Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 17. syyskuuta 2009 - Strasbourg

1. Istunnon avaaminen

Puhetta johti
varapuhemies Isabelle DURANT

(Istunto avattiin klo 9.00)

2. Maidontuotannon kriisi (keskustelu)

  Puhemies. – (FR) Esityslistalla on seuraavana keskustelu Paolo De Castron maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä maidontuotannon kriisistä (O-0085/2009 – B7-0208/2009).

  Paolo De Castro, laatija. − (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, maidontuotantoa koettelee parhaillaan viime vuosikymmenien syvin ja vakavin kriisi: maidon hinnanlaskusta ja maitoalan yleisestä markkinakriisistä on nyt tullut huolenaihe kaikkialla Euroopassa. Tämä on vaikean taloustilanteen aiheuttama suhdannekriisi, joka on alentanut maidonkulutusta ja pysäyttänyt markkinat sekä kääntänyt tuottajahinnat jyrkkään laskuun.

Maidon tuottajahinnat ovat romahtaneet kaikkialla, ja Euroopan unionissa keskihinta on 24 senttiä litralta. Monien talouden toimijoiden tilanne on vielä vaikeampi, sillä heidän saamansa litrahinta jää alle 20–21 sentin, vaikka tuotantokustannukset nousevat vähintään 40 senttiin litralta.

Huolestuttavia merkkejä on saatu myös muiden tuotteiden, kuten viljan, oliiviöljyn sekä hedelmien ja vihannesten markkinoilta. Tässä asiassa on tärkeintä hyödyntää edelleen kaikkia käytettävissä olevia keinoja markkinoiden vakauttamiseksi ja kulutuksen kääntämiseksi nousuun, mutta samalla on voitava suunnata katse tulevaisuuteen toteuttamalla keskipitkän ja pitkän aikavälin toimia ja tehdä kaikki mahdollinen, jotta löydetään oikeudenmukaisia ja kestäviä ratkaisuja hintavaihtelujen riskin minimoimiseksi.

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta on tukenut komission ehdotuksia voin ja rasvattoman maitojauheen interventiojakson jatkamisesta ja hyväksynyt ne, kuten 2. syyskuuta äänestyksessä saavutettu yksimielisyys osoittaa. Mielestämme nämä ehdotukset eivät kuitenkaan riitä lievittämään maitoalan kriisin vakavia seurauksia. Tästä syystä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta on Euroopan komission ehdotuksen hyväksymisen yhteydessä hyväksynyt myös minun ehdotukseeni tehdyn tarkistuksen, joka koskee juuston yksityisen varastoinnin tuen ottamista uudelleen käyttöön. Kyseinen tuki lakkautettiin yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) terveystarkastuksen mukaisesti marraskuussa 2008.

Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, minulla on kunnia toimia maatalousvaliokunnan puheenjohtajana, ja tämä yksimielinen päätös edusti sen jäsenten pohjimmiltaan yhdenmukaisia näkemyksiä ja oli haluamamme vahva kannanotto neuvoston ja komission suuntaan nyt, kun Euroopan maataloudelle äärimmäisen tärkeän alan asema on vaakalaudalla.

Tämä on ensimmäinen merkittävä ilmaus myönteisestä johtajuudesta, jota Euroopan parlamentti haluaa osoittaa valmistautuessaan yhteispäätösmenettelyn käyttöön myös maatalousasioissa. Sen lisäksi tällä toimenpiteellä voidaan tarjota välitöntä apua maidontuottajille, jotka yrittävät selviytyä yhä vaikeammilla markkinoilla ja ilmeisen jyrkästä myynnin laskusta.

Näillä alustavilla toimilla, joista tänään äänestämme, ei kuitenkaan riittävästi tueta vaikeuksissa olevia tuottajia, ja siksi maatalousvaliokunta kehottaa suullisessa kysymyksessä ja päätöslauselmassa, josta valmistaudumme äänestämään, Euroopan komissiota ottamaan käyttöön uusia ja tehokkaita toimenpiteitä kriisin torjumiseksi ja maitoalan tukemiseksi.

Haluamme rohkaista ja samalla tukea Euroopan komissiota päätöksentekoprosessissa, joka koskee välttämättömiä toimia EU:n maidontuotannon kriisin ratkaisemiseksi lopullisesti. Näin ollen toivomme, että komissio vastaa tyhjentävästi kysymyksiimme ja suhtautuu vakavasti ehdotuksiimme, jotta toimielinten välinen yhteistyö tuottaa Euroopan maatalouden kannalta hyödyllisiä tuloksia, ja osoittaa yhteisvastuullisuutta tarjoamalla käytännön tukea vaikeuksissa oleville eurooppalaisille maanviljelijöille, jotka tänään tarvitsevat apuamme.

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin käyttää hieman enemmän puheaikaa kuin minulle myönnetyt kolme minuuttia, sillä mielestäni kolmessa minuutissa ei todellakaan ehdi käsitellä näin tärkeää ja vakavaa kysymystä.

Aluksi haluan todeta olevani erittäin tyytyväinen maatalousvaliokunnan esittämiin kysymyksiin, sillä niiden ansiosta minulla on erinomainen tilaisuus tehdä selkoa jo toteutetuista toimista.

Haluan myös kiittää parlamenttia työstä, jota se parhaillaan tekee maitoalalla. Olemme kaikki sitoutuneet löytämään ratkaisuja, niin te kuin minäkin.

Kaikki eivät ole samaa mieltä suosittelemistani ratkaisuista, mutta uskon vahvasti näiden ratkaisujen toimivuuteen nyt ja tulevaisuudessa, ja ne ovat myös sellaisia poliittisia ratkaisuja, joiden takana voimme seistä.

Paolo De Castro pyysi valiokunnan nimissä komissiota kertomaan tämänhetkisistä toimistaan. Ensimmäinen hyvä uutinen on suotuisa hintakehitys. Yhden kuukauden aikana esimerkiksi voin hinnat nousivat Ranskassa 4 prosenttia, Saksassa 8 prosenttia ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa jopa enemmän.

Myös rasvattoman maitojauheen hinta nousi Ranskassa ja Saksassa 4 prosenttia ja kaikkialla Euroopassa keskimäärin 2–3 prosenttia.

Maidon keskihinnat ovat nousseet, ja Albert Deß kertoi minulle juuri tänä aamuna, että spot-markkinahinnat ovat joillakin alueilla nousseet 30 senttiin.

Juuston interventio-ostojen voidaan havaita lähes loppuneen, sillä markkinahinta on interventiohintaa korkeampi, mikä on toinen myönteinen merkki.

Emme ole vielä saavuttaneet tavoitettamme, mutta suunta on oikea. Siksi suhtaudun nyt luottavaisemmin kuin koskaan siihen, että alusta saakka noudattamamme toimintamalli on juuri oikea.

Tunnette komission toiminnan keskeiset osatekijät. Olemme hyödyntäneet kaikkia saatavilla olevia markkinatoimenpiteitä, ja tähän aiomme käyttää noin 600 miljoonaa euroa 12 kuukauden aikana.

Komissio on ilmoittanut jäsenvaltioille mahdollisuudesta aloittaa suorien tilatukien maksaminen viljelijöille 1. joulukuuta sijasta jo 16. lokakuuta, ja vuoden 2003 uudistuksen mukaisesti päätimme irrottaa lypsylehmäpalkkion – vuotuiset 5 miljardia euroa – tuotannosta ja siirtää sen suoraan tilatukijärjestelmään.

Lisäksi elvytyspaketilla ja terveystarkastuksen yhteydessä tehdyillä päätöksillä myönnetään vielä 4,2 miljoonaa euroa, jotta voidaan vastata maitoalan rakenneuudistuksen kaltaisiin uusiin haasteisiin. Kaikki tämä toteutetaan tietenkin maaseudun kehittämispolitiikan mahdollistamien toimien lisäksi.

Totean ainoastaan selvyyden vuoksi Paolo De Castrolle, että juuston interventio lakkautettiin vuonna 1994. Luullakseni tässä täytyy olla jokin sekaannus intervention ja yksityisen varastoinnin välillä, sillä yksityinen varastointi lakkautettiin terveystarkastuksen yhteydessä tehdyillä päätöksillä.

Kuten totesin, nykyinen toimintamallimme vaikuttaa toimivalta. Siksi olen vakaammin kuin koskaan päättänyt, että emme tulevaisuudessa palaa takaisin toimintatapoihin, jotka vahingoittaisivat EU:n maitoalaa pitkällä aikavälillä ja tekisivät tuottajien tilanteesta täysin ennakoimattoman.

Terveystarkastusta koskevan päätöksen pyörtäminen ei toisin sanoen ole mahdollista, ja Eurooppa-neuvostossa kokoontuneet valtionpäämiehet nimenomaan pyysivät, etten tekisi sitä.

Näin ollen ehdotusta kiintiöjärjestelmän säilyttämisestä vuoden 2013 jälkeen ei käsitellä. Kiintiöiden jäädyttämistä ei käsitellä, eikä myöskään palaamista määrättyjen vanhentuneiden ja kalliiden mutta tehottomien markkinavälineiden käyttöön. Näitä aiheita ei käsitellä.

Tämä ei todellakaan tarkoita, että työmme olisi menettelytapojen osalta jo päättynyt. Mielestäni nyt on lisätoimien aika. Meidän on toimittava tämän vuoden heinäkuussa annetun maitoalan kertomuksen mukaisesti, käytettävä siinä esitettyjä toimenpiteitä ja sitten päätettävä muista pidemmän aikavälin toimista.

Aloittaisin kertomuksen käsittelyn tarkastelemalla ensiksi valtiontukea. Kertomuksessa esitettiin ajatus, että jäsenvaltiot voisivat myöntää tuottajille enintään 15 000 euron suuruista tilapäistukea kriisiä koskevien tilapäisten puitteiden mukaisesti. Komissio on itse asiassa jo tehnyt tästä aloitteen ja aikoo muuttaa sääntöjä lähiviikkoina.

Toinen näkökohta on menettelyjen tehostaminen maitoalan hintakehityksen mukaisesti. Tällä hetkellä maito ei varsinaisesti kuulu yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen 186 artiklan soveltamisalaan, jonka nojalla komissio voi markkinahäiriöiden sattuessa nopeasti toteuttaa toimivaltaansa kuuluvia tilapäistoimia. Siksi ehdotan, että sisällytämme maitoalan 186 artiklan soveltamisalaan ja saamme siten tulevaisuudessa mahdollisuuden nopeisiin toimiin, jos maitoalalla ilmenee vakavia ongelmia.

Esimerkiksi äskettäiselle intervention jatkamiselle tarvittiin neuvoston hyväksyntä, ja myös parlamentti äänesti siitä, mutta jos maitoala olisi otettu 186 artiklan soveltamisalaan, olisimme voineet toimia välittömästi.

Yleisesti ottaen todettakoon, että voisimme lähes välittömästi ottaa käyttöön kysyntää lisääviä toimenpiteitä ja/tai rajoittaa maidon kaupan pitämistä, ja kaikki nämä tilapäistoimet toteutettaisiin vain sillä edellytyksellä, että käytössä olisi tarvittava rahoitus.

Kertomuksen kolmas käsiteltävä kohta koskee jäsenvaltioiden ostojärjestelmiä. Rakenteita voidaan uudistaa myös siten, että jäsenvaltiot ostavat tuottajilta kiintiöitä ja siirtävät ne kansalliseen varantoon.

Kuten tiedätte, kansallisen varannon lasketaan tavallaan kuuluvan jäsenvaltioiden kokonaiskiintiöön, joten jos yksittäinen tuottaja ylittää kiintiönsä, mutta jäsenvaltioiden kokonaiskiintiö – kansallinen varanto mukaan luettuna – ei ylity, lisämaksua ei tarvitse maksaa.

Aion ehdottaa, että kansalliseen varantoon sisältyviä ostettuja kiintiöitä ei lasketa mukaan kansalliseen kiintiöön silloin, kun päätetään mahdollisesta lisämaksun korottamisesta tai sen perimisestä maataloustuottajilta.

Jos lisämaksu kuitenkin peritään, voitaisiin ostettua kiintiötä vastaava osa siinä tapauksessa käyttää rakenneuudistuksiin. Tämä saattaa kuulostaa hieman monimutkaiselta, mutta on tosiasiassa erittäin tehokas väline.

Kaikki tässä vaiheessa toteuttamamme toimet vaikuttavat markkinoihin lähes välittömästi, mutta myös keskipitkän ja pitkän aikavälin toimia on ryhdyttävä toteuttamaan. Haluan tässä yhteydessä kiittää Ranskaa ja Saksaa niiden ajatuksista ja eri vaihtoehtojen valmistelussa annetusta panoksesta.

Ensimmäinen pidemmän aikavälin kysymys koskee maidontuottajien ja maitoteollisuuden sopimussuhteiden hyödyntämistä maitomarkkinoiden tarjonnan ja kysynnän tasapainottamiseen.

Mielestäni tämä on kiintiöjärjestelmää huomattavasti parempi toimintamalli, joka on jo käytössä osassa Euroopan unionia.

Maidontuottajilla ja meijereillä on selvät sopimukset, jotka poistavat monia epävarmuustekijöitä. Toisaalta jotkut jäsenvaltiot eivät yksinkertaisesti hyödynnä tätä mahdollisuutta, mutta siihen saadaan muutos suunnittelemalla sopimussuhteita koskeva säädöskehys ja turvaamalla samalla ehdottomasti oikeudenmukainen kilpailu.

Toinen pitkän aikavälin kysymys koskee voimatasapainoa, ja tiedätte, että olemme keskustelleet tästä monta kertaa. Meidän on kyettävä selvittämään, missä kohdassa koko alkutuottajasta supermarketeihin ulottuvaa ketjua lisäarvo katoaa.

Käsittelemme myös markkinoiden tulevaisuutta, ja totean lopuksi, että mielestäni tuotantokustannusten ja innovaatioiden suhteen voidaan tehdä vielä paljon.

Jotta kaikkia näitä keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelmia käsiteltäisiin asianmukaisesti, haluan perustaa jäsenvaltioiden ja komission asiantuntijoista koostuvan työryhmän, jotta he voivat paneutua näihin kysymyksiin perinpohjaisesti.

Minulle maitoalan markkinoiden ongelma ei ole vain komission ja jäsenvaltioiden välinen asia. Itse asiassa myös parlamentilla on tärkeä tehtävä, ja odotan innolla tämänpäiväistä keskustelua tästä keskeisestä kysymyksestä.

Kiitos kärsivällisyydestänne.

  Albert Deß, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, on tietenkin äärimmäisen hankalaa tiivistää tätä ongelmaa kahteen minuuttiin, mutta yritän tehdä sen luettelomaisesti.

Maitoala on vaikeuksissa. Monet maidontuottajat katsovat jopa olemassaolonsa olevan uhattuna. Tärkein syy tähän on maitotuotteiden myynnin romahtaminen. Komission olisi todellakin pitänyt toimia nopeammin tässä asiassa.

Mielestäni olisi myös ollut suositeltavampaa tehostaa menekinedistämistoimia kuin lisätä interventiota, kuten voirasvan uudelleenkäyttöä jäätelön valmistuksessa. Kun voin hinta viime vuonna nousi lyhyeksi ajaksi yli 4 euroon, suuri osa jäätelönvalmistajista lopetti voirasvan jalostamisen. Tunnen Saksaa koskevat luvut, joista ilmenee, että elintarviketeollisuus jättää nyt jalostamatta noin 100 000 tonnia rasvaa, mikä vastaa miljoonaa tonnia maitoa. Myyntiä on yritettävä jälleen piristää, jotta nämä määrät saadaan poistettua markkinoilta.

Haluan kiittää niitä ryhmiä, jotka ovat auttaneet yhteisen päätöslauselman laatimisessa. Valitettavasti Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä ei osallistunut tähän keskusteluun.

Arvoisa komission jäsen, 40 jäsenen allekirjoittamassa ylimääräisessä ehdotuksessa, joka jätetään käsiteltäväksi, vaadimme vähämerkityksisten tukien lisäämistä lyhyellä aikavälillä, sillä siten saataisiin tilaisuus auttaa erityisesti pieniä maidontuottajia. Olisi järkevää ottaa käyttöön myös varhaiseläkkeitä koskevaa sääntelyä. Tunnen monia 58-vuotiaita maanviljelijöitä, jotka haluaisivat jäädä lähiaikoina eläkkeelle. Tätä varten tarvittaisiin asianmukaista sääntelyä.

Arvoisa komission jäsen, haluan kiittää teitä vilpittömästi työstänne. Pyytäisin teitä antamaan asianmukaisia säädöksiä maidontuottajien aseman parantamiseksi. Ehkä saatte vielä mahdollisuuden korjata tilanteen lähitulevaisuudessa.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Luis Manuel Capoulas Santos, S&D-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa komission jäsen, komissiolta ja neuvostolta on kestänyt kauan reagoida maitoalan vakavaan kriisiin. Siitä olemme kaikki yhtä mieltä. Alan hirvittävä tilanne edellyttää nopeita ja päättäväisiä toimia, sillä muuten tuhannet tuottajat eri puolilla Eurooppaa ovat vaarassa joutua perikatoon.

Poliittinen ryhmäni on tehnyt hartiavoimin töitä, jotta voisimme saavuttaa tänään käsiteltävässä päätöslauselmassa esitetyn kompromissin. Arvoisa komission jäsen, toivottavasti pidätte ehdotuksia huomionarvoisina, sillä ainoastaan tarjontaa vähentävät toimet ja samanaikainen kysynnän piristäminen mahdollistavat markkinatasapainon palauttamisen ja tuottajahintojen nostamisen kannattavalle tasolle.

Valitettavasti kompromissiin ei sisältynyt korotettujen kiintiöiden tilapäinen poistaminen tai tuotannon vähentämisestä maksettavan tilapäisen palkkion käyttöönotto. Ehdottamamme toimenpiteet ovat kuitenkin hyödyllinen keino edistää kriisin nopeampaa ratkaisemista. Arvoisa komission jäsen, teidän tehtävänne on toteuttaa ne asianmukaisesti.

  George Lyon, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kuten olemme muilta puhujilta kuulleet, maitoala on kriisissä. On selvää, että toimia tarvitaan alan vaikean tilanteen helpottamiseksi, mutta haluan selvästi korostaa, että tämä on lyhytaikainen kriisi, joka edellyttää komissiolta päätöslauselmassa esitettyjä lyhyen aikavälin markkinatoimenpiteitä.

On myös tehtävä selväksi, että eurooppalaiset kuluttajat ovat liian kauan joutuneet maksamaan huonosti toimivasta maatalouspolitiikasta, joka on jättänyt sekä tuottajat että kuluttajat pulaan. Kriisiä ei saisikaan käyttää tekosyynä sille, että torjumme suunnitellut lisäuudistukset ja YMP:n vapauttamisen. Siksi olemme jättäneet käsiteltäväksi tätä asiaa koskevia tarkistuksia, ja olen tyytyväinen tukeenne tässä asiassa.

Haluamme myös komission keskittyvän markkinoiden kuntoonpanoon, mikä on selvästi epäonnistumassa. Kuluttajat häviävät, koska he jäävät ilman maidon hinnanlaskusta saatavia hyötyjä. Tuottajat häviävät, koska he eivät saa oikeudenmukaista osuutta maidon vähittäismyyntihinnasta. Arvoisa komission jäsen, olemme tyytyväisiä komission tutkimuksiin, jotka koskevat elintarvikeketjua, mutta haluamme teidän menevän pitemmälle.

Sitoudutteko toimiin, joilla tehdään loppu supermarketien harjoittamasta monopoliaseman väärinkäytöstä. Sitoudutteko kilpailukykyisiin markkinoihin, jossa tuottaja saa kohtuullisen osuuden tuotosta, ja toimiviin maitomarkkinoihin, jossa tuottajia kohdellaan reilusti ja kuluttajalle taataan kohtuulliset hinnat?

Arvoisa komission jäsen, odotan vastaustanne.

  José Bové, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, jo kuukausien ajan karjankasvattajat ovat varoittaneet komissiota ja neuvostoa kriisin vakavuudesta. Maaseudulta on hävinnyt kymmeniätuhansia työpaikkoja. Euroopan unioni luotti maailmanlaajuisen kysynnän kasvuun. Sen asiantuntijat erehtyivät pahan kerran. Nykyisellä rahoitus- ja talouskriisillä on välittömiä vaikutuksia maatalouteen ja kulutukseen.

Maataloudesta vastaavan komission jäsenen Mariann Fischer Boelin päätös korotettujen kiintiöiden säilyttämisestä ja neuvoston toive niiden purkamisesta vuoteen 2015 mennessä ärsyttävät maidontuottajia. Ajat ovat muuttuneet. EU:n politiikkaa on mukautettava uuteen globaaliin toimintaympäristöön. Tuottajien maidosta saama hinta ei kata tuotantokustannuksia. Jotkut pienet tuottajat häviävät jopa 30 senttiä maitolitraa kohti. Vuoden lopussa monet heistä ovat jääneet kokonaan vaille tuloja tai jopa menettäneet rahaa. Kuten alueviranomaisilta kuulimme, jotkut heistä menevät nykyään jopa niin pitkälle, että riistävät itseltään hengen.

Euroopan unionin on nopeasti toteutettava merkittäviä toimia tämän ennennäkemättömän kriisin ratkaisemiseksi. Vetoamme tänä iltana kokoontuviin valtioiden ja hallitusten päämiehiin, jotta he varautuisivat ottamaan maidontuotannon kriisin G20-maiden kokouksen asialistalle ja siten toteuttamaan asianmukaisia tukitoimia karjankasvattajien hyväksi.

Euroopan unionin on lisättävä maitotilojen neuvotteluvalmiuksia, jotta ne eivät enää jää elintarviketeollisuuden sanelupolitiikan armoille. Sen pitäisi myös perustaa turvaverkko kannattavien hintojen takaamiseksi, jotta ne eivät koskaan laskisi alle tuotantokustannusten. Euroopan unionin on lakkautettava vientitukiohjelmansa. Se on juuri sitonut valtaisat 480 miljoonaa euroa myydäkseen ylijäämänsä halpaan hintaan maailmanmarkkinoilla, ja varat on hyväksytty useiden sekä oikeistoa että vasemmistoa edustavien parlamenttiryhmien tuella. Se tuhoaa satojatuhansia maatalousalan työpaikkoja etelässä ja pakottaa häikäilemättä tuottajat muuttamaan pois tiloiltaan tai siirtymään ulkomaille.

Euroopan unionin on ennen muuta leikattava heti EU:n maitokiintiöitä tuntuvasti, jopa 5 prosenttia. Tämä on tehtävä kääntäen verrannollisesti pienten tuottajien toimittamaan määrään nähden, jotta tarjonnan ja kysynnän tasapaino saadaan nopeasti palautettua. Vastuuntunnotonta politiikkaa ei voida hyväksyä. Sillä on hirvittävät seuraukset työllisyydelle ja maankäyttösuunnitelmille.

Eurooppaa ei ole ilman pieniä tuottajia.

  James Nicholson, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen vakaasti sitä mieltä, että komissio ryhtyi tätä ongelmaa koskeviin toimiin aivan liian myöhään. Se istui liian kauan toimettomana, ja monet tuottajat ovat kärsineet siitä katkerasti. Voimme joko päättää auttaa maitoalaa tai antaa tuottajien lopulta luopua elinkeinostaan. Sitten voimme turvautua ulkomaiseen tuontiin kaikkine siihen liittyvine ongelmineen.

Arvoisa komission jäsen, kannatan tulevaisuudesta esittämiänne huomautuksia, mutta en ole tyytyväinen lyhyen aikavälin suunnitelmiinne. Mielestäni meidän on lisättävä lyhyen aikavälin toimia auttaaksemme maitoalaa selviytymään nykyisestä kriisistä. Lyhyen aikavälin toimenpiteet edellyttävät välitöntä toimintaa.

Muistan tietenkin aikaisemmat maitojärvet ja voivuoret, enkä halua niitä takaisin. En usko kenenkään maitoalalla haluavan palata silloiseen tilanteeseen: en tuottajan enkä jalostajien enkä myöskään komission tai parlamentin jäsenten. Siihen emme halua palata, mutta nähdäkseni yksi suurimmista ongelmista on nykyään se, että vaikka maidon tuottajahinta on laskenut rajusti, kuluttajat maksavat maidosta lähes saman verran kuin aikaisemmin.

Tilanne ei ratkea ennen kuin supermarketien valta saadaan kuriin tällä alalla. Ne on saatava hallintaan. Tarvitsemme oikeusasiamiehen, jonkun, joka kertoo supermarketeille, että ne ylittävät valtuutensa, huijaavat ihmisiä, ryöstävät tuottajia ja menettelyllään pakottavat heidät lopettamaan toimintansa.

  Ilda Figueiredo, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, jälleen kerran voin vain pahoitella neuvoston näkökantoja ja sitä, mitä komission jäsen juuri äsken täällä totesi. Hän torjuu itsepäisesti asian perinpohjaisen selvittämisen eikä myönnä, että maitokiintiöiden poistamisesta tehtyjä päätöksiä on syytä tarkastella uudelleen. Sen sijaan hän haluaa jatkaa maitoalan sääntelyn purkamista vastoin tuottajien etuja.

Siksi haluamme ehdottomasti tukea vaatimusta kiintiöjärjestelmän säilyttämisestä, vaikkakin mukautettuna, jotta kiintiöt saadaan vastaamaan kunkin maan tarpeita, sekä hylätä kiintiöiden korottamisen 1 prosentilla vuoteen 2015 saakka. Eikö arvoisa komission jäsen katso, että maitoalan ollessa näin vakavissa vaikeuksissa on alan sääntelyn purkamisen ja kansainvälisen kaupan vapauttamisen sijasta tärkeämpää tukea jäsenvaltioiden maataloutta ja maitoalaa maaseudun aseman ja työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi? Eikö hänen mielestään ole tärkeintä perustaa yhteisöön erityinen maitoalan tukirahasto, josta hyötyisivät kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat tuottajat ja maat, sekä määritellä uusia liha- ja maidontuotannon tukimuotoja? Mielestäni se on välttämätöntä.

  Giancarlo Scotta', EFD-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan korostaa varauksellista suhtautumistani ehdotukseen, joka koskee voin ja rasvattoman maitojauheen interventiojakson 2009–2010 jatkamista, sillä ehdotus uhkaa muuttaa nykyistä markkinakriisiä varten suunnitellut lyhyen aikavälin toimenpiteet rakennepoliittisiksi toimiksi, jotka itse asiassa palauttaisivat maidontuotannon siihen asemaan, jossa se oli ennen kiintiöiden käyttöönottoa.

Jotta markkinatoimenpiteet olisivat tasapuolisempia eikä etuja annettaisi pelkästään voin ja rasvattoman maitojauheen tuotantoon osallistuville jäsenvaltioille, vaadin yhteisön tuen palauttamista pitkän kypsymisajan vaativan juuston yksityiselle varastoinnille.

Lopuksi haluan kiinnittää huomionne maitotuotteiden alkuperä- ja tuotemerkintöjä koskevaan kysymykseen ja tuotteiden jäljitettävyyteen. Tämä vaatimus tulee suoraan yhä suuremmalta joukolta eurooppalaisia kuluttajia, ja se saattaa auttaa meitä selviämään maidontuotannon kriisistä. Toivon, että myös kollegani muista ryhmistä voivat tukea tätä ehdotusta.

  Diane Dodds (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsentä puheesta, jonka hän tänään meille piti. Kotimaassani Pohjois-Irlannissa maitoalalla on keskeinen merkitys. Kun maidontuotanto on vaikeuksissa, niin ovat myös muut maaseudun elinkeinot. Nykyään maidontuottajien maitolitrasta saama hinta ylittää juuri ja juuri 20 senttiä kustannusten vain noustessa. Pohjois-Irlannissa ei ole jouduttu ainoastaan taistelemaan maidon alhaisten hintojen ja korkeiden kustannusten kanssa, vaan on kärsitty myös kolmannesta peräkkäisestä sadekesästä, ja tällä on ollut tuhoisa vaikutus Pohjois-Irlannin maidontuotantoon.

Oli huolestuttavaa nähdä eilen illalla belgialaiset tuottajat niin vihaisina ja neuvottomina, että he ruiskuttivat maitoa pelloilleen vastalauseena maidon surkealle hinnalle ja vaikealle tilanteelle, johon hekin ovat joutuneet. Komissio on toteuttanut myönteisiä toimia markkinoiden vahvistamiseksi, mutta emme voi pitää yllä kannattamattoman alhaista hintatasoa.

Kehotan komissiota toteuttamaan lyhyen aikavälin tukitoimia: toimenpiteitä, jotka lisäävät maidon kysyntää ja alentavat tuotantokustannuksia ja joilla puututaan toimitusketjun laskeviin tuottajahintoihin sekä supermarketien korkeisiin hintoihin. Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä, jotka tekevät maitoalasta pitkällä aikavälillä kannattavan ja turvaavat alhaisten hintojen ja suurten pankkikulujen takia vakavissa vaikeuksissa olevien nuorten tuottajien tulevaisuuden.

  Mairead McGuinness (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, kun maanviljelijänaiset alkavat protestoida, tiedätte, että tilanne on todella vaikea. Tapasin viikonloppuna irlantilaisnaisten ryhmän nimeltä "Farm Women for a Fair Price" (Naismaanviljelijät oikeudenmukaisten hintojen puolesta), ja mielestäni olisi kiinnitettävä huomiota sanoihin "oikeudenmukaiset hinnat", sillä tuottajat eivät saa kohtuullista eivätkä reilua hintaa, ja juuri siitä tässä keskustelussa on kysymys.

Olisi moukkamaista suhtautua kielteisesti komission jäsenen huomautuksiin markkinoiden vakaantumisesta, vaikkakin se on hyvin vähäistä, ja myönnän, että komissio on toteuttanut toimia ja käyttänyt varoja markkinoiden vakauttamiseen. Kyse on vain siitä, että se ei ole riittävää eikä tapahtunut riittävän nopeasti ja että olemme vakavissa vaikeuksissa.

Haluan sanoa, että erityisesti tulevaisuutta koskevat huomautuksenne ovat erityisen myönteisiä. Minua huolestuttavat parlamentissa vallitsevat erimielisyydet maitokiintiöitä koskevasta kysymyksestä, sillä jos Lissabonin sopimus tulee voimaan ja siirrymme yhteispäätösmenettelyyn, meidän on ajateltava ryhmänä yhdenmukaisemmin ja esitettävä tuottajille eriävien näkemysten sijasta selkeitä kantoja. Toistankin, että meidän on perehdyttävä tarkemmin huomautuksiinne, jotka koskevat tuottajien ja jalostajien välisten yhteyksien luomista ja tuotantomääriä, ja jatkettava keskustelua niistä.

Arvoisa komission jäsen, joudumme kuitenkin kysymään teiltä, minkä tyyppisiä markkinoiden tukitoimenpiteitä mielestänne jää jäljelle, kun poistetaan kiintiöt, joilla voidaan turvata oikeudenmukaiset ja kohtuulliset tuottajahinnat. Pyydän teitä myös puuttumaan asioihin markkinoilla, sillä ne eivät toimi. Kaikki – myös supermarketit – väittävät, ettei maidosta saa tuloja, mitä epäilen suuresti, mutta tarvitaan lisäselvityksiä ja oikeudenmukaisuutta tuottajia kohtaan.

  Stéphane Le Foll (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, puhun lyhyesti.

Mielestäni tässä keskustelussa on kaksi osaa. Toinen niistä on kiireellinen kysymys siitä, miten selviämme kriisistä. Kaikki toimenpiteet tuottajien tukemisesta interventiotoimiin ovat tarpeen – itse asiassa ne ovat täysin välttämättömiä. Meidän on tuettava niitä ja jopa vaadittava niiden soveltamisalan laajentamista. Juuri tätä me, yhdessä useiden muiden kollegojen kanssa, ehdotamme täällä Euroopan parlamentissa.

Toinen on rakenteellinen kysymys maitoalan markkinoiden hallinnoinnista, ja tästä asiasta olemme kanssanne eri mieltä, arvoisa komission jäsen. Ehdotatte siirtymistä sopimussuhteiden käyttöön. Voin jo etukäteen todeta, että sopimussuhteiden käyttöönotto teollisuusyritysten ja maataloustuottajien välillä johtaa pitkällä aikavälillä Euroopan laajuiseen kilpailuun kyseisten yritysten kesken.

Markkinoiden sääntelyyn tarvitaan julkista sääntelyä. Muuta ratkaisua ei ole. Juuri tästä on keskusteltava maitoalan kriisin jälkeen. Mielestäni tässä keskustelussa on otettava huomioon kaikki näkemykset ja vaihtoehdot. Pelkään meidän turvautuneen terveystarkastuksen yhteydessä liian nopeisiin toimiin ratkaistaksemme kiintiöitä koskevan kysymyksen. Haluan korostaa kaikille edeltäville puhujille, että juuri kiintiöt ovat antaneet mahdollisuuden säilyttää maidontuotannon Euroopassa ja varmistaa pitkälle kehittyneen maitoteollisuuden sekä samalla säilyttää edulliset kuluttajahinnat.

  Liam Aylward (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, viimeisten 12 kuukauden aikana suurin osa maidontuottajista Irlannissa ja eri puolilla Euroopan unionia on myynyt maitoa alle tuotantokustannushinnan. Maidontuottajien toimeentulo on vakavasti uhattuna.

Vaikka komission päätös interventiojakson jatkamisesta voin ja rasvattoman maitojauheen osalta vuoteen 2010 saakka on erittäin myönteinen, lyhyen aikavälin toimenpiteet eivät lievitä maidontuottajiin kohdistuvaa painetta pitkällä aikavälillä. Nyt on toteutettava toimia, joilla, paitsi selviydytään nykyisistä vaikeuksista, myös varmistetaan alan tuleva kestävyys ja kannattavuus pitkällä aikavälillä. Maidontuottajat tarvitsevat rahoitustukea välittömästi. Parlamentin vuoden 2009 talousarviomenettelyssä esittämien vaatimusten mukaisesti on aivan välttämätöntä perustaa EU:hun 600 miljoonan euron maitorahasto. Maidontuottajilla on oikeus oikeudenmukaisiin hintoihin, ja tarkoituksenmukainen hintatukijärjestelmä on välttämätön edellytys, jotta maidontuottajille taataan kohtuullinen vähimmäislitrahinta ja kohtuullinen toimeentulo. Irlantilaisia ja eurooppalaisia maidontuottajia ei saa pakottaa lopettamaan toimintaansa, ja kehotan komissiota ja neuvostoa ryhtymään välittömästi tehokkaisiin toimiin.

Arvoisa komission jäsen, haluaisin sanoa teille, että toimintanne komission jäsenenä on ollut erittäin onnistunutta, ja arvostan tekemäänne valtavaa työtä. Olette hiljattain ilmoittanut luopuvanne tehtävästänne, ja kehottaisin teitä ennen lähtöänne ratkaisemaan tämän ongelman tai antamaan mahdollisimman suuren panoksen sen ratkaisemiseksi.

  Oriol Junqueras Vies (Verts/ALE). – (ES) ¡Bon dia! En voi käyttää puheenvuoroani omalla kielelläni, katalaaniksi, jota puhuu yli 10 miljoonaa Euroopan kansalaista.

Haluan tänään ryhmäni puolesta ilmaista tukemme koko maatalousalalle ja erityisesti maidontuottajien lakolle ja heidän toimilleen eri puolilla Eurooppaa. Nykyinen tilanne on kestämätön ja edellyttää poliittista ratkaisua. On selvää, ettei komission tähän mennessä toteuttamilla toimilla ole pystytty lievittämään kriisiä tai löytämään toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa vuodeksi 2005 suunnitellulle kiintiöt korvaavalle järjestelmälle. Tämän seurauksena esimerkiksi Espanjassa – tarkemmin sanoen Galiciassa – 14 000 maidontuottajaa on joutunut toteuttamaan perinpohjaisia rakenneuudistuksia pystyäkseen jatkossakin elämään ja työskentelemään maaseudulla, mutta silti he ovat edelleen vaarassa joutua lopettamaan toimintansa.

Kaikkien näiden syiden takia komission on – aivan kuten muillakin aloilla – toteutettava toimia myös maitoalalla: säänneltävä tuotantoa, jaettava kiintiöitä uudelleen, myönnettävä väliaikaisia korvauksia, edistettävä tuotteiden jäljitettävyyttä ja autettava lähentämään tuottajia ja kuluttajia toisiinsa korjaamalla ne toimintahäiriöt, joita jakelun keskittyminen harvojen toimijoiden käsiin aiheuttaa.

Miksi komissio ei ole toiminut aktiivisesti torjuakseen tämän suurimpien jakelijoiden perustaman oligopolin kielteiset seuraukset?

Maidontuottajien ansiosta syntyy erittäin myönteisiä taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia kerrannaisvaikutuksia, joten miksi emme turvaa heidän – ja yleensäkin tuottajien – toimeentuloa maaseudulla?

  Hynek Fajmon (ECR). – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, maidontuotannon kriisi osoittaa, että koko EU:n kiintiöihin perustuva sääntelyjärjestelmä on virheellinen ja tehoton. Emme tarvitse lisäsääntelyä ja kiintiöiden peukalointia, vaan maitokiintiöt on poistettava kokonaan. Mahdollisuus maidontuotantoon olisi annettava pääasiassa niille tuottajille, jotka pitävät kustannukset alhaisina ja joiden toiminta on kannattavaa. Ratkaisu maitoalan kriisiin on maitokiintiöiden poistaminen mahdollisimman nopeasti. Kannatan komission jäsenen pyrkimystä poistaa kiintiöt vuoteen 2015 mennessä, mutta mielestäni niistä voitaisiin hyvin luopua jo aikaisemmin.

  Patrick Le Hyaric (GUE/NGL) . – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, lausuntonne kuunteleminen on saanut minut entistä huolestuneemmaksi. Se ei riitä vastaukseksi siihen kärsimykseen, jota maidontuottajat ja yleensäkin maataloustuottajat ovat joutuneet kokemaan.

Kyseessä on rakenteellinen kriisi, joka ei johdu vain nykyisistä olosuhteista, kuten totesitte, vaan peräkkäisistä sääntelyn purkamisista. Siksi vaadimme Eurooppa-neuvoston ylimääräistä kokousta pienimuotoisen maatalouden pelastamiseksi.

Neuvoston tulisi ensimmäiseksi päättää kotiteollisen maidontuotannon tukemiseen tarkoitetun poikkeusrahaston perustamisesta ja toiseksi määrätä välittömästi EU:n sisäinen vähimmäishinta, josta yhteishankintayksiköiden olisi pidettävä kiinni korottamatta kuitenkaan kuluttajahintoja. Kolmanneksi olisi vielä estettävä kansalliset tuotantokiintiöt ja laiton tuonti yhteisön ulkopuolelta.

  John Bufton (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvin huolissani Yhdistyneen kuningaskunnan maidontuotannon puolesta. Mielestäni vakavin ongelma ovat suuret vähittäiskauppaketjut, jotka saavat valtavia voittoja maidontuottajien kustannuksella. Kun tarkastellaan maidon kuluttajahintoja supermarketeissa ja verrataan niitä maidontuottajan saamaan todelliseen hintaan, ero on aivan uskomaton.

Tuottaja tekee työn ja kantaa suurimman osan maidontuotannon kustannuksista, mutta samanaikaisesti supermarketit korjaavat valtavia voittoja. On hyvin epäreilua, että tuottajan saama osuus on niin pieni. Supermarketeja on painostettava maksamaan maidontuottajille oikeudenmukainen hinta, ja oman näkemykseni mukaan tämä ei edellytä maidon hinnanmuutoksia supermarketeissa. Kuluttajan ei tarvitse maksaa maidosta yhtään enempää. Supermarketien on pienennettävä voittomarginaalejaan. Supermarketien vuotuiset voitot ovat suorastaan pöyristyttävän suuria, ja samanaikaisesti maidontuotantomme on hätää kärsimässä. Jos ongelmaan ei puututa aivan lähitulevaisuudessa, uskon todellakin, että monet maidontuottajistamme Walesissa ja muualla Yhdistyneessä kuningaskunnassa joutuvat lopettamaan toimintansa.

Esitän nopeasti yhden huomion siitä, mitä komission jäsen sanoi tänä aamuna lisämaksusta. Olen huolissani hänen toteamuksistaan. Mielestäni lisämaksu vahingoittaa kaikkein tehokkaimpia tuottajiamme – niitä, jotka ovat vastanneet haasteeseen, sopeutuneet markkinoiden vaatimuksiin ja tehneet suuria investointeja tiloihinsa luottaen komission lupauksiin kiintiöiden poistamisesta. Lisämaksun määrääminen on vastoin niitä rakennemuutoksia, joita sekä EU että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus väittävät kannattavansa.

  Dimitar Stoyanov (NI). – (BG) Arvoisa puhemies, komissio on taas hyvin toiveikkaalla päällä kertoessaan hyviä uutisia, mutta en ymmärrä enkä pidä lainkaan hyvänä sitä, että tuhansia tonneja maitoa heitetään hukkaan vastalauseena nykyiselle politiikalle.

Tosiasiassa Paolo De Castro ja muut edelliset puhujat ovat aivan oikeassa todetessaan, että komissio ja neuvosto eivät toimineet terveystarkastuksen aikana riittävän aktiivisesti kriisin estämiseksi. Missä muuten ovat neuvoston edustajat, joiden pitäisi ottaa kantaa tähän kysymykseen, ottaen huomioon että neuvoston ääni ratkaisee äänestettäessä uudistuksista?

Minä ja itäeurooppalaiset kollegani maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa muistutimme useaan otteeseen, että kiintiöitä on joko korotettava huomattavasti tai sitten ne on poistettava kokonaan, sillä maamme, jotka ovat uusia tulokkaita Euroopan unionin järjestelmissä, tunsivat kriisin vaikutukset ensimmäisinä. Valitettavasti varoituksemme on kaikunut kuuroille korville, ja syy tähän löytyy parlamentista.

Olen hyvin pahoillani siitä, että meistä uudistusmielisistä, jotka todella kannatimme maatalouspolitiikan uudistamista, on tullut tuomion julistajia. Toivottavasti teette tästä johtopäätöksiä tulevaisuuden varalle.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE). – (RO) Monet ovat tänä aikana, heti kriisivaiheen alettua, vaatineet kiintiöiden lisäämisen jäädyttämistä. Tämäntyyppinen toimenpide ei ainoastaan jättäisi asiaa ratkaisematta vaan olisi myös virhe, ainakin jos asiaa tarkastellaan seuraavista näkökulmista.

Maitokiintiöiden lisäämisen ja markkinahintojen laskun välillä ei ensinnäkään ole varsinaista taloudellista kytköstä. Kiintiöt ovat kasvaneet, vaikka tuotanto on vähentynyt. En näe mitään yhteyttä näiden asioiden välillä. Selitys hintojen laskuun löytyy markkinoista itsestään. Mielestäni kiinteiden kiintiöiden asettaminen johtaisi ajan myötä hintojen nousuun. Tästä hyötyvät kuitenkin jälleen kerran jalostajat ja vähittäiskauppa, eivät tuottajat. Jos tuotantoa halutaan rajoittaa, olisi kenties rohkaistava tuottajia luopumaan karjankasvatuksesta vapaaehtoisesti myöntämällä kannustimia sen sijaan, että toteutetaan toimenpiteitä, jotka saattavat vääristää markkinoita. Jos oletetaan, että kiintiöt jäädytetään, mitä tapahtuu, kun esimerkiksi kysyntä maailmanmarkkinoilla jälleen kasvaa? Mitä eurooppalaiset tuottajat voisivat tehdä? Maidon tuotantohanoja ei voida noin vain avata ja sulkea…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

Kuten olin sanomassa, mitä eurooppalaiset tuottajat voisivat tehdä, jos kysyntä maailmanmarkkinoilla jälleen kasvaa? Emme voi noin vain halutessamme avata ja sulkea maidon tuotantohanoja. Jos tuotantoa nyt leikattaisiin, tuottajat ilmeisesti lopettaisivat karjankasvatuksen, mutta karjaa olisi hyvin vaikea täydentää huomattuamme, että se, mitä jotkut nyt pitävät oikeana toimenpiteenä, onkin todellisuudessa suuri virhe.

  Ulrike Rodust (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat komission ja neuvoston jäsenet, haluan aluksi kiittää kollegaani Luis Manuel Capoulas Santosia, jonka ansiosta tämä päätöslauselma oli mahdollinen.

Puhumme tänään EU:n maidontuottajista ja siitä, aiommeko jättää heidät pulaan vai kohdella heitä oikeudenmukaisesti. Mielestäni meidän ei pidä jättää heitä pulaan, vaan heidän kanssaan tulisi toimia rehellisesti. Kyllä, lyhyen aikavälin toimenpiteet kriisin ratkaisemiseksi ovat välttämättömiä. Kyllä, lyhytaikaiset interventiotoimet ovat täysin hyväksyttäviä, jos maidon hinta on tipahtanut pohjalukemiin. On myös perusteltua myöntää lisätukea, -lainaa ja -varoja kriisin torjumiseen. Sen sijaan on täysin anteeksiantamatonta ensiksikin käynnistää uudelleen keskustelut maitokiintiöistä ja toiseksi ottaa uudelleen käyttöön kehitysmaihin toimitettavien tuotteiden verorahoitteiset vientituet. Luovuimme tästä yksipuolisesta toiminnasta vuonna 2003, ja vetoan teihin, että pitäisimme tästä kiinni maidontuottajien takia.

  Britta Reimers (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, maailmanlaajuinen talouskriisi on horjuttanut maailmanmarkkinoiden tasapainoa. Me maidontuottajat kärsimme seuraukset hintojen pudottua kaikkien aikojen pohjalukemiin. Kerta toisensa jälkeen kuulemme, että maitokiintiöistä annettuja asetuksia pitäisi tarkistaa. Itsekin maidontuottajana voin vain varoittaa teitä tekemästä tätä.

Komission interventiotoimilla on myös onnistuttu estämään vielä suurempi maidon hinnanlasku, ja markkinatilanne näyttää rauhoittuvan. Silti interventio ei mielestäni ole mikään hyvä keino tämän saavuttamiseen, sillä se kerryttää varastoja, jotka saattavat myöhemmin kuormittaa elpyviä markkinoita. Siksi pyydän komissiota selittämään, miten se aikoo ratkaista tämän ongelman.

  Richard Ashworth (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsentä hänen maitoalan tulevaisuutta koskevasta näkemyksestään, ja saanen todeta, että kannatan vakaasti hänen aikomustaan poistaa maitokiintiöt. Mielestäni tämä on oikea päätös. Pidän myös hänen ehdotuksiaan nykyisen kriisin ratkaisemiseksi järkevänä ja asianmukaisena keinona tukea tuottajia selviytymään vaikean vaiheen yli.

Haluan kuitenkin esittää kaksi huomautusta. Ensinnäkin lisämaksun käyttöönotto tässä vaiheessa olisi mielestäni epäasiallista. Se on lyhyen aikavälin tilapäisratkaisu. Se antaa täysin väärän kuvan tilanteesta ja tosiasiassa se vain rankaisee tehokkaita tuottajia, jotka suunnittelevat jatkavansa maidontuotantoa pitkällä aikavälillä.

Toiseksi on myönnettävä, etteivät vähittäishinnat ja raaka-aineesta saatavat tuottajahinnat ole kovinkaan tiiviisti – jos lainkaan – suoraan kytköksissä toisiinsa. Tätä minä kutsun hintaketjun toimintahäiriöksi.

Tärkein vaikutus on aina maailmanmarkkinoilla, ja joudumme hyväksymään niiden jatkuvan epävakauden. Siksi vaadin komissiota esittämään pitkän aikavälin suunnitelmia sen varmistamiseksi, että saadaan aikaan jonkinlainen vakautusmekanismi, josta hyötyvät pitkällä aikavälillä sekä tuottajat että tietenkin kuluttajat.

  Esther Herranz García (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, päätitte puheenvuoronne toteamalla, että maitoala on kriisissä, ja silti sanoitte aluksi, että kaikki mahdolliset toimenpiteet on jo toteutettu tilanteen korjaamiseksi.

Teidän pitäisi tietää, että tarvitaan viisas nainen myöntämään erehdyksensä. Tätä espanjalaista sanontaa voitaisiin aivan hyvin soveltaa tähän tilanteeseen. Jo kuukausien ajan maitoala on kärsinyt yhdestä kaikkien aikojen pahimmista kriiseistään. Tästä huolimatta Euroopan komissio ja määrätyt hallitukset – ilmeisesti myös kotimaani Espanjan hallitus – jotka eivät halua antaa periksi painostukselle, kieltäytyvät perumasta yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastukseen liittyviä päätöksiä.

Kyseiset päätökset tehtiin ottamatta lainkaan huomioon maidontuotannon haavoittuvuutta ja täysin erilaisessa markkinatilanteessa kuin se, johon on päädytty tämän kompromissin tekemisen jälkeen. Siitä saa sellaisen kuvan, ettei jäsenvaltioilla tuolloin ollut halua tai kykyä nähdä lähestyvää myrskyä. Uudistus on nopeasti menettänyt merkityksensä markkinoiden täydellisen suunnanmuutoksen takia, mikä osoittaa, että maitoala on täysin hintavaihtelujen armoilla.

Se, että Ranskan ja Saksan kaltaiset suuret tuottajamaat – juuri ne maat, jotka saivat sopimuksen ansiosta suurimmat absoluuttiset korotukset kansallisiin tuotantokiintiöihinsä – ovat nyt vaatimassa terveystarkastusta koskevien päätösten uudelleentarkastelua, synnyttää paljon ongelmia.

Oman näkemykseni mukaan jäsenvaltiot olivat väärässä, ja niiden olisi pitänyt kuunnella tarkemmin niiden ääntä – omani mukaan luettuna – jotka vaativat alan tulevaisuutta koskevien lopullisten päätösten lykkäämistä vuoteen 2011.

Sääli, ettei kukaan kuunnellut meitä. Ehkä teidän pitäisi tehdä niin nyt.

  Iratxe García Pérez (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tämänpäiväisellä keskustelulla on ratkaiseva merkitys, jotta voimme ilmaista huolemme maitoalan kriisistä. Meidän on korjattava tämä tilanne, joka uhkaa lukuisien Euroopan unionin maidontuottajien tulevaisuutta.

Tämä on eurooppalainen kriisi, joka on ratkaistava eurooppalaisesta näkökulmasta kauaskantoisesti ja hyödyntämällä kaikkia saatavilla olevia yhteisön välineitä, mihin komissio ei tällä hetkellä näytä kykenevän.

Arvoisa komission jäsen, teidän ei pitäisi siirtää vastuuta jäsenvaltioille, jotta ne auttaisivat ketä vain pystyvät. On löydettävä yhteisiä ratkaisuja.

Tämän takia Euroopan parlamentilla on merkittävä vastuu: sen on vaadittava kysyntää elvyttäviä toimenpiteitä, eikä ainoastaan päätöslauselmassa tarkoitettuja toimenpiteitä, vaan myös niitä, jotka ovat käytettävissä yhteisen markkinajärjestelyn kautta.

Toinen tärkeä kysymys on tuottajalle maksetun hinnan ja lopullisten kuluttajahintojen valtava ero, mikä ei koske ainoastaan maitoalaa, vaan kaikkia maatalous- ja kotieläintuotteita.

On monia miehiä ja naisia, jotka nykyisen epävarmuuden aikana tarvitsevat meiltä selvän merkin siitä, että maidontuotannon jatkuvuus taataan.

  Marc Tarabella (S&D) . – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, eilen kaikkien aikojen vakavimman maitoalan kriisin turhauttamat tuottajat kaatoivat Valloniassa maahan yli kolme miljoonaa litraa maitoa. He saavat maidosta vain 19 senttiä litralta. Kriisin syynä on maidon runsas ylitarjonta, joka romahduttaa hinnat. Sääntelyn purkaminen lisää epävakautta, ja markkinatilanne on nyt aivan päinvastainen kuin vähän aikaa sitten.

Arvoisa komission jäsen, pyydän, että lakkaatte itsepäisesti käyttämästä tekosyynä viime vuonna tehtyjä valintoja ja otatte huomioon alan todellisen nykytilanteen!

Myös neuvosto on syypää ensinnäkin siihen, että se ei ole paikalla kuuntelemassa keskustelua, mutta myös siihen, ettei se tee päätöksiä, koska puhtaasti kansalliset edut vaikuttavat siihen enemmän kuin EU:n näkemys maataloudesta.

Markkinat eivät toimi, ja niillä on ylituotantoa. Olisi hyvin yksinkertaista jäädyttää kiintiöiden 1 prosentin korotus tai alentaa kiintiöitä välittömästi 3–5 prosenttia, koska meidän on kiireesti löydettävä lyhyen aikavälin ratkaisuja. Hyväksyessämme tämän toimenpiteen löisimme kaksi kärpästä yhdellä iskulla: maksaisimme tuottajille jälleen kohtuullisen hinnan ja tuotannonsupistuksilla vähentäisimme satojen miljoonien eurojen kustannuksia, joita EU:lle aiheutuu useista interventiotoimista, kuten vientituista.

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D). – (PL) Olen tänään puhunut puolalaisille tuottajille ja tuotevalmistajille, ja toteutetut toimet osoittavat, että maitoalan tilanne on parantunut, vaikkakaan ei vielä merkittävästi. Puolalaisten ja eurooppalaisten maataloustuottajien erittäin vaikeassa tilanteessa ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut muutoksia. Heille maksetaan edelleen tuotteista hyvin vähän, alle taloudellisen kannattavuusrajan. Tämä koskee myös niitä tuottajia, jotka ovat tehneet suuria investointeja muun muassa EU:n myöntämän rahoituksen ja lainan avulla. Tämä tilanne syöksee heidät uusiin vaikeuksiin, eivätkä he pysty maksamaan velkojaan.

Nämä ongelmat huomioon ottaen haluaisin puhua tulevaisuudesta. Tänään meidän on reagoitava siihen, mitä juuri nyt tapahtuu, mutta meidän on myös ajateltava tulevaa ja suunniteltava yhteisiä toimia ottaaksemme maataloustuottajatkin huomioon. Tässä vaiheessa haluaisin toistaa seuraavan asian: maidontuottajia koskevaan yhteiseen toimintalinjaan on sisällyttävä suunnitelmia järkevistä maitoalan investoinneista, jotta emme käyttäisi varoja, jotka tuotannonlisäyksen takia saattavat meidät samanlaisiin vaikeuksiin kuin nyt joudumme kohtaamaan. Luotan myös siihen, että kaikki poliittiset päättäjät pääsevät yhteisymmärrykseen tulevista kiintiöistä.

  Csaba Sándor Tabajdi (S&D). – (HU) Minua edeltäneet puhujat ovat aivan oikeutetusti maininneet sen tosiasian, että meidän ei pitäisi palata takaisin kiintiöjärjestelmään ja vientitukiin, mutta komission harjoittama politiikka on epäonnistunut täysin. Kriisi ei ole helpottunut. Siksi Stéphane Le Foll ja minä ehdotamme kiintiöiden jäädyttämistä tilapäisesti, mutta vain tilapäisesti.

Uudet jäsenvaltiot ovat siirtymävaiheen takia edelleen erityisen heikossa asemassa, sillä ne saavat vain 60 prosenttia EU:n tukimäärärahoista tänä vuonna. Tilanteen tasapainottamiseksi Unkarin hallitus ehdotti kiintiöperusteisten tukien lisäämistä, mutta komissio ei tukenut tätä ehdotusta eikä Ranskan tekemää ehdotusta, eikä varsinkaan Ranskan hallituksen ehdotusta. Vetoan lopuksi kollegoihini, että he tukisivat Stéphane Le Follin ja hänen kollegojensa tekemiä tarkistuksia. Kannatamme myös Elisabeth Jegglen ehdotusta 600 miljoonan euron maitorahaston perustamisen ja koulumaito-ohjelman laajentamisen puolesta.

  Christel Schaldemose (S&D). – (DA) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitos hyvästä aloituksesta – ja hyvästä keskustelunalustuksesta. Myönnän, että eurooppalaiset maidontuottajat ovat valtavissa vaikeuksissa, mutta en yksinkertaisesti käsitä, miten kollegani voivat ajatella, että te, komission jäsenet, ette ole tehneet tarpeeksi. Arvoisa komission jäsen Mariann Fischer Boel, vetoaisin varsinkin teihin, että toistaisitte, mitä olette tehneet. Minusta vaikuttaa siltä, että komission laatima aloiteluettelo on pitkä, itse asiassa melkeinpä liian pitkä. Vaikuttaa melkein siltä, kuin tekisimme tyhjäksi terveystarkastuksen yhteydessä saavutetun edistyksen. Haluan myös huomauttaa, että maidontuottajien hyväksi tähän saakka toteutettuja toimia ei selvästikään ole suhteutettu niihin toimiin, joita on toteutettu nykyisen talouskriisin takia työttömiksi jääneiden autoteollisuuden tai laivanrakennusalan työntekijöiden hyväksi.

Voinkin vain pyytää, että kiinnittäisimme hiukan huomiota tämän kriisin hoitamiseen ja huolehtisimme myös siitä, että emme tuhoa selvää edistystä, jota on kaikesta huolimatta saavutettu terveystarkastuksen ansiosta. Ajatus maitokiintiöiden jäädyttämisestä on mielestäni täysin mahdoton! Emme myöskään voi palata vanhoihin toimintatapoihin myöntämällä vientitukia: se yksinkertaisesti tuhoaa jonkun markkinat muualla maailmassa. Meidän on oltava varovaisia. Arvoisa komission jäsen, haluan siitä huolimatta pyytää teitä luettelemaan toistamiseen ne lukuisat toimet, joita olette jo toteuttaneet, jotta kollegani huomaavat, ettei todellakaan ole mitään syytä hosua ja alkaa määrätä lukuisia lisätoimenpiteitä sillä seurauksella, että teemme tyhjäksi saavutetun huomattavan edistyksen.

  Georgios Papastamkos (PPE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, toimenpiteet ovat aivan ilmeisesti riittämättömiä. Ehdotamme muita, paremmin kohdennettuja toimia etenkin Euroopan unionin vuoristoalueiden ja epäsuotuisien alueiden hyväksi, jotta hyöty jakautuisi tasaisesti kaikkien jäsenvaltioiden kesken. Tarvitaan sellaisia toimia kuin alkuperänimitysten suojan vahvistaminen sekä Euroopan unionissa että maailmanmarkkinoilla, maitotuotteiden selkeät tuotemerkinnät ja alkuperää koskevat pakolliset merkinnät, miksipä ei myös maitotuotteiden yksityisen varastoinnin ottaminen uudelleen käyttöön ja riittävän tuen myöntäminen, vientitukeen oikeutettujen kohdemaiden lisääminen, toimitusketjun ehdoton avoimuus sekä tuottaja- ja kuluttajahintojen välisen eron pienentäminen.

Emme valvo tuottajien etuja toimimalla heidän äänitorvenaan. Olemme täällä ilmaistaksemme Euroopan maaseudun tuottajien huolen ja esittääksemme heidän hätähuutonsa, ja tuo Euroopan maaseudun asukkaiden hätähuuto kehottaa meitä jatkuvaan toimintaan.

  Michel Dantin (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen – olisin halunnut osoittaa sanani myös neuvoston puheenjohtajavaltiolle – hyvät kollegat. Kuten te itsekin, arvoisa komission jäsen, jokin aika sitten maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle myönsitte, maidontuottajille maksettu hinta ei enää kata nykyisiä tuotantokustannuksia. Se tarkoittaa, että tuottajat ovat menettämässä omaisuutensa.

Hetki sitten luettelitte kuluneiden yhdeksän kuukauden aikana toteutettuja toimenpiteitä. Annamme kyllä teille tunnustusta siitä, että nämä toimenpiteet on toteutettu. Ne eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet toivotulla tavalla, sillä mielestämme ne eivät ole tarpeeksi kauaskantoisia, ja siitä, miten tehokas niiden tavoite on, vallitsee ehdottomasti liian suuri epävarmuus.

Tänä aamuna mainitsitte markkinoiden elpymisen, mutta tuottajat epäilemättä huomaavat sen vaikutuksen vasta seuraavan vuoden alussa suoritetuissa maksuissa. Maataloustuotteiden markkinat eivät ole sama asia kuin metalli- tai energiamarkkinat. Maataloustuotteiden markkinoilla tarvitaan sääntelyvälineitä, sillä myös vuodenaikojen vaihtelu ja luonto vaikuttavat markkinatilanteeseen.

Tulkintanne puheenjohtajavaltio Ranskan johdolla tehdystä terveystarkastuksesta on mielestämme yllättävä, sillä Ranskan maitoalasta tekemissä väliarvioinneissa jätetään kaikki mahdollisuudet avoimiksi, myös mahdollisuus uusia markkinasääntelyn välineitä koskeviin päätöksiin.

Ranskan valtuuskunta, johon kuulun, on vakuuttunut siitä, että vuoden 2013 jälkeen tarvitaan uusi kiintiöjärjestelmä. Elintarvikemarkkinoilla ennen nykyistä talouskriisiä vallinnut jännite on osoittanut tuotannon ja kulutuksen välisen tasapainon horjuvuuden kaikkialla maailmassa.

Lakkautettuamme jo osan interventiovälineistä ei ole meidän puoleltamme oikeutettua eikä legitiimiä lakkauttaa tänään niitä tuotantovälineitä, joita tarvitsemme lyhyellä aikavälillä.

Arvoisa komission jäsen, meidän on palautettava maataloustuottajien omanarvontunto. Nämä miehet ja naiset eivät pelkää kovaa työtä.

Puhetta johti
varapuhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ

  Antolín Sánchez Presedo (S&D). – (ES) Emme voi sallia maitoalan romahdusta. Ala on elintärkeä maaseudulle ja elintarvikkeiden laadulle ja turvallisuudelle.

Tulevissa markkinoissa sekä Euroopan unionin maito- ja maitotuotemarkkinoiden keskipitkän ja pitkän aikavälin näkymissä on havaittavissa myönteisiä merkkejä. Meidän on estettävä niiden epäsuotuisa kehitys. Tarvitsemme suhdanteita tasaavia toimia ja yhteisiä aloitteita.

Hintaromahdus osoittaa selvästi tukitoimien riittämättömyyden. Maidon tuotantomarkkinoiden vääristymien takia kaikki toimitusketjut eivät voi toimia tehokkaasti tai oikeudenmukaisesti.

Tuottajat kärsivät markkinoiden tasapainoa horjuttavista hinnanlaskuista, joita ei siirretä kuluttajille ja jotka viivästyttävät alan elpymistä. Tilanne on korjattava. Meidän on taattava oikeudenmukainen kilpailu ja myös parannettava jäljitettävyyttä kaupan pitämisen yhteydessä.

  Riikka Manner (ALDE). - (FI) Arvoisa komission jäsen, mainitsitte, ettei kiintiöjärjestelmän palauttaminen tulee enää kysymykseen. Emmekö ole nähneet mitä maitosektorilla on tapahtunut sen jälkeen, kun komissio keväällä päätti poistaa nämä kiintiöt asteittain? Päätös oli todella huono ja lyhytnäköinen. Kiintiöiden täydellinen poisto tulee olemaan kuolinisku useille pienille tiloille. Tämäkö on sitä politiikkaa, jota komissio haluaa tehdä? Tosiasia on, että tarvitsemme rajoittavan järjestelmän maitosektorille. Jos kiintiöt eivät tule kysymykseen, vetoan teihin arvoisa komission jäsen, että komissio esittäisi muita ratkaisuja kriisin ratkaisemiseksi. Tämä on eurooppalainen kriisi ja meidän on tehtävä sellaista maatalouspolitiikkaa, joka turvaa vähintäänkin kohtuullisen elintason viljelijöille maasta riippumatta ja alueesta riippumatta.

  Yannick Jadot (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, minut on valittu edustamaan Ranskan länsiosassa sijaitsevaa aluetta, jonne on keskittynyt paljon maidontuottajia, ja mielestäni ette ole myöntänyt heidän nykyistä järkyttävää sosiaalista tilannettaan.

Arvoisa komission jäsen, puhuessanne "tuottajista" kuulen teidän käyttävän ilmauksia "valmistajat" ja "jakelijat". Arvoisa komission jäsen, maidontuottajat eivät tarvitse sääliänne. He eivät tarvitse vanhentuneita liberalistisia teorioita, jotka ovat vetäneet meidät mukaan ennennäkemättömään maailmanlaajuiseen kriisiin. Maidontuottajat tarvitsevat todellista maatalouspolitiikkaa. He tarvitsevat tiukkoja kiintiöitä. Siksi vetoamme neuvostoon, että se tekisi täyden suunnanmuutoksen ja loisi sen sijaan maidontuottajia aidosti tukevan toimintalinjan ja tekisi lopun politiikasta, jossa heitä tuhoutuu joukoittain.

  Janusz Wojciechowski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, keskusteluamme ovat todellakin varjostaneet dramaattiset tapahtumat tuottajien kaadettua vastalauseena maitoa maahan. Olemme kaikki syvästi järkyttyneitä tapahtumista.

Halusin käsitellä ongelmaa, jonka kollegani James Nicholson mainitsi, nimittäin tapaa, jolla suuret kauppaketjut ja hypermarketit ovat käyttäneet hyväksi sekä kuluttajia että etenkin tavarantoimittajiaan. Haluaisin muistuttaa, että Euroopan parlamentti hyväksyi vaalikaudellaan vuonna 2008 kirjallisen päätöslauselman – olin yksi sen laatijoista – jossa vaadittiin tekemään loppu näistä väärinkäytöksistä ja komissiota tutkimaan asia perinpohjaisesti. Tietojeni mukaan toimia on toteutettu, mutta prosessi vaikuttaa liian hitaalta. Haluaisin kysyä, onko komission jäsen kiinnostunut tästä asiasta ja mitkä ovat tämänkaltaisiin toimiin liittyvät yleiset tulevaisuudennäkymät?

Euroopan unionin talouspolitiikassa on jotain todella vialla, kun maataloustuottajat saavat alle 10 prosenttia tuotteidensa arvosta. Tähän on tultava muutos. Haluaisin pyytää komission jäsentä toteuttamaan tätä asiaa koskevia toimia.

  Jaromír Kohlíček (GUE/NGL). – (CS) Arvoisa komission jäsen, mielestänne 3–8 prosentin korotus sellaisten lopputuotteiden kuin rasvattoman maidon ja voin hinnassa on edistystä. Minun mielestäni tämä on loukkaus maataloustuottajia kohtaan. Suurin ongelma on maidon ostohinta tuottajilta. Esimerkiksi Tšekin tasavallassa ostohinta on jopa 25 prosenttia alle tuotantokustannusten, mutta kaupoissa myydyn valmiin tuotteen hinta kattaisi helposti kaikki tuottajalle aiheutuvat kustannukset. Pääasiallinen ongelma onkin se, että jossain kohtaa on suuri aukko. Tämä ongelma on ratkaistava. Tšekin tasavallassa on nyt vähemmän karjaa kuin Napoleonin sotien jälkeen, mikä vaarantaa jopa maaseutualueiden hoidon. José Bové on aivan oikeassa ja Hynek Fajmon täysin…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Krisztina Morvai (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, kiireellisiä toimenpiteitä tarvitaan ehdottomasti, sillä tilanne on katastrofaalinen. Mutta olisiko mahdollista, että ongelma liittyy jollain tavoin perusasioihin? Oikeastaan ongelma liittyy sellaiseen malliin tai järjestelmään, jossa valtava määrä soijaa tuodaan esimerkiksi Latinalaisesta Amerikasta ja siten lisätään ylitarjontaa Euroopassa samalla kun tuhotaan ympäristöä Latinalaisessa Amerikassa. Tästä aiheutuvan kriisin keskellä sitten mietimme päämme puhki, pitäisikö meidän viedä maataloustuotteita kehitysmaihin polkuhinnalla ja siten tuhota sikäläiset markkinat pienviljelijöiden ja -tuottajien aseman lisäksi. Emmekö tarvitsisi uuden mallin, kuten esimerkiksi elintarvikeomavaraisuuden, sen sijaan että pakotamme maatalouden noudattamaan WTO:n sanelemaa vapaakauppa-ajattelua? Esitän seuraavaksi toisen kysymyksen. Pyydämme täsmällisiä neuvoja tai ehdotusta siitä, miten…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Astrid Lulling (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, me pelastimme pankit, koska meidän oli pakko. Nyt ongelmanamme on se, että meidän on lyhyellä aikavälillä estettävä tuhansia maataloustuottajia joutumasta konkurssiin, sillä hinnat eivät enää kata tuotantokustannuksia.

Meidän on kuitenkin huolehdittava tuotantokyvyn säilyttämisestä voidaksemme toimittaa väestölle laadukkaita elintarvikkeita. Kuulun sukupolveen, jolla on kokemusta elintarvikkeiden säännöstelystä. Muistan joutuneeni pyöräilemään talvella 1944 kahdeksan kilometriä vain kahden kananmunan takia. Niin pitkälle tilanne ei toivottavasti mene, mutta myös toimitusvarmuus on tärkeää, muutenkin kuin energia-alalla.

Ellemme ole valmiita toteuttamaan parlamentin päätöslauselmassa vaadittuja toimenpiteitä, EU:lle aiheutuu sosiaali-, talous- ja ympäristöpoliittisten vaikutusten takia moninkertaiset kustannukset siihen nähden, mitä…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Ricardo Cortés Lastra (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, kuten Euroopan komissio 22. heinäkuuta päivätyssä tiedonannossaan totesi, tilanne maidontuotannossa on heikentynyt dramaattisesti kuluneiden 12 kuukauden aikana.

Kun kuitenkin otetaan huomioon kriisin suunnaton vaikutus maitotuotteiden hintoihin ja etenkin tuottajien tuloihin, Euroopan komission tähän mennessä ehdottamilla toimilla, joita käsiteltiin ministerineuvostossa, ei ole kyetty torjumaan kysynnän pienentymistä ja sen seurauksia.

Nykyinen kriisi ei ainoastaan haasta meitä kääntämään kysyntää jälleen nousuun vaan antaa meille myös tilaisuuden edistää maitotuotteiden kulutusta ja menekkiä. Lisäksi on huolehdittava siitä, että kiistatta laadukkaan alkuperäisen tuotteen laatu säilytetään samanlaisena lopulliselle kuluttajalle saakka.

Tässä mielessä sellaiset toimet kuin tuotemerkintöjen parantaminen, määrättyjen väestöryhmien maidonkulutuksen lisääminen tai vasikoiden ruokkiminen maidolla voivat auttaa kohentamaan sekä nykyistä tilannetta että alan yleistä rakenteellista tilannetta.

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää parlamentin jäseniä tästä erittäin antaumuksellisesta keskustelusta. Olen tosiaankin kuunnellut hyvin tarkkaavaisesti. Mutta tietenkin olen myös pannut merkille eri parlamentin jäsenten esittämät erilaiset näkemykset.

Käsittelen seuraavaksi kiintiöjärjestelmää, joka vaikuttaa olevan syntipukki koko nykyiseen tilanteeseemme. En väheksy sitä – ja olen täsmentänyt tätä painokkaasti aivan keskustelun alusta alkaen – että maitoala on joutunut ennennäkemättömään kriisiin niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin. Tämän on oltava täysin selvää. Ymmärrän siis todellakin turhautumisen, jota olen havainnut maataloustuottajien keskuudessa eri puolilla Eurooppaa, en kaikkialla, mutta Euroopan eri osissa.

Kiintiöjärjestelmän lopettamisesta päätettiin jo vuonna 2003, joten päätöstä ei tehty yhdessä yössä eikä kaikilta salassa. Sen jälkeen keskustelimme terveystarkastuksen yhteydessä kiintiöiden lisäämisestä yrittäessämme vaimentaa järjestelmän lopettamisen vaikutuksia maataloustuottajiin.

Mielestäni kuitenkin ne, jotka haluavat osoittaa kiintiöjärjestelmän syypääksi kaikkiin maidontuottajien nykyisiin ongelmiin, ovat väärässä. Näemmehän, että edes kiintiöjärjestelmän aikana emme ole pystyneet pitämään hintoja korkeina, ja maitoalalla on joka tapauksessa tapahtunut rakennemuutoksia. Kun kiintiöjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1984, tuolloin kymmenjäsenisessä EU:ssa oli 1,6 miljoonaa maidontuottajaa. Nykyisin maidontuottajien lukumäärä kymmenessä EU:n jäsenvaltiossa on 300 000. Heitä on siis alle viidesosa verrattuna vuoteen 1984, jolloin kiintiöjärjestelmä oli voimassa. Nämä rakennemuutokset ovat siis väistämättömiä.

Mielestäni paluu entiseen tai terveystarkastuksessa tehdyn päätöksen peruminen eivät ole oikea toimintatapa, ja tässä minua tukevat kaikki valtionpäämiehet, jotka toteavat selvästi kesäkuussa pidetyssä kokouksessa tekemissään päätöksissä, että minun on pidettävä kiinni terveystarkastuksessa tehdyistä päätöksistä. En ole kertaakaan terveystarkastuksessa käytyjen keskustelujen yhteydessä suhtautunut myönteisesti näiden päätösten pyörtämiseen, sillä se todellakin lisäisi epävarmuutta Euroopan unionin maataloustuottajien kannalta.

Hyvä José Bové, luullakseni totesitte, etten ole toiminut huolellisesti, eli olen antanut asioiden vain mennä omaa rataansa. Mielestäni ei ole oikeudenmukaista sanoa, että olemme olleet toimettomina. En aio toistaa kaikkia niitä erilaisia toimenpiteitä, joita olemme toteuttaneet. Jos jäsenvaltiot haluavat kiinnittää erityishuomiota maidontuotantoon, mielestäni niillä on nyt terveystarkastuksen ansiosta mahdollisuus jakaa suorat tuet uudelleen siten, että laidunmaille annetaan erityisasema. Tämä on mahdollista, ja tiedän, että ainakin yksi suuri jäsenvaltio on käyttänyt tätä tilaisuutta. Myös vuoristoseuduille on tarjolla monia erilaisia mahdollisuuksia.

Euroopassa tuotanto on nykyisin 45 prosenttia alle kiintiön, joten mitä tapahtuisi, jos tosiaan haluaisimme leikata kiintiötä 5 prosenttia? Itse asiassa aiheuttaisimme vahinkoa nuorille maataloustuottajille, jotka ovat investoineet tulevaisuuteen.

Siksi kehotan niitä maita, niitä jäsenvaltioita, jotka todella haluavat tukea omaa maidontuotantoaan, ostamaan kaikki kiintiöt niiltä tuottajilta, jotka haluavat lopettaa maidontuotannon. Se on paljon parempi tapa varmistaa niiden toimeentulo, jotka ovat tehneet investointeja, ja samalla ojentaa auttava käsi niille, jotka haluavat lopettaa toiminnan. Tämä on mielestäni oikea toimintatapa.

Seuraavaksi haluaisin vain korjata lisämaksua koskevan väärinkäsityksen. Emme ole ottamassa käyttöön uutta lisämaksujärjestelmää. Annamme vain mahdollisuuden niille jäsenvaltioille, jotka ostavat maataloustuottajien kiintiöt, vähentää vastaavan kilo- tai tonnimäärän omasta enimmäismäärästään, mutta kyseessä ei ole uusi lisämaksu, joka rankaisisi maataloustuottajia.

Käsittelen vielä joitakin menekinedistämistoimia. Olemme jo varanneet loppuvuodeksi 14 miljoonaa euroa menekinedistämiseen. Olemme sopineet koulumaito-ohjelman laajentamisesta lisäämällä siihen vähäsokerisen jogurtin, jonka sokeripitoisuus on korkeintaan 7 prosenttia. Tuotemerkinnöistä puheen ollen olen kuullut eri parlamenttiryhmien jäseniltä, että tuotemerkintäjärjestelmä herättää kiinnostusta. Siitä voisimme keskustella parhaillaan käsiteltävänä olevan laatuasiakirjan yhteydessä. Mielestäni mahdollisuuksia on siis paljon.

Käsittelen lopuksi vielä elintarvikeketjua. Olen kanssanne täysin samaa mieltä siitä, että elintarvikeketjusta puuttuu avoimuus ja ettemme pysty ymmärtämään, mihin lisäarvo katoaa. Siksi odotan innokkaasti asiaa koskevan mietinnön esittelyä ennen vuoden loppua, jotta saamme käsityksen todellisesta tilanteesta.

Todettakoon, että supermarketien tilanteessa on havaittavissa valtavia eroja eri puolilla Eurooppaa. Saksassa on perinteisesti useita halpoja supermarketeja. Ne käyttävät maitotuotteita tai maitoa sisäänvetotuotteina houkutellakseen kuluttajia erittäin halvoilla hinnoilla, mutta ne vain siirtävät laskun tuottajille maksamalla niille alhaisen hinnan. Mielestäni olisikin hyvin mielenkiintoista ja tarpeellista selvittää, mitä elintarvikeketjussa todella tapahtuu, joten sen avoimuutta on käsiteltävä, ja sekä komission että jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten on tutkittava markkinoita.

Parlamentissa on tänään käyty erittäin mielenkiintoinen keskustelu. Toivon, että olette panneet merkille lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteet, joita on työstetty yhdessä Ranskan ja Saksan kanssa. Olen varma, että käymme vielä erittäin mielenkiintoisia keskusteluja maitoalan tulevaisuudesta Euroopassa, sillä me kaikki haluamme turvata maidontuotannon tulevaisuuden.

  Paolo De Castro, laatija. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan kiittää komissiota siitä, että se päätti tänään tulla parlamenttiin esittämään uusia maidontuotannon kriisiä koskevia ehdotuksia. On tärkeää, että juuri alkanutta parlamentin vaalikautta luonnehtii toimielinten – komission ja parlamentin – välinen vuoropuhelu, tuloksekas vuoropuhelu, joka on oikeastaan jo käynnistänyt yhteispäätösmenettelyn.

Arvoisa komission jäsen, arvioimme komission uusia ehdotuksia erittäin huolellisesti, ja minun tehtäväni on pyytää maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta viipymättä lausuntoa uusista ajatuksista.

Haluan kuitenkin vielä lopuksi huomauttaa, että jos maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa yksimielisesti hyväksytty tarkistus hyväksytään tänään myös parlamentin täysistunnossa, siitä tulee myöhemmin poliittinen ongelma, jos neuvosto Lissabonin sopimuksen ratifioinnin jälkeen äänestääkin sen nurin. Siksi kehotan komissiota ja neuvostoa harkitsemaan tarkistusta perusteellisesti.

  Puhemies. – (ES) Olen vastaanottanut keskustelun päätteeksi seitsemän työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Olen kotoisin syrjäisimpiin alueisiin kuuluvilta Azoreilta, jossa maidontuotanto on talouden, yhteiskunnan ja ympäristön tukipylväs. Viime viikkoina olemme tavanneet tuottajia, tuottajajärjestöjä ja maidonjalostusteollisuuden edustajia. Ne ovat kaikki samaa mieltä. On ratkaisevaa, että komissio esittäisi kiireesti tehokkaan maailmanlaajuisen ratkaisun nykyisen tilanteen korjaamiseksi.

Maitoalan kassavirta on tyrehtymässä. On elintärkeää, että EU kiinnittää erityisen tarkasti huomiota syrjäisimpiin alueisiin ja että ne otetaan lukuun sen ratkaisuissa nykyisen kriisin vaikutusten lievittämiseksi.

Kaikki kyseiset alueet ovat sitä mieltä, että kiintiöiden korottaminen on lopetettava. Ylijäämien horjutettua markkinoiden tasapainoa jokainen tuotantoa lisäävä maa vahingoittaa kaikkia muita maita. Syrjäisimpien alueiden mielestä kiintiöt olisi jatkossakin säilytettävä toimintaa vakauttavana tarjonnan sääntelymekanismina.

Maitoalan täydelliseen vapauttamiseen tähtäävien nykyisten suunnitelmien sosiaaliset, ympäristöä koskevat ja taloudelliset vaikutukset syrjäisimpiin alueisiin on selvitettävä pikaisesti. On suunniteltava erityistoimia, joilla estetään maidontuotannon romahtaminen, sillä ala on vastannut kauniista maaseudustamme, ympäristömme ja maaseutualueiden laadusta sekä saavuttamastamme taloudellisesta kehityksestä ja lähentymisestä.

  Béla Glattfelder (PPE), kirjallinen. – (HU) Nykyiseen maitoalan markkinakriisiin ovat syynä pääasiassa maitokiintiöiden korotukset. Euroopan komissio ja jäsenvaltioiden hallitukset ovat myös vastuussa nykyisestä maitoalaa vakavasti vahingoittavasta tilanteesta, sillä vuonna 2008 ne kannattivat kiintiöiden korottamista, mikä johti maitoylijäämiin ja hintaromahdukseen.

Tämä päätös perustui Euroopan komission virheellisiin markkinaennusteisiin. Euroopan komissio ei luopunut aikeistaan sittenkään, kun kävi ilmi, että tuotannonlisäys oli ristiriidassa markkinakehityksen kanssa.

Tästä syystä Euroopan unionin on välittömästi luovuttava toimenpiteistään maidontuotannon lisäämiseksi. Vastustamme myös kiintiöiden lopullista poistamista vuoden 2015 jälkeen. On tärkeää tehdä nykyisestä kriisistä se johtopäätös, että maitomarkkinoilla tarvitaan sääntelyä. Muuten hintoja ei pystytä ennakoimaan. Eurooppalaiset maidontuottajat eivät selviydy suurien hintavaihtelujen aiheuttamista tappioista.

Olen tyytyväinen siihen, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta äänesti kriisin lievittämiseksi aloitteeni puolesta. Sen nojalla vientituen määrää nostettaisiin 450 miljoonasta eurosta 600 miljoonaan euroon. Ilman vientitukia osa ylijäämästä jäisi EU:n sisämarkkinoille, mikä laskisi hintaa entisestään.

  Jim Higgins (PPE), kirjallinen. – (EN) Maitokiintiöitä on leikattava 5–10 prosenttia, jotta hinnat saadaan nostettua takaisin kannattavalle tasolle. Maidontuotantoa ei kuitenkaan pelasteta pelkillä kiintiöillä. Vaikka komissio on asianmukaisesti omaksunut pitkän aikavälin näkemyksen, se ei voi paeta todellisuutta – ja karu todellisuus on, että maatalousala, ja varsinkin maidontuotanto, ovat todella uhattuina. Alhaisimmat maidon hinnat sitten vuoden 1983 ja korkeat kustannukset, huono sää ja luottopula ovat aiheuttaneet maidontuottajaperheille ennennäkemättömän kassavirta- ja tulokriisin vuonna 2009. Vaikka merkit viittaavat siihen, että markkinoiden pohjalukemat on saavutettu, kipeästi kaivattuja hinnankorotuksia saataneen vielä odottaa jonkin aikaa, ja EU:n toimia tarvitaan. Olen samaa mieltä IFA:n puheenjohtajan Padraig Walshen ja maitoalan komitean puheenjohtajan Richard Kennedyn kanssa, että nopein tapa jouduttaa hintojen nousua on se, että EU:n komissio hyödyntää määrätietoisemmin kaikkia markkinatukia, kuten

– vientitukia

– jalostustukia

– laajennettua kokonaishintainterventiota

– voin yksityisen varastoinnin järjestelmän jatkamista

– varastojen huolellista käsittelyä.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE), kirjallinen. – (FI) Herra Puhemies! Viimeisen vuoden aikana maitoalan tilanne on heikentynyt dramaattisesti. Maidon tuottajahinta on laskenut ja tällä hetkellä useat maidontuottajat joutuvat jo myymään maitotuotteita hinnalla, joka ei vastaa tuotantokustannuksia. Maidontuottajien kestokyky on nyt vakavasti uhattuna. Herra Puhemies! Maitoalan kriisi ei ole pystytty ratkaisemaan komission tähän saakka toteuttamilla toimilla. Nyt on aika kääriä hihat ja tehdä uudenlaisia ratkaisuja. Komission on vakautettava Euroopan maitomarkkinatilanne nopeasti. Samalla sen on myös laadittava yhdessä maitoalan toimijoiden ja jäsenvaltioiden kanssa perusteellinen arviointi maitoalan tulevaisuudesta. Kiitos!

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Jotta selvittäisiin maitoalaa parhaillaan koettelevasta harvinaisen vaikeasta taloustilanteesta, Euroopan unionilta edellytetään nyt kiireesti tehokkaita toimia. Jäsenvaltioiden enemmistön tavoin olen sitä mieltä, että komission esittämät ratkaisut ovat epätyydyttäviä. Kannatan tietenkin sen mahdollistamia joustoja, joiden ansiosta kansallisen tuen enimmäismäärää voidaan nostaa 7 500 eurosta 15 000 euroon vaikeuksissa olevien tuottajien osalta. Tehokkaampien interventiovälineiden hyväksyminen on kuitenkin meille elintärkeää. Markkinasääntelyä on laajennettava, jotta selviydytään yhä suuremmista hintavaihteluista. Yhteisessä julkilausumassa, jonka 16 jäsenvaltiota on antanut EU:n maitoalan tilanteesta, esitetään komissiolle joitakin hyödyllisiä ehdotuksia maitoalan markkinasääntelyn parantamisesta. Mielestäni on myös välttämätöntä tarkastella seitsemän jäsenvaltion esittämää vaatimusta, joka koskee kiintiöiden lisäämisen väliaikaista keskeyttämistä. Haluan myös toistaa kannattavani "maitorahaston" perustamista tuottajajärjestöjen ja -osuuskuntien auttamiseksi sekä maatalouden investointien, uudistamisen, maidontuotannon monipuolistamisen, maantieteelliseen sijaintiin liittyvien toimenpiteiden ja maitotuotteiden markkinointitoimenpiteiden tukemiseksi.

  Ivari Padar (S&D), kirjallinen. – (ET) Maitoalan nykyistä markkinatilannetta tarkastelemalla voi selvästi havaita, että maitoalan valmiudet selviytyä maailmanlaajuisen talouskriisin seurauksista ovat vielä hyvin puutteelliset. Tästä syystä yhteisen maatalouspolitiikan suunnittelussa olisi jatkossakin asetettava tavoitteeksi kilpailukyvyn parantaminen ja pitkällä aikavälillä markkinahallinnon vähentäminen. Yhteisen maatalouspolitiikan "terveystarkastus" on askel oikeaan suuntaan, ja saman suunnan säilyttäminen yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevissa keskusteluissa vuoden 2013 jälkeen on ainoa keino maitoalan aseman parantamiseksi.

  Daciana Octavia Sârbu (S&D), kirjallinen. – (RO) Maitoala on parhaillaan maailmanlaajuisen kriisin aiheuttamassa syvässä ahdingossa, jonka perimmäinen syy on kysynnän ja tarjonnan välinen ero. Maidon ja maitotuotteiden hintojen romahtaminen vaikuttaa pääasiassa pienituloisiin maatiloihin. Tästä syystä en kannata kiintiöjärjestelmän jäädyttämistä kaikissa jäsenvaltioissa, vaan kunkin valtion pitäisi päättää omien kiintiöidensä asettamisesta. Ongelmana on se, että vuosiin 1983–1984 verrattuna vain yksi viidesosa maataloustuottajista on pysynyt markkinoilla, ja yhä useammat tilat ovat nyt vaarassa lopettaa toimintansa. Siksi meidän on kiireesti toteutettava toimenpiteitä tämän estämiseksi. Maitoalan kriisin lopettamiseksi olisi toteutettava seuraavat toimet: jatkettava voin, maitojauheen ja juustojen suunniteltuja varastointitoimenpiteitä, nopeutettava pienten tuottajien ja nuorten viljelijöiden tarpeita vastaavan maitotuoterahaston perustamista ja päästävä supermarketien kanssa yhteisymmärrykseen oikeudenmukaisen hinnan maksamisesta sekä maataloustuottajille että vähittäiskauppiaille.

(1) Ks. pöytäkirja.

3. Energiavarmuus (Nabucco ja Desertec) (keskustelu)

  Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma energiavarmuudesta Nabucco- ja Desertec-hankkeiden osalta.

  Andris Piebalgs, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, energia-asiat ovat varmasti jatkossakin tärkeitä tälle parlamentille seuraavan viiden vuoden aikana. Olemme edellisen viiden vuoden aikana edistäneet samalla menestyksellisesti vahvaa eurooppalaista energiapolitiikkaa, jolla on kolme tavoitetta: toimitusvarmuus, kestävyys ja kilpailukyky.

Ulkoinen ulottuvuus on kahdesta syystä erityisen tärkeä näiden tavoitteiden saavuttamiselle. Ensinnäkin EU on riippuvainen tuonnista. Tällä hetkellä energiavaroista tuodaan 50 prosenttia Euroopan unionin ulkopuolelta, ja tämä kehityssuunta on kasvamaan päin.

Toinen syy koskee kestävyyttä. Ilmastonmuutostavoitteita ei voida saavuttaa missään päin maailmaa, ellei energiaa tuoteta puhtaammin keinoin ja käytetä tehokkaammin. Sen vuoksi vuoropuhelu tuottaja-, kauttakulku- ja kuluttajavaltioiden kanssa on tärkeää.

Tänään täysistunnossa mainitut kaksi hanketta tavallaan täydentävät toisiaan ja samanaikaisesti sopivat hyvin yleiseen strategiaan.

Käsittelen ensiksi Nabucco-hanketta. Tulin eilen Bakusta, ja me pyrimme edelleen varmasti toteuttamaan tämän hankkeen. Läpimurto tapahtui tämän vuoden heinäkuussa. Neljän EU:n jäsenvaltion ja Turkin välillä allekirjoitettiin hallitustenvälinen sopimus, mikä merkitsee, että me voimme tehdä lopullisen investointipäätöksen jo ensi vuonna, jotta kaasutoimitukset saadaan aloitettua vuoteen 2014 mennessä.

Meillä on tiedossa kolme lähdettä, jotka ovat valmiita toimittamaan kaasua. Ensimmäinen on Azerbaidžan, jossa lopullinen päätös Shah Deniz 2:een investoimisesta pitäisi tehdä piakkoin, ja sen lisäksi Turkmenistanissa ja Irakissa on muita kaasukenttiä, jotka ovat tässä vaiheessa suurimpia toimituslähteitä.

Mitkä ovat ongelmat? On aina ongelmia, jotka liittyvät meidän toimintatapaamme energia-alalla ja siihen, miten monet tuottajavaltiot ovat järjestäytyneet. Euroopan unionissa hankkeet vie eteenpäin teollisuussektori, mikä merkitsee, että kaikista kaupallisista riskeistä on aina hyvin selkeät laskelmat. Ne valtiot, joilla on luonnonvaroja, haluaisivat vielä enemmän eteenpäin suuntautuvia päätöksiä. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että kun EU päättää rakentaa putken, se rakentaa sen ja sen jälkeen kaasua toimitetaan. Ajattelutavat ovat erilaisia. On kuitenkin selkeä yhteisymmärrys siitä, että EU:n yritykset ovat valmiita ostamaan kaasua, ja me pyrimme siihen suuntaan.

Uskon, että kauttakulkua koskeva kysymys on melkein ratkaistu. Odotamme edelleen, että hallitustenvälinen sopimus ratifioidaan, mutta en usko, että siinä syntyy kovinkaan monta ongelmaa. Lisäksi kehitämme Kaspianmeren alueen kehitysyhteistyötä, jotta voidaan helpottaa kaasun ostamista alueilta, jotka myyvät kaasua erityislaatuisella tavalla. Tällä tavalla voidaan vähentää kaasua ostaville yrityksille aiheutuvia riskejä esimerkiksi Turkmenistanin rajalla tai saada investointeja alueille, joilla poliittiset ja taloudelliset riskit ovat merkittävät.

Me olemme oikeilla jäljillä, ja uskon, että tämä on hyvä esimerkki teollisuuden edistämien hankkeiden ja EU:n toimielinten antaman poliittisen tuen yhteistoiminnasta.

Olemme myöntäneet määrärahoja myös eteläiselle kaasulinjalle ja erityisesti Nabucco-hankkeelle. Olemme aloittaneet tarjouskilpailun. En voi tässä vaiheessa todeta, oliko tämä hyvä vai tarpeeksi hyvä toimi, mutta ainakin tarjouskilpailu tehtiin.

Myös Desertec on teollisuuden eteenpäin viemä hanke, joka on tällä hetkellä alkuvaiheessa. Afrikan aurinkoenergiaa koskevien mahdollisuuksien käyttäminen kuulostaa mielenkiintoiselle, mutta tarvitsemme liitännäistoimia, jotta tämä hanke voidaan toteuttaa.

Ensinnäkin niihin kuuluu tekniikan kehittäminen, jota olemme tukeneet monen vuoden ajan. Tässä kuussa Sevillassa avataan suuri keskitetty aurinkovoimala. Tämä on yksi tekniikanala, jota voitaisiin käyttää Desertec-hankkeessa. Uskon, että emme olisi edenneet näin pitkälle tällä alalla ilman EU:n tukea.

Toiseksi meidän on tehtävä yhteistyötä kumppanien kanssa, koska on aivan selvää, että emme voi vain sanella heille, että käytämme heidän aluettaan, asennamme sinne aurinkopaneeleita ja viemme sähköä Euroopan unioniin. Jos nämä hankkeet aiotaan todella toteuttaa, niin niillä pitäisi olla yhteinen omistajuus. Tämä vuoksi lokakuussa järjestetään konferenssi yhdessä Välimeren ja Persianlahden valtioiden kanssa uusiutuvien energialähteiden käytöstä. Tarvitsemme Desertecin onnistumista varten yhteisen omistajuuden näille hankkeille, koska muussa tapauksessa tuloksia ei saada aikaan.

Lopuksi on otettava esille yhteenliitäntöjä koskeva kysymys. Kyseessä on kahdesta erilaisesta "yhteenliitännästä". Yksi koskee ajattelutapaa ja markkinoita. Olemme tukeneet Pohjois-Afrikan markkinoiden yhdentymistä jo pitkän aikaa. Siinä on edistytty, mutta meidän on vahvistettava näitä toimia. Toinen koskee fyysistä yhteenliitäntää Euroopan unioniin kaapeleiden välityksellä.

Uskon, että Desertec saadaan aikaan askel kerrallaan. Se ei ole vain yksi suuri hanke, mutta siinä on edellytyksiä, jotka saattavat lopulta sopia tavoitteisiimme: puhdasta energiaa näille valtioille ja lisää vientiä Euroopan unioniin.

Olemme luoneet myös kaupallisia kannustimia. EU:n valtioilla on uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin ansiosta mahdollisuus investoida kolmansiin valtioihin ja tuoda sähköä Euroopan unioniin. Silloin toteutetaan myös tavoite kolmannessa valtiossa tuotetusta energiasta.

Tästä huolimatta tällä hetkellä on kuitenkin vaikeaa esittää Desertecin aikataulua. Kyse on vielä lapsenkengissään olevasta uudesta aloitteesta, ja emme voi sanoa, että se sisältyy toimitusvarmuutta koskevaan strategiaamme. Tämä on lupaava askel kohti ilmastonmuutosstrategiaa, jota meidän on edistettävä. Nabucco kuuluu siihen toimitusvarmuuden vuoksi, ja tässä vaiheessa on liian aikaista turvautua Deserteciin.

Haluaisin lopuksi todeta, että toimitusvarmuutta koskevat parhaat toteutettavat toimet ovat EU:n tasolla. Parlamentti on kannattanut vahvasti energiatehokkuutta. Energiatehokkuus ei liity ainoastaan ilmastonmuutokseen. Se on erittäin tärkeä osa toimitusvarmuutta. Sanoisin, että se on merkittävämpi asia kuin Desertec ja Nabucco ja tärkeämpi kuin South Stream ja Nord Stream yhdessä. Se on todella tärkein kysymys. Neuvostossa keskustellaan kolmesta lainsäädäntövälineestä, ja haluaisin korostaa, että meidän on oltava kunnianhimoisia ja että niiden on onnistuttava.

Olen uusiutuvan energian suhteen kiitollinen parlamentin tuesta elvytyssuunnitelmalle. Suhtaudun myös myönteisesti siihen, mitä olen kuullut merituulivoimaloiden käyttämisestä. Vaikuttaa siltä, että kaikki merituulivoimaloiden tukeen kohdennetut määrärahat käytetään. Kyseessä ei ole ainoastaan EU:n määrärahojen käytöstä. Niitä käytettiin yhteensä noin 600 miljoonaa euroa, mutta hankkeen kokonaisrahoitus oli 4 miljardia euroa, joten teollisuus teki suurimmat investoinnit. Tämä on mielestäni hyvä yhdistelmä, koska uusiutuva energia takaa myös toimitusvarmuuden.

Lopuksi, tiedän, että hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) aiheuttaa joskus kysymyksiä. CCS:ää tarvitaan yleensä kahdesta syystä. Ensimmäinen on se, että sillä vastataan maailmanlaajuisesti ilmastonmuutokseen, ja toinen se, että käytämme kivi- ja ruskohiiltä myös toimitusvarmuuden takaamiseksi. Elvytyssuunnitelman tarjoaman rahoituksen haussa on edistytty hyvin, joten elvytyssuunnitelma oli mielestäni onnistunut. Tuloksien julistamisen jälkeen meidän, komission, neuvoston ja parlamentin, on ehdottomasti tarkasteltava, miten ohjaamme EU:n varoja Euroopan unionin toimitusvarmuuden vahvistamiseksi. Myös monia muita toimia on toteutettava Euroopan unionin toimitusvarmuuden tukemiseksi.

  Ioannis Kasoulides, PPE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, me kaikki olemme yhtä mieltä yhdellä äänellä puhumisesta ja meillä on yhteinen ulkopolitiikka energian toimitusvarmuudesta.

On totta, että energialähteiden yhdistelmä ja energiatoimitukset vaihtelevat eri jäsenvaltioissa maantieteellisten ja muiden ilmeisten syiden mukaan. Monipuolistaminen pitää sisällään myös toimitukset.

Monipuolinen ja yhteenliitetty verkko voi, jos sitä ohjataan oikein, turvata jonain päivänä kaikille toimitusvarmuuden. Kannatamme eteläistä käytävää, ja Nabucco on yhteinen eurooppalainen hanke.

On kuitenkin saatava vastaukset kysymyksiin Putinin ja Turkin välisestä äskettäin tehdystä sopimuksesta, Azerbaidžanista peräisin olevan kaasun määrästä, kun otetaan huomioon Gazpromin tarjous ostaa Azerbaidžanin koko vietävä määrä, Irakin tarjonnan vakaudesta ja Venäjän lupauksesta pumpata kaksinkertainen määrä kaasua South Streamia pitkin.

Venäjän kanssa käytävä energiavuoropuhelu on välttämätöntä, ja sen on perustuttava käytännönläheiseen ja oikeudenmukaiseen periaatteeseen toimitusten ja kysynnän varmuudesta. Kaikki muut geopoliittiset näkökohdat on jätettävä syrjään.

Tarvitsemme solidaaristen toimien osalta konkreettisia suunnitelmia hätätilanteista, varastoinnista ja uudesta nesteytetyn maakaasun tekniikasta. Esimerkiksi Kypros investoi puoli miljardia euroa nesteytettyyn maakaasuun, ja pahoittelen, että unioni myöntää tukea ainoastaan 10 miljoonaa euroa.

  Hannes Swoboda, S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitän teitä selvityksestänne. Kysymys toimitusvarmuuden turvaamisesta kansalaisillemme on yhä tärkeämpi. Vastuualanne on erityisesti tässä asiayhteydessä yhä laajempi tulevaisuudessa. Tämä on tärkeää myös EU:n identiteetille.

Kuten aivan oikein totesitte, myös monipuolistaminen on välttämätöntä. Olen täysin samaa mieltä Ioannis Kasoulidesin kanssa siitä, että yhteistyö Venäjän kanssa on aina tärkeää, koska se on merkittävä kumppani kaasutoimitusten alalla. Emme saisi kuitenkaan olla liian riippuvaisia ainoastaan yhdestä valtiosta, olkoon se mikä tahansa, vaan meidän pitäisi monipuolistaa lähteitä, ja Nabucco on hyvä tapa edetä tässä asiassa.

Kolmas näkökohtani koskee solidaarisuutta, jota tarvitaan EU:ssa. Olette esittäneet lukuisia ehdotuksia siitä, miten meidän pitäisi lisätä solidaarisuuttamme sekä miten EU:n roolia meihin vaikuttavissa konflikteissa, etenkin Venäjän ja Ukrainan välillä, voidaan vahvistaa. Puhuitte myös Desertecistä. Minusta kummatkin hankkeet ovat tärkeitä, koska ne eroavat toisistaan aikataulujen suhteen.

Meidän olisi myös pohdittava – ja tämä on seuraajanne tehtävä, oli kyseessä sitten te itse tai joku muu – miten voimme edistää EU:ssa useita suuria hankkeita, kuten Nabuccoa ja Deserteciä ja samalla puolustaa sähkön- ja energiantuotantomme tiettyjen osien hajauttamista.

Tällä hetkellä kehitellään useita teollisuushankkeita – joita myös elinkeinoelämä edistää – joiden ansiosta kuluttajat ja jopa kotitaloudet voivat osallistua enemmän sellaiseen energiatuotantoon, jolla varmistetaan energian toimitusvarmuus. Siihen sisältyy toimia älykkäistä kulutusmittareista aina yksittäisten kotitalouksien tuotantoon. Tältä osin EU:n lähestymistapa voi olla "kyllä, tietenkin tarvitsemme ulkopuolista tarjontaa, tarvitsemme toimitusvarmuutta ja Desertecin kaltaisia laajoja innovatiivisia hankkeita, mutta meidän on varmistettava myös, että ihmiset, yritykset ja yksittäiset kotitaloudet voivat valvoa paremmin energiabudjettiaan sekä energiankulutustaan hinnan, talouden ja ympäristön osalta".

  Johannes Cornelis van Baalen, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, olen vastavalittu jäsen ja minulla on kunnia esittää ensimmäinen puheenvuoroni tässä täysistunnossa. Olin aikaisemmin Alankomaiden parlamentin alahuoneen jäsen sekä liberaalipuolueiden kattojärjestön Liberal Internationalin varapuheenjohtaja, koska haluan nähdä yhtenä kokonaisuutena kansainvälisen, EU:n ja kansallisen tason politiikan. Näiden poliittisten tasojen välillä on energia-alalla luonnollisesti suora yhteys.

Arvoisa puhemies, meidän asemamme, EU:n asema maailmassa, on joutunut nyt kiristyksen kohteeksi. Olemme riippuvaisia epävakaista alueista ja valtioista, joiden järjestelmä ei ole demokraattinen. Tähän on tultava loppu. Sen vuoksi ryhmäni Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä kannattaa Nabuccoa ja Deserteciä. Haluaisin, että pannaan merkille oman kansallisen puolueeni puheenjohtajan Van Aartsenin merkittävä rooli tässä hankkeessa.

Arvoisa puhemies, haluan esittää kaksi näkökohtaa. Olen tyytyväinen, että komissio hyväksyy liike-elämän tärkeän tehtävän tässä asiassa. Energia-alalla ei pitäisi toimia ainoastaan kansallisen, EU:n tai kansainvälisen tason viranomaiset. Liike-elämällä on selkeästi merkittävä tehtävä. Toiseksi, arvoisa puhemies, emme saisi Euroopan parlamentissa pitää tabuna ydinvoiman tarkastelemista osana energialähteiden yhdistelmäämme. Tämä koskee myös EU:n toimintaa kansainvälisissä yhteyksissä. Ydinvoima, ydinfuusio ja -fissio ovat erittäin tärkeitä. Ydinjätteiden osalta on ongelmia, mutta meidän on varmistettava, että annamme tutkimukselle, kehitystyölle ja tietojen välitykselle mahdollisuuden tässä asiassa. Ydinvoimalla on tärkeä tehtävä, koska se edistää kasvihuoneilmiön torjumista. Totean jälleen kerran, että ryhmälläni ei ole tähän asiaan ehdotonta kantaa. Meidänkin on avattava tämä keskustelu uudestaan, mutta emme voi pitää ydinvoimaa tabuna Euroopan parlamentissa. Sen vuoksi haluaisin kuulla komission mielipiteen tästä asiasta.

  Reinhard Bütikofer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, keskustelemme tänään ulkoisesta energiaturvallisuuspolitiikasta. Olemme luonnollisesti tietoisia eräästä perustavasta tosiasiasta, jonka myös komission jäsen Piebalgs mainitsi, eli siitä, että energiaomavaraisuuden erittäin tärkeä etulinja sijaitsee Euroopan unionin rajojen sisällä. Tarkemmin sanottuna, jos me voisimme soveltaa rakennuksiimme energiansäästövaatimuksia tai nollavaatimuksia, säästäisimme enemmän maakaasua kuin mitä Nabuccolla, South Streamilla ja Nord Streamilla yhteensä voidaan tuoda. On tärkeää, että päätöslauselmassamme todetaan, että uusiutuvan energian kustannustehokkaiden vaihtoehtojen, energiatehokkuuden strategian ja energiansäästön on oltava erityisen keskeisiä tässä politiikassa. Jos asia on näin, niin mitään uusia ydinvoimaloita ei meidän mielestämme tarvita.

Toiseksi tähän päätöslauselmaan sisältyy tärkeä viesti siitä, että tarvitsemme EU:lle yhteisen ulkoisen energiaturvallisuuspolitiikan, jota meillä ei ole tällä hetkellä. Tähän politiikkaan olisi sisällyttävä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistäminen osana naapuruuspolitiikkaa ja yhteistä kantaa, jonka EU esittää neuvotteluissa kauttakulkuvaltioiden kanssa. Komission olisi varmistettava, että sillä on tähän tarpeeksi kapasiteettia, kuten parlamentti kehotti kaksi vuotta sitten antamassaan asiaa koskevassa päätöslauselmassa.

Meidän mielestämme Nabucco on ensisijaisen tärkeä hanke, koska se vahvistaa energia-alan riippumattomuuttamme erityisesti Venäjään nähden. Olen kuitenkin samaa mieltä Ioannis Kasoulidesin toteamuksesta, että tässä asiassa on vielä monia kysymyksiä, joihin on vastattava. On kuitenkin sääli, että eräät jäsenvaltiot ovat heikentäneet energiaomavaraisuutta koskevaa politiikkaa, koska ne ovat kannattaneet South Stream -hanketta, joka kilpailee avoimesti Nabucco-hankkeen kanssa.

Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä pitää tärkeänä, että energiapolitiikassa ei unohdeta ihmisoikeuksia ja että ihmisoikeusvuoropuhelua ei laiminlyödä energiakysymyksistä neuvoteltaessa. Kun laajennamme päästölauselman tavoin näköalaamme Deserteciin tai arktiseen alueeseen, on myös tärkeää, että emme tee tätä uuskolonialismin vaan kumppanuuden hengessä.

  Geoffrey Van Orden, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, esitän kolme lyhyttä huomiota.

Ensinnäkin itsetyytyväisyys energiapolitiikasta asettaa meidät yhä vaarallisempaan riippuvuusasemaan Venäjästä. Vastauksemme koordinointi kaikilla mahdollisilla aloilla on selkeästi järkevää, mutta yhtenäinen EU:n politiikka epäonnistuu väistämättä niiden valtioiden vuoksi, jotka ovat antaneet Gazpromin ja asiaan liittyvien etujen houkutella itseään. Emme saisi antaa jälleen yhtä tärkeän kansallisen edun piirissä olevaa alaa komissiolle, joka näkee jokaisen mahdollisen kriisin tilaisuutena laajentaa toimivaltaansa. Sanomattakin on selvää, että monet meistä äänestävät kielteisesti Lissabonin sopimuksen hyväksymisestä tai lisätoimista, joilla edistetään poliittista integrointia valtioidemme lukuisten energiahuolenaiheiden varjolla.

Toiseksi toimituslähteiden monipuolistaminen edellyttää, että sitoudumme enemmän Nabuccoon. Tämän kaasuputken menestymiseksi yhteistyö Turkin kanssa on välttämätöntä, mutta energiaa koskevan luvun avaaminen on estetty neuvotteluissa Turkin kanssa. Miten neuvosto ja komissio aikovat ratkaista tämän epäedullisen tilanteen?

Kolmanneksi panen merkille, että päätöslauselmaan ei sisälly sanaa ydinenergia. On selvää, että kestävät ja monipuoliset energiantoimituslähteet edellyttävät suurempaa sitoutumista ydinenergiaan, ja tältä osin olen samaa mieltä kollegamme Johannes Cornelis van Baalenin kanssa.

  Helmut Scholz, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, energiavarmuus sisältyy tänään oikeutetusti ulkopolitiikan asialistalle. Vallan ja vaikutusvallan sekä viimeisten fossiilisten polttoaineiden varastojen varmistamisen ja riippuvuuden ensisijaiseksi asettamisen sijasta meillä on mielestäni edessämme aivan erilaiset haasteet, kun kyse on kestävän energiapolitiikan käyttöönottamisesta.

Ensinnäkin uusiutuvien energialähteiden käyttöä, energiatehokkuutta ja energiansäästöä on lisättävä kaikkialla maailmassa. Emme toisin sanoen tarvitse kiistoja ulkoisesta energiapolitiikasta – varsinkaan silloin, jos tämä on kaikki, mitä aiomme saada aikaan – vaan tarvitsemme älykkäästi tarjottavaa ja kohtuuhintaista energiaa kaikille.

Toiseksi energiavarmuuden on oltava osa vastuullista EU:n kehitys- ja rauhanpolitiikkaa. Energian saatavuus on tärkeää jokaiselle henkilölle, taloudelliselle kehitykselle sekä köyhyyden torjunnalle. Desertec-hanke ei saa sen vuoksi olla keino käyttää energiapolitiikkaa kolonialismin jatkamiseen. Mitä ihmiset Afrikan valtioissa, joissa väestö lisääntyy ja energia-alan vaatimukset kasvavat, saavat tästä? Miksi ne eivät ole tähän saakka osallistuneet tasavertaisesti suunnitteluun ja päätöksentekoon?

Maailmanlaajuinen energiantoimitus on myös osa kriisien ehkäisemistä ja rauhanpolitiikkaa. Tämä lähestymistapa puuttuu myös Euroopan unionin suhteissa Etelä-Kaukasiaan ja Keski-Aasiaan. Nämä valtiot ovat energiantoimittajina – esimerkiksi Nabucco-hankkeessa – yhä enemmän kiinnostuneita EU:sta, mutta en näe, että näiden valtioiden paikallisella tasolla olisi konfliktien ehkäisemistä ja kestävää kehitystä koskevia hankkeita. On korkea aika, että EU lopettaa sellaisen ulkoisen energiapolitiikan, jolla ainoastaan lisätään kilpailua öljystä ja kaasuvaroista tai laajennetaan ydinteknologiaa. Nyt tarvitaan todellisia kumppanuuksia uusiutuvista energialähteistä ja hajautetusta tarjonnasta.

  Fiorello Provera, EFD-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tiedämme varmasti, että energiankysyntä lisääntyy ja että Euroopan kaasuntuotanto vähenee tasaisesti. On tärkeää, että jäsenvaltiot ja siten EU toteuttavat politiikkaa, jolla varmistetaan runsas ja luotettava toimitus. Energialähteiden ja siirtoverkkojen monipuolistaminen täyttää tämän vaatimuksen.

Tältä pohjalta käynnissä olevien eri hankkeiden, kuten esimerkiksi Nabuccon ja South Streamin, välillä ei ole minkäänlaista kilpailua. Nämä monipuolistamista koskevat toimintalinjat ovat merkinneet myös, että EU on ollut viime vuosina vähemmän riippuvainen tärkeimmistä toimittajista. Venäjän kaasun toimitus EU:hun on laskenut vuoden 1990 75 prosentista tämän päivän 45 prosenttiin. Nabucco-hanke on sen vuoksi asianmukainen ja myös South Stream -hanke on asianmukainen.

Ennen kuin EU:lla on yksi yhteinen energiapolitiikka, Italialla ei ole ainoastaan oikeus vaan myös velvollisuus toteuttaa kaikilla mahdollisilla tavoilla toimia energian säästämisestä ydinenergian...

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Zoltán Balczó (NI). – (HU) Komission puheenjohtaja Barroso sanoi 13.heinäkuuta Ankarassa Nabucco-sopimuksen allekirjoitushetkellä, että kaasuputket oli valmistettu teräksestä. Nabucco kuitenkin sementoi tähän hankkeeseen osallistuvien kansojen välisiä suhteita ja luo strategisen yhdyssiteen Euroopan unionin ja Turkin välille. Pääministeri Putin totesi, että kuka tahansa voi sijoittaa niin paljon ruosteisia rautaputkia maahan kuin haluaa, mutta niiden täyttämiseen tarvitaan jotain. Juuri energialähteitä koskeva epävarmuus on suurin huolenaihe tässä hankkeessa. Ainoa varma asia on se, että 8 miljardin euron investointi on myönteistä niille, jotka osallistuvat hankkeeseen.

Itse asiassa Turkki voi aiheuttaa samanlaisia huolenaiheita, joita Ukraina, Venäjän toimitusten kauttakulkuvaltio, aiheutti. Monet meistä eivät ole myöskään samaa mieltä konkreettisen yhteyden perustamisesta Turkin ja Euroopan unionin välille. Mistä Desertecissä on kyse? Kyse on Pohjois-Afrikasta, pyörivistä peileistä, aurinkopaneeleista, tasavirran siirrosta ja siitä, että 15 prosenttia energiavaatimuksista täytetään. Kyseessä on tällä hetkellä paljon enemmän kangastus kuin realistinen suunnitelma. Desertec ei ole pääruoka Euroopan unionin kuluttajien ruokalistalla. Se on paljon todennäköisemmin ainoastaan erittäin kallis jälkiruoka. Sen vuoksi ehdotan, että ryhdymme tarkastelemaan ydinenergian turvallisuuden parantamista, koska tämä energiamuoto on puhdas ja myös edullinen. Tämä on tärkeä näkökohta, koska energiavarmuuden loppupäässä on kuluttaja tai lähinnä lasku ja se, pystyykö hän maksamaan sen.

  Elmar Brok (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, energia on elinehto koko yhteiskunnalle, ihmisille ja taloudelle. Sen vuoksi on tärkeää, että me EU:ssa saamme aikaan yhteisiä ratkaisuja, vaikka on tietenkin asianmukaista, että energialähteiden yhdistelmä pysyy jäsenvaltioiden vastuulla. Tämä merkitsee sitä, että meidän ei tarvitse yhteisissä keskusteluissamme kiistellä ydinenergiasta, vähähiilisestä energiasta tai muista energiamuodoista, joiden osalta mielipiteeni poikkeaa esimerkiksi Reinhard Bütikoferin näkökulmasta.

Meidän on kuitenkin pyrittävä saamaan aikaan yhteinen kanta energiaturvallisuuden ulkoisista näkökohdista. Olen sisäpolitiikan osalta täysin samaa mieltä komission jäsenen kanssa siitä, että esimerkiksi uudistuvaa energiaa ja energiansäästöä koskevat kysymykset ovat tärkeämpiä samoin kuin tutkimus uusista mahdollisuuksista.

Meidän on kuitenkin monipuolistettava energialähteitä, jotta riippuvuutta ulkopuolisista toimittajista vähennetään. Desertec ja Nabucco ovat tässä yhteydessä tärkeitä välineitä. Meidän on myös neuvoteltava Venäjän kanssa kysymyksistä, jotka koskevat kumppanuus- ja yhteistyösopimuksia sekä energiavarmuutta nyt, kun Venäjä on vetäytynyt energiaperuskirjasta väärin eikä suinkaan oikein perustein. Tämä on myös tärkeä tehtävä meille. Meidän on kuitenkin tunnustettava, että olemme tekemisessä sellaisten valtioiden kanssa, jotka eivät ole välttämättä luotettavia. Emme voi valitettavasti tehdä eroa luotettavien ja epäluotettavien valtioiden välillä.

Toimittajan valta-asemaan on siksi vastattava Euroopan unionin kuluttajien valta-asemalla. Yhteenliitännät ja kysymys yhteisistä kaasuvarastoista ovat tärkeitä, jotta varmistetaan, että toimituksia tiettyihin valtioihin ei voida sulkea. Jos me kaikki autamme toisiamme, olemme niin vahvoja, että kukaan ei voi katkaista toimituksiamme. Tämä on tärkeä seikka, joka meidän on saatava kaikkien tietoon.

Meidän on tässä yhteydessä myös tehtävä selväksi, että yksityiset investoinnit ovat tarpeellisia, koska tilanne olisi mahdoton ilman niitä. Paljon on jo saatu aikaan, mutta kaiken kattavan yhteisen turvallisuusintressin on oltava taloudellisten näkökantojen mukainen, jotta saadaan aikaan paras mahdollinen ratkaisu. Tätä ei pitäisi nähdä ristiriitana. Uskon, että me löydämme sopivan ratkaisun. Tämä merkitsee, että kilpailulainsäädäntöön liittyviä seikkoja on myös tarkasteltava, ja tällä tarkoitan, että suurten toimittajien, kuten Gazpromin ja muiden yritysten valta-aseman ei pitäisi...

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Teresa Riera Madurell (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin korostaa, että tämä päätöslauselmaesitys on tehty oikeaan aikaan ja pidän myönteisinä kaikkien ryhmien ponnisteluja yhteisen esityksen aikaansaamiseksi.

Hyvät parlamentin jäsenet, jotta estetään sellaisten tapahtumien toistuminen, joiden vuoksi monet kansalaisemme joutuivat avuttomaksi Venäjän päätettyä katkaista Ukrainan kautta saatavat kaasutoimitukset, on erittäin tärkeää monipuolistaa mahdollisimman paljon energialähteitä ja kaasutoimituksia. Tämän vuoksi meidän on rakennettava pikaisesti uusia kaasuputkia, jotka Nabuccon ja muiden hankkeiden tavoin auttavat parantamaan toimitusvarmuutta Keski-Euroopassa. Näihin ponnisteluihin on kuitenkin liitettävä toimitukset mantereen eteläpuolelta, jotta toimitukset varmistetaan kaikissa Euroopan unionin valtioissa.

Haluan näin ollen korostaa komission jäsenen tavoin tähän ongelmaan sisältyvää toista näkökohtaa. Äskettäinen kriisi osoitti meille, että EU:lla ei ollut pula kaasuvarastoista vaan siirtokapasiteetista. Sen vuoksi on tärkeää, että keskitytään parantamaan yhteyksiä EU:n alueella. Hyvät parlamentin jäsenet, voitte luottaa minuun, kun totean, että tässä tilanteessa on paljon parantamisen varaa.

Mainitsen esimerkkinä kotimaani. Kuten tiedätte, Espanjasta voisi tulla tärkeä kauttakulkuvaltio EU:lle sen ansiosta, että se yhdistetään Algeriaan Medgaz-kaasuputken, jonka rakennustyöt ovat jo edenneet pitkälle, välityksellä ja että sillä on kuusi nesteytetyn maakaasun laitosta, joiden kapasiteetti voidaan kaksinkertaistaa toisen hätätilanteen sattuessa. Espanja ei voi kuitenkaan auttaa ilman, että sen Pyreneiden halki kulkevaa yhteyskapasiteettia parannetaan.

Lopuksi meidän pitäisi olla tietoisia, että tärkeän infrastruktuurin rakentaminen on ainoastaan osa, vaikkakin tärkeä osa, EU:n toimitusvarmuuspolitiikkaa. Toimitusvarmuus on myös erityisen riippuvainen energiasäästöstä ja uusiutuvien energialähteiden käytöstä. Me pidämme tässä yhteydessä tärkeänä yhteistyötä Pohjois-Afrikan valtioiden kanssa uusiutuvan energian kehittämiseksi. Tämä liittyy kehotukseeni vahvistaa Etelä-Euroopasta suuntautuvaa tarjontaa.

Tämän vuoksi, hyvä komission jäsen, Välimeren aurinkosuunnitelma, jota johtaa Välimeren unioni, on kiinnostava ajatus, jota me Euroopan parlamentissa haluamme tukea.

  Graham Watson (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, meillä on kolme suurta haastetta tällä alalla: energian toimitusvarmuus, energian sisämarkkinoidemme tehottomuus ja ilmastonmuutoksen välttämätön torjuminen. Desertec ja Nabucco ovat keskeisiä, kun näihin haasteisiin vastataan.

Jos onnistumme kehittämään suurjännitteistä aurinkolämpövoimaa Pohjois-Afrikassa, Välimeren unionille voidaan antaa tarkoitus. Voimme edistää vedenjakelua Välimeren etelärannan valtioissa ja voimme kehittää sähköntuotantotekniikkaa, jolle on valtavat maailmanmarkkinat. Jos pystymme vakuuttamaan jäsenvaltiot poliittisesta tarpeesta laajentaa energiaomavaraisuutta sekä estää Berliinin ja Pariisin hallintoa tekemästä tätä tyhjäksi joka käänteessä, niin Nabuccolla voidaan edistää öljyn ja kaasun tarjonnan monipuolistamista.

Tänään käsiteltävään päätöslauselmaesitykseen ei sisälly paljoa siitä, mitä meidän on tehtävä Euroopan unionissa. Meidän on kehitettävä uusiutuvan energian, kuten aurinkolämmön ja muiden energiamuotojen, tuotantoa. Meidän on rakennettava suurjännitteisen tasavirran jakelukapasiteettia älykkään verkon avulla. Siihen tarvitaan 50 miljardin euron investointi, mutta sillä luodaan monia työpaikkoja. Tarvitsemme myös öljy- ja kaasuvarastoja ja vieläkin enemmän varastointipolitiikkaa, jolla vähennetään vaarallista riippuvuutta Venäjästä.

Energiatoimituksemme ovat edelleen riippuvaisia öljystä ja ydinvoimasta, mutta kun valmistaudumme Kööpenhaminan ilmastonmuutoskonferenssiin, ainoa merkittävä ajatus on siirtyä uusiutuviin energialähteisiin. Tuulienergia voi täyttää kokonaan uuden sähköntarpeen seuraavan 20 vuoden aikana Kiinassa ja korvata 23 prosenttia sen hiilentuotannosta. Aavikot saavat enemmän energiaa auringosta kuuden tunnin aikana kuin mitä ihmiskunta käyttää vuodessa. Hyvä komission jäsen, sanoitte, että tämä ei ole osa energian toimitusvarmuutta koskevaa strategiaamme. Sen olisi kuitenkin kuuluttava siihen.

  Franziska Katharina Brantner (Verts/ALE). - (EN) Arvoisa puhemies, energiavarmuus merkitsee meille pitkälti energiaomavaraisuutta, kuten monet ovat jo maininneet, ja kuten komission jäsen Piebalgs totesi aivan oikein, kaikkein tehokkain strategia on energiatehokkuus, energiansäästö ja uusiutuvat energialähteet.

Me vihreät olemme myös realistisia ja ymmärrämme, että tarvitsemme keskipitkällä aikavälillä kaasutoimituksia. Sen vuoksi kannatamme monipuolistamista ja pidämme Nabucco-hanketta ensisijaisena EU:n hankkeena.

Haluaisin kertoa, miksi emme usko, että ydinenergiastrategia olisi omavaraisuusstrategia tai ainakaan energiaomavaraisuutta koskeva strategia. Loppujen lopuksi uraania joudutaan tuomaan, eikä ainoastaan valtioista, joista pidämme. Kun puhumme turvallisuudesta, meidän on mainittava ydinenergian turvallisuusnäkökohdat, kuten ydinaseiden leviäminen, ja voimme panna merkille ongelmat, mitä meillä on muissa erittäin näkyvissä turvallisuuskysymyksissä. Emme voi olla ottamatta tätä huomioon ja emme voi todeta, että ydinvoima on täysin erillään ydinaseiden leviämistä koskevasta kysymyksestä.

Lisäksi ryhmämme on vahvasti sitä mieltä, että kaikkien hankkeiden on vastattava avoimuutta ja korruptiota koskeviin huolenaiheisiin. Ne eivät voi estää avointa ja tiukkaa ihmisoikeusvuoropuhelua yhteistyövaltioiden kanssa eivätkä olla esteenä näitä valtioita koskevalla kokonaisvaltaiselle ja poliittiselle lähestymistavalle.

Puhetta johti
varapuhemies PÁL SCHMITT

  Konrad Szymański (ECR). – (PL) Siitä hetkestä lähtien, kun Nabucco ja South Stream -hankkeiden rakentamista koskevat sopimukset allekirjoitettiin, alkoi suuri kilpajuoksu. Aika näyttää, onko Nabuccolla roolia Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Sen vuoksi olen yllättynyt komission Venäjän-politiikasta tämän asian suhteen.

Komissio on vakavasti väärässä, kun se katsoo, että South Stream ei kilpaile Nabucco-hankkeen kanssa. Komissio on väärässä, kun se ei reagoi siihen, että Gazprom väärinkäyttää edelleen EU:n energiamarkkinoita. Lisäksi komissio on väärässä, kun se antaa hiljaisen suostumuksensa Gazpromin hankkeiden toteuttamiseen Itämerellä ja Mustallamerellä.

Nabucco menestyy ainoastaan, jos se saa pitkän aikavälin poliittisia takeita. Sen vuoksi tarvitsemme aktiivista politiikkaa Keski-Aasiassa ja Mustanmeren alueella. Energia-alan yhteyksien kehittäminen näiden valtioiden ja EU:n välillä vahvistaa niiden itsemääräämisoikeutta, parantaa Euroopan turvallisuutta ja avaa ehkä oven uudistuksille, joiden ennakoimme tapahtuvan.

Jos Afganistan on koetinkivi Natolle, niin energiavarmuus on koetinkivi Euroopan unionin rohkeudelle ja kypsyydelle. Näiden suunnitelmien menestyminen on riippuvainen ainoastaan poliittisesta tahdostamme. Sopimusten muuttaminen on pienempi asia.

  Jacky Hénin (GUE/NGL). – (FR) Arvoisa puhemies, alueemme energiatoimitusten omavaraisuus ja energialaitosten sekä kuluttajien turvallisuus ei saisi merkitä, että kaasuntuottaja- ja kauttakulkuvaltioiden kansalaisten etua poljetaan. Muussa tapauksessa voimme aiheuttaa selkkauksen. Kaasuputkihankkeiden välinen kilpailu ei ainoastaan johda ongelmiin vaan myös aiheuttaa jännitteitä Itä-Euroopassa, Kaukasuksen alueella ja Keski-Aasiassa. Jos kaasu ja muut energialähteet suljetaan markkinoiden keinottelun aiheuttamien vakavien ongelmien ulkopuolelle tariffisopimuksilla, joilla kunnioitetaan tuottaja- ja kauttakulkuvaltioita ja taataan turvallisuus Euroopan kuluttajille, niin energiavarmuus olisi mahdollista taata kaikin puolin.

Tämä voisi olla parlamentin ja neuvoston valvoman Euroopan energia-alan viraston tehtävä. Sen ainoa toimintalinja olisi yhteistyö ja yleisen edun edistäminen. Miksi meistä tuntuu tässä tapauksessa, että kaupalliset intressit syrjäyttävät Euroopan kansalaisten edun?

Haluaisin antaa myös komissiolle virallisen varoituksen, että se ei käytä Nabucco-hanketta Troijan hevosena liittääkseen Turkin EU:hun pakokeinoin. Valtion sekulaarisen luonteen, naisten oikeuksien ja kurdien oikeuksien kunnioittamisen sekä Armenian kansanmurhan tunnustamisen on oltava kriteereitä, joiden perusteella Turkin mahdollinen liittyminen päätetään.

  Niki Tzavela (EFD). - (EL) Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen, olette tunnettu käytännönläheisyydestänne ja realismistanne, mutta haluaisin sanoa teille kaikella kunnioituksella, että en pidä Nabucco-kaasuputkea lopullisena tai selvänä hankkeena. Olemme tutkineet tämän kaasuputken kapasiteetin ja todenneet, että siihen tarvitaan 31 miljardia kuutiometriä kaasua vuodessa, jotta se olisi kannattava ja tehokas.

Palasitte juuri Azerbaidžanista ja piditte varmana, että se on toimittajavaltio. Azerbaidžan lupaa jokaiselle kaasua. Se, mistä se saa kaasua putken täyttämiseksi, on kysymys, joka kiusaa Nabucco-hankkeeseen osallistuvia valtioita. Bakun hallinto sanoo toistaiseksi, että se antaa kaiken kaasunsa, mutta se ei pysty takaamaan edes turvallista kauttakulkua. Iranilla, johon komission jäsen viittasi, on myrskyinen ja mahdollisesti räjähdysaltis suhde Euroopan unioniin pitkän aikaa ennen kuin siitä tulee kaasuntoimittaja.

Kansainvälisillä energiamarkkinoilla todetaan, että Venäjä on azereiden takana ja että joudumme vastatusten heidän kanssaan. Voitteko turvata toimittajamme ennen kuin sitoudutte taloudellisesti?

  Martin Ehrenhauser (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, Nabucco oli Giuseppe Verdin ensimmäinen erittäin menestynyt ooppera. Uuden italialais-venäläisen remixin kanssa sopusoinnussa oleva South Stream -energiahanke on kuitenkin vaarassa joutua hylätyksi. Kun otamme huomioon, että vihreiden puolueeseen oletettavasti kuuluva Joschka Fischer on tehnyt kuusinumeroisen sopimuksen lobbauksesta, niin koko sävellys kuulostaa enemmän turhalta markkinoita rajoittavalta pop-kappaleelta kuin kestävän kehityksen ja talouden sinfonialta.

Aurinkoenergialla tuotettu sähkö on seuraavien vuosien aikana huomattavasti edullisempaa. Koko investointia voidaan käyttää tuottamaan yhteensä 8 000 megawattia tuulienergiaa. Jos Iranin ja Irakin maakaasukentät suljetaan EU:lta, niin joudumme todennäköisesti kokemaan saman kohtalon kuin Verdi, joka ei löytänyt rauhaa vuosiin hänen oman Nabucco-hankkeensa jälkeen.

  Pilar del Castillo Vera (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitos, että esititte hyvin selkeästi Nabucco-hankkeen nykytilanteen, sen mahdollisuudet ja kannattavuuden – ilmeisesti lyhyellä aikavälillä sen perusteella, mitä ilmoititte – sekä tiedot Desertec-hankkeesta.

Ei ole epäilystäkään siitä, että aurinko on erinomainen energianlähde. Tämän energian muuntaminen energiaksi, jota ihmiset voivat hyödyntää, on ala, joka on kehittynyt huomattavasti edellisen 20 vuoden aikana. On kuitenkin myös selvää, että meillä on edessämme vielä pitkä tie ennen kuin tämän energialähteen koko potentiaali voidaan varmistaa teknisesti erityisesti Desertec-hankkeessa, mitä käsittelemme tällä hetkellä. Tämä hanke on erittäin myönteinen, ja meidän on siksi kannatettava sitä sekä pyrittävä eteenpäin, jotta ratkaisemme tekniset ongelmat.

Haluaisin kiinnittää huomionne siihen, että kun puhutaan energiatehokkuudesta ja erityisesti toimitusvarmuudesta ja sen vuoksi energialähteiden monipuolistamisesta, yksi energialähde jätetään tietyllä tavalla ottamatta huomioon. Tarkoitan tietysti ydinenergiaa. Tätä energialähdettä syrjitään järjestelmällisesti, koska se ei sovi monen EU:n jäsenvaltion olosuhteisiin, maailmanlaajuisiin kehityssuuntauksiin tai ihmiskunnan nykyiseen energiantarpeeseen.

Tämä tilanne on saatava muuttumaan. Meidän harkittava kaikkia mahdollisia energialähteitä sen mukaan, millainen tehtävä niillä voi olla. Emme voi Euroopan parlamentissa kääntää selkäämme näin selvästi tältä todellisuudelta.

  Kristian Vigenin (S&D). – (BG) Arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, ei ole sattumaa, että energiapolitiikkaa ja energiavarmuutta koskeva kysymys nousee esille usein parlamentissa erityisesti viime vuoden tilanteen vuoksi. Silloin useat Euroopan unionin jäsenvaltiot jäivät lähes kokonaan ilman kaasutoimituksia. Tämä aiheutti luultavasti suunnanmuutoksen komission ja jäsenvaltioiden välisissä suhteissa tästä kysymyksestä.

Emme keskustele niinkään teknisistä kysymyksistä ja Euroopan unionin energiapolitiikan kehittämistä koskevista yksityiskohdista kuin energiavarmuuden ulkoisista näkökohdista ja Euroopan unionin kehityksestä tällä alalla, koska loppujen lopuksi ne ovat tämän asian kaksi puolta. Kysymys on loppujen lopuksi tärkeä, koska se vaikuttaa jokaiseen kansalaiseen.

Meidän on oltava selkeästi tietoisia tästä, kun keskustelemme Nabuccosta, joka on epäilemättä kaikkein ensisijaisin hanke tällä alalla Desertecin ohella. Meidän on oltava hyvin tietoisia siitä, että Euroopan unionissa on valtioita, jotka eivät ole riippuvaisia pelkästään yhdestä toimittajasta vaan myös yhdestä toimitusväylästä.

En voi sen vuoksi hyväksyä, että Nabucco olisi haaste South Streamin kaltaisille hankkeille tai jossain määrin myös Nord Streamille, jonka tavoite on toimittaa kaasua suoraan Venäjältä Euroopan unionin jäsenvaltioon ja siten varmistaa, että Euroopan unioni ei ole riippuvainen sellaisten valtioiden kautta suuntautuvista toimitusreiteistä, jotka ovat sekä poliittisesti että taloudellisesti epävakaita.

Tältä osin komissio on oikeassa todetessaan, että minkäänlaista haastetta ei ole ja että meidän on pyrittävä yhdistämään kaikki nämä erilliset hankkeet yhteiseksi strategiaksi. Korostan, että Nabuccolla on siinä luonnollisesti tärkeä painopiste.

Odotamme, että komissio laatii oman ehdotuksensa kaasuvarantojen lisäämisestä Euroopan unionin alueella, mikä on hyvin tärkeää, sekä korkeamman kapasiteetin yhteenliitäntäjärjestelmän kehittämisestä jäsenvaltioiden välillä. Se on myös tärkeä, kun takaamme energiavarmuuden Euroopan unionin kansalaisille ja yrityksille.

Meidän ei pitäisi tietenkään aliarvioida energiatehokkuutta koskevaa kysymystä, joka on toinen merkittävä toiminta-alamme EU:n energiavarmuuden takaamiseksi.

  Fiona Hall (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää komission jäsentä parlamentille antamastaan muistutuksesta, että energiavarmuudella on myös kysyntää koskeva puoli. Päätöksellä hehkulamppujen poistamisesta Euroopan markkinoilta säästetään sähköä Suomen vuotuisen sähköntuotannon verran.

Tänä syksynä pyrimme sopimukseen neuvoston kanssa energiatehokkaita toimia koskevasta paketista. Käytämme neljäkymmentä prosenttia energiasta rakennuksissa, joten energiavarmuuden tulevaisuudelle on tärkeää, että asetamme tiukat tehokkuusvaatimukset uusille ja olemassa oleville rakennuksille. Toivon, että neuvoston jäsenvaltiot tukevat parlamentin ehdotuksia, joiden tarkoituksena on lopettaa energian nykyinen tuhlaaminen lämmityksen, jäähdytyksen ja valaistuksen vuoksi. Ministerien pitäisi tukea näitä ehdotuksia ainakin oman etunsa vuoksi, koska niillä helpotetaan huomattavasti heidän työtään ja vastuutaan siitä, että valot pysyvät päällä ja kaasua saadaan käyttöön.

  Indrek Tarand (Verts/ALE). - (EN) Arvoisa puhemies, meillä on kolme keskeistä huolenaihetta Nabucco-hankkeesta. Hanketta kehitetään liian hitaasti ja latteasti. Me emme pidä komission kannasta, jonka pääjohtaja Landaburu toisti viikko sitten, eli että komissio suhtautuu puolueettomasti South Streamiin ja Nabuccoon. Komission pitäisi olla Nabuccon kannalla.

Toiseksi me toivomme, että komissio toimii aktiivisemmin niiden jäsenvaltioiden hallitusten vuoksi, jotka kerta toisensa jälkeen pyrkivät saamaan kilpailuetua ja hyötyä muiden jäsenvaltioiden kustannuksella. En mainitse tänään näitä valtioita muuta kuin, että yhden pääkaupungin nimi on Rooma.

Jos emme toimi nopeasti Nabuccon kanssa, niin joudumme todistamaan ikäviä tapauksia. Ne ovat samanlaisia kuin Unkarissa, jossa Surgutneftegas-yritys sai ratkaisevan määrän osakkeita unkarilaisessa MOL-yrityksessä. Samanlainen tilanne esiintyy Baumgartenissa Itävallassa.

Muutoin, arvoisa komission jäsen, toivotamme teille onnea yhteisen energiapolitiikan luomisessa. Tämä politiikka puuttuu EU:lta edelleenkin.

  Sajjad Karim (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan tulevaisuus riippuu energian varmistamisesta. Sekä Nabucco-sopimus että Desertec-aloite osoittavat, että Turkki on välttämätön, ja yhdyn tältä osin Geoffrey Van Ordenin näkökulmaan. Nyt on erittäin tärkeää, että rakennetaan parempaa luottamusta ja syvennetään suhteita valtioihin, joista tulee energiakumppaneitamme, kuten Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan valtioihin. Moniin näihin kysymyksiin liittyy kehitysyhteistyö. Desertec-hankkeeseen sisältyvä sähkön massatuotanto aurinkovoimasta on ainutlaatuinen tilaisuus lisätä varoja, joita voidaan käyttää myös kyseisten valtioiden kansalaisten hyväksi. Tätä mahdollisuutta ei saa hukata.

Valitettavasti monet jäsenvaltiot, omani mukaan lukien, eivät ole viime aikoina valmistelleet yhtenäistä energiastrategiaa. Oma vaalipiirialueeni, Koillis-Englanti, on todettu erinomaiseksi alueeksi tuulienergian tuottamiseen, mutta Yhdistyneen kuningaskunnan kaavoituslainsäädäntö muodostaa sille esteen. Meidän on katsottava muualle tulevaisuuden energiatoimituksia varten, mutta jäsenvaltioiden on myös käytettävä parhaansa mukaan niillä olemassa olevia resursseja ja mahdollisuuksia.

  Marisa Matias (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, olen seurannut keskustelua tarkasti ja haluaisin ottaa esille kolme seikkaa. Ensinnäkin mistä me itse asiassa puhumme, kun käsittelemme energiavarmuutta ja energiaa? Puhummeko henkilöistä, joille on taattava yhdenvertainen pääsy energiaan sekä turvallisuus, jotta heitä ei jätetä ilman energiaa talven ajaksi? Puhummeko loppujen lopuksi suurvaltojen valtasuhteista tai, mikä vielä pahempaa, käytämmekö energiavarmuutta sekä Nabuccon ja Desertecin kaltaisia hankkeita tekosyynä lähettää viesti maailman muille alueille tai muille valtioille? Jos tavoite on lähettää viestejä, niin mikä moraalinen arvovalta meillä on toimia näin?

Toinen näkökohta, jonka haluaisin ottaa esille, on se, että aina kun puhumme ulkomaisten yritysten EU:n markkinoilla harjoittamia kyseenalaisia toimia vastaan, pyydämme komissiota ryhtymään välittömästi toimiin. Haluaisin tietää, miten tähän pyyntöömme vastataan verrattuna eurooppalaisten yritysten EU:n markkinoilla harjoittamiin kyseenalaisiin toimiin. Lopuksi, arvoisa puhemies, haluaisin esittää kolmannen näkökohdan. Olemme mielestäni menettäneet merkittävän mahdollisuuden luoda keskipitkän ja pitkän aikavälin politiikan. Valitsimme lyhyen aikavälin ja jälleen kerran vahvistamme sisämarkkinoiden ja suurten teollisuusyritysten intressejä.

  Herbert Reul (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, on korkea aika, että toimitusvarmuutta pidetään keskeisenä energiapoliittisena kysymyksenä. Asia ei ole valitettavasti niin yksinkertainen, kuin se joskus esitetään poliittisissa keskusteluissa. Käsittelemme tänään kahta hanketta: Nabuccoa, erittäin konkreettista hanketta, jota voimme edistää ja Deserteciä, mielenkiintoista hanketta tai mielenkiintoista ajatusta tai visiota, josta kukaan ei osaa vielä arvioida tarkasti, missä ja miten se voidaan toteuttaa.

Meidän on keskityttävä konkreettisiin asioihin ja käsiteltävä niitä. Meidän on myös edistettävä kaukonäköisiä hankkeita, mutta emme saa uskoa, että tiettyyn ongelmaan on vain yksi ratkaisu tai että ongelmien ratkaisemiseen on vain yksi strategia. Siten monen muun parlamentin jäsenen esiin ottama näkökohta on aivan oikea: näihin ongelmiin ei ole yhtä ainoata vaan useita ratkaisuja.

Niihin kuuluu esimerkiksi se, että emme saa hiilidioksidin aiheuttamia ongelmia koskevan hyvin intensiivisen keskustelun vaikuttaa siihen, että joudumme yhä riippuvaisemmaksi kaasusta. Tämä johtaa toisiin ongelmiin, koska tarvitsemme uusia kaasuputkia. Meidän on vastattava myönteisesti hiilen käyttöä koskevalle politiikalle, ja sen vuoksi tarvitsemme uutta voimalaitostekniikkaa. Meidän on vastattava myönteisesti hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin, uusiutuvaan energiaan ja energiansäästöön. Kysymys ei ole vain tietystä asiasta, vaan kaikkien näiden asioiden toteuttamisesta. Kaikenlaiset muut toimet olisivat mielestäni moraalittomia ja vastuuttomia. Uskon, että emme saisi aikaan mitään hyötyä.

Tämä koskee myös kysymystä hankintalähteistä ja siirtoreiteistä. Tässäkään asiassa ei ole vain yhtä vastausta. Jokainen, joka uskoo voivansa luottaa keskusteluun putkista, on väärässä, sillä jos pyrimme vähempään riippuvuuteen, meidän on pidettävä eri vaihtoehdot auki – mukaan lukien nesteytetty maakaasu – ja käsiteltävä niitä. Kysymys – ja tämä on erittäin tärkeä kysymys – on siten, miten voimme varmistaa, että pääomaa on riittävästi saatavilla tarvittavien hankkeiden toteuttamiseksi. Mitä hyötyä on hienoista suunnitelmista, jos kukaan ei halua sijoittaa niihin?

Sen vuoksi tapa, jolla harjoitamme energiapolitiikkaamme ja jonka perusteella toimimme hankkeisiin oletettavasti sijoittavien toimijoiden kanssa, on tärkeä. Yrityksiä on kannustettava. Emme saa uskoa, että voimme pakottaa kaiken onnistumaan ja ennalta määritellä kaikki yksityiskohdat. Viime talvena monet ratkaisut toimivat ilman minkäänlaista poliittista päätöksentekoa, koska viisaat ihmiset tekivät yhteistyötä eri paikoissa ja koska komissio toimi hyödyllisenä sovittelijana.

  Marita Ulvskog (S&D). - (SV) Arvoisa puhemies, ei ole hyväksyttävää, että Euroopan kansalaiset joutuvat olemaan ilman virtaa talven keskellä tai että ihmiset joutuvat työttömiksi, koska teollisuuslaitokset, joissa he työskentelevät, eivät voi maksaa korkeita hintoja energiasta ja joutuvat siten lomauttamaan ihmisiä ja jopa lopettamaan toimintansa. Sen vuoksi on erittäin tärkeää tehdä viisaita päätöksiä, jotta energiatoimitukset turvataan.

Samanaikaisesti laajoja infrastruktuurihankkeita koskevien vaatimusten on oltava selkeitä sekä ympäristövaikutuksen ja valtioiden riippumattomuuden suhteen. Jäsenvaltioita ei saa asettaa tilanteeseen, jossa ne ovat vaarassa joutua toisen valtion armoille. Luotettavien ja riippumattomien elinten on suoritettava ympäristövaikutusten arviointi ennen kuin suuret hankkeet voidaan käynnistää.

Tämä koskee luonnollisesti kaikkia huomioon otettuja laajoja hankkeita, mutta haluaisin erityisesti mainita Itämeren, joka on suuri ja herkkä sisämeri. Tarvitsemme tutkimuksia ja päätöksiä, joilla varmistetaan, että Itämerestä ei tule kuollutta merta sen vuoksi, että Euroopan parlamentilla ei ollut tarpeeksi pitkän tähtäimen näkemystä ja emme pyytäneet tarpeeksi päätöstä tehtäessä. Olemme tämän velkaa lapsillemme ja lastenlapsillemme.

  Adina-Ioana Vălean (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, jokainen haluaa energiavarmuutta, joten miksi meillä ei ole sitä? Ehkä siksi, että energiavarmuuden merkityksestä on 27 eri tulkintaa.

Katson henkilökohtaisesti sen merkitsevän muun muassa energialähteiden monipuolistamista sekä riippuvuutemme vähentämistä Venäjän kaasusta. Meidän ei tarvitse katsoa kauas tämän vuoksi, vain tiettyihin jäsenvaltioihimme, joilla ei ole – koska ne sijaitsevat liian kaukana Venäjästä kaasuputkeen nähden – kaikkia riippuvuuteen liittyviä ongelmia.

Meidän pitäisi mielestäni keskittyä nesteytettyyn maakaasuun, kehittää tekniikkaa, rakentaa nesteytetyn maakaasun vastaanottoasemia ja tuoda kaasua kaikkialta maailmasta. Meidän pitäisi pyrkiä luomaan maailmanlaajuiset markkinat nesteytetylle maakaasulle öljyn ja hyödykkeiden tavoin.

Nabucco-kaasuputken osalta katson, että hanketta olisi nopeasti mukautettava siten, että otetaan huomioon useasta lähteestä saatava kaasu ja harkitaan lyhyempää reittiä, joka voisi johtaa Georgiasta ja Ukrainasta Mustanmeren ali Romaniaan. Meidän tarvitsee vain katsoa karttaa.

Sitä, että jäsenvaltioilla on erilaisia tulkintoja tai etunäkökohtia energiavarmuudesta, todistaa se seikka, että eräät Nabucco-hankkeeseen osallistuvat valtiot ovat myös ilmoittautuneet South Stream -hankkeeseen ja siten heikentäneet Nabuccon uskottavuutta ja Euroopan yhteisen energiapolitiikan mahdollisuuksia. South Stream merkitsee varmasti, että riippuvuus Venäjän kaasusta lisääntyy.

  Paweł Robert Kowal (ECR). - (PL) Kuunneltuani muita puheenvuoron esittäjiä ihmettelen, onko EU:n kansalaiset tuomittu ainoastaan kuuntelemaan sanojamme. Olisimme voineet kokeilla tätä tämän vuoden tammikuussa energiakriisin aikana. Loppujen lopuksi hyväksymme päätöslauselmia, koska me kaikki olemme sitä mieltä, että unioni ei pysy ajan tasalla energiavarmuutta koskevassa kysymyksessä. Me panemme myös merkille, hyvä komission jäsen, että EU:n jäsenvaltiot ovat vähemmän kiinnostuneita Nabuccosta, vaikka tämä ei päde kaikkiin energiahankkeisiin. Meillä on pohjoisessa Nord Stream -hanke, joka on erittäin vakava toimi yhteistä ulkopolitiikkaa vastaan. Etelässä on South Stream -hanke. Myös tässä asiassa EU:n jäsenvaltiot ovat halukkaita osallistumaan. Kuitenkin Nabuccon ollessa kyseessä kuulemme lupauksia, mutta riittävää rahoitusta tai poliittista tukea ei anneta.

Sillä aikaa, kun keskustelemme aiheesta Strasbourgissa, sementtimyllyt on tuotu Itämeren rannalle Nord Stream -hankkeen vuoksi. Haluaisin tietää, voinko luottaa Lissabonin sopimuksen kannattajien sanaan, eli että silloin kun sopimus ratifioidaan, ne eivät enää kannata Nord Stream ja South Stream -hankkeita. Nabucco voi olla erinomainen toimi energiavarmuuden takaamiseksi. Jos jatkamme vain lausuntojen antamista, niin seuraavien energiakriisien aikana EU:n kansalaiset polttavat heille lähetettävät lehtiset päätöslauselmistamme.

  Gabriele Albertini (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen samaa mieltä komission jäsenen Piebalgsin kanssa. Hänen juuri esittämänsä näkökannat osoittavat, että South Stream ei ole Nabuccon kilpailija vaan täydentävä toimi, jolla monipuolistetaan Euroopan energiantoimituslähteitä. Euroopan energiavarmuus perustuu useisiin lähteisiin, reitteihin ja toimittajavaltioihin.

Nollakasvun aikana kaasun tulevan kysynnän arvioidaan lisääntyvän 100–150 miljardilla kuutiometrillä vuoteen 2020 mennessä. Näiden olettamusten mukaan erilaisten vaihtoehtojen kehittäminen on välttämätöntä ja South Stream ei ole vaihtoehto Nabuccolle vaan itse asiassa täydentää sitä. Komissio pitää eteläistä käytävää hankekokonaisuutena, johon sisältyy Nabucco, South Stream ja Turkin, Kreikan ja Italian yhdistävä putki (TGI). Venäjänvastainen keskustelu on sen vuoksi ristiriidassa sen kanssa, minkä voimme havaita tapahtuvan tulevina vuosina.

Euroopan parlamentin on vaadittava käytännöllisyyttä ja ennen kaikkea johdonmukaisuutta päätöksissä, jotka Euroopan unioni on jo pääosin tehnyt: Euroopan talouden elvytyssuunnitelmasta, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksestä N:o 1364/2006/EY Euroopan laajuisia energiaverkostoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta ja toisesta energian toimitusvarmuutta koskevasta strategiasta.

Energialähteiden, reittien ja toimittajavaltioiden monipuolistaminen on Euroopan energiaturvallisuuspolitiikan todellinen pilari. Hankkeisiin suoraan osallistuvien eri valtioiden poliittiset ja taloudelliset etunäkökohdat on jätettävä syrjään. South Streamin ja Nabuccon haastetta on arvioitava realistisesti, ei ideologisesta näkökulmasta vaan selkeän näkemyksen perusteella siitä, mitä on saatava aikaan.

  Anni Podimata (S&D). - (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, jos pyrimme vastaamaan energiavarmuutta koskevaan ongelmaan luotettavalla ja toteuttamiskelpoisella tavalla, tarvitsemme yleistä strategiaa. Sillä on vastattava tarpeeseen energialähteiden monipuolistamisesta sekä yhteisten sääntöjen käyttöönottamisesta kauttakulkuvaltioille, koska riippuvuutemme yhdestä ainoasta energialähteestä on yhtä huono seikka kuin riippuvuus yhdestä kauttakulkuvaltiosta.

Tarvitsemme sen vuoksi tasapainoa. Sitä ei saada aikaan kylmän sodan äänensävyllä Venäjää vastaan. Olemme joka tapauksessa nyt tai tulevaisuudessa riippuvaisia sen energiasta. Sitä ei saada aikaan kannattamalla yhtä vaihtoehtoista kaasuputkea, eli Nabuccoa, ajankohtana, jolloin esiintyy vielä epävarmuutta Kaspianmeren ja Kaukasuksen alueen valtioiden tarjontakapasiteetista sekä poliittisista ja taloudellisista oloista.

Desertecin osalta olen samaa mieltä monista esitetyistä vastaväitteistä ja haluan lisätä seuraavaa: Euroopan unionin strategisen tavoitteen on oltava se, että pyrimme omavaraisiksi energian tuonnista ja että maakaasun tuontia ei korvata uusiutuvista energialähteistä peräisin olevalla tuontisähköllä.

Jos haluamme todella olla pitkällä aikavälillä omavaraisia ja riippumattomia energian suhteen, niin meidän on edistettävä energiatehokkuutta ja käytettävä parhaalla mahdollisella tavalla uusiutuvia kansallisia energialähteitä.

  Toine Manders (ALDE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin kiittää teitä kokonaisvaltaisesta lähestymistavastanne tässä ehdotuksessa. Monipuolistaminen on erittäin tärkeää, ja haluaisin yhtyä siihen, mitä kollegani Johannes Cornelis van Baalen totesi, että meidän on harkittava kaikkia energiamuotoja, kuten ydinvoimaa. Kuitenkin, ja tämän opin jo peruskoulussa, aurinko on kaiken energian lähde ja uskon, että meidän on keskittyvä aurinkoenergiaan tulevaisuudessa.

Monipuolistamisen on koskettava kaikkien energiamuotojen lisäksi toimittajia. Monet teistä puhuivat Venäjästä. Venäjä on toistaiseksi toimittanut meille aina sen, minkä olemme pyytäneet, mutta tulevaisuudessa on tärkeää, että meillä on enemmän toimittajia. Seuraavaksi, miten voimme taata energiavarmuuden? Me voimme taata sen ainoastaan, jos saamme energiantoimituksemme verkkojen välityksellä. Mielestäni kaikkein tärkein tehtävä – olette selvittäneet monet esteet, kuten Nabuccon ja Desertecin – tulevina vuosina on sellaisen yhtenäisen verkon aikaansaaminen, jossa asianmukaiset valtiot, kaikki EU:n jäsenvaltiot, vetävät hanketta samaan suuntaan ja haluavat lisäksi toteuttaa energiapolitiikkaa kokonaisvaltaisella tavalla. Voitte pyytää rahaa toimielimiltä tai yksityisiltä sijoittajilta, mutta minusta teidän on aloitettava välittömästi työ yhtenäisestä verkosta, eräänlaisesta superverkosta, Euroopan kattavasta silmukasta, jolla voidaan saavuttaa jokainen loppukäyttäjä.

  Jean-Pierre Audy (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni ei ole toimivaltainen energia-alalla. Kiitän komission jäsentä Piebalgsia kaikesta työstään.

Energia ja siihen pääsy johtavat selkkaukseen, joskus sotilaallisessa, joskus poliittisessa ja joskus taloudellisessa mielessä. Kaasun osalta joudumme kaasusotaan. Emme tiedä edes, onko kaasu selkkauksen syy vai seuraus, mutta joka tapauksessa joudumme kaasusotaan.

Olemme tietoisia luvuista: Kaukasuksen alueen valtioissa on kahden vuosisadan varanto, Venäjällä yhden vuosisadan, Pohjois-Afrikassa puolen vuosisadan, Itämerellä puolen vuosisadan ja Euroopassa noin 20 vuoden varanto. Meidän täytyy siten valmistautua tuomaan kaasua.

Kyllä, hyvä komission jäsen, Nabucco on kunnollinen hanke, ja meidän on tuettava sitä. Meidän on kuitenkin annettava taloudellista ja poliittista tukea kaikille eri energiantoimituslähteille riippumatta siitä, onko kyse Nord Streamista tai South Streamista, pohjoisesta tai etelästä.

Meidän on myös luotettava teollisuusyrityksiin, jotka ovat päteviä ja oikeudenmukaisia ja joilla on ammattietiikan säännöt. Emme saa kuitenkaan olla naiiveja. Arvoisa komission jäsen, kehotan teitä tarkastelemaan välittömästi niiden jäsenvaltioiden ehdotuksia, jotka haluaisivat, että meillä on toimiva eurooppalainen väline toimien toteuttamiseksi kaasumarkkinoilla, eli että luomme EU:n keskitetyn kaasun hankintaviraston, kuten olette tehneet Kaukasuksella Caspian Development Corporationin tapauksessa.

Haluaisin kiittää teitä Desertecistä. Olemme tietoisia luvuista: yksi neliökilometri autiomaata vastaa 1,5 miljoonaa tynnyriä öljyä. Tämä on erinomainen hanke Euro–Välimeri-alueelle. Tiedämme, että 0,3 prosenttia maapallon autiomaista voisi toimittaa energiaa koko maailmalle.

Tiedämme, että ratkaisemme energiaongelmamme ihmisen kekseliäisyyden ja tieteen ansiosta, mutta eettisellä ja moraalisella tavalla.

Arvoisa komission jäsen, teette erittäin hyvää työtä, koska EU tuottaa tuloksia, EU suojelee ja EU toimii. Hyvin tehty ja jatkakaa samalla tiellä, teillä on Euroopan parlamentin tuki.

  Justas Vincas Paleckis (S&D). - (LT) Eurooppa tuntisi olonsa Nabucco-kaasuputken ansiosta voimakkaaksi ja turvalliseksi. Kuitenkaan kaikki Kaspianmeren alueen valtiot eivät seuraa demokratian tietä ja kaikkiin ei voida luottaa. Paljon riippuu suhteista Turkkiin. Vaikka tällä hetkellä ei ole näköpiirissä avata sille ovea EU:n jäseneksi, emme saa ajaa sitä pois tai aiheuttaa siellä EU:n vastaista mielialaa. Desertec-hanke on erityisen merkittävä, koska se suuntautuu tulevaisuuteen. Energiavarmuudesta keskusteltaessa kiinnitetään liian vähän huomiota uusiutuviin energialähteisiin ja etenkin energiatehokkuuteen. Olen iloinen, että komission jäsen painotti juuri tätä tänään. EU:n tasolla olisi otettava käyttöön rahoituksellisia ja taloudellisia mekanismeja, joilla kannustetaan EU:n jäsenvaltioita ja yksittäisiä yrityksiä säästämään energiaa ja siirtymään uusimman ja puhtaimman tekniikan käyttöön. Tämä edistäisi merkittävästi energiavarmuutta ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

  Arturs Krišjānis Kariņš (PPE). - (LV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tiedän latvialaisena poliitikkona, mitä merkitsee, kun valtio on riippuvainen energiasta. Vaikka Latvia tuottaa noin kolmanneksen tarvitsemastaan energiasta omista uusiutuvista energialähteistään, loput kaksi kolmasosaa energiastamme on peräisin pääasiassa yhdestä toimittajavaltiosta, Venäjältä. Energiatoimituksista erittäin riippuvaisena pienenä valtiona ymmärrämme hyvin, miten kalliiksi tämä riippuvuus voi koitua loppukäyttäjälle hinnan vuoksi ja koko valtiolle mahdollisen poliittisen haavoittuvaisuuden vuoksi. Jokaisen Euroopan unionin jäsenvaltion energiatase on erilainen, mutta meitä kaikkia koskee yksi ja sama kysymys: energian toimitusvarmuus. Toimitusvarmuus voidaan saavuttaa saantilähteitä monipuolistamalla, koska mitä enemmän meillä on toimittajia, sitä vähemmän olemme riippuvaisia jokaisesta yksittäisestä toimittajasta. Venäjä on tärkeä kumppani Euroopan unionille kaasutoimitusten vuoksi. EU tuo noin neljäsosan kuluttamastaan kaasusta Venäjältä. Eräät valtiot, kuten Latvia, ovat jopa täysin riippuvaisia Venäjän kaasutoimituksista ja joka vuosi EU:n yleinen riippuvuus kyseisen valtion toimituksista on kasvamaan päin. Yksi vaihtoehtoinen toimituslähde on suunniteltu Nabucco-kaasuputki, jonka kautta Eurooppaan tuotaisiin kaasua Keski-Aasian valtioista Turkin kautta. Mielestäni on erittäin tärkeää, että parlamentti antaa erityistä tukea tälle hankkeelle, koska se vahvistaa suoraan yhteistä kaasun toimitusvarmuuttamme. Nabucco-kaasuputki on kuitenkin vasta alkua ratkaisuun yhteisestä kaasun toimitusvarmuudesta. Meidän on saatava aikaan yhteinen EU:n energiapolitiikka, jolla toimintaamme koordinoidaan kaikissa energiakysymyksissä. Kiitos.

  Edit Herczog (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi kiittää, että voin esittää puheenvuoroni parlamentissa unkariksi, joten voin tervehtiä varapuhemiestä tällä kielellä. Haluaisin aluksi todeta, että jos tarkastelemme edellistä viittä vuotta, niin komission jäsen Piebalgs on ollut luultavasti yksi parhaista komission jäsenistä tasapainoiselle ja tulevaisuuteen suuntautuvalle politiikalle, jonka parlamentti on hyväksynyt yhteisesti tähän mennessä.

Komission jäsen Piebalgs ilmoitti ensimmäisen kerran Unkarin pääkaupungissa Budapestissa tammikuussa järjestetyssä konferenssissa, että Euroopan unioni haluaa tarjota poliittista ja taloudellista tukea Nabucco-hankkeelle. Meidän täytyy hankkia noin kahdeksaksi miljardiksi euroksi arvioitu summa 3 300 kilometriä pituiselle putkelle. Kaksi tärkeintä edessämme olevaa tehtävää on noin 2 miljardin euron löytäminen Euroopan unionin talousarviosta ja sellaisten edellytysten aikaansaaminen, joiden perusteella hanke saa luottoa helpommin, yksinkertaisemmin ja paremmilla ehdoilla.

Alkuperäinen lupaus oli noin 30 miljoonaa euroa. Meidän on ymmärrettävä, että on mentävä pidemmälle. Luotan siihen, että komission jäsen pyrkii muutaman seuraavan kuukauden aikana kaikin keinoin varmistamaan hankkeen menestymisen tai jättää sen tulevan komission jäsenen tehtäväksi. Tiedämme kaikki erittäin hyvin, että talouskriisin sattuessa yritykset kärsivät virta- ja sähkökatkoista kotitalouksia enemmän. Me puhumme, hyvät kollegat, yrityksistä, joissa äänestäjämme ja kansalaisemme työskentelevät. Jos vaarannamme energiavarmuuden, me vaarannamme heidän toimeentulonsa.

  Mario Mauro (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, energiavarmuus on epäilemättä keskeinen painopiste, jota on tehostettava ensinnäkin lisäämällä energiatehokkuutta ja monipuolistamalla toimittajia, hankintalähteitä ja toimitusreittejä, mutta etenkin edistämällä unionin energia-etuja kolmansiin valtioihin nähden.

Nyt maaliskuussa järjestetyssä Eurooppa-neuvostossa julistettiin, että jotta energiavarmuuden tavoitteet saavutetaan, Euroopan unionin on yhteisesti ja jokaisen jäsenvaltion on erikseen pyrittävä yhdistämään solidaarisuus vastuuseen. Tämä on mielestäni ehdottoman tärkeä seikka: EU:n energiapolitiikan on oltava erottamattomasti sidoksissa EU:n ulkopolitiikkaan. Pidämme kiinni siitä, että ulkopoliittinen toimintamme on todella tehokasta, kun puhumme yhdellä äänellä. Tämä pätee myös energiapolitiikkaan.

Juuri tästä on kyse. Ennen kuin voimme puhua yhdellä äänellä, moniin monimutkaisiin hankkeisiin, kuten Nord Streamiin ja South Streamiin osallistuvien hallitusten toimia ei ole nähtävä ristiriitaisina Nabucco-hankkeen tuelle vaan osana samaa strategiaa, jossa yhdistämme käytännöllisyyden ja realismin kansalaistemme edun vuoksi.

Tämän syyn vuoksi vastaamme myönteisesti Nabucco-hankkeeseen. Päätöksemme tukea hallitustemme toimia on aivan yhtä selvä, jotta varmistetaan, että toimitusten monipuolistaminen takaa hyvinvoinnin väestöllemme.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Euroopan unionin kauppataseen vaje oli vuonna 2008 ennätyksellinen, 242 miljardia euroa, pääasiassa tuotavan energian hinnannousun vuoksi. Nabucco-hankkeen kaasuputki kulkee Turkin, Bulgarian, Romanian, Unkarin ja Itävallan kautta ja tarjoaa Euroopan unionille vuosittain 30 miljardia kuutiometriä maakaasua Kaspianmereltä. Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaan myönnetty 200 miljoonaa euroa ei riitä. Vaadimme, että EU antaa tämän rahoituksen lisäksi huomattavasti enemmän täydentävää rahoitusta. Desertecillä hyödynnetään Pohjois-Afrikan aurinkoenergiaa. Siihen kuulu myös Välimeren alueen suunnitelma aurinkoenergian saamiseksi ja sellaisen sähkön siirtoverkon rakentamiseksi, joka yhdistää Euroopan unionin Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan. EU:n on investoitava enemmän energian hankintalähteiden monipuolistamiseen. Rakennusten energiatehokkuutta koskevien kysymysten esittelijänä kehotan EU:ta tarjoamaan innovatiivisia rahoitusvälineitä, jotta investointeja uusiutuviin energialähteisiin ja erityisesti rakennusten ja liikenteen alan energiatehokkuuden parantamiseen lisätään.

  Marian-Jean Marinescu (PPE). – (RO) Nabucco-hankkeella vastataan suureen osaan Euroopan unionin kaasuntarpeesta. Tärkeämpiä tässä asiassa ovat kuitenkin poliittiset näkökohdat: näin poistetaan riippuvuutemme yhdestä tarjontalähteestä. Toistuvat kriisit ovat osoittaneet, että nykyisessä tilanteessa, jossa Venäjä on ainoa lähde ja Ukraina ainoa kauttakulkuvaltio, ei tarjota minkäänlaista turvaa EU:n taloudelle ja kansalaisille. Uusien energiantoimitusreittien kehittämisen on oltava yhtä tärkeää kuin suhteiden kehittäminen Venäjän kanssa. Nabucco-hankkeen käynnistymisen viivästyminen on aiheutunut valitettavasti tiettyjen jäsenvaltioiden omista etunäkökohdista. Jäsenvaltioiden on ymmärrettävä, että tästä hankkeesta eivät hyödy ainoastaan valtiot, joiden kautta putki kulkee tai hankkeeseen osallistuvat kaupalliset yritykset, vaan EU:n kaikki kansalaiset, joiden kansallisten hallitusten on taattava heidän hyvinvointinsa ja turvallisuutensa.

Virheitä, jotka ovat johtaneet tämän hankkeen viivästymiseen, ei saa toistaa kaasun hankintalähteiden varmistamisen yhteydessä. Alueella on Azerbaidžanin, Turkmenistanin, Kazakstanin, Irakin ja Iranin kaltaisia valtioita, jotka haluavat toimittaa varantojaan kaasuputkeen. Komission on toistettava se, minkä se teki hallitustenvälisessä sopimuksessa, eli että se osallistuu jatkoneuvotteluihin ja saavuttaa myönteisen tuloksen mahdollisimman nopeasti. Jos emme pääse eteenpäin ja ryhdy toimiin, muut tekevät sen, ja olen varma, että tämä ei ole Euroopan kansalaisten edun mukaista.

  Francisco José Millán Mon (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, koska EU on riippuvainen ulkoisista energiatoimituksista, toimitusten turvaaminen on seikka, jonka on aina oltava osa EU:n ulkopolitiikkaa. Lisäksi kaikissa ennusteissa ollaan samaa mieltä siitä, että energiantarve lisääntyy maailmassa huomattavasti seuraavan 25 vuoden aikana.

Meidän on Euroopassa vähennettävä huomattavaa riippuvuuttamme Venäjän kaasusta erityisesti viimevuotisten kriisien vuoksi. Venäjällä on myös selkeä strategia varmistaa hallitseva asema kaasualalla Euroopassa. Sen vuoksi meillä on Nord Streamin, Blue Stream II:n ja South Streamin kaltaisia hankkeita.

Meidän on sen vuoksi monipuolistettava toimittajia ja reittejä. Sen vuoksi Nabucco-hanke on kiinnostava. Se tarjoaa pääsyn Azerbaidžanin ja Irakin sekä myös Turkmenistanin kaasuun ja vahvistaa siten energia-alan suhteitamme Keski-Aasiaan, joka on yhä tärkeämpi alue.

Olen sen vuoksi iloinen viime heinäkuussa saavutetusta sopimuksesta, mistä komission jäsen ilmoitti, sekä komission puheenjohtaja Barroson Nabuccolle selkeästi antamasta tuesta äskettäin esittämissään poliittisissa suuntaviivoissa.

Tiedän, että Nabuccon kannattavuudesta on esitetty epäilyksiä, mutta myös minä epäilin Bakun, Tbilisin ja Ceyhanin välistä öljyputkea, joka on nyt todellisuutta.

Haluan korostaa, että Välimeren eteläpuolen valtioilla on myös tärkeä tehtävä kaasun toimittamisessa EU:hun. Tässä suhteessa tärkein valtio on Algeria, joka on kotimaalleni ja Italialle merkittävä kaasuntoimittaja. Meidän on varmistettava, että Medgaz-kaasuputken työt saadaan nopeasti päätökseen. Haluan myös tuoda esille Egyptin ja Libyan kaasuvarannot.

Yhteenvetona voidaan todeta, että energia-asioiden on oltava etusijalla Euro–Välimeri-suhteissa molempien osapuolten hyödyksi.

Hyvät parlamentin jäsenet, Lissabonin sopimuksessa energia kuuluu yhteisen vastuun piiriin ja siinä säädetään, että yksi EU:n energiapolitiikan tavoitteista on energian toimitusvarmuuden turvaaminen. Tämä kannustaa meitä kehittämään yhä välttämättömämpää yhteistä ulkoista energiapolitiikkaa, kuten korostettiin tänään hyväksyttävässä päätöslauselmassa.

Päätän toteamalla, että tämä on vaikea tavoite. Tämän on osoittanut se, että emme ole saaneet aikaan Euroopassa, Euroopan unionissa, todellisia energian sisämarkkinoita, koska meillä ei ole edes tarvittavia yhteenliitäntöjä. Sen vuoksi olen iloinen komission puheenjohtaja Barroson mainitsemassa asiakirjassa tästä asiasta esitetyistä sitoumuksista.

  Rachida Dati (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kuten kollegani juuri totesivat, Venäjän ja Ukrainan välillä hiljattain puhjennut kaasukriisi osoitti, että Euroopan unionin energiavarmuutta ja omavaraisuutta on kiireesti lisättävä.

Euroopan unioni on edelleen liian riippuvainen erityisesti kaasun tuonnista, koska vuoteen 2020 mennessä sen on luultavasti tuotava noin 80 prosenttia kaasustaan. Tämä tilanne ei voi jatkua, koska jos se jatkuu, se vaarantaa pysyvästi Euroopan unionin energiavarmuuden. On selvää, että käynnissä olevat infrastruktuurihankkeet, joihin juuri viittasitte, ovat oikeansuuntaisia toimia.

Venäjän ja Ukrainan välillä puhjennut kaasukriisi on jo usean kuukauden päässä. Hyvä komission jäsen, miten käy ensi talvella? Puutteesta kärsineille ja tulevia puutteita pelkääville on ehdottoman tärkeää tietää, miten EU suojelee heitä mahdollisilta uusilta kriiseiltä.

  Michael Gahler (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tässä päätöslauselmassa tehdään jälleen kerran selväksi tarve kehittää johdonmukaista eurooppalaista ulkopolitiikkaa energian toimitusvarmuuden näkökulma mukaan lukien.

Tänään on puhuttu jo paljon Nabuccosta ja Desertecistä. Haluaisin kiinnittää hankintalähteiden monipuolistamisen osalta huomionne sellaiseen lähialueeseen, joka on tähän saakka ollut vakaa ja luotettava toimituslähde Euroopalle, jolla on valtavat hyödyntämismahdollisuudet ja johon pääsy on helpompaa ilmastonmuutoksen vuoksi. Tarkoitan arktista aluetta. Tällä seudulla on olemassa käytännön yhteistyön perinne esimerkiksi Venäjän kanssa. EU ei ole toisaalta siellä läsnä toisin kuin Venäjä, Yhdysvallat, Kanada ja jopa Kiina.

Jotta EU:n pitkän aikavälin edut turvataan myös tällä alueella, haluaisin puhua käytännönläheisen pitkän aikavälin strategian kehittämisen puolesta yhdessä Norjan ja Islannin kaltaisten kumppanien kanssa. Tavoite on tehdä yhteistyötä myös Venäjän, Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa siellä olevien eri etujen tasapainottamiseksi, eikä ainoastaan yhteisen toimitusvarmuuden vaan myös ympäristökysymysten vuoksi ja pääsyn takaamiseksi uusiin ilman jääpeitettä oleviin kuljetusreitteihin. Näin vältetään myös mahdolliset konfliktit, jotka voisivat muutoin syntyä siellä, kun kiirehditään varmistamaan siellä käytössä olevat energialähteet.

  Bastiaan Belder (EFD). – (NL) Arvoisa puhemies, Turkilla on tärkeä asema, kun EU:n riippuvuutta Venäjästä vähennetään. Kyse on nyt siitä, minkä hinnan Eurooppa on valmis maksamaan Turkille. Tällä välin Turkki toimii kahdella rintamalla ja pyrkii hyötymään sekä Nabucco-hankkeesta että South Streamista. Tämä ei ole EU:n edun mukaista. Pyydän neuvostoa ja komissiota valitsemaan selkeästi Nabucco-hankkeen. Tämä hanke vähentäisi suoraan riippuvuuttamme Venäjästä, ja kun otetaan huomioon kaasun kysynnän hidas vähentyminen, ei ole missään tapauksessa tarpeen luoda kahta eteläistä toimitusreittiä. Turkin on ilmoitettava selkeästi suhtautumisensa ja asetuttava täysin Nabucco-hankkeen taakse. Neuvottelut Turkin kanssa tästä asiasta on pidettävä kuitenkin tiukasti erillään maan liittymisneuvotteluista. Ei pitäisi olla kyse siitä, että Turkki saa pääsylipun Euroopan unioniin yhteistyöhalukkuutensa vastineeksi.

  Lena Barbara Kolarska-Bobińska (PPE). - (PL) Euroopan unioni tarvitsee toimittajia, joiden liiketoiminta on avointa ja jotka täyttävät velvollisuutensa. Energiaperuskirjalla ja kauttakulkupöytäkirjalla pyritään luomaan selkeisiin periaatteisiin perustuva järjestelmä. Venäjän hiljattain esittämää toivetta vetäytyä energiaperuskirjasta olisi pidettävä varoituksena. Sen pitäisi olla varoitus Venäjään investoiville yrityksille sekä komissiolle. Komission olisi sen vuoksi toteutettava mahdollisimman nopeasti toimia EU:n energiavarmuutta koskevan järjestelmän luomiseksi.

Voimme vain toivoa, että Venäjä kunnioittaa peruskirjaa ja että se ei ryhdy mihinkään todellisiin toimiin. EU:n sisäisten kaasumarkkinoiden on toimittava ilman rajoituksia ja niissä on otettava huomion rajatylittävät yhteydet ja kaasuverkot. EU:n kaasunkuluttajia ei voida jättää monopolien armoille.

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Matthias Groote (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, pidin erittäin paljon siitä, mitä komission jäsen ilmoitti tänään Desertec-hankkeesta. Tällä hankkeella on valtavat mahdollisuudet, ja se on kiinnostava sen vuoksi, että se koostuu monista erillisistä pienistä hankkeista. Tällä luodaan työpaikkoja ja valmistetaan maaperää ympäristön kannalta edulliselle teollisuuspolitiikalle, johon me pyrimme.

Minulla on komissiolle kysymys. Minusta tuntui Desertec-hanketta koskevassa asiassa, että siinä oli jossain määrin laitettu käsijarru päälle. Mitä konkreettisia toimia suunnitellaan verkkoinfrastruktuurin osalta, koska tämä on valtava ongelma uusiutuvan energian kehittämisen yhteydessä? Ajatuksena on luonnollisesti toimittaa sähköä EU:hun autiomaasta suurjännitettä käyttävien tasavirtakaapeleiden välityksellä. Mitä tukitoimenpiteitä komissio voi toteuttaa tämän asian suhteen? Onko jotain tällaisia toimia jo harkittu? Mitä voimme odottaa seuraavalta komissiolta tällä alalla?

  Charles Tannock (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, ECR-ryhmä tukee tarvetta EU:n yhteiselle ulkoiselle energiaturvallisuuspolitiikalle, joka perustuu jäsenvaltioiden väliseen solidaarisuuteen, mutta energialähteiden monipuolistamisen on pysyttävä jäsenvaltioiden toimivallassa. Meidän on luonnollisesti pyrittävä monipuolistamistoimiin, koska olemme liian riippuvaisia Venäjän öljystä ja kaasusta. Myös Yhdistynyt kuningaskunta, joka on perinteisesti riippuvainen Pohjanmeren ja Norjan kaasusta, tuo nyt Venäjältä kaasua.

Meidän on kehitettävä eteläistä käytävää ja meidän olisi pidettävä White Stream hanketta Nabucco-hankkeen ohella ensisijaisena ja myös Kaspianmeren alueen ja Saharan läpi kulkevia reittejä jännittävinä tulevaisuuden mahdollisuuksina Euroopan unionille. Tarvitsemme parempaa kaasun varastointikapasiteettia ja sitä, että putki- ja sähköverkot liitetään enemmän yhteen. Haluamme Yhdistyneessä kuningaskunnassa myös uusia ydinvoimaloita.

Olen tyytyväinen investoinneista uusiutuviin energialähteisiin mukaan lukien Desertec-aurinkovoimahankkeeseen, jolla torjutaan ilmastonmuutosta. Olen iloinen myös tuen monipuolistamisesta. Tarvitsemme myös parempaa energiatehokkuutta. Kuitenkin EU:n hiljattain päättämä hehkulamppujen kielto on ankara toimi, ja siinä ei oteta huomioon iholle aiheutuvia terveysriskejä ja luonnolle elohopeasta aiheutuvia vaaroja. EU on sen vuoksi tarpeettoman epäsuosittu kotimaassani.

  Alejo Vidal-Quadras (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, ennusteet osoittavat, että kaasun kulutus lisääntyy nykyhetken ja vuoden 2030 välillä Euroopan unionissa yli 40 prosentilla ja oma sisäinen tuotantomme laskee. Tämä merkitsee, että kysyntään ei voida vastata edes kaikilla tämänhetkisillä hankkeilla. Tarvitsemme sen vuoksi kaikki mahdolliset hankintalähteet, ja jäsenvaltioiden kaikkien toimien koordinointi on välttämätöntä, jotta niillä myötävaikutetaan mahdollisimman paljon yhteisiin tarpeisiimme.

South Stream ja Nabucco -hankkeisiin sisältyy erittäin tärkeitä talouteen ja energiaan liittyviä sekä historiallisia ja poliittisia näkökohtia. Meidän on tarkasteltava niitä erittäin huolellisesti ja tarkkanäköisesti, ja meidän on otettava huomioon kaikkien asianomaisten valtioiden huolenaiheet ja tarpeet. Monet tällä hetkellä kokemamme ongelmat voitaisiin ratkaista, jos me ensiksi pyrimme päättäväisesti koordinoimaan jäsenvaltioiden toimia, jos me kehitämme sisämarkkinoita ja, tämä on mainittava jälleen kerran, jos puhumme yhdellä äänellä.

  Derek Vaughan (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, pidän myönteisenä eri poliittisten ryhmien tänään esittämiä asiakirjoja sekä komission jäsenen aikaisempaa lausuntoa erityisesti tarpeesta monipuolistaa energiatekniikkaamme sekä turvata toimitusvarmuutemme.

Toimitusvarmuuden turvaamiseen ei ole tietenkään yhtä ainoaa ratkaisua. Kaikki tekniikat on otettava huomioon. Käytössä on oltava yhdistelmä, johon sisältyy hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. Olen kotoisin Walesista, missä on runsaasti hiiltä.

Myös energiatehokkuutta on parannettava. Minusta olisi sen vuoksi käytettävä enemmän EU:n rakennerahastoja energiantehokkuustoimiin energian säästämiseksi mutta myös talouden vahvistamiseksi.

Haluan ottaa nopeasti esiin vielä kaksi asiaa. Ensinnäkin Desertecin, jota pidän kiinnostavana hankkeena, mutta meidän on tunnustettava, että se on pitkän aikavälin hanke. Se ei ole nopea ratkaisu.

Toiseksi kaasuvarantojen varastointi on tärkeää, mutta meidän on jälleen kerran tunnustettava, että se on kallista ja edellyttää rahoitusta.

Kannatan siten kaikkia tänään esitettyjä asiakirjoja ja erityisesti S&D-ryhmän esittämiä asiakirjoja. Nämä ovat tärkeitä asioita, ja haluaisin komission jäsenen kannan näihin kysymyksiin.

  András Gyürk (PPE). – (HU) Hyvät parlamentin jäsenet, päätösehdotuksessa mainitaan, että venäläinen Surgutneftgaz-yritys, jonka omistajuus on epäselvä, hankki hiljattain suuren osuuden unkarilaisesta öljy-yhtiöstä MOLista. Haluan puhua vielä lisää tästä asiasta. Jätin henkilökohtaisesti komission jäsenelle kirjallisen kysymyksen tämän liiketoimen jälkeen. Hän ilmoitti vastauksessaan, että hän piti perusteltuna pyyntöämme tarjota vankempia suojatoimia EU:n energiayhtiöille ulkomailta suuntautuville hankintatoimille, jotka eivät ole avoimia. Tämä on hyvä uutinen. Meidän on myös lisättävä, että tätä tavoitetta ei voida saavuttaa nykyisten säännösten nojalla.

Avoimuussäännökset voidaan kuitenkin kiertää helposti. Sen vuoksi pyydämme komissiolta, että se jättää tyhjänpäiväisen itsetutkiskelun. Sen pitäisi laatia yhteistyössä hallitusten kanssa oikeudellinen kehys, jolla tarjotaan tehokas suoja vihamielisiä yritysvaltauksia vastaan. Arvoisa puhemies, sisämarkkinat on yhteinen eurooppalainen saavutus. Emme saa joutua haavoittuvaan asemaan juuri tämän seikan vuoksi.

  Ivo Vajgl (ALDE). - (SL) Vaikuttaa siltä, että "catch-the-eye" -menettely toimii hyvin, ja olen tyytyväinen saatuani sille vahvistuksen. Tarvitsemme varmaa ja monipuolista tarjontaa. Siitä olemme kaikki yhtä mieltä.

Keskustelumme keskittyy minusta kuitenkin liikaa yhteen asiaan: varoituksiin Venäjän muodostamasta uhasta. Tällaisilla puheilla ei ole mitään myönteistä merkitystä EU:lle. Minusta olisi parempi, että kehitämme kumppanuutta Venäjän kanssa.

Olisin myös tyytyväinen, jos komission jäsen Piebalgs voisi kertoa meille, miten on edistytty energiavarmuutta koskevassa vuoropuhelussa, venäjänsuhteidemme kehittämisessä sekä demokraattisten vaatimusten toteuttamisessa, koska haluamme, että Venäjä kiinnittää niihin enemmän huomiota.

  Andrzej Grzyb (PPE). - (PL) Josias Van Aartsen nimitettiin syyskuussa 2007 Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2006 tekemän (muun muassa) Nabucco-kaasuputkea koskevan päätöksen mukaisesti hankkeen eurooppalaiseksi koordinaattoriksi. Hän esitti vuonna 2009 mielenkiintoisen selvityksen, johon sisältyi myös kiinnostavia päätelmiä. Yksi näistä päätelmistä koski vaikeuksia, joihin voidaan törmätä Nabucco-hankkeen toteutuksessa. Jopa rahoituksen nykyinen taso viittaa tähän tosiasiaan.

Katsotteko asiaa koskevista omista näkökohdistanne huolimatta, että koordinaattorin nimittäminen Nabucco-hankkeen toteuttamiseksi tehostaa sen täytäntöönpanoa, jotta voimme olla varmoja, että tämänpäiväisen keskustelumme aiheella – jonka jäsenvaltiot, kuten kotimaani Puola olettavat toteutuvan – on 100 prosentin mahdollisuus toteutua.

  Andris Piebalgs, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, on vaikeaa antaa vastausta kaikkiin esitettyihin kysymyksiin, mutta haluaisin korostaa muutamaa näkökohtaa.

Ensinnäkin pyrimme energia-alan politiikallamme edistämään kansalaistemme hyvinvointia ja teollisuuttamme. Me pyrimme kohtuuhintaisen ja puhtaan energian toimitusvarmuuteen. Tämä on päällimmäinen tavoitteemme.

Toiseksi me emme tee koskaan mitään rinnakkaissopimuksia, kun käsittelemme energiasopimuksia. Laajentumisesta tai ihmisoikeuksista ei tehdä kompromisseja. Toimimme siitä näkökulmasta, että energiavarojen keskinäinen riippuvuussuhde on kaikkein tärkeintä ja se hyödyttää kaikkia: toimittajia, kauttakulkuvaltioita ja kuluttajia. Kestää jonkin aikaa, ennen kuin kumppanimme saadaan vakuuttuneiksi, mutta se on ainoa tapa saada aikaan vakautta.

Kolmanneksi, vaikka joskus vaikuttaa siltä, että olemme hitaita, minusta tuntuu, että teollisuuden ehdotuksiin nojautuminen ja teollisuuden tukeminen on erittäin tärkeää, koska tämä tekee meistä vahvan. Emme ole ehkä moottorivene energian valtameressä, mutta tämä edistää vakautta. Kun teemme muutoksen, meillä on paljon laajemmat lähtökohdat siihen. Olemme siten turvallisemmassa asemassa. Kaikki hankkeet on tarkastettu asianmukaisesti kustannustehokkuuden ja tulevien mahdollisuuksien osalta. Sen vuoksi uskon, että tämä on oikeanlainen tuki.

Seuraava ala, jolla esiintyy heikkouksia ja josta keskustelemme edelleen, on ulkoinen energiapolitiikka ja yhtenäisyys. On totta, että tällä alalla on paljon kiistoja tai ainakin havaittavia ristiriitoja, ja olisin komission jäsenenä tyytyväinen, jos ulkoinen energiapolitiikka olisi yhtenäisempi.

Tässä päätöslauselmaesityksessä käsitellään juuri tätä kysymystä, sillä vaikka jäsenvaltioiden välillä ei ole sisäistä konfliktia, tietynlainen kiista voidaan kuitenkin havaita. Kaikki jäsenvaltioiden harjoittamat toimet hyödyttävät myös Euroopan unionia. Meidän olisi siten seurattava näitä toimia ja todella rakennettava järjestelmää, jossa puhumme yhdellä äänellä, emmekä ainoastaan suullisesti vaan myös niiden näkemysten perusteella, joita haluamme korostaa. Tästä syystä toinen strateginen energiakatsaus on vielä hyvin tärkeä. Kaikki toisessa energiakatsauksessa esittämämme näkökohdat ovat siinä edelleen.

Komission näkökulmasta voidaan selkeästi panna merkille, että meillä ei ole varaa siirtyä keskinäisestä riippuvuussuhteesta riippuvuuteen. Sen vuoksi kannatamme erityisesti monipuolistamishankkeita, kuten Nabuccoa ja nesteytettyä maakaasua. Ne eivät muuta täysin keskinäistä riippuvuussuhdettamme muihin valtioihin, mutta ne tarjoavat meille ylimääräistä liikkumavaraa. Siitä tässä on kysymys, mutta samanaikaisesti me panemme ehdottomasti huomioon energia-alan kehityksen.

Ydinenergian osalta totean, että olemme jättäneet tämän vaihtoehdon. Olemme hyväksyneet ydinturvallisuusdirektiivin, mutta asia on pitkälti kansallinen ja erittäin herkkä. Uskon, että meidän on unionin näkökulmasta tukeuduttava ydinturvallisuutta koskevaan yhteistyöhön ja pyrittävä luomaan turvallisempi ja yhtenäisempi järjestelmä. Epäilen kuitenkin, että voisimme edetä pidemmälle.

Lopuksi uskon todella, että nämä aiheet ja keskustelut auttavat paljon energiapolitiikan hahmottamisessa, mutta siihen ei ole yhtä ainoata välinettä. Välineitä on monia, ja me palaamme tähän keskusteluun myöhemmin.

Paljon kiitoksia tästä keskustelusta. Vastaan mielelläni kysymyksiin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa tai muissa valiokunnissa, jotka haluavat käsitellä energia-alan kysymyksiä yksityiskohtaisemmin.

  Puhemies. – (HU) Keskustelu on päättynyt.

Olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾.

Äänestys toimitetaan tänään klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE), kirjallinen. – (RO) Olen iloinen edistyksestä, jota on saavutettu Ankaran sopimuksen allekirjoittamisen ansiosta avatun Nabucco-hankkeen sekä Desertec-hankkeen aloittamista koskevan pöytäkirjan vuoksi. Nabucco-hankkeen on oltava etusijalla, koska sillä tarjotaan ratkaisu kaasun toimitusta koskevaan ongelmaan, joka on pahentunut viime vuosina. Olen tietoinen, että vaikka Nabucco on tärkeä geopoliittisesta näkökulmasta, hankekumppaneilla on oltava myös vahvoja kaupallisia motiiveja, jotta hanke toteutetaan mahdollisimman pian. Talouskriisi, joka on vähentänyt hankkeeseen osallistuvien yritysten investointeihin käytettävissä olevia varoja, ja lukuisat putken toimituslähteitä koskevat epävarmuustekijät, ovat esteitä, jotka on ratkaistava. Hankkeelle tarjoamamme 200 miljoonaa euroa on hyvä asia, mutta meidän on myös tehostettava poliittisia ja diplomaattisia toimia Turkin ja alueen kaasua tarjoavien valtioiden kanssa. Pyydän jäsenvaltioita sen vuoksi osoittamaan solidaarisuutta, jotta viime vuosien kaltaiset kaasukriisit voidaan torjua. Emme voi odottaa Lissabonin sopimuksen voimaantuloa ja Nabucco-hankkeen päätökseen saattamista, kun eurooppalaiset voivat jäädä ilman kaasua keskellä talvea Venäjän ja Ukrainan välisten kiistojen vuoksi.

  Ivailo Kalfin (S&D), kirjallinen. – (BG) EU:lla ei ole valitettavasti edelleenkään tehokasta energiavarmuuspolitiikkaa. Tähän suuntaan on otettu viime vuosina ensimmäiset askeleet, ja haluaisin kiittää niistä erityisesti komission jäsentä Piebalgsia. Bulgaria on myös edistänyt tätä asiaa. Nämä toimet ovat kuitenkin vielä liian hitaita, varsinkin kun otetaan huomioon Venäjän ja muiden kilpailijoiden erityisen dynaaminen toiminta.

Tarvitsemme paljon selkeämmän ja aktiivisemman politiikan, johon on kuuluttava jotain seuraavista aloista:

– kaikkien EU:hun suuntautuvien kaasutoimitushankkeiden loppuunsaattamisen edistäminen, koska tällä voidaan realistisesti varmistaa markkinaehtoinen rahoitus myös Nord Streamille ja South Streamille;

– uusien sellaisten laitosten rakentamisen edistäminen, jotka myötävaikuttavat energiaomavaraisuuteen ja vähentävät hiilidioksidipäästöjä mukaan lukien erityisesti ydinvoimalat ja uusiutuvat energialähteet;

– yhteisten sääntöjen laatiminen kaasun toimitukselle ja kauttakululle;

– aktiivinen Keski-Aasian ja Kaukasuksen alueen valtiota koskeva politiikka, jolla varmistetaan Kaspianmeren alueen kaasun toimittaminen EU:hun.

  Tunne Kelam (PPE) , kirjallinen. – (EN) Tämä keskustelu on lisätodiste siitä, miten välttämättömästi EU tarvitsee yhtenäistä energiapolitiikkaa. Eräät jäsenvaltiot kehottavat komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan konkreettisia koordinoituja toimia solidaarisuuden hengessä ja ehdottavat, että olisi toimittava niin kuin EU:lla jo olisi tällainen politiikka. Niiden toimilla on poliittisen ja moraalisen merkityksen lisäksi käytännön merkitystä, koska kansalaisten edustajina ne voivat nopeuttaa yhteisen energiapolitiikan luomista. Jotkut muut jäsenvaltiot käyttävät tällaisen politiikan puuttumista tekosyynä, jolla ne perustelevat kahdenvälisiä sopimuksia sellaisten toimittajien kanssa, jotka eivät usein välitä avoimuutta ja oikeudenmukaista kilpailua koskevista edellytyksistä EU:n solidaarisuudesta puhumattakaan. Tämä on lyhytnäköinen ja vaarallinen lähestymistapa, joka hyödyttää niitä epädemokraattisia toimittajia, joiden poliittinen strategia on saada aikaan erimielisyyttä EU:ssa ja heikentää sitä. Komission olisi tarjottava poliittisen ja lainsäädännöllisen tuen lisäksi rahoitusta yrityksille, jotka osallistuvat ponnisteluihin energiatoimitustemme monipuolistamiseksi. Todelliseen energiasolidaarisuuteen pääsemiseksi jäsenvaltioiden olisi annettava tietoja toisilleen ja komissiolle kolmansien maiden kanssa tehdyistä sopimuksista.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Koska olemme uuden vaalikauden edessä, olen sitä mieltä, että Euroopan parlamentin on osallistuttava aktiivisemmin energiavarmuuden turvaamista koskevalle alalle. Haluan korostaa tämän vuoksi Nabucco-hankkeen merkitystä. Sillä edistetään Euroopan unionin energiavarmuuden turvaamista, koska sillä taataan EU:n kuluttajien pääsy vaihtoehtoisiin lähteisiin turvallista reittiä pitkin. Itävallan, Bulgarian, Romanian, Turkin ja Unkarin välisen sopimuksen allekirjoittaminen 13. heinäkuuta 2009 antaa myönteisen viestin investoijille ja maakaasua toimittaville valtioille, koska se merkitsee, että hankkeeseen osallistuvat kumppanuusvaltiot antavat poliittisen sitoumuksen kaasuputken rakentamispyrkimyksien jatkamisesta. Tähän hankkeeseen osallistuvien valtioiden on jatkettava komission rinnalla pyrkimyksiä saada Nabuccolle investointeja ja varmistaa luotettavat toimittajat.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Sen lisäksi, että Venäjä on päässyt ykkösasemaan kaasunviejämaiden luettelossa, siitä on hiljattain tullut suurin öljynviejämaa maailmassa ohittaessaan Saudi-Arabian. Tämä tilanne asettaa Moskovan erityisen vaikutusvaltaiseen asemaan, koska nämä varannot ovat sen hallinnassa. Energia on kuitenkin hyödyke, johon on sovellettava markkinatalouden periaatteita. Ei saa olla mahdollista, että energiaa käytetään poliittisen painostuksen välineenä. EU:n kokemat energiakriisit osoittavat, että on tärkeää monipuolistaa energian hankintalähteitä. Ne ovat myös osoittaneet sen lisäarvon, jonka Nabucco tarjoaa koko Euroopan unionille. Romania on tukenut ja tukee edelleen voimakkaasti Nabucco-hanketta. Romania allekirjoitti Nabucco-hanketta koskevan hallitustenvälisen sopimuksen heinäkuussa Turkin, Bulgarian, Unkarin ja Itävallan kanssa. Pidämme tämän sopimuksen tekemistä menestyksenä ja tärkeänä edistysaskeleena. Nabucco-hankkeen kaasuputki joutuu kohtaamaan monia haasteita ennen kuin se toteutetaan, koska sillä on niin suuret mittasuhteet ja merkitys. Ainoa keino näiden haasteiden voittamiseksi on pitää kiinni asianmukaisista toimenpiteistä.

  Traian Ungureanu (PPE), kirjallinen. – (EN) Olemme pyrkineet kovasti edistämään yhtenäistä energiapolitiikkaa, mutta sellainen politiikka on jo olemassa ja sitä sovelletaan. On vain yksi ongelma: se ei ole meidän vaan se on Venäjän politiikka. Nyt Ranskan sähkölaitos EDF allekirjoittaa South Streamia koskevan sopimuksen. Sitä ennen venäläiset ottivat haltuunsa unkarilaisen yrityksen MOLin osakkuuden Nabuccossa. Ja sitä ennen Itävallan maakaasuterminaali Baumgartenissa joutui salaperäisen yrityksen Centrexin haltuun. Tarvitsemme selkeää eurooppalaista energiapolitiikkaa ja tarvitsemme sitä heti. Tämä on ehkä viimeinen tilaisuus asettua Nabuccon taakse. Muussa tapauksessa, jos neuvosto ja komissio pysyttelevät puolueettomina, ne voivat valmistautua hyvin kylmiin talviin ja hyvin kiihkeään politiikkaan.

***

  Mario Mauro (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, esitän teille pyynnön hiljaisen hetken pitämisestä parlamentissa, koska olemme saaneet Kabulista tietoa erittäin vakavasta hyökkäyksestä kansainvälisiä rauhanturvajoukkoja vastaan. Tähän mennessä saatujen väliaikaisten tietojen mukaan Italian joukoissa on sattunut kuusi kuolemantapausta Folgore-laskuvarjosotilaiden keskuudessa.

Esitän sen vuoksi, että pyydätte parlamentissa minuutin hiljaisuutta, jotta voimme muistaa kaikkialla maailmassa rauhan ja vapauden aatteiden vakiinnuttamisen puolesta taistelevia.

  Puhemies. – (HU) Hyvät parlamentin jäsenet, kuten juuri kuulitte Mario Maurolta, Afganistanissa on sattunut traaginen tapaus: kuusi rauhanturvaajaa on menettänyt henkensä. Haluaisin ystävällisesti pyytää, että vietämme seisoen minuutin hiljaisen hetken kunnianosoituksena tämän traagisen tapauksen vuoksi.

(Parlamentti nousi seisomaan ja vietti minuutin hiljaisuuden)

Puhetta johti
varapuhemies Stavros LAMBRINIDIS

(1) Ks. pöytäkirja.

4. Äänestykset

  Puhemies. – (EL) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

4.1. Voita ja rasvatonta maitojauhetta koskevat vuosien 2009 ja 2010 interventiojaksot (A7-0005/2009, Paolo De Castro) (äänestys)

4.2. Yhteisen maatalouspolitiikan suorat tukijärjestelmät (A7-0004/2009, Paolo De Castro) (äänestys)

4.3. SWIFT (äänestys)

– Ennen tarkistuksesta 2 toimitettua äänestystä

  Jeanine Hennis-Plasschaert, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, ALDE-ryhmä vastustaa tätä vaihtoa.

(Verts/ALE-ryhmän pyynnöt vaihtaa tarkistusten 1 ja 2 tekstien järjestystä)

– Ennen tarkistuksesta 1 toimitettua äänestystä

  Jeanine Hennis-Plasschaert, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, ALDE-ryhmä vastustaa tätäkin.

(Verts/ALE-ryhmän pyynnöt vaihtaa tarkistusten 1 ja 2 tekstien järjestystä)

4.4. EY:n ja Tadžikistanin välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus(äänestys)

4.5. EY:n ja Tadžikistanin välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus(A7-0007/2009, Alojz Peterle) (äänestys)

4.6. Liettuan tilanne lain alaikäisten suojelemisesta antamisen jälkeen (äänestys)

4.7. Maidontuotannon kriisi (äänestys)

4.8. Energiavarmuus (Nabucco ja Desertec) (äänestys)

  Puhemies. - (EL) Äänestys on päättynyt.

5. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

Yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0026/2009)

  Tunne Kelam (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, äänestin Liettuaa koskevaa päätöslauselmaa vastaan, sillä minusta päätöslauselma on ennenaikainen ja tasapainoton reaktio lakiin, joka ei ole vielä edes tullut voimaan, puhumattakaan sen alkuperäisestä sanamuodosta.

On totta, että ihmisoikeudet kuuluvat unionin toimivaltaan. Tässä tapauksessa unioni on kuitenkin hyvin vähällä rikkoa jäsenvaltion täysivaltaisuusperiaatetta, ja tämän vuoksi vastustin päätöslauselmaa, pitäen mielessä myös sen, että sillä olisi kielteinen vaikutus Irlannin kansanäänestykseen huonona esimerkkinä siitä, kuinka jäsenvaltioiden täysivaltaisuutta voidaan kohdella.

  Bogusław Sonik (PPE). - (PL) Arvoisa puhemies, äänestin päätöslauselmaa vastaan, koska Liettua pystyy itse ratkaisemaan ongelman. Liettuan presidentti on perustanut erityisen työryhmän tarkastamaan lakia, jonka on määrä tulla voimaan vasta vuonna 2010. Lisäksi katson, että päätöslauselma merkitsisi liiallista puuttumista Liettuan kaltaisen suvereenin kansakunnan asioihin. Päätöslauselmassa myös pyydetään Euroopan unionin perusoikeusvirastoa antamaan lausunto laista. Perusoikeusviraston toimivaltaan ei kuulu yksittäisten valtioiden arvioiminen ja lausuntojen antaminen tällaisista tapauksista. Tämä olisi vaarallinen ennakkotapaus.

  Bernd Posselt (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, olen innokas yhteisön kannattaja ja niin Euroopan perustuslain kuin Lissabonin sopimuksenkin puolestapuhuja. Taistelen myös ihmisoikeuksien puolesta. Tämä päätöslauselma aiheuttaa kuitenkin Euroopalle suurta vahinkoa, varsinkin Irlannin kansanäänestyksen alla, ja siinä käytetään ihmisoikeuksia väärin ideologisissa tarkoituksissa. Liettuan lailla ei ole mitään tekemistä ihmisoikeuksien kanssa, vaan sillä pikemminkin suojataan Liettuan lasten oikeuksia kuin rikotaan niitä. Katson päätöslauselman tämän vuoksi ideologiseksi häpeäpilkuksi. Parlamentin vasemmisto ja liberaalit ovat aiheuttaneet Euroopalle vakavaa haittaa tällä päätöslauselmalla.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, liettualaiset ystävämme olisivat varmaan toivoneet itselleen jotain muuta. Vapauduttuaan Neuvostoliiton ikeestä he halusivat mahdollisimman nopeasti sen toisen liiton jäseniksi, joka haluaa esiintyä ainutlaatuisena vapaiden kansakuntien liittona. Nyt kuitenkin vaikuttaa jälleen siltä, että yksi valvoja on yksinkertaisesti vaihtunut toiseen, joskin ovelampaan. Nytkään Liettua ei ole enää vapaa: kun Liettuan parlamentti antaa lain alaikäisten suojelemisesta, sitä arvostellaan ankarasti sen ongelmista ja karsastetaan. Ei ole enää ainuttakaan alaa, johon yhteisö ei sekaantuisi, eikä tämä asia todellakaan tule paranemaan tulevina vuosina. Itse asiassa päinvastoin, uusi ihmisoikeuskomissaari – mitäpä nimistä – vahvistaa yhteisön holhousta entisestään. Kiitos teille, jäsen Verhofstadt, kiitos muillekin komission byrokraateille, tästä vapauden tukahduttamisesta.

  Daniel Hannan (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, katsokaa, kuinka EU:n lainsäädännön tiheikkö kasvaa. Katsokaa, kuinka Brysselin kärhet ulottuvat jokaiseen railoon, jokaiseen kansallisen elämän sopukkaan.

Tällaiset asiat, alaikäisten suojelu, ovat monissa vaalipiireissämme arkaluontoisia ja eettisiä kysymyksiä. Jos me täällä parlamentissa oletamme voivamme säätää lakeja kansallisvaltioille, mihin niitä enää tarvitaan? Eikö röyhkeydellämme ole mitään rajaa?

Haluan tehdä tätä koskevan kantani täysin selväksi: kun Yhdistyneessä kuningaskunnassa käsiteltiin hyvin samankaltaista lainsäädäntöä, jota kutsuttiin luvuksi 28, olin todellakin ainoa sitä vastustava konservatiivi. Olin vuosia edellä muuta puoluettani vaatiessani homoseksuaalien tasa-arvoa, myös tasa-arvoa itsemääräämisoikeuden suojaikärajoissa ja rekisteröidyissä parisuhteissa. Olen iloinen siitä, että muutkin puolueessani ovat nyt omaksuneet tämän kannan.

Mutta minäpä en olekaan liettualainen lainsäätäjä! Tästä asiasta Liettuassa on päätettävä niiden henkilöiden, jotka ovat vastuussa päätöksistään valtion demokraattisten mekanismien ja menettelyjen mukaisesti. Jos emme ole valmiita sallimaan heille tätä, voimme yhtä hyvin panna naftaliiniin omat kansalliset parlamenttimme, muuttaa ne museoiksi ja lukita ovet.

Yhteinen päätöslauselmaesitys RC–B7–0047/2009)

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, monien maatilojen selviytyminen on vakavasti uhattuna. Tämän vuoksi olen iloinen siitä, että olemme tänään hyväksyneet puoluerajat ylittävän päätöslauselmaesityksen maitoalan kriisistä. Pahoittelen syvästi sitä, ettei Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä osallistunut esityksen laatimiseen.

On tehtävä selväksi, ettemme selviydy tästä kriisistä pelkästään komission ehdottamin toimenpitein. Meidän on ennen kaikkea lisättävä maitotuotteiden kulutusta vähentääksemme markkinoiden jännitteitä. Tässä myynnin edistäminen on tärkeämpää kuin varastointi. Rakentavia ehdotuksia, kuten maitojauheen käyttö vasikoiden ruokinnassa, juustotuotteiden vähimmäishintojen määrittäminen, juustonkorvikkeiden selkeät merkinnät sekä voirasvan käyttö jäätelön ja leipomotuotteiden valmistuksessa, on esitetty jo pitkään. Minä en ymmärrä, miksi komissio ei ole jo toteuttanut niitä.

Kehotan komissiota panemaan merkille päätöslauselmaesityksessä esitetyt ehdotukset ja panemaan ne viipymättä täytäntöön.

  Oldřich Vlasák (ECR). – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan selittää, miksi pidättäydyin äänestämästä maitoalan kriisistä. On surullinen tosiasia, että maitoalan tilanne on äärimmäisen kriittinen. Vaikka kuluttajahinnat ovat viime vuosina nousseet 14 prosenttia, maidon ostohinnat ovat laskeneet lähes 40 prosenttia. Monet eurooppalaiset maidontuottajat ovat nyt konkurssin partaalla. Esimerkiksi Tšekin tasavallassa 15 meijeriä on taloudellisesti kliinisesti kuolleita Madetan toimitusjohtaja Teplýn mukaan. Tilanne on kuitenkin ratkaistava järjestelmällisesti alan pitkän ajanjakson hallinnon kautta, ei pelkästään tukien, intervention-ostojen ja yksityisen varastoinnin tukien kaltaisin lyhytaikaisin tukitoimin. Sellaiset ainoastaan vääristävät markkinoita eivätkä estä hintojen epävakautta. Samalla meidän on luotava tasavertaiset toimintaolosuhteet kaikkien jäsenvaltioiden kaikille maanviljelijöille, eikä pelkästään maitoalalla.

  Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, tämä komission ehdotus on todellakin tervetullut ja järkevä, ainakin taloudelliselta ja poliittisesti realistiselta kannalta. On kuitenkin lisättävä, että jos tarkastelemme tilannetta kaikilta kannoilta, hintojen laskeminen ei ole seurausta pelkästään vähentyneestä kysynnästä.

Meidän on otettava huomioon myös Itävallan ja alppialueiden maidontuottajien ongelmat. Pienet perhetilat eivät voi todellisuudessa kilpailla pohjoisen Saksan ja Alankomaiden valtavien maitotilojen kanssa. Tästä syntyy epätasapaino. Koko maitomäärän vapauttaminen pakottaisi itävaltalaiset maitotilat lopettamaan toimintansa, ja sillä olisi vakavia ja arvaamattomia seurauksia, myös perinteiseen maisemaan.

Euroopan markkinoita dominoisivat muutamat monikansalliset yhtiöt. Voin hyvin kuvitella, mitä seurauksia tästä olisi myös elintarvikkeiden laadun osalta.

  Mario Borghezio (EFD). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, muutaman viime päivän aikana kaikkialla Euroopassa on saatu seurata maidontuottajien oikeutettua protestia, joka koskee hintoja, Euroopan unionin toimettomuutta ja merkintöjen sallimista – ei tulevaisuudessa vaan välittömästi – erityisesti keinotekoisten maitotuotteiden merkintöjen.

Haluamme kuluttajien ruokapöytiin tuoreita tuotteita, tuotteita, joiden alkuperän tunnemme, emmekä muista valtioista tulevaa roskaa: maitojauhetta, jota uskotellaan omien tuottajiemme tuoreeksi maidoksi. Huomenna maitoa kaadetaan pois Padaniassa, kuten muuallakin Euroopassa – ja tämä on merkittävä protesti, sillä siinä vaalitaan omien tuotteidemme laatua. Me eurooppalaiset haluamme syödä oman alueemme terveellistä ruokaa: hyvää, tuoretta maitoa, jota minäkin tietysti juon. Padaniassa juomme tuottajiemme uhrauksen muistolle, ja sitä Euroopan on suojeltava.

Euroopan komission jäsen jätti pitkään kypsytetyn juuston säännösten ulkopuolelle, se suojelee ainoastaan maitojauheen tuottajia. Tämä on häpeällistä!

  Krisztina Morvai (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, elämme aikoja, joina maidontuottajat tekevät päivittäin itsemurhia, jopa Ranskan kaltaisissa rikkaissa länsivaltioissa. Tämä on siis valtava murhenäytelmä. Äänestin molempien jäsen De Castron mietintöjen puolesta, sillä tarvitaan välittömiä, kiireellisiä toimia. Tiedämme kuitenkin, että maitojauhetta ja voita on varastoitu interventiovarastoihin. Ne otetaan ulos interventiovarastoista, jolloin ne ainoastaan laskevat jälleen hintoja. Tämä on yksi ongelmistani.

Toinen ongelma on se, että toimenpide auttaa todennäköisemmin suuria kuin pieniä tiloja. Meidän ei kuitenkaan pidä unohtaa sitä, että pientilalliset tarvitsevat välittömästi apua perustoimeentuloonsa, kun taas suurtilallisten osalta se auttaisi vain säilyttämään tai lisäämään voittoja. Tarvitaan perustavaa laatua olevia muutoksia. Meidän on lopultakin taattava elintarvikeomavaraisuus sen sijaan, että käyttäisimme WTO:n sanelemaa vapaakauppamallia. Kuten muut puhujat ovat ennen minua jo todenneet, tarvitsemme paikallisten viljelijöiden paikallisesti tuottamia elintarvikkeita.

  Daniel Hannan (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, kaikkien puheenvuoron käyttäneiden tavoin olen tietoinen maataloussektorin kriisin laajuudesta. Kuka tahansa maanviljelijöitä edustava on siitä tietoinen. Kriisin on kuitenkin synnyttänyt nykyinen maatalousjärjestelmämme – yhteinen maatalouspolitiikka – jolla on ollut kohtalokas vaikutus kotiseutuni maanviljelijöihin Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Eikä pelkästään maanviljelijöihin, vaan myös kuluttajiin, veronmaksajiin sekä todellakin kolmannen maailman köyhiin, jotka eivät pääse markkinoille ja joiden niskaan ylijäämät hylätään.

Olimme asteittain siirtymässä Euroopan unionissa pois suorien tukien järjestelmästä, jolla oli tuhoisia vaikutuksia niin ympäristöön kuin talouteenkin, ja nyt palaamme vauhdilla takaisin. Voin kertoa teille, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa ihmiset muistavat hyvin, kuinka maitokiintiöjärjestelmä toimi. Meille annettiin kiintiö, joka oli pienempi kuin kansallinen tuotantomme, joten muistamme hyvin, kuinka brittiläiset maanviljelijät käyttivät maitoa lannoitteena tai kaatoivat sitä viemäriin, ja joutuivat sitten tuomaan maitoa Alankomaista, Ranskasta ja muista Euroopan unionin osista vastatakseen kysyntään. Olimme juuri pääsemässä tästä, ja nyt parlamentti on äänestänyt järjestelmän palauttamisesta.

Sen, joka luulee Euroopan unionin edistyvän suuntaan, jossa tehdään vähemmän ja siirretään valtaa, on vain todettava tämänpäiväisen äänestyksen tulos.

  Syed Kamall (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, viime viikolla julkaistiin uudelleen useita The Beatlesin albumeja digitaalisesti remasteroituina. Tällä viikolla keskustelemme maitokiintiöjärjestelmästä remasteroituna. Ensi näkemältä niillä ei vaikuta olevan paljon yhteistä, kunnes pohdimme yhden Beatlesin kappaleen, Back in the USSR, nimeä. Minusta se sanoo kaiken. Tässä meillä on järjestelmä, jonka hinnat ja kiintiöt määrittävät byrokraatit, eivät kuluttajien tarpeet tai edes tuottajien tarpeet. Tässä meillä on järjestelmä, jossa kuluttajat maksavat kaksinkertaisia hintoja ja korkeampia veroja tukeakseen järjestelmää, joka ei valittanut korkeista hinnoista.

Muista Martin Schulzin viime vaalikauden lopulla todenneen lopultakin nähneensä PPE-ryhmän sosialidemokratisoituneen. No, itse asiassa minusta hänen unelmansa on edennyt, ja nyt me havaitsemme EU:n muistuttavan Neuvostoliittoa. Toivommeko me todellakin olevamme EUSSR?

  Jens Rohde (ALDE). - (DA) Arvoisa puhemies, me tanskalaiset liberaalit tunnemme suurta sympatiaa maanviljelijöitä kohtaan, jotka kohtaavat aikamme suuria taloudellisia haasteita, ja itse asiassa tunnemme myös suurta sympatiaa sitä ajatusta kohtaan, että annetaan lyhytaikaista tukea sitä tarvitseville. Ainoa ongelma on se, etteivät lyhytaikaiset institutionaaliset tukijärjestelmät koskaan jää lyhytaikaisiksi useista hienoista aiejulistuksista huolimatta. Niistä tulee aina lopulta pysyviä, ja sen kaikki me, jotka olemme osallistuneet niiden täytäntöönpanoon täällä tai kansallisissa parlamenteissa, hyvin tiedämme. Tämän vuoksi pelkäämme – ja meistä niin kuuluukin tehdä – että tässä päätöslauselmassa suositellut toimenpiteet sekä myös komission aloitteet johtavat tässä valossa tosiasiallisesti jatkuvalle tielle pois siitä erinomaisesta uudistusprosessista kohti tehokasta maataloutta, josta komission jäsen on vastannut, emmekä tämän vuoksi voi hyväksyä tätä päätöslauselmaa.

Yhteinen päätöslauselmaesitys RC–B7–0040/2009

  Zigmantas Balčytis (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, äänestin päätöslauselman puolesta, sillä energian toimitusvarmuus on tällä hetkellä hyvin tärkeä asia kaikille Euroopan unionin jäsenvaltioille.

Venäjän ja Ukrainan välinen hiljattainen kriisi osoitti selvästi energia-alan nykyiset ongelmat ja erityisesti tiettyjen jäsenvaltioiden täydellisen riippuvuuden yksittäisistä maakaasun toimittajista.

Baltian maat, jotka ovat eristyksissä muusta Euroopasta, ovat Itä-Euroopan maakaasun toimittajien armoilla. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan kehittää kattavaa yhteistä energiapolitiikkaa, joka perustuu solidaarisuuteen, energialähteiden monipuolistamiseen ja yhteisten etujemme puolustamiseen.

Käytän tilaisuuden hyväkseni ja kiitän komissiota sekä erityisesti puheenjohtajavaltio Ruotsia Itämeren strategian esittämisestä, sillä se mahdollistaa rakennerahastojen tehokkaan hyödyntämisen entistä vaikuttavammin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Olen vakuuttunut siitä, että asianmukaisesti täytäntöönpantuna strategiasta tulee alueellisen menestymisen esimerkki.

Lopuksi haluan kehottaa komissiota ottamaan johtoaseman Itämeren strategian täytäntöönpanossa, jotta voidaan varmistaa, etteivät yksittäisten jäsenvaltioiden edut joissakin tapauksissa sivuuta yhteisiä strategisia tavoitteita.

  Bogusław Sonik (PPE). – (PL) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska energiakysymys on merkittävä koetus eurooppalaiselle solidaarisuudelle. Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä tässä asiassa.

Energiapolitiikka on yhdistettävä ulkopolitiikkaan. Komission on myös tarkasteltava energialähteiden monipuolistamista toimitusvarmuuden takaamiseksi eri jäsenvaltioissa. Ilmastonmuutoksen torjuminen merkitsee sitä, että hiileen perustuva energia voi kohdata huonoja rahoitusoloja. Silloin hinnankorotukset vaikuttavat kansalaisiin. Meidän on korkea aika ottaa käyttöön yhteinen EU:n laajuinen politiikka tällä alalla. Komission on ilmaistava selkeästi, että se tuomitsee niiden jäsenvaltioiden itsekkään asenteen, jotka eivät pidä vaarallisena riippuvuutta yhdestä toimittajasta, esimerkiksi Venäjään luottamista maakaasun osalta.

Meidän on ryhdyttävä toimiin. Euroopan komission ja energiasta vastaavan komission jäsenen on ilmaistava poliittinen tahtonsa selkeästi.

  Iosif Matula (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, äänestin tämän päätöslauselman puolesta ja selitän, miksi tein niin. Euroopan unioni on riippuvainen energian tuonnista. Energian kulutus kasvaa jatkuvasti, mutta luonnonvarat ovat rajallisia. Energiavarmuus edellyttää samanaikaisesti sekä energialähteiden ja toimitusreittien monipuolistamista että hyvin tehokkaita jäsenvaltioiden välisiä yhteenliitäntöjä, joita parhaillaan työstetään erilaisissa hankkeissa. Yhteisö rahoittaa Romanian ja sen naapurimaiden Unkarin ja Bulgarian välisiä kaasuputkia. Totesin, että olemme nyt näin pitkällä, mutta mitä meidän on vielä tehtävä?

Haluan tehdä kenties uskaliaan mutta yksinkertaisen vertailun sähköenergiaan. Tällä hetkellä taloihimme tulee sähkövirta, emmekä me tiedä mistä se tulee. Monipuolistetun maakaasuverkon ja lukuisten toimitusverkkojen on tarjottava meille mahdollisuus saavuttaa täsmälleen sama tavoite: taata kaasutoimitukset kaikissa tilanteissa, tilanteesta riippumatta. Tämän vuoksi kannatin ja kannatan edelleen Nabucco-hanketta, mutta myös uusiutuvien energialähteiden monipuolistamista samanaikaisesti.

Kirjalliset äänestysselitykset

– Mietintö: Paolo De Castro (A7-0005/2009)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin ehdotuksesta neuvoston asetukseksi voita ja rasvatonta maitojauhetta koskevien vuosien 2009 ja 2010 interventiojaksojen osalta laaditun mietinnön puolesta, koska katson nämä toimenpiteet jatkoksi niille myönteisille toimille, joilla on ollut välitön vaikutus ylituotannon sääntelyssä maitoalan markkinoilla. Viimeisten 12 kuukauden hintojen lasku maidon maailmanmarkkinoilla on seurausta yleisestä tuotannon kasvusta ja maailmanlaajuisen kysynnän vähenemisestä talous- ja rahoitusalan kriisin vuoksi. Tämä oikeuttaa jatkamaan voita ja maitojauhetta koskevia julkisia interventioita.

  Jean-Pierre Audy (PPE), kirjallinen. – (FR) Italialaisen kollegani Paolo De Castron mietinnön perusteella äänestin yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevasta asetuksesta poikkeamista voita ja rasvatonta maitojauhetta koskevien vuosien 2009 ja 2010 interventiojaksojen osalta koskevan neuvoston asetusehdotuksen puolesta. Kaikkien elintarvikkeiden hintojen räjähdettyä maailmanlaajuisesti vuonna 2007, myös maidon, hinnat ovat viimeisten 12 kuukauden aikana romahtaneet. Tuen komissiota, joka vuoden 2009 alussa otti käyttöön tuen voin yksityiselle varastoinnille tukeakseen markkinoita. Koska tilanne on poikkeuksellinen, kannatan nykyisen voita ja rasvatonta maitojauhetta koskevan julkisen interventiojakson jatkamista 28. helmikuuta 2010 asti tarjouskilpailun kautta. Lisäksi, koska maitoalan markkinoiden toipumisen edellyttämä aika on vielä epävarma, tuen komissiolle annettua lupaa jatkaa vuosien 2010/2011 interventiojaksoa, edelleen tarjouskilpailun avulla, jos markkinaolot sitä edellyttävät.

  David Casa (PPE), kirjallinen. − (EN) Mietintö koskee ehdotusta neuvoston asetukseksi yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevasta asetuksesta poikkeamiseksi voin ja rasvattoman maitojauheen interventiojaksojen osalta. Koska maitoalalla on vakava kriisi, äänestin mietinnön puolesta.

  Lena Ek, Marit Paulsen, Olle Schmidt ja Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen. − (SV) Olemme täysin tietoisia siitä, että maidontuottajien tilanne on kestämätön. Olemme kuitenkin yhtä lailla tietoisia ja vakuuttuneita siitä, etteivät EU:n interventiot ole ratkaisu. Nyt on tullut aika siirtyä markkinaperusteiseen ja vakuutusperusteiseen järjestelmään, joka vapauttaa maanviljelijät järkyttämättä kotimaisia tai maailmanlaajuisia markkinoita. On myös korkea aika tarkastella kilpailutilannetta laajan tuotantoteollisuusalan ja lähes yhtä laajan elintarviketeollisuusalan osalta, jotka ovat maanviljelijän ja kuluttajien välissä.

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Haluan todeta seuraavaa maitokiintiöiden jäädyttämistä koskevista tarkistuksista. Ensinnäkin, ei ole syytä olettaa, että ehdotettu tuotantokiintiöiden kasvattaminen (YMP:n tarkistuksen jälkeen) vaikuttaisi alan kriisiin.

Toiseksi kiintiöiden jäädyttäminen (jota Euroopan parlamentin päätöslauselman tarkistuksissa ehdotetaan) kohdistuisi maanviljelijöihin niissä valtioissa, jotka ovat juuri täyttämäisillään kiintiönsä. Olisi epäreilua ja jopa moraalitonta muuttaa sääntöjä pelin tässä vaiheessa. Kolmanneksi haluan muistuttaa teitä siitä, että vuoden 2002 Kööpenhaminan huippukokouksessa neuvottelimme (ja Puola osallistui neuvotteluihin) maitokiintiöistä tietäen, että kiintiöitä sovellettaisiin vuoteen 2007. Luxemburgissa kiintiöjärjestelmää jatkettiin vuoteen 2014 ilman meitä tai äänioikeuttamme.

Emme voi ratkaista maitoalan ongelmia antamalla joillekin tuottajille mahdollisuuksia parantaa asemaansa muiden tuottajien kustannuksella. Ajatuksillamme ja toimillamme on pyrittävä antamaan kaikille mahdollisuus, riippumatta siitä, mistä valtiosta he ovat, kenties 15 vanhasta jäsenvaltiosta tai sitten 12 uudesta jäsenvaltiosta.

  Jörg Leichtfried (S&D), kirjallinen. − (DE) Kannatan komission lyhyen aikavälin ratkaisua voin ja maitojauheen ostamiseksi. Vaadin maitoalan kriisiin kuitenkin pitkän aikavälin ratkaisua, esimerkiksi joustavaa määrien valvontaa, kustannukset kattavien maidon hintojen toteuttamiseksi. Maidon ylituotantoon on puututtava kansallisella tasolla vaatimalla yhteisön vaatimusten noudattamista.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Maitoalan kriisi on johtanut myös voin ja maitojauheen hinnan romahtamiseen. Olen tyytyväinen komission ehdotukseen markkinoiden tukemisen jatkamisesta ja interventiojakson jatkamisesta 28. helmikuuta 2010 asti. Toivottavasti tämän johdosta markkinat elpyvät ja hinnat jälleen määrittyvät kysynnän ja tarjonnan perusteella. Katson kuitenkin, että lyhytaikainen interventio on tarpeen, ja äänestin sen vuoksi esittelijän ehdotuksen puolesta.

  Cristiana Muscardini (PPE), kirjallinen. − (IT) Maidontuotantoalan vakava kriisi vaarantaa koko maidontuotannon selviytymisen. Minusta tämän vuoksi on perusteltua vastustaa edelleen yksittäisten kiintiöiden hallintaa, sillä se merkitsisi itse asiassa vuoden lopun korvausten syrjäyttämistä, ja korvausmekanismi puolestaan on ratkaisevan tärkeä italialaisessa tuotantojärjestelmässä. Kannatan pikemminkin interventiohintojen väliaikaista nostamista, aloitteita ja toimenpiteitä tasapainon saavuttamiseksi alalle, entistä paremman tiedon tarjoamista kuluttajille sekä alkuperämerkintöjä maitotuotteisiin, mikä on hyvin tärkeää.

Erityisesti tasapainon palauttamiseksi kysynnän ja tarjonnan välille meidän on tuettava yksittäisten jäsenvaltioiden kiintiöiden osittaista väliaikaista jäädyttämistä koskevaa ehdotusta ja tarjottava korvausmekanismi tuottajille, jotka joutuvat luopumaan osasta karjaa suhteessa jäädytettyyn maitokiintiöön.

  Daciana Octavia Sârbu (S&D), kirjallinen. – (RO) Euroopan unioni käy läpi yhtä maitoalan syvimmistä kriiseistä ikinä, ja se johtuu tuotannon kasvusta ja maailmanlaajuisen kysynnän merkittävästä vähentymisestä. Kun otetaan huomioon eurooppalaisten maidontuottajien surkea tilanne, meidän on jatkettava julkista interventiojaksoa (rasvattoman maitojauheen ja voin ostamista ja varastointia) ainakin ensi vuoden helmikuuhun tai tarvittaessa vuoteen 2011. Minusta me emme voi seurata sivusta, kun eurooppalaisia maatiloja lakkautetaan, koska vuoden kuluttua meidän olisi tuotava maitoa ja maitotuotteita yhteisön ulkopuolelta. Kun otamme huomioon myös sen, etteivät terveysstandardit ole lähelläkään meidän vaatimiamme, meillä on liian paljon hävittävää. Tämän vuoksi mietintö on tervetullut. Jotta voisimme todella ratkaista maitoalan ongelman meidän on kuitenkin toteutettava toimenpiteitä, sillä tämä tuotevarasto merkitsee huomattavien varojen myöntämistä, ja on mahdollista, että varasto koska tahansa osoittautuu hyödyttömäksi. Meidän on nyt investoitava kestävään maatalousjärjestelmään, joka täyttää elintarviketarpeemme, vaikka olisimme keskellä rahoitusalan kriisiä, jotta voimme estää elintarvikekriisien ilmaantumisen myöhemmin.

– Mietintö: Paolo De Castro (A7-0004/2009)

  David Casa (PPE), kirjallinen. − (EN) Tällä ehdotuksella muutetaan nykyistä viljelijöille maksettavien suorien tukien järjestelmää. Koska mielestäni tällaista muutosta tarvitaan, äänestin sen puolesta.

  Daciana Octavia Sârbu (S&D), kirjallinen. – (RO) Olemme uuden vaalikautemme alussa ja asetamme ensisijaisia tavoitteita Euroopan unionin politiikalle tulevaisuudessa. Tiedän, että meitä houkuttaa huomiomme kiinnittäminen tiettyihin asioihin, jotka katsomme hyvin tärkeiksi, ja muiden sivuuttaminen. Tästä haluan huomauttaa, että voimme luopua monesta asiasta, mutta emme voi luopua syömisestä. Tämän vuoksi maatalouden on edelleen oltava EU:n painopisteala. Katson, että meidän on nostettava maanviljelijöiden tuen vähimmäismäärä yli komission ehdottaman 15 000 euron sekä lisättävä määrärahoja maidontuotantoalan tukemiseksi. Suosittelen painokkaasti tukea maitoa ja lihaa tuottaville maanviljelijöille markkinoiden vakauttamiseksi sisällyttämällä nämä valtiotuen väliaikaiseen kriisikehykseen.

Lisäksi suorien tukien järjestelmissä on otettava huomioon uusien jäsenvaltioiden erityispiirteet, sillä niissä maataloudella on merkittävä asema kansantaloudessa, ja varmistettava maatalouden tuen jatkuminen, jotta ne voivat selviytyä rakenteellisista ongelmistaan ja saavuttaa lähentymistavoitteet, tukemalla maatalousalan kehitystä ja poistamalla eroavuuksia tehokkuudessa ja kilpailukyvyssä suhteessa vanhoihin jäsenvaltioihin.

- Päätöslauselmaesitys: SWIFT B7-0038/2009

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (EN) Terrorismin vastainen taistelu on ollut merkittävässä asemassa parlamentin esityslistalla. Meidän on kuitenkin löydettävä oikea tasapaino turvatoimenpiteiden sekä kansalaisvapauksien ja perusoikeuksien suojelun välillä. Meidän on myös varmistettava äärimmäinen yksityisyyden suojan ja tietosuojan kunnioittaminen. Tasapainon ja oikeasuhtaisuuden on oltava keskeiset periaatteet, joihin terrorismin vastainen taistelu perustuu. Euroopan unioni on aina osoittanut tiukkaa sitoutumista kansalaisten yksityisyyden suojaan, ja tämän on jatkuttava. Yhteisö perustuu oikeusvaltion periaatteisiin, ja kaikessa eurooppalaisten henkilötietojen siirrossa kolmansiin maihin on noudatettava oikeusturvatakeita ja puolustuksen oikeuksia.

Sanomattakin on selvää, että tietojen siirrossa on noudatettava tietosuojalainsäädäntöä niin kansallisella kuin yhteisönkin tasolla. SWIFT on keskeinen infrastruktuuri, ja meidän on varmistettava, että tiedonsiirtoa koskevat pyynnöt ovat asianmukaisesti perusteltuja, perustuvat kohdennettuihin ja tiukasti tuomioistuimen hyväksymiin tapauksiin. Yhteisön on otettava tiukka kanta neuvotteluissa Yhdysvaltojen kanssa sen varmistamiseksi, ettei SWIFT-tietoja voida käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin terrorismin rahoituksen tutkimiseen.

  Göran Färm, Anna Hedh, Olle Ludvigsson, Marita Ulvskog ja Åsa Westlund (S&D), kirjallinen. − (SV) Me sosialidemokraatit olemme päättäneet pidättäytyä äänestämästä tarkistuksesta 1. Demokraattisen valvonnan kannalta on ratkaisevan tärkeää, että Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit saavat tutustua asiakirjoihin ja neuvotteluohjeisiin ennen Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa käytäviä neuvotteluja maksuvälitystietojen antamisesta. Euroopan kansalaisten on voitava luottaa siihen, ettei heidän pankkitietojensa antaminen ole kansallisen tai yhteisön lainsäädännön vastaista. Samalla olemme tietoisia siitä, kuinka tärkeää on voida tutkia terrorismiin liittyviä rikoksia tehokkaasti tulevaisuudessa, mutta se ei saa tapahtua mihin hintaan tahansa demokratian kustannuksella.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin suunnitellusta kansainvälisestä sopimuksesta maksunvälitystietojen antamisesta Yhdysvaltain valtiovarainministeriön käyttöön terrorismin ja terroristien rahoittamisen estämiseksi annetun yhteisen päätöslauselman puolesta. Kansalaisten edustajina ja koska olemme kuitenkin tietoisia tämän asian arkaluontoisuudesta, joka koskee perusoikeuksia, me vaadimme vahvoja takeita ennen minkäänlaisen SWIFT-sopimuksen allekirjoittamista Yhdysvaltojen kanssa. Takeet ovat seuraavat: että tietoja annetaan ainoastaan terrorismin torjuntaa varten, että vastavuoroisuusmekanismi velvoittaa Yhdysvallat antamaan vastaavat maksuvälitystiedot yhteisön viranomaisten pyynnöstä, että väliaikaisen sopimuksen voimassaolo rajataan enintään 12 kuukauteen ja että uudesta sopimuksesta neuvotellaan myöhemmin, kun Lissabonin sopimus on tullut voimaan, Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien täysimääräisellä osallistumisella.

Haluan myös, että salaisuuden verho, joka on suuressa määrin peitellyt tätä asiaa, poistetaan ja että meille Euroopan parlamentin jäsenille annetaan paljon tähänastista enemmän tietoa menettelyistä, joista tässä sopimuksessa määrätään.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Suunnitellun kansainvälisen sopimuksen mukaan maksunvälitystietoja annetaan Yhdysvaltain valtiovarainministeriön käyttöön terrorismin ja terroristien rahoittamisen estämiseksi. Maksunvälitystietojen antaminen ulkopuoliselle valtiolle on kansalaisten perusoikeuksiin kohdistuva vakava rikkomus, varsinkin kun tietojen saaja on Amerikan yhdysvallat.

Yhdysvallat on osoittanut monta kertaa aiemmin, ettei se suhtaudu vakavasti tietosuojaan, varsinkaan jos kyse on hallituksen hankkeiden ja tavoitteiden saavuttamisesta ja täytäntöönpanosta. Vaikka päätöslauselmaesityksellä on hyvä tarkoitus suojella Euroopan kansalaisia, ei näiden tärkeiden tietojen asiatonta käyttöä voida sulkea pois. Äänestin tämän vuoksi päätöslauselmaesitystä vastaan.

- Päätöslauselmaesitys: EY/Tadžikistan B7-0025/2009

  David Casa (PPE), kirjallinen. − (EN) Tadžikistanilla on merkittävä maantieteellinen asema, sillä se sijaitsee keskeisellä risteysalueella Euroopan ja Aasian välissä, joten sillä on merkittävä asema alueen vakauden vahvistamisessa. Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jolla pyritään määrittämään useita merkittäviä seikkoja, joita Tadžikistanissa on tarkasteltava.

– Mietintö: Alojz Peterle (A7-0007/2009)

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (EN) Olen hyvin tyytyväinen ehdotettuun EY:n ja Tadžikistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen, joka muodostaa kehyksen EU:n tulevalle yhteistyölle Tadžikistanin kanssa. Keski-Aasian alue on yhteisölle hyvin merkittävä taloudelliselta ja poliittiselta kannalta, ja sopimus auttaa vahvistamaan ja lujittamaan EU:n poliittisia, taloudellisia ja kaupallisia suhteita sekä sen läsnäoloa Tadžikistanissa ja Keski-Aasiassa yleisesti.

Lisäksi se edistää osaltaan myös talouskasvua ja kestävän kehityksen tukemista, köyhyyden torjumista ja vakautta Tadžikistanissa ja Keski-Aasian alueella. Olen iloinen havaitessani, että sopimukseen sisältyy myös terrorismin ja joukkotuhoaseiden, ihmiskaupan, huumekaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisia toimia. Vastedes niin EU kuin Tadžikistankin sitoutuvat tiiviiseen poliittiseen vuoropuheluun, joka avaa mahdollisuuden syventää suhteita hyvin monilla aloilla.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) EU käynnisti vuonna 2007 Saksan puheenjohtajakaudella Keski-Aasian strategian, jolla pyrittiin uuteen assosiaatioon. Tadžikistanin kanssa tehtävä sopimus on osa tätä strategiaa, ja on todettu sen päätavoitteen koskevan alueen luonnonvaroja, erityisesti maakaasua. Äänestin Euroopan unionin ja Tadžikistanin tasavallan välistä kumppanuus- ja yhteistyösopimusta koskevaa mietintöä vastaan, koska EU on kiinnostunut kyseisestä valtiosta vain sen luonnonvarojen ja maantieteellisen sijainnin vuoksi, sillä Tadžikistan on Afganistanin ja Kiinan rajanaapuri.

EU:n suhteiden kolmansiin maihin on perustuttava muihin intresseihin, yhteisiin etuihin, kunnioittaen aina molempien osapuolien suvereniteettia ja luonnollisesti kunnioittaen niiden luonnonvarojen hallintaa.

– Yhteinen päätöslauselmaesitys: Liettuan tilanne lain alaikäisten suojelemisesta antamisen jälkeen (RC-B7-0026/2009)

  Robert Atkins (ECR), kirjallinen. − (EN) Minä ja brittiläiset konservatiivikollegani olemme pitkälti samaa mieltä mietinnön kanssa. Kannatamme edelleen koko sydämestämme yhtäläisten oikeuksien ja mahdollisuuksien tarjoamista ihmisille heidän vammaisuudestaan, rodustaan, uskonnostaan tai seksuaalisesta suuntautumisestaan riippumatta, ja kammoamme syrjintää sen kaikissa muodoissa. Meillä on kuitenkin vakavia epäilyksiä perusoikeusviraston ja Euroopan unionin puuttumisesta asioihin, joiden katsomme kuuluvan yksittäisille kansallisvaltioille.

Tästä syystä olemme päättäneet pidättyä äänestämästä päätöslauselmasta.

  Martin Callanan (ECR), kirjallinen. − (EN) Euroopan konservatiivit ja reformistit kannattavat vahvasti kaikkien tasavertaista kohtelua heidän rodustaan, uskonnostaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai vammaisuudestaan riippumatta, ja tuomitsemme jyrkästi syrjinnän sen kaikissa muodoissa.

Meillä on kuitenkin vakavia epäilyksiä perusoikeusviraston ja Euroopan unionin puuttumisesta asioihin, joiden katsomme kuuluvan yksittäisille kansallisvaltioille. Koska Liettua on demokraattinen valtio, katsomme, että Liettuan parlamentin ja liettualaisten on päätettävä tästä asiasta.

Sen vuoksi emme tukeneet päätöslauselmaa.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Liettuan laista alaikäisten suojelemisesta julkisen tiedottamisen haittavaikutuksilta annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, sillä katson, että Liettuan parlamentin 14. heinäkuuta 2009 hyväksymää lakia, jonka mukaan "suoraan alaikäisille tapahtuva julkinen tiedottaminen", jossa "kannustetaan homoseksuaalisiin, biseksuaalisiin tai moniavioisiin suhteisiin", on kiellettyä, koska se "vaikuttaa haitallisesti alaikäisten kehitykseen", on kiireellisesti tarkistettava. Euroopan unionin periaatteiden mukaan syrjintä kaikissa muodoissaan ja erityisesti seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä on poistettava, ja tämän vuoksi perusoikeusviraston on annettava lausuntonsa kyseisestä laista ja sen tarkistuksista EU:n perussopimusten ja EU:n lainsäädännön osalta.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Meille tänään esitetty päätöslauselmaesitys on todellakin ällistyttävä. Sormella osoitetaan valtiota, koska sen demokraattisesti valittu parlamentti tarkistaa parhaillaan lakia, jolla – suurimmassa osassa jäsenvaltioita voimassa olevien lakien tavoin – pyritään suojelemaan alaikäisiä ja joka koskee erityisesti näiden suojelemista homoseksuaalisiin, biseksuaalisiin tai moniavioisiin suhteisiin kannustamiselta. Mikä voisi olla luonnollisempaa, kun kyseessä ovat lapset? No nyt se vaikuttaa olevan syrjintää, ja koko EU hyökkää Liettua-parkaa vastaan sen syyllistyttyä käännyttämisen kieltämiseen ja perhearvojen korostamiseen.

Vielä ällistyttävämpää on se, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmä, joka teoriassa esiintyy kristillisdemokraatteina ja tiettyjen moraalisten arvojen vaalijana, on allekirjoittanut tämän vasemmiston käynnistämän hulluuden. Kuten tavallista, lasten oikeuksilla ei ole arvoa tiettyjen lobbausryhmien painostuksen edessä. On todettava, että aikoinaan eräät parlamentin jäsenet puolustivat pedofiliaa yleismaailmallisen vapauden nimissä ja kaikkien oikeutta seksuaalisuuteen nuoresta iästä riippumatta. Päätöslauselma ei ole pelkästään rikollinen, se on kuvottava!

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin Liettuan laista alaikäisten suojelemisesta julkisen tiedottamisen haittavaikutuksilta laaditun päätöslauselman puolesta, sillä laissa kielletään alaikäisten saatavilla olevat tiedot homoseksuaalisuudesta. Laki on täysin vastoin yhteisön lainsäädäntöä, erityisesti mitä tulee seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjuntaan, sen sisältö on laajasti homofobinen ja sillä estetään myös ilmaisunvapaus. Kansalaisjärjestöt, muiden muassa lesbojen ja homojen kansainvälinen järjestö ILGA, Amnesty International ja Euroopan neuvosto ovat laajalti tuominneet sen. Meidän on tarjottava nuorille näkemys monimuotoisesta yhteiskunnasta, joka perustuu toisten kunnioittamisen periaatteeseen, olivatpa nämä kuinka erilaisia tahansa. Euroopan komission on omalta osaltaan perussopimusten vartijana toimittava vastuullisesti ja aloitettava rikkomismenettely Liettuaa vastaan, jos se pysyttäytyy päätöksessään. Tällä äänestyksellä kehotamme Liettuan parlamentin edustajia ryhdistäytymään ja hylkäämään kyseisen tekstin, joka merkitsee paluuta menneisyyteen, jonka minä henkilökohtaisesti tuomitsen.

  Jim Higgins, Seán Kelly, Mairead McGuinness ja Gay Mitchell (PPE), kirjallinen. − (EN) Tämä on Euroopan parlamentin Fine Gael -puolueen valtuuskunnan puolesta annettu äänestysselitys. Fine Gael -puoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet pidättäytyivät äänestämästä Liettuaa koskevassa asiassa, koska sikäläinen lainsäädäntöprosessi ei ole vielä päättynyt. Kun lainsäädäntömenettely Liettuassa on saatettu päätökseen, voidaan tarkastella sitä, onko se ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa. Tämä on tavanomainen ja asianmukainen menettely. Toteamme myös, että päätöslauselmassa asetetaan yksi syrjinnän muoto muiden edelle, ja se on itsessään yksi syrjinnän muoto.

  Filip Kaczmarek (PPE), kirjallinen. – (PL) Äänestin päätöslauselmaa vastaan, sillä se voisi muodostua Euroopan unionille vaaralliseksi ennakkotapaukseksi. Minusta sen sisältö ja aihe ovat ristiriidassa toissijaisuusperiaatteen kanssa. Tällaiset päätöslauselmat voivat lisätä euroskeptisyyttä, sillä ne todistavat EU:n taipumusta puuttua EU:n jäsenvaltioiden sisäisiin asioihin. EU:n jäsenvaltioiden sisäisiä asioita koskeva puuttumattomuusperiaate ei ole ehdoton periaate, mutta Liettuassa ei tapahdu mitään sellaista, mikä pakottaisi meidät toimimaan. Niiden, jotka toivovat entistä parempaa yhteisöä, on äänestettävä päätöslauselmaa vastaan. Se on minun päätökseni syy. Paljon kiitoksia.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) Liettuan parlamentti on hyväksynyt tarkistuksia lakiin alaikäisten suojelemisesta julkisen tiedottamisen haittavaikutuksilta. Lailla pyritään estämään julkinen tiedottaminen, jossa "kannustetaan homoseksuaalisiin … suhteisiin" tai joka "uhmaa perhearvoja".

Tämän vuoksi Liettuan viranomaisten on muutettava lakia tai kumottava se ja pidättäydyttävä hyväksymästä tarkistuksia rikoslakiin ja hallintolakiin varmistaakseen, että lainsäädäntö on kansainvälisessä oikeudessa ja yhteisön lainsäädännössä vaalittujen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien mukaista.

Kun Liettuan uusi presidentti kehotti Liettuan parlamenttia harkitsemaan lakia uudelleen, se oli askel oikeaan suuntaan. On varmistettava, että laki noudattaa oikeusvaltion, oikeusvarmuuden ja oikeudellisen selkeyden perustuslaillisia periaatteita ja ettei se vaaranna avoimen yhteiskunnan ja moniarvoisen demokratian takeita.

Näistä syistä ja koska kyseistä lakia on tarkistettava kiireellisesti, äänestin Euroopan parlamentin yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin päätöslauselmaa vastaan, sillä se on vaarallinen ennakkotapaus, koska siinä esitetyt kannat eivät ole toissijaisuusperiaatteen mukaisia ja merkitsevät puuttumista jäsenvaltion parlamentin suvereeneihin toimiin sellaisessa vaiheessa, jossa laki ei vielä ole edes tullut voimaan.

– Yhteinen päätöslauselmaesitys: Maitoalan kriisi (RC-B7-0047/2009)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatin päätöslauselmaan esitettyä tarkistusta 28 ja äänestin sen puolesta. Siinä kehotetaan komissiota ja jäsenvaltioita välittömästi hyväksymään ylimääräisiä toimenpiteitä puuttuakseen yhteisön tuotannon nykytasoon jäädyttämällä väliaikaisesti kiintiöiden lisäykset, joista päätettiin viimeisimmän yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä. Äänestin sen puolesta koska tarkistus koski kaikkien portugalilaisten maidontuottajien etuja ja erityisesti sitä kannattivat Azorien maidontuottajat. Pahoittelen tämän vuoksi sitä, ettei tarkistus saanut Euroopan parlamentin jäsenten enemmistön tukea.

  Zigmantas Balčytis (S-D), kirjallinen. − (EN) Äänestin yhteisen päätöslauselman puolesta, koska päinvastoin kuin Euroopan komission maitotuotteiden hintojen merkittävää nousua koskeneessa ennusteessa esitettiin, maitoalan markkinat todistavat dramaattista heikentymistä, ja hinnat laskevat interventioista ja vientituesta huolimatta. Monien jäsenvaltioiden talous on vahvasti riippuvainen maataloudesta. Valitettavasti kuluttajien maataloustuotteista supermarketeissa maksamien hintojen ja tuottajien saaman hinnan välillä on suuri ero. Monet EU:n maidontuottajat ovat nyt vakavassa vaarassa ja joutuvat myymään maitotuotteita alle tuotantokustannusten. Komission on toteutettava tarvittavat toimenpiteet niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä tästä kriisistä selviytymiseksi ja EU:n maitoalan markkinoiden pelastamiseksi. Tämän osalta kannatan vahvasti kehotusta perustaa EU:n maitorahasto tuottajien ja maatilojen investointien tukemiseksi. Jos haluamme hyvin toimivat maitoalan markkinat, meidän on tuettava maatilojen nykyaikaistamisinvestointeja, pientuottajia ja nuoria maanviljelijöitä. Ennen kaikkea meidän on varmistettava, että maanviljelijät saavat tuotannostaan oikeudenmukaisen ja riittävän korvauksen.

  David Casa (PPE), kirjallinen. − (EN) Tilanne maitoalan markkinoilla on heikentynyt viimeisten 12 kuukauden aikana, kun maidon hinta on laskenut alle 21 senttiin litralta, ja monille maanviljelijöille ei ole jäänyt muuta mahdollisuutta kuin myydä maitotuotteita tappiolla. Tilanne on äärimmäisen vakava, joten äänestin päätöslauselman puolesta.

  Ole Christensen, Dan Jørgensen, Christel Schaldemose ja Britta Thomsen (S&D), kirjallinen. − (DA) Äänestimme maitoalan maataloustukien korottamista koskevia ehdotuksia vastaan. Ryhmämme äänestää johdonmukaisesti maataloustukien vähentämisen puolesta ja EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen jatkamisen puolesta. Tämän päätöksen osalta Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä äänesti tarkistuksia 16, 17 ja 19 vastaan, koska myönteisestä sisällöstään huolimatta tarkistukset eivät olleet relevantteja tässä keskustelussa.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin maitoalan kriisistä annetun yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta, sillä uskon kiireellisiä toimia tarvittavan alan kokeman vakavan kriisin ratkaisemiseksi erityisesti lisäämällä kysyntää markkinoiden tasapainon palauttamiseksi. On kuitenkin valitettavaa, ettei parlamentissa aikaansaatuun kompromissiin sisälly kiintiölisäysten väliaikaista keskeyttämistä tai muita tuotannon vähentämistoimenpiteitä, joista voisi olla suurta apua eurooppalaisille maanviljelijöille tämän kriisin kohtaamisessa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Maitoalaa koskeva vakava kriisi edellyttää entistä tehokkaampien toimenpiteiden soveltamista tuottajien tukemiseksi ja vuoden 2015 maitokiintiöiden poistamisen hyödyllisyyden tarkastelemista.

Maitoalan vakauttamiseen ei riitä yksi tai kaksi satunnaista toimenpidettä, kuten kiintiölisäyksistä luopuminen, jolla on määrä lieventää kriisin välittömiä väliaikaisia vaikutuksia. Pikemminkin päinvastoin, on harkittava keskipitkän ja pitkän aikavälin ratkaisuja ja arvioitava syyt siihen, miksi markkinat eivät toimi asianmukaisesti, ja pohdittava parhaita tapoja säilyttää kestävä tuotanto unohtamatta kuluttajien oikeutta kohtuulliseen hintaan.

Tässä yhteydessä minun on korostettava Azorien kaltaisten voimakkaasti maidontuotannosta riippuvaisten syrjäisimpien alueiden erityisen herkkää kilpailuasemaa. Pahoittelen Euroopan komission eräänlaista piittaamattomuutta sekä kansallisella tasolla Portugalin hallituksen heikkoa tämän menettelyn hallintoa. Johtajiemme kyky toteuttaa toimia ja tukea kansallisia etuja on erityisen merkittävää kriisiaikoina. Valitettavasti tällaista ei ole ollut. Myönteistä on, että vähimmäismaksujen korottamista koskevat tarkistukset, joiden laatimiseen osallistuin, hyväksyttiin. Kyseessä ei ole ihanneratkaisu, mutta siitä on apua.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestän päätöslauselman puolesta, vaikka siinä ei mennäkään riittävän pitkälle. Hintojen vakauttamiseksi on nyt kiireesti peruttava kahden prosentin vuotuinen lisäys kiintiöihin. Maitokiintiöjärjestelmän soveltamista on jatkettava edelleen vuoden 2015 jälkeen tai se on korvattava toisella sääntelymekanismilla. On tärkeää mukauttaa maidontuotanto eurooppalaiseen kysyntään, jotta voidaan taata oikeudenmukaiset hinnat tuottajille. Markkinoiden avoimuus on ratkaisevaa, ja tämän osalta ehdotan yhteisön seurantakeskuksen perustamista tukemaan markkinoiden seuraamista ja sääntelyä tuotannosta jakeluun.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Hyväksyttyyn päätöslauselmaan sisältyy myönteisiä toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen alan nykyisessä vakavassa kriisissä. Tästä syystä äänestimme päätöslauselman puolesta. Nämä ovat kuitenkin vain kertaluonteisia toimenpiteitä, joilla ei ratkaista alan perustavaa laatua olevia ongelmia, erityisesti pienten ja keskisuurten tuottajien ongelmia, joiden tilanne todennäköisesti pahenee tulevaisuudessa ilmoitetun maitokiintiöistä luopumisen vuoksi.

Maidontuottajien taistelulla, joka ylittää välittömät tavoitteet – tuotteiden myymisen elinkeinon turvaavaan hintaan – on myös laajempi merkitys, joka liittyy siihen, minkälaista maataloutta haluamme tulevaisuudessa. Uusliberalistinen maatalousmalli, jolla edistetään tuotteiden tulvimista markkinoille valtioista, joilla on suurempi tuotantokapasiteetti, ja kannustetaan tehotuotantoon joissain valtioissa ja maataloudesta ja elintarvikeomavaraisuudesta luopumiseen toisissa valtioissa, on korvattava uudella mallilla, joka perustuu elintarvikeomavaraisuuteen ja elintarvikkeiden saatavuuteen – jokaisen valtion oikeuteen kestävään tuotantoon. Tässä mallissa julkiset mekanismit tuotannon valvomiseksi – jokaisen valtion tarpeisiin mukautetut kiintiöt – ovat ratkaisevia.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Jos politiikka ajaa maanviljelijät itsemurhiin, kun se saa ihmiset tarkoituksellisesti tuhoamaan työnsä hedelmät, koska se ei ole sen pahempaa kuin mitä politiikka heille tarjoaa, on todellakin aika vaihtaa politiikkaa. Maatalouden liberalisointi yleensä ja erityisesti maitoalan liberalisointi ovat olleet katastrofaalisia. Montako kertaa täällä parlamentissa on todettava, että koska maatalous ruokkii ihmisiä, koska se tekee maaseudusta houkuttelevamman ja koska se auttaa säilyttämään asukkaat maaseudulla, sitä ei voida pitää vain yhtenä taloudellisen toiminnan muodoista? Elintarvikkeet eivät ole tuotteita, joilla voidaan keinotella markkinoilla erillään todellisesta elämästä. On mieletöntä kannustaa sellaisten tuotteiden tuontia, jotka eivät edes täytä niitä vaatimuksia, jotka maanviljelijöidemme on täytettävä. On pöyristyttävää jättää maanviljelijät suurten keskitettyjen hankintayksiköiden ja saalistajien armoille, jotka tekevät voittoa niin tuottajien kuin kuluttajienkin kustannuksella. Tekstissä esitetyt arat ja epämääräiset ehdotukset eivät ole riittäviä tai täysin tyydyttäviä, mutta ne ovat sentään jotain. Tästä syystä äänestimme päätöslauselman puolesta.

  Pascale Gruny (PPE), kirjallinen. – (FR) Maitomarkkinoiden tilanne on heikentynyt merkittävästi viimeisten 12 kuukauden aikana: Maidon hinta on laskenut 30 prosenttia vuodessa, ja tämä on ollut jyrkin lasku viimeisten 20 vuoden aikana. Meidän on tämän vuoksi kiireesti saatava aikaan uutta yhteisön tason lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, ettei maitoala ole pelkästään riippuvainen markkinasäännöistä vaan voi jopa osoittautua toimivaksi niiden kanssa. Tuottajien tämänhetkiset epävakaat tulot eivät anna mahdollisuutta hyödyntää parhaalla tavalla resursseja, jotka ovat ratkaisevia alan tulevien investointien kannalta. Euroopan komission velvollisuus on tämän vuoksi helpottaa maatalouselintarvikeketjun sopimussuhteita tasapainottaakseen alan eri toimijoiden välisiä suhteita, vakauttaakseen markkinoita ja torjuakseen markkinariskejä. Sen on myös kannustettava alan entistä parempaa organisointia. Lisäksi on tarkasteltava sitä, olisiko maitokiintiöiden lisäämisellä myönteinen vaikutus tuottajahintoihin. Yhteisön on toimittava nyt. Emme voi odottaa pidempään. Jos emme toimi, vaarana on, että eurooppalainen maitoala kokee pysyviä vaurioita, mikä riistää herkiltä maaseutualueiltamme niiden talouden keskeisen voimatekijän.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Maitolakko laajentuu Euroopan valtioissa järkyttävine kuvineen pelloille kaadetusta maidosta. Maidontuottajien huolen vuoksi Euroopan parlamentti on omaksunut kantansa. Äänestin tämän osalta 600 miljoonan euron rahaston perustamisen puolesta EU:n vuoden 2010 talousarvioon maidontuottajien tukemiseksi, sillä he ovat keskellä vakavaa, alallaan ennennäkemätöntä kriisiä ja painivat maailman maitomarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan lakien kanssa.

Sosialistikollegoideni kanssa esitimme myös tarkistuksen, jossa vaadittiin nykyisten maitokiintiöiden väliaikaista lakkauttamista hintojen nousun käynnistämiseksi. Meidän on sovellettava kausittaisia toimenpiteitä jo toteutettujen markkinoiden ohjaustoimenpiteiden lisäksi, sillä viimeksi mainitut ovat osoittautuneet tehottomiksi hintojen vaihtelun osalta.

  Elisabeth Jeggle (PPE), kirjallinen. – (DE) Maitoala on keskellä ennen kokemattoman laajaa kriisiä. Tuottajahinnat ovat laskeneet dramaattisesti, kuluttajahinnat ovat nousseet ja monet EU:n maatiloista taistelevat henkensä edestä. Komissio on seurannut kehitystä sivusta aivan liian pitkään. Päätöslauselmaesityksessämme, jota lähes kaikki ryhmät tukevat, teemme selväksi, etteivät marraskuussa 2008 terveystarkastuksen osalta tehdyt päätökset ole riittäviä tässä tilanteessa. Toteuttamamme laaja-alainen maatalousuudistus ei ole riittävä.

Jos perusolot ovat muuttuneet, komission on keskeytettävä aloitteen täytäntöönpano ja toteutettava toimenpiteitä, jotka auttavat EU:n maanviljelijöitä. Vaadimme päätöslauselmassamme laaja-alaisia toimenpiteitä: markkinoiden vakauttamista, myynnin edistämistä, kattavaa koulumaito-ohjelmaa, vähimmäistukien enimmäismäärän nostamista 7 500 eurosta 15 000 euroon kaikilla maataloustuotannon aloilla, varhaiseläke/kiintiön takaisinosto -järjestelmää, tuottajajärjestöjen vahvistamista, maitotuotteiden asianmukaisia merkintöjä, maataloustuotteiden vientiluottovakuutuksen käyttöönottoa Yhdysvaltojen mallin mukaisesti ja erityistoimenpiteenä maitorahastoa. Olemme valmiit tällä päätöslauselmalla kantamaan vastuuta eurooppalaisesta maataloudesta. Tämän vuoksi äänestin tämän päätöslauselman puolesta.

  Marine Le Pen (NI), kirjallinen. – (FR) Maitoala on vaarassa. Maidontuottajien tuotanto on jo kuukausien ajan ollut tappiollista, vaikka kuluttajahinnat eivät ole laskeneet. Tästä ovat hyötyneet vain suuret jakelijat. Tuhannet ranskalaiset pientuottajat ovat vararikon partaalla. Yleinen maitolakko, joka on tuottajien viimeinen pyrkimys saada äänensä kuuluviin ja välttää kuoleminen yleisön välinpitämättömyyteen, leviää monissa Euroopan valtioissa vaarantaen myös muut maitoalan työpaikat. On kiireesti löydettävä tehokkaita ratkaisuja tälle Ranskan ja Euroopan maatalouden keskeiselle alalle ja muutettava radikaalisti politiikkaa, sillä – kiertelemättä ja kaartelematta – Euroopan komissio, neuvosto, Euroopan parlamentti ja niiden ääriliberalismi ovat yksin vastuussa tästä murhenäytelmästä. Meidän on toimittava kiireesti: on säilytettävä kiintiöperiaate vuoden 2015 jälkeen, vähennettävä kiintiöitä välittömästi maidon hintaromahduksen korjaamiseksi, vahvistettava hinnat itsenäisten tuottajien tosiasiallisten kustannusten mukaisiksi ja saatava aikaan täydellinen avoimuus suurten jakelijoiden hinnoitteluun. Maanviljelijät odottavat meiltä voimakkaita toimia.

  Astrid Lulling (PPE), kirjallinen. − (DE) Me pelastimme pankit, koska meidän oli pakko. Kaikki vastuulliset poliitikot tunnustivat ja hyväksyivät sen.

Nyt kohtaamme maatalousteollisuudessa tilanteen, jossa meidän on torjuttava erityisesti maitoalan maanviljelijöitä uhkaavat konkurssit, koska hinnat eivät enää kata tuotantokustannuksia. Meidän on kuitenkin varmistettava, että tuotantokapasiteettimme on riittävä korkealaatuisten elintarvikkeiden tuottamiseksi Euroopan kansalaisille.

Kuulun sukupolveen, joka on kokenut elintarvikesäännöstelyn ja tarpeen hamstrata elintarvikkeita, jotta syötävää olisi tarpeeksi. Toivottavasti tilanne ei enää koskaan muodostu niin pahaksi. Ne, jotka eivät koskaan ole kokeneet nälkää, eivät kuitenkaan ymmärrä, kuinka tärkeä voimakas yhteinen maatalouspolitiikka on Euroopalle.

Tarvitsemme toimitusvarmuutta, eikä se koske pelkästään energia-alaa.

Pyydän teitä pohtimaan sitä, että jos liian monet maatilat liian monilla alueilla joutuvat lopettamaan toimintansa, koska me emme pysty tai ole valmiita tarvittaviin lyhyen aikavälin toimenpiteisiin, joita päätöslauselmassamme vaaditaan, sen kustannukset EU:lle ja jäsenvaltioille ovat monta kertaa suuremmat kuin tarvittavien lyhyen aikavälin toimenpiteiden kustannukset yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä.

Työttömien armeija on jo riittävän suuri. Maatilojen konkurssien salliminen olisi yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta vastuutonta.

Toivon, että varoituksemme otetaan huomioon.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Äänestin yhteisen päätöslauselmaehdotuksen puolesta huolimatta sen riittämättömyydestä. Ehdotus maitokiintiöjärjestelmän lakkauttamisesta vuonna 2015 ja kiintiöiden kasvattamisesta siihen asti yhdellä prosentilla vuosittain merkitsee käytännössä joissakin valtioissa jo syntyvien ylijäämien laillistamista. Kun tuotanto ylittää kiintiöt, sitä on vietävä hyvin matalin hinnoin, mikä laskee markkinahintoja monissa valtioissa alle tuotantokustannusten. Toimenpiteillä, joita komissio pyrkii toteuttamaan, pyritään viime kädessä sääntelyn purkamiseen ja koko maidontuotantoalan vapauttamiseen Euroopassa.

Vastustamme kaikin voimin tällaisia toimenpiteitä, sillä niillä ajetaan vain suurten yhtiöiden etuja samalla tavalla kuin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessakin pientuottajien vahingoksi. Tuemme toimenpiteitä maidontuotantoalan sääntelemiseksi.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Maitomarkkinoille on viime kuukausien aikana kehittynyt tilanne, joka uhkaa useiden maidontuottajien elinkeinoa. Heidän tuotteidensa hinta on laskenut nopeasti. Erityisen rankkaa on ollut pienillä ja keskisuurilla maatiloilla, joiden on turvauduttava varantoihinsa selviytyäkseen. Tämän vuoksi tarvitaan EU:n nopeita toimia. Komissio on aiemmin ollut aivan liian epävarma pyrkimyksissään ratkaista kriisi, josta se on osittain vastuussa kiintiöiden kasvattamista koskevan päätöksensä vuoksi.

Parlamentin aloitteet, joista moniin viitataan myös tässä päätöslauselmassa, ovatkin siis erittäin tervetulleita. Niihin sisältyvät ennen kaikkea maitorahaston perustaminen ja 600 miljoonan euron osoittaminen siihen, toimenpiteet maitotuotteiden kysynnän lisäämiseksi, entistä parempi laadunvalvonta ja tarkat merkintöjä koskevat velvoitteet. Maanviljelijöidemme tukemiseksi minulle oli itsestään selvää äänestää päätöslauselmaesityksen ja sen sisältämien toimenpiteiden puolesta.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Varoituksen sana: siinä päätöslauselmamme pääsisältö. Kehotamme komissiota ja neuvostoa toteuttamaan kiireellisiä toimenpiteitä tästä kriisistä selviytymiseksi, joka on iskenyt koko voimallaan maidontuottajiin. Kriisi sai eilen Belgiassa uuden ulottuvuuden, kun yli 2 000 tuottajaa kaatoi pois kolme miljoonaa litraa maitoa Cineyssä. Koko vastuun lukeminen kiintiöiden poistamisen syyksi on tapa lopettaa keskustelu lyhyeen. Tämän vuoksi vastustin tarkistusta 28, jossa vaadittiin kiintiöiden jäädyttämistä, liian pelkistettynä ratkaisuna. Pääasialliset syyt ovat muualla: kysynnän lasku, raivoisa maailmanlaajuinen kilpailu ja ennen kaikkea jakelusta vastaavien yritysten voittomarginaalit, joita ei voida hyväksyä ja joita monet kuluttajajärjestöt ovat kritisoineet. Tämän vuoksi pyysin laatimissani kohdissa 17 ja 18 komissiota selvittämään, onko kyse kartellitoiminnasta. Kyseessä on komission uskottavuus. Toisaalta kannatin tarkistusta 1, jolla laajennetaan 16 jäsenvaltion aloitetta ja vaaditaan tasapainon palauttamista alan eri toimijoiden välille. Henkilökohtaisesti kannatan maidon vähimmäishinnan vahvistamista joka valtiossa.

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. – (FR) Odotettaessa äänestystä maitoalan kriisiä koskevasta päätöslauselmasta esitin ja kannatin joitakin tarkistuksia maitoalan markkinoiden sääntelemiseksi lyhyellä ajanjaksolla, erityisesti jäädyttämällä kiintiölisäykset tai pienentämällä kiintiöitä väliaikaisesti (kolmesta viiteen prosenttia). Euroopan parlamentti kuitenkin hylkäsi kaikki nämä toimenpiteet. Tuottajilla on oikeus odottaa parlamentin toteuttavan tarvittavia radikaaleja toimenpiteitä. Joistakin myönteisistä tekijöistä huolimatta tämä päätöslauselma ei täytä näitä odotuksia, joten äänestin tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

– Yhteinen päätöslauselmaesitys: Energiavarmuus (RC-B7-0040/2009)

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Eurooppa on hyvin riippuvainen tuontienergiasta. Energiariippuvuutemme vähentämiseksi meidän on toteutettava toimia tehostamalla energiatehokkuutta ja energialähteiden monipuolistamista lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä sekä monipuolistamalla energian tuottaja- ja kauttakulkumaita. Myös sisäisten energiamarkkinoiden vahvistaminen kaikkialla Euroopassa on energiavarmuuden kannalta hyvin tärkeää. On katsottava ensisijaisiksi koko Euroopan kattavat kaasuputket ja sähköverkot. Tämän osalta kaksi talouden elvytyssuunnitelmaan sisältyvää hanketta ovat Portugalille hyvin tärkeitä: Portugalin ja Espanjan välinen sähköverkkoyhteys, joka auttaa vahvistamaan Iberian niemimaan sähkömarkkinoita, sekä Espanjan ja Ranskan välinen yhteys, jolla estetään Iberian niemimaan muodostuminen energiasaarekkeeksi. Komissiota ja neuvostoa kehotetaan tekemään kaikkensa sen varmistamiseksi, että Etelä-Euroopan valtioiden, joissa on huomattavia uusiutuvia energiamuotoja koskevia mahdollisuuksia, uusiutuvaa energiaa koskevia hankkeita kehitetään. Suurilla osin Alentejon aluetta on koko Euroopan suurimmat mahdollisuudet hyödyntää aurinkoenergiaa, kuten aurinkosäteilyn jakaantumista kuvaavat kartat osoittavat.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin energian toimitusvarmuuden ulkoisista tekijöistä laaditun Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, koska uskon aidosti yhteisen energiapolitiikan laatimisen olevan ratkaisevan tärkeää Euroopan unionin energian toimitusvarmuuden takaamiseksi. Asianmukaisesti toimivat sisäiset energiamarkkinat ja energialähteiden monipuolistaminen ovat joka tapauksessa myös hyvin tärkeitä tulevien kriisien ja energiatoimituksen keskeytysten ehkäisemisessä. Tämän vuoksi katson, että uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen tehtävien investointien lisäämisen on oltava keskeinen osatekijä yhteisön politiikassa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin energiariippuvuus, strateginen tarve vähentää sitä ja tällaisen haavoittuvuuden aiheuttama uhka EU:n vakaudelle ovat hyvin tiedossa ja niistä on keskusteltu laajalti.

Kotimaassani riippuvuuden taso ylittää suuresti eurooppalaisen keskitason, mikä paljastaa edellisten hallitusten täydellisen epäonnistumisen tällä alalla ja herättää merkittävää huolta energiamarkkinoiden mahdollisesta kriisistä.

Kun otetaan huomioon vaikeat suhteet joihinkin pääasiallisiin toimittajiin, energialähteiden monipuolistamisen rajoitukset sekä toimituskapasiteetin riittämättömyys, minusta on tärkeää, että Euroopan unioni toimii yhtenä ryhmänä suojatakseen yhteisiä etujaan ja osoittaa voivansa vaatia niiden kunnioittamista hyvin vaativassa neuvotteluyhteydessä.

Katson vastaavasti, ettei jäsenvaltioiden pidä vältellä vastuutaan, vaan niiden on päätettävä erilaisista energiakoreista, joissa on tarkasteltava kaikkia päävaihtoehtoja, myös ydinvoimaa, ilman ennakkoasenteita ja otettava ne käyttöön kun ne todetaan käyttökelpoisiksi katsoen ensisijaisiksi ne, jotka voidaan tuottaa kaikkein tehokkaimmin, turvallisimmin ja puhtaimmin.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Eurooppa ei kykene, ainakaan lyhyellä tähtäimellä, irtautumaan riippuvuudestaan Euroopan ulkopuolisista maista energiatoimituksissa. On totta, että vähentääksemme näitä rasitteita meidän on monipuolistettava riippuvuutemme muotoja niin energialähteiden kuin tuottajamaidenkin osalta. Rehellisesti sanottuna en kuitenkaan ymmärrä asettautumista Turkin kynsiin, ja tämä vaikuttaa perustuvan pikemminkin vihamielisyyteen Venäjää kohtaan kuin energiahuolenaiheisiimme. Turkki on tarpeellinen kauttakulkupaikka kuuluisalle Nabucco-putkellenne, joka on järjestelmällisesti katsottu ensisijaiseksi muihin hankkeisiin nähden. Se antaisi Turkille merkittävän painostuskeinon.

Mitä tulee Deserteciin, en myöskään ymmärrä, miksi meidän olisi oltava riippuvaisia hankkeesta, joka on osa yksityistä aloitetta. Itse asiassa katson ristiriitaiseksi toivoa komissiolle keskitettyä energiapolitiikkaa ja samalla luovuttaa Euroopan energia-ala yksityisille toimijoille, mistä seuraa hintojen nousua ja palvelujen vähenemistä. Se vaikuttaa kielteisesti myös energiavalintoihin. Katson ennen kaikkea, että energia-ala on liian merkittävä asia jätettäväksi komission virkamiesten haltuun tai luovutettavaksi muutaman yrityksen voitontavoittelun välineeksi.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Yhteiseen päätöslauselmaesitykseen energian toimitusvarmuuden ulkoisista tekijöistä sisältyy tärkeitä vaihtoehtoja yhteisön tulevan energiapolitiikan kannalta. Erityisen merkittäväksi katson uusiutuvan energian osuuden huomattavan lisäämisen EU:n energialähteiden yhdistelmässä, ja tämän vuoksi kannatan myös yksityisen sijoittajaryhmän suunnittelemaa Desertec-hanketta.

Tällä pyritään erityisesti vähentämään EU:n riippuvuutta yksittäisistä valtioista, joista olemme tähän asti hankkineet fossiiliset polttoaineemme. Valitettavasti suunniteltu Nabucco-hanke ei edistä tätä, koska siinä EU jää avoimeksi kiristykselle Turkin suunnitellun EU:hun liittymisen osalta. Koska Turkin islamilaisella hallinnolla on välitön vaikutusvalta, on hanke nykyisessä muodossaan hylättävä. Tämän vuoksi ja huolimatta monista tekstiin sisältyvistä myönteisistä osatekijöistä äänestin tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

  Geoffrey Van Orden (ECR), kirjallinen. − (EN) Ymmärrämme eri liittolaistemme erilaiset huolenaiheet. Yhdistyneen kuningaskunnan näkökulmasta pyrkimykset EU:n entistä johdonmukaisempaan energiavarmuutta koskevaan lähestymistapaan eivät kuitenkaan edellytä Lissabonin sopimusta tai Euroopan komission toimivallan laajentamista. Käytössä on jo riittävät mekanismit, joiden avulla EU:n jäsenvaltiot voivat puhua yksiäänisesti suhteessa Venäjään, jos niin haluamme.

Päätöslauselman viittaukset Lissabonin sopimukseen ovat hyvin haitallisia. Brittiläiset konservatiivit vastustavat tiukasti sopimuksen ratifiointia ja muita EU:n poliittista yhdentymistä koskevia pyrkimyksiä. Pahoittelen myös sitä, ettei tekstissä viitata ydinenergiaan kestävien ja monipuolisten energialähteiden yhdistelmässä, jota tarvitaan tulevina vuosina. Energiavarmuus on ensisijaisesti omien hallitustemme vastuulla.

6. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

(Istunto keskeytettiin klo 12.55 ja sitä jatkettiin klo 15.00.)

Puhetta johti
varapuhemies PÁL SCHMITT

7. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

8. Taiwanin tilanne taifuunin jälkeen (keskustelu)

  Puhemies. – (HU) Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma Taiwanin tilanteesta taifuunin jälkeen.

  Meglena Kuneva, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi ilmaista myötätuntoni Taiwanin kansaa kohtaan, joka on kärsinyt Morakot-taifuunista ja sen seurauksista. Euroopan yhteisön pelastuspalvelumekanismista annettiin apua yleisiin hätäaputoimiin, ja näin osoitettiin Euroopan solidaarisuutta Taiwanin kansaa kohtaan.

Morakot-taifuuni iski Taiwaniin 7. elokuuta 2009 aiheuttaen suuria tulvia ja mutavyöryjä. Yli 150 ihmistä kuoli ja kymmeniä tuhansia joutui siirtymään kodeistaan. Liikenneinfrastruktuuri, kuten tiet ja sillat, vaurioitui, ja viestintäverkko häiriytyi. Noin 700 000 kotitaloutta jäi ilman juomavettä. Taiwan pyysi kansainvälistä apua 12. elokuuta 2009. Vastauksena Euroopan komissio käynnisti yhteisön pelastuspalvelumekanismin. Mekanismi tukee ja koordinoi jäsenvaltioiden tavara-apua suurissa hätätilanteissa.

Euroopan komissio lähetti Taiwaniin koordinointi- ja arviointiryhmän arvioimaan tarpeita ja auttamaan hallitusta sen hätäaputoimissa. Ryhmä toteutti useita arviointivierailuja onnettomuudesta kärsineillä alueilla ja jakoi havaintonsa sekä suosituksensa paikallisviranomaisille ja kansainvälisille kumppaneille. Mekanismin ryhmä myös auttoi tavara-avun, kuten Ruotsin ja Puolan lahjoittamien vedenpuhdistuslaitteiden, toimittamisessa Taiwanin pahiten kärsineille alueille.

Avun nopea toimittaminen varmisti kouriintuntuvan ilmaisun eurooppalaisesta solidaarisuudesta. Eurooppalaisen ryhmän läsnäoloon alueella myös suhtauduttiin myönteisesti. Yhteisön pelastuspalvelumekanismi on hyvin näkyvä merkki eurooppalaisesta solidaarisuudesta kaikkialla maailmassa, ja olen vakuuttunut, että sen voima ja tehokkuus lisääntyvät edelleen.

Luonnonkatastrofit voivat iskeä mihin tahansa maahan maailmassa. Niistä seuraa usein raskaita inhimillisiä, taloudellisia ja ympäristöä koskevia kustannuksia. Vastaisuudessa ilmastonmuutos tekee yhä useammat katastrofit todennäköisiksi. Tämän vuoksi solidaarisuus katastrofeista kärsineitä maita kohtaan on edelleen yksi yhteisön katastrofinhallintapolitiikan pilareista. Odotan jatkuvaa yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa sen varmistamiseksi, että yhteisön hätätilanteiden hallintavälineet ovat tarkoituksiin sopivia.

  Thomas Mann, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Taiwanin tasavaltaa ravisteltiin sen perustuksia myöten 8. päivänä elokuuta. Morakot-taifuuni pyyhkäisi saaren yli hillittömällä voimalla ja tappoi yli 750 ihmistä. Tuhannet menettivät omaisuutensa ja suuret osat maata tuhoutuivat. Vahingot ylittävät 2,5 miljardia euroa. Laajalti vaurioituneen infrastruktuurin jälleenrakentaminen vie kuukausia. Merkkinä solidaarisuudestamme me eurooppalaiset halusimme auttaa Taiwanin kansaa toimittamalla hätäapua.

Arvoisa komission jäsen Kuneva, Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) tukee Euroopan komission käynnistämiä aloitteita. On hyvin yllättävää, että taiwanilaisia suurlähetystöjä ohjeistettiin kieltäytymään ulkomaisesta avusta. Tämä herätti voimakasta kritiikkiä ja 13. elokuuta kipeästi kaivattuihin mukautuksiin täysin tuloksettomassa kriisinhallintaohjelmassa. Pian tämän jälkeen pääministeri Liu Chao-shiuan erosi.

Toinen ärtymystä herättänyt seikka oli Dalai Laman monipäiväinen vierailu Taiwaniin syyskuussa. Hän halusi ainoastaan rukoilla uhrien puolesta eloonjääneiden kanssa. Myötätunto on pitkään ollut Dalai Laman kiitettyjen puheiden ja kirjojen pääviesti. Jälleen kerran Kiinan hallitus protestoi äänekkäästi ja sai aikaan valtavia paineita. On raivostuttavaa, että Peking on jälleen tehnyt Dalai Laman humanitaarisista toimista poliittisia kysymyksiä. Taiwanin on kysyttävä itseltään, kenen puolella se todella on. Presidentti Ma Ying-jeou salli Nobelin rauhanpalkinnon saajan tulla maahan vasta kansalaisten voimakkaiden protestien jälkeen.

Arvoisa komission jäsen, meidän on tehostettava vuoropuheluamme Taiwanin kanssa – niin humanitaarisista asioista kuin perusarvoistamme. Demokratia, ihmisoikeudet ja solidaarisuus ovat erottamattomia, myös tässä nopeasti kehittyvässä aasialaisessa valtiossa.

  Victor Boştinaru, S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, aivan aluksi haluan ilmaista vilpittömän suruni Taiwanin 8. elokuuta kohtaamasta valtavasta tragediasta ja erityisesti tämän valtavan katastrofin uskomattoman tuhovoiman tappamista ihmisistä.

Morakot oli tuhoisin Taiwaniin lähes 50 vuoteen iskeneistä taifuuneista, se riehui saarella elokuun alussa jättäen jälkeensä noin 700 kuollutta tai kadonnutta, pakottaen tuhannet siirtymään kodeistaan ja haudaten sadoittain kyliä mutaliejuun.

Tässä tilanteessa Kiina osoitti suurta herkkyyttä ja lähetti välittömästi apua taiwanilaisille uhreille. Niin Kiinan hallitus kuin yksityiset yritykset ja erilaiset organisaatiot olivat valmiita auttamaan saarta, muun muassa maiden välisten suhteiden yhdistys sekä mantereen Punainen Risti.

Myös Kiinan väestö antoi tukea ja rahaa kerättiin auttamaan katastrofista kärsinyttä saarta.

Viimeisimpien lukujen mukaan Manner-Kiina on tähän mennessä lahjoittanut taifuunin uhreille noin miljardi Kiinan jeniä, mikä vastaa lähes 150 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria. Suuri merkitys tässä tilanteessa oli useilla sadoilla esivalmistetuilla taloilla, jotka lähetettiin Kiinasta Taiwaniin, jotta asumuksensa menettäneet saivat katon päänsä päälle.

Haluan korostaa sitä, että yhden Kiinan politiikkaan sitoutunut Euroopan unioni on kiitollinen Kiinan Taiwanille tässä traagisessa tilanteessa tarjoamasta avusta, koska tämä osoittaa näiden kahden alueen suhteiden parantuneen, ja on selvää, että suhteiden parantuminen voi johtaa vakauteen alueella.

Lopuksi katson myös, että ottaen huomioon katastrofin laajuuden Euroopan unionin on tartuttava yhteen keskeisistä arvoistaan – solidaarisuuteen – ja tarjottava Taiwanille lisämateriaalia ja rahoitusapua auttaakseen valtavassa jälleenrakennustehtävässä.

  Charles Tannock, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, näkymät Morakot-taifuunin aiheuttamista tuhoista säilyvät pitkään mielissämme, mutta monet taiwanilaiset elävät tulevina vuosina tragedian seurausten kanssa. Yli 700 ihmistä menetti henkensä ja tuhannet muut kohtasivat valtavia menetyksiä.

Presidentti Man johdolla Taiwanin hallitus vastasi nopeasti lähettämällä sotilaita pahiten kärsineisiin kyliin ja alueille ja pyysi apua kansainväliseltä yhteisöltä. EU:n puheenjohtajavaltio Ruotsia ja komissiota on onniteltava niiden työstä yhteisön pelastuspalvelumekanismin käynnistämisessä. Nyt toivon todella, että komissio sitoutuu pitkäaikaiseen apuun Taiwanille sen kansan ja talouden täydellisen toipumisen ja infrastruktuurin jälleenrakentamisen mahdollistamiseksi.

En epäile Taiwanin kansan ja sen hallituksen kiitollisuutta EU:n solidaarisuudesta ja tuesta. Lisäksi odotan viimeisimmän tilanteen selvittämistä johtaessani ensi kuussa Euroopan parlamentin jäsenten valtuuskunnan Taiwanin-matkaa parlamentin ja Taiwanin ystäväryhmän puheenjohtajana.

Taiwanin kohtaama tragedia voi ilmastonmuutoksen seurauksena olla yhä arkipäiväisempää niin Taiwanissa kuin muuallakin maailmassa. Tämän vuoksi on olennaista, että Taiwan tällaisille sääilmiöille haavoittuvana saarena ja maailman suurena teollisuusvoimana voi osallistua tarkoituksenmukaisesti ja arvonsa mukaisesti kansainvälisiin organisaatioihin, varsinkin niihin, jotka käsittelevät säätä ja ilmastonmuutosta. Erityisesti Taiwanin olisi sallittava osallistua Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskevaan yleissopimukseen ja Maailman ilmatieteelliseen järjestöön.

Sekä neuvosto että komissio tukevat nyt Taiwanin mielekästä osallistumista Yhdistyneiden Kansakuntien elimiin, ja toivon niiden käyttävän tämän katastrofin tarjoamaa tilaisuutta edistääkseen Taiwanin osallistumista näihin rakenteisiin.

  Fiorello Provera, EFD-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, esitän osanottoni Taiwanin kansalle ja haluan korostaa Euroopan unionin humanitaarisen avun oikea-aikaisuutta tässä katastrofissa.

Komissio on tehnyt osansa, ja monet jäsenvaltiot ovat lähettäneet apua tai asiantuntijaryhmiä. Jopa Kiinan kansantasavalta on auttanut Taiwanin viranomaisia, ja tätä elettä pidän hyvin merkittävänä. Jos kuitenkin haluamme tarjota Taiwanin viranomaisille ja alueen valtioille rakenteellista apua tällaisista uhkista selviytymiseen tulevaisuudessa, Euroopan unionin on tuettava Taiwanin hyväksymistä tarkkailijaksi Maailman ilmatieteelliseen järjestöön ja Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskevaan puitesopimukseen.

Taiwanin ottamisesta tarkkailijaksi on jo saatu joitakin hyviä tuloksia muissa kansainvälisissä alakohtaisissa organisaatioissa, kuten WTO:ssa, ja tässäkin tapauksessa Taiwanin hyväksyminen voisi olla käytännön ehkäisevä toimi, jolla voitaisiin tulevaisuudessa rajoittaa 23 miljoonan asukkaan ja koko alueen tulevaisuuden riskejä.

  Astrid Lulling (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, Taiwan on toipumassa kauheasta luonnonkatastrofista, jollaista ei ole koettu valtiossa yli 50 vuoteen. Velvollisuutemme on sekä ilmaista solidaarisuutemme että toimia aktiivisesti niiden saaren osien jälleenrakentamisessa, jotka ovat tuhoutuneet.

Onneksi komissio ja neuvosto ilmaisivat halukkuutensa auttaa Morakot-taifuunin iskun jälkeen. Kehotan niitä nyt tarjoamaan valtion hallituksen ja kansan tarvitsemaa konkreettista apua, sillä tehtävää on valtavasti. Euroopan unionin tasolla on asianmukaisia välineitä. Ne on otettava täysimääräisesti käyttöön.

Katastrofi nosti jälleen esiin joidenkin kollegojeni jo mainitseman asian, Taiwanin osallistumisen Yhdistyneiden Kansakuntien eri virastoihin. Periaatteessa EU:n toimielimet rohkaisevat tässä, mutta nyt on korkea aika toimia asioiden muuttamiseksi. Taiwanin viranomaisilla ei ollut pääsyä säätieteelliseen tietoon, joka olisi paljastanut taifuunin vakavuuden. Tätä ei voida hyväksyä. On ehdottoman tärkeää, että Taiwan liittyy Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskevaan puitesopimukseen ja on näin asemassa, jossa se voi välttää pahimman, sillä epäilemättä ilmastollisia paineita tulee tulevaisuudessakin.

Olen Taiwan-Luxemburg-yhdistyksen puheenjohtaja, ja minun on todellakin sanottava, ettei meidän enää pidä hyväksyä kommunistisen Kiinan kiristävää painostusta suhteissamme Taiwaniin. Komission ja neuvoston päivänselvä tuki asiassa on aivan ratkaisevaa.

  Kriton Arsenis (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, esitän syvät surunvalitteluni Taiwanin humanitaarisesta tragediasta ja totean, että Euroopan unionin on autettava kaikin mahdollisin tavoin.

Tiedämme nyt, että 640 ihmistä kuoli Morakot-taifuunissa ja yli 192 ihmistä on kateissa. Yksi mutavyöry pyyhkäisi kartalta kokonaisen kylän ja tappoi satoja. Mitään edellä mainituista ei kuitenkaan tapahtunut sattumalta. Tätä edelsi pitkä kuivuus, joka heikensi maaperän kykyä imeä sadetta.

Kuivuudet, tulvat ja säähän liittyvät ääri-ilmiöt lisääntyvät asteittain ilmastonmuutoksen vuoksi. Taifuuneja syntyy merialueilla, joilla pinnan lämpötila on 27 astetta. Lämpötilan noususta seuraa niin taifuunien määrällinen kuin niiden tehon merkittävä lisääntyminen. Tällä hetkellä taifuuneille alttiilla alueilla asuu 120 miljoonaa ihmistä. Vuosien 1980 ja 2000 välillä taifuunit vaativat 250 000 uhria.

Tämän vuoksi meidän on koko sydämestämme osallistuttava Kööpenhaminan konferenssiin, jossa joulukuussa päätetään, päättävätkö yksittäiset valtiot erikseen omien väliaikaisten lyhyen tähtäimen etujensa suojaamisesta vai taistelemmeko yhdessä planeettamme, kotimme puolesta ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Aikovatko teollisuusmaat ja kehittyvät valtiot lakata ottamasta osaa Taiwanin katastrofin kaltaisiin tapahtumiin? Jos näin on, tarvitaan toimia. Meidän on vedottava tarvittavien sitoumusten tekemiseksi päästöjen vähentämiseksi, jotta estetään lämpötilan yli kahden asteen nousu. Meidän on myös avattava kukkaron nyörit tarjotaksemme rahoitusapua kehittyville valtioille, jotta niistä tulee osa ratkaisua, jolla torjutaan ilmastonmuutosta.

Me olemme niitä kehitysmaita, jotka aiheuttivat ilmastonmuutoksen. Me olemme saastuttajia, ja saastuttaja maksaa -periaatteen mukaan, jonka olemme itse luoneet, meidän on maksettava. Meidän on maksettava antamalla rahoitusapua kehitysmaille.

  Bastiaan Belder (EFD). – (NL) Arvoisa puhemies, tämä oli Taiwanille ennennäkemättömän laaja katastrofi. Vuorilla murhenäytelmä on valtava. Kokonaisia kyliä on kadonnut, ja tuhansien ihmisten uskotaan kuolleen tai kadonneen. Ainakin tuhansia eloonjääneitä sijoitetaan toistaiseksi sotilasleireihin. Näin Menno Goedhart, kotimaani Alankomaiden korkein edustaja Taiwanissa kuvaa Morakot-taifuunin tuhoisia seurauksia. Aivan aluksi haluan ilmaista tämän parlamentin myötätunnon Taiwanin hallitusta ja kansalaisia kohtaan.

Menno Goedhartin parhaillaan taiwanilaisille ystävillemme tarjoaman käytännön avun lisäksi ja kunnioittaen sitä, mitä yhteisön taholla on jo tehty, haluan kuitenkin esittää komissiolle pari kysymystä yhteisön ja Taiwanin välisten suhteiden vahvistamisesta. Ensinnäkin komissio esittää ensi kuussa ehdotuksen viisumijärjestelmän höllentämisestä Taiwanin kansalaisten osalta. Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat jo näyttäneet tässä hyvää esimerkkiä. Toiseksi hiljattain julkaistu eurooppalainen raportti osoitti selvästi, että kauppaa vahvistavista toimenpiteistä sopimisesta Taiwanin ja Euroopan unionin välillä olisi valtavia etuja molemmille. Onko komissio samaa mieltä tästä merkittävästä päätelmästä?

Arvoisa puhemies, lopuksi haluan antaa kaiken tukeni kollegoilleni, jotka ovat jo vaatineet Taiwanin uskomattoman kansainvälisen eristyksen lakkauttamista. Tällainen eristäminen on täysin kestämätöntä ihmisten elämän kannalta missä tahansa.

  Ville Itälä (PPE). – (FI) Arvoisa puhemies, Taiwania kohtasi suuri inhimillinen hätä 8. elokuuta. Uhrien määrä oli valtava, taloudelliset vahingot olivat mittavat. Nyt on meidän aika auttaa, meidän aika osoittaa Taiwanin kansalaisille solidaarisuutta. Meidän on osoitettava myötätuntoa, mutta myötätunnon lisäksi meidän on annettava taloudellista tukea, ja kuten komission edustaja täällä totesi, meidän on nyt otettava kriisinhallintavälineet käyttöön. Taiwanilaisille on annettava nyt kaikki inhimillisesti mahdollinen apu. Haluan myös tukea kollega Tannockin esittämää ajatusta pidempiaikaisesta tuesta Taiwanille, jotta saadaan aikaan mahdollisimman hyvä tulos ja voimme todella osoittaa, että hekin ovat ihmisiä ja ennen kaikkea he ovat meidän ystäviämme.

  Janusz Władysław Zemke (S&D). – (PL) Kiitän komissiota näistä tiedoista. Kysymykseni on kuitenkin luonteeltaan hieman erilainen. Taiwan on aivan hiljattain kokenut murhenäytelmän. Olemme kuitenkin täysin tietoisia siitä, että paljon tällaisia katastrofeja on tapahtunut aiemmin ja monia muita tulee tapahtumaan tulevaisuudessa. Tämän vuoksi haluan esittää komission jäsenelle seuraavan kysymyksen. Onko Euroopan unionilla ja erityisesti komissiolla standardimenettelyä sovellettavaksi tällaisessa tilanteessa? Onko olemassa hätätoimipakettia tai säädöksiä tiettyjä valtioita varten? Onko olemassa myös pitkän ajanjakson toimintasuunnitelma?

Minusta olisi surullista, jos reagoisimme eri tavoin näihin tragedioihin riippuen tilanteesta eri valtioissa. Minusta meidän on kuten puolustusvoimissa laadittava tiettyjä standardimenettelyjä kriisitilanteisiin. Tätä halusin kysyä komission jäseneltä.

  Johannes Cornelis van Baalen (ALDE). – (NL) Arvoisa puhemies, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä tuntee monien parlamentin ryhmien tavoin myötätuntoa Taiwanin väestöä kohtaan, ja olemme tyytyväisiä komission tapaan reagoida. Komission on toimittava näin jatkossakin. Suurin ongelma tämän inhimillisen katastrofin lisäksi on kuitenkin Taiwanin eristäminen. On aivan mahdollista jatkaa yhden Kiinan politiikkaa ja luoda samalla hyvät ja toimivat suhteet Taiwaniin. Taiwan voisi hyvin toimia tarkkailijana Maailman terveysjärjestössä. Sama koskee Maailman ilmatieteellistä järjestöä ja Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta. Tämä kaikki on mahdollista, eikä estä yhden Kiinan politiikkaa. Olen samaa mieltä jäsen Belderin kanssa viisumijärjestelmän höllentämisestä ja yhdyn myös hänen hyviin sanoihinsa Alankomaiden edustajasta Goedhartista Taipeissa. Katson tämän vuoksi, ettei meillä ole tarvetta jatkaa Taiwanin eristystä. Toimivat suhteet, siitä tässä on kyse.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan esittää syvän osanottoni Morakot-taifuunissa kuolleiden perheille.

On valitettavaa, että sadat kuolivat, muut menettivät rakkaitaan ja vielä useammat loukkaantuivat.

Kuten monet tarkkailijat ovat todenneet, uhrien määrä olisi voinut olla vähäisempi, jos hallitus olisi reagoinut taifuuniin paremmin koordinoidulla tavalla. Hallitus ei kyennyt ennakoimaan saarta lähestyvän trooppisen myrskyn vakavuutta. Tiedämme samalla, että Taiwanissa on hyvin kehittynyt korkean teknologian ala ja että se on yksi maailman suurimmista GPS-järjestelmien valmistajista.

Syy on osittain siinä, ettei Taiwan vielä ole Maailman ilmatieteellisen järjestön (WMO) jäsen, kuten jotkut kollegat jo ovat maininneet. Taiwan olisi kenties voinut varautua ennakolta paremmin, jos WMO olisi tarjonnut sille ajankohtaista tietoa. Olen tämän vuoksi vakuuttunut siitä, että nyt on jälleen oikea aika ottaa esiin Taiwanin WMO-jäsenyys, ei pelkästään poliittisista syistä vaan myös humanitaarisista syistä.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Taiwaniin iskenyt taifuuni on vaikuttanut satojen tuhansien ihmisten elämään ja tuhonnut kymmeniä tuhansia asumuksia. Euroopan unionin tarjoaman humanitaarisen avun on oltava ehdotonta. Tavoitteena on auttaa uhreja mahdollisimman nopeasti.

Euroopan unioni on aktiivinen lahjoittaja, joka tekee yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja Yhdistyneiden Kansakuntien erityisvirastojen kanssa tarjotakseen varoja lääkehoitoon, logistiseen tukeen ja tuhoutuneiden alueiden jälleenrakentamiseen. Kööpenhaminan konferenssissa on paljon keskusteltavaa, ja me valmistaudumme toteuttamaan toimenpiteitä, joilla pyritään Kioton jälkeiseen sopimukseen saastepäästöjen vähentämiseksi. Tämän vuoksi keskustelemme pääasiassa toimenpiteistä ilmastonmuutokseen johtaneiden syiden vähentämiseksi.

Osana Kööpenhaminan konferenssia pyydän kiinnittämään erityistä huomiota myös sopeutumistoimiin, sillä joudumme jatkuvasti kohtaamaan voimakkaita myrskyjä, tulvia, pitkällisiä kuivuuksia ja metsäpaloja. Pyydän Euroopan unionia myös tarjoamaan Taiwanille humanitaarista apua sekä jälleenrakennustukea ja erityisesti tukea sen väestölle.

  Meglena Kuneva, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, vastaan kysymyksiin niiden esittämisjärjestyksessä.

Ensinnäkin komission Taiwanille tarjoamasta avusta väestön tämänhetkisiin tarpeisiin vastaamiseksi, joka oli jäsen Mannin kysymyksen pääkohta: Taiwanille on tiedotettu komission katastrofin jälkeisten tarpeiden arviointimekanismista, mutta emme vielä ole saaneet mitään pyyntöjä. Jos tällainen pyyntö esitetään, me tarkastelemme sitä.

Sitten jäsen Boştinarun esittämään kysymykseen komission kannasta Kiinan ja Taiwanin välisiin suhteisiin vastaan, että komissio on iloinen viime vuonna toteutuneesta lähentymisestä Taiwanin ja Kiinan välillä. Tämä on mahdollistanut valtioiden välisten suhteiden parantumisen, vähentänyt näiden kahden välisiä jännitteitä ja edistänyt kahdenvälisiä asioita, kuten suoria lento- ja meriyhteyksiä.

Tuemme voimakkaasti kahdenvälisiä keskusteluja näiden kahden välillä edistymisen mahdollistamiseksi. Olemme iloisia myös Kiinan tuesta.

Jäsen Lullingin, jäsen Andrikienėn sekä jäsen van Baalenin ja jäsen Tannockin kysymykseen Taiwanin osallistumisesta Maailman ilmatieteelliseen järjestöön vastaan, että Euroopan unionin syyskuussa 2008 antamassa julkilausumassa ilmaistun kannan ja EU:n yhden Kiinan politiikan mukaisesti Euroopan komissio kannattaa tarvittaessa Taiwanin tarkoituksenmukaista osallistumista kansainvälisiin järjestöihin. Aiomme jatkaa samalla tavalla.

Jäsen Lullingin ja jäsen Mannin esittämiin kysymyksiin tarjotusta avusta vastaan, että yhteisön pelastuspalvelumekanismista tarjottiin Ruotsin ja Puolan apua. Apu otettiin kiitollisesti vastaan, kuten presidentti Ma kertoi komission puheenjohtaja Barrosolle.

Mitä tulee Dalai Laman Taiwanin vierailua taifuunin jälkeen koskevaan kysymykseen, Dalai Laman vierailusta päättivät Taiwanin viranomaiset, eikä Euroopan komissio kommentoi tätä.

Jäsen Belderin esittämään kysymykseen komission kannasta taiwanilaisten viisumivapaaseen pääsyyn EU:hun vastaan, että komissio tarkastelee asiaa koskevan lainsäädännön tarkistamisen yhteydessä mahdollisuutta päivittää niiden valtioiden ja tahojen luetteloa, joihin ei kenties sovelleta viisumivaatimuksia Euroopan unioniin ja erityisesti Schengen-alueelle suuntautuvilla vierailuilla, ja tässä yhteydessä tarkastelemme myös Taiwanin tilannetta.

Jäsen Zemken kysymykseen standardimenettelyistä katastrofitilanteissa ja siitä, kuinka menettelemme tulevaisuudessa tällaisissa tapauksissa, komissio keskittyy kahteen painopistealaan: ensinnäkin jatketaan valmiussuunnitelmien ja reagoinnin suunnittelua ja toiseksi pyritään ehkäisemään katastrofeja.

Katsomme sen ensinnäkin tärkeäksi varmistaaksemme EU:n avun saatavuuden kaikkina aikoina. Käynnistimme vuonna 2008 parlamentin tuella kokeiluhankkeen ja valmistelutoimet EU:n nopeita avustustoimia varten. Tämän ensimmäisen kokeilun jälkeen komissio esittää tarvittaessa lisäehdotuksia EU:n nopeiden avustustoimien kehittämiseksi. Ne rahoitetaan kansallisista, EU:n operaatioihin korvamerkityistä varoista.

Toiseksi pyrimme kehittämään kattavan lähestymistavan katastrofien ehkäisyyn EU:n tasolla. Komissio julkaisi helmikuussa 2009 tiedonannon luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisyyn sovellettavasta yhteisön lähestymistavasta. Toivomme parlamentilta palautetta tiedonannosta.

  Puhemies. – (HU) Keskustelu on päättynyt.

9. Keskustelut ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista(keskustelu)

9.1. Ihmisoikeuksien puolustajien murhat Venäjällä

  Puhemies. − (HU) Olen vastaanottanut kuusi ihmisoikeuksien puolustajien murhia Venäjällä koskevaa päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾.

  Heidi Hautala, laatija. − (FI) Arvoisa puhemies, oikeastaan meidän pitäisi viettää täällä muistohetkeä ja sytyttää kynttilä viime aikoina Pohjois-Kaukasiassa murhattujen ihmisoikeusaktivistien muistoksi. Meidän on muistettava, että Natalia Estemirova, Zarema Zadulajeva ja Ali Zabrailov ja monet muut, jotka ovat joutuneet kärsimään ja menettämään henkensä puolustaessaan ihmisoikeuksia, ansaitsevat kaiken meidän tukemme. Valitettavasti me emme heitä heidän elinaikanaan tarpeeksi voineet tukea.

On hälyttävää, että Venäjällä ei ole kyetty saamaan aikaan riittävät standardit täyttäviä rikosoikeudellisia tutkimuksia näiden murhien selvittämiseksi ja syyllisten saattamiseksi tuomioistuimen eteen. Olen pannut merkille, että Euroopan unioni on kirjelmöinyt tästä asiasta Venäjälle. Aivan ilmeisesti meidän ponnistelumme eivät kuitenkaan riitä ja meidän täytyy pohtia vakavasti sitä, millä tavalla saamme oikeusvaltion toimimaan Venäjällä, miten voimme ottaa tämän asian esille nykyistä paljon vakavammin, kun neuvotellaan uudesta yhteistyö- ja kumppanuussopimuksesta Venäjän kanssa.

On myös pohdittava sitä, miten me voisimme tukea Venäjän ihmisoikeuspuolustajia nykyistä paremmin. Meidän tulisi pohtia, voimmeko tarjota suojaa vaarassa oleville ihmisille, voivatko EU:n toimielimet järjestää heille pikaisesti viisumeja, jotta he voivat paeta Venäjältä, jossa he ovat ja heidän henkensä on vaarassa. Vihreiden mielestä olisi tärkeää, että Euroopan parlamentissa olisi tällainen keskus, joka välittää tietoa vaaranalaisessa tilanteessa elävien ihmisoikeuspuolustajien tilanteesta ja pyrkii auttamaan heitä yhdessä muiden toimielinten kanssa. On todella paljon mitä me voimme tehdä. Anna Politkovskaja sanoi eläessään, että länsi voi tehdä niin paljon, mutta länsi tekee niin vähän.

(Suosionosoituksia)

  Véronique De Keyser, laatija. − (FR) Arvoisa puhemies, käytän lyhyen käytettävissäni olevan ajan selventääkseni ryhmäni kantaa, sillä emme allekirjoittaneet yhteistä julkilausumaa ja jätämme erillisen päätöslauselmaesityksen.

Ensinnäkin haluan kertoa, että olemme täysin samaa mieltä yhteisestä päätöslauselmasta, mitä tulee Natalia Estemirovaan, Zarema Zadulajevaan ja Ali Zabrailoviin.

Olemme järkyttyneitä näistä uusista salamurhista, jotka tosiasiassa ovat vain pieni esimerkki ihmisoikeusaktivistien salamurhista Tšetšeniassa.

Päätöslauselmassamme vaadimme täsmälleen samaa, kuin yhteisessä päätöslauselmassa: tuomitsemme hyökkäykset, vaadimme tutkintaa ja ilmaisemme huolemme ihmisoikeusaktivistien ihmisoikeuksien tilan heikkenemisestä Venäjällä.

Se, missä kantamme poikkeaa, on yhteisessä päätöslauselmassa esitetty lisäviittaus kaikkiin ihmisoikeuksien puolustajiin ja Pohjois-Kaukasuksen tilanteeseen yleensä. Katsomme, että nämä seikat on otettava esiin toisaalla – ja aion tehdä niin – erityisesti päätöslauselmassa, joka tullaan antamaan ennen Euroopan unionin ja Venäjän huippukokousta. Haluamme tämän ihmisoikeusaktivisteja ja heidän suojelemistaan koskevan asian olevan osa tuota päätöslauselmaa sekä kaikkia Venäjän kanssa tulevaisuudessa käytäviä neuvotteluja.

Ongelmana tässä on siis vain aika ja paikka. Tämä on poliittinen asia, jota on käsiteltävä poliittisesti eikä vain täällä, kun tarkastelemme kiireellisiä tapauksia. Tämän vuoksi päätimme tehdä tämän eron, mutta olemme tietenkin ongelman ytimestä täysin samaa mieltä muiden ryhmien kanssa.

  Renate Weber, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan kertoa parlamentille joitakin tosiasioita. Tämän vuoden tammikuussa Stanislav Markelov, ihmisoikeusjuristi, joka edusti murhattua toimittajaa Anna Politkovskajaa, ammuttiin kuoliaaksi keskellä iltapäivää Moskovan keskustassa. Samassa yhteydessä myös Anastasia Baburova, toimittaja, joka yritti suojella häntä, ammuttiin kuoliaaksi.

Heinäkuussa tunnettu venäläinen ihmisoikeusaktivisti ja toimittaja Natalia Estemirova löydettiin kuolleena Ingušiasta sen jälkeen kun aseistetut miehet olivat siepanneet hänet naapurimaassa Tšetšeniassa. Alle kuukautta myöhemmin toinen kansalaisjärjestöaktivisti Zarema Sadulajeva ja hänen miehensä siepattiin ja tapettiin.

Elokuussa toimittaja Malik Akhmedilov ammuttiin kuoliaaksi pian hänen lähdettyään kodistaan Dagestanissa. Kuusi merkittävää toimittajaa ja ihmisoikeusaktivistia tapettiin alle kahdeksassa kuukaudessa.

Nämä sieppaukset ja murhat ovat vain vilkahdus siitä, mitä seuraa ihmisoikeustilanteen heikkenemisestä Venäjällä, jossa riippumattomat ääneen puhujat, kuten lakimiehet, toimittajat ja muut aktivistit, kohtaavat yhä enemmän väkivaltaa, uhkia ja perusteetonta syytteeseen asettamista.

Ihmisoikeusrikkomuksia Venäjällä ja erityisesti Pohjois-Kaukasuksella ei enää voida sivuuttaa. Emme voi olla niin naiiveja, että uskoisimme supervalta Venäjän, jolla on yksi maailman voimakkaimmista tiedustelupalveluista, olevan kykenemätön löytämään syyllisiä ja saattamaan nämä oikeuden eteen.

Poliittisista kannoistamme riippumatta meidän kaikkien on ymmärrettävä, että ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvien hyökkäysten rankaisematta jääminen edistää osaltaan lisää väkivaltaa ja vahvistaa laittomuuden kulttuuria. Venäjän viranomaisten on varmistettava ihmisoikeuksien puolustajien fyysinen turvallisuus sekä vapaa liikkuvuus ja ilmaisunvapaus ihmisoikeuksien puolustajista annetun YK:n julistuksen mukaisesti.

  Bernd Posselt, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, entiseltä vanhimmalta jäseneltämme Otto von Habsburgilta kysyttiin kerran, olisiko hän mieluummin ollut keisari kuin Euroopan parlamentin jäsen. Hän vastasi kieltävästi, sillä jos hän olisi ollut keisari, hänen olisi pitänyt kutsua hullua teidän korkeudeksenne, mutta Euroopan parlamentin jäsenenä hän saattoi kutsua tätä hulluksi. Tämä tarina tulee mieleeni, kun käsitellään ihmisoikeusasioita.

Me emme ole diplomaattinen elin, olemme poliittinen parlamentaarinen elin. Me voimme puhua totta. Sanotaan, että huono johtaja pilaa koko yrityksen. Tässä ei ole kyse siitä – ja kiitän jäsen Weberiä hänen selkeistä sanoistaan – että nämä tapahtumat ja murhat Kaukasuksella olisivat missään tapauksessa joidenkin pimeiden voimien sattumanvaraisia toimia, vaan pikemminkin Putinin noustua valtaan, mikä liittyy Tšetšenian asiaan ja talojen salaperäisiin räjähdyksiin Moskovassa, veriset jäljet ovat vuosia johtaneet aina takaisin Tšetšeniaan ja uhanneet viattomia ihmisiä, siviilejä ja erityisesti ihmisoikeusaktivisteja, jotka täällä mainittujen tavoin – joista monet me tunsimme henkilökohtaisesti – eivät ainoastaan tee työtä tšetšeenien ihmisoikeuksien eteen vaan myös Venäjän demokratian eteen, Tšetšenian ja Venäjän kansojen välisen yhteisymmärryksen eteen ja Kaukasuksen rauhan eteen. Yksi toisensa jälkeen nämä ihmiset murhataan.

Hyvä jäsen De Keyser, tämän vuoksi oli tarpeen järjestää kiireellinen keskustelu. Teemme itsemme naurunalaisiksi, jos täällä parlamentissa kiitosta ihmisoikeussitoumuksistaan saanut ja luonamme Strasbourgissa vieraillut nainen murhataan silmiemme edessä ja me siirrämme asiaa koskevan keskustelun myöhempään ajankohtaan.

Venäjä tarkkailee tiiviisti, kykenemmekö me vastaamaan välittömästi, ja meidän on vastattava välittömästi ja sanottava hyvin selvästi: lopettakaa murhat, lopettakaa ihmisoikeusrikkomukset ja antakaa Tšetšenialle ja Venäjälle vapaus, mutta ennen kaikkea lopettakaa ihmisoikeuksien järjestelmälliset rikkomiset ja murhat hämärissä olosuhteissa.

  Tomasz Piotr Poręba (ECR) , laatija. – (PL) Venäjän ihmisoikeusrikkomukset ovat jälleen kerran päässeet Euroopan parlamentin esityslistalle.

Uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen järjestelmällisen vainoamisen lisäksi ihmisoikeusaktivisteja murhataan säännöllisesti. Toimittajat ja kansalaisjärjestöjen työntekijät vaarantavat päivittäin henkensä työssään. Uhkaukset, sieppaukset, kidutus, mielivaltaiset pidätykset ja murhat alkavat olla arkipäiväisiä. Se, etteivät Venäjän viranomaiset aktiivisesti tutki näitä rikoksia, ettei todellisia tuloksia ole saatu ja että syylliset ovat edelleen vapaina, todistaa sekä viranomaisten toimien täydellisen tehottomuuden että myös heidän hiljaisen suostumuksensa ja piittaamattomuutensa.

Ihmisoikeuksien kunnioittamisen olisi oltava keskeinen asia Euroopan unionin ja Venäjän välisissä suhteissa. Velvollisuutemme on vaatia Venäjää varmistamaan asianmukaisten ja tehokkaiden tutkimusten toteuttaminen, syyllisten rankaiseminen ja näiden kauheiden murhien lopettaminen.

  Cornelia Ernst, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, uutena parlamentin jäsenenä haluan aluksi sanoa, että ihmisoikeusasiat ovat hyvin tärkeitä myös puolueelleni, Saksan vasemmistolle, ja että tuomitsemme kaikki ihmisoikeusrikkomukset riippumatta siitä, missä ne tapahtuvat ja kuka niihin syyllistyy. Tällä ei ole mitään tekemistä kansallisiin asioihin puuttumisen kanssa.

Olen jo vuosia ollut todella huolestunut ja raivoissani siitä, että Tšetšenian tilanteeseen yhteydessä olevia ihmisoikeusaktivisteja jatkuvasti murhataan. Natalia Estemirova, Stanislav Markelov, Zarema Zadulajeva, nämä ovat esimerkkejä todella järkyttävistä murhista. On siis tärkeää, että me täällä parlamentissa huolestumme asiasta.

Olen huolissani siitä, ettei Anna Politkovskajan murhan kaltaisia tapauksia tutkita. Jos prosessi nyt käynnistetään uudestaan, toivon todellakin, että syylliset löydetään ja pidätetään, sillä muuten on vaarana verilöylyn jatkuminen ja tämä nähdään lupana tehdä tällaisia tekoja. Odotamme yksinkertaisesti näiden murhien välitöntä ja täysimääräistä tutkintaa ja että asiaa käsitellään ilman armoa, ettei Venäjä enää odota yhtään kauempaa vaan ryhtyy itse puolustamaan ihmisoikeuksia. Ei saa olla niin, että ihmisoikeuksien puolustaminen jotenkin tuomitsee ihmisiä kuolemaan. Katson myös, että tulevassa EU:n ja Venäjän välisessä huippukokouksessa näitä asioita on tarkasteltava kiireellisenä asiana, ei sivuasiana, vaan niiden edellyttämällä näkyvyydellä.

Itse odotan, että ihmisoikeusasioista keskustellaan täällä parlamentissa rehellisesti ja avoimesti. Olisin toivonut, ettei tällaisista asioista keskusteltaisi torstai-iltapäivänä, ja katson, että aiheen olisi kiinnostettava meitä, vaikka olisi kyse yrityksistä ja kaupasta. Tällaisia asioita pidetään usein toissijaisina. Tämän me haluamme muuttaa, ja tämänkin halusin täällä sanoa.

  Filip Kaczmarek, PPE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, valtiossa, jossa on paljon rikollisuutta, voidaan esittää teoria, että ihmisoikeusaktivistien kuolemat ovat sattumia. Ne ovat sattumia, koska yleisesti ottaen ihmisiä joutuu paljon rikosten uhreiksi näissä valtioissa. Tänään, 17. päivänä syyskuuta, muistutan teitä surullisesta vuosipäivästä, on nimittäin kulunut 70 vuotta Neuvostoliiton Puolan-miehityksestä. Miehityksen jälkeen neuvostojoukot ampuivat ainakin 21 768 Puolan kansalaista. Miksikö mainitsen tämän? Siksi, että venäläiset väittävät nyt, että kyse oli tavanomaisesta rikoksesta, aivan kuten ihmisoikeusaktivistien murhat ovat "tavanomaisia rikoksia".

Ihmisoikeusaktivistien murhien määrä Venäjällä on niin suuri, että ilmiön tulkitseminen "tavanomaiseksi rikollisuudeksi" on täysin vastuutonta. Teoria näiden murhien sattumanvaraisuudesta ei ole uskottava. Näiden murhien järjestelmällisyys merkitsee, että Venäjän poliittisessa ja yhteiskunnallisessa ilmastossa on jotain, mikä aiheuttaa näin paljon tappoja. Valtion moraalinen kriisi, taipumus väheksyä kuolemantapauksia, epäinhimillistäminen, relativismi ja arvojen katoaminen ovat syynä siihen, ettei ongelmaan suhtauduta vakavasti. Minusta päätöslauselmamme on tasapainoinen ja auttaa venäläisiä ratkaisemaan tämän asian.

  Justas Vincas Paleckis, S&D-ryhmän puolesta. – (LT) Sosiaalidemokraattien ryhmä ei voi olla piittaamatta ihmisoikeusaktivistien hiljattain tapahtuneista murhista Venäjällä. Anna Politkovskajan, Natalia Estemirovan, Zarema Zadulajevan ja Andrei Kulaginin murhat eivät todellakaan ole merkityksettömiä. Tuomitsemme täysin näihin raakalaismaisiin tekoihin syyllistyneet sekä sen surullisen asian, että joillakin Venäjän alueilla on vallalla rankaisemattomuuden ilmapiiri ja poliittisia murhia ei tutkita.

Venäjän presidentti Dmitri Medvedev on luvannut, että syylliset löydetään ja heitä rangaistaan. Hänen reaktionsa oli voimakkaampi kuin edellisen presidentin, mutta toistaiseksi on ollut vain sanoja. Ajan myötä nähdään, kykenevätkö Venäjän viranomaiset noudattamaan sitoumuksiaan, jotka ovat hyvin tärkeitä valtion kansalaisille ja kansainväliselle yhteisölle. Meidän mielestämme päätöslauselmassa ehdotettu Venäjän toimien arviointi Pohjois-Kaukasuksella ylittää päätöslauselman soveltamisalan, joten sosiaalidemokraatit päättivät laatia oman erillisen asiakirjan. Sosiaalidemokraatit ovat vakuuttuneita siitä, että Venäjän ihmisoikeustilanne paranisi todella, jos EU:n ja Venäjän välisiä ihmisoikeuskeskusteluja tehostettaisiin. Euroopan parlamentin, Venäjän duuman, kansalaisjärjestöjen, yhteiskunnallisten järjestöjen ja ihmisoikeusjärjestöjen EU:ssa ja Venäjällä on osallistuttava aktiivisesti näihin keskusteluihin. Korostamme sitä, että ihmisoikeuksista on keskusteltava perusteellisesti EU:n ja Venäjän johtajien seuraavassa tapaamisessa. Asiasta on tulossa olennainen osa EU:n ja Venäjän välistä uutta sopimusta.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). - (LT) Tämä keskustelu ja Euroopan parlamentin päätöslauselma ihmisoikeusaktivistien murhista Venäjällä ovat erityisen merkittäviä, varsinkin nyt, kun kuulemme uutisraportteja toisensa jälkeen Natalia Estemirovan, Alik Jabrailovin, Zarema Zadulajevan ja muiden ihmisoikeusaktivistien murhista Venäjällä. Euroopan unioni ei voi olla piittaamatta ihmisoikeusaktivistien julmista tappamisista. Suhteissamme Venäjään meidän on korostettava ja me korostamme, että näiden murhien tutkinta kestää liian kauan ja ne päättyvät säännönmukaisesti siihen, ettei syyllistä osoiteta. Tällaisesta tuomittavasta käytännöstä on tulossa yleistä Venäjällä, varsinkin Tšetšeniassa tehtyjen rikosten osalta, sillä siellä kukoistaa rankaisemattomuus. Yksi perusarvoistamme on ihmisoikeuksien, ihmisarvon ja ihmishengen kunnioittaminen, eikä mikään käytännön etu voi ylittää näitä arvoja. Katson, että Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin kunnia-asiana on varmistaa, että kaikki mahdollinen tehdään ihmisoikeuksien puolustajien sieppausten ja murhien täysimääräiseksi selvittämiseksi ja syyllisten saattamiseksi oikeuteen.

  Tunne Kelam (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, Venäjän ihmisoikeustilanne on muuttunut huonompaan suuntaan. Vaadimme nyt Venäjän viranomaisia tekemään kaiken voitavansa varmistaakseen ihmisoikeuksien puolustajien suojelun. Tiedämme, että ratkaisevaa on haluttomuus tehdä kaikkeaan. Se olisi mahdollista, sillä Kremillä on merkittävä vaikutusvalta Venäjän valtarakenteisiin ja oikeuslaitokseen. Tämän vuoksi Venäjän oikeuslaitoksen kyvyttömyys suojella ihmisoikeuksien puolustajia herättää oletuksia hallinnon yhteydestä näihin rikoksiin.

Tämänpäiväinen viestimme on osoitettava EU:n hallituksille ja komissiolle. Niin kauan kuin Kreml olettaa huolen ihmisoikeuksien puolustajien kohtalosta jäävän julkilausumien tasolle ilman vaikutuksia taloudellisiin suhteisiin, Putin ja Medvedev voivat päätellä, ettei EU ole ottanut opikseen Anna Politkovskajan häpeämättömästä murhasta.

  Bogusław Sonik (PPE). – (PL) Me todellakin keskustelemme ihmisoikeusrikkomuksista Venäjällä päivänä, jolla on merkittävä symbolinen merkitys. Tasan 70 vuotta sitten, 17. syyskuuta 1939, punainen armeija – salaliitossa Hitlerin kanssa – miehitti kolmasosan Puolasta, joka tuolloin taisteli Saksan hyökkäystä vastaan. Stalinin joukot murhasivat tuhansia puolalaisia, ja satoja tuhansia vietiin Neuvostoliiton työleireille. Katyñissa tuhansia puolalaisia upseereita murhattiin Stalinin käskystä. Meille 17. syyskuuta tulee aina olemaan Stalinin Venäjän häpeän päivä.

Nyt Venäjä ei ole riittävän rohkea kohdatakseen tämän järkyttävän totuuden. Sen nykyinen hallitus esittää epäuskottavia perusteluja entiselle liitolleen Hitlerin kanssa. Tähän päivään asti Moskova on evännyt pääsyn Katyñin verilöylyn arkistoihin.

Monien valtioiden historiaan sisältyy kammottavia tapahtumia. On osoitus kansakunnan kypsyydestä, kun se kykenee kohtaamaan menneisyytensä ja tuomitsemaan sen, mitä sen historiasta on tuomittava. Saksa on nyt esimerkki tällaisesta asenteesta. Vasta silloin menneisyys lakkaa olemasta nyky-Venäjälle taakka ja se voi liittyä vapaiden ja demokraattisten valtioiden yhteisöön pää pystyssä. Vasta silloin Venäjä pääsee stalinistisen menneisyytensä myllynkivestä ja voi lopettaa taistelun omia kansalaisiaan vastaan, jotka nyt vaarantavat henkensä puolustaessaan perusvapauksia ja ihmisoikeuksia.

Me kunnioitamme näiden murhien uhreja. Me muistamme teidät kaikki.

  Rui Tavares (GUE/NGL). – (PT) Hyvää iltapäivää, hyvät kollegat. Natalia Estemirovan murha herätti suurta surua meissä kaikissa täällä parlamentissa, sillä kuulimme hänen sieppauksestaan päivänä, jona kokoonnuimme tänne ensimmäistä kertaa, ja kuulimme hänen murhastaan vain muutamaa tuntia myöhemmin. Tällainen ei voi olla koskettamatta kaikkia, missä tahansa maailmassa. Kuten kollegani jäsen Ernst jo sanoi, olen tiukasti sitä mieltä, että vasemmiston on puolustettava ihmisoikeuksia ja ihmisoikeuksien puolustajia kaikkialla, maasta riippumatta.

Näillä iskuilla, hyökkäyksillä ihmisoikeusaktivisteja vastaan Venäjällä, on ollut hyvin huolestuttavia vaikutuksia. Niitä käytetään pelotteena ja ne tulevat varmasti olemaan traumaattisia tapahtumia kaikille niille, jotka haluavat puolustaa ihmisoikeuksia Venäjällä. Tämän vuoksi ne ovat ensimmäinen hyökkäysaste, josta seuraa koko ihmisoikeustilanteen heikkeneminen, puhumattakaan aktivistien ihmisoikeuksista.

Näiden murhien vaikutuksia on siis vaikea ennakoida ja se on huolestuttavaa. Ilman nopeaa ja tehokasta oikeudellista tutkintaa ja ilman takeita ihmisoikeusaktivistien turvallisuudesta tilanne voi itse asiassa muuttua hyvin huolestuttavaksi. Tämän vuoksi äänestänkin hyvin mielelläni päätöslauselman puolesta ja siinä Venäjän viranomaisille esitettyjen ihmisoikeusaktivistien suojelemista koskevien vetoomusten seurannan puolesta.

Olen kotoisin Portugalista, Euroopan toiselta laidalta, ja olen menossa Venäjälle ensi viikolla. Itse asiassa menen huomenna Venäjän suurlähetystöön hakemaan viisumiani. Katson yhteisön ja Venäjän välisten suhteiden olevan hyvin tärkeitä ja että Eurooppa on paljosta velkaa Venäjälle. Ensimmäinen asia, jonka olemme Venäjälle velkaa, on vilpittömyys ja selkeys venäläisten Euroopan kansalaisten ihmisoikeuksien ja vapauksien suojelemisessa.

  Eija-Riitta Korhola (PPE) . – (FI) Arvoisa puhemies, teidän äidinkielenne on niin kaunis, että minä päätin yrittää kiittää unkariksi: kösönöm. Kollega Tavares, haluaisin reagoida teidän kommenttiinne. Työ ihmisoikeuksien puolesta ei ole pelkästään vasemmiston huoli, se huolettaa myös meitä keskustaoikeistossa, ja tämä rohkaiskoon meitä yhteistyöhön. Kollega Ernst kiinnitti huomiota aivan oikeaan seikkaan. Me keskustelemme täällä, kun täysistunnossa suurin osa jäsenistä on jo kotimatkalla, ja meidän on tehtävä yhdessä työtä, että saamme tämän todella politiikan teon keskiöön.

Olen aikaisemmin ollut jäsenenä ulkoasiainvaliokunnassa ja sitten kun ihmisoikeusvaliokunta perustettiin, olin jäsenenä siinäkin. Kun tein muutosesityksiä, joskus jätin ne ulkoasiainvaliokunnan puolelle ja kollegani sanoivat, että miksi sinä näitä ihmisoikeusmuutosesityksiä tänne enää teet, meillähän on ihmisoikeusalivaliokunta sitä varten. Silloin ajattelin, että jokin ei ole nyt kohdallaan, jos meidän ihmisoikeusvaliokunnastamme tulee sellainen ghetto tai sellainen umpioitunut luukku näiden asioiden käsittelyä varten. Tehkäämme yhdessä työtä ettei niin kävisi ihmisoikeuksille.

  Kristian Vigenin (S&D). - (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, jäsen Posseltin lausunto ärsytti minua. Haluan korostaa, ettei jäsen De Keyserin saavutuksia ihmisoikeuksien puolustamisessa voida kyseenalaistaa tällaisessa keskustelussa. Hän on osoittautunut avainhenkilöksi tämän asian käsittelyssä parlamentissa.

En salli missään tapauksessa enkä katso oikeaksi kyseenalaistaa S&D-ryhmän sitoutumista ihmisoikeuksiin, sillä hyvä jäsen Posselt, me sitouduimme niihin silloinkin, kun ryhmänne pyrki väheksymään Guantanamossa tehtyjä rikoksia ja vankien kohtelua Irakissa Yhdysvaltojen joukkojen toimesta.

Mitä tulee Venäjän ihmisoikeuksiin, on olemassa vakava ongelma, jonka me tunnustamme, ja päätöslauselmamme on riittävän tiukka ja terävä. Katsomme kuitenkin, että parlamentin olisi keskityttävä asioihin eikä pelkästään esitettävä joka kerta pitkää luetteloa ongelmista suhteissamme Venäjään, sillä niillä ei ole vaikutusta siellä.

Me aiomme toimia tässä niin, että lähetämme S&D-ryhmän valtuuskunnan Moskovaan ensi viikolla, ja tästä asiasta keskustellaan. Älkää käyttäkö tällaisia ihmisoikeuksia koskevia hätätilanteita pitkien asialistojen laatimiseen. Se ei ole tämänpäiväisen keskustelun tarkoitus.

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Haluan tuoda julki suruni ja suuren huoleni tämän vuoden kesäkuun tapahtumista Venäjän federaatiossa. Olen järkyttynyt Natalia Estemirovan ja Andrei Kulaginin ja muiden kaltaisten venäläisten aktivistien, jotka puolustivat ihmisoikeuksia ja ajoivat totuuden ja rauhan asiaa, raaoista murhista. On pyrittävä kaikin keinoin saamaan murhaajat kiinni ja rankaisemaan heitä. Kannatan kaikkia toimenpiteitä, joita on toteutettava näiden murhien ratkaisemiseksi.

Kansainvälisiä sopimuksia rikottiin myös elokuussa 2008, kun Venäjän ja Georgian välisen selkkauksen aikana Venäjän armeijan joukot hyökkäsivät asuinalueille eivätkä suojelleet siviiliväestöä näiden oikeuksien rikkomiselta eteläossetialaisten asejoukkojen toimesta Venäjän valvonnassa olevalla alueella. Venäjän hallituksen on yksiäänisesti todettava, ettei ihmisoikeusrikkomuksia suvaita.

  Charles Tannock (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, Venäjällä on kehittymässä rikollisten rankaisemattomuuden kulttuuri ihmisoikeusaktivistien pahoinpitelyn osalta. Toimittajia, jotka uskaltavat kyseenalaistaa virallisia kantoja, ahdistellaan, etniseen vähemmistöön kohdistuu suhteettoman suuri osuus väkivaltarikoksista, jotka vaikuttavat jäävän ratkaisematta, suurempaa vapautta ajavien henkilöiden paras kohtalo on tulla syrjäytyneiksi ja pahimmillaan heidät vaiennetaan.

On vaikea nähdä tarkalleen, mistä ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuva uhka Venäjällä on peräisin, mutta kerta toisensa jälkeen havaitsemme räikeiden väärinkäytösten jäävän rankaisematta ja oikeusviranomaisten lähestymistavan olevan puhdittoman.

Venäjä on tottunut EU:n kiertelyyn. Tämä käy selväksi tavasta, jolla unioni on reagoinut Venäjän Ukrainaan kohdistamaan häirintään tai Venäjän viimekesäiseen suvereeniin Georgiaan hyökkäykseen ja sen miehitykseen.

Kyseessä on selvästikin tärkeitä strategisia kysymyksiä, kun tarkastellaan EU:n hyviä suhteita Venäjään, mutta emme voi sallia näiden kysymysten pyyhkiä pois velvollisuuttamme puolustaa perusvapauksiamme ja yhteisiä eurooppalaisia arvojamme, vapauksia ja arvoja, jotka Venäjän Kansan olisi voitava jakaa täysimääräisesti rauhan ja turvallisuuden vallitessa.

  Krisztina Morvai (NI). – (HU) Olen henkilökohtaisesti osallistunut ihmisoikeuksien puolustamiseen 25 vuoden ajan. Tämän vuoksi ja erityisesti lakimiehenä tunnen syvää myötätuntoa ajatellessani kollegoitani, jotka ovat menettäneet henkensä tämän varsin ihanan ammatin harjoittamisessa. Haluan tässä yhteydessä myös esittää vilpittömän osanottoni heidän perheilleen ja rakkailleen.

Mikä olisi oikea tapa toimia tällaisena aikana? Vaatia asiasta vastaavien valtion virastojen välitöntä ja perusteellista tutkintaa. Toivoisin tällä parlamentilla olevan tarvittavaa itseluottamusta ja moraalista auktoriteettia toimia näin. Pelkään kuitenkin, ettei näin tapahdu. Miksi? Koska tällaisia vaatimuksia esittävät vain Euroopan unionin ulkopuoliset valtiot. Tilanne on kuitenkin toinen, kun ihmisoikeuksia loukataan räikeästi Euroopan unionin jäsenvaltiossa, kuten tapahtui kotimaassani Unkarissa, jossa ihmisiä ammuttiin silmiin useiden tuhansien ihmisten joukkokokoontumisessa, jota johti tätä istuntoa johtavan miehen, varapuhemies Pál Schmittin, puolue vuoden 1956 vallankumouksen vuosipäivän ja vapaustaistelun kunniaksi. Parlamentti ei ole teettänyt mitään tutkimuksia tästä tapauksesta ja siitä asti jatkuneesta kriisitilanteesta.

Pelkään, että niin kauan kuin mitään ei tehdä ja niin kauan kuin joku sen hallituksen jäsenistä, joka antoi käskyn ampua ihmisiä, voi olla parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan varapuheenjohtaja, meillä ei voi olla todellista luottamusta ja moraalista auktoriteettia toisessa valtiossa vaatia tällaisen tutkinnan toteuttamista Euroopan unionin ulkopuolisessa valtiossa. Tämän vuoksi pyydän teitä ehdottamaan ja vaatimaan Unkarin ihmisoikeusrikkomusten välitöntä tutkintaa. Kiitos.

  Cristian Dan Preda (PPE). – (RO) Aluksi haluan todeta olevani pettynyt siihen, että maitokriisistä keskusteltaessa täysi istuntosali on tyhjentynyt noin 40 henkeen nyt, kun puhutaan ihmisoikeuksista. On harmillista, että asiat ovat näin. En väitä, etteikö maitokriisi olisi merkittävä asia, mutta ihmisoikeusongelmilla on valtava poliittinen merkitys meille kaikille.

Minusta on myös tuomittavaa, että tänä vuonna, jona kuten hyvin tiedämme, monet Keski- ja Itä-Euroopan valtiot juhlivat kommunismin romahtamisen 20. vuosipäivää, suurvalta naapurissamme, näiden kommunistihallintojen perustaja, osoittaa tällaista piittaamattomuutta ihmisoikeusaktivisteihin kohdistuneita rikoksia kohtaan. Katson, että meidän kaikkien on selkeästi sanouduttava irti totalitarismista.

  Meglena Kuneva, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, tämänpäiväinen keskustelu ihmisoikeuksien puolustajien tilanteesta Venäjällä on oikea-aikainen ja todellakin asianmukainen. Ihmisoikeuksien puolustajiin hiljattain kohdistunut väkivalta on nostanut esiin heidän työhönsä liittyvät suuret vaarat. Monet ovat maksaneet äärimmäisen hinnan siitä, että ovat nostaneet esiin ihmisoikeusrikkomuksia. Osoitamme kunnioitusta kaikille niille, jotka ovat menettäneet henkensä, ja niille, jotka jatkavat työtään tällaisessa ympäristössä.

Suuri osa ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuneesta väkivallasta on tapahtunut Pohjois-Kaukasuksella, jossa epävakaus lisääntyy. Komissio tuntee monia näistä ihmisistä. He ovat suuresti arvostettuja kumppaneita ihmisoikeushankkeiden täytäntöönpanossa. Viattomia ihmisiä, lainvalvontaviranomaisia ja virkamiehiä on menettänyt henkensä jatkuvassa kahakassa alueella.

Ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuva väkivalta ei rajoitu Pohjois-Kaukasukselle. On raportoitu aktivisteihin, lakimiehiin ja riippumattomiin toimittajiin kohdistuneesta väkivallasta, vainoamisesta ja pelottelusta kaikkialla Venäjän federaatiossa. EU:n on edelleen puhuttava suoraan väkivaltaa vastaan ja vaadittava Venäjää noudattamaan sitoumuksiaan, joita se on tehnyt Yhdistyneiden Kansakuntien, Etyjin ja Euroopan neuvoston jäsenenä.

On ratkaisevan tärkeää, että hyökkäykset ja kansalaisyhteiskunnan aktivistien väkivaltaiset kuolemat tutkitaan asianmukaisesti ja että syylliset löydetään ja heitä rangaistaan. Pelon ja pelottelun ilmapiiri voidaan poistaa vain näiden tappojen tehokkaalla ja lainmukaisella syytteeseen asettamisella.

Presidentti Medvedev on puhunut ääneen Venäjällä vallalla olevaa "oikeudellista nihilismiä" vastaan. EU on valmis tukemaan Venäjää sen oikeusjärjestelmän uudistuksen jatkamisessa. EU arvostaa suuresti mahdollisuuttaan keskustella ihmisoikeuksia koskevista huolistaan Venäjän viranomaisten kanssa. Olemme tyytyväisiä presidentti Medvedevin valitsemaan avoimempaan asenteeseen näistä asioista EU:n kanssa käytävässä keskustelussa.

Seuraava EU:n ja Venäjän välinen huippukokous on jälleen mahdollisuus jatkaa näitä keskusteluja. Tätä on täydennettävä asiantuntijoiden välisellä tietojenvaihdolla. EU:n ja Venäjän väliset säännölliset ihmisoikeuskeskustelut tarjoavat mahdollisuuden laajentaa keskustelujen aihepiiriä ja niiden keskustelukumppanien määrää, joiden kanssa ihmisoikeusasioista keskustellaan.

Ihmisoikeuksien puolustajien turvallisuuden on oltava ensisijainen huolenaihe. Kehotamme Venäjän viranomaisia tekemään kaikkensa sen varmistamiseksi, että ne, jotka työskentelevät paljastaakseen ihmisoikeusrikkomuksia, voivat työskennellä joutumatta pelkäämään väkivaltaa tai painostusta.

  Puhemies. – (HU) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskustelujen jälkeen.

(1) Ks. pöytäkirja.

9.2. Kazakstan: Evgeniy Zhovtisin tapaus

  Puhemies. − (HU) Olen vastaanottanut viisi Kazakstania koskevaa päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾:
Evgeniy Zhovtisin tapauksesta (122 artikla).

  Heidi Hautala, laatija. − (FI) Arvoisa puhemies, haluan kommentoida tätä äskeistä keskustelua vielä kommentoida siten, että olen ihmisoikeusalivaliokunnan puheenjohtajana lähettänyt hiljattain kirjeen puheenjohtajakokoukselle, jossa pyysin harkitsemaan näiden keskustelujen siirtämistä aikaisemmaksi, jotta parlamentti voi olla täysilukuinen ja jotta myös neuvosto voi olla täällä paremmin paikalla keskustelemassa. Toivon, että kollegat eri ryhmissä keskustelevat ryhmiensä puheenjohtajien kanssa tästä kysymyksestä, koska parlamentin arvovaltaa jatkuvasti nakerretaan sillä, että meitä on täällä näin vähän.

Nyt sitten Zhovtisin tapaukseen. Kazakstan on tärkeä Keski-Aasian valtio, ja siitä on tulossa ETYJ-järjestön puheenjohtaja ensi vuonna. Nyt ei ole siis lainkaan samantekevää, millä tavalla rikoksista tuomitaan valtiossa, joka tulee olemaan kaikkien valtioiden demokratiapyrkimysten johtaja laajalla Euroopan alueella. Sen takia on syytä kiinnittää huomiota ihmisoikeuspuolustaja Jevgeni Zhovtisin tapaukseen. Hänet on hyvin epämääräisissä olosuhteissa todettu syylliseksi tappoon ja tuomittu neljäksi vuodeksi avovankilaan, kun hän oli törmännyt autollaan jalankulkijaan heinäkuussa tänä vuonna.

On otettava huomioon, että myös ETYJin piirissä on herännyt kysymys siitä, onko tässä menettelyssä, jonka kohteeksi Zhovtis on joutunut, mahdollisesti rikottu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatetta, joka on taattu Kazakstanin perustuslaissa. Euroopan parlamentin on syytä pitää esillä tätä keskustelua myös neuvoston ja komission kanssa, jotta ne ottaisivat esille tämän tapauksen ja vaatisivat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteuttamista.

Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti voi merkittävästi vaikuttaa siihen, että Keski-Aasian valtiot vahvistavat oikeusvaltioperiaatetta pitämällä yllä näitä yksittäisiä tapauksia, ja Jevgeni Zhovtisin tapaus on epäilemättä yksi niistä.

  Justas Vincas Paleckis, laatija. − (LT) Kazakstanin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön puheenjohtajakauden lähestyessä valtio on valitettavasti itse etääntynyt velvoitteistaan noudattaa eurooppalaisia standardeja. Korostaen perusteettomasti ainutlaatuista ja erityistä luonnettaan valtio ei piittaa ETYJ:n vaalilainsäädäntöä ja lehdistön vapautta koskevista suosituksista. Toistuvat ihmisoikeusrikkomukset ja ihmisoikeuksien puolustajien suora vainoaminen herättävät yhä suurempaa huolta siitä, voiko valtio johtaa järjestöä, joka taistelee demokraattisten periaatteiden täytäntöönpanon puolesta. Vaadimme Astanalta konkreettista edistymistä demokratisoinnin, ihmisoikeuksien puolustamisen, oikeusvaltion ja lehdistönvapauden aloilla. Kansainväliseen oikeuteen perustuvaa Kazakstanin lainsäädäntöä on sovellettava asianmukaisesti ja avoimesti Jevgeni Zhovtisin, Jesingepovin ja Dubanovin kaltaisten ihmisoikeusaktivistien vastaisissa oikeuskäsittelyissä. Meidän on toivottava ja vaadittava puolueettomia tuomioita ja sitä, ettei syytettyjen osallistuminen ihmisoikeusliikkeeseen vaikuta tuomioon. Kehotamme neuvostoa ottamaan näiden ihmisoikeuksien puolustajien tapaukset esiin seuraavassa EU:n ja Kazakstanin välisessä ihmisoikeuskeskusteluun liittyvässä tapaamisessa lokakuussa. Pyydämme Euroopan komissiota tarjoamaan tehokasta apua Kazakstanille sen valmistautuessa ETYJ:n puheenjohtajuuteen sen varmistamiseksi, ettei merkittävän kansainvälisen organisaation asema vaarannu.

  Renate Weber, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan esittää osanottoni sen auto-onnettomuuden uhrien perheille, jossa Jevgeni Zhovtis oli osallisena. Kyseessä oli valitettava inhimillinen murhenäytelmä, jossa mies menetti henkensä. Samalla haluan ilmaista huoleni Jevgeni Zhovtisin nykytilanteesta.

Kiistatta jokaisen rikokseen syyllistyvän henkilön on hyväksyttävä se, että oikeudellisia seuraamuksia sovelletaan syrjimättä, ja merkittävä ihmisoikeusasianajaja Zhovtis tietää tämän paremmin kuin kukaan. Samalla haluamme kuitenkin varmistaa, etteivät Kazakstanin viranomaiset käytä tätä valitettavaa tilannetta rangaistakseen Jevgeni Zhovtisia mistään muusta kuin osallisuudesta auto-onnettomuuteen. Zhovtisia ei saa rangaista ihmisoikeustoiminnastaan ja kriittisyydestään Kazakstanin hallitusta vastaan.

Tämän vuoksi katson hyvin tärkeäksi, että Kazakstanin oikeusviranomaiset toteuttavat välittömästi täysin avoimen ja oikeudenmukaisen toisen täysimääräisen ja tasapuolisen tutkinnan tapauksesta ja tarkistavat Zhovtisin tuomiota ja rangaistusta.

  Elisabeth Jeggle, laatija. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, aluksi totean, että ryhmäni oli jokseenkin yllättynyt nähdessään esityslistalla dramaattisen auto-onnettomuuden oikeudellisen arvioinnin kiireellisenä ihmisoikeusasioita koskevana päätöslauselmana.

Euroopan kansanpuolueen ryhmälle (kristillisdemokraatit) onkin tärkeää todeta, ettemme periaatteessa haluaa kyseenalaistaa riippumattomien tuomioistuinten antamia tuomioita, ellei kyseessä ole ilmeinen näytösoikeudenkäynti, jossa ei noudateta mitään lainsäädännön periaatteita. Olemme jo nähneet tällaista Iranissa. Tähän on vedettävä selvä raja. Katsomme, että riippumaton oikeusjärjestelmä on jokaisen demokraattisen järjestelmän keskeinen tekijä. Tämän vuoksi meidän on ensin tarkasteltava annettua tuomiota.

Meidän on myönnettävä se tosiseikka, että auto-onnettomuudessa kuoli yksi ihminen – ja meidän on tunnettava siitä surua, kuten tunnemmekin – mutta meidän on myös tunnustettava, että on toteutettu oikeudellinen tutkinta. Se, että tunnettu ihmisoikeusaktivisti Jevgeni Zhovtis oli osallisena tapaukseen, on nostanut tapauksen koko maailman tietoisuuteen ja vastausta vaaditaan, minkä vuoksi me keskustelemme tästä tänään.

PPE-ryhmä tunnustaa Kazakstanin pyrkimykset ja edistymisen kohti demokratiaa ja oikeusvaltiota. Haluamme vakuuttaa Kazakstanille selkeää tukeamme ja rohkaista valtiota jatkamaan päättäväisesti tällä tiellä. Tässä nimenomaisessa tapauksessa kehotamme Kazakstanin viranomaisia oman etunsa vuoksi antamaan julkisuuteen mahdollisimman paljon tietoa, esittämään oman näkemyksensä tapahtumista ja sallimaan Zhovtisin tapauksessa oikeusjärjestyksen mukaisen muutoksenhakuoikeuden tai tarkastusmenettelyn.

Kazakstan tulee toimimaan ETYJ:n puheenjohtajana. Se on varsinainen haaste!

  Struan Stevenson, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä jäsen Jegglen kanssa. Olen hyvin hämmästynyt siitä, että täällä Strasbourgissa koko parlamentin voimin keskustellaan kiireellisenä asiana Kazakstanissa sattuneesta liikenneonnettomuudesta, vaikkakin onnettomuudessa valitettavasti kuoli joku ja auton kuljettaja sattui olemaan ihmisoikeusaktivisti, joka on asianmukaisesti tuomittu tuomioistuimessa neljäksi vuodeksi vankilaan – tosin vähäisin turvatoimin varustettuun vankilaan, josta on tässä päätöslauselmassa yhtäkkiä tullut työleiri. Pelkään, että tällaisen asian käsitteleminen parlamentissa on todella vahingoksi parlamentin maineelle, ja se tarkoittaa sitä, että hyvä työ, jota pyrimme tekemään ihmisoikeuksien eteen, menettää arvonsa, kun alamme keskustella liikenneonnettomuuksista.

Väitämmekö me vakavissamme, että Kazakstanin hallitus heitti siviilin ihmisoikeusaktivistin auton alle? Väitämmekö me vakavissamme, että tuomio on liian julma tappoon syyllistyneelle? Emme voi vain panetella Kazakstanin kaltaista valtiota pelkästään poliittisin motiivein pyrkiäksemme mustaamaan sen mainetta ennen ETYJ:n puheenjohtajuutta ensi vuonna. Tämä on poliittisesti motivoitunutta toimintaa, ja on häpeällistä, että se on esityslistalla. Toivon parlamentin hylkäävän nämä päätöslauselmat ja tukevan tarkistuksia.

  Janusz Wojciechowski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, minulla on samanlaisia epäilyksiä kuin edellisellä puhujalla, jäsen Stevensonilla. Kazakstan on merkittävä valtio. Se pyrkii voimakkaasti edistymään kohti demokratiaa. Se ei tietenkään tällä hetkellä ole demokraattisten vapauksien mallivaltio, mutta kansalaisoikeuksien tilanne – ja tunnen Kazakstania hieman vierailtuani siellä useaan otteeseen – on huomattavasti parempi kuin suurimmassa osassa alueen naapurivaltioista eikä siellä onneksi ole sellaisia ongelmia kuin Venäjällä, joista juuri keskustelimme.

Olen jäsen Stevensonin kanssa samaa mieltä siitä, ettei Euroopan parlamentin pidä käyttää auktoriteettiaan esittääkseen kantaansa yksittäisestä dramaattisesta oikeustapauksesta. Voi olla, että tapauksessa tarvitaan joitakin selvityksiä, muttei varmasti Euroopan parlamentin päätöslauselmaa. Näin vaarannettaisiin päätöslauselman arvo ja ihmiset lakkaisivat kuuntelemasta Euroopan parlamenttia, jos se sekaantuu asioihin, jotka eivät edellytä yleistä keskustelua tai parlamentin päätöslauselmaa.

  Eija-Riitta Korhola (PPE) . – (FI) Arvoisa puhemies, Kazakstanilla on tärkeä turvallisuuspoliittinen ja taloudellinen rooli Keski-Aasiassa, ja maan yhteistyö EU:n kanssa on kasvanut. Kuuntelimme tyytyväisenä, kun Kazakstanin ulkoministeri Maradtazin lupasi ETYJin puheenjohtajuutta enteillen viime vuonna ja jälleen tämän vuoden toukokuussa parannuksia maan ihmisoikeustilanteeseen. Kansainvälisestä huomiosta huolimatta mediaan kohdistuva kontrolli on kuitenkin tiukentunut ja uskonnonvapauden taso on heikko, ja lisäksi olemme kuulleet useista mielivaltaisista ihmisoikeusaktivistien pidätyksistä.

Myös ihmisoikeusaktivisti Jevgeni Zhovtisin saama tuomio herättää kysymyksiä, ja on Kazakstanin hallituksen oma etu, että nämä epäilykset selvitetään perin pohjin, ja se on myös tulevan ETYJin kauden kiistaton etu. Toivomme parasta ja asioiden selvittämistä.

  Bernd Posselt (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, ensin haluan sanoa, että olen iloinen nähdessäni jäsen Hautalan jälleen täällä. Hän ei kuitenkaan ole ollut täällä muutamaan vuoteen, ja tänä aikana neuvosto on ollut täällä tiistai-iltapäivisin. Puheenjohtajavaltiot Tšekin tasavalta ja Saksa olivat täällä torstaisin. Minusta meidän ei pidä siirtää keskustelua, sillä emme voi käydä kaikkea läpi keskiviikkona, joten meidän on oltava täällä ja pakotettava neuvostokin tänne myös torstai-iltapäivisin. Se on oikea ratkaisu, ei koko esityslistan tiivistäminen keskiviikolle.

Tämä on itse asiassa hyvin vaikea tapaus. Koska emme kuitenkaan vielä voi täysin luottaa Kazakstanin hallitukseen oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa, meidän on vaadittava, että tapaus tutkitaan objektiivisesti. Tässä tuen täysin jäsen Jeggleä. Tämän vuoksi allekirjoitimme päätöslauselman. Asia on tutkittava objektiivisesti, eikä mitään saa peitellä tai kaunistella.

  Meglena Kuneva, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, komissio on pannut huolestuneena merkille raportit menettelyvirheistä Kazakstanilaisen ihmisoikeuksien puolustajan Jevgeni Zhovtisin oikeudenkäynnissä, jossa tämä tuomittiin taposta kohtalokkaan liikenneonnettomuuden jälkeen. Kuten tiedätte, Kazakstanin viranomaiset ovat torjuneet väitteet, joiden mukaan Zhovtisin tuomio olisi poliittisesti motivoitunut.

Komissio tukee täysimääräisesti EU:n puheenjohtajavaltion tapauksesta ETYJ:n pysyvässä neuvostossa 10. syyskuuta antamaa julkilausumaa. Ottaen huomioon tutkinnassa ja oikeudenkäynnissä ilmenneiksi väitettyjen puutteiden vakavuuden kehotamme Kazakstania, ETYJ:n tulevaa puheenjohtajaa, varmistamaan, että muutoksenhakua käsitellään noudattaen täysimääräisesti kansallista lainsäädäntöä ja kansainvälisiä standardeja. Komissio seuraa edelleen tiiviisti tätä tapausta.

  Puhemies. – (HU) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskustelujen jälkeen.

(1) Ks. pöytäkirja.

9.3. Syyria: Muhannad Al Hassanin tapaus

  Puhemies. − (HU) Olen vastaanottanut kuusi Syyriaa koskevaa päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾:
ne koskevat Muhannad Al Hassanin tapausta (122 artikla).

  Franziska Katharina Brantner, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan esitellä Muhannad Al Hassanin tapauksen. Hänet on vangittu, koska hän puolustaa maanmiestensä ihmisoikeuksia Syyriassa.

Hänellä oli hyvin merkittävä asema, koska hän tarkkaili kaikkia valtion korkeimman turvallisuustuomioistuimen oikeudenkäyntejä ja laati säännöllisiä arvioita Syyrian vankilaolosuhteista. Nyt hänet on pidätetty ja vangittu.

Vaadimme Syyriaa täyttämään velvoitteensa ja noudattamaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta ja kidutuksen vastaista YK:n yleissopimusta, jonka osanottaja Syyria itse asiassa on, että se muuttaa ihmisoikeuksien puolustajiin ja näiden perheisiin kohdistamaansa sortopolitiikkaa ja että se vapauttaa vankilassa olevat ihmisoikeuksien puolustajat, mielipidevangit ja rauhanaktivistit.

Meillä on vaatimus myös EU:lle. Assosiaatiosopimuksen allekirjoittamisen osalta me Verts/ALE-ryhmässä olemme ehdottaneet ennen assosiaatiosopimuksen allekirjoittamista sellaisen etenemissuunnitelman hyväksymistä, jossa esitetään tavoitteemme ihmisoikeuksien alalla toteutettavien parannusten osalta.

Kansainvälisessä oikeudessa esitetään useita velvoitteita, joita valtioiden on noudatettava, ja on myös meidän ja erityisesti koko EU:n vastuulla varmistaa, että niiden noudattaminen sisällytetään assosiaatiosopimukseen, jotta voimme edistää niiden noudattamista.

Me teemme työtä tämän eteen. Kiitän tuestanne päätöslauselmalle.

  Véronique De Keyser, laatija. − (FR) Arvoisa puhemies, myönnän olevani sekä hämilläni että varsin surullinen ja pettynyt.

Olen hämilläni, koska Syyria on kiistatta edistynyt suuresti kansainvälisissä suhteissa kuluneiden kahden vuoden aikana. Se on liittynyt Välimeren unioniin. Se on eri yhteyksissä toiminut välittäjänä vaikeissa kansainvälisissä tilanteissa, myös hiljattain, kun nuori ranskalaisnainen pidätettiin Iranissa. Totean, että assosiaatiosopimus – jota ei vielä ole allekirjoitettu, jäsen Brantner, mutta joka voidaan allekirjoittaa varsin pian – se, että assosiaatiosopimus on taas tuotu esiin, on samalla hyvin myönteinen merkki.

Kansallisella tasolla on totta, että Syyriassa on tapahtunut hyvin myönteistä kehitystä. Syyria on ottanut vastaan 1,5 miljoonaa irakilaista pakolaista, ja heistä huolehditaan, he ovat korkeasti koulutettuja ja heillä on uskonnonvapaus, mikä on tärkeää. Poliittisen vapauden ja poliittisen moniarvoisuuden osalta ei kuitenkaan ole tapahtunut minkäänlaista edistymistä. Suureksi surukseni näemme edelleen sortotoimia ja ihmisoikeusaktivistien ja oikeuksien puolustajien vangitsemista, ja olemme viimeisten muutaman vuoden aikana usein puuttuneet asioihin ja vaatineet poliittisten vankien vapauttamista.

Kahdessa tapauksessa saimme aikaan vapautuksen. Syyrialaisissa vankiloissa on kuitenkin edelleen Al Labwanin, Al Brunnin ja nyt Al Hassanin kaltaisia henkilöitä. Haluaisin siksi lähettää Syyrialle viestin: me seuraamme tilannetta ja haluamme auttaa Syyriaa siitä eristyksestä, johon se on joiltakin osin joutunut.

Katsomme sen olevan merkittävä hahmo kansainvälisellä näyttämöllä ja erityisesti Lähi-idän rauhan kannalta. Olkaa niin hyvät ja vapauttakaa poliittiset vangit oman imagonne vuoksi – ja katson, että olette riittävän vahvoja sallimaan poliittisen moniarvoisuuden ja ihmisoikeuksien puolustajat valtiossanne – ja kuten totesin, olkaa niin hyvät ja noudattakaa kidutuksen ja halventavan kohtelun vastaista yleissopimusta!

Tämä on Syyrian oman edun mukaista sekä maailman rauhan edun mukaista ja erityisesti Lähi-idän rauhan edun mukaista.

  Renate Weber, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, Muhannad Al Hassani on jälleen yksi Syyrian viranomaisten mielivaltaisesti pidättämistä ihmisoikeuksien puolustajista. Hän on jälleen yksi syyrialainen poliittinen vanki, joka on syyllistynyt ainoastaan haluun suojella kansan oikeutta ilmaista itseään vapaasti, sen oikeutta osallistua poliittiseen toimintaan ja sen oikeutta oikeudenmukaisiin oikeudenkäynteihin.

Häneltä on yli viiden vuoden ajan kielletty matkustaminen. Hänen toimistonsa puhelinviestintä ja sähköposti ovat olleet jatkuvasti Syyrian turvallisuusjoukkojen valvonnassa. Viikkoja kestäneen häirinnän jälkeen hänen seuratessaan Syyrian valtion korkeimman turvallisuustuomioistuimen käytäntöjä Syyrian valtion turvallisuusviranomaiset lopulta vangitsivat hänet, ja myöhemmin häntä syytettiin useista rikoksista, jotka kaikki liittyvät hänen sanan- ja ilmaisunvapauteensa.

Mielivaltaisten pidätysten osalta meidän ei pidä unohtaa al-Labwania, merkittävää ihmisoikeuksien puolustajaa, joka tuomittiin 12 vuodeksi vankeuteen teosta, jonka Yhdistyneiden Kansakuntien mielivaltaista vangitsemista käsittelevä työryhmä katsoi olevan "poliittisen näkemyksen rauhanomaista ilmaisemista".

Syyrian hallituksen on vapautettava Al Hassani, al-Labwani ja muut poliittiset vangit välittömästi ja ehdoitta ja taattava heidän fyysinen ja psyykkinen koskemattomuutensa kaikissa olosuhteissa. Syyrian viranomaisten on lopetettava kaikenlainen Syyrian ihmisoikeuksien puolustajien ja kansalaisyhteiskunta-aktivistien vainoaminen ihmisoikeuksien puolustajista vuonna 1998 annetun YK:n julistuksen mukaisesti.

  Charles Tannock, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, Syyria on merkittävä Lähi-idän valtio, ja sillä on tärkeä asema pyrittäessä vähentämään Iranin kykyä tukea terrorismia sille läheisten Hizbollah- ja Hamas-järjestöjen kautta Israelia vastaan. Syyrialla on myös tapana lietsoa levottomuutta Libanonissa, jota Syyria ei vieläkään oikein katso suvereeniksi valtioksi, vaan uskoo sen kuuluvan vaikutusvaltaansa.

Syyriassa on myös maallinen hallintojärjestelmä. Itse asiassa se on nyt Irakia ennen hallinneen voimakkaan Baath-puolueen viimeinen turvapaikka, joten esimerkiksi naisten oikeudet ovat parantuneet. Yleisesti se on kuitenkin julma yhden puolueen diktatuuri.

Johtavan ihmisoikeuksien puolustajan Muhannad Al Hassanin pidätys on hälyttävää. Jos Syyria todella haluaa tukea EU:n assosiaatiosopimukselle, sen on syytä vapauttaa Al Hassani välittömästi ja lopettaa Al Hassanin kaltaisten ihmisoikeuksien puolustajien vainoaminen.

  Eija-Riitta Korhola, laatija. − (FI) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen, että rohkenimme nostaa Syyrian ihmisoikeustilanteen tapetille juuri nyt. Välimeriyhteistyön puitteissa tehtävää EU:n ja Syyrian välistä assosiaatiosopimusta ollaan viimeistelemässä, ja koska yksi yhteistyön peruspilareista käsittää nimenomaan ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisen, tulisi EU:n mielestäni vaatia kovemmin parannuksia tällä saralla.

Yhteistyön keskittyminen pelkän taloustilanteen parantamiseen ei riitä. Kuten olemme saaneet kuulla, johtava syyrialainen ihmisoikeusjuristi Muhannad al-Hassani on vangittu heinäkuun lopulla ilman asiallista oikeudenkäyntiä. Hänet tuomittiin kansallistunteen heikentämisestä ja valheellisten uutisten levittämisestä. Tapaus ei ole ensimmäinen lajiaan. Puutuimme parlamentissa vastaavaan viimeksi vuonna 2007. Tuolloin puolustamamme Kamal Abwani on edelleen vangittuna vaikka myös YK:n tutkimusryhmä on maaliskuussa tullut tulokseen, että kyseessä oli mielivaltainen pidätys.

Syyrialla on kauttaaltaan paljon parannettavaa mitä sanan- ja kokoontumisenvapauteen tulee. Kansalaisjärjestötoiminta maassa on vaikeaa ja siten lähes olematonta. On kovin surullista, jos emme EU:ssa uskalla asettaa selkeitä kriteereitä Syyrian kanssa tehtävän yhteistyön pohjalle. Mielestäni on suorastaan velvollisuutemme vaatia poliittisten vankien vapauttamista sekä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattamista, ennen kuin EU-Syyria-assosiaatiosopimuksen kanssa voidaan edetä.

Ihmisoikeudet maailmassa eivät ole joukko yksinäisiä saaria, pikemminkin kyse on kudelmasta, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja laiminlyöntien suvaitseminen ja sormien läpi katseleminen muualla nakertaa ennen pitkää omiakin oikeuksiamme täällä. Meidän tärkeä tehtävämme on vaalia ja valvoa niiden toteuttamista aina ja kaikkialla. Vain siten me teemme ihmisen elämän arvoista.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, S&D-ryhmän puolesta. – (PL) Muhannad Al Hassani, yksi merkittävimmistä syyrialaisista ihmisoikeusaktivisteista, pidätettiin heinäkuussa. Suljettujen ovien takana käydyssä oikeudenkäynnissä, johon lakimiehillä ei ollut pääsyä, häntä syytettiin kansallistunteen heikentämisestä ja valheellisten uutisten levittämisestä. Häntä oli aiemmin kuulusteltu useaan otteeseen toiminnastaan ihmisoikeuksien alalla ja pyrkimyksistään puolustaa poliittisista syistä pidätettyjä henkilöitä. Häntä oli myös kielletty poistumasta maasta. Muhannad Al Hassani osallistui korkeimman oikeuden menettelyjen seurantaan, sillä Human Rights Watchin mukaan menettelyissä ei noudatettu kansainvälisiä standardeja.

Olemme huolissamme siitä, että ihmisoikeusaktivisteja vainotaan Syyriassa, varsinkin kun Syyrian viranomaiset eivät ole edistyneet ihmisoikeuksien alalla. Meidän on vaadittava Syyria noudattamaan Yhdistyneiden Kansakuntien kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaista yleissopimusta.

Kun otetaan huomioon Syyrian ja Euroopan unionin väliset nykyiset poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset yhteydet sekä valtion merkittävä asema vakauden vaalijana Lähi-idässä, olen varma, että Syyria voi edistyä tällä alalla ja edistää näin koko alueen demokratisoitumista.

  Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, tämä päätöslauselmaesitys on pääosin täysin perusteltu, sillä on tietenkin velvollisuutemme varsinkin suunnitellun assosiaatiosopimuksen vuoksi ilmaista selkeästi kantamme, myös Muhannad Al Hassanin perheen, sukulaisten ja taistelutovereiden suojelemisesta, sekä korostaa sopimuksen 2 artiklassa esitettyjä vaatimuksia, varsinkin koska me eurooppalaiset tiedämme tuskallisista kokemuksistamme menneisyydessä, mitä ihmisoikeuksien polkeminen merkitsee. Kommunistien terrorihallinto romahti Kaakkois-Euroopassa vain kaksi vuosikymmentä sitten.

Tämän osalta haluan kuitenkin varoittaa silmien ummistamisesta, jos samalla alueella Syyrian kanssa sijaitsevassa Turkissa ei kunnioiteta ihmisoikeuksia kuten pitäisi. Tämä on sitäkin tärkeämpää, koska Turkki on EU:n jäsenehdokas, jossa on merkittäviä puutteita oikeusjärjestelmän hallinnon, rikoslainsäädännön, vähemmistöjen suojelun ja uskonnonvapauden aloilla, vaikka riippumattomaksi väitetyn komitean raportista tai Ahtisaaren raportista voikin saada erilaisen vaikutelman.

  Bernd Posselt (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, katson, että meidän on tietenkin suhtauduttava hyvin kriittisesti ihmisoikeustilanteeseen Syyriassa. Se on diktatuuri ja poliisivaltio. Al Hassani on vapautettava.

Meidän on kuitenkin myös pantava merkille, että presidentti Assad – josta on tullut yhä avoimempi ja joka avaa valtiota – sekä hänen isänsä ovat aleviitteina esimerkiksi tukeneet muslimien ja kristittyjen rinnakkaiseloa siten, että Syyrian kristittyjen johtaja kardinaali Daud kertoi minulle Syyrian kristittyjen tuntevan olonsa turvallisemmaksi kuin Irakissa, jota länsijoukot suojelevat.

Meidän pitää siis olla tiukkoja suhteissamme Syyriaan, meidän on tuomittava ihmisoikeusrikkomukset emmekä saa antaa periksi ja lopettaa valtion tukemista sen tiellä kohti lähentymistä ja avoimuutta. Tietenkin meidän on suhtauduttava kriittisesti, mutta meidän on myös tunnustettava, että on käynnistynyt jotain sellaista, jota meidän on rohkaistava.

  Meglena Kuneva, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, komissio jakaa Euroopan parlamentin huolen ihmisoikeustilanteesta Syyriassa. Arvioimme mukaan tilanne on heikentynyt viime kuukausina, kun mielivaltaisia pidätyksiä, ihmisoikeuksien puolustajien häirintää ja matkustuskieltoja on ollut yhä enemmän.

Tunnetun lakimiehen, Syyrian kansallisen ihmisoikeusjärjestön puheenjohtajan ja Damaskuksen asianajajayhdistyksen 15-vuotisen jäsenen Muhannad Al Hassanin pidätys 28. elokuuta on viimeisin esimerkki tästä. Muhannad Al Hassani on ihmisoikeuksien puolustaja, joten voidaan epäillä hänen pidätyksensä olevan poliittisesti motivoitunut.

EU on jo ilmaissut huolensa Syyrian viranomaisille. Syyrian on noudatettava kansainvälisiä sitoumuksiaan, erityisesti ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta, joissa Syyrian valtio on osapuolena. Komissio keskustelee Damaskuksen lähetystönsä kautta jäsenvaltioiden lähetystöjen kanssa siitä, kuinka voisimme toimia vaikuttavammin ja tehokkaammin ihmisoikeuksien puolustajien suojelemiseksi. Meidän on selvästikin jatkettava ihmisoikeuksien puolustajien suojelutoimien vaatimista ja varmistettava valtion korkeimman turvallisuustuomioistuimen oikeudenkäyntien seuranta. Meidän on jatkettava kansalaisyhteiskunnan tukemista omien välineidemme avulla, kuten valtioista riippumattomien toimijoiden ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen budjettikohtien avulla sekä tarjoamalla moraalista tukea perheille.

Vaikka nämä toimet ovat tärkeitä, ne ovat kuitenkin riittämättömiä. Katsomme, että EU:lla olisi suurempi vaikutusvalta Syyriaan, jos assosiaatiosopimus allekirjoitettaisiin. Olen iloinen siitä, että puheenjohtajavaltio harkitsee allekirjoitusta lähiviikkoina. Sopimuksella käynnistämme säännöllisen vuoropuhelun, jossa voimme neuvoa näissä asioissa ja saada aikaan parempia tuloksia.

  Puhemies. – (HU) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskustelujen jälkeen.

(1) Ks. pöytäkirja.

10. Äänestykset

  Puhemies. – (HU) Esityslistalla ovat seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

10.1. Ihmisoikeuksien puolustajien murhat Venäjällä

– Äänestyksen jälkeen.

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Arvoisa puhemies, olen hyvin pahoillani, haluan vaan merkittäväksi pöytäkirjaan, että äänestin vahingossa toisen henkilön paikalta – minun paikkani on numero 107, ja äänesti paikalta 67, toisin sanoen toisen jäsenen äänestyskortilla. Äänestin kyllä puolesta. Istuin yksinkertaisesti vahingossa toisen jäsenen paikalle, jossa oli valmiina kortti, ja äänestin hänen kortillaan, mikä on vastoin työjärjestystä, joten voidaanko pöytäkirjaan merkitä, että kannatin esitystä ja että tämän toisen jäsenen ääntä ei oteta huomioon?

  Puhemies. – (HU) Kiitos. Tämä merkitään pöytäkirjaan.

10.2. Kazakstan: Evgeniy Zhovtisin tapaus (äänestys)

10.3. Syyria: Muhannad Al Hassanin tapaus (äänestys)

11. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

12. Valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpano: ks. pöytäkirja

13. Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset: ks. pöytäkirja

14. Määrärahojen siirrot: ks. pöytäkirja

15. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja

16. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja

17. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja

18. Istuntokauden keskeyttäminen

  Puhemies. – (HU) Julistan Euroopan parlamentin istuntokauden keskeytetyksi.

(Istunto päättyi klo 16.45.)

Voiko neuvosto antaa lausunnon aloitteista, joilla se pyrkii vaalimaan rauhaa ja sovintoa palestiinalaisten ja israelilaisten välillä?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa helmikuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Kuten kesäkuussa 2009 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen puheenjohtajavaltion päätelmissä todetaan, Lähi-idän rauhanprosessi on edelleen myös vuonna 2009 yksi Euroopan unionin tärkeimmistä painopisteistä. Samassa kokouksessa vahvistettiin myös päätelmät, jotka ulkosuhteiden neuvosto hyväksyi 15. kesäkuuta 2009 pitämässään kokouksessa.

Neuvosto on edelleen sitoutunut kahden valtion ratkaisuun, johon kuuluu itsenäinen, demokraattinen, alueellisesti yhtenäinen ja elinkelpoinen Palestiinan valtio, joka käsittää Länsirannan ja Gazan ja joka elää rauhassa ja turvassa Israelin rinnalla. Tämä on välttämätön askel kohti vakaata ja rauhanomaista Lähi-itää.

Suhtaudumme erittäin myönteisesti Yhdysvaltain hallinnon sitoumukseen ajaa voimakkaasti kahden valtion ratkaisua ja olemme valmiit ponnistelemaan Yhdysvaltain ja muiden kvartetin jäsenten kanssa tämän päämäärän saavuttamiseksi.

EU on myös valmis osallistumaan merkittävästi konfliktin jälkeisiin järjestelyihin, joiden tavoitteena on varmistaa rauhansopimuksen kestävyys ottaen käsiteltäväksi myös alueelliset järjestelyt, kuten Euroopan naapuruuspolitiikka ja Välimeren unioni. Olemme valmiit etenkin kehittämään edelleen suhteitamme palestiinalaisviranomaiseen Euroopan naapuruuspolitiikan yhteydessä. Olemme mukana edistämässä Palestiinan valtion luomista ja teemme yhteistyötä lisäparannusten aikaansaamiseksi yleisen järjestyksen palauttamisessa. Painotamme jatkossakin siviilipoliisin ja oikeuslaitoksen tukemista.

Israelin ja arabien välisen konfliktin kokonaisvaltainen ratkaisu edellyttää alueellista lähestymistapaa, joka kattaa poliittiset, turvallisuuteen liittyvät ja taloudelliset näkökohdat. EU:n monet sopimukset alueella olevien kumppaneiden kanssa tarjoavat sille ainutlaatuisen tilaisuuden tehdä työtä alueellisen kehittämisen avainkysymysten hyväksi. Arvioimme tarkkaan poliittisella tasolla ja alueella tapahtuvan kehityksen perusteella, miten EU:n politiikat ja ohjelmat voivat edistää konkreettisiin ja pikaisiin tuloksiin pääsyä konfliktin kokonaisvaltaisen ratkaisun tiellä.

Israelin äskettäin suorittamat barbaariset sotatoimet Palestiinan kansaa vastaan, siirtokuntien laajentaminen, Itä-Jerusalemin ja Länsirannan alueen kahtia jakava häpeämuuri sekä Gazan kaistan eristämisen tuhoisa jatkaminen pahentavat entisestään Palestiinan kansan sietämätöntä tilannetta. EU tukee Yhdysvaltojen tavoin Israelin barbaarista toimintaa uuden Lähi-idän rakentamista koskevan politiikan varjolla. On tuomittavaa, että Palestiinan kansan oikeuksien puolesta taisteleva Palestiinan vapautuksen kansanrintama (PFLP) on niin sanottujen terroristijärjestöjen luettelossa tekaistujen ja perusteettomien väitteiden perusteella.

Tuomitseeko neuvosto alueita kahtia jakavan häpeämuurin, Israelin siirtokuntien perustamisen palestiinalaisalueille sekä Gazan kaistan edelleen jatkuvan eristämisen? Tunnustaako se, että Palestiinan kansalla on kiistämätön oikeus perustaa itsenäinen ja yhtenäinen palestiinalaisvaltio pääkaupunkinaan Itä-Jerusalem vuoden 1967 mukaisten rajojen alueelle siten, että sillä on suvereniteetti omalla alueellaan ja rajojensa puitteissa? Aikooko se poistaa niin sanottujen terroristijärjestöjen luettelosta Palestiinan vapautuksen kansanrintaman ja lakkauttaa kokonaan kyseisen luettelon?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa helmikuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Vastauksena arvoisan Euroopan parlamentin jäsenen kysymykseen neuvosto haluaa muistuttaa virallisista kannanotoistaan, joiden mukaisesti se tunnustaa Israelin oikeuden kansalaistensa suojelemiseen, mutta esteiden rakentaminen miehitetylle palestiinalaisalueelle on kansainvälisen oikeuden vastaista.

Neuvosto on myös kehottanut Israelin hallitusta lopettamaan välittömästi siirtokuntia koskevat toimet, mukaan luettuna toimet Itä-Jerusalemissa ja luonnollinen kasvu, ja purkamaan kaikki maaliskuun 2001 jälkeen perustetut etuvartiot. Se toistaa, että kansainvälisen oikeuden mukaan siirtokunnat ovat laittomia ja ne ovat esteenä rauhalle. Myös tiekartan mukaan Israel on velvollinen jäädyttämään kaikki siirtokuntia koskevat toimet, mukaan luettuna jo olemassa olevien siirtokuntien luonnollinen kasvu, ja purkamaan kaikki maaliskuusta 2001 lähtien perustetut etuvartiot.

Neuvosto on myös ilmaissut huolensa tilanteesta Gazassa ja se on toistuvasti vaatinut välitöntä ja ilman ehtoja annettavaa humanitaarista apua ja sitä, että kauppatavarat ja henkilöt pääsevät Gazaan ja sieltä pois, mitä ilman humanitaarisen avun esteetön toimittaminen, jälleenrakennus ja talouden elpyminen ei ole mahdollista.

Neuvosto haluaa myös vakuuttaa arvoisalle Euroopan parlamentin jäsenelle, että se on vankkumatta sitoutunut kahden valtion ratkaisuun, johon kuuluu itsenäinen, demokraattinen, alueellisesti yhtenäinen ja elinkelpoinen Palestiinan valtio, joka elää rauhassa ja turvassa Israelin rinnalla. EU ei tunnusta vuotta 1967 edeltäviin rajoihin mitään muita muutoksia kuin ne, jotka molemmat osapuolet hyväksyvät. Kahden valtion ratkaisu Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin ja kokonaisvaltainen rauha Lähi-idässä on todellakin yksi Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisistä tavoitteista.

Terroristijärjestöjen luettelointi on yksi lukuisista Euroopan unionin hyväksymistä toimenpiteistä, joiden avulla pyritään panemaan täytäntöön YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2001 antama päätöslauselma 1373 osana laajamittaista kansainvälistä strategiaa terrorismin ja etenkin terrorismin rahoittamisen torjumiseksi.

Palestiinan vapautuksen kansanrintaman ottaminen mukaan luetteloon perustuu objektiivisiin kriteereihin. Kuten kaikkien luettelossa olevien henkilöiden, ryhmien ja yritysten osalta, PFLP:lle on selvitetty syyt sen sisällyttämiseen luetteloon.

Neuvosto tarkistaa luettelon säännöllisesti ja vähintään kuuden kuukauden välein. Viimeisen tarkistuksen yhteydessä neuvosto katsoi, että perusteet PFLP:n sisällyttämiseen luetteloon olivat edelleen voimassa, minkä vuoksi se päätti säilyttää ryhmän 15. kesäkuuta hyväksytyssä luettelossa.

Onko neuvosto huolestunut siitä, että Irakin poliisivoimat ovat tunkeutuneet Ashrafin pakolaisleiriin, että joitakin pakolaisia on tapettu ja monet ovat loukkaantuneet, että 36 leirillä olevaa pakolaista on vangittuina ja nälkälakossa ja että Irakin viranomaiset eivät ole panneet täytäntöön tuomioistuimen määräyksiä vankien vapauttamisesta? Katsooko neuvosto, että äskettäiset vaalit Iranissa olivat avoimet ja demokraattiset? Katsooko neuvosto, että olisi järjestettävä uudet vaalit, joita Yhdistyneet Kansakunnat ja Euroopan unioni tarkkailisivat, ja että Iranille olisi määrättävä sanktioita, jos uusien vaalien järjestämisestä kieltäydytään?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa helmikuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto seuraa tilanteen kehittymistä Irakissa erittäin tarkasti ja käyttää kaikki tilaisuudet korostaakseen ihmisoikeuksien kunnioittamisen merkitystä suhteissamme Irakin viranomaisiin.

Neuvosto on keskustellut äskettäisistä Iranin presidentinvaaleihin liittyvistä tapahtumista ja pannut merkille Iranin vaalilautakunnan ilmoittaman tuloksen sekä useiden ehdokkaiden esiin tuomat vaalien järjestämiseen liittyvät huolenaiheet. Kyse on asiasta, johon Iranin viranomaisten on puututtava ja jota niiden on tutkittava.

Neuvosto on ilmaissut vakavan huolensa väkivallasta kaduilla ja liiallisesta voimankäytöstä rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan. On olennaisen tärkeää, että Iranin kansan pyrkimykset saavutetaan rauhanomaisin keinoin ja että sananvapautta kunnioitetaan.

Liettuan parlamentti hyväksyi 9. kesäkuuta alustavasti rikoslakia koskevia tarkistuksia, joiden perusteella kommunistisen ja fasistisen propagandan levittämisestä, kyseisten ideologioiden nimissä toteutetun kansanmurhan kieltämisestä tai oikeuttamisesta sekä vuosina 1944–1953 neuvostomiehitystä vastaan taistelleiden Liettuan vapautusliikkeen jäsenten julkisesta panettelusta voidaan tuomita jopa kolmen vuoden vankeuteen. Kyseisillä säännöksillä pyritään sinetöimään nyt myös rikosoikeudellisin toimin historian väärentäminen: samastamalla kommunismi fasismiin historian vastaisesti. Säännöksissä määrätään tunnustamaan Liettuassa natsien kanssa yhteistyössä toimineet fasistit, jotka ovat vastuussa rikoksista ihmiskuntaa vastaan. Lisäksi niiden perusteella kommunistinen ideologia kriminalisoidaan, minkä lisäksi sananvapaus ja erilainen näkemys historian tapahtumista kielletään ja niistä tehdään rangaistavia tekoja.

Mikä on neuvoston näkemys fasismin ja natsismin maineen puhdistamisesta – vieläpä määräämällä rikosoikeudellisia seuraamuksia –, sananvapauden kieltämisestä ja kommunistisen ideologian kriminalisoimisesta eräissä EU:n jäsenvaltioissa, erityisesti Baltian maissa, joissa kommunistiset puolueet on kielletty ja niiden jäseniä sekä muita fasismia vastustavia demokratian kannattajia vainotaan?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa helmikuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Mitä tulee arvoisan jäsenen mainitsemiin säännöksiin, neuvosto ei ole ottanut niihin kantaa. Myöskään millään neuvoston hyväksymällä lainsäädäntövälineellä ei puututa esille tuotuun kysymykseen, sillä asia kuuluu jäsenvaltioiden omaan oikeudenkäyttöalueeseen.

Haluaisin kuitenkin tässä yhteydessä mainita totalitaaristen ja autoritaaristen järjestelmien uhrien ensimmäisen muistopäivän, johon minulla oli kunnia osallistua 23. elokuuta tänä vuonna. Tätä muistojuhlaa vietettiin Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston aloitteesta eri puolilla Eurooppaa kunnianosoituksena niille miljoonille ihmisille, jotka kuolivat natsismin ja kommunismin vuoksi.

Muistopäivä on myös oivallinen hetki osoittaa kunnioitusta kaikille rohkeille ihmisille, jotka vaarantavat yhä henkensä taistelussa diktatuuria ja sortoa vastaan, vapauden ja demokratia puolesta, aivan lähialueillamme ja muissa osissa maailmaa.

Ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltion periaate ovat arvoja, jotka ovat perustavanlaatuisia Euroopan unionille ja sen jäsenvaltioille. Haluan tässä yhteydessä mainita myös sen merkittävän työn, jota Euroopan parlamentti on tehnyt tukiessaan demokratiaa ajavia liikkeitä ja ihmisoikeuksien puolustajia totalitaarisissa valtioissa maailmanlaajuisesti.

Kun otetaan huomioon unionin sitoutuminen yhteisiin arvoihimme, on sanomattakin selvää, että minkä tahansa jäsenvaltioiden hyväksymän lainsäädännön odotetaan sopivan yhteen niin unionin kuin yhteisönkin primaari- ja sekundaarilainsäädännön kanssa, samoin kuin perusoikeuskirjan kanssa.

Kielletyn terrorismia lietsovan Al-Manar-televisiokanavan lähetykset Eurooppaan egyptiläisen Nilesat-satelliitin välityksellä rikkovat suoranaisesti EU–Egypti-toimintasuunnitelmaa ja uhkaavat Euroopan turvallisuutta radikalisoimalla katsojia. Komission vastauksessa kysymykseen http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=QT&reference=H-2009-0011&language=FI" ilmoitettiin, että kysymys Nilesatin välityksellä lähetettävästä Al-Manar-televisiokanavasta voidaan ottaa esille EU:n ja Egyptin välisessä poliittisten asioiden alakomiteassa. Ottiko neuvosto Nilesatin välityksellä lähetettävän Al-Manar-televisiokanavan 7.–8. heinäkuuta 2009 pidetyn EU:n ja Egyptin suhteiden alakomitean toisen kokouksen "Poliittiset asiat: ihmisoikeudet ja demokratia – kansainväliset ja alueelliset kysymykset" asialistalle? Voiko neuvosto ilmoittaa, millaisia sitoumuksia Egypti on antanut Nilesatin välityksellä lähettävän Al-Manar-televisiokanavan sulkemiseksi?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa helmikuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Olen kiitollinen arvoisalle jäsenelle hänen kysymyksestään, joka koskee egyptiläistä Nilesat-satelliittiyhtiötä, jonka välittämät libanonilaisen Al-Manar-televisiokanavan lähetykset saattavat näkyä Euroopan unionin alueella. Komissio ymmärtää arvoisan parlamentin jäsenen huolen siitä, että osa kyseisen televisiokanavan lähetysmateriaalista voi lietsoa vihaa.

Pysyvien parannusten saavuttamiseksi muukalaisvihaan, suvaitsemattomuuteen ja nurkkakuntaiseen vihaan liittyvissä kysymyksissä ei ole parempaa keinoa kuin vuoropuhelu. Onkin rohkaisevaa huomata, että yli 80 valtioita, mukaan luettuna Egypti, Libanon, Persianlahden valtiot ja useimmat EU:n jäsenvaltiot, on liittynyt mukaan YK:n Alliance of Civilizations -hankkeeseen, jonka päätavoitteena on estää ennakkoluuloista ja kulttuuriin tai uskontoon liittyvistä väärinkäsityksistä johtuvia konflikteja. Useissa YK:n Alliance of Civilizations -ohjelmissa keskitytään medialukutaitoon ja eettisiin kysymyksiin.

Neuvosto katsoo näin ollen, että vuoropuhelu Egyptin kanssa on tehokkain keino rohkaista Egyptin hallitusta etenemään ihmisoikeuksien alalla. Vuoropuhelu toteutuu alakomiteoihin perustuvan institutionaalisen rakenteen ja poliittisen vuoropuhelun avulla ja tarjoaa tilaisuuden näkemysten vaihtamiseen lukuisista eri kysymyksistä.

Neuvosto on jo ottanut kantaa arvoisan jäsenen esiin tuomiin huolenaiheisiin viidenteen EU:n ja Egyptin assosiaationeuvostoon liittyvässä julkilausumassaan, jossa todetaan, että EU rohkaisee Egyptiä jatkamaan ponnistelujaan mihin tahansa seikkoihin perustuvan syrjinnän torjumiseksi ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi kulttuuriin, uskontoon ja vakaumukseen sekä vähemmistöihin liittyvissä kysymyksissä. EU on tähän liittyen huolissaan joistakin egyptiläisen Nilesat-satelliittiyhtiön välittämistä Al-Manar-televisiokanavan lähetyksistä. EU tuomitsee kaikenlaisen tuen kansalliselle, rodulliselle tai uskonnolliselle vihalle, joka toimii yllykkeenä syrjintään, vihamielisyyteen tai väkivaltaan.

EU otti Al-Manar TV:n lähetyksiä koskevan kysymyksen esiin Egyptin ja EU:n suhteiden poliittisten asioiden alakomiteassa, jonka toinen kokous pidettiin Kairossa 7. ja 8. heinäkuuta 2009, yhdessä rasismin, muukalaisvihan ja suvaitsemattomuuden torjuntaan liittyvien kysymysten kanssa, mukaan luettuna EU–Egypti-toimintasuunnitelman sitoumus "vahvistaa viestimien tehtävää uskonnollisesta vakaumuksesta tai kulttuurista johtuvan muukalaisvihan ja syrjinnän torjunnassa" ja kannustaa viestimiä "kantamaan vastuunsa tässä asiassa".

Egypti pidättäytyi antamasta vastausta sillä perusteella, että Al-Manar oli yksittäistapaus. Egypti ei ole myöskään kyennyt sitoutumaan siihen, että asiaan puututaan. Egyptin reaktio ei kuitenkaan saisi estää meitä jatkamasta vuoropuhelua. Arvoisa jäsen voi olla varma siitä, että neuvosto seuraa jatkossakin asiaa tarkasti ja se on valmis ottamaan kysymyksen esiin jossakin toisessa EU:n säännölliseen poliittiseen vuoropuheluun Egyptin kanssa liittyvässä yhteydessä.

Pakistanissa valta on virallisesti tällä hetkellä siviilihallituksella. Onko Pakistanin tilanne neuvoston mielestä täysin siviilihallituksen hallinnassa vai onko todellinen valta edelleenkin Pakistanin armeijalla?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa helmikuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Helmikuussa 2008 järjestetyt yleiset vaalit palauttivat demokratian Pakistaniin. Neuvosto tunnustaa, että kyse on merkittävästä edistyksestä Pakistanin kannalta. Demokratian ja vakauden vahvistaminen on edelleen EU:n päätavoite sen Pakistanin kanssa tekemässä yhteistyössä.

Sanomattakin on selvää, että toimivan demokratian edellytyksenä Pakistanissa on se, että siviilihallitus valvoo asevoimia. Valittujen hallitusten olisi aina tukeuduttava täydelliseen avoimuuteen ja valvontaan sotilasrakenteiden osalta. Tämä on EU:n politiikan perusta.

Demokratisoituminen Pakistanissa on vasta alkuvaiheessa. EU:n on, yhdessä muun kansainvälisen yhteisön kanssa, jatkettava hallituksen tukemista sen ponnisteluissa demokraattisten elinten ja rakenteiden vahvistamiseksi. Ensimmäinen EU:n ja Pakistanin välinen huippukokous, joka pidettiin 17. kesäkuuta 2009, oli tärkeä askel rakennettaessa vahvempaa kumppanuutta EU:n ja Pakistanin välille ja tuettaessa demokraattista siviilihallintoa Pakistanissa. EU hyödyntää strategista vuoropuheluaan Pakistanin kanssa vahvistaakseen tätä tavoitetta jatkossakin.

Neuvosto teki 15. syyskuuta 2006 päätöksen työjärjestyksensä vahvistamisesta (EUVL L 285, 16.10.2006, s. 47). Neuvosto ilmoitti päätöksessä olevan tärkeää, että kansalaisille "annetaan mahdollisuus saada ensi käden tietoja unionin toiminnasta muun muassa lisäämällä edelleen avoimuutta" ja "erityisesti silloin, kun neuvosto käsittelee yhteispäätösmenettelyssä käsiteltäviä säädöksiä".

Ministerineuvostojen esityslistoista käy kuitenkin ilmi, että esityslistan kohtien avoin käsittely väheni vuodesta 2007 vuoteen 2008 kaikissa ministerineuvostoissa (poikkeuksen muodostivat koulutus-, nuoriso- ja kulttuuriasioita käsittelevä neuvosto ja maatalous- ja kalastusasioita käsittelevä neuvosto). Niinpä esimerkiksi ympäristöministerien neuvostossa käsiteltiin vuonna 2008 julkisina vain neljää esityslistan kohtaa kaikkiaan 33:sta, mikä merkitsee kaksinumeroista hiipumaa vuoteen 2007 verrattuna. Niinkin merkittävässä neuvostossa kuin yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvostossa käsiteltiin vuonna 2008 vain yhtä esityslistan kohtaa julkisena kaikkiaan 130:stä.

Millä aloilla puheenjohtajavaltio Ruotsi aikoo tehdä konkreettisia aloitteita huolehtiakseen lopultakin 15. syyskuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen toteuttamisesta ja tunnetusta avoimuuteen suuntautuvasta ruotsalaisesta perinteestä?

Kannattaako puheenjohtajavaltio Ruotsi ajatusta, että Eurooppa-neuvoston kokoukset ja neuvoston tavanomaiset epäviralliset ateriat olisivat viimeinkin julkisesti seurattavissa?

Mitä konkreettisia aloitteita puheenjohtajavaltio Ruotsi aikoo käynnistää, jotta neuvoston kokousten esityslistojen kohtia käsiteltäisiin julkisesti?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa helmikuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Puheenjohtajavaltio haluaa muistuttaa, että neuvoston työjärjestyksen 8 artiklaan tehty muutos, johon arvoisa jäsen viittaa kysymyksessään, on johtanut yleisölle avointen käsittelyjen ja julkisten keskustelujen määrän merkittävään lisääntymiseen viimeisten kolmen vuoden aikana verrattuna aikaisempaan nelivuotiskauteen, jolloin mahdollisuudesta tutustua neuvoston päätöksentekoon säädeltiin Sevillan Eurooppa-neuvoston vahvistamilla periaatteilla (niin sanottu "Sevillan järjestely").

Heinäkuusta 2006 lähtien yhteensä 788 asiaa on käsitelty ministeritasolla neuvoston julkisissa istunnoissa. Kasvu on ollut erityisen huomattava B-kohtina käsiteltyjen lainsäädäntöasioiden määrän osalta: Kaiken kaikkiaan neuvoston B-kohtina julkisesti käsittelemien lainsäädäntöasioiden määrä kaksinkertaistui verrattuna heinäkuun 2002 ja kesäkuun 2006 väliseen ajanjaksoon. Lisäksi kuluvalla kaudella (heinäkuu 2006 – kesäkuu 2009) on järjestetty yhteensä 128 julkista keskustelua, mukaan luettuna 118 keskustelua tärkeistä kysymyksistä, jotka vaikuttavat Euroopan unionin ja sen kansalaisten etuihin, kun taas ainoastaan 33 vastaavaa keskustelua järjestettiin edellisellä kaudella.

Puheenjohtajavaltio haluaa kuitenkin muistuttaa, että niiden asioiden määrä, jotka on neuvoston esityslistalla otettu julkiseen käsittelyyn tai julkiseen keskusteluun, voi vaihdella vuodesta toiseen, etenkin riippuen siitä, mikä on yhteispäätösmenettelyssä neuvoston käsiteltäväksi/hyväksyttäväksi tulevien asioiden määrä tiettynä vuonna.

Yhteensä siis 153 yhteispäätösmenettelyssä käsiteltävää asiaa otettiin neuvoston esityslistalla julkiseen käsittelyyn vuonna 2007, kun taas vastaava luku vuonna 2008 oli 229 tällaista asiaa. Vuonna 2009 neuvosto on tähän mennessä käsitellyt 148 yhteispäätösmenettelyssä käsiteltävää asiaa julkisesti.

Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti järjestettyjen julkisten keskustelujen määrä voi vaihdella myös sen mukaan, kuinka paljon on asioita, jotka kukin puheenjohtajavaltio on määritellyt soveltuvaksi julkiseen keskusteluun.

Mitä tulee Eurooppa-neuvoston menettelyihin, on muistettava, että avoimuussäännöt eivät ole sovellettavissa Eurooppa-neuvostoon.

Puheenjohtajavaltio Ruotsi on samaa mieltä arvoisan jäsenen kanssa siitä, miten tärkeää avoimuuden lisääminen unionin työskentelyssä on. Se on erittäin merkittävä osa työtä, jonka tavoitteena on lisätä kansalaisten luottamusta EU:hun ja yhteisiin toimielimiimme.

Omalta osaltaan puheenjohtajavaltio aikoo pitää täysin kiinni neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 1–4 kohdassa esitetyistä avoimuussäännöksistä. Periaatteessa kaikki yhteispäätösmenettelyn mukaisesti hyväksyttäviä säädöksiä koskevat käsittelyt ovat jatkossa yleisölle avoimia, kuten neuvoston työjärjestyksessä säädetään.

Samanaikaisesti neuvosto jatkaa heinäkuussa 2006 aloitettuja ponnisteluja julkisten neuvoston istuntojen webcasting-lähetysten laadun parantamiseksi. Tämä palvelu, jota päivitetään ja kehitetään säännöllisesti, tarjoaa mahdollisuuden seurata julkisia keskusteluja ja käsittelyjä sekä muita julkisia tapahtumia suorana lähetyksenä kysynnän mukaan.

Laadullisesti neuvoston suoratoistovideoinnin avulla pyritään varmistamaan, että käyttäjät voivat helposti ja kätevästi seurata keskusteluja, joista he ovat kiinnostuneita.

Lisäksi siitä lähtien, kun Europe by Satellite Plus -toiminto otettiin käyttöön vuoden 2008 loppuun mennessä, neuvoston julkisten käsittelyjen ja keskustelujen lähettämiselle uudelleen on ollut tarjolla enemmän tilaa.

Lissabonin sopimuksessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota avoimuuteen, mikä toivottavasti kannustaa neuvostoa ja muita toimielimiä edistysaskeleisiin niiden pyrkiessä kohti suurempaa avoimuutta. Tämän lisäksi Lissabonin sopimuksen tullessa voimaan neuvosto kokoontuu järjestelmällisesti julkisesti käsiteltäessä säädösehdotusta ja äänestettäessä tällaisesta ehdotuksesta, riippumatta siitä, mitä lainsäädäntömenettelyä sovelletaan.

Euroopan parlamentti hyväksyi maaliskuussa mietinnön yhteisön vähävaraisimmille annettavasta erityisestä tuesta, joka toteutettaisiin jakamalla ilmaiseksi elintarvikkeita. Koska mietintö hyväksyttiin parlamentissa suurella enemmistöllä, uskoin, että se saisi silloisen puheenjohtajavaltion Tšekin ottamaan asian uudelleen keskusteltavaksi, jotta neuvostossa voitaisiin päästä järkevään kompromissiratkaisuun. Valitettavasti toiveeni eivät toteutuneet. Olen huolissani siitä, ettei myöskään neuvoston nykyinen puheenjohtajavaltio Ruotsi ole ottanut esiin hankkeen uudelleen käynnistämistä, huolimatta siitä, ettei siihen ole olemassa mitään estettä. Aikooko neuvosto käynnistää uudelleen keskustelut tästä ohjelmasta, joka on ensisijaisen tärkeä miljoonille unionin kansalaisille?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa helmikuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Yhteisön lainsäädäntö on vuodesta 1987 lähtien tarjonnut mahdollisuuden siihen, että interventiovarastoissa olevaa ruokaa toimitetaan hyväntekeväisyysjärjestöille jaettavaksi yhteisön vähävaraisimmille.

Vuonna 2008 komissio teki lainsäädännön tarkistamista koskevan ehdotuksen, joka oli käynyt välttämättömäksi tiettyjä elintarvikkeita koskevan hintojen nousun ja varastojen pienenemisen vuoksi.

Neuvosto järjesti Ranskan puheenjohtajakaudella periaatekeskustelun ehdotuksesta, mutta tuolloin ei onnistuttu varmistamaan, että määräenemmistö kannattaisi ehdotusta.

Useat valtuuskunnat olivat koko tukijärjestelyn periaatetta vastaan ja katsoivat asian kuuluvan yksittäisille jäsenvaltioille.

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio Ruotsi ilmoitti ensisijaisiksi tavoitteikseen ohjelmassaan heinäkuusta joulukuuhun 2009 talouden elvyttämisen, työllisyysasteen nostamisen ja kasvihuonekaasujen vähentämisen. Kaikilla näillä haasteilla on konkreettisia vaikutuksia Euroopan kansalaisten jokapäiväiseen elämään.

Energiatehokkuuden parantaminen ja uudistuvien energiamuotojen käyttö voisivat johtaa tulevina vuosina useiden miljoonien työpaikkojen syntymiseen ja luoda pohjan kestävälle talouskehitykselle ollen samalla kilpailuetu Euroopan unionille. Nämä näkymät huomioon ottaen voisiko neuvosto kertoa, mitä konkreettisia aloitteita se aikoo tehdä tukeakseen jäsenvaltioita laatimaan toimia, joilla kannustetaan investoimaan energiatehokkuuteen ja uudistuvien energiamuotojen käyttöön ja joiden avulla voidaan luoda uusia työpaikkoja, edistää innovointia ja taata kestävä taloudellinen kehitys?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa helmikuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Energiatehokkuus määriteltiin yhdeksi eurooppalaisen energiapolitiikan ensisijaisista tavoitteista jo energiapolitiikkaa koskevassa toimintasuunnitelmassa, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2007 ja jossa asetettiin tavoite 20 prosentin energiansäästöstä vuoteen 2020 mennessä.

Neuvoston kesäkuussa 2008 hyväksymässä 18 kuukauden ohjelmassa korostetaan, että puheenjohtajavaltiot pyrkivät jäsenvaltioiden energianlähteiden valintaa kunnioittaen vähähiiliseen talouteen, joka on sekä kestävyyden että kustannustehokkuuden periaatteiden mukainen ja edistää myönteisesti Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian mukaisia laajempia kasvutavoitteita. On totta, että energiatehokkuus ei ainoastaan vaikuta myönteisesti energialähteiden käyttöön ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen vaan kannustaa samanaikaisesti teknologisiin innovaatioihin ja voi tällä tavoin antaa sysäyksen eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvylle ja työpaikkojen luomiselle. Tämän vuoksi energiatehokkuus on paitsi energiatehokkaan myös ympäristötehokkaan talouden kulmakivi. Sen avulla voimme tarttua samanaikaisesti haasteisiin, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen vähenemiseen, maailmanlaajuiseen talouskriisiin ja toimitusvarmuuteen.

Neuvostolla ja Euroopan parlamentilla on parhaillaan käsiteltävänä kolme yhteispäätösmenettelyä noudattaen käsiteltävää säädösehdotusta, jotka ovat

rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiiviehdotus,

energiankulutuksen osoittamista merkinnöin koskeva direktiiviehdotus ja

renkaiden polttoainetehokkuutta koskeva asetusehdotus.

Nämä ehdotukset ovat tällä puolivuotiskaudella neuvoston keskeisiä painopisteitä.

Kun ne on hyväksytty − minkä toivomme teidän avullanne tapahtuvan vielä tämän puolivuotiskauden kuluessa −, jäsenvaltiot voivat omin perustein, myös pitkällä aikavälillä, ottaa käyttöön konkreettisia energiatehokkaita toimia rakennuksissa ja rakennusalalla samoin kuin energiaan liittyvien tuotteiden laajalla alalla sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tällaiset toimenpiteet antavat näin sysäyksen investointeihin innovatiivisiin teknologioihin, joita jäsenvaltiot voivat tukea erilaisin, sekä kansallisin että eurooppalaisin kannustimin.

Myös yhteisön tasolla jo aiemmin hyväksyttyjen energiatehokkuuteen liittyvien välineiden täytäntöönpano antaa sysäyksen uusien työpaikkojen luomiselle. Tämä koskee ekologista suunnittelua ja energiamerkintää koskevia puitedirektiivejä, joiden osalta on valmisteilla merkittäviä täytäntöönpanotoimia. Samoin on uusiutuvan energian laita, jonka osalta neuvosto ja parlamentti hyväksyivät 4. toukokuuta 2009 direktiivin 2009/28/EY uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä.

Mitä tulee kannustimiin, käytettävissä on energiatehokkuushankkeiden rahoitukseen sopivia yhteisön välineitä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan aluekehitysrahastosta antama asetus 1080/2006, jota on tarkistettu siten, että energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön asuntokannassa voidaan myöntää kahdeksan miljardia euroa. Kun kyse on Euroopan talouden elvytyssuunnitelmasta, jossa painopiste on julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta koskevien yksityiskohtaisten ehdotusten perusteella toteutettavissa "älykkäissä investoinneissa", käytetään yhteisön ja EIP:n rahoitusta sekä kansallista rahoitusta. Eurooppa-neuvosto antoi tukensa EIP:n tuen lisäämiselle, etenkin kun kyse on pienistä ja keskisuurista yrityksistä, uusiutuvasta energiasta ja puhtaasta liikenteestä, ja samoin menettelyjen yksinkertaistamiselle ja koheesiorahaston, rakennerahastojen ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittamien ohjelmien nopeammalle täytäntöönpanolle tavoitteena vahvistaa etenkin investoimista energiatehokkuuteen.

Euroopan unioni on perustanut kansalaistensa vapaan liikkuvuuden alueen.

Pitääkö neuvosto mahdollisena sitä, että jonkin jäsenvaltion virallisen edustajan, esimerkiksi valtionpäämiehen pääsyn kieltäminen toisen jäsenvaltion alueelle on mahdollista jostakin syystä?

Katsooko komissio, että jonkin jäsenvaltion virallisen edustajan, esimerkiksi valtionpäämiehen pääsyn kieltäminen toisen jäsenvaltion alueelle EU:n kansalaisten vapaata liikkuvuutta koskevan direktiivin perusteella tai minkä tahansa muun oikeusperustan perusteella on vakavalla tavalla ristiriidassa eurooppalaisten arvojen kanssa?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa helmikuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Kuten arvoisa jäsen aivan oikein toteaa, henkilöiden vapaa liikkuvuus on olennainen osa sisämarkkinoita ja unionia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena. Se on EY:n perustamissopimuksen 18 artiklan 1 kohdan mukainen kaikkien EU:n kansalaisten oikeus, jollei sopimuksessa säädetyistä rajoituksista ja ehdoista tai toimista, joita sen toteuttamiseksi hyväksytään, muuta johdu.

EY:n perustamissopimuksen ja Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY⁽¹⁾27 artiklan mukaisesti tätä oikeutta voidaan perustellusti rajoittaa ainoastaan yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä. Minkä tahansa tällaisen rajoituksen soveltaminen tapahtuu yhteisöjen tuomioistuimen valvonnassa.

Mitä tulee arvoisan jäsenen esiin tuomaan erityiskysymykseen, joka liittyy valtion päämiesten liikkumiseen, tällaisten henkilöiden matkajärjestelyt ovat vaadittavien turvallisuuteen liittyvien järjestelyjen osalta ainoastaan kulloinkin kyseessä olevan jäsenvaltion harkinnassa. Näin ollen neuvoston ei kuulu ottaa kantaa asiaan. Kyseisestä asiasta ei ole koskaan keskusteltu neuvostossa.

Puheenjohtajavaltio kuitenkin suhtautuu myönteisesti 10. syyskuuta pidettyyn Unkarin ja Slovakian pääministereiden kahdenväliseen tapaamisen ja pitää tapaamisen yhteydessä julkistettua yhteistä julkilausumaa myönteisenä merkkinä. Julkilausuma tarjonnee hyvän perustan ratkaisuksi lieventää näiden kahden valtion keskinäisiä jännitteitä.

Mitä EU tekee tätä nykyä edistääkseen uudemman ja puhtaamman teknologian laajempaa käyttöä, jotta Euroopan unionin ilmastonmuutostavoitteet voidaan saavuttaa?

(EN) Puhtaamman teknologian kehitystä ja laajempaa käyttöä edistetään lukuisten poliittisten aloitteiden avulla. Mainittakoon niistä muun muassa seuraavat:

Ympäristöteknologian toimintaohjelmaa on toteutettu vuodesta 2004 lähtien. Siihen kuuluu toimia, jotka liittyvät esimerkiksi tutkimusta ja kehittämistä (T&K) koskevien ohjelmien keskittämiseen, teknologiayhteisöjen perustamiseen, rahoitusvälineiden käyttöönottoon ja julkisten hankintojen tukemiseen tai jopa valtiontukia koskevien suuntaviivojen tarkistamiseen. Ympäristöteknologian toimintaohjelman tulevaisuutta koskeva vihreä kirja julkistetaan ennen vuoden 2009 loppua.

Strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET-suunnitelma) hyväksyttiin vuonna 2007 osana EU:n ilmastonmuutos- ja energiapakettia, ja sen avulla pyritään nopeuttamaan vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan teknologian kehittämistä ja markkinoille leviämistä. Välineinä ovat eurooppalaiset teollisuusaloitteet, jotka liittyvät esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden tai hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin yhteydessä käytettäviin teknologioihin, Euroopan energiatutkimuksen yhteenliittymä ja tiiviimpi kansainvälinen yhteistyö.

Edelläkävijämarkkinoita koskeva aloite (LMI-aloite) hyväksyttiin myös vuonna 2007. Sen tavoitteena on laajentaa innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen markkinoita kuudella painopistealueella, mukaan luettuna kestävä rakentaminen, uusiutuva energia ja kierrätys, ryhtymällä sääntelyä, julkisia hankintoja ja yhdenmukaistamista koskeviin kysyntään liittyviin toimenpiteisiin.

Vuonna 2008 hyväksytyn kestävää kulutusta ja tuotantoa ja kestävää teollisuuspolitiikkaa koskevan toimintaohjelman avulla pyritään myös edistämään ekoinnovointia ympäristöystävällisempien tuotteiden ja parempien tuotantoprosessien kehittämiseksi. Ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat vapaaehtoiset tavoitteet (50 prosenttia vuoteen 2010 mennessä) auttavat osaltaan lisäämään ympäristöteknologian omaksumista ja ympäristöliiketoiminnan lisääntymistä.

Nämä poliittiset aloitteet saavat tukea myös yhteisön rahoitusvälineistä, kuten tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen seitsemännestä puiteohjelmasta, uudesta kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelmasta ja koheesiopolitiikan määrärahoista.

Arviolta kolmanneksella seitsemännen puiteohjelman määrärahoista tuetaan tutkimushankkeita, jotka liittyvät puhtaaseen teknologiaan tai ympäristöteknologiaan kaikilla aloilla. Nämä investoinnit edistävät myös yksityisen sektorin sitoutumista yhteisten teknologia-aloitteiden tai muiden julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien muodossa.

Tarkistettujen valtiontukia koskevien yhteisön puitteiden ansiosta jäsenvaltioiden on helpompi tukea rahallisesti puhtaiden teknologioiden kehittämistä ja markkinoille saattamista tukeutumalla tutkimusta, kehittämistä ja innovointia koskevissa yhteisön suuntaviivoissa annettuihin säännöksiin, ympäristönsuojelua koskeviin suuntaviivoihin ja yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen.

Lisäksi tarkistetussa päästökauppadirektiivissä⁽¹⁾ varataan 300 miljoonaa päästöoikeutta hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin ja innovatiivisten uusiutuvien energialähteiden tukemiseen. Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaan kuuluu selkeitä toimenpiteitä, joiden avulla pyritään nopeuttamaan siirtymistä vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaan ja vähän luonnonvaroja kuluttavaan talouteen, ja siinä on varattu lähes neljä miljardia euroa energiahankkeita varten.

Koska yksi EU:n perusperiaatteista on yhdennetty ympäristöpolitiikka, tuntuisi loogiselta, että uusiutuvien energialähteiden kehittäminen olisi yhdenmukaista sen kanssa, että säilytetään biologinen monimuotoisuus, johon on luettava mukaan ympäristö, maisema, maaperä, kasvit ja eläimet.

Sovelletaanko ympäristövaikutuksia koskevia kriteerejä tarkasti ja tieteellisin perustein silloin, kun kyseessä ovat tuulipuistojen biologiselle monimuotoisuudelle aiheuttama vaikutus ja erityisesti niiden vaikutus petolintuihin ja muihin lintuihin sekä arvokkaisiin luonnonmaisemiin, historiallisiin maisemiin ja kaupunkimaisemiin?

Mikäli ei ole olemassa riittävää oikeusperustaa, aikooko komissio täydentää olemassa olevaa lainsäädäntöä varmistaakseen sen, että tuulipuistot ovat yhdenmukaisia luonnonympäristön ja kulttuuriympäristön säilyttämisen kanssa?

(EN) Tuulienergian kehittäminen on osa yhteisön sitoutumista ponnisteluihin saavuttaa tavoite, jonka mukaisesti uusiutuvan energian osuus koko EU:n energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä on 20 prosenttia. Kyse on keskeisestä osatekijästä strategiassa ilmastonmuutokseen liittyvien hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi. Tuulienergian avulla tuetaan muita EU:n energia- ja ympäristöpolitiikkaan liittyviä tavoitteita − esimerkiksi vähennettäessä ilmansaasteita, vähennettäessä perinteiseen energiantuotantoon liittyvää vedenkulutusta, pienennettäessä riippuvuutta energiantuonnista ja luotaessa lisää työpaikkoja.

Komissio on kuitenkin tietoinen siitä, että tuulipuistojen epäasianmukainen sijainti aiheuttaa ympäristöriskejä. Tuulienergian kehittäminen olisi toteutettava kestävällä ja tasapainoisella tavalla siten, ettei siitä aiheudu merkittävää vahinkoa luonnonsuojelun kannalta herkille alueille, joita ovat lintudirektiivin⁽¹⁾ nojalla nimetyt erityissuojelualueet (SPA) ja luontotyyppidirektiivin nojalla määritellyt yhteisön tärkeänä pitämät alueet (SCI)⁽²⁾, jotka muodostavat Natura 2000 -verkoston.

Tuulipuistot on sisällytetty myös ympäristövaikutusten arviointia (YVA) koskevan direktiivin⁽³⁾ liitteeseen II. Jäsenvaltiot velvoitetaan liitteessä II lueteltujen hankkeiden osalta määrittelemään, onko ympäristövaikutusten arviointi tarpeen. Tällöin on otettava huomioon erilaisia perusteita, kuten hankkeen ominaispiirteet, sen sijainti ja mahdollisten vaikutusten luonne.

Tämä tarkoittaa sitä, että ympäristövaikutusten arviointi on tarpeen, jos kyseessä olevilla hankkeilla on todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon erilaisia tekijöitä, kuten eläimistö ja kasvisto, mutta myös ihmiset, maaperä, maisema tai kulttuuriperintö.

Kaikista hankkeista, joista aiheutuu todennäköisesti haittaa Natura 2000 -alueille, on tehtävä luontotyyppidirektiivin 6 artiklan mukainen asianmukainen ympäristövaikutusten arviointi. Komissio on antanut tämän säännöksen soveltamisesta sen tulkitsemiseen ja käytettäviin menetelmiin liittyviä yleisohjeita.

Julkisiin tuulienergiasuunnitelmiin voidaan soveltaa myös strategista ympäristövaikutusten arviointia (SYA) koskevan direktiivin⁽⁴⁾ säännöksiä.

Komissio katsoo, että tämä ympäristölainsäädäntö on riittävää, jotta tuulipuistohankkeiden mahdollisia vaikutuksia luonnonympäristöön ja kulttuuriympäristöön voidaan arvioida asianmukaisesti.

Se, miten tarkkoja ja laadukkaita nämä ympäristövaikutusten arvioinnit ovat, on ensisijaisesti rakennuttajien ja viime kädessä jäsenvaltioiden toimivaltaisten ympäristöviranomaisten vastuulla.

Komissio laatii parhaillaan erityisiä tuulienergiaa ja luonnonsuojelua koskevia suuntaviivoja auttaakseen edellä mainittuja tahoja ja parantaakseen hankkeiden täytäntöönpanoa.

Kun otetaan huomioon, että kuluneiden 30 vuoden aikana Euroopan komissio on hyväksynyt monia erilaisia ja olennaisia ympäristöä koskevia toimenpiteitä ympäristön laadun parantamiseksi ja että ympäristöä voidaan suojella, jos jäsenvaltiot panevat asianmukaisella tavalla täytäntöön sen, minkä ne ovat allekirjoittaneet tekevänsä EU:n tasolla, millaisiin toimiin komissio aikoo ryhtyä kannustaakseen jäsenvaltioita tukemaan jatkossakin maatalouden ympäristöohjelmia, kuten Irlannin maaseutuympäristön suojeluohjelmaa (Rural Environment Protection Scheme, REPS), jonka tavoitteena on toisaalta kannustaa maanviljelijöitä harjoittamaan maataloustoimintaansa ympäristöystävällisellä tavalla ja toisaalta saada aikaan ympäristöä koskevia parannuksia maatiloilla? Edellä mainitut seikat huomioon ottaen katsooko komissio, että päätökset lakkauttaa tuen myöntäminen uusille REPS 4 -ohjelmaan osallistuville ovat ristiriidassa EU:n ympäristötavoitteiden kanssa?

(EN) Kestävä maankäyttö on eräs EU:n maaseudun kehittämispolitiikan keskeisistä tavoitteista. Vähintään 25 prosenttia kaikista maaseudun kehittämiseen varatuista määrärahoista osoitetaan kakkosakselille, ja maatalouden ympäristötoimenpiteiden tukeminen on tässä yhteydessä keskeinen toimenpide. Tämän vuoksi Irlannin, kuten kaikkien jäsenvaltioiden, on jatkettava ympäristöystävällisen viljelyn ja ympäristön parantamisen tukemista ohjelmakaudella 2007–2013.

Irlanti on jättänyt heinäkuussa 2009 ehdotuksen, joka tuo muutoksia sen maaseudun kehittämisohjelmaan. Komissio on ymmärtänyt, että vaikka REPS-järjestelmä lakkautetaan, se korvataan uudella maatalouden ympäristöohjelmalla. Komissio tutkii parhaillaan ehdotettua järjestelmää sen arvioimiseksi, onko se sekä Irlannin kansallisen strategiasuunnitelman että EU:n ensisijaisten tavoitteiden mukainen, ja antaa johtopäätökset tiedoksi Irlannille lähikuukausina.

Voiko komissio kertoa, miksi se katsoo, että Irlannin pitäisi äänestää "kyllä" tulevassa kansanäänestyksessä Lissabonin sopimuksesta? Mitkä olisivat toisen ei-tuloksen seuraukset Euroopalle?

(EN) EU on kasvanut kattamaan 27 jäsenvaltiota ja puoli miljardia kansalaista, mutta sen nykyinen toimielinrakenne suunniteltiin paljon pienempää unionia varten. Komissio katsoo, että Lissabonin sopimus tekisi EU:sta demokraattisemman, tehokkaamman ja avoimemman. Se vahvistaisi Euroopan parlamentin toimivaltaa ja kansallisten parlamenttien roolia. Se toisi kansalaisten äänen paremmin kuuluville sen tarjotessa kansalaisille mahdollisuuden vedota komissioon uusien poliittisten aloitteiden tekemiseksi.

Politiikkaan liittyvien kysymysten osalta sopimus antaisi unionille esimerkiksi mahdollisuuden torjua tehokkaammin rajat ylittävää rikollisuutta, laitonta maahanmuuttoa ja naisten ja lasten kauppaa. Lisäksi sopimuksen myötä unioni ilmaisisi itseään selkeämmin kansainvälisellä näyttämöllä esimerkiksi ilmastonmuutoskysymyksissä ja maailmanlaajuista köyhyyttä torjuttaessa.

Jos Lissabonin sopimus ratifioidaan, jokaisella jäsenvaltiolla voisi olla komissiossa jäsen, ja sillä pantaisiin täytäntöön Eurooppa-neuvoston päätös, joka on osa laajempaa oikeudellisesti sitovien takuiden pakettia vuonna 2008 järjestetyssä Irlannin kansanäänestyksessä esiin tuotuihin huolenaiheisiin vastaamiseksi.

Belgian hallitus päätti äskettäin, että 15. syyskuuta 2009 käynnistetään laajamittainen laittomien ulkomaalaisten laillistamismenettely välittämättä yhteisön tason sopimuksista, joita on tehty laillistamismenettelyjen jälkeen muissa maissa.

Kyseessä on lisäksi toinen kerta muutaman vuoden sisällä, kun Belgia tekee "ainutkertaisen" joukkolaillistamisen.

Onko komissiolle kerrottu tästä Belgian toimenpiteestä?

Katsooko komissio, että Belgia rikkoo tällä tavalla yhteisön tason sopimuksia ja voivatko muut jäsenvaltiot toteuttaa toimenpiteitä kieltääkseen Belgiassa laillistettujen henkilöiden pääsyn alueelleen?

(FR) Ensinnäkin komissio haluaa muistuttaa, että laillistamiskysymystä ei säännellä yhteisön oikeudella ja kysymys kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Näin ollen jäsenvaltiot voivat myöntää oleskeluluvan laittomasti maassa oleskeleville henkilöille harkintansa mukaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Schengen-valtion myöntämä oleskelulupa vastaa viisumia ja antaa sen haltijalle oikeuden matkustaa Schengen-alueella. Tämä pätee myös laillistamisen yhteydessä myönnettyihin oleskelulupiin.

Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimukseen sisältyy kuitenkin kaikkien jäsenvaltioiden poliittinen sitoumus "toteuttaa ainoastaan tapauskohtaisia, ei yleisiä, laillistamisia kansallisten lainsäädäntöjen puitteissa, humanitaarisin tai taloudellisin perustein". Käytettävissä olevien tietojen perusteella näyttäisi siltä, että Belgian laillistamismenettely on tämän lähestymistavan mukainen.

Koska kansallisesti hyväksytyillä maahanmuuttoon liittyvillä toimenpiteillä voi olla kansalliset rajat ylittäviä vaikutuksia, neuvosto loi vuonna 2006 keskinäisen tiedottamisjärjestelmän. Tämä järjestelmä tekee mahdolliseksi vaihtaa tietoja sellaisista kansallisista toimenpiteistä (esimerkiksi laillistamisista), jotka voivat vaikuttaa merkittävästi moniin jäsenvaltioihin. On todettava, että keskinäisen tiedottamisjärjestelmän soveltaminen käytännössä on ollut pettymys, sillä jäsenvaltiot käyttävät sitä vain äärimmäisen harvoin. Tulevaisuudessa komissio aikookin sisällyttää keskinäisen tiedottamisjärjestelmän osaksi maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanon vuosittaista seurantaprosessia.

Komissio seuraa laillistamiskysymystä tiiviisti. Vuoden 2009 alkupuolella se julkisti ulkoisen tutkimuksen jäsenvaltioiden laillistamismenettelyistä. Tutkimuksesta on hyötyä sen käsitellessä asiaa jatkossa. Tukholman ohjelmaa koskevassa tiedonannossa mainitaan laillistamisten osalta tarve parantaa tiedonvaihtoa ja mahdollisuus suuntaviivojen laatimiseen.

Miten paljon on myönnetty varoja Irlannille maaseudun ympäristösuojeluohjelmasta? Onko komissio saanut tietoja Irlannin hallitukselta siitä, miten se aikoo panna täytäntöön REPS 4 -maaseutuympäristön suojeluohjelman?

(EN) Ohjelmakauden 2007−2013 alkaessa Irlanti päätti osoittaa kaksi miljardia euroa maaseutuympäristön suojeluohjelmaan (REPS) eli lähes puolet sen kaikista ohjelman mukaisista määrärahoista. EU osallistui rahoitukseen 55 prosentilla. Tämän lisäksi Irlannin hallitus osoitti ohjelmaa varten ylimääräiset 414 miljoonaa euroa.

15. heinäkuuta Irlanti ilmoitti komissiolle tekemästään päätöksestä, jonka mukaisesti REPS-ohjelmasta ei tuettaisi enää uusia toimijoita, ja kertoi syyksi budjettirajoitteet. Samanaikaisesti se kertoi aikeestaan korvata REPS-ohjelma uudella maatalouden ympäristöohjelmalla. Komissio tutkii parhaillaan ehdotettuja muutoksia ja antaa johtopäätöksensä tiedoksi Irlannille lähikuukausina.

On syytä korostaa, että jäsenvaltiot itse päättävät siitä, miten niiden maaseudun kehittämisohjelmien määrärahat jaetaan eri toimenpiteiden välillä. Irlanti on halunnut tähän asti ja aikoo myös jatkossa tehdä suuria investointeja maatalouden ympäristötoimenpiteisiin huolimatta REPS-ohjelman lakkauttamisesta.

Vastauksessaan aikaisemmin esitettyyn kysymykseen (http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=WQ&reference=E-2009-0544&language=FI" ), joka koski kaatopaikkojen sijoittamista Attikan Filin, Grammatikon ja Keratean alueelle, komissio painotti muun muassa sitä, että tietyt päätösten mukaiset ehdot (esimerkiksi direktiivin 1999/31/EY mukainen jätteiden esikäsittely), jotka liittyvät välimaksuihin, eivät täyty yhdessäkään näistä kolmesta tapauksesta.

Kun otetaan huomioon, että Grammatikon alueen asukkaat vastustavat voimakkaasti uuden kaatopaikan perustamista alueelle, sillä kaatopaikkoja koskevassa direktiivissä 1999/31/EY⁽¹⁾säädetyt ehdot eivät täyty, kysyn komissiolta seuraavaa:

mihin välittömiin toimiin se aikoo ryhtyä estääkseen kaatopaikan perustamisen Grammatikon alueelle, kun otetaan huomioon, että direktiivin 1999/31/EY mukaiset ehdot eivät täyty?

(FR) Komission päätökseen C(2004)5509, jolla koheesiorahastosta myönnetään tukea kaatopaikan rakentamiseen Grammatikoon, sisältyy useita maksuihin liittyviä ehtoja. Ehdoista säädetään pääosin jätteidenkäsittelyä ja kaatopaikkojen rakentamista ja toimintaa koskevassa direktiivistä 1999/31/EY⁽²⁾ ja niitä on noudatettava, jotta komissio suorittaa maksut. Kuten komissio on todennut myös vastauksessaan arvoisan jäsenen esittämään kysymykseen E-0544/09⁽³⁾, sen arvio on, että näitä erityisehtoja ei noudateta tällä hetkellä tyydyttävällä tavalla. Tämän vuoksi komissio ei maksa kyseessä olevien hankkeiden kustannuksia. Jos erityisehtojen noudattamatta jättäminen jatkuu, komissio pidättää itsellään oikeuden pidättää maksut neuvoston asetuksella (EY) N:o 1265/99⁽⁴⁾muutetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1164/94 liitteeseen II sisältyvän H artiklan 1 kohdan mukaan. Joka tapauksessa komissio vakuuttaa arvoisalle jäsenelle komission valvovan, että yhteisön oikeutta, mukaan luettuina direktiivin 1999/31/EY mukaiset vaatimukset, noudatetaan aina rahoituslähteestä riippumatta.

Euroopan neuvoston teettämissä Cucon ja Laakson raporteissa Turkin ylläpitämä siirtokunta Kyproksen miehitetyssä pohjoisosassa määritellään sotarikokseksi ja aikapommiksi, joka jäytää pohjaa ongelman ratkaisulta. Turkin lehdistön mukaan Turkin pääministeri Tayyip Erdogan on aikeissa lähettää Kyprokselle miljoona uudisasukasta lisää.

Kannattaako vai vastustaako EU ja erityisesti Euroopan komissio koko Kyproksen alueella suoritettavaa väestönlaskentaa EU:n ja/tai Euroopan neuvoston järjestämänä?

Aikooko EU ryhtyä toimenpiteisiin Turkkia vastaan, mikäli se jatkaa siirtolaisasuttamista Kyproksen miehitetyssä pohjoisosassa ja jos aikoo, niin millaisiin?

(EN) Arvoisan jäsenen esiin ottama kysymys tällä hetkellä Kyproksen pohjoisosassa asuvista Turkin kansalaisista tuo esiin sen, miten ehdottoman välttämätöntä on kiireesti löytää ratkaisu Kyproksen ongelmaan, sillä tämä kysymys on merkittävä ratkaisun kannalta.

Komissio antaa täyden tukensa molempien yhteisöjen johtajien ponnisteluille saada aikaan kokonaisvaltainen ratkaisu YK:n alaisuudessa.

Ratkaisuun pääseminen edellyttää kovaa työtä ja komissio on vakuuttunut siitä, että näiden kahden yhteisön on YK:n⁽¹⁾ ja EU:n tuella lopulta mahdollista onnistua.

Komissio odottaa, että myös Turkki tukee kaikella painoarvollaan ratkaisua.

Komissio uskoo vahvasti, että lähitulevaisuus tuo mahdollisuuksia, joita ei saa päästää käsistä.

Komissio antoi 16. joulukuuta 2008 vastauksen kysymykseeni http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=WQ&reference=P-2008-6503&language=FI" . Voiko komissio nyt kertoa, onko se käynnistänyt Irlannin viranomaisiin kohdistuvia menettelyjä, jotka koskevat yhdenvertaisten kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta annetun direktiivin (2000/43/EY⁽¹⁾) 13 artiklan tai muiden vastaavien yhteisön säännösten saattamista osaksi Irlannin lainsäädäntöä, ja missä vaiheessa menettelyt ovat?

(EN) Komissio kehottaa arvoisaa jäsentä tutustumaan vastaukseen, jonka se on antanut samaa aihetta koskevaan kysymykseen P-6503/08.

Lisäksi komissio muistuttaa, että rotujen välistä tasa-arvoa koskevassa direktiivissä (2000/43/EY) ei edellytetä jäsenvaltioilta mitään tiettyä rahoituksen määrää tai organisaatiorakennetta tasa-arvosta vastaavien elinten osalta. Koska ei ole todisteita siitä, että käytettävissä olevat määrärahat eivät riitä tasa-arvoviranomaisen velvollisuuksien hoitamiseen, komissio ei voi puuttua asiaan direktiivin nojalla.

Tietoja syrjinnän vastaisten direktiivien nojalla Irlannin viranomaisia vastaan käynnistetyistä rikkomismenettelyistä on saatavilla "Asiakirjoja"-osiosta löytyvistä komission lehdistötiedotteista verkkosivulla http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=613&langId=fi" .

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden hallitusten toteuttamat toimet, jotka noudattavat Prahassa 7. toukokuuta 2009 järjestetyssä EU:n epävirallisessa huippukokouksessa tehtyjä työllisyyttä koskevia työväen vastaisia päätöksiä, ovat ankara hyökkäys työtä tekeviä vastaan, jotta ensiksi mainitut voisivat turvata monopolien voitot.

Euroopan keskuspankin, Kansainvälisen valuuttarahaston ja OECD:n raportit muodostavat pääoman haltijoiden ideologisen perustan uusien rakennemuutosten ja entistä aggressiivisempien ja tuhoisampien työväen vastaisten toimenpiteiden täytäntöön panemiseksi, mikä käytännössä merkitsee joustavien työllisyysmuotojen yleistynyttä käyttöönottoa, iskua työehtosopimuksille, palkkojen ja eläkkeiden huomattavaa laskua, eläkeikärajojen nostamista, palkansaajien, eläkeläisten ja työntekijöiden verojen korottamista sekä lisäksi terveys- ja sosiaalihuollon ja koulutuksen pidemmälle vietyä yksityistämistä.

Kysyn Euroopan komissiolta seuraavaa: Sisältyvätkö myös edellä mainitut aggressiiviset kansan etujen vastaiset toimet sen pysyviä ja rakenteellisia muutoksiin koskeviin linjauksiin, joista se keskustelee ja päättää yhdessä Nea Dimokratia -puolueen kanssa?

(EN) Komission mielestä EU:n ja jäsenvaltioiden hallitusten toimenpiteitä finanssi- ja talouskriisiin vastaamiseksi ei mitenkään voida kuvailla ankaraksi hyökkäykseksi työtä tekeviä vastaan monopolien voittojen turvaamiseksi. Toimenpiteiden päällimmäinen tarkoitus on hillitä kasvavaa työttömyyttä ja tukea mahdollista elpymistä siten, että ihmiset kaikkialla Euroopassa hyötyvät kasvusta mahdollisimman pian.

Prahassa 7. toukokuuta järjestetyssä EU:n työllisyyshuippukokouksessa ei tehty päätöksiä. Niitä kymmentä suositusta, jotka julkaistiin, olisi pidettävä tarkkaan harkittuina poliittisina tavoitteina uusien työpaikkojen luomiseksi, ihmisten pitämiseksi töissä ja aktiivisen yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi. Lisäksi on huomattava myös, että työmarkkinaosapuolet − ja siten myös ammattiliitot − olivat läsnä työllisyyshuippukokouksessa ja osallistuivat siihen aktiivisesti.

Komissio on ajanut joustavampia työmarkkinoita, mutta se on aina painottanut, että niihin olisi liityttävä suurempi työllisyyteen liittyvä turva. Komissio on lisäksi ajanut eläkeiän nostamista eurooppalaisten pidemmän eliniän vuoksi ja eläkejärjestelmien yhteiskunnallisen kestävyyden varmistamiseksi. Koska kaikkien jäsenvaltioiden on varmistettava eläkejärjestelmiensä asianmukaisuus ja kestävyys pitkällä aikavälillä, kaikkien niiden haasteena on, Kreikka mukaan luettuna, nostaa todellista työnteon lopettamisikää ja varmistaa se, että aiempaa useammilla ihmisillä on mahdollisuus tehdä työtä pidempään. Kreikan osalta tähän saattaa liittyä eläkkeeseen oikeuttavan iän nostaminen julkisissa järjestelmissä.

Kielletyn terrorismia lietsovan Al-Manar-televisiokanavan lähetykset Eurooppaan egyptiläisen Nilesat-satelliitin välityksellä rikkovat suoranaisesti EU–Egypti-toimintasuunnitelmaa ja uhkaavat Euroopan turvallisuutta radikalisoimalla katsojia. Komissio ilmoitti vastauksessaan kysymykseen http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=QT&reference=H-2009-0011&language=FI" , että kysymys Nilesatin välityksellä lähetettävästä Al-Manar-televisiokanavasta voidaan ottaa esille EU:n ja Egyptin välisessä poliittisten asioiden alakomiteassa. Ottiko komissio esille kysymyksen Nilesatin välityksellä lähetettävästä Al-Manar-televisiokanavasta 7.–8. heinäkuuta 2009 pidetyn EU:n ja Egyptin suhteiden alakomitean toisessa kokouksessa "Poliittiset asiat: ihmisoikeudet ja demokratia – kansainväliset ja alueelliset kysymykset"? Voiko komissio ilmoittaa, millaisia sitoumuksia Egypti on antanut Nilesatin välityksellä lähettävän Al-Manar-televisiokanavan sulkemiseksi?

(EN) Komissio kiittää arvoisaa jäsentä hänen kysymyksestään, joka koskee äskettäistä EU:n ja Egyptin poliittisten asioiden alakomitean ja Al-Manar-televisiokanavan lähetyksiä välittävää egyptiläistä Nilesat-satelliittiyhtiötä.

Komissio yhtyy arvoisan parlamentin jäsenen kantamaan huoleen siitä, että Al-Manar TV:n lähetysmateriaali on vihaa lietsovaa.

Sekä Egypti että EU ovat sitoutuneet vuonna 2007 laaditun Euroopan naapuruuspolitiikkaan liittyvän yhteisen toimintasuunnitelman mukaisesti tekemään yhteistyötä torjuakseen kaikkia syrjinnän, suvaitsemattomuuden, rasismin ja muukalaisvihan muotoja ja etenkin uskontoon, vakaumuksiin, rotuun tai alkuperään perustuvaa vihaa tai halventamista. Komissio on sitoutunut myös vahvistamaan tiedotusvälineiden roolia näiden ilmiöiden torjunnassa.

EU:n ja Egyptin poliittisten asioiden alakomitean toinen kokous, joka pidettiin heinäkuussa Kairossa, oli jälleen yksi askel eteenpäin syvennettäessä poliittisia suhteita Egyptiin ja rakennettaessa luottamusta jatkuvan poliittisen vuoropuhelun avulla.

Komissio todellakin otti kokouksen aikana esiin Al-Manar TV:n välittämisen Nilesat-satelliitin kautta. Komissio ilmaisi olevansa huolissaan kanavan sisällöstä, joka rikkoo vihan lietsomisen kieltävää EU:n lainsäädäntöä ja horjuttaa EU:n ja Egyptin ponnisteluja edistää rauhaa ja turvallisuutta alueella.

Egypti ei tuolloin kommentoinut asiaa mitenkään tai sitoutunut millään tavalla lopettamaan Al-Manar TV:n lähetyksiä Nilesatin kautta.

Komissio seuraa jatkossakin asiaa tarkasti ja ottaa sen mahdollisesti esiin jossakin toisessa EU:n säännölliseen poliittiseen vuoropuheluun Egyptin kanssa liittyvässä yhteydessä.

Aikooko komissio reagoida – ja jos aikoo, millä tavalla – yhteisön oikeuden rikkomiseen, joka koskee eri jäsenvaltioiden kansalaisten yhtäläistä kohtelua, kun Tanskan viranomaiset kieltäytyivät päästämästä Puolan ja Alankomaiden kansalaisia, joilla oli hallussaan voimassaolevat pääsyliput mestarien liigan karsintaotteluun Brøndby IF – KP Legia Varsova? Kyseessä oli syrjintä. Myöskään henkilöitä, joilla oli voimassaolevan belgialainen henkilökortti, ei päästetty katsomaan ottelua. Samalla tavalla Belgiassa FC Bruges -seuran virkailijat kieltäytyivät päästämästä puolalaisia Euroopan komission ja Euroopan parlamentin virkamiehiä ostamaan pääsylippuja FC Brugesin ja Lech Poznańin väliseen otteluun viime viikolla (27. elokuuta 2009). Tämä on taas uusi esimerkki selvästä syrjinnästä alkuperämaan perusteella. Tarkoittaako tämä sitä, että tiettyjen urheiluseurojen laatimat säännöt esimerkiksi Tanskassa ja Belgiassa ylittävät Euroopan unionin lain?

(EN) Mitä tulee pääsykieltoon, jonka Tanskan viranomaiset asiaa koskevien väitteiden mukaan langettivat Puolan ja Alankomaiden kansalaisille, joilla oli hallussaan voimassaolevat pääsyliput mestarien liigan karsintaotteluun Brøndby IF – KP Legia Varsova, komissio toivoisi mielellään selvennystä siihen, koskiko pääsykielto maahanpääsyä vai pääsyä stadionille ja langettivatko sen todella viranomaiset vai ottelun järjestäjät itse. Lisäksi olisi erittäin hyödyllistä tietää, mihin syihin viranomaiset tai ottelun järjestäjät vetosivat estäessään kyseessä olevien henkilöiden pääsyn seuraamaan ottelua.

Tässä yhteydessä on todettava, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan⁽¹⁾ EY:n perustamissopimuksen 49 artikla, joka takaa vapauden palvelujen vapaaseen tarjoamiseen koko EU:n alueella, kattaa myös palvelujen vastaanottajien vapauden siirtyä toiseen jäsenvaltioon saadakseen palvelun siellä, ilman että tätä vapautta rajoitetaan, elleivät tällaiset rajoitukset ole perusteltavissa yleiseen etuun, kuten turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvillä syillä, ja edellyttäen, että rajoitukset ovat oikeasuhteisia. Tämä periaate vahvistetaan myös palveludirektiivissä 2006/123/EY⁽²⁾ (siirrettävä osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä 28. joulukuuta 2009 mennessä), jonka 20 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että

i) vastaanottajalle ei aseteta syrjiviä vaatimuksia, jotka perustuvat tämän kansalaisuuteen tai asuinpaikkaan

ja että

ii) palvelun käytön yleiset edellytykset, jotka palveluntarjoaja saattaa yleiseen tietoon, eivät sisällä vastaanottajan kansallisuuteen tai asuinpaikkaan perustuvia syrjiviä ehtoja, sanotun kuitenkaan estämättä mahdollisuutta vahvistaa objektiivisin perustein suoraan perusteltavissa olevia erilaisia käytön edellytyksiä.

Mitä tulee EU:n kansalaisten oikeuteen liikkua ja oleskella vapaasti, direktiivi 2004/38/EY⁽³⁾ antaa jäsenvaltioille oikeuden kieltää EU:n kansalaisten pääsyn niiden alueelle ainoastaan yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä. Rajoittavien toimenpiteiden on oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia ja niiden on perustuttava yksinomaan asianomaisen henkilön omaan käyttäytymiseen, jonka on muodostettava todellinen, välitön ja riittävän vakava uhka, joka vaikuttaa johonkin yhteiskunnan olennaiseen etuun.

Edellä esitetyn perusteella pääsykiellossa ei välttämättä ole kyse yhteisön oikeuden mukaan laittomasta syrjinnästä tai perusteettomasta rajoituksesta. On syytä mainita, että Euroopan jalkapalloliiton (UEFA) mestaruusliigasäännösten mukaan vastuu turvallisuudesta ennen ottelua, ottelun aikana ja sen jälkeen kuuluu kotiseuralle.

Tämän vuoksi sen arvioimiseen, rikkoiko väitetty Tanskan viranomaisten tai ottelun järjestäjien käytös yhteisön oikeutta, tarvitaan tarkempia tietoja kyseiseen tapaukseen liittyvistä olosuhteista.

Mitä tulee väitettyyn tapaukseen, jossa FC Bruges -seura kieltäytyi myymästä yhteisön toimielinten puolalaisille virkamiehille pääsylippuja FC Brugesin ja Lech Poznańin väliseen otteluun, siihen sovelletaan edellä esitettyjä syrjimättömyyteen ja palvelujen vapaan tarjonnan laittomaan rajoittamiseen liittyviä perusteita samalla tavoin. Tämänkin tapauksen osalta tarvittaisiin lisää yksityiskohtaisia tietoja sen arvioimiseksi, onko väitetty käytös EU:n oikeuden mukaista.

Islamilaisten fundamentalistien väkivalta kristittyjä vastaan kiihtyi elokuussa Pakistanin Punjabissa. Paikalliset viranomaiset suhtautuvat sallivasti ääriaineksiin, jotka vetoavat Pakistanin rikoslain 295 artiklaan, joka tunnetaan jumalanpilkkalakina. Kansainvälinen yhteisö ja katolinen maailma ovat tuominneet "mielettömän hyökkäyksen kristittyjä vastaan" ja vaativat tämän julman lain kumoamista. Miten komissio aikoo toimia Pakistanin kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen (2004/870/EY⁽¹⁾) demokratialausekkeen noudattamisen varmistamiseksi ja uskonnollisten vähemmistöjen ihmisoikeuksien suojelemiseksi?

(EN) Komissio on tietoinen Gojran kaupungissa tapahtuneista välikohtauksista, ja kristittyihin siellä kohdistuvaa väkivaltaa voi kuvailla ainoastaan kauhistuttavaksi. Haluan kuitenkin tuoda heti aluksi esiin sen, että ääriainesten väkivallasta Pakistanissa eivät kärsi ainoastaan kristityt, vaan myös šiiamuslimit ja ahmadilaiset.

Komissio on ottanut uskonnollisia vähemmistöjä koskevan kysymyksen toistuvasti esiin sekakomitean kokouksissa ja osana troikan vuoropuhelua. Se ottaa jatkossakin asian esiin Pakistanin kanssa kaikissa tilaisuuksissa osana ihmisoikeuksiin liittyvää vuoropuhelua.

Pakistanin viranomaiset ovat täysin tietoisia siitä, että Gojran väkivaltaisuuksien kaltaiset julmuudet eivät ainoastaan aiheuta valtavaa henkilökohtaista kärsimystä vaan myös tahraavat Pakistanin ulkoista kuvaa. Komission käsityksen mukaan hallitus on ryhtynyt välikohtauksien vuoksi toimiin, joihin liittyy muun muassa omaisuuden menetyksen korvaaminen ja tutkintakomission perustaminen. Se seuraa tilannetta tarkasti etenkin sen osalta, miten syyllisten saattaminen oikeuden eteen etenee.

Komissio on myös toistuvasti ottanut osana ihmisoikeusvuoropuhelua Pakistanin hallituksen kanssa esiin jumalanpilkkalait. Komission käsityksen mukaan absoluuttisesti mitattuna enemmistö näiden lakien perusteella syytetyistä edustaa islaminuskoa. Se on kuitenkin tietoinen siitä, että jumalanpilkkalakeja on usein käytetty uskonnollisia vähemmistöjä vastaan, ja se on saanut sen käsityksen, että perättömiä syytöksiä on käytetty välineenä yksityisten riitojen ratkaisemiseksi tai henkilökohtaista hyötyä tavoiteltaessa.

Gojran välikohtaukset ovat nostattaneet kansalaisyhteiskunnan keskuudessa Pakistanissa uusia vaatimuksia jumalanpilkkalakien uudistamisesta tai kumoamisesta. Komissio suhtautuu tällaisiin aloitteisiin myönteisesti ja välittää tämän viestin Pakistanin hallitukselle.

Euroopan yhteisön ja Pakistanin islamilaisen tasavallan kumppanuudesta ja kehityksestä tekemän yhteistyösopimuksen 1 artiklassa viitataan ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden noudattamiseen keskeisenä osana sopimusta. 17. kesäkuuta 2009 pidetyn kokouksen yhteydessä sekä EU että Pakistan painottivat, miten tärkeä merkitys avoimella ja rakentavalla vuoropuhelulla on ihmisoikeuksia käsiteltäessä. Yhteistyösopimus muodostaa perustan tällaiselle vuoropuhelulle, ja komissio uskoo, että tulevaisuudessa on jatkettava Pakistanin sitouttamista ihmisoikeuskysymyksiin.

Saavatko nykyiset komission jäsenet siinä tapauksessa, että Lissabonin sopimus tulee (myöhästyneenä) voimaan, suuremmat eläkeoikeudet tai muita varallisuuteen vaikuttavia lisäetuja?

(FR) Lissabonin sopimus ei ole tuonut muutoksia komission jäsenten eläkejärjestelmään, joka perustuu 25. heinäkuuta 1967 annettuun asetukseen 422/67/ETY⁽¹⁾.

Tämän asetuksen mukaisesti komission jäsenelle kertyy eläkettä koko hänen toimikautensa ajan. Jos hänen toimikauttansa pidennetään, hänelle kertyy eläkettä toimikauden todelliseen päättymiseen asti.

Saman asetuksen mukaan väliaikaista korvausta, johon komission jäsenillä on oikeus kolmen vuoden ajan heidän toimikautensa päättymisen jälkeen, voidaan korottaa niiden komission jäsenten osalta, joiden toimikausi kestää toimikauden pidentämisen vuoksi sen ajan, joka vaaditaan seuraavan kategorian mukaisten oikeuksien saamiseksi (asetuksen 7 artiklan 1 kohta).