Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 5. toukokuuta 2009 - Strasbourg

1. Istunnon avaaminen

Puhetta johti
varapuhemies Martine ROURE

(Istunto avattiin klo 9.05)

2. Keskustelu ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset): ks. pöytäkirja

3. Sähköiset viestintäverkot ja -palvelut, yksityisyyden suoja ja kuluttajansuoja - Sähköiset viestintäverkot ja -palvelut - Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin ja virasto - Maanpäälliseen matkaviestinliikenteeseen varattavat taajuusalueet (keskustelu)

  Puhemies. – (FR) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

– sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan suositus toiseen käsittelyyn neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla annetun direktiivin 2002/22/EY, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla annetun direktiivin 2002/58/EY ja kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (16497/1/2008 – C6-0068/2009 – 2007/0248(COD)) (Esittelijä: Malcolm Harbour) (A6-0257/2009)

– teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan suositus toiseen käsittelyyn neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun direktiivin 2002/21/EY, sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä annetun direktiivin 2002/19/EY sekä sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista annetun direktiivin 2002/20/EY muuttamisesta (16496/1/2008 – C6-0066/2009 – 2007/0247(COD)) (Esittelijä: Catherine Trautmann) (A6-0272/2009)

– teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan suositus toiseen käsittelyyn neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi Euroopan sähköisen viestinnän markkinaviranomaisen perustamisesta (16498/1/2008 – C6-0067/2009 – 2007/0249(COD)) (Esittelijä: Pilar del Castillo Vera) (A6-0271/2009)

– Francisca Pleguezuelos Aguilarin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi taajuusalueista, jotka varataan yleiseurooppalaisen yleisen solukkojärjestelmäisen digitaalisen maanpäällisen matkaviestinliikenteen yhteen sovitettuun käyttöönottoon yhteisössä, annetun neuvoston direktiivin 87/372/ETY muuttamisesta (KOM(2008)0762 – C6-0452/2008 – 2008/0214(COD)) (A6-0276/2009).

  Malcolm Harbour, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, on etuoikeus olla tänä aamuna avaamassa tätä mitä tärkeintä keskustelua ja kehottamassa kollegojamme kannattamaan nyt käsiteltävänä olevan televiestintäpaketin uudistamista.

Korostan, että kyseessä on uudistus. Kuten kuulitte sen osia on ollut laatimassa neljä esittelijää. Paketin keskeisen uudistuksen osalta haluan kiittää kollegojani Catherine Trautmannia ja Pilar del Castillo Veraa, koska olemme työskennelleet yhdessä erittäin tiiviisti saadaksemme paketin kokoon.

Tämä on tärkeä uudistus, koska nykyinen paketti, jonka parissa työskentelin kollegojen kanssa vuosina 2001 ja 2002, on toiminut erittäin hyvin Euroopan talouden hyväksi. Meillä on kukoistava ja dynaaminen viestintäala ja kuluttajat toimivat markkinoilla aktiivisesti. Tämä uudistus päivittää alan lainsäädännön, ja kollegani kertovat aloista, joita he haluavat käsitellä. Tärkeintä on, että uudistuksen ansiosta paketti on vankka ja kestää seuraavan vuosikymmenen. Parlamentti on tehnyt merkittäviä parannuksia tässä toisessa käsittelyssä.

Haluan meidän kolmen puolestamme pöytäkirjaan merkittäväksi kiitoksemme puheenjohtajavaltio Ranskalle, joka sai aikaan yhteisen kannan marraskuussa. Sen ansiosta voimme esitellä teille tämän parannellun paketin tänään vaalikauden viimeisellä istuntojaksolla, koska on erittäin tärkeää eurooppalaisille kuluttajille ja Euroopan taloudelle, että hyväksymme paketin suurella enemmistöllä huomisessa äänestyksessä.

Kuten aina tällaisten monimutkaisten asioiden yhteydessä, olen saanut nauttia omien varjoesittelijöideni Bernadette Vergnaudin, Cristian Buşoin ja Heide Rühlen mahtavasta yhteistyöstä. Haluan myös kiittää Alexander Alvaron johtamaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan tiimiä, koska tärkeä tekijä uudistuksissani sisältää myös sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin, jota he ovat käsitelleet.

Tänä aamuna käytössäni olevien neljän minuutin aikana minulla ei ole aikaa käsitellä kaikkia kohtia ja parannuksia, joita olemme yksityiskohtaisesti tehneet. Niistä tiedotetaan runsain mitoin jälkikäteen. Haluan vain antaa teille pienen katsauksen siitä, mitä me olemme saaneet aikaan ja mihin me pyrimme.

Tässä direktiivissä me olemme huomattavasti parantaneet kuluttajien ja käyttäjien oikeuksia sähköisessä toiminnassa. Kuluttajille on annettava mahdollisuus valita tarjolla olevista sähköisistä viestintäpalveluista. Jotta he kykenisivät siihen, heillä on oikeus saada tietoa. Heillä on oikeus kohtuullisiin sopimusehtoihin, jotka eivät sido heitä pitkiksi ajoiksi tiettyihin palveluntarjoajiin. Heillä on oikeus korkealaatuisiin hätäpalveluihin, sosiaalisten tietopalvelujen käyttöön internetissä ja puhelinpalveluihin. Ennen kaikkea heillä on oikeus saada tietonsa suojattua sähköisessä viestinnässä. Kuulemme lisää siitä myöhemmin. Meidän on myös annettava sääntelyviranomaisille mahdollisuus varmistaa, että kyseiset oikeudet toteutetaan asianmukaisesti. Tämä kaikki sisältyy tähän ehdotukseen.

Mielestäni on hyvin tärkeää korostaa, että tämä on mahdollisuudet ja oikeudet tarjoava ehdotus. Se ei millään lailla rajoita ihmisten oikeuksia internetissä tai rajoita palveluja mitenkään. Haluamme antaa kuluttajille vallan tehdä valintoja, ja juuri se avaa palvelut.

Haluan päättää ensimmäisen puheenvuoroni toteamalla, että: tätä ehdotusta on ollut laatimassa lukemattomia ihmisiä ja meillä on ollut valtavat resurssit tukenamme. Haluan erityisesti mainita Peter Traungin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnasta, oikeudellisen neuvonantajamme Luca Vusaggion sekä Lindsay Gilbertin ryhmästämme. He kaikki ovat tehneet erittäin tiivistä yhteistyötä avustajani Sheena Gooroochurnin kanssa. Olemme saaneet suurenmoista tukea komissiolta, Peter Rodfordilta, komission jäseneltä itseltään ja hänen kabinetiltaan sekä Eva Veivon johtamalta neuvoston sihteeristöltä. Mainitsen tämän, koska uskoakseni useat ulkopuoliset eivät ymmärrä, miten suurta työtä ja laajaa paneutumista tällaisten monimutkaisten tekstien laatiminen vaatii. Odotan kannatustanne tälle paketille huomenna, koska se on niin tärkeä meidän kaikkien tulevaisuuden kannalta.

  Catherine Trautmann, esittelijä. − (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, huomenna äänestämme televiestintäalan paketista. Se on viimeinen vaihe, joka päättää useiden kuukausien työn ja neuvottelut kompromissin aikaansaamiseksi. Kompromissiin päästiin neuvoston kanssa käydyn kovan kädenväännön jälkeen yhteydessä, jossa kolmella toimielimellä oli aluksi hyvin erilaiset kannat.

Haluan ensimmäiseksi kiittää vilpittömästi Pilar del Castillo Veraa, Malcolm Harbouria, Francisca Pleguezuelos Aguilaria, varjoesittelijöitä, poliittisia ryhmiä, valiokuntien puheenjohtajia ja sihteeristöjä, neuvoston puheenjohtajavaltiota ja Euroopan komissiota väsymättömistä ponnisteluista näinä pitkinä kuukausina. Kiitän myös kaikkia kollegojani, jotka ovat luottaneet minuun ja antaneet minulle tukensa.

Tämä paketti tuo lukuisia etuja. Ne ovat tärkeitä kuluttajille, koska ne tarjoavat parempia palveluja kohtuullisempaan hintaan. Televiestinnälle on itse asiassa luonteenomaista sen vaikutus jokapäiväiseen elämään. Sillä on ilmeinen sosiaalinen asema kehitystä ja kasvua edistävänä välineenä.

Pelkästään televiestintäalla on yli 3,5 miljoonaa työpaikkaa. Ala vastaa yhä suuremmasta osuudesta Euroopan taloudesta – lähes 3,5 prosentista. Tarkoituksenmukaisesti säännelty kilpailu mahdollistaa vanhojen ja uusien toimijoiden välisen tasapainon ja varmistaa alan merkittävän kasvun oikeusvarmuuden ansiosta, joka puolestaan kannustaa investointeihin.

Siitä syystä olemme koko neuvottelukierroksen ajan ponnistelleet yhdessä muiden esittelijöiden ja varjoesittelijöidemme kanssa saadaksemme aikaan sääntelyjärjestelmän, joka hyödyttää kaikkia. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta hyväksyi huhtikuussa lainsäädäntömenettelyn toiseksi viimeisen vaiheen hyväksymällä erittäin suurella enemmistöllä minun mietintöäni ja Pilar del Castillo Veran mietintöä koskevan kokonaisvaltaisen kompromissin.

Olemme rakentaneet pohjan vankalle kompromissille, joka toivoakseni saa – yhdessä Malcolm Harbourin ja Francisca Pleguezuelos Aguilarin mietintöjen kanssa – täyden tukenne huomisessa äänestyksessä.

Haluan myös palata tarkistukseen 138/46 ja selventää parlamentin ja neuvoston sopimusta tukevan tekstin merkitystä ja soveltamisalaa. Se oli niin kutsuttu viimeinen mahdollisuus päästä kompromissiin. Kun tarkistuksesta äänestettiin ensimmäisessä käsittelyssä, neuvosto on jatkuvasti torjunut sen suoralta kädeltä, sulkenut sen yhteisen kannan ulkopuolelle ja kieltäytynyt mainitsemasta sitä johdanto-osan kappaleissa tai artikloissa.

Euroopan parlamentti on osoittanut sitoutumisensa tähän tarkistukseen sisällyttämällä kompromissiin tarkistuksen 46 keskeiset tekijät: oikeuksien puolustamisen, oikeuden tuomion antamiseen ja muutoksenhakuun tuomioistuimessa – ilmaus, joka on eniten oikeusviranomaisten näkemyksen mukainen. Lisäksi se on lisännyt kaksi uutta säännöstä internetin käyttäjiä varten: vahvistuksen internetin keskeisestä asemasta toteutettaessa perusoikeuksia ja -vapauksia, viitaten erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevaan yleissopimukseen.

Tarkistuksen 46 henkeä ja kirjainta on siksi kunnioitettu ja laajennettu käyttäjien eduksi. Näin vältettiin tilanne, jossa jäsenvaltiot olisivat hylänneet tämän tarkistuksen sillä perusteella, että Euroopan parlamentti ei saa määrätä niiden sisäistä oikeudellista järjestelmää koskevasta muutoksesta – mitä tämän tarkistuksen täytäntöönpano edellyttäisi.

Sen sijainti 1 artiklassa, joka koskee soveltamisalaa ja tavoitteita, tekee ehdotuksesta pohjimmiltaan periaatteen, jota sovelletaan kaikkiin paketin direktiiveihin, erityisesti käyttöoikeuksien ja palvelujen osalta. Se korjaa oikeudellisen puutteen, joka johtui tarkistuksen 46 liittämisestä 8 artiklaan, jossa määritellään kansallisten sääntelyviranomaisten tehtävät.

Hyvät parlamentin jäsenet, meidän on tehtävä valinta: joko tuemme tarkistusta 46 sellaisenaan ja palautamme koko televiestintäalan paketin sovittelumenettelyyn, joka käynnistää keskustelun uudelleen kaikista neuvotteluissa sovituista kohdista ja johtaa paketin kumoamiseen, koska jäsenvaltiot vastustavat voimakkaasti tätä tarkistusta, tai toisena vaihtoehtona kannatamme tarkistuksen 46 uutta sanamuotoa, joka takaa perusvapauksien kunnioittamisen ja vahvistaa sen, minkä parlamentti hyväksyi äänestettäessä Stavros Lambrinidisin mietinnöstä.

Lisään vielä, että 1 artiklan 3 kohdan a alakohta ja sen johdanto-osan kappale on otettava huomioon saatettaessa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja että ne antavat parlamentille mahdollisuuden antaa lainsäädäntöä jälkeenpäin.

Tämän mahdottoman valinnan edessä kehotan teitä, hyvät parlamentin jäsenet, ajattelemaan työmme tulevaisuutta seuraavalla vaalikaudella, joka keskittyy muun muassa yleispalveluun sekä sisältöön ja teollis- ja tekijänoikeuksiin. Siksi kehotan teitä tukemaan uutta ehdotusta pyrkimyksenä saada työntekijöiden, taiteilijoiden ja internetin käyttäjien oikeudet tasavertaiseen asemaan.

  Pilar del Castillo Vera, esittelijä. − (ES) Arvoisa puhemies, haluan aluksi muiden esittelijöiden, Catherine Trautmannin ja Malcolm Harbourin, tavoin kiittää heitä ensinnäkin poikkeuksellisesta tilaisuudesta, jonka olen saanut laatiessamme Euroopan televiestintäalan markkinoita koskevan asetuksen uudistusta. Minulla on vielä vähän kokemusta tästä parlamentista ja mielestäni tämä on malliesimerkki eri poliittisia ryhmiä edustavien jäsenten yhteistyöstä. Paljon kiitoksia.

Luonnollisesti haluan seuraavaksi kiittää kaikkia suosituksen laatimiseen osallistuneita: varjoesittelijöitä ja erityisesti teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sihteeristöä, joka oli mielestäni perustavaa laatua olevassa asemassa, jotta pääsimme tähän vaiheeseen. Haluan myös kiittää komission jäsentä ja komissiota kaikkien vaikeiden kolmikantaneuvottelujen helpottamisesta.

Haluan myös mainita puheenjohtajavaltio Tšekin tasavallan ponnistelut aivan ensimmäisistä hapuilevista vaiheista aina tähän pisteeseen, jossa puheenjohtajavaltio Tšekin tasavalta on osoittanut todellista johtajuutta neuvostossa. Haluan ilmaista erityiset kiitokset sen ponnisteluista.

Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, uudistamme asetusta, joka vaikuttaa Euroopan tulevaisuuden kannalta keskeiseen alaan: se on keskeinen kansalaisten hyvinvoinnille ja keskeinen noustaessa talouksiemme tämänhetkisestä syvästä kriisistä sekä Euroopassa että muualla. Nyt me kuitenkin puhumme Euroopan unionista.

Jos on olemassa ala, joka todella voi toimia liikkeellepanevana voimana ja antaa sysäyksen, jota tarvitsemme kriisin voittamiseksi, se on nimenomaan tietotekniikka- ja viestintäala, eli sähköisen viestinnän ja televiestinnän ala. Siksi on niin tärkeää, että olemme päässeet sopimukseen, koska se antaa meille mahdollisuuden edetä noudattaen lähestymistapaa, joka mielestäni on mitä keskeisin: avoimen näkemyksen säilyttäminen, katsominen eteenpäin, protektionismin torjuminen ja sen sijaan kilpailun ja kilpailukyvyn kannustaminen; alan asema on välttämätön näistä syistä.

Paketin osalta on jo mainittu eri mietinnöissä käsiteltäviä näkökohtia. Haluan vain mainita tämän mietinnön esittelijänä uuden eurooppalaisen sääntelyviranomaisten ryhmän luomisen sähköisen viestinnän alalle. Se on välttämätön väline sen varmistamiseksi, että sääntöjä, jotka hyväksymme huomenna uuden asetuksen myötä, sovelletaan yhdenmukaisesti koko unionissa. Se tarkoittaa käytännössä yhdenmukaistamista, jonka ansiosta on mahdollista luoda ja kehittää todelliset sisämarkkinat, joilla on sisäistä kilpailua. Se on paras tapa varmistaa, että kuluttajat hyötyvät. Se on myös paras tapa varmistaa, että eurooppalaisilla kuluttajilla on mahdollisuus nauttia parhaista palveluista parhailla hinnoilla.

Nimenomaan kilpailu, eikä mikään muu, varmistaa tuon lopputuloksen ja edun kuluttajille ja talouksillemme. Sanokaamme siis "ei" kaikille protektionismin muodoille ja "kyllä" avoimuudelle ja kilpailulle. Ala, joka parhaiten voi varmistaa tämän, on todellakin sähköisen viestinnän ala ja televiestintäalan markkinat. Meillä on siis syytä juhlia.

  Francisca Pleguezuelos Aguilar, esittelijä. − (ES) Arvoisa puhemies, muiden esittelijöiden tavoin haluan osoittaa sanani kollegoilleni ja komission jäsenelle kiittääkseni heitä työstä, jota he kaikki ovat tehneet ja josta voimme mielestäni onnitella itseämme tänään.

Haluan myös kiittää GSM-direktiivin esittelijänä saamastani ehdottomasta tuesta erityisesti varjoesittelijöitä, jotka työskentelivät kanssani. Haluan myös kiittää komission jäsentä Redingiä joustavuudesta, jota hän osoitti koko menettelyn ajan annettaessa parlamentille takaisin asema, jota olimme vaatineet: osallistumista radiotaajuuksien käytön strategiseen suunnitteluun. Minun on tietysti kiitettävä myös puheenjohtajavaltio Tšekin tasavaltaa, joka osoitti selkeää määrätietoisuutta tämän direktiivin käsittelyn ratkaisemiseksi muun paketin ohella ennen vaalikauden loppua.

GSM-direktiiviä koskevan mietinnön esittelijänä uskon, että olemme löytäneet oikean loppuratkaisun sisällyttäessämme taajuuksien käytön strategisen suunnittelun yhteisössä tuleviin radiotaajuuksia koskevan politiikan monivuotisiin ohjelmiin ja liittäessämme sen puitedirektiiviin. Se on oikea päätös, koska siten me tunnustamme, että taajuudet, jotka ovat harvinaista, julkista omaisuutta, vaativat lainsäädännöllistä valvontaa sekä strategista suunnittelua uusien verkkojen – langattomien ja valokaapeliverkkojen – kehittämisessä. Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että niissä on tulevaisuus. Tulevaisuus, jossa meidän on tarjottava oikeussuoja operaattoreille, jotta ne voivat investoida ja me voimme saada takaisin johtavan aseman, joka Euroopan unionilla aikoinaan oli.

Haluan korostaa, että on myös hyvin tärkeää, että olemme vakiinnuttaneet verkolle yleisissä puitteissa teknologian suhteen neutraalin sääntelyn periaatteen, koska, ottaen huomioon, että kyseessä oli poikkeus kyseisestä periaatteesta, olemme kaksin verroin oikeuttamassa parlamentin toimet tämän mittakaavan laajuisessa tilanteessa.

Siinä yhteydessä uskon, että tämä direktiivi on hieno esimerkki taajuuksien hallinnan suuremmasta joustavuudesta, johon tällä televiestintäalan paketin uudistuksella tähdätään.

Emme saisi unohtaa – haluan korostaa tätä eräiden kollegojeni tavoin – että Euroopan unionissa radiotaajuuksiin liittyvät palvelut muodostavat noin 300 miljardin euron liikevaihdon, eli 1,2 prosenttia yhteisön BKT:sta.

Siksi tämän harvinaisen, julkisen resurssin hallinnoinnin optimointi saa epäilemättä aikaan tärkeitä hyötyjä, erityisesti nyt talouskriisin aikana. Se auttaa meitä varmasti voittamaan kriisin. Mielestäni tämä tarjoaa yrityksille investointimahdollisuuden kehittää uusia palveluja, jotka voivat elvyttää kysyntää ja auttaa kehittämään kansalaisille tarjottavia julkisia palveluja.

Tehokas taajuuksia koskeva politiikka Euroopan unionissa antaa meille varmasti mahdollisuuden saada tästä voimavarasta mahdollisimman suurta sosiaalista ja taloudellista hyötyä mahdollisimman kustannustehokkaasti; se tarjoaa myös parhaan liiketoimintatilaisuuden palveluntarjoajille.

Haluamme epäilemättä kaikki tarjota enemmän ja parempia palveluja kuluttajille ja tarjota kansalaisille tehokkaammin julkisia palveluja. Siitä syystähän me loppujen lopuksi toimimme lainsäätäjinä. Toisin sanoen me haluamme kyetä tekemään yhteistyötä lisätäksemme EU:n kansalaisten sosiaalista ja alueellista osallisuutta.

Hyvät parlamentin jäsenet, mielestäni voimme tänään onnitella itseämme tämän televiestintäalalle äärimmäisen tärkeän työn valmiiksi saattamisesta. Alan reaalikasvu jatkui vuonna 2008 ja oli 1,3 prosenttia. Samaan aikaan kokonaisbruttokansantuotteen reaalikasvu oli vain 1 prosentti. Kehotan teitä kaikkia antamaan huomenna tukenne työllemme, jotta voimme viimeinkin panna täytäntöön tämän lainsäädäntökehyksen.

  Viviane Reding, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, tämä oli todellinen malliesimerkki täällä edustettuina olevien eri osapuolten, varjoesittelijöiden, esittelijöiden, puheenjohtajavaltio Tšekin tasavallan ja kaikkien yhteistyökumppaneidemme yhteistyöstä. Onnittelen heitä suurenmoisesta työstä.

Tuo suurenmoinen työ on tänään käsiteltävänä olevan sopimuksen tulos komission esiteltyä paketin vuonna 2007. Tuloksiin sisältyy uusia kuluttajien oikeuksia, kuten oikeus vaihtaa puhelinoperaattoria yhdessä työpäivässä, Euroopan televiestintäalan sääntelyviranomaisen perustaminen, kansallisten televiestintäalan sääntelyviranomaisten keskinäisen riippuvuuden lisääminen, toimenpiteet sen varmistamiseksi, että eurooppalaisille voidaan tarjota internetin laajakaistayhteys, radiotaajuuksien avaaminen uusien langattomien palvelujen käyttöön, uusi toiminnallisen erottamisen väline kilpailun vauhdittamiseksi ja kuluttajien valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi, selkeä kilpailua edistävä sääntö investoinneille nopeisiin laajakaistaverkkoihin, paremmat oikeudet ja uudet takeet kuluttajille, mekanismi tietoturvaloukkausten käsittelyyn, ja niin edelleen. Ne ovat hyvin tärkeitä uusia toimenpiteitä alalla, jonka tulot ovat yli 300 miljardia euroa ja joka johtaa Euroopan maailmanlaajuista johtoasemaa matkapuhelinten ja nopeiden internetyhteyksien osalta.

Haluan korostaa, että jos parlamentti äänestää paketin puolesta, se on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoteen 2010 mennessä. Uusi televiestintäalan sääntelyviranomainen aloittaa toimintansa tänä kesänä. Euroopan parlamentin äänestys on erittäin hyvä uutinen kuluttajille kaikkialla Euroopassa. Verkkovierailujen avulla olemme tarjonneet lääkkeen oireeseen, joka johtuu yhtenäisten eurooppalaisten televiestäntäalan markkinoiden puuttumisesta. Nyt uudistus pureutuu ongelman ytimeen; se tasoittaa tietä todellisille sisämarkkinoille sekä televiestintäoperaattoreiden että kuluttajien osalta. Se on erittäin tärkeää teollisuudellemme.

Lainsäädäntöteksti tarjoaa vakaan oikeudellisen kehyksen, joka tukee investointeja ja innovointia sekä tarjoaa johdonmukaista sääntelyä, jota ala tarvitsee suunnitellessaan tulevia liiketoimintastrategioita. Se on hyvin tärkeää taloudellisen kaaoksen aikana, koska meidän on täällä ja nyt maksimoitava tämän alan panos koko talouden tuottavuuteen ja kasvuun. Minun on todettava hyvin selkeästi, että parlamentti ei ole vältellyt velvollisuuksiaan tämän haasteen edessä.

Talous on hyvin tärkeä myös kuluttajille. Haluan siksi vain sanoa, että hätäpalvelujen käyttömahdollisuuteen, esteiden vähentämiseen operaattorin vaihtamiseksi päivässä, henkilötietojen yksityisyyteen – kaikkeen tähän on löydetty ratkaisu.

Olen mielissäni siitä, että parlamentti vahvistaa sääntöjä, jotka koskevat evästeiden ja vastaavien välineiden käyttöä. Internetin käyttäjät ovat paremmin perillä siitä, mitä heidän henkilötiedoilleen tapahtuu, ja heidän on myös helpompi valvoa henkilötietojensa käyttöä käytännössä. Suhtaudun myönteisesti henkilötietoihin kohdistuneiden tietoturvaloukkausten pakollisen ilmoittamisen hyväksymiseen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun EU:ssa on esitelty tällainen velvoite.

Suhtaudun myös myönteisesti – ja parlamentti on aina kannattanut tätä – siihen, että vammaisten henkilöiden asemaa vahvistetaan. Olen mielissäni ennen kaikkea siitä, että nyt kuluttajat hyötyvät takeista suhteessa yksityisyyteen, ilmaisunvapauteen ja tiedonsaantiin. Kaikki nämä seikat yhdessä – joko yhdenmukaistamista koskevien toimenpiteiden hyväksymisen kautta tai kansallisten sääntelyviranomaisten valitsemien parannuskeinojen tehokkaamman valvonnan kautta – varmistavat sisämarkkinoiden suuremman yhdenmukaisuuden ja auttavat uutta viranomaista, jolla on keskeinen asema tässä menettelyssä, saattamaan yhteen 27 kansallisen sääntelyviranomaisen asiantuntemuksen ja kokemuksen sekä poistamaan viimeiset esteet aidosti rajattomalta Euroopalta.

Olen hyvin iloinen siitä, että parlamentilla on ollut tärkeä asema tehostettaessa monivuotisten taajuuspolitiikan ohjelmien asemaa, jota komissio ehdottaa. Ensimmäistä kertaa parlamentilla on sanansa sanottavana tässä asiassa. Tätä tarkoitusta varten, ennen sääntelyn parantamista koskevan direktiivin voimaantuloa, me muokkaamme radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevää ryhmää koskevia komission päätöksiä, jotta kyseinen ryhmä voi raportoida suoraan neuvostolle ja parlamentille.

Suhtaudun myös myönteisesti parlamentin tukeen teknologian ja palvelujen riippumattomuutta koskeville periaatteille ja siihen, että parlamentti hyväksyy mahdollisuuden yhdenmukaistaa taajuusalueet, joiden käyttöoikeuksilla voidaan käydä kauppaa. Kaikki tämä on välttämätöntä seuraavan sukupolven verkkoihin tehtävien investointien ja sijoituksen tuoton kannalta, ottaen asiaankuuluvalla tavalla huomioon asiaan liittyvät riskit. Tämä on hyvin tärkeää myös komission ohjaamiseksi, kun se antaa yksityiskohtaisempaa ohjeistusta seuraavan sukupolven liityntäverkon sääntelystä.

Minun on annettava kaksi julkilausumaa vastauksena parlamentin jäsenten esille tuomiin kysymyksiin. Ensimmäisessä selvennetään sitä, että komissio aikoo edistää laajaa keskustelua yleispalvelun soveltamisalasta. Se esittää tarvittaessa hyvissä ajoin ehdotuksia. Toisessa todetaan, että komissio ryhtyy viipymättä neuvottelemaan laajasti ja tekemään ehdotuksia, jotka liittyvät tietoturvaloukkauksia koskevien ilmoitusvaatimusten ulottamiseen muille aloille.

Toinen käsiteltävänä oleva asiakirja on GSM-direktiivi. Sen osalta komissio voi tukea täysin muutoksia, joiden avulla pyritään täsmentämään direktiivin muutoksella katettavia taajuusalueita. Haluan vain korostaa, että pelkästään tämä direktiivi johtaa jopa 1,6 miljardin euron säästöihin matkaviestinalalla. Se osoittaa erittäin selvästi, että parlamentti on tekemässä tasapainoisia päätöksiä – päätöksiä talouden vuoksi, päätöksiä teollisuuden vuoksi, päätöksiä kuluttajien vuoksi. Ne kaikki yhdessä muodostavat erittäin hyvän paketin Euroopan eduksi.

Komission julkilausuma

– yleispalvelusta (johdanto-osan 3 a kappale)

Komissio panee merkille johdanto-osan kappaleen (3 a) tekstin, josta Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat sopineet.

Komissio haluaa tässä yhteydessä vahvistaa, että kuten sähköisten viestintäverkkojen ja palvelujen alalla tarjottavan yleispalvelun laajuudesta 25. syyskuuta 2008 annetussa tiedonannossa KOM(2008)0572 todetaan, komissio edistää vuoden 2009 aikana EU:ssa laajamittaista keskustelua, jossa tarkastellaan useita erilaisia vaihtoehtoisia lähestymistapoja ja annetaan kaikkien asianosaisten ilmaista näkemyksensä.

Komissio tekee yhteenvedon keskustelusta Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavassa tiedonannossa, ja esittää 1. toukokuuta 2010 mennessä yleispalveludirektiivin osalta tarvittaessa ehdotuksia.

– tietoturvaloukkauksesta ilmoittamisesta (2 artiklan h kohta ja 4 artiklan 3 kohta – sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi)

Sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän uudistamisen yhteydessä otetaan käyttöön uusi malli tietosuojaa ja yksityisyyttä koskeville EU:n säännöille: sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajien ja verkkojen ylläpitäjien pakollinen ilmoitus henkilötietojen tietoturvaloukkauksista. Se on tärkeä askel kohti tehostettua turvallisuutta ja yksityisyyden suojaa, vaikka se tässä vaiheessa rajoittuu sähköisen viestinnän alaan.

Komissio panee merkille Euroopan parlamentin tahdon, jonka mukaan velvoitetta ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksista ei pitäisi rajoittaa sähköisen viestinnän alaan, vaan sitä pitäisi myös soveltaa muihin tahoihin, kuten tietoyhteiskuntapalvelujen tarjoajiin. Tällainen lähestymistapa olisi täysin EU:n kansalaisten henkilötietojen suojaamisen tehostamista koskevan julkisen politiikan yleisen tavoitteen mukainen, ja se vastaisi myös kansalaisten kykyä ryhtyä toimiin, jos kyseiset tiedot on vaarannettu.

Tässä yhteydessä komissio haluaa vahvistaa sääntelyjärjestelmän uudistamista koskevien neuvottelujen aikana esittämänsä näkemyksen, jonka mukaan julkisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajien velvollisuus ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksista mahdollistaa keskustelun ulottamisen yleisesti sovellettaviin loukkauksia koskeviin ilmoitusvaatimuksiin.

Siksi komissio aikoo viipymättä käynnistää asianmukaiset valmistelut, jotka käsittävät myös sidosryhmien kuulemisen vuoteen 2011 mennessä ja joiden tavoitteena on esitellä tarvittaessa ehdotuksia tällä alalla. Lisäksi komissio kuulee 29 artiklan mukaista tietosuojatyöryhmää ja Euroopan tietosuojavaltuutettua mahdollisuudesta soveltaa muilla aloilla periaatteita, jotka sisältyvät direktiivin 2002/58/EY tietoturvaloukkauksista ilmoittamista koskeviin sääntöihin, riippumatta alasta tai kyseessä olevien tietojen tyypistä.

  Angelika Niebler, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, minäkin haluan aluksi kiittää kaikkia niitä, jotka ovat auttaneet saavuttamaan loppujen lopuksi tyydyttävän kompromissin televiestintäpaketista. Haluan ensin kiittää parlamenttia: ennen kaikkea esittelijöitä, kollegojani jäsen Harbouria, jäsen del Castillo Veraa ja jäsen Trautmannia, sekä tietenkin myös jäsen Pleguezuelos Aguilaria. Paljon kiitoksia, arvoisa komission jäsen, myös tästä erinomaisesta yhteistyöstä komission kanssa. Olitte itse usein läsnä kolmikantaneuvottelujen aikana. Se on hyvä merkki. Olette myötävaikuttaneet todella rakentavasti yhdessä puheenjohtajavaltio Tšekin tasavallan kanssa siihen, että pääsimme loppujen lopuksi kompromissiin.

Tämä on hyvä kompromissi. Toivon todella, että se saa huomisessa äänestyksessä laajan kannatuksen. Kuten täällä on jo mainittu, koko televiestintäala on yksi Euroopan talouden tehokkaimmista aloista. Juuri rahoitus- ja talouskriisin keskellä on erityisen tärkeää luoda yleiset ehdot, jotta tämä työpaikkoja luova moottori saadaan taas käyntiin Euroopassa. Useat työpaikat liittyvät televiestintäalaan. Oikeudellisen kehyksen, jota olemme hyväksymässä, avulla olemme luoneet ehdot, jotka mahdollistavat alan hyvän kehityksen jatkumisen.

Miksi televiestintäpaketti on niin tärkeä? Haluan nostaa esiin mielestäni kaikkein tärkeimmän seikan. Me tarvitsemme nopeita internetyhteyksiä koko Euroopassa, ei vain kaupungeissa vaan myös maaseudulla. Meillä tarkoitan nuoria, jotka viestivät maailmanlaajuisesti. Meillä tarkoitan yrityksiämme, jotka toimivat maailmanlaajuisesti ja ovat tunnettuja kansainvälisesti, sekä tietenkin viranomaisiamme ja hallintojamme. Mitä televiestintäpaketilla saadaan aikaan tässä suhteessa? Se luo tarvittavan oikeudellisen kehyksen, jotta yritykset voivat investoida laajakaistaverkkojen laajentamiseen valtakunnallisesti. Tämän paketin ja sen sisältämän investointien turvaamisen myötä olemme luoneen merkittäviä kannustimia. Samalla olemme myös varmistaneet asetuksen vaatimusten avulla, että tässä ei lujiteta mitään uusia markkinoita. Uusien verkkojen rakentamiseen liittyvät riskit on jaettu tyydyttävästi ja oikeudenmukaisesti.

Mitä muuta televiestintäpaketilla säännellään? Ensinnäkin taajuusalueiden tehokasta käyttöä – tämä on myös tärkeää laajakaistatarjonnan valtakunnallisen kehittämisen kannalta. Paketissa me puollamme joustavampaa taajuuspolitiikkaa Eurooppaan. Digitaaliseen televisioon siirtymisen yhteydessä vapautuvien taajuusalueiden – niin kutsutun taajuusylijäämän – pitäisi olla saatavilla myös langattomille laajakaistapalveluille, jotka etenkin voivat poistaa katvealueita maaseudulla. Samalla olemme kuitenkin tunnustaneet erityisaseman, joka yleisradiotoiminnalla on taattaessa vapaa mielipiteen muodostaminen demokraattisessa yhteiskunnassamme. Tämä on siis kaiken kaikkiaan hyvä kompromissi, ja toivon, että se saa laajaa kannatusta huomenna!

  Erika Mann, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, on kiehtovaa seurata tätä keskustelua – kollegat ovat jo esitelleet tärkeimmät aiheet ja komission jäsen on antanut lausumansa – mutta se, että neuvosto ei ole lainkaan läsnä, kertoo meille paljon tavasta, jolla me joskus toimimme Euroopan unionissa. Tämä ei ole hyväksyttävää. Käymme läpi yhtä kaikkien aikojen vakavimmista kriiseistä Euroopan unionissa ja maailmanlaajuisesti. Keskustelemme aiheesta, joka on niin olennainen ja tärkeä työpaikkojen luomisen kannalta – yksi alueista, joka on vielä suurelta osin vakaa – ja sen toteaminen, että neuvosto ei pohdi ja keskustele kanssamme tänään, kertoo mielestäni paljon. Toivon, että näemme seuraavan neuvoston puheenjohtajavaltion täällä useammin, koska emme voi jatkossa toimia näin.

Haluan ottaa esille kaksi seikkaa. Haluan kiittää varjoesittelijää Pilar del Castillo Veraa, joka on tehnyt suurenmoista työtä. Se oli vaikeaa, ja aivan alussa ei ollut selvää, että saisimme työn päätökseen ja että saisimme lisättyä eurooppalaistamista tällä alalla. Olemme ilmeisesti löytäneet tavan, joka on hyväksyttävissä ja joka auttaa kansallisia sääntelyviranomaisia tekemään yhteistyötä ja oppimaan toisiltaan. Tämä on hyvä läpimurto, erityisesti uusille jäsenvaltioille.

Haluan käsitellä kahta seikkaa, joista olen iloinen, että komission jäsen mainitsi ne: investoinnit uuteen infrastruktuuriin, mikä saa uudet puitteet, ja kilpailusääntöjen nojalla tehtävä työ, joka on erilaista, mutta mahdollistaa investointien virtaamisen tälle alalle, sekä toisena suuntaviivat, jotka hyvin pian julkaistaan seuraavan sukupolven liityntäverkkoja varten. Toivon, että kyseisissä suuntaviivoissa noudatetaan tämän parlamentin omaksumaa ajattelutapaa, ja toivon, että komission jäsen ei poikkea siitä.

Yleispalveluja koskevan osan suhteen toivon, että komission jäsen kykenee vakuuttamaan, että televiestintäoperaattorit, jotka nyt hyötyvät uusista investointimahdollisuuksista, investoivat osaltaan sen varmistamiseksi, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus käyttää laajakaistaa tulevaisuudessa. Toivon, että tämä aihe katetaan yleispalveludirektiivissä, joka on määrä antaa vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

Lopuksi haluan kehottaa parlamenttia, kollegojani ja komissiota – sekä toivottavasti myös neuvostoa – perehtymään niihin alueisiin, joilla olemme päässeet kompromisseihin, joihin emme kuitenkaan ole täysin tyytyväisiä. Tämä koskettaa internetiin liittyviä seikkoja, kuten valtioiden tapaa voida puuttua tilanteeseen, jos kansalaiset niiden mielestä käyttävät laittomasti internetin sisältöä – kutsumme tätä saksaksi käsitteellä "Internet sparen" – sekä verkkojen hallintaa. Toivottavasti löydämme tavan käsitellä näitä kysymyksiä vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ja löydämme oikeat puitteet, jotta voimme parantaa meidän ja kansalaisten välistä yhteisymmärrystä, sillä kansalaiset ovat suurelta osin riippuvaisia meistä.

  Cristian Silviu Buşoi, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, liberaaliryhmän varjoesittelijänä haluan kiittää Malcolm Harbouria ja muita kollegojani heidän erinomaisesta yhteistyöstään. Tämä asiakirja on erittäin tärkeä kaikille sähköisten viestintäpalvelujen käyttäjille Euroopan unionissa. Kompromissi, josta lopulta sovimme neuvoston kanssa – ja ne neuvottelut eivät todellakaan olleet helppoja – oli tasapuolinen.

Neuvoston kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena on tehty joitakin tärkeitä saavutuksia. Yksi tärkeimmistä parannuksista ensimmäiseen käsittelyyn verrattuna liittyy eurooppalaisen hätänumeron 112 käyttöön ja operaattoreiden velvollisuuteen selvittää soittajan sijainti ilman poikkeuksia, joissa vedotaan tekniseen toteutettavuuteen, vähintään kiinteiden puhelinliittymien ja matkapuhelinoperaattoreiden osalta. Tämä on huomattava saavutus, koska se auttaa hätäpalveluja toimimaan tehokkaammin, ja tehostaa kaikkien kansalaisten hengen suojelua kaikkialla Euroopan unionissa.

Tietoliikenteen hallintatapaa koskevat säännökset olivat kiistanalainen aihe mietinnössä, mutta uskon vakaasti, että kompromissi suojaa käyttäjien oikeuksia päästä käsiksi itse valitsemaansa sisältöön ja käyttää haluamiaan palveluja. Kukaan parlamentissa ei ikinä halunnut rajoittaa vapautta internetissä. Tavoitteenamme on ollut sallia tietoliikenteen hallintamenettelyt, niin kauan kun ne ovat tarpeen, parhaan mahdollisen verkossa tapahtuvan kokemuksen takaamiseksi loppukäyttäjille, niin kauan kun ne eivät rajoita palveluntarjoajien välistä kilpailua. Mielestäni kompromissi on aivan tämän tavoitteen mukainen, mistä syystä kannatan sitä täysin.

Uskon myös, että kaikkien palvelujen saatavuutta ja käyttöä koskevien toimenpiteiden pitäisi kunnioittaa kaikkien kansalaisten perusoikeuksia ja -vapauksia. Tämäkin näkökohta on turvattu mietinnössä. Jotkut meistä eivät ehkä ole tyytyväisiä tähän kompromissiin, mutta haluan korostaa, että puutteistaan huolimatta se on paras, jonka saimme aikaan neuvoston kanssa. Kehotan painokkaasti teitä äänestämään sen puolesta huomenna.

  Rebecca Harms, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää erityisesti yhdestä seikasta. Mielestäni on hyvä, että tietyissä kohdissa komission jäsen Reding on ottanut välimatkaa ehdotukseensa. Taajuusalueita koskeva lähestymistapa on – kun oikeudellinen kehys on nyt määrä säätää – huomattavasti tasapuolisempi kuin komission alkuperäisessä ehdotuksessa.

Mielestäni – kuten olemme nyt sopineet – taajuusalueiden osalta otetaan paljon paremmin huomioon yleiset intressit yleisradiotoiminnan eduksi. Rahoitusmarkkinoista tällä hetkellä käytävän keskustelun valossa uskon, että olemme itse asiassa estäneet hankaluuksien syntymisen keskustelumme ansiosta. Tässä ehdotuksessa, sellaisena kuin se on nyt välitetty, otetaan paljon tasapuolisemmin huomioon markkinoiden ja sen, mitä markkinat voivat luoda, välinen suhde, sekä valtion tehtävät. Uskon, että se edistää demokratiamme turvallisuutta ja että se voi myös antaa arvokkaan panoksen kulttuurille.

Vaikka vielä keskustelisimme käsiteltävänä olevan ryhmän puitteissa, haluan todeta tässä ja nyt, että en ole lainkaan tyytyväinen kompromissiin internetin käyttäjien oikeuksien rajoittamisesta tapauksissa, joissa rikkomuksia uskotaan tehdyn.

Tiedän, että alkuperäisen tarkistuksen 138 oikeudellinen muoto ei ollut paras mahdollinen. Saavutettu kompromissi ei kuitenkaan kykene takaamaan, että ennen kuin Euroopan unionin kansalaisen perusoikeuksia rajoitetaan, tuomari osallistuu päätökseen perusoikeuksien rajoittamisesta. Arvoisa komission jäsen, haluaisin erittäin mielelläni kuulla, miten te tulkitsette kompromissia, ja erityisesti, mitä teidän mielestänne tämä edessämme oleva kompromissi tarkoittaa Ranskan Hadopi-lain kannalta.

Uskon, että me luomme kaksi erilaista tilannetta perusoikeuksien huomioon ottamiselle. Asiat saattavat olla toisessa jäsenvaltiossa paremmin kuin toisessa. Mielestäni tämä on sanamuodoltaan hyvin, hyvin huonosti muotoiltu kompromissi. Parlamenttina meidän pitäisi pystyä parempaan. Taiteilijoiden oikeuksien osalta, arvoisa puhemies, olen samaa mieltä jäsen Mannin kanssa siitä, että tekijänoikeuksia on säänneltävä eri asetuksella, eikä markkinoiden sääntelyä koskevissa puitteissa.

  Eva-Britt Svensson, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (SV) Kiitos, arvoisa puhemies. Todistamme tänään uuden yhteiskunnan kasvua. Todistamme teknologista uudistusta yhteiskunnassa, jossa vanhanaikainen yksisuuntainen viestintä, jossa "yksi puhuu ja muut kuuntelevat", on korvattu moniulotteisemmalla viestinnällä, eräänlaisella osallistavalla viestinnällä. Useat meistä ovat ottaneet avosylin vastaan tämän uuden vapauden kulttuurin. Siinä on kyse vuorovaikutuksesta, ilmaisunvapaudesta, luovuudesta ja luovasta innosta. Siinä on kyse usein kaupallisista eduista riippumattomien tietojen vaihdosta, mutta valitettavasti vanhat valtarakenteet tuntevat itsensä uhatuiksi ja haluavat siksi puuttua siihen ja säännellä ja valvoa, mitä internetissä tapahtuu.

Käyttämällä verukkeena järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismia ne yrittävät rajoittaa kansalaisoikeuksiamme, mutta sen ei saa antaa tapahtua. Olen siksi laatinut yhdessä Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmään / Pohjoismaiden vihreään vasemmistoon kuuluvien kollegojeni kanssa useita kansalaisoikeuksia puoltavia tarkistuksia kansalaisten oikeuksien suojelemiseksi internetin käytössä. Esitän uudelleen tarkistukseni 166, joka hyväksyttiin edellisessä käsittelyssä. Tarkistuksen avulla pyritään varmistamaan, että sähköisen viestinnän loppukäyttäjät, eli me kansalaiset, saamme tilaisuuden käyttää palveluja ja sovelluksia ilman perusteettomia rajoituksia. Meidän on löydettävä tasapaino ilmaisunvapautta ja yksityisyyttä koskevien oikeuksien välille sekä suojeltava henkilötietoja ja toisten ihmisten vapauksia ja oikeuksia, myös oikeutta teollis- ja tekijänoikeuksien suojeluun sekä yleisen turvallisuuden suojelua.

Tietyissä maissa hallitus haluaa säätää uusia, tiukempia lakeja, joiden ansiosta internet-palvelujen tarjoajat voivat estää ihmisten pääsyn internetiin. Meidän mielestämme yhdenkään kansalaisen pääsyä internetiin ei pitäisi voida estää ilman tuomioistuinkäsittelyä. Kansalaisena minulla on oltava myös oikeus selailla eri sivustoja internetissä ja tuntea oloni turvalliseksi tietäen, että yksityiset yritykset eivät voi saada näitä tietoja. Ne meistä, jotka todella rakastavat internetiä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia, sanovat, että käyttäjien oikeudet pitäisi määritellä sen mukaan, mihin internet-yhteyttä käytetään. Emme halua, että meitä pidetään vain kuluttajina ja että oikeuksiimme kuuluu vain se, mitä palvelusopimuksessa sanotaan. Valitettavasti sekä neuvoston yhteinen kanta että kompromissi avaavat tälle mahdollisuuden, mutta me haluamme olla kansalaisia internetissä, emme vain asiakkaita ja kuluttajia. Internet on kohtaamispaikka, vapaan tiedon foorumi, eräänlaista yhteisaluetta. Ryhdymmekö me nyt sääntelemään tätä foorumia ja räätälöimään sitä kaupallisten edustajien tarpeisiin? Enpä usko. Kysymys kuuluu, minkälaisessa yhteiskunnassa me haluamme elää? Haluammeko me elää valvontayhteiskunnassa vai haluammeko me yhteiskunnan, jossa ihmiset voivat olla varmoja siitä, että oikeusvaltion periaatteita kunnioitetaan? Yhteiskunnan, jossa ihmiset voivat olla varmoja siitä, että heidän yksityisyyttään kunnioitetaan, ja yhteiskunnan, jossa ilmaisunvapautta arvostetaan enemmän kuin ihmisten elämän valvontaa. Sellaisessa yhteiskunnassa minä haluan elää, ja aion ponnistella sen eteen, että saamme sellaisen. Siksi kehotan teitä kannattamaan kansalaisten oikeuksia koskevia tarkistuksia, jotka minä ja GUE/NGL-ryhmä olemme esittäneet.

  Kathy Sinnott, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, internet on muuttanut tuntemaamme maailmaa. Tieto, jota olisi ollut vaikea tai mahdoton löytää, on nyt vain sekuntien päässä. Internetille luonteenomainen piirre ei kuitenkaan ole nopeus tai tekniikka; se on vapaus: vapaus ilmaista mielipiteitä, vapaus vaihtaa ajatuksia ja vapaus jakaa tietoa.

Jotkut puoltavat rajoitettua tulevaisuutta, jossa tiedon vapaa liikkuminen estetään, jossa suuret yritykset saavat tukahduttaa innovointia ja jossa internet-palvelujen tarjoajista tulee portinvartijoita. Olemme nähneet tämän lähestymistavan ennenkin – Kiinassa.

Toivon, että me päätämme säilyttää vapauden, joka on internetin menestyksen takana ja joka on muuttanut maailmaa parempaan suuntaan. Aikana, jolloin taloudet tarvitsevat kaiken mahdollisen avun, meidän on valittava avoimuus edistyksen takia – ei lyhyen aikavälin protektionismia voiton takia. Äänestäjieni puolesta aion äänestää tiedonvapauden puolesta ja sen puolesta, että meillä on tulevaisuudessa vapaa pääsy internetiin kaikessa laillisessa käytössä. Tekemällä niin äänestän demokratian ja kaikille mahdollisuuksia tarjoavan talouden puolesta.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, vaikka Pariisissa laadittavan niin kutsutun Hadopi-lain laillisena perusteluna käytetään luovan taiteellisen työn suojelua, kyseessä on itse asiassa vapautta rajoittava laki.

Teksti ei todellakaan edistä luovaa työtä. Se vain mahdollistaa internetin käyttäjien toiminnan laajamittaisen valvonnan. Siihen ei liity mitään erityisiä ehdotuksia kulttuuriomaisuuden laillisen tarjonnan parantamiseksi. Se on säälittävästi myöhässä IP-osoitteiden salaamista tai väärentämistä koskevien teknisten mahdollisuuksien osalta. Se on askel taaksepäin, kun puhutaan oikeudesta yksityiseen kopiointiin, josta jokainen joka tapauksessa maksaa digitaalisia viestimiä koskevaa veroa. Se antaa puhtaasti hallinnolliselle viranomaiselle suunnattoman vallan asettaa syytteesen ja määrätä rangaistuksia. Siinä otetaan uudelleen käyttöön kaksinkertainen rangaistus internetin käyttäjille, joilta on estetty pääsy verkkoon mutta joiden on edelleen maksettava yhteydestään. Se myös halveksii syyttömyysolettamaa ja ihmisten oikeutta puolustaa itseään.

Estämällä tämän kommunistisen Kiinan tai jonkin muun totalitaarisen hallinnon arvoisen lain voimaantulon, lain, jonka presidentti Sarkozy haluaa väkisin saada hyväksytyksi, Euroopan parlamentti vahvistaisi meidän jokaisen oikeuttamme yksityisyyteen, tiedonsaantiin, ilmaisunvapauteen ja asianmukaisiin oikeusmenettelyihin. Tämä on ehdottoman tärkeää.

  Bernadette Vergnaud (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, minun on ensiksi kiitettävä ja onniteltava esittelijöitä ja varjoesittelijöitä. Olemme kaikki ponnistelleet erittäin kovasti viime kuukausina saadaksemme aikaan paketin, joka on mielestäni yhtenäinen ja korkealaatuinen.

Neuvottelut eivät kieltämättä ole olleet helppoja parlamentissa tai neuvoston ja komission kanssa, mutta mielipiteet ovat muuttuneet huomattavasti parlamentin valiokunnassa toimitetun ensimmäisen äänestyksen jälkeen. Siinä vaiheessa sisältöön liittyvät kysymykset jättivät paketin muut osatekijät täysin varjoonsa.

Siksi jäsen Harbourin mietinnössä useat kuluttajien hyväksi saavutetut edistysaskeleet jäivät käytännössä mainitsematta. Toivon, että tilanne on tällä kertaa toisenlainen, ei vain siksi, että perusvapauksien ja yksityisyyden kunnioittamisen osalta aikaansaadut kompromissit ovat hyviä, vaan myös siksi, että tällä asiakirjalla on valtavia mahdollisuuksia sekä kuluttajien että televiestintäalan ja sen työntekijöiden kannalta. Puitedirektiivin ja yleispalveludirektiivin osalta saavutetuissa kompromisseissa viitataan selkeästi jäsenvaltioiden velvollisuuteen kunnioittaa periaatteita oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Se varmasti rauhoittaa heitä, jotka vastustavat Ranskan hanketta, jossa hallinnollinen elin määrää seuraamuksesta. Nämä tekstit ovat kaikkea muuta kuin Troijan hevonen porrastetuille vastatoimille, ja ne ovat jopa vastoin periaatetta itseään.

Toinen huolenaihe on internetin puolueettomuus ja käytön rajoittamista koskeva kysymys. Lopullinen teksti on hyvin selkeä tältä osin. Verkon hallinnointiin tarkoitettu politiikka on oikeutettua vain palvelujen laadun vähimmäistason ylläpitämiseksi. Sen ei pitäisi johtaa syrjintään palvelujen ja sovellusten välillä, koska kaikki on kansallisten sääntelyviranomaisten valvonnassa.

Haluan myös korostaa, mitä olemme saaneet aikaan kuluttajien hyväksi yleispalveludirektiivin yhteydessä. Tästä lähtien operaattorin on mahdotonta käyttää tekniseen toteutettavuuteen liittyviä seikkoja syynä sille, että se ei kykene tarjoamaan luotettavaa hätäpalvelujen käyttömahdollisuutta ja selvittämään hätänumeroon 112 soittavan henkilön sijaintia. Tämä Euroopan kansalaisten turvallisuudelle elintärkeä seikka saadaan viimeinkin ratkaistua; teknisesti se on ollut mahdollista jo vuosia, mutta viranomaiset ja operaattorit mieluummin uhrasivat turvallisuuden säästääkseen investoinneissa.

Sama koskee avoimuuden ja sopimukseen liittyvien tietojen laadun parantamista. Tällaisten tietojen antaminen on pakollista, ja niitä on annettava säännöllisesti. Kuluttajat hyötyvät hinnoittelutiedoista, jotka vastaavat heidän kuluttajaprofiiliaan, ja varoitusviesteistä, kun he ylittävät tavallisen hintapakettinsa. Se on erityisen hyödyllistä ulkomailla käytettävän erikoishinnoittelun yhteydessä tai nuorille, jotka ovat erityismaksullisten tekstiviestien tärkeimpiä käyttäjiä. Sopimusten kesto rajoitetaan tästä lähtien 24 kuukauteen, mutta operaattoreilla on velvollisuus tarjota 12 kuukauden sopimuksia. Jos asiakas haluaa vaihtaa operaattoria, sen on tapahduttava yhdessä päivässä. Olemme saaneet aikaan mahdollisimman kattavat käyttömahdollisuudet vammaisille käyttäjille sekä yleispalvelun soveltamisalan tarkistamisen sen laajentamiseksi erityisesti matkaviestimiin ensi vuoteen mennessä.

Hyvät parlamentin jäsenet, toivon, että äänestämme tämän lopullisen tekstin puolesta, joka on kuukausien neuvottelujen huipennus, ottamatta liian vakavasti huolia, jotka ovat toki ymmärrettäviä, ottaen huomioon perustavanlaatuisen merkityksen…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Alexander Alvaro (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, sähköisen viestinnän tietosuojaa koskevan direktiivin esittelijänä haluan ensin kiittää jäsen Harbouria, joka on antanut kokonaan uuden merkityksen tehostetun yhteistyön käsitteelle. Se ei ollut ensimmäinen tämänkaltainen menettely, mutta tässä muodossa se oli todennäköisesti hedelmällisin. Haluan kiittää komission jäsentä Redingiä, joka oli läsnä jokaisessa kolmikantaneuvottelussa ja vaikutti itse asian edistymiseen. Samaa ei voi nykyisin sanoa kaikista komission jäsenistä.

Uskon, että me kykenimme osoittamaan ennen kaikkea, että paras kuluttajansuoja on tehokasta tietosuojaa; aikana, jolloin ihmiset liikkuvat internetissä tietämättä tarkkaan, mitä heidän näyttönsä takana tapahtuu, on erityisen tärkeää valistaa heitä. Olemme ottaneet käsiteltäväksi komission ehdotuksen tehdäksemme tietoturvaloukkausten ilmoittamisesta pakollista, ja olemme kehittäneet ehdotusta. Menettely pannaan täytäntöön asteittain. Sitä on kehitetty yhteistyössä kansallisten sääntelyviranomaisten, televiestintäpalvelujen tarjoajien ja poliittisten päätöstentekijöiden kanssa. Olen mielissäni komission ilmoituksesta, jonka mukaan vuoden 2011 loppuun mennessä annetaan horisontaalinen direktiivi, koska ei ole mitään järkeä käsitellä tätä kysymystä vain sähköisen viestinnän alalla.

Samalla olemme varmistaneet, että on pakollista hankkia käyttäjän suostumus kovalevyllä olevien ohjelmien tai sovellusten, myös henkilötietojen, tallettamiselle. Tämän osalta haluan myös lyhyesti mainita, että olemme kehittäneet alkuperäisiä ehdotuksia hyvin tiiviissä yhteistyössä kyseisen alan kanssa. Joidenkin alan edustajien mielestä se ei mennyt tarpeeksi pitkälle tai se meni liian pitkälle. Sitten ala aiheutti levottomuutta ja hämmennystä neuvostossa ja komissiossa, ennen kuin se lopulta halusi palata alkuperäiseen ehdotukseen, koska se ei pitänyt kompromissiehdotuksista. Tämän tarinan opetus on se, että toimieliminä meidän pitäisi uskoa siihen, että me voimme tehdä hedelmällistä yhteistyötä, eikä antaa muita etunäkökohtia ajavien tahojen lyödä kiilaa väliimme.

Lopuksi haluan vielä kerran viitata kollegani jäsen Trautmannin mietintöön. Jotkut jäsenet omasta ryhmästäni ja jotkut muut eivät ole samaa mieltä eräänlaisesta "kolme rikettä ja ankara rangaistus" -lainsäädännöstä. Tarvitsemme oikeudellista valvontaa, ennen kuin internet-yhteys katkaistaan.

  David Hammerstein (Verts/ALE). - (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitän teitä; on ollut ilo osallistua tähän mitä mielenkiintoisimpaan prosessiin. Haluan myös kiittää esittelijöitä.

Juuri tällä hetkellä presidentti Sarkozy haastaa Euroopan unionin toimielimet käsiteltäessä internetin tulevaisuutta. Mikä meidän vastauksemme tulee olemaan? Aiommeko pysyä hiljaa ja olla vastaamatta? Mikä on Euroopan unionin ja komission kanta uuteen Hadopi-lakiin (High Authority of Diffusion on the Art Works and Protection of Rights on the Internet) portaittaisista vastatoimista?

Meidän pitäisi kuunnella eurooppalaisten valtavaa enemmistöä, erityisesti digitaalisella aikakaudella varttuneita nuoria, eivätkä he halua portinvartijoita; he eivät halua painavaa lukkoa internetissä tapahtuvan tietämyksen, kulttuurin ja tiedon vaihdon esteeksi.

Valtava enemmistö haluaa vapautta; he haluavat säilyttää yksityisyytensä, päästä osalliseksi kulttuurista ilman pelkoa tai ahdistusta, säilyttää internetin puolueettomuuden; he eivät halua tarkastuksia tai syrjintää, kun on kyse tiedonsiirrosta.

Suunnaton enemmistö ei halua, että operaattoreista tulee digitaalisia poliiseja, vakoojia, sekä tuomareita että asianajajia, jotka syrjäyttävät tavalliset demokratiaan kuuluvat oikeudelliset menettelyt. Tämä on tehtävä selväksi.

Siksi me pyydämme esittelijää jäsen Trautmannia muuttamaan äänestysluetteloa siten, että ennen äänestämistä kompromissista – kannasta, jonka yli 80 prosenttia parlamentin jäsenistä on jo hyväksynyt – voimme edes äänestää internetiä koskevien oikeuksien ja sen puolesta, että internet-yhteyteen puututaan vasta sitten, kun oikeudellinen päätös on tehty.

Internetin puolueettomuus on vaarassa, ei vain tästä syystä vaan myös niin kutsutun "liikenteen hallinnan" takia. Pelkäänpä, että eräät yleispalveluja koskevat Harbourin mietinnön näkökohdat eivät selvästikään suojele tätä puolueettomuutta.

Kuluttajille pelkästään sopimuksissa annettavat tiedot eivät riitä.

  Mary Lou McDonald (GUE/NGL). - (EN) Arvoisa puhemies, tämä televiestintäalan paketti kiinnostaa paljon useita kansalaisia kotimaassani Irlannissa ja myös koko Euroopan unionissa, ja aivan oikeutetusti. Toivon, että me voimme Euroopan parlamentin jäseninä lähettää voimakkaan viestin näiden kansalaisten puolesta ja osoittaa, että me puollamme vapaata internetiä, jossa käyttäjien yksityisyyttä ja oikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti. Tänään meidän on seistävä esitettyjen kansalaisten oikeuksia koskevien tarkistusten takana, koska se on paras tapa puolustaa kyseisiä kansalaisten oikeuksia.

Jos nämä tarkistukset hyväksytään, ne palauttavat jonkinlaisen tasapainon loppukäyttäjien oikeuksien ja vapauksien sekä muiden ihmisten oikeuksien ja vapauksien välille, myös oikeuden teollis- ja tekijänoikeuksien suojeluun ja oikeuden yksityisyyteen. Ehdotuksen tavoitteena pitäisi olla suojelua tarvitsevien suojeleminen, mutta sen pitäisi myös vahvistaa kansalaisten oikeuksia saada aina halutessaan tietoa lainsäädännön puitteissa. Palveluntarjoajat pitäisi saada toimimaan aina avoimesti, ja jos hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa tarvitaan internet-yhteyden rajoittamista, niiden pitäisi olla täysin vastuussa näiden rajoitusten oikeuttamisesta. Kansallisten toimielinten pitäisi osallistua palveluntarjoajien määräämien rajoitusten tutkimiseen.

Lopuksi toivon, että parlamentti tukee kansalaisia tällä viikolla kannattamalla pakettia kansalaisten oikeuksia koskevista tarkistuksista, ja kannattaa siten internetin käyttäjien vapautta ja kansalaisvapauksia koko unionissa.

  Hanne Dahl (IND/DEM). - (DA) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, mielestäni kompromissi ei ole tarpeeksi hyvä, kun on kyse kansalaisten oikeuksista. Olen huolissani siitä, että Ranskan kulttuuriministeri uskoo yhä, että pitäisi olla mahdollista sulkea internet-yhteys hallinnollisesti "kolmen rikkeen" jälkeen. Siksi olen eräiden kollegojeni kanssa esittänyt uudelleen tarkistuksen, jonka puolesta parlamentti on jo kerran äänestänyt. Siitä ei kuitenkaan voida äänestää nyt, koska äänestysluettelon mukaan meidän on ensin äänestettävä kompromissista. Siksi pyydän kollegojani muuttamaan äänestysjärjestystä, jotta me voimme äänestää kansalaisten oikeuksia koskevista tarkistuksista, ennen kuin me äänestämme koko kompromissitekstistä.

  Luca Romagnoli (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, mielestäni internetin pitäisi jatkossakin olla avoin. Koska viestintäteollisuus hallitsee tiedonsiirtoa, se hallitsee käytännössä demokraattista keskustelua ja tiedonsaantia. Se valvoo tehokkaasti mahdollisuuttamme kaupankäyntiin, ja yleisemmin ottaen se valvoo tiedon liikkuvuutta.

Televiestintäpaketin tämänhetkisten neuvoteltujen ehtojen mukaan verkko-operaattoreilla on mahdollisuus estää pääsy verkkosivuille sekä estää sisällön, sovellusten ja kaiken muun käyttö. Tästä syystä varoitin hiljattain jättämässäni kysymyksessä, että Euroopan unionin perusoikeuskirjassa taatun lehdistön-, mielipiteen-, sanan- ja yhdistymisvapauden rajoittamisen vaara on kulman takana, kun kansallinen hallitus – kuten Italiassa oli tapahtumaisillaan – tai viestintäteollisuus kykenee ottamaan vastuun ja estämään pääsyn verkkosivustolle omaa harkintaansa käyttäen, riippumatta siitä, onko sen sisältö laitonta vai ei. Jälkimmäinen on tärkein tosiseikka, joka pistää silmään: mahdollisuus estää pääsy verkkosivustolle, vaikka mitään rikosta ei olla tekemässä, rikosta ei ole vireillä tai rikokseen ei ole yllytetty.

On tietenkin hyvä ajatus turvata kansallinen asema hallinnoitaessa radiotaajuuksia, koska meidän on taattava ja otettava asianmukaisesti huomioon kansallisten järjestelmien erityispiirteet. Huhtikuussa hyväksymämme kompromissiteksti kuitenkin sisältää tiettyjä piirteitä, jotka ovat epäilemättä kannustavia kuluttajansuojan kannalta ja yleisemmin ottaen yksityisyyden, roskapostin torjumisen – lopetan aivan heti – ja kaiken muun kannalta. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että tarkistuksen 138 sisältö on ehdottomasti kiitettävä ja pitäisi siksi…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Gunnar Hökmark (PPE-DE). – (SV) Kiitos, arvoisa puhemies. Televiestintäala on yksi Euroopan johtavista eteenpäin pyrkivistä aloita. Se tarvitsee investointeja, kilpailua ja jatkuvaa innovointia, jotta kansalaisille voidaan tarjota parhaat mahdollisuudet sekä talouselämän että tiedon, demokratian ja monimuotoisuuden osalta. Tässä paketissa esitetään selkeämmät säännöt kilpailulle ja selväpiirteisempi asema eurooppalaiselle viranomaiselle sen varmistamiseksi, että markkinat ovat avoimet kilpailijoille. Käsittelemme kysymyksiä, kuten taajuuksien suunnittelua ja taajuusylijäämää: uutta tilaa, joka on luotu, jotta voidaan tarjota enemmän palveluja ja jotta useammat operaattorit voivat toimia alalla. Kaikki tämä, arvoisa puhemies, johtaa kuluttajien vapauden lisääntymisen ja mahdollisuuksien lisääntymiseen. Jos käytän esimerkkinä kotimaatani Ruotsia, se tarkoittaa, että entisen valtion monopolin Telian nauttima hallitseva asema kotitalouksille tarjottavia palveluja koskevan kilpailun suhteen päättyy, koska nyt kilpailu on avoinna suoraan ihmisten koteihin. Tämä on edistystä: se avaa mahdollisuuden valinnanvaran lisääntymiselle, luo parempaa kilpailua ja vahvistaa yksittäisen kuluttajan valtaa ja siten myös yksilönvapautta internetin ja laajakaistan osalta.

Arvoisa puhemies, koko internetin vapautta koskeva kysymys on ollut keskustelun aiheena parlamentissa. Olen joskus yllättynyt siitä, että Euroopan unionin ja Lissabonin sopimuksen vastustajat vaativat jäsenvaltioita korkeampaa viranomaista, jota vastaan he äänestävät kaikissa muissa yhteyksissä. Vasemmistolainen kollegani jäsen Svensson esitti tänään tarkistusta, jonka mukaan EU voisi vaikuttaa suoraan oikeudellista menettelyä koskevaan jäsenvaltioiden lähestymistapaan. Se on poikkeama tällä hetkellä voimassa olevista perussopimuksista ja Lissabonin sopimuksesta, josta keskustelemme. Se on ylikansallisuuden muoto, josta kukaan ei itse asiassa ole keskustellut. Ottaessamme asian huomioon lainsäädännössä olemme varmistaneet selkeän jaottelun sille, mitä oikeusviranomaisten on tehtävä ja mitä internet-operaattorien on tehtävä. Me olemme varmistaneet, että kukaan ei kykene loukkaamaan yksittäisen käyttäjän vapautta internetissä ilman, että asiaan liittyy perusedellytykset täyttävä oikeudellinen menettely ja oikeusviranomaiset. Tarkistuksen 138 vaatimukset täyttyvät ja erilaiset uhkat on poistettu. Mielestäni tämä on edistystä, johon meidän pitäisi olla tyytyväisiä, koska samalla me varmistamme, että Euroopan televiestintäalan markkinat avataan vapauden, monimuotoisuuden ja kilpailun lisäämiseksi. Näin luodaan perusta alan dynaamisuudelle ja johtavalle asemalle maailmassa myös tulevaisuudessa.

  Reino Paasilinna (PSE). - (FI) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, erityisesti haluaisin kiittää tietysti Trautmannia, mutta myös muita esittelijöitä. Aivan erityiset kiitokset haluaisin antaa komissaari Redingille hyvin pitkästä ja hyvästä yhteistyöstä, meillä on monta komissaaria, mutta kuten sanottu, kyllä te olette ollut aivan ykkönen meidän yhteistyömme kannalta.

Halusimme parantaa sellaisten ryhmien asemaa, joille uusi tekniikka tuo mahdollisuuksia, mutta joka voi myös tiputtaa heidät tietoyhteiskunnan ulkopuolelle, jollei heidän oikeuksiaan valvota, kuten vanhukset ja vammaiset. Asiakkaiden oikeudet puolestaan tulee turvata niin, että epäreilu kilpailu ei estä uusien palvelujen käyttöä. Neuvosto lopulta hyväksyi melkein kaikki ehdotuksemme kuluttajansuojasta, ja näin on hyvä.

Hyvät kollegat, yli kymmenen vuotta olemme uudistaneet tietoyhteiskuntaa ja sittemmin sivistysyhteiskuntaa ohjaavaa lainsäädäntöä. Tänään päätämme siitä, että internetin käyttö on kansalaisoikeus. Sitä tulee suojella ja monipuolistaa. Jo aikaisemmin olemme päättäneet, että tieto on kansalaisoikeus.

Huolena on, että laajoja yleisöjä saavuttava sähköinen viestintä on yhä pinnallisempaa ja suorastaan aivotonta roskaa. Tavoite sivistysyhteiskunnasta on kyllä niin vaativa, että nykyisillä sisällöillä sinne ei kerta kaikkiaan siirrytä. Loistavilla teknisillä välineillä johdamme ihmismassat tietämättömyyteen tietoyhteiskunnassa, sivistymättömyyteen sivistysyhteiskunnassa. Huono kirja on huono, vaikka painojälki olisi kuinka hyvä tai paperi kunnollista. Rikos on rikos internetissäkin, samoin roska on roskaa internetissäkin.

Tuottavatko älyverkot siis tyhmyyttä? Hyvät kollegat, tällaisilla sisällöillä emme tosiaankaan nouse maailman johtavaksi tietopohjaiseksi taloudeksi tai yhteiskunnaksi. Yksinkertaisesti tietomme ei siihen riitä. Haluaisinkin kysyä komissaarilta, mitä voitaisiin tehdä nyt, kun välineet ovat valmiit ja erittäin tehokkaat, jotta sisältöjen laatua voitaisiin nostaa sivistysyhteiskunnan tasolle.

  Fiona Hall (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti sopimukseen televiestintäalan paketista, koska se tuo mukanaan myös sopimuksen eräästä vähemmän keskustellusta kysymyksestä: GSM-direktiivin kumoamisesta.

Matkapuhelinteollisuus on ymmärrettävästi erittäin halukas saamaan käyttöönsä tällä hetkellä GSM:lle varatut radiotaajuusalueet säilyttääkseen maailmanlaajuisen kilpailukykynsä. Euroopan parlamentin jäsenet halusivat kuitenkin varmistaa, että taajuuksien käytön demokraattinen valvonta säilytetään.

Aikaisempi taajuuksiin liittyvä lainsäädäntö, esimerkiksi liikkuvia satelliittipalveluja koskeva päätös, on osoittanut, että useissa komission teknisinä pitämissä kysymyksissä on itse asiassa poliittinen puoli. Tekninen kysymys voi tosiasiassa vaikuttaa yhteenkuuluvuutta ja kaikille tarjottavaa käyttömahdollisuutta koskeviin periaatteisiin. Niinpä suhtaudun myönteisesti siihen, että televiestintäalan paketissa Euroopan parlamentin jäsenille varataan nyt taajuuksien jakamisen valvonta.

Aion äänestää televiestintäalan paketin puolesta, mutta teen sen vastahakoisesti, koska uskon, että korkeimmalla tasolla on rikottu olennaisesti televiestintämarkkinoiden vapauttamista koskevaa perusperiaatetta, joka direktiivillä piti saada aikaan. Tarkoitan 8 artiklan sanamuotoa pääsyn varmistamisesta vakiintuneille operaattoreille ja niiden menettelytavasta markkinoilla. Minusta näyttää, että pääministeri Gordon Brownin ja liittokansleri Merkelin yksityisessä keskustelussa tehty tätä sanamuotoa koskeva sopimus on antanut vakiintuneille operaattoreille, kuten Deutsche Telekomille, valtavan edun. Me emme tiedä, mitä pääministeri Brown sai vastineeksi siitä. Pelkäänpä, että johtajien suljettujen ovien takana tekemät yksityiset sopimukset eivät ole oikea tapa säätää EU:n lainsäädäntöä. Olen pahoillani siitä, että näin tapahtui.

  Godfrey Bloom (IND/DEM). - (EN) Arvoisa puhemies, minulla on muutama huomautus. En luota komissioon, en luota kulissien takana toimiviin byrokraatteihin, joita ei ole valittu vaaleilla ja joilla on kokouksia, joista en ole saanut pöytäkirjoja. En luota tähän paikkaan, jolla on demokraattinen pintasilaus mutta joka suurelta osin muodostuu puolueansioiden vuoksi paikan saaneista pikkuvirkamiehistä.

Minusta tämä näyttää internetin – uuden viestimen – poliittiselta toimitukselliselta valvonnalta. Se on sellainen asia, jonka tuomitsemme, kun se tapahtuu Kiinassa. En pidä siitä. Minusta asia haiskahtaa. En tiedä, mitä kulissien takana tapahtuu, kuten edellinen puhuja juuri totesi, ja mitä sopimuksia tehdään meidän tietämättämme.

Meillä on täysin toimiva tekijänoikeuksia koskeva lainsäädäntö. Meillä on täysin toimiva tietosuojaa koskeva lainsäädäntö. Sen pitäisi riittää. En halua, että tähän vahingolliseen ja korruptoituneeseen toimielimeen tulee enää lisää valvontaa.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, voin vain suositella, että arvoisa kollegani ei enää ryhdy ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleissa; silloin hän on tehnyt työnsä hyvin.

Haluan kiittää vilpittömästi komission jäsentä Redingiä sekä puheenjohtajavaltio Tšekin tasavaltaa, koska yhdessä esittelijöidemme kanssa he ovat jälleen kerran ottaneet suuren askeleen Euroopan kansalaisten puolesta. Sisämarkkinoiden käsite tarjoaa kansalaisille suurta edistystä erityisesti televiestintäalalla ja kaikilla aloilla, joilla aikaisemmin toimi monopoleja. Lisäksi olemme jo todenneet verkkovierailuasetuksen yhteydessä, että kotitaloudet voivat säästää huomattavasti, ja kansalaisten turvallisuus on taattu.

Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten markkinoille pääsy on varsin tärkeä edellytys sen varmistamiseksi, että tarjotaan hyvää palvelua, että verkon neutraali sääntely toteutetaan ja tietenkin että me annamme jäsenvaltioiden riippumattomille sääntelyviranomaisille luvan edustaa niiden teollisuutta ja yrityksiä sekä myös niiden kuluttajia muissa Euroopan maissa.

Yhden valtion kansalaisten oikeuksien täytäntöönpano toisessa jäsenvaltiossa on erityisen merkittävää pienille ja keskisuurille yrityksille. Meidän pitäisikin varmistaa, että tulevaisuudessa laajakaistaa käytetään edelleen väestön hyväksi ja että hinnat putoavat, koska tällä hetkellä erityisesti puhelinpalvelujen alalla tapahtuvan laajakaistapalvelujen ja internetin erittäin dynaamisen kehityksen myötä meille avautuu täysin uusia mahdollisuuksia laajakaistan käytössä. Siitä syystä olen myös kiitollinen siitä, että GSM 900 -taajuusalue on myös UMTS:n käytössä ja että ensimmäistä kertaa on pohdittu neljännen sukupolven verkkoa. Toivottavasti se saa komission tuen jatkossakin, jotta meillä on kattava tuki laajakaistan tarjoamiselle, erityisesti maaseudulla.

Myös kuluttajansuojaa säännellään aivan erinomaisella tavalla tässä lainsäädännössä: on merkittävää edistystä, että tuomioistuimet ponnistelevat sen varmistamiseksi, että Euroopan ihmisoikeussopimusta sovelletaan sen mukaisesti. Siten meillä on taajuusalueiden jakamisen myötä suuri mahdollisuus hyötyä tällä alalla myös internetin rajoittamattomasta ja esteettömästä käytöstä samalla, kun meillä on varmuus siitä, että tuomioistuimet päättävät mahdollisesta rajoitusten määräämisestä.

  Evelyne Gebhardt (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää kaikkia kollegojani todella erinomaisesta työstä. Olisin myös halunnut kiittää neuvostoa, mutta sen edustajia ei näy olevan läsnä. Komission jäsen on kuitenkin täällä. Uskon, että olemme saaneet aikaiseksi jotain hyvää.

Jäsen Harbour, toimitte sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan esittelijänä. Minun on pakko todeta, että yhteistyömme ja yhteinen toimi olivat erittäin myönteisiä. Olemme saaneet aikaan paljon kansalaisten hyväksi. Yleispalvelun alalla se on erityisen tärkeää meille sosiaalidemokraateille. Televiestintäpaketista on laadittu paljon kuluttajaystävällisempi, ja siten on myötävaikutettu merkittävästi kuluttajansuojaan. Tulevaisuudessa televiestäntäpalvelujen tarjoajien on myös tarjottava vain 12 kuukautta kestäviä sopimuksia, mikä on hyvin tärkeää. Tähän asti monet palveluntarjoajat ovat tarjonneet vain 24 kuukautta kestäviä sopimuksia, mikä on erittäin pitkä aika ja estää ihmisiä purkamasta sopimusta ennenaikaisesti. Tämä on tärkeä myötävaikuttava seikka. Vaihtaessaan palveluntarjoajaa kuluttajien on voitava tehdä se päivässä säilyttäen samalla oman numeronsa. Tähän asti pitkät odotusajat ovat usein saaneet ihmiset luopumaan vaihtamisesta halvempaan palveluntarjoajaan ja haitanneet kilpailua tällä alalla. Tässäkin asiassa olemme onnistuneet erinomaisesti.

Sosiaalidemokraattinen ryhmä on samaan aikaan pyrkinyt varmistamaan, että kun matkapuhelimesta soitetaan hätäpuhelu, soittajan sijainti välittyy automaattisesti, jolloin apu saadaan toimitettua soittajalle nopeasti. Myös tämän asian ajaminen läpi vaati pitkää kädenvääntöä, koska alussa useat väittivät, että se ei ole teknisesti edes mahdollista. On osoitettu, että se on mahdollista, ja siksi se oli myös saatava aikaan. Siitä on paljon apua kansalaisille.

Pian asioiden pitäisi olla helpompaa myös vammaisille henkilöille. Heille on varmistettava esteetön televiestintäpalvelujen käyttö. Myös tällöin meidän on varmistettava – erityisesti yleispalvelujen osalta – että asia edistyy. Sekin on erittäin myönteistä.

Yksi seikka on ollut kiistanalainen koko käsittelyn ajan: mitä teemme rikosoikeudenkäyntien osalta, joissa tulee esiin kysymyksiä rangaistavista teoista tai siviilioikeuteen liittyvistä asioista? Olemme ottaneet tärkeän askeleen neuvoston kanssa tänään tehdyn kompromissin myötä, koska sisällytimme siihen oikeudellisen ehdon. Se tarkoittaa, että emme jätä vain yritysten vastuulle päättää, mitä seuraamuksia määrätään; sen sijaan käyttämällä Euroopan ihmisoikeussopimuksen sisältämiä oikeuksia olemme varmistaneet, että kuluttajat voivat puolustaa itseään ja että palveluntarjoajilla ei ole kohtuutonta valtaa. Tämä on erittäin tärkeä näkökohta.

  Anne Laperrouze (ALDE). – (FR) Arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan ensin kiittää esittelijöitämme heidän työstään televiestintäpaketin yhteydessä, josta huomenna äänestetään, koska kyseessä on hyvä teksti. Siinä otetaan huomioon kaikki läpikäymämme viestintävallankumouksen näkökohdat: televiestintäverkot, sääntely, taloudelliset näkökohdat, kuluttajien oikeudet ja internetin käyttömahdollisuus.

Viimeksi mainitsemani kohdan osalta minun on todettava, että demokraattiseen liikkeeseen kuuluvat jäsenet pettyivät. Jäsen Trautmannin mietinnöstä viime viikolla aikaansaatu kompromissi nimenomaan tämän kysymyksen osalta on epätyydyttävä. Luonnoksen heikkous piilee siinä, että siinä ei oteta huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaan liittyvää oikeuskäytäntöä. Luonnoksessa itse asiassa vain annetaan oikeutus Ranskan hallituksen yrityksille säätää korkeaa hallinnollista viranomaista koskeva pahamaineinen Hadopi-laki.

On myös ihmisiä, jotka pelkäävät internetiä, ihmisiä, jotka eivät ymmärrä sen kehittymistä tai sen etuja. He sanovat usein, että internet on alue, jota lait eivät koske.

Nimenomaan estääkseen internetistä tulemasta aluetta, jota lait eivät koske, demokraattiseen liikkeeseen kuuluvat jäsenet katsovat, että internet-yhteyden katkaisemisen ei pitäisi olla hallinnollinen päätös vaan oikeudellinen päätös. Internet on loistava väline perusoikeuksien toteuttamisessa.

Jotkut pitävät hallinnointia ratkaisuna. Siitä huomaa, miten tärkeänä he pitävät perusoikeuksia. Ihmisten välisen viestinnän vapauden takaavat säännöt ovat ajattomia, eivätkä ne riipu jostain tietystä viestimestä. Oikeutta oikeustoimiin ei saa kyseenalaistaa minkään tekosyyn varjolla.

  Bernard Wojciechowski (IND/DEM). – (PL) Arvoisa puhemies, ihmiset pelkäävät, että televiestintäalan paketin kaltaiset toimenpiteet rajoittavat heidän vapauttaan. Olen saanut satoja kirjeitä tästä asiasta, muualtakin kuin Puolasta. Siteeraan nyt yhtä niistä: "Euroopan parlamentti aikoo muuttaa lainsäädäntöä, joka vaikuttaa mahdollisuuksiini käyttää internetiä ja joka voi rajoittaa tai luoda ehtoja tiettyjen internetin sivujen ja sivustojen käytölle. Euroopan parlamentin ehdottamat lainsäädännölliset muutokset antavat internet-palvelujen tarjoajalleni mahdollisuuden tarjota minulle rajoitettuja tai ehdollisia palveluja. Pelkään, että tällaiset muutokset tuhoavat internetin ja että niillä on epäsuotuisia seurauksia Euroopan unionin taloudelle".

Tämä on Euroopan ääni, äänestäjien ääni. Kannatan heitä. Kehotan ihmisiä olemaan varovaisia, kun he äänestävät, erityisesti kun on kysymys ehdokkaista Puolassa, jossa Kansalaisfoorumi- eikä Laki ja Oikeus -puolue eivät tiedä, mistä tässä oikein on kyse.

– (EN) Jäsen Harbour, näyttää siltä, että jotkut pellet Kansalaisfoorumi- ja Laki ja Oikeus -puolueen piireistä ovat huolestuneempia hylkeistä ja apinoista kuin ihmisistä.

  Giles Chichester (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, on kohtuullista sanoa, että televiestintäala on menestystarina EU:ssa, mistä syystä on vielä tärkeämpää, että määritämme oikean sääntelyjärjestelmän. Haluan onnitella esittelijöitä heidän työstään, erityisesti kollegaani Pilar del Castillo Veraa, joka teki suuria parannuksia komission ehdotukseen sääntelyviranomaisista muuttamalla sen Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimeksi.

On harmi, että keskustelu internetistä ja internetin sensuroinnista sekä jäsenvaltioiden toimivallasta on vienyt huomion paketin pääsisällöstä. Haluan onnitella kollegaani Malcolm Harbouria siitä, että hän pui kompromissitekstiä neuvoston kanssa kiistanalaisesta kysymyksestä eli tarkistuksesta 138.

Ainakin tämä paketin osa on saanut aikaan ryöpyn sähköpostiviestien välityksellä tapahtuvaa edunvalvontaa. Minun on todettava niille, jotka uskovat suuren sähköpostiviestien määrän ja vuolassanaisuuden taivutteluvoimaan, että ne kääntyvät hyvin nopeasti itseään vastaan. Mikä on helppo lähettää hetkessä, on yhtä helppo poistaa hetkessä. Valitettavasti liikaa aikaa kuluu etsimiseen yritettäessä löytää muutakin kuin roskapostia.

Toivon todella, että sääntelyviranomaiset tuntevat saaneensa täydet mahdollisuudet kilpailun lisäämiseksi, tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi ja kuluttajien oikeuksien parantamiseksi huomattavasti sekä oikean tasapainon löytämiseksi investointien ja innovoinnin kannustamiseksi, jotta Eurooppa pysyisi alan kärjessä.

Toinen tärkeä pakettiin liittyvä näkökohta on kuluttajien oikeuksien parantaminen, erityisesti numeron siirtäminen yhdessä työpäivässä sekä avoimuuden lisääminen sopimuksissa ja laskutuksessa. Ne ovat käytännön asioita, jotka ovat tärkeitä yksittäiselle kuluttajalle.

  Hannes Swoboda (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan tietenkin ensin vilpittömästi kiittää kaikkia asianosaisia heidän merkittävästä työstään.

Tiedän, että valiokunta ja erityisesti jäsen Trautmann ovat osoittaneet suurta sitoumusta kahden tavoitteen saavuttamiseksi: toisaalta perustan luomiseksi nykyaikaistamiselle, Euroopan teknisen vallankumouksen jatkamiseksi uusien työpaikkojen luomisen ja myös maanosamme kilpailukyvyn osalta – myötävaikuttaen siten merkittävästi myös Lissabonin strategiaan – ja toisaalta täällä jo useaan otteeseen mainittujen kuluttajien oikeuksien turvaamiseksi.

Mielestäni kumpikin tavoite on saavutettu onnistuneesti. Tiettyjen taajuusalueiden vapauttaminen tulevaisuudessa, kun siirrymme digitaaliseen järjestelmään, luo uusia mahdollisuuksia ja lisää innovointia. Se myötävaikuttaa myös huomattavasti innovatiiviseen yhteiskuntaan, ja siitä me olemme kiitollisia.

Asiaan tietenkin liittyy muutama arkaluonteinen kysymys. Ahkerana internetin käyttäjänä, verkkopäiväkirjan pitäjänä ja aktiivisesti Facebookissa ja Twitterissä toimivana henkilönä tiedän, että asiaan liittyy useita ongelmia. Olen kuitenkin täysin vakuuttunut siitä, että meidän ei pitäisi puuttua asiaan ilman oikeuden päätöstä. Se olisi sekä väärin periaatteessa että antaisi myös väärän viestin, erityisesti nuorille, jotka liikkuvat jatkuvasti internetissä ja käyttävät todella paljon näitä nykyaikaisia viestintävälineitä.

Olen siksi erittäin mielissäni muun muassa siitä, että johdanto-osan kappaleissa on selkeästi ilmaistu, että toisaalta emme tietenkään ole valmiita hyväksymään rikollista toimintaa ja että toisaalta emme myöskään ole valmiita sallimaan puuttumista asiaan ilman tuomarin antamaa tuomiota, ilman oikeusperustaa. Mielestäni tämä on olennainen periaate, joka on otettava huomioon. Olen erittäin kiitollinen kollegalleni jäsen Trautmannille ja kaikille muille siitä, että he eivät tinkineet tästä ja varmistivat selkeän linjan.

  Sophia in 't Veld (ALDE). – (NL) Arvoisa puhemies, minäkin haluan ensin onnitella ja kiittää esittelijöitä kovasta työstä. Pelkäänpä, että minulla on yhä ongelma paketin kanssa. Se sisältää useita hyviä tekijöitä, ja sääntelyä selvästi tarvitaan tällä alalla.

Täällä on edistytty huomattavasti muun muassa kuluttajansuojan parantamisessa. Lisäksi komissio on vakuuttanut, että se esittää ehdotuksia yleisestä ilmoitusvaatimuksesta, jos tietoja häviää. Siitä huolimatta minulla on ongelma paketin kanssa. Lukuisat Euroopan parlamentin jäsenet, myös kollegani Ranskasta, ovat jo huomauttaneet siitä: hallitukset ovat yrittäneet sisällyttää kompromissiin takaoven kautta "kolme rikettä ja ankara rangaistus" -säännön, jolla ei itse asiassa ole yhtään mitään tekemistä direktiivin kanssa. Mielestäni se on erittäin ärsyttävää.

En pidä tätä hyväksyttävänä kompromissina. Siksi haluan kehottaa jäseniä äänestämään kollegojeni jäsen Alvaron ja jäsen Schmidtin esittämän tarkistuksen puolesta. Se on ehdoton edellytys sille, että tuen pakettia. Mielestäni olisi suuri häpeä, jos tarkistusta ei hyväksytä.

Tietenkin me haluamme päästä kompromissiin neuvoston kanssa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Mielestäni on myös harmillista, että neuvosto asettaa meidät joka kerralla selkä seinää vasten, ja meidän on vain siedettävä se, vaikka emme pitäisikään siitä. Neuvosto on aivan yhtä suuressa vastuussa kompromissin saavuttamisesta kuin Euroopan parlamentti. Kun on kyse kansalaisoikeuksien suojelemisesta, Euroopan parlamentin on ylläpidettävä mainettaan, erityisesti viime vuosina. Toivon, että parlamentti on maineensa veroinen huomisessa äänestyksessä.

Arvoisa puhemies, haluan lopuksi sanoa muutaman sanan edunvalvonnasta. Vaikka en olekaan samaa mieltä jäsen Chichesterin kanssa asiasisällöstä, minuakin on häirinnyt tämä joskus melko uhkaavienkin sähköpostiviestien tulva. Uskon, että, itse asiassa olen vakuuttunut siitä, että…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Erna Hennicot-Schoepges (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan onnitella esittelijöitä, komissiota, jäsen Trautmannia ja jäsen Harbouria, jotka onnistuivat saamaan aikaan viime hetken kompromissin. Kahden vuoden tiiviin rupeaman jälkeen olemme päässeet kompromissiin alalla, joka viitoittaa johtavan teollisuudenalan tulevaisuutta.

Komission ehdotusta taajuuksien käytöstä on korjattu oikeaan suuntaan kunnioittaen samalla satelliittiteknologian saavutuksia. Komission ilmoitus yleispalvelua ja muita yhä olemassa olevia oikeudellisia ongelmia koskevasta tulevasta keskustelusta antaa ymmärtää, että työtä jatketaan. Tämä on siis vasta ensimmäinen askel odotettaessa muita säädöksiä.

Tämä hanke tarjoaa kansalaisille poikkeuksellisen mahdollisuuden saada tietoa ja päästä osalliseksi kulttuurista. Useat ongelmat kuitenkin säilyvät infrastruktuurin ja laadun kannalta katsottuna, koska yhtä hyvää yhteyttä ei vieläkään taata kaikille, jos otetaan huomioon useat tekniset ongelmat, joita langattomaan viestintään yhä liittyy.

Kysymykset internetin käyttömahdollisuuden vapaudesta, tekijänoikeuksia ja luottamuksellisuutta koskevat ongelmat yhdessä rikollisuudelta suojautumista, eettisten sääntöjen säilyttämistä ja nuorten suojelua koskevien huolien kanssa – eikö siinä ole jo vähän liikaa hallittavia asioita? Entä he, jotka suhtautuvat epäilevästi kompromissiin, kykenevätkö he esittämään valmiin ratkaisun, jota voidaan soveltaa heti?

Mielestäni tämä hanke on huomattava edistysaskel. Antakaamme siksi asettamillemme sääntelyviranomaisille tilaisuus, niin epäilijät voivat vaikuttaa näihin uusiin elimiin, joiden tarvitsee vain osoittaa tehokkuutensa.

  Edit Herczog (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, tämän asian parissa on ponnisteltu kaksi vuotta. Onnittelen teitä kaikkia kovasta työstä. Televiestintäalan paketti myötävaikuttaa huomattavasti Lissabonin strategian toteutumiseen, koska alan osuus BKT:sta on neljä prosenttia ja 25 prosenttia BKT:n kasvusta. Se on yksi Euroopan taloudellisen mahdin perusaloista.

Televiestintäalan paketti myötävaikuttaa huomattavasti tietoon perustuvaan talouteen sekä alan itsensä kautta että lisäämällä käyttäjien mahdollisuuksia, riippumatta siitä, ovatko ne yrityksiä, erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, vai yksittäisiä ihmisiä. Kaikki voivat hyötyä siitä.

Televiestintäalan paketti myötävaikuttaa huomattavasti Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaan kehittämällä verkkoa. Televiestintäalan paketti myötävaikuttaa huomattavasti kuluttajien oikeuksien vahvistamiseen ja kuluttajien mahdollisuuksiin, koska yhä useammat kuluttajat voivat hyödyntää sitä. Televiestintäalan paketti myötävaikuttaa huomattavasti myös demokratian kehittymiseen. Siinä taataan Internetin käyttömahdollisuus kaikille eurooppalaisille. Se tarjoaa uusia mahdollisuuksia harjoittaa oikeuksiamme ja velvollisuuksiamme, mutta se tarkoittaa myös sääntelyviranomaisen aikaansaamaa tasapainoa: tasapainoa annettaessa Euroopan unionille väline todellisten sisämarkkinoiden luomiseksi televiestintäalalle ja käytettäessä kansallisten sääntelyviranomaisten asiantuntemusta.

Onnittelen esittelijöitä ja komissiota. Seuraavien viiden vuoden aikana otamme ensimmäisen askeleen, jota muiden on seurattava.

Puhetta johti
varapuhemies Mechtild ROTHE

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). – (RO) Haluan aluksi onnitella esittelijöitä, jotka ovat ponnistelleet tämän paketin parissa jo yli vuoden. Se on itse asiassa äärimmäisen tärkeä paketti Euroopan unionin kansalaisille.

Se sisältää lukuisia asiakirjoja. Haluan ensin viitata jäsen Trautmannin mietintöön, jossa määritellään sääntelyjärjestelmä sähköisen viestinnän alalle. Mietintö sisältää useita erittäin tärkeitä näkökohtia, esimerkiksi toiminnallisen erottamisen, taajuuksia koskevan politiikan sekä uuden sukupolven verkkojen käytön ja edistämisen. Suhtaudun myönteisesti siihen, että toiminnallinen erottaminen hyväksyttiin kiireellisenä erityistoimenpiteenä.

Uskon myös, että meidän on ehdottomasti korostettava parlamentissa, että kuluttajien oikeuksia on suojeltava. Siksi jäsen Harbourin mietinnössä sivuttiin näitä kysymyksiä, ja kollegamme Reino Paasilinna onnistuneesti tuki Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattisen ryhmän näkemystä, jonka mukaan kuluttajan on oltava avainasemassa. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten sopimusehdot muotoillaan, jotta kaikkia kuluttajia voidaan suojella.

Teknologian suhteen neutraalin sääntelyn osalta on hyödyllistä, että näin kaikkien saataville saadaan useita erilaisia teknisiä vaihtoehtoja. Haluan korostaa, että internet tarjoaa valtavia mahdollisuuksia. On tärkeää suojella kuluttajia ja käyttäjiä. On tärkeää välttää puuttumista henkilötietoihin, joita on myös suojeltava. Ennen kaikkea meidän on suojeltava teollis- ja tekijänoikeuksia, mutta ei suinkaan kuluttajien etujen kustannuksella.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Charlotte Cederschiöld (PPE-DE). - (SV) Kiitän komission jäsentä. Me tarvitsemme lisää yhdenmukaistamista sähköisen viestinnän alalla sekä selkeämpää ja yksinkertaisempaa lainsäädäntöä. Yhdenmukaistamisen on myötävaikutettava toimiviin sisämarkkinoihin. Tärkein tavoite on lisätä kilpailua, joka johtaa loppuasiakkaiden kannalta valinnanvaran lisääntymiseen, alhaisempiin hintoihin ja parempaan laatuun. Tämän onnistumiseksi on punnittava useita eri etuja ja löydettävä hyvä tasapaino. Televiestintäalan pakettia ei saa, eikä sitä ole tarkoitus käyttää rikoslainsäädäntöä tai rikosoikeudellisia seuraamuksia koskeviin tarkoituksiin. Se ei myöskään saa vaikuttaa jäsenvaltioiden prosessioikeuteen. Kilpailun lisäämisen on oltava keskeisessä asemassa. Kaikkien kansalaisten on voitava nostaa asiastaan oikeudenkäynti – sitä ei pidä jättää kaupallisten toimijoiden valtaan. Siksi toivon, että kollegani kannattavat kompromissia.

Yksityisyyttä koskeva ongelma putkahtaa esiin kaupallisen lainsäädännön, tietojen taltioinnin, rikoslainsäädännön ja avoimuutta koskevan lainsäädännön yhteydessä. Euroopan unioni ei ole vielä löytänyt yhteistä lähestymistapaa ja yhteisiä periaatteita, joita voidaan soveltaa kaikilla kolmella alalla. Kokonaisarviointi on välttämätön ristiriitaisen lainsäädännön välttämiseksi pitkällä aikavälillä. Tulevaisuuden haasteeksi jää tasapainon löytäminen poliisin, avoimuuden puolestapuhujien, niiden, jotka haluavat suojella tietoja, sekä tietenkin IT-alan yritysten etujen välille.

Komission pitäisi kyetä myötävaikuttamaan tähän asettamalla yhteisen työryhmän laatimaan yhteisiä periaatteita ja pyrkimään löytämään tasapainon eri etunäkökohtien välille tällä tärkeällä alalla.

Lopuksi haluan vielä onnitella komission jäsentä Redingiä ja esittelijöitä hyvästä työstä.

  Jacques Toubon (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan ensin kiittää komission jäsentä Redingiä, puheenjohtajavaltio Ranskaa, joka joulukuussa sai aikaan erittäin älykkään yhteisen kannan, sekä puheenjohtajavaltio Tšekin tasavaltaa, joka on juuri saavuttanut tavoitteensa. Haluan myös kiittää ja onnitella ennen kaikkea kolmea esittelijää, jäsen Harbouria, jäsen Trautmannia ja jäsen del Castillo Veraa, jotka ovat tehneet suurenmoista työtä.

Paketti, josta tänään äänestämme, sisältää säännöksiä, jotka ovat juuri oikeansuuntaisia televiestintäalan markkinoiden kehityksen kannalta. Ne ovat täsmällisiä ja toimivat kaikkien eduksi: yhdistelmärahoitusta saavalle Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimelle uskottu sääntely EU:ssa ilman veto-oikeutta, tasapaino kilpailun ja uusien investointien tarpeen välillä – toiminnallinen erottaminen on rajattu poikkeustapauksiin, halu kiinnittää huomio julkisiin palveluihin taajuuksien hallinnassa, uudet palvelut, uusi käyttövapaus, ja erityisesti kiitos jäsen Harbourin, huomattava parannus kuluttajien oikeuksiin. Olen vain pahoillani siitä, että siirtovelvollisuus torjuttiin.

Ranskan osalta teksti on täysin tasapuolinen, se on hyvä kompromissi. Tarkoitan tällä sitä, että mitä näihin surullisenkuuluisiin kiisteltyihin tarkistuksiin tulee, ehdotus on mielestäni loppujen lopuksi älykäs, koska se tarjoaa mahdollisuuden panna täytäntöön internetiä koskevia teollis- ja tekijänoikeuksia vaarantamatta internetin vapaata käyttöä. Internetin osalta on sovellettava lainsäädäntöä tällä alalla samoin kuin muilla aloilla. Virtuaalinen maailma ei ole maailma, jota lait eivät sido. Sitä ei pidä jättää vain operaattoreiden ja internet-yhteyksien tarjoajien tuottaman mainonnan valtaan. Siitä syystä olen samaa mieltä jäsen Trautmannin näkemyksen kanssa. Kompromississa työntekijöiden, taiteilijoiden ja internetin käyttäjien oikeudet saavat tasavertaisen aseman, mikä on hyvä asia.

  Syed Kamall (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää komissiota ja sen virkamiehiä sekä kaikkia esittelijöitä suuresta työpanoksesta. Olin yksi kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan varjoesittelijöistä laadittaessa sähköisen viestinnän tietosuojaa koskevaa paketin osaa. Haluan myös kiittää Alexander Alvaroa ja muita varjoesittelijöitä, myös sosiaalidemokraattisen ryhmän jäsen Lambrinidisia, heidän työstään.

Ponnistelimme kaikki uutterasti saadaksemme aikaan tasapainon tietosuojan, joka on meidän kaikkien mielestämme erittäin tärkeä kysymys, sekä sen välillä, että yrityksillä on oikeus kehittää turvaohjelmia varmistaakseen, että verkkomme ovat turvallisia ja että verkkoihin haittaohjelmia ja viruksia levittämään pyrkivät tahot saadaan jäljitettyä. Se edellyttää joskus tietoliikenteen seuraamista.

Tässä ei ollut kyse pyrkimisestä "kolme rikettä ja ankara rangaistus" -malliin. Vain hyvin harvat jäsenet kannattavat sitä. Siksi onkin hyvin valitettavaa, että jotkut henkilöt Euroopan parlamentin ulkopuolella ovat pyrkineet esittämään sen "kolme rikettä ja ankara rangaistus" -säännön tukemisena.

Kun nyt keskustelemme tietopaketeista, haluaisin ottaa puheeksi verkon puolueettomuutta koskevan kysymyksen. Mielestäni meidän on oltava yhtä mieltä siitä, että tietynasteinen verkonhallinta on välttämätöntä. Yritysten rakentaessa tehokkaampia yhteyksiä toiset yritykset tulevat ja täyttävät ne, mikä saattaa aiheuttaa ruuhkia. Kuka olisi osannut kuvitella muutama vuosi sitten, että nyt meillä on BBC:n iPlayerin tai YouTuben kaltaisia palveluja? Siksi on tärkeää, että operaattorit kykenevät hallitsemaan verkkojaan. Tällainen "ensimmäinen paketti sisään ja ensimmäinen paketti ulos" -ajattelumalli saattaa osoittautua haitalliseksi, erityisesti siitä syystä, että hätäpalvelut syrjäytetään liikenneruuhkien takia.

Haluan kiittää kaikkia esittelijöitä siitä, että he ovat yrittäneet löytää oikean tasapainon. Haluan myös pyytää parlamentin ulkopuolella toimivia edunvalvojia olemaan esittämättä tätä "kolme rikettä ja ankara rangaistus" -sääntönä; voisitteko olla esittämättä sitä oikeuksiimme kohdistuvana perustavaa laatua olevana hyökkäyksenä. Me vain yritämme löytää oikean tasapainon.

  Christofer Fjellner (PPE-DE). – (SV) Kiitos paljon, arvoisa puhemies. Olen pahoillani, että olen vähän myöhässä. Haluan aluksi todeta, että mielestäni on tärkeää huomauttaa, että televiestintäalan paketti, tämänpäiväisessä muodossa ennen äänestystä, on pääasiallisesti hyvä paketti. Se vahvistaa kilpailua ja käyttäjien oikeuksia. Tätä on tärkeä korostaa, koska mielestäni se usein unohtuu keskustelun aikana. Keskitymme lähes yksinomaan yksityiskohtiin, jolloin kokonaiskuva jää joskus hahmottamatta. Juuri tästä televiestintäalan paketissa on loppujen lopuksi kyse – kilpailun ja käyttäjien oikeuksien vahvistamisesta.

Kansalaisvapauksiin, internetiä koskeviin oikeuksiin ja internetin avoimeen ja vapaaseen rakenteeseen kohdistuu tällä hetkellä useita uhkia. Ne eivät ikinä ole olleet niin selkeitä kuin keskustelussa siitä, pitäisikö meidän sulkea käyttäjien internet-yhteys ilman tuomioistuinkäsittelyä. Olen todella ylpeä siitä, että olemme sopineet parlamentissa, että emme pidä sitä hyväksyttävänä. Ihmisten pääsyä internetiin ei saa estää ilman, että he voivat saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Se on tärkeää, koska kyseessä on hyvin vakava kansalaisvapauksien ja -oikeuksien rajoittaminen. Se myös kääntää oikeudelliset periaatteet päälaelleen tavalla, jota emme ikinä hyväksyisi muissa yhteyksissä. Emme kiellä polkupyörävarasta käyttämästä teitä. Siksi olen mielissäni siitä, että sanomme huomenna selkeästi "ei" sellaiselle ehdotukselle.

Tämä ei kuitenkaan poista kaikkia internetiä koskevia uhkia. Keskustelu jatkuu useista muista kysymyksistä, ja odotan niitä innokkaasti. Haluaisin, että voisimme eräillä alueilla mennä vähän pitemmälle, mutta yleisesti ottaen tämä on askel oikeaan suuntaan. Ylen ylpeä siitä, että teemme huomenna selväksi, että Euroopan parlamentti kannattaa internetiä koskevia kansalaisvapauksia ja -oikeuksia, erityisesti mahdollisuutta olla menettämättä internet-yhteyttä ilman tuomioistuinkäsittelyä.

  Helga Trüpel (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan todeta, että tämänpäiväistä keskustelua on hallinnut seuraava kysymys: miten löydämme tasapainon internetin vapauden, vapaiden käyttömahdollisuuksien, tekijänoikeuksien suojelun ja perusoikeuksien noudattamisen välille? Se todellakin on taikasana oikean tasapainon löytämiseksi.

Haluan korostaa, että kyse ei ole internetiin pääsyn mielivaltaisesta estämisestä. Emme voi sulkea YouTubea, kuten Turkissa tehtiin, koska siellä ilmeisesti oli herjattu Kemal Atatürkia. Emme halua sellaista tilannetta kuin Kiinassa. Verkkosivuja ei tietenkään voida sulkea sattumanvaraisesti poliittisista syistä. Haluan kuitenkin sanoa selkeästi, että kansalaisilla ei voi olla rajatonta oikeutta rajoittamattomaan laittomaan lataamiseen! Se ei ole kysymys, josta voidaan neuvotella täällä. Meidän on kuitenkin varmistettava – tätä tasapainoa me etsimme, mutta emme ole vielä löytäneet sitä – että luovan sisällön tuottajat, joiden töitä on internetissä, saavat kohtuullisen korvauksen. Tarvitsemme tähän uuden mallin. Ranskan malli ei tule kysymykseen. Haluamme oikeudellisen ehdon, perusoikeuksia koskevan tuomioistuimen päätöksen. Meidän on kuitenkin vielä saatava aikaan tämä uusi yhteiskuntasopimus tietoyhteiskunnassa tekijänoikeuksien ja perusoikeuksien turvaamisen välillä.

  Viviane Reding, komission jäsen. − (FR) Arvoisa puhemies, kiitän kaikkia, joiden ansiosta tämä erittäin tärkeä paketti on saatu aikaan. Tarkoitan tietenkin esittelijöitä ja heidän kollegojaan ja myös puheenjohtajavaltio Tšekin tasavaltaa. Haluan todeta täällä virallisesti, että suurlähettiläs Reinišová on tehnyt fantastista yhteistyötä parlamentin ja komission kanssa hankkeen mahdollistamiseksi.

Olemme nyt saaneet aikaan tasapuolisen tekstin, joka mahdollistaa markkinoiden avautumisen, investoinnit, internetin vapauden ja oikeuden internet-yhteyteen. Meillä on teksti, jossa on mahdollisuuksia teollisuuden kehittämisen – ja siten työpaikkojen säilyttämisen ja luomisen – sekä käyttäjien kannalta. Teksti tasapainottaa toisaalta Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiaa ja toisaalta useita edistysaskeleita, jotka koskevat internetiä käyttävien kuluttajien oikeuksia.

(EN) Haluaisin vastata muutamiin kysymyksiin, joita on esitetty.

Yksi niistä koski investointeja seuraavan sukupolven liityntäverkkoihin varmistamalla, että televiestintäoperaattorit saavat kohtuullisen tuoton sijoitukselleen, ottaen asianmukaisesti huomioon riskin. Useat yritykset voivat jo nyt jakaa investointeihin liittyvän riskin nykyisten sääntöjen nojalla. Uudet säännöt vahvistavat tämän. Niissä todetaan samalla, että tehokas kilpailu ja syrjimättömyyttä koskevat säännöt on säilytettävä. Tämä on hyvin tärkeää. Haluan korostaa sitä, koska joskus kuulen vain osan tarinasta, vaikka käytännössä on sovellettava investointeja koskevaa koko tarinaa.

Toinen kysymys koskee tietoturvaloukkauksia. Operaattoreiden on omaksuttava vastuu, joka syntyy käsiteltäessä ja tallennettaessa näitä valtavia tietomääriä. Siksi uusissa säännöissä otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa yhteisön lainsäädännössä pakollinen ilmoitus henkilötietojen tietoturvaloukkauksista. Se tarkoittaa, että viestintäpalvelujen tarjoajilla on velvollisuus ilmoittaa viranomaisille ja asiakkailleen näiden henkilötietoihin vaikuttavista tietoturvaloukkauksista. Lisäksi yksityisyyttä ja tietoturvaa koskevia sääntöjä vahvistetaan esimerkiksi evästeiden ja vastaavien välineiden käytön alalla. Internetin käyttäjät ovat paremmin perillä siitä, mitä heidän henkilötiedoilleen tapahtuu, ja heidän on myös helpompi valvoa henkilötietojaan käytännössä.

Toinen tekijä koskee avoimempaa ja puolueettomampaa internetiä kuluttajien näkökulmasta. Eurooppalaisilla kuluttajilla tulee olemaan yhä enemmän mahdollisuuksia valita tarjolla olevista kilpailevista laajakaistapalvelujen tarjoajista. Internet-palvelujen tarjoajilla on käytössään tehokkaita välineitä, joiden avulla ne voivat erottaa toisistaan erityyppiset tiedonsiirtomenetelmät internetissä, kuten puhe- tai vertaisviestinnän. Vaikka tietoliikenteen hallinta voi mahdollistaa erityismaksullisten korkealaatuisten palvelujen kehittämisen ja auttaa varmistamaan turvalliset tietoliikenneyhteydet, samoja tekniikoita voidaan käyttää myös tietoliikenneyhteyksien laadun tai muiden palvelujen heikentämiseen niin alhaisille tasoille, joita on mahdoton hyväksyä. Siitä syystä uusien EU:n sääntöjen nojalla kansallisilla televiestintäalan sääntelyviranomaisilla on toimivalta määritellä vähimmäistaso internetin tiedonsiirtopalvelujen laadulle internetin puolueettomuuden ja EU:n kansalaisten internetiin liittyvien vapauksien edistämiseksi.

Olemme lisänneet uuteen tekstiin uusia avoimuutta koskevia vaatimuksia, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä.

Neljäs tekijä, jota haluan korostaa, on sen tunnustaminen, että kansalaisilla on oikeus internet-yhteyteen. Uusissa säännöissä tunnustetaan yksiselitteisesti, että internet-yhteys on perusoikeus, kuten ilmaisunvapaus ja tiedonsaannin vapaus. Siksi säännöissä määrätään, että kaikkia palvelujen ja sovellusten saantia sekä niiden käyttöä koskevien toimenpiteiden on kunnioitettava luonnollisten henkilöiden perusoikeuksia ja -vapauksia, myös oikeutta yksityisyyteen, ilmaisunvapautta ja oikeutta tiedonsaantiin ja koulutukseen sekä asianmukaiseen oikeudenkäyntiin.

(FR) Arvoisa puhemies, mielestäni oli erittäin tärkeää korostaa näitä perusoikeuksia, koska ne muodostavat eurooppalaisten arvojemme perustan, eurooppalaisten arvojen, jotka myös perustuvat uusiin televiestintäalan sääntöihin.

Haluan myös sanoa muutaman sanan internetin vapaudesta, koska useat jäsenet ovat ottaneet asian esille. Saavutettu kompromissi on voitto kansalaisten ja internetin käyttäjien vapaudelle.

Ensinnäkin kompromissi erittäin selkeästi puolustaa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa säädettyjä kansalaisten oikeuksia, myös oikeutta internet-yhteyteen, joka on olennainen osa ilmaisun- ja tiedonsaannin vapautta. Toiseksi kompromississa määrätään, että internetin käyttäjien oikeuksien rajoittamiseksi ehdotetut suhteettomat ratkaisut eivät ole lainmukaisia. Kolmanneksi kompromississa vahvistetaan, että on aina tarjottava mahdollisuus viedä asia oikeuskäsittelyyn, riippumattomaan ja puolueettomaan tuomioistuimeen, jonka päätöstä on kunnioitettava.

Kaikilla kompromissiin sisällytetyillä seikoilla ja uskoakseni myös komission ja parlamentin kompromissin perusteella aivan lähitulevaisuudessa tekemällä työllä on vakaa perusta, joka korostaa kansalaisten oikeuksia ja EU:n luontaisia arvoja.

Tämän todettuani haluan pyytää neuvostoa toimimaan nopeasti, jotta tekstin lopullinen versio, jonka puolesta parlamentti toivoakseni äänestää huomenna, saadaan käyttöön mahdollisimman pian.

  Malcolm Harbour, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensin kiittää kaikkia keskusteluun osallistuneita. Keskustelu on ollut erittäin rakentavaa. Suhtaudun myönteisesti erityisesti tukeen, jota parlamentti on antanut minulle ja kollegoilleni sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa tehdessämme merkittäviä parannuksia käyttäjien oikeuksiin ja tietosuojaa koskeviin direktiivin kohtiin.

Olin mielissäni siitä, että keskustelun aikana jokainen mainitsi kyseiset näkökohdat. Ne ovat tärkeitä kaikille kuluttajille. Vaalien lähestyessä toivon, että te kaikki puhutte kuluttajien hyväksi internetin maailmassa täällä parlamentissa tekemästänne työstä, koska se on ratkaisevan tärkeää.

Toinen ja tärkeä aiheeni on, että internet itse – sähköiset viestintäpalvelut, ala itse – on kukoistava, kehittyvä ja dynaaminen ala. Tehtävämme lainsäätäjänä on mahdollistaa dynaamisuuden ja innovoinnin jatkuminen. Asetamme sääntelyjärjestelmän varmistaaksemme, että kuluttajat voivat sitoutua siihen, antaaksemme heille oikeuden saada tietoa noista palveluista, antaaksemme heille mahdollisuuden hyötyä siitä – se on välttämätöntä. Internet ei kuitenkaan ole kukoistava paikka, joka se voisi olla – olette todenneet sen dynaamisuuden tämän ehdotuksen takia saamienne sähköpostiviestien myötä – se ei ole olemassa siksi, että me olemme rajoittaneet internetissä tapahtuvaa toimintaa, se ei ole olemassa siksi, että me olemme antaneet uusia liiketoimintamalleja. Olemme kahlinneet asiat, joita ihmiset ovat tehneet. Haluamme alalle uusia tulokkaita, haluamme pieniä yrityksiä, haluamme suuryrityksiä, haluamme investointeja.

Juuri tuota dynaamisuuden ja kiireellisyyden tunnetta meidän on vietävä eteenpäin. Komission jäsen Reding on oikeassa: meidän on kannustettava jäsenvaltioita saattamaan nämä parannukset voimaan mahdollisimman pian. Haluamme uuden Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen aloittavan toimintansa, haluamme uuden sääntelyviranomaisen tekevän yhteistyötä parlamentin kanssa sen varmistamiseksi, että asiat tapahtuvat mahdollisimman nopeasti.

Siirtykäämme eteenpäin suunnaten katseemme tulevaisuuteen. Kiitä teitä, arvoisa komission jäsen, tärkeistä tietosuojan ja yleispalvelun alaa koskevista ilmoituksistanne. Niiden ansiosta voimme tehdä yhteistyötä kanssanne saavuttaaksemme edistystä näillä keskeisillä aloilla.

  Catherine Trautmann, esittelijä. − (FR) Arvoisa puhemies, suuret kiitokset, arvoisa komission jäsen, lausunnostanne, joka valaisee erittäin myönteisellä tavalla juuri käytyä keskustelua. Kiitän myös kaikkia siihen osallistuneita kollegoja.

Haluan todeta, että äänestäessään televiestintäalan pakettia koskevan kompromission puolesta Euroopan parlamentti antaa merkin selvästä valinnasta: on kyse säännellyistä markkinoista eikä sääntelemättömästä kilpailusta. Se on myös osoitus strategiasta, hyödyllisestä kehitysstrategiasta kriisitilanteessa. Tämä strategia valmistelee eurooppalaista yhteiskuntaa digitaaliseen aikakauteen. Äänestys tekee myös mahdolliseksi tasapainon varmistamisen valtioiden oikeuksien ja komission toimivallan välillä sekä vanhojen operaattoreiden ja uusien tulokkaiden välillä syrjimättömyyslausekkeiden ansiosta. Se merkitsee myös sitä, että Euroopan parlamentti itse edistyy käyttäessään yhteispäätösoikeuttaan, erityisesti yleisenä hyödykkeenä pidettyjen taajuuksien jakamista koskevan politiikan osalta, ja tukiessaan jälleen kerran yleisradiotoiminnan harjoittajia ja palveluja.

Useat kollegat toivat esiin kysymyksen internetistä julkisena tilana, joka sellaisenaan vaatii vapautta ja turvallisuutta. Olen samaa mieltä heidän kanssaan. Siksi onkin laadittu yhteys internetin käyttömahdollisuuksien ja kansalaisten perusoikeuksien välille ensimmäistä kertaa direktiivissä. Se tehtiin tarkistuksen 46 uuden version myötä.

Ilmaus "toteutetut toimenpiteet" toimii tavallaan puuttuvana yhteytenä sähköisiä viestintäverkkoja koskevien toteutettujen toimenpiteiden, olipa kysymys yhteyden katkaisemisesta tai suodattamisesta, sekä käyttäjien perusoikeuksien välillä. Mitä tulee kollegojeni epäilyihin esittelijän halukkuudesta puolustaa oikeutta tuomioistuimen päätökseen ennen yhteyden katkaisemista, minun on todettava, että "riippumaton ja puolueeton tuomioistuin" on ilmaus, joka takaa internetin käyttäjille oikeuden kyseiseen päätökseen.

Sen osoittaminen, että Hadopi on riippumaton ja puolueeton tuomioistuin tarkoittaisi sitä, että tälle korkealle viranomaiselle määrättäisiin kaikki velvoitteet, joita tuomarin on noudatettava: oikeus puolustautumiseen, oikeudenkäyntiin, jossa molempia osapuolia kuullaan, ja julkisuuteen. Tämä selvästikin romahduttaisi järjestelmän, joka turvautuu, kuten Ranskan lainsäädäntö luultavasti tekee, syytteiden ja rangaistusten tietokoneistamiseen ja käsittelyyn suurena massana. Siksi kehotan Euroopan komissiota toimimaan erittäin varovasti, kun tämä televiestintäalan paketti saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Kun keskeinen periaate on vahvistettu yhteisön tekstissä, joka perustuu kahden lainsäätäjän, neuvoston ja Euroopan parlamentin, kompromissiin, se on saatettava asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Haluan lopuksi todeta, hyvät parlamentin jäsenet, että olen mielissäni mahdollisuudesta laaja-alaiseen, usean osapuolen julkiseen kuulemiseen, joka tarjoaa meille mahdollisuuden kovan työmme seurantaan kompromissin puitteissa, joka kunnioittaa tarkistuksessa 46 määriteltyä lainsäädäntöä ja mahdollistaa sen soveltamisen.

  Pilar del Castillo Vera, esittelijä. − (ES) Arvoisa puhemies, haluan lyhyesti vielä toistaa kiitokseni kaikille tähän jo pitkään kestäneeseen televiestintäalan pakettia koskevaan keskusteluun osallistuneille: komission jäsenelle, muille esittelijöille; lyhyesti sanottuna kaikille, jotka ovat osallistuneet paketin käsittelyyn neuvoston puheenjohtajavaltion ohella.

Aion mainita kolme tärkeää seikkaa, joita pidän ratkaisevina tehdessäni yhteenvedon tämän päätöksen eduista. Uskon, että parlamentti hyväksyy päätöksen huomenna suurella enemmistöllä. Tällä televiestintäalan lainsäädäntökehyksen tarkistamisella on kolme välitöntä seurausta.

Ensinnäkin se helpottaa seuraavan sukupolven verkkojen kehittämistä. Siksi siitä on hyötyä kuluttajille, koska he saavat mahdollisuuden käyttää, liikkua ja tehdä kauppoja nopeammassa ja turvallisemmassa internetissä, joka on kaikin tavoin hyödyllisempi, ei vain yksittäisille kuluttajille vaan myös pienille ja keskisuurille yrityksille, joille internet on välttämätön.

Toiseksi se lisää kilpailua sisämarkkinoilla, mikä myös hyödyttää kuluttajia, olivatpa he sitten yksittäisiä ihmisiä tai yrityksiä. Hyödyt ilmenevät huokeampina hintoina, parempina tuotteina ja innovoinnin lisääntymisenä, koska kilpailu on laajempaa, sitä on enemmän ja se on todellisempaa.

Lopuksi, tämä kaikki tapahtuu – älköön kukaan parlamentin ulkopuolella ja eri puolilla Eurooppaa epäilkö tätä – noudattaen perusoikeuksia. Ei voi olla olemassa kansallista lainsäädäntöä, joka ei kunnioita perusoikeuksia, koska Euroopan unioni on päättänyt, että periaate, johon uudistus perustuu, takaa internetin käyttömahdollisuutta koskevan perusoikeuden.

  Francisca Pleguezuelos Aguilar, esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, haluan toistaa kiitokseni kaikille kollegoilleni heidän puheenvuoroistaan ja tästä keskustelusta, joka on todellakin ollut erittäin myönteinen.

Uudistus on epäilemättä myötävaikuttanut paljon innovatiiviseen 2000-luvun yhteiskuntaan. Olemme pohjustaneet tietä, jotta voimme jatkaa uusien mahdollisuuksien tarjoamista televiestintäteollisuudelle. Se on ala, joka on suunnattoman dynaaminen Euroopan unionin taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ja ennen kaikkea kuluttajansuojan kannalta.

Olen varma siitä, ja uskon keskustelun osoittaneen, että asiassa on enimmäkseen myönteisiä seikkoja, vaikka siihen liittyy myös varjopuolia, kuten sisältöä koskevan keskustelun sisällyttäminen pakettiin, kuten komission jäsen itse ja useat jäsenet ovat huomauttaneet.

Uskon kompromissin ratkaisseen sen näkökohdan hyvin, koska kuten on jo todettu, ensimmäistä kertaa kahden direktiivin soveltamisalaan, 1 artiklaan, sisältyy perusoikeuksien ja -vapauksien sekä internet-yhteyttä koskevan oikeuden tunnustaminen.

Haluan tehdä täysin selväksi, että haluan tukea jäsen Trautmannia hänen pyytäessään, että kun jäsenvaltiot ovat vastuussa yksityisyyden, ilmaisunvapauden, tiedonsaannin vapauden ja yleisesti ottaen kaikkien Euroopan ihmisoikeussopimuksen sisältämien oikeuksien takaamisesta, ne tekevät sen Euroopan komission tiukassa valvonnassa. Uskon, että komission valvonta on parlamentin ohella tällä hetkellä paras tae siitä, että internetin vapaus on periaate, joka on tasapainossa kaikkien muiden oikeuksien kanssa.

Siinä kaikki. Suuret kiitokset, hyvät parlamentin jäsenet. Olemme mielestäni tehneet hyvää työtä, ja meidän pitäisi onnitella itseämme; siksi pyydän teitä äänestämään paketin puolesta.

  Puhemies. – (DE) Paljon kiitoksia, yhteiskeskustelu on nyt päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna keskiviikkona.

°°°

  Carl Schlyter (Verts/ALE). - (SV) Huomaan, että neuvosto ei ole paikalla kommentoimassa sopimusta. Haluaisin pyytää teitä vaatimaan, että neuvosto on täällä ennen huomista äänestystä. Uskon, että useat Euroopan kansalaiset haluaisivat neuvostolta vastauksen siihen, miksi se vastustaa tekstiä, jossa nimenomaan todetaan, että keneltäkään ei pitäisi evätä internetin käyttömahdollisuutta ennen tuomioistuimen antamaa päätöstä. Haluaisin neuvoston kertovan syyt vastustukseensa. Uskon, että tuhannet eurooppalaiset haluavat tietää, miksi se vastustaa tekstiä.

  Puhemies. – (DE) Välitämme pyyntönne neuvostolle.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE), kirjallinen. – (PL) Euroopan unionin televiestintäalan lainsäädäntökehys syntyi 1990-luvulla. Sen tavoitteena oli vapauttaa valtion monopolien hallitsemat kansalliset markkinat. Sittemmin olemme todistaneet vallankumouksellisia teknisiä muutoksia matkaviestinnän ja internetin kehityksessä. EU:n televiestintäalan markkinoita sääntelevään lainsäädäntöön tehtävien uudistusluonnosten avulla, joista parlamentti huomenna äänestää, on tarkoitus mukauttaa EU:n lainsäädäntö näihin muutoksiin, esimerkiksi parantamalla käyttäjien asemaa sähköisten palvelujen markkinoilla.

Omasta mielestäni internetin käyttömahdollisuus on merkittävä tekijä, joka tukee koulutusta. Se myös osoittaa, että ihmiset voivat käyttää sananvapauttaan ja että heillä on mahdollisuus tiedonsaantiin ja pääsyyn työmarkkinoille. Internetin käyttäjiä ei saa estää pääsemästä internetiin. Heidän internetin käyttömahdollisuuttaan ei myöskään saa rajoittaa ennen toimivaltaisen tuomioistuimen antamaa päätöstä. Tästä syystä olen hyvin painokkaasti sitä mieltä, että meidän pitäisi palauttaa kaksi tärkeintä tarkistusta, tarkistukset 138 ja 166, jotka parlamentti hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä syyskuussa 2008. Nämä tarkistukset palauttaisivat takeet käyttäjien oikeuksista, asettaisivat valvontaa koskevan velvoitteen kansallisille sääntelyviranomaisille ja saattaisivat lainvastaiseksi sen, että kansalaisten mahdollisuuksia käyttää internetissä julkaistuja sovelluksia, palveluja ja sisältöjä estettäisiin mielivaltaisesti ja rajoitettaisiin harkinnanvaraisesti.

Siinä muodossa, jossa ne on jätetty 6. toukokuuta pidettävään toiseen käsittelyyn, kumpikin tarkistus, joita ilmeisesti piti vain muokata mutta joita on itse asiassa muutettu huomattavasti, on vakava uhka ilmaisunvapaudelle, internetin käyttömahdollisuuden vapaudelle ja tiedonsaantioikeudelle – nykyaikaisten, demokraattisten kansalaisyhteiskuntien pilareille.

  Katrin Saks (PSE), kirjallinen. – (ET) Uudessa televiestintäalan paketissa esitellyt uudet säännöt auttavat televiestintäalan markkinoiden sääntelyssä ja kuluttajansuojan edistämisessä. Kuluttajien on huomattavasti helpompi saada tietoja palveluntarjoajaltaan ja vaihtaa palveluntarjoajaa. Ennen sopimuksen tekemistä annettavissa tiedoissa on ilmoitettava, onko kuluttaja sidottu sopimukseen tietyksi ajaksi. Palveluntarjoajat eivät myöskään voi velvoittaa asiakkaita yli 24 kuukautta kestävään sopimukseen. Puhelinnumero on siirrettävä palveluntarjoajalta toiselle yhden työpäivän kuluessa. Palvelujen tarjoamisen avoimuus on parantunut, ja kuluttajat voivat vertailla hintoja verkkosivuilla. Paikalliset operaattorit voidaan velvoittaa tarjoamaan palveluja vammaisille henkilöille. Kuluttajat voivat pyytää enimmäishintatason asettamista, kun heidän kuukausittainen käyttönsä ylittää tietyn tason. Jos palveluntarjoaja tahattomasti paljastaa henkilötietoja internetissä, sen on asianmukaisesti ilmoitettava siitä kyseiselle henkilölle.

Uudet säännöt auttavat myös sääntelemään televiestintäalan markkinoita ja helpottamaan uusien palvelujen pääsyä markkinoille. Radiotaajuuksien koordinointi EU:ssa luo tilaisuuden täysin uusien palvelujen tarjoamiselle. Se poistaa tähän asti olemassa olleita esteitä, esimerkiksi katsottaessa televisio-ohjelmia matkapuhelimella. Valtion sääntelyviranomaisten oikeuksia on lisätty ja on luotu uusi EU:n sääntelyelin. Tarkoituksena on vahvistaa riippumatonta markkinoiden valvontaa, mikä ehdottomasti hyödyttää kuluttajia. Kiitos.

4. Energiaan liittyvien tuotteiden energian osoittaminen merkinnöin ja yhdenmukaisin tuotetiedoin (uudelleenlaatiminen) (keskustelu)

  Puhemies. – (DE) Esityslistalla on seuraavana Anni Podimatan teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi energiaan liittyvien tuotteiden energian ja muiden voimavarojen kulutuksen osoittamisesta merkinnöin ja yhdenmukaisin tuotetiedoin (uudelleenlaadittu) (KOM(2008)0778 – C6-0412/2008 – 2008/0222(COD)) (A6-0146/2009).

  Anni Podimata, esittelijä. − (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, olen ensinnäkin tyytyväinen Euroopan komission ehdotukseen laatia energiamerkintädirektiivi uudelleen ja sen perustavoitteeseen laajentaa soveltamisalaa kaikkiin laitteisiin, jotka kuluttavat energiaa kotitalous-, teollisuus- ja kaupallisen käytön aikana, sekä energiaan liittyviin tuotteisiin. Direktiivi on osa laajempaa pakettia, jonka lainsäädäntöehdotuksilla pyritään edistämään energiatehokkuutta, joka on unionille ensisijaisen tärkeä asia, koska sillä voi olla ratkaiseva osa energiavarmuuden vahvistamisessa, hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja Euroopan talouden elvyttämisessä, niin että se selviytyy taantumasta ja kriisistä nopeammin.

Haluan kiittää lämpimästi kollegoitani heidän ehdotuksistaan, erityisesti varjoesittelijöitä, PSE-ryhmän sihteeristöä ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa, koska heidän avullaan olemme onnistuneet – näin uskon – vahvistamaan energiamerkintädirektiiviä. Siitä syystä pidämme erityisen tärkeinä julkisia hankintoja koskevia säännöksiä, siitä syystä pidämme erityisen tärkeänä ottaa käyttöön kannustimia tehokkaimpien laitteiden tukemiseksi ja siitä syystä haluamme vahvistaa markkinoiden valvontaa koskevia säännöksiä.

Kommentoin vain kahtaa kysymystä, jotka ovat aiheuttaneet jyrkkää vastakkainasettelua. Ensimmäinen liittyy meidän ehdotukseemme, että mainoksissa pitäisi olla maininta energiankulutuksesta. Tämä sai aikaan suhteettoman voimakkaita reaktioita Euroopan kustantajien liiton sekä radio- ja televisioasemien omistajien taholta. Sanon "suhteeton", koska saimme kuulla erittäin jyrkkiä väitteitä, kuten sellaisia, että se rajoittaa lehdistön vapautta, että mainostulot laskevat vaihteluille alttiilla joukkoviestintäalalla ja lopuksi, että sillä kaivetaan maata vapaan ja riippumattoman lehdistön rahoituksen alta. Katsotaanpa nyt, mitä me tosiasiassa mietinnössämme ehdotamme. Meidän mielestämme energiaan liittyvien tuotteiden mainoksiin pitäisi sisällyttää viittaus energiankulutukseen tai energiansäästöön tai energialuokan ilmoittavaan merkintään vain, jos mainoksessa viitataan teknisiin erittelyihin tai teknisiin tietoihin. Jos mainokseen ei sisälly tällaisia viittauksia, ei myöskään ole velvollisuutta viitata energiankulutukseen.

Olen jättänyt viimeiseksi kysymyksen energiamerkin ulkonäöstä, joka osoittautui tämän direktiivin polttavimmaksi aiheeksi. Direktiivillä ei ole päästy sen tavoitteeseen eikä sillä ole vaikutusta, jos energiamerkintä ei ole kuluttajien helposti tunnistettavissa ja vertailtavissa. Merkintähän on suunnattu ensisijaisesi heille, jotta he voisivat tehdä mahdollisimman hyviä valintoja. Nykyisin meillä on onnistunut energiamerkintämalli asteikolla A:sta G:hen, missä A:lla merkitään energiatehokkaimmat tuotteet ja G:llä vähiten tehokkaat. Asteikkoa käytetään standardina useissa maissa Euroopan unionin ulkopuolella. Se on kiistatta erittäin onnistunut ja tunnistettavissa ja on merkittävästi edistänyt energiansäästöä. Siihen liittyy epäilemättä myös lukuisia ongelmia. Suurin näistä ongelmista, näiden ongelmien perimmäinen syy, on se, että merkissä ei ilmoiteta sen voimassaoloaikaa. Jos merkin voimassaoloaikaa ei ilmoiteta, eli kun tuote on luokiteltu A-luokkaan ja se säilyy kyseisessä luokassa koko ikänsä, vaikka energiatehokkaampia tuotteita on tuotu markkinoille, on selvää, että lähetämme ristiriitaisia viestejä. Miten sitten voimme puuttua tähän? On otettava käyttöön vaatimus, että merkeillä on oltava tietty voimassaoloaika, esimerkiksi 3–5 vuotta, ja kun tämä aika on kulunut umpeen, energiatehokkuusluokka on tarkistettava siinä nimenomaisessa tuoteluokassa saavutetun edistyksen perusteella.

Lopuksi haluan sanoa, että olen täysin vakuuttunut siitä, että tulevissa keskusteluissa ja päästäksemme sopimukseen toisessa käsittelyssä löydämme parhaan mahdollisimman ratkaisun – ratkaisun, jonka kuluttajat hyväksyvät ja joka edistää innovointia Euroopan teollisuudessa.

  Andris Piebalgs, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, aloitimme energiamerkintöjen käytön vuonna 1992 ja tavoitteenamme oli tuolloin saada aikaan energiasäästöjä kotitaloustuotteissa. Tämä aloite on ollut erittäin onnistunut ja on hyödyttänyt monin tavoin EU:n kansalaisia viimeisten 15 vuoden aikana.

Vuodesta 1992 on kuitenkin jo aikaa. Siitä on kulunut jonkin aikaa, ja komissio päätti antaa ehdotuksen energiamerkintädirektiivin uudelleenlaadinnasta. Tarkoituksena oli tuoda lisähyötyjä Euroopan kansalaisille, teollisuudelle ja viranomaisille yhtä lailla, ensinnäkin laajentamalla sen soveltamisalaa kaikkiin energiaan liittyviin tuotteisiin, toiseksi vahvistamalla markkinoiden valvontaa, ja kolmanneksi edistämällä energiatehokkaita julkisia hankinta- ja kannustinkäytäntöjä.

Olen hyvin kiitollinen esittelijä Podimatalle siitä, että hän lyhyessä ajassa laati mietinnön erittäin monitahoisesta ehdotuksesta ja antoi näin mahdollisuuden päästä sopimukseen toisessa käsittelyssä, kun neuvosto todella tulee mukaan keskusteluun. Haluaisin myös kiittää varjoesittelijöitä ja kaikkia teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) jäseniä siitä, että he ovat harkinneet tarkkaan tätä ehdotusta.

Mietintö lisää alkuperäiseen ehdotukseen ehdottomasti joitakin hyvin merkittäviä parannuksia, jotka komissio ottaa tyytyväisenä vastaan. Esittelijä on oikeassa korostaessaan kahta kysymystä, jotka tulevat olemaan kulmakivi tulevissa neuvoston ja parlamentin välisissä keskusteluissa. Ensimmäinen koskee mainontaa ja sitä, kuinka pitkälle voimme mennä energiatehokkaiden tuotteiden myyntikäytäntöjen edistämiseksi haittaamatta kansalaisvapauksia tai lehdistön vapautta, ja toinen koskee merkin ulkonäköä – sitä, pitäisikö merkintäasteikon olla suljettu vai avoin.

Tänä aamuna matkalla parlamenttiin löysin hissistä lehtisiä, jotka osoittivat, että tämä näennäisen yksinkertainen merkintäasia ei ole lainkaan niin yksinkertainen. Yhtäällä meillä on kuluttajajärjestöt, toisaalla valmistajat, jotka nekin haluaisivat kulkea kohti samaa päämäärää eli tarjota kuluttajille energiatehokkaampia tuotteita.

Ensimmäisen käsittelyn yhteydessä ITRE-valiokunnassa käytiin runsasta keskustelua, ja toisessa käsittelyssä meidän on löydettävä paras ratkaisu esittelijän esille ottamiin ongelmiin. Voin vakuuttaa, että komissio tekee parhaansa eri näkökulmien yhteensovittamiseksi, koska se työskentelee kuluttajien ja yhteiskunnan etujen puolesta. Merkintöjen olisi oltava tehokkaat ja erottuvat, ja samalla valmistajille olisi tarjottava oikeanlaisia kannustimia tehokkaampien tuotteiden kehittämiseksi.

Kiitos tästä mietinnöstä. Olen todella kiitollinen esittelijälle kaikesta siitä työstä, minkä hän on tehnyt sitä valmistellessaan.

  Jan Březina, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, keskustelemme energiamerkintöjä koskevasta mietinnöstä, joka on monestakin syystä äärimmäisen tärkeä.

Energiatehokkuuden lisääminen on ensinnäkin nopein ja kustannustehokkain tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Energiatehokkuus voi lisäksi olla osa ratkaisua nykyisessä taloudellisessa taantumassa: energian tarpeeseen ja käyttöön puuttumalla voidaan auttaa luomaan pitkäkestoista kasvua ja pysyviä työmahdollisuuksia.

Olen samaa mieltä siitä, että on pyrittävä varmistamaan, että loppukäyttäjät voivat saada merkinnästä täydelliset tiedot, vaikka tuote ostettaisiin etämyyntinä internetin tai puhelinmyynnin välityksellä. Sama pätee myös aikomukseen vahvistaa markkinoiden valvontaa koskevia säännöksiä sen varmistamiseksi, että energiamerkintädirektiivi ja sen täytäntöönpanotoimet saatetaan voimaan yhdenmukaisesti ja oikein koko EU:n alueella.

On kuitenkin kaksi seikkaa, joita minun on vastustettava voimakkaasti. Ensinnäkin haluaisin varoittaa, että tarkistus 32, jos se hyväksytään, haittaisi tiedotusvälineiden riippumattomuutta. On korostettava, että mainonta on avain tiedotusvälineiden vapauteen, riippumattomuuteen, monipuolisuuteen ja korkeaan laatuun. Ryhmämme on sen vuoksi tehnyt vaihtoehtoisen tarkistuksen – täysistuntoa varten esitetyn tarkistuksen 2 –, jossa kunnioitetaan vapaiden ja monipuolisten tiedotusvälineiden merkitystä demokratialle. Meidän ratkaisumme on antaa valmistajille ja jälleenmyyjille mahdollisuus antaa tietoa tietyistä energiaa, kulutusta ja säästämistä koskevista näkökohdista.

Toiseksi kehotan hylkäämään kaksi päätöslauselmaesitystä, joissa hylätään televisioita ja jääkaappeja koskevat täytäntöönpanotoimet. Tämä aloite, jota teollisuusala, komissio ja neuvosto vastustavat, heikentäisi uuden energiamerkintää koskevan lainsäädäntökokonaisuuden yhtenäisyyttä.

Lopuksi haluaisin korostaa, että mietintö energiamerkinnöistä on erittäin tärkeä osa lainsäädäntöä, joka on syytä hyväksyä sillä edellytyksellä, että mainontakysymys selvitetään tyydyttävällä tavalla.

  Silvia-Adriana Ţicău, PSE-ryhmän puolesta. – (RO) Haluan ensiksikin onnitella esittelijä Anni Podimataa hänen mietinnöstään.

Uskon, että merkintöjä ja tuotteiden energiankulutuksen ilmoittamista kuluttajille koskeva direktiivi on äärimmäisen tärkeä. Euroopan unioni on esittänyt energiankulutuksen vähentämistä 20 prosentilla. Jos onnistumme antamaan kuluttajille paikkansapitäviä tietoja, niin että heillä näiden tietojen perusteella on olemassa vaihtoehto, silloin voimme itse asiassa vähentää myös nykyisin käytössä olevien tuotteiden energiankulutusta.

Merkinnän taas on oltava yksinkertainen; tämä on ratkaiseva tekijä. Merkinnän on myös oltava täydellinen ja luonnollisesti tarjottava kuluttajille tarvittavan sijoituksen tekemiseen vaadittavat tiedot. Tästä syystä uskon, että on tärkeää, että merkinnässä mainitaan tiedot energiankulutuksesta tai mahdollisista energiansäästöistä.

Lisäksi olen sitä mieltä, että on tärkeä säilyttää yksinkertainen asteikko A:sta G:hen. Toteaisin kuitenkin, että minun mielestäni on tärkeää erikseen mainita voimassaoloaika niin että kuluttajalla on tietoa jopa siitä hetkestä lähtien, jolloin tuotetta mainostetaan. En usko, että vaatimus antaa tietoa energiankulutuksesta millään tavoin häiritsee ilmaisunvapautta tai on ristiriidassa joukkotiedotusvälineitä koskevien säännösten kanssa. Minusta on meidän kaikkien etujen mukaista, että kuluttajamme ovat asioista hyvin perillä ja voivat tehdä valistuneen päätöksen vähentää energiankulutustaan.

Haluaisin onnitella esittelijää. Tämä on hyvin tärkeä asiakirja, joka on osa energiatehokkuuspakettia. Uskon, että keskustelustamme tulee mielenkiintoinen vielä toisenkin käsittelyn yhteydessä.

  Satu Hassi, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, erittäin lämmin kiitos esittelijä Podimatalle aivan erinomaisesta työstä, jota tuen täydellisesti. ITRE-valiokunta on tukenut selkeää, kuluttajille havainnollista energiamerkintää, jonka haluan säilyttää ja jonka säilyttämistä valiokunta tukee.

On tärkeää, että kuluttaja voi aina luottaa siihen, että A-kategoriaan luokiteltu laite vastaa aina kunakin hetkenä parasta teknologiaa, energiatehokkainta teknologiaa, joka markkinoilla on. EU:n energiamerkki on ollut menestys, se on jo poistanut energiaa tuhlaavimmat laitteet markkinoilta ja sen mallia on seurattu muun muassa Brasiliassa, Kiinassa, Argentiinassa, Iranissa, Israelissa ja Etelä-Afrikassa. On todella valitettavaa, että laitevalmistajat haluavat nyt muuttaa tämän menestyksellisen ja selkeän merkinnän epäselväksi kategoriaksi ja että komissio on taipuvainen tätä tukemaan.

Laitevalmistajien ajama uusi malli vastaisi sitä, että me kutsuisimme urheilussa jatkuvasti maailmanennätykseksi vuosikymmenien takaista ennätystä ja sitten kun tehdään uusia parempia ennätyksiä, kutsuisimme niitä maailmanennätys miinus viisi prosenttia, maailmanennätys miinus kymmenen prosenttia, maailmanennätys miinus kaksikymmentä prosenttia ja niin edelleen. Eihän tällaisesta saisi mitään tolkkua, ja sama selkeys, jota käytämme urheiluennätyksistä puhuttaessa, pitäisi säilyttää myös energiamerkinnöissä.

  Herbert Reul (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tämä on tarkoituksenmukainen ja tärkeä hanke energiatehokkuuden toteuttamisen ja energian lisäsäästöjen kannalta. On oikein, että keskitymme menetelmiin, joita emme valitettavasti sovella muilla aloilla, nimittäin merkintöihin, joilla autetaan kuluttajia valitsemaan energiatehokkaita tuotteita ja kannustetaan samalla kilpailua tehokkaammista laitteista. Tämä on järkevä ja oikea päätös.

Tähän saakka käytössä ollut menettelytapa oli myös mielekäs ja toimi hyvin. Tässä mielessä uskon, että tätä A:sta G:hen luokiteltua merkintäjärjestelmää, joka on toiminut hyvin yli 15 vuotta ja jota paranneltiin muutama vuosi sitten luokilla A+ ja A++, on nyt johdonmukaisesti laajennettava ja jälleen muutettava, koska meillä on uusia haasteita.

Meidän pitää kuitenkin miettiä asioita tarkkaan, ja suhtautuisin myös vakavasti komission esittämiin varauksiin. Jos teemme niin kuin valiokunnan enemmistö täällä parlamentissa on ehdottanut, eli yksinkertaisesti säilytämme luokituksen A–G, niin pelkään pahoin, että vanhojen laitteiden luokitus säilyy A:na, kun uudet energiatehokkaammat laitteet luokitellaan vain B:ksi. Meillä on siten joko siirtymäaika uudelleenmerkintää varten – mikä johtaa sekaannuksiin – tai meillä on jatkuvasti muuttuvat, jatkuvasti uudet merkinnät.

Siitä syystä ehdotus käyttää miinusta on paljon yksinkertaisempi ja selkeämpi. Menettelytavan on toki oltava sellainen, että kuluttajat sen helposti ymmärtävät ja omaksuvat ja sen seurauksena tulevaisuudessakin tukevat sitä, mitä aiemmin oli omaksuttu. Tarvitsemme järjestelmän, joka kannustaa myös valmistajia investoimaan ekologiseen suunnitteluun. Siksi olen sitä mieltä, että komission ehdotus on näistä se järkevämpi, mielekkäämpi.

Hyvin lyhyesti vielä toinen huomio, joka minun mielestäni myös on tärkeä: Uskon, että kaikki, mitä täällä on ehdotettu tiedotusvälineiden mainonnan rasittamisesta pakkotiedotuksella, on väärin. Sitä ei voida hyväksyä! Meidän ei pidä tehdä sitä. Siinä ei ole mitään järkeä! Se ei myöskään ole millään lailla tarpeen. Tulemme toimeen ilmankin; tietojen antaminen merkinnässä riittää.

  Claude Turmes (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen, taidatte tuntea olonne täällä tänään vaivaantuneeksi, ja uskon myös tietäväni miksi. Syy on nimittäin siinä, että komission kanta on pikemmin teollisuuden etuja valvova kanta kuin sellainen, joka yksinkertaistaa kuluttajien ja ympäristön suojelua Euroopassa.

Olen seurannut merkintälainsäädäntöä viimeisten 15 vuoden ajan. Mitä merkintädirektiivissä on sanottu 1990-luvun alusta alkaen? Siinä todetaan, että A–G-luokitus on säännöllisesti saatettava ajan tasalle, jotta aina vain parhaat ovat luokassa A. Mitä teollisuus on tehnyt? Se esti päivitysten tekemisen 1990-luvun lopulla. Sen seurauksena yli 50 prosenttia laitteista oli 2000-luvun alussa luokassa A. Sitten ne keksivät kikkailla luokilla A+ ja A++. Nyt niiden kikkana ovat A-20, A-40 ja A-60.

Herbert Reul on aina teollisuuden lobbaajien puolella. En siitä syystä ole juurikaan yllättynyt, että hän puolustaa tätä. Mutta että te, hyvä komission jäsen! Luokitus A:sta G:hen on helppo ymmärtää. 15 vuotta häpeämätöntä lobbausta erinäisten teollisuuspiirien taholta eurooppalaisen merkintäjärjestelmän heikentämiseksi, se täällä on meneillään. Huomenna meidän, parlamentin, on tehtävä loppu tästä painajaisesta.

  Miloslav Ransdorf (GUE/NGL). - (CS) Arvoisa puhemies, olen puhunut täällä lukuisia kertoja energiakysymyksistä, ja tämä saattaa olla viimeinen kannanottoni tämän kauden aikana. Mielestäni tässä kohtaa on sopivaa kiitää komission jäsen Piebalgsia, jolla oli hyvin vaikea tehtävä, koska eurooppalaisten energiamarkkinoiden muodostaminen 27 yksittäisen jäsenvaltion erillisistä markkinoista on huomattava hanke. Se on Sisyfoksen työtä, joka ei pääty tämän kauden aikana, ja meidän seuraajillemme jää varmasti paljon tehtävää. Haluan sanoa, että meille teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa hän oli yksi suosituimmista komission jäsenistä: sellainen komission jäsen, jolta opimme paljon ja jonka innostuksen määrää ihailimme. Toivottavasti emme ole vaatineet komission jäsen Piebalgsilta liikaa, koska uskon, että tapaamme hänet varmasti tulevien vaalikausien aikana, ja hän on todella tehnyt erittäin kovasti työtä sen eteen, että voimme edes puhua eurooppalaisista energiamarkkinoista. Kannatan energiamerkintää. Se on tarpeellinen standardi, ja olen sitä mieltä, että syytökset siitä, kuka kuuluu tai ei kuulu tiettyyn teollisuuden eturyhmään, olisi pantava syrjään. Minusta on myös valitettavaa, jos parlamentista on viime kuukausina tullut paikka, jossa lietsotaan kauhua. Päätöstemme on perustuttava tosiseikkoihin.

  Andris Piebalgs, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, tämä on vaikeaa. Kiitän Miloslav Ransdorfia hänen ystävällisistä sanoistaan, mutta mielestäni on väärin syyttää ketään – teollisuuden lobbaajaksi tai ei –, koska teollisuus tarjoaa työpaikkoja ja luo kasvua. Teollisuus myös pyrkii tuottamaan ja saattamaan markkinoille energiatehokkaampia laitteita. Samanaikaisesti A–G-luokitus on kuluttajille tuttu. On tuntuva tarve vakiinnuttaa A–G-luokituksesta saatu kokemus ja ottaa teollisuus mukaan – ei väkisin, vaan ottamalla se aidosti mukaan. Tätä komissio yrittää tehdä.

Tässä keskustelussa on ollut kaksi tekijää, jotka ovat olleet kenties melko hämmentäviä. Yksi on puitedirektiivi, ja Anni Podimatan mietintö koskee juuri sitä. Tiedän, että neuvosto, parlamentti ja komissio tekevät toisessa käsittelyssä paljon työtä keskenään löytääkseen oikean tasapainon näiden kahden tekijän – teollisuuden pyrkimysten ja energiamerkinnästä saamiemme myönteisten kokemusten – välillä.

Toinen koski jääkaappien ja televisioiden ekologisen suunnittelun toimenpiteitä. Ratkaisu ei ole täydellinen, mutta ainakin se on ratkaisu, joka tuo nämä kaksi tuotetta mukaan merkintäjärjestelmään. Nykyisinhän televisioilla ei ole lainkaan merkintää ja jääkaappien tilanne taas on sekava: jokainen jääkaappi on luokiteltu. Olemme sen vuoksi esittäneet tätä toimenpidettä ja sopineet siitä väliaikaikaisena toimenpiteenä, kunnes meillä on puitedirektiivit, joilla luodaan selkeät säännöt. Kyse ei ole siitä, että olisimme sidoksissa teollisuuteen, vaan siitä, että se oli paras tapa yhdistää molemmat lähestymistavat.

Emme me ole hakemassa vihollisia: yritämme vahvistaa myönteisiä kokemuksia, mutta myös ottaa teollisuuden mukaan. Teollisuus ei taistele sitä vastaan, mutta sen pitäisi minun mielestäni toisinaan hyväksyä kuluttajien vahvemmat näkemykset ja todella nähdä tämän tuomat edut.

Mietintö ei tässä vaiheessa tarjoa täydellistä ratkaisua. Näkemyseroja on, mutta suunta on oikea ja, kuten aina, monimutkaisin lainsäädäntö hyväksytään kompromissien kautta ja yksimielisyyden vallitessa. Meidän on jatkettava työskentelyä eikä leimattava ketään, että tämä taistelisi energiatehokkuutta vastaan, koska merkinnät ovat helpoin tapa saavuttaa energiatehokkuustavoitteemme. Ihmiset tekevät laitteistaan tietoon perustuvia valintoja tavalla, joka vastaa globaalin yhteiskunnan etuja. Tämä on paras tapa, ja meidän olisi edistettävä sitä.

Minusta olisi ikävää, jos päättäisimme alavireisesti sanomalla, että olemme jonkinlaisen katastrofin partaalla: ei, me työskentelemme yhdessä. Haluamme kaikki päästä samaan lopputulokseen, mutta tässä vaiheessa emme vielä ole löytäneet sopivaa kompromissia, joka tuo kaiken potentiaalin yhteen tämän kysymyksen ratkaisemiseksi.

Kiitän teitä tästä keskustelusta. Tiedän, että mielipide-eroja on ollut, mutta komissio on sitoutunut jatkamaan työskentelyä nopean ratkaisun löytämiseksi toisessa käsittelyssä.

  Anni Podimata, esittelijä. − (EL) Arvoisa puhemies, haluaisin aivan ensiksi kiittää kaikkia kollegoitani heidän puheenvuoroistaan ja komission jäsentä sekä hänen suosituksistaan että puheenvuorostaan nyt keskustelun päätteeksi.

Haluaisin esittää kaksi aivan lyhyttä huomautusta. Ensinnäkin polttavan aiheen eli energiamerkintöjen osalta: Haluaisin korostaa, että asteikkoon A:sta G:hen, jota pidämme kaikki hyvin onnistuneena ja tunnistettavana ja joka on merkittävästi edistänyt energiansäästöä, selvästikin liittyy ongelmia. Luettelin ne avauskommenteissani, hyvä kollega Reul. Asteikko on toisin sanoen päivitettävä. Nykyisen energiamerkinnän perusongelma on se, ettei siinä ole voimassaoloaikaa. Tämä johtaa tilanteisiin, joita te kuvailitte, nimittäin siihen, että meillä on markkinoilla tuotteita, joiden merkintä on sama, mutta energiatehokkuustaso eri. On ratkaisevan tärkeää, että otamme käyttöön tarkoin määrätyn voimassaoloajan A–G-energiamerkinnälle ja että päivitämme energiatehokkuuden mittarit aina 3–5 vuoden välein markkinoilla tapahtuneen edistyksen perusteella.

Lopuksi olen sitä mieltä, että johtopäätös, johon meidän on tultava, on yksinkertainen. Meillä on – ja tunnustamme kaikki, että meillä on – energiamerkintään testattu ja menestyksekäs resepti, josta on myös tullut standardi muissa maissa Euroopan unionin ulkopuolella. Ei vuosien varrella vanhentunutta menestyksekästä reseptiä hävitetä, vaan se päivitetään, koska jos se hävitetään eikä sitä korvata uudella järjestelmällä, vaarannetaan se lisäarvo, joka aiempina vuosina tuotettiin energiamerkintä valitsemalla. Euroopan viesti kuluttajille kaikkien näiden vuosien aikana on ollut: valitse energiamerkki A. Emme saa itse heikentää tätä viestiä.

  Puhemies. – (DE) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 12.00.

(Istunto keskeytettiin klo 11.35 äänestysten alkamista odotettaessa ja sitä jatkettiin klo 12.00.)

Puhetta johti
puhemies Hans-Gert PÖTTERING

5. Äänestykset

  Puhemies. – (DE) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

5.1. Maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttaminen siipikarjanlihan kaupan pitämistä koskevien vaatimusten osalta (A6-0223/2009, Ilda Figueiredo)

– Ennen äänestystä:

  Ilda Figueiredo, esittelijä. – (PT) Arvoisa puhemies, hyvä kollegat, haluan vain lyhyesti selittää, että tämä mietintö sisältää tarkistuksia, jotka maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta hyväksyi yksimielisesti täällä täysistunnossa 19. kesäkuuta 2008 hyväksytyn päätöslauselman mukaisesti. Siinä hylättiin komission ehdotus, jonka tarkoituksena oli sallia siipikarjan pitäminen kaupan ihmisravinnoksi jopa antimikrobisen käsittelyn jälkeen.

Haluan näin ollen kiittää kaikkia, jotka työskentelivät minun kanssani tämän mietinnön parissa, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon valmistelija ja jäsenet mukaan luettuina.

Toivomme, että Euroopan komissio ja neuvosto ottavat tämän mietinnön ja Euroopan parlamentin lausunnon huomioon kansanterveyden, elintarviketurvallisuuden ja siipikarjan tuottajien puolustamiseksi Euroopan unionissa.

5.2. Aldo Patriciellon parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskeva pyyntö (A6-0286/2009, Aloyzas Sakalas)

5.3. Umberto Bossin parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskeva pyyntö (A6-0269/2009, Klaus-Heiner Lehne)

5.4. Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto (A6-0266/2009, Reimer Böge)

5.5. Kantelua 185/2005/ELB koskeva suositusluonnos komissiolle (A6-0201/2009, Miguel Angel Martínez Martínez)

5.6. Bensiinihöyryjen talteenotto moottoriajoneuvojen tankkauksen yhteydessä (A6-0208/2009, Dimitrios Papadimoulis)

– Ennen äänestystä:

  Dimitrios Papadimoulis, esittelijä. − (EL) Arvoisa puhemies, koska keskustelua ei teknisistä syistä käyty, sallinette minun sanoa pari sanaa ennen äänestystä. Uskon, että saimme neuvoston ja komission kanssa käytyjen tiiviiden neuvottelujen seurauksena aikaan hyvän kompromissin ensimmäisessä käsittelyssä. Euroopan parlamentin myötävaikutuksella olemme jouduttaneet direktiivin soveltamista vuodella, laajentaneet soveltamisalaa huoltoasemiin asutusalueilla, vahvistaneet huoltoasemia koskevia tiedonanto- ja valvontamekanismeja sekä kansalaisten tiedonsaantia.

Tämä on muutos, jonka soveltaminen parantaa ilmakehän laatua ja rajoittaa merkittävästi kasvihuonekaasuja, jotka aiheuttavat ilmastonmuutosta. Komissio on meidän ehdotuksestamme ottanut tehtäväkseen jättää uudelleenlaaditun ehdotuksen tietyn ajan kuluttua, niin että saamme parempaa tekniikkaa, jonka avulla voimme saavuttaa entistä parempia tuloksia tulevaisuudessa.

Kaikki poliittiset ryhmät tukevat lopullista kompromissia, ja uskon, että se on merkki siitä, että olemme tehneet hyvää työtä.

5.7. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saaminen yleisön tutustuttavaksi (uudelleenlaatiminen) (A6-0077/2009, Michael Cashman)

– Ennen äänestystä:

  Michael Cashman, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, parlamentti antoi minulle valtuudet neuvotella muiden toimielinten kanssa tästä tärkeästä asiakirjasta. Valitettavasti joudun ilmoittamaan, että neuvottelut eivät ole olleet hedelmälliset, ja siitä syystä suositan parlamentille tänään, että emme äänestä ja että siirrämme päätöksen tästä tärkeästä asiakirjasta tulevalle parlamentille. Uskon komission tekevän uuden ehdotuksen tämän vuoden syksyllä.

  Andris Piebalgs, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, komissio panee merkille parlamentin päätöksen lykätä äänestystä Michael Cashmanin mietintöön liittyvästä lainsäädäntöpäätöslauselmasta seuraavalle vaalikaudelle. Kunnioitamme täysin parlamentin päätöstä, mutta komissio ei ole vakuuttunut siitä, että parlamentin ensimmäisen käsittelyn päättävä äänestys sitoisi seuraavan parlamentin kädet. Näin ollen komissio harkitsee ehdotustaan uudelleen vasta sitten, kun molemmat säädösvaltaiset tahot ovat vahvistaneet kantansa, mutta se aikoo sillä välin jatkaa rakentavaa vuoropuhelua molempien toimielinten kanssa ja vahvistaa, että se on halukas löytämään kompromissin parlamentin ja neuvoston kanssa.

  Michael Cashman, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, mielestäni tuo osoittaa, miksi on äärimmäisen tärkeää, että seuraava parlamentti käyttää kaikkia valtaoikeuksia, jotka sillä on. Vuoropuhelu tarkoittaa, että kunkin toimielimen on kuunneltava. Tähän mennessä kumpikaan toimielin ei ole kuunnellut parlamenttia. Siitä syystä meidän ei pitäisi äänestää ja meidän pitäisi antaa täydet valtuudet seuraavalle parlamentille.

(Suosionosoituksia)

(Parlamentti hyväksyi ehdotuksen.)

(Asia palautettiin siitä vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi.)

  Puhemies. – (DE) En ole varma, ovatko onnittelut Michael Cashmanille tässä paikallaan. Kyllä? Siinä tapauksessa onnittelemme häntä.

5.8. Maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestäminen (A6-0120/2009, Marie Panayotopoulos-Cassiotou)

– Ennen äänestystä:

  Stephen Hughes (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, jotta en keskeytä äänestyksen kulkua sitten kun aloitatte, haluaisin ilmoittaa parlamentille, että sosialidemokraattinen ryhmä vetää pois tarkistuksen 62 kolmannen osan, joka koskee 2 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtia.

(Parlamentti hylkäsi komission ehdotuksen.)

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, komissio panee merkille Euroopan parlamentin tänään ilmaiseman kannan, ja parlamentille tehdyt sitoumukset huomioon ottaen komissio tekee mahdollisimman asianmukaiset johtopäätökset tämän päivän kielteisestä äänestyksestä ja ottaa huomioon myös neuvoston kannan.

Komissio pohtii parasta tapaa päästä tarvittavaan lopputulokseen, toisin sanoen siihen, että työntekijöiden sosiaalinen suojelu taataan siten, että samalla vältetään kasvattamasta maantieliikenteen hallinnollista taakkaa.

(Asia palautettiin siitä vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi työjärjestyksen 52 artiklan 3 kohdan mukaisesti.)

5.9. Hyljetuotteiden kauppa (A6-0118/2009, Diana Wallis)

– Ennen äänestystä:

  Hartmut Nassauer (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin kiinnittää huomion virheeseen, joka on livahtanut Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän äänestysluetteloon. Sekä tarkistetun ehdotuksen että lainsäädäntöpäätöslauselman lopullisessa äänestyksessä pitäisi lukea "vapaa äänestys". Pyydän teitä – samoin kuin ryhmäämme – ottamaan tämän huomioon.

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin kysyä teiltä, mikä työjärjestyksen artikla sallii ryhmien korjailla äänestysluetteloitaan täällä teidän suostumuksellanne? Tämä on yksittäisten jäsenten parlamentaarisen riippumattomuuden väärinkäyttöä!

5.10. Tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelu (A6-0240/2009, Neil Parish)

– Ennen äänestystä:

  Neil Parish, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia varjoesittelijöitä, jotka ovat hyvin auliisti työskennelleet kanssani tämän uskomattoman teknisen ja vaikean asiakirjan parissa. Työskentelemällä yhdessä olemme onnistuneet saamaan aikaan mielestäni hyvän kompromissin.

Eläinkokeet ovat erittäin kiistanalainen ja tunnepitoinen aihe, johon liittyy moraalinen ongelma. Olemme tehneet parhaamme muodostaaksemme kannan, jolla parannetaan eläinkokeissa käytettävien eläinten hyvinvointia ja varmistetaan samalla, että huippulaatuinen ja luotettava lääketieteellinen tutkimus voi jatkua Euroopassa. Perustanamme on monilta osin ollut komission ehdotus, ja kaikkein tärkeimpänä olemme selventäneet vakavuusluokitusta. Teimme maatalousvaliokunnassa hyvän kompromissin, eikä sitä pitäisi purkaa osiin tässä vaiheessa.

Haluamme kaikki työskennellä yhdessä eläinkokeiden parantamiseksi, vähentämiseksi ja korvaamiseksi. Meidän on kuitenkin muistettava, että monet rokotteet ja tautien hoitokeinot on kehitetty käyttämällä eläimiä, ja erityisesti kädellisiä – esimerkiksi rokotteet poliota, kurkkumätää ja hepatiitti B:tä vastaan sekä syvä aivostimulaatio Parkinsonin tautiin. Kaikki ovat esimerkkejä eläintutkimuksen hyödyistä. Monet jäsenet ovat huolissaan alkioiden kantasolujen käytöstä. Huolen lievittämiseksi tarkistuksella 170, jos se hyväksytään, varmistetaan, että eettiset päätökset tästä asiasta tehdään jäsenvaltioissa, ei komissiossa.

Meillä on nyt huikea tilaisuus parantaa eläinten hyvinvointia ja eläintutkimusta koskevaa lainsäädäntöä. Meidän pitäisi panna puolue-eromme syrjään ja tukea tätä mietintöä. Teollisuus, lääketieteellinen tutkimus ja eläinten hyvinvointijärjestöt ovat vakuuttuneita siitä, että tämä on askel eteenpäin ja että parannamme nykyistä lainsäädäntöä ja saatamme sen ajan tasalle. Jos emme hoida tätä tässä parlamentissa, lain säätäminen saattaa siirtyä jälleen kahdella tai useammallakin vuodella, mikä olisi askel taaksepäin. Pyydän parlamentin jäseniä tukemaan tätä mietintöä.

Lopuksi, koska tämä on luultavasti viimeinen kerta, kun puhun tässä istuntosalissa, sillä vetäydyn täältä siirtyäkseni kansalliseen politiikkaan, tahtoisin kiittää teitä ystävällisyydestä, jolla olette minua kohdellut, ja kiitän parlamentin jäseniä, jotka myös ovat olleet ystävällisiä minua kohtaan.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – (DE) Paljon kiitoksia, kollega Parish. Toivotamme teille kansallisessa parlamentissanne samaa työn iloa kuin mikä teillä täällä Euroopan parlamentissa on ollut.

5.11. Alusten aiheuttama ympäristön pilaantuminen ja säännösten rikkomisista määrättävät seuraamukset (A6-0080/2009, Luis de Grandes Pascual)

5.12. Energiaan liittyvien tuotteiden energian osoittaminen merkinnöin ja yhdenmukaisin tuotetiedoin (uudelleenlaatiminen) (A6-0146/2009, Anni Podimata)

5.13. Ennakkoarvio Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2010 (A6-0275/2009, Vladimír Maňka)

– Ennen päätöslauselmasta toimitettua äänestystä:

  Puhemies. – (DE) Mitä olin sanomassa, oli se, että tämä on viimeinen äänestys, jonka puheenjohtajana toimin. Haluaisin lausua erityiskiitokset vasemmalla puolellani istuvalle Paul Dunstanille, joka on tehnyt työnsä erinomaisesti näinä vuosina.

(Voimakkaita suosionosoituksia)

Paul, haluan sanoa teille, että yhdessä olemme tehneet vähän virheitä – joskus minä olen niitä tehnyt, joskus te. Olimme kuitenkin lyömätön tiimi. Kiitän teitä vilpittömästi.

Puhetta johti
varapuhemies Mario MAURO

6. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

– Mietintö: Miguel Angel Martínez Martínez (A6-0201/2009)

  David Sumberg (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, kiitos, että sain puheenvuoron. Tuin tätä mietintöä, mutta koska jätän parlamentin tulevissa vaaleissa, haluan käyttää tämän viimeisen tilaisuuden korostaakseni sitä erittäin voimakasta viestiä, jonka puheenjohtajavaltio Tšekin presidentti hiljattain antoi tälle parlamentille: "Pyydämme nyt uutta kansalaisten mandaattia." Totuus on kuitenkin se, että kansalaiset eivät oikein ole edustettuina tässä istuntosalissa. Kuten puheenjohtaja totesi, täällä ei vastusteta Eurooppa-hanketta.

Ihmiset – vaalipiiriemme miehet ja naiset, etenkin Yhdistyneessä kuningaskunnassa – eivät halua Euroopan perustuslakia. He eivät halua sopimusta, joka tyrkytetään heille. He haluavat oikeuden äänestää, ja toivon, että heille mahdollisimman pian tämä mahdollisuus suodaan.

– Mietintö: Dimitrios Papadimoulis (A6-0208/2009)

  Richard Corbett (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen tämän mietinnön hyväksymiseen. Minä ja ryhmäni äänestimme sen puolesta. Parlamentti on lähettänyt erittäin tärkeän viestin. Meidän on nyt kuitenkin varmistettava sen seuranta.

– Mietintö: Marie Panayotopoulos-Cassiotou (A6-0120/2009)

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, työnantajien antisosiaalinen käytös pakottaa työntekijät ryhtymään itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi, ja näihin kuuluu työntekijöitä, jotka ovat kuljettajia ja henkilöitä, jotka tarjoavat kuljetuspalveluja. Työnantajat haluavat säästää sosiaalivakuutusmaksuissa ja lisätä joustavuutta, mutta tämä on johtanut tilanteeseen, jossa meidän on äänestettävä tämän antisosiaalisen käytöksen painostuksen alla.

Siksi tämä mietintö oli hylättävä, koska tämä antisosiaalinen käytös on niin laajamittaista. Sen olemassaolo ei uhkaa ainoastaan työntekijöiden työhygieniaa, vaan ennen kaikkea se on uhka tieliikenneturvallisuudelle ja voi käytännössä vaikuttaa kehen tahansa meistä ja kaikkiin tiellä oleviin, olivatpa he autossa tai jalankulkijoita. Tämä on varsin ilmeinen syy, miksi meidän olisi käytävä vakavasti käsiksi tähän ongelmaan ja miksi meidän olisi palattava siihen, koska esitetty ratkaisu ei tarjonnut meille tietä ulos tästä tilanteesta.

– Mietintö: Diana Wallis (A6-0118/2009)

  Michl Ebner (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, halusin sanoa, että äänestin mietinnön puolesta siitä huolimatta, että meidän kahta tarkistustamme ei hyväksytty.

Uskon, että olisi ollut erittäin hyvä ajatus huolehtia inuiiteista ja turvata heille mahdollisuus rauhassa harjoittaa elämän- ja elintapaansa sekä pyyntitapaansa ja myös saavuttaa suurempaa kunnioitusta hylkeenpyyntiä koskevia Euroopan unionin LEADER-ohjelmia kohtaan Skandinavian maissa. Halusin myös käyttää hyväksi tilaisuuden sanoa, että se, mitä Kanadassa tapahtuu ja millä ei ole mitään tekemistä inuiittien kanssa, ei ole metsästystä siten miten me sen käsitämme, vaan eläinten teurastusta – ei metsästystä sanan varsinaisessa merkityksessä. Siksi olen sitä mieltä, että nämä kaksi asiaa on käsiteltävä erikseen, omaksuivatpa ihmiset sen jälkeen minkä kannan tahansa. Uskon myös, että olisi ollut parempi käsitellä tätä aihetta vaalien jälkeen eikä ennen vaaleja, kuten nyt.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). - (CS) Arvoisa puhemies, minäkin olen tyytyväinen, että Euroopan parlamentti on seurannut Yhdysvaltojen ja Venäjän esimerkkiä kieltämällä hyljetuotteiden tuonnin Euroopan unioniin. Olen varma, että lähetämme näin selkeän viestin, että Kanadan hallituksen on muutettava menetelmiä, joilla se valvoo lain noudattamista inhimillisten hylkeenpyyntimenetelmien osalta. Olen kuitenkin varma myös siitä, että ehdotuksemme antaa alkuperäiskansoille niin Euroopassa kuin EU:n ulkopuolella mahdollisuuden jatkaa hylkeenpyyntiä perinteisillä menetelmillään. Kiitän kaikkia, etenkin puheenjohtajavaltio Tšekkiä, siitä, että parlamentin ja neuvoston oli mahdollista saada 24. huhtikuuta aikaan kompromissi, jonka pystyimme tänään hyväksymään.

  Richard Corbett (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, olen erittäin iloinen siitä, että tämä mietintö hyväksyttiin niin murskaavalla enemmistöllä ja voimme tyytyväisinä odottaa hyljetuotteiden tuonnin kieltämistä Euroopan unionin alueelle.

Minun on sanottava, että minusta oli valitettavaa huomata, että esittelijämme, liberaalidemokraattien Diana Wallis, ei täysin kannattanut tätä menettelytapaa. Esittelijänä hänen olisi pitänyt edustaa valiokunnan näkemyksiä – siellä enemmistö oli varsin selvä – eikä pyrkiä lukuisin eri tavoin kumoamaan selvästikin parlamentin hyvin suuren enemmistön tahtoa. Olen silti iloinen, että parlamentti on osoittanut näin selvällä enemmistöllä näin ilmeistä päättäväisyyttä ratkaista tämän kysymyksen siten kuin me sen nyt olemme ratkaisseet.

  Daniel Hannan (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, tämä mietintö oli minulle melkoisen ongelmallinen. Ei jotenkin ole täysin järjenmukaista, että hylkeet valitaan erityiskohteluun. Ne eivät ole uhanalainen laji – jopa WWF sanoo niin. Ampiaisten tai maasiirojen tai ahmojen tai matojen puolesta ei elämöidä lainkaan samalla tavoin kuin hylkeenpyynnistä.

Toisaalta, demokratia ei ole täysin järjenmukaista. Ihmiset eivät aina ole laskelmoivia koneita. Ehkä kyse on, kuten evoluutiobiologit saattaisivat väittää, hylkeenpoikasen ihmislapsen kaltaisista piirteistä – sen suurista silmistä ja niin edelleen –, jotka syvän geneettisellä tasolla saavat meidät taipuvaisiksi tuntemaan empatiaa niitä kohtaan. En tiedä. Asian ydin on se, että avaamme vaarallisen oven, jos sanomme, että äänestäjät ovat väärässä vain siksi, että he vastustavat hylkeenpyyntiä esteettisistä pikemmin kuin järkiperäisistä tai eettisistä syistä. Kun sille tielle lähdetään, on lyhyt matka siihen, että sanotaan heidän olevan väärässä vastustaessaan Euroopan perustuslakia tai Lissabonin sopimusta tai mitä tahansa.

Siispä pitkän pohdinnan jälkeen minun mielipiteeni tästä mietinnöstä on tämä: koska kyse on ilmiselvästi monille äänestäjillemme niin arasta ja tärkeästä aiheesta, siitä ei pitäisi lainkaan päättää EU:n tasolla, vaan se olisi ennemmin ratkaistava asianmukaisesti jokaisen jäsenvaltion kansallisten, demokraattisten mekanismien ja menettelytapojen avulla.

  Neena Gill (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, olen ylpeä siitä, että parlamentti äänesti tämän mietinnön puolesta ylivoimaisella enemmistöllä. Äänestin mietinnön puolesta, koska olen iloinen siitä, että me annamme hyljetuotteiden kaupasta EU:ssa voimakkaan lausunnon ilman porsaanreikiä.

Useat vaalipiirini asukkaat ovat ottaneet meihin yhteyttä – ja miljoonat ovat olleet tässä mukana – sanoakseen, että tämä on vastenmielisin ja julmin tapa tappaa ihania olentoja. Tiedän, että jotkut saattavat sanoa tämän johtuvan vain siitä, että ne ovat suloisia, mutta kun näkee videoita käytetyistä menetelmistä, ymmärtää, että varsinkin kaupallinen hylkeiden teurastus on tarpeetonta, koska monia vaihtoehtoja on olemassa.

Olen iloinen, että olemme näin runsaslukuisina päättäneet lopettaa tämän julman kaupan.

  Peter Skinner (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, tämä kielto on erinomaista edistystä ja edustaa todellista voittoa asian puolesta taistelleille kaikkialla Kaakkois-Englannissa aivan erityisesti – kuten voitte kuvitella – ja koko Euroopan unionissa. Heistä monet ovat kirjoittaneet meille tänne parlamenttiin ja vaatineet lopettamaan tämän julman kaupan.

Se, että työväenpuolueeseen kuuluva valiokunnan puheenjohtaja johti tätä kampanjaa tähän julmaan ja hävyttömään kauppaan syyllistyvien kiivaan lobbauksen alaisena, on ratkaisevan tärkeä seikka sen menestyksen ymmärtämiseksi. Kyse ei ole vesitetystä alkuperäisestä – kuten kollegani Richard Corbett korosti – vaan Arlene McCarthy esitti ratkaisevia tarkistuksia, joiden jälkeen kielto äänestettiin läpi valiokunnassa ja nyt parlamentissa.

Oli kiinnostava kuulla, miten jäsen Hannan konservatiivipuolueesta hetki sitten ehdotti, että tästä pitäisi päättää kansallisessa keskustelussa ja demokraattisesti. Jos turvautuisimme tähän nimenomaiseen keinoon, kieltoon sitoutuisi vain kahdeksan maata eikä 27, kuten nyt kun siitä äänestettiin Euroopan parlamentissa. Se osoittaa, että kaupankäynti ja eläinten hyvinvointi sopivat yhteen, ja meidän pitäisi iloita siitä.

  Cristiana Muscardini (UEN). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, (…) Diana Wallisin mietintö on askel eteenpäin eläinten oikeuksien suojelussa ylipäänsä, koska se rajoittaa suuresti hyljetuotteiden tuontia unioniin.

EU on tässä tehnyt sivistyneen ratkaisun ja me toivomme, että muut maat seuraavat sitä, vaikka olisimmekin mieluummin esittäneet sisämarkkinoille komission alkuperäisen tekstin, jossa hyvin selkeästi rajoitettiin tällaisten tuotteiden myyntiä koskevat mahdolliset poikkeukset tapauksiin, joissa on kyse inuiittien toimeentulotarpeista. Jolleivät tulliviranomaiset valvo tarkkaan uusia poikkeuksia, ne saattavat tarjota vaarallisia porsaanreikiä, joiden seurauksena on mahdollista pakoilla tätä toimenpidettä, jolla pitkän taistelun jälkeen rangaistaan tietyistä ihmisen turhista ja julmista käytännöistä, joiden ei enää pitäisi sallia olla omallatunnollamme.

Toivon, ettei tämänpäiväinen edistysaskel jää ainoaksi, että yritämme entistä voimakkaammin harkita uudelleen tapoja, joilla estetään maitamme tuomasta maahan tuotteita, jotka ovat peräisin eläimistä, jotka on tapettu suunnatonta tuskaa tuottaen. Tässä yhteydessä muistutan teitä myös siitä hirvittävästä häpeästä, että Euroopassa edelleen tuetaan sitä käytäntöä, että eläimiä teurastetaan tainnuttamatta niitä ensin ja annetaan niiden sitten vuotaa kuiviin.

- Mietintö: Neil Parish (A6-0240/2009)

  Hiltrud Breyer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, vaikka hylkeiden pyyntiä koskeva äänestys oli menestys, mikä tuottaa minulle suurta iloa, jäsen Parishin mietintöä koskeva äänestys on erityisen suuri pettymys. Olisin tässäkin asiassa toivonut meidän ottavan selkeästi kantaa eläintensuojeluun. Olisin halunnut meidän esittävän edistyksellisen kannan, joka viitoittaa tien eteenpäin ja jolla tehdään selväksi, että tarvitsemme vaihtoehtoja eläinkokeille. Eläinkokeiden pitäisi olla menneisyyteen kuuluva asia. Teollisuudella, etenkin lääketeollisuudella, on kuitenkin asiassa kouriintuntuvia etuja, ja tämän seurauksena ryhmäni ja minä olemme hyvin pettyneitä siihen, että emme onnistuneet takamaan sitä, että eläinkokeet ja ne julmat olot, joissa eläimiä pidetään, jätettäisiin menneisyyteen.

Valitettavasti emme onnistuneet muuttamaan sitä nöyristelyä, johon komissio on jo taipunut ihmisapinoilla tehtävien eläinkokeiden selkeän kiellon yhteydessä. Tämä surettaa minua, koska yhteiskuntaa on aina mitattava sillä, miten se kohtelee eläimiä, ja Euroopan unionin ei enää pidä olla tarpeettomien eläinkokeiden synonyymi. Siten olisin toivonut, että muut kuin eläinkokeille vaihtoehtoiset testit olisi otettu enemmän huomioon tässä direktiiviehdotuksessa, koska ainoastaan vaihtoehtoisten testien selkeä tukemisen avulla pystytään lopettamaan julmat ja tarpeettomat eläinkokeet Euroopan unionissa.

Tätä ei saavuteta julistamalla aikomuksia, vaan ainoastaan korostamalla eläinkokeille vaihtoehtoisten testien merkitystä ja tarjoamalla asianmukaista tutkimusrahoitusta. Emme voi puhua eläinkokeille vaihtoehtoisista testeistä ja samalla olla tukematta niiden kehittämistä ja nopeaa tunnustamista. Eläinkokeille vaihtoehtoisten testien rahoitus ei saa kuivua kokoon. Komission hyvä luonnos olisi vaatinut enemmän tukea parlamentilta.

  Kathy Sinnott (IND/DEM). - (EN) Arvoisa puhemies, olin iloinen siitä, että Parishin eläinkokeita koskevan mietinnön tarkistus 170 hyväksyttiin. Tällä direktiivillä kielletään ihmisalkioiden tai sikiösolujen käyttö vaihtoehtona eläinten käytölle, vaikka minua ei kovin paljon lohduta se, että tarkistus jättää eettiset päätökset jäsenvaltiolle, kun Irlannin hallitus ja tuomioistuimet ovat johdonmukaisesti kieltäytyneet suojelemasta alkioita, ja minulle on vakuutettu, että Irlanti myös maahantuo abortin yhteydessä saatuja sikiösoluja tutkimuskäyttöön.

Olemme suojelleet hyljettä, ja se on hyvä asia. Olemme ryhtyneet eräisiin toimiin, joilla rajoitetaan ja vähennetään eläinkokeita, ja meidän on mentävä vielä pidemmälle, mutta missään vaiheessa emme saa unohtaa sitä periaatetta, että ihmisiä ei voi käyttää muiden koemuotojen korvaajana. Meidän on vähennettävä eläinkokeita, mutta ihmisiä ei siitä huolimatta pidä nähdä vaihtoehtona.

  Richard Corbett (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, vaikka tämä oli hyvä päivä eläinten hyvinvoinnille hyljeasian kannalta, se ei ollut niin hyvä päivä, kun ajatellaan, miten juuri äänestimme eläinkokeista.

Aikaisemmin tässä kuussa minulla oli ilo vierailla vaalipiirissäni sijaitsevassa yrityksessä nimeltä Simcyp, joka oli juuri voittanut Dr Hadwen Trust -järjestön myöntämän kansallisen palkinnon eläinkokeille vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämisestä. Tämä yritys on osoittanut, että toimivia vaihtoehtoja on mahdollista kehittää. Se on vieläpä osoittanut, että usein eläimillä tehdyt tutkimukset lääketieteen tutkimuksen alalla eivät välttämättä tarjoa luotettavaa tietoa, kun sitä sovelletaan ihmisiin.

Simcypillä on tähän uraauurtavia vaihtoehtoja. Näissä asioissa on mahdollista edetä. Meidän olisi pitänyt edetä tänään. Olemme nyt ottaneet vain pienen askeleen. Meidän on tehtävä paljon enemmän.

  Neena Gill (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tyhjää tämän mietinnön kohdalla, koska olen pitkään kampanjoinut eläinten oikeuksien puolesta. Tämä on yksi niistä asioista, joihin Euroopan unionin on tärkeä keskittyä, mikäli haluamme saavuttaa oikeudenmukaisuuden ja sisämarkkinoiden välisen tasapainon, ja meidän on painotettava markkinoiden moraalisuuden merkitystä.

Olen saanut lukuisia asiaa koskevia kirjeitä, ja äänestäjät alueellani ovat ilmaisseet tyrmistystään. He katsovat, että tieteellisiin tarkoituksiin käytettäviä eläimiä olisi suojeltava nykyistä paremmin.

Syy, miksi äänestin tyhjää, on se, että halusin apinoiden pyydystämisen viidakosta lisääntymistarkoituksiin lopetettavan, ja sen vuoksi tuen komission tekstiä. Toinen syy on se, että niitä tarkistuksia, joilla poistetaan velvollisuus pitää huolellisesti kirjaa laitoksissa, ei tuettu. Tämän lisäksi katson, että niitä tarkistuksia, jotka vähentävät sitoumusta eläinkokeiden korvaamiseen, vähentämiseen ja parantamiseen, olisi pitänyt tukea. Katson myös, että eläinlajien säilytys olisi suunniteltava kokeen mukaan, ja säilytyksen olisi oltava osa hankkeelle myönnettävää lupaa. Haluan välttää eläinten kärsimyksiä ja varmistaa, että käytössämme olevat eläinten lopettamismenetelmät olisivat inhimillisiä tai ainakin nykyistä kivuttomampia. Tämä on yksi niistä syistä, miksi äänestin tyhjää, koska en katsonut, että mietinnöllä viedään asioita eteenpäin.

- Mietintö: Diana Wallis (A6-0118/2009)

  Inese Vaidere (UEN). – (LV) Kiitos, arvoisa puhemies. Entisenä Latvian ympäristöministerinä olen ollut pitkään huolissani siitä, mitä tällä alalla tapahtuu. Olen ollut huolissani tästä käsittämättömästä julmuudesta eläimiä kohtaan sekä siitä, että tätä uskomatonta julmuutta harjoitetaan teollisuudessa. Haluaisin todeta, että tällä ei ole mitään tekemistä inuiittien perinteisellä elämäntavalla, koska heidän perinteiseen elämäntapaansa ei sisälly eläinten teurastusta teollisuuden käyttämässä mittakaavassa, jotta koko maailma saisi hyljetuotteita. Äänestin tyhjää tarkistetusta ehdotuksesta, koska mielestäni tässä asiassa ei tarvita kompromisseja. Toisaalta äänestin päättäväisesti lainsäädäntöpäätöslauselmasta, ja olen todella iloinen siitä, että parlamentti hyväksyi Euroopan kansalaisten suositteleman päätöksen, joka koski hyljetuotteiden kauppakieltoa. Kiitos.

- Mietintö: Anni Podimata (A6-0146/2009)

  Inese Vaidere (UEN). - (LV) Kiitos, arvoisa puhemies. Jäsen Podimatan mietinnöstä haluaisin todeta, että voimme tukea sekä komission ehdotuksia että teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietintöä ja lisäksi Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän ja muiden poliittisten ryhmien tekemiä ehdotuksia, koska kuten itse asian näen, tärkeimmät edut, joita mietinnössä käsitellään, ovat kuluttajien edut. Tärkein seikka on se, että kuluttajien olisi tiedettävä sähkölaitteista se, mitkä ovat kaikkein edullisimpia ja mitkä vahingoittavat vähiten ympäristöä. Äänestämällä pyrin siis esittämään tasapainoisen lähestymistavan ja tässä tapauksessa korostamaan eurooppalaisten kuluttajien etuja.

- Mietintö: Vladimír Maòka (A6-0275/2009)

  Richard Corbett (PSE). - (EN) Samalla, kun käymme tätä keskustelua, Yhdistyneen kuningaskunnan radioasema 5 Live lähettää suoraa radio-ohjelmaa Euroopan parlamentista, ja ohjelma on jatkunut koko aamun. Ihmiset soittavat ohjelmaan, ja yksi jatkuvasti esiin nousevista kysymyksistä on Euroopan parlamentin kustannukset. Mitä parlamentti maksaa, ja miten se voi perustella kustannuksensa?

Kuten hiljattain on korostettu, jos laskee kulut kansalaisten määrän mukaan, tällöin Euroopan parlamentista koituu maksettavaksi 1,74 Englannin puntaa kansalaista kohti vuodessa, eli noin yhden oluttuopin verran. Sitä vastoin Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen kustannukset ovat 1,77 Englannin puntaa ja parlamentin alahuoneen kustannukset 5,79 Englannin punta vuodessa, mikä on paljon enemmän asukasta kohti. Totta kai Euroopan parlamentti, jolla on laaja valitsijakunta, jakaa kustannuksensa laajalle alueelle. Meille koituu kustannuksia jäsenvaltioilta, kun työskentelypaikkoja on kolme ja käytettäviä kieliä 23, mitä yhdenkään kansallisen parlamentin ei tarvitse sisällyttää budjettiinsa. Tästä huolimatta onnistumme tarjoamaan rahalle arvoa.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, en aio kiistellä luvuista, joita jäsen Corbett juuri esitti. En erityisemmin piittaa siitä, että Euroopan parlamentin kustannukset ovat asukasta kohden alhaisemmat kuin muiden parlamenttien, vaikka kuitenkin tiedän, että Euroopan unionissa on muutama ihminen enemmän kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Tähän mietintöön liittyvä huolenaiheeni on se, että se on menetetty tilaisuus. Siinä korostetaan monia kalliita järjestelmiä, jotka olemme kaikki panneet merkille täällä olomme aikana. Arvoisa puhemies, olen ollut täällä kymmenen vuotta, kuten tekin. Mielenkiintoista on esimerkiksi se, että Euroopan parlamentin pääkirjasto sijaitsee Luxemburgissa, johon kukaan ei pääse, koska jäsenet kiertävät Brysselin, Strasbourgin ja kotimaansa toimipaikkojen välillä.

Tähän paikkaan liittyy lukuisia menetettyjä tilaisuuksia, ja tämä mietintö on aivan ehdottomasti yksi niistä. Aikana, jolloin kaikkien äänestäjiemme on kiristettävä vöitään, meidän olisi pitänyt antaa tässä mietinnössä todiste siitä, että mekin olemme halukkaita kiristämään omia vöitämme, mutta nyt emme tee niin. Tämä on menetetty tilaisuus.

  Puhemies. − (IT) Kiitos, jäsen Heaton-Harris, jos olette täällä ensi kaudella, voitte auttaa meitä hoitamaan asiat nykyistä paremmin.

Kirjalliset äänestysselitykset

- Mietintö: Ilda Figueiredo (A6-0223/2009)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Äänestin mietinnön puolesta.

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 mukaan siipikarjanlihaa voi myydä kansainvälisillä markkinoilla, vaikka sille ei ole tehty antimikrobista käsittelyä. Kesäkuussa 2008 Euroopan parlamentti onnistui useiden yritysten jälkeen hyväksymään asetuksen, jolla kielletään tämänkaltainen kaupan pitäminen.

Kun ottaa huomioon, että Yhdysvallat vie Eurooppaan ainoastaan kemikaaleilla tai antimikrobisilla aineilla käsiteltyä siipikarjanlihaa, komissio ei ole kuitenkaan kunnioittanut päätöslauselmaa. Tämä strategia on ristiriidassa niiden investointien kanssa, joita siipikarjanlihan parissa työskentelevät ammattilaiset ovat tehneet yhteisön lainsäädännön mukaisesti. Lainsäädännössä vahvistetaan, että ainoastaan EU:n hyväksymiä suojelumenetelmiä, kuten kylmäkäsittelyä, voidaan soveltaa lihan kontaminaation vähentämiseksi.

Sen vuoksi tuemme seuraavia ehdotuksia, joilla muutetaan asetusta (EY) N:o 1234/2007: 1) poistetaan komission johdanto-osan kappale, jossa todetaan, että "siipikarjanlihan määritelmässä oleva viittaus pelkästään kylmäkäsittelyyn on liian rajoittava teknologian kehityksen kannalta. Kyseistä määritelmää olisi tämän vuoksi mukautettava"; 2) korvataan johdanto-osan 5 kappale toisella, jossa vaaditaan, että lihan alkuperää valvotaan, jotta kuluttajille voidaan antaa asiasta tietoa ja taata avoimuus; 3) säilytetään kylmäkäsittely ainoana suojakäsittelynä.

  Călin Cătălin Chiriţă (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän luonnoksen puolesta, koska mielestäni siipikarjanlihan kaupan pitämistä koskevien vaatimusten soveltamisalaa olisi laajennettava koskemaan myös siipikarjanlihavalmisteita ja -tuotteita sekä suolaliuoksessa olevaa siipikarjanlihaa, jolla käytävä kauppa lisääntyy jatkuvasti.

Meidän on pidettävä mielessä, että kun siipikarjanlihaa myydään "tuoreena", kuluttajat olettavat, että sitä ei ole koskaan jäädytetty ennen sen myyntiä, ei edes nopeasti, mikä on kuluttajalle laadun tae. Näin ollen nykyinen periaate, jolla määrätään, että "tuoreena" myytävää siipikarjanlihaa ei saa jäädyttää ennen sen myyntiä, on vahvistettava ja laajennettava koskemaan siipikarjanlihavalmisteita ja -tuotteita.

Olisi pantava merkille, että tämä ehdotus ei vaikuta yhteisön talousarvioon.

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Siipikarjanlihan kaupan pitämistä koskevien tavoitteiden avulla pyritään takaamaan alan markkinahintojen vakaus, helpottamaan tuotteiden markkinointia ja varmistamaan kuluttajien suojelu sekä korkeat elintarvikkeiden laatuvaatimukset. Siipikarjanlihan kaupan pitämistä koskevia vaatimuksia on syytä tarkastella uudelleen teknologian kehityksen perusteella ja ulottaa ne koskemaan siipikarjanlihasta saatuja tuotteita, sillä kuluttajatottumukset ovat muuttuneet 1990-luvun jälkeen. Periaate, jonka mukaan tuoreena myytävää siipikarjanlihaa ei saa jäädyttää ennen sen myyntiä, on ulotettava koskemaan siipikarjanlihasta saatavia raakalihavalmisteita ja lihavalmisteita. Olen tästä samaa mieltä.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin siipikarjanlihan kaupan pitämistä koskevan ehdotuksen puolesta. Ehdotuksen tavoitteena on saattaa ajan tasalle siipikarjanlihan kaupan pitämistä koskevat vaatimukset, jotka ovat peräisin vuodelta 1990, sopeuttamalla ne uuteen markkinatilanteeseen. Lisäksi sillä pyritään takaamaan markkinahintojen vakaus alalla, helpottamaan tuotteiden markkinointia ja varmistamaan kuluttajien suojelu sekä korkeat elintarvikkeiden laatuvaatimukset.

Mielestäni siipikarjanlihan käsittely puhdistusaineilla ei ole hyväksyttävää, ja sen vuoksi esitin syitä jäädytyskäsittelyn puolesta.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Olemme äänestäneet Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan tekemien tarkistusluonnosten puolesta, koska ne vahvistavat siipikarjan alkuperän merkintään liittyviä sanamuotoja. Mielestämme tämä on hyvä asia.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan tekemät tarkistukset sisältävät kuitenkin myös sellaisia sanamuotoja, joita meidän mielestämme olisi käsiteltävä hallinnollisesti. Kaikesta äänestetään yksittäisellä äänestyksellä, joten emme voineet vastustaa näitä ehdotuksia.

Äänestimme niiden tarkistuksen puolesta, jotka koskevat alkuperämerkintää, mutta tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että me joka tapauksessa kannattaisimme yhteistä maatalouspolitiikkaa.

  Véronique Mathieu (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Olemme saavuttaneet tämän mietinnön osalta hyvän kompromissin, ja sen ansiosta meillä on tasapainoinen asetus, joka vastaa Euroopan unionin elintarviketurvallisuuteen liittyviä vaatimuksia.

Kieltämällä pakastetun siipikarjanlihan markkinointi käyttämällä "tuoretuote"-merkintää, kieltämällä myrkyllisten aineiden, kuten kloorin, käytön siipikarjanruhojen puhdistamiseen sekä ottamalla käyttöön selkeät alkuperään ja teurastuspäivämäärään liittyvät merkinnät olemme suosineet järkevää lähestymistapaa ja tehneet sen valinnan, että eurooppalaisten kuluttajien etujen puolustaminen on painopistealamme.

Hyväksyessään kesäkuussa 2008 annetun asetuksen parlamentti ilmaisi jo vahvasti vastustavansa kloorikäsitellyn lihan kaupan pitämisen sallimista Euroopan markkinoilla, ja tämän mukaisesti toimivat myös maatalousministerit ja neuvosto viime joulukuussa.

Tämänpäiväisellä äänestyksellä olemme vahvistaneet halumme varmistaa, että ruoka on Euroopan unionissa maatilalta pöydälle mahdollisimman turvallista kuluttajien kannalta.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN), kirjallinen. – (PL) Asia vaikuttaa ilmiselvältä. Keskusteltavana oleva aloite on toinen perättäinen aloite, jonka tarkoituksena on sallia ihmisravinnoksi tarkoitetun siipikarjanlihan kaupan pitäminen silloin, kun sille on tehty antimikrobinen käsittely. Tällä kertaa aloite esiteltiin Yhdysvaltojen ehdotuksesta, koska se pelkää tuontikiellon asettamista sen Eurooppaan tuomalle lihalle.

Tilanteessa, jossa tutkimukset ovat osoittaneet, että antimikrobisten aineiden käyttö ei vähennä bakteeriperäisten infektioiden määrää, ja kun Eurooppa pyrkii kaikin keinoin toimimaan terveellisen ruoan puolesta, meidän on puhuttava yhdellä äänellä. Näin meidän on todellakin tehtävä myös GMO:iden tapauksessa. On sääli, että geneettisesti muunneltujen organismien tapauksessa asia ei ole kaikille niin selvä.

– Mietintö: Reimer Böge (A6-0266/2009)

  Neena Gill (PSE), kirjallinen. − (EN) Pidän tätä mietintöä myönteisenä, koska siinä käsitellään sellaista asiaa, jonka parissa olen työskennellyt jo jonkin aikaa. Vieraillessani Michelinin tehtaalla Stoke-on-Trentissä työnantajapuoli ja ammattiliitot kertoivat minulle tukevansa Euroopan globalisaatiorahaston käyttöönottoa.

Vierailun jälkeen kirjoitin Yhdistyneen kuningaskunnan liike-elämästä vastaavalle ministeri Mandelsonille ja pyysin häntä harkitsemaan hakemuksen laatimista Euroopan unionille globalisaatiorahaston aktivoimiseksi. Michelinin tehtaalla tapaamieni ihmisten tavoin olen sitä mieltä, että tämä rahasto on otettava käyttöön mahdollisimman pian. Tämä on juuri sen kaltainen asia, jota varten Euroopan unioni on luotu, eli sen tarkoitus on kollektiivisesti auttaa jäsenvaltioita vaikeina aikoina, ja mikä tärkeintä, sen työntekijöitä.

Rahaston tarkoituksena ei ole pelkästään auttaa yrityksiä selviytymään, vaan sillä tuetaan strategiaa, joka johtaa kestävään kasvuun ja työllisyyteen tulevaisuudessa. Mietinnössä keskitytään pienten yritysten merkitykseen talouden elpymisessä ja siihen, miten tärkeä rahasto on taitojen ja koulutuksen kehittämiselle. Tämän ansiosta voidaan pitkälti varmistaa se, että työpaikkansa menettäneet ihmiset onnistutaan integroimaan uudelleen työmarkkinoille.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Suhtaudumme hyvin kriittisesti globalisaatiorahaston perustamisen taustalla oleviin syihin. Ensinnäkin se perustuu siihen ajatukseen, että globalisaatio on itsessään ongelma. Meidän mielestämme globalisaatio on keino kasvattaa hyvinvointia erityisesti köyhien ja kehitysmaiden hyväksi, kunhan merkittävät talouden toimijat, kuten Euroopan unioni ja Yhdysvallat, muokkaavat protektionistisia kauppapolitiikan näkemyksiään Maailman kauppajärjestössä.

Euroopan unionin jäsenvaltiot kykenevät panemaan täytäntöön kansalliset toimet sellaisten alojen tukemiseksi, joiden ne katsovat tarvitsevan taloudellista tukea. Erityinen EU:n rahasto aiheuttaisi mielivaltaisuutta, tehottomuutta, byrokratiaa ja aiheettomia kuluja. Miten komission pitäisi pystyä päättämään asianmukaisella tavalla, onko globalisaatiolla kielteinen vaikutus johonkin tiettyyn alaan? Lisäksi toteamme, että nyt keskusteltavana olevat summat osoittavat, että tätä voitaisiin milteinpä pitää Euroopan unionin PR-temppuna.

Edellä mainituista syistä äänestimme tätä mietintöä vastaan.

– Mietintö: Dimitrios Papadimoulis (A6-0208/2009)

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Usean vuosikymmenen ajan on tunnustettu, että meidän on saatava aikaan entistä puhtaampaa ilmaa, ja asiaa koskeviin toimiin on ryhdytty Euroopan unionin laajuisesti ja sen lisäksi kansainvälisten sopimusten kautta.

Ilmanlaadun parantaminen on meille edelleen suuri haaste. Ilmansaasteongelma voidaan ratkaista ainoastaan pitkällä aikavälillä ja eurooppalaisen toiminnan puitteissa erityisesti vauhdittamalla rajat ylittäviä toimia. Komission ehdotus on välttämätön, koska haihtuviin orgaanisiin yhdisteisiin on kohdennettava lisää toimia, jotta sekä alueellista että paikallista ilmanlaatua ja yleistä mukavuutta voitaisiin parantaa. Bensiinihöyryn talteenotto-ohjelman toisen vaiheen järjestelmiä on nimittäin otettu onnistuneesti käyttöön eri puolilla maailmaa, ja polttoainetäydennyksen yhteydessä syntyviä päästöjä voidaan nykytekniikan avulla vähentää 95 prosenttia.

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Tämä lainsäädäntö on jälleen yksi esimerkki siitä, miten Euroopan unioni keskittyy autoteollisuuteen, sekä siitä, miten se yleensä pyrkii säätämään huomattavan epäsuhtaisia lakeja suhteellisen pienten ongelmien ratkaisemiseksi.

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta äänesti sen puolesta, että aikaistetaan päivämäärää, johon mennessä huoltoasemien on alettava noudattaa uusia toimia, joilla rajoitetaan autojen polttoainetäydennyksen yhteydessä ilmaan pääsevää bensiinihöyryä. Valiokunta äänesti myös sen puolesta, että alennetaan polttoaineen myynnin kynnystä niin, että lisää huoltoasemia saadaan ehdotetun lain soveltamisalan piiriin.

Pienten itsenäisten huoltoasemien ottamisella tällä tavoin tähtäimeen saattaa olla lumipallovaikutus muihin paikallisiin yrityksiin verrattuna, eivätkä nämä toimet juurikaan toisi ympäristöä hyödyntäviä etuja, vaan mahdollisesti ne lisäisivät pakokaasupäästöjä, jos kuljettajien on ajettava kauemmas ottamaan polttoainetta, kun paikallinen huoltoasema on suljettu. Laitteistojen ajanmukaistamisesta koituisi tilapäisen sulkemisen myötä mittavia kustannuksia pääoman käytön ja menetettyjen liiketoimien kautta.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin bensiinihöyryn talteenottoa käsittelevän ehdotuksen puolesta. Bensiini sisältää haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka haihtuvat polttoainesäiliön sisään ja täyttävän näin polttoaineen yläpuolella olevan tyhjän tilan säiliössä. Kun ajoneuvo on tankattu, sisään tuleva polttoaine työntää nämä höyryt ulos säiliöstä, jolloin ne karkaavat ilmaan, ellei niitä oteta talteen.

Komission ehdotuksen tavoitteena on ottaa talteen höyry, joka pääsee ilmaan henkilöautojen polttoainetäydennyksen aikana. Ilmanlaadun parantamiseksi on hyvin tärkeää asentaa huoltoasemilla bensiinihöyryn talteenottojärjestelmät, joissa on korkea talteenottotehokkuus.

- Mietintö: Michael Cashman (A6-0077/2009)

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT)? Avoimuus on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista. Tämä on selkeästi vahvistettu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 255 artiklassa: "Kaikilla unionin kansalaisilla sekä kaikilla luonnollisilla henkilöillä, jotka asuvat jossain jäsenvaltiossa, tai kaikilla oikeushenkilöillä, joilla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin".

Asetus N:o 1049/2001 oli merkittävä edistysaskel kohti entistä suurempaa avoimuutta. Kuusi vuotta on kulunut sen täytäntöönpanosta, ja se on edistänyt entistä avoimemman hallintokulttuurin luomista Euroopan unionin toimielimissä. Katson, että avoimuus myötävaikuttaa siihen, että kansalaisten silmissä toimielimillä on entistä parempi oikeutus, ja se lisää heidän luottamustaan niihin.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Avoimuus on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista. Päätöksiä on tehtävä mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia, jolloin niillä on Euroopan kansalaisten silmissä entistä suurempi oikeutus samanaikaisesti, kun lisätään heidän luottamustaan niihin.

Vuonna 2001 hyväksytty asetus oli epäilemättä merkittävä edistysaskel tässä mielessä, mutta monia tarkistuksia on vielä tehtävä. Ne tekevät Euroopan päätöksentekoprosessista entistä ymmärrettävämmän, lisäävät avoimuuden tasoa ja parantavat toimielinten käytäntöjä.

Niinpä tämän aloitteen tavoitteena on tehdä tällaisia parannuksia. Eräistä myönteisistä ehdotuksista huolimatta nämä parannukset jäävät valitettavasti sellaisten ehdotusten varjoon, joita Euroopan parlamentti pitää kielteisinä.

Valtaosaa parlamentin huhtikuussa 2006 laatimassaan päätöslauselmassa vaatimista tarkistuksista ei itse asiassa otettu huomioon, ja tilanne on tämä esimerkiksi sellaisten ehdotusten kohdalla, jotka koskevat Euroopan parlamentin mahdollisuuksia harjoittaa demokraattista valvontaa tutustumalla arkaluontoisiin asiakirjoihin.

Sen vuoksi tuen mietinnön esittelijä Cashmanin ehdotusta palauttaa tämä aloite kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaan.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Samaan aikaan, kun EU:ssa budjetoidaan kaikilla kielillä käytäviä keskusteluja Lissabonin sopimuksesta, Euroopan unionin uudistetusta perustuslaista esitettyä kielteistä kantaa ei hyväksytä, ja kansanäänestyksiä vältetään. Samaan aikaan, kun Euroopan unionin verkkosivustoilla julistetaan monikielisyyden merkitystä, tätä ei kuitenkaan oteta huomioon verkkosivuston todellisessa muotoilussa. Sivustolla ei käytetä yhtenäisesti kolmea työkieltä saksaa, englantia ja ranskaa, joiden kautta voisimme tavoitteen valtaosaan kansasta. Edes tämänhetkinen puheenjohtajavaltio ei pidä asian hoitamista vaivan arvoisena. Nyt unioni tuskailee asiakirjojen saatavuuden kanssa, mutta samanaikaisesti se haluaa poistaa Euroopan unionin tarjouskilpailut kansallisista sanomalehdistä ja näin ollen kaikilla kielillä esitettävät tarjouskilpailut.

Mietinnössä on kuitenkin eräitä hyviä ajatuksia asiakirjojen tutustumismahdollisuuksien parantamiseksi, minkä vuoksi äänestin mietinnön puolesta.

– Mietintö: Marie Panayotopoulos-Cassiotou (A6-0120/2009)

  Guy Bono (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmää edustavan kreikkalaiskollegani jäsen Panayotopoulos-Cassiotoun maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestämistä käsittelevää mietintöä vastaan.

Ääneni motiivina oli se, että tällä mietinnöllä, jonka tavoitteena on järjestää maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työaikoja, saattaisi todellakin vaikuttaa siihen, että itsenäiset kuljettajat jätetään Euroopan parlamentin työaikojen järjestelyjä koskevan lainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle.

Sosialistikollegani ja minä olemme yhtä mieltä siitä, että emme voi hyväksyä kaksipuolista sosiaalista lainsäädäntöä: lainsäädäntöä, joka suojelee eräitä, mutta samalla jättää kuljettajat sivuun.

Komission ehdotuksen hyväksyminen olisi merkinnyt sitä, että itsenäisiä kuljettajia olisi epäoikeudenmukaisesti syrjitty muihin palkattuihin kuljettajiin nähden, joita suojellaan Euroopan lainsäädännöllä. Parlamentti on pannut varauksemme merkille. Nyt pian valittavan parlamentin tehtäväksi jää esittää päätöksensä tästä asiasta uuden parlamentin vaalikauden aikana.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin sen puolesta, että komission ehdotus maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työaikojen järjestämisestä hylätään, koska pidän mahdottomana hyväksyä ja syrjivänä sitä, että ehdotuksella jätetään itsenäiset maantieliikenteen ammatinharjoittajat direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Yhteisön säännöillä on suojeltava kaikkia maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivia henkilöitä rajoittamalla viikoittaisten työtuntien määrää. Tässä on näin ollen kyse näiden työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojemisesta sekä maanteiden turvallisuuden takaamisesta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Oli hyvin tärkeää, että valtaosa parlamentista äänesti ehdotuksemme puolesta hylätä tämä Euroopan komission esittämä direktiiviehdotus maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestämisestä. Ehdotus direktiiviksi merkitsi askelta taaksepäin nykyiseen tilanteeseen verrattuna sekä aidosti itsenäisten kuljettajien ja "näennäisesti itsenäisten" kuljettajien tilanteen että nykyisten työtuntien, erityisesti yötyön, kannalta.

Ehdotuksemme on jo esitetty työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle, jossa enemmistö hyväksyi sen. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmää edustava mietinnön esittelijä kuitenkin vaati, että mietintöä käsitellään täysistunnossa, ja näin jatkettaisiin työntekijöiden perusoikeuksien vahingoittamista. Tämän vuoksi oli niin tärkeää, että mietintö hylättiin täysistunnossa ja että nykyinen direktiivi jää voimaan, koska sillä edellytetään, että itsenäisiin kuljettajiin sovelletaan samaa työlainsäädäntöä kuin muihin.

  Mathieu Grosch (PPE-DE), kirjallinen. – (DE) Liikenne- ja matkailuvaliokunnassa käytävän keskustelun aikana esitin kaksi tarkistusta, jotka vaikuttavat kaikkiin liikennealan työntekijöihin. Mielestäni on yhtenäisen eurooppalaisen sosiaali- ja työllisyyspolitiikan etu, että työehdot vaikuttavat kaikkiin työntekijöihin tasapuolisesti. Ajatus itsenäisten kuljettajien sisällyttämisestä työaikadirektiiviin on epärealistinen. Itsenäisten kuljettajien työtunteja on yksinkertaisesti mahdotonta valvoa. Turvallisuusasioista puhuttaessa kaikkiin kuljettajiin, myös itsenäisiin, sovelletaan ajoajasta ja lepotunneista annettuja sääntöjä yli 3,5 tonnia painavien linja-autojen ja kuorma-autojen kohdalla. Ajo- ja lepoaikasääntöjen laajentaminen koskemaan alle 3,5 tonnin painoisia kuorma-autoja ajavia kuljettajia parantaisi turvallisuutta. Komission olisi syytä tarkistaa tämä asia uudelleen, mutta se ei ole vielä esittänyt ehdotusta. Toivon, että uusi parlamentti ottaa nämä ehdotukset käsittelyyn.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Pidämme myönteisenä Durão Barroson johdolla toimivan Euroopan komission ehdotuksen hylkäämistä. Ehdotuksen tavoitteena oli jättää itsenäiset maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivat henkilöt työaikojen järjestämisestä annetun direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Ehdotus hylättiin sen seurauksena, että esitimme komission ehdotuksen hylkäämistä.

Helmikuussa esitimme matkailu- ja liikennevaliokunnassa ehdotuksen, jossa vaadittiin tämän Euroopan komission esittämän kestämättömän aloitteen hylkäämistä.

Tämä on paras mahdollinen vastaus jälleen uuteen yritykseen kiristää kilpailua ja lisätä maantieliikenteen työntekijöiden hyväksikäyttöä, mikäli olisi uhka heidän työntekijäoikeuksilleen ja maantieturvallisuudelle.

Meidän on puolustettava ja parannettava maantieliikenteen työntekijöiden oikeuksia ja työehtoja torjumalla työpaikkoihin liittyvää epävarmuutta, kunnioittamalla lepotunteja ilman palkan menetyksen vaaraa sekä varmistamalla, että jokaisessa jäsenvaltiossa noudatetaan työlainsäädäntöä tai työehtosopimuksia.

On välttämätöntä, että työaikoja sekä ajo- ja lepoaikoja koskevia sääntöjä sovelletaan tasaveroisesti kaikkiin ammattikuljettajiin, myös itsenäisiin kuljettajiin, heidän ja tieturvallisuuden varmistamiseksi, jolloin estetään kohtuuttoman pitkät työajat ja epäasianmukaiset lepotunnit tai työskentelymallit.

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Jäsen Panayotopoulos-Cassiotoun mietinnössä suositetaan hylättäväksi komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestämisestä annetun direktiivin muuttamisesta.

Äänestin tämän mietinnön puolesta. Sillä pyritään hylkäämään Euroopan komission ehdotus, jolla ei ole mahdollista korjata niitä heikkoja kohtia, joita on tullut esiin ajoaikoihin ja lepotunteihin sovellettavien ja suoraan turvallisuusoikeuksiin ja sosiaalisiin oikeuksiin liittyvien sääntöjen täytäntöönpanon ja seurannan yhteydessä. Ehdotuksessa ei ole myöskään selvennetty direktiivin soveltamisalaa eikä mahdollisia seurantakeinoja. Joka tapauksessa jäsenvaltioiden on otettava yksin vastuu tällä alalla.

Lopuksi totean, että ehdotuksessa ei myöskään määritellä sen paremmin "liikkuvien työntekijöiden" tai riippumattomien kuljettajien käsitettä, ja tähän oli hyvä syy, sillä tähän liittyy direktiivin todellinen haaste. Pitäisikö meidän jättää kaikki itsenäiset kuljettajat tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle? Kysymys jää avoimeksi, koska ongelma on monimutkainen.

On todellakin olemassa laajalle levinnyt käytäntö, jonka mukaan kuljettajat työskentelevät näennäisesti itsenäisinä kuljettajina, vaikka he itse asiassa ovat palkattuina yrityksissä, jotka tuottavuussyistä eivät noudata ajoaikoihin ja lepotunteihin liittyviä sääntöjä.

  Mary Lou McDonald (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) On lukuisia syitä siihen, miksi komission ehdotus jättää riippumattomat kuljettajat direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, oli hylättävä.

Äänestämällä komission ehdotuksen hylkäämisen puolesta äänestin maantieturvallisuuden puolesta sekä sen puolesta, että estetään terveyteen ja turvallisuuteen, kuljettajien palkka- ja työskentelyehtoihin liittyvä syrjintä ja varmistetaan maantiekuljetusalan työnantajille ja työntekijöille oikeudenmukainen kohtelu.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin tarkistuksen 54 puolesta, koska se sisältää tärkeän poliittisen sanoman komissiolle ja neuvostolle. Euroopan parlamentti tukee kuljettajien oikeuksia ja torjuu kaikenlaisen kilpailun palkkatyössä olevien ja itsenäisten kuljettajien välillä. Tämä ehdotus jättäisi riippumattomat kuljettajat nykyisen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, ja ensimmäistä kertaa Euroopan lainsäädännössä olisi tehty yritys tehdä ero todellisten itsenäisten kuljettajien ja näennäisesti itsenäisten kuljettajien välillä. Tämä ero on kuitenkin epätäydellinen, ja se saattaisi murtaa padot yhteisön oikeuden muiden säännösten tulkinnalle. Tämä on voitto tieturvallisuudelle ja sosiaaliselle Euroopalle.

  Bilyana Ilieva Raeva (ALDE), kirjallinen – (BG) Euroopan parlamentin maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestämisestä annettu direktiivi, joka hylättiin Euroopan parlamentin sosialistiryhmän, Verts/ALE-ryhmän ja äärivasemmiston antamien äänien myötä, tekee itsenäisistä liikkuvista työntekijöistä vähemmän kilpailukykyisiä kuin muista työntekijöistä.

Euroopan komission ehdotuksen vastuuton hylkääminen merkitsee sitä, että ei ole enää järkeä jatkaa työskentelyä varsinaisesti itsenäisenä kuljettajana. He eivät ole enää vapaita määrittämään itse työaikojensa pituutta.

Millään muulla alalla ei ole vastaavaa lainsäädäntöä. Tällä päätöksellä on peruuttamattomasti kielteinen vaikutus Euroopan talouden kilpailukykyyn.

Toisin kuin palkatut työntekijät kuljetusalan itsenäiset ammatinharjoittajat eivät työskentele työsopimuksen pohjalta, vaan he määrittävät vapaasti omat asiakkaansa ja toimituksensa. Se, mitä he ansaitsevat, ei riipu heidän työajoistaan toisin kuin palkattujen työntekijöiden kohdalla, vaan lähetysten määrästä ja tyypistä. Työntuntien määrittäminen uuden direktiivin pohjalta rajoittaa heidän vapauttaan yrittäjinä.

Tänään toimitetun äänestyksen tuloksena jäsenvaltioilta otettiin pois tilaisuus määritellä itse yötunnit määrittävä aikakehys ja näin ollen tilaisuus maksimoida työtunnit matkustajien tai tavaroiden kuljettamiselle eri jäsenvaltioiden välillä vaihtelevien päivänvalo-olojen mukaan.

Direktiivin hylkääminen vaarantaa kilpailukyvyn. Pienet kuljetusliikkeet ja toiminimet joutuvat kärsimään kaikkein eniten. Ne pakotetaan panemaan täytäntöön sellaiset vaatimukset, joita sovelletaan isojen kuljetusyritysten työntekijöihin, mikä väistämättä uhkaa niiden asemaa alan markkinoilla.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Komission direktiiviehdotuksen hylkääminen on "eurooppalaisen yksisuuntaisen tien" kulkijoita edustavien poliittisten voimien taktinen teko Euroopan parlamentin vaalien alla. Kreikan kommunistipuolue vastusti komission ehdotusta aivan alusta asti, ja se äänesti ehdotusta vastaan sekä Euroopan parlamentin asiasta vastaavassa valiokunnassa että täysistunnossa. Se kertoi asiasta työntekijöille ja tuki heidän mielenosoituksiaan. Itsenäisten kuljettajien jättäminen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle hyödyttää ainoastaan kuljetusalan monopoliyhtiöitä, ja se vahingoittaa työntekijöiden ja riippumattomien kuljettajien etuja sekä aiheuttaa valtavia vaaroja tieturvallisuudelle. Se vaikeuttaa kuljettajien työoloja jopa entisestään, pidentää työ-/ajoajat jopa 84 viikkotunnin mittaisiksi, ja lisäksi se lisää entisestään kuljettajien hyväksikäyttöä.

Työntekijöiden mielenosoitukset ja heidän pelkonsa tulla syrjäytetyiksi Euroopan parlamentin vaaleissa pakotti suuren määrän parlamentin jäseniä tukemaan eurooppalaista yksisuuntaista näkemystä äänestää ehdotusta vastaan. Työntekijöiden on kuitenkin tiedettävä, että monopoliryhmät asettavat edelleen vaatimuksiaan etsimällä pääomaa tarjoavia osapuolia, jotka ovat halukkaita täyttämään heidän toiveensa. Saavutus osoittaa työntekijöiden taistelun voiman ja merkityksen. Haluaisimme kuitenkin korostaa, että tämä saattaa osoittautua ohimeneväksi ilmiöksi, jos työntekijöiden ja tavallisten kansalaisten toimilla ei kyetä järjestämään vastahyökkäystä ja asettamaan ehtoja radikaalille muutokselle vallan ja talouden tasolla.

- Mietintö: Diana Wallis (A6-0118/2009)

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit olemme tehneet valinnan äänestää neuvoston kanssa neuvotellun kompromissin puolesta, koska tulkitsemme asian niin, että Ruotsissa harjoitettavan hylkeenpyynnin negatiivinen vaikutus, jota olemme pelänneet, poistuu 3 artiklan 2 alakohdan sisältämän poikkeuksen myötä. Olemme olleet tyrmistyneitä näkemistämme Kanadan valaanpyyntiä esittävistä kuvista.

Siitä syystä useimmat kuluttajat kieltäytyisivät ostamasta sellaisella hylkeenpyynnillä tuotettuja tuotteita, jonka kohdalla noudatettavat vaatimukset eivät ole lähelläkään Ruotsin harjoittaman hylkeenpyynnin vaatimuksia. Se aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, ja sitä harjoitetaan laajamittaisesti valvomattomissa oloissa.

Vastustamme periaatteessa sitä, että Euroopan unioni puuttuu suoraan tai epäsuoraan metsästykseen liittyviin asioihin, koska ne ovat kansallinen asia, erityisesti silloin, kun ne heikentävät hyvin toimivia ruotsalaisia sääntöjä. Tässä tapauksessa olemme päättäneet tehdä päätöksen yleisen tilanteen perusteella. Näissä olosuhteissa olemme hyväksyneet kompromissin, koska se välittää selkeän sanoman siitä, että parlamentti ei pidä hyväksyttävänä sitä, että ihmiset kohtelevat eläimiä, miten haluavat.

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Olen täysin vakuuttunut siitä, että hylkeenpyynti on kiellettävä niin, että tiettyjä poikkeuksia myönnetään paikallisille yhteisöille. Meidän ei myöskään pitäisi jättää huomiotta sitä, että Euroopan unionin eri jäsenvaltioissa tehdyt lukuisat mielipidemittaukset osoittavat, että valtaosa Euroopan unionin kansalaisista vastustaa laajamittaista kaupallista hylkeenpyyntiä ja siinä käytettäviä menetelmiä. Lisäksi kansalaisten selvä enemmistö kannattaa hyljetuotteiden täydellistä myyntikieltoa.

  Niels Busk, Anne E. Jensen ja Karin Riis-Jørgensen (ALDE), kirjallinen. – (DA) Äänestimme tätä ehdotusta vastaan, jolla kielletään hyljetuotteiden myynti, ja äänestimme parlamentin ja neuvoston välillä saavutettua kompromissia vastaan. Emme katso, että hyljetuotteiden myyntikielto parantaa eläinten hyvinvointia, ja pidämme valitettavana sitä, että ehdotus hyväksyttiin, vaikka sille ei ollut minkäänlaisia perusteita perustamissopimuksessa.

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Eläinten oikeuksia puolustavat ryhmät ja äänestäjät ovat yrittäneet voimakkaasti vaikuttaa minuun tässä asiassa, mutta suhtaudun periaatteessa hyvin epäilevästi asioiden kieltämiseen. Viime kädessä kuluttajat päättävät, haluavatko he ostaa hyljetuotteita. Olen ylpeä siitä, että edistin osaltani kampanjaa, jolla haluttiin kieltää kissojen ja koirien turkisten tuonti Kiinasta, mutta hyljetuotteiden tuonti on hyvin erilainen asia, koska se perustuu vuosisatoja jatkuneeseen perinteiseen kulttuuriin ja käytäntöön.

Härkätaistelut ja kukkotappelut ovat vastenmielisiä näytöksiä, mutta Euroopan unioni tunnustaa, että niiden jatkuminen olisi sallittava niillä EU:n alueilla, joilla on katkeamattomat perinteet. Sen vuoksi olisi tekopyhää, jos EU kieltäisi Kanadasta tuotavien hyljetuotteiden myynnin eläimiin kohdistuvaan julmuuteen vedoten. Suhtaudun epäröivästi myös Kandan suututtamiseen. Se on EU:n merkittävä liittolainen, ja sillä on meidän kanssamme yhteiset arvot.

En hyväksy eläimiin kohdistuvaa julmuutta, mutta katson, että tätä asiaa on tarkoituksellisesti vääristelty, jotta Euroopan parlamentin jäsenten keskuudessa saataisiin aikaan tunneperäinen reaktio. Meidän olisi käsiteltävä tämänkaltaisia asioita tasapainoisemmin ja kiihkottomammin.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän hyljetuotteiden kauppaa käsittelevän mietinnön puolesta, koska se perustuu kahteen näkökohtaan: tiettyjen hyljetuotteiden kaupan kieltämiseen Euroopan unionissa ja arktisen alueen alkuperäisväestön perinteiden ja kulttuurien kunnioittamiseen.

Laajamittaisessa kaupallisessa pyynnissä tapetaan vuosittain noin 900 000 hyljettä (mainittu lukumäärä ei sisällä haavoitettuja ja kadonneita hylkeitä eikä ilmoittamattomia tappoja), ja niistä 60 prosenttia suoritetaan Kanadassa, Grönlannissa ja Namibiassa. Myös Norjassa ja Venäjällä harjoitetaan laajamittaista kaupallista hylkeenpyyntiä. Yhteisön alueella Ruotsissa, Suomessa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Skotlannissa) harjoitetaan vähäistä hylkeenpyyntiä pääasiassa kalakantojen hallinnan ja vahinkoeläinten hallinnan perusteella.

Katson, että tämä sopimus suojelee hylkeitä julmuudelta, ja samanaikaisesti se suojelee inuiittiyhteisöjen kulttuuria. Katson myös, että tällä asetuksella taataan se, että häikäilemätön kauppa lopetetaan ja että kehitetään yhdenmukaistetut säännöt, joilla koko sisämarkkinat voidaan muuttaa.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Kun minut valittiin ensimmäistä kertaa Euroopan parlamenttiin 25 vuotta sitten, se tapahtui hieman sen jälkeen, kun hyljetuotteiden myynnille asetettiin ensimmäinen myyntikielto vuonna 1983. Huolimatta siitä, että asiaa on tarkistettu lukuisissa tilaisuuksissa uudelleen, se on valitettavasti edelleen ratkaisematon kysymys.

Neljännesvuosisata myöhemmin tilanne ei ole juurikaan sen parempi kuin vuonna 1983. Kanadassa teurastetaan edelleen satoja tuhansia hylkeitä mitä julmimmalla ja raaimmalla teurastusmenetelmällä. Toivon, että tämänpäiväinen äänestystulos on riittävän ylivoimainen, jotta saavuttaisimme vihdoin sen, minkä kuvittelimme selvittäneen 25 vuotta sitten. En minä eikä liioin hylkeet halua palata käsittelemään asiaa vuonna 2034.

  Mathieu Grosch (PPE-DE), kirjallinen. – (DE) Pidän valitettavana sitä, että valiokunnan ehdotuksia, jotka olivat hyvin selkeitä, ei ole ryhmissä hyväksytty. Lajien suojelu erityisesti silloin, kun teurastusolot ovat tiedossa, edellyttää päättäväisiä toimia ilman kompromisseja. Tähän asiaan liittyvät työt voidaan helposti suunnata uudelleen kohti toisenlaisia tavoitteita.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Euroopan parlamentin päätös kieltää hyljetuotteiden kauppa Euroopan yhteisössä on askel kohti sellaisten julmien menetelmien lopettamista, joita eräät maat käyttävät näiden eläimien teurastamiseen. Päätöslauselmaluonnoksella vastataan kansalaisten huoleen eläinten hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä hylkeiden teurastuksen ja nylkemisen aikana.

Asetusteksti antaa mahdollisuuden useisiin poikkeuksiin, jotka ovat joissakin tapauksissa välttämättömiä. Erityisesti se sisältää vapautuksen kiellosta ja sallii sellaiset hyljetuotteet, joita inuiittiyhteisöt ovat tuottaneet käyttämällä perinteisiä pyyntimenetelmiä keinonaan varmistaa toimeentulonsa.

Olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentti on ilmoittanut tukevansa tämän asetuksen hyväksymistä niin selkeällä enemmistöllä. Se on Euroopan unionin toimielimiltä hyvin selkeä signaali siitä, että Euroopan kansalaiset eivät hyväksy eläinten julmaa kohtelua ja tappamista.

  Roger Knapman ja Thomas Wise (NI), kirjallinen. − (EN) Ymmärrämme ja jaamme huolet, jotka liittyvät hyljetuotteiden kauppaan. Emme pidä ongelmana sitä, että yksittäiset valtiot kieltävät hyljetuotteet, mutta katsomme, että tämän asian olisi kuuluttava yksittäisille valtioille eikä komissiolle. Sen vuoksi emme ole voineet tukea tätä ehdotusta.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN), kirjallinen. – (PL) Nykyisellä istuntokaudella Euroopan parlamentti on osoittanut melko laajaa huomiota eläintensuojelulle.

Tiettyjen hyljetuotteiden kaupan kiellon esittäminen Euroopan unionissa vahvistaa epäilemättä tätä suojelua. Tämä antaa myös aihetta tyytyväisyyteen 425 Euroopan parlamentin jäsenelle, jotka ovat allekirjoittaneet tätä asiaa koskevan kirjallisen kannanoton. On syytä panna merkille, että parlamentti on päätöslauselmassaan ilmaissut halunsa kunnioittaa alkuperäiskansojen kulttuuria ja perinteitä. Tapa, jolla toimia hylkeiden suojelemiseksi kehitetään tulevaisuudessa, riippuu monista tekijöistä sekä kansainvälisissä yhteyksissä että WTO:n neuvotteluissa. Tästä huolimatta Euroopan parlamentin aloite ansaitsee hyväksynnän ja tuen.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen iloinen siitä, että äänestimme sen puolesta, että EU:ssa kielletään hyljetuotteiden kauppa.

  Marianne Thyssen (PPE-DE), kirjallinen. − (NL) Tammikuussa 2007 Belgiasta tuli ensimmäinen Euroopan maa, joka kielsi kaikki hylkeistä saatavat tuotteet, ja muutama muu jäsenvaltio seurasi myöhemmin sen esimerkkiä. Belgian lainsäädännössä ei tehdä poikkeusta inuiittiyhteisöjen harjoittamille perinteisille pyyntimenetelmille, ja näin ollen olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentti seuraa tänään Belgian esimerkkiä. Ehdotus sallia hyljetuotteiden tuonti etikettivaatimuksen perusteella ei saanut tukeamme. Jos turkiskauppiaat Kanadassa, Grönlannissa, Namibiassa ja Venäjällä eivät voi enää myydä hylkeen turkisnahkoja yhdellä maailman suurimmista markkinoista, tämä edistää merkittävästä tämän lajin hyvinvointia. Lisäksi kielto on kaikkein tehokkain keino tehdä loppu epäinhimillisistä käytännöistä, joiden uhreja sadat tuhannet eläimet ovat joka vuosi.

Mielipiteeni on, että täydellinen kielto on oikea suhtautmistapa. Tästä syystä olen antanut tukeni jäsen Wallisin mietinnölle.

- Mietintö: Neil Parish (A6-0240/2009)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Äänestin mietinnön puolesta.

Tähän asti direktiivi 86/609/ETY on turvannut tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun. Heti sen jälkeen, kun direktiivi annettiin, se pantiin täytäntöön ja sitä sovellettiin eri tavoin eri jäsenvaltioissa. Meidän on kuitenkin esitettävä ehdotettu tarkistus tähän direktiiviin varmistaaksemme sen, että Euroopassa on täysin yhtenäiset päämäärät, sekä sen, että laboratoriossa ihmisten ja eläinten terveyteen liittyviin tieteellisiin tarkoituksiin käytettäviä koekaniineja suojellaan entistä paremmin.

Kaikkein tärkeimmät niistä monista tarkistuksista, jotka olisi tehtävä ja joiden toivomme olevan yhtenäiset komission mallien kanssa, ovat seuraavat: 1) perustetaan kansallinen eettinen komitea eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi 2) koekaniinikäsite on laajennettava koskemaan myös erilaisia selkärangattomia eläimiä ja sikiöitä kehityksensä viimeisellä neljänneksellä sekä toukkia ja muita eläimiä, joita käytetään perustutkimuksessa ja koulutuksessa 3) eläimiä saa käyttää vain saa käyttää vain sellaisissa toimenpiteissä, joita varten ne on kasvatettu 4) eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä on tutkittava, jotta käytettävien eläinten määrä voidaan vähentää minimiin 5) on varmistettava, että jäsenvaltioiden päätavoite on kasvatustoimenpiteiden parantaminen eläinten kärsimyksen minimoimiseksi 5) on käytettävä osittaista tai täydellistä anestesiaa.

  Derek Roland Clark ja Nigel Farage (IND/DEM), kirjallinen. − (EN) Huolimatta siitä, että tämä mietintö sisältää paljon sellaisia asioita, joista puolueeni (UKIP) voisi olla samaa mieltä, se on pilattu EU:n koneistossa laittomilla ja demokratianvastaisilla lähtökohdilla. Näin ollen en voi tukea sitä.

  Christine De Veyrac (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Euroopan komission teksti on hölynpölyä. Se on hölynpölyä tieteeseen liittyvien asioiden kannalta, koska se jarruttaa ja rankaisee tutkimusta. Se on hölynpölyä lääketieteellisen kehityksen kannalta, koska tutkijat, jotka turvautuvat eläinkokeisiin, tekevät päivittäin työtä kehittääkseen lääkkeitä ja hoitoja, jotka voivat tulevaisuudessa parantaa uusia pandemioita.

Viimeiseksi totean, että se on hölynpölyä talous- ja sosiaalikysymysten kannalta. Kun lääkkeiden parissa työskenteleviä ryhmiä kielletään tekemästä tutkimusta, Euroopan unionin ulkopuolelle perustetut laboratoriot voivat jatkaa tutkimusta. Parishin mietintö onneksi palauttaa tasapainon, koska siinä ei tueta mitään sellaista, joka heikentää teollisuutemme kilpailukykyä tai joka tarjoaa yrityksille kannustimia sijoittua uudelleen.

  Konstantinos Droutsas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Ehdotus direktiiviksi tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta on tarkoitettu pikemmin sisämarkkinoiden toteutumiseen kilpailun ja tutkimuksen rajoittamisen kustannuksella kuin että sillä pyritään suojelemaan eläimiä.

Monikansalliset yritykset vaativat yhä enemmän tutkimuksesta saatavia voittoja. Tutkimuksessa käytettäviä eläimiä yleensä uhrataan ja kidutetaan voittojen lisäämiskriteerien pohjalta, eivätkä ne palvele tieteellisiä tarkoituksia. Kukaan ei voi odottaa eläinystävällisiä menettelytapoja pääoman hallitsijalta, jonka motiivina on hyväksikäyttö ja joka toimii epäinhimillisesti ja hävyttömästi jopa ihmisiä kohtaan.

Tutkimus edellyttää kokeita, jotta voidaan selvittää tärkeitä kansanterveyteen liittyviä ongelmia ja lukuisia ja jopa parantumattomia tauteja. Eläimiä tarvitaan usein tällaiseen tutkimukseen.

Eläinten suojelu samoin kuin kansanterveyden suojelu edellyttää taistelua monopoleja ja sellaista pääoman valtaa vastaan, jotka suojelevat lääkkeitä patentein varmistaakseen huikeat voitot terveyden kaupallistamisesta.

Se edellyttää taistelua, joka vapauttaa tutkimuksen pääoman kahleista ja joka hyödyntää tutkimuksella aikaan saatuja tieteellisiä keksintöjä ruohonjuuritason tarpeiden täyttämiseen.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän tieteellisiiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua käsittelevän mietinnön puolesta. Ehdotus kattaa ihmisten tai eläinten terveyteen tai eläinten hyvinvointiin liittyviin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun. Joka vuosi Euroopan unionin alueella käytetään noin 12 miljoonaa eläintä tieteellisiin tarkoituksiin, ja näistä noin 12 000 on kädellisiä eläimiä.

Uudella direktiivillä eettisistä tarkasteluista tehdään pakollisia ja edellytetään lupaa sellaisten kokeiden tekemiseen, joissa käytetään eläimiä. Tämän ehdotuksen myötä mukaan on nyt otettu tietyt selkärangattomat eläimet ja sikiöt kehityksensä viimeisellä neljänneksellä sekä toukat ja muut eläimet, joita käytetään perustutkimuksessa ja koulutuksessa.

Sen vuoksi katson, että tällä ehdotuksella pyritään parantamaan kokeissa käytettävien eläinten suojelua ja vahvistamaan hyvinvointiin liittyviä sääntöjä tieteellisessä tutkimuksessa tapahtuvan kehityksen mukaisesti.

  Martine Roure (PSE), kirjallinen. – (FR) Euroopan komission aloitteen ansiosta on mahdollista tarkastella uudelleen voimassa olevaa direktiiviä tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta, ja Euroopan unionilla on mahdollisuus toimia määrätietoisessa asemassa sellaisten kokeiden ja tekniikoiden tutkimuksessa ja kehittämisessä, joissa ei käytetä eläimiä. Tämän direktiivin soveltamisalaa on lisäksi laajennettava. Eräät maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan esittämät laboratorioeläinten suojelun vastaiset tarkistukset olivat tämän tavoitteen vastaisia. On olennaisen tärkeää, että eurooppalainen tutkimus ei kärsi sen vuoksi, vaan sitä on pikemmin kehitettävä. Tämän ei kuitenkaan pidä tapahtua eläinten hyvinvoinnin tai sellaisten menetelmien kehittämisen ja vahvistamisen kustannuksella, jotka tarjoavat täydellisen vaihtoehdon eläinten käyttämiselle. Näiden vaihtohtoisten menetelmien kehittäminen edellyttää määrärahoja. Lisäksi on olennaisen tärkeää, että kädellisten eläinten käyttö tutkimuksessa lopetetaan vaiheittain, jotta tätä varten alettaisiin harjoittaa seurantaa ja avoimuus lisääntyisi.

  Lydia Schenardi (NI), kirjallinen. – (FR) Oli jo korkea aika, että asianosaiset alkavat pohtia tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten hyvinvointia ja luonnosta vangittujen kasvatustiloilla käytettäväksi tarkoitettujen apinoiden pyydystyskieltoa ja kaikkea tähän liittyvää: väkivaltaisuuksia, stressiä pyydystyksen ja eristämisen aikana, perheryhmien erottamista, sosiaalisten ryhmien jakoa, ympäristövaikutuksia, populaation luonnollisen tasapainon järkkymistä ja naaraiden eristämistä.

Sen vuoksi tuemme tavoitetta maksimoida sellaisten eläinten käyttö, jotka on kasvatettu tähän tarkoitukseen, joiden geneettinen ja lääketieteellinen tausta tunnetaan ja jotka näin ollen tarjoavat mahdollisuuden saada johdonmukaisempaa ja vertailukelpoisempaa tietoa.

Toisaalta mikäli tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten hyvinvointivaatimukset johtavat tutkimuksen vientiin, vaikutus olisi tällöin suoranaisempi niissä maissa, jotka jo toimivat tiukkojen lakisääteisten valvontatoimien mukaisesti, kuten Sveitsi ja Yhdistynyt kuningaskunta. Tosiasia on se, että näissä maissa lääketeollisuuden voittokulku on jatkunut huolimatta 20 vuotta voimassa olleista tiukoista säännöistä. Säännöt eivät näin ollen ole jarruttaneet alan teollisuuden menestymistä. Valvontatoimet ovat jopa parantaneet entisestään tieteellisten käyntäntöjen vaatimuksia. Näin ollen tämä siis vahvistaa pelkoa siitä, että tutkimustoiminta viedään muualle sääntöjen käyttöönoton myötä.

  Brian Simpson (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen pettynyt parlamentin kantaan eläinkokeita koskevien Euroopan laajuisten sääntöjen tarkistamisesta. Päätin lopulta äänestää tyhjää lopullisen mietinnön osalta. Vaikka tuen säännöksiä, jotka koskevat eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä ja edistämistä ja kaksi kertaa vuodessa tehtävää aihekohtaista tarkastelua kädellisten käytöstä ja joita pidän ratkaisevan tärkeinä sen kannalta, että tutkimuksesta tehdään entistä vähemmän eläimistä, erityisesti kädellisistä, riippuvaista, katson kuitenkin, että parlamentin yleinen kanta on heikentänyt monia komission ehdottamia eläinten hyvinvointiin liittyviä säännöksiä.

Parlamentissa vallinnut pelko on ollut se, että tutkimusteollisuus jättää Euroopan unionin alueen, jos tutkimuslaitoksille asetetaan liian monia vaatimuksia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jotkut vaatimuksista ovat välttämättömiä, mikäli meidän on Euroopassa tarkoitus varmistaa eläinten suojelun korkea taso, ja pelkään, että tänään saatu tulos on ristiriidassa tällaisen ajattelun kanssa. Minusta kaksi ratkaisevan tärkeää asiaa olivat se, että Eurooppa lakkaa käyttämästä luonnosta pyydystettyjä apinoita kasvatustarkoituksiin ja että kaikkiin eläimiä koskeviin kokeisiin edellytetään ehdottomasti lupa, mikä siten vahvistaa sitoutumistamme korvaamaan eläinkokeet muilla ja vähentämään niitä. Valitettavasti Euroopan parlamentti menetti tilaisuuden ottaa tänään vahva linja eläinten suojelussa.

  Roger Knapman ja Thomas Wise (NI), kirjallinen. − (EN) Hyväksymme sen, että eläimillä tehtävät kokeet ovat joskus välttämättömiä, mutta ymmärrämme ja hyväksymme myös sen, että joidenkin kokeiden tarpeellisuus on kyseenalainen. Tuemme vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien edistämistä, ja haluaisimme, että kaikkia elävillä eläimillä tehtäviä kokeita vähennetään ehdottomasti minimiin että ne suoritetaan mahdollisimman tiukkojen inhimillisten ohjeiden mukaisesti. Katsomme kuitenkin, että tästä asiasta päättäminen kuuluu yksittäisille valtioille, ja näin ollen emme valitettavasti voi äänestää tämän Euroopan unionin laajuisen ehdotuksen puolesta.

- Mietintö: Luis de Grandes Pascual (A6-0080/2009)

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin alusten aiheuttamaa ympäristön pilaantumista käsittelevän mietinnön puolesta, koska katson, että on ratkaisevan tärkeää puuttua tähän meriliikenteessä esiintyvään yleiseen ongelmaan eli aluksista peräisin olevien ympäristöä pilaavien aineiden laittomiin päästöihin.

Mielestäni tämä tarkistettu ehdotus on ehdottoman välttämätön, koska sillä voidaan ehkäistä ympäristökatastrofit ja veden laadun heikkeneminen sellaisten rikosoikeudellisten seuraamusten kautta, jotka ovat riittävän ankaria mahdollisten saastuttajien varoittamiseen.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Tässä mietinnössä suositetaan tarkistusta nykyiseen alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta annettuun direktiiviin. Sen tarkoituksena on mahdollistaa rikosoikeudelliset toimet, jotka pannaan täytäntöön saastuttamisen tapahtuessa. Junilistan tukee toimia alusten aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Mielestämme rikosoikeus on kuitenkin kokonaan kansalliseen toimivaltaan kuuluva asia. Lisäksi on todettava, että aluksista peräisin olevien aineiden päästöjä kansainvälisiin vesiin olisi käsiteltävä Yhdistyneiden Kansakuntien toimesta. Tästä syystä äänestimme mietintöä vastaan lopullisessa äänestyksessä.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Paljon ylistetty direktiivi, joka useiden ryhmien sanojen mukaan rankaisisi tosiasiassa laivayhtiöitä rikosoikeudellisin seuraamuksin meren saastuttamisesta ja suojelisi ympäristöä, on johtanut täysin päinvastaiseen tulokseen. Se suojelee laivanvarustamoita sitä vastaan määrättäviltä seuraamuksilta. Jopa tämä komission riittämätön ehdotus on kuollut kirjain Euroopan parlamentin ehdotuksen jälkeen olla rankaisematta aluksista peräisin olevista vähäisistä ympäristöä pilaavien aineiden laittomista päästöistä. Kansalaisemme tietävät hyvin, mitä vähäiset päästöt ovat ja kuka tuomitsee ne ja millä perusteella. Esimerkiksi Santorinin asukkaat, jotka ovat protestoineet edelleen saaren vesillä olevan Sea Diamond -risteilyaluksen hylkyä, ovat kyllästyneet Euroopan unionin ja uuden demokraattisen hallituksen antamiin vastauksiin – samanlaisia vastauksia kuultiin PASOKilta Express Samina -autolautan ja muiden tapauksessa – siitä, että hylyt eivät ilmeisesti aiheuta saastumista.

Vähäisten ympäristöä pilaavien aineiden päästöjen määritelmän tarjoaman porsaanreiän ansiosta laivanomistajat, alan toimijat, johtajat, edustajat, vakuuttajat, rahdinkuljettajat, rahtialusten ja laivojen omistajat sekä merellä tapahtuvista rikoksista ja ympäristökatastrofeista vastuussa olevat jäävät vaille rangaistusta. Toisaalta merimiehiä pidetään jälleen hyvin herkästi syntipukkeina.

– Mietintö: Anni Podimata (A6-0146/2009)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Äänestin mietinnön puolesta.

Kun puhutaan energiankulutuspolitiikoista, Euroopan unionin olisi otettava tunnetun isobritannialaisen ekonomisti Nicholas Sternin lausunnot ohjenuoraksi tehdessään valintoja: on kannustavampaa investoida energiatehokkuuteen taantuman aikana ja silloin, kun öljynhinnat ovat korkeat. Investoiminen uusiutuviin ja muihin vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin teollisuuden aloihin saattaisi olla piristysruiske taloudelle.

Olisi hyödyllistä pyrkiä luomaan sellainen energiapolitiikka, jolla voitaisiin vähentää kasvihuonepäästöjä, noudattaa Kioton pöytäkirjan mukaisia sopimuksia sekä tukea Euroopan unionin esimerkkiä näyttävää asemaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tämän pöytäkirjan täytäntöönpano edistäisi merkittävästi työllisyyttä ja myös kilpailukykyä talous- ja sosiaalialalla.

Vaikka teollisuus- ja kuluttajajärjestöt puoltavat nykyistä energiamerkintädirektiiviä 92/75/ETY, se ei ole kuitenkaan onnistunut pysymään teknologian kehityksen ja energiamarkkinoiden innovaatioiden tahdissa, koska ennen kaikkea olisi siirryttävä eteenpäin tästä pysähtyneisyyden tilasta kaikkialla Euroopassa, jotta käyttäjien elämässä voitaisiin avata uusi ulottuvuus.

  Călin Cătălin Chiriţă (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, joka käsittelee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi energiaan liittyvien tuotteiden energian ja muiden voimavarojen kulutuksen osoittamisesta merkinnöin ja yhdenmukaisin tuotetiedoin (uudelleenlaadittu toisinto). Mielestäni on välttämätöntä tarjota kuluttajille entistä parempaa tietoa tuotteiden energiatehokkuudesta. Jokaisessa mainoksessa, jossa esitellään jääkaappien, pesukoneiden tai kodin uunien teknisiä ominaisuuksia, on ilmoitettava myös tuotteen energiankulutus.

Energiamerkintä auttaa kuluttajia arvioimaan heidän energiakustannuksiaan, kun he ostavat kodin sähkölaitteita, kuten jääkaappeja, pesukoneita, kuivausrumpuja tai uuneja. Valmistajien on ilmoitettava tuotteiden energiankulutus huolimatta siitä, ovatko ne energian kannalta tehokkaampia (vihreä) tai vähemmän tehokkaita (vaaleanpunainen) kuin muut.

Merkintää sovelletaan myös kaupallisiin ja teollisiin energiaa hyödyntäviin tuotteisiin, kuten kylmäsäilytyshuoneisiin tai kylmävitriineihin. Jokaisessa mainoksessa on ilmoitettava energiankulutus ja energiansäästö.

Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kannustavia toimia, esimerkiksi verovähennyksiä erittäin energiatehokkaiden tuotteiden kohdalla.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän direktiivin puolesta, joka koskee energian kulutuksen osoittamista merkinnöin. Ympäristöasiat ja erityisesti energiatehokkuus ovat saamassa uuden merkityksen, ja niistä on tulossa ratkaisevan tärkeitä asioita ilmastonmuutoksen torjumisessa. Tämän direktiivin uudelleenlaatimisen tavoitteena on mahdollistaa kaikkien energiaan liittyvien tuotteiden merkintä niin kotitalouksissa kuin kaupan ja teollisuudenkin alalla.

Kun otetaan huomioon kiireellinen tarve puuttua ilmastonmuutokseen ja se, että Euroopan unioni pyrkii saavuttamaan tavoitteen parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, mielestäni yksinkertainen, selkeä ja helposti tunnistettava merkintä voisi houkutella kuluttajat tekemään entistä kestävämpiä päätöksiä ja edistämään osaltaan energiatehokkaiden tuotteiden edistämisessä.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Junilistan katsoo, että rajat ylittävien ympäristöasioiden käsitteleminen on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä tehtävistä. Mielestämme tarkistuksilla toteutuu paremmin kuin komission ehdotuksella se, että loppukuluttajilla on mahdollisuus tehdä entistä viisaampia valintoja, kun tuotteiden energiankulutuksesta ja ympäristövaikutuksesta annettavaa tietoa parannetaan.

Suhtaudumme kuitenkin kriittisesti tarkistusten tiettyihin yksittäisiin sanamuotoihin, joilla pyritään sääntelemään Euroopan energiapolitiikkaa entistä yksityiskohtaisemmin. Tarkistusten hyvät tarkoitukset voittavat kuitenkin kielteiset tarkoitukset, ja sen vuoksi olemme tehneet valinnan tukea tarkistuksia kokonaisuudessaan.

7. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

(Istunto keskeytettiin klo 13.05 ja sitä jatkettiin klo 15.00.)

Puhetta johti
puhemies Hans-Gert PÖTTERING

8. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

9. Eurooppa-neuvoston valmistelu (18. ja 19. kesäkuuta 2009) (keskustelu)

  Puhemies. – (DE) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat Eurooppa-neuvoston valmistelusta (18. ja 19. kesäkuuta 2009).

  Alexandr Vondra , neuvoston puheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, arvostan suuresti saamaani tilaisuutta käyttää puheenvuoro parlamentissa hyvissä ajoin ennen seuraavaa Eurooppa-neuvostoa, johon en itse osallistu. Tällä kertaa tilanne on tietenkin hieman epätavallinen, koska Tšekkiin ollaan parhaillaan nimittämässä uutta hallitusta. Lausun aiheesta vielä muutaman sanan puheenvuoroni päätteeksi.

Käsittelen ensin kesäkuun Eurooppa-neuvoston esityslistan pääkohtia puheenjohtajavaltion valmistellessa sitä. Aloitan toimielimiin liittyvistä asioista. Joulukuussa 2008 pidetyssä Eurooppa-neuvostossa sovittiin suunnitelmasta, jonka myötä Lissabonin sopimus tulee voimaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Tämä edellyttää olennaisilta osin oikeudellisten takeiden ja vakuutuksien antamista joistakin Irlannin kansaa huolestuttaneista asioista; Irlannin hallitus on vastaavasti sitoutunut pyrkimään siihen, että perustamissopimus ratifioidaan ennen lokakuun loppua.

Sopimuksen täytäntöönpano on yhä kesken, enkä voi tässä vaiheessa tarkastella asiaa yksityiskohtaisemmin. Luotan siihen, että tuleva Eurooppa-neuvosto hoitaa oman osuutensa asiasta.

Kuten ehkä tiedättekin, Tšekin senaatissa äänestetään huomenna Lissabonin sopimuksen ratifioimisesta. Palaan kotimaahani keskellä yötä ollakseni paikalla heti aamusta alkaen. Äänestystulos on uskoakseni myönteinen merkki muille jäsenvaltioille ja tyynnyttää joitakin perusteettomia huolenaiheita. Teen kovasti töitä asian hyväksi! Tšekin senaatin jäsenille on kuitenkin taattava ehdoton riippumattomuus tässä demokraattisessa päätöksenteossa. On selvää, että heihin kohdistuvat painostusyritykset saattavat osoittautua haitallisiksi.

Viime joulukuussa sovittiin myös, että tulevan komission ja erityisesti sen puheenjohtajan nimittämisprosessi aloitetaan viipymättä kesäkuussa 2009 toimitettavien Euroopan parlamentin vaalien jälkeen.

Olen täysin tietoinen täällä ilmaistuista kannoista, joiden mukaan on suotavaa, että Euroopan parlamentti osallistuu prosessiin asianmukaisesti. Puheenjohtajavaltio tekee tietysti tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja tämän parlamentin kanssa.

Esitän nyt muutamia lausumia talous- ja rahoituskriisistä, joka hallitsee esityslistaa suurelta osin, sekä tarpeesta toteuttaa jatkotoimia kriisin johdosta.

Kriisi osoitti, että on tehostettava kiireellisesti rahoituslaitoksien valvontaa ja sääntelyä sekä parannettava kriisinhallintajärjestelmiä. Se on jo aloitettu niin EU:ssa kuin maailmanlaajuisestikin. Tältä osin de Larosièren johtama ryhmä on kehittänyt hyvin mielenkiintoisia ajatuksia, ja komissio antoi ensimmäiset ehdotukset viime viikolla. Lisäehdotuksia odotetaan tulevina viikkoina.

Ecofin-neuvosto keskustelee niistä nyt ja tulevaisuudessa – tänään järjestetäänkin Ecofin-neuvoston kokous – ja tavoitteenamme on, että ensimmäiset päätökset tehdään Eurooppa-neuvostoon mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, ja on selvää, että töitä on tehtävä vielä kesäkuun jälkeenkin, minkä vuoksi on ehdottoman tärkeää, että kesäkuun Eurooppa-neuvostossa annetaan voimakas merkki komission tekemien ehdotuksien nopean hyväksymisen puolesta.

Todettakoon yleisemmin, että kesäkuun Eurooppa-neuvostossa arvioidaan rahoitusmarkkinoilla vallitsevaa tilannetta sekä tähän mennessä toteutettujen toimien tehokkuutta. Eurooppa-neuvostossa arvioidaan myös toimia, joita on toteutettu "reaalitalouden" tukemiseksi, ja tässä yhteydessä luodaan katsaus työllisyystilanteeseen.

Järjestämme ylihuomenna, torstaina, Prahassa työmarkkinaosapuolien kanssa erityisen työllisyyshuippukokouksen, jossa tarkastellaan näitä tärkeitä asioita. Saatte yksityiskohtaista tietoa huippukokouksen esityslistasta myöhemmin tänään käytävän erityiskeskustelun aikana.

Prahassa torstaina pidettävän huippukokouksen sekä viime viikkoina Tšekin tasavallassa, Ruotsissa ja Espanjassa kokoontuneiden erittäin mielenkiintoisten työpajaryhmien tuloksien lisäksi komissio julkaisee piakkoin tiedonannon ennen kesäkuun Eurooppa-neuvostoa, joten Eurooppa-neuvoston alkaessa käsiteltävänämme on lukuisia mielenkiintoisia ajatuksia ja suosituksia.

Saanen kuitenkin korostaa, ettei tarkoituksena ole käynnistää uutta suurta työllisyysstrategiaa. Sellainen on jo olemassa, nimittäin Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategia. Olemme hiljattain vahvistaneet uudelleen olemassa olevia työllisyyttä koskevia suuntaviivoja ja hyväksyneet maakohtaisia suosituksia. Muistutan yleisemmin, että unionin ja jäsenvaltioiden viime vuoden lopusta alkaen hyväksymät kannustinpaketit ovat merkittävä tapa tukea työllisyyttä.

Totean ilmastonmuutoksesta, että kesäkuun Eurooppa-neuvostossa palataan ilmastonmuutosta käsittelevän Kööpenhaminan huippukokouksen valmisteluihin. Kesäkuun Eurooppa-neuvostossa arvioidaan saavutettua edistystä sekä kansainvälisesti että omien sisäisten valmistelujemme kannalta.

Asia on monitahoinen, erityisesti siitä syystä, että käymme kansainvälisten kumppaniemme kanssa neuvotteluja rinnan omien sisäisten keskustelujemme kanssa. Prahassa järjestettiin eilen EU:n ja Japanin välinen huippukokous. On selvää, että tarvitaan merkittävää rahoitusta, jotta voidaan tukea kunnianhimoisen sopimuksen saavuttamista Kööpenhaminassa. EU on sitoutunut hoitamaan oman osuutensa asiasta, mikä edellyttää tietysti myös tasapuolista sisäistä sopimusta siitä, miten taakka on jaettava.

Se, miten pitkälle etenemme kesäkuun Eurooppa-neuvostossa EU:n omiin sisäisiin järjestelyihin liittyen, riippuu paljon siitä, miten pitkälle kansainväliset kumppanimme, kuten Yhdysvallat, ovat edenneet, sekä monenvälistä kehystä koskevien neuvottelujen tilasta. Korostan EU:n jatkuvaa halua osoittaa johtajuutta sekä pyrkimystä saavuttaa kunnianhimoinen lopputulos Kööpenhaminassa.

Tässä vaiheessa on ennenaikaista käsitellä yksityiskohtaisesti Eurooppa-neuvoston esityslistaa ulkosuhteiden osalta. Prahassa järjestetään kuitenkin tämän viikon lopulla kaksi tärkeää huippukokousta kolmansien valtioiden kanssa: itäisen kumppanuuden huippukokous 7. toukokuuta 2009 ja "Eteläinen liikennekäytävä – uusi silkkitie" -huippukokous ("Southern Corridor – New Silk Road" Summit) sitä seuraavana päivänä. On hyvin todennäköistä, että Eurooppa-neuvostossa keskustellaan näiden tapahtumien johdosta toteutettavista jatkotoimista; ne ovat pitkällä aikavälillä ratkaisevia unionin etujen kannalta.

Vastaavasti on odotettavissa keskusteluja troikan huippukokouksista Japanin ja Kanadan kanssa sekä muista tärkeistä huippukokouksista ja kokouksista, joita on jo suunniteltu järjestettävän toukokuussa, myös Venäjän kanssa. Ulkosuhteita koskevaa esityslistaa päivitetään joka tapauksessa tämänhetkisten tapahtumien pohjalta, millä tarkoitan touko- ja kesäkuussa järjestettäviä yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston kokouksia, joissa tarkastellaan puolustus- ja kehitysasioita tavanomaisten asioiden lisäksi.

Kiitän teitä mielenkiinnostanne tulevan Eurooppa-neuvoston esityslistaa kohtaan, ja kuuntelen mielelläni inspiroivia huomioitanne ja kannanottojanne seuraavan keskustelun aikana.

  José Manuel Barroso, komission puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, seuraava Eurooppa-neuvosto järjestetään samassa kuussa kuin Euroopan parlamentin vaalit. Nämä olennaisen tärkeät vaalit järjestetään tilanteessa, joka on monille kansalaisille todella vaikea. Tarkoitan erityisesti kriisin vaikutusta työpaikkoihin, mitä saamme tilaisuuden tarkastella yksityiskohtaisemmin myöhemmin iltapäivällä.

Meidän on reagoitava kriisiin yhteisten arvojemme eli vastuuntunnon, solidaarisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pohjalta. Kriisin myötä saamme tilaisuuden uudistaa eurooppalaista sosiaalisen markkinatalouden malliamme, johon sisältyy tietoisuus ympäristöstä ja joka perustuu arvoihimme.

Kaikkien sydämeltään ja vakaumukseltaan eurooppalaisten on valmistauduttava osallistumaan tähän. Heidän on selitettävä, miksi yhteisö on tärkeä, miksi kansalaisten on hoidettava osuutensa ja miksi heidän on äänestettävä.

Hyvät parlamentin jäsenet, voitte olla oikeutetusti ylpeitä tehdystä työstä. Päättymässä olevaan parlamentin toimikauteen sisältyi saavutuksia, joista on syytä olla ylpeä. Parlamentti on osoittanut pyrkivänsä päättäväisesti kansalaisten kannalta konkreettisiin tuloksiin. Se on osoittanut, että sillä on kunnianhimoinen näkemys yhteisestä tulevaisuudestamme.

Kuluneiden viiden vuoden perintö on hyvin tärkeä. On tehty historiallisia päätöksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja energiavarmuuden lujittamiseksi. On hyväksytty toimia, jotka ovat vaikuttaneet välittömästi kansalaisten turvallisuuteen ja vapauteen ja jotka ovat myös avanneet heille uusia tilaisuuksia.

Sisämarkkinoiden, sosiaalisen toimintaohjelman, televiestinnän, energian, ympäristön, oikeuden ja sisäasioiden alalla on tehty perustavia uudistuksia. Kaikilla näillä aloilla parlamentti on osallistunut yhteisön uudenaikaistamiseen.

Muutaman viime viikon aikana olette myös tehneet yhteistyötä puheenjohtajavaltio Tšekin kanssa ja päässeet sopimukseen lukuisista tärkeistä asioista. Tähän mennessä Tšekin puheenjohtajakaudella on jo hyväksytty lopullisesti lähes 50 komission lainsäädäntöehdotusta yhteispäätösmenettelyllä.

Saanen mainita muutamia aloja, jotka ovat sisältyneet komission – jonka puheenjohtajana toimin – esityslistan ytimeen: energian sisämarkkinat, meriliikenteen turvallisuus, rahoitusmarkkinoiden sääntelyä ja valvontaa lujittavat toimet sekä viiden miljardin euron suuruinen elvytyspaketti, jolla yhteisö muutetaan kestäväksi taloudeksi.

Haluan onnitella parlamenttia sekä Mirek Topolánekin ja Alexandr Vondran johdolla toiminutta puheenjohtajavaltio Tšekkiä tehdyn työn johdosta. Olen varma siitä, että työtä jatketaan kesäkuun loppuun asti.

Meidän on puhuttava äänestäjille selvästi ja vakuuttavasti tästä tulosten Euroopasta. Sen avulla onnistumme antamaan uutta pontta rohkealle ja itsevarmalle Euroopan unionille. Sitä yhteisö tarvitsee. Tästä kriisin ja siirtymävaiheiden leimaamasta vuodesta on tehtävä entistä aktiivisempi, mielikuvituksellisempi ja päättäväisempi vuosi.

Tämä on toimintaamme ohjaava periaate kesäkuun Eurooppa-neuvostossa. Meidän ei pidä hidastaa vauhtia. Meidän on onnistuttava yhteisön vuoksi. Tästä syystä en tarkastele nyt muita asioita – jotka neuvoston puheenjohtaja Vondra on jo maininnut – kuten itäisen kumppanuuden neuvostoa, joka on erittäin tärkeä, vaan haluan keskittyä erityisesti sellaisiin aloihin, jotka ovat mielestäni ensisijaisen tärkeitä kesäkuun Eurooppa-neuvoston kannalta.

(EN) Eurooppa-neuvostoa kehotetaan edistämään tulevien kuukausien ja vuosien kannalta olennaisen tärkeitä asioita.

Sitä vaaditaan jatkamaan sellaisten toimien toteuttamista, joilla lähennymme tavoitettamme eli Lissabonin sopimuksen voimaantuloa. Euroopan unioni tarvitsee etuja, joita Lissabonin sopimus tuo tullessaan. Niinpä meidän on otettava käyttöön toimielinpaketti, josta sovittiin viime joulukuussa ja jota parlamentti tuki: sovitaan oikeudellisista takuista, joita tarvitaan Irlannin kansanäänestysprosessin edistämiseksi, ja toteutetaan toimia, jotta varmistetaan siirtymäkauden sujuvuus ja toimielinten vakaus.

Ilmastonmuutokseen liittyen on ylläpidettävä vauhtia, jotta onnistumme tekemään kunnianhimoisen sopimuksen Kööpenhaminassa joulukuussa. Olemme osoittaneet, että on mahdollista pyrkiä voimakkaisiin ja uskottaviin tavoitteisiin. Nyt meidän on kannustettava muita vastaavaan kunnianhimoon ja osoitettava, että olemme valmiit auttamaan tarvittaessa. Lyhyesti sanottuna vauhti on muutettava aidosti maailmanlaajuiseksi tulokseksi.

Eurooppa-neuvoston ensisijainen huomio kiinnittyy väistämättä jälleen talouskriisiin. Euroopan unionin on ensinnäkin pitänyt mukautua kriisistä aiheutuneisiin erilaisiin vaatimuksiin, joita ovat: välittömän rahoituskriisin vakauttaminen, rahoitusjärjestelmään kohdistuvan luottamuksen palauttaminen, pankkien lainanantotoiminnan jatkaminen, sellaisten maailmanlaajuisten toimien varmistaminen, jotka vastaavat kriisin ulottuvuutta maailmassa, ja työttömiksi jääneiden tai sellaisten ihmisten, jotka uhkaavat jäädä työttömiksi, välitön auttaminen.

Tämän hetken ja Eurooppa-neuvoston välisenä aikana kiinnitetään huomiota ensisijaisesti kahteen alaan. Ensimmäinen niistä on jatkuva työ, joka liittyy sääntely- ja valvontajärjestelmän uudelleen rakentamiseen – järjestelmän, jolla on hallittava niin yleisön kuin sijoitusyhteisön luottamusta. Tämä ei tarkoita pelkästään voimakkaamman järjestelmän luomista pitkällä aikavälillä, jotta varmistamme, että talouttamme ei enää aseteta samalla tavalla alttiiksi, vaan kyse on nyt myös luottamuksen uudelleen rakentamisesta ja siitä, että on osoitettava markkinoille ja yleisölle, että Euroopan unioni tietää, mitä on tehtävä.

Esittelimme viime viikolla ehdotuksemme, jotka koskevat hedge-rahastoja ja pääomarahastoja sekä johtajien palkkausta. Nämä ehdotukset osoittavat, että pystymme toimimaan liikkeellepanevana voimana toteutettaessa G20-maiden kokouksessa sovittuja uudistuksia sekä vahvistamaan sellaisia toimia koskevat edellytykset, joita odotamme kansainvälisten kumppaniemmekin hyväksyvän tulevina kuukausina. Komissio on nimittäin maailmanlaajuisesti ensimmäinen toimeenpaneva elin, joka tekee konkreettisia ehdotuksia tästä hyvin vaikeasta ja monimutkaisesta asiasta. Komission, parlamentin ja neuvoston on tehtävä tiivistä yhteistyötä tulevina kuukausina, jotta näistä ehdotuksista päästään sopimukseen.

Seuraavaksi on määriteltävä yksityiskohtaisesti, miten aiomme järjestää valvonnan yhteisössä. On turha kierrellä ja kaarrella. Tällä hetkellä käytössä olevat kansalliset valvontajärjestelmät ovat epäonnistuneet tehtävässään. Tästä syystä perustin de Larosièren ryhmän, jotta saisimme tietoa siitä, miten luodaan tehokas yhteisön valvontajärjestelmä. Komissio esittelee toukokuun lopussa suunnitelmansa siitä, miten tällainen taloudellinen valvontajärjestelmä olisi organisoitava yhteisössä. Tältäkin osin toivoisin, että yhteisö toimisi ensimmäisenä maailmassa.

Toinen asiakokonaisuus on tietysti työllisyys. Keskustelemme myöhemmin tarkemmin työllisyyshuippukokouksesta. Voin jo nyt ilmoittaa, että komissio esittää huippukokouksen johdosta yksityiskohtaisen tiedonannon ennen kesäkuun Eurooppa-neuvostoa. Olen vakuuttunut siitä, että Euroopan unionin on tehtävä kaikkensa auttaakseen niitä, jotka kärsivät eniten tästä kriisiajasta.

Reagoidessamme kriisiin meidän ei pidä tyytyä teknisiin toimiin, joilla ratkaistaan sääntelyyn liittyviä ongelmia. Reaktiomme on perustuttava – ja sen on vaikutettava perustuvan – perusarvoihimme, kuten solidaarisuuteen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja vastuullisuuteen samoin kuin vastuuseen tulevia sukupolvia kohtaan. Meidän on tartuttava tilaisuuteen luodaksemme uudelleen perustan omalle eurooppalaiselle sosiaalisen ja ekologisen markkinatalouden tuotemerkillemme.

Tämän olisi oltava ensi kuussa järjestettävän Eurooppa-neuvoston tärkein viesti: aktiivinen Euroopan unioni suuntautuu tulevaisuuteen, tekee kovasti työtä kansalaisten hyväksi ja pyrkii ansaitsemaan heidän luottamuksensa.

  Joseph Daul, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission puheenjohtaja, hyvät parlamentin jäsenet, Eurooppa-neuvosto, jonka myötä Tšekin puheenjohtajakausi saatetaan päätökseen, vaikuttaa yhä varsin epämääräiseltä sekä ajoitukseltaan että sisällöltään. Tästä syystä tämänpäiväinen tehtävä on vaikea, mutta se on meille tarjoutuva tilaisuus vahvistaa uudelleen painopisteitämme lähestyessämme parlamentin toimikauden loppua. Kesäkuun Eurooppa-neuvoston ensimmäisenä tehtävänä on nimetä Euroopan komission uusi puheenjohtaja parlamentin vaalien tuloksien perusteella.

Kuten vuonna 2004, neuvoston puheenjohtajavaltiota kehotetaan valitsemaan Euroopan parlamentin suurimmasta ryhmästä ehdokas tähän tärkeään virkaan, minkä jälkeen parlamentti ilmaisee 15. heinäkuuta 2009 kantansa valintaan. Se on samalla uuden parlamentin toimikauden ensimmäisiä tärkeitä poliittisia toimia.

Hyvät parlamentin jäsenet, yleisö valittaa usein, että yhteisöllä ei ole kasvoja. Me haluamme antaa yhteisölle kasvot tekemällä lopun kiertävän puheenjohtajuuden järjestelmästä ja luomalla siten pysyvän Eurooppa-neuvoston. Myönteisenä kehityssuuntauksena pidettävä toimi sisältyy Lissabonin sopimukseen. Kuitenkin, koska komission puheenjohtajan toimikausi on viisivuotinen, yhteisöllä on jo kasvot, jotka kaikki tuntevat, ja Euroopan parlamentin puhemies edustaa puolestaan 500:aa miljoonaa kansalaista. Kesäkuun Eurooppa-neuvosto järjestetään Nizzan sopimuksen oikeudellisessa kehyksessä, ja vaikuttaa siltä, että jotkin jäsenvaltiot haluavat odottaa Lissabonin sopimuksen voimaantuloa ennen toimielimiä koskevien päätöksien tekemistä ja erityisesti ennen komission puheenjohtajan nimeämistä.

On myös valitettavaa, että emme vielä tiedä, tuleeko Lissabonin sopimus voimaan ja milloin se tulee voimaan; meidän on selvästi empimättä edistettävä sen voimaantuloa. Siirsimmekö parlamentin vaaleja siitä syystä, että Lissabonin sopimus olisi suositumpi Euroopan parlamentissa? Emme siirtäneet, ja ryhmämme odottaa saavansa neuvostolta mahdollisimman pian selkeän viestin siitä, miten se aikoo toimia tässä toimielimiä koskevassa asiassa.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän jäsenet toivovat vastaavasti vilpittömästi, että Tšekin senaatissa huomenna toimitettavassa äänestyksessä raivataan tietä Lissabonin sopimuksen tulevalle ratifioinnille valtiossa, joka toimii parhaillaan neuvoston puheenjohtajana. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja Vondra, se olisi upea lahja 1. heinäkuuta 2009 silmällä pitäen.

Totean myös, että arvostamme suuresti tapaa, jolla johditte parlamentin työskentelyä puheenjohtajakauden ensimmäisinä kuukausina vallinneessa vaikeassa tilanteessa eli Venäjän ja Ukrainan välisen energiakriisin ja tietysti rahoituskriisin aikana. Korostitte myös yhteisön politiikan jatkuvuuden tärkeyttä ja osoititte valtioidemme yhtenäisyyden merkityksen tärkeimpiin kumppaneihimme nähden EU:n ja Yhdysvaltain välisessä huippukokouksessa, joka järjestettiin Barack Obaman kanssa Prahassa. Toivon, että Tšekin puheenjohtajakausi päättyy yhtä myönteisessä ja rakentavassa hengessä kuin se alkoikin. Kyse on Euroopan unionin uskottavuudesta.

Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Eurooppa-neuvostossa keskustellaan luonnollisesti myös talouskriisiin liittyneistä viimeaikaisista tapahtumista sekä yhteisön aloitteesta toteutetuista toimista, joilla on tarkoitus siivota kansainväliset rahoitusjärjestelmät perin pohjin. Suosittelen Euroopan komission uusimpia tältä osin tekemiä ehdotuksia ja erityisesti niitä ehdotuksia, jotka liittyvät erorahasopimuksiin, sijoittajille maksettaviin bonuksiin ja spekulatiivisiin rahoituksiin. Ne ovat kaikki oikeasuuntaisia toimia, joissa pyritään sääntelemään rahoitusmarkkinoita, jotta pääsemme mahdollisimman pian takaisin oikeille jäljille kohti kasvua ja kehitystä. Ne ovat kaikki toimia, joissa korostuu jälleen kerran, että ne, jotka usein demagogisista syistä syyttävät komissiota ja Euroopan unionia lamaannuksesta ja heikkoudesta, ovat väärässä ja pettävät kansalaisten luottamuksen.

Tämän puheenjohtajakauden päättyessä ja luovuttaessa paikkansa Ruotsin puheenjohtajakaudelle eurooppalaiset ilmaisevat kantansa Euroopan parlamentin vaaleissa, ja toivon, että heidän tekemänsä valinnat auttavat meitä yhteisesti täyttämään meitä odottavat tärkeät sitoumukset.

  Hannes Swoboda, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi kiittää teitä, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Vondra, henkilökohtaisesta sitoumuksestanne, koska vain sen ansiosta oli mahdollista ajaa läpi laajat lainsäädäntöpaketit Tšekin puheenjohtajakaudella. Tästä kiitän teitä vilpittömästi.

Haluaisin kuitenkin tarttua siihen, mitä sanoitte, eli tarkalleen ottaen uuden komission nimittämiseen. Sanoitte kuulevanne parlamenttia. Annanpa teille eli neuvostolle suoralta kädeltä neuvon: tiedätte hyvin, samoin kuin puheenjohtaja Barroso, että haluamme asioiden muuttuvan. Haluamme asioiden muuttuvan, haluamme sellaisen komission, joka kiinnittää aiempaa enemmän huomiota sosiaalipolitiikkaan.

Arvoisa komission puheenjohtaja, valitettavasti se, mitä komission jäsen McCreevy totesi hedge-rahastoista, ei ole sama asia kuin mitä Poul Nyrup Rasmussen ehdotti, emmekä voi hyväksyä sitä. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä näyttää tukevan ehdotusta. Me emme kannata sellaista direktiiviä, jossa on enemmän ilmaa kuin sisältöä, kuten sveitsiläisessä reikäjuustossa. Emme luota komission jäsenen McCreevyn suunnitelmaan.

Haluaisin vielä palata mainitsemaanne kuulemiseen, jonka voitte järjestää tänään. Suunnan valitseminen tarkoittaa mielestämme sitä, että sosiaalipolitiikan on oltava selvemmin edustettuna sekä komission että neuvoston työskentelyssä. Katsomme, että teidän on myös luotettava ehdokkaisiin ja annettava heille tarvittavat valtuudet sosiaalialan asettamiseksi etusijalle.

Mikäli tämä on liian teoreettista, me, Euroopan parlamentin sosialistiryhmä, olemme laatineet asiasta kannanoton "For a Europe of Social Progress" (Sosiaalista kehitystä edistävän yhteisön puolesta). Kannanotossa tarkastellaan niin työntekijöiden lähettämistä koskevaa direktiiviä kuin sosiaalipolitiikkaa koskevaa lukua, ja siinä olisi myös vahvistettava selkeästi tällaisen yhteisön sosiaalinen ulottuvuus perustamissopimuksien ja Lissabonin sopimuksen ohella. Hyvä jäsen Daul, tämä eroaa asiakirjasta, jonka PPE-DE-ryhmä saattoi hiljattain päätökseen Varsovassa. Jos vertailette asiakirjoja, havaitsette niissä valtavia eroja. Sitoudumme selvästi sosiaaliseen markkinatalouteen, ja sanaa "sosiaalinen" on erityisesti korostettu. PPE-DE-ryhmä mainitsee joissakin asiakirjansa osissa sosiaalisen markkinatalouden ja muissa osissa vapaan eli rajoittamattoman ja sääntelemättömän markkinatalouden. Sitä emme halua, ja siinä on juuri PPE-DE-ryhmän ja oman ryhmämme välinen ero.

Saanen sanoa vielä muutaman sanan taloudellisesta tilanteesta, minkä mainitsitte. Poul Nyrup Rasmussen esittää asian selvästi ja ymmärrettävästi. Näiden toimien lisäksi, joita Martin Schulz mainostaa kaikkialla yhteisössä tällä nimenomaisella hetkellä – minkä vuoksi pyydän teitä hyväksymään hänen anteeksipyyntönsä – haluan vielä kerran tehdä selväksi, että talouskriisi on jälleen osoittanut, että sen ponneton selvittäminen johtuu osittain talousalan yhteensovittamisen puutteesta, mistä niin komissio kuin neuvostokin ovat vastuussa. Jonkinlainen kriisi olisi joka tapauksessa syntynyt, mutta se, ettei meillä ole riittäviä välineitä sen ratkaisemiseksi ja että emme ole vieläkään edistyneet eurorahastojen suhteen, on erittäin masentavaa.

Viimeinen kohta, jonka haluan mainita, koska se on mielestäni erityisen huolestuttava, on nuorisotyöttömyyden kasvu. Komission jäsen Špidla teki asian hyvin selväksi: nuori sukupolvi on saapumassa työmarkkinoille, ja mikä heitä odottaa? Nuorten massatyöttömyys! Meidän on siis kaikkien tehtävä asialle jotakin. Meidän kaikkien – neuvoston, komission ja yksittäisten hallitusten – on varmistettava, että ensimmäinen asia, joka nuoria kohtaa työmarkkinoilla, ei ole työttömyys vaan opetus ja jatkokoulutus, jotta he saavat paremmat eväät työmarkkinoita varten. Tällainen viesti meidän on yhdessä lähetettävä nuorille, koska se on erittäin tärkeää yhteiskunnan sosiaalisen vakauden kannalta.

  Graham Watson, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, odotamme seuraavaa Eurooppa-neuvostoa pelonsekaisin, joskin kunnianhimoisin tuntein. Esityslistalla olisi tietysti oltava tietty tärkeä kohta eli komission seuraavan puheenjohtajan nimeäminen, mutta sitä ei voida käsitellä erillisenä kohtana. Komission jäsenet tukevat puheenjohtajaa, ja Lissabonin pattitilanne huomioon ottaen emme ole yhtään viisaampia sen suhteen, miten kyseiset virat täytetään.

Kun siis pyydämme yhteisön kansalaisia valitsemaan uudet parlamentin jäsenet vain neljän viikon kuluttua, teemme niin epävarmalta pohjalta, minkä vuoksi uhkana on, että yhteisön vastustajat käyttävät tilannetta hyväkseen täyttääkseen kyseisen tyhjiön. On tullut aika tehdä selväksi, miten aiomme edetä asiassa. Jäsen Daul esitti päättäväisen kannanoton, jonka mukaan suurimman ryhmän olisi asetettava ehdokas komission puheenjohtajaksi, kuten viisi vuotta sitten. Ryhmäni kannattaa ajatusta. Komission seuraavan puheenjohtajan – milloin hänet sitten nimitetäänkään – tiedossa on oltava komission jäsenien kollegion nimittämistä koskeva oikeusperusta ja aikaväli. Olisi johdonmukaista noudattaa joko Nizzan sopimusta tai Lissabonin sopimusta kaikkien nimityksien yhteydessä. Sellaista varmuutta kansalaiset tarvitsevat. Niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät vielä ole ratifioineet Lissabonin sopimusta, olisi toteutettava toimia asioiden edistämiseksi. Tšekin senaatti äänestää huomenna perustamissopimuksesta: hyväksymisen edellytyksenä on kolmen viidesosan enemmistö. Olettaen, että asiakirja hyväksytään, se toimitetaan presidentti Klausin pöydälle. Hänen pitäisi allekirjoittaa se saman tien.

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, puheenjohtajakautenne ei ole ollut huono. Kuten puheenjohtaja Barroso totesi, joitakin säädöksiä on saatettu onnistuneesti päätökseen, mutta pääkohdaksi – huolimatta teidän, arvoisa puheenjohtaja Vondra, ja joukkueenne ponnistuksista, ja toivotamme teille kaikkea hyvää – jää se, että neuvostolla on ollut ensimmäinen euroskeptinen puheenjohtajavaltio ja että sen hallitus kaatui puheenjohtajakauden puolessavälissä. Joudun myös valitettavasti muistuttamaan teitä siitä, että saattaa kestää jonkin aikaa ennen kuin unohdamme Entropa-veistoksen, vaikka kuinka haluaisimme. Kun presidentti siis korvaa pääministerin huippukokouksen puheenjohtajana, sallitaan hänen päättää toimikautensa myönteisissä merkeissä. Sallitaan hänen vahvistaa Lissabonin sopimuksen allekirjoitus.

Lissabonin sopimus ei kuitenkaan määrittele tätä parlamentin vaalikampanjaa. Eurooppalaiset äänestäjät ovat vähemmän kiinnostuneita perustuslaillisista kysymyksistä kuin heidän ongelmiensa ratkaisemisesta käytännössä, ja vaadin teitä tunnustamaan nämä ongelmat huippukokouksessanne. Yhteisön talous natisee edelleen liitoksissaan taantuman paineen alla, ja kansalaisten on saatava tietää, miten voimme keventää taakkaa. Ryhmäni pitää hedge-rahastoja koskevia komission ehdotuksia myönteisinä ja tältä osin hyvänä ensi askeleena. Euroopan ympäristö on edelleen uhattuna ilmastonmuutokseen liittyvän kaaoksen lähestyessä, ja äänestäjille on osoitettava, että Euroopan unioni johtaa puolustusta. Yhteisön arvoja horjuttavat naapurivaltioissa tapahtuvat ihmisoikeusrikkomukset, ja ihmisten olisi ymmärrettävä, että Euroopan unioni pitäytyy sitoumuksessaan oikaista nämä vääryydet. Nämä ovat aikamme haasteita. Vaalikampanjasta on käytävä ilmi, että yhteisö on tehtävän tasalla ja että vain yhteisö on varustautunut siihen.

  Brian Crowley, UEN-ryhmän puolesta. – (GA) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission puheenjohtaja, ensi kuussa järjestettävässä neuvoston kokouksessa keskitytään erityisesti Euroopan unionin taloudellisiin kysymyksiin. On tehtävä sellaisia ehdotuksia, jotka palauttavat talouden sen aikaisempaan tilaan. Ne on pantava välittömästi täytäntöön talouden uudelleen käynnistämiseksi.

(EN) Puhuessamme tänään yhteisön tulevaisuudesta 99 prosenttia ihmisistä, joille puhumme tai joille väitämme puhuvamme, ei välitä yhteisön tulevaisuudesta yhtä paljon kuin omasta tulevaisuudestaan. He ovat kiinnostuneita taloudellisesta tilanteesta ja tällä hetkellä vallitsevasta epävarmuudesta. Tässä parlamentissa tai jopa Euroopan unionin toimielimissä käy liian usein niin, että seisahdumme etsimään ideologisia ratkaisuja toistensa perään sen sijaan, että selvittäisimme todellisia ja vaativia ongelmia, joita ihmisillä on.

Tässä yhteydessä komissio ja neuvosto ovat mielestäni jo osoittaneet vahvaa johtajuutta; viittaan tällä tapaan, jolla ne alkuaan reagoivat talouskriisiin. Päättäväisiä, nopeita toimia pankkijärjestelmän vakauttamiseksi, päättäväisiä, nopeita toimia, joilla luotiin tiettyä varmuutta ja luottamusta markkinoiden toimintaan Euroopan unionissa, ja, mikä tärkeintä, kunnianhimoa – kunnianhimoinen käsitys siitä, millainen tulevaisuus voi olla. Ei jääty odottelemaan reaktioita tai sitä, miten asiassa toimitaan muualla, vaan otettiin vastuu siitä, mitä tuleman pitää.

Sen sijaan, että syytämme jotakuta komission jäsentä tai teemme puoluepolitiikkaa, mitä jotkut ovat yrittäneet asian yhteydessä, meidän olisi pyrittävä tekemään yhteistyötä ja hahmoteltava uusi etenemissuunnitelma liittyen siihen, miten voimme parhaiten toimia tilanteessa. Tällöin meidän on oltava innovatiivisia, luovia ja, mikä tärkeintä, rehellisiä ihmisiä kohtaan, kun on kyse siitä, mitä voimme toteuttaa ja tehdä. Keskitymme liian usein esiintymään yleisölle tosiasioiden tarkastelemisen sijaan.

Olemme tehneet virheitä: erehtyminen on inhimillistä, anteeksi antaminen jumalallista, kuten vanha sanonta kuuluu. Mikä vielä tärkeämpää, kuten vanha sanonta kuuluu, "kaikkihan me olemme katuojassa, mutta jotkut meistä katsovat tähtiin". Tällaista kunnianhimoista asennetta me nyt tarvitsemme varmistaaksemme, että voimme parantaa Euroopan unionin taloudellista tilannetta, luoda uusia työpaikkoja, uutta toivoa ja uusia tilaisuuksia sen takaamiseksi, että kollektiivinen viisaus, vahvuus ja voima, joita Euroopan unioni nyt tarjoaa, voidaan hyödyntää hyvän voimana, ei vain yhteisössä vaan ympäri maailman esimerkkinä siitä, mihin asioiden pitäisi johtaa.

Haluan lopuksi kiittää neuvoston puheenjohtajaa Vondraa hänen jatkuvasta osallistumisestaan parlamentissa käytävään keskusteluun, kunnioituksesta ja huomaavaisuudesta, joita hän on osoittanut meitä kohtaan kaikkina aikoina, ja siitä, että Tšekin puheenjohtajakauden ohjelmasta pidettiin kiinni kotimaan vaikeista poliittisista oloista huolimatta.

Haluan lopuksi todeta, että minulle ei ole suotu tulevissa vaaleissa samaa ylellisyyttä kuin joillekin muille kollegoille, eli nimeni ei sisälly mihinkään luetteloon. Minun on lähdettävä päivittäin tapaamaan tavallisia ihmisiä ja kuuntelemaan heidän jokapäiväisiä huolenaiheitaan. He ovat huolestuneita työpaikoistaan, asuntolainoistaan ja lastensa tulevaisuudesta, ja näihin huolenaiheisiin meidän olisi vastattava.

  Monica Frassoni , Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, te päätätte huomenna, hyväksyäkö Lissabonin sopimus vai ei. Toivomme tietysti, että päästätte meidät tästä hankalasta tilanteesta.

Niinpä voimme vain todeta, että tilanne, johon olemme nyt joutuneet, paljastaa jälleen kerran perustamissopimuksien uudistusmenettelyn täydellisen epätarkoituksenmukaisuuden. Yksimielisyyteen perustuva menettely on virhe. Parlamentti asetti asian kiistanalaiseksi vuonna 1984 ja ehdotti yhdessä Altiero Spinellin kanssa, että perustamissopimukset olisi ratifioitava enemmistöpäätöksellä ja että niille, jotka eivät halua ratifioida perustamissopimuksia, olisi epäröimättä näytettävä ovea sopien kuitenkin siitä, miten asiassa edetään. Tämä olisi ollut mielestämme ajankohtaan sopiva perustuslaillinen uudistus, ja pelkään, että parlamentti on tällä toimikaudella todella menettänyt tilaisuuden toimia yhdentymistä ja perustamissopimuksien myönteistä uudistamista edistävänä liikkeellepanevana voimana tyytymällä tähän epätyydyttävään menettelyyn.

On totta, että puheenjohtaja korosti myös, että seuraava Eurooppa-neuvosto järjestetään vaalien jälkeen. Hän totesi myös – ja monet meistä olivat tästä samaa mieltä – että Eurooppa-neuvoston olisi nimettävä komission seuraava puheenjohtaja. Se ei kuitenkaan ole mielestämme tarpeen, erityisesti, jos on epäselvää, mitä perustamissopimukselle tapahtuu: katsomme, että joko koko komissio puheenjohtajineen olisi nimitettävä Nizzan sopimuksen mukaisesti, tai että puheenjohtaja ja komissio olisi nimitettävä Lissabonin sopimuksen mukaisesti. Niitä ei pitäisi mielestäni yhdistellä miten sattuu. Se olisi äänestäjien ja yleisön huijaamista, koska tällöin olisi vieläkin selvempää, että tämä toimielin on pelkkä kynnysmatto, kun jäsenvaltiot ja hallitukset edistävät omia etujaan.

Hyvä jäsen Swoboda, arvostelitte hyvin lievästi puheenjohtaja Barrosoa hänen harjoittamastaan politiikasta, mutta haluaisin sanoa teille, mitä ryhmämme on jo jonkin aikaa toistanut: mikäli haluamme estää sen, että parlamentin enemmistö kannattaa puheenjohtaja Barroson politiikkaa, meidän on voitettava vaalit mutta myös nimettävä toinen ehdokas, mitä ryhmänne kieltäytyy tekemästä. Puheenjohtaja Barroso on selvästikin aivan omillaan tässä kampanjassa, mikä on mielestäni paha virhe, josta ryhmänne on nähdäkseni pääasiassa vastuussa. Ongelmana ei ole komission jäsen McCreevy -parka, vaan koko parlamentin toimikaudella noudatettu lähestymistapa, komission jäsenen Verheugenin kaltaisten sosialidemokraattien toiminta ja muut seikat, jotka eivät ole tehneet vaikututusta meihin eivätkä teihin tällä toimikaudella.

Haluan mainita nopeasti kaksi asiaa Euroopan unionin johtajuudesta tai oletetusta johtajuudesta ympäristönmuutoksen yhteydessä. Selvää on, että Eurooppa-neuvosto ei halunnut asettaa varoja saataville. Tästä syystä nykytilanteessa ei ole olemassa sopimusta, koska on selvää, että vaikka Yhdysvallat astuisi mukaan kuvioon, jollemme tarjoa 100 miljardin euron suuruista rahoitussopimusta valtioille, joiden on mukauduttava ilmastonmuutokseen ja lievennettävä sitä, emme pääse sopimukseen Kööpenhaminassa. Koska me olimme niitä, jotka pöyhkeilimme johtajina ollessamme, jollemme onnistu saamaan näitä varoja ja toteuttamaan näitä toimia, emme saa aikaan sopimusta, ja suuri osa vastuusta lankeaa yhteisön kansalaisille.

Siirryn tarkastelemaan rahoitusmarkkinoiden kriisiä; on myönnettävä, että olemme hieman epäjohdonmukaisia, koska toteamme yhtäältä, että meidän on ehdottomasti hallittava, rajoitettava ja säänneltävä niitä, mutta kun toisaalta ehdotamme esimerkiksi, että Karibian yhteisössä Caricomissa olisi päästävä sopimukseen asiasta, mitä itse asiassa ehdotamme? Kaikkien asukkaiden tilien vapauttamista ja sellaisten sijoittajien pääomatilien vapauttamista, joilla on käytännössä rajattomat varat ilman minkäänlaisia rahoituspalveluja koskevia sääntöjä: rahoituspalvelujen ja ilmastonmuutoksen nimissä hyväksymme siis sääntöjä, joiden noudattamista emme sitten pysty valvomaan sen enempää sisäisesti kuin ulkoisessa toiminnassammekaan. Johdonmukaisuuden puute on mielestäni tällä hetkellä Euroopan unionille todellinen ongelma.

  Ilda Figueiredo, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, seuraavassa neuvoston kokouksessa on tarkasteltava vakavaa taloudellista ja yhteiskunnallista tilannetta, joka johtuu kapitalismin ja uusliberalistisen politiikan kriisistä. Euroopan unionin johtajat eivät voi enää välttää vastuutaan. Sama koskee kaikkia niitä, jotka sivuuttivat tuotannon sekä sosiaalisten ja työhön liittyvien oikeuksien puolustamisen asettaakseen etusijalle Lissabonin strategian liberalismin, kasvu- ja vakaussopimuksen järjenvastaiset kriteerit sekä Euroopan keskuspankin omaksuman lähestymistavan; keskuspankin valheellinen riippumattomuus on itse asiassa hyödyttänyt ainoastaan taloudellisten ja rahoitusalan ryhmittymien etuja.

Euroopan komission hiljattain laatimat ennusteet – joiden mukaan BKT alenee tänä vuonna noin neljä prosenttia ja vakautuu vasta vuonna 2010, näinä kahtena vuotena menetetään 8,5 miljoonaa työpaikkaa ja työttömyys nousee noin 11 prosenttiin – ovat hyvin vakavia ja osoittavat, että tähän mennessä toteutetut toimet ovat olleet tehottomia.

Kuka voi suhtautua välinpitämättömästi työttömyyden räjähdysmäiseen kasvuun, siihen, että Euroopan unionissa olisi jopa 30 miljoonaa työtöntä? Tästä syystä meidän on kiireellisesti sanouduttava irti yhteisössä harjoitettavasta uusliberalistisesta politiikasta, joka on pahentanut kapitalismin kriisiä. On asetettava kiireellisesti etusijalle työpaikkojen luominen niihin kuuluvine oikeuksineen, yhteisön tuotannon puolustaminen, julkisten palvelujen parantaminen ja tasapuolinen tulonjako köyhyyden vähentämiseksi. Tarvitsemme ehdottomasti taloudellista ja sosiaalista koheesiota, jotta emme enää olisi pelkkä käsite vailla selkeää sisältöä, ja pelastautukoon ken voi -periaate on hylättävä.

Tarvitsemme EU:n lisätalousarviota varmistaaksemme solidaarisuuden ja lisätuen eniten kärsineitä ihmisiä ja heikoimpia talouksia kohtaan. On luotava työpaikkoja niihin kuuluvine oikeuksineen nuorille, naisille ja työttömille, lisättävä kansalaisten ostovoimaa, kannustettava kysyntää ja tuettava mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Sen sijaan, että jatkamme Lissabonin sopimusluonnoksesta jankuttamista, meidän on kunnioitettava Irlannin kansan itsenäistä päätöstä.

Sen sijaan, että asetamme aina rahoitusalan etusijalle, meidän on tehtävä loppu veroparatiiseista ja painotettava Euroopan unionin tuottavia aloja, hankkiuduttava eroon vakaus- ja kasvusopimuksesta sekä korvattava se sosiaalisella kehitys- ja edistyssopimuksella.

Sen sijaan, että vapautamme edelleen sääntelyä ja lisäämme työmarkkinoiden joustavuutta, meidän on keskityttävä julkisiin investointeihin, joilla voidaan kannustaa tuottavia aloja, estää irtisanomiset, lyhentää keskimääräisen työpäivän kestoa sen vaikuttamatta alentavasti palkkaukseen, ehkäistä työttömyyttä ja taata yleinen pääsy korkealaatuisiin terveydenhoito-, opetus- ja koulutus-, tutkimus-, asunto-, oikeus- ja ympäristöalan julkisiin palveluihin.

Tätä valtioidemme kansalaiset odottavat meiltä. Jos haluamme, että entistä useammat eurooppalaiset osallistuvat parlamentin vaaleihin, meidän on vastattava tavalla, jota valtioidemme suuri yleisö ja työläiset haluavat ja jonka he ansaitsevat.

  Hanne Dahl, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, työllisyyshuippukokous oli itse asiassa tarkoitus järjestää Prahassa 7. toukokuuta 2009. Kuten kaikki tiedämme, työllisyys on viime vuosina ollut säännöllisesti kevään huippukokouksen esityslistalla. Jäsenvaltioiden johtajat ovat tässä yhteydessä keskustelleet niin sanotusta Lissabonin strategiasta, joka on EU:n suunnitelma työpaikkojen määrän lisäämiseksi ja laadun parantamiseksi. Se on myös foorumi, jolla työmarkkinaosapuolien edustajat ovat saaneet tilaisuuden esittää työllisyyttä koskevat kantansa. Siitä ei kuitenkaan ollut tarkoitus tulla työttömyyden kasvua yhteisössä tarkastelevaa suurta yhteistä huippukokousta. Sen sijaan järjestetään troikan huippukokous, joka on paljon vähemmän kunnianhimoinen. EU:n johtajat ovat täten päättäneet olla lähettämättä selvää merkkiä ennen Euroopan parlamentin vaaleja. Tämä vaikuttaa melkein tahalliselta toiminnalta!

EAY:n pääsihteerin John Monksin kanssa pidetyssä kokouksessa annettiin ymmärtää, että ilmoitus on erittäin huono merkki työntekijöille. Pääsihteeri Monksin mukaan tästä saa sellaisen käsityksen, että yhteisön johtajat eivät ole riittävän huolestuneita työttömyydestä. Työntekijöistä tuntuu, ettei heillä ole tilaisuutta saada ääntään kuuluviin korkeimmalla tasolla. Komission mukaan – jotkut kollegani ovatkin tarkastelleet asiaa – työttömyys nousee 11 prosenttiin vuonna 2010 ja budjettivaje kasvaa suurin piirtein 7,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tilannetta ei ole liioiteltu, päinvastoin. Se on merkittävä haaste nykyiselle yhtenäisvaluuttaan perustuvalle järjestelmälle.

Joissakin valtioissa on todella suuria vaikeuksia euron vuoksi. Näitä valtioita ovat Irlanti, Välimeren maat ja Itä-Euroopan maat, ja kansainvälinen talouskriisi on pahentanut ongelmia merkittävästi. Euroalueen ulkopuolella olevat valtiot, kuten Yhdistynyt kuningaskunta, Tanska ja Ruotsi, ovat selvinneet hyvin. Katson näin ollen, että kesäkuun huippukokouksessa ei voida välttyä hyväksymästä sellaista kantaa, jonka mukaan eurojärjestelmään sisältyy paljon sisäisiä jännitteitä. Kesäkuun huippukokouksessa on esitettävä julkilausuma siitä, miten erityisen vaikeisiin ongelmiin joutuneet valtiot voivat vapautua euron rautaisesta otteesta.

On tietysti mahdollista valita "talousasioita käsittelevän hallituksen" luominen, mutta en ole vielä kuullut sellaisesta valtiosta, joka haluaisi luovuttaa merkittävän osan rahoituspolitiikastaan EU:lle – sitä ei halua edes Saksa, EU:n vahvin valtio. Tästä syystä kysyn: kuinka monen ihmisen on EU:ssa jouduttava kärsimään eurojärjestelmästä, mikä tarkoittaa todellisuudessa sitä, että ihmiset joutuvat EU:ssa kärsimään vakaus- ja kasvusopimuksen toivottomista kriteereistä? Kuten jo mainitsinkin, tilanne on erityisen vakava Irlannissa, Kreikassa ja joissakin muissa valtioissa. Näiden valtioiden on mielestäni oltava tietoisia siitä, että ne voivat tietenkin jättäytyä euron tiukkojen vaatimuksien ulkopuolelle, vaikkei sellaista lauseketta olisikaan olemassa. Valtioiden on mielestäni nyt voitava määritellä oma työllisyyspolitiikkansa.

  Jana Bobošíková (NI). – (CS) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, varapääministeri Vondra, vaikka edustattekin tehtävässään epäonnistunutta hallitusta, se ei vapauta teitä vastuustanne Tšekin tasavallan kansalaisia mutta myös koko Euroopan unionin kansalaisia kohtaan. Niinpä vetoan teihin, jotta lakattaisiin mainostamasta Lissabonin sopimusta epädemokraattisin ja väärin perustein ja jotta kansalaisille tiedotettaisiin oikeasta asiaintilasta. Pyydän teitä kertomaan heille, että Euroopan unioni toimii tehokkaasti jopa taloudellisen kriisin aikana, että unioni toteuttaa tarvittavia toimia, että jäsenvaltiot voivat auttaa toisiaan ja että Lissabonin sopimuksesta ei ole mitään hyötyä tässä kaikessa. Teidän olisi julkisesti vedettävä takaisin puheenjohtajavaltio Tšekin pöyristyttävä väite, jonka mukaan niiden, jotka eivät hyväksy Lissabonin sopimusta, olisi poistuttava unionista. Teidän olisi todettava rehellisesti, että oikeudelliset valttikortit ovat nyt niiden käsissä, jotka eivät ratifioineet Lissabonin sopimusta, eli irlantilaisilla ja muilla EU:n vapaa-ajattelijoilla. Teidän olisi todettava, että voimassa olevia perustamissopimuksia ei voida kumota yksipuolisesti, ja että EU:sta eroaminen on mahdollista vain kaikkien jäsenvaltioiden suostumuksella. Tästä seuraa, ettei yhtäkään jäsenvaltiota voida erottaa EU:sta ilman kyseisen valtion omaa suostumusta.

Arvoisa varapääministeri Vondra, teidän olisi lopuksi vedettävä takaisin totuudenvastainen väitteenne, jonka mukaan 25 valtiota on hyväksynyt Lissabonin sopimuksen. Mikäli olette tietoinen asiaintilasta, tiedätte varmaankin, että ratifiointia ei ole saatettu päätökseen kuudessa valtiossa, kuten Saksassa ja Puolassa. On myös syytä pitää mielessä, että Irlannin kansalaisten lisäksi Lissabonin sopimuksen torjuivat esimerkiksi nimekäs saksalainen vasemmistopoliitikko Oskar Lafontaine, nimekäs kristillisdemokraatti, liittovaltion perustuslakituomioistuimen puheenjohtaja ja Saksan presidentti Roman Herzog sekä tämän parlamentin entinen jäsen Graf von Stauffenberg, joka on Adolf Hitlerin murhayritykseen osallistuneen upseerin poika. Todettakoon vielä, että sopimuksen torjui oman kotimaanne presidentti Václav Klaus. Näiden henkilöiden esittämillä perusteilla on tietty yhteinen nimittäjä: huoli siitä, miten jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuden laajamittainen menetys vaikuttaa EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten jokapäiväiseen elämään.

Arvoisa varapääministeri Vondra, osallistuitte itse 20 vuotta sitten sellaisen järjestelmän kumoamiseen, joka sorti naapurivaltioita, ylenkatsoi kansalaisia ja valehteli heille. Sen johdosta teille osoitetaan syystäkin kunnioitusta. Tämän vuoksi en voi ymmärtää, miksi alennutte nyt itse samaan. Annatte painoarvoa kaikkien niiden väitteille, jotka vertaavat Euroopan unionia sosialistiseen keskinäisen taloudellisen avun neuvostoon ja Brysseliä Moskovaan. Huomauttaisin teille, että Tšekin hallituksen kaatuminen ei ole ryvettänyt puheenjohtajavaltio Tšekin mainetta, toisin kuin Irlannin räikeä painostaminen, mihin puheenjohtajavaltio Tšekki on osallistunut. Mainittakoon vielä puheenjohtajavaltion korkeimpien edustajien esittämät valheet Lissabonin sopimuksesta – valheet, joiden myötä horjutatte Euroopan unionin demokraattisia prosesseja. Olette kenties jättänyt paikkanne, mutta teillä on edelleen velvollisuuksia. Pyydän teitä varmistamaan, että viimeinen Tšekin puheenjohtajakaudella järjestettävä Eurooppa-neuvosto hoitaa tehtävänsä siten, että kotimaastanne annettu kuva ei sisällä totalitarismia, pakkotoimia ja valehtelua, vaan demokratian, vapauden ja ennen kaikkea tosiasioiden kunnioitusta. Vain siten voitte varmistaa, että 20 vuotta sitten järjestetyt mielenosoitukset, joissa ihmiset kokoontuivat kaupunkien toreille kilisyttämään avaimiaan, eivät olleet turhia.

  Timothy Kirkhope (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, puheenjohtajavaltio Tšekki on pystynyt huomattaviin saavutuksiin vaikeina aikoina, mikä on merkittävässä määrin pääministeri Topolánekin ja tänään läsnä olevan ministeri Vondran henkilökohtaista ansiota. Käytän tilaisuutta hyväkseni osoittaakseni heille kunnioitustani ja kiittääkseni heitä heidän kuluneiden viiden kuukauden aikana tekemästään työstä.

Taloudellinen tilanne on epäilemättä etualalla kesäkuun huippukokouksessa; siellä keskitytään luonnollisesti lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimiin, joilla kuluttajat saadaan lisäämään kulutustaan ja pankit jatkamaan jälleen lainanantoa. Huippukokouksessa olisi kuitenkin myös tarkasteltava tapaa, jolla EU voi tukea yrittäjyyttä pitkällä aikavälillä. Joidenkin pienyrityksien kohdalla tämä tarkoittaa rahoituksen saannin parantamista ja yrityksille tarjoutuvien tilaisuuksien maksimoimista yhteismarkkinoilla, mutta monien yrityksien tapauksessa keinona on yksinkertaisesti se, että poliitikot vähentävät byrokratiaa ja asioihin puuttumista.

Tämän vuoksi yhteisön ei pidä antaa ajautua sosialismin tielle kesäkuussa. Talouden taantuma on saanut sosialistit paljastamaan oikean karvansa. Heidän mielestään poliitikkojen on annettava määrätä työajan pituudesta. He katsovat, että ammattijärjestöjen olisi määriteltävä työolot. He uskovat ennen kaikkea tietävänsä kaiken parhaiten kansalaisten sijaan. Mikään ei havainnollista paremmin "poliitikot tietävät parhaiten" -asennetta kuin hiljattain työaikadirektiivistä käyty keskustelu.

Parlamentin konservatiivipuolueen jäsenet panivat viime viikolla tyytyväisinä merkille, että Yhdistyneen kuningaskunnan Labour-puolueeseen kuuluvien parlamentin jäsenien viimeisin yritys romuttaa Yhdistyneen kuningaskunnan jättäytyminen direktiivin ulkopuolelle epäonnistui. Yhdistyneessä kuningaskunnassa kolme miljoonaa ihmistä hyödyntää ulkopuolelle jättäytymiseen liittyvää mahdollisuutta. Yhdistyneen kuningaskunnan yritykset, työntekijät ja julkiset palvelut luottavat siihen.

Puheenjohtajavaltio Tšekki on työntekijöiden puolella tässä keskustelussa, ja onnittelen sitä sen johdosta, että se auttoi meitä torjumaan sosialistien viimeisimmän hyökkäyksen. Vaadin kesäkuun Eurooppa-neuvostoa selvittämään asian kertakaikkisesti ja tekemään selväksi, että työntekijöiden on voitava päättää työajastaan poliitikkojen sijaan.

  Poul Nyrup Rasmussen (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, seistessäni tässä tuntuu siltä kuin olisin toisella planeetalla ihmettelemässä, mitä oikein on tapahtumassa. Tuntuu omituiselta. Kriisi on vakavin vuoden 1929 jälkeen. Komission jäsen Almunia totesi kaksi päivää sitten, että kasvu on tänä vuonna neljä prosenttia miinuksella ja että ensi vuonna työttömiä on 27 miljoonaa. Arvoisa komission puheenjohtaja Barroso, kahteen viime vuoteen verrattuna – tähän ja viime vuoteen – se tarkoittaa, että työttömien määrä kasvaa 10 miljoonalla.

Entä mitä saan kuulla? En mitään! En mitään! Kuulen, että aikomuksena on laatia viesti ja että aiotte tehdä jotakin auttaaksenne eniten kärsiviä. Saanko kuitenkin muistuttaa, että työttömyystason ollessa ensi vuonna 11,1 prosenttia työttömiä on 27 miljoonaa? Saanko muistuttaa, että totesitte joidenkin Euroopan valtioiden johtajien vastustelusta huolimatta G20-maiden huippukokouksessa, että olemme tarvittaessa halukkaita toteuttamaan lisätoimia talouskasvun edistämiseksi?

Arvoisa komission puheenjohtaja, tiedän 27 miljoonaa hyvää syytä toteuttaa lisätoimia. Tämän vuoksi vetoan teihin tänään. Tiedän, että olette järkevä ihminen ja että kuuntelette esitettyjä perusteluja. Saanko tehdä teille seuraavan ehdotuksen? Ehdotan, että ennen kesäkuun huippukokousta järjestetään valittujen kohderyhmien kanssa kolme hyvin huolellisesti suunniteltua kokousta, joissa hahmotellaan uutta elvytyssuunnitelmaa – elvytyssuunnitelmaa, joka vastaa plus kahden prosentin lisäystä reaalikysynnässä ja jossa 0,5 prosenttia rahoituksesta on peräisin yhteisöltä – josta valtio rahoittaa puolet ja kunnat toisen puolikkaan. On myös syytä laatia uusi sosiaalinen suunnitelma, jolla katetaan työttömyyskriisistä aiheutuvat valtavat kustannukset ja siirrytään älykkääseen työnjakoon, samalla kun varmistetaan Erasmus-ohjelman avulla, että nuoret pääsevät osallisiksi koulutusohjelmasta työttömäksi joutumisen sijaan. Lopuksi, kuten totesitte itsekin tänään epäsuorasti, yritätte nyt vakavasti ehdottaa euro-obligaatioiden käyttöön ottamista hyvin kohdistettuna, hyvin laadittuna ja hyvin suunniteltuna keinona sellaisten valtioiden auttamiseksi, joilla ei ole varaa rahoittaa omia elvytyssuunnitelmiaan.

Onnistumme siinä, mikäli teemme uuden päätöksen, mikäli harjoitamme todellista kriisinhallintaa ja mikäli toteamme nyt: ei pidä aloittaa kysymällä Berliinistä, Lontoosta tai Pariisista, mitä tehdä, vaan aloitetaan osoittamalla, että johtajuus on komissiolla ja tekemällä ehdotus, jonka ei ole tarkoituskaan sopia kaikille. Tämä ei aluksi miellytä kaikkia, mutta sitä yhteisön selviäminen tästä vaikeasta talouskriisistä edellyttää.

Erinomainen esittelijämme Elisa Ferreira on yhdessä Euroopan parlamentin enemmistön kanssa ehdottanut teille uutta voimakasta elvytystoimea. Kyse ei siis ole pelkästään sosialistiryhmän, Euroopan parlamentin sosialistisen ryhmän ja sosialidemokraattien kannasta vaan yhteisestä toiveesta, jonka mukaan olisi syytä toteuttaa lisätoimia. Pyydän teitä tekemään niin. Johtajuus on sekä riskien ottamista että johtoaseman ottamista.

  Andrew Duff (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, en ehdota tšekkiläisten senaatin jäsenien tai Irlannin kansan painostamista tänä iltapäivänä käytävässä keskustelussa, joten aion lisätä paineita komissiota ja erityisesti sen puheenjohtajaa kohtaan.

Eurooppa-neuvoston odotetaan nimittävän puheenjohtaja Barroson toiselle toimikaudelle; näin ollen odotamme hänen esittävän ohjelmajulistuksen, josta voimme sitten keskustella. Aikooko hän julkaista ohjelmansa ja mitä se sisältää? Olisi olennaisen tärkeää, että ohjelmassa tehtäisiin päätelmiä rahoitusalalla vallitsevasta sekasorrosta ja talouden romahtamisesta, erityisesti lähestyessämme ennen vuotta 2012 tehtävää talousarviotarkistusta.

Meidän on muutettava talousarvion kokoa ja muotoa siten, että se vastaa paremmin tärkeimpiä poliittisia painopisteitämme. Uuden komission olisi huolehdittava varojen siirtämisestä kansalliselta tasolta yhteisön tasolle kustannustehokkuuden ja lisäarvon nimissä. Tähän sisältyvänä tärkeänä tavoitteena olisi pidettävä euroalueen laajentamista ja sellaisen vahvemman euroryhmän tukemista, joka on sitoutunut tiukempaan verotusta koskevaan kurinalaisuuteen ja yhteiseen talouspolitiikkaan tämänhetkisten heikosti yhteensovitettujen kansallisten makrotaloudellisten politiikkojen sijaan.

Kyllä, tähän pitäisi myös sisällyttää ehdotus, joka koskee euro-obligaatioiden korottamista sekä rahoitusalan laajempaa valvontaa liittovaltion tasolla ja asianmukaisia verokannustimia samoin kuin asianmukaisia kaupan kannustimia Dohan kauppaneuvottelujen uudelleen käynnistämisen yhteydessä.

  Georgios Toussas (GUE/NGL). - (EL) Arvoisa puhemies, ainoa uusi asia, jonka Euroopan unionin neuvoston 18. kesäkuuta 2009 järjestettävä huippukokous voi tuoda mukanaan, on työväenluokkaan ja ruohonjuuritasoon kohdistuvat uudet koettelemukset sekä Euroopan unionin monopoliasemassa oleville ryhmille tarkoitetut uudet tuet. Euroopan unioni ja jäsenvaltioiden hallitukset pyrkivät jatkuvasti edistämään pääoman etuja, ja työläiset joutuvat maksamaan kapitalismin kriisin hinnan. Tiedämme kaikki, mitä se tarkoittaa: joukkoirtisanomisia, kiihtyvää työttömyyttä, jyrkkiä palkka- ja eläkeleikkauksia, uusia epäoikeudenmukaisia verotustoimia, kahdeksan tunnin työpäivän kumoamista, työajan jakamista aktiiviseen ja epäaktiiviseen aikaan, sellaisen työskentelyn lisääntymistä, josta ei makseta palkkaa, 78-tuntista työviikkoa ja joustoturvan yleistä soveltamista, mikä tarkoittaa minimaalisia työmarkkinasuhteita, osa-aikaisia tilapäisiä työsuhteita, kiertävää työttömyyttä, hyökkäystä työmarkkinasopimuksia vastaan sekä yhtäältä vakuutus- ja eläkejärjestelmien, terveydenhoidon, sosiaalihuollon ja opetuksen jatkuvaa yksityistämistä ja toisaalta tuki- ja verovapautuspaketteja monopoliasemassa olevia varten.

Tulevaa työllisyyshuippukokousta, joka järjestetään 7. toukokuuta 2009, valmistellaan tämän strategian eli pääoman etujen edistämisen pohjalta. Samalla imperialistisia hyökkäyksiä ja Euroopan unionin aseistamista kiihdytetään. Kansalaiset pakotetaan hyväksymään Lissabonin sopimus huolimatta heidän kansanäänestyksissä – esimerkiksi Ranskassa, Alankomaissa ja Irlannissa – ilmaisemasta tahdostaan ja sen vastaisesti. Kommunismin vastaisesta hysteriasta ja fasismin ja kommunismin sanoinkuvaamattoman sivistymättömästä rinnastamisesta on tulossa Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden virallinen politiikka. Kommunistisia puolueita vastaan hyökätään työläisten perusoikeuksien ja saavutuksien tuhoamiseksi. Tämän kauden lopulla työläisten on arvioitava Euroopan unionia heidän jokapäiväisen todellisuutensa ja elämänkokemuksensa pohjalta. Mitä työläiset ovat saavuttaneet? Mitä monopolit ovat saavuttaneet?

Puhetta johti
varapuhemies Rodi KRATSA-TSAGAROPOULOU

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, olemme jättämässä alakuloisen sävyisiä hyvästejä Tšekin puheenjohtajakaudelle, joka alkoi loistavissa merkeissä presidentti Klausin tässä parlamentissa pitämän puheen myötä. Valitettavasti puhe ei johtanut juuri mihinkään merkittävään.

Jos Tšekin parlamenttikin ratifioi huomenna Lissabonin sopimuksen, se tarkoittaa, että meidät torjuttiin tuolloin täysin. Virallinen yhteisö on joutunut umpikujaan. Tarvitsemme unionia, joka on valmis pitäytymään perustehtäviinsä eikä pyri toimimaan supervaltana.

Olemme tällä hetkellä ajautuneet erityisen pelottavaan talouskriisiin, työttömyys on kasvanut valtavasti Euroopan unionissa emmekä vielä ole saavuttaneet pohjalukemia. Sellainen valtion- tai hallitusten päämiehien neuvosto, joka ei esimerkiksi pysty tällaisena aikana päättämään, että on virhe pyrkiä lisäämään maahanmuuttoa entisestään ja harkita Turkin yhdentymistä unioniin – Turkin, jonka taloudellinen kehitys on edelleen jäljessä valtioidemme taloudellisesta kehityksestä – on mielestäni käsittämätön neuvosto, joka tekee joka tapauksessa erityisen vakavan virheen.

  Alojz Peterle (PPE-DE). - (SL) Pidän hyvin myönteisinä puheenjohtajavaltio Tšekin kunnianhimoisia pyrkimyksiä ja olen tyytyväinen sen vaikeina aikoina saavuttamiin upeisiin tuloksiin. En katso, että puheenjohtajuuden vaihtumisen ja parlamentin vaalien vuoksi olisi rajoitettava EU:n pyrkimyksien ulottuvuutta vastattaessa haasteisiin, jotka edellyttävät ehdottomasti enemmän yhteistä politiikkaa. En toista, miten tärkeää tältä osin on, että ratifioimme Lissabonin sopimuksen.

Oli mukava kuulla, että sekä varapääministeri Vondra että puheenjohtaja Barroso puhuivat tavoitteista. Mikäli aiomme onnistua torjumaan ilmastonmuutosta, Kööpenhaminassa on asetettava korkeita tavoitteita. Ne ovat ratkaisevan tärkeitä talouden rakenneuudistuksen onnistumisen kannalta. Me tiedämme kaikki, että kun Japanissa asetettiin vuosia sitten korkeita ympäristötavoitteita, Japanin talouden kilpailukyky itse asiassa vahvistui ensimmäistä kertaa.

Lisään vielä, että jotkut haluavat nyt kyseenalaistaa Euroopan sosiaalisen mallin kestävyyden. On selvää, että tällaista mallia on helppo panna täytäntöön talouden kukoistaessa ja vuosikymmeniä kestäneen myönteisen kasvun aikana, mutta olen sitä mieltä, että Euroopan sosiaalisen mallin ja sosiaalisen markkinatalouden vahvuuksien on tultava esiin juuri talouden taantuessa. Uskon vakaasti, että selviämme tästäkin haasteesta, ja toivon, että voimme hyödyntää kriisiä parantaaksemme lähestymistapaamme kehitykseen nähden. Toivon myös, että voimme vahvistaa kyseisen lähestymistavan ympäristöulottuvuutta eikä ainoastaan sosiaalialaan liittyvää ulottuvuutta.

  Robert Goebbels (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja Vondra, arvoisa puheenjohtaja Barroso, hyvät parlamentin jäsenet, maailmantalous sukeltaa aina vain syvemmälle vakavaan taantumaan. Huolimatta eri osapuolien välisistä lukuisista huippukokouksista ja muista kokouksista taloudellisen toiminnan taantuminen on edelleen huomattavaa yhteisössä ja kaikkialla maailmassa.

Talouden elvyttämistä koskevat eri suunnitelmat ovat parhaimmillaankin vain hidastaneet tätä vaipumista tuonelaan, eikä tilanteen kohentumisen merkkejä ole vielä näkyvillä. Mikä pahempaa, työttömyys kasvaa edelleen ja nousee yli 25 miljoonaan yhteisössä saavuttaen kenties jopa 27 miljoonan työttömän rajan tänä vuonna, kuten jäsen Rasmussen totesi.

Kuitenkin, sen sijaan, että valtionpäämiehet keskittyisivät dramaattiseen työllisyystilanteeseen, he pitävät tärkeämpänä puuhastella seuraavassa huippukokouksessa Prahassa "tärkeiden politiikkojen" parissa; ne koskevat tulevia suhteita joihinkin unionin itärajalla sijaitseviin valtioihin.

Hyvät naapuruussuhteet ovat tietysti hyvin tärkeitä, mutta tässä yhteydessä on tehtävä erittäin selväksi, että parlamentti on ilmoittanut moneen otteeseen vastustavansa unionin laajentumista tulevaisuudessa, paitsi jos pannaan täytäntöön toimielinuudistus, jonka myötä 27 nykyistä jäsenvaltiota voivat toimia tehokkaammin.

Lisään, että ennen tulevia laajentumisia on uudistettava perin pohjin rahoitusnäkymiä ja laajennettava unionin talousarviota asianmukaisella tavalla. Diplomatia ilman taloudellisia varoja on pelkkä hyödytön ele.

Unionin puheenjohtajavaltio Tšekki olisi edistänyt yhteisön tavoitteita paremmin järjestämällä täydellisen työllisyyshuippukokouksen. Ymmärrän kuitenkin, että presidentti Sarkozy ja hänen puolisonsa, jotka suosivat julkisuustemppuja todellisen poliittisen toiminnan sijaan, sabotoivat tätä kauan kaivattua huippukokousta, ja toivon, että yhteisön äänestäjät käyttävät äänioikeuttaan kesäkuussa valitakseen sellaisia jäseniä, jotka pystyvät määrittelemään, mitkä ovat yhteisön todellisia prioriteetteja: työllisyys, työllisyys, työllisyys, sosiaaliturva ja ostovoiman puolustaminen.

En aina ole samaa mieltä kotimaani pääministerin Jean­Claude Junckerin kanssa, mutta hän on totisesti oikeassa ennakoidessaan yhteiskunnallista kriisiä työttömyyden kasvaessa jyrkästi lähikuukausina. Niinpä yhteisön johtajat, jotka tyytyvät järjestämään epävirallisen työllisyyskokouksen, pesevät kätensä kriisistä ja ottavat hyvin vakavan yhteiskunnallisen ja poliittisen kriisin riskin.

  Margarita Starkevičiūtė (ALDE). – (LT) Robert Schuman esitti 9. toukokuuta 1950 niin sanotun Schuman-suunnitelman, jossa luotiin perusta Euroopan valtioiden väliselle taloudelliselle yhteistyölle. Euroopan merkittävät poliitikot ja ajattelijat ymmärsivät hyvin, että yhteinen lähestymistapa taloudellisiin ongelmiin oli Eurooppaa yhdistävä voima. Lähestymistapa perustui valtioiden välisiin rahoitus- ja talousalan ryhmittymiin, jotka loivat lisäarvoa ja työpaikkoja.

Panemalla täytäntöön omia kansallisia elvytyssuunnitelmiaan jäsenvaltiot ovat häirinneet näiden yhteisön ryhmittymien toimintaa. Tästä aiheutuvat monet ongelmamme, joiden määrä lisääntyy entisestään, jollemme pysty uudelleen koordinoimaan talouspolitiikkaa Euroopan unionissa.

Toivon, että yhteisön uusien johtajien joukossa on Robert Schumanin, Jean Monet'n ja Konrad Adenauerin kaltaisia henkilöitä, joiden näkemys ulottuu omia kansallisia etuja pidemmälle.

  Tunne Kelam (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin onnitella puheenjohtajavaltio Tšekkiä sen aloitteesta ehdottaa itäistä kumppanuutta, joka hyväksytään pian virallisesti, ja kehotan jäsenvaltioiden hallituksia sitoutumaan täysimääräisesti tähän aloitteeseen. Ennen kaikkea itäisten naapuriemme on voitava tuntea itsensä tasaveroisiksi kumppaneiksi, jotka on aidosti hyväksytty pitkän aikavälin kumppaneina.

Olen samaa mieltä siitä, että itäistä kumppanuutta olisi hallinnoitava yhteisomistuksen, eriyttämisen ja ehtojen asettamisen periaatteita noudattaen. Päätavoitteena on kuitenkin taata demokratiaprosessin vakuuttava voitto ja oikeusvaltioperiaatteen vakiinnuttaminen näissä valtioissa. Valko-Venäjän tapauksessa on edettävä vaiheittain reagoiden jokaiseen merkkiin Valko-Venäjän tämänhetkisten johtajien saavuttamasta edistyksestä kohti demokratiaa.

Viisumivapaus on itäiseen kumppanuuteen liittyviä tärkeimpiä näkökohtia. Muistutan teitä komission viime joulukuussa tekemästä ehdotuksesta, jonka tarkoituksena on ajan myötä poistaa kaikki viisumivaatimukset kuuden tulevan kumppanivaltion kansalaisilta. Tämä mullistava lähestymistapa korvattiin valitettavasti paljon vaatimattomammalla lähestymistavalla, jossa ehdotettiin yksinkertaistettujen pitkän aikavälin viisumimenettelyjen käyttöön ottamista tapauskohtaisesti. Itäisen kumppanuuden menestyminen edellyttää kuitenkin, että suhtaudumme siihen määrätietoisesti ja myönteisen avoimesti.

On olennaisen tärkeää motivoida kumppaneitamme sitoutumaan täysimääräisesti yhteisön arvoihin ja sääntöihin. Tämä koskee erityisesti Ukrainaa. Emme voi käynnistää itäistä kumppanuutta lähettämällä epämääräisiä ja epäröiviä viestejä Ukrainan tulevaisuudesta. Demokraattinen ja vakaasti yhteisöön sitoutunut Ukraina on tie kohti demokraattista, luotettavaa ja lainkuuliaista Venäjää.

  Jo Leinen (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission puheenjohtaja, kesäkuun huippukokouksessa on jälleen tarkasteltava Lissabonin sopimusta – toivottavasti viimeistä kertaa ennen sen voimaantuloa. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja Vondra, toivotan teille kaikkea hyvää huomenna Tšekin senaatissa, toivon, että kaikki sujuu hyvin ja että sen jälkeen on jäljellä enää Irlannin kansanäänestys. Sitten on neuvoteltava Irlannin kanssa takuupaketista. On selvää, että meidän on täytettävä Irlannin kansan ja hallituksen odotukset. On kuitenkin varottava luomasta uusia esteitä kaikille muille jäsenvaltioille, jos esimerkiksi jokin näistä takuista olisi ratifioitava vielä kerran kaikissa valtioissa. Voinette antaa lisätietoja siitä, miten pakettia valmistellaan kesäkuuksi.

Arvoisa komission puheenjohtaja, olemme toiseksi tietysti kiinnostuneita komission uuden puheenjohtajan valinnasta. Me, Euroopan parlamentti, haluaisimme tehdä neuvoston kanssa sopimuksen kesä-/heinäkuussa noudatettavasta menettelystä. Haluamme kuulemismenettelyn, kuten Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan tulevaisuutta silmällä pitäen. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, voisitteko lausua tästäkin pari sanaa?

  Olle Schmidt (ALDE). – (SV) Kiitos, arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja Barroso, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Vondra. Kesäkuun huippukokouksen pääkohtia on todennäköisesti komission uuden puheenjohtajan nimittäminen. Tiedotusvälineiden mukaan Euroopan parlamentin sosialistiryhmä ei äänestä teidän, arvoisa puheenjohtaja Barroso, uudelleen valitsemisen puolesta, jollette lupaa aloittaa työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin käsittelyä.

Keskustelu on outo. Komissio pyrkii aiemmin omaksuman kantansa mukaan välttämään hyvin monitahoisen ja poliittisesti arkaluonteisen direktiivin käsittelyn aloittamista ja huolehtimaan sen sijaan siitä, että jäsenvaltiot, joilla on ongelmia direktiivin vaatimuksien täyttämisessä, muuttavat omia kansallisia lakejaan. Arvoisa komission jäsen Barroso, kysyn teiltä yksiselitteisesti tuleva vaalikampanja huomioon ottaen: katsotteko te ja komissio yhä, että nykyisen tilanteen valossa ei ole syytä aloittaa työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin käsittelyä?

  Pervenche Berès (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja Vondra, arvoisa puheenjohtaja Barroso, hämmästelen yhteisön aikajärjestystä. Komissio esittää meille taloudellisia ennusteita, joiden mukaan kasvunäkymät romahtavat kolmen kuukauden sisällä miinus 1,9 prosentista miinus neljään prosenttiin Euroopan unionissa ja euroalueella, kun taas valtiovarainministerien tavatessa tärkeimpiä huolenaiheita ovat pitkän aikavälin kannattavuus, julkisen talouden laatu ja rakenneuudistuksen toteuttaminen. Pilailette varmaan.

Ollessani kampanjoimassa äänestäjät kyselevät meiltä suoraan: Missä on yhteisö? Mitä yhteisö tekee? Millaisia ehdotuksia puheenjohtaja Barroso on tehnyt auttaakseen niitä, jotka saattavat tulevaisuudessa jäädä työttömiksi?

Olemme joutuneet tilanteeseen, jossa on entistä selvempää, että nykyinen komissio on puheenjohtaja Barroson johdolla valinnut niin sanotun japanilaisen strategian. Toisin sanoen toimitaan liian myöhässä, tehottomasti ja kalliin hinnan maksaen. Tätä me emme halua.

Arvoisa puheenjohtaja Barroso, saanen todeta myös – koska on epäilemättä viimeinen kerta, kun näen teidät täällä parlamentissa – että tapaanne vastata hedge-rahastoista ja sijoitusrahastoista annettua direktiiviä koskevaan haasteeseen on ollut mahdoton hyväksyä. Teidän mielestänne meidän ei ehkä olisi pitänyt ottaa kantaa komissiossa tehtävään työhön. Millainen tekstistä olisi tullut, jollemme olisi kiinnittäneet huomiotanne tähän? Päättelette voivanne antaa lainsäädäntöä asiaan liittyen, mutta annatte lainsäädäntöä vain johtajia ajatellen ettekä puutu näihin varoihin liittyviin tosiasioihin. Ainoa huolenaiheenne on sijoittajien suojelu, vaikka haaste kohdistuu myös hintojen vakauteen. Arvoisa puheenjohtaja Barroso, tässä menetitte tilaisuuden.

  Georg Jarzembowski (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission puheenjohtaja, neuvoston ja komission lausumat Eurooppa-neuvoston valmistelusta olivat suuri pettymys meille, jotka olemme kiinnostuneita liikennealasta.

Tämänhetkisen talouskriisin aikana on erityisen tärkeää parantaa liikenteen infrastruktuuria – rautateitä, maanteitä, sisävesiliikennettä, meriliikennettä, satamia ja lentokenttiä – sekä kehittää tulevaisuuteen suuntautuvaa yhteisön liikennepolitiikkaa älykkäiden liikenne- ja logistiikkajärjestelmien avulla pitäen silmällä talouden toivottavasti pian alkavaa nousua Euroopan unionissa sekä tuonnin ja viennin alalla.

Lisäksi kansalaiset odottavat Euroopan unionin ottavan selkeästi kantaa siihen, miten liikennemääriä voidaan hallita ympäristöystävällisesti, ei keskusjohtoisesti vaan markkinaperusteisten välineiden avulla. Mainittakoon hyvänä esimerkkinä ilmailualan päästökauppajärjestelmä, joka otetaan käyttöön vuonna 2012 ja josta yhteisön toimielimet ovat juuri päättäneet.

Muita aloja, kuten esimerkiksi meriliikennettä, koskevia sääntöjä ei kuitenkaan edelleenkään ole vahvistettu. Tästä syystä liikennepolitiikkaa on tehostettava ympäristönäkökulmat huomioon ottaen. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, asia on merkittävä, koska on olennaisen tärkeää keskustella ja päästä sopimukseen vastaavista keinoista, joilla tehostetaan liikennealaa ympäristönäkökulmat huomioon ottaen tärkeimmissä kolmansissa valtioissa, kuten Yhdysvalloissa ja Japanissa sekä Venäjällä, Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. Vain tällä tavalla on mahdollista parantaa ympäristöä maailmanlaajuisesti. Vain tällä tavalla voimme välttää yksipuoliset säännöt, jotka vääristävät kilpailua Euroopan talouden kustannuksella.

Tästä syystä ryhmäni vetoaa Eurooppa-neuvostoon – ja toivon, että neuvoston puheenjohtaja ottaa tästä onkeensa – jotta seuraavassa neuvoston kokouksessa pohditaan ja valmistellaan tasapainoista lähestymistapaa maailmanlaajuiseen, ympäristöystävälliseen liikennepolitiikkaan ennen Kööpenhaminan ilmastokonferenssia. Jos haluamme Kööpenhaminan konferenssin onnistuvan, meidän on myös keskusteltava ympäristönäkökulmat huomioon ottavasta liikennepolitiikasta.

  Enrique Barón Crespo (PSE). - (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission puheenjohtaja, hyvät parlamentin jäsenet, 18. ja 19. kesäkuuta 2009 pidettävä Eurooppa-neuvosto järjestetään kaksi viikkoa Euroopan parlamentin vaalien jälkeen, ja demokraattisessa järjestelmässä vaalit ovat ratkaisevan tärkeässä asemassa.

Haluan kiittää neuvoston puheenjohtajaa, jolle Tšekin senaatti näyttää huomenna vihreää valoa Lissabonin sopimuksen ratifioimiseen nähden. Enää ei puutu muuta kuin että keisari-presidentti suvaitsee allekirjoittaa sopimuksen Prahan linnassa; oli miten oli, vaikuttaa kuitenkin siltä, että edistymme.

On syytä panna merkille, että äänestys toimitetaan Nizzan sopimuksen mukaisesti, mutta seuraavaa toimikautta johdetaan Lissabonin sopimuksen mukaisesti. Demokraattiselta kannalta se tarkoittaa, että komissio saa enemmän toimivaltaa kuin edellisellä toimikaudella, ja osoitan nyt puheeni eräälle ehdokkaalle eli puheenjohtaja Barrosolle: olette ollut ehdokkaana sunnuntaista alkaen, mutta olette samalla komission nykyinen puheenjohtaja. Arvoisa puheenjohtaja Barroso, teidän olisi mielestäni järkevää miettiä taloudellisia ja yhteiskunnallisia ratkaisuja tämänhetkisiin ongelmiin ja kriisiin, hyödyntämättä komission yksikköjä vaan sen sijaan Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän johtajana. Tämä on mielestäni hyvin tärkeää, jotta emme joudu tilanteeseen, jossa Eurooppa-neuvosto haluaa vain kuulla parlamenttia (muistakaamme Buttiglionin tapaus).

Arvoisa puhemies, pyydän viimeisessä Euroopan parlamentissa käyttämässäni puheenvuorossa teitä kertomaan parlamentin puhemiehelle, että hänen on erittäin tärkeää mainita Eurooppa-neuvostossa, että seuraavasta parlamentista puuttuu 19 jäsentä, koska Lissabonin sopimusta ei ole vielä ratifioitu. Tämä on demokratian kannalta ratkaisevan tärkeää, ja parlamentin puhemiehen olisi mielestäni puolustettava sitä.

  Íñigo Méndez de Vigo (PPE-DE). - (ES) Arvoisa puhemies, saanen ensinnäkin kiittää jäsen Enrique Barónia hänen urastaan yhteisössä ja kaikesta, mitä hän on tehnyt parlamentin hyväksi. Jäämme suuresti kaipaamaan häntä.

Arvoisa puhemies, kaikissa yhteisön jäsenvaltioissa vietetään Eurooppa-päivää 9. toukokuuta, mutta totuus on, että meidän pitäisi joskus viettää "Ei Eurooppaa" -päivää, jotta näkisimme, millainen Eurooppa olisi ilman Euroopan unionia.

Parlamentissa on ollut mielestäni tänään havaittavissa jonkinlaista vaalikuumetta, ja tuntuu siltä, että esitetty kritiikki on suurelta osin täysin perusteetonta, erityisesti Euroopan komissioon kohdistunut kritiikki. Komissio on mielestäni reagoinut hyvin kriisiin ja mietin, mitä olisi tapahtunut, jollemme olisi reagoineet siihen. Muistutan myös erästä läheistä kollegaani ja ystävääni, joka ei tällä hetkellä kuule puheenvuoroani, hänen maanmiehestään André Gidestä, jonka mukaan kaikesta, mitä liioitellaan, puuttuu arvoa, ja mielestäni asiat on tehtävä selviksi.

Arvoisa puhemies, saanen yhtyä siihen, mitä puheenjohtaja Leinen totesi. Mielestäni on hyvin tärkeää, että pidämme mielessämme Lissabonin hengen komission puheenjohtajan valintaprosessin koko aikana. Olen varma siitä, että neuvoston puheenjohtaja Vondra ja hänen seuraajansa tekevät niin, koska minusta näyttää siltä, ettei ole poliittista järkeä järjestää Euroopan parlamentin vaaleja ja olla sitten ottamatta niiden tulosta huomioon, saati olla kuulematta parlamentin poliittisia ryhmiä ennen ehdokkaan esittelemistä parlamentille.

Tämä on tehtävä täysin selväksi neuvostolle: "Älkää erehtykö toimimaan vastoin sitä, minkä parlamentti aikoo hyväksyä laajalla enemmistöllä ja mikä sisältyy jäsen Dehaenen mietintöön."

Arvoisa puheenjohtaja Vondra, lopuksi onnittelen teitä puheenjohtajakautenne johdosta. On tehtävä viime kädessä ero sen välillä, mikä on suunnittelematonta ja mikä on tarpeellista ja tärkeää, ja mielestäni olette tehnyt hyvää työtä. Opin monta vuotta sitten Milan Kunderalta ja muilta, että Tšekin tasavalta on tärkeä osa Eurooppaa. Osoititte tämän todeksi ja kiitän teitä siitä. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja Vondra, teillä on ollut vaikeita aikoja, mutta haluan viime kädessä ajatella, että huomisesta tulee mahtava päivä Tšekin senaatissa ja – "Eikö meidän ole milloinkaan tarkoitus sanoa, miltä meistä tuntuu?" kuten eräs klassinen kirjailija on todennut – olen ja tulen olemaan hyvin ylpeä, kun Tšekin tasavalta ratifioi huomenna Lissabonin sopimuksen.

Arvoisa puhemies, kiitos, ja olkoon niin, kuten kotimaassani sanotaan.

  Genowefa Grabowska (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, Tšekin puheenjohtajakausi ei ole ollut helppo pääasiassa kotimaisten ongelmien vuoksi mutta myös maailman talouskriisin vuoksi. Uskon kuitenkin, että puheenjohtajakausi huipentuu hyvin merkittävällä tavalla, jos se onnistuu päättämään Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessin suotuisasti. Niinpä haluaisin kysyä, aikoo puheenjohtajavaltio lähestyä niitä jäsenvaltioita, jotka ovat saattaneet päätökseen asiaa koskevat parlamentaariset menettelyt ja joissa vain valtion päämies viivyttää asiakirjan allekirjoittamista? Näihin valtioihin kuuluu kotimaani Puola.

Toinen asia, jonka haluan ottaa esille, on kansalaisvuoropuhelu. Olin asiaa käsitelleen mietinnön esittelijä, ja tiedän, että eurooppalaiset odottavat Euroopan unionin käsittelevän vakavia asioita ja kehittävän sopivia ratkaisuja. Heidän mielestään yhteisö hoitaa asian paremmin kuin heidän omat jäsenvaltionsa. Pyydän, että tämä asia otetaan myös huomioon. Arvoisa puhemies, vielä viimeinen asia. Pyydän, että ette unohda solidaarisuutta ettekä salli sitä, että Euroopan unionista tulee nationalismin kasvualusta. Me emme halua paluuta nationalismiin. Vetoan hyvin, hyvin voimakkaasti solidaarisuuden puolesta.

  Luís Queiró (PPE-DE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja, hyvät parlamentin jäsenet, tämän vaalikauden alussa yksi keskeisistä keskustelunaiheista oli toimielimiä koskeva kysymys. Aloitimme Nizzan sopimuksella ja viisi vuotta myöhemmin meidän on edelleen käytettävä Nizzan sopimusta tehdäksemme tärkeitä päätöksiä. Puheenjohtaja José Manuel Barroson uudelleenvalinta, mitä tietysti kannatan, on yksi näistä päätöksistä. Toivon yhä, että Lissabonin sopimus tulee nopeasti voimaan, ei ainoastaan siihen liittyvien hyvien puolien ja niiden parannuksien vuoksi, joista se on hyötynyt ajan myötä, vaan myös toimielimiä koskevan keskustelun vakauttamiseksi. Toivon erityisesti, että energiaamme voidaan tällöin hyödyntää paremmin ja kohdistaa tulosten Eurooppaan, mistä komission puheenjohtaja puhui ja on aina puhunut.

Jos irlantilaiset vastaavat "kyllä" seuraavassa kansanäänestyksessä, se johtuu enemmänkin siitä, että he ovat havainneet yhteisön turvasatamaksi erityisesti kriisiaikoina. Nykytilanne on näin ollen voimakkain liittolaisemme, mutta se saattaa olla myös pelottavin vihollisemme. Yhteisö lupaa nykyään uutta vaurautta ja hyvinvointia kaikille, mikä riippuu suuresti siitä, mitä pystymme päättämään esimerkiksi seuraavassa Eurooppa-neuvostossa. Tarvitsemme erityisesti poliittista tahtoa vastata tämänhetkiseen taloudelliseen tilanteeseen. Protektionismi, kansallistaminen ja globalisaation pelko eivät auta meitä. Meidän on vapautettava sellaiset voimat – ja luotava niille tilaa – jotka voivat edistää talouttamme, meidän on painotettava uudistuksia ja lakien noudattamista, ja meidän on tietysti tuettava heikoimmassa asemassa olevia.

Tällä tavoin saavutamme tulosten Euroopan ilman abstrakteja käsitteitä, jotka vieraannuttavat väistämättä ihmisiä. Arvoisa puhemies, lähtiessäni nyt parlamentista haluan ilmaista tämän toiveeni, joka kannustaa minua eteenpäin.

  Proinsias De Rossa (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, ehdotan, että ne parlamentin jäsenet, jotka ovat kotoisin muista jäsenvaltioista kuin Irlannista ja jotka haluavat ottaa Irlannin kansan puolesta kantaa Lissabonin sopimukseen, kirjoittavat nimensä Euroopan parlamentin vaalien äänestyslappuun Irlannissa!

Irlannin kansa päättää, ratifioimmeko Lissabonin sopimuksen vai emme. Toivon, että ratifioimme sen, ja aion tehdä sen hyväksi paljon työtä. Haluan Irlannin pysyvän päätöksenteon ytimessä yhteisössä.

Kaikki ne, jotka kehottavat irlantilaisia äänestämään uudelleen "ei", toivovat, että Irlantia voidaan käyttää lyömäaseena, jolla aloitetaan Euroopan unionin tuhoaminen. En kannata sitä. Menneisyytemme vuoksi on syytä varovaisuuteen. Se on myös opettanut meille, että solidaarisuus ja vallanjako muiden Euroopan valtioiden kanssa on paras keino taata itsemääräämisoikeutemme ja vaurautemme.

Ministeri Vondra ei viitannut avauspuheessaan vallitsevaan yhteiskunnalliseen kriisiin. Kehottaisin häntä tarkistamaan asennettaan. Olemme nimittäin joutuneet taloudelliseen, rahoitukselliseen ja yhteiskunnalliseen kriisiin: 27:ää miljoonaa ihmistä ja heidän perheitään odottaa suoranainen helvetti tulevina vuosina. Euroopan unioni ei voi sivuuttaa tätä tosiasiaa.

  Elisa Ferreira (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kriisi on ennennäkemätön. Ei ollut nimittäin oikea aika keskustella sisäisesti siitä, miten aiomme organisoida toimintaamme, minkä vuoksi haluan, että Lissabonin sopimus ratifioidaan pikaisesti, jotta voimme kohdata muun maailman yhtenäisinä, seisten rinta rinnan eurooppalaisina.

Totean talouskriisistä, että mietinnössä, jonka esittelijä olin ja jonka parlamentin enemmistö hyväksyi, arvioitiin, että komission elvytyssuunnitelma ei ollut riittävä. Me olemme nyt varmoja siitä, että se ei ole riittävä. Rahoitusalalta alkanut kriisi on nyt levinnyt reaalitalouteen sekä työllisyyden ja sosiaaliselle alalle. Elvytyssuunnitelma on riittämätön ja kohdistamaton. Jokaisesta kriisistä syntyy tilaisuuksia. Tässä komissio saa tilaisuuden vastata eurooppalaisten todellisiin ongelmiin kauaskantoisella rahoitusalan sääntelyllä, joka ei ole mahdollisimman rajoitettu ja paloiteltu – toisin kuin nykyään – ja joka ei koostu kansallisista ja individualistisista suunnitelmista, vaan aidosti eurooppalaisesta aloitteesta. Komission vastauksen ei pidä koostua lukuisista toimista, vaan sen on keskityttävä todelliseen haasteeseen eli työllisyyteen.

Jokaisesta kriisistä syntyy tilaisuuksia. Tässä komissio saa tilaisuuden vastata eurooppalaisten todellisiin ongelmiin, ja toivon, että siinä yhteydessä noudatetaan uutta lähestymistapaa elvytyssuunnitelmaan.

  Alexandr Vondra , neuvoston puheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, esiinnyn tietääkseni viimeistä kertaa täällä parlamentissa, joten lienee oikea aika kiittää teitä. Aloitan tästä, koska kokemus on ollut ainutlaatuinen omalta kannaltani. Näkemyksemme ovat toisinaan eronneet toisistaan, mutta olen yleisesti sitä mieltä, että oli hyödyllistä työskennellä täällä. Olemme saavuttaneet tuloksia huolimatta kaikista kotimaisista ja yhteisön ongelmista, jotka liittyvät tämänhetkiseen kriisiin. Lähden täältä aikaisin, samoin kuin tekin, koska lähdette kampanjakiertueelle. Puheenjohtajavaltion edustajat tapaavat teidät täällä kesäkuun lopussa. Jotkut ihmiset saattavat olla vaihtuneet mutta työ jatkuu. Haluan vielä kiittää teitä työstä, jota teimme yhdessä kuluneiden kuukausien aikana teidän toimiessanne yhteislainsäätäjinä. Teimme mielestäni hyvää työtä.

Minä lähden, mutta puheenjohtajavaltio jatkaa. Uusi hallitus astuu virkaansa Prahassa 8. toukokuuta 2009 iltapäivällä sen jälkeen, kun viimeinen suuri eteläistä liikennekäytävää koskeva kokous päättyy. En epäile hetkeäkään, etteikö uusi hallitus saata Tšekin puheenjohtajakautta onnistuneeseen päätökseen. Minulla oli tänään tilaisuus keskustella tunnin ajan Jan Fischerin kanssa, joka tarttuu ohjaksiin. Hän on vannoutunut eurooppalainen ja ymmärtää, mistä on kyse. Hän on valmistautunut tapaamaan puheenjohtaja Barroson tiistaina Brysselissä vieraillessaan pääkaupungissa ensimmäistä kertaa ja tekee kovasti työtä kesäkuun loppuun asti. Minulla ei ole syytä epäillä, etteikö kesäkuun Eurooppa-neuvostoa järjestetä sovittuna ajankohtana ja etteikö esityslistaa ole laadittu ammattimaisesti.

Senaatista puheen ollen monet teistä mainitsivat huomisen äänestyksen. Senaatti on täysivaltainen elin enkä voi määrätä äänestystuloksesta, mutta olemme tehneet kovasti työtä ja olen melko varma siitä, ettei ole syytä huoleen. Sama koskee työtä, jota puheenjohtajavaltio teki kesäkuun huippukokouksen tärkeimpien tuloksien eli Irlantia varten laaditun julkilausuman tekstin parissa. Työtä valmistellaan.

Kysyttäessä, puhummeko muiden kanssa, vastaus on "kyllä", mutta emme halua painostaa ketään. En vetoa Saksan perustuslakituomioistuimeen. Se on tietenkin riippumaton, mutta olemme kaikki sitä mieltä, että lopputulos on myönteinen.

Monet teistä puhuivat työllisyydestä. Vallitsevan talouskriisin yhteydessä tämä on kaikkien kannalta tärkein haaste. Jean-Claude Juncker puhui asiasta maanantaina – eilen – ennen Ecofin-neuvoston kokouksen alkamista euroryhmässä. Olemme tehneet komission kanssa kovasti työtä vuoden alusta alkaen ja puhumme tästä täällä myöhemmin tänään. Haluan korostaa kokousta, joka järjestetään Prahassa Tšekin pääministerin, komission puheenjohtajan ja työmarkkinajärjestöjen sekä kahden tulevan puheenjohtajavaltion, Ruotsin ja Espanjan, edustajien läsnä ollessa; tarkoituksena on keskustella toimista ja suosituksista. Tavoitteena on selvästi valmistautua asiantuntevasti kesäkuun Eurooppa-neuvostoon ja työllisyystilannetta koskeviin toimiin, joita voidaan toteuttaa sekä kansallisesti että yhteisössä.

Totean jäsen Rasmussenille, että José Manuel Barroso omaksui johtajuuden ja kannusti keskustelun käymistä aikana, jolloin monet poliitikot pitivät parempana ratkaista ongelmia kotimaassa, koska kyse oli vakavasta haasteesta.

(Suosionosoituksia)

En sekoittaisi itäistä kumppanuutta työllisyyden haasteisiin. Itäinen kumppanuus on strateginen tehtävä, jonka tarkoituksena on edistää vakautta, hyvinvointia ja vaurautta itäisissä naapurivaltioissamme. Siihen liittyy ongelmia, mutta meidän on tarjouduttava auttamaan naapurivaltioitamme ratkaisemaan ongelmat.

Palaan kesäkuun Eurooppa-neuvostoon ja totean, että monet teistä puhuivat tulevasta komissiosta. Ilmaisin selvästi, että me, puheenjohtajavaltio, kuulemme Euroopan parlamenttia välittömästi äänestyksen jälkeen. Meidän on tietysti odotettava äänestystuloksia, mutta aloitamme välittömästi kuulemismenettelyn ja voimme tehdä niin Lissabonin sopimuksen hengessä, ei kirjaimessa.

Jätän nyt teille henkilökohtaisen testamenttini. Keskustelemme siitä, kenestä tulee hyvä johtaja, enkä epäile hetkeäkään, etteikö kyseinen herrasmies ole Euroopan komission todellinen johtaja. Jos haluatte kuulla Alexandr Vondran oman yksityisen suosituksen – ja minähän olen yksityishenkilö sekä ensi maanantaista alkaen tavallinen senaatin jäsen, joka odottaa innokkaasti Ranskan-matkaa, koska olen juuri lukenut, että Ranskassa nukutaan keskimäärin yhdeksän tuntia vuorokaudessa, kun taas minä olen nukkunut pari kolme tuntia vuorokaudessa viime kuukausina – hän on sopiva mies johtamaan meitä seuraavien viiden vuoden aikana.

(Suosionosoituksia)

  José Manuel Barroso, komission puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kuten jotkut jäsenet ovat jo todenneet, he osallistuvat täällä viimeistä kertaa täysistuntoon ja Eurooppa-neuvostoa edeltävään keskusteluun. En tapaa heitä heinä- tai syyskuussa, koska komission toimikausi päättyy lokakuun lopussa, kuten tiedätte.

Niinpä haluaisin osoittaa sanani erityisesti kaikille niille, jotka ovat työskennelleet Eurooppa-hankkeen parissa ja jotka ovat Euroopan parlamentin jäseniä sekä lausua heille vielä kerran: voitte olla ylpeitä Euroopan parlamentin tekemästä työstä.

Jos otamme askeleen taaksepäin ja arvioimme tällä parlamentin toimikaudella tehtyä työtä, voimme mielestäni kaikki olla siitä ylpeitä. Tosiasia on, että yhteisö on näyttänyt tietä monilla aloilla, kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa, uuden energiavarmuutta koskevan politiikan luomisessa ja kaikissa asioissa, jotka liittyvät siihen, miten vastataan rahoitus- ja talouskriisiin, joka vaikuttaa yhteisöön todella vakavalla tavalla. En ole kuitenkaan vielä tänään juurikaan kuullut puhuttavan tästä.

Kriisi vaikuttaa Yhdysvaltoihin, mistä se alkoikin. Se vaikuttaa Venäjään, Japaniin ja jopa Kiinaan. Se vaikuttaa kasvaviin markkinoihin. Yhteisö on yrittänyt alusta alkaen vastata kriisiin, ei vain lyhyellä aikavälillä vaan myös sellaisten ohjelmien välityksellä, joissa tarkastellaan sääntelyä ja valvontaa koskevia laajempia kysymyksiä.

Tämän viestin haluaisin välittää teille täällä tänään. Ottaen huomioon meneillään olevan vaaliprosessin jotkut teistä ovat esittäneet minulle haasteita, mutta katson, etten voi eikä minun pitäisi vastata niihin nyt. Tulevan komission on tietenkin luonnosteltava oma ohjelmansa, mutta minun tehtävänäni ei ole nyt kertoa teille, mitä seuraavan komission ohjelmajulistus sisältää.

Niinpä hyväksyn haasteenne ja pidän sitä vieläpä luottamuksen osoituksena. En voi kuitenkaan tällä hetkellä vastata siihen. Olen sitä mieltä, että arvioidessamme tämän toimikauden tuloksia voimme syystäkin olla ylpeitä. Pidän kuitenkin parempana keskittyä nyt kesäkuun Eurooppa-neuvostoon, jossa on tarkasteltava todella tärkeitä ja hyvin vastuullisia kysymyksiä.

Mainittakoon ensin Lissabonin sopimus ja siirtyminen parlamentin toimikaudesta toiseen, samoin kuin uuden komission muodostaminen. Kuten jotkut teistä totesivat, haaste on erittäin arkaluonteinen, koska Lissabonin sopimus ei ole vielä käytössä: sopimus on allekirjoitettu mutta kaikki 27 hallitusta eivät ole vielä ratifioineet sitä.

Se ei ole Euroopan parlamentin eikä komission syy. Tosiasia on, että nämä hallitukset ovat allekirjoittaneet perustamissopimuksen, jota ne eivät voineet hyväksyä lopullisesti, ja tästä takaiskusta johtuen institutionaaliseen siirtymäkauteen liittyy vakavia ongelmia. Se edellyttää, että kaikki osapuolet toimivat vastuullisesti, niin neuvosto, parlamentti kuin komissiokin.

Tästä syystä pidän myönteisinä puheenjohtajavaltio Tšekin edustajan sekä tästä asiasta virallisen kantansa esittäneiden parlamentin jäsenien sanoja. On löydettävä ratkaisuja, jotka vastaavat täydellisesti voimassa olevaa perustamissopimusta. Muodostamme oikeusvaltioperiaatteelle perustuvan yhteisön emmekä voi kumota perustamissopimusta, joka on jo voimassa. Lakia täysimääräisesti noudattaen on löydettävä järkeviä ratkaisuja, joilla taataan Eurooppa-hankkeen vakaus. Kehotan valtion- tai hallitusten päämiehiä keskustelemaan asiasta kesäkuun Eurooppa-neuvostossa.

Toinen asia, joka meidän on ratkaistava, koskee vastaustamme taloudelliseen kysymykseen. Meidän on mielestäni myös ymmärrettävä, että tässä tapauksessa uusien ohjelmien esitteleminen päivittäin ei osoita todellista vastuuntuntoa. Se on väärä käsitys. Johtajuus on mielestäni ensisijaisesti vastuun kantamista, ei pelkkää yleisölle esiintymistä.

Komission olisi helppo esitellä uusia ajatuksia päivittäin, tietäen täysin, ettei niitä ole mahdollista panna täytäntöön. Emme kuitenkaan tee niin, koska Euroopan komissiona, joka edustaa yhteisön yleistä etua, katsomme, että tehtävänämme ei ole vain mennä yli siitä, mistä aita on matalin tai esittää julkisuustemppuja. Haluamme ehdottaa todellisia toimia ja suuntaviivoja, joiden avulla on mahdollista lähentää koko yhteisöä muihin toimielimiin, kuten parlamenttiin ja neuvostoon, sekä koota Euroopan kansalaiset yhteen.

Tosiasia on, että komissio antoi viime kädessä alkuperäiset ehdotukset, jotka koskevat Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa, kaikkia käytössään olevia välineitä hyödyntäen. Kuten tiedätte, useimmat näistä välineistä kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan, kuten kansalliset talousarviot. Yhteisön talousarvio on minimaalinen kansallisiin talousarvioihin verrattuna.

Kenties kärsimättömät ja meiltä paljon vaativat henkilöt voisivat auttaa komissiota seuraavien rahoitusnäkymien yhteydessä saamaan jäsenvaltiot vakuuttuneiksi, erityisesti niissä valtioissa, joissa puolueet äänestivät enintään yhdestä prosentista niiden rahoituksesta – yhden prosentin kerho, joka on rajoittanut taloudellisia varojaan. Siinä vasta asia, joka olisi hyvä saavuttaa parlamentin seuraavalla toimikaudella.

Voin vahvistaa, että meillä on toimintasuunnitelma vuodeksi 2009; esitämme suuntaviivoja rahoitustarkastusta ja tulevaa toimintasuunnitelmaamme varten. Yhteisön toimielimiltä ei kannata kuitenkaan vaatia sellaista, mitä ne eivät pysty takaamaan tässä vaiheessa.

Olisi parempi kysyä meiltä, mitä voimme tehdä – ja sanon tämän aivan vilpittömästi – koska minusta tuntuu, että sellaisten ihmisten, jotka jakavat kanssani samat yhteisöä koskevat ihanteet, esittämä kritiikki on pohjimmiltaan vääristynyttä sikäli, että siinä keskitytään vain siihen, mitä yhteisö ei ole vielä saanut aikaan. Tiedätte hyvin, että jos yhteisö ei ole vielä tehnyt jotakin, se ei ole yhteisön toimielimien syy vaan johtuu pikemminkin kansallisen kunnianhimon puutteesta. Tällainen kritiikki on epäoikeudenmukaista eikä helpota työtämme eli Eurooppa-hankkeen edistämistä.

Komissio on tosiasiassa tehnyt kunnianhimoisia ehdotuksia siitä, että valvomme jatkuvasti taloudellista tilannetta ja että teemme lisäehdotuksia tarvittaessa. Katsomme nyt kuitenkin, että on tärkeää keskittyä päätöksiemme toimeenpanoon – kuten olen todennut – pelkkien näennäisten eleiden sijaan, koska olemme myös hyvin huolestuneita vakaudesta ja siitä, että valtionvelka on saavuttanut todella hälyttävän tason kaikkialla yhteisössä. Tilanne on erittäin vakava joissakin jäsenvaltioissa, ja meidän on tästä syystä tehtävä ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi.

Olen myös sitä mieltä, että meidän on tuettava yhteisön tekemää työtä. Ymmärrän, että toisinaan on hyvin houkuttelevaa vastustaa yhteisöä kiireellisissä asioissa ja erityisesti Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä, varsinkin, jos kuuluu omassa kotimaassaan oppositiopuolueeseen.

Kehotan teitä ajattelemaan asiaa tarkasti, koska huomenna teillä on valtaa, huomenna voitte kehottaa kansalaisia äänestämään yhteisön puolesta, eivätkä he aio äänestää nurkkakuntaiseksi kuvailemanne yhteisön puolesta. Ihmiset äänestävät sellaisen yhteisön puolesta, jota kaikki poliittiset voimat – oikeisto, vasemmisto ja keskusta – kannattavat ja joka kuvastuu Eurooppa-hankkeessa.

Se on mielestäni valtava haaste. Kannatan poliittista yhteisöä mutta vastustan politikointia Eurooppa-hankkeen yhteydessä. Vastustan myös puolueiden kannattajia koskevia epäasianmukaisia poliittisia jakoja. Voimme nimittäin rakentaa yhteisöä ainoastaan laajojen poliittisten perheiden avulla. Komissio muodostuu näistä perheistä: PPE-ryhmästä, sosialisteista, sosialidemokraateista, liberaaleista sekä muista riippumattomista ryhmistä. Komissio toimii näin jatkossakin. Ymmärrän, että kiireellisissä asioissa haluamme erityisesti Euroopan parlamentissa ja Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä korostaa omaa ohjelmaamme ja omaa puoluettamme.

Olen itse puolueihminen. Minut valittiin Portugalin parlamenttiin 29-vuotiaana, ja olen toiminut niin oppositiojohtajana kuin pääministerinä. Niinpä olen selvästi puolueihminen. Ottakaa kuitenkin huomioon, että yhteisön politiikassa tarvitaan puolueihmisiä, jotka pystyvät myös toimimaan oman puolueensa rajojen yli ja jotka pystyvät luomaan koalitioita eri puoluekantojen yli. Jos toimintamme on ylikansallista, meillä on myös oltava visio, joka ylittää oman puolueemme vision.

Tästä halusin teitä varoittaa, ja totean tämän asianmukaisella kunnioituksella, koska tiedän, että suurimmalla osalla teistä on parhaillaan vaalikampanjaan liittyviä kiireitä; se voi olla hyvin vaativaa suurten kansallisten haasteiden täyttäminä aikoina. Se on mielestäni tärkeää tulevaisuuden kannalta. Jos haluamme ymmärtää, miten valtavia haasteita yhteisöön kohdistuu, meidän on yhdistettävä kaikki eurooppalaiset vasemmistosta, oikeistosta ja keskustasta, kaikki ne, jotka kannattavat Eurooppa-hankkeen perusteita, eikä meidän pidä taipua puoluepoliittisen paisuttelun edessä, koska se on itse asiassa suurimman osan aikaa täysin keinotekoista.

Voin kertoa teille, että hedge-rahastoja koskevista ehdotuksista, joita jotkut teistä arvostelivat, päästiin yhteisymmärrykseen komissiossa, kaikkien komission jäsenten kesken, sosialistiperheen jäsenten kesken, liberaaliperheen kesken ja PPE-ryhmän jäsenten kesken. Asiasta vallitsi täysi yhteisymmärrys. Niinpä vaikka ymmärränkin, että poliittisen taistelun nimissä on järkevää arvostella milloin ketäkin komission jäsentä, se ei mielestäni ole oikeudenmukaista poliittiselta tai älylliseltä kannalta.

Lopuksi haluan sanoa, että ihailen yhteisön perustajia entistä enemmän. Totuus on, että Tšekin tasavallalla on poliittinen ongelma. Varapääministeri Vondra on myöntänyt sen rehellisesti ja avoimesti. Unionin puheenjohtajavaltion on selvästi hyvin vaikea hoitaa sisäistä poliittista kriisiä ja korvata hallituksensa uudella hallituksella. Tästä huolimatta olemme saavuttamassa hyviä tuloksia teidän, Euroopan parlamentin, ansiosta. Voin mielestäni sanoa, että se on pieneltä osin myös meidän, komission, ja tekemiemme ehdotuksien ansiota. Se on kuitenkin myös puheenjohtajavaltio Tšekin ansiota. Olemme saattamassa päätökseen 50 yhteispäätöstapausta, joista jotkin ovat erittäin hankalia. Onnistumme siinä, samalla kun puheenjohtajavaltiossa on meneillään täysi poliittinen kriisi. On mielestäni syytä osoittaa kunnioitusta yhteisön institutionaaliselle toimintakyvylle, minkä ansiosta Eurooppa-neuvosto pystyy tuottamaan tulosta jopa tällaisessa tilanteessa.

Tästä syystä osoittaessani äsken kunnioitustani puheenjohtajavaltio Tšekille ja erityisesti varapääministeri Vondralle tein niin täydestä sydämestäni, koska kuten olen saanut todistaa päivittäin, tiedän, että on erittäin vaikeaa työskennellä tällaisissa oloissa ja saavuttaa siitä huolimatta tuloksia. Tästä syystä on tehtävä valinta. Samalla kun tunnustamme, että meistä kunnianhimoisimmat, joiden joukkoon kuulun itsekin, eivät ole vielä saavuttaneet asettamiaan tavoitteita, on myös korostettava, mitä olemme itse asiassa saavuttaneet ja mitä olemme saavuttaneet yhdessä. Muut keskittyvät puolestaan pääasiassa siihen, mitä ei ole ollut mahdollista saavuttaa. He lähettävät Euroopan kansalaisille pysyvästi kielteisen viestin. Kuten olen usein todennut, yhteisön kannattajien pessimismi on joskus huolestuttavampaa kuin yhteisön vastustajien euroskeptisyys, koska toivon viesti ei siten välity niille, jotka uskovat yhteisöön.

Haluan nyt lausua varapääministeri Vondralle, jota kiitän hänen puheenvuoroistaan, puheenjohtajavaltio Tšekille ja kaikille teille kiitokseni siitä, mitä onnistuimme yhdessä tekemään mielipide-eroavuuksistamme huolimatta yhteisön hyväksi, joka on suuri rauhan, vapauden ja solidaarisuuden hanke.

  Puhemies. – (EL) Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Charlotte Cederschiöld (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Protektionismi piilee jäsenvaltioissa, jotka eivät suhtaudu luottavaisesti muihin jäsenvaltioihin ja jotka ovat haluttomampia tekemään yhteistyötä. EU perustettiin yritettäessä taata rauha mutta myös yhteistyövälineeksi. Tällaisina aikoina, taloudellisten ja rahoituksellisten kriisien vallitessa, on tärkeää, että jäsenvaltiot eivät rakenna muureja kansallisille rajoilleen vaan jatkavat koordinoitua yhteistyötä.

Meidän on ylläpidettävä eurooppalaista solidaarisuutta samalla kun noudatamme EU:n perustamissopimukseen perustuvia sääntöjä ja periaatteita. EU:n on hyödynnettävä maksimaalisesti yhtenäismarkkinoita ja puolustettava avointa kaupankäyntiä talouden taantuessa.

Ongelmia ei ratkaista syyttämällä esimerkiksi rahoitusmarkkinoita. Väärinkäytöt on estettävä uusilla säännöillä samalla kun varotaan estämästä pääsyä pääomaan ja investointeihin, kunhan selviämme kriisistä.

Ongelmia ei ole helppo ratkaista. Protektionismi ei todellakaan ole ratkaisu. Kriisin lievennyttyä ratkaisuna on lisätä kaupankäyntiä ja yhteensovittamista sekä edistää toimivia tavaroiden ja varsinkin palvelujen sisämarkkinoita. Rajat ylittävällä yhteistyöllä edistetään innovaatioita ja työpaikkoja, jotka ovat ainoita kestäviä keinoja selvitä kriisistä.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) EU yrittää "peittää aurinkoa siivilällä", mutta on selvää, missä määrin se on vastuussa suuren yleisön ja työläisten elinolojen jatkuvasta heikentymisestä.

Viimeisten 23 vuoden aikana Euroopan talousyhteisö / Euroopan unioni on edistänyt pääoman liikkumista ja talouden keskittymistä rahoitustoimintaan, vapauttanut markkinoita ja edistänyt yksityistämistä, kannustanut ylituotantoon, siirtänyt tuotantoa ja tuhonnut tuotantokapasiteettia, edistänyt taloudellisen määräysvallan keskittymistä harvojen käsiin ja lisännyt näin muiden riippuvuutta, kannustanut riistämään työntekijöitä, keskittänyt luotua vaurautta entistä enemmän sekä lisännyt sosiaalista ja alueellista epätasa-arvoa. Kaikki tämä on tapahtunut suurvaltojen ja suurten taloudellisten ryhmittymien valvonnan alaisena.

Euroopan komission kauhistuttavat "kevätennusteet" havainnollistavat, miten EU:n uusliberalistinen politiikka – josta oikeisto ja sosialidemokraatit päättävät ja jota ne panevat täytäntöön – vaikuttaa Portugaliin: yli 600 000 ihmistä jää työttömäksi, reaalitulot alenevat, taantuma kestää kaksi vuotta, valtionvelka kasvaa ja budjettivaje nousee jälleen kerran yli kuuden prosentin.

Näitä ennusteita pahempi on kuitenkin miljoonien portugalilaisten arkielämä; heidän ongelmansa kasvavat päivä päivältä.

Portugalilaiset saavat 7. heinäkuuta 2009 toisen tilaisuuden ilmaista, että liika on liikaa, äänestämällä CDU-koalition puolesta.

10. Työllisyyshuippukokouksen valmistelu – Euroopan globalisaatiorahasto – Uudistettu sosiaalinen toimintaohjelma – Työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistäminen (keskustelu)

  Puhemies. - (EL) Esityslistalla on seuravana yhteiskeskustelu

– neuvoston ja komission julkilausumista työllisyyshuippukokouksen valmistelusta

– Gabriele Staunerin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä (A6-0242/2009) Euroopan globalisaatiorahastosta [KOM(2008)0867 – C6-0518/2008 – 2008/0267(COD)]

– José Albino Silva Penedan työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä (A6-0241/2009) uudistetusta sosiaalisesta toimintaohjelmasta [2008/2330(INI)]

– Jean Lambertin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä (A6-0263/2009) työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä [2008/2335(INI)].

  Alexandr Vondra, neuvoston puheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, tiedämme kaikki, että kärsimme edelleen rahoitus- ja talouskriisistä, joka on yksi vakavimmista kriiseistä moneen vuoteen. Unioni ja jäsenvaltiot ovat toteuttaneet monia toimenpiteitä, joilla pyritään lieventämään tämän kriisin vaikutuksia ja ratkaisemaan sen taustalla olevia ongelmia ja samalla ottamaan huomioon kiireellisen tarpeen valmistautua paremmin tulevaisuuteen maailmanlaajuisen talouden haasteiden kohtaamiseksi.

Tiedämme myös, että nykyiset vaikeudet eivät koske pelkästään taselukuja tai talousennusteiden muuttamista. Niillä on todellinen vaikutus ihmisiin: heidän toimeentuloonsa, perheisiinsä ja elintasoonsa. Kriisi vaikuttaa eniten niihin, jotka ovat jo menettäneet työpaikkansa kriisin seurauksena, tai niihin lukuisiin henkilöihin, jotka ovat vaarassa menettää työpaikkansa tulevina kuukausina.

Kevään Eurooppa-neuvosto oli yksimielinen siitä, että työllisyyshuippukokous pitäisi järjestää, jotta kokemuksia voitaisiin vaihtaa siitä, missä määrin toteutetulla elvytystoimenpiteillä on edistetty työllisyyttä ja luotu uusia työpaikkoja. Huippukokous pidetään Prahassa tämän viikon torstaina.

Puheenjohtajavaltiolle annettu tehtävä oli selkeä. Meidän on tutkittava kysymyksiä, kuten työllisyyden ylläpitämistä joustoturvan ja liikkuvuuden avulla, suotuisan ilmapiirin luomista investoinneille, yritysten, erityisten pienten ja keskisuurten yritysten, mahdollisuuksia luoda työpaikkoja, taitojen parantamista ja työmarkkinoiden tarpeiden ennakointia. Meidän on myös tutkittava työmarkkinoiden vahvistamista ja uudistamista, jotta voimme valmistella työmarkkinoita tulevaisuutta varten. Tavoitteemme on varmistaa, että huippukokous ei ole pelkästään tilaisuus keskustella vaan että siellä saadaan aikaan konkreettisia tuloksia ja suosituksia, jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa.

Huippukokoukseen osallistuu nykyisen puheenjohtajavaltion Tšekin ja tulevien puheenjohtajavaltioiden Ruotsin ja Espanjan pääministerien ja työministerien tasolla kokoontuva sosiaalinen troikka. Työmarkkinaosapuolia edustavat Business Europe -keskusjärjestön ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön puheenjohtajat ja pääsihteerit sekä pienten ja keskisuurten yritysten sekä julkisen sektorin työnantajien edustajat. Komission puheenjohtaja Barroso ja komission jäsen Špidla edustavat komissiota.

Työllisyyskomitean, sosiaalisen suojelun komitean ja talouspoliittisen komitean puheenjohtajat ovat myös läsnä. Euroopan parlamentin edustajia on tietysti myös kutsuttu. Ymmärtääkseni Euroopan parlamentin puhemies Hans-Gert Pöttering aikoo myös osallistua.

Huippukokouksen valmistelujen helpottamiseksi on järjestetty kolme kokousta kolmen osallistuvan valtuuskunnan maassa: Madridissa, Tukholmassa ja Prahassa. Näissä kokouksissa on käsitelty erityisesti taitojen parantamisen, työmahdollisuuksien lisäämisen, työllisyyden ylläpitämisen, uusien työpaikkojen perustamisen ja liikkuvuuden edistämisen kaltaisia kysymyksiä.

Näiden kokousten ansiosta olemme voineet keskittyä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa keskeisiin huolenaiheisiin. Olemme tyytyväisiä siihen, että Euroopan parlamentin edustaja työllisyyden ja sosiaalisasioiden valiokunnan puheenjohtaja Jan Andersson osallistui valmistelukokouksiin.

Madridissa järjestetyssä taitojen parantamista käsittelevässä kokouksessa korostettiin, että taidot ovat keskeisessä asemassa, kun valmistaudutaan tulevaisuuteen. Lyhyellä aikavälillä taidot lisäävät tuottavuutta ja liikkuvuutta. Pitkällä aikavälillä ne pohjustavat tietä elpymiselle, lisäävät kilpailukykyä ja ovat keskeisiä syrjäytyneisyyden vähentämisessä ja sosiaalisen tasa-arvoisuuden lisäämisen edistämisessä.

Taitojen parantaminen, jota kaikki sidosryhmät kannattavat, ei koske pelkästään muodollista pätevyyttä, vaan myös esimerkiksi nuorten viestintätaitoja.

Taitojen parantamisen rahoittamista koskevaa kysymystä ei voida sivuuttaa varsinkaan kriisiaikana. Se edellyttää sitoutumista ei pelkästään viranomaisilta vaan myös työnantajilta, työntekijöiltä ja työpaikan hakijoilta. EU:n tasolla on olemassa tarve tutkia lisää mahdollisuuksia käyttää Euroopan sosiaalirahastoa. Työnantajien kiinnostus taitojen kehittämiseen on itsestään selvää, sillä niillä yrityksillä, jotka eivät sijoita taitojen parantamiseen, todennäköisyys joutua lopettamaan toimintansa on kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin niillä yrityksillä, jotka niin tekevät.

Tukholmassa järjestetyssä työmahdollisuuksien lisäämistä käsittelevässä kokouksessa keskityttiin siihen, miten saada äskettäin työttömiksi jääneet ja työelämän ulkopuolelle jääneet töihin – tai takaisin töihin – mahdollisimman nopeasti. Uusista työttömistä ei saa tulla pitkäaikaistyöttömiä. On erityisen tärkeää varmistaa, että sosiaaliturvajärjestelmät toimivat ponnahduslautana uuteen työpaikkaan eivätkä pelkästään passiivisina turvapaikkoina. Työpaikan aktiivisen etsimisen edistämiseen tarvitaan kannustimia. Joustoturvamallin pitäisi osaltaan tehdä työpaikan vaihtamisen houkuttelevammaksi tarjoamalla välttämättömän turvan.

Tukholmassa järjestetyssä kokouksessa korostettiin myös, että lyhyen aikavälin toimenpiteiden ei pitäisi rajoittaa pitkän aikavälin toimenpiteitä. Varhaiseläkejärjestelmät ovat huono ratkaisu, kun nuorille pyritään tarjoamaan lisää töitä, sillä ne alentavat yleistä osallistumisastetta ja lisäävät väistämättä sosiaaliturvakustannuksia.

EU:n tasolla tunnistettiin, että Euroopan sosiaalirahastoa voidaan käyttää aktiivisten osallisuutta edistävien toimien rahoittamiseen ja että iäkkäille työntekijöille voidaan tarjota mahdollisuutta pysyä työelämässä vähentämällä heidän sosiaaliturvamaksujaan.

Viimeisessä Prahassa viime viikolla järjestetyssä kokouksessa korostettiin tarvetta ylläpitää työllisyyttä ja parantaa yrittäjyyttä ja työllisyyttä tukevaa ilmapiiriä. Väliaikaiset lyhytaikaiset työjärjestelyt voivat olla hyödyllisiä, mutta niiden taloudellinen kestävyys on turvattava. Meidän on kuitenkin varottava protektionistista suuntausta, joka voi vain vahingoittaa unionia kokonaisuudessaan.

Meidän on myös ryhdyttävä aktiivisiin toimiin liikkuvuuden edistämiseksi, ja tässä yhteydessä työmarkkinoiden joustavuuden lisääntymisellä on merkittävä rooli. Kriisin vaikutuksista huolimatta Euroopassa on yhä paljon avoimia työpaikkoja, mutta jäsenvaltioissa ja jäsenvaltioiden välillä kaivataan koordinaatiota. Ihmiset ovat usein väärässä paikassa tai heiltä puuttuu oikeat taidot tai molempia.

Näistä kokouksista käy selvästi ilmi, että nykyinen kriisi ei ole pelkästään syklinen vaan rakenteellinen. Tarvitaan perusteellisia muutoksia, jotta pärjätään kovassa kilpailussa maailmanlaajuisessa taloudessa ja turvataan pitkän aikavälin työllisyys EU:ssa. Monissa tapauksissa näissä muutoksissa on kyse aloitteiden jatkamisesta tai jopa viivästyneiden uudistusten, joita on toteutettu monen vuoden ajan Euroopan työllisyysstrategian puitteissa, nopeuttamisesta.

Nykyisten työpaikkojen säilymiseen tähtäävien toimenpiteiden lisäksi meidän on luotava suotuisa ilmapiiri sijoittajille ja yrityksille, jotta ne voivat sijoittaa ja luoda uusia työpaikkoja. Emme voi säilyttää kaikkia nykyisiä työpaikkoja: kriisi edellyttää rakenteellista muutosta ja ihmiset menettävät työpaikkoja. Meidän on kuitenkin tarjottava työttömille mahdollisuus parantaa taitojaan ja työllistettävyyttään ja löytää nopeasti uusi työpaikka jostain muualta.

Haluaisin myös lyhyesti käsitellä muitakin aiheita, joista keskustelette täällä tänään sosiaalista toimintaohjelmaa koskevan keskustelun aikana. Onnittelen erityisesti Silva Penedaa hänen laajasta ja kauaskantoisesta mietinnöstään, jossa käsitellään monia eri asioita ja jossa pyydetään erityisesti kunnianhimoista sosiaalipoliittista toimintaohjelmaa.

Silva Penedan mietinnössä korostetaan tarvetta luoda työpaikkoja ja lisätä joustavuutta työpaikoilla osana Euroopan laajempaa sosiaalista politiikkaa. Siinä tunnistetaan myös uusien taitojen kehittämisen, elinikäisen oppimisen ja yliopistojen ja liikealan yhteistyön edistämisen merkitys. Nämä ovat kaikki keskeisiä näkökohtia, jotka myös sisällytetään tämän viikon huippukokouksen asialistalle.

Tätä laaja-alaista mietintöä täydentää Jean Lambertin mietintö työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä. Tällä viikolla pidettävässä huippukokouksessa on erityisesti otettava huomioon tämä tärkeä päämäärä. Emme voi emmekä pyri luomaan uusia työpaikkoja vain harvoille. Tavoitteemme – varsinkin tässä vaikeassa taloudellisessa ilmapiirissä – on omaksua osallistava lähestymistapa työllisyyspolitiikkaan.

Puheenjohtajavaltio Tšekki tukee Euroopan unionin pitkän aikavälin työllisyystavoitteita ja on toistuvasti korostanut tarvetta motivoida ihmisiä paremmin työnhaussa ja työllistettävyyden parantamisessa. Me kaikki olemme luultavasti samaa mieltä siitä, että on parempi, jos ihmiset ansaitsevat elantonsa itse, eivätkä ole riippuvaisia sosiaaliturvajärjestelmästä. Tämän takia meidän on vähennettävä työmarkkinoidemme lohkoutumista.

Globalisaatiorahasto tukee työntekijöitä, jotka irtisanotaan globalisaation vuoksi. Olen tyytyväinen siihen, että parlamentti ja neuvosto ovat samaa mieltä rahaston muuttamisesta, ja olen kiitollinen Gabriele Staunerille hänen tätä koskevasta työstään. Lisäämällä joustavuutta rahaston käytössä ja vähentämällä irtisanottujen määrää 1 000 työntekijästä 500 työntekijään, rahastosta tulee entistä tehokkaampi väline taloudellisen taantuman vaikutusten lieventämisessä.

Haluan lopuksi sanoa, että nyt kaikkein kiireellisin tarve on varmistaa, että valmistelukokouksissa syntyneet lukuiset ideat, joista keskustellaan tällä viikolla pidettävässä työllisyyshuippukokouksessa, toteutetaan. Kuten alussa sanoin, odotamme konkreettisia tuloksia, jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa ja Euroopan kansalaisia.

Emme voi toivoa, että nykyisen kriisin vaikutuksia voidaan lieventää yhdessä kokouksessa, mutta meidän on keskityttävä tiettyihin suosituksiin ja aloitteisiin, jotka yhdessä lieventävät kriisin vaikutuksia ja auttavat meitä selviytymään kriisistä entistäkin vahvempana.

Puhetta johti
varapuhemies Marek SIWIEC

  José Manuel Barroso, komission puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, työttömyyden merkittävä kasvu on maailman talouskriisin vakavin seuraus. Se vaikuttaa sekä perheisiin että yksittäisiin henkilöihin, jotka syöksyvät todellisiin vaikeuksiin. Se vaikuttaa yhteiskuntaan ja heikentää sen elinvoimaisuutta, ja se vaikuttaa talouteen, joka menettää taitoja ja kokemuksia, joiden uudelleenhankkiminen kestää vuosia.

Täällä kriisin inhimilliset ja sosiaaliset kustannukset ovat korkeimmat. Työttömyys on paikallinen, kansallinen ja myös eurooppalainen ilmiö. Eurooppalaisilla markkinoilla, joilla yhä useampi kansalainen käyttää oikeuttaan liikkua vapaasti, työllisyys on ollut sekä kansallisen että eurooppalaisen politiikan pitkäaikainen huolenaihe. Siksi on aivan välttämätöntä löytää ratkaisuja eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna.

Työttömyys on komission suurin huolenaihe. Komissio työskentelee väsymättä varmistaakseen, että jokainen, jolla on poliittista vastuuta Euroopassa, kuulee tämän pyynnön ja tekee kaiken mahdollisen kriisin lopettamiseksi.

Tiedän, ettei minun tarvitse selittää työttömyyden tärkeyttä ja vakavuutta Euroopan parlamentin jäsenille. Joka päivä yksi valitsijapiirinne jäsen menettää työpaikkansa ja kolme muuta murehtivat oman työpaikkansa puolesta.

Maaliskuussa Eurooppa-neuvosto hyväksyi komission ja neuvoston puheenjohtajavaltio Tšekin aloitteen, joka koski huippukokouksen järjestämistä nykyisen talous- ja rahoituskriisin "työttömyysulottuvuudelle". Tämä aihe on ollut suurin huolenaiheemme kriisin alkamisesta lähtien ja johti Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa koskevaan ehdotukseen viime joulukuussa. Sen täytäntöönpanolla kansallisella ja eurooppalaisella tasolla on jo suuri merkitys olemassa olevien työpaikkojen säilymiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen.

Meidän on nyt kuitenkin kiireellisesti arvioitava sen vaikutusta työllisyyteen. Meidän on otettava opiksemme, jotta voimme muuttaa toimintaamme tulevina kuukausina. Mielestäni työllisyyttä koskeva kysymys olisi ansainnut täysimittaisen eurooppalaisen huippukokouksen, johon osallistuisivat 27 valtion tai hallituksen päämiestä.

Maaliskuun Eurooppa-neuvosto päätti ikävä kyllä rajoitetummasta kokoonpanosta. Tämä ei kuitenkaan ole komissiolle mikään peruste alentaa tavoitteitaan tämän työttömyyshuippukokouksen sisällön osalta ja vähentää valvontaa tulevilla Ruotsin ja Espanjan puheenjohtajakausilla.

Eurooppalainen ulottuvuus on aivan välttämätön kahdesta keskeisestä syystä. Ensinnäkin meidän on lähetettävä kansalaisille selvä viesti ja kerrottava heille, että Euroopan unioni ymmärtää selvästi kriisin todellisen luonteen, että kriisi ei koske pelkästään ekonomisteja ja pankkeja, vaan kyse on myös kansalaisten, työntekijöiden ja heidän perheensä hyvinvoinnista Euroopan kaikilla kolkilla.

Vastauksemme kriisiin ei saa rajoittua kliinisiin teknisiin toimenpiteisiin, joilla ratkaistaan sääntelyongelmia. Vastauksen pitäisi perustua perusarvoihimme: sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja solidaarisuuteen. Vastaustamme on tarkasteltava tällä tavoin, sen on perustuttava siihen merkitykseen, jonka annamme tietyille perusarvoille.

Uskon, että jokainen kriisi tarjoaa myös mahdollisuuden, mahdollisuuden uudistaa sosiaalisen markkinatalouden sekä ekologisen talouden eurooppalaista mallia; se tarjoaa mahdollisuuden osoittaa, että Eurooppa haluaa hartaasti edistää kansalaistensa hyvinvointia.

Toiseksi Eurooppa voi todella muuttaa asioita ja vaikuttaa osaltaan asioihin. Vaikka valta on pääosin kansallisilla elimillä, Eurooppa voi tehdä paljon, ja olkaamme aivan vilpittömiä tämän suhteen. Voimme suunnitella käytössämme olevat työkalut mahdollisimman tehokkaiksi. Euroopan sosiaalirahasto voi auttaa monia ihmisiä, sen ansiosta yhdeksän miljoonaa eurooppalaista pääsee koulutukseen joka vuosi.

Voimme myös toimia ideoiden vastaanottokeskuksena, laboratoriona. Kansalliset hallitukset, paikalliset viranomaiset, työmarkkinaosapuolet, ja Euroopan kaikki sidosryhmät yrittävät ratkaista työttömyyden seurauksia. Ne tarvitsevat ideoita ja hankkeita. Euroopan unioni on ihanteellinen paikka kerätä ideoita, valita niistä toimivimmat ja erityisesti auttaa niiden toteuttamisessa.

Tämän prosessin osalta olemme tehneet työtä yhdessä puheenjohtajavaltio Tšekin kanssa, tulevien puheenjohtajavaltioiden Ruotsin ja Espanjan sekä työmarkkinaosapuolten kanssa.

(EN) Arvoisa puhemies, kuten tiedätte, huippukokouksen valmistelun yhteydessä on toteutettu laajamittainen kuulemismenettely, joka perustuu kolmeen valmistelukokoukseen. Parlamentin panos kyseiseen menettelyyn on ollut merkittävä. Haluaisin erityisesti kiittää työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan jäseniä henkilökohtaisesta sitoutumisesta ja erityisesti sen puheenjohtajaa Jan Anderssonia.

Madridissa, Tukholmassa ja Prahassa järjestetyt kokoukset ovat osoittautuneet erinomaisiksi välineiksi kerätä ideoita siitä, mikä toimii parhaiten. Olen tyytyväinen työmarkkinaosapuolten aktiiviseen osallistumiseen sekä muiden sidosryhmien panokseen. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on aktiivisesti kerännyt vastaavilta kansallisilta toimielimiltä ideoita, jotka rikastuttavat keskustelua – itse asiassa minulla on tapaaminen talous- ja sosiaalikomitean kanssa Prahassa.

Haluaisin tuoda esiin neljä keskeistä asiaa, jotka ovat tulleet ilmi näissä tilaisuuksissa.

Ensinnäkin meidän on ensisijaisesti pyrittävä säilyttämään ihmisten työpaikat, tekemään kaikki mahdollinen työttömyyden kasvun estämiseksi. Työpaikkansa menettäneitä on autettava löytämään uusi työpaikka. Tätä apua on tarjottava heti: ei pidä odottaa, että ihmiset ovat työttöminä monta kuukautta, jolloin heidän taitonsa ovat heikentyneet ja heidän luottamuksensa on nollassa. Pitkäaikainen työttömyys on tragedia asianomaisille ja heikentää yhteiskunnallista vakauttamme ja pitkän aikavälin kilpailukykyämme.

Toiseksi kriisistä kärsivät eniten kaikkein heikoimmassa asemassa olevat – vähän koulutetut työntekijät, äskettäin työmarkkinoille tulleet tai vammaiset, joilla on vaikeuksia löytää työpaikka parhaimpinakin aikoina. Nyt on aika edistää aktiivista osallisuutta ja tehostaa ponnisteluja näiden ryhmien tukemiseksi – näitä asioita käsitellään myös Lambertin mietinnössä, joka on asialistalla tänään.

Kolmanneksi meidän on tehtävä työtä luodaksemme mahdollisuuksia nuorille. Tiedän, että parlamentti on erityisen huolestunut tästä. Meidän on toimittava vähentääksemme riskiä, että moni nuori lopettaa koulunkäynnin ja jää heti työttömäksi. Nuoret tarvitsevat aktiivista tukeamme löytääkseen oppisopimus- tai jatkokoulutuspaikan, jotta he saisivat työtä ja säilyttäisivät työpaikkansa tulevaisuudessa.

Lopuksi haluan puhua taitojen parantamisesta ja työmarkkinoiden tarpeiden täyttämisestä. Taloudellisessa taantumassa on yhä tärkeämpää, että ihmiset hankkivat taitoja, jotka parantavat heidän työllistettävyyttään kriisin aikana ja sen jälkeen. Meidän on valmisteltava ihmisiä tulevaisuuden työpaikkoja varten: viherkaulustyöpaikkoja ja muiden kasvualojen, kuten terveys- ja sosiaalialan, työpaikkoja varten.

Tämä keskustelu tarjoaa myös tilaisuuden tehdä päätelmiä uudistettua sosiaalista toimintaohjelmaa koskevasta parlamentin arvioinnista. Mielestäni Silva Penedan mietinnössä käsitellyt asiat ovat tärkeä osa tämän komission jättämää perintöä: saatavuuteen, solidariteettiin ja mahdollisuuksiin perustuva lähestymistapa, jolla varmistetaan, että politiikkamme on kestävien ydinarvojemme ja tämän päivän yhteiskunnan realiteettien mukaista. Haluan todella onnitella Silva Penedaa hänen merkittävästä työstään, ja mielestäni yhteistyömme, nimittäin komissiossa toimivan kollegani Vladimír Špidlan kanssa, on ollut erittäin tärkeää.

Tässä toimintaohjelmassa, sosiaalista osallisuutta ja sosiaalista innovaatiota koskevassa toimintaohjelmassa, pyritään osallistamaan kansalaisia ja antamaan heille valmiuksia, jotta he pystyisivät käsittelemään nopeasti muuttuvaa todellisuutta, jota globalisaatio, tekninen kehitys ja ikääntyvä yhteiskunta muokkaavat, ja auttamaan niitä, joilla on vaikeuksia selviytyä näistä.

Emme voi erottaa taloudellista ja sosiaalista toimintaohjelmaa: taloudellista elpymistä ei tapahdu sosiaaliseen romahduksen äärellä, kuten sosiaalista edistystä ei voida saada aikaan taloudellisessa erämaassa.

Olen kiitollinen parlamentille ehdotusten yksityiskohtaisesta käsittelystä, ja komission jäsen Špidla antaa myöhemmin keskustelun aikana perusteellisemman vastauksen. Haluan ensin keskittyä yhteen asiaan, jonka alkuunpanijana olen toiminut, ja tämä on Euroopan globalisaatiorahasto. Haluaisin kiittää parlamenttia siitä, että se on käsitellyt rahaston tarkistusta koskevia komission ehdotuksia kiireellisesti. Uudet säännöt parantavat rahoitusavun antamista uudelleenjärjestelyille ja niiden työntekijöiden uudelleenkoulutusta, jotka menettävät työpaikkansa tämänhetkisen taantuman seurauksena; useammat yritykset täyttävät kelpoisuusehdot, ja yhteisön talousarviosta katetaan suurempi osa kustannuksista. Tämän viikon äänestys merkitsee erinomaisia uutisia Prahan työllisyyshuippukokousta ajatellen.

Tällä viikolla järjestettävän työllisyyshuippukokouksen ansiosta on mahdollista pitää työllisyys Euroopan asialistan kärjessä, jonne se kuuluu. Haluan, että huippukokouksessa saadaan aikaan konkreettisia tuloksia. Olen toiveikas tämän suhteen. Sen sijaan, että kyse olisi kertaluonteisesta tapauksesta, toivon, että se on toinen virstanpylväs jatkuvassa menettelyssä, joka alkoi hyvissä ajoin ennen kriisiä – komission, jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten välisessä yhteistyömenettelyssä – joka jatkuu koko kriisin ajan ja sen jälkeen.

Komission puheenjohtajana esitän tämän toimintaohjelman kesäkuussa Eurooppa-neuvostolle 27 valtion ja hallitusten päämiehelle. Sen se on ansainnut. Eurooppa ei ole pelkästään taloudellinen ja poliittinen hanke. Se on aina ollut ja tulee aina olemaan myös sosiaalinen hanke.

  Gabriele Stauner, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat puheenjohtajat, hyvät parlamentin jäsenet, niin paljon työtä ja niin vähän vaikutusta! Näin voitaisiin kuvata lyhyesti työtä, jolla Euroopan globalisaatiorahasto mukautetaan talous- ja rahoituskriisin tarpeisiin.

Vähän vaikutusta sillä, kun otetaan huomion niiden työntekijöiden suuri määrä, johon kriisi vaikuttaa, ja kriisin syvyys, tälle välineelle osoitettujen varojen määrä – nimittäin 500 miljoona euroa – näyttää vähäiseltä. Tämä on kuitenkin aivan väärä johtopäätös. EGR:n saavutukset rakenneuudistusten jälkeen sekä muut Euroopan tason solidaarisuus- ja tukivälineet ovat meidän kaikkien nähtävillä.

EGR on kuitenkin vasta lapsenkengissä. Se perustettiin vuonna 2006, ja sen piti olla selvä merkki siitä, että globalisaatiolla ei ole pelkästään myönteisiä vaikutuksia työntekijöihin, sillä joukkoirtisanomisilla ja erityisesti yrityssiirroilla voi olla myös kielteisiä vaikutuksia työntekijöihin. Näin ollen jopa säästäväiset talousarvioasiantuntijat unohtivat huolenaiheensa, ja perustimme toisen rahoituslähteen.

Nyt rahoitus- ja talouskriisi on täysin peittänyt alleen globalisaation vaikutukset, ja meidän harkittu reaktiomme on muuttaa EGR:n rahoituskriteerejä. Samanaikaisesti tarkistustyössä ongelmana oli – koska EGR oli varsin uusi rahasto – että komissiolla ei ollut paljon kokemusta, ja mielestämme on yhä vaikeaa arvioida nykyisten sääntöjen tehokkuutta.

Haluaisin myös tuoda esiin, että tulevaisuutta ajatellen EGR:n ja Euroopan sosiaalirahaston rinnakkaiseloa ei pitäisi unohtaa.

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan enemmistö kannatti muutettavan asetuksen tilapäistä voimassaoloa, joten säännökset koskevat nyt kaikkia 31. päivään joulukuuta 2011 mennessä jätettyjä hakemuksia ja sisällön osalta työntekijöitä, jotka ovat menettäneet työpaikkansa maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena. Tämä tarkoittaa, että vuodesta 2012 lähtien meidän on jälleen harkittava Euroopan globalisaatiorahaston voimassaolon jatkamista.

Sisällön osalta kyse on helpotuksesta, sillä työpaikkansa menettäneiden työntekijöiden määrää tietyllä alueella lasketaan 1 000:sta 500:aan ja samalla maksukautta pidennetään 12 kuukaudesta 24 kuukauteen. Tämä helpottaa hakemusmenettelyä ja tarjoaa kestävää tukea työntekijöille, kunnes he ovat löytäneet uuden työpaikan.

EU:n rahoitusosuus ja yhteisrahoitus kansallisista talousarvioista oli erittäin kiistanalainen aihe. Olemme saavuttaneet kompromissin. EU:n rahoitusosuus pysyy 50 prosentissa – 50:50 – ja ainoastaan erityistapauksissa EU:n rahoitusosuutta voidaan nostaa 65 prosenttiin. Olen erittäin iloinen tästä. Olemme valiokunnassa jo luopuneet toiveajattelusta, sillä jäsenvaltion, joka saa tukea työntekijöilleen, pitäisi jo tietää velvollisuutensa. Tämä tapahtuu parhaiten, jos valtion oma osuus rahoitustuesta on huomattava.

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että pääsimme neuvoston ja komission kanssa käydyissä neuvotteluissa sopimukseen kiinteämääräisistä luvuista, 20 prosenttia suorista kustannuksista. Juuri tästä sovimme valiokunnassa muutama päivä sitten Euroopan sosiaalirahaston osalta. Liikkumavaraa jäi vielä, jotta voimme tulevaisuudessa tehdä muutoksia ja parannuksia. Haluan kiittää teitä rakentavasta yhteistyöstänne joka vaiheessa sekä valiokunnassa että neuvoston ja komission kanssa käydyissä neuvotteluissa, ja pyydän teitä tukemaan muutosta.

  José Albino Silva Peneda, esittelijä. – (PT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, viime kuukausien aikana, kun olen laatinut mietintöä uudistetusta sosiaalisesta toimintaohjelmasta, Eurooppaa ja maailmaa koettelevan talous- ja rahoituskriisin sekä sosiaalisen kriisin vaikutukset ovat pahentuneet. Joka päivä työntekijöitä irtisanotaan, yrityksiä lopetetaan ja perheet joutuvat kauheisiin tilanteisiin.

Tässä ei ole kyse pelkästään talous- ja rahoituskriisistä; mielestäni kyse on luottamuskriisistä. Viimeisempien Eurostat-tietojen mukaan helmikuussa 2009 yli 19 miljoonaa miestä ja naista oli työttömänä Euroopan unionissa. Tässä tilanteessa, jos mitään ei tehdä, työttömyyden kasvu johtaa väistämättä köyhyyden kasvuun, sosiaalisen syrjäytymisen lisääntymiseen sekä epävarmuuden, rikollisuuden ja erityisesti epäluottamuksen lisääntymiseen.

Olemme sitä mieltä, että työttömyys – tämän kriisin näkyvin osa – ei tarkoita yksinkertaisesti tulojen menetystä työttömille ja heidän perheilleen: työttömyys masentaa ja voi johtaa itseluottamuksen ja läheistesi luottamuksen menetykseen. Jopa ennen nykyistä kriisiä Euroopan unionin jäsenvaltioissa esiintyi sosiaalisia vaikeuksia, jotka johtuivat heikosta talouskasvusta, monimutkaisesta väestökehitystilanteesta ja vaikeuksista elää koko ajan globaalimmassa maailmantaloudessa.

Tässä mietinnössä olen yrittänyt tuoda esiin näitä huolenaiheita mahdollisimman selkeästi ja käytännönläheisesti. Tiedän, että sosiaalinen toimintaohjelma on erittäin laaja käsite, ja olen siksi yrittänyt laatia tasapainoisen mietinnön ja selvästi ja täsmällisesti esittää todelliset painopisteet.

Ensinnäkin Euroopan unionin toimielimillä voi olla tärkeä rooli vahvistamalla jäsenvaltioiden sosiaalisten mallien ja infrastruktuurien tärkeyttä, ja siten auttaa rakentamaan yhteisymmärrystä näiden mallien ja infrastruktuurien yleisestä saatavuudesta, korkeasta laadusta ja erityisesti niiden kestävyydestä.

Toiseksi meidän on otettava käyttöön kaikki saatavilla olevat välineet sen varmistamiseksi, että ihmiset sijoitetaan paremmin työmarkkinoille.

Kolmas painopiste voidaan johtaa päätelmästä, jonka mukaan vielä on paljon tehtävää Euroopan unionin kansalaisten täyden liikkuvuuden varmistamiseksi.

Mielestäni neljäs painopisteala on, että Euroopan unionilla on aktiivisempi rooli sosiaali- ja ympäristöstandardien edistämisessä Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan kaltaisten nousevien talouden maiden ja EU:n välisissä suhteissa. Tämä on erityisen tärkeää, kun kyse on kauppasopimuksista.

Viides painopisteala, jota komissio on yrittänyt toteuttaa, jopa tänään, kun äänestetään Euroopan globalisaatiorahastoa koskevasta mietinnöstä, on tehdä Euroopan rakennerahastoista joustavampia.

Sen varmistamiseksi, että Euroopan kansalaiset ymmärtävät ja hyväksyvät nykykontekstin tuomat muutokset, sosiaalista vuoropuhelua on vahvistettava sosiaalisia sopeutuksia ja talouden uudelleenjärjestelyä koskevan päätöksenteon avoimuuden lisäämiseksi. Yritän sanoa, että teidän on koettava kuohuntavaihe, jotta pääsette yhteistyövaiheeseen sosiaalisen vuoropuhelun alalla. Avointa koordinointimenetelmää on myös vahvistettava, sillä se on välttämätön lisä Euroopan unionin lainsäädäntöön. Sosiaalipolitiikka ei saa olla pelkkä kokoelma hajanaisia toimia ja tuumia; vaan meidän on vahvistettava talous-, työllisyys- sosiaali- ja ympäristöaloitteiden välistä yhteyttä.

On erittäin tärkeää, että sosiaalipolitiikka kulkee talouspolitiikan kanssa käsi kädessä talouden ja sosiaalisen alan kestävän toipumisen takaamiseksi. Haluan ilmaista selvästi, että vallitsevaa kriisiä ei voida käyttää tekosyynä leikata sosiaalisia menoja. On sanottava, että jos nyt ei ole oikea aika leikata sosiaalisia menoja, niin nyt on oikea aika ryhtyä toteuttamaan välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia. Haluan näin ollen onnitella komissiota ja puheenjohtaja Barrosoa, joka näissä monimutkaisissa olosuhteissa on onnistunut saamaan EU:n käsittelemään kriisin ongelmia koordinoidusti …

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Jean Lambert, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, minulla on myöhemmin myös muutama minuutti puheaikaa ja aion silloin puhua muista tänään käsiteltävistä asioista. Laatimani mietintö koskee erityisesti työmarkkinoilta syrjäytyneiden henkilöiden aktiivisen osallisuuden edistämistä.

Ensinnäkin haluan kiittää kaikkia kollegoja, jotka ovat osallistuneet tähän, ja monia kansalaisjärjestöjä, jotka ovat myös antaneet oman panoksensa.

Olemme kuulleet tänä iltapäivänä, että taantumus lisää syrjäytymisen riskiä, jollemme ole erittäin varovaisia: on kyse henkilöistä, jotka nyt menettävät työpaikkansa ja jotka eivät ehkä palaa takaisin työmarkkinoille lähitulevaisuudessa; henkilöistä, joilla on jo vaikeuksia ja jotka eivät pääse työmarkkinoille; ja sitten tietysti myös niistä henkilöistä, jotka eivät ole edes osa työmarkkinoita. On olemassa riski, että heidät unohdetaan, ja meidän on tiedostettava tämä.

Meidän on tarkasteltava joitakin rakenteellisia esteitä, joita me yhteiskuntana luomme aktiivisen osallisuuden edistämiseksi. Olimme valiokunnassa yksimielisiä siitä, että aktiivisen osallisuuden edistämistoimet eivät saa korvata sosiaalista osallisuutta, sitä suurempaa tunnetta, että sinulla on oma tehtävä yhteiskunnassa. Olemme yleisesti ottaen laajasti yksimielisiä neuvoston ja komission kanssa tästä riittävän toimeentulotuen muodossa, ja tässä mietinnössä käytetään tätä ilmausta.

Puhumme myös vähimmäistoimeentulosta kohdissa, jossa todella tarkoitamme sitä. Ihmiset tarvitsevat vähimmäistoimeentuloa, jotta he voivat elää ihmisarvoista elämää, jotta he voivat valita ja jotta heillä olisi mahdollisuus osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan. Tämä on tärkeää heikossa asemassa olevien tukemiseksi, työuran kannalta, hoitoa tarvitseville, niille, jotka tarvitsevat tukea viettääkseen itsenäistä elämää, ja todellakin tämä on tärkeää eläkkeiden tason varmistamiseksi.

Mietinnössä myös todetaan, että on tärkeää, että jäsenvaltiot harkitsevat vähimmäispalkkaa. Työssäkäyvät köyhät ovat jatkuvasti kasvava ongelma Euroopan unionissa.

Mietinnössä käsitellään myös sosiaaliturvajärjestelmiin liittyviä vaikeuksia ja niiden joustamattomuutta erityisesti, kun yritetään saada ihmisiä pysymään työmarkkinoilla, jolloin he saattavat tehdä lyhytaikaista, tilapäistä ja määräaikaista työtä. Sosiaaliturvajärjestelmät eivät aina tällöin jousta riittävästi.

Meidän on myös varoitettava osallisuutta edistävistä toimista, erityisesti niistä, joihin liittyy rangaistuksia, joilla voi olla välillinen vaikutus, esimerkiksi asianomaisten perheisiin, tai kun ihmiset osallistuvat useisiin koulutusohjelmiin saadakseen työtä, jota ei yksinkertaisesti ole olemassa.

Olemme myös yksimielisiä kysymyksistä, jotka liittyvät työmarkkinoihin, joille kaikilla on pääsy. Siksi olemme tuoneet esiin syrjinnän torjunnan ja syrjinnän vastaisen lainsäädännön asianmukaisen soveltamisen, koulutukseen liittyviä kysymyksiä, jotta ihmiset pysyisivät koulussa eivätkä keskeyttäisi sitä, sekä yksilöllisemmän lähestymistavan, jossa otetaan huomioon yksilön tarpeet.

Olemme myös yksimielisiä laadukkaiden palvelujen saannista, sillä nämä ovat erittäin tärkeitä heikossa asemassa oleville ihmisille, joilla on vaikeuksia. Olemme korostaneet paikallisten viranomaisten roolia tässä – ja todellakin yleishyödyllisiä palveluja koskevan puitekehyksen tarvetta – jotta voimme varmistaa, että ihmiset saavat tarvitsemiaan palveluja.

Mielestäni yhtä tärkeää meille on sanavaltaa koskeva kysymys tässä yhteydessä: syrjäytyneet pitäisi myös saada mukaan, kun tarkastelemme toteutettavia toimia ja sitä, täyttävätkö ne todella pitkäaikaistyöttömien, iäkkäiden, nuorten, jotka yrittävät päästä työmarkkinoille, ynnä muiden tarpeita. On erittäin tärkeää, että sanavaltaa koskevaa kysymystä jäsennellään avoimen koordinointimenetelmän avulla, eikä tätä pitäisi unohtaa.

  Anne Ferreira, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon valmistelija. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon valmistelijana haluan kiittää Silva Penedaa siitä, että hän toi esiin mietinnössään, ettei komissio ehdottanut konkreettisia toimenpiteitä, joilla olisi otettu huomioon ympäristö- ja ilmastokriisin sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset. Haluan myös kiittää häntä siitä, että hän mainitsi sosiaalitalouden, vaikka pidän valitettavana, että sen roolia suhteessa koheesiopolitiikkaan ja korkeatasoisiin ja muihin kuin vapaasti siirrettäviin työpaikkoihin ei ole korostettu.

Euroopan parlamenttivaalien lähestyessä tähän mietintöön olisi suhtauduttu myönteisemmin, jos tietyt tavoitteet eivät olisi selvästi kärsineet kunnianhimon puutteesta. Voimmeko tyytyä joustoturvaan ja työlainsäädännön vähimmäisstandardeihin? Ei, emme voi. Meidän pitäisi olla huolissamme siitä, että huomenna oikeisto voi hylätä nämä vähimmäisnormit samalla tavalla kuin se on viimeisten viiden vuoden aikana hylännyt yleishyödyllisiä palveluja koskevan direktiivin.

Hyväksymmekö vihdoinkin vähimmäispalkan huomenna? Euroopan kansalaiset ovat vuosia vaatineet vahvaa sosiaalista Eurooppaa. Seuraavan parlamentin on voitava panna käytäntöön mietinnössä ehdotetut eri yhteiskunnalliset parannukset. Toivon, että tämä auttaa saamaan kaikki liikkeelle 7. kesäkuuta.

  Monica Giuntini, aluekehitysvaliokunnan lausunnon valmistelija. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, lausunnon valmistelijana haluan erityisesti puhua Euroopan globalisaatiorahastoa koskevista muutoksista ja ilmaista arvostavani komission ehdotusta, joka koski parlamentin kanssa saavutettua yksimielisyyttä ensimmäisessä käsittelyssä.

Olen erityisen iloinen ensinnäkin siitä, että olemme väliaikaisesti laajentaneet mahdollisuutta käyttää EGR-rahastoa, ja tehneet siitä Euroopan talouden elvytyssuunnitelman välineen, jolla vastata maailman rahoitus- ja talouskriisiin ja tukea työpaikkansa menettäneitä työntekijöitä; toiseksi siitä, että olemme vähentäneet tukeen oikeutettujen irtisanottujen työntekijöiden kynnysmäärää 1 000:sta 500:aan; kolmanneksi siitä, että olemme nostaneet EU:n yhteisrahoitusosuutta tietyissä tapauksissa 65 prosenttiin tässä vaiheessa.

Lopuksi toivon, kuten todettiin aluekehitysvaliokunnan lausunnossa, että komissio laatii arvion väliaikaisten toimien vaikutuksista vuoden 2011 loppuun mennessä ja antaa parlamentille tarvittaessa mahdollisuuden tarkistaa lainsäädäntöä.

  Cornelis Visser, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon valmistelija. − (NL) Arvoisa puhemies, uudistetun sosiaalisen toimintaohjelman merkitys on selvä, erityisesti nykyisen talouskriisin valossa. Esittelijä Silva Peneda on nähnyt paljon vaivaa mietinnön laatimisessa. Me kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa olemme antaneet oman panoksemme tämän lausunnon muodossa. Olemme korostaneet neljää kysymystä, nimittäin koulutusta ja yrityksiä ja näiden välistä suhdetta, elinikäistä oppimista, monikielisyyden merkitystä ja urheilua.

Ensinnäkin haluaisin keskustella koulutuksen ja yritysten välisestä suhteesta. On tarpeen lisätä yritysten, oppilaitosten, ammattiyhdistysten ja vapaaehtoissektorin välistä vuoropuhelua, jonka tarkoituksena on yksilöidä talouteen liittyviä uusia taitoja. Aikuiskoulutuksella on merkittävä rooli näiden taitojen kehittämisessä.

Koulutuksen sisällön on vastattava ammatillisiin ja käytännön vaatimuksiin. Yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä on myös edistettävä. Opinto-ohjelmien ja yritysten välille olisi rakennettava siltoja, ja yritysmaailmalla pitäisi olla mahdollisuus täydentää opinto-ohjelmia, tarjota työharjoittelupaikkoja ja järjestää opiskelijoille avointen ovien päiviä.

Elinikäinen oppiminen on myös erittäin tärkeää. Perhe-elämän, työelämän ja oppimisen yhteensovittaminen on tärkeää. Julkisilla ja yksityisillä lastenhoitopalveluilla on myös tärkeä rooli tässä, ja niitä on laajennettava, jotta vanhemmat voivat osallistua koko elinikänsä.

Urheilu on yksi väline, ja haluaisin mainita tämän kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan näkökulmasta, joka myös edistää urheilua. Urheilu myötävaikuttaa oikeudenmukaisuuden, yhteisvastuun, sääntöjen kunnioittamisen ja ryhmähengen kaltaisten arvojen kehittymiseen, ja se on myös tärkeä terveyden kannalta. On tärkeää rohkaista jäsenvaltioita näissä asioissa.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelija. − (EL) Arvoisa puhemies, minä laadin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon Jean Lambertin mietinnöstä työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä. Kiitän esittelijää siitä, että hän oli halukas mahdollisimman suuressa määrin sisällyttämään tekstiin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan laatiman lausunnon.

Sukupuolten tasa-arvo ja syrjimättömyyden periaatteen kunnioittaminen yleisesti ottaen ovat aktiivisen osallisuuden (työmarkkinoilla) ja siihen liittyvän yhteiskuntaan integroitumisen perusedellytyksiä. Mielestäni on erityisen tärkeää, että korostetaan kaikenikäisten perheenjäsenten tukemista, sukupolvien välistä solidaarisuutta ja apua, jota on annettava heikossa asemassa oleville ryhmille perheen käydessä läpi vaikeita aikoja, jotta se voi olla hyödyksi yhteiskunnalle kaikkina aikoina ilman, että vaikeat olosuhteet jättävät merkkinsä. Siksi siirtyminen tilanteesta toiseen on erittäin tärkeää, ja sitä on tuettava käyttämällä valtion, sosiaalitoimistojen, työmarkkinaosapuolten ja vapaaehtoissektorin tarjoamia keinoja, jotta yhteiskunnassa koetaan solidaarisuutta ja keskinäistä vastuuta yhteiskunnan kaikista jäsenistä.

Toivon, että Jean Lambertin mietintö vauhdittaa päätöslauselmaesitystä. Myös minun ryhmäni teki muutoksia mietintöön, joten siinä ei mainita pelkästään toimeentulotuki vaan myös yleinen tuki, joilla varmistetaan kunnolliset elinolosuhteet työmarkkinoille osallistuville sekä suurille että pienille ja niille, jotka eivät osallistu työmarkkinoille.

  Othmar Karas, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, hyvät parlamentin jäsenet, keskustelemme nyt kolmesta mietinnöstä. Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraatit ovat antaneet esittelijöille kahden mietinnön aiheet ja vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmä yhden mietinnön aiheen. Tämä osoittaa selvästi, että Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattisella ryhmällä ei ole yksinoikeutta sosiaalipoliittisiin aiheisiin, vaan että nämä aiheet koskevat meitä kaikkia.

PPE-DE-ryhmän varapuheenjohtajana haluaisin erityisesti kiittää Silva Penedaa ja Gabriele Stauneria heidän työstään, sillä he ovat sosiaalisen markkinatalouden eurooppalaisen sosiaalisen mallin ja elämäntyylin uskottavia edustajia ja mestareita syvän sosiaalisen vuoropuhelun ryhmässä. Näillä mietinnöillä pitäisi varmistaa, että Euroopan unionin politiikka voi reagoida tehokkaasti taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin. Niiden tarkoitus on antaa useammalle ihmiselle mahdollisuuksia, parantaa laadukkaiden palvelujen saatavuutta ja osoittaa solidaarisuutta niille, joihin muutoksilla on kielteisiä vaikutuksia.

Kaiken sen, mitä haluamme yhteisöltä, pitää myös miellyttää enemmistöä kotona, sillä meillä ei ole valtuuksia tehdä kaikkea sitä, mitä ihmiset odottavat meiltä. Valitettavasti emme voi sosiaalipolitiikan alalla tehdä vielä kaikkea. Lissabonin sopimus on kuitenkin suuri askel eteenpäin. Täystyöllisyydestä tulee tavoite, kestävästä sosiaalisesta markkinataloudesta tulee Euroopan sosiaalinen ja taloudellinen malli ja sosiaaliset perusoikeudet vahvistetaan perustamissopimuksessa.

Meillä on kuitenkin liian vähän valtaa ja liian vähän rahaa. Näin ollen pyydän komissiota antamaan liiketoimiveroa koskevan ehdotuksen vuoden loppuun mennessä ja esittämään konkreettisen eurooppalaisen aloitteen, jolla on kaksi tavoitetta. Ensinnäkin käyttää varoja kestävien työpaikkojen luomiseen, sillä toimilla, joilla luodaan työpaikkoja, luodaan sosiaalista vakautta ja turvallisuutta. Toiseksi esittää selkeää eurooppalaista hanketta koskeva ehdotus keväällä pidettävää G20-huippukokousta varten.

Nyt maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin takia irtisanottuja työntekijöitä voidaan myös tukea, ja olemme nostaneet yhteisrahoitusta 65 prosenttiin.

Vaikka parannuksille on vielä tilaa, miltä tulevaisuus näyttäisi ilman eurooppalaista sosiaalista malliamme? Meidän on vahvistettava sitä – kuten Silva Peneda kehottaa – vahvistamalla työlainsäädäntöä, kehittämällä työhön liittyvien oikeuksien vähimmäisnormeja, torjumalla syrjintää, vahvistamalla sosiaalista koheesiota, nykyaikaistamalla sosiaaliturvajärjestelmiä, torjumalla köyhyyttä, tukemalla itsenäistä ammatinharjoittamista ja vahvistamalla rakennerahastoja. Otamme askeleen eteenpäin, mutta meillä on vielä paljon tehtävää.

  Jan Andersson , PSE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, keskityn kokoukseen, josta piti tulla huippukokous, mutta josta ei tullutkaan huippukokous.

Jean-Claude Juncker sanoi eilen, että olemme siirtymässä rahoitus- ja talouskriisistä sosiaaliseen kriisiin. Olemme siirtymässä myös työllisyyskriisiin. Seuraavina vuosina työttömyysprosentti tulee olemaan korkeampi, noin vuoden päästä EU:ssa tulee olemaan noin 26 miljoonaa työtöntä.

Tilanne on tällainen, ja näissä olosuhteissa neuvosto ja keskusta- ja oikeistohallitukset päättävät kutistaa työllisyyshuippukokouksen troikan kokoukseksi. Useat johtajat eivät osallistu tähän kokoukseen. Tämä osoittaa, että neuvosto ja hallitukset eivät pidä työllisyyttä koskevaa kysymystä ensisijaisena. Yhdyn komission puheenjohtajan Barroson näkemykseen. Komissio halusi huippukokouksen. Onko tämä väistämätön kehitys? Ei, ei ole. On tehtävä enemmän ja tehostettava koordinointia, ja jotain on tehtävä heti. Kyse on pitkäaikaisista ympäristön kannalta järkevistä sijoituksista, jotka myös tarjoavat työtä lyhyellä aikavälillä. Kotien energiatehokkuuden parantaminen tarjoaa nyt työtä ja tekee kodit paremmiksi tulevaisuutta ajatellen. Kyse on elinikäisestä oppimisesta, joka ei ole koskaan täyttänyt Euroopan lujittamista tulevaisuutta varten koskevaa tavoitetta. Jos teemme näin nyt, ihmiset saavat tarvittavaa koulutusta ja Eurooppa vahvistuu tulevaisuutta varten ja työttömyys laskee. Ne voidaan korvata nuorilla, jotka opiskelevat ja jotka saavat jalansijaa työmarkkinoilla, sen sijaan, että he joutuisivat työttömiksi. Voimme sijoittaa kulutustukeen, kun kyse on huonoimmassa asemassa olevista ryhmistä – eläkeläisistä, opiskelijoista ja työttömistä. Tämä lisää työpaikkoja ja lisää kulutusta.

Liikkuvuus on tärkeää, kuten Prahassa järjestetyssä kokouksessa todettiin. Liikkuvuus on tärkeää – erittäin tärkeää – sekä ammatillinen että maantieteellinen liikkuvuus, mutta jos emme takaa yhdenvertaista kohtelua, yhtäläisiä edellytyksiä ja oikeutta lakkoilla yhdenvertaisen kohtelun saavuttamiseksi Euroopan työmarkkinoilla, protektionismi lisääntyy. Näin ollen komissiolla on velvollisuus muuttaa lähetettyjä työntekijöitä koskevaa direktiiviä.

Yhteenvetona totean, että jotain voidaan tehdä nyt, työttömyyttä voidaan vähentää, Eurooppaa voidaan vahvistaa tulevaisuutta varten. Nämä kaksi liittyvät toisiinsa, mutta aivan liian vähän tehdään tällä hetkellä.

  Ona Juknevičienė, ALDE-ryhmän puolesta. – (LT) Hyvät parlamentin jäsenet, arvoisa komission jäsen, haluan vilpittömästi onnitella kaikkia mietinnöstä, jota me voimme todella kutsua Euroopan kansalaisten mietinnöksi. Eurooppalaiset kysyvät usein, mitä me teemme Euroopan parlamentissa, mitä teemme heidän hyväksi.

Mielestäni tämä on yksi niistä mietinnöistä, joiden on tarkoitus auttaa ihmisiä, ja haluan siksi onnitella kaikkia kollegoitani, Gabriele Stauneria, komissiota ja neuvostoa yksimielisyyden saavuttamisesta ensimmäisessä käsittelyssä. Tämä mietintö hyväksytään huomenna erityisen kiireellisessä menettelyssä, ei pelkästään siksi, että se on tärkeä ihmisille vaan koska tämä rahasto on nyt suunniteltu kriisiä varten, jotta työpaikkansa menettäneet ihmiset voivat saada tukea.

Minulla on vain yksi kysymys. Onko tämä mietintö todella valmistelu ihmisiä varten ja tavoittaako apu heidät? Kuten muistatte, arvoisa komission jäsen, valiokuntamme suuren keskustelun aikana me, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä, sanoimme tukevamme tätä ihmisille tarkoitettua tukea, kunhan se ei päädy byrokraateille tai muille rakenteille.

Valitettavasti vuoden kokemus on opettanut minulle, että omassa kotimaassani Euroopan globalisaatiorahastoa käytetään samalla tavalla kuin Euroopan sosiaalirahastoa, nimittäin uudelleenkoulutukseen. Sitä käytetään vain vähän tai ei lainkaan muihin aiottuihin toimiin. Tarvitsemme rahaa, jotta voimme saavuttaa ihmisiä ja tukea heitä. On väärin, että hallinto, työ- ja koulutuskeskukset ottavat rahat itselleen, kouluttavat ihmisiä, mutta tämän jälkeen ihmiset eivät löydä työtä.

Haluan kiinnittää huomionne tähän, arvoisa komission jäsen, jotta tarkistatte, toimiiko tämä asetus asianmukaisesti jäsenvaltioissa. Onko tämä asetus siirretty asianmukaisesti kansalliseen lainsäädäntöön? Usein lainsäädäntö ei salli asetuksen täytäntöönpanoa.

Te sanotte, että tämä on jäsenvaltioiden hallitusten asia, mutta minä sanon, ettei ole! Ihmiset valitsivat meidät; emme ole hallitustemme edustajia. Meidät valittiin puolustamaan Euroopan kansalaisten etuja, puolustamaan kansojemme etuja ja varmistamaan, että rahat käytetään ihmisten, eikä byrokraattien, hyväksi.

  Brian Crowley, UEN-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän esittelijöitä siitä valtavasta työstä, jota he ovat tehneet laatiessaan mietintöjä, jotka tulevat, kuten totesimme aiemmin, tärkeään ihmisten etsiessä vastauksia ja ideoita siitä, miten edetä.

Oletan, että nämä voidaan jakaa monin eri tavoin neljään eri alaan, jotka kuitenkin liittyvät toisiinsa. Ensinnäkin koulutuksen ala, olipa kyse elinikäisestä oppimisesta, nykyisten taitojen parantamisesta tai uusien taitojen hankkimisesta.

Toiseksi koko innovoinnin ala. Mietitään, mistä työpaikat tulevat tulevaisuudessa ja varmistetaan, että ihmisellä on tarvittavat taidot ja tarvittava koulutus.

Kolmanneksi koko kestävyyden ala. Ihmisille, joilla on jo työpaikka, annetaan turvaa ja tukea sen varmistamiseksi, että he eivät menetä työpaikkaansa eivätkä joudu uudelleenkoulutukseen ja parantamaan taitojaan yhden tai kahden vuoden ajan saadakseen muuta työtä; kyse on jo olemassa olevien työpaikkojen säilyttämisestä.

Neljänneksi yritetään ennakoida, jos tämä on mahdollista, mihin suuntaan tulevaisuudessa mennään.

Jos kollegat palauttavat mieleen 1990-luvun alun, jolloin meillä oli Delorsin suunnitelma ja sosiaalipakettia koskeva valkoinen kirja ja niin edelleen; tätä pidettiin uraauurtavana ja innovatiivisena. Se sisälsi monta vaikeaa asiakirjaa ja monta vaikeaa ajatusta, joita monet, erityisesti teollisuuden alan ihmiset, vastustivat, mutta myös moni ammattiyhdistyshenkilö vastusti.

Jos kokemuksemme vuodesta 1994 lähtien voi osoittaa meille jotain, niin sen, että meidän on ensinnäkin varmistettava. että sosiaalipolitiikan perustana on tuottaa tuloksia ihmisille – ei pelkästään manipuloida lukuja, vaan todellakin parantaa ihmisten elämää.

Toiseksi, se osoittaa, että hyvästä koulutuksesta ja hyvistä taidoista riippumatta, on ihmisiä, jotka jäävät työttömiksi, ja heille on taattava turvaverkko ja annettava turvaa, jotta he saisivat asianmukaisen ja kunnollisen elintason.

Kuten puheenjohtaja Barroso aivan oikein mainitsi, vaikka monissa maissa on ollut korkea työllisyysaste viime vuosina, monet vammaiset – kaiken kaikkiaan 74 prosenttia – olivat työttömiä koulutukseen pääsystä huolimatta psykologisten esteiden takia.

Olen pahoillani, että olen puhunut näin pitkään, mutta haluan lopuksi todeta lyhyesti lainaamalla vanhaa sanontaa: "jos annat miehelle kalan, hänellä on ruokaa päiväksi, mutta jos opetat hänet kalastamman, hänellä on syötävää loppuelämäkseen".

  Jean Lambert, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ottaa esiin joitakin näkökohtia työllisyyden kannalta – eikä vähinten asiayhteyden kannalta, kun otetaan huomioon, että kevään huippukokousta pidettiin joskus "kestävän kehityksen huippukokouksena" – ja yhdistää tämä viime vuoden lopussa annettuun komission asiakirjaan uusista taidoista ja työpaikoista. Asiakirjassa mainittiin, että siirtymisellä vähähiilisiin talouksiin olisi tärkeä vaikutus työllisyyteen. On erittäin tärkeää, että muistamme sen, ja pidämme sen mielessä paraikaa käymässämme yleisessä keskustelussa.

Haluaisin, että tämänhetkisistä työllisyyttä koskevista huolenaiheista saataisiin aikaan erittäin yhtenäinen paketti, joka koskisi uusia teollisuusaloja ja uusia sijoituksia. Emme pysty näkemään tätä tällä hetkellä. Aurinkoenergiatekniikka on tällä hetkellä erinomainen esimerkki. Osassa Saksaa sitä kehitetään, mutta samanaikaisesti aurinkoenergia-alan työpaikkoja katoaa Espanjassa ja tuulivoimala-alan työpaikkoja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Juuri kun etsimme uusia taitoja uusien teknologioiden alalla, vaarana on, että menetämme ne, koska meiltä puuttuu selvä sijoitusstrategia ja todellakin selvä taitojen kehittämisen strategia.

Näin ollen, kun puhumme muun muassa uudelleenkoulutukseen ja taitojen kehittämiseen liittyvistä lukuisista aiheista, meidän pitäisi myös tarkastella niin kutsuttua Just Transition -ohjelmaa, jonka ILO, ITUC ja YK ovat kehittäneet, koska taidot, joita tavoittelemme tällä hetkellä, alkavat muuttua. Meidän on kehitettävä niiden taitoja, joilla on yhä luku- ja laskutaitoon sekä todellakin tietotekniikkaan liittyviä ongelmia, mutta tavoittelemme myös poikittaistaitoja – jotka on myös mainittu komission asiakirjassa. Meidän pitäisi myös harkita, mitä teemme aloille, jotka ovat olleet orpoja aloja taitojen kehittämisen osalta – tällä hetkellä ainakin hoitoala – ja todella miettiä, miten voimme varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet alalla.

  Gabriele Zimmer, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kollegani työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa ovat osuneet arkaan kohtaan mietinnöissään ja ovat tehneet selväksi, että jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin yhteinen toiminta on tärkeää sen varmistamiseksi, että maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksia eivät joudu maksamaan ne, joihin kriisi eniten vaikuttaa, nimittäin yhteiskunnallisen asteikon alimmalla tasolla olevat.

Olen siksi myös erittäin pettynyt siihen, että seitsemäntenä toukokuuta pidettävä niin kutsuttu työllisyyshuippukokous on itse asiassa pelkästään farssi ja jokaiselle meille, jotka kannamme vastuuta Euroopan unionissa, on erittäin kiusallista, että tätä kokousta kutsutaan huippukokoukseksi. Mielestäni tämä osoittaa selvästi, että nykyisessä politiikassa ei näy, että voimme torjua talous- ja rahoituskriisiä ainoastaan, jos samalla torjumme köyhyyttä, sosiaalista syrjäytymistä, työpaikkojen menetyksiä ja kaikkialla tapahtuvaa työnormien heikkenemistä.

Komissio esitti hiljattain työllisyyskehitystä ja työllisyystilannetta koskevia huolestuttavia lukuja sekä Euroopan unionissa että euroalueella. Nyt on johdonmukaisen toiminnan aika! Julkisten palvelujen – vanhuuseläkkeiden kaltaisten turvajärjestelmien – yksityistäminen on lopultakin lopetettava. En vieläkään ymmärrä, miksi komissio ja neuvosto kehottivat vielä maaliskuun huippukokouksessa jäsenvaltiota yksityistämään eläkejärjestelmiä ja luomaan eläkerahastoja. Tämä on erittäin haitallista – tämän seurauksena yhä useampi henkilö vajoaa köyhyyteen, ja tämä lisää vanhuusiän köyhyyttä koskevaa ongelmaa.

Tarvitsemme köyhyyden vastaisia sosiaaliturvajärjestelmiä, tarvitsemme yhteiskunnallista sopimusta Euroopalle, kuten eurooppalaiset ammattiyhdistykset ovat vaatineet. Köyhyyden torjunta voisi olla todella humanitaarinen tapa aloittaa talous- ja rahoituskriisin torjunta maailmanlaajuisesti, ja Euroopan unionilla on velvollisuus tehdä näin.

  Derek Roland Clark, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, jos globalisaatio aiheuttaa irtisanomisia, tulot vähenevät, eikä globalisaatiorahastolla ei ole varoja, joita se haluaa käyttää. Älkää torjuko globalisaatiota; liittykää siihen edistämällä kilpailua EU:ssa ja oppikaa, miten kilpailla maailmanmarkkinoilla.

Haluatte uudistaa sosiaalisen toimintaohjelman työaikadirektiivillä, jolla on kaksi tavoitetta. Ensinnäkin sen piti lisätä työpaikkoja rajoittamalla työaikaa, jotta yritykset olisivat palkanneet uusia työntekijöitä, mutta uudet työntekijät merkitsevät uusia sosiaaliverokustannuksia, joten yksikkökustannukset nousevat. Pienistä yrityksistä tulee kilpailukyvyttömiä ja ne menettävät tilauksia, mikä johtaa lyhennettyyn työaikaan tai jopa liiketoiminnan lopettamiseen. Työntekijöillä ei sitten enää ole työpaikkoja. Miten sosiaalista tämä on?

Toiseksi tarkoitus oli lisätä perheen kanssa vietettävää aikaa, mutta mitä hyötyä siitä on, jos kotiin vietävä palkka on tällöin riittämätön? Miten sosiaalista on, jos perheeltä riistetään elämän hyviä asioita? Antakaa ihmisten keksiä omat pelastuskeinonsa. Monissa maissa on otettu käyttöön vähimmäispalkka, ja minä kannatan sitä. Emme halua, että ihmisten yhteiskunnallista tyytymättömyyttä käytetään hyväksi, mutta EU on nyt tuhonnut jopa tämän oman toimielimensä avulla: Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen Lavalia ja muita tapauksia koskevat päätökset ovat tuhonneet jäsenvaltioiden vähimmäispalkkapolitiikan. Miten sosiaalista on kumota tavat, joilla kansalliset parlamentit ovat yrittäneet suojella työntekijöitä? Näillä toimilla yritetään vain luoda neuvostotyylinen komentotalous, ja me kaikki tiedämme, miten hyvin se toimi.

  Carl Lang (NI). - (FR) Arvoisa puhemies, "erehtyminen on inhimillistä, virheessä pysyminen pirullista". Kun kuuntelen tämänpäiväisiä keskusteluja, voin vain todeta, että kriisin valtavista taloudellisista, rahoituksellisista, sosiaalisista ja väestörakenteeseen liittyvistä vaikutuksista huolimatta, Euroopan toimielimet ja valtioiden tai hallitusten päämiehet eivät ole täysin ymmärtäneet tragedian koko laajuutta ja meihin kohdistuvia vaikutuksia.

Minuutti sitten kuulin, että neuvoston puheenjohtaja kertoi meille, että työttömien on voitava parantaa taitojaan ja että meidän on motivoitava ihmisiä enemmän työnhaussa. Uskotteko todella, että sadat tuhannet tämän kriisin työttömät uhrit ovat tässä tilanteessa, koska he ovat työkyvyttömiä? Kaikki tämä on selvästi ideologisen ja opillisen valinnan, eräänlaisen ryhmänajattelun, talousteorian tulosta, toisin sanoen vapaita markkinoita ja vapaata kauppaa koskevan talousteorian tulosta.

Lopuksi haluan todeta, että Euroopan unioni, joka edistää pääoman, tavaroiden, palvelujen ja ihmisten vapaata liikkuvuutta koskevaa käsitettä, haluaisi globalisoida tämän taloudellisen valinnan, tämän opin; tämä on kuitenkin taloudellisesti ja sosiaalisesti rikollista. Meidän on saatava aikaan maailmanlaajuista kansainvälistä kilpailua.

Jos emme pysty panemaan täytäntöön sosiaalisen mieltymyksen politiikkaa taloudellisen mieltymyksen avulla, sosiaaliturvapolitiikkaa taloudellisen turvallisuuden avulla, jos emme pysty soveltamaan kaupan suojaa koskevaa politiikkaa, niin hyvät parlamentin jäsenet, me jätämme jäljellä olevat maanviljelijämme, käsityöläisemme ja teollisuudenalamme globalisaatioviidakkoa koskevan lain armoille.

Tässä parlamentissa on liberaaleja globalisteja, sosialisti-globalisteja ja alter-globalisteja. Olen ylpeä siitä, että kuulun globalisaation vastustajiin, jotka haluavat palata yhtenäismarkkinoihin, soveltaa kansallisen ja yhteisön etuuskohtelun sääntöä, sekä kansallisen ja yhteisön suojelun sääntöä kansalaistemme palvelemiseksi.

  Elisabeth Morin (PPE-DE). - (FR) Arvoisa puhemies, olen iloinen siitä, että olen täällä tänään puolustamassa Euroopan globalisaatiorahaston uudistamista, koska katson, että rahoitus- ja talouskriisin ja siitä johtuvan sosiaalisen kriisin takia on tärkeää puolustaa työpaikkoja.

Jos aiomme puolustaa työtekijöidemme tulevaisuutta, meidän on tietenkin tarjottava heille ammatillista liikkuvuutta, jotta he voivat paremmin sopeutua yritysten muuttuviin tarpeisiin sekä nyt että tulevaisuudessa. Talouden elpyminen, työllisyyden tulevaisuus, maittemme kilpailukyky, nämä kaikki riippuvat työntekijöiden taitojen kehittämisestä, sillä he asettavat vaatimukset yrityksillemme.

Ensimmäinen askel sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa on tietysti työmarkkinoille osallistuminen. Meidän on edistettävä tätä sosiaalista mallia ja tehtävä yhteistyötä tämän "inhimillisen" pääoman edistämiseksi. Kaikilla työntekijöillä on oikeus työhön.

Meidän poliittista tehokkuuttamme mitataan sillä, miten nopeasti toteutamme toimia sen varmistamiseksi, että liikkuvuudesta, mukautumiskyvystä ja hankitun kokemuksen validoinnista voi tulla voimakas keino Euroopan maiden kaikille miehille ja naisille tulevaisuudessa, kaikille yritystemme palveluksessa oleville miehille ja naisille. Tästä me välitämme, ja nämä seikat ovat ohjanneet työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan työtä.

  Jean Louis Cottigny (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, uskon, että komission jäsen Špidla oli oikeassa ehdottaessaan, että meidän työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa pitäisi tarkistaa Euroopan globalisaatiorahastoa (EGR), joka aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2007.

Parlamentin pitäisi hyväksyä tämä ehdotus sellaisenaan, sillä siinä pyritään laajentamaan EGR:n soveltamisalaa talous- ja rahoituskriiseihin. Valiokuntamme puheenjohtaja, Jan Andersson, oli oikeassa ehdottaessaan tekstiä, jonka työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan jäsenten laaja enemmistö hyväksyi, ilmaistaakseen kaikille valiokunnille, erityisesti budjettivaliokunnalle, että oli tärkeää kommunikoida jäsenvaltioiden kanssa, jotta jokaiselle työntekijälle, jokaiselle ammattiyhdistyksen jäsenelle ja jokaiselle kansalaiselle voidaan kertoa tämän omalla kielellä tämän eurooppalaisen rahaston olemassaolosta.

Tämän kolmikantakokouksen ansiosta ja koska työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan suuri enemmistö hylkäsi kaikki tarkistukset, voimme olla ylpeitä itsestämme seuraavista syistä: EU:n 65 prosentin yhteisrahoitusosuus ja jäsenvaltioiden 35 prosentin yhteisrahoitusosuus; irtisanomisten määrää, jotta Euroopan globalisaatiorahastoa voidaan hyödyntää, alennettiin 500 työntekijään; irtisanomiset otetaan huomioon siitä hetkestä, jona yritys ilmoittaa irtisanomissuunnitelmastaan; eurooppalaisesta rahastosta annettava tuki talouskriisin seurausten vuoksi; poikkeustapaukset, joissa rahastosta voidaan antaa tukea; ja lopuksi EGR-tuen käyttöajan pidentäminen 24 kuukauteen.

Valiokuntamme oli oikeassa, mutta meidän on mentävä pidemmälle. Haluan pyytää kaikkia jäsenvaltiota tekemään kaikkensa sen varmistamiseksi, että jokainen työntekijä, joka on vaikeuksissa, voi hyötyä näistä säännöksistä mahdollisimman nopeasti. Pyydän komission jäsentä Špidlaa, että tätä tarkistusta voidaan soveltaa 1. päivästä toukokuuta 2009, mikäli suuri enemmistö hyväksyy tämän ehdotuksen huomenna ensimmäisessä käsittelyssä. Kruunatkaamme lainsäädäntökautemme hyväksymällä tämän Euroopan globaalirahastoa koskevan tarkistuksen, jonka avulla voimme auttaa vaikeuksissa olevia työntekijöitämme.

Mitä irtisanottu työntekijä haluaa? Hän haluaa tietää, minkälainen hänen elämänsä on kuukauden lopussa. Hän haluaa tietää, mitä hän tekee huomenna. Hän haluaa tietää, voiko hän käyttää työssään hankkimiaan tietoja. Hän saattaa tarvita lisäkoulutusta voidakseen edetä tulevaisuuteen.

Tämän lainsäädäntökauden lopussa haluan siksi kohdistaa sanani kaikille työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan jäsenille riippumatta siitä, kummalla puolella he istuvat: varmistakaa, että tätä tekstiä voidaan soveltaa välittömästi.

Puhetta johti
varapuhemies Luisa MORGANTINI

  Elizabeth Lynne (ALDE). − (EN) Arvoisa puhemies, aktiivista osallisuutta koskevan mietinnön varjoesittelijänä keskityn pääasiassa siihen. Haluaisin onnitella Jean Lambertia, kyseisen mietinnön esittelijää. Hän on saanut aikaan erinomaisen mietinnön. Olen iloinen, että useimmat tarkistuksistani menivät valiokunnassa läpi, erityisesti syrjimättömyyttä koskevat. Kuten tiedätte, se on lähellä sydäntäni.

Ihmiset syrjäytyvät työmarkkinoilta monista syistä, mutta minusta on täysin uskomatonta, että sitä tapahtuu edelleen vammaisuuden, iän, uskonnon tai vakaumuksen tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella – huolimatta vuonna 2000 annetusta työllisyysdirektiivistä. Ongelma on se, että sitä ei ole pantu asianmukaisesti täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa, ja meidän on oltava vielä valppaampia varmistaessamme, että valvomme sitä asianmukaisesti.

Olen myös iloinen, että tarkistukseni pakollisesta eläkkeellejäämisiästä hyväksyttiin. Minusta on aina ollut väärin, että tietyn iän saavuttaneet heitetään roskakoriin. Se johtaa myös syrjäytymiseen, että vaikka ihmisiä ei ole suljettu pois työstä, mutta he eivät kuitenkaan voi työskennellä, koska työ ei ole saatavilla, kuten sen pitäisi olla. Siksi olen iloinen, että valiokunta hyväksyi myös tarkistukseni, jossa pidetään myönteisenä uutta kattavaa direktiiviä syrjinnän torjumiseksi.

Pidän kuitenkin valitettavana, että PPE-DE-ryhmä on esittänyt vaihtoehtoisen päätöslauselman. Mielestäni se on tehty pääasiassa siksi, että voidaan poistaa kaikki viittaukset uuteen direktiivin syrjinnän torjumiseksi, koska tiedän, että useimmat heistä vastustavat sitä. Minusta on hämmästyttävää, että kukaan haluaa kieltää ihmisiltä heidän perusoikeutensa EU:n tasolla vain heidän ikänsä, vammaisuutensa, uskontonsa tai vakaumuksensa tai sukupuolisen suuntautumisensa takia.

Muita aloja, joita pyrin käsittelemään, olivat taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton ja turvapaikan hakemisen harhaanjohtava sekoittaminen toisiinsa sekä näiden molempien sekoittaminen laittomaan maahanmuuttoon. Mielestäni esimerkiksi turvapaikanhakijoiden pitäisi antaa työskennellä sillä aikaa, kun he odottavat turvapaikkahakemuksensa käsittelyä. Sillä poistettaisiin heidän riippuvuutensa etuuksista. Meidän on myös tehtävä enemmän sopeuttaaksemme mielenterveysongelmista ja alkoholi- tai huumeongelmista kärsivät ihmiset.

Lopuksi muutama sana Euroopan globalisaatiorahastosta. Olen iloinen, että saimme sen nopeasti päätökseen. On tärkeää, että kyseisen rahaston toimivaltaa laajennetaan sisällyttämään globalisaation takia irtisanottujen työntekijöiden lisäksi myös työntekijät, jotka on irtisanottu taloustaantuman vuoksi, ja että tarvittavien irtisanomisten määrä olisi 500 1 000:n sijasta. Tämä on erittäin tärkeää ihmisille Länsi-Midlandsin vaalipiirissäni sekä muualla Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

  Ewa Tomaszewska (UEN). − (PL) Arvoisa puhemies, köyhyysriski koskee 16 prosenttia unionin kansalaisista. Kriisi aiheuttaa monia joukkoirtisanomisia. Työn puute on ankaran köyhyyden tärkein syy. Köyhyys edistää sosiaalista syrjäytymistä ja rajoittaa koulutuksen ja terveydenhoidon saatavuutta. Talouskriisistä huolimatta haluamme säilyttää Euroopan sosiaaliset mallit, joilla edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta, ja tämä sisältää köyhyyden torjunnan. Taloudellisella riippumattomuudella taataan ihmisarvo. Siksi on niin tärkeää suojella työpaikkoja ja tuloja ja myös parantaa ammatillista pätevyyttä, mikä lisää liikkuvuutta työmarkkinoilla.

Yksi asia, jonka ansiosta tunnemme, että voimme todella hallita omaa elämäämme, on kyky osallistua päätöksentekoon. Siksi on olennaisen tärkeää kunnioitta työmarkkinaosapuolten mielipiteitä, työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua koskevaa prosessia, ryhmäsopimuksia ja työmarkkinaosapuolten välistä sovittelua. Meidän pitäisi tehdä yhteistyötä varmistaaksemme, että on olemassa sellaiset olosuhteet, joiden ansioista ihmiset voivat ansaita tarpeeksi osallistuakseen yhteiskuntaelämään ja elättääkseen perheensä, erityisesti, jos heillä on monta lasta. Meidän pitäisi myös puuttua syrjintään työmarkkinoilla erityisesti, jos se koskee vammaisia ihmisiä. Poliitikot voitaisiin asettaa syytteeseen siitä, että kriisin aikana on käytetty tuskin kolmea prosenttia Euroopan globalisaatiorahastosta käytettävissä olevista rahoista. Onnittelen esittelijöitä.

  Sepp Kusstatscher (Verts/ALE). − (DE) Arvoisa puhemies, Lissabonin ohjelmassa säädettiin eurooppalaisesta kodista, joka rakennetaan kolmelle pilarille: taloutta, sosiaaliasioita ja ympäristöä koskeville pilareille. Olemme usein arvostelleet sitä, että taloudellista pilaria yliarvostetaan suhteessa kahteen muuhun. Sosiaalisella ohjelmalla on vahvistettu huomattavasti sosiaaliasioita koskevaa pilaria. Siksi kiitämme esittelijää José Albino Silva Penedaa ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan enemmistöä.

Meillä on nyt käsiteltävänämme asiakirja, joka on huomattavasti parempi kuin komission alkuperäinen epäselvä ehdotus. Me vihreät teimme työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa yli 40 tarkistusta ja edistimme siten sosiaalipoliittisten ydinlausuntojen parantamista konkreettisemmin. Sosiaalipolitiikkaan kuuluu enemmän! Sen on koostuttava enemmästä kuin vain muutamasta yleisestä vaatimuksesta luoda lisää työpaikkoja. Siihen on kuuluttava tavaroiden oikeudenmukaisempi jakaminen, köyhyyden torjuntaan sitoutuminen, tehokas sukupuolten tasa-arvo, yhteiskuntaan integroituminen syrjäytymisen sijasta, kansainvälinen solidaarisuus, rakenneuudistus, perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen – myös maahanmuuttajien osalta – terveydestä ja ympäristöstä huolehtiminen, jotta työ- ja elinoloja voidaan parantaa, ja lopuksi siihen on kuuluttava selkeät EU:n direktiivit, joita Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ei voi heikentää.

Paljon siitä sisältyy nyt tähän mietintöön, josta äänestetään tämän parlamentin viimeisen täysistunnon aikana. Voimme vain toivoa, että myös neuvosto ja komissio suhtautuvat näihin vaatimuksiin vakavasti. Vain siten voidaan rakentaa sosiaalinen ja vakaasti yhdentynyt Eurooppa, Eurooppa, jota EU:n kansalaiset odottavat ja jonka ne hyväksyvät tyytyväisinä.

  Roberto Musacchio (GUE/NGL). − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, keskityn Euroopan globalisaatiorahastoon. Keskustelemme tästä rahastosta keskellä erittäin voimakasta ja dramaattista taloudellista ja sosiaalista kriisiä, kuten muut jäsenet ovat jo maininneet. Vaikka on hyvä ajatus, että rahastoa käytetään suoremmin osana toimenpiteitä, joilla pehmennetään työttömyyden iskua, kuten olemme sanoneet, meidän on keskusteltava perusteellisemmin sen asemasta ja kriisin nujertamiseen tarvittavien välineiden puitteista.

Ensiksi meidän on huolehdittava sen varmistamisesta, että hätätilanne ei laajene, ja tehtävä siten esimerkiksi selväksi, että kukaan, joka saa julkista rahaa EU:lta, ei saa irtisanoa työntekijöitä. Tarvitsemme sitten myös eurooppalaisia kriisinhallintatoimenpiteitä, joilla ohjataan rakenteellisia valintoja tässä autoalan erityisessä käännekohdassa. Tämä koskee Italiaa ja suhdettamme Yhdysvaltoihin ja Saksaan. Toiseksi tarvitsemme teollisuus- ja ympäristöpolitiikkaa, mutta myös koheesiopolitiikkaa, joilla polkumyynti Euroopassa lopetetaan.

Kolmanneksi, resurssit ovat surullisen riittämättömiä, erityisesti verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltain hallituksen tarjoamiin resursseihin. Puskureista ei ole hyötyä: tarvitsemme jyrkkää muutosta politiikassa.

  Kathy Sinnott (IND/DEM). − (EN) Arvoisa puhemies, pidän myönteisenä muutoksia Euroopan globalisaatiorahastoon. Vaikka tämän rahaston tukikelpoisuutta koskevien irtisanomisten määrän vähentäminen 1 000:sta 500:aan onkin parannus, suurella määrällä syrjitään edelleen pieniä maita ja työntekijöitä, joiden työpaikkojen menetys koskee pienempiä määriä.

Minun vaalipiireissäni ne, jotka ovat menettäneet työpaikkansa kahden yhtiön – Waterford Crystal ja Dell – sulkemisen takia, voisivat saada tukea. Se on oikein hyvä, ja kehotan Irlannin hallitusta hakemaan välittömästi heidän puolestaan rahoitusta. Tuhannet ovat kuitenkin menettäneet työpaikkansa maailmanlaajuisten taloudellisten olojen takia, ja on epäoikeudenmukaista, että he eivät ole tukikelpoisia, koska he eivät ole työskennelleet suurissa monikansallisissa yrityksissä vaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Ehdotan, että voisimme tehdä tästä järjestelmästä oikeudenmukaisemman joko hylkäämällä 500 työpaikkaa koskevan lukumääräisen kriteerin tai tarkastelemalla työpaikkojen menetystä luokittain tai alueittain eikä yhtiöiden perusteella. Siten voisimme laajentaa tätä rahoitusta 500 työntekijään, jotka ovat menettäneet työpaikkansa maanviljelyn, elintarvikejalostuksen ja tietotekniikan kaltaisilla aloilla tai tietyillä alueilla, kuten Tipperaryssä, Waterfordissa, Limerickissä, Corkissa tai Kerryssä.

Toinen este työntekijöille, jotka yrittävät saada tukea globalisaatiorahastosta, on se, että se on vain sellaisten työntekijöiden käytettävissä, joiden hallitus on halukas hakemaan sitä ja maksamaan kansallisen osuuden. Mitä tapahtuu niille työntekijöille, joiden hallitukset eivät hae tukea? Nyt ajattelen Irlannin hallitusta, joka ei ole tehnyt vielä hakemusta rahastoon.

Juuri ne maat, joiden talous on kärsinyt pahiten ja joiden työttömyysluvut ovat korkeimmat, voivat olla maita, joilla on vähiten varaa maksaa tarvittava osuus työntekijöidensä auttamiseksi, ja kuitenkin juuri ne ovat maita, jotka tarvitsevat sitä eniten.

  Juan Andrés Naranjo Escobar (PPE-DE). − (ES) Arvoisa puhemies, aion puhua uudistetusta sosiaalisesta ohjelmasta. Haluaisin aloittaa kiittämällä vilpittömästi esittelijää José Albino Silva Penedaa hänen työstään. Ottaen huomioon panoksen, jonka hän on tälle parlamentille antanut sosiaalipolitiikkaa ja työllisyyttä koskevissa asioissa, voisimme mielestäni kutsua sitä "Silva Penedan perinnöksi".

Arvoisa puhemies, epäluottamus ja pelko ovat juurtuneet yhteiskuntiimme: työttömyys kasvaa, ja minun kotimaassani se kasvaa järkyttävästi. Meidän on käännettävä tämä tilanne päinvastaiseksi, ja sosiaalisen ohjelman pitäisi auttaa saavuttamaan se. Taloudellinen edistys ja sosiaalinen edistys eivät ole erisuuntaisia polkuja, vaan täysin päinvastoin: jos haluamme vauhdittaa kasvua ja tarjota enemmän ja laadukkaampia työpaikkoja, meidän tarvitsee ja pitää panna sosiaalinen ohjelma täytäntöön ja aloittaa siitä, mistä yksimielisyys on suurin.

Aikaa ei ole hukattavaksi; emme saa kaivautua puolustusasemiin vaan meidän on nähtävä paikallisia, lyhyen aikavälin etuja pidemmälle ja katsottava tuleviin sukupolviin. Sosiaalisen Euroopan pitäisi olla alue, joka yhdistää meidät eikä erota meitä, koska puhumme yhteisistä eurooppalaisista eduista. Sosiaalista ohjelmaa ei voida erottaa uudistetusta Lissabonin strategiasta, koska taloudellinen menestys tukee sosiaalietuuksia ja sosiaalietuuksilla voidaan myös edistää taloudellista menestystä.

Euroopalla on tulevina vuosina edessään stagnaation kausi ja väestön asteittainen ikääntyminen. Emme voi piilottaa päätämme hiekkaan; meidän on nykyaikaistettava sosiaalista malliamme erityisesti, jotta voimme parantaa sitä ja tehdä siitä oikeudenmukaisemman ja kestävämmän. Arvoisa puhemies, on olemassa rakenteellisia heikkouksia, jotka ovat ankara rasitus ja jotka estävät meitä etenemästä. Meidän on päästävä tuosta rasituksesta eroon ja pantava sosiaalinen ohjelma täytäntöön.

  Gabriela Creţu (PSE). − (RO) Euroopan unionia on pitkään ihailtu sen sosiaalisen mallin takia. Olemme kuitenkin jo monien vuosien ajan huomanneet, että oikeutta työhön ja sosiaalisia oikeuksia heikennetään. Kaikki EU:n köyhät sisältävän maan asukasluku olisi yhtä suuri kuin Saksan.

Uusia sosiaalisia ilmiöitä esiintyy. Näyttää siltä, että viimeisen laajentumisen jälkeen sosiaalinen Eurooppa kehittyy kahdella nopeudella, ja ne molemmat menevät taaksepäin. Komissio on esittänyt tähän vastauksena vaatimattoman sosiaalisen ohjelman. Tällä hetkellä on valloillaan rahoituskriisi, jonka taloudellinen vaikutus on kaikkea muuta kuin vaatimaton, ja uhka jo riskiryhmässä olevien tilanteen huononemisesta on kasvanut.

Tätä taustaa vasten on sovellettava yhtä tärkeää periaatetta: sosiaaliset oikeudet ja tavoitteet ovat ensisijaisia taloudellisiin vapauksiin nähden missä tahansa ristiriitatilanteessa. Meidän on vastustettava pitkää perinnettä, jonka mukaan rikkaat aiheuttavat sodat ja kriisit, mutta köyhät maksavat niistä. Hylätkäämme joidenkin hellimä ajatus siitä, että voitot jaetaan yksityisesti, mutta yhteiskunta jakaa tappiot.

Tarvitsemme eurooppalaista solidaarisuus- ja koheesiopolitiikkaa, jota tuetaan erityisillä lainsäädäntöön, verotukseen ja rahoitukseen liittyvillä toimenpiteillä. Sen aikaansaamiseksi tarvitsemme kuitenkin poliittista tahtoa, ja tämä poliittinen tahto näkyy seuraavissa tärkeimmissä käsitteissä: aktiivinen osallisuus, työpaikat, työn älykäs jakaminen, koulutus, yhdenvertainen kohtelu ja palkka sekä kestävä ja vihreä kehitys. Sosiaalista edistystä ja työllisyyttä koskevan sopimuksen allekirjoittaminen ja täytäntöönpano olisivat osoitus tästä poliittisesta tahdosta. Emme voi odottaa!

  Philip Bushill-Matthews (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa kiittämällä neuvoston puheenjohtajaa avauspuheenvuoron huomioista – huomioista, jotka ovat kaukonäköisiä, tasapainoisia ja järkeviä, adjektiiveja, jotka liittyvät koko ajan enemmän puheenjohtajavaltio Tšekkiin.

Haluaisin myös kiittää komission puheenjohtajaa Barrosoa hänen huomioistaan, erityisesti niistä, joissa hän muistutti meitä työpaikkojen merkityksestä ja erityisesti siitä, että on keskityttävä niihin epäonnisiin ihmisiin, joilla ei vielä ole työpaikkaa.

Lopuksi, molemmat heistä viittasivat aivan oikein kaikkien kolmen esittelijän erinomaiseen työhön, mutta haluaisin vain nostaa esille heidän viittauksensa José Albino Silva Penedan mietintöön, koska he kutsuivat sitä "kunnianhimoiseksi ja kaukonäköiseksi". Se on sitä ja sen on oltava sitä tämä tietyn aiheen merkityksen takia.

José Albino Silva Peneda osoitti meille monia painopistealoja sen osalta, mitä meidän on tehtävä. Haluaisin vain lisätä muutaman asian, joita meidän ei ihanteellisessa tapauksessa pitäisi tehdä. Meidän on vältettävä erityisesti kahta asiaa: toinen on liian jäykät työmarkkinat, joilla halvaannutetaan mahdollisuudet, edistetään työttömyyttä ja vain rohkaistaan harmaata taloutta. Näemme tämän tällä hetkellä erityisesti Espanjassa, ja meidän on otettava opiksemme sosialistien epäonnistumisista siellä.

Toiseksi, meidän on vältettävä liiallista keskittymistä niiden suojeluun, jotka ovat edelleen työssä, niiden kustannuksella, jotka etsivät työtä, ja niiden työnantajien kustannuksella, jotka pyrkivät tarjoamaan työtä. Juuri nämä ryhmät tarvitsevat todella apuamme.

Lopuksi haluaisin sanoa, että meillä kaikilla on selkeästi erilaisia näkemyksiä tämän parlamentin kaikilla puolilla, mutta yksi asia, joka meille on yhteistä, on se, että me kaikki välitämme näistä asioista, minkä takia niin monet meistä ovat ylittäneet puheaikansa.

Olen iloinen, että käymme tätä erittäin tärkeää keskustelua. Itse olen iloinen siitä, että viimeinen puheenvuoroni koordinaattorina, viimeinen puheenvuoroni tässä täysistunnossa, on näin merkittävästä aiheesta. Haluan toivottaa kaikkea hyvää niille kollegoille, jotka palaavat tänne, ja haluaisin erityisesti ottaa esille Stephen Hughesin. Stephen, eräänä päivänä kaipaat minua, ja minä kaipaan sinua varmasti, mutta silloinkin, kun en ole täällä, seuraan sinua!

  Puhemies. − (IT) Me kaipaamme teitä varmasti ja ajattelemme teitä.

  Proinsias De Rossa (PSE). − (EN) Arvoisa puhemies, epäilemättä hän lobbaa meitäkin!

Ei tiedä hyvää, että jotkin jäsenvaltiot eivät halua tämän torstain työllisyyshuippukokousta. Ei myöskään tiedä hyvää sosiaalisen markkinatalouden tulevalle kehitykselle, että jäsenvaltioiden vähemmistö esti viime viikolla kompromissin tarkistetusta työaikadirektiivistä. Jos Eurooppa on todella sitoutunut sosiaaliseen markkinatalouteen, meidän on otettava talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikka mukaan koko paketin yhdenvertaisina osina.

Juuri nyt kohtaamiamme moninkertaisia kriisejä ei ratkaista pelkästään järjestämällä pankeille valtavia määriä veronmaksajien säästöjä ja sulkemalla pois kansalaistemme tarpeet yhteiskunnallisina olentoina. Sen on mentävä pidemmälle kuin avoin koordinointimenetelmä eläkkeiden, työllisyyden, koulutuksen, terveydenhuollon ja, todellakin, hoitopalvelujen koordinoinnissa.

Jotkin jäsenvaltioistamme eivät kuitenkaan selvästi pysty ajattelemaan sen taloudellisen häkin ulkopuolella, jossa sosiaali- ja ympäristöpolitiikkaa pidetään kalliina ylellisyytenä, josta voidaan luopua, koska sillä rajoitetaan markkinoita. Se on muutettava kiireellisesti, jos aiomme varmistaa edistyksemme kohti tavoitettamme paremmasta yhteiskunnasta.

  Anja Weisgerber (PPE-DE). − (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan sosiaalisilla malleilla on suuria haasteita. Erityisesti nykyisen rahoituskriisin takia on koordinoitava EU:n tason toimenpiteitä. Haluaisin siksi myös kiittää hyvin paljon esittelijöitä heidän erinomaisesta työstään.

Sen lisäksi, että meidän on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin rahoitusmarkkinoiden sääntelemiseksi, meidän on myös koordinoitava sosiaalipoliittisia toimenpiteitä ja luotava sosiaaliset puitteet. Tässä meidän olisi myös pidettävä mielessä jäsenvaltioiden toimivalta. Kannatan sitä, että tänä kriisiaikana etusija annetaan työllisyyden luomiselle ja edistämiselle, ja sitä, että joustoturvaperiaatteen toteuttamista ajetaan eteenpäin. Kieltäydyn kuitenkin hyväksymästä vaatimusta vähimmäispalkkojen käyttöönotosta kaikissa jäsenvaltioissa, kuten José Albino Silva Penedan mietinnön 14 kohdassa kehotetaan, vaikka haluaisin muuten kiittääkin häntä hänen työstään. Tällä vaatimuksella, joka liittyy päätökseen, joka pitäisi jättää jäsenvaltioiden yksinomaiseen harkintavaltaan, rikotaan toissijaisuusperiaatetta.

Työmarkkinasäännökset ja -järjestelmät vaihtelevat suuresti jäsenvaltiosta toiseen. Minun mielestäni kaikille ihmisille on taattava riittävät tulot, jotta he voivat elää ihmisarvoista elämää. Se voidaan saavuttaa vähimmäistoimeentulolla, jota tuetaan täydentävillä valtion sosiaalietuuksilla. Mihin tasoon vähimmäispalkka pitäisi määrätä? Ehkä Romanian tasoon? Siellä se on 72 euroa kuukaudessa.

Tuen erityisesti sitä ajatusta, että meidän on varmistettava perustulo kaikille, mutta viittaan taas jäsenvaltioiden toimivaltaan asianmukaisten rajojen säätämisessä. Ilmoitan kannattavani sosiaalista Eurooppaa. Euroopan on luotava sosiaaliset puitteet mutta samalla otettava huomioon jäsenvaltioiden valtuudet.

  Stephen Hughes (PSE). − (EN) Arvoisa puhemies, meille luvattiin alun perin täysimääräinen työllisyyshuippukokous tällä viikolla, mutta sen sijaan meillä on puoli päivää kestävä troikan kokous. Mikä kauhea viesti sillä lähetetäänkään EU:n kansalaisille, jotka liittyvät työttömyysjonoihin hälyttävällä vauhdilla! Mikä kielteinen viesti sillä lähetetäänkään vielä useammalle sellaiselle ihmiselle, jotka pelkäävät menettävänsä työpaikkansa! Ennusteet osoittavat, että vuoteen 2010 mennessä EU:ssa voi olla jopa 27 miljoonaa työtöntä, ja pelkään, että se voi olla vielä pahempaa. Toivon todella, että kesäkuun huippukokouksessa omistetaan ainakin yksi kokonainen päivä sen tarkasteluun, miten vastaamme tähän haasteeseen.

Sen sijaan, että teeskentelemme vastauksen olevan vain kansallisella tasolla, tarvitsemme vahvoja, johdonmukaisia, Euroopan laajuisia vastauksia, koordinointitoimia EU:n tasolla ja kansallisella ja alueellisella tasolla. Tarvitsemme kiireellistä toimintaa säilyttääksemme elinkelpoiset työpaikat missä vain se on mahdollista. Lomautusten pitäisi olla viimeinen keino: sen sijaan pitäisi käyttää älykästä työn jakamista ja uusien taitojen hankkimista. Meidän on investoitava älykkäiden vihreiden työpaikkojen luomiseen tietoon perustuvassa vähähiilisessä taloudessa. Meidän on investoitava antaaksemme työntekijöille taidot, joita he tarvitsevat työskennelläkseen tuossa uudessa taloudessa. Tarvitsemme vahvaa, aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, jolla sopeutetaan nopeasti uudelleen lomautetut työntekijät, ja tarvitsemme vahvoja ja elinkelpoisia sosiaalista suojelua koskevia järjestelmiä, joilla tuetaan niitä, jotka joutuvat ilman omaa syytään työttömiksi.

Se on enemmän kuin mitä tarvitaan yhden kokonaisen päivän täyttämiseksi kesäkuun huippukokouksessa. Tämä puolen päivän troikka on säälittävä vastaus.

Ja lopuksi, Philip, minä kaipaan sinua – vähän niin kuin hammassärkyä!

(Naurua)

  Oldřich Vlasák (PPE-DE). − (CS) Arvoisa puhemies, rahoitusmarkkinoiden romahtamisen ohella työttömyyden kasvu on toinen nykyisestä talouskriisistä johtuvasta kahdesta tärkeimmästä ongelmasta. Uskon lujasti, että jos Euroopan unioni haluaa puuttua tähän kasvuun, sen on vältettävä kaikkia protektionismin muotoja. Pidän myös elintärkeänä yksittäisten toimenpiteiden koordinointia Euroopan unionissa. Tarvitaan toimenpiteitä, joilla motivoidaan ihmisiä, jotka joutuvat työttömiksi ja jotka yrittävät löytää uuden työpaikan. Näissä puitteissa pidän myönteisenä ehdotusta, jonka mukaan nykyisen talouskriisin takia työpaikkansa menettäneiden ihmisten pitäisi voida saada nopeasti varoja Euroopan globalisaatiorahastosta. Kysymys on kuitenkin siitä, etenemmekö liian pitkälle globalisaatiorahaston sääntöjä koskevissa tarkistuksissa. Mielestäni juuri ehdotettu yhteisrahoituksen 75 prosentin taso on liian korkea. Tässä tarvitaan jäsenvaltioiden yhteistyötä, emmekä saa unohtaa, että rahaston hallintoa on yksinkertaistettava.

Hyvät kollegat, olemme varmasti samaa mieltä siitä, että työllisyyden säilyttäminen ja uusien työmahdollisuuksien luominen rahoitus- ja talouskriisin vanavedessä on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä tehtävistä. Tämän takia EU:n tulevassa työllisyyshuippukokouksessa pitäisi selkeästi säätää yhteisistä puitteista ja erityisistä ehdotuksista sekä saada loppuun keskustelu muutoksista globalisaatiorahastossa.

  Jan Cremers (PSE). − (NL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kun komission sosiaalisesta ohjelmasta keskusteltiin viime vuonna ensimmäisen kerran, sanoin, että mielestäni ohjelmasta puuttuu kunnianhimoa ja että se oli liian vähän liian myöhään. Haluaisin kiittää José Albino Silva Penedaa hänen yhteistyöstään tällä myöhästymisen alalla. Mielestäni hänen mietintönsä osoittaa, että Euroopan parlamentti haluaa kaikissa tapauksissa, että tällä alalla on huomattavasti enemmän kunnianhimoa.

Alussa, kun ajatus Euroopan unionista syntyi, oli selvää, että haluamme rakentaa sosiaalipolitiikkamme miltei jokaisessa jäsenvaltiossa olemassa oleville sääntelypuitteille, nimittäin vakaalle työlainsäädännölle, jolla taataan, että kukaan ei joudu syrjään, ja työmarkkinaneuvotteluihin, joilla turvataan työntekijöiden asema työmarkkinoilla.

Nyt meidän on pitänyt lisätä tähän yhteiskuntamme heikossa asemien olevien sosiaalinen suojelu. Euroopassa tapahtuneesta kasvusta huolimatta olemme kohdanneet uuden ilmiön: työssäkäyvät köyhät. Haluaisin myös kiittää José Albino Silva Penedaa siitä, että hän sisällytti tämän mietintöönsä.

  David Casa (PPE-DE) . − (MT) Minulle on ollut kunnia saada työskennellä näillä kahdella alalla, joista olemme keskustelleet. Haluaisin kiittää lämpimästi esittelijöitä ja kaikkia niitä, jotka ovat olleet mukana ja jotka ovat auttaneet meitä saamaan aikaan kannan, joka meillä on tänään. Meidän on ennen kaikkea puolustettava niitä työntekijöitä, jotka on valitettavasti lomautettu tämän kriisin takia, ja uskon, että nyt on helpompaa auttaa näitä ihmisiä palaamaan työmarkkinoille.

Tänä iltana sovimme myös tekevämme kaikkemme luodaksemme enemmän työpaikkoja Eurooppaan. Voimme luoda työpaikkoja, mutta ei siten kuin sosialidemokraatit haluaisivat eli rajoittamalla työntekijöiden ylityötunteja. Päinvastoin, haluamme, että työntekijät päättävät itse. Emme voi poliitikkoina sanella kenenkään tekemien ylityötuntien määrää. Se päätös on jätettävä työntekijöille. Siksi, kyllä, sen perusteella, mitä komission jäsen Almunia lausunnossaan sanoi euroalueen tulevasta työvoimakriisistä, meidän on tehtävä kaikkemme luodaksemme enemmän työpaikkoja ja parempia työpaikkoja kaikille eurooppalaisille työntekijöille.

  Colm Burke (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, pidän hyvin myönteisenä Euroopan globalisaatiorahastoa koskevien kriteerien tarkistamista. Olemme nyt syvässä talouskriisissä, syvimmässä sitten toisen maailmansodan loppumisen jälkeen. Tarvitsemme siksi innovatiivisia ratkaisuja, joilla puututaan kohtaamiimme valtaviin talousongelmiin.

Euroopan globalisaatiorahasto on yksi sellainen esimerkki. Olin tämän parlamentin ensimmäinen irlantilainen jäsen, joka tunnisti mahdollisuuden käyttää näitä varoja viimeaikaisissa työpaikkoja koskevissa kriiseissä Limerickissä, Waterfordissa ja Traleessa, kolmessa merkittävässä kunnassa vaalipiirissäni. Siksi pidän myönteisenä esittelijöiden työtä hakukriteerien tekemiseksi joustavammiksi talouskriisin takia. Erityisesti on pantava merkille komission ja jäsenvaltioiden uusi rahoitussuhde sekä työttömyyttä koskevan rajan väliaikainen alentaminen 1 000:sta 500:aan.

Mielestäni näillä uudistuksilla lähetetään vahva viesti Euroopan sydämestä niille, jotka ovat olleet tarpeeksi epäonnisia joutuakseen talouskriisin myrskyn kohteeksi, että heidän saatavillaan on apua, jotta he voivat kouluttaa itsensä uudelleen ja päivittää taitonsa tiellä tulevaan vaurauteen.

  Katrin Saks (PSE). − (ET) Myös minä tuin globalisaatiorahaston rakenneuudistusta. Kotimaassani Virossa tätä rahastoa ei ole käytetty, ja kun kysyin miksi, minulle kerrottiin, että ehdot olivat hyvin tiukat ja että raja, joka tähän asti oli tuhat ihmistä, teki siitä mahdotonta. Meillä ei ole senkokoisia yrityksiä, mutta pienempiä on todellakin joutunut vararikkoon. Rajan alentaminen 500:aan toisi siten ehdottomasti Virolle – jossa työttömyysaste on jo hyvin korkea – mahdollisuuksia, ja vaadittu rahoituksen prosenttiosuuden muutos olisi myös hyvin suotuisa. Siten totean jälleen kerran, että pidän myönteisenä tähän rahastoon tehtyjä muutoksia.

  Theodor Dumitru Stolojan (PPE-DE) . − (RO) Myös minä pidän myönteisenä ja erityisen hyödyllisenä – ja tuen niitä äänelläni – ehdotuksia muuttaa Euroopan globalisaatiorahasto tehokkaaksi välineeksi, jolla torjutaan talouskriisin tuskallisinta vaikutusta eli työpaikkojen menetystä.

Ei ollut asianmukaista, että tämä rahasto on tällä hetkellä käytettävissä vain tilanteissa, joissa työpaikkojen menetys johtui yhtiön uudelleensijoittamisesta, joka on yleensä kehittyneissä maissa tavattu ilmiö. Ehdotettujen tarkistusten ansiosta vähemmän kehittyneet jäsenvaltiot, mukaan luettuna Romania, ovat tukikelpoisia tässä rahastossa.

  Alexandr Vondra, neuvoston puheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin aivan ensiksi ilmaista kiitokseni tästä hyödyllisestä keskustelusta. Mielestäni keskustelu oli hyvin tärkeä ja rakentava, aivan kuten sen aiheet ansaitsevat. Mielestäni hyödymme yksinkertaisesti siitä, että tämä keskustelu on hyvin oikea-aikainen, välittömästi ennen torstaina Prahassa järjestettävää kokousta.

Joten haluaisin kiittää teitä kaikkia osuudestanne. En usko, että mitään jätetään pois tai unohdetaan. Uskon, että tämä keskustelu edistää huippukokouksen tulosta samalla tavalla kuin kaikki valmistelutyö, jonka teimme komission kanssa ja joka aineellistui Tukholman, Madridin ja Prahan työpajojen muodossa.

Niille, jotka puhuivat kokouksen koosta tai soveltamisalasta: kyllä, alun perin aioimme järjestää laajemman huippukokouksen, mutta meidän on oltava tietoisia yleisestä tilanteesta työllisyyden alalla. Se on ala, jolla kansallinen toimivalta on hyvin tärkeää, ja yhteisön osuus tässä ei ole ainoa väline, josta on kyse. Sanoin tämän avauspuheenvuorossani, jossa esitin joitakin toiveistamme tämän viikon huippukokoukselle. Emme saisi unohtaa, että Euroopan työllisyysstrategiasta huolimatta työllisyyspolitiikka on edelleen pääasiassa jäsenvaltioiden vastuulla.

Vuodesta 1997 alkaen käytössä olleen strategian tärkein osa on ollut vastavuoroisen oppimisen asema etsittäessä ratkaisua työllisyysalan yhteisiin ongelmiin. Tämä lähestymistapa on edelleenkin olennaisen tärkeä, kun olemme keskellä viime aikojen pahinta talouskriisiä, ja sillä on myös osansa tämän viikon huippukokouksessa.

Mutta kansallisella tasolla toteutettujen toimien lisäksi itse unionilla on tehtävänsä, ja juuri näissä puitteissa olisi hyödynnettävä täysimääräisesti käytettävissä olevia rahoitusvälineitä, eikä vähiten Euroopan sosiaalirahastoa ja Euroopan globalisaatiorahastoa, jota tällä hetkellä tarkistetaan, tietysti parlamentin suostumuksella, jotta sen soveltamisalaa voitaisiin laajentaa kattamaan nykyisestä kriisistä johtuvat työpaikkojen menetykset.

Juuri sen haluamme saada aikaan, ja mielestäni meillä on syytä uskoa, että Prahassa komission, puheenjohtajavaltion, tulevien puheenjohtajavaltioiden ja työmarkkinaosapuolten läsnä ollessa järjestettävän kokouksen tuloksen perusteella voimme saada aikaan tuloksia suositusten ja ehdotusten muodossa. Sitten meillä on taas tilaisuus tavata 27 jäsenvaltion voimin Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa tehdäksemme päätöksiä.

Toivomme siis, että eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten avulla ja näiden kolmen työpajan muodostavan valmistelutyön sekä tämän keskustelun perusteella Euroopan työllisyyshuippukokouksessa onnistutaan määrittelemään uusia toimia, joihin on ryhdyttävä kiireellisesti, jotta voimme vastata kansalaisiamme kohdanneeseen vakavaan tilanteeseen ja auttaa luomaan unionin, joka on tulevaisuudessa vahvempi ja kilpailukykyisempi.

  Vladimír Špidla, komission jäsen. − (CS) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, viitenä työvuotenani komissiossa minulla on ollut monia tilaisuuksia tavata esittelijöitä, ja heidän työnsä laatu ei siksi tule minulle yllätyksenä. On selvää, että tapaamme aikana, jolloin Eurooppa ja koko maailma ovat kriisissä. Tätä kriisiä verrataan usein 1930-luvun kriisiin, ja monesti pelätään, että sillä on samanlaiset seuraukset, ja se on ehdottomasti vakava kriisi. Monet asiat ovat kuitenkin muuttuneet aiempiin kriiseihin verrattuna. Meillä on Euroopan unioni, eikä Euroopan manner ole täynnä keskinäisiä jännitteitä ja vihaa. On olemassa Euroopan sosiaalinen malli, jonka nojalla on kehitetty hyvin kattava sosiaalisen suojelun järjestelmä, ja tämä on huomattava muutos. Mielestäni myös halu ja valmiudet toimia yhdessä ovat lisääntyneet asteittain, koska nyt ensimmäistä kertaa EU on vastannut kriisiin koordinoidusti talouden elvytyssuunnitelmallaan käyttämällä koordinointivalmiuksia yhteisön tasolla ja yksittäisten jäsenvaltioiden tasolla. On myös selvää, että jos puhumme kriisistä, ajattelemme pääasiassa työttömyyttä ja sen sosiaalisia seurauksia. Komissio katsoo, että työllisyyttä ja työttömyyttä koskeva kysymys on ohjelman painopisteala ja ehdottaa, että sen pitäisi olla myös koko EU:n asialistan painopisteala. Monet jäsenet ovat arvostelleet sitä, että alkuperäinen tavoite valtion ja hallitusten päämiesten huippukokouksesta on muuttunut toisenlaiseen kokoonpanoon. Komission puheenjohtaja on ilmaissut selkeästi komission tukeman näkemyksen, ja se oli alkuperäinen ajatus. Haluan kuitenkin sanoa, että Prahan huippukokous on poikkeuksellinen tapahtuma. Sitä on valmisteltu poikkeuksellisella tavalla. Siinä on mukana osallistujia, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet kyseisiin tapahtumiin, ja se on myös vaihe matkalla Eurooppa-neuvoston kokoukseen. Se tarkoittaa, että työllisyyttä ja työttömyyttä koskevaa kysymystä käsitellään pääministerien ja presidenttien tasolla.

Hyvät parlamentin jäsenet, olemme keskustelleet monista yksittäisistä kysymyksistä sosiaalisen ohjelman puitteissa, ja keskustelun aikana on noussut esiin monia kysymyksiä, jotka liittyvät muutoksiin yksittäisissä rahastoissa. Haluaisin huomauttaa, että ehdotettu ohjelma oli enimmäkseen valmisteltu ennen kriisin alkua, mutta siitä huolimatta haluan tehdä selväksi, että se oli ja on edelleen hyvä perusta kriisin kohtaamiseksi. Se tarjoaa myös hyvän perustan kriisin jälkeen toteutettaville toimille. Mielestäni Euroopan sosiaalinen malli on enemmän kuin vain reagointia kriisiin, olipa se sitten miten vakava tahansa. Se on prosessi, ja se on hyvin pitkän aikavälin poliittinen ja sosiaalinen strategia, ja juuri tämä pitkän aikavälin näkökulma on sisällytetty sosiaaliseen ohjelmaan. Euroopan globalisaatiorahastoa ja Euroopan sosiaalirahaston muutoksia koskevien kysymysten osalta haluaisin ilmaista kiitokseni erinomaisesta yhteistyöstä, koska vuoropuhelu on ollut niin rakentavaa, että tavoitteidemme saavuttaminen tässä kokouksessa on ulottuvillamme, ja pidän sitä erittäin tärkeänä. Meillä on Tšekissä sanonta, jonka mukaan "se, joka antaa pian, antaa kahdesti". En tiedä, päättelivätkö esi-isämme tämän tarkkojen laskelmien avulla, mutta nopea vastaus on selvästikin tärkeä, ja se on hyödyllisempää kuin epäröinti.

Keskustelussa nostettiin esiin joitakin tiettyjä kysymyksiä, joihin haluaisin vastata. Ensimmäinen niistä on Jean Louis Cottignyn esittämä kysymys tämän vuoden toukokuun 1. päivästä tai tämän vuoden toukokuusta ja rahaston käytöstä. Haluaisin tehdä selväksi, että kaikki päätösvaiheessa olevan ehdotuksen nojalla tämän vuoden toukokuun 1. päivän jälkeen toimitetut hakemukset käsitellään uusien sääntöjen mukaisesti. Ona Juknevičienė oli huolissaan siitä, että rahastojen rahat eivät useinkaan päädy niitä tarvitsevien käyttöön. Mielestäni tehokkuutta pitäisi aina valvoa. Minulla oli tilaisuus vierailla Itä-Karjalassa, jossa keskusteltiin rahaston käyttämisestä niiden ihmisten auttamiseksi, jotka ovat menettäneet työpaikkansa Nokian rakenneuudistuksen jälkeen, ja voin tämän kokemuksen perusteella sanoa, että keskustelut osoittivat selkeästi, että suurin osa työpaikkansa menettäneistä katsoi, että Euroopan globalisaatiorahastosta heille annettu tuki oli välttämätöntä, nopeaa apua, joka oli heille hyödyllistä. Kun minä olin siellä, 60 prosenttia heistä oli jo löytänyt uuden työpaikan. Eivät tietysti kaikki, mutta joka tapauksessa oli selvää, että tämä mekanismi toimi. Toinen esiin nostettu kysymys koski yhteisrahoitusta. Oldřich Vlasák on tietysti oikeassa sanoessaan, että yhteisrahoituksella on merkittävä asema. Mielestäni yhteisrahoituksen tason nostaminen oli kuitenkin oikea ehdotus kriisiaikana, koska joillakin hyvin vaikeassa tilanteessa olevilla valtioilla on vakavia ongelmia yhteisrahoituksen saamisessa. Sen helpottamiseksi ehdotimme 75 prosentin tasoa. Parlamentissa käydyn keskustelun jälkeen ehdotusta laskettiin 65 prosenttiin, ja mielestäni se on huomattava askel, jolla aidosti helpotetaan rahaston käyttöä. Haluaisin myös korostaa jotakin, jota ei niin selkeästi korostettu keskustelussa, vaikka Euroopan sosiaalirahasto on hyvin vakiintunut laitos, joka auttaa miljoonia ihmisiä vuosittain ja auttaa heitä hyvin tehokkaasti. Myös tämän rahaston osalta olemme yhdessä teidän kanssanne käymässämme keskustelussa tarkistaneet sääntöjä, ja mielestäni sillä edistetään sen käyttöä ja tehokkuutta. Jean Lambert korosti sosiaalisen osallisuuden merkitystä. Mielestäni pitäisi korostaa, että linjamme on täysin selkeä. Euroopan sosiaalinen malli on aktiivisen yhteiskunnan malli, ja siinä työmarkkinoiden aktiivisuus on tärkein osa. Se ei kuitenkaan ole malli, jossa hyväksytään vain ne, jotka osallistuvat työmarkkinoille, koska suuri osa kansalaisistamme ei eri syistä osallistu työmarkkinoille, ja kuitenkin on hyvin tärkeää, että heillä olisi tilaisuus osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan ja että heillä olisi aktiivinen osa. José Albino Silva Peneda korosti työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. Voin vain olla samaa mieltä hänen näkemyksestään, että juuri tänä aikana työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on tärkeämpää kuin koskaan ennen.

Hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin sanoa, että mielestäni sosiaalisen ohjelman ja työllisyysohjelman merkitys on kasvamassa ja että se on prosessi, joka asteittain tekee itsensä tunnetuksi kaikissa EU:n strategioissa sekä kaikissa ehdotuksissa, jotka koskevat Euroopan unionin pitkän aikavälin suunnitelmien ja näkymien muutoksia. Haluaisin kiittää teitä ja päättää puheenvuoroni ilmaisemalla syvän vakaumukseni siitä, että Euroopan sosiaalinen malli on malli, joka kehottaa Euroopan yhdentymiseen; se ei ole malli, jota voitaisiin kehittää ja ylläpitää yksinään toimivien kansallisvaltioiden rajojen sisällä, ja haluaisin siksi päättää sanomalla, että mielestäni EU ja Euroopan yhdentyminen ovat olennainen ennakkoehto Euroopan sosiaalisen mallin tulevalle kehitykselle.

  Gabriele Stauner, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, haluaisin lisätä jotakin komission jäsenen huomioihin Euroopan globalisaatiorahastosta. Euroopan globalisaatiorahasto on osa Euroopan sosiaalista mallia. Hän oli oikeassa sanoessaan, että "älä jätä huomiseksi mitään, minkä voit tehdä tänään". Meillä oli komission kanssa intensiivisiä keskusteluja, ja haluaisin korostaa, että tässä tapauksessa reaktiomme on ripeä, mutta sisällöltään ja laadultaan korkeaa. Se on kompromissi, josta minä ja kollegani olemme hyvin ylpeitä.

Haluaisin tehdä yhteenvedon muutamista keskustelun ajatuksista: näyttää onneksi siltä, että Euroopan globalisaatiorahaston tarkistuksesta ollaan laajasti yksimielisiä. Haluaisin osoittaa komissiolle pienen vetoomuksen: älkää käyttäkö pelkästään Euroopan sosiaalirahaston jäännösvaroja Euroopan globalisaatiorahastoa varten, vaan kerätkää myös talousarvion muut jäännösvarat. Niille meistä, jotka ovat kiinnostuneita sosiaalipolitiikasta, olisi tietysti ihanteellista, jos Euroopan sosiaalirahaston varat käytettäisiin kokonaan Euroopan sosiaalirahaston tavoitteisiin ja Euroopan globalisaatiorahaston varat tulisivat muista jäännösvaroista. Siten voisimme hyödyttää työntekijöitä kaksin verroin.

Sanon esimerkinomaisesti kollegoilleni Elizabeth Lynnelle, Kathy Sinnottille ja Colm Burkelle, että Euroopan globalisaatiorahaston avulla voidaan saavuttaa paljon, mutta sillä ei voida ratkaista kaikkia alueellisia ongelmia. Se on sangen selvää, eikä se ole sen tarkoitus. Jäsenvaltioilla on edelleen jonkin verran vastuuta. Haluaisin tehdä komissiolle toisen vetoomuksen: ehkä voitte olla käyttämättä loppuun teknistä tukea koskevia varoja – 0,35 prosenttia – jotka ovat käytettävissänne asetuksen mukaisesti. Työntekijät hyötyisivät siten vielä enemmän. Juan Andrés Naranjo Escobarin esittämä huomio oli hyvin tarkka, ja se koskee tulevaisuuden tehtävää. Meidän on talous- ja rahoituskriisin takia tarkistettava myös Lissabonin strategiaa.

Haluaisin suunnata yhden kommentin Stephen Hughesille: työllisyyshuippukokous olisi varmasti hienoa asia, mutta kaikessa rehellisyydessä on sanottava, että troikan kokous on myös asianmukainen, jos siitä on tuloksena jotakin järkevää. Emme tarvitse huippukokousta vain sen itsensä takia. Tarvitsemme hyviä tuloksia ripeästi!

  José Albino Silva Peneda, esittelijä. − (PT) Haluan keskustelun tässä vaiheessa esittää kolme huomiota. Ensiksi haluan sanoa, että sosiaalipolitiikka ei ole tämän parlamentin minkään poliittisen voiman yksinoikeus. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä, poliittinen voima, jota minä edustan tässä parlamentissa, on edistänyt sosiaalipolitiikkaa tällä vaalikaudella minun mielestäni hyvin ratkaisevasti. Minulla oli hyvin aktiivinen osa eri mietinnöissä, eri aiheissa, erityisesti Euroopan sosiaalirahaston tarkistamisessa, Euroopan globalisaatiorahastossa, joustoturvassa, Euroopan sosiaalista mallia koskevassa mietinnössä, työaikadirektiivissä ja nyt Euroopan sosiaalisessa ohjelmassa.

Tästä vaalikaudesta saamani kokemuksen perusteella olen vakuuttunut siitä, että voimme saada aikaan laajan yksimielisyyden sosiaalipolitiikan kysymyksistä. Sen lisäksi, että politiikan suunnittelusta on laaja yksimielisyys – jonka minä katson jo aikaansaaduksi – meidän on kuitenkin oltava vaativampia poliittista toimintaa koskevan yksimielisyyden aikaansaamisessa. Tässä yhteydessä tuntemukseni on se, että meidän olisi komissiossa ja EU:n toimielimissä pitänyt kehittää paljon enemmän kannustimia, jotta varoja voitaisiin osoittaa paikallisella ja alueellisella tasolla edellyttäen, että eri elimet ja toimet ovat lähentyneet, jotta sosiaaliset ongelmat voidaan todella ratkaista.

Kolmas huomioni koskee luottamusongelmaa. Luottamuksesta ei voida määrätä tai säätää; se riippuu suurelta osin toimielinten käytöksestä. Uskon, että yhteistyön kulttuuri politiikan suunnittelussa auttaa palauttamaan luottamuksen. Uskon, että tämän vaalikauden aikana, täällä Euroopan parlamentissa, olemme antaneet hyvän esimerkin yhteistyön tekemisestä, ja sen työn tulos, uudistettu sosiaalinen ohjelma, perustuu selkeästi tähän ajatukseen.

Olen samaa mieltä komission jäsenen kanssa, kun hän sanoo, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun on oltava keskustelun ytimessä. Uskon kuitenkin, että olemme nyt vaiheessa, jossa sosiaalipolitiikan on pelkkää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua enemmän oltava poliittisen keskustelun ytimessä. Siksi kannatan hyvin paljon täällä parlamentissa työllisyyshuippukokouksesta ja sosiaalipolitiikasta lausuttuja sanoja. Nyt on mielestäni ehdottoman oikea aika keskustella tästä asiasta.

Lopuksi, tämä on viimeinen puheenvuoroni tässä parlamentissa, ja haluan kiittää – puhemiehen puolesta – kaikkia jäseniä ja komission jäsentä ja komissiota tavasta, jolla he ovat tehneet yhteistyötä kanssani näiden viiden ankaraa ja jännittävää toimintaa sisältäneen Euroopan parlamentissa viettämäni vuoden aikana. Kiitos hyvin paljon.

  Jean Lambert, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, pidän hyvin valitettavana, että jotkut rakkaimmista kollegoistamme jättävät meidät tämän vaalikauden lopuksi.

Keskustelussa otettiin esiin monia kohtia, ei vähiten syrjinnän torjunnan osalta ja sen osalta, miten tärkeitä kyseiset toimenpiteet ovat, jopa taloudellisen taantuman aikana. Otettiin esiin myös työ, jota olemme tämän asian osalta tehneet naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa. Myös kysymys vastavuoroisesta tuesta otettiin esiin.

Haluan tässä kohdassa korostaa, että yksi osallisuutta koskevassa mietinnössä esiin ottamistamme ulottuvuuksista oli paikallisen tason ulottuvuus ja tietyt paikalliset taloudelliset ulottuvuudet. Puhumme paljon kansallisista ja kansainvälisistä talouksista, mutta paikallistalous on elintärkeää: ihmisten pääsy pankkipalveluihin, vaikka he eivät ole kovin hyvin toimeentulevia, mikroluottoihin ja luotto-osuuskuntiin. Meidän on varottava sitä, että köyhempiä ihmisiä painostetaan koko ajan enemmän ottamaan koronkiskureilta ja muilta vastaavilta lainaa korkeilla koroilla. Meidän on varmistettava, että niin ei tapahdu, koska se todella kuluttaa ihmisiä.

Käsittelemiemme paikallisviranomaisia koskevan ulottuvuuden ja palveluja koskevan ulottuvuuden osalta sekä mietinnön osalta toinen asia, jota valiokunta erityisesti halusi korostaa, oli asuminen, koska, jälleen, taloudellisen taantuman aikana paine, joka kohdistuu niihin ihmisiin, joilla ei ehkä ole varaa siihen asuntoon, jossa he asuvat, kasvaa. Kyseiseen tasoon on siksi keskityttävä; voisimme ehkä käyttää avointa koordinointimenetelmää tarkastellaksemme jäsenvaltioiden parhaita käytäntöjä.

Lopuksi haluaisin mainita sosiaalirahaston. Olemme hyvin huolissamme siitä, että sitä ei saada sopimaan hyvin kapeaan ulottuvuuteen, joka koostuu työllisyydestä ja valmiudesta työllisyyteen, koska emme tahdo menettää monia mielikuvituksellisia ja hyvin tuottavia ja mielenkiintoisia järjestelmiä, joilla on tähän mennessä autettu ihmisiä löytämään tiensä työllisyyteen hyvin hankalista lähtökohdista.

  Puhemies. − (IT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona 6. toukokuuta 2009.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Kelam, Tunne (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Muutaman päivän päästä Euroopan johtajat ja sidosryhmät tapaavat työllisyyshuippukokouksessa. Nopeasti kasvavasta työttömyydestä on tullut nykyisen rahoituskriisin ydinongelma. Se on syvästi inhimillinen ongelma: se on itse asiassa Euroopan suurin yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus. Hallitusten johtajien ja poliitikkojen on käsiteltävä tilannetta mielikuvituksellisesti ja konkreettisin toimenpitein.

Vuosi 2009 on innovaation ja luovuuden vuosi. EU:n on tartuttava tähän tilaisuuteen työttömyyden vähentämiseksi. Paras tapa on edistää uusien työpaikkojen luomista. Tärkein asia on pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen. Yksi käytännöllinen tapa on myös helpottaa Euroopan rahastojen hakua koskevia byrokraattisia sääntöjä. Pk-yritykset luovat työpaikkoja, ja ne ovat tärkein väline työttömyyden vähentämisessä tulevaisuudessa edellyttäen, että me EU:ssa tuemme niitä tehokkaasti.

EU:n on lisäksi investoitava koulutukseen, erityisesti elinikäiseen oppimiseen. Työttömyys on suuri järkytys kaikille. EU:n ja jäsenvaltioiden on ennen kaikkea autettava ihmisiä pääsemään yli tästä järkytyksestä ja oltava valmiita vaihtoehtoisiin ratkaisuihin, jotta ihmiset pääsevät mahdollisimman pian uudelleen työmarkkinoille. Innovaatioon, tutkimukseen ja kehitykseen ja elinikäiseen oppimiseen investoiminen on paras tapa saada tämä aikaan.

  Magda Kósáné Kovács (PSE), kirjallinen. − (HU) Huolimatta kaikista ponnisteluista, joita olemme tehneet vuonna 2004 tapahtuneen liittymisemme jälkeen, EU:hun on kehittynyt asteittain "kilpailukykyistä" köyhyyttä koskeva. Talouskriisi on selkeästi pahentanut tilannetta sekä jäsenvaltioiden tasolla että tavallisten kansalaisten keskuudessa. Tästä johtuvat yhteiskunnalliset konfliktit uhkaavat nykyisiä eurooppalaisia puitteita. Tavalliset kansalaiset joka tapauksessa odottavat oikeutetusti, että Euroopan unionin toimielimet eivät auta vain pankkeja vaan tarjoavat myös heille sosiaaliturvaa.

Kriisin takia vähenevä kilpailu markkinoilla vahvistuu sekä yritysten että työntekijöiden välillä. Taustalla olevia yhteiskunnallisia jännitteitä EU:ssa kuvaavat parhaiten liialliset reaktiot, joita lähetetyistä työntekijöistä annettua direktiiviä koskevat Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot aiheuttivat.

Nykyisen oikeudellisen tilanteen tunteminen on olennaista perusteettomien pelkojen hälventämisessä. Seuraavan komission pitäisi arvioida lähetetyistä työntekijöistä annetun direktiivin saattamista osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä.

Sosiaalipaketin sisältämien toimenpiteiden lisäksi tarvitaan muita oikeudellisia välineitä kriisin käsittelemiseksi ja jännitteiden purkamiseksi. Yhteiskuntarauhan takaaminen ilman eurooppalaistan vähimmäispalkkaa voi olla hyvin vaikeaa. Ihmisarvoisen työn ja ihmisarvoisen elämän määritelmä ja rajatylittävät työehtosopimukset ovat vain muutamia asioita, joiden osalta komissiolla on edelleen tehtävää.

Pitkällä aikavälillä näiden yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi 25 jäsenvaltion jo ratifioimilla Lissabonin sopimuksella ja perusoikeuskirjalla voidaan luonnollisesti taata suurempi toimivalta EU:lle yhdenvertaisuuden saavuttamisessa taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien osalta, mutta siten, että missään nimessä ei korvata nopeiden lyhytaikaisten toimenpiteiden pakettia.

  Iosif Matula (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Euroopan globalisaatiorahasto on tärkeä väline, jota Euroopan komissio käyttää lieventääkseen talouskriisiä ja tarjotakseen apua niille ihmisille, joihin se vaikuttaa suoraan. Taloudessa on rahoitusalan, autoteollisuuden ja myyntialan kaltaisia aloja tai sektoreita, joissa kriisin vaikutukset ovat ankarampia, koska niillä on pitänyt vähentää toimintaa ja irtisanoa ihmisiä, minkä me huomaamme myös Romaniassa. Yhden tutkimuksen mukaan vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä rekisteröitiin kolme kertaa enemmän irtisanomisia kuin uusia työpaikkoja koko Euroopan unionissa.

Panemalla täytäntöön toimia maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutusten vastustamiseksi voimme myös saavuttaa sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan tavoitteen. Mielestäni se voidaan saavuttaa parhaiten, jos Euroopan globalisaatiorahasto suunnataan työttömille ihmisille, jotka tulevat samalta alueelta tai naapurialueilta ja jopa eri jäsenvaltioista, jos niillä on yhteinen raja. Toisaalta meidän on osoitettava solidaarisuutta niille, jotka ovat menettämässä työpaikkaansa, ja toisaalta meidän on autettava heitä palaamaan työmarkkinoille. Ammatillinen uudelleenkoulutus ja erikoistuminen kullakin alueella käytettävissä olevien erityisten resurssien ja kehitysalojen mukaan voisi auttaa luomaan uusia työpaikkoja.

  Siiri Oviir (ALDE), kirjallinen. − (ET) Nykyisellä maailmanlaajuisen talouskriisin (eli taloudellisen taantuman ja lisääntyvän työttömyyden) kaudella todellisuus EU:n työmarkkinoilla on sellainen, että yhä useampia ihmisiä irtisanotaan, mikä kasvattaa entisestään köyhyydestä ja syrjäytymisestä kärsivien ihmisten kokonaismäärää Euroopassa.

Nyt on todella tärkeää, että pyritään sosiaaliseen osallisuuteen ja siihen liittyvään työmarkkinapolitiikkaan yhdennetyn ja yhtenäisen lähestymistavan avulla Euroopan talouden elvytyssuunnitelman puitteissa.

Jäsenvaltioiden ei myöskään pitäisi uhrata sosiaaliasioita, terveydenhoitoa ja koulutusta leikkauksille, kun ne tarkistavat talousarvioitaan, koska juuri nämä ovat aloja, joilla edistetään köyhyysvaarassa olevien ihmisten saamista takaisin yhteiskuntaan.

On tunnustettava, että usein on hyvin monimutkaista yhdistää jäsenvaltioiden sosiaalituki ja aktiivinen osallistuminen työmarkkinoille, erityisesti, kun saatavissa oleva työ on tilapäistä, kausittaista tai osa-aikaista, ja jos tuen ja sosiaalitukijärjestelmien tai vähimmäisverokantojen saamisen ehdoilla ei motivoida ihmisiä ottamaan sellaista työtä vastaan. Meidän on näissä uusissa oloissa tehtävä sosiaalitukijärjestelmästämme joustavampi; tämänhetkinen tilanne edellyttää, että teemme niin.

Mielestäni sosiaalituella on varmistettava riittävä ihmisarvoisen elämän takaava vähimmäistoimeentulo, joka ylittää köyhyysrajan ja joka riittää ihmisen auttamiseen pois köyhyydestä, eikä sillä saa pahentaa tuota köyhyyttä sen joustamattomuuden takia.

  Esko Seppänen (GUE/NGL), kirjallinen. – (FI) On hämmästyttävää, itse asiassa anteeksiantamatonta, että EU:n sosiaalinen huippukokous ja vuoropuhelu työmarkkinaosapuolten kanssa käydään troikkatasolla, ilman valtionpäämiehiä. Se osoittaa EU:n johtajien vähäisen mielenkiinnon sosiaalisen ulottuvuuden kehittämiseksi. Se osoittaa, että ollaan kaukana tavoitteesta kehittää unionista kansalaisten Eurooppa. Pankit kyllä pelastetaan valtioiden varoin kansallistamalla niiden velat, mutta ihmisten sosiaalisesta voinnista ei välitetä.

Puhetta johti
varapuhemies Diana WALLIS

11. Kyselytunti (kysymykset komissiolle)

  Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B6-0231/2009).

Käsittelemme komissiolle osoitettuja kysymyksiä.

(EN) Manuel Medina Ortegan laatima kysymys numero 23 (H-0206/09)

Aihe: Kilpailu ja pääomatuloverotuksen avoimuus

Katsooko komissio, että eräillä Euroopan unionin alueella edelleen käytössä olevat pääomatulojen verotusjärjestelmät, jotka eivät ole avoimia, ovat yhteensopivia vapaan kilpailun kanssa? Mihin toimiin se on tarvittaessa valmis ryhtymään tällaisten järjestelmien lakkauttamiseksi Euroopan unionin maissa tai niiden osissa?

  Andris Piebalgs, komission jäsen. − (EN) Ensimmäiseksi haluan muistuttaa, että yhteisön oikeuden nojalla jäsenvaltiot voivat suunnitella hyvin pitkälti itse välillisen verotuksen järjestelmänsä parhaaksi katsomallaan tavalla maansa poliittisten tavoitteiden ja vaatimusten mukaisesti. Viime vuosina ne ovat kuitenkin sopineet useista komission ehdottamista yhteisistä toimenpiteistä, joilla pyritään estämään se, että veropohja murenee ja investointien ja sijoitusten jakautuminen vääristyy. Tällä tavoin jäsenvaltiot ovat tunnustaneet, että EU:n laajuinen yhteistyö ja oikeudenmukaiset verokilpailusäännöt ovat tulojen suojelemisen kannalta ehdottoman tärkeitä.

Parlamentin jäsenen esittämän avoimuutta koskevan kysymyksen osalta haluan muistuttaa, että aivan äskettäin, 28. huhtikuuta 2009, Euroopan komissio hyväksyi tiedonannon, jossa se määrittelee toimia, joilla voidaan edistää verotusalan hyvää hallintotapaa. Tällä tarkoitetaan avoimuutta, tietojenvaihtoa ja oikeudenmukaista verokilpailua.

Ensinnäkin tiedonannossa määritellään, miten verotusalan hyvää hallintotapaa voidaan parantaa Euroopan unionissa niin, että sen noudattamisen merkitys ymmärrettäisiin myös muilla oikeudenkäyttöalueilla. Siinä kehotetaan jäsenvaltioita hyväksymään pikaisesti komission ehdotukset direktiiveiksi hallinnollisesta yhteistyöstä, keskinäisestä avunannosta verojen perimisessä ja säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksessa. Lisäksi jäsenvaltioiden on pidettävä jatkossakin haitallisten yritysverojärjestelmien poistaminen etusijalla. Hallinnollista yhteistyötä koskeva komission ehdotus sisältää erityisesti säännöksen, jonka nojalla pankkisalaisuuteen vedoten ei voida enää kieltäytyä toisen jäsenvaltion esittämästä tietopyynnöstä, joka koskee pyynnön vastaanottaneessa valtiossa oleskelevia ulkomaalaisia henkilöitä. Tämä noudattaa täysin kansainvälistä yhteisymmärrystä verotusta koskevien tietojen vaihtamisesta.

Toiseksi, jotta hyvää hallintotapaa voidaan edistää myös Euroopan unionin ulkopuolella, tiedonannossa ehdotetaan keinoja, joilla voidaan varmistaa EU:n politiikan alojen yhdenmukaistaminen ja varmistaa samalla, että EU:n ja sen kumppanimaiden ja -alueiden taloussuhteita syvennettäessä sitoudutaan hyvän hallintotavan periaatteisiin. Tiedonannossa korostetaan erityisesti tuen varmistamista kehitysmaille, jotka ovat sitoutuneet hyvän hallintotavan periaatteisiin.

Tiedonannossa ehdotetaan myös keinoja, joilla varmistetaan johdonmukaisuus yksittäisten jäsenvaltioiden kansainvälisillä veroalan foorumeilla esittämien kantojen ja yhteisesti hyväksyttyjen hyvän hallintotavan periaatteiden välillä. Niitä olisivat erityisesti koordinoidut toimet, joita sovelletaan tarvittaessa sellaisiin oikeudenkäyttöalueisiin, jotka kieltäytyvät soveltamasta hyvän hallintotavan periaatteita. Tänään komissio esitteli tiedonannon Ecofin-neuvoston kokouksessa EU:n talousministereille, jotta nämä voisivat antaa tukensa ehdotetulle lähestymistavalle viimeisessä Tšekin puheenjohtajakaudella pidettävässä Ecofin-neuvoston kokouksessa kesäkuussa 2009.

  Manuel Medina Ortega (PSE). – (ES) Arvoisa komission jäsen, paljon kiitoksia vastauksestanne. Käsittelitte monia näkökohtia, kuten avoimuutta. Odotin, että olisitte viitanneet puheenvuorossanne viimeaikaisiin G20-ryhmän tekemiin sopimuksiin, jotka koskevat veroparatiisien ja niin sanottujen yhteistyöstä kieltäytyvien oikeudenkäyttöalueiden torjuntaa. Onko komissio mukana G20-ryhmän ehdotuksessa vai onko se jäänyt täysin syrjään tällaisissa neuvotteluissa?

  Andris Piebalgs, komission jäsen. − (EN) Komissio osallistuu täysimääräisesti G20-ryhmän toimintaan ja on täysimääräisesti mukana tässä prosessissa.

Olen jo maininnut muutamia toimenpiteitä, joihin komissio haluaisi kannustaa jäsenvaltioita ryhtymään. Komissio on täysimääräisesti mukana G20-prosessissa.

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, periaatteessa vastustan uusien verojen käyttöönottoa. Ne vahingoittavat ennen kaikkea keskiluokkaa. Ne haittaavat vaurauden luomista, eivätkä ne kannusta investointeihin.

Meidän on kuitenkin pohdittava verotusta lyhyellä aikavälillä saatavien osakevoittojen yhteydessä. Aiotteko varata lyhyeksimyynnistä saaduista lyhyen aikavälin osakevoitoista perittäviä veroja uusien työpaikkojen luomiseen?

  Avril Doyle (PPE-DE). - (EN) Voisiko komission jäsen ystävällisesti vakuuttaa parlamentille, että hän sitoutuu lujasti siihen, että kaikki välitön verotus – tuloverotus ja yritysverotus – jätetään ehdottomasti jäsenvaltioiden toimivaltaan? Voisitteko vahvistaa, että tämä on näkemyksenne.

  Andris Piebalgs, komission jäsen. − (EN) Niin, EU:lla on perustamissopimus, ja sen määräykset ovat hyvin selkeät. Tiedämme, että Irlannissa ehkä järjestetään uusi kansanäänestys Lissabonin sopimuksesta, mutta määräykset ovat erittäin selkeitä sen osalta, miten toimivalta tekstissä jaetaan, eikä komissiolla ole aikomusta laatia uutta sopimusta, jossa vastuunjako olisi erilainen.

Tämä on myös osittain vastaus kysymykseen, miten verotuspolitiikkaa käytetään työpaikkojen luomisessa. Koska tilanteet vaihtelevat maittain, Euroopan laajuisella verotusvälineellä ei ehkä saavutettaisi samoja tuloksia kuin jäsenvaltion omilla välineillä.

Verotuksellisilla välineillä voidaan toisinaan todella luoda kannustimia tai edistää taloutta, mutta tämä riippuu hyvin paljon yksittäisten jäsenvaltioiden tilanteesta.

  Puhemies. − (EN) Nikolaos Vakalisin laatima kysymys numero 24 (H-0240/09)

Aihe: EU:n maanjäristyspolitiikka - komission toimet äskettäin Italiassa sattuneen tuhoisan maanjäristyksen jälkeen

Parlamentti hyväksyi marraskuussa 2007 maanjäristysten kokonaisvaltaista hallintaa EU:ssa koskevan päätöslauselman (P6_TA(2007)0507) (ennaltaehkäisy, reagointi ja tuhojen korjaaminen), jossa se kehottaa ryhtymään konkreettisiin toimenpiteisiin muun muassa pelastuspalvelua, rakennusten suojaamista (painottaen erityisesti historiallisesti ja kulttuurisesti merkittävien rakennusten suojaamista), rahoitusta, tutkimusta ja suurelle yleisölle tiedottamista koskevissa kysymyksissä.

Ympäristöasioista vastaavalle Euroopan komission jäsenelle ja komission puheenjohtajalle osoittamissani kirjeissä (10.1.2008 ja 22.5.2008) olen lisäksi tähdentänyt, että on välttämätöntä julkaista erityisesti ja yksinomaan maanjäristyksien tehokasta hallintaa koskeva tiedonanto.

Katsooko komissio, että Italiassa äskettäin sattuneen lukuisia kuolonuhreja vaatineen maanjäristyksen jälkeen, että sen 22.7.2008 antama asiaa koskeva kirjallinen vastaus (P-3470/08) sekä Barroson ja Dimasin vastaukset kattavat kyseisen aiheen vai aikooko se tehdä lisäaloitteita EU:n kansalaisten suojelemiseksi maanjäristyksiltä?

  Stavros Dimas, komission jäsen. − (EL) Arvoisa puhemies, komissio on täysin sitoutunut tukemaan ihmisten suojelua maanjäristyksiltä. Suojelun on oltava osa yhdennettyä lähestymistapaa, joka koskee mahdollisesti monenlaisten vaarojen aiheuttamien tilanteiden käsittelyä. Komissio hyväksyi äskettäin tiedonannon luonnononnettomuuksien ja ihmisten aiheuttamien onnettomuuksien torjuntaan sovellettavasta yhteisön lähestymistavasta, joka kattaa myös maanjäristykset. Tiedonanto on jatkoa komission viime vuosina toteuttamille toimille, jotka noudattavat useita Euroopan parlamentin vuonna 2007 päätöslauselmassaan antamia suosituksia. Tämä erityinen toimenpide liittyy erityisesti parhaiden käytäntöjen levittämiseen, riskien arviointiin liittyvien yhteisten lähestymistapojen kehittämiseen, kartoittamiseen, koulutukseen ja tiedottamiseen, samalla kun pyritään parantamaan jo olemassa olevien ennalta ehkäisevien rahoituksellisten ja oikeudellisten keinojen yhdenmukaisuutta ja synergiaa. Tällä tavoin lisätään Euroopan unionin toimien lisäarvoa. Komissio tekee kaikkensa lieventääkseen maanjäristysten vaikutuksia rohkaisemalla jäsenvaltioita saattamaan rakennuksia ja yleisiä töitä koskevat yhteiset eurooppalaiset suunnittelustandardit täydellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Tämä koskee erityisesti Eurokoodi 8:aa. Komissio odottaa erittäin kiinnostuneena Euroopan parlamentin vastausta tiedonannossa ehdotettuun lähestymistapaan.

  Nikolaos Vakalis (PPE-DE). − (EL) Arvoisa puhemies, olen pahoillani, mutta kysymykseen ei ole vieläkään vastattu. En todellakaan ymmärrä, miksi komissio kieltäytyy tekemästä maanjäristysten kohdalla samoin kuin se teki tulvien kohdalla? Mitä eroa siinä on? Itse asiassa olen todella yllättynyt, että tätä keskustelua käydään äskettäin Italiassa sattuneen onnettomuuden jälkeen. Mainitsemassanne tiedonannossa maanjäristykset mainitaan ohimennen kolmessa kohdassa, joihin viittasitte. Oletteko todella sitä mieltä, että viittaus maanjäristyksiin tiedonannon kolmessa kohdassa riittää vastamaan maanjäristyksiä koskevan tiedonannon valtavaan tarpeeseen Euroopan unionissa? Haluaisin todellakin saada tähän vastauksen.

  Stavros Dimas, komission jäsen. − (EL) Arvoisa puhemies, helmikuussa 2009 julkaisemassamme tiedonannossa esitetään yhdennetty lähestymistapa koko kysymykseen riippumatta siitä, mikä on aiheuttanut vaaran. Pidämme tätä parhaana lähestymistapana. Tulvien osalta olemme laatineet veden niukkuutta ja kuivuutta koskevan tiedonannon. Olemme laatineet tiedonantoja erityisistä vaaroista tai erityisistä ongelmista, mutta mielestämme yhdennetty lähestymistapa, jota myös haluamme käyttää, on kaikista tarkoituksenmukaisin.

Odotamme parlamentin vastausta, ja mikäli esiin tulee merkittäviä syitä, joiden vuoksi meidän pitäisi hylätä tämä lähestymistapa, harkitsemme niitä. On kuitenkin todettava, että komission tiedonanto auttaa myös jonkin verran ehkäisemään maanjäristysten seurauksia.

Se on osoitettu varsinaisesti niille jäsenvaltioille, jotka mustasukkaisesti suojelevat asiassa sovellettavaan toimivaltaan liittyvää toissijaisuusperiaatetta, jotta ne saattaisivat Euroopan unionin rakennuksia koskevat määräykset osaksi kansallista lainsäädäntöään, olipa kyse sitten uusia rakennuksia koskevasta Eurokoodi 8:sta tai vanhojen rakennusten rakenteiden vahvistamista koskevista määräyksistä. Annetaan niille mahdollisuus tehdä näin, annetaan niiden toteuttaa muita tarvittavia toimia, muun muassa noudattaa tiukasti suunnittelumääräyksiä, jotta suurin osa onnettomuuksista voitaisiin ehkäistä ennalta.

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Apenniinien läpi kulkevaan siirroslinjaan yhdistyy toinen siirroslinja, joka kulkee Slovenian läpi. Kuten ehkä tiedätte, Krškon ydinvoimala sijaitsee tällä siirroslinjalla. Alueelle on sijoitettu aloitteestamme monia hälytyslaitteita. Mihin toimiin aiotte ryhtyä Italian tuhoisan maanjäristyksen jälkeen taataksenne tähän järistykseen yhteydessä olevalla siirtolinjalla sijaitsevan Krškon ydinvoimalan turvallisuuden? Aiotteko kenties toteuttaa varotoimenpiteitä, joihin saattaisi sisältyä jopa Krškon ydinvoimalan sulkeminen?

  Giorgos Dimitrakopoulos (PPE-DE). - (EL) Arvoisa puhemies, minäkin olen yllättynyt komission tänään esittämästä kannasta, sillä me tietenkin arvostamme vastausta toissijaisuusperiaatteen osalta, ja olen ehdottomasti samaa mieltä erityisvaatimuksista. Tämä ei kuitenkaan ratkaise kysymystä, joka liittyy komission kattavaan poliittiseen ehdotukseen, jossa huomioitaisiin kaikki maanjäristysten aiheuttamien onnettomuuksien näkökohdat. Jäsen Pirker lisäsi yhden näkökohdan, ja me tietenkin löydämme vielä muita. Kysymys on siis seuraava: miksei komissio esitä toissijaisuusperiaatteen ja komission jäsenen mainitsemien erityistoimenpiteiden lisäksi kattavaa ehdotusta?

  Stavros Dimas, komission jäsen. − (EL) Arvoisa puhemies, kuten aiemmin totesin, odotamme Euroopan parlamentin vastausta maanjäristysten ehkäisemistä koskevaan tiedonantoomme. Kun olemme saaneet vastauksen, tutkimme, kumpi lähestymistapa on parempi. On annettu erityisesti ydinlaitoksia koskevia erityismääräyksiä sekä teollisuutta koskeva Seveso II -direktiivi.

  Puhemies. − (EN) Avril Doylen laatima kysymys numero 25 (H-0211/09)

Aihe: Aurinkolämpösähkö ja talouden elvytyssuunnitelma

Vastauksena Euroopan unionin vakaviin energiapoliittisiin ja talouspoliittisiin haasteisiin komissio on ehdottanut elvytyspakettiin sisältyviä toimia, joilla edistetään sekä talouden elpymistä että energiapoliittisia tavoitteita. Aurinkolämpösähköä, joka on lupaavimpia uusiutuvan energian lähteitä, ei kuitenkaan ole sisällytetty tuettavien alojen luetteloon.

Vaikka EU:n aurinkolämpösähköala onkin tällä hetkellä johtavassa asemassa koko maailmassa, se voi säilyttää nykyiset asemansa vain sillä ehdolla, että aurinkolämpösähkömarkkinat kehittyvät edelleen Euroopan unionissa ja sillä ehdolla, että tutkimuksen ja kehittämisen edistämistä jatketaan Euroopan unionissa.

Voiko komissio ilmoittaa, millä perusteella aurinkolämpösähköala on jätetty vaille vahvaa taloudellista tukea talouden elvytyssuunnitelmassa. Mitkä muut rahoituslähteet ovat aurinkolämpösähköalan käytettävissä?

  Andris Piebalgs, komission jäsen. − (EN) Aurinkolämpösähkötekniikkaa ei ole missään vaiheessa jätetty pois Euroopan talouden elvytyssuunnitelmasta. Sitä ei otettu nyt suunnitelmassa huomioon siksi, että keskityimme kaikista tärkeimpiin energiatarpeisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että tarkastelimme kysymyksiä, joihin kriisi oli eniten vaikuttanut ja joiden vuoksi hankkeita ei voitu toteuttaa.

Ensimmäisenä kysymyksenä oli energiaverkkojen yhteen liittäminen. Sähköntuotanto, etenkään uusiin energialähteisiin perustuva sähköntuotanto, ei onnistu, mikäli verkko tuottaa ongelmia. Keskityimme siis kiireellisesti sähköverkkoihin ja jäsenvaltioiden välisiin liitäntöihin.

Tämän lisäksi meillä on ollut kaasukriisi, joka osoitti selvästi, että joissakin tapauksissa fyysisen infrastruktuurin puuttumisella on merkittävä vaikutus kaasuntoimituksen häiriöihin. Tämä on helpoin tapa varmistaa kaasun toimitusvarmuus.

Keskityimme myös kahteen kysymykseen, joita varmasti siirrettäisiin tuonnemmaksi, ellei yhteisö tukisi niitä. Ensimmäinen on merituulivoima, jota koskeva hanke on melko laaja ja joka on yhdistettävä mantereen sähköverkkoon. Toinen on hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, jonka osalta meidän on todella kannustettava teollisuutta esittämään laajamittainen hanke mahdollisimman pian.

Tämän vuoksi emme ole harkinneet muita tukikelpoisia aloja. Tämä on syy siihen, ettei aurinkolämpösähköä otettu nyt suunnitelmassa huomioon, ei se, etten usko siihen. Uskon aurinkolämpöenergiaan, mutta keskityimme nyt kiireellisimpiin tarpeisiin.

Mistä rahoituslähteistä voidaan tukea aurinkolämpösähkön kehittämistä? Ensimmäinen rahoituslähde on seitsemäs puiteohjelma. Ohjelmakaudelle 2007–2013 on varattu 2,35 miljardia euroa. Toiseksi, tämä on yksi niistä aloista, joilla rahoitusväline voidaan tarjota. Ensi vuodesta alkaen voimme myöntää 300 miljoonaa päästöoikeutta uusille osallistujille. Uusiutuvia energiamuotoja, esimerkiksi aurinkolämpösähköä, koskevat hankkeet ovat tukikelpoisia. Mikäli hankkeita siis on, ne ovat erittäin tervetulleita.

Voimme käyttää myös Euroopan aluekehitysrahaston varoja. Kannustamme käyttämään enemmän synergisiä energialähteitä. Lisäsimme enimmäismääriä erityisesti sen osalta, kuinka paljon uusiutuvia energialähteitä voidaan hyödyntää asumisessa ja energiatehokkuudessa. Tukikelpoisuutta on siis yleisesti lisätty näissä toimenpiteissä.

Tämän lisäksi kesällä tai alkusyksystä komissio esittää uuden tiedonannon vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien teknologioiden rahoittamisesta. Pyrimme käsittelemään aihetta laajemmin, jotta näille teknologioille saadaan tukea paitsi yhteisön talousarviosta myös teollisuudelta ja jäsenvaltioilta. Näin tuki voidaan kohdentaa ja uuden teknologiakehityksen ansiosta saavutamme hyvin pian tavoitteemme, joka on uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvu 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Ehkä voisimme olla tältä osin vieläkin kunnianhimoisempia.

Emme siis ole jättäneet aurinkolämpösähköä pois suunnitelmasta. On vain niin monia aloja, joihin meidän on keskityttävä, ja olemme valinneet tärkeimmät alat, joihin on investoitava varoja juuri nyt.

  Avril Doyle (PPE-DE). − (EN) Arvoisa komission jäsen, kiitos hyvin yksityiskohtaisesta vastauksesta. Panin tarkasti merkille, mitä sanoitte.

Siinä tapauksessa, että jokin erityisesti elvytyssuunnitelmassa nimetyistä hankkeista ei pystykään käyttämään rahoitusta määräaikaan eli 30. kesäkuuta 2010 mennessä, onko teillä niin sanottua varallaololuetteloa hankkeista, jotka voidaan toteuttaa, niin että varat todella myös menevät tämän alan hankkeisiin eli energiatehokkuutta ja vähäenergisyyttä koskeviin hankkeisiin?

Esimerkiksi aurinkolämpötekniikan alalla on merkittäviä hankkeita, joiden rakennustyöt voitaisiin aloittaa vuoden 2009 lopussa ja vuoden 2010 alussa; tällaisia toteutusvalmiita hankkeita on monta. Voisimmeko laatia varallaololuettelon, jotta kaikki nämä varat tulisi käytettyä siinä tapauksessa, että ne, joille varat on myönnetty, eivät pystykään käyttämään niitä?

  Andris Piebalgs, komission jäsen. − (EN) Luetteloa laatiessamme tarkastelimme suurinta osaa hankkeista, ja otimme myös jäsenvaltiot mukaan, joten tässä vaiheessa minulla ei ole mitään syytä luulla, ettemme pysty maksamaan tai ettemme voi sitoutua maksamaan kaikkia varoja.

Mikäli viivästyksiä tulisi tai mikäli joidenkin hankkeiden valmistelussa olisi puutteita, laadimme kertomuksen maaliskuussa 2010. Jos siis osa varoista olisi käytettävissä, lupasin kolmikantakokouksessa, että komissio harkitsee tarvittaessa uuden ehdotuksen tekemistä. On kuitenkin liian aikaista luvata sitä, koska kaikki riippuu siitä, miten hyvin pystymme sitomaan varat, sillä tällä hetkellä on hyvin vähän hankkeita, joissa on mielestämme edetty niin pitkälle, että niissä voitaisiin käyttää näitä varoja.

  Puhemies. − (EN) Marie Panayotopoulos-Cassiotoun laatima kysymys numero 26 (H-0218/09)

Aihe: Sähköntuotantoon tarkoitetut ydinvoimalat

Kaakkois-Euroopan energiainstituutin mukaan monet EU:n jäsenvaltiot ja EU:n jäseneksi ehdolla olevat eteläisillä ja itäisillä alueilla sekä itäisen Välimeren altaan alueella sijaitsevat valtiot tutkivat mahdollisuuksia laajentaa tai rakentaa sähköntuotantoon tarkoitettuja ydinvoimaloita. Kysyn Euroopan komissiolta seuraavaa: millaisiin toimiin se aikoo ryhtyä ja mitä aloitteita se aikoo tehdä luodakseen etukäteen edellä mainittuja ehdotuksia koskevia edellytyksiä ja rajoituksia ottaen huomioon eri alueiden maantieteelliset erityispiirteet, ilmasto-olosuhteet sekä suunnitelmien rahoittamismahdollisuudet ja niiden kestävyyden?

  Andris Piebalgs, komission jäsen. − (EN) Kollegani Stavros Dimas on jo vastannut asiaa koskevaan lisäkysymykseen.

Periaatteessa ydinenergian käyttö on vakiintunut siinä määrin, että jokaisessa maassa on ydinturvallisuusviranomainen, joka vastaa täysin ydinturvallisuutta koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanosta. Lisäksi jokainen jäsenvaltio voi päättää itse, käyttääkö se ydinenergiaa vai ei. Ydinenergian käyttöä säädellään Euratom-sopimuksella, ja on selvää, että siihen liittyy myös lisävaatimuksia. Lisävaatimuksena on, että jokaisen käsiteltäväksi jätetyn hankkeen analysoi myös komissio, ja me annamme suosituksen hankkeista, jotka toteutetaan. Teimme näin Belenen ja myös Mochovcen tapauksessa.

Lisäksi edellytetään selvästi, että ympäristövaikutusten arviointia koskevat vaatimukset on täytettävä yhteisön lainsäädännön mukaisesti. Myös YK:n Euroopan talouskomission valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevan Espoon yleissopimuksen lisävaatimuksia sovelletaan.

Ehdotettiinpa siis millaista hanketta tahansa, kohtelemme kaikkia jäsenvaltioita tasapuolisesti. On täytettävä selkeät vaatimukset, ja jokainen hanke analysoidaan objektiivisesti yhteisön säännöstön ja ympäristölainsäädännön perusteella. Voin vakuuttaa, että tämä prosessi on niin aukoton, ettei yhtään ydinvoimalaitoksen rakennuslupaa ole koskaan myönnetty, ellei kaikkien turvallisuusvaatimusten täyttymistä ole voitu taata.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). − (EL) Arvoisa puhemies, kysymykseni liittyy siihen, mitä komission jäsen totesi jokaisen ehdotuksen arvioinnista. Voidaanko asianomaisella alueella suorittaa ennakkotutkimus, jossa otetaan huomioon Euro-Välimeri -yhteistyö ja kyseisen alueen erityispiirteet, niin että jokaisen maan on otettava huomioon tietyt kriteerit alusta alkaen ja noudatettava niitä suunnittelussa.

  Andris Piebalgs, komission jäsen. − (EN) Ensinnäkin jokainen maa laatii itse hakuprosessia koskevan lainsäädäntönsä. Myöhemmässä vaiheessa prosessi perustuu hyvin pitkälti kansalliseen lainsäädäntöön ja Euratomin lainsäädäntöön. Näin ollen emme voi soveltaa alueellista lähestymistapaa. Meidän on tarkasteltava jokaisen jäsenvaltion ja samalla myös jokaisen hankkeen erityistilannetta.

Emme voi vain ottaa huomioon alueen tyypillistä tilannetta ja todeta, ettei tämä alue sovellu ydinvoiman käyttöön. Tämä ei pitäisi paikkaansa, sillä ei voida laatia sellaista hanketta, joka voitaisiin toteuttaa lähestulkoon kaikkialla. Kysymys on kustannuksista, olosuhteista ja tarvittavasta ajasta. Emme siis voi valita alueellista lähestymistapaa. Meidän on todellakin tarkasteltava jokaista konkreettista hanketta, koska vain tällä tavalla voimme taata, että hanke on täysin turvallinen.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (RO) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat. Arvoisa komission jäsen, haluan onnitella teitä juuri esittämästänne erityisesti uusia ydinvoimaloita koskevasta ydinvoimapaketista sekä ehdotuksesta, että tulevaisuudessa Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) standardien on oltava sitovia.

Haluaisin tietää, voisiko komissio laatia ehdotuksen EU:n sääntelyviranomaisesta tai WENRAn muuttamisesta elimeksi, joka voisi määrätä seuraavalla vaalikaudella sitovia standardeja, ja voisimmeko tehdä myös IAEAn standardeista jäsenvaltioita velvoittavia.

  Andris Piebalgs, komission jäsen. − (EN) Kysymyksen jälkimmäiseen osaan vastaan, että tämän ydinturvallisuusviranomaisten korkean tason ryhmän avulla voimme laatia vahvempia standardeja. Nyt ollaan vasta alkuvaiheessa. Tämä oli vaatimus, joka meidän oli vähintään määrättävä.

Kun otetaan huomioon kysymyksen – poliittinen ja joissakin tapauksissa myös kulttuurinen – arkaluonteisuus, epäilen vahvasti, että EU:n sääntelyviranomainen voisi suoriutua vaaditusta tehtävästä. En väitä, ettei EU:n sääntelyviranomaiseen voisi luottaa, mutta sen on pidettävä tietty etäisyys ydinvoimaloihin. Mielestäni täysi vastuu turvallisuudesta pitäisi olla aina kansallisella sääntelyviranomaisella. Tämä on nimittäin paras vaihtoehto, ja näin vältetään aina keskustelu muun muassa siitä, puolustaako keskusviranomainen riittävästi ydinvoimaa.

On hyvä luoda yhteiset puitteet, mutta vastuun on oltava kaikilla niillä sääntelyviranomaisilla, joilla, kuten ydinturvallisuutta koskevassa direktiivissä ehdotetaan, on täydet valtuudet ja kaikki tarvittavat välineet politiikan täytäntöön panemiseksi. Unionin ydinturvallisuusviranomaiset ovat erittäin hyviä, joten organisaatiomuutosta ei tarvita. On vain lisättävä velvoittavia standardeja aloittamalla nykyiseltä tasolta ja tekemällä yhteistyötä ja näyttämällä tällä tavoin maailmalle, että ydinvoimateollisuutta koskevia standardeja voidaan lisätä.

  Puhemies. − (EN) Brian Crowleyn laatima kysymys numero 27 (H-0232/09)

Aihe: Kestävän energian edistäminen kaupungeissa

Omassa kotikaupungissani Corkissa paikalliset viranomaiset ja yritykset pyrkivät kehittämään kestävää energiapolitiikkaa. Mitä komissio tekee tukeakseen Corkin kaltaisia kaupunkeja niiden pyrkimyksissä edistää kestävää energiaa?

  Andris Piebalgs, komission jäsen. − (EN) Olen erittäin iloinen, että esititte tämän kysymyksen, sillä olen erittäin ylpeä eräästä saavutuksestamme, joka on kaupunginjohtajien ilmastosopimus.

Vuonna 2008 kannatimme kaupunkien aloitetta kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen tekemiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungit sitoutuvat vähentämään hiilidioksidipäästöjä yli 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Ne laativat tätä varten kestävyysperiaatteen mukaista energiankäyttöä koskevan toimintasuunnitelman. Kaupungit ovat myös perustaneet toimiston, joka koordinoi ja edistää kaupunginjohtajien ilmastosopimukseen liittyvää toimintaa. Tuemme näitä toimia yhteisen tutkimuskeskuksen avulla tarjoten tieteellistä ja teknistä tukea kestävyysperiaatteen mukaista energiankäyttöä koskevien toimintasuunnitelmien valmistelussa, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa. Pienempien kaupunkien kohdalla komissio neuvottelee muiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa varmistaakseen, että nämä tukevat pienempiä kaupunkeja.

Myös kehittynyt hyvien käytäntöjen järjestelmä ("Benchmarks of Excellence") aiotaan myös toteuttaa tänä vuonna.

Olemme myös luoneet Euroopan investointipankin (EIP) avulla rahoitusvälineen, josta myönnämme määrärahoja, ja käytämme Euroopan investointipankkia myös kohdentaaksemme rahoituksen kestävään kehitykseen kaupungeissa. EIP on jo osallistunut tiettyihin hankkeisiin esimerkiksi Barcelonassa, jonka kanssa käytävissä neuvotteluissa on päästy jo pitkälle.

Tiedän, ettei Cork ole vielä allekirjoittanut sopimusta, joten on edelleen Corkin kaupungin päätettävissä, haluaako se hyödyntää tätä tilaisuutta. Tämä on hyvä keino saada ihmiset todella tukemaan tällaisia aloitteita.

On myös muita kestävän kehityksen välineitä, ja koheesiopolitiikka tukee kaupunkeja merkittävällä tavalla kestävän energiapolitiikan ja siihen liittyvien toimien toteuttamisessa. Ohjelmakaudella 2007–2013 koheesiopolitiikan määrärahoista investoidaan suoraan yhteensä 9 miljardia euroa kestäviin energia-aloitteisiin Euroopan unionissa. Etelä- ja Itä-Irlannin toimenpideohjelmasta, johon Cork sisältyy, kyseiseen alueeseen investoidaan 669 miljoonaa euroa. Ohjelmalla autetaan myös saavuttamaan Lissabonin kasvua ja työllisyyttä koskevat tavoitteet.

Näillä koheesiorahastoilla tuetaan suoraan alueen kestäviä energiahankkeita ja autetaan lisäämään kansallisia investointeja. Rahoitusta voidaan käyttää energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseen, tehokkaiden energianhallintajärjestelmien kehittämiseen sekä puhtaan ja kestävän joukkoliikenteen edistämiseen erityisesti kaupunkialueilla.

Toimenpideohjelmaan sisältyy "Gateway Challenge Fund" -rahasto, joka perustuu Corkia koskevaan yhdennettyyn, kestävää kehitystä tukevaan strategiaan.

Lopuksi totean, että aluekehitysrahastoa muutettiin äskettäin niin, että se antaa kaikille jäsenvaltioille mahdollisuuden käyttää aluerahastoja energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvan energian käyttöönottoon olemassa olevassa asuntokannassa. Tämän osuus voi olla 4 prosenttia aluekehitysrahaston määrärahasta.

Tiivistetysti sanottuna olen sitä mieltä, että olemme luoneet kehyksen sellaisille kaupungeille, jotka haluavat yhdessä kehittää kestäviä malleja asukkailleen, ja tämä kehys on kaupunginjohtajien ilmastosopimus. Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksella on New Yorkin ja Rochesterin kaltaisia kannattajia, ja siihen on liittynyt myös EU:n ulkopuolisia kaupunkeja, joten voimme tarjota sen ja toimistomme välityksellä paljon tietoa.

Rahoituksen osalta meillä ei ole tässä vaiheessa erityisesti energiatehokkuutta koskevaa ohjelmaa, mutta meillä on rakennerahastot, meillä on Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma sekä Euroopan investointipankki. Tuemme kyseisiä aloitteita kaikilla näillä välineillä. Euroopan investointipankki toimii tässä prosessissa hyvin aktiivisesti. Tässä vaiheessa kysymys ei kuitenkaan ole niinkään rahoituksesta vaan pikemminkin hyvistä hankkeista ja kaupunkien todella sitoutuneesta menettelytavasta.

Tämä on vastaukseni erittäin tärkeään kysymykseenne. Mielestäni kaupungeilla on kaikki mahdollisuudet näyttää tietä kohti kestävää energiaa tulevaisuudessa.

  Brian Crowley (UEN). − (EN) Komission jäsen Piebalgs, kiitos tästä vastauksesta. Arvoisa komission jäsen, totesitte jo vastauksessanne, että energiatehokkuudella voidaan saada aikaan taloudellisia säästöjä, mutta nyt on siirryttävä seuraavaan vaiheeseen. Sen sijaan, että vain edistämme kestävyyttä ja energiatehokkuutta, meidän on käytettävä varoja uusien energiantuotantomenetelmien luomiseen. Näin kaupungeista tulisi entistä omavaraisempia eikä niiden tarvitsisi tuoda polttoainetta muualta tai rakentaa ydinvoimaloita, kuten aiemmin todettiin. Meidän on löydettävä järkevämpiä ja parempia menetelmiä, ja ehkä voisitte tulevaisuudessa harkita komissiossa paitsi investointipankkia myös uusia ideoita.

  Andris Piebalgs, komission jäsen. − (EN) Yritämme vastata tähän pyyntöön. Aiomme laatia tämän vuoden lopulla uuden energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman, jossa keskitytään tähän kysymykseen. Laadimme myös tiedonannon vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien energialähteiden rahoittamisesta.

On hyvin tärkeää, että sidosryhmät tekevät aloitteita, ja odotan kaupunkien tekevän ehdotuksia ja painostavan Euroopan parlamentin jäseniä ja jäsenvaltioita luomaan Euroopan laajuisia välineitä kyseisillä aloilla.

Ilman tätä alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa emme pysty hyödyntämään olemassa olevia mahdollisuuksia. Euroopan kaupungit ovat niin erilaisia, ja on niin paljon hyviä ideoita, ettei meidän pitäisi yrittää soveltaa vain ylhäältä alaspäin suuntautuvaa lähestymistapaa jokaisessa kaupungissa.

Uskon, että kaupunginjohtajien ilmastosopimus tuo kipeästi kaivattua älyllistä panosta ja kokemusta niihin menettelytapoihin, joita meidän on luotava kestävien kaupunkien kehittämiseksi. Kysymys ei ole vain säästämisestä. Tähän liittyy monia näkökohtia. Kysymys on myös älykkäistä energiaverkoista, uusiutuvien energialähteiden integroimisesta ja kestävästä liikenteestä – vetybusseista ja sähköajoneuvoista. Mahdollisuuksia on paljon.

Jokainen kaupunki voisi laatia oman ohjelmansa, sillä kaupunginjohtajien ilmastosopimus on saanut aikaan sen, että hiilidioksidipäästöjä velvoitetaan vähentämään yli 20 prosenttia. Tämä ei tarkoita välttämättä sitä, että tavoite pitäisi saavuttaa energiatehokkuudella. Se voidaan saavuttaa täysin toisella politiikan alalla. Tämä riippuu hyvin paljon paikallisista olosuhteista.

  Puhemies. − (EN) Koska aikaa on niin vähän, en voi valitettavasti antaa puheenvuoroa uusia lisäkysymyksiä varten. Olen pahoillani, jäsen Rübig, mutta esititte jo yhden kysymyksen, ja komission jäsenen vastaukset olivat hyvin tyhjentäviä.

  Puhemies. − (EN) Claude Moraesin laatima kysymys numero 28 (H-0216/09)

Aihe: Talouskriisi ja protektionismin välttäminen

Talousasioista vastaava komissaari on aivan oikein todennut, että meidän on vältettävä protektionismia etsiessämme ratkaisua nykyiseen talouskriisiin. Yleisesti on tiedossa, että talouden taantumasta ei pääse pois rajoittamalla kauppaa.

Millä tavoin komissio toimii estääkseen protektionismin lisääntymisen kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa? Onko Dohan kierroksen päätökseen saattaminen edistynyt?

Miten komissio aikoo varmistaa, että avoimen kaupan edistäminen on tasapainossa EU:n kehitysyhteistyötä koskevien prioriteettien, kuten työelämän perusnormien ja ympäristön kannalta kestävän kehityksen kanssa?

  Meglena Kuneva, komission jäsen. − (EN) Talouskriisin puhkeamisesta lähtien Euroopan unioni on vastustanut päättäväisesti suoraa protektionismia oikeudenmukaista ja avointa kauppaa koskevan sitoumuksensa mukaisesti.

Komissio valvoo tarkasti suurimpien kauppakumppaniensa toteuttamia protektionistisia toimenpiteitä asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Lisäksi EU on tukenut vahvasti Maailman kauppajärjestön aloitetta, joka koskee tiedottamista kaupan alan tapahtumista talous- ja rahoituskriisin aikana.

Nykyisen kriisin alusta lähtien EU on sitoutunut vahvemmin kuin koskaan monenkeskisyyteen, avoimuuteen ja avoimiin markkinoihin, jotka perustuvat sekä kehittyneitä maita että kehitysmaita hyödyttäviin sääntöihin. EU on jatkuvasti vakuuttanut, että kunnianhimoinen ja tasapainoinen tulos Dohan kierroksella on yksi tärkeimmistä välineistä, joilla voidaan ehkäistä protektionismia ja edistää taloutta.

Saman viestin on antanut äskettäin myös WTO EU:n kauppapolitiikkaa koskevassa kauppapoliittisessa tutkinnassa, jossa kiitettiin EU:n roolia monenkeskisen kauppajärjestelmän vahvistamisessa. Dohan kierroksen todennäköisesti ratkaiseva rooli nykyisessä kriisissä tunnustettiin myös G20-ryhmän yleisessä elvytys- ja uudistussuunnitelmassa, joka julkaistiin 2. huhtikuuta. G20-ryhmän johtajat sitoutuivat uudelleen pyrkimään pikaiseen päätöksen Dohan kierroksella.

Lopuksi totean, että EU on sitoutunut sekä avoimeen kauppaan että kestävään kehitykseen, joka on EU:n yleinen poliittinen tavoite myös erilaisissa kauppapoliittisissa aloitteissa.

Kestävä kehitys ja erityisesti ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvät näkökohdat ovat kauppapolitiikkamme tärkeitä rakenneosia. Tästä ovat todisteena työ- ja ympäristönormeihin keskittyvät kestävää kehitystä koskevat määräykset kahdenvälisissä kauppasopimuksissamme.

  Claude Moraes (PSE). − (EN) Kiitos, arvoisa komission jäsen. Tiedän, että olette komission jäsen Ashtonin sijaisena. Haluan onnitella komissiota ja tietenkin kansainvälisen kaupan valiokuntaan kuuluvia parlamentin jäseniä siitä, että he pyrkivät rajoittamaan protektionistisia pyrkimyksiä.

Haluan kysyä kehitysmaihin liittyvästä ongelmasta sekä siitä, miten voimme varmistaa, että lisäämme tai helpotamme sekä kehitysmaiden kanssa että niiden välillä käytävää kauppaa esimerkiksi kauppaan liittyvää apua lisäämällä. Tämä on tärkeä osatekijä, joka meidän pitäisi ottaa huomioon. Yleisesti ottaen olen nähnyt komission ja parlamentin toimivan vahvasti protektionistisia pyrkimyksiä kannustavasti, mikä on askel huonompaan suuntaan.

  Meglena Kuneva, komission jäsen. − (EN) WTO:n ja komission omista seurantatiedoista käy ilmi, ettei välitöntä protektionismin leviämisen vaaraa ole. Mikään suurista kauppaa käyvistä valtioista ei ole vielä turvautunut laaja-alaisiin kauppaa ja investointia koskeviin rajoituksiin. Tietyissä maissa – esimerkiksi Venäjällä, Indonesiassa ja Argentiinassa – tapahtunutta kehitystä on valvottava tarkasti, sillä nämä maat ovat käyttäneet tähän asti eniten rajatoimenpiteitä kaupankäynnin rajoittamiseksi. Yleisesti ottaen toimenpiteet kohdistuvat enimmäkseen maatalous- ja elintarviketuotteisiin, rauta- ja terästuotteisiin, metalleihin, autoihin, tekstiileihin ja leluihin.

  David Martin (PSE). - (EN) Myöntääkö komissio sen, että kun nuhtelemme ja valvomme muita torjuaksemme protektionismia, meidän olisi oltava myös itse varovaisia ja varmistettava, että kun käytämme kaupan suojaamiseen tarkoitettuja keinojamme, käytämme niitä oikeaan tarkoitukseen emmekä protektionistisina toimenpiteinä?

  Meglena Kuneva, komission jäsen. − (EN) Komissio tekee kaikkensa varmistaakseen, että valvonta on kaikilta osin tehokasta, erityisesti esiin ottamanne kysymyksen osalta. Voin välittää viestin komission jäsen Ashtonille, jotta hän voi antaa teille tarkemman näkemyksen ja tarkemman vastauksen. Toistaiseksi huolestuttavia merkkejä ei kuitenkaan ole nähtävissä.

  Puhemies. − (EN) Seán Ó Neachtainin laatima kysymys numero 29 (H-0234/09)

Aihe: Internet-piratismi Kanadassa

Kanada kuuluu maailman kärkimaihin Internet-piratismin esiintyvyyden suhteen. Tilannetta pahentavat puutteet lainsäädännössä ja täytäntöönpanossa. Itse asiassa Kanadan kopiosuojalakia olisi tarkistettava nopeasti, jotta se saataisiin vastaamaan verkkoympäristössä tapahtuvaa suojelua koskevia kansainvälisiä normeja, joita ovat esimerkiksi vuonna 1996 tehdyt Maailman henkisen omaisuuden järjestön Internet-sopimukset ja EU:n kopiosuojadirektiivi (2001/29/EY). Mitä pitempään tilanne kestää, sitä kauemmin eurooppalaisilta oikeudenomistajilta – erityisesti luovalla alalla (kirjailijat, säveltäjät, esittävät taiteilijat, lauluntekijät ja äänitetuottajat) – evätään oikeudelliset välineet, joiden avulla he voisivat pysäyttää verkossa suuressa mittakaavassa tapahtuvan oikeuksiensa loukkaamisen. Alan edustajien Internet-piratismin vuoksi kärsimät tappiot ovat valtavia. Tilanne on sellainen, että lainsäädännöllisiin toimiin on ryhdyttävä nyt eikä vasta toukokuussa pidettävän EU:n ja Kanadan välisen kauppaa käsittelevän huippukokouksen ja sen jälkeisten kahdenvälisten kauppaneuvottelujen jälkeen.

Koska asia on kiireellinen, mitä komissio tekee taatakseen, että Kanada muuttaa asiaa koskevaa lainsäädäntöään viipymättä?

  Meglena Kuneva, komission jäsen. − (EN) Komissio on tietoinen ongelmista, jotka liittyvät immateriaalioikeuksien suojeluun ja valvontaan Kanadassa. Olemme erittäin huolissamme siitä, ettei Kanadan kopiosuojalain (Copyright Act) uudistamista näköjään pidetä kovin tärkeänä.

Immateriaalioikeuksien järkevä suojelu on välttämätöntä luovien toimialojen selviytymiselle tulevaisuudessa. Vaikka monet jäsenvaltiot keskustelevat parhaillaan innokkaasti siitä, miten immateriaalioikeudet voidaan parhaiten mukauttaa online-ympäristöön, meidän on todella edelleen kiinnitettävä huomiota kolmansista maista peräisin olevan internet-piratismin aiheuttamiin vaaroihin.

Yksi avainkysymyksistä on, miten löydetään oikeudenmukainen tasapaino oikeudenhaltijoiden ja kuluttajien etujen välille koko ajan tietosuojamääräyksiä noudattaen. Muistanette, että tämä oli keskeinen keskustelunaihe komission luovaa verkkosisältöä koskevassa aloitteessa, joka käynnistettiin 3. tammikuuta 2008 annetulla tiedonannolla.

Komission huolenaiheista on jo jonkin aikaa kerrottu painokkaasti Kanadan viranomaisille. Koska aloitamme Kanadan kanssa pian neuvottelut vapaakauppasopimuksesta, saamme uuden tilaisuuden parantaa huomattavasti immateriaalioikeuksien suojelua Kanadassa. Sitä odotellessa komissio ottaa asian esille Kanadan korkeimpien viranomaisten kanssa. Se aikoo myös pyytää, että Kanadan kopiosuojalain uudelleentarkastelu aloitetaan mahdollisimman pian ja mieluiten jo tämän parlamentin istunnon aikana.

  Seán Ó Neachtain (UEN). – (GA) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä vastauksesta. Haluan kuitenkin myös esittää seuraavan kysymyksen: kuinka toiveikas komissio on sen osalta, että se onnistuu Kanadaa koskevissa toimissaan, ja millaisia suoria suunnitelmia komissiolla on internet-piratismin ja tällaisen käytännön lopettamiseksi? Ellemme pysty lopettamaan sitä Kanadassa, mitä mahdollisuuksia meillä on muissa maissa?

  Meglena Kuneva, komission jäsen. − (EN) Kuten aiemmin totesin, kauppasopimus tarjoaa oikeudellisen kehyksen, jonka nojalla voimme puuttua joihinkin häiriötekijöihin ja ongelmiin EU:n ja Kanadan välisessä kaupassa, kuten immateriaalioikeuksien valvontanormeihin ja tiettyihin kilpailunvastaisiin käytäntöihin. Olemme optimistisia, sillä aiomme neuvotella vapaakauppasopimuksesta.

  Puhemies. − (EN) David Martinin laatima kysymys nro 30 (H-0245/09)

Aihe: Korean vapaakauppasopimus

Voiko komissio kertoa, missä vaiheessa EU:n ja Korean vapaakauppasopimusneuvottelut ovat komission ja Etelä-Korean kauppaministeriön edustajien viimeisimpien tapaamisten jälkeen?

  Meglena Kuneva, komission jäsen. − (EN) Korean vapaakauppasopimusta koskevissa neuvotteluissa on päästy pisimmälle kaikista EU:n meneillään olevista neuvotteluista. Kaksi vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen meillä on nyt kattava sopimus näköpiirissä EU:n neljänneksi suurimman Euroopan ulkopuolisen kauppakumppanin kanssa.

Korean vapaakauppasopimus loisi uuden mahdollisuuden päästä markkinoille monilla EU:n viejiä kiinnostavilla aloilla. Esimerkkinä voidaan mainita, että sopimuksella poistettaisiin nopeasti 1,6 miljardia euroa tullimaksuja EU:n viejien eduksi. Se antaisi muita kuin tulleista johtuvia esteitä koskevat yhtenäiset säännöt ensisijaisilla aloilla, kuten auto- ja lääketeollisuuden tai kulutuselektroniikan aloilla, ja se avaisi merkittävät uudet palvelumarkkinat EU:n palveluntarjoajia erityisesti kiinnostavilla aloilla. Sopimus tarjoaisi myös tähän asti kunnianhimoisimman paketin immateriaalioikeuksien, julkisten hankintojen, kestävän kehityksen ja muiden sääntökysymysten alalla. Sopimukseen sisältyisi myös uudenlaisia keinoja saada kansalaisyhteiskunta mukaan valvomaan vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanoa, ja se suojelisi erityistarpeitamme asianmukaisilla järjestelyillä.

Vapaakauppasopimus muodostaisi myös hyödyllisen vertailukohdan muille neuvotteluille. Lisäksi sopimuksen tekeminen nyt osoittaisi, että kumpikin osapuoli vastaa nykyiseen taloustilanteeseen sitoutumalla avoimiin markkinoihin.

Maaliskuussa 2009 kahdeksannen neuvottelukierroksen lopussa kumpikin osapuoli sai aikaan merkittävää teknistä edistystä omalla tasollaan, mutta muutama vaikea kysymys jäi vielä ratkaisematta.

EU:n kaupasta vastaava komission jäsen Ashton ja Korean kauppaministeri Kim tapasivat myöhemmin Lontoossa 2. huhtikuuta 2009. Tiiviistä keskusteluista huolimatta oli mahdotonta päästä ratkaisuun jäljellä olevissa kysymyksissä, jotka koskevat muun muassa tullinpalautuksia ja alkuperäsääntöjä.

Komissio neuvottelee parhaillaan parhaasta tavasta edetä.

  David Martin (PSE). − (EN) Arvoisa komission jäsen, kiitos vastauksestanne. Ensinnäkin olen täysin samaa mieltä siitä, että Korean vapaakauppasopimus toisi mukanaan valtavia etuja sekä Euroopan unionille että Korealle ja antaisi myönteisen signaalin päättäväisyydestämme pitää markkinat avoimina. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että sopimukseen pääseminen on enemminkin kiinni jäsenvaltioista kuin neuvottelukumppanistamme.

Näin ollen, ellemme saa Korean kanssa sopimusta aikaan, voiko komissio myöntää, että kaupan pääosasto voi saman tien panna pillit pussiin vapaakauppasopimusten osalta, sillä ellemme pääse sopimukseen Korean kanssa, emme pääse sopimukseen myöskään Intian, ASEANin emmekä minkään muun osapuolen kanssa käytävissä neuvotteluissa.

  Meglena Kuneva, komission jäsen. − (EN) Päinvastoin, jäsenvaltiot ovat äskettäin vahvistaneet olevansa kiinnostuneita tekemään kunnianhimoisen ja tasapainoisen sopimuksen Korean kanssa.

Tapansa mukaan komissio puolustaa niitä periaatteita, joiden pohjalta neuvottelemme kaikkien maiden kanssa.

  Glyn Ford, (PSE) . – (EN) Paljon kiitoksia. Ehkäpä komission jäsen haluaisi kommentoida Saksan hallituksen tilannetta tässä asiassa.

Jäsen Martinin tavoin kannatan Korean tasavallan kanssa tehtävää vapaakauppasopimusta. Meidän on kuitenkin oltava tarkkoja yksityiskohdista ja ajoituksesta. Arvioiden mukaan Euroopassa myytäisin vuodessa 650 000 korealaista autoa. Kun Itä-Euroopassa tuotantoa jo on jonkin verran, uuden tuonnin määrä kasvaisi merkittävästi.

Useimpien tutkimusten mukaan näiden autojen myynti korvaisi Euroopassa tuotettujen japanilaisten autojen myynnin. Tämä koskisi esimerkiksi vaalipiirissäni Swindonissa Hondan tehtaassa tuotettavia autoja. Tehtaan toiminta on tällä hetkellä pysäytetty, ja työntekijät ovat valmiustilassa. Jotta nykytilanne ei enää pahenisi täällä eikä muualla Euroopan unionissa, varmistatteko, että tällainen tuonti sallitaan vain huomattavalla viiveellä?

  Meglena Kuneva, komission jäsen. − (EN) Ymmärrän, että olette huolestunut autoteollisuuden tilanteesta. Korean kanssa käytävien neuvottelujen alusta lähtien komissio on nähnyt todella paljon vaivaa, jotta neuvotteluissa saataisiin aikaan EU:n autoteollisuuden kannalta hyvä tulos. Euroopan unionin autojen viejät hyötyvät Korean perimien autojen tullimaksujen poistamisesta ja teknisten esteiden tehokkaasta poistamisesta. Merkittävimmät esteet poistetaan sinä päivänä kun sopimus tulee voimaan.

  Puhemies. − (EN) Georgios Papastamkosin laatima kysymys numero 31 (H-0257/09)

Aihe: Hormoneja sisältävää naudanlihaa koskeva kauppakiista EU:n ja Yhdysvaltojen välillä

Voiko komissio ilmoittaa, mihin lopputulokseen se on päässyt Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa käymissään neuvotteluissa, jotta vältettäisiin pysyvästi – tilapäistä lykkäystä koskevan päätöksen jälkeen – niin sanottujen carrousel-vastatoimien käyttöönotto hormoneja sisältävästä naudanlihasta syntyneen transatlanttisen kauppakiistan johdosta ja jotta poistettaisiin jo voimassa olevat vastatoimet?

  Meglena Kuneva, komission jäsen. − (EN) Komissio käy edelleen neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa, ja olemme hyvin optimistisia sen suhteen, että kumpaakin osapuolta tyydyttävä ratkaisu löydetään hyvin pian. Viime viikkojen aikana olemme pitäneet tässä asiassa tiivisti yhteyttä Atlantin toiselle puolelle. EU:n kaupasta vastaava komission jäsen Ashton ja Yhdysvaltain kauppaministeri Ron Kirk päättivät 22. huhtikuuta käydä lisäkeskusteluja löytääkseen neuvotteluratkaisun hormoneja sisältävää naudanlihaa koskevaan pitkäaikaiseen ongelmaan.

He vahvistivat haluavansa ratkaista tämän vaikean ongelman, joka haittaa yrityksiä ja kuluttajia sekä EU:ssa että Yhdysvalloissa. Helpottaakseen ratkaisuun tähtääviä neuvotteluja komission jäsen Ashton ja Yhdysvaltain kauppaministeri Kirk päättivät, että Yhdysvallat lykkää tiettyjä EU:n tuotteita koskevien niin sanottujen carrousel-vastatoimien täytäntöönpanoa kahdella viikolla alkuperäisestä määräpäivästä, joka oli 23. huhtikuuta.

Komissio on sitoutunut tekemään parhaansa löytääkseen myönteisen ja kestävän ratkaisun tähän ongelmaan, ja neuvotteluja käydään parhaillaan kummankin osapuolen ylempien virkamiesten kesken. Komission päätavoitteena näissä neuvotteluissa on se, että carrousel-vastatoimien täytäntöönpano ehdottomasti estetään ja että voimassa olevat vastatoimet kumotaan. Olemme varmoja, että voimme päästä sellaiseen sopimukseen, joka takaa täydellisesti kansanterveyteen ja kuluttajansuojaan liittyvät tavoitteemme tässä kysymyksessä.

  Georgios Papastamkos (PPE-DE). − (EL) Arvoisa puhemies, koska asiasta vastaava komission jäsen ei ole paikalla, kiitän komission jäsen Kunevaa hänen vastauksestaan ja pyydän häntä välittämään komission jäsen Ashtonille kiitokset siitä, että hän neuvottelee Yhdysvaltojen kanssa maan määräämien carrousel-vastatoimien kumoamisesta. Tämä on toimenpide, joka ainakin menee yhden askeleen eteenpäin ja ylittää Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisen kumppanuuden rajat. EU ja Yhdysvallat ovat kaksi tärkeintä kaupallista toimijaa, jotka ovat johtavassa asemassa myös WTO:n alaisuudessa käytävien Dohan kierroksen neuvotteluissa.

  Meglena Kuneva, komission jäsen. − (EN) Jäsen Papastamkos, välitän viestinne mielelläni komission jäsen Ashtonille, ja voinen liioittelematta todeta, että tulokset ovat varmasti hyvin tyydyttäviä.

  Puhemies. − (EN) Giovanna Cordan laatima kysymys numero 32 (H-0209/09)

Aihe: Lentoyhtiöt eivät ole noudattaneet asetusta N:o 261/2004

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antoi 22. joulukuuta 2008 tuomion, jonka mukaan lentoyhtiö ei voi kieltäytyä maksamasta korvauksia matkustajille, jos lento on peruutettu teknisten ongelmien takia. Eräs ruotsalainen tuomioistuin antoi juuri samankaltaisen tuomion Euroopan oikeusasiamiehen saatettua asian sen käsiteltäväksi.

Voiko komissio osoittaa, missä määrin se ottaa huomioon nämä tuomiot, jotka osoittavat jälleen kerran lentoyhtiöiden haluttomuuden ja sen, että peruutuksen oikeuttava "poikkeuksellisia olosuhteita" koskeva asetus N:o 261/2004⁽¹⁾ on liian epämääräisesti muotoiltu, kuten myös komission haluttomuuden reagoida tämän asetuksen lukemattomiin rikkomisiin, jotka tehdään matkustajien kustannuksella?

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, mielestäni on ennen kaikkea painotettava, ettei komission tehtävä ole tulkita Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöksiä. Päätökset liittyivät kansallisten tuomioistuinten ennakkoratkaisukysymyksiin, ja niiden tarkoituksena oli varmistaa, että yhteisön lainsäädäntöä noudatetaan yhdenmukaisesti.

Matkustajien oikeuksista heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen yhteydessä annetun asetuksen (EY) N:o 261/2004 16 artiklan nojalla jäsenvaltiot velvoitetaan soveltamaan asetusta ja asettamaan syytteeseen sellaiset lentoasemat, jotka eivät noudata asetuksen säännöksiä. Kun jäsenvaltioiden asetuksen mukaisesti nimittämät toimivaltaiset kansalliset viranomaiset käsittelevät matkustajien lähettämiä korvausvaatimuksia, heidän on tietenkin otettava huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ohjeet. Komission tehtävänä on valvoa, että toimivaltaiset viranomaiset panevat asetuksen täytäntöön asianmukaisesti ja ottavat erityisesti huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiaankuuluvat päätökset.

Komission ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten edellinen kokous pidettiin viime joulukuun alussa, toisin sanoen muutama viikko ennen kuin yhteisöjen tuomioistuin teki päätöksensä. Komissio aikoo pitää seuraavan kokouksen tämän kuun 14. päivä. Tässä kokouksessa tarkastellaan yhteisöjen tuomioistuimen äskettäin asiassa C-549/07 antamaa päätöstä.

Kansallisilla viranomaisilla on mahdollisuus esittää huomioita kyseisestä päätöksestä ja kertoa, miten he arvioivat tämän ennakkotapauksen valossa lentoyhtiöiden tapaa kohdella matkustajia peruutusten yhteydessä ja mitä käytännön vaikutuksia kyseisellä päätöksellä on ollut.

  Giovanna Corda (PSE). − (IT) Arvoisa komission jäsen, kiitos. Olen nimittäin sitä mieltä, että asiaan on kiinnitettävä huomiota. Ymmärtääkseni näiden asioiden käsittely kuuluu jäsenvaltioille, mutta tekin voitte pohtia, voiko asialle tehdä jotain. Näin ollen kiitän teitä vastauksestanne, ja odotamme innokkaasti, mitä tapahtuu seuraavaksi.

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. – (FR) Kiitos, että esititte puheenvuoronne italiaksi. Tiedän teidän olevan syntyperältänne italialainen, joten kiitos vielä kerran. Komissio tietenkin aikoo seurata, mitä tapahtuu, sillä uskon meidän kaikkien pitävän matkustajien oikeuksia erittäin tärkeinä. Tämä on yksi työni tavoitteista komission jäsenenä.

Sanoin tämän silloin, kun parlamentti hyväksyi nimitykseni. Tämän vuoksi aion jatkossakin varmistaa, että valvontaa jatketaan, jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot kunnioittavat matkustajien oikeuksia. Me kaikki, myös komission jäsen Kuneva, pyrimme sitoutuneesti puolustamaan kansalaisten oikeuksia kaikilla aloilla.

  Glyn Ford, (PSE) . – (EN) Puhun lyhyesti, sillä ymmärrän, että aikaa on todella vähän. Arvoisa komission jäsen, minun on todettava, että tällä hetkellä oikeuksiemme täytäntöönpano on suoraan sanottuna naurettavaa. Olin vastikään Amsterdamissa ja seurasin, miten KLM järjesti matkustajille, joiden lento oli myöhästynyt, uuden lennon itsepalveluna lähtöselvitysautomaatilla. Matkustajilta kysymättä henkilökunta kieltäytyi järjestelmällisesti antamasta matkustajille korvauksia ja apua, joihin näillä oli oikeus.

Voisiko komission hieman valvoa asiaa? Voisiko lentokentillä olla todella henkilöitä seuraamassa, mitä lentoyhtiöt tekevät? Tämä on nimittäin mennyt suoraan sanottuna naurettavaksi.

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, komissio aikoo tiedottaa parlamentille ja neuvostolle asetuksen (EY) N:o 261/2004 toiminnasta ja tuloksista tiedonannossa, joka on tarkoitus hyväksyä tämän vuoden jälkipuoliskolla.

Asiakirjassa analysoidaan asetuksen toimintaa neljän vuoden ajalta ja ehdotetaan uusia toimenpiteitä, joilla voitaisiin vähentää ongelmatapauksia ja parantaa lentomatkustajien oikeuksien suojelua.

Näin ollen kaikki lentoasemat tarkastetaan. Toivon, että komission työ parantaa tilannetta ja antaa kansalaisille ne vastaukset, joita he odottavat. Voin näin ollen vakuuttaa, että komission jäsenenä sitoudun tähän. Olen aloittanut työn, aion jatkaa sitä, ja voin vahvistaa sitoumukseni tähän asiaan.

  Puhemies. − (EN) Emmanouil Angelakasin laatima kysymys numero 33 (H-0212/09)

Aihe: Lentoyhtiöiden yksityistäminen Euroopan unionissa

Kun otetaan huomioon onnistunut malli, jota käytettiin Olympic Airwaysin yksityistämiseen ja sen siirtämiseen yksityisen sijoittajan omistukseen, kysyn komissiolta, voitaisiinko kyseistä mallia käyttää muiden samankaltaisten ongelmien kanssa painivien lentoyhtiöiden tapauksissa?

Mitkä ovat komission arviot EU:n lentoyhtiöiden yksityistämisistä tulevaisuudessa? Missä määrin lentoyhtiöiden fuusiot vaikuttavat taloudellisen kriisin torjumiseen ilman, että syntyy monopolitilanteita ja kilpailun vähenemistä?

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, komissio yhtyy kysymyksessänne esitettyyn kantaan. Toisin sanoen olemme sitä mieltä, että komission päätökset ovat selvästi johtaneet siihen, että Olympic Airlines- ja Olympic Airways Services -yhtiöiden tietyt liiketoiminnat myytiin hyvin järjestyneesti. Myynti on ollut kilpailu- ja liikennepolitiikan kannalta todella onnistunut.

Alitalia käytti samaa mallia, jota voisivat käyttää kaikki vakavissa ongelmissa olevat lentoyhtiöt. Päätöksen seurauksena on siis luotu uusi lentoyhtiömalli, jonka pitäisi olla tulevaisuuden lentoyhtiö: ei enää valtionyhtiöitä vaan täysin yksityistettyjä yhtiöitä. Tätä työtä komissio on pyrkinyt tukemaan. Mielestäni myös muut lentoyhtiöt kannattavat yksityistämispyrkimystä. Mieleeni tulevat Austrian Airlines, Malev ja Czech Airlines.

Perustamissopimuksen mukaisesti komission on kuitenkin suhtauduttava puolueettomasti valtion tai yksityisessä omistuksessa oleviin yrityksiin. Komissio kannattaa yhteisön ilmailualan yhdentämistä erityisesti nykyisen kriisin vuoksi, sillä katsomme alan olevan edelleen liian pirstaloitunut.

Yhdentäminen ei saisi kuitenkaan estää kilpailua siinä määrin, että se heikentää sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa. Keskittymän laajuudesta riippuen joko komissio tai toimivaltainen kansallinen viranomainen vastaa tässä tarkoituksessa toteutettujen keskittymien valvonnasta yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

  Emmanouil Angelakas (PPE-DE). − (EL) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä hänen esittämistään huomioista ja vastauksesta. Haluan käyttää hyväkseni komission jäsenen läsnäoloa ja kysyä häneltä, onko komissio arvioinut, onko eurooppalaisissa lentoyhtiöissä menetetty työpaikkoja kuluneiden kahdeksan kuukauden aikana talouskriisin puhjettua ja, jos on, millaisilla toimilla tilannetta voidaan mielestänne muuttaa?

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, minulla ei ole tarkkoja tietoja kriisin vuoksi menetetyistä työpaikoista, mutta tiedän kyllä hyvin, mitä lentoliikennealalla tapahtuu.

Kaikki ponnistukseni liikenteestä vastaavana komission jäsenenä on suunnattu tämän liikennemuodon tukemiseen, eikä ole mikään yllätys, että keskustelemme jälleen lähtö- ja saapumisaikoja koskevasta kysymyksestä, jolla pyritään estämään lentoliikennealan tilanteen paheneminen tämän kriisin aikana. Tämä tarkoittaa myös sitä, että pyrimme vähentämään työpaikkojen menetyksiä, toisin sanoen pyrimme säilyttämään nykyisen työllisyysasteen Euroopan unionin lentoliikennealalla.

  Puhemies. − (EN) Bernd Posseltin laatima kysymys numero 34 (H-0214/09)

Aihe: Euroopan suurnopeusjunayhteys ja Brennerin perustunneli

Voiko komissio antaa yksityiskohtaisia tietoja Strasbourgin ja Wienin välisen suurnopeusjunayhteyden sekä Berliinin ja Rooman väliseen osuuteen kuuluvan Brennerin perustunnelin aikataulusta ja rahoituksesta? Mitä muita toimia on kaavailtu ja tuottaako suhdanneohjelma lisämahdollisuuksia?

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. – (IT) Arvoisa puhemies, parlamentin jäsen Posselt, kuten tiedätte, Berliinin ja Palermon välisen rataosuus on yksi 30 ensisijaisesta Euroopan laajuisesta liikenneverkkohankkeesta, ja Brennerin tunnelihanke on tämän ensisijaisen hankkeen ydin.

Komissio kannattaa tätä ensisijaisen hankkeen keskeistä osaa, joka auttaa yhdistämään toisiinsa Alppien kummallakin puolella olevat rautatieverkot suuren kapasiteetin ja suurten nopeuksien rautatiellä, joka on tarkoitettu pääasiassa tavarakuljetuksiin. Hanke parantaa näin ollen sisämarkkinoiden toimivuutta ja edistää ympäristötavoitteiden saavuttamista ja talouden elpymistä.

Tämän vuoksi komissio haluaa täyttää kansalaisten odotukset käytännössä. Tämä on toinen syy, miksi vauhditimme rahoituksen myöntämistä viime vuoden lopulla heti kun oli myönnetty lupa rahoittaa ensisijaista hanketta numero 1 786 miljoonalla eurolla. Koordinaattori Van Miert on valvonut hanketta vuodesta 2005 alkaen, ja mielestäni myönteisin tuloksin.

Olemme nyt aloittaneet kuulemismenettelyn EU:n jäsenvaltioiden kanssa uudistaaksemme eurooppalaisten koordinaattoreiden toimeksiannon vuosiksi 2009–2013. Tällä tavoin voimme antaa heidän jatkaa työtään erityisesti ensisijaisten hankkeiden valvojina. Itävallan viranomaiset toimittavat 22. maaliskuuta 2009 infrastruktuureja koskevan monivuotisen ohjelmansa, johon sisältyy Brennerin tunnelin rahoittaminen. Kun ympäristövaikutusten arviointi oli suoritettu, hankkeelle myönnettiin rakennuslupa 17. huhtikuuta 2009.

Italian viranomaiset toimittivat tunnelihankkeensa ministeriöiden väliselle talousohjelmakomitealle (CIPE), jotta hankkeen rahoitus voitaisiin hyväksyä toukokuussa. Ministeri Matteoli, jonka kanssa olen keskustellut, vahvistaa, että Italian valtio haluaa päästä tavoitteeseen, toisin sanoen rahoittaa hanketta, ja uskon, että Itävallan ja Italian viranomaiset ovat tästä ehdottomasti samaa mieltä.

Ensisijainen hanke numero 17 – Strasbourgin ja Wienin välinen suurnopeusjunayhteys, joka on osa Pariisi–Strasbourg–Stuttgart–Wien–Bratislava -rautatiereittiä – etenee tyydyttävällä tavalla kaikissa hankkeessa mukana olevissa jäsenvaltioissa eli Ranskassa, Saksassa, Itävallassa ja Slovakiassa. Suurin osa 831 kilometrin pituisesta osuudesta Strasbourgin ja Wienin välillä – tarkemmin sanottuna Strasbourgin ja Stuttgartin välinen sekä Linzin ja Wienin välinen rataosuus – valmistuu vuoteen 2015 mennessä. Stuttgartin ja Ulmin välinen rataosuus, joka muodostaa suurimman pullonkaulan, valmistuu vuoteen 2020 mennessä.

Asiaankuuluva rahoituspöytäkirja allekirjoitetaan tänä vuonna 2. huhtikuuta. Tällä hetkellä hankalin osuus näyttäisi olevan Baijerissa rajan ylittävä osuus Münchenin ja Salzburgin välillä. Saksan hallitus tarkistaa parhaillaan monivuotista ohjelmaansa, ja siksi meidän on odotettava tämän vuoden loppuun, ennen kuin voimme alkaa keskustella tästä erittäin tärkeästä rataosuudesta. Strasbourgin ja Wienin välinen osuus maksaa 10 miljardia euroa, ja ensisijainen hanke maksaa yhteensä 13,5 miljardia euroa.

Nämä tiedot ovat varmasti hyödyllisiä, ja ne kattavat kaikki jäsen Posseltin kysymyksessä esitetyt pyynnöt.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa komission jäsen, haluan kiittää teitä erittäin hyvästä ja yksityiskohtaisesta vastauksesta sekä erinomaisesta työstänne näissä kahdessa tärkeässä hankkeessa, jotka risteävät Münchenissä. Minulla olisi kaksi lyhyttä lisäkysymystä.

Ensinnäkin huhutaan, että Brennerin tunnelia saatetaan käyttää vain matkustajaliikenteessä. Voitteko kumota tämän väitteen?

Toiseksi Itävallassa ja Stuttgartissa tehdään kovasti töitä Strasbourgista Wieniin ja Budapestiin kulkevalla pääreitillä. Kuitenkin Münchenin ohitusosuudella, Münchenin lentokenttäyhteydellä sekä Münchenistä Mühldorfiin, Freilassingiin ja Salzburgiin kulkevalla osuudella, eli "kemianteollisuuden kolmion" ja Mühldorfin kautta kulkevalla osuudella, on ongelmia. Haluan kiinnittää huomionne erityisesti tähän, sillä edistyminen näillä osuuksilla on edelleen erittäin hidasta.

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Berliinin ja Palermon välisen yhteyden osalta voin vakuuttaa, että vaikka huhut saavat varmasti aina huolestumaan, nämä huhut ovat kuitenkin täysin perättömiä.

Haluan kertoa teille toisenlaisia uutisia, koska olette kiinnostunut erityisesti Strasbourgin ja Wienin välisestä rataosuudesta. Euroopan komissio julkaisi 31. maaliskuuta kaksi ehdotuspyyntöä Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevista hankkeista. Näiden ehdotusten puitteissa Strasbourgin ja Wienin välinen osuus voisi saada tukea vuoden 2009 vuosiohjelmasta – tuen määrä olisi 140 miljoonaa euroa sekä tutkimus- että työhankkeisiin – ja Euroopan talouden elvytyssuunnitelmasta. Tästä on varattu 500 miljoonaa euroa yksinomaan viimeistään vuoden 2010 lopulla aloitettavia työhankkeita varten.

On tietenkin täysin jäsenvaltioiden päätettävissä, lähettävätkö ne yhteisrahoitusta koskevia ehdotuksia, jotka kilpailevat arvioinnissa muiden jäsenvaltioiden ehdotusten kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos Saksa aikoo toimittaa suunnitelman, joka koskee teitä eniten kiinnostavaa rataosuutta, se voi tehdä niin, ja komissio arvioi tarkasti rahoituksen hankkimista koskevan suunnitelman.

Hankkeessa numero 17 tapahtuneen edistymisen osalta totean, että komissio on päättänyt myöntää huomattavan rahoitussumman monelle tämän rautatiereitin varrella toteutettavalle hankkeelle, erityisesti kolmea rajan ylittävää osuutta ja pullonkauloja varten.

  Puhemies. − (EN) Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. liite).

Kyselytunti on päättynyt.

(Istunto keskeytettiin klo 20.10 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

Puhetta johti
varapuhemies Rodi KRATSA-TSAGAROPOULOU

(1) EUVL L 46, 17.2.2004, s. 1

12. Parlamentaarisen koskemattomuuden puolustamista koskeva pyyntö: ks. pöytäkirja

13. Roséviinit ja sallitut enologiset käytännöt (keskustelu)

  Puhemies. – (EL) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

– Astrid Lullingin, Jean-Pierre Audyn, Joseph Daulin, Françoise Grossetêten, Véronique Mathieun, Elisabeth Morinin, Margie Sudren, Oldøich Vlasákin ja Dominique Vlaston PPE-DE-ryhmän puolesta, Patrick Louisin IND/DEM-ryhmän puolesta, Jean Marie Beaupuyn, Anne Laperrouzen, Nathalie Griesbeckin ja Marielle De Sarnezin ALDE-ryhmän puolesta, Sergio Berlaton, Cristiana Muscardinin, Roberta Angelillin, Domenico Antonio Basilen, Alessandro Fogliettan, Antonio Mussan, Sebastiano (Nello) Musumecin, Giovanni Robustin, Umberto Pirillin ja Salvatore Tatarellan UEN-ryhmän puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä Roséviinit ja sallitut enologiset käytännöt (O-0067/2009)

– Luis Manuel Capoulas Santosin, Katerina Batzelin, Vincent Peillonin, Vincenzo Lavarran, Stéphane Le Follin ja Alessandro Battilocchio PSE-ryhmän puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä Roséviinit ja sallitut enologiset käytännöt (O-0068/2009).

  Astrid Lulling, laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, korkealaatuisten viinien tuottajat ja valistuneet kuluttajat – maaperämme tuotteiden todelliset asiantuntijat – eivät halua kuulla puhuttavan sekoittamisesta.

On ymmärrettävää, että lukuisten Euroopan alueiden viininviljelijät pelkäävät roséviinin valmistamista puna- ja valkoviiniä sekoittamalla koskevan kiellon kumoamisen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia.

Tätä seuraava epäreilu kilpailutilanne uhkaa rankaista kokonaisia alueita, jotka ovat erikoistuneet korkealaatuisen roséviinin kasvavan kysynnän mukaan räätälöityyn valmistukseen. Komissio on ryhtynyt jo toimiin suullisen kysymyksemme ensimmäisen pyynnön suhteen lykkäämällä alun perin huhtikuun lopulle suunniteltua päätöksentekoa, ja esitän komissiolle tästä lämpimän kiitoksen.

Käyttääkö komissio kuitenkin lisäajan hyödyksi vastaamalla toiseen pyyntöömme kuulla laajasti alan toimijoita ja toteuttaa perinpohjainen tutkimus roséviinin valmistamista puna- ja valkoviiniä sekoittamalla koskevan kiellon kumoamisen mahdollisista taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista?

Lisäksi, jos komissio ei peru ehdotustaan poistaa sekoittamiskielto, mitä ratkaisuja komissio aikoo tarkastella vain vähän aikaa säilyvän roséviinin herkkien markkinoiden romahtamisen ja kokonaisen viininviljelyalaan perustuvaa kulttuuri- ja matkailutoimintaa tarjoavan alueen taloudellisen rakenteen heikentymisen estämiseksi?

Onko komissio tietoinen, että perinteiset tuotantoalueet ovat jo hylänneet suositellut merkintäratkaisut, koska ilmaisua "rosé" ei varata yksinomaan punaisista rypäleistä näillä alueilla valmistettuja viinejä varten?

  Patrick Louis, laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, edunvalvojien ja eurokraattien yhdessä vaatima yhteisen markkinajärjestelyn (YMJ) uudistus aiheuttaa kolme vakavaa ongelmaa. Uudistuksen tarkoituksena on poistaa markkinoiden sääntelyjärjestelmät, vapauttaa istutusoikeudet vuodesta 2015 alkaen ja sallia varsin erilaisten viiniluokkien myynti rinta rinnan ja käytännössä samanlaisten etikettien käyttö. Nämä kolme harhaoppia johtavat Euroopan ja etenkin Ranskan viininkasvatuksen tuhoon. Kuluttajia johdatetaan valinnoissaan harhaan, viininkasvattajien tulot romahtavat ja alan teollistaminen johtaa asiantuntijoiden asiantuntemuksen häviämiseen.

Euroopan viininkasvatuksen erityisluonteen määrittävien pääperiaatteiden järjestelmällinen purkaminen tapahtuu erään tietyn logiikan mukaisesti. Maailman kauppajärjestölle (WTO) osoittamansa kuuliaisuuden ja kaikkivoivan, suurten eurooppalaisten yritysten edunvalvojan CEEV:n (Comité européen des entreprises vins) vaikutusvallan väliin jäänyt Euroopan komissio on vuodesta 2004 lähtien omistautunut järjestelmällisesti avaamaan Euroopan kanalan ovia kaikille ulkopuolella vaaniville ketuille. Näyttää yhä selkeämmin siltä, että komissio toimii globalisaatiokehityksen kenkälusikkana. Tämä epäselvä logiikka käy selkeästi esiin, kun tarkastellaan kahdenlaisia lukuja.

Euroopassa on tuhottu 170 000 hehtaaria viiniköynnöksiä, kun taas Uudessa-Seelannissa viiniviljelyala on kasvanut 240 prosenttia, Australiassa 169 prosenttia ja Kiinassa 164 prosenttia. Liikatuotantoaan alhaisin hinnoin kauppaavien ja siten vapautuneet markkinat haltuunsa ottaneiden suurten viinintuottajien toiminta vesittää yritykset pitää Euroopan hinnat kohtuullisella tasolla tarjontaa kaventamalla. Tässä syy hälyyn roséviinimarkkinoilla. Tilanne on tuonut esiin ristiriidat WTO:n sekä niiden periaatteiden välillä, joita tarvitaan sektorin järjestämisessä investointien, laadun ja asiantuntemuksen edistämiseksi. Eilen totesimme, että laatu johtaa ajan myötä määrälliseen kehitykseen. Komission jäsenen esittämät uudistukset antavat ymmärtää varsin selkeästi, että nyt tehdyt päätökset johtavat tulevaisuuden asiantuntemuksen tuhoon.

Arvoisa komission jäsen, on ratkaisevan tärkeää, että viinien sekoittaminen kielletään 7. kesäkuuta mennessä. Tämän jälkeen viininviljelijät saavat äänensä kuuluville vain äänestämällä.

  Anne Laperrouze, laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, mitä meille yritetään juottaa? Roséviiniksi naamioitua puna- ja valkoviinin sekoitusta? Kansalaiset ovat reagoineet erittäin kielteisesti tähän komission aloitteeseen, jolla on jäsenvaltioiden, Ranska mukaan luettuna, tuki.

Olen pannut merkille kahdenlaisia reaktioita: ensinnäkin kansalaiset ihmettelevät, miksi Euroopan unioni on tarttunut juuri roséviiniin, kun ratkaistavaksi riittää muitakin vakavia ongelmakohtia, kuten talouskriisi. Toiseksi perinteisten roséviinien, joiden valmistuksessa rypäleet maseroidaan nopeasti ja puristetaan varovasti, tuottajat pitävät tätä vakavana hyökkäyksenä rosé-alkuperänimitystä sekä sitä useiden vuosien ajan kehiteltyä laadun mielikuvaa vastaan, joka liitetään esimerkiksi Provencen alueen roséviineihin, joissa maan aromit ovat vielä tallessa ja joita käy kiittäminen roséviinien yleisestä suosiosta.

Euroopan komission ja jäsenvaltioiden toiminnan motiivit tulivat vihdoin selväksi viinejä käsittelevän parlamentin sisäisen ryhmän viimeisimmässä kokouksessa. Pöytäroséviinien kulutus on kasvussa ympäri maailman ja on lähes 30 prosenttia viinin kokonaiskulutuksesta. Kolmannet maat tuottavat sekoituksia. Nämä kolmansien maiden sekoitukset ovat valtaamassa Euroopan unionin markkinoita.

Yhdysvaltalaiset viinit hallitsevat erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan markkinoita. Yleisesti on tiedossa, että perinteinen rosé säilyy vain vähän aikaa. On paljon helpompaa valmistaa roséviiniä tarvittaessa hyödyntämällä puna- ja valkoviinivarastoja. Jäsenvaltioiden osalta kysymys on siis pöytäroséviinien tuotannon sovittamisesta kansainvälisiin markkinoihin.

Jos roséviinien valmistamiseksi ei löydetä muita viininvalmistuskäytäntöjä, voidaan lainata Pierre Dacia, joka on todennut, että luonnollista roséviiniä saadaan oksantamalla ruusuköynnös viiniköynnökseen. Eihän tätä voi sallia. Useiden muiden parlamentin jäsenten tavoin katson, että Euroopan komission ja jäsenvaltioiden on tarkistettava luonnoksensa, tehtävä töitä roséviini-alkuperänimityksen hyväksi ja varmistettava, että nimitys rosé varataan yksinomaan tavanomaisin menetelmin valmistetuille viineille, tapahtuipa se sitten Euroopan unionissa tai kolmansissa maissa.

Sillä aikaa, arvoisa komission jäsen, kutsun teidät maistelemaan – kohtuudella luonnollisesti – yhtä Gaillacin alueen roséviineistä, josta heijastuu Tarn-joen värit.

  Cristiana Muscardini, laatija. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, viini ei ole pelkkä maataloustuote, vaan se edustaa myös kulttuuria ja perinteitä.

Tässä kokoussalissa on todettu usein, että Euroopan viinimarkkinoiden tulevaisuus on taattava. Tulevaisuus voidaan taata vain painottamalla laatua, ja siihen päästään vain kunnioittamalla perinteisiä tuotantokäytäntöjä. Tämän vuoksi, arvoisa komission jäsen, voimme vain vastustaa uusia kyhäiltyjä viinintuotantokäytäntöjä, joilla ei ole mitään tekemistä todellisen viininvalmistuksen kanssa ja jotka voivat mielestämme johtaa viinin kuvan rappeutumiseen ja heikentää kuluttajan luottamusta tuotteisiin ja joilla on vakavia seurauksia laatuun ja mahdollisesti jopa terveyteen.

Eurooppalaisten laatutuotteiden asema on saavutettu kunnioittamalla valmistusaineita, pienimuotoisia valmistuskäytäntöjä, perinteitä sekä tiettyjen tuotteiden ja valmistustapojen avulla luotuja ominaismakuja. Pelkään, että hyväksymällä kaikki nämä perinteiset viininvalmistuskäytännöt kumoavat myönnytykset EU sallii puutynnyrin palasten lisäämisen maun muodostumisen nopeuttamiseksi, mikä johtaa keinotekoiseen maustamiseen, ja ennen kuin huomaammekaan, viiniä valmistetaan vedestä ilman rypäleitä.

Arvoisa komission jäsen, en usko, että tämä on oikea tapa edistää ja kehittää kansallisia ja kansainvälistä viinialaa. Roséviinin kansainvälinen kysyntä ei ole laskussa vaan nousussa, ja tässä tilanteessa oikea lähestymistapa ei ole lisätä tuotantoa lähinnä kemistin taitoihin nojaavien viininvalmistuskäytäntöjen avulla, vaan panostaa eurooppalaisten viinien laatuun, erikoistumiseen ja ominaispiirteisiin sekä yleisesti oikean viinin markkinointiin ja edistämiseen, jotta markkinat laajenevat ja nuorten pääsy viininvalmistusalalle helpottuu.

  Gilles Savary, laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, sattumoisin en käy vaalikampanjaa, sillä en tule olemaan seuraavan parlamentin jäsen. Näin ollen, arvoisa komission jäsen, voitte luottaa siihen, etten sorru liioitteluun. Olen kuitenkin kotoisin Bordeaux'sta. Olette itsekin käynyt kotiseudullani, jossa tuotetaan hyvin vähän roséviiniä mutta joka arvostaa suuresti tuota tuottamaansa viiniä.

Olin todella järkyttynyt, kun sain tietää, että Euroopan komissio aikoo laillistaa roséviinin valmistuksen puna- ja valkoviiniä sekoittamalla. Mielestäni tuote on ruokaväärennös hetkellä, jolloin teollisuuden alan väärennöksiä yritetään torjua. Kyse on viininviljelyn johdannaistuotteen hyväksymisestä tai keksimisestä hetkellä, jolloin johdannaisia yritetään torjua.

Itse asiassa uusien tuotteiden kehittämisen motiivina on kasvattaa tuloja. Mikä ettei, kunhan Euroopan unionin tulot ja kilpailukyky varmistetaan. Sallinette minun ehdottaa seuraavaa: Tässä meillä on näyte roséviinistä. Valmistin juuri roséviiniä täällä Euroopan parlamentissa sekoittamalla valkoviiniä ja punajuurimehua. Lupaan, että tämä on aivan samanväristä ja että tarvittaessa on mahdollista luoda koko väriskaala sekä mahdollisesti tietyt aromaattiset ominaisuudet. Näin voidaan ratkaista myös sokeriteollisuuden ja sokeroinnin ongelmat luonnollisten elintarvikkeiden avulla. Yksinkertaisesti sanottuna, jos tämä sallitaan, loppua ei näy. Kuten muut jäsenet ovat jo todenneet, näin annetaan lähtölaukaus elintarvikeväärentämiselle. Riittää, että kiinnitämme huomiota siihen, mitä joissakin maissa jo tapahtuu.

Tällä hetkellä noin viidennes roséviinituotannosta saadaan sekoittamalla. Pyydän uudelleen, ettei komissio valuta järjestelmällisesti kuiviin loppuja neljää viidettäosaa. Todelliset ihmiset ovat tehneet töitä varmistaakseen aitoja enologisia käytäntöjä soveltaen valmistetun roséviinin olemassaolon ja aitouden. Nyt heiltä vedetään matto alta sillä verukkeella, että roséviinimarkkinoilla liikkuminen on tuottavampaa, kun viini valmistetaan sekoittamalla puna- ja valkoviiniä. Mielestäni tämä on täysin moraalitonta. Henkilökohtaisesti katson, että tilannetta ei ratkaista etikettien avulla, tai jos tähän päädytään, sekoitettua viiniä ei saa kutsua roséksi. Arvoisa komission jäsen, mielestäni sopiva nimi olisi tiskivesi.

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, roséviinin historia on erittäin pitkä, mutta roséviiniä ei ole määritetty EU:n lainsäädännössä tai Kansainvälisessä viinijärjestössä (O.I.V.). Nämä tahot pysyvät hiljaa.

Tietyillä alueilla viininvalmistajat ovat ponnistelleet lujasti luodakseen tarkkaan tuotemäärittelyyn perustuvan korkealaatuisen roséviinin ja rajoittuneet valmistamaan roséviiniä perinteisin menetelmin. Muut suojatut alkuperänimitykset (SAN) eivät kuitenkaan aseta rajoituksia roséviinin valmistukselle. Samppanjan valmistevaatimukset sallivat rosésamppanjan valmistamisen puna- ja valkoviiniä sekoittamalla. EU:n tasolla puna- ja valkoviinin sekoittamista koskevaa kieltoa sovelletaan vain pöytäviinin tuotannossa.

Keskustelu viininvalmistustavoista, sekoittaminen mukaan luettuna, alkoi vuona 2006 viinialan uudistusta koskevien keskustelujen yhteydessä. Uudistuksen myötä komissio sai toimivallan hyväksyä uusia enologisia käytäntöjä ja se pohjaa toimintansa Kansainvälisen viinijärjestön suosituksiin.

Komissio ehdotti sidosryhmien ja kaikkien jäsenvaltioiden kanssa viime syksynä käytyjen laajojen keskustelujen pohjalta puna- ja valkoviinin sekoittamista koskevan kiellon purkamista. Asiasta äänestettiin Kansainvälisessä viinijärjestössä tammikuussa 2009, ja suurin osa jäsenvaltioista, Ranska mukaan luettuna, äänesti asian puolesta.

Maailman kauppajärjestölle on ilmoitettu asetusluonnoksesta kaupan teknisiä esteitä (TBT) koskevan sopimuksen menetelmän mukaisesti, ja kolmansille maille annettiin hiljattain lisäaikaa tutustua ehdotukseemme. Näin ollen viinialan sääntelykomitea äänestää asetuksesta virallisesti myöhemmin kesäkuussa, todennäköisesti 19. kesäkuuta, sillä viivästeleminen estäisi meitä soveltamasta uusia enologisia käytäntöjä 1. elokuuta 2009 lähtien, kuten neuvoston asetuksessa on suunniteltu.

Parlamentti on pyytänyt erityistä vaikutusten arviointia, ennen kuin sekoittamiskielto poistetaan. Komission yksiköt toteuttivat syvällisen vaikutusarvion viinialan uudistuksen laatimisen yhteydessä, eikä tarkoituksena ole toistaa vuonna 2006 ja 2007 tehtyä työtä tai arvioida syvällisesti kaikkia yksittäisiä viininvalmistuskäytäntöjä, joten työskentelemme Kansainvälisessä viinijärjestössä toteutetun työn pohjalta.

Tiedossa on jo, että viinialan taloustieteilijät painottavat, ettei uudistus heikennä perinteisten roséviinien asemaa, sillä roséviinit, joilla on alkuperänimitys, eivät kilpaile pöytäviinien kanssa. On selvää, että perinteinen rosé on korkealaatuinen tuote, jota kuluttajat pitävät suuressa arvossa ja jonka valmistuspaikalla on merkitystä.

Pöytäviinien sekoittamisen salliminen edistää reilua kilpailua Euroopan maiden ja kolmansien maiden välillä, sillä kolmansille maille on annettu lupa, kuten täällä tänään jo todettiin, tehdä näitä sekoituksia. Olen täysin samaa mieltä Anne Laperrouzen kanssa. Miksi Euroopan viinintuottajien pitäisi olla huonommassa asemassa kuin Euroopan unionissa viiniä myyvät tuottajat?

Joitakin viikkoja sitten osallistuin täällä Strasbourgissa kokoukseen Ranskan Provencen alueen roséviinintuottajien kanssa, ja keskustelimme erittäin avoimesti ja suorasti tämänhetkisestä tilanteesta. Toki ymmärrän heidän yrityksensä suojella perinteistä roséviiniä ja tämän vuoksi komissio on tarkastellut useita tapoja ratkaista etikettiongelma. Komissio on itse asiassa ehdottanut kahta merkintävaihtoehtoa: "perinteinen rosé" ja "sekoitettu rosé". Jäsenvaltiot voivat päättää, käytetäänkö valtion alueella valmistettujen roséviinien kohdalla jompaakumpaa vai molempia merkintävaihtoehtoja. Näin tuottajille annetaan mahdollisuus saada parempi käsitys siitä, mitä he ostavat.

Viinintuottajat esittivät, että perinteinen roséviini on hieman sameaa, ja he katsovat roséviinin valmistuksen olevan nykyaikainen tapa valmistaa viiniä. Olen ilmoittanut selvästi, että tarkastelen mielelläni muitakin ratkaisuvaihtoehtoja, mutta tähän mennessä en ole saanut muita roséviiniä koskevia ehdotuksia. Maataloustuotteista vastaavana komission jäsenenä haluan löytää oikeat ratkaisut ja tarjota viinintuottajillemme tasavertaiset toimintaedellytykset.

  Agnes Schierhuber, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, on mukavaa nähdä teidät jälleen. Vuosia kestäneen – Itävallassa ja lähes 15 vuotta Euroopan parlamentissa – poliittisen toimintani aikana viiniä koskevat keskustelut ovat aina olleet erittäin tunnepitoisia. Näin on tänäänkin.

Mielestäni viini on yksi hienostuneimmista maataloustuotteista. On Euroopan – ja erityisesti Itävallan – viininviljelijöiden korkealaatuisen tuotannon edun mukaista, että etusijalle asetetaan laatu ja eri alueiden viinien ominaispiirteet.

Viinien sekoittaminen ei ole enologinen käytäntö. Roséviini valmistetaan soveltamalla erityistä, erittäin perinteistä enologista käytäntöä. Näin ollen, arvoisa komission jäsen, asetun kaikkien niiden jäsenten kannalle, jotka vastustavat puna- ja valkoviinin sekoittamista. On aika määrittää selkeästi, miten perinteinen roséviini valmistetaan.

Arvoisa komission jäsen, kuten mainitsitte, jäsenvaltioille on annettava mahdollisuus saada tietoa, jotta ne voisivat tarkastella joitakin päätöksiä eri tavalla tai tehdä niihin tarkistuksia. Pyydän komissiota tekemään näin Euroopan viinintuotannon laadun takia.

  Alessandro Battilocchio, PSE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, jälleen kerran tapaamme tässä kokoussalissa puolustaaksemme ikivanhojen perinteiden meille lahjoittamaa ruoka-, kulttuuri- ja maatalousperintöä; se on kunnioitettava perintö, jota kadehditaan ja joka tuo taloudelle sekä Euroopan unionin identiteetille uskomattomia rikkauksia.

Nykyään tämä perintö on vaarassa joutua vakaviin ongelmiin, sillä komissio ja neuvosto aikovat perua kiellon valmistaa roséviiniä sekoittamalla. Tämä aloite on vahvan painostuksen tulosta ja se ratifioidaan ilman, että sen kohteena olevia miljoonia kansalaisia, tuottajat ja kuluttajat mukaan luettuina, edustavalla Euroopan parlamentilla on mahdollisuutta puuttua siihen.

Komissio ehdottaa, että nyt hyväksyttäisiin roséviinien valmistus yksinkertaisesti puna- ja valkoviinejä sekoittamalla, kuten tehdään maissa, joissa ei ole eurooppalaista ammattitaitoa, sillä verukkeella, että näin vastataan kansainväliseen kilpailuun.

Asiakysymyksen allekirjoittajana haluan korostaa, että tuotannon laadun – joka on tulosta vuosisatojen perinteistä ja tutkimuksesta, suurista investoinneista, intohimosta ja pikkutarkkuudesta – alentaminen ei ole hakemamme vastaus varsinkaan talouskriisin aikana, jolloin keskivertokuluttaja kiinnittää varmasti enemmän huomiota hintaan kuin etiketin tekstiin.

Tämä päätös voitaisiin korvata yksinkertaisesti etsimällä nimi uudelle tuotteelle ja tiedottamalla kuluttajille kahdesta erilaisesta roséviinistä, jotka ovat erilaatuisia, sekä alan ammattilaisten työn ja panosten tunnustamisen merkityksestä. Kuka tämän kaiken maksaa? Onko komissio hyväksynyt jonkinlaisen tukiohjelman vai jääkö tämä valmistajien maksettavaksi, kun heitä pyydetään ensin torjumaan halpatuotannosta aiheutuvaa kilpailua epäoikeudenmukaisin asein jo valmiiksi erittäin vaikeana aikana.

Toivon, että komissio ja neuvosto tekevät oikean ratkaisun ja tarkastelevat koko menettelyä tarvittaessa uudelleen.

  Jean-Claude Martinez (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olemme tarkastelleet ilman kaakaota valmistettua suklaata sekä raakamaidosta valmistettua juustoa koskevaa kieltoa. Ranskalaiselle Roquefort-juustolle on asetettu 300 prosentin tullimaksut, kanamme olivat vähällä tulla pestyiksi valkaisuaineella ja käsittelyssä on ollut myös imetyshormoni, somatotropiini.

Nyt mietitään ajatusta valmistaa roséviiniä värjäämällä valkoviini punaviinillä. Sallinette minun sanoa ranskalaisittain, että tämä on viimeinen pisara vedestä, josta voidaan nyt sekoittaa viiniä, samaan tapaan kuin jo aiemmin hyväksyttiin, ettei puutyöviiniä valmistetakaan puutynnyreissä vaan puuhakkeesta, tai kuten oltiin vähällä hyväksyä viinin valmistaminen tuodusta rypälemehusta. Viiniä voidaan valmistaa myös Thaimaassa.

Ongelmana on tämän ajatuksen aiheuttama psykoanalyyttinen reaktio, sillä tämä on hyökkäys kulttuuria vastaan. Miten viini määritellään? Jos kyseessä olisi teollisuustuote, sitä voitaisiin sekoittaa kuten viiniä ja Coca Colaa. Kun kyseessä on kuitenkin maataloustuote, ei siihen voida koskea, ellei tarkoituksena ole aiheuttaa kulttuurisokkia. "Tämä on minun vereni, juokaa se muistokseni." Jos verta sekoitetaan, veri saastuu.

Ymmärrättekö tämän suhteettoman reaktion? Tällä roséviiniajatuksella kyseenalaistetaan barbaareja vastaan taistelleen Rooman valtakunnan ajoilta peräisin oleva 2 500 vuoden perintö. Arvoisa puhemies, olen sanonut sanottavani: ajatus on freudilainen, ei viininviljelyyn liittyvä.

  Françoise Grossetête (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kokouksen alkaessa olin erittäin tyytymätön. Kuullessani puheenvuoronne tulin vihaiseksi. On mahdotonta hyväksyä, että sallitte, ja vielä vaalien alla, valko- ja punaviinin sekoittamisen.

Vierailin hiljattain Provencessa ja Korsikalla, ja keskustelin vaalipiirini viininviljelijöiden kanssa, jotka ovat valinneet laadun ja jotka tuntevat itsensä nyt hylätyiksi. Muistan hyvin, miten José Manuel Barroso totesi kaksi vuotta sitten pitämässään puheessa, että viininviljely on tärkeää ja osa taloutta. Hän totesi, että vientiä pitää lisätä ja että tämä edellyttää laatuun panostamista. Muistan puheen erittäin hyvin.

Laadun parantamiseksi ja määrän vähentämiseksi Euroopan komissio päätti raivaamistoimista. Etelä-Ranskan viininviljelijät ovat osallistuneet tähän peliin, mutta mikä on lopputulos. Viininviljelijät ovat raivanneet niin paljon, että heidän on pian tuotava viiniä voidakseen vastata kotimaiseen kysyntään.

Politiikkanne on viininviljelijöiden kuolemantuomio. Nyt komissio aikoo hyväksyä valko- ja punaviinin sekoituksen, jota nimitetään roséviiniksi. Tämä on loukkaus viininviljelijöitä kohtaan. Heitä pyydetään nyt lisäämään perinteisin menetelmin valmistettuun viiniin lisämerkintä "perinteinen viini", koska espanjalaisten ystäviemme, jotka eivät ole raivanneet köynnöksiään, on myytävä ylijäämävalkoviininsä. Laadun valinneiden ranskalaisten viininviljelijöiden ei pitäisi joutua perustelemaan viininsä arvoa. Se tästä vielä puuttuisi.

Sekoitettu viini ei ole roséviiniä, se on sekoitettua valkoviiniä. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Arvoisa Mariann Fischer Boel, viininmyyjät, jotka tukemanne valinnan mukaisesti asettavat voitot laadun edelle, eivät saa enää huiputtaa kuluttajia. Kehotan niitä parlamentin jäseniä, jotka tulevat valituksi seuraavalle toimikaudelle: meidän on kaksinkertaistettava ponnistelumme varmistaaksemme, että tämä komission toimenpide estetään lopullisesti, eikä vain väliaikaisesti. Pitäkää varanne 19. kesäkuuta.

  Ioannis Gklavakis (PPE-DE). - (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, Kreikassa on valmistettu viiniä kolmen tuhannen vuoden ajan. Haluan ilmaista vastustukseni, pahoitteluni ja huolenaiheeni siitä, mitä nyt ollaan tekemässä. Viini on käymistuote, ei sekoitettu tuote. Jos ehdotus hyväksytään, hienoja viinejä valmistavat tuottajamme joutuvat epäreiluun kilpailutilanteeseen.

Toinen tärkeä seikka on, että eurooppalaisen viinin maine kärsii jälleen. Jos tälle liukkaalle tielle lähdetään, loppua ei ymmärtääkseni ole näkyvissä. Jokin aika sitten keskusteltiin ja hyväksyttiin puupalojen lisääminen viiniin. Tätä perusteltiin kypsymisellä ja taloudellisilla kustannuksilla. Lisäksi hyväksyttiin sokerin lisääminen viiniin. Taloudellisista syistä, sanottiin, eikä kukaan uskaltanut vaatia, että nämä valmistustavat pitäisi mainita etiketissä. Eikä rohkeutta löydy nytkään.

Eurooppa voi pitää puoliaan vain erittäin korkealaatuisilla viineillään. Jumala meitä auttakoon, jos kuvittelemme voivamme kilpailla halpojen australialaisten tai amerikkalaisten viinien kanssa – tässä asiassa ei saa antaa periksi. Sanoin samaa hyväksyessämme sokerin lisäämistä viiniin koskevan käytännön. Me päätöksentekijät jäämme Euroopan enologian historiaan ihmisinä, jotka väheksyivät erinomaisten eurooppalaisten viinien perustaa. Näin ollen pyydän, että emme lähde tämänkaltaisten päätösten liukkaalle tielle.

  Elisabetta Gardini (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, yhdyn Françoise Grossetêten mielipiteeseen, sillä tarkoitukseni oli ilmaista Italian viinintuottajien tuska, mielipaha ja tyytymättömyys, sillä olin saanut osakseni vain välinpitämättömyyttä, kuin olisin puhunut tiiliseinälle. Olin toivonut, että kyseessä olisi vain persoonattoman käännöksen sivutuote, mutta sen perusteella, mitä olen kuullut, näyttää siltä, ettei asiassa ole avauksia tai toivoa, edessä on vain kuilu.

Jokin aika sitten Veneton alueella, josta olen kotoisin, järjestettiin Vinitaly-tapahtuma, joka on yksi tärkeimmistä viinimaailman tapahtumista ja jossa laadittiin erittäin onnistunut vetoomus roséviinien puolesta. Sen allekirjoittivat suuret italialaiset viininvalmistamot, suuret viinintuottajat, mutta mukana oli myös allekirjoituksia eri puolilta Eurooppaa – vetoomuksessa on Alankomaiden, Ranskan, Espanjan, Belgian, Luxemburgin, Slovenian, Puolan, Liettuan ja Ukrainan kansalaisten allekirjoituksia. Kuten tiedämme, intohimo roséviiniin on aitoa, eikä tunne rajoja nähtävästi muualla kuin Euroopan komissiossa, vaikka puhutaankin kulttuurista, paikallisista arvoista ja perinteistä.

Haluan antaa myös naisen näkökulmasta jotakin ajateltavaa: uskotteko, että alkoholin väärinkäytön torjunnassa tuleville sukupolville annetaan hyvä esimerkki tarjoamalla heille huonolaatuinen juoma, jota en edes kutsuisi viiniksi, halpa alkoholijuoma, jolla ei ole mitään tekemistä minkään alueen, kulttuurin tai laadun kanssa? Onnistutaanko tuleville sukupolville opettamaan, että viinin ja alkoholin käyttö on osa yleisiä hyviä tapoja ja käytäntöjä?

Halusin esittää mielipiteeni, sillä nyt on kysymyksessä suuren monisäikeisen vastuun kantaminen.

  Christa Klaß (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, viime vuosien aikana olette nähneet, miten arkaluonteinen tuote viini on. Tänään käsiteltävänä on viinimarkkinoiden sääntöjen vapauttaminen. Puhutaan avaamisesta maailmanmarkkinoille. Joskus ihmettelen, kuka täällä ohjaa ja ketä.

Perinteinen viininvalmistus on saanut alkunsa Euroopassa. Perinteemme ja alueellinen identiteettimme luonnehtivat viiniämme, ja tämän pitäisi olla johtolankana myös tässä viinimarkkinoiden sääntöjä koskevassa keskustelussa. Olin mykistynyt ajatuksesta, että valiokunta on tehnyt viinimarkkinoiden sääntöihin lisäyksiä, joista parlamentti ei ole keskustellut lainkaan.

Arvoisa komission jäsen, kysymys kuuluu, mitä kansallisia ja alueellisia sääntelyvaihtoehtoja on enää jäljellä? Mitä rajoituksia tai kieltoja jäsenvaltiot voivat soveltaa niihin alueisiin, jotka osallistuvat alimman viinilaadun valmistukseen? Siitä tässä on kyse, ei täällä puhuta alkuperämerkinnällä varustetuista viineistä tai kotiviineistä, vaan alimmasta viiniluokasta. Olisiko esimerkiksi puna- ja valkoviinin sekoittamiskielto alueellinen vai kansallinen kielto? Olisiko kieltoa mahdollista soveltaa tulevaisuudessa näihin alimman viiniluokan viineihin?

Tai kielto ilmoittaa rypälelaji tai vuosikerta: tämä aiheuttaa myös ongelmia, sillä haluamme erotella viinimme, alimmat viiniluokat kotiviineistä tai alkuperämerkinnällä varustetuista viineistä. Näin ollen ranskalaista Roséta tai saksalaista Rieslingiä varten on määritettävä selkeät ja yksiselitteiset säännöt. Näitä viinejä valmistetaan perinteisin menetelmin ja tällä on suurta merkitystä tulevaisuudessa. Tämän vuoksi pyydämme tukeanne.

  Astrid Lulling, laatija. − (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa Mariann Fischer Boel, vastasitte kieltävästi toiseen kysymykseemme ja väititte, että pyytämämme arvio toteutettiin jo viinin yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksen aikaan. Olen yllättynyt: tämän uudistuksen aikana kyse ei missään vaiheessa ollut roséviinin valmistamista puna- ja valkoviiniä sekoittamalla koskevan enologisen käytännön sallimisesta.

Saanen kysyä, miksi ette voi vastata varsin järkevään pyyntöömme alan kuulemisesta? Haluatte tehdä päätöksen 19. kesäkuuta mennessä, mutta eihän tällä asialla ole kiire! Eihän kukaan ole missään vaiheessa edes pyytänyt teitä hyväksymään tällaista enologista käytäntöä. En ymmärrä, mikä on saanut teidät tekemään tämän ehdotuksen, kun kukaan Euroopassa ei ole sitä edes pyytänyt!

Lisäisin vielä merkinnän osalta, että voitte olla varma, ettei yksikään perinteisen roséviinin valmistaja hyväksy, että tätä – tai Gilles Savaryn valmistamaa – litkua kutsutaan roséksi. Kehottaisin teitä ryhdistäytymään. Arvoisa komission jäsen, pyydän teitä vastaamaan kahteen pyyntöömme myönteisesti.

  Françoise Grossetête, laatija. − (FR) Arvoisa komission jäsen, sanoitte edellä, että ette ole saanut ehdotuksia ja että odotatte niitä ja niin edelleen.

Mutta onhan teille tehty ehdotuksia. Olette tavanneet viininvalmistajiemme. He ovat kertoneet teille vastustavansa tätä ajatusta. He ovat kertoneet, etteivät he henkilökohtaisesti halua joutua merkitsemään viiniään perinteiseksi roséviiniksi, jotta se erottuisi roséviinistä, jota ei tarvitse merkitä sekoitetuksi. Näin ollen ette voi väittää, ettei teille olisi tehty ehdotuksia.

Kaikki tietävät ennen kaikkea, että rosésamppanja on enologinen tuote, jolla ei ole mitään tekemistä täällä esitetyn valko- ja punaviinin sekoittamisen kanssa. Arvoisa Mariann Fischer Boel, pyydämme teitä keräämään rohkeutenne ja olemaan kutsumatta valko- ja punaviinin sekoitusta roséviiniksi. Tätä teiltä pyydetään. Tätä teille ehdotetaan. Älkää rangaisko todellisia viininviljelijöitä.

Miten kuvittelette kansalaisten ymmärtävän, että Euroopan komissio tekee jotain tällaista? Olette kuuro kaikille argumenteille: tämä on täysin käsittämätöntä.

  Gilles Savary, laatija. − (FR) Arvoisa komission jäsen, sallinette että käytän toisen puheenvuoron kertoakseni, että kuulin puheenvuoronne ja olen varma, ettei ajatus ole teidän. Ajatuksen on oltava lähtöisin tietyiltä edunvalvojilta.

En kuitenkaan usko, että on Euroopan edun mukaista pyrkiä huonoon laatuun varsinkaan elintarvikealalla. Teollisuudessa korkealle tähdänneet maat ovat nyt maailman markkinajohtajia kaupankäynnissä. Erityisesti saksalaiset ovat aina vastustaneet huonon laadun houkutusta. Näin ollen Euroopan on mielestäni vastustettava huonon laadun jatkuvaa houkutusta elintarvikealalla.

Tämän vuoksi ehdotammekin, että vastustaisimme kaikin mahdollisin tavoin kahta roséviinin määritystä, perinteinen tai sekoitettu. Meillä on roséviiniä ja jotain muuta. Jos tästä muusta halutaan tehdä laillista, voitte järjestää Euroopan laajuisen nimikilpailun. Henkilökohtaisesti uskon, että Eurooppa toimisi oikein vastustaessaan tämänkaltaista tuotetta WTO:ssa. Toteatte yhtenään, että antaudumme muualta peräisin olevan edessä.

  Patrick Louis, laatija. − (FR) Arvoisa komission jäsen, roséviinimerkintä pullon kyljessä on turhaa, sillä merkintää ei ole hyvien roséviinien, kuten teille tuomani Bandolin, kyljessä.

Samoin on tyhmää käyttää merkintää "perinteinen rosé". Rosé on nuorten suosima viini, se on nykyaikainen viini, vaikka sen valmistus edellyttääkin perinteistä asiantuntemusta. Tässä on nyt liikaa tulkinnanvaraisuutta. Asiaan ei ole useita vaan yksi ainoa ratkaisu, kuten edellä selvitettiin erittäin hyvin, rosé on kulttuurisidonnainen viini, se on asiantuntijoiden valmistama viini. Kyseessä ei ole mikä tahansa yritystoiminta. Kaikenlainen sekoittaminen on yksinkertaisesti kiellettävä Euroopassa, erityisesti Ranskassa.

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, olen kuunnellut puheenvuoroja mielenkiinnolla, sillä huomaan, että kaikki puhujat suhtautuvat asiaan samalla intohimolla, energialla ja tunteella kuin viinialan edustajat viinialan uudistuksen yhteydessä käydyissä keskusteluissa. Viiniin liittyvät kulttuuriperintö ja perinteet ovat edelleen voimissaan täällä Euroopan parlamentissa.

Osassa täällä tänään esitetyistä kysymyksistä kyseenalaistetaan kuitenkin viinialan uudistuksen yhteydessä tehty poliittinen kompromissi, enkä ota niihin kantaa, vaan keskityn tämän keskustelun keskeiseen asiakohtaan.

Olen täysin samaa mieltä niiden puhujien kanssa, jotka totesivat, että Euroopan maataloustuotteiden tulevaisuuden on perustuttava laatuun. Tämän vuoksi viinialan uudistuksessa – olen varma, että muistatte tämän – varattiin suuria summia, vuosittain 125 miljoonaa euroa, Euroopan viinien edistämiseen kolmansien maiden markkinoilla. Tiedämme, että tuotteemme on korkealaatuinen ja sillä on kysyntää uusissa nopeasti kehittyvissä kehitysmaissa. Olemme asiassa siis samalla aallonpituudella.

Tunnen kuitenkin myötätuntoa Euroopan viinintuottajia kohtaan, joiden on kilpailtava muita kolmansissa maissa sallittuja enologisia käytäntöjä soveltaen tuotetun viinin kanssa. Esimerkkinä mainittakoon rosén valmistaminen puna- ja valkoviiniä sekoittamalla. Se on sallittua ja kuuluu Kansainvälisen viinijärjestön enologisiin käytäntöihin, joten Euroopan unioniin tuodaan tällä hetkellä näin valmistettua roséviiniä. Miksi meidän pitäisi estää omien viinintuottajiamme kilpailu tuodun viinin kanssa Euroopan unionissa? Tämän vuoksi katson, että asiaa on lähestyttävä tasapainoisesti.

On tärkeää löytää tapa merkitä viinimme varmistaaksemme, että kuluttajat tietävät, mitä ostavat, ja etiketin alkuperänimitysten (SAN) avulla kuluttajalle voidaan ilmoittaa, että viini on valmistettu perinteisin menetelmin. Totesin ensimmäisessä puheenvuorossani tavanneeni joitakin Provencen alueen viinintuottajia. He eivät pitäneet merkinnästä "perinteinen rosé" juuri mainitsemastanne syystä – koska se kuulostaa vanhanaikaiselta. Näin ollen pyysin ehdotuksia vaihtoehtoisesta tavasta merkitä, että viini on valmistettu perinteisin menetelmin, mutta en saanut ehdotuksia. Tarkoituksena on, että jäsenvaltiot saavat itse päättää, onko niiden alueella pakollista merkitä etikettiin, onko viini leikattu vai perinteinen tuote.

Asiasta keskustellaan uudelleen sääntelykomiteassa. Kuten totesin, asiasta äänestetään todennäköisesti 19. kesäkuuta 2009, minkä jälkeen tarkastellaan äänestyksen, jossa jäsenvaltiot edustavat hallitustensa kantaa asiassa, tulosta. Tämä on varmasti mielenkiintoista, mutta olen edelleen varsin vakuuttunut siitä, että ehdotuksemme, joka on Kansainvälisen viinijärjestön enologisten käytäntöjen mukainen, antaa viinintuottajillemme mahdollisuuden säilyttää kilpailukykynsä maailmanmarkkinoilla.

  Puhemies. – (EL) Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Stéphane Le Foll (PSE), kirjallinen. – (FR) Euroopan roséviinintuottajat ovat tällä hetkellä huolissaan roséviinin valmistamisen puna- ja valkoviiniä sekoittamalla koskevan kiellon kumoamiseen liittyvästä komission toteutussuunnitelmasta.

Tämä uusi käytäntö on haitaksi korkealaatuiselle tuotannolle ja jättää huomiotta sen, että tuottajat ovat työskennelleet vuosien ajan lujasti luodakseen rosétuotteen, jota karsastettiin pitkän aikaa mutta joka on nyt löytänyt paikkansa markkinoilla ja lukuisten kuluttajien pöydissä. Huoli on sitäkin perustellumpi, kun otetaan huomioon, että kuluttajia saatetaan johtaa näin harhaan.

Jos jäsenvaltiot vahvistavat komission sekoittamissuunnitelman lähiviikkoina, toivomme kollegani Gilles Savaryn kanssa, että käyttöön otetaan pakollinen merkintä, jotta aito roséviini erottuu uudesta tuotteesta, joka valmistetaan sekoittamalla, eikä sitä näin ollen voi kutsua roséksi.

  Véronique Mathieu (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Saatuaan osakseen Euroopan viininviljelijöiden vihan Euroopan komissio on päättänyt lykätä 19. kesäkuuta saakka äänestystä harkitsemattomasta päätöksestään sallia roséviinin valmistaminen puna- ja valkoviiniä sekoittamalla.

Lykkäyspäätös ei ole millään muotoa tyydyttävä. Sitä ei ole myöskään päätös ehdottaa "perinteisen rosén" ja "sekoitetun rosén" erottamista markkinoilla olevien tuotteiden etiketissä, sillä se ei ole riittävä tapa torjua tehokkaasti epäreilua kilpailutilannetta, johon tuottajat joutuvat, jos tämä päätös tehdään.

Euroopan unionin viininviljelijät ovat useiden vuosien ajan panostaneet ja investoineet korkealaatuisen roséviinin luomiseen ja komission päätös tekee tyhjäksi nämä valtavat ponnistelut, joilla on kuitenkin ollut myönteisiä vaikutuksia talouteen ja Ranskan alueiden alueelliseen kehitykseen.

Kollegoideni kanssa komissiolle tänään esittämäni kysymyksen tarkoituksena on pyytää komissiota selventämään motiivejaan ja varmistamaan, että sen tekemä päätös perustuu Euroopan roséviinin valmistajien kuulemiseen.

  Vincent Peillon (PSE), kirjallinen. – (FR) Arvoisa komission jäsen,

En yritäkään peitellä tyytymättömyyttäni siitä, miten yritätte vähätellä sekoitettua "roséviiniä".

Ette anna lainkaan vastauksia Provencen viinintuottajille, joiden kanssa olen keskustellut pitkään ja joiden toiminta perustuu heidän tuotteidensa laatuun. He pelkäävät, että 30 vuoden ajan tehdyt ponnistelut roséviinin maineen luomiseksi haihtuvat nyt ilmaan.

Ette anna lainkaan vastauksia niille, jotka katsovat, että sekoittamisen salliminen on valtavassa ristiriidassa kivuliaiden ja massiivisten raivauspolitiikkojen kanssa. Kansainvälisessä kilpailussa ei selvitä voittajaksi alentamalla tuotantokustannuksia hinnalla millä hyvänsä. Voittajaksi päästään parantamalla edelleen viiniemme mainetta.

Ette anna lainkaan vastauksia kaikille niille, jotka ovat kertoneet teille, etteivät merkinnät riitä, sillä niillä ei ole mitään vaikutusta "sekoitettuihin" roséviinipulloihin.

Lykkäämällä päätöksenteon 7. kesäkuuta pidettävien vaalien jälkeen komissio käyttää euroskeptikon korttiaan.

Tämän vuoksi pyydän hartaasti, että komissio peruu tämän haitallisen luonnoksensa, joka uhkaa niin taloutta kuin kulttuuriakin.

  Dominique Vlasto (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Käyttäen tekosyynä luvallisten enologisten käytäntöjen tarkistamista Euroopan komissio on sallimaisillaan roséviinin valmistamisen puna- ja valkoviiniä sekoittamalla.

Vastustan sitä, että sekoittamalla valmistettua viiniä kutsutaan roséviiniksi. Ei nimi perustu pelkästään viinin väriin, vaan rypälelaatuun, maaperään ja viininviljelijän asiantuntemukseen siitä, miten viini valmistetaan, eikä siitä, minkä väristä yksi jos toinenkin neste on.

Sekoitetun rosén pohja on yli 95-prosenttisesti valkoviiniä, ja se värjätään punaviinillä. Todellisuudessa roséviini valmistetaan käyttämällä pääasiassa punaisia viinirypäleitä tai rypälemehua. Näin ollen salliessaan viinien sekoittamisen Euroopan komissio sallii roséviinin todellisen väärentämisen: tämä on kuluttajien pettämistä.

Samoin se on loukkaus etenkin Provencen laatupolitiikkaa soveltavia viininviljelijöitä kohtaan, on mahdotonta hyväksyä lopullisista tuotteista sekoittamalla valmistetun sivutuotteen laillistaminen ja harhaanjohtavan viittauksen roséviinin väriin salliminen.

Jos muuta ratkaisua ei löydy, näiden juomien etiketissä on mainittava ainakin niiden todellinen sisältö: "sekoitettu viini" tai "viinisekoitus".

14. Demokraattinen prosessi Turkissa (keskustelu)

  Puhemies. - (EL) Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma demokraattisesta prosessista Turkissa.

  Olli Rehn, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, pelkäänpä, että seuraava keskustelumme demokraattisesta prosessista Turkissa on yhtä intohimoinen kuin keskustelu viinialan uudistuksesta − tai Arsenal vs. Manchester United -ottelun toinen puoliaika − sillä se on yhteenveto Euroopasta vuonna 2009

Tilanne on tietenkin vakavampi, sillä demokraattista prosessia Turkissa koskeva asiakysymys on erittäin vakava ja varsin oleellinen. Ensinnäkin olen erittäin surullinen ja järkyttynyt eilen illalla Bilgessä, Turkissa, tapahtuneesta verityöstä, jossa sai surmansa 44 ihmistä. Haluan esittää vilpittömän surunvalitteluni uhrien perheille ja ystäville, ja luotan siihen, että syylliset saadaan oikeuden eteen mahdollisimman pian. Tämänkaltaiselle kauhistuttavalle hyökkäykselle ei ole moraalisia tai eettisiä perusteita.

Lisäksi tahdon esittää omasta ja komission puolesta osanoton yhdeksän turkkilaisen sotilaan ja poliisin kuolemasta viime viikon terrori-iskuissa. Haluamme osoittaa myötätuntoa surmansa saaneiden perheitä kohtaan.

Tuomitsemme terrorismin ja tuemme Turkkia terrorismin torjunnassa. PKK (Kurdistan worker's party) -puolue on EU:n terroristijärjestöjen luettelossa. Eri puolilla Turkkia ja etenkin maan kaakkoisosassa pidätettiin 14.–18. huhtikuuta välisenä aikana yli 200 Democratic Society Party (DTP) -puolueen virkamiestä ja jäsentä.

Ymmärtääkseni heitä syytetään muun muassa terroristijärjestöön kuulumisesta, vaikka muodollista päätöstä syyttämisestä ei ole vielä tehty. Odotamme, että tämä päätös tehdään, sillä se on osa avointa ja objektiivista oikeudellista menettelyä.

Komissio ei voi puuttua käynnissä oleviin oikeustapauksiin. Lähestymistapamme on kuitenkin selkeä: tuemme terrorismin torjuntaa mutta painotamme kuitenkin, että sen on tapahduttava ihmisoikeuksia ja perusvapauksia ja etenkin sanan- ja yhdistymisvapauksia kunnioittaen.

Poliittinen monimuotoisuus on erottamaton osa mitä tahansa demokratiaa. Turkin kansalliskokous edustaa nykyään laajasti maan poliittista monimuotoisuutta. DTP-puolue on edistänyt monimuotoisuutta Turkissa ja maaliskuussa järjestettyjen paikallisvaalien tulos vahvisti puolueen poliittisen oikeutuksen.

Samanaikaisesti Kaakkois-Turkin väestö tarvitsee rauhaa, vakautta ja vaurautta, ei enempää väkivaltaa tai välikohtauksia. Kaikkien asianosaisten puolueiden on tuomittava voiman ja väkivallan käyttö. Kaikkien on noudatettava pidättyväisyyttä ja sitouduttava vain ja ainoastaan rauhanomaisten ratkaisukeinojen käyttöön. Myös tämä on erottamaton osa mitä tahansa demokratiaa.

Komissio jatkaa asian kehittymisen seuraamista tiiviisti. On erittäin tärkeää, että voitolle pääsevät demokratian ja oikeusvaltion periaatteet, syytettyjen oikeudet mukaan luettuina.

Niin ikään komissio seuraa jatkossakin tiiviisti DTP:n lakkauttamista koskevan vaateen käsittelyä perustuslakituomioistuimessa. Kuten Venetsian komission lausunnossa hiljattain todettiin, Turkin poliittisten puolueiden lakkauttamiseen sovellettavat säännöt eivät ole yhdenmukaisia Euroopan ihmisoikeussopimuksen tai eurooppalaisten käytäntöjen kanssa. Komissio on pyytänyt Turkkia ottamaan lausunnon kokonaisuudessaan huomioon ja tekemään sen pohjalta tarkistuksia Turkin perustuslaki- ja lainsäädäntökehykseen.

Lopuksi, komissio kannustaa jatkossakin Turkin viranomaisia maan kaakkoisosan ja sen väestön ongelmien ratkaisemisessa Turkin kansalaisten taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen mahdollisuuksien lisäämiseksi etniseen, uskonnolliseen tai kielelliseen alkuperään katsomatta.

Kööpenhaminassa asetettujen poliittisten kriteerien mukaisesti Turkin odotetaan varmistavan kulttuurin moninaisuus ja edistävän kaikkien kansalaistensa kulttuurisia oikeuksia, kuten liittymistä valmistelevassa kumppanuusjärjestelyssä määrätään. Tässä mielessä uuden kurdinkielisen TRT-kanavan perustaminen on edistysaskel. Tämä on merkki asenteiden muuttumisesta, ja haluan kannustaa Turkin viranomaisia ottamaan lisäaskeleita tähän suuntaan.

Komissio seuraa maan kaakkoisosan tilannetta jatkossakin ja kertoo huomioistaan tulevassa määräaikaiskertomuksessaan. Se on erottamaton osa Turkin demokratiakehitystä.

  Frieda Brepoels, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kurdipuolue Democratic Society Party (DTP) saavutti 29. maaliskuuta järjestetyissä paikallisvaaleissa sensaatiomaisen voiton – ja lähes kaksinkertaisti kaupunginjohtajiensa määrän 52:sta 98:aan – joten on selvää, ettei kurdikysymystä voida enää kutistaa sosioekonomiseksi ongelmaksi, kuten Recep Tayyip Erdogan ja hänen oikeus- ja kehityspuolueensa (AKT) ovat tähän asti tehneet. Tarvitaan selkeästi poliittinen ratkaisu ja DTP on otettava keskusteluihin mukaan täysivaltaisena jäsenenä.

Tässä tilanteessa voisi kuvitella, että alistava lähestymistapa olisi vanhentunut, mutta silti Turkin viranomaiset toteuttivat laajan pidätysten aallon jälleen kerran. Yli 400 DTP:n keskeistä jäsentä pidätettiin, koska he vaativat ratkaisua kurdikysymykseen. Haluan näin ollen esittää komissiolle kysymyksen. Tämä on nyt viides tai kuudes kurdipuolue, joka kantaa tällä hetkellä nimeä DTP. Puolueella on 21 parlamenttipaikkaa ja 98 kaupunginjohtajaa, mutta silti kurdit pidetään edelleenkin syrjässä.

Arvoisa komission jäsen, eikö Euroopan unioni voisi jo ryhtyä välittäjäksi Turkin hallituksen ja DTP:n välille? Muussa tapauksessa tilanne seisoo vain paikallaan. Toisin sanoen lukuisten väitettyjen terrorihyökkäysten syyt on selvitettävä. Mielestäni muutaman viikon takainen vaalivoitto osoittaa myös, että kurdien kansallistunne on voimissaan ja että kurdien autonomian lisäämistä edistävät rakenneuudistukset on toteutettava nopeasti.

Lisäksi haluan kiinnittää tässä keskustelussa huomiota toiseen polttavaan ongelmaan, joka liittyy siihen, että yli 1 500 alaikäistä on suljettu vankilaan ja heidän asiansa käsitellään aivan samassa tuomioistuimessa kuin täysi-ikäisten asiat, mikä on ristiriidassa lapsen oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen kanssa. Mitä komissio aikoo tehdä asialle?

  Vural Öger, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, arvoisa Olli Rehn, tämän kuudennen lainsäädäntökauden aikana Turkki on ollut yksi EU:n asialistan painopistealueista. Ennen liittymisneuvottelujen aloittamista Turkki otti valtavia edistysaskeleita uudistusta kohti ja EU antoi sille tunnustusta.

Nyt mieliala on hieman muuttunut. Olemme yhä huolestuneempia Turkin demokratiakehityksen edistymisestä. Lehdistön vapautta, vähemmistöjen suojelua sekä oikeuslaitoksen uudistamista on seurattava herkeämättä. Turkissa käynnissä olevaa Ergenekon-tapauksen käsittelyä ei saa mielestäni politisoida. Pidätykset ja etsinnät ovat tosiasia. Harkitsemattomia kommentteja on vältettävä. Huolellisen raportoinnin merkitys on suuri.

Kurdikysymyksessä on edistytty merkittävästi. Kurdiongelman ratkaiseminen on demokratiakehityksen ja vähemmistöjen suojelemisen kannalta olennaista. Olen kuitenkin huolissani joidenkin EU:n jäsenvaltioiden hallitusten päämiesten nykyisestä kannasta. EU:n ristiriitaiset signaalit merkitsevät myös, että silloin tällöin Turkin demokratiakehitys kulkee kuoppaista tietä. Tässä mielessä haluaisin muistuttaa, että EU:n selkeä sitoutuminen Turkin täysjäsenyyteen vahvistaisi uudistusprosessia. Muussa tapauksessa fundamentalistisille ja nationalistisille ajatuksille on jatkossakin tarjolla kasvualusta ja kurdiongelma syvenee.

Loppujen lopuksi yhteisenä tavoitteena on Turkin muuttaminen nykyaikaiseksi, vakaaksi ja vauraaksi demokratiaksi, joka pohjautuu maalliseen valtioon ja pluralistiseen yhteiskuntaan. Tämä ei ole vain Turkin edun mukaista, vaan sillä on merkittävä strateginen merkitys myös Euroopan unionille.

  Alexander Graf Lambsdorff, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, tämä on tämän lainsäädäntökauden viimeinen täysistunto. Kollegani Vural Öger totesi juuri Turkin olevan painopistealue. Viime vuosina olen saanut ryhmäni esittelijänä osallistua tämän asian käsittelyyn, ja minun on sanottava, että olen erittäin tyytyväinen, että asian ytimeen eli Turkin demokratiakysymykseen tartutaan tässä viimeisessä täysistunnossa.

Kysymyksessä on ensimmäinen Kööpenhaminan kriteeri. Mielipiteet Turkin edistymisestä vaihtelevat. Uskon, että yhdestä asiasta vallitsee kuitenkin yksimielisyys: Turkin uudistustahti on hidastunut; nyt lainsäädäntökauden lopulla näyttää siltä, että Turkki on nyt kauempana jäsenyydestä kuin se oli komission toimikauden ja Euroopan parlamentin vaalikauden alussa.

ALDE-ryhmän kannalta erityisen tärkeitä kysymyksiä ovat lehdistön ja mielipiteen vapauteen liittyvät ongelmat. Tiesittekö, että YouTube ei näy Turkissa? Tietyt säännöt rajoittavat toimittajien, kustantajien, tiedottajien, kolumnistien ja kirjailijoiden oikeuksia. Olen tyytyväinen, että komissio on määräaikaiskertomuksessaan todennut tämän olevan ongelma. Useiden tarkkailijoiden mielestä tämänkaltaiset ongelmat ovat lisääntyneet. Olisin tyytyväinen, jos komissio ottaisi kantaa siihen, ovatko ongelmat sen mielestä syventyneet vai onko tilanne parantunut. Se olisi yllättävää.

Muita tärkeitä asiakysymyksiä ovat uskonnollisten vähemmistöjen ja naisten oikeuksien suojeleminen. Tällä hetkellä keskeisimpiä asiakohtia ovat kuitenkin lehdistön vapaus, pääministerin toteuttama kriittisten toimittajien toimintavaltuuksien mitätöinti, kriittisten toimittajien ja kustantajien perusteeton pidättäminen selkeästi rikolliseen Ergenekon-verkostoon liittyvän tutkinnan yhteydessä, pääministerin vävyn omistaman ja hallinnoiman Scharlach-Holdingin toteuttama ATV-Sabah-mediaryhmän haltuunotto, pääministerin julkiset vaatimukset tiedotusvälineiden boikotoinnista ja Dogan-mediaryhmän tuomio ja 380 miljoonan euron sakot, joiden tarkoituksena on mediaryhmän savustaminen alalta, koska se raportoi majakkalahjoitusskandaalista ja pääministerin AKT-puolueelle osoittamasta erikoiskohtelusta. Kyseessä ei ole pelkästään lehdistön vapaus, vaan tilanne on säikäyttänyt investoijat, jotka ovat epävarmoja Turkin oikeusvarmuudesta.

Turkki on tärkeä naapuri sekä tärkeä ja arvostettu NATO-kumppani. ALDE-ryhmän mielestä Turkkia on tuettava jatkossakin. Ryhmä katsoo kuitenkin, että tekemistä on paljon ja että Turkin hallituksen on osoitettava, ettei se enää halua tallata jalkoihinsa Euroopan keskeisiä oikeuksia, kuten se tällä hetkellä tekee. ALDE-ryhmä olisi tyytyväinen, jos tämä saataisiin kirjattua vakuuttavasti seuraavalla lainsäädäntökaudella.

Uskon lisäksi, että tämä keskustelu pitäisi käydä Brysselissä, ei Strasbourgissa.

  Joost Lagendijk, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Turkin demokratiasta puhuttaessa kuva on mielestäni ristiriitainen, tietyissä asioissa on edistytty mutta toisaalla vallitsee pysähtyneisyyden ja rappeutumisen tila.

Edistystä on se, ettei Istanbulin Taksim-aukiolla ollut 1. toukokuuta mellakoita, vain ammattiyhdistysten johtajia kunnioittamassa vuoden 1977 tragedian muistoa. Edistystä on se, että Turkki ja Armenia ovat sopineet parantavansa keskinäisiä suhteitaan. Pyydän Turkin hallitusta pysymään tällä tiellä ja torjumaan Ankaran tai Bakun nationalistien pysäytys- tai harhautusyritykset. On edistystä, että vallankaappauksen suunnittelusta tai osallistumisesta poliittisiin murhiin epäiltyjä ihmisiä on pidätetty: Ergenekon-tapaus.

Haluan kehottaa Turkin viranomaisia toimimaan lainsäädännön mukaisesti, sillä kaikenlainen rikkomus antaa niille tahoille syyn siirtää huomio pois pääasiasta, jotka eivät halua ratkaisua tai selvyyttä asiaan.

Kielteistä kehitystä on myös tapahtunut. On ikävää, että pääministeri on kehottanut kansalaisia olemaan ostamasta tiettyjä sanomalehtiä. On erittäin ikävää, että useita Turkin parlamenttiin demokraattisesti valitun puolueen jäseniä on pidätetty. Kurdipuolueen DTP keskeisten jäsenten joukkopidätystä on yhtä mahdotonta hyväksyä kuin puolueen virallista kieltoa, sillä lopputulos on sama. Mahdollisuuksia löytää kurdikysymykseen poliittinen ratkaisu on rajoitettu merkittävästi. Tämä on hyvä uutinen kummankin puolen ääriliikkeille, mutta huono uutinen suurimmalle osalle turkkilaisia ja kurdeja, jotka ovat odottaneet ongelman rauhanomaista ratkaisemista niin pitkään.

Tilanne, jossa toisaalla edistytään ja toisaalla vallitsee pysähtyneisyys, saadaan mielestäni purettua, jos hallitus toteuttaa yksiselitteisesti perusteellisia uudistuksia ja oppositio tukee niitä niin sanoissa kuin teoissakin ja jos, hyvät parlamentin jäsenet, EU pitää lupauksensa, että Turkista voi tulla Euroopan unionin täysjäsen edellyttäen, että Turkki noudattaa EU:n demokraattisia perussääntöjä.

Arvoisa puhemies, lopettelen puheenvuoroani. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että kaikki ryhmät seuraavat kiihkeästi Turkin demokratiakehitystä, mutta en ymmärrä niitä Euroopan parlamentin jäseniä, jotka ovat kriittisiä Turkkia kohtaan, eivätkä haluisi Turkkia täysjäseneksi, vaikka nämä ongelmat saataisiinkin ratkaistua. Toimikauteni on päättymässä, mutta aion jatkossakin puhua niiden uudistusten puolesta, jotka ovat välttämättömiä, jotta Turkista voi tulla Euroopan unionin täysjäsen.

Puhetta johti
varapuhemies Luigi COCILOVO

  Feleknas Uca, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, SWAT-erikoisryhmään kuuluva poliisi hakkasi 14-vuotiaan pojan koomaan Hakkarissa. Toinen, poliisin kaasuhyökkäystä pakeneva 14-vuotias hukkui jokeen. Urfan lähellä 4. huhtikuuta järjestetyssä mielenosoituksessa kaksi ihmistä sai surmansa poliisin toimien seurauksena. Tällä hetkellä Diyarbakirn vankilassa on noin 185 alaikäistä vankia. Satoja demokraattisesti valittuja poliitikkoja ja DTP:n kannattajia, mukaan luettuna kolme puoluejohtajaa, on vangittu. Yli 207 DTP:n parlamentin jäsentä on viety oikeuteen.

Tämä on Turkin demokratiakehitystä tällä hetkellä. Luettelo jatkuu. Tukahduttamistoimet aloitettiin pian 29. maaliskuuta jälkeen, jolloin DTP menestyi paikallisvaaleissa maan kaakkoisosassa ja puolueen kaupunginjohtajien määrä lähes kaksinkertaistui, kun taas valta-asemassa oleva AKT-puolue kärsi kurdialueella katkeran tappion. Mielestäni DTP-puolueen vaalimenestyksen ja tukahduttamistoimien välillä on yhteys.

Hallituspiireistä todettiin pian, että DTP:n menestystä Armenian vastaisella rajalla pidettiin turvallisuusriskinä. Kurdien selkeän mielipiteen eli ennen kaikkea yksiselitteisen viestin, että järjestelmään on löydyttävä ratkaisu, ymmärtämisen sijaan tämä poliittinen menestys yritetään tukahduttaa tarvittaessa poliisiväkivallan avulla.

Valitettavasti en usko, että ylistetty AKT-puolue edes haluaisi määrätietoisesti kehittää ja tunkea läpi kokonaisvaltaisen strategian vuosikymmeniä kestäneen konfliktin ratkaisemiseksi. Kuten tiedätte, viimeisimmän määräaikaiskertomuksen jälkeen lehdistön ja ilmaisun vapauden aloilla, kurdien tilanteessa, uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksien kohdalla tai armeijan sivistämisessä ei ole tapahtunut merkittävää edistymistä. Valta-asemassa olevan AKT-puolueen on lopultakin toteutettava aito perustuslakiuudistus ja luotava uutta dynamiikkaa, mikä antaa maalle uuden perustuslaillisen ja demokraattisen pohjan, sekä hyväksyttävä yhteiskunnan pluralistinen, monikansainen ja -kulttuurinen luonne. Muussa tapauksessa demokratia ei toteudu Turkissa. Tämän pitäisi olla selvää meille kaikille.

  Bastiaan Belder, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni on tehnyt kaksi ratkaisevaa virhettä suhteissaan Turkkiin. Vuonna 1999 EU painosti Turkin ehdokasvaltioksi ja jatkoi tällä väärällä linjalla avaamalla liittymisneuvottelut Ankarassa vuonna 2005. Neuvosto ja komissio kuvittelevat, että näin toimiessaan ne voivat sivuuttaa Turkin tasavallan historian perinnön.

Tätä nykyä tämä historian perintö – tai pikemminkin taakka – ilmenee Kemal Ataturkin muistoa vaalivien maallisten kemalistien ja valta-asemassa olevaa AKT-puoluetta ympäröivän konservatiivisen / uskonnollisen rintaman välillä käytävänä todellisena kulttuuritaisteluna Turkin tasavallan kulkusuunnasta. Taistelun seurauksena on lukuisten keskeisten kemalistien sensaatiohakuinen Ergenekon-oikeudenkäynti. Maan uskonnollisiin ja etnisiin vähemmistöihin kohdistuvien nationalististen asenteiden kohdalla vaihtoehdoiksi jää valinta kemalistien ja pääministeri Recep Tayyip Erdoganin välillä. Vähemmistöjen – jotka ovat osa Turkin tasavaltaa – äänioikeuden pidättäminen jatkuvasti on tietenkin ristiriidassa EU:n asettamien poliittisten liittymisehtojen kanssa.

Haluaisin muistuttaa neuvoston ja komission mieleen tutun alankomaalaisen sananparren, jonka mukaan on parempi pysähtyä puolitiehen kuin jatkaa väärällä tiellä. Euroopan toimielimet ja Turkin viranomaiset voisivat ottaa tästä viisaudesta vihdoin ja viimein opiksensa. Se on ainoa tapa tasoittaa tietä kohti molempien osapuolten edun kannalta parempia ja realistisempia suhteita.

  Roberto Fiore (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kuulemani perusteella on selvää, että Turkki on maa, jolla on suuria ongelmia demokratian suhteen.

Olemme kuulleet, että vankiloissa on 15 000 alaikäistä ja että satoja on pidätetty kyseenalaisin perustein, ja tiedämme, että kurdi- ja ennen kaikkea ikivanha ja edelleen täysissä voimissa oleva Armenia-ongelma jatkuu. Kahden viime vuoden aikana on murhattu pappeja ja lähetystyöntekijöitä, ongelmia riittää loputtomiin. Jos tilannetta verrataan toiseen maahan, vaikkapa Valko-Venäjään, jota pidetään edelleen Euroopan hylkiönä ja joka nähtävästi on osa pahuuden akselia, on vaikea ymmärtää, miksi keskustelua Turkin liittymisestä Euroopan unioniin vielä jatketaan.

Turkin liittymistä Euroopan unioniin hinnalla millä hyvänsä ajavat edunvalvojaryhmät ovat ilmeisesti varsin voimakkaita. Ennen kaikkea emme voi sivuuttaa laadussaan ainutkertaista ongelmakohtaa eli Kyprosta: Turkki on toisin sanoen maa, joka on EU:n ehdokasvaltio ja joka on miehittänyt ja miehittää edelleen osaa toisesta maasta ja harjoittaa saaren väestön kohdalla absoluuttista ei-liberaalia valtaa.

Uskon, että eurooppalaiset tutkiskelevat omaatuntoaan ja ovat enenevässä määrin sitä mieltä, ettei Turkkia voi missään tapauksessa hyväksyä osaksi Eurooppaa. Pidetään mielessä seuraavat tosiseikat: Turkissa on 90 miljoonaa kansalaista ja sen väestökasvu on vahvaa, emmekä saa missään nimessä unohtaa, että Keski-Aasian turkinkielisten maiden kansalaiset vaativat Turkin kansalaisuutta, jonka Turkki näyttää myös myöntävän. Tämä tarkoittaa, että Turkin liittyessä Euroopan unioniin sen mukana Eurooppaan liittyy muita kansoja ja valtioita. Unohtaa ei saa myöskään sitä historiallista seikkaa, että Turkki on ollut Euroopan vastustaja ja nyt se on kahden merkittävän, kaikkea muuta kuin eurooppalaisen vallan eli Yhdysvaltojen ja Israelin merkittävä tähystyspaikka.

Ja niin, uskontotekijää ei voida myöskään unohtaa: miljoonien turkkilaisten liittyminen Eurooppaan merkitsee tuhansien moskeijoiden avaamista ja näin ollen Euroopan kristillisen ja kulttuuri-identiteetin kutistumista. Emme saa unohtaa, että moskeijat ovat taipuvaisia ajatuksille, jotka vastustavat vahvasti libertarismia, naisia ja Euroopan kansalaisia.

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, yhdyn komission jäsenen surunvalitteluun raa'an iskun uhrien perheille. Haluan lisäksi sanoa, että tuen Turkin kaikkia ponnistuksia ja pyrkimyksiä demokratian suuntaan. Niiden tarkoituksena on tuoda Turkki lähemmäs Euroopan unionia – ei Euroopan unioniin vaan lähemmäs sitä.

Samoin uskon, että ihmisoikeuksien ja demokratiakehityksen kohdalla on sovellettava nollatoleranssia ja että kriteerit on asetettava erittäin korkealle. Kollegojeni antamat esimerkit puhuvat puolestaan, ja on nähtävissä, että Turkilla on edessään vielä pitkä, pitkä tie, ennen kuin se vastaa EU:n kriteereihin. Esimerkeistä käy myös ilmi, ettei Turkki ole tarttunut näihin keskeisiin perustuslakiuudistuksiin ja pannut niitä täytäntöön.

Turkkilaista järjestelmää kuvaa edelleen se, ettei useiden valtion viranomaisten välinen vallanjako ei ole selkeä, mikä on syy useisiin Turkin poliittisen elämän nykyisiin ongelmiin. Valitettavasti on myös todettava, että ratkaisemattomien ongelmien luettelo vaikuttaa venyvän, ei lyhenevän.

Otetaan esimerkiksi parlamentaariset oikeudet: parlamentin oikeudessa valvoa armeijan menoja on erityisen suuria puutteita. Parlamentilla ei ole asiassa juuri sananvaltaa ja joidenkin erityisrahastojen kohdalla sitä ei ole lainkaan.

Lisäksi parlamentin yksittäisten jäsenten koskemattomuus säännellään erittäin moniselitteisesti. Tässä suhteessa uudistuksia tarvitaan Turkissa todella. Valitettavasti Turkki on jättänyt allekirjoittamatta useita eurooppalaisia ja kansainvälisiä sopimuksia, joista esimerkkinä kidutuksen vastainen pöytäkirja. Mielestäni on Turkin tehtävä antaa hyvä esimerkki ja vastata eurooppalaisiin ja kansainvälisiin kriteereihin.

Voisin jatkaa epäkohtien luettelemista, mutta lopetan tähän ja pyydän komissiota kiinnittämään tiukasti huomiota edistykseen näillä osa-alueilla.

  Metin Kazak (ALDE). – (BG) Paikallisvaalien jälkeen tehtyjen pidätysten jälkeen olen myös ollut huolissani Turkin demokratiakehityksestä. Tästä huolimatta en usko, että poliitikkoja, joilla on tiiviit suhteet tavoitteisiinsa väkivaltaisin menetelmin pyrkiviin järjestöihin, pitäisi kannattaa. Väkivalta ei ole koskaan ollut hyväksyttävä ja perusteltu keino suojella oikeuksia ja vapauksia.

Uskon, että kurdien kulttuuriset ja koulutukselliset oikeudet ovat laajentuneet, ja kunnioitan jatkuvia uudistuksia, mukaan luettuna vuorokauden ympäri lähetyksiä lähettävän kurdinkielisen tv-kanavan perustaminen. Arvoisat jäsenet, oikeuksia ja vapauksia ei kuitenkaan saavuteta väkivallalla, vaan rauhanomaisin poliittisin keinoin vuoropuhelun ja keskinäisen kunnioituksen kautta.

Tämän vuoksi Turkin uudistuksille osoittamamme vilpitön tuki kannustaa myös vaalimaan EU:n perusarvoja, joista yksi merkittävimmistä on etnisten ja uskonnollisten erojen sekä monimuotoisuuden kunnioittaminen. Olen varma, että selkeä ajatus Euroopan unioniin liittymisestä nopeuttaa ihmisoikeuksien kunnioittamista ja uudistuksia Turkissa.

  Vittorio Agnoletto (GUE/NGL). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, ensinnäkin haluan toivottaa tervetulleeksi DTP-puoluejohtaja Ahmet Türkin, joka on täällä kunnianarvoisena vieraanamme ja seuraa keskusteluamme. Arvoisa Ahmet Türk, tiedätte, että seisomme takananne ja että tuemme DTP-puolueen kurdiväestön perusoikeuksien tunnustamiseen tähtäävää demokratiataistelua Turkissa.

On tunnustettava, että DTP-puolue on välttämätön väline demokratian edistämisessä Turkissa, ja tämän vuoksi tuomitsemme voimakkaasti pääministeri Erdoganin puolueeseenne kohdistamat poliisioperaatiot, joissa on pidätetty DTP-puolueen kaikki kolme varapuheenjohtajaa sekä yli 300 kannattajaa. DTP:n vaalivoitto edellisissä paikallisvaaleissa osoittaa, että DTP on puolue, jolla on vahva yleinen kannatus. Euroopan parlamentti on pyytänyt pääministeri Erdogania aloittamaan suorat neuvottelut DTP-puolueen kanssa, mutta vastaukseksi on saatu vain lisää sortoa, poliiseja, autoritaarisuutta ja pidätyksiä.

Kaikki tietävät, että parlamenttiryhmäni ja Euroopan vasemmistopuolue ovat tähän saakka kannattaneet Turkin Euroopan unionin jäsenhakemusta ja samanaikaisesti maan uudistusprosessia. Uskon kuitenkin, että parin viimeisen vuoden ja etenkin kuukauden aikana Recep Tayyip Erdogan on näyttänyt toisen puolensa eli johtajan, joka on kuin vakka ja kansi Turkin armeijan pahimman osan kanssa, jonka tavoitteena on yksinkertaisesti kurdiväestön surmaaminen.

Erityisesti uudistusprosessi polkee paikallaan, vankilat täyttyvät kurdeista; Erdogan itse tyrehdyttää kaikki Turkin jäsenyysnäkymät. Erdogan on yksin vastuussa Euroopan ja Turkin välisten suhteiden tulevaisuudesta ja yleisestä Turkkia koskevasta hämmentyneestä mielipiteestä Euroopassa.

Haluan lähettää Erdoganille erittäin vahvan poliittisen viestin: hänen on pyrittävä keskustelemaan poliittinen ratkaisu kurdikysymykseen, joka on selkeästi sanottuna suoria keskusteluja DTP-puolueen kanssa edellyttävä prosessi, tai Turkin jäsenyysneuvottelut on keskeytettävä. Tie Turkin Euroopan unionin jäsenyyteen kulkee Diyarkabirin ja DTP-puolueen kautta, muussa tapauksessa me Turkin liittymisprosessia eniten kannattaneet joudumme pyytämään miettimistaukoa, josta saattaa tulla pysyvä.

  Patrick Louis (IND/DEM). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Turkki saattaa näyttää toimivan demokraattisesti tällä hetkellä, mutta Euroopan unioni ei voi läksyttää sitä loputtomasti hyvästä hallintotavasta, kun se itse sivuuttaa keveästi ja häikäilemättömästi kansalaistensa kansanäänestyksessä esittämän suvereenin mielipiteen.

Pohjimmiltaan Turkki on vielä kaukana Euroopan kansojen arvojen kunnioittamisesta, kuten lukemattomien etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen, joista maa muodostuu, tilanne osoittaa. Miljoonien kurdien tilanne edistyy hitaasti. Naapuruussuhteisiin Armenian tai jopa Kreikan kanssa kohdistuu jatkuvia diplomaattisia tai sotilaallisia paineita Kypros on edelleen Turkin sotilaiden miehittämä, täysin kansainvälisen lainsäädännön vastaisesti. Tätä on jatkunut 35 vuotta. Uskonnollisten vähemmistöjen tilanne ei ole juuri parempi. Sopimusten ulkopuolelle jäävien yhteisöjen oikeuksia poljetaan säännöllisesti ja Euroopan komissio sulkee tältä silmänsä ja tukee Euroopan parlamentin tavoin edelleenkin tämän maan liittymistä Euroopan unioniin.

Ollaan siis johdonmukaisia. Yhteistyö Turkin kanssa on välttämätöntä, mutta Turkin liittymispäätös on tehtävä Euroopan demokratioiden nimenomaan kansanäänestyksessä osoittama mielipide huomioon ottaen.

  Marios Matsakis (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, useiden ponnistusten ja politiikkojen perustana on toivo, että kun olemme mukavia Turkille, se muuttaa kemalistisen fasisminsa demokratian kaltaiseen toimintamalliin, joka on juuri ja juuri hyväksyttävissä. Olimme täysin väärässä ja mielialamme on nopeasti muuttunut erittäin pettyneeksi ja turhautuneeksi. Turkin demokraattinen uudistusprosessi etenee kolmijalkaisen kilpikonnan vauhtia.

Arvoisa komission jäsen, Euroopan parlamentin ja Euroopan kansalaisten suuren enemmistön mitta on täysi. Olemme saaneet tarpeeksemme. Turkin hallitus on osoittanut, ettei se kykene tai halua saattaa maataan 21. vuosisadan sivilisaation tasolle. Arvoisa komission jäsen, teidän on myönnettävä, että porkkana-tekniikka on pettänyt täydellisesti. Nyt on aika käyttää keppiä.

  Andrew Duff (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, pelkäänpä, että parlamentti on jälleen varsin häilyväinen Turkkia koskevassa asiassa. Olisin tyytyväinen, jos arvoisa komission jäsen esittäisi suoran arvionsa Ergenekon-tapauksesta. Onko arvoisa komission jäsen samaa mieltä siitä, että tapaus on tervetullut merkki pöytien puhdistamisesta ja siitä, että lainkäyttöelimet ovat vihdoin aloittamassa hyökkäyksen Turkin sisäosissa syvälle juurtunutta korruptioita vastaan?

  Alexander Graf Lambsdorff (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin vastata Joost Lagendijkin puheenvuoroon. Myös ALDE-ryhmän mielestä Turkilla voi olla myönteinen diplomaattinen rooli suhteissa Armeniaan ja Lähi-itään. Diplomatia ja demokratia ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Olemme erityisen huolissamme pääministeri Erdoganin toimista Ahmed Doganin kustantamoa kohtaan. Jopa Der Spiegel, jolla ei ole mitään tekemistä Doganin saati Springerin kanssa, kirjoittaa Erdoganin henkilökohtaisesta verikostosta Dogania vastaan.

Mainitsin jo komission määräaikaiskertomuksen. Haluaisin jälleen kerran esittää komissiolle yksityiskohtaisen kysymyksen. Onko komissio enemmän vai vähemmän huolissaan mielipiteen ja lehdistön vapaudesta Turkissa kuin mitä se oli määräaikaiskertomuksen julkaisuhetkellä? Jos komissio ei ole enää huolissaan, miksi ei? Jos komissio on huolissaan, mihin toimiin se aikoo tarkalleen ryhtyä? Kuinka suuri painoarvo mielipiteen ja lehdistön vapaudella on liittymisneuvotteluissa? Kuten sanoin, kysymyksessä on Kööpenhaminan kriteereistä ensimmäinen eli poliittinen kriteeri.

  Olli Rehn, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää Euroopan parlamentin arvoisia jäseniä erittäin vakavasta ja perusteellisesta Turkin demokratiakehitystä koskevasta keskustelusta sekä Euroopan parlamenttia osallistumisesta Turkkia koskevaan EU:n politiikkaan. Komission sitoutumista Turkin asiaan erittäin kriittisenä aikana on tuettu kriittisesti mutta rakentavasti. Turkkia ja sen liittymisprosessia koskevaa parlamentin – kuten uskoakseni komissionkin – lähestymistapaa voidaan kuvata oikeudenmukaiseksi ja päättäväiseksi.

Mielestäni meidän onkin oltava oikeudenmukaisia ja lujia, ja vain tämä yhdistelmä tuottaa tuloksia. On oltava oikeudenmukainen siinä mielessä, että EU:n näkökulma pysyy Turkissa toteutettujen uudistusten kriittisenä vaikuttimena ja että pidämme sanamme ja annamme Turkille mahdollisuuden osoittaa, että se kykenee täyttämään EU:n liittymiskriteerit. Samanaikaisesti on pysyttävä lujana ja sovellettava tiukkaa ehdollisuutta etenkin perusoikeuksien ja demokraattisten periaatteiden kohdalla. Nämä kaksi avaintekijää – oikeudenmukaisuus ja lujuus – toimivat vain yhdessä, eikä niitä voi erottaa toisistaan. Mielestäni tämä on selkeästi paras tapa tukea Turkin demokraattista muutosta, joka on tavoitteemme, sillä näin Turkista tulee parempi kumppani ja Euroopan unionin mahdollinen jäsenvaltio lokakuun 4. päivän 2005 aamutunneilla hyväksytyn neuvottelukehyksen mukaisesti.

Kuten valtuuskunnan puheenjohtaja EU:n ja Turkin välisessä parlamentaarisessa sekavaliokunnassa Joost Lagendijk totesi, nykytilanne on varsin sekava. Joskus tuntuu siltä, että etenemme kaksi askelta eteenpäin ja yhden taaksepäin, mutta parempi niin kuin päinvastoin.

Mielestäni Andrew Duffin esiin tuoma Ergenekon-tutkimus on hyvä esimerkki. Tähän mennessä toteutettujen tutkimusten valossa näyttää siltä, että tämä Turkin demokratiakehitystä vastaan suunnattujen mahdollisten poliittisten tai muunlaisten hyökkäysten takana oleva verkosto paljastettiin ja pidetään esillä oikeusvaltion ja demokraattisen sekularismin hengessä.

Toisaalta Ergenekon-tutkimuksen viimeisimmissä vaiheissa on saattanut herätä kysymys, sovelletaanko asiassa todellakin kaikkia oikeusvaltion periaatteita tai onko pidätysten takana muita poliittisia vaikuttimia. Tuomioistuin ei ole antanut vielä tuomiotaan. Komissio seuraa tilannetta tarkasti ja kertoo huomioistaan tulevan syksyn määräaikaiskertomuksessaan.

Nähdäkseni kolmella periaatteella on erityistä merkitystä. Ensinnäkin demokraattiset periaatteet: perustuslakiuudistusta on jatkettava ja ottaen huomioon kuluvan sekä viime ja edellisten vuosien aikana saadut kokemukset poliittisia puolueita koskevien sääntöjen uudistaminen on tässä yhteydessä välttämätöntä, sillä olemme havainneet Turkin perustuslaillisen kehyksen sudenkuopat, joihin myös Euroopan neuvoston Venetsian komissio on kiinnittänyt huomiota.

Toiseksi sananvapaus, johon Graf Lambsdorff viittasi, on demokratian perusta. Parlamentin valtuuskunta parlamentaarisessa sekavaliokunnassa keskusteli asiasta hiljattain Turkin kansalliskokouksen kanssa. Olen huolissani tiedotusvälineiden vapaudesta ja sen kehityssuunnasta Turkissa, ja komissio varaa asian käsittelyyn oman osion tulevan syksyn määräaikaiskertomuksessaan.

Parisen vuotta sitten toteutetun häpeällisen 301 artiklan uudistuksen vaikutusten suhteen on havaittavissa myönteistä kehitystä. Toisaalta 301 artiklaan liittyvä suhteellinen edistys ei oikeuta hyökkäyksiä tiedotusvälineiden vapauksiin muualla, kuten tänään on useaan kertaan todettu

Lopuksi, oikeusvaltion periaate tukee koko yhteiskunnan ja talouden toimintaa ja on Euroopan unionin keskeinen lähtökohta: tästä on osoituksena terrorismin torjuminen, jota komissio tukee edellyttäen, että se tapahtuu oikeusvaltion ja oikeudenmukaisuuden periaatteita sekä parhaita eurooppalaisia perinteitä noudattaen.

Turkin neuvottelutahti on ennen kaikkea riippuvainen perusoikeuksia ja oikeusvaltiota vahvistavien uudistusten edistymisestä ja voimakkuudesta kaikilla elämänaloilla ja maan joka kolkassa. Tämä on neuvotteluprosessin perusta. Edistyminen teknisissä neuvotteluissa riippuu merkittävästä edistymisestä perusvapauksia, ihmisoikeuksia ja demokraattista sekularismia edistävissä uudistuksissa, niiden voimakkuudesta ja täytäntöönpanosta. Näitä arvoja korostetaan Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ja ne perustuvat yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin. Tämä on kriittinen mittapuu Turkin etenemisessä kohti Euroopan unionia.

  Puhemies. – (IT) Keskustelu on päättynyt.

15. Eläinten suojelu lopettamisen yhteydessä (keskustelu)

  Puhemies. – (IT) Esityslistalla on seuraavana Janusz Wojciechowskin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0185/2009) ehdotuksesta neuvoston asetukseksi eläinten suojelusta lopettamisen yhteydessä (KOM(2008)0553 – C6-0451/2008 – 2008/0180(CNS)).

  Janusz Wojciechowski, esittelijä. – (PL) Arvoisa puhemies, yhteiskunnassamme käytetään hyväksi eläimiä. Tapamme miljardeja eläimiä niistä saatavan lihan ja turkkien sekä erilaisten taloudellisten tarpeiden takia. Toisinaan tapamme eläimiä myös ilman taloudellisia syitä — esimerkiksi metsästysurheilun tai viihteen, kuten härkätaistelujen, vuoksi. Minulle eläinten tappaminen ei ole urheilua, viihdettä eikä kulttuuria, mutta emme nyt tarkastele aihetta tästä näkökulmasta, vaan keskustelumme aihe on eläinten lopettaminen taloudellisista syistä.

Eläinten suojelu lopettamisen yhteydessä. Onko se mahdollista? Onko mahdollista suojella eläintä, jonka aiomme lopettaa? Kyllä, se on mahdollista lähinnä säästämällä eläin tarpeettomalta kärsimykseltä. Suojelemalla eläimiä epäinhimilliseltä kohtelulta voimme suojata omaa inhimillisyyttämme. Ehdotetulla asetuksella parannetaan standardeja, joilla suojellaan eläimiä lopettamisen yhteydessä, ja otetaan käyttöön korkeatasoisemmat ja paremmat tekniset normit ja edistetään niiden käytön parempaa seurantaa. Ehdotuksella lisätään toimijoiden henkilökohtaista vastuuta eläinten asiamukaisessa kohtelussa ja otetaan käyttöön eläinten suojelusta vastaavan henkilön nimeämistä pienissä teurastamoissa koskeva vaatimus. Uudella asetuksella, jolla korvataan vuonna 1993 annettu direktiivi, edistetään selvästi eläinten suojelun toteutumista, ja mietinnön esittelijänä kannatan asetusta.

Kiistanalaisia kysymyksiä on useita. Eräs epäilyksiä herättävä kysymys on rituaaliteurastus. Perusperiaatteena on, että eläimet on tainnutettava ja tehtävä tajuttomiksi ennen niiden lopettamista, mutta uskonnollisista syistä voidaan hyväksyä poikkeus – teurastaminen ilman edeltävää tainnutusta, jos se siis on tarpeen uskonnollisista syistä. Tämä poikkeus koskee islaminuskoisia ja juutalaisia, jotka teurastavat eläimiä tainnuttamatta niitä ensin. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta on hylännyt tarkistukset, joilla pyrittiin kieltämään kokonaan Euroopan unionissa tehtävät rituaaliteurastukset. Valiokunnan jäsenten mielestä tällainen kielto ei olisi toiminut.

Valiokunta hylkäsi myös ehdotuksen, jolla jokaiselle jäsenvaltiolle olisi annettu oikeus kieltää rituaaliteurastus omassa lainsäädännössään. Ehdotus sisältyy tarkistukseen 28. Haluan korostaa, että tarkistuksen puolesta äänestäminen merkitsee, etteivät jäsenvaltiot voi kieltää rituaaliteurastusta omalla alueellaan. Tarkistusta vastaan äänestäminen merkitsee paluuta Euroopan komission kantaan, joka sallii rituaaliteurastuksen kieltämisen kansallisessa lainsäädännössä.

Toinen kiistanalainen kysymys koskee kansallisia asiantuntijalaitoksia, jotka kunkin jäsenvaltion on määrä nimetä. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta hylkäsi tämän tarkistukseen 64 sisältyneen ajatuksen. Olen itse sitä mieltä, että tällaisia asiantuntijalaitoksia olisi perustettava ja että ne voisivat myös osallistua eläinten käsittelyn valvontaan lopettamisen yhteydessä.

Haluaisin kiinnittää huomionne mietintööni sisällytettyihin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan ehdotuksiin. Ensinnäkin Euroopan unionin olisi annettava taloudellista tukea toimille, joilla edistetään lopettamisen yhteydessä sovellettavia tiukempia eläinsuojelunormeja. Eläinsuojelun jaloja päämääriä ei voida saavuttaa ilman taloudellista suunnitelmaa ja lisäämällä aineellisia kannustimia tiukempien standardien käyttöönottamiseksi.

Toiseksi mietinnössä ehdotetaan, että tiukennettuja standardeja olisi sovellettava paitsi Euroopan unionissa toimiviin tuottajiin myös Eurooppaan lihatuotteita tuoviin maahantuojiin. Haluamme olla varmoja siitä, että EU:n markkinoille tuodaan ainoastaan sellaisia eläintuotteita, jotka ovat peräisin eläimistä, jotka on lopetettu EU:n lainsäädännössä vaaditulla tavalla.

Hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan parlamentin viimeinen istunto on omistettu valtaosin eläinten suojelulle. Olemme tänään päättäneet kieltää julmasti tapetuista hylkeistä saatavien tuotteiden tuonnin, olemme päättäneet koe-eläinten suojelua koskevista tiukemmista standardeista, ja nyt olemme keskustelemassa eläinten suojelussa lopettamisen yhteydessä sovellettavista tiukemmista standardeista. Olen iloinen, että parlamentti toimii uutterasti eläinten suojelemiseksi, ja olen iloinen, että voin olla näissä toimissa mukana. Pyhän Franciscus Assisilaisen henki on läsnä istuntosalissa. Ehkäpä hän on läsnä myös seuraavalla vaalikaudella.

  Androulla Vassiliou, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Euroopan parlamenttia ja etenkin esittelijä Wojciechowskia siitä, että olette kannattaneet eläinten suojelua lopettamisen yhteydessä koskevan komission ehdotuksen keskeisiä näkökohtia.

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti hyväksyi ehdotuksen yleisen lähestymistavan, jolla pyritään varmistamaan, että teurastamoihin sovellettava eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö on yhdenmukainen vuonna 2004 hyväksytyn nk. hygieniapaketin kanssa.

Voimassa oleva lainsäädäntö eläinten suojelusta teurastuksen yhteydessä on annettu vuonna 1993, eikä se selvästikään ole elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja eläinten hyvinvoinnin alan uusimpien kehityssuuntausten mukainen. Tarkasteltavana olevassa ehdotuksessa teurastamoiden on laadittava toimintaohjeisto, otettava käyttöön eläinten hyvinvointia koskevat indikaattorit tainnutuksen yhteydessä, ja henkilöstön on saatava koulutusta eläinten hyvinvoinnin alalla.

Uskonnollisen teurastuksen osalta haluan korostaa, että komissio on Euroopan parlamentin kanssa täysin samaa mieltä uskonnonvapauden tärkeydestä ja tähdennän, että komission tarkoituksena on säilyttää nykyinen tilanne tämä arkaluonteisen kysymyksen osalta. Perustamissopimuksessa todetaan selvästi, että yhteisön politiikan muotoilussa on otettava huomioon uskontoon liittyvät tavat. On selvää, että uskonnollisissa teurastuksissa käytetään monia erilaisia tapoja unionin eri jäsenvaltioissa.

Komissio ehdottaa, että tällä alalla sovellettaisiin jatkossakin toissijaisuusperiaatetta. Se on toiminut hyvin 15 viime vuoden ajan, ja sen pitäisi toimia moitteetta myös tulevaisuudessa. Jos sanamuotoa muutetaan, voimme hyväksyä periaatteessa tarkistukset, jotka ilmentävät voimassa olevan lainsäädännön lähestymistapaa, siten että säilytetään uskonnonvapaus ja sallitaan samalla jäsenvaltioiden hyväksyä tai säilyttää tiukemmat säännöt. Panen tältä osin merkille, että neuvosto näyttää päässeen vastaavanlaiseen yhteisymmärrykseen.

Seuraavaksi haluaisin sanoa muutaman sanan menettelytavasta, joka liittyy niin kutsuttuihin takapihoilla tehtäviin teurastuksiin. Yksityiseen kulutukseen tarkoitettujen eläinten teurastus on nykyään sallittua teurastamoiden ulkopuolella (nautakarjaa lukuun ottamatta), mutta siat, lampaat ja vuohet on tainnutettava ensin. Jotkut jäsenvaltioiden kansalaiset teurastavat perinteisesti sikoja jouluksi ja lampaita pääsiäiseksi. Näiden perinteiden säilyttäminen on komissiolle tärkeää, mutta eläinten tainnuttamisen osalta ei ole tarpeen tehdä poikkeuksia ja heikentää siten eläinten hyvinvointia. Komissio katsoo siksi, että siat tai lampaat voidaan teurastaa teurastamoiden ulkopuolella vain, jos ne tainnutetaan ensin.

Ehdotuksen toinen kiistelty näkökohta koskee kansallisten asiantuntijalaitosten perustamista. Katsomme, että se on ensisijaisen tärkeää ehdotettujen toimenpiteiden asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Teurastamoissa viralliset tarkastajat tekevät elintarvikkeiden turvallisuustarkastukset yleensä ruhoille. Heillä on vain vähän aikaa ja rajalliset valtuudet arvioida eläinten hyvinvoinnin parametreja. Nykyään tainnutusvälineet ovat monimutkaisia ja niiden tehokkuutta on vaikea arvioida hyvinvoinnin kannalta. Kansalliset asiantuntijalaitokset antaisivat tarvittavat eläinten hyvinvointia lopettamisen yhteydessä koskevat tekniset ja tieteelliset tiedot, ja komissio katsoo, että tämä vaatimus olisi säilytettävä ehdotuksessa.

Komissio katsoo myös, että teurastamoiden henkilöstölle pitäisi antaa tarvittava kelpoisuustodistus vasta riippumattoman tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tällainen järjestelmä on otettu käyttöön muilla eläinten hyvinvoinnin aloilla sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Asianmukaisesti toteutettuina järjestelmät ovat johtaneet hyviin tuloksiin. Siksi järjestelmää olisi laajennettava kattamaan EU:n teurastamot.

Valtavia määriä eläimiä lopetetaan myös teurastamoiden ulkopuolella tautien leviämisen torjumiseksi. On totta, että eläinten terveyttä koskevia vaatimuksia on jo otettu käyttöön, mutta voimassa olevat vaatimukset eivät liity eläinten hyvinvointiin. Kansalaisten mielestä joukkoteurastus tautien torjumiseksi olisi tehtävä mahdollisimman inhimillisesti. Siksi on välttämätöntä noudattaa avoimuutta, joka edellyttää asianmukaista raportointia. Lisäksi tällaisista hätätilanteista aiemmin saadut kokemukset ovat osoittaneet, että on ensisijaisen tärkeää kerätä tietoa hyvistä käytänteistä ja mahdollisesti tehdyistä virheistä. Joukkoteurastuksissa olisi siten vaadittava eläinten hyvinvoinnin asianmukaista seurantaa ja raportointia.

Olisin hyvin tyytyväinen, jos päätätte kannattaa komission ehdotusta. Jos ehdotus hyväksytään, Euroopan unioni saisi mahdollisuuden johtaa ja innovoida toimia maailmanlaajuisesti eläinten hyvinvoinnin alalla.

  Jens Holm, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon valmistelija. − (SV) EU:sssa kuljetetaan ja teurastetaan vuosittain satoja miljoonia eläimiä, kuten sikoja, lehmiä, lampaita, kanoja, hevosia ja muita eläimiä. Lisäksi turkisalalla teurastetaan 25 miljoonaa eläintä. Tästä aiheutuu eläimille valtavasti kärsimyksiä. Paras ratkaisu olisi tietenkin olla kokonaan syömättä eläimiä ja käyttämättä eläinten turkkeja.

Asetuksessa ei ole kuitenkaan kyse tästä, vaan tarkoituksena on pohtia, miten voimme vähentää eläinten kärsimyksiä teurastamoissa. Komission ehdotus merkitsee edistysaskelta, mutta joitakin ehdotuksen kohtia on tiukennettava entisestään. Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta äänesti lausuntoni puolesta, jossa vaadimme muun muassa lyhyempiä kuljetusaikoja, lyhyempiä säilytysaikoja teurastamoissa, investointeja siirrettäviin teurastamoihin, turkiseläinten sisällyttämistä tähän asetukseen, sen mahdollistamista, että jäsenvaltiot voivat mennä halutessaan pidemmälle ja säätää tiukemmista vaatimuksista ja sitä, että eläinten hyvinvointia valvovat tarkastajat ja ehdotetut kansalliset asiantuntijalaitokset toimivat riippumattomasti ja että niille annetaan suurempi toimivalta.

On ilahduttavaa, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta kannattaa siirrettäviä teurastamoita ja turkiseläinten sisällyttämistä asetukseen koskevaa ehdotustamme. Olen kuitenkin syvästi huolissani useista muista kyseisen valiokunnan ja yksittäisten jäsenten esittämistä tarkistuksista. On valitettavaa, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta on poistanut kokonaan ehdotetut aikarajat, jotka koskevat teurastamoon kuljetusta ja teurastamossa säilytystä. Pyydän teitä äänestämään Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston esittämän tarkistuksen 125 puolesta, jotta voimme palauttaa nämä vaatimukset. En myöskään ymmärrä, miksi maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta haluaa poistaa eläinten hyvinvoinnin kansallisia asiantuntijalaitoksia koskevan ehdotuksen. On myös ensisijaisen tärkeää sallia jäsenvaltioiden mennä pidemmälle ja antaa tiukempia säännöksiä kuin nyt tarkasteltavassa ehdotuksessa. Kehotan teitä äänestämään tarkistuksen 124 puolesta. Lopuksi totean, että olen syvästi huolissani siitä, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta ei halua sallia sitä, että jäsenvaltiot, joissa teurastaminen ilman edeltävää tainnutusta on kokonaan kielletty, voisivat säilyttää tämän kiellon. Tällaista käytäntöä noudatetaan esimerkiksi kotimaassani Ruotsissa. Olemme löytäneet sellaisen tasapainon uskonnollisten perinteiden ja eläinten hyvinvoinnin välillä, johon useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä. Pyydän teitä äänestämään tarkistuksen 28 puolesta, kuten esittelijä on ehdottanut.

  Sebastiano Sanzarello, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, on onnekas yhteensattuma, että saan käyttää tänään – ainakin tämän vaalikauden – viimeisen puheenvuoroni teidän puhemieskaudellanne, joka on uskoakseni teidän viimeinen puhemieskautenne, sillä olette päättänyt olla asettumatta uudelleen ehdolle. Olen iloinen voidessani ilmaista tyytyväisyyteni siihen, mitä te jäsen Cocilovo olette saanut aikaan parlamentissa. Paitsi Italian valtuuskunta myös kaikki parlamentin jäsenet arvostavat teitä suuresti. Minut valittiin samasta vaalipiiristä kuin teidätkin. Olemme poliittisia vastustajia, mutta haluan silti toivottaa teille menestyksekästä poliittista tulevaisuutta paitsi kotimaamme myös Euroopan unionin etuja ajaessanne.

Nyt käyn itse asiaan. Mielestäni olemme tehneet loistavaa työtä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa. Kuultuamme konsultteja ja eri ammattiryhmiä olemme pyrkineet parantamaan neuvoston ja komission meille antamaa tekstiä, tekemään siitä helpommin sovellettavan ja johdonmukaisemman sekä turvaamaan oikeuden uskonnollisiin ilmaisuihin ja tapoihin kaikissa muodoissaan. Joitakin ristiriitoja syntyi, koska komissio ja neuvosto totesivat, että ne haluavat turvata rituaaliteurastukset, mutta tietyt velvollisuudet estivät tämän käytännössä. Viittaan tältä osin eläinten ripustamiseen ylösalaisin ja tainnutukseen, josta onkin keskusteltu ahkerasti.

Dialektisesta näkökulmasta tämä vaikuttaa julmalta, mutta todellisuudessa se tehdään seuraavasti: tarkan viillon katsotaan aiheuttavan saman verran kipua kuin tainnuttaminen, joka toteutetaan ampumalla eläintä pulttipistoolilla päälaelle. Tämän jälkeen eläin ei tunne enää kipua, joten eläinten tainnuttaminen kurkun leikkaamisen jälkeen vain lisäisi niiden kärsimyksiä. Siksi en katso eläimiä kohdeltavan julmasti, jos niitä ei tainnuteta sen jälkeen, kun niiden kurkku on leikattu.

Perusoikeuskirjassa todetaan, että jos eläinten oikeuksien ja ihmisoikeuksien välillä on ristiriita, ihmisoikeudet ovat etusijalla, toisin sanoen oikeutta uskonnollisiin tapoihin olisi suojeltava täysimääräisesti, eikä tämä koske ainoastaan islamilaisia ja juutalaisia vaan myös kristillisiä tapoja – olemme keskustelleet tästä perusteellisesti valiokunnassa. Tämä on sitäkin tärkeämpää, kun pidetään mielessä vastavuoroiset suhteemme unionin ulkopuolisiin maihin, sillä tiettyä uskontoa tunnustavat ihmiset eivät voisi tällöin syödä Euroopassa lihaa, jos tällaista lihaa ei voida tuottaa Euroopassa eikä sitä voida tuoda maahan.

  Rosa Miguélez Ramos, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olemme jo kuulleet, että tänään tarkasteltavalla ehdotuksella korvataan teknisen kehityksen takia tarpeettomaksi käynyt direktiivi ja otetaan käyttöön uusi asetus, jolla mahdollistetaan se, että eläinten hyvinvointia koskevia yhteisötason vaatimuksia sovelletaan yhdenmukaisesti kaikkialla Euroopan unionissa.

Ehdotuksella mahdollistetaan se, että kaikkiin yhteisön toimijoihin sovelletaan samoja kilpailunormeja sisämarkkinoilla, joilla säännösten noudattaminen voi vahingoittaa kilpailua. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta, joka on päättänyt vapauttaa pienimuotoista toimintaa harjoittavat toimijat tietyistä vaatimuksista, on lisännyt muiden suurten toimijoiden vastuuta – tästä tekstistä keskustelemme tänään – ja lisäksi se on vaatinut eläinten hyvinvoinnista vastaavan henkilön nimeämistä suurissa yrityksissä.

Nyt tarkasteltavalla mietinnöllä parannetaan komission ehdotuksen keskeisiä näkökohtia. Eräs esimerkki tästä on se, ettei nykyisessä ehdotuksessa enää pyritä muuttamaan kokonaiskuljetusaikoja koskevia voimassa olevia kuljetussäännöksiä – mitä pidimme täysin pöyristyttävänä – ja siinä säilytään nykyinen kielto, joka koskee sellaisten eläinten kuljetusta, jotka eivät ole kuljetuskelpoisia erityisominaisuuksiensa takia.

Lisäksi ehdotuksella mukautetaan ja selvennetään yritysten vastuuta hyvinvointia koskevien säännösten noudattamisen osalta: sääntöjen noudattamisesta vastaavat toimijat, eivät niinkään työntekijät.

Arvoisa komission jäsen, lopuksi haluaisin muistuttaa teitä siitä, että Euroopan unionin eri alueilla ja eri mailla ei ole kahta samanlaista oikeudellista järjestelmää; jokainen on omanlaisensa. Jos ehdottamanne kansalliset asiantuntijalaitokset, joihin juuri viittasitte puheessanne, pantaisiin täytäntöön siten kuin komissio esittää ehdotuksessaan, se merkitsisi, että Espanjaan perustettaisiin 17 kansallista asiantuntijalaitosta yhden kansallisen asiantuntijalaitoksen sijaan. Espanjassa keskushallinnon toimivaltaa on hajautettu autonomisille alueille, ja siksi meidän olisi pakko perustaa 17 tällaista kansallista asiantuntijalaitosta, mitä te pidätte mahdollisena. Se olisi naurettavaa: yksi laitos kutakin aluetta kohti. Siksi ehdotamme, että toimivaltaisten viranomaisten olisi vastattava siitä, että sääntöjä sovelletaan oikein.

  Zdzisław Zbigniew Podkański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Wojciechowskin mietinnössä ehdotuksesta neuvoston asetukseksi eläinten suojelusta lopettamisen yhteydessä tuodaan esiin eläinten hyvinvointia koskeva erittäin tärkeä aihe. Mietinnössä kysytään epäsuorasti, pystyykö nykyihmiskunta lopettamaan julmuudet ja luomaan uuden arvomaailman, jossa ei tunneta kipua, kärsimystä, pelkoa tai huolta kuolemasta paitsi ihmisten myös eläinten näkökulmasta.

On valitettavaa, että sivilisaation ja teknologian kehittymisestä huolimatta joka vuosi miljardeja eläimiä ja lintuja tapetaan usein julmasti ja jopa tainnuttamatta. Tämä herättää kysymyksiä siitä, miksi älykkäiden ja sivistyneiden ihmisten käyttäytyminen eläimiä kohtaan muistuttaa usein sellaisten alkukantaisten heimojen käyttäytymistä, jotka oli tuomittu taisteluun omasta olemassaolostaan. Mitä meidän olisi tehtävä asian muuttamiseksi?

Näihin kysymyksiin annetaan suurelta osin vastaus mietinnössä, mutta sillä ei kuitenkaan ratkaista lukuisia perusongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi lainsäädäntöön, rituaaliteurastukseen ja yhteiskunnan omantunnon herättämiseen. Näiden ongelmien ratkaisu jää siten neuvoston, komission ja uuden parlamentin vastuulle. Toivon, että toteutettaessa uusia toimia eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ymmärretään, että eläimet eivät ole esineitä vaan eläviä olentoja, jotka voivat tuntea kipua ja kärsimystä, ja että ne ovat oikeutettuja saamaan ihmisiltä kunnioitusta, suojelua ja hoitoa.

  Alyn Smith, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluaisin onnitella esittelijä Janusz Wojciechowskia siitä, että hän on käsitellyt maltillisesti tätä hyvin monimutkaista ja tunteisiin vetoavaa aihetta, ja pyrkinyt sovittamaan yhteen useita ristiriitaisia näkökohtia. Tämä on luultavasti viimeinen puheenvuoroni tässä tehtävässä, ja haluan korostaa kollegoilleni, että mielestäni tässä on kyse klassisesta Euroopan parlamentille kuuluvasta eurooppalaisesta kysymyksestä. Se on tekninen, monimutkainen ja hieman etäällä kansalaisistamme, mutta on syytä muistaa, että eläinten hyvinvoinnilla on ensisijaisen tärkeä merkitys kansalaisillemme, ja oikeudenmukaisuus on ensisijaisen tärkeää tuottajillemme, kuluttajillemme ja markkinoillemme.

Kannatan erityisesti tarkistuksia 45 ja 46, joilla pyritään varmistamaan, että kolmannet maat, jotka harjoittavat yhteisön alueelle suuntautuvaa vientiä, täyttävät standardimme. Tällä seikalla on keskeinen merkitys, kun halutaan varmistaa tuottajien tasapuolinen kohtelu ja kuluttajien luottamus markkinoihin, joten suhtaudun siihen hyvin myönteisesti.

Suhtaudun myönteisesti myös toimen suhteellisuutta koskeviin tarkistuksiin 65–67, joilla mahdollistetaan työn ohessa tapahtuva koulutus, etenkin kun kyse on pienistä teurastamoista ja pienimuotoisesta toiminnasta eri puolilla Euroopan unionia. Suhtaudun hyvin myönteisesti myös siihen, että pienten teurastamoiden tapauksessa eläinten hyvinvoinnista vastaavaa henkilöä koskevasta vaatimuksesta voidaan poiketa.

Uskonnollisten teurastusten osalta totean, että mielestäni komission jäsen on ehdottomasti oikeassa. Katson, ettei meidän tarvitse säätää asiasta tässä paketissa, joten tämä on hyvä uutinen kuluttajille. Tämä on hyvä uutinen EU:n lihamarkkinoihin kohdistuvan luottamuksen kannalta, ja tämä on kaiken kaikkiaan hyvää työtä. Onnittelen.

  Maria Petre (PPE-DE). – (RO) Aluksi haluan onnitella esittelijää ja kiittää häntä siitä, että häntä on ollut helppo lähestyä.

Yhdyn komission ehdotuksiin, joissa säädetään, että eläimet on lopetettava käyttämällä menetelmää, jolla varmistetaan välitön kuolema, tai tainnuttamisen jälkeen, mutta hyväksytään samalla poikkeuksena uskonnolliset rituaaliteurastukset. Kannatan myös sitä, ettei asetusta sovelleta tapauksiin, joissa eläimet teurastetaan omaan käyttöön pääsiäisen ja joulun kaltaisten suurien uskonnollisten juhlamenojen perinteiden säilyttämiseksi ja ainoastaan asianomaisia juhlapäiviä edeltävien kymmenen päivän aikana.

Teurastukseen ja muihin siihen liittyviin toimiin osallistuvan henkilöstön olisi osallistuttava koulutuskursseille, joiden päätteeksi annetaan tavanomaiseen tapaan todistus kelpoisuudesta tehtävien suorittamiseen.

Euroopan unionissa eläinsuojelun alalla käyttöön otetut säännökset on maailman tiukimpia. Ne johtavat suurempiin tuotantokustannuksiin ja voivat myös väärentää kilpailua sellaisten maiden kanssa, joiden alaa koskeva lainsäädäntö on väljempi. Siksi pyydän komissiota varmistamaan, että muista kuin EU-maista tuotavat lihatuotteet ja muut eläinperäiset tuotteet täyttävät eurooppalaiset normit. Haluaisimme, että komissio voisi toteuttaa tarkastuksia teurastamoissa, joilla on lupa viedä tuotteitaan Euroopan unioniin, ja varmistaa näin, että jo vaadittujen terveystodistusten lisäksi eläinsuojelua koskevia säännöksiä noudatetaan.

  Neil Parish (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä Vassiliouta hänen työstään täällä parlamentissa. Hän on hoitanut tehtäväänsä vasta parin viime vuoden ajan ja tehnyt erinomaista työtä, mistä haluan onnitella häntä. Haluan onnitella myös Janusz Wojciechowskia erinomaisesta mietinnöstä ja erinomaisesti hoidetusta tehtävästä maatalousvaliokunnan varapuheenjohtajana.

Mielestäni eurooppalaiset eläinten hyvinvointia koskevat standardit ovat vieläkin tärkeämpiä kuin se, että tuotamme ensiluokkaista lihaa. Haluamme varmistaa, että teurastus tehdään huolellisesti ja korkeiden standardien mukaisesti niin hygienian kuin eläinten hyvinvoinninkin kannalta. Suhtaudun myönteisesti liikkuviin teurastamoihin, sillä mielestäni se on erinomainen ajatus. Katson myös, että meidän on toimittava harkitusti, sillä monia pieniä eurooppalaisia teurastamoita on lakkautettu viime aikoina – näin on tehty minun kotimaassani – joten haluamme varmistaa, että otamme käyttöön asianmukaisen asetuksen, sillä liian tiukalla sääntelyllä ne joutuvat lopettamaan toimintansa.

Tarkoitukseni on nyt herättää väittelyä. Katson, että eläimet syntyvät tähän maailmaan ja me ihmiset päätämme tarkasti siitä, miten ne teurastetaan. Mielestäni komission on päätettävä kantansa. Joko hyväksytte uskonnollisen teurastuksen ja sen, ettei eläimiä tainnuteta, jolloin muissa maissa kasvatettavia eläimiä, jotka haluamme teurastaa jouluksi, voidaan käsitellä samalla tavoin, tai sitten puolustatte aidosti sitä, mikä minun mielestäni on oikein, eli me ihmiset päätämme, miten eläin teurastetaan ja eläimet tainnutetaan ennen teurastusta. Mielestäni on päivänselvää, että näin olisi toimittava. Joissakin jäsenvaltioissa sekä halal-teurastuksissa että juutalaisten sääntöjen mukaan tehtävissä teurastuksissa eläimet voidaan tainnuttaa ennen ja jälkeen leikkaamisen. Miksi näin ei voida tehdä kaikkialla Euroopassa, sillä meidän on oltava ehdottoman varmoja siitä, että kohtelemme kaikkia eläimiä samalla tavalla. Kannatan läheisyysperiaatetta, mutta haluan silti komission painostavan jäsenvaltioita, jotta nämä varmistavat, että teurastus ja tainnutus tehdään tulevaisuudessa asianmukaisesti.

Myöskään merkinnät eivät mielestäni muodosta ongelmaa. Miksi emme merkitsisi eläimiä sen mukaan, miten ne on teurastettu? Jos halal-teurastus ja juutalaisten sääntöjen mukaan tehty teurastus ei ole ongelma, miksi tällaisen lihan merkintä aiheuttaisi huolta? Jos otamme käyttöön asianmukaisen merkintäjärjestelmän, ihmiset tietävät tulevaisuudessa tarkkaan, mitä he ostavat, sillä on erityisen tärkeää, että Euroopan unionin maataloudessa noudatetaan korkeita standardeja.

  Marios Matsakis (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, uskonnonvapauden nojalla ei mielestäni voida jättää noudattamatta omien maidemme sääntöjä ja määräyksiä, eikä sen nojalla voida rikkoa räikeästi teurastushygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevia standardejamme. Siksi en ymmärrä, miksi meidän olisi siedettävä uskonnon nimissä eläinten anakronistista, epähygieenistä ja jopa sadistista teurastusta toisinaan mahtipontisissa seremonioissa sekä aikuisten että lasten silmien edessä.

Siksi katson, että eläimet olisi lopetettava ainoastaan valvotuissa olosuhteissa hyväksytyssä ja tarkastetussa teurastamossa, eikä yhtäkään eläintä saisi teurastaa tainnuttamatta sitä ensin. Uskonnonvapaus on eri asia kuin tarpeettoman kärsimyksen aiheuttaminen eläimille ja hygieniasääntöjen rikkominen. EU:ssa sääntöjen ja lakien olisi oltava kaikille samat uskonnosta riippumatta.

  Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, mielestäni tämä eläinten hyvinvointia koskeva keskustelu rajoittuu liikaa siihen kysymykseen, olisiko meidän käytettävä tainnutusta vai ei. En vastusta eläinten tainnutusta, mutta meidän on ymmärrettävä, ettei tainnutusta otettu alun perin käyttöön eläinten hyvinvointiin liittyvien syiden takia vaan taloudellisista syistä, jotta tehokasvatuksessa, jolle on ominaista joukkoteurastukset teurastamoissa, voidaan ylipäätään teurastaa eläimiä ilman, että teurastuksen aiheuttama stressi johtaisi lihan laadun heikkenemiseen.

Uskonnollisessa teurastuksessa on siten kyse teurastuksen korkeasta taidosta aiheuttamatta eläimille lisäkärsimystä, kun taas teurastamoissa tehtävässä tainnutuksessa kyse ei ole ainoastaan siitä, olisiko tainnutusta käytettävä vai ei, vaan myös eläinten kohtelusta niitä kuljetettaessa ja teurastamoissa säilytettäessä. Olen samaa mieltä jäsen Parishin kanssa siitä, että uskonnollisesti teurastettu liha olisi merkittävä vastaavasti, jotta kuluttajat tietävät, mitä he ostavat ja mitä menetelmää he tukevat.

  Androulla Vassiliou, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, tämänpäiväinen keskustelu Wojciechowskin mietinnöstä ilmentää parlamentin, komission ja varsinkin kansalaisten huolia eläinten hyvinvoinnista teurastushetkellä. Komission ehdotus sisältää tärkeitä innovaatioita, joita toivon teidän kannattavan.

EU:n lainsäädännössä vaaditaan nykyään, että yhteisöön suuntautuvaa vientiä harjoittavien kolmansien maiden toimijoiden on noudatettava vastaavia standardeja. Lisäksi tuontilihaa koskevissa todistuksissa on vahvistettava, että vientilaitoksissa on noudatettu EU:n standardeja. Siksi katsomme komission ehdotuksen osalta, että meidän olisi sovellettava jatkossakin vastaavuusperiaatetta.

Olen kuunnellut tarkkaavaisena kaikkia huomautuksianne, ja mielestäni tämä keskustelu on erittäin hyödyllinen pyrkiessämme turvaamaan eläinten hyvinvoinnin aidosti ja tehokkaasti. Hyväksymällä tämän mietinnön viestimme kansalaisille, että teemme jotain heitä askarruttaville kysymyksille ja samalla asetamme nykyaikaiset standardit, joita on määrä noudattaa maailmanlaajuisesti eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi teurastuksen yhteydessä. Kiitän parlamenttia ja sen esittelijää kannatuksesta.

Koska tämä on viimeinen puheenvuoroni tässä parlamentissa, haluaisin lopuksi sanoa, että olen nauttinut paljon yhteistyöstä teidän kaikkien kanssa, ja haluan toivottaa teille kaikille menestystä tulevissa pyrkimyksissänne ja kaikkea hyvää.

  Janusz Wojciechowski, esittelijä. – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, minäkin haluaisin yhtyä näihin toivotuksiin, ja olen iloinen, että komission jäsen käyttää viimeisen puheenvuoronsa täällä parlamentissa aidosti hyvän luonnoksen ja hyvän asetuksen esittelyyn, ja valtaosa tähän keskusteluun osallistuneista on asiasta täysin samaa mieltä. Toivon hartaasti, että tämän työn lopullisella tuloksella, tällä parlamentin, komission ja neuvoston yhteisellä työllä ei heikennetä merkittävästi komission ehdotusta, sillä komissio on todellakin esittänyt erinomaisia ehdotuksia. Eläinten suojelua koskevaan lähestymistapaan ja eläinten hyvinvoinnin parantamiseen tähtääviin toimiin liittyy kaksi tärkeää seikkaa.

Ensimmäinen niistä on raha. Emme valitettavasti saa yhteiskunnan hyväksyntää näille tiukemmille standardeille, jollemme varmista, että niille saadaan asianmukainen rahoitus. Yhteisön varoilla on tässä yhteydessä keskeinen merkitys, jotta saavutetaan asetetut tavoitteet. On mahdotonta ottaa käyttöön nyt tarkasteltujen standardien kaltaisia tiukempia standardeja ilman tarvittavia varoja ja siirtämällä kaikki kustannukset laitoksille, joiden on otettava standardit käyttöön.

Toinen seikka koskee vastaavuutta. On nimittäin varmistettava, ettei tiukemmilla standardeilla heikennetä Euroopan unionin tuottajien kilpailukykyä. Mielestäni olemme valinneet oikean tien tämän saavuttamiseksi. Olen iloinen, että nämä ehdotukset saavat osakseen hyväksyntää täällä istuntosalissa.

Haluan kiittää toistamiseen arvoisaa komission jäsentä. Haluan myös kiittää kaikkia kollegojani, jotka ovat osallistuneet tähän keskusteluun. Olen iloinen, että kaikki täällä istuntosalissa hyväksyvät ajatuksen tiukentaa eläinten hyvinvointia koskevia standardeja.

  Puhemies. – (IT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona 6. toukokuuta 2009.

16. Euroopan parlamentin työjärjestyksen yleinen muuttaminen (keskustelu)

  Puhemies. – (IT) Esityslistalla on seuraavana Richard Corbettin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0273/2009) parlamentin työjärjestyksen yleisestä muuttamisesta (2007/2124(REG)).

  Richard Corbett, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, aion käyttää nyt ehkä vähän alle neljä minuuttia mietinnön esittelyyn ja sitten hieman pitempään vastauspuheenvuorooni lopuksi, jos on kysymyksiä, jotka kaipaavat selvennystä.

Tämä mietintö on kovan työn tulosta. Uudistukset, joita toivomme saavamme tehtyä työjärjestykseen, ovat osittain lähtöisin puheenjohtajakokouksen perustamalta uudistustyöryhmältä, jonka puheenjohtajana toimi ansiokkaasti kollegani Dagmar Roth-Behrendt. Työryhmä teki useita ehdotuksia, jotka puheenjohtajakokous hyväksyi ja jotka on toimitettu meille siirrettäväksi parhaamme mukaan työjärjestykseen.

Toisaalta uudistus koostuu joukosta pienempiä muutoksia, jotka ovat olleet monella tapaa aluillaan jo pitemmän aikaa, mutta sen sijaan, että olisimme laatineet liudan mietintöjä vähäpätöisempien kohtien muuttamisesta, olemme nyt koonneet ne yhteen. Osa muutoksista on teknisiä; toisilla selkiytetään sääntöjämme ja parannetaan niiden luettavuutta, kuten yhdessä uudessa artiklassa, jossa on yhdistetty 141, 142 ja 143 artikla yhdeksi kodifioiduksi tekstiksi, jolla säännellään täysistuntokeskustelujen järjestämistä käytännössä. Tähän liittyy uudistusehdotus, jonka mukaan meillä tulisi olla niin kutsuttu sinisen kortin menettely, joka mahdollistaisi toisen puhujan keskeyttämisen. Esimerkiksi jäsen Duff saattaisi juuri nyt haluta esittää minulle kysymyksen siitä, mitä äsken sanoin, ja jos mainittu artikla hyväksytään, antaisin hänelle sitä varten vuoron enintään 30 sekunniksi. Arvoisa puhemies, olen varma, että antaisitte hänelle luvan siihen jo nyt, jos hän haluaisi, mutta onneksi hän ei halua.

Mukana on siis joitakin kokonaan uudenlaisia piirteitä, joiden olisi tarkoitus tehdä keskusteluistamme hieman entistä eläväisempiä. Muistan, kun ensimmäisen kerran ehdotin "catch the eye" -menettelyä tavallisten keskustelujen loppuun, kaikki sanoivat: voi ei, emme me voi sellaista tehdä, se sotkisi ryhmien puheajat, ja niin edelleen. Nyt me kuitenkin teemme niin, ja se on hyväksytty osa menettelyjämme, ja luullakseni useimmat jäsenet pitävät sitä erittäin hyvänä. Veikkaan, että sinisen kortin menettelylle käy samoin: nyt se saattaa aluksi epäilyttää, mutta kokeillaan sitä, niin nähdään, miten se toimii, ja olen varma, että saamme sen toimimaan.

Tästä käydyn keskustelun aikana esiin nousi myös muutamia tarkistusehdotuksia joko valiokuntavaiheessa tai nyt täysistunnossa. Esimerkiksi ehdotettiin, että kaikki lopulliset äänestykset lainsäädäntökokonaisuuksista toimitettaisiin automaattisesti nimenhuutoäänestyksenä. Se taisi olla jäsen Dahlin ehdotus. Pidän muutosta tervetulleena, ja olemme sisällyttäneet sen mietintööni. Monet jäsenet ovat ehdottaneet, että työjärjestykseen olisi lisättävä jotain laajennetuista työryhmistä, vaikkapa vain määriteltävä selkeästi, mitä ne ovat ja mitä ne eivät ole, ja tehtävä näin selväksi, että ne ovat epävirallisia ja että ne eivät voi ottaa hoitaakseen parlamentin elimille kuuluvia velvollisuuksia.

Mielenkiintoisia kysymyksiä on siis paljon. Yksi tarkistus koskee meillä käytössä olevaa kummallista järjestelyä, jonka mukaisesti täysistunnon avajaisissa puhetta johtaa parlamentin vanhin jäsen eikä esimerkiksi väistyvä puhemies, niin kuin joissakin parlamenteissa – tai jopa väistyvä varapuhemies, jos puhemies ei ole tullut uudelleenvalituksi. Se on varsin järkevä parannus työjärjestykseemme.

Lopetan tähän. En ole käyttänyt kaikkea puheaikaani, mutta palaan tarvittaessa mielelläni keskustelun lopuksi vastaamaan kysymyksiin.

  József Szájer, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ilmaista tukeni ehdotukselle sekä kiittää Richard Corbettia kovasta eikä aina niin palkitsevasta työstä.

Usein käy niin, että kun muutamme työjärjestystämme, kollegamme huolestuvat muutoksista. Useimmat huomaavat, mitä on tapahtunut ja mitä muutoksia olemme tehneet vasta, kun uusi työjärjestys on jo tullut voimaan, jolloin sitä ei voi enää muuttaa. Tuen vahvasti useimpia tehdyistä ehdotuksista etenkin siksi, että ne ovat paitsi teidän kovan työnne tulosta, myös Dagmar Roth-Behrendtin johtaman parlamentin uudistusryhmän, joka valmisteli tämän ehdotuksen erittäin hyvin.

Parlamentin uudistamisprosessin kuluessa tein kuitenkin myös oman ryhmämme keskusteluissa selväksi sen, että tämän parlamentin uudistamista käsittelevän mietinnön hyväksyminen edellyttää muutosten tekemistä työjärjestykseen. Kyseessä on demokraattinen menettely, joka päättyy äänestykseen. Mitään ei voida muuttaa pelkkien ryhmän sisällä käytävien keskustelujen perusteella, ja sen mukaisesti olemme pitkälti toimineet.

Haluaisin myös mainita, että suhtauduin jokseenkin kriittisesti äsken mainittuun ehdotukseen, eli joidenkin meillä täällä parlamentissa käytössä olevien epävirallisten menettelyjen virallistamiseen. Minua hieman arveluttaa, nimittäin jos meillä on olemassa vakiintunut käytäntö, on parempi pitää kiinni siitä eikä välttämättä muuttaa sääntöjä.

Ryhmämme kannalta tärkein kohta on kuitenkin poliittisten ryhmien välinen suhteellinen osuus. Valiokunnilla on parlamentissamme vahva rooli. Parlamentin äänestysten valmistelussa valiokunnat keventävät huomattavasti täysistunnon työmäärää toimittamalla oman äänestyksensä valiokunnassa. Se ei ole pelkkä menettelykysymys, vaan kysymys on demokratiasta, nimittäin valiokuntien kokoonpano noudattelee täysistunnossa vallitsevia valtasuhteita tärkeistä kysymyksistä päätettäessä. Se on mielestäni yksi demokratian peruskysymyksistä, ja sen vuoksi ilmaisen PPE-DE-ryhmän puolesta tukemme mietinnölle.

  Costas Botopoulos, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen yksi niistä omituisista perustuslaillisista eläimistä, joiden mielestä työjärjestys kuvastaa omaa työtämme täällä omassa parlamentissamme. Olen siis sitä mieltä, että tämä on merkittävä aikaansaannos Richard Corbettilta, joka on etevä asiantuntija tällä alalla. Minun täytyy sanoa, että tämä on jo toinen kerta, kun työjärjestystä muutetaan pitkälti hänen ansiostaan. Muutamia asioita olemme muuttaneet vasta aivan äskettäin ja muutamme nyt uudestaan, koska olemme havainneet, että parlamenttimme käytäntö vaatii muutosten tekemistä.

Minulla on tänä iltana teille esitettäväksi yksi yleinen huomio ja kolme yksityiskohtaisempaa kommenttia. Yleinen huomio on se, että mielestäni on hyvin tärkeää puhua myös toisesta Corbettin mietintöön sisältyvästä näkökohdasta: Lissabonin sopimuksen vaikutuksesta työjärjestykseemme. Siitäkin on hyvin tärkeää puhua, koska työjärjestyksen muutos olisi epätäydellinen ilman sen toista osaa.

Sitten ne kolme yksityiskohtaisempaa kommenttia: ensimmäinen koskee muutosta, jonka aikaansaamisessa itsellänikin oli pieni osuus. Kyse on siitä, että olemme yrittäneet tuoda työjärjestykseen mukaan ajatusta agorasta; siitä, että kansalaisillekin tarjottaisiin mahdollisuus tuoda asioitaan Euroopan parlamentin käsiteltäväksi ja ottaa osaa Euroopan parlamentissa käytäviin keskusteluihin. Mielestäni tämä on symbolisesti tärkeä aloite, jonka teimme yhdessä ystäväni ja kollegani Gérard Onestan kanssa, ja minusta olisi hyvä, jos se vahvistettaisiin osaksi työjärjestystä.

Toinen mielestäni tärkeä asia on muutos, joka meidän olisi tehtävä valiokunta-aloitteisiin mietintöihin: kun olemme nähneet, millaisia valiokunta-aloitteiset mietinnöt ovat olleet käytännössä, ehdotamme nyt mahdollisuutta tarkistusten tekemiseen, jos vähintään kymmenesosa parlamentin jäsenistä sitä esittää. Kolmas asia on sinisen kortin menettely. Kannatan kaikkea, mikä elävöittäisi täällä parlamentissa käytäviä keskusteluja, joten on hyvä idea, että parlamentin jäsenet voisivat keskeyttää toisensa sivistyneesti ja saada tällä tavoin puheenvuoron.

  Andrew Duff, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää jäsen Corbettia hänen työstään. ALDE-ryhmä kannattaa pakettia. Tämä uudistus nykyaikaistaa parlamenttia, mitä pidämme hyvänä asiana; se tekee toiminnastamme tehokkaampaa ja moniarvoisempaa, ja toivon, että se loppujen lopuksi lisäisi myös kansalaisten ja varsinkin lehdistön myönteistä suhtautumista meihin.

Olen kuitenkin eri mieltä parista kolmesta asiasta. Ensimmäinen on asia, josta jäsen Szájer puhui: pyrkimys pakottaa valiokuntien kokoonpano noudattamaan tiukasti puolueiden voimasuhteita parlamentissa. Minusta on aivan asianmukaista, että poliittinen ryhmä ilmaisee halukkuutensa asettaa enemmän jäseniä sellaiseen valiokuntaan, jota se pitää erityisen tärkeänä. Luulen, että jos hyväksymme tarkistuksen 42, ryhmät ja jäsenet pitävät sitä turhauttavana, ja se vaatii loppujen lopuksi enemmän joustavuutta.

Haluaisin myös puolustaa voimakkaasti perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnassa 45 artiklan 2 kohtaan hyväksyttyjä muutoksia, joista Costas Botopoulos äsken puhui. Mielestäni meillä täytyy olla tarvittaessa mahdollisuus parannella valiokunta-aloitteisia mietintöjä vielä jälkikäteen, ja heinäkuussa tehtyjen edellisten muutosten jälkeen kertynyt kokemus on osoittanut, että ne varsin usein kaipaavat täysistunnossa tehtäviä parannuksia.

Haluaisin myös suositella uudelleenlaatimismenettelyä koskevaa tarkistusta 68. Mielestäni parlamentti on asettanut itselleen liian tiukat rajat. Meidän olisi otettava vuonna 2001 tehty toimielinten välinen sopimus tarkemmin huomioon menettelyissämme ja annettava valiokunnille mahdollisuus keskustella asiasisältöä koskevista muutoksista sellaisiin direktiivien tai asetusten osiin, joita komissiolla on tarkoitus laatia uudelleen, mutta vain hyvin rajoitetusti.

Lopuksi haluaisin poistaa kohta kohdalta -äänestystä tai erillistä äänestystä koskevia pyyntöjä koskevan lisäyksen työjärjestyksen kohdasta, jossa annetaan puhemiehelle mahdollisuus palauttaa mietintö takaisin valiokuntaan, jos siihen on tehty enemmän kuin 50 asiasisältöä koskevaa tarkistusta.

  Monica Frassoni , Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmällä ei koskaan ole ollut paljon aikaa suurille parlamentaarisille uudistuksille, joita jäsen Corbett toteuttaa – hän on ystäväni ja olemme tehneet työtä yhdessä monta vuotta, ja hän tietää tämän eikä kanna minulle kaunaa siitä. Näillä uudistuksilla nimittäin on taipumus tehdä parlamentistamme byrokraattinen koneisto, jossa yksittäisten parlamentin jäsenten ja vähemmistöryhmien ja jopa valiokuntien rooli on alistettava puheenjohtajakokouksen ja hallinnon kasvavalle, osin mielivaltaiselle päätösvallalle. Lisäksi ne tekevät asiasta vastaavan valiokunnan ja lausuntoa antavan valiokunnan välisestä suhteesta lainsäädäntöprosessissa sekavan ja lähtökohdiltaan ristiriitaisen.

Minun täytyy sanoa, että olen hyvin hämmästynyt siitä, että tänä iltana, tässä keskustelussa, emme puhu lainkaan niistä asioista, joita me pidämme keskeisinä ongelmina tässä työjärjestysuudistuksessa. Ensimmäinen ongelma ovat sekaannukset, joita väistämättä syntyy asiasta vastaavan valiokunnan ja lausuntoa antavan valiokunnan välille; kun asiasta vastaava valiokunta hylkää lausuntoa antavan valiokunnan esittämät tarkistukset, nämä tarkistukset saattavat päätyä suoraan täysistuntoon, jossa ne ovat äärimmäisen riskialtista ainesta oikeudellisille sekaannuksille – niin kuin REACHin tapauksessa sattumoisin nähtiin.

Mikään valiokunta, jolta on pyydetty lausuntoa, ei sitä paitsi ole täysin vapaa tekemään työtään, mikä johtuu siitä sekavasta ja täysin kestämättömästä järjestelmästä, joka mahdollistaa äänestysten toimittamisen useista muutosehdotuksista samanaikaisesti sekä yhteisesittelijöiden käytön lainsäädäntövaltamme kannalta erityisen tärkeissä asioissa.

Arvoisa puhemies, sitten on vielä yksi asia, joka huolestuttaa minua kovasti. Yksi sisäistä uudistusta käsittelevän työryhmän työn tuloksista, jota olin itsekin valmistelemassa ja jota alun perin pidimme myönteisenä, oli ehdotus vetoomusvaliokunnan toimivallan ja roolin vahvistamisesta todella merkittävällä tavalla. Tässä uudistuksessa vetoomusvaliokunnan rooli on kuitenkin vesitetty siinä mielessä, että vetoomusvaliokunnalla ei enää ole mahdollisuutta saada asioitaan suoraan täysistunnon käsittelyyn paitsi todella monien mutkien kautta, jolloin se on myös vaarassa joutua ristiriitoihin toimivaltaisen valiokunnan kanssa.

Kaikista näistä syistä ryhmämme katsoo, että uudistus ei ole valmis, ja meidän mielestämme parlamentin enemmistö tekisi virheen hyväksyessään sen.

  Puhemies. - (IT) Kiitos, jäsen Frassoni. Jäsen Corbettilla on luonnollisestikin oikeus vastata, mutta en voinut olla huomaamatta, että jäsen Frassoni käytti punaista korttia odottaessaan tilaisuutta kokeilla sinistä korttia.

  Hanne Dahl, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, työjärjestys muodostaa perustan kaikelle demokraattisesti valitun parlamentin työlle. Selkeillä säännöillä varmistetaan, että kaikkia poliittiseen prosessiin osallistuvia kohdellaan tasa-arvoisesti. Vaatimuksia ei voida muuttaa siksi, että estettäisiin tiettyjä ryhmiä, henkilöitä tai näkökantoja saamasta vaikutusvaltaa. Sääntöjä ei voi taivuttaa sellaisiksi kuin itselle sattuu sopimaan.

Esimerkiksi viime viikolla puheenjohtajakokous keskusteli Staesin mietinnöstä toimitetun äänestyksen mitätöimistä koskevasta pyynnöstä. Onneksi oikeudellinen yksikkö hylkäsi pyynnön. Äänestyksen tulos jää voimaan. Tämän seurauksena muun muassa oma ryhmäni on esittänyt tarkistuksia, jotka tekisivät kaikista äänestyksistä sähköisiä. Näin voisimme välttää virheet ja varmistaa samalla, että parlamentti on päätösvaltainen. Kehotan parlamentin jäseniä äänestämään näiden tarkistusten puolesta.

  Jo Leinen (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin uudistaminen on vaikeaa, mutta Euroopan parlamentin uudistaminen vielä vaikeampaa, niin kuin olemme työjärjestyksen uudistamista ja kollegamme Richard Corbettin työtä koskevassa keskustelussa nähneet. Haluan kiittää jäsen Corbettia hänen osoittamastaan todella suuresta sitoutumisesta ja halusta sovittaa yhteen hyvin erilaisia intressejä ja viedä tämä työjärjestyksen tarkistus läpi täysistunnossa. Euroopan parlamentin sosialistiryhmä tukee tätä mietintöä.

Odotamme Lissabonin sopimusta; sitten parlamentilla on enemmän lainsäädäntövaltaa, ja meidän on valmistauduttava ottamaan lainsäädäntötyö toimintamme ytimeen. Valiokunta-aloitteisten mietintöjen on jäätävä taka-alalle; lainsäädäntötyön on tultava ensin.

Meidän on myös otettava entistä vahvempi ote työstämme eri puolilla maailmaa. Parlamentin valtuuskuntien matkat eri maihin, eri puolille maailmaa, on yhdistettävä parlamentin teknisten komiteoiden työhön. Jos valtuuskunta käsittelee esimerkiksi ilmastonmuutosta tai sosiaalista suojelua, asianomaisen teknisen komitean asiantuntijoiden olisi oltava myös mukana.

Minusta on hyvä, että pyrimme tekemään keskusteluistamme kiinnostavampia: tulevaisuudessa vauhtia keskusteluun tuo sininen kortti eikä punainen kortti, niin kuin nykyään. Se on hienoa. Valiokuntien välinen yhteistyö, eli nämä valiokuntien yhteiskokoukset, ne ovat todellinen koetinkivi, sillä edellinen käytäntö ei ollut tyydyttävä. Jos rehellisiä ollaan, neuvoa-antavilla komiteoilla ei ollut juuri mitään mahdollisuuksia. Tässä mielessä nyt kokeiltava kahden valiokunnan yhteisistunto on yritys keksiä jotain parempaa.

Tämä uudistus on välttämätön. On myös hyvä, että teemme sen ennen vaaleja emmekä lykkää sitä seuraavalle vaalikaudelle. Haluan vielä kerran kiittää esittelijä Corbettia ja kaikkia mukana olleita.

  Andrzej Wielowieyski (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, vaikka Corbettin mietintö on erinomainen, se sisältää valitettavasti yhden vakavan virheen. Meidän tavoitteenamme on tarjota korkealaatuisia parlamentaarisia palveluja. Siksi meidän on vältettävä virheitä ja pystyttävä parantamaan tekstejä.

Ainoastaan työjärjestyksen 45 artiklaa koskeva tarkistus 8 antaa mahdollisuuden 75 jäsenen tuella – jota ei ole helppo saada – esittää täysistunnossa käsiteltäviä tarkistuksia. Esittelijä sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta ovat päättäneet hylätä tämän menettelyn tarkistustulvan pelossa.

Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän sekä Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän puolesta ehdotetuilla muutoksilla pyrittiin antamaan tämä oikeus kahdelle tai kolmelle poliittiselle ryhmälle. Meillä on koordinaattoreita ja varjoesittelijöitä, jotka ovat päteviä ja seuraavat lainsäädäntöprosessia.

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan ehdottaman muutoksen hylkääminen merkitsee sitä, että samalla parlamentilta viedään mahdollisuudet parantaa tekstiä normaalin menettelyn puitteissa, mikä on vakava virhe.

  Nils Lundgren (IND/DEM) . – (SV) Kiitos, arvoisa puhemies. Vahingonilo on ainoa oikea ilo, sanovat kyynikot. Nekin meistä, jotka eivät ole luonnostaan kyynisiä, myöntävät, että vahingonilo on yksi ilon muoto, ja juuri sellaista iloa tunnen tällä hetkellä. Miksi? No, viime vuonna me Junilistanin ja Itsenäisyys/demokratia-ryhmän edustajat aloimme vaatia nimenhuutoäänestyksiä kaikissa lopullisissa äänestyksissä. Muistan, miten puhemies Pöttering haukkui ja pilkkasi meitä ja väitti sen maksavan maltaita. Nyt valiokunta ehdottaa, että kaikissa lainsäädäntöehdotuksia koskevissa lopullisissa äänestyksissä tulisi käyttää nimenhuutoäänestystä. Ja se on vieläpä aivan perusteltua! Voidakseen vaatia poliittista vastuuta parlamentin jäseniltä äänestäjien on pystyttävä tarkistamaan, miten kukin on äänestänyt. Miten jäsenet Hannan, Wallis tai Svensson äänestivät, mainitakseni vain muutaman suosikkijäsenistäni? Tämä ehdotus merkitsee tärkeää askelta kohti demokraattista menettelyä, ja se vahvistaa äänestäjien mahdollisuuksia valvoa tämän parlamentin jees-jees-miehiä. Haluan kiittää jäsen Corbettia tästä. Kiitos myös puhemiehelle siitä, että sain puheenvuoron.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, kuvitelkaa mitä tapahtuisi, jos parlamentissa käytyihin keskusteluihin sovellettaisiin päätösvaltaisuusmenettelyä. Tänään meitä on paikalla vain 11 osallistumassa keskusteluihin äärimmäisen tärkeistä kysymyksistä, jotka koskevat seuraavaa parlamenttia. Siksi minusta näiden muutosten taustalla oleva periaate itsessään on kovasti kyseenalainen.

Vielä kyseenalaisempi – esittelijä Corbettin tekemästä työstä huolimatta – on perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan hylkäämä tarkistus, jonka parlamentin kaksi suurinta ryhmää palautti käsiteltäväksemme. Tarkoituksena on muuttaa kaikista maailman parlamenteista tuttua säännöstä, jonka mukaan avajaisistunnossa puhetta johtaa vanhin jäsen – vaikka oikein hyvin tiedämme, että kyse on vain yhdestä tietystä henkilöstä.

Tämä säännös on erittäin perusteltu, ja on erityisen vilpillistä haluta muuttaa sitä vain siksi, etteivät suurimmat ryhmät satu pitämään kyseisestä henkilöstä. Tähän sitä paitsi kiteytyy yksi parlamentin ongelma. Olen ollut jäsenenä pian 20 vuotta. Olen huomannut, että joka kerta, kun vähemmistö ryhtyy käyttämään jotakin oikeuttaan, työjärjestystä muutetaan. Olisi parasta kumota työjärjestys kokonaan ja sitten vain noudattaa suurimpien ryhmien tahtoa.

  Richard Corbett, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kiittämällä varjoesittelijöitäni, jotka ovat pureutuneet tämän asian yksityiskohtiin: József Szájeria, Andrew Duffia, Monica Frassonia ja Hanne Dahlia. Ilman heidän apuaan ja työpanostaan emme olisi pystyneet saamaan tätä työtä päätökseen.

Toiseksi haluan vahvistaa asian, joka jo mainittiinkin. Tämä mietintö jaettiin itse asiassa kahtia. On olemassa toinen mietintö, jota emme ole tuoneet vielä täysistuntoon. Siihen meidän täytyy palata seuraavalla vaalikaudella. Se käsittelee sitä, miten meidän on mukautettava työjärjestystämme Lissabonin sopimukseen, jos se tulee voimaan. Suhtauduimme tähän työhön esivalmisteluna, joka edellyttää tietysti sopimuksen ratifiointia, joka toivottavasti tapahtuu huomenna Tšekin senaatissa ja myöhemmin tänä vuonna Irlannissa, mutta palaamme asiaan myöhemmin, jos sopimus ratifioidaan, ja silloin valmistelutyö on jo tehtynä.

Toiseksi haluan vahvistaa, että tähän uudistukseen sisältyy tosiaan joitakin kohtia, joissa, kuten jäsen Szájer totesi, palataan jo aiemmin tehtyihin uudistuksiin, jotka perustuivat Dagmar Roth-Behrendtin uudistustyöryhmän ensimmäiseen mietintöön. Kysymys on valiokunta-aloitteisista mietinnöistä, joita koskeva menettely on monien jäsenten mielestä nykyään hieman liian joustamaton. Olemme tehneet siitä hieman joustavamman. Ensinnäkään keskustelu ei jatkossa ole pelkkä esittelijän esittelypuheenvuoro, jota seuraa komission vastaus, eikä sitten muuta. Lisäksi on mahdollisuus enintään 10 minuutin "catch the eye" -menettelyyn.

Toinen muutos koskee tarkistuksia, jotka ovat nyt kiellettyjä valiokunta-aloitteisissa mietinnöissä. Sen sijaan ryhmät voivat jättää vaihtoehtoisen päätöslauselmaesityksen. Tuo oikeus säilyy jatkossakin, mutta lisäksi sallitaan tarkistukset, jos niitä esittää kymmenesosa parlamentin jäsenistä. Jäsen Wielowieyski, joka juuri poistui, kritisoi kyseistä kohtaa, mutta tällä hetkellä valiokunta-aloitteisten mietintöjen muuttaminen ei ole lainkaan mahdollista. Tämä antaa rajoitetun mahdollisuuden.

Emme halua mitään tarkistusten tulvaa tai sitä, että 700-jäseniset valiokunnat panevat tarkistuksillaan pitkät päätöslauselmat kokonaan uusiksi, mutta toisaalta rajoitettu tarkistusoikeus, jollaista kovasti toivottiin, oli meidän mielestämme kohtuullinen kompromissi ja oikea keskitie.

Toinen kohta, jossa muutamia vuosia sitten tehtyä edellistä uudistusta tarkistettiin, on ALDE-ryhmän esittämä tarkistus, joka koskee uudelleenlaatimista. Mielestäni se on myös tarpeellinen muutos tällä hetkellä käytössä olevaan menettelyyn.

Haluan myös vahvistaa, että muilta jäseniltä on saatu paljon uusia ideoita. Mainitsin joitakin niistä jo aiemmin. Unohdin mainita agoraa koskevan artiklan, jonka isinä voidaan pitää Costas Botopoulosta ja Gérard Onestaa. Esiin tuli myös muita ajatuksia nimenhuutoäänestysten käyttöönotosta lainsäädäntömietintöjen yhteydessä – ei siis kaikissa lopullisissa äänestyksissä, vaan lainsäädäntömietintöjä koskevissa lopullisissa äänestyksissä. Sen taisin jo mainita aiemmin.

Lopuksi mainitsen muutamia kohtia, joista olen eri mieltä joidenkin jäsenten kanssa. Jäsen Duff, sääntö, joka koskee tilannetta, jolloin täysistunnossa on esitetty käsiteltäväksi paljon tarkistuksia ja puhemies voi pyytää valiokuntaa tutkimaan niitä: kyse ei ole mietinnön palauttamisesta valiokuntaan. Valiokunta toimii vain suodattimena täysistunnossa käsiteltäville tarkistuksille, niin ettei meidän tarvitse käyttää tuntikausia äänestyksiin, vaan voimme äänestää vain niistä tarkistuksista, joille on jonkinasteista tukea. Valiokuntakäsittelyyn palauttamisesta ei ole kyse.

Toiseksi, jäsen Frassoni nosti esiin kysymyksen lausuntoa antavien valiokuntien oikeudesta esittää tarkistuksia täysistunnossa. Itselläni on vakavia epäilyksiä sen suhteen, onko tämä hyvä ajatus vai ei, mutta ehdotus tuli uudistustyöryhmältä, jossa olitte mukana. Puheenjohtajakokous kannatti ehdotusta. Ehdotuksen takana oli siis ainakin jonkinasteista yksimielisyyttä, ja siksi tuomme sen parlamentin hyväksyttäväksi, tai sitten hylättäväksi. Huomenna sitten nähdään, miten parlamentti äänestää.

En käsittele nyt vetoomusvaliokuntaan liittyviä asioita, koska niistä on tarkoitus käydä erillinen keskustelu, ja palaan niihin silloin. Lopuksi haluan vain sanoa vastauksena jäsen Gollnischille, että hän oli väärässä kahdessa asiassa. Kyseessä ei ole sama tarkistus, joka hylättiin valiokunnassa. Se on eri tarkistus, jossa aihetta lähestytään eri kannalta. Suhtauduin suurella varauksella valiokunnan käsiteltäväksi jätettyyn tarkistukseen. Täysistuntoon jätettyä tarkistusta sen sijaan kannatan mielelläni.

Toiseksi, parlamentin vanhimman jäsenen käyttäminen puheenjohtajana ei ole kaikille maailman parlamenteille yhteinen käytäntö, niin kuin hän antoi ymmärtää. Monissa sellainen käytäntö on, mutta se ei ole suinkaan ainoa olemassa oleva järjestelmä, ja siksi on aivan oikeutettua, että me tutkimme erilaisia olemassa olevia järjestelmiä ja valitsemme niistä omiin tarpeisiimme sopivimman. Asia jää parlamentin ratkaistavaksi.

  Puhemies. – (IT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona 6. toukokuuta 2009.

17. Vetoomuksia koskeva menettely (työjärjestyksen osan VIII muuttaminen) (keskustelu)

  Puhemies. – (IT) Esityslistalla on seuraavana Gérard Onestan perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0027/2009) työjärjestyksen tarkistamisesta vetoomuksia koskevan menettelyn osalta (2006/2209(REG)).

  Gérard Onesta, esittelijä. − (FR) Arvoisa puhemies, jos Corbettin mietintö oli iso täytekakku, niin enpä tiedä onko tämä sitten kirsikka kakun päältä; ehkä pikemminkin pikkuleipä, joka tarjoillaan kahvin kanssa juuri ennen kuin tulee laskun vuoro.

Aion puhua vetoomuksista. Olemme aiemmin nähneet, että nykymuotoisesta työjärjestyksestä on aiheutunut joitakin ongelmia, sillä joskus tietyt kohdat ovat olleet vaikeatulkintaisia tai jopa johtaneet poliittisiin umpikujiin tekstien käsittelyynoton osalta. Olemme sen vuoksi yrittäneet siistiä työjärjestystä jonkin verran, selkeyttää ja vahvistaa, mutta ei mitään vallankumouksellista.

Ensinnäkin haluamme entistä paremmin identifioida vetoomuksen esittäjän, koska tällä hetkellä, kun saamme läjäpäin vetoomuksia, aina ei ole selvää, kuka on yhteyshenkilö. Siksi pyydämme vetoomuksen esittäjiä ilmoittamaan, kuka on niin sanotusti heidän edusmiehensä; muussa tapauksessa päädymme käyttämään ensimmäisenä ensimmäisellä sivulla olevaa nimeä.

Olemme vahvistaneet vetoomuksen esittäjän oikeuden perua tukensa vetoomukselle. Annamme kansalaisille sellaisen viestin, että "voit esittää vetoomuksen mutta voit myös luopua tästä oikeudesta ja pyytää, että nimesi poistetaan allekirjoittajien luettelosta".

Kuten tiedätte, parlamentti voi saada yhteydenottoja vähemmistökielillä, kuten galegon, baskin ja katalaanin kielillä, silloin kun ne ovat jäsenvaltioiden tunnustamia vähemmistökieliä. Olemme päättäneet laajentaa tätä oikeutta myös vetoomuksiin. Jos saamme yhteydenottoja tietyillä kielillä, jotka puhemiehistö tunnustaa kirjalliseen viestintään kansalaisten kanssa käytettäviksi kieliksi, me myös vastaamme kyseisillä kielillä.

Todellinen uudistus liittyy kuitenkin vetoomuksen käsiteltäväksi ottamiseen. Tähän asti vetoomusvaliokunnan jäsenillä on joskus ollut vaikeuksia selvittää, kuuluuko jokin tietty asia EU:n lainsäädännön soveltamisalaan vai ei. EU tuntuu levittäytyvän kaikille aloille, jolloin ihmiset saavat asiansa ikään kuin takaportin kautta sisään. Olemme sen vuoksi yrittäneet yksinkertaistaa asioita kannustamalla käsiteltäväksi ottamiseen.

Jos neljännes vetoomusvaliokunnan jäsenistä pitää vetoomusta käsiteltäväksi otettavana, se otetaan käsittelyyn, sillä me emme voi missään tapauksessa rajoittaa tällaista perusoikeutta, joka sitä paitsi perustuu primäärioikeuteen. Mikäli valiokunta ei ota vetoomusta käsiteltäväksi, vetoomuksen esittäjälle suositellaan mahdollisuuksien mukaan muita muutoksenhakukeinoja.

Käsittelyn on aina oltava avointa, sillä vetoomuksen esittäjän nimi ja vetoomuksen sisältö julkaistaan aina rekisterissämme, mutta jos vetoomuksen esittäjä pyytää nimensä salaamista yksityisyytensä suojelemiseksi, pystymme toteuttamaan pyynnön. Sama koskee keskustelujen luottamuksellisuutta.

Ehdotuksessa on luonnollisesti säilytetty myös vetoomuksen esittäjän oikeus saada puheenvuoro puheenjohtajan harkinnan mukaan.

Valiokunnan oikeutta ryhtyä jatkotoimiin olemme sen sijaan laajentaneet – tai pikemminkin selkeyttäneet – jossain määrin, nimittäin aiemmin vetoomusvaliokunta saattoi laatia valiokunta-aloitteisen mietinnön lähes mistä tahansa. Me emme näe, miksi tällä valiokunnalla pitäisi olla enemmän oikeuksia kuin muilla valiokunnilla. Se säilyttää tietenkin tämän oikeuden edellyttäen, että puheenjohtajakokous ei sitä vastusta.

Sähköinen rekisteri on säilytetty. Tietoja kerätessään ja ratkaisuja etsiessään valiokunta voi tarpeen mukaan järjestää tietojenselvitysmatkoja paikan päälle. Valiokunnalla on tällöin välittäjän rooli; olemme päättäneet ehdottaa jotakin hieman erilaista ja sellaista, joka on kunniaksi parlamentille.

Tarvittaessa pyydämme apua komissiolta, jolta onkin tänä iltana korkeimman tason edustaja paikalla. Voimme pyytää sitä selventämään yhteisön lainsäädännön soveltamista tai toimittamaan lisätietoja. Kerätyt tiedot toimitetaan luonnollisestikin komissiolle, neuvostolle sekä vetoomuksen esittäjälle.

Mutta entä Lissabonin sopimus? Pitäisikö se ratifioida? Kuten ehkä tiedätte, Lissabonin sopimuksessa määrätään uudentyyppisestä vetoomuksesta – Euroopan parlamentille toimitettavien vetoomusten ohella, jotka ovat olleet käytössä jo pitkään – nimittäin Euroopan komissiolle toimitettavasta vetoomuksesta, jossa on oltava vähintään miljoona allekirjoitusta.

Olemme yksinkertaisesti päättäneet, että mikäli Lissabonin sopimus ratifioidaan ja miljoonan kansalaisen komissiolle toimittamassa vetoomuksessa joskus tulee esiin meidän työhömme liittyvä asia, me parlamentissa tarkistamme, onko meillä parhaillaan käsittelyssä vastaavanlainen asia ja vaikuttaako komissiolle jätetty vetoomus meidän työhömme, jolloin me yksinkertaisesti ilmoitamme siitä vetoomuksen esittäjille.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, luulen, että olen nyt kutakuinkin kerrannut tilanteen. Tässä ei siis ole mitään vallankumouksellista, vain muutamia selvennyksiä ja yrityksiä estää mahdolliset umpikujat.

  Richard Corbett, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, ryhmälläni on ilo ilmoittaa tukevansa Onestan mietintöä. Esittelijä on paneutunut aiheeseensa hienosti, ja itse asiassa jo jokin aika sitten. On jokseenkin kummallista, että puheenjohtajakokous odotti niin pitkään, ennen kuin otti tämän mietinnön täysistunnon esityslistalle.

Kuitenkin se, että puheenjohtajakokous odotti niin kauan ja otti Onestan mietinnön esityslistalle samaan aikaan oman mietintöni kanssa, merkitsee samalla sitä, että näiden kahden mietinnön välillä on ainakin yhdessä asiassa jonkinlainen yhtymäkohta, johon jäsen Frassoni jo viittasikin edellisessä keskustelussamme. Kyse on vetoomusvaliokunnan ja asiasta vastaavan valiokunnan välisestä yhteistyöstä. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että niiden on tehtävä yhteistyötä, mutta kiistaa on kenties juuri siitä ratkaisevasta kysymyksestä: jos ne ovat keskenään eri mieltä, kuka sanoo viimeisen sanan?

Molempia osapuolia on helppo ymmärtää. Vetoomusvaliokunnan jäsenet ovat vastaanottaneet vetoomuksen, he ovat tutkineet asiaa, he ovat saattaneet järjestää kuulemisia, kenties tehdä tutustumiskäynnin. Joskus he ovat saattaneet löytää jotakin vikaa asiasta vastaavan valiokunnan käsittelemästä lainsäädännöstä, ja he katsovat tuntevansa asian parhaiten ja olevansa siksi oikeutettuja sanomaan viimeisen sanan, jos asiasta vastaava valiokunta on eri mieltä. Toisaalta on helppo ymmärtää asiasta vastaavaa valiokuntaa. Miksi yhtäkkiä pitäisi löytää toinen valiokunta vastaamaan asiasta vain sen vuoksi, että joku on sattunut lähettämään vetoomuksen tuolle toiselle valiokunnalle? Molempia osapuolia on helppo ymmärtää.

Itse olen pyrkinyt sovittamaan yhteen molemmat näkemykset toteamalla, että tietenkin valiokuntien on tehtävä keskenään läheistä yhteistyötä, mutta loppujen lopuksi vetoomusvaliokunnan on kuunneltava asiasta vastaavan valiokunnan näkemyksiä. Se voi halutessaan poiketa asiasta vastaavan valiokunnan kannasta – sillä on oikeus siihen – mutta jos se niin tekee, hinta, jonka se joutuu maksamaan, on se, että asiasta vastaavalla valiokunnalla on oikeus esittää tarkistuksia täysistunnossa.

Minusta se on kohtuullinen vastike. En ymmärrä, miksi jäsen Frassoni sanoi aiemmin, että se tuhoaisi vetoomusvaliokunnan. En todellakaan ymmärrä, miten hän on saattanut päätyä sellaiseen johtopäätökseen. Vetoomusvaliokuntaan kuuluvat oman ryhmäni jäsenet ovat ainakin kertoneet olevansa tyytyväisiä kompromissiin, ja minusta se on toimiva kompromissi. Kyseessä on kompromissi. Jos on jommankumman näkemyksen äärikannattaja, siihen ei varmaankaan ole tyytyväinen, mutta minusta se on toimiva kompromissi. Se sopii varsin hyvin yhteen Onestan erinomaisen mietinnön kanssa, ja mielestäni tämä paketti on kaiken kaikkiaan toimiva.

  Jo Leinen (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, esittelijä Onesta sanoi, ettei hänen mietintönsä ole vallankumouksellinen, mutta se on kuitenkin tärkeä uudistus, joka vahvistaa sekä kansalaisten että vetoomusvaliokunnan oikeuksia. Vetoomusoikeus on kansalaisille myönnetty oikeus, ja siihen tehdään nyt muutamia parannuksia, jotka kannustavat kansalaisia tuomaan asioitaan parlamentin käsiteltäväksi. Minusta on myös oikein, että vetoomuksen käsiteltäväksi ottamisesta ei päätä valiokunnan puheenjohtaja. Vaikka itse olen valiokunnan puheenjohtaja, olen samaa mieltä siitä, että jos neljännes jäsenistä katsoo, että aiheesta olisi keskusteltava, sitten siitä on keskusteltava.

Haluaisin korjata erään asian, mitä jäsen Onesta sanoi: eurooppalainen kansalaisaloite ei ole vetoomus. Se on itse asiassa eurooppalainen kansanvetoomus, erityyppinen oikeus. Sitä ei osoiteta parlamentille, vaan komissiolle, eikä meidän pidä sekoittaa niitä keskenään. Kansalaisyhteiskunnan edustajat arvostavat sitä suuresti.

Tämä on todennäköisesti viimeinen mietintö, jonka jäsen Onesta laatii tässä parlamentissa. Haluan vilpittömästi kiittää häntä hänen työstään, joka on ollut monessa suhteessa erinomaista sekä varapuhemiehenä että valiokuntamme jäsenenä. Tässä yhteydessä on syytä mainita myös Agora, parlamentin yhteisfoorumi kansalaisyhteiskunnan kanssa, joka tekee historiaa ja on todella tärkeä väline. Näin ollen kannatamme Onestan mietintöä ja haluamme kiittää teitä vielä kerran rakentavasta yhteistyöstä.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. − (IT) Minun täytyy korjata jäsen Leinenin äskeisiä sanoja sen verran, että koska jäsen Onesta on työskennellyt kiinteistöpolitiikan parissa, hänen työstään jää muitakin pysyviä tuloksia kuin poliittiseen aloitteeseen liittyvät.

  Costas Botopoulos (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minäkin haluan kiittää jäsen Onestaa hänen työstään ja mukanaolostaan parlamentissa. Haluaisin myös esittää muutamia huomioita hänen viimeisestä mietinnöstään. Olen jäsen Frassonin tavoin vakuuttunut siitä, että vetoomusoikeus on tärkeä oikeus, mutta minun täytyy sanoa, että vetoomusvaliokunta on varsin omituinen valiokunta; se on tärkeä, kiinnostava, mutta kuitenkin omituinen. Eräänlaisena pienoistuomioistuimena, jossa keskustellaan vähän kaikesta ja ei oikeastaan mistään, se on tärkeä ja kiinnostava, mutta erilainen kuin muut valiokunnat.

Haluaisin palata hyvin lyhyesti kolmeen asiaan. Ensimmäinen niistä on vähemmistökielet. Olen samaa mieltä, mutta tämä säännös ei kuitenkaan saa avata tietä näiden ei täysin lakisääteisten kielten käytölle parlamentissa. Toinen on käsiteltäväksi ottaminen. Olen siitä täysin samaa mieltä, ja on hyvä, että tavoitteena on pikemminkin hyväksyä kuin hylätä vetoomuksia. Lopuksi haluaisin sanoa, että olen samaa mieltä puheenjohtaja Leinenin kanssa. Kansalaisaloiteoikeudella ei todellakaan ole mitään tekemistä vetoomusoikeuden kanssa, joka on parlamenttia koskeva demokraattinen, perustuslaillinen oikeus, eikä näitä kahta pidä sekoittaa keskenään.

Pyysin puheenvuoron kuitenkin ennen kaikkea kiittääkseni jäsen Onestaa hänen työstään.

  Puhemies. − (IT) Pyydän anteeksi arvoisalta jäseneltä, koska äänsin hänen sukunimensä väärin. Se on siis Botòpoulos eikä Botopoùlos. Anteeksi vielä kerran.

  Monica Frassoni (Verts/ALE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minäkin haluan kiittää jäsen Onestaa myös Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän puolesta. Olimme sattumoisin aiemmin samoissa juhlissa ja menemme kohta takaisin saattamaan kiitokset ja juhlallisuudet päätökseen.

Näin ollen halusin luonnollisestikin kertoa, että me tuemme tätä mietintöä, mutta katsomme myös, että kysymys vetoomusvaliokunnan suhteesta asiasta vastaavaan valiokuntaan on edelleen hankala. Tähän liittyen haluan sanoa jotakin myös jäsen Botopoulosille: vetoomusvaliokunta ei suinkaan ole mitenkään omituinen valiokunta. Se on valiokunta, jolla on hyvin erityinen rooli. Usein vetoomukset liittyvät yhteisön lainsäädännön soveltamiseen. Ne koskevat direktiivien ja lakien rikkomisia, joilla ei aina ole kovin suoraa yhteyttä ensisijaiseen valiokuntaan.

Voisin jopa väittää, että jokainen, jolla on ollut jotain edes vähäistä tekemistä vetoomusvaliokunnan kanssa, huomaa, että se on jonkinlaisen "Tuhkimon" asemassa parlamentissamme. Samoin on helppo havaita, että asiasta vastaava valiokunta ei useinkaan vastaa vetoomusvaliokunnan pyyntöihin. Se ei yksinkertaisesti viitsi vaivautua vastaamaan mihinkään, mitä vetoomusvaliokunta sanoo, tekee tai ehdottaa.

Tämä on pelkoni: pelkään, että vetoomusvaliokunta, joka ei aina mutta usein käsittelee yhteisön direktiivien soveltamista, joutuu jotenkin odottamaan lupaa lainsäädännöstä vastaavilta valiokunnilta, joilla on kokonaan erilainen rooli, ja joutuu pyytämään lupaa myös puheenjohtajakokoukselta niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin hakemuksen tarkistamiseen, jolla ei ole mitään, toistan mitään, tekemistä parlamentin valiokuntien lainsäädäntötehtävän kanssa.

Siksi ilmaisen huoleni Corbettin esittämän vetoomuksia koskevan uudistuksen vuoksi, vaikka olen vahvasti samaa mieltä siitä, mitä jäsen Onesta äsken sanoi. Arvoisa varapuhemies, kiitos vielä siitä, että olitte niin joustava ajan suhteen.

  Puhemies. − (IT) Tämä suosionosoitus johtui itse asiasta siitä, että kyseessä oli illan viimeinen puheenvuoro, lukuun ottamatta esittelijä Onestan vastausta, joka on vuorossa seuraavana.

  Gérard Onesta, esittelijä. − (FR) Arvoisa puhemies, yritän vastata kollegoilleni. Jäsen Leinen, olette aivan oikeassa: se oli lapsus. Menettelyt ovat täysin erilaiset, kun vedotaan komissioon mahdollisen uuden perussopimuksen säännösten mukaisesti, tai vedotaan parlamenttiin vetoomusmenettelyn kautta.

Kuitenkin sellaisessa hypoteettisessa tilanteessa, että nämä kaksi erityyppistä vetoomusta – jotka ovat keskenään hyvin erilaisia sekä osoitteensa että muotonsa suhteen – koskisivat samaa aihetta, olemme päättäneet, että vetoomuksen esittäjille olisi ilmoitettava asiasta, jotta varmistetaan, onko meidän asianmukaista jatkaa tutkimuksiamme. Me yksinkertaisesti päätimme vahvistaa koordinointia tällaisessa tilanteessa. Minä väännän nyt asioita rautalangasta, mutta te pyysitte kielellistä selvennystä.

Jatkan kielellisiä selityksiäni ja vastaan Botopoulosin kysymykseen. Tässä ei tietenkään ole kysymys siitä, että haluaisimme lisätä enää yhtään palaa tähän Baabelin torniin, joka on jo nyt äärimmäisen monimutkainen rakennelma: katsokaa vaikka, kuinka paljon tulkkeja täällä on paikalla vielä tänä iltanakin. Meille on täysin selvää, että nimenomaan parlamentin puhemiehistö päättää vetoomusten ja vetoomusten esittäjien kanssa käytävän kirjeenvaihdon laatimisesta jäsenvaltiossa käytettävällä muulla kielellä. Näiden kielten on oltava tunnustettuja kyseisessä valtiossa, ja valtion on pyydettävä niiden käyttöä. Tällä hetkellä näin on vain neljän kielen kohdalla. Jos huomenna haluaisin kirjoittaa volapükiksi – joka on kuvitteellinen kieli – asia olisi selvä: mikään jäsenvaltio ei tunnusta kyseistä kieltä, jolloin ei parlamentti eikä puhemiehistö vastaisi kyseisellä kielellä; se kaikki on selkeästi määritelty.

Mitä tulee valiokuntien välisiin ristiriitoihin, joihin jäsen Corbett kiinnitti huomiomme, huomauttaisin, että mietinnössäni todetaan 46 artiklan ja liitteen VI mukaisesti, että vetoomusvaliokunta voi pyytää lausuntoja muilta valiokunnilta, "joilla on asiaa koskevaa erityistä toimivaltaa". Teidän mukaanne tässä tilanteessa saattaisi silti syntyä ristiriitoja. No, me olemme asettaneet sovittelijan, koska vetoomusvaliokunta ei voi julkaista oma-aloitteisia mietintöjä tai toimia asiasta vastaavan valiokunnan oma-aloitteisen mietinnön vastaisesti, ellei puheenjohtajakokous anna siihen lupaa. Meillä on valiokuntakäsittelyyn palauttamista varten järjestelmä, nimittäin puheenjohtajakokous, joka päättää, kuuluuko vetoomusvaliokunnan vai asiasta vastaavan valiokunnan ryhtyä asiassa toimiin, elleivät valiokunnat pysty pääsemään asiasta yksimielisyyteen. Meillä on siis varajärjestelyt kaikkiin tilanteisiin.

Arvoisa puhemies, luulen, että näiden selvennysten myötä voimme päättää tämän keskustelun. Olen odottanut melkein 20 vuotta saadakseni kuusi minuuttia puheaikaa täysistunnossa, mutta oli todellakin ilo saada se tällaisen yleisön edessä.

  Puhemies. – (IT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona 6. toukokuuta 2009.

18. Seuraavan istunnon esityslista: ks. pöytäkirja

19. Istunnon päättäminen

(Istunto päättyi klo 23.50.)