Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 23. huhtikuuta 2009 - Strasbourg

16. Vakauden ja hyvinvoinnin vakiinnuttaminen Länsi-Balkanilla - Bosnia ja Hertsegovinan tilanne (keskustelu)

  Puhemies. − (DE) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu Länsi-Balkanin tilanteesta ja erityisesti Ibrisagicin ulkoasioiden valiokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä (A6-0212/2009) vakauden ja hyvinvoinnin vakiinnuttamisesta Länsi-Balkanilla [2008/2200(INI)] sekä neuvoston ja komission julkilausumista Bosnia ja Hertsegovinan tilanteesta.

  Anna Ibrisagic, esittelijä. – (SV) Arvoisa puhemies, on kulunut jo lähes 15 vuotta Bosnian sodan päättymisestä ja miltei tasan 10 vuotta siitä, kun Naton pommitukset pakottivat Serbian joukot lähtemään Kosovosta. Joulukuussa tulee myös kuluneeksi 17 vuotta siitä, kun itse saavuin Ruotsiin paeten sotaa, joka oli sytyttänyt entisen kotimaani liekkeihin ja tehnyt aiemmin yhdessä naapureina eläneistä bosniakeista, kroaateista ja serbeistä katkeria vihollisia. Se, ettei Bosnia, Kosovo eikä mikään muu maa Länsi-Balkanilla ole sen jälkeen ryhtynyt uudelleen sotimaan, on täysin EU:n ja Naton ansiota. Vaikka aseet ovatkin vaienneet, sodan perintö elää edelleen alueen politiikassa ja yhteiskunnassa. Ainoa keino, joilla näiden maiden kansalaiset voivat voittaa menneisyytensä, on jatkaa matkaa kohti EU:n jäsenyyttä. Ainoastaan keppi ja porkkana, joka on olennainen osa liittymisprosessin dynamiikkaa, voi saada näiden maiden hallitukset keskittymään siihen työhön ja niiden uudistusten toteuttamiseen, joilla Länsi-Balkanin alueen vakaus ja hyvinvointi voidaan lopullisesti varmistaa.

Mietinnössä, jonka olen tästä aiheesta laatinut ja josta parlamentti äänestää huomenna, tarkastelen niitä erilaisia aloitteita ja hankkeita, joissa EU ja jäsenvaltiot ovat tavalla tai toisella mukana ja joissa yritetään kehittää yhteiskuntia, jotka ovat valmiita täyttämään EU:n jäsenyyden tiukat vaatimukset. En aio mennä tässä mietinnön yksityiskohtiin, mutta haluan korostaa erityisesti kahta seikkaa.

Ensinnäkin tällä hetkellä laajentumisprosessissa mukana olevien maiden ja vuosina 2004 ja 2007 Euroopan unioniin liittyneiden maiden välillä on perustavanlaatuinen ero. Länsi-Balkanin maita ravisteli yli kymmenen vuotta sitten laajamittainen sota ja etninen puhdistus. Onneksi samaa ei voida sanoa Unkarista, Virosta tai Romaniasta. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, ettei EU voi vain kopioida edellisiä laajentumisia koskevaa käsikirjaa ja soveltaa sitä Balkanin maihin. Yksi mietinnössä mainitsemistani esimerkeistä liittyy siihen, että toisessa maassa syytteeseenpanoon joutuvien kansalaisten luovuttaminen kielletään. Tällainen kielto on tällä hetkellä voimassa kaikissa Balkanin maissa, mutta toistaiseksi EU ei ole esittänyt mitään vaatimuksia niiden kumoamiseksi. Tätä perusteellaan sillä, ettei samanlaisia vaatimuksia esitetty esimerkiksi Slovakialle tai Puolalle. Pitäisi olla selvää, miksei tällaista vertailua voida tehdä. Olettaisin, että Slovakiassa tuomioistuinta piileskeleviä sotarikoksista epäiltyjä on erittäin vähän, mutta voin kertoa, että heitä on huomattavasti enemmän Serbiassa ja Bosniassa. Sovinto voidaan rakentaa oikeudenmukaisuuden perustalle. Sotarikollisten rankaisematta jättämistä ei voida missään tapauksessa hyväksyä. Sen vuoksi haluan kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jälleen kerran pohtimaan mahdollisuutta, että alueen maita vaaditaan toteuttamaan asianmukaisia toimia näiden kieltojen poistamiseksi koordinoidusti.

Toiseksi haluan korostaa sitä, että kuten edellä mainitsin, liittymisprosessi on hyvin tiukka ja vaativa – ja niin sen täytyy ollakin. Ellemme esitä tiukkoja vaatimuksia ja vaadi, että ne täytetään täysimääräisesti, emme saa aikaan mitään todellisia tuloksia. Kun vaatimukset ovat jo nyt niin tiukat ja vaikeat täyttää, emme todellakaan halua panna enempää kapuloita niiden maiden rattaisiin, jotka haluavat liittyä EU:hun, kapuloita, jotka eivät liity millään tavoin näiden maiden kykyyn täyttää EU-jäsenyyden kriteerit.

Ajattelin myös heitä, jotka väittävät, että EU on jo nyt täynnä ja ettei se voi lähitulevaisuudessa hyväksyä enää uusia jäseniä. Kuten mietinnössäni totean, vaikka teknisesti ajateltuna olisikin täysin mahdollista jatkaa uusien jäsenvaltioiden vastaanottamista siitä huolimatta, ettei Lissabonin sopimus olisikaan tulossa voimaan, tämä edellyttäisi kuitenkin poliittista tahtoa, ja juuri tämän tahdon luominen on minun ja muiden parlamentin jäsenten tehtävä.

  Petr Nečas, neuvoston puheenjohtaja. – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen kiitollinen Euroopan parlamentille siitä, että se järjesti tänä iltapäivänä tämän tärkeän keskustelun. Luin hyvin kiinnostuneena Anna Ibrisagicin mietinnön vakauden ja hyvinvoinnin vakiinnuttamisesta Balkanilla sekä Doris Packin laatiman päätöslauselmaesityksen Bosnia ja Hertsegovinasta. Neuvosto on suurelta osin samaa mieltä siitä, mitä mietinnössä todetaan, ja yhdymme moneen Bosnia ja Hertsegovinan tilannetta koskevaan mielipiteeseen ja huolenaiheeseen.

Haluan keskittyä aluksi suoraan Bosnia ja Hertsegovinaan, koska maan vakaus on erittäin tärkeä koko Länsi-Balkanin alueen tulevaisuudelle ja koska nykytilanne on edelleen huolestuttava. Neuvosto on aktiivisesti laatinut ja toteuttanut Bosnia ja Hertsegovinan turvallisuutta ja yhtenäisyyttä tukevaa strategiaa sekä tukenut uudistuksia, joita tarvitaan rauhanomaisen ja kukoistavan tulevaisuuden varmistamiseksi. Tämän vuoksi en voi hyväksyä väitettä, jonka mukaan neuvosto ei kiinnitä riittävästi huomiota Bosnia ja Hertsegovinaan.

Me kaikki tiedämme, että elämme edelleen 1990-luvun traagisten tapahtumien seurausten kanssa, kuten myös jäsen Ibrisagic totesi. Bosnia ja Hertsegovina, joka oli vuosikymmenten ajan kansakuntien, kulttuurien ja uskontojen rauhanomaisen rinnakkaiselon symboli, muuttui tuhoisan konfliktin alueeksi. Siitä lähtien EU on pyrkinyt edistämään vakautta ja sovintoa, joka perustuu lupaukseen koko Balkanin alueen tulevaisuudesta Euroopan unionissa. Tästä huolimatta joudumme usein vastatusten raivokkaan kansallismielisen retoriikan kanssa. Sen tarkoituksena on vahvistaa kansallisia eroja Bosniassa ja Hertsegovinassa ja estää kansallisen sovinnon syntyminen. Ajan kuluminen ei ole vielä auttanut ratkaisemaan näitä konflikteja, eikä se ole myöskään parantanut haavoja niiden kolmen kansan välillä, jotka muodostavat Bosnia ja Hertsegovinan.

On kuitenkin yllättävää, että kansallismieliseen retoriikkaan ja kansallismielisiin mielipiteisiin yhdistyy kaikkien Balkanin yhteisöjen ja niiden poliittisten edustajien yhteinen kiinnostus Bosnia ja Hertsegovinan tulevaisuudesta Euroopan unionissa. Bosnia ja Hertsegovinan asukkaat vain taistelevat turvallisemman elämän ja hyvinvoinnin puolesta. He haluavat siirtyä eteenpäin ja he luottavat siihen, että heidän maansa yhdistetään EU:hun ja muihin järjestelmiin, mikä takaisi vakaan tulevaisuuden. Vaikka paikalliset poliittiset johtajat puhuvat paljon Bosnia ja Hertsegovinan tulevaisuudesta EU:ssa, heidän toiminnastaan on vaikea päätellä, että he olisivat todella sitoutuneet tähän suunnitelmaan. EU-myönteisyyden ja kansallismielisyyden välinen eturistiriita muodostaa todellisen riskin, että mikäli muu Balkanin alue siirtyy eteenpäin, Bosnia ja Hertsegovina jää jälkeen sisäisten konfliktiensa vuoksi.

Huoli tällaisesta kehityksestä Bosnia ja Hertsegovinassa on johtanut siihen, että maa pysyy toimintaohjelmamme ensisijaisena kohteena sekä jatkuvan huomiomme kohteena. Bosnia ja Hertsegovina on ollut ja on edelleen kiivaiden neuvottelujen aiheena neuvoston kaikissa yksiköissä. Komissio ja neuvoston sihteeristö vahvistavat kontaktejaan maassa oleviin kumppaneihinsa ja pyrkivät näin edistämään poliittista prosessia ja auttamaan Bosnia ja Hertsegovinaa pysymään samassa tahdissa alueen muiden maiden kanssa. Jäsenvaltiot täydentävät parhaillaan EU:n toimintaohjelmaa omilla kahdenvälisillä toimillaan. Arvostamme myös suuresti tämän parlamentin Bosnia ja Hertsegovinalle antamaa huomiota. Haluan esittää kiitokseni monille Euroopan parlamentin jäsenille, jotka ovat tänään antaneet tukensa kaikille toimille, joilla edistetään vakautta ja poliittista kypsyyttä Bosnia ja Hertsegovinassa.

EU pyrkii jatkossakin varmistamaan koko alueelle, myös Bosnia ja Hertsegovinalle, tulevaisuuden Euroopan unionissa. Euroopan unionin liittymisperusteiden täyttäminen vaatii kuitenkin huomattavia ponnistuksia. Se tarkoittaa, että on kehitettävä yksimielinen lähestymistapa ja oltava valmiina tekemään kauaskantoisia muutoksia. Tätä ei saavuteta yhdessä yössä. Se merkitsee, ei enempää eikä vähempää kuin täydellistä poliittista, taloudellista ja yhteiskunnallista muutosta.

Bosnia ja Hertsegovinan on muutettava merkittävästi sisäisiä rakenteitaan ja päätöksentekoprosessejaan. Olemme pettyneitä siihen, ettei Bosnia ja Hertsegovinan ministerineuvostossa ja parlamentaarisessa yleiskokouksessa ole saatu edistystä aikaan. Ne eivät ole päässeet lähellekään tavoitteita. Kansallisia toimielimiä on kiireellisesti vahvistettava ja parannettava toiminnallisella tasolla niin, että aletaan saada aikaan todellisia tuloksia, myös todellista edistymistä EU:hun liittyvissä ohjelmissa. Tämä on välttämätöntä, sillä EU voi olla tekemisissä vain koko Bosnia ja Hertsegovinan kanssa, ei sen yksittäisten osien kanssa. Myös Eurooppa-kumppanuuden ensisijaiset tavoitteet ovat selkeät. Unioni on aina valmis auttamaan, mutta se ei voi eikä se aio ottaa vastaa tehtäviä, jotka kuuluvat Bosnia ja Hertsegovinan poliitikoille.

Jatkuvista kansallismielisistä poliittisista tavoitteista huolimatta ymmärrämme, että kompromissi ja sovinto voidaan saavuttaa Bosnia ja Hertsegovinassa. Näimme tämän aiemmin esimerkiksi silloin, kun maassa hyväksyttiin kaksi yleistä järjestystä koskevaa lakia, jotka tasoittivat tietä vakautus- ja assosiaatiosopimuksen allekirjoittamiselle, tai kun Brckoa koskevaan ongelmaan löydettiin ratkaisu, mikä merkitsi sitä, että yksi rauhan täytäntöönpanoneuvoston asettamista keskeisistä tavoitteista saavutettiin. Kuitenkin jopa näissä tapauksissa edistys saatiin aikaan ja sopimukset allekirjoitettiin viime hetkellä ja kansainvälisen yhteisön huomattavan painostuksen alaisena.

Tarvitaan paljon kypsempää lähestymistapaa. On erittäin tärkeää, että paikalliset poliittiset johtajat käyttäytyvät vastuullisesti, tekevät aloitteita ja tiedostavat, kenelle Bosnia ja Hertsegovina todellisuudessa kuuluu ja kuka todella on vastuussa sen tulevaisuudesta. Bosnia ja Hertsegovinan asukkaat ansaitsevat parempia tuloksia niillä äänestyslipuilla, jotka he pudottavat laatikkoon. Tämä on näkökohta, jota te poliitikkoina voitte auttaa vahvistamaan enemmän kuin kukaan muu. Tällainen kehitys johtaisi merkittävään edistymiseen, kun otetaan huomioon kansainvälisen yhteisön vaikutusvalta Bosnia ja Hertsegovinassa. Muutos on välttämätön. Rauhansopimuksen allekirjoittamisesta on kulunut jo monta vuotta, ja Bosnia Hertsegovinan on nyt seistävä omilla jaloillaan, lakattava pitämästä itseään suojelualueena ja tultava uskottavaksi ja itsenäiseksi valtioksi. Jotta tähän tavoitteeseen voidaan päästä, kansainvälisen yhteisön puolesta toimiva rauhan täytäntöönpanoneuvosto laati luettelon viidestä tavoitteesta ja kahdesta ehdosta, jotka Bosnia ja Hertsegovinan on täytettävä, ennen kuin minkäänlaista muutosta voidaan saada aikaan. Tämä on todellinen kypsyyskoe, jota EU tukee täysipainoisesti.

Tämä "5+2 -luettelo" ei ole mikä tahansa lisämääräysten ja -ehtojen luettelo. Se on huolella laadittu luettelo vaatimuksista, jotka ovat ehdottoman tärkeitä, jos Bosnia ja Hertsegovinan on tarkoitus muuttua moderniksi ja itsenäiseksi valtioksi, jossa korkean edustajan toimisto voidaan sulkea. Jokainen moderni valtio tarvitsee asianmukaisesti toimivan oikeusjärjestelmän, tehokkaat veroviranomaiset, ratkaisun kaikkiin hallinnon varoihin liittyviin ongelmiin sekä kaikille kansalaisille yhdenvertaisen oikeuden nostaa kanne perustuslakituomioistuimessa.

Olemme jo monesti ilmaisseet tyytyväisyytemme viime marraskuussa kolmen poliittisen johtajan antamaan Prudin julistukseen, jossa he sitoutuivat yhdessä tukemaan Bosnia ja Hertsegovinan kehitystä. Kannatamme aikaansaatuja sopimuksia ja kehotamme poliittisia edustajia jatkamaan ponnistuksiaan seuraavaa kesäkuun lopulla pidettävää rauhan täytäntöönpanoneuvoston hallintokomitean kokousta silmällä pitäen. Uskon vahvasti, että hallinnon varoihin liittyvät ratkaisemattomat ongelmat voidaan ratkaista, eikä niiden pitäisi estää ratkaisuun pääsemistä. Poliittisissa aloitteissa tarvitaan kuitenkin laajempaa tukea. Tästä syystä haluan kehottaa koko Bosnia ja Hertsegovinan yhteiskuntaa osallistumaan uudistustoimiin. Etenkin tiedotusvälineiden roolin pitäisi olla rakentavampi.

EU:lla on selkeä tehtävä. On äärimmäisen tärkeää, että Bosnia ja Hertsegovinan poliittinen johto tekee entistäkin tiiviimpää yhteistyötä voittaakseen historialliset erot ja johtaakseen maan kohti läheisempää yhdistymistä Euroopan unioniin. EU haluaa jatkossakin aina auttaa tässä pyrkimyksessä, joka on erittäin tärkeä paitsi itse Bosnia ja Hertsegovinan myös koko alueen vakauden ja turvallisuuden kannalta. Tiedän, että tässä prosessissa voimme luottaa parlamentin jäsenten tukeen. Hyvät parlamentin jäsenet, kiitän teitä tästä tuesta.

  Olli Rehn, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen, että Länsi-Balkanin alue on tällä viikolla palannut Euroopan parlamentin asialistalle. Viime vuosina alueen tilanne on vakautunut tasaisesti erityisesti siitä syystä, että alueella on mahdollisuus liittyä Euroopan unioniin. Päätavoitteena on liittyä EU:n jäseneksi, kunhan kaikki maat ovat täyttäneet vaatimukset. Kroatian neuvotteluissa on edetty varsin pitkälle. Jugoslavian entinen tasavalta Makedonia on ehdokas, joka odottaa kovasti neuvottelujensa käynnistymistä. Olemme myös luoneet vakautus- ja assosiaatiosopimusten verkoston. Kosovon tilanne pysyi vakaana koko viimevuotisten tärkeiden tapahtumien ajan.

Emme saa vaarantaa näitä saavutuksia vaipumalla vähäiseenkään itsetyytyväisyyteen tai antamalla muiden – usein ehkä kiireellisempien – asioiden kääntää huomiotamme toisaalle. Monilla on varmasti kysymyksiä, jotka liittyvät EU:n laajentumiseen talouskriisin keskellä, ja keskustelut varmasti kiihtyvät, kun seuraavat Euroopan parlamentin vaalit lähestyvät.

Tämä on ymmärrettävää ja minä ainakin tunnen kansalaistemme tuskan tulevaisuudestaan, työpaikoistaan ja hyvinvoinnistaan. Emme saa kuitenkaan tehdä EU:n laajentumisesta syntipukkia johonkin, mistä se ei ole vastuussa. Emme saa tehdä siitä syntipukkia omiin sisäisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiimme. Tämän vuoksi on tärkeää käydä tietoon perustuvaa julkista keskustelua, jotta me kaikki pysymme mukana ja jotta tällä tärkeällä alueella tapahtuisi edistystä.

On pyydetty Euroopan unionin vakiinnuttamista. Juuri tätä olemme tehneet viime vuosien ajan siitä lähtien, kun Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuussa 2006 laajentumista koskevan uuden yksimielisyyden, jota Euroopan parlamentti kannatti. Uuden yksimielisyyden keskeinen ajatus ei ole tehdä uusia sitoumuksia, vaan noudattaa tähänastisia sitoumuksia ja kunnioittaa niitä. Toisin sanoen, jos Länsi-Balkanin maat täyttävät vahvistetut edellytykset, ne voivat edetä kohti EU:n jäsenyyttä.

Tässä mielessä suhtaudun Ibrisagicin mietintöön erittäin myönteisesti. Siinä korostetaan oikeutetusti, miten perustavanlaatuinen merkitys on sillä, että Länsi-Balkanille tarjotaan tulevaisuutta Euroopan unionissa. Se on Länsi-Balkanin alueella kipeästi kaivatun uudistuksen ja vakauttamisen tärkein liikkeelle paneva voima. Kymmenen vuotta Kosovon hirvittävien tapahtumien jälkeen meidän olisi muistettava, mikä voima piilee mahdollisuudessa liittyä Euroopan unioniin. Se auttaa edelleen lujittamaan vakautta ja rauhaa alueella, joka sijaitsee itse asiassa etupihallamme – ei siis takapihallamme, vaan etupihallamme.

Emme voi pitää vapaata työstä, jota teemme mantereen rauhan ja vakauden puolesta. Samalla kun Euroopan unioni toteuttaa omaa toimielinuudistustaan, meidän on jatkettava Länsi-Balkanilla tarkasti hallittua ja vaiheittaista liittymisprosessia, joka vahvistaa alueen toimielimiä ja kansalaisyhteiskuntaa.

Kroatian kanssa käytävät liittymisneuvottelut ovat tähän asti sujuneet hyvin. Tästä syystä komissio ehdotti marraskuussa 2008 ohjeellista etenemissuunnitelmaa, jonka avulla päästään liittymisneuvottelujen loppuvaiheeseen ennen vuoden 2009 loppua, mikäli Kroatia täyttää ehdot. Työtä on vielä paljon, ja Kroatian on vauhditettava vielä monia uudistuksia. Valitettavasti neuvottelut ovat tällä hetkellä jumittuneet Kroatian ja Slovenian välisen rajakiistan takia. Tämä on kahdenvälinen kysymys, josta on todellisuudessa tullut unionin ongelma.

Tammikuusta lähtien olen pyrkinyt löytämään ratkaisun tähän kiistaan tiiviissä yhteistyössä puheenjohtajavaltio Tšekin sekä Tšekin, Ranskan ja Ruotsin hallitusten muodostaman trion kanssa. Tarkoituksena on löytää ratkaisu rajakysymykseen ja mahdollistaa Kroatian liittymisneuvottelujen jatkuminen. Työ on vielä kesken, ja olemme tarvinneet paljon kärsivällisyyttä ja päättäväisyyttä pitääksemme tahdin yllä ja etenemisen jatkuvana. Kävimme koko eilisen päivän keskusteluja Slovenian ja Kroatian sekä trioon kuuluvien maiden ulkoministerien kanssa. Haluan uskoa, että löydämme pian keinon edetä ja voittaa nämä esteet, jotta voimme pian taas jatkaa Kroatian liittymisneuvotteluja.

Olen tyytyväinen entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian presidentin- ja kunnallisvaaleihin, jotka toteutettiin kaiken kaikkiaan tyydyttävällä tavalla. Viime kuukausien aikana olemme painottaneet näiden vaalien merkitystä maan tulevaisuudelle Euroopan unionissa. Maa on vastannut viestiimme myönteisesti ja vahvistanut näin halukkuutensa edetä liittymisprosessissaan. Emme saa kuitenkaan unohtaa uudistuksen pääperiaatteita. Nyt on todellakin aika vauhdittaa ponnistuksiamme, jotta voidaan täyttää liittymisneuvottelujen käynnistämistä koskevat kriteerit.

Haluan kiittää Doris Packia hänen päätöslauselmaesityksestään sekä mahdollisuudesta keskustella kanssanne Bosnia ja Hertsegovinasta tällä erittäin ratkaisevalla hetkellä. Viime vuonna Bosnia ja Hertsegovina edistyi EU:n jäsenyyteen tähtäävässä prosessissaan erityisesti vakautus- ja assosiaatiosopimuksen allekirjoittamisen ja väliaikaisen sopimuksen voimaantulon seurauksena. Myös viime kuukausina on tapahtunut myönteistä kehitystä, muun muassa Prudin sopimus, edistyminen Brcko-kysymyksessä sekä edistyminen vuonna 2011 suoritettavan väestönlaskennan valmistelussa. Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen sekä väliaikaisen sopimuksen täytäntöönpanossa ollaan myös suurin piirtein aikataulussa.

Meidän on valvottava tarkasti, että "5+2" -ehdot täytetään, jotta korkean edustajan toimisto voidaan sulkea. On kuitenkin mahdollista, että ehdot täytetään jo tulevina kuukausina. Tältä osin voidaan pitää myönteisenä myös viimeaikaista edistymistä valtion omaisuutta koskevan luettelon laatimisessa.

Kuten alueen muiden maiden kohdalla, tässäkään ei ole tilaa itsetyytyväisyydelle. Uudistuminen on yleisesti ollut hidasta, myös EU:n ensisijaisten tavoitteiden osalta, ja haasteita on vielä jäljellä. Kansallismielinen retoriikka on vielä voimakkaasti läsnä, ja se luo tarpeettomia poliittisia jännitteitä. Tähän on tultava muutos, jos Bosnia ja Hertsegovina haluaa jatkaa etenemistään kohti Euroopan unionin jäsenyyttä ja pysyä naapureittensa tahdissa.

Serbian hallitus on sitoutunut etenemään Eurooppa-tavoitteissaan, ja äskettäin on saavutettu monia myönteisiä edistysaskeleita. Koska maa kokee yhä voimakkaammin maailmanlaajuisen finanssikriisin kielteiset vaikutukset, on tärkeää, ettei keskeisiä uudistustoimia jätetä huomiotta. Rakennesopeutusta on jatkettava, ja maan on noudatettava sitoumuksiaan erityisesti oikeudenkäytön ja oikeusvaltioperiaatteen alalla.

Tutkin parhaillaan tiiviissä yhteistyössä kollegani Joaquín Almunian kanssa keinoja, joilla finanssikriisin vaikutuksia voitaisiin lieventää. Pohdimme esimerkiksi liittymistä valmistelevaa tukivälinettämme (IPA), jossa harkitsemme mahdollisuutta muuttaa osa vuoden 2009 valtiokohtaisesta määrärahasta suoraksi talousarviotueksi. Harkitsemme myös kansainvälisten rahoituslaitosten tukea.

Arvostamme sitä, että parlamentti on tukenut jatkuvasti EU:n ponnistuksia Kosovossa, joka on Euroopan unionin painopistealue ja jolla on keskeinen merkitys alueen vakauden kannalta. Eurooppa-neuvosto on toistuvasti vahvistanut, että Kosovolla on muiden Länsi-Balkanin valtioiden tavoin mahdollisuus liittyä Euroopan unioniin. Neuvosto on pyytänyt komissiota käyttämään yhteisön välineitä edistääkseen taloudellista ja poliittista kehitystä ja ehdottamaan toimenpiteitä, joilla tähän suuntaan voidaan edetä.

Tänä syksynä komissio esittää asiaan liittyvän tutkimuksen. Tutkimme, miten Kosovo pystyy vakautus- ja assosiaatioprosessin myötä etenemään kohti Euroopan unionin jäsenyyttä osana laajempaa aluetta.

Lopuksi totean, että kun tarkastellaan yleisesti vuotta 2009 ja Länsi-Balkanin aluetta kokonaisuudessaan, viisumivapautta koskevassa asiassa on edistytty melko hyvin, mikä osoittaa mielestäni sitä, että kun kannustimet ovat oikeat, maat vastaavat niihin tehokkailla uudistuksilla. Tämä on todennäköisesti se EU:n politiikan ala, jolla on eniten merkitystä Länsi-Balkanin tavallisille ihmisille – tavallisille kansalaisille. Toivomme, että voimme esittää ennen Tšekin puheenjohtajakauden päättymistä viisumivapaata matkustamista koskevan ehdotuksen niille maille, jotka ovat edistyneet tässä asiassa parhaiten ja täyttäneet annetut ehdot. Tämä voisi mahdollistaa sen, että neuvosto tekee vuoden 2009 lopussa viisumivapaata matkustamista koskevan päätöksen edistyneimpien maiden osalta.

Hyvät ystävät, luotan tukeenne tässä tärkeässä viisumiasiassa sekä laajemmin Länsi-Balkanin maiden Euroopan unionin jäsenyyttä koskevissa tavoitteissa.

  Bastiaan Belder, kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon valmistelija. – (NL) Kansainvälisen kaupan valiokunta korostaa Ibrisagicin kiitettävää mietintöä koskevassa lausunnossaan EU:n jäsenyyttä koskevien todellisten tulevaisuudennäkymien merkitystä Länsi-Balkanin valtioiden poliittiselle ja taloudelliselle kehitykselle.

Koska alueen keskeisillä markkinasektoreilla voidaan nähdä monopolistinen markkinavoima, tilanne muodostaa kaksijakoisen esteen, varsinkin kun tämä liittyy tiiviisti puoluepoliittisiin siteisiin. Sisäinen kehitys polkee paikallaan, ja Euroopan unionin yritykset pysyvät poissa markkinoilta. Tästä erinomaisena esimerkkinä voidaan mainita Delta Holding -yhtiön esteetön kasvu Serbiassa. Yhtiön monia lonkeroita ohjaa sen vaikutusvaltainen johtaja Miroslav Mišković. Komission jäsen tapasi hänet viime lokakuussa.

Kysyn komissiolta, mihin vastatoimiin olette toistaiseksi ryhtyneet Belgradin osalta? Toukokuussa 2007 Yhdysvaltain suurlähetystöstä Belgradissa vuotaneessa raportissa vaadittiin kiireellisesti lakkauttamaan Delta Holdingin monopoliasema niin Serbian oman edun nimissä kuin myös maan Eurooppa-toiveiden vuoksi. Komission jäsen puhui kehityksen moottorista. On todettava, että tässä Serbian moottorissa on paljon hiekkaa.

  Doris Pack, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, viime syksynä, kun Bosnia ja Hertsegovinan kolmen pääpuolueen edustajat olivat tehneet niin sanotun Prodin sopimuksen useilla politiikan aloilla yhdessä toteutettavista toimenpiteistä, luovuimme kaikesta toivosta, että tapahtuisi enää mitään poliittisia muutoksia. Mikä on tilanne tällä hetkellä? Enimmäkseen nämä olivat tyhjiä lupauksia, jotka lähemmin tarkasteltuina haihtuivat ilmaan. Bosnia ja Hertsegovinan etninen jakautuminen on syventynyt. Luottamuspula on kasvanut. Sen sijaan, että puututtaisiin todellisiin ongelmiin, ihmisiä manipuloidaan puhtaasti etnisiin näkökohtiin perustuvalla vastuuttomalla politiikalla. Bosniassa ja Hertsegovinassa jokainen tarvitsee mahdollisuuden hyvään koulutukseen, jokainen tarvitsee hyvää oikeusjärjestelmää, he tarvitsevat työpaikkoja ja, lyhyesti sanottuna, he tarvitsevat toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

EU on auttanut tätä maata vuosien ajan antamalla sille paljon rahaa ja työvoimaa, mutta maa tarvitsee selvästi myös sellaisia valtion hallintorakenteita, jotka pystyvät myös käyttämään niitä. Haluan mainita kolme tärkeää näkökohtaa. On ratkaistava valtion omistuksia koskeva kysymys. Perustuslakiuudistusta on työstettävä laajan poliittisen ja yhteiskunnallisen yksimielisyyden pohjalta. Vain kokonainen Bosnia ja Hertsegovinan valtio voi liittyä Euroopan unioniin.

Viisumivapautta koskeva etenemissuunnitelma on saatava valmiiksi. Poliitikkojensa tavoin myös kansalaiset haluavat voida matkustaa vapaasti. Poliitikkojen olisi siis varmistettava, että vihreätä valoa näytetään tämän vuoden lopulla. Kaikki kansalaiset tarvitsevat toimivan oikeusjärjestelmän, eivät sellaista, joka antaa yhdenlaisen tuomion yhdessä ja toisenlaisen toisessa asiassa. Turhautuminen leviää kaikkialle. Kansalaisyhteiskunnan on saatava kiireellisesti äänensä kuuluviin kaikilla aloilla, jotta se voi muistuttaa politiikkoja heidän tehtävästään.

On kuitenkin vaikea tulla ulos piilosta, sillä poliittinen verkosto ulottuu koko maan alueelle. Harvojen työpaikkojen mahdollinen tarjolla oleminen on kiinni puolueiden hyväntahtoisuudesta. Toivotamme korkealle edustajalle onnea, kun se yrittää avata poliitikkojen passiivisuudesta, leväperäisyydestä ja välinpitämättömyydestä sidotun Gordionin solmun, jotta rauha ja vakaus voisivat vihdoin palata ja jotta ihmisten tulevaisuus näyttäisi valoisammalta kuin nyt.

Puhetta johti
varapuhemies Manuel António DOS SANTOS

  Hannes Swoboda, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ensiksi haluan kiittää kumpaakin esittelijää Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattisen ryhmän puolesta. Täällä on jälleen laadittu hyviä mietintöjä, ja ne saavat laajan kannatuksen.

Haluan nostaa esiin sen, mitä komission jäsen Rehn totesi, sillä siihen sisältyy mielestäni tämänpäiväisen keskustelun tärkein sanoma, nimittäin se, että Kaakkois-Euroopan maiden yhdentymisprosessia, lähentymistä, ei saa keskeyttää. Se on sekä näiden maiden että meidän oman etumme mukaista. Komission jäsen totesi, että komissiossa on oltava realistinen. Täällä parlamentissa voisimme ehkä olla hieman idealistisempia, mutta loppujen lopuksi meidänkin on oltava realistisia. Tie on pitkä ja hankala, eikä tavoitetta saavuteta yhdessä yössä. Tämän vuoksi muutamalta henkilöltä kuulemani kommentit tyyliin "antakaa Kroatian liittyä, eiköhän se siihen lopu vähäksi aikaa", antavat väärän signaalin. Mikään, mitä jäsen Pack pyysi ja oikeutetusti vaati, ei toteudu, jos ihmiset kokevat, että tapahtuipa mitä tahansa, he eivät ole tervetulleita Euroopan unioniin, ja että heidän liittymistään joka tapauksessa pitkitetään.

Toiseksi meidän on sanottava kuuluvasti, että tällä hetkellä meitä huolestuttava kahdenväliset ongelmat, ja ainakin niihin liittyvät menettelyt ja prosessit, pitäisi ratkaista samalla tavoin kuin kahdenväliset kysymykset. Tulevaisuudessa ne täytyy selvittää ennen kuin neuvottelut aloitetaan, jotta ne eivät haittaa koko neuvottelumenettelyä.

Kolmanneksi totean, että myös se, mitä ministeri totesi, on erittäin tärkeää. Emme voi tehdä maan poliitikkojen ja kansalaisten työtä heidän puolestaan. Kansalaisten on tehtävä työnsä itse. Kuten Doris Pack totesi, poliittisten voimien on itse ratkaistava omat ongelmansa. Näin voidaan jälleen avata tie Euroopan unioniin, ja tällä tiellä etenemisen on perustuttava kyseisten maiden suorituskykyyn eikä meidän avuliaisuuteemme. Tätä meidän on haluttava.

  Johannes Lebech, ALDE-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, Ibrisagicin Länsi-Balkania koskevan päätöslauselmaesityksen pääsisältö on täysin selvä. Hän painottaa korrelaatiota alueella tehtävien uudistusten ja maiden EU:hun liittymistä koskevan todennäköisyyden välillä. Tämä on se dynamiikka, jota sovelsimme niin uskomattomalla tavalla edellisessä suuressa EU:n laajentumisessa. Päätöslauselmassa tunnistetaan useita käytännön aloja, joilla maat voisivat lisätä tehokkuuttaan, sekä monia tämän alueen surullisen kuuluisia ongelmia. Tänään pidän kuitenkin yhtä tärkeänä sitä, että näille maille, niiden poliitikoille ja kansalaisille osoitetaan, että heidän on täytettävä oma osuutensa sopimuksesta. Heidänkin on otettava aktiivinen rooli tässä prosessissa, sillä Euroopan unioni ei ole ainoa, jonka odotetaan täyttävän lupauksensa. Näiden maiden on myös itse edistettävä yhdentymisprosessia. Tämä tarkoittaa sitä, että niiden on torjuttava korruptiota ja rikollisuutta ja luotava vahva kansalaisyhteiskunta sekä tietoon perustuva talous ja yhteiskunta. Tämä on se prosessi, jonka haluaisimme nähdä toteutuvan. Näin voisimme iloita ennakolta siitä, että kaikista Länsi-Balkanin maista tulee jonain päivänä täysimääräisiä Euroopan unionin jäseniä. Tämä jäsenyys on perusta rauhan, turvallisuuden ja yhteistyön varmistamiselle – myös kyseisessä Euroopan osassa.

  Paul Marie Coûteaux, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, emme voi missään tapauksessa hyväksyä tällaista mietintöä. Ensinnäkin siinä viitataan jatkuvasti Lissabonin sopimukseen, mitä ei voida hyväksyä, koska sopimusta ei ole ratifioitu, eikä sitä varmasti koskaan ratifioidakaan. On kohdattava tosiasiat: kahdeksan vuotta sitten mahtavan Giscardin valmistelukunnan käynnistämä yritys ottaa käyttöön puhdas ja täydellinen ylikansallisuus on todellakin nyt kuivunut kokoon.

Ennen kaikkea emme voi hyväksyä mietinnön ironista sävyä. Jo sen otsikko "Vakauden ja hyvinvoinnin vakiinnuttamisesta Länsi-Balkanilla" on ällistyttävän tekopyhä. Itse asiassa tässä ällistyttävässä mietinnössä, jonka tarkoituksena on ilmiselvästi valmistella uusien maiden, erityisesti Bosnian, niin sanotun Makedonian ja – miksei – myös Kosovon liittymistä Euroopan unioniin, puhutaan aivan kuin Balkanin nykytilanne olisi vakaa, välittämättä lainkaan siitä kammottavasta pelistä, jota kaksi mahtavaa valtiota, Yhdysvallat ja Saksa, alueella pelaavat. Nämä maat ovat tunnollisesti osallistuneet koko alueen poliittiseen hajauttamiseen.

Muistutan, että onnistuakseen tässä poliittisessa hajauttamisessa Naton joukot menivät jopa niin pitkälle, että ne pommittivat Belgradia, eurooppalaisen valtion pääkaupunkia. Tämän synkän episodin tuleva kymmenes vuosipäivä sivuutetaan tietenkin hiljaisuudessa, mutta olen päättänyt muistuttaa siitä täällä.

Kosovo on tämän poliittisen hajauttamisyrityksen symboli. On helppo nähdä, mitä kyseiset valtiot hyötyvät tällaisesta alueesta, jolla ei piitata laeista, joka on avoin kaikenlaiselle salakaupalle ja joka, koska se sijaitsee maanosamme sydämessä, on tietenkin oikein sopiva sotilastukikohtien sijoituspaikka.

Kosovo kuitenkin paljastaa Euroopan balkanisointiin tähtäävän politiikan todelliset kasvot. Tämä on saksalaiseen tyyliin sopiva Eurooppa, alueiden tai etnisten ryhmien unioni, tämä satojen lippujen Eurooppa, joka valtioita eliminoimalla eliminoi vähitellen kansojen tahdon, jotta se voi riisua nämä kansat aseista ja luovuttaa ne kaiken maailman oligarkeille.

Mietinnössä kaikki tämä sivuutetaan vaikenemalla. Juuri hiljaisuudessa, tavalliseen hyvin aikeiden verhoon peitettynä, Euroopan unionia balkanisoidaan ja neutralisoidaan niin, että se lopulta katoaa historian kirjoista. Historia kuitenkin tulee tuomitsemaan kaiken tämän. Sitä odotellessa, hyvät kollegat, jätän teidät jatkamaan työtänne.

  Charles Tannock (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, Ibrisagicin mietinnössä tietenkin korostetaan, että Länsi-Balkanin vakaus on ensisijainen tavoitteemme. Minun mielestäni EU:n jäsenyys on itse asiassa kiinnekohta, joka yhdistää aluetta rauhan ja vakauden osalta. Odotamme vielä Kroatian olevan seuraava EU:hun liittyvä valtio, jos Slovenia sopii rajakiistansa sen kanssa, ellei sitten Islannin jäsenyys toteudu pikavauhtia sitä ennen.

Todellisuudessa asiat ovat kuitenkin hieman hankalampia, koska Daytonin rauhansopimuksen jälkeen Bosnia ja Hertsegovinalla on vielä matkaa tullakseen todelliseksi valtioksi ja koska Kreikka estää Makedonian edistymisen maan nimeä koskevan kiistan takia. Tämän lisäksi meillä on vielä luottolama sekä Saksan ja Ranskan yleinen vastustus kaikkea laajentumista kohtaan ennen Lissabonin sopimuksen ratifiointia, vaikka minun mielestäni tämä on vain tekosyy koko laajentumisen pysäyttämiselle.

Useiden EU:n jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen päätös tunnustaa Kosovon itsenäisyys on niin ikään luonut uusia jakolinjoja alueelle, joka on kärsinyt niin ankarasti entisestä jakautuneisuudesta. Me tiedämme jo, että Kosovo ei voi liittyä EU:hun, koska eräät jäsenvaltiot eivät tunnusta sitä. Sama koskee liittymistä YK:hon. Sitä vastoin naapurimaat Serbia, Montenegro ja Makedonia edistyvät hitaasti kohti mahdollista EU:n jäsenyyttä. Kosovo voi siis päätyä eristetyksi erillisalueeksi, jolta on riistetty mahdollisuus EU:n jäsenyyteen mutta jota EU:n veronmaksajat tukevat tulevina vuosikymmeninä.

Yritys ratkaista kysymys kansainvälisellä yksipuolisella määräyksellä on synnyttänyt enemmän ongelmia, kuin mitä se on ratkaissut, erityisesti itse alueella. Tasapuolisempi ja harkitumpi lähestymistapa olisi lopulta voinut antaa kosovolaisille mahdollisuuden nauttia EU:n jäsenyyden eduista. Kärsivällisyys kaikissa asioissa on hyve, etenkin ulkopolitiikassa.

  Libor Rouček (PSE). – (CS) Hyvät parlamentin jäsenet, EU:n ei pidä edes talouskriisin aikana unohtaa lupaustaan, jonka se antoi Länsi-Balkanin maille EU:n tulevan laajentumisen osalta. Siksi suhtaudun myönteisesti tähän keskusteluun ja tulevaa laajentumista koskevan sitoumuksen selkeään vahvistamiseen. Euroopan yhdentyminen on ratkaisevan tärkeää kaikkien Bosnia ja Hertsegovinan asukkaiden kannalta, maan, johon kiinnitämme erityistä huomiota tämänpäiväisessä keskustelussa. Tässä yhteydessä on välttämätöntä huomauttaa, että lupaus EU:n jäsenyydestä annettiin Bosnia ja Hertsegovinalle yhtenä valtiona, eikä sen osille. Tästä syystä – olemme toistaneet tämän usein täällä – EU:hun liittymisen edellyttämät tehokkaat uudistukset on toteutettava. Bosnia ja Hertsegovinan perustuslakiuudistuksen pitäisi johtaa toimivaan keskitettyyn valtioon, jossa on asianmukainen lainsäädäntö-, budjetti-, täytäntöönpano- ja tuomiovalta. Niiden ansiosta se voi ylläpitää toimivia sisämarkkinoita, pyrkiä poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen sekä puolustaa maan etuja ulkomailla, myös – jonakin päivänä – EU:n jäsenvaltiona. Haluan lopuksi kehottaa Länsi-Balkanin maita, neuvostoa ja komissiota lisäämään ponnistelujaan viisumijärjestelmän poistamiseksi. Viisumivapaat yhteydet ja ihmisten vapaa liikkuvuus auttaisivat huomattavasti Länsi-Balkanin maita matkalla kohti EU:n jäsenyyttä.

  Jules Maaten (ALDE). – (NL) Käsittelen vain Bosniaa koskevaa aihetta ja jäsen Packin päätöslauselmaesitystä, jota kannatamme erittäin mielellämme huomenna.

Bosniasta puhuminen on aina turhauttavaa. Siksi olenkin mielissäni siitä, että komission jäsen on kyennyt mainitsemaan myös muutaman myönteisen seikan Bosniassa tapahtuneesta kehityksestä. Siitä huolimatta sitä joskus miettii, onko lasi puoliksi täysi vai puoliksi tyhjä. Bosnian suhteen minä jopa mietin silloin tällöin sitä, missä se lasi on.

Jäsen Swoboda totesi juuri, että sikäläistä kehitystä koskeva ongelma on tunne siitä, että vaikka tehtäisiin mitä tahansa muutoksia, maa ei silti liity EU:hun. Kuitenkin puhuessani sikäläisten kanssa saan juuri päinvastaisen vaikutelman, eli he sanovat, että "vaikka emme muuta mitään, liitymme silti, koska he niin kipeästi haluavat meidät sinne". Meidän on pyrittävä eroon kummastakin harhaluulosta.

Jos siellä tehdään uudistuksia ja jos ihmiset ryhtyvät laatimaan kunnollista oikeusjärjestelmää ja torjumaan byrokratiaa, siinä tapauksessa tulevaisuus EU:ssa on realistinen. Jos näin ei tapahdu, se ei ole realistinen. Tämä viesti on välitettävä selkeästi, ja mielestäni jäsen Packin päätöslauselma onnistuu siinä erinomaisesti.

  Pierre Pribetich (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, Balkanin vakaus ja hyvinvointi on yksi tavoite – tärkein tavoite – koska kaiken tämän takana on kysymys rauhasta alueellamme.

Kyllä, liittymisprosessi on väline, mutta sen ei pitäisi muuttua hitaasti Penelopen kankaaksi, jossa puramme yöllä sen, mitä olemme päivällä kutoneet.

Balkanin maiden luonnollinen kutsumus on liittyä Euroopan unioniin. Se on selkeä poliittinen tahto; se on valo, joka erityisesti ihmisten osalta, lähettää viestin.

En tarkoita laajentumista, mutta Balkanin maita ja alueita on ennen kaikkea kannustettava yhdentymään. Kyllä, meidän on osoitettava, että olemme vaativia, että me vaadimme demokratiaa ja oikeutta. Näiden vaatimusten käyttäminen jatkuvasti yhdentymisen torjuntaan on kuitenkin mielestäni olennainen poliittinen virhe. Viittaan todisteena näistä seikoista muun muassa kahdenvälisiin selkkauksiin. Meidän on sovittava – ja tämä käy ilmi mietinnöstä – menettelystä kahdenvälisten ongelmien ratkaisemiseksi, ilman, että se estää liittymisprosessin jatkumisen. Se on yksi tapa rakentaa ja jälleenrakentaa Euroopan unionia, joka on laajentunut ja sisältää kaikki Balkanin maat.

  Angelika Beer (Verts/ALE). - (DE) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsentä Rehniä siitä, että hän on taas tänään antanut meille yleiskatsauksen Länsi-Balkanin maiden tilanteesta.

Olen juuri palannut Makedoniasta ja Kosovosta, ja haluan käsitellä kolmea seikkaa. Niistä ensimmäinen koskee Euroopan unionin epäyhtenäisyyttä. Jos se jatkuu itsepintaisesti yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, emme saa aikaan vakautta ja voita etnisiä jaotteluja Balkanin maissa.

Toiseksi Saksan CDU-puolueen konservatiivien strategia on ikään kuin pudottanut pommin Balkanin maihin, koska se vie eurooppalaisen näkökulman uskottavuuden. Jos Euroopan parlamentin vaalikampanjaa käydään näin, Balkanin alueella syntyy uudestaan selkkauksia.

Kolmanneksi – ja tästä syystä meidän pitäisi toimia nyt, ei vain säilyttääksemme näkökulman vaan myös tehdäksemme siitä toteuttamiskelpoisen: Kreikan on lopetettava Natossa Makedonian jäsenyyttä koskeva saarto, ja meidän on yhdessä tunnustettava Kosovon itsenäisyys. Muuten EULEX-operaatio kärsii.

  Erik Meijer (GUE/NGL). - (NL) Bosnia ja Hertsegovina on itse asiassa kun Jugoslavia pienoiskoossa, liittovaltio, jossa eri kansojen on joko asuttava yhdessä rauhanomaisesti tai taisteltava alueesta sisäisissä selkkauksissa.

Sen jälkeen kun Jugoslavia hajosi vuonna 1992, Bosnia ja Hertsegovinasta on yritetty turhaan tehdä yhtenäistä valtiota. En usko sen onnistuvan myöskään lähitulevaisuudessa tai myöhemmin. Kolmen kansakunnan ja niiden poliittisten johtajien välinen sopu tehokkaasta hallinnosta on mahdollinen vasta, kun yksikään kansoista ei koe uhkaa toisen kansan tai muun maailman taholta. Kompromissi on mahdollinen vasta, kun EU:n korkea edustaja ja ulkomaalaiset sotilaat ovat poistuneet maasta. Pysähtyneisyys vallitsee siihen asti.

Siksi en aio äänestää maata koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, koska se voi johtaa vain protektoraatin ja sen myötä pysähtyneisyyden jatkumiseen. Meidän on muistettava, että Bosnia ja Hertsegovinaa asuttaa pääasiassa kolme kansakuntaa, joista mikään ei muodosta enemmistöä. Joillakin niistä on yhteenkuuluvuuden tunnetta Serbian, osalla Kroatian kanssa, kun taas toiset haluavat korostaa erityisesti bosnialaista identiteettiä. Meidän on otettava se huomioon.

  Marusya Ivanova Lyubcheva (PSE). – (BG) Arvoisa puhemies, minulle on ilo osallistua keskusteluun tästä asiakirjasta, joka korostaa sitä, että paras perusta alueen kaikkien maiden tulevaisuudelle on niiden täysimääräinen yhdentyminen Euroopan unionin jäsenvaltioiksi.

Balkan on ollut ja tulee aina olemaan eurooppalainen alue. Yhteistyön edistäminen alueellisesti pitäisi myös olla yksi Euroopan unionin keskeisistä politiikan aloista. Haluan kiinnittää huomion tarpeeseen tukea parlamenttien välistä vuoropuhelua alueellisesti tärkeänä osana Euroopan yhdentymisprosessia.

Alueella sijaitsevilla EU:n jäsenvaltioilla voi olla tärkeä asema tässä prosessissa. Tuki alueellisen yhteistyökeskuksen toiminnalle on erityisen tärkeää. Keskus jatkaa ja pitää menestyksekkäästi yllä vakaussopimuksen politiikkaa ja periaatteita muuttaakseen Länsi-Balkanin alueen turvalliseksi ja vakaaksi.

Kannatan viisumijärjestelmän poistamista tärkeänä edistysaskeleena kohti Länsi-Balkanin maiden yhdentymistä.

  Petr Nečas, neuvoston puheenjohtaja. – (CS) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, kiitän erittäin hyödyllisestä keskustelusta. Olen myös mielissäni siitä, että EU:n jäsenvaltiot ovat antaneet yleisen tukensa ajatukselle viisumipakon poistamisesta Länsi-Balkanin mailta. Olen täysin samaa mieltä jäsen Roučekin lausunnon kanssa. Hän esitti hyvin voimakkaan vetoomuksen, koska Länsi-Balkanin maiden kansalaisten ja EU:n kansalaisten välisten henkilökohtaisten yhteyksien vahvistaminen on varmaankin myönteinen askel. Se auttaa voittamaan eristyneisyyden, jota jotkut näistä valtioista tuntevat, ja auttaa luomaan esteettömän Euroopan. Uskon myös vakaasti, että nyt läpikäymästämme talouskriisistä ei saa tulla tekosyytä laajentumisprosessin hidastamiselle, kuten esimerkiksi jäsen Rouček on myös todennut täällä. Päinvastoin, alueen vakauden kannalta on erityisen tärkeää, että prosessi ei pääse hidastumaan.

Olen myös mielissäni siitä, että Montenegron hakemusta liittyä EU:n koskevissa neuvotteluissa on edistytty. Neuvosto on juuri antanut asian komission valmisteltavaksi. Puheenjohtajavaltio katsoo, että tämä askel on erittäin tärkeä viesti koko alueelle. Pidämme tärkeänä myös esteiden poistamista Kroatian kanssa käytäviltä liittymisneuvotteluilta. Mielestämme laajentumista koskevaa toimintasuunnitelmaa ei kannata kuormittaa kahdenvälisillä kysymyksillä. Euroopan yhdentymisen edistyminen Serbian osalta on jatkossakin haaste. Sen ehtona on täysi yhteistyö asiaankuuluvan kansainvälisen tuomioistuimen kanssa, jäljellä olevien syytettyjen pidättäminen ja luovuttaminen mukaan lukien. Puheenjohtajavaltio ponnistelee lujasti, jotta kauppaa ja kaupallisia asioita koskevaa väliaikaista sopimusta sovellettaisiin EU:ssa ja jotta viime vuonna allekirjoitetun vakautus- ja assosiaatiosopimuksen ratifiointiprosessi voisi alkaa. Vakautus- ja assosiaatioprosessin merkitys Serbiassa tapahtuville uudistuksille ja Euroopan unioniin etupäässä myönteisesti suhtautuvan hallituksen kannatukselle on kiistaton. Entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa järjestetyt presidentin- ja paikallisvaalit olivat useimpien kansainvälisten normien ja vapaiden ja demokraattisten vaalien toteuttamista koskevien yleisesti tunnustettujen ehtojen mukaiset. On kuitenkin selvää, että jos maan nimeä koskevaan kahdenväliseen kiistaan ei saada ratkaisua, sen edistyminen ehdokasvaltion asemaan on olematonta.

Mitä Bosniaan ja Hertsegovinaan tulee, maan on siirryttävä eteenpäin. Riippuvuus kansainvälisestä yhteisöstä ei auta, vaan ennemminkin rapauttaa vastuun periaatetta ja vie vastuun pois paikallisilta poliitikoilta, kuten jäsen Swoboda täysin oikeutetusti huomautti. Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kehottaa Bosnia ja Hertsegovinan poliittisia johtajia yhdistämään voimansa aktiivisesti ja pyrkimään johtamaan maansa kohti parempaa tulevaisuutta. On haitallista palata etnisiin periaatteisiin perustuvaan politiikkaan, kuten Doris Pack niin osuvasti huomautti. Suunniteltu siirtyminen korkean edustajan toimistosta vahvistettuun EU:n erityisedustajan toimistoon ei tarkoita sitä, että kansainvälinen yhteisö tai EU poistuisi Bosnia ja Hertsegovinasta. Päinvastoin, EU on paikalla auttaakseen ja on täysin tietoinen siitä, että Bosnia ja Hertsegovina ei ole vain yksi jäsenehdokas vaan itse asiassa aivan erityinen tapaus, johon liittyy erittäin arkaluonteisia kysymyksiä ja ongelmia. Osana strategiaansa EU suunnittelee luovansa rauhaa koskevan toimiston ja politiikan. Se on valmis ottamaan vastaan kansainväliseltä yhteisöltä kaikki koordinointitoimet Bosnia ja Hertsegovinassa. Tämä tapahtuu kuitenkin vasta sitten, kun Bosnia ja Hertsegovina on itse osoittanut olevansa valmis niin merkittävään laadulliseen muutokseen. Ensimmäinen huomattava askel kohti Euroopan unionia otettiin allekirjoittamalla vakautus- ja assosiaatiosopimus, mutta se oli vasta alkua. Olemme valmistautuneet jatkamaan avunantoa tässä väistämättä pitkäkestoisessa prosessissa.

Vuosi 2009 on tärkeä, ja se saattaa olla ratkaiseva Bosnia ja Hertsegovinan kannalta. Siirtyminen korkean edustajan toimistosta EU:n erityisedustajan toimistoon on käsillä. Se on Bosnia ja Hertsegovinalle merkittävä askel pois riippuvuudesta. Vuonna 2010 toimitettavien parlamenttivaalien jälkeinen aika pitäisi hyödyntää kokonaan välttämättömän uudistusohjelman, myös perustuslakiuudistuksen, edistämiseen, kuten jäsen Pack aivan oikein huomautti. Koko alue kehittyy. Bosnia ja Hertsegovinan ei yksinkertaisesti voida sallia jäädä jälkeen. Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, haluan lopuksi todeta seikan, jota me kaikki haluamme. Me haluamme Bosnia ja Hertsegovinan edistyvän. Me arvostamme tukea, jota saamme arvoisilta Euroopan parlamentin jäseniltä tämän tavoitteen saavuttamiseen.

  Olli Rehn, komission jäsen. − (FI) Arvoisa puhemies, arvoisat edustajat, haluan kiittää tästä vastuullisesta keskustelusta ja tuesta Länsi-Balkanin eurooppalaiselle perspektiiville. Jaan sen huolen Bosnia ja Hertsegovinan poliittisesta kehityksestä, jonka muun muassa Doris Pack, Hannes Swoboda ja Jules Maaten ovat tässä keskustelussa ilmaisseet.

Vaikuttaa toisinaan siltä, että Bosnia ja Hertsegovinalla on ehtymätön kyky tuottaa ja suorastaan uusintaa poliittisia jännitteitä, vaikka kaiken järjen mukaan meidän pitäisi odottaa paremminkin kehityksen kulkevan toiseen suuntaan ja poliittisen sovinnon löytävän sijan Bosnia ja Hertsegovinan poliittisessa tulevaisuudessa.

Olen samaa mieltä kuin edustaja Maaten siitä, että kaikilla Länsi-Balkanin mailla on se näkymä, että ne voivat aikanaan liittyä Euroopan unioniin, jos ne täyttävät unionin jäsenyyden ehdot, jotka perustuvat Kööpenhaminan kriteereihin. Tämä koskee myös Bosnia ja Hertsegovinaa; näiden ehtojen tapauksessa ei ole olemassa oikotietä eikä alennusmyyntiä, ja jos joku olettaa, että tällaista esiintyy, hän on väärässä. Olisi hyvin tärkeää, että tämä oikea käsitys saisi vahvan jalansijan myös Bosnia ja Hertsegovinan omassa poliittisessa keskustelussa, jotta kansalaiset voisivat tehdä omat johtopäätöksensä siitä, minkälaista politiikkaa heillä on oikeus odottaa kansanvaltaisesti valituilta poliitikoilta.

Näen Bosnia ja Hertsegovinan tulevaisuuden seuraavan suuntaisesti, ja näkemykseni perustuu yhteistyöhömme Javier Solanan kanssa, jonka kanssa olemme laatineet useita tiedonantoja Bosnia ja Hertsegovinan tulevaisuudesta ja Euroopan unionin roolista kyseisessä maassa. Ensinnäkin tavoitteemme on siirtyä Daytonin aikakaudesta Brysselin aikakauteen eli siirtyä kansainvälisen yhteisön korkean edustajan aikakaudesta Euroopan unionin vahvistettuun läsnäoloon Bosnia ja Hertsegovinassa, joka tarkoittanee myös "kahden hatun" järjestelmää EU:n erityisedustajan ja komission edustuston päällikön tapauksessa, jotta kykenemme parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntämään niitä poliittisia ja taloudellisia voimavaroja, joita Euroopan unionilla on.

On itsestään selvää, että protektoraatti ei voi hakea Euroopan unionin jäsenyyttä, ja sen takia tämä siirtymä on elimellinen osa, ehdoton elementti Bosnia ja Hertsegovinan lähentymisessä Euroopan unioniin, ja senkin takia tämän siirtymisen ehtojen täyttäminen on kaikkien Bosnia ja Hertsegovinan politiikkojen edun ja varsinkin maan kansalaisten edun mukaista.

Tällä asialla on myös poliittinen merkitys, näin siksi, että kansainvälistä yhteisöä on liian helppo syyttää Bosnia ja Hertsegovinan ongelmista, kun ei haluta katsoa peiliin. On liian helppo syyttää korkeaa edustajaa, kun pitäisi neuvotella ja sovitella omien maannaisten ja maanmiesten kanssa. Toivon, että tässä suhteessa Bosnia ja Hertsegovinan poliittinen kulttuuri kehittyisi ja kypsyisi ja että myös maan tiedotusvälineet kantaisivat vastuunsa siitä, että negatiivinen nationalistinen kielenkäyttö ei saa enää enempää sijaa kuin tällä hetkellä Bosnia ja Hertsegovinassa tapahtuu.

Toiseksi maa tarvitsee perustuslain uudistuksen, jotta se kykenee rakentamaan toimivan valtiojärjestelmän. Tällä hetkellä Bosnia ja Hertsegovinan valtiojärjestelmä on liian kallis, liian tehoton ja kerta kaikkiaan yhteensopimaton Euroopan unionin jäsenyyden kanssa. Sen vuoksi tarvitaan perustuslain uudistus, evoluution kautta, ei revoluution kautta, ja olen iloinen siitä, että joitakin merkkejä tämänsuuntaisesta keskustelusta maassa on nähtävissä johtavien politiikkojen kesken.

Kolmanneksi ja viimeiseksi tässä yhteydessä – viisumivapaus on välttämätön osa Bosnia ja Hertsegovinan eurooppalaista tulevaisuutta, ja olen varma, että näillä eväillä Bosnia ja Hertsegovina voi päästä eurooppalaiseen valtavirtaan, mikä on varmasti sekä maan itsensä ja sen kansalaisten että myös Euroopan unionin edun mukaista.

  Anna Ibrisagic, esittelijä. – (SV) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Petr Nečasia hänen panoksestaan tämäniltaiseen keskusteluun. Haluan myös kiittää Olli Rehniä siitä, että hän otti esille kahdenväliset kiistat, joista on käytännössä tullut Euroopan ongelmia, ja sen korostamisesta, miten tärkeää on, että emme uhraa laajentumista talouskriisin takia.

Kahdenväliset kiistat jarruttavat parhaillaan Kroatian ja Makedonian mahdollisuuksia jatkaa matkalla kohti EU:n jäsenyyttä, kun ne panevat täytäntöön tarvittavat uudistukset. Mietintöni välityksellä Euroopan parlamentti liittyy joukkoon, joka vaatii kahdenvälisten kiistojen pitämistä nimenomaan sellaisina – kahdenvälisinä – sekoittamatta niitä liittymisprosessiin.

Lopuksi haluan todeta, että mielestäni laajentuminen Länsi-Balkanin maihin on liian tärkeää oman maanosamme rauhan, vapauden ja hyvinvoinnin kannalta, että sitä kannattaisi vaarantaa.

Tämän viestin haluan mietintöni välittävän 500 miljoonalle eurooppalaiselle, jotka pian valitsevat uuden parlamentin, jäsenvaltioiden hallituksille, komissiolle sekä Länsi-Balkanin maiden kansoille ja poliitikoille. On erityisen tärkeä lähettää tämä viesti aikana, jolloin talouskriisi on vaarassa aiheuttaa sen, että yhä useammat ihmiset ja poliitikot Euroopassa haluavat sulkea oven perässään, eivätkä halua sallia enää uusien ihmisten elää, työskennellä ja käydä kauppaa niissä osissa maanosaamme, joissa he haluavat. Siksi toivon myös, että kollegani parlamentissa välittävät tätä viestiä tulevan vaalikampanjan aikana. Jos Euroopasta on tullut kylmempi ja sisäänpäin kääntyneempi, ensisijainen tehtävämme parlamentissa on ponnistella tehdäksemme siitä jälleen vieraanvarainen ja avoin.

  Puhemies. – (PT) Olen vastaanottanut yhden työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan perjantaina 24. huhtikuuta 2009.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Länsi-Balkanin alue on erityistapaus niiden maiden joukossa, joiden lähellä Euroopan unioni sijaitsee. Se on alue, jolla on lukemattomia haasteita ja jonka on vielä käytävä läpi useita vaiheita, ennen kuin yhdentymisprosessi voidaan saattaa päätökseen. Se on kuitenkin alue, jonka mahdollisuudet liittyä EU:hun ovat selkeät ja yksiselitteiset.

Sekä kollegani että minä halusimme varmistaa, että päätöslauselma vahvistaa tämän tosiasian periaatteessa ja EU:n alueen maiden kanssa käymän vuorovaikutuksen yksityiskohdissa. Kuten minä esittämissäni tarkistuksissa korostin, me olemme huolissamme useista kysymyksistä: viisumijärjestelmästä, menettelystä tiedotettaessa kansalaisille EU:sta, taloudellisesta yhteistyöstä Länsi-Balkanin valtioiden kanssa, vähemmistöjen oikeuksista, alueen nuorille tarjottavista opiskeluohjelmista EU:ssa sekä parlamenttien välisen vuoropuhelun vahvistamisesta jo ennen näiden valtioiden liittymistä EU:hun.

Uskomme, että Euroopan yhdentyminen voi jatkua kansalaisten keskuudessa sen hidastuttua toimielimissä. Uskon myös, että tältä kannalta katsottuna me voimme jatkossa välittää huolemme alueen vakaudesta käytännöllisillä keinoilla, ei retoriikan tai historiallisen näkökulman kautta.

  Csaba Sándor Tabajdi (PSE), kirjallinen. – (HU) Euroopan unionin laajentumispolitiikka on paras tarjolla oleva väline Länsi-Balkanin alueen vakauden ja rauhan säilyttämiseksi. Me toivomme, että voimme toivottaa Kroatian tervetulleeksi EU:hun vuonna 2011 Unkarin puheenjohtajakaudella. Se kuitenkin riippuu siitä, sopiiko Kroatia lopulta Slovenian kanssa Piranin lahden jakamista koskevien kahdenvälisten neuvottelujen käynnistämisestä kansainvälisen neuvottelijan välityksellä. Piranin lahtea koskevien neuvottelujen tarkoituksena on ratkaista kahden maan välillä jatkuva rajakiista. Jos kiistaa ei saada ratkaistua, Kroatialla ei ole mahdollisuuksia tulla yhteisön jäseneksi. Lisäedellytyksenä on, että Kroatia tekee Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa täysimääräistä yhteistyötä sotarikollisten etsinnässä ja luovutuksessa.

(1) Ks. pöytäkirja.