Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 7. toukokuuta 2009 - Strasbourg

1. Istunnon avaaminen

Puhetta johti
varapuhemies Alejo VIDAL-QUADRAS

(Istunto avattiin klo 9.05)

2. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja

3. Määrärahojen siirrot: ks. pöytäkirja

4. Rauenneet kirjalliset kannanotot: ks. pöytäkirja

5. Moldovan tasavallan tilanne (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset): ks. pöytäkirja

6. Kolmansien maiden ammattilaisten kanssa toteutettava audiovisuaalialan MEDIA Mundus -yhteistyöohjelma (keskustelu)

  Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana Ruth Hieronymin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0260/2009) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi kolmansien maiden ammattilaisten kanssa toteutettavan audiovisuaalialan MEDIA Mundus yhteistyöohjelman perustamisesta (KOM(2008)0892 – C6-0011/2009 – 2008/0258(COD))

  Ruth Hieronymi, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, olen erityisen iloinen siitä, että olemme onnistuneet laatimaan ja hyväksymään eurooppalaiselle elokuvalle uuden tukiohjelman, Euroopan unionin ja maailmanlaajuisen kulttuurin ja talouden hyväksi, näin lyhyessä ajassa – vain kuudessa kuukaudessa – ja ennen tämän vaalikauden loppua.

Tämä oli mahdollista ainoastaan poikkeuksellisen hyvän yhteistyön ansiosta, mistä haluaisin ilmaista lämpimimmät kiitokseni. Paljon kiitoksia komission jäsenelle. Komission ehdotus MEDIA Mundus -ohjelman perustamiseksi oli erinomainen. Yhteistyö Tšekin puheenjohtajakaudella oli erinomaista ja yhteistyö kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan kanssa oli kaikkein parasta. Vain tämän ansiosta oli mahdollista saavuttaa päämäärämme näinkin lyhyessä ajassa.

Eurooppalaisten elokuvien myynninedistäminen MEDIA-ohjelman kautta on ollut hyvin menestyksekästä Euroopan unionissa jo noin 15 vuoden ajan. MEDIA-ohjelma on tukenut 90 prosenttia kaikista eurooppalaisista elokuvista, joita on esitetty niiden valmistusmaan ulkopuolella. Tähän asti ohjelma on kuitenkin tukenut hankkeita ainoastaan Euroopan sisällä, eikä tämä edistämisohjelma ole enää riittävä markkinoiden kansainvälistymisen ja uusien teknologioiden aikana.

Kansainvälistyminen tuo uusia mahdollisuuksia mutta myös uusia haasteita. MEDIA Mundus -ohjelma, josta tänään keskustelemme, on upea vastaus. Se on vastaus niihin mahdollisuuksiin, joita uudet Euroopan ulkopuoliset markkinat tarjoavat Euroopan elokuvateollisuudelle. Se on myös vastaus tarpeeseen ja mahdollisuuksiin käyttää elokuvien myynninedistämistä ja elokuvia itsessään kulttuurienvälisen vuoropuhelun tukemiseen ja eteenpäin viemiseen.

Sen vuoksi haluaisinkin ilmaista kiitokseni MEDIA Mundus -pilottihankkeiden käynnistämisestä. Niille varattiin seitsemän miljoonaa euroa, ja kävi ilmi, että kysyntä oli suunnaton. Pilottihankkeet tukivat koulutusta, markkinointia ja jakelua kansainvälisissä verkostoissa, ja erityisesti esiin nousevat audiovisuaaliset markkinat maista kuten Intia, Brasilia, Etelä-Korea ja Kanada ovat esittäneet merkittäviä hankkeita.

Tämä huomioon ottaen puollamme mielellämme tätä ehdotusta kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan äänellä. Haluaisin pyytää koko parlamenttia äänestämään tämän ohjelman puolesta, jotta sitä tuettaisiin sopivalla rahoitussummalla tulevina vuosina ja jotta saavuttaisimme päämäärämme ja tukisimme eurooppalaisten elokuvien myynninedistämistä toimien näin kulttuuriarvojemme lähettiläinä maailmalla.

Tämä on viimeinen puheeni Euroopan parlamentissa. Tunnen olevani hyvin onnekas, koska olen voinut saattaa tämän ohjelman loppuun teidän tukenne avulla, ja haluaisin antaa oman viestini eteenpäin vietäväksi. Ottakaa huomioon tulevissa töissänne, että Euroopan kulttuurihyödykkeiden ei tulisi olla pelkästään taloudellisia, vaan niiden tulee pysyä sekä kulttuurisina että taloudellisina hyödykkeinä.

Haluaisin erityisesti kiittää kaikkia kollegojani kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa, sihteeristöissä ja teitä, arvoisa komission jäsen, sekä teidän pääjohtajaanne, Gregory Paulgeria, joka piti peräsintä, kymmenen vuoden erinomaisesta yhteistyöstä audiovisuaalialalla. Paljon kiitoksia.

  Viviane Reding, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, olen täysin samaa mieltä siitä, mitä Ruth Hieronymi sanoi. Nuo kymmenen vuotta, jotka työskentelimme yhdessä hänen kanssaan ja muiden kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan jäsenten kanssa, olivat hyvin tehokkaita ja henkilökohtaisesta näkökulmasta katsottuna hyvin hedelmällisiä. Joten kiitos teille kaikille, puolueeseen katsomatta, jotka olette tehneet todella kovasti töitä sen eteen, että kulttuuri tulisi tärkeämmäksi ja että se voisi puhutella ihmisiä.

Olen hyvin iloinen siitä, että parlamentti ehdotti mietintöön selvennyksiä ja yksinkertaistuksia, jotka paransivat käsiteltäväksi jättämääni ehdotusta.

Kuten tiedätte, MEDIA International -valmistelutoimi on ollut MEDIA Munduksen kehittämisen perustana, ja tässä asiayhteydessä olen myös kiitollinen parlamentille siitä, että he myönsivät kaksi miljoonaa euroa vuonna 2008 ja viisi miljoonaa euroa vuonna 2009 valmistelutoimen rahoittamiseksi.

MEDIA Mundus käynnistyy vuonna 2011 ja se jatkaa siitä, mihin MEDIA International jäi. Sen tavoitteena on vahvistaa kulttuurisia ja kaupallisia suhteita eurooppalaisten ja muun maailman elokuvateollisuuden ammattilaisten välillä. Ajatus MEDIA Munduksen takana on uudenlainen, kunnianhimoinen ja innovatiivinen, koska se edistää yhteistyötä ammattilaisten välillä, mitä eurooppalaiset ohjelmat eivät ole yleensä tehneet. Lisäksi, poiketen olemassa olevista ohjelmista, sen perustana on molemminpuolinen etu eri osa-alueilla, ei ainoastaan meidän elokuvantekijöillemme, vaan myös kolmansien maiden elokuvantekijöille. Ensimmäinen osa-alue on koulutus sisältäen koulutettavia ja kouluttajia Euroopasta ja kolmansista maista. Se helpottaa pääsyä kolmansien maiden markkinoille ja rakentaa luottamusta ja pitkäaikaisia kaupallisia suhteita; tämä on luonnollista. Kun on istuttu yhdessä koulussa opiskellen elokuva-alaa jonkun aasialaisen, afrikkalaisen tai amerikkalaisen kanssa, on selvää, että myöhemmin ammattielämässä halutaan työskennellä yhdessä.

Tämä on myös yksi syy sille, miksi tuemme foorumien järjestämistä kansainvälisille yhteistuotannoille. Koulutamme heidät yhdessä ja sen jälkeen odotamme heidän alkavan työskennellä yhdessä. Joten kansainvälisille yhteistuotannoille tarvitaan foorumeita.

Sen jälkeen meidän täytyy kehittää eurooppalaisten audiovisuaalisten taiteiden jakelua, levitystä ja näkyvyyttä kolmansissa maissa. Euroopassa asuville kolmansista maista tulleille ihmisille se tarkoittaa aina tilannetta, jossa kaikki voittavat. Tässä on erittäin hyvä esimerkki Euroopasta, joka ei ole linnake vaan avoin Eurooppa; Eurooppa, joka antaa, joka ottaa, joka jakaa.

Meidän tulee lisätä kulttuurisesti monimuotoisen audiovisuaalisen sisällön yleistä kysyntää, mikä on hyvin tärkeää, joten meidän täytyy saada nuoret, nuori yleisö ennen kaikkea, katsomaan eurooppalaisia elokuvia.

Olen vakuuttunut siitä, että MEDIA Mundus lisää kuluttajien valinnanvaraa niin, että ihmiset saavat mahdollisuuden katsoa eurooppalaisia elokuvia. Tämä lisää kulttuurista monimuotoisuutta Euroopan markkinoilla tuomalla Eurooppaan enemmän laatuelokuvia Euroopan ulkopuolisilta, pienemmiltä markkinoilta, ja se antaa eurooppalaisille elokuville mahdollisuuden menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Joten se luo uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia Euroopan ja koko maailman ammattilaisille. Tällä on tietysti hyvin tärkeä taloudellinen vaikutus. Kyse on kilpailukyvystä, mutta ennen kaikkea kyse on kulttuurisesta monimuotoisuudesta – meidän kulttuurisesta monimuotoisuudestamme – joka on arvokkain hyödykkeemme, ja muissa maanosissa asuvien kulttuurisesta monimuotoisuudesta, joka on heidän tärkein hyödykkeensä. Näiden jakaminen on suurenmoinen mahdollisuus, jota MEDIA Mundus vahvistaa.

  Doris Pack, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE)Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvä Ruth Hieronymi, MEDIA Mundus -ohjelma on hanke, joka perustuu meidän valiokunnastamme, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnasta lähtöisin olevaan ajatukseen. Siellä se niin sanoakseni näki päivänvalon. Ennen kaikkea me annoimme hankkeelle vankan kannatuksemme, ja tietysti siinä näkyy tunnusmerkkejä, ei ainoastaan komission jäsenen vaikutuksesta, vaan myös Ruth Hieronymin, jota me kaikki kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa tuimme mielellämme.

Olemme oppineet huomattavan paljon Erasmus Mundus -hankkeesta, joka avasi ovet opiskelijoillemme, jotka halusivat lähteä kolmansiin maihin opiskelemaan ja päinvastoin. Maailman kansainvälistyessä tämä on itse asiassa välttämätöntä, ja MEDIA Mundus kulkee samaan suuntaan elokuvantekijöiden suhteen. Se on hieno esimerkki siitä, miten tällä alalla voidaan järjestää kulttuurienvälistä vuoropuhelua, millä on tietysti myös kaupallinen puolensa mutta mikä on myös, ja ennen kaikkea, kulttuurista vuoropuhelua.

MEDIA Mundus myös tukee ja toteuttaa Unescon yleissopimusta, joka edistää kulttuurista monimuotoisuutta Euroopassa ja ympäri maailmaa, edistää vuoropuhelua ja yrittää löytää tasapainon taloudellisesti kannattavien ja säästäväisten pyrkimysten välille.

MEDIA Mundus -ohjelman avulla vahvistamme luonnollisesti elokuviemme, elokuvantekijöidemme ja opiskelijoidemme liikkuvuutta, ja lopulta tapahtuu se, mitä Wim Wenders muistuttaa meitä tekemään, eli annamme Euroopalle uudet kasvot, teemme eurooppalaisesta unelmasta todellisuutta. Amerikkalainen unelma on välittynyt meille elokuvien kautta jo vuosikymmenien ajan, ja näin tapahtuu yhä tänäkin päivänä. Jos menemme lopulta niin pitkälle, että viemme eurooppalaisen unelman maailmalle yhteistyössä kolmansien maiden kanssa kuvien kautta, olemme tehneet paljon enemmän Euroopan unionin vakauttamiseksi, kuin mitä olisimme monilla muilla tavoilla voineet tehdä.

Jos työskentelemme yhdessä tämän päivän kansainvälistyneessä maailmassa, pystymme jossain määrin ajamaan amerikkalaisia taaksepäin maailman markkinoilla ja kuvaamaan omaa unelmaamme hieman paremmin. Olen varma, että kolmannet maat antavat meille tukensa, ehkä Etelä-Korea tai Etelä-Amerikan maat, joita haluamme itse asiassa auttaa antamalla niiden pienimuotoisille tuotannoille enemmän näkyvyyttä Euroopan markkinoilla.

Kaiken kaikkiaan tämä hanke auttaa kaikkia osapuolia. Se auttaa kolmansia maita ja eurooppalaista elokuvateollisuutta. Oli jo korkea aika, että tämä tapahtui. MEDIA Mundus on mielestäni soveltuva vastaus yleismaailmallisiin teknisiin ja sosioekonomisiin haasteisiin. Haluaisin lopettaa sanomalla: "Mikä edistää monimuotoisuuttamme, vahvistaa identiteettiämme".

  Christa Prets, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvä Ruth Hieronymi, haluaisin ilmaista vilpittömät onnitteluni tämän mietinnön johdosta. Me kaikki kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa voimme olla hyvillämme ja ylpeitä siitä, mitä olemme saavuttaneet näin lyhyessä ajassa. Olemme osoittaneet, että osaamme työskennellä joustavasti ja että meitä ei sido menettelytavat, vaan osoitamme asianmukaista kunnioitusta niiden huolenaiheille, jotka työskentelevät elokuva-alalla ja jotka odottavat pikaisesti tämän päätöksen onnistunutta loppuunsaattamista. Olemme nopeuttaneet työskentelyämme ja voimme jatkaa työskentelyä vielä senkin jälkeen, kun päätös on hyväksytty ja päätöslauselma on annettu. Emme ole vaatineet asian käsittelyä. Niiden, jotka jatkuvasti arvostelevat työtämme ja parjaavat saavuttamiamme positiivisia asioita, tulisi pitää tämä mielessään.

Olen hyvilläni siitä, että tänä luovuuden ja innovaation vuonna autamme luovia olemaan innovatiivisempia ja edesautamme heitä täydentämään koulutustaan ja sopeutumaan paremmin kansainvälisyyteen. Tässä digitaalisessa maailmassa päivä päivältä kaikki muuttuu; teknologia muuttuu ja muodostuu uusia voimavaroja ja uusia haasteita. Sen vuoksi on välttämätöntä luoda uusi verkosto. Tähän tarvitaan taloudellista tukea, jota me annamme. Jos haluamme edistää eurooppalaisen elokuvateollisuuden kasvua ja tukea Euroopan käsitettä, emme ainoastaan tarvitse siihen parempaa laatua – joka on jo erittäin hyvä, mutta voisi olla vielä parempi – vaan meidän täytyy myös antaa luoville taiteilijoillemme taloudellista tukea.

Nyt kun taloudellinen kriisi on kaikkien huulilla, uusien työpaikkojen luominen elokuvateollisuuteen, innovaation edesauttaminen sekä tiedonjakamisen, tutkimuksen ja markkinatutkimuksen kohentaminen edistää työpaikkojen luomista. Tässä on valtava mahdollisuus parantaa työmarkkinoita.

Mitä tulee rajat ylittävään yhteistyöhön ja levitykseen kolmansissa maissa, haluaisin antaa esimerkin. Minun mielestäni Slummien miljonääri on esimerkki menestymisestä. Tämä elokuva, jota esitettiin ympäri maailmaa, sai tukea MEDIA Mundus -ohjelmalta 830 000 euron verran ja siitä tuli maailmanlaajuinen menestys; se sai meidät tietoisemmiksi tietyn maan kriisitilanteesta. Se kuitenkin myös näytti meille, mitä rajat ylittävä yhteistyö tarkoittaa. Tästä syystä tämä ohjelma on minun mielestäni erinomainen ja olen hyvilläni siitä, että saatoimme sen ongelmitta loppuun näin lyhyessä ajassa.

Haluaisin erityisesti kiittää Ruth Hieronymiä ja toivottaa hänelle hyvää jatkoa. Hän on ollut erinomainen työtoveri ja media-alan asiantuntija. Kiitos teille, Ruth Hieronymi, ja hyvää jatkoa.

  Zdzisław Zbigniew Podkański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, MEDIA 2007 -ohjelman tavoitteena oli suojella eurooppalaista identiteettiä, monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä, parantaa eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten levitystä ja lisätä eurooppalaisen audiovisuaalialan kilpailukykyä. MEDIA Mundus -ohjelma menee pidemmälle ja toivoo, että molemminpuolista etua saavutetaan avaamalla ja edistämällä audiovisuaalisia markkinoita sekä Euroopan unionissa että kolmansissa maissa. Tämä on luonnollisesti hyvä ajatus.

Tämä aihe saa meidät kuitenkin pohtimaan jotain muuta. Tarkoitan Euroopan kulttuurista vaikutusta maailmassa – tuo vaikutus tuntuu koko ajan pienentyvän, ja se huolestuttaa minua suuresti. Olen myös huomannut, ettei maanosamme osallistu kulttuurienväliseen vuoropuheluun tasavertaisena osapuolena. Kristilliset perinteet, jotka muovasivat Euroopan, kyseenalaistetaan nykyään yleisesti ja näyttää siltä, ettei Euroopalla ole muuta käsitystä omasta identiteetistään. Siksi ei olekaan yllätys, että se on katoamassa. Hyvä esimerkki tästä on Euroopan vähäinen osuus maailmanlaajuisessa audiovisuaalisten teosten levityksessä.

Voimme pahoitella sitä, että Euroopan rooli yhä pienenee sen vähenevän taloudellisen arvon ohella. Meidän ei tarvitse kuitenkaan antaa periksi. Aloitteet kuten tämä ohjelma ovat pieni mutta välttämätön askel. Lisäksi Euroopan parlamentin seuraavat viisi vuotta ovat edessämme ja toivomme, että parlamentin jäsenet saavat seuraavalla kaudella Euroopan äänen paremmin kuuluviin.

Viimeinen istunto, viimeinen puhe – haluan vilpittömästi kiittää kaikkia parlamentin jäseniä yhteistyöstä, ja erityisesti kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan jäseniä, joiden kanssa työskentelin päivittäin. Onnittelen jäsen Hieronymiä mietinnöstä. Kiitos teille kaikille.

  Helga Trüpel, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE)Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, todellakin, kulttuuri- ja mediapolitiikassamme on kyse sielun antamisesta Euroopalle.

Komission puheenjohtaja Barroso on muiden muassa sanonut osuvasti, että ihmiset eivät rakastu sisämarkkinoihin – vaikka ne ovatkin tärkeät – vaan he haluavat nähdä ja kokea kulttuurista monimuotoisuutta, Euroopan kulttuuriperintöä. He haluavat myös kulttuurisen monimuotoisuuden toimivan Euroopan lähettiläänä maailmalla.

Doris Pack oli aivan oikeassa, kun hän siteerasi Wim Wendersiä sanoen, että me tarvitsemme eurooppalaisia kuvia kertomaan eurooppalaisia tarinoita, ilmaisemaan eurooppalaisen historian ja tunne-elämän monimuotoisuutta. Mikä oli Euroopan historian suurin tragedia ja millaiset ovat toiveet rauhanomaisemmasta ja paremmasta tulevaisuudesta? Tämä on Euroopan unionin oleellisinta kulttuurintuntemusta, jota haluamme kehittää sisäisesti mutta jota haluamme myös välittää ulkomaailmalle. Siksi Euroopan kulttuuripolitiikka, erityisesti elokuvapolitiikka, toimii aina eurooppalaisen identiteetin lähettiläänä. Sen vuoksi olen hyvilläni, että olemme saaneet tämän ohjelman liikkeelle.

Haluaisin heti alkuun sanoa, että seuraavalla vaalikaudella tätä ohjelmaa tulee laajentaa, siihen tulee saada lisää puhtia ja sille täytyy antaa enemmän rahoitusta, niin että MEDIA Mundus -ohjelma voi todella täyttää tarkoituksensa, eli tehdä selväksi kansainvälisessä yhteistyössä, mitä ovat eurooppalaiset arvot ja mitä on eurooppalainen kulttuurinen monimuotoisuus. Täytyy myös järjestää yhteistuotantoja, yhteistyötä, ja koulutusta sanan parhaassa merkityksessä; tämä on tilanne, jossa kaikki voittavat ja joka rikastuttaa molempia osapuolia. Tänä kansainvälistymisen ja digitaalistumisen aikakaudella tästä tulee Euroopan kulttuuripolitiikan tunnusmerkki.

Tänään haluaisin myös käyttää tilaisuuden hyväksi ja kiittää Ruth Hieronymiä hyvästä yhteistyöstä ja siitä, että hän on onnistunut tekemään parlamentissa selväksi sen, että vaikka kulttuurilla on myös taloudellinen puolensa, se on aina jotain enemmän kuin pelkkä kulutushyödyke. Siinä on kyse identiteetistä, monimuotoisuudesta, kulttuurisesta vastakkainasettelusta – sanan parhaassa merkityksessä. Koska kulttuuri on se, joka liikuttaa ihmisiä heidän mielissään ja sydämissään. Meidän tulevaisuuden velvollisuutemme on luottaa Eurooppaan enemmän kuin tähän asti. Siitä syystä, Ruth Hieronymi, ilmaisen teille vilpittömimmät kiitokseni hyvästä yhteistyöstä ja toivon teille kaikkea hyvää jatkossa.

(Suosionosoituksia)

  Věra Flasarová, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, kiitän Ruth Hieronymiä erinomaisesta työstä ja toivon hänelle useita menestyksekkäitä vuosia jatkossa. Kansainvälisen audiovisuaalisen ympäristön kehittäminen ansaitsee huomiomme, koska se on mielenkiintoinen toiminta-ala ja se tarjoaa laajat mahdollisuudet yhteistyölle Euroopan unionin sisällä ja myös muiden maailman maiden kanssa. Tämän yhteistyön syventäminen entisestään, sisältäen 15 miljoonan euron budjetin MEDIA -ohjelmalle vuosina 2011–2013, laajentaa kuluttajien valintamahdollisuuksia ja tuo kulttuurisesti monimuotoisempia tuotteita Euroopan ja kansainvälisille markkinoille. Samalla se parantaa yhteisymmärrystä kansojen välillä, joilla on erilaiset kulttuuriperinteet. Muita näiden EU-hankkeiden hyvin arvokkaita ominaisuuksia ovat muun muassa jatkuvat harjoituskurssit audiovisuaalialan ammattilaisille, erilaiset elokuvataiteeseen liittyvät myynninedistämistoimet ja mahdollisuudet elokuvien laajemmalle levitykselle. On myös ilmeistä, että audiovisuaaliala on ensisijaisesti nuoremman sukupolven aluetta, sukupolven joka käyttää internetin kautta toimivia laitteita ja televisiota sekä monikanavaista digitaalitelevisiota yhtenä perustiedonlähteenään yhdessä muiden internet-teknologioiden kanssa. Näiden järjestelmien tukeminen EU-hankkeen kautta voi siksi auttaa parantamaan palvelun laatua näille käyttäjille.

Tässä yhteydessä haluaisin kuitenkin korostaa jotain muuta, minkä uskon olevan avainasemassa. Kaikki internet-mediat edustavat rajoittamatonta vaihtoehtoa perinteisille viestintämuodoille. Valitettavasti jopa demokraattisissa yhteiskunnissa nämä perinteiset viestintämuodot usein epäonnistuvat kaupallisten pyrkimysten vuoksi, tai koska niiden johto kuuluu johonkin tiettyyn poliittiseen piiriin ja epäsuorasti velvoittaa työntekijöitään harjoittamaan itsesensuuria. Tämän vuoksi suuri osa tiedosta tavoittaa yleisönsä vääristyneessä tai valikoituneessa muodossa. Sitä vastoin internetin valtava laajuus ja sen levittämät elokuvat ja tieto tarjoavat aidosti riippumattoman ja moniarvoisen mediaympäristön, jossa ei ole monopoleja eikä kartelleja. Sen takia meidän tulee tukea kaikkia hankkeita, jotka vahvistavat tätä vaihtoehtoa vallitsevalle mediamaailmalle, ja olen iloinen, että Tšekin puheenjohtajakaudella on edistetty MEDIA Mundus -ohjelman menestyksekästä valmistumista.

  Ljudmila Novak (PPE-DE). – (SL) MEDIA Mundus -ohjelman myötä olemme lähteneet oikeaan suuntaan kohti eurooppalaisen elokuvan ja tietämyksen tehokkaampaa edistämistä. Elokuva on väline, joka mahdollistaa Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden kuvaamisen, tallentamisen, esittämisen ja myymisen. Ottaen huomioon nykyteknologioiden nopean kehittymisen tarvitsemme kuitenkin myös jatkuvaa koulutusta ja opetusta. Olisi sääli, jos jotkut kolmansista maista tai vähemmän kehittyneistä maanosista eivät enää tekisi elokuvia, joissa kuvataan näiden maiden ihmisten elämää, kerrotaan heistä mielenkiintoisia tarinoita sekä tietysti kuvaillaan maiden luonnon- ja kulttuurin perintöä ja historiaa vain sen takia, että ne ovat jääneet kehityksessä jälkeen ja niiltä puuttuu tietoa.

Amerikkalaisella filmiteollisuudella on valta-asema ja se hallitsee valtavia markkinoita, ja siksi eurooppalaisella elokuvalla on vaikeampaa kilpailla maailman markkinoilla siitä huolimatta, että sillä on paljon enemmän laatuominaisuuksia kuin monella amerikkalaisella nyyhkyleffalla tai kassamagneetilla. Tämän vuoksi MEDIA Mundus on hyvä foorumi, jonka avulla voi luoda yhteyksiä kolmansien maiden elokuvantekijöihin ja jakelijoihin sekä jakaa elokuviin liittyvää tietoa ja taitoa. Samalla Euroopan unioni täyttää tehtävänsä tällä alalla ja tuo eri maanosat yhteen sekä myös yhdistää eri maiden elokuvissa kävijöitä.

Saamme uuden, menestyksekkään ohjelman, mutta menetämme esittelijämme ja tämän alan asiantuntijan. Haluaisin henkilökohtaisesti onnitella teitä, Ruth Hieronymi, kaikesta tekemästänne työstä, näkökenttänne laajuudesta ja yhteistyökyvystänne. Kun saavuin parlamenttiin uutena jäsenenä viisi vuotta sitten, Ruth Hieronymi oli ensimmäinen henkilö, jonka puoleen käännyin saadakseni neuvoja ja tietoa, ja hän oli aina valmis tarjoamaan apuaan ja ymmärrystään. Joten vielä kerran sallikaa minun ilmaista teille sydämelliset kiitokseni ja toivottaa teille onnellista perhe-elämää ja ammatillista tyytyväisyyttä, sillä tiedän, että ette tulevaisuudessakaan lepää laakereillanne.

Jotkut teistä tietävät tulevansa takaisin. Minäkin haluaisin tulla takaisin, mutta en tiedä, tuleeko se tapahtumaan. Sallikaa minun sen vuoksi ilmaista kiitokseni tässä ja nyt kaikille valiokunnan jäsenille, puhemiehistölle ja parlamentille siitä, että he antoivat minulle mahdollisuuden työskennellä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa. On ollut ilo työskennellä teille. Poliittisista yhteyksistämme huolimatta olemme työskennelleet kulttuurin, koulutuksen, nuorison ja urheilijoiden hyväksi. Lisäksi huolimatta siitä, että tulen pienestä maasta, ajatukseni on otettu käsiteltäviksi valiokunnassa ja ne on myöhemmin vahvistettu parlamentissa. Kiitos yhteistyöstänne.

  Mikel Irujo Amezaga (Verts/ALE). – (ES) Arvoisa puhemies, Unescon kulttuurista moninaisuutta koskeva yleismaailmallinen julistus suosittelee muun muassa, että edistäisimme korkealaatuisten audiovisuaalisten tuotantojen tekemistä kiinnittäen erityistä huomiota yhteistyömekanismien luomiseen, jotka mahdollistavat tuotantojen levittämisen; Euroopan komissiolla on ollut tämä suositus selvästi mielessään tätä aloitetta laadittaessa.

On sanomattakin selvää, että MEDIA Mundus hyödyntää kasvavaa kiinnostusta ja mahdollisuuksia, jotka on luonut audiovisuaalisen teollisuuden maailmanlaajuinen yhteistyö. Ohjelma laajentaa kuluttajien mahdollisuuksia tuomalla kulttuurisesti monimuotoisempia tuotteita Euroopan markkinoille ja kansainvälisille markkinoille ja luomalla uusia kaupallisia mahdollisuuksia audiovisuaalialan ammattilaisille Euroopassa ja joka puolella maailmaa.

Olen varma siitä, eikä kenenkään pitäisi sitä epäillä, että komissio on kykenevä hoitamaan talousarvionsa niin, että ohjelman vaikutus on suurin mahdollinen eikä se hiivu erillisiksi hankkeiksi. Kuten eräs arvovaltainen professori sanoi, MEDIA Mundus, kolmansien maiden kanssa toteutettava audiovisuaalinen yhteistyöohjelma, on todiste siitä, että kansainvälinen audiovisuaalinen maisema on muuttunut huomattavasti varsinkin teknologian suhteen. Tämän aloitteen tavoitteena on yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen audiovisuaalisilla markkinoilla tehostamalla tutkimusta ja koulutusta sekä rahoittamalla yhteistuotantohankkeita, jotta tehostettaisiin audiovisuaalialan ammattilaisten välistä yhteistyötä.

Myös minä haluaisin lopettaa ilmaisemalla kiitollisuuteni. On ollut ilo työskennellä kollegojeni kanssa kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa näiden kuluneen kahden vuoden aikana. Kiitos ja nähdään pian.

  Elisabeth Morin (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, aivan ensimmäiseksi haluaisin sanoa vilpittömät kiitokseni Ruth Hieronymille sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle. Euroopan elokuvateollisuuden maailmanlaajuinen kehitys on ollut mahdollista tämän uuden MEDIA Mundus -ohjelman ansiosta.

Itse asiassa tämä ohjelma on peräisin eräästä politiikasta. Se syntyi MEDIA International -toimen alla, joka on vuodesta 2007 lähtien keskittynyt kehittämään suhteita Euroopan unionin ja kolmansien maiden audiovisuaalisten markkinoiden välillä. Tämän menettelyn päämääränä oli täyttää kolmansien maiden välittömät tarpeet ja parantaa MEDIA 2007:n kokonaistehokkuutta. Oli tärkeää tarttua uusiin ongelmiin ja haasteisiin, jotka johtuvat markkinoiden kansainvälistymisestä ja niiden vaikutuksesta Euroopan audiovisuaalialaan.

Tämä valmistelutoimi siis tasoitti tietä Euroopan unionin laajemman avun ohjelmalle, joka edistäisi audiovisuaalialan kansainvälistä yhteistyötä. Hyvin nopeasti sen jälkeen Euroopan komissio – jota onnittelen – hyväksyi ehdotuksen MEDIA Mundus -ohjelman perustamisesta. Ohjelmalla on 15 miljoonan euron budjetti ajalle 2011–2013 ja se tarjoaa uusia mahdollisuuksia kansainväliselle yhteistyölle ja verkostoitumiselle – tämä verkostoitumisen käsite on hyvin tärkeä – audiovisuaalialan ammattilaisten keskuudessa Euroopan unionissa ja kolmansissa maissa. Audiovisuaaliset mediat ovat hyvin suosittuja nuorten keskuudessa. Niillä on valtava vaikutus kulttuurisen vuoropuhelun edistämisessä, ja tehtävämme on myös tämän asian suhteen perustaa uusi kansainvälinen tasapaino tällä alalla merkittävien tuottajien, Yhdysvaltojen ja muiden maanosien, sekä oikeutetun asemansa omaavan Euroopan välille.

Ohjelma on avoin hankkeille, jotka perustuvat vähintään kolmen kumppanin muodostamalle kumppanuudelle; kutakin kumppanuutta koordinoi ammattilainen Euroopan unionista. Tiedon jakamisen, koulutuksen ja hyvän markkinatietämyksen kehittäminen, audiovisuaalisten teosten kilpailukyvyn ja ylikansallisen jakelun parantaminen maailmanlaajuisesti, audiovisuaalisten teosten levityksen ja näkyvyyden parantaminen maailmanlaajuisesti sekä kulttuurisen monimuotoisuuden kysynnän lisääminen – tämä ohjelma kattaa kaikki nämä asiat.

Tuemme Euroopan komission ehdotusta, sillä se tarkoittaa sitä, että tämä yhteisymmärrykseen perustuva ohjelma, johon olemme päätyneet, voidaan toteuttaa. Olen toiveikas tämän tekstin suhteen; tuen sitä, koska se on vahvojen vakaumusteni mukainen liittyen kunnioitukseen, kulttuurienväliseen vuoropuheluun sekä luovan toiminnan, koulutuksen ja audiovisuaalialan tukemiseen. Haluaisin ilmaista vilpittömät kiitokseni Ruth Hieronymille. Tiedän, että seuraavalla vaalikaudella olemme sen hänelle velkaa, että jatkamme työtä näillä samoilla linjoilla.

  Manolis Mavrommatis (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, komission ehdotukseen MEDIA Mundus -ohjelmasta ovat tyytyväisiä kaikki, jotka haluavat nähdä Euroopan audiovisuaalialan kasvavan, vahvistuvan, tulevan kilpailukykyisemmäksi ja sitä vietävän muualle maailmaan. Euroopan audiovisuaaliala on kehittynyt ja edistynyt huomattavasti viime vuosien aikana, ja sen kansainvälinen olemus on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana erityisesti teknologisen kehityksen ansiosta. Tämä on johtanut voimakkaaseen taloudelliseen kehitykseen sekä pääomasijoituksiin, ja sen johdosta audiovisuaalisen aineiston kysyntä tietyillä markkinoilla on kasvanut. Valitettavasti on kuitenkin olemassa esteitä, jotka hankaloittavat eurooppalaisten teosten markkinointia ulkomailla, kuten riittämätön rahoitus eurooppalaisille audiovisuaalialan yrityksille.

Audiovisuaalialan yhteisöltä saama tuki ottaa huomioon sen, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot edistävät yhteistyötä kolmansien maiden kanssa ja kulttuurialan ammattitaitoisten kansainvälisten järjestöjen kanssa, koska se korostaa erilaisten kulttuuristen ulottuvuuksien kunnioittamisen tärkeyttä monimuotoisuuden edistämisessä ja lopuksi, koska jakeluala määrittelee audiovisuaalisten teosten monimuotoisuuden ja kuluttajien valinnanvaran. Eurooppalaisia audiovisuaalisia teoksia on kansainvälisillä markkinoilla vielä vähän, samoin kuin kolmansien maiden audiovisuaaliset teokset, lukuun ottamatta Yhdysvaltalaisia teoksia, kohtaavat samanlaisia ongelmia Euroopan markkinoilla, eli niiden saatavuus on rajoittunutta. Eurooppalaiset jakelijat ovat pääasiassa pieniä yrityksiä, joiden keinot päästä kansainvälisille markkinoille ovat rajoitetut. Näin ollen tämän uuden ohjelman ansiosta on saatavilla rahoitusta, jotta voidaan toimia eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten jakelun, markkinoinnin ja myynninedistämisen parantamiseksi kolmansissa maissa, ja laajemmassa merkityksessä myös päinvastoin.

Lopuksi haluaisin onnitella Ruth Hieronymiä jälleen poikkeuksellisen hyvästä työstä ja toivottaa hänelle kaikkea hyvää hänen yksityiselämässään sekä tulevassa roolissaan, joka seuraa hänen erinomaista toimintaansa Euroopan parlamentissa. Haluaisin myös hyödyntää tämän tilaisuuden ja kiittää komission jäsen Redingiä ja kaikkia kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan jäseniä erinomaisesta yhteistyöstä, josta olemme saaneet nauttia tämän viisivuotisen kauden ajan.

  Iosif Matula (PPE-DE) . – (RO) Kulttuuriala edistää ehdottomasti taloudellisten päämäärien saavuttamista ottaen huomioon, että ala työllistää noin 5,8 miljoonaa ihmistä. Se edistää kuitenkin myös sosiaalisten päämäärien saavuttamista edistämällä Euroopan unionin arvoja ympäri maailmaa – puhumattakaan kuluttajien valinnanvaran laajentamisesta – ja vahvistamalla audiovisuaalialan kilpailukykyä EU:ssa.

Kyseinen ohjelma on merkityksellinen myös siksi, että se ottaa huomioon alan teknologisen kehityksen vaikutukset, etenkin kun audiovisuaaliselle sisällölle on itse asiassa saatu aikaan alati kasvava kysyntä. Olen tyytyväinen siihen, että olemme saaneet yhtenäisen ohjelman eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten edistämiseksi maailmanlaajuisesti ottaen huomioon alan pirstoutuneisuuden Euroopan tasolla verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltojen audiovisuaalialaan.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä, olen vakaasti sitä mieltä, että jäsenvaltioiden elokuvateollisuuden luoma lisäarvo saadaan tulevaisuudessa parempaan käyttöön. Voin antaa esimerkkinä oman maani, Romanian, elokuvateollisuuden, joka on tähän mennessä osoittanut paikkansa voittamalla merkittäviä palkintoja sekä eurooppalaisella että kansainvälisellä tasolla.

Onnittelen esittelijää ja toivon hänelle menestystä elämässään Euroopan parlamentin jälkeen.

  Margarita Starkevičiūtė (ALDE). – (LT) Hyvät parlamentin jäsenet, olen työskennellyt talous- ja raha-asioiden valiokunnassa viiden vuoden ajan. Perustuen kokemuksiini omassa maassani, Liettuassa, minun täytyy kuitenkin korostaa keskustelemienne ohjelmien tärkeää vaikutusta maan talouteen, puhumattakaan pienen maan kulttuuriin.

Muutama vuosi sitten meidän elokuvateollisuudessamme vietettiin hiljaiseloa. Juuri yhteistyö kolmansien maiden kanssa sai sen takaisin jaloilleen. Sinä aikana Liettuan elokuvateollisuus vahvistui, loi taloudellisen pohjan ja nyt sillä on merkittävä rooli työpaikkojen luomisessa. Samalla tämä sai aikaan oikean ympäristön lahjakkaiden ohjaajien esiinnousulle, ja nykyään Liettuan elokuvaohjaajat saavat kansainvälisiä palkintoja ja heidät tunnetaan hyvin Euroopassa ja ympäri maailmaa.

Sen vuoksi haluaisin painottaa, että Euroopan unionin tulisi kiinnittää enemmän huomiota tällaisten ohjelmien toteuttamiseen, koska ne auttavat maita ja kulttuureja kukoistamaan.

  Erna Hennicot-Schoepges (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa ilmaisemalla kunnioitukseni esittelijälle, Ruth Hieronymille, joka on ohjannut kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa hyödyntämällä kaikkea ammattitaitoaan tällä erityisalalla. Ruth Hieronymi, kiitos kaikesta mitä olet tehnyt.

Arvoisa komission jäsen, jälleen kerran olette onnistunut viemällä tämän hankkeen loppuun. Tämä on merkittävä hanke, mutta sitä pitää verrata sille annettuun merkitykseen, eikä se todellakaan vastaa tavoitteitanne rahoituksen suhteen. Seuraavaan rahoituskehykseen täytyykin sen vuoksi suunnitella mahdollisuus tämän ohjelman käyttöön varattujen varojen lisäämiseksi. Näille ihmisille, jotka matkustavat, tulee antaa kaikki mahdollisuudet ja vapaudet, ja tässä suhteessa kohtaammekin vielä liian usein ratkaisemattomia ongelmia, jotka koskevat viisumeita, sosiaaliturvaa ja taiteilijoiden asemaa. Paljon on vielä tehtävää, jotta taiteilijoiden helppo liikkuvuus saadaan taattua.

Muilta osin uskon, että elokuva on paras kulttuurisen monimuotoisuuden välittäjä. Meidän täytyy sen vuoksi tukea tätä alaa, joka on vielä lapsenkengissään. Ehkä jo esitetty ajatus takuurahaston perustamisesta voisi olla keino tukea rahoitusta, joka jäi hieman vajaaksi tavoitteistamme.

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, elokuvia kolmansista maista levitetään Puolassa melko usein. Ne ovat harvoin hyvälaatuisia, ja samaan aikaan eurooppalaisilla elokuvilla on paljon vaikeampaa saavuttaa kolmansien maiden markkinoita ja katsojia. Toisaalta on erittäin tärkeää tukea kulttuurimme leviämistä. On välttämätöntä edistää eurooppalaisia elokuvia muissa maissa. On välttämätöntä varmistaa näille elokuville parempi asema kolmansien maiden markkinoilla. Elokuvateollisuuden vahvistaminen varmistaa lisäksi, että tuotetut elokuvat ovat parempilaatuisia. Se on myös tärkeä arvo.

Mielestäni tärkeä tekijä tässä on synergiaedut, joita saavutetaan liikkuvuuden ja kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön ansiosta. Immateriaalioikeuksien suojaamisen vahvistaminen on merkittävä ohjelman esille tuoma asia liittyen myös tukeen, jota annetaan Unescon yleissopimuksen toteuttamiseksi.

Haluaisin sanoa valtavat kiitokset Ruth Hieronymille hänen työstään tämän ohjelman parissa ja siitä, että hän onnistui saamaan sen valmiiksi ennen tämän toimikauden loppua. Työskentelimme yhdessä, mutta hänen panoksensa oli suurin. Haluaisin vilpittömästi kiittää kaikkia kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan jäseniä, joiden kanssa työskentelin tällä kaudella.

  Viviane Reding, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, kiitos kaikille niille, jotka ovat osallistuneet kulttuurisen monimuotoisuutemme tukemiseen, ei ainoastaan Euroopassa, vaan myös rajat ylittäen. Haluaisin tämän puheen lopuksi antaa teille muutamia konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka tämä ohjelma voi toimia ja kuinka se on jo toiminut.

Olemme perustaneet 11 koulutukseen liittyvää kumppanuutta Latinalaisen Amerikan, Intian, Kanadan, Turkin, Ukrainan, Moldovan ja Georgian kanssa kattaen elokuvat, TV-ohjelmat, animaatiot ja dokumentit. Esimerkkinä Cartoon Connection -niminen hanke EU:n, Latinalaisen Amerikan ja Kanadan välillä piirrettyjen elokuvien ammattilaisten kouluttamiseksi ja kehittämiseksi. Toisena esimerkkinä Prime Exchange, intialaisten ja eurooppalaisten käsikirjoittajien ja tuottajien työpaja, joka opettaa ymmärtämään paremmin elokuvien rahoitus- ja markkinointipuolta. Myös jakelun edistämistä on tehty, esimerkiksi European Producers Club järjesti yhteistuotantoja käsitteleviä työpajoja Kiinassa ja Intiassa.

DOMLA-hanke järjesti dokumenttielokuvan teemakuukauden Chilessä, Paris-hankkeessa tehtiin yhteistuotantoja Japanin, Etelä-Korean ja Euroopan välillä ja EuropaCinemaan kuuluu 230 eurooppalaisen ja 148 kansainvälisen elokuvateatterin verkosto, jonka sisällä vaihdetaan elokuvia. Tässä näemme hyvin konkreettisia toimia. Ei ole kyse suurista sanoista vaan teoista, jotta voimme auttaa ammattilaisia tekemään itse sitä, mitä he parhaiten tekevät, eli tekemään elokuvia, näyttämään elokuvia ja levittämään niitä ulkomaille. Kiitos kaikille niille, jotka ovat auttaneet tämän toteutumisessa.

  Ruth Hieronymi, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, kiitän teitä kannustavasta ja rakentavasta keskustelusta. Olen varma, että tämän sysäyksen ansiosta MEDIA Mundus -ohjelma, jota on tänään oikeutetusti tarkasteltu, ei tule olemaan pelkästään suuri menestys, vaan se pystyy myös hankkimaan lisätukea tulevina vuosina.

Kaikki, jotka harmittelevat eurooppalaisen kulttuurin puutetta tai riittämättömyyttä maailmalla – mihin heillä on täysi oikeus – voivat ainoastaan olla tyytyväisiä MEDIA Mundus -ohjelmaan ja äänestää sen puolesta innokkaasti. Se on erinomainen esimerkki siitä, miten voimme viedä kulttuurista viestiämme maailmalle. Sen vuoksi pyytäisin vilpittömästi, että veisitte tämän viestin hallituksillemme ponnekkaasti. Yhteinen eurooppalaisen kulttuurin edistäminen ei tarkoita heikompaa kansallista identiteettiä Euroopan unionin maille ja jäsenvaltioille. Päinvastoin, se vahvistaa maiden erityisiä kansallisia identiteettejä ja luo yhtenäisen eurooppalaisen kulttuurin, jotta voisimme olla tehokkaampia Euroopan lähettiläitä maailmalla.

Tämän sanottuani haluaisin kiittää teitä kaikkia. Kutsun kaikki, jotka haluavat keskustella asiasta lisää, Members' bar -ravintolaan.

  Puhemies. − (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 12.00.

7. Luonnos komission asetukseksi kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyjä ja rajoituksia (REACH) koskevan asetuksen liitteen XVII muuttamisesta (keskustelu)

  Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana keskustelu Miroslav Ouzkýn ja Guido Sacconin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä luonnoksesta komission asetukseksi kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyjä ja rajoituksia (REACH) koskevan asetuksen liitteen XVII muuttamisesta (O-0071/2009 – B6-0230/2009).

  Guido Sacconi, laatija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, tämänpäiväinen keskustelumme on erityisen tärkeä, kuten tiedämme, kahdesta syystä: Ensinnäkin keskustelumme kohteena on yksi aineista, jotka ovat aiheuttaneet eniten haittaa ja kuolemia kansalaisten sekä työntekijöiden keskuudessa rakennuksissa, joissa niitä on käytetty tai tuotettu. Kyse on asbestista. Ja toiseksi keskustelemme ensimmäisistä toimenpiteistä, joilla pannaan täytäntöön äärimmäisen merkittävä asetus, joka myös kuvastaa tietyllä tavalla koko tätä vaalikautta. Kyse on REACH-asetuksesta.

Esittämässämme kysymyksessä sekä tänään äänestyksen kohteena olevassa päätöslauselmaesityksessä – haluan sanoa tämän heti rauhoitellakseni komissiota ja komissiota tänään edustavaa varapuheenjohtaja Antonio Tajania – ei vastusteta komission luonnosta täytäntöönpanoasetukseksi. Viittaan kyseisen luonnoksen kohtaan 2.6. Se sisältää puuttuvan liitteen XVII, jolla oli tarkoitus uudistaa vaarallisia aineita koskevan direktiivin 76 ensimmäinen liite. Kyseinen direktiivi kumotaan, koska REACH-asetus korvaa sen. Mainitussa kohdassa 2.6 laajennetaan asbestikuitujen ja niitä sisältävien tuotteiden markkinoille saattamista ja käyttöä koskevaa kieltoa.

Sama päätös sisältää kuitenkin myös vapautuksia, joiden mukaan tietyt jäsenvaltiot – niitä on itse asiassa neljä – voivat pitää ennen vuotta 2005 markkinoille saatetut tuotteet sekä elektrolyysilaitteiden tuotannossa käytetyt krysotiiliasbestia sisältävät kalvot markkinoilla. Jäsenvaltioiden mahdollisuus hyödyntää noita vapautuksia luonnollisesti edellyttää, että jäsenvaltiot noudattavat kaikkia työntekijän suojelua koskevia yhteisön säädöksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että elinkaarensa lopussa olevat laitteet eivät saa aiheuttaa työntekijöille terveyshaittoja.

Emme vastusta mainittuja vapautuksia, ja sille on syynsä: Vapautuksia kyllä on, mutta meidän on myös huomioitava komission luoma mekanismi, jonka mukaan niitä tarkastellaan uudelleen tietyn ajan kuluttua – tarkemmin sanottuna vuonna 2012 – jäsenvaltioiden laatimien raporttien perusteella. Tämän jälkeen Euroopan kemikaalivirasto valmistelee asiakirjat, joiden mukaisesti vapautuksista luovutaan vähitellen.

Emme siis vastusta tätä. Haluamme kuitenkin päätöslauselmassamme voimakkaasti kannustaa komissiota olemaan hieman rohkeampi, menemään hieman pidemmälle sekä toimimaan hieman nopeammin. Ennen kaikkea on pidettävä mielessä, että ainakin suurjännitelaitteissa krysotiiliasbestille löytyy jo vaihtoehtoja ja että alan yritykset ovat käynnistäneet lupaavia tutkimusohjelmia vaihtoehtojen löytämiseksi myös pienjännitelaitteisiin.

Kehotuksellamme ja ehdotuksellamme on kaksi tavoitetta. Ensinnäkin olisi asetettava määräaika – ehdotamme vuotta 2015 – johon mennessä vapautukset poistetaan. Lisäksi olisi laadittava todellinen "poistamisstrategia", johon sisältyy toimenpiteitä näiden laitteiden turvallisen purkamisen ja viennin varmistamiseksi.

Toinen komissiolle esittämämme pyyntö – johon toivoisimme myös saavamme vastauksen – koskee meille ratkaisevan tärkeää asiaa. Kyse on siitä, ettei yhteisön luetteloa vapautuksen soveltamisalaan kuuluvista asbestia sisältävistä tuotteista ole vielä hyväksytty. Näin ollen pyydämme, että se hyväksytään mahdollisimman nopeasti, vuoteen 2012 mennessä, jotta asia olisi ymmärrettävämpi ja sitä olisi helpompi valvoa.

Puhetta johti
varapuhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, aivan ensiksi pyydän anteeksi kollegoideni varapuheenjohtaja Verheugenin ja komission jäsen Dimasin puolesta, sillä he eivät valitettavasti voineet tänä aamuna tulla paikalle ja osallistua keskusteluun. Tiedän, että varapuheenjohtaja Verheugen on käynyt intensiivisiä ja hyödyllisiä keskusteluja esittelijä Guido Sacconin kanssa, ja haluan kiittää jälkimmäistä erinomaisesta työstä. Sanon tämän myös henkilökohtaisesti.

Komissio tukee täysin kansanterveyttä ja ympäristöä hyödyttävää tavoitetta, jonka mukaan pyritään yhtäältä ehkäisemään asbestille altistuminen ja toisaalta kieltämään kokonaan asbestin käyttö kaikissa muodoissaan.

Euroopan unionissa noudatetaan hyvin tiukkoja säädöksiä asbestikuitujen markkinoille saattamisesta, käytöstä, viennistä sekä hävittämisestä. Kaikkien asbestikuitujen markkinoille saattaminen sekä käyttö kiellettiin jo direktiivissä 1999/77/EY.

Muiden käyttötarkoitusten osalta jäsenvaltiot voivat sallia tietyntyyppisen krysotiiliasbestin käytön ennen vuotta 1999 käyttöön otetuissa elektrolyysilaitteissa siihen asti, että ne tulevat elinkaarensa päähän ja tilalle löydetään sopivia asbestia sisältämättömiä vaihtoehtoja.

Neljä jäsenvaltiota hyödyntää tätä vapautusta. Vuosina 2006–2007 tehty tarkastus osoitti, että asianomaisissa jäsenvaltioissa noudatettiin kaikkia työperäisen altistuksen raja-arvoja ja että joillekin hyvin erityisille prosesseille ei vielä tuolloin löytynyt vaihtoehtoa. Nykyistä raja-arvoa ei sisällytetä REACH-asetuksen liitteeseen XVII, ja krysotiilia sisältäviä kalvoja koskevaa vapautusta arvioidaan uudelleen vuonna 2011.

Kesäkuussa 2011 jäsenvaltioiden on toimitettava raportti krysotiilia sisältämättömien kalvojen kehittämiseksi ja työntekijöiden suojelemiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä sekä käytetyn krysotiilin lähteistä ja määristä. Komissio pyytää sitten Euroopan kemikaalivirastoa tutkimaan toimitetut tiedot, minkä jälkeen vapautus on tarkoitus kumota.

Asbestin aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä ja vähentämisestä annetussa direktiivissä 87/217/ETY säädetään toimenpiteet asbestipäästöjen hillitsemiseksi tiettyjen purku-, puhdistus- ja hävittämistoimien yhteydessä sen varmistamiseksi, ettei asbestikuituja tai -pölyä pääse ilmaan.

Työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä, annetussa direktiivissä 83/477/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2003/18/EY, säädetään useita toimenpiteitä työntekijöiden terveyden suojelemiseksi vaaroilta, jotka liittyvät altistumiseen asbestikuiduille. Voidakseen tehdä asbestin purku- tai poistotöitä yritysten on esitettävä selvitys pätevyydestään tällä alalla. Ennen asbestin purku- tai poistotöitä yritysten on laadittava suunnitelma toimenpiteistä, joilla varmistetaan se, etteivät työntekijät altistu ilman asbestipitoisuudelle, kun se kahdeksan tunnin aikapainotettuna keskiarvona mitattuna ylittää 0,1 kuitua kuutiosenttimetrissä.

Jätteistä annetussa puitedirektiivissä 2006/12/EY, kaatopaikoista annetussa direktiivissä 1999/31/EY sekä kaatopaikoille hyväksyttävää jätettä koskevassa neuvoston päätöksessä velvoitetaan jäsenvaltiot varmistamaan asbestikuitujen ja asbestikuituja sisältävien laitteiden valvottu käsittely. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jäte kierrätetään tai tuhotaan ihmisten terveyttä vaarantamatta ja edellyttämättä sellaisten prosessien tai menetelmien käyttöä, jotka saattavat aiheuttaa haittaa ympäristölle.

Asbestin hävittämiselle ja kaatopaikoille on määritetty myös yksityiskohtaisia vaatimuksia. Varastointialue on esimerkiksi peitettävä päivittäin sekä aina ennen tiivistämistä. Kaatopaikka on peitettävä myös sulkemisen jälkeen suojakerroksella, jotta kuituja ei pääse leviämään ilmaan. Erilaisin toimenpitein on estettävä se, että maa otetaan käyttöön kaatopaikan sulkemisen jälkeen. Mahdollisia asbestikuitukuljetuksia säädellään asetuksella (EY) N:o 689/2008, ja vuodesta 2005 lähtien on ilmoitettu vain yhdestä tapauksesta, jossa asbestikuituja kuljetettiin Euroopan unionista kolmanteen maahan.

Lisäksi REACH-asetuksen liitteeseen XVII sisältyvillä asbestia koskevilla päätöksillä kielletään asbestikuitujen valmistaminen Euroopan unionissa. Tämän johdosta vienti on jatkossa kokonaan pois laskuista. Asbestia sisältävä jäte on vaarallista jätettä. Baselin yleissopimuksessa sekä jätteiden siirrosta annetussa asetuksessa (EY) N:o 1013/2006 kielletään asbestijätteen vienti maihin, jotka eivät kuulu OECD:hen. Euroopan unionin ja OECD:n jäsenvaltioiden välisistä siirroista on ilmoitettava etukäteen ja niille on saatava lupa.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen haluan lopuksi vakuuttaa teille, että komissio aikoo tutkia mahdollisuutta ehdottaa muita lainsäädäntötoimenpiteitä, jotka koskisivat asbestikuitujen valvottua käsittelyä, puhdistusta tai asbestikuituja sisältävien laitteiden hävittämistä ja menisivät sekä jätehuollon että työntekijöiden suojelun osalta nykyistä lainsäädäntöä pidemmälle.

komission varapuheenjohtaja. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, käytettyjen laitteiden markkinoilla hyväksyttävien asbestia sisältävien tuotteiden luettelosta voin sanoa, ettei se ole vielä valmis. Tämä on välitön vastaus Guido Sacconin kysymykseen. Komissio aikoo kuitenkin tutkia tilannetta uudelleen vuonna 2011 laatiakseen yhdenmukaisen luettelon, joka pätee kaikkialla Euroopan unionin alueella. Toivon, että olen näin vastannut kysymykseenne.

  Anne Ferreira, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen, hyvät kuulijat, kuten täällä on jo todettu, Euroopan unioni hyväksyi vuonna 1999 direktiivin, jossa kiellettiin asbestin käyttö 1. tammikuuta 2005 alkaen. Käytössä oleville elektrolyysikennoille säädettiin kuitenkin vapautus niiden elinkaaren loppuun asti.

Kyseisellä vapautuksella annettiin asianomaisille yrityksille mahdollisuus laatia suunnitelmat asbestin käytön lopettamiseksi, ja sitä oli tarkoitus arvioida uudelleen ennen 1. tammikuuta. Olemme nyt 18 kuukautta myöhässä, joten asiassa on edistyttävä. On totta, että REACH-asetuksen liitteen XVII muuttamisen yhteydessä komissio on ehdottanut nykyisen asbestikuitujen sekä sitä sisältävien tuotteiden käyttöä ja markkinoille saattamista koskevan kiellon laajentamista. Komissio kuitenkin sallisi jatkossakin asbestin käytön tehdaskäyttöisissä elektrolyysilaitteissa ilman takarajaa, vaikka jo nyt löytyy asbestia sisältämättömiä vaihtoehtoja ja monet yritykset käyttävät niitä.

Lisäksi komissio on hyväksymässä säännöstä, jonka mukaan asbestia sisältäviä tuotteita voidaan saattaa markkinoille noudattaen järjestelmää, joka kuitenkin voi vaihdella maasta toiseen. Tätä ei voida hyväksyä, koska kyseisten tuotteiden käyttö aiheuttaa monia sairauksia asbestikuiduille altistumisen vuoksi. Näistä sairauksista kärsivien ihmisten määrä todennäköisesti myös kasvaa jatkuvasti, sillä asbestia on käytetty aivan viime vuosiin saakka. Asbestin terveysvaikutukset ovat olleet tiedossa pitkään.

Lisäisin myös, että komission päätös horjuttaa joitakin REACH-asetuksen säännöksiä, kuten korvaamisperiaatetta. Näin yrityksille lähetetään väärä viesti. Tämänhetkinen talouskriisi ei riitä perusteluksi laajentamiselle.

Komission kanta, jota myös enemmistö jäsenvaltioista tukee neuvostossa, on lisäksi ristiriidassa Euroopan unionin kannan kanssa, koska Euroopan unioni tavoittelee maailmanlaajuista asbestikieltoa.

Vielä viimeinen seikka: Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö väittää, ettei sitä kuultu asiassa ja että vain tiettyjen yritysten kanta kuultiin ja otettiin huomioon. Komissio taas väittää päinvastaista. Voisitteko valottaa tätä asiaa hieman?

  Satu Hassi, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, asbestin historia on surullinen ja varoittava esimerkki siitä, miten voi käydä, kun varovaisuusperiaatetta ei kunnioiteta. Asbesti otettiin käyttöön teknisiltä ominaisuuksiltaan erinomaisena aineena ja myöhemmin huomattiin, että se tappaa ihmisiä. Esimerkiksi omassa maassani asbestin aiheuttamien kuolemien määrä vuosittain ei ole vieläkään kääntynyt laskuun. Taudin kehittymiseenhän saattaa mennä jopa 40 vuotta.

Tämän käsiteltävänä olevan päätöslauselman tarkoitus ei ole kumota komitologiapäätöstä, johon se viittaa, mutta sen tärkeimmät kohdat ovat mielestäni 8 ja 9 kohdat, eli se, että komission tulee tämän vuoden kuluessa tehdä lainsäädäntöehdotus siitä, miten asbesti ja asbestikuidut ja niitä sisältävät laitteet ja rakenteet hävitetään täydellisesti.

Meillähän on vielä suuri määrä taloja, myös julkisia rakennuksia, laivoja, tehtaita ja voimalaitoksia, joissa on asbestia sisältäviä rakenteita, ja esimerkiksi rakennusten remonttitöiden yhteydessä ihmiset altistuvat asbestille, mikäli ei käytetä tiukkoja suojatoimia. Nämä asbestia sisältävät rakenteet tulee kartoittaa ja purkaa, ja asbesti tulee hävittää turvallisesti sellaisella tavalla, että ihmisiä ei altisteta uudestaan.

Asbestin surullisesta tarinasta ja kokemuksista pitää ottaa oppia myös uusien, nyt esillä olevien terveysriskien suhteen. Esimerkiksi nanohiiliputkista tutkijat ovat todenneet, että niiden terveysvaikutukset ovat hyvin samantyyppiset kuin asbestin. Siksi meidän tulee ottaa tästä kokemuksesta oppia ja toimia varovaisuusperiaatteen mukaisesti esimerkiksi nanomateriaaleja koskevia säädöksiä tehdessämme.

  Vittorio Agnoletto, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Tajani, ilmeisesti se, että tuhansia ihmisiä on jo kuollut asbestin vuoksi ja kymmeniätuhansia ihmisiä on vaarassa kuolla tulevien vuosien aikana asbestialtistuksen lisääntyessä – tiedämme, että vaikutusaika voi olla jopa 15–20 vuotta – ei merkitse yhtään mitään.

Vaikuttaa siltä, että Torinossa alkanut Eternit-oikeudenkäynti, joka koskee Casale Monferraton tapahtumia, ei merkitse mitään. Tapauksessa asianosaisina olevat perheet ovat kaikki menettäneet jonkun. Jäsenvaltioiden olisi pitänyt kieltää asbestin käyttö panemalla täytäntöön vuoden 1999 direktiivin. Jäsenvaltioiden olisi pitänyt toteuttaa kaikki mahdolliset varotoimenpiteet altistuneiden työntekijöiden suojelemiseksi panemalla täytäntöön vuoden 2003 direktiivin, sulkemalla tehtaita, puhdistamalla saastuneet alueet ja myöntämällä korvauksia uhreille ja paikallisväestölle. Näin ei ole tehty kaikkialla. On tehty vain vähän tai ei yhtään mitään.

Mainitsin jo Torinon oikeudenkäynnin, jossa syytettyinä ovat sveitsiläiset ja belgialaiset omistajat. Kaikki tiesivät, mutta juuri mitään ei tehty. Kaiken lisäksi teollisuuden edustajat pakoilevat vastuutaan hyödyntämällä julkisten viranomaisten tehottomuudesta syntyviä porsaanreikiä. Viranomaisten tehottomuus näkyy Italiassa Brionissa, josta asbestia ei ole poistettu, sekä Porto Margherassa ja Cengiossa, joissa kuolemantapauksia tulee yhä ilmi. Nyt teollisuuden edustajat pyytävät komissiota hyväksymään uuden vapautuksen vuonna 2006 annettuun REACH-asetukseen, ja se on jo myönnetty krysotiiliasbestikuiduille rajalliseksi ajaksi.

On totta, että käyttö on pienjännitelaitteissa vähäistä ja että noita laitteita on vain muutama. Ne olisi kuitenkin poistettava käytöstä, jos niille ei teollisuuden edustajien mukaan ole vaihtoehtoja. Tämä on ehkä kiristystä, mutta Ruotsissa on jo löydetty vaihtoehtoja edellä mainituille prosesseille; pienjännitelaitteissa on käytetty korvaavana vaihtoehtona asbestia sisältämätöntä kalvotekniikkaa, ja samanlaisia ratkaisuja on hyödynnetty myös vedyn tuotannossa. Miksi jotkut jäsenvaltiot sanovat "kyllä" ja toiset "ei"? Siksi, että pitkässä taistelussa PCB:n kieltämiseksi on nähty lukuisia laiminlyöntejä ja viivytysmenetelmiä, joita jopa Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto on tukenut. Tässäkään tapauksessa ei ole toimittu esimerkillisesti.

Asbestin kieltävässä vuoden 1999 direktiivissä säädettiin, että ennen hyväksyntää pitäisi huomioida myrkyllisyyttä käsittelevän komission tiedekomitean lausunto. Sitä ei koskaan laadittu. Näinkö komissio noudattaa direktiivejä? Puhumattakaan ammattiliitoista, joita ei niiden itsensä mukaan ole edes kuultu missään vaiheessa.

Euroopan parlamentti pyrkii omilla toimillaan hyvittämään muiden laiminlyönnit. Päätöslauselmassa pyydetään komissiota täydentämään vuoteen 2009 mennessä lainsäädännöllinen tyhjiö, joka koskee asbestia sisältävien käytettyjen laitteiden kieltämistä. Kattojen ja lentokoneiden osat ja kaikki vastaavat olisi hävitettävä saman tien lopullisesti. Parhaillaan asetetaan määräpäiviä strategialle, jonka mukaan kaikentyyppinen asbesti kiellettäisiin vuoteen 2015 mennessä, vaikka nuo tavoitteet määritettiin jo vuonna 1999. Kymmenen vuotta on kulunut ja kuolemantapaukset ovat vain jatkuneet.

Yksi tämän vaalikauden ensimmäisistä aloitteista oli Euroopan yhtyneen vasemmiston / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston ryhmän kehotus perustaa unionin rahasto vahingonkorvausten maksamiseksi uhreille sekä tilapäisrahastoja puhdistustöiden rahoittamiseksi. Pyyntö esitettiin erityisesti komissiolle, joka sen toteuttamisen sijasta alistuu monikansallisten yhtiöiden tahtoon. Meidän on joka tapauksessa edistyttävä käytännön toimissa ja lupauksissa. Vasta sitten kun se toteutuu, päätöslauselman pyynnöt mukaan luettuina, voimme olla ymmärtäväisempiä. Tällä hetkellä tahtoa ei oikein näytä olevan, joten äänestämme vapautuksen myöntämistä vastaan.

  Puhemies. − (ES) Seuraavaksi puheenvuoron saa kollegamme John Bowis. Kunnioitamme ja arvostamme häntä suuresti, ja olemme tyytyväisiä nähdessämme, että hän on parantunut.

  John Bowis, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olette hyvin ystävällinen. Kiitos noista sanoista. On mukava olla taas täällä, vaikkakin tämä on viimeinen viikkoni tässä parlamentissa – tai ylipäätään missään parlamentissa. Olen toiminut äänestäjien valitsemana poliitikkona 25 vuotta. Mielestäni se riittää.

Haluan käyttää tämän viimeisen tilaisuuden todetakseni, että monet tässä parlamentissa ovat tehneet paljon työtä REACH-asetuksen parissa: Guido Sacconi ja monet muut kollegat ovat luoneet perustan turvallisemmalle ja paremmalle kemikaalialan kehykselle. Viestini seuraavalle parlamentille on seuraava: "Olkaa valppaita, valvokaa menettelyä."

Ja kuten Satu Hassi totesi, takanamme on pitkä historia asbestin käytössä. Meillä on vahva tunne siitä, että meidän pitää olla tämän vuoksi varuillamme. Kun makasin sairaalassa ohitusleikkauksen vuoksi ja säälin itseäni, katsoin televisiosta kuvaa Italian maanjäristyksestä. Se palautti ongelmani oikeisiin mittasuhteisiin. Mutta luonnollisesti se muistutti minua myös siitä, että tällaisten katastrofien yhteydessä saattaa ilmaan päästä asbestia. Asbesti on hyvin usein turvallista peitettynä. Vaaran aiheuttaa sen vapautuminen ilmaan. Näin ollen yhden viesteistämme täytyy olla se, että meidän on arvioitava Euroopan unionin riskialueet määrittääksemme, missä uhkaa on korostettava ja valvottava tulevaisuudessa.

Lopuksi haluaisin vielä kiittää kollegoitani ystävyydestä, tuesta ja kaikista viesteistä viime viikkojen aikana. Pidän suuressa arvossa näitä kymmentä Euroopan parlamentissa vietettyä vuotta, ja seuraan suurella mielenkiinnolla, kun seuraava parlamentti jatkaa hankkeita, jotka me olemme mahdollisesti onnistuneet käynnistämään.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. − (ES) Kiitoksia paljon, hyvä kollega John Bowis. Voitte olla varma siitä, että monet meistä muistavat teidät ikuisesti ja ovat kiitollisia työstänne ja omistautumisestanne tässä parlamentissa.

  Guido Sacconi, laatija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, tämä kaikki on aivan totta. Minäkin haluaisin esittää henkilökohtaisen huomion.

Ensiksikin minun pitää myöntää, että komissio vastasi päätöslauselmassa esittämiimme kysymyksiin pääasiassa myönteisellä tavalla. Uuden parlamentin työksi jää tietenkin valvoa ja varmistaa, että kaikki mainitut lupaukset täytetään asetettujen määräaikojen puitteissa.

Haluaisin esittää vielä kaksi omakohtaisempaa huomiota. Ensinnäkin toivotan hyvää jatkoa kollega John Bowisille, jonka kanssa olen tehnyt paljon työtä. Ehkäpä voisimme yhdessä perustaa Euroopan parlamentin tarkkailuseuran, jotta voisimme seurata erityisesti niitä asioita, joiden eteen olemme tehneet niin paljon yhdessä ja joissa työmme on mielestäni tuottanut tulosta.

Toiseksi haluan todeta, että on jossain määrin symbolista, että pidän viimeisen puheenvuoroni tässä parlamentissa REACH-asetuksesta ja sen täytäntöönpanosta; olen työskennellyt asian parissa tämän vaalikauden alusta asti ja alussa näytti, ettei asiaa saada vietyä loppuun ennen vaalikauden loppua. Tämä kaikki osoittaa, että olen onnellinen mies, ja olen myös onnekas, koska olen saanut tavata sellaisia ihmisiä kuin te, hyvät kollegat, ja te, arvoisa puhemies. Tekemällä yhdessä töitä olemme saavuttaneet todellisen yhteisymmärryksen ja saaneet aikaiseksi jotakin, jolla uskon olevan todellista merkitystä unionin kansalaisille.

  Puhemies. – (ES) Kiitos, hyvä Guido Sacconi. Voitte olla varma siitä, että kaipaamme jatkossa työtänne ja omistautuneisuuttanne. Toivotan teille onnea tuleviin haasteisiin, joihin varmasti tartutte samalla tavalla kuin olemme tottuneet täällä näkemään.

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, minäkin haluaisin ennen loppupuheenvuoroani kiittää Guido Sacconia ja John Bowisia. Kiitän heitä myös entisenä työtoverina, koska työskentelin itsekin tässä parlamentissa monta vuotta.

Haluaisin kiittää heitä tehdystä työstä sekä osallistumisesta lukuisat kerrat yhteistyöhön, joka on ollut kunniaksi parlamentillemme. Entisenä Euroopan parlamentin jäsenenä ja nykyisenä komission jäsenenä ja varapuheenjohtajana kiitän heitä äärimmäisen tärkeästä panoksesta parlamentin työssä. He ovat osoittaneet, että on olemassa – toisin kuin jotkut toimittajat usein väittävät – hyviä edustajia, jotka ovat läsnä ja tekevät aidosti työtä puolta miljardia eurooppalaista edustavien toimielinten hyväksi. Näin ollen halusin kiittää heitä viimeisessä puheessani, jonka pidän tällä vaalikaudella komission jäsenenä.

Kuten sanoin, halusin kiittää Guido Sacconia myös ympäristön, kansanterveyden ja elintarviketurvallisuuden valiokunnan jäsenenä siitä, että hän saattoi tämän tärkeän asian käsiteltäväksi. Lisäksi kiitän John Bowisia, jonka puhe ja huomiot osoittivat, kuinka tärkeä tämä asia on kaikkien kansalaisten kannalta. Uskon ja toivon, että tämä keskustelu on onnistunut häivyttämään pelot ja huolet. Komissio tiedottaa parlamentille säännöllisesti asetuksen täytäntöönpanosta, eikä se, haluan tehdä tämän selväksi, aio tinkiä työntekijöiden, terveyden ja ympäristön suojelusta.

Anne Ferreiran ja Vittorio Agnoletton huomioihin liittyen haluan todeta komission puolesta, että Euroopan ammatillista yhteisjärjestöä kuultiin asiassa ja että erityisesti kemikaaliteollisuuden työntekijät ovat ilmoittaneet kannattavansa vapautuksen jatkamista.

Haluaisin myös korostaa sitä, ettei väite määräaikojen puuttumisesta ole totta. Vapautus kumotaan heti, kun vaihtoehtoinen tuote on saatavilla. Haluaisin myös muistuttaa teitä siitä, että komissio aikoo tarkastella asiaa yleisesti uudelleen vuonna 2011. Kiitos vielä huomioistanne sekä kovasta työstä tässä hyvin arkaluontoisessa asiassa, joka liittyy työntekijöiden ja EU:n kansalaisten terveyteen.

  Puhemies. − (ES) Keskustelun päätteeksi totean, että olen vastaanottanut yhden työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Richard Seeber (PPE-DE), kirjallinen. – (DE) Unionissa on pyrittävä varauksitta asbestin käytön jatkuvaan vähentämiseen.

Asbestikuitujen karsinogeeniset vaikutukset on tunnettu jo vuosikymmeniä, ja EU kielsi vuonna 2003 tämän haitallisen aineen käytön kaikissa uusissa tuotteissa. Näin ollen unionissa olisi vähitellen päästävä eroon viimeisistäkin asbestin käytön jäänteistä.

Useimmat jäsenvaltiot käyttävät jo vaihtoehtoisia menetelmiä. Etenkin elektrolyysilaitteissa voidaan usein hyödyntää muita materiaaleja asbestin tilalla.

Ottaen huomioon unionin kansalaisten alati kasvavan tietoisuuden terveysasioissa sekä unionin korkeatasoisen ympäristön- ja terveydensuojelun on mahdotonta hyväksyä se, että unionissa liikkuu yhä karsinogeenisia aineita.

(1) Ks. pöytäkirja.

8. Lähtö- ja saapumisaikojen jakamista yhteisön lentoasemilla koskevat yhteiset säännöt (keskustelu)

  Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana Paolo Costan liikenne- ja matkailuvaliokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0274/2009) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lähtö- ja saapumisaikojen jakamista yhteisön lentoasemilla koskevista yhteisistä säännöistä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 95/93 muuttamisesta (KOM(2009)0121 – C6-0097/2009 – 2009/0042(COD))

  Paolo Costa, esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa varapuheenjohtaja Tajani, hyvät kuulijat, aloitan keskustelun johtopäätöksellä. Suosittelen, että parlamentti hyväksyy tarkistuksen, jonka olemme valiokunnassa istuvien ryhmäni jäsenten kanssa esittäneet. Näin mietintö saataisiin valmiiksi ensimmäisessä käsittelyssä ja asetus hyväksyttyä.

Teemme niin, koska olemme hyvin vastuuntuntoisia. Varapuheenjohtaja Tajani on varmasti yhtä mieltä siitä, että toimenpide, jolla olemme pyrkineet reagoimaan lentoyhtiöiden objektiiviseen tarpeeseen ja tämänhetkiseen hankalaan tilanteeseen – antamalla lentoyhtiöille mahdollisuuden säilyttää lähtö- ja saapumisaikansa, vaikka nuo ajat jäisivät käyttämättä tällä kesäkaudella – on tarpeellinen mutta hyvin raju toimenpide, jota on paranneltava.

Toimenpidettä on paranneltava myös siksi, että asiasta käytyjen lyhyiden keskustelujen aikana olemme havainneet lentoyhtiöiden ajavan hyvin erilaisia etuja, jotka ovat kuitenkin kaikki täysin oikeutettuja. On yhtiöitä, jotka tulisivat mielellään aiempien tilalle, jos nämä eivät kykene täyttämään sitoumuksiaan. Myös lentoyhtiöiden ja lentoasemien edut eroavat nykyään toisistaan, toisin kuin vielä jokin aika sitten. Ja ennen kaikkea on ajateltava matkustajien etuja, erityisesti niiden matkustajien etuja, jotka käyttävät syrjäisimmillä alueilla toimivien lentoyhtiöiden ja lentoasemien palveluja. Nämä matkustajat olisivat suurimmassa vaarassa, jos lähtö- ja saapumisaikojen ylläpitäminen tai lopettaminen riippuisi pelkästään niiden kannattavuudesta kyseisille yhtiöille.

Olemme kyenneet reagoimaan kaikkiin näihin asioihin hyvin nopeasti, mutta nyt keskustelemme niistä. Koimme myös, että meidän on tehtävä jotain perusongelmalle, joka liittyy siihen, että lähtö- ja saapumisaikoihin suhtaudutaan, niin kuin niihin pitäisi suhtautua, kuin julkisiin hyödykkeisiin, joita voidaan jakaa tai myöntää yksityisille toimijoille, kuten lentoyhtiöille ja lentoasemille, mutta joita ei voi siirtää omaisuutena.

Tämä on hyvin arkaluontoinen asia, ja meidän pitää mielestäni tarkastella sitä uudelleen. Minun on todettava, että syy, tai oikeastaan merkittävä kompromissi, jonka perusteella hyväksyimme niin nopeasti ehdotuksen siinä muodossa kuin se täällä esitellään, onkin juuri tässä. Uskomme nimittäin komission pitävän lupauksensa tuoda asia tarkempaan ja syvällisempään käsittelyyn. Sitten voimme lopullisesti selvittää tämän asian, joka on ratkaisevan tärkeä tämänhetkisestä kriisistä ylipääsemiseksi, maailmanlaajuisten ilmailumarkkinoiden uudistamisen ja vapauttamisen loppuun viemiseksi sekä unionin ilmailumarkkinoiden parantamiseksi.

Tämänhetkiset vaatimukset ja pitkän aikavälin tarpeet huomioon ottaen voin mielestäni suositella mietinnön hyväksymistä.

Myös minä, minulla on vielä 20 sekuntia aikaa jäljellä, arvoisa puhemies, haluan hyödyntää tämän viimeistä koulupäivää muistuttavan ilmapiirin ja kiittää luokkatovereitani ja kaikkia niitä, joiden kanssa olen saanut työskennellä viimeisten kymmenen vuoden aikana. Saan päättää tämän viimeisen päiväni täällä Strasbourgissa viimeisimpään, muttei varmastikaan vähäisimpään saavutukseeni.

  Puhemies. – (ES) Kiitos, hyvä Paolo Costa, ja onnittelut hienosta työstänne. Nimenne yhdistetään lukuisiin tärkeisiin mietintöihin, ja työnne on näin ollen ollut hyvin merkittävää parlamentin lähihistoriassa.

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät Euroopan parlamentin jäsenet, haluaisin vielä kerran entisenä Euroopan parlamentin jäsenenä kiittää liikenne- ja matkailuvaliokuntaa ja sen puheenjohtajaa tuloksekkaasta työstä silloin, kun olin itsekin Euroopan parlamentin jäsen, sekä yhteistyöstä, jota kanssani on tehty sen jälkeen, kun minut nimitettiin tämän parlamentin tuella liikenneasioista vastaavaksi komission jäseneksi. Hyvät kuulijat, antoisa kumppanuutemme on nähtävissä tänäänkin, ja haluan kiittää vielä kerran parlamenttia ja erityisesti Paolo Costan johtamaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa siitä, että se käsitteli Euroopan komission ehdotuksen lähtö- ja saapumisajoista niin nopeasti.

Monet tapahtumat – talouskriisi, rahoituskriisi, uusi A-tyypin influenssavirus – pahentavat ilmailualan tilannetta entisestään. Vallitseva tilanne osoittaa, kuinka tärkeitä ja välttämättömiä tukitoimet ovat sekä lentoyhtiöitä että niiden työntekijöitä ajatellen.

Tämän huomioon ottaen jaan Paolo Costan huolen. Komission ehdotus ei ole lopullinen ratkaisu. Kyse on ratkaisusta kriisitilanteeseen reagoimiseksi, ja sitä on arvioitava myöhemmin yksityiskohtaisemmin koko järjestelmän uudistamiseksi. Itse asiassa vastasin 15. huhtikuuta Paolo Costan esiin tuomiin huoliin ja huomioihin kertomalla hänelle, valiokunnan puheenjohtajalle, että komission energian ja liikenteen pääosastolla valmistaudutaan esittelemään ehdotus asetuksen muuttamiseksi mahdollisimman pian.

Lähtö- ja saapumisaikojen käyttöä koskevan säännöksen soveltaminen on keskeytetty tätä ennen kaksi kertaa kriisin vuoksi. Kyse on yleisestä reaktiosta maailmanlaajuiseen kriisiin, eivätkä sen vaikutukset rajoitu pelkästään yhteen tai kahteen jäsenvaltioon, vaan se vaikuttaa lentoliikenteen järjestelmään kaikkialla Euroopan unionissa. Erityisen hankalissa olosuhteissa – kuten syyskuun 11. päivän iskujen sekä SARS-kriisin (vakava äkillinen hengitystieoireyhtymä) yhteydessä – toteutettiin samankaltaisia toimenpiteitä. Ilmailualan toimintaa tällä hetkellä hankaloittava kriisi on todennäköisesti aiempia vakavampi, eikä meillä ole toistaiseksi mitään havaintoa parempien aikojen alkamisesta.

Tosiasia on, että lentoliikenne supistuu jatkuvasti. Käytä tai menetä -säännön soveltamisen keskeyttäminen kesäkauden ajaksi hyödyttää kaikkia yhtiöitä, sekä eurooppalaisia että muita, eikä se syrji mitään tahoa, kuten IATA ja monet unionin ulkopuoliset yhtiöt ovat todenneet. Olen varma, että tämä kestoltaan rajattu ja poikkeuksellinen toimenpide – keskeyttäminen on voimassa 29. maaliskuuta ja 26. lokakuuta välisenä aikana tänä vuonna, ja sen mukaisesti yhtiöt voivat säilyttää lähtö- ja saapumisaikansa seuraavaksi kesäkaudeksi – antaa kaikille yhtiöille hieman happea, jotta ne voivat reagoida kysynnän laskemiseen.

Toimenpiteellä estetään myös ristiriitaiset tilanteet, joissa lentoyhtiöiden on pakko lentää tyhjällä koneella vain säilyttääkseen lähtö- ja saapumisaikansa. Tällaista ei voida mielestäni mitenkään hyväksyä pitkälti ympäristösyistä mutta myös lentoyhtiöiden taloudelle aiheutuvien haittojen vuoksi. Ja mehän kaikki tiedämme, että yrityksen vaikeudet heijastuvat myös sen työntekijöihin.

Olen vakuuttunut tämän toimenpiteen tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestä, ja minun on siksi tuettava parlamentin ja neuvoston saavuttamaa kompromissia, jonka ansiosta ehdotus on mahdollista hyväksyä välittömästi. Näin ollen haluan vielä kiittää liikenne- ja matkailuvaliokunnan puheenjohtajaa sekä koko parlamenttia.

  Georg Jarzembowski, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa varapuheenjohtaja Tajani, hyvät kollegat, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä tukee sitä, että 80 prosentin käyttöä koskevan säännön soveltaminen keskeytetään tilapäisesti lentoasemilla niiden nousu- ja laskeutumisoikeuksien osalta, jotka on myönnetty lentoyhtiöille kesäkaudeksi 2010. Ryhmämme kiittää myös esittelijä Paolo Costaa ripeästä ja tehokkaasta työstä tämän asian käsittelyssä.

Keskeyttämisen ansiosta lentoyhtiöt voivat kysynnän laskiessa vähentää lentojensa määrää suunnitellun minimikäytön alapuolelle menettämättä kuitenkaan lähtö- ja saapumisaikoja koskevia oikeuksiaan seuraavalla kaudella. Minun mielestäni tämä on perusteltua yksittäisenä, tietyn aikaa kestävänä toimenpiteenä, kuten varapuheenjohtaja totesi, sillä matkustajamäärät ovat romahtaneet ennalta arvaamattomasti kansainvälisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi, eikä lentoyhtiöillä ole vielä mahdollisuutta arvioida matkustajamäärien kehitystä jatkossa. Keskeyttäminen edistää myös ympäristönsuojelua, koska muuten lentoyhtiöt saattaisivat kokea, että niiden on lennettävä puolityhjillä koneilla vain säilyttääkseen lähtö- ja saapumisaikansa.

Arvoisa puhemies, hyvä varapuheenjohtaja, aluksi PPE-DE-ryhmä hylkäsi ehdottamanne asetuksen, jolla komissiolle annettiin valtuudet – ilman kunnollista yhteispäätöstä, jossa parlamentti olisi ollut mukana – pyytää säännön soveltamisen keskeyttämistä komiteamenettelyn kautta. Olemme sitä mieltä, että jos aiotte ehdottaa vastaavaa talvikaudelle, parlamentin on tutkittava ehdotus huolellisesti. Tämä johtuu siitä, että meidän on huomioitava paremmin monien hyvin erityyppisten lentoyhtiöiden edut yhtä lailla kuin lentoasemien ja matkustajien edut. Sanomme "kyllä" tilapäiselle keskeyttämiselle mutta "ei" mahdollisuudelle jatkaa sitä parlamenttia kuulematta.

Rehellisesti sanottuna olen kyllä sitä mieltä, koska sikainfluenssaepidemiasta ei näytä tulevan yhtä paha kuin mitä aluksi pelättiin, että lentoyhtiöiden pitäisi viime kädessä kyetä ennustamaan matkustajamäärien ja yhteyksien kehitystä tulevina vuosina. Meidän on odotettava lentoyhtiöiltä realistisia suunnitelmia, jotta lentoasemat voivat tarjota käyttämättä jääviä lähtö- ja saapumisaikoja muille lentoyhtiöille. On myös omien etujemme mukaista, että lentoasemat voivat käyttää kapasiteettinsa asiakkaidensa, eli matkustajien parhaaksi. Minulla ei ole muuta sanottavaa lähtö- ja saapumisaikoja koskevan direktiivin uudesta, perusteellisesta tarkistamisesta. Mielestäni lähtö- ja saapumisajat kuuluvat kansalaisille, eivät lentoasemille tai lentoyhtiöille. Tämän takia meidän on kiinnitettävä asiaan erityistä huomiota jatkossa.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, koska tämä keskustelu, tämä täysistunto sekä toimintani tässä parlamentissa ovat päättymässä, haluan vilpittömästi kiittää kollegoitani liikenne- ja matkailuvaliokunnassa ja sen sihteeristössä, liikenne- ja matkailuvaliokunnan puheenjohtajaa sekä komission varapuheenjohtajaa ja koko hänen tiimiään energian ja liikenteen pääosastossa. Olemme tehneet viimeiset viisi vuotta yhteistyötä Euroopan unionin kansalaisten hyväksi. Pidän peukkuja, että seuraavat viisi vuotta ovat teille vieläkin parempia. Liikenne- ja matkailuvaliokunta on tärkeä valiokunta, ja kiitän teitä erinomaisesta yhteistyöstä.

  Puhemies. − (ES) Kiitän teitä, hyvä kollega Jarzembowski, ja toivotan teille onnea ja menestystä tulevia vuosia ja tulevia haasteita varten.

  Brian Simpson, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää puheenjohtajaamme Paolo Costaa sekä mietinnön laatimisesta että työstä valiokunnan puheenjohtajana tällä vaalikaudella. Olemme todella kiitollisia hänen tekemästään kovasta työstä.

Tämä mietintö edustaa Paolo Costan työtä pienoiskoossa, koska se osoittaa selvästi, että usein tarvitaan sekä Salomonin viisautta että Yhdistyneiden Kansakuntien diplomaatin taitoja käsiteltäessä niin teknisiä yksityiskohtia kuin "käytä tai menetä lähtö- ja saapumisaikasi". Puheenjohtajamme on ollut kaudellaan oikein hyvä Salomon ja oikein hyvä Yhdistyneiden kansakuntien diplomaatti.

Siviili-ilmailuala on kuitenkin osoittanut kykynsä toimia epäyhtenäisesti tässä tärkeässä asiassa, kun suuret lentoyhtiöt ovat äänekkäästi vaatineet keskeyttämistä ja halpalentoyhtiöt ja lentoasemat ovat vastustaneet sitä. Minua huolestuttaa se, etteivät suuret lentoyhtiöt erilaisten allianssiensa tukemina tyydy tämänkertaiseen keskeyttämiseen vaan vaativat jatkossa yhä uusia. Kun tiedetään miten epäterve ja epädemokraattinen vaikutus osalla niistä on tähän parlamenttiin sekä kansallisiin parlamentteihin, luulen, että tämänpäiväinen valitettavasti vain käynnistää prosessin sen sijaan, että päättäisi sen.

Ryhmäni tukee esittelijän ehdottamaa ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan tukemaa kompromissia. Korostan kuitenkin sitä, että keskeyttäminen on, kuten kollegani Georg Jarzembowski usein sanoo "käytä tai menetä" -lausekkeesta, tilapäistä ja toteutetaan tietyllä aikavälillä, eikä sillä näytetä vihreää valoa uusille keskeyttämisille. Jos komissio katsoo, että keskeyttämisiä tarvitaan myös jatkossa, ne on sisällytettävä tarkistettuun asetukseen parlamentin kantaa kuunnellen ja parlamentin oikeuksia kunnioittaen. Sanomme "kyllä" keskustelulle ja "kyllä" yhteistyölle, mutta sanomme "ei" komiteamenettelylle.

Myönnän, että ilmailuala ja erityisesti lentoyhtiöt elävät hankalia aikoja. Ymmärrän myös, ettei lähtö- ja saapumisajoissa ole kyse pelkästään nousuista ja laskuista. Niistä on tullut merkittävä tekijä lentoyhtiöiden tilikirjoissa, ja esittelijämme on oikeassa todetessaan, että tätä asiaa on tarkasteltava uudelleen myöhemmin.

Käytä tai menetä -säännön soveltamisen keskeyttäminen ei vaikuta Lontoon Heathrow'n, Pariisin Charles de Gaullen tai Amsterdamin Schipholin lentoasemiin, vaan se vaikuttaa noita keskuksia palveleviin alueellisiin lentoasemiin, koska juuri nämä reitit lentoyhtiöt keskeyttävät. Lentoyhtiöiden on pidettävä mielessä, että niiden itsensä lisäksi on muitakin sidosryhmiä, joihin keskeyttäminen vaikuttaa.

Koska taloudellinen tilanne on huono ja koska tunnustamme tyhjillä koneilla lentämisen järjettömyyden, tuemme esittelijää tällä kertaa. Toivon kuitenkin, että varoituksemme on pantu huolellisesti merkille tulevaa varten tämän parlamentin lisäksi ilmailuteollisuuden alalla yleisemminkin.

Sosialidemokraattisen ryhmän koordinaattorina kiitän omaa tiimiäni sekä muiden ryhmien koordinaattoreita erinomaisesta työstä ja yhteistyöstä näiden viiden vuoden aikana. Kiitän myös komission jäsen Antonio Tajania ja hänen tiimiään työstä sinä aikana, jonka Tajani on toiminut liikenneasioista vastaavana komission jäsenenä.

  Erminio Enzo Boso, UEN-ryhmä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, tämä on ensimmäinen kerta, kun käytän puheenvuoron tämän parlamentin täysistunnossa. Se johtuu siitä, että olen uusi parlamentin jäsen ja että olen nähnyt asioita, joista en pidä. Tarkoitan tällä sitä, että Paolo Costa on tehnyt valiokuntansa kanssa päätöksen ja sitten saamme tietää, että taustalla juonitellaan. Ehkä se on oikein, mutta silti tuollaiset valiokunnan ulkopuolella tehdyt sopimukset...

Jotkut väittävät Eurooppaa demokraattiseksi. En ole samaa mieltä, arvoisa puhemies. Demokratia tarkoittaa avoimuutta, jota ei ole juurikaan nähty Paolo Costaa, ilmailualan ihmisiä, kansalaisia, lentoasemia ja työntekijöitä ajatellen.

Luulemme puhuvamme vapauttamisesta, mutta itse asiassa kyse on monopolista. Sanon tämän siksi, että Alitalialla ja Air Francella on monopoli lähtöihin Linaten ja Malpensan lentoasemilta. Esimerkiksi Linate on pahassa pulassa 160 000:n vaikeuksissa olevan ajan vuoksi. Pitäisikö meidän antaa Linaten ruuhkautua ja sallia alivaltiosihteeri Lettan kannattama Frosinonen lentoasema? Mietinkin, jäävätkö nuo palvelut tarjoamatta sen takia, ettei Alitalialla ole lentokoneita kyseisten palveluiden ja toiminta-aikojen kattamiseksi? Miksemme sitten anna niitä sellaisille yhtiöille, jotka voivat tuottaa kyseiset palvelut?

Paolo Costa oli oikeassa sanoessaan, että teemme parhaamme. Tiedän, että jotkut eivät ehkä pidä Paolo Costasta – minä pidän – mutta joku ei ehkä pidä, koska ei häntä muuten kohdeltaisi niin epäkunnioittavalla tavalla.

Arvoisa puhemies, edessämme on... Linaten jonotuslistalla on 126 000 matkaa, joita Alitalia ja Air France eivät halua hoitaa. Lentoasemienkin täytyy jotenkin selviytyä. Niiden on alennettava lentokustannuksia. Puhumme kansalaisten oikeudesta lentojen lähtö- ja saapumisaikoihin. Miksemme sitten ala opettaa Alitaliaa, Air Francea ja monia muita lentoyhtiöitä tekemään töitä?

Tässä mielessä en siis halua nähdä mitään vaaleihin liittyvää opportunismia. Tiedättehän, arvoisa puhemies, nuo järjestelmät tunnetaan unionissa "eturyhminä", mutta Italiassa kutsumme niitä nimillä "liiketoimintakokonaisuus", "mafia", "camorra" tai "ndrangheta".

  Johannes Blokland , IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa varapuheenjohtaja Tajani, hyvä Paolo Costa, tämä on viimeinen puheenvuoroni Euroopan parlamentin keskustelussa 15 työvuoden jälkeen. Tällä puheenvuorolla on siten erityistä merkitystä, ja pidän sen hyvin erityisessä keskustelussa, joka koskee lentoasemien lähtö- ja saapumisaikoja koskevan asetuksen soveltamisen keskeyttämisestä kuudeksi kuukaudeksi.

Muutaman viime vuoden aikana olen pyrkinyt edistämään vihreää liikennepolitiikkaa liikennealan tulevaisuuden turvaamiseksi. Mielestäni onnistumme siinä tässä mietinnössä. Emme ratkaisisi ongelmiamme laskemalla 80 prosentin kynnyksen 75 prosenttiin. Tuota kynnysarvoa laskemalla emme saisi lentoyhtiöitä harkitsemaan tyhjillä koneilla lentämisen lopettamista.

Onneksi kuitenkin saavuttamamme kompromissi sisältää ratkaisuja, jotka ovat ensinnäkin hyviä ympäristön kannalta, mutta joilla voidaan lisäksi tukea ilmailualaa, johon talouskriisi on kovaa iskenyt. Tässä asiassa on mielestäni tultava siihen johtopäätökseen, että lentoasemien lähtö- ja saapumisaikoja koskevassa lainsäädännössä on jokin vialla. Niin kauan kuin lähtö- ja saapumisajat tuottavat sen verran, että on kannattavaa lentää tyhjillä koneilla, nykyisellä lainsäädännöllä ei saada muutosta aikaiseksi.

Tämän vuoksi olen tyytyväinen havaitessani, että tekstin mukaan lähtö- ja saapumisaikojen järjestelmän soveltamisen keskeyttäminen johtaa jatkossa aina merkittäviin muutoksiin lainsäädännössä. Tarvitsisimme tietenkin siinä tapauksessa kaksi erillistä asiakirjapakettia, jotta tarvittaessa olisi mahdollista toteuttaa nopeasti kriisitoimenpiteitä ja jotta voisimme varmistaa, että kattavaan tarkistusprosessiin varataan riittävästi aikaa. Toivoisin komission jäsen Tajanilta vahvistuksen siihen, voitaisiinko jälkimmäinen ehdotus ottaa huomioon.

Arvoisa puhemies, haluaisin nyt päättää tämän puheenvuoron sekä työni tässä parlamentissa. On ollut aina ilo työskennellä liikenne- ja matkailuvaliokunnan kollegoiden kanssa, mistä haluaisin kiittää kaikkia kollegoitani, ja kiitän puheenjohtaja Paolo Costaa erityisesti keskustelumme aiheena olevasta mietinnöstä sekä hänen valmiudestaan saada aikaiseksi järkevä kompromissi lentoasemien lähtö- ja saapumisajoista.

  Puhemies. – (ES) Kiitos, hyvä Johannes Blokland. Toivotan myös teille onnea ja menestystä tuleviin haasteisiin Euroopan parlamentin ulkopuolella.

  Luca Romagnoli (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minusta vaikuttaa täysin järkevältä, että nykyistä yhteisön lainsäädäntöä koskevalla vapautuksella annetaan lentoyhtiöille mahdollisuus säilyttää oikeus lähtö- ja saapumisaikoihinsa.

Kyseistä vapautusta on ehdotettu ratkaisuna selvitä kriisistä, joka on selvästi kaikkien nähtävissä ja josta olemme keskustelleet useaan otteeseen. Olisi muistettava myös se, että kyse on vapautuksesta, jonka avulla voidaan jotenkin – ja tämä on mielestäni myönteinen asia – estää se, että kolmansien maiden yhtiöt ottavat vallan. Kyseiset yhtiöt nimittäin saavat, toisin kuin yhteisön liikenteenharjoittajat, usein valtiontukia ja muita tukia, mikä pitäisi mielestäni myös ottaa huomioon.

Muuten sympatiani ovat täysin sosiaalisten näkökohtien puolella, ja tukeni tälle aloitteelle olisikin nähtävä siinä valossa. Olen iloinen voidessani todeta, että myös vannoutuneiden liberaalien on tällä kertaa omaksuttava vastakkainen lähestymistapa. Ja kukapa tietää, vaikka he muuttaisivat tapojaan, mikä olisi mielestäni erittäin hienoa.

Käytän siis tämän mahdollisuuden – tämä on viimeinen puheenvuoroni tässä täysistunnossa ja on epätodennäköistä, että palaisin tänne seuraavalla vaalikaudella – kiittääkseni kaikkia niitä parlamentin jäseniä, jotka ovat ilman ennakkoluuloja työskennelleet kanssani ja tarjonneet minulle siten epäilemättä ainutlaatuisen kokemuksen sekä henkilökohtaisesti että poliittisesti ajatellen.

Toivotan teille kaikkea hyvää, ja haluaisin aivan erityisesti kiittää kollegoitani liikenne- ja matkailuvaliokunnassa, sen puheenjohtajaa Paolo Costaa, komission jäsen Tajania sekä kaikkia Euroopan parlamentin jäseniä. Lopuksi haluaisin vielä vedota suuremman avoimuuden puolesta, ja toivon, että se toteutuu seuraavalla vaalikaudella. Olemme nimittäin äänestäneet harjoittelijoiden, avustajien ja muiden työntekijöiden asemaan liittyvän avoimuuden puolesta, mutta se ei valitettavasti ole vielä toteutunut. Ennen kaikkea haluaisin korostaa sitä, mitä meidän pitäisi – lopetan aivan pian, arvoisa puhemies – tehdä täällä tekemämme työn avoimuudelle. Lehdistössä, ainakin valtaosassa Italian lehdistä, meitä koskevat kirjoitukset ovat nimittäin lietsovia ja täysin absurdeja.

Läsnäololuetteloiden pitäisi olla julkisia, ja Euroopan parlamentin pitäisi julkistaa virallisesti myös jokaisen yksittäisen jäsenen tekemä työ.

  Puhemies. − (ES) Kiitos, hyvä Luca Romagnoli, toivotan kaikkea hyvää tulevaan työhönne.

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, täällä on jo esitetty kaikki tärkeät huomiot tästä tekstistä, joka on merkityksellinen lentoliikenteelle sekä lentoliikenteestä riippuville henkilöille, eli alan työntekijöille tai matkustajille. Itse en tosin ole noita asioita sanonut. Päätin kuitenkin olla toistamatta sitä, mikä on jo sanottu, ja käytänkin tämän tilaisuuden puhuakseni hieman kriisistä.

Arvoisa varapuheenjohtaja Tajani, te totesitte, ettei tämä ole ilmailualalla ensimmäinen, eikä valitettavasti varmaankaan viimeinen kriisi, josta meidän ja itse ilmailualan on selvittävä. On totta, että reagoimme ripeästi vastaaviin kriisitilanteisiin löytääksemme niihin järkeviä ratkaisuja. Olemme onnistuneet siinä. Meidän ei kuitenkaan pitäisi salata sitä, että kriisiä on myös joskus käytetty ja käytetään tällä hetkellä sekä tulevaisuudessa säädösten muokkaamiseksi sellaiseksi, että ne palvelevat ilmailualan tai kansalaisten etujen sijasta ennemminkin muita erityisetuja.

Lennolle pääsyn epäämisestä annetussa direktiivissä "poikkeukselliset olosuhteet" määritellään melko epätarkasti, joten lentoyhtiöille annetaan mahdollisuus tulkita tätä käsitettä hyvin laaja-alaisesti. Ja juuri näin ne tekevätkin – matkustajien kustannuksella. Direktiiviin ei myöskään sisällytetty säännöstä viivästyksistä määrättävistä sakoista. Viimeisten viikkojen ja etenkin kuukausien aikana lentoyhtiöt ovat käyttäneet hyväkseen sitä, ettei niiden tarvitse maksaa viivästyksistä, vaan riittää, että ne takaavat matkustajien vähimmäisoikeudet – myös tämä tapahtuu matkustajien kustannuksella. Meidän ei pitäisi tehdä samaa virhettä toista kertaa.

Näin ollen pyydän, että seuraavalla vaalikaudella te, jotka jatkatte asian käsittelyä, teette ehdotuksen kyseisen säädöksen muuttamiseksi.

Ja sitten muihin asioihin: Monien muiden parlamentin jäsenten tapaan tämä on myös minun viimeinen "koulupäiväni" tässä parlamentissa. Ensimmäisenä koulupäivänä saa yleensä koulurepun. Viimeisenä päivänä saattaa saada myös karkkipussin. Hyvä varapuheenjohtaja Tajani, minä pyytäisin "karkkia": Hankkiutukaa mahdollisimman pian eroon roskasta, jonka saimme aikaiseksi nesteiden kuljettamista ja lentoasemien turvatarkastuksia koskevalla asetuksella. Tuo asetus ei ole hyödyttänyt ketään eikä suojellut ketään. Se on synnyttänyt vain kiukkua. Vain sen vuoksi, ettei kukaan ole riittävän rohkea ja päättäväinen kertoakseen tämän kansalaisille ja edistääkseen asetuksen kumoamista, kärsimme edelleen tästä kammottavasta asetuksesta. Olkaa ystävällinen, täyttäkää tämä koulureppu ja lopettakaa tämä järjettömyys.

Kiitän vilpittömästi kaikkia teitä, joiden kanssa minulla on ollut kunnia työskennellä viime vuodet.

  Puhemies. – (ES) Kiitos, hyvä Reinhard Rack. Voitte olla varma siitä, että Euroopan parlamentti jää kaipaamaan teitä. Toivotamme teille kaikkea hyvää tulevaa varten.

  Gilles Savary (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, kuuntelin hetki sitten kollega Erminio Boson puhetta, enkä kiistä sitä, että on joitain erityistapauksia, esimerkiksi Italiassa, joissa lähtö- ja saapumisajat olisi parempi vapauttaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että meidän täytyy pitää pää kylmänä ja myöntää se, että tämä kriisi vaikuttaa ilmailualalla aiempia nopeammin ja syvemmin. Ilmailuala on epäilemättä ensimmäisiä toimialoja, joihin talousarvioleikkaukset vaikuttavat – yritysten talousarvioleikkaukset vaikuttavat liikematkustamiseen ja kotitalouksien leikkaukset kesälomamatkailuun. Toinen vaihtoehto olisi ollut avata lähtö- ja saapumisaikoja koskevat oikeudet kokonaan, mikä olisi todennäköisesti johtanut siihen, että vahvimmat lentoyhtiöt olisivat kuitenkin käyttäneet parhaimmat lähtö- ja saapumisaikansa ja lentäneet tyhjillä koneilla mutta luopuneet alueellisen suunnittelun kannalta vähiten tuottavista lähtö- ja saapumisajoista. Erilaista liiketoimintamallia noudattavat halpalentoyhtiöt olisivat puolestaan hyödyntäneet tämän ja myyneet pienen osan lähtö- ja saapumisaikoja koskevista oikeuksistaan.

Lyhyesti sanottuna roolit olisi siis jaettu uudelleen huonoimmissa mahdollisissa olosuhteissa. Tällä ei olisi ollut mitään tekemistä reaalitalouden ja toimivien markkinoiden kanssa, vaan näin olisi todennäköisesti ennemminkin edistetty sosiaalista polkumyyntiä ja saavutettujen asemien puolustamista vahvimmissa lentoyhtiöissä. Näin ollen olen sitä mieltä, että tämä moratorio on vähiten huono ratkaisu, kunhan se on vain tilapäinen, kunhan seuraamme tarkasti tapahtumia ja kriisin vaikutusta, kunhan muutoksista kerrotaan Euroopan parlamentille ja kunhan avaamme lähtö- ja saapumisaikojen markkinat ja käytämme aikaa muuttaaksemme toimintatapaa ja vahvistaaksemme Euroopan unionin uutta politiikkaa.

Tämä on viimeinen puheeni tässä parlamentissa. On suuri kunnia, että työskenneltyään kymmenen vuotta samassa valiokunnassa saa käyttää puheenvuoron aivan vaalikauden loppuhetkillä, yhdessä viimeisistä keskusteluista ja että sen saa tehdä ystäviensä läsnä ollessa. Haluaisin sanoa, että minulle on ollut suuri ilo saada työskennellä hyvin vahvojen ja etevien henkilöiden kanssa, enkä koskaan unohda tätä kokemusta. Mielestäni on sanottava, että kyseinen valiokunta on eliittivaliokunta. Se on tehnyt erinomaista työtä, se tuottaa kunniaa parlamentin työlle ja koko Euroopan parlamentille. Haluaisin kiittää kaikkia kollegoitani kaikissa poliittisissa ryhmissä. En usko, että saan enää kokea yhtä rikasta, rehellistä, vilpitöntä ja syvällistä poliittista kokemusta.

Haluaisin myös onnitella varapuheenjohtaja Tajania siitä, että hän otti vastaan kesken kauden liikenneasioista vastaavan komission jäsenen vaikean tehtävän ja salkun. Ja koska kärsivällisyys ja aika tekevät ihmisestä täällä pätevän, hän ansaitsee tulla valituksi uudelleen samaan tehtävään komission seuraavalla toimikaudella. Hyvät kollegat, kiitos kaikesta.

  Puhemies. – (ES) Kiitos, hyvä Gilles Savary. Se, mitä sanoitte komissiosta, on täydellinen osoitus ominaisuuksistanne sekä panoksesta, jonka olette antaneet Euroopan parlamentissa tekemässänne työssä. Olen varma, että saatte vielä kokea yhtä rikastuttavia kokemuksia.

  Ryszard Czarnecki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, puhun heti Reinhard Rackin ja Gilles Savaryn jälkeen, ja haluaisin kiittää heitä molempia työstä Euroopan parlamentissa. En tiedä, onko tämä viimeinen puheeni täällä. Se riippuu tulevista vaaleista.

Hyvät kollegat, keskustelemme tänään hyvin mielenkiintoisesta asiasta, joka tuo esiin vastakkainasettelun lentoyhtiöiden etujen sekä kuluttajien ja matkustajien etujen välillä. Kriisitilanteessa lentoyhtiöt säästävät itseään pyytämällä, että näitä rajoituksia, kuten täällä on todettu, jatketaan ensi vuonna. Jos autamme lentoyhtiöitä tässä asiassa, mikä olisi mielestäni järkevää, sitä ei saa tehdä matkustajien kustannuksella. Olisi hyvin vaarallista, jos lentoyhtiöt todella käyttäisivät tätä tekosyynä peruuttaakseen lentoja eikä niitä rankaistaisi siitä.

Kuten Reinhard Rack, myös minä olen sitä mieltä, että meidän pitäisi poistaa lähtö- ja saapumisaikoja koskevat rajoitukset, koska tilanne on muuttumassa koko ajan surrealistisemmaksi ja hyvin ärsyttäväksi. Haluaisin käyttää tilaisuuden ja onnitella komission jäsen Tajania erinomaisesta työstä.

  Timothy Kirkhope (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen kuunnellut useita puhujia, jotka eivät palaa joukkoomme tulevien vaalien jälkeen, ja toivon, että Britannian äänestäjät antavat minulle mahdollisuuden tulla takaisin seuraavalla vaalikaudella. Tämä on viimeinen kerta, kun puhun tältä paikalta täysistunnossa: tulevien muutosten seurauksena myös paikkani muuttuu. Haluaisin onnitella erityisesti Georg Jarzembowskia työstä, jota hän on tehnyt koko valiokunnan puolesta, sekä kiittää varapuheenjohtaja Tajania ja Paolo Costaa asian tuomisesta käsiteltäväksemme.

On hyvin tärkeää keskustella 80/20-säännön soveltamisen keskeyttämisestä, mutta tämä toimenpide voi olla vain lyhytaikainen eikä se saa muodostua osaksi pitkän aikavälin ilmailupolitiikkaa. Myönteiset vaikutukset ovat itsestään selviä: Näin autetaan liikenteenharjoittajia, erityisesti suuria kansallisia lippulaivayhtiöitä, selviämään talouden taantumasta. Lisäksi se, etteivät lentoyhtiöt voi lentää tyhjillä koneilla vain täyttääkseen lähtö- ja saapumisaikoja koskevat velvollisuutensa, on ympäristön kannalta hyvä asia. Tämä ei kuitenkaan ole paras ratkaisu, eikä tästä saa tulla pysyvä keino.

Tämänhetkiset ongelmat johtuvat rahoitusalan romahtamisesta, mutta olisi väärin väittää, että ilmailualan kriisi johtuisi pelkästään siitä. Joidenkin lippuvaltioyhtiöidemme terveys on ollut kuralla jo useita vuosia, ja niiden täytyy tarkastella huolellisesti liiketoimintamallejaan tulevaisuudessa. Niiden pitäisi olla kannattavia liiketoimintayksiköitä eikä vain etuoikeutettuja organisaatioita, enkä minä tai kollegani voi hyväksyä yleistä turvautumista protektionistisiin toimenpiteisiin.

Tuemme toki komissiota tässä asiassa. Emme kuitenkaan tue yksinkertaistetun menettelyn käyttöä jatkossa. Meidän kannattaisi mielestäni järjestää kuuleminen lähtö- ja saapumisaikojen jakamista koskevasta direktiivistä esimerkiksi syksyllä tai talvella, kun olemme palanneet töihin. Meidän pitää luoda toimenpiteet markkinaperusteisten kannustimien ottamiseksi käyttöön lentoyhtiöissä ja lentoasemilla. Vaikeina aikoina on palkittava tehokkuudesta ja innovaatiokyvystä – kannatan erityisesti alueellisia lentoasemia.

Lopuksi haluaisin tuoda esiin lentäjien ahdingon: käytä tai menetä -säännön soveltamisen keskeyttäminen saattaa tehdä jotkut lentäjät työttömiksi. Kysyn seuraavaa itsekin lentäjänä: voisiko komissio selittää, miksi lentäjäliittoja ei kuultu tässä asiassa, ja voisiko se myös vakuuttaa, että lentäjien ja muiden alalla työskentelevien huolet huomioidaan jatkossa täysimääräisesti?

  Emanuel Jardim Fernandes (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa varapuheenjohtaja Tajani, hyvät kuulijat, Euroopan komissio hyväksyi kiireellisenä asiana ehdotuksen lähtö- ja saapumisaikojen jakamista lentoasemilla koskevan asetuksen (ETY) N:o 95/93 muuttamisesta. Ehdotuksen perustavoite oli keskeyttää 80/20-säännön soveltaminen, eli toisin sanoen estää se, että aiemmin hankittuja lähtö- ja saapumisaikoja ei huutokaupata, jos ne jäävät käyttämättä. Tätä ei ole tarkoitettu periaatteeksi, jota sovelletaan ad eternum, eikä omistusoikeudeksi – kuten valiokunnan puheenjohtaja Paolo Costa juuri totesi – vaan kyse on tilapäisestä toimenpiteestä.

Keskeyttäminen perustuu tietoon siitä, että talouskriisi on vähentänyt laajalti lentoliikenteen matkustaja- ja rahtimääriä, mikä on vaikuttanut merkittävästi kansallisiin liikenteenharjoittajiin ja muihin talouden toimialoihin. Näin ollen elämme työllisyyden näkökulmasta huolestuttavia aikoja. Siksi emme voi pakottaa lentoyhtiöitä operoimaan lentoja niiden oman talouden sekä ympäristön kustannuksella vain siksi, että ne voisivat säilyttää saamansa lähtö- ja saapumisajat. Tämän takia tuen 80/20-säännön soveltamisen keskeyttämistä.

Tämän sanottuani haluan käyttää tilaisuuden hyväksi ja kysyä, tarjoaako tämä lähestymistapa riittävän keinon reagoidaksemme kyseisen alan toimintaa hankaloittavaan maailmanlaajuiseen kriisiin, vai pitäisikö komission, niin kuin itse uskon, tarkastella ja ehdottaa tukiohjelmaa alalle, jotta se säilyttää vakauden ja voi kasvaa kriisin jälkeen.

Meidän pitäisi muistaa se, että monet lentoyhtiöt, kuten oman maani lippuvaltioyhtiö, jotka ovat aiemmin selvinneet talouskriiseistä ja vahvistaneet talouttaan, ovat nyt ajautuneet kriisitilanteeseen, josta on vaikea päästä yli. Kyse on kriisistä, jota ne itse eivät ole aiheuttaneet mutta josta ne kärsivät.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tämä on viimeinen puheeni tällä vaalikaudella, ja se voi olla ylipäätään viimeinen puheeni täällä riippuen siitä, mitä äänestäjät päättävät. Näin ollen en voi jättää tilaisuutta käyttämättä ja kiitän kollegoita tuesta ja yhteistyöstä, jota olen heiltä aina saanut omassa vaatimattomassa työssäni Eurooppa-hankkeen edistämiseksi ja kansalaisten toiveisiin vastaamiseksi.

Siksi haluan ilmaista kiitollisuuteni tässä parlamentissa teille, arvoisa puhemies, arvoisa varapuheenjohtaja Tajani sekä kaikki kollegani omassa ryhmässäni. Haluan mainita erikseen jotkut tänään täällä puhuneet – Brian Simpsonin ja Gilles Savaryn – sekä kollegoita muista ryhmistä, kuten valiokuntamme puheenjohtajan Paolo Costan, jonka kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä usean mietinnön parissa, sekä Georg Jarzembowskin, jota en voi jättää mainitsematta. Viimeksi mainittu on johtanut ryhmäänsä liikenneasioissa, ja hän on aina ollut hyvin yhteistyökykyinen. Vaikka hän on usein hylännyt ehdotukseni, hän on sanonut ymmärtävänsä, ja hän on aina tehnyt tämän todella elegantilla ja demokraattisella tavalla.

Ainakin vien tämän kaiken mukanani kotiin edistääkseni asioita, joita hyvässä demokratiassa edellytetään: moniarvoisuuden kunnioittaminen ja yhteisiin tavoitteisiin pyrkiminen.

  Puhemies. – (ES) Kiitos, hyvä Emanuel Fernandes. Toivottavasti portugalilaiset äänestäjät arvostavat johtajuuttanne niin kuin me ja valitsevat teidät uudelleen seuraavalle kaudelle.

  Marian-Jean Marinescu (PPE-DE) . – (RO) Lähtö- ja saapumisaikojen jakaminen on suoraan sidoksissa kapasiteetin riittämättömyyteen lentoasemilla, etenkin suurilla lentoasemilla. Talouskriisi ja sen aiheuttama liikenteen suhteellinen väheneminen vain lykkää lyhyellä aikavälillä asian todelliseen ongelmaan tarttumista; suurten keskuslentoasemien ruuhkautuminen sekä pienten lentoasemien mahdollinen ruuhkautuminen aiheuttavat hankaluuksia.

Meidän tehtävämme on etsiä ratkaisuja ajankohtaisiin ongelmiin, mutta emme saa unohtaa tulevia ongelmia ja niiden ratkaisemista. Parlamentti on pyytänyt Euroopan komissiota laatimaan johdonmukaisen yleissuunnitelman lentoasemien kapasiteetin parantamiseksi. Monilla unionin lentoasemilla on tällaisia suunnitelmia, mutta ne olisi ehdottomasti sovitettava yhteen unionin tasolla osana hiljattain hyväksyttyä aloitetta yhtenäisestä eurooppalaisesta ilmatilasta. Uskon vakaasti, että tämä toive toteutuu hyvin pian marraskuussa perustetun eurooppalaisen seurantakeskuksen ansiosta. Suunnitelma on ratkaisevan tärkeä kestävän kehityksen varmistamiseksi lentoliikenteessä, joka on keskeinen ala Euroopan taloudessa.

Lähtö- ja saapumisaikoja koskevat ongelmat eivät kosketa vain unionia. Unionin lentoasemien liikenne ei rajoitu vain unionin sisäiseen liikenteeseen. Siksi on löydettävä maailmanlaajuinen ratkaisu lähtö- ja saapumisaikoja koskevaan ongelmaan IATAn, Eurocontrolin sekä kaikkien muiden alalla toimivien virastojen tuella. Näin ollen katson, että parlamentin tänään komissiolle tekemä ehdotus, jonka mukaan pitäisi arvioida kriisin vaikutukset lentoliikenteeseen pian uudelleen ja tarkistaa samalla direktiiviä 95/93, tarjoaa sopivimman mahdollisen menettelytavan näinä epävarmoina hetkinä.

Jos emme analysoi näitä asioita kunnolla, saatamme vahingoittaa ikävällä tavalla sekä kilpailuperiaatetta, joka kuuluu talouden perusperiaatteisiin, että nousevia lentoyhtiöitä, joiden kehitys valitettavasti riippuu edelleen käytä ja menetä -säännöstä. Suurimmat häviäjät tilanteessa olisivat matkustajat, eikä sen saa antaa tapahtua.

  Nina Škottová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, kuten olemme jo kuulleet, lentoliikenne kärsii erilaisista kriiseistä, kuten SARSista ja sikainfluenssasta. Samalla matkustajamäärät ovat laskeneet. Haluaisin mainita yhden tekijän, joka saattaa vaikuttaa matkustajamäärien pienenemiseen: lentoasemapalveluiden laatu ja kapasiteetti erityisesti turvatarkastuksissa. On todettava, että nuo tarkastukset ovat epäkunnioittavia – kun esimerkiksi joutuu riisumaan kengät ja kävelemään paljain jaloin turvatarkastuksen läpi – mutta lisäksi ne ovat hygienian kannalta vaarallisia ja uhkaavat terveyttä. En olisi yllättynyt, jos matkustajamäärien väheneminen johtuisi tartuntapelosta – jota tiedotusvälineetkin tällä hetkellä lietsovat. Toivon siis Euroopan unionin valvovan paremmin lentoasemien turvatarkastusten hygieniatasoa, jotta matkustajien hyvinvointia, turvallisuutta ja mukavuutta voidaan parantaa. Koska tämä on viimeinen kerta, kun puhun tälle parlamentille, kiitän teitä kaikkia yhteistyöstä ja toivotan kaikkea hyvää jatkoa varten.

  Puhemies. − (ES) Minäkin toivotan teille hyvää jatkoa, hyvä Nina Škottová.

  Miloslav Ransdorf (GUE/NGL). – (CS) Haluan sanoa, että vallitsevaa tilannetta kuvastaa ennen kaikkea kuilu tasaisesti kehittyvien teknisten taitojen sekä lentomatkustajien ja lentoasemien työntekijöiden elämää hankaloittavien turvatoimenpiteiden välillä. On mielestäni oman etumme mukaista, etenkin nyt kun talouskriisi alkaa tuntua kaikkialla maailmassa – ja syksy voi tuoda tullessaan uuden kriisiaallon ja uuden iskun epävarmaan taloustilanteeseen – että teemme kaiken voitavamme auttaaksemme ilmailualaa selviämään kriisistä ja sen laajenemisesta. Mielestäni ne, joilla on voimavaroja mutta eivät ota niitä käyttöön, menevät kohti romahdusta. Haluaisin, että Euroopan unioni estää tämän, ja haluaisin meidän olevan edelläkävijöitä liikennealan kehityksessä.

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. – (IT) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää teitä ja kaikkia parlamentin jäseniä, jotka ovat osallistuneet keskusteluun tästä tilapäisestä toimenpiteestä – painotan sanaa tilapäinen – lentoliikenteen alalla. Aivan erityisesti haluan kiittää kaikkia Euroopan parlamentin jättäviä henkilöitä heidän tekemästään työstä.

komission varapuheenjohtaja. – (FR) Haluaisin myös kiittää Gilles Savarya, joka on jo poistunut täysistuntosalista. Olen hänen kanssaan yhtä mieltä. Toivonkin, että saan vielä tehdä hänen kanssaan yhteistyötä tulevina vuosina, vaikkei hän enää olekaan Euroopan parlamentin jäsen.

komission varapuheenjohtaja. – (IT) Kiitän sydämestäni kaikkia Euroopan parlamentin jättäviä jäseniä heidän komissiolle antamastaan avusta, älykkäistä huomioista sekä heidän esittämästään kritiikistä. Parlamentin olisi täytettävä tehtävänsä, eikä kukaan ole tästä vakuuttuneempi kuin minä. Olen nimittäin sitä mieltä, että ilman parlamentin vahvaa panosta unionin toimielimet olisivat vaillinaisia sekä kyvyttömiä turvaamaan kansalaisten edut parhaalla mahdollisella tavalla.

Juuri tästä syystä haluaisin rauhoitella parlamentin jäsen Jarzembowskia, joka esitti minulle kysymyksen komiteamenettelystä: kompromississa, jota komissio tukee täysin, varmistetaan turvautuminen yhteispäätösmenettelyyn siinä tapauksessa, että toimenpidettä haluttaisiin jatkaa talvikaudella. Tämä on kuitenkin täysin hypoteettista, sillä, korostan tätä, toimenpide on tilapäinen toimenpide, jota sovelletaan vain kuuden kuukauden ajan. Jos kuitenkin uusia ehdotuksia toimenpiteen jatkamisesta tehdään, niitä ennen on aina tehtävä vaikutustenarviointi, jossa huomioidaan toimenpiteen vaikutukset kuluttajiin ja kilpailuun. Se on myös osa lähtö- ja saapumisaikojen jakamista koskevan asetuksen yleistä tarkistusta, mihin olen neuvoston edessä sitoutunut Yhdistyneen kuningaskunnan liikenneministerin pyynnöstä, kuten olen monta kertaa täällä todennut.

Perimmäinen syy tämän kiireellisen toimenpiteen toteuttamiseen on kriisi. Euroopan lentoasemien liiton mukaan 80 prosenttia eurooppalaisista lentoasemista ilmoitti liikennemäärien laskeneen tammikuussa; matkustajamäärä laski 8–10 prosenttia ja rahtikuljetukset 25–30 prosenttia. Tilanne on siis hankala. Yhdyn joidenkin parlamentin jäsenten esittämiin toiveisiin siitä, että uusi influenssa osoittautuu lievemmäksi kuin mitä aluksi uskottiin. Emme kuitenkaan voi salata sitä, että sekä liikenneministerien neuvostossa että terveysministerien neuvostossa keskusteltiin viime viikolla mahdollisuudesta keskeyttää kaikki lennot Euroopan unionista niihin maihin tai niille alueille, joilla epidemia havaittiin ensimmäisenä. Seurauksia tällä voi siis olla. Mitään päätöksiä ei kuitenkaan vielä tehty, koska tilannetta ei arvioitu riittävän vakavaksi. On joka tapauksessa selvää, että alalla käydään keskustelua; joidenkin yhtiöiden miehistöt ovat päättäneet olla lentämättä alueille, joilla sikainfluenssatapauksia on todettu. Tämän seurauksena matkustajamäärät ovat laskeneet lisää.

Matkustajan oikeuksista – koska monet vaikutusvaltaiset parlamentin jäsenet ovat korostaneet niitä – olen sitä mieltä, että ensisijaisesti on pidettävä kiinni yhteyksistä ja vuoroväleistä kansalaisten edun mukaisesti sekä selviydyttävä kriisistä. Lentoyhtiöidemme taloudellinen vakaus ja kestävyys ovat avaintekijöitä, jotka takaavat sisämarkkinoiden luomat edut. Sisämarkkinoiden ansiosta matkustajille on myös tarjolla ennennäkemätön valikoima erilaisia yhteyksiä, reittejä ja hintoja unionin alueella. Haluan, että matkustajilla on jatkossakin yhtä paljon valinnanvaraa. Valvontaa koskevista asetuksista totean, että meidän pitää parantaa valvontaa sekä asetuksen 261 täytäntöönpanoa. Tätä silmällä pitäen komissio aikoo julkaista – sanon tämän Reinhard Rackille – vuoden 2009 toisen vuosipuoliskon aikana tiedonannon kyseisen asetuksen täytäntöönpanosta. Arvioinnin perusteella teemme johtopäätökset tulevaa varten.

Nesteiden osalta, kuten tiedätte, olemme jo julkaisseet aiemmin salassa pidetyn liitteen. Uusien ja tehokkaiden turvallisuustekniikoiden ansiosta toivomme voivamme arvioida tilanteen uudelleen ennen vuotta 2010. Toimiessani Euroopan parlamentin jäsenenä suhtauduin hyvin epäilevästi nesteiden kuljettamista koskevaan esitykseen. En ole muuttanut suhtautumistani, joten teen töitä tuon tavoitteen saavuttamiseksi. Jotkut parlamentin jäsenet ilmaisivat huolensa siitä, että tietyt lentoasemat saattaisivat joutua ongelmiin toimenpiteen vuoksi. Viittaan erityisesti yhteen eurooppalaiseen lentoasemaan, joka on mukana EU:n ensisijaisissa hankkeissa, Malpensaan. Voin antaa tähän liittyen tietoja, jotka koskevat muita lentoyhtiöitä kuin Alitaliaa ja Air Francea. Tässä on joitakin tilastotietoja: Saksalaisella Lufthansalla oli vuonna 2008 Malpensan lentoasemalla 8 741 lähtö- ja saapumisaikaa, ja 24. maaliskuuta 2009 niitä oli 19 520. Tämä tarkoittaa, että sen kapasiteetti kasvoi yli 100 prosenttia. Halpalentoyhtiö easyJetillä puolestaan oli Malpensan lentoasemalla vuonna 2008 15 534 lähtö- ja saapumisaikaa, ja 24. maaliskuuta 2009 niitä oli 22 936. Tämä merkittävä kasvu tarkoittaa 47 prosentin parannusta kapasiteetissa. Lisäksi tiedetään, että uusi lentoyhtiö Lufthansa Italia on kertonut omilla verkkosivuillaan, eli julkisesti, suunnitelmistaan laajentaa verkostoaan ja aloittaa uudet lennot Milanosta Roomaan, Napoliin ja Bariin sekä muihinkin Euroopan kaupunkeihin, kuten Barcelonaan, Brysseliin, Bukarestiin, Budapestiin, Lissaboniin, Madridiin ja Pariisiin. Voin siten aivan varmasti sanoa, että tästä toimenpiteestä ei ole mitään haittaa – ja sanon tämän Euroopan komission liikenneasioista vastaavana jäsenenä – Malpensan kaltaiselle lentoasemalle ja eurooppalaiselle liikenteen keskukselle, joka kuuluu unionin ensisijaisiin hankkeisiin.

Haluaisin lopuksi vielä kerran kiittää parlamenttia tästä keskustelusta ja vahvistan sen, mitä totesin edellisessä puheenvuorossani, vastatakseni Georg Jarzembowskille, Brian Simpsonille ja Johannes Bloklandille. Tämä liittyy lupaukseen, jonka tänään teen liikenneasioista vastaavana komission jäsenenä – toivottavasti voin tehdä niin jatkossakin liikenneasioista vastaavana komission jäsenenä – yhteispäätösmenettelyn soveltamisesta lähtö- ja saapumisaikoja koskevissa kysymyksissä. Jotkut tehdyistä ehdotuksista, kuten esittelijän alkuperäisiin tarkistuksiin sisällytetyt ehdotukset, on syytä tutkia tarkasti lähtö- ja saapumisaikojen jakamista koskevan asetuksen tarkistamisen yhteydessä. Toistan myös sen, että komission henkilöstö, jota kiitän vielä kerran arvokkaasta työstä näiden hankalien viikkojen aikana, haluaa toimia näin, ja se on itse asiassa jo aloittanut uuden tekstin laatimisen. Kuten keskustelun aiheena olevassa muutosehdotuksessa säädetään, komissio aikoo myös seurata tarkasti ilmailualan kriisin kehittymistä. Se aikoo myös tarvittaessa ehdottaa asianmukaisia toimenpiteitä tilanteeseen puuttumiseksi kiinnittäen erityistä huomiota matkustajien oikeuksien turvaamiseen. En aio toimia näin pelkästään lentoliikenteen alalla, vaan tämä koskee myös meri-, rautatie- ja linja-autoliikennettä. Tämän lupauksen olemme tehneet ja lainsäädäntötoimenpiteistä keskustellaan parhaillaan. Toivon, että nämä asiat saadaan käsiteltyä loppuun seuraavalla parlamentin vaalikaudella, sillä ensimmäinen tavoitteemme on täyttää parlamentin jäsenet valitsevien kansalaisten tarpeet. Samat kansalaiset ovat myös tässä parlamentissa saavutetun yhteisymmärryksen kautta riippuvaisia yhteisön toimeenpanovaltaa käyttävästä Euroopan komissiosta.

Arvoisa puhemies, haluan kiittää teitä, Paolo Costaa sekä kaikkia tähän keskusteluun osallistuneita parlamentin jäseniä antoisasta yhteistyöstä. Lupaan jatkaa työskentelyä Euroopan parlamentin ja sen liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäsenten kanssa sen varmistamiseksi, että tämä unionin kansalaisia edustava demokraattinen toimielin voi vaikuttaa asioihin jatkuvasti enemmän. Toivon, että Lissabonin sopimuksen tultua voimaan uusi parlamentti saa aiempaa paremmin unionin kansalaisten äänen kuuluviin.

  Paolo Costa, esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, mielestäni meidän täytyy korostaa kolmea seikkaa: Ensinnäkin saimme käsiteltävänä olevassa asiassa aikaiseksi kompromissin, ja sitä on noudatettava. Tiedämme, että kyse on sellaisten toimielinten välisestä kompromissista, jotka pitävät lupauksensa. Toimenpide on tilapäinen, eikä toista vastaavaa tule. Tai jos sellainen tulee, se edellyttää analyysin tekemistä ja perusteellisemman lähtö- ja saapumisaikoja koskevan ehdotuksen antamista.

Teen kaksi ehdotusta, joista on toivottavasti apua: Ensinnäkin ehdotan, että seuraamme tarkasti keskeyttämisen vaikutuksia, sillä se johtaa selvästi lähtö- ja saapumisaikojen vähenemiseen. Tämä puolestaan tarkoittaa, että jotkut ajat ja sitä kautta myös reitit jäävät käyttämättä. Siitä, mitä käytetään ja mitä ei, päättävät yhtiöt itse. Mielestäni jatkossa pitäisi huomioida se, että jos alan toimintaa joudutaan supistamaan uudelleen, julkiset viranomaiset valvovat lentoyhtiöiden valintoja, eikä niitä pitäisi jättää vain yksittäisten yhtiöiden kannattavuuskriteerin armoille.

Viimeinen ehdotukseni on se, että riippumatta siitä, onko kriisiä vai ei, lähtö- ja saapumisaikoja koskevaa asiaa on tarkasteltava kunnollisesti ihan sellaisenaan. Lähtö- ja saapumisaikoja koskevien oikeuksien palauttaminen julkiseksi hyödykkeeksi, jonka käyttöön yhtiöt voivat saada luvan mutta jota ne eivät voi omistaa, on olennainen asia. Sitä on kuitenkin käsiteltävä erittäin huolellisesti, ettei siitä tulisi väline, jolla uhataan useiden lentoyhtiöiden kannattavuutta, joista olemme kaikki riippuvaisia. Kiitän vielä kerran kaikkia teitä yhteistyöstä.

  Puhemies. − (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 12.00.

Tämä on myös minulle viimeinen keskustelu puhemiehenä tällä vaalikaudella ja haluan kiittää teitä kaikkia. Tämä keskustelu on tuntunut melko oudolta, kun olen joutunut sanomaan hyvästi ja toivottamaan onnea niin monelle kollegalle. Mitä ikinä tapahtuukin, uskon, että vaatii paljon työtä ja aikaa ennen kuin uudet tulokkaat pääsevät samalle tasolle kuin ne, jotka täältä nyt lähtevät.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Christine De Veyrac (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Olen tyytyväinen siihen, että olemme päässeet sopimukseen tästä tekstistä. Näin lentojen lähtö- ja saapumisaikoja koskevat oikeudet voidaan jäädyttää kesäkauden ajaksi.

Meidän oli toimittava nopeasti ja tehokkaasti ilmailualaa ravistelevan kriisin edessä.

Tämä on jo kolmas kerta, kun unionissa on jouduttu turvautumaan lähtö- ja saapumisaikojen automaattiseen uudistusmekanismiin lentoliikenteen supistuttua merkittävästi.

Kuten olemme hiljattain huomanneet, sääntö, jonka mukaan lentoyhtiöt ovat velvollisia toteuttamaan 80 prosenttia lähtö- ja saapumisajoistaan, on kyllä tarpeellinen alan tasapainon kannalta, mutta se on joskus hieman kaukana markkinoiden todellisuudesta.

Lentäminen tyhjillä koneilla ei ole järkevää talouden sen paremmin kuin ympäristön näkökulmasta.

Tulevaisuudessa voimme pohtia kyseisen säännön lieventämistä myös lentoasemien tilanteen huomioon ottaen.

Olen tyytyväinen myös siihen, että parlamentin ja neuvoston neuvottelemassa kompromississa vaaditaan täysimääräistä vaikutustenarviointia ennen kuin lähtö- ja saapumisaikojen jäädyttämistä jatketaan.

Äänestämme tekstistä, joka liittyy hätätoimenpiteeseen. Jos tilanne kuitenkin jatkuu samana, meidän pitää tarkastella asioita lentoyhtiöiden lisäksi myös lentoasemien käyttäjien näkökulmasta.

(Istunto keskeytettiin klo 11.23 ja sitä jatkettiin klo 12.00.)

Puhetta johti
varapuhemies Gérard ONESTA

  Puhemies. – (FR) Olemme aloittamassa melko erityistä äänestystä, sillä kaikille niille, jotka minun laillani jättävät Euroopan parlamentin, tämä viimeinen hetki, jonka vietämme yhdessä, on varmasti jokseenkin tunnepitoinen. Hyödynnän ylimääräisen ajan, joka minulle jää, koska jotkut myöhässä paikalle tulleet kollegat vielä asettautuvat paikoilleen, ja kiitän kaikkia yksiköitä, jotka ovat taanneet sen, ettei tämä Baabelin torni ole koskaan romahtanut.

(Voimakkaita suosionosoituksia)

Kiitos Birgitte Stensballelle ja koko hänen tiimilleen, kiitos vahtimestareille, jotka varmistavat, että asiakirjat löytyvät aina oikeasta paikasta oikeaan aikaan, kiitos teknikoille, sihteereille sekä kääntäjille. Luonnollisesti kiitän myös tulkkeja, joilta pyydän nöyrästi anteeksi; tiedän, miten paljon stressiä olen aiheuttanut teille puhemiehenä viemällä asiat läpi hyvin nopeasti.

(Suosionosoituksia)

Tiedän teidän toivovan salaa, ettei kukaan koskaan riko ennätystä, jonka tein äänestyttämällä 900 tarkistuksesta yhdessä tunnissa!

Lopuksi kerron teille pienen salaisuuden, kun viimeiset jäsenet vielä hakevat paikkojaan. Varmaan mietitte, miten luokittelemme tarkistuksemme: onko tarkistus X, joka on kirjoitettu latviaksi, lähempänä alkuperäistä portugalinkielistä tekstiä kuin tarkistus Y, joka on kirjoitettu sloveeniksi? Kuka on vastuussa luokittelusta? Vastaus istuu aivan vieressäni. Tämän herrasmiehen tehtävä on huolehtia semanttisesta luokittelusta. Miksi luotamme tehtävän hänelle? Siitä yksinkertaisesta syystä, että Paul Dunstan puhuu 27:ää kieltä.

(Suosionosoituksia)

Uskoakseni voimme kaikki olla hyvin ylpeitä henkilökuntamme pätevyydestä ja omistautuneisuudesta.

  Gary Titley (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, pidän työjärjestyksen 145 artiklan mukaisen puheenvuoron antaakseni henkilökohtaisen lausuman.

Eilisessä keskustelussa, jossa puhetta johti puhemies Hans-Gert Pöttering, Nigel Farage syytti minua – parlamentille pitämässään palopuheessa – siitä, että olin kutsunut häntä "taantumukselliseksi". Minun on todettava parlamentille, että tämä on aivan totta; hän on taantumuksellinen!

(Naurua)

Tämä ei ole mitään verrattuna kommentteihin, joita hänen ryhmänsä jäsenet ovat lähettäneet minulle sähköpostitse. UKIPin jäsenet ovat nimittäneet minua "pedofiiliksi" ja "isoksi lihavaksi ääliöksi". Kun toimistostani löytyi pommi, UKIPin jäsenet lähettivät minulle kirjeitä ja Nigel Farage julkaisi lehdistötiedotteen, joiden mukaan olin ansainnut sen. Hiljattain olen saanut UKIPin jäseniltä sähköposteja, joiden mukaan Britannian kruununperillinen tunnetaan paremmin nimellä "Isokorva". Siinä kaikki, mitä teidän tarvitsee tietää Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolueesta.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – (FR) Henkilökohtainen lausumanne pannaan luonnollisesti merkille, aivan kuten työjärjestyksessämme määrätään.

Jos teille sopii, hyvät kollegat, emme aloita keskustelua uudelleen.

Annan teille 30 sekuntia, mutta varoitan, että 30 sekuntia on ehdoton raja. Teen tämän hyvän tahdon eleenä, koska on kyse vaalikauden loppuhetkistä.

  Michael Henry Nattrass (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, edellinen puheenvuoro ei ollut työjärjestyspuheenvuoro. Lisäksi suurin osa sen sisällöstä oli täyttä pötyä. UKIPin jäsenet eivät kirjoita tuollaisia juttuja eivätkä tuhlaa kyniään henkilöön, joka sanoo tuollaisia asioita. Tämä on todella pöyristyttävää.

  Puhemies. – (FR) Kerron teille, että kyse oli todellakin henkilökohtaisia lausumia koskevan 145 artiklan mukaisesta työjärjestyspuheenvuorosta. Gary Titleyn puheenvuoropyyntö oli täysin perusteltu.

9. Äänestykset

  Puhemies. – (FR) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja.)

9.1. Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen EU:n ulkosuhteissa sekä rauhanrakentamisessa ja valtiorakenteiden kehittämisessä (A6-0225/2009, Libor Rouček)

– Ennen äänestystä

  Libor Rouček , esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseen yhtenä päätavoitteistaan kansainvälisissä asioissa.

Asioiden tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että sukupuolten valtavirtaistaminen EU:n ulkosuhteissa on käytännön toimien osalta vielä heikkoa. Unionin 27 jäsenvaltiosta vain kahdeksan on esimerkiksi hyväksynyt kansallisen toimintasuunnitelman YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymän päätöslauselman 1325 täytäntöön panemiseksi.

Lisäksi naiset ovat edelleen aliedustettuina komission ja neuvoston korkeissa viroissa. Itse asiassa tällä hetkellä EU:n erityisedustajista yksikään ei ole nainen. Tämän vuoksi mietinnössä korostetaan sitä, että EU:n täytyy toteuttaa täysimääräisesti tällä alalla tekemänsä sitoumukset. Komission pitäisi esimerkiksi nopeuttaa työtään sukupuolten tasa-arvoa koskevan EU:n toimintasuunnitelman laatimiseksi. Olen vakuuttunut siitä, että tällä tavalla voidaan vahvistaa sukupuoliulottuvuutta EU:n ulkopolitiikassa.

Lopuksi haluan sanoa, että naisten oikeudet ovat osa ihmis- ja kansalaisoikeuksien laajempaa kontekstia. Jos EU:n ulkopolitiikka ei edistä sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia, se ei voi olla tehokasta.

(Suosionosoituksia)

9.2. Parlamentin uusi rooli ja vastuu Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanossa (A6-0145/2009, Jo Leinen)

– Ennen äänestystä

  Jo Leinen, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluaisin vain sanoa muutaman sanan saksaksi. Se, että Euroopan parlamentti päättää vaalikautensa hyväksymällä viisi Lissabonin sopimusta käsittelevää mietintöä, on tärkeä viesti Euroopan parlamentin vaaleja ja niiden jälkeistä aikaa ajatellen.

Euroopan parlamentti on tehnyt jatkuvaa ja johdonmukaista työtä uudistussopimuksen eteen myös vaikeina aikoina, kun monet ovat epäilleet hanketta ja jopa halunneet luopua siitä kokonaan. Menimme eilen valtaisan askeleen eteenpäin, kun Tšekin senaatti äänesti "kyllä". Onnittelut unionin tämänhetkiselle puheenjohtajavaltiolle.

(Suosionosoituksia)

Nyt voimme olla perustellusti optimistisia ja uskoa, että uudistussopimus tulee voimaan vuoden 2009 lopulla kun Irlanti on ensin äänestänyt sen puolesta.

Uusi Euroopan parlamentti saa monia uusia valtuuksia ja mahdollisuuksia. Uusi Euroopan unionin kansalaisia edustava parlamentti voi täyttää lupauksemme, jonka mukaan pyrimme luomaan paremman EU:n lisäämällä demokraattista valvontaa ja avoimuutta. Kiitän kaikkia kollegoitani perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnassa, erityisesti tämänpäiväisten mietintöjen esittelijöitä, ja kiitän parlamentin jäsenten selvää enemmistöä, joka antoi tukensa kaikille mietinnöille ja teki edistyksestä mahdollista. Kiitoksia paljon.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – (FR) Kollegamme Hans-Peter Martin on pyytänyt puheenvuoroa; toivottavasti se on todellakin työjärjestyspuheenvuoro.

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, minulla on vain yksi kysymys. Jos irlantilaiset äänestävät taas "ei", miten monta kertaa he joutuvat äänestämään? Kolmannen, neljännen, viidennen kerran? Se ei ole demokratiaa, vaan se on karaokeparlamentti.

  Puhemies. – (FR) Tuo ei ollut työjärjestyspuheenvuoro, mutta olin hienotunteinen enkä tehnyt teistä marttyyria.

  Proinsias De Rossa (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan esittää henkilökohtaisen huomion siihen, mitä Hans-Peter Martin juuri sanoi. Irlannin parlamentti ei ole mikään "karaokeparlamentti", joten vastustan sitä, että kyseinen henkilö sitä sellaiseksi nimittää.

(Suosionosoituksia)

9.3. Lissabonin sopimuksen rahoituskysymykset (A6-0183/2009, Catherine Guy-Quint)

– Ennen äänestystä

  Catherine Guy-Quint, esittelijä. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, joudun tuottamaan teille pettymyksen. Joudun tuottamaan teille pettymyksen, koska puhun niin lyhyesti. Ensinnäkin haluaisin, että teemme teknisen korjauksen 16 kohtaan liittyvään alaviitteeseen 2; viimeinen luku on 2021, ei 2022. Kyse on laskennallisesta seikasta.

Sanon myös muutaman poliittisen sanan ensinnäkin kiittääkseni kaikkia niitä, jotka ovat auttaneet minua tämän mietinnön laatimisessa – mietintö voi näyttää teistä hyvin tekniseltä, mutta se on kuitenkin erittäin poliittinen. On hyvin tärkeää, että Euroopan parlamentti äänestää tämän mietinnön puolesta, sillä siinä selvennetään parlamentin tulevaa roolia budjettivaltaa käyttävänä viranomaisena.

Äänestäessänne talousarviosta näette sen usein vain hallintatyökaluna, vaikka se on itse asiassa koko politiikan ydin ja parlamentin asema riippuu sen toteuttamisesta. Näitä seikkoja halusimme käsitellä tässä mietinnössä, jonka toivottavasti luette jonakin päivänä. Haluaisin sanoa, että uusien Euroopan parlamentin jäsenten täytyy pitää tästä tiukasti kiinni. Heidän pitää ymmärtää, että Eurooppa-politiikan tekeminen vaatii rohkeutta talousarvion laadinnassa ja että tästä rohkeudesta – jota kaikilta heiltä ja meiltä toivottavasti löytyy – riippuu unionin tulevaisuus.

(Suosionosoituksia)

9.4. Euroopan pakolaisrahaston perustaminen vuosiksi 2008–2013 (päätöksen N:o 573/2007/EY muuttaminen) (A6-0280/2009, Bárbara Dührkop Dührkop)

9.5. Turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevat vähimmäisvaatimukset (uudelleenlaatiminen) (A6-0285/2009, Antonio Masip Hidalgo)

9.6. Kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus (uudelleenlaatiminen) (A6-0284/2009, Jeanine Hennis-Plasschaert)

9.7. Eurodac-järjestelmän perustaminen sormenjälkien vertailua varten (uudelleenlaatiminen) (A6-0283/2009, Nicolae Vlad Popa)

– Ennen äänestystä

  Nicolae Vlad Popa, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, Eurodac-järjestelmää käsittelevässä mietinnössä on kyse uudelleenlaatimisesta ja tavoitteena on parantaa kyseisen järjestelmän tehokkuutta. Nopea tiedonkeruu ja tiedonsiirto voi lyhentää ihmisoikeuksien myöntämistä tai myöntämättä jättämistä koskevaa aikaa, mikä on hyvin tärkeää.

Tämä on viimeinen täysistunto, johon osallistun Euroopan parlamentin jäsenenä. Haluan kiittää teitä kaikkia ja sanoa optimisesti: näkemiin, goodbye, auf Wiedersehen, au revoir, arrivederci, hasta luego, la revedere!

(Suosionosoituksia)

9.8. Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustaminen (A6-0279/2009, Jean Lambert)

9.9. Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä tehtävät kahdenväliset sopimukset, jotka koskevat sopimusvelvoitteisiin ja sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavaa lakia (A6-0270/2009, Tadeusz Zwiefka)

9.10. Kolmansien maiden ammattilaisten kanssa toteutettava audiovisuaalialan MEDIA Mundus -yhteistyöohjelma (A6-0260/2009, Ruth Hieronymi)

9.11. Lähtö- ja saapumisaikojen jakamista yhteisön lentoasemilla koskevat yhteiset säännöt (A6-0274/2009, Paolo Costa)

9.12. Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä tehtävät kahdenväliset sopimukset, jotka koskevat tuomioita ja oikeuden päätöksiä avioliittoa, vanhempainvastuuta ja elatusvelvollisuutta koskevissa asioissa (A6-0265/2009, Gérard Deprez)

9.13. Moldovan tasavallan tilanne

– Ennen äänestystä

  Hannes Swoboda (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, teknisistä syistä me sosialidemokraatit emme voineet allekirjoittaa yhteistä päätöslauselmaa määräaikaan mennessä. Allekirjoitimme sen kuitenkin myöhemmin. Koko ryhmä tukee sitä. Sanon tämän erityisesti Adrian Severinin johtamien romanialaisten kollegoidemme puolesta.

– Ennen kohdasta 10 toimitettua äänestystä

  Marian-Jean Marinescu (PPE-DE) . – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ehdottaa kohtaan 10 seuraavaa suullista tarkistusta: haluan lisätä kyseiseen kohtaan Sergiu Mocanun nimen. Teksti kuuluisi seuraavasti: "…poliittisista syistä tehtyjen pidätysten, kuten Anatol Matasarun, Sergiu Mocanun ja Gabriel Statin pidätysten…".

(Suullista tarkistusta ei hyväksytty.)

9.14. Vuosittainen ihmisoikeusraportti 2008 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikka (A6-0264/2009, Raimon Obiols i Germà)

– Ennen äänestystä

  Hartmut Nassauer (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän puolesta haluaisin pyytää teitä 151 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti hylkäämään tarkistuksen 45a, jonka Euroopan liberaalidemokraattien ryhmä on esittänyt. Tarkistus koskee Paavi Benedictuksen lausuntoa eikä sitä voida ottaa käsiteltäväksi. Tähän on useita syitä: Ensinnäkin lausunto on vuodelta 2009, mutta mietinnössä käsitellään vuonna 2008 tapahtuneita ihmisoikeusrikkomuksia. Näin ollen tarkistuksella ei muuteta tekstiä, jota sillä on tarkoitus muuttaa. Toiseksi tarkistuksessa rinnastetaan Paavin lausunnot äärimmäisen vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin, kuten kuolemantuomioon, Kiinan ihmisoikeusloukkauksiin sekä kidutukseen eri puolilla maailmaa. Tällainen rinnastus osoittaa kyynistä halveksuntaa eri puolilla maailmaa ihmisoikeusloukkauksien uhriksi joutuvia kohtaan.

(Suosionosoituksia)

Kolmanneksi kyse on aivan uskomattomasta panettelusta, aivan uskomattomasta arvostelusta Paavia kohtaan. ALDE-ryhmä voidaan mahdollisesti samastaa siihen, mutta Euroopan parlamenttia ei missään tapauksessa pitäisi.

(Voimakkaita suosionosoituksia)

  Puhemies. – (FR) Hyvät kollegat, välitän teille oikeudellisen yksikön sekä Euroopan parlamentin puhemiehen lausunnot. Puhemiestä on kuultu asiassa työjärjestyksen mukaisesti.

  Daniel Cohn-Bendit (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, halusin vain sanoa oikeudelliseen lausuntoon liittyen Hartmut Nassauerille, ettei paavi huomioi vuosia, koska hän ajattelee ikuisuutta.

  Puhemies. – (FR) Olkaa ystävällisiä... Oikeudellinen yksikkö on tarkistanut tämän huolellisesti teknisestä näkökulmasta, mainittujen seikkojen näkökulmasta, sisällön näkökulmasta sekä tarkastelun kohteena olevan kauden näkökulmasta.

Oikeudellinen yksikkö on sitä mieltä, että tarkistus voidaan ottaa käsiteltäväksi, mikä on myös Euroopan parlamentin puhemiehen kanta. Näin ollen puhemies Hans-Gert Pötteringin kanta ratkaisee. Olen siis pahoillani, hyvä Hartmut Nassauer, mutta tarkistus voidaan ottaa käsiteltäväksi.

– Ennen kohdasta 25 toimitettua äänestystä

  Raimon Obiols i Germà, esittelijä. − (ES) Arvoisa puhemies, haluan vain välittää teille päivitettyä tietoa; tekstissä tuomitaan sudanilaisjohtajan vangitseminen, mutta hänet on nyt vapautettu.

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

– Ennen tarkistuksesta 2 toimitettua äänestystä

  Alexander Graf Lambsdorff (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvä Hartmut Nassauer, itsemääräämisoikeus kuuluu ihmisoikeuksiin, ja se käsittää myös seksuaalisen itsemääräämisoikeuden. Tässä mielessä asia oli ajankohtainen jo vuonna 2008, joten se, mitä sanottiin, on erittäin valitettavaa.

Luen tarkistuksen 2 ääneen. Yhtäältä siinä korjataan tosiseikka ja toisaalta muotoilu on siinä tasapainoisempi.

– (EN) "korostaa seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen olevan edellytys ihmishenkien ja taloudellisen kehityksen näkökulmasta suurta tuhoa etenkin maailman köyhimmillä alueilla aiheuttavien HIV:n ja AIDSin torjunnassa onnistumiselle; on huolestunut Paavi Benedictus XVI:n lausunnoista, joista saa sen vaikutelman, että kondomin käyttö voisi jopa pahentaa tartuntariskiä; katsoo, että vastaavat lausunnot haittaavat merkittävästi HIV:n ja AIDS torjuntaa". Tarkistuksen loppuosa ei muutu.

(Suosionosoituksia istuntosalin vasemmalta laidalta)

  Hartmut Nassauer (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, tarkistus ei ole sävyltään yhtä töykeä kuin alkuperäinen, mutta asiasisältö ei ole muuttunut. Näin ollen hylkäämme suullisen tarkistuksen.

(Suullista tarkistusta ei hyväksytty.)

– Tarkistuksesta 16 toimitetun äänestyksen jälkeen

  Christopher Beazley (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, anteeksi, että keskeytän, mutta ymmärtääkseni tarkistus 16 hylättiin. Te kuitenkin sanoitte, että se hyväksyttiin. Voisitteko selventää tilannetta?

  Puhemies. – (FR) Kyllä, pyydän anteeksi, se oli lipsahdus. Enemmistö todellakin vastusti tarkistusta. Oli hyvä, että tarkistitte asian, mutta yksiköt olivat jo ehtineet korjata virheeni.

Kiitos huomautuksestanne.

9.15. EU:n rikosoikeudellisen alueen kehittäminen (A6-0262/2009, Maria Grazia Pagano)

9.16. Euroopan unionin institutionaalinen tasapaino (A6-0142/2009, Jean-Luc Dehaene)

– Ennen äänestystä

  Jean-Luc Dehaene, esittelijä. − (NL) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluaisin esittää teknisen huomautuksen. Jos ymmärsin oikein, tarkistuksen 1 ei ollut tarkoitus korvata aiempaa tekstiä, vaan täydentää sitä. Hyväksyin tarkistuksen tällä perusteella.

Haluaisin käyttää tilaisuuden myös kiittääkseni koko komissiota hyvin tiiviistä yhteistyöstä sekä tuodakseni esiin, miten tärkeää on se, että Lissabonin sopimuksen tullessa voimaan toimielimet tekevät alusta lähtien tiivistä yhteistyötä keskenään. Näin ollen haluaisin korostaa myös sitä, että meidän on oltava Nizzan sopimuksen ja Lissabonin sopimuksen välisellä siirtymäkaudella tiiviisti yhteydessä Eurooppa-neuvostoon, jos emme halua, että seuraava vaalikausi alkaa täyden hämmennyksen vallassa.

  Puhemies. – (FR) Vahvistan, että tarkistus 1 on todellakin esitetty lisäyksenä.

9.17. Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välisten suhteiden kehitys Lissabonin sopimuksen tultua voimaan (A6-0133/2009, Elmar Brok)

9.18. Kansalaisaloitetta koskevat menettelyt (A6-0043/2009, Sylvia-Yvonne Kaufmann)

– Ennen äänestystä

  Daniel Cohn-Bendit (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin kunniakoodin 1 artiklan mukaisesti ja ryhmäni puolesta kiitän teitä täysistunnoista, joissa olette johtanut puhetta. Olitte yksi parhaista. Kiitos!

(Voimakkaita suosionosoituksia)

  Puhemies. – (FR) On totta, että olemme nyt aloittamassa viimeistä äänestystä. Haluaisin sanoa muutaman sanan omasta puolestani kiittääkseni teitä luottamuksesta ja ystävyydestä, jota olette jo hyvin kauan osoittaneet minua kohtaan. Viimeistä kertaa tällä vaalikaudella ja myös viimeistä kertaa urallani pyydän teitä äänestämään. Sen jälkeen lähdemme kukin omille teillemme.

Olen vakuuttunut siitä, että poliittisista mielipide-eroistamme ja erilaisista poluistamme riippumatta pysymme kaikki uskollisina Euroopan ihanteille. Haluan kuitenkin teidän tietävän, että omasta puolestani on ollut suuri onni saada johtaa kymmenen vuotta näitä keskusteluja tämän kollegiaalisen ilmapiirin vallitessa, ja tämä pysyy ikuisesti suurena kunniana elämässäni.

(Voimakkaita suosionosoituksia)

9.19. Luonnos komission asetukseksi kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyjä ja rajoituksia (REACH) koskevan asetuksen liitteen XVII muuttamisesta

– Äänestyksen jälkeen

  Joseph Daul (PPE-DE). – (FR) Minäkin haluaisin kiittää sinua sekä sanoa, että 2 artiklassa on sellainen virhe, että sinä et enää ole mukana luettelossa. Se on todella sääli!

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – (FR) Kiitos.

10. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

– Mietintö: Jo Leinen (A6-0145/2009)

  Michl Ebner (PPE-DE). − (DE) Arvoisa puhemies, parlamentin uusi rooli Lissabonin sopimuksen jälkeen on hyvin tärkeä, ja toivon, että parlamentti tarttuu parhaan kykynsä mukaan sille tarjottuihin tilaisuuksiin. Euroopan unionin perinteisen etnisen vähemmistön jäsenenä olen erityisen iloinen, että etnisten vähemmistöjen oikeudet mainitaan yksilöiden oikeuksina ensimmäistä kertaa 2 artiklassa. Toivon, että ryhmän oikeudet seuraavat mahdollisimman pian.

Jään parlamentista pois vapaaehtoisesti, omasta vapaasta tahdostani, mutta en ilman nostalgian tunnetta oltuani viisi vuotta tämän parlamentin jäsen ja 15 vuotta parlamentin jäsen Roomassa. Italialaisena, jonka äidinkieli on saksa, joka syntyperältään on Itävallan sloveeni ja jolla on tirolilainen luonne – oikeana eurooppalaisena – olen ollut erityisen iloinen, että olemme tässä istuntosalissa yhdistyneet vähemmistöinä ja että vähemmistöille on annettu mahdollisuuksia. Monet eivät ole vielä todella tunteneet kuuluvansa vähemmistöön, mutta toivon, että he tuntevat niin koko ajan enemmän, mukaan luettuna jäsenvaltiot. Olen tälle parlamentille kiitollinen tulevasta vähemmistöjen ymmärtämisestä.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). − (LT) Äänestin Jo Leinenin mietinnön ja päätöslauselman puolesta seuraavista syistä. Olemme tottuneet toistamaan, että Euroopan parlamentti on ainoa kansan suoraan valitsema Euroopan unionin toimielin. Koska se kuitenkin on kansan valitsema toimielin, mielestäni Euroopan parlamentin valtuudet ovat tähän asti olleet riittämättömät.

Siksi se, mitä olemme hyväksyneet tänään eli parlamentin uudet valtuudet yhteispäätösmenettelyn soveltamisessa, uudet talousarvion toteuttamista koskevat valtuudet, uusi hyväksyntämenettely ja uudet valvontavaltuudet, on mielestäni hyvin tärkeää. Katson myös, että Lissabonin sopimuksella vahvistetaan Euroopan unionin demokraattista oikeutusta erityisesti, kun parlamentin valtuuksia soveltaa yhteispäätösmenettelyä lisätään.

  Daniel Hannan (NI). − (EN) Arvoisa puhemies, nyt ymmärrän, mikä on taktiikkana: se on yksinkertaisesti äänestysten huomiotta jättäminen ja Lissabonin sopimuksen täytäntöönpaneminen aivan kuin Ranskan, Alankomaiden ja Irlannin äänestäjät olisivat todella äänestäneet "kyllä".

Yksi kerrallaan siihen on sisällytetty kiistanalaisimmat artiklat ja säännökset: ulkoministeri ja ulkopolitiikka, perusoikeuskirja ja oikeus- ja sisäasioiden yhtenäistäminen. Sitten kollegat aikovat kääntyä Irlannin äänestäjien puoleen ja sanoa: "Nyt on liian myöhäistä äänestää "ei", koska me olemme panneet koko jutun täytäntöön, joten te vain ärsyttäisitte kaikkia ja eristäisitte itsenne, kun suurin osa Lissabonin sopimuksesta on itse asiassa jo voimassa tosiasiallisesti, vaikka ei lainsäädännön nojalla".

En tiedä, onnistuuko se. Se riippuu Irlannin äänestäjistä, mutta olisin sangen pettynyt, jos he antautuisivat painostuksen edessä. Heidän on tietysti tehtävä oma päätöksensä, mutta he ovat kuitenkin ihmisiä, joiden isät torjuivat brittiläisen imperiumin mahdin. Jos he nyt antautuivat Euroopan parlamentille, mielestäni heidän arvonsa ihmisinä vähenee.

  Syed Kamall (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, myös minä yhdyn niihin kasvaviin kunnianosoituksiin, joita teille on aiemmin osoitettu: Kiitos paljon johtajuudestanne ja kärsivällisyydestänne, kun olemme käyttäneet puheenvuoroja.

Mielestäni on hyvin tärkeää, että tunnustamme Lissabonin sopimuksen osalta, että sitä ei ole vielä ratifioitu ja että meidän ei pitäisi käyttäytyä aivan kuin se olisi ratifioitu. Meidän ei pitäisi jättää huomiotta niiden äänestäjien tahtoa, jotka eivät ole vielä ratifioineet sitä, ja niitä maita, jotka eivät ole vielä ratifioineet sitä.

Muistetaan myös pelin alussa sovitut säännöt eikä yritetä muuttaa sääntöjä puolivälissä. Perustuslakiprosessin alussa säännöt olivat ne, että kaikkien maiden piti ratifioida se tai se kaatuisi. Ranska ja Alankomaat eivät ratifioineet sitä, joten perustuslaki kaatui. Myös Lissabonin sopimuksen osalta säännöt olivat alussa ne, että kaikkien maiden piti ratifioida se, muuten se kaatuu. Ja silti, vaikka Irlannin kansa äänesti "ei", me päätimme jatkaa ja panna heidät äänestämään uudelleen.

Jos todella haluatte, että kansan tahto on tässä mukana, ehdotan Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselle, että se täyttää julistamansa sitoumuksen ja järjestää kansanäänestyksen Lissabonin sopimuksesta.

  Gay Mitchell (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, Irlannin kansa on ehdottomasti hyvin typerä, jos se seuraa Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivipuolueen epäilevää siipeä. Voin vakuuttaa Daniel Hannanille, että Irlannin kansa ei seuraa – eikä ole koskaan seurannut – Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivipuolueen epäilevää siipeä.

Sen asialista ei ole edes Yhdistyneen kuningaskunnan etujen mukainen – se on konservatiivipuolueen etujen mukainen. On häpeällistä, että maa, joka antoi meille Winston Churchillin, on lähettänyt nämä ihmiset tähän parlamenttiin, jotta he voivat asettaa omat kapeakatseiset etunsa Yhdistyneen kuningaskunnan kansan etujen ja Euroopan etujen edelle.

On kummallista nähdä nämä Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivitoverit tai pidättyvä Sinn Fein -puolue, joista kummatkaan eivät ole olleet tässä parlamentissa tänään tai eilen. He eivät ilmesty tähän parlamenttiin. He eivät osallistu parlamentin valiokuntiin. Miten he saavat palkkansa ja kirjoittavat kulunsa, sitä en tiedä, mutta he kertoivat tälle parlamentille, että tämän ja muiden mietintöjen hyväksyminen olisi pahin asia, mitä tällä vaalikaudella voisi tapahtua, eivätkä he edes tule tänne äänestämään. Se on täydellinen häpeä.

– Mietintö: Antonio Masip Hidalgo (A6-0285/2009)

  Robert Evans (PSE). − (EN) Arvoisa puhemies, 15 vuoden jälkeen tämä on viimeinen puheenvuoroni Euroopan parlamentissa, ja mielestäni ei ole montakaan tärkeämpää asiaa kuin koko kysymys turvapaikasta ja siitä, miten Euroopan maat vastaavat tähän haasteeseen.

Tähän kysymykseen ei myöskään ole helppoa vastausta. Jos olisi, jokin maa olisi jo keksinyt sen tähän mennessä. Todellisuudessa väittäisin, että ainoa tapa vähentää niiden epätoivoisten ihmisten määrää, jotka etsivät pako- tai turvapaikkaa jossakin muussa maassa kuin omassaan, on käsitellä niiden syiden ydintä, jotka pakottavat heidät jättämään kotinsa tai lähtömaansa. Siksi on niin tärkeää, että me EU:ssa, ja kaikissa kehittyneissä demokraattisissa maissa, tarjoamme neuvontaa, apua ja tukea – myös taloudellista tukea – niille maille, joissa kärsitään sodasta, sisäisestä väkivallasta, ihmisoikeuksien puutteesta tai syrjinnästä.

Meidän on myös puututtava köyhyyteen ympäri maailmaa, sillä se lisää siirtolaispainetta. Meidän ei ikinä pitäisi tuomita ihmisiä, joiden on pakko hakea turvapaikkaa tai pakolaisasemaa. Sen sijaan meidän pitäisi tarjota sympatiaa ja tarjota tukeamme. Se on haasteemme tällä hetkellä.

– Mietintö: Jean Lambert (A6-0279/2009)

  Daniel Hannan (NI). − (EN) Arvoisa puhemies, oikeus omien rajojen valvontaan on valtion määrittävä ominaisuus ja oleskelu- tai kansalaisuusoikeuksien antaminen on kansalaisuuden ominaispiirre. Kun siirrämme sen kansalliselta tasolta EU:n tasolle, pidämme EU:ta yhtenä oikeudenkäyttöalueena, jolla on omat ulkoiset rajat ja muut kansalaisuuden merkit. Sillä ei ole valtuuksia: kukaan ei ole äänestänyt tämän Euroopan turvapaikkaviraston luomisen puolesta. Mutta se, mitä nyt teemme, on tietysti uuden byrokratian luomista, ja siinä ajetaan vuosien ajan omien etujen mukaisesti politiikan yhtenäistämistä EU:n tasolla kansan tuella tai ilman sitä.

Minun on vain vastattava – eri aiheesta – Dublinia edustavan Euroopan parlamentin jäsenen Gay Mitchellin hetki sitten lausumiin ja minulle osoitettuihin sanoihin. Hän heitti minulle Winston Churchillin ja sanoi, että on häpeällistä, että Churchillin puolue lähettää Strasbourgiin minun kaltaisiani ihmisiä.

Haluaisin päättää puheenvuoroni siteeraamalla aiheesta itse Churchilliä. Hän sanoi: "Meillä on oma unelmamme ja oma tehtävämme. Me olemme Euroopan kanssa mutta emme siitä. Me olemme yhteydessä mutta emme yhdistyneet. Me olemme kiinnostuneita ja osallisia mutta emme sulautuneita. Ja jos eurooppalaiset valtiomiehet puhuttelisivat meitä raamatun sanoilla "Onko teillä jotain pyydettävää kuninkaalta tai sotaväen päälliköltä", meidän pitäisi vastata sunemilaisvaimon tavoin "Ei, mehän elämme täällä rauhassa omiemme parissa"."

– Mietintö: Ruth Hieronymi (A6-0260/2009)

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, ihan lyhyesti haluan todeta Ruth Hieronymin mietinnöstä, että äänestin sen puolesta. Haluan myös kiittää Hieronymiä siitä, että hän on toiminut kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa erinomaisesti juuri näissä audiovisuaalisissa asioissa. Tiedän, että hän on jättämässä parlamentin ja tämä oli tällä erää hänen viimeinen mietintönsä meille Euroopan parlamentissa.

On erittäin tärkeää, että Media Mundus -ohjelman audiovisuaalista osuutta laajennetaan niin, että siihen pääsevät myös kolmannet maat eli Afrikan valtiot mukaan ja näin ollen yhteistyötä voidaan laajentaa. Tämä on yksi oiva muoto myös kun me puhumme kehitysyhteistyöstä ja näiden maiden rohkaisemisesta parempaan elämään, parempaan kehitykseen. Tätä kautta me kannamme myös eettistä vastuuta – niin kuin kuuluukin – Afrikan kansoista. Mutta ennen muuta tämä puheenvuoroni on kiitos Ruth Hieronymille hänen loistavasta työstään.

– Mietintö: Paolo Costa (A6-0274/2009)

  Neena Gill (PSE). − (EN) Arvoisa puhemies, tuen Paolo Costan mietintöä. Olen kuitenkin huolissani siitä, ja halusin saattaa sen parlamentin tietoon, että tämän kaltaisia säännöksiä käytetään pikemmin tukahduttamaan kilpailua kuin suojelemaan lentoyhtiöitä, mikä on tämän lainsäädännön tarkoitus.

Ei ole epätavallista, että lentoyhtiöt hamstraavat lentoasemien lähtö- ja saapumisaikoja. Antakaa minun kertoa teille esimerkki: Birminghamin lentoasema on vaalipiirissäni. Air India -lentoyhtiön suorat lennot Amritsariin peruttiin. Tämä erittäin suosittu ja kannattava palvelu lopetettiin lokakuussa, minkä takia asiakkaat joutuvat matkustamaan tarpeettomasti ja epämukavasti päästäkseen muille lentoasemille, ja syy tähän oli se, että Air India ei halunnut menettää erittäin arvokkaita lähtö- ja saapumisaikojaan Heathrown lentokentällä. On todella hämmästyttävää, että monet lentoyhtiöt haluaisivat käyttää nämä lähtö- ja saapumisajat, mutta ne eivät voi, koska Air India pitää niistä kiinni.

Toivon, että tästä on seurauksena sen varmistaminen, että lentoyhtiöt eivät pidä lähtö- ja saapumisajoistaan kiinni tarpeettomasti. Komission on oltava tarkkaavainen, jotta tätä lainsäädäntöä ei käytetä väärin. Se ei johdu pelkästään siitä, että olen mieleltäni epäileväinen, vaan siitä, että kuluttajille saatetaan jättää mahdollisuudet vain muutamaan kalliiseen vaihtoehtoon.

– Päätöslauselmaesitys B6-0261/2009 (Moldova)

  Daniel Petru Funeriu (PPE-DE) . − (RO) Moldovan tasavallan tilanne on nyt selkeä. Meillä on kommunistinen puolue, joka käyttäytyy tarkalleen samalla tavalla kuin neuvostotyyliset kommunistipuolueet, jotka orjuuttivat puolet Euroopasta 1900-luvulla. Meillä on demokratiasta vaikutteensa ottava oppositio, joka taistelee eurooppalaisiin arvoihin sitoutuneen Moldovan tasavallan puolesta.

Päätöslauselmalla, josta tänään äänestämme, lähetetään voimakas poliittinen viesti Chişinăuhun, mutta tätä viestiä on tuettava selkeästi komission ja neuvoston erityisillä toimilla. Siksi kehotan Euroopan komissiota tekemään aktiivisesti yhteistyötä Chişinăun demokraattisen opposition kanssa, jotta voitaisiin löytää tehokkaat tavat Moldovan tasavallan demokraattisen tietoisuuden vahvistamiseksi. Minun mielestäni tehokkain tapa sen tekemiseen on viisumivaatimusten poistaminen Moldovan tasavallan kansalaisilta yhteisöön matkustettaessa.

Haluaisin sanoa neuvostolle selkeästi, että emme saa elätellä minkäänlaisia kuvitelmia. Avain Moldovan tasavallan demokratisointiin on edelleen Moskovassa. Euroopan unionin on ryhdyttävä toimenpiteisiin tämän vaikutusvallan vähentämiseksi. Historia itse asiassa osoittaa meille, että näiden toimenpiteiden on oltava pontevia. Moldovan kansalaiset odottavat Euroopan unionilta täsmälleen sitä, mitä Itä-Euroopan kansalaiset odottivat länneltä ennen vuotta 1989.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). − (LT) Äänestin Moldovan tilannetta koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, koska olin 5. huhtikuuta yksi kansainvälisistä tarkkailijoista, jotka valvoivat kyseisen maan parlamenttivaaleja. Me kaikki todistimme vaalien jälkeisiä levottomuuksia Moldovassa, mutta katson, että kuukausi vaalien jälkeen on erityisen tärkeää korostaa jälleen kerran, että Euroopan unionin ja Moldovan tasavallan välisten suhteiden kehittämistä on jatkettava ja että me haluamme sitä, koska pyrimme suurempaan vakauteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin Euroopassa ja koska pyrimme uusiin jakolinjoihin.

Euroopan unionin yhteistyöhön Moldovan kanssa on kuitenkin liityttävä Moldovan hallintoelinten aito ja selkeä velvoite pyrkiä demokratiaan ja kunnioittaa ihmisoikeuksia.

– Mietintö: Raimon Obiols i Germà (A6-0264/2009)

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). − (LT) Olen todella iloinen vuosittaista ihmisoikeusraporttia 2008 koskevan päätöslauselman äänestyksen tuloksesta. Olen erityisen tyytyväinen parlamentin esittämään kantaan, kun se äänesti paavi Benediktus XVI:ta käsittelevästä tarkistuksesta 2.

Mielestäni kyseisen tarkistuksen kieltä, ehdotuksia ja sanastoa on täysin mahdotonta hyväksyä, ja minusta on vaikeaa kuvitella tilannetta, jossa tämä parlamentti voisi päättää vaalikautensa hyväksymällä julkilausuman, jolla paavi Benediktus XVI tuomitaan lausunnoistaan ja kirkon opetuksista.

Siksi onnitellen parlamenttia siitä, että se on hyväksynyt tämän asiakirjan, maailman viime vuoden ihmisoikeustilannetta koskevan merkittävän asiakirjan, jossa korostetaan tärkeimpiä ongelmia – kuolemanrangaistusta, kidutusta, raakaa, epäinhimillistä käytöstä, ihmisoikeuksien puolustajien tilannetta, naisten ja lasten tilannetta sekä monia muita asioita.

  Bernd Posselt (PPE-DE). − (DE) Arvoisa puhemies, olen parlamentille hyvin kiitollinen siitä, että se torjui liberaalien skandaalimaisen hyökkäyksen paavia vastaan. Joidenkin Alexander Graf Lambsdorffin varovaisemmin valittujen sanojen myötäkin se olisi ollut skandaalimainen lausunto. Minun on sanottava sangen selkeästi, että tämä parlamentti yrittää asettaa 2000-luvun korkeimman moraalisen auktoriteetin, jonka vaikutusvalta ulottuu paljon miljardia katolilaista pidemmälle ja joka tarjoaa tukea Euroopalle ja koko maailmalle, samalle viivalle kidutusten, ihmisoikeuksien loukkaajien ja diktaattorien kanssa. Nämä ovat ennenkuulumattomia asioita ja ne palaavat vaivaamaan liberaaliryhmää sekä Saksan vapaata demokraattista puoluetta.

  Daniel Hannan (NI). − (EN) Arvoisa puhemies, aina kun puhumme ihmisoikeuksista, näytämme puhuvamme virtuaalisesta EU:sta: Euroopan unionista, joka on olemassa vain parlamentin päätöslauselmissa, komission lehdistötiedotteissa ja neuvoston julkilausumissa. Se on tuo ihana, rauhallinen, ihmisoikeuksista huolehtiva EU, joka levittää arvojaan painepommien sijasta kauppa- ja kumppanuussopimuksilla.

Jonkun velvollisuus on kuitenkin pysähtyä ja kysyä, missä tämä Euroopan unioni on todellisessa maailmassa. Todellisessa maailmassa Bryssel pyrkii myymään aseita Beijingin kommunistihallinnolle ja eristää Taiwanin, se mielistelee ajatollaheja Teheranissa, se kieltäytyy harjoittamasta liiketoimintaa Castroa vastustavien toisinajattelijoiden kanssa Kuubassa ja se yrittää kanavoida käteistä Hamasille. Sillä on suojelualueita – tai satraappikuntia, kuten ne olivat ottomaanien päivinä – Bosniassa ja Kosovossa, ja omien rajojensa sisällä se ei välitä ihmisten kansanäänestyksissä ilmaisemasta tahdosta.

Ehkä sitten, kun kunnioitamme perusoikeutta voida vaihtaa hallitusta äänestyskopissa ja muuttaa julkista politiikkaa äänestämällä Euroopan unionissa, olemme vihdoin ansainneet moraalisen oikeutuksen luennoida toisille.

– Mietintö: Maria Grazia Pagano (A6-0262/2009)

  Syed Kamall (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, yksi kysymyksistä, jotka huolestuttavat vaalipiirini asukkaita Lontoossa, on kansalaisoikeuksien valtava kaventuminen Yhdistyneessä kuningaskunnassa työväenhallituksen aikana vuodesta 1997 alkaen. Se huolestuttaa heitä vieläkin enemmän, kun kerroin heille EU:n tasolla tapahtuvasta kansalaisoikeuksien valtavasta kaventumisesta. Meillä on ollut monia sopimuksia, kuten Prümin sopimus, jotka ovat aiheuttaneet suurta huolta. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen äskettäinen tuomio onneksi pakotti Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen antamaan takaisin syyttömiksi todettujen henkilöiden tiedot ja profiilit, kun hallitus halusi säilyttää ne.

Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen päätös poistaa syyttömien ihmisten profiilit vasta vähintään kuuden vuoden päästä osoittaa kuitenkin, että se ei juurikaan kiinnitä huomiota vapauksiimme. Päätöksellä korostetaan, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa lausetta "syytön kunnes toisin todistetaan" pidetään pikemmin hylkäyskelpoisena sanontana kuin yhteiskuntamme perusohjenuorana. On tarpeeksi paha, että Yhdistyneen kuningaskunnan poliisivoimat pääsevät käsiksi tähän suureen tieto- ja henkilötietomäärään, mutta muut Euroopan hallitukset pääsevät siihen myös käsiksi.

Prümin sopimus pakotettiin EU:n lainsäädäntöön ilman asianmukaista demokraattista valvontaa. Arvellaan, että yli 3,5 miljoonan ihmisen henkilötietoja saatetaan nyt heitellä ympäri EU:ta. Se luo luottamusta vain harvoissa ihmisissä.

– Mietinnöt: Jean-Luc Dehaene (A6-0142/2009) ja Elmar Brok (A6-0133/2009)

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, tiedän, että tässä paikassa ei ole juurikaan käsitystä siitä, mitä Euroopan kansalaiset todella haluavat. Se haluaa mieluummin kertoa heille, mitä heidän pitäisi meidän mielestämme haluta. Olen tyly; luulen, että jäsenet täällä todella ymmärtävät, mitä äänestäjämme haluavat ja mitä he ajattelevat Euroopasta. Monet meistä tässä paikassa eivät kuitenkaan yksinkertaisesti välitä.

He eivät välitä kuunnella tämän paikan vähemmistöjä, joiden mielestä EU on menossa väärään suuntaan, eivätkä he varmasti välitä ottaa huomioon koko EU:ssa kansanäänestyksissä heitä vastaan annettuja ääniä. He eivät välitä, jos he saavat tahtonsa läpi, kun hallitukset – kuten Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus – valehtelevat äänestäjilleen, saavat valheelliset valtuudet, lupaavat näistä asioista kansanäänestyksen ja sitten peruvat lupauksensa. Se, mistä ihmiset täällä välittävät, on aika. Miksi? Miksi Lissabonin sopimus pitää saada ratifioitua niin äkkiä 27 jäsenvaltiossa? Vastaus on hyvin yksinkertainen: kieltää Yhdistyneen kuningaskunnan kansaa sanomasta mielipidettään tästä asiasta.

Jätän tämän paikan tänään palatakakseni toivottavasti jäsenvaltioni parlamenttiin, alahuoneeseen, edustamaan ihmisiä Woodford Halsesta, Daventrystä, Long Buckbystä, Guilsborough'sta, Brixworthista, Earls Bartonista ja muualta Daventrynä tunnetusta vaalipiiristä. Siellä on ihmisiä, jotka ovat saaneet tarpeekseen siitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus, tämän paikan ihmiset ja Euroopan komissio eivät kiinnitä heihin huomiota. Mikäli pääsen alahuoneeseen, en lepää, ennen kuin vaalipiirini asukkaat saavat sanoa mielipiteensä tästä sopimuksesta. Olen onneksi taipuvainen uskomaan, että kyseinen äänestys järjestetään Yhdistyneessä kuningaskunnassa sangen nopeasti. Joten kiirehtikää täällä miten haluatte. Yhdistyneen kuningaskunnan kansa saa sanoa sanansa.

– Mietintö: Elmar Brok (A6-0133/2009)

  Glyn Ford (PSE). − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin antaa äänestysselityksen Elmar Brokin mietinnöstä: ensiksi kunnianosoituksena Elmar Brokin tässä toimielimessä tekemälle työlle; toiseksi osoittaakseni tukeni Lissabonin sopimuksen ratifioinnille, mutta mikä vielä tärkeämpää, kehottaakseni hallitustani sitten, kun Lissabonin sopimus ratifioidaan ja kun Yhdistyneelle kuningaskunnalle tulee ylimääräinen paikka, osoittamaan tuon paikan Gibraltarin kansalle.

Olen ylpeä, että olen saanut edustaa Gibraltaria viiden viime vuoden ajan tässä parlamentissa ja jatkan mielelläni. Mutta minun on sanottava rehellisesti, että Gibraltaria edustamaan valittujen seitsemän jäsenen on vaikeaa tehdä täyttä oikeutta käsiteltävinämme oleville monille asioille: ihmisoikeuksille, epäkohtien paljastamiselle, rajatylittävälle saastumiselle ja tietysti kahdenvälisille suhteille Espanjan kanssa.

Jotkut ihmiset sanovat, että numerot eivät toimi. Paikan antaminen Gibraltarille olisi liiallinen myönnytys. No, Tanska on tässä toimielimessä antanut monien vuosien ajan paikan Grönlannille. Grönlannissa on ihmisiä noin kaksi kertaa Gibraltaria enemmän. Tanska antoi kahdeksan prosenttia paikoistaan 50 000 ihmiselle. Pyydän Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta antamaan alle 1,5 prosenttia paikoistaan Gibraltarin 26 000 ihmiselle.

  Daniel Hannan (NI). − (EN) Arvoisa puhemies, kymmenenä vuotena tässä parlamentissa olen kuullut kauhean paljon humpuukia, mutta en usko ikinä kuulleeni niin paljon silkkaa hölynpölyä kuin kuulin Elmar Brokin ja Richard Corbettin kaltaisten arkkifederalistien laatimaa mietintöä koskevassa eilisessä keskustelussa, jossa hurskailtiin kansallisten parlamenttien itsemääräämisoikeudesta aivan kuin siitä välitettäisiin.

Parlamentin itsemääräämisoikeus tarkoittaa kansan itsemääräämisoikeutta. Se ei ole kansallisten parlamenttien jäsenten etuoikeuksien turvaamista varten. Kun valitsemme parlamentin, uskomme sille vapauksiemme turvaamisen väliaikaiseksi ja epävarmaksi ajaksi. Kansallisten parlamenttien jäsenillä ei ole oikeutta tehdä pysyviä poikkeamia kyseisiin vapauksiin menemättä kansalaisten luo ja pyytämättä heiltä yksiselitteistä toimeksiantoa.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa on 646 parlamentin jäsentä. Heistä 638 valittiin sen perusteella, että he lupasivat yksiselitteisesti järjestää kansanäänestyksen EU:n perustuslaista ennen sen ratifioimista. Kun kuulemme kaikki nämä jutut siitä, miten EU:n perustuslaki on nyt laillinen, koska kaikki nämä parlamentin jäsenet ovat ajaneet sitä eteenpäin, sillä ei mitätöidä kansanäänestystä: sillä mitätöidään edustuksellinen demokratia tällaisenaan.

Jos nykyiseen edustukselliseen hallintoomme halutaan palauttaa kunnia ja tarkoitus ja päämäärä, meidän pitäisi luottaa kansaamme ja antaa sille kansanäänestyksensä – kuten lupasimme. Pactio Olisipiensis censenda est!

Kirjalliset äänestysselitykset

– Mietintö: Libor Rouček (A6-0225/2009)

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Äänestin sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista EU:n ulkosuhteissa koskevan mietinnön puolesta. Naisten suurempi osallistuminen politiikkaan, erityisesti ulkosuhteisiin ja diplomatiaan, on olennaista EU:n ulkopolitiikan onnistuneelle täytäntöönpanolle, mukaan luettuna apua, kehitystä, laajentumista, naapuruuspolitiikkaa, konfliktinratkaisua, turvallisuutta ja rauhanrakentamista ja kansainvälistä kauppaa koskevat alat.

Monista EU:n tasolla hyväksytyistä sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia koskevista poliittisista asiakirjoista huolimatta käytännön sitoutuminen tähän asiaan on edelleen heikkoa, ja erityisesti sukupuolten tasa-arvoa koskeville kysymyksille osoitetut talousarviovarat ovat riittämättömät. On tärkeää korostaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen edellyttää korkean tason poliittisten julkilausumien lisäksi EU:n ja jäsenvaltioiden johtajien poliittista tahtoa.

  Charles Tannock (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivipuolueen Euroopan parlamentin jäsenet tukevat täysimääräisesti naisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja syrjimättömyyden politiikkaa kaikilla julkisen ja kaupallisen elämän aloilla. Tämän asiakirjan lähestymistapa on kuitenkin liian määräilevä ja siinä yritetään mikrohallinnoida kaikkia ulkoisen toiminnan aloja, mukaan luettuna Euroopan tasa-arvoinstituutin perustaminen tunnustamatta kaikkien EU:n toimielinten ponnisteluja antaa kaikki mahdollisuudet naispuolisen henkilökunnan saataville. Mietinnössä puhutaan vertailuarvoista ja tavoitteista, joissa vihjaillaan kiintiöistä kaikilla muilla tavoin paitsi nimeämällä ne, ja kehotetaan ottamaan enemmän naisia ETTP-tehtäviin selkeyttämättä heidän sotilasasemaansa. Siksi Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit äänestivät tyhjää tästä mietinnöstä.

– Mietintö: Jo Leinen (A6-0145/2009)

  Jan Andersson, Göran Färm, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Parlamentti äänesti tänään sen uutta roolia ja vastuuta Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanossa koskevasta mietinnöstä. Mietintöön on kerätty eri valiokuntien lausuntoja Lissabonin sopimuksen sisältämistä muutoksista. Mietinnössä pidetään myönteisenä sitä, että parlamentilla on enemmän vaikutusta EU:n lainsäädäntötyöhön.

Olemme päättäneet äänestää tämän mietinnön puolesta, koska Euroopan parlamentin on valmistauduttava siihen, että se pystyy panemaan täytäntöön muutokset, jotka sen työssä tapahtuvat, jos Lissabonin sopimus tulee voimaan. Ääniemme perusteella ei kuitenkaan missään nimessä pitäisi päätellä, että teemme tyhjäksi yksittäisten jäsenvaltioiden ratifiointiprosessin. Kunnioitamme täysimääräisesti kaikkien jäsenvaltioiden oikeutta päättää itse, ratifioivatko ne Lissabonin sopimuksen.

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Euroopan parlamentilla ei ole roolia eikä vastuuta Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanossa. Miksi ei? Koska sopimus ei ole tullut voimaan: irlantilaiset äänestäjät todellakin hylkäsivät sen laajasti viime vuonna. Siksi puhuminen Euroopan parlamentin uudesta roolista ja vastuusta Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanossa on henkeäsalpaavan ylimielistä ja oire EU:n toimielimille ominaisesta välinpitämättömyydestä demokraattista mielipidettä kohtaan.

Toivon, että kun Irlannin äänestäjät menevät vaaliuurnille myöhemmin tänä vuonna, he torjuvat Lissabonin sopimuksen jälleen. Puolueeni, konservatiivipuolueen, johtaja David Cameron on sitoutunut järjestämään kansallisen kansanäänestyksen Lissabonin sopimuksesta, jos se ei jo ole tullut voimaan. Toivoisin siksi, että Yhdistyneen kuningaskunnan kansalla voisi olla mahdollisuus lyödä viimeinen naula tämän kirotun sopimuksen arkkuun. Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit uskovat hyvin erilaiseen EU:n tulevaisuuteen kuin siihen, mitä Lissabonin sopimus edustaa, ja olemme juuri muodostamassa uutta poliittista ryhmää Euroopan parlamenttiin ajaaksemme näkemystämme eteenpäin.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Äänestin Jo Leinenin mietinnön puolesta. Tässä mietinnössä on perusteellinen analyysi Euroopan parlamentin uusista valtuuksista Lissabonin sopimuksen nojalla, erityisesti uudet yhteispäätösvaltuudet, uudet talousarviovaltuudet, uusi hyväksyntämenettely, uudet valvontavaltuudet, uudet tiedonsaantioikeudet ja kansalaisten uudet oikeudet.

Lopputulos on se, että Euroopan parlamentti vahvistaa valtuuksiaan, erityisesti yhteispäätösmenettelyssä, ja lisää valmiuttaan vaikuttaa päätöksentekoon ja edistää siten Euroopan unionin demokraattista oikeutusta.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tämä päätöslauselma on osa parlamentin tänään hyväksymää viiden päätöslauselman pakettia, joka osoittaa suurinta mahdollista halveksuntaa EU:n perustuslain ja niin kutsutun Lissabonin sopimuksen hylänneiden Ranskan, Alankomaiden ja Irlannin kansojen demokraattisesti ja itsenäisesti ilmaisemaa tahtoa kohtaan. Se on myös osa demokratian vastaista prosessia ja kampanjaa, joiden pyrkimyksenä on pakottaa hyväksymään tämä sopimusluonnos, jota on mahdotonta hyväksyä.

Näiden kansojen ilmaisemaa demokraattista tahtoa ja itse sopimuksilla vahvistettuja säännöksiä – jotka hyväksyttiin oikeiston ja sosialidemokraattien yhteisin voimin − halveksitaan täysimääräisesti ja Irlannin kansa pakotetaan äänestämään uudessa kansanäänestyksessä (samalla kun estetään muiden kansojen kuuleminen tällä tavalla). Lisäksi lisätään painetta ja häirintää, jotta voitaisiin pakottaa hyväksymään tämä sopimus, jolla lisätään EU:n federalismia, uusliberalismia ja militarismia.

Sellaista on tekopyhä ja kyyninen eurooppalainen demokratiamme. Samat ihmiset, jotka ovat jättäneet sanotun huomiotta (kuten Portugalin sosialistinen puolue ja Portugalin sosialidemokraattinen puolue), jotka ovat kieltäneet kansoiltaan kansanäänestyksen myötä järjestetyn keskustelun ja kuulemisen ehdotetusta Lissabonin sopimuksesta ja jotka kunnioittavat kansan tahtoa vain silloin, kun se vastaa heidän omaansa, pyytävät nyt ihmisiä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa luottamaan heihin ja äänestämään heidän puolestaan lähestyvissä Euroopan parlamentin vaaleissa…

Se on yksinkertaisesti röyhkeää häpeämättömyyttä…

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Lissabonin sopimus, joka on 96-prosenttisesti samanlainen kuin perustuslakiluonnos, hylättiin Irlannin kansanäänestyksessä. Sitä ennen perustuslakiluonnos hylättiin Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksissä.

Tämän parlamentin enemmistö kieltäytyy tunnustamasta poliittisia häviöitään. Tämä on törkeä rikos demokratian periaatteita vastaan ja samoin törkeä esimerkki vallan ylimielisyydestä, joka on luonteenomaista yhteistyölle EU:ssa.

Jo Leinenin mietintö Euroopan parlamentin uudesta roolista ja vastuusta on askel kohti Euroopan yhdysvaltoja – kuten Lissabonin sopimuksessa säädetään − ja siinä myös ehdotetaan, että EU etenee nyt myös koulutusalalle, mukaan luettuna urheilu ja niin edelleen.

Olisi ollut toivottavaa, että mietinnössä olisi sen sijaan käsitelty tämän parlamentin legitimiteetin puutetta koskevaa ongelmaa. Olemme jälleen kerran suuntaamassa vaaleihin, joissa äänestysvilkkauden ennakoidaan olevan hyvin matala. Jäsenvaltioiden äänestäjät tuntevat edelleen hyvin vähän yhteyttä Euroopan parlamenttiin, joka kannattaa vahvasti keskittämistä. Niin kauan kuin edustuksellisen demokratian poliittiset keskustelut keskittyvät kansallisten parlamenttien vaaleihin, kansallisten parlamenttien – ei Euroopan parlamentin – pitäisi olla unionin korkeimpia päätöksentekoelimiä.

Olen äänestänyt mietintöluonnosta vastaan.

– Mietintö: Catherine Guy-Quint (A6-0183/2009)

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Miksi me edes puhumme Lissabonin sopimuksesta, kun se ei vielä ole tullut voimaan? Miksi me jätämme tehokkaasti huomiotta Irlannin kansan demokraattisen tahdon, sillä he äänestivät vuosi sitten sopimuksen hylkäämisen puolesta? Syy on tietenkin se, että EU välittää hyvin vähän demokraattisesta mielipiteestä ja on päättänyt edetä nopeasti koko ajan tiiviimpää unionia kohti huolimatta yleisen oikeutuksen puutteesta. Irlantilaisten äänestäjien on äänestettävä vielä kerran tästä sopimuksesta, koska EU yksinkertaisesti ei hyväksy eitä vastaukseksi.

EU:n ja sen kansalaisten välinen kuilu kasvaa koko ajan. Viittaaminen Lissabonin sopimukseen aivan kuin se olisi totta auttaa vain vahvistamaan tätä demokratiavajetta. Tämän ja monien muiden syiden takia olen iloinen, että Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit ovat osa seuraavaan parlamentin uutta poliittista ryhmää, joka on omistautunut uudistamaan EU:ta ja haastamaan koko ajan tiiviimpää unionia kannattavan vallitsevan puhdasoppisuuden, joka on osoittautunut niin epäsuosituksi ja joka on aiheuttanut niin paljon vahinkoa alueellani Koillis-Englannissa.

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Olemme kannattaneet äänestyksessä Lissabonin sopimuksen rahoituskysymyksiä koskevaa mietintöä, jossa käsitellään talousarviomenettelyn muotoa, jos Lissabonin sopimus tulee voimaan.

Emme tue niitä mietinnön osia, joissa käsitellään EU:ta, jolla on omat varat verotusvaltuuksien ansiosta. Vastustamme myös joustavuusmenetelmien luomista.

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Lissabonin sopimus, joka on 96-prosenttisesti samanlainen kuin perustuslakiluonnos, hylättiin Irlannin kansanäänestyksessä. Sitä ennen perustuslakiluonnos hylättiin Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksissä.

Tämän parlamentin enemmistö kieltäytyy tunnustamasta poliittisia häviöitään. Tämä on törkeä rikos demokratian periaatteita vastaan ja samoin törkeä esimerkki vallan ylimielisyydestä, joka on luonteenomaista yhteistyölle EU:ssa.

Minun mielestäni Euroopan parlamentilla ei pitäisi olla suurempaa vaikutusvaltaa EU:n talousarviossa. Parlamentissa viettämänäni aikana olen pannut aina uudelleen merkille, miten federalistinen enemmistö haluaa liberaalisti osoittaa apurahoja kaikelle kulttuurihankkeista rakennetukeen ja EU:n lisääntyneeseen byrokratiaan. Euroopan parlamentin enemmistön mukaan kaikkien eri eturyhmien aluepolitiikassa, kalastusalalla ja maataloudessa on saatava osansa EU:n piirakasta. Joissakin tapauksissa menot ovat vain mainostemppu. EU harjoittaa tällaista liberaalia menopolitiikkaa rahoituskriisin aikana, kun jäsenvaltioiden on leikattava terveydenhoitoa, kouluja ja hyvinvointia koskevia menojaan.

Tärkeintä on, että onneksi tähän mennessä Euroopan parlamentilla ei ole ollut kovin suurta vaikutusvaltaa EU:n maatalouspolitiikassa. Jos sillä olisi ollut, EU vajoaisi lopulta protektionismin suohon ja osoittamaan tuntuvia tukia kaikille eri ryhmille maatalousalalla.

Olen äänestänyt mietintöä vastaan.

– Mietintö: Bárbara Dührkop Dührkop (A6-0280/2009)

  Philip Bradbourn (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit ovat äänestäneet turvapaikkapakettia vastaan, koska vaikka uskommekin tähän alan yhteistyöhön, emme usko yhteisöllistettyyn lähestymistapaan turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa. Mielestämme kansallisten rajojen suojelu on meille edelleen kansallisen tason julkisen politiikan tärkein osa.

– Mietintö: Antonio Masip Hidalgo (A6-0285/2009)

  Carl Lang ja Fernand Le Rachinel (NI), kirjallinen. − (FR) Kaksi viikkoa sitten Euroopan parlamentti hyväksyi mietinnön EU:n yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta ja tasoitti siten tietä sille, mitä Euroopan komissio oli jo suunnitellut: joukkomaahanmuutolle. Nyt on turvapaikanhakijoiden vuoro; ajatuksena on perustaa "turvapaikka-Eurooppa".

Selkeästi asetettuna tavoitteena on todellakin varmistaa turvapaikanhakijoiden kohtelun korkeammat normit heidän vastaanotto-olojensa osalta. Se ei tarkoita vain vastaanoton vähimmäisvaatimusten yhtenäistämistä kaikissa jäsenvaltioissa vaan myös tuen tarjoamista, jotta turvapaikanhakijoita voi tulla paljon.

Sitä varten tämän tulevan direktiivin soveltamisalaa laajennetaan kaikkiin Euroopan unionin alueelle laillisesti tai laittomasti saapuviin ihmisiin. Jäsenvaltioiden nykyiset työmarkkinoille pääsyä koskevat hallinnolliset rajoitukset on hylättävä kokonaan. Vastaanottavan jäsenvaltion on tarjottava sosiaalista, lääkinnällistä ja psykologista tukea sekä asumiseen liittyvää tukea. Kyseisestä avunannosta kieltäytymiseen sovelletaan muutoksenhakuoikeutta ja tutkimuksia…mitä ei useinkaan tehdä itse kansalaisten ollessa kyseessä…

Hyväksymällä tämän "turvapaikkapaketin" toisen vaiheen Bryssel helpottaa ja rohkaisee maailmanlaajuista maahanmuuttoa Eurooppaan.

Vastustamme aina tätä internationalistista näkemystä, jonka ainoana tarkoituksena on ainoastaan ja yksinkertaisesti tuhota Euroopan kansat ja kansakunnat.

  Martine Roure (PSE), kirjallinen. − (FR) Tämän vaalikauden viimeisessä äänestyksessä meitä pyydetään antamaan tuomiomme turvapaikkapaketista. Se on tämän vaalikauden aikana toteutetun prosessin päätepiste. Vaikka edistystä onkin saavutettu jonkin verran, jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin valitettavasti eroja pakolaisten aseman tunnustamisessa. Tästä ovat osoituksena rajat, jotka voidaan nähdä turvapaikanhakijoiden vastaanottovaatimuksia koskevassa direktiivissä. Jäsenvaltiot ovat jälleen eturintamassa, ja se haittaa tällä alalla vaatimaamme eurooppalaisten yhtenäisyyttä. Toivon, että seuraavan vaalikauden aikana, toisessa käsittelyssä, pystymme kääntämään tämän asiaintilan voidaksemme luoda todellisen EU:n turvapaikkalainsäädännön, jolla taataan näiden erityisen heikossa asemassa olevien miesten ja naisten suojelu.

– Mietintö: Jeanine Hennis-Plasschaert (A6-0284/2009)

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Me konservatiivit olemme tänään äänestäneet Jeanine Hennis-Plasschaertin kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta laatiman mietinnön puolesta.

Tiedämme ja ymmärrämme, että Välimeren kautta veneellä saapuvien ihmisten suuret virrat saavat jotkin EU:n eteläisen merirajan pienemmistä valtioista vaikeaan tilanteeseen, ja olemme samaa mieltä siitä, että tilanteen ratkaisemiseksi on tehtävä jotakin.

On tärkeää, että niin kutsuttua keskeyttämismekanismia ei muotoilla siten, että on mahdollista poistaa jäsenvaltioiden aloite tavanomaisen turvapaikka- ja vastaanottomenettelyn parantamisesta, mikä olisi vastoin yhteisen asetuksen perusajatusta.

– Mietinnöt: Antonio Masip Hidalgo (A6-0285/2009) ja Jeanine Hennis-Plasschaert (A6-0284/2009)

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Me sosialidemokraatit pidämme myönteisenä kaikkia aloitteita, joilla parannetaan turvapaikanhakijoiden ja henkilöpapereita vailla olevien ihmisten tilannetta. Me kannatamme anteliasta yhteistä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa, jossa keskitytään ihmisten tarpeisiin jäsenvaltioiden Geneven yleissopimuksen nojalla tekemien sitoumusten mukaisesti. Vaikka turvapaikkapaketissa on joitakin hyviä toteutettuja toimenpiteitä, olemme päättäneet äänestää Jeanine Hennis-Plasschaertin ja Antonio Masip Hidalgon mietintöjä vastaan.

Me sosialidemokraatit vastustamme sellaista turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa, jota Euroopan parlamentin oikealle kallistunut enemmistö harjoittaa. Me sanoudumme erityisesti irti siitä, että suullista tietoa ei tarvitse antaa heidän ymmärtämällään kielellä, että pidätystä ei tarvitse suorittaa Geneven yleissopimuksen säännösten mukaisesti ja että iän määrittämiseksi voidaan tehdä lääketieteellisiä tutkimuksia, sekä maksutonta oikeusapua koskevasta kysymyksestä. Pidämme myös valitettavana, että oikeisto ei halua antaa turvapaikanhakijoille oikeutta päästä työmarkkinoille kuuden kuukauden sisällä.

– Mietintö: Jean Lambert (A6-0279/2009)

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Tämän viraston perustaminen on jälleen yksi vaihe kohti yhteistä EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa, ja se on politiikkaa, jonka torjun täydellisesti. Mielestäni kysymyksen siitä, ketkä pitäisi päästää Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, pitäisi olla Yhdistyneen kuningaskunnan valittujen parlamentin jäsenten ja vastuullisten ministerien vastuulla, ei EU:n vastuulla.

Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan valvonnan antaminen EU:lle olisi valtavan vahingollista kansalliselle edullemme, ja se saattaisi mahdollisesti altistaa meidät suuremmille terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden uhille.

Eteneminen kohti yhteistä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa on uusi merkki EU:n määrätietoisuudesta luoda yksi poliittinen yksikkö, jossa on yhtenäiset säännöt kaikille. Se ei ole Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivien näkemys EU:sta, ja me edistämme hyvin erilaista näkemystä EU:sta, kun muodostamme seuraavassa parlamentissa uuden poliittisen ryhmittymän.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. − (FR) Kaikissa turvapaikka-asioihin liittyvissä mietinnöissä, joista tänään äänestetään, turvapaikkaoikeutta tulkitaan löyhästi ja laajasti, millä lopulta haitataan niitä, jotka todella tarvitsevat kansainvälistä suojelua pelastaakseen henkensä, fyysisen koskemattomuutensa ja vapautensa.

Uudet sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet, perheoikeudet ja muut oikeudet, jotka jäsenvaltiot halutaan pakottaa myöntämään turvapaikanhakijoille, toimivat houkuttimina kaikille turvapaikanhakijoina esiintyville talouspakolaisille, ne lannistavat myöhemmin näistä ongelmista vastuussa olevat palvelut ja hidastavat entisestään tapausten tutkimusta. Kaikki tämä siksi, että toistuvasti kieltäydytään ottamasta huomioon menettelyjen väärinkäytöksiä ja rikkomisia, ja siksi, että itsepintaisesti jatketaan niiden oikeuksien ja aseman sekoittamista, jotka tunnustetuilla pakolaisilla voisi olla, niiden oikeuksien ja aseman kanssa, jotka halutaan myöntää tavallisille turvapaikanhakijoille.

Mahdottominta on kuitenkin hyväksyä Jean Lambertin mietintö, jolla luodaan Euroopan "tukivirasto", joka voi jakaa turvapaikanhakijat jäsenvaltioiden kesken mielensä mukaan.

Emme vastusta hallitustenvälistä yhteistyötä näillä aloilla, jos osoitetaan kunnioitusta jäsenvaltioiden riippumattomalle oikeudelle määrätä, kuka voi tulla niiden alueelle ja millä ehdoilla, mutta vastustamme teidän toimianne.

– Mietintö: Tadeusz Zwiefka (A6-0270/2009)

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Äänestin Tadeusz Zwiefkan mietinnön puolesta, koska mielestäni on hyvin tärkeää vahvistaa menettely, jonka nojalla jäsenvaltiot voivat neuvotella kansainvälisiä sopimuksia yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvista asioista niissä tapauksissa, joissa yhteisö on päättänyt olla käyttämättä toimivaltaansa.

Toisin sanoen, tällä hetkellä Portugali ei voi tehdä kansainvälisiä sopimuksia nopeuttaakseen oikeudellista yhteistyötä, mukaan luettuna avioeroa ja avioliittojen mitätöimistä koskevat kysymykset, koska yhteisön katsotaan osittain saaneen yksinomaisen toimivallan näillä aloilla. Tämän ehdotuksen nojalla komissio voi valtuuttaa kyseisten sopimusten tekemisen edellyttäen, että yhteisö ei itse aio tehdä tai ei ole tehnyt sopimusta samasta aiheesta kolmannen maan kanssa. Mielestäni on hyvin tärkeää, että tästä asetuksesta neuvotellaan mahdollisimman pian, koska se on Portugalin kansalaisten etujen lisäksi myös kaikkien muiden Euroopan kansalaisten etujen mukaista.

– Mietintö: Ruth Hieronymi (A6-0260/2009)

  Marie-Hélène Descamps (PPE-DE), kirjallinen. − (FR) EU:n jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden audiovisuaalialojen välillä kehittyneitä suhteita on jatkettava ja niitä on vahvistettava sekä ammattilaisten että kuluttajien etujen vuoksi. Audiovisuaalialan MEDIA Mundus -yhteistyöohjelma, jonka Euroopan parlamentti tänään hyväksyi ja jota minä tuen, koskee tätä tavoitetta.

Sillä todellakin tarjotaan asianmukaiset puitteet, joissa audiovisuaalisten töiden kilpailukykyä ja kansainvälistä levittämistä voidaan parantaa maailmanlaajuisesti. Ohjelmalla pitäisi, sellaisena kuin Euroopan parlamentti sen käynnisti, pystyä edistämään kulttuurin monimuotoisuutta ja tarjoamaan todellista lisäarvoa unionin ja jäsenvaltioiden tällä alalla jo toteuttamille toimille.

Niiden ponnistusten ansiosta, joita esittelijämme teki, jotta sopimus saataisiin aikaan ensimmäisessä käsittelyssä, pitäisi pian ilmaantua uusia kaupallisia mahdollisuuksia, ja niiden pitäisi tarjota audiovisuaalialan ammattilaisille tilaisuuksia pitkän aikavälin työsuhteiden luomiseen kolmansien maiden kollegoiden kanssa.

- Mietintö: Paolo Costa (A6-0274/2009)

  Jim Higgins (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Paolo Costan lentoasemien lähtö- ja saapumisajoista laatimaa mietintöä vastaan korostaakseni täydellistä lentoasemaviranomaisten kuulemisen puutetta, keskustelun puutetta Euroopan parlamentin jäsenten kanssa ja tämän lainsäädännön hätäistä luonnetta. Tällä toimenpiteellä vain pahennetaan ilmailualan ongelmia.

– Mietintö: Gérard Deprez (A6-0265/2009)

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (FR) Äänestin Gérard Deprezin mietinnön puolesta. Tällä asetuksella vahvistetaan menettely alakohtaisten sopimusten neuvottelemiseksi ja tekemiseksi jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä. Mielestäni on hyvin tärkeää vahvistaa menettely, jonka nojalla jäsenvaltiot voivat neuvotella kansainvälisiä sopimuksia tapauksissa, joissa yhteisö on päättänyt olla käyttämättä toimivaltaansa.

Esimerkiksi, tällä hetkellä Portugali ei voi tehdä kansainvälisiä sopimuksia nopeuttaakseen oikeudellista yhteistyötä, mukaan luettuna vanhempainvastuuta, elatusvelvollisuutta ja avioeroa koskevat kysymykset, koska yhteisön katsotaan osittain saaneen yksinomaisen toimivallan näillä aloilla. Tämän ehdotuksen nojalla komissio voi valtuuttaa tekemään kyseisiä sopimuksia.

Koska Portugalilla on hyvin tiiviit yhteydet tiettyjen maiden, erityisesti portugalinkielisten maiden yhteisön, kanssa, ja koska portugalilaisia siirtolaisia on paljon eri maissa, perheoikeuden kannalta on hyvin tärkeää, että Portugali voi nopeuttaa Portugalin kansalaisten oikeuksien tunnustamista näissä maissa tekemällä tai tarkistamalla kahdenvälisiä sopimuksia. Vaikka olen ottanut esimerkiksi Portugalin, mielestäni kaikille EU:n kansalaisille on samalla tavalla tärkeää, että tämä asetus neuvoteltaisiin mahdollisimman pian.

– Mietinnöt: Tadeusz Zwiefka (A6-0270/2009) ja Gérard Deprez (A6-0265/2009)

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että yhteisöllä on yksinomainen toimivalta tehdä kansainvälisiä sopimuksia kolmansien maiden kanssa tietyillä aloilla. Samojen säännösten mukaisesti yksittäisiä jäsenvaltioita, jotka ovat aiemmin tehneet kahdenvälisiä sopimuksia kolmannen maan kanssa tai jotka haluavat tehdä niin tulevaisuudessa, estetään tekemästä niin, koska sen ei katsota vastaavan EY:n perustamissopimusta. EU voi kuitenkin poikkeuksellisissa tapauksissa valtuuttaa jäsenvaltion tekemään kahdenvälisiä sopimuksia: jos kolmannen maan kanssa tehtävässä sopimuksessa ei ole kyseessä yhteisön etu, jos sopimuksen tekeminen perustuu yksittäisen jäsenvaltion erityiseen etuun ja jos sopimus ei vaikuta kielteisesti yhteisön lainsäädäntöön.

Kesäkuun lista kannattaa sisämarkkinoiden toteuttamista ja tukee työtä, jossa etsitään EU:n tasolla ratkaisuja Euroopan kohtaamiin ympäristöhaasteisiin. Näillä aloilla hyväksymme tietyn ylikansallisuuden. Vastustamme kuitenkin edellä mainittuja ylikansallisia lainsäädäntötoimia. Tietysti yksittäisten jäsenvaltioiden on voitava tehdä kahdenvälisiä oikeudellisia sopimuksia kolmansien maiden kanssa, jos ne katsovat, että kyseiset sopimukset ovat niille parempia kuin EU:n tason sopimukset! Vaikka onkin epäilemättä hyvä, että neuvottelumenettelyn käyttöönoton myötä ehdotetaan pientä itsemääräämisen mahdollisuutta, se on kuitenkin laiha lohtu, eikä sillä muuteta selkeää – vaikkakaan ei kovin yksiselitteisesti ilmaistua – tavoitetta EU:n valtion luomisesta.

Siksi olen äänestänyt tätä mietintöä vastaan.

– Päätöslauselmaesitys B6-0261/2009 (Moldova)

  Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. − (NL) Moldovan vaalien tuloksia vastustavien viimeaikaisten mielenosoitusten takia ryhmäni on esittänyt erillisen päätöslauselman, joka eroaa neljän ryhmän aikaansaamasta kompromissista. Näiden kahden päätöslauselman välillä ei ole eroa kehotuksessa vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien järjestämiseen, mutta ne eroavat todella toisistaan arvioissaan Moldovan hallituksesta ja enemmistöpuolueesta.

Ryhmäni on seurannut päättelyä, jonka mukaan mielenosoitukset ovat sellaisten demokratian vastaisten voimien organisoimia, jotka pyrkivät kiistämään uusintaäänestyksen, koska kommunistista puoluetta kannattaa puolet äänestäjistä. Lisäksi on arveltu, että mielenosoitukset organisoidaan Moldovan naapurissa, Romaniassa, joka haluaa liittää Moldovan itseensä. Tämän perusteella ryhmäni enemmistö äänestää yhteistä päätöslauselmaesitystä vastaan. Minä itse kuitenkin äänestän sen puolesta.

Monet moldovalaiset ovat hakeneet Romanian kansalaisuutta. Poliittiset yhteytemme Moldovassa tällä hetkellä hallitsevaan puolueeseen eivät saa estää meitä kunnioittamasta sitä, että suuri osa Moldovan väestöstä haluaa liittyä Romaniaan. Tuota halua edistää se, että jäsenvaltioiden yleinen mielipide ei tue uusia laajentumisia. Liittyminen Romaniaan olisi siten ainoa tapa, jolla moldovalaiset voisivat liittyä EU:hun.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Moldova käy läpi suuria poliittisia ja taloudellisia vaikeuksia. Huhtikuun 5., 7., ja 8. päivän dramaattiset tapahtumat Chişinăun kaduilla vaalien jälkeen osoittavat, että yhteiskunta, ja erityisesti nuoret ihmiset, haluaa muutosta ja nopeaa yhdentymistä Euroopan unioniin. Kommunistit estävät elintärkeät uudistukset ja neuvottelevat Venäjän kanssa, vaikka virallisesti tukevatkin lähentymistä eurooppalaisiin rakenteisiin.

Meidän pitäisi auttaa Moldovaa sillä tiellä. EU:n suuremmalla sitoutumisella annetaan hallitukselle ja Moldovan kansalle suurempi varmuus siitä, että EU ja jäsenyysmahdollisuudet ovat todellisia.

Hallituksen on tehtävä perustavanlaatuisia uudistuksia mahdollistaakseen poliittisen ja taloudellisen kehityksen, uudistukset, jotka johtavat markkinatalouteen, siviilielämän demokratisointiin ja kansalaisten oikeuksien kunnioittamiseen.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE), kirjallinen. − (RO) Äänestin Moldovan tasavallan tilanteesta laaditun Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksen puolesta. Mielestäni on erittäin tärkeää, että kaikki poliittiset ryhmät kiinnittäisivät huomiota tähän aiheeseen ja antaisivat sille asianmukaisen tukensa.

Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän jäsenenä tuen sitä, että Euroopan unioni antaa Moldovan tasavallalle edelleen kaiken tuen, jota se tarvitsee saavuttaakseen eurooppalaisen kohtalonsa sen kansan pyrkimysten mukaisesti. Moldovan tasavallan on tärkeää kehittyä taloudellisesti ja tarjota kansalaisilleen parhaat mahdolliset elinolosuhteet ja tilaisuudet käyttää mahdollisuutensa. Mielestäni Romanian on Moldovan tasavallan naapurissa sijaitsevana Euroopan unionin jäsenvaltiona edistettävä kyseisen maan taloudellisesta ja yhteiskunnallista kehitystä yhteistyötä, hyvää naapuruutta ja keskinäistä kunnioitusta edistävän sopimuksen ehtojen mukaisesti ja sen perusteella.

– Mietintö: Raimon Obiols i Germà (A6-0264/2009)

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Yksi EU:n myönteisistä osista on tapa, jolla se pyrkii levittämään demokratian arvoja, ihmisoikeuksia ja hyvää hallintoa koko maailmaan kolmansien maiden kanssa solmimiensa suhteiden avulla. On kuitenkin erittäin ironista, että EU korostaa niin paljon demokratiaa muualla ja samalla laiminlyö demokratiaa itse EU:ssa, kuten voidaan nähdä reaktiosta Lissabonin sopimuksen hylkäämiseen Irlannissa.

Haluan kiinnittää huomiota kahteen osaan maailmassa: ensin Keski-Aasiaan. Vaikka tunnustan tämän alueen strategisen merkityksen EU:lle, mielestäni EU:n osallistumisen jatkumisen on edellytettävä edistystä ihmisoikeuksissa ja demokratisoinnissa Keski-Aasiassa.

Toiseksi, haluaisin asettaa vastakkain ihmisoikeustilanteen Kiinan autoritaarisessa kommunistidiktatuurissa ja Taiwanin elinvoimaisessa ja vapaassa demokratiassa. Taiwanissa ihmisoikeuksien taso on Itä-Aasiassa poikkeuksellisen korkea, ja se voi olla esimerkkinä Kiinalle siitä, mitä yhteiskunnat voivat saada aikaan, kun ne tekevät rohkean päätöksen tulla todella vapaaksi.

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Tässä vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2008 laaditussa mietinnössä arvioidaan ihmisoikeustoimien tilannetta koko maailmassa ja kehotetaan parannuksiin tietyillä tärkeimmillä aloilla.

Tarkistuksen 2 osalta halua sanoa, että vaikka olen jyrkästi eri mieltä paavi Benediktuksen lainatusta kannasta kondomien ehkäisevästä käytöstä HIV/Aidsin leviämisen estämiseksi, en voinut tukea tätä tarkistusta aiheettoman ja epätarkan laatimisen takia.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Äänestin vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2008 laaditun mietinnön puolesta. Mietinnöllä on pääasiassa kaksi tavoitetta. Ensinnäkin sen tarkoituksena on antaa asiakirja-aineistoa vuoden toimista tiedottamista, niistä keskustelemista ja niiden arviointia varten, jotta tulevia toimia voitaisiin parantaa, korjata ja laajentaa. Toiseksi sen tarkoituksena on tiedottaa mahdollisimman suurelle yleisölle EU:n toimista ihmisoikeuksien edistämiseksi koko maailmassa.

Mielestäni on hyvin tärkeää, että keskustelussa asetetaan painopistealoja, määritellään asioita, jotka edellyttävät toimintaa EU:n tasolla, ja pidetään luetteloa tilanteista, jotka vaativat erityistä huolellisuutta, ja arvioidaan sitä säännöllisesti.

Tämä mietintö sisältää myös naisten oikeudet, ja se osoittaa, että naisten oikeuksia edistävien EU:n erityisten toimien ja politiikan kehittämisessä on kuilu, joka on kurottava kiinni.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tarvitsee vain katsoa päätöslauselman sisältöä Palestiinan tilanteesta nähdäkseen, millaisella kestämättömällä tekopyhyydellä ja kyynisyydellä parlamentin enemmistö suhtautuu ihmisoikeuksiin (maailmassa).

Päätöslauselmassa ei ole yhtään tuomitsevaa sanaa Israelin julmasta hyökkäyksestä Palestiinan kansaa kohtaan, mitä ei voida perustella mitenkään. Päätöslauselmassa kaunistellaan Palestiinan väestöä kohtaan osoitettua julmuutta Gazan alueella – mitä on arvosteltu ja mikä on tuomittu YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmalla – eikä siinä ole yhtään sanaa solidaarisuudesta Palestiinan kansalle, jotka ovat Israelin armeijan ja Israelin valtion terrorismin toteuttamien raaimpien mahdollisten ihmisoikeusrikkomusten uhreja.

Ne päätöslauselman näkökohdat, joista voimme olla samaa mieltä, eivät voi kumota sitä, että Euroopan parlamentin vuosittainen aloite on vain kavala tapa manipuloida ihmisoikeuksia ja käyttää niitä tavalla, jota on mahdotonta hyväksyä, EU:n tärkeimpien voimien (ja niiden suurten talous- ja rahoitusryhmien) häirintäaseena niitä ihmisiä vastaan, jotka vaativat itsemääräämisoikeuttaan ja oikeuksiaan.

Sanomme jälleen kerran: voitte luottaa meihin ihmisoikeuksien puolustamisessa, mutta ette voi luottaa meihin tekopyhyyden harjoittamisessa.

  Filip Kaczmarek (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Äänestin Raimon Obiols i Germàn vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2008 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta laatiman mietinnön hyväksymisen puolesta. Äänestin sen puolesta, koska skandaalimainen tarkistus, jolla hyökättiin paavi Benediktus XVI:ta vastaan, hylättiin. Jos paavia olisi pidettävä uhkana ihmisoikeuksille, koko maailma olisi päälaellaan. En ymmärrä kyseisen tarkistuksen esittäjiä.

Maailmassa on, valitettavasti, erittäin paljon ihmisoikeusrikkomuksia. Ne vaativat sitoumustamme, tuomitsemistamme ja toimintaamme. Roomalaiskatolinen kirkko ja monet muut uskontokunnat ovat liittolaisiamme taistelussa ihmisarvon kunnioittamisen varmistamiseksi. Hyökkäys paavia kohtaan on vain osoitus vaaleja edeltävästä kyynisyydestä ja haitallisesta radikalismista. On sääli, että tämän kauden lopussa jotkut Euroopan parlamentin jäsenet ovat sekaantuneet niin kiusalliseen asiaan.

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Riippumaton ulkopolitiikka on olennaista kansallisen itsemääräämisoikeuden säilyttämiselle. Kaikkien jäsenvaltioiden ulkosuhteisiin on sovellettava demokraattista valvontaa. EU ei saa harjoittaa yhteistä ulkopolitiikkaa, koska sellainen kehitys uhkaa viedä ihmisiltä pois heidän mahdollisuutensa pitää valitut poliitikkonsa vastuussa toimistaan suhteissaan ulkomaihin.

Tässä mietinnössä on monia merkittäviä lausuntoja, joilla tuetaan ihmisoikeuksia koskevia erityisiä näkökohtia. Olen luonnollisesti äänestänyt niiden puolesta. Mietintö on kuitenkin kokonaisuudessaan tapa edistää EU:n ulkopolitiikkaa koskevia kantoja.

Siksi olen äänestänyt sitä vastaan lopullisessa äänestyksessä.

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL), kirjallinen. − (DA) Tunnustan, että päätöslauselman tavoite ihmisoikeustilanteen parantamisesta monissa heikossa asemassa olevissa maissa on tärkeä. Jaan sen kunnianhimon kuolemanrangaistuksen käytön poistamisesta ja ihmisoikeuksien puolustajien ja kansalaisjärjestöjen työskentelyolojen parantamisesta. Olen myös samaa mieltä siitä, että maille, joiden kanssa EU tekee yhteistyötä, on asetettava ihmisoikeuksiin liittyviä vaatimuksia.

En voi kuitenkaan äänestää päätöslauselmaesityksen puolesta, koska vastustan ankarasti Lissabonin sopimuksen viivästynyttä ratifiointia koskevaa mainintaa, joka on loukkaus sitä kohtaan, että Irlannin kansa hylkäsi sopimuksen. Vastustan lisäksi sitä, että tavoitteena ovat yhteiset rakenteet ja henkilökunta todellisten EU:n edustustojen luomiseksi. Mielestäni EU:lla ei ole toimivaltaa tällä alalla, eikä sillä pitäisi olla.

  Charles Tannock (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Minä olen eri mieltä tarkistuksesta 2, jossa arvosteltiin roomalaiskatolista kirkkoa ja sen johtajaa paavi Benediktusta hänen näkemyksistään kondomien käytöstä, mutta parlamentti hylkäsi viisaasti tämän tarkistuksen. On vain vähän todisteita siitä, että kondomien käytön edistäminen todella estää aidsin leviämistä.

Paavi Benediktuksella on oikeus näkemyksiinsä, sillä se on hänen ihmisoikeutensa, ollaanpa niistä sitten samaa mieltä tai ei. Ihmettelen, olisiko tässä mietinnössä uskallettu arvostella jonkin muun merkittävän maailmanuskonnon johtajaa samalla vihamielisellä tavalla. Roomalaiskatolisen kirkon tehtävänä on johtaa uskovaisia, ei olla johdettavissa. Meidän pitäisi kunnioittaa enemmän kirkkoa ja uskontoa, jolle unionimme arvot perustuvat.

Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivipuolueen Euroopan parlamentin jäsenet tukevat ihmisoikeuksien korkeaa tasoa maailmassa, mutta äänestävät mietinnöstä yleisesti tyhjää lopullisessa äänestyksessä, koska siihen kuuluu sellaisia asioita kuten "lisääntymisoikeudet" – joilla oikeasti tarkoitetaan aborttia – ja kuolemanrangaistus, jotka ovat yksittäisiä omantunnon asioita, sekä eri politiikanalojen edistäminen, kuten kansainvälisen rikostuomioistuin ja Lissabonin sopimus, josta meillä on vastustava ryhmän kanta.

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Olen aitojen ihmisoikeuksien suurin puolustaja, ja siksi minulla ei ollut ongelmia tämän mietinnön monien näkökulmien kanssa. Vastasin itse sen kohdan esittämisestä, jossa kehotetaan neuvostoa ja jäsenvaltioita toteuttamaan tehokkaampia toimenpiteitä Mugaben hallinnon Zimbabwessa aiheuttamaa ihmisoikeuskatastrofia vastaan.

Mietinnössä viitataan kuitenkin johdonmukaisesti ja käsittämättömästi EU:hun aivan kuin se olisi itsenäinen valtio – viittauksia, joita minä ja muut jäsenet yritimme tuloksetta poistaa valiokuntavaiheessa. Ajatusta siitä, että yksittäisen jäsenvaltioiden pitäisi luovuttaa kansalliset erioikeutensa ihmisoikeusasioissa Euroopan unionille, Yhdistyneiden Kansakuntien foorumilla tai muualla, on täysin mahdotonta hyväksyä. Vastustan myös aiheettomia ja tarpeettomia viittauksia Lissabonin sopimukseen, mitä konservatiivit ja monet muut ovat jatkuvasti vastustaneet. Siksi äänestin tyhjää mietinnön lopullisessa äänestyksessä.

  Anna Záborská (PPE-DE), kirjallinen. − (SK) Raportin 84 ja 96 artiklassa käsitellään ihmisoikeustilannetta Kuubassa. On sanottava, että kansainvälisestä painostuksesta huolimatta järjestelmällinen uhkailu, kuulustelut ja väkivallan hienostuneet muodot ovat jatkuneet "Naiset valkoisissa" -ryhmää vastaan vuonna 2008. Monia viikkoja sitten hallinto yritti kaikin tavoin estää heitä järjestämästä hiljaista mielenosoitusta heidän aviomiestensä vangitsemisen kuudentena vuosipäivänä. Tuen osoituksena "Naiset valkoisissa" -ryhmälle ja heidän aviomiehilleen Bratislavassa järjestettiin solidaarisuusmarssi 28. huhtikuuta 2008. Kuusi vuotta sitten pidätetyistä 75 aktivistista, joiden asiaa ovat tukeneet eri järjestöt, myös EU, 54 on edelleen telkien takana. Vain seuraamalla heidän ahdinkoaan onnistumme saamaan heidät ulos vankilasta ennen kuin he muuttuvat ihmisraunioiksi. Ei unohdeta, että vietämme pian Keski- ja Itä-Euroopan maiden kommunismin kaatumisen 20. vuosipäivää. Se, mitä voimme tehdä kuubalaisten vankien ja heidän vaimojensa hyväksi nyt, on ihmisoikeusrikkomuksia Kuubassa koskevien kohtien jättäminen mietinnön tekstiin.

Mielestäni minun on mainittava tarkistus 2, jossa arvostellaan jyrkästi paavi Benediktus XVI:ta. Tässä tarkistuksessa parjataan katolisen kirkon johtajaa. Sen lisäksi siinä asetetaan hänen lausuntonsa samalle tasolle kuin rikokset, jotka on tehty maissa, joissa käytetään kuolemanrangaistusta, joissa ihmisiä kidutetaan ja tapetaan mielipiteen ilmaisemisen takia ja joissa ei kunnioiteta lainkaan perustavanlaatuisimpia ihmisoikeuksia. Hylätään tämä tarkistus.

– Mietintö: Maria Grazia Pagano (A6-0262/2009)

  Philip Bradbourn (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Vaikka Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivien mielestä rajatylittävä yhteistyö rikosoikeudellisissa asioissa on tärkeää, mietinnössä pyritään luomaan EU:n tason yhteinen oikeudenkäyttöalue, jolla vaarannettaisiin vakavasti niiden maiden perinteet, joiden oikeusjärjestelmä perustuu tapaoikeuteen. Siksi emme voi tukea tätä ehdotusta.

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Rikosoikeus on aivan oikein EU:n jäsenvaltioiden vastuulla. Voin hyväksyä sen, että jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä rikosoikeuteen liittyvissä rajatylittävissä asioissa, mutta en hyväksy EU:n rikosoikeudellisen alueen kehittämistä. EU:n niin kutsutun toimivallan laajentaminen rikosoikeuteen olisi tarpeeton tunkeutuminen Yhdistyneen kuningaskunnan itsemääräämisoikeuteen, mitä on mahdotonta hyväksyä. Alueeni Koillis-Englannin ihmiset haluavat, että Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin jäsenet ovat vastuussa rikosoikeudesta ja että Yhdistyneen kuningaskunnan tuomarit soveltavat sitä.

Se, että EU pyrkii laajentamaan valtuuksiaan tähän mennessä yksinomaan jäsenvaltioille varatuille aloille, osoittaa EU:n todellisen päämäärän: luoda federalistinen supervaltio. Alueeni ihmiset eivät halua sen tapahtuvan. He torjuvat sopimuksen mukaisen viisauden koko ajan tiiviimmästä unionista ja haluavat löyhemmän ja joustavamman hallitustenvälisen yhteistyön järjestelmän. Toivon, että uusi ryhmä, johon Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit ensi parlamentissa kuuluvat, pystyy saamaan aikaan sen, mitä useimmat britit Euroopasta haluavat.

  Carl Lang (NI), kirjallinen. − (FR) Mafiajärjestöjen ja yleisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjumisen varjolla Brysselin eurokraatit haluavat tyrkyttää yhä enemmän federalistisia näkemyksiään, joilla tuhotaan kansakunnat, kansat ja identiteetit.

Vaikka kaikki todellakin tietävät, että jokaisella EU:n jäsenvaltiolla on omat lakinsa, oikeusperinteensä ja säännöstönsä, nämä fanaattiset eurofederalistit hyökkäävät jälleen kerran halullaan luoda "eurooppalainen oikeuskulttuuri".

Tämän kulttuurin luomiseksi pitäisi perustaa tuomareita, syyttäjiä, puolustusasianajajia ja muita oikeudenkäyttöön osallistuvia henkilöitä varten Euroopan oikeusalan oppilaitos.

Entä kansalliset oikeusalan oppilaitokset? Entä ylittämättömät erot tapaoikeudesta ja kirjoitetusta lainsäädännöstä johdettujen lainsäädäntöjen välillä?

Vastauksia ei tietenkään anneta.

Käytännössä koko jäsenvaltioiden oikeus- ja rangaistusjärjestelmät katoavat tämän pakotetun yhtenäistämisen – alaspäin menevän yhtenäistämisen – myötä.

Nämä Euroopan noidan oppipojat eivät ole ymmärtäneet yhtä asiaa; vain kansallisvaltiot, Euroopan tärkeimmät osat, voivat rikastaa sitä ja palauttaa sen oikeaan asemaansa maailmassa.

EU:ta ei pidä rakentaa sen maiden ja kansojen kustannuksella.

– Mietintö: Jean-Luc Dehaene (A6-0142/2009)

  Jan Andersson, Göran Färm, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Parlamentti äänesti tänään Lissabonin sopimuksen vaikutuksesta Euroopan unionin institutionaalisen tasapainon kehittymiseen laaditusta mietinnöstä. Mietinnössä ehdotetaan, että uudet jäsenet, joita Ruotsi ja muut jäsenvaltiot saavat, jos Lissabonin sopimus tulee voimaan, valitaan jo tulevissa Euroopan parlamentin vaaleissa, ja että heille annetaan parlamentissa tarkkailijan asema. Mietinnössä myös ehdotetaan, että komission uuden puheenjohtajan nimittäminen tehdään Lissabonin sopimuksen mukaisesti. Se tarkoittaa, että puheenjohtajan valinnassa pitäisi näkyä Euroopan parlamentin poliittinen enemmistö ja että neuvoston ja parlamentin poliittisten ryhmien pitäisi keskustella ennen ehdokkaan valintaa.

Olemme päättäneet äänestää tämän mietinnön puolesta, koska Euroopan parlamentin on valmistauduttava siihen, että se pystyy panemaan täytäntöön muutokset, jotka sen työssä tapahtuvat, jos Lissabonin sopimus tulee voimaan. Ääniemme perusteella ei kuitenkaan missään nimessä pitäisi päätellä, että teemme tyhjäksi yksittäisten jäsenvaltioiden ratifiointiprosessin. Kunnioitamme täysimääräisesti kaikkien jäsenvaltioiden oikeutta päättää itse, ratifioivatko ne Lissabonin sopimuksen.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (SV) Äänestin Lissabonin sopimuksen vaikutuksesta Euroopan unionin institutionaalisen tasapainon kehittymiseen laaditun mietinnön puolesta. Tässä mietinnössä tarkastellaan Lissabonin sopimuksen vaikutusta EU:n institutionaalisen tasapainon kehitykseen. Siinä korostetaan uusien säännösten täytäntöönpanon ja ensimmäisten nimitysten tekemisen merkitystä.

Lissabonin sopimuksen mahdollinen voimaantulo vuoden 2009 loppuun mennessä edellyttää neuvoston ja Euroopan parlamentin välistä poliittista sopimusta, jotta voidaan varmistaa, että komission seuraavan puheenjohtajan valintaa ja tulevan komission nimitystä koskevassa menettelyssä kunnioitetaan joka tapauksessa uusia valtuuksia, joita Lissabonin sopimuksella tässä asiassa annetaan Euroopan parlamentille.

Sen tuloksena mietinnössä esitetään monia suosituksia, joilla pyritään kehittämään institutionaalista tasapainoa ja korostetaan, että Lissabonin sopimuksella vahvistetaan kutakin EU:n toimielintä sen toimivallan alueella.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tämä päätöslauselma on osa parlamentin enemmistön tänään hyväksymää viiden päätöslauselman pakettia, joka osoittaa suurinta mahdollista halveksuntaa EU:n perustuslain ja sen kaksoisveljen, niin kutsutun Lissabonin sopimuksen, hylänneiden Ranskan, Alankomaiden ja Irlannin kansojen demokraattisesti ja itsenäisesti ilmaisemaa tahtoa kohtaan. Se on myös yksi monista aloitteista, joilla pyritään tyrkyttämään tätä sopimusluonnosta, jota on mahdotonta hyväksyä.

Sen sijaan, että Lissabonin sopimus haudattaisiin lopullisesti, Euroopan parlamentti antaa jälleen päätöslauselman, jossa ylistetään päätöslauselmassa esitettyä Euroopan unionin demokratian vastaista institutionaalista tasapainoa, ja salataan muun muassa, että sillä

– siirretään Portugalin kansan itsenäiset valtuudet suurten voimien hallitsemille EU:n ylikansallisille toimielimille, mistä on esimerkkinä biologisten merivarojen hoito kalastusvyöhykkeellämme

– laajennetaan enemmistöpäätöksen soveltamista päätöksenteossa, millä vahvistetaan suurten voimien hallintaa ja estetään Portugalia käyttämästä veto-oikeuttaan päätöksissä, jotka ovat kansallisen edun vastaisia

– lisätään valtuuksien poistamista kansallisilta demokraattisilta laitoksilta (ainoilta, jotka ovat suoraan tuloksena kansan demokraattisesta tahdosta), mistä on esimerkkinä valtuuksien siirto kansallisilta parlamenteilta, jotka ovat menettämässä valtuuksiaan tehdä päätöksiä perusaloilla ja joista on tulossa jonkinlainen neuvoa-antava elin ilman veto-oikeutta yhteisön päätöksiin, jotka ovat kansallisten etujen vastaisia.

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Lissabonin sopimus, joka on 96-prosenttisesti samanlainen kuin perustuslakiluonnos, hylättiin Irlannin kansanäänestyksessä. Sitä ennen perustuslakiluonnos hylättiin Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksissä.

Tämän parlamentin enemmistö kieltäytyy tunnustamasta poliittisia häviöitään. Tämä on törkeä rikos demokratian periaatteita vastaan ja samoin törkeä esimerkki vallan ylimielisyydestä, joka on luonteenomaista yhteistyölle EU:ssa.

Kannattaa panna merkille, että Jean-Luc Dehaenen mietinnön 4 kohdassa sanotaan (lainaus), että Euroopan parlamentti "pitää tervetulleena, että Lissabonin sopimuksen mukaan Eurooppa-neuvosto voi yksimielisellä päätöksellä ja Euroopan parlamentin hyväksynnällä, edellyttäen, ettei mikään kansallisista parlamenteista vastusta asiaa, laajentaa määräenemmistöpäätöksenteon ja tavallisen lainsäätämisjärjestyksen soveltamisalaa aloille, joilla niitä ei vielä sovelleta".

Huolimatta siitä, että monet äänestäjät monissa jäsenvaltioissa suhtautuvat selkeästi epäilevästi unionin lisääntyvään ylikansallisuuteen, Euroopan parlamentin federalistinen enemmistö viittaa mahdollisuuteen tehdä unionista vielä ylikansallisempi Lissabonin sopimuksen nojalla ja siirtää vielä enemmän valtaa EU:lle ilman, että uudesta sopimuksesta pitäisi sopia.

Olen äänestänyt mietintöä vastaan.

– Mietintö: Elmar Brok (A6-0133/2009)

  Jan Andersson, Göran Färm, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Parlamentti äänesti tänään Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välisten suhteiden kehityksestä Lissabonin sopimuksen tultua voimaan laaditusta mietinnöstä. Tässä mietinnössä pidetään myönteisenä uusia valtuuksia, joita kansallisille parlamenteille annetaan Lissabonin sopimuksen nojalla. Siinä myös tutkitaan mahdollisuuksia Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välisten suhteiden tulevalle kehitykselle.

Olemme päättäneet äänestää tämän mietinnön puolesta, koska Euroopan parlamentin on valmistauduttava siihen, että se pystyy panemaan täytäntöön muutokset, jotka sen työssä tapahtuvat, jos Lissabonin sopimus tulee voimaan. Ääniemme perusteella ei kuitenkaan missään nimessä pitäisi päätellä, että teemme tyhjäksi yksittäisten jäsenvaltioiden ratifiointiprosessin. Kunnioitamme täysimääräisesti kaikkien jäsenvaltioiden oikeutta päättää itse, ratifioivatko ne Lissabonin sopimuksen.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Äänestin Elmar Brokin mietinnön puolesta. Tässä mietinnössä pidetään myönteisenä uusia valtuuksia, joita kansallisille parlamenteille annetaan Lissabonin sopimuksen nojalla, ja tutkitaan mahdollisuuksia kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentille väliselle tulevalle yhteistyölle.

Lissabonin sopimuksen hyväksyminen Tšekin tasavallassa on tärkeä askel nopeaa voimaantuloa kohti. Tämä mietintö osoittaa, miten tärkeä tämä uusi sopimus on Euroopan unionille.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. − (FR) Me äänestimme tätä mietintöä vastaan ensinnäkin siksi, että se on tarkoitukseton: Lissabonin sopimusta ei ole olemassa; se hylättiin kolmessa kansanäänestyksessä.

Äänestimme sitä vastaan toiseksi siksi, että siinä suositellaan kansallisten parlamenttien alistamista Euroopan parlamentille: viimeksi mainittu, varma ylivoimaisuudestaan ja epäilemättä kestämättömässä ylimielisyydessään, tarjoaisi tukeaan kansallisille parlamenteille – jotka sen mielestä on epäilemättä koottu poroporvareista ja idiooteista – EU:n tekstien käsittelyssä. Onko se tukea vai painostusta? Se kutsuisi itsensä kansallisten parlamenttien täysistuntoihin; se esittäisi neuvonantajan osaa; se vaikuttaisi tapaan, jolla parlamentit saattavat tekstejä osaksi kansallista lainsäädäntöä, edistääkseen yhtenäisyyttä; se väittäisi varmistavansa, että puolustusbudjeteista keskustellaan... sanelisiko se myös niille tavan, joilla niiden pitäisi valvoa hallituksia ja niiden toimintaa neuvostossa?

Viimeiseksi, äänestimme sitä vastaan, koska se perustuu kaksinkertaiseen tekopyhyyteen: kansalliset parlamentit ovat saaneet vain vaikeasti täytäntöönpantavan ja siten tehottoman oikeuden valvoa toissijaisuusperiaatteen noudattamista; tämä periaate on harhakuva, koska monet oletettavasti yksinomaiset EU:n valtuudet on rauhoitettu, ja perustamissopimusten mukaisella toissijaisuuden määritelmällä edistetään itse asiassa Brysselin valtuuksia.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tämä päätöslauselma on osa parlamentin enemmistön tänään hyväksymää viiden päätöslauselman pakettia, joka osoittaa suurinta mahdollista halveksuntaa EU:n perustuslain ja sen kaksoisveljen, niin kutsutun Lissabonin sopimuksen, hylänneiden Ranskan, Alankomaiden ja Irlannin kansojen demokraattisesti ja itsenäisesti ilmaisemaa tahtoa kohtaan. Se on myös yksi monista aloitteista, joilla pyritään tyrkyttämään tätä sopimusluonnosta, jota on mahdotonta hyväksyä.

Tämä päätöslauselma "Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välisten suhteiden kehityksestä Lissabonin sopimuksen tultua voimaan" on malliesimerkki petoksesta.

Euroopan parlamentti "suhtautuu myönteisesti Lissabonin sopimuksella kansallisille parlamenteille myönnettyihin tehtäviin ja oikeuksiin, jotka lisäävät niiden merkitystä Euroopan unionin poliittisissa prosesseissa". Se naurattaisi, jos asia ei olisi niin vakava. Euroopan parlamentti salailee sitä tosiasiaa, että kansallisten parlamenttien päätöksentekoa koskevan aseman oletetun parantamisen osalta se, mitä Lissabonin sopimuksen nojalla oikeasti tapahtuu, on se, että nämä parlamentin jäsenet menettävät paljon enemmän kuin (valheellisesti) saavat, koska Euroopan unionin toimielimille siirretään laajasti valtaa. Edes toissijaisuusperiaatteen noudattamisen (muka-)valvonta (yhteisön toimielinten suorittamasta toimesta, jolla kansallisten parlamenttien valtuuksia siirretään sillä aikaa EU:lle) ei anna millekään kansalliselle parlamentille veto-oikeutta.

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Lissabonin sopimus, joka on 96-prosenttisesti samanlainen kuin perustuslakiluonnos, hylättiin Irlannin kansanäänestyksessä. Sitä ennen perustuslakiluonnos hylättiin Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksissä.

Tämän parlamentin enemmistö kieltäytyy tunnustamasta poliittisia häviöitään. Tämä on törkeä rikos demokratian periaatteita vastaan ja samoin törkeä esimerkki vallan ylimielisyydestä, joka on luonteenomaista yhteistyölle EU:ssa.

Elmar Brokin mietinnössä ylistetään valmistelukuntaa, joka tuotti perustuslakisopimuksen luonnoksen. Tätä valmistelukuntaa on arvosteltu ankarasti siitä, että se oli täysin epädemokraattinen ja sen puheenjohtaja Valéry Giscard d'Estaing valvoi sitä ylhäältä.

Minun mielestäni Elmar Brokin mietinnössä olisi pitänyt päätellä, että niin kauan kuin edustuksellisen demokratian poliittiset keskustelut keskittyvät kansallisten parlamenttien vaaleihin, kansallisten parlamenttien – ei Euroopan parlamentin – pitäisi olla unionin korkeimpia päätöksentekoelimiä.

Olen äänestänyt mietintöä vastaan.

– Mietintö: Sylvia-Yvonne Kaufmann (A6-0043/2009)

  Jan Andersson, Göran Färm, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Parlamentti äänesti tänään mietinnöstä, jossa komissiota kehotetaan tekemään ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kansalaisaloitteesta, kun Lissabonin sopimus ratifioidaan. Kansalaisaloite tarkoittaa, että vähintään miljoona unionin kansalaista merkittävästä määrästä jäsenvaltiosta voi tehdä aloitteen, jossa kehotetaan komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen. Sillä annetaan kansalaisille sama oikeus kuin neuvostolla kehottaa komissiota antamaan lainsäädäntöehdotuksia.

Olemme päättäneet äänestää tämän mietinnön puolesta, koska Euroopan parlamentin on valmistauduttava siihen, että se pystyy panemaan täytäntöön muutokset, jotka sen työssä tapahtuvat, jos Lissabonin sopimus tulee voimaan. Ääniemme perusteella ei kuitenkaan missään nimessä pitäisi päätellä, että teemme tyhjäksi yksittäisten jäsenvaltioiden ratifiointiprosessin. Kunnioitamme täysimääräisesti kaikkien jäsenvaltioiden oikeutta päättää itse, ratifioivatko ne Lissabonin sopimuksen.

  Richard Corbett (PSE), kirjallinen. − (EN) Minä ja työväenpuolueen valtuuskunnan kollegani tuemme kansalaisaloitteen käyttöönottoa, mikäli Lissabonin sopimuksen ratifiointi onnistuu. Sillä vahvistettaisiin kansalaisten oikeutta osallistua EU:n poliittiseen prosessiin ja täydennettäisiin nykyistä arvokasta vetoomusoikeutta parlamenttiin.

Olen kuitenkin huolissani siitä, että Sylvia-Yvonnen Kaufmannin ehdotusten nojalla työläät byrokraattiset vaatimukset (kuten se, että jäsenvaltioiden on tarkastettava kaikki allekirjoitukset ja komission varmistettava etukäteen, että ne ovat laillisia) voisivat hidastaa tai estää kansalaisaloitetta koskevaa prosessia. Suuremman osallistumisen edistämiseksi olisi noudatettava kansalaisaloitteen henkeä – nimittäin sitä, että sen pitäisi olla mahdollisimman hyvin saatavilla ja mahdollisimman helppo käyttää. Siksi ainoa vaihtoehtomme oli äänestää tästä mietinnöstä tyhjää.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Äänestin kansalaisaloitteen täytäntöönpanosta laaditun mietinnön puolesta. Lissabonin sopimuksella otetaan käyttöön EU:n kansalaisaloite tai toisin sanoen kansalaisten oikeus osallistua EU:n lainsäädäntöprosessiin. Tämä on täysin uusi väline, jolla vahvistetaan demokratiaa ja kansalaisten oikeuksia.

Sen avulla Euroopan kansalaiset saadaan epäilemättä lähemmäs EU:n toimielimiä ja annetaan tietoa päätöksentekoprosessiin osallistumisesta ja lisätään osallistumista.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. − (FR) Sylvia-Yvonne Kaufmannin mietinnössä pyritään ohjaamaan tapaa, jolla panemme täytäntöön "kansalaisaloitteen" Euroopan unionista tehdyn epäonnistuneen sopimuksen 11 artiklan määritelmän mukaisesti. "Vähintään miljoona unionin kansalaista merkittävästä määrästä jäsenvaltioita voi tehdä aloitteen, jossa Euroopan komissiota kehotetaan toimivaltuuksiensa rajoissa tekemään asianmukainen ehdotus asioista, joissa näiden kansalaisten mielestä tarvitaan unionin säädöstä perussopimusten soveltamiseksi."

Mietinnössä annetaan siksi tarkat käsiteltäväksi ottamista koskevat ehdot ja konkreettiset menettelyt, joilla kyseisen aloitteen aikaansaamisprosessi tehdään erittäin vaikeaksi.

Haluaisin saada kansalaiset varuilleen tämän osalta. Tämä uusi "oikeus" on harhakuva. Sillä annetaan vain yksi asia: mahdollisuus pyytää komissiota säätämään uudesta EU:n laista mutta ei kumoamaan tai muuttamaan jo olemassa olevia lakeja, eikä muuttamaan politiikkaa. Ja joka tapauksessa komissiolla ei ole mitään velvoitetta kuunnella heitä.

Jos eurokraatit ovat niin innokkaita antamaan EU:n kansalaisille oikeuksia, heidän pitäisi aloittaa kunnioittamalla heidän ääntään ja lopulta ymmärtää, että "ei" tarkoittaa "ei" ranskaksi, hollanniksi, englanniksi, iiriksi ja kaikilla muilla kielillä.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tämä päätöslauselma on osa parlamentin enemmistön tänään hyväksymää viiden päätöslauselman pakettia, joka osoittaa suurinta mahdollista halveksuntaa Ranskan, Alankomaiden ja Irlannin kansojen demokraattisesti ja itsenäisesti ilmaisemaa tahtoa kohtaan. Se on myös yksi monista aloitteista, joilla pyritään tyrkyttämään tätä Lissabonin sopimusluonnosta, jota on mahdotonta hyväksyä.

Tälle päätöslauselmalle on luonteenomaista järjettömyys ja tekopyhyys.

Euroopan parlamentti voi mainiosti ylistää retorisesti kansalaisten edellytyksiä "harjoittaa osallistumisoikeuttaan esteettä, avoimesti ja tehokkaasti" ja perussopimusluonnoksessa, joka nyt tunnetaan Lissabonin sopimuksena, esitettyä niin kutsuttua kansalaisaloitetta. Totuus on, että Euroopan yhdentymistä ja Lissabonin sopimusta ohjaavat ja edistävät voimat ovat tehneet kaikkensa ja tekevät kaikkensa estääkseen ihmisiä keskustelemasta ja ymmärtämästä perussopimusluonnoksen sisältöä ja estääkseen heidän kuulemisensa kansanäänestyksen avulla.

Ja vielä enemmän, sen jälkeen, kun irlantilaiset hylkäsivät tämän federalistisen, uusliberalistisen ja militaristisen perussopimusluonnoksen, he tekevät kaikkensa pakottaakseen järjestämään toisen kansanäänestyksen kyseisessä maassa (niin monta kertaa kuin on tarpeen, kunnes Irlannin kansa sanoo "kyllä").

Toisin sanoen he estävät ihmisiä ilmaisemasta demokraattista ja itsenäistä tahtoaan kansanäänestyksen avulla ja sitten he hämäävät hunajaisin sanoin ylistäen niin kutsuttua kansalaisaloitetta, johon itse asiassa sovelletaan alusta alkaen monia ehtoja.

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Lissabonin sopimus, joka on 96-prosenttisesti samanlainen kuin perustuslakiluonnos, hylättiin Irlannin kansanäänestyksessä. Sitä ennen perustuslakiluonnos hylättiin Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksissä.

Tämän parlamentin enemmistö kieltäytyy tunnustamasta poliittisia häviöitään. Tämä on törkeä rikos demokratian periaatteita vastaan ja samoin törkeä esimerkki vallan ylimielisyydestä, joka on luonteenomaista yhteistyölle EU:ssa.

Sylvia-Yvonne Kaufmannin mietinnössä pyyt lasketaan ennen kuin ne ovat pivossa. Se osoittaa poikkeuksellista ylimielisyyttä demokratiaa kohtaan ja ennen kaikkea Irlannin kansaa kohtaan, joka pakotetaan jälleen kerran kansanäänestykseen, koska – politiikan vallanpitäjien mukaan – se antoi edellisellä kerralla "väärän" vastauksen. Tässä tilanteessa ei ole järkeä keskustella tästä mietinnöstä Euroopan parlamentissa. Ehdotettu kansalaisaloite on itse erittäin epäselvä ehdotus kansalaisten vaikutusvallasta valittujen poliitikkojen suhteen. Viimeksi mainitut voivat päättää olla huomioimatta näitä aloitteita täysin, jos se sopii heille.

Olen äänestänyt mietintöä vastaan.

– Päätöslauselmaesitys B6-0258/2009 (kemikaalit)

  Kartika Tamara Liotard (GUE/NGL), kirjallinen. − (NL) Vaikka tämä on hyvä päätöslauselma, olen äänestänyt sitä vastaan, koska Euroopan parlamentti on päätöslauselmassa päättänyt sallia sen, että komissio voi vapauttaa tietyt elektrolyysilaitteet asbestikuitujen kiellosta. Jos sanotaan, että EU:ssa on täydellinen asbestikuitujen kielto, mielestäni on oltava johdonmukainen eikä vapautuksia saa sallia. Edelleen on ihmisiä, jotka ovat vakavasti sairaita asbestille altistumisen takia, ja mielestäni on käsittämätöntä, että komissio ei ole ottanut sitä huomioon. Olen siksi äänestänyt päätöslauselmaesitystä vastaan asbestin uhreja kohtaan tuntemani solidaarisuuden takia.

11. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

(Istunto keskeytettiin klo 13.20 ja sitä jatkettiin klo 15.00.)

Puhetta johti
varapuhemies Rodi KRATSA-TSAGARAPOULOU

12. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

13. Keskustelut ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista

13.1. Iran: Roxana Saberin tapaus

  Puhemies. – (EL) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Irania: Roxana Saberin tapausta koskevasta päätöslauselmaesityksestä⁽¹⁾.

  Tunne Kelam, päätöslauselmaesityksen esittäjä. − (EN) Arvoisa puhemies, Iran on surullisenkuuluisa ihmisoikeustilanteestaan, kuten juuri eilen pantiin merkille maailman ihmisoikeustilannetta koskevassa keskustelussa.

Nyt käsittelemme Roxana Saberin tapausta, toimittajan, jonka oikeudenkäynti pidettiin vasta kolme viikkoa sitten ja joka tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi vankilaan niin kutsutusta vakoilusta. Asia on niin, että Roxana Saberi ei ole saanut tavata asianajajaansa yli kuukauteen. Oikeudenmukaiseen tai avoimeen oikeudenkäyntiin ei ollut mahdollisuutta, koska oikeudenkäynti pidettiin suljetuin ovin. Hän oli nälkälakossa ainakin kaksi viikkoa. On totta, että hän lopetti sen, mutta hänen terveydentilansa on hyvin heikko.

Siksi olemme täällä tänään lähettääksemme Iranin viranomaisille viestin, että tuomitsemme selkeästi Iranin vallankumoustuomioistuimen 18. huhtikuuta 2009 antaman tuomion ja kehotamme vapauttamaan Roxana Saberin välittömästi ja ehdoitta sillä perusteella, että oikeudenkäynti pidettiin suljetuin ovin ilman oikeuskäsittelyä.

Haluaisin lisätä, että Iran on surullisenkuuluisa valtavista ja järjestelmällisistä joko kivittämällä tai hirttämällä toteutetuista julkisista teloituksista, myös alaikäisten rikoksentekijöiden teloituksista. Myös se on osa viestiämme.

  Erik Meijer, päätöslauselmaesityksen esittäjä. − (NL) Kaksi ja puoli minuuttia, arvoisa puhemies. Meillä on viiden viime vuoden aikana ollut monia keskusteluja Iranista. Ryhmäni tunsi sympatiaa vallankumousta kohtaan 1970-luvun lopulla, ei siksi, että tuon ajan uskonnollisten ääriryhmien kanssa olisi tunnettu minkäänlaista hengenheimolaisuutta, vaan siksi, että Pahlavin perheen johtama edellinen hallitus ei edustanut kansaa. Tuo hallitus kykeni selviytymään vain, koska sillä oli läheiset yhteydet Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.

Koska sitä edeltänyt pääministeri Mossadeqin johtama ja suurempaa suosiota nauttinut hallitus oli kaadettu ulkomaisen painostuksen takia, suuri osa hallitusta vastustaneesta väestöstä omaksui erittäin lännen vastaisen asenteen. Länttä ei nähty liittolaisena taistelussa demokratian ja edistyksen puolesta vaan kolonialistisena hyötyjänä ja sortajana.

Nykyään ei ole enää epäilystäkään, että valta on ajautunut ryhmille, jotka pyrkivät konfliktiin Yhdysvaltojen ja Israelin kanssa ja jotka ovat lisäksi erittäin vanhoillisia, suvaitsemattomia ja epädemokraattisia. He sortavat omia kansalaisiaan, he ovat saaneet oikeuslaitoksen ja armeijan uskonnollisten fanaatikkojen lujaan otteeseen ja he estävät äänestäjiä äänestämästä ihmisiä, joiden mielipiteet ovat maltillisempia. Naisten oikeudet ja etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen oikeudet on sysätty syrjään, ja kuolemanrangaistukset pannaan usein toimeen julkisesti, mahdollisimman raa’asti, keinona sopeutumattoman käytöksen tukahduttamiseen.

Oppositiotoiminta voi lisäksi johtaa Iranissa pidätykseen. Ulkomaille paenneiden opposition jäsenten nykyisten asuinmaiden hallitukset, viestimet ja yleinen mielipide ovat vainonneet ja häpäisseet heitä. Tämä voidaan nähdä niiden yrityksistä asettaa maanpaossa oleva oppositio terroristijärjestöjen luetteloon sekä niiden yrityksistä sulkea Ashrafin pakolaisleiri Irakissa. Tämä parlamentti on aivan oikein puhunut äskettäin lujasti näitä kahta käytäntöä vastaan.

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Paulo Casaca, päätöslauselmaesityksen esittäjä. − (PT) Arvoisa puhemies, toukokuun 1. päivä, joka on meille lännessä juhlapäivä, on Iranissa valitettavasti edelleen kamppailun päivä. Tänä vuonna siellä iranilaisten työntekijöiden mielenosoituksen tavallisen raa'an tukahduttamisen lisäksi myös teloitettiin 17-vuotias nuori nainen, Delara Darabi, joka tuomittiin rikoksesta, vaikka kaikki seikat viittasivat siihen, että hän ei tehnyt tätä rikosta.

Amnesty International -järjestön mukaan teloitusta edeltävänä päivänä tämä nuori nainen oli kertonut äidilleen tulevaisuudensuunnitelmistaan olettaessaan, että hänen vapauttamisekseen järjestetty valtava kampanja onnistuisi.

Delara Darabi on jälleen uusi uskonnollisen fanaattisuuden marttyyri, kuten niin monet muut, joiden teloituksen olemme tässä parlamentissa tuominneet.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat myös tällä viikolla vahvistaneet Iranin kansallisen vastarintaneuvoston 1. toukokuuta julkaisemat tiedot aviorikoksesta syytetyn miehen kivittämisestä Lakanin vankilassa ja ilmoittaneet toisen miehen äskettäisestä kivittämisestä Gilanin provinssissa, mikä on jälleen kerran ristiriidassa sen kanssa, että Iran oletettavasti olisi lopettanut tämän raakalaismaisen käytännön.

Kuten kuolemanrangaistuksen poistamista ajava liike Tire as Mãos de Caim kertoo, Iran on maa, jossa pannaan täytäntöön eniten teloituksia henkeä kohti. Juuri tänä aamuna Evinin vankilassa teloitettiin neljä ihmistä ja toiset kahdeksan oli teloitettu Taibadin vankilassa 2. toukokuuta.

Kolmansien maiden kansalaisten, kuten yhdysvaltalaisen Roxana Saberin, vangitseminen on myös rutiininomainen käytäntö muiden maiden kiristämiseksi tekemään diplomaattisia myönnytyksiä.

Tämän osalta Tire as Mãos de Caim -liikkeen sihteerin, Sergio D'Elian, tekemä huomio on erittäin merkityksellinen, ja se korostaa tärkeintä asiaa: Iranin fundamentalistinen hallinto ei ole yksin vastuussa mullahien hallinnon raakuudesta. Euroopan hallitukset hyväksyvät sen hiljaisuudellaan, suvaitsevaisuudellaan ja jatkuvalla halullaan tehdä myönnytyksiä, ja ne antavat periksi Iranin poliittiselle ja kaupalliselle kiristykselle. Teheranin hallinto uhkaa koko maailman, sekä vielä selkeämmin omien kansalaistensa, turvallisuutta vuosikymmenien ajan toteuttamillaan toimilla. Sen sijaan, että EU ottaisi tämän huomioon, se on tekemässä Iranista ratkaisun Lähi-idän ongelmiin, vaikka se on itse asiassa suurin ongelma.

Tässä viimeisessä tilaisuudessani puhua Euroopan parlamentin edessä kehotan, että ne, jotka ovat täällä seuraavassa istunnossa, eivät hylkää iranilaisia vangitsijoilleen eivätkä he hylkää Lähi-idän ihmisiä uskonnollisen fanaattisuuden syvyyksiin.

  Marios Matsakis, päätöslauselmaesityksen esittäjä. − (EN) Arvoisa puhemies, en toista sitä, mitä täällä jo aiemmin sanottiin Iranin armottomasta teokraattisesta hallinnosta. Olen samaa mieltä noista kannoista, mutta haluan lähestyä aihetta samanlaisesta näkökulmasta, jota juuri lähtenyt kollegani Hans-Peter Mayer käyttää.

Iranin, maan, jonka sivilisaatio ja kulttuuri ovat tuhansia vuosia vanhoja, tilanne on tällä hetkellä valitettava demokratian, kansalaisoikeuksien ja oikeuden osalta. Jotkin maistamme lännessä eivät ole syyttömiä tähän tilanteeseen. Älkäämme unohtako, että Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan kaltaiset hallitukset ovat vuosien ajan tukeneet, aseistaneet ja pitäneet vallassa Iranin shaahin hyvin tunnettua hirviömäistä diktatuuria. Oli ilmiselvää, että kun kansannousu viimein kaatoi shaahin, islamilaisilla ääriliikkeillä oli hedelmällinen maaperä juurruttaa itsensä valtaan ja viljellä vihan tunteita länttä kohtaan.

Seuraavana oli vuorossa Yhdysvaltojen perättäisten hallintojen aggressiivinen käytös ja äärimmäisten seuraamusten määrääminen, mikä aiheutti vain enemmän kärsimystä tavallisille iranilaisille ja pahensi vain edelleen heidän vihamielisiä tunteitaan länttä kohtaan. Toivottavasti Yhdysvaltojen uusi presidentti Barack Obama, joka on osoittanut merkkejä siitä, että hän taistelee mieluummin aivoillaan kuin nyrkeillään, kuten edellinen presidentti George Bush niin tuloksetta teki, antaa uutta toivoa Iranin kansan ja sen kaltaisten kansojen olojen parantamisesta ja paremmista suhteista länteen.

Sellaisella lähestymistavalla autetaan tavallisia Iranin kansalaisia ymmärtämään, että länsi haluaa olla heidän ystävänsä, ei heidän vihollisensa, ja että lopulta Iranin kansa itse kaataa islamilaista fundamentalismia edustavan hallinnon, joka valvoo sen elämää niin epädemokraattisesti ja aiheuttaa niin paljon kärsimystä, kuten tapauksessa, joka on tänään keskustelumme aiheena.

  Ewa Tomaszewska, päätöslauselmaesityksen esittäjä. − (PL) Arvoisa puhemies, Roxana Saberi on 32-vuotias toimittaja, jolla on sekä Yhdysvaltojen että Iranin kansalaisuus ja joka on valmistunut monista yliopistoista Yhdysvalloissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Iranissa. Hän työskenteli toimittajana Iranissa ja jatkoi sen tekemistä akkreditointinsa voimassaoloajan päätyttyä, ja hänet pidätettiin ja tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi vankilaan Yhdysvaltojen puolesta vakoilemisesta annetun väärän syytteen nojalla. Hän aloitti nälkälakon vastustaakseen vääriä syytteitä ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin puutetta. Hän on hyvin riutunut. Hän alkoi juoda makeutettua vettä lääkehoidossa ja on nyt päättänyt nälkälakkonsa ja odottaa, että hänen vetoomuksensa käsitellään. Hänen terveytensä ja henkensä ovat edelleen vaarassa.

Iran on hyvin tunnettu julmista rangaistuksistaan ja julkisten teloitusten, myös alaikäisten teloitusten, panemisesta täytäntöön. Kehotamme vapauttamaan Roxana Saberin. Pyydämme, että hänelle annetaan oikeudenmukainen oikeudenkäynti. Mielestäni kansainvälisen yhteisön pitäisi painostaa Irania näiden julmien käytäntöjen lopettamiseksi.

  Laima Liucija Andrikienė, PPE-DE-ryhmän puolesta. − (LT) Puhumme Roxana Saberista, yhdysvaltalais-iranilaisesta toimittajasta, joka työskenteli ABC Radiolle, BBC:lle ja Etelä-Afrikan televisiolle. Hän aloitti nälkälakon, koska häntä syytettiin vakoilusta, tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi ja vangittiin. Toukokuun 1. päivänä hänet siirrettiin hyvin heikkona vankilasairaalaan. Tiedämme, että viiden viikon ajan häntä kiellettiin tapaamasta asianajajaansa. Hänen oikeudenkäyntinsä ei ollut oikeudenmukainen eikä avoin.

BBC ilmoitti eilen, että ensi viikolla, 12. toukokuuta, muutoksenhakutuomioistuin käsittelee Roxana Saberin vetoomusta, mutta se tehtäisiin jälleen suljettujen ovien takana. Tuomitsemme Iranin vallankumoustuomioistuimen Roxana Saberia koskevan perusteettoman päätöksen. Mielestäni on lisäksi erittäin tärkeää jälleen kerran kehottaa Iranin hallituksen toimielimiä noudattamaan kaikkien Iranin ratifioimien kansainvälisten ihmisoikeusvälineiden säännöksiä, erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta ja ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, joilla molemmilla taataan oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

  Justas Vincas Paleckis, PSE-ryhmän puolesta. − (LT) Tämän vaalikauden viimeisenä päivänä, tällaisena kauniina kevätpäivänä, olisi mukavaa toivoa, että jollakin tavoin tämä aihe, ihmisoikeusloukkaukset, ei jonakin päivänä enää olisi parlamentin esityslistalla, että meidän ei enää tarvitsisi keskustella siitä tässä kauniissa istuntosalissa. Surullista kyllä, tämä on vain haavekuvaa, ja tänään, kuten aina, esityslistamme on ylikuormitettu eikä se edes sisällä kaikkia tuskallisia tapauksia maailman eri maista.

Emme keskustele ensimmäistä kertaa Iranista täällä täysistunnossa. Tällä kertaa olemme huolissamme Roxana Saberin laittomasta vangitsemisesta. Hänet pidätettiin ensin ilmeisesti pienen rikoksen – viinin ostamisen – takia, vaikka Iranissa se on rikos. Sitten häntä kuitenkin syytettiin siitä, että hän työskenteli toimittajana ilman virallista akkreditointia, ja myöhemmin se muuttui syytteeksi siitä, että hän oli Yhdysvaltojen vakooja. Iranin hallitus järjesti yksipäiväisen suljetun oikeudenkäynnin ilman todistajia tai konkreettisia, julkisesti ilmoitettuja syytteitä.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Iranin hallitus on polkenut ihmisoikeuksia, vanginnut ihmisiä laittomasti ja antanut tuomioita, jotka ovat ristiriidassa kansainvälisten normien kanssa. Delara Darabin teloitus, toimittaja Maryam Malekin ja työntekijöiden oikeuksien puolustajien pidättäminen – nämä ovat vain muutamia esimerkkejä. Meidän on tunnustettava, että iranilaiset fundamentalistit jatkavat poliittisten oikeudenkäyntien järjestämistä pelotellakseen edelleen vapaa-ajattelijoita. On valitettavaa, että Iran jatkaa itse-eristäytymisen politiikkaa tällä tavalla eikä hyödynnä kansainvälisen yhteisön ja Yhdysvaltojen uuden hallinnon tekemiä aloitteita suhteiden normalisoimiseksi.

Olen aina sanonut, että vuoropuhelu ja keskinäinen ymmärrys ovat parempia kuin vastakkainasettelu, mutta tällä kertaa ehdotan, että reagoimme tähän tilanteeseen hyvin tiukasti ja lujasti ja että vaadimme Iranin hallinnon tuomioistuinta noudattamaan kaikkia kansainvälisiä normeja.

  Struan Stevenson (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, toimittaja Roxana Saberin vangitseminen tekaistujen vakoilusyytteiden nojalla on häpeällinen ja jälleen uusi kammottava rikos Teheranin fasistisen hallinnon rikollisten väärinkäytösten pitkässä luettelossa.

Paolo Casaca kertoi meille viime perjantaina, että teloittajat hakivat 23-vuotiaan tytön sellistään ja veivät hänet hirsipuuhun sallimatta hänen ensin tavata vanhempiaan. Dilara Darabi teloitettiin sellaisen rikoksen takia, jonka hän kielsi tehneensä 17-vuotiaana.

Näin tapahtuu oikeudelle Iranissa. Naisten – jopa raskaana olevien naisten – ja lasten keskiaikainen kidutus ja teloitus ovat tavallisia. Ihmisoikeuksien väärinkäyttö on jokapäiväistä elämää, ja kuitenkin meillä on tässä parlamentissa ihmisiä, jotka tukevat tätä korruptoitunutta ja pahaa hallintoa: aivan kuten niiden eurooppalaisten liikeyritysten, jotka edelleen harjoittavat liiketoimintaa Iranin kanssa, heidän silmänsä ja korvansa ovat suljettuja sorrettujen huudoilta. Hävetköön he ja hävetköön raa'at mullahit. Heidän pitäisi muistaa historian opetukset: kaikki fasistiset hallinnot ovat tuomittuja epäonnistumaan, vapaus ja oikeus voittavat aina pahuuden.

  Erik Meijer (GUE/NGL). − (NL) Arvoisa puhemies, alkuperäinen puheenvuoroni keskeytettiin epäoikeudenmukaisesti, kun se lähestyi kahden ja puolen minuutin rajaa, mutta sanomani lopputulos oli se, että muutosta ei voida luoda ulkomaiden asiaan puuttumisella tai muilla sotilaallisen väkivallan muodoilla. Juuri sellainen lähestymistapa johti aiemmin nykyisen hallinnon syntyyn. Jos Irania uhataan ulkomaiden asiaan puuttumisella, monet nykyistä hallitusta vihaavat iranilaiset itse asiassa ryntäävät hallituksen tueksi puolustaakseen isänmaataan.

Emme saa mennä kuitenkaan myöskään toiseen äärilaitaan. On väärin pyrkiä yhteistyöhön tämän hallinnon kanssa uskoen, että nykyinen ryhmittymä pysyy vallassa pysyvästi tai että vakauden tukeminen tässä maassa hyödyttää Euroopan energiatoimituksia. Ihmisoikeuksien jatkuvat puolustaminen ja demokraattisen opposition tukeminen ovat ainoita tapoja saada parannuksia aikaan. Se sisältää myös sellaiset parannukset, jotka ovat hyödyksi uhrille, joka on tämän keskustelun aiheena.

  Christopher Beazley (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, haluan tukea kollegaani – vaikka hän on skotti – Struan Stevensonia.

Kuten kaikki tiedämme, Persia oli yksi maanosamme ja tämän maailman suurista sivilisaatioista. Monet iranilaiset ovat kunnollisia ja hyviä ihmisiä. Struan puhui sydämestään ja hän on oikeassa. Kukaan ei tapa naisia ja lapsia ja jää elämään kerskaillakseen sillä. Mitä aiomme tehdä? Me olemme vain Euroopan parlamentin jäseniä. Voimme vain osoittaa raivomme tällaista julmuuden muotoa, tällaista epäinhimillisyyden muotoa kohtaan.

Ainoa johtopäätökseni on, että meidän pitäisi tukea noita demokraattisia, sivistyneitä iranilaisia ja tehdä heidän kanssaan yhteistyötä, jotta voidaan taata kunnollinen, humanitaarinen ja sivistynyt hallitus Iranin hyville ihmisille ja että murhaajat tuomitaan.

  Leonard Orban, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, komissio seuraa tiiviisti Roxana Saberin tapausta, mukaan luettuna ensi viikolla alkavan muutoksenhakumenettelyn valmistelut. Komissio on huolestunut Roxana Saberin terveydestä, jota on heikentänyt nälkälakko, jonka Roxana Saberi isänsä mukaan aloitti sen jälkeen, kun Teheranin vallankumoustuomioistuin oli viime kuussa tuominnut hänet kahdeksaksi vuodeksi vankilaan väitetyn vakoilun nojalla.

Komissio katsoo, että Roxana Saberin oikeudenkäynnissä, joka pidettiin suljettujen ovien takana, ei noudatettu oikeudenmukaista ja avointa oikeudenkäyntiä koskevia vähimmäisvaatimuksia. Komissio tukee täysimääräisesti neuvoston puheenjohtajavaltion Tšekin 22. huhtikuuta 2009 Roxana Saberin tapauksesta antamaa julkilausumaa. Toivomme, että Iranin oikeuslaitos takaa viipymättä oikeudenmukaisen ja avoimen muutoksenhakuoikeudenkäynnin ja kaikki Iranin lainsäädännön antamat takuut.

Komissio on syvästi huolissaan ihmisoikeus- ja perusvapaustilanteen tasaisesta huononemisesta Iranissa. Delara Darabin äskettäin teloitus, hirttäminen toukokuun 1. päivänä sellaisen rikoksien takia, jonka hän väitetysti teki alaikäisenä, on toinen vahvistus tästä lohduttomasta tilanteesta. Myös tässä tapauksessa EU antoi lausunnon, jossa teloitus tuomitaan jyrkästi.

Komissio on toistuvasti vaatinut, ja vaatii edelleen, että Iranin viranomaiset kunnioittavat ihmisoikeuksia koskevia kansainvälisiä sitoumuksiaan, myös kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen osalta. Iranin ihmisoikeustilanteen paraneminen on komissiolle olennaista, jotta se voi edistää poliittista vuoropuheluaan ja yhteistyötään Iranin kanssa lähitulevaisuudessa.

  Puhemies. − (EL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskustelun lopuksi.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Roxana Saberin tuomitseminen 18. huhtikuuta 2009 "vakoilusta" tehtiin ilman, että hänellä oli käytettävissään asianajajaa, ja sellaisen oikeudenkäynnin perusteella, joka ei ollut oikeudenmukaisen eikä avoin.

En ole naiivi. Yhdysvallat kyllä harjoittaa vakoilua, mutta jos Roxana Saberi oli vakooja, Iranin viranomaisten toiminta ei vakuuttanut ketään siitä, että asia olisi niin. Oikeudenkäynnin puolueellisuus ja syytetyn manipulointi olivat kaikenlaisen oikeudentunnon irvikuva.

Voin vain pitää myönteisenä päätöslauselman kehotusta, että Roxana Saberi pitäisi vapauttaa välittömästi sillä perusteella, että oikeudenkäynti pidettiin suljetuin ovin ja kansainvälisiä normeja rikkoen ilman asianmukaista oikeuskäsittelyä.

(1) Ks. pöytäkirja.

13.2. Madagaskar

  Puhemies. – (EL) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Madagaskaria koskevasta päätöslauselmaesityksestä.⁽¹⁾

  Mikel Irujo Amezaga, päätöslauselmaesityksen esittäjä. − (ES) Arvoisa puhemies, kuten itse päätöslauselmasta voidaan nähdä, kaksi kuukautta kestäneiden väkivaltaisten yhteenottojen jälkeen Madagaskarin pääkaupungin entinen pormestari Andry Rajoelina kaappasi vallan 17. maaliskuuta tänä vuonna. Armeija ja hänen itsensä johtama, ilman valtuuksia toimiva siirtymäviranomainen tukivat häntä, ja hän lakkautti kansalliskokouksen ja senaatin. Lisäksi demokraattisesti vaaleilla valittu presidentti joutui kapinallisten painostuksesta lähtemään maasta.

Entinen hallitus oli kuitenkin pakottanut joulukuussa 2007 Antananarivon pormestariksi valitun Andry Rajoelinan jättämään pakolla virkansa viime helmikuussa. Haluaisin lisätä, että väestön tuntemaa huonoa oloa pahensi edellisen hallituksen suunnitelma vuokrata miljoona hehtaaria maata maan eteläosasta korealaiselle yritykselle.

Tuomitsemme tietysti myös vallankaappauksen ja kaikki yritykset kaapata valta epädemokraattisin keinoin. Mielestämme Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston ja niiden kansainvälisten järjestöjen, joiden jäsen Madagaskar on, ei pitäisi tunnustaa tätä tosiasiallista hallintoa, ja haluamme, että perustuslaillinen järjestys palautetaan. Kehotamme myös, että maahan palautetaan välittömästi oikeusjärjestys ja perustuslaillinen järjestys ja kehotamme Madagaskarin puolueita noudattamaan täysimääräisesti Madagaskarin perustuslain säännöksiä kriisin ratkaisemiseksi.

Katsomme kuitenkin myös, että demokratia ei ole pelkästään vaalien järjestämistä, ja meidän pitäisi kertoa suurista epäsäännönmukaisuuksista Madagaskarin aiemmassa laillisessa hallituksessa.

Olemme kuitenkin vakuuttuneita, että kun perustuslaillinen järjestys palautetaan, sen pitäisi perustua tämän päätöslauselman johdanto-osan K kappaleessa esitettyihin tavoitteisiin ja periaatteisiin, eli selkeään aikatauluun vapaiden ja oikeudenmukaisten ja avoimien vaalien pitämiselle; maan kaikkien poliittisten ja yhteiskunnallisten sidosryhmien, myös laillisen presidentin Marc Ravalomananan ja muiden merkittävien henkilöiden, osallistumiseen: kolmanneksi, Madagaskarin puolueiden keskinäisen yhteisymmärryksen edistämiseen; neljänneksi Madagaskarin perustuslain noudattamiseen sekä asiaa koskevien Afrikan unionin välineiden ja Madagaskarin kansainvälisten sitoumusten noudattamiseen.

On selvää, että tämä on jälleen kerran tilanne, jossa ihmisoikeuksia loukataan järjestelmällisesti. Kun Magadaskarin hallitsevat luokat osallistuvat valtataisteluun vallankaappauksien kautta ja taistelevat merkittävistä ja tuottoisista liikesopimuksista, 70 prosenttia väestöstä elää alle yhdellä dollarilla päivässä. Se ja vain se meidän on ratkaistava. Toivotaan siis, että Euroopan unioni hoitaa tässä asiassa tehtävänsä asianmukaisesti.

Arvoisa puhemies, vaihdan aihetta täysin ja hyödynnän sitä, että komission jäsen Orban on läsnä tässä tämän vaalikauden viimeisessä istunnossa ja kiitän häntä henkilökohtaisesti pääosastonsa johtamisesta.

  Bernd Posselt, päätöslauselmaesityksen esittäjä. − (DE) Arvoisa puhemies, Baijerilla ja sen kunnilla on monia yhteyksiä ympäri maailmaa, ja niin on myös Eichstättin katolisella yliopistolla. Haluaisin siksi toivottaa tervetulleeksi kyseisen alueen pormestareiden valtuuskunnan.

Madagaskar on maa, jonka kanssa työskentelemme tiiviisti ja intensiivisesti. Siellä on monia kulttuuriin, talouteen ja tieteeseen liittyviä yhteyksiä ja vahva ja tukeva kirkollinen läsnäolo. Siksi on vielä valitettavampaa, että tässä maisemaltaan kauniissa ja kulttuuriltaan rikkaassa maassa pannaan täytäntöön tällaisia kammottavia väärinkäytöksiä. On olemassa todellinen uhka, että Madagaskarista, sen strategisesti tärkeässä sijainnissa, tulee toimintakyvytön valtio, kuten muut, jotka tiedämme Afrikassa, ennen kaikkea Somalia.

Siksi on tärkeää palauttaa säännönmukaiset ja demokraattiset suhteet mahdollisimman pian. Siksi olen tyytyväinen, että tapasimme muutama päivä sitten yhteysryhmän keskustellaksemme ensimmäisistä konkreettisista vaiheista. Meidän on luotava asianmukaiset rakenteet, jotta seuraaviin vaaleihin voidaan valmistautua karkotetun, demokraattisesti valitun presidentin johdolla, sillä tunnustamme hänet edelleen valtion ainoaksi lailliseksi päämieheksi.

On aloitettava vuoropuhelu, jossa täytyy olla mukana pääministeri, joka on tällä hetkellä vankilassa ja joka on vapautettava välittömästi. Humanitaarisen avun lisäksi myös elintärkeää kehitysapua, erityisesti lääkehoitoa, on annettava edelleen mahdollisimman paljon.

Kaikkien näiden syiden takia meitä Euroopan unionissa on pyydetty osallistumaan siellä neuvotteluihin, ei pelkästään humanitaarisena tekijänä eikä pelkästään taloudellisena tekijänä vaan erityisesti poliittisena tekijänä, joka tuo rauhaa alueelle. Tämän aikaansaamiseksi luotamme Afrikan unionin yhteistyöhön, unionin, jolla on jälleen kerran tilaisuus vakiinnuttaa itsensä vähitellen demokraattisen vakauttamisen − vakauttaminen voi itse asiassa olla myös epädemokraattista − tekijänä ja jota tuemme intensiivisesti käytettävissämme olevilla keinoilla.

(Suosionosoituksia)

  Erik Meijer, päätöslauselmaesityksen esittäjä. − (NL) Arvoisa puhemies, kansan mielenosoitukset pakottivat nykyisen presidentin väistymään Madagaskarissa. Hän teki ulkomaisten yritysten kanssa sopimuksia, jotka tuottivat lyhyen aikavälin tuloja hänen hallitukselleen mutta olivat tuhoisia hänen kansalleen. Se teki hänen asemastaan kestämättömän.

Sen jälkeen opposition johtaja, joka oli aiemmin ollut pääkaupungin pormestari, nimitettiin armeijan tuella väliaikaiseksi presidentiksi, vaikka lain mukaan hän oli liian nuori nimitettäväksi kyseiseen virkaan. Tämä prosessi, erityisesti armeijan puuttuminen, on aiheuttanut arvostelua. Afrikan unioni on kutsunut sitä laittomaksi vallankaappaukseksi ja torjuu uuden hallituksen.

Katson kuitenkin, että voisimme vertailla tätä ja viimeaikaisia tapahtumia tietyssä Euroopan maassa, Islannissa. Myös tuossa maassa hallituksen piti väistyä kansan mielenosoitusten takia. Täysin erilaista poliittista suuntausta edustava vähemmistöhallitus nousi sitten valtaan, mutta kukaan ei pitänyt sitä vallankaappauksena. Sen jälkeen on pidetty uudet vaalit, ja uusi hallitus on saanut suuren enemmistön. Sellainen tulos voisi olla mahdollinen myös Madagaskarissa edellyttäen, että vaalit järjestetään lähitulevaisuudessa.

  Glyn Ford, päätöslauselmaesityksen esittäjä. − (EN) Arvoisa puhemies, puhun sosialidemokraattisen ryhmän edustajana ja Euroopan sosialidemokraattisen puolueen varjoesittelijänä mietinnössä, joka koskee talouskumppanuussopimuksia eteläisen Afrikan maiden, myös Madagaskarin, kanssa. Hyväksyimme huhtikuussa suurella enemmistöllä kyseisen talouskumppanuussopimuksen Zimbabwea koskevin varauksin. Jos keskustelisimme tuosta talouskumppanuussopimuksesta nyt, meidän pitäisi liittää siihen varaukset Madagaskarin osalta.

Ja vain 15 vuotta sitten näytti, että Madagaskarilla olisi mahdollisuudet olla niin erilainen. Muistan silloisen juuri valitun presidentin Albert Zafyn vierailun vuonna 1993. Mutta tietysti, vuonna 1996 häntä syytettiin korruptiosta ja vallan väärinkäytöstä. Sen jälkeen Madagaskaria ovat kuohuttaneet epävakaat hallitukset ja erouhkaukset ja syytteet, jotka keskeyttävät politiikan.

Nyt olemme tilanteessa – armeijan vallankaappauksessa – jonka on osittain saanut aikaan edellisen hallituksen suunnitelma vuokrata miljoona hehtaaria maata maan eteläosasta korealaiselle yritykselle tehoviljelyyn, kun väestön huomattava enemmistö elää alle yhdellä eurolla päivässä. Tämä perustuslain vastainen hallituksen vaihdos on vakava takaisku demokratisoinnille.

Pidämme myönteisenä sitä, että YK on pyytänyt miltei 36 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta humanitaarista apua ennakoiden elintarvikepulaa, joka seuraa myöhemmin tänä vuonna Madagaskarin nykyisten poliittisten tapahtuminen takia, mutta tuomitsemme jyrkästi vallankaappauksen ja kaikki yritykset kaapata valta epädemokraattisin keinoin. Kehotamme palauttamaan maahan välittömästi oikeusjärjestyksen ja perustuslaillisen järjestyksen ja kehotamme Madagaskarin puolueita noudattamaan täysimääräisesti maan perustuslain säännöksiä. Haluamme, että kansalliskokouksen ja senaatin hajottaminen kumotaan ja kehotamme pitämään parlamentin jäsenten valtakirjat voimassa ja kunnioittamaan heidän koskemattomuuttaan.

Mutta tämä saadaan aikaan vain, jos kansainvälinen yhteisö voi tehdä yhteistyötä vauhdittaakseen ponnistelujaan ja harjoittaakseen painostusta poliittisen väkivallan lopettamiseksi ja poliittisen umpikujan avaamiseksi kyseisessä maassa.

  Thierry Cornillet, päätöslauselmaesityksen esittäjä. − (FR) Arvoisa puhemies, emme voi pysytellä hiljaa Madagaskarin tilanteesta, emmekä ole ainoita, jotka tuomitsevat sen. Afrikan unioni, eteläisen Afrikan kehitysyhteisö, ranskankielisten maiden kansainvälinen järjestö, parlamenttienvälinen liitto, Euroopan unioni komission äänellä, Yhdysvallat ja monet maat, mukaan luettuna kotimaani ja Norja – puhuakseni Euroopan maista – ovat tuominneet Madagaskarin vallankaappauksen – sillä se se on.

Emme voi pysytellä hiljaa, ja kehotamme palauttamaan perustuslaillisen järjestyksen. Pyydämme yksinkertaisesti perusasioihin palaamista koskevaa toimintatapaa ja tarvittaessa Madagaskarin kansaa koskevaa välitysmenettelyä, joka toteutetaan presidentinvaalien tai kansanäänestyksen muodossa järjestettävän kuulemisen avulla. Kansalliskokouksen jäsenten ja Madagaskarin poliitikkojen vastuulla on päättää kuulemisen tehokkain muoto.

Pyrimme siis tällä yhteisellä päätöslauselmalla lisäämään äänemme kansainvälisen yhteisön äänien joukkoon, jotta voimme tehdä selväksi niille, jotka ovat kaapanneet vallan täysin epädemokraattisella tavalla, vallankaappauksessa – oli se sitten miten peitelty tahansa – että Madagaskarin perustuslaillinen järjestys on palautettava, sillä se on yksi tämän Intian valtameren suuren saaren tulevan kehityksen takuista.

  Ewa Tomaszewska, päätöslauselmaesityksen esittäjä. − (PL) Arvoisa puhemies, Madagaskarin poliittinen kriisi on johtanut perustuslain vastaiseen hallituksen vaihtoon. Siihen liittyi levottomuuksia, joissa yli 130 ihmistä menetti henkensä.

Madagaskar oli Ranskan siirtomaa vuoteen 1960 asti. Se on vaikeassa tilanteessa oleva maa. Se tarvitsee humanitaarista apua ja erityisesti elintarvikeapua, ja tätä apua on annettu Madagaskarille. Armeija tuki viranomaisia ja niiden järjestämiä perättäisiä vaaleja. Presidentti Ravalomanana menetti tuen ja hän väistyi virastaan 17. maaliskuuta 2009. Vallan kaappasi Andry Rajoelina, jonka armeija nimitti.

Euroopan unioni ei tunnusta uutta hallitusta, koska vaihto oli epädemokraattinen. Afrikan unioni on evännyt Madagaskarilta jäsenyyden ja se arvostelee Ravalomananan syrjäyttämistä pakolla. Se on uhannut määrätä pakotteita, jos perustuslaillista järjestystä ei palauteta kuuden kuukauden sisällä.

Me kehotamme palauttamaan perustuslaillisen järjestyksen Madagaskariin. Kehotamme kansainvälistä yhteisöä tukemaan ponnisteluja tämän valtion toiminnan oikeusperustan palauttamiseksi. Mielestäni kansainvälisten järjestöjen edustajien, erityisesti myös parlamenttimme jäsenten, pitäisi valvoa ja tarkkailla tiiviisti vaaliprosessia.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, PSE-ryhmän puolesta. − (PL) Arvoisa puhemies, maaliskuun ensimmäisinä viikkoina todistimme dramaattista vallankaappausta Madagaskarissa. Syrjäytetyn presidentin ja oppositiojohtajan välinen vuosien mittainen kilpailu johti saaren sisällissodan partaalle. Andry Rajoelina julisti itsensä valtionpäämieheksi 17. maaliskuuta 2009, päivä sen jälkeen, kun armeija valtasi presidentinlinnan. Madagaskarin korkein tuomioistuin päätti, että Antananarivon entinen pormestari on tässä virassa perustuslain mukaisesti.

Tästä on esitetty epäilyjä, ainakin siksi, että perustuslaissa on lauseke, jossa sanotaan, että presidentin on oltava vähintään 40 vuotta vanha, ja uusi presidentti on vain 34-vuotias.

Vallananastus ja korkeimman tuomioistuimen päätös ovat saaneet aikaan yleisiä ristiriitoja. Useimmat ulkomaiset diplomaatit boikotoivat virkaanastujaisseremoniaa, ja Afrikan unioni on evännyt Madagaskarilta jäsenyyden. Poliittinen kriisi on johtanut yleiseen sekasortoon ja epävakauteen maassa, jossa useimmat ihmiset ovat vuosien ajan eläneet hirvittävässä köyhyydessä alle yhdellä Yhdysvaltain dollarilla päivässä, ja jossa elintarvikkeiden ja veden, lääkinnällisten peruspalvelujen ja koulutuksen saatavuus on rajattua. Asuin Madagaskarissa kuusi vuotta ja tutustuin näihin ongelmiin perusteellisesti ja siksi tuen hyvin vahvasti YK:n pyyntöä kiireellisestä humanitaarisesta avusta Madagaskarin kansalle.

Euroopan parlamentin pitäisi tuomita jyrkästi vallankaappaus ja kaikki yritykset kaapata valta tavalla, joka rikkoo demokratian periaatteita. Euroopan unionin pitäisi kehottaa palauttamaan kansalliskokous ja senaatti, jotka uusi hallinto hajotti. Meidän pitäisi myös tukea Afrikan unionin erityisedustajan ja YK:n edustajien ponnisteluja heidän keskusteluissaan paikallisten poliittisten puolueiden ja kaikkien eturyhmien edustajien kanssa, jotta maahan voidaan palauttaa välittömästi perustuslaillinen järjestys, ja kansainvälisen yhteisön pitäisi päättäväisesti lisätä ponnistelujaan humanitaarisen avun toimittamisessa saaren ihmisille, jotka elävät köyhyyden partaalla.

  Marios Matsakis, ALDE-ryhmän puolesta. − (EN) Arvoisa puhemies, Madagaskar, joka on Ranskan entinen siirtomaa, näyttää olevan käymässä läpi surullista – mutta ei epätavallista – siirtomaa-ajan jälkeisen ajan myllerrystä poliittisessa elämässään, mikä aiheuttaa kärsimyksiä sen kansalle.

Monet muut Euroopan maiden siirtomaat ovat kärsineet – tai kärsivät yhä – samasta syystä. Esimerkkejä on monia. Kotimaani Kypros on yksi. Kun Kypros saavutti itsenäisyyden siirtomaaherrastaan Britanniasta vuonna 1960, Britannian ulkopolitiikan haukat onnistuivat vuonna 1963 saamaan aikaan yhteisöjen välisen taistelun, joka lopulta johti saaren jakamiseen vuonna 1974.

Tämä on jako, joka on edelleen olemassa, ja asiaintila, joka sopii Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Jaettu Kypros ei voi pyrkiä tuloksekkaasti eroon kahdesta jäljellä olevasta Yhdistyneen kuningaskunnan siirtomaa-alueesta Akrotirissä ja Dhekelissa, joita Yhdistynyt kuningaskunta käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin ja jotka Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on itse asiassa onnistunut pitämään häpeällisesti EU:n ulkopuolella, jotta yhteisön säännöstöä ei voida soveltaa tuhansiin kyproslaisiin siviileihin – nyt EU:n kansalaisiin – jotka asuvat siellä.

  Leonard Orban, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi korostaa komission suurta huolta Madagaskarin nykyisestä epävakaasta tilanteesta. Haluaisin myös korostaa komission jatkuvaa sitoutumista Madagaskarin kansaan.

Presidentti Ravalomananan 17. maaliskuuta pakolla toteutetun syrjäyttämisen jälkeinen tilanne maassa ansaitsee ja vaatii täyden huomiomme, ja Euroopan parlamentin tavoin komissio seuraa tapahtumia hyvin tiiviisti.

Komissio kannattaa täysimääräisesti puheenjohtajavaltio Tšekin Euroopan unionin puolesta 20. maaliskuuta antamaa julkilausumaa, jossa tuomitaan vallansiirto ja kehotetaan Madagaskarin puolueita noudattamaan täysimääräisesti Madagaskarin perustuslain säännöksiä.

Komissio katsoo, että Cotonoun sopimuksen olennaisia osia on rikottu räikeästi ja että tämä on "erityisen kiireellinen tapaus" kyseisen sopimuksen 96 artiklan merkityksessä. Komissio on siksi käynnistänyt menettelyn ehdottaakseen neuvostolle kuulemisen aloittamista vallassa olevien viranomaisten kanssa, jotta voidaan tutkia kriisin mahdollisia ratkaisuja, joilla pyritään palauttamaan perustuslaillinen järjestys.

Komissio jatkaa kaikkien käytettävissään olevien vuoropuhelun keinojen käyttämistä löytääkseen yleisen ratkaisun nykyiseen kriisiin. Sitä varten se edistää Cotonoun sopimuksen 8 artiklaan perustuvaa poliittista vuoropuhelua Madagaskarin kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa.

Se osallistuu myös tärkeimpiin käynnistettyihin kansainvälisiin ponnisteluihin, erityisesti Afrikan unionin äskettäin perustaman kansainvälisen yhteysryhmän puitteissa. Tässä vaiheessa vallitseva näkemys on, että asiaankuuluvat Madagaskarin poliittiset sidosryhmät sopivat etenemissuunnitelmasta perustuslaillisen järjestyksen palauttamiseksi ja vaalien järjestämiseksi.

  Puhemies. − (EL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskustelun lopuksi.

(1) Ks. pöytäkirja

13.3. Venezuela: Manuel Rosalesin tapaus

  Puhemies. – (EL) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kolmesta Venezuelaa koskevasta päätöslauselmaesityksestä⁽¹⁾.

  Pilar Ayuso, päätöslauselmaesityksen esittäjä. − (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olen allekirjoittanut tämän päätöslauselmaesityksen ja pyytänyt saada puhua tässä täysistunnossa, koska todistin kollegamme Luis Herreron niin kutsuttua karkotusta, joka itse asiassa oli kidnappaus. Lisäksi minulla oli tilaisuus nähdä, miten poliittinen vaino, Hugo Chávezin hallinnon vallan väärinkäytöt, opposition pelottelu, uhkaukset, ihmisarvon laiminlyöminen ja oikeuden väärinkäyttö ovat kaikki osa Venezuelan tavallista elämää.

Manuel Rosalesin tapaus oli viimeinen korsi ja tämän päätöslauselman liikkeellepaneva voima, mutta yhtä verisiä tapauksia kuin hänen on tuhansia; jotkin niistä mainitaan tässä päätöslauselmassa ja joitakin ei, kuten Eligio Cedeñon tapaus; hän syntyi Caracasin köyhässä lähiössä Petaressa, joka on surullisenkuuluisan vaarallinen alue ja joka tunnetaan siitä, että siellä valittiin pormestari, joka ei ollut Chávezin hallinnosta. Eligio sai koulutuksen toisilta, erityisesti Citibankista saadun avun avulla; hän onnistui aloittamaan oman liiketoimintansa, Caracasin pankin, ja eli sitten tavallista elämää ja auttoi samalla eniten tarpeessa olevia. Nyt hän on kuitenkin laittomasti vangittuna Caracasin vankilassa kahden vuoden pidätyksen jälkeen eikä häntä vastaan ole esitetty mitään johdonmukaista syytettä. Hänen ainoa rikoksensa oli olla osa taloudellista harvainvaltaa.

Toinen tapaus Nixon Morenon tapaus. Hän on opiskelijajohtaja Andien yliopistossa, ja hänet on valittu monesti yliopiston neuvostoon sekä yliopistokeskusten liiton puheenjohtajaksi. Vuonna 2003 hän voitti liiton vaalit nykyistä sisä- ja oikeusasiainministeriä vastaan, ja se on hänen rikoksensa. Nyt häntä syytetään murhayrityksestä ja irstaista väkivaltarikoksista, vaikka hänen on vapautettu syytöksistä.

Tällaiset tapaukset ovat ominaista jokapäiväiselle elämälle Venezuelassa, jossa opposition pelottelusta, jolla pyritään pitämään se syrjässä poliittisesta elämästä, ja toisinajattelijoiden vaientamisesta on tullut osa tavallista elämää. Meidän on kuitenkin lähetettävä toivon viestin Venezuelan demokratialle: olen varma, että haasteista huolimatta demokratia lujittuu ja presidentti Chávez äänestetään pois virastaan.

  Marios Matsakis, päätöslauselmaesityksen esittäjä. − (EN) Arvoisa puhemies, Manuel Rosalesin tapaus on uusi esimerkki ylimielisyydestä ja vainoharhaisesta käytöksestä, joita koko ajan itsevaltaisempi Venezuelan hallitus osoittaa. Manuel Rosalesin ja monien muiden poliittinen uhkailu on valitettavaa, ja se pitäisi tuomita mahdollisimman jyrkästi. Kehotamme tosissamme, että kyseisen maan hallitus alkaa käyttäytyä järkevästi ja demokraattisesti ja että se lopettaa kansalaistensa ihmisoikeuksien loukkaamisen.

Arvoisa puhemies, koska tämä on viimeinen kerta, kun käytän puheenvuoron täysistunnossa, haluaisin käyttää tilaisuuden hyväkseni kiittääkseni teitä ja kaikkia kollegoitamme, jotka ovat uskollisesti osallistuneet torstai-iltapäivien ihmisoikeuskeskusteluihin ja jotka ovat edistäneet maailmamme tekemistä paremmaksi paikaksi elää.

Haluaisin myös käyttää hyväkseni tilaisuuden, kuten olen aiemmin tehnyt niin usein, muistuttaakseni kollegoitani kotimaani Kyproksen ahdingosta, sillä se on kärsinyt 35:n viime vuoden ajan Turkin armeijan miehityksestä pohjoisosassaan. Kansalaiset – EU:n kansalaiset – ovat Kyrenian, Famagustan, Karpasian ja Morfoun kaltaisilla alueilla eläneet maanpaossa vuonna 1974 tapahtuneen Turkin tuhoisan hyökkäyksen jälkeen. Odotamme, että EU täyttää heidän nöyrän toiveensa palata koteihinsa ja elää rauhallisesti ja turvallisesti. Toivon, että EU ei petä heitä.

  Ewa Tomaszewska, päätöslauselmaesityksen esittäjä. − (PL) Arvoisa puhemies, kun poliittiset muutokset tarkoittavat rajoituksia opposition oikeuksiin ilmaista itseään vapaasti ja julkisesti, meidän pitäisi olla varuillamme. Se on vahva merkki siitä, että demokratia on uhattuna. Opposition pidättäminen on vielä vahvempi merkki.

Niin tapahtuu tällä hetkellä Venezuelassa. Manuel Rosalesin, Maracaibon pormestarin ja presidentti Chávezin vastustajan vuoden 2006 vaaleissa, piti paeta maasta. Pian sen jälkeen, kun presidentti voitti kansanäänestyksen, jonka nojalla hän voi olla virassa useampia kausia, Manuel Rosalesista annettiin pidätysmääräys. Hän onnistui pakenemaan Peruun, jossa hän piileskelee.

Tätä asiaa pitäisi käsitellä EuroLat-kokouksen seuraavassa istunnossa. Venezuelan on kunnioitettava allekirjoittamiaan yleissopimuksia, joiden nojalla se on taannut ihmisoikeuksien kunnioittamisen.

  Bernd Posselt, PPE-DE-ryhmän puolesta. − (DE) Arvoisa puhemies, sosialismi kaatui 20 vuotta sitten paneurooppalaisella piknikillä Itävallan ja Unkarin välisellä rajalla. Minulla oli kunnia saada ottaa osaa asiaankuuluviin valmisteluihin, enkä ikinä unohda, miten hieman sen jälkeen yhtenäisyyden kansleri Helmut Kohl ja paavi Johannes Paavali II, kaksi tämän kehityksen johtajaa, astelivat Brandenburgin portin läpi ja sanoivat, että sosialismia ei pitäisi korvata saaliinhimoisella kapitalismilla vaan vapaudella ja sosiaalisella markkinataloudella.

Nyt todistamme Latinalaisessa Amerikassa vaarallista taantumista sosialistiseen diktatuuriin ja sortoon. Itu, josta se on lähtöisin, on, valitettavasti, Venezuela. Presidentti Chávez pyrkii tukahduttamaan vapauden koko Latinalaisessa Amerikassa öljyrahojen avulla. Siksi Manuel Rosalesin tapaus on niin tärkeä. Manuel Rosales ei ole vain loistava demokraatti, jota meidän on puolustettava, hän on myös Latinalaisen Amerikan demokratian symbolinen hahmo. Tuemme häntä ja jatkamme Latinalaisen Amerikan kansojen vapauden edistämistä.

  Pedro Guerreiro, GUE/NGL-ryhmän puolesta. − (PT) Jälleen uuden todellisuutta vääristävän irvokkaan toimen avulla Euroopan parlamentti yrittää kunniattomasti puuttua Venezuelan asioihin. Pääasiassa tämä yritys on osa toimia, joita johtavat ne, jotka juonittelevat Venezuelan kansan vuosikymmen sitten aloittamaa ja 14 vaaleissa vahvistettua demokraattista ja suvereenia vapautusprosessia ja yhteiskunnallista edistystä vastaan.

Jälleen kerran se, mikä todella häiritsee tämän aloitteen esittäjiä, on se, että kaikista ongelmista, uhkista, vaaroista ja häirinnästä huolimatta Venezuelan kansa on ollut esimerkki siitä, että kannattaa taistella ja että on mahdollista rakentaa oikeudenmukaisempi, demokraattisempi ja rauhallisempi maa ja maailma.

Tämän osoittavat monista esimerkeistä muun muassa laajan yleisen osallistumisen kehittyminen, köyhyyden, yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ja työttömyyden tasojen aleneminen, lukutaidottomuuden torjunta ja koulutuksen laajentaminen kaikille tasoille, terveydenhuollon saatavuus miljoonille venezuelalaisille, tuetuilla hinnoilla elintarvikkeita myyvien myymälöiden kansallinen verkosto, valtion öljyteollisuuden ja talouden strategisten sektoreiden tosiasiallinen kansallistaminen, viljelijöiden hedelmällisen maan käyttö ja solidaarisuus muiden kansojen kanssa.

Meidän on kysyttävä itseltämme: mikä oikeus tällä parlamentilla on loppujen lopuksi antaa oppitunteja demokratiassa ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa, kun se haluaa pakottaa hyväksymään perussopimusluonnoksen, jonka Ranskan, Alankomaiden ja Irlannin kansat ovat hylänneet, kun se hyväksyy epäinhimillisen palauttamisdirektiivin, jolla loukataan siirtolaisten, joista monet tulevat Latinalaisesta Amerikasta, ihmisoikeuksia, ja kun se ei sano yhtään tuomitsevaa sanaa Israelin raa'asta väkivallasta palestiinalaisia vastaan Gazan alueella?

Sanomme ties kuinka monennen kerran: lakatkaa teeskentelemästä, että te voitte antaa oppitunteja maailmalle.

  Erik Meijer (GUE/NGL). − (NL) Arvoisa puhemies, asuin itse Venezuelassa ja tunnen maan menneisyyden ja erityisesti Marco Pérez Jiménezin diktatuurin 1950-luvulla. Köyhyys ja epäoikeudenmukaisuus olivat tuon ajan elämälle ominaista, ja mielestäni Hugo Chávezin hallitus on hyvin merkittävä ja kipeästi tarvittu parannus.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että jopa sympaattisten hallitusten pitäisi käyttäytyä kunnollisesti vastustajiaan kohtaan ja välttää käyttämästä mitään tekniikkaa, joka tekisi sen vastustajien elämästä äärimmäisen vaikeaa.

Äänestän yhteisen päätöslauselman puolesta juuri siitä syystä, että se on kriittinen yleisesti demokratian suojelun suhteen, ja siksi, että sitä ei muotoiltu siten, että tavoitteena olisi mielestäni hyödyllisen Hugo Chávezin hallinnon kumoaminen.

  José Ribeiro e Castro (PPE-DE). − (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan oikaista Pedro Guerreiroa, joka on saanut väärää tietoa, koska Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman lukujen mukaan Venezuelassa köyhyys ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt rahtuakaan.

Presidentti Chávez on ottanut käyttöön demagogian ja diktatuurin, valitettavasti äänestyslippujen tuella, mutta suuresti myös pelottelemalla ihmisiä, kuten jälleen kerran nähdään tässä Manuel Rosalesin tapauksessa.

Olen tavannut Manuel Rosalesin. Minulla oli kunnia tavata hänen vierailulla Venezuelaan. Hänelle osunut kohtalo on suuri häpeä, koska hän haluaa olla vapaa mies kotimaassaan, mutta hän ei voi olla vapaa mies kotimaassaan. Se on Venezuelan ongelma.

Tapasin hänet, kun hän oli Zulian osavaltion valittu kuvernööri. Hänen kansansa valitsi hänet Maracaibon pormestariksi, mutta hän ei voi elää kotimaassaan, koska Venezuelassa ihmisiä vainotaan ja panetellaan. Heitä panetellaan, kuten valitettavasti tapahtuu Manuel Rosalesille. Se on pahin rangaistus, joka poliitikkoa voi kohdata, ja meidän, tämän parlamentin poliitikkojen, on oltava siitä tietoisia.

Voimme taistella ajatustemme puolesta, mutta meillä ei ole oikeutta panetella, vainota tai heittää ketään vankilaan. Juuri näin tapahtuu Venezuelassa.

Hyvät kollegat, meidän on aika laatia strategia Latinalaista Amerikkaa varten. Sen on oltava Latinalaista Amerikkaa koskevan aktiivisen diplomatian strategia. Sen on tietysti oltava yhteiskunnallisen edistyksen puolella niiden monien miljoonien mukaisesti, jotka joka vuosi investoimme kehitykseen ja yhteistyöhön, mutta sen on oltava sataprosenttisesti demokratian puolella, sataprosenttisesti moninaisuuden puolella ja sataprosenttisesti perusvapauksien puolella. Kauan eläköön vapaa Venezuela!

  Zita Pleštinská (PPE-DE). − (SK) Köyhyys tarjoaa aina hedelmällisen maaperän johtajille, jotka haluavat esiintyä kansansa pelastajina ja puolustajina. Todellisuudessa he tekevät sen vain oman etunsa takia. Alussa Hugo Chávez ei puhunut sosialismista vaan ainoastaan oikeudesta parempaan maailmaan. Ajan myötä hän kuitenkin alkoi puhua sosialismista. Hänen vastustajiaan ei pyydetty tekemään yhteistyötä, ja heistä tuli hänen verivihollisiaan ja myöhemmin poliittisia vankeja. Sitten hän puuttui viestinten vapauteen, ja ne, jotka eivät pysyneet ruodussa, suljettiin. Yksipuolinen tieto, johtaja-puolustaja, ihmisoikeusloukkaukset, vapauden puute: se on kaikki yhdessä totalitarismi. Manuel Rosalesin tapaus vain vahvistaa sanomani.

Muita Hugo Chávezin kanssa samaa peliä pelaavia ovat Castron perijät, Lukashenko ja muut heidän kaltaisensa. Haluaisin kiittää kaikkia kollegoitani Euroopan parlamentissa siitä, että olemme näiden torstai-iltapäivien täysistuntojen myötä lähettäneet maailmalle selkeän viestin siitä, että Euroopan parlamentti ei suvaitse koskaan ihmisoikeusloukkauksia missään päin maailmaa.

Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää teitä kokoustemme johtamisesta Euroopan parlamentissa, yhteistyöstänne ja henkilökohtaisesta ystävyydestänne.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN). − (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin nykyinen kausi on päättymässä, joten on aika pienelle yhteenvedolle. Voimme puolueettomasti sanoa, että olemme tehneet valtavan määrän töitä ja että voimme nähdä työmme tulosten joukossa selkeästi sitoutumisen ihmisoikeuksien suojeluun ja sen vaikutukset. Se on erityisen näkyvää kolmansissa maissa. Pystymme tekemään hyvin perusteellisen analyysin, kuten tänään teemme, Iranin, Madagaskarin ja Venezuelan tilanteesta. Voimme antaa sopivia päätöslauselmia ja jopa vaikuttaa niillä yleisesti. Näillä päätöslauselmilla ei aina saavuteta toivottuja tuloksia, mutta työskentelemme kaukana maista ja yhteiskunnista, joissa nämä ongelmat ovat, ja viestintämme ja valmiutemme panna täytäntöön ja välittää ajatuksiamme eivät ole aina erityisen hyviä.

Hyvät kollegat, asiat ovat huonommin demokratian ja ihmisoikeuksien suojelemisen kannalta Euroopan unionissa. Tämä on epämiellyttävä ja hävettävä asia. Miljoonat ihmiset työskentelevät tällä hetkellä laittomasti. Mitä siis tapahtui ihmisoikeuksille? Lapsi- ja naiskauppa kukoistaa. Joten missä ovat ihmisoikeudet EU:ssa? Miten suojelemme niitä? Miksi emme ole tehokkaita?

On myös sanottava, että se oli epämiellyttävä tapahtuma, kun osoitimme tässä salissa mieltämme kansanäänestyksen puolesta ja Hans-Gert Pöttering kutsui turvamiehet apuun, millä loukattiin ihmisoikeuksia ja oikeuttamme osoittaa mieltä ja ilmaista näkemyksemme. Yleistulos on kuitenkin myönteinen, ja mielestäni meidän pitäisi ehdottomasti jatkaa tällaista keskustelua ja tällaista toimintaa ensi vaalikaudella.

  Christopher Beazley (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, esitän työjärjestyspuheenvuoron antaakseni henkilökohtaisen lausunnon. Tämä on jäähyväispuheeni Euroopan parlamentille, koska minut valittiin ensimmäisen kerran neljännesvuosista sitten ja isäni valittiin 30 vuotta sitten – Peter Beazley, Euroopan parlamentin jäsen Bedfordshiren ja Pohjois-Hertfordshiren puolesta.

Haluan kiittää kaikkia kollegoitani tässä parlamentissa, erityisesti puhemiestämme, Hans-Gert Pötteringiä, jonka kanssa minulla oli kunnia varmistaa Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivien jäsenyys Euroopan kansanpuolueen ryhmässä.

Haluaisin muistuttaa mieliin Henry Plumbin työn tämän parlamentin puhemiehenä ja kaikista puolueista tulleiden Yhdistyneen kuningaskunnan komission jäsenten työn – Roy Jenkinsin (puheenjohtaja), Arthur Cockfieldin, Chris Pattonin, pääministeri Ted Heathin ja Winston Churchillin – kaikki todellisia eurooppalaisia.

Puolueeni johtaja, David Cameron, on tehnyt vakavan virheen. Hän on väärässä: hän luulee, että EU:n vastustaminen parlamentin alahuoneessa takaa hänelle maani pääministeriyden. Minä varaan Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivina itselleni oikeuden vastustaa – se on viimeinen sanani. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on konservatiiveja, sosialisteja, liberaaleja. Olemme eurooppalaisia. Pysymme yhdessä kumppaneidemme ja liittolaistemme kanssa, ja jos puolueeni johtaja pyrkii mitätöimään Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivien Euroopan kannattajien 30 vuoden aikana tekemän työn, hän on väärässä!

(Parlamentti antoi puhujalle suosionosoitukset seisaaltaan.)

  Leonard Orban, komission jäsen. − (EN) Komissio seuraa tiiviisti ja huolissaan Venezuelan tilannetta. Komissio on tietoinen Manuel Rosalesin tilanteesta. Hänelle annettiin Perussa poliittinen turvapaikka, kun häntä oli Venezuelassa syytetty korruptiosta. Komissio on pannut merkille Manuel Rosalesin puolueen puheenjohtajan antaman selityksen, jonka mukaan hän piileskelee suojellakseen itseään.

Komissio katsoo, että Manuel Rosalesin tekemä turvapaikkapyyntö, ja se, että Perun hallitus hyväksyi sen, ovat kahdenvälisiä asioita, eikä komission pidä ilmaista kantaansa tästä pyynnöstä.

Tiedämme, että viime aikoina monet oikeuslaitokset ovat aloittaneet oikeudenkäyntejä oppositiojohtajia vastaan Venezuelassa. Tiedämme, että tietyillä Venezuelan yhteiskunnan sektoreilla on arvosteltu sellaisten toimenpiteiden lisääntymistä, joiden he katsovat vaikuttavan haitallisesti ilmaisunvapauteen ja vapauteen harjoittaa poliittisia oikeuksia. Tällä samalla sektorilla katsotaan, että hallitus suhtautuu suvaitsemattomasti arvosteluun. Olemme tietoisia näistä asioita ja seuraamme tiiviisti Venezuelan poliittista tilannetta.

Haluaisin korostaa, miten tärkeää on, että Euroopan unioni sitoutuu ilmaisun ja mielipiteen vapauteen, joka on perusihmisoikeus ja demokratian ja oikeusvaltion kulmakivi. Toivomme, että Venezuelan demokraattiset laitokset kunnioittavat oikeusvaltion periaatetta ja säilyttävät maassa demokratian ja samalla noudattavat Venezuelan allekirjoittamista ja ratifioimista kansainvälisistä sopimuksista johtuvia velvoitteita, mukaan luettuna Amerikan ihmisoikeussopimus ja erityisesti 23 artiklalla säädetyt poliittisia oikeuksia koskevat säännökset.

Haluan vakuuttaa parlamentille, että komissio jatkaa Venezuelan vaiheiden seuraamista tiiviisti. Komission sitoumus demokratian tukemiseen ja vahvistamiseen ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojeluun ja edistämiseen näkyy edelleen yhteistyöpolitiikassamme ja suhteissamme Venezuelan kanssa.

  Puhemies. − (EL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan välittömästi.

(1) Ks. pöytäkirja

14. Äänestykset

  Puhemies. (EL) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Yksityiskohtaiset äänestystulokset: katso pöytäkirja)

14.1. Iran: Roxana Saberin tapaus

– Ennen äänestystä

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, ehdotukseni on, että sanat "Iranin viranomaisia" 3 kohdan alussa pitäisi korvata sanoilla "muutoksenhakutuomioistuinta 12. toukokuuta 2009". Silloin 3 kohta kuuluisi näin: "kehottaa muutoksenhakutuomioistuinta 12. toukokuuta 2009 pidettävässä istunnossaan vapauttamaan Roxana Saberin…".

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen)

– Ennen äänestystä

  Marios Matsakis, päätöslauselmaesityksen esittäjä. − (EN) Arvoisa puhemies, sen jälkeen, kun tästä yhteisestä päätöslauselmaesityksestä oli sovittu ja se oli toimitettu, saatiin uutisia vielä uudesta häpeällisen julmasta tapauksesta, joka koski Iranin kansalaisen kuoliaaksi kivittämistä.

Siksi ajattelimme, että olisi asianmukaista lisätä 7 kohtaan seuraava: "vaatii tässä yhteydessä, että Iranin islamilaisen tasavallan viranomaiset lakkauttavat kiireellisesti kivittämiskäytännön; tuomitsee päättäväisesti hiljattain tapahtuneen Vali Azadin teloituksen kivittämällä ja ilmaisee vakavan huolensa teloitettavaksi tuomittujen Mohammad Ali Navid Khamamin ja Ashraf Kalhorin tuomioiden täytäntöönpanosta;". Ymmärrän, että muiden ryhmien edustajat hyväksyvät tämän.

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen)

14.2. Madagaskar

– Ennen äänestystä

  Glyn Ford, päätöslauselmaesityksen esittäjä. − (EN) Arvoisa puhemies, seuraavassa äänestyksessä "Venezuela: Manuel Rosalesin tapaus", sosialidemokraattien ryhmä on tietysti poistanut allekirjoituksensa kompromissipäätöslauselmasta. Emme ole ottaneet osaa keskusteluun emmekä ota osaa äänestykseen.

14.3. Venezuela: Manuel Rosalesin tapaus

– Äänestyksen jälkeen

  Puhemies. − (EL) Kiitos hyvin paljon. Tämä oli hyvin tunteikas istunto, ei pelkästään ihmisoikeusasioiden vuoksi vaan siksi, että se on viimeinen istuntomme. Kiitos osallistumisestanne.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN). − (PL) Haluaisin kaikkien Euroopan parlamentin jäsenten puolesta sekä parlamentin yksikköjen ja avustajien puolesta ilmaista teille, arvoisa puhemies, vilpittömät kiitokset – teille henkilökohtaisesti, Euroopan parlamentin puhemiehistölle ja koko hallinnolle – keskustelujen johtamisesta niin hyvin, hyvästä yhteistyöstä ja keskinäisestä ymmärryksestä. Toivomme teille menestystä jatkossa, uudelleenvalintaa parlamenttiin, paljon onnistumisia julkisessa toiminnassanne ja onnea henkilökohtaisessa elämässänne.

  Puhemies. − (EL) Kiitos hyvin paljon. Myös minä haluaisin käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni kiittääkseni kaikkia parlamentin yksiköitä arvokkaasta työstä.

15. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

16. Parlamentaarisen koskemattomuuden puolustamista koskeva pyyntö: ks. pöytäkirja

17. Yhteispäätösmenettelyä noudattaen annettujen säädösten allekirjoittaminen: ks. pöytäkirja

18. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

19. Taloudellisia etuja koskeva ilmoitus: ks. pöytäkirja

20. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja

21. Luetteloon kirjatut kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 116 artikla): ks. pöytäkirja

22. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja

23. Istuntokauden keskeyttäminen

  Puhemies. − (EL) Julistan Euroopan parlamentin istuntokauden keskeytetyksi.

(Istunto päättyi klo 16.15.)

Onko neuvosto tietoinen EU:n maidontuotantoalaa uhkaavista vakavista taloudellisista ongelmista, ja jos on, miksei niiden korjaamiseksi ole ryhdytty kiireellisiin toimiin?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto jakaa arvoisan jäsenen ilmaiseman huolen maitomarkkinoiden vaikeasta tilanteesta. Vuoden 2007 ja vuoden 2008 alun maidon ja maitotuotteiden ennätyskorkeiden hintojen ennakoimattoman kauden jälkeen eurooppalaisten tuottajien markkinat ovat nyt heikot ja epävarmat, ja niille on ominaista maitotuotteiden maailmanmarkkinahintojen jyrkkä lasku.

Neuvosto järjesti 23. maaliskuuta laajan keskustelun maitomarkkinoiden vaikeasta tilanteesta ja pani merkille monien valtuuskuntien esittämän ja tukeman muistion.

Maidon ja maitoalan markkinoita sääntelevä oikeusperusta on muuttunut huomattavasti kahden viime vuoden aikana, kun neuvosto antoi niin kutsutun minimaitopaketin syyskuussa 2007, kun maidon kansallisia kiintiöitä lisättiin kahdella prosentilla 1. huhtikuuta 2008 alkaen ja kun "terveystarkastuspaketti" hyväksyttiin tammikuussa 2009.

Tästä uudesta oikeusperustasta säädettiin ajatellen eurooppalaisten tuottajien pitkän aikavälin kilpailukykyä. Lyhyen aikavälin markkinavaikutuksiin on vastattava markkinoiden tukitoimenpiteiden nykyisillä välineillä.

Arvoisa jäsen on tietoinen monista komission toteuttamista markkinoiden tukitoimenpiteistä. Niitä ovat muun muassa kaikkien maitoalan perushyödykkeiden vientitukien ottaminen uudelleen käyttöön, yksityisen varastoinnin tuen käyttöönotto voille ja voin ja rasvattoman maitojauheen interventio-ostot. Komissio tiedottaa neuvostolle säännöllisesti maitomarkkinoiden tilanteesta.

Komission on esitettävä tästä asiasta neuvostolle uusia esityksiä. Komissio on ilmaissut valmiutensa tutkia mahdollisuuksia laajentaa "koulumaitojärjestelmään" kelpaavien maitotuotteiden valikoimaa. Se totesi kuitenkin, että se ei ollut valmis avaamaan uudelleen keskustelua "terveystarkastuspaketista".

Vaikka EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston valtioiden välisiä neuvotteluja on nyt käyty 20 vuotta, vapaakauppasopimusta ei ole vieläkään tehty. Lisäksi Persianlahden yhteistyöneuvoston valtiot vetäytyivät neuvotteluista yksipuolisesti viime joulukuussa.

Miten neuvosto aikoo herättää uudestaan Persianlahden maiden kiinnostuksen neuvotteluja kohtaan, jotta sopimus saataisiin tehtyä mahdollisimman pian? Mitkä ratkaisematta olevat erityiskysymykset estävät sopimuksen tekemisen? Miten neuvosto aikoo saada Persianlahden maat osallistumaan tiiviimmin kansainvälisten taloussuhteiden erityisesti kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin uudelleenmuotoilua koskevaan keskusteluun, kun otetaan huomioon, että Saudi-Arabia osallistuu G20-kokoukseen ja on ilmaissut kiinnostuksensa kyseisten taloussuhteiden uudelleenmuotoiluun? Mitä kysymyksiä käsitellään erityisesti seuraavassa 19:nnessä yhteistyöneuvostossa sekä EU:n ja Persianlahden maiden välisessä ministerikokouksessa?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Vapaakauppasopimusneuvottelujen päättäminen Persianlahden yhteistyöneuvoston kanssa on edelleen korkealla neuvoston asialistalla, ja se on ollut sekä edellisten puheenjohtajavaltioiden että nykyisen puheenjohtajavaltion Tšekin painopisteala. Puheenjohtajavaltiot ja komissio, joka neuvottelee sopimuksesta EU:n puolesta, ovat pitäneet tiivistä yhteyttä Persianlahden yhteistyöneuvostoon edistääkseen neuvotteluja. Muscatissa 29. huhtikuuta 2009 järjestetyssä 19. yhteistyöneuvostossa ja EU:n ja Persianlahden maiden välisessä ministerikokouksessa molemmat osapuolet tarkastelivat äskettäisiä kuulemisiaan vapaakauppasopimuksesta ja sopivat jatkavansa näitä keskinäisiä kuulemisiaan kaikista jäljellä olevista kysymyksistä neuvottelujen jatkamiseksi.

Ministerikokouksessa keskusteltiin muun muassa yhteistä etua koskevista asioista, kuten Lähi-idän rauhanprosessista, Iranista ja Irakista, sekä monista maailmanlaajuisista asioista, mukaan luettuna terrorismin torjunta ja ydinsulku. Maailmanlaajuisen rahoituskriisin merkityksen osalta EU ja Persianlahden yhteistyöneuvosto ilmaisivat vakavan huolensa kriisin vaikutuksesta maailmantalouteen. Ne pitivät myös myönteisenä G20-huippukokouksen kuutta tärkeintä viestiä ja suositusta ja kehottivat toteuttamaan välittömiä ja päättäväisiä toimenpiteitä näiden päätösten ja suositusten panemiseksi täytäntöön, jotta maailmanmarkkinoille voidaan palauttaa luottamus ja rahoitusmarkkinoille vakaus.

Millaisiksi neuvosto arvottaa Yhdysvaltojen ja EU:n huippukokouksen tulokset taloudellisen protektionismin torjuntaponnistelujen kannalta?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

EU:n valtion ja hallitusten päämiesten ja presidentti Obaman 5. huhtikuuta 2009 Prahassa järjestetyssä epävirallisessa kokouksessa keskusteltiin kolmesta aiheesta, eli talous- ja rahoitustilanteesta, ilmastonmuutoksesta ja energiavarmuudesta ja ulkoisista suhteista (rauha Lähi-idässä, Afganistanissa, Pakistanissa ja Iranissa). Talous- ja rahoitustilanteen osalta valtion ja hallitusten päämiehet ilmaisivat tyytyväisyytensä Lontoossa 2. huhtikuuta järjestetyssä G20-kokouksessa saavutettuihin tuloksiin, mutta korostivat, että kokouksessa sovittujen toimenpiteiden mahdollisimman pikainen täytäntöönpano on tärkeää. Valtion ja hallitusten päämiehet olivat samaa mieltä siitä, että protektionismin kaikkia muotoja on torjuttava ja antoivat tukensa Dohan kierroksen pikaiselle päättämiselle. Transatlanttisen talousneuvoston yhteistyötä edistävää asemaa kauppa- ja investointivirtojen pitämisessä avoimina korostettiin myös.

Neuvosto on tyytyväinen siihen, että presidentti Obaman kanssa käydyt epäviralliset keskustelut vastasivat täysin 19.−20. maaliskuuta järjestetyssä Eurooppa-neuvostossa sovittua lähestymistapaa sellaisesta kansainvälisestä toiminnasta, jota tarvitaan edistämään nopeaa palaamista kestävään talouskasvuun.

Erityisesti sen osalta, että taloudellista protektionismia on torjuttava, Eurooppa-neuvosto sopi pitävänsä markkinat avoimina ja välttävänsä kaikkia protektionististen toimenpiteiden muotoja (ei uusia esteitä investoinneille tai kaupalle eikä uusia vientirajoituksia) sekä pyrkivänsä saamaan nopeasti aikaan kunnianhimoisen ja tasapainoisen sopimuksen Dohan kehitysohjelman yksityiskohdista.

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 103 artiklassa sanotaan, ettei yhteisö eivätkä jäsenvaltiot ole vastuussa eivätkä ota vastatakseen sitoumuksista, joita jäsenvaltioiden keskushallinnoilla on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi. Sopimuksen 100 artiklassa sanotaan, että jos poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia, neuvosto voi määräenemmistöllä tietyin edellytyksin myöntää kyseiselle jäsenvaltiolle yhteisön taloudellista apua.

Onko neuvosto harkinnut sitä, mitä nämä poikkeukselliset tapahtumat voivat olla, ja onko sillä määritelmää niille? Ennakoiko neuvosto, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa nämä olosuhteet toteutuvat jonkin jäsenvaltion kohdalla?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 100 artiklan 2 kohta, johon arvoisa jäsen kysymyksessään viittaa, ei ole koskaan ollut minkään neuvoston käsittelemän ehdotuksen oikeusperusta. Neuvosto ei myöskään ole käsitellyt mitään ehdotusta, joka perustuu Maastrichtin sopimuksella lisättyyn EY:n perustamissopimuksen 103 a artiklan 2 kohtaan, joka oli vastaava säännös ennen kyseessä olevaa kohtaa.

Määritelmää "poikkeuksellisista tapahtumista, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa", ei ole eikä neuvosto ole koskaan keskustellut siitä. Neuvosto ei myöskään ole koskaan keskustellut mahdollisuudesta käyttää "poikkeuksellisia tapahtumia" perustana nykyisen taloustilanteen puitteissa.

Neuvosto on valmis tutkimaan kaikkia EY:n perustamissopimuksen 100 artiklan 2 kohtaan perustuvia komission ehdotuksia, mikäli komissio tekee sellaisen ehdotuksen. EY:n perustamissopimuksen 114 artiklan 2 kohdan mukaisesti talous- ja rahoituskomitean tehtävänä on osallistua neuvoston 100 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työn valmisteluun kaikista 100 artiklan 2 kohtaan perustuvista komission ehdotuksista. Neuvosto muistuttaa Nizzan sopimukseen liitetyn Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 100 artiklasta annetun julistuksen ehdoista. Kyseisen julistuksen mukaan "100 artiklassa tarkoitettujen ja 103 artiklassa määrätyn avustamiskiellon eli "no bail-out" -säännön kanssa sopusoinnussa olevien taloudellista apua koskevien päätösten on oltava" talousarvion kurinalaisuutta koskevien toimielinten välisten sopimuksen ja rahoitusnäkymien mukaisia.

Parlamentti hyväksyi marraskuussa 2007 maanjäristysten kokonaisvaltaista hallintaa EU:ssa koskevan päätöslauselman (P6_TA(2007)0507) (ennaltaehkäisy, reagointi ja tuhojen korjaaminen), jossa se kehottaa ryhtymään konkreettisiin toimenpiteisiin muun muassa pelastuspalvelua, rakennusten suojaamista (painottaen erityisesti historiallisesti ja kulttuurisesti merkittävien rakennusten suojaamista), rahoitusta, tutkimusta ja suurelle yleisölle tiedottamista koskevissa kysymyksissä.

Miten neuvosto on vastannut edellä mainittuun päätöslauselmaan? Millaisiin toimiin se on tähän mennessä ryhtynyt ja mitä aloitteita se aikoo tehdä toteuttaakseen ehdotuksensa? Reagoiko se välittömästi Italiassa äskettäin sattuneeseen lukuisia kuolonuhreja vaatineeseen maanjäristykseen ja miten? Käynnistettiinkö luonnonkatastrofien varalle tarkoitettu EU:n hallintamekanismi? Onko EU käynnistänyt poliittisen ja taloudellisen tason toimia vahinkojen korjaamiseksi?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto on tietoinen maanjäristysten kokonaisvaltaista hallintaa EU:ssa koskevasta Euroopan parlamentin päätöslauselmasta. Se oli jo tehnyt 5. maaliskuuta 2007 päätöksen perustaa pelastuspalvelun rahoitusväline, jolla pyritään tarjoamaan taloudellista tukea vakaviin hätätilanteisiin reagoinnin tehokkuuden parantamiseksi sekä ehkäisy- ja valmiustoimenpiteiden edistämiseksi kaikkien hätätilanteiden osalta. Päätöslauselman jälkeen neuvosto teki 8. marraskuuta 2007 myös uuden päätöksen perustaa yhteisön pelastuspalvelumekanismi, jolla pyritään antamaan tukea vakavissa hätätilanteissa ja edistämään jäsenvaltioiden ja yhteisön avustustoimien koordinoinnin parantamista. Neuvosto antoi lisäksi marraskuussa 2008 päätelmät, joissa kehotetaan vahvistamaan väestönsuojelua koskevaa keskinäistä apua jäsenvaltioiden välillä ja laatimaan Euroopan katastrofin hallintaa koskevat koulutusjärjestelyt. Puheenjohtajavaltio katsoo, että kyseisillä asetuksilla ja aloitteilla parannetaan huomattavasti tarpeiden arvioinnin parantamista varten saatavilla olevia teknisiä ja taloudellisia resursseja, jäsenvaltioiden väestönsuojeluryhmien yhteistä toimintaa sekä niiden kuljetusta ja koordinointia.

Puheenjohtajavaltio haluaa ilmaista surunvalittelussa Italiassa Abruzzon alueelle 6. huhtikuuta 2009 iskeneessä maanjäristyksessä läheisensä menettäneille, ilmaista kunnioituksensa kaikille ensimmäisille auttajille, muille ammattilaisille ja vapaaehtoisille, jotka työskentelivät taukoamatta ja vaaransivat henkensä koko operaation aikana pelastaakseen henkiä ja vähentääkseen omaisuudelle ja ympäristölle koituvia tuhoja.

Italian väestönsuojeluosasto pyysi 10. huhtikuuta 2009 yhteisön pelastuspalvelumekanismin mukaisesti perustetun seuranta- ja tiedotuskeskuksen kautta teknisiä asiantuntijoita tukemaan Italiaa rakennusten vakauden arvioinnissa. Tämän pyynnön perusteella kuusi teknistä asiantuntijaa aloitti tilannearvioinnin tekemisen 18. huhtikuuta. Koska komissio on perustanut seuranta- ja tiedotuskeskuksen ja hallinnoi sitä, arvoisaa jäsentä kehotetaan esittämään täydentävät kysymykset komissiolle.

Lopuksi haluaisin kiinnittää huomionne siihen, että komission vastuulla on päättää, voidaanko Euroopan unionin solidaarisuusrahaston kautta myöntää apua, joka voidaan lähettää maanjäristysten kaltaisten luonnonkatastrofien tapauksessa.

Naton Strasbourgissa järjestetyn huippukokouksen aikana 3. ja 4. huhtikuuta ranskalaiset viranomaiset estivät kaikin tavoin kaikkialta Euroopasta tulleiden rauhaa puolustavien järjestöjen suunnittelemien mielenosoitusten järjestämisen pelotellen kaupungin asukkaita, jotteivät nämä osallistuisi kyseisiin tapahtumiin, ja kielsivät – yhteistyössä saksalaisten viranomaisten kanssa – kaupunkiin pääsyn tuhansilta rauhaa puolustavilta mielenosoittajilta. Strasbourgin keskustasta tehtiin liikenteeltä suljettu alue lukuisten poliisien katusulkujen avulla. Yhdellä näistä suluista, joka sijaitsi kaukana mielenosoitusten tapahtumapaikasta, poliisit pysäyttivät epäiltynä myös tämän kysymyksen esittäjän, Euroopan parlamentin jäsenen, jota he pitivät "valvonnan alaisena" yli puolen tunnin ajan, huolimatta siitä, että hän kertoi heille, kuka hän oli, ja esitti heille Euroopan parlamentin kulkuluvan sekä diplomaattipassin!

Miten neuvosto arvioi tätä ranskalaisten ja saksalaisten viranomaisten käyttäytymistä, joka loukkaa räikeästi rauhanliikkeen oikeutta ilmaista vastustuksensa kansoja vastaan kohdistettuja Naton hyökkäyssuunnitelmia kohtaan? Onko neuvosto ollut osallisena ja mikäli on, millä tavoin, näiden tukahduttamistoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto voi vahvistaa, että Ranskan ja Saksan viranomaiset ovat ilmoittaneet EU:n kollegoilleen ja komissiolle etukäteen, että niiden yhteiselle rajalle palautettaisiin muutamaksi päiväksi rajavalvonta Naton huippukokoukseen liittyvien turvallisuuskysymysten takia Schengenin rajasäännöstön III osaston II luvun säännösten mukaisesti⁽¹⁾.

Muuten neuvostossa ei keskusteltu arvoisan jäsenen esiin ottamista asioista.

Svirpliain kylässä Liettuassa tavattiin äskettäin lokakuun vallankumouksen historiallisen johtajan Vladimir Leninin maalattu muotokuva. Välittömästi poliisi määräsi tutkinnan suoritettavaksi, jotta "tekijöitä" vastaan voitaisiin nostaa syyte "kommunististen symbolien julkisesta esiintuomisesta". Kyse on tunnetun kommunismin vastaisen lainsäädännön aktivoimisesta, jolla maan kommunistinen puolue tehtiin jo vuonna 1991 laittomaksi, ja vuonna 2008 kiellettiin Neuvostoliiton ja kommunismin symbolien käyttö.

Nämä toimet ovat jatkoa kommunismin vastaiseen hysteriaan, jossa EU:n toimielimet näyttelevät huomattavaa osaa ja johon liittyy historian vastainen yritys samastaa fasismi ja kommunismi, kommunistisen ideologian kriminalisointipyrkimys sekä kommunististen symbolien käytön, kommunistisen toiminnan ja kommunistisen puolueen toiminnan kieltäminen. Historia on osoittanut, että kommunismin vastaisuus ja kommunistien vaino ovat aina alkusoittoa täysimittaiselle hyökkäykselle työntekijöitä, demokraattisia oikeuksia ja kansalaisvapauksia vastaan.

Tuomitseeko neuvosto kehittymässä olevan kommunismin vastaisen hyökkäyksen, kommunismin vastaisen valitettavan lainsäädännön aktivoimisen ja pelkän sen olemassaolon sinänsä, lainsäädännön, jolla yritetään estää aatteiden vapaata liikkuvuutta ja vapaata poliittista toimintaa Liettuassa sekä muissakin EU:n jäsenvaltioissa?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvostossa ei ole keskusteltu tästä asiasta, koska se on kyseisen jäsenvaltion sisäinen asia.

Merirosvous on viime kuukausina lisääntynyt ja useita laivoja on kaapattu. Kuuttatoista Bulgarian kansalaista pidetään tällä hetkellä panttivankeina eikä heidän olinpaikastaan ole tietoa.

Mitä neuvosto aikoo tehdä Euroopan parlamentin 23. lokakuuta 2008 antaman, merirosvousta koskevan päätöslauselman (P6_TA(2008)0519 - B6-0537/2008) ja kolmannesta merenkulun turvallisuuspaketista viime aikoina käytyjen keskustelujen johdosta parantaakseen yhteistyötä merenkulun turvallisuuden alalla ja varmistaakseen kidnapattujen Euroopan kansalaisten vapauttamisen? Aikooko neuvosto, ottaen huomioon että EU:n jäsenvaltioista 22 on rannikkovaltioita, vahvistaa yhteisiä toimia tämänkaltaisen merillä tapahtuvan terrorismin torjumiseksi?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Merirosvous Somalian rannikolla ja Adeninlahdella on erittäin huolestuttava asia, ja se on otettu neuvostossa esiin monia kertoja, viimeksi 30. maaliskuuta, kun neuvostossa sovittiin, että on edistettävä kaikkia mahdollisia toimenpiteitä, jotta kyseisestä merkittävästä merialueesta saadaan turvallinen kaikille kauppalaivastoille ja humanitaarista apua kuljettaville laivoille.

Merirosvouksen torjunnasta on keskusteltu laajasti myös Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriturvallisuuskomitean puitteissa.

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1816 (2008) antamisen jälkeen neuvosto päätti 8. joulukuuta 2008 käynnistää Euroopan unionin merioperaation (Atalanta) edistääkseen merirosvouden ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemistä, estämistä ja tukahduttamista Somalian rannikolla. Tämän operaation tarkoituksena on edistää meriliikenteen turvallisuutta alueella.

Tämä operaatio on osa kansainvälisen yhteisön laajempaa ponnistusta, joka koskee monia maita, joihin merirosvous vaikuttaa, sekä merenkulkuyhteisöä. Operaation päämajassa on laadittu tarvittavat rakenteet ja prosessit, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman hyvä koordinointi alueen muiden toimijoiden ja merenkulkualan edustajien kanssa.

Miten neuvosto arvioi ja hyödyntää olemassa olevia kansainvälisiä asiakirjoja ja järjestelyjä – kuten Lontoossa vuonna 1972 tehtyä yleissopimusta ja siihen vuonna 1996 tehtyä pöytäkirjaa, joilla kielletään kemiallisten ja biologisten aineiden päästäminen aluksista, kemiallisista aseista tehtyä yleissopimusta, Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta tehtyä yleissopimusta (OSPAR-yleissopimusta), Helsingin komission työtä sekä yhteisön yhteistyöjärjestelyistä onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä aiheutuvan meren pilaantumisen alalla tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2850/2000/EY⁽¹⁾) 1 artiklan 2 kohdan b alakohtaa – kehittäessään ja pannessaan täytäntöön Euroopan unionin toimenpiteitä, jotka koskevat mereen upotettuja kemiallisia aseita?

Miten neuvosto voisi tukea yhteistyön edistämistä hallitusten sekä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen ja sidosryhmien kanssa, jotta voidaan parantaa niiden toimintakykyä tilanteissa, joissa mereen upotetaan kemiallisia aseita eri puolilla maailmaa, samoin kuin niitä koskevia kansallisia ja kansainvälisiä toimenpiteitä?

Miten neuvosto aikoo edistää Baltian maiden yhteistyötä, joka koskee Itämeren valtioiden kokemusten vaihtamista ja edistämistä Itämereen upotettujen kemiallisten aseiden alalla?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat aktiivisia osapuolia useimmissa tärkeimmissä yleissopimuksissa ja sopimuksissa, jotka kattavat Euroopan alueelliset meret, kuten vuoden 1992 Helsingin sopimuksessa Itämeren suojelusta, vuoden 1983 Bonnin sopimuksessa Pohjanmeren suojelusta, vuoden 1976 Barcelonan sopimuksessa Välimeren suojelusta ja vuoden 1992 yleissopimuksessa Koillis-Atlantin meriympäristön suojelusta.

Onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä aiheutuvan meren pilaantumisen alalla yhteisön tasolla tehtävää yhteistyötä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston perustamissa puitteissa jäsenvaltioille annettiin kaudella 2000−2006 tukea niiden ponnisteluissa suojella meriympäristöä. Nämä puitteet koskivat erityisesti haitallisten aineiden päästöjä meriin, mukaan luettuna ammusten kaltaisiin mereen upotettuihin esineisiin liittyviä aineita.

Näissä puitteissa perustettiin komission hoitama yhteisön tietojärjestelmä, jonka tavoitteena on vaihtaa jäsenvaltioiden välillä tietoa toimintavalmiudesta ja käytettävissä olevista toimenpiteistä meren pilaantuessa.

Neuvosto perusti lokakuussa 2001 yhteisön pelastuspalvelumekanismin parantaakseen jäsenvaltioiden ja yhteisön antaman avun koordinointia ja lähettääkseen niille apua muun muassa silloin, kun tapahtuu merta pilaavia onnettomuuksia. Yhteisön pelastuspalvelumekanismi laadittiin uudelleen neuvoston 8. marraskuuta 2007 tekemällä päätöksellä.

Tällä alalla pitäisi kiinnittää erityistä huomiota Euroopan parlamentin ja neuvoston 27. kesäkuuta 2002 antamalla asetuksella (EY) N:o 1406/2002 perustetun Euroopan meriturvallisuusviraston asemaan. Kaikenlaisia laivoista peräisin olevia päästöjä, mukaan luettuna mereen upotetut kemialliset aseet, koskevien riskien vähentämiseksi virasto antaa komissiolle ja EU:n jäsenvaltioille teknistä tukea asiaankuuluvan yhteisön lainsäädännön ja kansainvälisen lainsäädännön täytäntöönpanossa, valvonnassa, kehittämisessä ja kehityksessä.

Puheenjohtajavaltio haluaisi myös muistuttaa, että neuvosto oli joulukuussa 2008 yhdennetystä meripolitiikasta antamissaan päätelmissä ⁽²⁾ tyytyväinen edistykseen menettelyissä, jotka koskivat tällä hetkellä neuvoston käsiteltävänä olevaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviehdotusta alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta ja säännösten rikkomisista määrättävistä seuraamuksista.

Neuvosto myös kannusti jäsenvaltioita aloittamaan tarvittavan työn, jotta pantaisiin täytäntöön vuonna 2008 annettu meristrategiapuitedirektiivi, jolla säädetään puitteista, joissa jäsenvaltioiden on ryhdyttävä viimeistään vuoteen 2020 mennessä tarpeellisiin toimenpiteisiin saavuttaakseen meriympäristön hyvän tilan tai pitääkseen sitä yllä.

Arvoisan jäsenen Baltian maiden yhteistyön edistämisestä esittämän erityisen kysymyksen osalta Eurooppa-neuvosto kehotti joulukuussa 2007 komissiota esittämään EU:n strategian Itämeren alueelle viimeistään kesäkuussa 2009. Kyseisen strategian pitäisi muun muassa auttaa käsittelemään Itämereen liittyviä kiireellisiä ympäristöä koskevia haasteita. Neuvosto pani 8. joulukuuta 2008 antamissaan päätelmissä uudelleen merkille Itämeren tulevan strategian merkityksen Euroopan unionin yhdennetylle meripolitiikalle.

Kielletyn terrorismia lietsovan Al-Manar-televisiokanavan lähetykset Eurooppaan egyptiläisen Nilesatin välityksellä rikkovat suoranaisesti EU–Egypti-toimintasuunnitelmaa ja uhkaavat Euroopan turvallisuutta.

Onko neuvosto ryhtynyt toimenpiteisiin ottaakseen Al-Manar-televisiokanavan lähetykset Eurooppaan Nilesatin välityksellä esille 27. huhtikuuta 2009 pidettävässä EU–Egypti-assosiaationeuvostossa? Mikäli vastaus on kielteinen, milloin neuvosto aikoo ottaa tämän EU–Egypti-toimintasuunnitelman rikkomisen esille Egyptin kanssa?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto ymmärtää arvoisan jäsenen huolen siitä, että jotkin kyseessä olevan Al-Manar-televisiokanavan lähetykset voivat yllyttää vihaan.

Neuvosto käsitteli näitä huolia kannassaan 27. huhtikuuta 2009 pidettyä viimeisintä EU-Egypti-assosiaationeuvostoa varten. Siinä todetaan, että EU rohkaisee Egyptiä jatkamaan ponnisteluja, joilla pyritään torjumaan kaikkia aloja koskevaa syrjintää ja edistämään suvaitsevaisuutta kulttuuriin, uskontoon ja vakaumuksiin ja vähemmistöihin liittyvissä asioissa. EU on tämän osalta huolissaan joistakin egyptiläisen Nilesatin välityksellä lähetettyjen Al-Manar-televisiokanavan lähetysten syrjivästä sisällöstä. EU tuomitsee kaiken kansallisen, rasistisen tai uskonnollisen vihan lietsomisen, joka on yllytystä syrjintään, vihamielisyyteen tai väkivaltaan.

EU on myös ottanut huolensa esille EU:n ja Egyptin välisessä terrorismin torjunnan asiantuntijakokouksessa, joka järjestettiin 31. maaliskuuta Brysselissä. Egyptiläinen osapuoli pani tämän asian merkille.

Neuvoston mielestä alakomiteoiden institutionaalisen rakenteen ja poliittisen vuoropuhelun avulla Egyptin kanssa käytävä vuoropuhelu on tehokkain tapa kannustaa Egyptin hallitusta edistymään ihmisoikeuksien alalla. Poliittisista asioista Egyptin kanssa vastaava alakomitea, jonka toinen kokous on suunniteltu pidettäväksi 7. heinäkuuta, voi myös ottaa esiin rasismin, ulkomaalaisvihan ja suvaitsemattomuuden torjuntaa koskevia asioita. Niihin kuuluu muun muussa viestinten aseman vahvistamista ulkomaalaisvihan ja uskonnolliseen vakaumukseen tai kulttuuriin perustuvan syrjinnän torjumisessa koskevan EU:n ja Egyptin toimintasuunnitelman käynnistäminen ja viestinten rohkaiseminen ottamaan vastuuta tässä asiassa.

Neuvosto seuraa edelleen tiiviisti tätä asiaa ja voi ottaa sen esille muissa tilaisuuksissa EU:n ja Egyptin välisen tavanomaisen poliittisen vuoropuhelun puitteissa.

Tšekin tasavallassa on äskettäin tullut voimaan ennennäkemätön laki sanan- ja lehdistönvapauden rajoittamisesta, nimittäin 5. helmikuuta 2009 päivätty säädös, jolla muutetaan säädöstä N:o 141/1961, joka koskee rikostuomioistuinten menettelyjä (rikoslainsäädäntö). Säädöksen mukaan poliisin salakuuntelunauhoitteiden julkistamisesta saattaisi saada jopa 5 vuotta vankeutta ja 180 000 euron sakot.

Tietääkö neuvosto onko tälle tšekkiläiselle säädökselle edeltäjiä muissa EU-maissa?

Katsooko neuvosto, että tämä äskettäin hyväksytty tšekkiläinen säädös on selkeästi ristiriidassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 19. maaliskuuta 2007 tekemän päätöksen kanssa? Asiassa Radio Twist a.s. v. Slovakia todettiin, että poliisin salakuuntelunauhoitteiden julkistamisen yhteydessä yleinen etu ajaa yksityisyyden suojan edelle.

Katsooko neuvosto, että edellä mainitussa tšekkiläisessä säädöksessä noudatetaan vapauksia ja oikeuksia koskevia perusperiaatteita sellaisina kuin ne esitetään Euroopan perusoikeuskirjassa ja koko Euroopan unionin perustana olevan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto katsoo, että ilmaisunvapaus on perusoikeus, kuten on tunnustettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa ja ilmaistu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Jäsenvaltiot vastaavat tämän vapauden harjoittamista koskevien rajoitusten säätämisestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle Strasbourgissa.

Neuvosto ei voi ottaa kantaa arvoisan jäsenen esittämään asiaan, koska se koskee kyseessä olevan jäsenvaltion sisäistä asiaa.

Puheenjohtajavaltio voi vain ilmoittaa, että tästä asiasta on tehty peruslakiin perustuva valitus Tšekin perustuslakituomioistuimelle huhtikuussa 2009.

Parhaillaan on valmisteilla Itämeren aluetta koskeva strategia. Siinä annetaan tärkeä asema pohjoisen ulottuvuuden politiikalle, joka heijastelee Euroopan unionin Venäjän, Norjan ja Islannin kanssa tekemän yhteistyön alueellista näkökulmaa. Venäjän federaatio on tärkeä tekijä pohjoisen ulottuvuuden puitteissa käynnistetyssä logistiikan ja kuljetusalan kumppanuushankkeessa. Venäjä on kuitenkin ollut vastahakoinen tekemään yhteistyötä Euroopan unionin kuljetusalan kanssa, kuten osoittavat maksut, jotka se määräsi maaliskuusta alkaen Euroopan unionin kuljetusalan yrittäjille. Seuraukset ovat vakavat, eritoten niille jäsenvaltioiden kuljetusyrityksille, jotka ovat Venäjän rajanaapureita.

Mikä on komission kanta tähän asiaan? Kuinka se aikoo edistää yhteistyötä Venäjän kanssa kaikilla kuljetuksen aloilla, muun muassa mitä tulee pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuteen kuljetuksen ja logistiikan alalla? Mitä komissio tekee kannustaakseen Venäjää luopumaan protektionistisesta politiikastaan kuljetusten alalla?

(EN) Komissio on tällä hetkellä valmistelemassa Eurooppa-neuvoston pyynnöstä EU:n strategiaa Itämeren alueelle. Joissakin strategian osissa ja erityisesti sen toimintasuunnitelmassa kehotetaan tekemään yhteistyötä ulkoisten kumppaniemme, kuten Venäjän federaation, kanssa. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka ja sen rakenteet, erityisesti nykyiset ja tulevat kumppanuudet, tarjoavat hyviä muotoja tämän yhteistyön edistämiselle.

Pohjoinen ulottuvuus on EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin välistä yhteistä politiikkaa. Sen lisäksi se on alueellinen osoitus EU:n ja Venäjän välillä sovituista neljästä yhteisestä alueesta. On selvää, että liikenne- ja logistiikkakysymykset ovat tärkeä osa tätä yhteistyötä.

Pohjoisen ulottuvuuden ministerikokouksessa, joka järjestettiin Pietarissa viime lokakuussa 2008, päätettiin perustaa pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuus. Muutaman jäljellä olevan kysymyksen ratkaisemiseksi tehdään edelleen työtä, jotta kumppanuus voisi toimia täysimääräisesti 1. tammikuuta 2010 alkaen. Kumppanuudella on elintärkeä asema erilaisten liikenteeseen/logistiikkaan liittyvien pullonkaulojen käsittelemisessä sekä kaikkien kumppaneiden sopimien tärkeimpien infrastruktuurihankkeiden edistämisessä.

Merkittävänä huolena on edelleen Venäjän säätämä uusi tienkäyttäjien maksujärjestelmä, jota se on pannut täytäntöön 1. helmikuuta 2009 alkaen. Komissio kehotti Venäjää poistamaan nämä syrjivät maksut, joilla annetaan epäoikeudenmukaista etua venäläisille liikenteenharjoittajille markkinoilla, joiden pitäisi olla tasapainoiset ja oikeudenmukaiset. Siten EU:n ja Venäjän liikennettä koskevan vuoropuhelun elvyttämisestä sopiminen ja liikenteestä vastaavan komission jäsenen keskustelu tästä aiheesta Venäjän liikenneministerin Levitinin kanssa helmikuussa ovat kaksi askelta oikeaan suuntaan. Komissio on parhaillaan yhteydessä Venäjään saadakseen uutta vauhtia liikennettä koskevaan vuoropuheluumme ja sopiakseen työryhmien kokouksista, joilla katetaan kaikki molemmille osapuolille huolta aiheuttavat kysymykset. Komissio ponnistelee edelleen pysäyttääkseen järjestelmän täytäntöönpanon, jotta kauppa- ja liikennesuhteissamme ei pystytettäisi uusia esteitä.

Komissio pyrkii päättäväisesti rakentavaan yhteistyöhön Venäjän kanssa myös liikenteen ja logistiikan alalla. Kahdenvälinen liikennettä koskeva vuoropuhelumme ja pohjoisen ulottuvuuden kumppanuus ovat tässä suhteessa tärkeitä välineitä.

Äskettäin Irlannissa julkaistu raportti toi esiin, että ainoastaan viisi prosenttia Irlannin kansalaisista tietää oikeutensa lentokoneella matkustaessaan.

Mitä komissio aikoo tehdä varmistaakseen, että eurooppalaiset lentomatkustajat ovat täysin suojattuja ja tietoisia oikeuksistaan?

(FR) Komissio on vuosien ajan toteuttanut monia aloitteita ja toimenpiteitä, joilla pyritään saamaan matkustajat tietoisiksi oikeuksistaan, jotka heille on myönnetty yhteisön lainsäädännöllä, ja panemaan kyseiset oikeudet täytäntöön.

Komissio toteutti ensin vuonna 2007 kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä saatavilla olevien uusien ilmoitusten ja esitteiden laajamittaisen jakelun. Kansainvälinen lentoasemien järjestö on nyt asettanut useimmille yhteisön lentoasemista komission ilmoituksen, jossa tarjotaan tietoa erilaisista matkustajille myönnetyistä oikeuksista. Nämä ilmoitukset ja esitteet ovat maksuttomia, ja niitä voi myös tilata internetin kautta komission internetsivulta.

Europe Direct -palvelun avulla matkustajat voivat myös saada tarvitsemansa tiedot puhelimitse, sähköpostilla tai internet-chatin kautta. Tässä komission rahoittamassa tietokeskuksessa vastataan tietopyyntöihin kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä.

Marraskuussa 2008 liikenteestä vastaava komission jäsen perusti uuden yhteyspisteen, johon saa yhteyden hänen internetsivunsa ja liikenteen pääosaston internetsivun kautta⁽¹⁾. Matkustajat voivat lähettää sinne tietopyyntöjään kaikista oikeuksiinsa liittyvistä yhteisön asetuksista. Europe Direct palvelu vastaa näihin tietopyyntöihin hyvin ripeästi.

Seuraavaksi komissio on tarkistanut, että toimivaltaisten kansallisten viranomaisten suuri enemmistö on myös perustanut internetsivuja, joilla tarjotaan tietoa maan virallisella kielellä matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämistä sekä lentojen peruuttamista tai pitkäaikaista viivästymistä koskevista oikeuksista annetusta asetuksesta (EY) N:o 261/2004 ja vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteessä annetusta asetuksesta (EY) N:o 1107/2006.

Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset tekevät myös tarkistuksia varmistaakseen, että lentoyhtiöt täyttävät velvoitteensa tarjota kirjallista tietoa matkustajille heti lähtötarkastuksessa ja onnettomuustapauksessa asetuksen (EY) N:o 261/2004 mukaisesti.

Viimeiseksi komissio teki vuonna 2008 samaan aikaan asetuksen (EY) N:o 1107/2006 voimaantulon kanssa videon liikuntarajoitteisten henkilöiden erityisoikeuksista lentoliikenteessä. Kyseistä videota on myös jaettu viestintävälineenä kaikille kansainväliseen lentoasemien järjestöön kuuluville lentoasemille. Asetusta (EY) N:o 1107/2006 ja sen täytäntöönpanoa koskevat tiedot ovat säännöllisesti korkean tason ryhmän kokousten esityslistalla. Ryhmässä on edustajia Euroopan kansalaisyhteiskunnasta, johon kyseinen lainsäädäntö välittömimmin vaikuttaa.

Kreikkalaisille laivanvarustajille myönnettiin aikajaksolla 2000–2008 saarille suuntautuvien "tuottamattomien reittien" liikennöinnistä 226 822 254,98 euroa tukien muodossa. Tukien määrä nousi pilviin, kun PASOK-puolueen hallituksen säätämä laki n:o 2932/2001 otettiin käyttöön yhteisön asetuksen (ETY) N:o 3577/92⁽¹⁾ mukaisesti. Lain tullessa voimaan vuonna 2003 tuet nousivat jyrkästi vuoden 2002 12 miljoonasta eurosta 25 180 000 euroon. Laivanvarustajille myönnettävät tuet, jotka maksetaan Kreikan kansan varoista, on skandaali, joka jatkuu edelleen nykyisen Uusi demokratia -puolueen hallituskaudella. Pelkästään aikajaksolla 2008–2009 nykyinen hallitus turvasi laivanvarustajille yli 100 miljoonan euron tuet, mikä merkitsee 267 315,41 euron voittoa jokaista laivareittiä kohti. Samalla aikajaksolla lippujen hinnat nousivat 376 prosenttia.

Mikä on komission kanta edellä mainittuihin tosiseikkoihin perustuviin syytöksiin, jotka koskevat laivanvarustajien "tuottamattomien reittien" "patentilla" ansaittuja ylitsepursuavia tukia? Miksi se ei julkaise asiaa koskevaa kertomusta rannikkoliikenteestä EU:n jäsenvaltioissa?

(FR) Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3577/ETY (meriliikenteen kabotaasista) mukaisesti voidaan tehdä julkisen palvelun sopimuksia, kun markkinat eivät pysty takaamaan riittäviä meriliikennepalveluja saarille. Jäsenvaltiot voivat arvioida hyvin laajasti palvelun "riittävyyden".

Jäsenvaltiot maksavat tarjotusta julkisesta palvelusta rahallista korvausta julkisen palvelun tarjoamisesta vastaavalle laivanvarustajalle. Korvaus ei saa ylittää palvelun kustannusten kattamiseen tarvittavaa määrää ottaen huomioon liikenteenharjoittajan tulot ja kohtuullisen voiton.

Jäsenvaltioiden ei tarvitse tiedottaa komissiolle tehdyistä julkisen palvelun sopimuksista tai niihin liittyvistä korvauksista. Tämän takia komissiolla ei ole yksityiskohtaisia tietoja jäsenvaltioissa laivanvarustajille myönnetyistä määristä. Komissio haluaisi kuitenkin huomauttaa, että tällaisia korvauksia myöntävät kaikki jäsenvaltiot, joilla on saaria ja jotka käyttävät tällaisia julkisen palvelun sopimuksia.

Arvoisa jäsen esittää, että tiettyjä kannattavia reittejä pidetään tuottamattomina korvauksen maksamisen perustelemiseksi. Jos näin todellakin on, komission mielestä kyseessä oleviin reitteihin olisi sovellettava puhtaasti kaupallista järjestelmää. Komissio olisi hyvin kiitollinen, jos arvoisa jäsen voisi toimittaa yksityiskohtaisia tietoja kyseessä olevista reiteistä.

Lopuksi, rannikkoliikenteen soveltamista koskevan kertomuksen osalta tällä hetkellä järjestetään kuulemisia kansallisten merenkulkuviranomaisten ja muiden asianosaisten kanssa, jotta voidaan kerätä tietoa käytettäväksi rannikkoliikennetoiminnan ja sen vapauttamisen vaikutusten arvioinnissa. Kertomus, johon arvoisa jäsen viittaa, julkaistaan vuoden loppuun mennessä.

Sekä taloudellisen elpymisen että ilmastonmuutoksen yhteydessä on puhuttu paljon ympäristöalan työpaikoista, joilla voidaan osittain vastata molempiin haasteisiin.

Millä tavoin energia-asioista vastaava komission jäsen toimii yhteistyössä työllisyysasioista vastaavan komission jäsenen kanssa varmistaakseen, että nämä puheet eivät olisi pelkkää retoriikkaa vaan niistä tulisi totta?

(EN) Komissio tunnustaa, että on tärkeää siirtyä resursseiltaan tehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen⁽¹⁾. Tähän rakenteelliseen muutokseen pyrkivä edistys riippuu pääasiassa uusien ajanmukaisten ja koordinoitujen toimien kehittämisestä eri aloilla, nykyisten toimien täytäntöönpanosta, mukaan luettuna ne, joilla pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä jäsenvaltioissa, markkinoiden ja tekniikoiden kehittymisvauhdista ja työmarkkinoiden valmiudesta vastata kaikkiin näihin muutoksiin.

Ilmastonmuutoksen lieventämiseksi ja siihen sopeutumiseksi ja muihin ympäristöä koskeviin haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan kattavaa strategista lähestymistapaa ja asiaankuuluvien päätöksentekijöiden koordinoitua toimintaa energian ja työllisyyden lisäksi muilla eri aloilla (kuten ympäristö, teollisuus, tutkimus ja kehitys, liikenne ja koulutus). Sopeutumisen osalta komissio esitti hallinnon eri osien ja tasojen koordinoidun toiminnan eri osat valkoisessa kirjassaan "Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: kohti eurooppalaista toimintakehystä"⁽²⁾. Lieventämisen osalta viime joulukuussa hyväksytty ilmasto- ja energiapaketti on perustavanlaatuinen vaihe oikeaan suuntaan ja sen täytäntöönpanolla luodaan työllisyysmahdollisuuksia energia-alalla. Esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden alalla odotetaan 2,3−2,7 miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä, ja siinä pienten ja keskisuurten yritysten osuus on suuri⁽³⁾.

Muita ponnisteluja vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi voidaan edistää Lissabonin strategian nojalla rakenneuudistusprosessin nopeuttamiseksi ja sen sujuvan toiminnan varmistamiseksi. Talouden elvytyssuunnitelmissa on useimpien, ellei kaikkien, jäsenvaltioiden osalta keskitytty vihreisiin teknologioihin, investointiin ja vihreiden työpaikkojen luomista koskevaan tavoitteeseen. Tämän alan EU:n politiikalla pyritään luomaan enemmän ja parempia työpaikkoja ja tekemään työllisyydestä kustannustehokasta ja kestävää. Hiilijalanjäljen pienentäminen työpaikoilla tekisi kaikista työpaikoista EU:n taloudessa vihreämpiä.

"Vihreässä" taloudessa tarvittavista taidoista on vain niukasti tietoa osaksi siksi, että rakennemuutoksen mahdollisista vaikutuksista ei tiedetä tarpeeksi. On järkevää olettaa, että taitojen "vihertämiseen" kuuluu ensinnäkin perinteisten taitojen ja pätevyyden soveltaminen uusien "vihreämpien" teknologioiden, materiaalien ja tuotteiden tuotantoon/käyttöön ja toiseksi erityiset "vihreät" taidot, kuten hiilijalanjäljen pienentäminen. Komissio on siksi tunnustanut, että on kaksi yhtä tärkeää toimenpidettä, eli vihreässä taloudessa tarvittavien taitojen tunnistamisvalmiuksien kehittäminen ja niiden saaminen vastaamaan työmarkkinoiden vaatimuksia sekä koulutusohjelmien laatiminen uusien toimien täyttämisessä tarvittavien taitojen kehittämiseksi.

Tiedonannossaan kevään Eurooppa-neuvostolle⁽⁴⁾ komissio korosti, että on tärkeää parantaa tarvittavien taitojen seurantaa ja ennakointia sekä taitojen parantamista ja niiden saamista vastaamaan tulevia työmarkkinoiden tarpeita, kuten vihreän talouden työpaikoissa tarvittavia taitoja. Siksi se auttaa jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia ennakoimaan talouden vihertymiseen ja siihen liittyviin työmarkkinoiden haasteisiin liittyviä tulevia haasteita. Komission aloitteessa "Uudet taidot uusia työpaikkoja varten"⁽⁵⁾ esitetään monia toimia, joilla lisätään tietoa nykyisestä ja tulevasta työmarkkinoiden kysynnästä ja otetaan käyttöön monia yhteisön välineitä taitojen kohentamisen tukemiseksi. Vuonna 2009 komissio vauhdittaa yhteistyötä ILOn⁽⁶⁾ ja Cedefopin⁽⁷⁾ kanssa tarvittavien taitojen ennakointia koskevien välineiden ja menetelmien kehittämiseksi erityisesti "vihreiden taitojen" näkökulmasta.

Komission kesäkuussa isännöimässä rakenneuudistusfoorumissa käsitellään ilmastonmuutoksen lieventämisestä ja siihen sopeutumisesta työntekijöille ja työnantajille aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentämistä. Siellä myös tarkastellaan taitoja koskevaa kysymystä ja sitä, miten voidaan tarjota uudelleenkoulutusta niille, jotka sitä tarvitsevat, tai niille, jotka voivat hyötyä vähähiilisiin tekniikoihin liittyvistä mahdollisuuksista.

Euroopan sosiaalirahaston sääntöjen yksinkertaistaminen Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti helpottaa myös koulutuksen ja taitojen kohentamisen kaltaisten toimenpiteiden, työttömien ja irtisanottujen työntekijöiden aktivointitoimenpiteiden ja itsenäisen ammatinharjoittamisen tukemisen rahoittamista. Joustoturvaperiaatteella⁽⁸⁾ voidaan myös tukea ilmastonmuutoksen rakenteellisen haasteisiin sopeutumista koskevaa prosessia.

Koheesiopolitiikan kunnianhimoisilla menoilla vihreään talouteen ja ympäristöhankkeisiin (105 miljardia euroa kaudelle 2007−2013) edistetään huomattavasti kestävää kasvua ja kestäviä työpaikkoja Euroopassa sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevia EU:n tavoitteita. Koheesiopolitiikassa osoitetaan erityisesti kolme miljardia euroa ympäristöystävällisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien edistämiseen pk-yrityksissä⁽⁹⁾ ja ympäristöalan työpaikkoihin. Yksi selkeimmistä tutkimuksen ja innovaatioiden rahoituksen tavoitteista on edistää yleisesti investointeja vihreisiin teknologioihin.

Onko komissio tietoinen Irlannin raja-alueilla toimivien yritysten ja vähittäiskauppojen äärimmäisen vakavasta tilanteesta, joka johtuu Ison-Britannian punnan dramaattisesta devalvoitumisesta, mikä antaa kohtuuttoman kilpailuedun Pohjois-Irlannin alueella toimiville yrityksille ja vähittäiskaupoille?

Mitä mahdollista apua mainituille kohtuuttomasta kilpailusta kärsiville yrityksille ja vähittäiskaupoille voidaan antaa?

Onko komissio tietoinen muista mahdollista vastaavista tapauksista sellaisissa euroalueeseen kuuluvissa jäsenvaltioissa, joilla on yhteinen raja euroalueen ulkopuolella olevan jäsenvaltion kanssa?

(EN) Vaihtokurssit ovat alttiita huomattaville vaihteluille, jotka liittyvät yleisesti, joskaan eivät aina, muutoksiin talouden perustekijöissä. Englannin punnan äskettäinen romahtaminen voi liittyä moniin taloudellisiin tekijöihin. Niitä ovat muun muassa markkinoiden osallistujien huoli Yhdistyneen kuningaskunnan kaksinkertaisesta vajeesta (suuri kauppavaje yhdistettynä kasvavaan budjettivajeeseen, mukaan luettuna suuret vastuusitoumukset), pelot siitä, että taantuma on Yhdistyneessä kuningaskunnassa syvempi kuin muissa edistyneissä talouksissa ja Englannin pankin jyrkät korkojen laskut. Euro on lisäksi hyötynyt, vaikkakin vähemmän kuin Yhdysvaltain dollari, siitä, että rahoitusmarkkinoiden kriisin puhjettua alettiin sijoittaa turvallisempiin sijoituskohteisiin. Punnan devalvoituminen vuosina 2007 ja 2008 alkoi lisäksi tasolta, jossa punta oli selkeästi pitkän aikavälin historiallisen keskiarvonsa yläpuolella.

Komissio ei ole tietoinen vastaavista tilanteista muilla raja-alueilla, vaikka sitä ei voi sulkea poiskaan.

Vaikka EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston valtioiden välisiä neuvotteluja on nyt käyty 20 vuotta, vapaakauppasopimusta ei ole vieläkään tehty. Lisäksi Persianlahden yhteistyöneuvoston valtiot vetäytyivät neuvotteluista yksipuolisesti viime joulukuussa.

Miten komissio aikoo herättää uudestaan Persianlahden maiden kiinnostuksen neuvotteluja kohtaan, jotta sopimus saataisiin tehtyä mahdollisimman pian? Mitkä ratkaisematta olevat erityiskysymykset estävät sopimuksen tekemisen? Miten komissio aikoo saada Persianlahden maat osallistumaan tiiviimmin kansainvälisten taloussuhteiden erityisesti kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin uudelleenmuotoilua koskevaan keskusteluun, kun otetaan huomioon, että Saudi-Arabia osallistuu G20-kokoukseen ja on ilmaissut kiinnostuksensa kyseisten taloussuhteiden uudelleenmuotoiluun? Mitä kysymyksiä käsitellään erityisesti seuraavassa 19:nnessä yhteistyöneuvostossa sekä EU:n ja Persianlahden maiden välisessä ministerikokouksessa?

(EN) Komissio piti valitettavana Persianlahden yhteistyöneuvoston viime huippukokouksessa (29. joulukuuta 2008) tehtyä päätöstä lykätä neuvotteluja vapaakauppasopimuksesta EU:n kanssa.

Lykkäyksestä huolimatta komissio katsoo sopimuksen neuvottelijana, että sopimus on mahdollinen, jos jäljellä olevissa asioissa (eli poliittiset lausekkeet ja vientitullien kieltäminen) joustetaan riittävästi. Se on siksi edelleen sitoutunut jatkamaan keskusteluja.

Omanissa 29. huhtikuuta 2009 järjestetyn EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston ministerikokouksen viestit olivat myönteisiä: Persianlahden yhteistyöneuvosto ja EU tarkastelivat äskettäisiä kuulemisiaan vapaakauppasopimuksesta ja sopivat jatkavansa kyseisiä kuulemisia kaikista jäljellä olevista asioista näiden pitkään kestäneiden neuvottelujen jatkamiseksi – ja ihanteellisessa tapauksessa päättämiseksi.

Komissio jatkaa edelleen päättäväisesti ponnisteluja löytääkseen molempien hyväksyttävissä olevat ratkaisut.

Lontoon G20-huippukokouksen tulokset ovat hyvin merkittäviä, ja ne antavat vahvan viestin yleisestä yksimielisyydestä sekä nykyisen kriisin syiden määrittelyn että sen ratkaisun osalta. Saudi-Arabia oli hyvin rakentava, erityisesti sääntelyuudistuksen ja kansainvälisten rahoituslaitosten uudistuksen osalta. Komissio pitää erityisen myönteisenä Saudi-Arabian tukea Kansainvälisen valuuttarahaston resurssien lisäämiselle.

EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston ministerit keskustelivat nykyisen kansainvälisen poliittisen tilanteen pohjalta maailmanlaajuisesta talous- ja rahoituskriisistä ja siitä, miten sitä käsitellään heidän viime viikolla (29. huhtikuuta 2009) Omanissa pidetyssä ministerikokouksessaan. Komission ja Persianlahden yhteistyöneuvoston seuraavan, 15. kesäkuuta 2009 Brysselissä järjestettävän talousvuoropuhelun aiheena on perusteellinen keskustelu nykyisestä maailmanlaajuisesta epätasapainosta.

EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston ja ministerikokouksen (Oman, 29. huhtikuuta) esityslistalla oli viime vuosien tapaan muun muassa yhteistyökysymyksiä ja poliittisia asioita, jotka ovat sekä EU:n että Persianlahden yhteistyöneuvoston yhteisen edun mukaisia:

Vuoden 1989 yhteistyösopimuksen täytäntöönpano: energian, ympäristön/ilmastonmuutoksen, tutkimuksen ja korkeakoulutuksen kaltaisten yhteiseen etuun kuuluvien alojen yhteistyötoimien nykyinen tilanne ja tulevaisuudennäkymät;

alueelliset kysymykset, kuten Lähi-idän rauhanprosessi, Iran ja Irak;

monet maailmanlaajuiset kysymykset, kuten terrorismin torjunta ja ydinsulku, ilmastonmuutos, ihmisoikeudet ja maailmanlaajuinen talous- ja rahoituskriisi.

EU ja Persianlahden yhteistyöneuvosto keskustelivat kaikista näistä kysymyksistä ja vapaakauppasopimuksesta Omanissa. Kaksi osapuolta sopi yhteisestä julkilausumasta. Kokouksen tärkeimmät tulokset olivat päätös elvyttää kahdenvälinen suhde kahden osapuolen välillä nykyisen yhteistyösopimuksen perusteella ja päätös jatkaa keskusteluja vapaakauppasopimuksesta neuvottelujen jatkamiseksi.

Krakovassa sijaitseva teologinen akatemia "Papieska Akademia Teologiczna" on käynnistänyt hankkeen itäisen kristinuskon tutkimuskeskuksen perustamiseksi. Keskuksen tarkoituksena on vastata tarpeeseen tutkia islamilaista maailmaa ja siellä eläviä kristillisiä yhteisöjä. Päähuomio kiinnitettäisiin kulttuurienväliseen vuoropuheluun ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamiseen Lähi-idässä. Kyseinen ala on erityisen mielenkiintoinen Euroopan kehityksen ja integraation yhteydessä. Keskuksen perustaminen antaisi mahdollisuuden näiden aiheiden yliopistotasoiseen tutkimiseen. On huomattava, että Akatemia huolehtii osasta keskuksen rahoituksesta, mikä antaa mahdollisuuden korkealuokkaiseen tieteelliseen tutkimukseen. Voiko komissio osoittaa mahdollisuuksia keskuksen lisärahoitusta varten?

(EN) Rakennerahastojen osalta ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti komissio ei ole mukana hankkeiden valinnassa, poikkeuksena niin kutsutut suurhankkeet (yli 25 miljoonaa euroa ympäristön ja 50 miljoonaa euroa kaikkien muiden alojen osalta), jotka komissio arvioi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 41 artiklan mukaisesti. Vastuu hankkeiden valinnasta on Puolan kansallisilla tai alueellisilla viranomaisilla. Koska kyseessä olevan hankkeen arvo ei ylitä suurhankkeita koskevaa rajaa, kaikki päätökset siitä, saako hanke tukea rakennerahastoista, ovat jäsenvaltion vastuulla. Alueellisten toimenpideohjelmien puitteissa täytäntöönpantujen hankkeiden valinnasta vastaava laitos on järjestelytoimisto toimenpideohjelman hallintoviranomaisena.

Komissio ehdottaa siksi kääntymistä Malopolskien järjestelytoimiston puoleen.⁽¹⁾

>

Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä 11. heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 mukaisesti koheesiopolitiikalla olisi edistettävä kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä sisällyttämällä siihen kestävää kehitystä koskevat yhteisön ensisijaiset tavoitteet, sellaisina kuin Eurooppa-neuvosto ne on määritellyt Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 ja Göteborgissa 15. ja 16. kesäkuuta 2001 pidetyissä kokouksissaan.

Yleisemmin kulttuurin ja sen kansallisen tason rahoittamisen osalta pitäisi muistaa, että kyseinen rahoitus on jäsenvaltioiden vastuulla. EU:n tasolla toimintaa toteutetaan toissijaisuusperiaatetta täysimääräisesti kunnioittaen, jolloin EU:n tehtävänä on tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toteuttamia toimia eikä korvata niitä.

Vuosien 2007−2013 EU:n kulttuuriohjelmalla edistetään kuitenkin kulttuuriammattilaisten, taideteosten sekä kulttuuriin ja taiteeseen liittyvien tuotteiden rajatylittävää liikkuvuutta ja vauhditetaan kulttuurienvälistä vuoropuhelua. Ohjelmasta saa lisätietoa Puolan yhteyspisteestä the Cultural Contact Point Poland.⁽²⁾

Voiko komissio kommentoida sääntöjä, joiden mukaan perustetaan EU:n rekisteri lääketieteen alan ammattilaisista, joiden oikeus ammatinharjoittamiseen on peruutettu, kun otetaan huomioon, että Euroopan parlamentti on pyrkinyt sisällyttämään sellaisia toimia koskevan määräyksen ehdotukseen rajatylittävästä terveydenhuollosta?

(EN) Jäsenvaltiot ovat laatineet omat rekisterinsä, joissa luetellaan säänneltyjen ammattien joukkoon kuuluvat terveydenhuoltoalan ammattilaiset ja joissa on tarvittaessa kurinpitotoimia tai rikosoikeudellisia seuraamuksia heitä vastaan.

Lisäksi ammattipätevyyden tunnustamisesta annetulla direktiivillä 2005/36/EY⁽¹⁾ on vahvistettu toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä, koska tiedonvaihdosta kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion välillä on tehty pakollista. Erityisemmin se koskee tiedonvaihtoa kohdistetuista kurinpitotoimista tai määrätyistä rikosoikeudellisista seuraamuksista tai muista erityisistä vakavista seikoista, jotka todennäköisesti vaikuttavat kyseessä olevan toiminnan harjoittamiseen sekä kaikkia tietoja, jotka koskevat palvelun tarjoajan sijoittautumisen laillisuutta ja moitteetonta toimintaa.

On kehitetty sähköinen väline, jota kutsutaan IMIksi (sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä) ja jolla helpotetaan tiedonvaihtoa asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten välillä käyttämällä kaikille kielille etukäteen käännettyjä vakiolomakkeita, joissa on direktiivin 2005/36/EY tehokasta soveltamista varten tarvittavia kysymyksiä. IMI-järjestelmä toimii täysin lääkärien, hammaslääkärien, sairaanhoitajien, kätilöiden, farmaseuttien ja fysioterapeuttien kaltaisten terveydenhuoltoalan ammattilaisten osalta.

Tässä jäsenvaltioiden välisessä tietojenvaihdossa on noudatettava yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetussa direktiivissä 95/46/EY⁽²⁾ ja henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla annetussa direktiivissä 2002/58/EY⁽³⁾ säädettyä lainsäädäntöä henkilötietojen suojelusta.

Komissio antaa vuonna 2012 direktiivin 2005/36/EY soveltamista koskevan kertomuksen, jossa arvioidaan sen säännökset. Jos sitten käy selväksi, että erilaiset tietojenvaihtovelvoitteet ja -keinot ovat riittämättömiä kyseessä olevien ongelmien käsittelemiseksi, tietojenvaihtoon liittyviä velvoitteita (ja niiden yksityiskohtia) voidaan harkita uudelleen.

Komission ehdotuksessa direktiiviksi potilaiden oikeuksista rajatylittävässä terveydenhoidossa keskitytään potilaiden oikeuksiin ja liikkuvuuteen. Tässä ehdotuksessa terveydenhuoltoalan ammattilaisille asetetaan velvoite antaa kaikki asiaankuuluva tieto, jotta potilaat voivat tehdä tietoon perustuvan valinnan. Se voi sisältää tämän rekisteröintiaseman vahvistamisen.

Viime vuoden marraskuussa AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous hyväksyi mietinnön, jota olin mukana laatimassa ja jossa komissiota kehotettiin velvoittamaan EU:n alueella toimivat suuryritykset kantamaan vastuunsa työvoimakäytännöistä kaikilla toimitusketjun tasoilla. Mietinnön mukaan yhdenmukaisten normien noudattamista olisi tuettava koko toimitusketjussa riippumattoman tahon tekemillä säännöllisillä tarkastuksilla.

Mihin toimenpiteisiin komissio aikoo ryhtyä täyttääkseen velvollisuutensa asian suhteen?

(EN) Kysymys liittyy komission yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen lapsityövoimaa koskevasta mietinnöstä laatimaan seurantamuistioon⁽¹⁾. Kuten seurantamuistiossa todetaan, komission ja EU:n jäsenvaltioiden yritysten yhteiskuntavastuusta käyttämä määritelmä sisältää toimia, joita itse yritykset toteuttavat vapaaehtoisesti eivätkä pakollisen asetuksen takia. Siksi ei ole säädetty pakollisista toimenpiteistä kuten julkisten elinten suorittamasta toimitusketjun valvonnasta tai muista riippumattomista tarkastuksista.

Komissio tekee yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa yritysten yhteiskuntavastuun eurooppalaisen liittoutuman kautta, ja se on tukenut monia työpajoja tai "laboratorioita", joissa käsitellään yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyviä aiheita. Näissä työpajoissa on tuotettu monia suosituksia ja välineitä, joilla tuetaan yrityssektoria, muun muassa uusi internetportaali, jossa yrityksille tarjotaan ohjausta yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvistä kysymyksistä toimitusketjussa.

Komissio isännöi yritysten yhteiskuntavastuuta käsittelevää sidosryhmäfoorumia, jossa on mukana työnantajia, kansalaisjärjestöjä, ammattiyhdistyksiä, yliopistojen edustajia ja sijoittajia. Se osallistuu myös OECD:n⁽²⁾ aloitteeseen monikansallisten yritysten toimintaohjeiden kehittämiseksi ja edistämiseksi sekä kannustaa EU:n teollisuutta liittymään Yhdistyneiden Kansakuntien Global Compact -aloitteeseen. Aivan viime aikoina komissio ja jäsenvaltiot ovat käsitelleet ihmisoikeuksien ja liike-elämän YK:n erityisedustajan John Ruggien vuonna 2008 YK:lle laatimassaan raportissa nimeltä Protect, Respect and Remedy kehittämiä puitteita. Komissio aikoo erityisesti käynnistää yhteistyössä YK:n erityisedustajan kanssa tutkimuksen kolmansissa maissa toimiviin EU:n yrityksiin sovellettavista ihmisoikeuksia ja ympäristökysymyksiä koskevista oikeudellisesta puitteista.

Kuten seurantamuistion esittelyssä yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen sosiaalivaliokunnan helmikuussa 2009 järjestetyn kokouksen aikana todettiin, komissio osallistuisi mielellään yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen sosiaalivaliokunnan syyskuun 2009 kokoukseen keskustellakseen uusista kehitysvaiheista ja uusien seurantatoimien tuloksista. Yksi tällainen seurantatoimenpide sisältää eurooppalaisen lapsen oikeuksien foorumin seuraavan kokouksen⁽³⁾ (pysyvä neuvoa-antava foorumi lasten oikeuksista sisäisissä ja ulkoisissa toimissa), joka järjestetään 18. kesäkuuta 2009 ja jossa keskitytään lapsityövoimaan. Yksi esityslistan aiheista on yritysten yhteiskuntavastuu ja sen osuus lapsityövoiman torjunnassa. Komissio katsoo, että näillä kehitysvaiheilla tarjotaan vakaa perusta jatkuvalle keskustelulle lasten oikeuksista ja yritysten yhteiskuntavastuusta.

Yövuorossa työskentelyyn on yhdistetty syöpäriskin kohoaminen. Tutkimuksissa on osoitettu, että yövuorossa työskentelevillä miehillä esiintyy muita yleisemmin eturauhassyöpää ja että vastaavasti naisilla on suurempi riski sairastua rintasyöpään.

Maailman terveysjärjestö on luokitellut yötyön todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi, ja myös Yhdysvaltojen syöpäyhdistys (American Cancer Association) on ilmoittanut hyväksyvänsä kyseisen luokittelun.

Onko komissio tietoinen tästä syövän ja yötyön tekemisen välisestä yhteydestä? Aikooko komissio lisätä tukea tutkimukselle, jossa tarkastellaan, miten yötyö on vaikuttanut syövän esiintymiseen EU:ssa? Aikooko komissio perehtyä parhaisiin käytäntöihin ja tutkimuksiin, jotka koskevat keinoja, joilla yötyön tekemisestä voidaan tehdä turvallisempaa, sekä sitä, mikä on turvallisen yötyön enimmäispituus? Aikooko komissio työelämää ajatellen julkaista suuntaviivoja, joissa todetaan yötyön muodostavan syöpäriskin, jotta työnantajat ja työntekijät ovat tietoisia kyseisestä vaarasta?

(EN) Komissio on tietoinen väitteistä syövän ja yötyön välisestä yhteydestä, jota WHO:n kansainvälinen syöväntutkimuskeskus pitää "todennäköisenä".

Komissio tunnustaa, että tämä "todennäköinen" yhteys on tunnettu tiedeyhteisössä, jonka tutkimus perustuu alustavaan oletukseen, että yöllä tehtävä vuorotyö voi haitata tavallista biologisen kierron rytmiä. Se vaikuttaa melatoniinin tuotantoon, mikä puolestaan aiheuttaa hormonien epänormaalin suurta tuotantoa ja siten riskin tiettyjen syöpien kehittymisestä.

Komissio on aktiivisesti mukana yrityksissä vähentää työskentelyolojen kielteistä vaikutusta syövän osalta. Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö ovat myös sitoutuneet aktiivisesti tutkimaan häiriytyneen unirytmin vaikutuksia terveyteen.

Syövän ehkäisemisen tärkein ala on kuitenkin tärkeimpiin terveyden taustatekijöihin perustuvassa ehkäisevien toimien toteuttamisessa, kuten Euroopan syövänvastaisessa säännöstössä todetaan. On arvioitu, että noin kolmannes kaikista syövistä voitaisiin estää muuttamalla tai välttämällä merkittävimpiä riskitekijöitä, kuten tupakointia ja alkoholin kulutusta.

Yleisemmin komissio suunnittelee käynnistävänsä syyskuussa 2009 eurooppalaisen syöväntorjunnan kumppanuusohjelman tukeakseen jäsenvaltioita näiden ponnisteluissa käsitellä syövän taakkaa tehokkaammin. Kumppanuudella annetaan puitteet syövän ehkäisyä ja valvontaa koskevan tiedon, valmiuksien ja asiantuntemuksen määrittämiselle ja jakamiselle yhdistämällä asiaankuuluvat sidosryhmät koko EU:ssa yhteisessä ponnistuksessa syövän käsittelemiseksi.

Toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12. kesäkuuta 1989 annettu neuvoston direktiivi (direktiivi 89/391/ETY) kattaa työntekijöiden suojelun kaikkien työskentelyolosuhteiden aiheuttamilta riskeiltä.

Lisäksi työaikadirektiivissä (direktiivi 2003/88/EY)⁽¹⁾ on monia erityisiä yötyöntekijöiden suojatoimenpiteitä. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että yötyöntekijöillä on direktiivin mukaisesti oikeus ilmaiseen terveystarkastukseen ennen työhön ryhtymistä ja säännöllisen välein sen jälkeen. Niiden on myös varmistettava, että jos työntekijöillä on heidän yötyöhönsä liittyviä terveysongelmia, heidät pitäisi siirtää heille soveltuvaan päivätyöhön, jos se on mahdollista. Työnantajien, jotka teettävät säännöllisesti yötyötä, on ilmoitettava siitä pyydettäessä toimivaltaisille viranomaisille. Ja jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että työvuoroja laativat työnantajat ottavat huomioon sen yleisen periaatteen, että työ on mukautettava työntekijän mukaan.

Komissio seuraa edelleen tätä tärkeää kysymystä, joka koskee mahdollista yhteyttä syövän ja yötyön välillä.

31. maaliskuuta 2004 annetussa direktiivissä 2004/23/EY⁽¹⁾ vahvistetaan ihmiskudosten ja -solujen luovuttamista, hankintaa, testausta, käsittelyä, säilömistä, säilytystä ja jakelua koskevat laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Direktiivi muodostaa puitteet ihmiskudosten ja -solujen hankinnalle Euroopan unionissa.. Direktiivi muodostaa puitteet ihmiskudosten ja -solujen hankinnalle Euroopan unionissa. Sen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on pahasti viivästynyt joissakin jäsenvaltioissa, minkä seurauksena tietyt soluihin ja kudoksiin liittyvät toimintamenetelmät ovat joissakin jäsenvaltioissa melko kehittymättömiä. Lisäksi potilaat ja lääkärit ovat usein tietämättömiä kantasolujen eduista ja lääketieteen uusimmista menetelmistä, joissa käytetään kantasoluja.

Onko komissio saanut ennen 7. huhtikuuta 2009 kaikilta jäsenvaltioilta ajantasaisen kertomuksen direktiivin eri säännösten toimeenpanosta, kuten direktiivin 26 artiklassa säädetään?

Huhtikuun 18. päivänä vietetään eurooppalaista potilaan oikeuksien teemapäivää. Aikooko komissio tehostaa toimiaan, joilla potilaille ja lääkäreille tiedotetaan kantasolujen eduista?

(EN) Komissio lähettää joka vuosi jäsenvaltioille kyselylomakkeen ihmiskudosten ja -solujen laatu- ja turvallisuusvaatimuksista annetun direktiivin 2004/23/EY osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamista ja täytäntöönpanoa koskevan prosessin arvioimiseksi. Kyselyn tuloksista keskustellaan jäsenvaltioiden kanssa toimivaltaisten viranomaisten kokouksessa. Tuloksista julkaistaan yhteenvetotaulukot terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston internetsivulla.

Vuoden 2009 kyselylomakkeen tulokset ovat myös perustana kertomukselle direktiivin 2004/23/EY vaatimusten noudattamisesta sen 26 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komissio ottaa tällä hetkellä vastaan vastauksia, jotka kootaan 27.−28. toukokuuta 2009 järjestettävää seuraavaa kokousta varten.

Direktiivin 2004/23/EY ja sen täytäntöönpanodirektiivien tarkoituksena on laatia ihmiskudosten ja -solujen luovuttamista, hankintaa, testausta, käsittelyä, säilömistä, säilytystä ja jakelua koskevat vähimmäisvaatimukset. Se ei kata tutkimusta, jossa käytetään ihmiskudosta ja -soluja eikä sillä puututa jäsenvaltioiden tekemiin päätöksiin tietyntyyppisten ihmissolujen, kuten kantasolujen, käytöstä tai käyttämättä jättämisestä.

Jo ainakin kahden kuukauden ajan Keski-Kreikan alueella Maliakos-lahden vesissä havaittu Chatonella-myrkkylevä on aiheuttanut ennennäkemättömiä kalojen joukkokuolemia. Tämän ympäristökatastrofin seurauksena alueen kalastajat ovat epätoivoisessa tilanteessa ja esittävät oikeutetusti vastalauseita. Tämän myrkkylevän kasvu johtuu tutkijoiden lausuntojen mukaan lahteen laskevan Sperhios-joen lisääntyneestä ja moninaisesta saastumisesta, jonka aiheuttajina ovat teollisuuden tuottamat ja muut jätteet ja jätevedet. Kuten alueen asukkailla on tapana sanoa, lahti on muuttunut suureksi "myrkkykeitoksi".

Mikä on komission kanta tämän vakavan ympäristöongelman hoitamiseen, tilanteesta taloudellisesti kärsivien kalastajien tukemisen tarpeeseen ja yleisemmin alueen ekologisen tasapainon palauttamiseen, joka on järkkynyt saastumisen takia?

(EN) Arvoisa jäsen kertoo Sperhios-joen ja Maliakos-lahden saastumisesta ja siihen liittyvistä vaikutuksista alueen kalakantoihin ja kalastajiin.

EU:n ympäristölainsäädännössä säädetään selkeistä mekanismeista vesiemme suojelemiseksi

puuttumalla saastumiseen sen lähteillä muun muassa yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin⁽¹⁾ ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä annetun direktiivin (IPPC)⁽²⁾ nojalla

säätämällä ympäristötavoitteet kaikille vesialueille (joille, järville, pohjavesille ja rannikkovesille) vesipuitedirektiivin⁽³⁾ nojalla

Yhdyskuntajätedirektiivillä vaaditaan jäsenvaltioita keräämään ja käsittelemään jätevedet kaikista taajamista, joissa on yli 2 000 asukasta (tai vastaava jäteveden aiheuttama saastuminen) joko vuoteen 1998, 2000 tai 2005 mennessä (riippuen taajaman koosta ja kohteena olevien vesien piirteistä). Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetussa direktiivissä (IPPC) vaaditaan, että sen soveltamisalaan kuuluvilla teollisuuslaitoksilla on yhdennetty lupa ja että ne täyttävät myös parhaimpiin käytettävissä oleviin tekniikoihin perustuvat ehdot. Nykyisiltä laitoksilta edellytettiin, että niillä on direktiivin mukainen lupa 30. lokakuuta 2007 mennessä.

Komission on tutkinut molempien direktiivien täytäntöönpanoa Kreikassa ja on tullut johtopäätökseen, että velvoitteita ei ole pantu asianmukaisesti täytäntöön. Komissio on siksi aloittanut molempien direktiivien osalta oikeudelliset rikkomusmenettelyt Kreikkaa vastaan.

Vesipuitedirektiivissä säädetään velvoitteesta saavuttaa/säilyttää kaikkien vesien hyvä veden laatu (hyvä tila) yleisesti vuoteen 2015 mennessä. Jäsenvaltioiden on tehtävä ympäristöanalyysi paineista ja vaikutuksista joulukuuhun 2004 mennessä, ja niiden on kehitettävä suunnitelmia ja ohjelmia "hyvän tilan" saavuttamiseksi 22. joulukuuta 2009 mennessä.

Sperhios-joen paineiden ja vaikutusten ympäristöanalyysissä käsitellään erityisesti kyseisen joen vedenlaatua koskevia ongelmia. Kuten arvoisa jäsen mainitsi Maliakos-lahdesta, saastumisen aiheuttamat häiriöt ekosysteemissä voivat myös aiheuttaa tietyn levälajin valtavaa kasvua ja myrkyllisiä vaikutuksia kaloihin. Jokien ja suistojen (vaihettumisalueet) "hyvä tila" määritellään monilla perusteilla, muun muassa kalakantojen koostumuksen ja runsauden perusteella. Joulukuuhun 2009 mennessä tehtävissä suunnitelmissa ja ohjelmissa on käsiteltävä nykyisiä ongelmia ja laadittava toimenpiteitä ympäristönlaatua koskevan tavoitteen saavuttamiseksi sekä Sperhios-joen että Maliakos-lahden osalta.

Alueen kalataloudelle mahdollisesti annettavan tuen osalta Euroopan kalatalousrahastosta annetun asetuksen⁽⁴⁾, nojalla jäsenvaltiot voivat luonnonkatastrofien sattuessa tai poikkeuksellisessa tapahtumassa toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä osallistuakseen kalastustoimien väliaikaista lopettamista koskevien tukitoimien rahoittamiseen. Vaikka yleiset vaatimukset ja periaatteet on määritelty asetuksessa, jäsenvaltioiden vastuulla on päättää, pitääkö kyseinen kalastustoiminta lopettaa ja voidaanko tukea antaa.

Ranskan hallitus ilmoitti 8. maaliskuuta komissiolle ja EU:n jäsenvaltioille (direktiivin 98/34/EY⁽¹⁾) mukaisesti) online-pelejä ja -vedonlyöntiä koskevasta lakiesityksestään. Ehdotuksessa esitellään ensimmäistä kertaa EU:n historiassa "urheiluvedonlyöntioikeus", oletettavasti ranskalaisten urheilukilpailujen lahjomattomuuden säilyttämiseksi. Tämä oikeus pakottaisi urheiluvedonlyöntitoiminnan harjoittajat tekemään taloudellisia sopimuksia ranskalaisten urheiluliittojen kanssa.

Voisiko komissio ilmoittaa, ovatko nämä Ranskan online-vedonlyöntimarkkinoille asetetut rajoitukset hyväksyttäviä ja EU:n lainsäädännön mukaisia?

Lisäksi mitä todisteita (tilastollisia tai muita) Ranskan viranomaiset ovat antaneet siitä, että tämä toimenpide on tarpeellinen? Entä kuinka tällainen oikeus voi mitenkään edistää "rehtiä urheilua"?

(EN) Komissio tutkii parhaillaan kyseistä lakiluonnosta eikä se ole vielä viimeistellyt kantaansa mutta tekee niin ennen toimenpidekieltokauden päättymistä 8. kesäkuuta 2009.

Kansojen etujen vastaista EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa ajetaan entistäkin taantumuksellisempaan suuntaan uudella neuvoston ehdotuksella asetukseksi yhteisön valvontajärjestelmästä yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi (KOM(2008)0721). Kalastajien ammattijärjestöt vastustavat voimakkaasti yhteistä kalastuspolitiikkaa, koska sillä tuetaan suuria yrityskeskittymiä. Se enteilee jälleen suuria voittoja alalla toimiville monopoliyrityksille ja loukkaa pienten ja keskisuurten kalastajien oikeuksia. Sen myötä myös kalan kuluttajahinnat nousevat ja pienet ja keskisuuret itsenäiset kalastuselinkeinon harjoittajat häviävät. Samalla unohdetaan kaikki toimenpiteet kalanviljely- ja teollisuuslaitosten jätteiden, kaupunki- ja maatalousjätteiden sekä merenkulun ja asevoimien jätteiden aiheuttaman merten saastumisen valvomiseksi.

Mikä on komission kanta näihin kysymyksiin ja kalastajien perusteltuihin vastalauseisiin?

(EN) Ehdotuksella uudeksi kalastuspolitiikan valvontajärjestelmäksi (KOM(2008)0721) pyritään varmistamaan yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) sääntöjen noudattaminen, minkä tarkoituksena on säilyttää kalakantojen terveys kaikkien kalastajien etujen mukaisesti. Komissio ei ole samaa mieltä siitä, että ehdotuksella tuetaan suurten liikekonsernien etuja ja vahingoitetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Uuden valvonta-asetuksen odotetaan johtavan sääntöjen parempaan noudattamiseen. Ajan myötä se saa aikaan parempia kalastusmahdollisuuksia kaikille kalastuslaivaston osille, mukaan luettuna erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset, ja sillä varmistetaan paremmat toimitukset markkinoille.

Koska ehdotuksessa käsitellään kalastustoiminnan valvontaa, se ei ole asianmukainen väline kalanviljelystä peräisin olevan merten pilaantumisen tai teollisuudesta, asutuksesta, maataloudesta, laivaliikenteestä tai sotilaallisesta toiminnasta peräisin olevan jätteen käsittelemiseksi. Näitä kysymyksiä käsitellään niihin liittyvässä asianmukaisessa lainsäädännössä.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat tehneet päätöksen 2850/2000/EY⁽¹⁾ yhteisön yhteistyöjärjestelyistä onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä aiheutuvan meren pilaantumisen alalla sekä yhteisön mekanismin perustamisesta pelastuspalvelualan avustustoimia varten.

Mitä komissio on tähän mennessä tehnyt parantaakseen jäsenvaltioiden toimintakykyä tilanteissa, joissa öljyä tai muita haitallisia aineita pääsee tai on välittömässä vaarassa päästä mereen, sekä edistääkseen vaarojen ennaltaehkäisyä? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteitä komissio aikoo toteuttaa asiassa?

(EN) Komissio antoi 22. joulukuuta 2006 tiedonannon⁽²⁾, jossa esiteltiin yhteisön toimintaa meren pilaantumisen torjumisen ja torjuntavalmiuden osalta ja valmius- ja torjuntatoimien edistämistä ja jatkamista 1. tammikuuta 2007 alkaen (yhteisön yhteistyöjärjestelyjen päätyttyä)⁽³⁾.

Jos tapahtuu onnettomuus ja katastrofi on niin laaja, että kansalliset torjuntavalmiudet eivät riitä, hätätilanteesta kärsivä maa voi ottaa yhteyttä yhteisön pelastuspalvelumekanismiin ja seuranta- ja tiedotuskeskukseen, josta on säädetty neuvoston päätöksellä 2007/779/EY, Euratom⁽⁴⁾. Yhteisön pelastuspalvelumekanismi perustettiin vuonna 2001 tarjoamaan tukea vakavissa hätätilanteissa ja edistämään ja parantamaan jäsenvaltioiden ja yhteisön antaman tuen koordinointia.

Euroopan meriturvallisuusvirasto perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1406/2002⁽⁵⁾. Viraston on tarjottava jäsenvaltioille ja komissiolle teknistä ja tieteellistä apua laivojen onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä johtuvan pilaantumisen osalta ja tuettava apua koskevien pyyntöjen perusteella jäsenvaltioiden saasteidentorjuntamekanismeja. Hätätilanteesta kärsivät jäsenvaltiot ovat maaliskuusta 2006 alkaen voineet pyytää virastoa tuomaan saasteidentorjunta-aluksia täydentämään niiden ponnisteluja pilaantumisen torjumiseksi täydentävillä resursseilla.

EU sääti joulukuussa 2006 alusten aiheuttaman pilaantumisen torjunnan alalla 154 miljoonan euron arvoisesta monivuotisesta rahoituksesta kaudelle 2007−2013.⁽⁶⁾. Pilaantumisen torjuntaa ja torjuntavalmiutta koskevan suunnitelmansa mukaisesti virasto on perustanut saasteidentorjunta-alusten verkoston, joka kattaa kaikki EU:n alueelliset meret. Tähän mennessä jäsenvaltiot ovat pyytäneet kolme kertaa näiden alusten lähettämistä.

Lopuksi kannattaa panna merkille, että EU on kehittänyt muita lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joilla edistetään aluksista aiheutuvan pilaantumisen estämistä, ja tästä viimeisimpänä esimerkkinä on äskettäin hyväksytty kolmas merenkulun turvallisuuspaketti.⁽⁷⁾

Romuajoneuvodirektiivin 2000/53/EY⁽¹⁾ tarkistetussa liitteessä II (2008/689/EY⁽²⁾ äskettäin asetetut lyijyn käyttöä joissakin jäljellä olevissa sovelluksissa koskevan vapautuksen päättymisajat (vuoden 2010 loppu uusille ajoneuvotyypeille) vaarantavat ympäristöystävällisten ja turvallisten ajoneuvosovellusten käyttöönoton, kun käytettävissä ei ole teknisiä vaihtoehtoja lyijylle. Vapautuksia koskevia päättymispäivämääriä on pidennettävä.

Millä tavoin komissio aikoo taata, että kyseinen tarkistus mahdollistaa nopean ja myönteisen päätöksenteon, jotta autoteollisuus saa mahdollisimman pian oikeudellisvarmuuden ja varmuuden suunnitella toimintaansa?

Millä tavoin komissio aikoo ottaa huomioon neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission antamat suositukset tässä autoteollisuuden vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, jotta voidaan välttää tarpeettomat hallinnolliset menettelyt sekä taloudelliset rasitteet, punnita kustannuksia ja hyötyjä sekä ottaa huomioon tärkeimmät CARS 21 -periaatteet siten, että arvioidaan sääntelyn aiheuttamia kumulatiivisia kustannuksia ja mahdollistetaan ennustettavissa oleva ja oikeusvarmuuden takaava toimintaympäristö?

(EN) Komissio tarkastaa säännöllisesti romuajoneuvoista annetun direktiivin 2000/53/EY⁽³⁾.liitteen II sisältämän vapautuksia "raskasmetallikiellosta" koskevan luettelon. Tällä hetkellä komissio tekee tutkimusta, jossa tehdään valmistelutöitä kyseisen liitteen mukauttamiseksi viidettä kertaa tekniseen ja tieteelliseen edistykseen. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti kahteen arvoisan jäsenen mainitsemaan vapautukseen. Tästä aiheesta järjestettiin ensimmäinen julkinen kuuleminen tammikuun 26. päivän ja maaliskuun 9. päivän välillä vuonna 2009 välillä (katso: http://rohs-elv.exemptions.oeko.info). Kun komission asiantuntija on tarkistanut kaikki toimitetut tekniset ja tieteelliset tiedot, laaditaan komission päätösluonnos liitteen II tarkistamisesta. Tästä luonnoksesta järjestetään kuuleminen kaikissa komission yksiköissä ja jäsenvaltioissa, jotka äänestävät siitä. Mikäli äänestystulos on myönteinen, luonnokseen sovelletaan kolme kuukautta kestävää parlamentin valvontaa. Sen jälkeen, mikäli tulos on myönteinen, toimenpide hyväksytään. Komissio pyrkii tekemään tämän päätöksen vuoden 2009 loppuun mennessä.

Liitteen II tarkistamisprosessilla ei luoda uusia taloudellisia rasituksia, koska se on ollut käytössä direktiivin antamisesta alkaen ja ala on aina ollut tietoinen siitä, että kaikkiin vapautuksiin voidaan soveltaa tarkistamisprosessia. Komission yksiköt tekevät kaikkensa varmistaakseen alan ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden niiden sääntöjen ja menettelyjen puitteissa, joita on sovellettava kaikissa yhteisön lainsäädännön tarkistamismenettelyissä. Komissio on tästä asiasta säännöllisesti yhteydessä alaan ja pyrkii tarjoamaan oikeaa tietoa liitteen II tarkistamisen tilanteesta sen kaikissa vaiheissa.

Kielletyn terrorismia lietsovan Al-Manar-televisiokanavan lähetykset Eurooppaan egyptiläisen Nilesatin välityksellä rikkovat suoranaisesti EU–Egypti-toimintasuunnitelmaa ja uhkaavat Euroopan turvallisuutta.

Onko komissio ryhtynyt toimenpiteisiin ottaakseen Al-Manar-televisiokanavan lähetykset Eurooppaan Nilesatin välityksellä esille 27. huhtikuuta 2009 pidettävässä EU–Egypti-assosiaationeuvostossa? Mikäli vastaus on kielteinen, milloin komissio aikoo ottaa tämän EU–Egypti-toimintasuunnitelman rikkomisen esille Egyptin kanssa?

(EN) EU−Egypti-assosiaationeuvoston kokouksessa 27. huhtikuuta Luxemburgissa antamassaan lausunnossa EU rohkaisi Egyptiä jatkamaan ponnistelujaan, joiden tavoitteena on torjua kaikkien alojen syrjintää ja edistää suvaitsevaisuutta kulttuuriin, uskontoon ja vakaumuksiin ja vähemmistöihin liittyvissä asioissa. EU ilmaisi näissä puitteissa huolensa joistakin egyptiläisen Nilesatin välityksellä lähetettyjen Al-Manar-televisiokanavan lähetysten syrjivästä sisällöstä. EU tuomitsee kaiken kansallisen, rasistisen tai uskonnollisen vihan lietsomisen, joka on yllytystä syrjintään, vihamielisyyteen tai väkivaltaan.

Tšekin tasavallassa on äskettäin tullut voimaan ennennäkemätön laki sanan- ja lehdistönvapauden rajoittamisesta, nimittäin 5. helmikuuta 2009 päivätty säädös, jolla muutetaan säädöstä N:o 141/1961, joka koskee rikostuomioistuinten menettelyjä (rikoslainsäädäntö). Säädöksen mukaan poliisin salakuuntelunauhoitteiden julkistamisesta saattaisi saada jopa 5 vuotta vankeutta ja 180 000 euron sakot.

Tietääkö komissio onko tälle tšekkiläiselle säädökselle edeltäjiä muissa EU-maissa?

Katsooko komissio, että ottaen huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan sekä perusoikeuskirjan juridisen arvon, tämä Tšekin tasavallan ennenkuulumaton laki aiheuttaa vakavaa huolta sen vaikutuksista ilmaisunvapauteen (joka taataan perusoikeuskirjan 11 artiklassa), etenkin kun rangaistuksena on jopa viiden vuoden vankeusrangaistus ja jopa 180 000 euron sakot?

Katsooko komissio, että Tšekin tasavalta rikkoo säädöksellään törkeästi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklaa?

(EN) Viestimistä saatujen tietojen perusteella komissiolla on käsitys, että Tšekin tasavallan perustuslakituomioistuimeen on huhtikuussa 2009 jätetty perustuslakiin perustuva valitus arvoisan jäsenen mainitseman lain rikkomisesta.

Komissio toistaa, että ilmaisunvapaus on yksi niistä periaatteista, joille Euroopan unioni perustuu, ja se on osa jäsenvaltioille yhteisiä perustuslakiin liittyviä perinteitä. Tätä vapautta voidaan rajoittaa vain, jos rajoituksista "säädetään lailla", jos ne on säädetty Euroopan ihmisoikeussopimuksessa mainittujen yhden tai useamman legitiimin tavoitteen saavuttamiseksi ja jos näiden tavoitteiden saavuttaminen on "välttämätöntä demokraattiselle yhteiskunnalle".

Komissio muistuttaa myös, että Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen nojalla komissio ei voi tutkia väitettyjä perusoikeuksien loukkauksia, joilla ei ole yhteyttä yhteisön lainsäädäntöön.

Viime kuukausina useat jäsenmaat ovat ottaneet käyttöön tilapäisiä palkkioita, joiden tarkoituksena on saada vanhat henkilöautot nopeammin pois liikenteestä ja suosia uusia, ympäristöystävällisempiä autoja.

Voiko komissio esittää yleiskatsauksen romutusmaksuista maissa, joissa se on otettu käyttöön? Miten se on vaikuttanut uusien autojen ostamiseen? Minkä tyyppisiä autoja on ostettu eniten palkkioiden avulla? Millaisia ovat romutusmaksuilla ostettujen autojen ympäristöominaisuudet?

Voiko komissio arvioida, kuinka paljon vanhoja autoja on romutettu romutusmaksujen kannustamina? Mikä on luovutettujen autojen käyttöikä? Millaisia ovat toimitettujen autojen ympäristöominaisuudet?

Aikooko komissio esittää lainsäädäntöä romutuspalkkioiden sääntelemiseksi? Mitä muita aloitteita komissio on jo toteuttanut romutuspalkkioiden osalta?

Mikä on romutuspalkkioiden vaikutus ympäristöön? Koskeeko vaikutus vain uuden auton nopeampaa ostamista, vai voidaanko puhua myös autokannan paremmasta laadusta, tehokkuudesta ja ympäristöystävällisyydestä?

(EN) Komissio katsoo, että romutusjärjestelmien kaltaisilla kysynnän hallintatoimenpiteillä voi olla merkittävä asema autokannan uusimisen edistämisessä ja vanhempien ja saastuttavampien autojen korvaamisessa uudemmilla ja teknisesti kehittyneimmillä ajoneuvoilla. Siksi komissio on pitänyt myönteisenä asianomaisten jäsenvaltioiden aloitteita ja varmistanut samalla, että kyseiset ohjelmat ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia.

Kysynnän hallintaa koskevista toimenpiteistä, joilla pyritään parantamaan uusien ajoneuvojen kysyntää ja avustamaan vanhojen ajoneuvojen romuttamisessa, säädetään marraskuussa 2008 annetussa Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa⁽¹⁾. Tässä elvytyssuunnitelmassa säädetään autoalan julkisen tuen tärkeimmistä tekijöistä.

Komissio kehotti 16. helmikuuta 2009 jäsenvaltioiden asiantuntijoita vaihtamaan romutusohjelmia koskevia parhaita käytäntöjä. Komissio antoikin sen jälkeen 25. helmikuuta 2009 "romutusohjelmia koskevat ohjeet" osana tiedonantoa "Euroopan autoteollisuuden kriisiin reagoiminen"⁽²⁾. Komissio on tässä asiakirjassa ilmaissut halukkuutensa vahvistaa kansallisten toimenpiteiden koordinointia, jotta voidaan varmistaa toimenpiteiden täysimääräinen tehokkuus ja estää sisämarkkinoiden häiriintyminen. Ohjeissa annetaan jäsenvaltioille käytännön ohjeita ajoneuvojen romutusohjelmien suunnittelusta ja selitetään asiaankuuluva yhteisön lainsäädäntö. Jäsenvaltioita on myös kehotettu ilmoittamaan romutusohjelmistaan komissiolle avoimuuden takia. Komissio sitoutui arvioimaan ohjelmat nopeasti ja tarkistamaan, vastaavatko ne direktiiviä 98/34/EY⁽³⁾, jossa vaaditaan ilmoittamaan valmisteluvaiheessa teknisiä määräyksiä koskevat tiedot. Komission mielestä ei siksi ole tällä hetkellä tarvetta lainsäädännölliseen toimintaan romutuspalkkioita koskevien puitteiden perustamiseksi.

Tällä hetkellä kymmenellä jäsenvaltiolla on käytössä romutusohjelmat ja kaksi muuta on ilmoittanut, että ne aikovat ottaa ne lähitulevaisuudessa ripeästi käyttöön. Kannattaa panna merkille, että nykyiset ohjelmat ovat hyvin erilaisia, erityisesti romutettavan ajoneuvon vähimmäisikää koskevien ehtojen osalta (9−15 vuotta) ja hankittavaa ajoneuvoa koskevien vaatimusten osalta (eli Euro-päästönormit, hiilidioksidipäästöt, enimmäiskilometrimäärä).

On liian aikaista arvioida näiden ohjelmien yleistä tehokkuutta. Saatavilla olevien tietojen mukaan nämä ohjelmat ovat kuitenkin osoittautuneet onnistuneiksi joissakin jäsenvaltioissa, ja niillä on myönteisiä leviämisvaikutuksia muihin jäsenvaltioihin. Maaliskuussa 2009 tilastoitu autojen rekisteröinnin pieni lasku on katsottu romutusohjelmien ansioksi. Samoin maaliskuussa 2009 nämä kannustimet vauhdittavat joissakin jäsenvaltioissa kauppaa huomattavasti verrattuna edellisen vuoden samaan kuukauteen (Saksassa 40 prosentilla, Slovakiassa 18 prosentilla, Ranskassa kahdeksalla prosentilla). On myös huomattu, että ohjelmat lisäävät tehokkaampien, ympäristöystävällisempien ja vähemmän polttoainetta kuluttavien autojen kysyntää. Vielä ei kuitenkaan ole saatavilla järjestelmällistä arviointia keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen tai ilman epäpuhtauksien vaikutuksesta.