Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 16. syyskuuta 2009 - Strasbourg

13. EY:n ja Tadžikistanin välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus (keskustelu)

  Puhemies. − (DE) Esityslistalla on seuraavana keskustelu

– neuvoston ja komission julkilausumista EY:n ja Tadžikistanin tasavallan välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisestä

– Alojz Peterlen ulkoasiainvaliokunnan puolesta laatimasta suosituksesta (A7-0007/2009) ehdotuksesta neuvoston ja komission päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Tadžikistanin tasavallan välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisestä

(12475/2004 – 11803/2004 – C6-0118/2005 – 2004/0176(AVC)).

  Cecilia Malmström, neuvoston puheenjohtaja. – (SV) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, arvoisa komission jäsen, esittelijä Peterle, olen iloinen saadessani tänä iltapäivänä mahdollisuuden keskustella EU:n yhteyksistä Tadžikistaniin ja erityisesti siitä, miten tärkeää meille on luoda uusi perusta suhteillemme tähän maahan solmimalla kumppanuus- ja yhteistyösopimus.

Tiedän, että parlamentti on hyvin kiinnostunut tästä aiheesta. Jo helmikuussa 2008 antamassanne EU:n Keski-Aasian strategiaa koskevassa päätöslauselmassa kehotitte jäsenvaltioita ratifioimaan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen nopeasti ja vahvistitte siten parlamentin aikomuksen hyväksyä sopimus lähitulevaisuudessa.

Nyt sopimus on ratifioitu ja jäljellä olevat vaiheet halutaan toteuttaa mahdollisimman pian, jotta kumppanuus- ja yhteistyösopimus voi tulla voimaan mahdollisimman pian, mahdollisesti ennen vuoden loppua. Se antaisi selvän viestin siitä, että me avaamme uuden luvun Euroopan unionin ja Tadžikistanin välisissä suhteissa.

Tadžikistan on tärkeä osa Keski-Aasian kokonaisstrategiaamme. Tämä vaikeapääsyinen maa on yksi maailman köyhimmistä. Sillä on huonosti valvottu raja Afganistanin kanssa, minkä vuoksi maan läpi kulkee merkittävä huumeiden salakuljetusreitti ja radikaalien islamistien alueelle johtava reitti. Siksi olemme erittäin kiinnostuneita tukemaan Tadžikistania sekä maan itsensä vuoksi että ratkaistaksemme yhteiset ongelmamme. Teemme niin jo nyt useiden yhteyksien välityksellä. Puheenjohtajavaltio Ruotsi lähetti korkean tason ryhmän alueelle heinäkuussa, ja Brysselissä pidettiin eilen ministerikokous Keski-Aasian kanssa.

Tadžikistan on kuitenkin yksi harvoista EU:n itärajan maista, joiden kanssa emme vielä ole tehneet yleissopimusta kylmän sodan päätyttyä. Jos haluamme tosissamme tarttua mainitsemiini aiheisiin, meidän on luotava sopiva kehys tuleville suhteillemme. Poliittiseen vuoropuheluun ja käytännön yhteistyöhön Tadžikistanin kanssa tähtääviä järjestelyjä on parannettava niin, että vastaavat paremmin koko alueen yhteisiä haasteita. Kumppanuus- ja yhteistyösopimus tarjoaisi meille jäsentyneemmän tavan keskustella asioista, jotka kiinnostavat kumpaakin osapuolta: ihmisoikeuksista, oikeusvaltioperiaatteesta, huumekaupasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta sekä terrorismista ja uskonnollisesta järjestäytymisestä.

Samanaikaisesti meidän on edettävä asioissa, jotka liittyvät alueen demokratiaan, hyvään hallintoon ja ihmisoikeuksiin. Olemme hyvin tietoisia siitä, että tehtävä ei ole helppo. Siksi olen erittäin tyytyväinen Tadžikistanin kanssa ihmisoikeuksista käytävään jäsenneltyyn vuoropuheluun, joka tarjoaa mahdollisuuden käydä asianmukaista keskustelua. Tämän vuoropuhelun toinen kierros käydään Dušanbessa 23. syyskuuta.

Meidän on edelleen kannustettava Tadžikistania toteuttamaan uudistusohjelma. Asiat tuntuvat usein kehittyvän huolestuttavaan suuntaan. Haluaisimme, että maa toimisi järjestäytymisvapauden, uskonnonvapauden, tiedotusvälineiden vapauden ja kansalaisyhteiskunnan kehityksen suhteen demokraattisemmin. Meidän on tehtävä kaikkemme vakuuttaaksemme Tadžikistan siitä, että oikeusvaltioperiaatetta on noudatettava myös torjuttaessa laitonta toimintaa, huumekauppaa ja terrorismia. Meidän on korostettava sitä, että ihmisoikeuksia ja perusvapauksia on kunnioitettava etnisten ja kulttuuriin liittyvien konfliktien välttämiseksi.

Olemme myös erittäin huolissamme maassa vallitsevasta laajasta korruptiosta. Se estää Tadžikistanin kehittymisen lisäksi myös lahjoittajien tehokkaan tuen. Meidän pitäisi hyödyntää kaikkia käytettävissä olevia kanavia ja vedota Tadžikistanin viranomaisiin, että ne ratkaisisivat ongelman mahdollisimman nopeasti. Emme voi jättää huomiotta sitä tosiasiaa, että kaikki huumekaupan kauttakulkureitit – tai ainakin suuri osa niistä – kulkevat Tadžikistanin läpi. Maa on hyvin altis radikaalien liikkeiden ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vaikutuksille. Meidän on lisättävä tukeamme Tadžikistanille, jotta voimme vastustaa tätä toimintaa samalla kun tarjoamme vaihtoehtoisia tulonlähteitä. Tämä strategia vastaa hyvin sitoutumistamme Afganistaniin ja työtämme maan vakauttamiseksi. Olemme tyytyväisiä siihen, että Tadžikistan on kiinnostunut yhteistyöstä ja tuesta pyrkimyksilleen.

Tadžikistan on osoittanut, että sillä on avoin, rakentava asenne keskusteluihin yhteisistä haasteistamme. Se on hyvä asia. Tämä vuoropuhelu on tärkeä osa tukea, jota annamme Tadžikistanin työlle yhteistyön edistämiseksi naapureiden kanssa ja ratkaisujen löytämiseksi kiireellisiin ja monimutkaisiin alueellisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, veteen ja rajavalvontaan. Koska me olemme erittäin halukkaita selvittämään nämä ongelmat entistä tehokkaammin ja tuloksekkaammin, olen tyytyväinen siihen, että meillä on mahdollisuus luoda uusi perusta suhteillemme Tadžikistaniin. Kumppanuus- ja yhteistyösopimus muodostaa kehyksen, jonka puitteissa voimme kehittää kahdenvälisiä suhteitamme edelleen ja vaikuttaa siten koko Keski-Aasian strategiamme kokonaistavoitteisiin. Siksi kehotan tätä parlamenttia äänestämään sopimuksen puolesta, jotta se voidaan saattaa voimaan mahdollisimman pian.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ensin kiittää esittelijä Peterleä hänen erinomaisesta mietinnöstään sekä päätöslauselmastaan, jossa esitetään hyvä analyysi Tadžikistanin tilanteesta ja annetaan suosituksia, joita voin tukea.

Sen jälkeen, kun EU:n Keski-Aasian strategia hyväksyttiin kesäkuussa 2007, suhteemme kaikkiin Keski-Aasian maihin on syventynyt kummankin osapuolen etujen mukaisesti. Yhteydenpitomme tahti on nopeutunut, ja ymmärrämme nyt kumpikin, mikä etua on laajemmasta yhteistyöstä turvallisuusasioissa, rajavalvonnassa ja -tarkastuksissa, koulutuksessa, hallinnossa ja energialähteiden monipuolistamisessa. Strategian avulla on onnistuttu kehittämään kumppanuussuhde viiteen Keski-Aasian tasavaltaan.

Tätä kaikkia koskevaa strategiaa vahvistavat kuitenkin selvästi yksilölliset ja eriytetyt kahdenväliset suhteet, jotka kuvastavat kyseisten maiden vaihtelevia pyrkimyksiä ja suuntauksia. Kuten te kaikki tiedätte, yhteistyötämme Tadžikistanin kanssa säännellään edelleen Neuvostoliiton kanssa vuonna 1989 tehdyllä ja Tadžikistanin kanssa vuonna 1994 hyväksymällä kauppa- ja yhteistyösopimuksella. Tämä sopimus ei enää vastaa täysin Keski-Aasian strategian mukaisia tavoitteitamme eikä tue sen tyyppistä suhdetta, johon pyrimme Tadžikistanin kanssa.

Teidän hyväksyntänne uudelle EU:n ja Tadžikistanin väliselle kumppanuus- ja yhteistyösopimukselle, josta tänään keskustelette, olisi siksi suuri edistysaskel ja mahdollistaisi yhteistyömme laajentamisen ja syventämisen.

Tämän päivän Tadžikistanilla on suuria taloudellisia ja sosiaalisia haasteita. On tärkeää – ja EU:n omien etujen mukaista – että Tadžikistan onnistuisi selviytymään vaikeuksistaan. Tällä maalla on lähes 1 500 km:n raja Afganistanin kanssa, ja se sijaitsee lähellä Pakistanin Swatin laaksoa. Tämä alue on alttiina näiden konfliktialueiden heijastusvaikutuksille ja islamilaisten taistelijoiden soluttautumiselle.

Tadžikistan on myös avain pyrkimyksille tyrehdyttää laittomien huumausaineiden virta Afganistanista Eurooppaan. Yhteistyön lisääntyminen Euroopan unionin kanssa voi siksi auttaa ehkäisemään epävakauden leviämisen.

Yksi Tadžikistanin haavoittuvuuden avaintekijä on sen heikko talous. Keski-Aasian tasavalloista köyhin on kärsinyt huomattavasti alumiinin ja puuvillaan hintojen alenemisesta maailmanlaajuisen laskusuhdanteen vuoksi. Tämä ja rahalähetysten väheneminen 34 prosentilla vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla antavat aihetta huoleen siitä, että köyhyys saattaa lisääntyä ja että epävarma sosiaalinen ja taloudellinen tilanne saattaa synnyttää yhteiskunnallisia levottomuuksia.

Mielestäni olemme nyt Tadžikistanin kanssa oikealla tiellä, kun tuemme välttämättömiä uudistuksia. Siihen on keskitytty myös EU:n erityisedustajan Pierre Morelin toistuvilla vierailuilla ja omalla vierailullani keväällä 2008. Edistystä tapahtuu, mutta selvästikin on tehtävä vielä enemmän. Hallitus on tehnyt selväksi, että kaupan ja yhteistyön lisäämisen ohella se on halukas toteuttamaan toimenpiteitä, joilla parannetaan sosiaaliturvaa, terveydenhuoltoa ja koulutusta, torjutaan korruptiota ja parannetaan ihmisoikeuksia.

On hyvä asia, että presidentti Rahmon on perustanut oikeusasiamiehen viran. Oikeusasiamies on meille tärkeä keskustelukumppani jo mainitsemallanne seuraavalla EU:n ja Tadžikistanin välisellä ihmisoikeusvuoropuhelukierroksella 23. syyskuuta. Oikeuslaitoksen uudistus etenee yhä hitaasti, mutta me toivomme, että hallitus ottaa huomioon Dušanbessa hiljattain pidetyssä ihmisoikeuksia ja kansalaisyhteiskuntaa käsitellessä seminaarissa annetut suositukset, erityisesti lakimiesammatin uudistamisen ja uuden rikoslainsäädännön Tadžikistanissa.

Olen tietysti hyvin tietoinen siitä, että olette huolestuneita Tadžikistanin demokratiasta ja ihmisoikeuksista, ja siksi voin vakuuttaa teille, että komissio ottaa ne kaikilla tavoin huomioon vuoropuhelussa tämän maan kanssa.

Talousuudistuksissa on nähtävissä edistystä esimerkiksi puuvillavelkojen riitojenratkaisumenettelyn luomisessa, mikä toivottavasti tasoittaa tietä laajemmille maatalousuudistuksille ja "maanviljelyn vapauden" toteuttamiselle, sillä se on maan köyhyyden kannalta ratkaisevaa.

Euroopan parlamentin tänään kumppanuus- ja yhteistyösopimukselle antama hyväksyntä auttaa meitä jatkamaan työtä Tadžikistanin kanssa monien poliittisten ja taloudellisten uudistusten suhteen niin, että painopiste on erityisesti demokratiassa ja ihmisoikeuksissa, ja varmistamaan myös, että ne toteutetaan perusteellisesti. Uudistustoimia tukee jo komission suhteellisen runsas kahdenvälinen avustus, joka on suuruudeltaan 66 miljoonaa euroa vuosina 2007–2010 ja nousee jopa 70 miljoonaan euroon kolmena vuotena 2011–2013.

Meidän apumme painottuu alakohtaiseen sosiaaliturvalle ja terveydenhuollolle kohdistettavaan tukeen, julkisen varainhoidon uudistamiseen sekä yksityissektorin kehittämiseen tarkoitettuun tekniseen apuun. Prosessia tukee valtuuskuntamme Dušanbessa. Minun tavoitteenani on, että ennen vuoden loppua sikäläinen paikallinen toimistomme saisi täydet valtuudet kannustaa uudistusprosessia ja edistää kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen kokonaisvaltaista toteuttamista. Toivon erityisesti, että se auttaa meitä arvioimaan perusteellisesti mainitsemieni avainalueiden edistystä ja mittaamaan sitä sitten selvien vertailuarvojen perusteella.

  Alojz Peterle, esittelijä. − (SL) Päätös kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisöjen, niiden jäsenvaltioiden ja Tadžikistanin välillä vastaa Eurooppa-neuvoston uutta kumppanuutta Keski-Aasian kanssa koskevaa strategiaa sekä Tadžikistanin halua kehittää laajaa yhteistyötä Euroopan unionin kanssa niin kaupan kuin monilla muillakin alueilla.

Olen iloinen siitä, että kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet tämän sopimuksen, ja toivon, että me voimme antaa hyväksyntämme sopimukselle Tadžikistanin kanssa samalla tavalla kuin aiemmin Kazakstanin, Kirgisian ja Uzbekistanin kanssa tehdyille sopimuksille. Se tarkoittaa Euroopan unionin ja entisen Neuvostoliiton välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen päättymistä.

Euroopan unioni toimii perusarvojensa ja -periaatteidensa mukaisesti ja ilmaisee tällä sopimuksella strategisen kiinnostuksensa yhteistyöhön Tadžikistanin kanssa, maan, jota se pitää hyvin tärkeänä kumppanina tässä osassa maailmaa. EU haluaa myös syventää suhteitaan Tadžikistaniin ja vaikuttaa siten maan turvallisuuteen, vakauteen ja taloudelliseen edistykseen, demokraattisten instituutioiden kehitykseen ja vakauttamiseen sekä ihmisoikeuksien ja oikeusjärjestyksen suojelemiseen.

EU:n Tadžikistanin-politiikan erityistavoitteet liittyvät ensisijaisesti köyhyyden vastaisen taistelun tukemiseen, hyvän hallinnon ja uudistuksen tukemiseen sekä huumekaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden tehokkaaseen torjumiseen. Mietinnössä arvostellaan maan demokratian tilannetta ja ilmaistaan huolestuneisuus korruptiosta ja kansalaisyhteiskunnan tilanteesta, mutta samanaikaisesti siinä kehotetaan Tadžikistanin hallitusta selvittämään koulutuksen ongelmallinen tilanne mahdollisimman nopeasti.

Mietinnössä ilmaistaan myös oikeutettu huoli ihmisoikeuksien ja erityisesti naisten oikeuksien, uskonnonvapauden ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden loukkaamisista sekä kansalaisjärjestöjen työhön vaikuttavista asiantiloista. Mietinnössä kuitenkin ilmastaan myös tyytyväisyys ihmisoikeusvuoropuhelun aloittamiseen, koska sen eteneminen on kahdenvälisten suhteiden kannalta ratkaisevaa.

Tämä sopimus heijastaa uskoamme siihen, että Tadžikistanilla on mahdollisuus luoda nykyaikainen, toimiva valtio, joka pystyy selviytymään alueellista tehtävästään erityisesti Afganistanista ja alueen muista osista peräisin olevien ääriliikkeiden torjunnassa. Mietinnössä muun muassa muistutetaan meitä energian ja veden merkityksestä, koska ne liittyvät Keski-Aasian valtioiden välisiin suhteisiin ja edellyttävät yhteisiä toimia.

Lopuksi haluan esittää kiitokseni kollegoilleni heidän rakentavasta yhteistyöstään ja komissiolle arvokkaasta avusta. Ennen kaikkea haluaisin kiittää Tadžikistanin tasavallan lähetystöä yhteistyöstä.

Uskon vakaasti, että tämän sopimuksen avulla Euroopan unioni pystyy luomaan ja syventämään yhteistyötä, jota se on tähän asti tehnyt Tadžikistanin kanssa, ja toivon, että sopimus pannaan tässä hengessä täytäntöön lähitulevaisuudessa. Suosittelen lämpimästi, että hyväksytte sopimuksen Tadžikistanin kanssa.

  Filip Kaczmarek, PPE-ryhmän puolesta. – (PL) Haluaisin onnitella esittelijä Alojz Peterleä hänen täysin tosiasioihin perustuvasta – mitä haluan korostaa – hyvin tasapainoisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Tadžikistanin välistä kumppanuus- ja yhteistyösopimusta koskevasta mietinnöstään.

Tadžikistania on arvosteltu paljon demokratian puutteesta. Eniten paheksumme lehdistön- ja uskonnonvapauden puutetta sekä korruptiota. En halua väitellä näistä syytteistä täällä. Meidän on kuitenkin otettava huomioon se tosiasia, että Tadžikistan on hiljattain edistynyt sekä korruption torjunnassa että ihmisoikeustilanteen parantamisessa samoin kuin monilla muillakin arkaluonteisilla alueilla. Lisäksi maa on suhteellisen vakaa, mikä on tärkeää sen strategisen sijainnin vuoksi. Siitä on kuitenkin jo keskusteltu tänään.

Tadžikistan voisi olla Euroopan unionin luonnollinen liittolainen, koska se on Afganistanin naapuri, mihin liittyy huumeiden laajamittaisen tuotannon ja myynnin, terrorismin ja kasvavien ääriliikkeiden aiheuttamia ongelmia, ja koska sillä on toinenkin yhä epävakaammaksi muuttuva naapuri, Pakistan. Siksi on EU:n etujen mukaista jatkaa tukea maan demokraattisille prosesseille ja vahvistaa sen poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia mahdollisuuksia.

Meidän on muistettava, että Tadžikistan on entisistä Neuvostoliiton tasavalloista köyhin. Se oli yksi 12 maasta YK:n maailman elintarvikekriisistä eniten kärsivien maiden luettelossa. Olen tässä mielessä tyytyväinen siihen, että mietinnössä mainitaan myös vuosituhannen kehitystavoitteet. Meidän on muistutettava Tadžikistania myös niistä.

Euroopan unioni on Tadžikistanin tärkein kauppakumppani. Kummankin osapuolen pitäisi pyrkiä panemaan sopimus täytäntöön mahdollisimman pian ja tukea siten maan kehitystä ja taloudellisen tilanteen vakauttamista. Pelkkä Tadžikistanin huonojen puolien arvostelu ei yksinään riitä. Meidän on myös lähetettävä myönteinen viesti siitä, että haluamme kehittää yhteyksiä tähän maahan, ja mielestäni tällaisen viestin ovat lähettäneet esittelijä Peterlen mietintö ja koko parlamentti.

  Niccolò Rinaldi, ALDE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, Tadžikistan on tässä parlamentissa harvoin lausuttu sana, joten me – puhun Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän puolesta sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan ja suhteista Keski-Aasiaan vastaavan valtuuskunnan jäsenenä – hyväksymme tämän sopimuksen. Pidän myös myönteisenä päätöstä ryhtyä ripeisiin toimiin edustustojemme tukemiseksi alueella, minkä komission jäsen juuri mainitsi.

Tadžikistan on maa, joka voi yllättää meidät mutta jota kuvaillaan usein Euroopan etuvartioksi, eikä se sijaitse maailman takamailla – niin kuin eivät muutkaan Keski-Aasian maat, joista tärkeimpänä mainittakoon Afganistan. Juuri tässä maassa käydään hyvin tärkeitä taisteluita huumekauppaa vastaan, taistelua autoritarismia ja fundamentalismia vastaan ja oikeusvaltion ja demokratian luomisen puolesta, jotka ovat valitettavasti hyvin hauraita.

Tämän lainsäädäntövälineen avulla saamme aikaan edistystä kaupan lisäksi toivottavasti myös politiikan ja kulttuurin näkökulmasta.

  Heidi Hautala, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, Tadžikistanin kanssa on varmasti paremmat edellytykset ryhtyä kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen kuin esimerkiksi Uzbekistanin ja Turkmenistanin kanssa, joissa todellakin vallitsee täysi diktatuuri. Mutta Tadžikistan on astetta paremmalla tiellä, ja Euroopan unionilla on vaikutusvaltaa tilanteeseen tällä sopimuksella. Oli miellyttävä kuulla sekä neuvoston että komission nimissä, että yhteistyössä tullaan keskittymään ihmisoikeuksiin ja demokratiaan ja pyritään edistämään oikeusvaltion kehitystä. Oli myös erittäin hyvä kuulla, että Tadžikistanissa on perustettu oikeusasiamiehen instituutio, joka monissa maissa on erittäin tärkeä työväline, ja Euroopan unionin tulee antaa täysi tuki tälle uudelle instituutiolle.

Arvoisa puhemies, haluaisin puuttua vielä kysymykseen vesivaroista. Tällä alueella on rikkaat vesivarat, ja Euroopan unioni voisi auttaa Tadžikistania hyödyntämään näitä vesivarojaan järkiperäisellä ja demokraattisella tavalla ottaen huomioon myös niiden maiden edut, jotka ovat jokien alajuoksulla ja jotka mahdollisesti voisivat kärsiä suurista vesivoimalaitoksista. Muutenkin vihreät haluavat korostaa alueellisen yhteistyön merkitystä, jotta Keski-Aasian alueellinen talous saataisiin elpymään.

  Charles Tannock, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Tadžikistanilla ei ole samanlaisia energia- ja mineraalivaroja kuin muilla Keski-Aasian mailla. Se ei kuitenkaan ole mikään puolustus sille, että Tadžikistan jätettäisiin huomiotta vauraampien ja suurempien naapureiden kustannuksella.

Keski-Aasia on EU:n poliittisen ja energiaturvallisuuden kannalta ratkaiseva alue. Suhteiden lujittamisessa EU:hun jotkin alueen maat edistyvät muita nopeammin. Sitä ei voida välttää. Meidän on kuitenkin säilytettävä yhteisen sitoutumisen tunne, kun parannamme edelleen suhteitamme alueeseen, joka oli vielä aivan äskettäin diplomaattisesti eristäytynyt ja erityisesti Euroopan unionissa laajalti huomiotta jätetty alue. Jos joitakin Keski-Aasian maita suositaan muiden kustannuksella, on vaarana, että alueelle syntyy riitoja ja hajaannusta. Varsinkin alueen islamilaiset terroristit ovat osoittaneet määrätietoisesti käyttävänsä hyväksi köyhyyttä ja puutteellista hallintoa ihmisten radikalisoimiseksi ja vihasanomansa levittämiseksi.

Tadžikistanin hallitus on torjunut ääriliikkeet ja pyrkii nyt kansainvälisen yhteisön avulla vakauttamaan maansa demokratian. Tadžikistan kärsii edelleen Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1990-luvun alussa käydyn maallisten ja jidah-voimien välisen raa’an kansalaissodan jättämistä arvista. Tadžikistanilaiset eivät halua nähdä uutta verenvuodatusta ja ovat siksi antaneet rohkeasti tukensa talebanien vastaisille NATO-operaatioille Afganistanissa. ISAF-joukkojen operaatio Afganistanissa on ratkaisevan tärkeä Tadžikistanille ajatellen tulevaisuutta pitkällä aikavälillä ja halua löytää tukea ja turvaa lännestä.

Voidaan oikeutetusti sanoa, että Tadžikistanin maine on demokratisoitumisen ja ihmisoikeuksien suhteen huono, mutta olen vakuuttunut siitä, että EU:n kanssa käytävä vuoropuhelu ja EU:n osoittama sitoutuminen kannustaa Tadžikistania kohti myönteistä muutosta. Tämä tuntuu olevan ainakin Euroopan unionin näkemys Valko-Venäjästä ja Uzbekistanista, joten Tadžikistan ansaitsee samanlaisen kohtelun. Siksi ECR-ryhmä tukee Tadžikistanin kanssa solmittavaa syvempää strategista poliittista ja taloudellista kumppanuutta, joka perustuu siihen, että maa sitoutuu etenemään kohti avoimuutta, demokratiaa ja ihmisoikeuksien korkeaa tasoa.

  Sabine Lösing, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, kiitos mietinnöstä. Ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä olen pyytänyt komission toimivaltaista edustajaa keskustelemaan tämän sopimuksen asemasta EU:n maahanmuuton hallinnan puitteissa. Hän totesi selvästi, että voimaantullessaan se tasoittaa tietä yhteistyölle rajaturvallisuusviraston (Frontexin) kanssa ja lukuisille maahanmuuttomääräyksille esimerkiksi takaisinottosopimusten ja Afganistanin rajaturvallisuuden puitteissa. Tadžikistanin ja Afganistanin välistä 1 200 km:n pituista rajaa on jo käsitelty täällä. Siitä tulee sitten myös toinen kohde EU:n sortopolitiikalle, jolla pakolaiset pyritään jättämään EU:n ulkopuolelle.

Näin Euroopan unioni haluaa suojautua pakolaisilta jo kaukana omista ulkorajoistaan. Näemme jälleen kerran, että tämä on olennainen osa EU:n ulkopolitiikkaa. Tällaisten kumppanuussopimusten tuloksena pakolaiset eristetään leireille, joiden olosuhteet, kuten me kaikki tiedämme, ovat epäinhimilliset, niin kuin on parhaillaan Ukrainassa. Ohjelmaa on jo käsitelty täällä yleisellä tasolla. Tämä niin sanotun kansainvälisen maahanmuuton hallinnan muoto tarkoittaa Geneven pakolaisyleissopimuksen ja ihmisoikeuksien vakavia rikkomuksia.

Siksi vaadin EU:ta aloittamaan pakolaisuuden syiden torjumisen pakolaisten torjumisen sijaan. EU:n naapuruuspolitiikka on yksi keino tehdä Euroopan linnakkeesta entistä luoksepääsemättömämpi, minkä vuoksi sitä tarkastellaan meidän näkökulmastamme, GUE/NGL-ryhmän näkökulmasta hyvin epäilevästi.

  Bastiaan Belder, EFD-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, sanon aivan rehellisesti, että tämä keskustelu herättää minussa sekalaisia tunteita. Toisaalta olen tyytyväinen siihen, että esittelijä Peterlen päätöslauselmassa selvästi osoitetaan monet Tadžikistanin talouden ja yhteiskunnan ongelma-alueet. Toisaalta mielestäni on käsittämätöntä, että Tadžikistania kuvataan ratkaisevissa kohdissa suhteellisen vakaaksi maaksi. Kuulin sen jälleen eräässä keskustelussa enkä voi mitenkään ymmärtää, mistä ajatus on peräisin. Euroopan unioni antaa sen vaikutelman, että tämän sopimuksen täytyy toteutua tapahtuipa mitä tahansa. Se vaikuttaa kiistattomasti myöhemmin väistämättä annettavan runsaan kritiikin uskottavuuteen.

Se, mitä 2 kohdassa sanotaan Tadžikistanin hallituksen pettymyksestä, on mielestäni aivan ällistyttävää. Hyvät kollegat, meidän on keskusteltava esimerkiksi protestanttisen vähemmistön tai muslimien pettymyksestä, kun heille esitetään uskontolaki, joka haittaa syvästi heidän uskonnollista elämäänsä. Tämän täysin väärin kohdistetun pettymyksen sijaan Tadžikistanin hallituksen pitäisi hoitaa kaikki se valtava työ, mitä sillä on tehtävänä kotimaassaan. Arvoisa komission jäsen, toivon, että sitä myös seurataan tarkasti.

  Pino Arlacchi (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, puollan ehdottomasti tätä sopimusta. Tadžikistan on monesta syystä hyvin tärkeä maa, ja sopimus on mielestäni suuri askel Euroopan unionin ja Tadžikistanin välisessä yhteistyössä.

Haluan vain mainita yhden EU:n panoksen maanosan vakauteen ja turvallisuuteen. Tadžikistan on Afganistanista Eurooppaan ja Venäjälle suuntautuvan huumekaupan risteyksessä. Vähintään 30 prosenttia Afganistanissa tuotetusta heroiinista tulee Eurooppaan ja Venäjälle Tadžikistanin kautta. Kymmenen vuotta sitten kansainvälinen yhteisö aloitti Tadžikistanissa suuren operaation vahvistamalla kaikkia huumeiden valvontajärjestelmiä, ja olen hyvin tyytyväinen nähdessäni, että kymmenen vuotta myöhemmin ne toimivat ja etenevät oikein hyvin. Tämä sopimus vaikuttaa suoraan Euroopan vakauteen ja turvallisuuteen.

Rajoituksia on edelleen, ja kollegat korostivat muun muassa Tadžikistanin ihmisoikeus- ja köyhyysongelmia, mutta mielestäni tämä sopimus edustaa EU:ta parhaimmillaan ja kannatan sitä ehdottomasti.

  Pier Antonio Panzeri (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen myös sitä mieltä, että tämä yhteistyösopimus Tadžikistanin kanssa on todella myönteinen asia ja voi auttaa saavuttamaan joitakin mielestäni tärkeitä ja selviä tavoitteita.

Ensimmäinen tavoite koskee maan strategista asemaa, jota voidaan aidosti hyödyntää rauhan, turvallisuuden ja vakauden alueen edistämisessä. Toinen tavoite mielestäni on ja sen täytyy olla maan kasvun kannustaminen taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta, koska me tiedämme, että maa on yksi alueen köyhimmistä.

Lopuksi meidän on varmistettava, että vapaus, demokratia ja oikeudet ovat tämän sopimuksen soveltamista ohjaavia olennaisia asioita. Vaikka joitakin rajoituksia löytyisikin, meidän pitäisi mielestäni olla tyytyväisiä mietintöön, josta me nyt äänestämme täällä parlamentissa.

  Jelko Kacin (ALDE). – (SL) Haluaisin onnitella esittelijä Peterleä erinomaisesta mietinnöstä. Loppuliite "-stan" tarkoittaa "valtiota" ja Tadžikistan on viimeinen valtioksi tunnustamamme maa, jonka nimi päättyy "-stan"-liitteeseen. Tähän asti olemme aina jättäneet sen huomiotta, mikä on ollut epäoikeudenmukaista.

Keski-Aasian vakaus on alueen omien etujen ja meidän etujemme mukaista samoin kuin koko maailman strategisten etujen mukaista. Kaikki maailman maat ovat kytköksissä toisiinsa kuin yhteysalus, minkä vuoksi meidän on myös osoitettava kypsyytemme varmistamalla, että kaikille alueen maille osoitetaan yhtä paljon huomiota koosta, kehitysasteesta ja energiavaroista riippumatta.

Minusta vaikuttaa siltä, että olemme nyt oikaisseet tämän vääryyden ja hyvittäneet hävityn ajan. Siksi haluaisin onnitella esittelijää ja komissiota sekä komission jäsentä Ferrero-Waldneria ja puheenjohtajavaltio Ruotsia tämän hidastelun siirtämisestä lopultakin menneisyyteen. Tästä lähtien asiat ovat paremmin.

  Janusz Władysław Zemke (S&D). – (PL) Haluaisin esittää teille suuret kiitokset siitä, että saan esittää kysymyksen. Mielestäni tämän sopimuksen tekeminen on hyvä ajatus, koska se on askel oikeaan suuntaan.

Kysyn kuitenkin itseltäni ja haluaisin esittää myös ministeri Malmströmille seuraavan kysymyksen: eikö olisi toivottavaa, että Euroopan unionin suunnittelemien monien toimien joukossa korostettaisiin enemmän Tadžikistanin auttamista Afganistanin rajan turvallisuudesta vastaavien kouluttamisessa? Olemme hyvin tietoisia siitä, että tämä on äärimmäisen tärkeä asia. Raja on 1 500 kilometriä pitkä. Tadžikistanilla on suuria vaikeuksia rajan suojelussa, varsinkin kun Afganistanin puolella asuu suuri tadžikistanilainen vähemmistö. Siksi olen sitä mieltä, että Euroopan unionin erilaisiin aloitteisiin pitäisi kuulua myös Tadžikistanin joukkojen ja rajaturvallisuudesta vastaavien kouluttamisessa avustaminen.

  Bernd Posselt (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin sanoa, että esittelijä Peterle on laatinut erinomaisen mietinnön. Meille pitäisi olla selvää, että Keski-Aasian vapautta rakastavat kansat ovat tärkeimpiä kumppaneitamme. Tätä aluetta ovat usein hallinneet vieraat vallat. Ensimmäisen kerran pitkään aikaan – vuosisatoihin – se on taas vapaa. Meidän pitäisi käyttää tilaisuutta hyväksemme ja perustaa todellinen vapaiden kumppanuus.

Kuulin aiemmin puhuttavan rikollisuudesta. Meidän on tietysti yhdessä pyrittävä torjumaan rikollisuutta, mutta ensin meidän on tarkasteltava näiden maiden kulttuuria ja ymmärrettävä, että ne ovat ikivanhoja kauppiaskansoja. Ne eivät käy kauppaa pelkästään huumeilla vaan myös tuotteilla, jotka ovat aina olleet tärkeitä Euroopalle ja muulle maailmalle. Siksi meidän on sanottava, että on kyse kumppanuudesta, ei holhoamisesta.

  Athanasios Plevris (EFD). – (EL) Arvoisa puhemies, minäkin haluaisin käsitellä rikollisuuskysymystä, joka on jo tuotu esiin, sekä kysymystä laittomasta maahanmuutosta. On totta, että Tadžikistan on solmukeskuksessa, geopoliittisessa asemassa ja EU:n pitäisi tutkia, miten onnistumme vähentämään Afganistanista peräisin oleviin huumeisiin liittyvää rikollisuutta ja ennen kaikkea maahanmuuttovirtoja.

On totta, että Eurooppa ei enää kestä näitä Tadžikistanin kautta Afganistanista ja muista maista saapuvia maahanmuuttovirtoja, mistä lähinnä Välimeren maat, kuten Malta, Kypros, Kreikka ja Italia, maksavat nyt mutta mistä kaikki Pohjois-Euroopan maat saavat myöhemmin varmasti maksaa matemaattisella tarkkuudella.

Meidän on tietysti kunnioitettava kaikkien näistä maista lähtöisin olevien ihmisten oikeuksia, mutta jossain vaiheessa Euroopan on suojeltava itseään ja ymmärrettävä, että me emme kestä näitä muuttovirtoja Aasiasta.

  Cecilia Malmström, neuvoston puheenjohtaja. – (SV) Arvoisa puhemies, kuten esittelijä Peterle erinomaisessa mietinnössään toteaa, kumppanuus- ja yhteistyösopimus on osa Keski-Aasian alueellisen vakauden parantamiseen tähtäävää suurempaa strategiaa. On vain oikein, että teemme tämän suuren eleen, koska ongelmia on niin paljon ja ne ovat niin laajoja ja vaikuttavat niin moniin maihin. Tämä ei koske pelkästään Afganistania ja Pakistania, vaan jokaisella maalla on omat erityisongelmansa. Esittelijä Peterle käsittelee mietinnössään tätä kaikkea hyvin järjestelmällisesti.

Olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentti pitää lippua edelleen korkealla, kun on kyse ihmisoikeuksista. Ihmisoikeudet ovat Tadžikistanissa ongelma. Maassa on demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen suhteen vielä paljon tehtävää. Siksi on niin hyödyllistä, kuten komission jäsen sanoi, että me käymme vuoropuhelua ihmisoikeuksista. Olen varma, että komissio tekee ensi viikon kokouksessa hyvin selväksi eurooppalaiset arvot ja sen, mitä odotamme Tadžikistanilta.

Tänä kesänä EU tuki konferenssia, jossa käsiteltiin nimenomaan Tadžikistanin oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista ja johon osallistui edustajia tutkimusmaailmasta, kansalaisyhteiskunnasta ja kansalaisjärjestöistä, ulkomaisia asiantuntijoita sekä monia Tadžikistanin omien viranomaisten edustajia. Tarkoituksena on lisätä oikeusviranomaisten riippumattomuutta ja vahvistaa oikeusvaltioperiaatetta.

Heidi Hautala toi esiin vesikysymyksen. Se on alueella hyvin tärkeää. EU tukee joitakin kestävän kehityksen vesivoimalaitoshankkeita. Näiden hankkeiden täytyy perustua tieteelliseen tutkimukseen, niissä on oltava alueellinen näkökulma ja otettava huomioon alueen erityistarpeet.

Jäsen Zemke mainitsi rajavalvonnan. Se on hyvin tärkeä asia. EU tukee aluetta 66 miljoonalla eurolla vuoteen 2010 mennessä ja 70 miljoonalla eurolla kolmena vuotena sen jälkeen. Sen ansiosta meillä on paremmat mahdollisuudet vahvistaa rajavalvontaa ja -tarkastuksia ja kouluttaa tulli- ja poliisiviranomaisia. Olen varma, että komissio palaa tähän asiaan myöhemmin.

Yhteenvetona toteaisin, että Tadžikistanissa ja koko alueella on monia vaikeita ja monimutkaisia ongelmia. Tunnelin päässä näkyy hieman valoa, mutta me emme saa vähätellä ongelmia. Olen hyvin iloinen siitä, että parlamentti on yksimielinen tämän kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen solmimisen tärkeydestä. Se tarjoaa meille paremman välineen työssämme vakauden lisäämiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan aktiivisen vuoropuhelun käymiseksi maan kanssa. Se on tärkeä askel eteenpäin ja täyttää alueellisessa strategiassamme tähän asti olleen aukon.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, olemme pitkään uskoneet vakaasti, että EU:n Keski-Aasian strategia on ratkaisevan tärkeä ja että meillä on myönteinen vaikutus Keski-Aasian turvallisuuteen, vakauteen ja vaurauteen. Kuten Charles Tannock aivan oikein totesi, meidän ei pidä jättää Tadžikistania huomiotta. Meidän pitäisi mielestäni sen sijaan olla yhteydessä tähän Keski-Aasian köyhimpään maahan.

Tämän sanottuani voin tietysti myös todeta, että olemme täysin tietoisia siitä, että maalla on valtavia haasteita. Pino Arlacchi taisi mainita, että Afganistan on yhä maailman merkittävin opiaatteja ja heroiinia tuottava maa, ja tietysti kauttakulku tapahtuu Tadžikistanin ja muiden Keski-Aasian maiden kautta. Afganistanilaista oopiumia ja heroiinia kuljetetaan ulos maasta pääasiassa eteläisiä reittejä Iranin ja Pakistanin kautta ja pohjoisia reittejä Turkmenistanin, Uzbekistanin, Tadžikistanin ja Kazakstanin kautta. Siksi tiedämme, että tämä on äärimmäisen tärkeä asia. Me kuitenkin tiedämme myös huumetuotannon vähentyneen Afganistanissa, ja nyt on todella kyse yhteistyön tekemisestä tämän vähenemisen edistämiseksi.

Siksi olemme ottaneet käyttöön rajanvalvontaohjelman BOMKAn. Se on erinomainen, koska se toimii salakuljetusta vastaan. Se auttaa näitä maita käymään kauppaa laillisesti ja toimii erityisesti huumeiden tuotantoa vastaan. Olen käynyt näissä laitoksissa itse ja voin kertoa, että ne toimivat hyvin. Me järjestämme myös koulutusta. Koulutus kuuluu Euroopan unionin ohjelmiin.

Haluaisin puhua vielä ihmisoikeuskysymyksestä. Uusi kumppanuus- ja yhteistyösopimus tarjoaa meille keinon syventää vuoropuheluamme Tadžikistanin kanssa tällä alueella, ja siihen sisältyy ihmisoikeuslauseke. Se tarjoaa meille mahdollisuuden ja keinot keskustella Tadžikistanin viranomaisten kanssa kaikista asiaan liittyvistä aiheista, kuten lapsityövoimasta, naisten oikeuksista, kokoontumisvapaudesta ja uskonnonvapaudesta – ehdottomasti, jäsen Belder – koska niihin liittyy edelleen ongelmia.

Myös vesikysymys on mainittu. Nämä ongelmat ovat olleet tiedossani jo vuosia. Me olemme yrittäneet auttaa tadžikistanilaisia, ja nyt toimimme Keski-Aasian maiden välisen välittäjän roolissa. Olemme vakuuttuneita siitä, että sitä on käsiteltävä alueellisella tasolla ottaen huomioon maiden edut ja tarpeet – sekä yläjuoksun maissa, mikä tarkoittaa Tadžikistania ja Kurdistania, että alajuoksun maissa, mikä tarkoittaa Uzbekistania, Turkmenistania ja Kazakstania. Mielestäni pysyvä ratkaisu voidaan löytää vain tässä yhteydessä. Siksi työskentelemme kaikkien maiden kanssa, ja tässä yhteydessä vuonna 2010 eli ensi vuonna on tarkoitus käydä vesikysymyksestä kansallista poliittista vuoropuhelua, jossa käsitellään kaikkia näitä aiheita, ja me yritämme tietysti silloin päästä sopimukseen niistä.

Loppuhuomautukseni: Nyt on oikea aika tukea kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ratifiointiprosessin viimeistä vaihetta. Kansalaistemme etujen mukaista on tehdä Tadžikistanin kanssa tiiviimpää yhteistyötä, jota te, parlamentti, tuette. Myönteinen äänestystulos on Tadžikistanille vahva viesti siitä, että Euroopan unioni kunnioittaa Keski-Aasian strategiansa sitoumuksia. Se tasoittaa tietä kumppanuudelle, joka on keskeinen oman turvallisuutemme kannalta ja auttaa meitä kannustamaan suurempaan alueelliseen yhteistyöhön, joka on niin ratkaisevaa Keski-Aasian vakaudelle.

  Alojz Peterle, esittelijä. − (SL) Haluaisin kiittää teitä kaikkia huomaavaisista sanoistanne, uusista näkemyksistä ja uusista painotuksista. Olen iloinen nähdessäni, että parlamentti on jälleen kerran tässä keskustelussa yksimielinen ja haluaa kehittää vahvemman ja tiiviimmän kumppanuuden Tadžikistanin kanssa. Olen myös iloinen siitä, että olemme tietoisia Tadžikistanin identiteetistä ja erityisasemasta alueella.

Minä olisin puolestani ilahtunut, jos omistaisimme yhtä paljon huomiota sopimuksen täytäntöönpanon valvontaan, ja meillä on pian mahdollisuus tehdä juuri niin. Haluaisin kuitenkin muistuttaa siitä, miten tärkeä parlamentin rooli on tällaisessa yhteistyössä, jonka yksi väline on Keski-Aasian maihin kohdistuva valtuuskuntamme.

Uskon vakaasti, että me pystymme huomenna lyömään tämän sopimuksen lukkoon suurella enemmistöllä. Kun se tulee voimaan, Euroopan unionilla ja Tadžikistanilla on mahdollisuus tehdä yhteistyötä alueellisella, kahdenvälisellä ja maailmanlaajuisella tasolla. Kiitos paljon avustanne ja yhteistyöstänne.

  Puhemies. − (DE) Olen vastaanottanut työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti keskustelun päätteeksi käsiteltäväksi jätetyn esityksen.⁽¹⁾

Yhteiskeskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 17. syyskuuta 2009.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Olen tyytyväinen kaikkiin Euroopan yhteisöjen ja entisen Neuvostoliiton maiden välisiin sopimuksiin, silloin kun ne perustuvat yhtäläisiin oikeuksiin ja molemminpuolisiin etuihin. Jos Euroopan parlamentin tämänpäiväisessä täysistunnossa esitetyssä mietinnössä todetaan, että ehdotettu sopimus auttaa vahvistamaan ja vakauttamaan unionia Tadžikistanissa ja Keski-Aasiassa poliittisesta, taloudellisesta ja kaupallisesta näkökulmasta, haluan kiinnittää pikaisesti huomionne seuraaviin huoliin, joita minun lisäkseni monet muutkin ovat ilmaisseet. Sopimusta ei saa millään tavalla pitää mahdollisena ponnahduslautana EU:n sotilaalliselle läsnäololle kyseisellä alueella. On ehdottoman välttämätöntä kehittää Euroopan unionia rauhanhankkeena, erillään supervaltojen ja sotilaallisista tavoitteista. Terrorismia vastaan julistettua sotaa ei voida käydä kyseisellä alueella ilman Venäjän ja muiden naapurivaltioiden yhteistyötä. Lopuksi haluaisin korostaa, että meidän täytyy suhtautua raaka-aineiden louhintaan ja käyttöön täydellisen yhdenvertaisuuden ja yhteisen edun hengessä.

Puhetta johti
varapuhemies Roberta ANGELILLI

(1) Ks. pöytäkirja.