Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 6. toukokuuta 2009 - Strasbourg

6.13. Työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistäminen (A6-0263/2009, Jean Lambert)

⁂

  Puhemies. − (EN) Hyvät kollegat ja ne, jotka odottavat pääsevänsä antamaan äänestysselityksiä, kello on aika paljon. Olemme olleet täällä jo pitkän tovin ja niin ovat myös tulkkimme. Äänestysselityksiä on paljon, ja epäilen, että ehdimme käydä ne kaikki läpi ennen kello 15.00. Siksi päätän, kuten olemme tehneet aiemminkin, että käsittelemme ne poikkeuksellisesti päivän päätteeksi illalla.

  Daniel Hannan (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, säännöt ovat hyvin selvät. Äänestyksen jälkeen jokaisella jäsenellä on oikeus antaa 60 sekunnin äänestysselitys. Olen tietoinen siitä, että tulkkimme ovat olleet täällä jo kauan. Olen tietoinen siitä, että monet ihmiset eivät pääse lounaalle. Ehdottaisin kompromissia, jota varapuhemieskolleganne Alejo Vidal-Quadras käytti viime kerralla. Tuolloin jäsenet saivat antaa äänestysselityksensä yksi toisen perään, mikä kävi paljon nopeammin.

  Puhemies. − (EN) Kiitos, jäsen Hannan. Harkitsimme kyllä mainitsemaanne vaihtoehtoa, mutta äänestysselityksiä on niin paljon, etten usko sen toimivan. Voitte antaa äänestysselityksenne äänestyksen jälkeen, mutta vasta tänä iltana. Olen hyvin pahoillani tästä, mutta kello on todella paljon. Tiedätte kyllä, kuinka paljon nautin puheenvuoroistanne!

Kirjalliset äänestysselitykset

- Ehdotus päätökseksi (B6-0268/2009)

  José Ribeiro e Castro (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Euroopan komission tiedonanto KOM(2007)0281 asetti kaikille Euroopan unionin toimielimille haasteen: "Onkin tullut aika tarkastella Brasiliaa strategisena kumppanina sekä merkittävänä Latinalaisen Amerikan talousalueena ja alueellisena johtajana". Tämä kumppanuus syntyi 4. heinäkuuta 2007 Lissabonissa Portugalin puheenjohtajakaudella. Euroopan parlamentti hyväksyi 12 päivänä maaliskuuta 2009 suosituksen neuvostolle, jossa todettiin, että "strategisen kumppanuuden olisi mahdollistettava säännöllisen rakenteellisen vuoropuhelun aloittaminen Brasilian kansalliskongressin ja Euroopan parlamentin jäsenten välillä".

Edellä mainitusta periaatelausumasta ja minun kehotuksistani parlamentin puhemiehelle huolimatta huomaan, että parlamentti on valitettavasti pysynyt vanhentuneessa kannassaan, ja näin Brasilia on ainoa BRIC-talous, jolla ei ole omaa itsenäistä valtuuskuntaansa. Tämä on ristiriidassa parlamentin oman päätöksen kanssa ja osoittaa paheksuttavaa vanhanaikaisuutta ja lyhytnäköisyyttä, kun otetaan huomioon Brasilian maailmanlaajuisesti tärkeä asema. Toivon, että parlamentin tulevat jäsenet, erityisesti portugalilaiset, auttavat muuttamaan tämän valitettavan asiaintilan ja luovat suoran ja hedelmällisen viestintäyhteyden Brasilian kansalliskongressin kanssa.

Äänestin vastaan.

  Francis Wurtz (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) GUE/NGL-ryhmä äänesti tyhjää monien parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien lukumäärästä, mikä johtuu viittauksesta "Kosovoon" valtuuskunnan "Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Serbian, Montenegron ja Kosovon suhteista vastaavan valtuuskunnan" nimessä.

Valtuuskuntien perustaminen suhteiden hoitamiseksi kansainvälisiä lakeja rikkoen itsenäiseksi julistautuneen valtion kanssa on de facto kansainvälisten lakien rikkomista.

Tyhjää äänestäminen ei koske muita samassa päätöksessä mainittuja valtuuskuntia, joita tuemme.

- Mietintö: Philippe Morillon (A6-0203/2009)

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen iloinen voidessani tänään äänestää mietinnöstä, joka kumoaa direktiivin ja 11 vanhentunutta päätöstä. Huomatkaa, että jäsen Morillonin valmisteilla oleva mietintö (A6-0202/2009) kumoaa vielä 14 vanhentunutta asetusta.

Kiitän kollegaani toiminnasta, joka voitaisiin kopioida kaikkiin valiokuntiin ja toimivaltuuksiemme alaisiin aloihin. Olen sitä mieltä, että asetuksilla ja direktiiveillä pitäisi olla määrätty voimassaoloaika, jolloin lakien ja asetusten ainainen hyväksyminen ja siitä meille aiheutuva taakka poistuisi.

- Mietintö: Petya Stavreva (A6-0259/2009)

  Katerina Batzeli (PSE) , kirjallinen. – (EL) PASOK-puolueen parlamenttiryhmä äänesti Stavrevan mietinnön puolesta, koska siinä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus valita maaseudun kehittämisen tukitoimet aikoina, jotka ovat hyvin merkittäviä maaseudun ja maanviljelijöiden kannalta. Komission alkuperäistä ehdotusta paranneltiin muun muassa minun maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa esittämieni tarkistusten avulla.

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksen rajojen opportunistista alentamista ei voida kuitenkaan hyväksyä sen varjolla, että kyse on käyttämättömistä resursseista. Yhteisön talousarviota ei voida kierrättää joustavuusmekanismia käyttäen. Poliittisesti ja aineellisesti olisi sen sijaan tarkoituksenmukaista keskustella yhteisön talousarvion korottamisesta, ettei jouduttaisi puuttumaan olemassa oleviin politiikkoihin, kuten yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Korotuksen turvin voitaisiin rahoittaa uusia, kriisiä käsitteleviä ja EU:n kilpailukykyä parantavia politiikkoja.

  Călin Cătălin Chiriţă (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin mietinnön ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun asetuksen (EY) N:o 1698/2005 muuttamisesta puolesta.

Tuen asiakirjaa, koska siinä kohdistetaan 250 miljoonan lisäsumma vuodelle 2009 korvamerkittyihin varoihin. Lisäksi siinä lisätään kohdistamisen joustavuutta ja käytetään rahoitusresursseja laajakaistayhteyden kehittämiseen maaseutualueilla sekä käsitellään maatalousalan uusia haasteita.

Maaseuturahaston varojen täydennys on välttämätöntä erityisesti kriisiaikana. Romanialle on taattava pääsy rahastoon toteuttamiskelpoisten hankkeiden kautta. Hankkeiden tavoitteena on kehittää kyliä ja nostaa maaseudulla asuvien elintasoa.

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. – (SK) Mietintö ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun asetuksen (EY) N:o 1698/2005 muuttamisesta.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN), kirjallinen. – (PL) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto on hieno mahdollisuus perinteisesti alikehittyneille alueille. Rahaston avulla on mahdollista myös vähentää Euroopan unionin vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välistä epäsuhtaisuutta.

Rahastonhallinnassa on muistettava, että yhteinen maatalouspolitiikka on täynnä epäoikeudenmukaisuuksia ja eriarvoisuutta. Erot tuissa, ja siten maanviljelijöiden tuloissa, ylläpitävät ja jopa lisäävät epäsuhtaisuutta. Epäsuhtaisuutta ei esiinny ainoastaan maaseudun asukkaiden taloudellisessa tilanteessa vaan myös infrastruktuurissa, mukaan lukien internetiin pääsyssä. Meidän on muistettava, että esimerkiksi saksalaiset maanviljelijät saavat kaksi kertaa enemmän tukea kuin puolalaiset maanviljelijät ja kolme kertaa enemmän kuin romanialaiset maanviljelijät.

Meidän on myös muistettava, että tukea eniten tarvitsevat alueet löytyvät Romaniasta, Bulgariasta ja Puolan itäosista.

- Mietintö: Richard Corbett (A6-0273/2009)

  Guy Bono (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Euroopan parlamentin työjärjestyksen yleistä muuttamista koskevan mietinnön puolesta. Sen esittelijä on jäsen Corbett, brittikollegani Euroopan sosiaalidemokraattien ryhmästä.

Tuen Euroopan sosiaalidemokraattien ryhmän puheenjohtajan Schulzin aloitetta. Hän pyrkii kyseisen muutoksen avulla estämään ranskalaisen äärioikeistopuolueen johtajaa pääsemästä uuden parlamentin avajaisistunnon puhemieheksi.

Uusien määräysten mukaisesti parlamentin 14. heinäkuuta pidettävän avajaistäysistunnon puhemiehenä toimii väistyvä puhemies tai arvojärjestyksessä jokin 14 varapuhemiehestä, mikäli tämä on uudelleen valittu.

Eurooppalaiseen demokratiaan kuuluvat kunnioituksen ja suvaitsevaisuuden periaatteet, jotka jäsen Le Pen jättää surutta huomioimatta tehdessään revisionistisia huomioitaan.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin mietinnön ja erityisesti tarkistuksien 51 ja 52 puolesta. Tarkistuksissa muutetaan sääntöä, jonka mukaan uuden parlamentin avajaisistunnon puhemiehenä toimii vanhin jäsen. Menettely korvataan "väliaikaisella" ratkaisulla. En edes ymmärrä, miksi meillä on ollut tällainen outo sääntö. Parlamentin "isässä tai äidissä" on jotain järkeä. Parlamentin jäsenenä kaikkein pisimpään toimineella jäsenellä on takanaan paljon kokemusta, muutakin kuin iän tuomaa.

Menettelyä on käytetty hyväksikin vuonna 1989, kun jäsen Le Pen ja hänen puolueensa Front National lähettivät Euroopan parlamenttiin Claude Autant-Laran, joka muutti avajaisistunnon farssiksi pitkällä ja loukkaavalla puheenvuorollaan. Muutaman kuukauden kuluttua hän jo vetäytyi pidettyään Euroopan parlamenttia pilkkanaan. Emme voi nyt 20 vuotta myöhemmin antaa jäsen Le Penille uutta mahdollisuutta pilata Euroopan mainetta.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Jäsen Corbettin mietinnön tavoitteena on päivittää parlamentin työjärjestystä vastaamaan nykyistä käytäntöä, jossa pyritään yleiseen konsensukseen ja käydään etukäteen neuvotteluja pienissä ryhmissä. Tuolloin täysistunto on vain kokous, jossa kirjataan muutaman asiantuntijan etukäteen valmistelemat tekstit. Lopullinen jokaisesta tekstistä toimitettava julkinen äänestys täyttää vain avoimuuden minimitason, jota kansalaiset odottavat parlamentilta.

Kyseinen mietintö on kuitenkin ennen kaikkea odottamaton mahdollisuus viime hetkellä hyväksyä ällistyttävä tarkistus, vaikka se on jo hylätty valiokunnassa ja vaikka se on laadittu ainoastaan yhden henkilön estämiseksi hoitamasta puhemiehen tointa. Kaikissa maailman parlamenteissa on käytössä sama käytäntö, jonka mukaan vanhin jäsen toimii avajaisistunnon ja puhemiesvaalin puhemiehenä. Säädös on todella poikkeuksellinen, poliittisen konnan rikos! Ennenkuulumatonta demokratiassa!

Allekirjoittajat ovat jäsenet Daul ja Schulz, joiden pitäisi keskittyä tekemään itseään tunnetuiksi ja tunnustetuiksi Saksassa eikä Ranskassa. Tämä todistaa jälleen kerran, jos lisätodisteita nyt edes tarvittaisiin, että pehmeän oikeiston ja äärivasemmiston välillä on salaliitto, joka äänestää yhdessä lähes kaikista parlamentin hyväksymistä teksteistä.

  Jean-Marie Le Pen (NI), kirjallinen. – (FR) Kun vanhinta jäsentä koskeva tarkistus on jo hylätty perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasiain valiokunnassa, kaksi liberaalisosiaalidemokraattihännystelijää Schulz ja Daul tuovat saman tarkistuksen täysistuntoon.

Antiikissa opetettiin, että erehtyminen on inhimillistä. Jatkaa erehtymistä tosin on paholaismaista.

Oppi ei ole selvästikään mennyt perille. Euroopan parlamentin työn keskittäminen minun toimintani ympärille on säälittävää. Työjärjestyksemme pilkkaaminen tällä tavalla kylvää piilevän totalitarismin siemeniä.

Koska vähemmistöryhmät poistetaan? Koska niskoittelevat jäsenet poistetaan?

Olemme kulkeneet täyden ympyrän Claude Autant-Larasta Jean-Marie Le Peniin. Vuonna 1989 suuren elokuvantekijän merkittävän puheenvuoron jälkeen vanhimman jäsenen puheenvuoro lakkautettiin. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin yritetään päästä eroon vanhimmasta jäsenestä, ettei paholainen Le Pen pääse toimimaan puhemiehenä Euroopan parlamentin puhemiesvaalissa.

Hyvät parlamentin jäsenet, tämä jos mikä on demokratian kehitystä!

Jäsenet Schulz ja Daul tarjoavat minulle tahtomattaan ilmaista julkisuutta, jota aion kyllä käyttää hyväkseni. Yksin koko maailmaa vastaan otan haasteen vastaan ja otan todistajikseni oikeat demokraatit ja rehelliset eurooppalaiset. Tällainen teatteri ja demokratian kiistäminen ei ole hyväksi Euroopan unionille. Se palvelee ainoastaan pienen poliittisen kuppikunnan piileviä ja yksipuolisia intressejä.

  Patrick Louis (IND/DEM), kirjallinen. – (FR) Ranskalaisena Euroopan parlamentin jäsenenä ja Itsenäisyys / demokratia -ryhmän jäsenenä päätin tukea jäsen Corbettin mietinnön tarkistuksia 51 ja 52.

On älytöntä muuttaa yleistä sääntöä yhden erityistapauksen vuoksi.

Lisäksi näillä manöövereillä on epäilemättä täysin aiottua päinvastaiset vaikutukset. Toisin sanoen ne tuovat esiin epäkunnioituksen, jota monet jäsenet tuntevat tiettyjä kollegoitaan ja ehdokkaita kohtaan.

Mikään ei estä nykyiseen vanhimpaan jäseneen tyytymätöntä poliittista puoluetta esittelemästä vanhempaa ehdokasta.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) En äänestänyt parlamentin työjärjestyksen muutoksen puolesta. Le Pen -nimisen vanhimman jäsenen toimiminen puhemiehenä pyritään estämään mauttoman ja haitallisen ratkaisun avulla, Tarjolla olisi ollut myös ratkaisu, jonka olisivat hyväksyneet kaikki sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamispolitiikkaa kannattavat jäsenet.

Olisimme voineet korvata 11 artiklan seuraavalla tekstillä: "Paikalla olevista jäsenistä vanhin miesjäsen tai vanhin naisjäsen toimii vuorotellen puhemiehenä, kunnes parlamentti julistaa uuden puhemiehen valituksi. Vuorottelu alkaa vanhimmasta naisjäsenestä."

Tällä tavalla olisimme estäneet jäsen Le Peniä toimimasta puhemiehenä tappamatta kuitenkaan työjärjestystä lisäämällä sinne menettelyn, joka ei ole käytössä minkään muun demokraattisen valtion parlamentissa.

Tämä on harmi. Itse henkilökohtaisesti luotan enemmän ranskalaisiin äänestäjiin. Toivon, että he estävät Le Penin valinnan, jolloin koko tämä keskustelu osoittautuu tarpeettomaksi.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Euroopan unioni, joka niin kovasti ajaa demokratiaa, suvaitsevaisuutta ja mielipiteenvapautta, ei näytä itse noudattavan näitä periaatteita. Olipa kyse ihmisten itsemääräämisoikeudesta, liittymisperusteista tai ratkaisuista tämän päivän ongelmiin, EU:ssa on käytössä kahdet säännöt riippuen siitä, kummat sopivat paremmin kyseiseen tilanteeseen.

Jokainen, joka ei täytä poliittisen oikeellisuuden vaatimuksia, joka on hankala EU:n vallanpitäjien kannalta ja joka tuo esiin epämukavia totuuksia EU:n vallanpitäjistä, suljetaan pois, ja yhtäkkiä häntä koskevatkin erilaiset säännöt. EU:n olisi sovellettava tiukasti periaatetta idem ius omnibus – samat oikeudet kaikille – ellei se halua vajota poliittisesti korrektiin tekopyhyyteen. Henkilökohtaisia vihamielisyyksiä ei voida käyttää perusteina kapeakatseisen lainsäädännön hyväksymiselle.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) Esittelijän ehdottamat tarkistukset tekevät Euroopan parlamentin asiakirjojen rekisteröintiä koskevista säännöistä joustavampia ja yksinkertaistavat työjärjestystä. Joidenkin tarkistusten tavoitteena on lisäksi sopeuttaa työjärjestys uusiin sääntöihin ja nykyiseen käytäntöön.

Yksi suurimmista muutoksista on antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle valtuudet pyytää kansallisia parlamentteja (valtioista, jotka ovat allekirjoittaneet Euroopan unioniin liittymissopimuksen) nimeämään joukostaan tarkkailijoita sen verran kuin valtiolla tulee olemaan jäseniä Euroopan parlamentissa. Tarkkailijat osallistuvat parlamentin toimintaan odotellessaan liittymissopimuksen voimaantuloa. Heillä on oikeus käyttää puheenvuoroja valiokunnissa ja poliittisissa ryhmissä. Heillä ei ole äänestysoikeutta eivätkä he voi asettua ehdolle parlamentin virkoihin.

Toinen työjärjestyksen muutos koskee sekavaliokuntien kokouksia ja niissä toimitettavia äänestyksiä. Esittelijät laativat yhden mietintöluonnoksen, joka käsitellään ja josta äänestetään sekavaliokunnan muodostavien valiokuntien yhteisissä kokouksissa, joiden puheenjohtajina toimivat yhdessä kyseisten valiokuntien puheenjohtajat.

Parlamentin toiminnan kannalta tärkeät muutokset liittyvät puheaikojen jakamiseen ja puhujaluetteloiden laatimiseen. Tarkistukset koskevat myös lainsäädännön lopullista äänestystä. Nimenhuutoäänestykset lisäävät parlamentin jäsenten vastuullisuutta kansalaisiin nähden.

– Suositus toiseen käsittelyyn: Malcolm Harbour (A6-0257/2009)

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä suurin osa parlamentin jäsenistä äänesti televiestintäalan paketin tarkistusten 138 ja 166 hyväksymisen puolesta. Tarkistuksista on käyty keskustelua. Euroopan parlamentti teki äänestyskäyttäytymisellään selväksi, että internetin käytön kieltämiseen tarvitaan tuomioistuimen päätös ja että internetin käyttäjillä on oikeus vapaaseen ilmaisuun ja yksityisyyteen. Neuvostossa Euroopan parlamentin näkemyksiä ei kuitenkaan otettu huomioon, ja neuvosto poisti tarkistukset 138 ja 166. Nyt Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat sopineet kompromissiratkaisusta. Kompromissiratkaisussa tarkistukset 138 ja 166 eivät ole alkuperäisessä muodossaan. Äänestimme siksi tänään kompromissiratkaisua vastaan.

Junilistan ja Tanskan juni-liike haluavat tarkistukset 138 ja 166 televiestintäalan pakettiin. Siksi puolueet ovat laatineet lukuisia tarkistuksia, joita internet-aktivistit kutsuvat tarkistuksiksi kansalaisten oikeuksia puolesta. Myös muutama muu Euroopan parlamentin poliittinen ryhmä tukee kyseisiä tarkistuksia. Mikäli parlamentin jäsenet olisivat kannattaneet ehdotuksiamme, Euroopan parlamentti ja neuvosto olisivat todennäköisesti pystyneet sopimaan sellaisesta televiestintäalan paketista, joka oikeasti takaa internetin käyttäjien oikeuksien ja yksityisyyden suojan.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Nykyään taloudellisia etuja pyritään tukemaan keinolla millä hyvänsä. Yhtäkkiä pikaisesti laadittuja tekijänoikeuslakeja esitetään televiestintäalaa koskevan puitelain yhteydessä. Riittää, että EU säätää velvollisuudesta varoittaa asiakkaita tekijänoikeuksien rikkomisesta. Rangaistuksista voitaisiin säätää jäsenvaltioissa. Jälkeenpäin kaikki voivat sitten syyttää toisiaan. Lisäksi tässä mietinnössä myös suuret ohjelmistonkehittäjät ovat yrittäneet panna kapuloita rattaisiin pienempien kilpailijoiden tielle.

Internetin käytön yhteydessä rikotaan varmasti oikeuksia. Esimerkkinä tästä on lapsiporno, jota meidän on torjuttava. Meidän ei kuitenkaan pidä mennä asiassa niin pitkälle, että tietosuoja uhrataan muutaman suuren yrityksen ja monikansallisen yrityksen taloudellisten etujen vuoksi. Televiestintäalan paketin taustalla oleva alkuperäinen ajatus oli hyvin järkevä, mutta koska se sisältää valtavan määrän tarkistuksia, mukaan on saattanut livahtaa yksi tai useampi arveluttava tarkistus.

– Suositus toiseen käsittelyyn: Catherine Trautmann (A6-0272/2009)

  Guy Bono (PSE), kirjallinen. – (FR) Kannatin tarkistusta 138, jonka laadin viime syyskuussa ja jonka 88 prosenttia parlamentin jäsenistä hyväksyi.

Olen iloinen siitä, että jäsenten suuri enemmistö kannatti sitä edelleen. He vahvistivat näin ollen sitoutuvansa puolustamaan Internetin käyttäjien oikeuksia.

Se on vahva merkki äänestäjille kuukautta ennen Euroopan parlamentin vaaleja. Toisin kuin UMP-puolue ja sen kulttuuriministeri näyttävät uskovan, Euroopan parlamentin mielipiteellä on väliä.

Tämä on taas uusi takaisku Sarkozylle ja Ranskan hallitukselle. Parlamentti on sanonut "ei" Sarkozylle sekä muodon että sisällön osalta. Euroopan parlamentin jäsenet ovat sanoneet "ei" joustavalle toiminnalle sekä sille painostukselle, jota Ranska on luvattomasti harjoittanut Euroopan mantereen ensimmäisessä demokraattisessa päätöksentekoelimessä!

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Miljoonat eurooppalaiset ovat jokapäiväisessä elämässään välittömästi tai välillisesti riippuvaisia internetistä. Internetin käytön rajoittaminen tai ehdollistaminen vaikuttaisi välittömästi kielteisesti niiden kansalaisten sekä pienyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten arkipäivään, jotka tarvitsevat internetiä yritystoimintansa harjoittamiseksi.

Siksi oli tärkeää, että ryhmämme ehdotus hyväksyttiin puoltavien ääntemme ansiosta, koska nyt käyttäjät saavat jatkaa keskinäistä viestintäänsä vapaasti ilman välittäjien valvontaa tai kannatusta.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että neuvosto ei ole valmis hyväksymään kyseistä tarkistusta. Enemmistö parlamentin jäsenistä kannattaa tarkistusta ja vastustaa rajoittamista, josta neuvoston kanssa käydyissä neuvotteluissa sovittiin. Tämä on kuitenkin pieni voitto, kun otetaan huomioon, että näin saatiin estettyä kehnon ehdotuksen hyväksyminen.

On syytä onnitella kaikkia internetin liikkumisvapauden ja ilmaisten ohjelmistojen puolestapuhujia. Jatkamme tätä taistelua taataksemme, että kansalaisten oikeudet suojataan ja että loppukäyttäjät saavat palveluja ilman rajoituksia.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Ensinnä, tätä mietintöä täydentävän Harbourin mietinnön yhteydessä parlamentti ei hyväksynyt niitä tarkistuksia, jotka suojelevat tehokkaimmin kansalaisten oikeuksia ja vapauksia.

Toiseksi, äänestysjärjestystä koskeva kysymys, joka onneksi saatiin ratkaistua, nosti esille erään kyseenalaisen käytännön, jota saatetaan soveltaa merkittävän poliittisen ongelman ratkaisemisessa. Täällä harjoitetaan kieroa ja pikkumaista poliittista vehkeilyä, ja sitten siitä syytetään hallintoa, joka ei voi tehdä asialle mitään.

Internetin käyttäjien keskuudessa nimellä Bonon tarkistus tunnettu tarkistus 1 hyväksyttiin Hadopi-lakia kiihkeästi puolustaneen Jacques Toubonin harmiksi. Harmi muuttui kuitenkin iloksi ja hyväksynnäksi siinä vaiheessa, kun Catherine Trautmann ilmoitti, että asiakirjasta järjestetään kolmas käsittely, koska koko kompromissiratkaisua oli muutettu. Parlamentin selkeän enemmistön ilmaisema kanta jätetään siis näin helposti huomioimatta, aivan kuten kansanäänestyksissä Ranskassa, Alankomaissa, Irlannissa…

Sarkozy ja hänen ystävänsä suurissa levy-yhtiöissä voittivat lisäaikaa. Kansalaisten puolestaan pitää pysyä valppaina. Kolmannesta käsittelystä neuvottelee parlamentti, joka valitaan 7. kesäkuuta. Kunhan paikat on saatu varmistettua, ei ole varmaa, puhuvatko sosialistit sitten vielä vapauden puolesta.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Komission ja neuvoston haluama televiestintäalan paketti saattaa uhata kansalaisoikeuksia. Laatimissamme tarkistuksissa vaadimme, että internetin käyttäjille taataan kansalaisoikeudet, yleinen pääsy ja avoimuus sekä vapaus. Internetin pitäisi olla ajatustenvaihtoon tarkoitettu foorumi eikä poliitikkojen ja liikemiesten valvoma voimavara. Internetin käyttäjät ovat asiakkaita, mutta he ovat myös kansalaisia. Jatkamme kamppailua kaikkien Euroopan kansalaisten yksilövapauksien suojelun edistämiseksi.

  Vladimir Urutchev (PPE-DE), kirjallinen. – (BG) Kun tänään äänestettiin sähköistä viestintää koskevasta paketista, parlamentti osoitti, että kuluttajaoikeuksien suojelu on todellakin sen ensisijainen painopistealue.

Vaikka toisessa käsittelyssä saavutettiin suhteellisen asianmukainen kompromissiratkaisu, enemmistö parlamentin jäsenistä ei epäröinyt äänestää tämän linjan vastaisesti. He painottivat peräänantamattomasti alkuperäistä kantaansa ja vastustivat mahdollista internetin käytön rajoittamista sellaisissa tapauksissa, joissa rajoitusta ei ole langetettu tuomioistuimen tuomiolla tai mikäli yleinen turvallisuus ei ole uhattuna.

Koko paketti menee sovittelumenettelyyn ja sen täytäntöönpano myöhästyy. Tämänpäiväisen äänestyksen jälkeen meidän on kuitenkin onnistuttava antamaan vahva kanta neuvostolle ja komissiolle.

Meidän on myönnettävä, että se mitä tänään tapahtui, johtui internetin käyttäjien aktiivisuudesta. He käyttivät kaikkia mahdollisia kanavia tullakseen kuulluiksi ja vaativat parlamentin jäseniä suojelemaan heidän oikeuksiaan.

Tällaista käyttäytymistä on ehdottomasti kannustettava.

Meidän olisi siksi päätettävä, että kuuntelemme aina tarkkaan, mitä ihmiset sanovat, jotta Euroopan yhteisön lainsäädännössä painopisteenä olisi myös Euroopan kansalaisten tarpeet samalla, kun heidän etuja pyritään suojaamaan mahdollisimman tehokkaasti.

– Mietintö: Francisca Pleguezuelos Aguilar (A6-0276/2009)

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. − (SV) Äänestän mietintöä vastaan, koska on saatava takeet siitä, että osa käytettävissä olevista taajuuksista käytetään voittoa tavoittelemattomiin tarkoituksiin eikä suurten televiestintäyrityksien hyödyksi.

– Mietintö: Astrid Lulling (A6-0258/2009)

  Robert Atkins (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit tukevat palkkaerojen sekä muiden miesten ja naisten välisen syrjinnän muotojen lopettamista. Yhdenvertainen kohtelu kaikilla työpaikoilla on erittäin tärkeää oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan edistämiseksi. Konservatiivit uskovat kuitenkin, että kansalliset hallitukset ja parlamentit osaavat yleensä parhaiten toteuttaa sellaisia toimia, jotka soveltuvat kunkin maan omaan yhteiskuntaan ja talouteen.

Konservatiivit tukevat sitä ajatusta, että itsenäisten ammatinharjoittajien puolisoiden pitäisi olla oikeutettuja sairauspäivärahaan, eläkkeisiin ja äitiysetuuksiin. Uskomme kuitenkin, että tällaiset päätökset pitäisi tehdä jäsenvaltioissa.

Pyrkimys laatia yhdenvertaista palkkausta koskeva uusi lainsäädäntöehdotus, joka perustuu EY:n perustamissopimuksen 141 artiklan 3 kohtaan, on ristiriidassa sen kanssa, että konservatiivipuolue ei kannata sosiaalipolitiikkaa koskevaa lukua ja haluaisi siitä opt-out-järjestelyn. Päätimme siksi äänestää tyhjää.

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Mietintö edistää yhdenvertaisen kohtelun periaatteen soveltamista EU:n alueella toimiviin itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heitä avustaviin puolisoihin. Irlannissa kuitenkin on jo mahdollista, että myös itsenäisten ammatinharjoittajien puolisot voivat saada tuloihin perustuvan PRSI-sosiaalivakuutuksen, mikäli puolisoiden välinen yrityskumppanuus voidaan todistaa. On esimerkiksi mahdollista maksaa vapaaehtoisia vakuutusmaksuja, jotka oikeuttavat jatkamaan vakuutusta myös sen jälkeen, kun henkilö ei enää kuulu pakollisen PRSI-vakuutusjärjestelmän piiriin. Sosiaalivakuutukset kuuluvat jäsenvaltioiden toimivallan piiriin, ja siksi äänestin tarkistusta 14 vastaan. Koska 6 artiklan tarkistus hyväksyttiin, minä ja PPE-DE-ryhmän irlantilaiset kollegani päätimme äänestää tyhjää viimeisessä äänestyksessä.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Kannatin Astrid Lullingin mietintöä miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin, vaikka mielestäni siinä olisi pitänyt mennä paljon pidemmälle naisten oikeuksien vahvistamisessa ja äitiyden suojelemisessa. Yksityinen ammatinharjoittaminen on edelleen Euroopassa pienimuotoinen työllisyyden muoto, joka koskee 16 prosenttia työikäisestä väestöstä. Vain kolmannes yksityisistä ammatinharjoittajista on naisia.

Tässä ehdotuksessa naisten yksityisen ammatinharjoittamisen esteet olisi pitänyt poistaa ja olisi pitänyt esittää toimenpiteitä tai erityisiä etuja, jotta naisten olisi helpompi valita tällainen työ.

Mielestäni yksityisiä ammatinharjoittajia avustavilla puolisoilla pitäisi olla hyvin selkeästi määritelty ammatillinen asema ja vastaava sosiaaliturva kuin ammatinharjoittajalla.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Sosiaaliturvajärjestelmät ovat erilaisia eri osissa Eurooppaa. Tämä ei sinänsä ole ongelma, vaikka monet vaikuttavat ajattelevan niin. Se on luonnollinen tulos siitä, että maat ovat erilaisia ja että demokraattisissa vaaleissa valtaan on äänestetty erilaiset poliittiset järjestelmät. Me kannatamme EU:n hallitustenvälistä yhteistyötä, ja siksi meille on luonnollista vastustaa komission direktiiviehdotuksen ja Euroopan parlamentin mietinnön muotoiluja, joissa pyritään lisäämään EU:n toimivaltaa kansallisissa sosiaaliturvajärjestelmissä.

On kuitenkin syytä huomauttaa, että tiukoilla ehdotuksilla pyritään ensisijaisesti takaamaan vähimmäistasot. Muotoiluissa ei siis estetä jäsenvaltioita halutessaan edistämään järjestelmiään pidemmälle. Tämä on myönteistä etenkin Ruotsin näkökulmasta. Joustavuus ja se, että naisten ja miesten yhdenvertaista kohtelua painotetaan niin selkeästi toimivan demokraattisen yhteiskunnan perusperiaatteena, saivat meidät äänestämään mietinnön kokonaisuuden puolesta.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) Tällä hetkellä työtä tekevistä ihmisistä vain 16 prosenttia on itsenäisiä ammatinharjoittajia. Hieman alle kolmannes 32,5 miljoonasta itsenäisestä ammatinharjoittajasta on naisia.

On tuettava ehdotusta, jossa pyritään poistamaan esteitä naisten itsenäiselle ammatinharjoittamiselle esimerkiksi erityisillä suosivilla toimenpiteitä, joilla helpotetaan aliedustetun sukupuolen edustajien ryhtymistä itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi.

Direktiivi 86/613/ETY on edistänyt hyvin vähän itsenäisten ammatinharjoittajien avustavien puolisoiden työn tunnustamista ja asianmukaista sosiaaliturvaa.

Uudessa direktiivissä pitäisi ennen kaikkea säätää avustavien puolisoiden pakollisesta rekisteröinnistä, jotta he eivät enää olisi näkymättömiä työntekijöitä. Lisäksi jäsenvaltiot pitäisi velvoittaa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, joilla taataan, että avustavat puolisot voivat saada sairausvakuutuksen ja vanhuuseläkkeen.

Vaikka jäsenvaltiot eivät ole läheskään yksimielisiä siitä, että tämän alan säännöstöä on parannettava, toivon, että olisi kuitenkin mahdollista saavuttaa pikaisesti asianmukainen yksimielisyys, jotta direktiivi voitaisiin hyväksyä ensimmäisessä käsittelyssä ennen Euroopan parlamentin kesäkuun 2009 vaaleja.

Tuetaan tasa-arvoa edistäviä aloitteita. Asettamalla ihmiset etusijalle voimme rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.

– Mietintö: Gabriele Stauner (A6-0242/2009)

  Călin Cătălin Chiriţă (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Gabriele Staunerin mietinnön puolesta, koska mielestäni Euroopan globalisaatiorahaston piiriin pitäisi kuulua myös talous- ja rahoituskriisistä johtuvat irtisanomiset.

Euroopan globalisaatiorahaston tarkoitus on tarjota tehokasta tukea työntekijöille, jotka on irtisanottu globalisaatiosta johtuvista syistä. Kun tämä säännös hyväksytään, sen jälkeen rahaston varoja voidaan myöntää myös talous- ja rahoituskriisin vuoksi tehtyjen irtisanomisten korvaamiseen.

Rahaston osarahoitusosuus on 50 prosenttia, ja se voidaan nostaa 65 prosenttiin vuoteen 2011 mennessä.

Euroopan globalisaatiorahastosta suurin vuosittain myönnettävä rahoituspaketti on 500 miljoonaa euroa. Sillä on tarkoitus edistää ihmisten työnhakua tai rahoittaa ammatillista koulutusta tai työntekijöiden liikkuvuutta varten myönnettäviä avustuksia.

Toivon, että myös Romania saa rahastosta rahaa, jolla se voi auttaa työttömiksi jääviä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Euroopan globalisaatiorahaston osittainen parantaminen ei riitä, kun otetaan huomioon nykyisen kriisin vakavuus. Tässä ei ole otettu lainkaan huomioon tekemiämme ehdotuksia, joiden mukaan yhteisön rahoitusosuutta työttömille myönnettävästä summasta pitäisi nostaa 85 prosenttiin tai rahaston määrärahat pitäisi kaksinkertaistaa, jotta voitaisiin tukea useampia yritysten lakkauttamisista mahdollisesti kärsiviä ihmisiä. Äänestin siksi tyhjää.

Tänään hyväksyttyjen Euroopan globalisaatiorahaston tarkistettujen sääntöjen mukaan rahastoa voidaan käyttää tehokkaammin talouskriisin vuoksi irtisanottujen työntekijöiden kouluttamisen ja työpaikanvaihdoksen osarahoittamiseen. Uudet säännöt laajentavat rahaston käyttöaluetta ja mahdollistavat osarahoitusosuuden tilapäisen nostamisen 50 prosentista 65 prosenttiin, jotta rahastosta voitaisiin myöntää lisätukea rahoitus- ja talouskriisin aikana. Rahoitusongelmista kärsivät maat eivät kuitenkaan saa juurikaan hyötyä rahastosta, koska niiden on edelleen tuettava korkeaa osarahoitusosuutta.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) Meitä koettelee nyt ennennäkemätön kriisi. Rahoitusalan lisäksi kriisi on vaikuttanut talouteen ja sosiaalialaan. Se ei ole iskenyt vain moniin jäsenvaltioihin vaan koko Euroopan unioniin ja maailmaan.

Euroopan parlamentin sosialistisen ryhmän johtajat ovat laatineet yhteisen julistuksen, jossa maita kehotetaan laatimaan kunnianhimoinen elvytyssuunnitelma työllisyyden turvaamiseksi ja massatyöttömyyden estämiseksi. Talouteen voidaan vaikuttaa tosiasiallisesti ainoastaan toteuttamalla sellaisia elvytystoimia, joita tämänhetkinen ongelmatilanne vaatii ja jotka toteutetaan yhteistyössä koko Euroopan laajuisesti. Meidän ensisijainen tavoitteemme, joka ohjaa kaikkia sanomisiamme ja tekemisiämme, on työpaikkojen turvaaminen ja työttömyyden torjuminen samalla, kun edistämme ympäristön kannalta kestävää kehitystä.

Jos emme toteuta uusia kriisinvastaisia toimia Euroopassa, työttömien määrä nousee 25 miljoonaan vuoden 2010 alussa ja julkisen talouden tila pahenee huomattavasti.

Euroopan globalisaatiorahasto perustettiin vuonna 2006, ja se toimii vuoteen 2013 saakka. Rahaston tavoitteena on tukea globalisaatiosta johtuvien syiden vuoksi irtisanottuja ihmisiä. Rahaston vuotuinen enimmäisbudjetti on 500 miljoonaa euroa. Sillä tuetaan aktiivisia työmarkkinatoimia, esimerkiksi työnhakijoille myönnetään tukea jatkokoulutusta ja liikkuvuutta varten.

Kannatan aloitetta, jonka mukaan tukeen oikeuttavien irtisanomisten rajamäärää olisi laskettava (500:een).

– Mietintö: Eugenijus Maldeikis (A6-0261/2009)

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE), kirjallinen. – (LT) Kannatin Eugenijus Maldeikisin mietintöä, joka koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta yhteisön rahoitustuesta energia-alan hankkeille.

Olen iloinen siitä, että parlamentin jäsenistä suuri enemmistö (526 ääntä) äänesti mietinnön puolesta ja antoi tälle asiakirjalle tukensa.

Haluan vielä kerran painottaa päätöksemme tärkeyttä.

Latvian, Viron ja Puolan tavoin myös minun kotimaani Liettua on kuulunut Euroopan unioniin poliittisesti ja taloudellisesti viiden vuoden ajan. Kuitenkin energia-alalla se oli ja on edelleen kuin erillinen saareke, jossa ei ole yhteisön energiamarkkinoihin yhdistäviä siltoja.

Tänään tehtiin päätös, jolla Euroopan parlamentti myönsi 175 miljoonaa euroa energiasillan rakentamiseen Liettuan ja Ruotsin välille.

Kun hanke saadaan valmiiksi, alueellamme sijaitsevat maat, jotka ovat olleet EU:n jäseniä vuodesta 2004 lähtien, voivat vihdoin yhdistää energiamarkkinansa Skandinavian maihin ja sitä kautta EU:n markkinoihin.

Tämä on mahtava hanke ja hieno alku. Haluan kiittää kaikkia kollegoitani, jotka äänestivät sen puolesta.

  Călin Cătălin Chiriţă (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Kannatin mietintöä, jonka aiheena on ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevan talouden elvytysohjelman perustamisesta.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaan kuuluu 5 miljardin euron investoinnit energiahankkeisiin, internetin laajakaistayhteyksiin ja maaseudun kehittämistoimiin. Sähköalan infrastruktuureihin, maakaasuun, tuulivoimaan ja hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin investoidaan 3,98 miljardia euroa. Euroopan parlamentti kannattaa 1,02 miljardin euron myöntämistä maaseudun kehittämishankkeisiin.

Talouden elvytyssuunnitelmasta käytetään 200 miljoonaa euroa Nabucco-kaasuputken rakentamiseen. Putken kautta tuodaan maakaasua Kaspianmeren alueelta EU:n alueelle. Romania tukee hanketta. Romanian ensisijaisia tavoitteita on saada elvytyssuunnitelmasta rahoitusta myös Romanian ja Unkarin välisiin kaasuhankkeisiin (30 miljoonaa euroa) ja Romanian ja Bulgarian hankkeisiin (10 miljoonaa euroa) sekä sellaisen laiterakenteen kehittämiseen, joka mahdollistaa kaasuvirran suunnan kääntämisen, mikäli kaasun toimitus keskeytyy väliaikaisesti (80 miljoonaa euroa).

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin rahoitustukea energia-alan hankkeille myöntävän ohjelman perustamisen puolesta. Euroopan parlamentin investointiehdotus, joka on laadittu yhteistyössä neuvoston kanssa, perustuu seuraavaan kolmeen pilariin: kaasu- ja sähköjärjestelmien väliset yhteydet, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi sekä merituulivoimahankkeet. Ehdotuksessa esitetään rahoitustuen myöntämiseen liittyviä toimintamenetelmiä ja menettelyjä, joiden avulla elvytetään investointeja Euroopan energiaverkon luomiseksi samalla, kun vahvistetaan Euroopan unionin toimintatapoja kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.

Euroopan talouden elvyttämiseksi tarvitaan välitöntä toimintaa, ja siksi on erittäin tärkeää laatia toimenpiteitä asianmukaisen maantieteellisen tasapainon ja nopean täytäntöönpanon takaamiseksi. Portugalissa kaasujärjestelmien (infrastruktuurit ja laitteet) yhteenliitäntään liittyviä hankkeita tarvitaan. Lisäksi tarvitaan myös hankkeita, joilla parannetaan sähköverkon yhteenliitettävyyttä Espanjan kanssa.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Komission tavoite lisätä investointeja energia-infrastruktuureihin on viimeisin osoitus pitkään jatkuneesta ylimielisyydestä, joka on levinnyt Berlaymont-rakennuksessa työskentelevien virkamiesten keskuudessa. Ehdotetut investoinnit ovat laajoja ja hintavia, ja vielä ei ole osoitettu, että kaikki kyseiset investoinnit pitäisi hoitaa EU:ssa. Investointeja on ehdotettu yhteensä 3,5 miljardia euroa vuosille 2009 ja 2010, ja rahat otetaan jäsenvaltioiden budjeteista. Ruotsin osalta tämä tarkoittaa huomattavaa korotusta jäsenyysmaksun, joka nousee 1,4 miljardilla eurolla. Komission mukaan sillä ei ole ollut aikaa toteuttaa asianmukaista vaikutusten arviointia näin mittavasta ehdotuksesta, mikä on todella tyrmistyttävää.

Euroopan parlamentin mietinnön esittelijä ei vaikuta olevan kovinkaan huolestunut vastalauseista. Sen sijaan nyt ehdotetaan tukien lisäämistä 3,5 miljardista lähes 4 miljardiin euroon!

Pyrimme tekemään töitä edullisemman EU:n yhteistyön edistämiseksi, ja siksi vastustamme tällaista veronmaksajien rahojen kevytkenkäistä tuhlailua. On kuitenkin huomautettava, että on olemassa erittäin hyviä syitä, joiden vuoksi on edelleen pyrittävä löytämään keinoja hiilidioksidin erottelu- ja varastoimistekniikoiden parantamiseksi ja kehittämiseksi. Äänestimme mietintöä vastaan.

  Anders Wijkman (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Se, että Euroopan talouden elvytysohjelmasta myönnetään noin 4 miljardia euroa energia-alan hankkeille on hyvä ehdotus. Sisällössä on kuitenkin keskitytty liiaksi fossiilisiin polttoaineisiin. Lisäksi ehdotuksesta puuttuu kokonaan tuki sellaisille hankkeille, jotka parantavat energiatehokkuutta. Aluksi komissio ehdotti, että niin kutsutuille kestävän kehityksen kaupungeille myönnettäisiin 500 miljoonaa euroa. Ehdotus kuitenkin peruutettiin.

Kestävän kehityksen kaupunkien tukeminen olisi mahdollistanut laajoja hankkeita alueellisten lämmitysjärjestelmien ja yhdistettyjen lämmitys- ja energiajärjestelmien kehittämiseksi sekä asumusten parantamiseksi. Tällaiset hankkeet olisivat kustannustehokkaita, ne vähentäisivät päästöjä ja loisivat uusia työpaikkoja. On hyvin valitettavaa, että talouskriisin yhteydessä ei tartuta mahdollisuuteen puhaltaa uutta henkeä tällaiseen toimintatapaan.

– Mietintö: Othmar Karas (A6-0139/2009)

  Udo Bullmann (PSE), kirjallinen. − (DE) SPD-puoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät mietintöä vastaan kahdesta syystä.

Ensinnä lainojen arvopaperistamisen omavastuu on tärkeä ja asianmukainen väline, jolla rahoituslaitokset saadaan osallistumaan lainoihin liittyvän riskin jakamiseen. Omavastuuosuuden on kuitenkin oltava huomattavan suuri. Kolmikantaneuvotteluissa sovittu 5 prosentin omavastuu ei täytä vaatimuksia. Euroopan komissio vaati aluksi kuulemismenettelyssä 15 prosentin omavastuuta mutta taipui myöhemmin teollisuudenalojen painostuksesta ehdottamaan 5 prosenttia. Talous- ja raha-asioiden valiokunnan konservatiivien ja liberaalien mukaan jopa näinkin pieni osuus riskin jakamisesta oli tarpeeton, ja heille olisi riittänyt rahoituslaitoksien antama takuu. SPD-puoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet kannattavat paljon korkeampaa omavastuuosuutta, ja tämä vaatimus aiotaan tuoda esille myös tulevaisuudessa, kun vakavaraisuusdirektiiviä uudistetaan.

Toisekseen Karasin mietinnössä ensisijaisille omille varoille annetun määritelmän vuoksi asetus ei ole kilpailun kannalta puolueeton. Sen mukaan tulevaisuudessa äänettömiä osakkuuksia ei enää lasketa täysimääräisinä ensisijaisiksi omiksi varoiksi, vaikka ne voidaan ottaa täysimääräisinä käyttöön maksuvalmiusongelmien sattuessa. Tällainen menettely avaa suorastaan padot epäoikeudenmukaiselle kilpailulle Saksan julkisia pankkeja vastaan. Haluamme huomauttaa, että äänettömät osakkuudet on hyväksytty ja Euroopan yhteisön lainsäädännön mukainen rahoitusväline. Kolmikantaneuvottelujen tuloksissa otetaan huomioon perustellut tarkistukset, joita ehdotimme, joten äänestimme mietintöä vastaan.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Onnittelen mietinnön esittelijää siitä uutterasta työstä, jota hän on tehnyt tekstin sisällön osalta sekä siihen liityvissä keskusteluissa. Poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi meidän on toimittava nopeasti ja tilanteen vaatimalla tavalla.

Hyväksyn arvopaperistamisesta ehdotetun lopputuloksen. Standardoitujen valvontakollegioiden järjestelmällinen käyttäminen on merkittävä edistysaskel.

Syksystä lähtien mietintöluonnos on avannut tälle uudistukselle tietä, koska siinä esitettiin ajatus hajautetusta europpalaisesta valvontajärjestelmästä. De Larosièren ryhmän raportissa ja komission 4. maaliskuuta antamassa tiedonannossa ajatusta on kehitetty pidemmälle. Olen iloinen siitä, että nämä ideat ovat tulleet yleisesti hyväksytyiksi.

Laajuudesta on sanottava eräs asia. Sen sijaan, että käytettäisiin rajatylittävien pankkien jokseenkin yksinkertaistettuja perusteita, voisi olla viisaampaa keskittyä niihin pankkeihin, jotka ovat systeemisesti merkittäviä.

Viimeksi mainittu toimisi välittömästi uuden pankkialan viranomaisen alaisuudessa. Muita pankkeja valvoisi kollegio tai täysin kansallisten pankkien tapauksessa kansallinen valvontaviranomainen. Kriisin torjumiseksi EU:n talouden vakauden ylläpitämiseksi toteutettavien toimenpiteiden pitäisi koskea myös systeemisesti merkittäviä pankkeja.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. − (EN) Onnittelen Othmar Karasia. Äänestystulos on erinomainen monestakin syystä.

Ensinnä kyseessä on sellainen paketti, jota parlamentti suositteli ja jonka se neuvotteli. Olen osallistunut tällaisiin neuvotteluihin, ja tiedän, kuinka vaikeita ne voivat olla.

Toisekseen on syytä onnitella sisällöstä, koska tämä lainsäädäntö takaa paremman suojelun briteille ja kaikille muille EU:n kansalaisille.

Arvopaperistamisen myötä arvonsa menettäneet omaisuuserät levisivät pankkien välillä ja aiheuttivat monille yksityisille ja julkisille pankeille valtavat velat.

Ehdotus alkuperäisen arvopaperin 5 prosentin omavastuuosuudesta, joka on arvioitava vaikutustenarviointien ja kansainvälisten muutosten jälkeen, on hyvin tärkeä.

Lieventämällä velkaantuneisuusastetta ja takaamalla pankkien oman pääoman riittävyys voidaan valvoa sellaisten pankkien toimintaa, jotka saattoivat meidät nykyisen rahoituskatastrofin partaalle.

Othmar Karas voi olla tyytyväinen neuvotteluissa saavuttamiinsa tuloksiin. Tiedän, että parlamentille on vaikeaa saada läpi parannuksia asiakirjoihin, mutta tämä ensimmäisessä käsittelyssä saavutettu tulos on järkevä.

– Mietintö: Karsten Friedrich Hoppenstedt (A6-0246/2009)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mikäli jollakin on vielä epäilyksiä siitä, mikä tämän ehdotuksen todellinen tavoite on, lainaan suoraan tänään hyväksytystä asiakirjasta kohtaa, jossa toimenpiteitä esitetään "jäljellä olevien esteiden purkamiseksi sisämarkkinoiden paremmalta toiminnalta". Lisäksi 2 artiklan mukaan "yleisenä tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaedellytyksiä".

Jälleen kerran nähdään vallitsevan paradigman mukainen ilmiö, kun niin kutsutun Euroopan talouden elvytyssuunnitelman epäonnistumisen ja eurooppalaisen yhteisvastuullisuuden julistamisen jälkeen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa ehdotus yhteisön tukiohjelman perustamiseksi koskee rahoituspalveluja! Vaikuttaa melkein siltä, että me emme nyt kärsisikään eräästä kapitalismin suurimmista kriiseistä. Työllisyystilanne huononee, tuotantokapasiteetti romahtaa, epätasa-arvoisuus lisääntyy ja työntekijät sekä muu väestö kärsivät lisääntyvistä vaikeuksista.

Meidän laatimamme ehdotukset – esimerkiksi yhteisön talousarviovarojen lisääminen, yhteisön tukiohjelmien perustaminen teollisuudenaloille ja työpaikkojen suojeleminen lisäämällä oikeuksia ja julkisia palveluja – hylättiin. Ja yhteisöltä kuitenkin jotenkin kummasti löytyy varoja rahoitusmarkkinoiden ja sisämarkkinoiden sujuvan toiminnan tukemiseen. Tätä ei voida hyväksyä. Siksi äänestimme mietintöä vastaan.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Me euroskeptikot pyrimme edistämään aina mahdollisimman edullista EU:n yhteistyötä. Veronmaksajien rahat on käytettävä viisaasti. Erityisesti näinä myrskyisinä aikoina on tärkeää, että käytämme yhteisiä varojamme harkiten. Pidättyväisyys budjettivarojen suhteen on oltava edelleen meidän valittujen edustajien perusperiaatteenamme.

Tämä mietintö kuitenkin ohjaa meitä aivan eri suuntaan. Komission ensimmäisen rahoitusehdotuksen katsottiin olevan riittämätön, ja ei kulunut aikaakaan kun Euroopan parlamentin suurimmat poliittiset ryhmät ehdottivat, että rahoitusalan valvontaelimille myönnettäviä määrärahoja lisättäisiin puolella. Millä perusteella näin tehtäisiin, me ihmettelemme. Kärsimme maailmanlaajuisen rahoitusalan täydellisestä romahtamisesta, ja siksi tarvitaan kansainvälisiä toimenpiteitä maailmanlaajuisella tasolla.

Rahoituslaitosten valvonta EU:n alueella ei ole EU:n tehtävä juuri tällä hetkellä. On tärkeää pitää se mielessä. Ehdotuksesta kuitenkin saa kuvan voimakkaan poliittisen eliitin pyrkimyksistä. Rahoituskriisiin ja sen mahdollisiin seurauksiin valvonnan ja tutkimusten osalta viitataan vain epämääräisesti tässä ehdotuksessa, joka on ainoastaan törkeä pyrkimys edistää EU:n asemaa. Meillä ei luonnollisesti ollut muuta vaihtoehtoa kuin äänestää mietintöä ja vaihtoehtoista päätöslauselmaehdotusta vastaan.

– Mietintö: Janusz Wojciechowski (A6-0185/2009)

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Vaikka olenkin vahvasti eläinten hyvinvoinnin puolella, en kuitenkaan välittömästi kieltäisi sellaisia käytäntöjä kuten hyljetuotteiden tuonti, mikäli voidaan todistaa, että eläimet kärsivät kuollessaan mahdollisimman vähän.

On kuitenkin olemassa joitakin suurta huolestuneisuutta herättäviä käytäntöjä, esimerkiksi tiettyihin uskonnollisiin perinteisiin kuuluvat rituaaliset teurastukset. Eurooppa on kulttuurillisesti monimuotoinen alue, ja jotkut tällaiset EU:n eläinten hyvinvoinnin periaatteen vastaiset käytännöt ovat alkaneet saada jalansijaa. Se aiheuttaa eläimille turhaa kärsimystä.

Hyväksyn sen, että joillekin uskonnoille eläimen teurastustapa on erittäin tärkeä, jotta sen liha voidaan syödä. Euroopassa on kuitenkin tehty paljon töitä eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin periaatteiden edistämiseksi viimeisen 30 vuoden aikana. Tätä työtä ei pitäisi nyt uhrata poliittisen korrektiuden nimissä. Rituaaleissa teurastetut eläimet on ensin tainnutettava, jotta ne kärsisivät mahdollisimman vähän. Lisäksi näin edistetään meille tärkeitä eläinten hyvinvoinnin arvoja.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin eläinten suojelua lopettamisen yhteydessä käsittelevän mietinnön puolesta. Joka vuosi Euroopan unionin aluella tapetaan miljoonia eläimiä. Monia eläimiä kohdellaan siten, että ne kärsivät tarpeettomasti niiden kasvattamisen ja kuljettamisen yhteydessä. Sen lisäksi eläimet kärsivät myös teurastuksen tai lopettamisen ja muiden niihin liittyvien toimintojen yhteydessä. Eläinten kärsimistä teurastamoissa on pyrittävä välttämään – myös niiden eläinten, joita kasvatetaan elintarviketuotantoa tai muuta tuotantoa varten.

Mielestäni ehdotus on tasapainoinen ja siinä otetaan asianmukaisesti huomioon yhteisön tavoitteet eläinten suojelun ja hyvinvoinnin takaamiseksi. Kannatan sitä ajatusta, että eläinten mittavat teurastukset pitäisi toteuttaa humanitaaristen normien mukaisesti siten, että eläimet kärsivät mahdollisimman vähän.

Näin ollen en kannattanut tarkistusta sen kohdan poistamiseksi, jolla säädetään, että nautaeläinten liikkumisen rajoittamiseksi ei saa käyttää sellaisia järjestelmiä, joissa eläin on ylösalaisin tai muussa luonnottomassa asennossa. Mielestäni tällainen käytäntö on eläinten hyvinvoinnin vastainen.

  Filip Kaczmarek (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Hyvät parlamentin jäsenet, äänestin eläinten suojelua lopettamisen yhteydessä käsittelevän Janusz Wojciechowskin mietinnön puolesta. Monet ihmiset eivät ymmärrä, kuinka on mahdollista suojella eläimiä samalla, kun ne lopetetaan. Tämä saattaa kuulostaa ristiriitaiselta, mutta se on mahdollista. Kaikki, jotka ovat itse kokeneet tai nähneet eläimen lopettamisen, tietävät, kuinka tuskallista eläimen kuolema voi olla. Uusi lainsäädäntö tällä alalla rajoittaa eläinten turhaa kärsimystä, ja siksi lainsäädäntöä tarvitaan.

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Parlamentin jäsenten enemmistö vahvisti sen, että eläinten teurastamisessa on vältettävä turhaa kärsimystä muulloin kuin uskonnollisten menojen yhteydessä, ja osoitti näin oman tekopyhyytensä sekä pelkuruutensa. Uskonnollisilla riiteillä viitataan pääasiassa erityisesti muslimien juhlan Eid-al-Adhan aikana harjoitettuun rituaaliseen teurastukseen, jossa sadoilta tuhansilta lampailta leikataan kurkku auki.

Tällaisen käytännön oikeudellinen tunnustaminen on osa laajempaa ilmiötä, meidän yhteiskuntiemme islamisaatiota. Lakimme ja tapamme muuttuvat hiljalleen siten, että niihin mukautetaan islamilainen sharia-laki. Ranskassa yhä useampi paikallisviranomainen rahoittaa välillisesti moskeijoiden rakentamista. Koulujen ruokalistoja laaditaan islamilaisten ruokavalioiden vaatimusten mukaisesti. Joissakin kaupungeissa, esimerkiksi Lillessä, uimahalleissa on ainoastaan naisille varattuja vuoroja. Kun Sarkozy perusti sisäministerinä toimiessaan vuonna 2003 Ranskan muslimineuvoston (CFCM), hän toi islamin ranskalaisiin valtionlaitoksiin.

Tehdäksemme lopun tällaiselle kehityssuunnalle meidän on lopetettava poliittinen korrektius islamia kohtaan, käännytettävä Euroopan ulkopuolelta tuleva siirtolaistulva ja luotava uudenlainen Eurooppa, jota hallitsevat suvereenit eurooppalaiset kansakunnat ilman Turkkia ja jossa kunnioitetaan eurooppalaisen kulttuurin kristillistä ja humanistista arvoperimää.

  Cristiana Muscardini (UEN), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, valitettavasti Euroopan parlamentti valitsi skitsofreenisen menettelytavan virkakautensa loppupuolella ja vielä näin herkän aiheen käsittelyssä. On nimittäin hyvin skitsofreenista kuvitella tulevaisuutta, jossa mahdollisesti levitetään uudella teknologialla oppeja väkivallasta ja raiskaamisesta, ja samalla syöksyä takaisin menneisyyteen heimoriittien aikaan ja tyynnytellä ihmisiä, jotka janoavat verenvuodatusta ja haluavat nähdä lisää turhaan tuotettua tuskaa uhriensa silmissä.

Vastustamme tiukasti heimoteurastusta. Siinä ei oteta huomioon yksittäisten jäsenvaltioiden yksimielistä kantaa ja vapaan valinnan mahdollisuutta.

  Lydia Schenardi (NI), kirjallinen. – (FR) Hyväksymme sen, että vuoden 1993 direktiiviä halutaan muuttaa siten, että teurastuksen olosuhteita parannetaan ja yhdenmukaistetaan kaikkialla Euroopan unionin alueella.

Hyväksymme myös periaatteen, jonka mukaan eläinten teurastuksessa pitäisi käyttää ainoastaan menetelmiä, joissa varmistetaan välitön kuolema tai kuolema tainnutuksen jälkeen. Vastustamme kuitenkin täysin ajatusta, jonka mukaan uskonnollisten riittien yhteydessä pitäisi sallia poikkeuksia.

Julkinen mielipide on hyvin herkkä, ja se vastustaa täysin tällaisia tarpeettomia kivuliaita käytäntöjä. Miksi niitä pitäisi yleensäkin suvaita uskonnon nimissä, riippumatta siitä lamaannutetaanko eläimiä ennen niiden tappamista vai ei?

On otettava käyttöön tiukka lainsäädäntö, jonka nojalla käytännöt on tarkastettava, jotta taataan, että eläimet tainnutetaan ja että ne eivät voi enää tulla tajuihinsa ennen kuolemaansa. Vielä parempi olisi kieltää tällaiset käytännöt kokonaan. Käytännöt ovat peräisin toiselta aikakaudelta, ja niitä voidaan oikeutetusti kutsua barbaarimaisiksi.

  Kathy Sinnott (IND/DEM), kirjallinen. − (EN) Eläinten suojelu julmuuksilta on erittäin tärkeä vastuualue. Jotkut julmuuksien estämiseksi esitetyt ehdotukset kuitenkin uskoakseni vain lisäävät julmuuksia.

Tarkoitan erityisesti ehdotusta, jonka mukaan kaikki teurastukset pitäisi tapahtua teurastamoissa. Eläintenkasvattajien olisi siinä tapauksessa pakko laittaa sairaat ja vanhat eläimet kuljetusvälineisiin ja kuljettaa ne teurastamoon, mikä aiheuttaisi niille enemmän kipuja ja kärsimystä.

Lisäksi tähän ehdotukseen liittyy tarttuvien sairauksien ja infektioiden riski. Joskus on parempi lopettaa eläin omalla tilalla taudin leviämisen estämiseksi, kunhan se vain tehdään inhimillisellä tavalla. En antanut suullista äänestysselitystä.

– Mietintö: José Albino Silva Peneda (A6-0241/2009)

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit olemme päättäneet äänestää uudistettua sosiaalista toimintaohjelmaa koskevan mietinnön (A6-0241/2009) puolesta. Se on hyvä mietintö, jossa muun muassa vaaditaan, että taloudellisia vapauksia ja kilpailusääntöjä ei pitäisi asettaa etusijalle sosiaalisiin perusoikeuksiin nähden.

Mietinnössä on kuitenkin myös vähimmäispalkkajärjestelmiä koskevia vaatimuksia. Meidän sosiaalidemokraattien mielestä on tärkeää, että kaikille taataan kunnollinen palkka, jolla tulee toimeen, ja mielestämme EU:n pitää kannustaa siihen. Tämä on erityisen tärkeää, jotta voimme ratkaista "työssäkäyvien köyhien" ongelman. Jäsenvaltioiden on edelleen saatava itse päättää, miten ne takaavat kansalaisilleen kunnollisen palkan ja tekevätkö ne sen lainsäädännön avulla vai jättämällä asian työmarkkinaosapuolien säänneltäväksi työehtosopimuksilla.

  Robert Atkins (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Konservatiivit tukevat vähimmäispalkan periaatetta Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Meidän mielestämme sosiaaliturvajärjestelmistä ja vähimmäispalkoista pitäisi kuitenkin päättää kansallisella tasolla.

Siksi konservatiivit ovat äänestäneet tyhjää tästä mietinnöstä.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin Silva Penedan uudistettua sosiaalista toimintaohjelmaa koskevan mietinnön puolesta. Nykyisessä talouskriisissä on elintärkeää, että sosiaalipolitiikka kulkee talouspolitiikan kanssa käsi kädessä Euroopan talouden elpymisen varmistamiseksi. Euroopan sosiaaliset mallit kohtaavat useita haasteita, kuten väestörakenteen muutos ja globalisaatio, joille ne eivät suinkaan ole immuuneja. Niitä on siis tarpeen nykyaikaistaa pitkällä tähtäimellä samalla kun säilytetään niiden perustana olevat arvot.

Euroopan on harjoitettava kunnianhimoista sosiaalipolitiikkaa erityisesti nyt, kun olemme vakavassa kriisissä. Mielestäni komission uudistettu sosiaalinen toimintaohjelma on kuitenkin varsin kunnianhimoton ja myöhässä eikä se todellakaan ole rahoitus- ja talouskriisin synnyttämien haasteiden tasalla. Sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaa on vahvistettava, jotta vältytään työpaikkojen menetyksiltä ja suojellaan eurooppalaisia sosiaaliselta syrjäytymiseltä ja köyhyysriskiltä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä on useita ristiriitaisuuksia. Pohjimmiltaan siinä pidetään kiinni nykyisistä uusliberalistisen kapitalismin suuntaviivoista, vaikkakin paikka paikoin lievennettyinä, mutta ei haluta muuttaa peruspolitiikkaa, joka on aiheuttanut nykyisen taloudellisen ja yhteiskunnallisen kriisin. Pääperiaate on sama kuin aina ennenkin. "Kriisin" avulla "myydään" nyt jälleen kerran "lisää samaa" -reseptiä: joustavuutta, sisämarkkinoita, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja niin edelleen jättäen huomiotta se tosiasia, että EU:n politiikka on myös osaltaan aiheuttanut kriisin ja pahentanut sitä.

Mietinnössä esitetyissä oikeissa "huolenaiheissa" ei puututa eikä reagoida tunnistettujen ongelmien pääasiallisiin syihin etenkään, kun on kyse esimerkiksi talouspolitiikasta, työpaikkojen epävarmuudesta tai julkisten palvelujen vapauttamisesta ja yksityistämisestä.

Siinä ei ole vaihtoehtoisia vastauksia varsinkaan liittyen valtion roolin vahvistamiseen taloudessa, strategisilla sektoreilla ja laadukkaiden julkisten palvelujen laajentamisessa tai edes suurempien palkkojen ja eläkkeiden puolustamisessa. Mietinnössä kylläkin käsitellään tarvetta oikeudenmukaisempaan vaurauden jakautumiseen mutta ei ehdoteta keinoja sen saavuttamiseen eikä vaadita sosiaalista eriarvoisuutta lisäävän politiikan keskeyttämistä.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Teidän Eurooppanne sosiaalinen tase viittaa ilmeiseen epäonnistumiseen. Ranskassa on juuri julkaistu järkyttäviä lukuja: köyhyys on lisääntynyt kahdessa vuodessa 15 prosenttia, köyhien työntekijöiden määrä on kasvanut huomattavasti ja pahasti velkaantuneiden, päivittäisten elinkustannusten hoitamiseen pitkään kykenemättömien kotitalouksien määrä on sen seurauksena kasvanut räjähdysmäisesti. Lisäksi tämä syvä kriisi on vasta alkamassa.

Te kehotatte kansalaisia suhtautumaan "avoimesti muutokseen" tilanteessa, jossa työntekijöille muutos tarkoittaa työpaikkojen menetystä ja varmuutta siitä, että he eivät löydä uusia työpaikkoja teidän politiikkanne vuoksi. Te puhutte "sosiaalisesta" samalla, kun yhteisöjen tuomioistuin polkee työntekijöiden oikeuksia kilpailun ja palvelujen tarjoamisen vapauden nimissä. Te otatte mukaan joustavuuden, joka on pelkkää EU-puhetta ja tarkoittaa "epävarmuutta". Te myös teeskentelette kiinnittävänne erityistä huomiota naisiin ja äiteihin samalla, kun typerä "tasa-arvopolitiikkanne" johtaa siihen, että he menettävät erityiset sosiaaliset oikeutensa, kuten ne, jotka heillä oli Ranskassa eläke- ja yötyöalueilla.

Sosiaalista toimintaohjelmaa ei tarvitse uudistaa, vaan teidän järjetöntä järjestelmäänne on muutettava perusteellisesti.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Tässä mietinnössä vaaditaan jäsenvaltioita nykyaikaistamaan ja uudistamaan kansalliset sosiaaliturvajärjestelmänsä, ottamaan käyttöön vähimmäispalkat ja tarkistamaan koulujen opetusohjelmat. Lisäksi siinä vaaditaan lisää työntekijöiden taloudellista osallistumista yritysten tuloksiin ja esitetään vapaaehtoisuuden eurooppalaisen teemavuoden perustamista. Nämä ovat epätavallisen äärimmäisiä esimerkkejä siitä, miten EU aikoo viedä kansallisen itsemääräämisoikeuden.

Lisäksi mietinnössä on kaksi viittausta Lissabonin sopimukseen, joka ei vielä ole tullut voimaan. Tämä on julkea ilmaus vallan ylimielisyydestä! Se osoittaa, että demokraattista keskustelua sopimuksesta pidetään pelkästään yleisön kosiskeluna eikä sillä katsota olevan lopputuloksen kannalta merkitystä.

Siksi me äänestimme lopullisessa äänestyksessä mietintöä vastaan.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. − (SV) Yleisesti ottaen tämä on erittäin hyvä mietintö, jossa on monia hyviä näkökohtia, mutta minä äänestin tyhjää, koska siinä vaaditaan toistuvasti kasvua ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön vähimmäispalkat sekä hyväksymään oikeudellisesti sitovat sosiaaliset ehdot, mikä tarkoittaisi valtavaa vallan siirtoa EU:lle.

  Anja Weisgerber (PPE-DE), kirjallinen. − (DE) Nykyinen talouskriisi asettaa Euroopan sosiaalisille malleille suuria haasteita.

Siksi Saksan konservatiivien ryhmä (CDU/CSU) puhuu sosiaalisen Euroopan puolesta.

Sen vuoksi me kannatamme Silva Penedan mietintöä uudistetusta sosiaalisesta toimintaohjelmasta.

Me olemme myös tyytyväisiä siihen, että työpaikkojen luominen ja edistäminen asetetaan etusijalle tänä kriisin aikana ja että haluamme jatkaa opetukseen ja koulutukseen liittyviä toimenpiteitä.

Euroopan on luotava sosiaalinen kehys ja EU:n tason standardit.

Meidän on otettava tässä suhteessa huomioon jäsenvaltioiden toimivalta.

Sen vuoksi vastustamme yleiskehotusta ottaa käyttöön vähimmäispalkka kaikissa jäsenvaltioissa, kuten mietinnön 14 kohdassa alun perin vaadittiin.

Päätös vähimmäispalkan käyttöönotosta on jätettävä kunkin jäsenvaltion omaan harkintaan.

Siksi me olemme tyytyväisiä siihen, että suullinen tarkistus tähän kohtaan hyväksyttiin.

Kaikille on taattava ihmisarvoiseen elämään riittävä toimeentulo, mutta jäsenvaltioissa on siihen erilaisia vaihtoehtoja.

Teimme suullisessa tarkistuksessamme selväksi, että vähimmäispalkan lisäksi on kiinnitettävä huomiota työehtosopimuksiin ja yleissitoviin määräyksiin tai valtion takaamaan vähimmäistuloon.

Näin me otamme huomioon toissijaisuusperiaatteen.

– Mietintö: Jean Lambert (A6-0263/2009)

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit olemme päättäneet äänestää työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämistä koskevan mietinnön (A6-0263/2009) puolesta. Se on hyvä mietintö, mikä on erityisen tärkeää nykyisessä talouskriisissä, kun tarvitaan aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että yhteiskunnan heikoimmat eivät jää pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Mietinnössä on kuitenkin myös vähimmäispalkkajärjestelmiä koskevia vaatimuksia. Meidän sosiaalidemokraattien mielestä on tärkeää, että kaikille taataan kunnollinen palkka, jolla tulee toimeen, ja mielestämme EU:n pitää kannustaa siihen. Tämä on erityisen tärkeää, jotta voimme ratkaista "työssäkäyvien köyhien" ongelman. Jäsenvaltioiden on edelleen saatava itse päättää, miten ne takaavat kansalaisilleen kunnollisen palkan ja tekevätkö ne sen lainsäädännön avulla vai jättämällä asian työmarkkinaosapuolien säänneltäväksi työehtosopimuksilla.

  Robert Atkins (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit tukevat suurta osaa mietinnöstä ja periaatteista, jotka on laadittu riittävää toimeentulotukea, kaikkien pääsyä työmarkkinoille ja laadukkaiden palvelujen saantia varten. Kannatamme myös myönteistä ja sallivaa lähestymistapaa mielenterveyteen, vammaisiin ja iäkkäämpien ihmisten oikeuksiin sekä tiukkaa asennetta taistelussa ihmiskauppaa vastaan.

Konservatiivit eivät kuitenkaan tue EU:n syrjintädirektiivin käsitettä. Konservatiivit eivät myöskään voi tukea vaatimusta yhdenvertaista kohtelua työssä koskevien oikeudellisten puitteiden vakiinnuttamisesta syrjinnän torjumiseksi työssä ja ammatissa eivätkä EU:n minimipalkkajärjestelmätavoitetta tai maksuihin perustuvaa korvaavien tulojen järjestelmää, josta annetaan toimeentulotukea, joka on suuruudeltaan vähintään 60 prosenttia kansallisista keskivertotuloista. Näistä syistä äänestimme tyhjää. Näiden asioiden pitäisi kuulua kansalliseen toimivaltaan.

  Philip Bushill-Matthews (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) PPE-DE-ryhmä tukee yleisesti ottaen Jean Lambertin alkuperäisen mietinnön keskeistä sisältöä. Valiokunnassa toinen poliittinen ryhmä kuitenkin ujutti mietintöön asiaankuulumattomia kohtia, jotka ovat mietinnön tarkoitetun soveltamisalan ulkopuolella ja joiden tiedettiin olevan ryhmällemme mahdottomia hyväksyä. He tekivät niin harkitusti, epäreiluista puoluepoliittisista syistä, jotta meidän olisi mahdotonta tukea mietintöä sellaisena kuin se esiteltiin täysistunnolle. Me olemme siksi jättäneet käsiteltäväksi vaihtoehtoisen päätöslauselman, jossa on kaikki ne hänen mietintönsä kohdat, joita me tuemme.

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Tämä mietintö herättää kysymyksen: Miten me saamme työmarkkinoille ihmiset, jotka ovat nyt niiden ulkopuolella? Vastaus on ilmiselvä. Meidän on luotava työmarkkinoillemme lisää työpaikkoja ja kapasiteettia.

Se, että EU:n edes tarvitsee kysyä tätä itseltään, osoittaa yhden Brysselin perusongelmista. Aivan liian paljon huomiota kiinnitetään työpaikkojen suojelemiseen ja aivan liian vähän niiden luomiseen. Euroopan sosiaalinen malli on ensisijaisesti vastuussa siitä, että niin monet eurooppalaiset ovat työttöminä. Euroopan sosiaalisen mallin vaikutus on juuri päinvastainen kuin sen tarkoitus: se luo kaksikerroksisen työmarkkinatalouden, jossa työssä käyvät saavat etuja ja työttömien mahdollisuuksia saada työpaikka rajoitetaan. EU:n loputtoman sääntelyn sosiaaliset kustannukset ovat myös valtavat ja saavat työnantajat luopumaan uusien työntekijöiden palkkaamisesta. Se EU:n kehutusta suunnitelmasta kehittyä maailman kilpailukykyisimmiksi markkinoiksi vuoteen 2010 mennessä.

Jotta voidaan luoda työpaikkoja työttömille, EU:n talouden on kuljettava täysin vastakkaiseen suuntaan. Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit ovat sitoutuneet vauhdittamaan tätä suunnanmuutosta.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Tässä mietinnössä käsitellään useita tärkeitä asioita, joita pitäisi periaatteessa käsitellä jäsenvaltioissa eikä EU:ssa. Esimerkiksi Euroopan parlamentti väittää, että on otettava käyttöön EU:n tavoitteet vähimmäispalkkatakuille ja vähimmäispalkoille. Mietinnössä on myös viittaus Lissabonin sopimukseen (joka ei vielä ole tullut voimaan). Siksi me äänestimme mietintöä vastaan.