12. Euroopan pakolaisrahaston perustaminen vuosiksi 2008–2013 - Turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevat vähimmäisvaatimukset (uudelleenlaatiminen) - Kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus (uudelleenlaatiminen) - Eurodac-järjestelmän perustaminen sormenjälkien vertailua varten (uudelleenlaatiminen) - Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustaminen (keskustelu)
– Bárbara Dührkop-Dührkopin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0280/2009) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan pakolaisrahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013 tehdyn päätöksen N:o 573/2007/EY muuttamisesta tiettyjen yhteisön toimien rahoituksen lopettamiseksi ja rahoitusosuuden ylärajan muuttamiseksi (KOM(2009)0067 – C6-0070/2009 – 2009/0026(COD))
– Antonio Masip Hidalgon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0285/2009) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista (uudelleenlaadittu toisinto) (KOM(2008)0815 – C6-0477/2008 – 2008/0244(COD))
– Jeanine Hennis-Plasschaertin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0284/2009) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu toisinto) (KOM(2008)0820 – C6-0474/2008 – 2008/0243(COD))
– Nicolae Vlad Popan kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0283/2009) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten (kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta) annetun asetuksen (EY) N:o (…/…) tehokkaaksi soveltamiseksi (uudelleenlaadittu toisinto) (KOM(2008)0825 – C6-0475/2008 – 2008/0242(COD))
– Jean Lambertin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0279/2009) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta (COM(2009)0066 – C6-0071/2009 – 2009/0027(COD)).
Bárbara Dührkop Dührkop, esittelijä. − (ES) Arvoisa puhemies, minulla on kunnia aloittaa tämä keskustelu, jossa käsitellään viittä erittäin tärkeää yhteistä eurooppalaista turvapaikkapolitiikkaa koskevaa mietintöä.
Oma mietintöni käsittelee Euroopan pakolaisrahastoa koskevaa muutosehdotusta, jonka pohjalta voitaisiin jakaa uudelleen varoja ja perustaa Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto, joka olisi asemaltaan sääntelevä elin. Tukiviraston velvollisuuksiin kuuluisi jäsenvaltioiden välisen käytännön yhteistyön edistäminen ja vahvistaminen, tavoitteena yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpano.
Koska tukivirastolle siirtyisi osa tähän asti Euroopan pakolaisrahastolle osoitetuista ja siitä rahoitettavista tehtävistä – ennen kaikkea hyvien käytänteiden vahvistaminen, tulkkaus- ja käännöspalvelut, yhteistilastojen kehittämisen ja soveltamisen tukeminen, päämääränä avoimuus ja moitteeton varojen hallinnointi – olisi tukivirastolle siirrettävä myös osa pakolaisrahaston varoista.
Nykyisten sääntöjen mukaan edellä mainittuihin toimintoihin on käytettävä kymmenen prosenttia pakolaisrahaston varoista. Komissio ehdottaa, että osuus laskettaisiin neljään prosenttiin ja ylijäävä osa siirrettäisiin uudelle tukivirastolle. Tällä tavalla pakolaisrahaston talousarvio kaudelle 2008–2013 supistuisi 628 miljoonasta eurosta 614 miljoonaan euroon. Olemme komission kanssa yhtä mieltä siitä, että tämä summa riittäisi rahaston ensimmäisen toimikauden loppuun eli vuoteen 2013, jolloin laaditaan seuraavan kauden talousarvio.
Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta on valtuuttanut minut puhumaan uuden viraston perustamisen järkevyyden puolesta. Asiasta vastaavat valiokunnat, kansalaisvapauksien valiokunta ja budjettivaliokunta, ovat hyväksyneet ehdotuksen yksimielisesti. Vaikka tiedämme, että parlamentti ei kannata uusien virastojen perustamista, budjettivallankäyttäjänä tämä virasto ottaisi perustehtäväkseen asianmukaisen ja järkevän yhteisten varojen hallinnoinnin, jolla tässä tapauksessa vahvistettaisiin jäsenvaltioiden käytännön turvapaikkayhteistyötä.
Tiedämme kaikki, että turvapaikkahakemuksien hyväksymisprosentti vaihtelee huomattavasti eri jäsenvaltioissa, mikä voi johtaa moniin hallinnollisiin ongelmiin vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Tämä pätee eritoten unionin eteläisiin reunavaltioihin, joiden rajoille saapuu säännöllisesti suuria ihmismääriä, sillä näiden valtioiden on selvitettävä, ketkä turvapaikanhakijoista todella tarvitsevat suojelua.
Jäsenvaltiot voivat osoittaa yhteisvastuutaan parhaiten tukemalla uudelleensijoittamista ja turvapaikanhakijoiden vapaaehtoista siirtämistä Euroopan unionin sisällä. Tämä on ja tämän pitäisikin olla uuden viraston perustamisen päätavoite.
Arvoisa puhemies, päätän käsiteltävänä olevaa aihetta koskevan puheenvuoroni tähän. Teidän laillanne tahtoisin käyttää hetken lausuakseni jäähyväiset viimeistä kertaa parlamentissa puhuessani.
Tämä on viimeinen puheenvuoroni tässä täysistunnossa. Arvoisa puhemies, teidän laillanne tahtoisin kiittää kaikkia jäseniä, ryhmäni kollegoita, kansalaisvapauksien valiokunnan puheenjohtajaa sekä valiokunnan muita jäseniä hyvästä yhteistyöstä kuluneina vuosina. Olemme väitelleet emmekä ole aina päässeet yksimielisyyteen, mutta uskon, että loppujen lopuksi olemme aina tehneet hyvää työtä parlamentin täysistuntojen eteen.
Arvoisa puhemies, kun 22 vuotta sitten tulin ensimmäistä kertaa tänne, saavuin Euroopan talousyhteisöön, jossa oli 12 jäsenvaltiota. Olen onnellinen siitä, että nyt, lähtiessäni, Euroopan unionissa on 27 jäsentä. On ollut todellinen etuoikeus saada toimia Euroopan yhdistymisen ytimessä. Se on ollut ainutlaatuinen ja loistava kokemus. Arvoisa puhemies, uskon että yksi suurimmista saavutuksistamme on se, että olemme toteuttaneet "ei koskaan enää" -toiveen, joka on ollut Euroopan yhdistymisen perusta. Mielestäni voimme onnitella itseämme siitä.
Lähtiessäni tahdon korostaa, että olen hyvin onnellinen kokemuksestani parlamentin jäsenenä. Pyydän ymmärtämystänne, sillä vetäydyn nyt tästä keskustelusta. Palaan Baskimaahan, jossa eletään parhaillaan historiallisia hetkiä: 30 vuotta kestäneen nationalistisen baskihallinnon jälkeen Baskimaahan on valittu sosialistinen presidentti, Patxi López. Hänen astuessaan huomenna virkaansa tahdon edustaa paikalla omaa poliittista ryhmääni.
Paljon kiitoksia, ja näkemiin viimeisen kerran.
(Suosionosoituksia)
Antonio Masip Hidalgo, esittelijä. − (ES) Arvoisa puhemies, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta on vieraillut maahanmuuttokeskuksissa eri puolilla Eurooppaa, aivan niin kuin tekin, arvoisa puhemies, olette erityisen innokkaasti tehnyt. Valiokunta on saanut nähdä varsin erilaisia järjestelyjä ja sietämättömiä olosuhteita, jotka on korjattava.
Turvapaikanhakijoita ei voi rinnastaa laittomiin maahantulijoihin. Turvapaikanhakijat pakenevat vainoa, he eivät tavoittele taloudellista etua, vaan he ovat joutuneet lähtemään kotimaastaan, koska sen hallitus vastustaa vapautta. Me espanjalaiset ymmärrämme tämän hyvin, sillä monet meistä ovat tasavaltalaisina pakolaisina saaneet turvapaikan Meksikosta, Ranskasta tai muualta.
Paluudirektiivistä keskusteltaessa tehtiin hyvin selväksi, että kyseistä säädöstä ei sovellettaisi tulevaan turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevaan lainsäädäntöön. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien jäsenet totesivat saman asian. Mielestäni on erityisen tärkeää, että turvapaikanhakijat saavat tietoa kielellä, jota he ymmärtävät. Tiedon välittäminen kielellä, jota turvapaikanhakija ymmärtää tai jota hänen voidaan olettaa ymmärtävän on rajoitus, joka alentaa olemassaolevia vaatimuksia ja jota ei käsittääkseni voi hyväksyä lainopillisesti eikä ihmisoikeuksien kannalta. Oikeus saada riittävästi tietoa on perustava, koska se on pohjana kaikille muille oikeuksille.
Olen laskenut ehdottamani aineellisen avun kustannuksia. Ehdotukseni mukaan turvapaikanhakijoille tarjottavan avun pitäisi taata kohtuulliset elinolot, ravinto sekä fyysisen ja mielenterveyden hoito. Mielestäni vähemmän vaatiminen loukkaisi turvapaikanhakijoiden ihmisarvoa.
Ehdotukseni selvittää säilöönotolle toisen perustan (8 artiklan 2 kohdan b alakohta). Siinä viitataan alustavaan haastatteluun, joka tehdään Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) säilöönottoohjeiden mukaisesti. 9 artiklan 5 kohdan 1 alakohdassa ehdotan myös, että säilöönotosta huolehtivat oikeusviranomaiset tekisivät oma-aloitteisia tarkastuksia, jos olosuhteet muuttuvat tai saadaan uutta tietoa joko turvapaikanhakijan pyynnöstä tai, niin kuin aikaisemmin sanoin, automaattisesti.
Valiokunnan hyväksymässä suullisessa tarkistuksessa 2 ja kompromissitarkistuksessa 5 ehdotetaan, että turvapaikanhakijan pyynnöstä hänelle järjestettäisiin oikeusapua ja/tai oikeudellinen edustaja tarvittaessa maksutta, ja maksutonta oikeusapua tarvittaessa pyynnöstä. Pyydän kohta kohdalta -äänestystä näistä kahdesta kohdasta, ja pidän oikeana vaihtoehtona maksutonta apua.
Lopuksi tahdon sanoa, että jos alkuperäisiä ehdotuksia maahanmuuttajien sosiaalituesta supistetaan, niin kuin eräät ryhmät ovat valiokunnassa äänestäneet, uskon että on tarpeen varmistaa maahanmuuttajien tehokas pääsy työmarkkinoille, vaikka elämmekin kriisiaikaa. Näin turvapaikanhakijat itsenäistyisivät ja sopeutuisivat vastaanottavaan yhteiskuntaan, ja tarvitsisivat myös vähemmän sosiaalitukea. Tahtoisin myös esittää lämpimät kiitokseni komission jäsen Barrotille ja hänen valiokunnalleen tämän direktiivin parissa tehdystä työstä.
Puhetta johti varapuhemies Edward McMILLAN-SCOTT
Jeanine Hennis-Plasschaert, esittelijä. − (NL) Arvoisa puhemies, sallikaa minun ensiksi tehdä muutama yleisluontoinen huomautus. Viime vuosina olen työskennellyt ryhmäni, Euroopan liberaalidemokraattien liiton, puolesta tiiviisti eurooppalaisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan suunnittelun parissa. Olen varma, että kaikki ymmärtävät tämän politiikan hyödyllisyyden ja tarpeellisuuden. Itse asiassa yhteistoiminta tällä alalla on juuri sitä, mitä sisärajaton Eurooppa kipeästi kaipaa. Minun on kuitenkin sanottava, että tähän mennessä hyväksytyt normit ja saavutetut tulokset ovat kaukana Tampereen ohjelmassa, Haagin ohjelmassa ja viimeksi Ranskan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksessa esitetyistä tavoitteista.
Ongelmana on se, että aina kun neuvoston on tehtävä konkreettisia päätöksiä, suurin yhteinen nimittäjä näyttää yhtäkkiä kutistuvan hyvin pieneksi, eikä toivottua yhdenmukaistamista tapahdu. Mitä tulee päätösten soveltamiseen kansallisessa lainsäädännössä, monet jäsenvaltiot ovat epäonnistuneet tehtyjen sopimusten noudattamisessa sekä ajoituksen että täsmällisyyden suhteen.
Käytännössä tämä on johtanut valtaviin eroihin jäsenvaltioiden välillä. Tilanne ei ainoastaan aiheuta sekaannusta vaan myös suosii järjestelmän väärinkäyttäjiä. Näyttää siltä, että neuvosto on joko täysin tai osaksi epäonnistunut käsittämään sitä tosiasiaa, että laadun parantaminen sekä yhtenäisyyden ja yhteisvastuun vahvistaminen eivät ole vain turvapaikanhakijan vaan myös jäsenvaltioiden etu.
Omaan mietintööni liittyen tahtoisin sanoa seuraavaa: olemassaoleva Dublin-asetus on niin ikään neuvostossa saavutetun epävakaan poliittisen kompromissin tulosta. Niinpä meillä on nyt teksti, joka sisältää liian monta epäselvää kappaletta ja aukkokohtaa. Kannatan sydämestäni komission pyrkimystä luoda yhtenäinen ja tehokas Dublin-järjestelmä.
Mielestäni 31 artikla on ehdotetun toisinnon tärkein poliittinen osa. Niin kuin juuri äsken totesin, mielestäni suurin kompastuskivi yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan toteutumisessa on neuvoston puolella esiintyvä epäyhtenäisyys ja yhteisvastuun puute. Jo tästä syystä ymmärrän hyvin komission ehdotuksen 31 artiklan säännökset.
On totta, että Dublin-järjestelmää ei ole kehitetty eikä sen ole ollut tarkoituskaan kehittyä rasituksen jakamisen välineeksi. Toisaalta on ilmeistä, että Dublin-järjestelmä ei alun alkaen syntynyt vastaukseksi erityiseen turvapaikanhakija-aaltoon tai joidenkin jäsenvaltioiden liialliseen rasitukseen. Pelkään, että komission ehdotus ei hyvästä tarkoituksestaan huolimatta onnistu lujittamaan jäsenvaltioiden välistä yhdenmukaisuutta ja yhteisvastuuta.
Tahtoisin myös huomauttaa, että ehdotus ei auta niitä jäsenvaltioita, jotka kärsivät nyt liiallisesta rasituksesta väestötilanteensa tai maantieteellisen sijaintinsa vuoksi, ei ainakaan riittävästi. Sen vuoksi kysymys yhteisvastuusta on asetettava laajempaan yhteyteen.
Viime vuosina on tullut täysin selväksi, että jäsenvaltioita on motivoitava kepillä ja porkkanalla. Mielestäni se merkitsee myös sitä, että nyt on korkea aika saavuttaa läpimurto, sillä tavalla tai toisella meidän on pakotettava jäsenvaltiot yhteisvastuuseen.
Tiedän, että eräät jäsenvaltiot ovat suhtautuneet lievästi sanottuna melko kielteisesti kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan hyväksymiin ehdotuksiini. Olen myös tietoinen siitä, että astun vaaralliselle maaperälle, huomioon ottaen komission aloiteoikeuden. Mutta rohkea rokan syö, ja rehellisesti sanottuna olen kyllästynyt vain kuuntelemaan kauniita sanoja.
Olen varma siitä, että Ruotsin puheenjohtajakaudella laadittava Tukholman ohjelma sisältää jälleen mitä upeimmin muotoiltuja ehtoja, mutta arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kehottaisin jättämään sen omaan arvoonsa, koska käytännössä jäsenvaltiot kääntävät hyvin pian sille jälleen kerran selkänsä.
Nicolae Vlad Popa, esittelijä. – (RO) Yhteisön Eurodac-järjestelmä otettiin käyttöön tammikuussa 2003. Se on luotu, jotta voitaisiin vertailla turvapaikanhakijoiden sekä kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden sormenjälkiä. Järjestelmällä voidaan asianmukaisesti, täsmällisesti ja nopeasti soveltaa Dublin-asetusta, jonka päämääränä on tehokas toimintajärjestelmä turvapaikkahakemuksien käsittelystä vastuussa olevien EU:n jäsenvaltioiden määrittämiseksi.
Eurodac on tietokanta, joka sisältää kaikkien 14 vuotta täyttäneiden kansainvälistä turvapaikkaa hakeneiden henkilöiden sormenjäljet. Esittelemäni mietinnön pyrkimyksenä on saada järjestelmä toimimaan tehokkaammin ja ratkaista ongelmat, jotka on havaittu ensimmäisten vuosien toimintaa arvioitaessa. Olemme löytäneet monia tehokkaita käytännön ratkaisuja ongelmiin, jotka liittyvät sormenjälkitietojen keräämiseen ja niiden siirtämiseen jäsenvaltiosta toiseen.
Ensimmäisessä vaiheessa sormenjäljet talletetaan 48 tunnin sisällä turvapaikkahakemuksen jättämisestä. Toisessa vaiheessa jäsenvaltiot lähettävät näin kerätyt tiedot Eurodacin keskusyksikköön 24 tunnin sisällä. Mietinnössä ehdotetaan, että 48 tunnin määräaikaa pidennettäisiin seuraavissa poikkeustapauksissa: jos tarttuvan taudin takia tarvitaan karanteeniaika; jos tulosteita on tuhottu; sekä oikeiksi vahvistetuissa ja todistetuissa force majeure -tapauksissa, niin kauan kun kyseiset olosuhteet vallitsevat.
Mietinnössä kannatetaan ajatusta, jonka mukaan olisi mahdollisimman pian perustettava Eurodac-, VIS- ja SIS II -järjestelmiä hallinnoiva hajautettu virasto, joka varmistaisi kyseisten järjestelmien mahdollisimman tehokkaan toiminnan. Tämä hallintovirasto laatisi yhteisen vaatimuslistan, joka saatettaisiin kaikille niille, joilla on oikeus käyttää Eurodac-järjestelmää ja sen tietoja. Sen lisäksi on asetettu ehtoja, joiden tarkoitus on estää pääsy Eurodac-järjestelmän tietokantaan kolmansilta mailta, erityisesti suojelua hakevien henkilöiden alkuperämailta. Näin suojeltaisiin turvapaikanhakijoiden perheitä vakavilta seurauksilta, jotka voisivat muuten kohdata heitä.
Mietinnössä ehdotamme eräitä asetuksia, joilla on tarkoitus varmistaa järjestelmän mahdollisimman järkevä ja tehokas toiminta, kuitenkin niin, että suojellaan henkilötietoja ja perusihmisoikeuksia.
Lopuksi tahtoisin kiittää varjoesittelijöitä, joiden kanssa olemme tehneet erinomaista yhteistyötä, sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan kollegoita, joista suurin osa äänesti mietinnön puolesta. Kiitän myös muutosehdotusten laatijoita. Tahtoisin korostaa, että yhteistyömme neuvoston ja komission edustajien kanssa on sujunut harvinaisen hyvin, joten tahtoisin esittää kiitokseni myös heille.
Jean Lambert, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, kuulimme aiemmin Bárbara Dührkop Dührkopilta Euroopan pakolaisrahastosta ja siihen ehdotetuista muutoksista, jotka tukisivat Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamista. Esittelen nyt mietinnön, joka käsittelee juuri mainittua ehdotusta, turvapaikka-asioiden tukivirastoa.
Viraston on tarkoitus tukea jäsenvaltioita, jotta ne voisivat parantaa päätöksenteon laatua (sanomme näin, vaikka tiedämme, että joillekin jäsenvaltioille laadun parantamisen käsite tuottaa vaikeuksia) turvapaikkahakemuksia käsiteltäessä, mutta viraston on tarkoitus myös tukea jäsenvaltioiden yhtenäisen menettelyn kehittämistä sekä niitä maita, jotka tuntevat olevansa erityisen paineen alla joko jatkuvan erilaisista muuttajista koostuvan muuttovirran takia tai muista syistä.
Olemme jo kuulleet tietyistä ongelmista, joita jäsenvaltioiden epäyhdenmukainen turvapaikkahakemusten käsittely on aiheuttanut; ne ovat varmasti Dublin-järjestelmään liittyvien vaikeuksien taustalla.
Tahdomme kuitenkin parantaa asiaintilaa, ja tärkeä osa hanketta on koulutuksen tarjoaminen. Kannatamme UNHCR:n suuntaviivojen käyttöönottoa – se on luultavasti hyvä lähtökohta, vaikkeivät ne johtaisikaan nopeisiin tuloksiin. Lisäksi jäsenvaltioiden pitäisi pystyä nojaamaan kokemukseen, viraston pitäisi pystyä tarjoamaan jäsenvaltioille yhteiskoulutusta tai tarpeen vaatiessa erityiskoulutusta, ja tässä olisi käytettävä hyväksi sekä jäsenvaltioiden että UNHCR:n ja myös asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen erikoisasiantuntemusta.
Eräässä vaiheessa kuvittelimme, että olisimme voineet päästä tästä sopimukseen jo ensimmäisessä käsittelyssä, mutta aikaa ja tahtoa koota yhteiseen eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään tähtäävä toimenpidepaketti ei ollut riittävästi. Meillä on kuitenkin ollut merkittäviä keskusteluja varjoesittelijöiden ja myös neuvoston kanssa, mikä selittää tietyt tällä hetkellä edessämme olevat muutosehdotukset, joista osa on teknisiä siinä mielessä, että ne käsittelevät asioita, jotka ovat tavallisesti säädöksessä, mutta jäivät pois alkuperäisestä ehdotuksesta.
Parlamentille UNHCR:n rooli turvapaikka-asioiden tukivirastoa perustettaessa on ensiarvoisen tärkeä. Tahdomme nähdä neuvoa-antavassa foorumissa myös kansalaisjärjestöjä, jotka ovat kiinteässä yhteydessä virastoon ja jotka voivat toimia kouluttajina tai osallistua koulutukseen silloin, kun ne ovat osa jäsenvaltion turvapaikkajärjestelmän vastaanottajia.
Parlamentin roolista on vähän vaikeampi päästä yhteisymmärrykseen neuvoston kanssa. Tähtäämme siihen, että parlamentti osallistuisi tiiviisti viraston johtajan nimittämiseen, mallina voisimme pitää ehkä menettelyä perusoikeusviraston kohdalla. Toinen silmiinpistävä seikka, kuten Jeanine Hennis-Plasschaert huomautti Dublin-järjestelmää koskevassa esittelyssään, on kysymys siitä, kuinka paljon yhteistyötä voimme oikeastaan odottaa jäsenvaltioilta, jos peruslähtökohtana on yhteistyön tekeminen pikemminkin pakolliseksi kuin vapaaehtoiseksi. Nämä ovat tällä hetkellä varmasti kaksi vaikeinta kysymystä.
Olemme iloisia siitä, että neuvosto on osoittanut voivansa hyväksyä muutosehdotuksemme, jotka koskevat itse koulutusta sekä ulkoisten asiantuntijoiden käyttämistä tarvittaessa, esimerkiksi tulkkaamiseen.
Uskomme edistyvämme, mutta aika näyttää – ehkä sitten, kun komissio kertoo, millä tavalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä lisätään – miten pitkälle pääsemme tämän ehdotuksen avulla.
Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, juuri esiteltyjen lakiehdotuksien tavoite on perustaa aidosti yhteinen turvapaikkajärjestelmä, joka tekee mahdolliseksi paremman suojelun, on tehokkaampi ja yhtenäisempi.
Kiitän lämpimästi viittä esittelijää merkittävästä ja erinomaisesta työstä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun parlamentti on lainsäätäjän rinnalla tehnyt päätöksen turvapaikka-asioista. Täytyy sanoa, että olemme päässeet hedelmällisen yhteistyön alkuun. Olen iloinen nähdessäni, että parlamentti antaa vahvan tukensa komission ehdotusten tavoitteille. Tämä tuki on erittäin tärkeää, jotta voimme korjata tiettyjä puutteita, jotka oikeudellisiin välineisiin on jäänyt ensimmäisessä vaiheessa. Silloin ne hyväksyttiin ainoastaan parlamentin kuulemisen jälkeen.
Tahtoisin kuitenkin kommentoida joitakin ehdotettuja lakimuutoksia, jotka panevat miettimään ja vaativat erityistä huomiota. Ensimmäiseksi käännyn Nicolae Vlad Popan puoleen. Kannatan vahvasti hänen Eurodacia koskevia ehdotuksiaan. Seuraavaksi tahtoisin kääntyä Antonio Masip Hidalgon puoleen ja puhua vastaanotto-olosuhteiden luomisesta. Hyväksyn muutosehdotuksen, joka koskee arkaa aihetta, turvapaikanhakijoille tarjottavan aineellisen tuen ja jäsenvaltion kansalaisille annetun vähimmäissosiaalituen samanarvoisuutta.
Komissio vaatii kuitenkin viiteindikaattorin. Se ei velvoittaisi jäsenvaltioita tarjoamaan turvapaikanhakijoille sosiaalitukea, mutta sen avulla voitaisiin luoda selvät säännöt, jotka suojelisivat turvapaikanhakijoiden ihmisarvoa sekä helpottaisivat meitä ja samalla komissiota seuraamaan yhteisten normien noudattamista kaikissa jäsenvaltioissa.
Sama pätee periaatteeseen samanarvoisuudesta jäsenvaltion kansalaisten kanssa niiden hakijoiden terveydenhoidossa, joilla on erityistarpeita. Tässäkin kohdassa hyväksyn muutosehdotuksen, mutta tahtoisin myös nähdä viiteindikaattorin jäävän paikoilleen, sillä komission ehdotus pyrkii korjaamaan nykyiset puutteet turvaamalla haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden terveyden.
Seuraavaksi siirryn Dublin-asetukseen. Kiitän Jeanine Hennis-Plasschaertia erinomaisesta Dublin-asetuksen uudistusta koskeneesta esittelystä. Tahtoisin korostaa itselleni erittäin tärkeää aihetta: se on perheiden jälleenyhdistäminen ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden ongelma. Dublin-järjestelmää arvostellaan usein kielteisestä vaikutuksesta turvapaikanhakijoihin, erityisesti perheisiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin.
Komissio tahtoo omassa ehdotuksessaan vahvistaa, että perheenjäseniä ei käytännössä erotettaisi toisistaan ja että alaikäisiä ei siirrettäisi maasta paitsi siinä tapauksessa, että heidät liitetään takaisin perheisiinsä. Komissio ei voi tukea tarkistuksia, jotka muuttaisivat tätä lähestymistapaa. Tahdon korostaa yhteisvastuuta, joka on joidenkin Dublin-asetuksen puitteissa esitettyjen muutosehdotusten aihe.
Tahtoisin ensin kiittää esittelijäämme Jeanine Hennis-Plasschaertia ja myös parlamenttia sen mahdollisuuden esittämisestä, että turvapaikanhakijoiden siirtämistä voitaisiin lykätä, jos jäsenvaltiolla on vaikeuksia. On kuitenkin vaikeaa edetä siitä Dublin-asetuksen puitteissa, sillä tämä säädös, jäsen Hennis-Plasschaert, ei voi olla jäsenvaltioiden välisen turvapaikanhakijoiden jakamisen apuneuvo. Olen pannut merkille vetoomuksenne yhteisvastuun puolesta, ja komissio hyväksyy muutosehdotuksen säädöksen johdanto-osaan antaakseen poliittisen merkin tahdosta luoda parempia ja järjestelmällisempiä yhteisvastuukäytäntöjä.
Itse asiassa tahdon myöhemmässä vaiheessa välttämättä ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä, jotka lisäisivät yhteisvastuuta Euroopan unionissa ja hellittäisivät turvapaikkajärjestelmien paineita eräissä jäsenvaltioissa. Meidän täytyy pystyä jakamaan kansainväliset suojelutoimenpiteet oikeudenmukaisemmin jäsenvaltioiden kesken. Unioni on jo myöntänyt Euroopan pakolaisrahastolle luvan tukea tämän alan kokeiluhankkeita. Käynnistettyään toimintansa tukivirasto voi myös antaa asiantuntija-apua sitä tarvitseville. Olette joka tapauksessa osoittanut tärkeän ongelman, sen että jäsenvaltioiden välillä tarvitaan lisää yhteisvastuuta ja johdonmukaisuutta.
Seuraavaksi puhun tukivirastosta. Bárbara Dührkop Dührkop ja Jean Lambert, kiitän teitä merkittävästä, nopeasta ja tehokkaasta työstä, sillä komissio esitti ehdotuksensa vasta 18. helmikuuta. Tässä tapauksessa todella tarvitsen parlamentin tukea viraston pikaiseen perustamiseen, ja panen tyytyväisenä merkille, että Euroopan pakolaisrahastoa koskeva muutosehdotus on hyväksytty.
Minun on kommentoitava muutamia tukivirastokysymykseen liittyviä näkökohtia. Yhteisvastuun teema on luonnollisesti hyvin tärkeä aihe niin parlamentille kuin minullekin. Huomaan, että muutosesitysluonnoksessa esitetään, että viraston tuella luotaisiin järjestelmä, joka pakottaisi jakamaan kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä. Komission ehdotus heijastaa Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimusta, jonka esittämä järjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen.
Toisaalta, niin kuin juuri edellisessä vastauksessani totesin, vaikka komissio työskentelee paremmin koordinoidun järjestelmän puolesta, ratkaisua ei saavuteta helposti. Samaan aikaan virasto tukee sisäistä uudelleenjakojärjestelmiä niin kuin ne on määritelty, mitä ne sitten ovatkin. Viraston perustamiseksi laadittava säädös ei ole oikea paikka säännellä näiden mekanismien perusperiaatteita, mutta jälleen kerran, niin kuin myös Dublin-asetuksen kohdalla kävi, komissio aikoo hyväksyä johdantoon esitetyn muutoksen.
Lisäksi komissio uskoo, että viraston ulkoisia valtuuksia ei pitäisi rajoittaa uudelleensijoittamistoimintaan ja alueellisiin suojeluohjelmiin. On vältettävä muutoksia, jotka rajoittaisivat tukiviraston toimivaltaa. Eräät ehdotukset tähtäävät perusteelliseen muutokseen tulevan viraston johtajan nimitysmenettelyssä. Pyydän teiltä harkintaa, sillä näiden ehdotusten esittämä käytäntö saattaisi lykätä johtajan nimittämistä huomattavasti. Virasto on todellakin perustettava nopeasti ja tehokkaasti. Komissio ehdottaa monialaista mallia, jota käytetään tällä hetkellä 20:ssä ensimmäiseen pilariin kuuluvassa sääntelyvirastossa. Meistä olisi vahinko poiketa yhdenmukaisestetusta mallista, kun toimielinten välisessä sääntelyvirastotyöryhmässä käydään monialaista keskustelua, johon parlamentti osallistuu.
Esitän nyt yhteenvedon. Olen jo käyttänyt melkoisesti aikaa, mutta parlamentin työn luonteen takia tahdon esittää yksityiskohtaisen vastauksen. Eräät jäsenet ovat arvostelleet Dublin-asetusta ja vastaanottoehtoja koskevia ehdotuksia liiasta anteliaisuudesta. Eräät sanovat: "Kyllä, mutta turvapaikkojen Eurooppa tulee hukkumaan perustelemattomiin turvapaikkahakemuksiin." Toiset jäsenet ovat vedonneet läheisyysperiaatteeseen. Rehellisesti sanoen en yhdy tällaiseen arvosteluun. Vain Euroopan turvapaikkaehtojen todellinen yhdenmukaistaminen selvien normien mukaan antaa Euroopalle mahdollisuuden toteuttaa halunsa suojella niitä, jotka todella tarvitsevat suojelua, sekä torjua epämääräisten, epätasaisesti sovellettujen normien hyväksikäyttö. Kokemus osoittaa, että siellä, missä jäsenvaltiot käsittelevät turvapaikkahakemuksia puolueettomasti ja ammattimaisesti, ei ole havaittavissa minkäänlaista hyökyaaltoa, kaikkea muuta. Uskon, että hakumenettelyn väärinkäytön torjunta ja suojelun normien kohottaminen voidaan sovittaa yhteen.
Lopuksi tahtoisin kiittää parlamenttia siitä, että se on osallistunut arkaa turvapaikka-aihetta koskevaan lainsäädäntätyöhön. Sanon tämän hyvin yksinkertaisesti mutta rehellisesti, jopa puheenjohtajiston edessä: me todella tarvitsemme Euroopan parlamenttia, jotta voimme saavuttaa tämän turvapaikkapolitiikan hyväksynnän. Tämä politiikka sopii eurooppalaisiin arvoihimme. Se voi herättää pelkoa ja arvostelua, mutta se on kokonaisuudessaan maanosamme humaanin hengen ja perinnön mukainen.
Arvoisa puhemies, tästä syystä olen erittäin kiitollinen kaikille jäsenille ja kiitän erityisesti viittä esittelijää erinomaisesta työstä.
Jan Kohout, neuvoston puheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, tämä uusi työvaiheemme, jonka päämääränä on yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luominen, vaatii sekä parlamentilta että neuvostolta vakavaa ponnistelua.
Neuvosto on täysin samaa mieltä siitä, että turvapaikka-asioiden yhdenmukaistamisessa on edettävä. Hyväksyessään Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen Euroopan neuvosto iloitsi siihen mennessä tapahtuneesta edistyksestä, mutta huomasi samalla, että jäsenvaltiot myönsivät suojelua eri määrin ja eri muodoissa.
Toistaessaan, että suojelu- ja pakolaisaseman myöntäminen on jokaisen jäsenvaltion vastuulla, Euroopan neuvosto muistutti, että on aika tehdä uusia aloitteita Haagin ohjelmaan sisältyvän yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän perustamisen loppuunviemiseksi, korkeamman suojeluasteen tarjoamiseksi, niin kuin komissio ehdottaa turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelmassaan.
Tästä syystä neuvosto on tyytyväinen neljään tärkeään lainsäädännölliseen ehdotukseen, jotka komissio esitti joulukuun ja helmikuun 2009 välillä tätä tarkoitusta varten ja joihin tämänpäiväinen keskustelumme keskittyy.
Kolme viime vuoden joulukuussa esiteltyä ehdotusta koskevat kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanotto-olosuhteita, niin kutsuttua Dublin-asetusta sekä Eurodacia. Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamista koskeva ehdotus esiteltiin tämän vuoden helmikuussa.
Näistä ehdotuksista on jo käyty perinpohjaisia keskusteluja neuvoston elimissä niiden esittelyä seuranneen lyhyen ajanjakson aikana. Ehdotusten luonteesta ja niiden käsittelemien aiheiden monimutkaisuudesta johtuen käsittelyä ei ole vielä saatu päätökseen kaikkialla neuvostossa.
Tästä syystä en voi vielä ilmoittaa neuvoston vakaata kantaa suhteessa muutosehdotuksiin, joita parlamentti esittää mietintöluonnoksissa. Voin vain sanoa, että neuvosto tutkii tarkkaan kaikki parlamentin luonnoksen kohdat ja pyrkii edistymään näissä tärkeissä toimenpiteissä niin nopeasti kuin mahdollista.
Toivon erityisesti, että voimme edistyä pikaisesti kahden suppeammin rajatun ehdotuksen kanssa. Nämä ovat ehdotus perustaa Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto ja Eurodac-asetuksen muutosehdotus. Näiden ehdotusten käsittely neuvoston elimissä on edennyt pisimmälle, ja voidaan jo sanoa, että neuvoston ja parlamentin näkökannat ovat lähentyneet huomattavasti.
Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustaminen helpottaa tiedon, tulkinnan ja kokemuksen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä ja auttaa kehittämään edelleen käytännön hallinnollista yhteistyötä turvapaikka-anomusten käsittelyssä. Virasto voi myös käyttää lähtömaiden antamia tietoja yhdenmukaistaakseen kansallisia käytäntöjä, menettelytapoja ja päätöksiä. Sekä neuvosto että parlamentti kannattavat tukiviraston perustamista. Puheenjohtajisto uskoo, että ehdotuksesta voidaan ja siitä pitäisi päästä nopeaan sopimukseen parlamentin ja neuvoston välillä molempien tahojen hyväksymältä pohjalta. Niin kuin arvoisat parlamentin jäsenet tietävät, tähän ehdotukseen liittyy Euroopan pakolaisrahastoa koskeva muutosehdotus. Koska jälkimmäisellä pyritään varmistamaan tukiviraston rahoitus, molemmat säädökset olisi hyväksyttävä samanaikaisesti.
Neuvosto toivoo, että myös Eurodac-asetuksesta voidaan päättää pikaisesti, sillä komissio on ehdottanut ainoastaan joitakin teknisiä parannuksia, joiden pitäisi tehdä järjestelmästä toimivampi.
Neuvostossa tähän mennessä käyty keskustelu kahdesta muusta ehdotuksesta, turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevista vähimmäisvaatimuksista annettuun direktiiviin sekä niin kutsuttuun Dublin-asetukseen tehdystä muutosehdotuksesta, on osoittanut, että nämä kysymykset ovat epäilemättä monimutkaisempia ja vaikeampia.
Niin kuin arvoisat parlamentin jäsenet tietävät, komissio pyrkii vastaanottodirektiiviä koskevissa ehdotuksissaan muuttamaan voimassa olevaa direktiiviä korjaamalla viime vuosina siinä havaitsemiaan puutteita. Komission mielestä jäsenvaltioille on jätetty liian paljon harkintavaltaa, mikä on estänyt pääsemästä tavoitteeseen, jonka mukaan turvapaikanhakijoille taataan riittävät vastaanotto-olosuhteet kaikissa jäsenvaltioissa. Tästä syystä komissio on esittänyt useita muutosehdotuksia, jotka koskevat muun muassa turvapaikanhakijoiden työhönpääsyä, parempia aineellisia vastaanotto-olosuhteita, parempaa haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tarpeiden huomiointia sekä turvautumista säilöönottoon.
Dublin-asetuksella, toisin sanoen asetuksella, jossa luodaan kriteerit ja mekanismit sen määrittämiseksi, mikä jäsenvaltio on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä, pyritään torjumaan sellaista turvapaikkamenettelyn väärinkäyttöä, jossa turvapaikan hakija jättää hakemuksensa useampaan jäsenvaltioon. Komissio esittää useita muutosehdotuksia nykyisen järjestelmän tehostamiseksi ja myös turvapaikanhakijoiden suojelustandardien paremmaksi varmistamiseksi. Ehdotus sisältää myös menetelmän, jolla voidaan lykätä siirtoja siinä tapauksessa, että jäsenvaltion turvapaikkajärjestelmä on erityisen paineen alla eikä siitä syystä pysty tarjoamaan turvapaikanhakijoille riittävän tasokasta suojelua ja vastaanotto-olosuhteita.
Komission ehdotuksia vastaanotosta ja Dublin-järjestelmästä tarkastellaan neuvostossa yksityiskohtaisesti. Neuvoston on vielä määriteltävä kantansa moniin ehdotusten käsittelemiin kysymyksiin, ja tietyistä pääkohdista keskustellaan edelleen. Tällaisia ovat kysymys pääsystä työmarkkinoille sekä säilöönotosta vastaanottodirektiivissä, sekä kysymys siitä, kuinka Dublin-asetuksessa voitaisiin parhaiten vastata erityisen paineen alaisten jäsenvaltioiden tarpeisiin. Puheenjohtajistolle on jo selvää, että neuvostossa on tehtävä lisätyötä, jotta jäsenvaltioiden välillä saavutettaisiin tarvittava yksimielisyys näistä ehdotuksista, minkä jälkeen neuvosto voi ryhtyä keskustelemaan parlamentin kanssa tavoitteenaan kahden instituution yhteisymmärrys. Se on luonnollisesti edelleen päämäärämme, ja parlamentti voi olla vakuuttunut siitä, että neuvosto ottaa huomioon parlamentin mielipiteet niin kuin ne on asiaankuuluvien mietintöluonnosten muutosehdotuksissa esitetty.
Sekä neuvosto että parlamentti ovat sitoutuneet vahvistamaan yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, joka tarjoaa korkeatasoista suojelua ja toimii tehokkaasti. Siitä syystä meille on tärkeä haaste löytää oikeat ratkaisut, jotka mahdollistavat tavoitteemme saavuttamisen. Olen vakuuttunut siitä, että sekä neuvostolla että parlamentilla on tahtoa toteuttaa se, ja vasten tätä taustaa neuvosto ryhtyy nyt yksityiskohtaisesti tutkimaan parlamentin ehdotuksia näistä neljästä asetuksesta.
Simon Busuttil, budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. – (MT) Niin kuin kollegani Jeanine Hennis-Plasschaert aivan oikein sanoi, mistä tahtoisinkin häntä onnitella, tämä lakipaketti rakentuu yhteisvastuun periaatteelle. Yhteisvastuuta on tunnettava niistä, jotka tarvitsevat suojelua, mutta nyt ensimmäistä kertaa myös niistä maista, jotka kantavat suhteetonta taakkaa. Tätä yhteisvastuuta osoittaa komission ehdotus lykätä Dublin-asetusta niissä maissa, jotka ovat kohtuuttoman rasituksen alaisia. Sama yhteisvastuunhenki sisältyy myös Euroopan parlamentin ehdotukseen rasituksenjakamisjärjestelmästä, joka ei enää olisi vapaaehtoinen vaan oikeudellisesti sitova.
Ponnistelujamme yhteisvastuun puolesta vaikeuttaa kuitenkin se, mitä tapahtuu ulkomaailmassa. Ihmiset eivät ymmärrä, miksi jatkamme yhteisvastuusta puhumista, kun todellisuudessa kaikki yrittävät siirtää vastuun toisten niskoille. Juuri tällä hetkellä, keskustellessamme tästä kaikesta tässä salissa, on Maltan ja Italian välillä vakava välikohtaus, joka on muutaman päivän sisällä jo kolmas laatuaan.
Kaksi Lampedusaa lähestyvää venettä, joissa on noin 130 turvapaikanhakijaa, ovat jo hyvin lähellä Lampedusaa. Italia kuitenkin kieltäytyy pelastamasta veneissä olijoita. Kansainvälisen oikeuden mukaan nämä henkilot tulisi kuljettaa lähimpään satamaan, ja niin kuin komission jäsen Barrot sanoi ensimmäisen välikohtauksen aikana, lähin hakusatama tässä tapauksessa on Lampedusa. Arvoisa puhemies, Italian tai oikeammin ministeri Maronin käytös on kansainvälisen oikeuden vastaista, määräilevää Maltaa kohtaan ja epäinhimillistä kaikkia veneissä olevia henkilöitä kohtaan. Tämänkaltainen käytös ei tuo kunniaa Italialle, ja arvoisa puhemies, tilanne on vakava myös siksi, että se välittää vaarallisen viestin, antaa ymmärtää että turvapaikanhakijoita ei pidä pelastaa, sillä se joka niin tekee, joutuu myös pitämään heidät. Tämä on erittäin vaarallinen viesti.
Tästä syystä käännyn Euroopan komission varapuheenjohtajan Jacques Barrot'n puoleen ja pyydän häntä viipymättä puuttumaan tilanteeseen sen ratkaisemiseksi. Pyytäisin häntä vaatimaan Italiaa toteuttamaan kansainväliset velvollisuutensa, ja pyydän häntä myös tekemään kaikille Euroopan unionin jäsenvaltioille selväksi, että tämä ei ole vain Maltan ja Italian välinen kiista, vaan olemme kaikki vastuussa, ja meidän tulisi kaikkien myös kantaa vastuumme. Arvoisa puhemies, jos kieltäydymme osoittamasta yhteisvastuuta käyätännössä, hävitämme keskinäisen luottamuksemme ja myös Euroopan kansalaisten luottamuksen. Jos todella uskomme yhteisvastuuseen, emme voi antaa ylivaltaa kansalliselle itsekkyydelle. Jokaisen on toimittava. Kiitos.
Agustín Díaz de Mera García Consuegra, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, tahtoisin onnitella esittelijä Jeanine HennisPlasschaertia hänen keskustelu- ja neuvotteluhalustaan tätä mietintöä käsiteltäessä.
Tahtoisin muistuttaa teitä siitä, että turvapaikkojen antaminen on hyväosaisten maiden moraalinen velvollisuus. Emme saa unohtaa, että huolimatta meitä parhaillaan haittaavista vakavista talousongelmista yhteisvastuu on ensiarvoisen tärkeä tekijä, jonka täytyy ohjata turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaamme. Solidaarisuus niitä kohtaan, jotka hyvin perustein pyytävät suojeluamme, ja solidaarisuus niitä yhteisömme jäseniä kohtaan, jotka maantieteellisestä sijainnistaan ja koostaan johtuen joutuvat suurimman maahanmuuttopaineen alaisiksi.
Turvapaikkapaketti on sekä tarpeellinen että ensiarvoisen tärkeä väline Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikan tulevaisuuden kehitykselle. Tahtoisin kuitenkin osoittaa, että sellaiset tärkeät toimenpiteet, joita olemme käsitelleet tänään, vaativat enemmän mietintä- ja harkinta-aikaa. Meille asetettujen määräaikojen tarjoama lyhyt liikkumavara on täysin riittämätön.
Ehdotuksessa on useita näkökohtia, joita on varmasti käsiteltävä uudelleen lähitulevaisuudessa. Tällaisia ovat turvapaikanhakijoiden tilanne, säilöönottotapaukset, käsitteiden 'vankeus' ja 'säilöönotto' välinen tärkeä ero, säilöönottolaitokset, siirtoja koskevat poikkeukset, poikkeukset yleisperiaatteesta, joka määrittää mikä valtio on vastuussa hakemuksen käsittelystä, erityisyksityiskohdat siitä, ketkä kuuluvat 'ydinperheeseen', sekä paljon hakemuksia vastaanottaville tarjottava apu.
Näistä ongelmista huolimatta ja nopean työtahtimme huomioon ottaen voimme sanoa, että yleensä ottaen olemme hyväksyneet tasapuolisen mietinnön. Tämä on tasapuolinen paketti, joka heijastaa edustamani poliittisen ryhmän valtaosan tuntoja, varsinkin niiden, jotka pyrkivät takaamaan kansainvälistä suojelua hakevien oikeudet sekä niiden, jotka tahtovat tukea paljon kansainvälisiä hakemuksia vastaanottavia jäsenvaltioita.
Yhteenvetona tahtoisin muistuttaa teitä siitä, että oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan on perusoikeus, joka turvataan eurooppalaisissa perustuslaeissa sekä erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa. Oikeuslaitoksen pitäisi siis antaa korkein mahdollinen takuu kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden yksilöllisistä oikeuksista. Saavuttaaksemme tällaisen asiaintilan meidän on tarjottava oikeusapua sitä tarvitseville hakijoille.
Arvoisa puhemies, päätän puheenvuoroni korostaen, että tarvitsemme Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston sekä rahoitustuen, joka myönnetään sille Euroopan pakolaisrahaston kautta.
Roselyne Lefrançois, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, Dublin-asetuksen uudelleenlaaditun toisinnon varjoesittelijänä tahdon kiittää komissiota meille esitellystä erinomaisesta tekstistä. Se todellakin tuo merkittäviä parannuksia Dublin-järjestelmään, erityisesti kansainvälistä suojelua hakevien perusoikeuksien kunnioittamisen näkökulmasta.
Suurimpia edistysaskeleita ovat perheyhteyden periaatteen vahvistaminen, alaikäisiin kiinnitetty lisähuomio sekä lapsen edun käsite, kansainvälistä suojelua hakevien paremman tiedonvälityksen ja hakemustapojen takaaminen, säilöönoton tiukka rajoittaminen sekä mahdollisuus lykätä väliaikaisesti siirtoja sellaisiin jäsenvaltioihin, joiden vastaanottovalmiudet ovat erityisen paineen alla tai jotka eivät pysty tarjoamaan tarpeeksi tasokasta suojelua.
Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan äänestyksessä onnistuimme pysäyttämään Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraatit, jotka tahtoivat hylätä osan ehdoista, muun muassa sen, joka koskee turvapaikanhakijoiden säilöönotto-olojen järjestämistä. Tämä on meille erittäin tärkeää, sillä kansainvälistä suojelua hakevat henkilöt eivät ole rikollisia eikä heitä niin ollen ole mitään syytä panna telkien taakse.
Eräät mietinnön kohdat ovat kuitenkin edelleen ongelmallisia, muun muassa kysymys siitä, millä kielellä hakijalle pitäisi antaa tietoja. Olemme sitä mieltä, että kielen pitäisi olla sellainen, jota hakija ymmärtää eikä vain sellainen, jota hänen oletetaan ymmärtävän. Tahtoisin lisätä, että siellä missä henkilöä pidetään säilöönotettuna, se tapahtuu Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisesti.
Tahdomme myös, että ilman huoltajaa olevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden hakemus käsiteltäisiin siinä jäsenvaltiossa, johon se on jätetty, jotta vältettäisiin alaikäisten kuljettamista valtiosta toiseen. Tällainen kohta sisältyi komission alkuperäiseen tekstiin, mutta Euroopan kansanpuolue vastusti ehdotusta esittelijän tuella.
Lopuksi tahtoisin sanoa, että koska Dublin-asetuksella ei pyritä takaamaan oikeudenmukaista vastuunjakoa turvapaikkahakemusten käsittelyssä, mielestäni on hyvin tärkeää luoda muita välineitä vahvistaaksemme, niin kuin sanoitte, komission jäsen Barrot, solidaarisuutta unionin reunavaltioita kohtaan.
Jeanine Hennis-Plasschaert, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Niin kuin jo ensimmäisessä puheenvuorossani totesin, jäsenvaltioiden välillä on yhä valtavia eroja, eikä yhdenmukaistaminen ole onnistunut toivotulla tavalla. Emme voi enää kieltää sitä. Direktiiveissä säädetään menettelyihin liittyvistä säännöistä, ei tietynlaisesta standardimenettelystä. Ottaen huomioon ne monet erot, joita yritämme parhaillaan sovittaa, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä pyrkii lähestymään asiaa selvästi käytännön näkökulmasta.
Ainoa tiemme on jäsenvaltioiden kansallisten lakien lähentäminen edelleen, luonnollisesti niin, että ne sisältävät myös asianmukaisen täytäntöönpanon ohjeet. Tähän on vielä liitettävä tarpeelliset todenperäisyyden varmistavat toimenpiteet ja käytännön vakuuttavuus.
Tässä yhteydessä pidämme ensiarvoisen tärkeinä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamista sekä ehdotettuja vastaanottodirektiivin ja Eurodac-asetuksen uudelleenlaadittuja toisintoja. Siksi on sääli, ja nyt osoitan sanani komissiolle, että meidän on vieläkin odotettava sekä toisinnon että vastaanottodirektiivin julkaisemista. Julkaisemispäivä on 24. kesäkuuta. Suuremman yhtenäisyyden ja paremman lainsäädäntätyön kannalta olisi ollut loogisempaa, että nämä kaksi ehdotusta olisi lisätty tämänhetkiseen turvapaikkapakettiin.
Ymmärrän, että viimeisen sanan asiasta sanoo neuvosto. Sallikaa minun kuitenkin painottaa vielä kerran sitä tosiseikkaa, että suurempi yhtenäisyys, parempi laatu ja syvempi yhteisvastuu ovat tärkeitä kaikille jäsenvaltioille. Kiire ei ole pyyhkinyt mielestäni Euroopan ulkorajoille tekemiämme vierailuja, varsinkaan niitä, jotka teimme tunnetuille kriisialueille.
Mario Borghezio, UEN-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, hetki sitten kuulin maltalaisen parlamentin jäsenen esittävän hyvin vakavia, jopa herjaavia väitteitä Italian hallituksesta ja erityisesti ministeri Maronista.
Ei ole täysin selvää, millaista peliä Malta pelaa. Selitän heti, mitä tarkoitan. En tahtoisi kutsua sitä likaiseksi peliksi vain siksi, että jäsenvaltioiden pitäisi osoittaa toisilleen kunnioitusta. Puheenvuoron käyttäneen jäsenen olisi pitänyt kertoa rehellisesti, että Malta on aina pyrkinyt säilyttämään laajat aluevetensä. Malta tahtoo pitää ne ja saada myös suuret tukisummat Euroopan unionilta.
Totuus pitäisi siksi kertoa kokonaisuudessaan: totuus Italian kyvystä ja tahdosta vastaanottaa ja suojella maahantulijoita, jotka ottavat osaa ja ovat tämän laittoman kaupan uhreja, on niin ilmiselvä ja hyvin dokumentoitu, ettei minun tarvitse siitä huolehtia.
Jos käymme käsiksi mietinnön ytimeen, korostaisin että velvollisuutemme ei ole jatkaa kiistojamme, jotka muistuttavat Manzonin kuuluisan romaanin kukkotappeluita. Jäsenvaltiot eivät saa antautua seireenien tee hyvää -houkutuslaululle, jota on höystetty tekopyhyydellä sekä erityisillä poliittisilla ja taloudellisilla etunäkökohdilla. Meidän on sovellettava ankarasti turvapaikanhaun loukkaamatonta periaatetta, ja niin tehdessämme meidän ei pidä antaa yhtään liikkumavaraa niille, jotka tahtovat käyttää tilannetta saavuttaakseen päämääriä, jotka ovat ristiriidassa jalojen periaatteiden kanssa, vaan estää hyväksikäyttö, joka hyödyttää ennen kaikkea laittoman pakolaiskaupan takana olevia rikollisjärjestöjä, mihin viittaamme tämänhetkisen tilanteen kontekstissa.
Toistan: velvollisuutemme ei ole teeskennellä, ei esittää väitteitä, joita voidaan käyttää väärin hyväksi, vaan löytää yhteinen lähestymistapa, ponnistella ja ottaa käyttöön tehokkaita toimenpiteitä, joilla varmistetaan että turvapaikkaoikeus pysyy voimassa ja että siitä ei tule hyväksikäyttäjien ja järjestäytyneiden rikollisten oikeutta, jotka käyttävät jaloja ja hyviä lakeja saavuttaakseen halveksittavan päämääränsä, kehitysmaiden asukkaiden hyväksikäytön.
Jean Lambert, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, myös minä olen paketin varjoesittelijä. Tahtoisin jatkaa siitä, mitä Agustin Díaz de Mera García Consuegra sanoi moraalisesta velvollisuudesta. Kun puhumme tiukasta soveltamisesta, niin kuin eräät jäsenet ovat tehneet, osa meistä on tietoisempia siitä, että sääntöjen soveltaminen on itse asiassa oikeudenmukaista eikä se estä suojelun tarpeessa olevia henkilöitä saamasta suojelua. Yksi tämän lakipaketin ideoista on juuri parantaa soveltamista ja varmistaa, että kaikki jäsenvaltiot toimivat samojen korkeiden normien mukaisesti.
Mitä turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevaan toisintoon tulee, olemme erittäin tyytyväisiä komission alkuperäiseen ehdotukseen ja tahdomme säilyttää siitä tietyt osat, muun muassa ne, jotka koskevat työmarkkinoille pääsemistä ja riittävää toimeentulotukea, josta äänestimme aiemmin tänään. Olen hyvin pahoillani siitä, että isänmaani, Yhdistynyt kuningaskunta, jättäytyy pois näiden kahden ehdotuksen tähden. Se on todellinen häpeä sanan täydessä merkityksessä.
Myös terveydenhoidon saanti on tietenkin ensiarvoisen tärkeää, ei ainoastaan hätätapauksissa vaan jatkuvan terveydenhuollon muodossa, varsinkin henkilöille, jotka ovat saattaneet kärsiä kidutuksesta ja tarvitsevat tukea henkisen hyvinvointinsa ylläpitoon.
Myös Dublin-toisinnon kohdalla hyväksymme alkuperäisen ehdotuksen, kannatamme lykkäysmekanismia ja aiomme äänestää mahdollisimman laajan perheenyhdistämisen määritelmän säilyttämisen puolesta.
Giusto Catania, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen jokseenkin liikuttunut puhuessani nyt viimeistä kertaa tämän parlamenttikauden aikana. Tahtoisin aloittaa siitä, mitä tässä salissa on sanottu pyydettäessä komission jäsen Barrotia ratkaisemaan kysymys, joka aivan liian usein koskettaa jäsenvaltioita, jotka mielellään jättävät turvapaikanhakijoiden kohtalon jonkun toisen vastuulle.
Vain hetki sitten näimme Italian ja Maltan siirtelevän vastuuta toisilleen. Vain muutama päivä sitten kuulimme, kuinka Pinar-niminen laiva oli jäänyt merelle liian pitkäksi aikaa, seurauksena ihmishenkien menetyksiä, joilta olisi ehkä voitu välttyä. Sanon tämän siksi, että kun puhumme turvapaikkakysymyksestä, puhumme mielestäni todellisesta tarpeesta ja sitoutumisesta, jota jäsenvaltioiden olisi osoitettava vastaanottopolitiikassaan.
Olen hyvin iloinen Antonio Masip Hidalgolle ja Jeanine Hennis-Plasschaertille muutosehdotuksista vastaanottodirektiiviin ja Dublin-asetukseen. Molemmat ehdotukset vievät Euroopan unionin turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmää parempaan suuntaan.
Mielestäni meillä on velvollisuus korostaa Euroopan kansalaisten ja turvapaikanhakijoiden samanarvoisuutta. Turvapaikka ei ole jotain, mitä jäsenvaltiot myöntävät sotia pakeneville henkilöille. Turvapaikka on jäsenvaltioiden velvollisuus, ja turvapaikan saaneilla on oikeus saada kaikki oikeudet, joista eurooppalaiset nauttivat. Siksi uskon, että tämä on käänteentekevä askel poliittisen aloitteemme ja lainsäädäntökykymme kehittämisen kannalta.
Tästä syystä puollan tähän direktiiviin ja tähän säädökseen muutosehdotuksia. Uskon, että meidän täytyy taata turvapaikkaoikeus kaikille sitä hakeville, sillä Euroopan unionin tulevaisuus riippuu vastaanottomme laadusta. Mielestäni tämän tulisi olla näkökohta, joka määrittää kokonaiskäsitystämme Euroopan unionista.
Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, huomenna, tämän parlamenttikokoonpanon viimeisenä kokouspäivänä, äänestämme lakiehdotuksista, joiden on tarkoitus parantaa turvapaikkapolitiikkaamme. Viisi vuotta kestäneen keskustelun ja turvapaikkakeskuksiin tehtyjen vierailujen jälkeen on korkea aika ryhtyä konkreettisiin toimiin. Jos kaiken tämän jälkeen joudumme odottamaan yhtään pidempään lakien soveltamisessa, lopullinen reaktio on tullut aivan liian myöhään.
Vuosien 2005 ja 2006 tapahtumien vuoksi olemme joutuneet kohtaamaan laitonta maahanmuuttoa, mutta tässä kohtaamisessa turvapaikanhakijat ovat kirjaimellisesti pudonneet yli laidan. Vaikka olen yhteistyöviraston perustamisen kannalla, tahtoisin tietää lisää sen muodosta ja tehtävistä. Miten voimme saada luotettavan listan turvallisista lähtömaista? Millaisiin lähteisiin sellaisen listan laatiminen perustuu? Miten voimme tarjota riittävää suojelua tietolähteille, jotka ovat ei-turvallisissa maissa? Voiko sellaiset lähteet pitää julkisuudelta salassa, ja kuinka uskottava on sellaiseen listaan perustuva riippumaton päätös? Tahtoisin kuulla neuvostolta, kuinka voisimme ratkaista tämän ongelman.
Miksi käytännön yhteistyötä hoitamaan ei ole valtuutettu Frontexia? Sen vastuuala on rajallinen, ja se pystyisi hyvin hoitamaan tämän tehtävän, jos sen rahoitusta lisättäisiin. Sillä tavalla antaisimme myös riittävän vastauksen kentän tilanteeseen, josta Frontex on jo muutenkin tietoinen. Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien laittomasta maahantulosta saamiemme kokemusten perusteella voisimme sitten tehdä tarvittavat toimenpiteet turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämiseksi. Mielestäni tämä olisi hyvin käytännöllinen ratkaisu.
Hubert Pirker (PPE-DE). - (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, meille esitetyistä ehdotuksista kannatan mielelläni ehdotusta Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta, Euroopan pakolaisrahastosta ja Eurodac-asetuksesta.
Tahtoisin kuitenkin ilmaista eriävän mielipiteeni vastaanottodirektiivistä ja Dublin-asetuksesta – näyttää siltä, että tähänastisessa keskustelussa olenkin ainoa henkilö, joka niin tekee.
Vastaanottodirektiivi on laadittu, jotta pakolaisille – todellisille pakolaisille – voitaisiin antaa mahdollisimman tehokasta apua mahdollisimman nopeasti. Mielestäni nyt näyttää kuitenkin siltä, että esitetyt muutosehdotukset merkitsevät rohkaisua maahanmuuttoon turvapaikan kautta, toisin sanoen houkuttelevat turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöön.
Miksi? Kaikkien turvapaikanhakijoiden pitäisi päästä nopeasti työmarkkinoille. Olen sitä mieltä, että jäsenvaltioiden asia on tehdä tästä päätös. Ehdotuksen mukaan turvapaikkahakemuksen jättöoikeus annettaisiin myös henkilöille, joilla on henkisiä terveysongelmia – kyllä, tunnen monia, joilla on sellaisia ongelmia, mutta kaikilla heillä ei ole turvapaikkaoikeutta – tai esimerkiksi kaikille vanhuksille. Ehdotuksessa käytetään epämääräisiä oikeuskäsitteitä. En myöskään hyväksy sitä, että kaikille turvapaikanhakijoille pitäisi myöntää sosiaalitukea samalla tavalla kuin oman maan kansalaisille. Koska tämä ei ole asianlaita, noin 95 prosentille hakijoista ei yksinkertaisesti myönnetä turvapaikkaa. Mielestäni näissä muutosehdotuksissa osoitetaan väärä suunta. Sen tähden aion äänestää niitä vastaan yhdessä Itävallan kansanpuolueen valtuuskunnan kanssa.
Dublin-asetus on tietyiltä osin samalla tiellä, sillä se vahvistaa ilmiötä, jossa turvapaikanhakijat etsivät edullisimman kohtelun tarjoavaa maata (turvapaikkashoppailu). Tämän uusi kappale antaisi turvapaikanhakijalle mahdollisuuden valita maa, johon hän jättää hakemuksensa, ja sen hyväksyminen johtaisi turvapaikkashoppailuun.
Myös siirtojen väliaikaista lykkäämistä pidän ongelmallisena. Ymmärrän hyvin Maltan tilanteen, mutta uskon, että on parempi tarjota pika-apua tarjoavia tukiryhmiä kuin edetä täällä esitettyä tietä. Meidän on varmistettava, että pakolaisia autetaan ripeästi, mutta estettävä kaikin tavoin turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttö.
Claude Moraes (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, sallikaa minun esittää heti toisenlainen näkemys. Mielestäni turvapaikkapaketti ja sitä suurella huolella valmistelleet viisi esittelijää ansaitsevat koko parlamentin tuen.
Meillä on varjoesittelijä Eurodac- ja Lambert-mietinnöissä, ja mielestäni olemme laatineet erinomaisessa yhteistyössä paketin, joka on sekä realistinen että toteutuskelpoinen ja jossa avoimuusperiaate on huomioitu. Esimerkiksi Eurodacin arassa aiheessa, turvapaikanhakijoiden sormenjälkien tallentamisessa, olemme parantaneet ehdotusta sormenjälkitietojen käyttötavan suhteen sekä lisäämällä Euroopan tietosuojavaltuutetun roolia ja selkeyttämällä hänen toimivaltaansa.
Tahtoisimme saada viittauksia useampiin Euroopan unionin perusoikeuskirjan artikloihin sekä ihmisarvoon ja lapsen oikeuksiin. Toivomme myös, että turvapaikanhakijoita koskeva kielikysymys, jonka Antonio Masip Hidalgo ja Rosalyne Lefrançois ansiokkaasti esittelivät, ratkaistaan hyvin.
Pidämme Lambertin mietintöä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta ratkaisevana askeleena jäsenvaltioiden yhteisen turvapaikkajärjestelmän toteuttamisessa. Sosialistien ryhmä kannattaa mietintöä, mutta olemme myös esittäneet muutosehdotuksia. Tahdomme suurempaa avoimuutta ja tilivelvollisuutta, mihin uskon esittelijänkin pyrkivän. Toivomme, että UNHCR ja kansalaisjärjestöt osallistuvat asianmukaisesti, ja olen lisännyt muutosehdotuksia, joiden avulla Euroopan parlamentti voisi valvoa järjestelmän toimintaa.
Ymmärrän, mitä komission jäsen sanoo nopeasta ratkaisusta ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta, mutta tilivelvollisuus, avoimuus ja turvapaikkatietojen laatu ovat myös hyvin tärkeitä asioita. Toimiakseen hyvin Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston on tuotettava erittäin käyttökelpoista, avointa ja puolueetonta tietoa, jota tutkitaan usein. Näillä varatoimenpiteillä tahtoisimme tuoda oman vahvan lisämme oikeudenmukaiseen ja tasapainoiseen Euroopan turvapaikkajärjestelmään.
Bogusław Rogalski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin perusoikeuskirja, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskeva yleissopimus sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset sisältävät perinpohjaiset tiedot turvapaikka-oikeudesta. Se on perusoikeus silloin, kun henkilö joutuu lähtömaassaan vainon kohteeksi rotunsa, uskontonsa, etnisen alkuperänsä, poliittisen mielipiteen tai poliittiseen ryhmään kuulumisen vuoksi, mikä on melko yleistä tämän päivän maailmassa. Sen, että ihmisille annetaan tämä oikeus, pitäisi merkitä myös sitä, että heille taataan oikeus kehittää elämäänsä. Tämän pitäisi olla perusedellytys.
Tähän tavoitteeseen päästäksemme meidän olisi tarjottava turvapaikanhakijoille pääsy työmarkkinoille, sillä se on paras tapa mahdollistaa turvapaikkahakijan omavaraisuus. Se myös ehkäisee sosiaalista eristymistä ja auttaa turvapaikanhakijaa tutustumaan vastaanottavan maan kulttuuriin. Turvapaikkaa hakeneille ihmisille pitäisi taata mahdollisimman paljon käytännön apua; tällä tarkoitan myös oikeutta korkeatasoiseen oikeusapuun, joka helpottaa omien oikeuksien ymmärtämistä.
Adamos Adamou (GUE/NGL). - (EL) Arvoisa puhemies, Eurodac-järjestelmää käytetään turvapaikanhakijoiden sormenjälkien keräämiseen. Vaikka tiedämme, että järjestelmän toimintaa on yritetty parantaa, meillä on vielä epäilyksiä seuraavan kahden asian suhteen. Ensimmäinen on paremman tulevaisuuden toivossa Eurooppaan tulevien ihmisten perusoikeuksien kunnioittaminen, joka ei mielestämme toteudu, jos nämä ovat "europoliisitietoja", mistä olemme jyrkästi eri mieltä. Toiseksi epäilemme, sopivatko käytetyt menetelmät yhteisön perusperiaatteisiin, joita ovat esimerkiksi henkilötietosuoja, tai suhteellisuusperiaatteeseen. Emme hyväksy sormenjälkien ottamista alle 14-vuotiailta lapsilta.
Ehdotetut toimenpiteet, joista emme ole samaa mieltä, eivät sallisi turvapaikanhakijan jättää hakemusta toiseen jäsenvaltioon, jos hänet on torjuttu yhdessä, aikana, jolloin – niin kuin kaikki tiedämme – turvapaikka-asioiden käsittelyssä on aina mukana subjektiivisuutta, joka voi kääntyä jo entuudestaan uhriksi joutuneen henkilön vahingoksi.
(EN) Koska tämä on viimeinen puheenvuoroni tässä parlamentissa, tahtoisin kiittää teitä, kaikkia kollegoita ja henkilökuntaa yhteistyöstä.
Catherine Boursier (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Barrot, hyvät parlamentin jäsenet, myös minä olen iloinen, kun saan lausua mielipiteeni keskusteltaessa niin tärkeästä aiheesta kuin turvapaikkapaketti, vieläpä parlamenttikauden viimeistä edellisenä päivänä.
Kaikista pyrkimyksistämme ja Euroopan turvapaikkajärjestelmän ensimmäisen vaiheen hyväksymisestä huolimatta olemme tulleet tietoisiksi sitkeistä eroista eri jäsenvaltioiden välillä suhteessa pakolaisaseman tunnustamiseen.
Meidän on myös myönnettävä, että huolimatta merkittävistä edistysaskelista, joita direktiivi on saanut aikaan vastaanotto-olosuhteissa – niin kuin kollegani Roselyne Lefrançois, jonka huomioista olen täysin samaa mieltä, jo mainitsikin – meidän on myönnettävä, että jäsenvaltioilla on vieläkin liikaa liikkumavaraa tässä asiassa. Siitä syystä minäkin vaatisin, että tässä kysymyksessä, ennen kaikkea tässä kysymyksessä, on löydettävä tie eurooppalaisen yhteisvastuun toteutumiseen.
Lopuksi, painokkaammin kuin koskaan, tahdon osoittaa, että turvapaikanhakijat ja ne, jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua, ovat haavoittuvassa asemassa ja tarvitsevat siksi erityiskohtelua. Tällä tarkoitan erityisesti sitä, että heitä ei saisi ottaa säilöön.
Keskustelu vastaanottodirektiivistä on päättynyt, olimme siitä yksimielisiä. Meidän ei ole syytä aloittaa keskustelua siitä uudelleen keskustellessamme turvapaikka-asiasta.
Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, tahdon vielä kerran kiittää kaikkia puhujia ja erityisesti esittelijöitä. Tahdon tehdä vain pari huomautusta. Ensimmäinen huomautukseni koskee kielikysymystä ja on vastaus erityisesti Roselyne Lefrançoisille. Minun on todettava, että komission mielestä ehdotus, jonka mukaan turvapaikanhakijoille pitäisi antaa tietoja kielellä, jota heidän voidaan olettaa ymmärtävän, on tasapainoinen. Tämän välineen tavoitteena on mahdollistaa, että turvapaikanhakijat saavat asianmukaiset tiedot ja samaan aikaan ehkäistä turvapaikanhaussa mahdollisesti tapahtuvia väärinkäytöksiä.
Tahtoisin nyt esittää kiitokseni parlamentille. Sallikaa minun kuitenkin ensin ilmaista hämmästykseni Hubert Pirkerin puheenvuoron johdosta. Jäsen Pirker, en voi antaa teidän vääristellä komission ehdotusta. Kun kuulen teidän sanovan, että Dublin-asetus voisi johtaa turvapaikkashoppailuun, en voi hyväksyä sitä, sillä se ei ole mahdollista eikä totta. Komission ehdotus ei muuta Dublin-järjestelmän perusperiaatteita. Turvapaikanhakija ei voi valita turvapaikkavaltiota. On totta, että vastuussa oleva valtio määritellään objektiivisin kriteerein, mutta päätökseen vaikuttavat myös inhimilliset tekijät, ennen kaikkea perheiden yhdistäminen.
En voi uskoa, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän jäsenenä ette välitä perheiden yhdistämisen ongelmasta. En hyväksy ehdotuksen vääristelyä. Myös komissiolle se on keino taata selkeästi, ettei järjestelmää hyväksikäytetä. Olemme muun muassa esitelleet käytännön, jolla voidaan tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt. Tietenkin jäsenvaltioiden on huolehdittava ehdottamiemme periaatteiden oikeudenmukaisesta ja tasapainoisesta soveltamisesta.
Johannes Bloklandille tahtoisin sanoa, että on tärkeää pitää erillään Frontexin ja tukiviraston tehtävät. Ne ovat erilaisia virastoja, jotka vaativat erilaisia taitoja, jos todella tahdomme, että turvapaikkahakemuksia käsitellään Euroopassa riittävän perusteellisesti ja inhimillisesti.
En voi uskoa, että Euroopan parlamentti ei voisi löytää laajaa yhteisymmärrystä esittelijöiden tekemän työn pohjalta. On selvää, että kuulutte erilaisiin poliittisiin ryhmiin, joista jokaisella on omat poliittiset ja aatteelliset herkkyyspisteensä. Emme kuitenkaan saa unohtaa, että Eurooppa, joka on saanut todistaa jopa hengenvaarallista vainoa, ei ole toiminut esimerkillisesti tällä alalla. Idealistinen saarnaaminen ei nyt auta, meidän on oltava uskollisia arvoillemme. Sen on minun vaatimukseni. Tarvitsen Euroopan parlamentin laajan henkilökohtaisen tuen.
Jan Kohout, neuvoston puheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, viimeisessä puheenvuorossani tahtoisin korostaa, että neuvosto on tyytyväinen parlamentin haluun edistyä nopeasti näissä tärkeissä asioissa sekä siihen, että parlamentti tunnustaa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän asianmukaisen toiminnan tärkeyden.
Voin vakuuttaa teille, että neuvosto käsittelee perinpohjaisesti parlamentin kantaa neuvoston elimissä tehtävää työtä koskeviin ehdotuksiin. Erityisen yksityiskohtaisesti neuvosto tutkii parlamentin muutosehdotuksia, jotta voitaisiin päästä selvyyteen siitä, voimmeko saavuttaa yhteisymmärryksen pisimmälle edennyttä työtä koskevista ehdotuksista
Tahtoisin myös sanoa jotain yhteisvastuuperiaatteesta. Eräät parlamentin jäsenet ovat aivan oikein viitanneet siihen, että osa jäsenvaltioista joutuu maantieteellisen sijaintinsa ja väestötilanteensa takia todellakin kokemaan turvapaikkajärjestelmässään erityistä painetta.
Tässä valossa Euroopan neuvosto on korostanut yhteisvastuuperiaatetta Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksessa, joka hyväksyttiin syksyllä 2008. Sopimus kehottaa selkeästi harjoittamaan yhteisvastuuta vapaaehtoiselta ja koordinoidulta pohjalta, jotta kansainvälistä suojelua saavat henkilöt voitaisiin sijoittaa paremmin, sekä kehittämään lainsäädäntöä, esimerkiksi yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman osia. Lisäksi sopimus tarjoaa rahoitusta toimintoihin, joihin osallistuminen on jäsenvaltioille vapaaehtoista.
On syytä todeta, että Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto voisi auttaa yhteisön sisäisissä siirroissa helpottamalla siirtoihin tarvittavaa tiedonvaihtoa. Tukivirasto voisi auttaa myös koordinoimalla useampien virkamiesten sijoittamista niihin jäsenvaltioihin, jotka ovat erityisen paineen alla. Tämä sääntely ei kuitenkaan voi toimia oikeusperusteena, joka loisi yhteisön sisäisen siirtomekanismin.
Lopuksi tahtoisin sanoa, että meillä on tällä alalla vielä työtä tehtävänä, sillä komissio on jo ilmoittanut aikovansa esittää lisää lakiehdotuksia tarkoituksenaan saada valmiiksi yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä. Nämä ehdotukset liittyvät turvapaikkahakemusten käsittelyyn sekä laatu- ja asemavaatimuksiin, joiden avulla voidaan määritellä, ovatko hakijat pakolaisia, sekä uudelleensijoittamissuunnitelmien luomiseen UNHCR:n suojelussa oleville henkilöille. Meidän on edistyttävä niin nopeasti kuin mahdollista, mutta on pidettävä huolta siitä, että nopeus ei heikennä laatua. Olen vakuuttunut siitä, että olemme kaikki samaa mieltä.
Antonio Masip Hidalgo, esittelijä. − (ES) Komission jäsen Barrot, teillä on tukeni; ainakin tämä esittelijä on valmis siihen mitä pyydätte parlamentilta, ja se on mietintöni ensimmäisellä rivillä. Tahtoisin myös sanoa, että kahdessa puheenvuorossanne tänä iltapäivänä olette pitänyt meille oikeuden, moraalin ja historian oppitunnin.
Eräs puhujista mainitsi tehokkaan oikeussuojan. On selvää, että tehokas oikeussuoja on perusperiaate. Siksi pyydän, että turvapaikanhakijat saisivat tietoa kielellä jota ymmärtävät eivätkä millään muulla kielellä. Jos näin ei tapahdu, oikeussuoja ei ole tehokas. Pyydän, että ette väittäisi vastaan, sillä silloin vastustaisitte juuri sen lain periaatteita, johon olette aiemmin viitannut.
Nicolae Vlad Popa, esittelijä. – (RO) Maassa josta tulen, Romaniassa, oli vuoteen 1989 asti totalitaarinen kommunistinen hallinto, jonka toimintaa voidaan luonnehtia rikolliseksi. Tämä hallinto kohteli kansalaisia niin kuin he olisivat olleet suuressa vankilassa. Silti kymmenet tuhannet vaaransivat henkensä ja pakenivat maasta hakien poliittista turvapaikkaa. Tunnen suuren joukon sellaisia henkilöitä ja tiedän miten tärkeää kansainvälinen suojelu on, erityisesti poliittisen turvapaikan tarjoama suojelu.
On kuitenkin hyvin tärkeää pystyä tunnistamaan todelliset turvapaikanhakijat, ne jotka hakevat poliittista turvapaikkaa täysin oikeutetusti. Rekisteröintijärjestelmää kehittämällä voimme varmasti ratkaista tällaiset kysymykset paljon nopeammin. Samalla tahtoisin keskustella toisesta ongelmasta, joka liittyy verkostoihin, tarkemmin sanottuna rikollisjärjestöihin, jotka harjoittavat ihmiskauppaa turvapaikanhakijoilla. Nämä verkostot saavat valtavia summia kuljettamalla turvapaikanhakijoita Euroopan unionin jäsenvaltioihin. Olen sitä mieltä, että meidän on asetettava ensisijaiseksi tavoitteeksemme tämän rikollisen toiminnan kukistaminen, ja on luotava strategia, jonka turvin siinä voidaan onnistua.
Jean Lambert, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen siitä yleisestä kannatuksesta, jonka olemme saaneet tänä iltapäivänä Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle. Tahtoisin kiittää kollegoitani yhteistyöstä ja kaikesta toiminnasta asian hyväksi.
Toivomme, että voimme perustaa ja käynnistää tukiviraston mahdollisimman pikaisesti. Sen tarkoitus on luonnollisesti lisätä jäsenvaltioiden välistä luottamusta, sillä turvapaikkajärjestelmä kehittyy käytännön asiantuntijayhteistyön, koulutuksen ja muun toiminnan tuloksena. Kun luottamus lisääntyy, voimme ehkä nähdä jäsenvaltioiden kantavan pienempää huolta siitä tosiasiasta, että heidän täytyy ehkä tehdä pakollista yhteistyötä täyttääkseen velvollisuutensa.
Olen iloinen siitä, että komission jäsen Barrot toi selvästi esiin turvapaikka-asioiden tukiviraston ja Frontexin tehtävien eron. Ne ovat hyvin erilaiset elimet, joiden tarkoitus on hyvin erilainen, vaikka tietenkin niiden välinen yhteistyö ja tiedonkulku on tärkeää. Eräs näkökohdista, jota on sivuttu keskustelussa, on kolmansista maista, kansainvälistä suojelua hakevien lähtömaista, saatavan tiedon kysymys. Tämä on tietenkin eräs turvapaikka-asioiden tukiviraston tehtävä: koota eri lähteistä saatu tieto standardimuotoon, mikäli mahdollista, muotoon, jonka ansiosta voidaan luottaa paremmin siihen, että tietoja ei käytetä poliittisiin tarkoituksiin.
Monet meistä ihmettelevät suuresti sitä, että jokin maa saattaa myöntää pakolaisaseman melko suurelle osalle Tshetsheniasta tulevista hakijoista, kun taas jokin toinen maa ei hyväksy juuri ketään Tshetsheniasta. Monet meistä pitävät tätä käsittämättömänä, kun samat tiedot ovat kaikkien ulottuvilla. Niinpä luottamus tietojen laatuun ja niiden käyttötapaan jäsenvaltioissa on myös ensiarvoisen tärkeä osa sitä voimistunutta yhteistyötä, jonka tulemme näkemään. Odotamme sen toteutumista.
Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, huolimatta siitä, etten pysty antamaan täysin tyydyttäviä vastauksia, en tahtoisi jättää vastaamatta kysymyksiin, joita esittivät parlamentin jäsen Simon Busuttil, italialaiset jäsenet Mario Borghezio ja Giusto Catania, sekä kaikki muut. Tahtoisin kuitenkin sanoa, että Välimerellä esiintyvät ongelmat eivät ole vain Maltan ja Italian asia. Eurooppalaisten täytyy todellakin tulla tietoisiksi niistä yhä traagisemmista ja dramaattisemmista tilanteista, joita täällä on kuvailtu.
Itse olen ollut Lampedusassa ja Maltalla. Tapasin molempien maiden ministerit Brysselissä ensimmäisen välikohtauksen jälkeen. Luojan kiitos olemme löytäneet ratkaisun. Tahdon kuitenkin ottaa kysymyksen jälleen esiin tavatessani kaikki sisäministerit seuraavassa oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa kesäkuun alussa.
Pyrimme kykyjemme mukaan auttamaan Maltaa ja Italiaa, mutta tilannetta ei voi jättää pelkästään kahden jäsenvaltion hoidettavaksi, vaan Euroopan ja kaikkien jäsenvaltioiden täytyy ryhtyä toimiin sen ratkaisemiseksi.
Tästä syystä meidän on pohdittava asiaa. Tämä on ollut vaikuttimena koko keskustelullemme, joka on osoittanut, että eurooppalaisten yhteisvastuuta on vahvistettava.
Puhemies. − (EN) Keskustelu on päättynyt.
Äänestys toimitetaan torstaina 7. toukokuuta 2009.
Marian-Jean Marinescu (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Eurodac on tärkeä väline käsiteltäessä niiden kansainvälistä suojelua hakevien ja maahanmuuttajien tietoja, jotka on joko vangittu laittomina rajanylittäjinä tai jotka ovat jääneet jäsenvaltion alueelle laillisen oleskeluluvan umpeenkuluttua.
Eurodac-asetuksen uudistus ratkaisee ongelmia, jotka liittyvät sen tiettyjen lainkohtien tehokkuuteen. Jäsenvaltiot ovat esimerkiksi viivytelleet sormenjälkien lähettämisessä Eurodac-keskusjärjestelmään ja jossakin jäsenvaltiossa tunnistettuja pakolaisia käsittelevien tietojen vaihtamisessa, tai jäsenvaltiot ovat nimittäneet liian vähän viranomaisia, joilla on pääsy Eurodac-tietokantaan.
Mielestäni Eurodac-tietokannan tehokkaampi käyttö on mahdollista vasta kun Eurodacilla käyttää samaa teknistä pohjaa kuin SIS II ja VIS. SIS-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien täytyy käyttää samaa biometriikkaan perustuvaa tunnistustapaa, jotta voidaan varmistaa niiden yhteentoimivuus ja pitää kulut alhaisina.
Pyydän komissiota esittämään lakimuutosehdotuksensa, joiden nojalla voidaan perustaa kolmen edellä mainitun tietotekniikkajärjestelmän hallinnosta vastaava virasto. Nämä välineet on koottava yhteen paikkaan ja varmistettava, että ne pitkällä tähtäimellä tukevat toisiaan mahdollisimman hyvin, välttäen päällekkäisyyttä ja ristiriitaisuuksia.
Toomas Savi (ALDE), kirjallinen. – (EN) Arvoisa puhemies, kannatan lämpimästi Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamista, sillä tilanne kolmansissa maissa, varsinkin Afrikassa ja Lähi-Idässä, on yhä huonompi. Vastustan kaikkia pyrkimyksiä muodostaa "Eurooppa-linnoitus", joka eristäytyy kolmannen maailman ongelmista – ovathan useat niistä suoraan tai epäsuorasti aiempien siirtomaavaltojen aiheuttamia. Eurooppa ei saa kääntää selkäänsä maille, joita se on aikaisemmin piittaamattomasti käyttänyt hyväkseen.
Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto tarjoaa yhdenmukaistetun lähestymistavan yhteiseen eurooppalaiseen turvapaikkapolitiikkaan. Kannatan yhteisvastuuperiaatetta Euroopan unionin alueella turvapaikanhakijoiden suhteen. Eräiden jäsenvaltioiden rajat ovat samalla Euroopan unionin ulkorajoja, mistä syystä niihin kohdistuu jatkuva maahanmuuttovirta.
Toivon, että Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto helpottaa kyseisten jäsenvaltioiden taakkaa.