Hakemisto 
Puheenvuorot
PDF 1109k
Torstai 22. lokakuuta 2009 - Strasbourg EUVL-painos
1. Istunnon avaaminen
 2. Määrärahojen siirrot: ks. pöytäkirja
 3. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja
 4. Tiettyjen rokotteiden rajoitetun saatavuuden ongelma kehitysmaissa (keskustelu)
 5. Moldovan rahoitus- ja taloustilanne (keskustelu)
 6. Georgian konfliktia käsittelevän riippumattoman kansainvälisen tiedonkeruuvaltuuskunnan raportti (keskustelu)
 7. Saharov-palkinto 2009 (ilmoitus palkinnon saajasta)
 8. Äänestykset
  8.1. Esitys Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi - Varainhoitovuosi 2010 (äänestys)
  8.2. Esitys yleiseksi talousarvioksi 2010 (Pääluokka III) (A7-0038/2009, László Surján) (äänestys)
  8.3. Esitys yleiseksi talousarvioksi 2010 (pääluokat I, II, IV, V, VI, VII, VIII ja IX) (A7-0037/2009, Vladimír Maňka) (äänestys)
  8.4. Europolin henkilöstöön sovellettavien peruspalkkojen ja lisien mukauttaminen (A7-0040/2009, Claude Moraes) (äänestys)
  8.5. Yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttaminen (äänestys)
  8.6. Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) ja viisumitietojärjestelmän (VIS) tilanne (äänestys)
  8.7. Demokratiakehitys ulkosuhteissa (äänestys)
  8.8. Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamiseen liittyvät institutionaaliset näkökohdat (A7-0041/2009, Elmar Brok) (äänestys)
  8.9. Transatlanttisen talousneuvoston kokouksen valmistelut ja EU:n ja USA:n huippukokous 2. ja 3. marraskuuta 2009 (äänestys)
 9. Äänestysselitykset
 10. Äänestymiskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja
 11. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja
 12. Keskustelut ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista (keskustelu)
  12.1. Guinea
  12.2. Iran
  12.3. Sri Lanka
 13. Äänestykset
  13.1. Guinea (äänestys)
  13.2. Iran (äänestys)
  13.3. - Sri Lanka (äänestys)
 14. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja
 15. Valiokuntien kokoonpano: ks. pöytäkirja
 16. Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset: ks. pöytäkirja
 17. Luetteloon kirjatut kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 123 artikla): ks. pöytäkirja
 18. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja
 19. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja
 20. Istuntokauden keskeyttäminen
 LIITE (Kirjalliset vastaukset)


  

Puhetta johti
puhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ

 
1. Istunnon avaaminen
Puheenvuorot videotiedostoina
 

(Istunto avattiin klo 9.00)

 

2. Määrärahojen siirrot: ks. pöytäkirja

3. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja

4. Tiettyjen rokotteiden rajoitetun saatavuuden ongelma kehitysmaissa (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Esityslistalla on ensimmäisenä keskustelu Charles Goerensin Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä tiettyjen rokotteiden rajoitetun saatavuuden ongelmasta kehitysmaissa (O-0100/2009 – B7-0214/2009).

 
  
MPphoto
 

  Charles Goerens, laatija.(FR) Arvoisa puhemies, tämän komissiolle esitetyn kysymyksen taustalla on haluni auttaa selvittämään sopivia keinoja, joilla tehdään loppu siitä epäoikeudenmukaisuudesta, että 80 prosentilla maailman väestöstä ei ole mahdollisuutta saada erityisesti A(H1N1)-influenssarokotetta ja rokotteita yleensä.

Ongelma ei ole uusi. Itse asiassa kysymys nousee esiin vuosittain influenssakauden yhteydessä. Yleensä uusia kausi-influenssaviruksia ilmaantuu ensimmäiseksi kehitysmaihin. Sen jälkeen teollisuusmaiden laboratorioissa aletaan valmistaa uutta rokotetta. Valmistus voidaan aloittaa vain, jos viruskantoja on saatu aikaisemmin siitä maasta – yleensä kehitysmaasta – jossa uudentyyppistä influenssaa ensimmäisen kerran ilmeni. Kun rokote on kehitetty, sitä riittää juuri ja juuri suojaksi vain teollisuusmaiden väestölle. Tästä syystä eteläisten maanosien väestö ei saa suojaa pandemioita vastaan.

Kysynkin komissiolta, mitä se aikoo tehdä tämän epäoikeudenmukaisuuden poistamiseksi? Onko moraalisesti hyväksyttävää, että väestölle tarjottavan terveyden suojelun taso riippuu maan taloudellisista resursseista? Haluaisin siis tietää, voiko komissio ilmoittaa meille, mitä varoja se pystyy ottamaan käyttöön tämän puutteen korjaamiseksi. Mikä olisi tarvittaessa komission strategia ja mitä kumppanuuksia se perustaisi kyseisten valtioiden ja Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmään kuuluvien toimielinten sekä yksityisen sektorin kanssa tuodakseen rokotteen kehitysmaiden kansalaisten saataville?

Estääkö WHO:n teollis- ja tekijänoikeuksia suojaava järjestelmä, jota en maininnut kirjallisessa kysymyksessäni, kehitysmaita valmistamasta rokotteita? Jos vastaus on myönteinen, olisiko Euroopan unioni valmis käynnistämään WHO:ssa keskustelun kyseisen esteen poistamiseksi?

Vielä viimeinen kysymys: voiko komissio valottaa kehitysmaiden terveysinfrastruktuurien tason parantamiseen tarvittavia toimia, jotka ovat ehdoton edellytys rokotteiden kestävälle saatavuudelle?

 
  
MPphoto
 

  Leonard Orban, komission jäsen. – (RO) Haluan kiittää arvoisaa Euroopan parlamentin jäsentä Charles Goerensia hänen kysymyksestään, jonka ansiosta minulla on tilaisuus käsitellä sekä suoraan A(H1N1)-influenssapandemiaan liittyviä näkökohtia että laajempia seikkoja, jotka koskevat Euroopan komission panosta kehitysmaiden terveysinfrastruktuurien tason parantamiseen.

Yhteisö on toteuttanut sekä sisäisiä että ulkoisia toimia A(H1N1)-influenssapandemian torjumiseksi. Itse asiassa ratkaistavanamme on kriisi, joka edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa sekä kansalaisten tehokkaan suojelun että kehitysmaiden yhteisvastuulliseen kohteluun liittyvien näkökohtien takia.

Tehokkuudesta puhuttaessa on kyse nopeista hälytysjärjestelmistä, pandemian ja varsinaisen viruksen kehittymisen tarkasta seurannasta sekä niiden maiden, joissa pandemia ensimmäisenä ilmeni, toteuttamien ehkäisevien toimenpiteiden ja hoitotoimenpiteiden tehokkuuden arvioinnista. Kaikki edellä mainitut seikat ovat keskeisiä omien vastatoimiemme valmistelun ja mukauttamisen kannalta. Puhumme kuitenkin myös yhteisvastuusta, sillä julkisen kehitysavun pääasiallisena rahoittajana ja lukuisien kehitysmaiden tärkeänä kumppanina Euroopan unionin on autettava kyseisiä maita selviytymään näistä uusista uhkista.

Komissio ja koko Euroopan unioni ovat jo ennalta valmistautuneet näiden uhkien kohtaamiseen. H5N1-viruksen aiheuttamasta lintuinfluenssasta saatujen kokemusten perusteella EU on pystynyt yhdessä kansainvälisten järjestöjen, kuten Maailman terveysjärjestön, Maailmanpankin ja muiden tahojen kanssa, ottamaan käyttöön tehokkaita tiedonvaihtomenettelyjä ja teknisen avun koordinointimenettelyjä sekä rahoitusvälineitä, kuten Maailmanpankin erityisrahaston. Kuten Maailman terveysjärjestön johtaja Margaret Chan toteaa, maailma ei ole koskaan ollut yhtä hyvin varautunut pandemiaan. Komissiolla on ollut, ja on jatkossakin, erityisen tärkeä rooli näissä järjestelmissä, joiden osat on nyt ulotettu kattamaan kaikentyyppisten influenssojen uhka.

Uusi influenssapandemia on piristänyt rokotteiden laajasta saatavuudesta kehitysmaissa käytävää keskustelua, joka on jatkunut WHO:ssa ja influenssapandemiaan varautumista käsittelevässä työryhmässä jo reilusti yli kaksi vuotta. Työryhmä perustettiin Maailman terveyskokouksen pyynnöstä Indonesian tehtyä Charles Goerensin mainitseman päätöksen.

WHO esittelee tällä viikolla Genevessä alustavat suositukset, jotka se on saanut työryhmältä, jonka toimintaan yhteisö on osallistunut aktiivisesti. Maailman terveyskokouksen päätöslauselman mukaisesti lopulliset suositukset on esitettävä tammikuun lopussa kokoontuvalle WHO:n hallintoneuvostolle. Tässä vaiheessa on löydettävä mahdollisimman hyvä tasapaino toisaalta suureksi osaksi yksityissektorin tutkimuksilla – jossa teollis- ja tekijänoikeudet ovat nykyisin keskeinen kannustin – aikaansaatujen uusien lääkevalmisteiden tutkimuksen ja nopean kehittämisen tukemisen ja toisaalta näiden tutkimustulosten avulla kehitettyjen valmisteiden oikeudenmukaisen saatavuuden välillä.

Euroopan yhteisö suhtautuu epäillen rajoituksiin, jotka koskevat olennaiseen tutkimustoimintaan tarvittavan biologisen aineksen vaihtoa. Avoimuuteen perustuva ja legitiimien instituutioiden, kuten WHO:n ja sen verkoston, koordinoima aktiivinen kansainvälinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää pandemian torjuntakeinojen nopean kehittämisen ja yleistymisen kannalta.

Nimenomaan A(H1N1)-influenssaan, johon ei ollut saatavilla rokotevarastoja, on liittynyt myös kysymys tuotantokapasiteetista ja siitä, kenellä on etuoikeus tähän kapasiteettiin, kun ne maat, joilla on riittävästi varoja, tekevät valtavia tilauksia. Se, että jotkut rokotevalmistajat, ja viime aikoina myös jotkut maat, ovat sitoutuneet varaamaan 10 prosenttia tuotannostaan tai tilauksistaan lahjoitettavaksi tai myytäväksi alennettuun hintaan kehitysmaille, on rohkaiseva osoitus maailmanlaajuisesta yhteisvastuusta.

Komissio katsoo omalta osaltaan, että kolmansien maiden auttaminen pandemian torjumisessa on välttämätöntä, eikä saa rajoittua vain rokotusten saantiin silloin, kun niitä on saatavilla. Hanketukien, kumppanimaille myönnetyn alakohtaisen tai yleisen talousarviotuen ja jopa kansainvälisten järjestöjen tukemisen ohella on ensiarvoisen tärkeää jatkaa komission ja jäsenvaltioiden eri muodoissa toimittamaa tukea terveysinfrastruktuurien lujittamiseksi.

On varmistettava, että noudatetaan periaatetta, jonka mukaan maat saavat itse kantaa vastuun omasta kehityksestään, ja täytetään tehokkaan tuen antamista koskevat sitoumukset huolehtimalla erityisesti siitä, että huomiota kiinnitetään jatkossakin ensisijaisiin tauteihin ja toimiin. Pandemian torjuminen perustuu ennen kaikkea sellaisiin terveysinfrastruktuureihin, joissa on kunnolla varauduttu hoitamaan taudit ajoissa, jotta ennaltaehkäisykeinoja olisi oikeudenmukaisesti saatavana silloin, kun niitä on tarjolla.

Vakavan kriisin sattuessa Euroopan komissio pystyy ottamaan käyttöön humanitaarisiin toimiin ja hätätoimenpiteisiin tarkoitetut varat ja pystyy myös osoittamaan joustavuutta apua pyytäneille kumppanimaille myönnettyjen varojen käytössä. Erityisen vakavien kriisien aikana kansalaisjärjestöillä ja merkittävillä institutionaalisilla verkostoilla on varmasti tärkeä rooli. Näin ollen komissio tietää voivansa luottaa siihen, että kyseiset elimet myös käynnistävät toimet tehokkaasti.

 
  
MPphoto
 

  Gay Mitchell, PPE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, influenssapandemian väistämätön tulo ja toistuminen ovat nostaneet rokotuksia koskevan kysymyksen ensisijaiseksi uutisaiheeksi. Kehitysmaille tämä on kuitenkin ollut pitkäkestoinen ja itsepintainen ongelma. Tänä aamuna esitetyssä suullisessa kysymyksessä tuodaan erinomaisesti esiin länsimaiden tekopyhyys ja epäoikeudenmukaisuus, kun ne vaativat kehitysmailta aineksia rokotteisiin suojellakseen rikkaita kansalaisiaan ja myyvät sitten häpeämättä aivan samoja rokotteita takaisin köyhille.

Sen lisäksi, että influenssarokotusten on oltava yhtäläisesti kehitysmaiden saatavilla, meidän on pyrittävä perustamaan järjestelmä, jonka avulla maailman kaikkein köyhimmillä ihmisillä, jotka lähes poikkeuksetta altistuvat helpommin taudeille, on mahdollisuus suojautua ehkäistävissä olevilta taudeilta, mikä on meille länsimaissa itsestäänselvyys. Tuberkuloosi on hyvä esimerkki jyrkästä erosta meidän ja kehitysmaiden asukkaiden välillä. Euroopassa lapset saavat rutiiniluonteisesti calmetterokotuksen, joka tehoaa yli 80-prosenttisesti. Tämän ansiosta tuberkuloosi ei enää ole Euroopassa alituinen uhka, kuten se ennen oli.

Verratkaa tätä kehitysmaihin, jossa tuberkuloosi aiheuttaa 26 prosenttia vältettävistä kuolemantapauksista. Tuberkuloosin seurauksia kehitysmaissa pahentaa se, että kyseessä on ilmateitse helposti tarttuva tauti, joka leviää nopeasti ahtaissa olosuhteissa kuten rähjäisissä hökkelikylissä, jotka ovat erittäin yleisiä monissa kehitysmaissa. Kun tämän lisäksi vielä 50 prosenttia aidspotilaista HI-virus/aidsin pahimmin riivaamassa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa saa tuberkuloosin, me suhteellisen valvotulla rokotetulla alueella elävät voimmekin pitää itseämme todella onnekkaina, kun meillä on tällaisia ohjelmia.

Esimerkkiä loistavasta menestystarinasta, joka osoittaa rokotusten tehokkuuden ja yleensäkin kehitysavun tarpeellisuuden, ei tarvitse etsiä kauempaa kuin Afrikasta, jossa 90 prosentin kuolleisuus tuhkarokkoon romahti pääasiassa rokotusohjelmien ansiosta vuosina 2000–2006.

Arvoisa puhemies, on selvää, että rokotukset tehoavat ja on selvää, että olemme vastuussa niille ihmisille, jotka kärsivät rokotusten puutteesta. Vaadin meitä parlamentin jäseniä jatkamaan painostusta sen varmistamiseksi, että tämä mahdollisuus annetaan kaikkein köyhimpien saataville.

Haluaisin käyttää työjärjestyspuheenvuoron ennen kuin lopetan. Pyydän, että teette jotakin parlamentin hisseille. Hissi kuljetti minua ylös ja alas ovien mentyä epäkuntoon, ja olin vähällä myöhästyä keskustelusta. Kaikki valittavat tästä. Asialle on tehtävä jotain.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Hyvä Gay Mitchell, haluan paljastaa esiin tuomastanne hisseihin liittyvästä ongelmasta seikan, joka saattaa kuulua puhemiehistön suljettujen ovien takana käymiin keskusteluihin. Viimeisimmässä puhemiehistön kokouksessa arvostelin juuri kuvailemaanne tilannetta, joka ei valitettavasti ole ongelma ainoastaan Strasbourgissa. Myös Brysselissä on ollut joinakin viikkoina käytännössä mahdotonta liikkua sokkeloisissa parlamenttirakennuksissa, koska hissit ovat olleet epäkunnossa.

Puhemiehistö jättää tämän asian asianomaisten yksiköiden käsiteltäväksi, jotta hissien toimintaa voidaan parantaa tavalla tai toisella.

 
  
MPphoto
 

  Michael Cashman, S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan palauttaa parlamentin hisseistä takaisin kuolemia estäviin rokotteisiin. Mielestäni meidän pitäisi keskittyä juuri tähän. Kannatan tietenkin A(H1N1)-virukseen liittyvää vaatimusta, jonka kuulimme, mutta haluan tarkastella asiaa paljon laajemmin. Arvoisa komission jäsen, tosiasia on, että järjestelmät ovat toimivia ja rokotteet tehokkaita. Tarkastellaanpa pneumokokkien aiheuttamia tauteja. Kyseessä on bakteeri-infektio, joka aiheuttaa keuhkokuumetta, aivokalvontulehdusta ja verenmyrkytyksiä ja on suhteellisen tuntematon huolimatta siitä, että se on maailmassa eniten alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuutta aiheuttava rokotuksin ehkäistävä tauti.

Joka vuosi 2 miljoonaa lasta kuolee keuhkokuumeeseen, jonka pääasiallinen aiheuttaja ovat pneumokokkibakteerit. Tämä maailmanlaajuinen terveysongelma voidaan ratkaista. Teitä saattaa kiinnostaa, että komissio ja monet jäsenvaltiot ovat jo lupautuneet edistämään rokotuksia maailman köyhimmissä maissa tukemalla rokotteisiin ja immunisaatioon liittyvää maailmanlaajuista liittoa (GAVI), rokotusohjelmien rahoittamiseen tarkoitettua kansainvälistä rahoitusvälinettä (International Finance Facility for Immunization, IFFIm) ja markkinoiden ennakkositoutumista (Advance Market Commitment, AMC) rokotteen kehittämiseksi pneumokokkien aiheuttamia tauteja vastaan, joita ette maininnut.

Me kuitenkin voimme ja meidän täytyy tehdä enemmän asettaaksemme pneumokokkien aiheuttamat taudit etusijalle nykyisissä terveys- ja kehittämistoimissa ja auttaaksemme yhteistyössä kehitysmaita toimimaan samoin. Markkinoiden ennakkositoutuminen rokotteen kehittämiseksi pneumokokkien aiheuttamia tauteja vastaan tarjoaa maille ennennäkemättömän tilaisuuden suojata lapset tältä ehkäistävissä olevalta tappavalta taudilta. Surullinen tosiasia kuitenkin on, että 71 tukikelpoisesta maasta alle 20 on hakenut markkinoiden ennakkositoutumisesta rahoitusta, joka pelastaa monia ihmishenkiä.

Muistuttaisin parlamentille, että välttämättömien rokotteiden laaja saatavuus on keskeinen keino saavuttaa vuosituhannen kehitystavoite nro 4: lapsikuolleisuuden vähentäminen kahdella kolmasosalla vuoteen 2015 mennessä. Meidän on huolehdittava siitä, että annamme nämä rokotteet niitä kipeimmin tarvitsevien maiden saataville. Se on yksinkertainen toimenpide, jolla suoraan sanottuna pelastetaan miljoonien lasten henki. Parlamentille on esitetty asiaa koskeva kirjallinen kannanotto, jossa käsitellään myös patenttien yhdistämistä. Kehotan parlamentin jäseniä allekirjoittamaan sen ja tekemään jotakin asioiden muuttamiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Frédérique Ries, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, kuten tiedämme, tällä viikolla useimmat jäsenvaltiot käynnistävät ensimmäiset kausi-influenssarokotukset A(H1N1)-virusta vastaan, kun samanaikaisesti joudumme myöntämään, että tällä alalla on pystytty vain niukasti edistämään rokotteen saatavuutta kehitysmaissa.

Kuten juuri äsken todettiin, miljoonia ihmisiä, ja ennen kaikkea lapsia, kuolee joka vuosi kehitysmaissa lukuisiin erilaisiin tauteihin. Erityisesti kollegani Gay Mitchell mainitsi tämän aikaisemmin.

En väitä, että ratkaisu olisi yksinkertainen, etenkin – ei ainoastaan, mutta etenkin – kun kysymystä rokotteen saatavuudesta ei voida mitenkään verrata kysymykseen lääkkeiden saatavuudesta. Tähän on ainakin kaksi erityistä syytä: valmistajien vähäinen määrä ja edelleen hankaluuksia tuottava kylmäketjun valvonta. Myönteisiäkin seikkoja kuitenkin on: virus ei toistaiseksi mutatoidu ja vuosittain käytettävissä olevien annosten määräksi on ilmoitettu kolme miljardia. Nämä tosiseikat ovat ilmeisiä, ja ne edellyttävät ja edistävät maailmanlaajuisen strategian käynnistämistä.

Arvoisa puhemies, minulle myönnetyn lyhyen puheenvuoron lopuksi toteankin olevani sitä mieltä, että Euroopan unionin on varauksetta tuettava WHO:n vaatimusta rokotteiden oikeudenmukaisesta jakamisesta ennen kaikkea niillä alueilla, joilla kuolleisuus on suurta, ja että meidän on myös taattava edellytykset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille ja edistettävä niitä, jotta voimme tehokkaasti torjua maailman rokotepulaa.

 
  
MPphoto
 

  Marisa Matias, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, haluan aivan ensimmäiseksi korostaa Charles Goerensin esittämän kysymyksen merkitystä: kyse on oikeudenmukaisuuden perusteista. Olemme kaikki täysin selvillä siitä, että A(H1N1)-influenssapandemian puhjetessa pahimmat seuraukset tästä ongelmasta ja viruksen leviämisestä kohdistuisivat pohjoisen sijasta eteläisiin maanosiin. Joka vuosi katsomme toimettomina vierestä kun tuhansia kansalaisia kuolee sellaisiin pandemioihin, jotka on jo hävitetty tai joihin on löydetty hoitokeino pohjoisissa maanosissa. Näiden tautien luettelo on hyvin pitkä: malaria, denguekuume, keltakuume, tuberkuloosi. Luettelo on loputon, ja silti me vain seuraamme sivusta tätä ongelmaa.

Tosiasiassa käytämme eteläisiä maita uusista viruskannoista saatavien ilmaisten näytteiden toimittajina parantaaksemme hoitoa pohjoisissa maissa, mutta emme tarjoa tehokasta ratkaisua näihin ongelmiin. Haluaisinkin vielä esittää muutaman kysymyksen jo esitettyjen kysymysten lisäksi.

Haluammeko oikeastaan käsitellä tätä ongelmaa kansanterveysongelmana vai liiketoimintana? Jos haluamme käsitellä sitä kansanterveysongelmana, meidän on turvattava hoitomahdollisuuksien yleinen saatavuus kaikkialla maailmassa ja näin ollen tehostettava pyrkimyksiämme. Näin ollen haluankin kysyä – ja toivon, ettei asia ole näin – odotammeko Eurooppaan lopulta muodostuvia rokotteen ylijäämävarastoja tai sivuvaikutusten osoittautumista liian haitallisiksi ennen kuin meistä tulee jalomielisiä ja alamme yhtäkkiä lähettää välttämättömiä rokotteita eteläisiin maihin?

Lopuksi haluaisin vielä kysyä, tyytykö Euroopan unioni, ja tyydymmekö me eurooppalaiset ja komissio, sellaiseen järjestelmään tai malliin, jossa pohjoiset maat selviytyvät pandemioista ennaltaehkäisyn avulla ja eteläisille maille tarjotaan lievityskeinoja tai pelkkiä ylijäämiä?

 
  
MPphoto
 

  Puhemies.(ES) Enrique Guerrero Salomilla on nyt puheenvuoro, ja haluan sanoa, että olen hyvin iloinen ja hieman liikuttunutkin voidessani antaa puheenvuoron ensimmäistä kertaa henkilölle, joka on ollut suurenmoinen ystäväni ja kollegani vuosien ajan.

 
  
MPphoto
 

  Enrique Guerrero Salom (S&D).(ES) Arvoisa puhemies, kiitän teitä ystävällisistä sanoistanne. On kunnia työskennellä toimielimessä, jonka nykyinen varapuhemies te olette.

Käytän puheenvuoron tukeakseni kysymyksen yhteydessä esiin noussutta tavoitetta, nimittäin kehitysmaiden tukemista A(H1N1)-influenssapandemian ehkäisemisessä ja torjumisessa.

Pandemiaa koskevan kysymyksen lisäksi haluan kuitenkin korostaa, että taudeilla on nykyisin vaikutusta pikemminkin kehitysmaihin kuin teollisuusmaihin. Monet taudit, jotka on hävitetty kokonaan teollisuusmaista, vaativat edelleen kymmenien miljoonien ihmisten hengen kehitysmaissa.

Näiden maiden on suojeltava asukkaidensa terveyttä, kansalaistensa terveyttä, mutta niillä ei ole siihen keinoja. Torjuakseen aidsia, tuberkuloosia, malariaa ja muita tartuntatauteja nämä maat tarvitsevat rokotteita, joita ei nykyisin ole niiden saatavilla ja joita ne eivät pysty ostamaan.

Haluan rohkaista komissiota pyrkimään komission jäsenen kuvailemalla tavalla yhteyksien luomiseen, ohjelmien edistämiseen, avunantajamaiden motivoimiseen ja toimien toteuttamiseen sen varmistamiseksi, että kehitysmailla on mahdollisuus saada rinnakkaisvalmisteita sellaiseen hintaan, johon niiden kansalaisilla on varaa.

 
  
MPphoto
 

  Leonard Orban, komission jäsen. – (RO) Sen lisäksi, mitä totesin puheenvuoroni aluksi, haluan korostaa seuraavia seikkoja. Euroopan komissio antaa jatkuvasti lukuisille kehitysmaille taloudellista apua terveyteen liittyvissä asioissa hankkeiden, ohjelmien ja talousarviotuen yhteydessä.

Toimiakseen kansallisten painopisteiden mukaisesti komissio tarkastelee yhdessä kumppaneidensa kanssa tapaa, jolla se voi käyttää näitä varoja pandemian torjuntaan käytettyjen menettelyjen täydentämiseen. Toistan avoimesti sen, minkä olen jo epäsuorasti todennut: Euroopan komissiolla ei ole rokotteiden hankkimiseen tarvittavia teknisiä välineitä eikä rahoitusvälineitä.

Tekemällä tiivistä yhteistyötä Maailman terveysjärjestön kanssa, luomalla yhteyksiä ja allekirjoittamalla sopimuksia eri sidosryhmien kanssa valmistaudumme kuitenkin yhdessä vastaamaan tätä asiaa koskeviin pyyntöihin.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Kohdan käsittely on päättynyt.

 

5. Moldovan rahoitus- ja taloustilanne (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma Moldovan rahoitus- ja taloustilanteesta.

 
  
MPphoto
 

  Leonard Orban, komission jäsen. – (RO) Moldovan tasavallassa 29. heinäkuuta uudelleen toimitetut vaalit mittasivat ratkaisevalla tavalla maan kykyä vakauttaa demokratiakehitystään ja jatkaa lähentymistä Euroopan unioniin. Olemme tyytyväisiä siihen, että vaalit toimitettiin rauhallisessa järjestyksen ilmapiirissä ja että uusi hallitus on paitsi ilmaissut vakaan aikomuksensa edistää EU-myönteistä linjaa myös toteuttanut joukon tämänsuuntaisia toimenpiteitä.

Toisaalta Moldovan tasavallan uusilla viranomaisilla on vastassaan valtavia vaikeuksia. Yksi vakavimmista kriiseistä ja suurimmista vaikeuksista on tarve selviytyä talous- ja rahoituskriisin seurauksista. Euroopan unionin itäisistä naapurivaltioista Moldovassa on todennäköisesti kaikkein epävakain taloustilanne. Kauppa ja teollisuustuotanto ovat romahtaneet sekä kriisin seurauksena että huhtikuisten parlamenttivaalien laukaisemien poliittisten levottomuuksien takia.

Moldovan kansalaisten ulkomailta lähettämät rahavarat, jotka muodostivat viime vuoteen saakka yli kolmanneksen maan BKT:sta, ovat laskeneet reilusti alle tavanomaisen tason. Vienti ja tuonti ovat vähentyneet rajusti. Sama pätee kotimaiseen kysyntään ja teollisuustuotantoon. Vuodeksi 2009 on ennustettu jyrkkää pudotusta, jopa yli 10:tä prosenttia BKT:sta.

Koska Moldovan tasavalta on jo ennestään Euroopan köyhin maa, tämän laskun vaikutukset ovat erityisen vakavat ja pahentavat entisestään vaikeuksia, joiden kanssa kansalaiset, ja etenkin kaikkein heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat ihmiset, kamppailevat. Moldovan tasavallan ja sen väestön auttamiseksi Euroopan unioni on valmis tukemaan maata myöntämällä sille makrotaloudellista rahoitusapua Kansainvälisen valuuttarahaston mahdollisesti myöntämän tuen lisäksi ja osana rahaston kanssa toteutettuja yhteensovitettuja toimia. Lisäksi EU antaa Moldovalle asiantuntija-apua ja nopeuttaa maalle myöntämänsä tavanomaisen tuen maksamista.

Makrotaloudellisen rahoitusavun osalta tukemme riippuu Moldovan tasavallan ja Kansainvälisen valuuttarahaston välistä tukiohjelmaa koskevan sopimuksen tekemisestä – kuten tämäntyyppinen apu edellyttää. IMF:n edustajat ovat parhaillaan Chişinăussa, ja odotamme heidän raporttiaan kiinnostuneina. Emme voi jatkaa makrotaloudellisen rahoitusapuohjelman valmistelua ennen ohjelman käynnistämistä IMF:n kanssa. Siksi emme vielä tässä vaiheessa voi tietää, missä muodossa Euroopan komission mahdollisesti järjestämä makrotaloudellinen rahoitusapuohjelma toteutetaan.

Odotamme Moldovan viranomaisten pyytävän apua sekä valuuttavarantojen vakauttamiseen että valtiontalouden alijäämän kattamiseen. Mainittakoon myös, että Moldovan tasavalta voi saada sekä avustuksia että lainoja. Tukipaketin lopullinen rakenne riippuu tietenkin määriteltävistä tarpeista.

Tällä välin Euroopan komissio on jo lähettänyt talouden ja rahoituksen pääosaston (PO ECFIN) johtaman asiantuntijaryhmän Chişinăuhun auttamaan Moldovan tasavallan viranomaisia maan talousohjelman laatimisessa. Ryhmän tavoitteena, joka pohjautui äskettäiseen tapaamiseen viranomaisten kanssa Chişinăussa, oli auttaa heitä arvioimaan maan ratkaisua nykyiseen taloustilanteeseen. Komission yksiköiden tehtävänä on tässä yhteydessä ollut kerätä tarvittavaa tietoa makrotaloudellisen rahoitusapuohjelman suunnittelua varten.

Komissio on edelleen käytettävissä tarjotakseen jatkuvasti Chişinăun viranomaisille tätä alaa koskevaa asiantuntijaneuvontaa. Samanaikaisesti pyrimme nopeuttamaan eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen talousarviotukitoimien perusteella suoritettavia maksuja. Syyskuussa Euroopan komissio hyväksyi tämän vuoden talousarviotukeen varattujen maksujen enimmäismäärän korottamisen 30,5 miljoonasta eurosta 34,5 miljoonaan euroon. Tietenkin talousarviotuen muodossa annetun avun tarkoituksena on ennen kaikkea edistää uudistuksia sovituilla aloilla eikä ainoastaan paikata talousarviovajetta.

Nykytilanteessa se on kuitenkin muutakin kuin niukkojen talousarviovarojen täydennyskeino. Se on myös tapa auttaa Moldovan tasavallan väestöä selviytymään kohtaamistaan käytännön vaikeuksista.

Olemme erityisen tyytyväisiä siihen, että Euroopan parlamentin jäsenet ovat pyytäneet kiireellistä tukea Moldovan tasavallalle. Lähikuukausina pyydämme teitä tukemaan komission tällä alalla toteuttamia toimia. Olemme varmoja siitä, että parlamentti hyväksyy pikaisesti Moldovan tasavallan makrotaloudellisen rahoitusapupaketin, kun se jätetään sen käsiteltäväksi. Näin pystymme varmistamaan, että apua annetaan ajoissa.

Hyvät parlamentin jäsenet, ennen kuin päätän puheenvuoroni, haluan käsitellä lyhyesti Transnistrian tilannetta. Haluan ensimmäiseksi korostaa, miten tärkeää on, ettemme päästä näkyvistämme tätä ongelmaa Moldovan tasavallassa parhaillaan tapahtuvien merkittävien poliittisten muutosten yhteydessä. Selkkauksen ratkaisemiseen tarkoitettuja neuvotteluja olisi jatkettava mahdollisimman pian 5+2-kokoonapanossa. Suhtaudumme tähän luottavaisesti, sillä uusi hallitus on vahvistanut ohjelmassaan tukensa tälle periaatteelle. Euroopan unionilla on yhä suuremmat vaikutusmahdollisuudet tässä prosessissa.

Luotamme siihen, että Chişinăussa toimiva uusi hallitus omaksuu tähän ongelmaan aktiivisen lähestymistavan, joka auttaa selkkauksen ratkaisemisessa. Omalta osaltamme olemme juuri käynnistäneet kaksi Euroopan komission rahoittamaa hankepakettia vahvistaaksemme luottamusta terveydenhuollon, ympäristönsuojelun, sosiaaliasioiden ja talouden aloilla. Tämä toiminta on osa jatkuvia laajempia pyrkimyksiämme selkkauksen ratkaisemiseksi.

Hyvät parlamentin jäsenet, Moldovan tasavalta on sekä poliittisesti että taloudellisesti käännekohdassa. Olemme täysin sitoutuneet maan tulevan kehityksen tukemiseen. Tässä varsin ratkaisevassa vaiheessa pyrimme edelleen parhaamme mukaan varmistamaan, että tukemme on merkittävää, tehokasta ja oikea-aikaista.

 
  
MPphoto
 

  Marian-Jean Marinescu, PPE-ryhmän puolesta. – (RO) Moldovan tasavallassa on meneillään maailmanlaajuisen talous- ja rahoitustilanteen sekä erityisesti kahdeksan vuoden kommunistihallinnon aiheuttama vakava talous- ja rahoitusalan sekä institutionaalinen kriisi.

Heinäkuussa 2009 toimitetut ennenaikaiset vaalit ja Euroopan yhdentymistä kannattavan allianssin (Alianţei pentru Integrare Europeană) voitto edistävät merkittävästi Moldovan kansalaisten EU-jäsenyystavoitteiden saavuttamista. Voitto oli niiden allianssiin kuuluvien puolueiden toiminnan ansiota, jotka vastustivat kommunistisia menettelytapoja sekä Transnistrian tilanteen vaikutusta ja Venäjän federaation vaikutusvaltaa. Ihailkaamme niitä, jotka saavuttivat tämän voiton onnistumalla lähes yksin saamaan taakseen Moldovan kansalaisten luottamuksen.

Moldova tarvitsee apua. Tästä riippuu Chişinăussa toimivan uuden hallituksen vakaus samoin kuin tämän entisen neuvostovaltion tulevan kehityksen suuntautuminen länteen tai itään. Uskon vakaasti Moldovan saavan tukea useilta tahoilta. Meidän on kuuluttava niihin.

Euroopan unionilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin reagoida myönteisesti Moldovan Euroopan yhdentymistä kannattavan allianssin pyrkimyksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa Euroopan unionin ja Moldovan välisten assosiaatiosopimusneuvottelujen käymistä mahdollisimman pian, Moldovan kansalaisten viisumivapautta koskevan rakentavan vuoropuhelun käynnistämistä hyvin nopeasti ja Moldovalle talousarvion alijäämän kattamiseen myönnettävää taloudellista tukea. Euroopan komission on annettava Moldovalle mahdollisimman pian sen kipeästi tarvitsemaa makrotaloudellista rahoitusapua.

Arvoisa komission jäsen, kuuntelin tarkasti puheenvuoroanne ja olen tyytyväinen siihen, että komissio kiinnittää huomiota Moldovan tasavaltaan ja suunnittelee makrotaloudellista rahoitusapupakettia, paitsi että kaikki tämä riippuu myös IMF:n kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Pyytäisin, että komissio ja IMF eivät käsittelisi Moldovaa rinnakkaisesti, vaan tekisivät keskenään yhteistyötä, jotta ei ajauduttaisi tilanteeseen, jossa IMF olettaa komission toimivan ja päinvastoin.

 
  
MPphoto
 

  Kristian Vigenin, S&D-ryhmän puolesta. – (BG) Olin erityisen iloinen kuunnellessani komission jäsenen Leonard Orbanin puheenvuoroa Euroopan komission Moldovaa koskevista suunnitelmista ja lähestymistavasta. Mielestäni EU:n toimielinten ja koko Euroopan unionin viestin Moldovalle on nyt oltava hyvin selvä, ja sille on myönnettävä tarvittavaa rahoitustukea ja taloudellista tukea. Minun on kuitenkin korostettava, että poliittinen tuki on tarpeen myös nykyiselle hallitukselle ja sen yrityksille vapauttaa Moldova parhaillaan vallitsevasta vaikeasta tilanteesta. Kaksien peräkkäisten vaalien jälkeen nykyinen hallitus yrittää nähtävästi ratkaista väestön konkreettiset ongelmat, jotka vaikuttavat jääneen taka-alalle viime kuukausina, ellei jopa vuosina. Tämän lisäksi on pidettävä mielessä, että vaikka Moldovan tämänhetkinen poliittinen tilanne vaikuttaisikin vakaammalta ja myönteisemmältä, sen suunta voi hyvin nopeasti muuttua. Uskoakseni on vielä täysin epävarmaa, onnistuuko Moldova valitsemaan itselleen presidentin, ja ellei niin tapahdu, maa ilmeisesti toimittaa ensi vuonna uudet vaalit. Tämä olisi pahin mahdollinen kehityskulku, ei vain Moldovalle itselleen vaan myös sen kansalaisille.

Siksi tuemme komission pyrkimyksiä. Uskon, että ryhmämme ja parlamentti tukevat Euroopan komission suunnitelmia. Tämän lisäksi meidän on teroitettava Moldovalle, sen hallitukselle ja nykyiselle oppositiolle hyvin selvästi, että Moldovan on aika käydä käsiksi väestön konkreettisiin ongelmiin ja ettei poliittinen peli sen kansalaisten kustannuksella ole sallittua. Minusta vaikuttaa siltä, että myös Moldovan oppositio ymmärtää tällaisen vakavan varoituksen nykytilanteessa. Kannatamme myös ajatusta assosiaatiosopimuksen pikaisesta allekirjoittamisesta sekä sopimukseen sisällytettävästä viisumivapaudesta, jonka Marian-Jean Marinescu mainitsi. Kyseessä on vakava ongelma, joka on luonut jännitteitä Moldovan ja Romanian välille. Lisäksi sopimukseen pitäisi sisältyä vapaakauppa-alueen perustaminen. Mielestämme meidän on komission ehdottamien kiireellisten toimien ohella saatava tämän vuoden puolivälissä käynnistetty itäinen kumppanuus toimimaan kunnolla. Meidän on myös saatava aikaan kyseisen Euroopan unionin toimintalinjan mukaisia konkreettisia tuloksia.

 
  
MPphoto
 

  Cristian Silviu Buşoi, ALDE-ryhmän puolesta. – (RO) Moldovan tasavallan taloustilanne on äärimmäisen vakava. Euroopan unionin rahoituskriisi on vaikuttanut myös sen rajanaapureihin, ja velvollisuutemme on auttaa niitä.

Moldovan talouskriisi ei ole vain maailmanlaajuisen kriisin seuraus, vaan sen pääasiallinen syy on välittömien toimien toteuttamatta jättäminen silloin, kun niitä olisi tarvittu tämän kriisin puhjetessa Moldovan tasavallassa. Tosiasiassa entinen kommunistihallinto vääristi vaalien takia paikallisia talousarvioita antamalla kommunistien valvomille viranomaisille etuoikeuden määrärahoihin. Lisäksi leun ja euron välinen keinotekoinen valuuttakurssi päätettiin säilyttää sellaisella tasolla, joka varmistaisi, etteivät kriisin vaikutukset ulotu naapurivaltiomme Moldovan väestöön. Niinpä talven lähestyessä vaarana on, etteivät paikalliset viranomaiset pysty maksamaan lämpöenergiasta, ja hallitukselle tulee ongelmia palkkojen ja eläkkeiden maksamisessa.

Kannatamme Moldovan tasavallan hallituksen, IMF:n ja Maailmanpankin välisten neuvottelujen käynnistämistä. Luotan siihen, että niiden päätteeksi saavutetaan yhteisymmärrys, jossa otetaan huomioon Moldovan tasavallan taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset realiteetit. Moldovan tasavallalle ei ole tarpeen määrätä sellaisia ehtoja, joita sen on mahdoton noudattaa maan horjuva poliittinen ja taloudellinen tilanne huomioon ottaen.

Huhtikuussa meillä oli muutamaan otteeseen tilaisuus keskustella Moldovan tasavallasta Euroopan parlamentissa. Olimme kaikki yksimielisiä siitä, että Euroopan unionin on myönnettävä rahoitustukea. Tämä on entistäkin tärkeämpää nyt, kun vallassa ovat liberaalit, Eurooppa-myönteiset voimat. Tästä syystä pyydän Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän puolesta avoimesti komissiota varmistamaan, että ehdotuksessa, jonka se aikoo laatia, tarjotaan nimenomaan makrotaloudellista rahoitusapua, sillä Moldovan tasavalta tarvitsee välitöntä apua pystyäkseen kattamaan valtiontalouden alijäämän, joka todennäköisesti kasvaa 14 prosenttiin maan BKT:sta vuoden 2009 loppuun mennessä.

Keskipitkällä aikavälillä itäinen kumppanuus voi olla hyödyllinen väline, mutta se on saatava toimintavalmiiksi mahdollisimman pian ja sille on myönnettävä riittävät varat. Pyydämme myös, että tulevaan assosiaatiosopimukseen sisällytetään ehdotus laajan ja kattavan yhteisen vapaakauppa-alueen perustamisesta sekä Moldovan kansalaisia koskevasta viisumivapaudesta.

 
  
MPphoto
 

  Werner Schulz, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät kollegat, Moldovan poliittinen tilanne saattaa lieventyä huomenna Euroopan yhdentymistä kannattavan koalition tukeman presidentin valinnan ansiosta. Kuten olemme kuulleet, muussa tapauksessa joudutaan toimittamaan uudet ennenaikaiset vaalit, ja jos niin käy, EU:n on annettava rakentavaa apua.

Se ei tietenkään voi rajoittua vaalitarkkailuun, ja haluaisin tässä yhteydessä käsitellä ongelmaa, joka koskee keinoja äänestysaktiivisuuden ja vaalituloksen avoimuuden lisäämiseksi. Noin miljoona moldovalaista työskentelee ja elää ulkomailla, länsimaista erityisesti Italiassa, Portugalissa ja Itävallassa. Heidän äänestysprosenttinsa edellisissä vaaleissa oli yksinumeroinen, ja siihen on järkeenkäyvät syyt. Esimerkiksi Italiassa äänestäminen oli mahdollista vain Roomassa ja Bolognassa, ja hajallaan eri puolilla maata asuvat moldovalaiset eivät hyödyntäneet tätä tilaisuutta sen aiheuttamien kustannusten takia.

Euroopan parlamentin, komission, neuvoston ja myös Moldovan hallituksen on huolehdittava siitä, että seuraavia vaaleja varten perustetaan enemmän äänestyspaikkoja ja tarkoitukseen varattuja vaalihuoneistoja, jotta ulkomailla elävät moldovalaiset voivat osallistua vaaleihin, sillä oletettavasti juuri he sitoutuvat selkeästi Euroopan unioniin, ja tästä syystä haluaisin teidän kiinnittävän huomiota ja keskittyvän taloudellisen tuen ja rahoitustuen lisäksi tietoiseen ja rakentavaan poliittiseen tukeen, jota meiltä edellytetään.

 
  
MPphoto
 

  Charles Tannock, ECR-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, Moldova on Euroopan köyhin maa ja myös sisämaavaltio, mutta siellä on hiljattain toimitettu onnistuneesti demokraattiset vaalit. Uuden parlamentin on nyt valittava maan presidentti viisaasti.

Maa olisi epäilemättä vauraampi ja turvallisempi, ellei sen aluejako olisi keinotekoinen. Transnistrian jäätyneen konfliktin ratkaisemisessa ei ole juurikaan edistytty – ongelma juontaa juurensa 17 vuoden taakse. Pääasiallinen syy tähän on, että Venäjä rahoittaa Tiraspolin laitonta hallitusta ja pitää joukkojaan edelleen sijoitettuna Transnistriaan.

Venäjän vilpittömyyttä voidaan yleensä arvioida sen perusteella, miten sitoutunut se on tämänkaltaisten konfliktien ratkaisemiseen, mutta tosiasia on, että Transnistriassa, aivan kuten Georgiassa ja Ukrainassakin, Venäjä ei malta olla sekaantumatta asioihin. Venäjä väittää, että entisenä neuvostotasavaltana Moldova kuuluu sen vaikutuspiiriin. Tällaiset käsitteet ovat vanhentuneita. Moldova, joka on selvästi täysivaltainen eurooppalainen valtio, saattaa tulevaisuudessa liittyä Natoon ja jopa EU:hun.

EU:n on entistä ponnekkaammin pyrittävä selvittämään ratkaisemattomat kysymykset Moldovassa ja annettava sille sen tarvitsemaa tarkoituksenmukaista rahoitusapua, mutta on naiivia ajatella, että tämä toteutuisi uudistamalla suhteet Venäjän hallitukseen.

 
  
MPphoto
 

  Jiří Maštálka, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Haluan näiden molempien ongelmien lisäksi käsitellä Georgiaa koskevaa seurantakertomusta. Meille annetaan liian vähän aikaa näin monimutkaisten kysymysten arviointiin. Minun on pakko todeta, että Tšekin presidentti Václav Klaus ei erehtynyt julkilausumissa, jotka hän antoi Moldovan tilanteesta ja Georgian ja Venäjän välisestä rajaselkkauksesta. Tuo kaikki on tietenkin ollutta ja mennyttä, kun taas meillä on tänään ratkaistavana joukko uusia ongelmia siitä huolimatta, että meillä on komission puheenjohtaja, mutta ei uutta komissiota.

Haluan antaa kiitosta ainakin Georgian ja Venäjän välistä selkkausta koskevalle raportille ja sen pyrkimyksille arvioida puolueettomasti kokonaistilannetta. Olemme julkistaneet kunnianhimoisen itäisen kumppanuusohjelman, ja haluan esittää lyhyesti muutamia sekä Moldovaa että Georgiaa koskevia ehdotuksia. Itäistä kumppanuushanketta ei ensinnäkään pidä käsittää Venäjää vastaan suunnatuksi politiikan välineeksi, vaan välineeksi, jolla asioita ratkaistaan yhdessä Venäjän kanssa. Toiseksi kysymys sekä Moldovan että Georgian alueellisesta koskemattomuudesta on ratkaistava kansainvälisen oikeuden mukaisesti eikä niin kutsutun Thessaloniki-Kosovo-vaihtoehdon avulla. Kolmanneksi molemmat maat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa tiiviimpään yhteistyöhön Euroopan unionin kanssa, ja tämä edellyttää tarkoituksenmukaista rahoitustukea sekä konkreettista poliittista tukea esimerkiksi höllentämällä viisumijärjestelyjä. Neljänneksi molemmat maat tarvitsevat runsaasti asiantuntija-apua, joka liittyy etenkin julkisten laitosten kuten puhemiehen kabinetin, parlamentin ja yleisen syyttäjän viraston johtamiseen. Viidenneksi molemmat maat tarvitsevat kiireellistä apua etenkin oikeudellisten puitteiden määrittämiseksi sananvapaudelle ja vapaille tiedotusvälineille, joiden kautta maat voivat vahvistaa kansalaisten luottamusta.

Kaiken tämän toteuttamiseksi Euroopan unionin on oltava valmis ja kykenevä saattamaan loppuun näiden maiden yhdentäminen osaksi uutta Eurooppaa poliittisen tuen ja rahoitustuen sekä muiden järjestelyjen avulla. Jos tässä epäonnistutaan, itäistä kumppanuutta pidetään vain geopoliittisena taktikointina, ja se jää vain tyhjäksi ajatukseksi. Jos epäonnistumme tässä, vaarana on tuottaa pelkkää pettymystä ja lisää puhetta uuden oranssin, vaaleanpunaisen tai muunvärisen vallankumouksen tarpeellisuudesta vaalikauden lopussa. Voimme toki rahoittaa niitä, mutta ne eivät tuo todellista ratkaisua tilanteeseen tai parannusta kansalaisten elämään.

 
  
MPphoto
 

  Bastiaan Belder, EFD-ryhmän puolesta.(NL) Arvoisa puhemies, Moldovan rahoitus- ja taloustilanne voidaan tiivistää muutamaan sanaan. Se on täydellinen katastrofi, kuten yksi Euroopan johtavista Moldova-asiantuntijoista, tohtori Aneli Gabani, minulle eilen ilmoitti. Vaikka Chişinăussa astui 25. syyskuuta virkaan uusi hallitus, jolla on lupaava nimi ja ohjelma – Euroopan yhdentymistä kannattava allianssi – kommunistipuolue on edelleen voimissaan ja valmistelee jo paluutaan valtaan toimittamalla väkisin uudet vaalit, kuten oli odotettavissa.

Jos Euroopan unioni haluaa tukea Moldovan nykyisen hallituksen lähentymistä EU:hun, asiaan on tartuttava nopeasti. Siksi neuvoston ja komission on kehotettava IMF:ää tulemaan Moldovan avuksi mahdollisimman pian vaatimatta välitöntä yhteiskunnallista vakautta. Antakaamme uudistusmieliselle hallitukselle poliittinen hengähdystauko. On aivan selvää, että Euroopan unionin on tässä tapauksessa myös itse myönnettävä avokätisesti rahoitusta. Onhan EU:n asialistalla sentään tänään Moldovan poliittinen tulevaisuus.

 
  
MPphoto
 

  Cristian Dan Preda (PPE).(RO) Minäkin haluan antaa tukeni komission suunnitelmalle Moldovan tasavallan tukemiseksi. Moldovan tasavalta tarvitsee tukea, joka on suunnattava maan väestölle. Tämä on ainoa keino, jolla Moldovan tasavallan kansalaiset pystyvät saavuttamaan tarvittavan luottamuksen edetäkseen kohti vakautta ja kasvua.

On selvää, että makrotaloudellinen rahoitusapupaketti, josta parlamentissa sovittiin, on saatava kokoon mahdollisimman pian. Toimet eivät saa viivästyä, sillä viivästyminen aiheuttaa Moldovassa pettymystä luottamuksen sijasta. Tämän lisäksi olen sitä mieltä, että Chişinăussa toimivaa hallitusta on tuettava poliittisesti, sillä maa on pitkän ajan jälkeen vihdoinkin todella avautumassa Euroopan unionin suuntaan. Hallituskoalition valitsema nimi ei tosiaankaan ole sattumaa. Koalitio muodostuu puolueista, jotka todella haluavat toisen vaihtoehdon kuin se, jonka Moldova on tähän saakka valinnut.

Painotan voimakkaasti seuraavaa: poliittinen tuki on välttämätöntä, etenkin kun vaarana on, että Moldovaa pidetään paikallisena ongelmana tai korkeintaan Euroopan unioniin kuuluvien romanialaisten sisäisenä ongelmana. Se on kaikkea muuta kuin sitä. Se on eurooppalainen ongelma, ja mielestäni on hienoa, että Euroopan parlamentin jäsenet käyttävät tästä aiheesta puheenvuoroja monista erilaisista näkökulmista. Moldova on kuitenkin lähellä EU:ta, ja sitä on tuettava nyt, kun sen avautuminen on ajankohtaista. Muutoin vaarana on ajautuminen uudelleen lykkäysten ja viivytysten kierteeseen, joka oli tunnusomaista Voroninin hallinnolle.

Demokratiakehitys ja EU:lta saatava tuki voivat itse asiassa myös johtaa Transnistrian tilanteen selviämiseen, sillä alue on ollut umpikujassa. Tämä johtui siitä, että Chişinăussa toimiva hallitus oli haluton tekemään lopun pattitilanteesta, ja sen suhtautuminen asiaan oli tulkinnanvaraista ja kyseenalaista.

Lopuksi totean, että Moldovan kansalaiset tarvitsevat viisumeja. Maan tilanne ei ole lainkaan sen pahempi kuin tilanne Länsi-Balkanilla, ja Moldovan tasavallan kansalaisten on näin ollen voitava matkustaa vapaasti.

 
  
MPphoto
 

  Cătălin Sorin Ivan (S&D).(RO) Kuten totesin maanantaina täällä Euroopan parlamentissa, Moldova tarvitsee lupausten sijasta käytännön toimia. Moldovan nykyinen taloustilanne on Euroopan valtioista kaikkein vaikein. Juuri tästä syystä Euroopan unionin toimielinten on löydettävä ratkaisuja välittömän makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämiseksi Moldovan tasavallalle.

Avun on tarkoitus kattaa talousarvioalijäämä, joka vastaa 14:ää prosenttia BKT:sta. Uusien sopimusneuvottelujen aloittaminen Moldovan kanssa on ollut tarpeen jo hyvin pitkään. Nyt neuvottelut ovat mahdolliset, ja toivomme, että ne hoidetaan mahdollisimman nopeassa tahdissa. Chişinăussa toimiva parlamentti on kuitenkin vaikeassa asemassa. Uusien vaalien uhka on edelleen todellinen. Uuden presidentin valintaa, jonka oli alun perin määrä tapahtua huomenna, jouduttiin lykkäämään vielä kymmenellä päivällä.

Olen ilahtunut siitä innostuksesta, jolla komissio ilmoitti näiden neuvottelujen käynnistymisestä, ja toivon innostuksen jatkuvan. Meillä ei ole varaa tuottaa moldovalaisille pettymystä. He tarvitsevat meitä, he tarvitsevat EU:ta.

 
  
MPphoto
 

  Ryszard Czarnecki (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, parlamentin Moldovaa koskevissa keskusteluissa on kiinnitetty paljon huomiota maan erittäin heikkoon taloustilanteeseen, mutta suoraan sanoen nykytilanne on selvästi parempi kuin vuosi sitten. Moldova on selvästi kehittymässä sellaiseksi taloudeksi, joka kykenee turvaamaan kansalaisten hyvinvoinnin. Paradoksaalista kyllä Moldovan tilanne on nyt parempi kuin vuosi sitten, kun taas Ukraina, jota korostettiin malliesimerkkinä kaikille muille, on huonommassa tilanteessa.

Moldovan ja sen hallituksen toimissa on havaittavissa edistystä. Euroopan unionin on tarjottava Moldovalle selkeästi eurooppalainen näkökulma ja tuettava horjumatta nykyisiä viranomaisia, jotta aikaisempi poliittinen painajainen ei toistuisi. Moldovan nykyiseen tilanteeseen on syynä kahdeksan vuotta kestänyt kommunistihallinto, ja ellemme halua edesauttaa kyseisen epäpätevän ryhmän palaamista valtaan, auttakaamme Moldovan nykyistä hallitusta ja moldovalaisia.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Diana WALLIS

 
  
MPphoto
 

  Lena Barbara Kolarska-Bobińska (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää komission jäsentä ja komissiota kaikista Moldovaa koskevista julkilausumista ja toimista, joita komissio aikoo tulevaisuudessa toteuttaa. Puolalaisena tiedän, mikä merkitys tällaisilla toimilla ja kyseisten maiden heiveröisen demokratiakehityksen tukemista koskevilla julkilausumilla on. Moldovan tapahtumat ovat tärkeitä sen kansalaisille, mutta erittäin tärkeitä myös koko alueelle. Tätä haluan korostaa.

Siirtymävaiheen aikana uudistukset ovat hyvin hauraita monissa entisissä neuvostovaltioissa, ja Moldovassa saavutetut tulokset ovat tärkeä esimerkki ja varteenotettava näyttö muille uudistusmielisille ryhmille entisen Neuvostoliiton alueella.

Moldovan hallituksen epävarmasta asemasta ja Moldovan nykytilanteesta puhuttaessa on pidettävä mielessä tämän maan kokemukset 1990-luvun alussa, jolloin eläkkeet ja palkat jäivät vaikean taloustilanteen takia maksamatta ja uudistukset keskeytyivät. Juuri nyt keskustelemme taloustilanteen parantamisesta, mutta meidän on pidettävä mielessä myös toimielinten välttämätön lujittaminen. Kaikkien demokratioiden ydin ovat instituutiot: poliittiset elimet, oikeusvaltioperiaatteen noudattamista valvovat elimet, oikeusjärjestelmä ja lehdistönvapaus.

Puola on viime aikoina tehnyt paljon auttaakseen Moldovaa vaalien aikana ja ennen niitä, mutta mielestäni meidän on erityisesti hyödynnettävä itäistä kumppanuutta, joka lukuisten mahdollisuuksiensa ansiosta on tarkoituksenmukainen toimenpide. Mielestäni komissio ei ole ainoa, joka toteuttaa tärkeitä toimia, vaan myös parlamentin on kaikki asiakirjat saatuaan nopeutettava menettelyään ja päätöksentekoaan edistääkseen tilanteen ratkeamista.

 
  
MPphoto
 

  Monica Luisa Macovei (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, Moldovan tasavallan Eurooppa-myönteistä hallitusta ei voida jättää vakavan taloustilanteen armoille. Vaadin komission hyväksymää tukipakettia huomattavasti tuntuvampaa tukea, ja pidän tästä tiukasti kiinni.

Rahoitustuella on autettava väestöä ja tuettava uudistuksia, jotka Moldovan on toteutettava EU:n kannustamana. Edistääkseen näitä uudistuksia EU:n on nopeasti lisättävä rahoitustukeaan, johon yhdistetään seurantamekanismi sen varojen asianmukaisen hallinnan varmistamiseksi ja tukemiseksi. Lopuksi totean, että Moldovan kanssa tehtävän uuden sopimuksen pitäisi muiden Euroopan naapuruuspolitiikan alaan kuuluvien maiden sopimusten tavoin olla assosiaatiosopimus. Viisumivapaudesta olisi neuvoteltava ja sen toteutumista olisi edistettävä.

 
  
MPphoto
 

  Elena Băsescu (PPE).(RO) Talouskriisin vaikutukset tuntuvat voimakkaina myös Moldovan tasavallassa. Romanialla ja Moldovan tasavallalla on erityisen tiiviit taloussuhteet. Kotimaani Romania on Moldovan ensisijainen vientikohde ja sen toiseksi suurin tuontilähde. Entisen kommunistihallinnon käyttöön ottamasta viisumijärjestelmästä on kuitenkin ollut suurta haittaa kaupankäynnille. Kauppavaihtoa on silti jatkettu järjestelmän poistamisen jälkeen.

Komission lupaaman 100 miljoonan euron luoton myöntämistä on nopeutettava. Tätä silmällä pitäen IMF:n valtuuskunta saattaa vierailla Chişinăussa lähitulevaisuudessa. Myös Puola on luvannut myöntää huomattavaa tukea. Euroopan unionin on otettava huomioon, että Moldovan tasavallan kansalaisten heinäkuinen äänestystulos osoitti heidän olevan avautumassa Euroopan suuntaan.

Euroopan unionilta edellytetään nyt merkittävää panosta ennen talven tuloa, jotta EU:n vastaiset voimat eivät saa tilaisuutta hyötyä Moldovan tasavallan vaikeasta nykytilanteesta. Toistaiseksi Moldovan tasavalta ei ole saanut euroakaan.

 
  
MPphoto
 

  Victor Boştinaru (S&D).(RO) Moldovan kansalaisten tahdonvoima on saanut aikaan perinpohjaisen muutoksen yhdessä Chişinăun Eurooppa-myönteisen hallituksen kanssa, joka haluaa vilpittömästi sitoutua Moldovan tasavallan kannalta tarpeelliseen hankkeeseen, Euroopan yhdentymiseen.

Moldovalla on nykyisin vakavia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, ja Euroopan unionin on osoitettava, että symbolista sanaa "solidaarisuus" käytetään muulloinkin kuin vaalikampanjoiden aikana. Meidän on osoitettava että me – Euroopan unioni – pystymme vastaamaan Moldovan kansalaisten odotuksiin. Selvitäkseen Voroninin hallinnon aiheuttamasta katastrofaalisesta tilanteesta ja talouskriisin seurauksista, puhumattakaan tulevasta talvesta, Moldovan tasavalta tarvitsee apua nyt. IMF:stä puhuttaessa emme saa unohtaa, että monet Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat merkittäviä vaikuttajia Kansainvälisessä valuuttarahastossa, ja päätös on tehtävä nyt.

 
  
MPphoto
 

  Zigmantas Balčytis (S&D).(LT) Oltuani Moldovassa vaalitarkkailijana olen selvillä maan tilanteesta. Moldovan valtiolla on varsin monimutkainen historiallinen tausta, johon liittyvät Transdniestria, Gagausia, Moldova ja monet muut kysymykset. Lähes kaikki entiset neuvostovaltiot tarvitsevat aluksi tietyn määrän rahoitustukea. Siksi kehotan teitä todellakin käynnistämään neuvottelut mahdollisimman pian ja aloittamaan neuvottelut Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa, sillä meidän pitäisi ehdottomasti tukea Moldovaa ja sen hallitusta, joka muodostettiin edellisten vaalien jälkeen ja on viemässä maata kohti demokratiaa. Mielestäni kollegani olivat täysin oikeassa siinä, mitä he totesivat tulevaisuutta koskevista erityistoimista, toisin sanoen mahdollisen vapaakauppa-alueen perustamisesta ja viisumijärjestelmästä. Nämä ovat jokapäiväisiä asioita, jotka joudumme myös ratkaisemaan tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 

  Agustín Díaz de Mera García Consuegra (PPE).(ES) Arvoisa puhemies, haluaisin äänestysperusteeni kirjattavaksi pöytäkirjaan.

Kannatan Euroopan unionin tukea Moldovalle kriittisen tilanteen ratkaisemiseksi. Kannatan Kansainvälisen valuuttarahaston ja Euroopan unionin myöntämää rahoitustukea, nimittäin kiireellistä tukea ja rahoitustukea Moldovan kansalaisille. Puollan poliittista tukea Chişinăussa toimivalle koalitiohallitukselle, sillä tällainen teko avaa toivon portit. Näitä portteja on pidettävä auki rahoitustuen avulla.

Moldovalaisten on voitava lähteä maastaan ja matkustaa, ja siksi kannatan tarkoituksenmukaista viisumipolitiikkaa. Kannatan myös vahvasti ja määrätietoisesti sitä, että maan kanssa tehtäisiin assosiaatiosopimus. Arvoisa puhemies, 100 miljoonaa euroa ei vaikuta riittävältä summalta. Meidän on välttämätöntä antaa välitöntä ja kiireellistä apua.

 
  
MPphoto
 

  Ioan Enciu (S&D).(RO) Yhä rohkaisevammat viestit, joita Euroopan unioni on viime aikoina lähettänyt Chişinăuhun, otetaan siellä hyvin innostuneesti vastaan. Tämä johtuu siitä, että enemmistö Moldovan kansalaisista elättää suuria toiveita maan tulevasta jäsenyydestä Euroopan unionissa. Näitä toiveita on helppo ymmärtää.

Euroopan unioni on useaan otteeseen osoittanut, että se kykenee pelastamaan jäsenvaltioita taloudellisesta ahdingosta ja että sillä on tähän tarvittavat mekanismit. Osa vaikuttimista on kuitenkin jossain määrin huolestuttavia ja liittyy vaaraan moldovalaisten innostuksen hiipumisesta. Tähän on pääasiassa syynä se, että Moldovalle ehdotettu sopimusmalli ei tarjoa samoja takeita yhdentymisestä kuin Länsi-Balkanin alueen valtioille tarjottu vakautus- ja assosiaatiosopimus. Toisaalta sopimusneuvottelut vaativat enemmän aikaa, mikä todettiin jo alusta lähtien.

Mielestäni Euroopan unionin on myös ehdotettava kiireesti vaihtoehtoista ratkaisua, kuten mittavaa taloustukisuunnitelmaa, kenties jopa pienimuotoista Marshall-apua Moldovalle.

 
  
MPphoto
 

  Leonard Orban, komission jäsen. – (RO) Olen tehnyt yhden erittäin tärkeän havainnon: parlamentti antaa poliittisen tukensa suhteiden tiivistämiselle Moldovan tasavallan kanssa ja maan lähentämiselle Euroopan unioniin.

Minun on vastattava erityisesti joihinkin kysymyksiin, jotka juuri äsken esitettiin. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä liittyi Euroopan komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston väliseen koordinointiin makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisen yhteydessä. Kuten aiemmin totesin, komissio tekee tiivistä yhteistyötä IMF:n kanssa avunantomenettelyjen yhteensovittamiseksi. Vielä on liian aikaista sanoa, millaisia näistä sopimuksista tulee, mutta nähdäksemme Euroopan unioni saattaa haluta varmistaa, että sopeutusohjelmaan sisältyy myös joukko uudistuksia, joita pidämme keskeisinä hyvän ja hallintotavan ja kestävän kasvun turvaamiselle tulevaisuudessa.

Muille maille tarkoitetuista makrotaloudellisista rahoitusapuohjelmista saatujen kokemusten perusteella on mahdollista, että yksityiskohtaisista avunantomenettelyistä käytävien neuvottelujen yhteydessä ilmaantuu tiettyjä edellytyksiä, jotka liittyvät nimenomaan esimerkiksi useiden puhujien mainitsemaan hyvään hallintotapaan ja Euroopan naapuruuspolitiikan yhdenmukaistamiseen. Haluan jälleen kerran korostaa seuraavaa: niiden sääntöjen perusteella, joita komission on noudatettava, se ei pysty itse myöntämään makrotaloudellista apua. Näin ollen Moldovan tasavallan viranomaisten ja Kansainvälisen valuuttarahaston on tehtävä keskinäinen sopimus. Ilman tätä sopimusta makrotaloudellista rahoitusapua, jota olemme yksityiskohtaisemmin käsitelleet, ei voida myöntää.

Toisaalta haluan vakuuttaa teille, että komissio yhteensovittaa toimintaansa Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa. IMF:n valtuuskunta on parhaillaan Chişinăussa. Kuten olen jo todennut, kollegamme ECFIN-pääosastosta ovat myös Chişinăussa koordinoimassa sekä Kansainvälisen valuuttarahaston että Moldovan tasavallan viranomaisten kanssa käytävää vuoropuhelua.

Toinen mainittu asia käsittelee sitä, mitä muuta väestölle tarkoitettua apua Euroopan unioni voi antaa Moldovan tasavallalle osoittaakseen, että me todella haluamme tukea paitsi Moldovan tasavallan viranomaisia myös sen väestöä. Kerron vain muutaman esimerkin. Moldovalaiset ovat saaneet ja saavat jatkossakin erityistä hyötyä yhteisön avusta.

EU osallistuu tieinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen, Chişinăun lentokentän nykyaikaistamiseen, Chişinăussa sijaitsevan Moldovan suurimman sairaalan laajentamiseen sekä ensisijaisen lääkinnällisen avun vakiinnuttamiseen. Tämän vuoden keväällä toimitimme 4,5 miljoonan euron arvosta lääkinnällisiä laitteita 60 klinikalle Moldovan tasavallassa.

Moldova saa palestiinalaisalueiden jälkeen eniten yhteisön tukea henkeä kohti. Euroopan naapuruuspolitiikan avustusmäärärahoja, jotka olivat 40 miljoonaa euroa vuonna 2007, lisättiin tänä vuonna 62 miljoonaan euroon, ja niiden määrän ennustetaan edelleen kasvavan.

Emme tällä hetkellä pysty tarkasti ilmoittamaan sen makrotaloudelliseen tukeen sekä muihin ohjelmiin ja tukimuotoihin sisältyvän rahoitusapupaketin kokoa, jonka aiomme myöntää. Tukisumma ilmoitetaan, kunhan pääsemme Moldovan tasavallan viranomaisten kanssa sopimuksentekovaiheeseen – sellaisen sopimuksen, joka vastaa juuri kyseisen maan tarpeita.

Esiin nostettiin vielä kaksi kysymystä. Toinen niistä koskee Moldovan tasavallan kanssa tehtävän uuden assosiaatiosopimuksen neuvotteluaikataulua. Haluan kertoa, että viime viikolla Euroopan komissio lähetti valtuuskunnan Chişinăuhun kuulemaan viranomaisia uusiin sopimusneuvotteluihin liittyvistä teknisistä kysymyksistä.

Neuvottelujen asialistalle kuuluvat neuvottelujen rakenne, tavoitteet ja aikataulu sekä tulevat sopimusasiat. Siksi neuvottelemme parhaillaan tästä kysymyksestä.

Viimeinen asia, jonka haluan mainita, koskee viisumivapautta. Itäisen kumppanuuden käynnistämisestä 7. toukokuuta 2009 annetun yhteisen julistuksen mukaan Euroopan unioni aikoo toteuttaa toimenpiteitä, joilla edistetään viisumivapautta vähitellen asettamalla pitkän aikavälin tavoitteeksi kaikkien itäiseen kumppanuuteen osallistuvien valtioiden viisumivapaus. Tämä edellyttää hyvään hallintotapaan ja turvallisuuteen liittyvien vaatimusten täyttämistä sekä matkustusturvallisuuden takaamista.

Nykyisessä ratkaisuvaiheessa Euroopan komissio odottaa erityisen kiinnostuneena neuvoston keskustelua viisumivapautta koskevan jäsennellyn vuoropuhelun aloittamisesta Moldovan tasavallan kanssa. Toistaiseksi olemme kannustaneet, ja kannustamme edelleen voimakkaasti, Moldovan tasavallan viranomaisia jatkamaan oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden alaan liittyviä uudistuksia, jotka epäilemättä edistävät viisumijärjestelyjen helpottamista koskevia neuvotteluja.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen.(RO) Euroopan komission kertomus Moldovan tasavallan talous- ja rahoitustilanteesta on täysin yksiselitteinen. Chişinăussa toimiva hallitus elää vaikeita aikoja, jotka johtuvat maailmanlaajuisen talouslaman lisäksi myös taloutta koskevista päätöksistä, jotka olivat vääriä tai joita edellinen hallitus lykkäsi liian pitkään. Lisäksi varmaa on tällä hetkellä se, että Moldovan tasavalta on selvästi ilmoittanut kannattavansa eurooppalaista vaihtoehtoa ja haluaa olla paljon enemmän kuin vain Euroopan unionin rajanaapuri.

Tällä hetkellä Moldova tarvitsee tukea selviytyäkseen taloudellisesta taantumasta ja etsii liittolaisia. Moldova on erottamaton osa Eurooppaa, ja yhteisö voisi rohkaisun ja tukea ja lähentymistä koskevien julkilausumien lisäksi antaa tukea erityistoimenpiteiden muodossa. Elämme yhteenliittyneessä, globaalissa Euroopassa, jossa mikään hallitus ei yksin pysty tekemään ihmeitä, varsinkaan kun kansa, jonka sen omat johtajat ovat unohtaneet aivan liian kauan sitten, odottaa niitä yhdessä yössä.

EU:n yhteistyötarjous Moldovalle ja Moldovan hallituksen ja EU:n tiiviimpi lähentyminen vahvistavat sijoittajien luottamusta Moldovaan. Tämä puolestaan heijastuu pitkällä aikavälillä vakauteen ja kasvuun.

 
  
MPphoto
 
 

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen.(RO) Moldovan tasavallan demokratiakehitys on ollut vaikeaa, ja se on nyt kääntynyt Euroopan puoleen. Chişinăussa toimivan uuden enemmistöhallituksen asema on kuitenkin horjuva, sillä sekin on toipumassa parlamentin päätöksestä lykätä Moldovan presidentin valinnasta toimitettavaa äänestystä.

Samanaikaisesti vaikealla taloustilanteella, joka uudella hallituksella on vastassaan, saattaa olla vakavia yhteiskunnallisia ja poliittisia jälkiseurauksia. Tässä tilanteessa tarvitaan kiireellistä, mittaavaa apua Euroopan unionilta monilla aloilla, joihin kuuluvat myös tulevan assosiaatiosopimuksen kolme osaa: poliittinen sopimus, vapaakauppasopimus ja viisumivapaus.

Rahoitustuella on ratkaiseva merkitys Moldovan vakauden varmistamisessa sekä demokraattisten ja taloudellisten uudistusten edistämisessä. EU:n ja IMF:n on todellakin myönnettävä merkittävää makrotaloudellista tukea talousarvion alijäämän sekä myöhemmässä vaiheessa syntyvien sosiaalimenojen kattamiseksi

On toivottavaa, etteivät Moldovan presidentinvaalit sekä Euroopan komissiossa ja EU:n puheenjohtajuudessa tapahtuvat muutokset vaarantaisi suorastaan ensisijaisen tärkeää EU:n tukea tälle aivan lähituntumassamme sijaitsevalle valtiolle, jonka alueella on parhaillaan käynnissä EU:n rajoja lähinnä oleva ratkaisematon konflikti. Tätä seikkaa ei pidä vähätellä, sillä se vaikuttaa suoraan Itä-Euroopan vakauteen ja EU:n rajaturvallisuuteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Rafał Kazimierz Trzaskowski (PPE), kirjallinen.(PL) Moldovan tasavalta on Euroopan unionille erittäin tärkeä kumppani, ja maan sisäinen tilanne vaikuttaa koko alueen vakauteen. Uusi hallitus haluaisi maan liittyvän tulevaisuudessa Euroopan unioniin, ja tästä syystä meidän olisi autettava sitä pitämään maassa toteutettavat muutokset oikeansuuntaisina. Tässä yhteydessä on erittäin tärkeää hyödyntää itäisen kumppanuuden tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia, jotka edellyttäisivät assosiaatiosopimuksen allekirjoittamista ja viisumipolitiikan vapauttamista. Euroopan unionin on muistettava, miten tärkeää on tukea entisiä neuvostovaltioita, jotka pyrkivät demokratisoimaan poliittista elämäänsä.

 
  
MPphoto
 
 

  Iuliu Winkler (PPE), kirjallinen.(RO) Puheenjohtajavaltio Ruotsin ilmoitus uusien sopimusneuvottelujen aloittamisesta Moldovan tasavallan kanssa mahdollisimman pian kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen korvaamiseksi on enemmän kuin tervetullut, kun otetaan huomioon Moldovan uusi poliittinen tilanne. Chişinăussa toimivan parlamentin muodostama Eurooppa-myönteinen enemmistöhallitus on lujittanut Moldovan tasavallan tulevaisuutta EU:ssa.

Mielestäni Euroopan unionin on tuettava Moldovan tasavaltaa varsinkin nyt, kun talouskriisin vaikutukset ovat syvällekäyviä, myöntämällä sille myös rahoitusta. Samalla on selvitettävä mekanismit, joiden avulla edistetään Moldovan tasavallassa tehtäviä muutoksia, jotka puolestaan tuovat sen lähemmäksi sen tavoittelemaa EU:n jäsenyyttä. Taloudelliset yhteistyömekanismit ja kauppasopimukset ovat tehokkaita välineitä Moldovan tasavallan eurooppalaisen tulevaisuuden toteuttamisessa.

Euroopan unionin alkuvuonna 2006 myöntämä kaupallinen etuuskohtelu ja Moldovan liittyminen CEFTA-sopimukseen vuonna 2007 yhdessä muiden Länsi-Balkanin alueen valtioiden kanssa, joista jotkut ovat EU:n ehdokasvaltioita, liittävät Moldovan talouden EU:n sisämarkkinoihin. Juuri tässä yhteydessä sille voi tarjoutua mahdollisuus päästä EU:n jäseneksi. Mielestäni EU:n toimielinten on kiinnitettävä erityistä huomiota paitsi poliittisiin suhteisiin myös talous- ja kauppasuhteisiin Moldovan tasavallan kanssa.

 

6. Georgian konfliktia käsittelevän riippumattoman kansainvälisen tiedonkeruuvaltuuskunnan raportti (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies.(EN) Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma Georgian konfliktia käsittelevän riippumattoman kansainvälisen tiedonkeruuvaltuuskunnan raportista.

 
  
MPphoto
 

  Vytautas Landsbergis (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, käytän työjärjestyspuheenvuoron. Haluan esittää vastalauseeni jonkun omavaltaisesta toiminnasta sihteeristössä. Georgian tiedonkeruuvaltuuskunnasta käytävää keskustelua varten laadittiin puhujalista, mutta tiettyjen puhujien nimet, omani mukaan luettuna, on poistettu. Siksi pyydän puheaikaa sen mukaan, kuin vielä aivan viime hetkiin asti oli sovittu. Pyydän puheenvuoroa Ioannis Kasoulidesin jälkeen.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Hyvä Vytautas Landsbergis, vaikuttaa siltä, että puheenvuoroja on ainoastaan ryhmien edustajilla, ja PPE-ryhmän puhuja on jo valittu. Voin kuitenkin antaa teidän käyttää catch-the-eye-menettelyn mukaisen puheenvuoron.

 
  
MPphoto
 

  Leonard Orban, komission jäsen. – (RO) Olen tyytyväinen, että minulla on tilaisuus keskustella tänään kanssanne Georgiasta. Vajaa vuosi Georgian ja Venäjän aseellisen konfliktin jälkeen Georgialla on edessään monia suoraan Euroopan unionin etuihin liittyviä haasteita, ja meidän on annettava Georgialle jakamaton huomiomme.

Sveitsin suurlähettilään Heidi Tagliavinin johtaman, Georgian konfliktia käsittelevän riippumattoman kansainvälisen tiedonkeruuvaltuuskunnan raportti laadittiin neuvoston päätöksellä Euroopan unionin pyynnöstä. Raportti on kuitenkin täysin riippumaton, eikä Euroopan unioni ole osallistunut lainkaan sen laatimiseen eikä vaikuttanut millään tavoin sen sisältöön. Näin ollen en käsittele raportin tuloksia yksityiskohtaisesti.

Mielestämme raportti on saavuttanut päätavoitteensa, joka oli tehdä selkoa elokuussa 2008 sattuneista tapahtumista sekä konfliktin keskeisistä syistä. Raportissa tuodaan selvästi esiin, että mikään yksittäinen osapuoli ei ole syypää konfliktiin, kuten ei konfliktitilanteissa yleensäkään. Sekä Georgian että Venäjän toimia arvostellaan. Toinen raportissa vahvistettu kokemus on se, että kansainväliseltä yhteisöltä edellytetään nopeampia ja määrätietoisempia toimia äärimmilleen jännittyneissä tilanteissa, jotka saattavat johtaa väkivaltaan.

Euroopan unioni pitää tiukasti kiinni sitoumuksista, jotka se on antanut Georgian alueellisesta koskemattomuudesta. Tällä hetkellä meidän pitäisi kaikin keinoin pyrkiä välttämään uusia konflikteja ja ratkaisemaan nykyiset jännitteet rauhanomaisesti, sillä tämä on ainoa keino edistää alueen vaurautta ja vakautta pitkällä aikavälillä.

Hyvät parlamentin jäsenet, sota on jättänyt syvän jäljen georgialaisiin, ja maalla on edelleen ratkaistavanaan merkittäviä ongelmia, kuten tuhansien asuinseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden perustarpeiden täyttäminen. Näin ollen voin tyytyväisenä todeta, että Euroopan komission jäsenvaltioiden ja muiden osapuolten tuella valmisteleman konfliktin jälkeisen apupaketin täytäntöönpano sujuu hyvin. Kuten tiedätte, Euroopan komission paketista myönnetään apua jopa 500 miljoonaa euroa vuosina 2008–2010. Niiden alojen joukossa, joihin paketissa kiinnitetään huomiota, ovat maan sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden tarpeet ja taloudelliset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on luoda talouskasvua ja edistää työllisyyttä. Lisäksi Euroopan komissio on ehdottanut, että Georgialle pitäisi myöntää 46 miljoonan euron arvosta makrotaloudellista rahoitusapua, jotta sitä autetaan selviytymään rahoitus- ja talouskriisin vaikutuksista.

Toistaiseksi Georgiassa toteutettava Euroopan unionin tarkkailuoperaatio on edelleen ainoa kansainväliseen läsnäoloon perustuva maan tilanteen seurantaoperaatio. Sen merkitys on keskeinen, mutta haluaisimme silti laajentaa sen toimintaa koko alueelle. Genevessä Euroopan unionin, Etyj:n ja YK:n johdolla käytävät neuvottelut tarjoavat ainutlaatuisen tilaisuuden kaikkien osapuolten väliseen poliittiseen vuoropuheluun. Teemme jatkossakin kaikkemme edistääksemme rakentavia keskusteluja, jotka johtavat konkreettisiin tuloksiin.

Maan sisällä siirtymään joutuneita henkilöitä ja humanitaarisia näkökohtia käsittelevä työryhmä, jonka puheenjohtajina toimivat Euroopan komissio ja UNHCR, keskustelee parhaillaan takaisin palaavia pakolaisia ja maan sisällä siirtymään joutuneita sekä muita asuinseudultaan siirtymään joutuneita henkilöitä koskevasta toimenpidepaketista, joka on tarkoitus hyväksyä. Samanaikaisesti molemmat konfliktinesto- ja ratkaisumekanismit tuottavat myönteisiä tuloksia Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa vähentämällä konfliktien määrää ja helpottamalla kyseisten henkilöiden pääsyä rajan yli.

Kun otetaan huomioon lähimenneisyyden tapahtumat, on tärkeää lujittaa vakautta, turvallisuutta ja vaurautta Georgiassa. Taloudellisten ja poliittisten uudistusten tarve Georgiassa on suurempi kuin koskaan. Prahassa toukokuussa käynnistynyt itäinen kumppanuus muodostaa tärkeän lähtökohdan sen tuen lujittamiselle, jota EU antaa Georgiassa sekä kahdenvälisesti että tekemällä monenkeskistä yhteistyötä muiden alueella toimivien kumppaneiden kanssa. Eräs keskeinen tekijä on ehdotus poliittisten suhteiden ja kauppasuhteiden lujittamisesta. Ulkosuhteiden neuvosto sopi itäisen kumppanuuden mukaisesti syyskuussa siitä, että uusien sopimusten neuvottelua koskevat ohjeet on laadittava kaikille kolmelle Etelä-Kaukasiassa sijaitsevalle maalle, Georgia mukaan luettuna.

Poliittisten suhteiden lujittamisen lisäksi ehdotamme, että uuteen sopimukseen Georgian kanssa kuuluisi laajemman, kattavan vapaakauppa-alueen perustaminen. On tärkeää mainita, että tällainen alue varmistaisi Georgian talouden asteittaisen mukauttamisen EU:n sisämarkkinoihin. On täysin selvää, että tämä kunnianhimoinen pitkän aikavälin tavoite edellyttää Georgialta edelleen uudistusten toteuttamista edistäviä toimia ja niiden tukemista. Neuvottelut laajemmasta, kattavasta vapaakauppa-alueesta käynnistyvät vasta kun tarvittavat edellytykset täyttyvät.

Lisäisin vielä, että ainakin Georgian-suhteiden osalta toimintamme ihmisten välisten yhteyksien lisäämiseksi edistyy. Komissio on saattanut päätökseen neuvottelut viisumivapauden edistämistä ja takaisinoton varmistamista koskevasta sopimuksesta, jonka teksti on saatavilla neuvostossa. Toivomme, että menettelyt voidaan lyödä lukkoon mahdollisimman pian.

Hyvät parlamentin jäsenet, luullakseni olemme kaikki samaa mieltä siitä, että Georgia on keskeinen toimija EU:n lähialueella. Näin ollen on ensiarvoisen tärkeää pitää kiinni tässä maassa tehdyistä sitoumuksista, jotta voimme auttaa sitä ratkaisemaan lukuisat edessään olevat haasteet, jotka liittyvät etenkin sen uudistusohjelman toteuttamiseen. EU:n suhteet Georgiaan syvenevät ja tiivistyvät sitä mukaa kun Georgia edistyy konkreettisten poliittisten ja taloudellisten uudistusten toteuttamisessa.

 
  
MPphoto
 

  Ioannis Kasoulides , PPE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, ensinnäkin panemme merkille juuri saamamme riippumatonta tiedonhankintatehtävää koskevan raportin. Tämänkaltaisissa olosuhteissa on hyvin vaikea sanoa, kuka pani tapahtumat liikkeelle ja kuka seurasi perässä. Merkittävää on se, että vuoden kuluttua konfliktista tosiasiat on selvitetty ja että ne rikkovat monia periaatteita, joita Euroopan unionin on puolustettava.

Arvoisa komission jäsen, kuten alussa totesitte, periaatteena on Georgian alueellisen koskemattomuuden puolustaminen. EU:n diplomaattisten ja muiden toimien ei koskaan pitäisi edistää yksipuolisia itsenäisyysjulistuksia tai separatismia. Voimankäytön takia tapahtuneet tosiasiat eivät ole, eivätkä koskaan voi olla, hyväksyttäviä.

Toiseksi kyse on asuinseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden oikeudesta palata koteihinsa ja tiluksillensa: sanojenne mukaan perusoikeudesta liikkua rajojen yli. EU:n pitäisi toimintalinjoissaan keskittyä maanomistukseen ja asuttamiseen sekä tehdä aloitteita ratkaistakseen nämä humanitaariset ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset riippumatta poliittisten ratkaisujen tuloksista.

Kolmanneksi vihollisuudet Etelä-Ossetiassa ovat osoittaneet, ettei sellaista kuin "jäätynyt konflikti" ole olemassa. Sana "jäätynyt" synnyttää mielikuvan rauhoittumisesta. Kansainvälisen yhteisön välinpitämättömyys saattaa johtaa konfliktin pitkittymiseen, ja ratkaisematon konflikti on varteenotettava uhka rauhalle ja vakaudelle. Vuoden kuluttua selkkauksesta korostan jälleen kerran Euroopan unionin ja puheenjohtajavaltio Ranskan menestyksekästä panosta nopean tulitauon ja sitä valvovan tarkkailuvaltuuskunnan aikaansaamisessa. EU:n tarkkailijoiden läsnäolo on tae siitä, ettei yksikään osapuoli voi vastedes syyttää mielivaltaisesti toista osapuolta vihollisuuksien aloittamisesta. Nyt olisi pyrittävä poliittiseen ratkaisuun, olipa se miten vaikeaa hyvänsä, ja Genevessä heti vihollisuuksien jälkeen käynnistettyjen poliittisten neuvottelujen jatkamista pitäisi tukea.

Kannatamme pyrkimyksiä tehdä itäisten kumppanuusjärjestelyjen yhteydessä uusi assosiaatiosopimus, joka ei rajoitu kaupankäynti- ja investointimahdollisuuksiin. Kannatamme myös lyhytaikaisten viisumien myöntämismenettelyjen helpottamista koskevaa sopimusta sekä Euroopan yhteisön ja Georgian välistä takaisinottosopimusta, ja olemme tyytyväisiä konfliktin jälkeisen apupaketin sujuvaan toimintaan.

 
  
MPphoto
 

  Zoran Thaler, S&D-ryhmän puolesta.(SL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, arvoisat komission jäsenet, olemme tyytyväisiä sveitsiläisen diplomaatin Heidi Tagliavinin johtaman kansainvälisen tiedonkeruuvaltuuskunnan puolueettomaan ja riippumattomaan selvitykseen Georgian vuoden 2008 konfliktista sekä siitä laadittuun raporttiin. Ennen lukuisia siviiliuhreja vaatineiden vihollisuuksien leimahtamista Etelä-Ossetiassa elokuun 7. ja 8. päivän välisenä yönä eri tahojen harjoittama provokaatio oli jatkunut jo kuukausia. Venäjän sotilaallinen väliintulo ja sen hyökkäys Georgiaan olivat kohtuuttomia ja tuomittavia. Konfliktin molemmat osapuolet syyllistyivät kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin, minkä ovat vahvistaneet sekä raportti että useat järjestöt, muun muassa Human Rights Watch.

Mitä meidän nyt pitää tehdä? Venäjän on noudatettava rauhansopimusta kaikilta osin. Ensinnäkin sen on vetäydyttävä alueilta, joita se on miehittänyt 7. elokuuta 2008 lähtien. Sen pitäisi järjestää EU:n tarkkailuvaltuuskunnan ja kansainvälisten elinten kuten YK:n jäsenille välittömästi vapaa ja rajoittamaton pääsy Etelä-Ossetiaan, jotta ne pystyvät valvomaan tulitaukoa ja toimittamaan humanitaarista apua. Etelä-Ossetiassa on edelleen noin 25 000–30 000 asuinseudultaan siirtymään joutunutta georgialaista, ja Etelä-Ossetian tosiasiallista valtaa käyttävien viranomaisten on helpotettava heidän kotiinpaluutaan.

Georgian alueellista koskemattomuutta ei pidä kyseenalaistaa. Georgiassa on kuitenkin huolestuttavia merkkejä autoritaarisuudesta. Presidentti Mihail Saakašvilin harjoittama oikeusjärjestelmän väärinkäyttö, lisääntyvä vihamielisyys kaikkia vastakkaisia näkemyksiä kohtaan, sananvapauden jatkuva väheneminen ja toisinaan ristiriitoihin johtanut kansallismielinen retoriikka ovat kaikki haitallisia Georgialle. Georgia voi palata Eurooppa-myönteiselle ja demokraattiselle linjalle ja herättää muiden alueen maiden kiinnostuksen vain, jos se puolustaa ruusuvallankumouksessa omaksumiaan ihanteita. Kaikkien toimijoiden pitäisi hyödyntää vilpittömässä mielessä Geneven neuvotteluissa tarjoutuvia tilaisuuksia. Kaukasian tilanteeseen on kiinnitettävä vakavaa huomiota EU:n ja Venäjän seuraavassa huippukokouksessa.

 
  
MPphoto
 

  Kristiina Ojuland, ALDE-ryhmän puolesta. (ET) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, käyttäessäni puheenvuoron Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän nimissä minulla on tilaisuus antaa tunnustusta raportin laatijalle. Raportilla on äärimmäisen tärkeä rooli, vaikka se vain kumoaa laajalle levinneen uskomuksen – Venäjän federaation levittämän uskomuksen – että Georgia aloitti sodan. Samanaikaisesti raportti on tasapuolinen ja siinä arvostellaan konfliktin molempia osapuolia, vaikka todetaankin, että ne eivät voineet estää konfliktia. Raportti on todellakin merkittävä, sillä siinä todetaan erittäin selvästi, että Venäjän federaatio järjesti heti konfliktin alusta lähtien harjoituksia Etelä-Ossetian alueella ja toimitti eteläossetialaisille sotilasteknologiaa ja muutakin sotilaskalustoa.

Toinen keskeinen seikka raportissa on ehdottomasti kysymys, joka liittyy passien jakamiseen vieraan valtion kansalaisille. Venäjän federaatio on vuosien ajan jakanut passeja sekä Abhasiassa että Etelä-Ossetiassa ja siten toiminut vastoin kansainvälistä oikeutta, puhumattakaan hyvien naapuruussuhteiden heikentämisestä. Vaikka raportissa todetaan varsin selvästi, että passien jakaminen ei ole tehnyt Etelä-Ossetiassa ja Abhasiassa elävistä ihmisistä Venäjän federaation kansalaisia, he ovat silti vain oikeudellisesti Georgian kansalaisia, ja myös tästä syystä Venäjän federaation väite, että se suojeli tai lähetti ihmisiä suojelemaan omia kansalaisiaan Etelä-Ossetiassa, ei todellakaan pidä paikkaansa. Toinen merkittävä seikka raportissa on ehdottomasti se, että siinä käsitellään Etelä-Ossetian alueella sijaitsevien georgialaiskylien etnisiä puhdistuksia. Se on hyvin tärkeä näkökohta. Valitettavasti raportissa ei kuitenkaan käsitellä Venäjän federaation Abhasiassa vuodesta 1991 harjoittamaa etnistä puhdistusta. Tuolloin lähes neljännesmiljoona georgialaista pakotettiin Georgian itsenäistymisen takia lähtemään kotimaastaan Abhasiasta.

Arvoisa puhemies, lopuksi haluan vielä todeta, että kaikkein tärkein raportissa mainittu seikka on tietenkin se, että Georgian itsenäisyyttä, itsemääräämisoikeutta, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta on kunnioitettava. Meille on tärkeintä tänään kysyä, onko tämä todella mahdollista. Vaikka vietämmekin ennen pitkää Berliinin muurin murtumisen 20-vuotisjuhlallisuuksia, haluaisin kysyä, hyvät kollegat, milloin voimme juhlia sitä päivää, jolloin Abhasia ja Etelä-Ossetia liitetään Georgiaan?

 
  
MPphoto
 

  Ulrike Lunacek, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan edellisten puhujien tavoin onnitella lämpimästi Heidi Tagliavinia ja hänen ryhmäänsä raportista, jonka he saivat laadituksi.

Raportissa tuotiin hyvin selvästi esiin, että molemmat osapuolet olivat vastuussa elokuussa 2008 lopulta puhjenneen konfliktin laajentumisesta. On selvää, että Venäjä oli vahvistanut sotilaallista läsnäoloaan Etelä-Ossetiassa, joka oli Georgian aluetta. On kuitenkin myös selvää, että kyseiset provokaatiot saivat Georgian presidentin Mihail Saakašvilin ylireagoimaan. On tärkeä toteamus, että molemmat osapuolet olivat vastuussa, ja nyt meidän on pohdittava, miten asiat voivat tulevaisuudessa kehittyä. Se oli tämän raportin pääasiallinen saavutus. Olen myös täsmälleen samaa mieltä kaikkien niiden kanssa, jotka totesivat, että Georgian ja kaikkien muidenkin maiden alueellista koskemattomuutta on kunnioitettava. Kansainvälistä oikeutta on noudatettava.

On kuitenkin myös tärkeää pohtia joitakin konfliktin syitä: vihamielistä, muukalaisvastaista ja kansallismielistä kielenkäyttöä, joka osaltaan vaikutti konfliktin kehittymiseen. Toiseksi on kysyttävä, mitä EU nyt aikoo tehdä. EU:lla on alueella tarkkailuvaltuuskunta, mikä on tärkeää, mutta sen on voitava päästä kaikkialle Georgiaan tukeakseen asuinseudultaan siirtymään joutuneita ja muita henkilöitä.

Nyt käymissämme keskusteluissa – komission jäsen on ehdottanut vapaakauppa-alueen muodostamista Georgian kanssa, ja parlamentti keskustelee mikrorahoitusavun myöntämisestä Georgialle – EU:n on ehdottomasti myös pohdittava Georgialle asetettavia ehtoja esimerkiksi sen puolustusmenojen vähentämiseksi. Georgian puolustusmenot ovat viime vuosina kasvaneet, mikä puolestaan on pois muilta aloilta, kuten sosiaaliasioista, kansalaisyhteiskunnasta ja tiedotusvälineiden vapaudesta. EU:n on valvottava tätä hyvin tarkasti. Lyhyesti sanoen EU:n on tärkeää tukea pyrkimyksiä vihamielisen kielenkäytön lieventämiseksi ja asettaa rahoitustuelle ehtoja.

 
  
MPphoto
 

  Milan Cabrnoch, ECR-ryhmän puolesta.(CS) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ilmaisen ECR-ryhmän puolesta sekä yhteistyöstä Georgian parlamentin kanssa vastaavan Euroopan parlamentin valtuuskunnan puolesta, jonka puheenjohtaja olen, tyytyväisyyteni tiedonkeruuvaltuuskunnan esittämään raporttiin. Raportti on uskottava, eikä mikään konfliktin osapuolista ole asettanut sitä kyseenalaiseksi. Seuraamme tilannetta Georgiassa tiiviisti ja valvomme myös Georgian Nato-jäsenyyden valmisteluihin liittyviä yksityiskohtia. Kannatamme varauksetta Georgian alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia itsenäisenä valtiona. Emme voi hyväksyä ajatusta, että Georgia tai mikään muukaan maa kuuluisi yksinomaan Venäjän Federaation tai jonkin toisen valtion vaikutuspiiriin. Georgiassa vuosi sitten sattuneen sotilaallisen konfliktin takia seuraamme erityisen huolestuneina varsinkin Etelä-Ossetian tilannetta. Olemme huolestuneita tulitaukosopimusten noudattamista koskevasta tilanteesta ja erityisen huolestuneita niiden pakolaisten tilanteesta, jotka pakotettiin jättämään kotinsa eivätkä voi palata niihin. EU:n humanitaarinen apu ei valitettavasti tällä hetkellä pääse perille Ahbasiaan ja Etelä-Ossetiaan. Sekä etniset georgialaiset että muut asukkaat joutuvat nykyisin kärsimään näillä alueilla. Mielestämme on myös erittäin valitettavaa, että EU:n Georgiaan lähettämät riippumattomat rauhantarkkailijat eivät ole voineet työskennellä näillä alueilla.

Raportin mukaan konfliktin molemmat osapuolet loukkasivat kansainvälistä oikeutta. Meidän tehtävämme ei ole tuomita, mutta raportista käy kuitenkin ilmi, että Venäjän federaatio ylitti toimissaan selvästi välttämättömän puolustuksen yleiskäsitteen rajat. Olemme erittäin huolestuneita raportin tiedoista, jotka koskevat etnistä puhdistusta ja siviiliväestöön kohdistuvaa väkivaltaa sekä konfliktin aikana että sen jälkeen. Tulevaisuudessa aiomme parlamenttien välisen komitean työn kautta edistää väkivaltaisuuksien välitöntä päättymistä ja sellaisten saartojen välitöntä lopettamista, jotka estävät humanitaarisen avun toimittamisen todellisille avuntarvitsijoille, kansainvälisten rauhantarkkailijoiden alueelle pääsyä ja viattomiin siviileihin kohdistuvien konfliktivaikutusten mahdollisimman tehokasta lievittämistä. Tuemme kaikkia toimia, jotka johtavat konfliktin päättymiseen ja Georgian alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin palauttamiseen.

 
  
MPphoto
 

  Bastiaan Belder, EFD-ryhmän puolesta.(NL) Arvoisa puhemies, "voittajia ei ole", todetaan Georgiassa kesällä 2008 puhjennutta aseellista konfliktia käsittelevän tiedonkeruuvaltuuskunnan raportissa. En ole samaa mieltä tästä päätelmästä.

Konfliktin voittaja oli ja on edelleen Venäjä. Georgian presidentin avustuksella Venäjän hallitus saattaa määrätietoisesti ja sotilaallisin keinoin loppuun Abhasian ja Etelä-Ossetian poliittisen liittämisen alueeseensa. Häviäjä on Georgian valtio, vaikka se voi sivumennen sanoen saada lohtua Venäjän ortodoksisen kirkon tuesta. Kirkko pitää edelleen abhaaseja ja eteläossetialaisia Georgian kansalaisina. Haluan korostaa Moskovan patriarkaatin myönteistä suhtautumista, joka varmasti on hyvä esimerkki epäröiville jäsenvaltioille.

Heidi Tagliavinin johtama valtuuskunta arvostelee aiheellisesti Venäjän passien jakamista joukoittain Georgian kansalaisille Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa ja pitää sitä kansainvälisen oikeuden vastaisena. Georgian suvereniteetin heikentämistä täysin vastaava esimerkki on Ukrainan kansallisen suvereniteetin heikentäminen Krimillä, jossa Venäjä jakaa uusia passeja avokätisesti Ukrainan kansalaisille.

Näin ollen Euroopan unionin pitäisi vetää Tagliavinin-ryhmän raportista se tärkeä poliittinen johtopäätös, että EU:n pitäisi aktiivisesti auttaa Ukrainan hallitusta puolustautumaan kaikkia maan kansallista itsenäisyyttä uhkaavia naapurivaltioita vastaan. EU:n hankkeet Krimillä, samoin kuin Georgiassa, tarjoavat loistavan tilaisuuden tähän.

 
  
MPphoto
 

  Franz Obermayr (NI).(DE) Arvoisa puhemies, Kaukasiassa vuonna 2008 puhjennut konflikti, jota kutsutaan myös viiden päivän sodaksi, oli valitettava Georgian ja Venäjän välinen aseellinen sotilaskonflikti Georgian alueella, ja se koski myös niin kutsuttuja "luopiomaakuntia" eli Etelä-Ossetiaa ja Abhasiaa.

Koska kansainvälisen median raportointi sodan tapahtumista ja taustatekijöistä oli usein valitettavan yksipuolista, haluan selventää muutamia seikkoja: Yhdysvallat tuomitsi jyrkästi Venäjän sotilasoperaation kuvaillen sitä pelkäksi uhitteluksi ja voimannäytöksi ja puolusti Georgian kantaa. Tässä yhteydessä on ensinnäkin todettava, että Venäjä ei ollut hyökkäävä osapuoli ja vastasi presidentti Mihail Saakašvilin aloittamaan sotaan. Pannessaan jälleenyhdistymisohjelmansa täytäntöön hän tiesi varsin hyvin, että hänellä oli vastassaan kaikkivoipa vastustaja, mutta hän luotti Naton ja Yhdysvaltojen turvaavan selustansa, ja päätti siksi riistää luopiomaakunnat takaisin voimakeinoin.

Venäjän reaktio oli epäilemättä kohtuuton, mutta se tehtiin kansainvälisen oikeuden mukaisesti niin kutsutussa itsepuolustustilanteessa. Yhdysvallat ei selvästikään tukenut Georgiaa vain sen demokraattisen itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi, vaan sanottakoon, että sillä oli myös sotilaallisia ja poliittisia tavoitteita, jotka liittyivät varsinkin Georgian tehtävään strategisena vasallivaltiona Venäjän rajalla Kaukasiassa.

Georgialaisten pitäisi olla varovaisia antaessaan Yhdysvaltojen turvata selustansa. Riittää kun ajattelee Unkaria vuonna 1956, kun Yhdysvallat jälleen kerran tarjosi tukeaan, kuten tiedämme. Joka tapauksessa seuraukset olivat tuhoisat. Länsimaat jättivät unkarilaiset pulaan heidän vapaustaistelussaan.

Lopuksi haluan viitata 30. syyskuuta 2009 päivättyyn raporttiin, jossa EU:n ministerineuvoston perustama tutkintakomitea osoitti seikkaperäisesti, että georgialaisten mainitsema kansainvälisen oikeuden mukainen peruste hyökkäykselle oli pätemätön.

 
  
MPphoto
 

  Vytautas Landsbergis (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, valtuuskunnan johtaja Heidi Tagliavini esitti erillisessä lehdistötiedotteessa seuraavat huomautukset: "Todettakoon, että vuoden 2008 konflikti oli ennustettavissa ja ehkäistävissä"; "mutta kansainvälinen yhteisö käänsi selkänsä, aivan kuin se olisi luopunut paitsi taustalla olevan konfliktin ratkaisemisesta myös yhä hauraamman tulitauon ylläpitämisestä." Kenen mielestä olisi parempi ylläpitää kasvavaa epävarmuutta ja aseellista väkivaltaa, joka selvästi uhkaa päättyä murhenäytelmään?

Määritellessään välinpitämättömän kansainvälisen yhteisön Heidi Tagliavini mainitsi kolme oikeushenkilöä: Yhdistyneet Kansakunnat, Etyj:n ja Euroopan unionin. Nyt siis me, Euroopan parlamentti, olemme niiden kolmen ulkokultaisen joukossa, jotka näkivät ja tiesivät mutta eivät halunneet estää tuon 17 vuotta kestäneen sodan viimeisintä veristä vaihetta.

Myös muilla valtuuskunnan keskeisillä päätelmillä on yleistä merkitystä. Päätelmät ovat seuraavat: ei lisää rauhanturvaajia naapurimaista, sillä he yleensä turvaavat valtion määrättyjä alueita mutta eivät rauhaa. Pakkokeinoihin perustuvan suurvaltapolitiikan ja diplomatian vaikutus pieniin ja alistumattomiin naapurivaltioihin olisi pantava merkille, puhumattakaan merkittävistä aluemenetyksistä salakavalien alueliitosten kautta. Tässä konfliktissa ei ole voittajia. Kun kansainvälinen yhteisö kuuluu suuriin häviäjiin, poliittinen yhteistyökulttuuri on kärsinyt.

Vielä kaksi sitaattia: "Kansainvälisen oikeuden vakiintuneet periaatteet, kuten valtioiden itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden kunnioittaminen, sivuutettiin"; "seurauksena on edistyneistä poliittisen vuorovaikutuksen käytännöistä luopuminen Euroopassa".

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Jelko Kacin (ALDE).(SL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, minulla oli tilaisuus matkustaa Tbilisiin viime vuoden syyskuussa. Kysymys Georgian alueellisesta koskemattomuudesta ja vakaudesta vaikuttaa voimakkaasti yleiseen vakauteen alueella, jonka menneisyys on valitettavasti ollut pysyvästi epävakaa. Ei ole vain yhtä totuutta, vaan useita totuuksia, jotka usein ovat ristiriidassa keskenään. Kun poliittiset päätöksentekijät menettävät arvostelukykynsä, seuraukset ovat arvaamattomat ja laajakantoiset. Välittömät ja välilliset vahingot ovat valtavat, mutta seuraukset kohdistuvat ennen kaikkea viattomiin ihmisiin.

Suurvaltojen puuttuminen asiaan tai jommankumman osapuolen tukeminen eivät voi tuottaa hyviä tuloksia. Tarvitsemme toimia palauttaaksemme nykyisin olemattoman luottamuksen ja vahvistaaksemme sitä. Kaukasia on ongelmallinen alue, ja Balkanin tavoin sen menneisyys ylittää sen sieto- ja selviytymiskyvyn rajat. Hätäratkaisut ja muukalaisviha eivät koskaan tuota hyviä tuloksia. Vaikka kunnioituksen puute vähemmistöjen oikeuksia ja lakisääteisiä vapauksia kohtaan onkin konfliktin tärkein syy, todelliset syyt ovat tätä laajemmat, ja niihin kuuluu taloudellisia syitä, etupäässä energiaa ja geopolitiikkaa. Geopolitiikka kuitenkin edellyttää suurvalloilta vastuullista toimintaa, sillä ruohoa kasvaa aina niukasti elefanttien tallomilla alueilla. Noille elefanteille on opetettava, etteivät ne omista kaikkea ruohoa, eivät nyt eivätkä jatkossakaan.

 
  
MPphoto
 

  Paweł Robert Kowal (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, mielestäni parhaillaan käymässämme keskustelussa on erehdytty kiinnittämään huomiota pääasiassa Georgian vakavasta tilanteesta johtuvien oireiden hoitamiseen. Georgia on tällä hetkellä se maa, jossa ratkaistaan Euroopan unionin maine kansainvälisenä voimatekijänä. Tosiasia on, ettei kukaan ole noudattanut Nicolas Sarkozyn suunnitelmaa, ja se on jo unohtunut historian arkistoihin. Totta on myös se, että Venäjä jatkaa itsepintaisesti Abhasian ja Ossetian sotilaallista liittämistä alueeseensa, eikä Euroopan unioni pysty vahvistamaan asemaansa sellaisena vaikuttajana, jonka määräyksiä kunnioitettaisiin ainakaan silloin, kun kyse on Georgian tilanteesta. Paras osoitus tästä on se, että komission jäsen Benita Ferrero-Waldner on tänään poissa keskustelusta, ja ainoastaan komission jäsen Leonard Orban edustaa komission kantaa. Diana Wallis ei selvästikään pidä asiaa riittävän tärkeänä päätellen siitä, miten tiukasti hän rajoittaa tämän kysymyksen käsittelyyn varattua puheaikaa.

 
  
MPphoto
 

  Csaba Sógor (PPE).(HU) Tämä asia koskee suurvaltoja, vaikka kyseessä on ihmisoikeustilanne. Suurvaltojen pelinappuloiksi joutuneet siviilit, vähemmistöt ja demokratia ovat tässä tilanteessa aina uhreja. Siellä, missä erottelu ja erimielisyys pääsevät vallalle, tulee turvallisuuden tilalle epävarmuus, ja aseet puhuvat neuvottelujen sijasta. Mitä siis voidaan tehdä? Euroopan unionin on osoitettava jonkinlaista luotettavuutta. EU:n on omaksuttava vähemmistöpolitiikka, jolla taataan vähemmistöille oikeus käyttää äidinkieltään ja vaalia kulttuuriaan sekä oikeus itsehallintoon Ranskassa, Romaniassa, Kreikassa ja myös Slovakiassa. Ratkaisu Venäjän, Georgian, Etelä-Ossetian ja Abhasian tilanteeseen on EU:ssa. EU:n on löydettävä ratkaisu ja kyettävä näyttämään esimerkkiä näille maille.

 
  
MPphoto
 

  Charles Tannock (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, vaikka pitääkin tosiasiallisesti paikkansa, että presidentti Mihail Saakašvili aloitti hyökkäyksen Etelä-Ossetiassa vuonna 2008, hän teki sen vasta provosoituneena muun muassa ankarista talouspakotteista ja Venäjän lisättyä joukkojaan miehitetyillä alueilla.

Raportissa ei mielestäni oteta täysin huomioon sitä, että Venäjän vastahyökkäys oli kohtuuton: se muun muassa pommitti Georgian siviilialueita kuten Goria ja salli georgialaisten järjestelmällisen etnisen puhdistuksen Etelä-Ossetiasta sekä Abhasian joukkojen miehityksen Georgian alueella.

Minusta Saakašvili todellakin liioitteli yrittäessään saada Georgian lainkäyttövaltaan kuuluvaa aluetta takaisin hallintaansa ja teki hirvittävän poliittisen virheen siitäkin huolimatta, että kyse oli sentään Georgian lainkäyttövaltaan kuuluvasta alueesta. Venäjä on kuitenkin nyt päättänyt laittomasti vahvistaa vaikutuspiiriään muissa naapurivaltioissa, niin kutusutuissa lähiulkomaissa, joiden täysivaltaisuutta pitäisi kansainvälisen oikeuden mukaisesti tietenkin kunnioittaa.

 
  
MPphoto
 

  Tunne Kelam (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, selkkauksesta voidaan vetää vain yksi johtopäätös: kansainvälinen yhteisö on aivan liian kauan ja aivan liian helposti hyväksynyt niin kutsuttujen jäätyneiden konfliktien olemassaolon, mikä, kuten kollegani Ioannis Kasoulides asian ilmaisi, vastaa myönnytyspolitiikkaa. Olennaisinta tässä selkkauksessa on se, että Georgia ei hyökännyt Venäjän alueelle, vaan Venäjä hyökkäsi Georgiaan valtavalla sotilasvoimalla ja aikoi vallata sen pääkaupungin. Kyseessä oli ennennäkemätön kansainvälisen oikeuden loukkaus, joka heikentää Venäjän uskottavuutta luotettavana kumppanina.

Koska kansainvälinen suhtautuminen tähän hyökkäykseen on edelleen kaksijakoista, Venäjä voi tuntea itsensä voittajaksi, mikä tarkoittaa, että samankaltaiset hyökkäykset ovat todennäköisiä esimerkiksi Krimillä tai jopa Itämeren alueella. Siksi EU:n on sitouduttava olemaan näkyvästi läsnä Georgiassa ja takaamaan sen valinnanvapaus ja alueellinen koskemattomuus. Läsnäolo alueella on äärimmäisen tärkeää.

 
  
MPphoto
 

  Leonard Orban, komission jäsen. – (RO) Haluan puhua hyvin lyhyesti ja todeta aluksi, että Georgian alueellisen koskemattomuuden periaate on toteuttamiemme toimien kannalta ratkaiseva, kuten hyvin monet puhujat ovat maininneet. Se on perusasia, jonka pidämme mielessä kaikissa toimenpiteissämme.

Haluan korostaa sitä selvästi toteamalla, että komissio aikoo edelleen jatkaa yhteistyön ja suhteiden ylläpitämistä Georgian kanssa monilla eri aloilla, jotta maa voi edistyä ja lähentyä Euroopan unionia. Kuten todettiin, tämä tuki ja nämä toimet toteutetaan monilla aloilla.

Aiomme edelleen olla mukana Geneven neuvotteluissa, joissa käydään kaikkien asianosaisten osapuolten välistä poliittista vuoropuhelua. Se on välttämätöntä tilanteen ratkaisemiseksi. Aiomme myös jatkaa avunantoa asuinseudultaan siirtymään joutuneille henkilöille. Olemme parhaillaan myös käynnistämässä neuvotteluja assosiaatiosopimuksesta sekä siihen sisältyvästä vapaakauppasopimuksesta, jonka yhteydessä käsitellään ilmeisesti viisumijärjestelmän helpottamiseen liittyviä kysymyksiä.

Lopuksi toteaisin, että näiden neuvottelujen valmistelun yhteydessä haluamme Georgian viranomaisten ehdottomasti täyttävän tiettyjä edellytyksiä sekä tiettyjä oikeusvaltioperiaatteesta ja ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamisesta johtuvia velvoitteita muiden kaupankäyntiin liittyvien taloudellisten edellytysten ohella.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Keskustelu on päättynyt.

(Istunto keskeytettiin klo 10.55 ja sitä jatkettiin klo 11.05.)

 
  
  

Puhetta johti
puhemies Jerzy BUZEK

 
  
  

***

 
  
MPphoto
 

  Ana Gomes (S&D).(PT) Arvoisa puhemies, käytän työjärjestyspuheenvuoron työjärjestyksen 151 artiklan nojalla, joka koskee henkilökohtaisia lausumia. Mielestäni nimeäni on käytetty väärin Nirj Devan ja Konrad Szymańskin talousarvioon tekemissä tarkistuksissa, jotka koskevat pakkoaborttia. Siteeraan tarkistusta, johon he viittaavat ja jonka esitin mietintöä "Lasten erityisasema EU:n ulkoisissa toimissa" koskevassa lausunnossa. Tarkistuksessa todettiin seuraavaa:

(EN) "kehottaa Euroopan unionia toimimaan päättäväisesti tyttöjen (jo ennen syntymää alkavan) syrjinnän lopettamiseksi ja myöntämään riittävästi varoja syrjinnästä johtuvan epätasa-arvoisuuden poistamiseksi".

(PT) Tarkistuksellani pyritään suojelemaan tyttöjä jo ennen syntymää alkavalta syrjinnältä, toisin sanoen sukupuoleen perustuvalta valikoivalta abortilta, mutta tavoitteena ei ole estää kaikkia raskaudenkeskeytyksiin liittyviä toimia.

Tarkistukseni eroaa sanamuodoltaan ja tavoitteiltaan Nirj Devan ja Konrad Szymańskin talousarvioon tekemästä tarkistuksesta. Siksi ei ole oikein rinnastaa näitä tarkistuksia keskenään eikä varsinkaan mainita nimeäni tämän asian yhteydessä. Mielestäni se on tuomittava poliittinen manipulointiyritys.

Äänestän Nirj Devan ja Konrad Szymańskin esittämiä tarkistuksia 727, 732 ja 734 vastaan.

 

7. Saharov-palkinto 2009 (ilmoitus palkinnon saajasta)
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies.(PL) Aluksi haluan antaa tärkeää tietoa vuoden 2009 Saharov-palkinnosta. Tämänaamuinen Euroopan parlamentin puheenjohtajakokous myönsi vuoden 2009 Saharov-palkinnon Memorial-ihmisoikeusjärjestölle, joka edustaa Oleg Orlovia, Sergei Kovaljovia ja Ljudmila Aleksejevaa sekä kaikkia muita ihmisoikeuksien puolustajia Venäjällä. Olemme myöntäneet tämänvuotisen palkinnon Memorial-järjestölle. Toivomme vilpittömästi, että tällä tavalla autamme katkaisemaan pelon, epävarmuuden ja väkivallan kierteen, johon ihmisoikeuksien puolustajat ovat Venäjän federaatiossa joutuneet.

Haluamme myös viedä eteenpäin sanomaamme, että kansalaisyhteiskuntaa edustavien aktivistien on kaikkialla voitava vapaasti käyttää perusoikeuksiaan, joita ovat ajatuksen- ja sananvapaus sekä kirjoitetun sanan vapaus. Meidän on vapaasti voitava seurata ajatuksiamme, koska se on oleellista totuuden löytämiseksi.

Haluan jakaa kanssanne suuren mielihyväni siitä, että voin ilmoittaa tästä palkinnosta Euroopan parlamentin puhemiehenä ja erityisesti miehenä, jonka lähtökohdat ovat Solidaarisuus-liikkeessä. Aikanaan meillä oli hyvin samankaltaisia vakavia ongelmia kuin kollegoillamme ja kumppaneillamme Venäjän federaatiossa nykyään. Olen hyvin iloinen siitä, että totuus ja vapaus voittavat aina lopuksi. Tilanne oli samanlainen monissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Se, että totuutta etsivät venäläiset eivät nykyään pysty harjoittamaan toimintaansa vapaasti, on merkittävä ongelma koko Euroopalle ja henkilökohtainen murhenäytelmä heille itselleen. Tämän palkinnon tarkoitus on, että me Euroopan parlamentin jäsenet ilmaisemme vankan tukemme heidän toimilleen.

(Suosionosoituksia)

Haluaisin tuoda esiin pari yleistä näkökohtaa: Euroopan parlamentti on vuodesta 1988 – josta on yli 20 vuotta – jakanut vuotuisen Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon kunnioittaakseen henkilöitä tai järjestöjä niiden panoksesta ihmisoikeuksien ja perusarvojen kehittämisen hyväksi.

Meidän pitäisi tänään muistaa myös kaikkia niitä harvinaislaatuisia ihmisiä, jotka omistautuivat sorron, vainon ja maanpaon raa'an todellisuuden vastustamiselle. He ovat usein "tavallisia" ihmisiä, jotka osoittavat poikkeuksellista rohkeutta ja määrätietoisuutta. Usein he vaarantavat paljon, jopa henkensä. Olemme myöntäneet palkinnon kirjailijoille, toimittajille, poliitikoille, professoreille, lakimiehille, työntekijöiden vapautta puolustaville järjestöille ja jopa tahdonvastaisia katoamisia vastustaville naisjärjestöille. Ajatuksenvapaus on yleismaailmallinen arvo.

Haluan samassa yhteydessä todeta, että ne kaksi ehdokasta, jotka eivät tänä vuonna saaneet Saharov-palkintoa, saavat toki vankan tukemme, ja että myös heidät pitäisi mainita nimeltä henkilöinä, jotka ovat tehneet meihin erityisen suuren vaikutuksen. Se, että mainitsimme heidän nimensä, että heistä käytiin parlamentissa lukuisia keskusteluja, kertoo paljon parlamentin vankasta tuesta heidän toiminnalleen. Palkinnon voittajan lisäksi myös palkintoehdokkaat ansaitsevat suuren kunnioituksemme ja syvän arvonantomme.

(Suosionosoituksia)

Palkinto luovutetaan keskiviikkona 16. joulukuuta 2009 Strasbourgissa.

 

8. Äänestykset
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 
 

  Puhemies. (PL) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

 

8.1. Esitys Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi - Varainhoitovuosi 2010 (äänestys)
  

- Ennen äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  László Surján, esittelijä.(EN) Arvoisa puhemies, budjettivaliokunta äänesti yli 1 100 tarkistuksesta vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Muutamat tekniset mukautukset ovat väistämättömiä, joten pyydän, että niistä toimitetaan äänestys täysistunnossa.

Valiokunta hyväksyi Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaan kaksi uutta kohtaa, jotka lisätään budjettikohtiin 06 04 14 01, 06 04 14 02 ja 06 04 14 03. Nämä kohdat oli tarkoitus lisätä jo olemassa olevaan selvitysosaan, mutta teknisen virheen vuoksi niillä korvattiinkin selvitysosa. Niinpä tarkistusta 832 on muutettava vastaavasti.

Liikkumavarojen tarkistamisen jälkeen valiokuntaäänestyksessä jätettiin 1 775 000 euron liikkumavara otsakkeeseen 3b. Ehdotan, että tämä summa myönnetään Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalle. Näin ollen budjettikohtaa 15 06 66 koskevaa tarkistusta 889 olisi muutettava siten, että maksusitoumusmäärärahojen kokonaissumma on 32 255 000 euroa. Tarkistus 547 on täten tarpeeton ja raukeaa.

Sanat "kestäville ja ympäristöä säästäville Green New Deal -ohjelman toimille" korvaavat sanat "Green New Deal -ohjelman toimille" seuraavia budjettikohtia koskevissa hyväksytyissä selvitysosan kohdissa:

04 02 17 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) – Lähentyminen

04 02 19 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) – Kilpailukyky

13 03 16 Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) – Lähentyminen

13 03 18 Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) – Kilpailukyky

Samoin budjettikohdassa 13 03 20 "Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) – Operatiivinen tekninen apu" kaksi ensimmäistä kohtaa korvataan seuraavalla kohdalla:

"Osa määrärahasta on tarkoitettu kattamaan rahoitus kestäville ja ympäristöä säästäville Green New Deal -ohjelman toimille, joilla yhteensovitetaan taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristökehityksen vaatimuksia ja tuetaan Euroopan alueiden elpymistä talous- ja rahoituskriisin jälkeen".

Teknisistä syistä johtuen budjettikohdan "Pilottihanke: Viranomaisten, liikeyritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kattava yhteistyö ihmisten integroimiseksi yhteiskuntaan ja työmarkkinoille" numeroksi muutetaan 04 03 12.

Teknisistä syistä johtuen budjettikohdan "Valmistelutoimi – Erasmus toimittajille" numeroksi muutetaan 09 06 05.

Jos tarkistus 943 budjettikohtaan 26 01 20 "Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimisto (EPSO)" hyväksytään, henkilöstövalintatoimiston budjettiliitettä mukautetaan vastaavasti.

Pyydän istuntopalveluja tekemään tarvittavat korjaukset pöytäkirjaan, jos täysistunto tukee minua. Kiitos tarkkaavaisuudestanne!

Arvoisa puhemies, haluaisin vain kiittää sihteeristöä sen tekemästä valtavasta työstä. Luettelo mukautuksista tehdään joka vuosi, ja se on sihteeristön hyvän työn tulos. Keskustelimme siitä ryhmien ja koordinaattoreiden kanssa, ja sain tuen tälle muutokselle, joka noudattaa yleisesityksen periaatteita.

Tärkeintä kuitenkin on, että budjettivaliokunta käytti yksimielisesti kaikki mahdolliset oikeuskeinot hyödyntääkseen liikkumavaran lähes jokaisessa otsakkeessa. Näin ollen äänestykset, joissa hyväksytään lisävaroja, uhkaavat talousarvion laillisuutta. Kiinnitän huomiota tähän ja toivon yhteistyöhengen säilyvän. Näkemyksemme eroavat hieman, mutta se on normaalia.

(Suosionosoituksia)

 
  
 

(Suulliset tarkistukset hyväksyttiin.)

- Ennen tarkistuksesta 870 toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  Helga Trüpel (Verts/ALE).(EN) Arvoisa puhemies, äänestysluettelojen mukaan Verts/ALE-ryhmän tekemä tarkistus 464 raukeaa, jos budjettivaliokunnan tekemä tarkistus 870 hyväksytään. Äänestysluettelossa noudatetaan Thomas von der Vringin käyttöön ottamaa menettelytapasääntöä, jonka mukaan budjettivaliokunnan hyväksymistä tarkistuksista äänestetään täysistunnossa ensimmäiseksi, ja jos ne hyväksytään, kaikki muut samaan budjettikohtaan tehdyt tarkistukset raukeavat.

Tämä menettely, jota ei ole lisätty Euroopan parlamentin työjärjestykseen, otettiin kuitenkin käyttöön ainoastaan sen varmistamiseksi, että parlamentin talousarviosta muodostama yleinen kanta pysyisi Euroopan parlamentille asetetuissa taloudellisissa rajoissa. Koska tarkistuksessa 464 ehdotetaan pelkästään varojen siirtämistä varaukseen, se ei varmastikaan voi aiheuttaa rajojen ylittämiseen liittyvää ongelmaa. Tosiasiassa mainitut kaksi tarkistusta eivät millään tavoin sulje toisiaan pois, ja näin ollen molemmista voidaan varmasti toimittaa äänestys.

Kehotankin teitä soveltamaan työjärjestyksen 161 artiklaa ja antamaan luvan myös tarkistuksesta 464 toimitettavaan äänestykseen.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Puhemies.(PL) Hyvät parlamentin jäsenet, järjestyksestä päätettiin etukäteen ja se tarkistettiin huolellisesti, mutta pyydän esittelijää käyttämään puheenvuoron. Pyydän teitä, joka olette asioista parhaiten perillä, sanomaan muutaman sanan tästä asiasta.

 
  
MPphoto
 

  László Surján, esittelijä.(EN) Arvoisa puhemies, esittelijä ei yleensä ratkaise sitä, onko jokin oikein vai ei. Meillä on menettelytapa ja käytäntö. Minun on ilmoitettava täysistunnolle, että jos äänestämme ensin budjettivaliokunnan tarkistuksista, joita Verts/ALE-ryhmä ei kyseenalaistanut, ryhmän seuraava tarkistus vähentää Euroopan aluekehitysrahaston maksumäärärahoja 300 miljoonaa euroa.

Tässä on siis todellinen ristiriita. Toisaalta maksut lisääntyisivät ja toisaalta vähenisivät. Meidän pitäisi pysyä päätöksessämme, sillä tarkistuksessa 464 todetaan selvästi, ettei maksuja lisätä. Kyseessä on siis nollakorotus. Tästä syystä tarkistus on ristiriitainen: ei ole mahdollista tehdä 300 miljoonan euron lisäystä ja samanaikaisesti olla tekemättä lisäystä.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies.(PL) …jotta voimme toimittaa äänestyksen. Se on asiaa selvittäneiden istuntopalvelujen ja esittelijän kanta. Ehdotankin että toimitamme äänestyksen.

- Ennen tarkistuksesta 812 toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  Luis Manuel Capoulas Santos (S&D).(PT) Arvoisa puhemies, pyydän työjärjestyspuheenvuoroa parlamentin työjärjestyksen määräysten rikkomista koskevan 173 artiklan nojalla. Pyydän muuttamaan äänestysjärjestystä, sillä minusta vaikuttaa siltä, että äänestysluettelon mukainen järjestys rikkoo työjärjestyksen 161 artiklaa.

Näin ollen pyydän, että tarkistuksesta 70, jossa ehdotetaan 600 miljoonan euron tuen myöntämistä tunnetusti erittäin vakavissa vaikeuksissa olevalle maitoalalle, äänestettäisiin juuri ennen tarkistusta 812, jossa ehdotetaan 300 miljoonan euron määrärahaa. Korostaisin, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta hyväksyi 600 miljoonan euron määrärahan yksimielisesti, ja se sai taakseen parlamentin laajan enemmistön tuen 17. syyskuuta pidetyssä edellisessä istunnossa, kun äänestimme maitoalan tukemista ja alan kriisiä koskevasta päätöslauselmasta.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (PL) Kiitos. On selvää, että kyse on käytettävissämme olevista määrärahoista, ja näin ollen asiaa koskeva päätös on vakava. Tuki olisi tietenkin mielestämme hyvä asia, mutta meidän on oltava selvillä siitä, mitä on käytettävissä. Ehdotuksen mukaan tarkistuksesta 812 äänestettäisiin ensiksi. Sitä on siis ehdotettu. Haluaisin pyytää esittelijää käyttämään tästä asiasta puheenvuoron. Miten on rahoituksen laita, mitkä ovat rahoitusmahdollisuudet?

 
  
MPphoto
 

  László Surján, esittelijä.(EN) Arvoisa puhemies, totean jälleen, että minä en päätä äänestysjärjestyksestä. Kollegani Helga Trüpel totesi vain hetki sitten, että on olemassa niin kutsuttu epävirallinen sääntö, jonka mukaan budjettivaliokunnan tarkistuksista äänestetään ensimmäiseksi. Miksi? Koska budjettivaliokunta on se parlamentaarinen elin, jossa voimme arvioida, onko meillä liikkumavaraa vai ei.

Ei ole etumme mukaista muuttaa sääntöjä äänestyksen aikana, ja vastustan sitä. Äänestysluettelo on jaettu. Ryhmät ovat päättäneet äänestyskäyttäytymisestään. Muutokset johtavat sekaannuksiin ja aiheuttavat myöhemmin paljon vaikeuksia. Jos muutamme sääntöjä yhden asian takia, olipa syy mikä tahansa, olemme vaikeuksissa. Jokaisen toimielimen pitäisi noudattaa omia käytäntöjään, sääntöjään ja säädöksiään.

 
  
 

- Ennen tarkistuksesta 445 toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  María Paloma Muñiz De Urquiza (S&D). (ES) Arvoisa puhemies, on tapahtunut tekninen virhe. Tarkoitukseni oli äänestää tarkistusta 444 vastaan.

 
  
MPphoto
 

  Bruno Gollnisch (NI). (FR) Arvoisa puhemies, ymmärrän täysin esittelijän perustelun, jonka tarkoituksena on saada meidät äänestämään ensiksi tarkistuksesta 812.

Mikäli perustelu kuitenkin koskee vain menettelytapaa, äänestäminen tarkistuksen 812 puolesta ei välttämättä edellyttänyt tarkistuksen 70 raukeamista.

Parlamentaarisessa yleiskokouksessa on tapana äänestää ensin niistä tarkistuksista, jotka poikkeavat eniten alkuperäisestä tekstistä, kuten Luis Manuel Capoulas Santos pyysi. Teemme poikkeuksen esittelijän ilmoittamista syistä…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Puhemies.(PL) Kiitos, me ymmärrämme. Olemme valinneet lopullisen äänestysmenettelyn. Pyydän esittelijää käyttämään puheenvuoron. Istuntopalvelujen ja oman näkemyksemme mukaan jälkimmäinen tarkistus raukeaa. Voiko esittelijä vahvistaa tämän?

 
  
MPphoto
 

  László Surján, esittelijä.(EN) Edes äänestyksen jälkeen ei ole mitään syytä aloittaa keskustelua uudelleen. Puollamme nyt äänestyksen toimittamista.

 
  
 

- Ennen tarkistuksesta 603 toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  Michael Cashman (S&D).(EN) Arvoisa puhemies, tarkoitukseni on vain olla avuksi. Jotkut meistä ovat kuulleet ilmoitettavan eri numeroita. Voimmeko väärinkäsitysten välttämiseksi kiinnittää huomiota ylhäällä olevaan näyttöruutuun? Tämä vain siltä varalta, että meillä on vaikeuksia kuulla tai yhteyksissä on ongelmia. En syytä ketään, mutta katsokaamme selvyyden vuoksi näyttöruutua.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies.(PL) Hyvä on, seuraamme näyttöruutua. Saattaa olla, että luettelen numerot liian nopeasti. Luettelen ne hitaammin. Kiitos.

- Ennen tarkistuksesta 937 toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  Godfrey Bloom (EFD).(EN) Arvoisa puhemies, käytän hyvin nopeasti työjärjestyspuheenvuoron. Totesitte hetki sitten sääntöjen sitovan teitä, ja minkä te sille voitte, jos säännöt kerran sitovat teitä? Ymmärrän sen täysin, ja niin tekee myös parlamentti.

Voinko olettaa, ja voimmeko me kaikki olettaa, että parlamentin säännöt sitovat teitä koko toimikautenne ajan? Edeltäjänne oli sitä mieltä, etteivät säännöt sitoneet häntä, ja äänestysselitysten perusteella hän romutti säännöt, koska ei katsonut niiden sitovan itseään. Arvoisa puhemies, valinta on teidän.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. – (PL) Paljon kiitoksia. Hyvät parlamentin jäsenet, äänestyksen aikana voidaan nimenomaan käyttää vain työjärjestyspuheenvuoroja. Pyydän teitä käyttämään vain työjärjestyspuheenvuoroja, sillä muuten emme voi toimittaa äänestystä. Siitä on suurta haittaa meille kaikille.

(Suosionosoituksia)

 

8.2. Esitys yleiseksi talousarvioksi 2010 (Pääluokka III) (A7-0038/2009, László Surján) (äänestys)

8.3. Esitys yleiseksi talousarvioksi 2010 (pääluokat I, II, IV, V, VI, VII, VIII ja IX) (A7-0037/2009, Vladimír Maňka) (äänestys)

8.4. Europolin henkilöstöön sovellettavien peruspalkkojen ja lisien mukauttaminen (A7-0040/2009, Claude Moraes) (äänestys)

8.5. Yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttaminen (äänestys)
  

- Ennen 79 kohdasta toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  Syed Kamall (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi pyytää kollegoilta anteeksi tätä puheenvuoroa, mutta voisiko joku selittää, mitä "CMO" oikeastaan tarkoittaa?

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Se on lyhenne sanoista "Common Market Organisation", vaikka lyhenne onkin hieman erilainen eri kielissä.

 

8.6. Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) ja viisumitietojärjestelmän (VIS) tilanne (äänestys)

8.7. Demokratiakehitys ulkosuhteissa (äänestys)

8.8. Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamiseen liittyvät institutionaaliset näkökohdat (A7-0041/2009, Elmar Brok) (äänestys)
 

- Ennen tarkistuksesta 3 toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  Elmar Brok, esittelijä.(DE) Arvoisa puhemies, haluan esittää vihreiden ryhmälle suullista tarkistusta. Jos he hyväksyisivät sen, suosittelisin äänestämistä tarkistuksen puolesta. Jos lisäisimme lauseen "neuvoston ja Eurooppa-neuvoston ulkomaanedustuksen osalta ei pitäisi esiintyä päällekkäisyyttä", kehottaisin täysistuntoa äänestämään tarkistuksen puolesta.

 
  
 

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

- Ennen tarkistuksesta 56 toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  Corien Wortmann-Kool (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, voisimme äänestää tarkistuksista yhtenä ryhmänä. Ehdotan että tarkistuksista 56–28 äänestetään yhtenä ryhmänä.

(Suosionosoituksia)

 
  
 

(Parlamentti ei hyväksynyt ehdotusta.)

 

8.9. Transatlanttisen talousneuvoston kokouksen valmistelut ja EU:n ja USA:n huippukokous 2. ja 3. marraskuuta 2009 (äänestys)
  

Puhetta johti
varapuhemies Rainer WIELAND

 

9. Äänestysselitykset
Puheenvuorot videotiedostoina
  

Suulliset äänestysselitykset

 
  
  

- Varainhoitovuosi 2010

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, aikana, jolloin kansalliset hallitukset joutuvat leikkaamaan talousarvioitaan ja kaikkien äänestäjiemme on pakko säästää kotitalousmenoistaan, on hyvin tyypillistä, että ainoastaan Euroopan unioni julkeaisi olla huomattavasti lisäämässä määrärahojaan.

Tällä on välittömästi tuntuvia vaikutuksia jäsenvaltioiden verotukseen. Kotimaassani esimerkiksi talousarvion rahoittamiseksi kerättävät maksut nousevat 60 prosenttia seuraavien 12 kuukauden aikana. Valottaakseni asian taustoja totean, että edellisessä puoluekokouksessa puolueeni sitoutui säästämään 7 miljardia Englannin puntaa vuodessa julkisten menojen kokonaismäärästä. Käytämme pelkästään tähän yhteen budjettikohtaan kaksi kertaa niin paljon bruttomaksuosuuksistamme EU:n talousarvioon.

Tämän voi naamioida elvytysmenoiksi ja luottolaman torjumiseksi ja muuksi vastaavaksi, mutta tiedätte, ettei se ole totta. Tosiasiassa otamme rahaa yksityisten ihmisten taskuista tai kukkaroista ja käytämme sen heidän puolestaan byrokraattien avulla. Jos se olisi ollut tehokkain tapaa kohdentaa varoja, olisimme hävinneet kylmän sodan. Näemme nyt totuuden, eli sen, että EU:n ydintoimintaa on sen omien toimihenkilöiden työllistäminen, ja tästä syystä sen talousarvio aina kasvaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Diane Dodds (NI).(EN) Arvoisa puhemies, haluan korostaa, että kannatin tarkistusluonnoksia 732 ja 733, ja on sääli, että parlamentti ei tukenut niitä. Kannatan kaikkia toimenpiteitä, joilla estetään niiden perhesuunnitteluohjelmien rahoittaminen, joiden linjaan kuuluvat raskaudenkeskeytysohjelmat ja pakkosterilisaatiot.

Lisäksi kannatan valtuutusta niille ohjelmille, jotka saavat rahoitusta torjuakseen aktiivisesti sukupuolten epätasapainoa, joka johtuu syntyvien lasten sukupuolen valinnasta tietyissä Aasian maissa. Tämä tarkistus olisi antanut EU:lle tilaisuuden tukea paheksuvia kannanottojaan myönteisillä toimilla ja evätä rahoituksen tällaisilta hankkeilta.

 
  
  

- Mietintö: László Surján (A7-0038/2009)

 
  
MPphoto
 

  Zuzana Roithová (PPE). (CS) Arvoisa puhemies, haluan itsekin ilmaista ärtymykseni siitä, että emme ole tänään onnistuneet pääsemään yksimielisyyteen ehdosta, jonka mukaan EU:n osuutta kehitysapumäärärahoista ei pidä käyttää sellaisiin toimiin kuin pakkoabortteihin tai -sterilisaatioihin perhesuunnitteluvälineenä. Esitän vastalauseeni sellaisista menetelmistä, joiden avulla naiset varsinkin monissa Aasian maissa pakotetaan raskaudenkeskeytykseen etenkin, jos he odottavat tyttölasta. On sanottu, että tällä tavoin on hankkiuduttu eroon 35 miljoonasta tytöstä. Emme saa tukea niitä, jotka organisoivat tällaista toimintaa, ja EU:n rahoituksen lähettäminen heille on lopetettava. Liberaalien, kommunistien ja joidenkin sosialistien kyseenalainen äänestyskäyttäytyminen tänään EU:n talousarvion hyväksymisen yhteydessä on estänyt tämän varmistamisen.

 
  
MPphoto
 

  Zoltán Balczó (NI).(HU) Tarkistusehdotusten paljouden joukossa oli sanamuotoa koskeva tarkistus, joka osui naulan kantaan. Siinä todetaan seuraavaa: "ei hyväksy, että yhteisön talousarviota käytetään entistä militaristisemman ja uusliberaalimman Euroopan unionin rahoittamiseen." Parlamentti hylkäsi tämän tarkistuksen. Siten se osoitti, ettei se ollut ottanut opiksi viime vuosien kriiseistä eikä päätelmästä, jonka jopa entiset vapaan markkinatalouden kannattajat tekivät: tällä tiellä ei enää voida jatkaa. Euroopan unionin talousarvio nojautuu aina vapaan markkinatalouden paremmuuteen. Tämä voi aiheuttaa vakavaa vahinkoa Euroopan väestölle, kuten olemme jo lähimenneisyydessä saaneet kokea.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI).(FR) Arvoisa puhemies, vaikka useille laitoksille ja ohjelmille, jotka kaikki noudattavat viestinnästä sekä väestön koulutuksesta ja uudelleenkoulutuksesta vallitsevia poliittisia linjauksia, on myönnetty miljardeja euroja, menettelytavoilla kikkailu on jättänyt maidontuottajat ilman tukea, jota he oikeutetusti odottivat.

Parlamentin käsiteltäväksi jätettiin kaksi tarkistusta: tarkistus 812, jota neuvosto kenties tuki, vain 300 miljoonan euron myöntämisen puolesta, sekä tarkistus 70, jossa puollettiin 600 miljoonan euron määrärahaa. Olisi järkeenkäypää äänestää ensin tarkistuksesta 70. Lisäksi tämä on todettu hyvin selvästi parlamentin työjärjestyksen 161 artiklan 2 kohdassa: "Jos käsiteltäväksi on jätetty yksi tai useampi toisensa poissulkeva tarkistus samaan tekstin osaan, tarkistus, joka poikkeaa eniten alkuperäisestä tekstistä, on etusijalla, ja siitä äänestetään ensin".

Esittelijä siteerasi epävirallista sääntöä, mutta virallinen sääntö on etusijalla niin kutsuttuihin epävirallisiin sääntöihin nähden, ja tämän menettelyn avulla jälkimmäinen tarkistus, jossa määräraha nostettiin 600 miljoonaan euroon, on julistettu rauenneeksi.

Se on pöyristyttävää!

 
  
  

- Mietintö: Vladimír Maňka (A7-0037/2009)

 
  
MPphoto
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D).(LT) Äänestin vuoden 2010 talousarvion puolesta, sillä tämän talousarvion määrärahat todellakin helpottavat hieman niiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten tilannetta, jotka ovat kärsineet talous-, sosiaali- ja rahoituskriisistä. Lisäksi tässä talousarviossa on osoitettu enemmän varoja sosiaalisiin tarpeisiin, mikä on erityisen tärkeää nykytilanteessa. Kannatin myös niitä säännöksiä, joissa osoitetaan lisävaroja työllisyyden lisäämiseen ja varmempiin työpaikkoihin. On myös erittäin tärkeää, että kohdensimme varoja nimenomaan maitoalalle. Tietenkin maitoalalle olisi voitu myöntää enemmän varoja, kuten sosiaalidemokraattisen puolueen edustajat ehdottivat, mutta on hyvä, että edes osa talousarvioesityksen varoista on osoitettu tähän tarkoitukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter van Dalen (ECR).(NL) Arvoisa puhemies, äänestin talousarviota vastaan, sillä kaikki budjettikohdat joko pysyivät ennallaan tai saivat lisämäärärahoja, vaikka kaikki jäsenvaltiot kamppailevat vähentyneiden tulojen kanssa. Ja täällä EU:ssa me vain kulutamme enemmän varoja! Se käy yli ymmärrykseni.

Äänestin "ei" myös siksi, että nyt vahvistettiin jokaisen parlamentin jäsenen olevan palkan sekä matka- ja muiden kulukorvausten lisäksi oikeutettu 4 202 euron yleiseen kulukorvaukseen. Jäsenten oletetaan käyttävän tämän huomattavan summan esimerkiksi toimisto- ja puhelinkuluihin, mutta kenenkään heistä ei tarvitse antaa selvitystä siitä, miten se käytetään. Näin ollen jokainen Euroopan parlamentin jäsen saa kuukausittain avoimen sekin, joka yllättäisi jopa joulupukin.

Mielestäni tämä on täysin tuomittavaa. Jos Euroopan parlamentti suhtautuu itseensä vakavasti, sen on lopetettava tällainen käytäntö. Tämä on mahdollista äänestämällä kanssani talousarviota vastaan, ja kehotan myös jokaista jäsentä vapaaehtoisesti tutkimaan tarkoin, miten nämä 4 202 euroa käytetään.

 
  
  

- Yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttaminen

 
  
MPphoto
 

  Krisztina Morvai (NI).(HU) Oli selvää, että äänestin maitoalan kriisin lievittämiseen tarkoitetun ehdotuksen puolesta. Haluan uudelleen korostaa, että tämä on pelkkä avustus, joka ei riitä edes välttämättömimpään. Mielestäni olisi kuitenkin ollut väärin äänestää sitä vastaan. Olen pettynyt ja surullinen, etten toistuvista yrityksistä huolimatta saanut vastausta kolmeen kysymykseeni. Ensimmäinen kysymys koski sitä, mitä Euroopan unioni aikoo tehdä varmistaakseen, ettei se tulevaisuudessa jatka hoipertelua kriisistä toiseen, olipa kyse sitten maitoalasta tai samankaltaisista kriiseistä muilla aloilla. Mitä Euroopan unioni on oppinut tästä kauheasta kriisistä, joka on pilannut ja pilaa edelleen monien perheiden elämän? Toinen kysymykseni komission jäsenelle – ja siten myös komissiolle – hänen ollessaan vielä paikalla oli se, miten nämä varat voidaan jakaa jäsenvaltioille, ja onko mahdollista tehdä se niin, että pientuottajat, joiden toimeentulo on vaarassa, saavat niitä ensimmäisinä. Kolmas vastausta vaille jäänyt kysymykseni koski sitä, mitä toimia uudet jäsenvaltiot aikovat toteuttaa niitä syrjiviä olosuhteita vastaan, joissa ne ovat. Markkinamme piti sataprosenttisesti…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, haluan esittää kolme huomautusta maitoalaa koskevasta päätöslauselmasta: ensinnäkin olen silminnähden tyytyväinen siihen, että komissio pystyy nyt reagoimaan nopeammin maitoalan markkinahäiriöihin. Toiseksi minua ilahduttaa, että olemme yhdessä onnistuneet myöntämään eurooppalaisille maidontuottajille rahoitustukea. Kolmanneksi juuri siitä syystä, että raha ei merkitse kaikkea, meidän on nyt käytettävä aikamme maitokiintiöiden jälkeisen vaiheen valmisteluun. Siksi toivon poliitikoiden ja maitoalan käyvän intensiivistä vuoropuhelua, sillä kysymys siitä, miten aiomme uudistaa maitoalan rakennetta maidontuottajien hyväksi vuoden 2015 jälkeen, on edelleen vailla vastausta, ja oman näkemykseni mukaan se on suurin ongelma.

 
  
MPphoto
 

  Zuzana Roithová (PPE).(CS) Kannatan varauksetta 186 artiklan soveltamisalan laajentamista maitoon ja maitotuotteisiin. Tämä mahdollistaa joustavan reagoinnin äkillisiin muutoksiin maailmanlaajuisilla ja eurooppalaisilla maitomarkkinoilla, jotta vältetään kielteiset vaikutukset tuottajiin tai kilpailun vääristyminen. Epäilen kuitenkin, onko jäsenvaltioiden talousarviovaroilla rahoitettu kiintiöiden hankinta tehokas keino ratkaista maitoalan kriisi. Kaikilla EU:n jäsenvaltioilla ei ole samoja mahdollisuuksia tämän toimenpiteen rahoittamiseen. Katson tämän heikentävän tuottajien kilpailukykyä kyseisissä valtioissa ja siten tietenkin myös vähentävän kilpailua. Tšekin tasavallasta Euroopan parlamenttiin valittuna edustajana kannatan tässä tapauksessa mieluummin kiintiöiden hankinnan rahoittamista yhteisön talousarviosta, jota kaikki jäsenvaltiot voivat käyttää tasaveroisesti. Tästä syystä äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, monen kuukauden odotuksen, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa käytyjen pitkien keskustelujen ja maataloustuottajien useissa jäsenvaltioissa esittämien vastalauseiden jälkeen olemme hyväksyneet lisätukimuotoja maidontuottajia varten. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä tuottajat ovat kärsineet valtavia menetyksiä ja monet heistä ovat vararikon partaalla, mikä on heikentänyt Euroopan unionin ja meidän Euroopan parlamentin jäsenten arvovaltaa.

Pitikö tässä käydä näin? Miksi komissio reagoi niin myöhään? Tarkoittaako se, että emme valvo markkinoita asianmukaisesti? Jos kyse on tästä, se antaa huonon kuvan Euroopan unionin hallinnon tilasta. Me Euroopan parlamentin jäsenet olemme kiinnittäneet huomiota tähän kysymykseen kuukausia yhteen menoon.

Emme saa unohtaa, että myöhäinen asioihin puuttuminen on paljon tehottomampaa ja tulee lopulta kalliimmaksi. Meidän pitäisi ottaa tästä opiksi tulevaisuuden varalle. Vaikea, työvoimavaltainen ja kallis maidontuotantoala tarvitsee vakautta pitkällä aikavälillä. Se on velvollisuutemme ahkeria maidontuottajia kohtaan.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Kiitos, hyvä jäsen Czesław Siekierski. Olen vastaanottanut vielä kaksi äänestysselitystä, molemmat uusilta jäseniltä. Huomauttaisin, että työjärjestyksen 170 artiklan mukaan äänestysselityksiä koskevia pyyntöjä ei hyväksytä ensimmäisen äänestysselityksen alettua. Annan poikkeuksellisesti luvan näihin kahteen äänestysselitykseen, mutta pyytäisin istuntopalveluja jälleen kerran kiinnittämään ryhmien huomiota tähän sopivalla tavalla. Ellemme toimi jossain määrin työjärjestyksen mukaan, asiat riistäytyvät käsistä.

Seán Kellyllä on puheenvuoro.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan todeta olevani itsekin iloinen siitä, että olemme tänään hyväksyneet äänestyksessä maitoalan talousarviomäärärahat, mikä osoittaa, että Euroopan unioni kuuntelee ja toimii – tietenkin talousarvionsa rajoissa. Olisi parempi, jos voisimme antaa lisää rahaa maitoalalle, mutta toivottavasti pystymme korjaamaan tämän asian tulevaisuudessa. Parempi vähän kuin ei mitään.

Toiseksi haluan huomauttaa, että englannin tulkkauksessa tehtiin tänään muutamia virheitä. Puhemies Jerzy Buzek totesi hyvin ystävällisesti sen saattaneen johtua siitä, että hän puhui liian nopeasti. Sillä ei ole merkitystä, eikä tarkoitus ole syyttää ketään, mutta 908:n sijasta sanottiin 909, 444:n sijasta 445 ja 440:n sijasta 444, joten jos asia herättää kysymyksiä myöhemmin, se pitäisi ottaa huomioon. Valitettavasti myöskään näyttöruutu ei hetkeen toiminut, mutta kyse oli elektronisesta viasta, ei inhimillisestä virheestä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Kalinowski (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, äänestin maatalouden yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen muuttamisen puolesta, vaikka olenkin epävarma siitä, pitäisikö kansallisten kiintiöiden ylittämisestä määrättävien seuraamusten uuden laskentamenetelmän tulla voimaan tämän vuoden huhtikuun 1. päivästä alkaen. Se edellyttää lakien kumoamista jälkikäteen, mikä heikentää oikeusvarmuuden periaatetta. Äänestin kuitenkin tarkistuksen puolesta, sillä siinä myönnetään maidontuottajille 280 miljoonan euron rahoitus ja annetaan toivoa siitä, että maidontuottajat ovat selvinneet pahimmasta.

Jäljellä on kuitenkin olennainen kysymys maidontuotannon tulevaisuudesta Euroopan unionissa, ja alan merkittävin ongelma on maitokiintiöiden tulevaisuus. Tällä hetkellä komission toiminta on ristiriitaista. Toisaalta se on ehdottanut kiintiöiden korottamista ja niiden poistamista vuonna 2015. Toisaalta tänään on jätetty käsiteltäväksi esitys tarjonnan vähentämisestä. Meidän on tehtävä päätös suuntaan tai toiseen. Itse kannatan kiintiöiden säilyttämistä.

 
  
  

- Päätöslauselmaesitys RC-B7-0118/2009

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, ranskalaisen filosofin René Descartesin kuuluisan otaksuman mukaan kaikkia aistejamme saattaa ohjailla pahantahtoinen demoni.

Kuunnellessani näitä mietintöjä saan toisinaan sen vaikutelman, että elämme kartesiolaisessa maailmankaikkeudessa, maailmassa, jossa Euroopan unioni edustaa ainoastaan demokratian, vapauden ja oikeudenmukaisuuden arvoja ja edistää arvojaan mieluummin kauppasopimusten kuin sodan avulla. Ja mitä tekeekään Euroopan unioni todellisessa maailmassa? Se liehakoi Kiinan hallituksen tyranneja ja eristää Taiwanin. Se kieltäytyy keskustelemasta Castroa vastustavien toisinajattelijoiden kanssa Kuubassa. Se yrittää suostutella ajatollaheja luopumaan ydinasetavoitteistaan. Se on Hamasin valvonnassa olevan Palestiinan päärahoittaja.

Tämän demokratiakehitystä koskevan mietinnön ja EU:n toimielinten käytännön toiminnan välillä ei ole mitään yhteyttä. En nimitä Euroopan unionia tekopyhäksi, sillä tietenkin noudatamme samoja käytäntöjä omien rajojemme sisällä ja sivuutamme iloisesti kansanäänestysten tulokset kun ne ovat mielestämme vääränsuuntaisia. Niin ulkosuhteissa kuin sisäpolitiikassakin väheksymme edustuksellista hallitusta ja ylenkatsomme demokraattista tahtoa. Jälleen kerran totean, että Lissabonin sopimuksesta on järjestettävä kansanäänestys. Pactio Olisipiensis censenda est!

 
  
MPphoto
 
 

  Syed Kamall (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, en usko kenenkään voivan olla eri mieltä demokratian edistämisen ja tukemisen tarpeellisuudesta kaikkialla maailmassa ja sekä EU:n ulkopuolella että EU:ssa. Muistellaan kuitenkin historiasta saatuja kokemuksia. Yhdysvalloilla oli tapana edistää demokratiaa ympäri maailmaa, jolloin ihmiset kysyivät: "Entä oma takapihanne, entä afroamerikkalaiset, jotka eivät voi äänestää ja joilta evätään äänestyskelpoisuus? Vuosia sitten Britannialla ja muilla siirtomaavalloilla oli tapana sanoa siirtomaille: "Levittäkäämme demokratiaa", ja silti ne eivät antaneet naisille äänioikeutta.

Tarkastellaan nyt, mitä EU tekee. EU puhuu demokratian levittämisestä kaikkialle EU:hun, ja kollegani Daniel Hannan on jo kertonut monia esimerkkejä tällaisesta tekopyhyydestä. On kuitenkin yksi asia, joka meidän pitää muistaa. Kun puhumme demokratian levittämisestä, huolehtikaamme siitä, että oman parlamenttimme asiat ovat kunnossa. Kun ranskalaiset ja alankomaalaiset äänestivät "ei" perustuslakisopimusta koskevassa kansanäänestyksessä, me totesimme ottavamme harkinta-aikaa ja jätimme sitten äänestystulokset huomiotta. Kun irlantilaiset äänestivät "ei" ensimmäisellä kerralla, totesimme: "Tiedättekö mitä, noudatamme kyllä demokratiaa, mutta vain jos äänestätte oikein. Annamme teille vielä toisen tilaisuuden." On aika laittaa oman parlamenttimme asiat järjestykseen.

 
  
  

- Mietintö: Elmar Brok (A7-0041/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Daniel Hannan (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, jälleen kerran joudun muistuttamaan kollegoille, että EU:n perustuslaki ja Lissabonin sopimus eivät virallisesti ole voimassa. Jokainen lauseke ja kohta Elmar Brokin mietinnössä perustuu siihen, että kyseiseen sopimukseen voidaan jo vedota tuomioistuimissa, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.

Mielestäni on hieman epäilyttävää, että tätä mietintöä viivytettiin siihen saakka, kunnes Irlannin kansanäänestys oli turvallisesti pidetty ja kaikki äänet laskettu, minkä jälkeen esitettiin yllättäen ehdotus Euroopan parlamentille vastuussa olevien EU:n suurlähetystöjen perustamisesta ympäri maailmaa ja yhtenäisestä eurooppalaisesta diplomaattikunnasta.

Luonnollisesti me kaikki olemme tietoisia siitä, että EU:lla on tosiasiallisesti – joskaan ei oikeudellisesti – ulkopolitiikka. EU:lla on ympäri maailmaa lähetystöjä, jotka jättävät minkä tahansa kansallisen edustuston varjoonsa; EU:lla on käytännössä suurlähettiläitä, vaikka heitä ei olekaan virallisesti nimitetty. Jälleen kerran havaitsemme, että mietinnössä vakinaistetaan Euroopan unionissa jo vuosia jatkunut käytäntö.

Esittäessämme nyt vastaväitteitä meille sanotaan, ettei kannata enää valittaa, koska tämä on ollut yleinen käytäntö jo vuosia. Muuttuvatko EU:n toimintalinjat siis mahdottomista väistämättömiksi ilman välivaiheita?

 
  
  

- Päätöslauselmaesitys RC-B7-0095/2009

 
  
MPphoto
 

  Zigmantas Balčytis (S&D).(EN) Arvoisa puhemies, kannatin tätä päätöslauselmaa, koska pidän EU:n ja Yhdysvaltojen tulevaa huippukokousta erittäin merkittävänä. Äskettäisessä G20-kokouksessa annettiin monia lupauksia, joita on vaikea täyttää, jos maat toimivat yksin.

Tältä kannalta EU:n ja Yhdysvaltojen pitäisi olla edelläkävijöitä G20-sitoumusten täytäntöönpanossa. Siksi Yhdysvaltojen ja EU:n toteuttamia toimia on välttämätöntä koordinoida paremmin ja tehokkaammin. Emme tarvitse EU:n ja Yhdysvaltojen strategista kumppanuutta. Toivottavasti komissio ottaa tämän Euroopan parlamentin esittämän pyynnön huomioon.

 
  
MPphoto
 

  Syed Kamall (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia kärsivällisyydestä, ja tarkoitan tällä myös tulkkeja, jotka tekevät hienoa työtä. Olemme kaikki yksimielisiä EU:n ja Yhdysvaltojen suhteiden merkityksestä, ja luulen meidän kaikkien kannattavan huippukokouksia ja transatlanttisessa talousneuvostossa käytäviä neuvotteluja sekä lukuisia muita transatlanttisen vuoropuhelun muotoja. On kuitenkin hyvin tärkeää myöntää, että koko maailma seuraa näitä huippukokouksia ja tarkkailee, millaista moraalista johtajuutta paitsi EU:ssa myös Yhdysvaltojen hallinnossa on tarjolla. Varmasti yksi parhaista tavoista elvyttää taloutta etenkin tällaisena kriisiaikana on huolehtia siitä, että todella ryhdymme sanoista tekoihin puhuessamme avoimesta kaupasta.

Minua on häirinnyt suunnattomasti se yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvä havainto, että tunnumme täydentävän tätä politiikanalaa lisäämällä protektionismia, mistä on suurta vahinkoa kehitysmaiden maataloustuottajille. Samoin Obaman hallinnon kiinalaisille renkaille äskettäin määräämistä tulleista voidaan havaita, että olemme ajautumassa protektionismin kierteeseen. On korkea aika palata takaisin avoimen kaupan periaatteeseen maailmantalouden elvyttämiseksi.

 
  
  

Kirjalliset äänestysselitykset

 
  
  

- Varainhoitovuosi 2010

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) EU:n vuoden 2010 talousarviosta myönnettävä tuki talouskasvun, kilpailukyvyn ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseen sekä työpaikkojen turvaamiseen on erittäin tärkeä ratkaisu nykyiseen talouskriisiin.

EU:n talouden erityisenä piristysruiskeena korostaisin Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa, jolla edistetään muun muassa energia-alan hankkeita (sähköverkko, maakaasuverkko sekä hiilidioksidin talteenotto- ja varastointihankkeet), rahoitetaan laajakaistainternetiin liittyviä toimenpiteitä, laajennetaan niin kutsuttuja tiedon valtateitä maaseutuyhteisöihin, perustetaan yhteisen maatalouspolitiikan uutena haasteena maidontuotantoalan rahasto sekä muita yhteisön tukiohjelmia, kuten hedelmien ja maidon jakelu kouluissa.

Haluan erityisesti korostaa tarkistusta, jonka Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) teki vuoden 2010 esitykseen yleiseksi talousarvioksi. Tarkistuksessa Erasmus-ohjelman lisätavoitteeksi asetetaan nuorten ensimmäisten työpaikkojen luominen yritysten kanssa yhteistyössä järjestettävän koulutuksen, harjoittelujaksojen ja yrittäjyyskurssien avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Lena Ek (ALDE), kirjallinen.(SV) EU:n vuoden 2010 talousarvioon tehdyt tarkistukset, jotka muodostavat "Ryhmän 3", sisältävät interventio- ja tukitoimenpiteitä, joita vastustan periaatteessa. Niihin kuuluvat esimerkiksi erilaiset alkoholin varastointitoimenpiteet ja mittava EU:n tuki viinialalle. Niihin kuuluu myös EU:n tuki koulumaito- ja kouluhedelmäjärjestelmille, jotka saattavat hyvinkin olla tärkeitä mutta joiden ei pitäisi kuulua EU:n päätöksenteon piiriin. Samanaikaisesti tähän tarkistusten ryhmään kuuluu merkittäviä ja mielestäni kannatettavia investointeja esimerkiksi eläinten hyvinvointiin ja eläinkuljetusten valvontaan. Koska joudun äänestysmenettelyn takia kuitenkin ottamaan tarkistuksiin kantaa yhtenä ryhmänä, olen päättänyt äänestää tyhjää ryhmästä 3.

Tarkistuksella 886 on kiitettävä tavoite: investoiminen urheiluun. Tämä asia ei kuitenkaan kuulu EU:n tasolle. Siksi äänestin sitä vastaan.

Tarkistus 905 perustuu sellaiseen asenteeseen maahanmuuttajia kohtaan, jota en periaatteessa voi hyväksyä. Varoja myönnetään esimerkiksi siihen, että Afrikassa asuville ihmisille tiedotetaan, miten vaarallista on matkustaa Eurooppaan. Meidän ei pitäisi ympäröidä Eurooppaa muureilla. Siksi äänestin tätä tarkistusta vastaan.

Tarkistukseen 909 sisältyy varoja Euroopan kansalaisten seurantaan. Tällaista en voi hyväksyä ja siksi äänestin sitä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Nigel Farage (EFD), kirjallinen. (EN) UKIP-puolueen jäsenet äänestivät näiden tarkistusten puolesta pohjimmiltaan siksi, että vastustamme ehdottomasti talousarviomäärärahojen lisäämistä ja että kyseisten budjettikohtien käytön rajoittaminen ECR-ryhmän ehdotusten mukaisesti saattaa vähentää talousarviosta tehtäviä maksuja. Haluamme kuitenkin myös korostaa, että EU:n varoja, joita saadaan runsaasti myös Yhdistyneen kuningaskunnan verovaroista, ei pitäisi käyttää sellaisten toimien kuin pakkoaborttien määräämiseen vähemmistöille ja muille väestöryhmille, jotka joutuvat kärsimään epädemokraattisesta hallinnosta. Tällainen käyttötarkoitus on lainvastainen Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Se on lainvastainen myös muissa EU:n satelliittivaltioissa ja vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, jonka Yhdistynyt kuningaskunta on allekirjoittanut, sekä vastoin Euroopan ihmisoikeussopimusta, jonka Yhdistynyt kuningaskunta on myös allekirjoittanut. Riippumatta siitä, nouseeko kyseinen summa miljooniin vai ei, paikallinen väestö, jota asia koskee, olisi perustellusti yhdistänyt UKIP-puolueen omien hallitustensa hirmuvaltaan, jos puolueen jäsenten valtuuskunta olisi äänestänyt näitä tarkistuksia vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Patrick Le Hyaric (GUE/NGL), kirjallinen.(FR) Äänestin ryhmään 3 kuuluvan tarkistuksen 812 puolesta, jotta maidontuottajille myönnettävä tuki ei kärsisi, olipa se miten naurettava tahansa (280 miljoonaa euroa). On kuitenkin mahdotonta hyväksyä sitä, että kyseisen tarkistuksen hyväksyminen edellyttäisi tarkistuksen 70 hylkäämistä. Siinä myönnetään maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan pyynnön mukaisesti 600 miljoonan euron määrärahat 280 miljoonan euron sijasta. Vastustan tätä pienimmän talousarvioesityksen käytäntöä, jota noudatetaan tuottajien kustannuksella.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen.(PT) Mielestäni toimenpiteet, joista komission jäsen Mariann Fischer Boel ilmoitti Luxemburgissa pidetyn maatalousministereiden neuvoston kokouksen jälkeen sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa Strasbourgissa 19. lokakuuta, ovat riittämättömiä. Paketti, joka Ecofin-neuvoston on vielä määrä hyväksyä 19. marraskuuta, on suuruudeltaan 280 miljoonaa euroa ja myönnetään jäsenvaltioille tuotantoon ja vuotuisiin kiintiöihin perustuvina kokonaismäärärahoina. Laskelmien mukaan Portugali saa 6–7 miljoonan euron kokonaismäärärahat selvitäkseen tuottajahintojen laskusta, joka on yli 50 prosenttia vuosien 2007–2008 hintoihin nähden. Mielestäni 0,003 euroa Portugalissa tuotettua maitolitraa kohti (tuottajien laskelmien mukaan) on mitätön summa sellaisen ongelman ratkaisemiseksi, joka on jatkunut jatkumistaan jo kuukausien ajan, varsinkin jos maatalousministeri käyttää nämä varat tuleviin uudistuksiin, kuten hän on jo ilmoittanut.

Kyseinen 280 miljoonan euron määrä on tärkeä signaali Euroopan komissiolta, mutta se on riittämätön verrattuna siihen, mitä tuottajat todella tarvitsevat selviytyäkseen kriisistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen.(PT) Talousarvioneuvottelut kuuluvat tärkeimpiin yhteisön menettelyihin, joissa parlamentti, komissio ja neuvosto käyttävät yhteistä päätöksentekovaltaa. Tänään parlamentti on ensimmäisen käsittelyn päätteeksi puolustanut asemaansa budjettivallan käyttäjänä lisäämällä menestyksekkäästi sekä maksusitoumusmäärärahoja että maksumäärärahoja neuvoston ehdotukseen verrattuna, vaikkakin edelleen vähemmän kuin olisimme toivoneet. Ratkaisevia kysymyksiä, joita Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) on tukenut Euroopan talouden elvyttämiseksi nykyisen kriisin aikana, on edistetty painottamalla kasvua ja kilpailukykyä edistävää koheesiopolitiikkaa, jolla on tuettava erityisesti tärkeimmän työllisyyttä lisäävän voimavaran, pk-yritysten, kasvua ja kilpailukykyä.

Portugalista valittuna sosiaalidemokraattisena Euroopan parlamentin jäsenenä minulla on syytä erityiseen tyytyväisyyteen sen vuoksi, että valtuuskuntamme esittämä tarkistus hyväksyttiin suurella enemmistöllä. Sen tavoitteena on perustaa nuorten ensimmäisten työpaikkojen luomista edistävä Erasmus-ohjelma, joka on yksi edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa esittämistämme ehdotuksista. Maidontuottajien tuki ja energian toimitusvarmuuden parantaminen kansalaisten kannalta on niin ikään varmistettu. Prosessi ei pääty tähän, sillä EU:n kolmen toimielimen on laadittava yhteinen kanta, josta äänestetään toisessa käsittelyssä joulukuussa.

 
  
  

- Mietintö: László Surján (A7-0038/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen.(PT) Nykyisen talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisin takia oli olennaista kiinnittää Euroopan unionin vuoden 2010 talousarviossa erityistä huomiota tähän tilanteeseen ja tehdä talousarviosta tehokas väline kriisin ratkaisemiseksi. Äänestinkin EU:n vuoden 2010 talousarvioesityksen puolesta, sillä mielestäni se vastaa kattavasti kyseisiin tarpeisiin.

Parlamentti on päättänyt tehdä kaiken voitavansa taatakseen riittävän rahoituksen niille toimille ja politiikanaloille, jotka edistävät kasvua ja työllisyyttä ja tarjoavat ratkaisuja Euroopan kansalaisille. Tarkemmin sanoen tämä edellyttää energiavarmuuden parantamista, lisätukea tutkimukselle ja innovaatioille erityisesti saastuttamattomien teknologioiden alalla, pienten ja keskisuurten yritysten tukemista ja elinikäisen oppimisen voimakkaampaa edistämistä. Portugalin sosiaalidemokraatteja edustavien Euroopan parlamentin jäsenten ehdotuksen mukaisesti haluan tässä suhteessa korostaa ensimmäistä työpaikkaa etsiville nuorille tarkoitetun Erasmus-työllistämisohjelman perustamisen merkitystä näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Lopuksi minun on korostettava, että en hyväksy lisäleikkauksia, joita neuvosto teki Lissabonin strategian tukemista koskeviin budjettikohtiin, sillä tällaiset leikkaukset ovat vastoin niitä toimia, joilla pitäisi edistää kasvua ja talouden elpymistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Briard Auconie (PPE), kirjallinen.(FR) Vaikka koheesiopolitiikalla on keskeinen merkitys talouskriisin ja ilmastonmuutoksen torjuntatoimissa, neuvosto oli ehdottanut tuntuvia leikkauksia kyseiselle politiikanalalle vuonna 2010 myönnettyihin maksumäärärahoihin. Koska me Euroopan parlamentin jäsenet olemme hyvin selvillä EU:n varojen merkityksestä ja kentän konkreettisista odotuksista, meidän oli välttämätöntä vahvistaa uudelleen Euroopan komission etukäteen ehdottamat määrät tai jopa lisätä niitä.

Tämä äänestys ilmentää sitä poliittista EU:ta, jota me tarvitsemme, sellaista EU:ta, joka kykenee tekemään talousarvioratkaisuja tuloksekkaan yhteisvastuun, kilpailukyvyn ja kasvun puolesta ja kansalaistensa hyväksi. Euroopan parlamentin jäsenet ovat tänään varmistaneet tukensa sellaiselle EU:n koheesiopolitiikalle, jolla todella on tarvittavat voimavarat sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyväksyttyäni myös niiden mietintöjen yleisen linjan, jotka László Surján ja Vladimír Maňka laativat Euroopan unionin talousarvioesityksestä varainhoitovuodeksi 2010, olen näin ollen äänestänyt määrätietoisesti niiden hyväksymisen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan László Surjánin mietintöä mahdollisena EU:n talousarviota koskevana kompromissina. On valitettavaa, että neuvosto on tehnyt lisäleikkauksia komission alustavaan talousarvioesitykseen, joka oli mielestäni jo ennestään riittämätön tarpeisiin nähden. EU:ta ei voida laajentaa niukoilla määrärahoilla, jotka ovat selvästi riittämättömät. Olen eri mieltä varsinkin Lissabonin strategian tukemiseen varattuihin budjettikohtiin tehdyistä leikkauksista. Julkilausumat, jotka koskevat talouskriisistä selviytymisen ensisijaistamista sekä kasvua ja työllisyyttä edistävää kilpailukykyä ovat äärimmäisen suuressa ristiriidassa talousarvioesityksessä myönnettyjen määrärahojen kanssa. Kannatan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevia määrärahalisäyksiä ja korostaisin, että kansalaisten Euroopan rakentaminen riippuu myös näiden budjettikohtien asianmukaisesta toteuttamisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. (RO) En äänestänyt 300 miljoonan euron rahaston perustamisen enkä maidontuottajille kohdennetun välittömän tuen puolesta, sillä olen vakaasti sitä mieltä, että maitotuotteiden tuottajien ongelma on epävarmuutta aiheuttava hintaromahdus. Oikeastaan Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän (S&D) puoltama 600 miljoonan euron rahasto olisi ollut nopeampi ja tehokkaampi keino torjua syitä ja ennen kaikkea seurauksia, jotka ovat aiheuttaneet maitotuotemarkkinoiden huomattavan taantuman, joka jatkuu nykyisen talouskriisin takia. Mielestäni myös Euroopan komission hyväksymät tukitoimenpiteet ovat myöhässä. Rahaston nostaminen 600 miljoonaan euroon olisi todella tarjonnut tukea tähän kriisiin joutuneille jäsenvaltioille.

 
  
MPphoto
 
 

  Lena Ek, Marit Paulsen, Olle Schmidt ja Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen.(SV) EU:n vuoden 2010 talousarvioon tehtyihin tarkistuksiin, jotka muodostavat "Ryhmän 3", kuuluu interventio- ja tukitoimenpiteitä, joita vastustamme periaatteessa (vastaavasti suhtaudumme kriittisesti EU:n tukeen tupakanviljelylle ja äänestämme sitä vastaan). Niihin kuuluu esimerkiksi erilaisia alkoholin varastointitoimenpiteitä ja mittavaa EU:n tukea viinialalle. Niihin kuuluu myös EU:n tuki koulumaito- ja kouluhedelmäjärjestelmille, mikä on sinänsä tärkeää, mutta mielestämme tätä asiaa pitäisi kuitenkin käsitellä kansallisella tasolla. Samanaikaisesti ryhmän 3 tarkistuksiin sisältyy merkittäviä investointeja esimerkiksi eläinten hyvinvointiin ja eläinkuljetusten valvontaan, joihin periaatteessa suhtautuisimme myönteisesti, sillä tuemme voimakkaasti näitä asioita muissa yhteyksissä, mutta koska äänestysmenettely pakottaa meidät ottamaan kantaa tarkistuksiin yhtenä ryhmänä, olemme päättäneet äänestää tyhjää ryhmästä 3.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Mielestäni parlamentin eri budjettikohtiin ehdottamat lisäykset ja 1,5 miljardin euron määräraha Euroopan talouden elvytyssuunnitelmalle ovat välttämättömiä EU:n toipumiselle vallitsevasta talouskriisistä sekä Euroopan unionin kansainvälisen aseman vahvistamiselle.

Kuten olen ennenkin todennut, mielestäni on erityisen ratkaisevaa kohdentaa tarvittavat varat siten, että pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ovat kriisin pääasiallisia uhreja, saavat tukea, jonka avulla ne selviytyvät tästä kriisistä. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan liittyvä lisäys antaa mahdollisuuden tukea yrittäjyyttä ja innovaatioita, jotka ovat välttämättömiä EU:n aseman turvaamiseksi maailmanmarkkinoilla ja sisämarkkinoiden sosioekonomisen kehityksen kannalta.

Maitoalan rahaston perustamiseen on kuitenkin valitettavasti myönnetty vain 300 miljoonaa euroa. Mielestäni maitoalaa parhaillaan koetteleva vakava kriisi olisi peruste lisävarojen – aluksi 600 miljoonan euron – myöntämiselle, jotta tuottajia autetaan selviytymään nykyisistä vaikeuksistaan. Siksi 300 miljoonaa ei mielestäni riitä ja toivon, että tämän summan myöntämistä voidaan vielä tarkastella perusteellisesti uudelleen niiden osapuolten tarpeiden perusteella, joita tämä päätös koskee.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Haluan korostaa seuraavia parlamentin kantaan liittyviä seikkoja: a) komission esittämien ja neuvoston myöhemmin peruuttamien varojen uudelleenkohdentamiseksi tehdyt tarkistukset; b) Euroopan parlamentin painopistealaksi valittu Euroopan talouden elvytyssuunnitelma, jonka rahoittamiseen parlamentin on myönnettävä "uusia" varoja; c) ehdotukset, jotka koskevat energiavarmuuteen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä pk-yritysten ja elinikäisen oppimisen tukemiseen myönnettävää lisärahoitusta; d) 300 miljoonan euron maitoalan rahaston perustaminen – määrä on riittämätön, mutta suurin mahdollinen (mielestäni mekanismi maitokiintiöiden sääntelemiseksi ja säilyttämiseksi on välttämätön); e) maaseutualueiden laajakaistan rahoittaminen otsakkeen 2 liikkumavarasta; f) tarkistusluonnos, jonka esitimme Erasmus-ohjelman laajentamiseksi ja muuttamiseksi, jotta siitä voitaisiin tehdä väline myös ensimmäisten työllistymismahdollisuuksien tarjoamiseksi nuorille.

Toivon, että kokonaismäärärahat, joista maksumäärärahojen osuus on 127 miljardin euron luokkaa, käytetään täysimääräisesti, sillä varainhoitovuoden varoja vastaavan määrän toteuttaminen viivästyy.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Työllisyyteen ja ihmisten elinoloihin voimakkaasti vaikuttavan taloudellisen ja sosiaalisen kriisin keskellä yhteisön vuoden 2010 talousarvioesitys, josta tänään keskustelemme, jää hyvin kauas vaatimustasosta ja osoittaa jälleen kerran "eurooppalaisen yhteisvastuun" todellisen merkityksen. Sosiaalikriisin ratkaisemisen sijasta merkittävä osa talousarviosta varataan sotilasmenojen kasvattamiseen ja talous- ja rahoitusryhmittymien tukemiseen Euroopan unionin laajentuneiden sotilaallisten ja uusliberalististen tavoitteiden mukaisesti.

Vaikka parlamentin ehdotus merkitseekin lisäystä neuvoston ja Euroopan komission talousarvioesitykseen nähden, se jää edelleen noin 6 miljardia euroa alle monivuotisessa rahoituskehyksessä 2007–2013 vuodeksi 2010 myönnetyn määrän, kun taas lopullinen määrä, josta päätetään joulukuussa, ei vieläkään ole tiedossa. Olemme kuitenkin tyytyväisiä siihen, että ehdotuksemme uuden budjettikohdan perustamisesta tekstiili- ja jalkineteollisuuden toimia varten hyväksyttiin. Tarkoituksena on perustaa alaa koskeva yhteisön ohjelma. Ehdotuksen tarkoituksena on ratkaista tekstiili- ja jalkineteollisuuden kriisi, joka johtuu kolmansista maista peräisin olevan tuonnin räjähdysmäisestä kasvusta varsinkin alasta kaikkein riippuvaisimmilla alueilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Gunnar Hökmark (PPE), kirjallinen. – (SV) Tuemme EU:n vuoden 2010 talousarvion perusperiaatteita ja haluamme korostaa, että sen on annettava hyvä vastine kansalaisten rahoille. Rahoitusnäkymien mukaisesti laadittua kehystä pitäisi noudattaa, ja siksi suhtaudumme myönteisesti siihen, että talousarvio pidetään selvästi tämän kehyksen rajoissa. Haluamme leikata maatalous- ja aluetukia huomattavasti ja pienentää kokonaismäärärahoja. Haluamme osoittaa suuremman osan yhteisistä varoista tutkimukseen ja kehitykseen, kasvuun, infrastruktuuriin ja turvallisuuteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Haluan aluksi pahoitella sitä, että neuvosto on tehnyt komission alustavaan talousarvioesitykseen lisäleikkauksia ja sitä, että huolimatta olettamuksesta, että kansalaiset ja talouskriisin ratkaiseminen ovat vuoden 2010 talousarvion painopistealoja, otsakkeessa 1a – Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky – ei ole riittävästi määrärahoja. Neuvoston tekemät leikkaukset vähentävät Lissabonin strategian toteuttamiseen osoitettuja varoja, mikä vaikeuttaa nykyisen talouskriisin ratkaisemista.

Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että Portugalin sosiaalidemokraatteja edustavien parlamentin jäsenten tekemä tarkistus, joka oli portugalilaisille äänestäjille annettu vaalilupaus, on hyväksytty siltä osin kuin se koskee Erasmus-ohjelman työllistämissuunnitelmaa, jolla edistetään nuorten ensimmäisten työpaikkojen luomista ja talouskriisin ratkaisemista.

Lopuksi totean olevani eri mieltä neuvoston otsakkeeseen 1b – Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio – tekemistä leikkauksista tällaisena aikana, jolloin rakenne- ja koheesiorahastot ovat tärkeä keino edistää kasvua ja talouden elpymistä, mutta myös siksi, että suuri määrä tärkeitä politiikanaloja, joiden tavoitteena on ilmastonmuutoksen torjuminen sekä työllisyyden ja kasvun tukeminen, rahoitetaan tästä alaotsakkeesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Daciana Octavia Sârbu (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin uuden maitoalan rahaston perustamisen puolesta. Rahastosta myönnetään tukea tuottajien toimiin maitoalan kriisistä selviytymiseksi, vaikkakin tähän tukeen olisi pitänyt varautua paljon aikaisemmin. On valitettavaa, että emme voineet äänestää 600 miljoonan euron myöntämisestä, kuten valiokunta-aloitteisessa mietinnössä, josta maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta äänesti 1. syyskuuta, oli tarkoitettu ja kuten S&D-ryhmä oli toivonut. Jos EU:n tuottajat eivät saa lisätukea EU:lta, se johtuu EU:n oikeistoryhmien pahansuopuudesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) EU:n ruohonjuuritason vastainen talousarvioesitys vuodelle 2010 antaa kattavan kuvan EU:n taantumuksellisista tavoitteista osoittaen jälleen kerran, että EU on pääoman palveluksessa oleva kansainvälinen imperialistinen unioni. Pääomakriisin varjolla tehdään perinpohjaisia, taantumuksellisia ja kapitalistisia rakenneuudistuksia työväenluokan kustannuksella ja monopoliyritysten voittojen lisäämiseksi. Ohjelmia rahoitetaan työmarkkinasuhteiden romuttamiseksi, työelämää koskevien ja sosiaalisten oikeuksien polkemiseksi, joustavien työjärjestelyjen edistämiseksi ja työehtosopimusten määräysten kumoamiseksi.

Epävarmoihin työsuhteisiin perustuvia järjestelmiä lisätään ja työllistämisen sijasta nuorille annetaan ainoaksi vaihtoehdoksi työharjoittelu ja elinikäinen oppiminen. Maanomistuksen keskittämistä ja tuottajien häätämistä tiloiltaan YMP:n perusteella tehostetaan elintarviketeollisuuden ja kaupan hyväksi. Työväenliikkeen syyttämiseen ja tukahduttamiseen tarkoitettuja keinoja ja mekanismeja, kuten Frontex, Europol ja Eurojust, lisätään ja tehostetaan, samoin kuin henkilötietoja sisältäviä tietokantoja ja EU:n imperialistisen politiikan, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä sotilaallisen infrastruktuurin edistämiseen tarkoitettuja mekanismeja.

Euroopan parlamentin keskustaoikeistolaisten ja keskustavasemmistolaisten puolueryhmien ääni EU:n talousarvion puolesta merkitsee täysimittaista hyökkäystä työväenluokkaa vastaan. Äänestimme EU:n talousarviota vastaan, koska se palvelee suuryrityksiä aiheuttaen kansoille yhä suurempaa ahdinkoa.

 
  
  

- Mietintö: Vladimír Maňka (A7-0037/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Atkins (ECR), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiiviryhmän jäsenet uskovat jatkossakin Euroopan parlamentin talousarviota koskevaan kustannustehokkuuteen ja suurempaan vastuuvelvollisuuteen.


Parlamentti on kuitenkin jälleen kerran pyrkinyt lisäämään talousarviomäärärahoja reilusti yli ministerineuvoston asettaman rajan. Sen vuoksi konservatiiviryhmän jäsenet ovat äänestäneet monien EU:n menoalojen supistamisen puolesta.

Kannatamme edelleen aloja, joilla EU tuottaa lisäarvoa, kuten uusien teknologioiden tutkimus, EU:n kansalaisten tiedonsaantimahdollisuuksien parantaminen, Euroopan oikeusasiamies ja tilintarkastustuomioistuin. Äänestimme kuitenkin myös lukuisia muita sellaisia budjettikohtia vastaan, jotka ovat perusteetonta tuhlausta aikana, jolloin meidän kaikkien pitäisi osoittaa taloudellista harkintakykyä.

Tarkemmin sanoen äänestimme alueiden komitean rahoitusta vastaan ja olemme kannattaneet esityksiä joidenkin kaikkein suurinta haaskausta olevien budjettikohtien hylkäämiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi tupakkatuet ja useat muut maataloustukia ja -ohjelmia koskevat budjettikohdat sekä tuhlaaminen hallintoon.

 
  
MPphoto
 
 

  Martin Callanan (ECR), kirjallinen. (EN) ECR-ryhmä uskoo Euroopan parlamentin talousarviota koskevaan kustannustehokkuuteen ja suurempaan vastuuvelvollisuuteen.


Parlamentti on kuitenkin jälleen kerran pyrkinyt lisäämään talousarviomäärärahoja reilusti yli ministerineuvoston asettaman rajan. Sen vuoksi ECR-ryhmän jäsenet ovat äänestäneet monien EU:n menoalojen supistamisen puolesta.

Kannatamme edelleen aloja, joilla EU tuottaa lisäarvoa, kuten uusien teknologioiden tutkimus, EU:n kansalaisten tiedonsaantimahdollisuuksien parantaminen, Euroopan oikeusasiamies ja tilintarkastustuomioistuin. Äänestimme kuitenkin myös lukuisia muita sellaisia budjettikohtia vastaan, jotka ovat perusteetonta tuhlausta aikana, jolloin meidän kaikkien pitäisi osoittaa taloudellista harkintakykyä.

Tarkemmin sanoen äänestimme alueiden komitean rahoitusta vastaan ja olemme kannattaneet toimia joidenkin kaikkein suurinta haaskausta olevien budjettikohtien supistamiseksi. Ne koskevat maataloustukia ja -ohjelmia sekä tuhlaamista hallintoon

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatan sitä, että parhaillaan vallitsevat erityiset kriisiolosuhteet otetaan huomioon Euroopan unionin yleisestä talousarviosta käydyssä keskustelussa, kun käsittelemme varojen myöntämistä EU:n talouden eri aloille.

Haluan kiinnittää huomiota pakottavaan tarpeeseen perustaa maitoalan rahasto tuottajien vaikeaa tilannetta silmällä pitäen ja toivon, että tämän toimintasektorin hyväksi toteutetaan tehokkaita tukitoimenpiteitä.

On välttämätöntä kohdentaa tarvittavat varat siten, että pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ovat kriisin pääasiallisia uhreja, saavat tukea, jonka avulla ne selviytyvät tästä kriisistä. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmalle myönnetty lisäys antaa mahdollisuuden tukea yrittäjyyttä ja innovointia, jotka ovat välttämättömiä EU:lle sen aseman turvaamiseksi maailmanmarkkinoilla ja sisämarkkinoiden sosioekonomisen kehityksen kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Olen tyytyväinen siihen, että Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraatit) puolesta esittämäni ehdotus nollapohjabudjetoinnin periaatteen soveltamisesta kunkin vaalikauden alussa on hyväksytty. Tämän ansiosta parlamentin talousarvio heijastaa todellisia tarpeita, ja talousarvion avoimuus sekä talousarviota koskeva kurinalaisuus ja tehokkuus paranevat. Kannatan myös kiinteiden ja muuttuvien kustannusten erottamista toisistaan ja jälkimmäisten perustelemista kustannus–hyötyanalyysillä. Esimerkiksi tiedotuspolitiikan alalla kustannus-hyötyanalyysi on tärkeä parempien tulosten ja resurssienhallinnan varmistamiseksi.

Korostaisin, että talousarvioesityksessä ei oteta huomioon Lissabonin sopimuksen tulevasta voimaantulosta aiheutuvia tarpeita, jotka edellyttävät todennäköisesti lisätalousarvion laatimista. Korostaisin, että lainsäädäntöasiantuntemuksen pitäisi olla parlamentin tärkein painopisteala, ja tätä varten olisi myönnettävä tarvittavat varat. Mielestäni on myös välttämätöntä vahvistaa kiinteistöjä koskeva pitkän aikavälin strategia, jossa otettaisiin huomioon kiinteistöjen ylläpitokustannukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen.(FR) Äänestin vuoden 2010 talousarvion ensimmäisen käsittelyn puolesta, toisin sanoen 127,5 miljardin euron maksumäärärahojen puolesta samalla toivoen, että toisessa käsittelyssä voisimme saavuttaa parempia tuloksia. Erityisesti tämä koskee varojen myöntämistä sellaiseen elvytyssuunnitelmaan, joka on työllisyyden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, ilmastonmuutoksen ja köyhyyden torjumisen asettamien haasteiden tasalla. Minulle kyse oli ennen kaikkea sosialistiryhmän painopistealoihin kuuluvia mikroluottoja koskevan tuen turvaamisesta ja samalla Progress-ohjelman säilyttämisestä kokonaisuudessaan. Talousarviomäärärahat ovat varsin rajalliset erityisesti tiukan rahoituskehyksen vuoksi, johon talousarvio kuuluu. Uusien talousarvionäkymien käsittelyn yhteydessä on ryhdyttävä varteenotettaviin toimiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Olen tyytyväinen siihen, että parlamentin talousarvion kokonaismäärä pysyttelee parlamentin monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeessa 5 (hallintomäärärahat) itse asettaman 20 prosentin rajan alapuolella. Kriisivuonna parlamentin on tärkeää antaa kuva kurinalaisuudesta ja menojen valvonnasta.

Hyväksytty talousarvio ei sisällä mukautuksia, jotka voivat olla tarpeen erityisesti lainsäädännön alalla, mikäli Lissabonin sopimus tulee voimaan. Lissabonin sopimuksen tullessa voimaan saatetaan tarvita sitä koskeva lisätalousarvio. On tärkeää panna merkille, että Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraatit) mielestä parlamentin tärkein painopisteala on sen lainsäädäntöelimen rooli ja että parlamentille pitäisi myöntää tarvittavat varat, jotta se voi tehdä erinomaista työtä.

Tiedotuspolitiikan alalla suhtaudun myönteisesti eurooppalaisten poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoitusta koskevaan sopimukseen, jonka pitäisi edistää tiedottamista kansalaisille ja heidän osallistumistaan EU:n poliittiseen elämään. Siinä vaaditaan myös perusteellisempaa keskustelua pitkän aikavälin budjettiperiaatteista tällä alalla.

Äänestin tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Haluan ilmaista tyytyväisyyteni siihen, että parlamentin talousarvion kokonaismäärä pysyttelee parlamentin monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeessa 5 (hallintomäärärahat) itse asettaman 20 prosentin rajan alapuolella. On kuitenkin tärkeää panna merkille, että Lissabonin sopimuksen voimaantulo ja siitä johtuva parlamentin tehtävien lisääntyminen edellyttävät lisätalousarvion laatimista, ja hallintomäärärahoille asetetusta 20 prosentin rajasta on vaikea pitää kiinni. Lainsäädäntöasiantuntemuksen pitäisi olla parlamentin tärkein painopisteala, ja sen toteuttamiselle olisi luotava tarvittavat edellytykset.

Haluaisin myös antaa kiitosta Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraatit) varjoesittelijän, José Manuel Fernandesin, työlle. Hän vaikutti osaltaan siihen, että tästä mietinnöstä tuli parlamentin kannalta hyvin merkittävä asiakirja. Hänen työssään haluaisin korostaa äskettäin hyväksyttyä ehdotusta nollapohjabudjetoinnin periaatteen soveltamisesta kunkin vaalikauden alussa, minkä ansiosta parlamentin talousarvio voi heijastaa pelkästään todellisia kustannuksia, ja talousarvion avoimuus sekä talousarviota koskeva kurinalaisuus ja tehokkuus paranevat.

 
  
  

- Mietintö: Claude Moraes (A7-0040/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Vuodesta 1998 saakka parlamentti on johdonmukaisesti torjunut kaikki käsiteltäväkseen jätetyt aloitteet, kun sitä on kuultu Europoliin liittyvistä yksityiskohtaisista kysymyksistä, kunhan vain Europol on säilyttänyt hallitustenvälisyytensä ja jäänyt sekä demokraattisen että lakisääteisen valvonnan ulkopuolelle. Nyt kun päätös Europolin muuttamisesta yhteisön talousarviosta rahoitetuksi EU:n virastoksi on hyväksytty ja parlamentin valvontatehtävää on laajennettu, kyseisen toimintalinjan noudattaminen ei ole enää tarpeen.

Siksi äänestin tämän Tšekin tasavallan tekemän aloitteen puolesta, jonka tarkoituksena on ratkaista hallinnollinen kysymys, nimittäin Europolin henkilöstöön sovellettavien peruspalkkojen ja lisien mukauttaminen vastaamaan Alankomaiden kohonneita elinkustannuksia. Korostaisin kuitenkin, että neuvoston on tehtävä yksimielisesti kaikki Europolin henkilöstön palkkojen mukauttamista koskeva päätökset.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Morin-Chartier (PPE), kirjallinen.(FR) Äänestin tämän päätösehdotuksen puolesta, jonka tarkoituksena on Europolin henkilöstöön sovellettavien peruspalkkojen ja lisien mukauttaminen. Mietinnön tarkoituksena on siis mukauttaa henkilöstön palkkausta Alankomaiden kohonneisiin elinkustannuksiin sekä jäsenvaltioiden virkamiesten palkoissa tapahtuneisiin muutoksiin. Tuki on ollut entistäkin välttämättömämpää siitä alkaen kun Europolista tuli yhteisön talousarviosta rahoitettu Euroopan unionin virasto.

 
  
  

- Yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttaminen

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Kannatin äänestyksessä maidon lisäämistä asetuksen 186 artiklan soveltamisalaan, jotta komissiolla on mahdollisuus reagoida nopeasti kriisitilanteisiin, sillä siinä otetaan käyttöön väline, jota on tärkeää hyödyntää. Välineen käyttö ei kuitenkaan saa vieraannuttaa parlamenttia tästä prosessista, etenkin kun yhteispäätösmenettely otetaan pian käyttöön, mistä syystä komission on välttämätöntä valvoa näitä toimia.

Seuraavaksi käsittelen yleisesti "sakoiksi" kutsutun lisämaksujärjestelmän vapaaehtoista mukauttamista. Järjestelmällä on tarkoitus turvata maitoalan rakenneuudistuksen sisäinen rahoitus. Mielestäni tällaisella toimenpiteellä saadaan aikaan kansallisia ratkaisuja, vaikka nähdäkseni koko Eurooppaa koskevaan kriisiin olisi tarkoituksenmukaisempaa soveltaa eurooppalaisia ratkaisuja.

Lopuksi totean, että nähtyämme viime kuukausina niin suuren vaivan saadaksemme komission esittämään toimenpiteitä, meillä ei ole varaa hylätä mitään tukea tänä EU:n maidontuottajille ja heidän perheilleen erittäin vaikeana aikana.

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Ashworth (ECR), kirjallinen. (EN) Äänestin näiden yhteiseen markkinajärjestelyyn tehtävien muutosten puolesta, sillä katson, että 280 miljoonan euron paketti on realistinen ja otetaan maitoalalla myönteisesti vastaan. Siksi olen vakuuttunut siitä, että tämän tuen myöntäminen edellyttää tilapäisten valtuuksien antamista 186 artiklassa tarkoitetulle hallintokomitealle. Olen kuitenkin sitä mieltä, että komission pitäisi saada kyseiset valtuudet enintään kahdeksi vuodeksi, jotta varmistetaan tämän paketin kitkaton toteutus.

En kuitenkaan voi tukea kansallisten maitokiintiöiden takaisinostojärjestelmää, joka myös oli komission ehdotus ja jonka yhteydessä suunniteltiin ylijäämämaksun keräämistä kiintiön ylittäviltä tuottajilta. Meidän ei pitäisi rangaista tehokkaita tuottajia, jotka ovat maitoalan tulevaisuus. Tämä paketti on lyhyen aikavälin ratkaisuksi tarkoitettu lyhyen aikavälin toimenpide, vaikka maitoala tarvitsee selkeän pitkän aikavälin strategian tulevaisuuden varalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen.(FR) Olen iloinen, ettei tämän päätöksen täytäntöönpanoa lykätty myöhempään ajankohtaan siltä osin kuin kyse on maidon lisäämisestä 186 artiklan soveltamisalaan ja kiintiöiden takaisinostojärjestelmästä. Tätä olisi jossakin vaiheessa voitu pelätä joidenkin taholta, sillä maidon markkinointivuosi, joka kestää 1. päivästä huhtikuuta 31. päivään maaliskuuta, on jo hyvässä vauhdissa. Vaikka kannatan ehdotettuja toimenpiteitä, haluaisin kuitenkin mennä pidemmälle: nämä toimenpiteet eivät vielä lähimainkaan riitä, varsinkin kun kiintiöiden takaisinosto on jälleen jäsenvaltioiden aloitteen ja kansallisen rahoituksen varassa. Sitä paitsi kyse on nyt keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteistä.

Yhteisön lyhyen aikavälin toimenpiteille on kuitenkin kiireellinen tarve. Tämä on olennaista, ja kentän odotukset ovat tässä suhteessa erittäin korkealla. Lopuksi totean, että tulevaisuudessa on välttämätöntä valvoa 186 artiklaan liittyvän mekanismin vuosittaista uudistamista ja antaa komissiolle tilaisuus uusia tämä toimenpide automaattisesti joka vuosi. Näin parlamentti ja neuvosto voivat luoda komissiolle suuremmat paineet.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevasta asetuksesta tehdyn ehdotuksen puolesta, sillä Euroopassa vallitsevaa vakavaa maitoalan kriisiä silmällä pitäen pikaiset toimet ovat tarpeen markkinoiden tasapainon palauttamiseksi ja Lissabonin sopimuksessa vahvistettujen YMP:n tavoitteiden mukaisen riittävän tulotason takaamiseksi tuottajille.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Nämä ehdotukset ovat tunnustus maidontuotantoa koskevan komission strategian epäonnistumisesta. Äänestimme niitä vastaan useista syistä: 1) komission ehdottama määrä maitomarkkinoiden vakauttamiseksi on täysin riittämätön ja annetaan käyttöön vasta vuonna 2010, minkä vuoksi selvää hätätilannetta ei ole mahdollista ratkaista vaaditussa laajuudessa etenkään pienten ja keskisuurten tuottajien osalta; 2) maidon ja maitotuotteiden lisääminen 186 artiklan soveltamisalaan tämän ehdotuksen mukaisesti takaa komissiolle parlamentin ja neuvoston antamat valtuudet täsmentämättä niitä toimia, joita aiotaan toteuttaa; 3) ehdotetut toimenpiteet eivät muuta YMJ:n edellisen uudistuksen tavoitteita eli markkinasääntelyn välineiden, kiintiöiden ja tuotanto-oikeuksien täydellistä vapauttamista ja poistamista – kyseiset suuntaviivat ovat nykyisen kriisin perimmäinen syy; 4) myönnetyt varat on ennen kaikkea tarkoitettu alan rakenneuudistuksiin, mikä komission mielestä edellyttää tuhansien tuottajien toiminnan lopettamista kaikkine siitä yhteiskunnalle ja ympäristölle koituvine seurauksineen; 5) ehdotus kärjistää nykyistä varojen epätasaista jakautumista tuottajien ja maiden kesken, mikä ainoastaan pahentaa lukemattomien tuottajien tilannetta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen.(FR) Äänestin maidon hintaa koskevien uusien kriisintorjuntatoimien puolesta tukeakseni niitä tuottajia, jotka kamppailevat parhaillaan ammattinsa kannalta erityisen vaikeissa olosuhteissa. Nämä toimenpiteet viivästyivät, vaikka maidontuottajat ovat kertoneet ongelmistaan viime keväästä saakka. Jäsenvaltioiden ehdottamat 280 miljoonan euron määrärahat ovat riittämättömät. Meidän on osoitettava, että tavoitteemme ovat korkeammalla ja tuettava 600 miljoonan euron tukipakettia, jotta tuottajilla on mahdollisuus selviytyä ahdingosta, johon he ovat joutuneet. Olen äärimmäisen huolissani maitoalan tulevaisuudesta, sillä mitään ei tehdä tuottajien vapauttamiseksi markkinamekanismien yksipuolisesta otteesta, vaikka Euroopan tilintarkastustuomioistuin on ilmoittanut maitomarkkinoiden hallinnointivälineiden tarpeesta. Seurauksena saattaa olla maidontuotannon hiipuminen lukuisilla heikossa asemassa olevilla alueilla, ja lisäksi saattaa jäädä huomaamatta, että juuri suurta lisäarvoa tuovien tuotteiden avulla EU voi parantaa asemaansa maailmanmarkkinoilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. (EN) Maidontuottajiin kohdistuu nyt valtavia paineita. Irlannissa, jossa maitoalalla on keskeinen merkitys, lähes jokainen maidontuottaja tekee vuonna 2009 tappiota. Tällainen tilanne ei ole kestävä yhdelle EU:n tärkeimmistä elinkeinoista. Äänestin tämänpäiväisestä tarkistuksesta osoittaakseni solidaarisuutta tuottajayhteisölle kriisiaikana. Pahoittelen ainoastaan sitä, että emme äänestä parlamentin alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti 600 miljoonan euron myöntämisestä 300 miljoonan euron sijasta. Keskustaoikeistolaiset parlamenttiryhmät kuitenkin estivät asiaa koskevan äänestyksen toimittamisen valiokunnassa. Onhan 300 miljoonaa euroa parempi kuin ei mitään, mutta maitoalan tukemiseksi tarvitaan tulevaisuudessa tehokkaampia toimia.

 
  
MPphoto
 
 

  Kartika Tamara Liotard (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Äänestin tyhjää yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevasta asetuksesta toimitetussa lopullisessa äänestyksessä (työjärjestyksen 142 artikla), sillä mielestäni komission ehdottamat toimenpiteet eivät ole riittävän perusteellisia.

Maitoalan kriisi on ongelma, joka edellyttää kiireellisiä toimia, ja myös tästä syystä äänestin työjärjestyksen 142 artiklassa säädetyn kiireellisen menettelyn puolesta, jotta yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevaa asetusta mukautettaisiin. Komission nykyinen ehdotus on kuitenkin liian heikko, ja toivoisin, että hyvin lyhyellä aikavälillä toteutettaisiin riittäviä tukitoimenpiteitä, joilla maitoalan kriisi torjutaan tehokkaasti. Tämän ehdotuksen puolesta äänestäminen estäisi kaikki tehokkaammat toimenpiteet tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Astrid Lulling (PPE), kirjallinen. – (DE) Maitoalan kriisi on saanut lukuisat tuottajat vararikon partaalle. Odoteltuaan kuukausia maidon hinnannousua Euroopan komissio on vihdoin toteuttanut kiireellisiä toimenpiteitä maidontuottajien pelastamiseksi.

Juustojen yksityisen varastoinnin tukea nostetaan 15 miljoonaan euroon, mistä hyötyvät pääasiassa italialaiset.

Maitojauheen ja voin interventiokautta aiotaan jatkaa ja vientitukea lisätä. Näiden toimenpiteiden pitäisi vakauttaa maidon hinnat keskipitkällä aikavälillä.

Jäsenvaltioille on määrä jakaa noin 280 miljoonan euron maitorahasto kansallisten tukitoimenpiteiden rahoittamiseksi. Tämä on kuitenkin vain hiukan enemmän kuin pisara meressä.

Komissio tarjoaa jäsenvaltioille vapaaehtoista kiintiöiden takaisinostojärjestelmää houkutellakseen maidontuottajat luopumaan maidontuotannosta osittain tai lopullisesti. Tuottajayrityksiltä, joiden toimitukset ovat liian suuret, aiotaan pyytää lisämaksuja. Nämä toimenpiteet tulevat jäsenvaltioille kalliiksi, sillä yleisen talouskriisin aikana kansallisiin talousarvioihin ei jää liikkumavaraa. Odotukseni eivät ole kovinkaan korkealla.

Kriisipaketin konkreettisin toimenpide on maidon lisääminen asetuksen (EY) N:o 1234/2007 186 artiklan soveltamisalaan, jotta komissio voi toteuttaa nopeita toimia kriisin torjumiseksi. Minusta vaikuttaisi kuitenkin arveluttavalta rajoittaa tämän toimenpiteen kestoa. Tällä varauksella äänestin parlamentin kannan puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen.(ES) Äänestin maitoalaa koskevaa päätöslauselmaa vastaan, sillä mielestäni komission ehdotus 280 miljoonan euron myöntämisestä maitoalalle tuli liian myöhään toteutettavaksi tänä vuonna, ja toimenpide on joka tapauksessa riittämätön. Siksi olen tukenut ehdotusta 600 miljoonan euron myöntämisestä maitoalalle. Toisaalta maidon ja maidosta valmistettujen tuotteiden lisääminen 186 artiklan soveltamisalaan antaa Euroopan parlamentin perustamalle komitealle ja neuvostolle tiettyjä valtuuksia, vaikka toteutettavia käytännön toimia ei olekaan täsmällisesti ilmoitettu. Toteutetut toimenpiteet eivät kuitenkaan muuta YMP:n viimeisimmän uudistuksen tavoitetta, nimittäin maitoalan täydellistä vapauttamista, jota ryhmämme vastustaa. Nämä toimenpiteet hyödyttävät elintarviketeollisuutta ja suuria jakeluketjuja pienten ja keskisuurten tuottajien kustannuksella ja lisäävät tuotannon keskittymistä ja elintarviketeollisuuden voittoja, jotka ovat viime vuosina kasvaneet maidon tuottajahintojen laskun ja kuluttajahintojen nousun vuoksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Morin-Chartier (PPE), kirjallinen. (FR) Kannatin "maitorahaston" perustamista kriisissä olevan alan auttamiseksi ja etenkin kaikkein polttavimpien ongelmien kanssa painivien tuottajien tukemiseksi. Äänestin eritoten sen tarkistuksen puolesta, jossa pyydetään lisäämään 20 miljoonaa euroa Euroopan komission ilmoittamaan määrään, joka nousisi 300 miljoonaan euroon. Tämän maatalouden yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevaan asetukseen tehtävän tarkistuksen ansiosta nimenomaan Euroopan komissio voi toteuttaa oma-aloitteisia hätätoimenpiteitä, jos maitomarkkinoilla ilmenee vakavia häiriöitä, kuten on jo ilmennyt useiden kuukausien ajan. Määrärahat eivät selvästikään riitä pelastamaan kaikkia tuottajia kiperästä tilanteesta. Talousarvion nykyiset liikkumavarat huomioon ottaen olisi kuitenkin ollut vastuutonta pyytää lisävaroja. Lisävaatimukset olisivat myös saattaneet vaarantaa varojen saannin kokonaan. Huomauttaisin, että näillä toimilla on luotu vasta perusta. Keskustelua jatketaan sääntelyjärjestelmästä, joka on otettava käyttöön vuoden 2013 jälkeen, ja Euroopan parlamentti jatkaa toimiaan tämän asian puolesta saadakseen aikaan tehokkaan ja vastuullisen maatalouden markkinajärjestelyn. Lisäksi Lissabonin sopimus tarjoaa meille tässä suhteessa uusia keinoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen.(PT) Parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa on hyväksytty mietintöjä, joihin sisältyy kolme erillistä toimenpidettä: 280 miljoonan suora tuki tuottajille, kiintiöiden takaisinostoon sovellettava väliaikainen laskentamenetelmä ja maidon sisällyttäminen YMJ:yn asetuksen 186 artiklan mukaisesti (hätätoimenpiteet). Mielestäni nämä toimenpiteet ovat tärkeitä, mutta ne ovat riittämättömiä, kertaluonteisia toimenpiteitä sellaiseen ongelmaan nähden, joka on jo saanut erittäin vakavat rakenteelliset mittasuhteet. Ala tarvitsee järkeviä ja tehokkaita ohjausmekanismeja, jotta markkinoihin voidaan tarvittaessa puuttua, eikä suinkaan Euroopan komission suosittelemaa lähestymistapaa, jolla tuetaan vapauttamista ja sääntelyn purkamista.

Maidontuotannon kriisi on selkeä osoitus siitä, että maidon YMJ:ssä tarvitaan edelleen välineitä, etenkin kiintiöjärjestelmää, markkinoiden epätasapainon korjaamiseksi.

Paketti, joka Ecofin-neuvoston on vielä määrä hyväksyä 19. marraskuuta, on suuruudeltaan 280 miljoonaa euroa ja myönnetään jäsenvaltioille tuotantoon ja vuotuisiin kiintiöihin perustuvina kokonaismäärärahoina. Laskelmien mukaan Portugali saa 6–7 miljoonan euron kokonaismäärärahat torjuakseen tuottajahintojen romahduksen, joka on laskenut hintoja yli 50 prosenttia vuosien 2007–2008 hintoihin nähden…

(Työjärjestyksen 170 artiklan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Komission ja hallitusten karjankasvatusalalla toteuttamat kriisitoimenpiteet liittyvät tiiviisti yleisempään ruohonjuuritason vastaiseen YMP:an ja, mikä merkittävintä, EU:n tekemään päätökseen maitoalan täydellisestä vapauttamisesta. Kaikkein vakavinta on se, että ehdotettujen budjettikohtien avulla nopeutetaan rakennemuutoksia elintarviketeollisuuden voittojen kasvattamiseksi ja vahvistetaan samalla maitoalan konserneja karjankasvattajien kustannuksella. Toimenpiteillä ei puututa niihin akuutteihin ongelmiin, joita vastaan pienet ja keskisuuret maidontuottajat ovat osoittaneet mieltään: korkeisiin tuotantokustannuksiin ja naurettaviin tuottajahintoihin.

Niillä ei varsinkaan ratkaista kaikkien naudanjalostuksessa, lihantuotannossa sekä lampaan- ja vuohenkasvatuksessa toimivien karjankasvattajien akuutteja ongelmia. Teollisuus ja kauppa kaksinkertaistavat voittonsa sekä naurettavien tuottajahintojen että työntekijöiden näistä peruselintarvikkeista maksamien, räjähdysmäisesti kohoavien hintojen takia. Äänestimme ehdotusta vastaan, sillä sen tavoitteena on keskittää maitoalan tuotantoa edelleen. Köyhien ja keskisuurten tilanomistajien ratkaisu on vastustaa EU:n monopoleja suosivaa politiikkaa ja puolustaa erityyppistä kehitystä, joka vapauttaa karjankasvattajat hyväksikäytöstä, takaa heidän tulonsa ja tulevaisuutensa sekä palvelee ihmisten ravitsemuksellisia tarpeita ja hyvinvointia yleensä.

 
  
  

- Päätöslauselmaesitys- B7-0097/2009

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, todellinen ongelma on se, että Euroopan unionin sisärajat poistettiin, vaikka ulkorajatarkastuksia ei samanaikaisesti – ja jopa etukäteen – tiukennettu, ja etteivät alun perin suunnitellut turvallisuusjärjestelyt, olivatpa ne miten vähäisiä tahansa, ole täysin toimintavalmiina. Koska meidän on noudatettava sisältöpainotteisuuden periaatetta, emme vastusta tätä päätöslauselmaa, jossa tuodaan esiin huoli viivästyksistä, joita uusi järjestelmä on aiheuttanut rikosoikeudellisten ja viisumiasioihin liittyvien tietojen vaihdon alalla. Edellä mainitut seikat ovat kuitenkin vain näennäinen ongelma: todellinen ongelma on Schengen-järjestelmä, sen näennäinen säännöstö, joka on nyt sisällytetty perustamissopimuksiin, ja EU:n noudattama viisumi-, maahanmuutto- ja liikkuvuuspolitiikka…

Nykyään Eurooppa hukkuu laillisiin ja laittomiin maahanmuuttajiin ja alati raaistuva rikollisuus lisääntyy huimasti, sillä kansakunnilta on riistetty oikeus valvoa omia rajojaan. Schengen-järjestelmä on edistänyt rajat ylittävän rikollisuuden sekä laittomien ihmis- ja tavaravirtojen – toisinaan tavarat ovat laillisia, toisinaan taas eivät – äkillistä kasvua tuomatta mitään todellista hyötyä eurooppalaisille. Siksi on turvauduttava suojalausekkeeseen ja palautettava tarkastukset käyttöön edes siihen saakka, kunnes nämä järjestelmät saadaan toimintakuntoon.

 
  
MPphoto
 
 

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. (PL) Kannatan varauksetta SIS II:n ja VIS:n tilanteesta annettua päätöslauselmaa. SIS II:n kehittäminen on pitkittynyt, ja lukuisat tekniset ongelmat ovat jo viivästyttäneet uusien maiden liittymistä Schengen-järjestelmään. Tämä edellyttää, että Euroopan parlamentti valvoo jatkuvasti SIS II:n ja VIS:n toteuttamisen edistymistä.

SIS II on tärkeä poliittinen hanke koko EU:lle. Sen kauan odotettu käyttöönotto ja asianmukainen toiminta ovat oleellisia Schengen-alueen laajentumiselle ja sen ansiosta EU:ssa toteutuvalle ihmisten vapaalle liikkuvuudelle, johon ovat seuraavaksi oikeutettuja Bulgarian, Romanian, Kyproksen ja Liechtensteinin kansalaiset. SIS II on myös keskeinen tekijä rikollisuuden ja laittoman maahanmuuton torjumisessa. Puolan liityttyä Schengen-alueeseen Puolan rajavartiosto onnistui vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla pidättämään 50 prosenttia enemmän laittomia maahanmuuttajia verrattuna edellisen vuoden samaan ajanjaksoon (tiedot ovat peräisin sisä- ja hallintoministeriön vuosikertomuksesta 2008).

Puolan alueella on pidätetty yli 350 eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella etsintäkuulutettua ihmistä ja ulkomailla noin 600 Puolan oikeusjärjestelmässä etsintäkuulutettua ihmistä. Erityisen tärkeä on kadonneita lapsia koskeva tietokanta, jota ei ollut SIS I:ssä ja joka on suunnitteilla SIS II:een. Luotettavuutemme kansalaisten silmissä riippuu tämänkaltaisista merkittävistä hankkeista. Yhdentyneellä Euroopalla ei ole varaa enempiin viivästyksiin ja huolimattomuuteen.

 
  
  

- Päätöslauselmaesitys RC-B7-0118/2009

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämän päätöslauselman hyväksyminen ei voi olla kirvoittamatta muutamia huomautuksia sen tavoitteista ja sisällöstä. Sen sijaan, että Euroopan unioni ensinnäkin väittää olevansa demokratian esitaistelija, mitä se ei ole, ja esittää "käytännön suosituksia" muille maille, sen pitäisi ennen kaikkea olla kiinnostunut demokratian tilasta EU:ssa. Muiden mahdollisten esimerkkien joukossa Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessi on tuore esimerkki siitä, miten niin kutsuttu "Eurooppa-hanke" haittaa Euroopan kansojen demokraattista osallistumista ja on vastoin heidän etujaan, toiveitaan ja tavoitteitaan. Lisäksi sen avulla painostetaan ja kiristetään heitä sekä jätetään huomiotta heidän päätöksensä, jotka koskevat sitä suuntaa, johon he haluavat yhteisen tulevaisuutensa kulkevan. Toiseksi toteaisin EU:n ulkosuhteista, että asevarustelun elpymisen ja kansainvälisten suhteiden militarisoinnin sijasta EU:n jäsenvaltioiden pitäisi antaa panoksensa demokratian hyväksi tukemalla aitoa rauhanpolitiikkaa ja kansainvälistä yhteistyötä, joka perustuu kunkin maan itsemääräämisoikeuteen ja asioihin puuttumattomuuden periaatteeseen sekä kansainväliseen oikeuteen ja Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaan. Valitettavasti tästä tavoitteesta ollaan vielä kaukana. EU:n yhä jyrkempi demokratiavaje ei voi olla hyvä esimerkki, ja sitäkin vähemmän se auttaa "lujittamaan" demokratiaa maailmassa. Tästä syystä äänestimme päätöslauselmaa vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tässä päätöslauselmassa esitetään tavalliseen tapaan parlamentin niin kutsutut hyvät aikomukset ihmisoikeuksien suhteen. Euroopan unionin tehtävä on nähtävästi valistaa koko ihmiskuntaa sen demokratiakäsityksestä, rahoittaa demokratiakehitystä kaikissa maissa ja niin edelleen. Miten sitten sellainen EU, joka soveltaa näin laimeasti – jos lainkaan – niitä suojalausekkeita, joita kaikkiin sen ulkomaankauppasopimuksiin tästä aiheesta kuitenkin sisältyy, voi olla uskottava, kun se edelleen kauppaa ja rahoittaa mitä tahansa?

Miten se voi olla uskottava, kun otetaan huomioon sen toimintatavat jopa Euroopassa, jossa se pakotti valtiot hyväksymään uudelleen Lissabonin sopimukseksi ristimänsä Euroopan perustuslain, vaikka jotkut niistä selvästi ilmoittivat hylkäävänsä sen? Ja miten te, hyvät kollegat Euroopan parlamentin vasemmistoryhmässä, voitte olla uskottavia Italiaa koskeneen eilisen kammottavan farssin jälkeen, jossa osoititte ennennäkemätöntä nurkkakuntaisuutta ja puolueellisuutta?

 
  
  

- Mietintö: Elmar Brok (A7-0041/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin Elmar Brokin Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamiseen liittyvistä institutionaalisista näkökohdista laatiman mietinnön puolesta. Ulkosuhdehallinnolla on erittäin suuri merkitys unionin ulkosuhteiden johdonmukaistamiselle ja tehostamiselle. On tärkeää varmistaa, että Lissabonin sopimuksella käyttöön otettujen uudistusten ansiosta perustettu ulkosuhdehallinto mahdollistaa yhteisömallin säilyttämisen unionin ulkosuhteissa ja sen kehittämisen sekä EU:n toimielinten välisen tasapainon ylläpitämisen.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan ulkosuhdehallinnon perustaminen on luonnollinen seuraus prosessista, jossa Euroopan unioni hankkii yhä enemmän ulkoista toimivaltaa. Siitä voi tulla tärkeä koordinointiväline ja EU:n ulkoisen aseman vahvistamisen väline, jos se pystyy vastustamaan osastojen taholta tulevia paineita ja perustamaan toimintansa pikemminkin tiiviimpään yhteistyöhön jäsenvaltioiden diplomaattiedustustojen kanssa kuin kilpailemiseen niitä vastaan.

Valitettavasti en voinut saada ulkoasiainvaliokunnassa tukea ehdottamalleni tarkistukselle, jossa vaadittiin eurooppalaisten maailmankielten huomioon ottamista Euroopan ulkosuhdehallinnon tulevien sisäisten kielijärjestelyjen vahvistamisen yhteydessä.

Tämä on entistäkin selvempää, kun kerran Euroopan ulkosuhdehallinnon ensisijaisena tavoitteena pitäisi olla yhteyksien ja yhdyssiteiden luominen muuhun maailmaan. Siksi sen pitäisi valita työvälineikseen kielet, jotka soveltuvat parhaiten suorien yhteyksien luomiseen. Onkin käsittämätöntä, että tätä asiaa käsitellessään parlamentti on päättänyt jättää huomiotta monikielisyyden ulkoisen ulottuvuuden ja kyseisten kielten strategisen merkityksen, jonka parlamentin lisäksi myös Euroopan komissio tunnustaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Kannatin Euroopan parlamentin lausuntoa EU:n tulevan ulkosuhdehallinnon rakenteesta. Toivon, että Euroopan ulkosuhdehallinnossa konkretisoituu olennaisesti yhteisöpohjainen lähestymistapa ja että se antaa EU:lle mahdollisuuden käyttää diplomaattista vaikutusvaltaansa tehokkaasti ja demokraattisesti. Euroopan ulkosuhdehallinnon on kuuluttava komission alaisuuteen hallinnollisissa ja talousarvioon liittyvissä asioissa, ja sen on oltava virallinen osa komissiota. Toivon myös, että kehitysyhteistyöstä vastaava uusi komission jäsen voi säilyttää täyden itsemääräämisoikeuden ja turvata yksikköään koskevat etuoikeudet sen sijaan että keskitäisi valtuuksia Euroopan unionin ulkoisiin toimiin liittyville aloille, kuten EU:n kauppapolitiikkaan ja EU:n laajentumiseen. Parlamentin on tärkeää saada äänensä kuuluviin neuvostossa, jonka pitäisi laatia tätä uutta elintä koskevat suuntaviivat kokouksessaan 29.–30. lokakuuta 2009.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Äänestin Elmar Brokin Euroopan ulkosuhdehallinnosta laatimaa mietintöä vastaan, sillä mielestäni se on selkein esimerkki Euroopan unionin militarisoinnista. Ulkosuhdehallinto, joka on määrä käynnistää Lissabonin sopimuksen hyväksymisen jälkeen, kattaa kaikki EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan näkökohdat. Mietinnön mukaan Euroopan ulkosuhdehallinto ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja (joka on myös Euroopan komission varapuheenjohtaja) ottavat vastuun EU:n ulkoisesta edustamisesta 5 000 virkamiehen tuella ja ilman minkäänlaista parlamentaarista valvontaa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja johtaa siviili- ja sotilaskriisinhallintaa ja on vastuussa ihmisoikeuksista, mutta ei ole tilivelvollinen jäsenvaltioille. Lisäksi Euroopan ulkosuhdehallinto perustetaan neuvoston päätöksellä, jonka komissio hyväksyy. Parlamenttia ainoastaan kuullaan, mikä on osoitus järjestelmän demokratianvastaisuudesta. Mielestäni Euroopan ulkosuhdehallinto ei vastaa sen Eurooppa-hankkeen perusajatusta, jota ryhmämme haluaa puolustaa: tavoitteenamme on kansalaisten kansalaisille luoma Eurooppa sen Euroopan sijaan, jota nykyisin ollaan rakentamassa käyttäen lähtökohtana talousmallia, jossa vältetään kaikkea puuttumista talouteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Taantumuksellisen Lissabonin sopimuksen nojalla perustettu EU:n ulkosuhdehallinto on mekanismi, jolla tuetaan lisääntyviä imperialistisia hyökkäyksiä ja EU:n ruohonjuuritason vastaista strategiaa. Poliittista pääomaa Euroopan parlamentissa edustavien jäsenten – konservatiivien, sosiaalidemokraattien, liberaalien samoin kuin vihreiden – kiire äänestää Euroopan ulkosuhdehallinnon puolesta osoittaa heidän keskittävän mielenkiintonsa Eurooppaa yhdentävän pääoman talouspolitiikkaan ja sotilaallisiin mahdollisuuksiin:

• EU:n itsenäinen, jäsenvaltioista riippumaton edustus kaikissa kansainvälisissä järjestöissä Lissabonin sopimuksen edellytysten mukaisesti

• Euroopan ulkosuhdehallinnon perustaminen: kyseessä on EU:n itsenäinen yksikkö, jolla on YUTP:n ja ETPP:n ohjeistukseen perustuvia siviili- ja sotilasvaltuuksia sekä korkean edustajan alaisuudessa olevista EU:n korkeista siviili- ja sotilasvirkamiehistä koostuva henkilöstö

• Euroopan ulkosuhdehallinnon käyttäminen EU:n imperialistisen politiikan edistämisen välineenä sen omien suurlähetystöjen ja jäsenvaltioista riippumattomien diplomaattisten toimien avulla. Näille toimille luotiin perusta Maastrichtin sopimuksessa, jolla perustettiin EU:n YUTP ja ETPP, ja se merkitsi sotilaallisten vihamielisyyksien laajentumista ja EU:n militarisointia.

Kreikan kommunistinen puolue äänesti mietintöä vastaan. Se paljastaa Lissabonin sopimuksen kaikki puolet ja sen soveltamisessa piilevät vaarat niille ihmisille, jotka vastustavat EU:ta, tätä ylikansallisen pääoman unionia, ja sen ruohonjuuritasolle vierasta politiikkaa.

 
  
  

- Päätöslauselmaesitys RC-B7-0095/2009

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen. (FR) En osallistunut tähän äänestykseen, koska torjun ajatuksen EU:n ja Yhdysvaltojen taloussuhteiden tiivistämisestä edelleen. EU:n ja Yhdysvaltojen kumppanuus ei ole Euroopan kannalta kaikkein tärkein, eikä se ole sitä, mitä Dohan kierros tarvitsee: EU:n on monipuolistettava kumppanivalikoimaansa, jos se haluaa säilyä mahdollisimman riippumattomana. Tätä varten sen on lisättävä kehitysmaiden kanssa tehtävien sopimusten määrää. EU:n normien amerikkalaistamisen sijasta meidän on ensisijaisesti otettava käyttöön moninapainen kehittämismalli, jonka ansiosta EU vihdoin löytää oikeutetun paikkansa ja täyden merkityksensä.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n ja Yhdysvaltojen suhteet ovat kiistatta EU:n tärkein strateginen kumppanuus. Meillä on yhteinen vastuu yhteisten arvojen, kuten ihmisoikeuksien kunnioittamisen, demokratian, vakauden ja rauhan, edistämisestä, mutta myös parempien ratkaisujen löytämisestä maailmanlaajuisiin uhkiin ja haasteisiin, joista mainittakoon muiden muassa talous- ja rahoituskriisi, ilmastonmuutos, ydinaseiden leviäminen, kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjunta sekä köyhyyden poistaminen.

Huomauttaisin oikeus- ja poliisiyhteistyöstä sekä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden alan yhteistyöstä seuraavaa: tulevien neuvottelujen onnistumisen kannalta on ratkaisevaa, että turvallisuustoimenpiteet eivät loukkaa kansalaisvapauksia ja perusoikeuksia, puhumattakaan siitä, että yksityisyydensuojan ja tietosuojan kunnioittaminen on ehdottomasti turvattava.

Toistan jälleen kerran, että Euroopan kansalaisten henkilötietoja pitäisi välittää kolmansiin maihin vain, jos seuraavat kaksi perusperiaatetta on otettu huomioon: välttämättömyys ja suhteellisuus. Lisäksi olisi otettava huomioon EU:n ja kansallisen tietosuojalainsäädännön täysimääräinen noudattaminen ja annettava riittävät menettelylliset takeet.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin tulevasta EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksesta ja transatlanttisen talousneuvoston kokouksesta annetun yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta, sillä siinä korostetaan tarvetta lujittaa transatlanttisia suhteita aikana, jolloin merkittävät kansainväliset haasteet edellyttävät koordinoituja maailmanlaajuisia toimia. Korostaisin transatlanttisen talousneuvoston roolia maailmanlaajuista rahoituskriisiä koskevan koordinoidun ratkaisun löytämisessä ja toteuttamisessa sekä transatlanttisten suhteiden merkitystä kansainvälisen sopimuksen tekemiselle COP-15-kokouksessa Kööpenhaminassa. Sopimukseen sisältyy riittävä rahoituspaketti kehitysmaiden auttamiseksi ilmastonmuutoksen torjumisessa sekä hillitsemis- että sopeutumistoimenpiteiden avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Koska Yhdysvalloilla on strateginen merkitys EU:lle ja päinvastoin, transatlanttista kumppanuutta pitäisi lujittaa seuraavassa huippukokouksessa, jotta lisätään toimintakykyä edessämme olevien haasteiden ratkaisemiseksi. Ne ulottuvat nykyisestä sosioekonomisesta kriisistä sellaisiin kysymyksiin kuin aseistariisunta, terrorismin torjunta, ilmastonmuutos, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja niin edelleen.

Yhdysvaltojen ja EU:n välinen koordinoitu toiminta on välttämätöntä myös osapuolten välisten talous- ja kauppasuhteiden kehittämiseksi sellaiselle tasolle, että niiden pohjalta saadaan vuoteen 2015 mennessä perustetuksi tosiasialliset transatlanttiset markkinat, joiden byrokratiaa on karsittu. Tämän ansiosta molempien markkina-alueiden liiketoimintaympäristö vakiintuu ja lisää houkuttelevuuttaan ja alentaa siten toimintakustannuksia.

Ellei myös Yhdysvallat ota käyttöön vastaavia toimenpiteitä etenkin rahoitussääntelyn alalla, EU joutuu epäedulliseen kilpailuasemaan, mistä on erittäin suurta haittaa sen taloudelle.

Siksi toistan, että EU:n etuja on suojeltava EU:n ja Yhdysvaltojen välisellä johdonmukaisella ja koordinoidulla toimintalinjalla yhteisen edun mukaisilla aloilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Äänestin tulevasta EU:n ja Yhdysvaltojen transatlanttisesta huippukokouksesta annettua päätöslauselmaa vastaan, sillä huolimatta suurista toiveista, joita presidentti Barack Obaman valtaanpääsy ja hänen historiallinen valintansa herätti maassa, jossa etnisiä vähemmistöjä edelleen syrjitään, hänen eleensä ovat toistaiseksi olleet vain symbolisia. Yhdysvaltojen nykyinen presidentti noudattaa samaa talousmallia kuin edellinenkin hallinto: puuttumattomuutta talouskysymyksiin. Hän on jatkanut edeltäjänsä sotilaspolitiikkaa lähettämällä lisäjoukkoja Afganistaniin, ja on perustamassa uusia sotilastukikohtia Kolumbiaan. Hän ei myöskään ole vielä sulkenut Guantánamon tukikohtaa eikä poistanut Kuuban kauppasaartoa. Hän ei ole painostanut Israelia eikä Marokkoa noudattamaan kansainvälistä lainsäädäntöä. Yhdysvallat jatkaa edelleen kuolemanrangaistusten täytäntöönpanoa 38 osavaltiossa. Se ei ole vielä ratifioinut asekaupan valvontaa koskevaa Ottawan sopimusta eikä Kioton pöytäkirjaa. Näistä syistä äänestin päätöslauselmaa vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Morin-Chartier (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, sillä pidän eritäin tärkeänä Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen huippukokousta, joka on määrä pitää marraskuun 2009 alussa. Äskettäin pidetyn G20-kokouksen aikana annettiin monia lupauksia, joita on vaikea pitää, jos maat toimivat omavaltaisesti. Tältä kannalta EU:n ja Yhdysvaltojen pitäisi olla edelläkävijöitä G20-ryhmän tekemien sitoumusten täytäntöönpanossa. Näin ollen Yhdysvaltojen ja EU:n toteuttamia toimia on koordinoitava tehokkaammin. Tästä syystä kannatan EU:n ja Yhdysvaltojen yhteisiä kokouksia ja etenkin neuvotteluja transatlanttisessa talousneuvostossa.

 

10. Äänestymiskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja
 

(Istunto keskeytettiin klo 13.25 ja sitä jatkettiin klo 15.00.)

 

11. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja
Puheenvuorot videotiedostoina

12. Keskustelut ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista (keskustelu)

12.1. Guinea
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Guineaa koskevasta päätöslauselmaesityksestä.

 
  
MPphoto
 

  Véronique De Keyser, laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, mielestäni kiinnostus tätä asiaa kohtaan on selvästi suurempi kuin se väkijoukko, joka on tänä iltapäivänä kiirehtinyt istuntosaliin, mitä pahoittelen jälleen kerran ryhmäni ja muiden ryhmien puolesta.

Arvoisa puhemies, Guinea tarvitsee kansainvälisen yhteisön tukea. Presidentti Lansana Contén kuoleman jälkeen sotilasjuntta kaappasi vallan. Kansainvälisen yhteisön arvostelusta huolimatta juntta sai kuitenkin kannatusta Guineassa, sillä se lupasi nopean siirtymisen siviilihallintoon vapailla vaaleilla. Junttaa johtanut kapteeni Dadis Camara antoi selkeän lupauksen olla asettumatta ehdolle presidentinvaaleissa, mutta hallinnoituaan maata katastrofaalisen huonosti – maalla ei ollut talousarviota eikä se järjestänyt julkisia tarjouskilpailuja eikä tarjonnut peruspalveluja kansalaisille – hän pääsi vallan makuun ja sai siitä niin tiukan otteen, että on nyt ehdokkaana. Hän hyödyntää vaalikampanjassaan maan kaikkia organisaatioita, tiedotusvälineitä ja taloudellisia voimavaroja. Juntan rikottua aiemmin antamansa lupaukset oppositio järjesti mielenosoituksen, jonka presidentin henkivartiokaarti tukahdutti raa'asti. Kuolonuhreja oli 150 ja loukkaantuneita yli 1 000, ja monia naisia raiskattiin ja heidän vatsansa viillettiin auki.

Euroopan parlamentin ja toivoakseni myös Euroopan unionin vastaus on selvä. Vaadimme Euroopan unionin kalastussopimuksen keskeyttämistä. Kehotamme Afrikan unionia asettamaan pakotteita sotilasjuntalle ja järjestämään vuoropuhelun sovintokomission välityksellä. Kehotamme perustamaan siirtymäkauden hallituksen valmistelemaan presidentin- ja parlamenttivaaleja kansainvälisen yhteisön julistettua sotilasjuntan lopullisesti laittomaksi.

Toivon että nämä reaktiot, jotka ovat asiaankuuluvia tapahtuneeseen murhenäytelmään nähden, muodostavat ennakkotapauksen ja että Euroopan unionilla on rohkeutta toimia aivan yhtä ripeästi muiden räikeiden ihmisoikeusloukkausten yhteydessä.

 
  
MPphoto
 

  Renate Weber, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, kun tarkastelee Guinean tilannetta ja kuulee siellä viime kuukausina tapahtuneista julmuuksista, on ensimmäiseksi oikeutettua kysyä, miksi aihetta on käsitelty niin niukasti tiedotusvälineissä. Aihetta on käsitelty vain muutamalla satunnaisella rivillä, aivan kuin kyse ei olisikaan ollut sadoista kuolleista, hirvittävästä kidutuksesta ja kauheista raiskauksista, joiden tarkoituksena on ihmisarvon tuhoaminen.

On totta, että useat kansainväliset instituutiot ovat tuominneet sotilasjuntan, joka nousi johtoon vallankaappauksen jälkeen, mutta mielestäni olisi pitänyt tehdä paljon enemmän tavallisten kansalaisten, myös Euroopan kansalaisten, tietoisuuden lisäämiseksi. Siksi olen iloinen siitä, että edes Euroopan parlamentti, joka edustaa äänestäjiään, on reagoinut asiaankuuluvasti, ja että päätöslauselmassa, josta tänään äänestämme, käsitellään sen reaktiota perinpohjaisesti.

Pidän kuitenkin äärimmäisen tärkeänä sitä, että nykyisen hallinnon arvostelun ja tuomitsemisen lisäksi torjutaan kaikki mahdollisuudet guinealaisten auttamiseen tarkoitettujen EU:n varojen kavaltamiseen.

 
  
MPphoto
 

  Cristian Dan Preda, laatija.(RO) Syyskuun 28. päivä on tärkeä päivämäärä guinealaisille, sillä silloin toimitettiin itsenäisyyttä koskeva kansanäänestys. Tästä vuodesta alkaen 28. syyskuuta muistetaan kuitenkin päivänä, jolloin väkipakolla virkaan asetettu Guinean hallitus syyllistyi vastustajiensa joukkomurhaan Conakryssa.

Sotilasjuntan vallassa pysyminen ei ole hyväksyttävä vaihtoehto. Tosiasiassa vallan anastanut kapteeni Dadis Camara on koko ajan luvannut jättäytyä pois kisasta ja olla asettumatta ehdokkaaksi. Lupauksen määräaika on nyt umpeutunut, ja pian myös Afrikan unionin esittämän uhkavaatimuksen aikaraja umpeutuu.

On selvää, että nyt kun sotilasjuntta on päässyt valtaan, se valehtelee, eikä sen sanaan pidä luottaa. Tästä syystä tarvitaan vaaleilla valittu demokraattinen hallitus, ja kansainvälisen yhteisön on harjoitettava tässä asiassa painostusta.

 
  
MPphoto
 

  Marie-Christine Vergiat, laatija.(FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, käytin jo puheenvuoron Brysselin mini-istunnossa kaksi viikkoa sitten. Siksi en enää aio kerrata puhettani.

Kollegani ovat jo maininneet monia tärkeitä seikkoja. Omasta puolestani haluaisin sanoa, miten iloinen olen siitä, että kaikki parlamentin poliittiset ryhmät voivat tänään yhdessä vastata Guinean kansalaisyhteiskunnan esittämään vetoomukseen tuomitsemalla joulukuusta saakka vallassa olleen sotilasjuntan harjoittaman sorron sen tukahdutettua Guinean itsenäisyyden merkiksi järjestetyn rauhanomaisen mielenosoituksen.

Guinean kansalaisyhteiskunta pyytää meiltä apua, ja Euroopan unionin olisi itse asiassa täysin anteeksiantamatonta vapauttaa kalastussopimukseen kuuluvia varoja, joiden varsin hyvin tiedämme menevän suoraan vallassa olevan sotilasjuntan taskuihin sen sijaan, että niitä käytettäisiin guinealaisten kalastajien auttamiseen sopimusten tavoitteiden mukaisesti.

Guinean hallitus on nykyisin maailman korruptoitunein hallitus. Tämä ei ole minun vaan tilanteen seurannasta vastaavien elinten mielipide.

Siksi toivon vilpittömästi, että pystymme yhdessä äänestämään koko yhteisen päätöslauselman puolesta, myös sen kohdan puolesta, jossa vaaditaan kalastussopimuksen keskeyttämistä, ja toivon, että saamme neuvoston ja komission tuen tälle asialle.

 
  
MPphoto
 

  Adam Bielan, esittelijä.(PL) Arvoisa puhemies, kun kapteeni Dadis Camaran johtama sotilasjuntta otti vallan Guineassa presidentti Lansana Contén kuoltua, kansainvälinen yhteisö valitettavasti uskoi naiivisti, että kapteeni Camara järjestäisi vapaat ja demokraattiset presidentinvaalit, joihin ei itse osallistuisi. Nyt tiedämme, että kun yli 50 000 opposition kannattajaa kokoontui 28. syyskuuta kansalliselle stadionille vastustamaan kapteeni Camaran suunnanmuutosta ja rikottuja lupauksia, hän lähetti joukkonsa heitä vastaan. Yli 150 ihmistä kuoli ja yli 1 200 haavoittui, ja tapahtui lukuisia raiskauksia.

Olen tyytyväinen siihen, että Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Javier Solana reagoi tapahtuneeseen niin nopeasti. Haluan kiittää Ranskan hallitusta sotilaallisen yhteistyön keskeyttämisestä Guinean kanssa. Joukkomurhasta on kuitenkin kulunut kolme viikkoa, eivätkä nämä toimet ole tuottaneet näkyviä tuloksia. Siksi katson, että Euroopan unionin pitäisi keskittyä Guinean painostamiseen yhdessä YK:n ja Afrikan unionin kanssa ja soveltaa ankarimpia mahdollisia pakotteita. Vasta sitten pystymme keskustelemaan kapteeni Camaran vallasta luopumisesta.

 
  
MPphoto
 

  Isabella Lövin, laatija.(SV) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen siihen, että kalastusasioista vastaava komission jäsen Joe Borg ilmoitti joitakin päiviä sitten komission päätöksestä peruuttaa ehdotuksensa Guinean kanssa tehtäväksi kalastussopimukseksi. Kalatalousvaliokunta on jo äänestänyt tällaista sopimusta vastaan. Se tapahtui kaksi päivää Conakryssa järjestetyn verilöylyn jälkeen. Tuolloin Moussa Camaran johtamat hallituksen joukot ampuivat 150 ihmistä kuoliaaksi.

Toivon, että tämä on ensimmäinen vaihe Euroopan unionin ja kehitysmaiden välisen kauppapolitiikan uudelleentarkastelussa. EU:lla on valtava vastuu yhtenä maailman merkittävimmistä ja suurimmista toimijoista kaupan ja myös kehitysyhteistyön alalla. Kaupankäyntimme on johdonmukaisesti vastattava suhtautumistamme tämäntyyppiseen hallintoon. Vuosien aikana olemme yrittäneet kehittää kalastussopimusta toteamalla, että osa sopimuksen varoista pitäisi käyttää paikallisten kalastajien tukemiseen. Komission omat arviot ovat kuitenkin osoittaneet, että varoja ei tosiasiassa käytetä sopimuksessa mainittuun tarkoitukseen, vaan ne menevät sen sijaan suoraan tämäntyyppisen hallinnon tukemiseen. Euroopan unionin on lopetettava tämän tuen antaminen.

 
  
MPphoto
 

  Filip Kaczmarek, PPE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, keskustelimme Guineasta jo kaksi viikkoa sitten. Tästä huolimatta meidän on syytä jatkuvasti kiinnittää huomiota ja reagoida maan tilanteeseen. Tämän viikon maanantaina kehitysyhteistyövaliokunta kuuli entisen pääministerin ja oppositiopuolue UFDG:n johtajan, Cellou Dalein Diallon, silminnäkijäraportin syyskuun 28. päivän tapahtumista.

Minusta vaikuttaa siltä, että juntalle osoitetut vetoomukset kunnioittaa sananvapautta, kokoontumisvapautta tai ihmisoikeuksia yleensäkin, eivät riitä. Jos juntta kunnioittaisi näitä periaatteita, näitä arvoja, se ei olisi juntta, joten emme voi olettaa sen kuuntelevan vetoomuksia. Toiminnan mies – ja sellainen kapteeni Dadis Camara totisesti on – pysäytetään vain toiminnalla, ei sanoilla. Siksi vetoan Euroopan komissioon, että se toimisi.

 
  
MPphoto
 

  Patrice Tirolien, S&D-ryhmän puolesta.(FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Guineaa ravistelevat nyt traagiset tapahtumat, jotka ovat järkyttäneet kansainvälistä yleisöä ja pitäneet oikeutta pilkkanaan.

Kapteeni Dadis Camaran johtama sotilasjuntta tukahdutti 28. syyskuuta 2009 verisesti kaikkien oppositiopuolueiden yhteisen rauhanomaisen mielenosoituksen.

Cotonoun sopimusten mukaan Euroopan unionin ja sen AKT-kumppanimaiden väliset suhteet perustuvat ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja demokratian periaatteisiin. Siksi kapteeni Dadis Camara on, päätettyään yksipuolisesti lykätä vaalien toimittamista ja kieltäydyttyään käsittelemästä kysymystä omasta ehdokkuudestaan Guinean presidentinvaaleissa, laiminlyönyt vakavasti ne sitoumukset, joita hän antoi vapaiden ja avointen vaalien järjestämisestä vuoden sisällä.

Tästä syystä Euroopan unionin on toteutettava välittömästi perustoimintaperiaatteidensa ja pysyvien arvojensa mukaisia toimia, jotta tämä väkivalta lukuisine ihmisoikeusrikkomuksineen saadaan loppumaan.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen iloinen siitä, että kompromissipäätöslauselma on täysin arvojemme ja periaatteidemme mukainen, mutta haluan tässä yhteydessä erityisesti painottaa sen 10 kohtaa, nimittäin Euroopan unionin ja Guinean tasavallan välisen kalastussopimuspöytäkirjan soveltamisen keskeyttämistä siihen saakka, kunnes demokratiakehitys on lähtenyt käyntiin.

Kuulen ihmisten pohtivan, olisiko tällaisella päätöksellä katastrofaaliset sosioekonomiset seuraukset väestölle, mutta syyskuun 28. päivän väkivaltaisuuksien takia meidän on myönnettävä, että Guinean hallitus tuskin huolehtii kansalaistensa elinoloista ja ettei se jätä meille muita vaihtoehtoja kuin tinkimättömyyden.

Guinealla on sen itsenäistyttyä vuonna 1958 ollut pelkkiä diktatuurihallituksia.

 
  
MPphoto
 

  Carl Haglund, ALDE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, en aio toistaa kaikkia älykkäitä ja järkeenkäypiä asioita, joita kollegani ovat jo maininneet. Haluan aluksi todeta olevani erittäin iloinen siitä, että parlamentti keskustelee tästä asiasta tänään. Käsittelen lyhyesti 30. syyskuuta käytyä valiokuntakeskustelua, joka koski kalastussopimusta. Keskustellessamme tästä kysymyksestä olisi oikeastaan voinut luulla, että EU oli tekemässä kauppasopimusta minkä tahansa vakiintuneen länsimaisen demokratian kanssa. Keskusteluissa tai asiakirjoissa ei missään kohtaa mainittu, että sopimus, jota käsittelimme, tehtiin sellaisen kansakunnan kanssa, jossa vallitsee nykyisenkaltainen tilanne, jota on jo kuvailtu erittäin hyvin täällä parlamentissa.

Monet kenties ajattelivat, että kalastus ja ihmisoikeudet ovat täysin erillisiä asioita ja ettei niitä pitäisi sekoittaa toisiinsa. Henkilökohtaisesti en voi ymmärtää, miten joku poliitikkona voisi ajatella tällä tavoin. Se, että valiokunta äänesti sopimuksen tekemättä jättämisen puolesta 11 äänellä 9:ää vastaan, on myös erittäin huolestuttavaa. Se merkitsee, että ainakin tuossa vaiheessa melko suuri parlamentin jäsenten ryhmä ajatteli, että oli aivan paikallaan tehdä kauppasopimus Guinean kaltaisen maan ja sellaisen hallituksen kanssa, joka sillä on. Voin ensinnäkin tyytyväisenä todeta, että nyt vallitsee paljon suurempi yksimielisyys siitä, että Guinean suhteen on noudatettava selkeää linjaa, ja toiseksi, että sopimuksen peruuttaminen neuvostossa on nyt saanut laajasti kannatusta. Olen erittäin tyytyväinen tähän.

Jotkut saattavat kuvitella, että ne, jotka kannattavat sopimuksen peruuttamista, eivät ajattele kalastajia, joihin tämä vaikuttaa, mutta asia ei suinkaan ole niin. Heitä varten on tietenkin löydettävä kestävä ratkaisu, mutta emme voi lakaista ihmisoikeuksia maton alle vain siksi, että meillä on muutamia kalastusaluksia, joiden tulevaisuus on turvattava.

 
  
MPphoto
 

  Raül Romeva i Rueda, Verts/ALE-ryhmän puolesta.(ES) Arvoisa puhemies, minulla oli kunnia osallistua kalatalousvaliokunnan kokoukseen sen äänestäessä, vaikkakin hyvin täpärästi, Guinean kanssa tehdyn kalastussopimuksen uusimista vastaan juuri joukkomurhien, raiskausten ja kaikkien siellä tapahtuneiden ihmisoikeusloukkausten takia, jotka on vielä tutkittava.

Haluaisin Euroopan parlamentin tänään hyväksyvän tämän päätöslauselman täysistunnossa. Se olisi selvä viesti sekä EU:n toimielimille että Guinean hallitukselle, että emme ole valmiita tukemaan veronmaksajien rahoilla korruptoituneen ja rikoksiin sekaantuneen hallituksen vallassa pysymistä.

Olisin iloinen jos – ja toivon, että tästä muodostuu ennakkotapaus – ihmishenget ja ihmisoikeudet kerrankin asetettaisiin taloussopimusten edelle. Tämä olisi minulle sitäkin mieluisampaa, koska komissio on jo ottanut tämän askeleen, samoin kuin kalatalousvaliokunta. Euroopan parlamentinkin on nyt korkea aika vahvistaa tämä päätös täysistunnossaan.

Tämä on siis meille suurenmoinen tilaisuus, ja kuten jo mainittiin, toivon, ettei 10 kohtaan tehdä muutoksia.

(Suosionosoituksia tietyiltä tahoilta)

 
  
MPphoto
 

  Tomasz Piotr Poręba, ECR-ryhmän puolesta.(PL) Arvoisa puhemies, Guinean armeijan puuttuminen opposition rauhanomaiseen mielenosoitukseen Conakryn stadionilla syyskuussa johti ainakin 157 ihmisen kuolemaan ja yli 1 200:n haavoittumiseen. Tämä on suurin verilöyly sitten Guinean itsenäistymisen vuonna 1958.

Ottaessaan vallan viime vuoden joulukuussa presidentti Dadis Camara lupasi puuttua korruptioon ja anarkiaan ja luopua vallasta demokraattisissa vaaleissa. Sotilasjuntta jatkaa edelleen maan hallitsemista kunnioittamatta lainkaan oikeusvaltion perusperiaatteita tai perusoikeuksia. Sotilasjoukot ovat säännöllisesti mukana hyökkäyksissä, ryöstöissä ja raiskauksissa.

Demokraattisten valtioiden edustajina meidän on vaadittava juntan välitöntä vetäytymistä ja kaikkien siviilien joukkosurmiin, väkijoukkoihin ampumiseen ja naisten julkisiin raiskauksiin syyllistyneiden saattamista vastuuseen teoistaan oikeudessa. Guinea on maa, jolla on valtavat taloudelliset voimavarat, ja tästä huolimatta se on yksi maailman köyhimmistä maista ja yksi Afrikan korruptoituneimmista valtioista, ja sotilasjuntan diktatuurin jatkuminen saattaisi johtaa sisällissotaan ja horjuttaa tilanteen vakautta koko Länsi-Afrikassa.

 
  
MPphoto
 

  Anne Delvaux (PPE).(FR) Arvoisa puhemies, tänään on kerrottu 150 kuolonuhrista ja lukemattomista seksuaalisesti halventavista teoista. Guinean siviiliväestön oikeuksia loukattiin ennennäkemättömällä tavalla 28. syyskuuta. Kyse oli myös vallassa olevan sotilasjuntan harjoittamasta epäoikeudenmukaisesta sorrosta, eivätkä silminnäkijäkuvaukset jätä epäilyille sijaa.

Meidän on suhtauduttava äärimmäisen tinkimättömästi tällaiseen raakuuteen, ja olen tyytyväinen kapteeni Moussa Dadis Camaran junttaa vastaan kohdistettuihin pakotteisiin, joista EU:n jäsenvaltiot päättivät eilen. On selvää, ettei tapahtumien tuomitseminen riitä. Meidän on vaadittava, että kansainvälinen tutkimuskomissio tekee perinpohjaisen selvityksen tapahtumista ja etteivät tehdyt rikokset jää rankaisematta.

Lisäksi haluaisin niiden 30 sekunnin aikana, jotka puheajastani on jäljellä, vedota EU:hun, että se käyttäisi kaikkia vallassaan olevia keinoja torjuakseen seksuaalisen väkivallan käyttöä sodankäyntimenetelmänä. Tämä on nopeasti leviävä ilmiö monilla aseellisista selkkauksista kärsivillä alueilla. Usein uhreiksi joutuvat nimenomaan erittäin iäkkäät tai hyvin nuoret naiset. Joka tapauksessa kohteena ovat heikossa asemassa olevat ihmiset.

Ihmisoikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kunnioittamisen lisäksi oikeusvaltion periaatteiden ja hyvän hallintotavan tukemisen on oltava itsestään selviä vähimmäisedellytyksiä mille tahansa uudentyyppiselle yhteistyösopimukselle.

 
  
MPphoto
 

  Harlem Désir (S&D).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, 28. syyskuuta Guinean kansalaiset lähtivät kaduille vedotakseen annettujen sitoumusten noudattamisen sekä vapaiden ja demokraattisten vaalien toimittamisen puolesta siten kuin oli luvattu.

He ovat kärsineet pahimmasta mahdollisesta sorrosta sellaisen hallituksen taholta, joka oli jo vailla kaikkea legitimiteettiä ja joka kyseisenä päivänä menetti täysin arvokkuutensa. Miehiä piestiin, naisten vatsat aukaistiin pistimillä ja heitä raiskattiin ja poliittisia vastustajia ja ammattijärjestöjen jäseniä kidutettiin ja silvottiin.

Euroopan unionin on tänään autettava Afrikan unionia, ECOWASia ja Yhdistyneitä Kansakuntia estämään tämän rikoksen rankaisematta jääminen ja ennen kaikkea osoitettava solidaarisuutta guinealaisille. Tämä maa, jolla on runsaasti varoja, ei koskaan pysty käyttämään niitä kehitykseen niin kauan kuin korruptoituneet diktatuurit voivat anastaa niitä heimojen hyväksi.

Tästä syystä olen tyytyväinen Euroopan komission ilmoittamaan tinkimättömään menettelyyn, jollaisesta parlamentti pystyy tänään näyttämään esimerkkiä. Emme voi asettaa jyrkästi vastakkain taloudellisia etuja ja niitä sitoumuksia, joita Euroopan unionin kumppanimaat, etenkin Cotonoun sopimuksen allekirjoittajamaat, antoivat ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden kunnioittamisesta. Tänään meillä on lupaus täytettävänä guinealaisille: olemme luvanneet tukea heidän taisteluaan vapauden ja demokratian puolesta.

 
  
MPphoto
 

  Ioannis Kasoulides (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, pyysin puheenvuoroa ainoastaan esittääkseni huomautuksen EU:n ja Guinean nykyisen kalastuspöytäkirjan keskeyttämistä koskevasta ehdotuksesta. Epäilen, vaikuttaako tässä tapauksessa asetettu suhteettoman lievä pakote julmaan hallintoon, joka ei epäröi riistää 156 kansalaisensa henkeä ja on vastuussa monista muistakin julmuuksista. Olisi pidettävä mielessä myös se, että meillä on tästä sopimuksesta johtuvia oikeudellisia velvoitteita guinealaisia kalastusalan työntekijöitä kohtaan, joilla ei ole mitään tekemistä julman hallinnon kanssa. Tästä syystä PPE-ryhmä suhtautuu epäillen tämän ehdotuksen tukemiseen.

 
  
MPphoto
 

  Charles Tannock (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, Guinean pääkaupungin Conakryn tapahtumat noudattavat lohduttoman tuttua afrikkalaista käsikirjoitusta: diktaattorihallitsija, sotilasvallankaappaus, toisiaan seuraavat autoritaariset hallitukset ja kansan enemmistön eläminen edelleen äärimmäisessä köyhyydessä. Huomattavat mineraali- ja öljyvarat voisivat tehdä Guineasta yhden Afrikan vauraimmista valtioista. Sen sijaan vauraus aiheuttaa selkkauksia ja kurjuutta, ei vain Guineassa vaan koko alueella, joka on toiminut kauhistuttavan verenvuodatuksen ja pysyvän epävakauden näyttämönä viimeisten 20 vuoden ajan.

Aikaisemmin olen vaatinut Euroopan komissiota edistämään eräänlaisen Kimberleyn prosessin kehittämistä timanttien lisäksi muillekin luonnonvaroille sen varmistamiseksi, että kaivosyhtiöt eivät toiminnallaan tue sisällissotaa tai Guinean kapteeni Camaran kaltaisia häikäilemättömiä diktaattoreita. Tästä syystä olen erityisen huolissani Guinean ja kiinalaisyritysten tekemästä valtavasta sopimuksesta ja toivon, että komissio ja neuvosto ilmaisevat kiinan hallitukselle odotuksemme, että sen liiketoimet Guineassa eivät saisi synnyttää sisäisiä erimielisyyksiä eivätkä heikentää enempää guinealaisten ihmisoikeuksia. Ioannis Kasoulidesin tavoin epäilen kuitenkin, että ehdotukset EU:n kalastussopimuksen kumoamisesta tuottavat haittaa ainoastaan paikallisyhteisöille, eivät sotilasjuntalle.

 
  
MPphoto
 

  Heidi Hautala (Verts/ALE).(FI) Arvoisa puhemies, koska komissiota on tässä kiitelty siitä päätöksestä, jonka se on tehnyt Guinean kalastuspöytäkirjan suhteen nimenomaan ihmisoikeusloukkauksien takia, haluaisin kysyä komissaarilta, onko nyt tarkoitus käydä systemaattisesti läpi muita vastaavia tilanteita tai ainakin valmistautua siihen, että toimitaan johdonmukaisesti yhtä tiukasti, sitten kun näin vakavia ihmisoikeusloukkauksia mahdollisesti muuallakin tapahtuu.

 
  
MPphoto
 

  Eija-Riitta Korhola (PPE).(FI) Arvoisa puhemies, äskettäin eräs suomalainen äänestäjä kysyi minulta, miten määrittelisin ihmisoikeudet. Vastasin hänelle, että minun ei pidä eikä kannata määritellä niitä omin päin, muuten ne eivät kantaisi omaa kotioveani kauemmas. Idea on juuri siinä, että ihmisoikeudet on jo määritelty ja että valtiot ovat sitoutuneet niitä kunnioittamaan. Ne sitovat kansainvälistä yhteisöä. Siksi me vetoamme niihin.

Guinea on allekirjoittanut Cotonoun sopimuksen, jossa edellytetään ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittamista. Tämä on lähtökohta. Meidän on todella edellytettävä, että maan demokratiakehitys lähtee kunnolla käyntiin tehdessämme lisää yhteistyösopimuksia Cotonoun pohjalta. Kuten olemme kuulleet, Guinean tämänhetkinen tilanne on sietämätön ja vaatii nopeaa reagointia ja mahdollisesti sanktioita. Guinealla on merkittävät malmivarat ja sitä kautta suuret kehitysmahdollisuudet. Samalla se on yksi maailman korruptoituneimpia maita. On todella valitettavaa, että kiinalaiset valtionyhtiöt ja yritykset, jotka investoivat Guineaan, eivät osaltaan vaadi minkäänlaista sitoutumista ihmisoikeuksiin.

 
  
MPphoto
 

  Leonard Orban, komission jäsen. – (RO) Komissio on ripeästi tuominnut jyrkin sanakääntein ja useampaan otteeseen (puhemies keskeytti puhujan) 28. syyskuuta tapahtuneet joukkosurmat ja räikeät ihmisoikeusloukkaukset, jotka ovat sen jälkeenkin jatkuneet.

Osallistumalla kansainväliseen Guinea-kontaktiryhmään komissio hyväksyi 12. lokakuuta pidetyssä kokouksessa annetut päätelmät, joissa valmistellaan useiden ihmisoikeuksien noudattamista koskevien tukitoimenpiteiden toteuttamista.

Ensinnäkin humanitaarisista syistä on vapautettava kaikki mielivaltaisesti pidätetyt henkilöt, luovutettava uhrien ruumiit heidän perheilleen sekä annettava kaikille loukkaantuneille, etenkin raiskatuille naisille, mahdollisuus sairaanhoitoon. Voimme ainoastaan ilmaista tyrmistyksemme ja huolemme siitä, että vaikuttaa toistaiseksi siltä, ettei mitään näistä toimenpiteistä ei ole toteutettu.

Toiseksi komissio on tyytyväinen Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin päätökseen perustaa kansainvälinen tutkintalautakunta tutkimaan syyskuun 28. päivän joukkomurhia, jotta näihin tekoihin syyllistyneet saadaan vastaamaan niistä oikeuteen. On erittäin tärkeää tehdä loppu heidän rankaisemattomuudestaan ja Guinean ihmisoikeustilanteen heikentymisestä. Kansainvälinen tutkintalautakunta ja kansainvälisen rikostuomioistuimen suorittamat alustavat tutkimukset auttavat parantamaan tilannetta tässä suhteessa.

Tässä tilanteessa komissio on valmis selvittämään mahdollisuutta rahoitustuen antamiseen kansainväliselle tarkkailijavaltuuskunnalle ja suojelun tarjoamiseen lautakunnan jäsenille ja todistajille, jotta he ovat turvassa uhkailulta ja jotta Guinean väestölle saadaan luoduksi turvallinen ilmapiiri.

Toisaalta komissio on täydellisen asevientikiellon määräämisen lisäksi halukas selvittämään mahdollisuutta tukea turvallisuusalan uudistamista armeijan kehittämiseksi ja sen ammattilaistamiseksi, jotta vakaus saadaan palautettua Guineaan.

Lopuksi haluan huomauttaa, että Cotonoun sopimuksen 96 artiklassa edellytetyt toimet toteutettiin jo 27. heinäkuuta 2009.

Haluan myös mainita erään seikan, jota korostettiin aiemmin. Johdonmukaisuuden vuoksi ja sotilasjunttaan kohdistetun painostuksen lisäämiseksi meri- ja kalastusasioista vastaava komission jäsen Joe Borg on ilmoittanut, että komissio aikoo peruuttaa ehdotuksen kalastuskumppanuussopimukseksi, joka on määrä allekirjoittaa Guinean kanssa. Itse asiassa emme toistaiseksi aio maksaa (suosionosoituksia) vastaavaa rahoitusosuutta.

Vastauksena minulle muussa yhteydessä esitettyyn kysymykseen totean, että komissio toteuttaa ehdottomasti tapauskohtaisia toimia ja tarkastelee ilmenneitä tilanteita tapaus kerrallaan.

Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskustelujen päätteeksi.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen.(PT) EU:n ja Guinean välisen uuden kalastuskumppanuussopimuksen päätavoitteena on tiivistää yhteistyötä Euroopan unionin ja Guinean tasavallan välillä, jotta luodaan kumppanuuspuitteet kestävän kalastuspolitiikan kehittämiselle ja Guinean kalastusalueen kalavarojen järkevälle hyödyntämiselle kummankin sopimuspuolen edun mukaisesti.

Pöytäkirjan mukainen taloudellinen korvaus, joka on vahvistettu 450 000 euroksi vuodessa, vastaa laajasti vaeltavien kalalajien kalastusmahdollisuuksia. Korvaus myönnetään kokonaisuudessaan vastuullisen kalastuksen edistämiseen ja kalavarojen kestävään hyödyntämiseen Guinean vesillä perustuvan kansallisen kalastuspolitiikan luomista varten.

Edellä esitetty vastaa Portugalin kommunistisen puolueen ehdotusta, joka koskee kolmansien maiden kanssa tehtäviä kalastussopimuksia, ja tästä syystä äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta.

 

12.2. Iran
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Esityslistalla on seuraavana keskustelu seitsemästä Irania koskevasta päätöslauselmaesityksestä.

 
  
MPphoto
 

  Ana Gomes, laatija.(PT) Arvoisa puhemies, Iranille on ominaista kielellinen, uskonnollinen, etninen ja poliittinen monimuotoisuus. Šiialaisenemmistö elää rinnakkain sunnien, zarathustralaisten, kristittyjen, juutalaisten ja bahaiden kanssa. Persialaisenemmistö asuu maata yhdessä lukemattomien etnisten vähemmistöjen kanssa, joiden osuus väestöstä on lähes puolet. Näitä ovat azerit, arabit, kurdit, baluchit ja muut. Kaupungit täyttyvät nykyaikaisesta keskiluokasta ja nuorista, jotka ovat valmiita elämään 21. vuosisadan Iranissa. Kaikki tämä levottomuus ja monimuotoisuus pelottaa hallitusta, josta yksinkertainen Iran olisi parempi vaihtoehto: yksinkertaisuus tarkoittaa uskonnollista fanaattisuutta, maan eristäytymistä ja yleisen mielipiteen tukahduttamista väkivallan pelon avulla.

Tässä päätöslauselmassa kuvataan iranilaisiin heidän omassa maassaan kohdistuvia järjestelmällisiä ihmisoikeusloukkauksia, kuten yleisesti jopa lapsiin sovellettavaa kuolemanrangaistusta, miesten ja naisten kivittämistä, laajoja ilmaisunvapauden rajoituksia sekä uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen vainoa. Tällä päätöslauselmalla parlamentti lähettää kaksi erillistä viestiä. Ensimmäinen niistä on Iranin kansalle: EU näkee iranilaisissa, ja etenkin sen nuorissa, toiveen tulevaisuudesta, jossa heidän maansa tunnustaa demokratian ja vapauden ja omaksuu alueella ansaitsemansa tärkeän roolin. Toinen viesti on Iranin hallitukselle: Toteamme sille, että Iran ei pysty hyödyntämään kiistattomia mahdollisuuksiaan niin kauan kuin väkivalta ja salailu luonnehtivat sen poliittista hallintoa, joka vain antaa tyhjiä lupauksia oikeudenmukaisuuden ja rauhan arvoista ja jatkaa kansalaistensa julmaa sortamista.

 
  
MPphoto
 

  Marietje Schaake, laatija.(EN) Arvoisa puhemies, hallitukset saavat oikeutuksensa turvaamalla kansalaistensa hyvinvoinnin. Hallitus, joka epäonnistuu tällaisessa perustehtävässä, menettää legitiimiytensä kansainvälisessä yhteisössä.

Iranin nykyinen eristäytyminen on tuhoisaa, ja sillä on vahingollinen vaikutus naapurivaltioihin ja muuhun maailmaan. Emme voi vain seurata sivusta alaikäisten rikoksentekijöiden hirttämistä, raiskauksia ja maan hallinnon sen omiin kansalaisiin kohdistamia mielivaltaisia väkivallantekoja. Meidän tehtävämme on toistaa, ettei rikoksiin ihmisyyttä vastaan syyllistyneitä voida eikä aiota jättää rankaisematta, ja aiomme edelleen seistä iranilaisten rinnalla heidän käyttäessään oikeuttaan sananvapauteen ja rauhanomaisiin mielenosoituksiin vapauden ja demokratian puolesta.

Euroopan unionilla on vastuu näiden yleismaailmallisten oikeuksien esillä pitämisestä silloinkin, kun kyse on kauppaeduista tai Iranin ydinohjelmasta. Iranin hallitus voi olla varteenotettava toimija kansainvälisessä yhteisössä vain silloin, jos se ansaitsee oikeutuksensa kansalaisiltaan.

 
  
MPphoto
 

  Tunne Kelam, laatija.(EN) Arvoisa puhemies, tämä tilanne juontaa juurensa hyvin omalaatuisesta pappisdiktatuurista, joka on surullisenkuuluisa mielivaltaisesta ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien tukahduttamisesta. Tilanne on kesäkuun vaalien jälkeen vain pahentunut. Pidätykset, kidutus sekä alaikäisten ja naisten teloitukset ovat lisääntyneet. Tosiasiassa Iranissa tehdään eniten teloituksia maailmassa Kiinan jälkeen.

Uusin tieto, jota ei ole käsitelty päätöslauselmaluonnoksessa, on se, että eilen Iranin hallinto hirtti viisi vankia Evinin vankilassa Teheranissa. Heidän joukossaan oli 28-vuotias nainen, Soheila Ghadiri. Hän on neljäs nainen, jonka hallinto on hirttänyt kuluneen kuukauden aikana.

Tällaisilla julmilla rangaistuksilla ei ole mitään tekemistä vankien väitettyjen rikosten kanssa, vaan niillä pyritään pikemminkin lisäämään pelon ilmapiiriä maassa etenkin naisten ja nuorten keskuudessa, jotka ovat määrätietoisesti osoittaneet vakiinnuttavansa demokratian ja vastustavansa vaaleja.

 
  
MPphoto
 

  Rui Tavares, laatija.(PT) Käyttäessämme parlamentissa puheenvuoroja – riippumatta siitä, miten monta ihmistä täällä on paikalla – puhumme myös niiden miljoonien iranilaisten puolesta, jotka ovat lähteneet kaduille ja vaarantaneet henkensä ja turvallisuutensa vastustaakseen mielestään vilpillisiä vaaleja.

Miljoonat Iranissa ja sen ulkopuolella elävät iranilaiset kohdistavat meihin odotuksia, ja siksi lähtökohtamme ei voi olla mikään muu kuin yhteisvastuu ja yhteistoiminta näiden miljoonien iranilaisten auttamiseksi. He taistelevat demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta ja korostettakoon, että he altistuvat paljon suuremmille riskeille kuin ne, joita tavanomaisessa diplomatiassa pelätään.

Sanoisin siis, että lähtökohta ei voi olla mikään muu. On totta, että länsimainen politiikka on usein ollut yksisilmäistä ja tiedot Iranista vähäisiä. On totta, että Eurooppa on liian usein Irania koskevissa toimissaan turvautunut menettelyihin, jotka ovat osoittautuneet vääriksi. On totta, että hyvin usein emme ole halunneet myöntää, että kansainvälisen yhteisön pitäisi osoittaa Iranille sitä arvostusta, jota se alueellisena suurvaltana todellakin vaatii.

Mielenosoitusten jälkeen maanpaossa olleen iranilaisen taiteilijan sanoin länsi ei halunnut islamilaista tasavaltaa, ja nyt sillä ei ole edes tasavaltaa. Mitkään tällaiset syyt eivät kuitenkaan voi puoltaa sortohallintoa, joka on tukahduttanut vapauden, ja nyt sellaista hallintoa, jonka yhä hatarampana perustana ovat vilpilliset vaalit ja kansalaisten sortaminen. Iranilaiset odottavat parlamentilta yhteisvastuuta ja tukea, ja me pyrimme tarjoamaan niitä tällä päätöslauselmalla.

 
  
MPphoto
 

  Fiorello Provera, laatija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olemme selvillä niistä poliittisista ja yhteiskunnallisista olosuhteista, joissa Iranin islamilaisen tasavallan kansalaiset elävät.

Olemme tietoisia uskonnon merkittävästä vaikutuksesta poliittisiin päätöksiin ja perusihmisoikeuksiin. Tuorein esimerkki oli nuoren miehen, Behnood Shojaeen, äskettäinen teloitus, vaikka hän oli alaikäinen rikoksen tehdessään. Tämä on viimeisin tapaus vakavien ihmisoikeusloukkauksien sarjassa, johon on liittynyt poliittisten vastustajien, homoseksuaalien, toimittajien, älymystön edustajien ja kaikkien Iranin sosiaalisen ja yhteiskunnallisen kehityksen puolesta taistelevien alistamista.

Tilanne on pahentunut Mahmud Ahmadinejadin hallintokaudella. Hän aloitti presidenttikautensa kieltämällä toistuvasti juutalaisten joukkotuhonnan ja Israelin valtion olemassaolon oikeuden. Vuodesta 2005 alkaen teloitusten määrä Iranissa on nelinkertaistunut, ja Iran on ainoa maailman maa, joka teloittaa rikoksiin syyllistyneitä alaikäisiä. Järjestelmällinen kidutus vankiloissa ja keskiaikaisten rangaistusmenetelmien kuten amputaation ja kivityksen käyttö on hyvin tiedossa, mutta hallinto on vaikeuksissa, kuten ne kymmenettuhannet ihmiset, joilla oli tarpeeksi rohkeutta osoittaa mieltään kadulla viime vaalien jälkeen, osoittavat.

Nuoresta naisesta, Neda Agha-Soltanista, joka kuoli kadulla puolustaessaan oikeuksiaan naisena ja kansalaisena, on tullut paitsi sorron myös niiden ihmisten vapaudenkaipuun symboli, joita Euroopan on autettava. Miten voimme auttaa? Yksi keino on demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline. Toinen konkreettinen ehdotus on nimetä kaupunkiemme katuja tai aukioita Neda Agha-Soltanin mukaan. Näin ei ainoastaan muistettaisi hänen uhraustaan vaan osoitettaisiin solidaarisuutta Iranin oppositiota kohtaan ja annettaisiin Euroopan kansalaisille laajemmin tietoa tällaisesta vakavasta tilanteesta ja saataisiin heidät tiedostamaan se paremmin. Haluaisin nähdä Neda Agha-Soltanin kuvan Euroopan parlamenttirakennuksessa Brysselissä esillä olevan Aung San Suu Kyin kuvan vieressä.

Vielä viimeinen huomautus: miten presidentti Ahmadinejadiin voidaan luottaa ydinmateriaaliasiasta käytävissä neuvotteluissa, kun hän vainoaa ja toimii vastoin omia kansalaisiaan, jotka vaativat demokratian ja vapauden lisäämistä sekä ihmisoikeuksien suurempaa kunnioittamista.

 
  
MPphoto
 

  Struan Stevenson, laatija.(EN) Arvoisa puhemies, meidän käydessämme yleviä keskusteluja tässä istuntosalissa Iranin pyövelit tekevät ylitöitä. Kuten Tunne Kelamilta kuulimme, eilen hirtettiin jälleen viisi ihmistä, heidän joukossaan nuori nainen, jonka uhrin vanhemmat olivat antaneet hänelle anteeksi. Hänet oli siis oikeastaan vapautettu kuolemanrangaistuksesta, mutta hirtettiin myöhemmin.

EU:ssa noudatetaan kuitenkin myönnytyspolitiikkaa. Juuri tällä viikolla olemme sopineet edistävämme ydinpolttoainesauvojen rikastamista Venäjällä Mahmud Ahmadinejadin puolesta vastineeksi hänen takeistaan, että hän lopettaa oman ydinmateriaalin rikastamisohjelmansa. Hän ei ole kuitenkaan antanut näitä takeita eikä päästänyt tarkastajia vapaasti Iranin ydinlaitoksiin. Jatkamalla tätä myönnytyspolitiikkaa me vain tuemme mullaheita. Meidän on asetettava ankaria pakotteita. Ankaruus on ainoa kieli, jota nämä mullahit ymmärtävät.

 
  
MPphoto
 

  Barbara Lochbihler, laatija.(DE) Arvoisa puhemies, tämän istuntojakson alussa puhemies Jerzy Buzek huomautti, että kuolemanrangaistuksen poistaminen on Euroopan parlamentille keskeinen huolenaihe. Tämän epäinhimillisen ja julman rangaistuksen poistaminen koskee kaikkia maailman alueita.

Puhemies mainitsi Iranissa tapahtuvat teloitukset. Nyt käsiteltävässä päätöslauselmassa on mainittu erityisesti neljä kuolemanrangaistusta: kyseessä olevat henkilöt on tuomittu kuolemaan, koska heidän väitetään osallistuneen vaalien vastaiseen mielenosoitukseen, vaikka he olivat kaikki pidätettyinä väitettynä rikoksentekoajankohtana. Tuomioon voidaan siis edelleen hakea muutosta, ja meidän on pidettävä silmällä näitä tapauksia.

Sitä, että Iranissa edelleen teloitettiin alaikäisiä rikoksen tekoajankohtana, on myös käsitelty. Iran oli ainoa maa, jossa vielä teloitettiin alaikäisiä, kun rikos tapahtui. Iran on ratifioinut kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja lapsen oikeuksien yleissopimuksen ja on sen vuoksi velvollinen säätämään kansallisen lain, jossa kielletään alaikäisten teloittaminen. Iranin parlamentin käsiteltäväksi on jätetty lakialoite, ja meidän on vedottava sikäläisiin kollegoihimme, että he tekisivät kaikkensa, jotta aloitteen käsittelyn estäminen parlamentissa saadaan loppumaan. Pidän tätä erittäin tärkeänä tehtävänä.

Lopuksi haluan ilmaista suuren arvonantoni kaikille iranilaisille miehille ja naisille, jotka ottavat erittäin suuren riskin, lähtevät kaduille ja osallistuvat monenlaiseen toimintaan vaatiakseen Iranin perustuslain mukaisten oikeuksiensa kunnioittamista. Heidän määrätietoisuutensa, sitoutumisensa ja rohkeutensa ansaitsevat varauksettoman solidaarisuutemme.

 
  
MPphoto
 

  Martin Kastler, PPE-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, 2. lokakuuta tänä vuonna Iranin poliisi esti erästä miestä viime hetkellä nousemasta lentokoneeseen. Lakimies Abdolfattah Soltanin oli määrä vastaanottaa vuoden 2009 kansainvälinen ihmisoikeuspalkinto kotikaupungissani Nürnbergissä rohkeasta työstään poliittisen vainon uhrien puolesta. Vaikka hänellä oli voimassa oleva passi, Iranin vallanpitäjät epäsivät ilman laillista syytä Abdolfattah Soltanilta luvan lähteä maasta. Hänen vaimonsa sai luvan lähteä. Siteeraan hänen sattuvaa lausuntoaan: "Minua surettaa, että maassa, joka kutsuu itseään teokratiaksi, syyllistytään tekoihin, joilla ei ole mitään tekemistä Jumalan kanssa".

Kansainvälinen oikeus sitoo Irania sen ratifioitua kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka mukaan jokaisen ihmisoikeuksiin kuuluu vapaus lähteä mistä tahansa maasta, jopa kotimaastaan. Mielestäni on järkyttävää, että Iran polkee tämän oikeuden jalkoihinsa. Tästä syystä yritän tänään vaikuttaa sen puolesta, että Abdolfattah Soltanin tapaus otettaisiin mukaan Iranista antamaamme yhteiseen päätöslauselmaan, ja pyydän tukeanne.

 
  
MPphoto
 

  Ryszard Czarnecki, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan puheenvuorossani ilmaista huolemme Iranin tilanteesta ja erityisesti Iranin opposition jäsenten tilanteesta Irakissa sijaitsevalla Ashrafin leirillä, joka on ollut vastarinnan symboli Iranin kansalle.

Irakin hallituksen on lakattava noudattamasta mullahien Teheranista antamia määräyksiä. Irakin pitäisi ymmärtää, ettei Iranin hallinnolla ole tulevaisuutta ja että se pitää kiinni vallasta mahdollistaakseen sorrot ja teloitukset. Jos Irak siis on suvereeni valtio, sen pitäisi noudattaa ja toteuttaa Ashrafista 24. huhtikuuta 2009 annettua Euroopan parlamentin päätöslauselmaa, jossa vaaditaan Irakia lopettamaan Ashrafin asukkaiden pakkosiirrot Irakissa. Mullahit Teheranissa haluavat tuhota Ashrafin, ja EU:n on tuettava puolustuskyvyttömiä iranilaispakolaisia. Se on moraalinen velvollisuutemme.

Meidän on kehotettava EU:n puheenjohtajavaltiota ja komissiota pyytämään, että YK puuttuisi asioihin aktiivisemmin lähettämällä paikalle pysyvän yksikön – ja jopa rauhanturvajoukkoja – joka torjuisi lisähyökkäykset ja estäisi näiden ihmisten pakkosiirron muualle Irakiin.

 
  
MPphoto
 

  Bastiaan Belder, EFD-ryhmän puolesta.(NL) Arvoisa puhemies, on täysin selvää, että ihmisoikeustilanne Iranin islamilaisessa tasavallassa on huonontunut jyrkästi viime kuukausina. Tätä kuvaa osuvasti nykykehitys presidentti Ahmadinejadin perustamassa sortokoneistossa, jonka on määrä lopettaa alkuunsa jopa kaikenlaiset ulkoiset merkit hallinnon vastustamisesta ja jonka legitiimiys on kyseenalainen. Pahamaineiset roistot, joita kutsutaan Basij-joukoiksi, on nyt liitetty osaksi toista pelottavaa organisaatiota, Iranin vallankumouskaartia.

Mitä Euroopan unioni voi vielä tehdä tässä yhteydessä? Vastaus on: erityisesti kaksi asiaa. Länsimaiden on yhdessä Yhdysvaltojen kanssa kiinnitettävä huomiota yksittäisiin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin Iranissa (viittaan myös parlamentin päätöslauselmaan). Samassa yhteydessä näiden toimien kanssa meidän on tehtävä Iranin hallinnolle selväksi, ettei sen väärinkäytöksiä aiota suvaita ja että niillä on vakavat seuraukset.

Kun kyseessä ovat kansalliset edut – varsinkin taloudelliset edut – Iranin pragmaatikot tulevat esiin omasta halustaan. Samalla he saattavat jopa viitata edesmenneeseen Ajatollah Khomeiniin, Iranin islamilaisen tasavallan perustajaan. Viime kädessä hänkin päätti vakaasti asettaa kansallisen edun uskonnollisten vaatimusten edelle. Arvoisat komission ja neuvoston jäsenet, kehotan teitä selvittämään ajatollahien heikot kohdat etupäässä Iranin kansan siedettävämpien elinolojen ja Israelin juutalaisvaltion turvallisuuden takia, arabimaailmaa ja Euroopan unionia unohtamatta.

 
  
MPphoto
 

  Krisztina Morvai (NI).(HU) Muutamia päiviä sitten puheenjohtaja José Manuel Barroso oli täällä ja kysyin häneltä, mitä voitaisiin tehdä Euroopan unionin jäsenvaltiossa, Unkarissa, syksystä 2006 jatkuneen ihmisoikeuskriisin ratkaisemiseksi. Mainitsin useaan otteeseen, että poliisi käytti satoihin ihmisiin niin raakoja ja kovakouraisia otteita, että he loukkaantuivat vakavasti. Useita satoja ihmisiä myös pidätettiin mielivaltaisesti ja useat sadat kävivät läpi pitkällisen rikosoikeudenkäynnin, jossa heidät todettiin syyttömiksi. Puheenjohtaja vastasi tähän, että nämä ovat sisäisiä asioita ja ettei Euroopan unioni voi puuttua sisäisiin asioihin. Haluan kysyä seuraavaa: miksi tähän asiaan suhtaudutaan kaksinaismoralistisesti ja minkä oikeusperustan nojalla Euroopan unioni voi puuttua Euroopan unionin ulkopuolisen maan asioihin, vaikka se on haluton suojelemaan ihmisoikeuksia Euroopan unionin jäsenvaltiossa? Haluan myös käyttää tilaisuutta hyväkseni ja pyytää oppositioon – ja jopa hallituspuolueeseen – kuuluvia iranilaisia ystäviämme auttamaan unkarilaisia ihmisoikeuksiensa suojelussa.

 
  
MPphoto
 

  Eija-Riitta Korhola (PPE).(FI) Arvoisa puhemies, Iranilla olisi tärkeä rooli Lähi-idän rauhanneuvotteluissa, mutta ikäväksemme maa näyttää lipuvan yhä kauemmaksi demokraattisesta oikeusvaltiosta. Ensinnäkin on aihetta epäillä vakavasti viime kesäkuista vaalitulosta, joka toi jatkoa presidentti Ahmadinejadin virkakaudelle. Vaalien jälkeen yleinen ihmisoikeustilanne on huonontunut edelleen. Lisäksi Ahmadinejadin valtaan nousun jälkeen vuonna 2005 teloitusten määrä on nelinkertaistunut ja Iranissa teloitetaankin Kiinan jälkeen eniten ihmisiä maailmassa. Toisekseen uskon- ja mielipiteenvapaus on heikoissa kantimissa. Muun muassa seitsemän bahai-johtajaa on edelleen vangittuna yksinomaan uskonnollisen vakaumuksensa perusteella.

Vetoamme päätöslauselmassamme Iranin viranomaisiin, ja toivon, että voimme samalla välittää tätäkin kautta tukemme ja arvostuksemme sitä rohkeutta kohtaan, jolla useat iranilaiset puolustavat perusvapauksia ja demokraattisia periaatteita. Erityisesti kunnioitusta herättävät rohkeat iranilaisnaiset, joilla oli ratkaiseva asema Teheranissa vaalien jälkeisissä mielenosoituksissa.

 
  
MPphoto
 

  Peter van Dalen (ECR).(NL) Arvoisa puhemies, Iranin johdossa on ankara hallinto, joka perustu islamin ja Koraanin jyrkkään tulkintaan. Iranissa ne, jotka eivät halua olla tässä osallisena, joutuvat epäsuosioon. Iran on pelottava maa etenkin siellä eläville kristityille. Kristinuskoon kääntyneillä muslimeilla ei sananmukaisesti ole elinmahdollisuuksia Iranissa. Viime vuonna Iranin parlamentti hyväksyi lain, jonka mukaan islaminuskosta luopumisesta rangaistaan kuolemalla.

Myöskään mielenosoittajilla ei ole elinmahdollisuuksia Iranissa. Presidentinvaalien tuloksia vastaan pidettyjen mielenosoitusten aikana pidätetyt ihmiset on nyt tuomittu kuolemaan. On täysin väärin ja käsittämätöntä, että tuomioistuin langettaa tällaisen tuomion. Tuomioon voidaan ehkä vielä hakea muutosta, mutta kaikille on selvää, että Iranissa jopa mielenosoittajat joutuvat pelkäämään henkensä puolesta.

Vetoan neuvostoon ja komissioon, että ne antaisivat kyseisille mielenosoittajille vankan tukensa tulevissa oikeudenkäynneissä ja vastustaisivat erityisen voimakkaasti Iranin julmaa hallintoa.

 
  
MPphoto
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE).(LT) Iranin ihmisoikeustilanne on selvästi menossa huonompaan suuntaan. Tänä vuonna toimitettiin presidentinvaalit, joiden laillisuus on kyseenalainen, ja vaalien jälkeiset joukkomielenosoitukset ilmensivät Iranin yhä jännittyneempää ja uhkaavampaa poliittista ja yhteiskunnallista tilannetta.

Huomauttaisin, että lehdistön vapautta arvioivassa Toimittajat ilman rajoja -järjestön raportissa Iran jäi tänä vuonna luettelon hännille, toisin sanoen 172. sijalle 175 maan joukossa, ja sitä huonommin sijoittuivat ainoastaan Eritrea, Pohjois-Korea ja Turkmenistan.

Toimittajien tilanne Iranissa on yksi maailman huonoimmista: vapaa tiedotustoiminta internetissä on estetty ja bloginpitäjiä vainotaan. Tunnemme aivan liian hyvin kuuluisan bloginpitäjän, Fariba Pajoohin, tapauksen. Hänet pidätettiin aivan hiljattain ja hänen tulevaisuutensa on epävarma.

Vetoan Euroopan komissioon. Arvoisa komission jäsen, meidän on mahdollisimman pian perustettava Iraniin komission edustusto käynnistääksemme Iranin hallintoelinten kanssa vuoropuhelun maan heikkenevästä ihmisoikeustilanteesta.

 
  
MPphoto
 

  Jim Higgins (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, olen täysin samaa mieltä Ryszard Czarneckin esittämistä huomautuksista. Viime heinäkuussa irakilaisen PMOI-järjestön leiriä vastaan Ashrafissa, Irakissa, tehtyä hyökkäystä voidaan kuvailla vain raakalaismaiseksi ja julmaksi. Kuolonuhreja oli 11, ja heitä olisi voinut olla paljon enemmän, useita ihmisiä loukkaantui vakavasti – vasta videon nähtyään ymmärtää todella ne julmuudet, joita tapahtui. Armeija ja sotilaat sortuivat kaikkein sadistisimpiin julmuuden muotoihin. Tämän seurauksena 36 ihmistä pidätettiin, eikä heillä ollut muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa nälkälakko. Heidät vapautettiin kaksi viikkoa sitten kansainvälisen painostuksen takia – kansainvälisen painostuksen, joka alkoi nälkälakon kestettyä 72 päivää: se sai ihmiset muuttamaan mieltään Malakin hallinnon suhteen. Nämä ihmiset ovat siis pakolaisia; heillä on oikeus mennä nukkumaan illalla ja herätä aamulla turvassa. Kuten Ryszard Czarnecki totesi, tarvitsemme kahta asiaa: ensinnäkin alueella tarvitaan Yhdysvaltojen sijasta YK:n pysyvää läsnäoloa ja toiseksi ehdottomat takeet siitä, ettei ihmisiä siirretä.

 
  
MPphoto
 

  Véronique De Keyser, laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, haluan lisätä kolme pientä huomautusta siihen, mitä kollegani ovat sanoneet.

Ensinnäkin – ja viittaan tässä siihen, mitä Ana Gomes totesi – huolimatta kaikista tapahtumista, huolimatta Iranissa tapahtuvista murhenäytelmistä ja hallinnosta luotamme edelleen täysin maan poliittiseen tulevaisuuteen ja sen kansalaisyhteiskunnan voimaan.

Toiseksi huomautan, ettei ole tarpeeksi korostettu, että tuomitsemme uusimmat itsemurhaiskut, jotka tehtiin Sistanissa ja Balutšistanissa, vaikka uhreina olikin vallankumouskaartin jäseniä sekä, valitettavasti, kymmenittäin siviilejä. Vastustamme tämäntyyppistä väkivaltaa, vaikka ymmärrämmekin täysin syyt sen käyttöön, mutta tässä vaiheessa meidän on oltava hallituksen vastustajien puolella.

Lopuksi totean, että uskoakseni Euroopan parlamentti tuomitsee kuolemanrangaistuksen, koskipa se ketä tahansa – lapsia, naisia, aikuisia – tai käytettiinpä sitä missä maailman maassa tahansa.

 
  
MPphoto
 

  Cristian Dan Preda, laatija.(RO) Minäkin pidän valitettavana Iranin ihmisoikeustilanteen huononemista kesäkuussa toimitettujen vaalien seurauksena. Varma merkki huononemisesta ovat valtavat pidätysaallot ja hallituksen vastustajiin kohdistettu väkivalta.

Kuten jo mainittiin, myös tiedonvälityksen vapaus vaarantuu vakavasti toimittajiin kohdistuvan vainon uhkan takia. Yksi huolestuttavimmista merkeistä on kidutuksen ja kuolemanrangaistuksen laajamittainen käyttö Iranissa. Itse asiassa Amnesty International korosti hiljattain, että vaalien jälkeen tuomittujen ja myöhemmin teloitettujen ihmisten lukumäärä on lisääntynyt huomattavasti.

Lopuksi haluan ilmaista tukeni ajatukselle Euroopan unionin lähetystön perustamisesta Teheraniin. Lähetystö voi tehdä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa paikan päällä ja samalla tukea vapauden puolesta kampanjoivien aktivistien oikeuksia.

 
  
MPphoto
 

  Angelika Werthmann (NI).(DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minulla on teille ehdotus: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltioperiaate ovat liian tärkeitä ja polttavia kysymyksiä käsiteltäväksi torstai-iltapäivänä. Valitettavasti täällä on paikalla vain muutamia jäseniä.

Kuukausi sitten keskustelimme toimittajien murhista, tänään taas Guinean, Iranin ja Sri Lankan kauhistuttavasta ihmisoikeustilanteesta. Tiedän, että monet teistä ovat kanssani samaa mieltä. Meidän on löydettävä toinen, parempi päivä tälle tärkeälle keskustelulle.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Hyvä Angelika Werthmann, tästä aiheesta pitäisi käyttää puheenvuoro catch-the-eye-menettelyn mukaisesti. Käytätte muiden jäsenten puheaikaa.

Catch-the-eye-menettely on päättynyt.

 
  
MPphoto
 

  Leonard Orban, komission jäsen. – (RO) Aluksi haluan esittää surunvalitteluni Iranin Sistanin ja Balutšistanin provinssissa tehdyn terrori-iskun uhrien perheille. Komissio tuomitsee kaikkialla maailmassa tehdyt terrori-iskut sekä niiden aiheuttamat ihmishenkien menetykset.

Euroopan komissio on syvästi huolissaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien nykyisestä tilasta Iranissa. Tästä aiheesta puhuttaessa voidaan esimerkkeinä mainita muun muassa alaikäisten teloitukset, eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten syrjintä, ilmaisun- ja kokoontumisvapauden huomattavat rajoitukset, vankien huono kohtelu, oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden loukkaaminen sekä ihmisoikeusaktivistien ja poliittisten vastustajien laajamittainen sorto ja uhkailu.

Euroopan unioni on säilyttänyt suorat yhteydet Iraniin ja ilmaissut Iranin viranomaisille avoimesti kantansa maan tapahtumiin.

Euroopan unioni tukee perusvapauksia ja niiden taustalla olevia yleismaailmallisia arvoja ja kokee velvollisuudekseen ilmaista näkemyksensä aina ja kaikkialla, missä näitä periaatteita halveksitaan. Euroopan unionin ja kansainvälisen yhteisön lukuisista vetoomuksista ja tuomitsevista julkilausumista huolimatta ihmisoikeustilanne on huonontunut Iranissa entisestään kesäkuussa 2009 toimitettujen presidentinvaalien jälkeen.

Aivan viime viikkoina Iranissa on teloitettu suuri määrä ihmisiä hirttämällä. Yksi näistä jo mainitsemistanne ihmisistä, Behnoud Shojaee, joka oli rikoksen tehdessään alaikäinen, teloitettiin huolimatta EU:n toistuvista vetoomuksista hänen rangaistuksensa lieventämiseksi. Todennäköisesti Iranissa teloitetaan lähiaikoina lisää alaikäisiä. Olemme huolissamme myös seitsemän iranilaisen baha'i-johtajan tilanteesta. He ovat olleet pidätettyinä yli 17 kuukautta ja joutuvat vastaamaan vakaviin syytöksiin muun muassa vakoilusta ja valtion vastaisesta propagandasta. Edellistä sovittua kuulemista lykättiin jälleen 18. lokakuuta, eikä näillä seitsemällä ihmisellä ole sen jälkeen ollut varmoja toiveita asianmukaisesta oikeudenkäynnistä.

Satoja ihmisiä pidätettiin presidentinvaalien jälkeen, koska he osallistuivat vaalien jälkeisiin mielenosoituksiin ja esittivät kriittisiä huomautuksia. Oikeudenkäynnit näihin toimiin osallistuneita vastaan jatkuvat. Viime viikolla neljä ihmistä tuomittiin kuolemaan, koska he olivat osallisina vaalien jälkeisissä tapahtumissa.

Lopuksi haluan korostaa, että komissio on parlamentin jäsenten tavoin huolissaan Iranin ihmisoikeustilanteesta. Komissio seuraa tarkasti tilanteen kehittymistä ja hyödyntää jatkossakin jokaista tilaisuutta kehottaakseen Iranin viranomaisia noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeuksia koskevia sitoumuksiaan, muun muassa kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta ja ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta. Iranin ihmisoikeustilanteen parantaminen on keskeinen osa Euroopan komission toimintamallia tulevan poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön lujittamiseksi Iranin hallituksen kanssa.

Vastauksena minulle esitettyyn kysymykseen totean, että Iranin nykyiset olosuhteet huomioon ottaen tämä ei mielestämme ole oikea ajankohta Euroopan komission edustuston perustamiselle Teheraniin.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskustelujen päätteeksi.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Sonik (PPE), kirjallinen.(PL) Hyvät kollegat, vetoan Euroopan unioniin, ettei se seuraisi toimettomana Iranin ihmisoikeusloukkauksia. Euroopan unionin on otettava paljon määrätietoisemmin kantaa maassa langetettuja kuolemanrangaistuksia ja teloituksia vastaan ja etenkin nuorille ja alaikäisille rikoksentekijöille määrättyjä tuomioita vastaan. Reaktiot Iranin nykyisiin tapahtumiin ovat yksi parhaista länsimaiden tehokkuuden mittapuista.

Tästä syystä Euroopan komission on mahdollisimman pian perustettava Teheraniin Euroopan unionin lähetystö edistääkseen ja lujittaakseen Iranin johtajien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävää vuoropuhelua ja tukeakseen etenkin nuoria, poliittisia vankeja ja toimittajia. Euroopan komission on toimittava paljon aktiivisemmin, jotta YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston erityislähettiläs lähetettäisiin tarkkailemaan poliittisten vankien tilannetta ja varmistamaan, että Iranin viranomaiset noudattavat ihmisoikeuksiin liittyviä kansainvälisiä menettelysääntöjä ja oikeudellisia velvoitteita.

Euroopan unioni toimii aina suunnannäyttäjänä kansalaisvapauksien ja yhteisten eurooppalaisten arvojen alalla, jopa rajojemme ulkopuolella. Siitä syystä meidän pitäisi tehdä kaikki voitava käymällä tiivistä vuoropuhelua poliittisen eliitin kanssa, jotta 21. vuosisadan Iran noudattaisi perusihmisoikeuksia ja kunnioittaisi oikeutta elämään.

 

12.3. Sri Lanka
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Sri Lankaa koskevasta päätöslauselmaesityksestä.

 
  
MPphoto
 

  Geoffrey Van Orden, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, Sri Lankan asukkaat – singaleesit ja etenkin tamilit – ovat viimeisten 30 vuoden aikana kärsineet suunnattomasti LTTE:n häikäilemättömistä terroriteoista. Nyt kun LTTE on käytännössä voitettu, hallitus ja srilankalaiset tarvitsevat ymmärtäväistä myötätuntoamme ja ennen kaikkea apuamme yrittäessään jälleen kerran palauttaa maansa elpymisen ja vaurastumisen tielle ja estääkseen uudet terroriteot.

Jotkut, muun muassa LTTE:n puolestapuhujat, haluavat antaa uuden iskun srilankalaisille heikentämällä EU:n kanssa toteutettavaa GSP+-etuuskohtelukauppajärjestelmää. Toivon komission ymmärtävän, että tuen sijasta kauppa tarjoaa parhaan väylän talouden elpymiseen. Sri Lankan viranomaisten on omalta osaltaan otettava huomioon kansainvälisen yhteisön jäsenten ilmaisemat huolenaiheet, jotta GSP+-maan asema ei millään tekosyyllä vaarannu.

Etusijalle on tietenkin välittömästi asetettava tuhansien selkkaukseen mukaan joutuneiden ja nyt surkeissa olosuhteissa leireillä pidettävien tamilisiviilien uudelleenasuttaminen. Heidän asiansa on hoidettava erittäin kiireellisesti, ja kansainvälinen yhteisö pitäisi pyytää apuun.

 
  
MPphoto
 

  Proinsias De Rossa, laatija.(EN) Arvoisa puhemies, kannatan tätä päätöslauselmaa, vaikka se ei mielestäni olekaan riittävän kriittinen Sri Lankan hallitusta kohtaan. Aiemmin tänä vuonna olimme todistamassa kansalaisten hengestä tai hyvinvoinnista täysin piittaamatonta kauhistuttavaa sotilaallista iskua Tamilitiikereiden hallussa olevalle alueelle. Mielestäni kaikki osapuolet käyttävät kansalaisia pelinappuloina, mikä on vaatinut 90 000 kuolonuhria. Maailma seurasi sivusta kauhuissaan ja avuttomana, ja silti vielä nykyäänkin yli neljännesmiljoona srilankalaista on suljettu ylikansoitetuille leireille vailla sairaanhoitopalveluja, puhdasta vettä tai saniteettitiloja.

Tämänpäiväinen päätöslauselma on suhteellisen lievä kehotus Sri Lankan viranomaisille kunnioittaa kansalaistensa oikeuksia. Oma näkemykseni on, että ellei päätöslauselmassa esitettyjen vaatimusten osalta pian edistystä merkittävästi, Euroopan unionin on käytettävä taloudellisia ja poliittisia painostuskeinoja Sri Lankan hallintoon.

Sri Lankan talouden elpyminen on riippuvainen ulkomaisista suorista sijoituksista ja EU:n taloudellisesta tuesta. Meidän on käytettävä tätä vipuvoimaa Sri Lankan asukkaiden, myös tamiliväestön, hyväksi.

 
  
MPphoto
 

  Thomas Mann, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, minulla on kaksi minuuttia aikaa. Vaikuttaa siltä, että 25-vuotinen sisällissota Sri Lankassa on ohi. Toukokuussa hallituksen joukot valtasivat LTTE:n hallussa olevat pohjoiset alueet. Toivottavasti uusi alku tuo rauhan ja sen mukana vapauden.

Ihmiset eivät kärsi vain sisällissodan vaikutuksista vaan myös tsunamin ja muiden luonnonkatastrofien seurauksista. EU on lisännyt ulkomaankauppaa ja myöntää Sri Lankalle korkeampia tullietuuksia kuin millekään muulle Kaakkois-Aasian maalle. Sri Lankan poliittiset vaikuttajat ovat saamansa kansainvälisen tuen takia velvollisia varmistamaan ihmisoikeuksien toteutumisen. Liikakansoitetuissa leireissä, joiden juomavesi ja sairaanhoitopalvelut ovat puutteellisia, pidetään 250 000:tta ihmistä. Avustusjärjestöjä ei päästetä niihin. Hallituksen olisi oman etunsa vuoksi järjestettävä paluu kotikyliin mahdollisimman nopeasti. Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) yrittää vaikuttaa sen puolesta, että Kansainväliselle Punaiselle Ristille annettaisiin keskeinen rooli.

Toinen ala, jolla tarvitaan muutosta, on lehdistön- ja ilmaisunvapaus. Toimittajien sieppausten ja pidätysten on loputtava. Kriittisistä artikkeleista ei enää pidä antaa vankeusrangaistuksia. Suhteista Etelä-Aasian maihin ja Etelä-Aasian alueellisen yhteistyön liittoon (SAARC) vastaavan valtuuskunnan jäsenenä olen voinut vierailla Sri Lankassa useasti. Uskon, että uusi alku tälle maalle antaa paljon mahdollisuuksia, jos tamilijohtajat otetaan mukaan myönteisellä tavalla. Tämä edellyttää kuitenkin kaikkien terrorismin muotojen hylkäämistä ja yhteistyötä ihmisoikeuksien toteutumista koskevan strategian hyväksi. Sri Lankan kansalaisten takia toivon, että sanonta "sota on instituutio", jonka olen kuullut kerran toisensa jälkeen, kuuluu vihdoin menneisyyteen.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Joe Higgins, laatija.(EN) Arvoisa puhemies, presidentti Mahinda Rajapaksan tamiliväestöön kohdistamat toimet ovat olleet painajaismaisia sekä singaleesi- että tamiliväestölle Sri Lankan valtion käytettyä ankaria sortotoimia sen yltiöisänmaallista politiikkaa vastustavia yksityishenkilöitä ja ryhmiä vastaan.

Tamilitiikereiden tappion jälkeen tamiliväestön painajainen jatkuu erityisesti Sri Lankan pohjoisosissa, jossa 300 000:tta ihmistä, joista 31 000 on lapsia, pidetään leireillä, joissa taudit ja aliravitsemus rehottavat.

Nyt on ilmennyt uusi uhka, kun Mahinda Rajapaksan kerrotaan suunnittelevan singaleesiväestön asuttamista Sri Lankan itä- ja pohjoisosiin, toisin sanoen siirtokuntien perustamista alueille, joissa on tamilinkielinen enemmistö. Tämä olisi varma tapa aiheuttaa yhteisössä ristiriitoja tulevaisuudessa.

Rajapaksan hallitus on itse asiassa diktatuuri, jonka demokratia on pelkkä pintasilaus. Olen tyytyväinen, että tämä päätöslauselma tarjoaa mahdollisuuden sen tuomitsemiseen. Esitän varauman 4 kohdasta, sillä terrorismia on harjoittanut pääasiassa Rajapaksan hallitus väestöä vastaan. Vaikka olenkin sosialistina sitä mieltä, että sissitoiminta ei Sri Lankan olosuhteissa ole mikään ratkaisu, tamiliväestöllä on oikeus puolustaa itseään sotilaallista alistamista vastaan.

Paras tapa puolustaa tamileja on tamili- ja singaleesityöntekijöiden ja köyhien yhteinen taistelu nykyistä hallitusta ja sen uutta liberalistista politiikkaa vastaan sekä Sri Lankan yhteiskunnan sosialistinen muutosprosessi, jonka yhteydessä maan suurenmoisia voimavaroja voidaan hyödyntää koko väestön hyväksi. Olen ylpeä siitä, että minut yhdistetään Sri Lankan yhtyneeseen sosialistipuolueeseen, joka on Irlannin sosialistipuolueen veljespuolue ja on sankarillisesti puolustanut tamilien ja singaleesien oikeuksia hallituksen kiihkoisänmaallisuutta vastaan sekä tamiliväestön oikeutta päättää omista asioistaan.

 
  
MPphoto
 

  Heidi Hautala, laatija.(FI) Arvoisa puhemies, kaikki mitä kollegat ovat täällä todistaneet Sri Lankan ajankohtaisesta tilanteesta vahvistui, kun ihmisoikeuksien alivaliokunta hiljattain järjesti kuulemistilaisuuden tästä painajaismaisesta tilanteesta.

Voimme todellakin todeta, että näiden 260 000 tuhannen tamilin liikkumista rajoitetaan edelleen kaikkien kansainvälisten oikeudenmääräysten vastaisesti, vaikka itse sodan päättymisestä on kulunut jo kuukausia. Voimme todeta, että lehdistönvapautta on vakavasti rajoitettu. Eilen Reportterit ilman rajoja -järjestö totesi, että Sri Lankan median vapaus on 175 maasta sijaluvulla 162.

Meidän tulee nyt vaatia, että kaikkien valtuutettujen YK-elinten edustajat pääsevät näille leireille. Päätöslauselmassa todetaan paikallisvaalien järjestäminen ja me vihreiden nimissä esitämme hieman miedompaa ilmaisua, ja toivon, että kollegat tukevat sitä. Me haluaisimme vain merkitä tiedoksi, että nämä vaalit järjestetään.

Mitä tulee kauppapoliittiseen kysymykseen, olen hyvin iloinen siitä, että komissio parhaillaan selvittää, miten Sri Lanka toteuttaa erilaisten ihmisoikeussopimusten vaatimuksia. Odotan, että komissio todella tekee objektiivista ja puolueetonta työtä ja aikanaan esittää johtopäätöksen siitä, onko Sri Lanka todellakin ansainnut tämän suosituimmuuskohtelun GSP+-järjestelmän mukaan.

 
  
MPphoto
 

  Bernd Posselt, PPE-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, voittajien pitäisi olla jalomielisiä, ja mielestäni Sri Lankassa on paljon ihmisiä, jotka eivät vielä ole ymmärtäneet tätä. Tärkeintä on selvittää hirvittävästi laajentuneen etnisen konfliktin syy. Meidän on yksinkertaisesti tajuttava, ettei sellaista suunnitelmaa ole tehty, jolla taattaisiin tamileille heidän lailliset oikeutensa. Molempien osapuolten on lähennyttävä toisiaan poliittisen ratkaisun löytämiseksi.

Väkivalta torjuttiin oikeutetusti, väkivallantekijät on voitettu, eikä väkivaltaa voida mitenkään kaunistella. Todellinen tehtävä on väkivallan syiden poistaminen. On helpompaa lopettaa sota kuin saada aikaan rauha. Sen voimme tällä hetkellä havaita Bosniassa, jossa ei ole löydetty kestävää rauhanratkaisua vielä kauan sodan loppumisen jälkeenkään.

Olen huolissani Sri Lankan vakaudesta, sillä vähemmistöä koskeva ongelma on kestänyt vuosisatoja ja pahentunut siirtomaa-aikana, ja siksi meidän on kaikin tavoin pyrittävä sovittelemaan osapuolten välillä ja saamaan aikaan molemminpuolinen sovinto.

 
  
MPphoto
 

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, S&D-ryhmän puolesta.(PL) Hallituksen voitettua Tamilitiikerit tämän vuoden toukokuussa vaikutti siltä, että Sri Lankan sisällissota oli vihdoin monien vuosien jälkeen päättynyt. Tosiasiassa maassa on kuitenkin vielä monia ongelmia ratkaistavana.

Hallitus pitää 250 000:tta ihmistä leireillä poliittisista syistä, eikä päästä edes humanitaarisia järjestöjä niihin. Se tukahduttaa tiedotusvälineitä. Tämän vuoden syyskuussa Colombon korkein oikeus tuomitsi toimittajan 20 vuoden vankeusrangaistukseen, mitä EU:n puheenjohtajavaltio piti uhkana sananvapaudelle ja mikä tuomittiin jyrkästi.

Valtava este maan kehitykselle ovat jalkaväkimiinat, jotka uhkaavat ihmisten henkeä ja terveyttä. Sri Lanka ei ole vielä liittynyt jalkaväkimiinojen kieltämistä koskevaan Ottawan sopimukseen. Sopimuksen allekirjoittaminen auttaisi varmasti ratkaisemaan tämän ongelman, ja samalla maa voisi pyytää apua jalkaväkimiinojen uhreille ja nopeuttaa miinojen poisto-operaatiota, joka on ollut käynnissä vuodesta 2003 laihoin tuloksin.

Srilankalaiset ansaitsevat todellisen demokratian ja ihmisarvoisen elämän.

 
  
MPphoto
 

  Karima Delli, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, jo kuukausien ajan Sri Lankan hallitus on vaiennut tamilisiviilien tilanteesta ja estänyt ulkomaisia tiedotusvälineitä ja humanitaarisia järjestöjä pääsemästä heidän luokseen. Maaliskuusta 2009 lähtien Sri Lankan hallitus on pitänyt pidätettyinä lähes kaikkia armeijan ja Tamilitiikerien välisiä taisteluja paenneita siviilejä, mikä on täysin vastoin kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia.

Heinäkuussa Sri Lankan hallitus piti yli 280 000:tta ihmistä 30:llä armeijan vartioimalla leirillä saaren koillisosassa. Pakolaiset voivat lähteä leireiltä ainoastaan saadakseen kiireellistä sairaanhoitoa ja useimmiten sotilassaattueessa. Joillakin leireillä yli 1 000 ihmistä kuolee viikoittain punatautiin. Elinolot ovat kauhistuttavat. Presidentti Mahinda Rajapaksa ilmoitti viime viikolla, että vain 100 000 tamilipakolaista vapautettaisiin.

Murhenäytelmän mittasuhteet huomioon ottaen Euroopan unionin on lisättävä painostusta Sri Lankan hallitusta kohtaan kaikkien siviilien vapauttamiseksi välittömästi ilman ehtoja, toimittajien päästämiseksi leireille ja kiireellisen humanitaarisen avun toimittamiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Charles Tannock (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, koska edustan Lontoota, kaupunkia, joka on viimeisten 40 vuoden aikana toistuvasti ollut terroristien kohteena, tunnen suurta myötätuntoa kaikkiin etnisiin ryhmiin kuuluvia srilankalaisia kohtaan. Tamilitiikerien harjoittama säälimätön terroritoiminta oli vakava isku tämän kauniin maan kehitykselle.

Demokraattisesti valtaan noussut presidentti Mahinda Rajapaksa kukisti määrätietoisesti LTTE:n, ja kaikkien meidän, jotka halveksimme terrorismia, pitäisi onnitella häntä hänen menestyksestään. Hallitus on nyt vastuussa vapaan, oikeudenmukaisen ja kaikille srilankalaisille tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamisesta konfliktin jälkeen. Hallituksen on nyt asetettava ensisijaiseksi tavoitteeksi maansisäisten pakolaisten kotiinpaluu ja sotarikollisten syytteeseenpano.

Vaikka myönnänkin, että presidentti Rajapaksa on hieman menettänyt kansainvälistä myötätuntoa joidenkin välittömästi selkkauksen jälkeen toteuttamiensa hätätilatoimien takia, olen vakuuttunut siitä, että paras etenemistapa on taata turvallisen ja vauraan Sri Lankan kehittäminen ja tukea sen demokraattisesti valittua johtajaa ja hallitusta. EU:n on pidettävä kiinni GSP+-kauppasopimuksista, joiden poistaminen tuhoaisi välittömästi miljoona työpaikkaa ja vaikuttaisi välillisesti 2,5 miljoonan viattoman srilankalaisen talouteen.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, Irlannista valittuna Euroopan parlamentin jäsenenä olen hyvin tyytyväinen siihen, että irlantilaiset kollegani Joe Higgins ja Proinsias De Rossa ovat tuoneet esiin useita Sri Lankaan ja Iraniin liittyviä huolenaiheita, ja olen yhtä mieltä heidän kanssaan. Irlanti on asiaankuuluvasti huolissaan näistä kysymyksistä Pohjois-Irlannissa vuosikausia jatkuneen syrjinnän ja menetettyjen ihmishenkien takia. Viime kädessä kuitenkin ainoan ratkaisun tarjoavat diplomatia ja neuvottelut. Siksi toivoisin, että kun Lissabonin sopimus tulee voimaan, presidentti ja korkea edustaja käyttäisivät uusia valtuuksiaan ja uutta asemaansa tuodakseen – toivottavasti – tervettä järkeä ja yhteisymmärrystä näihin maihin, jotta ne parantaisivat tapansa ja sitoutuisivat sovinnolliseen ja demokraattiseen elämäntapaan.

 
  
MPphoto
 

  Eija-Riitta Korhola (PPE).(FI) Arvoisa puhemies, olemme seuranneet ja kommentoineet Sri Lankan tilannetta useaan otteeseen ja välillä melkein menettäneet toivomme ratkaisun löytymisestä. 25 vuotta kestänyt konflikti on kuitenkin päättynyt tamilitiikereiden tappioon tänä vuonna. Pitkä konflikti on tyypillisesti vaatinut paljon kuolonuhreja ja maan sisäisiä pakolaisia sekä aiheuttanut ongelmia niin taloudessa kuin oikeusvaltion kehittämisessä. Nyt maassa eletään toiveikasta, mutta kriittistä vaihetta.

Täällä on mainittu huoli leireillä eläneiden ahdingosta. Kuten päätöslauselmassa toteamme, toivomme, että viranomaiset ottavat pian kansainvälisen avun vastaan ja avaavat leirin humanitaariselle avulle ja koulutetulle konfliktihenkilöstölle. Samaan aikaan tarvitaan myös kansainvälisen yhteisön sitoumus tarttua toimeen kestävän rauhan rakentamiseksi tuolle kauniille saarelle. Avun tulisi ehdottomasti sisältää myös komission rahoittama lisäapu miinojen raivaustyöhön.

 
  
MPphoto
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE).(ES) Arvoisa puhemies, haluan käyttää puheenvuoron ennen kaikkea korostaakseni sitä, mitä kollegani Heidi Hautala totesi. On pidettävä mielessä se rooli, joka paitsi Punaisella Ristillä myös Yhdistyneillä Kansakunnilla on – ja pitäisi olla – tässä prosessissa.

Halusin kuitenkin myös vastata siihen, mitä Geoffrey Van Orden totesi, sillä mielestäni on täysin epäasianmukaista leimata ne meistä, jotka yrittävät hyödyntää rehellisiä välineitä, kuten GSP+-kauppasopimuksia, LTTE:n puolestapuhujiksi tai kannattajiksi. Se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

Tiedämme, että parhaillaan on käynnissä tutkimus sen selvittämiseksi, tekevätkö Sri Lankan viranomaiset osuutensa liittääkseen ihmisoikeussäädökset osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Ellei tätä tehdä asianmukaisesti, on täysin normaalia ja välttämätöntä vaatia, ettei GSP+-järjestelmää laajenneta. Siksi tämän laajennuksen, vetoomuksen tai pyynnön yhdistäminen LTTE:n tukemiseen on minusta täysin väärin.

 
  
MPphoto
 

  Leonard Orban, komission jäsen. – (RO) Euroopan komissio on jatkanut Sri Lankan tilanteen tiivistä seurantaa ja käynnistänyt maan hallituksen kanssa asianmukaisen vuoropuhelun luodakseen pohjan uusille suhteille, joissa molemmat osapuolet yhdessä ponnistelevat ratkaistakseen suurimmat ongelmia aiheuttavat kysymykset.

Olemme syvästi huolissamme järkyttävästä humanitaarisesta tilanteesta leireillä, joissa maansisäisiä pakolaisia pidetään. Näiden ihmisten pitäminen mielivaltaisesti Sri Lankalla rikkoo käytännössä räikeästi kansainvälisen oikeuden sääntöjä. Meidän on nyt kiireesti varmistettava, että kaikilla niillä ihmisillä, jotka ovat edelleen leireillä, on oikeus liikkua vapaasti ja että humanitaarisille järjestöille annetaan vapaa pääsy leireille myös humanitaarisen avun ja suojan antamiseen tarvittavien tietojen kirjaamista varten.

Lisäksi komissio on jatkuvasti huolissaan Sri Lankan ihmisoikeustilanteesta niiden tietojen perusteella, joita se on saanut ilman oikeudenkäyntiä toteutetuista teloituksista, sieppauksista ja tiedotusvälineisiin kohdistuneesta vakavasta uhkailusta. Sri Lankan sovinnon tiellä on vielä esteitä niin kauan kuin tamilien tyytymättömyys jätetään huomiotta ja maassa vallitsee rankaisemattomuuden ilmapiiri. Euroopan komissio on vakaasti sitä mieltä, että sovintoprosessin avain on se, että osapuolet ottavat vastuun teoistaan.

Euroopan komissio teki hiljattain perusteellisen tutkimuksen Sri Lankan ihmisoikeustilanteesta. Tutkimuksen toimeksiantona oli tarkkailla, pitikö maa kiinni niistä sitoumuksista, joita se antoi päästessään Euroopan unionin hyväksymän kestävää kehitystä ja hyvää hallintotapaa edistävän erityisjärjestelyn (GSP+) edunsaajaksi, ja erityisesti kansainvälisten ihmisoikeussäädösten noudattamista koskevista sitoumuksista.

Tutkimuksen tuloksena havaittiin merkittäviä puutteita, jotka koskivat seuraavia kolmea Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeussopimusta: kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta, kidutuksen vastaista yleissopimusta ja lapsen oikeuksien yleissopimusta. Tässä korostuu, ettei Sri Lanka nykyisin valvo näiden sopimusten noudattamista.

On todennäköistä, että tämä tilanne vaarantaa väistämättä GSP+-järjestelmään kuuluvien kaupan alan lisäetujen myöntämisen, sillä kaikilta järjestelmän edunsaajilta edellytetään ehdottomasti edellä mainittujen kolmen yleissopimuksen ratifiointia ja tehokasta noudattamisen valvontaa.

Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Keskustelu on päättynyt.

Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

 

13. Äänestykset
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 
 

  Puhemies. (DE) Kiitoksia, arvoisa komission jäsen Leonard Orban. Keskustelu on päättynyt. Äänestys toimitetaan keskustelun päätteeksi.

Haluaisin käyttää tilaisuutta hyväkseni ja käsitellä erästä seikkaa, joka nousi esiin äänestysselitysten aikana ja nyt myös catch-the-eye-menettelyn yhteydessä. Työjärjestyksen mukaan uusia pyyntöjä ei hyväksytä äänestysselitysten tai catch-the-eye-menettelyn alettua. Olin pyytänyt, että kenties istuntopalvelut voisivat jälleen kerran saattaa tämän yleisesti tiedoksi. Käsittelimme aihetta ohimennen tänään, mutta vastaisuudessa tästä on huolehdittava, sillä muuten ylitämme selvästi jäsenille ilmoitetun ajan.

Esityslistalla on seuraavana äänestys kuudesta Guineaa koskevasta päätöslauselmaesityksestä. Ensimmäiseksi tarkastelemme kuuden ryhmän tekemää yhteistä päätöslauselmaesitystä, jonka on tarkoitus korvata kaikki tätä kysymystä koskevat päätöslauselmaesitykset.

 

13.1. Guinea (äänestys)

13.2. Iran (äänestys)

13.3. - Sri Lanka (äänestys)
MPphoto
 

  Thomas Mann, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, ehdotan, että poistamme päätöslauselmasta johdanto-osan viitteen 3, sillä toimittaja J. S. Tissainayagamin tilanne mainitaan vain päätöslauselman alussa eikä sen artiklaosassa. Poistimme tämän kohdan esityslistalta yhteisissä neuvotteluissamme. Näin ollen suosittelen tämän kohdan poistamista täällä. Saamme varmasti tilaisuuden keskustella tästä kysymyksestä jonain muuna ajankohtana.

 
  
 

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen.)

 

14. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

15. Valiokuntien kokoonpano: ks. pöytäkirja
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Bernd Posselt (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, pyydän anteeksi, mutta olen koko päivän kuunnellut äärioikeistoa edustavan unkarilaisjäsenen puheenvuoroja Unkarista jokaisessa esityslistan kohdassa. Voisitteko ystävällisesti kiinnittää huomiota siihen, että parlamentilla on aihekohtainen esityslista. Kenties kyseinen jäsen ei ole tietoinen siitä.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Valitettavasti kyseinen jäsen ei ole paikalla. Oletan, että hän panee huomautuksenne merkille.

 

16. Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset: ks. pöytäkirja

17. Luetteloon kirjatut kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 123 artikla): ks. pöytäkirja

18. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja
Puheenvuorot videotiedostoina

19. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja

20. Istuntokauden keskeyttäminen
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 
 

  Puhemies. (DE) Julistan Euroopan parlamentin istuntokauden keskeytetyksi.

(Istunto päättyi klo 16.35.)

 

LIITE (Kirjalliset vastaukset)
KYSYMYKSET NEUVOSTOLLE (Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio on yksin vastuussa annetuista vastauksista)
Kysymyksen nro 10 esittäjä Liam Aylward (H-0331/09)
 Aihe: EU:n rahoitusnäkymät vuosiksi 2014−2021
 

Voiko neuvosto kertoa, missä aikataulussa se aikoo yrittää saattaa päätökseen neuvottelut, jotka koskevat EU:n seuraavia rahoitusnäkymiä vuosiksi 2014–2021?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Koska nykyinen rahoituskehys kattaa ajanjakson vuodesta 2007 vuoteen 2013, kolme toimielintä sopivat 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa, että komissio esittää ehdotuksia uutta rahoituskehystä varten "ennen 1. heinäkuuta 2011".

Tämän vuoksi tarkka määräaika keskustelulle neuvostossa riippuu osittain siitä, milloin komissio tarkalleen ottaen tekee ehdotuksensa ja miten neuvoston tuolloinen puheenjohtajavaltio aikoo järjestää neuvoston työskentelyn.

On tietysti selvää, että heti kun komissio tekee ehdotuksensa, neuvosto tutustuu siihen ja pyrkii hyväksymään sen hyvissä ajoin ennen nykyisen rahoituskehyksen voimassaolon lakkaamista.

Nykyinen 17. toukokuuta 2006 tehty toimielinten välinen sopimus ja rahoituskehys vuosiksi 2007−2013 ovat voimassa siihen asti, kunnes niitä tarkistetaan tai ne korvataan uudella säädöksellä ja välineellä.

 

Kysymyksen nro 11 esittäjä Gay Mitchell (H-0335/09)
 Aihe: Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja
 

Jos Lissabonin sopimus hyväksytään, lokakuussa kokoontuva Eurooppa-neuvosto voi käsitellä ehdokkuuksia uuteen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tehtävään.

Uudella puheenjohtajalla on erittäin tärkeä rooli neuvoston edustajana kansainvälisissä yhteyksissä. Siten on välttämätöntä, että ehdokkaat käydään läpi tarkasti.

Minkälaisiin toimiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan valinnassa ryhdytään ja kuinka Ruotsi puheenjohtajamaana voi taata sen, että prosessi on oikeudenmukainen ja demokraattinen ja että valittu ehdokas edustaa Euroopan unionin kansalaisten periaatteita ja arvoja?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Lissabonin sopimuksen mukaisesti tulevalla Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalla on tärkeä rooli paitsi kansainvälisesti, kuten arvoisa jäsen toteaa, myös yleisemmin vietäessä Eurooppa-neuvoston työtä eteenpäin ja turvattaessa työskentelyn valmistelu ja jatkuvuus.

Toistaiseksi ei ole vielä selvää, milloin uusi sopimus tulee voimaan ja tuleva Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja nimitetään. 26 jäsenvaltiota on hyväksynyt sopimuksen, mutta Tšekin tasavallan on vielä ratifioitava se.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja keskustelee sopivana ajankohtana kollegojensa kanssa, jotta valtioiden ja hallitusten päämiehet pääsisivät sopimukseen siitä, kuka on tehtävään parhaiten soveltuva henkilö. Lissabonin sopimuksen mukaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan valinta on kokonaan neuvoston omassa vallassa ja valinta tapahtuu Eurooppa-neuvoston määräenemmistöllä. Puheenjohtaja valitaan kahden ja puolen vuoden pituiseksi määräajaksi, joka voidaan uusia kerran.

 

Kysymyksen nro 12 esittäjä Brian Crowley (H-0337/09)
 Aihe: EU:n yhteiskunta ja uuden teknologian hyödyt
 

Voiko neuvosto kertoa, mitä ohjelmia ollaan tällä hetkellä panemassa täytäntöön, jotta unionin yhteiskunnan kaikki sektorit voivat hyötyä uuden ja kehittyvän teknologian käytöstä erityisesti nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto on arvoisan jäsenen kanssa samaa mieltä siitä, että on keskeisen tärkeää varmistaa, että kaikki eurooppalaisen yhteiskunnan osa-alueet hyötyvät uuden ja kehittyvän teknologian käytöstä. Se on Euroopalle tärkeää, jotta voidaan vastata yhteisiin pitkän aikavälin haasteisiimme, joita ovat esimerkiksi globalisaatio, ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen. Lyhyellä aikavälillä on lisäksi keskeisen tärkeää silottaa tietä talouksiemme kestävälle elpymiselle.

Lukuisat yhteisön käynnistämät ohjelmat ja toimet tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin alalla auttavat varmistamaan, että uusi ja kehittyvä teknologia hyödyttää kaikkia eurooppalaisen yhteiskunnan osa-alueita.

- Ajanjaksoksi 2007−2013 hyväksytyn seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman yleistavoitteena on vahvistaa yhteisön teollisuuden tieteellistä ja teknologista perustaa. Osaamisen siirtäminen varmistamalla tulosten ja teknologian käyttöönotto yhteiskunnassa on keskeinen osa puiteohjelmaa. Ohjelman avulla pyritään lisäksi luomaan vakaampi perusta eurooppalaiselle tutkimusalueelle (ERA) tarjoamalla houkuttelevia olosuhteita ja tehokasta hallinnointia tutkimukseen ja tutkimuksen ja teknologian kehittämiseen suunnattavia investointeja varten kaikkien jäsenvaltioiden sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseksi. Tulevissa puiteohjelmissa olisi vastattava paremmin keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Neuvoston päätelmät siitä, miten tämä olisi toteutettava siten, että kaikki sidosryhmät ovat tässä tiiviisti mukana, esitellään Ruotsin puheenjohtajakaudella.

- Ajanjaksoksi 2007−2013 hyväksytyn kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman pääkohderyhmänä ovat pienet ja keskisuuret yritykset, ja ohjelman avulla tuetaan innovaatiotoimintaa, ekoinnovointi mukaan luettuna, sekä parannetaan rahoituspalvelujen ja liiketoiminnan tukipalvelujen saatavuutta. Ohjelmalla kannustetaan ottamaan tieto- ja viestintäteknologiaa rohkeammin käyttöön ja hyödyntämään sitä paremmin, lisätään uusiutuvan energian käyttöä ja edistetään energiatehokkuutta.

Edellä mainittujen ohjelmien lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston maaliskuussa 2008 antamalla asetuksella perustetun Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) avulla on tarkoitus edistää kestävää eurooppalaista talouskasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla jäsenvaltioiden ja yhteisön innovointipotentiaalia. Lähtökohtana on niin sanottu osaamiskolmio, jossa korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin keskinäisiä suhteita edistetään, jotta Euroopan investoimista osaamiseen hyödynnettäisiin paremmin. Osaamiskolmion edistäminen on eräs Ruotsin puheenjohtajakauden keskeisistä tavoitteista.

Tätä nykyä kaikkien näiden ohjelmien täytäntöönpanosta vastaa komissio; EIT on puolestaan hyvin autonominen omissa toimissaan.

Näiden yhteisön ohjelmien ja toimien lisäksi neuvosto pyrkii jäsenvaltioiden kansallisten ohjelmien vapaaehtoisen koordinoinnin avulla löytämään aloitteita tutkimusalan yhteistä ohjelmasuunnittelua varten. Tarkoituksena on vastata keskeisiin maailmanlaajuisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin ja vahvistaa Euroopan mahdollisuuksia ottaa tutkimustoiminnasta saadut tulokset käyttöön eurooppalaista yhteiskuntaa ja eurooppalaisen talouden yleistä kilpailukykyä konkreettisesti hyödyttävällä tavalla.

Innovaatiopolitiikan alalla neuvoston kehotuksesta annetulla komission tiedonannolla perustettu edelläkävijämarkkinoita koskeva aloite keskittyy innovatiivisten palvelujen ja tuotteiden markkinoiden edistämiseen esimerkiksi sähköisen terveydenhuollon alalla. Aloitteen avulla pyritään saamaan koko yhteiskunnalle käytännön hyötyä tutkimuksesta ja uuden teknologian kehittämisestä.

Joulukuussa 2008 neuvosto hyväksyi vuotta 2020 koskevan eurooppalaisen tutkimusalueen vision, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä kaikki eurooppalaisen tutkimusalueen toimijat pääsisivät täysin hyötymään "viidennestä vapaudesta": tutkijoiden, osaamisen ja teknologian vapaasta liikkuvuudesta. Uusi hallinnointijärjestelmä, johon sisältyy entistä johdonmukaisempi strategia, on tarkoitus hyväksyä Ruotsin puheenjohtajakaudella.

i2010-strategia kokoaa yhteen kaikki Euroopan unionin politiikat, aloitteet ja toimet, joiden tavoitteena on antaa sysäys digitaaliteknologian kehittämiselle ja käytölle päivittäisessä työ- ja yksityiselämässä. i2010-strategiaan sisältyy erilaisia toimia, kuten sääntelyä, tutkimus- ja pilottihankkeiden rahoitusta, edistämistoimia ja kumppanuuksia sidosryhmien kanssa. Jatkuvan kasvun ja ympäristötehokkaamman kehityksen haasteisiin vastaamiseksi neuvosto edistää tätä nykyä pyrkimyksiä saada aikaan uudistettu tieto- ja viestintätekniikan eurooppalainen ohjelma.

Lopuksi haluaisin vielä muistuttaa, että Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2008 hyväksymä Euroopan talouden elvytyssuunnitelma sisältää toimenpiteitä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alalla, esimerkkinä laajakaistainternetin kehittäminen myös alueilla, joilla palvelut toimivat huonosti. Eurooppa-neuvosto on sopinut, että vuoteen 2013 mennessä nopeat internetyhteydet kattavat koko EU:n alueen. EU:n jäsenvaltiot ovat kannattaneet Euroopan komission tammikuussa 2009 tekemiä ehdotuksia varata miljardi euroa maaseutualueiden liittämiseksi verkkoon, uusien työpaikkojen luomiseksi ja yritysten kasvun edistämiseksi.

 

Kysymyksen nro 13 esittäjä Pat the Cope Gallagher (H-0339/09)
 Aihe: Islannin jäsenyys
 

Voiko neuvosto kertoa Islannin EU-jäsenyysneuvottelujen tilasta?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Islannin hakemus Euroopan unionin jäseneksi jätettiin virallisesti 16. heinäkuuta 2009 Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldtille ja lisäksi yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston puheenjohtajalle Carl Bildtille, ja se toimitettiin välittömästi eteenpäin neuvoston jäsenille. Puheenjohtajavaltio Ruotsi pitää Islannin jäsenyyshakemusta tervetulleena.

Neuvosto muistutti 27. heinäkuuta 2009 pitämässään kokouksessa 14. ja 15. joulukuuta 2006 pidetyn Eurooppa-neuvoston laajentumista koskevissa päätelmissä ilmaistusta uudesta yksimielisyydestä, mukaan luettuna periaate, jonka mukaan kutakin hakijamaata arvioidaan sen omien ansioiden perusteella, ja päätti panna täytäntöön Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaisen menettelyn. Komissiota pyydettiin näin ollen toimittamaan neuvostolle lausunto hakemuksesta.

Neuvosto tutustuu lausuntoon heti sen saatuaan.

 

Kysymyksen nro 14 esittäjä Jim Higgins (H-0341/09)
 Aihe: Merireittien avaaminen Israeliin
 

Onko neuvosto valmis vaatimaan, että Israelin viranomaiset sallisivat merireittien avaamisen, jotta elintärkeät tavarantoimitukset Gazan palestiinalaisille helpottuisivat? Onko neuvosto vakuuttunut, että Israelin viranomaiset noudattavat Euro−Välimeri-sopimusten ehtoja?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto on tuonut kerta toisensa jälkeen esiin, miten kiireellisen välttämätöntä on löytää kestävä ratkaisu Gazan kriisiin panemalla YK:n päätöslauselma 1860 kaikilta osin täytäntöön. Mitä tulee alueelle pääsyyn liittyvään erityiskysymykseen, vahvistan, että EU vaatii säännöllisesti ja vuoden 2005 Gazan rajasopimuksen täydellisen täytäntöönpanon edellyttämällä tavalla rajanylityspaikkojen välitöntä avaamista ilman ehtoja, jotta humanitaarinen apu, kauppatavarat ja ihmiset pääsevät Gazaan ja sieltä pois, ja mitä ilman humanitaarisen avun esteetön toimittaminen, jälleenrakennus ja talouden elpyminen ei ole mahdollista.

Israelin kanssa tehty Euro−Välimeri-sopimus tarjoaa puitteet poliittiselle vuoropuhelulle ja antaa tilaisuuden tiiviiden poliittisten suhteiden kehittymiseen osapuolten välillä. Tämä vuoropuhelu ja yhteistyö voi olla avuksi keskinäisen ymmärryksen parantamisessa ja antaa tilaisuuden ottaa kaikki asiaan liittyvät kysymykset esiin eri tasoja edustavien Israelin viranomaisten kanssa.

Haluan vielä lisätä, että neuvosto pitää kiinni näkemyksestään, jonka mukaan osapuolten aiempiin sitoumuksiin perustuva poliittinen prosessi on ainoa tie saavuttaa neuvotteluteitse molempien osapuolten hyväksymä kahden valtion ratkaisu, jonka tuloksena olisi itsenäinen, demokraattinen, alueellisesti yhtenäinen ja elinkelpoinen Palestiinan valtio rauhanomaisessa rinnakkaiselossa Israelin valtion kanssa.

 

Kysymyksen nro 15 esittäjä Georgios Toussas (H-0346/09)
 Aihe: Sähköisen profiloinnin harjoitus EU:ssa
 

Yhteensä 1 041 821 Kreikkaan saapunutta tai sieltä lähtenyttä henkilöä profiloitiin yhden ainoan viikon aikana laajamittaisen harjoituksen yhteydessä, joka toteutettiin 24 EU:n jäsenvaltiossa ajanjaksolla 31.8.–6.9.2009. Sähköisesti profiloitujen ja rekisteröityjen henkilöiden kokonaismäärä oli EU:n tasolla 12 907 581. Tämä harjoitus toteutettiin EU:n maahanmuuttokomitean ohjeen n:o 10410/09 perusteella, tavoitteena kaikkien EU:n rajan suuntaan tai toiseen ylittävien henkilöiden henkilötietojen kerääminen. Nea Dimokratian ja Pasokin hallitusten hyväksymiä ja käyttöön ottamia Euroopan unionin institutionaalisia puitteita täytäntöön paneva Kreikka ylsi viidennelle sijalle niiden ihmisten lukumäärässä, jotka se kiirehti profiloimaan.

Mikä on neuvoston kanta tällaisiin harjoituksiin, jotka ovat osa pyrkimystä rakentaa Euroopasta linnoitus ja luoda jättiläismäinen, kaikki matkustajat profiloiva sähköisen rajavalvonnan järjestelmä, jolla keskeisiä demokraattisia oikeuksia ja vapauksia rajoitetaan hyvin tehokkaasti?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto haluaa kiinnittää arvoisan jäsenen huomion siihen, että 31.8.−6.9.2009 toteutetussa tiedonkeruuharjoituksessa rekisteröitiin ainoastaan se, kuinka paljon eri kategorioihin kuuluvia matkustajia saapui unioniin tai poistui sieltä erityyppisillä ulkorajoilla. Harjoitukseen ei liittynyt henkilötietojen rekisteröintiä.

Harjoituksen tarkoituksena oli kerätä vertailukelpoista tietoa eri kategorioihin kuuluvien matkustajien saapumisesta unionin alueelle ja poistumisesta sieltä erityyppisillä ulkorajoilla, sillä tällaisia tietoja ei ole tätä nykyä saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa. Tiedoista olisi hyötyä komissiossa tehtävissä valmistelutöissä. Tavoitteena on antaa säädösehdotus saapumis- ja poistumistietojen sähköisen rekisteröintijärjestelmän luomisesta vuoden 2010 alussa. Jos tällaista järjestelmää esitetään, sen tarkoituksena on helpottaa liian pitkään unionin alueella oleskelevien jäljittämistä ja dokumentoimattomien henkilöiden tunnistamista.

Komissio esitti ajatuksen tällaisen järjestelmän luomisesta helmikuussa 2008 antamassaan tiedonannossa "Euroopan unionin rajaturvallisuuteen liittyvien tulevien toimien valmistelu". Neuvosto antoi tukensa tiedonannolle.

Kesäkuussa 2008 julkaistuissa neuvoston päätelmissä Euroopan unionin jäsenvaltioiden rajaturvallisuudesta neuvosto painotti tarvetta hyödyntää käytettävissä olevaa teknologiaa rajaturvallisuuden parantamiseksi ja laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Tämän vuoksi neuvosto kehotti komissiota tarvittaessa tekemään vuoden 2010 alkuun mennessä ehdotuksia kolmansien maiden kansalaisia koskevan maahantulo- ja maastapoistumisjärjestelmän ja rekisteröityjen matkustajien järjestelmän osalta.

Tutkiessaan tällaista ehdotusta neuvosto ottaa huomioon Euroopan parlamentin maaliskuussa 2009 hyväksymän päätöslauselman Euroopan unionin rajaturvallisuuteen liittyvistä tulevista toimista sekä kolmansissa maissa saaduista vastaavista kokemuksista. Edellä mainituissa päätelmissä korostetaan, että tarvitaan uusia järjestelmiä, jotta voidaan täysimääräisesti noudattaa yhteisön lainsäädäntöä sekä tietosuojaa, ihmisoikeuksia, kansainvälistä suojelua ja suhteellisuutta koskevia periaatteita, samalla kun otetaan huomioon kustannus-hyöty-toimintamalli ja teknologian tuoma lisäarvo.

Voin vakuuttaa arvoisalle jäsenelle, että maahantulo- ja maastapoistumisjärjestelmän tarkoituksena ei ole estää ihmisiä matkustamasta Euroopan unioniin tai rakentaa Euroopasta linnoitus, vaan saada parempi käsitys siitä, keitä täällä todella oleskelee. Mitä tulee turvallisuuden ja koskemattomuuden väliseen tasapainoon, kyse on asiasta, jota puheenjohtajavaltio Ruotsi ja uskoakseni myös muut jäsenvaltiot seuraavat hyvin tarkasti, ja kun komissio tekee ehdotuksensa, toimimme edelleen samalla tavoin.

 

Kysymyksen nro 16 esittäjä Laima Liucija Andrikienė (H-0350/09)
 Aihe: Neuvoston kanta kertomukseen Venäjän ja Georgian välisestä sodasta
 

EU:n valtuuttama Georgiaa käsittelevä riippumaton tiedonhankintavaltuuskunta julkaisi 30. syyskuuta 2009 kertomuksensa sodan puhkeamisesta Venäjän ja Georgian välille elokuussa 2008. Vastakkaiset osapuolet ovat tulkinneet kertomusta eri tavoin sen suhteen, kenen syytä sotilaalliset toimet ja sadat kuolonuhrit todella ovat. Kertomuksessa kuvataan kuitenkin varsin suoraan venäläisen osapuolen ennen sotaa toteuttamia provokaatioita, ja sen mukaan vuosien ajan jatkunut passien myöntäminen Georgian kansalaisille Etelä-Ossetiassa ja Abhasiassa on ollut laitonta.

Miten neuvosto suhtautuu kertomukseen ja siinä todettuihin seikkoihin? Miten kertomus muuttaa alueen poliittista tilannetta? Pitääkö neuvosto nyt tarpeellisena entistä aktiivisempaa toimintaa alueella, jotta voitaisiin estää selkkauksen paheneminen entisestään? Miten neuvosto aikoo reagoida kertomukseen ja siinä todettuihin seikkoihin?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto ilmaisi arvonantonsa lähettiläs Heidi Tagliavinille ja Georgian konfliktia tutkineen riippumattoman kansainvälisen tiedonkeruuvaltuuskunnan (IIFFMCG) koko henkilöstölle sen johdosta, mitä he ovat saaneet aikaan tässä vaativassa tehtävässä toimiessaan. Haluan kuitenkin korostaa, että kyse on riippumattomasta kertomuksesta. EU tuki ajatusta tutkimuksista, asetti tiedonkeruuvaltuuskunnan ja antoi sille taloudellista tukea, mutta se ei ollut mitenkään osallisena tutkinnassa tai vaikuttanut sen tuloksiin. EU on ilmaissut tyytyväisyytensä siihen, että kertomus on julkistettu. EU:ssa toivotaan, että tulosten avulla voidaan ymmärtää paremmin elokuussa 2008 puhjenneen konfliktin syitä ja vaiheita ja että ne voivat laajemminkin palvella tulevia kansainvälisiä ponnisteluja ennalta ehkäisevän diplomatian alalla.

Neuvosto katsoo, että rauhanomaisen ja pysyvän ratkaisun Georgian konfliktiin on perustuttava siihen, että itsenäisyyden, suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden periaatteita, sellaisina kuin ne on tunnustettu kansainvälisessä oikeudessa, mukaan luettuina Helsingissä pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen päätösasiakirja ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat, noudatetaan täysin.

Tässä mielessä neuvosto on edelleen täysin sitoutunut Geneven kansainvälisiin neuvotteluihin. Huolimatta vaikeuksista ja erimielisyyksistä osanottajien keskuudessa neuvosto katsoo, että Geneven neuvottelujen jatkaminen on erittäin tärkeää, sillä kyse on ainoasta foorumista, missä kaikki osapuolet ovat edustettuina ja missä kolme keskeistä kansainvälistä toimijaa − EU, Etyj ja YK − tekevät tiivistä yhteistyötä alueen turvallisuuden ja vakauden hyväksi. Odotamme 11. marraskuuta käynnistyvää neuvottelujen seuraavaa kierrosta.

Lisäksi haluaisin korostaa, että EU on jatkossakin aktiivisesti läsnä Georgiassa. Sen sitoutuminen on konkreettista monin tavoin. Ensinnäkin Euroopan unionin tarkkailuvaltuuskunta (EUMM Georgia) on edelleen läsnä alueella − ainoana kansainvälisenä toimijana sen jälkeen, kun Etyjin ja YK:n operaatiot jouduttiin lakkauttamaan − valvoakseen 12. elokuuta ja 8. syyskuuta 2008 tehtyjen tulitaukosopimusten vielä keskeneräistä täytäntöönpanoa, osallistuakseen sodan koettelemien alueiden vakauttamiseen ja normalisointiin ja tarkkaillakseen ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion toteutumista. EUMM:n valtuuksia on jatkettu syyskuuhun 2010 asti. Tässä mielessä, kuten arvoisa jäsen jo tietää, Georgian kriisiä varten nimitetyn Euroopan unionin erityisedustajan ansiosta EU:lla on ollut, yhdessä YK:n ja Etyjin kanssa, keskeinen rooli puheenjohtajana Geneven kansainvälisissä neuvotteluissa, joka on ainoa kansainvälinen foorumi, jossa kaikki osapuolet ovat edustettuina.

EU on myös luvannut 22. lokakuuta 2008 järjestetyn kansainvälisen lahjoittajien konferenssin yhteydessä lisää taloudellista apua, joka on tarkoitettu konfliktin jälkeiseen jälleenrakennukseen, tukeen maan sisällä siirtymään joutuneita ihmisiä varten ja talouden vakauttamiseen.

Tämän lisäksi EU tarjoaa Etelä-Kaukasiasta vastaavan EU:n erityisedustajan toiminnan ja taloudellisen tuen muodossa jatkuvaa tukea Georgialle sen tehdessä sisäisiä uudistuksia, joilla pyritään vahvistamaan demokraattisia instituutioita ja oikeusvaltiota sekä tukemaan suoria henkilökontakteja ja kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelua.

Lopuksi EU:n sitoutuminen heijastuu vielä tavoitteena ja tarjouksena kehittää Georgian ja muiden Etelä-Kaukasian maiden kanssa entistä tiiviimpi suhde itäisen kumppanuuden puitteissa.

 

Kysymyksen nro 17 esittäjä Jacek Włosowicz (H-0352/09)
 Aihe: Moniarvoisten demokratioiden loukkaamattomuus ja vahvistaminen
 

Euroopan maat ovat sitoutuneet moniarvoisten demokratioiden loukkaamattomuuteen ja vahvistamiseen. Millaisia toimia neuvosto ehdottaa, jotta voitaisiin torjua sellaisia ryhmiä kuin Khalistan-liike, joka pyrkii hajottamaan osiin Intian kaltaisen liberaalin ja demokraattisen kansakunnan?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Euroopan unioni edistää aktiivisesti arvoja, joiden avulla tuetaan rauhaa ja demokratiaa. Näihin sisältyy perusarvoja, kuten ihmisoikeudet ja oikeusvaltio, vapaus, yhteisvastuu ja erilaisuuden kunnioittaminen.

Intia on yksi maailman suurimmista ja moniarvoisimmista yhteiskunnista. Kaikilla suurilla uskonnoilla, mukaan luettuina buddhalaisuus, kristinusko, hindulaisuus, islaminusko ja sikhiläisyys, on kannattajia Intiassa. EU tunnustaa sen tosiasian, että Intian perustuslaissa turvataan niin yksilön kuin ryhmänkin oikeudet perustuslaillisesti.

Euroopan unioni vastustaa voimakkaasti voimankäyttöä keinona heikentää olemassa olevia demokraattisia instituutioita Intiassa ja muissa sen kaltaisissa valtioissa. Tämän vuoksi neuvosto päätti vuonna 2005 "Khalistan Zindabad Force - KZF" -liikkeen sisällyttämisestä luetteloon niistä henkilöistä ja yhteisöistä, joihin sovelletaan terrorismin vastaisia rajoittavia toimenpiteitä. Kun luetteloa tarkistettiin kesäkuussa 2009, neuvosto päätti säilyttää KZF:n luettelossa.

 

Kysymyksen nro 18 esittäjä Tadeusz Cymański (H-0354/09)
 Aihe: Balochistanin maakunnan alueiden liittyminen Pakistaniin
 

Onko neuvosto tietoinen siitä, että Balochistanin maakunnan alueet liitettiin Pakistaniin voimakeinoin ja manipuloinnilla? Jos on, katsooko neuvosto, että Euroopan maiden on annettava täysi tukensa Balochistanin väestön itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta koskeville pyrkimyksille?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto ei ole käsitellyt Balochistanin asukkaiden itsemääräämisoikeutta koskevaa kysymystä. Tämän vuoksi sillä ei ole kantaa arvoisan jäsenen kysymyksessään esiin ottamaan erityiskysymykseen.

 

Kysymyksen nro 20 esittäjä Hans-Peter Martin (H-0359/09)
 Aihe: Neuvoston kotisivusto
 

Neuvoston pääsihteeri antoi 22. joulukuuta 2005 neuvoston työskentelyn avoimuutta koskevan tiedotteen, jossa todetaan, että jokainen kansalainen voi perehtyä neuvoston asiakirjoihin voimassa olevien säännösten ehtojen mukaisesti. Neuvoston asiakirjojen virallinen rekisteri on tiedotteen mukaan neuvoston verkkosivustolla (http://register.consilium.eu.int" ).

Miksi neuvoston internetsivuilla (http://www.consilium.europa.eu" ) ei ole linkkiyhteyttä kyseiseen rekisteriin?

Miksi rekisteri (http://register.consilium.eu.int" ) ja neuvoston internetsivut eivät vastaa sittemmin vakiintuneita, havainnollisuutta, selkeyttä ja yksinkertaisuutta koskevia kansainvälisiä standardeja?

Mitä neuvosto aikoo tehdä oikaistakseen tämän epäkohdan?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa lokakuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvoston kotisivustolla itse asiassa on linkki julkiseen rekisteriin. Linkki avautuu kätevimmin klikkaamalla palkkia "Neuvoston julkinen asiakirjahakemisto", joka löytyy suoraan neuvoston kotisivustolta. Jotta asiakirjahakemistoon pääsee helpommin, linkki löytyy Euroopan unionin kaikilla 23 virallisella kielellä.

Julkinen asiakirjahakemisto perustettiin vuonna 1999, jotta suuri yleisö voi tutustua neuvoston asiakirjoihin, ja samalla neuvoston työn avoimuus lisääntyi. Hakemisto on tämän jälkeen laajentunut merkittävästi ja nyt se sisältää yli miljoona asiakirjaa, joista lähes kolme neljäsosaa on suoraan saatavilla kokonaisuudessaan. Hakemistossa käytiin viime vuonna lähes 900 000 kertaa, mikä on myös osoitus siitä, että käyttäjät arvostavat tätä välinettä, jonka avulla he voivat tutustua neuvoston asiakirjoihin yksinkertaisella tavalla.

Haluan kiinnittää arvoisan jäsenen huomion siihen, että tiedote, johon hän viittaa, on vanhentunut eikä vastaa enää nykytilannetta. Se korvattiin tammikuussa 2009 uudella esitteellä "Miten voi saada tietoja Euroopan unionin toiminnasta", joka on ladattavissa neuvoston kotisivustolta kaikilla EU:n virallisilla kielillä.

Neuvoston asiakirjahakemistoa päivitetään säännöllisesti, jotta se vastaisi yleisön kasvaviin tiedonsaantitarpeisiin. Helppokäyttöinen internet-asiakirjahakemisto ja monikielisyyden periaatteen noudattaminen ovat lisänneet jatkuvasti hakemistossa käyntikertoja ja asiakirjapyyntöjä ja johtaneet myös siihen, että tähän välineeseen turvautuvien internetin käyttäjien ammatillinen ja maantieteellinen kirjo on laajentunut.

Parantamisen varaa on tietysti aina, ja neuvosto tekee työtä uudistaakseen sivustoaan. Ensimmäinen vaihe − ulkoasun muokkaaminen − on käynnissä. Joka tapauksessa kotisivuston linkit julkiseen asiakirjahakemistoon pidetään ennallaan.

 

KYSYMYKSET KOMISSIOLLE
Kysymyksen nro 33 esittäjä Marian Harkin (H-0306/09)
 Aihe: Rahoituksen parempi saatavuus
 

Komissio ja Euroopan investointipankki (EIP) ovat käynnistäneet myönteisiä aloitteita varmistaakseen, että pk-yritykset saavat kipeästi kaipaamaansa rahoitusta (pk-yritysten takausjärjestelmä, kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten tukiväline ja EIP:n pk-yrityksille myöntämät lainat). Irlannissa äskettäin teetetty tutkimus osoitti, että EIP:n lainoja hallinnoivat rahoituslaitokset olivat tammikuusta 2009 lähtien evänneet rahoituksen 54 prosentilta pk-yrityksistä. Mitä konkreettisia toimia komissio toteuttaa varmistaakseen, että kyseisiä varoja hallinnoivat rahoituslaitokset järjestävät rahoitusta pk-yrityksille? Mitä mekanismeja komissio on ottanut käyttöön valvoakseen pk-yrityksille myönnettävien lainojen tehokkuutta, vaikuttavuutta ja täydentävyyttä?

 
  
 

Komissio toteuttaa jäsenmaissa ja muissa osallistujamaissa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa (CIP).

Ohjelmaan kuuluu kaksi välinettä, joista kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuki on johtanut ohjelman käynnistämisen jälkeen yhden sopimuksen allekirjoittamiseen irlantilaisen pääomasijoitusyhtiön kanssa EU:n investointien ollessa kaikkiaan 15 miljoonaa euroa. Lisäksi tähän mennessä on allekirjoitettu yksi pk-yritysten takausjärjestelmän mukainen sopimus irlantilaisen rahoituksen välittäjän, First Step Ltd. -yhtiön kanssa. Yhtiö tarjoaa mikrorahoitusta takaamalla lainoja 3 miljoonan euron enimmäismäärään asti liiketoiminnan kehittämistarkoituksiin.

Ohjelman toteuttamista koskevat tiedonannot, joissa kerrotaan mahdollisille rahoituksen välittäjille, miten ohjelmaan haetaan mukaan, julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 26.9.2007 ja 14.12.2007, ja Euroopan investointirahasto (EIR) tutkii kaikki jätetyt hakemukset komission puolesta.

Järjestelyiden mukaiset takaukset ja investoinnit tehdään sillä edellytyksellä, että rahoitus käytetään lainoihin ja investointeihin kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman oikeusperustassa määritellyillä kohdealueilla.

Komissio käyttää varainhoitoasetuksen ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman oikeusperustan edellyttämiä mekanismeja valvoakseen takausjärjestelyiden tehokkuutta, vaikutuksia ja täydentävyyttä seuraavasti:

takausjärjestelyiden tehokkuutta valvotaan rahoituksen välittäjien neljännesvuosittain antamien kertomusten ja ulkoisten arviointien avulla;

vaikutuksia valvotaan muun muassa turvautumalla tilastotietoihin tukea saavien yritysten lukumäärästä, toteutuneiden investointien määrästä ja työpaikkojen määrästä pienyrityksissä, jotka hyötyvät EU:n takauksista tai investoinneista;

täydentävyys toteutuu muun muassa auttamalla välittäjiä lisäämään merkittävästi määriä ja tekemään riskipääomasijoituksia.

Sen lisäksi, että komissio asettaa tarjolle rahoitusta kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta, Euroopan investointipankki (EIP) myöntää pk-yrityksille lainoja yritysten investointien tukemiseksi keskipitkän ja pitkän aikavälin rahoituksen avulla. Tätä tukea tarjotaan turvautumalla paikallisiin pankkialan välittäjiin, jotka puolestaan lainaavat edelleen lopullisen edun saaville pk-yrityksille oman luottopolitiikkansa mukaisesti.

Komissio ei ole osallisena EIP:n ja pankkialan välittäjien järjestelyissä, vaan EIP itse valvoo aktiivisesti sitä, miten EIP:n irlantilaisten välittäjien käyttöön asettamista varoista (EIP:n 350 miljoonan euron kokonaissitoumuksista 125 miljoonaa euroa on jo asetettu käyttöön ja 50 miljoonaa euroa on tarkoitus asettaa käyttöön lähiaikoina) myönnetään rahoitusta pk-yrityksille. EIP:n ja pankkialan välittäjien välisen sopimuksen mukaan pankeilla on määräaika, johon mennessä niiden on myönnettävä varat pk-yrityksille. Pankit ovat raportoineet EIP:lle, että varojen myöntäminen edistyy suhteellisen hitaasti tahdissa, joka heijastelee irlantilaisten pk-yritysten keskipitkän ja pitkän aikavälin investointilainoihin kohdistuvaa pienempää kysyntää.

EIP:n mukaan pk-yrityksillä on ollut nykytilanteessa suurempia luotonsaantivaikeuksia, joten irlantilaisten pankkien pk-sektorille antama tuki on yksi niiden keskeisistä painopisteistä. EIP:n välittäjiltä ei ole saatu tietoja, joiden mukaan ne olisivat hylänneet merkittävästi entistä suuremman osan pk-yritysten tukikelpoisista ja asianmukaisista pyynnöistä, jotka koskevat niiden keskipitkän ja pitkän aikavälin investointien rahoittamista. EIP:n henkilöstöllä on lähiaikoina tapaamisia irlantilaisten pankkien kanssa sen tutkimiseksi, onko EIP:n rahoituksen jakamisessa ilmennyt odottamattomia esteitä, ja sen edesauttamiseksi, että pankit myöntäisivät nopeammin varoja pk-yritysasiakkailleen.

 

Kysymyksen nro 34 esittäjä Georgios Papastamkos (H-0307/09)
 Aihe: Rahanpesu eurooppalaisessa jalkapalloilussa
 

Kysyn komissiolta seuraavaa: Onko komissiolla tietoja rahanpesusta eurooppalaisilla jalkapallomarkkinoilla? Mitä toimenpiteitä se ehdottaa kyseisen ilmiön torjumiseksi?

 
  
 

Heinäkuussa 2007 julkaistussa urheilun valkoisessa kirjassa(1) komissio toi esiin, että korruptio, rahanpesu ja muut talousrikollisuuden muodot voivat olla haitaksi urheilulle paikallisella, kansallisella ja kansainvälisella tasolla. Valkoinen kirja sisältää "Pierre de Coubertin" -toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on etenkin toimien 44 ja 45 avulla puuttua rajat ylittävään korruptioon liittyviin kysymyksiin Euroopan tasolla ja valvoa rahanpesun torjuntaa koskevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa urheilun alalla.

Komissiolla ei toistaiseksi ole suoraa näyttöä rahanpesusta eurooppalaisilla jalkapallomarkkinoilla. FATF (rahanpesun vastainen toimintaryhmä), joka on kansainvälinen yleismaailmalliset standardit rahanpesun ennalta ehkäisemiseksi ja torjumiseksi asettava elin, julkaisi heinäkuussa 2009 raportin rahanpesusta jalkapalloilualalla. Raportissa käsitellään alaa taloudelliselta ja yhteiskunnalliselta kannalta ja siinä esitetään esimerkkitapauksia alueista, joita ne, jotka haluavat sijoittaa laitonta rahaa jalkapalloiluun, saattavat käyttää hyväksi. Herkimmät alueet liittyvät jalkapalloseurojen omistajuuteen, pelaajien siirtomarkkinoihin ja omistusoikeuteen, vedonlyöntiin, kuvausoikeuksiin, sponsorointiin sekä mainostamiseen liittyviin järjestelyihin. Raportti ei kuitenkaan kerro lopullista totuutta rahanpesun laajuudesta jalkapalloilualalla Euroopassa.

Komissio on käynnistänyt "Pierre de Coubertin" -toimintasuunnitelman ohessa ja osittain myös osana sitä lukuisia tutkimuksia tai valmistelee niitä FATF:n raportin kattamien kysymysten osalta. Urheiluagentteja koskevan tutkimuksen (toimi 41) pitäisi valmistua vuoden 2009 loppuun mennessä. Siinä käsitellään ongelmia, joita urheiluagenttien toimintaan Euroopassa liittyy. Vuonna 2010 on tarkoitus tehdä tutkimus, joka koskee urheilun rahoittamiseen liittyviä sisämarkkinaesteitä (toimi 37). Siinä käsitellään muun muassa urheiluvedonlyöntiä.

Lopuksi on korostettava, että komissiolla ei ole toimivaltaa tutkia rahanpesuun tai muuhun rikolliseen toimintaan liittyviä vaateita, elleivät ne liity yhteisön taloudellisten etujen suojelemiseen ja kuulu OLAFin toimialaan.

 
 

(1)KOM(2007) 391.

 

Kysymyksen nro 35 esittäjä Athanasios Plevris (H-0308/09)
 Aihe: Maahanmuuttajavirrat Euroopassa
 

Aikooko komissio tukea taloudellisesti niitä jäsenvaltioiden alueita, jotka kärsivät valtavista laittomien maahanmuuttajien virroista (esimerkiksi Ateenan keskiset alueet), ja mitä lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitelmia EU:lla on Eurooppaan suuntautuvien maahanmuuttajavirtojen torjumiseksi? Tarkemmin sanottuna onko olemassa suunnitelma maahanmuuttajien lähtömaiden painostamiseksi samoin kuin kauttakulun sallivien maiden (esimerkiksi Turkki) painostamiseksi, jotta maahanmuuttajat voitaisiin palauttaa niihin, ja aikooko komissio hyväksyä laittomien maahanmuuttajien tasapuolisen sijoittamisen jäsenvaltioihin suhteessa niiden väestön määrään, jotta paine ei kohdistuisi vain Välimeren maihin?

 
  
 

Euroopan unioni antaa jäsenvaltioille taloudellista tukea maahanmuuton alalla neljästä rahastosta, jotka on perustettu osana yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallinnan yleisohjelmaa ja jotka ovat Euroopan unionin rahasto kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten, Euroopan pakolaisrahasto, Euroopan ulkorajarahasto ja Euroopan paluurahasto. Etenkin kahden viimeksi mainitun avulla jäsenvaltioita autetaan estämään laitonta maahanmuuttoa ja puuttumaan sen seurauksiin. Rahastoja hallinnoidaan hajautetusti kunkin jäsenvaltion kansallisten viranomaisten avulla.

Tämän lisäksi Euroopan komissio antaa jo nyt teknistä ja taloudellista tukea kolmansille maille, jotka ovat maahanmuuttajien alkuperä- tai kauttakulkumaita, kehittää vuoropuhelua niiden kanssa ja joissakin tapauksissa myös neuvottelee niiden kanssa edistääkseen niiden mahdollisuuksia puuttua laittomaan maahanmuuttoon kansainvälisten normien mukaisesti ja helpottaakseen niiden yhteistyötä Euroopan unionin kanssa tässä asiassa.

Mitä tulee yhteistyöhön kauttakulkumaina toimivien kolmansien maiden kanssa, on syytä korostaa, että komissio neuvottelee Euroopan yhteisön puolesta Turkin kanssa takaisinottosopimuksesta, johon on tarkoitus sisällyttää myös määräyksiä kolmansien maiden kansalaisten takaisinotosta. Lisäksi komissio, joka jo nyt rahoittaa jopa noin 90 miljoonan euron arvosta hankkeita, joiden tarkoituksena on tukea Turkin mahdollisuuksia mukauttaa sen lainsäädäntöä ja hallinnollisia käytänteitä Euroopan unionin normeja vastaaviksi rajavalvonnan, laittoman maahanmuuton torjumisen ja hallinnoinnin sekä turvapaikkojen alalla, painostaa Turkin viranomaisia vahvistamaan entisestään yhteistyötä Euroopan unionin kanssa kaikilla näillä aloilla.

Tämän vuoksi ja välittömänä jatkona kesäkuussa 2009 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle komission ylimmistä virkamiehistä koostuva valtuuskunta vieraili Ankarassa 16. ja 17. syyskuuta 2009. Tavoitteena oli keskustella Turkin viranomaisten kanssa mahdollisuuksista viedä päätökseen viralliset neuvottelut Turkin ja Euroopan yhteisön välisestä takaisinottosopimuksesta ja keskustella eri keinoista ja tavoista sitoutua paremmin laittoman maahanmuuton torjuntaan ja eri ryhmistä koostuvien maahanmuuttovirtojen hallinnointiin. Matka antoi viitteitä siitä, että Turkin viranomaiset ovat valmiita tiivistämään yhteistyötään EU:n kanssa ja suostumaan virallisesti vakaaseen sitoumukseen ja joihinkin konkreettisiin toimenpiteisiin komission varapuheenjohtaja Barrot'n ja ministeri Billströmin marraskuun alussa 2009 tekemän vierailun yhteydessä.

Komissio on täysin tietoinen siitä, että joihinkin jäsenvaltioihin kohdistuu erityisiä ja suhteettomia maahanmuuttopaineita ja huomauttaa, että Eurooppa-neuvosto korosti 18. ja 19. kesäkuuta 2009 pitämänsä kokouksen päätelmissä, että se suhtautuu myönteisesti komission suunnitelmiin ryhtyä toimiin asiassa. Vaikka EU:ssa ei tätä nykyä suunnitella laittomasti sen alueella oleskelevien maahanmuuttajien uudelleenjakoa, komissio katsoo, että on keskeisen tärkeää tarjota käytännön apua niille Välimeren alueen maille, joita asia eniten koskee. Tämän vuoksi komissio ajaa uudenlaisiin yhteisvastuun muotoihin liittyviä aloitteita, kuten kansainvälisestä suojelusta nauttivien vapaaehtoista uudelleenjakoa jäsenvaltioiden kesken tarkoituksena keventää joidenkin jäsenvaltioiden osaksi lankeavaa kohtuutonta taakkaa toisten avulla. Ensimmäistä pilottihanketta kehitellään Maltalla.

 

Kysymyksen nro 36 esittäjä Justas Vincas Paleckis (H-0309/09)
 Aihe: Hallintokulujen säästöt
 

Näinä talous- ja rahoituskriisin aikoina Euroopan unionin jäsenvaltiot ponnistelevat erityisesti vähentääkseen valtiokoneiston hallintokuluja ja käyttääkseen varoja ja resursseja mahdollisimman säästäväisesti. Jäsenvaltiot ja etenkin EU:n kansalaiset odottavat epäilemättä vastaavia ponnistuksia myös Brysseliltä.

Mihin toimiin komissio on jo ryhtynyt hallintokulujen säästämiseksi ja mitä toimia se kaavailee tulevaisuudessa?

 
  
 

Komissio on täysin sitoutunut käyttämään hallintomäärärahojaan mahdollisimman säästäväisesti. Vuodelle 2010 komissio on esittänyt vaatimatonta 0,9 prosentin lisäystä omiin hallinnollisiin menoihinsa.

Tämä pieni talousarvion kasvu johtuu kasvavista turvallisuustarpeista, henkilöstön merkittävästä uudelleensijoittamisesta päätoimipaikalta edustustoihin, millä pyritään vahvistamaan sisäisiä menettelytapoja päätoimipaikan ulkopuolella, sekä energianhintojen noususta.

Jotta poliittiset tavoitteet ja talousarvion asettamat rajoitteet voitaisiin yhdistää, komissio on nimenomaisesti pyrkinyt rajoittamaan menojaan ja käyttämään määrärahoja parhaalla mahdollisella tavalla.

Ensinnäkin komissio ei ole vaatinut vuodelle 2010 uusia virkoja. Poliittisten tavoitteiden edellyttämiin henkilöstötarpeisiin vastataan henkilöstön sisäisellä uudelleensijoittamisella (kaikkiaan noin 600 henkeä vuonna 2010).

Toiseksi, kaikkien menoerien tarkan tarkastuksen avulla on saatu aikaan säästöjä, jotka liittyvät eräiden tavaroiden hintojen laskuun, ekologisten periaatteiden soveltamiseen ja teknologian hyödyntämiseen.

Kolmanneksi, komissio on jo aiemmin sitoutunut siihen, että kaikkiin henkilöstötarpeisiin vuoteen 2013 asti vastataan nykyisten resurssien avulla, ellei ilmene merkittäviä tekijöitä, joilla on suurta vaikutusta komission valtuuksiin tai sen kielijärjestelyihin. Lisäksi komissio seuraa jatkossakin tarkasti erityyppisiä menoja ja käyttää hyväksi kaikki tilaisuudet saada aikaan säästöjä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että komissio toteuttaa kunnianhimoisia poliittisia tavoitteitaan ja rajoittaa samalla hallinnollisia menoja mahdollisimman suuressa määrin.

 

Kysymyksen nro 37 esittäjä Anna Hedh (H-0313/09)
 Aihe: EU:n alkoholistrategia
 

On kulunut lähes kolme vuotta siitä, kun EU:n alkoholistrategia hyväksyttiin. Tarkoitus oli, että strategiaa arvioitaisiin kesään 2009 mennessä. Ymmärtääkseni komissio on päättänyt lykätä alkoholistrategian arviointia.

Tätä taustaa vasten kysyn komissiolta seuraavaa:

Mikä on syy siihen, ettei strategiaa ole arvioitu? Milloin voimme odottaa EU:n alkoholistrategian arvioinnin tapahtuvan? Millä tavoin komissio on valvonut strategian toteuttamista eri jäsenvaltioissa?

 
  
 

Komissio haluaa kiittää arvoisaa jäsentä hänen kiinnostuksestaan erääseen kansanterveyspolitiikan tärkeään osaan: alkoholipolitiikkaan.

Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto esitteli puheenjohtajavaltio Ruotsin ja komission järjestämässä alkoholia ja terveyttä käsitelleessä asiantuntijakonferenssissa (21.−22. syyskuuta) ensimmäisen EU:n alkoholistrategian täytäntöönpanoa koskevan seurantaraportin. Raporttiin voi tutustua kansanterveydestä vastaavan komission pääosaston internetsivustolla(1).

Komissio tukee jäsenvaltioita strategian kansallisessa täytäntöönpanossa monin tavoin, kuten seurantaraportista käy ilmi. Tukitoimiin liittyy myös kansallista alkoholipolitiikkaa ja alkoholiin liittyviä toimia käsittelevän komitean perustaminen foorumiksi, jolla jäsenvaltiot voivat jakaa kokemuksiaan ja kehittää yhteisiä lähestymistapoja. Komitea on kokoontunut tähän mennessä viisi kertaa.

Komissio on myös auttanut komiteaa työssä yhteisten indikaattoreiden kehittämiseksi EU:n sisällä tehtävän vertailevan analyysin mahdollistamiseksi. Seurantaraportissa kuvataan toimia, joihin jäsenvaltiot ovat tähän mennessä ryhtyneet, ja viitataan hyviin käytäntöihin, joista on sovittu neuvoston vuonna 2001 antamassa suosituksessa(2). Lisäksi komissio on tehnyt kaksi tutkimusta jäsenvaltioiden toimista strategian mukaisilla ensisijaisilla alueilla. Seurantaraportin liitteessä 1 on ajantasainen katsaus jäsenvaltioiden toimista strategian hyväksymisen jälkeen.

 
 

(1)http://ec.europa.eu/health/ph_determinants/life_style/alcohol/Forum/docs/open300409_co01_en.pdf.
(2)Neuvoston suositus, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2001, lasten ja nuorten alkoholinkäytöstä, EYVL L 161, 16.6.2001.

 

Kysymyksen nro 38 esittäjä Rolandas Paksas (H-0314/09)
 Aihe: Energia
 

Eikö EU:n jäsenvaltioiden, muun muassa Liettuan, vaikea taloudellinen tilanne ole riittävä syy soveltaa Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymisehtoja koskevan asiakirjan 37 artiklan ja sen pöytäkirjassa N:o 4 olevan 4 artiklan määräyksiä, ja tehdä Euroopan komission taholla päätös, joka antaa Liettualle mahdollisuuden lykätä vuodesta 2009 vuoteen 2012 sitoumusta sulkea Ignalinan ydinvoimalan toinen reaktori?

 
  
 

Ydinturvallisuus on yksi EU:n ehdottomista ensisijaisista tavoitteista, mistä osoituksena on myös ydinturvallisuusdirektiivin yksimielinen hyväksyminen 25. kesäkuuta 2009(1). Koska reaktorimalliin liittyy heikkouksia (etenkin varasuojarakennuksen puuttuminen reaktorista), Ignalinan ydinvoimalan korjaaminen asianmukaisia turvallisuusnormeja vastaavaksi on mahdotonta. Aiemmin tehdyin korjauksin varmistetaan ainoastaan toiminnan perusturvallisuus vuoden 2009 loppuun asti, jolloin Ignalinan ydinvoimalan kakkosreaktori on suljettava osana Liettuan EU:hun liittymisen ehtona olleita sitoumuksia. Liettuan liittymisasiakirjaan sisältyvään suojalausekkeeseen 37, jossa viitataan vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin, oli mahdollista vedota vain kolmen vuoden ajan Liettuan liittymisen jälkeen.

EU on tukenut ja tukee edelleen kaikkiaan 1,3 miljardilla eurolla Ignalinan ydinvoimalan käytöstä poistamista ja vaihtoehtoisen energiantuotannon kehittämistä Liettuassa. Rahoituksen ehtona on, että Liettua noudattaa Ignalinan ydinvoimalan sulkemiselle asetettua määräaikaa.

Liittymisasiakirjan pöytäkirjan N:o 4 mukaan Ignalinan ydinvoimala korvataan pääasiassa tekemällä Liettuan lämpövoimalaitokseen ympäristöuudistuksia. Uudistustyöt saatiin valmiiksi syyskuussa 2008, joten Ignalinan ydinvoimalan sulkemisen jälkeen ei ole odotettavissa vajausta energiantuotantoon. Lisäksi komissio on tukenut kaukolämmityshankkeita Ignalinassa ja asuinrakennusten energiatehokkuutta lisääviä toimenpiteitä sekä CCGT-hanketta (yhdistetyn syklin kaasuturbiinivoimala), jonka on tarkoitus valmistua vuoteen 2013 mennessä.

Baltian alueella on tärkeää jatkaa energiavarmuuden takaamiseksi tehtävää työtä, mukaan luettuna energiatehokkuuden parantaminen ja rajat ylittävät yhteydet. Komissio on, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin antaman tuen turvin, sitoutunut jatkamaan läheistä yhteistyötä Liettuan kanssa sen varmistamiseksi, että Ignalinan ydinvoimalan käytöstä poistaminen toteutetaan tehokkaasti.

 
 

(1)Neuvoston direktiivi 2009/71/Euratom, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2009, ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta, EUVL L 172, 2.7.2009.

 

Kysymyksen nro 39 esittäjä Sławomir Witold Nitras (H-0315/09)
 Aihe: Maksutarrat Itävallan moottoriteillä
 

Suurin osa Euroopan maista on ottanut käyttöön moottoriteiden ja joidenkin moottoriliikenneteiden käyttömaksut. Maksujen suorittaminen tapahtuu erilaisilla, kullekin maalle luonteenomaisilla tavoilla. Maksut voidaan periä suoraan tietulliasemilla tiettyä tieosuutta kohti tai myymällä tietyn ajan voimassaolevia maksutarroja. Kukin Euroopan unionin jäsenvaltio päättää vapaasti tarroista perittävistä maksuista.

Esimerkkinä mainitsen joidenkin jäsenvaltioiden tekemät ratkaisut, joissa mielestäni maksuja peritään epäoikeudenmukaisella tavalla niiltä, joiden kohdalla kyse on kauttakulusta matkalla toiseen maahan. On syytä huomata, että tällaisia matkoja tekevät kuljettajat kulkevat tietyn maan läpi yhden päivän aikana, mutta heillä ei ole mahdollisuutta ostaa yhden päivän voimassa olevaa tarraa (esimerkiksi Itävallassa, Tšekissä).

Jokaisella jäsenvaltiolla on kiistämättä oikeus mahdollisuuteen määrätä ja periä moottoriteiden käyttömaksuja. Kuitenkin yhtenäisten sääntöjen puuttuminen, mitä tulee perittävien maksujen sovittamiseen moottoritien todelliseen käyttöaikaan, voi muodostaa vakavan uhan yhdelle Euroopan unionin perusperiaatteista, nimittäin henkilöiden vapaalle liikkuvuudelle. Edellä esitettyä taustaa vasten esittäisin harkittavaksi, eikö Euroopan unionin kansalaisten vapaata liikkuvuutta koskevan periaatteen valossa olisi laadittava Euroopan unionin jäsenvaltioille Euroopan yhteisön tasolla suuntaviivat, joissa määritettäisiin kansalaisten tasavertaisuuden tässä asiassa takaavat puitteet?

 
  
 

Puitteet tienkäyttäjien tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi ovat olemassa, kun kyse on kaupallisista kuljetuksista. Tienkäyttäjiltä perittäviä maksuja (eurovinjetti) koskeva direktiivi 1999/62(1) sellaisena kuin sitä on muutettu direktiivillä 2006/38(2) sääntelee maksujen kantamista raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta siten, että matkan pituuden perusteella perittävät tietullit tai käyttäjämaksut eivät ole suoraan tai välillisesti syrjiviä etenkään kansallisuudesta, liikenteenharjoittajan sijoittautumismaasta tai -paikasta, ajoneuvon rekisteröintimaasta tai -paikasta tai kuljetuksen alkuperästä tai määräpaikasta johtuvin perustein. Direktiivissä säädetään, että aikaan perustuvia käyttömaksuja on oltava saatavilla yhden päivän ja yhden vuoden välisille ajanjaksoille.

Jäsenvaltiot voivat soveltaa tietulleja ja käyttäjämaksuja myös muihin ajoneuvoihin, kuten kevyisiin tavarankuljetusajoneuvoihin, linja-autoihin ja henkilöautoihin, kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja sillä edellytyksellä, että syrjimättömyyttä ja suhteellisuutta koskevia perustamissopimuksen periaatteita noudatetaan. Oikeasuhteisesti määritellyt maksut kauttakulkua tai lyhytaikaista infrastruktuurin käyttöä varten olisi pystyttävä maksamaan niitä soveltavan jäsenvaltion sisällä ja ulkopuolella ja siten, että tästä on liikenteen sujumiselle mahdollisimman vähän haittaa.

 
 

(1)EYVL L 187, 20.7.1999.
(2) EUVL L 157, 9.6.2006.

 

Kysymyksen nro 40 esittäjä Carlos José Iturgaiz Angulo (H-0317/09)
 Aihe: Sardellia koskeva suunnitelma
 

Komissio hyväksyi viime heinäkuussa pitkän aikavälin suunnitelman sardellikantojen elvyttämiseksi Biskajanlahdella. Komission kalastuksen pääosaston asiasta vastaavien yksiköiden mukaan ehdotus laadittiin täysin alan edustajien vaatimusten mukaisesti.

Komission jäsen Joe Borg haluaa saada aikaan sopimuksen ennen vuoden loppua. Tarkoittaako tämä siis sitä, että komissio pitää mahdollisena sardellin kalastuskiellon purkamista ensi vuonna? Sisältyykö suunnitelmaan suurimpien sallittujen saaliiden (TAC) määrittelyssä tähän asti käytettyihin tieteellisiin perusteisiin tehtäviä muutoksia?

 
  
 

Komissio haluaa painottaa, että mahdollinen nykyisen kalastuskiellon purkaminen riippuu kalakannan tilasta sen mukaisesti, millainen kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteellisin perustein komissiolle antama arvio on. Seuraavan kerran arvio on saatavissa kesäkuussa 2010, kun kevään tieteellisen tutkimuksen tulokset on käsitelty. Ehdotettuun suunnitelmaan, jonka komissio toivoo jo tuolloin olevan voimassa, sisältyy se, että sardellin kalastus Biskajanlahdella voi jatkua, jos tieteellisin perustein arvioidaan, että kannan biomassa on yli 24 000 tonnia. Alhaisemmat tasot edellyttävät suunnitelman mukaan sitä, että kalastusta ei edelleenkään harjoiteta.

Siirtyminen pitkään aikaväliin perustuvaan hallinnointiin ei välttämättä tarkoita sitä, että kalastus aloitetaan automaattisesti, jos biomassa pysyy edelleen nykyisellä alhaisella tasolla. Sen sijaan suunnitelman avulla määritellään kannan kalastukselle rajat, jotka vähentävät riskiä kannan romahtamiseen. Tavoitteena on taata alalle parhaat mahdollisuudet vakaaseen kalastukseen samalla kun taataan suurin tuotto, joka kannasta voidaan kestävyyden rajoissa saada. Komission ehdotukset ovat aina perustuneet parhaimpiin käytettävissä oleviin tieteellisiin menetelmiin ja sille on ollut tärkeää huomioida alan pitkän aikavälin tavoitteet. Menetelmällä, jota suunnitelmassa noudatetaan vuosittaisten kalastusmahdollisuuksien määrittelemiseksi, on lounaisten vesialueiden neuvoa-antavan toimikunnan täysi tuki.

 

Kysymyksen nro 41 esittäjä Jim Higgins (H-0323/09)
 Aihe: Transrasvat
 

Aikooko komissio ehdottaa direktiiviä, jossa säädetään elintarvikkeiden sisältämien vedytettyjen happojen ja transrasvojen enimmäispitoisuuksista ottaen huomioon, että niiden on osoitettu edistävän sydän- ja verisuonitauteja?

 
  
 

Komissio on sitoutunut käyttämään käytettävissä olevia asianmukaisia keinoja edistääkseen kuluttajansuojaa ja kuluttajien terveyttä. Se tukee aloitteita, joiden avulla voidaan estää sydän- ja verisuonitautien leviämistä Euroopassa. Transrasvahappojen kulutus on rasvojen kokonaiskulutuksen sekä tyydyttyneiden rasvahappojen kulutuksen rinnalla eräs sydän- ja verisuonitautien riskitekijä Euroopassa.

Komissio uskoo, että ruokavaliotottumukset riippuvat monista eri tekijöistä. Niihin vaikuttaminen on hyvin vaikeaa ja edellyttää monia erilaisia toimia. Toimien olisi oltava oikeasuhteisia ja niissä olisi otettava huomioon sekä Euroopan yhteisön että sen jäsenvaltioiden valtuudet ja vastuualueet. Näin ollen komissio sekä edistää itsesääntelytoimien hyväksymistä että harkitsee säädöstoimenpiteitä. Itsesääntelytoimenpiteiden tehokkuudella olisi epäilemättä vaikutusta säädöstoimenpiteiden laajuuteen.

Tällä hetkellä komissio katsoo, että ravinnon sisältämien transrasvojen rajoittaminen lainsäädännön keinoin ei ole asianmukainen eikä oikeasuhteinen toimenpide EU:n tasolla.

 

Kysymyksen nro 42 esittäjä Mairead McGuinness (H-0326/09)
 Aihe: Hevosten hyvinvointi
 

Taloudellinen laskusuhdanne on johtanut rotuhevosten myyntiarvon huomattavaan laskuun. Monissa jäsenvaltioissa on jätetty heitteille yhä enemmän hevosia, joiden hoitoa niiden omistajat eivät ole pystyneet maksamaan. Jakaako komissio eläinsuojelujärjestöjen esittämän huolen hevosten tämänhetkisestä hyvinvoinnista? Aikooko komissio tarkastella asiaa tai esittää asiaa koskevia toimia?

 
  
 

Komissio ei ole saanut jäsenvaltioilta tietoja tai eläinsuojelusta huolehtivilta kansalaisjärjestöiltä valituksia siitä, että hevosten heitteillejättö olisi lisääntynyt selvästi rotuhevosten myyntiarvon laskun vuoksi. Komissio on kuitenkin tietoinen asiasta lehdistössä julkaistujen artikkeleiden vuoksi.

20. heinäkuuta 1998 annetussa neuvoston direktiivissä 98/58/EY(1) säädetään yleisistä vähimmäisvaatimuksista, joita sovelletaan suojeltaessa tuotantoeläimiä, hevoset mukaan luettuina. Direktiiviä ei sovelleta kilpailuissa, näyttelyissä taikka kulttuuri- tai urheilutapahtumissa tai vastaavissa toiminnoissa käytettäviksi tarkoitettuihin hevosiin. Direktiivi edellyttää jäsenvaltioiden varmistavan, että eläinten omistajat tai pitäjät toteuttavat kaikki asianmukaiset toimenpiteet eläintensä hyvinvoinnin takaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että eläimille ei aiheuteta tarpeetonta kipua, kärsimystä tai vahinkoa.

Jäsenvaltiot ovat päävastuussa tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja niiden on virallista valvontaa koskevan asetuksen (EY) N:o 882/2004(2) mukaisesti toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen eläinten terveyden ja hyvinvoinnin suojelua koskevien yhteisön säännösten täytäntöönpanon.

On jäsenvaltioiden vastuulla varmistaa, että yhteisön lainsäädännön tarjoamia mahdollisuuksia käytetään järkevästi ja autetaan siten estämään se, että hevoset, joita ei taloudellisista syistä enää voida pitää asianmukaisissa oloissa, jäävät ilman huolenpitoa ja heitteille. Tältä osin komissio haluaa kiinnittää arvoisan jäsenen huomion hevoseläinten tunnistusmenetelmiä koskevaan asetukseen (EY) N:o 504/2008(3), joka on tärkeä harkittaessa elintarviketurvallisuuteen liittyvissä valvotuissa olosuhteissa hevoseläinten teurastamisen mahdollisuutta.

 
 

(1)Neuvoston direktiivi 98/58/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, tuotantoeläinten suojelusta, EYVL L 221, 8.8.1998.
(2)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta, EUVL L 191, 28.5.2004.
(3)Komission asetus (EY) N:o 504/2008, annettu 6 päivänä kesäkuuta 2008, neuvoston direktiivien 90/426/ETY ja 90/427/ETY täytäntöönpanosta hevoseläinten tunnistusmenetelmien osalta, EUVL L 149, 7.6.2008.

 

Kysymyksen nro 43 esittäjä Syed Kamall (H-0328/09)
 Aihe: Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian liittyminen EU:hun
 

Euroopan parlamentti äänesti tämän vuoden maaliskuussa päätöslauselmaesityksestä entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevasta vuoden 2008 edistymiskertomuksesta (P6_TA(2009)0135). Päätöslauselman 10 kohdassa todetaan, että parlamentti "pitää kuitenkin valitettavana, että vaikka kolme vuotta on kulunut siitä kun entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle myönnettiin Euroopan unionin ehdokasvaltion asema, liittymisneuvotteluja ei ole vielä aloitettu, mikä on kestämätön tilanne, jolla on maalle motivaatiota laskevia vaikutuksia ja joka saattaa horjuttaa alueen vakautta; pitää toivottavana, että tämä poikkeustilanne korjataan; kehottaa nopeuttamaan prosessia...".

Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian parlamentti on hyväksynyt lainsäädännön neljä jäljellä olevaa osaa pannakseen täysin täytäntöön liittymiskumppanuuden tärkeimmät painopisteet sisäasioita, virkamiehiä, poliittisten puolueiden rahoitusta ja parlamenttia koskevan lainsäädännön alalla.

Aikooko komissio suositella entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa käynnissä olevien uudistusten ja neuvottelujen aloittamispäivämäärän antamista koskevan viipeen ennätyksellisen pituuden perusteella entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian liittymisneuvottelujen aloittamispäivää tulevassa edistymiskertomuksessaan?

 
  
 

Komissio hyväksyi laajentumista koskevan vuosittaisen strategiansa 14. lokakuuta, missä yhteydessä komissio katsoi, että saatuaan vuonna 2005 ehdokasvaltion aseman entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on vahvistanut demokratian toimimista maassa ja varmistanut oikeusvaltion ja perusoikeuksien noudattamisen takaavien instituutioidensa vakauden, vaikkakin ponnisteluja on tietysti edelleen jatkettava.

Lisäksi entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on merkittävässä määrin kiinnittänyt huomiota liittymiskumppanuuden tärkeimpiin ensisijaisiin tavoitteisiin. Uudistusten yleisen etenemisen perusteella komissio katsoo, että maa täyttää tyydyttävästi Kööpenhaminan Eurooppa-neuvoston vuonna 1993 asettamat kriteerit ja vakautus- ja assosiaatioprosessin vaatimukset. Maassa on siirrytty lähemmäs kohti toimivaa markkinataloutta ja se on edistynyt lukuisilla alueilla, jotka liittyvät sen kykyyn vastata jäsenyyden tuomiin velvoitteisiin.

Kun otetaan huomioon edellä mainitut näkökohdat ja joulukuussa 2005 ja joulukuussa 2006 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät, komissio suosittelee neuvottelujen aloittamista entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa liittymisestä Euroopan unioniin.

Hyvien naapuruussuhteiden säilyttäminen, mukaan luettuna YK:n valvonnassa neuvotteluteitse saavutettu ja vastavuoroisesti hyväksytty ratkaisu nimikysymykseen, on keskeisen tärkeää.

 

Kysymyksen nro 44 esittäjä Carl Schlyter (H-0329/09)
 Aihe: Liian korkeat kemiallisten aineiden pitoisuudet vaatteissa
 

Hiljattain julkaistu tutkimus (SVT Plus, Ruotsin televisio) on osoittanut, että farkuista on voitu mitata korkeita erilaisten kemiallisten aineiden, kuten dimetyylifumaraatin ja nonyylifenolietoksylaattien, ja raskasmetallien pitoisuuksia, jotka selvästi ylittävät sallitut raja-arvot. Monet näistä aineista ovat voimakkaasti allergisoivia ja ne eivät saa joutua suoraan kontaktiin ihon kanssa. Tästä huolimatta valmistajat ja jälleenmyyjät eivät selvästikään valvo tuotteittensa turvallisuutta.

Mihin toimiin komissio on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä varmistaakseen, että markkinoilla vaikuttavat toimijat noudattavat tätä alaa koskevaa lainsäädäntöä?

 
  
 

Yhteisön lainsäädännön täytäntöönpano esimerkiksi tuotevalvonnan osalta kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Kemikaaleja koskevan REACH-säädöksen (asetus (EY) N:o 1907/2006(1)) 125 artiklassa jäsenvaltioilta edellytetään niiden ylläpitävän järjestelmää, jossa suoritetaan virallista valvontaa ja muita olosuhteiden kannalta tarkoituksenmukaisia toimia, kun taas 126 artiklassa niiden edellytetään säätävän REACH-asetuksen säännösten rikkomisen seuraamuksista. Akkreditointia ja markkinavalvontaa koskeva asetus (asetus (EY) N:o 765/2008, jota aletaan soveltaa 1. tammikuuta 2010 alkaen(2)) on toinen väline, jonka perusteella jäsenvaltiot voivat ryhtyä asianmukaisiin toimiin.

Komissiolle on ilmoitettu, että enemmistö jäsenvaltioista odottaa lainvalvontaviranomaistensa olevan täysin toimintakykyisiä vuonna 2008 suurimman osan jäsenvaltioista turvautuessa aiemman lainsäädännön perusteella olemassa oleviin lainvalvontarakenteisiin.

Euroopan kemikaalivirastolla (ECHA) on avustava rooli sen tukiessa foorumia täytäntöönpanon valvontaa koskevien tietojen vaihtamiseksi. ECHA-foorumi käsittelee koko yhteisöä koskettavia täytäntöönpanokysymyksiä. Foorumi palvelee täytäntöönpanoon liittyvää tietojenvaihtoa ja koordinoi jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten verkostoa. Sen tehtäviin kuuluu muun muassa esittää, koordinoida ja arvioida yhdenmukaistettuja täytäntöönpanohankkeita ja yhteisiä tarkastuksia. Foorumi kokoontui ensimmäisen kerran joulukuussa 2007, ja siitä asti se on kokoontunut kahdesti vuodessa.

Joitakin aineita, kuten nonyylifenolietoksylaatteja ja raskasmetalleja, rajoitettiin aiemmin lainsäädännöllisesti neuvoston direktiivillä 76/769/ETY(3), joka on sittemmin kumottu REACH-asetuksella ja sisällytetty sen liitteeseen XVII.

Komissio voi tarkistaa nykyisiä toimenpiteitä lisätietojen perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että aina kun komissio tai jäsenvaltio katsoo, että yhteisön on syytä puuttua sellaisiin ihmisten terveydelle tai ympäristölle aiheutuviin riskeihin, joita ei voida hyväksyä, REACH tarjoaa mahdollisuuden turvautua prosessiin, jonka avulla voidaan varmistaa, että kyseessä oleviin aineisiin sovelletaan asianmukaisia toimenpiteitä, ja joka tarvittaessa johtaa REACH-asetuksen liitteen XVII muuttamiseen.

Dimetyylifumaraatin osalta komission päätös 2009/251/EY(4), joka on laadittu yleistä tuoteturvallisuutta koskevan direktiivin 2001/95/EY(5) nojalla, edellyttää jäsenvaltioiden varmistavan, että tätä kemikaalia sisältäviä tuotteita ei saateta markkinoille eikä aseteta saataville markkinoilla ja että kuluttajille toimitetut tuotteet palautetaan, samalla kun kuluttajille tiedotetaan dimetyylifumaraatin aiheuttamasta vaarasta. Näin ollen kaikki dimetyylifumaraattia sisältävät tuotteet on kielletty Euroopan unionissa.

REACH-asetuksen voimaantulo toi esineiden tuottajille ja/tai maahantuojille uusia velvoitteita. Kesäkuun 1. päivästä 2008 lähtien esineiden tuottajien tai maahantuojien on pitänyt rekisteröidä aine, jos ainetta on tarkoitus vapautua esineistä tavallisissa tai kohtuullisesti ennakoitavissa käyttöolosuhteissa ja jos ainetta on esineessä enemmän kuin yksi tonni. Lisäksi tuottajien ja maahantuojien on ilmoitettava kemikaalivirastolle esineessä olevista erityistä huolta aiheuttavista aineista 7 artiklan 2 kohdan ehtojen mukaisesti, jos aineet on tunnistettu 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja ne on sisällytetty luetteloon aineista, jotka mahdollisesti sisällytetään lupamenettelyn piiriin. Näin saadaan lisää tietoja erityistä huolta aiheuttavista aineista, joita esineistä vapautuu tai joita ne sisältävät.

Lyhyesti sanottuna: vaikka kemikaaleja koskevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpano on pääasiassa jäsenvaltioiden vastuulla, arvoisa jäsen voi luottaa siihen, että komissio on erittäin sitoutunut edistämään REACH-asetuksen mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanoa kaikilta osin ja tukee aktiivisesti kemikaalivirastoa, jonka vastuulla on tiettyjä REACH-velvoitteiden täytäntöönpanoon liittyviä tieteellisiä ja teknisiä tehtäviä. Myös kuluttajille suunnattujen tuotteiden alalla jäsenvaltiot ovat päävastuussa täytäntöönpanosta, ja komissio kannustaa ja tukee niitä tässä tehtävässä. Käytännön esimerkki tästä on dimetyylifumaraattia sisältävistä tuotteista annettujen jäsenvaltioiden ilmoitusten julkaiseminen(6).

 
 

(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta, EUVL L 396, 30.12.2006.
(2)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti), EUVL L 218, 13.8.2008.
(3)Neuvoston direktiivi 76/769/ETY, annettu 27 päivänä heinäkuuta 1976, tiettyjen vaarallisten aineiden ja valmisteiden markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä, EYVL L 262, 27.9.1976.
(4)2009/251/EY: Komission päätös, tehty 17 päivänä maaliskuuta 2009, jäsenvaltioiden velvoittamisesta varmistamaan, että dimetyylifumaraatti-nimistä biosidia sisältäviä tuotteita ei saateta markkinoille eikä aseteta saataville markkinoilla (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 1723) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti), EUVL L 74, 20.3.2009.
(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/95/EY, annettu 3 päivänä joulukuuta 2001, yleisestä tuoteturvallisuudesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti), EYVL L 11, 15.1.2002.
(6)http://ec.europa.eu/consumers/dyna/rapex/rapex_archives_en.cfm" ; tältä englanninkieliseltä sivustolta löytyy dimetyylifumaraatti (dimethylfumarate, DMF).

 

Kysymyksen nro 45 esittäjä Britta Thomsen (H-0330/09)
 Aihe: Direktiivin 2002/73/EY täytäntöönpano Tanskassa
 

Komissio lähetti maalikuussa 2007 Tanskan hallitukselle virallisen ilmoituksen asiassa, joka koski direktiivin 2002/73/EY(1)täytäntöönpanoa Tanskassa. 4. marraskuuta 2008 kysyin komissiolta ensimmäisen kerran, kuinka asiassa on edistytty sekä sitä, koska tässä asiassa on jotakin uutta odotettavissa. 20. marraskuuta 2008 antamassaan vastauksessa komissio ilmoitti, että se on valmistelemassa arviointia siitä, onko Tanskan lainsäädäntö sopusoinnussa direktiivin 2002/73/EY kanssa.

Nyt kysyn komissiolta uudelleen, koska ja kuinka komissio aikoo varmistaa, että Tanska noudattaa mainitun direktiivin säännöksiä.

Tässä yhteydessä viittaan aikaisempaan kysymykseen ja vastaukseen (H-0863/08).

 
  
 

Tanskan hallitus ilmoitti komissiolle 27. toukokuuta 2008 uuden tasa-arvolautakunnan perustamisesta annetun lain N:o 387 hyväksymisestä. Komissio on päättänyt tämän kehityksen valossa tarkistaa arviotaan siitä, onko Tanskan lainsäädäntö yhdenmukainen direktiivin 2002/73/EY(2) kanssa. Komissio päättää jatkotoimista lähiviikkojen aikana ja tiedottaa niistä arvoisalle jäsenelle.

 
 

(1) EYVL L 269, 5.10.2002, s.15.
(2)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/73/EY, annettu 23. syyskuuta 2002, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY muuttamisesta, EYVL L 269, 5.10.2002, s. 15.

 

Kysymyksen nro 46 esittäjä Andres Perello Rodriguez (H-0334/09)
 Aihe: Viivästys biojätedirektiivin valmistelussa
 

Vuoden 2008 lopulla komissio esitteli vihreän kirjan biojätteiden käsittelystä ja käynnisti sen jälkeen julkisen kuulemismenettelyn, joka päättyi tämän vuoden maaliskuussa. Komission on määrä esitellä joulukuussa 2009 kyseisten kuulemisten tulokset neuvoston työryhmälle ja antaa tarvittaessa ehdotus tai aloite biojätteitä koskevasta toimintastrategiasta.

Huomattakoon, että

− myös mahdollisen lainsäädäntöehdotuksen vaikutusten arvioinnin on oltava valmis vuoden lopussa

− kyseinen säädös on neuvoston prioriteetti, eli kuten vihreästä kirjasta 25. kesäkuuta 2009 pidetyn neuvoston kokouksen päätelmissä todetaan "biojätteiden parempi hallinta edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, parantaa maaperän suojelua sekä edistää ilmaston muutoksen torjuntaa ja niiden tavoitteiden saavuttamista, jotka on asetettu jätteiden ohjaamiselle pois kaatopaikoilta, kierrättämiselle ja uusiutuville energialähteille".

Tämän johdosta kysyn seuraavaa: voiko komissio vahvistaa, että sen lainsäädäntöehdotus on asetettuun määräaikaan mennessä valmis esitettäväksi vuoden 2010 alussa?

 
  
 

Biojätehuollon vaikutustenarviointiin liittyvä työ on eräs komission ympäristöasioiden pääosaston painopistealueita. Komissio viimeistelee parhaillaan luonnosta vaikutustenarvioinnista ja se jätetään sisäisesti hyväksyttäväksi marraskuussa.

Biojätehuoltoon EU:ssa liittyvät jatkotoimet, mukaan luettuna mahdollinen säädösehdotus tai tiedonanto, riippuvat siitä, millaiseen lopputulokseen päädytään biojätehuollon eri vaihtoehtojen etujen ja haittojen arvioinnissa. Päätöstä asiassa ei näin ollen ole odotettavissa ennen edellä mainitun vaikutustenarvioinnin loppuun saattamista, minkä on tarkoitus tapahtua joulukuussa 2009. Jos arviointi osoittaa, että lainsäädäntötoimiin on tarvetta, komissio voisi hyväksyä ehdotuksen keväällä 2010.

 

Kysymyksen nro 47 esittäjä Pat the Cope Gallagher (H-0340/09)
 Aihe: Iiri EU:n työkielenä
 

Voiko Euroopan komissio antaa kattavan selvityksen siitä, mitä käytännön toimia tammikuun 2007 jälkeen on tähän mennessä toteutettu iirin ottamiseksi EU:n työkieleksi?

 
  
 

Kuten komissio on jo todennut suullisiin kysymyksiin H-0622/08 ja H-0636/08 antamissaan vastauksissa, jotka nojaavat 15. huhtikuuta 1958 annettuun asetukseen N:o 1, sellaisena kuin se on muutettuna 13. kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 920/2005 1 artiklalla, iirin kielellä on ollut Euroopan unionin toimielinten virallisen kielen ja työkielen asema 1. tammikuuta 2007 lähtien.

KÄÄNNÖKSET

Asetuksen (EY) N:o 920/2005 2 ja 3 artiklaan sisältyy osittainen, viiden vuoden pituinen ja uusittavissa oleva iirin käyttöä EU:n toimielimissä koskeva poikkeus. Käytännössä poikkeus tarkoittaa sitä, että toistaiseksi vain yhteispäätösmenettelyssä käsiteltävät asetusehdotukset (ja jotkin asetusehdotuksiin liittyvät asiakirjat(1)) sekä suora kirjeenvaihto kansalaisten kanssa käännetään iirin kielestä tai iirin kielelle.

Komissio on näiden säännösten mukaisesti onnistunut tuottamaan kaikki lainsäädäntöprosessissa iirin kielellä vaadittavat käännökset ja varmistamaan, että ne on toimitettu ajoissa. Tämän lisäksi kansalaisille tai oikeushenkilöille, jotka ovat lähestyneet komissiota iirin kielellä, on laadittu vastaukset tällä kielellä.

Komissio on perustanut käännöstoimen pääosaston (DGT) yhteyteen itsenäisen iirin kielen yksikön tätä tarkoitusta varten. Tätä nykyä sen henkilökuntaan kuuluu yksikönpäällikkö, avustaja, viisi kokopäiväistä kääntäjää ja kansallinen asiantuntija. Tämä on riittävästi nykyisen työmäärän hoitamiseen, mutta tilannetta seurataan jatkuvasti. Lisäksi toinen kansallinen asiantuntija on otettu palvelukseen verkkokäännösyksikköön. Tämän yksikön henkilöstö on saanut tarvittavan tietoteknisen koulutuksen työnsä hoitamista varten ja lisäksi käännöstoimen pääosaston alaisuudessa järjestetään säännöllisesti eri asiasisältöihin liittyvää koulutusta. Iirin kääntämisessä hyödynnetään, etenkin terminologian kehittämisen alalla, yhteistyötä kansallisten viranomaisten kanssa, mikä on erityisen myönteinen asia ja lisäksi erittäin tarpeellista, koska suurta osaa yhteisön lainsäädännöstä ei ole olemassa iiriksi. Vuodesta 2007 lähtien käännöstoimen pääosasto on myös järjestänyt useita tarjouskilpailuja iirin kielelle kääntäville freelance-kääntäjille, ja tämän seurauksena yksikkö tekee yhteistyötä myös joidenkin irlantilaisten käännöstoimistojen kanssa, jotka pystyvät tarjoamaan käännöspalveluja kysynnän ollessa vilkkaimmillaan.

Parhaillaan on käynnissä neuvoston ja komission yhteinen kilpailu tarkoituksena laatia varallaololuettelo, jolta otetaan palvelukseen sekä neuvoston että komission iirin kielen yksiköiden yksikönpäälliköt. Varallaololuettelo on tarkoitus julkaista lähiaikoina. Lisäksi myöhemmin järjestetään iirin kielen kääntäjille tarkoitettu kilpailu.

Muutetun asetuksen N:o 1 mukaisten velvoitteidensa lisäksi ja käytettävissä olevien resurssien asettamissa rajoissa komissio on myös alkanut tuottaa jonkin verran sen verkkosivujen ylimmän tason sisältöä iiriksi asettaen etusijalle sisällön, jolla on erityistä merkitystä iiriä puhuville kansalaisille. Komissio on julkaissut yhä suuremman määrän verkkosivuja iiriksi vuodesta 2007 lähtien, mikä on huomattu Irlannissa eri tiedotusvälineiden viitatessa niihin.

EU:n virallisena kielenä iiri on eräs ylemmän perusasteen oppilaille tarkoitetun käännöstoimen pääosaston vuotuisen Juvenes Translatores -käännöskilpailun vaihtoehtoisista kielistä. Kilpailun ensimmäinen Irlannista tuleva voittaja (vuonna 2007) käänsi iirin kielelle.

Rekrytointitarpeidensa vuoksi käännöstoimen pääosasto on kiinnostunut käännösopetuksen kehittämisestä jäsenvaltioissa, ja komissio perusti hiljattain European Master in Translation -verkoston, johon kuuluu 34 korkealaatuista yliopistojen käännösopintojen maisterinkoulutusohjelmaa. Ensimmäisten hyväksyttyjen hakijoiden joukossa olivat myös seuraavat kaksi ohjelmaa: MA Léann an Aistriúcháin, jota tarjoaa Acadamh na hOllscolaíochta Gaeilge (Galway NUI), ja MA in Translation Studies (Dublin City University, School of Applied Language and Intercultural Studies). Komissio aikoo tehdä tiivistä yhteistyötä näiden kahden ohjelman ja muiden ammatillista käännöskoulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa, joissa iirin kieltä tarjotaan vaihtoehtona. Komissio toivoo, että tällä tavoin markkinoille alkaa tulla riittävästi iirin kielen kääntäjiä, jotka täyttävät erityisvaatimukset, joita työskentely EU:n toimielimissä tai EU:lle töitä tekevänä freelance-kääntäjänä edellyttää.

Lisäksi käännöstoimen pääosasto on harjoittanut suuresti ennakoivaa politiikkaa suhteessa Irlannin viranomaisiin varmistaakseen sen, että Irlannissa kiinnitetään riittävästi huomiota kääntäjien yliopistokoulutukseen, iirin kielen terminologian kehittämiseen ja iirinkielisten kääntäjien palvelukseen ottamiseen. Tavoitteiden saavuttamiseen on pyritty muun muassa pääjohtajan ja käännöstoimen pääosaston henkilöstön tekemien työmatkojen sekä muiden aloitteiden avulla.

TULKKAUS

Irlannin viranomaisten pyynnöstä komission, ministerineuvoston, talous- ja sosiaalikomitean, alueiden komitean ja parlamentin kokouksissa on järjestetty iirin tulkkaus tammikuusta 2007 lähtien.

Komission tulkkauksen pääosastolla on riittävät resurssit nykyisen iirin kieltä koskevan kysynnän kattamiseen neuvostossa ja alueiden komiteassa. Parlamentissa (joka käyttää samoja freelance-tulkkeja) kysynnän keskittyminen istuntoviikoille saattaa johtaa vaikeuksiin. Äskettäin pidettyjen Euroopan parlamentin vaalien jälkeen näyttäisi siltä, että iirin kysyntä parlamentissa pikemminkin nousee kuin laskee.

Tulkkauksen pääosastossa on kaksi henkilöstöön kuuluvaa tulkkia, jotka kykenevät tulkkaamaan iiristä. Lisäksi tällä hetkellä on saatavilla 11 EU:n hyväksymää freelance-tulkkia, jotka kykenevät tulkkaamaan iiristä englantiin. Viisi heistä pystyy lisäksi kääntämään iiriin päin. Tällä hetkellä käytettävissä on myös yksi hyväksytty freelance-tulkki, jonka äidinkielenä on iiri ja joka pystyy kääntämään englantiin päin, ja kaksi muuta tulkkia on hyväksytty väliaikaisesti. Kaksi ehdokasta läpäisi akkreditointitestin kesäkuussa 2009.

Mitä tulee koulutukseen, Westminsterin yliopisto järjesti erityiskoulutusta (johon se sai taloudellista tukea parlamentilta ja koulutustukea tulkkauksen pääosastolta) iirin tulkeille vuosina 2006−2007 ja uudelleen vuosina 2007−2008. Yhteensä kuusi Westminsteristä valmistunutta on tätä nykyä läpäissyt akkreditointitestin (kolme vuonna 2007, kolme vuonna 2008). Galwayn yliopisto aloitti tutkinnon suorittaneille tarkoitetun uuden tulkkauskoulutuksen syksyllä 2008. Ensimmäisen vuoden opinnot suoritti loppuun neljä opiskelijaa, joista yksi läpäisi toimielinten välisen akkreditointitestin kesäkuussa 2009. Nyt on käynnistymässä koulutuksen toinen vuosi. Toistaiseksi mukaan on ilmoittautunut kahdeksan opiskelijaa kieliyhdistelmillä, joihin iirin ja englannin lisäksi kuuluu ranska tai saksa.

OIKEUDELLINEN TARKASTUS

Komission oikeudellisessa yksikössä, kuten muissakin lainsäädäntöelimissä, on oikeudellisten tarkastajien ryhmä, joka pystyy työskentelemään kaikilla virallisilla kielillä. Komission tapauksessa tarkastajien joukossa on kaksi oikeudellista tarkastajaa, jotka kykenevät työskentelemään iiriksi. Tämä on linjassa muiden virallisten kielten tilanteen kanssa.

 
 

(1)Etenkin muutetut ehdotukset (EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohta) ja lausunnot Euroopan parlamentin tai neuvoston yhteispäätösmenettelyn kuluessa omaksumiin kantoihin (EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohta).

 

Kysymyksen nro 48 esittäjä Eleni Theocharous (H-0342/09)
 Aihe: Famagustan kaupungin palauttaminen
 

Aikovatko Euroopan unioni ja komissio tukea Famagustan miehitetyn kaupungin laillisten asukkaiden pyyntöä, että heidän kaupunkinsa, joka on turkkilaisarmeijan hallinnassa, palautettaisiin heille välittömästi – luottamusta rakentavana toimenpiteenä, jolla edistetään Kyproksen kysymyksen lopullista ratkaisua?

Kaupungin välittömästä palauttamisesta on määrätty vuoden 1979 huippukokouksen sopimuksissa (Kyprianou-Denktash) ja asiaa koskevissa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa.

 
  
 

On yleisen edun mukaista huolehtia Kyproksen yhdistämisestä ja siitä, että tämä nelikymmenvuotinen konflikti Euroopan maaperällä päättyy. Saaren jakoa ei voida hyväksyä Euroopan unionin sisällä.

Komissio toistaa täydellisen sitoumuksensa tukea kummankin yhteisön johtajien ponnisteluja YK:n alaisuudessa, jotta Kyproksen ongelmassa saadaan aikaan kokonaisvaltainen ratkaisu.

Koska ongelman ratkaisemiseen ja saaren yhdistämiseen on konkreettinen tilaisuus, komissio toivoo, että Varosha palautetaan pian sen laillisille asukkaille.

Jos yhteisöjen johtajat päättävät Varoshan palauttamisesta omistajilleen varhaisessa vaiheessa keinona rakentaa luottamusta, kuten arvoisa jäsen ehdottaa, he saavat komission täyden tuen.

 

Kysymyksen nro 49 esittäjä Rosa Estaràs Ferragut (H-0344/09)
 Aihe: EY:n perustamissopimuksen saaristoasemaa koskevien määräysten noudattaminen
 

Amsterdamin sopimuksen 158 artiklassa ja sopimukseen liitetyssä julistuksessa numero 30 tunnustetaan, että saaristoalueet kärsivät saaristoasemaansa liittyvistä rakenteellisista puutteista, jotka vaikeuttavat näiden alueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Julistuksessa todetaan myös, että nämä puutteet on tarpeen ottaa huomioon yhteisön lainsäädännössä ja että näiden alueiden hyväksi voidaan toteuttaa erityistoimenpiteitä, jotta alueet voitaisiin yhdentää paremmin oikeudenmukaisin edellytyksin sisämarkkinoihin. Lissabonin sopimukseen on kirjattu nämä samat määräykset, ja niitä vahvistetaan ottamalla alueellinen yhteenkuuluvuus mukaan yhtenä sopimuksen tärkeimmistä tavoitteista.

Edellä mainittua 158 artiklaa ei ole käytännössä pantu lainkaan täytäntöön. Euroopan tasolla tarvitaan erityistä integroitua politiikkaa, jonka avulla voidaan lieventää saaristoasemasta aiheutuvia haittoja ja saattaa saaristoalueet samanarvoiseen asemaan manneralueiden kanssa.

Mihin toimenpiteisiin komissio aikoo ryhtyä pannakseen täytäntöön Amsterdamin sopimuksen 158 artiklan määräykset ja saaristoasemaa koskevat Lissabonin sopimuksen määräykset, kun se tulee voimaan?

 
  
 

Saaret ja niiden maantieteellisistä erityispiirteistä (esimerkiksi kulkuyhteydet, ilmastolliset olosuhteet) johtuva huomattava erilaisuus muodostavat erityisen haasteen aluepolitiikalle.

Komissio on tietysti tietoinen tästä ja kiinnittää suurta huomiota paremman taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion saavuttamiseen Euroopassa. Komission mielestä on erittäin tärkeää turvata Euroopan unionin harmoninen ja tasapainoinen kehitys ja välttää eurooppalaisten politiikkojen pirstaloitumista.

Etenkin koheesiopolitiikka tarjoaa useita mahdollisuuksia tukea ja vahvistaa kehitystä maantieteellisiä erityispiirteitä omaavilla alueilla, kuten saarilla. Sen avulla on esimerkiksi mahdollista mukauttaa alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevan tavoitteen mukaisia yhteisrahoitusosuuksia. Lisäksi jäsenvaltiot ja alueet voivat huomioida kunkin erityisalueen erityiset sosioekonomiset ja alueelliset tunnuspiirteet muullakin tavoin, kuten eri toimintaohjelmiin sisältyvien alueellista soveltamista koskevien lausekkeiden avulla.

Muutkin yhteisön politiikat tarjoavat mahdollisuuksia erityisalueille. Esimerkiksi valtiontukisäännöt antavat mahdollisuuden tuen myöntämiseen tiettyjen alueiden taloudellisen kehityksen edistämistä varten. Tämä koskee muun muassa saaria, vuoria ja harvaan asuttuja alueita sillä edellytyksellä, että ne täyttävät tietyt ehdot.

Lisäksi ne saariyhteisöt, jotka ovat riippuvaisia kalastukseen liittyvästä toiminnasta, voivat saada tukea Euroopan kalastusrahastosta, jonka antama tuki perustuu myös alueellisiin näkökohtiin. Etenkin Euroopan kalastusrahaston neljännestä akselista on saatavilla tukea paikallisille kehitysstrategioille, joiden täytäntöönpanon avulla paikallisia kalastusyhteisöjä autetaan monipuolistamaan toimintaansa ja parantamaan elämänlaatua alueella. Strategiat voidaan kohdentaa johonkin tiettyyn ongelmaan tai ne voivat perustua saaristoalueiden alueellisiin erityisvahvuuksiin.

Alalla käytettävissä olevia välineitä voidaan tietysti vielä entisestään kehittää, jos kansalaiset oppivat hyödyntämään tai hyödyntävät jatkossakin asuinalueidensa tyypillisiä piirteitä niin suuressa määrin kuin mahdollista, kuten alueellista koheesiota käsittelevässä vihreässä kirjassa todetaan.

On kuitenkin syytä painottaa, että maantieteellinen spesifisyys ei välttämättä sinänsä ole ongelma. Tilastoista voi päätellä, että tällaiset alueet eivät missään nimessä ole sosioekonomisesti samalla viivalla. Tämän vuoksi ei ole järkeä soveltaa kaikkiin alueisiin yhtä ja samaa lähestymistapaa (esimerkiksi yleistä saaria koskevaa politiikkaa). Sitä paitsi selvä enemmistö vihreään kirjaan kantaa ottaneista katsoi, ettei kyseessä olevia alueita varten tarvita erityispolitiikkoja.

Komission on kuitenkin vielä kehitettävä käytettävissä olevia analyyttisiä välineitä (esimerkiksi tietosisältöjä, indikaattoreita, vaikutustenarviointia). Tavoitteena on vahvistaa tietoutta näiden alueiden erityispiirteistä ja pystyä ottamaan kyseiset piirteet paremmin huomioon. Euroopan unionin on saatava kattava kuva siitä, kuinka laajaa alueiden kehitysdynamiikka on, ja autettava vahvistamaan niiden suhteellisia etuja ja kilpailuetuja.

Tästä syystä komissio on laatinut työasiakirjan "Territories with specific geographical features" (maantieteelliset erityisalueet), joka on tarkoitus julkaista myöhemmin tänä syksynä. Lisää aineksia pohdintaan voidaan odottaa tulevasta ESPONin (European Spatial Planning Observation Network) tutkimuksesta "A European perspective on specific types of territories".

Näiden kahden tutkimuksen pitäisi auttaa komissiota laatimaan ehdotuksia lisätoimenpiteiksi, joiden avulla tilannetta maantieteellisillä erityisalueilla, etenkin saarilla, voidaan vielä parantaa.

 

Kysymyksen nro 50 esittäjä Anne E. Jensen (H-0345/09)
 Aihe: Kolmansista maista saapuvien lentomatkustajien vaihdot
 

Kun lentomatkustajat EU:n ulkopuolisista maista matkustavat jäsenvaltioon, he joutuvat monissa tapauksissa ensiksi vaihtamaan konetta toisessa jäsenvaltiossa ja jatkamaan sen jälkeen määränpäähänsä. On kuitenkin olemassa esimerkkitapauksia, että kolmansista maista saapuville matkustajille ei ole myönnetty vaihto-oikeutta, vaikka määränpäänä olevan jäsenvaltion viisumivaatimukset ovat kunnossa. Eräässä tietyssä tapauksessa kolmannen valtion kansalaiselta pääsy EU:n alueelle evättiin jälkeenpäin vielä kuudeksi kuukaudeksi.

Katsooko komissio, että oikeus koneen vaihtamiseen pitäisi järjestää, jos määränpäänä olevan jäsenvaltion viisumivaatimukset on täytetty?

Katsooko komissio, että perusoikeutta vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella rikotaan, jos jäsenvaltion viranomaiset estävät koneen vaihdon yhteydessä kolmannen maan kansalaista pääsemästä määränpäähänsä?

Aikooko komissio huolehtia siitä, että kolmansien maiden kansalaisilta ei mielivaltaisesti evätä pääsyä lopulliseen määränpäähänsä? Katsooko komissio, että jos koneen vaihtaminen evätään, tällaiselle toiminnalle täytyy olla vankat perusteet, ja että päätöksestä on voitava valittaa?

 
  
 

Ulkorajojen ylittämiseen sovellettavat säännöt ja kolmansien maiden kansalaisten pääsyä jäsenvaltioihin koskevat ehdot sisältyvät henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 15. maaliskuuta 2006 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 562/2006(1).

Schengenin rajasäännöstö kunnioittaa perusoikeuksia ja noudattaa etenkin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita. On syytä korostaa, että perusoikeuskirjan 45 artiklassa vahvistettu oikeus vapaaseen liikkuvuuteen ilman ehtoja koskee ainoastaan unionin kansalaisia eikä kolmansien maiden kansalaisia. Kolmansien maiden kansalaisten oikeus vapaaseen liikkuvuuteen pätee vain siinä määrin, kuin yhteisön lainsäädännön erityissäännöksissä sallitaan.

Kun matkustajat tulevat EU:n ulkopuolelta ja ennen kuin he siirtyvät sisäiselle jatkolennolle, heille on Schengenin rajasäännöstön 7 artiklan mukaisesti säännönmukaisesti tehtävä rajatarkastus, jonka avulla pyritään varmistamaan, että Schengenin rajasäännöstössä määritellyt maahantuloedellytykset täyttyvät. Edellytyksiin kuuluu etenkin se, että matkustajalla on voimassa oleva matkustusasiakirja, että hänellä on − vaatimusten sitä edellyttäessä − voimassa oleva viisumi, josta käy ilmi oleskelun tarkoitus ja olosuhteet, ettei hänestä ole ilmoitusta Schengenin tietojärjestelmässä ja ettei hänen katsota voivan vaarantaa yleistä järjestystä.

Schengenin rajasäännöstön liitteessä I on yksityiskohtainen ei-tyhjentävä luettelo maahanpääsyn tueksi esitettävistä asiakirjoista, joita rajavartija voi pyytää kolmannen maan kansalaiselta selvittääkseen 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttymisen.

Sen perusteella viisumin olemassaolo tai sen puuttuminen on eräs mutta ei ainoa edellytys, joka rajavartijoiden on otettava huomioon rajatarkastuksia tehtäessä.

13 artiklassa säädetään, että pääsy jäsenvaltioiden alueelle on evättävä kolmannen maan kansalaiselta, joka ei täytä kaikkia 5 artiklan 1 kohdassa säädettyjä maahantuloedellytyksiä. Pääsy voidaan kuitenkin evätä vain perustellulla päätöksellä, jossa ilmoitetaan epäämisen täsmälliset syyt. Henkilöillä, joiden pääsy on evätty, on oikeus hakea – kansallisen lainsäädännön mukaisesti – muutosta kansallisen viranomaisen päätökseen, joka koskee pääsyn epäämistä.

Näin ollen Schengenin rajasäännöstössä noudatetaan täysin henkilöiden oikeutta hakea kielteiseen päätökseen muutosta muutoksenhakuelimissä.

Arvoisan jäsenen antamien tietojen perusteella ja yksityiskohtaisempien tietojen puuttuessa (esimerkiksi tiedot siitä, minkä valtioiden kansalaisista ja mistä jäsenvaltioista on kyse ja millä perustein kansalliset viranomaiset epäsivät pääsyn), komissio ei kykene arvioimaan, onko edellä mainittuja Schengenin rajasäännöstön sääntöjä rikottu tapauksessa, johon arvoisa jäsen viittaa.

 
 

(1)EUVL L 105, 13.4.2006.

 

Kysymyksen nro 51 esittäjä Georgios Toussas (H-0347/09)
 Aihe: France Telecomin työntekijöiden itsemurhat
 

Yksityistetyssä ranskalaisyrityksessä France Telecomissa tapahtuneiden traagisten itsemurhien määrä on noussut hälyttävään lukuun; 24 työntekijää on riistänyt hengen itseltään, koska he eivät kestäneet kyseisessä ranskalaisessa monikansallisessa yrityksessä, ja kaikissa monopolistisissa yritysryhmissä yleensä, vallitsevia "keskiaikaisia" työoloja. Nämä itsemurhat ovat pahamaineisen "joustoturvan" yleistyneen soveltamisen, työsuhteiden heikentämisen ja joustavoittamisen, työnteon tuhoisan tehostamisen sekä sen ahdistuksen ja turvattomuuden traagista tulosta, jota työntekijät tuntevat laukkaavan työttömyyden maalaamaan synkän tulevaisuudenkuvan edessä. Tämä politiikka edustaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden – esimerkiksi Kreikassa sekä Nea Dimokratian että Pasokin hallitusten tekemää – perustavaa poliittista valintaa.

Kysyn komissiolta seuraavaa: Katsooko se, että EU:n politiikka, jolla "joustoturvaa" yleistetään, työsuhteista tehdään joustavampia, kollektiiviset työehtosopimukset hylätään, kaikki työntekijöitä suojeleva lainsäädäntö kumotaan tai sitä rikotaan, hyödyttää työntekijöitä, vai palveleeko se vain ja yksinomaan yritysten kilpailukykyä ja voiton tuottamista, ja uhraako se jopa työntekijöiden hengen voitontuoton nimissä?

 
  
 

Komissio painottaa, että joustoturvaa ei pitäisi sekoittaa joustavuuteen tai politiikkaan, joka on tarkoitettu tekemään työntekijöiden lomauttaminen helpommaksi. Joustoturvan päätavoitteena on päinvastoin lisätä työllisyysturvaa. Näin tapahtuu tukemalla sen avulla siirtymistä uuteen työhön siten, että siirtyminen tapahtuu työntekijöiden kannalta mahdollisimman turvallisesti ja että varmistetaan niin pitkälle kuin mahdollista, että siirtyminen merkitsee etenemistä uralla.

Joustoturvaan liittyy erilaisia toimia, joiden avulla ihmisille tarjotaan sopivaa tukea työelämässä pysyttelemistä tai nopeasti takaisin työelämään palaamista varten heidän menettäessään työpaikkansa. Tavoitteena on löytää oikeanlainen tasapaino turvallisuuden ja joustavuuden välille: kumpikin osatekijä on joustoturvan kannalta olennainen, ja ne molemmat ovat tarpeen, jos työntekijöitä on tarkoitus tukea tehokkaasti ja yrityksille on tarkoitus tehdä työpaikkojen muokkaaminen ja luominen helpommaksi.

Jäsenvaltioiden joulukuussa 2007 hyväksymissä työelämän joustoturvan yleisissä periaatteissa painotetaan, että riittävään sopimuksiin liittyvään joustavuuteen on liityttävä turvattu siirtyminen työstä toiseen. Joustoturvan soveltaminen ei tarkoita keskeisten työehtosopimusten kumoamista tai työntekijöitä suojaavasta lainsäädännöstä luopumista. Kyse on oikeanlaisten toimenpiteiden löytämisestä ja siitä, että kaikki keskeiset toimijat, työmarkkinaosapuolet mukaan luettuna, saadaan aktiivisesti osallistumaan hankkeeseen ja tukemaan sitä. Joustoturvan käsitteen kannalta olennainen merkitys on myös korkealaatuisten tuotantotyöpaikkojen ja työn järkevän organisoinnin edistämisellä, ja kaikkien tärkeimpien toimijoiden välinen yhteistyö ja heidän osallisuutensa ovat edellytys sille, että lähestymistapa toimii asianmukaisesti.

Komissio uskoo, että joustoturvalla on keskeinen merkitys, jos työmarkkinapolitiikassa aiotaan vastata haasteisiin, jotka EU:lla on edessään. Kesäkuussa 2009 kokoontunut Eurooppa-neuvosto ja talous- ja sosiaalikomitea ovat vahvistaneet, että joustoturva on oikea menettelytapa kriisin torjumiseksi ja elpymisen vauhdittamiseksi. Talous- ja sosiaalikomitean äskettäin antamassa lausunnossa(1) painotetaan joustoturvan keskeistä roolia työttömyyden vähentämisessä.

 
 

(1)CCMI/66 - CESE 794/2009.

 

Kysymyksen nro 52 esittäjä Georgios Papanikolaou (H-0348/09)
 Aihe: Alaikäisten virtuaalinen häirintä internetissä (cyberbullying)
 

Helmikuun 10. päivänä 2009, kansainvälisenä turvallisemman internetin teemapäivänä, EU aloitti internetissä tapahtuvaa alaikäisten häirintää (cyberbullying) koskevan tiedotuskampanjan. Tämän kampanjan puitteissa sekä julkisilla että yksityisillä televisiokanavilla esitetään koko vuoden 2009 ajan lyhyttä videofilmiä, jonka tarkoituksena on rohkaista lapsia säilyttämään kontrolli internetiä käyttäessään. Internetissä esiintyvä terrorismi, jonka uhreina mutta myös harjoittajina on koululaisia, on merkittävä ongelma, joka koskee kaikkia EU:n jäsenvaltioita. Komissio on pyrkinyt – ja tässä pyrkimyksessä onnistunutkin – siihen, että internetissä toimivat yritykset allekirjoittaisivat sopimuksen, jossa ne sitoutuvat osaltaan edistämään internetiä käyttävien alaikäisten tehokkaampaa suojelua. Kun otetaan huomioon, että tämän sopimuksen aikaansaaminen on vain ensimmäinen askel internetiä käyttävien alaikäisten suojelussa, voisiko komissio vastata seuraaviin kysymyksiin:

Mitä muita toimia komissio aikoo toteuttaa? Katsooko se, että koulu instituutiona pystyy toimimaan ratkaisevassa osassa internetissä harjoitettavan nuorten välisen väkivallan rajoittamisessa ja torjumisessa? Jos pystyy, niin millä tavoin?

 
  
 

Vastauksena arvoisan jäsenen esittämään kysymykseen komissio toteaa, että helmikuussa 2009 käynnistetty kampanja verkkokiusaamisen torjumiseksi on ollut menestys. Tietoiskua on esitetty televisiossa ja sitä on levitetty myös internetin avulla: kampanjaan osallistui yli 200 kansallista ja alueellista tv-kanavaa ja 230 verkkosivustoa. Tietoiskun avulla nuoria valistettiin verkkokiusaamisesta ja mahdollisuudesta kertoa siitä eteenpäin.

18 johtavan sosiaalisten verkkosivustojen ylläpitäjäyhtiön helmikuussa 2009 allekirjoittama itsesääntelysopimus turvallisemman sosiaalisen verkostoitumisen periaatteista ("Safer Social Networking Principles") on tärkeä prosessi kohti internetiä käyttävien lasten turvallisuuden ja yksityisyyden parantamista. Helmikuun jälkeen sopimukseen on liittynyt kaksi muuta yhtiötä, espanjalainen Tuenti ja virolainen Rate. Tähän mennessä 19 yhtiötä on toimittanut komissiolle omia ilmoituksia, joissa selvitetään, miten ne panevat sopimuksen täytäntöön turvallisuutta koskevassa politiikassaan. Nämä tiedot ovat nyt julkisesti saatavilla.

Komissio on tilannut tämän vapaaehtoisuuteen perustuvan sopimuksen täytäntöönpanoa koskevan riippumattoman arvioinnin, joka on tarkoitus julkaista turvallisemman internetin teemapäivänä 9. helmikuuta 2010. Arvioinnissa keskitytään siihen, miten hyvin yritysten politiikassa noudatetaan sopimuksen mukaisia periaatteita ja siihen, miten tehokasta alaikäisten suojelu on. Komissio tekee raportin perusteella johtopäätöksiä ja antaa sen jälkeen tarvittaessa ehdotuksia uusiksi säännöiksi.

Vastatakseen tarpeeseen ryhtyä konkreettisiin toimiin koulukiusaamisen ja yhä suuremmaksi ongelmaksi muodostumassa olevan verkkokiusaamisen torjumiseksi komissio on rahoittanut ja rahoittaa myös jatkossa Daphne-ohjelman avulla useita hankkeita, joilla puututaan kaikkiin kiusaamisen muotoihin. Kiusaamiseen on itse asiassa alettu kiinnittää viime vuosina yhä enemmän huomiota ja käynnissä on useita mielenkiintoisia hankkeita, joiden toteuttaminen on vielä kesken. Koulukiusaamiseen liittyvien hankkeiden tuloksista on kerrottu Daphne-ohjelmaan liittyvässä julkaisussa "Väkivalta koulussa" ja verkkoväkivaltaa on käsitelty etenkin julkaisussa "Väkivalta ja teknologia". Julkaisut löytyvät "Daphne Toolkit" -sivustolta seuraavasta osoitteesta:

http://ec.europa.eu/justice_home/daphnetoolkit/html/booklets/dpt_booklets_en.html"

Tämän lisäksi komissio ryhtyi vuonna 2004 nuorisorikollisuuteen keskittyvän Eurooppalaisen rikoksentorjuntaverkoston aloitteesta toteuttamaan tutkimusta kouluissa käyttöön otetuista hyvistä käytänteistä kiusaamisen estämiseksi ja vähentämiseksi.

Komissio uskoo, että lasten internetin käytön turvallisemmaksi tekeminen on julkisten viranomaisten, vanhempien, koulujen ja internetalalla toimivien yhteisvastuulla. Jo nyt tietoisuuden lisäämiseen keskittyvien keskusten yhtenä tehtävänä on Safer Internet -ohjelman avulla tiedottaa opettajille ja koululaisille internetin riskeistä ja siitä, miten niitä voi välttää − joillakin keskuksista on erityisiä opettajille suunnattuja koulutusohjelmia tähän tarkoitukseen. Koulu paikkana, jossa kaikki lapset on mahdollista tavoittaa, on eräs keskeisistä painotuksistamme. Tämän vuoksi komissio järjestää 22.−23. lokakuuta 2009 Luxemburgissa konferenssin, jonka aiheena on verkkoturvallisuuden edistäminen kouluissa. Konferenssin osana järjestetään myös nuorten paneelikeskustelu ja opettajien paneelikeskustelu. Odotan konferenssin jälkeen saavani arvion siitä, mikä turvallisempaan internetinkäyttöön valmentavan koulutuksen taso Euroopassa on, sekä komissiolle ja muille sidosryhmille suunnattuja suosituksia siitä, miten kouluissa voidaan edistää tehokasta turvallisempaan internetinkäyttöön tähtäävää opetusta.

 

Kysymyksen nro 53 esittäjä Ivo Belet (H-0349/09)
 Aihe: Korkeat sähkönhinnat Belgiassa
 

Voiko komissio kertoa, mitkä ovat Belgiassa yksityisiltä henkilöiltä ja yrityksiltä perityt keskimääräiset sähkönhinnat ja miten kyseiset hinnat vertautuvat naapurimaissa sovellettuihin hintoihin?

Yhtyykö komissio käsitykseen, jonka mukaan sähkön suhteellisen korkea hinta Belgiassa johtuu kilpailun puutteesta maan sähkömarkkinoilla?

Onko komissio yhtä mieltä siitä, että käytöstä poistettavien ydinvoimaloiden käyttöiän pidentäminen luo rahoituksellista liikkumavaraa, jonka ansiosta kuluttajilta perittyjä korkeita hintoja voidaan alentaa huomattavasti?

Voiko komissio ilmoittaa, kuinka suuri on sen laskelmien mukaan ydinvoiman käytön jatkamisesta saatava kokonaishyöty, mikäli oletetaan, että kolme ydinvoimalaa jatkaa sähkön tuottamista?

Aikooko komissio tukea myös aloitteita, joilla pyritään siihen, että ydinvoimaloiden käyttöiän pidentämisen tuottama "osinko" sijoitetaan sekä sähkönhinnan alentamiseen että uusiutuvien energialähteiden edistämiseen?

 
  
 

Vuoden 2008 vertailuraportti(1) osoitti, että öljyn hintojen noustessa kansainvälisillä markkinoilla myös sähkönhinnat nousivat, vaikka sähkönhinnan muutokset vaihtelivat suuresti jäsenvaltiosta toiseen. Raportista käy ilmi, että kotitalouksien sähkönhinta ja teollisuussähkön hinta nousivat etenkin joissakin jäsenvaltioissa, joihin Belgiakin kuuluu. Luvuista käy lisäksi ilmi, että kotitalouksille ja teollisuusasiakkaille koituvat loppukäyttäjähinnat Belgiassa (ALV ja verot mukaan luettuna) olivat EU:n korkeimpia.

Jäsenvaltioiden erot sähkönhinnoissa selittyvät useilla tekijöillä. Ensinnäkin sähkön tuotantokustannuksissa on eroja, jotka liittyvät tuottajien käyttämiin erilaisiin energialähdeyhdistelmiin. Toinen vaikuttava tekijä on riittävän tuotantokapasiteetin ja rajat ylittävän siirtokapasiteetin olemassaolo. Kolmanneksi asiaan liittyy olennaisesti se, missä määrin tukku- ja vähittäismarkkinoilla vallitsee kilpailu.

Belgian sähkömarkkinat ovat edelleen erittäin keskittyneet. Komissio pani aivan äskettäin merkille Belgian kansallisten kilpailuviranomaisten päätöksen käynnistää kahden suurimman sähköntuottajan tiloissa tarkastuksia, joista ei ollut ilmoitettu etukäteen. Toistaiseksi komissio ei ole vielä saanut tietoja tarkastusten tuloksista. Komissio tutkii parhaillaan, onko GDF Suez (Electrabel) mahdollisesti käyttänyt väärin hallitsevaa asemaansa Belgian sähkömarkkinoilla merkittävien teollisten käyttäjien osalta. Lisäksi komissio tutkii, millainen vaikutus sulautumisilla ja yritysostoilla mahdollisesti on kilpailuun Belgian sähkömarkkinoilla.

Suljettavaksi suunniteltujen ydinvoimaloiden käynnissä pitämistä koskeva päätös (arvosteltiinpa sitä tai ei) merkitsee sitä, että enemmän tuotantokapasiteettia on käytettävissä kuluttajien kysynnän tyydyttämiseen. Tämä saattaa tulevaisuudessa laskea hintoja enemmän kuin mikä olisi ollut mahdollista, jos tätä kapasiteettia ei enää olisi käytettävissä.

Komissio ei pysty määrittelemään belgialaisten ydinvoimaloiden eliniän pidentämisestä aiheutuvaa windfall-voittoa, koska sen lisäksi, että asia ei kuulu sen toimialaan, sillä ei ole mahdollisuutta tutustua tietoihin, joita vaadittavan laskutoimituksen suorittamiseen tarvitaan.

Jos toimivaltaiset kansalliset viranomaiset antavat ydinvoimaloita omistavalle yhtiölle luvan niiden toiminnan jatkamiseen, on viranomaisten asia neuvotella kyseisen yhtiön kanssa toiminnan jatkamisen edellytyksistä. On selvää, että kaikkien toimenpiteiden on oltava yhteensopivia sisämarkkinoita koskevien sääntöjen ja EY:n perustamissopimuksessa vahvistettujen kilpailusääntöjen kanssa.

 
 

(1)KOM (2009) 115 lopullinen, joka on julkaistu seuraavalla komission internetsivustolla:
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2009:0115:FIN:FR:PDF.

 

Kysymyksen nro 54 esittäjä Laima Liucija Andrikienė (H-0351/09)
 Aihe: Perinpohjaisten ja laaja-alaisten vapaakauppasopimusten tekeminen Itä-Euroopan kumppaneiden kanssa
 

EU on käynnistänyt itäisen kumppanuuspolitiikan ja sitoutunut täten pyrkimään perinpohjaisten ja laaja-alaisten vapaakauppasopimusten tekemiseen kuuden itäeurooppalaisen naapurivaltionsa kanssa. Nämä valtiot ovat Valko-Venäjä, Ukraina, Moldova, Georgia, Azerbaidžan ja Armenia. Tehdäänkö kyseiset sopimukset lähivuosien aikana?

Missä vaiheessa Ukrainan vapaakauppasopimusneuvottelut ovat? Milloin voimme odottaa sopimuksen aikaansaamista? Mikä on EU:n kanta Ukrainan vaatimuksiin maataloustuotteiden sisällyttämisestä sopimukseen? Onko perusteltua väittää, että Ukrainan kanssa käytävät neuvottelut toimivat esimerkkinä muiden itäisen kumppanuuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden neuvotteluille?

 
  
 

Kuten Prahassa 7. toukokuuta 2009 annetussa yhteisessä julkilausumassa todetaan, itäisen kumppanuuden pääasiallinen päämäärä on "luoda tarvittavat olosuhteet Euroopan unionin ja asianomaisten kumppanimaiden poliittisen lähentymisen ja taloudellisen yhdentymisen vauhdittamiseksi".

Kahdenvälisen yhteistyön olisi pohjustettava uudenlaisia assosiaatiosopimuksia, joihin liittyy myös syvien ja laajojen vapaakauppa-alueiden perustaminen tai perustamiseen pyrkiminen.

Näiden vapaakauppa-alueiden toteuttamiselle ei ole asetettu määräaikaa, vaan kunkin valtion valmiutta arvioidaan erikseen. Päätös neuvottelujen aloittamisesta EU:n ja itäisen kumppanin välillä tehdään sen jälkeen, kun vaaditut edellytykset täyttyvät eli

− kumppani on päässyt Maailman kauppajärjestön (WTO) jäseneksi

− tulevan vapaakauppa-alueen kannattavuus on todistettu perusteellisen toteutettavuustutkimuksen avulla

− kumppani on vahvistanut jakavansa tulevan vapaakauppa-alueen osalta kunnianhimoisen tavoitteen "syvä ja laaja"

− kumppani täyttää edellytykset neuvotella syvästä ja laajasta vapaakauppa-alueesta ja kykenee panemaan siitä seuraavat sitoumukset täytäntöön kestävällä tavalla.

Komissio valmistelee parhaillaan 14.−15. syyskuuta 2009 kokoontuneen neuvoston päätelmien mukaisesti ohjeita, joiden perusteella kaikkien kolmen Etelä-Kaukasian valtion − Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian − kanssa voidaan neuvotella assosiaatiosopimus, johon sisältyy esimerkiksi syvän ja laajan vapaakauppa-alueen perustaminen tai perustamiseen pyrkiminen. Vastaavat neuvotteluohjeet Moldovan kanssa käytäviä neuvotteluja varten hyväksyttiin jo aiemmin vuonna 2009. Neuvottelut voivat alkaa, kun edellä mainitut edellytykset täyttyvät.

Neuvottelut Ukrainan kanssa perustettavasta syvästä ja laajasta vapaakauppa-alueesta alkoivat vuonna 2008, vuosi sen jälkeen, kun neuvottelut assosiaatiosopimuksen poliittisista ja yhteistyöhön liittyvistä osista oli käynnistetty, sillä Ukraina liittyi Maailman kauppajärjestöön vasta toukokuussa 2008. Vapaakauppa-alue Ukrainan kanssa on osa yleistä assosiaatiosopimusta Ukrainan kanssa ja sen avulla on tarkoitus syventää Ukrainan pääsyä eurooppalaisille markkinoille ja rohkaista eurooppalaisiin lisäsijoituksiin Ukrainassa. Vapaakauppa-alueesta Ukrainan kanssa tulee syvä ja laaja eli se tarjoaa kattavan rajat ylittävän lähestymistavan taloudelliselle integraatiolle ja kattaa olennaisilta osin kaiken tavaroiden ja palvelujen kaupan. Lisäksi sopimukseen liittyy määräyksiä kaupan ja taloudellisten sitoumusten täytäntöönpanosta, mukaan luettuna konkreettiset tavoitteet lainsäädännön lähentämiseen yhteisön säännöstöä vastaavaksi. Neuvottelut ovat monimutkaiset ja vaativat korkeaa asiantuntemuksen tasoa, mikä on todellinen haaste ukrainalaisille ja EU:lle. Komissio odottaa, että vapaakauppa-aluetta koskevista neuvotteluista muiden itäisen kumppanuuden piiriin kuuluvien valtioiden kanssa tulee yhtä lailla vaativia.

Vapaakauppa-aluetta koskevien neuvottelujen kahdeksas neuvottelukierros käytiin Brysselissä 5.−9. lokakuuta. Sekä EU että Ukraina ovat edelleen sitoutuneita saattamaan neuvottelut mahdollisimman nopeasti päätökseen.

 

Kysymyksen nro 55 esittäjä Jacek Włosowicz (H-0353/09)
 Aihe: Pakistanin siviilihallitus
 

Pakistanissa on vaaleilla valittu siviilihallitus. Katsooko komissio, että siviilihallituksella on maa täysin hallinnassaan vai katsooko komissio, että todellinen valta maassa on entiseen tapaan Pakistanin armeijalla?

 
  
 

Euroopan komissio on sitoutunut rankentamaan Pakistanin kanssa lujat ja pitkäkestoiset suhteet. Komissio uskoo, että EU:n olisi alettava tehdä Pakistanin kanssa läheistä yhteistyötä useilla yhteisen edun mukaisilla aloilla, mukaan luettuina poliittiset ja alueelliset kysymykset, demokratia ja ihmisoikeudet, turvallisuuskysymykset, kauppa ja kehitysapu.

Hallinnon vahvistaminen ja etenkin demokraattiset maalliset instituutiot ovat tämän lähestymistavan kannalta keskeisiä tekijöitä. Tätä seikkaa painotettiin EU:n ja Pakistanin välisessä huippukokouksessa kesäkuussa 2009. Huippukokouksen yhteinen tiedonanto tarjoaa etenemissuunnitelman suhteiden kehittämiselle edelleen.

Ensimmäistä kertaa vuosiin vastapuolenamme Pakistanissa on demokraattisesti valittu hallitus. Komission päätavoitteena on antaa poliittista ja aineellista tukea maan demokraattiselle hallitukselle.

Myönteistä kehitystä on tapahtunut. Pakistanin hallitus on nyt ryhtynyt päättäväisiin toimiin kapinallisia vastaan Malakandin alueella, Swatin laakso mukaan luettuna, minkä pitäisi osaltaan lisätä vakautta alueella.

Välittömänä haasteena on nyt lunastaa komission antamat lupaukset ja avustaa Malakandin alueen jälleenrakentamisessa. Humanitaarista apua varten myönnetyn 72 miljoonan euron lisäksi komissio on tähän mennessä myöntänyt 52 miljoonaa euroa kunnostukseen ja jälleenrakennukseen. Lisäksi se tehostaa parhaillaan turvallisuusalan uudistukseen, vaalijärjestelyihin ja ihmisoikeusvuoropuhelun vahvistamiseen liittyviä ponnisteluja.

Komissio kannustaa Pakistania lujittamaan siirtymistä vakaaseen demokratiaan siten, että sotilashallinnon aika on lopullisesti takanapäin. Oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistamiseksi on otettu merkittäviä askelia. Keskeisiä hallintoon liittyviä institutionaalisia rakenteita, mukaan luettuna vastuuta parlamenttia kohtaan, on tarpeen vahvistaa lisää.

Komissio on valmis tukemaan tätä prosessia niiden suositusten mukaisesti, joita EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunta antoi helmikuussa 2008 pidettyjen vaalien jälkeen.

Pakistanin päättäväinen halu osoittaa, että valtio pystyy tarjoamaan tehokkaan ja puolueettoman oikeuslaitoksen ja kukistamaan vaivana olevan korruption, on keskeisen tärkeää sen pyrkiessä ääriainesten taltuttamiseen ja demokratian lujittamiseen.

 

Kysymyksen nro 56 esittäjä Tadeusz Cymański (H-0355/09)
 Aihe: Punjab
 

Intian osavaltio Punjab on esimerkki vapaamielisestä yhteiskunnasta, jossa harjoitetaan monia uskontoja ja joka on asettunut vastustamaan terrorismia ja sitoutunut demokratian edistämiseen. Aikooko komissio (ja millä tavoin) vaikuttaa Euroopan valtioihin, jotta ne eivät tukisi Khalistanin ääriryhmiä, jotka pyrkivät järkyttämään Intian Punjab-osavaltion vakautta uskonnon vuoksi?

 
  
 

On pantava merkille, että tilanne Intiassa sijaitsevassa Punjabin osavaltiossa, jota väkivalta runteli yli 15 vuoden ajan 1980-luvulla, normalisoitui sen jälkeen, kun liike kukistettiin 1990-luvun puolivälissä. Sen jälkeen, kun aluetta oli hallittu suoraan New Delhistä käsin, demokratisoitumisprosessi herätettiin vuonna 1997 menestyksellisesti henkiin demokraattisesti valitun hallituksen avulla. Viimeisissä valtiollisissa vaaleissa vuonna 2007 Akali Dal -puolue (joka ajaa yksinomaan sikhien etua) pääsi uudelleen vallankahvaan.

Huolimatta satunnaisista raporteista, jotka liittyvät sikhien aktivismia palvelevan verkoston olemassaolosta aiheutuviin vaaroihin, komission arvio on, että kansa ei enää seiso sen ideologian takana, joka viidentoista vuoden ajan kannusti väkivaltaan Punjabissa.

Näin ollen Euroopan valtioita ei ole tarpeen taivutella olemaan tukematta Khalistanin ääriaineksia. Joka tapauksessa on ensisijaisesti Intian asia ryhtyä toimiin, jos se kantaa millään tavalla huolta asiasta. Lopuksi on kuitenkin vielä muistutettava siitä, että Intia on hiljattain pitänyt EU:n jäsenvaltioiden aikanaan osoittamaa solidaarisuutta sekä kiitoksen arvoisena että hyödyllisenä.

 

Kysymyksen nro 57 esittäjä Ryszard Czarnecki (H-0356/09)
 Aihe: Ilmaisunvapaus ja separatistiset pyrkimykset Intiassa
 

Mitä toimenpiteitä komissio aikoo toteuttaa varmistaakseen ilmaisuvapauden oppositiolle ja erilaisille poliittisille näkemyksille Intian rajaprovinsseissa ja samalla varmistaakseen, että tätä vapautta ei käytetä separatististen pyrkimysten tukemiseen Intian valtiota vastaan?

 
  
 

Ilmaisuvapaus on perustavanlaatuinen oikeus, jonka sekä EU että Intia ovat tunnustaneet. Vastuu sen varmistamisesta, että ilmaisuvapautta ei käytetä väärin separatististen liikkeiden tukemiseen Intiassa, kuulunee ensisijaisesti kuitenkin Intian hallitukselle ja sen sisällä Intian sisäministeriölle.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö