Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 21. lokakuuta 2009 - Strasbourg

9. Transatlanttisen talousneuvoston kokouksen valmistelut ja EU:n ja USA:n huippukokous 2. ja 3. marraskuuta 2009 – Transatlanttinen oikeudellinen yhteistyö ja poliisiyhteistyö (keskustelu)

  Puhemies. – (EL) Esityslistalla on seuraavana keskustelu neuvoston ja komission julkilausumista:

1. Transatlanttisen talousneuvoston kokouksen valmistelut ja EU:n ja USA:n huippukokous (2. ja 3. marraskuuta 2009) sekä

2. transatlanttinen oikeudellinen yhteistyö ja poliisiyhteistyö.

  Cecilia Malmström, neuvoston puheenjohtaja. – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, kuten tiedätte, suhteemme Yhdysvaltoihin sekä EU:n ja Yhdysvaltojen välinen transatlanttinen yhteistyö ovat hyvin merkittäviä. Kyse on EU:n ulkopolitiikan kulmakivestä, joka perustuu vapauden, demokratian sekä ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamisen arvoille, sillä ne yhdistävät meitä. Yhdysvaltojen uusi hallinto on osoittanut suurta halukkuutta syventää ja laajentaa yhteyksiään meihin Euroopassa. Ensimmäinen transatlanttinen talousneuvosto presidentti Obaman hallinnon kanssa kokoontuu 26. ja 27. lokakuuta. Pian tämän jälkeen, 3. marraskuuta, pidetään EU:n ja Yhdysvaltojen välinen huippukokous. Nämä ovat kaksi merkittävää mahdollisuutta vahvistaa suhteitamme. Tämän päivän keskustelu on siis hyvin tärkeä.

Haluan tuoda esiin joitakin aloja, joilla teemme yhteistyötä ja joiden osalta toivomme saavamme aikaan tuloksia ja tiiviimmät suhteet huippukokouksen aikana.

Ilmaston osalta olemme tyytyväisiä Yhdysvaltojen entistä kunnianhimoisempiin tavoitteisiin. Meidän on tehtävä yhteistyötä Yhdysvaltojen hallinnon kanssa, jotta saamme Kööpenhaminassa aikaan kattavan, maailmalaajuisesti sitovan sopimuksen. Kehotamme Yhdysvaltoja asettamaan tavoitteita, jotka ovat verrattavissa EU:n asettamiin. Yhdysvaltojen ja EU:n on oltava yhdessä valmistautuneita tukemaan päästövähennysten, sopeutumistoimien, rahoituksen ja muun kehitysmaille annettavan tuen kaltaisia ilmastotoimenpiteitä.

Toinen hyvin tärkeä aihe on luonnollisesti rahoitus- ja talouskriisi. Tarvitaan hyvin tiivistä yhteistyötä, jotta voimme noudattaa G20-huippukokouksessa aikaan saatuja sopimuksia ja palauttaa luottamuksen rahoitusmarkkinoihin. Teemme yhdessä työtä saattaaksemme Dohan kierroksen myönteiseen päätökseen vuonna 2010, sillä tämä on hyvin tärkeää elpymisen edistämiseksi ja protektionismin torjumiseksi.

Keskustelemme luonnollisesti monista alueellisista aiheista kuten Afganistanista, Pakistanista, Iranista, Lähi-idästä, Venäjästä ja Länsi-Balkanista. Yhteistyömme kriisinhallinnassa on säännöllistä ja yhä tiiviimpää, ja tämä oli nähtävissä esimerkiksi Yhdysvaltojen osallistumisessa siviilialan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevassa tehtävässä, Eulex-oikeusvaltio -operaatiossa Kosovossa.

Teemme yhteistyötä myös energia-asioissa, ja tätä on nyt vahvistettava, ja toivomme voivamme perustaa erityisen EU:n ja Yhdysvaltojen välisen energianeuvoston ministeritasolla.

Molemmin puolin on kiinnostusta yhteistyön syventämiseen sisä- ja oikeusasioissa. Palaan tähän hetken kuluttua, sillä ymmärsin että keskustelut on yhdistetty.

Ydinaseiden leviämisen estämistä ja aseistariisuntaa koskeva EU:n ja Yhdysvaltojen hallinnon yhteistyö on saanut uutta pontta, ja Obaman hallinto on pitänyt tätä hyvin tärkeänä. Toivomme, että tämä voisi heijastua uudessa yhteisessä ydinaseiden leviämisen estämistä ja aseistariisuntaa koskevassa julkilausumassa huippukokouksen yhteydessä marraskuussa.

Molemmin puolin Atlanttia ollaan kiinnostuneita yhteistyön vahvistamisesta kehitysyhteistyön alalla. EU ja Yhdysvallat vastaavat luonnollisesti suurimmasta osasta maailman kehitysapua. Tuleva huippukokous tarjoaa erinomaisen tilaisuuden keskustella näistä ja muista tärkeistä kysymyksistä korkeimmalla tasolla. Puheenjohtajavaltio Ruotsi on hyvin iloinen voidessaan edustaa EU:ta.

Haluan sanoa muutaman sanan talouskumppanuudesta ja transatlanttisesta talousneuvostosta. Tämä tarjoaa meille korkeimman mahdollisen tason mekanismin nykyisten neuvottelujen vauhdittamiseksi ja uusien alojen vahvistamiseksi sääntely-yhteistyölle. Meidän on laadittava työohjelma transatlanttiselle talousneuvostolle, joka voidaan perustaa ensi vuonna. Se tarjoaa meille yhteistyöfoorumin, jossa voimme tarkastella globalisaatioon ja nopeisiin teknisiin muutoksiin liittyviä asioita. Se on ollut tähän mennessä merkittävä foorumi, mutta voisi tietenkin olla parempikin, varsinkin kun on kyse laajemmista strategisista asioista, jotka koskevat transatlanttista taloutta ja yhteisiä taloudellisia aiheita. Transatlanttinen talousneuvosto on nyt entistäkin tärkeämpi rahoitusalan kriisin vuoksi.

Haluan sanoa muutaman sanan myös oikeudellisesta yhteistyöstä ja poliisiyhteistyöstä. Olemme jo jonkin aikaa tehneet Yhdysvaltojen kanssa yhteistyötä tällä alalla, ja se näkyy lukuisissa luovutussopimuksissa ja sopimuksissa vastavuoroisesta oikeudellisesta avusta, jotka tulevat voimaan muutaman kuukauden sisällä. Keskustelemme tästä usein Euroopan parlamentin kanssa, ja tiedän sen olevan aktiivinen ja sitoutunut kumppani näissä asioissa – usein myös kriittinen kumppani, mikä on hyvä asia. Tämän osalta tarvitsee vain muistaa esimerkiksi keskustelu matkustajarekisteritiedoista. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan Euroopan parlamentin vaikutusvalta ja osallistuminen näihin asioihin lisääntyy.

Työstämme parhaillaan niin kutsuttua Washingtonin julkilausumaa, jossa kuvataan oikeudellisen ja poliisialan tilannetta sekä EU:n ja Yhdysvaltojen välistä yhteistyötä tällä alalla. Julkilausuman on oltava merkityksellinen ja sitä on seurattava konkreettisia toimenpiteitä. Emme tarvitse enää kauniita sanoja vaan pikemminkin kouriintuntuvaa ja aktiivista yhteistyötä.

Meidän on luonnollisesti vahvistettava yhteiset arvomme, erityisesti demokratia ja oikeusvaltioperiaate sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen. Olemme tietenkin kiinnostuneita yhteistyöstä kaikilla aloilla, jotka uhkaavat näitä yhteisiä arvoja.

Pyrimme varhaiseen keskusteluun osapuolten välillä toiseen osapuoleen mahdollisesti vaikuttavien poliittisten tapahtumien yhteydessä. Korostamme yhteisiä kunnianhimoisia tavoitteitamme toimia aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla monenvälisten velvoitteiden täysimääräisen täytäntöönpanon varmistamiseksi.

Teemme yhteistyötä lisätäksemme matkustusasiakirjojen turvallisuutta ja ottaaksemme käyttöön biometriset passit kansainvälisenä standardina. Merkittävä esimerkki tästä on lentoliikenteen matkustajatietoja koskeva sopimus. Varmistamme yhdessä, että sopimus toimii, mutta samalla on suojeltava yksityisyyttä ja kunnioitettava eri valtioiden järjestelmiä.

Yhteistyöalojen luettelo on pitkä. Mainitsen niistä vain muutaman: ihmiskauppa, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, huumekauppa, talousrikokset, verkkorikollisuus, korruptio, rikollisuuden tukemisen ja siitä saatavien voittojen takavarikoiminen sekä terrorismin torjunta. Kaikki tämä edellyttää yhteisiä ja jossain määrin koordinoituja toimia.

Olemme tehneet työtä parantaaksemme oikeudellista yhteistyötä rajat ylittävän rikollisuuden ja terrorismin havaitsemiseksi, tutkimiseksi ja siitä syytteeseen asettamiseksi. Odotamme EU:n ja Yhdysvaltojen välistä sopimusta luovuttamisesta ja vastavuoroisesta oikeusavusta, joka tulee voimaan ensi vuoden alussa.

Sopimus on nyt saatettu osaksi kaikkien EU:n 27 jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä, ja on perustettu EU:n ja Yhdysvaltojen välinen yhteinen työryhmä, joka varmistaa sopimuksen täytäntöönpanon. Nyt suunnitellaan osapuolten kutsumista seminaareihin tiiviimmän yhteistyön takaamiseksi ja näiden auttamiseksi täytäntöönpanon seurannassa.

Lopuksi haluan mainita kolme muuta asiaa. Ensimmäinen koskee ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelua. Se on äärimmäisen tärkeää. Rajat ylittävän rikollisuuden ja terrorismin torjunta edellyttää uusien henkilötietojen vaihtoa, joka jossain määrin pakottaa meidät tekemään tiettyjä myönnytyksiä perusvapauksien ja -oikeuksien osalta. Tätä on tasapainotettava perustavaa laatua olevalla ja tiukalla henkilötietojen suojalla. Yhteistyö ja vuoropuhelu tällä alalla jatkuvat, ja niitä tulisi vauhdittaa.

Toinen asiani koskee kriittistä infrastruktuuria. Meidän on tehtävä yhteistyötä niiden vahinkojen osalta, joita luonnonkatastrofit tai terroristihyökkäykset tai hyökkäykset tietojärjestelmiimme voivat aiheuttaa kriittisissä infrastruktuureissa. Sillä voisi olla tuhoisia seurauksia. Tällä alalla yhteistyöllä on valtavan suuri merkitys.

Kolmanneksi EU ja Yhdysvallat työskentelevät vapauden, demokratian ja oikeuden periaatteiden pohjalta. Edistämme määrätietoisesti näitä arvoja koko maailmassa. Teemme näin aina tehdessämme yhteistyötä ja toimiessamme Yhdistyneiden Kansakuntien kaltaisilla kansainvälisillä foorumeilla.

Yhteyshenkilöiden ja valtuuskuntien välinen yhteistyö on osoittautunut hedelmälliseksi esimerkiksi Länsi-Balkanilla sekä Afganistanissa ja Pakistanissa. Tätä yhteistyötä on kehitettävä edelleen. Tässä yhteistyössä eri toimenpiteet voivat täydentää toisiaan. Meidän on myös koordinoitava teknistä tukeamme entistä paremmin. Jatkamme avunantajayhteistyötä, kehitysapuyhteistyötä sekä operatiivista yhteistyötä Latinalaisessa Amerikassa ja Länsi-Afrikassa auttaaksemme torjumaan huumekauppaa ja vastaamaan muihin haasteisiin.

Olen todella kiitollinen, että Yhdysvaltojen hallinto osoittaa niin suurta kiinnostusta yhteistyöhön kanssamme. On etujemme mukaista ottaa vastaan yhteistyötarjous arvojemme ja etujemme turvaamiseksi rakentavassa vuoropuhelussa ja yhteistyössä, joka toivottavasti johtaa kouriintuntuviin tuloksiin tulevaisuudessa.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, tarkastelen puheenvuorossani tulevaa EU:n ja Yhdysvaltojen välistä huippukokousta, joka on merkittävä virstanpylväs transatlanttisessa kumppanuudessamme, sekä tiettyjä EU:ta ja Yhdysvaltoja koskevia näkökohtia, erityisesti meneillään olevia ilmastonmuutosta koskevia neuvotteluja ja joitakin kriittisiä yleisiä suuntaviivoja koskevia asioita.

Tammikuun muutoksilla Yhdysvaltojen hallinnossa on ollut merkittävä vaikutus EU:n ja Yhdysvaltojen välisiin suhteisiin, ja kumppanuutemme sai hyvän alun. Sanoisin suhteidemme saaneen uutta energiaa, ja olen vakuuttunut siitä, että kun Lissabonin sopimus tulee voimaan, sekin edistää osaltaan tämän tärkeän suhteen vahvistamista tarjoamalla Euroopan unionille yhä vahvemman ulkopoliittisen identiteetin. Tätä myös ystävämme Washingtonissa odottavat.

Tehdään tämä kuitenkin myös selväksi. Aitoa ja tasavertaista suhdetta Yhdysvaltojen kanssa koskeva toiveemme merkitsee myös, että eurooppalaisten on oltava halukkaita ja kykeneviä tarjoamaan jotain. Sanoisin, että kahdentasoinen vauhti, sisäinen ja ulkoinen, tekee Washingtonin huippukokouksesta niin merkittävän.

Ensimmäinen virallinen huippukokous presidentti Obaman kanssa toteutui Prahassa keväällä järjestetyn epävirallisen tapaamisen jälkeen. Nyt Washingtonin huippukokouksen valmistelut ovat täydessä vauhdissa. Teemme töitä Yhdysvaltojen kanssa saadaksemme aikaan kouriintuntuvia tuloksia painopistealoilla. Todennäköisesti kaksi merkittävintä aihetta, joihin huippukokouksen keskusteluissa keskitytään, ovat globaali talous ja ilmastonmuutos, ja niiden lisäksi on lukuisia keskeisiä ulkopoliittisia haasteita.

Talousalalla Washingtonissa keskitytään yhteisiin pyrkimyksiin selviytyä talous- ja rahoituskriisistä sekä tukea kestävää maailmanlaajuisen talouden elpymistä työpaikkojen turvaamiseksi ja kasvun luomiseksi. Etenemme globaalia taloutta koskevissa hallintoasioissa, erityisesti rahoituksen sääntelyssä ja G20-maiden Pittsburghin huippukokouksen ajankohtaisissa jatkotoimissa. Komissio korostaa myös yhteistä tavoitettamme protektionististen suuntauksien torjumisessa, ja kehotamme Yhdysvaltoja uusiin ponnisteluihin Dohan kierroksen saattamiseksi menestyksekkääseen päätökseen.

Toiseksi, ilmastonmuutoksen alalla, Euroopan unioni rohkaisee Yhdysvaltoja lähtemään Kööpenhaminan konferenssiin kunnianhimoisin tavoittein järkevän maailmanlaajuisen sopimuksen aikaansaamiseksi, ja sitoudumme myös Yhdysvaltojen kanssa edistämään cap-and-trade-järjestelmän perustamista yli Atlantin.

Kolmanneksi, ulkopolitiikan alalla keskustelemme luonnollisesti Yhdysvaltojen kanssa kiireellisiin ulkopoliittisiin haasteisiin vastaamisesta. Tässä keskitymme siihen, kuinka voimme tehdä enemmän ja tiiviimpää yhteistyötä Lähi-idän rauhanprosessissa ja Iranin ydinasetavoitteiden asettamissa haasteissa sekä tavoista, joilla voimme varmistaa sopimuksen uudistamisen Afganistanissa, johon pyrimme yhteisillä toimillamme siellä. Minulla on erillinen ulkopoliittinen tapaaminen ulkoministeri Clintonin ja ulkoministeri Bildtin kanssa näiden asioiden käsittelemiseksi yksityiskohtaisemmin.

Lisäksi odotan huippukokouksessa annettavan ydinaseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa koskevan julkilausuman, jolla edistetään EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyötä monilla aloilla, jota presidentti Obama määritti Prahassa ja New Yorkissa pitämissään puheissa. Jo itsessään strategisesti merkittävä aloite on merkki Yhdysvaltojen uudesta sitoutumisesta tehokkaaseen monenväliseen toimintaan, jota Euroopan unioni pyrkii kaikin tavoin tukemaan ja vahvistamaan.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä merkittävä huippukokouksen tulos tulee olemaan EU:n ja Yhdysvaltojen uuden energianeuvoston perustaminen. Se kokoontuu ensimmäisen kerran 4. marraskuuta. EU:n puolesta neuvoston puheenjohtajina toimimme minä, kollegani komission jäsenet Piebalgs ja Potočnik sekä puheenjohtajavaltio, ja Yhdysvaltojen puolesta ulkoministeri Clinton ja ministeri Chu. Neuvosto tarkastelee maailmanlaajuista energiavarmuutta, energiamarkkinoita ja tuotesääntelyä sekä uutta teknologiaa ja tutkimusta. Lyhyesti sanottuna se tarjoaa lisäarvoa ilmeisen merkittävällä politiikan alalla.

Nyt on olemassa myös uusi transatlanttinen talousneuvosto (TTN). Se täydentää energianeuvostoa, jonka toiminta myös saa uutta energiaa. Transatlanttinen talousneuvosto kokoontuu Washingtonissa ensi tiistaina – siis ennen energianeuvostoa – ja sen tulokset luonnollisesti myös tukevat huippukokouksen keskusteluja.

Lupaava ala transatlanttisessa yhteistyössämme on ennakoiva yhteistyö. Keskustelemme poliittisista lähestymistavoista varhaisessa vaiheessa, jotta voimme ehkäistä erilaista sääntelyä. On sanomattakin selvää, että tällaista yhteistyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Rahoituskriisin edellyttämä yhtenäinen vastaus on tästä paras esimerkki. Tutkimme myös, voimmeko tehostaa tätä yhteistyöfoorumia nanomateriaalien käyttöä terveydenhoidossa koskeviin tietoihin.

Yhdysvaltojen aloitteesta aiomme myös käynnistää entistä tiiviimmän yhteistyön innovaatioalalla. Molemmat osapuolet tunnustavat, että teollisuutemme ja työvoimamme innovaatiovalmiuksien tukeminen on olennaista uusien työpaikkojen ja kasvun luomiseksi ja näin menestyksekkääksi selviämiseksi tulevista kriiseistä. Komissio tietenkin myös toistaa yhteisön huolen joistakin kriittisistä asioista, kuten kaupan turvaamisesta, valtion tuen mahdollisesti aiheuttamasta kilpailun vääristymisestä sekä Yhdysvaltojen julkisten hankintojen politiikasta.

Lopuksi, olemme komissiossa alusta alkaen luottaneet vahvasti Euroopan parlamentin tukeen transatlanttisen talousneuvoston prosessissa, ja olemme tästä kiitollisia. Voitte siis olla vakuuttuneita siitä, että tuemme voimakkaasti suhteista Yhdysvaltoihin vastaavien Euroopan parlamentin valtuuskuntien aloitteita parlamenttien osallistumisen lisäämisestä transatlanttisen talousneuvoston asioihin molemmin puolin valtamerta.

Haluamme vahvistaa transatlanttisen talousneuvoston asemaa kahdenvälisenä foorumina, joka käsittelee niin jokapäiväisiä kuin strategisiakin transatlanttista kauppaa ja investointeja koskevia asioita. On tärkeää, että transatlanttinen talousneuvosto yltää myös transatlanttisten lainsäätäjien ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien vuoropuheluun, joten tarvitsemme selvästikin lainsäätäjien asiantuntemusta ja yleislinjaa transatlanttisten markkinoiden koko potentiaalin vapauttamiseksi.

Kollegani mainitsi jo, että myös GLS on merkittävä aihe. Washingtonissa järjestetään troikan tapaaminen GLS-asioissa 27. ja 28. lokakuuta, oikeus-, vapaus- ja turvallisuusyhteistyömme puitteissa. Varapuheenjohtaja Barrot edustaa komissiota. Lausuntomme, jolla pyrimme uudistamaan transatlanttisen kumppanuutemme näillä aloilla, on viimeistelyvaiheessa. Washingtonin tapaamisessa on mahdollisuus luovutusta ja vastavuoroista oikeudellista apua koskevien sopimusten ratifiointiasiakirjojen viralliseen vaihtoon, jotta sopimukset voivat tulla voimaan vuoden 2010 alussa. Sopimuksilla vahvistetaan pyrkimyksiämme torjua rikollisuutta nykyisessä globalisoituneessa maailmassa.

Meidän on todellakin edistyttävä myös toisessa, kansalaisille tärkeässä kriittisessä asiassa, kuten täällä todettiin. Toistamme pyyntömme kaikkien EU:n kansalaisten viisumivapaasta matkustamisesta Yhdysvaltoihin. Ilmaisemme huolemme mahdollisesta sähköisen matkustuslupajärjestelmän maksusta todellisena uutena matkailuverona. Muistutamme jälleen kerran Yhdysvaltoja tarpeesta poistaa hiv/aids-tartunnan saaneiden matkustajien rajoitukset osana Yhdysvaltojen viisumivapausohjelmaa, kuten olette maininneet.

Lopuksi, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan valtuuskunta matkustaa Washingtoniin ministeritapaamisen aikoihin, joten luotamme siihen, että he välittävät samat viestit. Varapuheenjohtaja Barrot on myös valmis tapaamaan kansalaisvapauksien valiokunnan valtuuskunnan Washingtonissa.

Puhetta johti
varapuhemies Diana WALLIS

  Elmar Brok, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Malmström, havaitsin juuri, että tasa-arvon valtavirtaistamisesta on tullut keskeinen osa tätä parlamenttia. Meidän on muistettava, että transatlanttinen talousneuvosto (TTN) on hyvin merkittävä elin, ja että muutama vuosi sitten perustettu elin tarvitsee uutta liikkeelle panevaa voimaa, sillä olemme siirtymävaiheessa, kun Yhdysvalloissa on uusi hallitus ja meillä pian uusi komissio. Toivon ensi tiistain kokouksen varmistavan, että TTN jatkaa toimintaansa ja että siellä on oikea henki.

Transatlanttiset markkinat ilman kaupan esteitä tuottaisivat 3,5 prosentin talouskasvua Yhdysvalloissa ja Euroopassa ja 1,5 prosentin kasvua maailmanlaajuisesti. Talouskriisin yhteydessä asia on tiiviissä yhteydessä työpaikkoihin. Tämän vuoksi meidän on hyödynnettävä mahdollisimman laajasti tätä mahdollisuutta ja selitettävä julkilausumissa, että suhtaudumme vakavasti tähän aloitteeseen. Arvoisa komission jäsen Ferrero-Waldner, meidän on myös varmistettava, että energia-alan turvallisuuspolitiikkaa tarkastellaan uudessa energiavarmuutta tarkastelevassa neuvostossa ja että sääntelyasioita käsitellään TTN:ssa. On tärkeää, ettei väitä kahta alaa sotketa toisiinsa, jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja varmistaa, että lopulta löydämme ratkaisun.

Tämä koskee erityisesti kysymystä lainsäätäjistä. Esteiden poistaminen ei ole mahdollista ilman Euroopan parlamentin ja Yhdysvaltojen kongressin osallistumista, sillä 80 prosenttia sääntelystä on vahvistettu lainsäädännössä. Tästä syystä hallinto ei selviä tästä yksinään.

Haluaisin vielä esittää yhden huomion huippukokouksesta. Ilmastonmuutos, Afganistan, ydinaseiden ja joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen ja aseriisunta ovat kaikki merkittäviä asioita, jotka uuden hallinnon seurauksena tarjoavat uusia mahdollisuuksia. Toivon teille menestystä sen varmistamisessa, että kaikki tämä otetaan huomioon, ja toivon uuden Nobelin palkinnon saajan yhteistyössä Euroopan unionin kanssa saavuttavan suurta menestystä meille kaikille näille aloilla.

  Hannes Swoboda, S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Malmström, arvoisa komission jäsen, se, että presidentti Obama ja kongressin uusi enemmistö esittävät meille merkittävän mahdollisuuden tehostaa yhteistyötä erityisesti yhteisillä transatlanttisilla markkinoilla, on jo mainittu. Näiden ei kuitenkaan pitäisi olla sääntelemättömät yhteiset markkinat, vaan sosiaalisen markkinatalouden perustalle tai periaatteisiin perustuvat yhteiset markkinat tarvittaessa järkevine ja asianmukaisine sääntelyineen.

Jäsen Brok on aivan oikeassa siinä, että näillä markkinoilla on tietenkin oltava lainsäädäntöperusta riippumatta siitä, onko kyse rahoitusmarkkinoiden sääntelystä tai ympäristöä ja energiapolitiikkaa koskevista säännöksistä. Yhteinen lähestymistapa tällä alalla edistäisi merkittävästi globaalien suhteiden muovaamista.

Yksi ala, joka täällä jo on mainittu ja josta voisimme puhua tänä aamuna, on keskeinen ilmastopolitiikka. Monet meistä ovat muutaman päivän kuluttua Washingtonissa, jossa meillä on mahdollisuus keskustella kollegojemme kanssa kongressissa. Vaikka ilmastopolitiikkaa koskevaa lainsäädäntöä ei vielä ole hyväksytty, Yhdysvaltojen hallituksen edustajilla on ainakin osittain oikeus tehdä sitovia aloitteita, tosin yksityiskohtia ei voida finalisoida ennen kuin Yhdysvaltojen lainsäädäntöprosessi on saatettu päätökseen.

On hyvin tärkeää, että Kööpenhaminassa onnistutaan. Se ei ole prosessin päätöspiste, mutta merkittävä vaihe prosessissa, jossa pyritään yhteiseen ilmastopolitiikkaan. Meidän kaikkien on varmistettava onnistuminen Kööpenhaminassa. Onnistuminen on mahdollista vain, jos meillä on sitovia ilmastopoliittisia tavoitteita.

Lopuksi – ja tämäkin on jo mainittu – riippumatta ystävyydestä ja keskinäisestä arvostuksesta ja riippumatta hyvistä suhteistamme on asioita, joita emme voi hyväksyä. Näitä ovat toistuvat protektionistiset toimenpiteet esimerkiksi puolustusmateriaalimarkkinoilla, joihinkin jäsenvaltioihin kohdistuva syrjivä viisumipolitiikka ja Yhdysvaltojen vaatimat viisumimaksut, joihin on jo viitattu. On tärkeää, että keskustelemme Yhdysvaltojen kanssa tasa-arvoisessa asemassa. On tärkeää luoda kumppanuus, mutta on myös tärkeää selittää, mitä emme voi hyväksyä, tässä tapauksessa eurooppalaisia syrjivää politiikkaa.

  Sarah Ludford, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen ALDE-ryhmän puolesta hyvin tyytyväinen siihen, että päätöslauselmassa vaaditaan EU:n ja Yhdysvaltojen entistä vahvempaa strategista kumppanuutta EU:n ulkopolitiikan kulmakivenä. Siinä todetaan myös aivan oikein yhdennettyjen transatlanttisten markkinoiden luomisen vuoteen 2015 mennessä merkitys. Meidän ei pidä antaa lukemattomien erityisiä seikkoja koskevien erimielisyyden puiden estää meitä näkemästä ylivoimaisten yhteisten arvojen ja tavoitteiden tarjoamien etujen metsää, muiden mukana toimia demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi, konfliktien ratkaisemista ja turvallisuusuhkia vastaan suojautumista.

Taloudelliselta kannalta ALDE-ryhmä on korostanut tarvetta välttää sääntelyn katvealueita rahoitusalalla ja tarkastella sellaisia instituutioita, jotka ovat liian suuria epäonnistuakseen. Olemme esittäneet tarkistuksen 39 kohtaan, sillä minusta G20-maiden johtajat eivät yksinkertaisesti päässeet sopimukseen valuuttasiirroista perittävästä tai Tobinin verosta, joten on hullua pitää myönteisenä tätä sopimusta, vaikka olemme niin virheellisesti jo tehneetkin G20-ryhmän tapaamista koskevassa päätöslauselmassa.

ALDE-ryhmä pyytää myös poistamaan 38 kohdan, jolla ilmeisesti pyritään poistamaan teollis- ja tekijänoikeudet. Suuri osa transatlanttisesta suhteesta koskee kuitenkin oikeus- ja turvallisuusasioita, kuten neuvoston puheenjohtaja Malmström selitti. ALDE-ryhmä tukee täysin tiivistä yhteistyötä tällä alalla, mutta siinä on kunnioitettava perusoikeuksia, myös yksityisyyttä, ja sitä on edistettävä demokraattisissa ja avoimissa puitteissa. Tämän osalta on harmillista, ettei Euroopan parlamentin jäseniä ole kuultu ensi viikolla annettavasta yhteisestä julkilausumasta – varsinkin kun lähes kaikki nämä asiat Lissabonin sopimuksen mukaan kuuluvat yhteispäätösmenettelyyn.

Hämmennystä herättää se, miksi komissio ja neuvosto edistävät uutta sopimusta EU:n kansalaisten taloudellisten SWIFT-tietojen saatavuudesta, kun vastavuoroista oikeudellista apua koskevassa sopimuksessa säädetään erityisestä pyynnöstä. Haluaisin saada tähän vastauksen.

Lopuksi, on harmillista, että uusi oikeutta ja luovuttamista koskeva yhteistyökehys kuitenkin mahdollistaa Gary McKinnonin, Aspergerin syndroomasta kärsivän tietokonehakkerin luovuttamisen Yhdistyneestä kuningaskunnasta, sillä hänet voitaisiin asettaa syytteeseen siellä.

Aivan lopuksi kannatan täysin sitä, mitä komission jäsen Ferrero-Waldner sanoi kaikkien EU:n kansalaisten viisumivapaasta matkustamisesta, ja suhtaudumme hyvin kriittisesti ESTA:n viisumimaksuun.

  Pascal Canfin, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, neuvoston puheenjohtaja Malmström sanoi puheessaan, että tarvitaan myös tekoja, ei pelkästään kauniita sanoja. Voin kertoa teille, että Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä seuraa Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisen huippukokouksen tuloksia hyvin tiiviisti, sillä se tapahtuu ratkaisevalla hetkellä matkallamme toisaalta Kööpenhaminaan ja toisaalta kohti kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistusta.

Viimeksi mainitun osalta kasino on jälleen avattu, pankkien voitot hipovat jälleen historiallisia tasoja – Yhdysvaltojen pankeille 437 miljardin dollarin voitot – ja mielestämme poliittista tahtoa on vähemmän kuin kuusi kuukautta sitten. Huippukokoukseen kohdistuvat odotuksemme ovat siis valtavia, sillä siinä on tarkoitus osoittaa, että niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin on yhä poliittista tahtoa säännellä kapitalismia ja säännellä rahoituslaitoksia.

Tämän saavuttamiseksi ehdotamme ponnisteluja kahden merkittävän seikan osalta. Ensimmäinen on veroparatiisien torjunta, ja tätä ei mainittu puheissanne. Yhdysvaltain valtiovarainministeriö myöntää, että veroparatiisien ansiosta verotuloja menetetään vuosittain 100 miljardia dollaria. Haluamme tämän vuoksi korostaa tätä seikkaa ja kertoa, että on tärkeää, että Yhdysvallat ja Eurooppa yhdessä tarkastelevat asiaa huippukokouksessa.

Toinen seikka, joka juuri mainittiin, on valuuttasiirroista perittävä vero. Puheenjohtaja Barroso sanoi selvästi ollessaan ehdolla uudelleen valittavaksi puheenjohtajaksi, että hän kannattaa tällaista veroa. Pari viikkoa sitten Euroopan parlamentti äänesti ensimmäistä kertaa suurella enemmistöllä valuuttasiirroista perittävän veron puolesta osana kansainvälistä kehystä. Vihreiden ryhmä pyytää teitä siis ottamaan asian Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisen marraskuun alussa pidettävän huippukokouksen esityslistalle.

Lopuksi haluan sanoa, että ilmastoasiassa meidän vastuullamme on poistaa piikki Obaman lihasta. Presidentti Obama haluaa toimia, mutta enemmistö estää häntä. Parasta, mitä Euroopan unioni voi hänelle tehdä, on tehdä lokakuun lopussa sitoumus 30 miljardin euron tarjoamisesta ilmastonmuutokseen mukautumisesta aiheutuvien menojen rahoitukseen eteläisissä valtioissa sekä sitoutua omien päästöjensä 30 prosentin vähennykseen. Kun tämä on tehty, voimme edetä neuvotteluissa. Tämä on meidän vastuullamme. Meidän on tehtävä se ennen huippukokousta.

  Tomasz Piotr Poręba, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisten suhteiden syventämisen on oltava EU:n ulkopolitiikan perusta. Yhdysvallat on loppujen lopuksi ollut läheisin liittolaisemme vuosien ajan. Meillä on nyt edessämme monia haasteita, jotka meidän on kohdattava yhdessä, rinnakkain Washingtonissa. Turvallisuusalalla meitä huolestuttaa Iranin asenne ja Afganistanin heikkenevä tilanne. Hieman lähempänä rajojamme Venäjästä on tulossa yhä ennalta-arvaamattomampi ja autoritaarinen naapuri, ja Kremlissä harjoitetaan uusimperialistista painostusta aivan rajojen ulkopuolella oleviin valtioihin.

Puolustaaksemme Yhdysvaltojen ja Euroopan yhteisiä arvoja ja ollaksemme niille uskollisia meidän on aina puhuttava yhdellä äänellä, kun on kyse ihmisoikeusrikkomuksista ja kansalaisten perusvapauksiin kohdistuvista uhista. Meidän on yhdessä puolustettava turvallisuuttamme. Emme saa unohtaa, että NATO on transatlanttisten suhteidemme perusta. Tämän vuoksi turvallisuuteen, vapauteen ja demokratiaan perustuvaa aluetta olisi laajennettava kattamaan ne eurooppalaiset valtiot, jotka lisäävät euro-atlanttista turvallisuutta. On tärkeää, että Yhdysvaltojen-suhteiden aktiivinen vahvistaminen on Euroopan unionin ensisijainen tavoite.

  Jean-Luc Mélenchon, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Malmström, tämän hetkisessä talouskriisissä vasta valitulla parlamentilla on oikeus saada mahdollisimman täsmällistä ja tuoretta tietoa suuria transatlanttisia markkinoita koskevan suunnitelman rakenteesta sekä sääntelyn purkamista koskevista tavoitteista, joita tämä edellyttää talous- ja rahoitusalalla, toisin kuin joidenkin kollegojen esittämissä haaveissa.

Onko nämä laajat sääntelemättömät markkinat tarkoitus panna täytäntöön vuoteen 2010 vai vuoteen 2015 mennessä? Onko siitä jo päätetty? Katson, että se olisi Euroopalle hyvin haitallista, ottaen huomioon Yhdysvaltojen talouden perustekijöiden surkean tilan ja sen, että Yhdysvallat kieltäytyy siivoamasta rahoitusalaansa. Tämän lisäksi on periaatteita, joiden vuoksi vastustan ajatusta siitä, että kumppanuus olisi, kuten monet teistä ovat sanoneet, Euroopan unionin politiikan kulmakivi.

Tämä herättää minussa myös kysymyksen siitä, mitä toimenpiteitä toteutetaan dollarin romahtamisen ja sen Euroopalle ja muulle maailmalle asettaman riskin torjumiseksi. Miksi Kiinan esittämä ehdotus maailman yhteisestä valuutasta, josta olisi etua maailmantalouden vakaudelle, hylättiin ilman vakavaa tarkastelua?

Haluan varoittaa vanhanaikaisesta innokkuudesta transatlanttista yhteistyötä kohtaan, sillä kyse on loppujen lopuksi muinaisaikaisesta konformismista maailmanhistorian tässä vaiheessa, jossa tarvitsemme enemmän kuin koskaan Amerikan yhdysvaltojen toiveista riippumattoman olemassaolomme vahvistamista.

  Krisztina Morvai (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan esittää ehdotuksen rikos- ja ihmisoikeusasianajajana yhteisestä terrorismin torjunnasta. Minusta olisi hyvin tärkeää ja hyödyllistä perustaa yhteinen asiantuntijoiden, tutkijoiden, asianajajien ja muiden vastaavien työryhmä, joka tekisi päätelmiä niistä usein hyvin tuskallisista kokemuksista, kun ihmisoikeuksista luovuttiin terrorismin torjunnan nimissä syyskuun 11. päivän tapahtumien vuoksi.

Tulen valtiosta, jossa hallitus on kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana luopunut ihmisoikeuksista ja lähettänyt ihmisiä vankilaan täysin perusteettomasti. Näinä aikoina se tehdään terrorismin torjunnan nimissä. Meillä on 16 hyvin todennäköisesti poliittista vankia vankilassa syytettynä terrorismista ilman minkäänlaisia todisteita. Ihmisoikeuksista luopuminen, habeas corpus -laki, puolustautumisoikeudet, vankien oikeudet: tiedän, mistä on kyse. Meidän on oltava hyvin varovaisia puhuessamme terrorismin torjunnasta ja se on tehtävä hyvin ammattitaitoisesti ja hyvin varovaisesti.

  Francisco José Millán Mon (PPE). – (EL) Arvoisa puhemies, suhde Yhdysvaltoihin on strategisesti tarkasteltuna Euroopan unionin merkittävin suhde.

Yhdysvalloilla on keskeinen asema maailmassa, Euroopan unionista on tulossa yhä merkittävämpi globaali toimija. Me voimme ja meidän pitäisi tehdä paljon asioita yhdessä. Ensinnäkin meidän on otettava johtoasema luotaessa uutta, globaalia maailmaa, johon liittyy uusia haasteita ja uusien toimijoiden ilmaantuminen.

Meidän on edelleen vahvistettava suhdettamme ja luotava uusia kansainvälisiä mekanismeja. Nyt on oikea aika näille toimille. Washingtonissa on monenvälisyyttä puoltava hallitus, Euroopan unioni vahvistuu Lissabonin sopimuksella ja todistamme uuden maailman muotoutumista, jota haluamme muovata yhdessä.

Päätöslauselmassa, jonka hyväksymme huomenna, tuetaan erityisesti institutionaalisten mekanismien vahvistamista, ja tätä parlamentti vaati 26. maaliskuuta antamassaan päätöslauselmassa.

Kaksi vuotta sitten tehty päätös transatlanttisen talousneuvoston perustamisesta oli oikea. Nykymaailmassa meidän on kuitenkin kehitettävä myös politiikan ja turvallisuuden alan erinomaista koordinointia. Tarvitaan ulkoasioista ja turvallisuudesta vastaavien virkamiesten säännöllisiä tapaamisia. Tämän vuoksi tämä parlamentti tuki transatlanttisen talousneuvoston luomista, johon on tulevaisuudessa sisällyttävä myös energianeuvosto, jonka haluatte perustaa seuraavassa huippukokouksessa.

Parlamentti haluaa myös kaksi vuosittaista huippukokousta. Jos Venäjän kanssa pidetään kaksi huippukokousta, miksei Yhdysvaltojen kanssa? Hyvät kollegat, puhutaan yhä enemmän Yhdysvaltojen ja Kiinan G2:sta, toisin sanoen globaalien huipputoimijoiden kahdenvälisestä suhteesta. Minua huolestuttaa, että me eurooppalaiset saatamme heikentää asemaamme kumppanina ja vaarantaa etuoikeutetun kumppanuutemme Yhdysvaltojen kanssa. Meidän on selitettävä Yhdysvalloille, että ulkopolitiikan alalla sopimus vahvistaa unionia.

Euroopan unioni, tai nykyinen Eurooppa, ei enää ole sama ongelma kuin vuosikymmenten ajan. Nykypäivän monimutkaisessa maailmassa Euroopan on oltava osa ratkaisua, ja toivon Yhdysvaltojen kokevan tilanteen näin. Jotta näin tapahtuu, kuten komission jäsen korosti, eurooppalaisten on myös toimittava toivomansa globaalin aseman mukaisesti ja oltava valmiina sen etuoikeutetun suhteen osalta, jota toivomme Yhdysvaltojen kanssa.

Yhteenvetona totean, että keskeinen asia tulevassa huippukokouksessa on mielestäni transatlanttisten suhteiden vahvistaminen myös institutionaalisella tasolla.

  Ioan Mircea Paşcu (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, niin EU:lle kuin Yhdysvalloillekin hyvin tärkeät transatlanttiset suhteet ovat olleet todellisessa koetuksessa viime vuosina. Nyt kun valkoisen talo uusi hallinto määrittää uudelleen Yhdysvaltojen ensisijaisia tavoitteita ja Ranska on jälleen NATOn sotilaallisessa rakenteessa, näkymät ovat paremmat. Henkilökohtaisesti katson, että aika on kypsä transatlanttisten suhteiden perusteelliseen arviointiin, jotta ne saavat ansaitsemansa vankan perustan kansainvälisen ympäristön nykyisiin yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi. Nämä haasteet koskevat energiaa, ilmastonmuutosta, kehittyviä talousmahteja, talous- ja rahoituskriisiä ja terrorismia.

Tällä kertaa meidän on mentävä pinnallisia poliittisia erimielisyyksiä syvemmälle ja arvioitava syvempiä yhteisiä etujamme, joita on tähän asti pidetty itsestäänselvyyksinä. Totuus on, että ilman tällaista yhteistä syvällistä arviointia me voimme täällä lännessä menettää aloitevallan muille voimakeskittymille, jotka eivät epäröi muovata maailmaa omien etujensa, ei meidän etujemme mukaan.

Esimerkiksi Euroopan turvallisuus on yksi tällainen yhteinen etu, joka sen vuoksi onkin transatlanttisten suhteiden ytimessä. Vaikka sota ei tällä hetkellä olekaan maanosassamme vakava uhka, joidenkin nykyisten kielteisten suuntausten kulminoituminen voisi tuoda sen mahdollisuuden takaisin, jos emme osaa toimia oikein. Edistys ei ole peruuttamatonta, kuten me niin hyvin tiedämme Keski-Euroopassa. Tämän vuoksi meidän on ennen maanosan nykyisen turvallisuusarkkitehtuurin arviointia koskevan ehdotuksen tarkastelua pyrittävä saamaan lopullisia vastauksia Yhdysvaltojen osallisuuden jatkumisesta, NATOn tulevaisuudesta ja Euroopan unionin odotetusta asemasta Lissabonin sopimuksen tultua voimaan.

Jos Eurooppa haluaa toteuttaa kunnianhimoisen tavoitteensa ja tulla todelliseksi maailmanpolitiikan toimijaksi, sen on poistettava nämä eroavuudet jäsentensä väliltä ja pyrittävä motivoimaan niitä tasapuolisesti aidosti yhteisillä taloudellisilla eduilla.

  Reinhard Bütikofer (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, arvoisa komission jäsen, transatlanttisen talousneuvoston neljäs tapaaminen on foorumille ihanteellinen mahdollisuus kääntää esiin uusi sivu. TTN:n on oltava entistä kunnianhimoisempi. Molemmat transatlanttisen vuoropuhelun osapuolet myöntävät, että talouskriisistä selviäminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen ovat ensisijaisia tavoitteitamme. Nyt on kyse TTN:n erityisen esityslistan laatimisesta kuvastamaan näitä ensisijaisia tavoitteita.

Vähän hiilidioksidia tuottavien talouksien innovaatioiden ja energiatehokkaiden yhteiskuntien alan yhteistyö on erityisen merkittävää. Lisäksi on tärkeää ottaa entistä tiiviimmin mukaan toimintaan eri sidosryhmiä, kuten transatlanttinen kuluttajavuoropuhelu, 80 kuluttajajärjestöstä koostuva foorumi. Nämä järjestöt voivat auttaa tekemään kuluttajansuojasta keskeisen aiheen rahoitusmarkkinoiden sääntelyä koskevassa keskustelussa. Tavoite yhteisten transatlanttisten markkinoiden luomisesta vuoteen 2015 mennessä voi vaikuttaa liian kunnianhimoiselta, mutta sitä on arvioitava sen tosiseikan perusteella, että se parantaa ihmisten elämää molemmin puolin Atlanttia. Tämän vuoksi me vihreät kannatamme uutta transatlanttista sopimusta.

  James Elles (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä niiden puhujien kansa, jotka sanoivat, että meillä on Yhdysvaltojen uuden hallituksen myötä todellinen mahdollisuus.

Esitän kolme nopeaa huomiota. Ensinnäkin näytämme ajautuneen tilanteeseen, jossa valtavasta määrästä aiheita keskustellaan EU:n ja Yhdysvaltojen välillä, mutta strategista vuoropuhelua ei käydä, ja kuitenkin minulle kerrottiin Washingtonissa, että Yhdysvallat ja Kiina käyvät paljon strategisempaa vuoropuhelua kuin Atlantin yli. Eikö tässä huippukokouksessa ole aika sanoa, että haluamme strategista vuoropuhelua strategiseen kumppanuuteen?

Toiseksi, mitä tulee TTN:n protektionismiin, on varsin selvää, että suurin vaara seuraavan vuoden kuluessa on pikemminkin markkinoiden sulkeutuminen kuin avautuminen, ja kuitenkin meillä on transatlanttiset markkinat, jotka, kuten jäsen Brok totesi, ovat suurin mahdollisuutemme saada aikaan kasvua Atlantin molemmin puolin.

Eikä nyt ole aika tehdä transatlanttisista markkinoista merkittävä osa kaupan kehittämistä, sen sijaan että ne katsotaan sääntelyasiaksi? Itse asiassa kyse on suuresta mahdollisuudesta.

Lopuksi pahoittelen sitä, ettei meillä ole komission jäsen Verheugenin lupaamaa tutkimusta ja etenemissuunnitelmaa. Parlamentti maksoi tutkimuksen. Jos toivotte parlamentin yhteistyötä siinä, kuinka markkinat avataan, toimittakaa raportti meille 15. marraskuuta mennessä, kuten päätöslauselmassa vaaditaan.

  Daniel Caspary (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, jos katsoo, että Euroopan unioni tarvitsee kumppaneita, kuten kaikki edelliset puhujat ovat sanoneet, asia on erityisen selvä talousalalla. Transatlanttisten markkinoiden kaupan määrä on noin kaksi miljardia euroa päivässä. Tämä paljastaa selvästi, kuinka merkittävä Maailman kauppajärjestö (WTO) on. On myös selvää, että vapaakauppasopimukset ovat tärkeitä ja että meidän on ennen kaikkea keskityttävä tiiviisti transatlanttiseen kumppanuuteen.

Olen toisinaan huolissani siitä, mitä toisella puolen Atlanttia tapahtuu, kun tarkastelen uutta presidenttiä. Hänellä oli aikaa ottaa vastaan Nobelin rauhanpalkinto Oslossa, mutta monen eurooppalaisen valtion tai hallituksen päämiehen oli vaikea päästä tapaamaan häntä G20-huippukokouksen aikaan. Kööpenhaminassa hänellä oli aikaa tukea kotikaupunkinsa olympiaehdokkuutta, mutta valitettavasti hänellä ei ollut aikaa liittyä seuraamme juhlistamaan merkittävää eurooppalaista vuosipäivää, Berliinin muurin ja rautaesiripun murtumisen 20-vuotispäivää. Olisin tyytyväinen, jos saisimme hänet vakuutettua siitä, ettei hänen pidä odottaa viimeisiin päiviin päättääkseen, pidetäänkö TTN-kokous, vaan että hänen olisi tuettava täysin vakuuttavasti TTN:a muutaman seuraavan vuoden ajan.

Euroopan ja Yhdysvaltojen välistä kauppaa on helpotettava. Tarvitaan parannuksia yhteisen standardoinnin alalla. Tarvitaan tullien ja tullien ulkopuolisten esteiden poistamista. Meidän on estettävä entistä protektionistisemmat toimenpiteet molemmin puolin. Meidän on taattava, että tuotteet ovat kuluttajille turvallisia. Meidän on estettävä se, että terrorismin vastaiset toimenpiteet haittaavat kaikkia nyt keskustelun aiheena olevia toimia. Tämän vuoksi olisin iloinen, jos todella edistyisimme yhteistyössämme. Monet asioista, jotka huolestuttavat meitä muilla maailman alueilla, kuten palkkojen polkeminen ja sosiaalinen tai ympäristöperusteinen polkumyynti, eivät ole ongelmia transatlanttisissa suhteissa.

Minusta meidän olisi tartuttava mahdollisuuteen toisaalta tehdä yhteistyötä amerikkalaisten kanssa yhteisten ongelmiemme ratkaisemiseksi ja toisaalta pyrkiä hoitamaan yhteisiä tehtäviä kaikkialla maailmassa edistymällä WTO:ssa tai muissa kansainvälisissä organisaatioissa, kuten Kansainvälisessä työjärjestössä. Toivon tämän osalta hyviä tuloksia ensi viikolla.

  Véronique De Keyser (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, presidentti Obaman valintaa on aivan oikein kehuttu Yhdysvaltojen demokratian voittona. Hänelle hiljattain myönnetty Nobelin rauhanpalkinto kuitenkin kohdistaa häneen paineita. Rauha Lähi-idässä? Sitä me todella toivomme, mutta hän ei varmasti ole valttikortti. Rauha Afganistanissa? Siellä Yhdysvaltojen strategialla on liikkumavaraa, mutta jos presidentti Obama kuuntelee haukkojaan, vaarana on uusi Vietnam. On paljonpuhuva merkki, että Gordon Goldsteinin kirja Vietnamin sodan epäonnistumiseen johtaneesta dramaattisesta kierteestä on kadonnut Washingtonin kirjakaupoista.

Presidentin on nyt valittava kahdesta strategiasta: toisessa keskitytään vakauttamiseen, köyhyyden poistamiseen ja Afganistanin talouskehitykseen tarjoamalla niin sotilaallista kuin siviililäsnäoloa kaikkialla maassa. Toisessa pyritään keskittymään joihinkin harvoihin kaupunkialueisiin ja käynnistämään sieltä laaja-alaisia al-Qaidan vastaisia operaatioita. Molemmat vaihtoehdot edellyttävät joukkojen lähettämistä, mutta ensimmäinen on kohdistettu ihmisiin ja toinen sotaan, jonka taustalla piilee katastrofin vaara.

Eikö Euroopan kuuluisi pelastaa Barack Obama Yhdysvaltoja riivaavilta vanhoilta demoneilta ja auttaa häntä valitsemaan ensimmäinen, ihmisiin keskittyvä strategia? Tämä on ainakin ryhmäni näkemys.

  Charles Tannock (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, ECR-ryhmä tukee voimakkaasti transatlanttista yhteistyötä ja pyrkii entistä tiiviimpiin taloudellisiin, kaupallisiin ja poliittisiin siteisiin Yhdysvaltojen kanssa, sillä katsomme sen EU:n ensisijaiseksi liittolaiseksi emmekä kilpailijaksi. Olemme myös velkaa Yhdysvalloille sen panostuksesta NATOon, joka perustuu yhteisiin demokraattisiin arvoihimme, ja olemme tyytyväisiä Yhdysvaltojen myöhäisestä sitoutumisesta ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Meidän ei kuitenkaan pidä esittää olevamme kaikesta samaa mieltä. Olen huolissani esimerkiksi Yhdysvaltojen hallinnon lähettämistä ristiriitaisista Venäjää koskevista viesteistä. Se, että Washingtonissa korostetaan Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteiden uudistamista vaikuttaa oikeuttavan Kremlin räikeän puuttumisen naapureiden, erityisesti Georgian ja Ukrainan asioihin.

Yhdysvaltojen Puolaan ja Tšekin tasavaltaan tarkoitetun ohjuspuolustusjärjestelmän romuttaminen oli myös kyseenalaista.

Salaisen ydinlaitoksen löytyminen hiljattain Iranista voi hyvin vahvistaa tämän arvion, mutta meidän kaikkien on nyt kaksinkertaistettava pyrkimyksemme hillitä Iranin ydinasetavoitteita, ja Yhdysvaltojen liittolaisina tuemme vahvasti heidän sotilaallista taisteluaan jihadi-terroristeja vastaan Irakissa ja Afganistanissa sekä heidän voimakkaita pyrkimyksiään rakentaa kestävä rauha Lähi-idässä.

  Diogo Feio (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, aluksi haluan korostaa Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisten suhteiden merkitystä, erityisesti globaalin talouskriisin aikana. On yhä suurempi tarve ryhtyä yhteisiin toimiin kriisin selättämiseksi, energiamarkkinoilla ja terrorismin torjunnassa, mutta tarvitaan myös kohdennetumpia toimia, jotka eivät käänny verotuksen lisäämiseksi tai tällä hetkellä rahoitusjärjestelmään kohdistuviin absurdeihin hyökkäyksiin, sillä järjestelmä on markkinoille välttämätön.

Rahoitusalan osalta haluan korostaa, että niin Yhdysvalloissa kuin Euroopan unionissakin tähdätään parempaa lainsäädäntöä koskevaan politiikkaan, jossa korostetaan kaikkien sidosryhmien osallistumista raportista käytävään keskusteluun. Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin väliset koordinoidut toimet ovat ratkaisevia, jos haluamme saavuttaa taloussuhteissa kypsemmän vaiheen, sellaisen joka todellakin johtaa transatlanttisten markkinoiden syntymiseen, ehkäpä vuoteen 2015 mennessä.

Meidän on myös puolustettava transatlanttisia suhteita. On aivan yhtä tärkeää vähentää Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisiä hallinnollisia esteitä kilpailukykyisen ympäristön ja yhtälailla yksittäisiä kuluttajia kuin yrityksiäkin houkuttelevien markkinoiden luomiseksi. Uskon, että transatlanttiset markkinat voidaan rakentaa vakaalta neuvottelupohjalta, joka piristää talouksia ja lakkauttaa uusien nyt kokemamme kaltaisten talous- ja sosiaalikriisien uhan.

Arvoisa puhemies, lopuksi haluan tehdä täysin selväksi, että edellytykset ovat aivan ainutlaatuiset, ja että myönteisempi transatlanttisiin suhteisiin suhtautuminen voi parantaa tilannetta.

  Juan Fernando López Aguilar (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, komission jäsen Ferrero-Waldner viittasi siihen, kuinka tärkeää on varmistaa, että kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta osallistuu EU:n ja Yhdysvaltojen väliseen transatlanttiseen huippukokoukseen, ja olen iloinen siitä, että hän korosti asiaa.

Lisäksi kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puheenjohtajana haluan kiinnittää huomionne ensinnäkin siihen, kuinka tärkeää on allekirjoittaa luovuttamista ja vastavuoroista oikeusapua koskevat sopimukset. On tehty paljon työtä ei pelkästään poliittisen vaan myös oikeudellisen yhteistyön vahvistamiseksi ja näin Eurojustin ja Yhdysvaltojen vastaavien toimielinten välisten siteiden vahvistamiseksi.

Toiseksi haluan korostaa panostusta transatlanttisen vuoropuhelun vahvistamiseksi ja käynnistämiseksi seuraavien viiden vuoden aikana, ja kolmanneksi haluan korostaa tämän parlamentin tekemää työtä.

Tämän vuoksi pyydän, että Euroopan parlamentin seuraavan istuntokauden aikana marraskuussa meille toimitetaan tietoja huippukokouksen tuloksista ja erityisesti oikeudellista yhteistyötä ja yhteistyötä rikosasioissa koskevasta luvusta.

Neljänneksi on selvää, että Lissabonin sopimuksen voimaatulosta seuraa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen valtava käynnistyminen Euroopan unionin uutena vastuualueena ja yhteisön politiikan uutena alana, jota koskevaan päätöksentekoon myös parlamentti osallistuu.

Tämän vuoksi tietosuojan ja perusoikeuksien, PNR- ja SWIFT-tietoja koskevien sopimusten kaltaisissa arkaluontoisissa asioissa on aina toimittava johdonmukaisesti tämän parlamentin henkilötietojen suojan takaamiseksi antamien päätöslauselmien ja erityisesti 17. syyskuuta annetun päätöslauselman kanssa.

Lopuksi, mitä tulee viisumeihin, meidän on muistettava vastavuoroisuuden merkitys, sillä tällä alalla on vielä paljon parantamisen varaa. On hyvä tehdä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa viisumiasioissa, mutta tämä on meille erinomainen mahdollisuus vahvistaa vastavuoroisuuden merkitystä sen varmistamiseksi, että pysymme tasavertaisessa asemassa Yhdysvaltojen kanssa sopimuksia allekirjoitettaessa.

  Harlem Désir (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Malmström, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Euroopan ja Yhdysvaltojen välinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää maailman suurimpien kriisien ratkaisemisessa, ja Yhdysvaltojen uusi hallinto todella tarjoaa tähän mahdollisuuden. Se on jo tehnyt aloitteita, jotka poikkeavat aiemmasta: Irakissa, Guantánamossa, ja ohjuskilpiasiassa. Olisi kuitenkin naiivia ajatella, että se riittäisi saamaan Yhdysvaltojen ja Euroopan näkemykset identtisiksi kaikissa tilanteissa ja että nyt transatlanttisista suhteista tulee hyvin yksinkertaisia.

Olipa kyse Kööpenhaminaan valmistautumisesta tai avusta kehitysmaille, Dohasta ja protektionismista, rahoitusalan sääntelystä ja veroparatiisien lakkauttamisesta, Lähi-idän rauhanprosessin uudelleen käynnistämisestä tai tiukasta suhtautumisesta Iranin ydinasekysymykseen, Yhdysvallat on äärimmäisen haluton toteuttamaan toimia. Tämä ylittää sen, onko hallinnolla hyvät aikeet vai ei, ja liittyy usein kongressin lobbausryhmien vaikutusvaltaan tai pelkästään sen omien etujen puolustamiseen suurvaltana, jota uusi maailmanjärjestys ravistelee.

Kaikilla näillä aloilla edistytään vain, jos Eurooppa huolehtii omasta poliittisesta asemastaan erillisenä globaalina toimijana, tasavertaisessa kumppanuudessa – komission jäsenen ilmaisua käyttääkseni – ja kantaa täysimääräisesti vastuunsa.

Tältä kannalta minun on sanottava, että Euroopan asenteessa on tietynlaista sekaannusta ja toisinaan jopa eräänlaista naiiviutta, ja että se ulottuu myös parlamenttiin. Komission jäsenenä toimineen Sir Leon Brittanin älytön suunnitelma suurista transatlanttisista markkinoista ja niitä koskeva lähestymistapa sisältää tiettyjä riskejä.

Kaupan esteitä tarkastellaan aivan kuin ongelma olisi luonteeltaan vain tekninen. Luonnollisesti taloudellinen ja kaupallinen vaihto Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä on tärkeää työpaikkojen ja yritysten kannalta. Sitä on kehitettävä. Kauppa ei kuitenkaan ensinnäkään ole todella vaarassa. Toiseksi, konfliktitapauksessa on kyse joko omien taloudellisten etujemme puolustamisesta – kuten esimerkiksi Airbusin tapauksessa – tai terveyttä ja ympäristösääntöjämme koskevasta uhasta – kuten hormonilihan tai esimerkiksi kloorikäsiteltyjen kanojen tapauksessa – eikä meidän siis pidä katsoa taloussuhteidemme parantamista ensisijaiseksi oman sisäisen mallimme, sosiaalisen mallimme, ympäristömallimme tai kehitysmallimme sijaan, ikään kuin taloudelliset suhteet olisivat itsetarkoituksellisia. Meidän on kyettävä yhdistämään molemmat, emmekä saa luopua poliittisesta riippumattomuudestamme pyrkiessämme kumppanuuteen. joka sellaisenaan on suositeltava tavoite.

  Peter Skinner (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää muutaman näkökohdan. On vaikea nähdä, kuinka saamme sisällytettyä koko TTN:a koskevan päätöslauselman TTN:oon. Kuten tiedämme, operaatio on hyvin pieni. Arvoisa komission jäsen, tulen sinne ensi tiistaina. Odotan tapaavani teidät, jäsen Brokin ja muuta muita parlamentin jäseniä, ja palaan tähän lopuksi.

Meillä on kuitenkin keskeisiä asioita, jotka on tuotava esiin TTN:ssa ja niitä voidaan tarkastella, koska ne ovat riittävän ennakoivia, lainatakseni teidän sanojanne, arvoisa komission jäsen. Esimerkiksi rahoituspalvelut, joita on asianmukaista tarkastella, koska tuloksista keskustellaan tiiviisti ja sopimukseen pääsy on lähellä – ei ainoastaan G20-taholla vaan parhaillaan parlamentissa ja komission ja amerikkalaisten kanssa käytävässä keskustelussa.

Erityisesti kirjanpito on edelleen poliittisten päätöksentekijöiden ja lainsäätäjien ulottuvilla oleva näkökohta. Korkealaatuisten globaalien kirjanpitostandardien hyväksyminen vuoteen 2011 mennessä on asia, josta Yhdysvaltojen on päätettävä pikaisesti. Myös vakuutusalalla Solvenssi II on auttanut laatimaan globaalia sääntelyä – ja tähän todella tarvitaan Yhdysvaltojen vastaus – ja kiitän Yhdysvaltojen kongressin puhemiestä Kanjorskia tämän tekemästä työstä liittovaltion tiedotusvirastossa.

Lopuksi haluan sanoa transatlanttisesta lainsäätäjien vuoropuhelusta, että kongressin ja parlamentin on nopeutettava toimintaansa tällä alalla. Emme halua seurata Yhdysvaltain hallintoa ja komissiota, kuten suuri osa täällä parlamentissa myöntää. Haluamme kuulua muutosjohtajiin. Meidän on oltava muutoksen liikkeellepaneva voima. TTN tarvitsee tukeamme, mutta lainsäätäjien transatlanttisen vuoropuhelun on oltava keskustelun ytimessä – ei sivussa eikä pelkästään neuvoa-antavana, vaan aivan keskeisenä näkökohtana transatlanttisissa suhteissa.

  Janusz Władysław Zemke (S&D). – (PL) Arvoisa puhemies, kiitän puheenvuorosta. Minusta on hyvin tärkeää, että keskustelemme transatlanttisista suhteista, sillä olemme osittain paradoksaalisessa tilanteessa. Yhdysvalloissa toteutuneet muutokset on otettu laajasti oikein hyvin vastaan Euroopassa. Toisaalta Yhdysvallat kuitenkin osoittaa suurempaa mielenkiintoa muita merkittäviä valtioita ja maanosia kohtaan kuin aiemmin. Erityisesti on seurattu Yhdysvaltojen ja Kiinan välisten yhteyksien piristymistä sekä pyrkimyksiä parantaa suhteita Venäjään.

Minusta meidän ongelmamme on se, että haluamme tuoda keskusteluun liian monta asiaa. Minusta meidän on keskityttävä kahteen alaan. Toinen koskee rahoitus- ja talousasioita. Toinen ala on turvallisuus. Yhdysvallat ja Eurooppa saisivat yhdessä paljon enemmän aikaa näillä molemmilla aloilla.

  Michael Theurer (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olemme laatineet merkittävän päätöslauselman, joka kattaa useita asioita. Yhtä merkittävää seikkaa – kauppaa – kuitenkin tarkastellaan vain lyhyesti. Mielestäni kansainvälinen kauppa on ratkaiseva tekijä. Maailmankaupan romahtaminen on yksi talous- ja rahoituskriisin syistä, ja toivoisin maailman kauppaan kiinnitettävän enemmän huomiota, jopa nyt transatlanttisessa talousneuvostossa (TTN).

Ei ole kyse siitä, että Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat samaa mieltä kaikilla aloilla. Päinvastoin, meillä on vain muutama kauppasopimus, kahdenvälisyys on riski ja on mahdollista, ettei Yhdysvallat jatka Dohan kehityskierrosta. Tämän vuoksi meidän on tarkasteltava kriittisiä kohtia, ja toivon, että TTN saa aikaan uusia kannustimia kansainvälisen kaupan piristämiseksi.

  Jan Philipp Albrecht (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan jälleen tarkastella yhtä transatlanttisen yhteistyön näkökohtaa poliisi- ja oikeusalalla. Kyse on SWIFTistä, joka on jo mainittu, toisin sanoen SWIFT-pankkitietojen siirtämisestä Yhdysvaltoihin.

Minusta meidän on tästä seikasta keskustellessamme muistettava, että neuvosto on antanut itselleen valtuudet neuvotella Yhdysvaltojen kanssa tiedon siirtämisestä. Meidän on muistutettava neuvostoa, että sen on pysyttävä valtuuksiensa rajoissa neuvotellessaan Yhdysvaltojen kanssa. Olen hyvin huolissani siitä, että Eurooppa-neuvostoa painostetaan hyväksymään Yhdysvaltojen vaatimukset ja kiertämään eurooppalaisia tietosuojanormeja.

Minusta tämä lähettäisi väärän signaalin, varsinkin kun monilla aloilla tietosuoja tasoa tarkistetaan muutaman seuraavan vuoden aikana Lissabonin sopimuksen seurauksena Europolin ja Eurojustin kaltaisissa virastoissa. minusta signaalimme olisi oikea, jos neuvosto ja komissio noudattaisivat tietosuojanormeja ja puolustaisivat niitä Yhdysvalloille tai vaatisivat lykkäystä.

  Zoltán Balczó (NI). – (HU) Luin seuraavaa vuonna 1996 annetusta Euroopan unionin valkoisesta kirjasta: tulevina vuosikymmeninä on odotettavissa kiihkeä globaali taistelu Euroopan, Yhdysvaltojen, Japanin ja Aasian kehittyvien talouksien välillä. Taistelua ei onneksi käydä asein, vaan pääasiassa talousalalla. Euroopan on pidettävä tässä puoliaan. Valmistelukunnan puheenjohtaja presidentti Giscard d’Estaing, epäonnistuneen perustuslain laatineen hallituksen johtaja, sanoi, ettei Euroopan pidä olla Yhdysvaltojen kilpailija, vaan luotettava kumppani. Tämä on keskeinen asia EU:n ja Yhdysvaltojen välisen huippukokouksen menestyksen kannalta. Meidän on tähdättävä kumppanuuteen, mutta jos ainoa huolenaiheemme on, että Yhdysvaltojen on pidettävä meitä kumppaneina, ja vältämme konflikteja Euroopan väestön puolesta, emme edisty tärkeissä asioissa.

  Cecilia Malmström, neuvoston puheenjohtaja. – (SV) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää kaikkia parlamentin jäseniä panoksestaan tässä keskustelussa. Yhteistyömme syventämisestä Yhdysvaltojen hallinnon kanssa ja tulevan huippukokouksen merkityksestä ollaan laajasti yhtä mieltä. Olen todella iloinen siitä, että Yhdysvaltojen hallinto osoittaa niin suurta kiinnostusta suhteidemme syventämiseen ja kehittämiseen. Katson, että olemme tehneet läksymme ja olemme valmistautuneet hyvin joihinkin merkittäviin askeliin. Meillä on useita yhteisiä ongelmia kumppanimme Yhdysvaltojen kanssa, joten on asianmukaista etsiä yhteisiä ratkaisuja.

Uskon, että pystymme edistymään ilmastoasioissa, talouskriisiä ja Dohan kierrosta koskevissa asioissa – ja vakuuttamaan jälleen kerran, kuinka tärkeää on saada kierros päätökseen – ja että kykenemme käynnistämään hyvin merkittävän prosessin oikeudellisella alalla. Talouskumppanuus on meille erityisen tärkeä foorumi. Ymmärrämme myös, että on tärkeää keskustella merkittävistä alueellisista aiheista – esimerkiksi Afganistanista, Pakistanista ja Lähi-idästä.

Minulle esitettiin joitakin kysymyksiä. Jäsen Ludfordin viisumikysymykseen vastaan, että neuvosto ja komissio tekevät kaikkensa, jotta viisumivapautta sovelletaan kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin. On valitettavaa, ettei näin vielä ole, mutta teemme edelleen kovasti työtä sen eteen.

Mitä tulee niin kutsuttuun Tobinin veroon, tiedän, että parlamentissa on jäseniä, jotka kannattavat tätä vahvasti. Totean seuraavaa: Tobinin vero voi toimia ainoastaan, jos se on globaali ja jos siihen liittyy globaalit valvontavälineet – muutenhan kyseessä on pelkästään uusi protektionistinen toimenpide. Tällä hetkellä ei ole minkäänlaista perustaa Tobinin veroa koskevalle kansainväliselle globaalille sopimukselle, eikä puheenjohtajavaltio näin ollen painota tätä asiaa. Haluan tehdä sen selväksi.

Mitä tulee SWIFTiin, olemme Yhdysvaltojen kanssa samaa mieltä siitä, että on tärkeää kyetä vaihtamaan tietoja varojen siirroista. Sillä on suuri merkitys rajat ylittävän rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa. Nyt tarvitaan uusi sopimus, kun belgialainen yritys SWIFT muuttaa Eurooppaan, mutta olemme molemmat halukkaita säilyttämään ohjelman terrorismin rahoituksen estämiseksi.

Siirtymävaiheessa meidän on tehtävä sopimus, jota voidaan soveltaa lyhyen aikaa, kunnes Lissabonin sopimus tulee voimaan. Asiantuntijat ovat tarkastelleet asiaa, muiden mukana ranskalainen tuomari Jean-Louis Bruguyère, jota EU pyysi tutkimaan terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelmaa. Bruguyère totesi, että nykyisen sopimuksen oikeusvarmuusvaatimukset ja henkilötietojen suoja ovat asianmukaisia. Laadittaessa pysyvämpää sopimusta ja Lissabonin sopimuksen tultua voimaan, Euroopan parlamentilla on mahdollisuus osallistua aktiivisesti sen muotoiluun.

Ensi viikon kokous on hyvin tärkeä, mutta kuitenkin vain kokous. Uskon, että voimme edistyä, ratkaista joitakin asioita ja käynnistää joitakin merkittäviä prosesseja, jotka koskevat meitä yhdistäviä asioita, jotka on ratkaistava tiiviissä ja strategisessa kumppanuudessa Yhdysvaltain hallinnon kanssa. Olen hyvin iloinen Euroopan parlamentin vankasta tuesta neuvoston ja komission pyrkimyksille. Raportoin teille luonnollisesti tuloksista seuraavan kerran kun tapaamme täysistunnossa Brysselissä.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, ensinnäkin olen samaa mieltä James Ellesin kanssa merkittävästä strategisesta vuoropuhelusta ja merkittävästä strategisesta kumppanista. Tämä on tavoitteemme.

Kuten jo aiemmin totesin, kyse on yhteistyöstä globaalin elvytyksen alalla, joten rahoitusta ja taloutta koskevat kysymykset ovat etusijalla esityslistallamme. Olemme olleet yksi liikkeelle panevista voimista G20-huippukokousprosessissa, joka kuten tiedätte, esitettiin johtajien tasolla viime marraskuussa puheenjohtaja Barroson ja presidentti Sarkozyn aloitteesta, mutta me emme ole ainoat, joita tarvitaan.

Pittsburghin G20-huippukokous oli myös menestys, koska se tarjosi perustan joustavalle makrotaloudelliselle koordinoinnille, sillä pyrimme myös irtautumisstrategioihin, jotta voimme asteittain leikata välitöntä vastausta kriisiin koskevia politiikkojamme.

IMF ja Maailmanpankki ovat yhtä mieltä siitä, että tämä edellyttää kaikilta osapuolilta erilaisia lähestymistapoja niiden taloustilanteen mukaisesti. Globaalin taloustilanteen vuoksi johtajat luonnollisesti keskustelevat myös mahdollisista poistumisteistä kriisistä, kasvun vauhdittamisesta ja työpaikkojen luomisesta, ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyä koskeva kysymys on hyvin merkittävä.

Katsomme, että on varmistettava makrovakausvalvonnan globaalisti koordinoidun järjestelmän nopea perustaminen tiiviissä yhteistyössä Kansainvälisen valuuttarahaston ja rahoitusmarkkinoiden vakautta seuraavan elimen (FSB) kanssa.

Pankkialalla meidän on hyödynnettävä Lontoon ja Pittsburghin sitoumuksia yhä suuremmasta ja paremmasta pääomasta ja entistä tiukemmista vakautta koskevista säännöistä johdonmukaisesti sovellettuina rahoituskeskuksissa. Meidän on tehostettava pyrkimyksiämme kohti tehokkaita globaaleja lähestymispolitiikkoja kriisinhallinnassa ja systeemisesti merkittävissä rahoituslaitoksissa.

Meidän olisi myös saatava aikaan yhtenäiset rahoitusvälineiden korkealaatuiset kirjanpitostandardit vuoden 2010 loppuun mennessä ja toivottavasti kattava lähentyminen kesäkuuhun 2011 mennessä.

Ilmastonmuutoksesta kävimme ensimmäisen keskustelun presidentti Obaman kanssa Prahassa. Olin itse läsnä, ja me painostimme Yhdysvaltoja lisätoimiin ilmastonmuutoksen osalta, mutta tiedämme myös, että presidentti Obamalla on meneillään merkittävä terveydenhuoltokeskustelu kongressissa ja senaatissa. Katson tämän vuoksi, että meidän on painostettava häntä vielä enemmän kaksinkertaistamaan ponnistelunsa, jotta Kööpenhaminassa päästään tiukkoihin ja sitoviin säännöksiin, ottaen huomioon hänen sisäpoliittiset sitoumuksensa.

TTN on hyvin merkittävä mekanismi, tai uudelleen herätetty mekanismi, vapaita markkinoita ja markkinaesteitä koskevien seikkojen tarkastelemiseksi. Haluamme poistaa esteet, ja tämä on viime kädessä TTN:n tavoite. Tämä todettiin selvästi TTN-puitesopimuksessa 30. huhtikuuta 2007. Olen tietenkin tietoinen hiljattain esitetyistä erilaisista ajatuksista – kuten yhdennettyjen transatlanttisten markkinoiden aikaansaamisesta vuoteen 2015 mennessä taloudellisen yhdentymisen nykyisten esteiden poistamisella: se on niin kutsuttu Millán Mon raportti. Meidän on epäilemättä tehtävä työtä löytääksemme tasapainon kunnianhimoisten tavoitteiden ja realismin välillä, ja tämän vuoksi valmistelemme TTN:n keskipitkän aikavälin ensisijaisia tehtäviä.

Mitä tulee esteisiin, me tiedämme jo, että parlamentti haluaa tutkimuksen, ja kiitämme tutkimukselle antamastanne tuesta. Sellainen olisi tärkeä TTN:n tulevan työn ohjaamisessa. Tutkimusta ei ole vielä saatettu päätökseen, mutta sellainen on tekeillä, ja joitakin teknisiä seikkoja on vielä selvitettävä ennen kuin se on valmis julkaistavaksi. Komission jäsen Ashton tarkastelee tätä, ja välitän hänelle parlamentin kiinnostuksen asiaan.

Haluan myös todeta, koska tämä mainittiin täällä, että energianeuvosto ei ole päällekkäinen TTN:n kanssa. Niiden esityslistat täydentävät toisiaan. On selvää, että turvallisuusasioita tarkastellaan energianeuvostossa kun taas sääntelyasioita tarkastellaan TTN:ssa. Energianeuvostossa keskitytään uusiin teknologioihin ja energiavarmuuteen.

Vielä pari sanaa SWIFTistä ja joistakin GLS-kysymyksistä, jotka otettiin esille. SWIFT-sopimusta tarvitaan, koska se sisältää erityisiä tietosuojatakeita. Tämä on selvää, ja vastavuoroista oikeusapua koskevalla sopimuksella pyritään samaan.

On myös ymmärrettävä, että vastavuoroista oikeusapua koskeva sopimus kuuluu SWIFT-sopimuksen ytimeen, ja kaikki EU:n oikeusviranomaiset on hyväksyttävä Yhdysvaltojen pyynnöt tässä yhteydessä, joten meidän on jatkettava työtämme.

Sähköisestä matkustuslupajärjestelmästä (ESTA) esitimme alustavan arvion, jossa todettiin että (kyseisen säädösluonnoksen perusteella), ettei ESTA vastaa Euroopan komission yhteisessä konsuliohjeistossa määriteltyä Schengen-viisumihakemusmenettelyä. Toteutamme kuitenkin lopullisen arvioinnin kun ESTA-säännös on julkaistu, ja arvioinnissa tarkastellaan myös ESTA-maksua, jos maksu todella otetaan käyttöön. Voitte kuvitella, että me emme sitä halua.

Vielä viimeinen, terrorismia koskeva vastaus. Huippukokoustyössämme keskustelemme Yhdysvaltojen kanssa siitä, kuinka voimme tiivistää yhteistyötämme terrorismin torjunnassa, erityisesti Guantánamon sulkemista koskevien suunnitelmien valossa.

Keskeistä on varmistaa perusoikeuksien kunnioittaminen. Vastavuoroista oikeusapua koskevien sopimusten tekeminen auttaa myös tässä. Tämän vuoksi tarkastelemme yhdessä myös ääriliikkeiden torjumista sekä Internetin väärinkäyttöä.

Kuten havaitsette, tarkasteltavia asioita on valtavasti. Olemme puhuneet kaikista poliittisista aiheista aiemmin, mutta olen samaa mieltä neuvoston puheenjohtajan kanssa siitä. että vaikka kyseessä on merkittävä huippukokous, se on kuitenkin vain yksi muutaman tunnin mittainen kokous. Kaikkea ei ratkaista yhdessä kokouksessa, mutta se on hyvä alku tai uusi alku.

  Puhemies. – (EN) Olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 22. lokakuuta 2009.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) EU:n ja Yhdysvaltojen väline huippukokous marraskuussa vahvistaa transatlanttista kumppanuutta ja edistää kahden suurvallan välistä vuoropuhelua. Näiden välisten suhteiden on perustuttava yhteisiin arvoihimme ja tavoitteisiimme, ja yhä tiiviimpi yhteistyö on yhteisen etumme mukaista.

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen on otettava merkittävä asema ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tämän osalta on tehty useita yhteisiä sitoumuksia maapallon lämpenemisen kielteisten vaikutusten torjumiseksi. Euroopan kannalta yksi kestävä ja käytännöllinen ratkaisu ympäristön suojelemiseksi on ottaa käyttöön Mainin-Reinin ja Tonavan kanava, joka tarjoaa suoran yhteyden Rotterdamin ja Constanţan satamien välille.

Sisävesiliikenteen käyttäminen vaihtoehtona vetää puoleensa monia taloudellisia etuja ja auttaa myös vähentämään saastumista ja leikkaamaan kasvihuonekaasupäästöjä. Kanavan käyttö ja sen profiilin nostaminen tekee tavaroiden kuljettamisesta halvempaa, turvallisempaa ja energiavarojen käytön kannalta tehokkaampaa.

Ympäristönsuojelupolitiikkaa voidaan täydentää toimenpiteillä, joilla tuetaan mannerten välistä liikkuvuutta ja kansainvälisiä yhteyksiä takaamalla samalla eurooppalaisten tavaroiden ja kansalaisten turvallisuus.

  Tunne Kelam (PPE) , kirjallinen. – (EN) Lissabonin sopimuksen tullessa pian voimaan kahden suurimman demokraattisen ja taloudellisen vallan välisen transatlanttisen suhteen nopealla edistymisellä on yhä suurempi merkitys. Sekä EU että Yhdysvallat ovat edelleen kansainvälisen kaupan ja vakauden alan keskeisiä toimijoita. Euroopan parlamentti on ollut liikkeelle paneva voima transatlanttisessa yhteistyössä ehdotettuaan päätöslauselmissaan transatlanttisten vapaiden markkinoiden perustamista sekä uusien rakenteiden luomista entistä tiiviimmille poliittisille ja parlamenttien välisille suhteille. Transatlanttinen talousneuvosto on tehnyt tähän mennessä hyvää työtä. Toivon, että voimme lähitulevaisuudessa työstää ratkaisuja EU:n ja Yhdysvaltojen välisten sääntelyesteiden poistamiseksi. Lainsäätäjillä on merkittävä asema tässä suhteessa. Euroopan parlamentin jäsenet ovat halukkaita ja valmiita ottamaan täysimääräisesti osaa TTN-prosesseihin.

Meidän on kannustettava Yhdysvaltojen kongressia sitoutumaan täysimääräisesti lainsäätäjien säännölliseen transatlanttiseen vuoropuheluun sekä aktiiviseen TTN-osallistumiseen. Kysyn komissiolta ja neuvostolta, kuinka Euroopan parlamentin päätöslauselmia on noudatettu, ja samalla kannustan molempia toimielimiä tekemään tiiviisti työtä transatlanttisen vapaan markkina-alueen luomiseksi.

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin väliset suhteet ovat aina olleet vahvat. Amerikkalaisen avun turvin Eurooppa kykeni jälleenrakennukseen ja kehitykseen sodan jälkeisinä vuosina. Nyt maailma kohtaa jälleen kriisin, ja on tärkeämpää kuin koskaan, että säilytämme tämän yhteyden ja teemme yhdessä työtä ratkaistaksemme maailmantalouden ongelmat. Euroopan unionilla ja Yhdysvalloilla on strateginen tehtävä elvytysprosessissa. Yhdistetyt bruttokansantuotteemme ovat yli puolet koko maailman BKT:sta, ja meillä on maailman vahvin kahdenvälinen kauppakumppanuus, joka vastaa lähes 40 prosenttia maailmankaupasta. Tarvitaan kuitenkin lisäkehitystä, jos talouskriisi halutan selättää tehokkaasti. Transatlanttinen talousneuvosto on asettanut tavoitteekseen yhdennettyjen transatlanttisten markkinoiden perustamisen vuoteen 2015 mennessä. Tämä tapahtuu vähentämällä kaupan esteitä. Jos tavoite saavutetaan, talouskasvu voi käynnistyä uudelleen ja elpymisprosessi alkaa. Luottokriisin uhka ei ole vielä ohi. Uusien taloudellisten romahdusten ja työttömyyden välttämiseksi EY:n on varmistettava koordinoitujen talouspolitiikkojen käynnistäminen molemmilla alueilla.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Sanomattakin on selvää, että Yhdysvaltojen ja EU:n välinen taloudellinen suhde on säilytettävä. Meidän ei kuitenkaan missään tapauksessa pidä sallia Yhdysvaltojen taloudellista monopolia Euroopassa. Päinvastoin, meidän on otettava opiksemme talouskriisistä, jonka juuret olivat Yhdysvaltojen valvomattomissa rahoitusmarkkinoissa. Euroopan on säilytettävä taloudellinen riippumattomuutensa ja löydettävä oma tiensä ulos kriisistä, varsinkin kun nytkin puhuessamme New Yorkin osakemarkkinoilla maksetaan miljardien dollarien bonuksia. Haluan tämän vuoksi Euroopan vahvistavan asemaansa transatlanttisessa talousneuvostossa. EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä huippukokouksessa Prahassa huhtikuussa 2009 presidentti Obama painosti Euroopan unionia tarjoamaan Turkille täysjäsenyyttä lähitulevaisuudessa väittäen, että EU edistäisi näin islamilaisen maailman parempaa ymmärtämistä. Sen, että Yhdysvallat tukee strategista NATO-liittolaistaan (jotta Turkki tekisi tietä Rasmussenin NATO-pääsihteeriydelle), ei pidä johtaa täysjäsenyyttä koskevien neuvottelujen nopeuttamiseen. Yhdysvaltojen tuesta huolimatta Turkista ei tule sopivaa jäsenehdokasta, koska ei ole havaittu merkkejä valtavien kulttuuristen, maantieteellisten, taloudellisten ja poliittisten erojen vähentämisestä. EU:n on esitettävä selkeä kantansa tästä asiasta Yhdysvalloille.

  Richard Seeber (PPE), kirjallinen. – (DE) Talouskriisin ja Kööpenhaminan ilmastokonferenssin valmistelujen vuoksi meidän on tärkeää tarttua transatlanttisen talousneuvoston kokouksen tarjoamaan mahdollisuuteen vahvistaa edelleen EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä suhteita. Ympäristöalalla meidän on keskusteltava erityisesti uusista elintarvikkeista. Myös nanoteknologian tarjoamat mahdollisuudet ja näkymät ovat merkittävä aihe. Meidän on ehdottomasti käytävä avointa keskustelua geneettisestä muuntelusta ja eläinten kloonaamisesta. Euroopan ei pidä pelätä joidenkin jäsenvaltioiden huolien tarkkaa selvittämistä kauppakumppanilleen. Kemiallisten ja myrkyllisten aineiden osalta meidän on pyrittävä korkeatasoiseen suojeluun ja entistä parempaan koordinointiin. Tämä ei pelkästään helpota kauppa- ja taloussuhteita vaan takaa myös erityisesti sen, että eurooppalaisia kuluttajia suojellaan myrkyllisiltä aineilta ympäristössä ja käyttämissään tuotteissa. Rakentava keskustelu auttaa säilyttämään EU:n ja Yhdysvaltojen erityislaatuisen suhteen.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, on hyvä, että päätöslauselmassa tulevasta EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksesta ja transatlanttisen talousneuvoston kokouksesta (2. ja 3. marraskuuta 2009) kehotetaan sivulla 17 Yhdysvaltoja kohtelemaan Euroopan unionin kansalaisia tasavertaisesti ja sisällyttämään kaikki EU:n jäsenvaltiot viisumivapausohjelmaan.

Parlamentin vetoomusten, komission pyrkimysten ja viisumiasiassa syrjittyjen jäsenvaltioiden toiveiden on jo korkea aika tuottaa tuloksia. Muuten on ryhdyttävä radikaaleihin toimiin ja otettava käyttöön Yhdysvaltojen kansalaisia koskeva viisumivaatimus. On lopultakin aika lopettaa Yhdysvaltojen nauttima yksipuolinen etuoikeus. Euroopan parlamentti ei saa sallia Yhdysvaltojen syrjiä Euroopan kansalaisia näiden kansallisuuden perusteella. Parlamentin kanta on tässä asiassa sitäkin merkityksellisempi, koska kaikki jäsenvaltioiden hallitukset eivät ymmärrä tarvetta viisumien vastavuoroisuuteen. Yksi näistä on Puolan tasavallan hallitus. Kansalaisten kanta on täysin poikkeava. Yli 61 prosenttia puolalaisista kannattaa maahantuloviisumien käyttöönottoa Yhdysvaltojen kansalaisille. Internet-kyselyssä vastaajista jopa 96 prosenttia kannatti tällaista toimenpidettä.

Uskon tulevan EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksen olevan käännekohta ainakin viisumipolitiikan alalla ja että tulevana vuonna 2010 kaikkien EU:n jäse4nvaltioiden kansalaiset voivat matkustaa vapaasti. Toisin sanoen toivon heidän saavan saman vapauden kuin kaikilla Yhdysvaltojen kansalaisilla, jotka voivat matkustaa haluamaansa EU-valtioon.

(1) Ks. pöytäkirja.