakea hoitoa toisesta jäsenvaltiosta, sekä kaikkien Euroopan potilaiden hyväksi. Odotan mielenkiinnolla keskustelua asiasta.

  Iles Braghetto, työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, miten tämä direktiivi pitäisi määritellä? Se antaa potilaille mahdollisuuden valita sopiva hoito ja nopeuttaa palvelujen saantia. Se antaa alueellisille terveydenhuoltojärjestelmille mahdollisuuden kehittää terveyspalvelujen laatua ja tehokkuutta. Se antaa mahdollisuuden kehittää Euroopan yhdentymistä henkilökohtaisten hoitopalvelujen sektorilla. Eurooppalaiset osaamisverkostot, tekniset standardit ja telelääketieteen kehitys tukevat rajatylittävää yhteistyötä, johon on jo ryhdytty.

Tämä edellyttää asianmukaista tietojärjestelmää, terveydenhuoltolaitosten laadun ja tehokkuuden valvontaa, terveydenhuoltoalan työntekijöiden ammattietiikan takaamista ja ei-byrokraattista menetelmää rajatylittävän liikkuvuuden säätelemiseksi. Direktiivi on harkittu vastaus näihin vaatimuksiin.

  Françoise Grossetête, teollisuuden, tutkimuksen ja energian valiokunnan lausunnon valmistelija. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvä Androulla Vassiliou, haluan aivan ensimmäiseksi onnitella kollegaamme John Bowisia, vaikka hän ei olekaan tänään paikalla. Olen sitäkin enemmän pahoillani, ettei hän päässyt tulemaan, sillä hän on niin paneutunut mietintöönsä potilaiden oikeuksista, että olisin todella suonut hänelle mahdollisuuden olla paikalla.

On selvää, että käsillä ei ole uusi palveluja koskeva direktiivi. Käsillä on sen ajatuksen hylkääminen, että poliitikkojen sijaan Euroopan lainsäädännön laatimisesta vastaa yhteisöjen tuomioistuin. Tätä on mahdotonta hyväksyä.

Euroopan kansalaisilla on oikeus saada hoitoa toisessa jäsenvaltiossa tietyin edellytyksin. Haluan rauhoitella niitä parlamentin jäseniä, jotka ovat huolissaan mahdollisista tulevista väärinkäytöksistä: direktiivi kunnioittaa täysin terveydenhuoltojärjestelmiin liittyvää jäsenvaltioiden suvereniteettia. Toisin kuin mitä jotkut tekstin vastustajat ovat väittäneet, direktiivi koskee kaikkia potilaita ja edistää oikeutta ja oikeudenmukaisuutta, sillä tähän mennessä rajatylittäviä palveluja ovat voineet käyttää vain varakkaimmat kansalaiset.

Tämän direktiivin tarkoituksena on taata, että kaikki kansalaiset voivat saada rajatylittävää hoitoa edellyttäen sairaalahoidon yhteydessä, että jäsenvaltio, jossa potilas on vakuutettuna, antaa ennakkoluvan ja hyväksyy kulujen korvaamisen kotijäsenvaltiossa voimassa olevin hinnoin.

Edellyttäen, että terveysmatkailun välttämiseksi tehdään kaikki mahdollinen, tämä on mielestäni edistystä. Direktiivi on suuri edistysaskel Euroopan terveydenhuollossa ja se on oikeudenmukaisempi, sillä kansalaiset saavat enemmän tietoja saatavana olevista hoitomahdollisuuksista, ja se lisää uuteen terveysteknologiaan liittyvää yhteistyötä.

  Bernadette Vergnaud, sisämarkkinoiden ja kuluttajansuojan valiokunnan lausunnon valmistelija. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Vassiliou, hyvät parlamentin jäsenet, sisämarkkinoiden ja kuluttajansuojan valiokunta antaa arvionsa tekstistä, jota olen henkilökohtaisesti odottanut ja toivonut hartaasti pitkän aikaa, etenkin terveyspalvelujen sulkemista sisämarkkinoilla tarjottavien palvelujen ulkopuolelle koskevasta direktiivistä laatimani mietinnön yhteydessä.

Valitettavasti edellisestä äänestyksestä jäi suuhuni kuitenkin karvas maku. Mietintö, jonka ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta hyväksyi useimpien poliittisten ryhmien, sosiaalidemokraattinen puolue pois luettuna, tuella, on itse asiassa pelkkä hieman paranneltu vastine Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöksiin. Mietintö ei vastaa EU:n terveyspolitiikan suurimpiin haasteisiin, mietintö ei ratkaise ongelmaa potilaiden oikeudellisesta epävarmuudesta ja siinä lähestytään terveydenhuoltoa markkinalähtöisesti.

Oikeudellisen epävarmuuden osalta näyttää mielestäni ilmeiseltä, että tämän direktiivin sekä asetuksen (ETY) N:o 1408/1971 ja pian myös eilen hyväksytyn asetuksen (EY) N:o 883/2004 soveltamisalan häilyvyys johtaa vain uusiin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöksiin.

Markkinalähtöisestä lähestymistavasta todettakoon, että mietinnön henki tulee tiivistetysti esiin jo mietinnön oikeusperustan valinnassa, jossa viitataan sisämarkkinoiden sääntöjä koskevaan EY:n perustamissopimuksen 95 artiklaan. Näin ollen terveys on vain yksi kulutushyödyke muiden joukossa ja siihen sovelletaan samoja tarjonnan ja kysynnän lakeja.

Tästä voi olla tuloksena vain tilanne, jossa terveydenhoidon saanti ei toteudu yhtäläisesti ja jossa varakkaat ja valistuneet kansalaiset voivat valita parhaimman EU:ssa tarjolla olevan hoidon ja muut saavat tyytyä jo nyt useissa jäsenvaltioissa heikentyneisiin palveluihin, joita tämä direktiivi ei missään nimessä pyri parantamaan.

Samassa hengessä tarkistus 67 merkitsee kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kilpailuttamista, kun kuka tahansa voi maksusta, luonnollisesti, liittyä EU:n sisällä haluamaansa terveydenhuoltojärjestelmään.

Haluan ottaa esiin myös kysymyksen sairaalahoidon ennakkoluvasta, jonka käyttöönotto asettaisi jäsenvaltioille joukon rajoituksia, vaikka periaate sallisikin sosiaaliturvajärjestelmien taloudellisen tasapainon valvonnan ja antaisi potilaille takuun korvausehdoista.

Tämän vuoksi ja vaikka minulla ei olekaan turhia kuvitelmia tämän päivän äänestystuloksesta laajan yksimielisyyden huomioon ottaen...

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Diana Wallis, oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. − (EN) Arvoisa puhemies, oikeudellisten asioiden valiokunta on tyytyväinen ehdotukseen ja korostaa erityisesti sen oikeusvarmuutta lisääviä sekä potilaan valintaa painottavia puolia. Ottaen huomioon tänä aamuna esitetyt huolenaiheet, mielestäni on tärkeää todeta myös, että valiokunnan mielestä ehdotuksessa kunnioitetaan toissijaisuuden periaatetta ja näin ollen kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien koskemattomuutta.

Oikeudellisten asioiden valiokunnan mielipide eriää mietinnöstä oikeastaan vain siinä kohtaa, että valiokunta olisi halunnut, että niiden potilaiden asemaa, joiden kohdalla jokin menee valitettavasti pieleen, olisi kohennettu enemmän. Oikeudellisen valiokunnan mielestä tässä tapauksessa sovellettavaa lainsäädäntöä ja tuomiovaltaa ei määritetä riittävän selkeästi: ehdotus olisi voinut olla potilaslähtöisempi, jotta voitaisiin varmistaa kuten muillakin aloilla, että potilaat voivat esittää korvaushakemuksen asuinmaassaan ja saada korvauksen asuinmaansa lainsäädännön mukaisesti. Tämä olisi hyvä ajatus, jos asiakohtaa tarkastellaan vielä.

  Anna Záborská, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelija. – (SK) Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan valmistelijana haluan kiittää John Bowisia tiiviistä yhteistyöstä ja useista keskusteluista mietinnön valmisteluvaiheessa. Niin ikään haluan toivottaa hänelle hyvää jatkoa.

Mietintö koskee suoraan potilaiden oikeuksia ja täällä koolla olevien Euroopan lainsäätäjien on varmistettava, että miesten ja naisten terveydenhuollon tarjoamisessa sovelletaan johdonmukaisesti yhdenmukaisuutta. Minkäänlaista terveydenhuollon toimintayksikköjen, vakuutuksenantajien tai valtion virkamiesten harjoittamaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää on mahdotonta hyväksyä. Ehdotetun järjestelmän vaarana on se, että rajatylittävää terveydenhuoltoa, johon liittyy eräänlainen erikoiskohtelu, käyttävät pääasiassa vain taloudellisesti hyvässä asemassa olevat kansalaiset.

Tämä tilanne voidaan ratkaista muun muassa tarjoamalla mahdollisuus alueiden väliseen yhteistyöhön. Rahoituslaitosten ja terveydenhuollon toimintayksikköjen solmimien rajatylittävien alueiden välisten sopimusten pitäisi auttaa yhdenmukaistamaan potilaiden vaatimukset, julkisen talouden vakaus ja etenkin se, että valtiolla on etuoikeus varmistaa, että sen kansalaiset ovat terveitä.

  Avril Doyle, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut vuodesta 1998 lähtien, että potilailla on oikeus saada korvaus toisessa jäsenvaltiossa saadusta hoidosta. Tässä mietinnössä ja komission jäsenen esittämässä ehdotusluonnoksessa selkeytetään, miten yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössään määrittämiä periaatteita on sovellettava.

Olen tyytyväinen John Bowisin erinomaiseen mietintöön ja tapaan ratkaista taidokkaasti useita oikeutettuja huolenaiheita, joita alkuperäinen ehdotusluonnos sisälsi. Mietinnössä keskitytään potilaiden tarpeisiin, ei varoihin. Sairaalahoidon ja ennakkoluvan määritelmistä on käyty keskustelua ja niistä on ymmärtääkseni päästy myös sopimukseen neuvoston ja komission kanssa. Laatustandardien määrittäminen säilyy jäsenvaltioiden toimivallassa mutta turvallisuusstandardeista päätetään Euroopan unionin tasolla. Keskitettyä palvelupistettä vastaava potilastietojärjestelmä on välttämätön jokaisessa jäsenvaltiossa, jotta potilaat voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja, ja reseptien tunnustamista koskeva säännös on mielestäni erittäin merkittävä lisä tässä lainsäädännössä ja se on toteutettava nopeasti.

Terveyspalvelut olivat alun perin mukana Frank Bolkesteinin ehdotusluonnoksessa rajatylittävistä palveluista, mutta kävi nopeasti ilmi, että tästä terveydenhuoltoa koskevasta erittäin tärkeästä asiakysymyksestä, jolla on vaikutuksia kaikkiin terveydenhuollon aloihin EU:n 27 jäsenvaltiossa, tarvitaan erillinen direktiivi. Potilaat hakevat hoidon aina mieluummin läheltä asuinpaikkaansa. Tällä hetkellä rajatylittävään terveydenhuoltoon ohjataan talousarvioistamme vain yksi prosentti. Tämä on pidettävä mielessä.

Joissakin tilanteissa terveydenhoidon saamisessa toisessa EU:n jäsenvaltiossa saattaa kuitenkin olla etunsa – varsinkin raja-alueilla, missä lähin terveydenhuollon toimintayksikkö saattaa esimerkiksi sijaita toisessa maassa, tai kun toisessa jäsenvaltiossa on mahdollista saada harvinaisten sairauksien edellyttämää erityishoitoa tai kun toinen jäsenvaltio voi tarjota tietyn hoidon nopeammin. Haluan painottaa, että terveyspolitiikkaa ja sen rahoittamista koskeva yleinen toimivalta kuuluu edelleen ja jatkossakin jäsenvaltioille.

Haluan esittää yhden huomautuksen Antonios Trakatellisin mietinnöstä. Tarkistus 15 on herättänyt suurta huolta ja se on ymmärretty väärin ja olen tyytyväinen, että kohta kohdalta -äänestys antaa mahdollisuuden äänestää huolta aiheuttanutta harvinaisten tautien "eristämistä" koskevaa käsitettä vastaan. Muuten tarkistus sekä kollegani professori Antonios Trakatellisin laatima harvinaisia tauteja koskeva erinomainen työ saavat tukeni.

  Dagmar Roth-Behrendt, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, aivan aluksi haluaisin toivottaa John Bowisille ryhmäni puolesta pikaista paranemista. Tiedän hänen työskennelleen valiokunnassa lujasti viimeiseen äänestyspäivään asti, ja toivon, että hän toipuu nyt leikkauksestaan ja paranee pian ja että näemme hänet täällä jälleen ennen kesälomaa.

Tahdon aloittaa kertomalla, että PSE-ryhmän mielestä tämä on erittäin hyvä mietintö. Komission ehdotusta on paranneltu ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan esittämien lukuisten tarkistusten sekä yhdessä tehtyjen kompromissien avulla. Komission jäsen Androulla Vassiliou, olette tiiminne kanssa tehneet hienoa työtä, mutta hiomisen varaa löytyy aina, ja olemme onnistuneet kehittämään tekstiä.

Olemme varmistaneet, että kaikki potilaat tietävät, että heillä kaikilla on Euroopan unionissa samat oikeudet. Potilaat voivat nyt liikkua, mitä pidetään päivänselvänä kenen tahansa työntekijän tai opiskelijan tai mikä tahansa tavaran, palvelun tai muun asian kohdalla. Myös potilaat saavat oikeutensa sisämarkkinoilla. Tämä on tämän lainsäädännön sisältö, ja tämän vuoksi olemme siihen varauksettoman tyytyväisiä.

Lisäksi on kuitenkin korostettava mietinnön kohtia, joita PSE-ryhmä tukee erityisesti. Näitä ovat esimerkiksi se seikka, että potilaille myönnetään muuhun kuin sairaalahoitoon liittyvä vapaa liikkuvuus. PSE-ryhmä on kuitenkin sitä mieltä, että terveydenhuoltojärjestelmiin liittyvä toimivalta on säilytettävä jäsenvaltioilla. Jäsenvaltioiden on voitava päättää sairaala- ja erityissairaanhoidostaan ja kyseessä olevan jäsenvaltion investointien pitää pysyä kohtuullisina. Tarkoituksena ei ole riistää tätä toimivaltaa jäsenvaltioilta. Tarkoitus ei ole myöskään imeä jäsenvaltioita tyhjiin. Näin ollen on oikein, että tietyt hoidot edellyttävät ennakkolupaa. PSE-ryhmä antaa myös tälle seikalle mielellään täyden tukensa, ja jatkan aiheesta kohta. Lähestymistapa on hyvä, ja niin on koko mietintökin.

Henkilökohtaisesti olen erittäin tyytyväinen osaamisverkostojen perustamiseen vihdoin ja viimein. Olen vaatinut pitkän aikaa, että on selvitettävä, mistä löytyy Euroopan unionin paras toimintatapa? Missä saa parasta hoitoa? Missä tehdään parhaat tulokset? Minkä jäsenvaltion minkä sairaalan mikä hoitotiimi haluaa raportoida uutta tietoa? Tällä hetkellä tämä kaikki on sattumanvaraista. On mahdollista, että tiedeyhteisön pieni piiri tietää tästä, mutta ei joka lääkäri. On suuri saavutus, jos tilannetta saadaan kehitettyä ottamalla käyttöön osaamisverkostoja. Näiden tietolähteiden ansiosta jokainen potilas jokaisessa jäsenvaltiossa voi käydä paikanpäällä tai soittaa ja kysyä: "Mitkä ovat oikeuteni?" Potilaat saavat tietoa oikeuksistaan omalla kielellään sekä vastauksen mahdollisiin ongelmiinsa. Tämä on positiivista kehitystä.

Puheaikani alkaa käydä vähiin, joten haluan mainita asiakohdat, joita suurin osa PSE-ryhmästä pitää valitettavana. Suurin osa ryhmästä katsoo, että mietinnössä on ryhmämme kannalta kaksi erittäin tärkeää asiakohtaa, jotka vaikuttavat äänestystapaamme tänään. Ensinnäkin PSE-ryhmä haluaa lainsäädännölle kaksi oikeusperustaa. Terveydenhuoltoa koskeva 152 artikla on mainittava, jotta varmistamme antavamme muille viestin, että asiakysymys liittyy niin terveyspolitiikkaan kuin vapaaseen liikkuvuuteenkin. Tämä on tarpeen ja PSE-ryhmän tuen edellytys.

PSE-ryhmä katsoo lisäksi, että 8 artiklan 3 kohdan mukaista ennakkolupaa ei ole määritetty asianmukaisesti. Jos kohtaan ei saada parannusta esitettyjen tarkistusten avulla, PSE-ryhmä ei valitettavasti voi äänestää mietinnön puolesta, mistä olen henkilökohtaisesti pahoillani, vaikka toisaalta tämä voi antaa virikkeen toimia tehokkaammin toisessa käsittelyssä, jos työtä ei tänään pohjusteta riittävästi.

  Jules Maaten, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Tämä direktiivi koskee potilaita. En voi korostaa tätä liikaa, sillä rajatylittävän terveydenhuollon yhteydessä on puhuttu luonnollisesti myös useista muista asiakohdista: terveydenhuoltopalvelujen vapaasta liikkumisesta ja terveydenhuoltoalan markkinoiden tulevaisuudesta. Tästä ei nimenomaan ole nyt kyse.

Käsiteltävänä on nyt käytännöllinen lähestymistapa. Miten järjestelmästä saadaan sellainen, että siitä on hyötyä potilaille? Jos me emme tee sitä, kuka sen tekee? Potilaat ovat erittäin heikossa asemassa. Ei sairaiden ihmisten pidä joutua taistelemaan kylmäkiskoisten terveydenhuollon byrokraattien kanssa, jotka tarkastelevat terveyspolitiikkaa tietokoneensa taulukkolaskentaohjelman lukujen ja tilastojen kautta. Näin ei saa käydä.

Tämän vuoksi direktiivi on luonteeltaan myös sosiaalipoliittinen. Rajatylittävä terveydenhuolto on tietenkin jo pitkään ollut niiden käytettävissä, joilla on varaa maksaa siitä, mutta jotain on tehtävä niiden ihmisten hyväksi, joilla ei ole varaa maksaa. Arvoisa puhemies, tämä on tämänpäiväisen keskustelun aihe.

Arvoisa Daniela Filipiová, tästä syystä myös ALDE-ryhmä kiinnittää huomiota ennakkolupaan, joka on luonnollisesti olennainen osa tätä asiakokonaisuutta. Olen muuten erittäin tyytyväinen siihen, että neuvosto osallistuu kokoukseemme tänään. Ennakkolupa on otettava käyttöön, ei rajatylittävän terveydenhuollon vaikeuttamiseksi, ei todellakaan, vaan jotta vältyttäisiin kansallisten järjestelmien aliarvioimiselta. Tästä ALDE-ryhmä on yhtä mieltä, ja asiakysymyksen kohdalla mennään ehkä tavallista pidemmälle. Tämän vuoksi kompromissiratkaisu on tarpeellinen. ALDE-ryhmän mielestä harvinaisten tautien kohdalla ja odotuslistalla olevien potilaiden hengenvaarallisissa tilanteissa on tehtävä poikkeuksia. Sairaalahoidon käsite on määritettävä Euroopan tasolla, ei erikseen kussakin jäsenvaltiossa, yksinkertaisesti potilaiden oikeusvarmuuden ja kansallisten järjestelmien varmuuden takaamiseksi.

Lisäksi ALDE-ryhmä katsoo, että jos jokin menee pieleen, sairaiden potilaiden ei pitäisi joutua aloittamaan pitkäkestoisia oikeudellisia menettelyitä; sen sijaan on perustettava Euroopan potilasasiamiesjärjestelmä.

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa tästä on luonnollisesti ollut erimielisyyttä ja pyydän kaikkia vasemmistoon kuuluvia jäseniä jättämään ideologiat tällä kertaa syrjään ja varmistamaan, että parlamentti hyväksyy tänään hyvän potilaita koskevan direktiivin, ja soveltamaan käytännönläheistä lähestymistapaa. Kunnioitan Dagmar Roth-Behrendtin asiasta esittämää puheenvuoroa.

Lopuksi haluan esittää suuren kiitoksen esittelijä John Bowisille. Hän on tehnyt hienoa työtä, ja toivon hänen paranevan pian.

  Salvatore Tatarella, UEN-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, hyväksyttävänämme on tänään erittäin merkittävä direktiivi, joka koskee potilaita ja, kuten edellä jo todettiin, kaikkia Euroopan unionin kansalaisia. Näin Euroopan parlamentin vaalien alla kaikki Euroopan unionin kansalaiset voivat jälleen kerran havaita, miten parlamentti voi vaikuttaa kaikkien kansalaisten elämään myönteisesti.

Oikeus terveyteen on perustettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja tämän direktiivin avulla oikeus konkretisoituu. Asia koskee lukuisia kansalaisia: hiljattain toteutetun Eurobarometri-selvityksen mukaan puolet Euroopan unionin kansalaisista on valmiita hakemaan hoitoa ulkomailta ja toivoo saavansa sairauksiinsa parempaa hoitoa nopeammin, ja 74 prosenttia kansalaisista katsoo, että kotivaltion pitäisi korvata ulkomailla saatu hoito.

Tällä hetkellä alalla sovelletaan kansallisia lainsäädäntöjä, ja kansalaiset saavat huonosti tietoja vaihtoehdoistaan, korvauksesta ja mahdollisesta hoidosta ulkomailla. Tällä hetkellä vain 4 prosenttia Euroopan unionin kansalaisista hoidetaan ulkomailla. Euroopan unionissa on annettu yhtenäiset säännökset vain ulkomailla hätätapauksissa eurooppalaisen sairaanhoitokortin perusteella annettavasta sairaanhoidosta.

Tänään Euroopan parlamentti suostuu Euroopan unionin kansalaisten pyyntöön terveyden suojelusta, ja terveydenhuollon alalla Eurooppa valmistautuu poistamaan rajat ja antamaan kaikille potilaille mahdollisuuden valita, missä hoito annetaan.

  Claude Turmes, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, tänään käsiteltävänä olevaa direktiiviä on tarkasteltava ennen kaikkea jäsenvaltioiden ja niiden sosiaaliturvajärjestelmien jo kolmen vuosikymmenen ajan kestäneen yhteistyön täydennyksenä.

Tällä hetkellä maassani Luxemburgissa yli 30 prosenttia terveydenhuollosta annetaan maan rajojen ulkopuolella, ja John Bowisin, jolle toivotan mitä pikaisinta paranemista, tapaus on täydellinen esimerkki nykyisen asetuksen asianmukaisesta soveltamisesta, sillä hänet otettiin hoidettavaksi brysseliläiseen sairaalaan hätätapauksena. Hän on saanut hyvää hoitoa, ja koska hän on Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, ei korvauksista tarvitse olla huolissaan.

Mitä tällä direktiivillä pyritään siis parantamaan? Ensinnäkin direktiivillä parannetaan kansalaisille annettavien tietojen laatua: tietoja saatavana olevista palveluista, tietoja osaamiskeskuksista, joista Dagmar Roth-Behrendt puhui niin hyvin, ja ennen kaikkea tietoja hoidon laadusta. Uskon, että useiden maiden, omani mukaan luettuna, on tehtävä parannuksia laatuperusteiden ja hoitoa koskevien tietojen laadun kohdalla. Ja tietenkin, jos olen ulkomailla ja jokin menee vikaan, minun on tiedettävä, mihin ottaa yhteyttä.

Kaikesta tästä säädetään käsiteltävänä olevassa tekstissä hyvin, mutta Verts/ALE-ryhmän mielestä kolmea kohtaa on parannettava. Ensinnäkin ryhmä katsoo, että sairaalahoitoon liittyvästä ennakkolupajärjestelmästä on kahtalaista hyötyä: järjestelmästä hyötyvät ensinnäkin Euroopan unionin kansalaiset, sillä he tietävät tarkalleen, missä vaiheessa he saavat korvauksen ja hoito voidaan rahoittaa myös etukäteen. Lisäksi tämä antaa mahdollisuuden suunnitella suuria sairaalainfrastruktuureja, sillä markkinoiden näkymätön käsi ei luo hyvää terveydenhuoltojärjestelmää. Siitä on tehtävä suunnitelma.

Verts/ALE-ryhmän toinen vaatimus koskee kahta oikeusperustaa, koska terveydenhuoltoa ei saa ajatella markkinoina. On tehtävä erittäin selväksi, että järjestelmän laatimisesta vastaavat ennen kaikkea jäsenvaltiot.

Kolmas kohta liittyy harvinaisiin tauteihin: Verts/ALE-ryhmä haluaa yksityiskohtaisen lainsäädännön, sillä on kyse niin tärkeästä asiasta, ja olisi Euroopan unionin kansalaisten harhaan johtamista sanoa "menkää vain jonnekin päin Eurooppaa ja asia hoituu kyllä". Ryhmämme haluaa yksityiskohtaisen lainsäädännön. Emme siis halua Bolkenstein II:sta, vaan haluamme tekstin, joka takaa oikeusvarmuuden ja josta on hyötyä suurimmalle osalle Euroopan unionin kansalaisista.

  Kartika Tamara Liotard, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (NL) Haluan myös kiittää vilpittömästi John Bowisia. Hän on työskennellyt lujasti tämän mietinnön eteen ja toivon, että hän paranee pian.

Minun on kuitenkin todettava, että Euroopan komissio yrittää ottaa harhaanjohtavan "potilaiden oikeudet" -ilmaisun avulla käyttöön markkinaperiaatteita koko Euroopan terveydenhuollossa. On sanomattakin selvää, että GUE/NGL-ryhmä haluaa lisätä potilaiden oikeuksia ja helpottaa potilaiden liikkuvuutta raja-alueilla. Ryhmämme menee vielä pidemmälle. Ryhmämme katsoo, että kaikilla, niin rikkailla kuin köyhilläkin, on oikeus saada korkeatasoista terveydenhuoltoa.

Minua hämää kuitenkin suunnattomasti se, että ehdotuksen perustana on sisämarkkinoita koskeva artikla, mikä on itsessään merkki siitä, että taloudelliset edut menevät potilaiden etujen edelle. Lisäksi ehdotus on tarpeeton. Kulujen korvaamisesta on jo säädöksensä. Jos jotkut vakuutuksenantajat ja jäsenvaltiot eivät noudata näitä järjestelyjä, asiaa on tarkasteltava lähemmin.

Ehdotuksessa käsitellään epäoikeudenmukaisesti myös asiakysymystä, joka kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, minkä seurauksena pullean lompakon omaavat kansalaiset voivat saada parempaa hoitoa. Ehdotettu kotimaan sääntöjen mukainen korvaus- ja kustannusjärjestelmä luo potilasliikkuvuutta, joka rikkoo periaatetta kaikkien yhtäläisestä oikeudesta terveydenhuoltoon. Ehdotus sisältää myös suuren riskin, että pian ei puhutakaan potilaan oikeudesta hakea hoitoa ulkomailta, vaan vakuutuksenantajista tai jäsenvaltioista, jotka velvoittavat potilaan hakemaan hoidon edullisimmalta tarjoajalta. Tässä tilanteessa potilaan oikeudesta tuleekin potilaan velvollisuus.

Ottaen huomioon, että EU:ssa on 27 jäsenvaltiota, joilla kullakin on oma terveydenhuoltojärjestelmänsä, komission yksinomaan 95 artiklaan (kuuluisa yhdenmukaistamisartikla) perustuva ehdotus johtaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien purkamiseen ja mitätöi siten jäsenvaltioiden velvollisuudet. GUE/NGL-ryhmä on sen kannalla, että lähtökohdaksi otetaan potilaiden yhtäläinen pääsy hoitoon ja ettei markkinoille anneta terveydenhuollossa suurempaa sijaa.

  Hanne Dahl, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, potilasdirektiivi voi nykyisessä muodossaan vaikuttaa terveydenhuoltoalaan siten, että julkisia menoja voi olla erittäin vaikea kontrolloida. Tämän vuoksi pyytäisin, että parlamentti äänestää ennakkolupaa koskevan tarkistuksen 122 puolesta. On erittäin tärkeää, että kaikilla kansalaisilla on vapaa ja yhtäläinen pääsy tilansa edellyttämään hoitoon kohtuullisen ajan kuluessa. Tämä merkitsee sitä, että lääkäri päättää, mitä hoitoa potilas saa ja milloin.

Valitettavasti direktiivissä on havaittavissa erittäin selkeä suuntaus, jossa me kaikki muutumme kansalaisista kuluttajiksi. Sen sijaan, että olisimme kansalaisia molemminpuolisen velvollisuuden periaatteeseen perustuvassa yhteiskunnassa, meistä on tullut kuluttajia suurilla sisämarkkinoilla. Kansalainen on kuitenkin ihminen, ja me kaikki olemme kansalaisia aivan samalla tapaa kuin olemme ihmisiä. Mutta kuluttajina kutistumme markkinointikampanjan kohteiksi. Tämä tarkoittaa, että olemme pikemminkin kohteita kuin kansalaisia. Potilaiden on oltava kansalaisia, ei markkinointikampanjan kohteita.

  Jim Allister (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, osallistun keskusteluun ja toivotan esittelijälle kaikkea hyvää ja pikaista paranemista.

Olen varma, että hyvän palvelun takaaminen kansalaisillemme on meidän kaikkien parhaaksi. Mielestäni on kuitenkin ratkaisevan tärkeää, että direktiivissä tasapainotetaan oikein liikkumisen vapaus sekä potilaiden turvallisuus ja hoidon luotettavuus. En halua edistää terveysmatkailua ja uskonkin, että sääntelyllisiä näkökohtia koskevaa kansallista autonomiaa on suojeltava ja standardien yhdenmukaistamista pienimpään yhteiseen nimittäjään saakka vältettävä. Lisäksi on vältettävä paineen kohdistamista paikallisiin palveluihin paikallisväestön kustannuksella, mikä on erittäin tärkeää alueilla, joilla tarjotaan ihmisten etsimää erikoishoitoa.

Lisäksi ulkomailla saadun hoidon seurantaa on tarkasteltava asianmukaisesti, sillä pelkään, että seurantahoidon tarpeet kasvattavat fysioterapian kaltaisten palvelujen kysynnän äärimmilleen.

  Colm Burke (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, olen erittäin tyytyväinen arvostetun kollegani John Bowisin laatimaan mietintöön rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavista potilaiden oikeuksista. Olen pahoillani, ettei John Bowis ole paikalla tässä parlamentin tämän aamun kokouksessa, ja toivotan hänelle pikaista paranemista sairaudestaan.

Minulla on ollut kunnia osallistua rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavien potilaiden oikeuksien kehittämistyöhön. Olen itsekin rajatylittävien terveydenhuoltopalvelujen käyttäjä. Olen onnekas, sillä minulla on varaa maksaa niistä. Nyt haluan, että myös niillä, jotka eivät ole yhtä onnekkaita kuin minä, on mahdollisuus käyttää oikeuttaan matkustaa ja saada terveydenhoitoa kustannuksista huolehtimatta, tietoisena oikeuksistaan ja odottamansa hoidon laadusta.

Rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavista potilaiden oikeuksista on keskusteltu ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on antanut asiaa koskevia päätöksiään jo useiden vuosien ajan. On siis jo aika ja asianmukaista, että me kansalaisten edustajina määritämme kansalaisille selkeästi ja yksiselitteisesti potilaiden kiistattoman oikeuden saada korkealaatuista hoitoa varallisuudesta tai maantieteellisestä sijainnista huolimatta.

Ihmisillä on oikeus saada korkealaatuista terveydenhoitoa lähellä kotiaan. Meidän on kuitenkin myös tunnustettava, että tämä ei ole aina mahdollista varsinkaan harvinaisten tautien kohdalla, jolloin hoitoa ei ole aina saatavana jäsenvaltiossa, jossa potilas on vakuutettuna.

Jos hoitoa on haettava ulkomailta, ihmisen ei pitäisi joutua miettimään, onko hänellä varaa maksaa hoidoista aiheutunutta, usein suurta laskua. Tämän vuoksi olen erittäin tyytyväinen, että tämä epävarmuus ja sekasotku on lopultakin selvitetty. Kun ennakkolupa on annettu tavanomaisissa olosuhteissa, potilas vastaa vain hoitokustannuksista, jotka ylittävät samasta tai vastaavasta hoidosta kotimaassa maksettavan summan ylittävän osan.

Toisen jäsenvaltion hoidon laatua ja standardeja koskeva tiedottaminen on toinen merkittävä tekijä niille, jotka joutuvat hakemaan hoitoa ulkomailta. Olemme työskennelleet lujasti varmistaaksemme, että potilas saa nämä tiedot, jos hän joutuu tai haluaa hakea hoitoa ulkomailta. Asiakirjassa ehdotetut kansalliset yhteyspisteet ovat näin ollen yksi keskeisistä uudistuksista ja niillä on erittäin merkittävä asema potilaiden liikkuvuuden parantamisessa ja edistämisessä. Olen tyytyväinen tähän mietintöön ja toivon, että se hyväksytään tänään.

  Guido Sacconi (PSE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Dagmar Roth-Behrendt esitti ryhmämme kannan erinomaisesti ja varsinkin hahmotteli täydellisesti, miksi PSE-ryhmä on niin tyytyväinen tämän tekstin muokkaamisessa laajasti käsiteltyjen asiakohtien määrään. Dagmar Roth-Behrendt teki kuitenkin myös selväksi, miten tärkeää on käsitellä asia loppuun saakka, etenkin luoda kaksi oikeusperustaa ja antaa jäsenvaltioille oikeutetusti selkeämpi ja vahvempi mahdollisuus soveltaa sairaalahoidon yhteydessä ennakkolupajärjestelmää.

Näin ollen, lyhyesti sanottuna, lopettakaamme siis jo tämä kuukausia kestänyt keskustelu, sillä direktiivi on jo erittäin tuttu. Ottaen huomioon, että nyt on päätöksenteon aika, haluan esittää kaksi erityisen poliittisluontoista kysymystä. Ensimmäinen kysymys on komission jäsen Androulla Vassilioulle: Mitä mieltä komissio on tarkalleen kahdesta oikeusperustasta? Toisen kysymyksen esitän erityisesti PPE-DE-ryhmälle – olen pahoillani, ettei ystäväni John Bowis ole täällä, sillä tämän vaalikauden aikana on ratkaistu useita ongelmakohtia hänen toimiessa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan keskeisten ryhmien koordinaattorina, ja haluan myös toivottaa hänelle pikaista paranemista – esitän seuraavan kysymykseni siis PPE-DE-ryhmälle ja miksei myös ALDE-ryhmälle: Onko toiseen käsittelyyn mielestänne parempi siirtyä ilman Euroopan parlamentin PSE-ryhmän tukea? Ilman suurta enemmistöä?

Pyydän tämän vuoksi harkitsemaan tarkkaan kahta oikeusperustaa koskevia tarkistuksia 116 ja 125 sekä ennakkolupaa koskevia tarkistuksia 156 ja 118. Jos nämä asiakirjat hyväksytään, PSE-ryhmä äänestää mietinnön puolesta, muussa tapauksessa se ei ole mahdollista. Riippuu teistä, mihin lopputulokseen päädytään.

  Karin Riis-Jørgensen (ALDE). - (DA) Arvoisa puhemies, parhaillaan on meneillään Euroopan parlamentin vaalikampanja, jossa muokataan tiiviimpiä suhteita Euroopan kansalaisiin. Käsiteltävänämme on lainsäädäntö, jolla noita suhteita Euroopan kansalaisiin voidaan tiivistää. Tarttukaamme tähän lakiin ja asettakaamme potilas pääosaan. Yhtenä ALDE-ryhmän esittelijänä kiinnitän ensisijaisesti huomiota miestyyppiin, jonka varmasti kaikki tunnistavat kansalaisten joukosta. Olen kotoisin maasta, jossa joka kerta ruokakaupassa käydessään näkee miehen, joka ajaa mopolla, jonka tarakalla on puinen laatikko. Tämä mies on potilaiden liikkuvuuden ydintä, sillä jokaisen on voitava halutessaan hakea hoitoa ulkomailta palkkapussinsa koosta tai säästöistään huolimatta. Niiden potilaiden määrä, jotka todella haluavat matkustaa ulkomaille, on itse asiassa todella pieni. Potilas matkustaa ulkomaille vain ollessaan epätoivoisessa tilanteessa.

Se, että mopomiehelläni olisikin mahdollisuus matkustaa, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hänen pitäisi maksaa matka omista varoistaan. Parlamentissa ollaan onneksi laajasti yhtä mieltä siitä, ettei yksittäisen potilaan pidä joutua maksamaan kustannuksia omasta taskustaan. Tämä on todellinen edistysaskel komission ehdotukseen verrattuna. ALDE-ryhmän keskeisin tarkistus koskee Euroopan potilasasiamiehen perustamista. Kiitos tarkistuksen hyväksymisestä. Euroopan potilasasiamiehen tehtävänä on varmistaa, että EU:n kansalainen, potilas, kykenee käyttämään tässä lainsäädännössä hänelle myönnettyä oikeuttaan. Pallo on nyt neuvostolla. Pallo on ministereillä, jotka muistuttavat meitä alati, että meidän pitäisi päästä lähemmäs EU:n kansalaisia. Itse puolestani haluan todeta, että EU:n on päästävä lähemmäs kansalaisiaan. Tämä tapaus on tarjottimella ojennettu mahdollisuus. Tarttukaamme siihen! Ei päästetä tätä mahdollisuutta ohi!

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavat potilaiden oikeudet on määritettävä nopeasti. Potilailla on oikeus tietää saamansa lääkintäavun perusteet, olipa tilanne sitten se, että kansalaiset matkustavat ja tarvitsevat yllättäen apua, tai se, että heillä on vaikeuksia saada erityisiä lääkäripalveluja omassa maassaan ja he päättävät tämän vuoksi käyttää toisen EU:n jäsenvaltion terveydenhuollon yksikön palveluja.

Kansalaisille on tiedotettava heidän maksettavakseen jäävistä mahdollisista kustannuksista sekä mahdollisesta ennakkorahoituksesta. Kansalaisille on taattava luotettavat tiedot suositellussa terveydenhuollon toimintayksikössä saatavana olevan hoidon laadusta. Viittaan tässä osaamisverkostoihin ja tiedotuspisteisiin. Potilaille on taattava tiedot oikeuksistaan epäasialliseen hoitoon liittyvissä ongelmatilanteissa, samoin kuin tiedot reseptien tunnustamisesta. Rajatylittävän terveydenhuollon valvonnasta on hyötyä alalla vallitsevan tilanteen arvioinnissa. Toivotan John Bowisille pikaista paranemista.

  Margrete Auken (Verts/ALE). - (DA) Arvoisa puhemies, haluan myös kiittää John Bowisia erinomaisesta työstä näiden ei-niin-helppojen keskustelujen johtamisessa. Yksi vaikeista aiheista on harvinaista tautia sairastavien potilaiden auttaminen, mistä keskustelemme tämän aamun kokouksen loppupuoliskolla. Kaikki haluamme tarjota näille potilaille parhaimmat mahdolliset hoitovaihtoehdot ja luonnollisesti tiedämme, että tiivis eurooppalainen yhteistyö asiassa tuo suuria etuja. Mutta siitä ei ole juuri mitään hyötyä, että potilaan annetaan matkustaa pitkin Eurooppaa ilman, että potilaan alkuperämaa voi kontrolloida asiaa mitenkään lääketieteellisesti tai taloudellisesti. Jos teksti hyväksytään nykyisessä muodossaan, tuloksena on se, että harvinaista tautia sairastava potilas voi hakea ulkomailta mitä tahansa hoitoa, jonka alkuperämaa sitten maksaa. Miten kustannuksia kontrolloidaan ja miten varmistetaan, ettei potilaille anneta epäasiallista tai liikaa hoitoa? Loppujen lopuksi potilaat ovat hoitopalvelujen tarjoajien armoilla. Potilaat voivat myös joutua ristiriitatilanteeseen alkuperämaansa kanssa, jos se kieltäytyy maksamasta sillä verukkeella, ettei potilaan sairastama tauti ole riittävän harvinainen. Harvinaista tautia sairastavia potilaita ei ole määritetty vielä mitenkään. Verts/ALE-ryhmän mielestä asiasta olisi paljon parempi laatia erillinen lainsäädäntö, jotta harvinaista tautia sairastavia potilaita voitaisiin auttaa parhaalla mahdollisella tavalla.

  Adamos Adamou (GUE/NGL). - (EL) Arvoisa puhemies, haluan niin ikään toivottaa ystävällemme John Bowisille pikaista paranemista ja kaikkea hyvää ja samanaikaisesti kiittää häntä tekemästään rankasta työstä.

Haluan aloittaa toteamalla, että GUE/NGL-ryhmä ei vastusta rajatylittävää terveydenhuoltoa millään muotoa. Päinvastoin ryhmämme katsoo, että jäsenvaltioiden on hyödynnettävä niiden Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 152 artiklan mukaista oikeuttaan. Valitettavasti tämä direktiivi perustuu 95 artiklaan ja odotan, että komission jäsen selkeyttää meille oikeusperustaa.

Emme halua sovellettavan politiikkaa, joka suosii varakkaita potilaita alempien sosiaaliluokkien kustannuksella. Jules Maaten ei ole paikalla, mutta en usko olevan "ideologista joustamattomuutta" sanoa, että tuloksena saattaa olla kaksiraiteinen terveydenhuolto.

Tavoitteenamme on oltava yhtäläisen terveydenhuollon tarjoaminen ilman Euroopan unionin puuttumista sosiaaliturvajärjestelmiin ja yritystä kaupallistaa terveydenhuoltoalaa.

  Urszula Krupa (IND/DEM). – (PL) Arvoisa puhemies, mahdollisuutta saada hoitoa toisessa EU:n jäsenvaltiossa koskeva asetus, joka astuu voimaan, jos direktiivi rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavista potilaiden oikeuksista hyväksytään, johtaa siihen, että yhteisö puuttuu aiemman lainsäädännön vastaisesti terveydenhuoltojärjestelmiin. Lisäksi luodaan hoitomahdollisuuksia etenkin varakkaille potilaille ja estetään etenkin köyhien jäsenvaltioiden potilaiden pääsy terveydenhuoltoon. Puolan liberaalihallitus ajaa tällä hetkellä eteenpäin strategiaa, jolla myönnetään eliitille erioikeuksia korkealaatuisen terveydenhuollon muodossa, mikä on johtamassa valtion terveydenhuoltopalvelujen yksityistämiseen ja siihen, että suurimmalta osalta kansalaisista viedään mahdollisuus hoitoon. Sanoipa tuomioistuin asiasta mitä tahansa, ihmisen terveydestä ei saa tehdä markkinoitavaa hyödykettä, vaan sen on oltava luovuttamaton oikeus, joka on taattava valtion terveydenhuoltopalvelujen avulla oikeuden elämään ja terveyteen kunnioittamista ja suojelemista koskevan periaatteen sekä ihmisen ainutlaatuisen arvon mukaisesti.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, eläkehakemukset, työttömyysvakuutus ja sairausvakuutus – lähes 25 vuotta Schengenin sopimuksen allekirjoittamisesta sosiaalilainsäädäntö laahaa edelleen jäljessä. Lomailijoita käytetään usein röyhkeästi hyväksi ja heidän täytyy maksaa paikallisesti kohtuuttomia laskuja, jotka heidän EU:ssa sijaitseva kotimaansa korvaa vain osittain tai joita se ei korvaa lainkaan.

Eurooppalaista sairaanhoitokorttia ei valitettavasti usein hyväksytä, joten järjestelmä, jonka mukaan jäsenvaltiot sopivat maksuista, ei todellisuudessa toimi. Etenkin näin tiukkojen talousarvioiden aikaan potilas on kuitenkin sijoitettava paremmin terveydenhuoltolainsäädännön ytimeen. Tätä varten potilaiden oikeuksia on tietenkin vahvistettava. Siihen, onnistuuko ensiapua tarvitseva potilas saamaan ennakkoluvan sairaalahoidosta aiheutuvien kustannusten korvauksesta, on suhtauduttava kyseenalaistaen. Jos kustannuspaineiden vuoksi säästetään jatkuvasti terveydenhuoltohenkilöstöstä, on terveydenhuoltojärjestelmämme menossa mielestäni väärään suuntaan. Tehostettu yhteistyö on siis järkevää, mutta se ei missään tapauksessa saa johtaa byrokraattiseen estejuoksuun.

  Péter Olajos (PPE-DE). – (HU) Sanonnan mukaan se, joka käsittelee hyvin vasaraa, näkee nauloja kaikkialla. Tämä kuvaa myös ajatuksiani tämänhetkisestä kriisistä: näen kasvua ja elpymistä kaikessa.

Mielestäni tämä lainsäädäntö antaa meille joukon uusia mahdollisuuksia. Terveydenhuollon vallankumouksen lisäksi lainsäädäntö saattaa vauhdittaa työllisyyden lisääntymistä ja taloudellista kehitystä. Potilaiden liikkuvuuden käyttöönotto ei vaikuta ainoastaan terveydenhuoltoon. Siitä saattaa olla etua paitsi vastaanottajavaltion kulttuuritarjonnalle, myös ravintola-alalle. Itse asiassa se saattaa synnyttää tuhansia työpaikkoja myös hotelli- ja ravintola-alalla. Tämä kasvattaisi, ei ainoastaan, eikä missään tapauksessa ensisijaisesti terveydenhuoltoalan, vaan kaikkien siihen liittyvien palvelujen tuloja.

Vastaavasti rahoituspalvelualalla voidaan odottaa kasvua. Uuden järjestelmän toiminta edellyttää myös useita selvitysyhtiöitä, terveydenhuollon meklareita, neuvonantajia, vakuutusasiantuntijoita, tulkkeja ja kääntäjiä. Kuntoutuksen aikana eduista hyötyy koko terveysmatkailuketju. Asetuksen keskeisenä etuna on, että sen luomasta tilanteesta hyötyvät kaikki. Jos jäsenvaltio ei esimerkiksi halua, että sen kansalaiset hyötyvät tästä uudesta mahdollisuudesta, se voi kohentaa omia terveydenhuoltopalvelujaan ja jonotusaikojaan. Jos jäsenvaltio houkuttelee ulkomaisia potilaita, maa ja terveydenhuoltoala saavat tuloja, minkä johdosta maan potilaiden hoidon taso nousee.

Euroopan parlamentin unkarilaisena jäsenenä näen tässä poikkeuksellisen mahdollisuuden edistää potilaiden liikkuvuuteen Euroopassa perustuvaa terveysmatkailua. Lukuisat potilaat hakevat jo nyt hoitoa Unkarista, mutta vakuutuskysymysten kohdalla on ollut jonkin verran sekaannusta. Tilanteet ovat olleet pitkälti riippuvaisia lähtömaan viimeisimmästä lainsäädännöstä. Olen varma, että tämä asetus parantaa kaikkien meidän elämänlaatua. Toivotan John Bowisille pikaista paranemista. Hänkin kävi aiemmin läpi pitkän hoitojakson Unkarissa. Haluan lisäksi onnitella häntä tästä lainsäädännöstä. Olen tyytyväinen voidessani antaa tukeni tälle erinomaiselle asiakirjalle.

  Anne Van Lancker (PSE). – (NL) Hyvät parlamentin jäsenet, tärkeintä hyvässä terveydenhuoltopolitiikassa on se, että kaikki saavat hyvää ja kohtuuhintaista terveydenhoitoa, mielellään lähellä kotia. Mutta jos vain yksi prosentti potilaista hakee hoitoa ulkomailta, syynä voi olla vain laatuun ja korvaukseen liittyvä epävarmuus.

Tämän vuoksi tämä direktiivin on hyvä uutinen ennen kaikkea rajaseutujen asukkaille, pitkillä jonotuslistoilla odottaville potilaille ja ihmisille, joiden tilaan olisi tarjolla parempaa hoitoa ulkomailla. Näiden potilaiden oikeus hakea hoitoa ulkomailta ei saa kuitenkaan vaarantaa jäsenvaltioiden mahdollisuutta järjestää ja rahoittaa omaa terveydenhuoltolainsäädäntöään, joka on välttämätöntä terveydenhuollon takaamiseksi kaikille. Tämän vuoksi on oikein, että parlamentti käyttää jonkin verran punakynäänsä. Esitän kolme tällaista kohtaa.

Ensinnäkin on oikein, että direktiivissä säännellään potilaiden liikkuvuutta, eikä terveydenhuollon työntekijöitä. Tavoitteena ei voi olla terveydenhuoltopalvelujen markkinoiden luominen. Tässä mielessä mietinnössä ei ole moitittavaa.

Toiseksi jäsenvaltioiden on voitava päättää itse tarjoamastaan terveydenhuollosta ja siitä, mitä korvataan. Asiaa käsitellään direktiivissä erittäin hyvin.

Kolmanneksi avohoidon korvaamista on yksinkertaistettava, mutta sairaala- ja erikoissairaanhoidon kohdalla jäsenvaltioiden on saatava soveltaa ennakkolupaa, sillä tämä hoito on kallista. Maa, joka haluaa taata terveydenhuollon kaikille, on voitava suunnitella järjestelmänsä. Philip Bushill-Matthews, tässä kohtaa mietintö on puutteellinen: siinä asetetaan edelleen liikaa ehtoja ennakkoluvalle, mikä vaikeuttaa jäsenvaltioiden toimintaa. Haluan osoittaa tukeni kollegoilleni, jotka ovat tehneet selväksi, että tämä on ratkaisevan tärkeä kohta, josta PSE-ryhmän tuki tälle direktiiville riippuu.

Lopuksi haluan osoittaa tukeni kahdelle oikeusperustalle, sillä terveydenhuolto on todellakin osa jäsenvaltioiden julkista vastuuta kansalaisiinsa nähden, eikä sitä voida vain asettaa vapaille markkinoille. Toivon, että nämä kaksi punakynämerkintää otetaan huomioon.

  Elizabeth Lynne (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, miksi harmaakaihileikkausta Yhdistyneessä kuningaskunnassa odottavan potilaan pitäisi menettää näkönsä, jos asia voidaan hoitaa varsin helposti toisessa jäsenvaltiossa? Miksi tekonivelleikkausta tuskissaan odottava ei voisi hyödyntää muiden jäsenvaltioiden olemattomia odotusjonoja ja joskus jopa lähtömaan kustannuksia edullisemmin? Ja miksi joidenkin sydänpotilaiden on tarpeettomasti odotettava kuukausia ennen kuin he pääsevät leikkaukseen, jossa valtimotukkeumat poistetaan? Jos lääkäri suosittelee hoitoa, eikä sitä voida antaa kotimaassa, on varmistettava lainsäädännön avulla, että potilas saa hoitoa muualta.

Kuten edellä on jo todettu, aivan liian usein köyhimmät kansalaiset kokevat terveydenhuoltoon pääsyyn liittyvää syrjintää ja epätasa-arvoista kohtelua. Tämän vuoksi olen tyytyväinen, että esittelijä on hyväksynyt tarkistukseni siitä, että jäsenvaltiot ovat vastuussa toisessa maassa annetun hoidon hyväksymisestä ja korvaamisesta.

Rajatylittävää terveydenhuoltoa ei saa rajata vain niille, joilla on varaa maksaa siitä. Vammaisia henkilöitä ei saa myöskään unohtaa, ja olen tyytyväinen, että useat asiasta esittämäni tarkistukset on hyväksytty. Etusijalle on asetettava potilaiden oikeudet ja turvallisuus. Tämän vuoksi olen niin ikään iloinen, että esittelijä on hyväksynyt terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaan asetukseen tekemäni tarkistukset. Haluan muistuttaa parlamentin jäsenille, että nämä ehdotukset takaavat sen, minkä Euroopan yhteisöjen tuomioistuin luki EU:n kansalaisten oikeudeksi muutama vuosi sitten.

Lopuksi haluan toivottaa John Bowisille pikaista paranemista. Hänen kokemuksensa osoittaa EU:n jäsenvaltioiden välisen yhteistyön merkityksen.

  Jean Lambert (Verts/ALE). - (EN) Arvoisa puhemies, tämä direktiivi on aiheuttanut minulle ongelmia jo jonkin aikaa, sillä sen otsikko ei vastaa sisältöä. Jotkut edellä kuullut puheenvuorot työpaikkojen syntymisestä ja niin edelleen vain vahvistavat epäilyksiäni. Kuten tiedämme, moni käsiteltävänä oleva asiakohta koskee valintaa ja maksua, joten direktiivi koskee paitsi terveydenhuoltoa, myös sosiaaliturvaa.

Tällä viikolla itse asiassa ajanmukaistettiin asetusta, joka on se osa järjestelmäämme, jolla varmistetaan yhteistyö ja se, ettei toinen jäsenvaltio kieltäydy antamasta terveydenhuoltoa hätätapauksissa. Kehotan jäseniä lukemaan, miten asetus nyt kuuluu.

Tämä direktiivi koskee valintaa. Se koskee potilaiden valintaa seuraavaa rahaa, ja pyydän olemaan sekoittamatta näitä kahta eri järjestelmää keskenään, kuten joissakin tarkistuksissa on tehty. Koska kyseessä on kaksi eri filosofiaa, tarvitaan myös kahta oikeusperustaa.

  Jens Holm (GUE/NGL). - (SV) Arvoisa puhemies, mietinnön koko oikeusperusta on virheellinen. Mietintö perustuu EY:n perustamissopimuksen 95 artiklaan, joka takaa markkinoiden vapauden, eikä siten koske kansanterveyttä tai potilaita. Oikeuden hyvään terveydenhuoltoon kaikissa jäsenvaltioissa pitäisi olla tärkeysjärjestyksessä erittäin korkealla, mutta sen sijaan komission lähtökohtana ovat markkinat, joilla terveydenhuoltoon suhtaudutaan kuten mihin tahansa muuhun hyödykkeeseen. Direktiivissä asetetaan etusijalle kansalaiset, jotka voivat maksaa suuria summia matkustamisesta ja majoituksesta, ja ne, jotka tuntevat hyvin terveydenhuollon byrokratiakoneiston ja joilla on koneistossa suhteita. Direktiivi koskee korkeasti palkattuja ja hyvin koulutettuja, mutta ei niitä, jotka tarvitsevat näitä palveluja eniten.

Jotkut ihmiset ajattelevat, että ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan esittämä tarkistus siitä, että jäsenvaltioille pitäisi sallia mahdollisuus antaa ennakkolupa, ennen kuin annetun hoidon katsotaan olevan oikea. Ongelmana on kuitenkin se, että ennakkolupajärjestelmä on täynnä rajoituksia ja jäsenvaltioille asetetaan valtava todistustaakka, jotta ne voivat tarjota hoitoa. Julkisesta suunnittelusta tulee vaikeampaa ja kansallinen terveydenhuoltojärjestelmä on vaarassa tulla loppuun kulutetuksi.

Jäsenvaltioiden ennakkoluvan asianmukaisuudesta päättävät lopulta komissio ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuin. Jos direktiivi perustuu markkinoita koskevaan 95 artiklaan, hallitsevana tekijänä ovat markkinat, ei hyvä terveydenhuolto.

  Johannes Blokland (IND/DEM). – (NL) Parin viime kuukauden aikana on työskennelty lujasti tämän rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavia potilaiden oikeuksia koskevan mietinnön parissa. Esitän esittelijä John Bowisille kiitoksen tekemästään työstä ja toivotan hänelle pikaista paranemista.

Rajatylittävä terveydenhuolto on tosiasia ja sen yhteydessä on suojeltava potilaiden oikeuksia. On kuitenkin pidettävä huolta siitä, että tässä ei mennä liian pitkälle. Terveydenhuolto on jätettävä jäsenvaltioiden asiaksi. Yhteistyö EU:n tasolla ei saa tapahtua hoidon laadun tai jäsenvaltioiden periaatteellisten eettisten valintojen kustannuksella. Eettinen monimuotoisuus on säilytettävä, ja tämän vuoksi olen iloinen, että asiaa käsitellään mietinnössä.

Mielestäni oikeudellista perustaa koskeva asiakysymys on erittäin vaikea. On valitettavaa, että oikeusperustaksi on valittu 95 artikla. Myös oikeudellisten asioiden valiokunta antoi tämän neuvon. Mielestäni tämä on ristiriidassa tämän politiikan alan toissijaisuuden kanssa ja vaikeuttaa jäsenvaltioiden mahdollisuutta tehdä itsenäisiä valintoja ilman, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin puuttuu asiaan.

  Lydia Schenardi (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, komissio esitteli 2. heinäkuuta 2008 rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavia potilaiden oikeuksia koskevan direktiiviluonnoksen, jonka tarkoituksena oli ylittää nykyiset esteet.

Tämä on kaikkien jäsenvaltioiden kannalta ensisijainen asiakysymys. Kaikilla jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ole resursseja taata tiettyä laatua ja potilaiden turvallisuutta, olipa kyseessä sitten hoidon taso tai lääkäreiden ammatillisen laadun taso. Näin ollen näyttää siltä, että on tarpeen määrittää jäsenvaltioiden vastuu tällä alalla.

Euroopan unionin terveydenhuoltojärjestelmät on järjestetty monella eri tavalla, emmekä saa unohtaa sitä tosiseikkaa, että terveydenhuollon on pysyttävä jatkossakin pääasiassa jäsenvaltioiden toimivallassa ja että kukin jäsenvaltio voi vapaasti määritellä oman terveyspolitiikkansa.

Ottaen kuitenkin huomioon eurooppalaisten työntekijöiden liikkuvuuden (vaikka kyseessä on vain 3–4 prosenttia kansalaisista ja hieman alle 10 biljoonaa euroa vuodessa), hoidon laatuun ja turvallisuuteen, potilaiden oikeuksiin, tietosuojaan ja korvauksenhakutapoihin ongelmatilanteissa liittyy vielä paljon epäselvyyttä.

Valitettavasti olemme menossa kohti väistämättä alaspäin suuntautuvaa yhdenmukaistamista, ja näin ollen sitoutumattomat jäsenet ovat äärimmäisen varovaisia antaessaan tukensa tälle mietinnölle puolustaakseen paremmin kansalaisten sosiaalialan säännöstöä.

  Pilar Ayuso (PPE-DE). - (ES) Arvoisa puhemies, aluksi haluan ilmaista arvostavani John Bowisin pyrkimyksiä varmistaa, että tästä asiasta saadaan aikaan laaja yksimielisyys, ja toivotan hänelle kaikkea hyvää ja pikaista paranemista.

Äänestettävänä oleva asiakirjaluonnos on merkittävä edistysaskel, sillä se yhdistää jäsenvaltiot samaan terveydenhuollon hankkeeseen. Asiakirjaluonnos koskee erittäin monimutkaista asiakysymystä ottaen huomioon, että terveydenhuoltoon sovelletaan Euroopan unionissa toissijaisuuden periaatetta. Olemme kuitenkin ylittäneet tämän esteen ja tehneet sen huolehtiaksemme potilaistamme.

Tämä on todella hieno saavutus ottaen huomioon, että – ottamatta kantaa oikeusperustaa koskevaan keskusteluun – direktiivissä tunnustetaan potilaiden kiistattomat oikeudet ja annetaan heille uusia mahdollisuuksia saada parempaa hoitoa.

Direktiivi on laadittu potilaita varten ja heitä ajatellen.

Kyseessä on erittäin monimutkainen direktiivi, joka herättää epäilyksiä monissa maissa, kuten omassani, jossa on käytössä yleinen terveydenhuoltojärjestelmä, joka huolehtii yli miljoonasta yhteisön kansalaisesta.

Tämän vuoksi Espanjan terveydenhuoltojärjestelmän kaltaiset järjestelmät vaativat sen tosiseikan tunnustamista, ettei vierailevalla potilaalla ole enemmän oikeuksia kuin hoitoa antavan jäsenvaltion kansalaisilla.

Tämän vuoksi PPE-DE-ryhmä on esittänyt ehdotukseen tarkistuksen, jossa vaaditaan, että toisesta jäsenvaltiosta tulevan potilaan on noudatettava hoitoa antavan jäsenvaltion sääntöjä ja määräyksiä etenkin lääkärin ja sairaalan valinnan osalta.

Tällä tapaa varmistetaan, että hoitoa antavan jäsenvaltiot kansalaiset eivät joudu toisesta jäsenvaltiosta tulevien potilaiden vuoksi syrjivään asemaan.

Potilaille ei voida myöskään antaa rajoittamatonta matkustusoikeutta.

PPE-DE-ryhmä tukee myös ehdotusta elinsiirtojen sulkemisesta direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Päätän puheenvuoroni toteamalla, että olemme ottaneet merkittävän edistysaskeleen, ja PPE-DE-ryhmä antaa tukensa tälle direktiiville, vaikka ryhmä katsookin, että sitä olisi voitu viedä pidemmällekin, etenkin toisessa jäsenvaltiossa pysyvästi asuvien Euroopan kansalaisten sekä kroonisesti sairaiden kansalaisten osalta.

  Edite Estrela (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Dagmar Roth-Behrendt ja Guido Sacconi esittivät jo ryhmämme kannan erittäin selkeästi. Ryhmämme katsookin, että oikeusperustan muuttaminen on välttämätöntä.

Arvoisa komission jäsen, terveydenhuolto ei ole tavara. Tämän vuoksi ryhmämme ei ymmärrä, miksi komissio ei ole sisällyttänyt oikeusperustaan EY:n perustamissopimuksen 152 artiklaa. Potilaiden suojelemiseksi on niin ikään ensisijaisen tärkeää, että sairaala- ja erikoissairaanhoito edellyttää ennakkolupaa. Vain pakollinen ennakkolupa takaa turvallisen ja korkealaatuisen hoidon.

Päätän puheenvuoroni toivottamalla John Bowisille pikaista paranemista. Hänen tapauksensa osoittaa, että rajatylittävät palvelut toimivat ilman tätä direktiiviäkin.

  Siiri Oviir (ALDE) . – (ET) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, asianajajien keskuudessa sanotaan, että kaksi asianajajaa tietää kolmea mielipidettä. En halua epäillä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöksiä, mutta vastustan sitä, että potilaiden liikkuvuutta koskevasta politiikasta ovat tähän saakka päättäneet asianajat. Kaikki terveydenhoito erityispiirteistä huolimatta kuuluu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen soveltamisalaan.

Euroopan parlamentin viime vuonna hyväksymä sosiaalitoimia koskeva ohjelma ei toteudu, jos emme hyväksy yhtä sen merkittävää osaa eli rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavia potilaiden oikeuksia. Kansalaistemme edustajina velvollisuutemme on luoda oikeusvarmuus ja poliittinen varmuus tällä erittäin tärkeällä alalla. Keskusteltavana oleva direktiivi ei poista epätasa-arvoa jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmistä noin vain, mutta se on merkittävä askel kohti oikeudenmukaisuutta ja potilaiden yhtäläisiä oikeuksia.

On mahdotonta hyväksyä, että oikeudenmukaisuus hyväksytään teoriassa, mutta kansallisten talousrajoitteiden vuoksi sitä ei oteta käytännössä huomioon. Olivatpa talousrajoitteet miten perusteltuja tahansa, ne eivät anna oikeutta potilaiden oikeuksien polkemiseen tai kyseenalaistamiseen. Päätän puheenvuoroni kiittämällä esittelijä John Bowisia vastuuntuntoisesta ja erittäin pätevästä työstä.

  Roberto Musacchio (GUE/NGL). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan toivottaa John Bowisille vilpittömästi kaikkea hyvää. Oikeusperusta on tämän direktiivin onnistumisen mitta.

Jos tarkoituksena on taata kaikille oikeus saada parasta hoitoa haluamassaan paikassa, miten markkinoita koskeva oikeusperusta liittyy siihen? Oikeusperustana pitäisi olla oikeus terveyteen. Lisäksi oikeuden terveyteen pitäisi ennen kaikkea tarkoittaa oikeutta saada parasta mahdollista, eurooppalaisten laatustandardien mukaista hoitoa kotimaassa, ei piiloutumista toissijaisuusperiaatteen taakse.

Jos oikeusperustana ovat kuitenkin markkinat, tulee vaikutelma, että tarkoituksena on bolkensteinistaa terveydenhuolto ja huolehtia vakuutusyhtiöiden tai terveydestä hyötymään pyrkivien eduista.

On mahdotonta uskoa, ettei parlamentin keskeisestä oikeusperustaa koskevasta asiakysymyksestä esittämiä tarkistuksia hyväksytä, minkä vuoksi komission jäsenen on selvennettävä asiaa, ennen kuin parlamentti äänestää direktiivistä.

  Kathy Sinnott (IND/DEM). - (EN) Arvoisa puhemies, on nähty paljon vaivaa sen varmistamiseksi, että kuka tahansa sairas ihminen saa tarvitsemaansa hoitoa missä tahansa.

Valitettavasti paljon vaivaa on nähty myös sen varmistamiseksi, että hoitoa ei anneta. Tässä direktiivissä terveysviranomaisten lääketieteellisen diagnoosin sijaan antama ennakkolupa polkee potilaiden oikeuksia. Se vie meidät takaisin lähtöpisteeseen. Ennakkolupa on alkujaankin syy siihen, että potilaat ovat vieneet asiansa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen, ja tuomioistuimen tuomiot ovat syy tämänpäiväisen direktiivin laadinnalle.

Olemme palanneet lähtöruutuun: pääsääntönä on maantietoon perustuva kuolema. Tämän direktiivin avulla esimerkiksi oman maani Irlannin terveysviranomaiset voivat jälleen evätä luvan hakea hoitoa ulkomailta, kuten he tekevät nykyisen E112-järjestelmän, jota päätettiin parantaa, perusteella.

  Ria Oomen-Ruijten (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, toivotan John Bowisille kaikkea hyvää. Tässä direktiivissä keskeisessä asemassa on potilas, joka voi ja haluaa saada parasta hoitoa mieluiten läheltä, mutta tarvittaessa myös kaukaa.

Tämän lainsäädännön yhteydessä on kiitettävä niitä erittäin rohkeita Euroopan unionin kansalaisia, jotka kääntyivät Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen puoleen saadakseen hyvää hoitoa toisessa jäsenvaltiossa, kun heidän oma maansa jätti heidät pulaan. Tuomioistuin on todennut näiden potilaiden olleen oikeassa. Tänään Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätökset kirjataan lainsäädännöksi ja samalla määritellään erityiset ehdot, joiden perusteella äänekäs kansalainen voi harjoittaa oikeuttaan käyttää rajatylittäviä terveydenhuoltopalveluja.

Arvoisa puhemies, tämä direktiivi on loistava uutinen kaikille raja-alueiden asukkaille, harvinaisia tauteja sairastaville ihmisille sekä odotuslistoilla odottaville ihmisille, sillä heidän lonkkansa eivät kestä syyskuuhun asti. Näillä ihmisillä on nyt valinnanmahdollisuus.

Olemme kehittäneet tiedottamista, tarkentaneet korvaussääntöjä ja perustaneet eurooppalaisia osaamisverkostoja, joiden avulla varmistetaan, että hoidon laatu paranee. Olemme määränneet, että riidat ratkaistaan potilasasiamiehen välityksellä, vaikka muitakin vaihtoehtoja toki oli. Viittaan Alankomaiden terveydenhuollon riidanratkaisumalliin, joka otettiin käyttöön hiljattain. Voimme käyttää koealueita ja raja-alue Limburg, josta olen kotoisin, osallistuu mielellään kokeiluun. Alankomaissa on myös huomattu, että jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiä ei ole muutettu. Kansalaisille on annettu mielestäni erittäin tärkeä valinnanmahdollisuus.

  María Sornosa Martínez (PSE). - (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, aivan aluksi haluan kiittää John Bowisia ja varjoesittelijöitä työstään ja toivottaa John Bowisille pikaista paranemista.

Uskon, että tämä direktiivi on yritys laajentaa oikeuskehystä liittämällä yhteen nykyiset asetukset, jotka suojelevat kansalaisten oikeuksia saada terveydenhoitoa muissa jäsenvaltioissa, ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Tähän ei direktiivissä kuitenkaan päästä, sillä se lisää oikeudellista epävarmuutta kahden liikkumiseen liittyvän kanavan avulla, jotka eivät ole toisiaan poissulkevia: asetukset ja direktiivi. Koska tekstissä ei ole määritetty selkeästi perusoikeuksia, kuten palveluja, sosiaaliturvaetuja tai ei tarpeellista vaan suorastaan välttämätöntä ennakkolupaa, direktiivillä on vain yksi oikeusperusta eli sisämarkkinat.

Hyvät parlamentin jäsenet, on mahdotonta hyväksyä, että sellainen yleinen perusperiaate kuin pääsy terveydenhuoltoon perustuu yksinomaan sisämarkkinasääntöihin. Tässä saatetaan aliarvioida usean jäsenvaltion terveydenhuoltojärjestelmiä, eikä kansalaisille anneta kunnollista vastausta heidän perusoikeudestaan, mihin heillä on oikeus.

  Holger Krahmer (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, antaessaan tuomion, jonka mukaan potilailla on oikeus saada korvaus ulkomailla saadun hoidon kustannuksista, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on antanut meille selkeän tehtävän. Hyvä Androulla Vassiliou, tässä mielessä komission ehdotus on loistava. Se on kunnioitettava ehdotus. Olen pahoillani direktiivin käsittelyyn liittyvistä parlamentin tapahtumista viime viikkojen aikana. Täällä on manattu esiin markkinoiden kummituksia ja luotu absurdeja yhteyksiä palveludirektiiviin. Osa tarkistuksista – ja sanon tämän ihmisenä, joka on kasvanut Saksan demokraattisessa tasavallassa – saavat vereni hyytymään. Esimerkiksi yhdessä tarkistuksessa todetaan, että jäsenvaltiot voivat toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä potilasvirtaan puuttumiseksi. Millainen ihminen puhuu näin? Aivan kuin tarkoituksena olisi luoda uusia rautaesirippuja. Sitäkin merkittävämpää on, että kaikista mahdollisista ryhmistä tällaisia ehdotuksia tekee Verts/ALE-ryhmä.

Puhumme sosiaalisesta Euroopasta, josta on viime aikoina puhuttu paljon, etenkin Euroopan parlamentin PSE-ryhmän jäsenille tämä on mieleinen puheenaihe. Tällä lounastauolla meillä on mahdollisuus läpäistä tämä tiukka testi ja selvittää, koskeeko tämä direktiivi potilaiden oikeuksia vai haluammeko mieluummin säilyttää silmälapuilla varustetut kansalliset terveydenhuoltobyrokratiat.

  Frieda Brepoels (PPE-DE). - (NL) Terveyden merkitys kasvaa Euroopassa jatkuvasti, ja uskon potilaiden haluavan varmempaa tietoa oikeuksistaan sekä oikeita ja luotettavia tietoja. Tätä potilaiden liikkuvuutta koskevaa ehdotusta ei ole tehty hetkeäkään liian aikaisin. Olemme kaikki odottaneet sitä kauan. Näin ollen on valitettavaa, että mies, joka on omistanut suuren osan urastaan tälle asialle, ei ole nyt paikalla terveyssyistä, ja yhdyn koko sydämestäni niihin, jotka toivottavat Johnille pikaista paranemista.

Haluan aluksi kiinnittää huomiota joihinkin positiivisiin potilaan etua ajaviin kohtiin. Kaikenlaista tietoa antavan yhteyspisteen perustaminen potilaan kotimaahan, potilasasiamiehen perustaminen sekä etenkin jäsenvaltioiden tiivistetystä yhteistyöstä poikivat mittakaavaedut tarjoavat varmasti lisäarvoa etenkin harvinaisia tauteja sairastaville potilaille.

Uskon, että paljon keskustelua herättäneessä kysymyksessä sairaalahoitoon liittyvästä ennakkoluvasta on saavutettu niin potilaan kuin sairausvakuutuksen antajankin kannalta erittäin luova kompromissi. Vastareaktion eli liiallisen potilasvirran kontrolloimiseksi, millä on merkitystäni kotiseudullani Flanderin alueella, mietinnössä todetaan yksityiskohtaisesti, että sairaalaa ei voi pakottaa antamaan hoitoa ulkomaisille potilaille, jos maan omat kansalaiset joutuvat tämän vuoksi odotuslistalle.

Asun Flanderin alueen, Alankomaiden, Saksan ja Vallonian raja-alueella ja olen erittäin tyytyväinen komissiolle esitettyyn pyyntöön osoittaa joitakin raja-alueita rajatylittävään terveydenhuoltoon liittyvien innovatiivisten hankkeiden kokeilualueiksi. Uskon, että kokeilusta saaduista tuloksista on hyötyä muille alueille. Toivottavasti Euregio-ohjelma voi toimia tässä esimerkkinä.

  Dorette Corbey (PSE). - (NL) Aloitan puheenvuoroni esittämällä kiitoksen John Bowisille energisistä ja omistautuneista ponnistuksista kansanterveyden ja potilaiden liikkuvuuden puolesta, ja haluan toivottaa hänelle pikaista paranemista.

Terveydenhuolto kuuluu kansalliseen toimivaltaan, mutta yhteyspisteitä yhteisöön on olemassa. Potilaat ovat tietoisia muiden maiden hoitomahdollisuuksista ja haluavat hyödyntää muiden maiden palveluja. Tämä pitää varmasti paikkansa raja-alueilla tai maissa, joissa odotuslistat ovat pitkiä.

Ei ole väärin hakea hoitoa muista maista, mutta tämä edellyttää asianmukaista lainsäädäntöä. Ensinnäkään pakollista terveysmatkailua ei saisi olla. Vakuutuksenantajat eivät saa painostaa potilaita hakemaan edullisempaa hoitoa muualta.

Toiseksi on annettava takeet vähimmäislaadusta. Mikä tahansa taho, joka antaa potilaille hoidon ulkomailla, on annettava asianmukaiset tiedot ja varmistettava hoidon laatu.

Kolmanneksi on erittäin tärkeää, että jäsenvaltioille varataan oikeus vaatia ennakkolupaa. Terveys ei kuulu vapaille markkinoille. Palvelujen tason säilyttämiseksi tarvitaan suunnittelua ja sairaaloiden on tiedettävä, millaisia potilasvirtoja ne voivat odottaa.

Omasta mielestäni tärkeintä on, että direktiivin avulla varmistetaan, että rajoja ylittävät ensi sijassa hoitomenetelmät. Jäsenvaltiot ovat keskenään eriarvoisessa asemassa, mutta tätä ei ratkaista lähettämällä potilaita ulkomaille, vaan vaihtamalla hoitotietoja, missä tämä direktiivi voi niin ikään olla hyödyksi.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa ministeri, hyvät parlamentin jäsenet, olen joitakin vuosia kritisoinut sitä, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin päättää, että potilailla on oikeus saada korvaus ulkomailla aiheutuneista kustannuksista. Tuomioistuin takaa, ettei kansalaisten tarvitse odottaa sairausvakuutuksen antajan lupaa ja että kansalaiset voivat mennä tarvittaessa suoraan lääkärin vastaanotolle ja että kansalaisilla on oikeus saada kotimaan hoitokustannuksia vastaava korvaus, sillä tästä ei saa muodostua estettä henkilöiden vapaalle liikkumiselle. Tämä on kirjattu perustamissopimuksiin, mutta sosialistit ovat vastustaneet tätä oikeutta viiden vuoden ajan. Sinä aikana jäsenvaltiot ovat hävinneet useita kansalaistensa tuomioistuimeen viemiä tapauksia. Edunvalvojat ovat varoittaneet satoja kertoja, että vakuutuksenantajat ovat kaatumaisillaan. Vakuutuksenantajat pelkäävät, että potilaat matkustavat maihin, missä heidän ei tarvitse odottaa leikkausta kuukausia tai vuosia, kuten kotimaassa. Tämän vuoksi potilaiden on saatava vakuutuksenantajalta ennakkolupa ennen kalliin hoidon aloittamista. EU:n potilaat ja lääkärit tarvitsevat kuitenkin yksinkertaiset säännöt siitä, milloin lupa on pyydettävä. Tämän vuoksi en tue ehdotusta luoda tätä tarkoitusta varten 27-kohtaista määritelmää kalliista erityissairaanhoidoista. Tämä on tekopyhyyttä, sillä siihen liittyy kustannustaso, jonka vakuutusyhtiöt ovat valmiita maksamaan kansalaisten ulkomailla saamasta hoidosta. Miksi kustannustasoa ei määritettäisi suoraan euromääräisenä?

Olen kannattanut ehdotuksia kehittää järjestelmä, jonka avulla parannettaisiin terveydenhuollon laatua ja turvallisuutta ja joka julkaisisi terveydenhuoltopalvelujen objektiivisia laatuarvioita. Tämä käsittää myös sairaaloiden kansallisen tai kansainvälisen akkreditoinnin. Kompromissiehdotus on yleisluonteisempi, mutta toimii silti virikkeen antajana maille, joilla tällaisia järjestelmiä ei vielä ole. Uskon, että kaikki sairaalat saavat pian vapaaehtoisen kansallisen tai eurooppalaisen akkreditoinnin, mikä käsittää myös laatutarkistukset. Tšekin tasavallassa sairaaloiden on oltava akkreditoituja. Lisäksi uskon, ettei komissio osoita koealueita vaan pelkästään koordinoi raja-alueita, joissa rajatylittäviä terveydenhuoltohankkeita voidaan testata. Olen pahoillani, että sosialistit jatkavat tekopyhää ja vilpillistä kinasteluaan ja vastustavat potilaiden oikeuksien selkeyttämistä EU:ssa.

  Genowefa Grabowska (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, ei ole oikein, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin päättää kansalaisten oikeuksista, mutta on erittäin väärin, että tilanne toistuu ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston sijaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuin tekee niin jatkuvasti. Tämän vuoksi olen tyytyväinen John Bowisin mietintöön ja toivotan hänelle pikaista paranemista. Näen, että mietintö antaa mahdollisuuden parantaa terveydenhuoltostandardeja omassa maassani Puolassa.

Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiota mietinnön kolmeen tärkeään tekijään. Ensinnäkin katson, että on virhe suhtautua terveydenhuoltoon yksinomaan markkinoitavana palveluna. Kansallinen perustuslaki ja Euroopan unionin lainsäädäntö takaavat kansalaisten oikeuden terveydenhuoltoon. Näin ollen oikeusperustaa on muutettava. Toiseksi rajatylittävän terveydenhuollon käytön on pohjauduttava potilaan tietoiseen valintaan, ei painostukseen. Kolmanneksi päätöksen toisessa jäsenvaltioissa annettavasta hoidosta on pohjauduttava tarpeeseen, ei potilaan rahapussin kokoon.

Olen varma, että Euroopan terveiden kansalaisten vapaan alueen on oltava avoin myös hoitoa toisessa jäsenvaltioissa tarvitseville sairaille kansalaisille.

  Christofer Fjellner (PPE-DE). - (SV) Arvoisa puhemies, kaikista Euroopan parlamentin tekemistä päätöksistä olen erittäin tyytyväinen tämänpäiväiseen päätökseen. Tämä päätös koskee Euroopan avaamista ja niiden ihmisten liikkumisen vapauden takaamista, jotka ovat sairaita ja tarvitsevat hoitoa ja joille liikkumisen vapaus saattaa olla kysymys elämästä ja kuolemasta; tämä päätös antaa kaikille mahdollisuuden päättää omasta terveydenhuollostaan, eikä mahdollisuus koske vain valistuneita tai varakkaita, vaan kaikilla on mahdollisuus hakeutua hoitoon haluamassaan paikassa.

Sosiaalidemokraatit haluavat velvoittaa ihmiset hakemaan ennakkolupaa. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa sitä, että sairaan ihmisen on saatava lupa, ennen kuin hän voi mennä lääkäriin, ainakin toisessa jäsenvaltiossa. Miksi te teette näin? Luonnollisesti jotta voitte vastata "ei"! Haluatte valvoa, säännellä ja suunnitella eli viedä potilaiden vallan. Ennakkolupaanne ei kuitenkaan tarvita, jotta ihmisten ei tarvitsisi maksaa itse. Jos menen tänään lääkäriin Tukholmassa, en tarvitse lupaa tai rahaa. Todellisuus on se, että olette vastustaneet ehdotusta alusta alkaen. Olette yrittäneet rajoittaa sitä ja estää ja tuhota sen. Ja teette niin edelleen.

Kun asiasta keskusteltiin Ruotsissa, halusitte varmistaa, etteivät ihmiset voi hakea hoitoa Ruotsissa missä tahansa. Nyt ette halua, että ihmiset voisivat hakea hoitoa Euroopassa missä tahansa. Sanotte tukevanne ehdotusta, mutta kun siitä äänestettiin valiokunnassa, pidättäydyitte äänestämästä. Onko mahdollista toimia pelkurimaisemmin? Ette edes tiedä, miten äänestätte tänään. Ette edes tiedä, mistä äänestätte.

Me kaikki voimme valita tänään vapaasti. Voimme puolustaa potilaiden oikeuksia tai byrokraattien ja poliitikkojen oikeuksia päättää ja säännellä. Tiedän, miten itse äänestän. Äänestän niin, että huomio kiinnitetään potilaisiin. Näin on mielestäni kaikkien jäsenten äänestettävä, jos haluatte mennä illalla nukkumaan puhtaalla omallatunnolla.

  Åsa Westlund (PSE). - (SV) Arvoisa puhemies, kaikilla potilailla on oltava oikeus terveydenhuoltoon sitä tarvitessaan. Me sosiaalidemokraatit uskomme, että on tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuus hakea hoitoa ulkomailta esimerkiksi silloin, kun kotimaan odotuslistat ovat pitkiä. Tämän vuoksi Ruotsin sosiaalidemokraattinen hallitus teki aloitteen asiaa koskevasta direktiivistä. Rahapussin koko ei kuitenkaan saa määrätä, milloin ihminen saa hoitoa, ja terveydenhuoltoa koskevat päätökset on tehtävä lähellä potilaita, niitä ei saa jättää EU:n järjestelmän byrokraateille.

Euroopan komission direktiiviehdotus antaa EU:n byrokraateille paljon valtaa. Ehdotuksessa ei oteta myöskään huomioon ihmisiä, joilla ei ole varaa maksaa suuria summia. Tästä huolimatta Euroopan parlamentin ruotsalaiset keskusta–oikeiston jäsenet ylistävät komission ehdotusta kritiikittä. Sosiaalidemokraatit ovat puolestaan tehneet ehdotuksia ja työskennelleet lujasti edistääkseen ihmisten, joiden lompakot ovat laihoja, mahdollisuuksia hakea hoitoa ulkomailta. Töitä on tehty lujasti myös sen selkiyttämiseksi, että terveydenhuolto kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, ei EU:n byrokraattien päätäntävaltaan. Emme ole saavuttaneet niin paljon kuin halusimme. Tämän vuoksi pyydän kaikkia jäseniä tukemaan 8 artiklan 3 kohtaa koskevaa tarkistustamme. Tässä tapauksessa mekin voimme antaa tukemme tälle direktiiville, ja saamme nopeasti aikaan ratkaisun Euroopan kaikille potilaille.

  Emmanouil Angelakas (PPE-DE). - (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa Daniela Filipiová, aloitan puheenvuoroni onnittelemalla komission jäsen Androulla Vassiliouta direktiiviehdotusta koskevasta aloitteestaan ja kiittämällä John Bowisia erinomaisesta työstään ja toivottamalla hänelle pikaista paranemista.

Tiedän, ettei ole helppoa saada aikaan lopputulosta, joka edistää rajatylittävää terveydenhuoltoa, kun otetaan ensinnäkin huomioon jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien erot, toiseksi jäsenvaltioiden erilaiset taloudelliset tasot ja kolmanneksi kunkin jäsenvaltion tarjoamien terveyspalvelujen eri tason. Ottaen huomioon tämän kaiken, esittelijä on tehnyt erinomaista työtä.

Tänään keskusteltavana oleva mietintö herättää kysymyksiä potilaiden liikkuvuudesta, joka liittyy etenkin potilaiden vastaanottamiseen ja hoitoon erikoistuneissa terveyskeskuksissa. Varmaa on se, että tämä ei lisää terveysmatkailua, mutta antaa Euroopan kansalaisille mahdollisuuden saada parasta mahdollista hoitoa oikeutensa tuntien sekä ilman kulujen korvaukseen liittyvää harmia, kun jäsenvaltiot ottavat käyttöön kulujen ennakkohyväksyntää koskevan selkeän järjestelmän.

Emme saa unohtaa, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on antanut asiasta lukuisia tuomioita. Mietinnössä käsitellään tärkeitä asiakysymyksiä: Terveydenhuollon määrittäminen kuuluu jatkossakin jäsenvaltion toimivaltaan. Hoitokuluista korvataan kotimaan hoitokustannuksia vastaava summa. Kysymykseen harvinaisia tauteja sairastavien potilaiden hoidosta on vastattu huolimatta siitä, vastaako potilaan kotivaltio sairauden hoidosta. Ehdotukset potilaiden valitukset käsittelevästä Euroopan potilasasiamiehestä ovat askel oikeaan suuntaan. Lisäksi mietinnössä korostetaan tarvetta järjestää potilaiden oikeuksia koskeva tiedotuskampanja.

Vielä on vastattava moniin kysymyksiin. Ensinnäkin kustannusten laskentajärjestelmää on tarkennettava. Toiseksi on laadittava luettelo sairauksista, jotka järjestelmä korvaa. Kolmanneksi on tarkasteltava reseptien tunnustamista ottaen huomioon, että jäsenvaltioissa ei ole saatavana samoja lääkkeitä. Neljänneksi on tarkasteltava sähköisiä terveyspalveluja.

Joka tapauksessa mietintö on yleisesti askel oikeaan suuntaan, ja on valitettavaa, että sosialistit ovat muuttaneet mielensä tänään. Uskon, että keskustelu etenee nopeasti ja että Euroopan parlamentin panos on vastaus ajan sekä Euroopan kansalaisten tärkeisiin vaatimuksiin.

Puhetta johti
varapuhemies Luigi COCILOVO

  Charles Tannock (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, suurin osa Lontoon äänestäjistäni ei ole juuri kiinnostunut tai tietoinen siitä, mitä Euroopan parlamentin jäsen tekee tai mihin EU:ta tarvitaan. Tällä viikolla täysistunnoissa on käsiteltävänä kuitenkin kaksi mietintöä, joiden sisältö voi koskettaa ihmisiä aidosti. Toinen mietintö koskee televiestintäpaketin roaming-kustannusten kattoa ja toinen muissa EU:n jäsenvaltioissa annettavassa valikoidussa sairaanhoidossa sovellettavia potilaiden oikeuksia.

Omalta osaltani kannatan myös Lontoon kollegani John Bowisin mietintöä. Valitettavasti hän ei ole tänään paikalla, sillä hän on sairas, ja toivotan hänelle pikaista paranemista, ja häntä tullaan kaipaamaan suuresti tulevassa parlamentissa.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän tarjoamaa hoitoa saa odottaa ja se on erittäin kallista moneen muuhun EU:n jäsenvaltioon verrattuna. Joustavista EU:n markkinoista, jonka terveydenhuollossa on järkevä lupajärjestelmä, hyötyvät niin suuri yleisö kuin jäsenvaltioiden kansalliset terveydenhuoltomenot.

  Catiuscia Marini (PSE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tänään käsiteltävänämme on tärkeä direktiivi, jolla vahvistetaan merkittävästi Euroopan potilaiden oikeutta liikkua ja oikeutta terveydenhuoltoon Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

Ei kuitenkaan voida katsoa, että terveydenhuolto vastaa mitä tahansa sisämarkkinoilla tarjottavaa palvelua, eikä kansalaisia voida potilaina verrata tavallisiin kuluttajiin; oikeus terveyteen on ymmärrettävä oikeutena saada hoitoa ennen kaikkea ihmisen kotimaassa. Potilaiden oikeus liikkua ei voi olla joidenkin jäsenvaltioiden tekosyy välttää investointeja kansallisiin terveydenhuoltopalveluihin, mikä ajaisi kansalaisia terveysmatkailuun, eikä se ole valinta.

Direktiivi olisi parempi, jos siinä puututtaisiin potilaiden kotivaltioiden terveydenhuoltopalvelujen käyttöön ja laatuun liittyvään eriarvoisuuteen. Terveydenhuolto ei ole hyödyke, se on sosiaalinen oikeus. Oikeusperustaa ja ennakkolupaa koskevat ongelmat ovat ennen kaikkea tapa evätä oikeus terveyteen.

  Marios Matsakis (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, mietintö merkitsee käännekohtaa EU:n kansalaisille tarjottavan terveydenhuollon osalta. Potilaiden terveys asetetaan mietinnössä selkeästi ja päättäväisesti etusijalle, ja siinä valmistellaan tietä eri jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien väliselle ja niiden kehittämiseen tähtäävälle terveelle kilpailulle. Tämä lainsäädäntö auttaa epäilemättä parantamaan Euroopan terveydenhuoltoa. Se lisää myös tasa-arvoa potilaiden hoidossa, kun kaikki kansalaiset, niin rikkaat kuin köyhätkin ja tunnetut kuin tuntemattomatkin saavat tarvitessaan parempaa hoitoa ulkomailla.

Suojatoimenpiteenä mukaan otettu ennakkolupamääräys on pyyhkinyt pois alussa tuntemani huolen mahdollisista kielteisistä vaikutuksista pienempien ja köyhempien jäsenvaltioiden kansallisiin järjestelmiin. Voin sanoa nyt varmuudella, että tämä lainsäädäntö on hyvä niin potilaiden kuin jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmienkin kannalta ja se ansaitsee täyden ja yksimielisen tuen. Olen hämmästynyt sosialistikollegoideni negatiivisesta asenteesta.

  Elisabeth Schroedter (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, olen täysin eri mieltä kuin Marios Matsakis, sillä komission ehdotus ei itse asiassa anna oikeusvarmuutta potilaille, jotka saavat hoitoa kotimaansa ulkopuolella. Lisäksi ehdotuksessa ei selkeytetä asetuksen (EY) N:o 883/2004 mukaisia sosiaaliturvajärjestelmien harmaita alueita. Vain selkeä ennakkolupajärjestelmä takaa, että kulut korvataan potilaille tilanteissa, joihin liittyy kalliita hoitoja.

Kuten muut jäsenet ovat jo tehneet selväksi, direktiivi on epäselkeä myös oikeusperustansa sekä jäsenvaltioiden ja yhteisön toimivallan jaon osalta. Jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmät ovat yhteisvastuullisia järjestelmiä, jotka takaavat kaikille yhtäläisen pääsyn hoitoon taskujen syvyydestä ja asuinpaikasta riippumatta. EU:n lainsäädäntö ei saa vaarantaa näitä yhteisvastuullisia järjestelmiä. Myös tässä mielessä komission ehdotus on sopimaton, ja tarkistuksemme on hyväksyttävä, jotta äänestäisimme tämän ehdotuksen puolesta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, on mahdotonta hyväksyä, että käyttäen tekosyynä potilaiden oikeuksien soveltamista terveydenhuollossa Euroopan komissio ja suurin osa parlamenttia haluaa kyseenalaistaa kansallisen ja julkisen terveydenhuollon, kuten on tilanne Portugalissa.

Esittäessään, että ehdotus hyväksyttäisiin sisämarkkinoiden yhdistämistä koskevan EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan perusteella, komissio ja parlamentin jäsenet yrittävät itse asiassa vapauttaa sektorin, mitä on mahdotonta hyväksyä. Markkinoiden logiikka ja taloudellisten ja rahoitusryhmien saama etu eivät saa olla vallalla tällä sektorilla. Terveys ei voi olla liiketoimintaa. Tämän vuoksi aiomme vastustaa tätä komission ehdotusta.

Rajatylittävää terveydenhuoltoa koskevat säännöt ja sopimukset on jo laadittu ja niitä voidaan parantaa kyseenalaistamatta jäsenvaltioiden vastuuta ja oikeuksia kansallisten terveydenhuoltojärjestelmiensä, joiden on mielestämme oltava julkisia, yleisiä ja kaikille avoimia, omistuksessa ja hallinnassa.

  Christel Schaldemose (PSE). - (DA) Arvoisa puhemies, olemme keskustelleet koko aamun siitä, miten tärkeää on luoda korkealaatuisia terveydenhoitopalveluja ja tarjota kansalaisille asianmukainen turva tämän ehdotuksen avulla. Myönnettäköön, että ehdotuksessa on paljon hyvää, kuten esimerkiksi potilaiden tiedonsaannin sääntelyä koskevat vaatimukset. Mutta ollaanpa aivan rehellisiä. Potilaiden turvallisuus voidaan taata vain varmistamalla, että ennakkolupa on annettu ennen kuin potilas matkustaa ulkomaille. Ennakkolupa antaa potilaille 100 prosentin varmuuden siitä, että he saavat hoitoa koko rahan edestä, mutta myös siitä, että he saavat asianmukaista hoitoa oikeassa paikassa. Minulle tämän kaltainen tae on ehdottoman ratkaiseva. Ennakkolupa toimii myös työkaluna, jonka avulla terveysviranomaiset voivat varmistaa kotimaassaan pysyvien potilaiden turvallisuuden.

  Olle Schmidt (ALDE). - (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, vihdoinkin! Komission jäsen ja John Bowis ovat tehneet erinomaista työtä. Olen hämmästynyt direktiiviä koskevasta kiivaasta keskustelusta. Euroopan unionilla ja meillä täällä parlamentissa on tässä mielessä loistava mahdollisuus "yhdistää ihmiset uudelleen", kuten niin runollisesti haluamme ja olemme korostaneet toistuvasti. Mutta mitä tapahtuu? Me epäröimme, ja moni parlamentin jäsen – mukaan lukien Ruotsin sosiaalidemokraatit – haluaa vaikeuttaa potilaiden tilannetta ja estää heidän mahdollisuutensa saada hoitoa ulkomailla. Miksi? Tämä johtuu ilmeisesti halusta suojella järjestelmiä hoidon tarpeessa olevien potilaiden sijaan. Hyvä komission jäsen, olen tyytyväinen, että olemme päässeet näin pitkälle. Olette kantaneet vastuunne. Parlamentilla on nyt mahdollisuus kantaa omansa. Toivon myös neuvoston kantavan vastuunsa!

  Proinsias De Rossa (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, kohtuuhintaisesta ja korkealaatuisesta terveydenhuollosta päättäminen ja sen rahoittaminen kuuluu kunkin jäsenvaltion toimivaltaan. Euroopan tehtävänä on koordinoida. Euroopan unionin terveyspalvelujen paremman koordinoimisen puolesta puhutaan tietenkin voimakkaasti etenkin raja-alueilla, mutta se ei ole tämän direktiivin tavoitteena. Tämän direktiivin tavoitteena pitäisi olla varmistaa, että kansalaisen oikeudella terveydenhuoltoon toisessa jäsenvaltiossa on huolellisesti laadittu oikeuskehys, jotta terveysmatkailu ei kyseenalaista kunkin jäsenvaltion kykyä rahoittaa ja järjestää kansalliset palvelunsa.

Minun on sanottava, että Kathy Sinnott on tämänpäiväisine käärinliinojen hulmutteluineen väärässä, kuten tavallista. Kukaan ei ole kuollut Irlannissa sen vuoksi, että häneltä olisi evätty oikeus hakea hoitoa toisesta jäsenvaltiosta – itse asiassa tätä tarkoitusta varten on luotu rahastokin.

Lopuksi, merkitystä on potilaiden tarpeilla, ei kuluttajien valinnalla. Ennakkolupa ja asianmukainen oikeusperusta ovat keskeisiä tekijöitä, jo jos niitä ei oteta mukaan tähän direktiiviin, en voi antaa sille tukeani.

  Daniela Filipiová, neuvoston puheenjohtaja. – (CS) Hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää kaikkia Euroopan parlamentin jäseniä kommenteistaan, ehdotuksistaan ja huomautuksistaan. Voin kertoa teille, että neuvoston ja Euroopan parlamentin kannat yhtenevät monessa kohtaa, vaikka joistakin asiakohdista onkin vielä keskusteltava. John Bowisin puolesta esittelijänä toimiva Philip Bushill-Matthews mainitsi alustuksessaan, että asiakysymys on vaikea ja arkaluontoinen. Kuten Jules Maaten totesi, paitsi Euroopan parlamentin, myös neuvoston on löydettävä asiassa kompromissiratkaisu. Olen iloinen, että oikeudellisten asioiden valiokunta on tyytyväinen ehdotukseen lisätä oikeusvarmuutta. Samoin olen yhtä mieltä Iles Braghetton kanssa siitä, että ehdotus tarjoaa kansallisille terveydenhuoltojärjestelmille mahdollisuuden. Samanaikaisesti ehdotus parantaa potilaiden oikeuksia, kuten Dagmar Roth-Behrendt totesi. Haluan toistaa, että direktiivin on toimittava myös käytännössä ja tämän vuoksi sen on annettava käsitys yksittäisten jäsenvaltioiden rahoituksellisista, oikeudellisista ja organisatorisista mahdollisuuksista. Lukuisat tarkistusehdotukset huomioon ottaen on lisäksi selvää, että neuvosto tarvitsee jonkin aikaa tarkastellakseen direktiiviä kokonaisuudessaan. Neuvoston ja Euroopan parlamentin välinen keskustelu jatkuu. Lukuiset näkemykset ja ehdotukset on saatava oikeaan tasapainoon, mutta uskon, että siihen päästään lopulta keskinäisen yhteistyön avulla.

  Androulla Vassiliou, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, kuten olemme tänään nähneet jälleen kerran, parlamentin keskustelut asian tiimoilta ovat runsaita ja vilkkaita. Parlamentin keskustelut ovat loistava lisä komission aloitteeseen, ja äänestykseen vietävät tarkistukset antavat oman arvokkaan lisänsä useisiin keskeisiin näkökohtiin.

Korkealaatuista ja turvallista terveydenhuoltoa koskevien potilaiden oikeuksien osalta monet teistä ovat vahvistaneet, miten tärkeää on varmistaa selkeys ja takeet. Olen täysin samaa mieltä ja toivon todella, että tämä pyrkimys vahvistetaan.

Ulkomailla saadusta hoidosta aiheutuvien kulujen korvaamisen osalta on kannettu huolta siitä, että merkittävällä osalla potilaista ei ole varaa rajatylittävään terveydenhuoltoon. Tämä on todellakin tärkeä ja perusteltu seikka. Tuloerot ovat todellisuutta joka puolella Eurooppaa ja niillä on vakavia seurauksia eri palvelujen, terveydenhuolto mukaan luettuna, käyttömahdollisuuksiin. Tätä asiakohtaa on tarkasteltava. Näiden erojen poistaminen on kuitenkin haasteellista ja sitäkin vaikeampaa nykyisen talouskriisin vuoksi. Se edellyttää EU:lta ja jäsenvaltioilta merkittävää koordinoitua ponnistusta kaikilla tasoilla.

Valitettavasti direktiiviluonnoksen yhteydessä toimintakeinot ovat rajalliset. Komission ehdotus avaa oven ja jäsenvaltiot voivat esittää suoria näkemyksiään rajatylittävän hoidon kustannuksista esimerkiksi maksettavasta summasta annettavaa kirjallista vahvistusta koskevan järjestelmän avulla. Jos parlamentti haluaa, että tämä mainitaan tekstissä selkeästi, olkoon niin. Direktiiviehdotuksen tarkoituksena ei ollut estää, vaan kunnioittaa huolellisesti terveydenhuollon järjestämiseen liittyvää jäsenvaltioiden vastuuta. Tämän vuoksi olemme varovaisia rajoittaessamme rajatylittävän terveydenhuollon rahoitusvaikutuksia kansallisiin terveydenhuoltojärjestelmiin ja sairausvakuutusrahastoihin. Nämä kaksi tavoitetta eivät kuitenkaan ole ristiriidassa keskenään. Jäsenvaltioiden tehtävänä olisi sovittaa ne yhteen mahdollisimman hyvin etenkin niiden potilaiden hyväksi, joiden tulot ovat vaatimattomat.

Olemme käsittääkseni samaa mieltä siitä, että direktiivin ja sosiaaliturva-asetuksen välinen suhde edellyttää selkeää yhteensovittamista, mikä tarkoittaa sitä, että asetusta sovelletaan, jos sen ehdot täyttyvät (toisin sanoen kyseessä on aiheeton viivästys) potilaan pyytäessä ennakkolupaa. On oltava yksiselitteisen selkeää, että tämä tarkoittaa sitä, että tilanteessa sovelletaan asetuksen tariffeja, jotta potilaat hyötyisivät edullisemmasta järjestelmästä.

Sairaalahoitoon liittyvän ennakkoluvan osalta ehdotettujen säännösten pohjana on kahdenlaisia huomioita. Ensinnäkin oikeuskäytäntö: Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että tällainen järjestelmä olisi tietyissä tapauksissa perusteltu. Tämä on kodifioitu 8 artiklan 3 kohtaan. Toiseksi ei olisi oikein ylittää tällaisia määräyksiä väljemmällä (tai ehdottomalla) ennakkolupajärjestelmällä, olipa se laillinen tai itse asiassa kaikissa jäsenvaltioissa yleinen. Kaikki tietävät, että potilaiden liikkuvuus on hyvin rajoitettu ilmiö. Tämä tarkoittaa sitä, että sen vaikutukset talousarvioon ovat myös rajalliset. Tämän vuoksi ei ole tarpeen luoda tarpeettomia esteitä potilaille. Ennakkolupajärjestelmän on pysyttävä suojajärjestelmänä, jota sovelletaan perustellusti.

Tätä taustaa vasten esittelijän ehdottamat ennakkolupajärjestelmät saattaisivat johtaa epäsuoraan (ja todellakin tarpeettomaan) potilaiden valvontaan, mikä helpottamisen sijaan haittaisi prosessia. Ymmärrän, ettei tämä ehdotus tähdännyt tällaiseen lopputulokseen, mutta uskon myös, että ennakkolupajärjestelmä itse asiassa rajoittaisi potilaiden oikeuksia, jotka Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on määrittänyt. Tällaiset hallinnolliset järjestelmät saattavat olla monimutkaisia ja mielivaltaisia.

Olen huolissani ehdotuksesta määrittää sairaalahoito. Tämä määritys on todellakin tärkeä osa potilaiden oikeuksia, sillä se asettaa rajat ennakkolupajärjestelmälle. Olemme ehdottaneet sairaalahoidon käsitteen määrittämistä yhteisön luettelossa, joka perustuu tekniikoiden kehityksen huomioon ottavien asiantuntijoiden yhteisymmärrykseen. Tämä antaisi mahdollisuuden lähestyä sairaalahoidon käsitettä järkevällä ja nykyaikaisella tavalla

Osa teistä ja jotkut jäsenvaltiot ovat vaatineet kansallisten luetteloiden laatimista itsenäisesti. Kansallisiin luetteloihin perustuva määritys johtaisi itse asiassa toisistaan poikkeaviin määrityksiin sairaalahoidosta kussakin jäsenvaltiossa, mikä heikentäisi potilaiden oikeuksia. Jos haluamme lähteä tälle tielle, tällaisten luetteloiden pitäisi perustua tarkasti määritettyihin kriteereihin ja ne pitäisi tarkastaa. Muussa tapauksessa aliarvioitaisiin eurooppalaisten tuomareiden määrittelemiä potilaiden oikeuksia.

Osa teistä on todennut, että jos hyväksymme tämän direktiiviehdotuksen, siitä hyötyisivät vain muutamat potilaat, jotka olisivat harvoja valistuneita potilaita. Päinvastoin uskon, että tämän direktiivin avulla jokaiselle potilaalle voidaan antaa mahdollisuus ja oikeus saada asianmukaisia tietoja ennen kotoa lähtöä, jotta tehty päätös olisi tietoinen.

Ymmärrän jos joku on huolissaan vaikeudesta saada selkeitä tietoja terveydenalan ammattilaisista, kun terveydenhoitoa aiotaan hakea ulkomailta. Kyse on yksinkertaisesti potilaan turvallisuudesta. On huolehdittava käytännön ratkaisuista, joissa noudatetaan joitakin keskeisiä periaatteita, kuten oikeutta henkilötietojen suojaan ja syyttömyysolettamaa. Olen varma, että alustavien ehdotustenne pohjalta saadaan aikaan yhteinen perusta.

Täällä viitattiin tarkistukseen 67, joka koskee tiettyyn sosiaaliturvajärjestelmään kuulumista koskevan säännön lieventämistä. Valitettavasti tämä ei ole mahdollista.

Direktiiviehdotuksen oikeusperustaan liittyen moni teistä haluaisi lisätä 95 artiklaan 152 artiklan. Ymmärrän, että tämä on tärkeä asiakohta joillekin poliittisille ryhmille, mutta direktiivin käsittelyn tässä vaiheessa on vaikea esittää lopullista näkemystä. Asianmukaisen oikeusperustan määrittämiseksi asiaa on tärkeä käsitellä tekstin kehittymisen valossa. Voimme harkita 152 artiklan lisäämistä 95 artiklaan, jos se on perusteltua lopullisen tekstin sisällön kannalta. Olen valmis tarkastelemaan tätä jossain yhteispäätösmenettelyn myöhemmässä vaiheessa.

(Suosionosoituksia)

Jotkut jäsenet ovat ottaneet esiin jäsenvaltiosta toiseen liikkuvia liiallisia potilasvirtoja koskevan asiakysymyksen ja sen, miten vastaanottavaa terveydenhuoltojärjestelmää voidaan suojella. Annan teille saman vastauksen kuin niille, jotka pelkäävät liiallisia virtauksia ulospäin, jos sairaalahoidon ennakkolupajärjestelmää ei oteta käyttöön, eli tämän ehdotuksen tarkoituksena ei ole edistää terveysmatkailua. Kuten olen todennut, potilaiden liikkuvuus on rajallinen ilmiö, eikä tähän odoteta tulevan muutosta. Näin ollen olisi yksinkertaisesti suhteetonta antaa avoin valtakirja jäsenvaltioille, jotta ne voisivat potilasvirtoja valvoessaan estää potilaiden liikkumisen. Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei toisesta jäsenvaltioista tulevia potilaita syrjitä. Maahan tulevien potilaiden valvonnassa on arvioitava, onko valvonta hyväksyttävä poikkeus EY:n perustamissopimuksen mukaisesta kansalaisuuteen perustuvan syrjimättömyyden periaatteesta.

Harvinaisia tauteja sairastaviin potilaisiin liittyen ymmärrän, että tavoitteena on löytää paras lähestymistapa, jotta nämä potilaat voisivat saada tarvitsemaansa terveydenhoitoa, mutta joskus paras on hyvän vihollinen. Parlamentti äänestää tänään Antonios Trakatellisin mietinnöstä, joka käsittelee komission hiljattain esittelemää harvinaisia tauteja koskevaa strategiaa, joka sisältää neuvoston suositusehdotuksen. Kuten tiedätte, näissä olosuhteissa nopea diagnoosi ja hoitoon pääseminen on monimutkaista, eikä aina edes mahdollista tai saatavana kotimaassa. Jotta harvinaisia tauteja sairastavat potilaat voisivat hyötyä eurooppalaisesta yhteistyöstä, heidät on sisällytettävä tähän direktiiviin rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavista potilaiden oikeuksista. Uskon, että esimerkiksi harvinaisten tautien osaamiskeskusta koskevan eurooppalaisen yhteistyön tarpeesta ollaan yksimielisiä. Tämän vuoksi pyydän teitä sisällyttämään harvinaiset taudit direktiivin soveltamisalaan.

Olen yksinkertaisesti eri mieltä elinsiirtojen sulkemisesta direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Elinsiirto on lääketieteellinen toimenpide, ja on vaikeaa perustella, miksi potilailla ei olisi oikeutta hyötyä rajatylittävästä terveydenhuollosta, kuten Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut. Elinten jakamista koskeva asiakysymys on kuitenkin aivan eri asia. Olen pyytänyt komissiota tarkastelemaan, miten elinten luovutusta voitaisiin käsitellä toisessa kontekstissa.

Tänään voimme ottaa merkittävän edistysaskeleen kohti tämän direktiivin hyväksymistä. Kun Euroopan parlamentin vaaleihin on vain muutama viikko, haluan esittää kiitokseni tälle parlamentille ja sen hallinnolle kaikista tekemistänne ponnistuksista, jotta tämänpäiväinen äänestys olisi mahdollinen, ja kiitän siitä teitä kaikkia. Lisäksi haluan kiittää uudelleen John Bowisia ja varjoesittelijöitä ponnistuksistaan ja kovasta työstään ja toivottaa John Bowisille pikaista paranemista. Toivomme hänen palaavan pian tehtäviinsä ja normaalielämään.

(Suosionosoituksia)

  Philip Bushill-Matthews, esittelijän puolesta. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia kollegoitani – sallikaa minulle seuraava sanaleikki – erittäin terveestä keskustelusta. Henkilökohtaisesti haluan kiittää erityisesti – ja pyydän anteeksi, etten maininnut tätä aikaisemmin – kuuden valiokunnan esittelijöitä, jotka ovat laatineet arvokkaat lausunnot, heidän kommenteistaan ja näkemyksistään tänä aamuna. Lisäksi haluan kiittää parlamentin jäseniä John Bowisille osoitetuista lämpimistä tervehdyksistä, niin hänen työhönsä liittyvistä kuin pikaisen paranemisen toivotuksista, jotka vien perille mielelläni.

Kuten kaikki mietinnöt, tämäkin perustuu kompromisseihin, ja on mahdotonta, että kaikki sopisivat aina kaikesta. Huomaan ja tunnustan, että joillakin poliittisilla ryhmillä ja valtuuskunnilla on edelleen joitakin ongelmia, joten joistakin tarkistuksista on vielä päätettävä täysistunnossa myöhemmin tänä aamuna.

Tämän vuoksi haluan kiittää etenkin komission jäsentä loppupuheenvuorostaan, josta on toivon mukaan apua muiden ryhmien kollegoiden äänestyksessä. Toivon vilpittömästi, että kommenttien lopputuloksena mietintö saa taakseen poliittisten ryhmien laajan tuen, sillä potilaiden tarpeiden etusijalle asettamisen pitäisi mennä puoluepolitiikan edelle.

Huomaan, että tänään tehdyt sopimukset eivät ehdi viralliseen ensimmäisen käsittelyn sopimukseen Tšekin tasavallan puheenjohtajuuden aikana, mutta ymmärtääkseni neuvostolla on periaatteessa jo merkittävä poliittinen sopimus, kiitos puheenjohtajavaltion tekemälle työlle, ja haluan esittää tästä kiitoksen puheenjohtajavaltiolle.

Tiedän Johnin haluavan, että tämä sopimus pantaisiin täytäntöön mahdollisimman pian, ja sitä toivovat jo riittävän pitkään odottaneet lukuisat potilaat joka puolella EU:ta. Pyydän esittelijän puolesta komissiota, tulevaa neuvoston puheenjohtajavaltiota ja Euroopan parlamentin seuraavan toimikauden uusia jäseniä asettamaan toisen käsittelyn etusijalle tämän vuoden toisella puoliskolla, jotta kaikki jäljellä olevat ongelmakohdat ratkaistaisiin pian. Emme halua päästää vauhtia nyt hidastumaan. Tämä mietintö tuo todellisia etuja todellisille ihmisille eri puolilla EU:ta ja osoittaa, että yhdessä työskentelemisestä EU:n tasolla on hyötyä yksittäisille ihmisille asuinpaikasta tai varoista riippumatta. Tämän päivän äänestys valaisee jatkoa. Edetkäämme tällä tiellä yhdessä mahdollisimman nopeasti, sillä loppujen lopuksi esittelijän tavoin emme koskaan tiedä, milloin itse saatamme tarvita rajatylittävää terveydenhuoltoa.

  Puhemies. – (IT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE), kirjallinen. – (RO) Haluan kiittää eri valiokunnista tulevia esittelijöitä siitä hienosta työstä, jota he ovat tehneet. Tämä mietintö on tärkeä askel eteenpäin parannettaessa potilaiden liikkuvuutta EU:n alueella.

Euroopassa, jossa vapaa liikkuvuus on perusarvo, potilaiden liikkuvuuden varmistaminen on normaalia ja ehdottoman välttämätöntä, jotta voidaan tarjota mahdollisimman korkealaatuista lääkintäapua tällaisia palveluja tarvitseville. Tämä saattaa pitkällä aikavälillä johtaa myös parannuksiin kansallisissa terveydenhuoltojärjestelmissä tietynasteisen eri järjestelmien välisen kilpailun ansiosta.

Huolimatta merkittävistä parannuksista jäljellä on kuitenkin yhä ongelmia, joita ehdotuksessa ei ole ratkaistu. Mielestäni korvausehtoihin ja säännöksiin, jotka toimivat ennakkolupajärjestelmien perusteena, kaivataan paikoitellen lisää selkeyttä. Olen harmissani myös siitä, että ehdotukseen ei ole sisällytetty terveydenhuoltohenkilökunnan liikkuvuutta, sillä potilaiden liikkuvuus ja terveydenhuoltohenkilökunnan liikkuvuus liittyvät kiinteästi toisiinsa. Jotta potilaiden tarpeisiin voidaan vastata tehokkaasti, tarvitaan myös joitakin sääntöjä, jotka sekä mahdollistavat terveydenhuoltohenkilökunnan liikkuvuuden että pitävät samalla yllä tasapainoa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien välillä siten, ettei mihinkään valtioon synny pulaa terveydenhuoltohenkilökunnasta.

  David Martin (PSE), kirjallinen. – (EN) Ehdotuksessa rajat ylittäväksi terveydenhuoltojärjestelmäksi on oltava kyse ennen kaikkea potilaiden oikeuksia kunnioittavasta järjestelmästä, joka perustuu niin kansanterveyteen kuin sisämarkkinaperiaatteisiinkin ja jossa ei erotella potilaita sen mukaan, mikä on heidän kykynsä maksaa sairaanhoidosta. Itse olen sitä mieltä, että Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisilla terveydenhuoltopalveluilla on oltava oikeus vaatia ennakkolupaa niiden potilaiden osalta, jotka haluavat saada sairaanhoitoa ulkomailla. Yhdistyneestä kuningaskunnasta tulevia potilaita, joilla ei ole varaa matkustaa ulkomaille sairaanhoitoa saamaan, ei saa syrjiä verrattuna niihin potilaisiin, joilla on varaa maksaa välittömät sairaanhoitokustannukset, mutta jotka aikovat palattuaan takaisin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan hakea korvauksia näistä kustannuksista kansallisesta terveydenhuoltojärjestelmästä. Mielestäni tämä käytäntö on epäoikeudenmukainen, sillä se antaa potilaille mahdollisuuden saada ensisijaista hoitoa ulkomailla ja päästä tällä tavalla kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän jonon ohi.

  Iosif Matula (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Potilaiden ulottuvilla Euroopassa olevat uudet mahdollisuudet merkitsevät tärkeää askelta eteenpäin yhdenmukaistettaessa terveydenhuoltojärjestelmiä Euroopassa ja varmistettaessa, että kaikilla Euroopan kansalaisilla on mahdollisuus korkealaatuiseen sairaanhoitoon. Direktiiviehdotuksessa säädetään kaikille terveydenhuoltojärjestelmille yhteisistä periaatteista ja otetaan käyttöön eurooppalaisten verkostojen malli, potilaille tarkoitetut tiedotuspisteet jokaisessa jäsenvaltiossa sekä sähköinen terveydenhuolto.

Mietintö tarjoaa kaikille jäsenvaltioille, mukaan luettuna siis myös Romania, merkittäviä etuja. Direktiivillä vastataan potilaiden tarpeisiin entistä paremmin, sillä he voivat saada sairaanhoitoa toisessa jäsenvaltiossa tilanteessa, jossa sitä ei ole tarjolla heidän kotimaassaan sijaitsevassa sairaalassa tai jossa hoidon saaminen kestää. Kustannukset maksaa alkuperämaa.

Toinen tärkeä seikka liittyy hyvien käytäntöjen vaihtamiseen ja erikoistuneen hoitohenkilökunnan liikkuvuuteen sekä siihen, että kansalaisille taataan mahdollisuus saada vapaasti tietoja hoidosta ulkomailla. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarvittavien menettelyjen ja valintakriteerien lisäksi kansalaisilla on tietoa myös matkakustannuksista ja ulkomailla sijaitsevan hoitolaitoksen lääketieteellisistä normeista. Juuri tästä syystä kannatan tiedotuskeskusten perustamista, mikä antaa kansalaisille mahdollisuuden valita millä menetelmällä ja missä heitä hoidetaan.

  Mary Lou McDonald (GUE/NGL), kirjallinen. – (EN) Jäsenvaltioiden velvoitteena kansalaisiaan kohtaan on terveydenhuollon suunnittelu ja tarjoaminen.

Terveys ei ole hyödyke, jota voi ostaa ja myydä sisämarkkinoilla.

Ehdotus on häpeällinen. Se osoittaa komission pitävän sokeasti kiinni huonoksi havaitusta ja aikansa eläneestä vapauttamisohjelmastaan. Komissio haluaa yksityistää kaiken, minkä se suinkin voi, ja keskittää aina vain enemmän valtaa omiin käsiinsä. Se syrjii vauraiden maiden köyhimpiä ihmisiä ja köyhimpien maiden ihmisistä kaikkia muita paitsi äärettömän rikkaita. Kyse on kaikkien jäsenvaltioiden julkisten terveydenhuoltopalvelujen romuttamisesta.

Euroopan komission olisi painettava päänsä häpeästä ja vedettävä ehdotus välittömästi pois.

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Direktiiviehdotuksella rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavista potilaiden oikeuksista pyritään luomaan yhdenmukaiset yhteisön puitteet, joiden avulla potilaille voidaan tarjota turvaa tällä alalla, jolla ohjeiden antamisesta on tähän asti vastannut Euroopan yhteisöjen tuomioistuin. Vaikka tuomioistuimen periaatteet ovat täysin soveltamiskelpoisia, edellä mainitun mietinnön avulla on nyt selvennetty joitakin "harmaita" alueita.

Siirrettäessä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen antamia tuomioita potilaiden oikeuksista saada sairaanhoitoa toisessa jäsenvaltiossa yhteisön lainsäädäntöön, direktiiviehdotuksen avulla säilytetään tasapaino, joka liittyy jäsenvaltioiden velvoitteisiin tällä alalla.

Direktiiviin sisältyy myös säännöksiä, joiden avulla on tarkoitus helpottaa hoitoon pääsyä, sillä direktiivissä esitetään, että rahoituksesta vastaavan alkuperämaan elimen ja hoitoa antavan sairaalan välille on luotava suora korvausjärjestelmä.

Toinen mielenkiintoinen mietinnön kohta koskee lääkemääräysten vastavuoroista tunnustamista. Tekstissä tyydytään antamaan suosituksia, jotka koskevat alkuperämaassa sijaitsevan apteekin mahdollisuutta antaa lääkkeitä lääkemääräyksellä, jonka on antanut toisessa maassa toimiva lääkäri, kuitenkin siten, että jäsenvaltiot saavat päättää, mitkä lääkkeet ovat reseptilääkkeitä.

  Richard Seeber (PPE-DE), kirjallinen. – (DE) Sopimus, joka on saatu aikaan potilaiden liikkuvuuden parantamiseksi, on yleisesti ottaen hyvä asia. Terveydenhuoltopalvelujen rajat ylittävän tarjoamisen yksinkertaistaminen on merkittävä askel kohti todellista ihmisten vapaata liikkuvuutta. Myös taloudelliselta kannalta esimerkiksi erikoisklinikoiden kapasiteetin jakautumisesta tasaisemmin on etua. Näiden kaikkien myönteisten seikkojen sokaisemana emme saa kuitenkaan unohtaa, millaisia valtavia haasteita kansallisten järjestelmien liittämiseen tiiviimmin yhteen liittyy. Ennen kaikkea kustannuskysymyksiin on saatava lisää varmuutta. Hoitoa antava jäsenvaltio ei saa joutua kärsimään epäselvyyksistä, jotka liittyvät siihen, vastaako kustannuksista potilas vai lähettäjävaltio.

Maksujärjestelyjä koskevat säännöt on laadittava selkeiksi ja siten, että eri valtioiden erilaiset olosuhteet otetaan huomioon.

Tämän lisäksi on turvattava kotimainen terveydenhoito, joka ei saa kärsiä potilaiden liikkuvuuden lisääntymisestä. Olen tyytyväinen siihen, että tämä vahvistetaan tekstissä. Tulevaisuutta ajatellen terveydenhuoltopalvelujen tarjoaminen rajojen yli on jälleen yksi merkittävä etappi matkalla kohti Euroopan yhdentymistä. Täytäntöönpanon yhteydessä on kuitenkin kiinnitettävä tarkasti huomiota siihen, että potilaiden liikkuvuuden lisääntyminen ei johda terveysturismiin.

  Esko Seppänen (GUE/NGL), kirjallinen. – (FI) Suomen tapaisessa jäsenvaltiossa, jossa maantiede ja kieli ovat köyhille ihmisille esteenä terveyspalvelujen hankkimiselle maan rajojen ulkopuolelta, tällainen direktiivi saattaa lisätä palvelujen saatavuuden eriarvoisuutta. Vain rikkaat voivat valita vaihtoehtoisia palveluja muista maista, ja niin tehdessään he murentavat sitä julkista terveydenhoitojärjestelmää, joka on köyhien turvaverkko. Julkiset varat vuotavat rikkaiden ulkomaanpalveluihin. Siksi en voi kannattaa direktiivin hyväksymistä. On sitä paitsi nurinkurista se, että direktiivin oikeusperusta on sisämarkkinoiden toimivuus eivätkä potilaiden oikeudet.