Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 26. marraskuuta 2009 - Strasbourg

9. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

- Päätöslauselmaesitys: Länsi-Balkanin maita, Islantia ja Turkkia koskeva vuoden 2009 laajentumisstrategia (B7-0185/2009)

  Cristian Dan Preda (PPE). – (RO) Haluan ennen kaikkea todeta, Gabriele Albertini on tehnyt tämän mietinnön laatimisessa erittäin laadukkaasta työtä. Haluan myös sanoa, että äänestin tämän ehdotuksen puolesta, sillä laajentuminen on EU:lle merkittävä poliittinen ele. Lisäksi haluan huomauttaa, että olen äänestänyt poliittisesta ryhmästäni poikkeavalla tavalla useissa, käytännössä Kosovoon liittyvissä kohdissa, sillä kantani Kosovon suhteen poikkeaa useimpien jäsenvaltioiden kannasta. Äänestin siis tämän vuoksi poikkeavalla tavalla 19 artiklan tarkistuksesta 17, tarkistuksesta 22, tarkistuksesta 24 ja myös 10 kohdan 4 viitteen jälkeen.

Pidän laajentumista edelleen erittäin tärkeänä, mutta katson samalla, että viiden jäsenvaltion ilmaisemat eriävät näkemykset on myös otettava huomioon.

  María Muñiz De Urquiza (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, espanjalaisen sosialistivaltuuskunnan Kosovoa koskevat äänet tukevat kansainvälistä Kosovon yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen tunnustamatta jättämistä.

  Dimitar Stoyanov (NI). – (BG) Äänestin laajentumisstrategiaa koskevaa päätöslauselmaesitystä vastaan, sillä siinä annetaan Turkille aiheetonta tunnustusta edistymisestä Kööpenhaminan kriteerien suhteen. En näe merkkejä tällaisesta kehityksestä. Hyvät parlamentin jäsenet, koettakaa ymmärtää, että Turkki on valtio, joka syyllistyi alle 100 vuotta sitten kansanmurhaan alueellaan asuvia ryhmiä vastaan ja vastikään Turkin vallasta vapautuneita ryhmiä vastaan. Kansanmurha jatkuu Turkissa yhä, ja Turkin väestö ja päättäjät ovat ylpeitä siitä. Turkki tuki 20 vuotta sitten terroristijärjestöjä ja toimi terroristien lähtömaana. Sillä on yhä tänä päivänä läheiset yhteydet terroristijärjestöihin. Jos te haluatte Euroopan unionin jäseneksi valtion, joka on yhä ylpeä kansanmurhista ja joka tukee terrorismia, niin hyväksykää se kaikin mokomin. Itse vastustan sitä ehdottomasti.

Puhetta johti
varapuhemies Rainer WIELAND

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta, mutta haluan tässä yhteydessä vielä nostaa esille yhden tärkeän asian.

Minun mielestäni meidän pitää Euroopan parlamentissa ja Euroopan unionissa huolehtia siitä, että kaikki Euroopan unionin jäsenyyttä tavoittelevat valtiot noudattavat Kööpenhaminan kriteereitä. On erittäin tärkeää huolehtia siitä, että ihmisoikeudet, demokratia, mielipiteenvapaus ja oikeusjärjestys voivat toteutua.

Tänään äänestimme myös naisten oikeuksista ja sen puolesta, että naisilla on oikeus väkivallattomaan elämään. Minusta tässä yhteydessä on erittäin tärkeää huolehtia siitä, että myös naisten ja lasten oikeudet toteutuvat kaikissa niissä valtioissa, jotka haluavat liittyä Euroopan unioniin.

Korostan tässä ennen muuta Turkkia. Turkin täytyy toteuttaa nopeita uudistuksia ja muutoksia, jotta se on valmis liittymään Euroopan unioniin, joskin en itse jaksa uskoa, että se tapahtuu meidän elinaikanamme. Tärkeintä kuitenkin on, että me Euroopan unionissa pidämme kiinni yhteisesti sovituista pelisäännöistä, Kööpenhaminan kriteereistä.

  Martin Kastler (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, myös minä äänestin mietintöä vastaan, sillä katson, että Turkin on täytettävä kaikki kriteerit, ennen kuin sille voidaan antaa tällaista myönteistä lausumaa. Haluan erityisesti muistuttaa Kyproksen ja Turkin välisestä rajariidasta, jota ei ole tänäkään vuonna saatu ratkaistua, sekä Kyproksen laittomasta miehityksestä, joka jatkuu yhä. En halunnut kuitenkaan äänestää muita ehdokasvaltioita vastaan. Erityisesti ajattelen Balkanin alueen valtioita, jotka ovat puolestani tervetulleita Euroopan parlamenttiin niin pian kuin mahdollista.

- Päätöslauselmaesitys: Naisiin kohdistuvan väkivallan poistaminen (B7-0139/2009)

  Filip Kaczmarek (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, en äänestänyt tästä päätöslauselmasta, vaikka kyse onkin tärkeästä ja jopa erittäin tärkeästä asiasta. En ymmärrä, mistä syystä naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista käsitellään yhdessä lisääntymiseen liittyvien valintojen kanssa. Osa tästä aiheesta eilen esitetyistä puheenvuoroista oli täyttä hölynpölyä. Jäsen Senyszyn syytti katolista kirkkoa naisten alistamisesta.

Tällaiset väitteet ovat täysin absurdeja. Puolassa ei ole kunniamurhia, tyttöjen ympärileikkaukset eivät ole yleinen käytäntö, meillä ei harjoiteta valikoivia abortteja, väliaikaisia avioliittoja ei ole, eikä ketään kivitetä todellisista tai väitetyistä aviorikoksista. Lainsäädäntö ei millään tavoin syrji naisia, ja kaikki tahot, niin kansalaiset kuin katolinen kirkkokin, tuomitsevat naisiin kohdistuvan väkivallan kaikki muodot. Tällaisia äärimmäisyyksin meneviä väitteitä ei onneksi löytynyt itse päätöslauselmasta, joten katsoin tarpeelliseksi ainoastaan jättää äänestämättä.

  Tiziano Motti (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, äänestin naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskevan päätöslauselmaehdotuksen puolesta. Omistan ääneni niille lähes 7 miljoonalle italialaisnaiselle, jotka joutuvat miesten väkivallan kohteeksi joka vuosi. Omistan sen myös kaikille muille samasta tilanteesta kärsiville naisille Euroopassa.

Toisinaan meillä on houkutus ajatella, että kyse on yhteiskunnan reuna-alueiden ilmiöstä, vaikka todellisuudessa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tapahtuu ennen kaikkea kodeissa. Se on siis ilmiö, joka koskettaa meitä kaikkia.

Vanhempien naisten on vaikeampaa suojella itseään. Sen vuoksi me emme saa unohtaa heitä, sillä väkivalta ei ole vain fyysistä, se on myös kulttuurista. Se voi tarkoittaa myös liikkumisvapauden kieltämistä.

Vastaavasti tyttöihin kohdistuva väkivalta estää aikuiseksi varttuvia naisia nauttimasta elämästään lopullisesti.

Sen vuoksi toivon, että Euroopan parlamentti tästä eteenpäin ryhtyy konkreettisiin toimenpiteisiin, jotta nämä hyväntahtoiset aloitteet eivät jää vain aloitteiksi.

  Lena Ek (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, naisiin kohdistuva väkivalta on kaikkialla Euroopassa ja myös koko maailmassa laajalle levinnyt ongelma. Pelkästään Ruotsissa, jossa on 9 miljoonaa asukasta, pahoinpidellään 380 naista päivittäin. Viidesosa naisväestöstä joutuu kokemaan väkivaltaa ja 45 prosenttia kaikista 16–64 vuotiaista naisista on jossain vaiheessa elämäänsä joutunut väkivallan kohteeksi. Tämä on pöyristyttävää. Väkivallan kohteeksi joutuminen omassa kodissa on törkeä henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaus. Miehillä ja naisilla tulisi olla yhtäläinen mahdollisuus nauttia fyysisestä koskemattomuudesta.

Kaikkialla Euroopassa jatkuva väkivalta on osoitus siitä, että tasa-arvon edistämiseksi on vielä paljon tehtävää. EU ei voi enää sulkea silmiään näiltä tosiasioilta. Näin ollen pidän päätöslauselmaa naisiin kohdistuvan väkivallan poistamisesta tervetulleena ja kehotan uutta komissiota ja neuvostoa kantamaan myös oman vastuunsa tässä asiassa. Aion varmistaa, että komission on pakko laatia ehdotus naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisestä.

  Anna Maria Corazza Bildt (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin vilpittömästi tämän päätöslauselman puolesta, sillä poliittisten ryhmien täytyy mielestäni yhdistää voimansa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Meidän on tuomittava ja torjuttava kaikki naisiin kohdistuvan väkivallan muodot sekä lisättävä tietoisuutta niistä.

Olen erityisesti huolissani konfliktialueilla elävistä naisista, sillä elin Bosnia-Herzegovinassa aluetta koetelleen konfliktin ajan jakaen apua sitä tarvitseville ja osallistuin myös Punaisen ristin toimintaan Darfurissa. Uusi Tukholman ohjelma on mielestäni erinomainen väline, jonka avulla me voimme siirtyä sanoista tekoihin. Haluan kiittää puheenjohtajavaltio Ruotsia siitä, että se sisällytti naisten vaikutusmahdollisuuksien parantamisen ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisen Tukholman ohjelmaan. Aion pyrkiä tekemään naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta Tukholman ohjelman täytäntöönpanon keskeisen painopisteen.

  Zbigniew Ziobro (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan painottaa, että naisiin kohdistuva väkivalta on erittäin tärkeä aihe, ja olen erittäin iloinen, että Euroopan parlamentti on ottanut tämän ongelman puheeksi. Ennen kaikkea on syytä paneutua erityisen väkivaltaisiin ja julmiin seksuaalirikoksiin, joiden kohteiksi naiset joutuvat, mutta joista joidenkin eurooppalaisten valtioiden oikeusjärjestelmät eivät aina langeta asiaankuuluvia rangaistuksia. Tuomioistuinten tällaisissa tapauksissa antamat tuomiot ovat usein hyvin lempeitä, minkä vuoksi naiset joissain tapauksissa menettävät motivaationsa ilmoittaa näistä väkivallanteoista lainvalvontaviranomaisille. Tämän seurauksena osa rikoksista jää ilmoittamatta. Sen vuoksi meidän tulee näiden erittäin vakavien, väkivalta- ja seksuaalirikosten kohdalla pyrkiä yhdenmukaistamaan tuomioita, jotta näiden järkyttävien tekojen kohteiksi joutuneille naisille voitaisiin tarjota jonkinlainen turvallisuuden tunne ja kokemus siitä, että oikeus tapahtuu.

Haluan painottaa, että en voinut äänestää päätöslauselman lopullisen tekstin puolesta, sillä sen aborttia koskeva ideologinen ja radikaali suhtautuminen on vastoin kristillisiä arvoja.

  Janusz Wojciechowski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää äänestysselityksen tupakoinnin torjumista koskevasta äänestyksestä, jos se vain on mahdollista. Puhuisin hyvin lyhyesti.

  Puhemies. – (DE) Hyvä jäsen Wojciechowski, sääntöjen mukaan me voimme käsitellä vain yhtä aihetta kerrallaan. Me keskustelimme juuri naisiin kohdistuvan väkivallan poistamisesta ja siirrymme nyt käsittelemään Somalian rannikkovesillä tapahtuviin merirosvouksiin liittyvän poliittisen ratkaisun löytämistä. Yksi asia kerrallaan!

- Päätöslauselmaesitys: Somalian rannikkovesillä tapahtuviin merirosvouksiin liittyvän poliittisen ratkaisun löytäminen (RC-B7-0158/2009)

  Louis Bontes (NI). – (NL) Alankomaiden vapauspuolue (PVV) äänesti Somaliaa koskevaa päätöslauselmaa vastaan; kerron nyt, mistä syystä.

Alankomaiden vapauspuolueen kanta on, että Somalian rannikkovesillä liikkuvien alusten valvonta ei ole EU:n tehtävä, vaan se on ehdottomasti NATOn tehtävä. Euroopalla ei ole armeijaa, eikä meillä ole mitään asiaa Somalian vesille. Tämä on nimenomaisesti NATOlle kuuluva tehtävä.

Alankomaiden vapauspuolue katsoo myös, että kauppa-aluksilla tulisi olla merisotilaita, jotka voivat vastata merirosvojen suoriin hyökkäyksiin. Somalian rannikkovesillä tapahtuvasta merirosvouksesta on siis tehtävä loppu, mutta ei tällä tavoin.

- Päätöslauselmaesitys: Savuton ympäristö (B7-0164/2009)

  Anna Záborská (PPE). – (SK) Neuvoston savutonta ympäristöä koskevien suositusten tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita suojelemaan asukkaitaan tehokkaammin tupakansavulta. Tämä noudattaa Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen mukaisia kansainvälisiä velvoitteita.

Tuen neuvoston suosituksia. Tupakointi on edelleen yleisin ennenaikaiseen kuolemaan johtavien sairauksien aiheuttaja. Tupakoinnin aiheuttamia ongelmia ovat muun muassa sydän- ja verisuonitaudit, syövät ja krooniset hengityselinsairaudet sekä vähemmissä määrin nuorten naisten ja miesten hedelmällisyyden lasku.

Väestötieteellisen kriisin ja uusien hedelmöitysmenetelmien kustannusten vuoksi meidän on panostettava aiempaa enemmän tietoisuuden lisäämiseen. Meidän on aloitettava perheistä, sillä lapsia on suojeltava tupakoinnin haitoilta.

Lopuksi haluan vielä esittää tärkeän vaatimuksen: me tarvitsemme yhdenmukaista valvontaa, jotta voimme reagoida toimiin, joilla tupakkateollisuus pyrkii vesittämään tupakoinnin vastaiset toimenpiteet.

  Axel Voss (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan ottaa puheeksi kaksi savuttomaan ympäristöön liittyvää näkökohtaa. Ensinnäkin äänestin sen puolesta, että jäsenvaltioille annetaan määräysvalta tällä alalla toisaalta toissijaisuusperiaatteen vuoksi ja toisaalta siitä syystä, että meillä ei ole lainkaan määräysvaltaa. Kannatan täysin savuttoman ympäristön edistämistä, mutta tässä tapauksessa meidän nähdäkseni pitäisi edetä sääntöjen mukaan.

Toinen näkökohta on Euroopan unionin tupakan viljelyyn myöntämä tuki, jota pidän häiritsevänä. Tuet poistetaan vaiheittain, mitä olen myös tukenut äänestyksissä, sillä tupakan viljelyn tukeminen ei mielestäni sovi samaan kuvaan tupakoinnin kieltämisen kanssa. Meidän on siis toimittava johdonmukaisesti. Jos me haluamme vähentää tupakointia, niin me emme voi samalla tukea tupakan viljelyä.

  Anja Weisgerber (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Saksan konservatiivinen ryhmä (CSU) kannattaa selkeiden ja käytännöllisten tupakoimattomia henkilöitä suojelevien sääntöjen käyttöönottoa kaikkialla Euroopassa. "Kaikkialla Euroopassa" ei mielestäni kuitenkaan tarkoita "Euroopan toimesta". Monissa jäsenvaltioissa on jo tupakoimattomia henkilöitä suojelevaa lainsäädäntöä ja toisissa jäsenvaltioissa ollaan parhaillaan laatimassa tällaista lainsäädäntöä.

En usko, että tupakoimattomia henkilöitä suojelevia säännöksiä on laadittava Brysselistä käsin tai että EU:n toimet voisivat olla kansallisia toimia tehokkaampia. Tästä olen yhtä mieltä useimpien Euroopan parlamentin jäsenten kanssa, mistä olen iloinen. Euroopan unionilla ei ole toimivaltaa tällä alalla. Me vastaamme vain työterveydestä ja -turvallisuudesta. Ongelma piilee tässä. Minun nähdäkseni tärkeintä on suojella lapsia ja nuoria, eikä heitä voida suojella säännöksillä, jotka koskevat työterveyttä ja -turvallisuutta. Eniten suojelua tarvitseva ryhmä jäisi siis kokonaan suojelun ulkopuolelle.

Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tällä alalla toimiin. Äänestin päätöslauselman puolesta ja olen iloinen, että tämä tarkistus hyväksyttiin.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen kotoisin jäsenvaltiosta, jossa tupakointi on kielletty työpaikoilla. Olin kieltoa valmisteltaessa Irlannin parlamentin jäsen ja kannatin sitä täysin.

Täällä Euroopan parlamentissa me olemme kuitenkin hiukan eri asemassa, sillä meidän on huomioitava toissijaisuusperiaate. Tupakoinnin kieltämisessä voi toki osin olla kyse työntekijöiden terveyden suojelemisesta, ja meillä on jo tämänsuuntaista lainsäädäntöä, esimerkiksi lainsäädäntöä, joka koskee altistumista elektromagneettiselle säteilylle. Me emme kuitenkaan voi pyytää 7 kohdan tavoin, että jäsenvaltiot, joissa tupakointi on jo kielletty, kunnioittavat tasa-arvoisuuden periaatetta ravintola-alan erityyppisten laitosten välillä. Me äänestimme eilen kansallisten parlamenttien asemasta ja toimivallasta toissijaisuusperiaatetta koskevan ehdotetun EU:n lainsäädännön suhteen uuden Lissabonin sopimuksen nojalla, ja meidän on oltava tarkkoja siitä, että äänestämme johdonmukaisella tavalla.

Lopuksi haluan vain todeta, että keskustelin kollegan kanssa aivan äänestyksen alussa, enkä siksi ehtinyt äänestää eurooppalaisesta vapaaehtoistyön vuodesta. Tuen täysin parlamentin vapaaehtoistyön vuotta koskevaa ehdotusta. Johdin viime toimikaudella kampanjaa, jonka tavoitteena oli omistaa vuosi 2011 tälle asialle.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, tämä äänestysselitys on minulle jonkin verran liikuttava hetki, sillä oma äitini syntyi täällä Strasbourgissa sijaitsevassa tupakkatehtaassa, jossa isoisäni oli töissä. Tämä tehdas on suljettu aivan hiljattain.

Kun Ranskassa alunperin julkiseen sektoriin kuulunut tupakan ja tulitikkujen valmistus siirrettiin yksityisen yhtiön hoidettavaksi, työntekijöille kerrottiin, että muutos ei vaikuttaisi työpaikkoihin millään tavoin. Tänä päivänä me voimme ymmärtää myös muiden julkisten palvelualojen huolen saman ongelman edessä.

Tupakointi on vahingollista terveydelle, joten tosiasioiden perusteella tupakoinnin vastaista kampanjaa on helppoa ymmärtää ja perustella. Ranskalainen tupakan valmistus on kuitenkin valitettavasti kadonnut. Strasbourgin tupakkatehdas on suljettu, mutta ranskalaiset tupakoivat yhä. Nyt he käyttävät ulkomailta tuotua tupakkaa.

Tämän vuoksi tuen eurooppalaisille tupakanviljelijöille asetettuja hintoja ainakin niin kauan kuin eurooppalaiset jatkavat tupakointia. On parempi, että tupakkaa viljellään täällä, kuin että sitä tuodaan muualta.

  Janusz Wojciechowski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, kiitos, että sain puheenvuoron. Tuen Euroopan unionin toimia tupakan kulutuksen vähentämiseksi, mutta mielestäni näiden toimien ei pitäisi perustua tupakan tuottajien tukien vähentämiseen. Tupakan tuotanto ei ole sidoksissa sen kulutukseen. Jos tuotantoa vähennetään tai jos se lopetetaan kokonaan tai jos tupakkaa tuottavilta maatiloilta poistetaan tuet, niin kulutus jatkuu siitä huolimatta vain sillä erolla, että jatkossa kulutetaan muualta tuotua tupakkaa. Tupakan tuottajien vastustaminen ei ole oikea tapa vähentää tupakointia. Se olisi vähän sama asia, kuin jos nuorten oluen kulutusta yritettäisiin rajoittaa vastustamalla humalan tuottajia. Tämän vuoksi tuin äänestyksessä kantaa, jonka mukaan tupakan tuotanto ei vaikuta sen kulutukseen.

- Päätöslauselmaesitys: Elintarviketurvaa koskeva FAO:n huippukokous - nälänhädän poistaminen maailmasta (RC-B7-0168/2009)

  Anna Záborská (PPE). – (SK) Elintarvikekriisi ei ole ainoastaan taloudellinen ja humanitäärinen ongelma, vaan siinä on kyse myös maailmanrauhasta ja turvallisuudesta.

Tuin hyväksyttyä päätöslauselmaa ilomielin, vaikka suhtaudunkin osin varauksella maailman nälkäongelmaan ehdotettuun ratkaisuun. Elintarviketurvaa koskeva huippukokous ei onnistunut järjestäjien toivomalla tavalla. Nälänhädän poistaminen on ongelma, johon liittyy niin sosio-ekonomisia, taloudellisia kuin kulttuurisiakin näkökohtia; kokouksessa käydyissä keskusteluissa käsiteltiin kuitenkin vain teknisen tason kysymyksiä. Jopa FAO:n pääjohtaja Jacques Diouf oli pettynyt kokoukseen ja siihen, että länsimaiden edustajat eivät osallistuneet siihen. Kehittyneen maailman edustajat eivät hyväksyneet minkäänlaisia käytännön velvoitteita.

Jostain syystä nälänhädän ja köyhyyden poistaminen näyttää minusta vain tiedotusvälineiden vakioaiheelta, eikä niinkään todelliselta ongelmalta, joka edellyttää pikaista ratkaisua. Yhteisvastuun perusta on halu ottaa aidosti vastuuta keskusteltaessa hädänalaisten ihmisten kanssa heidän ongelmistaan.

Kirjalliset äänestysselitykset

- Mietintö: Marco Scurria (A7-0077/2009)

  John Stuart Agnew, Marta Andreasen, Gerard Batten, John Bufton, Derek Roland Clark, Trevor Colman, Nigel Farage, Mike Nattrass ja Nicole Sinclaire (EFD), kirjallinen. – (EN) UKIP-puolue arvostaa vapaaehtoistyötä ja tunnustaa sen yhteiskunnallisen arvon. Mietinnössä vaadittiin kuitenkin vapaaehtoistyön räikeää politisointia EU:n tarkoitusperiä varten sekä brittiläisten veronmaksajien rahoja tämän politisoinnin rahoittamiseksi. Sen vuoksi me emme voineet tukea mietintöä.

  David Casa (PPE), kirjallinen. – (EN) Vapaaehtoistyöllä on nyky-yhteiskunnissa ratkaisevan tärkeä asema. Vapaaehtoistyötä tehdään puhtaasti omasta halusta, ja sillä voi olla hämmästyttävän myönteinen vaikutus monien ihmisten elämään. Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi on siis tärkeä aloite. Yhdyn esittelijän näkemyksiin. Näiden syiden vuoksi äänestin mietinnön puolesta.

  Diane Dodds (NI), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän ehdotuksen puolesta ilmaistakseni tunnustukseni niille lukuisille vapaaehtoisille, jotka tekevät mittaamattoman arvokasta työtä saamatta siitä ansaitsemaansa kiitosta. Ilman heidän yhteiskunnallisesti merkittävää panostaan, jonka he antavat saamatta siitä rahallista korvausta, Yhdistynyt kuningaskunta ei olisi sitä, mitä se on. En kannata EU:n kansalaisuuden periaatetta, mutta tunnustan vapaaehtoisten tekemien palvelusten arvon. Sen vuoksi annoin tukeni tälle ehdotukselle.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Marco Scurrian Euroopan vapaaehtoistyön teemavuodesta (2011) laatiman mietinnön puolesta. Mietinnössä pyydetään EU:n toimielimiltä nykyistä enemmän tukea tälle alalle, jossa on mukana miljoonia Euroopan kansalaisia ja jonka merkitys yhteisvastuun ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä on huomattava. Mielestäni on tarpeen lisätä sekä yhteisön tason määrärahoja että koordinointia, jotta Euroopan vapaaehtoistyön teemavuoden aloitteita, kuten tiedotuskampanjoita sekä ideoiden ja hyvien käytäntöjen rajat ylittävää vaihtoa, voidaan tukea.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Vapaaehtoistyö voidaan määritellä yksinkertaisesti hyvään tahtoon perustuvaksi toiminnaksi. Vapaaehtoistyöstä ei odoteta korvausta, se on luonteeltaan anteliasta ja ilmaista, eikä se sido mihinkään. Se on myös jokaisen yhteiskunnan tärkeä tukijalka, sillä vapaaehtoisten tekemällä työllä on valtava merkitys tuhansille ihmisille joka päivä, olivat vapaaehtoiset sitten nuoria tai vanhoja, virallisessa tai epävirallisessa asemassa ja oli vapaaehtoistyön ala sitten terveys, hyvinvointi, koulutus, ympäristö tai kulttuuri.

Meidän pitäisi siis tukea aloitetta Euroopan vapaaehtoistyön teemavuodesta. Teemavuosi antaisi ansaittua näkyvyyttä näille tuntemattomille vapaaehtoisille, se herättäisi meidät kaikki huomaamaan heidän arvokkaan työnsä ja kannustaisi luomaan heidän toiminnalleen yhä suosiollisemmat olosuhteet.

Tämä ajatus on yhteneväinen Demokraattisen ja sosialistisen keskustan – Kansanpuolueen näkemysten kanssa. Tämä puolue on ensimmäinen ja ainoa portugalilainen puolue, joka on käsitellyt vapaaehtoisten asiaa ja tehnyt käytännöllisiä ehdotuksia vapaaehtoisten tukemiseksi sekä heidän ansaitsemansa arvostuksen ja tunnustuksen osoittamiseksi.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Me äänestimme tämän mietinnön puolesta huolimatta joistain ristiriitaisuuksista ja kohdista, joista emme ole samaa mieltä.

Vapaaehtoistyöllä on yhteiskunnassa merkittävä asema. Se muun muassa edistää yhteisvastuun ja keskinäisen avun arvoja, tukee sosiaalista integraatiota ja auttaa torjumaan syrjintää.

Mietinnössä käsitellään keskeisiä näkökohtia, kuten vapaaehtoisen yhteiskunnallista tukea, erityisesti muun muassa terveyttä, turvallisuutta ja perehdytystä, sekä palkkatyön ja vapaaehtoistyön välistä eroa.

On kuitenkin tärkeää varmistaa, että vapaaehtoistyöstä ei tule korviketta jäsenvaltioiden toiminnalle. Vapaaehtoistyötä ei saa käyttää täyttämään tarpeita, joista vastaaminen on yhteiskunnan tehtävä. Voittoa tavoittelemattomien järjestöjen toimintaa on tuettava tehokkailla ja riittävillä avustuksilla. Tällaisia järjestöjä ovat osuuskunnat, kollektiivit ja paikalliset yhdistykset, paikalliset asukasyhdistykset, urheilu-, vapaa-aika- ja nuorisojärjestöt sekä lapsille suunnatut järjestöt.

On syytä korostaa myös, että vapaaehtoistyö on mielekästä vain, jos työntekijöillä on riittävästi vapaa-aikaa ja että työntekijöiden hyväksikäyttö, epäsäännölliset tai liian pitkät työajat, matalat palkat ja työn turvattomuus ovat haitaksi vapaaehtoistyölle.

  Seán Kelly (PPE), kirjallinen. – (EN) Kannatin äänestyksessä erittäin mielelläni vuoden 2011 nimeämistä Euroopan vapaaehtoistyön teemavuodeksi. Teemavuosi on siunaus eri jäsenvaltioissa toimiville lukuisille vapaaehtoisjärjestöille. Haluan huomauttaa, että urheilujärjestöillä on vapaaehtoistyössä keskeinen rooli, joka on tunnustettava, vaikkei tätä mainitakaan lakitekstissä nimenomaisesti. Esimerkiksi Irlannissa maan suurin vapaaehtoisjärjestö on urheilujärjestö "Gaelic Athletic Association". Tämän hienon järjestön toiminnassa mukana olevat henkilöt todella ansaitsevat työstään tunnustuksen ja kiitoksen.

  Barbara Matera (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, vapaaehtoistyössä tiivistyvät eurooppalaiset yhteiskunnalliset arvot, kuten yhteisvastuu ja syrjimättömyys. Se tukee vapaaehtoisten henkilökohtaista kehitystä, mutta se samalla luo myös sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Sen vuoksi vapaaehtoistyö ansaitsee EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, paikallisten ja alueellisten viranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan eri tahojen tunnustuksen ja tuen kunkin kykyjen mukaan.

Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi (2011) antaa vapaaehtoistoiminnalle eurooppalaisen ulottuvuuden, mikä toivon mukaan tulee vaikuttamaan merkittävällä tavalla kansalaisyhteiskuntaan.

Vuonna 2010 toteutettaville valmisteleville aloitteille myönnetty noin 3 miljoonan euron avustus, Euroopan parlamentin hyväksymien määrärahojen korottaminen 8 miljoonaan euroon vuonna 2011 ja hankkeiden yhteisrahoituksen suuri osuus – 1,8 prosenttia tarkkaan ottaen –, tulee todellakin tekemän asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta mahdollista, kun eri tasot tekevät yhteistyötä.

Näiden asioiden ohella on syytä muistaa myös merkitys, joka oikein tuetulla vapaaehtoistyöllä voi olla eläkeikäisille työntekijöille, kun ikääntyvien ihmisten määrä kansalaisyhteiskunnassa kasvaa.

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Euroopan vapaaehtoistyön teemavuotta koskevan mietintöluonnoksen puolesta useista syistä. On selvää, että vapaaehtoistyö vaikuttaa myönteisesti sekä yksilöihin että yhteiskuntaan. Vapaaehtoistyö tarjoaa kansalaisille tilaisuuden oppia ja hankkia uusia taitoja sekä kehittyä henkilökohtaisella tasolla. Sen lisäksi vapaaehtoistyöllä on myös yhteiskunnallinen tehtävä, sillä se edistää yhteisvastuun ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Paikallisten yhteisöjen välinen riippuvuus lisääntyy globalisoituneessa maailmassa kaiken aikaa ja samalla yksilökeskeisyys saa yhä enemmän jalansijaa. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää rohkaista kansalaisia yhteiskunnalliseen toimintaan. Tarkoitan tässä yhteydessä niin nuorille kuin varttuneillekin suunnattua toimintaa. Lisäksi uskon, että Euroopan unionin eri kolkista tulevien vapaaehtoisjärjestöjen välitön kokemustenvaihto on erittäin hedelmällistä, sillä niitä yhdistävät samat arvot. Eri järjestöjen tavoite on pohjimmiltaan sama: ne pyrkivät kohentamaan elintasoa ja elämänlaatua, parantamaan työllisyyttä, lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä torjumaan syrjäytymistä. Toisin sanoen kyse on juuri niistä arvoista, joille Euroopan unioni perustuu.

  Emma McClarkin (ECR), kirjallinen. – (EN) Tuen Euroopan vapaaehtoistyön teemavuotta koskevaa mietintöä täysin kokonaisuutena, vaikka vastustinkin valiokuntavaiheissa määrärahojen lisäämistä koskevaa pyyntöä. Vapaaehtoistyöntekijät ovat usein unohdettuja sankareita. Heidän työllään on mittaamaton vaikutus yhteisön ja ihmisten elämään. Tällaisina taloudellisesti vaikeina aikoina vapaaehtoistyön merkitys korostuu entisestään. Sen vuoksi haluan muiden tätä mietintöä tukeneiden tavoin kasvattaa tietoisuutta vapaaehtoistyön hyödyistä ja erityisesti perustaa eurooppalaisen teemavuoden, jonka aikana vapaaehtoistyöjärjestöille tarjotaan kunnollisesti rahoitettujen aloitteiden avulla mahdollisuus innostaa toimintaansa uusia vapaaehtoisia.

Euroopan vapaaehtoistyön teemavuoden on tarjottava tilaisuus antaa vapaaehtoisille tunnustusta heidän yhteisön hyväksi tekemästään työstä. Teemavuosi on myös mahdollisuus tarkastella vapaaehtoistyön esteitä sekä sitä, miten näitä esteitä voidaan poistaa, ja miten vapaaehtoistyötä voidaan viedä eteenpäin. Tämä on esimerkki siitä, mitä EU:n pitäisi tehdä. Sen pitäisi edistää parhaiden käytäntöjen vaihtoa esimerkiksi vapaaehtoistyön alalla tarpeettoman byrokratian luomisen sijaan.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kannatin mietintöä vuoden 2011 julistamisesta Euroopan vapaaehtoistyön teemavuodeksi, jonka tarkoituksena on edistää viranomaisten ja sidosryhmien välistä vuoropuhelua ja hyvien vapaaehtoistyökäytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioissa. Kansalaisaktiivisuus on käynyt viime vuosina läpi huomattavia muutoksia yksilökeskeisyyden lisääntyessä, uusien itseilmaisutapojen kehittyessä ja väestörakenteen muuttuessa.

Vapaaehtoistoiminnan on mukauduttava näihin muutoksiin, jotta nykyistä useammat kansalaiset voisivat osallistua vapaaehtoistyöhön eri tavoin eri elämänvaiheissa. Tämä voi tarkoittaa ikääntyneen väestön potentiaalin hyödyntämistä sekä sellaisten uusien osallistumismuotojen määrittelyä, jotka ovat nykyistä joustavampia keston ja osallistumistapojen suhteen.

Euroopalla on vapaaehtoistyössä pitkät perinteet. Meidän on tuettava sen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Vapaaehtoistyö antaa osallistujille keinon oppia uutta. On selvää, että vapaaehtoistoiminta auttaa oppimaan uusia taitoja, tukee henkilökohtaista kehitystä sekä kasvattaa tunnetta kuulumisesta yhteiskuntaan. Lisäksi vapaaehtoistyö ilmentää sellaisia eurooppalaisia arvoja kuin yhteisvastuuta, kansalaisaktiivisuutta ja syrjimättömyyttä monilla eri aloilla, kuten koulutuksen, kulttuurin, sosiaaliturvan ja terveyden alalla.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Kannatin mietintöä Euroopan vapaaehtoistyön teemavuodesta (2011). Jäsenvaltioissa on annettava vapaaehtoistyölle nykyistä enemmän painoarvoa ja laadittava poliittisia toimia, jotka tukevat vapaaehtoisten työtä. Euroopan parlamentin ehdottamat tarkistukset tuovat komission ehdotukseen monia merkittäviä muutoksia, ja neuvoston olisi säilytettävä ne. Euroopan vapaaehtoistyön teemavuoden (2011) toteuttamiseen varatut 6 miljoonan euron määrärahat eivät riitä. Esimerkiksi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan Euroopan teemavuoden määrärahat olivat lähes kolminkertaiset.

Vapaaehtoiset tekevät työtä palkatta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö vapaaehtoistoiminnasta aiheutuisi kustannuksia. Vapaaehtoistyöhön tarvitaan taloudellista ja poliittista tukea kaikilta osapuolilta: kansalaisjärjestöiltä, hallituksilta, kansallisilta ja paikallisilta hallintoelimiltä sekä yrityksiltä. Poliittisen tuen tulisi ilmetä vapaaehtoistyön kannalta myönteisinä politiikkoina, jotka tukevat vapaaehtoistyön kehittymistä ja rakenteita. Tämä asia on erityisen tärkeä Puolalle, joka toimii EU:n puheenjohtajana vuonna 2011. Pyydän Puolan hallitusta seuraamaan Euroopan parlamentin esimerkkiä ja ryhtymään toimenpiteisiin Euroopan vapaaehtoistyön teemavuoden rahoituksen lisäämiseksi. Tuen täysin ehdotusta interaktiivisesta vapaaehtoisten ja vapaaehtoistyöjärjestöjen tietokannasta, joka olisi kaikkien sidosryhmien käytettävissä ja joka jatkaisi toimintaansa myös vuoden 2011 jälkeen, sekä ehdotusta rahoituksen varaamisesta tietokannan perustamiseksi.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Vuosi 2011 tulee olemaan Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi. Teemavuoden tarkoituksena on antaa tunnustusta vapaaehtoisille ja heidän yhteiskunnallisesti merkittävälle työlleen. Tämä on erinomainen ehdotus. Vapaaehtoistyötä tehdään monin tavoin kaikkialla Euroopassa. Paikasta riippumatta vapaaehtoistyölle on ominaista ihmisten halu auttaa toinen toisiaan korvauksetta, halu osallistua ympäristönsuojeluun tai osaltaan pyrkiä edistämään kaikkien mahdollisuuksia ihmisarvoiseen elämään.

On syytä painottaa, että vapaaehtoistyö vaikuttaa kiistatta myönteisellä tavalla Euroopan kehittyvään identiteettiin, joka pohjautuu samoihin arvoihin. Vapaaehtoistyö on lisäksi hyvä perusta eri yhteiskuntaryhmistä ja jäsenvaltioista tulevien kansalaisten välisen yhteisymmärryksen kehittymiselle. Vapaaehtoistyö on tärkeää myös integraation, sosiaalipolitiikan ja koulutuksen kannalta. Ei pidä myöskään unohtaa, että se tukee merkittävällä tavalla kulttuurien ja sukupolvien välistä vuoropuhelua ja yhteiskunnallisen vastuuntunnon kehittymistä.

Lisäksi on syytä pitää mielessä vapaaehtoistyön taloudellinen arvo. Kyse on todellakin palkattomasta toiminnasta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö siitä aiheutuisi kustannuksia. Tästä syystä on tärkeää, että vapaaehtoistyö saa tukea Euroopan yhteisöltä. Vapaaehtoistyö edellyttää ystävällisiin suhteisiin perustuvaa politiikkaa, joka tukee sen kehittymistä ja rakenteita. Vapaaehtoistoiminnan palkitsemisen ja tunnustamisen tukeminen tiettyjen rahoituksellisten keinojen välityksellä voi uskoakseni motivoida yksittäisiä kansalaisia, yrityksiä ja järjestöjä.

  Oldřich Vlasák (ECR), kirjallinen. – (CS) Haluan perustella äänestyksessä ilmaisemaani kantaa, joka koski Marco Scurrian mietintöä ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan vapaaehtoistyön teemavuodesta. Palkaton vapaaehtoistyö on yhteiskunnassamme mielestäni tärkeä tekijä. Kotivaltioni, Tšekin tasavallan, monilukuisimpia ja pitkäikäisimpiä vapaaehtoistyöjärjestöjä ovat vapaapalokunnat. Vapaapalokunnilla on pitkät perinteet, jotka ovat saaneet alkunsa aikana, jolloin tulipalojen ja muiden luonnon suuronnettomuuksien torjuminen kokosi aina yhteen joitain kymmeniä vapaaehtoisia, jotka halusivat suojella omaa ja naapureidensa ja muiden kanssaihmisten omaisuutta. Muita erityisen laajalti tunnettuja ja pitkäikäisiä vapaaehtoisjärjestöjä ovat Tšekin Punainen risti, Tšekin matkailijoiden yhdistys, Sokolin liikuntayhdistys, Junákin nuorisojärjestö ja vapaaehtoinen vuoristopelastuspalvelu. Nämä ihmiset, jotka auttavat toisia kouluissa, sairaaloissa ja urheilukerhoissa tai vuoristoalueilla tai jotka matkustavat ulkomaille auttamaan, ansaitsevat meidän tunnustuksemme. Näin ollen vuoden 2011 omistaminen vapaaehtoistyölle on varmasti kaikin puolin hyväksi. Siitä syystä äänestin mietinnön puolesta.

- Mietintö: Herbert Reul (A7-0074/2009)

  Jaromír Kohlíček (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Yleensä ottaen mikä tahansa sopimus, joka parantaa yhteistyötä Euroopan unionin naapurivaltioiden kanssa, on askel parempaan. Jos tarkastellaan EU:n eri naapurivaltioiden asemaa, niin voidaan todeta, että EU:n tärkein kumppani Venäjän jälkeen on Ukraina. Tietojen vaihto tieteen ja teknologian alalla, ohjelmien toteuttaminen yhteistyössä, työntekijöiden vaihto sekä tiede- ja tutkimuslaitosten hallinnointia koskevan asiantuntemuksen jakaminen ovat tavoitteita, joita ei voi olla tukematta.

Haluan kuitenkin tuoda esiin yhden sopimuksen arviointimenetelmiä koskevan ongelman. Jos sopimuksen laatijat asettavat suoritusindikaattoreiksi sellaisia tekijöitä kuin "virkamatkojen ja kokousten lukumäärä" tai "yhteistoiminta-alojen lukumäärä", niin ihmettelen suuresti, ovatko he todella perillä sopimuksen kattamasta alasta. Osio 7, "Petostentorjunta", antaa melko epätoivoisen vaikutelman, kun taas kohta 8.2.2 saa minut epäilemään omaa järkeäni. En ymmärrä, mistä syystä sähköisen viestinnän aikakaudella sopimusta koskevassa mietinnössä vaaditaan EU:n ja Ukrainan asiantuntijoita ja viranomaisia tekemään virkamatkoja ja osallistumaan kokouksiin. Yhteenvetona haluan todeta tukevani tätä puitesopimusta, sillä tiedän, että tieteen ja tutkimuksen kehitys sisällytettiin jo kuudenteen puiteohjelmaan hyvin aktiivisesti ja aidosti hyvin tuloksin. Edellä mainituista varauksista huolimatta GUE/NGL-ryhmä tukee neuvoston päätöstä.

- Mietintö: Herbert Reul (A7-0075/2009)

  John Stuart Agnew, Marta Andreasen, Gerard Batten, John Bufton, Derek Roland Clark, Trevor Colman, Nigel Farage, Mike Nattrass ja Nicole Sinclaire (EFD), kirjallinen. – (EN) UKIP-puolue ei vastusta yhteistyötä energiatehokkuuden alalla. Se katsoo kuitenkin, että tämä yhteistyö kuuluu demokraattisesti valituille hallituksille, eikä niiden vastuuttomille edustajille, jotka toimivat EU:n kaltaisessa epädemokraattisessa, ylikansallisessa organisaatiossa.

- Päätöslauselmaesitys: Länsi-Balkanin maita, Islantia ja Turkkia koskeva vuoden 2009 laajentumisstrategia (B7-0185/2009)

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. – (FR) Tästä päätöslauselmasta ei olisi voitu äänestää parempaan aikaan, nyt kun EU:n jäsenyyttä hakee yksi jos toinenkin valtio. EU on tämän mantereen peruskallio. Se ei voi pitäytyä muilta Euroopan valtioilta suljettuna klubina, mutta se ei voi myöskään avata oveaan jokaiselle hakijalle. Euroopan unionin täytyy ennen kaikkea hoitaa ansiokkaasti päätökseen laajentumisprosessi, jonka se on käynnistänyt uusien jäsenvaltioiden kanssa. Mitä tulee jäsenyydestä nyt kiinnostuneisiin valtioihin, liittymisneuvottelut voidaan käynnistää vain, jos Kööpenhaminan kriteerit (kuten demokratia, oikeusjärjestys, ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo ja markkinatalous) täyttyvät ja jos kansainvälistä lainsäädäntöä noudatetaan poikkeuksetta. Ehdokasvaltioiden kanssa käytävien liittymisneuvotteluiden on perustuttava objektiivisesti mittaviin kriteereihin, kuten oikeuksien kunnioittamiseen ja taloudellisiin kriteereihin. Neuvotteluissa on vältettävä subjektiivisia arvoihin, uskontoon tai kulttuuriin perustuvia viittauksia. Meidän on mielestäni toimittava seuraavasti: Meidän on vahvistettava Balkanin soveltuvuus EU-jäsenyyteen. Meidän on pidettävä mielessä, että laajentuminen ja vahvistaminen ovat erottamattomasti sidoksissa toisiinsa. Turkin kohdalla meidän on korostettava liittymisedellytysten noudattamista. Neuvotteluiden epäonnistuessa meidän on ehdotettava erityistä assosiaatiosopimusta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Huolimatta kaikesta Euroopan unionille osoitetusta arvostelusta, on käynyt kiistatta selväksi, että monet valtiot haluavat kiihkeästi liittyä EU:hun. Monilla näistä valtiosta, erityisesti Balkanin mailla, on väkivaltainen ja rauhaton historia. Sen vuoksi ne uskovat vakaasti voivansa vapautua sekä naapureidensa laajentumispyrkimyksistä että Venäjän vaikutusvallasta pyrkimällä Euroopan unionin siipien suojiin.

Tässä lueteltuja valtioita tarkastellessa voi aika helposti huomata, että niiden välillä on suuria eroja liittymisinnokkuudessa ja liittymisedellytysten täyttämisessä. Islanti poikkeaa nähdäkseni muista. Sen pitkät demokraattiset perinteet, asukkaiden korkea elintaso ja yhteisön lainsäädännön nouttaminen asettavat sen liittymisprosessissa eturiviin.

Euroopan unioni vaatii hakijavaltioita noudattamaan Kööpenhaminan kriteereitä kaikilta osin ja täyttämään niistä seuraavat sitoumukset; EU ei saa kuitenkaan pelkkää jääräpäisyyttään torjua valtioita, jotka osoittavat olevansa valmiita samaan kuin Islanti.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä päätöslauselma, joka koskee laajentumista ja Euroopan komission tiedonantoa nimeltä "Laajentumisstrategia sekä vuosien 2009 ja 2010 tärkeimmät haasteet", on jälleen uusi tilaisuus, jossa parlamentin enemmistö haluaa tunnustaa Kosovon sanoen jopa, että se "panee tyytyväisenä merkille, että komissio aikoo lujittaa suhteita Kosovoon ja tarkastella edellytyksiä sille, että Kosovo osallistuu yhteisön ohjelmiin".

Tämä alustaa EU:n jäsenyyttä alueelle, joka on julistautunut itsenäiseksi räikeästi kansainvälisen lain vastaisella tavalla sivuuttaen sen tosiasian, että kyse on valtiosta, joka on laittoman sodan seurausta, valtiosta, jonka laittomalla asemalla ei ole YK:n siunausta.

Myöskään Turkin kysymystä ei ole käsitelty tyydyttävällä tavalla. Turkki miehittää yhä EU:n jäsenvaltiota – Kyproksen pohjoisosaa – eikä kunnioita kurdien oikeuksia riittävästi.

Me uskomme, että EU:hun liittyminen on ensisijaisesti kunkin hakijavaltion kansalaisten päätös. Tästä huolimatta me äänestimme mietintöä vastaan sen tämänhetkisessä muodossa sen esikuvana toimivaan strategiaan sisältyvien kielteisten seikkojen vuoksi, vaikka tällä ei olekaan oikeudellista painoarvoa.

  Tunne Kelam (PPE) , kirjallinen. – (EN) Äänestin tarkistuksen 4 puolesta. Mielestäni meidän on painotettava, että "muilla kuin muslimeilla" tarkoitetaan ennen kaikkea kristittyjä. Sen vuoksi on aiheellista mainita nimeltä kristityt muiden uskonnollisten ryhmien rinnalla. Kristittyjä vainotaan Turkissa yhä, ja se on yksi suurimmista huolenaiheistamme. Kristityt ihmiset ja kristilliset yhteisöt eivät voi vieläkään harjoittaa uskoaan vapaasti kuten demokraattisessa valtiossa kuuluisi. Katson, että Turkki on valmis liittymään EU:hun sitten, kun kristityn kirkon rakentaminen on Turkissa yhtä helppoa kuin moskeijan rakentaminen Brysselissä.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n laajentumisen tulee aina olla huolellisesti harkittu prosessi ja laajentumisten yhteydessä on aina kunnioitettava jäsenvaltioiden yhteisiä liittymäkohtia.

Ymmärrän, että Turkin liittyminen nähdään syynä alustavalle keskustelulle; tämä kuitenkin paljastaa, että asiasta on epäilyksiä, jotka viimeistäänkin oikeuttavat tämän keskustelun. Keskustelussa voidaan käsitellä muun muassa sitä, voidaanko Turkki katsoa maantieteellisesti osaksi Eurooppaa, onko Turkin maallistuneisuus vain kuria pitävän armeijan ansiota, onko EU:n rajoja viisasta venyttää Irakin Kurdistanin rajoille asti ja voiko Turkin valtava väestömassa horjuttaa EU:n tasapainoa maan mahdollisesti liittyessä EU:hun.

Tämän lisäksi on ehdottomasti noudatettava Kööpenhaminan kriteereitä, joista ensimmäinen koskee ihmisoikeuksia.

  Francisco José Millán Mon ja José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra (PPE), kirjallinen. – (ES) Me haluamme komission vuoden 2009 laajentumisstrategia-asiakirjaa koskevan päätöslauselman suhteen tehdä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) Espanjan valtuuskunnan puolesta selväksi yhden asian: se, että tuimme päätöslauselmaa kokonaisuutena, ei millään tavoin tarkoita, että me tukisimme Kosovon tunnustamista itsenäiseksi valtioksi. Me pidämme Kosovoa poikkeustapauksena ja haluamme huomauttaa, että Espanja ja neljä muuta jäsenvaltiota ei ole tunnustanut sitä.

Näin ollen me olemme sekä ulkoasiainvaliokunnassa että tänään täysistunnossa tukeneet tarkistuksia, jotka ovat näkemyksemme mukaisia.

Äänestimme päätöslauselman puolesta, koska emme halua, että Kosovo-kantamme tulkitaan kielteiseksi suhtautumiseksi Länsi-Balkanin, Turkin ja Islannin liittymiseen.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Vastustan komission Turkkia koskevaa laajentumisstrategiaa ehdottomasti. Valtaosa EU:n kansalaisista vastustaa Turkin liittymistä EU:hun ja kuitenkin heidän on rahoitettava miljardien eurojen suuruisia maksuja tälle viralliselle ehdokasvaltiolle. Turkki ei ole eurooppalainen valtio maantieteellisesti eikä kulttuurisesti katsoen eikä myöskään ihmisoikeuksien, demokratian tai oikeusjärjestyksen suhteen. Eurooppalaisten vastustus sivuutetaan laajentumisstrategiassa lähes täysin. Sen sijaan strategiassa huomioidaan Yhdysvaltojen geostrategiset intressit. Lisäksi, on muistettava, että jos Turkki liittyy, sen ratkaisemattomista rajariidoista tulee EU:n ongelmia. On valitettavaa, että Islantia, Länsi-Balkania ja Turkkia koskevasta laajentumisstrategiasta keskusteltiin vain kokonaisuutena, minkä vuoksi kunnollista, valikoivaa ja erittelevää keskustelua ei voitu käydä. Tämä menettely kuvastaa hyvin sitä ylimielisyyttä, jolla Turkin liittymiskysymystä käsitellään. Liittymistä vastustavien näkemykset jätetään huomiotta, vaikka kansalaisten enemmistö on heidän kannallaan.

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. – (LT) Tuin äänestyksessä Euroopan parlamentin päätöslauselmaa Länsi-Balkanin maita, Islantia ja Turkkia koskevasta komission vuoden 2009 laajentumisstrategia-asiakirjasta, sillä 6–15 vuotta sitten Liettua ja muut Baltian maat sekä Keski- ja Itä-Euroopan maat olivat samankaltaisessa tilanteessa kuin nykyiset ehdokasvaltiot. Euroopan unionin jäsenyys antoi kotimaalleni ja muille uusille jäsenvaltioille sekä niiden kansalaisille monia uusia mahdollisuuksia, kohensi taloutta sekä lujitti demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Lissabonin sopimuksen voimaantulo tarjoaa Euroopan unionille uuden ja tehokkaamman moottorin, joka vie meitä eteenpäin kohti uutta laajentumisvaihetta aiempaa vakaammin rahoitus- ja talouskriisistä huolimatta . Balkanin alue, Euroopan surullisen kuuluisa "ruutitynnyri", josta maailmansodat ovat saaneet alkunsa, voi poistaa viime vuosina syntyneiden valtioidensa kansalaisten, liiketoimintarakenteiden sekä kulttuurin ja tieteen alan asiantuntijoiden väliset yhteistyön esteet vasta liityttyään EU:hun. Meidän ei pidä sulkea ovea Turkilta, joka on Euroopan yhteys muslimimaailmaan. Turkin ja EU:n lähentyminen saa Turkissa aikaan myönteisiä muutoksia. Meillä on todisteita monista lupaavista askelista kohti demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Ukrainan, Moldovan ja muiden Etelä-Kaukasuksen valtioiden EU-jäsenyydestä ei keskustella vielä käytännön tasolla. Tällainen tulevaisuuden mahdollisuus voi kuitenkin tukea näiden valtioiden vakautta, taloudellista kehitystä, korruption torjuntaa ja oikeusjärjestystä.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) EU:n laajentumisprosessia leimaa tällä hetkellä sekä EU:ta että hakijamaita koetteleva ankara ja kauaskantoinen taantuma. Pidän myönteisenä Turkin edistymistä liittymisedellytysten täyttämisessä, erityisesti sitä, että Turkki on allekirjoittanut Nabucco-hanketta koskevan hallitustenvälisen sopimuksen.

Tämän sopimuksen täytäntöönpano on yhä yksi EU:n tärkeimmistä tavoitteista energiavarmuuden alalla. Tuen Turkin hallitukselle esitettyjä kehotuksia maan sosiaalipolitiikan uudistamisen jatkamiseksi, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kehittämiseksi sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi painokkaammin erityisesti sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumisen osalta.

  Nikolaos Salavrakos (EFD), kirjallinen. – (EN) Me vastustimme äänestyksessä Gabriele Albertinin päätöslauselmaesitystä Länsi-Balkanin maita, Islantia ja Turkkia koskevasta komission vuoden 2009 laajentumisstrategia-asiakirjasta, sillä katsomme, että Turkki ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia eivät osoita minkäänlaista edistystä Kööpenhaminan kriteereiden täyttämisessä ja että myöskään niiden poliittinen käyttäytyminen ei mahdollista EU-jäsenyyttä. Me toivomme edistävämme niiden pyrkimyksiä liittymisedellytysten täyttämisessä. Tätä edistymistä tarkastellaan tulevaisuudessa. Joka tapauksessa me emme halua äänestää sellaisen päätöslauselmaesityksen puolesta, joka herättää turhia toiveita ja tulee yksinomaan sisäiseen käyttöön.

  Renate Sommer (PPE), kirjallinen. – (DE) Päätöslauselmaesitys Euroopan komission nykyisestä laajentumisstrategiasta on hyvin tasapainoinen. Se palkitsee ehdokasvaltioiden edistyksen, mutta tuo samalla selvästi esiin ongelmakohdat. Erityisesti Turkin kehitys on taantunut huomattavasti. Pidän siksi tervetulleena selväsanaista kritiikkiä, joka koskee sanan- ja lehdistönvapauteen kohdistuvia vakavia uhkia ja todellisia rajoituksia. Opposition Dogan-mediakonsernille langetettu täysin kohtuuton verosakko on tarkkaan harkittu hyökkäys hallituksen arvostelijoita vastaan. Uskonnollisten vähemmistöjen syrjinnästä ja Turkin kieltäytymisestä panna täytäntöön Ankaran pöytäkirja on esitetty oikeutettua kritiikkiä. Meidän tarkasteltava huolellisesti myös Turkin ulkopolitiikkaa. Turkin avoimuus Armeniaa ja kurdeja kohtaan on tähän asti ollut vain tyhjiä eleitä, joita Turkin parlamentti ja suuri osa väestöstä on jopa vastustanut. Turkin pääministerin esittämät lausunnot asettavat lisäksi kyseenalaiseksi Turkin toivotun aseman idän ja lännen välisenä välittäjänä. Turkin antamat Iranin presidenttiä imartelevat lausunnot, sen kansanmurhasta syytetylle Sudanin presidentille esittämä konferenssikutsu ja toimet Israelin suhteen antavat ymmärtää, että se on kääntämässä selkänsä lännelle. Sen vuoksi on vain johdonmukaista, että pyydämme Turkin hallitusta koordinoimaan ulkopolitiikkaansa EU:n ulkopolitiikan kanssa ja lopettamaan NATOn ja EU:n välisen yhteistyön vastustamisen.

  Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. – (EN) Kannatan EU:n avautumista valtioille, jotka täyttävät jäsenyyden edellytykset. Pidän huolestuttavana sitä, että tässä päätöslauselmassa laajentuminen esitetään välttämättömyytenä sekä hakijavaltioille että EU:lle. Päätöslauselmassa ei huomioida sitä mahdollisuutta, että voi olla kyseisten valtioiden etujen mukaista pysyä EU:n ulkopuolella erilaisista yhteiskunnallisista, taloudellisesta tai muista syistä johtuen. EU:n jäsenyys on näille valtioille suuri askel, josta on syytä keskustella kattavasti ja kuulla myös näiden valtioiden kansalaisia. Tästä syystä pidättäydyin äänestämästä.

- Päätöslauselmaesitys: Naisiin kohdistuvan väkivallan poistaminen (B7-0139/2009)

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi on YK:n ja Euroopan neuvoston aloite, jonka tavoitteena on herättää keskustelua sekä antaa näkyvyyttä perheväkivallan ja muiden pahoinpitelyn muotojen uhreille.

Portugalin tilanne on tässä asiassa huolestuttava. Portugalilaisen uhrien tukiyhdistyksen (APAV) rekisteröimien tietojen mukaan perheväkivallan uhrien määrä on lisääntynyt 9 prosentilla vuoden 2008 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Yhdistyksen mukaan fyysinen ja psykologinen väkivalta, uhkaukset ja seksuaalinen väkivalta ovat lisääntyneet huomattavasti vuoteen 2008 nähden. Jo 26 naista on kuollut tänä vuonna Portugalissa perheväkivallan seurauksena. Valtaosa väkivallanteoista jää kuitenkin ilmoittamatta pelon ja häpeän vuoksi.

EU:n on tehostettava toimiaan perheväkivallan torjumiseksi. Olen yhtä mieltä siitä, että jäsenvaltioita on kannustettava laatimaan kansallisia toimintasuunnitelmia naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Me kannatamme kaikkia sellaisia aloitteita, jotka voivat auttaa muuttamaan asenteita, sekä naisiin kohdistuvan väkivallan vastustamisen Euroopan teemavuoden järjestämistä tämän huolestuttavan tilanteen esiin tuomiseksi sekä yleisön ja viranomaisten varoittamiseksi.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, sillä mielestäni komission ja neuvoston tulee tehostaa EU:n toimia tällä alueella. EU:n on kiireesti luotava kattavampi politiikka naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Komission on tämän vuoksi laadittava direktiiviluonnos, joka takaa selkeän oikeusperustan erilaisten naisiin kohdistuvien väkivallan muotojen, kuten ihmiskaupan, torjumiselle. Puheenjohtajavaltio Espanja ansaitsee tunnustuksemme siitä, että se tekee tästä asiasta toimintasuunnitelmansa painopistealueen.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Perheväkivaltaa koskevat järkyttävät tilastotiedot ovat tällä viikolla nousseet otsikoihin Portugalissa. Uskon, että naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta ansaitsee hallitusten huomion ja edellyttää niiltä totisia toimia.

Tuomitsen kaikki väkivallan muodot, mutta erityisen tuomittavana pidän väkivaltaa, joka kohdistuu sosiaalisesti, taloudellisesti tai emotionaalisesti heikommassa asemassa oleviin ihmisiin, jollaisia lapset ja naiset usein ovat. Jäsenvaltioiden pitäisi pyrkiä kitkemään kaikki naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan muodot, erityisesti ihmiskauppa prostituutiotarkoituksiin, seksuaalirikokset ja perheväkivalta.

Rikokset, joiden uhreiksi lukuisat eurooppalaiset naiset ja lapset joutuvat, eivät sovi yhteen ihmiselämän ja ihmisarvon kunnioituksen kanssa. Sen vuoksi me tarvitsemme tiukkoja politiikkoja väkivallan ehkäisemiseksi ja siihen syyllistyvien rankaisemiseksi.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kansainvälisenä päivänä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi me haluamme lisätä tietoisuutta tästä vakavasta sosiaalisesta, taloudellisesta ja poliittisesta ongelmasta, joka heikentää naisten oikeuksia monilla alueilla, kuten työelämässä, perhe-elämässä ja yhteiskunnassa laajemmin ottaen. Naisiin kohdistuva väkivalta loukkaa ihmisoikeuksia. Se vaikeuttaa naisten osallistumista yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään sekä julkiseen ja yksityiseen elämään ja estää naisia toimimasta täysipainoisina kansalaisina.

Vaikka väkivallan muodot vaihtelevatkin kulttuurin ja perinteiden mukaan, taloudelliset ja yhteiskunnalliset kapitalismin kriisit heikentävät naisten asemaa niin kollektiivisesti kuin yksilötasollakin. Tämä lisää naisten hyväksikäyttöä ja ajaa heitä kohti köyhyyttä ja syrjäytymistä, mikä puolestaan ruokkii ihmiskauppaa ja prostituutiota.

Tämän vuoksi on erittäin tärkeää laatia kestäviä rahoituksellisia toimenpiteitä ja politiikkoja, joiden tavoitteena on aidosti parantaa naisten asemaa yhteiskunnassa edistämällä yhdenvertaisia oikeuksia sekä yhteisön tasolla että kansallisesti ja panemalla täytäntöön todellisia suunnitelmia naisiin kohdistuvien eri väkivallan muotojen torjumiseksi, muun syrjinnän kitkemiseksi sekä uhrien suojelemiseksi ja tukemiseksi.

  Marine Le Pen (NI), kirjallinen. – (FR) Kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi täyttää 10 vuotta. Valitettavasti tässä yhteydessä täytyy todeta, että täytäntöön pannut ehkäisevät toimet eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin. Miten tämä ilmiö on selitettävissä? Euroopan parlamentissa käytyjen keskustelujen perusteella syynä näyttäisi olevan sukupuolten eriarvoisuus.

Jos eriarvoisuus olisi väkivallan todellinen aiheuttaja, väkivaltatilanteen pitäisi olla paras Pohjois-Euroopan maissa, jotka ovat tunnettuja kulttuurinsa ja tapojensa edistyksellisyydestä tässä asiassa. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan tilanne on pikemminkin päinvastainen. Norjalaisen päivälehden Aftenpostenin mukaan 6 prosenttia 15–25 vuotiaista ruotsalaisnaisista on raiskattu kuluneen vuoden aikana.

Tarvitaan rohkeutta todeta, että naisiin kohdistuva väkivalta on yleistynyt samalla kun Euroopan ulkopuolisista maista tulevien maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt. Kulttuuri ja perinteet ovat näissä maissa täysin erilaiset kuin meillä. Burka, pakkoavioliitot, moniavioisuus, naisten sukuelinten silpominen, kunniamurhat ja muunlaiset menneiltä ajoilta peräisin olevat käytännöt on tuomittava.

Näin ollen on täysin absurdia jatkaa maahanmuuton edistämistä ja samaan aikaan yrittää torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

  Astrid Lulling (PPE), kirjallinen. – (FR) Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalla on täysi syy muistuttaa meitä kansainvälisenä päivänä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi, että huolimatta lukemattomista säädöksistä ja YK:n julistuksista sekä Euroopan parlamentin vuosikymmenten kuluessa laatimista monista päätöslauselmista, naisiin kohdistuvan väkivallan nollatoleranssista ollaan vielä kaukana. On selvää, että miesten naisiin kohdistama väkivalta on loukkaus ihmisoikeuksia vastaan ja että siitä on rangaistava sen mukaisesti.

Euroopan parlamentin on sen vuoksi muistutettava jäsenvaltioita niiden velvollisuudesta kehittää lainsäädäntöään ja politiikkojaan, jotta naisiin kohdistuvan väkivallan kaikkia muotoja voidaan torjua tehokkaasti.

Valitettavasti käsiteltävänä olevassa päätöslauselmassa on jälleen menty liian pitkälle, ja siinä on erityisesti unohdettu toissijaisuusperiaate.

Neuvostolle ja komissiolle esitetty ehdotus oikeusperustan luomiseksi naisiin kohdistuvan väkivallan kaikkien muotojen torjumiselle on osoitus täydellisestä tietämättömyydestä perussopimusten suhteen. Oikeusperustaa ei voida luoda. Se joko on olemassa tai sitä ei ole.

Ehdotetun korkean tason konferenssin järjestäminen aiheuttaisi vain kustannuksia, joihin kuluvat varat olisi parempi kohdentaa erityistoimenpiteisiin.

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) On hienoa, että Euroopan parlamentissa äänestetään naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskevasta päätöslauselmasta tänään, kansainvälisenä päivänä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen teemapäivän julistaminen YK:ssa vuonna 1999 ja tämän päätöslauselman hyväksyminen tänään muistuttavat kansallisia hallituksia arvokkaalla tavalla niiden velvoitteista, jotka pohjautuvat naisiin kohdistuvan väkivallan eri muotojen poistamista koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin. Sen vuoksi tuen tätä päätöslauselmaa ja pyydän jäsenvaltioita välittömästi kehittämään kansallista lainsäädäntöään ja politiikkojaan naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi. Euroopan unionin tasolla on erityisen tärkeää tarjota apua ja tukea kaikille väkivallan uhreille, erityisesti ihmiskaupan uhreille, kansallisuudesta riippumatta sekä taata sellaisten perheväkivallan uhreiksi joutuneiden naisten suojelu, joiden oikeudellinen asema voi riippua heidän kumppanistaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Naisiin kohdistuva väkivalta on todellisuutta kaikissa jäsenvaltioissa, ja joka neljäs nainen joutuu väkivallan uhriksi.

EU pitää itseään kansalaisten oikeuksien ja vapauksien esikuvana. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta väkivalta saadaan pysäytettyä. Tämän päätöslauselmaesityksen hyväksyminen on tärkeä askel kohti uusia ratkaisuja, siksi äänestin sen puolesta.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, sillä naisiin kohdistuva väkivalta on yhä aivan liian yleistä Romaniassa ja kaikkialla maailmassa, minkä vuoksi meidän on hyväksyttävä kiireesti toimenpiteitä sen torjumiseksi. Ongelmana ei ole enää lainsäädäntö, vaan sen täytäntöönpano käytännössä, sillä naiset ovat usein haluttomia ilmoittamaan kohtaamastaan väkivallasta viranomaisille ja kärsivät mieluummin hiljaisuudessa.

Tässä tilanteessa tarvitaan näkyvää kaikki yhteiskuntaryhmät tavoittavaa kampanjaa, jonka yhteydessä asenteita pyritään muuttamaan pitkäaikaisten toimien avulla, jotta kaikki ymmärtäisivät, että naisiin kohdistuva väkivalta on tuomittavaa ja että se ei ole puolusteltavissa. Olen yhtä mieltä siitä, että samalla tarvitaan myös viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan koordinoitua yhteistoimintaa perheväkivallan uhrien tukemiseksi.

  Peter Skinner (S&D), kirjallinen. – (EN) Arvostan parlamentin omistautumista tälle asialle. Ennen kaikkea on varmistettava, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevat naiset, kuten ihmiskaupan uhrit, saavat heille kuuluvan tuen.

On tyrmistyttävää, että ECR-ryhmä, johon kuuluvat myös brittiläiset konservatiivit, on jättänyt tähän ehdotukseen tarkistuksen, joka rajoittaa sen kattavuutta. Haluan huomauttaa, että monet uhreista elävät köyhyydessä tai ovat maahanmuuttajia tai kuuluvat johonkin vähemmistöryhmään. Näiden naisten sulkeminen kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville suunnatun tuen ulkopuolelle on paitsi järjenvastaista myös epäinhimillistä.

Olen myös tyrmistynyt siitä, että vihreät ovat asiasta eri mieltä ja vaativat prostituution hyväksyntää koskevan järkevän muotoilun poistamista, vaikka naisiin kohdistuva väkivalta on selvästi yleistä prostituution alalla.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Naiset ovat helppoja uhreja väkivallalle, sillä heidän asemansa on kaikissa luokkayhteiskunnissa miehiä heikompi ja he ovat alttiita luokkaan ja sukupuoleen perustuvalle sorrolle.

Fyysinen väkivalta, raiskaukset ja ihmiskauppa ovat esimerkkejä väkivallan eri muodoista, jotka kertovat naisten eriarvoisen luokan sukupuolisesta ulottuvuudesta.

Väkivalta on kuitenkin yhteiskunnallinen ilmiö, jolla on omat taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset aiheuttajansa. Näitä aiheuttajia, jotka ovat juurtuneet syvälle kapitalistisiin tuotantosuhteisiin, ei voida poistaa niin kauan kuin kapitalistiset tuotantosuhteet ovat olemassa. Ruohonjuuritason liikkeiden on vaadittava toimenpiteitä tämän ilmiön estämiseksi ja uhrien, niin naisten kuin lastenkin, auttamiseksi pyrkimällä radikaaleihin kansan etujen mukaisiin muutoksiin sekä yhteiskunnallisella että poliittisella tasolla.

Me vastustamme ehdotusta, jonka mukaan kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten henkilöiden tulisi perustaa pahoinpidellyille naisille neuvontakeskuksia ja -laitoksia. Valtion tulisi yksin vastata tällaisten palveluiden järjestämisestä.

Ongelmaa ei voida ratkaista päätöslauselmassa esitettyjen toimenpiteiden avulla, sillä ne eivät vaikuta sen aiheuttajiin. Sen sijaan näillä toimenpiteillä voidaan ainoastaan hallita ja sitä kautta pitkittää tätä ongelmaa.

  Marina Yannakoudakis (ECR ryhmän puolesta), kirjallinen. – (EN) ECR-ryhmä painottaa, että naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevaa tietoisuutta ja väkivaltaa torjuvia toimia on ehdottomasti lisättävä. Me emme kuitenkaan katso, että ongelma tulisi ratkaista laatimalla eurooppalainen oikeusperusta ja uusia direktiivejä kuten kohdissa 10, 11 ja 27 esitetään.

Me tunnustamme, että tällä alalla on vielä paljon tehtävää, mutta katsomme, että lakien säätäminen tässä yhteydessä kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. ECR-ryhmä katsoo myös, että seksuaalisuutta ja lisääntymistä koskevat valinnat ja terveyttä koskevat oikeudet ovat yksinomaan kunkin yksittäisen jäsenen ja jäsenvaltion päätettävissä. Näistä syistä ECR-ryhmä on päättänyt pidättäytyä äänestämästä.

- Päätöslauselmaesitys: Somalian rannikkovesillä tapahtuviin merirosvouksiin liittyvän poliittisen ratkaisun löytäminen (RC-B7-0158/2009)

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Somalia on yksi räikeimpiä esimerkkejä täydellisestä keskushallinnon romahduksesta ja paluusta sotaisaan heimoelämäntapaan. Somalia on keskus, josta väkivalta ja epävakaus leviävät kauas sen rajojen ulkopuolelle. Somalian rannikkoa ovat toistuvasti uhanneet aseistetut ryhmittymät, jotka eivät ainoastaan taistele rannikkoalueiden hallinnasta, vaan lisäksi suorittavat ryöstöiskuja, jotka kohdistuvat muihin aluksiin, erityisesti kauppa-, rahti- ja kalastusaluksiin, humanitääristä apua kuljettaviin aluksiin sekä huviveneisiin.

Näiden tapahtumien vakavuus ja toistuvuus vaatii koko kansainvälistä yhteisöä EU mukaan lukien reagoimaan yksiselitteisesti. EU:n on ryhdyttävä torjumaan merirosvousta. Sen on tehtävä toimivaltansa puitteissa kaikkensa analysoidakseen ilmiön syitä ja seurauksia sekä mobilisoidakseen kaikki saatavilla olevat ja riittävästi varustellut somalialaiset ja kansainväliset joukot.

Haluan esittää kiitokseni portugalilaisen fregatin, Corte-Realin, koko miehistölle ja kapteenille, jotka ovat ansioituneet tämän vitsauksen torjumisessa ja jotka ovat hiljattain saaneet Kansainvälisen merenkulkujärjestön tunnustuksen.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Somalian tilanteesta keskusteltaessa on pidettävä mielessä, että maata koettelevaan kriisiin ei ole sotilaallista ratkaisua. Meidän on huomioitava myös Somalian heikko taloudellinen tilanne, jonka on kansainvälisellä tasolla aiheuttanut velkakriisi. Velkakriisi loi tyhjiön, jota salakalastajat käyttivät hyväkseen Somalian aluevesillä ja joka vaikutti keskeisellä tavalla somalialaisten kalastajien elinkeinon menettämiseen, sillä maan hallitus joutui lakkauttamaan rannikkovartioston varojen puutteen vuoksi.

Yksi keskeisistä tavoitteista on siis toimittaa paikalle teknistä ja taloudellista tukea, muun muassa tukea sisällissodan osapuolten väliseen sovitteluprosessiin.

Komission ja neuvoston pitäisi tästä syystä tarkistaa Somaliaa koskeva poliittinen strategiansa mukaan lukien Euroopan unionin johtama merivoimien operaatio Atalanta. Niiden pitäisi keskittyä maan yleiseen nykytilanteeseen, erityisesti humanitäärisen tilanteen lievittämiseen kentällä sekä tämän miljoonille somalialaisille kärsimystä aiheuttavan katastrofaalisen tilanteen taustalla piilevien syiden kitkemiseen.

Lopuksi me haluamme vielä korostaa, että kehitysapuun tarkoitettuja varoja tai Euroopan kehitysrahastoa ei tule missään olosuhteissa käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin

  Richard Howitt (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen erittäin ylpeä siitä, että Yhdistynyt kuningaskunta johtaa EU:n ensimmäistä laivaston ETPP-tehtävää, operaatio Atalantaa; operaation johdossa on brittiläinen komentaja ja sen operatiivinen päämaja on Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Atalanta suojelee aluksia, jotka kuljettavat elintarvikeapua kodeistaan lähteneille somalialaisille, sekä Somalian rannikkovesillä liikkuvia puolustuskyvyttömiä aluksia. Sen työ on erittäin tärkeää.

Työväenpuoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet myötäilevät vaatimuksia kaikkien somalialaisten merirosvojen panttivankien vapauttamisesta ehdoitta, mukaan lukien kaksi brittiläistä vankia, Kentin alueelta kotoisin olevat Paul ja Rachel Chandler. Haluamme jälleen kerran rohkaista heidän perhettään. Olemme tyytyväisiä Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoasiainministeriön toimiin, joilla pyritään hyödyntämään kaikki mahdolliset Itä-Afrikassa olevat yhteydet pariskunnan pikaisen vapauttamisen neuvottelemiseksi.

Operaatio Atalantan tehtäväkentän osalta huomasimme, että päätöslauselmassa pyydetään harkitsemaan sen laajentamista. Haluan kuitenkin pöytäkirjaan merkittävän, että me emme pidä sitä tällä hetkellä tarpeellisena. Haluan lisäksi korostaa, että meidän on panostettava tämänhetkisen tehtävän onnistumiseen sen nykymuodossa.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Somalian rannikkovesillä tällä hetkellä vallitseva tilanne on haitallinen joka suhteessa ja se vaikuttaa kaikkiin maihin.

Sen vuoksi, niin kauan kunnes Somalian tilanteeseen saadaan poliittinen ratkaisu ja niin kauan kuin alueella on epävakaata, pidän ehdottoman tärkeänä, että me noudatamme operaatio Atalantan osalta vahvistetun turvallisuuden strategiaa jopa lisäämällä operaatioon osallistuvien joukkojen toimintakeinoja.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) Äänestin päätöslauselmaa RC-B7-0158/2009 vastaan, sillä mielestäni merirosvous ei ole sotilaallinen ongelma, vaan kehitysavun ongelma. Sen vuoksi katson, että ongelma pitäisi ratkaista puuttumalla sen aiheuttajiin ja että sotilaalliset joukot, olivat ne sitten maajoukkoja tai laivastoa, eivät ole ratkaisu. Operaatio Atalantasta vastaava upseeri totesi, että ongelmaa ei voida ratkaista merenkulun keinoin ja että alueen tilanne on vakautettava. Meidän on mielestäni puututtava hallinnon ongelmiin, toimielinten epävakauteen ja alueen taloudelliseen tilanteeseen. Todellista ongelmaa on turha yrittää lakaista maton alle. Vastustamalla päätöslauselmaa haluan lisäksi tuomita puolustusvoimien tehtäviin kuuluvien toimien yksityistämisen, johon on menty Espanjassa, jossa yksityisen turvallisuusalan yritysten sallitaan miehittää raskaasti aseistettuja aluksia. Haluan vielä todeta, että meidän on tehtävä loppu merirosvouksesta Somaliassa, mutta myös ulkomaisista merirosvoista, jotka ryöstelevät Somalian vesillä.

  Charles Tannock (ECR), kirjallinen. – (EN) Nyt vuodeksi eteenpäin uusitun operaatio Atalantan suhteellisen hyvät tulokset tuovat korostetusti esiin sen tosiasian, että vaikka Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan avulla voidaan saada aikaan merkittäviä tuloksia jäsenvaltioille, niin on yhä epäselvää, mistä syystä NATO ei yksinään voisi saada aikaan vastaavia tuloksia päällekkäisyyden välttämiseksi. Merirosvous on kuitenkin todellinen uhka Afrikan-sarvea ympäröivillä vesillä. Meidän on lisättävä toimiamme merirosvouksen poistamiseksi ei vain suojellaksemme laivojamme, vaan myös antaaksemme nykyään Somaliassa kissan päiviä viettäville al-Qaidan jäsenille selvän viestin.

Kansallinen turvallisuus ei rajoitu vain kansallisten rajojen sisäpuolelle. Jos EU antaa merirosvouksen kukoistaa rauhassa, sen turvallisuus tulee kärsimään huomattavasti pitkällä aikavälillä. Lopuksi kehotan komissiota tarkastelemaan, miten poliittista tukea lisäämällä voitaisiin auttaa Somaliaa kitkemään pois tätä suhteellisen vakaata ja vaurasta, entistä brittiläistä siirtomaa-aluetta vaivaava merirosvous.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) Tuin äänestyksessä Euroopan parlamentin päätöslauselmaa poliittisen ratkaisun löytämisestä Somalian rannikkovesiä vaivaavaan merirosvoukseen, sillä merirosvous on Somalian rannikkovesillä todellinen ongelma nyt ja myös vastaisuudessa. EU:n on suojeltava alueella liikkuvia aluksia kansainvälisten neuvotteluiden ja suojelutoimien avulla. Ongelman ratkaiseminen edellyttää ensinnäkin kansainvälistä tukea Somalian tilanteen vakauttamiseen. Toiseksi tarvitaan operaatio Atalantaa, jonka EU käynnisti hiljattain merirosvouksen poistamiseksi Somalian rannikkovesiltä. Operaatioon osallistuu kuusi fregattia, kolme merivalvontalentokonetta ja 1 200 miehistön jäsentä Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Ranskasta ja Kreikasta. Myös muut jäsenvaltiot tulevat osallistumaan operaatioon tulevaisuudessa. Operaatio Atalanta on onnistunut suojelemaan riskialttiita rahtilaivoja järjestämällä niille saattueita. 36 merirosvoalusta on pysäytetty ja 14 hyökkäystä on estetty. Jotta saattueet voidaan järjestää, toimivaltaisten kansallisten elinten ja alusten on kuitenkin otettava yhteyttä operaatio Atalantaan ja pyydettävä suojelua. On erittäin tärkeää, että alukset välttävät ottamasta turhia riskejä ja pyytävät operaatio Atalantan suojelua virallista menettelyä noudattaen ja hyvissä ajoin.

  Geoffrey Van Orden (ECR), kirjallinen. – (EN) Me kannatamme painokkaita kansainvälisiä toimia merirosvouksen poistamiseksi ja olemme vakuuttuneita siitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan laivasto ja sitä tukevat Yhdysvaltojen ja muiden EU:n jäsenvaltioiden laivastot tekevät hyvää työtä. Me emme kuitenkaan näe syytä, miksi EU:n lipun alla purjehtivien alusten pitäisi olla mukana operaatiossa. Me vastustamme EU:n puuttumista puolustusasioihin instituutiona. EU:n osallistuminen ei lisää sotilaallisia resursseja millään tavalla, vaan se ainoastaan luo päällekkäisyyttä tai mutkistaa NATOn alaisia hyväksi havaittuja järjestelyjä. Operaatio Atalanta luotiin Ranskan puheenjohtajuuden aikana, kun ETPP:tä haluttiin laajentaa kattamaan myös laivasto. Afrikan-sarven rannikkovesillä on jo läsnä Yhdysvaltojen johtama Combined Task Force 151 sekä NATOn laivastoryhmä. Tästä huolimatta EU päätti perustaa niiden lisäksi vielä uuden laivaston ja uuden komennusketjun. Me olemme myös erittäin huolestuneita ehdotuksista, jotka koskevat ETPP-koulutusoperaation lähettämistä Somaliaan, sillä EUPOL-operaatio Afganistanissa on epäonnistunut ja monet jäsenvaltiot ovat haluttomia lähettämään joukkoja ja poliiseja maassa järjestettäviin kiireellisiin koulutusoperaatioihin. Ohimennen sanoen, "EU:n kalastusalukset" on meille tuntematon käsite.

- Päätöslauselmaesitys: Savuton ympäristö (B7-0164/2009)

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Olen tyytyväinen tähän päätöslauselmaan, jonka ansiosta parlamentti voi tukea komission hyvin oma-aloitteista tupakoinnin vastaista politiikkaa. Tupakan savulle altistuminen on Euroopassa yleisin kuolemaan johtavien ja muiden sairauksien aiheuttaja, ja tupakointi on huomattava taakka myös terveydenhuoltojärjestelmille. Toivon, että komission toimenpiteet jatkuvat ja että tulevaisuudessa saamme oikeuden terveelliseen ympäristöön kaikissa suljetuissa tiloissa ja työpaikoilla. En voi olla mainitsematta sitä, että EU:n tupakkapolitiikka on yhä tekopyhää. Me haluamme vähentää tupakoinnin aiheuttamia terveysongelmia, mutta samalla me haluamme yhä maksaa avustuksia tupakanvalmistajille, vaikka avustuksia ollaankin vähitellen leikkaamassa. Mielestäni yhteisen maatalouspolitiikan pitäisi tukea tuotteita, jotka auttavat ylläpitämään ja kohentamaan ihmisten terveyttä, ei tuotteita, jotka vaarantavat sen. Toivon, että joulukuisessa neuvoston tapaamisessa keskustellaan lasten suojelemisesta erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa lapset altistuvat aikuisten tupakoinnille yksityisautoissa ja muissa suljetuissa tiloissa. Mielestäni aikuisten on otettava tässä asiassa vastuu, ja lainsäätäjien on puututtava tilanteeseen niiltä osin kuin se vain on mahdollista.

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. – (FR) Meidän on suojeltava tupakoimattomia henkilöitä passiiviselta tupakoinnilta, mutta meidän on myös herätettävä tupakoijat huomaamaan vaikutukset, joita heidän riippuvuudellaan on heihin itseensä ja muihin. Tämä asia on tehtävä heille täysin selväksi. Belgiassa ollaan tässä asiassa hiukan edellä, sillä meillä tupakointi on kielletty täysin ravintola-alalla ja kaikilla työpaikoilla vuoteen 2012 mennessä.

Haluan kuitenkin tuoda esiin kaksi ongelmakohtaa. Ensinnäkin olemmeko me menossa kohti yhteiskuntaa, joka kieltää kaiken? Mitä tapahtuu yksilöiden vastuulle? En haluaisi, että päädymme yhteiskuntaan, joka muistuttaa George Orwellin romaanissaan "1984" kuvaamaa maailmaa. Toiseksi jos tupakoijat on saatava lopettamaan haitallinen tapansa itsensä ja muiden vuoksi, tämä on tehtävä äärimmäisen hienovaraisella tavalla. Tupakka on huume. Kieltämällä sen täysin kieltäisimme samalla sen tosiasian, että useimmat tupakoijat ovat tupakasta riippuvaisia. Täydellinen kieltäminen voitaisiin tulkita tupakoijien sulkemiseksi pois yhteiskunnasta, mikä olisi haitallista. Mistä syystä emme siis ole huomioineet mahdollisuutta varata yksinomaan tupakoijille tarkoitettuja alueita?

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) linjan mukaisesti. Haluan kuitenkin tuoda esiin joitain päätöslauselmaesitykseen liittyviä ongelmia.

Ensinnäkin katson, että tupakanvastaisista politiikoista päättäminen kuuluu jäsenvaltioille. EU:n toimielinten tulisi mielestäni antaa vain sitomattomia suosituksia toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen. Toisaalta uskon myös, että jäsenvaltioiden pitäisi edistää tupakoinninvastaisia politiikkoja, mutta niiden ei pitäisi rajoittaa toimijoiden valinnanvapautta etenkään majoitusalalla, missä omistajien pitäisi voida valita haluavatko tiloistaan savuttomat. Tätä taustaa vasten katsottuna hiljattain Portugalissa hyväksytty laki oli hyvin tasapainoinen.

Toinen asia, jota pidän ongelmallisena, on ehdotus tupakan tuotannolle myönnettävien suorien tukien lopettamisesta. Tupakkaa tuotetaan myös Portugalissa, ja sen vuoksi tämäntyyppisiä politiikkoja on mielestäni tärkeää harkita hyvin huolellisesti. Muutoin ne voivat olla suureksi vahingoksi maanviljelijöille, jotka joutuvat lopettamaan tuotannon ilman, että heille tarjotaan toteuttamiskelpoista korvaavaa ratkaisua. Tämä on kantani päätöslauselman 9 kohtaan.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämän päätöslauselman päätavoitteena on työntekijöiden terveyden ja elämänlaadun suojeleminen työpaikalla sekä koko väestön terveyden ja elämänlaadun suojeleminen, ja sen vuoksi me äänestimme sen puolesta.

Tupakoimattomien henkilöiden suojelua on parannettava paitsi ehkäisemällä passiivista tupakointia, mutta myös luomalla tarvittavat olosuhteet tupakoinnin lopettamisen valvomiselle ja kannustamiselle. Kieltämispolitiikkaa tulee soveltaa sellaisissa tilanteissa, joissa se on osoitettu tarpeelliseksi.

Suorien tuotantoon liitettyjen tukien osalta me tuemme kannustinten tarjoamista tupakan tuotantotilojen muuntamiseen muihin tarkoituksiin. Mielestämme tulee kuitenkin välttää luomasta tilannetta, jossa meidän on tuettava tupakan tuontia EU:n ulkopuolelta, mikä hyödyttäisi ylikansallisten tupakkayhtiöiden toimintaa.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tuin äänestyksessä kohdan 13 poistamista alkuperäisestä tekstistä. Kohta kuului: "kehottaa komissiota esittämään parlamentille ja neuvostolle työntekijöiden terveyden suojelun alalla lainsäädäntöehdotuksen, jolla kielletään tupakointi vuoteen 2011 mennessä kaikissa sisätiloissa sijaitsevissa työpaikoissa, joihin kuuluvat julkiset sisätilat ja julkiset liikennevälineet Euroopan unionissa". Poisto hyväksyttiin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

Jäsenvaltioilla on edessään vielä pitkä tie savuttoman ympäristön luomisessa, tehokkaiden valistuskampanjoiden toteuttamisessa ja 14 artiklan (kysynnän vähentämiseen tähtäävät toimet – tupakkariippuvuus ja tupakoinnin lopettaminen) täytäntöönpanoa koskevien parhaiden käytäntöjen soveltamisessa.

Uskon, että näiden toimien toteuttamisen tulisi ensisijassa kuulu jäsenvaltioiden tehtäviin. Päätöslauselman alkuperäisessä tekstissä sekoitettiin tupakan tuotanto ja kulutus. Sen vuoksi on hyvä, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) jättämä tarkistus, jolla alkuperäisestä tekstistä poistetaan osa kohdasta 9 ja samalla viittaukset tupakan tuotantoon, saatiin hyväksyttyä. Lopullinen päätöslauselma on näiden kahden muutoksen ansiosta aiempaa parempi. Olen tyytyväinen muihin kohtiin, joten äänestin päätöslauselman puolesta.

  Robert Goebbels (S&D), kirjallinen. – (FR) Jätin äänestämättä tupakointia koskevasta päätöslauselmasta. En ole koskaan tupakoinut, mutta pidän tällaista tupakoijien jatkuvaa ahdistelua täysin perusoikeuksien vastaisena. Nykyiset rajoitukset riittävät vallan hyvin.

En halua sekaantua tällaiseen jatkuvaan, hedelmättömään ahdisteluun. Tupakkaviljelmien poistaminen Euroopasta johtaa tupakan tuonnin kasvuun kolmansista maista.

  Elisabeth Jeggle (PPE), kirjallinen. – (DE) Terveyspolitiikka ja sen osana myös tupakoimattomien henkilöiden suojelu kuuluu selvästi jäsenvaltioiden toimivaltaan, eikä sitä näin ollen tulisi säädellä keskitetysti. Jäsenvaltioilla tulee olla vapaus päättää, missä määrin ne haluavat suojella tupakoimattomia henkilöitä. On tehtävä selväksi, että EU:lla ei ole toimivaltaa tällä alalla. Tästä syystä äänestin ensiviikkoista EU:n terveysministereiden huippukokousta varten laaditun parlamentin päätöslauselman puolesta.

  Eija-Riitta Korhola (PPE), kirjallinen. – (FI) Arvoisa puhemies, äänestin puolesta, vaikka olisin halunnut päätöslauselmasta tiukemman. Tupakka on merkittävin yksittäinen syy ennenaikaisille kuolemille Euroopassa. Tupakansavu on ympäristösaaste, joka sisältää toistasataa terveydelle haitallista yhdistettä. Silti osassa Eurooppaa sallitaan, että tupakalle altistetaan käyttäjien lisäksi sivulliset. Passiivinen tupakointi on moraalinen ongelma, sillä kärsijöillä ei ole valinnanvapautta. Aivan erityisesti pitää suojella lapsia.

Tutkimusten mukaan lapsi, jonka vanhempi tupakoi, "polttaa" käytännössä joka neljännen vanhempansa tupakan. Passiivinen tupakointi johtaa vuosittain lähes sadantuhannen eurooppalaisen ennenaikaiseen kuolemaan. Monet jäsenvaltiot ovat tehneet jo hyvää työtä: Kun Suomessa kiellettiin tupakointi lopulta myös ravintoloissa ja baareissa, nousi äänekäs vastarinta. Nyt kaksi vuotta myöhemmin asiasta kuulee vain kiitosta. Se kertoo kansanterveyspolitiikan luonteesta: Vaikka ennaltaehkäisyllä ja asennekasvatuksella saadaan aikaan kestäviä tuloksia, rinnalle tarvitaan lainsäätäjän päättäväisyyttä. Olen eri mieltä joidenkin kollegoiden kanssa siitä, ettei yhteisön sitovaa työsuojelulainsäädäntöä tarvittaisi. Pitää tunnustaa, etteivät suositukset ole kaikkialla riittäneet. Tuenkin päätöslauselman 13 kohtaa, jossa komissiota kehotetaan antamaan lainsäädäntöehdotus, jolla tupakointi kiellettäisiin sisätiloissa sijaitsevissa työpaikoissa ja myös julkisissa liikennevälineissä.

Tupakointi on yhteiskunnalle kallista, ja maksajaksi joutuu myös Euroopan 70 prosentin tupakoimaton enemmistö. Yhdyn siksi parlamentin vuonna 2007 esittämään kantaan, että tupakkatuotedirektiiviä pitäisi tiukentaa ja soveltaa valmistajien vastuuta tupakankulutuksesta aiheutuvia terveydenhuoltokuluja rahoitettaessa. Ensin unionin on kuitenkin otettava hirsi pois omasta silmästä. On korkea aika saattaa päätökseen tupakanviljelytukien asteittainen alasajo.

  Elisabeth Morin-Chartier (PPE), kirjallinen. – (FR) Arvoisa puhemies, äänestin savutonta ympäristöä puolustavan päätöslauselman puolesta, sillä mielestäni on erittäin tärkeää valvoa savuttomien ympäristöjen yleistymistä Euroopan unionissa sekä helpottaa jäsenvaltioiden välistä hyvien käytäntöjen vaihtoa ja kansalaisia tupakoinnin vaaroilta suojelevan politiikan koordinointia. Äänestin myös kohdan 9 säilyttämisen puolesta; kohdassa vaaditaan tupakan viljelylle myönnettävien suorien tuotantoon sidottujen tukien lopettamista vuoteen 2010 mennessä tupakoinnin terveyshaittojen vuoksi. Tuen myös ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan jäseniä, jotka muistuttavat meitä siitä, että tupakointi on yhä yleisin kuolemien ja sairauksien syy Euroopan unionissa. Kiitos, arvoisa puhemies.

  Mariya Nedelcheva (PPE) , kirjallinen. – (BG) Hyvät parlamentin jäsenet, tuin kohdassa 9 olevan vuotta 2010 koskevan viittauksen poistamista päätöslauselmaesityksestä. Kotimaassani tupakan viljely on elintärkeä ala suurelle osalle tiettyjen alueiden väestöstä, jolle kyse on ainoasta elinkeinosta. Yksi näistä alueista on Blagoevgradin alue, jolta olen kotoisin.

Bulgaria oli yksi niistä kahdeksasta Euroopan suurimmasta tupakan viljelijästä, jotka vuosi sitten pyysivät nykyisten tukien jatkamista vuoteen 2013 asti huolimatta sopimuksesta, jossa määrättiin, että myönnetyt tuet on irrotettava tuotantomääristä vuoteen 2010 mennessä. Kun tapaamme tupakan viljelijöitä, yksi useimmiten kuulemistamme kysymyksistä on: miten meidän käy?

En voi luvata heille ihmeitä, mutta teemme yhteistyötä hallituksemme kanssa laatiaksemme toimenpiteitä, joiden ansiosta he saavat pääelinkeinonsa menettämisen jälkeen uusia mahdollisuuksia. Hyvät parlamentin jäsenet, ymmärrän tupakoinnin vastustajien perustelut. Kehotan teitä kuitenkin varmistamaan, että me emme sekoita tupakoinnin torjumista ja eurooppalaisen tupakan viljelyn tuhoamista. Me elämme talouskriisin aikoja; meidän on toimittava varovaisesti ja viisaasti.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Kannatan kaikkia järkeviä toimenpiteitä tupakoinnin vähentämiseksi ja tupakoimattomien henkilöiden suojelemiseksi ja tästä syystä äänestin päätöslauselman puolesta. Haluan kuitenkin tuoda esiin joitain ongelmallisia seurauksia, joita voi aiheutua tupakan viljelijöiden vastaisista toimenpiteistä. Romaniassa on tällä hetkellä noin 1 600 hehtaaria tupakkaviljelmiä, joiden tuotanto on noin 3 000 tonnia. Romanialaisten viljelmien tuottama määrä vastaa kuitenkin vain pientä osaa romanialaisten tupakan jalostajien tarvitsemasta määrästä, joka on arvioiden mukaan noin 30 000 tonnia.

Tämä noin 27 000 tonnin vaje täydennetään pääasiassa Afrikan ja Aasian eri alueilta tuodulla tupakalla. Jos me rajoitamme tupakan tuotantoa jäsenvaltioissa, niin me edistämme tupakan tuontia kolmansista maista eurooppalaisten tuottajien vahingoksi.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Meillä on edessämme kantaa ottava ja kunnianhimoinen päätöslauselma. Olen kuitenkin tyrmistynyt siitä, että valtaosa muista kristillis-demokraateista on äänestänyt eri eturyhmien ja sidosryhmien aktiivisen lobbaamisen seurauksena 13 artiklaa vastaan.

He siis uskovat, että EU:lla ei ole sijaa tässä keskustelussa ja että EU ei voi vaikuttaa terveellisten alueiden takaamiseen eurooppalaisille kaikissa julkisissa tiloissa, työpaikoilla ja julkisissa liikennevälineissä. Toisin sanoen he eivät välitä siitä, että eri jäsenvaltioissa asuvat työntekijät joutuvat eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi irlantilaisilla työntekijöillä on turvanaan kattava kansallinen lainsäädäntö, kun taas kreikkalaisten tai tšekkiläisten työntekijöiden suhteen voimme vaan arvailla, saavatko he joskus saman oikeuden.

Eturyhmien "aivopesusta" kertoo sekin, että myös 9 artikla on hylätty. Tämä artikla viittaa vain yhteen yhteisen maatalouspolitiikan jo päätetyistä uudistuksista, toisin sanoen tupakan viljelijöille myönnettävien suorien tuotantoon sidottujen tukien lopettamisesta vuoteen 2010 mennessä.

  Vilja Savisaar (ALDE), kirjallinen. – (ET) Savutonta ympäristöä koskevassa päätöslauselmassa ehdotetaan huomattavaa muutosta – EU:n kattavaa tupakointikieltoa kaikissa julkisissa laitoksissa ja tiloissa. Päätöslauselman tarkoitus oli antaa komissiolle tehtäväksi laatia tarvittava säädös, joka tulisi voimaan vuonna 2011. Vaikka monet edustajat minä mukaan luettuna äänestivät julkisia tiloja, kuten työpaikkoja, koskevan tupakointikiellon puolesta, kansanpuolue omaksui valitettavasti toisen kannan. Parlamentin enemmistö viittaa kintaalla EU:n kansalaisten terveyden suojelemiselle ja erityisesti sellaisten ihmisten suojelemiselle, jotka eivät itse tupakoi, mutta joutuvat hengittämään savua julkisissa tiloissa ja sen seurauksena kärsivät terveysongelmista. Toivon, että tämä asia ei vaivu unohduksiin, vaan että se nousee asialistalle vielä uudelleen, sillä monet jäsenvaltiot eivät ole vielä kieltäneet tupakointia julkisissa tiloissa, vaikka niillä on ollut siihen tilaisuus.

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. – (FR) Tuen tässä päätöslauselmassa ilmaistua pyrkimystä torjua tupakoimattomien henkilöiden passiivista tupakointia aiempaa tehokkaammin. Jotkut ovat käyttäneet tilannetta kuitenkin hyväkseen ja lisänneet päätöslauselmaan lausekkeen, jolla vastustetaan tupakan viljelijöille myönnettäviä tukia. Minä kannatan tuen myöntämistä tämän katoavan elinkeinon harjoittajille. Tupakka muodostaa vain alle 10 prosenttia savukkeiden sisällöstä. Entä ne lisäaineet, joiden osuus savukkeista on 90 prosenttia? Kiinnitetäänkö niiden sisältöön ja haitallisuuteen yhtä paljon huomiota?

- Päätöslauselmaesitys: Elintarviketurvaa koskeva FAO:n huippukokous - nälänhädän poistaminen maailmasta (RC-B7-0168/2009)

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (EN) Yli 40 miljoonaa ihmistä kuolee nälkään ja köyhyyteen joka vuosi; joka kuudes sekunti niihin kuolee yksi lapsi. Maailmanlaajuinen elintarvikekriisi on yksi suurimmista uhkista maailman rauhalle ja turvallisuudella. Sen vuoksi äänestin tämän ajankohtaiset päätöslauselman puolesta. Päätöslauselmassa vaaditaan komissiota toteuttamaan kattava vaikutustenarviointi EU:n maataloutta, kehitysyhteistyötä ja kauppaa koskevista politiikoista ja ohjelmista, jotta EU:n poliittisesta lähestymistavasta maailmanlaajuiseen elintarviketurvallisuuteen saataisiin johdonmukainen ja kestävä. Päätöslauselmassa todetaan, että jokaisella on oikeus turvalliseen ja ravitsevaan ruokaan. Euroopan unionin on näin ollen katsottava, että sen politiikat takaavat riittävän elintarviketurvallisuuden.

  Ole Christensen, Dan Jørgensen, Christel Schaldemose ja Britta Thomsen (S&D), kirjallinen. – (DA) Me tanskalaiset sosiaalidemokraatit pidämme EU:n maataloustuen vähittäistä poistamista oikeana ratkaisuna. Me annoimme tänään tukemme päätöslauselmalle elintarviketurvaa koskevasta FAO:n huippukokouksesta. Päätöslauselmassa keskitytään tärkeimpiin tämänhetkisiin haasteisiin, jotka liittyvät nälänhädän poistamiseen ja kehitysmaiden parempien tulevaisuuden mahdollisuuksien turvaamiseen. Me emme kuitenkaan hyväksy ihannoivia näkemyksiä, joita päätöslauselmassa esitetään maatalouspolitiikasta ja -tuesta muun muassa kohdissa 3, 9 ja 14.

  Corazza Bildt, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE), kirjallinen. – (SV) Ruotsalaiset konservatiivit ovat tänään äänestäneet elintarviketurvaa koskevaa FAO:n huippukokousta käsittelevää päätöslauselmaa (B7-0168/2009) vastaan. Me kannamme huolta maailman nälänhädästä ja uskomme, että elintarviketurvallisuuteen on tärkeää panostaa. Me ruotsalaiset konservatiivit katsomme kuitenkin päätöslauselman vastaisesti, että yhteinen maatalouspolitiikka ei ole ratkaisu, vaan se on osa ongelmaa, ja että sitä on siksi uudistettava.

  Lena Ek, Marit Paulsen, Olle Schmidt ja Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen. – (SV) Tämän päivän maailmassa vallitsee kummallinen tilanne: miljardi ihmistä kärsii ylipainosta ja samaan aikaan toinen miljardi näkee nälkää. Tilanne on katastrofaalinen ja se edellyttää tehokkaita toimia erityisesti varakkaalta Euroopan unionilta. Me emme kuitenkaan usko, että EU:n yhteinen maatalouspolitiikka nykymuodossaan on oikea ratkaisu. EU:n maatalouspolitiikka on toki ollut tuloksellinen, mutta se ei pysty vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Päätöslauselmassa vastustetaan EU:n nykyisen maataloustukijärjestelmän uudistamista, vaikka tämä voisi olla hyödyksi niin ilmastolle, maailman köyhille kuin eurooppalaisille maanviljelijöillekin. Sen vuoksi meille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin pidättäytyä äänestämästä.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Tuin äänestyksessä yhteistä päätöslauselmaehdotusta "Elintarviketurvaa koskeva FAO:n huippukokous – nälänhädän poistaminen maailmasta", sillä katson, että meidän on ryhdyttävä ripeästi toimenpiteisiin kitkeäksemme tämän vitsauksen, josta kärsii kuudesosa maailman väestöstä. Ilmastonmuutos vaikuttaa maatalouteen erityisesti vesipulan ja siitä johtuvan tuotannon laskun kautta ennen kaikkea maissa, joiden maataloudessa on jo nyt ongelmia. Siksi meidän on laadittava johdonmukaisia maatalouspolitiikkoja, jotka tukevat ilmastonmuutoksen ja nälänhädän torjumista.

  Göran Färm (S&D), kirjallinen. – (SV) Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit olemme tänään antaneet tukemme yhteiselle päätöslauselmaesitykselle elintarviketurvaa koskevasta FAO:n huippukokouksesta. Yli miljardi ihmistä näkee tällä hetkellä nälkää. Hintojen äärimmäiset heilahtelut ja elintarvikkeiden hintojen huomattava nousu maailmanmarkkinoilla ovat lisäksi aiheuttaneet maailmanlaajuisen elintarvikekriisin, jonka vuoksi maailman köyhien on yhä vaikeampaa saada ruokaa.

Me haluamme kuitenkin huomauttaa, että me emme tue parlamentin kantaa, jonka mukaan markkinatukitoimenpiteitä ja avustuksia maanviljelijöille EU:n yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa ei pitäisi vähentää. Me emme usko, että näillä tukitoimenpiteillä ja avustuksilla voidaan parantaa kehitysmaiden elintarviketurvallisuutta pitkällä aikavälillä. Näillä toimenpiteillä tulee sen sijaan olemaan päinvastainen vaikutus. Kun kehitysmaihin viedään tukien turvin tuotettuja, halpoja eurooppalaisia elintarvikkeita, nämä voivat kilpailukykyisten hintojensa ansiosta jyrätä paikallisen elintarviketuotannon pois markkinoilta. Tämä riistää kehitysmailta mahdollisuuden pitkäaikaisempaan omavaraisuuteen.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) 40 miljoonaa ihmistä kuolee joka vuosi nälkään ja joka kuudes sekunti yksi lapsi kuolee aliravitsemukseen. Kyse on maailmanlaajuisesta ongelmasta, johon kukaan ei voi suhtautua välinpitämättömästi

Euroopan unioni on kehitysavun ja humanitäärisen avun suurin lahjoittaja. Kuitenkin vain pieni osa sen tuesta kanavoidaan maatalouteen, joka voisi tarjota aliravitsemuksesta kärsiville tuhansille ihmisille heidän tarvitsemansa ravinnon. Euroopan unionin pitäisi näin ollen kiireesti tarkistaa tuki- ja kehitysapupolitiikkaansa ja tukea nykyistä enemmän kehitysmaiden maataloutta, joka työllistää yli 70 prosenttia työvoimasta.

Yhteisen maatalouspolitiikan täytyy mukautua myös sisäisesti nykyiseen kriisiin, joka on nostanut eurooppalaisten viljelijöiden tuotantokustannuksia. Sen on pidättäydyttävä lopettamasta markkinatukitoimenpiteitä ja/tai leikkaamasta maataloustukia. Sen on kiinnitettävä erityisesti huomiota pieniin ja keskisuuriin tiloihin ja niiden luoton saantiin, jotta tilat voivat pitää tuotantomääränsä yllä tuotantomateriaalien kustannusten noususta huolimatta.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Me emme tue kaikkia päätöslauselmassa esitettyjä kohtia, mutta päätimme kuitenkin äänestää päätöslauselman puolesta, sillä siinä korostetaan periaatteita, jotka mielestämme ovat ratkaisevan tärkeitä nälänhädän torjumisessa. Nämä periaatteet ovat seuraavat:

– Korostetaan sitä, että "nälän vastustamisen on perustuttava siihen, että tunnustetaan oikeus elintarvikeomavaraisuuteen".

– Tunnustetaan "kaikkien maiden paikallisen väestön oikeus viljelymaan ja muiden paikallisen elintarviketurvan kannalta keskeisten luonnonvarojen hallintaan."

Lisäksi päätöslauselmassa kiinnitetään huomio maatalouden merkitykseen nälän poistamisessa ja korostetaan viljelijöiden tulojen tärkeyttä. Jää nähtäväksi, täyttääkö Euroopan parlamentti tulevaisuudessa tänään tekemänsä lupaukset vai käykö niin kuin usein käy, että se syö kauniit sanansa siinä vaiheessa, kun olisi siirryttävä tekoihin, ja hyväksyy säädöksiä, jotka ovat näiden periaatteiden vastaisia.

Ei pidä unohtaa, että yhteisen maatalouspolitiikan peräkkäiset uudistukset, jotka ovat seurausta Maailman kauppajärjestön käynnistämästä maatalousmarkkinoiden vapauttamisesta ja jotka tukevat vain suurten maatalous- ja elintarvikeyhtiöiden etuja, ovat osaltaan köyhdyttäneet kansainvälistä maataloutta. Maataloustuotannon tulee hyödyttää ensisijaisesti nälkää näkeviä ihmisiä, ei vientimonopoleja.

  Anne E. Jensen ja Jens Rohde (ALDE), kirjallinen. – (DA) Me, Tanskan liberaalipuoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet, äänestimme elintarviketurvallisuutta koskevan päätöslauselman puolesta, sillä mielestämme on erittäin tärkeää, että EU ottaa vastuun nälänhädän ja köyhyyden maailmanlaajuisesta torjumisesta. Me vastustamme kuitenkin päätöslauselman 9 kohtaa, joka kyseenalaistaa EU:n maatalouspolitiikan vapauttamisen jatkumisen. Tanskan liberaalipuolue katsoo, että maataloustuet on poistettava asteittain ja että eurooppalaisten viljelijöiden tasavertaisen kilpailun takaamiseksi on laadittava yhteiset säännöt.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Pitkän aikavälin elintarviketurvallisuus on yksi yhteisen maatalouspolitiikan keskeisistä haasteista. Meidän on erityisesti elintarvikepulan vuoksi korostettava sellaisen vahvan yhteisen maatalouspolitiikan merkitystä, joka voi tulevaisuudessa ottaa avainroolin maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemissa. Tämä tarkoittaa, että yhteiselle maatalouspolitiikalle tarvitaan riittävä pitkän aikavälin rahoitus. Yhteinen maatalouspolitiikka on merkittävä tekijä EU:n elintarvike- ja turvallisuuspolitiikan kannalta ja vuoden 2013 jälkeen sillä tulee olemaan merkittävä asema kehityspolitiikassa ja ulkoisessa elintarviketurvallisuuspolitiikassa.

Sen vuoksi hyvin toimiva ekosysteemi, hedelmällinen maa, vakaat vesivarat ja maaseudun talouden aiempaa suurempi monipuolisuus ovat ehdottoman tärkeitä tavoitteita. Kansainvälinen yhteistyö ja yhteisvastuu sekä tasapainoiset kauppasopimukset, jotka edistävät elintarviketurvallisuutta sen vaarantamisen sijaan, ovat maailmanlaajuisen elintarviketurvallisuuden keskeisiä tekijöitä. Tässä yhteydessä yhteinen maatalouspolitiikka voi osoittautua erityisen hedelmälliseksi. Elintarvikkeiden nettotuojamaat kärsivät elintarvikkeiden hintojen noususta eniten. Monet niistä kuuluvat maailman heikoimmin kehittyneisiin maihin. EU:n on ryhdyttävä toimiin tämän tilanteen korjaamiseksi.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Nälänhädästä kärsii yhä suurempi osa maapallon väestöstä. Yhteisvastuu on yksi EU:n perusarvoista, ja sen vuoksi EU:n on johdettava toimia tämän kasvavan ongelman torjumiseksi. Maailman elintarvikekriisi on yksi maailmanlaajuisen rauhan ja turvallisuuden suurimpia uhkia, joten kansainvälisiä ja EU:n sisäisiä elintarviketurvallisuutta koskevia politiikkoja on tehostettava.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Tämän päätöslauselman laatijat, jotka ovat joutuneet korostamaan nälänhädän ongelmaa ja yleisesti ottaen elintarvike- ja maatalousalan huippukokouksessa esiin tuotuja ongelmia, ovat kuitenkin onnistuneet peittämään ongelman todellisen aiheuttajan, nimittäin kapitalistisen riistojärjestelmän ja strategian, jota myös EU uskollisesti palvelee, jotta pääoma voisi kukoistaa. Ylikansalliset elintarvikkeiden tuottajat ja jakeluketjut riistävät viljelijöitä asuinsijoiltaan ja omivat näiden maat, mikä on raskas isku köyhille ja keskituloisille viljelijöille. Työläisten ja sitä köyhempien luokkien on jopa kehittyneissä kapitalistivaltioissa yhä vaikeampaa turvata itselleen terveellinen ja turvallinen ravinto samalla kun ylikansalliset elintarvikeyhtiöt kahmivat huikeat voitot ja ostavat valtavia maa-alueita erityisesti Afrikassa laskettuaan, että elintarviketuotannon on kaksinkertaistuttava vuoteen 2050 mennessä. EU johtaa kaikkien elintarviketuotannon osatekijöiden – veden, energian, liikenteen ja teknologian – vapauttamista ja yksityistämistä pakottaen myös kolmannet maat samaan Maailman kauppajärjestön ja kahdenvälisten sopimusten avulla.

Yhteinen maatalouspolitiikka pönkittää pienten ja keskisuurten viljelijöiden riistopolitiikkaa ja tukee monopoleja ja niiden voittoja. Maanviljelijät ja työntekijät vastustavat tätä politiikkaa, he pyrkivät kumoamaan tämän riistojärjestelmän ja turvaamaan riittävän, turvallisen ravinnon kaikille.