Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 21. tammikuuta 2010 - Strasbourg

3.3. Filippiinit

  Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Filippiinejä koskevasta päätöslauselmaesityksestä⁽¹⁾.

  Fiorello Provera, laatija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, poliittisista, uskonnollisista ja muista syistä tapahtuvat murhat ovat kaikkialla maailmassa nykyään valitettavasti jokapäiväistä todellisuutta, mutta olen hämmästynyt siitä julmuudesta, jolla 57 ihmistä murhattiin heidän jonottaessaan erään presidenttiehdokkaan tukemiseksi järjestettyyn poliittiseen kokoukseen Filippiineillä.

Se oli kylmäverinen joukkomurha, jonka teki eräs aseistautunut ryhmä vallankumouksen nimessä ja jossa on vaikea nähdä mitään järkeä. Lisäksi tämä joukkomurha ei ole yksittäistapaus tässä valtiossa, jonka eräillä alueilla, esimerkiksi Mindanaon alueella, on ollut vuosien ajan aseellisia – myös uskonnollisiin syihin perustuvia – kapinoita

Sen lisäksi, että ilmaisemme asiaankuuluvasti osanottomme näiden veristen tapahtumien johdosta, meidän on mielestäni annettava vankka tukemme Filippiinien hallitukselle ja selvitettävä, miten Eurooppa voi olla hyödyksi näiden vakavien aseellisten konfliktien ja tämän onnettoman valtion vereen hukuttavien vastakkainasettelujen ratkaisemisessa.

  Martin Kastler, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, viime vuoden marraskuun 23 päivänä Maguindanaon maakunnassa Filippiineillä tapahtunut joukkomurha oli musta päivä ihmisoikeuksien kannalta ja raakalaismainen terroriteko. Viisikymmentäseitsemän ihmistä sai surmansa, naisia raiskattiin, monet haavoittuivat – tämä lähettää verisen viestin. Toimittajana huomioni kiinnittyi erityisesti siihen, että surmansa saaneiden joukossa oli 30 toimittajaa. Maineikkaan kansainvälisen kriisiryhmän mukaan missään muussa raportoidussa hyökkäyksessä ei ole murhattu yhtä paljon toimittajia yhdellä kertaa. Tästä syystä Euroopan parlamentin on syytä antaa selväsanainen lausunto, kuten me tänään tällä päätöslauselmaesityksellä teemme.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmä vaatii kuitenkin, että käsillä olevaa tekstiä lievennetään kolmessa kohtaa erillisellä äänestyksellä, koska meidän olisi tuettava Filippiinien hallitusta sen taistelussa terrorismia ja väkivaltaa vastaan ja siksi luovuttava hallitukseen kohdistuvista liian syyttävistä huomautuksista. Tästä syystä pyydän PPE-ryhmän nimissä erillistä äänestystä johdanto-osan F kappaleesta. Siinä syytetään Filippiinejä siitä, että maassa näkyvät kaikki oikeusjärjestelmän toimimattomuuden merkit.

Päätöslauselman 2 kohdasta haluamme poistaa vihjauksen, joka koskee tutkinnan alkuvaiheen viivästyksiä.

Lopuksi, 6 kohdassa väitetään eräiden kadonneiden henkilöiden olevan Filippiinien vankiloissa. Myös tämä on toistaiseksi todistamaton vihjaus ja siksi se olisi mielestämme poistettava.

  Charles Tannock, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, Maguindanaossa tapahtunut hirvittävä rikos ansaitsee epäilemättä mitä jyrkimmän tuomiomme. Se paljastaa, missä määrin laittomuus on juurtunut eräisiin Filippiinien osiin.

Tähän surulliseen kehitykseen on useita syitä: Filippiinien saarten hajanaisuus, heikko keskushallinto, korruptio, köyhyys ja meneillään oleva Al-Qaidan tukema islamistiterroristien kapina maan eteläosassa.

Näin ollen tätä ilmeisesti poliittisista syistä tehtyä rikosta on tarkasteltava laajemmassa yhteiskunnallisessa ja historiallisessa asiayhteydessä. Emme saa unohtaa niitä ponnistuksia, joita Filippiinien hallitus on 25 viime vuoden aikana toteuttanut kehittääkseen demokraattisempaa poliittista kulttuuria kleptokraattisen diktaattorin Ferdinand Marcosin vallasta suistumisen jälkeen. Emme myöskään saa aliarvioida Abu Sayyaf -terroristiryhmän muodostamaa uhkaa koko Filippiinien valtion muodostaman yhteiskunnan olemassaololle ja vakaudelle.

Rakentava sitoutuminen ja kohdistettu tuki tarjoavat parhaan mahdollisuuden auttaa yhteiset arvomme monella tapaa jakavaa Filippiinien valtiota, jotta se voi juurruttaa oikeusvaltioperiaatteen keskus- ja paikallishallintoon.

  Marc Tarabella, laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, viime marraskuussa minulla oli tilaisuus toivottaa Jonas Burgosin äiti Edita Burgos tervetulleeksi Euroopan parlamenttiin. Aseistautuneet miehet kaappasivat tämän nuoren filippiiniläismiehen vilkkaassa ostoskeskuksessa Manilassa 28. huhtikuuta 2007. Sen jälkeen hänen perheensä ja läheisensä eivät ole kuulleet hänestä mitään. Jonas Burgos on yksi sadoista Filippiineillä kadonneista tai murhatuista ihmisistä. Murhia tehdään täysin rankaisematta, ja syylliset joutuvat hyvin harvoin oikeuden eteen.

Toukokuussa 2010 pidettäviä vaaleja ajatellen olemme huolissamme rikosten ja vallassa olevan hallituksen vastustajien sieppausten lisääntymisestä. Me tuomitsemme viime joulukuun 23 päivänä tapahtuneen Maguindanaon joukkomurhan ja toivomme, että Esmail Mangudadatun saattueeseen kohdistuneisiin murhiin ja kidutuksiin saadaan selvyys.

  Rui Tavares, laatija. – (PT) Arvoisa puhemies, vähän alle kaksi vuosikymmentä sitten Filippiinit herätti suurta toivoa koko maailmassa, kun valtio käynnisti demokratian aallon Aasiassa. Tämä sai meidät elättelemään toivoa ihmisoikeuksista tällä alueella sekä työntekijöiden, opiskelijoiden ja kansalaisten oikeuksien lisäämisestä ja normaaleista vaaleista ja demokratiasta kyseisissä valtioissa.

Kun maailman huomio nyt suuntautuu muualle, emme voi antaa Filippiinien demokratiatilanteen huonontua. Muutaman viime vuoden aikana maassa on ollut hyvin huolestuttavia korruptiotapauksia ja varsinkin oppositioon kohdistuvaa väkivaltaa ja häirintää vaalien aikana.

Huolestuttavin tapaus ja päätöslauselmamme aihe on Maguindanaon joukkomurha, jossa surmattiin 46 opposition ehdokkaan Esmail Mangudadatun saattuetta seurannutta ihmistä. Heidät teurasti oletettavasti Maguidanaon maakunnan johtavaan Ampatuanin perheeseen yhteydessä oleva ryhmä.

Haluan muun muassa kiinnittää huomiota siihen, että joukkomurhassa surmattiin 30 toimittajaa. Näin ollen se on maailmanhistorian suurin toimittajien joukkomurha.

Parlamentti itsekään ei ilmeisesti keskity siihen, mistä nyt keskustelemme, mikä on sääli, mutta emme voi sallia sitä, että Filippiinit joutuu maailman huomion muualle suuntautumisen vuoksi tilanteeseen, jossa se vajoaa vain kahdessa ja puolessa vuosikymmenessä demokratian parhaasta esimerkistä huonoimmaksi.

Tämä joukkomurha on tutkittava ja Ampatuanin perheeseen kuuluvalta presidentti Gloria Arroyolta on vaadittava, että tutkinta viedään kiireesti päätökseen. Filippiinien on myös tärkeää tietää, että Eurooppa on valppaana ja seuraa tarkasti maassa tapahtuvaa kehitystä.

  Barbara Lochbihler, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, tämän kiireellisen päätöslauselman syynä on 57 ihmisen raaka murha, joka tapahtui heidän seuratessaan erästä poliitikkoa tämän ollessa matkalla rekisteröimään ehdokkuutensa maakunnan kuvernöörin vaaleissa. Tekijät kuuluvat paikalliseen miliisiin, ja hyökkäykseen osallistui joitakin paikallisia poliiseja.

Tämä julma hyökkäys on äärimmäinen esimerkki ilman oikeudenkäyntiä toteutettujen poliittisten teloitusten uhkaavasta lisääntymisestä ja vuosia jatkuneista ihmisten sieppauksista ja katoamisista, eikä näitä vakavia rikoksia ole koskaan tutkittu.

Hallitus ei ole osoittanut mitään havaittavaa halua ryhtyä päättäväisiin toimenpiteisiin tämän kehityksen pysäyttämiseksi. Sadoista tapauksista vain kaksi on tutkittu, eikä yhtään ylempää virkamiestä ole asetettu syytteeseen niihin liittyen. Ilman oikeudenkäyntiä toteutettuja teloituksia käsittelevä YK:n erityisraportoija kirjoitti vuonna 2008, että näillä murhilla on eliminoitu kansalaisyhteiskunnan johtajia, muun muassa ihmisoikeuksien puolustajia, ammattiyhdistysaktiiveja ja maauudistuksen kannattajia, peloteltu hyvin monia kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja kavennettu maan poliittista keskustelua.

Tämä on se ilmapiiri, jossa Filippiinit valmistautuu toukokuun vaaleihin. Vaarana on, että tapahtuu lisää poliittisia murhia. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että Filippiinien hallitus toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä tämän lopettamiseksi.

Ehdotan suullista tarkistusta. Päätöslauselman 6 kohdassa on seuraava teksti: "vapauttamaan kaikki edelleen pidätettyinä olevat kadonneet henkilöt". Haluaisimme, että se korvataan seuraavasti: "tekemään kaiken voitavansa kaikkien siepattujen henkilöiden palauttamiseksi turvallisesti perheidensä luo".

  Justas Vincas Paleckis, S&D-ryhmän puolesta. – (LT) Jos jonkin Keski-Euroopan valtion kansalaiselta kysyttäisiin, mitä Filippiineillä tapahtuu, hän ei luultavasti osaisi vastata, vaan sanoisi, että siitä ei televisiossa kerrota mitään, joten tilanne siellä on luultavasti rauhallinen. Poliittiset murhat, klaanien väliset sodat, ihmisten hautaaminen elävältä, moottorisahamurhat, sotatila – tämä on kuitenkin arkipäivää Filippiineillä. Aivan äskettäin murhattiin 57 ihmistä, joista puolet oli toimittajia. Tämä on kaikkien aikojen suurin toimittajien joukkomurha maailmassa. Me kehotamme hallitusta tekemään välittömästi lopun tällaisista tapauksista, hajottamaan yksityiset miliisit ja lopettamaan vihdoin rankaisemattomuuden. Tämä on erityisen tärkeää tulevien vaalien aikana.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D). – (PL) Arvoisa puhemies, Filippiineillä on tarkoitus pitää presidentin- ja paikallisvaalit 10. toukokuuta. Nyt on aika tehdä kaikki mahdollinen sen varmistamiseksi, että vaalit ovat oikeudenmukaiset. Ensinnäkin on selvitettävä, kuka on vastuussa marraskuussa tapahtuneesta 57 toimittajan ja Mindanaon maakunnan kuvernööriehdokkaan Esmail Mangudadatun perheenjäsenen ja työtoverin murhasta. Toistaiseksi paikalliset lainvalvontaviranomaiset eivät ole osoittaneet päättäväistä halua löytää joukkomurhan syyllisiä. Tutkinnassa on tehty niin paljon virheitä, että se melkein oikeuttaa voimankäytön politiikassa. Filippiinien hallituksen on vihdoin noustava vastustamaan rikollisia, jotka ovat käyttäneet hyväkseen viimeaikaisia vaalikampanjoita tehdäkseen lukuisia poliittisia sieppauksia ja murhatakseen jo yli 100 ehdokasta.

Lisäksi Filippiinien olisi ryhdyttävä toimiin käyttääkseen tehokkaasti oikeusjärjestelmän vahvistamiseksi ja kansalaisyhteiskunnan rakentamiseksi perustetun EU:n ja Filippiinien välisen oikeuslaitoksen tukiohjelman varoja. Toukokuun vaalit ovat paitsi Filippiinien viranomaisten myös meidän tukivälineidemme tehokkuuden testi.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE). – (ES) Haluan aivan lyhyesti sanoa, että vuosi on vaihtunut, meillä on uusi perussopimus, mutta pahat tavat ovat entiset. Neuvosto ei edelleenkään ole läsnä tällaisissa kiireellisiä asioita koskevissa keskusteluissa, eikä meillä myöskään ole toimielinten välistä vuoropuhelua, jonka avulla voisimme reagoida tällaisissa tapauksissa.

Filippiinien nimenomaisesta tapauksesta minun on huomautettava jälleen kerran, että vaikka tällä tilanteella ei ole esimerkiksi Haitin tilanteen kaltaisia vaikutuksia, lähes 1 000 ihmisen katoaminen tai tappaminen viime vuosikymmenen aikana merkitsee rakenteellista ongelmaa, joka vaatii rakenteellisia toimenpiteitä.

Emme voi aina toimia otsikoiden perusteella. Meidän on toimittava ongelmien perusteella, ja se, että tällä hetkellä useimmat kärsimään joutuvat ihmiset ovat ihmisoikeuksien puolustajia ja toimittajia, tarkoittaa sitä, että me emme voi vaieta tästä tilanteesta, vaan meidän on vastattava siihen voimakkailla toimilla.

  Ryszard Czarnecki (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, ihmisoikeuksien puolustaminen on Euroopan unionin tunnusmerkki. Olen hyvin pahoillani siitä, että puheenjohtajavaltio Espanja ei pidä tätä tunnusmerkkiä tärkeänä ja että täällä ei ole nyt neuvoston edustajia. Tämä on hyvin huolestuttava ja suorastaan pöyristyttävä tilanne. Me keskustelemme ihmisoikeuksista ja haluamme puolustaa niitä, mutta täällä ei ole ketään neuvostosta eikä sen valtion edustajia, joka johtaa Euroopan unionia kuuden seuraavan kuukauden ajan. Tämä on todella täysin kestämätön tilanne.

Puhun lyhyesti, koska haluamme siirtyä äänestykseen. Filippiinit on valtio, jolla on osittain eurooppalaisesta kulttuurista juontuva kristillinen perinne. Juuri Filippiineillä ihmisoikeuksia olisi kunnioitettava, koska muualla tässä maanosassa niitä usein ei kunnioiteta. Meidän on puhuttava tästä avoimesti ja osoitettava solidaarisuutta kaikille niille, jotka kärsivät syrjinnästä Filippiineillä. On Euroopan parlamentin tehtävä puhua tästä asiasta.

  Neelie Kroes, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, edustan korkeaa edustajaa ja komissiota.

Mindanaon saarella Maguindanaossa viime vuoden marraskuun 23. päivänä tapahtunut joukkomurha, jossa 57 ihmistä sai surmansa, on korostanut Filippiinien pitkäaikaisia ihmisoikeusongelmia, jotka liittyvät kansalaisten katoamisiin ja selittämättömiin murhiin sekä syyllisten aiempaan tosiasialliseen rankaisematta jäämiseen.

Tässä tapauksessa hallitus on toiminut ripeästi ja ryhtynyt päättäväisiin toimiin syyllisten asettamiseksi syytteeseen. Tämä on hyvin myönteistä. On tärkeää murtaa tällaisten murhien rankaisemattomuuden kulttuuri ja saada ne loppumaan.

Hallitus on toteuttanut eräitä merkittäviä toimenpiteitä ihmisoikeuksien vahvistamiseksi. Nykyinen presidentti Arroyon hallinto on lakkauttanut kuolemantuomion ja ajanut ASEANissa ihmisoikeussäännösten sisällyttämistä äskettäin hyväksyttyyn ASEANin peruskirjaan.

Yksi vielä saavuttamaton tavoite on Mindanaon muslimikapinallisten kanssa 40 vuotta jatkuneen konfliktin päättäminen molempien osapuolten kannalta oikeudenmukaisen rauhansopimuksen pohjalta. Vaikuttaa siltä, että asiassa on tapahtunut uutta edistystä, ja toivo sopimuksen aikaansaamisesta myöhemmin tänä vuonna on herännyt. On syytä huomauttaa, että Maguindanaon joukkomurha tapahtui kahden poliittisen perheen – jotka molemmat ovat sivumennen sanoen muslimeja – välillä, eikä se siten liity eri yhteisöjen välisiin konflikteihin.

EU käy Filippiinien hallituksen kanssa hyvin vakiintunutta vuoropuhelua, jossa molemmat puolet keskustelevat hyvin monista eri aiheista, muun muassa ihmisoikeuksista. Neuvottelemme Filippiinien kanssa myös kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta, johon sisältyy merkittäviä ihmisoikeussitoumuksia. Tuemme aktiivisesti hallituksen pyrkimyksiä parantaa ihmisoikeuksien kunnioittamista.

Yhteisymmärryksessä hallituksen kanssa olemme käynnistäneet EU:n ja Filippiinien oikeusapuoperaation. Se on hyvin ajankohtainen toimenpide, jolla on tarkoitus kehittää Filippiinien oikeusviranomaisten, myös poliisin ja sotilaiden, toimintaedellytyksiä heidän auttamisekseen ilman oikeudenkäyntiä suoritettujen teloitusten tutkinnassa ja murhiin syyllistyneiden henkilöiden syyttämisessä. Aiomme perustaa myös seurantajärjestelmän luottamuksen kehittämiseksi. Oikeusapuoperaation kesto on aluksi 18 kuukautta ja se rahoitetaan vakautusvälineestä, mutta sitä voidaan jatkaa. Lisäksi meillä on käynnissä paikallistason hankkeita ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi. Niihin kuuluvat kansainvälisten sitoumusten täytäntöönpanon valvonta, kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön ratifiointia tukevat toimet sekä vaaleihin liittyvä koulutus.

EU avustaa tällä hetkellä myös Mindanaon rauhanprosessia pääasiassa tukemalla sosiaalipalveluita ja luottamusta lisääviä toimia, mutta olemme valmiita tekemään enemmän, jos prosessi etenee.

  Puhemies. – (ES) Keskustelu on päättynyt. Äänestys toimitetaan seuraavaksi.

Muistutan Barbara Lochbilderiä, että hänen tulee esittää suullisen tarkistuksensa oikeaa aikaan, äänestyksen aikana.

Puhetta johti
varapuhemies Giovanni PITTELLA

(1) Ks. pöytäkirja.