Puhemies. – (PT) Esityslistalla on seuraavana Angelika Beerin ulkoasiainvaliokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0234/2009), joka sisältää:
Euroopan parlamentin suosituksen neuvostolle ydinaseiden leviämisen estämisestä sekä ydinsulkusopimuksen tulevaisuudesta [2008/2324(INI)].
Angelika Beer, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tuhansien ydinaseiden olemassaolo on kylmän sodan vaarallisin perintö. Nämä eivät ole minun sanojani, ne on lainattu presidentti Obaman suurimmasta kohtaamastamme uhasta hiljattain Prahassa pitämästä puheesta. Mikään muu asia ei ole turvallisuuden kannalta niin ratkaisevan tärkeä 2000-luvulla.
Olemme viime vuosina kuulleet vastaavia kannaottoja, esimerkiksi yhdysvaltaisten strategistien Kissingerin ja Sam Nunnin esittäminä. He ovat esittäneet erityistä reittiä kohti ydinaseetonta maailmaa. Korkea-arvoiset eurooppalaiset poliitikot ovat liittyneet tähän joukkoon ja jopa YK:n pääsihteeri on esittänyt viisikohtaisen aseriisuntaohjelman. Nyt jos koskaan on paras aika alkaa jälleen puhua ydinaseriisunnasta.
Meidän on muistettava, että viime vuosina on koettu vain takaiskuja. Vuoden 2005 ydinsulkusopimuksen osapuolten tarkistuskonferenssien neuvottelut olivat katastrofi. Tämä ei saa toistua ensi vuonna. Meidän eurooppalaisten on nyt näytettävä, että olemme tosissamme aseriisunnan kanssa. Jos EU etenee asiassa, se voi määrittää käytännesääntöjä, ja tämän vuoksi en ollenkaan ymmärrä, miksi enemmistö parlamentin jäsenistä ei selvästikään ole halukas tukemaan joukkotuhoaseiden vähentämiseen tähtääviä kunnianhimoisia tavoitteita.
Ulkoasiainvaliokunnan konservatiiviryhmän esittämä yletön määrä tarkistuksia muutti mietintöäni ja sen tavoitetta, joka koski aseriisunnasta keskustelemista ja suosituksen esittämistä neuvostolle. Siitä tuli voimaton ja surkea teksti. Parlamenttina meidän velvollisuutemme on esittää kantamme nyt, emmekä voi siirtää tätä myöhempään ajankohtaan tai toisille parlamenteille.
Lobbaamme ydinaseita koskevan yleissopimuksen ja Hiroshima–Nagasaki-pöytäkirjan tukemiseksi, sillä aseriisunta on mahdollista. Ei ole kyse mistään typerästä ja etäisestä haaveesta. Me pystymme tähän, jos panostamme asiaan. Toivomamme asiakirjat eivät ole ristiriidassa ydinsulkusopimuksen kanssa. Niillä tukitaan ydinsulkusopimukseen jäänyt aukko ja vahvistetaan sitä tällä tavalla. Nyt tarvitaan selkeä poliittinen kannanotto, ja tätä minä pyydän kaikilta ryhmiltä huomiseen äänestykseen: nyt on tarkasteltava uudelleen, mikä on oikea tie eteenpäin.
Tiedän, että ydinsulkusopimukseen liittyy myös siviiliosatekijöitä, mutta me emme nyt puhu siviiliydinvoiman renessanssista, nyt keskustellaan ydinaseriisunnasta. Suhteista Iraniin vastaavan valtuuskunnan puheenjohtajana ja ulkopoliittisena edustajana haluan myös sanoa, että ne, jotka eivät ole oppineet Iranin viime vuosien kriisistä, joka on usein johtanut meidät sotilaallisen eskalaation vaaraan, ettei ydinvoiman siviilikäyttöä voida erottaa sotilaallisesta väärinkäytöstä ja leviämisestä, eivät ole ymmärtäneet koko viime vuosien ulkopolitiikkaa, vaaroja ja ydinaseriisuntaa koskevaa haastettamme.
Me kaikki tiedämme, ettei tavoitettamme saavuteta yhdessä yössä, mutta meidän on käynnistettävä toimintamme. Emme voi vain vaatia vuosikausia ydinaseriisuntaa amerikkalaisilta – yksimielisesti – ja nyt, kun presidentti Obama sanoo olevansa siihen valmis, kun presidentti Medvedev sanoo olevansa siihen valmis, parlamentin konservatiivinen enemmistö kieltäytyy tämän tien kulkemisesta. Tämän vuoksi pyydän teitä todellakin, kuten ulkoasiainvaliokunta on neuvonut, olemaan sotkematta toisiinsa ydinvoiman siviilikäyttöä ja ydinaseriisunnan mahdollista uutta alkua. Se, joka kieltäytyy tästä ydinaseriisunnan mahdollisuudesta, ei kykene sanomaan, koska siihen tarjoutuu uusi tilaisuus. Kehotan kaikkia niitä, jotka huomenna äänestävät PSE-ryhmän ja meidän tarkistusehdotuksiamme vastaan, kertomaan vaalikampanjassaan äänestäjilleen, miksi katsovat ydinaseiden Euroopassa olevan hyvä asia.
Petr Nečas, neuvoston puheenjohtaja. – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen iloinen voidessani osallistua tämänpäiväiseen keskusteluun. Erityisesti haluan kiittää Euroopan parlamenttia sen tätä asiaa kohtaan osoittamasta mielenkiinnosta sekä Angelika Beeriä hänen työstään esittelijänä tämän mielenkiintoisen mietinnön yhteydessä. Neuvosto tutkii varmasti mietinnössä esitetyt suositukset hyvin huolellisesti.
Kuten mietinnössä selvästi todetaan, on tärkeää edistyä yhä enemmän ydinaseiden leviämisen estämisessä. Yksi keskeisistä painopistealoista on myönteisen ja konkreettisen tuloksen varmistaminen ydinsulkusopimuksen ensi vuoden tarkistuskonferenssissa. Ydinsulkusopimuksen valmistelukomitean tuleva kokous toukokuussa on konferenssin kannalta merkittävä valmisteluvaihe. EU jatkaa edelleen myönteistä osallistumistaan tarkistusprosessiin joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevan strategiansa mukaisesti sekä neuvoston joulukuussa 2008 kansainvälisen turvallisuuden vahvistamisesta antaman julkilausuman mukaisesti.
Meidän etumme mukaista on tasapainoinen tarkistus, jolla pyritään säilyttämään yleinen tasapaino, johon ydinaseiden leviämisen estämisjärjestelmä perustuu, ja jossa ydinsulkusopimuksen kaikki kolme pilaria katsotaan yhtä merkittäviksi. Ne ovat ydinaseiden leviämisen estäminen, aseriisunta ja ydinvoiman käyttö rauhanomaisissa tarkoituksissa. Katsomme, että tarkistuskonferenssi voi menestyä vain tasapainoisen lähestymistavan avulla.
EU on tietoinen ydinsulkusopimuksen uusista mahdollisuuksista, erityisesti Venäjän ja Yhdysvaltojen uuden vuoropuhelun ansiosta sekä täydellisen ydinkoekieltosopimuksen täytäntöönpanoa ja kansainvälisten keskustelujen käynnistämistä ydinaseiden fissiokelpoisten aineiden tuotannon rajoittamista koskevan uskottavan sopimuksen tekemisestä koskevan uuden halukkuuden ansiosta. EU seuraa myös mielenkiinnolla uutta julkista keskustelua siitä, kuinka ydinsulkusopimuksessa esitetyt tavoitteet voidaan saavuttaa.
Yksi syy, miksi tarkistusprosessi on niin tärkeä, on se, että ydinsulkujärjestelmä kohtaa vakavia ongelmia. Ongelmia aiheuttavat pääasiassa Pohjois-Korea, Iran ja Syyria. Meidän on tarkasteltava näitä ongelmia ja ratkaistava ne noudattamisen seurantamekanismia vahvistamalla. Kuten me kaikki tiedämme, EU toimii aktiivisesti tällä alalla ja on edelleen kumppaniensa kanssa johtoasemassa, erityisesti pyrittäessä löytämään diplomaattinen ratkaisu Iranin ydinvoima-asioissa.
Kuten mietinnössä todetaan, meidän on ydinaseiden leviämisen estämisen lisäksi keskityttävä myös ydinaseriisuntaan. Olemme määrätietoisesti hakeutuneet keskeiseen asemaan tällä merkittävällä alalla. EU aikoo edistää täysimääräisesti ydinaseriisuntaa ja näin ydinsulkusopimuksen 6 artiklan tavoitteiden saavuttamista. Aihe on EU:lle erityisen tärkeä, sillä kahdella sen jäsenvaltiolla on ydinaseita. Kehotamme kansainvälistä yhteisöä liittymään meihin ja edistämään konkreettisia ja realistisia aseriisunta-aloitteita, jotka EU esitti YK:n yleiskokoukselle vuonna 2008.
Samanaikaisesti meidän on ratkaistava ydinenergia-asia. On tärkeää, että ydinenergian rauhanomaista käyttöä kehitetään mahdollisimman laajojen turvallisuutta ja leviämisen estämistä koskevien edellytysten mukaisesti. EU on valmis vahvistamaan kansainvälistä yhteistyötä tällä alalla niin seuraavassa ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssissa kuin muillakin foorumeilla. Erityisesti monenkeskinen lähestymistapa ydinpolttoaineen tarjontaan voi tarjota luotettavan vaihtoehdon yksittäisten kansallisten ohjelmien kehittämiselle arkaluonteisen ydinteknologian alalla. Meidän on tehtävä monenkeskisistä ydinpolttoaineen tarjontamekanismeista houkuttelevampia, erityisesti kehitysmaiden kannalta, sillä alati kasvava määrä näistä valtioista harkitsee ydinenergiaohjelmien käynnistämistä.
Mietinnössä korostetaan perustellusti täydellisen ydinkoekieltosopimuksen ratifioinnin merkitystä. EU kiinnittää erityistä huomiota ratifioinnin edistymiseen ja se seuraa edistymistä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Puheenjohtajavaltio on tehnyt korkean tason vierailuja niihin yhdeksään valtioon, joiden ratifiointi on keskeisessä asemassa sopimuksen voimaantulon kannalta. Valmistelemme menestyksekästä konferenssia, joka pidetään sopimuksen 14 artiklan mukaan New Yorkissa syyskussa 2009 sopimuksen voimaantulon tukemiseksi. EU on edistänyt merkittävästi sopimuksen seurantajärjestelmän kehittämistä, mikä vahvistaa sopimuksen tulevan tarkistusjärjestelmän luotettavuutta. Katsomme, että olisi myös hyvin hyödyllistä pyrkiä käynnistämään keskustelut uskottavasta fissiokelpoisen materiaalin kieltävästä sopimuksesta.
Yhdysvaltojen hiljattain valitsema myönteinen kanta täydelliseen ydinkoekieltosopimukseen ja halkeamiskelpoisia aineita koskevaan sopimukseen sekä ydinaseriisuntaan on hyvin rohkaiseva. Uskomme todellakin tämän lähestymistavan johtavan hyvin konkreettisiin toimenpiteisiin lähitulevaisuudessa. Yleisesti ottaen tämä uusi mahdollisuus saattaa olla ratkaisevassa asemassa, kun ydinsulkusopimuksen tarkistusprosessia ohjataan oikeaan suuntaan.
Olli Rehn, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, joukkotuhoaseiden leviäminen on noussut vakavaksi haasteeksi viime vuosina, ja kansainvälisen yhteisön on oltava valmis kohtaamaan nämä haasteet vakuuttavasti ja ratkaisemaan ne päättäväisesti.
Meidän kannaltamme Yhdysvaltojen uudessa hallinnossa on tapahtunut jonkin verran edistystä ydinsulkusopimusta koskevien neuvottelujen osalta, ja Venäjän ja Yhdysvaltojen välisen ydinaseiden valvonnan myönteisen kehityssuunnan on avattava uusia ratkaisuja ydinasioissa.
Euroopan unionin kannalta ydinsulkusopimus perustuu kolmeen toisiaan vahvistavaan pilariin: ydinaseiden leviämisen estämiseen, aseriisuntaan ja yhteistyöhön ydinvoiman siviilikäytön alalla. Jäsen Beerin mietintö ydinaseiden leviämisen estämisestä tarjoaa minulle tervetulleen mahdollisuuden kuvata komission vastuualoja ja toimia näiden kolmen pilarin aloilla.
Euratomin perustamissopimuksen mukaan komission on todennettava, ettei plutoniumin, uraanin ja toriumin kaltaisia halkeamiskelpoisia ydinaineita käytetä muihin kuin yhteisössä toimivien käyttäjien ilmoittamiin tarkoituksiin. Käyttäjiä ovat ydinvoimateollisuus ja ydinteollisuuden ulkopuolella tutkimuslaitokset ja lääketieteelliset laitokset.
Komissio kehittää parhaillaan toimintasuunnitelmaa parhaasta tavasta ottaa huomioon kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinaseterrorismin riskit. Toimitapa esitetään tämän vuoden puolivälissä ja sen yhteydessä esitetään suositukset turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi edelleen 27 jäsenvaltiossa. Lisäksi EU:n vientivalvontajärjestelmä on toinen keskeinen tekijä joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevassa toiminnassamme.
Komission toimet ydinaseiden leviämisen estämiseksi ja aseriisunnan edistämiseksi eivät rajoitu unionin rajojen sisäpuolelle. Uuden vakausvälineen ja ydinturvallisuusalan yhteistyötä varten perustetun välineen – joihin varataan rahoitusnäkymissä yhteensä lähes miljardi euroa – myötä komissiolla on mahdollisuus vahvistaa maailmanlaajuista panostaan ydinaseiden leviämisen estämiseen edistämällä tulevina vuosina turvallisuutta kaikkialla maailmassa.
Yhteisön välineiden tarkoituksena on kehittää sellaisia kattavia ohjelmia uhkien vähentämiseksi, jotka tarjoavat kolmansille maille laajan valikoiman yhteistyömahdollisuuksia vientivalvonnan, rajavalvonnan, merenkulun valvonnan, asetutkijoiden uudelle alalla ohjaamisen, biotieteiden ja ydinturvallisuuden aloilla. Johdonmukaisten ohjelmien logiikka noudattaa pitkälti vuonna 2002 määritettyjä G8-maiden globaalin kumppanuuden tavoitteita, joihin komissio on osoittanut miljardi euroa kymmenvuotiselle ajanjaksolle 2002–2013.
Lopuksi, on tuettava myös aloitteita ydinvoiman siviilialan yhteistyön uudesta mallista, jotta valtioilla on mahdollisuus ydinenergiaan ilman että se lisää ydinaseiden leviämisen riskiä. IAEA:n kansainvälinen polttoainepankki, jolle komissio suunnittelee osoittavansa 20 miljoonaa euroa, on askel oikeaan suuntaan, kunhan osaamme selittää tällaista ohjelmaa tukevan järkeilyn.
Lyhyesti sanottuna komissio tekee kovasti työtä tukeakseen kaikkia kolmea ydinsulkusopimuksen pilaria, ja sekä aika että kansainvälinen ilmasto ovat todellakin kypsiä muutokseen tavassamme käsitellä ydinvoimaan liittyviä asioita. Komissio on valmis yhteistyöhön muiden kanssa ja tarttumaan nyt tarjolla oleviin valtaviin mahdollisuuksiin entistä turvallisemman maailman luomiseksi myös tämän osalta.
Josef Zieleniec, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (CS) Yhdysvaltojen presidentin Obaman nimi on tänään kaikkien huulilla erityisesti hänen Prahassa 5. huhtikuuta pitämänsä puheen johdosta. Tavoitteemme ei kuitenkaan ole arvioida Yhdysvaltojen uuden hallinnon lähestymistapaa vaan antaa suosituksia neuvostolle, joka valmistelee EU:n kantaa ydinaseiden leviämisen estämisjärjestelmän tulevaisuudesta. Parlamenttimme otetaan tässä keskustelussa vakavasti vain jos se edistää ratkaisua, joka on sekä selkeä, että kaikista näkökohdista realistinen. Poliittisen ryhmämme ratkaisu tähän on tämän vuoksi pikemminkin kaikkien käytettävissä olevien kansainvälisten välineiden käyttäminen sen sijaan, että luotaisiin uusia välineitä. Tähän liittyy ydinsulkusopimuksen kaikkien kolmen toisiinsa tiiviissä yhteydessä olevan pilarin vahvistaminen, toisin sanoen ydinaseiden leviämisen estäminen, aseriisunta ja yhteistyö ydinvoiman siviilikäytön alalla. On siis tärkeää tukea realistisia aseriisunta-aloitteita, joihin sisältyy selkeät menettelyt seurannan ja tarkistuksen aloilla, nykyisten aseiden ja niiden tuotantolaitosten tuhoamiseksi. Mitä tulee yhteistyön vahvistamiseen ydinvoiman siviilikäytön alalla, tuemme myös koko sydämestämme uraanin rikastamiskaaren kansainvälistämistä erityisesti perustettavan kansainvälisen polttoainepankin avulla.
Olen iloinen siitä, että valiokunnan äänestyksen tulos vastaa selvästi kantaamme. Olen varma, että presidentti Obaman puheen jälkeen valiokunnan tuloksissa ei ole mitään muutettavaa. Yhdysvaltojen presidentti vahvisti, että edessämme on pitkä tie, joka edellyttää realismia sinisilmäisyyden sijaan, ja ettei mikään muu ole tärkeämpää kuin konkreettiset toteutettavissa olevat vaiheet. Keskusteluissa Yhdysvaltojen hallinnon kanssa kohtaamme kuitenkin merkittävän ja samalla vaikean tehtävän. Meidän on vaadittava, etteivät näistä asioista päätä ainoastaan suurimmat ydinasevaltiot EU:n ohitse. Tämä on suuri haaste eurooppalaiselle diplomatialle.
Ana Maria Gomes, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, onnittelen jäsen Beeriä erinomaisesta ja oikea-aikaisesta mietinnöstä. Tämä on varsinainen ydinasekeskustelujen vuosi. Yhdysvallat valmistautuu tarkistamaan ydinasekantaansa, NATO tarkastelee strategisia käsitteitään ja maailma valmistautuu vuoden 2010 ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssiin.
Tämä kaikki tapahtuu erityisessä kontekstissa. Yhdysvaltoja johtaa jälleen presidenttti, Barack Obama, joka kannattaa ajatusta ydinaseettomasta maailmasta. Nyt ei ole ujostelun tai epäröinnin aika. Äänestäjämme eivät ymmärtäisi sitä, että parlamentti laatisi ydinsulkusopimuksesta vähemmän kunnianhimoisen mietinnön kuin Yhdysvaltojen nykyinen hallinto.
Yhdysvaltojen johtoasema tässä asiassa on tietenkin tervetullut. Yhdysvallat ja Venäjä ovat kuitenkin loppujen lopuksi maailman kiistattomat ydinasejohtajat. Eurooppa ei kuitenkaan voi pysyä sivussa, kun Moskova ja Washington keskustelevat sen strategisesta tulevaisuudesta. Meidän on esitettävä ydinsulkusopimuksesta oma näkemyksemme, joka perustuu tiukkaan tasapainoon ydinaseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa koskevien suunnitelmien välillä. Tästä mietinnössä on kyse, ja tässä hengessä sosialistien tarkistukset on tehty.
Miksi emme tukisi ydinaseita koskevaa malliyleissopimusta ja Hiroshima–Nagasaki-pöytäkirjaa, joita kansalaisjärjestöt ja poliittiset johtajat tukevat maailmanlaajuisesti? Tehtävämme parlamentaarikkoina on toimeenpanovallan painosta ja rajoituksista vapaina osoittaa hallituksillemme ja näin myös neuvostolle tietä tällä alalla. Toivon parlamentin kannattavan PSE-ryhmän tarkistuksia.
Janusz Onyszkiewicz, ALDE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, on jokseenkin paradoksaalista, että ydinaseet edistivät osaltaan merkittävästi sitä, että kylmä sota ei johtanut kolmanteen maailmansotaan. Tämä johtui siitä, että molemmat puolet olivat vakuuttuneita siitä, että ydinaseiden käyttö johtaisi molempien puolten täydelliseen tuhoutumiseen.
Nyt tilanne on toinen. Tietenkään ydinaseita ei pidä kunnioittaa, mutta meidän on tiedostettava, että monet valtiot pitävät ydinaseita hyvin tärkeinä. Monille valtioille ydinaseet ovat vallan symboli, toisille ne ovat äärimmäinen pelote, kuten esimerkiksi Israelille, ja toisille ne kompensoivat tavanomaisten aseiden heikkoutta, kuten esimerkiksi Venäjälle.
Tämän vuoksi ydinaseriisunta, jota tietenkin tavoittelemme, ei voi olla nopea prosessi, ja presidentti Obama ymmärtää tämän oikein hyvin. Tällä hetkellä tärkeintä on estää ydinaseiden leviäminen, ja meidän on tiedostettava joidenkin ryhmien aiheuttama vaara. Bin Laden osoitti tämän hyvin selvästi todetessaan, että joukkotuhoaseen hankkiminen on uskonnollinen velvoite. Ydinaseiden leviämisen estäminen on ehdottoman tärkeää.
Rebecca Harms, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ohjelma, jonka turvin Irak, Iran ja Pohjois-Korea saivat hankittua ydinteknologiaa oli nimeltään Atoms for Peace. Itä ja länsi osallistuivat tähän ohjelmaan. Olemme nähneet, mihin se johti Irakissa, jossa alunperin siviilikäyttöön tarkoitetun teknologian pohjalta toteutettua ydinvarustelua seurasi kauhea sota. En pysty tänään sanomaan, mihin se johtaa Iranissa. Korea on eronnut aseiden leviämisen estämiseen pyrkivästä yhteisöstä.
Samalla viikolla, jolla Pohjois-Korea agressiivisesti ilmoitti uusista suunnitelmistaan ja lopulta hääti IAEA:n maasta, IAEA puolestaan ilmoitti aloittavansa neuvottelut 30–50 kehitysmaan kanssa siviiliaseistuksesta. Sitä kutsutaan varusteluksi, mutta minä kutsun sitä aseistukseksi. Tämä on tappava kierre. Jollemme lopeta siviiliaseistusta, emme koskaan saa otetta ydinteknologian, myös sotilasteknologian leviämisestä.
Tobias Pflüger, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, nyt on aika lopultakin luopua ydinaseista planeetallamme ja soveltaa ydinsulkusopimuksen 6 artiklan aseriisuntavelvoitetta. Yhdysvaltojen uusi presidentti Barack Obama on todennut haluavansa ydinaseriisuntaa. Euroopan unionin hallituksia vaaditaan nyt toimimaan ja sitoutumaan erityiseen ydinaseriisuntaan.
Tämä merkitsee todellakin aseriisuntaa Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan atomiaseiden nykyaikaistamisen sijaan. Se merkitsee myös loppua Saksan osallistumiselle ydinaseisiin, mikä tarkoittaa Yhdysvaltojen ydinaseiden vetämistä pois Euroopasta, esimerkiksi Büchelistä Rheinland-Pfalzin osavaltiosta. Euroopan parlamentin enemmistön ja ulkoasiainvaliokunnassa tähän mennessä aikaansaadun enemmistön ei pidä tuhlata aikaa jahkailevista mietinnöistä äänestämiseen, vaan niiden olisi säilytettävä mietintöön alun perin sisällytetyt aseriisuntavaatimukset. Minusta vaikuttaa siltä, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä elää edelleen menneisyydessä. Ydinsulkusopimukseen tarvitaan voimakkaampia aseriisuntakomponentteja, ja siitä meidän on äänestettävä huomenna.
Philip Claeys (NI). – (NL) Beerin mietinnössä käytetään hyvin yleisiä termejä, mikä on jokseenkin ymmärrettävää, koska ydinsulkusopimus on merkityksetön, jos kaikki valtiot eivät kunnioita sitä ja pane sitä täytäntöön. Toisaalta katson kuitenkin, että mietinnössä olisi voitu viitata selvemmin Pohjois-Korean ja Iranin tapauksiin, sillä on aivan ilmeistä, että nämä kaksi valtiota edustavat suurinta uhkaa.
Euroopan unionin on yhdessä Naton ja jos mahdollista Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston kaltaisten muiden kansainvälisten instituutioiden kanssa tehtävä selväksi Pohjois-Korean ja Iranin kaltaisille totalitaristisille järjestelmille, ettei ydinaseiden kehittämistä enää voida suvaita. Tämän osalta on hyvin tärkeää rohkaista aktiivisesti Venäjän ja Kiinan kaltaisia valtioita, tarvittaessa kielteisin toimenpitein, lopettamaan kaikenlainen yhteistyö näiden valtioiden kanssa ydinaseiden kehittämisessä. Jos Pohjois-Koreaa ja Irania itseään ei saada muuttamaan kantojaan, ne on joka tapauksessa eristettävä kaikista mahdollisista kanavista, jotka voivat auttaa niitä kehittämään ydinaseita.
Karl von Wogau (PPE-DE). - (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Neuvostoliiton romahdettua monet uskoivat sen olevan myös ydinuhan loppu, mutta globaalista ydinuhasta on nyt tullut alueellinen ydinuhka. Voin mainita esimerkiksi Iranin, Pohjois-Korean, Intian ja Pakistanin. Valitettavasti edes ydinsulkusopimus ei ole kyennyt estämään tätä. Todellinen vaara on, että terroristit tai rikolliset tai vastuuttomat järjestelmät saattavat saada ydinaseita.
Kissingerin ja Shultzin aloite ja Obaman Prahan-puhe ovat nyt saaneet tähän asiaan uutta vauhtia. Tämä on hyvin tärkeää. Nyt on yhä selvempää, että jopa ydinasevaltiot valmistautuvat pienentämään arsenaaliaan, ja se oli uutta presidentti Obaman lausunnossa. Nyt on tärkeää, että Eurooppa puhuu Euroopan, sen ydinasevaltioiden ja muiden, puolesta yksiäänisesti.
Ensimmäinen askel tällä tiellä on se, että ulkopoliittinen edustaja Solana neuvottelee Iranin kanssa kaikkien Euroopan valtioiden puolesta, kuten myös Euroopan ulkopuolisten valtioiden puolesta. Minusta meidän on pysyttäydyttävä tässä. Meidän ei pidä odottaa nopeita ihmeitä tällä tiellä, kuten jäsen Beer tekee, mutta jos meillä nyt todella on mahdollisuus vähentää asteittain tätä uhkaa, meidän on tartuttava siihen.
Petr Nečas, neuvoston puheenjohtaja. – (CS) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, kiitän erinomaisesta keskustelusta. Kuten keskustelun alussa totesin, olemme tulleet ydinsulkusopimuksen ja asevalvontaprosessin historialliseen käännekohtaan. Kiitän kaikkia puheenvuoron käyttäneitä heidän kommenteistaan. Haluan ilmaista täyden kannatukseni ajatukselle uskottavien, konkreettisten ja realististen askelten tukemisesta tällä alalla, kuten jäsen Zieleniec esitti, ja tuen myös jäsen Onyszkiewiczia, joka totesi, että aseriisunta on hidas prosessi, joten on sitäkin tärkeämpää tukea juuri näitä realistisia askelia. Samalla olen yhtä mieltä myös siitä, että on tärkeää kiinnittää huomiota jäsen Harmsin julkituomiin halkeamiskelpoisten materiaalien tuotantoa rauhanomaisiin tarkoituksiin koskevan ohjelman mahdollisiin väärinkäytöksiin. Olen samaa mieltä myös jäsen Claeysin kanssa siitä, että on hyvin tärkeää ryhtyä tiukkoihin toimiin ohjelmaa mahdollisesti omaan aseistukseensa väärinkäyttäviä valtioita kohtaan. Haluan myös korostaa, että EU osallistuu jatkossakin ydinsulkusopimuksen tarkistuksiin ja antaa aktiivisen panoksensa koko prosessin menestykseen.
New Yorkin valmistelevassa kokouksessa toukokuussa EU esittää konkreettiset ehdotuksemme tulevaksi toimintasuunnitelmaksi vuoden 2010 tarkistuskonferenssia varten kaikkien sopimuksen kolmen pilarin osalta. Esitämme ehdotuksemme yhteisinä julkilausumina yksittäisistä pilareista sekä työasiakirjoina. Neuvosto aikoo laatia tarkistetun ja päivitetyn yhteisen kannan vuoden 2010 tarkistuskonferenssin valmisteluissa. EU työskentelee saavuttaakseen menestyksekkään tuloksen, ja tekee keskeisten kumppanien kanssa yhteistyötä ennen valmistelukomitean kokousta varmistaakseen tavoitteillemme laajan tuen.
Samalla meidän on hyödynnettävä ydinaseriisunnan uusia mahdollisuuksia, ja EU ei todellakaan aio jäädä passiiviseksi sivustakatsojaksi. EU:ssa on jäsenvaltioita, joilla on ydinaseita, jäsenvaltioita, joilla ei ole tällaisia aseita, jäsenvaltioita, jotka käyttävät ydinenergiaa, sekä jäsenvaltioita, jotka vastustavat ydinenergian käyttöä. EU:lla kokonaisuudessaan voi olla merkittävä asema, ja se pyrkii tähän määrätietoisesti. Neuvosto on päättänyt tiedottaa Euroopan parlamentille säännöllisesti valmistelukomitean keskustelujen tuloksia koskevasta tulevasta kehityksestä sekä yleisemmin ensi vuoden konferenssin valmisteluista.
Olli Rehn, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, kiitän kaikkia tämänpäiväiseen rakentavaan keskusteluun osallistuneita. Tämä on todellakin hyvin tärkeä aihe. Komissio jatkaa työtään ydinsulkusopimuksen tukemiseksi halkeamiskelpoisten ydinmateriaalien asianmukaisen käytön tarkistamistehtävissä Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti.
Se pyrkii estämään terroristien pyrkimyksiä saada haltuunsa kemiallista, säteily- ja ydinmateriaalia kaksikäyttötuotteiden entistä voimakkaampaa viennin valvontaa koskevan yhteisön järjestelmän avulla, tukee IAEA:n pyrkimyksiä turvata herkät ydinmateriaalit ja torjua ydinmateriaalin salakuljetusta – mikä on hyvin tärkeää – sekä edistää maailmanlaajuista ydinturvallisuuskulttuuria hyödyntäen vakaus- ja ydinturvallisuusvälineiden merkittäviä resursseja.
Odotan jatkuvaa yhteistyötä parlamentin kanssa näiden tavoitteiden edistämiseksi edelleen ja luotan tulevaan yhteistyöhömme.
Angelika Beer, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, me emme nyt käy mitään ideologista keskustelua. Amerikkalaisten johtamien Irakin, Afganistanin ja muiden alueiden sotilasinterventioiden jälkeen elimme yhä lisääntyvien kriisien aikakautta, eikä edes mahdollisuudesta keskustella ydinaseriisunnasta voitu haaveilla tai toivoa sellaista. Nyt tarjoutuu ainutlaatuinen mahdollisuus. En tiedä, kuinka kauan tämä mahdollisuus säilyy, mutta meidän velvollisuutemme on antaa tuleville sukupolville rauhallinen maailma, jossa elää.
Komission jäsen Rehnin juuri mainitsemiin tällä alalla menestymisen ennakkoedellytyksiin sisältyy se, ettei EU:ssa hyväksytä kaksinaismoralismia. Tämä tarkoittaa, että eurooppalaisina velvollisuutemme on saada ydinaseriisunta jälleen vauhtiin. Palautan mieliinne keskustelumme viime vuoden joulukuussa Javier Solanan läsnäollessa. Keskustelimme turvallisuusstrategian tarkistamisesta. Hän nimesi yhdeksi suurimmista vaaroista joukkotuhoaseiden leviämisvaaran – ja parlamentti oli hänen kanssaan samaa mieltä.
Tämän vuoksi vetoan teihin jälleen. Tarkastelkaa uudestaan Euroopan parlamentin sosialistiryhmän ja Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän ehdottamia kolmea tarkistusta, joilla pyritään saamaan aseriisunta ja -valvontaprosessi käyntiin ydinaseita koskevan yleissopimuksen kaltaisten välineiden aikaansaamiseksi täydentämään ydinsulkusopimusta. Pohtikaa uudestaan, voitteko äänestää niiden puolesta, sillä jos PPE-ryhmän tarkistus hyväksytään, ryhmäni ei voi äänestää mietinnön puolesta.
Lopuksi haluan kiittää Pormestarit rauhan puolesta -järjestön, IPPNW:n ja ICANin kaltaisia kansainvälisiä järjestöjä. ICAN (international campaign for the abolition of nuclear weapons) oli olemassa jo kauan ennen Obamaa.
Puhemies. – (PT) Keskustelu on päättynyt.
Äänestys toimitetaan perjantaina 24. huhtikuuta 2009.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Huolimatta joistakin ehdotukseen Euroopan parlamentin suositukseksi sisältyvistä myönteisistä näkökohdista ehdotus ei vastaa perustavaa laatua oleviin vaatimuksiin ydinaseriisunnan alallla, varsinkin koska siinä keskitytään ainoastaan ydinaseiden leviämisen estämiseen.
Nyt tarvitaan ja vaaditaan kokonaisen ohjelman perustamista, jossa kielletään ydinaseiden käyttö ja tuotanto, kannustetaan niiden täydelliseen purkamiseen, näistä aseista vapaiden alueiden luomiseen, neuvottelujen aloittamiseen uudelleen ydinaseriisunnasta sekä ydinsulkusopimuksen tiukkaa soveltamista myös nykyisissä ydinasevaltioissa
Tarvitsemme ydinaseriisuntaohjelmaa, johon on liityttävä kansainvälisten suhteiden demilitarisointi. On kunnioitettava Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaa, kolonialismin loppumista, puuttumattomuusperiaatetta ja kansainvälisten konfliktien rauhanomaista ratkaisemista.
Tarvitsemme ohjelman, jossa vaaditaan avaruuden demilitarisointia, tavanomaisten aseiden ja sotilasmenojen vähentämistä (ei niiden lisäämistä, mitä Yhdysvaltojen hallinto kannatti hiljattain Naton huippukokouksessa), ulkomailla sijaitsevien sotilastukikohtien lakkauttamista, EU:n militarisoinnista ja sen muuttamisesta poliittiseksi ja sotilaalliseksi liittoumaksi kieltäytymistä, Naton alistamista YK:lle turvallisuusasioissa sekä poliittisten ja sotilaallisten liittoumien purkamista.