Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 16. syyskuuta 2009 - Strasbourg

15. Liettuan tilanne lain alaikäisten suojelemisesta antamisen jälkeen (keskustelu)

  Puhemies. − (IT) Esityslistalla on seuraavana keskustelu

– Sophia in 't Veldin, Jeanine Hennis-Plasschaertin, Leonidas Donskisin, Gianni Vattimon, Sarah Ludfordin, Ulrike Lunacekin, Raül Romeva i Ruedan, Jean Lambertin ja Judith Sargentinin Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän ja Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmän puolesta neuvostolle laatimasta suullisesta kysymyksestä Liettuan laista alaikäisten suojelemisesta julkisen tiedottamisen haittavaikutuksilta (O-0079/2009 – B7-0201/2009)

– Sophia in 't Veldin, Jeanine Hennis-Plasschaertin, Leonidas Donskisin, Gianni Vattimon, Sarah Ludfordin, Ulrike Lunacekin, Raül Romeva i Ruedan, Jean Lambertin ja Judith Sargentinin Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän ja Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmän puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä Liettuan laista alaikäisten suojelemisesta julkisen tiedottamisen haittavaikutuksilta (O-0080/2009 – B7-0202/2009),

– Rui Tavaresin, Cornelia Ernstin, Cornelis de Jongin, Marie-Christine Vergiatin, Willy Meyerin ja Kyriacos Triantaphyllidesin Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston puolesta neuvostolle laatimasta suullisesta kysymyksestä Liettuan laista alaikäisten suojelemisesta julkisen tiedottamisen haittavaikutuksilta (O-0081/2009 – B7-0204/2009)

– Rui Tavaresin, Cornelia Ernstin, Cornelis de Jongin, Marie-Christine Vergiatin, Willy Meyerin ja Kyriacos Triantaphyllidesin Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä Liettuan laista alaikäisten suojelemisesta julkisen tiedottamisen haittavaikutuksilta (O-0082/2009 – B7-0205/2009)

– Michael Cashmanin, Claude Moraesin ja Emine Bozkurtin Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän puolesta neuvostolle laatimasta suullisesta kysymyksestä Liettuan laista alaikäisten suojelemisesta julkisen tiedottamisen haittavaikutuksilta (O-0083/2009 – B7-0206/2009)

– Michael Cashmanin, Claude Moraesin ja Emine Bozkurtin Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä Liettuan laista alaikäisten suojelemisesta julkisen tiedottamisen haittavaikutuksilta (O-0083/2009 – B7-0206/2009).

  Sophia in 't Veld, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, aihe, josta tänään keskustelemme, on mielestäni erittäin tärkeä. Kyse on eurooppalaisista arvoista. Teimme suullisen kysymyksen ja olemme myös laatineet yhteisen päätöslauselman Liettuan laista, jonka väitetään suojelevan alaikäisiä. Todellisuudessa lain vaikutus on kuitenkin päinvastainen, koska se saattaa edistää tietämättömyyttä, tabujen syntymistä ja stigmatisaatiota. Se saattaa nuoret ja haavoittuvassa asemassa olevat homot, lesbot ja transsukupuoliset henkilöt alttiiksi kiusaamiselle ja syrjäytymiselle. Näin ollen se aiheuttaa nuorille – joita tällä lailla nimenomaan on tarkoitus suojella – mittaamatonta ahdistusta ja kärsimystä. Suojelemisen sijasta se vahingoittaa nuoria.

Tästä syystä me olemme puuttuneet tähän kysymykseen, ja olen hyvin tyytyväinen siihen, että saimme kesällä komission jäsen Barrot'lta kirjeen, jossa hän ilmaisi Euroopan komission huolestuneisuuden tästä laista ja sanoi, että Euroopan komissio seuraa sitä hyvin tarkasti ja varmistaa, että kaikki kansallinen lainsäädäntö on sopusoinnussa Euroopan unionin lainsäädännön ja periaatteiden kanssa. Mielestäni tämä on hyvin tärkeää, sillä Euroopan komission pitää puuttua paitsi markkinasääntöjen rikkomisiin myös – ja varsinkin – eurooppalaisten arvojen rikkomisiin. Emme voi suvaita syrjintää. Eurooppa on arvoyhteisö – ja tiedän, että suurin osa Liettuan kansalaisista jakaa nämä arvot. Olemme kaikki eurooppalaisia.

Arvoisat kollegat, pyydän teiltä selvää tukea päätöslauselmalle ja erityisesti muutokselle, jolla on tarkoitus lisätä tekstiin viittaus nykyisiin syrjinnän vastaisiin direktiiveihin, koska tämä on mielestäni vähintä, mitä voimme tehdä. Pyydän teiltä tukea myös päätöslauselmassa perusoikeusvirastolle esitetylle pyynnölle antaa tästä laista oikeudellinen lausunto.

Lopuksi katson, että jos hyväksymme päätöslauselman huomenna, Euroopan parlamentti voi olla ylpeä siitä, että se toimii Euroopan yhteisten arvojen äänenä.

  Ulrike Lunacek, laatija. − (DE) Arvoisa puhemies, kuten edellinen puhuja sanoi, tämä Liettuassa säädetty laki vaarantaa eurooppalaiset arvot, Euroopan unionin lainsäädännön ja myös kansalaisten vapauden, nimittäin nuorten lesbojen, homojen, biseksuaalien tai transsukupuolisten vapauden elää pelkäämättä. Tämän lain mukaan tätä koskevat asiatiedot muka vahingoittavat näitä nuoria. Minäpä sanon, mitä se tarkoittaa: se tarkoittaa, että näiden nuorten on elettävä pelossa ja kärsittävä mahdollisesti masennuksesta. Tiedämme, että itsemurhayritykset lisääntyvät nuorten lesbojen ja homojen sekä sellaisten nuorten keskuudessa, jotka ulostulovaiheessaan ovat hämmentyneitä siitä, millainen heidän elämästään tulee.

Tämä laki on täysin eurooppalaisten arvojen vastainen, ja siksi olin iloinen, että komission jäsen Barrot vastasi tähän jo heinäkuussa. Ilmoititte myös lesbojen ja homojen kansainvälisen järjestön (ILGA) Euroopan osastolle, että komissio analysoisi tätä tekstiä ja kertoisi sitten jatkotoimistaan. Tänään minua kiinnostaa, mitä aiotte tehdä. Mitä te – ja neuvosto – olette jo luvanneet Liettuan parlamentille? Tiedämme, että Liettuan entinen presidentti ja uusi presidentti, joka aiemmin oli komission jäsen, eivät hyväksy tätä lakia, mutta Liettuan parlamentti ajaa sitä itsepintaisesti. Olen iloinen siitä, että tänään käsiteltävänä on ehdotus, joka sisältää myös päätöslauselmaesityksen.

Toivon todella, että me kaikki hyväksymme päätöslauselman huomenna ja voimme pyytää Euroopan perusoikeusvirastoa ottamaan kantaa lakiin, sillä juuri sitä varten virasto on olemassa. Sillä välin yhteisessä Euroopassamme olisi oltava aivan selvää, että lesbot ja homot eivät katoa perheistä ja kouluista vain siksi, että jokin laki kieltää heitä koskevan tiedottamisen. Erilaisuus on normaalia, myös tässä yhteisessä Euroopassamme.

  Rui Tavares, laatija. – (PT) Hyvät parlamentin jäsenet, tämän lain alussa väitetään, että sillä suojellaan lapsia julkisessa tiedottamisessa tapahtuvalta kannustamiselta homoseksuaalisuuteen. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Tarkoittaako se, että jos omistan Vilnassa elokuvateatterin ja haluan laittaa seinälle Brokeback Mountain -elokuvan mainosjulisteen, en saa tehdä sitä? Tarkoittaako se, että en voi pitää homoseksuaalisuutta käsittelevää luentoa Liettuassa julkisissa tiloissa, kuten teatterissa tai yliopistossa? Tarkoittaako se – kuten Liettuan parlamentin keskusteluissa on jo mainittu – että minun on niiden rikoslakiin tehtävien muutosten perusteella, joista Liettuassa parhaillaan keskustellaan, maksettava jopa 1 500 euron sakko tai suoritettava kuukauden verran yhdyskuntapalvelua? Voidaanko esimerkiksi televisio-ohjelmassa näyttää onnellinen homoseksuaalinen pari vai saako televisiossa näyttää vain onnettomia homopareja?

Hyvät parlamentin jäsenet, päivämäärä, jona nämä muutokset lakiin alaikäisten suojelemisesta Liettuassa hyväksyttiin, yllätti minut: se tapahtui 14. heinäkuuta 2009. 14. heinäkuuta oli tietenkin se päivä, jolloin kokoonnuimme tänne ensimmäisen kerran tällä seitsemännellä vaalikaudella, ja samalla eurooppalaisten periaatteiden, joihin kuuluvat oikeus pyrkiä onneen, ilmaisunvapaus ja kokoontumisvapaus, 220. vuosipäivä. Nyt kokoontumisvapaus on siis vaarassa, koska Liettuan parlamentti on taas äskettäin keskustellut mahdollisuudesta kieltää "gay pride" -kulkueiden kaltaiset tapahtumat.

Kokoontuessamme tänne ensi kertaa 14. heinäkuuta 2009 meillä oli velvollisuus – sanoisin jopa pyhä velvollisuus – puolustaa näitä arvoja, ja juuri näistä arvoista on nyt kysymys. Me tiedämme, miten nämä asiat alkavat, ja tiedämme myös, mihin ne aina johtavat. Mitä me seuraavaksi aiomme tehdä? Asettaa komitean tutkimaan, mikä on ja mikä ei ole homoseksuaalisuuteen kannustamista? Missä – kirjoissa, teattereissa, elokuvissa, mainoksissa?

Vilna on ansaitusti yksi tämän vuoden Euroopan kulttuuripääkaupunkeja, ja tämä ilahduttaa varmasti kaikkia Euroopan kansalaisia. Euroopan kulttuuripääkaupungiksi nimeäminen tuo mukanaan kuitenkin myös vastuuta: vastuun siitä, että eurooppalaista kulttuuria edistetään oikeista syistä sen sijaan, että siihen kiinnitetään huomiota tänä vuonna vääristä syistä.

Tästä syystä pyydän teitä äänestämään päätöslauselmamme puolesta ja kehottamaan perusoikeusvirastoa antamaan lausunnon tästä hyvin vakavasta aiheesta. Se on ehdottomasti vähintä, mitä parlamentin jäsenet voivat pyytää.

  Michael Cashman, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, homoseksuaalina haluan sanoa olevani ylpeä siitä, että parlamentti ja muut ottavat kantaa tätä ehdotettua lakia vastaan. Se on selvästi ristiriidassa EU:n perussopimusten ihmisoikeuksia koskevien säännösten, etenkin 6 artiklan, sekä työllisyyspuitedirektiivin ja syrjinnän vastaisten yleisten toimintalinjojen kanssa. Mielenkiintoista on, että se on myös ristiriidassa lapsen oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen kanssa, sillä siinä kannustetaan nuorten lesbojen ja homojen syrjintään. Joten ketä sillä suojellaan, ja miltä?

Brittiläiset konservatiivit säätivät Yhdistyneessä kuningaskunnassa samanlaisen lain vuonna 1988. Silloin huomattiin, ja nytkin huomataan, että tällaiset lait johtavat sensuuriin ja lisäävät syrjintää ja homofobiaa: syrjintää ja homofobiaa, jotka tuhoavat ihmiselämiä ja turmelevat niihin syyllistyvien sielut. Kansalaisjärjestöt, muiden muassa lesbojen ja homojen kansainvälinen järjestö, Euroopan neuvosto ja Amnesty International, ovat tuominneet ehdotetun lain. Se haittaa nuoria lesboja ja homoja – opettajia ja virkamiehiä – ja sitä voitaisiin käyttää estämään nuoria tutustumasta mihin tahansa homoseksuaalin tekijän luomaan materiaaliin – filmeihin, kirjoihin, näytelmiin tai taideteoksiin. Onko tarkoitus estää nuoria tutustumasta esimerkiksi Platonin, Shakespearen, Oscar Wilden, Walt Whitmanin, Tennessee Williamsin ja Tšaikovskin teoksiin tai Elton Johnin musiikkiin tai ihailemasta Martina Navratilovan kaltaisia tennistähtiä? Tämä vaikuttaa suorasti siihen, miten nuoret ja muut puhuvat, ajattelevat ja toimivat. Ja miksi? Nuoret tarvitsevat kasvatusta, eivät eristämistä; heidän on ymmärrettävä maailma sen koko monimuotoisuudessa, ja heidät on opetettava kunnioittamaan niitä, jotka ovat erilaisia. Sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen ei koskaan voi vähentää ihmisen rakkautta toiseen ihmiseen: se on rakkautta.

Lesbot ja homot ovat tavallisia naisia ja miehiä, joista ääriliikkeiden edustajien meidän sukupuolielämäämme koskeva pakkomielle sekä halventava väite, jonka mukaan lesbot ja homot ovat uhka yhteiskunnalle, ovat tehneet jotain kummallista. Tämä on karkeaa vääristelyä. Yhteiskunnan sivistyneisyyttä ei arvioida sen mukaan, miten se kohtelee enemmistöään, vaan sen perusteella, miten se kohtelee vähemmistöjään. Siksi sanon liettualaisille ja kaikille eurooppalaisille: hylätkää tämä vaarallinen askel takaisin menneisyyteen.

(Suosionosoituksia)

  Cecilia Malmström, neuvoston puheenjohtaja. – (SV) Arvoisa puhemies, saanen aluksi korostaa, että ilmaisunvapaus ja oikeus olla joutumatta syrjityksi sukupuolisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin perusteella ovat demokraattisten yhteiskuntiemme kulmakiviä. Unionimme perustuu useisiin periaatteisiin ja arvoihin, joita kaikkien jäsenvaltioiden edellytetään tukevan. Emme voi vaatia ja puolustaa ihmisoikeuksien kunnioittamista muissa valtioissa, jos emme itse kykene vaalimaan näitä perusperiaatteita EU:ssa.

Nämä perusoikeudet ja etenkin ilmaisunvapaus ja oikeus olla joutumatta syrjityksi tunnustetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa, ja ne sisältyvät myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 ja 14 artiklaan. Lisäksi nämä periaatteet mainitaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Yhteisön tasolla on tällä alalla annettu suojaavaa lainsäädäntöä. Direktiivillä 2000/78/EY kielletään uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän työpaikalla. Viime vuonna komissio teki ehdotuksen tämän suojelun laajentamisesta muille aloille.

Tästä ehdotuksesta keskustellaan parhaillaan neuvostossa, ja parlamentti on antanut siitä myönteisen lausunnon. Me olemme tyytyväisiä tähän aloitteeseen, ja toivomme, että se hyväksytään pian.

Tämä koskee Euroopan unionin tason lainsäädäntöä. Kansallisella tasolla jäsenvaltiot voivat antaa kansallista lainsäädäntöä perusvapauksien ja -oikeuksien alalla sillä ehdolla – toistan: sillä ehdolla – että tämä lainsäädäntö noudattaa kaikilta osin unionin ja yhteisön primääri- ja sekundaarilainsäädäntöä, koskee alaa, jolla yhteisöllä ei ole yksinomaista toimivaltaa, ja on perusteltua siitä syystä, että unionin tai yhteisön tasolla ei ole asiaa koskevaa lainsäädäntöä.

Puheenjohtajavaltio Ruotsi on syvästi huolestunut kyseisestä Liettuan parlamentin heinäkuussa hyväksymästä laista sekä nyt keskustelun kohteena olevasta ehdotetusta rikoslain ja hallinto-oikeuden muutoksesta. Emme kuitenkaan saa unohtaa, että laki ei ole vielä tullut voimaan.

Meidän näkökulmastamme laki, jolla pyritään kieltämään kannustaminen johonkin tiettyyn sukupuoliseen suuntautumiseen, rikkoo ilmaisunvapauden ja kaikkien ihmisten tasa-arvon kaltaisia perusarvoja. Puheenjohtajavaltio on tehnyt tämän kannan useaan otteeseen selväksi yhteydenpidossaan Liettuan hallituksen kanssa.

Jäsenten puheenvuoroissaan esiin tuomista oikeudellisluonteisemmista kysymyksistä on tärkeää huomauttaa, että neuvostolla ei ole tässä asiassa virallista roolia. Kansallisen lainsäädännön ja perussopimusten yhteensopivuus ei ole neuvoston eikä myöskään perusoikeusviraston asia. On komission tehtävä arvioida, täyttääkö jokin jäsenvaltio perussopimuksista johtuvat velvoitteensa. Tähän kuuluu paitsi sen valvonta, että jäsenvaltiot saattavat voimaan ja panevat täytäntöön unionin ja yhteisön lainsäädännön asianmukaisesti, myös sen varmistaminen, että Euroopan unionin primaarilainsäädäntöä noudatetaan kaikilta osin. Kuten Jacques Barrot varmasti kohta kertoo, komissio voi käynnistää tarvittavat menettelyt, jos se katsoo, että jokin jäsenvaltio ei noudata primaari- tai sekundäärilainsäädäntöä.

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artiklan suhteen neuvosto olisi hyvin huolissaan, jos se havaitsisi sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvia syrjintätapauksia. Tarvitaan kuitenkin komission ehdotus, jotta neuvosto voi käynnistää keskustelun siitä, onko kyse syrjinnästä ja mitä toimenpiteitä sen suhteen tarvittaessa on toteutettava. Vastaavasti perustamissopimuksen 7 artiklan mukaan neuvosto voi ryhtyä toimiin vain, jos kolmannes jäsenvaltioista tai komissio esittää tällaisen ehdotuksen asianmukaisine perusteluineen. Koska laki ei ole vielä tullut voimaan, tällaista ehdotusta ei ole tehty.

Vakuutan parlamentin jäsenille, että lesboihin, homoihin, biseksuaaleihin ja transsukupuolisiin (LGBT) kohdistuva syrjintä on puheenjohtajavaltio Ruotsin asialistalla. Käsittelemme sitä Tukholmassa 16.–17. marraskuuta järjestettävässä tasa-arvohuippukokouksessa.

Suhtaudumme Euroopan parlamentin ilmaisemaan huoleen luonnollisesti hyvin vakavasti. Kysymys on perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Muodollisesti tätä on kuitenkin käsiteltävä asianmukaisissa oikeudellisissa ja institutionaalisissa puitteissa. Olen neuvoston edustajana yrittänyt vastata kysymyksiin parhaani mukaan ja selittää asiaan liittyvät rajoitukset. Odotan kiinnostuneena komission edustajien näkökantoja tästä asiasta.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, ministeri selitti erittäin hyvin tämän ongelman oikeudelliset näkökohdat.

Haluan tässä todeta, että komissio on toistuvasti ilmaissut tuomitsevansa kaikki homofobian muodot. Tämä ilmiö on räikeä rikkomus ihmisarvoa vastaan. Komissio toisti tämän kantansa Euroopan parlamentille 23. huhtikuuta 2007 täysistunnossa, jossa hyväksyttiin päätöslauselma homofobiasta Euroopassa.

Yhteisön toimivaltaan kuuluvilla aloilla Euroopan unionin – samoin kuin jäsenvaltioiden niiden pannessa unionin lainsäädäntöä täytäntöön – on kunnioitettava perusoikeuksia. Nämä ovat yhteisön oikeuden sitovia periaatteita.

Liettuan laki alaikäisten suojelemisesta julkisen tiedottamisen haittavaikutuksilta kuuluu pitkälti yhteisön toimivallan alaisuuteen, sillä sen sisältö koskee audiovisuaalipalveluista ja sähköisestä kaupankäynnistä annettujen direktiivien täytäntöönpanoa.

Tästä syystä komissio ilmoitti Liettuan viranomaisille jo ennen lakiehdotuksen hyväksymistä, että eräät tämän lain säännökset herättäisivät vakavia kysymyksiä sen yhteensopivuudesta perusoikeuksien ja yhteisön oikeuden kanssa. Tästä varoituksesta huolimatta vaikuttaa siltä, että lain 14. heinäkuuta hyväksytty nykyinen versio ei hälvennä komission etukäteen ilmaisemaa huolta.

Tässä yhteydessä komissio voi vain ilmaista suhtautuvansa hyvin varauksellisesti kyseisen lain yhteensopivuuteen ilmaisunvapauden, syrjimättömyysperiaatteen ja lasten oikeuksien kanssa, mukaan lukien lasten oikeus saada heidän kehityksensä kannalta välttämätöntä tietoa.

Komissio ei epäröi ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen yhteisön oikeuden ja luonnollisesti myös perusoikeuksien noudattamisen.

Komission saamien tietojen mukaan Liettuassa on perustettu presidentti Grybauskaitėn aloitteesta työryhmä, jonka tehtävänä on esittää lisämuutoksia kyseiseen lakiin. Nämä muutosehdotukset on määrä tehdä lokakuun lopussa. Komissio odottaa luonnollisesti tämän komitean työn tuloksia ja muutosten sisältöä, ennen kuin se antaa lopullisen lausunnon laista siinä muodossa, jossa se tulee voimaan. Voin vain yhtyä Cecilia Malmströmin hyvin selvään lausumaan, jonka mukaan komission tehtävänä on seurata tilannetta ja viime kädessä ehdottaa seuraamuksia sekä varsinkin rangaista Euroopan unionin säännösten ja perusoikeuksien rikkomisista.

Tämä on se, minkä halusin teille kertoa ja osoittaa, että kantamme tässä asiassa on erittäin selvä.

  Vytautas Landsbergis, PPE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, laki, jota nyt arvostellaan ja josta keskustellaan, vaikka se tulee voimaan vasta maaliskuussa, sisältää vain yhden ainoan rivin, jossa kielletään alaikäisten kannustaminen homoseksuaalisuuteen; tämä on sen erittäin ongelmallinen osa.

Liettuan tasavallan presidentti otti aloitteen ja esitti välittömästi lakiin selventäviä muutoksia. Näin ollen päätöslauselmamme kolkuttaa käytännössä jo valmiiksi avoimelle ovelle. Sen sijaan meidän pitäisi keskittyä parlamentin pyrkimykseen.

Avainsanat alaikäisten kannustamista homoseksuaalisuuteen koskevassa ongelmallisessa kohdassa ovat "kannustaminen" ja "alaikäiset" – ei "homoseksuaalisuus", kuten eräät väittävät. Hyväksymällä tämä laki on poistettu mahdollisuus alaikäisten suoraan kannustamiseen. "Kannustaminen" on tahallinen teko, joka menee pidemmälle kuin pelkkä nykyisin sukupuolikasvatuksella annettava tarpeellinen tiedottaminen, johon olisi sisällyttävä homoseksuaalisen rakkauden suvaitsemiseen kehottava lauseke.

Jos katsomme asiaa avoimin silmin, alaikäisten kannustaminen homoseksuaalisuuteen voi varsin usein tarkoittaa huomattavasti enemmän – alaikäisten kehottamista kokeilemaan sitä, heidän viettelemistään tai jopa homoseksuaalista prostituutiota. Tiedotusvälineet saattavat hyötyä tällaisesta liiketoiminnasta ehkä levittämällä tällaista kannustavaa aineistoa alaikäisille.

Hyvät kollegat, vanhemmat ja isovanhemmat, pyydän tietä kuuntelemaan sydäntänne. Kannattaisitteko itse näiden koko tämän haastekentän vapaata avaamista omille jälkeläisillenne?

(Välihuomautus salista)

Hyvä on, näin on ehkä teidän kohdallanne.

Entä jos he joutuvat alttiiksi tällaiselle erityiselle "kannustamiselle" säännöllisesti ja rajoituksetta? Vaikuttaa siltä, että horjumme kahden asian välissä: ensimmäinen niistä – jos joku pitää mutkikkaista doktriineista – on lasten oikeus tulla psyykkisesti hyväksikäytetyiksi, ja toinen lasten oikeus saada suojelua hyväksikäyttöä vastaan. Antakaamme heidän päättää itse sitten, kun he ovat siihen kypsiä.

Minä ehdotan, että kannatamme lausumia, joissa muistutetaan sekä lapsen oikeuksista tehdystä yleissopimuksesta että niistä annetusta julistuksesta, ja poistamme 1 kohdan, joka on tällä hetkellä merkityksetön ja siksi Euroopan merkittävimmälle parlamentille sopimaton.

  Claude Moraes (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, Vytautas Landsbergisin esittämät perustelut tälle laille ovat kaikkea muuta kuin vakuuttavat. Olen yllättynyt; luulin, että hän puolustelisi sitä enemmän. Neuvosto ja komissio ovat ilmaisseet syvän huolensa, ja se on oikea linja. Syrjinnän torjuminen ja ilmaisunvapaus ovat ehdottomasti Euroopan unionin lainsäädännön perusperiaatteita.

Kuten Michael Cashman sanoi, meillä oli omassa jäsenvaltiossani vuonna 1988 tällainen laki, mutta nyt se on historiaa, ja myös tästä laista tulee historiaa, sillä koska EU on arvoyhteisö, yksi sen suurimmista vahvuuksista on yhteinen pyrkimyksemme kohottaa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelun tasoa. On myös vaikea tilanne, kun yksi jäsenvaltio on valokeilassa tämän lain mahdollisen rikkomisen vuoksi, mutta arvoyhteisömme ansiosta voimme analysoida näitä lakeja ja sanoa, kuten komissio ja neuvosto ovat tehneet, että ne huolestuttavat meitä syvästi.

Perusoikeusviraston olisi tehtävä työnsä ja annettava lausuntonsa, ja kuten komissio ja neuvosto ovat todenneet, asiassa on Euroopan unionin nykyisiin syrjinnän vastaisiin lakeihin liittyviä ongelmia; meidän on puolustettava sitä, minkä olemme saavuttaneet, ja varmistettava, että sosialidemokraattinen ryhmä yhdessä liettualaisen sisarpuolueensa kanssa tuomitsee tämän lain. Toivokaamme, että juuri näin tapahtuu – että laki passitetaan historiaan.

(Suosionosoituksia)

  Leonidas Donskis, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, liettualaiset ihmisoikeuksien puolustajat ja mediatyöntekijät pitivät Liettuan lakia alaikäisten suojelemisesta julkisen tiedottamisen haittavaikutuksilta aivan liian homofobisena ja pahasti epädemokraattisena.

Haluan kiinnittää huomionne siihen, että Liettuan entinen presidentti Valdas Adamkus kaatoi tämän lain veto-oikeudellaan, mutta Liettuan parlamentti kumosi hänen päätöksensä. Myös Liettuan nykyinen presidentti Dalia Grybauskaitë on arvostellut lakia voimakkaasti. Liettualaiset tiedotusvälineet, kommentaattorit sekä kansalaisvapauksien ja ihmisoikeuksien puolustajat arvostelivat lakia voimakkain sanoin ja korostivat sen homofobista sisältöä sekä sen erittäin vaarallisia poliittisia seurauksia, kuten sensuuria ja itsesensuuria.

Tällä lailla on hyvin vähän jos mitään tekemistä lasten suojelun kanssa. Sen sijaan se kohdistuu Liettuan homo- ja lesbokansalaisia vastaan. Joka tapauksessa homoseksuaalisuuden rinnastaminen fyysiseen väkivaltaan ja nekrofiliaan on moraalisesti vastenmielistä ja syvästi halveksuttavaa. Silti on vaikea uskoa, että tällaisen lain hyväksyminen on mahdollista EU:n jäsenvaltiossa 2000-luvun alussa. Itse pidän tätä lakia vähintäänkin epäonnistuneena toimena ja pahana väärinkäsityksenä.

Rikoslain 310 artiklaan ja hallintolain 214 artiklaan tehtävistä muutoksista keskustellaan Liettuan parlamentissa, joka haluaa kriminalisoida sakon, yhdyskuntapalvelun tai vankeuden uhalla kaiken missä tahansa julkisessa tilassa tapahtuvan homoseksuaalisuuteen kannustamisen. Ellei tämä ole liukumista valtion tukemaan homofobiaan ja homo- ja lesbokansalaisten julkisten mielipiteenilmausten kriminalisointiin, niin mikä sitten?

Lopuksi, tämä laki on häpeällinen, mutta vielä häpeällisempää olisi yrittää peitellä, trivialisoida tai jopa perustella sitä. Tällä haluan sanoa, että kannatan vilpittömästi päätöslauselmaa.

  Raül Romeva i Rueda, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (ES) Hyvät parlamentin jäsenet, tämä on tärkeä hetki Euroopan yhdentymisprosessissa, sillä vielä vähän aikaa sitten emme varmasti olisi käyneet tällaista keskustelua. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että mikään parlamentti ei olisi koskaan harkinnut tämänkaltaisen lain hyväksymistä.

Tämä merkitsee sitä, että kyse ei ole vain Liettuan sisäisestä poliittisesta kysymyksestä. Yksinkertaisesti sanottuna meidän on pääteltävä, että edessämme on kysymys, joka vaikuttaa suorasti Euroopan unionin uskottavuuden henkiinjäämiseen. Mikään Euroopan unionin osa – ja täällä ovat kaikki kolme toimielintä – ei voi vaieta, kun jokin jäsenvaltio hyväksyy lakeja, joilla lietsotaan vainoa ja kriminalisoidaan niin yleismaailmallinen asia kuin oikeus valita ihminen, jonka kanssa ylläpitää tunne- ja sukupuolisuhteita, sukupuoleen tai ikään katsomatta.

Jäsen Landsbergis, kiihkoton keskustelu homoseksuaalisuudesta, biseksuaalisuudesta ja transsukupuolisuudesta on paras tae sille, että lapset voivat elää seksuaalisuutensa kanssa itseään ja muuta yhteisöä kunnioittaen.

Tämä on tärkeää, koska tällä hetkellä vaadimme nimenomaan takuita terveelle varttumiselle ilman pakottamista tai kielteisiä stereotyyppejä tai lapsuuden kriminalisointia. Voimme saavuttaa tämän juuri käymällä normaalia keskustelua tästä tilanteesta, kuten nyt teemme, emme kieltämällä tai kriminalisoimalla sen.

  Konrad Szymański, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Liettuan laki alaikäisten suojelemisesta laadittiin tiedotusvälineiden nuorimpien kuluttajien psykologista ja tunne-elämän kehitystä ajatellen. Tiedotusvälineet ovat jatkuvasti voimakkaammin läsnä lasten elämässä. Toinen Liettuan lainsäätäjien huolenaihe oli, että lapset olisi kasvatettava heidän vanhempiensa vakaumuksen mukaisesti. En usko, että kukaan parlamentissa on eri mieltä siitä, että nämä ovat tärkeitä ja polttavia kysymyksiä. Nämä tarkoitusperät ansaitsevat arvostusta eivätkä arvostelua, mutta tämä ei ole asian ydin.

Mikään kyseisen lain artikla ei ole Euroopan unionin lainsäädännön vastainen, ja useimmiten laki ei edes liity Euroopan unionin lainsäädäntöön. Kirjallisessa kysymyksessä esiin tuodut seikat kuuluvat selkeästi jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön vastuualueeseen. Kukaan ei ole antanut Euroopan unionille valtuuksia toimia näillä aloilla. Tämä on se perustavanlaatuinen syy, jonka vuoksi vastustamme tämän kysymyksen käsittelyä unionin tasolla emmekä tule koskaan suostumaan siihen, että jollain tietyllä ideologialla perustellaan Euroopan unionin lainsäädännön toimivallan ylittämistä.

Tästä syystä emme myöskään voi kannattaa mitään asiasta esitettyjä päätöslauselmia.

  Eva-Britt Svensson, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, tässä asiassa ei ole kyse ideologiasta. Minä väitän, että kyse on kaikkien ihmisten yhtäläisestä arvosta. Haluan myös kiittää sekä komissiota että neuvostoa niiden epätavallisen selkeistä kannanotoista. Olen vakuuttunut siitä, että parlamentti, komissio ja neuvosto toimivat nyt yhteisrintamassa tämän perusarvojen rikkomisen suhteen.

Me puhumme EU:sta ja EU:n kunnioituksesta perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia kohtaan. Tämän täytyy koskea myös kaikkia yksittäisiä jäsenvaltioita. Ehdotettu laki uhkaa käytännössä tehdä kaikesta LGBT-kysymyksiä koskevasta tiedottamisesta laitonta. Kuvitelkaa, että taisteleminen kaikkien ihmisten yhtäläisen arvon puolesta sukupuoliseen suuntautumiseen katsomatta yhtäkkiä kiellettäisiin.

On aivan selvää, että lainsäädäntöehdotus on hyökkäys ihmisoikeuksia vastaan. En aio edes luetella, kuinka monia ihmisoikeuksia se rikkoo. Totean vain lyhyesti: tuen täysin tätä päätöslauselmaa. Toivon, että parlamentti äänestää huomenna sen puolesta mahdollisimman yhtenäisenä.

  Véronique Mathieu (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan ennen kaikkea painottaa, kuinka tärkeää kaikkien syrjinnän muotojen ja etenkin sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjunta on Euroopan unionille, parlamentille ja kaikille kollegoillemme.

Mistä me tänään puhumme? Puhumme Liettuan lakiesityksestä, joka on aiheuttanut sellaisia ongelmia, että presidentti Grybauskaitë on puuttunut asiaan. Hän käytti veto-oikeuttaan; hän on jopa perustanut työryhmän, joka ehdottaa meille lakiin tehtäviä muutoksia. Siksi luotan häneen täysin, ja olen varma, että tämä ongelma ratkaistaan ja että kyseinen jäsenvaltio löytää ratkaisun tähän sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän vakavaan ongelmaan. Olemme kuulleet toisiamme, eräät ryhmät ovat tehneet päätöslauselmaesityksen, ja onneksi olemme päätyneet yhteiseen päätöslauselmaan. Siksi olen vakuuttunut siitä, hyvät parlamentin jäsenet, että tämä yhteinen päätöslauselma hyväksytään huomenna ja että ongelma ratkaistaan.

On luonnollisesti tärkeää, että lastemme henkistä terveyttä suojellaan, mutta haluan silti muistuttaa, että kaikenlaisen sukupuolisen syrjinnän torjuminen on tärkeää. Me olemme työskennelleet sen puolesta monia vuosia. Meillä on perusoikeusvirasto. Sillä on tarkoitus. Taistelimme sen perustamisen puolesta, eikä nyt ole enää kysymystäkään siitä, että se hylättäisiin tai lakkautettaisiin.

Sen vuoksi kiitän teitä valmiudestanne hyväksyä tämän yhteisen päätöslauselman. Kiitän kaikkia kollegoitani, jotka ovat antaneet suuren panoksen näihin neuvotteluihin. On hyvin ilahduttavaa nähdä, että olemme onnistuneet saamaan aikaan tämän yhteisen päätöslauselman, ja toivon että se hyväksytään parlamentissa huomenna.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D). – (LT) Suhtaudun myönteisesti Euroopan parlamentin aloitteeseen käynnistää keskustelu laista alaikäisten suojelemisesta julkisen tiedottamisen haittavaikutuksilta, joka hyväksyttiin Liettuan oikeistopuolueiden ponnistusten seurauksena. On valitettavaa, että laki säädettiin käsittelemättä ja arvioimatta riittävästi sen yhteensopivuutta kansainvälisen ja Euroopan unionin lainsäädännön kanssa. Myös kansalaisjärjestöjen ääni kaikui kuuroille korville. Lastensuojelun ylevän tarkoituksen varjolla luotiin itse asiassa oikeusperusta yhteiskunnan jakamiselle, tiedottamisen rajoittamiselle ja yksittäisten yhteiskuntaryhmien syrjimiselle. Liettuan entinen presidentti kaatoi lakiesityksen veto-oikeudellaan, ja uusi presidentti on perustanut työryhmän, joka esittää parlamentille uuden lakiesityksen sen tämän syksyn istunnossa.

Toivon, että Liettuassa on riittävästi poliittista tahtoa lain parantamiseksi, varsinkin kun meillä on kokemusta edistyksellisten lakien säätämisestä ja täytäntöönpanosta tällä alalla. Kuusi vuotta sitten hyväksyttiin laki yhtäläisistä mahdollisuuksista Liettuan sosiaalidemokraattien ponnistusten ansiosta, ja sillä estettiin kaikki ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen, vammaisuuteen, rotuun tai etniseen alkuperään perustuva suora tai epäsuora syrjintä kaikilla elämänaloilla. Ministerineuvostossa keskustellaan parhaillaan samankaltaisesta direktiiviluonnoksesta. Tämä Euroopan parlamentin päätöslauselma kannustanee Liettuan parlamenttia hyväksymään sellaisen lain, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia ja vapauksia ja jossa ei ole sijaa minkäänlaiselle syrjinnälle, ei myöskään sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvalle syrjinnälle.

  Emine Bozkurt (S&D). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsen ja ministeri, hyvät parlamentin jäsenet, olen teidän kaikkien tavoin järkyttynyt siitä, että Euroopassa on parlamentti, joka voi paitsi ehdottaa tällaisia säädöksiä myös todella hyväksyä ne. Tämä laki loukkaa täysin tuomittavasti Liettuan homojen ja lesbojen oikeuksia, ja lisäksi se vahingoittaa vakavasti koko Euroopan homoseksuaalien asemaa. Liettuan parlamentti viestittää heille, että heidän pitäisi hävetä sukupuolista suuntautumistaan ja että lapsia on suojeltava siltä.

Edellytän, että komissio ja puheenjohtajavaltio Ruotsi tekevät Liettuan parlamentille täysin selväksi, että sellaiset perusarvot kuin yhdenvertainen kohtelu ja syrjimättömyys ovat asioita, joista Euroopassa ei neuvotella – ei nyt eikä tulevaisuudessa, eikä kenenkään toimesta! Tästä syystä haluaisin komission jäsen lupaavan tässä ja nyt selväsanaisesti, että komissio ei epäröi hetkeäkään haastaa Liettuan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen, mikäli tämä laki tulee voimaan.

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Liettua on säätänyt lain, joka tarjoaa lapsille ja nuorille tärkeää suojelua sellaisia tiedottamisen ulkoisia vaikutuksia vastaan, jotka saattavat haitata vakavasti heidän kehitystään. On selvää, että sosiaali- ja perhepolitiikka kuuluu EU:n yksittäisten jäsenvaltioiden toimivaltaan, ja sen vuoksi Liettuaa ei voida tuomita tästä asiasta millään Euroopan unionin aloitteilla.

Kyseinen laki ei ole ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten normien vastainen. Olen tutkinut asiaa, ja näin se on. Uskon vakaasti, että laki päinvastoin vahvistaa prosesseja, joilla suojellaan lapsia tiedottamiselta tai kuvilta, joilta – ja korostan tätä – heidän omat vanhempansa haluavat heitä suojella.

Kehotan soveltamaan johdonmukaisesti toissijaisuusperiaatetta, jonka Irlanti turvasi Lissabonin sopimuksen pöytäkirjassa. Tällaiset "jäsenvaltioille annettavat varoitukset" muodostavat vakavan ennakkotapauksen perhepolitiikan kaltaisilla selvästi arkaluontoisilla aloilla.

  Justas Vincas Paleckis (S&D). – (LT) Ensi kertaa historiansa aikana Euroopan parlamentti keskustelee Liettuan parlamentin toiminnasta kielteisessä asiayhteydessä. Olivat keskustelun kohteena olevien lakien laatijat ja kannattajat kuinka viattomia ja hyvää tarkoittavia tahansa, he eivät todellakaan ole johdattaneet meitä 2000-luvun Eurooppaan. Luulen, että Seimasin enemmistön liiallinen luottamus omaan oikeustajuunsa on vaikuttanut asiaan – vain taivas on rajana, teemme mitä tahdomme emmekä välitä kansainvälisistä sitoumuksista. Tämä keskustelu on hyvin vakava reaktio neuvostolta ja komissiolta; se on varoittava viesti Liettuan lainsäätäjille siitä, ettemme saa palata taaksepäin lähes keskiajalle, vaan meidän on suunnattava toimintamme eteenpäin ja hyödynnettävä Euroopan unionin valtioiden kokemuksia ja perinteitä. Sen vuoksi näitä keskusteluja kuten päätöslauselmaakin tarvitaan.

  Cecilia Wikström (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, kaikki ihmiset ovat syntyneet yhdenvertaisiksi ja kaikilla on sama loukkaamaton arvo. Näin ollen parlamentin on tehtävä tänään hyvin selväksi, että puhumme Euroopan unionin kansalaisista, riippumatta siitä, mitä jäsenvaltiota käsittelemme. Koska EU:n perusarvot ovat suvaitsevaisuus, avoimuus ja vapaus, olen iloinen siitä, että äskettäin valittu komission puheenjohtaja on tänään todennut selvästi, että hän aikoo nimittää komission jäsenen, jonka toimialaan kuuluvat juuri nämä ihmisoikeus- ja perusvapauskysymykset.

On erityisen valitettavaa, että sellainen valtio kuin Liettua – joka kerran kärsi vainosta ja diktatuurista – on nyt, vapaana ja itsenäisenä valtiona, säätänyt näin halveksittavan lain, joka merkitsee sensuuria, vapauden puutetta ja suvaitsemattomuutta. Meidän kaikkien, jotka tuemme demokraattisia periaatteita ja joilla on terve ihmiskäsitys, on nyt painokkaasti tuomittava tämä Liettuan laki, ja meidän on äänestettävä huomenna. Parlamentin jäsenten on myös muistutettava toisiaan siitä, että suurin kaikista on rakkaus.

  Anna Záborská (PPE). – (SK) Vuonna 2006 Slovakia tuomittiin, kun se pyysi omantunnon vapautta. Nyt Liettua on joutunut tämän yhteisön eteen, koska se haluaa suojella lapsia yhteiskunnan seksualisoitumiselta. Mielestäni tämä keskustelu on keplottelua perusoikeuskirjalla, joka on oikeudellisesti sitova asiakirja.

Parlamentti ei piittaa tämän lain kaksi kertaa arvostelutta hyväksyneen kansallisen parlamentin legitiimiydestä. Parlamentti pyytää perusoikeusvirastolta lausuntoa. Virastolla ei kuitenkaan ole toimivaltaa tutkia kansallisten lakien vaikutuksia. Siksi kysyn: mitähän irlantilaiset ajattelevat tulevan kansanäänestyksen edellä? He ajattelevat varmaankin, että pian tulee hetki, jolloin heitä arvostellaan täällä parlamentissa heidän laeistaan, joilla suojellaan perhettä ja elämää.

Olen pahoillani siitä, että me täällä kunnianarvoisassa parlamentissa emme kunnioita eurooppalaisia arvoja, monimuotoisuutta ja kansallisia kulttuureja emmekä lastensuojelua ja vanhempien oikeutta kasvattaa lapsensa.

  Cecilia Malmström, neuvoston puheenjohtaja. – (SV) Arvoisa puhemies, kaikki kolme toimielintä ovat mielestäni ilmaisseet näkökantansa hyvin selvästi tässä keskustelussa. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen, suvaitsevaisuus, yksilön loukkaamattomuus ja muun muassa sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän kieltäminen ovat ja niiden täytyy olla Eurooppa-hankkeen perusarvoja. Jäsenvaltioilla on velvollisuus kunnioittaa sekä näitä arvoja että varsinaisia lakeja, joita EU:ssa näillä aloilla sovelletaan.

Puheenjohtajavaltio on hyvin huolestunut kyseisestä laista, mutta tiedämme että siitä keskustellaan ja sitä arvostellaan myös Liettuassa. Kuten aiemmin mainittiin, presidentti Grybauskaitë – joka aiemmin toimi komission jäsenenä ja joka tuntee hyvin EU:n arvot ja lait – on itse käynnistänyt prosessin, jolla laki arvioidaan uudelleen ja muutetaan yhteensopivaksi EU:n lainsäädännön kanssa. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että komissio on niin selvästi ilmoittanut, mitä tapahtuu, jos laki vastoin odotuksia tulee voimaan alkuperäisessä muodossaan.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, yhdyn täysin ministerin päätelmiin. Toivoisin myös, että presidentti Grybauskaitën asettama työryhmä kykenee estämään tämän eräissä suhteissa Euroopan unionin oikeuden kanssa ristiriidassa olevan lain käyttöönoton.

Haluan painottaa yhtä seikkaa: pelkäsimme, että eräät lain säännökset olisivat tiettyjen audiovisuaalipalveluista ja sähköisestä kaupankäynnistä annettujen direktiivien vastaisia. Meidän tehtävänämme ei itse asiassa ole päättää perhelainsäädännöstä, joka kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Koska näin on, kaikki aiemmin ja tässä keskustelussa sanottu osoittaa, että asioita on arvioitava kansallisella tasolla, tässä tapauksessa Liettuassa.

  Puhemies. − (IT) Olen keskustelun päätteeksi vastaanottanut viisi työjärjestyksen 115 artiklan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna torstaina 17. syyskuuta 2009.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Carlo Casini (PPE) , kirjallinen. – (IT) Arviollani alaikäisten suojelua Liettuassa koskevasta päätöslauselmasta pyrin kiinnittämään huomiota hyvin vakavaan institutionaaliseen huolenaiheeseen. Yksittäiset parlamentin jäsenet tai poliittiset ryhmät yrittävät usein puuttua aiheisiin, jotka liittyvät yksittäisten valtioiden sisäpolitiikkaan: se ei ole mielestäni oikein. Nyt käsiteltävässä tapauksessa suunnitelmana on ilmeisesti saada Euroopan parlamentti ilmaisemaan pääasiassa kielteinen kanta alaikäisten suojelun kiitettävään tavoitteeseen tähtäävään Liettuan lakiin – jonka koko sisältöä ei tunneta – ja samalla kavalasti määrätä ylhäältä käsin kannasta, jonka muodostaminen on jätetty jäsenvaltioiden oman harkinnan varaan. Voinen lisätä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut monia tätä asiaa koskevia tuomioita. Yhdenvertaisuuden periaate on itsestään selvä, eikä kukaan yritä kyseenalaistaa tiettyihin sukupuolisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden ihmisarvoa. Esittämäni varaus on luonteeltaan institutionaalinen, sillä se koskee Euroopan unionin ja yksittäisten jäsenvaltioiden välisiä suhteita.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Syrjintä on Euroopan unionin ja kansainvälisen oikeuden mukaan kiellettyä. Tätä koskevia säännöksiä on perussopimuksissa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sekä perusoikeuskirjassa. Mikään jäsenvaltio ei saa säätää lakeja, jotka ovat ristiriidassa näiden asiakirjojen kanssa.

Liettuan lakia ei voida hyväksyä, sillä se on järjetön ja luonteeltaan homofobinen. Homofobia on sairaus. Henkilöt, jotka vihaavat homoseksuaaleja, eivät ansaitse sympatiaa. He eivät ole niinkään homofobeja kuin sukupuolista suuntautumista keppihevosenaan käyttäviä kiihkoilijoita. Kaikkien kiihkoilijoiden tavoin heitä täytyy vastustaa ja heitä vastaan on säädettävä tarvittavia lakeja.

Maailman terveysjärjestö poisti vuonna 1990 homoseksuaalisuuden kansainvälisestä tautiluokituksestaan. Se vahvisti myös, että mikään sukupuolinen suuntautuminen ei ole sairaus.

Kaikissa yhteiskunnissa, myös Liettuan yhteiskunnassa, on lesboja, homoja ja biseksuaaleja. He muodostavat noin 4–7 prosenttia väestöstä. He ovat vähemmistö, jolle kuuluu täydet oikeudet. Tasa-arvomarsseja, jotka eräitä niin kovasti huolestuttavat, järjestetään muun muassa siksi, että ihmisiä muistutetaan yhdenvertaisuuden perustavanlaatuisesta periaatteesta.

Tästä syystä vetoan neuvostoon ja puheenjohtajavaltioon, että ne toteuttavat tarvittavat toimenpiteet estääkseen jäsenvaltioita säätämästä syrjiviä lakeja. Meidän on näytettävä, että Euroopan unionin kanta kaikkeen syrjintään ja suvaitsemattomuuteen on jyrkkä EI.

Puhetta johti
varapuhemies Diana WALLIS

(1) Ks. pöytäkirja.