Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 21. tammikuuta 2010 - Strasbourg

1. Istunnon avaaminen

Puhetta johti
varapuhemies Pál SCHMITT

(Istunto avattiin klo 10.00.)

2. EU:n ja Tunisian väliset suhteet (keskustelu)

  Puhemies. – (HU) Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma EU:n ja Tunisian välisistä suhteista.

  Neelie Kroes, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän parlamenttia kutsusta osallistua Tunisiasta käytävään keskusteluun.

EU:n ja Tunisian välisiä suhteita säännellään vuonna 1995 allekirjoitetulla assosiaatiosopimuksella. Tunisia oli sivumennen sanoen ensimmäinen Välimeren valtio, joka allekirjoitti tällaisen sopimuksen, ja se on sen jälkeen saavuttanut merkittävää edistystä.

Kansainvälisissä suhteissa Tunisia on EU:n läheinen ja luotettava kumppani. Sen kansainvälisissä organisaatioissa ja muilla foorumeilla esittämät näkemykset ja kannat ovat maltillisia ja tasapainoisia. Se on yhteistyöhaluinen turvallisuuden ja maahanmuuton kaltaisissa kysymyksissä, ja sillä on hyvät suhteet eteläisen Välimeren alueen naapureihinsa. Lisäksi sillä on aina ollut rakentava rooli Maghreb-maiden alueellisessa yhdentymisessä.

Tunisia osallistuu aktiivisesti Euroopan naapuruuspolitiikkaan, ja komission määräaikaiskertomuksissa Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta Tunisiassa esitetyt arviot ovat yksiselitteisiä: Tunisia on edistynyt monilla yhteistyöaloilla, toimintasuunnitelma mukaan lukien.

Talousuudistukset ovat edistyneet ja mahdollistaneet Tunisian talouden sekä sen EU:n kanssa käymän kaupan vakaan kasvun. Sosiaalikysymyksissä, muun muassa terveydenhuollon, koulutuksen, köyhyyden torjunnan ja naisten oikeuksien suojelun alalla, on saavutettu merkittäviä tuloksia.

Toisaalta kertomuksissa painotetaan myös puutteita, joita esiintyy varsinkin oikeusjärjestelmän, sananvapauden ja järjestäytymisvapauden aloilla.

Tunisian kanssa on käyty jatkuvaa poliittista vuoropuhelua kaikista toimintasuunnitelmaan sisältyvistä aiheista, joita käsitellään kymmenessä alakomiteassa ja työryhmissä. EU:n ja Tunisian assosiaationeuvosto on jo kokoontunut useaan kertaan, ja seuraava kokous on määrä pitää lähikuukausina.

Tunisiasta tuli 1. tammikuuta 2008, kaksi vuotta ennen suunniteltua ajankohtaa, ensimmäinen Välimeren eteläpuolinen valtio, jolla on EU:n kanssa teollisuustuotteiden vapaakauppa-alue. EU on Tunisian tärkein kauppakumppani: 72,5 prosenttia sen tuonnista tulee EU:sta, ja 75 prosenttia sen viennistä kohdistuu EU:hun. EU:n rahoitusyhteistyö on arvoltaan noin 75–80 miljoonaa euroa vuodessa, ja Tunisia on osoittanut, että sillä on tätä varten riittävä vastaanottokyky.

Neuvottelut palvelujen kaupan asteittaisesta vapauttamisesta ja sijoittautumisoikeudesta sekä maatalous- ja kalastustuotteista on myös käynnistetty. Näiden neuvottelujen päätökseen saattaminen sekä asiaan liittyvän lainsäädännön lähentäminen merkitsevät uutta vaihetta EU:n ja Tunisian välisissä suhteissa sekä edistystä kohti Tunisian talouden integrointia EU:n yhtenäismarkkinoihin.

Tunisia on pyytänyt, että sen ja EU:n välisille suhteille annettaisiin uutta puhtia myöntämällä sille pitkälle edistyneen maan asema. Me katsomme, että tämä olisi EU:n etujen mukaista. Edellytämme myös, että Tunisia osoittaa aitoa pyrkimystä toteuttaa lisää demokraattisia uudistuksia ja vahvistaa sananvapautta. Ilman edistystä ihmisoikeuksien tärkeällä alalla maan huomattavia saavutuksia pidettäisiin joka tapauksessa epätäydellisinä, vaikka ne varsinkin alueellisesti tarkasteltuna ovat merkittäviä.

Lopuksi totean, että pidämme EU:n ja Tunisian välisiä suhteita vakaina ja ystävällisinä ja katsomme, että niitä on hyvinkin mahdollista lujittaa entisestään.

  Puhemies. – (HU) Esityslistalla on seuraavana poliittisten ryhmien puheenvuorot.

  Ioannis Kasoulides , PPE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, Tunisia edistää tämän alueen vakautta kumppanina Välimeren unionissa, ensimmäisenä assosiaatiosopimuksen allekirjoittaneena valtiona sekä ensimmäisenä valtiona, jolla on toimintasuunnitelma naapuruuspolitiikan täytäntöön panemiseksi. Tunisia on suhteellisesti muita edellä sukupuolten tasa-arvon sekä lasten ja perheen suojelun aloilla, ja nyt se odottaa neuvotteluja pitkälle edistyneen maan aseman myöntämisestä.

Mainituissa sopimuksissa on demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia koskevia lausekkeita. Suunnitteilla on neuvotteluja, joiden avulla voimme saavuttaa edistystä Euroopan parlamentin arkaluonteisina ja tärkeinä pitämissä kysymyksissä. Jos haluamme kouriintuntuvia tuloksia, ja niitä ei välttämättä saavuteta vastakkainasetteluilla ja arvostelulla, meidän on vältettävä huolellisesti alentuvaa asennetta ja osoitettava, että keskustelemme tasa-arvoisina kumppaneina, emme ylempinä tai jonkinlaisina tarkastajina, ja että myös me olemme kiinnostuneita kumppaniemme huolenaiheista ja herkistä kohdista.

Olen varma, että tällaisessa toimintaympäristössä Tunisian hallitus vastaa konkreettisilla edistysaskelilla nyt keskustelun kohteena olevilla aloilla.

  Pier Antonio Panzeri, S&D-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, jos meidän täytyisi antaa lausunto nykyisistä Euroopan unionin ja Tunisian välisistä suhteista, se ei voisi olla muuta kuin myönteinen, myös alueen vakauttamisen suhteen.

Taloudellisesti on todella saavutettu merkittävää edistystä, ja myös sosiaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna on nähtävissä rohkaisevia merkkejä. Lokakuun 25 päivänä pidettyjen presidentinvaalien jälkeen meillä on kuitenkin poliittinen ongelma, joka koskee demokraattisten uudistusten tukemista nykyistä konkreettisemmilla toimilla. Kuten tiedämme, Euroopan unionin ulkopolitiikan tavoitteena on demokratian ja oikeusvaltion kehittäminen ja vahvistaminen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen.

Tunisia on tehnyt naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelman yhteydessä eräitä merkittäviä demokratiaa, hallintoa ja ihmisoikeuksia koskevia sitoumuksia. Toimintasuunnitelmassa asetetaan joukko ensisijaisia tavoitteita, ja näistä on erityistä huomiota kiinnitettävä uudistusten toteuttamiseen ja vakiinnuttamiseen sekä poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön vahvistamiseen etenkin demokratian ja ihmisoikeuksien, ulkopolitiikan ja turvallisuuden aloilla.

Instituutioita on vahvistettava juuri näissä puitteissa. Ne mahdollistavat Tunisian yhteiskunnan eri jäsenien suuremman osallistumisen poliittiseen elämään, kansalaisyhteiskunnan roolin kehittämisen, jatkuvan tuen poliittisille puolueille, jotta ne voivat laajentaa osallistumistaan demokraattiseen prosessiin, sekä järjestäytymisvapauden, sananvapauden ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden nykyistä paremman kunnioittamisen.

Olemme vakuuttuneet siitä, että nämä tavoitteet voidaan saavuttaa, ja on kohtuullista odottaa konkreettista edistystä. Olemme sitoutuneet turvaamaan Euroopan unionin ja Tunisian yhdistävän ystävyyden ja samalla lujittamaan nykyisiä suhteita myös sitä ristiriitaa silmällä pitäen, joka saattaa syntyä ajatuksesta myöntää maalle pitkälle edistyneen maan asema. Tunisian itsensä on kuitenkin toteutettava konkreettisia toimia.

  Louis Michel, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aluksi kiittää komission jäsentä komission tässä asiassa ottamasta kannasta. Yhdyn täysin tähän kantaan, sillä se vaikuttaa paljon kohtuullisemmalta kuin tämän päivän keskustelua ehdottaneiden – enkä ole varma, kuka sitä tarkalleen ottaen ehdotti – omaksuma asenne.

Kuten sanottu, Tunisia oli ensimmäinen Euro–Välimeri-alueen valtio, joka allekirjoitti assosiaatiosopimuksen, ja se on Euroopan naapuruuspolitiikan aktiivinen kumppani. Kuten Ioannis Kasoulides aiheellisesti huomautti, Tunisiasta tuli 1. tammikuuta 2008 ainoa Välimeren alueen valtio, jolla on vapaakauppasuhteet Euroopan unionin kanssa. Tämä yhteistyö toimii erittäin hyvin, ja Tunisia on osoittanut, että sen vastaanottokyky on erinomainen. Tunisia on saavuttanut huomattavaa edistystä, joka on johtanut hyvin korkeaan kehitystasoon, ja kansainväliset instituutiot ovat antaneet tunnustusta sen yhteiskunnallis-taloudellisille tuloksille. Talouden termein ilmaistuna Tunisian kasvuaste vuosina 2002–2008 oli keskimäärin 4,6 prosenttia. Lisäksi se on onnistunut vähentämään velkataakkaansa.

Sosiaalikysymyksissä olisi epäreilua sivuuttaa etenkin naisten hyväksi saavutettu edistys. Tunnusluvut puhuvat puolestaan: 59 prosenttia korkeakouluopiskelijoista on naisia. Kaikilla 6–16-vuotiailla tytöillä on oppivelvollisuus, ja naiset muodostavat lähes neljänneksen Tunisian työssä käyvästä väestöstä.

Myönnän, että nämä tulokset eivät tietenkään saa hämärtää sitä, että Tunisian viranomaisia on ehdottomasti kannustettava lisäedistykseen ihmisoikeuksien ja hallinnon aloilla; tiedämme hyvin, että työtä on vielä jäljellä. Muiden puhujien tavoin kannan huolta tästä asiasta vaalimiemme demokraattisten arvojen vuoksi. On kuitenkin myös tärkeää muistaa, että me emme ole ainoita, jotka näitä arvoja vaalivat. Ne ovat myös Tunisian dynaamisen ja Eurooppaan myönteisesti suhtautuvan yhteiskunnan ydin.

Näistä syistä meidän on tuettava Tunisian pyyntöä saada pitkälle edistyneen maan asema tässä kumppanuudessa Euroopan unionin kanssa. Katson myös, että juuri tämän vuoropuhelun avulla löydämme sopivan kehyksen rohkaistaksemme kumppaneitamme lisäedistykseen hallinnon alalla.

Meidän on luonnollisesti käytävä vuoropuhelua kumppaneidemme kanssa sortumatta itsetyytyväisyyteen tai sellaiseen hurskastelevaan dogmatismiin, joka on liian usein tunnusomaista Euroopan unionille ja jolla lisäksi usein on päinvastoin kielteinen vaikutus.

En luonnollisesti suhtaudu välinpitämättömästi eräiden esiin tuomiin konkreettisiin tapauksiin. On selvää, että meillä on oikeus esittää kumppaneillemme kysymyksiä olosuhteista, joita pidämme kohtuuttomina, mutta haluan lopuksi korostaa, että Tunisia on onnistunut luomaan poliittisen järjestelmän, joka perustuu periaatteeseen kirkon ja valtion erottamisesta toisistaan.

Tunisian viranomaiset kykenevät tarjoamaan kansalaisilleen peruspalveluja, joita muut alueen valtiot eivät vielä ole pystyneet ottamaan käyttöön, ja myös tätä on mielestäni tärkeä korostaa. Sen vuoksi suhtaudun hyvin optimistisesti Tunisian ja EU:n välisten suhteiden tulevaisuuteen, sillä niiden kehittämisen taustalla on perustavista kysymyksistä yksimielisten kumppanien keskinäinen kunnioitus.

  Hélène Flautre, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, olen järkyttynyt juuri kuulemistani niin komission jäsenen kuin parlamentin jäsenien puheenvuoroista. Minusta tuntuu, että meillä on todella paljon työtä saadaksemme paikkansapitävä ja objektiivinen käsitys Tunisian nykytilanteesta.

Kuunnellessani teitä minusta tuntuu suoraan sanottuna kuin kuuntelisin, kuinka länsimaiden intellektuellit monia vuosikymmeniä sitten puhuivat iloisesti Neuvostoliiton neuvostotasavaltojen taloudellisesta ja sosiaalisesta menestyksestä täysin kyvyttöminä näkemään, mitä yhteiset arvomme käytännössä merkitsivät noissa maissa. Mitkä ovat yhteiset arvomme, jäsen Michel? Ne ovat ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltioperiaate.

Olette kaikki aivan oikein huomauttaneet, että Tunisia oli ensimmäinen kumppanimme, joka allekirjoitti assosiaatiosopimuksen. Se on totta, ja juuri siksi kaikki tämä on hyvin huolestuttavaa, sillä me emme nyt puhu aukoista, arvoisa komission jäsen, tai pienistä askeleista. Ei. Ihmisoikeuksien ja demokratian tilanne Tunisiassa huonontuu valtavasti koko ajan. Voitteko nimetä yhdenkin sanomalehden, puolueen tai ammattiliiton, joka on saanut luvan toimia 20 viime vuoden aikana? Ette voi.

Totuus on se, että perusvapauksia, ja niiden myötä myös meidän omia sitoumuksiamme, loukataan järjestelmällisesti ja räikeästi. Tässä ei ole kyse moralisoinnista; tässä on kyse Euroopan unionin arvojen ja niiden sitoumusten kunnioittamisesta, jotka annoimme allekirjoittaessamme assosiaatiosopimuksen.

Tästä syystä vaadin vähintään yhteistä analyysia tästä kysymyksestä. Olemme mielestäni työskennelleet kovasti tämän keskustelun aikaansaamiseksi, mutta aika käytettäisiin paremmin, jos lähettäisimme valtuuskunnan tapaamaan Tunisian kansalaisyhteiskuntaa ja sen eri jäseniä ja arvioimaan ihmisoikeuksien puolustajien, opiskelijoiden, ammattiyhdistysaktiivien, työntekijöiden ja juristien kokemaa jatkuvaa häirintää. Lähes kaikissa järjestöissä, jotka ovat osoittaneet jonkinasteista riippumattomuutta viranomaisista, on tapahtunut puhdistuksia. Näin ollen katson, että teitä on huijattu perusteellisesti tässä asiassa.

Kuunneltuani puheenvuorojanne ymmärrän hyvin, miksi ette halua nähdä todellista kuvaa Tunisiasta. Ette halua nähdä sitä, koska uskotte, että pelissä on taloudellisia etuja sekä terrorismin ja laittoman maahanmuuton torjuntaan liittyviä etuja. Olette ilmaisseet tämän erittäin selvästi ja jankutatte miesten ja naisten tasa-arvoa sekä perhettä koskevista edistysaskeleista, jotka ovat perua aina Bourguiban ajoilta. Toistan: ne ovat peräisin aina Bourguiban ajoilta. Sen jälkeen ei ole tapahtunut edistystä.

Näin ollen katson, että jos kunnioitamme yhtään itseämme ja allekirjoittamiamme sopimuksia, naapuruuspolitiikkaa tai EU:n arvoja, emme todellakaan voi ehdottaa pitkälle edistyneen maan aseman myöntämistä Tunisialle. Sanonkin teille suoraan: jos ehdotatte tätä, hylkäätte kaikki Välimeren valtioiden ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevat vaatimukset ja sitoumukset; se on aivan varmasti tuloksena.

  Charles Tannock, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Tunisia on Euroopan unionin ystävä ja liittolainen, arabimaailmassa ainutkertainen vauras, edistyksellinen, moderni ja meritokraattinen maallinen yhteiskunta. Tunisia myös suhtautuu aivan oikein tinkimättömästi islamistisiin jihad-ääriliikkeisiin.

Tunisiassa on nopeasti muodostumassa poliittinen monipuoluejärjestelmä, ja se on valtio, jossa naiset ovat täysin tasa-arvoisia yhteiskunnan jäseniä. Miksi me sitten pyrimme vieraannuttamaan Tunisian ja sen kymmenmiljoonaisen kansan? Ehkä siksi, että olemme kateellisia sen menestyksestä, tai siksi, että se on pieni eikä sillä ole öljyä, joten sillä ei ole taloudellista vaikutusvaltaa EU:hun, toisin kuin Libyalla tai Saudi-Arabialla.

Minun mielestäni ne, jotka ovat masinoineet tämän keskustelun, yrittävät tarkoituksellisesti sabotoida suuren osan EU:n ja Tunisian suhteissa viime vuosina saavutetusta edistyksestä. Erityisen ärsyttävää on, että keskustelu käydään samaan aikaan, kun ryhmä Tunisian parlamentin jäseniä vierailee Strasbourgissa, ja he ovat uskoakseni juuri nyt yleisölehterillä seuraamassa tätä keskustelua.

Tunisia tarvitsee tukeamme, kannustusta ja vuoropuhelua eikä järjettömien herjausten jatkuvaa virtaa. On katkeran ironista, että vasemmisto, joka väittää niin kovasti kannattavansa naisten oikeuksien parantamista, hyökkää Tunisiaa vastaan, vaikka juuri Tunisia tarjoaa naisille muissa arabivaltioissa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia ja vapauksia.

Se tosiseikka, että Tunisian viranomaiset ovat kieltäneet muslimien päähuivin hijabin pitämisen julkisilla paikoilla, on osoitus niiden päättäväisyydestä suojella Tunisian arvoja, maallisuutta, suvaitsevaisuutta ja vapautta. Meidän olisi kunnioitettava Tunisiaa pitkälle edistyneenä Euro–Välimeri-kumppaninamme.

  Puhemies. – (HU) Vaikka minulle ei ollut kerrottu tunisialaisvaltuuskunnan läsnäolosta, he vilkuttivat teidän mainitessanne heidät. Toivotan teidät tervetulleiksi yleisölehterille.

  Marie-Christine Vergiat, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen henkilökohtaisesti hyvin iloinen siitä, että käymme tämän keskustelun Tunisian ihmisoikeustilanteesta. Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto oli ratkaisevassa roolissa tämän keskustelun järjestämisessä. Olen aina puolustanut ihmisoikeuksia, mutta ihmisoikeudet ovat samat kaikkialla maailmassa.

Pahoittelen sitä, ettei tähän keskusteluun liity äänestys päätöslauselmasta. Sanat tulevat ja menevät; vain kirjoitetut sanat säilyvät. EU:n vanhimpana kumppanina Tunisia saa kaikista eteläisistä valtioista henkeä kohden eniten tukea, ja se osallistuu innokkaasti Välimeren ympärille luotavan vapaakauppa-alueen perustamiseen. Itse asiassa niin innokkaasti, että sen johtajat alkavat vaatia osinkojaan ja pitkälle edistyneen maan aseman tuomia etuja.

Yhdyn täysin Hélène Flautre huomioihin ja jaan hänen huolestuneisuutensa eräistä esitetyistä kommenteista. EU:n kumppanuussopimuksiin sisältyy tästä lähin demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevat lausekkeet. Näitä lausekkeita on tarkasteltava aivan yhtä tarkoin kuin taloudellisia lausekkeita. Tosiseikka on, arvoisa komission jäsen, että komission kertomus naapuruuspolitiikan täytäntöönpanosta on tässä suhteessa epätyydyttävä; tässä on selvästi kyse kaksinaismoraalista.

Lokakuun 25 päivänä presidentti Ben Ali valittiin uudelleen viidennelle toimikaudelle, ja hän sai 89 prosenttia äänistä. Jo tämä luku paljastaa, mikä on demokratian tila Tunisiassa. Se on suljettu demokratia, jossa ihmisoikeuksien puolustajia, tuomareita, juristeja, toimittajia – lyhyesti sanottuna kaikkia, jotka uskaltavat vastustaa hallitusta – häiritään, vangitaan ja joissain tapauksissa jopa kidutetaan.

Viime syyskuusta lähtien Tunisiassa on ollut vallalla suuntaus autoritaarista poliisivaltiota kohti, kuten ensi sunnuntaina oikeuden eteen joutuvan Taoufik Ben Brikin tapaus osoittaa. Voisimme mainita myös Zouhair Makhloufin ja Fahem Boukadousin, joista toinen tuomittiin siitä, että hän puhui ympäristön tilasta Tunisiassa, ja toinen osallistumisesta työntekijöiden mielenosoituksiin maassaan.

Niin, tämä on Tunisian yhteiskunnallinen tilanne. Kamel Jendoubin, Sihem Bensedrinen, Sana Ben Achourin ja Kemais Chamarin kaltaiset ihmisoikeuksien puolustajat ovat häpeällisen lehdistökampanjan uhreja. Sadok Chourou on virunut vankilassa 16 viime vuotta, ja hänen asianajajanaan toimivan Radhia Nasraouin maine on mustattu niin, että hänen uransa on kärsinyt peruuttamatonta vahinkoa.

Opiskelijoita pidätetään ja tuomitaan mielivaltaisesti, kuten muitakin. Heidän passinsa takavarikoidaan tai niitä ei uusita, ja eräitä ihmisoikeusaktivisteja estetään poistumasta maasta toimiakseen todistajina. Hallitsevista voimista riippumattomien järjestöjen kokouksia kielletään, niihin osallistujia seurataan, eikä minulla ole riittävästi aikaa antaakseni teille todenmukaisen kuvan Tunisian sosiaalipolitiikasta.

Miksi Tunisian hallitukselta kestää niin kauan vastata YK:n raporttiin? Miksi se kieltäytyi ottamasta vastaan EU:n tarkkailijoita, jos vaalit olivat niin demokraattiset kuin se väittää niiden olleen? Tosiasiat ovat olemassa; kotimaidemme sanomalehdet paljastavat niitä jatkuvasti enemmän.

Komission ja neuvoston on otettava tämä huomioon. Tunisian on noudatettava demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevia sitoumuksiaan On mahdotonta hyväksyä, että sille annettaisiin pitkälle edistyneen maan asema. Kyllä, kannatan tasavertaisia kumppanuuksia! Kyllä, kaikkia maailman maita on kohdeltava samalla tavoin, mutta sillä ehdolla, että ne noudattavat sitoumuksiaan. Päätän tähän, arvoisa puhemies.

  Gerard Batten, EFD-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Tunisian yleistilanne näyttäisi olevan myönteinen. Sillä on Pohjois-Afrikan vakain yhteiskunta. Se on teknisesti katsoen demokratia, joskin länsimaisen mittapuun mukaan ehkä vain puolittainen demokratia, mutta meidän ei pidä arvostella Tunisiaa tästä, sillä se on edistynyt paljon. Virallisena politiikkana on pyrkiminen täysimittaiseen demokratiaan, ja Tunisia on vakaa yhteiskunta, jossa henkilökohtainen turvallisuus on korkealla tasolla. Tämä on saavutettu tukahduttamalla ääri-islamistit ja kommunistit, mikä on hyvin kohtuullinen hinta. Maan virallisena politiikkana on pyrkimys kulttuuriseen yhtenäisyyteen – yhtenäisen kansakunnan luomiseen. Tästä monet Euroopan valtiot – myös minun kotimaani Yhdistynyt kuningaskunta – voisivat hyvin ottaa opiksi.

Tunisia edistyy taloudellisesti. Vain 7 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Sen terveystaso on yksi Pohjois-Afrikan valtioiden parhaista, ja elinajanodote on suhteellisen korkea. Politiikassa Tunisian perustuslaki rajoittaa paikkamäärää, joka yhdellä puolueella voi olla edustajainhuoneessa, ja 20 prosenttia paikoista on varattu vähemmistöpuolueille. Tämä vaikuttaa huomattavan valistuneelta verrattuna Yhdistyneen kuningaskunnan vaaleissa käytettävään pluraliteettijärjestelmään ("first past the post"), joka minun mielestäni on salaliitto, jolla pidetään konservatiivipuolue ja työväenpuolue vallassa ja kaikki muut ulkona. Joten ehkä meidän pitäisi ottaa opiksi tunisialaisilta.

Yhdistyneestä kuningaskunnasta puheen ollen, puolueeni Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue joutui viime viikolla eräiden ääri-islamistisien ja muka liberaalien tahojen arvostelun kohteeksi, kun ehdotimme suunnitelmaa, jonka mukaan ihmisten olisi paljastettava kasvonsa julkisissa rakennuksissa ja myös yksityisissä rakennuksissa, jos asianomaiset haluavat tällaisen ehdon asettaa. Mutta katsokaa, mitä Tunisia on tehnyt. Lailla N:o 108 kielletään hijabin pitäminen, mikä menee paljon pidemmälle kuin mitä kukaan muu on ehdottanut. Uskonnollisista asioista vastaava ministeri Boubaker El Akhzouri on tuominnut hijabin Tunisian "kulttuurisen perinnön" vastaisena ja pitänyt islamilaista pukeutumista "vieraana ilmiönä" yhteiskunnassa. Tämä on todella hyvin mielenkiintoinen lausunto islamilaisen valtion ministeriltä. Mitä enemmän saan tietää Tunisiasta, sitä myönteisemmän vaikutelman siitä saan. Olen kuitenkin nähnyt lukuja, joiden mukaan 70 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää EU:n naapuruuspolitiikan keskeisiin hankkeisiin. Valitsijoillani, jotka kuuluvat Lontoon köyhimpiin, ei ole varaa tällaisiin menoihin. Me haluamme kauppaa, ystävyyttä ja yhteistyötä Tunisian kanssa, mutta hintana ei saa olla Yhdistyneen kuningaskunnan veronmaksajien ryöstäminen. Meidän on autettava tunisialaisia kehittämään demokratiaansa ja vaurauttaan, ja jos heille kelpaa ilmainen neuvo, heidän kannattaa pysyä loitolla Euroopan unionista ja säilyttää vapautensa ja itsenäisyytensä.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, EU:n ja Tunisian väliset kauppasuhteet ovat läheiset ja monitahoiset. Tunisia, joka saa vuosittain 80 miljoonaa euroa rahoitustukea, on loistava esimerkki onnistuneesta kehitysyhteistyöpolitiikasta. Kehittyvänä taloutena maa on ottanut johtavan aseman Maghreb-maiden joukossa, se oli ensimmäinen Välimeren valtio, joka perusti vapaakauppa-alueen EU:n kanssa, ja nyt se korjaa tämän hedelmiä vakaan talouskasvun muodossa. Tunisian tasavallan odotetaankin näyttelevän rakentavaa roolia neuvotteluissa Euro–Välimeri-alueen kauppaa koskevasta etenemissuunnitelmasta vuodesta 2010 eteenpäin sekä yhteistyössä Maghreb-maiden kanssa.

Voisi siis luulla, että kaikki on pelkkää auringonpaistetta, ellei olisi tuota lauseketta, joka yhdistää Euroopan unionin kumppanuussopimuksen yhteydessä antaman avun ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Juuri tässä piilee ristiriita – rahoja, joita on määrä käyttää Tunisian talouden vauhdittamiseen, käytetään myös diktatorisen ja demokratianvastaisen koneiston rahoittamiseen ja tukemiseen. Tämä on yleinen ongelma meidän kehitys- ja assosiaatioavussamme. Meidän on tehtävä asialle jotakin, sillä EU ei voi tukea ihmisoikeusloukkauksia edes välillisesti Tunisiassa, Kongossa tai Turkissa, joka on ehdokasvaltio.

  Salvatore Iacolino (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Tunisia, kuten koko Maghreb-alue, on tärkeä strateginen alue. Sillä on valtava kasvupotentiaali, ja se on houkutteleva alue, johon liittyy merkittäviä paitsi taloudellisia myös ennen kaikkea eurooppalaisia etuja.

Euroopan unionin kanssa on myös äskettäin käynnistetty rajatylittävää yhteistyötä edistäviä ohjelmia. Tästä syystä nyt on aika – jos koskaan aiomme sen tehdä – elvyttää Euroopan unionin suhteet rajoillamme sijaitseviin Afrikan maihin, aloittaen Tunisiasta, lisäämällä tämän alueen potentiaalia ja säilyttämällä siihen liittyvä sosiaalinen ja taloudellinen kehitys, mutta vapauden ja turvallisuuden viitekehyksessä.

Välimeren valtioiden keskinäiset suhteet ovat avaintekijä, joka tuo yhtenäisyyttä ja voimaa kunnianhimoiselle taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ohjelmalle. Poliittisesti voidaan sanoa, että Tunisia on maa, jonka demokratia on vielä suhteellisen nuori; laadittu toimintasuunnitelma vaikuttaa kuitenkin vastaavan Euroopan unionin odotuksia.

Uusien puolueiden syntyminen ja naisedustajien kohtuullinen osuus parlamentissa vuoden 2009 lokakuun lopulla järjestettyjen vaalien jälkeen vahvistavat, että demokraattisen osallistumisen suhteen on saavutettu merkittävää edistystä. Joka tapauksessa lehdistön vapautta on lisättävä ja suojeltava, kuten myös naisten ja miesten yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja yleisemmin perusihmisoikeuksia.

Tämä on se kehys, jossa me voimme auttaa Tunisiaa viemään päätökseen sen toteuttamat ponnistukset poistamalla ihmisten täyttä kehitystä haittaavat mahdolliset esteet tästä valtiosta, ja kaikki tämä on mahdollista pitkälle edistyneen maan aseman puitteissa.

Tunisian keskeinen rooli Välimeren alueella ja maan meneillään oleva uudenaikaistamisprosessi edellyttävät vakavaa ja tasapainoista lähestymistapaa, joka johtaa Euroopan unionin vaalimien arvojen ehdottomaan vahvistamiseen. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan, että Euroopan parlamentti ei salli mitään virheitä tiellä kohti demokratiaa.

Rakentavalla vuoropuhelulla ja huolellisella diplomatialla voidaan sen sijaan entisestään lujittaa suhdetta tähän valtioon, jota eräillä aloilla – kuten oikeusjärjestelmän ja järjestäytymisvapauden aloilla – on autettava kasvamaan mutta joka on aivan keskeisessä ja ratkaisevassa asemassa Välimeren alueen vakauspolitiikan kannalta.

  Carmen Romero López (S&D). – (ES) Tunisian kunnioittaminen merkitsee myös kunnioituksen osoittamista sen demokraattiselle oppositiolle, joka yrittää järjestäytyä mutta joka tukahdutetaan, sekä sen kansalaisyhteiskunnalle, joka on myös tulevaisuuden oppositio. Näin ollen tervehdin tässä istunnossa läsnä olevia parlamentin jäseniä, mutta haluan lähettää tervehdykseni myös niille, joista saattaa tulevaisuudessa tulla parlamentin jäseniä mutta joita nykyisin uhataan ja jotka saattavat joutua vankilaan. Tästä syystä meistä on hyvin tärkeää, että kansalaisyhteiskunta järjestäytyy ja että demokraattista oppositiota kunnioitetaan, vaikka se ei tällä hetkellä ole järjestäytynyt.

Me Espanjassa – espanjalaisena Euroopan parlamentin jäsenenä voin sanoa tämän – olemme kokeneet diktatuurin, jossa demokraattista oppositiota kidutettiin ja vainottiin. Jos oppositio ei ole terroristinen vaan demokraattinen, sillä on arvoja, jotka ovat tulevaisuuden arvot. Näin ollen meidän on autettava tätä nykyisellään järjestäytymätöntä mutta demokraattista oppositiota, joka taistelee Tunisian siirtymän arvojen sekä näiden arvojen vakiinnuttamisen puolesta. Meidän on myös autettava sitä järjestäytymään.

Meidän on myös autettava oppositiota, jotta he voivat olla tulevaisuudessa johtajia ja tärkeitä toimijoita, mahdollisesti oppositiossa tai hallituksessa, mutta kierto on hyvin tärkeää demokraattisessa yhteiskunnassa.

Tästä syystä nykyinen väkivallan lisääntyminen, joka saattaa tulevaisuudessa vielä kiihtyä entisestään, ei ole paras käyntikortti pitkälle edistyneen maan asemaa ajatellen.

Tiedämme, että Tunisia on ollut Euro–Välimeri-kumppanuuden jäsen ja että sillä on välimerellinen ja demokraattinen kutsumus. Näin ollen me haluamme myös, että se edistää tänä aikana osaltaan tätä demokratian vakiinnuttamista ja kykenee järjestäytymään voidakseen todella olla lojaali jäsen, joka antaa panoksensa sen puolesta, että Välimeren alueesta tulee kehittyvä ja demokraattisiin arvoihin perustuva alue.

Tämä on se, mitä toivomme tulevaisuudelta ja mitä haluamme Tunisian osalta.

  Tomasz Piotr Poręba (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, Tunisia on epäilemättä kumppani, johon Euroopan unionin olisi ylläpidettävä suhteita sekä Välimeren alueen puitteissa että kahdenvälisesti. Talouskysymyksiä unohtamatta Euroopan unionin olisi kuitenkin vaadittava demokraattisten prosessien avoimuutta ja oikeusvaltioperiaatteen toteuttamista tässä valtiossa.

Vaikka Tunisia on vakaa valtio, se ei valitettavasti täytä kaikkia demokraattisia standardeja. Kansainvälisten valtiosta riippumattomien järjestöjen mukaan Tunisian turvallisuusjoukot kiduttavat vankeja joutumatta tästä vastuuseen, koska korkeat virkamiehet suojelevat niitä. Lehdistön vapautta ja sananvapautta rajoitetaan tiukasti, ja toimittajien tilanteen sanotaan olevan yksi arabivaltioiden huonoimmista. Sortotoimilla on usein uskonnollinen tausta. Kristityn vähemmistön vaino on käymässä yhä huolestuttavammaksi. Tunisian hallitus ei suvaitse riippumattoman opposition vastustavia kannanottoja eikä olemassaoloa.

Samalla kun muistetaan, että Tunisia oli ensimmäinen Välimeren valtio, joka allekirjoitti assosiaatiosopimuksen Euroopan unionin kanssa, meidän on päättäväisesti vaadittava sopimuksen ehtojen noudattamista. Ihmisoikeuksien ja demokraattisten standardien kunnioittamisen on oltava Tunisian kanssa tehtävän jatkoyhteistyön ehto.

  Dominique Baudis (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, karikatyyrien välttämiseksi – olemme tänä aamuna kuulleet pari sellaista – mainitsen eräitä objektiivisia tosiseikkoja Tunisiasta, joka on Euroopan unionin kumppanivaltio.

Maan sosiaalinen tilanne on kehittynyt hyvin myönteisesti ja keskimääräiset tulot henkeä kohden ovat lisääntyneet tuntuvasti, ja nyt valtaosa tunisialaisista täyttää keskiluokkaan kuulumisen kriteerit. Yli 90 prosenttia tunisialaisista nauttii sosiaaliturvaa, ja yli neljännes Tunisian talousarviosta osoitetaan koulutukseen, minkä tuloksena Tunisia on yksi ensimmäisistä valtioista, jotka ovat saavuttaneet vuosituhannen kehitystavoitteet peruskoulutuksen alalla.

Lisäksi, kuten Louis Michel korosti hetki sitten, naisten oikeudet sekä tunnustetaan että taataan. Korkeakoulutasolla naispuolisia opiskelijoita on enemmän kuin miespuolisia, ja 40 prosenttia opettajista on naisia. Neljäsosa poliitikoista, paikallistason virkamiehistä ja toimittajista on naisia. Monet valtiot olisivat kateellisia tällaisista tilastotiedoista.

  Sylvie Guillaume (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan osaltani liittyä niihin, jotka ovat jo tuominneet sen hyvin huolestuttavan tilanteen, jossa toimittaja ja kirjailija Taoufik Ben Brik on Tunisiassa.

Useiden toimittajien ja ammattiyhdistysaktiivien pidätysten ja heihin kohdistuneen väkivallan ja pahoinpitelyjen jälkeen sekä Tunisian evättyä ulkomaalaisten toimittajien maahanpääsyn presidentinvaalien aikana poliittisen opposition edustajien ja ihmisoikeusaktivistien vainoaminen jatkuu. Näytösoikeudenkäynti ja vankeus kaukana perheestä, mikä vaikeuttaa vierailuja, ovat heikentäneet Taoufik Ben Brikin terveydentilaa niin, että on aihetta pelätä hänen henkensä puolesta.

Voiko tätä tilannetta pitää muuna kuin rajuna hyökkäyksenä sellaista henkilöä vastaan, joka keikuttaa venettä? Tästä syystä me emme saa yksinkertaisesti käyttää kauppaa vastauksena kaikkeen. Päinvastoin, minusta on tärkeää, että EU reagoi nopeasti ja tiukasti ja vaatii Taoufik Ben Brikin ja muiden mielipidevankien vapauttamista.

Tunisian ihmisoikeustilanne on huonontunut hälyttävästi. Se vaikuttaa Euroopan unionin yhteistyöhön Tunisian kanssa, ja tilanteen kouriintuntuva paraneminen on yksi ehdoista neuvottelujen käynnistämiselle pitkälle edistyneen maan aseman myöntämisestä EU:n ja Tunisian välisessä kumppanuudessa.

  Michael Gahler (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, yhteistyöllämme Tunisian kanssa on hyvä perusta. Assosiaatiosopimus ja vapaakauppasopimus on jo mainittu. Komission jäsen Kroes puhui Tunisian talouden integroimisesta yhtenäismarkkinoihin. Tämän pidemmälle ei EU:n ulkopuolisen maan kanssa juuri voida mennä, ja siksi tämä muodostaa vakaan perustan. Tunisia on vakaa ja ystävällismielinen kumppani, ja lainatakseni vielä komission jäsentä Kroesia suhteitamme siihen on mahdollista lujittaa edelleen.

Juuri näiden läheisten suhteiden ansiosta voimme keskustella kollegoidemme kanssa kaikista kysymyksistä, jotka saattavat huolestuttaa meitä. Minä itse keskustelen täällä yleisölehterillä istuvien kollegoidemme kanssa, ja minun vaikutelmani on se, että meidän olisi keskusteltava kaikesta.

Emme tässä yhteydessä saa kuitenkaan heittää lasta pesuveden mukana. Tunisia on tilanteessa, jossa ääriliikkeet uhkaavat maallista kehitystä haluavaa arabivaltiota. Suhtaudun myönteisesti kaikkiin, jotka ryhtyvät toimiin ääri-islamisteja vastaan.

Muiden kysymysten osalta uskon kuitenkin, että meneillään olevissa neuvotteluissa saavutetaan edistystä. Voimme puhua Tunisian kanssa kaikesta, koska se on luotettava kumppani. Tästä syystä odotan kiinnostuneena vuoropuhelun jatkamista.

  Cristian Dan Preda (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, kuten jo on painotettu, Tunisia on EU:n tärkeä kumppani; samoin mainittiin sosiaalialan erittäin tärkeä rooli Tunisiassa. Haluaisin lisätä tähän eräitä tärkeitä poliittisia näkökohtia, sillä kuten jo todettiin, Tunisian yhteiskunnassa vallitsee monipuoluejärjestelmä, joskin sitä on kiistatta rajoitettu oppositiolle määrätyllä kiintiöllä, mutta monipuoluejärjestelmä silti. Myös kysymys sukupuolten tasa-arvosta mainittiin.

Kaikissa Euroopan unionin valtioissa nämä kaikki poliittiset näkemykset elävät rinnakkain lehdistönvapauden kanssa, ja juuri tämä on ratkaiseva ero, sillä Tunisiassa tämä vapaus on olemassa mutta sitä rajoitetaan, ja siellä on toimittajia, jotka ovat vaikeuksissa.

Onkin siis kysyttävä seuraavaa: voisiko lähentyminen Euroopan unioniin lisätä tätä vapautta vai ei? Minun mielestäni lähentyminen EU:hun voisi auttaa Tunisiaa täydentämään saavutettua sosiaalista edistystä eräillä hyvin merkittävillä poliittisilla edistysaskelilla.

  Harlem Désir (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, sanoitte toivovanne, että Tunisia edistyy demokraattisten uudistusten ja sananvapauden aloilla. Toivotte tätä aivan perustellusti, koska se on yksinkertaisesti assosiaatiosopimuksen ja Tunisian Euroopan unionille antamien sitoumusten mukaista.

Tästä syystä olen hyvin yllättynyt Dominique Baudisin ja Louis Michelin kommenteista, joilla he ilmeisesti kannustavat teitä sivuuttamaan tämän näkökohdan suhteissamme ja yhteistyössämme Tunisian kanssa ja viime kädessä luopumaan assosiaatiosopimuksen 2 artiklasta.

Lisäksi on vielä paljon tehtävää, ennen kuin nämä sitoumukset on täytetty, päätellen riippumattoman toimittajan Taoufik Ben Brikin – jonka Sylvie Guillaume jo mainitsi – kohtalosta. Ben Brik on ollut vankilassa viime lokakuusta lähtien oikeudenkäynnin jälkeen, jossa hänen lakimiehensä ja koko menettely olivat täysin lainvastaisia. Tämän täysin kestämättömän vapaudenriiston lisäksi hänen terveytensä on heikkenemässä ja hänen oikeuttaan ottaa vastaan vierailijoita on rajoitettu.

Kysynkin teiltä, arvoisa komission jäsen: aikooko komissio puuttua asiaan assosiaationeuvoston puitteissa ja vaatia Ben Brikin välitöntä vapauttamista sekä varmistaa, että hänen tilanteensa ja terveydentilansa otetaan huomioon ainakin humanitaarisista syistä?

  Malika Benarab-Attou (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, tapasin 14. tammikuuta Tunisian valtuuskunnan jäseniä. Kävimme hyvin suoran keskustelun ja vaihdoimme näkemyksiä.

Ranskalais-algerialaisena toimin aktiivisesti Maghreb-maita koskevissa kysymyksissä ja kampanjoin yhdistyneen, moniarvoisen ja demokraattisen Maghreb-alueen puolesta. Ihmisoikeuskysymys on minulle äärimmäisen tärkeä, ja se on yksi Euroopan unionin perusarvoista. Tästä kysymyksestä käytävä keskustelu on tärkeä ja merkityksellinen, kuten Tunisian tilanne osoittaa.

Tapasin eilen aamulla Taoufik Ben Brikin vaimon, joka johtaa nälkälakkoa, sekä Euro–Välimeri-alueen ihmisoikeusverkoston edustajia, ja olen huolissani. Näyttää siltä, että Ben Brikin sairaus ja hänen vankeusolonsa vaarantavat hänen henkensä. Ymmärrätte varmasti, että jos tämä huoli toteutuu, vastuu siitä lepää hyvin raskaasti Tunisian viranomaisten harteilla.

Kauppasuhteiden lisäksi meidän on otettava huomioon myös sosiaaliset kysymykset. Ilmiö, jossa nuoret tunisialaiset heittäytyvät Välimereen, on tulosta suljetusta yhteiskunnasta, joka ei tarjoa nuorille tulevaisuudennäkymiä. Puolustautumista fundamentalismia vastaan ja pakottavia taloudellisia syitä ei saa käyttää tekosyynä piittaamattomuudelle ihmisoikeuksista. Nyt on ratkaisevaa saavuttaa todellista edistystä ihmisoikeuksien alalla. Emme tarkoita tässä yhteydessä hurskastelevaa dogmatismia vaan vakavaa tilannetta, jonka ratkaisemisessa Euroopan unionin on autettava.

  Alf Svensson (PPE). – (SV) Pohjois-Afrikan valtiot niputetaan usein yhteen, ja minun nähdäkseni näin tehdään Tunisialle suurta vääryyttä.

Keskustelussa on mainittu tasa-arvo. Tunisia on poikkeuksellinen verrattuna moniin muihin arabivaltioihin, koska sillä on lapsia ja myös naisia suojelevaa lainsäädäntöä. Kuten on jo huomautettu, Tunisian yliopistoissa on enemmän naispuolisia kuin miespuolisia opiskelijoita, ja sen elintaso on noussut. Maan perusrakenteet ovat hyvässä kunnossa. Vaalien jälkeen sen parlamentti on valinnut – tai nimennyt – ihmisoikeuksia käsittelevän valiokunnan.

Tunisian valmius tehdä yhteistyötä EU:n kanssa on mahdollisuus, johon meidän olisi tartuttava molemmin käsin. Nyt, kun tunisialainen valtuuskunta vierailee Brysselissä ja Strasbourgissa ja pyytää tukea ihmisoikeuksia edistävälle ja yhteyksiä EU:hun kehittävälle ja syventävälle työlleen, olisi mielestäni vastoin EU:n periaatteita olla suhtautumatta näihin pyyntöihin myönteisesti ja kehittämättä suhteita edelleen.

  Rosario Crocetta (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, koska olen käynyt Tunisiassa kaksi tai kolme kertaa vuodessa vuodesta 1982 ja katolisena osallistuin 6. tammikuuta messuun, kuten säännöllisesti teen, minusta on todella vaikeaa pitää Tunisiaa valtiona, jossa uskonnonvapautta tukahdutetaan.

Ongelmia on, mutta me emme taivaan tähden saa katsoa näitä edistystä tavoittelevia valtioita länsimaisten silmälasien läpi, koska jos käytämme tällaisia kriteerejä – joita eräät ovat tänä aamuna Tunisiaan soveltaneet – eräitä Euroopan valtioita ei luultavasti päästettäisi Euroopan unioniin, koska niissä vallitseva väkivalta ja vapauksien rajoittaminen on paljon laajempaa kuin Tunisiassa.

Näin ollen kysymys johtuu yhdestä konkreettisesta tosiseikasta: siitä, että kyseessä on valtio, joka on lakkauttanut islamilaisen fundamentalismin, joka ponnistelee luodakseen yhteistyötä ja rauhanpolitiikkaa Euroopan kanssa ja yrittää kehittyä. Ongelmia toki on. Katson, että oikea tapa ratkaista nämä ongelmat on vahvistaa vuoropuhelua ja ystävyyttä ja auttaa näitä valtioita saavuttamaan nykyistä enemmän.

  Neelie Kroes, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, olen kiitollinen arvoisille parlamentin jäsenille heidän avoimuudestaan ja suorapuheisuudestaan sekä siitä, että he muotoilivat huomionsa niin, että vaikka tietyillä ryhmillä on erilaiset lähestymistavat, painopiste on ratkaisun löytämisessä.

Haluan kuitenkin aluksi vastata lyhyesti Harlem Désirin puheenvuoroon. Hän viittasi Louis Michelin esittämään huomioon. Olen varma, että Louis Michel voi puhua itse omasta puolestaan, mutta koska olimme niin sanoakseni samassa joukkueessa aiemmassa elämässä, tiedän, miten hän suhtautuu tähän kysymykseen. Jos jäsen Désir tarkoittaa, että me emme tee mitään, se ei ole minun saamani vaikutelma, ja toivon todella, että tekään ette saaneet sitä käsitystä avauspuheenvuorostani.

Lähestymistavoissa on todella eroja. Jotkut vaativat tasavertaista vuoropuhelua, ja Ioannis Kasoulides kannattaa tätä. Toiset ovat kehottaneet luomaan ystävyyden siteitä. Kaikki nämä lähestymistavat edellyttävät istuutumista pöydän ääreen keskustelemaan kysymyksistä ja pyrkimistä yhteisymmärrykseen siitä, miten ratkaista pari kysymystä, joista me kaikki olemme samaa mieltä. Siitä ei ole epäilystäkään, sillä ihmisoikeudet ja sananvapaus ovat todella hyvin tärkeä ja oleellinen osa mitä tahansa sopimusta.

Haluaisin kuitenkin käsitellä paria esiin tuotua kysymystä. Ensimmäinen niistä on instituutioiden vahvistaminen. Me yritämme kaikissa lähikuukausina pidettävissä tai pidettäväksi suunnitelluissa kokouksissa edistää ja kannustaa säännöllisen vuoropuhelun aikaansaamista keinona saavuttaa merkittävää edistystä ihmisoikeuksien ja demokratian aloilla.

Parin seuraavan kuukauden kuluessa pidetään ihmisoikeuksien alivaliokunnan kokous, ja voitte olla varmoja, että siellä käydään perusteellinen keskustelu, jossa käsitellään meitä kaikkia huolestuttavia kysymyksiä sekä sitä, miten niiden suhteen olisi toimittava.

Tunisiassa tapahtuvien ihmisoikeusloukkausten suhteen puhujat ovat usein viitanneet siihen, että Tunisiaa on arvosteltu sen maineesta ihmisoikeuksien alalla. Viime vuoden lokakuussa pidettyjen presidentin- ja parlamenttivaalien jälkeen oppositiopuolueiden, toimittajien ja ihmisoikeusaktivistien vainoaminen on kiihtynyt. Kansanvälinen yhteisö on tehnyt täysin selväksi, että tällaista viranomaisten toimintaa ei voida hyväksyä ja että se on vastoin Tunisian kansainvälisiä sitoumuksia. Toistaakseni sen, mitä jo sanoin, EU:ssa asian pitäisi olla aivan selvä: sitoumukset ovat sitoumuksia, ja tästä linjasta meidän on pidettävä kiinni.

Tunisian on todella osoitettava voimakkaampaa sitoutumista ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kaltaisiin yhteisiin perusarvoihin. Sen olisi sivumennen sanoen myös kunnioitettava omia kansainvälisiä sitoumuksiaan tällä alalla. Komissio jatkaa suhteiden lähentämiseen tähtäävää politiikkaansa ja vuoropuhelua näistä kysymyksistä varsinkin assosiaatiosopimuksella perustettujen elinten puitteissa.

Samalla EU tukee hallinnon kehittämistä ja oikeusalan uudistusten edistämistä yhteistyöllä ja teknisellä avulla. Ensisijaisena tavoitteenamme on saavuttaa Tunisian kanssa edistystä tällä alalla esimerkiksi tukemalla aktiivisesti ihmisoikeusaktivisteja ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevalla eurooppalaisella rahoitusvälineellä.

Myös oikeudellisen yhteistyön alalla ponnistellaan. EU myöntää 17,5 miljoonaa euroa oikeuslaitoksen nykyaikaistamiseen tähtäävän teknisen avun hankkeen rahoitukseen. Eräät parlamentin jäsenet ovat arvostelleet tätä, koska sillä annetaan varoja Tunisian presidentin oikeusjärjestelmälle.

Hanke koostuu monista osista. Niihin sisältyy muun muassa tuomarien ja juristien koulutus, tuomioistuimille annettava tekninen tuki, infrastruktuuri ja kansalaisille annettavan tiedotuksen parantaminen. Kun hanke on viety päätökseen, arvioimme tuloksia. Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että tällä alalla työskentely altistaa meidät tietyille poliittisille riskeille. Jos haluamme rohkaista uudistuksiin, meidän on kuitenkin toimittava; muutoin EU:n yhteistyö rajoittuu vain taloussektorille. Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että se ei ole oikea toimintatapa, eikä se olisi johdonmukaista omien yleisten poliittisten tavoitteidemme kanssa suhteissamme Tunisiaan.

Hélène Flautren ja Marie-Christine Vergiat'n mainitseman Tunisialle myönnettävän pitkälle edistyneen maan aseman suhteen katson, että etusijalle on asetettava Tunisian kanssa käytävän vuoropuhelun jatkaminen ja vahvistaminen. Olemme tietoisia siitä, että se on EU:n merkittävä liittolainen tällä alueella ja saavuttanut huomattavaa edistystä taloudellisessa ja sosiaalisessa nykyaikaistamisessa. Kysymys on ehkä siitä, katsooko lasin olevan puoliksi täysi vai puoliksi tyhjä. Me kuitenkin katsomme, että meidän on jatkettava politiikkaamme, jolla tuetaan Tunisian poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen nykyaikaistamisen puolesta työskenteleviä voimia. Suhtaudumme myönteisesti Tunisian ehdotuksiin molempien kumppanien välisen suhteen vahvistamisesta. Neuvosto ja komissio tarkastelevat näitä kysymyksiä hyvin huolellisesti, ja olen valmis raportoimaan asiassa tapahtuvasta kehityksestä teille.

Toisaalta, vaikka on EU:n etujen mukaista vahvistaa suhteita Tunisiaan, katson, että pitkälle edistyneen maan aseman myöntämisen olisi edellytettävä Tunisialta vahvaa sitoutumista ihmisoikeuksiin ja hallinnon kehittämiseen, joten se ei olisi mikään "ilmainen lounas".

  Puhemies. – (HU) Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Edward Scicluna (S&D), kirjallinen. – (EN) Tämä keskustelu on minusta huonosti ajoitettu, kun Tunisian ja EU:n välinen vuoropuhelu nyt jatkuu sekä komission että parlamentin tasolla. Komission kanssa käytyyn vuoropuheluun on sisältynyt useiden EU:n ja Tunisian välisen assosiaatiosopimuksen alakomiteoiden (myös ihmisoikeuksia ja demokratiaa käsittelevän alakomitean) kokousten ohjelmointi, kun taas Euroopan parlamentin tasolla käyty vuoropuhelu muodostuu Tunisian edustajainhuoneessa edustettuina olevista neljästä poliittisesta puolueesta koostuvan tärkeän valtuuskunnan äskettäisestä vierailusta Brysseliin sekä maaliskuussa 2010 Brysselissä pidettäväksi suunnitellusta Tunisian parlamentin ja Euroopan parlamentin välisestä kokouksesta. Nyt, kun Tunisian ja EU:n välinen tärkeä ja rakentava vuoropuhelu jatkuu, on mielestäni valitettavaa, että käymme keskustelun, joka saattaa haitata edistymistä. Meidän on varmistettava, että Tunisia ja muut EU:n ulkopuoliset valtiot noudattavat EU:n taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia standardeja. Meidän on kuitenkin tehtävä se hyvin suunnitellulla ja järjestelmällisellä vuoropuhelulla.

3. Keskustelut ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista

3.1. Äskettäiset hyökkäykset uskonnollisia vähemmistöjä vastaan Egyptissä ja Malesiassa

  Puhemies. – (HU) Esityslistalla on seuraavana keskustelu päätöslauselmaesityksestä äskettäisistä hyökkäyksistä uskonnollisia vähemmistöjä vastaan Egyptissä ja Malesiassa⁽¹⁾.

  Marietje Schaake, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, Egyptin koptikristittyjen jouluviikkona tapahtui hyökkäys, jossa kuoli tai haavoittui 20 koptikristittyä. Vaikka hyökkäystä voidaan pitää yksittäisten henkilöiden tekemänä rikoksena, useat muut huolestuttavat välikohtaukset edellyttävät, että kiinnitämme jatkuvasti huomiota kaikkien vähemmistöjen kunnioittamiseen Egyptissä.

Uskonnon varjolla lietsottavaa väkivaltaa ja vihaa ei voida hyväksyä. Ihmisillä on yleismaailmallinen oikeus sekä uskonnonvapauteen että vapauteen uskonnosta. Etninen ja uskonnollinen monimuotoisuus edellyttää valpasta yhteiskuntaa, joka kykenee sovittelemaan erimielisyydet avoimessa keskustelussa, yhteiskuntaa, jossa kaikki taustaltaan ja vakaumukseltaan erilaiset kansalaiset tietävät, että heidän vapautensa turvataan.

Avoin yhteiskunta voidaan saada aikaan vain, jos uskonto ja valtio pidetään erillään perustuslaissa ja koko hallintojärjestelmässä. Turvallisuustoimet eivät voi olla ainoa keino hallinnoida moniarvoista yhteiskuntaa. Silti poikkeustilalait ovat olleet Egyptissä voimassa 28 viime vuoden ajan. Vapaa keskustelu on ehkä tehokkain lääke ääriliikkeitä ja väkivaltaa vastaan. Näin ollen sananvapautta, sekä verkossa että muualla, voidaan pitää Egyptin hallituksen parhaana välineenä yhteiskunnan jännitteiden ratkaisemiseksi.

Tästä syystä on hyvin vaikea ymmärtää tai hyväksyä, että hallituksen joukot pidättivät noin 30 aktivistia, poliitikkoa ja bloginpitäjää, kun nämä olivat matkalla Etelä-Egyptissä sijaitsevaan Nag Hammadin kaupunkiin ilmaisemaan surunvalittelunsa kiihkouskonnollisissa väkivaltaisuuksissa surmansa saaneiden perheille. Nämä pidätykset ovat erityisen räikeä esimerkki Egyptin hallituksen käytännöksi muodostuneesta kansalaisten sananvapauden loukkaamisesta.

Jotakin on pahasti vialla, kun ihmisiä kohdellaan kuin rikollisia vain siksi, että he yrittävät osoittaa myötätuntoa ja solidaarisuutta maanmiehilleen. Yleisen järjestyksen säilyttämistä käytetään liian usein tekosyynä. Vuodesta 2008 egyptiläiset eivät ole voineet hankkia rekisteröimätöntä puhelinlinjaa, mutta valvonta ei ole täysin kattavaa. Nyt voimaan ovat tulleet uudet säännöt, joiden mukaan Wi-Fi-yhteyksien käyttäjien on maksettava yhteydestä, ja tätä varten heidän on ilmoitettava sähköpostiosoite, johon salasana ja käyttäjätunnus lähetetään. Näin hallitus voi aktiivisesti valvoa käyttäjiä. Lisäksi parlamentissa keskustellaan parhaillaan internetin sääntelyä koskevasta lakiluonnoksesta, jolla säädettäisiin vankeusrangaistuksia "multimediasisällön julkaisemisesta ilman hallituksen lupaa".

Egyptin perustuslain mukaan kuitenkin "sananvapaus ja mielipiteenvapaus taataan. Kaikilla on oikeus ilmaista mielipiteensä ja julkaista se sanallisesti, kirjallisesti, valokuvin tai muilla keinoin lain sallimissa rajoissa." Itsekriittisyys ja rakentava kritiikki ovat kansallisen rakenteen turvallisuuden tae.

Kehotan Egyptin hallitusta olemaan ottamatta käyttöön perusvapauksia rajoittavia poikkeuslakeja nykyisten uskonnollisten jännitteiden takia. On aivan oikein vastata uskonnon nimissä tehtyihin rikoksiin asianmukaisilla toimenpiteillä. Tätä ei kuitenkaan saa käyttää tekosyynä koko väestöön kohdistuvaan sortoon ja sanan- ja ilmaisunvapautta rajoittaviin lakeihin. Vasta kun perusvapaudet on turvattu perustuslaissa ja kaikki lainsäädännön kerrokset ovat vapaita, voidaan Egyptissä saada aikaan avoin yhteiskunta. Egyptin hallituksen olisi johdettava kansalaisiaan tiellä vapauteen, ja Euroopan olisi oltava sen vahvin kumppani tässä asiassa.

  Fiorello Provera, laatija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, jättämäni päätöslauselma on vastaus eräisiin Egyptissä ja muualla maailmassa – esimerkiksi juuri eilen Nigeriassa – äskettäin sattuneisiin traagisiin tapahtumiin, ja sen tarkoituksena on kiinnittää parlamentin huomiota yhä huolestuttavampaan ja kestämättömään tilanteeseen, jossa kristittyjen yhteisön jäseniä vainotaan ja surmataan.

Tätä päätöslauselmaa ei ole suunnattu Egyptin hallitusta vastaan, joka on toiminut vastuullisten saattamiseksi oikeuden eteen; se tarjoaa pikemminkin tilaisuuden pohtia laajaa ja huolestuttavaa kysymystä. Joka vuosi tuhansia kristittyjä surmataan ympäri maailman, Vietnamissa, Pohjois-Koreassa, Kiinassa, Nigeriassa, Malesiassa, ja miljoonia muita vainotaan heidän uskontonsa vuoksi monin eri tavoin päivittäin. Näiden hyökkäysten määrä ja kiivaus lisääntyvät hiljaisuuden ja välinpitämättömyyden keskellä, ja ne edellyttävät pikaista toimintaa.

Ensinnäkin kaikkien on sitouduttava muuttamaan uskonnollisen vihan ilmapiiriä, joka on leviämässä, ja kannustamaan suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. Eurooppa tuntee hyvin katolisten ja protestanttien vuosisatojen ajan toisiaan vastaan käymien sotien tragedian, juutalaisten joukkomurhasta puhumattakaan. Juuri historiansa takia Euroopan on sitouduttava tässä asiassa.

Toinen aloite voisi olla tarkastella kansallisia lakeja sitä silmälläpitäen, sisältävätkö ne kristittyjä tai muita uskonnollisia vähemmistöjä sortavia säännöksiä. Kansalaisjärjestöjen yhteistyö voisi olla erittäin hyödyllistä tässä hankkeessa, mutta on huolehdittava valppaasti myös siitä, että jos oikeus uskonnonvapauteen on olemassa, sitä myös toteutetaan.

Tämä keskustelu voi tarjota tilaisuuden tehdä ehdotus uskonnonvapautta maailmassa käsittelevän Euroopan parlamentin mietinnön laatimisesta.

  Mario Mauro , laatija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tämän päätöslauselman aiheena on itse asiassa uskonnonvapaus. Näin ollen se ei ole mikään identiteettiristiretki tai yritys aiheuttaa ongelmia tälle tai tuolle hallitukselle, vaan sillä tuomitaan se tosiseikka, että tämän päivän maailmassa ihmisiä kuolee siksi, että he uskovat Kristukseen, tai heitä syrjitään, koska heidän uskonsa on toinen kuin jonkun muun.

Tästä syystä kaikki poliittiset ryhmät ovat samaa mieltä siitä, että uskonnonvapautta koskeva ongelma on olemassa ja että siihen on puututtava vakavasti ja päättäväisesti kansainvälisessä yhteisössä.

Näin ollen pyydämme neuvostoa ja komissiota sekä varsinkin ulkoasioiden korkeaa edustajaa kiinnittämään erityistä huomiota vähemmistöjen, myös kristityn vähemmistön, tilanteeseen, jotta yhteisöjen välisen vuoropuhelun ja keskinäisen kunnioituksen edistämiseen tähtääviä hankkeita tuetaan ja toteutetaan, sekä kehotamme kaikkia uskonnollisia auktoriteetteja edistämään suvaitsevaisuutta ja torjumaan vihaa ja väkivaltaa.

  Véronique De Keyser, laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, Egyptissä tapahtunut välikohtaus olisi epäilemättä voinut tapahtua muuallakin. Auto ajaa koptilaisen kirkon oven ohi, laukauksia ammutaan väkijoukkoon. Tulos: seitsemän kuollutta (kuusi koptikristittyä ja yksi poliisi). Egyptin viranomaiset reagoivat nopeasti. Egyptin yleinen syyttäjä päätti – ja lainaan päätöstä – että kolmea Nag Hammadin hyökkäyksestä epäiltyä vastaan nostetaan murhasyyte valtion turvallisuudesta vastaavassa tuomioistuimessa.

Malesiassa kristityt ja muslimit riitelevät nimestä "Allah", ja riita on johtanut kirkkojen ryöstelyyn ja tuhoamiseen.

Näillä uutisilla, joita voitaisiin pitää triviaaleina, on vaikutuksia kaikkialla maailmassa, myös Euroopassa. Uskonnollisen suvaitsemattomuuden ja fanatismin nousu vaarantaa yhden perusvapauden, uskonvapauden, joka kuuluu kaikille, niin uskovaisille kuin agnostikoille. Kaikkialla maailmassa tehdään rikoksia vähemmistöjä vastaan, olivat nämä kristittyjä, juutalaisia tai islaminuskoisia. Samoin kaikkialla maailmassa surmataan tai vangitaan uskonnottomia miehiä ja naisia, koska he eivät noudata menoja, oppeja tai uskonnollisia käytäntöjä, joista he ovat itsensä vapauttaneet.

Uskonnottomana henkilönä kannatan vilpittömästi tätä päätöslauselmaa, joka on vetoomus suvaitsevaisuuden puolesta, ei pyrkimys Egyptin tai Malesian leimaamiseen. Nyt mainittujen tapausten lisäksi korostan kuitenkin kansalaistensa sananvapaudesta huolehtivan valtion vastuuta. Katson, että maallinen valtio takaa rakenteensa ansiosta parhaiten vakaumusten monimuotoisuuden tarvitseman tilan. Tämä on se muoto, jolla valtio voi parhaiten suojella kansalaisiaan ja edistää eri yhteisöjen välistä vuoropuhelua.

Puhetta johti
varapuhemies Alejo VIDAL-QUADRAS

  Ryszard Antoni Legutko, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, tiedot kristittyihin kohdistuneesta väkivallasta Egyptissä ja Malesiassa ovat vain jäävuoren huippu. Haluan tuoda esiin kolme näkökohtaa.

Ensinnäkin, kristityt ovat joutuneet raa'an väkivallan kohteeksi monissa maailman valtioissa, eivätkä vain kahdessa. Toiseksi, kristityistä on tullut maailman eniten vainottu yksittäinen uskonnollinen ryhmä. Luvut ovat äimistyttäviä – puhutaan miljoonista, ei tuhansista tai sadoista tuhansista. Kolmanneksi, eurooppalaisten yhteiskuntien, Euroopan valtioiden hallitusten ja EU:n reaktio on tähän asti ollut riittämätön: arka, epäröivä, pelkurimainen, poliittisesti korrekti tai täysin olematon.

Meidän on toimittava päättäväisesti, tai muutoin kristittyjä vainoavat luulevat, että annamme heille hiljaisen hyväksyntämme. Sitäkö me haluamme?

  Heidi Hautala, laatija. – (FI) Arvoisa puhemies, on valitettavaa, että maailmassa on niin paljon erilaisia konflikteja, jotka pukeutuvat uskontojen hahmoon. Tässä yhteydessä on sanottava, että hyvin monensuuntaisia fundamentalistisia virtauksia esiintyy maailmassa kristinuskon, islaminuskon ja monen muun uskonnon kanssa. Henkilökohtaisesti olen havainnut buddhalaisuudessa vähemmän tällaisia fundamentalistisia pyrkimyksiä, mutta on tärkeää, että joka kerta Euroopan parlamentti ottaa kantaa asiaan, kun tällaisia väkivaltaisuuksia ilmenee uskonnollisten ryhmien välillä.

Haluaisin kuitenkin sanoa, että eilen parlamentin tietoon on saatettu, että 33 ihmisoikeuspuolustajaa on mielivaltaisesti pidätetty, kun he lähtivät tukemaan tässä päätöslauselmassa tarkoitettuja kristittyjä kopteja, jotka joutuivat väkivallan kohteeksi. Haluaisin nyt Egyptin viranomaisille sanoa, että meidän on syytä huolehtia siitä, että tällä tavalla ei estetä ihmisiä osallistumasta toisten puolustamiseen. vaadittava, että missään olosuhteissa ihmisoikeuspuolustajia ei vangita ja heitä ei kohdella epäoikeudenmukaisesti. Tässä tapauksessa kiistämättä tapahtui sitä, että näitä 33:a koptien puolustajaa kohdeltiin vankilassa epähumaanisti. He olivat epäinhimillisissä olosuhteissa.

Toivon, että parlamentti kohdistaa jatkossa aina kulloiseenkin uskonnolliseen ryhmään kohdistuviin väkivaltaisuuksiin huomionsa, eikä kiinnitä huomiota ainoastaan kristittyjä kohtaan tapahtuviin vainoihin.

(Suosionosoituksia)

  Bernd Posselt, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Tunisialla, Egyptillä ja Malesialla on pitkät suvaitsevaisuuden perinteet. Tästä ovat osoituksena sellaiset nimet kuin Tunku Abdul Rahman, itsenäisen Malesian valtion perustaja, tai presidentti Anwar Sadat, jonka täällä Euroopan parlamentissa pitämä puhe oli kuin kristittyjen ja islamilaisten rinnakkaiselon Magna Carta.

Juuri tästä syystä meidän on tuettava näiden maiden hallituksia niiden taistelussa ääri-islamilaisuutta ja kristittyihin kohdistuvia hyökkäyksiä vastaan. Euroopalla on luonnollisesti pääasiassa kristittynä maanosana erityinen velvollisuus puolustaa kristittyjä kaikkialla maailmassa, sillä jos me emme sitä tee, kuka sitten?

Kysymys on kuitenkin selvästi uskonnonvapaudesta sinänsä, ja haluaisin kiittää esimerkiksi Malesian hallitusta siitä, että hänen majesteettinsa Yang di-Pertuan Agong sekä maan pääministeri ottivat selkeästi kantaa tähän asiaan 9. tammikuuta. Toivotamme heille menestystä heidän taistelussaan uskonnollisen suvaitsevaisuuden puolesta, josta Malesia on ollut ja on edelleen loistava esimerkki, ja se on asia, joka meidän on ihmisoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä avoimesti puhumaan pystyvinä kumppaneina säilytettävä Egyptissä, Tunisiassa ja Malesiassa.

  Peter van Dalen, ECR-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, uskonnonvapaus on keskeinen osa ihmisoikeuksia. Valitettavasti kristityt ovat erityisen vaikeassa asemassa monissa maissa, joissa islam on valtauskonto. Näin on muun muassa Egyptissä. Koptikristityt, mutta myös roomalaiskatoliset ja protestanttiset kristityt sekä juutalaiset asetetaan järjestelmällisellä tavalla epäedulliseen asemaan Egyptissä. Esimerkiksi kristinuskoon kääntyviä muslimeita sorretaan. Tämä on nähtävissä heidän henkilöllisyystodistuksestaan, jossa edelleen lukee, että he ovat muslimeja, koska uskosta luopuminen on kielletty lailla.

Parinkymmenen viime vuoden aikana erityisesti koptikristittyihin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt valtavasti. On raportoitu jo yli sadasta hyökkäyksestä, jotka ovat vaatineet tuhansia uhreja. Egyptin hallituksen asenne on mielestäni selkärangaton. Kolme miestä on pidätetty, mutta yleisesti ottaen kristittyihin kohdistuvaa väkivaltaa suvaitaan. Kehotan neuvostoa ja komissiota aloittamaan suoran vuoropuhelun Egyptin kanssa ja varmistamaan, että sen hallitus muuttaa lähestymistapaansa. Jos Kairo ei suostu tähän, sillä on mielestäni oltava seurauksia kahdenvälisiin suhteisiimme Egyptin kanssa.

  Joe Higgins, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kaikki ne, jotka ovat sitoutuneet demokraattisiin oikeuksiin ja uskonnonvapauteen, tuomitsevat kristittyjen suoranaiset murhat Egyptissä sekä polttopullohyökkäykset kristittyjä kirkkoja vastaan Malesiassa. Meidän olisi muistettava myös lisääntyvät hyökkäykset uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan itse Euroopassa ja tuomittava myös ne.

Malesiassa taloudellisen ja hallitsevan eliitin eri elementit ovat jo pitkään käyttäneet rodullisia ja uskonnollisia jakolinjoja noudattelevaa hajota ja hallitse -taktiikkaa. Nykyinen Kansallinen rintama -koalition hallitus syyllistyy tässä suhteessa tekopyhyyteen: samalla, kun se julkisesti julistaa "yhden Malesian" politiikkaa ja väittää hyväksyvänsä kaikki uskonnot ja vähemmistöt, se vehkeilee kulissien takana käyttäen uskonnollisia ja rodullisia eroja pönkittääkseen omaa asemaansa islaminuskoisen malaijivaltaväestön keskuudessa, kuten se teki "Allah-tuomion" yhteydessä.

Malesiassa on myös valtavia taloudellisia eroja. Se on Kaakkois-Aasian eriarvoisin yhteiskunta. Nykyisen hallituksen hallinto perustuu kaverikapitalismiin. Tämä on tulos, kun riisto työpaikoilla rehottaa ja ammattiliittojen oikeuksia on vakavasti rajoitettu. Paras alusta uskonnonvapaudelle ja demokratialle Egyptissä, Malesiassa ja muualla onkin taloudellinen oikeudenmukaisuus ja demokratia, jossa vauraus ja valta ovat työväestön ja köyhien suuren enemmistön käsissä eikä suuryrityksillä ja toisiaan suosivilla kapitalisteilla.

  Daniël van der Stoep (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, eilen alkoi Alankomaissa kauhistuttava poliittinen oikeudenkäynti puolueemme johtajaa Geert Wildersiä vastaan. Wilders, joka on Alankomaiden parlamentin jäsen ja Alankomaiden vapauspuolueen johtaja parlamentissa, on asetettu syytteeseen siksi, että hän on ilmaissut mielipiteensä. Vasemmistoeliitti vainoaa Wildersiä, koska hän varoittaa Alankomaita, Eurooppaa ja koko maailmaa islamin nimellä kulkevasta fasistisesta ideologiasta. Tämä on pöyristyttävä skandaali!

Arvoisa puhemies, Alankomaiden ja Euroopan islamilaistuminen uhkaa Euroopan juutalais-kristillistä ja humanistista kulttuuria, ja vaikka monet, myös tämän parlamentin jäsenet, antavat periksi ja sallivat islamilaistumisen tsunamin pyyhkäistä ylitseen, Alankomaiden vapauspuolue taistelee eurooppalaisen kulttuurin puolesta. Arvoisa puhemies, Malesiassa, Egyptissä ja muualla maailmassa, kuten juuri tällä viikolla Nigeriassa, tehdyt barbaariset teot ovat tulosta islamina tunnetusta suvaitsemattomasta ja fasistisesta ideologiasta. Muita kuin muslimeja nöyryytetään ja murhataan islamilaisissa maissa järjestelmällisesti. Malesian ja Egyptin tapahtumia ei voida pitää yksittäisinä välikohtauksina, vaan niiden juuret ovat ideologiassa, joka vaatii kunnioitusta mutta ei osoita sitä. Euroopan parlamentti voi varmistaa, että tällaisia hirvittäviä tapahtumia ei koskaan tapahdu Euroopassa, ryhtymällä vapauspuolueen rinnalla taisteluun Euroopan islamilaistumista vastaan. Kehotamme teitä kaikkia tekemään niin.

  Filip Kaczmarek (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, me keskustelemme Euroopan parlamentissa varsin usein erilaisista fobioista ja niiden haitallisista yhteiskunnallisista vaikutuksista. Ajattelen muukalaisvihaa ja homofobiaa. Valitettavasti nämä kaksi tapausta eivät kata tyhjentävästi fobioiden luetteloa. On olemassa myös ilmiö, jota kutsutaan "kristinuskofobiaksi" – pelko kristinuskoa kohtaan. Kuten muidenkin fobioiden kohdalla, sen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat haitallisia ja joskus traagisia, ja juuri tästä syystä meidän olisi tartuttava tapauksiin, jossa kristittyjen oikeuksia loukataan eri puolilla maailmaa.

Me käsittelemme tapauksia, jotka koskevat eri uskontokuntien seuraajia ja jopa henkilöitä, jotka eivät tunnusta mitään uskoa. Kristittyjenkään ei pidä jäädä osattomiksi huolenpidostamme. Toimimme näin, koska uskonnonvapaus on yksi Euroopan unionin perusarvoista. Nimenomaan tästä syystä me tuomitsemme ja tulemme tuomitsemaan kaikenlaisen väkivallan, syrjinnän ja suvaitsemattomuuden kaikkien uskontokuntien johtajia ja edustajia kohtaan. Uhrin uskonnon vuoksi tehty väkivalta on kauhistuttavaa ja ansaitsee kiistatta tuomiomme.

  Konrad Szymański (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, uskonnonvapaus on oikeus, joka on tunnustettu kansainvälisissä ja eurooppalaisissa ihmisoikeussopimuksissa yli 50 vuoden ajan. Samalla olemme vuosien ajan nähneet uskonnollisen vihan lisääntyvän, ja se on useimmiten kohdistunut kristittyihin kaikkialla maailmassa. Kristinuskonvastaisen kommunismin paikan on nykyään ottanut pääasiassa militantti islamilaisuus. Egyptissä ja Malesiassa on perustuslailliset takeet uskonnonvapaudesta, mutta radikaalien muslimipiirien painostuksen alla niiden hallitukset eivät suojele riittävästi kristittyjen uskonnonvapautta.

Euroopan unionin, jolla on käytössään uusia ulkopoliittisia välineitä, on osallistuttava nykyistä aktiivisemmin kristinuskofobian torjuntaan, koska se on pahoinpitelyjen, ryöstelyn ja murhien lähde. On pelkkää ideologista ennakkoluuloisuutta, että nykyisin Euroopan unioni tekee tätä vain epäröiden. Tässä on kyse uskottavuudestamme.

  Bogusław Sonik (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, kannatan kollegani Fiorello Proveran ajatusta uskonnonvapautta käsittelevän mietinnön laatimisesta. Muistutan kaikkia siitä, että parlamentin edellisellä vaalikaudella Mario Mauro ja minä ehdotimme, että laadittaisiin mietintö kristittyjen tilanteesta maissa, joissa he ovat vähemmistönä ja islam valtauskonto. Valitettavasti puhemiehistö ei hyväksynyt ehdotusta, mutta ehkä sellainen mietintö kannattaisi laatia. Esitän saman ehdotuksen nyt uudelleen.

Päätöslauselmalla, jonka tänään hyväksymme, on tarkoitus lähettää selvä viesti. Koptivähemmistö muodostaa jopa 10 prosenttia Egyptin väestöstä, mutta vaikka osuus olisi vain 0,5 prosenttia, Euroopan parlamentin tehtävänä on reagoida, varsinkin kun ihmisoikeuksia loukataan näin räikeästi.

Luin huolellisesti Egyptin kansalliskokouksen puhemiehen puhemies Buzekille lähettämän kirjeen. Siinä hän vakuuttaa, että mainitsemani tapaukset olivat yksittäisiä välikohtauksia. Minun on vaikea uskoa sitä. Koptikristittyjä on vainottu Egyptissä monia vuosia. Tällä kertaa meidän on yritettävä varmistaa, että apumme tälle sorretulle vähemmistölle ei jää pelkiksi tyhjiksi julistuksiksi.

  Ryszard Czarnecki (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, kristittyjä kohdellaan välttämättömänä pahana ja joskus vihollisina paitsi Egyptissä ja Malesiassa myös Sudanissa, Nigeriassa ja monissa muissa Afrikan maissa sekä monissa Aasian valtioissa ja yhteiskunnissa. Emme saa peitellä näitä tosiasioita ja käyttäytyä kuin strutsi, joka piilottaa päänsä hiekkaan. Tämä on todellinen ongelma, ja kristinuskon, kristillisten perinteiden ja kristillisen perinnön Euroopan parlamentin on puhuttava siitä.

Meidän on kuitenkin syytettävä myös itseämme. Minua edeltänyt puhuja puhui hetki sitten aivan oikein parlamentin laiminlyöntisynneistä viime vaalikaudella. Muistaman muutama viikko sitten käymämme keskustelun, jossa perustellusti tuomitsimme Kiinan islaminuskoisen uiguurivähemmistön kokemat hyökkäykset ja sorron. Tuolloin eräät poliittiset ryhmät kuitenkin hylkäsivät tarkistukset, joilla oli tarkoitus korosta, että myös kristityt kärsivät ja joutuvat syrjinnän uhreiksi Kiinassa. Emme voi hyväksyä tilannetta, jossa puolustamme tiettyjä uskonnollisia vähemmistöjä, mutta muita vähemmistöjä vähemmän tai emme lainkaan.

  Eija-Riitta Korhola (PPE) . – (FI) Arvoisa puhemies, olemme kuulleet useista lähteistä huolestuttavia uutisia kristittyihin kohdistuneista rikoksista Egyptissä ja Malesiassa. Malesian osalta haluaisin ensinnäkin ilmaista syvän huolemme kirkkoihin kohdistuneista hyökkäyksistä perinteisesti suvaitsevassa ja maltillisessa maassa.

Toiseksi haluan nostaa esiin islamilaisten kansalaisjärjestöjen esimerkillisen työn uskonnollisen suvaitsevaisuuden puolesta. Malesian pääministerin lausunnot liittyen Allah -sanan käyttämiseen rohkaisivat julkisen tyytymättömyyden osoittamiseen kristittyjä yhteisöjä kohtaan. Islamilaisten kansalaisjärjestöjen esimerkillinen suhtautuminen ja jyrkkä julkinen kanta ministerin lausuntoihin on kuitenkin rauhoittanut tilannetta. On ikävää ettemme saaneet kirjattua sitä lopulliseen päätöslauselmaamme, sillä mielestämme huomioimme täällä liian harvoin myönteisiä asioita. Eikö muslimeja sovi myös kiittää, kun aihetta on?

Uskonnollista suvaitsevaisuutta täytyy edistää sekä poliittista valtaa pitävien taholta että ruohonjuuritasolla. On yhtä lailla tärkeää havahtua laiminlyönteihin kuin huomioida edistysaskeleet ja tarjota tukea niihin.

  Dominique Baudis (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, kristittyjä Egyptissä surmanneiden fanaattisten rikollisten teoista ei voida syyttää Egyptin koko väestöä ja sen hallitusta. Olisi epäoikeudenmukaista pitää Egyptiä ja egyptiläisiä vastuullisina tästä kauheasta joukkomurhasta, jonka tekijät saatetaan oikeuden eteen.

Emme saa sekoittaa yhden rikollisen tekoja ja kokonaisen valtion politiikkaa keskenään! Emme saa leimata koko väestöä fanaatikkojen toiminnan perusteella. Lopuksi, yrittämällä mennä koptikristittyjen ja heidän muslimimaanmiestensä väliin lisäämme vettä sellaisten ääriliikkeiden myllyyn, jotka haluavat esittää koptikristityt lännen agentteina.

  László Tőkés (PPE). - (HU) Aivan tuoreiden uutisten mukaan Egyptin hallitus pidätti muutama päivä sitten useita koptien oikeuksien puolustajia, jotka olivat matkalla Nag Hammadissa tapahtuneiden rikosten tekopaikalle puolustaakseen ja tukeakseen koptikristittyjen yhteisöjä, joiden useita jäseniä oli murhattu joulupäivänä. Muslimienemmistöä suosivat Egyptin viranomaiset yrittävät vähätellä koptivähemmistöön kohdistuneita väkivallantekoja ja estävät nyt kristittyjen laillisen itsepuolustuksen painottamalla syrjivästi vain yhtä tämän kysymyksen puolta. Yhdysvaltojen hallinto on yksiselitteisesti ottanut kantaa tätä vastaan. Kun tiedetään, että syntyperäisinä egyptiläisinä pidettyjen koptikristittyjen yhteisö on joutunut yli 1 500 vuoden ajan usein julman vainon kohteeksi, Euroopan unionin on noustava puolustamaan sitä vielä painokkaammin ja selväsanaisemmin kuin se nyt tekee.

  Anna Záborská (PPE). – (SK) Kiitoksia, että kiinnitätte taas huomiotamme eräissä valtioissa tapahtuviin uskonnonvapauden loukkauksiin, kuten vuosina 2007 ja 2008. Ihmettelen, johtuuko EU:n heikkoudesta vai sen välinpitämättömyydestä, että se ei edistä ihmisoikeuksien kunnioittamista tällä alalla johdonmukaisemmin. Kuulemme aina samoja valituksia ja ehdotamme samoja toimenpiteitä.

Egypti ja Malesia kuuluvat valtioihin, joissa kristityt elävät äärimmäisen vaarallisissa oloissa, heitä vainotaan, ajetaan pois kodeistaan, siepataan ja murhataan ja heidän kirkkojaan suljetaan. Tätä tapahtuu Maghreb-maissa, Iranissa, Intiassa, Kiinassa, Pakistanissa ja monissa muissa maissa. Kristittyjä vainoavat useimmiten ääriryhmät. Tämä muodostaa kuitenkin vaaran kaikille kristityille, juutalaisille ja muslimeille. Toivon, että EU:n edustajat ja Euroopan parlamentin valtuuskunnat käyttävät hyväkseen kaikki tilaisuudet edistääkseen vuoropuhelua, uskonnollista suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta sekä eri kulttuurien rinnakkaineloa.

  Mitro Repo (S&D). - (FI) Arvoisa puhemies, olen erityisen huolestunut Egyptin tilanteesta sen tähden, että siihen liittyy historiallisia, etnisiä ja valtiollisia taustoja. Todella koptikristityt ovat vieläkin huomattava vähemmistö. Egyptissä noin 10 prosenttia, kahdeksan miljoonaa, kuuluu koptikristittyihin, ja juuri sen vuoksi, että he ovat entinen valtaväestö, he ovat ylpeitä tästä ja myös orientaalisesta kristillisestä traditiosta. Tämän tähden viime tammikuun joulujuhlassa tapahtunut provokaatio oli erityisen räikeä ja harkittu. Lisäksi monia koptinaisia on väkivallalla painostettu vaihtamaan uskontoa ja on tapahtunut raiskauksia ynnä muita.

Egyptin tilanne on erittäin huono esimerkki muille maille, joissa on mahdollisuudet samanlaiselle koston kierteelle, ja juuri tämän tähden EU:n pitää olla valpas ja on puututtava heti ja korostettava rauhanomaista vuoropuhelua uskontojen välillä.

  Ivo Vajgl (ALDE). - (SL) Kun tapahtuu murha, ja etenkin kun sen motiivit ovat uskonnolliset, voimme luonnollisesti vain kauhistua ja tuomita sen.

Tämä Lähi-idässä tapahtunut uusin välikohtaus ja rikos on kuitenkin oire yleisemmästä kehityksestä ja jatkuvasta piittaamattomuudesta uskonnonvapaudesta sekä kunnioituksen puutteesta niitä kohtaan, jotka ovat erilaisia. Toisin sanoen on monia tahoja, jotka eivät kunnioita uskonnollisia arvoja.

Syy siihen, että Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä on ehdottanut tämän keskustelun lykkäämistä tai pikemmin sitä, että keskustelut ihmisoikeuksien ja uskonnonvapauden kunnioittamisesta Egyptissä ja Malesiassa käytäisiin erikseen, on se, että meidän on käsiteltävä tätä aihetta hyvin herkästi ja kunkin valtion osalta yksilöllisesti. Egypti ei todellakaan kuulu pahimpiin esimerkkeihin uskonnollisesta suvaitsemattomuudesta. Pikemminkin päinvastoin.

  Charles Tannock (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, islamilaisessa maailmassa on valitettavasti vallinnut yleinen ilmapiiri, jossa muihin kuin muslimiyhteisöihin – varsinkin ja useimmiten kristittyihin – kohdistuva jihad-militanttisuus on lisääntynyt.

Kopteilla, jotka edustavat yhtä maailman vanhimmista kristillisistä kirkoista, on suuri pakolaisyhteisö Lontoossa, jota edustan. Heidän johtajansa ovat tulleet luokseni ja valittaneet Egyptissä vallitsevan tilanteen valitettavasta huononemisesta, jonka takana on Muslimiveljeskunta. Huolimatta presidentti Mubarakin hallituksen vilpittömistä ponnisteluista heidän suojelemisekseen tilanne on mennyt huonompaan suuntaan.

Saamme kuulla samanlaisia uutisia assyrialaiskristityistä Irakissa sekä kristityistä Palestiinassa ja Pakistanissa ja nyt ensi kertaa myös Malesiassa.

Euroopan parlamentti on – minun mielestäni liian kauan – jättänyt huomiotta kristittyjen vähemmistöjen oikeudet muualla maailmassa, mutta ne odottavat Euroopan unionilta ja Yhdysvalloilta suojelua. Näin ollen suhtaudun myönteisesti tähän päätöslauselmaan.

  Gerard Batten (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, kristittyjen ja muiden uskonnollisten vähemmistöjen vainoaminen on lisääntymässä islamilaisissa maissa. Esimerkiksi Egyptissä ja Välimeren alueella lähes 2 000 vuotta asuneita kristittyjä vainotaan yhä enemmän ja heitä ajetaan pois heidän perinteisiltä kotiseuduiltaan. Tämä johtuu suvaitsemattoman fundamentalismin ja islamistisen ääri-ideologian – islamilaisfasismin – kasvavasta voimasta.

Länsimaiden tiedotusvälineet kertovat hyvin vähän kristittyjen ja muiden vähemmistöjen vainoamisesta koko islamilaisessa maailmassa. Viestinten pitäisi paitsi raportoida vainoista, kun niitä tapahtuu, myös selittää suurelle yleisölle niiden syyt. Niiden pitäisi selittää, ketkä tällaista tekevät, nimittäin muslimifanaatikot, ja miksi he sitä tekevät – nimittäin islamilaisen ideologian suvaitsemattomien ja väkivaltaisten jakolinjojen vuoksi.

Demokraattisten hallitusten kautta maailman olisi diplomatian keinoin painostettava mahdollisimman voimakkaasti Egyptin kaltaisia valtioita lopettamaan tämän vainoamisen, jota on mahdotonta hyväksyä.

  Neelie Kroes, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, komissio on syvästi järkyttynyt ja pahoillaan siitä, mitä Nag Hammadissa Etelä-Egyptissä tapahtui koptikristittyjen jouluaattona, kuuden koptikristityn ja muslimipoliisin traagisista kuolemista ohiajavasta autosta ammuttuihin laukauksiin.

Olemme varmoja siitä, että viranomaiset ryhtyivät ripeästi toimiin tästä kauheasta rikoksesta epäiltyjen löytämiseksi ja pidättämiseksi, ja perusteellinen tutkinta ja syyllisten saattaminen oikeuden eteen lähettää selvän viestin siitä, että Egyptin yhteiskunta ei hyväksy uskonnollisiin syihin perustuvaa väkivaltaa.

Egyptin perustuslaissa säädetään uskonnon ja sen harjoittamisen vapaudesta. Kuulemme kuitenkin valituksia siitä, että koptikristittyjä ja muita uskonnollisia vähemmistöjä, esimerkiksi Baha'i-yhteisöä, syrjitään työpaikoilla ja oikeuslaitoksen piirissä. Olemme tietoisia Maher El-Goharyn ja Mohammed Hegazyn kaltaisten kristinuskoon kääntyneiden henkilöiden vaikeuksista egyptiläisissä tuomioistuimissa. Olemme ottaneet nämä kysymykset esille Egyptin kanssa säännöllisesti käymässämme poliittisessa vuoropuhelussa.

Olemme ymmärtäneet, että hallitus pyrkii korjaamaan eräitä koptien tyytymättömyyden aiheita esimerkiksi poistamalla esteitä, jotka viivyttävät ja rajoittavat kirkkojen rakentamista ja kunnostamista. Me suhtaudumme tällaisiin toimiin myönteisesti ja kannustamme niitä ja kehotamme hallitusta tunnistamaan ja ratkaisemaan Egyptin yhteiskunnassa vallitsevien uskonnollisten jännitteiden perimmäiset syyt sekä lopettamaan muihin uskontokuntiin kuuluvien kaikenlaisen syrjinnän.

Malesiassa kirkkoihin kohdistunut vandalismi ylioikeuden sanan "Allah" käytöstä antaman päätöksen jälkeen herättää vakavaa huolta. Niin hallitus kuin oppositiokin, mukaan luettuna Malesian islamilainen puolue ja 130 islamilaista kansalaisjärjestöä, ovat kaikki tuominneet hyökkäykset voimakkain sanoin. Hallitus on tehostanut turvallisuustoimia kaikkien uskonnonharjoituspaikkojen suojelemiseksi sekä vahvistanut sitoumuksensa suojella Malesian yhteiskunnallista ja uskonnollista sopua sekä uskonnollisen ja etnisen monimuotoisuuden kulttuuria.

Malesian liittovaltion perustuslain mukaan liittovaltion uskonto on islam, mutta muita uskontoja voidaan harjoittaa rauhassa ja sovussa liittovaltion kaikissa liittovaltion osissa.

Kannustamme viranomaisia käynnistämään mahdollisimman pian kattavan uskontojen välisen vuoropuhelun kaikkien uskontokuntien kanssa edistääkseen niiden keskinäistä ymmärrystä, jotta Malesia voi edelleen kehittyä rauhanomaisesti etnisessä ja yhteiskunnallisessa sopusoinnussa. Tässä suhteessa Malesian sisäministeriöllä on erityinen vastuu siitä, että se selittää kansalaisille perusteellisesti ja puolueettomasti, mistä asiassa on kysymys.

Tuomitsemme jyrkästi kaikenlaisen keneen tahansa kohdistuvan uskontoon tai vakaumukseen perustuvan suvaitsemattomuuden riippumatta siitä, missä sitä tapahtuu. Valitettavasti yksikään valtio ei ole sille immuuni. Kehotamme viranomaisia suojelemaan tehokkaasti kaikkia uskonnollisia yhteisöjä, myös kristittyjä, syrjinnältä ja sorrolta.

Komissio korostaa uskonnon ja vakaumuksen vapautta hyvin tärkeänä EU:n ihmisoikeuspolitiikan keskeisenä periaatteena ottamalla sen esiin poliittisessa vuoropuhelussa niiden valtioiden kanssa, jossa ongelmaa yhä esiintyy, tukemalla paikallisia ihmisoikeushankkeita sekä edistämällä aktiivisesti uskonnon ja vakaumuksen vapautta kaikilla YK:n foorumeilla.

  Puhemies. – (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan kello 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Carlo Casini (PPE) , kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestämällä yhteisen päätöslauselman puolesta korostan Malesiassa pelkän nimitystä koskevan kysymyksen vuoksi harjoitetun väkivallan erityistä vakavuutta.

On totta, että sekä kristityt että muslimit uskovat yhteen ainoaan jumalaan, joka on kaikkien ihmisten, niin uskovien kuin ei-uskovien jumala. Se, että jumalaan viitataan eri nimillä on täysin toissijaista. Väite, jonka mukaan muslimien jumala on ainoastaan heidän jumalansa ja siksi vain muslimit voivat vedota häneen käyttämällä perinteistä islamilaista nimeä, merkitsee paluuta siihen vanhakantaiseen ja heimoperinteeseen nojaavaan käsitykseen, että kaikilla ihmisryhmillä on oma jumalansa. Toisin sanoen se on vastoin sitä monoteististä ajatusta, johon kristinuskon ja islamin kaltaiset kuvainpalvontaa ja monijumalaisuutta vastustavat yleismaailmalliset, suuret ja lähellä ihmisiä olevat uskonnot perustuvat.

Koptikristittyjen vaino Egyptissä on aivan yhtä vakava asia. Juuri Välimeren rannoilla syntyivät monoteistiset uskonnot, jotka väittävät olevansa ja ovatkin veljeyttä ja rauhaa edistäviä voimia. On kuitenkin merkillistä, että juuri Välimeren alueella sijaitseva Jerusalem – kristittyjen jumalaan, Allahiin ja Jehovaan uskovien pyhä kaupunki – on konfliktin merkittävin kasvualusta.

Juuri Egypti on tämän alueen voimakkain valtio, ja kristittyjen ja muslimien on pystyttävä elämään siellä rauhanomaisesti rinnakkain voidakseen hoitaa rauhaa rakentavan tehtävänsä koko Välimeren eteläpuolisella alueella.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatan kristittyjä yhteisöjä vastaan tehtyjä äskettäisiä hyökkäyksiä käsittelevää päätöslauselmaesitystä, koska siinä tuomitaan jyrkästi kaikenlainen uskontoon tai vakaumukseen perustuva väkivalta, syrjintä ja suvaitsemattomuus. Mielestäni on erittäin tärkeää tukea kaikkia aloitteita, joilla pyritään rohkaisemaan vuoropuhelua ja yhteisöjen keskinäistä kunnioitusta sekä turvaamaan ajatuksenvapauden, omantunnonvapauden ja uskonnonvapauden kaltaiset perusoikeudet.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Miehiä ja naisia kaikkialla maailmassa vainotaan mitä julmimmin tavoin vain siksi, että he uskovat jumalaan, jota palvotaan samalla tavoin Atlantin rannikolta Ural-vuorille. Muun muassa Kiinan, Intian, Irakin, Pakistanin, Turkin ja Vietnamin antamien lausuntojen jälkeen parlamentti tuomitsi tänään kristittyjen häirinnän Egyptissä ja Malesiassa.

Eurooppa katselee tätä kaikkea suhteellisen välinpitämättömänä. Eräät jopa puolustavat tätä toimettomuutta vetoamalla kunnioitukseen muiden kulttuuria ja palvonnan vapautta kohtaan. Euroopan hiljaisuus tästä kysymyksestä on todella hämmästyttävää, koska sen juuret, kulttuuri ja perinteet liittyvät erottamattomasti kristinuskoon, ja se uhkaa käydä korviahuumaavaksi…

Tämä tuo mieleen Bolognan kardinaaliarkkipiispan aikaisemmista vainoista esittämän huomion, joka kuvaa hyvin ajan henkeä. Hän huomautti, että ihmiset huolehtivat enemmän jääkarhujen kohtalosta kuin tuhansista uhan alaisina elävistä kristityistä.

  Jacek Olgierd Kurski (ECR), kirjallinen. – (PL) Taas yksi vuosi, 2010, on alkanut kristittyjen verisellä vainoamisella monissa osissa maailmaa. Euroopan parlamentti ei voi jäädä toimettomaksi näiden rikosten ja väkivaltaisuuksien suhteen. Kristittyjen tilanne on yhtä vaikea monissa valtioissa, joita ei tämän päivän päätöslauselmassa mainita, kuten Pohjois-Koreassa, Irakissa, Intiassa ja Sudanissa. Katolisiin kohdistuvat hyökkäykset lisääntyvät Vietnamissa. Puolassa on syvälle juurtunut kristillinen perinne sekä pitkät monien uskonnollisten yhteisöjen keskinäisen kunnioituksen ja rinnakkaiselon perinteet, ja sitä edustavana Euroopan parlamentin jäsenenä haluan ilmaista solidaarisuuteni uhrien perheitä kohtaan. Egyptin ja Malesian viranomaisten on taattava kristityille ja muiden yhteisöjen ja uskonnollisten vähemmistöjen jäsenille mahdollisuus nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista tai kärsittävä Euroopan unionin asettamat seuraamukset. Tästä syystä meidän olisi hyväksyttävä päätöslauselma äskettäisistä hyökkäyksistä kristittyjen yhteisöjä vastaan.

  Csaba Sógor (PPE), kirjallinen. – (HU) Äskettäisiä hyökkäyksiä kristittyjen yhteisöjä vastaan Egyptissä ja Malesiassa voidaan tarkastella kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin meidän on painotettava, että Euroopan unioni korkeatasoisen demokratian ja oikeusvaltion saavuttaneiden eurooppalaisten valtioiden yhteisönä ei uskonnollisen suvaitsevaisuuden, ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien nimessä saa vaieta tällaisista tapauksista riippumatta siitä, missä päin maailmaa ne tapahtuvat. Meidän on tehtävä selväksi hallituksille, jotka pyrkivät edelleen pitämään yllä hyviä suhteita meihin, että Eurooppa vaatii kumppaniensa kunnioittavan yleismaailmallisten ihmisoikeuksien laajasti hyväksyttyjä normeja ja että ihmisoikeusongelmat voivat vaikeuttaa suhteiden kehittymistä tulevaisuudessa. Samalla emme saa unohtaa Euroopan unionin alueella tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia.

Joissain tapauksissa uskonnollista suvaitsevaisuutta, ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia – vähemmistökirkkojen jäsenet mukaan lukien – on tarpeen kehittää myös EU:n jäsenvaltioissa. Jos Eurooppa haluaa toimia esimerkkinä muulle maailmalle, se ei voi sallia kenenkään alueellaan kärsivän syrjintää uskonnollisen vakaumuksen, etnisen alkuperän tai kansalliseen vähemmistöön kuulumisen perusteella. Voimme nähdä, että Egyptin voimassa oleva lainsäädäntö takaa uskonnonvapauden, mutta kristittyjen kokemusten mukaan totuus on käytännössä päinvastainen. Valitettavasti vastaavia esimerkkejä lainsäädännön ja jokapäiväisen käytännön ristiriitaisuuksista voidaan löytää myös EU:n jäsenvaltioista.

(1) Ks. pöytäkirja.

3.2. Ihmisoikeusloukkaukset Kiinassa, erityisesti Liu Xiaobaon tapaus

  Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana keskustelu seitsemästä päätöslauselmaesityksestä, jotka koskevat Kiinan ihmisoikeusloukkauksia ja erityisesti Liu Xiaobaon tapausta⁽¹⁾.

  Renate Weber, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, viime kuussa tunnettu kirjailija ja poliittinen aktivisti Liu Xiaobao tuomittiin 11 vuodeksi vankeuteen "kiihottamisesta valtiovaltaa vastaan". Hänet pidätettiin yli vuosi sitten hänen laadittuaan "Peruskirja 2008" -vetoomuksen, jonka allekirjoitti yli 10 000 tavallista Kiinan kansalaista ja jossa vaadittiin demokraattisen yhteiskunnan tavanomaisimpia asioita: sananvapautta, avoimia vaaleja ja oikeusvaltioperiaatetta.

Liu Xiaobaon syytteeseenpano, joka perustui ainoastaan hänen rauhanomaisiin aloitteisiinsa, ja hänen kokemansa oikeudellinen häirintä ovat epäilemättä vastoin kansainvälisesti hyväksyttyjä ihmisoikeus- ja perusvapausnormeja. Näin ollen meidän olisi vaadittava painokkaasti Liu Xiaobaon ehdotonta ja välitöntä vapauttamista.

Muutaman viime vuoden aikana Euroopan unionin ja Kiinan suhteissa on keskitytty pääasiassa taloudelliseen ulottuvuuteen, joka on jättänyt varjoonsa Kiinan demokratian tilanteen ja räikeät ihmisoikeusloukkaukset, joita Kiinassa järjestelmällisesti tapahtuu.

Muutama päivä sitten eräs poliisivirkamies myönsi ensimmäisen kerran, että kuuluisa ihmisoikeusasianajaja ja vuoden 2008 Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi ehdolla ollut Gao Zhiseng on kadonnut oltuaan vuoden ajan Kiinan viranomaisten vangitsemana. Monet pelkäävät, että hän on kuollut. Joitakin viikkoja sitten Kiinan hallitus hylkäsi EU:n vetoomuksen olla teloittamatta Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaista.

Erityisen huolestuttavaa on se, että Kiinan hallitus ei piittaa kansainvälisistä ihmisoikeussitoumuksistaan. Voidaankin ihmetellä, miksi Kiina tässä tilanteessa esitti ehdokkuutensa YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi – oliko tarkoituksena vain hankkia legitiimiyttä sen tavalle tukahduttaa ihmisoikeuksia?

Huhtikuussa 2009 Kiinan hallitus julkaisi kansallisen ihmisoikeussuunnitelman, pitkän asiakirjan, joka näyttää olevan pelkkä paperinpala. Ei pitäisi olla epäilystäkään siitä, että Euroopan parlamentilla on velvollisuus arvioida perusteellisesti EU:n ja Kiinan välisen ihmisoikeusvuoropuhelun tuloksia.

  Tunne Kelam, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, Kiina on osoittanut kykenevänsä vaikuttavaan taloudelliseen edistykseen. Tämä edistys on kuitenkin osittain saatu aikaan käyttämällä keinoja, jotka ovat räikeässä ristiriidassa yleismaailmallisesti hyväksyttyjen ihmisoikeusnormien kanssa. Toivo siitä, että olympiakisojen kaltaiset tapahtumat motivoisivat Kiinan viranomaisia kunnioittamaan paremmin demokraattisia normeja, ovat osoittautuneet turhiksi. Päinvastoin, sortotoimet ovat lisääntyneet, ja meidän on tehtävä tästä johtopäätöksemme.

Euroopan parlamentti ilmaisee tänään huolensa huomattavan ihmisoikeusaktivistin ja tutkijan Liu Xiaobaon kohtalosta. Hän oli yksi perustuslakiuudistusta ja ihmisoikeuksien takaamista vaativan "Peruskirja 08" -vetoomuksen allekirjoittajista. Vetoomuksen on rohkeasti allekirjoittanut yli 10 000 Kiinan kansalaista. Viime kuussa Liu Xaobo tuomittiin yhdeksitoista vuodeksi vankeuteen. Me pyydämme tänään hänen välitöntä ja ehdotonta vapauttamistaan. Ilmaisemme solidaarisuutemme Kiinan kansalaisten rauhanomaisille toimille demokraattisten uudistusten ja ihmisoikeuksien turvaamisen puolesta, joihin Kiinan hallitus on sitoutunut.

  Véronique De Keyser, laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, kiireelliset päätöslauselmat ovat aina vaikeita asioita, koska useimmiten ne heijastavat poliittista voimattomuutta pikemmin kuin humanitaarista hätätilannetta. Syyllisten nimeämisen strategia, jota käytämme joka kuukausi, on viimeinen keino. Se merkitsee selvästi sitä, että kaikki muut vuoropuhelun tai painostamisen keinot ovat osoittautuneet tehottomiksi ja että kun emme kykene toimimaan, me tuomitsemme.

Kiinan tapauksessa en ole varma siitä, että kiireellisten päätöslauselmien määrän lisääminen, jota olemme harrastaneet – maaliskuussa 2009, marraskuussa 2009, tammikuussa 2010 ja suunniteltu päätöslauselma mukaan lukien myös maaliskuussa 2010 – on hyödyksi. Tämä ei johdu siitä, että aliarvioin Kiinan vaikeuksia sen siirtyessä kohti demokratiaa, vaan siitä, että kun ollaan jatkuvasti hyökkäyskannalla, maali on oikea mutta strategia väärä. On olemassa muita, vakuuttavampia poliittisia välineitä.

Olin ensimmäisenä vaatimassa uiguureja käsitteleviä päätöslauselmia ja elättelin valitettavasti turhaa toivoa sitä, että kuolemanrangaistukset voitaisiin tällä tavoin välttää. Esitän ryhmäni puolesta tukeni Liu Xiaobaolle, äskettäin tuomitulle Taivaallisen rauhan aukion (Tiananmen) toisinajattelijalle, jonka ainoa rikos on hänen demokratian kaipuunsa. Kieltäydyn kuitenkin asettamasta Kiinaa häpeäpaaluun joka toinen kuukausi siitä yksinkertaisesta syystä, että se ei saa Kiinaa antamaan periksi. Päinvastoin, tämän keskeisen kauppakumppanin, tämän valtion, jolla on pysyvä paikka Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostossa, joka kasvaa voimakkaasti, joka on keskellä demokraattista muutosta ja jota me tarvitsemme torjuaksemme ilmastonmuutosta, on oltava kumppani, jolle voidaan sanoa suorat sanat mutta jota kunnioitetaan sen ponnistusten vuoksi. Tämä kunnioitus puuttuu päätöslauselmasta.

Näistä poliittisista syistä ryhmäni ei allekirjoita päätöslauselmaa. Varmistaakseen kuitenkin, että ihmisoikeuksista, joita arvostan aivan yhtä paljon kuin tekin, ei jää mitään epäselvyyttä, ryhmäni äänestää kaikkien niitä koskevien tarkistusten puolesta. Äänestyksen lopullinen tulos riippuu jättämistämme tarkistuksista.

  Marie-Christine Vergiat, laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, Kiina on suuri valtio, jolla on rikas historia ja valtavat kehitysmahdollisuudet. Sen viime vuonna Pekingissä isännöimillä olympiakisoilla ei ollut sitä vaikutusta, jota eräät olivat odottaneet.

Suhteet, joita Euroopan unioni kykenee pitämään Kiinan kanssa, ovat erityisen tärkeät. Euroopan parlamentin jäseninä velvollisuutenamme on sanoa selvästi, mitä pidämme tärkeänä ja mitä ei voida hyväksyä.

Tosiasia on, että Kiinan ihmisoikeustilanne on kestämätön. Liu Xiaobaon tapaus, jossa hänet todettiin syylliseksi siihen, että hän yhdessä 10 000 muun kansalaisen kanssa on vaatinut maahansa demokraattisia uudistuksia, on esimerkki tästä. Mielestäni tällaisen kansalaisjoukon liikkeelle saaminen Kiinan kaltaisessa maassa on pikemmin uroteko kuin rikos.

Meidän on vaadittava Liu Xiaobaon sekä kaikkien niiden miesten ja naisten vapauttamista, joita hänen laillaan ahdistellaan ja vangitaan vain yhdestä rikoksesta, ihmisoikeuksien puolustamisesta, ja tarkemmin sanoen niistä perustavimman eli sananvapauden puolustamisesta.

Kuten eräs kollega sanoi, aivan äskettäin teloitettiin eräs Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, vaikka hän oli henkisesti sairas. Tämä oli ensimmäinen kerta yli 50 vuoteen, kun Kiinassa teloitettiin Euroopan valtion kansalainen. Sananvapautta heikennetään hiukan lisää joka päivä, kuten Google äskettäin meille osoitti. Googlen maineen mukaan se tarjoaa operaattoreista ellei parhaan, ainakin vähiten huonoimman suojan internetin käyttäjille.

On yleisesti tiedossa, että sijoittautuakseen Kiinaan operaattorien on suostuttava Kiinan viranomaisten vaatimukseen ohjelmistosuodattimien asentamisesta, ja Googlekin suostui lopulta tähän. Emme voi hyväksyä hallitusta, joka harjoittaa internet-piratismia ja epää internetin käyttäjiltä heidän sananvapautensa.

Euroopan unionin toimielinten on yhdistettävä voimansa ja ryhdyttävä toimiin tässä asiassa. Kiinalaisten internetin käyttäjien on voitava saada sensuroimatonta tietoa. Euroopan unionilla on velvollisuus tukea internet-yrityksiä, jotka kieltäytyvät auttamasta Kiinan viranomaisia sensuroimaan internetiä, tai mikä vielä pahempaa, pidättämään ihmisoikeuksien puolustajia, demokratian kannattajia tai toimittajia, kuten Liu Xiaobaon tapauksessa tapahtui huhtikuussa 2005.

Hyvät parlamentin jäsenet, minun on puheenvuoroni lopuksi pyydettävä muistamaan Taivaallisen rauhan aukion kuolemat; sadat nuoret kiinalaiset saivat surmansa yöllä 3. kesäkuuta 1989. Siitä on nyt 20 vuotta, surullinen vuosipäivä, jota meidän olisi vietettävä osoittamalla kunnioitusta noiden nuorten uhrien muistolle. Kaikki vuoden 1989 tapahtumat eivät kuitenkaan ole ansainneet samaa huomiota.

  Charles Tannock, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, se, että taas kerran keskustelemme Euroopan parlamentissa Kiinan ihmisoikeusloukkauksista, osoittaa, että Pekingin autoritaarinen kommunistijohto jatkaa päättäväisesti kaiken poliittisen toisinajattelun tukahduttamista.

Se ei kuitenkaan saa estää meitä ottamasta näitä kysymyksiä esille Euroopan parlamentissa. Minusta meillä ei ole vain velvollisuus tehdä niin, vaan olemme sen velkaa Liu Xiaobaon kaltaisille Kiinan ihmisoikeusloukkauksien uhreille, joista useimmilta on riistetty mahdollisuus saada äänensä kuuluville. Tästä syystä keskustelemme tästä aiheesta taas tänään.

Saharov-palkinnon myöntäminen Hu Jialle vuonna 2008 osoitti maailmalle, kuinka vakavasti me Euroopan parlamentin jäsenet suhtaudumme kysymykseen ihmisoikeuksista Kiinassa. Me suhtaudumme siihen vakavasti, koska Kiina on todella tärkeä. Sen valtava koko ja maailmanlaajuinen vaikutusalue, sen sotilaallinen vahvuus ja taloudellinen voima pakottavat EU:n pyrkimään keskinäiseen kunnioitukseen ja turvallisuuteen perustuvaan strategiseen kumppanuuteen.

Ehkäpä myös suhteemme Kiinaan ajan mittaan perustuu yhteisille demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen arvoille: voimme vain toivoa sitä. Uskon kuitenkin, että me kaikki toivomme näkevämme sen päivän, kun tämä todella toteutuu käytännössä Kiinan kansantasavallassa. On vihjailtu, että tällaiset ihanteet olisivat jotenkin vieraita Aasialle. Demokraattinen Taiwan ja valtava Intia demokraattisine maallisine perinteineen ovat valtioita, joissa nämä ihanteet kukoistavat vapaassa yhteiskunnassa, ja ne osoittavat vääräksi luulon siitä, että Kiinan kansantasavalta ei voisi olla demokraattinen.

  Heidi Hautala, laatija. – (FI) Arvoisa puhemies, merkittävää Liu Xiaobaon tapauksessa on nyt se, että jopa 10 000 ihmistä on avoimesti ilmaissut hänelle tukensa, ja mielestäni Euroopan parlamentin on todettava näiden ihmisten rohkeus ja kiitettävä heitä siitä.

Samalla meidän täytyy muistuttaa siitä, että Kiina itse on antanut lupauksia ihmisoikeustilanteen kohentamisesta. Kiina pyrki YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi sanomalla, että se tulee olemaan sitoutunut ihmisoikeuksien edistämiseen ja suojeluun ja että Kiina tulee pitämään yllä ihmisoikeuksien korkeimpia vaatimuksia. Nämä ovat siis Kiinan omia lupauksia YK:n edessä ja näihin meidän on viitattava.

Tässä päätöslauselmassa myös puhutaan EU:n ja Kiinan välisistä ihmisoikeusdialogeista, ja vaikka kuinka haluaisimme olla optimistisia, niin lopputulos kuitenkin on se, että näistä ihmisoikeusdialogeista ei ole juurikaan ollut hyötyä. Meidän täytyy myös Euroopan unionin toimielinten kesken pohtia, miten me voimme parantaa omaa strategiaamme, kuinka voimme saada Kiinan ymmärtämään, että sen sitoumukset ihmisoikeusasioissa ovat meidän yhteinen asiamme ja niistä riippuu ratkaisevasti meidän yhteistyömme tulevaisuus.

Loppujen lopuksi voimmekin kysyä, miksi Kiinan suhteen Euroopan unionin politiikka on niin hajanaista ja epäjohdonmukaista ja mitä me voimme sille tehdä? Euroopan parlamentti varmasti omalta osaltaan tukee komissiota, että pääsemme uuteen strategiaan Kiinan kanssa.

  Cristian Dan Preda, PPE-ryhmän puolesta. – (RO) "Meidän on tehtävä loppu käytännöstä, jossa sanoja pidetään rikoksina." Näin Liu Xiaobao totesi "Peruskirja 08" -vetoomuksessa, käynnistämässään poliittisessa manifestissa, jota tuhannet kiinalaiset tukivat, kuten jo todettiin. Liu Xiaobao on tuomittu yhdeksitoista vuodeksi vankeuteen ja menettämään poliittiset oikeutensa vielä kahdeksi vuodeksi vankeustuomion jälkeen tämän lausunnon ja jatkuvan ihmisoikeuksien tukemisen vuoksi. Tämä rangaistus on mielestäni oireellinen osoitus siitä, että Kiinan viranomaiset tehostavat kampanjaansa ihmisoikeusaktivisteja vastaan. Lisäosoitus tästä on nyt sunnuntaina annettu ilmoitus, jonka mukaan Taivaallisen rauhan aukion liikkeen johtaja Tzu Yong Yun tuomittiin myös yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen.

Näin ollen minusta on erittäin tärkeää ottaa esille ihmisoikeudet osana seuraavaa Euroopan unionin ja Kiinan huippukokousta, kuten päätöslauselman 9 kohdassa todetaan.

Katson, kuten Heidi Hautalakin edellä, että vuoropuhelu ei riitä ihmisoikeuksien takaamiseksi. Ihmisoikeuskysymystä on käsiteltävä osana huippukokouksia, koska vuoropuhelu ei ole tuottanut toistaiseksi mitään tuloksia.

  Zigmantas Balčytis, S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni neuvottelee nyt Kiinan kanssa uudesta puitesopimuksesta, joka viitoittaa taloussuhteiden jatkokehitystä sen kanssa.

Nämä suhteet ovat hyvin läheiset, mutta me emme saa sulkea silmiämme toistuvilta ihmisoikeusloukkauksilta ja piittaamattomuudelta oikeusvaltioperiaatetta kohtaan.

Euroopan unionin on vahvistettava EU:n ja Kiinan välistä ihmisoikeusvuoropuhelua. Tämä vuonna 2000 aloitettu vuoropuhelu on osoittautunut tehottomaksi. EU:n ja varsinkin korkean edustajan olisi huolehdittava koordinoidusta ja tehokkaasta EU:n yhteisestä ulkopolitiikasta Kiinaa kohtaan. Ihmisoikeuksien kunnioittamisen on oltava tämän politiikan perusta.

  Helga Trüpel, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, kun Kiina valittiin olympiakisojen isäntämaaksi, toivoin aluksi kaikkien Kiinan antamien ihmisoikeustilanteen parantamista koskevien lupausten jälkeen, että näin ehkä todella tapahtuisi.

Olympiakisojen aikana ja niiden jälkeen meidän oli kuitenkin valitettavasti myönnettävä, että ihmisoikeustilanne ei parantanut vaan pikemminkin huononi. Nyt, Liu Xiaobaon tuomion jälkeen, joudumme jopa todistamaan, kuinka poliisi on kieltänyt homoseksuaalien juhlat ja kuinka toisinajattelijoita, ihmisoikeuksien puolustajia ja homoseksuaaleja uhkaa Kiinassa poliittinen jääkausi.

Tästä syystä vaadimme Liu Xiaobaon ja muiden ihmisoikeuksien puolustajien välitöntä vapauttamista ja kehotamme Kiinaa – jos se haluaa olla tunnustettu kumppani kansainvälisessä yhteisössä – erityisesti lakkauttamaan hysteeriset sensuuri- ja valvontatoimensa.

Tämä koskee luonnollisesti etenkin internetiä. Emme voi hyväksyä internetin poliittista suodattamista. Perusoikeuksiin kuuluu keskeisesti, että sananvapautta on puolustettava kaikissa maailman valtioissa. Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia ja jakamattomia niin Euroopassa, Yhdysvalloissa, Sudanissa kuin Kiinassa. Kiinan kansantasavallan on totuttava tähän, jos se todella haluaa erilaisen roolin.

Olen täysin vakuuttunut siitä, että meidän eurooppalaisina on tehtävä Kiinalle selväksi virallisten suhteidemme puitteissa huippukokouksissa – nimenomaan siksi, että olemme kiinnostuneita yhteistyöstä ilmastonsuojelupolitiikan, ympäristöpolitiikan ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyn aloilla – että sen on kiireellisesti muutettava ihmisoikeuspolitiikkaansa.

  Lorenzo Fontana, EFD-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, yksi merkittävimmistä Kiinan ihmisoikeustilanteeseen liittyvistä ongelmista on pakkotyövoiman käyttö Laogai-työleireissä, Kiinan keskitysleireissä.

Sen lisäksi, että tämä on todellista nykyajan orjuutta, se vaikuttaa konkreettisesti Euroopan talouteen. On itse asiassa varmaa, että hyvin monet Kiinan markkinoilta tulevat tuotteet ovat Laogai-leirien vankien valmistamia, mikä luonnollisesti leikkaa työvoimakustannuksia ja johtaa vilpilliseen kilpailuun eurooppalaisten tuotteiden kanssa.

Yhdysvallat on jo antanut eräitä lakeja, joilla kielletään Laogai-leireissä valmistettujen kiinalaisten tuotteiden maahantuonti, ja sen kokemusten nojalla Eurooppa voi ja sen pitäisi tehdä kaikkensa estääkseen kokonaan tai osittain pakkotyövoimalla tuotettujen tavaroiden tulo alueelleen.

Ensinnäkin olisi järjestettävä kampanja yleisen tietoisuuden lisäämiseksi tästä kysymyksestä; toiseksi, kaikilta Eurooppaan tuotavilta tuotteilta olisi vaadittava samaa hygienia- ja turvallisuustasoa kuin eurooppalaisilta tuotteilta ja olisi säädettävä merkintöjä koskevaa lainsäädäntöä tuotteiden jäljitettävyyden varmistamiseksi.

Lisäksi Kiinaan investoivia yrittäjiä on kehotettava noudattamaan tarkkoja työntekijöiden oikeuksia koskevia sääntöjä. Lopuksi, meidän on luotava sääntöjä ja ennen kaikkea varmistettava, että niitä noudatetaan, jotta saadaan aikaan pakkotyövoimaa käyttäen valmistettujen tuotteiden täydellinen tuontikielto.

Olen vakuuttunut siitä, että tämä on ainoa tapa, jolla voimme todella auttaa Kiinan kansalaisia heidän taistelussaan ihmisoikeuksien puolesta. Jos näin ei tehdä, olemme osasyyllisiä, jotka haluavat evätä näiltä ihmisiltä heidän vapautensa.

  Edward McMillan-Scott (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, minulla on kunnia olla demokratiasta ja ihmisoikeuksista vastaava Euroopan parlamentin varapuhemies. Päätöslauselmassa keskitytään perustellusti Liu Xiaobaoon, "Peruskirja 08" -vetoomuksen päätekijään. Vetoomuksen englanninkielinen versio on saatavilla internet-sivustollani osoitteessa charter08.eu.

Pekingiin toukokuussa 2006 tekemäni viime vierailun jälkeen kaikki toisinajattelijat, joihin olin yhteydessä, pidätettiin ja joitakin heistä kidutettiin; esimerkiksi Hu Jia, joka on yhä vankilassa ja tarvitsee lääkärinhoitoa, ja erityisesti Gao Zhiseng, jonka ilmoitetaan kadonneen oltuaan kolme ja puoli vuotta vankilassa tai kotiarestissa ja hänen jouduttuaan kidutetuksi, mikä sai hänet kahdesti yrittämään itsemurhaa. Gaon vuonna 2005 kirjoittamat avoimet kirjeet hallitukselle määrittivät "Peruskirja 08"-vetoomuksen yleissävyn. Hänen tutkimuksensa hengellisen buddhalaisryhmän Falun Gongin vainosta sai laajaa tukea koko Kiinassa. Mielestäni viranomaisten olisi nyt tuotava Gao Zhiseng esiin ja vapautettava hänet.

Kellään ei pitäisi olla mitään epäilystä siitä, että Euroopan parlamentti ei anna periksi kysymyksessä uudistuksista Kiinassa ja luonnollisesti myös Tiibetissä.

  Eija-Riitta Korhola (PPE) . – (FI) Arvoisa puhemies, on sietämätöntä, että kaupalliset intressit ovat vetäneet pidemmän korren EU:n ja Kiinan suhteissa ja vaatimukset ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja demokratiakehityksestä on pantu suunnilleen kohteliaiden tervehdysten osuuteen.

Olen mielenkiinnolla seurannut hakukoneyhtiö Googlen rohkeutta ja suunnitelmia lopettaa yhteistyö Kiinan viranomaisten kanssa, mitä internetsivujen suodattamiseen ja sensurointiin tulee, ja jopa lähteä maasta. Samalla Google peräänkuuluttaa näkyvästi sananvapautta kiinalaisille internetin käyttäjille.

Jaan kollegoideni huolen Liu Xiaobaon sekä muiden kiinalaisten mielipidevankien kohtelusta ja toivon, että neuvosto ja komissio ottavat Xiaobaon tapauksen esille seuraavassa EU:n ja Kiinan välisessä huippukokouksessa. Parhaillaan neuvoteltavissa sopimuksissa tulee näkyä, että kauppasuhteiden kehittäminen Kiinan kanssa on jatkossa kytketty tehokkaammin poliittiseen dialogiin ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

  Gesine Meissner (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, olemme keskustelleet useista eri vaihtoehdoista oikeaksi tavaksi keskustella Kiinan kanssa ja painostaa sitä, sillä on käynyt selväksi, että juuri millään ei ole vaikutusta tähän valtioon. Véronique De Keyser sanoi, että tästä syystä hänen ryhmänsä ei allekirjoita päätöslauselmaa. En usko, että tämä on oikea lähestymistapa. Koska EU on kirjannut ihmisoikeudet perusoikeuskirjaan ja Lissabonin sopimukseen, juuri meidän olisi edelleen kiinnitettävä huomiota perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien loukkauksiin. Meillä ei ole tällä hetkellä muita vaihtoehtoja. Kun keksimme jonkin paremman keinon, annan sille välittömästi tukeni.

Kyse ei ole kuitenkaan vain Liu Xiaobaosta, vaan myös Gao Zhisengistä, joka on kadonnut ja nyt kuulemamme perusteella ilmeisesti tehnyt itsemurhan. Kaikki olettavat, että hän on luultavasti kuollut yhdellä tai toisella kauhealla tavalla. Tätä ei voida hyväksyä. Olympiakisojen yhteydessä huomasimme, että Kiinaan meneminen ja yhteyksien luominen siellä ei muuta yhtään mitään ihmisoikeustilanteessa. Me kaikki toivoimme, että niin kävisi, mutta se ei onnistunut. Tästä syystä meidän on jatkettava kiireellisiä vetoomuksiamme.

  Neelie Kroes, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, EU on ilmaissut selvästi syvän huolensa huomattavan ihmisoikeuksien puolustajan Liu Xiaobaon suhteettoman pitkästä yhdentoista vuoden vankeusrangaistuksesta, jonka hän sai kirjoitettuaan "Peruskirja 08" -vetoomuksen, jossa luonnostellaan demokraattisia ja oikeuksiin perustuvia uudistuksia Kiinassa, sekä julkaistuaan joukon ihmisoikeuskysymyksiä käsitteleviä esseitä internetissä.

Me pidämme ajatuksen- ja sananvapautta suuressa arvossa: ne ovat, kuten me kaikki tiedämme, demokraattisen järjestelmämme kulmakiviä. Liu Xiaobaon tuomio on täysin vastoin sananvapauden periaatetta, joka on kirjattu Kiinan allekirjoittamaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen. Olemme myös sitoutuneet suojelemaan seksuaalisen ilmaisun ja suuntautumisen vapautta, kuten Helga Trüpel mainitsi.

EU yritti lähettää tarkkailijoita oikeudenkäyntiin, ja olemme hyvin pahoillamme siitä, ettei tarkkailijoitamme päästetty oikeussaliin. Oikeudenkäynnin yksityiskohdat, jotka olemme silti pystyneet saamaan tietoomme, osoittavat selvästi, että Liu Xiaobaolle ei annettu mahdollisuutta asianmukaiseen puolustukseen eikä hänen oikeudenkäyntinsä ollut oikeudenmukainen. EU aikoo edelleen kehottaa Kiinan hallitusta vapauttamaan Liu Xiaobaon ehdoitta ja lopettamaan muiden "Peruskirja 08" -vetoomuksen allekirjoittajien häirinnän ja pidätykset.

Yleinen Kiinan-politiikkamme perustuu rakentavaan sitoutumiseen strategisen kumppanuutemme puitteissa. Olemme aiemmin useaan otteeseen ilmaisseet tyytyväisyytemme Kiinan edistykseen yhteiskunnallisten ja taloudellisten oikeuksien suhteen sekä Kiinan ihmisoikeustoimintasuunnitelman äskettäiseen käynnistämiseen, mutta toisaalta olemme hyvin huolissamme kansalais- ja poliittisista oikeuksista sekä monista viimeaikaisista kehityssuunnista, kuten niistä, joita parlamentin jäsenet ovat tuoneet esiin päätöslauselmaesityksessä.

EU:n sitoutuminen ihmisoikeuksiin välittyy säännöllisissä poliittisessa yhteydenpidossamme ja etenkin ihmisoikeusvuoropuhelussa Kiinan viranomaisten kanssa. Edellinen kokous pidettiin, kuten tiedätte, viime vuoden marraskuun 20 päivänä Pekingissä. Vahvat suhteemme antavat meille mahdollisuuden keskustella näistä asioista avoimesti. Nanjingissa viime vuonna pidetyssä 12. EU:n ja Kiinan huippukokouksessa otettiin esille ihmisoikeudet sekä keskusteluissa että lehdistötilaisuudessa.

Marie-Christine Vergiat ja Eija-Riitta Korhola mainitsivat Googlea vastaan tehdyt verkkohyökkäykset. Komissio katsoo, että tämä on taas yksi huolestuttava Kiinan sananvapauteen liittyvä kehityssuuntaus. Seuraamme luonnollisesti tilannetta tarkasti. Käsittääksemme neuvottelut yhtiön ja Kiinan viranomaisten välillä ovat parhaillaan käynnissä. Pysymme valppaina siltä varalta, että EU:ssa kotipaikkaansa pitäviin yrityksiin kohdistuu vastaavia hyökkäyksiä.

Vakuutan parlamentille, että otamme jatkossakin esille näitä kysymyksiä myös korkeimmalla tasolla ja muistutamme Kiinan kansantasavallan ihmisoikeuksia koskevista kansainvälisistä velvoitteista. Muistutamme myös Kiinan perustuslakiin sisältyvistä sananvapauden takeista. Me kaikki toivomme, että Kiinasta muotoutuu avoimempi valtio, joka noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeusstandardeja ja tekee yhteistyötä maailmanlaajuisten ongelmien voittamiseksi. Jotta tähän päästään, meidän on jatkettava strategisen kumppanuutemme kehittämistyötä.

Haluan vastata Véronique De Keyserin esittämään kysymykseen. Euroopan unioni on tuominnut Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisen Akmal Shaikhin teloituksen mitä jyrkimmin. Se on syvästi pahoillaan siitä, että Kiina ei kuunnellut Euroopan unionin ja sen yhden jäsenvaltion moneen kertaan esittämiä vetoomuksia Akmal Shaikhin kuolemantuomion lieventämisen puolesta.

  Puhemies. – (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan kello 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Cătălin Sorin Ivan (S&D), kirjallinen. – (RO) Oikeus elämään sekä oikeus sanan- ja mielipiteenvapauteen ovat Euroopan yhdentymisen ja meidän maailmankuvamme perusta. Kun yksi kumppaneistamme, tässä tapauksessa Kiina, toistuvasti loukkaa näitä oikeuksia, velvollisuutenamme on reagoida. Emme kuitenkaan saa tehdä sitä syyttämällä julkisesti Kiinaa ja sivuuttaa meitä erottavat kulttuuriset ja yhteiskunnalliset erot. Tämä ihmisoikeusloukkauksia Kiinassa ja erityisesti Liu Xiabon tapausta käsittelevä päätöslauselma ilmentää liian yksinkertaistettua lähestymistapaa Kiinan yhteiskunnan ongelmiin. Emme todellakaan hyväksyneet kantaamme vastustaaksemme päätöslauselman taustalla olevaa ihmisoikeuksien loukkaamattomuuden periaatetta, jota me vilpittömästi kannatamme. Kyse oli tavasta, jolla sitä ajetaan. Haluamiemme tulosten aikaansaamiseksi meidän on ylläpidettävä konfliktitonta ilmapiiriä itsemme ja Kiinan välillä. Vain tällä tavoin me voimme edistää Kiinan kehittymistä yhteiskunnaksi, joka on sitoutunut tiukasti kunnioittamaan ihmisoikeuksia.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE), kirjallinen. – (EN) Googlen tunnettu motto on "Don't be evil" (älä ole paha). Yhtiön Kiinan-politiikkaa on vuosien mittaan arvosteltu ja sen motto kyseenalaistettu. Ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Googlea siitä, että se auttaa Kiinan hallitusta vainoamaan kansalaisiaan ja etenkin ihmisoikeusaktivisteja. Ilmeisesti Google aikoo olla jatkossa vähemmän paha. Yhtiön päätös ottaa käyttöön suodattamaton hakukone Kiinassa ansaitsee lämpimät onnittelut. Ilmoittamalla Kiinan-politiikkansa muutoksesta Google vaarantaa maailman suurimpien internet-markkinoiden tuoton ja mahdollisesti luopuu lähes 400 miljoonasta internetin käyttäjästä. Tässä nimenomaisessa tapauksessa Google on osoittanut, että suuri monikansallinen yritys voi todella pitää kiinni eettisistä normeistaan. Koska yhtiön perustajat ovat yhä mukana sen johdossa, Googlella on hyvät mahdollisuudet noudattaa ydinarvojaan ja -vakaumuksiaan kaikessa toiminnassaan tulevaisuudessa. Ja jos Googlen menestys jatkuu, se osoittaa, että rahan ansaitseminen ei ole lähtökohtaisesti ristiriidassa kestäväpohjaisen ja humaanin toiminnan kanssa.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Kiinassa on tapahtunut toistuvasti ihmisoikeusloukkauksia, emmekä voi jättää niitä tuomitsematta. Se tosiseikka, että EU on yksi Kiinan tärkeimmistä talouskumppaneista, vain lisää velvollisuuttamme tuomita kaikki toimet, jotka loukkaavat kansalaisten ja varsinkin sananvapautta ja ihmisoikeuksia Kiinassa puolustavien oikeuksia. On ratkaisevan tärkeää, että Kiinan kansantasavalta kunnioittaa ja noudattaa ihmisoikeusneuvostolle antamiaan sitoumuksia.

  Alajos Mészáros (PPE), kirjallinen. – (SK) Mitä suurempi jokin maa on maantieteellisesti ja mitä riippumattomampi se on taloudellisesti, sitä vaikeampaa siltä on vaatia ihmisoikeuksien kunnioittamista. Minun on mahdotonta hyväksyä sitä, että Euroopan unioni asettaa jatkuvasti taloudelliset etunsa etusijalle suhteissaan Kiinaan. Lähes kaikissa korkeamman tason diplomaattisissa kokouksissa pystymme vain arasti huomauttamaan Kiinan ihmisoikeusloukkauksista. Meillä on valitettavasti ollut Euroopassa runsaasti kielteisiä kokemuksia kommunistihallintojen harjoittamasta ihmisoikeuksien tukahduttamisesta. Sen vuoksi olen vakuuttunut siitä, että ihmisoikeusloukkauksia tapahtuu paljon enemmän kuin saamamme tiedot antavat olettaa. Tästä syystä meidän on kiireesti saatava Kiina kunnioittamaan ihmisoikeuksia, vaikka se merkitsisi taloudellisia ja poliittisia uhrauksia. Muussa tapauksessa Kiinan kehitys saattaa vaikuttaa haitallisesti Aasian poliittisen tilanteen yleiseen kehitykseen, millä puolestaan on vaikutuksia koko maailman talouteen ja politiikkaan.

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Kannatin äänestyksessä päätöslauselmaa, jossa tuomitaan ihmisoikeusloukkaukset, sillä emme saa suvaita tai sallia niiden rikkomista sen paremmin ihmisinä kuin kansalaisina. Kansalaisia tai heidän vapauttaan ja jo vuosia sitten määriteltyjä oikeuksiaan vahingoittava toiminta on vastoin sitä perustaa, jolle läntiset demokratiat rakentuvat. Euroopan unionin ja Kiinan välillä vuonna 2000 aloitettu vuoropuhelu ei ole tuottanut odotettuja tuloksia. Näin ollen meidän olisi kysyttävä itseltämme, olemmeko tehneet kaiken voitavamme, ja jos vastaus on ei, meidän olisi sovellettava taloudellisen yhteistyön tehokkuutta koskevien päätöslauselmien määräyksiä. Ihmisoikeuksista olisi tultava Euroopan unionin ja Kiinan vuoropuhelun perusta ja kansalaisten etujen olisi mentävä taloudellisten etujen edelle.

Demokratian lisäämistä Kiinassa vaatineen rauhan ja ihmisoikeuksien puolustajan Liu Xiaobaon pidätys ja tuomitseminen ovat selvä merkki siitä, että nykyiset toimenpiteemme eivät ole tehokkaita. Siitä syystä olisi ryhdyttävä päätöslauselmien lisäksi muihin toimiin, joiden avulla saadaan lisätään kunnioitusta sitä kohtaan, minkä puolesta Liu Xiaobao, tuhannet kiinalaiset ja monet muut ihmiset kaikkialla maailmassa taistelevat.

Kolmekymmentä vuotta sitten Kiinassa aloitettiin uudistuksia, jotka osoittivat maailmalle, että jokin oli muuttumassa, että Kiina saattaa tehdä jotakin yhteiskunnan hyväksi. Me edellytämme samaa nyt. Me haluamme nyt kumppanin, joka kunnioittaa meidän keskeisinä pitämiämme periaatteita.

(1) Ks. pöytäkirja.

3.3. Filippiinit

  Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Filippiinejä koskevasta päätöslauselmaesityksestä⁽¹⁾.

  Fiorello Provera, laatija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, poliittisista, uskonnollisista ja muista syistä tapahtuvat murhat ovat kaikkialla maailmassa nykyään valitettavasti jokapäiväistä todellisuutta, mutta olen hämmästynyt siitä julmuudesta, jolla 57 ihmistä murhattiin heidän jonottaessaan erään presidenttiehdokkaan tukemiseksi järjestettyyn poliittiseen kokoukseen Filippiineillä.

Se oli kylmäverinen joukkomurha, jonka teki eräs aseistautunut ryhmä vallankumouksen nimessä ja jossa on vaikea nähdä mitään järkeä. Lisäksi tämä joukkomurha ei ole yksittäistapaus tässä valtiossa, jonka eräillä alueilla, esimerkiksi Mindanaon alueella, on ollut vuosien ajan aseellisia – myös uskonnollisiin syihin perustuvia – kapinoita

Sen lisäksi, että ilmaisemme asiaankuuluvasti osanottomme näiden veristen tapahtumien johdosta, meidän on mielestäni annettava vankka tukemme Filippiinien hallitukselle ja selvitettävä, miten Eurooppa voi olla hyödyksi näiden vakavien aseellisten konfliktien ja tämän onnettoman valtion vereen hukuttavien vastakkainasettelujen ratkaisemisessa.

  Martin Kastler, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, viime vuoden marraskuun 23 päivänä Maguindanaon maakunnassa Filippiineillä tapahtunut joukkomurha oli musta päivä ihmisoikeuksien kannalta ja raakalaismainen terroriteko. Viisikymmentäseitsemän ihmistä sai surmansa, naisia raiskattiin, monet haavoittuivat – tämä lähettää verisen viestin. Toimittajana huomioni kiinnittyi erityisesti siihen, että surmansa saaneiden joukossa oli 30 toimittajaa. Maineikkaan kansainvälisen kriisiryhmän mukaan missään muussa raportoidussa hyökkäyksessä ei ole murhattu yhtä paljon toimittajia yhdellä kertaa. Tästä syystä Euroopan parlamentin on syytä antaa selväsanainen lausunto, kuten me tänään tällä päätöslauselmaesityksellä teemme.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmä vaatii kuitenkin, että käsillä olevaa tekstiä lievennetään kolmessa kohtaa erillisellä äänestyksellä, koska meidän olisi tuettava Filippiinien hallitusta sen taistelussa terrorismia ja väkivaltaa vastaan ja siksi luovuttava hallitukseen kohdistuvista liian syyttävistä huomautuksista. Tästä syystä pyydän PPE-ryhmän nimissä erillistä äänestystä johdanto-osan F kappaleesta. Siinä syytetään Filippiinejä siitä, että maassa näkyvät kaikki oikeusjärjestelmän toimimattomuuden merkit.

Päätöslauselman 2 kohdasta haluamme poistaa vihjauksen, joka koskee tutkinnan alkuvaiheen viivästyksiä.

Lopuksi, 6 kohdassa väitetään eräiden kadonneiden henkilöiden olevan Filippiinien vankiloissa. Myös tämä on toistaiseksi todistamaton vihjaus ja siksi se olisi mielestämme poistettava.

  Charles Tannock, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, Maguindanaossa tapahtunut hirvittävä rikos ansaitsee epäilemättä mitä jyrkimmän tuomiomme. Se paljastaa, missä määrin laittomuus on juurtunut eräisiin Filippiinien osiin.

Tähän surulliseen kehitykseen on useita syitä: Filippiinien saarten hajanaisuus, heikko keskushallinto, korruptio, köyhyys ja meneillään oleva Al-Qaidan tukema islamistiterroristien kapina maan eteläosassa.

Näin ollen tätä ilmeisesti poliittisista syistä tehtyä rikosta on tarkasteltava laajemmassa yhteiskunnallisessa ja historiallisessa asiayhteydessä. Emme saa unohtaa niitä ponnistuksia, joita Filippiinien hallitus on 25 viime vuoden aikana toteuttanut kehittääkseen demokraattisempaa poliittista kulttuuria kleptokraattisen diktaattorin Ferdinand Marcosin vallasta suistumisen jälkeen. Emme myöskään saa aliarvioida Abu Sayyaf -terroristiryhmän muodostamaa uhkaa koko Filippiinien valtion muodostaman yhteiskunnan olemassaololle ja vakaudelle.

Rakentava sitoutuminen ja kohdistettu tuki tarjoavat parhaan mahdollisuuden auttaa yhteiset arvomme monella tapaa jakavaa Filippiinien valtiota, jotta se voi juurruttaa oikeusvaltioperiaatteen keskus- ja paikallishallintoon.

  Marc Tarabella, laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, viime marraskuussa minulla oli tilaisuus toivottaa Jonas Burgosin äiti Edita Burgos tervetulleeksi Euroopan parlamenttiin. Aseistautuneet miehet kaappasivat tämän nuoren filippiiniläismiehen vilkkaassa ostoskeskuksessa Manilassa 28. huhtikuuta 2007. Sen jälkeen hänen perheensä ja läheisensä eivät ole kuulleet hänestä mitään. Jonas Burgos on yksi sadoista Filippiineillä kadonneista tai murhatuista ihmisistä. Murhia tehdään täysin rankaisematta, ja syylliset joutuvat hyvin harvoin oikeuden eteen.

Toukokuussa 2010 pidettäviä vaaleja ajatellen olemme huolissamme rikosten ja vallassa olevan hallituksen vastustajien sieppausten lisääntymisestä. Me tuomitsemme viime joulukuun 23 päivänä tapahtuneen Maguindanaon joukkomurhan ja toivomme, että Esmail Mangudadatun saattueeseen kohdistuneisiin murhiin ja kidutuksiin saadaan selvyys.

  Rui Tavares, laatija. – (PT) Arvoisa puhemies, vähän alle kaksi vuosikymmentä sitten Filippiinit herätti suurta toivoa koko maailmassa, kun valtio käynnisti demokratian aallon Aasiassa. Tämä sai meidät elättelemään toivoa ihmisoikeuksista tällä alueella sekä työntekijöiden, opiskelijoiden ja kansalaisten oikeuksien lisäämisestä ja normaaleista vaaleista ja demokratiasta kyseisissä valtioissa.

Kun maailman huomio nyt suuntautuu muualle, emme voi antaa Filippiinien demokratiatilanteen huonontua. Muutaman viime vuoden aikana maassa on ollut hyvin huolestuttavia korruptiotapauksia ja varsinkin oppositioon kohdistuvaa väkivaltaa ja häirintää vaalien aikana.

Huolestuttavin tapaus ja päätöslauselmamme aihe on Maguindanaon joukkomurha, jossa surmattiin 46 opposition ehdokkaan Esmail Mangudadatun saattuetta seurannutta ihmistä. Heidät teurasti oletettavasti Maguidanaon maakunnan johtavaan Ampatuanin perheeseen yhteydessä oleva ryhmä.

Haluan muun muassa kiinnittää huomiota siihen, että joukkomurhassa surmattiin 30 toimittajaa. Näin ollen se on maailmanhistorian suurin toimittajien joukkomurha.

Parlamentti itsekään ei ilmeisesti keskity siihen, mistä nyt keskustelemme, mikä on sääli, mutta emme voi sallia sitä, että Filippiinit joutuu maailman huomion muualle suuntautumisen vuoksi tilanteeseen, jossa se vajoaa vain kahdessa ja puolessa vuosikymmenessä demokratian parhaasta esimerkistä huonoimmaksi.

Tämä joukkomurha on tutkittava ja Ampatuanin perheeseen kuuluvalta presidentti Gloria Arroyolta on vaadittava, että tutkinta viedään kiireesti päätökseen. Filippiinien on myös tärkeää tietää, että Eurooppa on valppaana ja seuraa tarkasti maassa tapahtuvaa kehitystä.

  Barbara Lochbihler, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, tämän kiireellisen päätöslauselman syynä on 57 ihmisen raaka murha, joka tapahtui heidän seuratessaan erästä poliitikkoa tämän ollessa matkalla rekisteröimään ehdokkuutensa maakunnan kuvernöörin vaaleissa. Tekijät kuuluvat paikalliseen miliisiin, ja hyökkäykseen osallistui joitakin paikallisia poliiseja.

Tämä julma hyökkäys on äärimmäinen esimerkki ilman oikeudenkäyntiä toteutettujen poliittisten teloitusten uhkaavasta lisääntymisestä ja vuosia jatkuneista ihmisten sieppauksista ja katoamisista, eikä näitä vakavia rikoksia ole koskaan tutkittu.

Hallitus ei ole osoittanut mitään havaittavaa halua ryhtyä päättäväisiin toimenpiteisiin tämän kehityksen pysäyttämiseksi. Sadoista tapauksista vain kaksi on tutkittu, eikä yhtään ylempää virkamiestä ole asetettu syytteeseen niihin liittyen. Ilman oikeudenkäyntiä toteutettuja teloituksia käsittelevä YK:n erityisraportoija kirjoitti vuonna 2008, että näillä murhilla on eliminoitu kansalaisyhteiskunnan johtajia, muun muassa ihmisoikeuksien puolustajia, ammattiyhdistysaktiiveja ja maauudistuksen kannattajia, peloteltu hyvin monia kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja kavennettu maan poliittista keskustelua.

Tämä on se ilmapiiri, jossa Filippiinit valmistautuu toukokuun vaaleihin. Vaarana on, että tapahtuu lisää poliittisia murhia. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että Filippiinien hallitus toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä tämän lopettamiseksi.

Ehdotan suullista tarkistusta. Päätöslauselman 6 kohdassa on seuraava teksti: "vapauttamaan kaikki edelleen pidätettyinä olevat kadonneet henkilöt". Haluaisimme, että se korvataan seuraavasti: "tekemään kaiken voitavansa kaikkien siepattujen henkilöiden palauttamiseksi turvallisesti perheidensä luo".

  Justas Vincas Paleckis, S&D-ryhmän puolesta. – (LT) Jos jonkin Keski-Euroopan valtion kansalaiselta kysyttäisiin, mitä Filippiineillä tapahtuu, hän ei luultavasti osaisi vastata, vaan sanoisi, että siitä ei televisiossa kerrota mitään, joten tilanne siellä on luultavasti rauhallinen. Poliittiset murhat, klaanien väliset sodat, ihmisten hautaaminen elävältä, moottorisahamurhat, sotatila – tämä on kuitenkin arkipäivää Filippiineillä. Aivan äskettäin murhattiin 57 ihmistä, joista puolet oli toimittajia. Tämä on kaikkien aikojen suurin toimittajien joukkomurha maailmassa. Me kehotamme hallitusta tekemään välittömästi lopun tällaisista tapauksista, hajottamaan yksityiset miliisit ja lopettamaan vihdoin rankaisemattomuuden. Tämä on erityisen tärkeää tulevien vaalien aikana.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D). – (PL) Arvoisa puhemies, Filippiineillä on tarkoitus pitää presidentin- ja paikallisvaalit 10. toukokuuta. Nyt on aika tehdä kaikki mahdollinen sen varmistamiseksi, että vaalit ovat oikeudenmukaiset. Ensinnäkin on selvitettävä, kuka on vastuussa marraskuussa tapahtuneesta 57 toimittajan ja Mindanaon maakunnan kuvernööriehdokkaan Esmail Mangudadatun perheenjäsenen ja työtoverin murhasta. Toistaiseksi paikalliset lainvalvontaviranomaiset eivät ole osoittaneet päättäväistä halua löytää joukkomurhan syyllisiä. Tutkinnassa on tehty niin paljon virheitä, että se melkein oikeuttaa voimankäytön politiikassa. Filippiinien hallituksen on vihdoin noustava vastustamaan rikollisia, jotka ovat käyttäneet hyväkseen viimeaikaisia vaalikampanjoita tehdäkseen lukuisia poliittisia sieppauksia ja murhatakseen jo yli 100 ehdokasta.

Lisäksi Filippiinien olisi ryhdyttävä toimiin käyttääkseen tehokkaasti oikeusjärjestelmän vahvistamiseksi ja kansalaisyhteiskunnan rakentamiseksi perustetun EU:n ja Filippiinien välisen oikeuslaitoksen tukiohjelman varoja. Toukokuun vaalit ovat paitsi Filippiinien viranomaisten myös meidän tukivälineidemme tehokkuuden testi.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE). – (ES) Haluan aivan lyhyesti sanoa, että vuosi on vaihtunut, meillä on uusi perussopimus, mutta pahat tavat ovat entiset. Neuvosto ei edelleenkään ole läsnä tällaisissa kiireellisiä asioita koskevissa keskusteluissa, eikä meillä myöskään ole toimielinten välistä vuoropuhelua, jonka avulla voisimme reagoida tällaisissa tapauksissa.

Filippiinien nimenomaisesta tapauksesta minun on huomautettava jälleen kerran, että vaikka tällä tilanteella ei ole esimerkiksi Haitin tilanteen kaltaisia vaikutuksia, lähes 1 000 ihmisen katoaminen tai tappaminen viime vuosikymmenen aikana merkitsee rakenteellista ongelmaa, joka vaatii rakenteellisia toimenpiteitä.

Emme voi aina toimia otsikoiden perusteella. Meidän on toimittava ongelmien perusteella, ja se, että tällä hetkellä useimmat kärsimään joutuvat ihmiset ovat ihmisoikeuksien puolustajia ja toimittajia, tarkoittaa sitä, että me emme voi vaieta tästä tilanteesta, vaan meidän on vastattava siihen voimakkailla toimilla.

  Ryszard Czarnecki (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, ihmisoikeuksien puolustaminen on Euroopan unionin tunnusmerkki. Olen hyvin pahoillani siitä, että puheenjohtajavaltio Espanja ei pidä tätä tunnusmerkkiä tärkeänä ja että täällä ei ole nyt neuvoston edustajia. Tämä on hyvin huolestuttava ja suorastaan pöyristyttävä tilanne. Me keskustelemme ihmisoikeuksista ja haluamme puolustaa niitä, mutta täällä ei ole ketään neuvostosta eikä sen valtion edustajia, joka johtaa Euroopan unionia kuuden seuraavan kuukauden ajan. Tämä on todella täysin kestämätön tilanne.

Puhun lyhyesti, koska haluamme siirtyä äänestykseen. Filippiinit on valtio, jolla on osittain eurooppalaisesta kulttuurista juontuva kristillinen perinne. Juuri Filippiineillä ihmisoikeuksia olisi kunnioitettava, koska muualla tässä maanosassa niitä usein ei kunnioiteta. Meidän on puhuttava tästä avoimesti ja osoitettava solidaarisuutta kaikille niille, jotka kärsivät syrjinnästä Filippiineillä. On Euroopan parlamentin tehtävä puhua tästä asiasta.

  Neelie Kroes, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, edustan korkeaa edustajaa ja komissiota.

Mindanaon saarella Maguindanaossa viime vuoden marraskuun 23. päivänä tapahtunut joukkomurha, jossa 57 ihmistä sai surmansa, on korostanut Filippiinien pitkäaikaisia ihmisoikeusongelmia, jotka liittyvät kansalaisten katoamisiin ja selittämättömiin murhiin sekä syyllisten aiempaan tosiasialliseen rankaisematta jäämiseen.

Tässä tapauksessa hallitus on toiminut ripeästi ja ryhtynyt päättäväisiin toimiin syyllisten asettamiseksi syytteeseen. Tämä on hyvin myönteistä. On tärkeää murtaa tällaisten murhien rankaisemattomuuden kulttuuri ja saada ne loppumaan.

Hallitus on toteuttanut eräitä merkittäviä toimenpiteitä ihmisoikeuksien vahvistamiseksi. Nykyinen presidentti Arroyon hallinto on lakkauttanut kuolemantuomion ja ajanut ASEANissa ihmisoikeussäännösten sisällyttämistä äskettäin hyväksyttyyn ASEANin peruskirjaan.

Yksi vielä saavuttamaton tavoite on Mindanaon muslimikapinallisten kanssa 40 vuotta jatkuneen konfliktin päättäminen molempien osapuolten kannalta oikeudenmukaisen rauhansopimuksen pohjalta. Vaikuttaa siltä, että asiassa on tapahtunut uutta edistystä, ja toivo sopimuksen aikaansaamisesta myöhemmin tänä vuonna on herännyt. On syytä huomauttaa, että Maguindanaon joukkomurha tapahtui kahden poliittisen perheen – jotka molemmat ovat sivumennen sanoen muslimeja – välillä, eikä se siten liity eri yhteisöjen välisiin konflikteihin.

EU käy Filippiinien hallituksen kanssa hyvin vakiintunutta vuoropuhelua, jossa molemmat puolet keskustelevat hyvin monista eri aiheista, muun muassa ihmisoikeuksista. Neuvottelemme Filippiinien kanssa myös kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta, johon sisältyy merkittäviä ihmisoikeussitoumuksia. Tuemme aktiivisesti hallituksen pyrkimyksiä parantaa ihmisoikeuksien kunnioittamista.

Yhteisymmärryksessä hallituksen kanssa olemme käynnistäneet EU:n ja Filippiinien oikeusapuoperaation. Se on hyvin ajankohtainen toimenpide, jolla on tarkoitus kehittää Filippiinien oikeusviranomaisten, myös poliisin ja sotilaiden, toimintaedellytyksiä heidän auttamisekseen ilman oikeudenkäyntiä suoritettujen teloitusten tutkinnassa ja murhiin syyllistyneiden henkilöiden syyttämisessä. Aiomme perustaa myös seurantajärjestelmän luottamuksen kehittämiseksi. Oikeusapuoperaation kesto on aluksi 18 kuukautta ja se rahoitetaan vakautusvälineestä, mutta sitä voidaan jatkaa. Lisäksi meillä on käynnissä paikallistason hankkeita ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi. Niihin kuuluvat kansainvälisten sitoumusten täytäntöönpanon valvonta, kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön ratifiointia tukevat toimet sekä vaaleihin liittyvä koulutus.

EU avustaa tällä hetkellä myös Mindanaon rauhanprosessia pääasiassa tukemalla sosiaalipalveluita ja luottamusta lisääviä toimia, mutta olemme valmiita tekemään enemmän, jos prosessi etenee.

  Puhemies. – (ES) Keskustelu on päättynyt. Äänestys toimitetaan seuraavaksi.

Muistutan Barbara Lochbilderiä, että hänen tulee esittää suullisen tarkistuksensa oikeaa aikaan, äänestyksen aikana.

Puhetta johti
varapuhemies Giovanni PITTELLA

(1) Ks. pöytäkirja.

4. Puhemiehen ilmoitus: ks. pöytäkirja

5. Istuntokalenteri: ks. pöytäkirja

6. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

7. Äänestykset

7.1. Äskettäiset hyökkäykset uskonnollisia vähemmistöjä vastaan Egyptissä ja Malesiassa (äänestys)

7.2. Ihmisoikeusloukkaukset Kiinassa, erityisesti Liu Xiaobaon tapaus (äänestys)

7.3. Filippiinit (äänestys)

  Barbara Lochbihler, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisimme korvata 6 kohdan ilmauksen, joka kuuluu seuraavasti: "vapauttamaan kaikki edelleen pidätettyinä olevat kadonneet henkilöt".

Haluaisimme korvata sen seuraavasti: "tekemään kaiken voitavansa kaikkien siepattujen henkilöiden palauttamiseksi turvallisesti perheidensä luo".

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

7.4. Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia (äänestys)

(Toinen osa hylättiin.)

8. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

Päätöslauselmaesitys B7-0031/2010

  Filip Kaczmarek (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, äänestin Tonavan aluetta koskevaa EU:n strategiaa käsittelevän päätöslauselman puolesta, koska Euroopan unioni tarvitsee mielestäni tällaisia alueellisia strategioita. Olen vakuuttunut siitä, että tällaisten strategioiden toteuttamisella voi olla hyvin myönteinen vaikutus alueelliseen kehitykseen ja että se siten voi vaikuttaa alueen asukkaiden elämään ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Sillä juuri Euroopan unionin asukkaat ovat meidän toimintamme, parlamentin ja Euroopan unionin toiminnan, kohteita. Tämän vuoksi äänestin päätöslauselman hyväksymisen puolesta.

  Bernd Posselt (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, suhtaudun Tonavan aluetta koskevaan strategiaan myönteisesti, sillä se on perin eurooppalainen. Se yhdistää yhden EU:n perustajajäsenen, Saksan, kahteen uusimpaan jäseneen, Bulgariaan ja Romaniaan. Se yhdistää myös seuraavan ehdokasvaltion Kroatian ehdokasvaltion asemaa tavoittelevaan Serbiaan. Olen iloinen siitä, että tarkoituksena on sisällyttää strategiaan myös Tšekki, Montenegro ja eräitä muita valtioita, jotka historiallisesti ja maantieteellisesti kuuluvat tähän ryhmään, vaikka ne eivät sijaitsekaan suoraan Tonavan varrella.

Pyytäisin kuitenkin, ettei Baijeria unohdeta tässä kaikessa. Jos Baijeri olisi itsenäinen, se olisi Romanian jälkeen Tonavan varren toiseksi suurin valtio. Baijeri on erityisen kiinnostunut Tonavan aluetta koskevasta strategiasta. Olenkin kiitollinen ja iloinen, että viemme nyt tätä strategiaa eteenpäin.

***

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, näemme jälleen kerran, kuinka Euroopan unioni pitää ulkoasua tärkeämpänä kuin sisältöä ja motiiveja tärkeämpänä kuin lopputulosta. Olemme juuri hyväksyneet äänestyksessä joukon päätöslauselmia, joissa tuomitaan ihmisoikeusloukkaukset Kiinassa. Mutta mitä tekee Euroopan unioni todellisessa maailmassa? Me eristämme Taiwanin; me olemme periaatteessa suostuneet myymään aseita Pekingin kommunistihallinnolle; ja me teemme sen kanssa yhteistyötä luodaksemme kilpailijan yhdysvaltalaiselle GPS-järjestelmälle, jota presidentti Chirac kutsuu "teknologiseksi imperialismiksi".

Katsokaa, miten tekopyhyys on korotettu hallitsevaksi periaatteeksi! Me marisemme ihmisoikeuksista ja kanavoimme sitten rahaa Hamasille. Kieltäydymme käsittelemästä Castroa vastustavia Kuuban toisinajattelijoita, emme piittaa demokratiasta omien rajojemme sisällä, kun kansanäänestysten tulokset ovat vääränsuuntaisia, mutta uskottelemme itsellemme, että me olemme silti tarinan "hyvät tyypit" – katsokaa vaikka ihmisoikeuksia koskevaa päätöslauselmaamme!

Nyt saamme nähdä uskomattoman spektaakkelin, kun lähetämme ulkoasioiden korkean edustajamme Catherine Ashtonin Iranin ja Kuuban kaltaisiin maihin kertomaan, että niiden demokratia on puutteellista, vaikka hän itse ei koko uransa aikana ole kertaakaan asettunut ehdokkaaksi vaaleissa tai kehottanut maanmiehiään äänestämään hänen puolestaan tai häntä vastaan.

Haluan lopuksi kiittää Massachusettsin urheita kansalaisia siitä, että he nousivat liiallista verotusta ja liiallista hallintoa vastaan. Juuri Massachusettsin kansalaiset aloittivat vallankumouksen vapautuakseen siitä periaatteesta, että veroja voidaan kantaa ilman kansan suostumusta. Me tarvitsemme jälleen sellaista vallankumousta täällä Euroopassa.

  Mirosław Piotrowski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan ilmaista tyytyväisyyteni siitä, että Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman kristittyjä vähemmistöjä vastaan tehdyistä hyökkäyksistä. Euroopan parlamentin jäsenet eivät saa vaieta eri puolilla maailmaa kristittyihin vähemmistöihin kohdistuvista hyökkäyksistä, sillä tämä asia koskee Euroopan unionin kansakuntien perustaa ja juuria. Jotta äänemme olisi uskottava, meidän olisi pitänyt tänään hyväksyä kaksi Euroopan konservatiivien ja reformistien esittämää tarkistusta ottaaksemme etäisyyttä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ristejä koskevaan päätökseen. Olen pahoillani, että näin ei käynyt, sillä meidän on muistettava, millainen perustavanlaatuinen rooli kristinuskolla on ollut Euroopan historiallisen ja kulttuurisen identiteetin muotoutumisessa, ja edistettävä ja suojeltava näitä arvoja niin koko maailmassa kuin Euroopan unionin sisällä.

  Puhemies. – (IT) Jäsen Piotrowski, annoin teidän puhua, vaikka teillä ei ollut puheoikeutta, sillä äänestysselityksiä saa antaa ainoastaan Tonavan aluetta koskevasta strategiasta, ei kiireellisistä päätöslauselmista. Olette kuitenkin nyt puhunut; totean siksi jatkoa ajatellen, että kiireellisistä päätöslauselmista ei anneta äänestysselityksiä. Totean myös niille jäsenille, joille on merkitty puheenvuoro, että äänestysselitykset saavat koskea vain Tonavan aluetta koskevaa EU:n strategiaa.

***

Suulliset äänestysselitykset

Päätöslauselmaesitys B7-0031/2010

  Ryszard Czarnecki (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, minäkin haluaisin puhua kristittyihin kohdistuvasta syrjinnästä Afrikassa ja Aasiassa, mutta puhun luonnollisesti erittäin tärkeää kysymystä koskevasta strategiastamme. Meidän on muistettava, että Tonava on Volgan jälkeen Euroopan toiseksi pisin joki. Tonava virtaa kymmenen Euroopan valtion halki, ja peräti 17 valtiota sijaitsee sen vesistöalueella. Tämä muodostaa luonnollisesti tietynlaisen velvollisuuden tai haasteen Euroopan unionille, sillä eräät näistä valtioista ovat lisäksi tällä hetkellä hyvin vakavassa kriisissä. Puhun myös Euroopan unionin jäsenvaltioista. Tällä tavoin Euroopan unioni osoittaa tiettyä yhteisvastuuta. Toivon, että näin tapahtuu muissakin tapauksissa.

  Bogusław Liberadzki (S&D). – (PL) Arvoisa puhemies, äänestin Tonavan aluetta koskevaa strategiaa käsittelevän päätöslauselman puolesta. Miksikö? Siksi, että se osoittaa Euroopan unionin suhtautuvan avoimesti tiettyihin alueisiin, alueisiin, joilla on jokin yhdistävä ominaisuus, esimerkiksi niiden läpi virtaava joki. Ilmaisen myös tyytyväisyyteni siihen, että Euroopan konservatiivien ja reformistien jättämiä tarkistuksia ei hyväksytty. Näin päätöslauselmamme on selkeämpi. Toivon, että tämän päätöslauselman jälkeen keskitytään myös muihin erityispiirteitä omaaviin alueisiin, ehkä myös Oderin käytävään.

Kirjalliset äänestysselitykset

Päätöslauselmaesitys B7-0031/2010

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen 18. ja 19. kesäkuuta 2009 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiin, joissa kehotettiin komissiota laatimaan Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia vuoteen 2011 mennessä. Äänestän nyt esitellyn päätöslauselmaesityksen puolesta. Tonavan alueella on monia haasteita, ja tätä aluetta koskevalla strategialla parannetaan liikenneyhteyksiä ja -järjestelmiä, suojellaan ympäristöä ja edistetään kasvua, työpaikkojen luomista ja turvallisuutta. On tärkeää, että komissio hyödyntää mahdollisimman hyvin Itämeren alueen strategiasta hankkimaansa toiminnallista kokemusta ja että sen strategia perustuu jäsenvaltioiden ja alueiden hallitusten ja kansalaisten päättäväiseen haluun voittaa välittömät yhteiset haasteet. On myös tärkeää saattaa tämä strategia EU 2020 -strategian ja komission laatiman "Alueet 2020" -asiakirjan mukaisiksi, jotta voidaan vastata Euroopan tärkeimpiin nykyisiin haasteisiin kuten globalisaatioon, väestökehityksen suuntauksiin, ilmastonmuutokseen sekä energian kulutukseen ja energiahuoltoon. Kehotan parlamenttia myös aloittamaan pohdintaprosessin EU:n koheesiopolitiikan tulevaisuudesta ja laatimaan uusia mahdollisia strategioita muita alueita varten, jotta ne voivat mukautua globaalin maailman muutoksiin ja paineisiin.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Katson, että vahvistamalla Tonavan aluetta koskevaa Euroopan unionin strategiaa helpotetaan EU:n ulkoisia toimia sen välittömissä naapurimaissa ja korostetaan sen mahdollista avustavaa roolia luotaessa vakautta Kaakkois- ja Itä-Euroopan alueille erityisillä näiden alueiden taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä tukevilla hankkeilla. Se, että Tonavan varrella sijaitsevat jäsenvaltiot ovat ottaneet vastuun tätä Tonavan alueen strategiaa koskevan ehdotuksen edistämisestä EU:n tasolla osoittaa, että ne kykenevät edistämään konkreettisesti merkittäviä aloitteita, joilla voidaan taata Euroopan yhdentymisprosessin jatkuminen.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Kannatin äänestyksessä Tonavan aluetta koskevaa Euroopan parlamentin yhteistä päätöslauselmaesitystä, jossa ehdotetaan, että tätä aluetta varten laaditaan kiireesti EU:n strategia. Tämä strategia antaa merkittävän sysäyksen alueiden väliselle yhteistyölle, ja sen tavoitteet ovat seuraavat: Rein/Meuse–Main–Tonava-väylän jokiliikenteen sekä Tonavan alueen tie- ja rautatieliikenteen kehittäminen ja nykyaikaistaminen; uusiutuvien energialähteiden kehittäminen ja tehokas käyttö hiilipäästöjen vähentämiseksi ja energiavarmuuden lisäämiseksi; ympäristön suojeleminen toteuttamalla alueen ekosysteemien elvyttämiseen ja suojeluun tähtääviä hankkeita; EU:n varojen tehokas hyödyntäminen ja investointien houkuttelu sekä matkailun edistäminen, jotka kaikki sisältyvät EU 2020 -strategiaan.

Tämä strategia hyödyttää Romaniaa ja edistää etenkin sen yhteyksiä eurooppalaisiin liikenneverkkoihin, Tonavan suistoalueen kansallisen perinteen suojelua sekä Tonavan vesistöalueen ja muiden alueiden paikallisyhteisöjen sosio-ekonomista kehitystä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Uskon vakaasti, että Euroopan unioni voi kehittyä täysimittaisesti vain, jos kaikkia EU:n alueita varten laaditaan asianmukaiset kehittämispolitiikat, joissa otetaan huomioon niiden erot, tarpeet ja ominaispiirteet.

Alueellinen koheesio merkitsee mielestäni erilaisten strategioiden luomista eri alueille, kestävän kehityksen edistämistä ympäristöä kunnioittaen sekä sen mahdollisuuksien taloudellista hyödyntämistä.

Tiedän, että makroalueellisilla strategioilla on tarkoitus edistää tasapainoista alueellista kehitystä EU:ssa nykyisiä resursseja käyttäen.

Lopuksi, ymmärrän Tonavan strategisen, alueellisen, ekologisen ja kulttuurisen merkityksen Keski-Euroopassa. Kaikkien näiden syiden vuoksi äänestän tämän Tonavan aluetta koskevaa EU:n strategiaa käsittelevän päätöslauselmaesityksen puolesta.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tällä päätöslauselmalla tuetaan Tonavan aluetta koskevaa strategiaa, joka sisältää tätä tärkeää jokea koskevan johdonmukaisen ja alueperusteisen lähestymistavan ja mahdollistaa yli 14 Euroopan valtiota kattavan alueen kestävän ja yhtenäisen kehityksen.

Ehdotettu strategia mahdollistaa koordinoidun ja yhtenäisen politiikan, jolla voidaan saada aikaan yhteisvaikutusta, edistää koheesiota sekä lisätä kasvua ja kilpailukykyä samalla ympäristöä suojellen.

Tavoitteita, jotka on tarkoitus saavuttaa ja yhdenmukaistaa, ovat muun muassa satamien nykyaikaistaminen, joen liikennöintikelpoisuuden parantaminen (tavaraliikennekäytävien, yhteyksien Pohjanmereen sekä intermodaalisuuden avulla), veden laadun parantaminen, koko Tonavan vesistöalueen suojeleminen sekä lopuksi mutta ei vähäisimpänä Natura 2000 -verkostoon kuuluvien ekosysteemien suojeleminen.

Tästä syystä komission olisi pian käynnistettävä laaja kuulemisprosessi kaikkien Tonavan rantavaltioiden kanssa, jotta strategia saadaan laadittua tämän vuoden loppuun mennessä ja mukautettua seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Me kannatamme Tonavan aluetta varten luotavaa strategiaa, joka perustuu aiempaan kuulemiseen ja joen varrella sijaitsevien valtioiden ja alueiden väliseen yhteistyöhön. Tällaisella strategialla edistetään näiden alueiden taloudellista ja sosiaalista koheesiota sekä alueellista yhteenkuuluvuutta mitään niistä vaarantamatta. Strategia edellyttää Tonavan ekologisen tilan parantamista sekä kattavan suunnitelman laatimista sen luonnonvaraisten kalakantojen suojelemiseksi ja elvyttämiseksi.

Lisäksi se on myönteinen strategia, sillä siinä ehdotetaan Tonavan monikulttuurisen ympäristön parantamista, kulttuurien vuoropuhelun vaalimista ja kulttuuri- ja historiallisen perinnön suojelemista. Kuten päätöslauselmassa todetaan, me katsomme, ettei strategian täytäntöönpanossa saa puuttua alueellisten ja paikallisten viranomaisten valtuuksiin, vaan sen on perustuttava tämän sijasta alueen valtioiden ja alueiden väliseen yhteistyöhön.

  Jacek Olgierd Kurski (ECR), kirjallinen. – (PL) Laatimamme Tonavan aluetta koskeva strategia, josta tänään äänestimme, mahdollistaa alueellisen ja kansainvälisen yhteistyön edistämisen. Tonavan vesistöalue yhdistää kymmenen Euroopan maata – Saksan, Itävallan, Slovakian, Unkarin, Kroatian, Serbian, Romanian, Bulgarian, Moldovan tasavallan ja Ukrainan – joista useimmat ovat EU:n jäsenvaltioita tai jäsenvaltioiksi pyrkiviä valtioita. Tästä syystä Tonavan alue on EU:n koheesiopolitiikan ohjelmia sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvia maita ja mahdollisia ehdokasvaltioita koskevia ohjelmia yhdistävä tärkeä tekijä. Olemme tänään hyväksyneet eräänlaisen alustavan suunnitelman Tonavan vesistöalueen tukemiseksi, mutta se, jääkö ohjelma vain paperille vai täyttyykö se konkreettisella sisällöllä, riippuu siitä, löydetäänkö lisävaroja, jotka eivät vaikuta yksittäisissä valtioissa koheesiopolitiikkaan osoitettuihin resursseihin tai vähennä niitä. Toivon, että kattava Tonavan alueen strategia edistää vaurauden lisääntymistä sekä kestävää kehitystä sekä luo alueelle uusia työpaikkoja ja turvallisuutta.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Kannatin äänestyksessä Tonavan aluetta varten laadittavaa kehitysstrategiaa, ja tämän ansiosta voimme pyytää komissiota laatimaan kyseisen asiakirjan mahdollisimman pian ottaen huomioon erityiset kuulemiset alan asiantuntijoiden ja asianomaisten alueiden kanssa sekä yksilöimään käytettävissä olevat rahoitusvarat ja ottamaan mukaan EU:n ulkopuoliset valtiot. Strategiassa on keskityttävä ympäristönsuojeluun ja veden laatuun, taloudelliseen potentiaaliin sekä Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin liittyviin seikkoihin. Päätöslauselmassa Tonavan aluetta koskevasta EU:n strategiasta painotetaan paikallisten toimijoiden kuulemisen roolia ja merkitystä, ja Euroopan komission on järjestettävä kuulemiset niin, että kansalaisten edut voidaan tuoda esille mahdollisimman tarkasti.

Lisäksi päätöslauselmassa todetaan, että kaikenlaiset makroaluestrategiat on sisällytettävä koheesiopolitiikkaan, joka on Euroopan unionin tason koordinoiva politiikka. Lisäksi on analysoitava strategialla Euroopan alueellisen yhteenkuuluvuuden kannalta tuotettavaa lisäarvoa. Mielestäni on tarpeen tiivistää Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevan strategian, jonka 18 kohtaan Tonava kuuluu, sekä uuden alueellisen ja taloudellisen kehitysstrategian välistä yhteyttä, jotta kehitys tapahtuu yhtenäisellä tavalla.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tonavan alueen sijainnista johtuvan strategisen merkityksen vuoksi nykyistä läheisemmät suhteet alueen kaikkien valtioiden välillä ovat ratkaisevan tärkeitä erityisesti niiden valtioiden osalta, jotka eivät vielä ole EU:n jäseniä. Tämä auttaa yhdentymistä siinä tapauksessa, että EU laajentuu tulevaisuudessa. Näin ollen kaikkien tähän päätöslauselmaesitykseen sisältyvien suositusten täytäntöönpano on erittäin tärkeää, jos ehdotus Tonavan aluetta koskevaksi EU:n strategiaksi halutaan saada aikaan vuoden 2010 loppuun mennessä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Tonavan aluetta koskeva strategia on järkevä suunnitelma tätä alueellisesti yhtenäistä aluetta koskevien EU:n toimien koordinoimiseksi. Itse jokea koskevien kysymysten, kuten veden laadun ja ekologisen tilan parantamisen, lisäksi komission laatima ohjelma voisi synnyttää taloudellista ja hallintoteknistä synergiaa. Ehdotettu päätöslauselma sisältää eräitä hyviä tätä koskevia ehdotuksia, ja sen vuoksi äänestin sen puolesta.

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Äänestin Tonavan aluetta koskevaa EU:n strategiaa käsittelevän päätöslauselman puolesta. Alueellinen yhteenkuuluvuus mainitaan Lissabonin sopimuksessa yhtenä Euroopan unionin ensisijaisista tavoitteista. Tonavan alueen strategian toteutus koskee monia tuettavia aloja, kuten sosiaalipolitiikkaa, kulttuuria ja koulutusta, ympäristönsuojelua, infrastruktuureja ja kestävää talouskehitystä. Strategian ja sen ratkaisujen suuri vaikutus näillä aloilla osoittaa, että alueellisia strategioita olisi laadittava ja toteutettava. Tonavan alue tarvitsee strategiaa, tukea ja meidän toimiamme, sillä tämä asia koskettaa monia Euroopan valtioita. Kuusi niistä on EU:n jäsenvaltioita, ja loput ovat mahdollisia ehdokasvaltioita. Alueen vaikutus on tärkeä myös muiden valtioiden kannalta, jotka eivät ole siihen välittömässä yhteydessä.

Ajatus toiminnallisten alueiden – makroalueiden – luomisesta sai alkunsa Itämeren aluetta koskevasta strategiasta. Tonavan aluetta koskeva strategian, kuten muidenkin EU:n suunnittelemien makroalueellisten strategioiden, päätavoitteena on vahvistaa yhdentymistä alue- ja paikallistason yhteistyöllä. On erittäin tärkeää, että hallitukset, paikallishallinto, kansalaisjärjestöt ja kansalaiset työskentelevät yhdessä Euroopan unionin kanssa kehittääkseen ja toteuttaakseen hyväksyttyjä ratkaisuja, sillä yhdessä meidän kanssamme ne muodostavat Euroopan unionin.

  Artur Zasada (PPE), kirjallinen. – (PL) Kaikkia EU:n aloitteita, joilla pyritään koordinoimaan ja vahvistamaan alueellisia aloitteita, lisätään taloudellista yhteistyötä sekä parannetaan liikenneinfrastruktuureja ja ympäristönsuojelua, olisi tuettava. Tonavan aluetta koskeva strategia vahvistaa sen, että makroalueellisen lähestymistavan merkitys Euroopan unionin aluepolitiikassa on kasvamassa. Tänään hyväksytyn asiakirjan ansiosta vanhojen, uusien ja mahdollisesti tulevien EU:n jäsenvaltioiden samoin kuin Keski-Euroopan ja Mustanmeren alueen väliset suhteet vahvistuvat. Uskon, että ei mene kovin kauan, ennen kuin Oderin juoksua seuraava käytävä hyväksytään. Se yhdistäisi Itämeren Adrianmereen ja kulkisi Ruotsista Puolan, Tšekin, Slovakian ja Unkarin läpi Kroatiaan.

  Puhemies. – (IT) Tuo ei käy päinsä, jäsen Zasada. Olen jo selittänyt, että kiireellisistä päätöslauselmista ei voida antaa äänestysselityksiä. Äänestysselitykset saavat koskea vain Tonavan aluetta koskevaa EU:n strategiaa. Olen pahoillani, mutta minä en ole päättänyt tästä asiasta.

9. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

10. Täytäntöönpanotoimenpiteet (työjärjestyksen 88 artikla): ks. pöytäkirja

11. Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset: ks. pöytäkirja

12. Luetteloon kirjatut kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 123 artikla): ks. pöytäkirja

13. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja

14. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja

15. Istuntokauden keskeyttäminen

(Istunto päättyi klo 12.45.)

Mitä neuvoja neuvosto voi antaa tuhansille EU:n kansalaisille, jotka joutuvat Espanjassa toimivan European City Guide -yhtiön kaltaisten harhaanjohtavien yrityshakemistoyhtiöiden uhreiksi?

Voiko neuvosto vakuuttaa parlamentille, että EU on sitoutunut lopettamaan harhaanjohtavan yrityshakemistomainontakäytännön?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa tammikuussa 2010 pidetyllä istuntojaksolla.

Arvoisa parlamentin jäsen voi luottaa täysin siihen, että neuvosto sitoutuu harhaanjohtavaan mainontaan liittyvien kiellettyjen menettelyjen torjumiseen niin yritysten välisessä kuin elinkeinonharjoittajien ja kuluttajienkin välisessä liiketoiminnassa, sekä siihen, että se vaatii sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 2005/29/EY (jonka soveltamisalaan kuuluvat elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien väliset menettelyt) ja harhaanjohtavasta mainonnasta annetun direktiivin 2006/114/EY (jonka soveltamisalaan kuuluu yritysten välinen liiketoiminta ja jota sovellettaisiin arvoisan parlamentin jäsenen esiin tuomissa asioissa) täysimääräistä täytäntöönpanoa ja tehokasta noudattamisen valvontaa.

Näiden säännösten tarkka ja tehokas soveltaminen on kuitenkin kansallisten tuomioistuinten ja viranomaisten vastuulla.

Näin ollen neuvosto ei voi ottaa kantaa sopimattomia menettelyjä koskeviin väitteisiin yksittäistapauksissa.

Lisäksi arvoisaa parlamentin jäsentä kehotetaan vielä kiinnittämään huomiota direktiivin 2006/114/EY 9 artiklaan, jonka mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kyseisen direktiivin täytäntöön panemiseksi annetut säädökset. Komissio ei ole toistaiseksi ilmoittanut neuvostolle ongelmista tai puutteista direktiivin täytäntöönpanossa missään jäsenvaltiossa eikä esittänyt ehdotuksia uusista lainsäädäntötoimenpiteistä.

Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto kokoontui 17. ja 18. joulukuuta 2009, ja kokouksen päätelmiin sisällytettiin tarve laatia Euroopan unionille uusi digitaalinen agenda, joka korvaa i2010 strategian. Näin neuvosto korosti sellaisten ratkaisujen kehittämisen tärkeyttä, joilla mahdollistetaan sähköisten palvelujen ja välineiden käyttäjien sähköinen tunnistaminen, jotta voidaan taata sekä henkilökohtaisten tietojen että yksityiselämän suojelu.

Mitä toimenpiteitä neuvosto aikoo sisällyttää EU:n tulevaan digitaaliseen agendaan vuotta 2020 silmällä pitäen muun muassa sähköisten viestintäinfrastruktuurien suojelemiseksi ja sellaisten ratkaisujen kehittämiseksi, joilla mahdollistetaan sähköisten palvelujen ja välineiden käyttäjien sähköinen tunnistaminen, jotta voidaan taata sekä henkilökohtaisten tietojen että yksityiselämän suojelu?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa tammikuussa 2010 pidetyllä istuntojaksolla.

Sähköisen tunnistamisen alalla on jo käynnissä paljon toimia. Seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman yhteydessä käynnistettiin useita henkilöllisyyden hallintaan liittyviä hankkeita, ja lisäksi EU osallistuu kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (Competitiveness and Innovation Framework Programme, CIP) tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman yhteydessä toteutettavien hankkeiden rahoitukseen. Hiljattain toteutettu sähköisen viestinnän ja sähköisten palvelujen sääntelyjärjestelmän uudelleentarkastelu parantaa myös tilannetta siltä osin kuin on kyse kansalaisten oikeudesta yksityisyyteen.

Arvoisaa parlamentin jäsentä muistutetaan myös Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) tekemästä työstä. Virasto perustettiin tehostamaan yhteisön, jäsenvaltioiden ja yritysmaailman valmiuksia ehkäistä ja torjua verkko- ja tietoturvaongelmia ja puuttua niihin.

Neuvosto antoi 18. joulukuuta 2009 päätelmät "i2010:n jälkeinen strategia – kohti avointa, vihreää ja kilpailukykyistä tietoyhteiskuntaa", joissa korostettiin, että on tärkeää kehittää sähköiseen tunnistamiseen ratkaisuja, joilla taataan tietosuoja ja kansalaisten yksityisyyden suoja sekä parannetaan verkkopalveluissa olevien henkilötietojen valvontaa. Lisäksi neuvosto antoi yhteistoiminnallista eurooppalaista lähestymistapaa verkko- ja tietoturvallisuuden alalla koskevan päätöslauselman, jossa korostettiin tehostetun ja kokonaisvaltaisen eurooppalaisen verkko- ja tietoturvallisuusstrategian merkitystä.

Päätelmissään ja päätöslauselmassaan neuvosto pyytää komissiota esittämään ehdotuksia. Joulukuussa annetut päätelmät olivat osa uutta digitaaliohjelmaa, joka on määrä laatia jo tänä keväänä.

Neuvosto on halukas työskentelemään verkkoturvallisuuden parantamiseksi. Internetin ja uusien kiinnostavien palvelujen tuleva kehitys riippuvat merkittävässä määrin näistä kysymyksistä. Neuvosto tutkii komission esittämät uudet ehdotukset erittäin huolellisesti.

Monet irlantilaiset sijoittajat ovat menettäneet huomattavia summia rahaa Fuengirolassa sijaitsevan espanjalaisen yrityksen arveluttavassa sijoitushankkeessa. Mitä toimenpiteitä voidaan toteuttaa kansallisella tai EU:n tasolla, jotta nämä sijoittajat, joista monet ovat menettäneet elinikäiset säästönsä, saisivat sijoituksensa takaisin?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa tammikuussa 2010 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto ymmärtää säästönsä menettäneiden sijoittajien huolenaiheet ja myös kaikkien niiden huolenaiheet, jotka tekivät sijoituksia arvoisan parlamentin jäsenen mainitseman yrityksen kautta.

Näin ollen niiden jäsenvaltioiden, joita tämä tai muu samankaltainen tilanne koskee, asiaan liittyvien toimivaltaisten viranomaisten on nyt toteutettava tarvittavat toimenpiteet tutkimusten käynnistämiseksi ja viime kädessä vahinkoa kärsineiden sijoittajien auttamiseksi.

Espanjan viranomaiset ovat käynnistäneet asiaa koskevan rikostutkinnan, mutta neuvoston puheenjohtajavaltion tehtävä ei ole ottaa siihen kantaa.

Neuvosto on pantannut EU:n solidaarisuusrahaston yksinkertaistamista ja parantamista koskevaa ehdotusta (2005/0033) siitä lähtien, kun Euroopan parlamentti hyväksyi sen ensimmäisessä käsittelyssä vuonna 2006. Euroopassa on viime vuosina ollut vakavia sääilmiöitä. Esimerkiksi äskettäiset Irlannin tulvat aiheuttivat huomattavaa vahinkoa monille kodeille, liikeyrityksille, maatiloille, teille ja vedenhankinnalle. EU:n solidaarisuusrahaston uudistamista on pidettävä ensisijaisen tärkeänä.

Mitä toimenpiteitä uusi puheenjohtajavaltio aikoo toteuttaa käsittelyn jatkamiseksi neuvostossa?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa tammikuussa 2010 pidetyllä istuntojaksolla.

Euroopan unionin solidaarisuusrahasto perustettiin Keski-Eurooppaa kesällä 2002 koetelleen poikkeuksellisen tulvakatastrofin takia. Komissio esitti neuvostolle 6. huhtikuuta 2005 asetuksen tarkistamista koskevan ehdotuksen, jossa nimenomaan laajennettaisiin asetuksen soveltamisalaa muihin kuin luonnonkatastrofeihin, alennettaisiin katastrofin seurauksena syntyneiden vahinkojen korvauskynnystä ja otettaisiin huomioon poliittinen lisäperuste. Parlamentti hyväksyi komission ehdotuksen toukokuussa 2006 antamassaan lausunnossa muutamin tarkistuksin.

Ehdotuksen tarkastelun jälkeen neuvostossa käydyissä keskusteluissa tultiin kuitenkin siihen johtopäätökseen, ettei komission ehdotus asetuksen tarkistamiseksi saanut riittävää kannatusta.

Onko neuvosto havainnut EU:n jäsenvaltioiden väestörakenteen huomattavat muutokset? Ne johtuvat paitsi 27 jäsenvaltion väestön nopeasta vanhenemisesta, myös Euroopan ulkopuolisista maista lähtöisin olevien maahanmuuttajien määrän merkittävästä lisääntymisestä.

Aikooko neuvosto kehittää ohjelman, jolla tuetaan syntyvyyden edistämiseen ja perheiden tukemiseen tähtääviä toimintalinjoja EU:ssa, jotta suuntaus saadaan kääntymään?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa tammikuussa 2010 pidetyllä istuntojaksolla.

Väestökehityksen haaste on yksi EU:n tärkeimmistä pitkän aikavälin haasteista. Se liittyy todellakin tiiviisti perhepoliittisiin kysymyksiin, kuten arvoisa parlamentin jäsen korosti.

Näin ollen jäsenvaltiot ovat edelleen vastuussa perhepolitiikan alalla tehtävien päätösten suunnittelusta ja täytäntöönpanosta. Perussopimusten mukaan yhteisö voi sosiaalispolitiikan alalla tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa "aloittein, joilla pyritään parantamaan tiedon saantia, kehittämään tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, edistämään innovatiivisia lähestymistapoja ja arvioimaan kokemuksia."⁽¹⁾.

Väestörakenteeseen liittyvät ja sosiaaliset kysymykset sekä tarvittaessa perhepolitiikkaan liittyvät kysymykset säilyvät kuitenkin neuvoston asialistalla. Neuvosto tuki 30. marraskuuta 2009 sosiaalisen suojelun komitean ja työllisyyskomiteoiden EU:n tulevasta, vuoden 2010 jälkeistä kautta koskevasta ohjelmasta antamia lausuntoja, joiden mukaan EU:n vuoden 2010 jälkeisen strategian kannalta "on keskeistä edistää pidempiä työuria, työ- ja yksityiselämän parempaa yhteensovittamista"⁽²⁾ ja Euroopan työllisyysstrategian tärkeimpiä haasteita ovat yhä väestön ikääntyminen ja globalisaatio⁽³⁾.

Lisäksi neuvosto myönsi päätelmissään⁽⁴⁾, että "väestömuutosten vuoksi työikäisten suhteellisen osuuden oletetaan vähenevän seuraavina vuosikymmeninä, ja Euroopassa siirrytään tilanteeseen, jossa neljän työikäisen sijaan vain kaksi elättää yhtä ikääntynyttä henkilöä. Tässä yhteydessä sukupuolten tasa-arvon vahvistamiseen ja työn, perheen ja yksityiselämän yhteensovittamiseen tähtäävät politiikat ovat avainasemassa, jotta Euroopan unionissa voitaisiin saavuttaa yhdessä asetetut korkeampaa työllisyyttä sekä talouskasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevat tavoitteet".

Lisäksi puheenjohtajavaltio Espanja myöntää työllisyyttä ja sosiaalialaa koskevassa ohjelmassaan⁽⁵⁾, että väestön ikääntymistä aletaan Euroopassa lähestyä paitsi haasteena myös sosiaalipolitiikkaa koskevana mahdollisuutena.

Puheenjohtajavaltio katsoo, että EU:n on nyt sopiva aika tehdä aktiivisen ikääntymisen edistämistä koskeva aloite: se esimerkiksi kannattaa komission mahdollista päätöstä julistaa vuosi 2012 aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Lisäksi se järjestää aktiivista ikääntymistä koskevan konferenssin La Riojassa 29.–30. huhtikuuta 2010.

Puheenjohtajavaltio Espanja edistää myös jäsenvaltioiden yhteistyötä parempien ratkaisujen löytämiseksi jäsenvaltioiden kohtaamiin merkittäviin sosiaalisiin ja väestörakenteen muutoksiin esimerkiksi tehostamalla tietojenvaihtoa, keskinäistä oppimista ja parhaita käytäntöjä. Puheenjohtajavaltio painottaa useita aloitteita, joilla edistetään työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja etenkin ikääntyvien työntekijöiden työllisyysasteen nostamista.

Puheenjohtajavaltio Espanja on ilmoittanut EU:n ja Latinalaisen Amerikan väliset suhteet yhdeksi painopistealueekseen.

Mitä puheenjohtajavaltio haluaisi saada aikaan Latinalaisen Amerikan kanssa käytävässä kansainvälisessä kaupassa?

Tehdäänkö Kolumbian ja Perun kaltaisten maiden kanssa vapaakauppasopimus Espanjan puheenjohtajuuden aikana? Mitkä ovat merkittävimmät vielä ratkaisematta olevat ongelmat?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa tammikuussa 2010 pidetyllä istuntojaksolla.

EU:n ja Latinalaisen Amerikan välisten suhteiden lujittaminen on ehdottomasti yksi puheenjohtajavaltio Espanjan tärkeimmistä painopistealoista.

Ehdotuksessa puheenjohtajavaltio Espanjan ja tulevien puheenjohtajavaltioiden Belgian ja Unkarin 18 kuukauden ohjelmaksi⁽¹⁾ kolme puheenjohtajavaltiota korostivat, että assosiaatiosopimusten tekemiseen Väli-Amerikan maiden kanssa, Andien alueen maiden kanssa tehtyyn monenkeskiseen kauppasopimukseen sekä Mercosurin kanssa tehtävää assosiaatiosopimusta koskevien neuvottelujen jatkamiseen ja etenemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Väli-Amerikan kanssa tehtävää assosiaatiosopimusta koskevista neuvotteluista voidaan todeta, että parhaillaan keskustellaan Väli-Amerikan maiden kanssa neuvottelujen alustavasta jatkoaikataulusta. Neuvottelut on määrä saada päätökseen tämän vuoden huhtikuussa. Tässä suhteessa on erityisesti seurattava Hondurasin tilanteen kehittymistä lähikuukausina maan äskettäisten tapahtumien jälkeen.

Erityisesti neuvottelut monenkeskisestä kauppasopimuksesta (vapaakauppasopimus) Kolumbian ja Perun kanssa ovat edistyneet hyvin, ja puheenjohtajavaltio Espanja tekee parhaansa saattaakseen ne päätökseen vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla. Seuraava neuvottelukierros käydään Limassa tällä viikolla. Joitakin kysymyksiä on vielä ratkaisematta: esimerkiksi kauppaan liittyviä kysymyksiä (markkinoillepääsy, alkuperäsäännöt, teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset) sekä ihmisoikeuksia ja joukkotuhoaseita koskevien niin kutsuttujen "poliittisten lausekkeiden" lisääminen sopimukseen. Sekä Kolumbia että Peru ovat kuitenkin osoittaneet kompromissihalukkuutensa, joten mahdollisuudet tyydyttävään neuvottelutulokseen ovat hyvät. Jos sopimukseen päästään aivan lähitulevaisuudessa, Madridissa 17.–18. toukokuuta pidettävän EU:n ja LAC-maiden välisen huippukokouksen yhteydessä allekirjoitettavat menettelyt käynnistetään.

Euroopan parlamentin asema edellä mainittujen kansainvälisten sopimusten tekemiseen ja voimaantuloon johtavassa prosessissa määräytyy Lissabonin sopimuksen uusien määräysten perusteella sopimuksen oikeusperustan mukaisesti.

Kun neuvottelut Mercosurin kanssa keskeytettiin vuonna 2004, poliittisessa vuoropuhelussa ja yhteistyössä oli jo edistytty pitkälle. Koko EU ja erityisesti puheenjohtajavaltio Espanja pitävät erittäin tärkeänä neuvottelujen uudelleenkäynnistämistä. Niitä voitaisiin jatkaa asianmukaisten edellytysten täyttyessä. Edellytykset on selvitettävä huolellisesti ennen kuin EU tekee päätöksen neuvottelujen jatkamisesta.

Viime joulukuun 18. päivänä muutama tunti ennen kuin Georgian hallitus ryhtyi romuttamaan fasismin vastaista muistomerkkiä Kutaisin kaupungissa YK:n yleiskokous antoi päätöslauselman, jossa tuomitaan pyrkimykset natsismin ihannointiin, joita esiintyy tietyissä Euroopan maissa ja EU:n jäsenvaltioissa, kuten Baltian maissa, joissa fasististen "Waffen SS" joukkojen jäsenet kohotetaan sankareiden asemaan ja joiden hallitukset päättävät romuttaa ja kaataa fasismin vastaisen toiminnan ja kansojen voiton muistomerkit. YK:n jäsenvaltioiden ylivoimainen enemmistö (127) kannatti päätöslauselmaa, kun taas sitä vastaan äänesti vain Yhdysvallat tukenaan EU:n 27 jäsenvaltiota, jotka pidättäytyivät äänestämästä.

Kysyn neuvostolta seuraavaa: Onko tämä EU:n äänestämästä pidättäytyminen merkki siitä, että joissakin jäsenvaltioissa ja muissa Euroopan maissa pyritään ihannoimaan fasistisia järjestöjä, natsien yhteistyökumppaneita ja sotarikollisia sekä palauttamaan heidän maineensa? Hyväksyvätkö EU ja neuvosto fasismin kukistamisen muistomerkkien tuhoamisen jäsenvaltioissa ja muissa maissa? Liittyykö EU:n haluttomuus tuomita fasistien ja rikoksiin ihmiskuntaa vastaan syyllistyneiden henkilöiden ihannointi historianvastaisiin pyrkimyksiin rinnastaa natsismi ja kommunismi?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa tammikuussa 2010 pidetyllä istuntojaksolla.

Euroopan unioni on aina tuonut selvästi esiin vahvan sitoutumisensa rasismin, rotuerottelun, muukalaisvihan ja suvaitsemattomuuden vastaiseen kansainväliseen toimintaan. Tämä toistettiin puheenjohtajavaltio Ruotsin EU:n puolesta antamassa julkilausumassa, jossa selvitettiin EU:n päätöstä pidättyä äänestämästä päätöslauselmasta "Inadmissibility of certain practices that contribute to fuelling contemporary forms of racism, racial discrimination, xenophobia and related intolerance" (Tietyt rasismin, rotuerottelun, muukalaisvihan ja suvaitsemattomuuden nykyisten ilmenemismuotojen leviämistä edistävät sääntöjenvastaiset käytännöt) YK:n 64. yleiskokouksen kolmannessa komiteassa.

Kuten kyseisestä julkilausumasta käy ilmi, EU toi koko päätöslauselmasta käytyjen neuvottelujen ajan voimakkaasti esiin halunsa löytää keinoja sen varmistamiseksi, että päätöslauselma tarjoaisi varteenotettavan käytännön ratkaisun rasismin, rotuerottelun, muukalaisvihan ja suvaitsemattomuuden nykyisten ilmenemismuotojen torjumiseksi.

Valitettavasti kuitenkin osa EU:n valtuuskunnan ja muiden valtuuskuntien esiin tuomista kaikkein vakavimmista huolenaiheista jätettiin huomiotta. Aiempien vuosien tapaan päätöslauselmaluonnoksessa oli rasismiin ja rotuerotteluun liittyvien huolenaiheiden, joista vakavimpiin kuuluu rasistisen ja muukalaisvastaisen väkivallan uudelleen elpyminen, kattavan käsittelyn sijasta noudatettu valikoivaa lähestymistapaa ja jätetty huomiotta edellä mainitut vakavat huolenaiheet sekä tosiasiassa käännetty huomio pois niistä.

Erityisen valitettava esimerkki päätöslauselman puutteista ovat epätarkat lainaukset Nürnbergin tuomioistuimen tuomiosta.

Ratkaisevaa on myös se, ettei päätöslauselmatekstissä otettu huomioon sitä perusnäkökohtaa, että rasismin, rotuerottelun, muukalaisvihan ja suvaitsemattomuuden vastaisen toiminnan on oltava kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen yleissopimuksen 4 ja 5 artiklan määräysten mukaista, eikä se saa heikentää muita tunnustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.

Lisäksi päätöslauselmatekstissä pyrittiin rajoittamaan YK:n erityisraportoijan vapautta raportoida YK:n ihmisoikeusneuvostolle ja yleiskokoukselle kaikista rasismin, rotuerottelun ja muukalaisvihan nykyisiin ilmenemismuotoihin liittyvistä näkökohdista.

Näiden syiden takia EU päätti pidättyä äänestämästä.

Nasaretin pormestarin Ramez Jeraisin kotiin tehtiin 29. joulukuuta 2009 kranaatti-isku. Jeraisi toimii yhteistyössä Democratic Front for Peace and Equality -ryhmittymään kuuluvan Israelin kommunistisen puolueen kanssa.

Hyökkäys osui Israelin murhanhimoisen Gazan-hyökkäyksen vuosipäiväksi, mikä kärjistää Israelin valtion hyökkäävää käytöstä samalla kun kommunismin ja demokratian vastaiset ilmiöt ovat yleistyneet. Samaan aikaan on kielletty julkisia mielenosoituksia ja kansanedustajaa ja Israelin kommunistisen puolueen puheenjohtajiston jäsentä Mohammed Barakehia vainotaan hänen sodanvastaisen toimintansa vuoksi.

Tuomitseeko neuvosto Israelin hyökkäykset kommunismia ja demokratiaa vastaan?

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa tammikuussa 2010 pidetyllä istuntojaksolla.

Haluan kiittää arvoisaa Euroopan parlamentin jäsentä tästä kysymyksestä.

Väkivaltaiset hyökkäykset kansalaisia vastaan, riippumatta siitä, ovatko he virkamiehiä ja riippumatta heidän poliittisista näkemyksistään, ovat rikoksia, ja ne on tutkittava ja niistä on nostettava syyte tuomioistuimessa. Lisäksi vaikuttimiltaan poliittiset väkivaltaiset hyökkäykset ovat ristiriidassa Euroopan unionin demokraattisten perusarvojen kuten ilmaisunvapauden ja poliittisen vakaumuksen vapauden, syrjimättömyyden ja oikeusvaltion periaatteiden kanssa. Tämä koskee yhtäläisesti niitä tapauksia, joissa kansalaiset joutuvat poliittisista syistä hallitustensa tai valtionhallinnon vainon kohteeksi.

Arvoisan parlamentin jäsenen tarkoittamissa välikohtauksissa ei ole saatu todisteita siitä, että pormestarin kotiin tehtyyn käsikranaatti-iskuun, josta Israelin poliisi on käynnistänyt rikostutkinnan, tai knessetin jäsenen Muhammed Barakehin syytteeseen asettamiseen – hän on itse päättänyt olla vetoamatta parlamentaariseen koskemattomuuteensa – liittyisi poliittisia vaikuttimia. EU ja myös neuvosto antoivat vuoden 2009 alussa tapahtuneesta Gazan selkkauksesta useita julkilausumia, joissa korostettiin muun muassa, että kaikkien osapuolten on kunnioitettava ihmisoikeuksia ja noudatettava kansainvälistä humanitaarista oikeutta.

Vakuutan arvoisalle parlamentin jäsenelle, että neuvosto kiinnittää erityistä huomiota demokraattisiin arvoihin ja periaatteisiin ja on tarvittaessa valmis tuomitsemaan niiden loukkaukset asianmukaisten todisteiden nojalla.

Tietyissä Euroopan unionin alueella myytävissä lastenrattaissa ja leluissa on havaittu viime aikoina turvallisuuspuutteita. Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä taatakseen eurooppalaisten kuluttajien, erityisesti lasten, turvallisuuden ja sen, ettei tuotteiden markkinoilta poistamiseen tule tarvetta useammin?

Virheelliset tai vaaralliset tuotteet on poistettava markkinoilta mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti, jotta kuluttajille aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. Mitä komissio voi tehdä varmistaakseen tämän?

(EN) Lelut ja lastentarvikkeet poikkeavat kaikista muista kulutustavaroista. Lelujen ja lastentarvikkeiden turvallisuus on yksi kulutustavaroiden turvallisuutta koskevan vastuualueen tärkeimmistä painopistealoista.

Komissio on viime aikoina toteuttanut lukuisia erilaisia toimia, joiden tavoitteena on parantaa lelujen ja lastentarvikkeiden turvallisuustasoa Euroopassa. Komissio on edistänyt lainsäädäntöä ja normeja, tehostanut rahoitustuen avulla rajatylittäviä markkinavalvontatoimia, tehnyt yhteistyötä leluteollisuuden kanssa ja ollut yhteydessä EU:n kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Uusi lelujen turvallisuutta koskeva direktiivi 2009/48/EY⁽¹⁾ annettiin 18. kesäkuuta 2009. Rakentavien keskustelujen ansiosta direktiivin turvallisuusvaatimuksia on nyt tiukennettu, ja sitä on mahdollista mukauttaa nopeasti vasta havaittuihin riskeihin, etenkin kemikaaleihin liittyviin riskeihin.

Yleisesti lastenhoitoon käytettävien tarvikkeiden, kuten lastenvaunujen tai -sänkyjen, turvallisuutta säännellään yleisestä tuoteturvallisuudesta annetulla direktiivillä 2001/95/EU⁽²⁾. Direktiivissä asetetaan kaikille kaupan pitämisen ketjun toimijoille yleinen velvollisuus saattaa markkinoille vain turvallisia tuotteita. Lasten turvallisuus on myös yksi tärkeimmistä näkökohdista tämän lainsäädännön täytäntöönpanossa.

Vertailukohtana toimivat useat eurooppalaiset normit. Lelujen turvallisuutta koskevat normit on tarkistettava, jotta ne vastaavat lelujen turvallisuudesta annettua uutta direktiiviä. Hiljattain arvioitiin useita lastenhoitotarvikkeita, joita käytetään yleisesti vauvojen ja pikkulasten ruokailun, nukkumisen, kylvettämisen tai rentouttamisen yhteydessä. Arviointitulosten perusteella komissio aikoo lähiaikoina vaatia alalla toteutettavien yleisempien toimien yhteydessä uusien eurooppalaisten turvallisuusnormien antamista kylvetyksen apuvälineille, kuten vauvanammeille tai kylpyrenkaille, sekä lasten nukkumisympäristössä käytettäville tarvikkeille.

Komissio on myöntänyt 0,5 miljoonaa euroa edistääkseen koordinoituja valvontatoimia, joissa on vuoden 2008 lopusta lähtien keskitytty erityisesti pikkulasten leluihin. Viranomaiset 15:sta Euroopan maasta ovat jo testanneet 200 lelunäytettä pienten osien (kuten magneettien) ja raskasmetallien aiheuttaman riskin varalta. Sääntöjenvastaisiksi ja vaarallisiksi todettuja leluja vedetään parhaillaan pois markkinoilta.

Komissio myös kehotti leluteollisuutta lisäämään toimia sen varmistamiseksi, että Euroopan markkinoilla valmistetaan ja pidetään kaupan vain turvallisia leluja. Toy Industries of Europen sekä lelujen jälleenmyynti- ja tuontiedustajien kanssa tehdyt kaksi vapaaehtoista sopimusta saivat alan yritykset sitoutumaan erilaisiin toimiin, kuten järjestämään koulutusta ja laatimaan yrityksille suuntaviivat, jotka auttavat niitä asianmukaisten turvallisuuden valvontajärjestelmien perustamisessa.

Kansainvälisiin toimiin kuuluva yhteistyö Kiinan kanssa on jo johtanut siihen, että satoja vaarallisia leluja ja lastenhoitotarvikkeita on pysäytetty Kiinan rajalla, ja Kiinan viranomaiset ovat peruuttaneet lukuisia vientilupia. EU:n, Kiinan ja myös Yhdysvaltojen lelujen turvallisuudesta vastaavat asiantuntijat keskustelevat säännöllisesti lelujen turvallisuudesta, yhteisistä huolenaiheista, mahdollisista toimista ja osapuolten vaatimusten lähentämismahdollisuuksista.

Koska alan toimijat ovat ensisijaisesti vastuussa tuotteidensa turvallisuudesta, niiden pitäisi aina toimia aktiivisesti mahdollisten ongelmakysymysten tunnistamiseksi valmistusvaiheessa. Vaaratilanteiden sattuessa käytössä olisi oltava asianmukaiset menettelyt tarkasti kohdennetun markkinoiltapoiston järjestämiseksi. Monet yritykset suhtautuvat vakavasti tuoteturvallisuuslainsäädännöstä johtuvaan vastuuseensa ja toimivat nopeasti. Koska määrätyt toimijat eivät kuitenkaan pysty tekemään asianmukaista riskinarviointia, kansallisille täytäntöönpanoviranomaisille olisi taattava tarvittavat voimavarat kyseisten toimijoiden toiminnan valvontaa varten, ja viranomaisten olisi määrättävä lisää rajoittavia toimenpiteitä, jos vapaaehtoisten toimien voidaan katsoa viivästyneen tai olevan riittämättömiä kaikkien riskien torjumiseksi. Tästä syystä komissio suhtautuu hyvin myönteisesti siihen, että sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta on osoittanut voimakasta kiinnostusta kuluttajaturvallisuutta koskevan markkinavalvonnan parantamisesta käytävään keskusteluun ja on ottanut siinä johtavan aseman.

Komissio teki vuonna 2007 asiantuntijaryhmän, pankkialan järjestöjen ja yrittäjäjärjestöjen ja standardointijärjestöjen kanssa yhteistyötä, jonka tarkoituksena oli määritellä eurooppalainen malli, jonka avulla voidaan edistää siirtymistä sähköiseen laskutukseen ja yksilöidä sitä koskevat nykyiset esteet.

Vuonna 2008 komissio perusti työryhmän, jonka tehtävänä oli määritellä vuoden 2009 loppuun mennessä sähköisen laskutuksen eurooppalainen malli. Tällaisesta mallista olisi hyötyä sekä yrityksille että rahoitus- ja verohallinnolle. Voiko komissio näin ollen ilmoittaa tämän mallin laatimiseksi vuonna 2008 perustetun asiantuntijaryhmän työn tulokset ja ilmoittaa ennen kaikkea, mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä sähköisen laskutuksen eurooppalaisen mallin kehittämiseksi ja käyttöön ottamiseksi ja mikä on näiden toimien toteutusaikataulu?

(EN) Sähköiset laskut tuovat paperisiin laskuihin verrattuna huomattavia taloudellisia etuja kaikenkokoisille yrityksille. Suurin osa sähköisen laskutuksen tarjoamista mahdollisuuksista jää kuitenkin käyttämättä erityisesti pk-yrityksissä, sillä sen täysipainoisen hyödyntämisen tiellä on edelleen sääntelyyn liittyviä ja teknisiä esteitä. Komissio perusti vuoden 2007 lopussa riippumattoman asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä ehdotus sähköisen laskutuksen eurooppalaiseksi malliksi, joka tukisi sähköisen laskutuksen kilpailukykyisten palvelujen avointa ja yhteentoimivaa tarjoamista kaikkialla Euroopassa.

Asiantuntijaryhmä on saanut työnsä päätökseen ja antanut marraskuussa 2009 loppuraportin, johon sisältyy ehdotus sähköisen laskutuksen eurooppalaiseksi malliksi. Asiantuntijaryhmä määritteli seuraavat tekijät suurimmiksi esteiksi sähköisen laskutuksen yleistymiselle: EU:n jäsenvaltioiden sähköisiä laskuja koskevat ristiriitaiset sääntelyvaatimukset (koskevat erityisesti veroviranomaisten suostumusta sähköisten laskujen käyttöön arvonlisäverotuksessa), puutteet nykyisten sähköisten laskutuspalvelujen teknisessä yhteentoimivuudessa sekä sähköisten laskujen sisältöä koskevien yhteisten normien puute. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi ehdotus sähköisen laskutuksen eurooppalaiseksi malliksi sisältää lainsäädännön ja verosääntöjen noudattamista koskevat menettelyohjeet, jotka on yhdenmukaistettu komission ehdottaman tarkistetun alv-direktiivin kanssa. Lisäksi sähköisen laskutuksen eurooppalainen malli sisältää yhteentoimivuutta koskevat suositukset ja sisältövaatimuksia koskevat ohjeet. Malli perustuu liiketoimintaa koskeviin vaatimuksiin, joissa kiinnitetään erityistä huomiota pk-yrityksiin.

Asiantuntijaryhmän raportti on julkaistu Euroopan komission Europa-sivustolla, ja raportin suosituksista on parhaillaan käynnissä julkinen kuuleminen, johon kaikki asianosaiset sidosryhmät voivat osallistua helmikuun 2010 loppuun saakka⁽¹⁾. Julkisen kuulemisen tuloksista ja asiantuntijaryhmän suosituksista keskustellaan myös sähköistä laskutusta koskevassa korkean tason konferenssissa, joka on määrä pitää huhtikuussa 2010 Espanjan puheenjohtajakaudella.

Asiantuntijaryhmän raportin ja julkisen kuulemisen perusteella Euroopan komissio arvioi, ovatko lisäaloitteet tarpeen erityisesti esteiden poistamiseksi EU:n tasolla, jotta sähköiseen laskutukseen siirtymisestä koko EU:n alueella koituva kilpailuetu saadaan hyödynnettyä. Arvioinnin tulosten perusteella komissio pohtii, mitä lisätoimia tarvitaan sähköisen laskutuksen yleistymisen edistämiseksi syksyyn 2010 mennessä. Lisäksi komissio haluaa palauttaa mieliin ehdotuksensa tarkistetuksi alv-direktiiviksi varsinkin siltä osin kuin se koskee sähköisen laskutuksen hyväksymistä, jota lainsäätäjät parhaillaan käsittelevät.

Mitä komissio aikoo tehdä parantaakseen ammatillisen koulutuksen asemaa EU:ssa suhteessa yliopistokoulutukseen ja mitkä ovat nuorten rajat ylittävää vaihtoa ammatillisen koulutuksen alalla koskevat tulevaisuudennäkymät?

(EN) Komissio tukee sekä yleissivistävään että ammatilliseen koulutukseen osallistumista ja ottaa erityisesti huomioon yhteiskunnan koulutustarpeet, jotka lisääntyvät kriisin jälkeen ja väestön ikääntymisen takia.

Niin kutsutun Kööpenhaminan prosessin yhteydessä komissio on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa työskennellyt lujasti parantaakseen ammatillisen koulutuksen laatua ja houkuttelevuutta.

Keskeisellä sijalla prosessissa on keskinäistä luottamusta, avoimuutta sekä tutkintojen tunnustamista ja laatua edistävien http://ec.europa.eu/education/lifelong-learning-policy/doc40_en.htm" kehittäminen, jotta opiskelijoiden liikkuminen maasta ja koulutusjärjestelmästä toiseen helpottuu.

Tärkeimmät välineet ovat http://ec.europa.eu/education/lifelong-learning-policy/doc44_en.htm", http://ec.europa.eu/education/lifelong-learning-policy/doc46_en.htm", http://ec.europa.eu/education/lifelong-learning-policy/doc50_en.htm" ja http://ec.europa.eu/education/lifelong-learning-policy/doc1134_en.htm".

http://ec.europa.eu/education/lifelong-learning-programme/doc78_en.htm"http://ec.europa.eu/education/lifelong-learning-programme/doc82_en.htm" (LdV) ohjelmasta annetaan merkittävää rahoitustukea ammattikoulutuspolitiikkojen täytäntöönpanoa varten sekä ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ja opettajien rajatylittävän liikkuvuuden edistämiseksi. Vuonna 2008 kaiken kaikkiaan 67 740 henkilöllä oli mahdollisuus osallistua liikkuvuusjaksoon LdV-ohjelman kautta. Koska heidän osuutensa on kuitenkin vain noin 1 prosentti kohteena olevasta väestöstä, tarvitaan kansallisten, alueellisten tai paikallisten toimijoiden ja sidosryhmien voimakasta tukea, jotta liikkuvuudesta tulee pikemminkin sääntö kuin poikkeus. EU 2020 -aloitteen yhteydessä komissio pohtii uutta, kunnianhimoista "Nuoret liikkeellä" (Youth on the Move) -aloitetta, jonka pitäisi lisätä nuorten oppimiseen liittyvää liikkuvuutta kaikilla koulutustasoilla.

Euroopan jalkapalloliiton (UEFA) raportissa paljastetaan edellisen kisakauden "lavastettuja" jalkapallo-otteluja koskeva skandaali. On ilmeistä, että nuoriso saa kielteisiä esikuvia tällaisesta toiminnasta, koska urheilun tarkoitus kieroutuu ja vääristyy uhkapeli- ja vedonlyöntitoiminnassa liikkuvien summien vuoksi.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan 2 kohdassa sanotaan, että unionin toiminnalla pyritään "kehittämään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta edistämällä urheilukilpailujen rehellisyyttä ja avoimuutta sekä urheilusta vastaavien järjestöjen välistä yhteistyötä samoin kuin suojelemalla urheilijoiden, erityisesti kaikkein nuorimpien urheilijoiden, fyysistä ja henkistä koskemattomuutta." Kun edellä mainittu otetaan huomioon, kysyn komissiolta seuraavaa:

Onko se tutkinut tapausta ja miten se arvioi sitä? Millaisiin toimenpiteisiin komissio odottaa, että UEFA ryhtyy skandaaliin syyllistyneiden liittojen, joukkueiden, muiden tekijöiden ja urheilijoiden osalta? Laittomassa ja laillisessa vedonlyöntitoiminnassa vuosittain pelattava valtavat summat kannustavat jatkuvasti urheilutapahtumien "lavastamiseen". Mihin toimenpiteisiin komissio aikoo ryhtyä?

(EN) Otteluiden sopiminen heikentää urheilun yhteiskunnallista ja kasvatuksellista tehtävää. Se vääristää urheiluhenkeä sekä ammattilais- että ruohonjuuritasolla, sillä se on suoranainen uhka urheilukilpailujen rehellisyydelle. Sopupelitapaukset liittyvät usein laittomiin rahapeleihin ja lahjontaan, ja niissä on tavallisesti mukana kansainvälisiä rikollisverkostoja.

Urheilun maailmanlaajuisen suosion sekä urheilutapahtumista välitettyjen kuvien ja rahapelitoiminnan kansainvälisen luonteen takia ongelman laajuus ylittää usein kansallisten viranomaisten toimivallan. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklassa todetaan, että EU:n on edistettävä urheilukilpailujen rehellisyyttä ja urheilusta vastaavien järjestöjen välistä yhteistyötä, ja artiklan mukaisesti sekä urheilun sidosryhmien vaatimuksesta komissio käsittelee otteluiden sopimiseen liittyvää ongelmaa, sillä se uhkaa heikentää urheilun arvostusta Euroopassa.

Tässä yhteydessä komissio on kuullut UEFAa uusimmasta sopupeliskandaalista, jota Saksan viranomaiset parhaillaan tutkivat. Komissio on tarjonnut UEFAlle tukeaan tietoisuuden lisäämiseksi otteluiden sopimiseen liittyvistä ongelmista EU:ssa.

Sikäli kuin on kyse laittomista rahapeleistä, komission tietoon ei ole tullut hyvämaineisia eurooppalaisia toimijoita vastaan esitettyjä sopupelisyytöksiä. Komission yksiköt tarkkailevat laillisen rajatylittävän urheiluvedonlyöntitoiminnan sisämarkkinoita koskevien tehtäviensä yhteydessä useiden jäsenvaltioiden valvontaviranomaisia, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä urheiluun liittyvien laillisten online-vedonlyöntipalvelujen tarjoajien kanssa laittoman toiminnan paljastamiseksi. Lisäksi vedonvälittäjät ovat asiakkaiden houkuttelemiseksi perustaneet urheiluliittojen kanssa itsesääntelyyn perustuvia ennakkovaroitusjärjestelmiä paljastaakseen yksittäisissä urheilutapahtumissa harjoitettavan vilpillisen toiminnan.

Komissio on parhaillaan perustamassa laajamittaiseen lahjontaongelmaan liittyvää seurantamekanismia valvoakseen jäsenvaltioiden toimia lahjonnan torjumiseksi sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Komissio tukee urheilutoimintaa ja muita asianosaisia sidosryhmiä (kuten vedonlyöntiyrityksiä ja joukkoviestimiä) niiden pyrkimyksissä torjua sopupelitapauksia Euroopassa. Tässä asiassa komissio kannattaa sentyyppisiä kumppanuuksia, joissa urheilun sidosryhmät ovat tehneet yhteistyötä vedonlyöntiyritysten kanssa kehittääkseen urheiluun liittyvien petosten ja sopupeliskandaalien torjumiseen tarkoitettuja ennakkovaroitusjärjestelmiä. Ne ovat esimerkki hyvästä hallinnosta urheiluun liittyvässä vedonlyöntitoiminnassa.

Komissio tukee myös yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä löytääkseen kaikkein tehokkaimmat keinot torjua sopupelejä sekä muita lahjonnan ja talousrikollisuuden muotoja eurooppalaisessa urheilussa.

Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen urheilu kuuluu Euroopan unionin toimivaltaan.

Mitä toimia komissio aikoo toteuttaa seuraavan 12 kuukauden aikana jäsenvaltioiden tällä alalla toteuttamien toimien tukemiseksi, koordinoimiseksi ja täydentämiseksi?

(EN) Uusien urheilusäännösten täytäntöönpanon osalta komission tehtävänä on ehdottaa sopivia toimia, jotka mahdollistavat perustamissopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisen. Komission ohjaavana periaatteena on varmistaa, että ehdotetuilla toimilla saavutetaan lisäarvoa EU:n tasolla. Tarkemmin määritellyistä yksittäisistä toimista päättää virkaan astuva uusi komissio.

Ennen ehdotusten laatimista komissio järjestää todennäköisesti vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla laajan julkisen kuulemisen, johon sisältyy kohdennettu keskustelu jäsenvaltioiden ja urheilualan toimijoiden kanssa. Oletettavasti tulevissa ehdotuksissa otetaan huomioon edellä mainitun kuulemisen ja keskustelun tulokset ja hyödynnetään perinpohjaisemmin vuoden 2007 urheilun valkoisen kirjan⁽¹⁾ täytäntöönpanon yhteydessä yhteiskunnallisista, taloudellisista ja hallinnollisista kysymyksistä saatuja kokemuksia. Tällä perusteella komission ehdottamilla EU:n toimilla pyritään varmasti muun muassa tukemaan hyvää hallintotapaa sekä urheilun yhteiskunnallista, terveydellistä ja kasvatuksellista merkitystä.

Vuosina 2009 ja 2010 Euroopan parlamentin ehdotusten mukaisesti urheilun alalla toteutettavien valmistelutoimien yhteydessä myönnetään jo tukea EU:n talousarviosta monenvälisiin toimiin esimerkiksi terveyden, koulutuksen, yhtäläisten mahdollisuuksien, dopingin vastaisten toimien ja vapaaehtoistoiminnan alalla ja autetaan varmasti komissiota ehdottamaan sopivia aiheita urheilun tukemista koskevaan ohjelmaan.

Komissio tekee tiivistä yhteistyötä parlamentin ja neuvoston kanssa varmistaakseen uusien toimivaltuuksien johdonmukaisen toteuttamisen.

Turkin hallitus uhkaa peruuttaa kokonaan tammikuuksi 2010 suunnitellun Alankomaiden parlamentin valtuuskunnan vierailun Turkissa siinä tapauksessa, että Vapauspuoluetta edustava Geert Wilders osallistuu vierailuun valtuuskunnan jäsenenä.

Kysymyksen esittäjän kannan mukaan Turkin uhkaukset ovat luonnottomasti liioiteltuja, kun otetaan huomioon, että Alankomaiden valtuuskunta vierailee EU:n jäseneksi pyrkivässä valtiossa, jonka edellytetään kunnioittavan demokratian ja ilmaisuvapauden kaltaisia arvoja.

Uhkaus on sitäkin vakavampi sen vuoksi, että uhkauksen on esittänyt islamilaisena tunnettua hallituspuoluetta edustava Turkin ulkoministeri.

Katsooko komissio, että Turkin hallituksen esittämät uhkaukset, jotka koskevat vaaleilla valitun alankomaalaisen poliitikon Turkissa vierailemisen kieltämistä, edustavat sellaista valistunutta ja demokraattista ajattelutapaa, jota on pidettävä ehdokasvaltion EU:n jäseneksi hyväksymisen perusvaatimuksena. Katsooko komissio, että Turkin esittämät uhkaukset ovat sopusoinnussa demokratiaa, oikeusvaltion periaatteita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevien Kööpenhaminan kriteerien kanssa?

Kysymys perustuu Jyllands-Posten -sanomalehden 26.11.2009 julkaisemaan artikkeliin "Turkki uhkaa Wildersiä maahantulokiellolla".

(EN) Joulukuussa 2009 Alankomaiden parlamentin alahuoneen jäsenistä koostuva valtuuskunta peruutti suunnitellun vierailunsa Turkkiin.

Peruutuksen syyksi ilmoitettiin Turkin hallituksen edustajan lausunto, joka koski Alankomaiden parlamentin alahuoneen jäsenen Geert Wildersin suunniteltua osallistumista vierailuun. Lausunnon perusteella valtuuskunta oli päätellyt, ettei Turkin hallitus ottaisi sitä vastaan.

Myöhemmin Turkin kansalliskokouksen EU-harmonisointia johtavan valiokunnan puheenjohtaja ilmoitti, että Turkin parlamentin jäsenet pahoittelivat vierailun peruuttamista.

Komissio ei ole tietoinen siitä, että Turkki aikoi evätä Alankomaiden parlamentin jäseniltä maahanpääsyn.

Komissio ei myöskään näe edellä mainitun vierailun peruuttamisen ja Kööpenhaminan arviointiperusteiden välillä minkäänlaista yhteyttä.

Vastavalmistuneiden työttömyysaste on hälyttävän korkea kaikkialla Euroopassa. Onko komissio harkinnut yleiseurooppalaisen harjoittelu- ja tukiverkon luomista vastavalmistuneille? Tällaisella järjestelmällä olisi lukuisia etuja: valmistuneet saisivat tilaisuuden hankkia tärkeää työkokemusta, mukauttaa tietämystään vastaamaan käytännön työelämän vaatimuksia, ehkäistä aivovuotoa ja tuoda oman panoksensa yhteiskuntaan samalla kun hyödyntävät koulutustaan.

Komissio on asettanut nuorten työttömyyden torjumisen etusijalle Lissabonin strategian ja Euroopan työllisyysstrategian mukaisesti jo paljon ennen kriisin puhkeamista. Komissio on määritellyt tärkeimmät haasteet yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, jotka sitoutuivat vuonna 2005 osana eurooppalaista nuorisosopimusta lisäämään toimia nuorten työmarkkinoille pääsyn tukemiseksi. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sujuvampaan siirtymiseen koulutuksesta työmarkkinoille esimerkiksi tiivistämällä koulutusjärjestelmien ja työmarkkinoiden suhteita ja kehittämällä käytännön harjoittelua yrityksissä ("harjoittelujakso").

Jo ennen kriisin puhkeamista ja huolimatta jäsenvaltioiden tällä alalla käynnistämistä toimista monilla vastavalmistuneilla nuorilla on ollut vaikeuksia päästä työmarkkinoille. Kriisin jälkiseurauksena nuorten työttömyys on kääntynyt rajuun nousuun ja lisääntynyt enemmän kuin millään muulla työmarkkinoilla olevalla ryhmällä.

EU:n tärkeimmän tulevaisuutta koskevan toimintastrategian ("EU 2020") valmistelussa olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota nuorten työmarkkinoille pääsyn tukemiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Lisäksi olisi parannettava mekanismeja toimien tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. EU 2020 -strategiaa koskevassa tausta-asiakirjassa, joka on päivätty 24. marraskuuta 2009, komissio nimesi muutamia avaintoiminta-alueita, joihin kuuluvat muun muassa uusien taitojen hankkimisen tukeminen, luovuuden ja innovoinnin edistäminen ja yrittäjyyden kehittäminen. EU 2020 -strategia perustuu myös EU:n politiikanalojen väliselle yhteistyölle, jota tehdään koulutus- ja nuorisopolitiikassa "Koulutus 2020" ja "Nuorisostrategia 2010–2018" työohjelmien kautta.

EU on perustanut nuorten työnhakijoiden avuksi uusia välineitä muun muassa EURES-aloitteen yhteyteen: EURES-verkkoportaalissa on oma osio akateemisten loppututkinnon suorittaneiden työtilaisuuksille⁽¹⁾. Lisäksi jäsenvaltiot voivat käyttää Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) koulutusjärjestelmiään koskevien uudistusten toteuttamiseen. Vuosiksi 2007–2013 on osoitettu 9,4 miljoonaa euroa elinikäisen oppimisen järjestelmien kehittämisen tukemiseen ja 12,4 miljardia euroa koulutukseen osallistumisen lisäämiseen koko eliniän ajan.

Korkeakoulujen ja työelämän välisen vuoropuhelun vahvistamiseksi käynnistämänsä aloitteen yhteydessä (KOM(2009 158 lopullinen – Uusi kumppanuus korkeakoulujen nykyaikaistamiseksi: korkeakoulujen ja yritysten välisen vuoropuhelun EU-foorumi) komissio järjestää yhdessä Tšekin tasavallan opetus-, nuoriso- ja urheiluministeriön ja Masarykin yliopiston kanssa Brnossa 2.–3. helmikuuta 2010 aihekohtaisen foorumin, jossa esitellään nykyisen kriisin ratkaisemiseksi yhteistyössä korkeakoulujen, yritysten ja viranomaisten kanssa jo käynnistettyjä ja mahdollisesti myöhemmin käynnistettäviä toimia sekä keskustellaan niistä.

Lissabonin sopimus tuli voimaan 1. joulukuuta 2009, ja se on ensimmäinen perussopimus, jossa otetaan huomioon energiavarmuutta koskeva yhteinen politiikka sekä jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuus tässä asiassa ja säännellään niitä. Kysyisin komissiolta: mikä on sen kyseistä politiikkaa koskeva strategia, ja millainen visio sillä on tästä politiikasta uuden sopimuksen valossa?

Mitä toimia komissio aikoo toteuttaa turvatakseen jäsenvaltiot sitä mahdollisuutta vastaan, että EU:n ulkopuolinen valtio lopettaa kaasutoimitukset? Mikä on energiavarmuusstrategian tärkeimpään elementtiin, energiainfrastruktuuriin, tehtävien investointitoimien aikataulu, ja onko komissiolla suunnitelmia kyseisen infrastruktuurin kehittämisestä pohjois-eteläsuunnassa?

(EN) EU:n energiapolitiikkaa on toistaiseksi kehitetty useiden perustamissopimuksen artiklojen pohjalta. Lissabonin sopimus tarjoaa ensimmäistä kertaa kattavan pohjan EU:n energiapolitiikan jatkokehittämiselle. Toimitusvarmuus mainitaan selvästi yhtenä tavoitteena, ja energiapolitiikkaa on määrä kehittää ja toteuttaa yhteisvastuullisesti.

Toisessa strategisessa energiakatsauksessa esitetty energiavarmuutta koskeva lähestymistapa on saanut jäsenvaltioiden tuen. Näin ollen EU:n vahvaa asemaa energia-alan ulkoisissa toimissa on tuettava vähentämällä altistumista kaasun toimitushäiriöille yhteistyön avulla ja kehittämällä edelleen EU:n sisäisiä liitosyksiköitä. Kuten ehdotuksessa kaasunsaannin turvaamista koskevaksi asetukseksi todetaan, Euroopassa tehdään yhteistyötä ensisijaisesti yhteisiin normeihin perustuvien toimivien energian sisämarkkinoiden ja asianmukaisten infrastruktuurien avulla. Yhteisvastuuperiaate on puolestaan vahvistettava jo paljon ennen kuin kriisitilanteeseen edes joudutaan niissä jäsenvaltioissa ja yrityksissä, joita asia todennäköisesti koskee. Jäsenvaltioiden on välttämätöntä toteuttaa etukäteen riskinarviointeja ja ennaltaehkäiseviä toimia sekä tehdä infrastruktuurin kehittämistä ja hätäsuunnitelmia koskevaa yhteistyötä. Alueellinen yhteistyö on erityisen tärkeää kriisinhallinnassa. Komission pääasiallinen tehtävä on auttaa koordinoinnissa. Se voi tehdä tilannearvioita, julistaa EU:n laajuisen hätätilan, järjestää nopeasti käyttöön seurantaryhmän, kutsua koolle kaasualan koordinointiryhmän, saattaa pelastuspalvelumekanismin toimintavalmiiksi ja, mikä ratkaisevinta, toimia sovittelijana suhteissa kolmansiin maihin. Komissio toivoo, että ehdotuksesta asetukseksi saavutetaan yksimielisyys pikaisesti.

Investoinnit energiainfrastruktuuriin ovat välttämättömiä etenkin toimitusvarmuuden takia. Kolmannen energian sisämarkkinapaketin määräykset parantavat jo infrastruktuurisuunnittelua ja sen energiavarmuuteen liittyvää ulottuvuutta Euroopassa. Ehdotuksessa kaasunsaannin turvaamista koskevaksi asetukseksi tehdään ehdotus infrastruktuurinormiksi, ja Euroopan energia-alan elvytysohjelmasta osoitetaan rahoitustukea energiainfrastruktuurihankkeisiin, muun muassa noin 1,44 miljardia euroa kaasuverkkojen yhteenliitäntöihin, nesteytetyn maakaasun vastaanottoterminaaleihin, varastoihin ja käänteisvirtoihin. Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevaa ohjelmaa tarkastellaan vuoden 2010 aikana uudelleen sen varmistamiseksi, että ohjelmassa painotetaan asianmukaisesti EU:n energiainfrastruktuurin kykyä vastata sisämarkkinoiden tarpeisiin ja parantaa toimitusvarmuutta.

Keski- ja Itä-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset yhteenliitännät määriteltiin toisessa strategisessa energiakatsauksessa energiavarmuutta koskevaksi painopistealaksi. Tätä toimintaa kehitetään myös energiayhteisön perustamissopimuksen yhteydessä. Pohjois-eteläsuuntaiset yhteenliitännät ovat näkyvästi esillä myös Itämeren alueen energiayhteyksiä käsittelevässä suunnitelmassa, josta asianomaiset jäsenvaltiot ovat päässeet yksimielisyyteen ja jota nyt jatketaan.

Kun otetaan huomioon EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohta ja 3 kohdan e alakohta , sekä Euroopan parlamentin päätöslauselman 2005/2165(INI) 37 kohta ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen antama tuomio C-88/03, aikooko komissio lopullisesti hylätä joustamattoman näkemyksen alueellisista ja paikallisista verohuojennuksista valtioiden myöntämiä tukia koskevan yhteisön kiellon vastaisena, varsinkin alueellisen valikoivuuden määrittämisen suhteen, ja oikeuttaa tietyn taloudellisen toiminnan tai tiettyjen talousalueiden kehityksen edistämiseen suunnatut veroetuudet?

Onko komissio sitä mieltä, että tulkinnan muutos voitaisiin siirtää osaksi asetusta (EY) N:o 1083/2006 sisällyttämällä siihen säännös, jonka mukaa verohelpotukset ovat yhteensopivia markkinoiden tasapainoa koskevien sääntöjen kanssa?

(EN) Komissio muistuttaa arvoisalle parlamentin jäsenelle, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 3 kohdan (aiempi EY-sopimuksen 87 artikla) mukaan komissio voi pitää sisämarkkinoille soveltuvana "tukea taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma" sekä "tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla".

Tässä yhteydessä komissio on jo hyväksynyt alueellisia valtiontukia vuosille 2007–2013 koskevien suuntaviivojen mukaisen aluetukikartan, jossa ilmoitetaan, mitkä alueet ovat aluetukikelpoisia SEUT:n 107 artiklan 3 kohdan nojalla⁽¹⁾.

Tarkasteltaessa kysymystä, aikooko komissio "lopullisesti hylätä joustamattoman näkemyksen alueellisista ja paikallisista verohuojennuksista valtioiden myöntämiä tukia koskevan yhteisön kiellon vastaisena, varsinkin alueellisen valikoivuuden määrittämisen suhteen", komissio haluaa muistuttaa, että Azoreja⁽²⁾ ja Baskimaata⁽³⁾ koskevissa asioissa noudatetun viimeaikaisen oikeuskäytännön mukaan aluetta pidetään valtiontukisäännöissä tarkoitetulla tavalla "autonomisena" silloin, kun institutionaalista, menettelyllistä ja taloudellista autonomiaa koskevat kolme edellytystä täyttyvät. Lisäksi ne alueet, jotka ovat autonomisia edellä mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla, voivat tuomioiden mukaan toteuttaa yleisiä verotuksellisia toimenpiteitä rikkomatta siten valtiontukisääntöjä. Nähtäväksi jää, ovatko jotkin alueet mahdollisesti institutionaalisesti, menettelyllisesti ja taloudellisesti autonomisia.

Edellä esitetyn perusteella komissio haluaa korostaa, että vain joitakin alueita koskevat erityiset verotussäännöt ovat todennäköisesti SEUT:n 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

Toisaalta komissio katsoo, että arvoisan parlamentin jäsenen mainitsema SEUT:n 107 artiklan 3 kohdan e alakohta ei muodosta erityistä oikeusperustaa aluekehityksen tukemiselle. Sitä vastoin komissio katsoo, että asianmukaisia toimenpiteitä, joissa otetaan huomioon vähemmän kehittyneiden alueiden tarpeet, on jo toteutettu tai voidaan toteuttaa valtiontukea koskevien nykyisten ryhmäpoikkeusasetusten perusteella, tai niistä voidaan ilmoittaa SEUT:n 108 artiklan 1 kohdan (aiempi EY-sopimuksen 88 artikla) perusteella ja ne voidaan arvioida SEUT:n 107 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan perusteella.

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006⁽⁴⁾ 54 artiklan 4 kohdan mukaan "Toimenpideohjelmien osana perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitettuna valtion tukena yrityksille myönnetyn julkisen tuen osalta on noudatettava valtiontukea koskevia enimmäismääriä". Kun siis kyseessä on sellainen verotuksellinen toimenpide, joka todennäköisesti katsotaan valtiontueksi, hallintoviranomainen varmistaa sen soveltuvuuden yhteismarkkinoille SEUT:n 107 artiklan mukaisten valtiontukisääntöjen nojalla. Komissio muistuttaa arvoisalle parlamentin jäsenelle, että asetuksen (EY) N:o 1083/2006⁽⁵⁾ tarkoituksena on pikemminkin antaa rakennerahastoja koskevat yleiset säännökset kuin määritellä valtiontukitoimenpiteiden soveltuvuutta yhteismarkkinoille.

Syrjäiselle 22 000 asukkaan Shetlannin saarelle pääsee vain yhdestä paikasta, eläinlääkäri tarkastaa kaikki saarelle tuodut lampaat ja nautaeläimet, eläimiltä otetaan verikokeet ja niiden tiedot tallennetaan. Shetlanti on näin ollen hyvin valmistautunut jäljittämään eläinten siirtoja nopeasti ja tehokkaasti, ja siten yksittäisten lampaiden siirtojen tallentaminen elektronisen tunnistusjärjestelmän (EID) avulla aiheuttaisi huomattavan rasituksen saaren lampaankasvattajille eikä toisi lisähyötyä tautien torjuntaan Isossa-Britanniassa tai Euroopassa. Elektronisen tunnistusjärjestelmän käyttöönoton myötä Shetlannin jäljellä olevat muutamat lampaankasvattajat, joista monet pitävät laumojaan hyvin syrjäisillä alueilla ja joutuisivat siten maksamaan suurimmat sopeutuskustannukset, joutuisivat lopettamaan toimintansa.

Kun ottaa huomioon nämä riittävät eläinten terveyttä koskevat järjestelyt jäljittämisen ja tautien torjunnan suhteen sekä Shetlannin eristäytyneen maantieteellisen sijainnin, voiko komissio myöntää Shetlannille luvan poiketa EID:tä koskevasta säännöksestä?

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 21/2004⁽¹⁾ otettiin käyttöön lampaiden ja vuohien yksilöllisen jäljitettävyyden periaate useammassa vaiheessa. Komissio on kuitenkin jo ottanut käyttöön joitakin toimenpiteitä komitologiamenettelyllä helpottaakseen entisestään kaikkiin 31. joulukuuta 2009 jälkeen syntyneisiin eläimiin sovellettavien sähköistä tunnistusta koskevien vaatimusten täytäntöönpanoa.

Erityisesti komission elokuussa 2009 toteuttamat toimenpiteet vähentävät tuntuvasti kustannuksia varsinkin niiden eläinten pitäjien osalta, joilla on vähän karjaa. Eläinten tiedot on nyt mahdollista lukea kriittisissä valvontapisteissä (esimerkiksi markkinapaikat, teurastamot tai keräyskeskukset) eläimen lähtötilan sijasta. Erityisen myönteisesti tähän äskettäiseen tarkistukseen suhtauduttiin Yhdistyneen kuningaskunnan lammasalalla.

Nykyiset säännöt eivät kuitenkaan valtuuta komissiota myöntämään poikkeuksia asetuksen perussäännöksistä, kuten niistä, joita arvoisan parlamentin jäsenen kysymys koski.

Oleskelumaan kielen oppiminen vaikuttaa suurelta osin siihen, kuinka nopeasti siirtolaiset sopeutuvat ja jatkossa integroituvat yhteiskuntaan. Kielitaito on välttämätön väline siirtolaisten ammatillisessa ja sosiaalisessa integraatiossa: se vähentää osaltaan syrjäytymistä ja vieraantumista ja saattaa osoittautua hyödylliseksi sekä siirtolaisten että vastaanottajamaiden kannalta.

Onko EU:n jäsenvaltioilla riittävästi siirtolaisia vastaanottavien valtioiden kielten opetusohjelmia? Ja jos on, mitkä niistä ovat EU:n rahoittamia? Millaisia tietoja komissiolla on tällaisten ohjelmien toteuttamisesta Kreikassa?

Onko sillä määrällisiä tietoja tällaisista ohjelmista esimerkiksi ohjelmien tehokkuudesta ja siitä, kuinka moni siirtolainen on hyötynyt niistä?

Katsooko se, että tällaisia pyrkimyksiä olisi tehostettava? Ja jos katsoo, niin millä tavoin?

SEUT:n 165 artiklan mukaan jäsenvaltiot ovat kaikilta osin vastuussa opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmän järjestämisestä sekä niiden sivistyksellisestä ja kielellisestä monimuotoisuudesta. Maahanmuuttajille suunnatut kansalliset ohjelmat kuuluvat kansallisten viranomaisten toimivaltaan, ja näitä ohjelmia koskevia tietoja olisi pyydettävä kansallisilta viranomaisilta⁽¹⁾.

Eurydicen keräämien tietojen mukaan kaikkien jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmissä on järjestetty tukea kielenoppimiseen muille kuin syntyperäisille lapsille.⁽²⁾ Lisäksi Koulutus 2010 -ohjelman⁽³⁾ toteuttamista koskevista vuoden 2009 kansallisista kertomuksista kahdessa kolmasosassa mainitaan erityistoimia maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kielenoppimisen tukemiseksi, ja 12 kansallisessa kertomuksessa mainitaan aikuisten maahanmuuttajien pakollinen kieltenopetus.

Koulutuksen alalla Euroopan unionin tehtävä on myötävaikuttaa korkealaatuisen koulutuksen kehittämiseen rohkaisemalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimintaa. Kieltenopiskelun ja kielellisen monimuotoisuuden edistäminen kuuluu elinikäisen oppimisen toimintaohjelman 2007–2013 yleisiin tavoitteisiin. Vaikka elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan voivat käytännössä vapaasti osallistua kaikki koulutuksessa mukana olevat henkilöt ja elimet, kukin elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan osallistuva maa päättää muiden kuin kyseiseen ohjelmaan osallistuvan maan kansalaisten osallistumisesta ohjelman toimiin ja hankkeisiin. Nykyisin elinikäisen oppimisen toimintaohjelmasta voidaan tukea seuraavia kieltenoppimiseen painottuvia toimia joko tasaveroisena osana hanketta tai sen pääaiheena: koulujen ja alueiden (Comenius-alaohjelma) tai aikuiskoulutusorganisaatioiden (Grundtvig-alaohjelma) väliset kumppanuudet, tulevien opettajien toimiminen avustavina opettajina ja opettajien täydennyskoulutus (Comenius), kielellinen valmistautuminen eurooppalaiseen liikkuvuuteen (Erasmus ja Leonardo), opiskelijoiden harjoittelujaksot (Erasmus), aikuiskoulutuksen kieltenoppimisen työpajat (Grundtvig), monenväliset hankkeet, verkostot ja konferenssit (Comenius, Erasmus, Leonardo, Grundtvig, Kielten avaintoimi).

Komissio tuki aiemmin aikuisille maahanmuuttajille suunnattua vastaanottajamaan kielen opiskelua myös muiden välineiden, kuten Euroopan sosiaalirahaston (ESR), avulla. Koulutus 2010 -ohjelman täytäntöönpanoa koskevassa Kreikan vuosiraportissa 2009 viitataan aikuisten jatkokoulutuslaitoksen (IDEKE) johdolla toteutettuun koulutusohjelmaan nimeltä "Kreikan opetus toisena kielenä työssäkäyville maahanmuuttajille". Laitos järjesti kreikan kielen koulutusta 15 873 henkilölle vuosina 2004–2008. Samoin kasvua ja työllisyyttä koskevan kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanoraportissa 2009 mainitaan hyväksytyissä ammatillisissa koulutuskeskuksissa käynnissä oleva kreikan kielen opetusohjelma 8 400 työttömälle ja kotimaahan palautetulle henkilölle.

Komissio katsoo, että kansallisia toimia vastaanottajamaan kielen opettamiseksi siirtolaisille olisi tehostettava. Uudessa vihreässä kirjassaan "Maahanmuutto ja liikkuvuus – EU:n koulutusjärjestelmien haasteet ja mahdollisuudet"⁽⁴⁾, komissio korostaa kieltenoppimisen merkitystä integroitumisen ja sosiaalisen osallisuuden kannalta. Maahanmuuttajataustaisten lasten koulutuksesta antamissaan päätelmissä⁽⁵⁾ neuvosto kehottaa jäsenvaltioita kehittämään asianmukaisia politiikkoja asuinmaan kielen opettamiseksi ja pohtimaan mahdollisia tapoja, joilla maahanmuuttajataustaiset oppilaat voivat pitää yllä ja kehittää äidinkielen taitojaan.

Syrjinnän torjuminen on yksi EU:n avaintehtävistä. Tiettyjen väestöryhmien syrjiminen voi nimittäin johtaa pakolaisvirtojen syntymisen EU:n sisällä. Gentin kaupunki kamppailee juuri tämän ongelman kanssa. Kolmen viime vuoden aikana Gentiin on virrannut pakolaisia, etenkin romaneja, niin paljon, että heitä on nyt melkein 2,5 prosenttia kaupungin kaikista asukkaista.

Tämä aiheuttaa ongelmia kaupungin ylläpitämälle sosiaaliselle turvaverkolle, kuten komission marraskuussa vastaanottamassa kirjeessä (2009-2174-01) on selvitetty.

Voiko EU tukea EU:n sisäisten pakolaisten vastaanottamista? Mihin muihin toimiin komissio aikoo ryhtyä tämänkaltaisten tilanteiden ratkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi?

(EN) Euroopan unionilla on tärkeä rooli romaniväestöön kohdistuvan syrjinnän torjumisessa lukuisien käytössään olevien säädösten sekä poliittisten välineiden ja rahoitusvälineiden avulla.

Ensinnäkin direktiivissä 2000/43/EY⁽¹⁾ kielletään rotuun ja etniseen alkuperään perustuva syrjintä työn, koulutuksen, sosiaalisen suojelun (mukaan lukien terveydenhuolto) sekä tavaroiden ja palvelujen saatavuuden alalla. Komissio varmistaa direktiivin asianmukaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon jäsenvaltioissa.

Toiseksi komissio tukee jäsenvaltioiden toimien yhteensovittamista sosiaaliseen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden aloilla niin kutsutun "sosiaalialan avoimen koordinointimenetelmän" avulla. Sosiaalialan avoin koordinointimenetelmä perustuu EU:n tason yhteisiin tavoitteisiin ja edistymisen mittaamista koskeviin indikaattoreihin. Komissio ja neuvosto arvioivat edistymistä säännöllisesti ja tiedottavat siitä sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevissa yhteisissä raporteissa. Komission luonnos sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevaksi yhteiseksi raportiksi 2010 hyväksytään lähiaikoina ja jätetään maaliskuussa 2010 puheenjohtajavaltio Espanjan johdolla kokoontuvan ministerineuvoston käsiteltäväksi.

Kolmanneksi EU:n rakennerahastoista, varsinkin Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), myönnetään rahoitustukea romaniväestön syrjäytymisen torjumista koskeviin hankkeisiin. Lisäksi komissio esitteli heinäkuussa 2008 Eurooppa-neuvoston pyynnöstä komission yksiköiden työasiakirjan, jossa luotiin yleiskatsaus romanien osallistamista edistäviin yhteisön välineisiin ja politiikkoihin⁽²⁾. Seurantakertomus esitetään toisessa romaniväestöä käsittelevässä huippukokouksessa, joka pidetään Córdobassa 8. huhtikuuta 2010.

Siltä osin kuin on kyse Flanderin alueesta, komissio korostaa, että sekä ESR:sta että EAKR:sta voidaan tukea romaniväestön kotouttamista edistäviä hankkeita. Ohjelmakaudella 2007–2013 ESR:n Flanderia koskevan toimintaohjelman painopisteessä 2 kiinnitetään huomiota muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosiaalisen osallisuuden edistämiseen räätälöityjen tukitoimien avulla. Toimenpiteisiin kuuluvat räätälöity ohjaus ja ammatillinen koulutus, pätevyyksien ja osaamisen validointi, työkokemus ja työpaikalla tapahtuva koulutus. EAKR:n Flanderia koskevan ohjelman painopisteestä 4 voidaan rahoittaa pienimuotoisia kaupunginosa- tai aluetason kaupunkihankkeita Antwerpenissa ja Gentissä.

On syytä panna merkille, että ESR:sta tai EAKR:sta rahoitettavien hankkeiden valinta kuuluu toissijaisuusperiaatteen nojalla jäsenvaltioiden tai toimivaltaisten hallintoviranomaisten toimivaltaan toimintaohjelmissa määrätyin edellytyksin. Näin ollen komissio kehottaa arvoisaa parlamentin jäsentä ottamaan lisätietoja varten yhteyttä Flanderin alueen toimivaltaisiin hallintoviranomaisiin.

Sikäli kuin Belgiaan saapuva romaniväestö on lähtöisin EU:n ulkopuolisista maista ja hakee turvapaikkaa, tai sille myönnetään pakolaissuojeluun tai toissijaiseen suojeluun oikeuttava asema, Belgia voi saada EU:n tukea myös Euroopan pakolaisrahastosta⁽³⁾. Yksi Euroopan pakolaisrahaston keskeisistä tavoitteista on tukea ja edistää jäsenvaltioiden toimia, jotka liittyvät pakolaisten ja siirtymään joutuneiden henkilöiden vastaanottamiseen ja vastaanottamisen seurauksista huolehtimiseen. Rahoitustukea voidaan esimerkiksi myöntää kansallisille hankkeille, joiden tavoitteena on parantaa turvapaikanhakijoiden ja kansainväliseen suojeluun oikeutettujen henkilöiden majoitusinfrastruktuuria ja palveluja.

Bulgariassa on julkisuudessa ilmaistu syvää huolta siitä, että Bulgariaa vaaditaan vastaanottamaan Yhdysvaltojen Guantánamossa sijaitsevan vankileirin vankeja. Yhdysvallat on virallisesti esittänyt asiaa koskevan pyynnön Bulgarian hallitukselle. Huolestuneisuus johtuu siitä, että saatavilla ei ole tietoa mahdollisista Yhdysvaltojen ja EU:n välisistä sopimuksista, jotka koskevat tämän operaation toteuttamisen perusteita ja toteutettavia toimenpiteitä.

Tällainen päätös saattaa mielestämme Bulgarian ja myös muut vankeja vastaanottavat EU:n jäsenvaltiot vaaraan joutua terrori-iskujen kohteeksi.

Mitä konkreettisia sitoumuksia komissio on tehnyt Guantánamon vankileirin vankien vastaanottamisesta ja sijoittamisesta EU:n jäsenvaltioihin leirin sulkemisen jälkeen?

Eikö komissio ole sitä mieltä, että jos se on sitoutunut johonkin, sen pitäisi kertoa tarkasti, mitä tapahtuu ja millä ehdoilla?

(EN) Euroopan unioni (EU) on, komissio mukaan lukien, johdonmukaisesti vaatinut Guantánamo Bayn pidätyskeskuksen sulkemista. Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 4. kesäkuuta 2009 antamissa päätelmissä ja niihin liittyvässä tietojenvaihtomekanismissa sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Amerikan yhdysvaltojen Guantánamo Bayn vankileirin sulkemisesta ja tulevasta terrorismin vastaisesta yhteistyöstä 15. kesäkuuta 2009 antamassa yhteisessä julkilausumassa EU vahvisti puitteet Guantánamon sulkemisen tukemiselle.

Molemmissa asiakirjoissa todetaan selvästi, että entisten pidätettyjen vastaanottamista koskevat päätökset ja heidän oikeudellisen asemansa määritteleminen kuuluvat vastaanottavan EU:n jäsenvaltion tai Schengeniin kuuluvan maan yksinomaiseen toimivaltaan. Komissio ei ole tehnyt sitoumuksia Yhdysvaltojen Guantánamon vankilan vankien vastaanottamisesta tai sijoittamisesta EU:n jäsenvaltioihin vankilan sulkemisen jälkeen.

Yhä suurempi määrä kriisiin joutuneita eurooppalaisia yrityksiä ja tuotantolaitoksia on saanut EU:n tukea rakenneuudistukseen ja henkilöstön koulutukseen. Eräät yritykset ovat kuitenkin vain nostaneet ESR:n tukia, mutta eivät ole noudattaneet antamiaan sitoumuksia. Näin tapahtui myös Videoconin Anagnin tuotantolaitoksessa, joka työllistää tällä hetkellä noin 1400 työntekijää, jotka lomautetaan 21. joulukuuta ja saatetaan irtisanoa vuonna 2010, jos intialaiset omistajat yhä pakoilevat vastuutaan.

Mihin välittömiin toimiin komissio aikoo ryhtyä estääkseen Anagnin tehtaan ja muiden rakenneuudistuksen kohteeksi joutuneiden tehtaiden sulkemisen, sillä rakenneuudistuksilla, joista on ilmoitettu ja joihin on saatu EU:n tukia, ei ole saatu kouriintuntuvia tuloksia laitosten tuotannon elvyttämisessä?

(EN) Komissio on tietoinen jäsenvaltioita koettelevan ennennäkemättömän talouskriisin vaikutuksesta myös Italiassa, jossa Agnanin tehdas sijaitsee.

Komissio on ehdottanut toimenpidekokonaisuutta, jonka tarkoituksena on lieventää kriisin vaikutusta EU:n sosiaaliseen tilanteeseen ja työllisyystilanteeseen. Tässä yhteydessä komissio on Euroopan talouden elvytyssuunnitelman⁽¹⁾ mukaisesti ehdottanut muun muassa Euroopan globalisaatiorahaston⁽²⁾ sääntöjen muuttamista. Lisäksi komissio on ehdottanut Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja koheesiorahastosta annetun asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamista määrättyjen varainhoitoa koskevien säännösten osalta.

Komissio muistuttaa, ettei sillä ole toimivaltaa estää yritysten rakennemuutospäätöksiä tai puuttua niihin, elleivät ne ole yhteisön oikeuden vastaisia. Yhteisön lainsäädäntöön kuuluu useita yhteisön direktiivejä, joissa säädetään työntekijöiden edustajille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista menettelyistä ja joita voidaan soveltaa yritysten lakkauttamisen yhteydessä, erityisesti neuvoston direktiivi 98/59/EY⁽³⁾, direktiivi 2009/38/EY⁽⁴⁾ ja direktiivi 2002/14/EY⁽⁵⁾.

Komissio ei pysty arvoisan parlamentin jäsenen antamien tietojen perusteella arvioimaan, onko tässä asiassa toimittu vastoin yhteisön lainsäädäntöä. Komissio kuitenkin muistuttaa, että toimivaltaisten kansallisten viranomaisten, kuten tuomioistuinten, tehtävä on varmistaa edellä mainittujen direktiivien kansallisten täytäntöönpanosääntöjen asianmukainen ja tehokas soveltaminen kunkin asian erityisolosuhteiden vaatimalla tavalla sekä tätä asiaa koskevien työnantajan velvollisuuksien täyttäminen.

Euroopan sosiaalirahastosta saatujen rahoitusosuuksien osalta komissio aikoo arvioida, täyttyvätkö edellytykset, jotta toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tai alueviranomaisten avulla voidaan toteuttaa toimia myönnettyjen määrien takaisinperimiseksi.

On epäselvää, onko arvoisan parlamentin jäsenen mainitsemassa asiassa noudatettu Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) vaatimuksia. Komissio ei ole saanut tämän asian yhteydessä EGR:lle osoitettua tukihakemusta eikä käynyt tällaisesta hakemuksesta epävirallisia neuvotteluja Italian viranomaisten kanssa.

Vasta hakemuksen saatuaan komissio voi analysoida asiaa ja ehdottaa rahoitusosuutta, jonka budjettivallan käyttäjä hyväksyy. EGR:n tuki on joka tapauksessa kohdennettu ainoastaan työntekijöille, joita asia koskee, eikä se voi missään tapauksessa tuoda etua yritykselle tai vaikuttaa sen päätökseen tehtaan mahdollisesta sulkemisesta.

Voiko komissio kertoa, mihin toimiin se on ryhtynyt vastauksena Euroopan parlamentin 20. marraskuuta 2008 hyväksymään päätöslauselmaesitykseen mehiläishoitoalan tilanteesta (P6_TA(2008)0567)? Voiko komissio kommentoida äskettäin julkaistua EFSAn tutkimusta mehiläisten kuolleisuudesta (3.12.2009)? Onko komissiolla mitään välittömiä suunnitelmia tutkimusraportissa esitettyjen suositusten noudattamiseksi?

(EN) Komissio on hyvin selvillä mehiläishoitoalan ongelmista, joita korostettiin Euroopan parlamentin 20. marraskuuta 2008 antamassa päätöslauselmassa [B6-0579/2008/P6_TA-PROV(2008)0567].

Komissio on jo toteuttanut useita mehiläisten terveyteen liittyviä toimia, ja erityisesti se on

tarkastellut uudelleen asetusta eläinlääkejäämien enimmäismääristä elintarvikkeissa, minkä pitäisi auttaa parantamaan mehiläisille tarkoitettujen eläinlääkkeiden saatavuutta

tehnyt uuden ehdotuksen kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevaksi asetukseksi, jossa muun muassa direktiivissä 91/414/ETY säädettyjä mehiläisten altistumista koskevia hyväksyttävyysperusteita on entisestään tiukennettu. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat jo hyväksyneet kyseisen asetuksen

asettanut niiden jo hyväksyttyjen hyönteismyrkkyjen, joita asia koskee, lupien myöntämisen edellytykseksi jäsenvaltioiden toteuttamat tiukat riskinhallintatoimenpiteet

tukenut useita tutkimushankkeita yhteensä noin 5 miljoonan euron määrärahoilla.

Komissio on myös perustanut sisäisen yhteistyöfoorumin yhteisvaikutusten varmistamiseksi ja voimavarojen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on komission pyynnöstä julkaissut äskettäin tutkimuksen mehiläisten kuolleisuudesta ja sen syistä EU:ssa. EFSA:n tutkimuksen mukaan monet erilaiset tekijät, kuten taudinaiheuttajat, ilmastonmuutos, torjunta-aineiden käyttö ja eläinlääkkeet, vaikuttavat mehiläisyhdyskuntien häviämiseen. Useiden vaikuttavien tekijöiden merkitys on kuitenkin edelleen epäselvä. Maaliskuussa 2010 käynnistyvän BEE DOC -tutkimushankkeen odotetaan tuovan lisätietoa tästä kysymyksestä. EFSA:n tutkimuksessa myös korostetaan, että mehiläisten kuolleisuuden ja mehiläistautien seurantaan tarkoitetut jäsenvaltioiden järjestelmät ovat hyvin erilaisia, mikä vaikeuttaa mehiläisten terveyteen liittyvien ongelmien perinpohjaisempaa selvittämistä.

Näin ollen komissio aikoo lähikuukausina keskustella asiantuntijoiden, sidosryhmien ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa mehiläisiä tutkivan vertailulaboratorion ja mehiläisten terveyden johdonmukaisempaan seurantaan tarkoitetun EU:n laajuisen verkoston perustamisesta.

Komissio aikoo ylläpitää mehiläisten ja muiden pölyttäjien kantoja edistämällä elinympäristöjen yhdistettävyyttä ja sisällyttämällä biologista monimuotoisuutta koskevan politiikan muihin politiikanaloihin. Maaseudun kehittämisohjelmissa on tarjolla useita myös mehiläishoitajille tärkeitä toimenpiteitä kuten neuvontaa, koulutusta, tilojen nykyaikaistamiseen tarkoitettua tukea ja erityyppisiä mehiläisten kannalta hyödyllisiä maatalouden ympäristötoimenpiteitä.

Kuten edellä todettiin, komissio on jo toteuttanut useita toimia ja aikoo tehdä niin jatkossakin ratkaistakseen mehiläisten terveyteen liittyvät ongelmat, sekä ottaa huomioon saatavilla olevat uudet tutkimustiedot.

Olisiko Euroopan komissio valmis selvittämään mahdollisuutta perustaa EU:n laajuinen ohjelma, jolla avustettaisiin terveydenhoitoalan ammattilaisia, jotka kärsivät riippuvuuksista tai stressiperäisistä sairauksista?

(EN) Stressistä ja erilaisista riippuvuuksista, kuten alkoholinkäytöstä, sekä mielenterveysongelmista on ehdottomasti tullut yksi keskeisistä haasteista EU:n työpaikoilla. Stressi voi johtaa mielenterveysongelmiin, kuten uupumukseen ja masennukseen, jotka saattavat heikentää jyrkästi ihmisen työkykyä usein pitkiksi ajoiksi. Stressi on selkäkivun jälkeen toiseksi yleisin työperäinen terveyshaitta EU:ssa.

Joissakin jäsenvaltioissa mielenterveysongelmista on tullut tärkein työkyvyttömyyden ja ennenaikaisen eläkkeelle jäämisen syy. Mielenterveysongelmien aiheuttamat tuotannonmenetykset ovat valtavat. Niiden määrä oli vuonna 2007 arviolta 136 miljardia euroa.

On osoitettu, että stressi, riippuvuudet ja uupumus ovat erittäin yleisiä myös terveydenhoitoalan ammattilaisilla. Käytännössä näyttää siltä, että terveydenhoitoalan ammattilaisilla on suurempi riski kärsiä mielenterveysongelmista kuin muiden alojen ammattilaisilla. Suuret työpaineet, suoriutumisesta annettu niukka palaute ja henkisen tuen puute saattavat vaikuttaa tähän.

Terveydenhoitoala on yksi EU:n suurimmista työllistäjistä. Ikääntyvässä yhteiskunnassa on yhä tärkeämpää, että terveydenhuoltohenkilöstöä, jonka oma terveydentila on hyvä, on saatavilla kestävien periaatteiden mukaisesti.

Tästä syystä komissio on yhtä mieltä siitä, että terveydenhuollon ammattilaisia on tärkeää auttaa selviytymään riippuvuuksista, stressistä ja muista mielenterveysongelmista.

Komissiolla ei kuitenkaan ole toimivaltaa eikä voimavaroja perustaa erityisesti terveydenhoitoalan ammattilaisille suunnattua EU:n laajuista tukiohjelmaa.

Sen sijaan EU:n pitäisi ottaa vastuuta seuraavilla aloilla:

- tietoisuuden lisääminen hyvän työterveyden taloudellisesta kannattavuudesta

- tietoisuuden lisääminen ja tiedon jakaminen terveydenhoitoalan ammattilaisten terveyteen liittyvistä haasteista

- parhaiden käytäntöjen korostaminen ja niiden toteuttamista koskevien oppaiden laatiminen

- terveydenhuoltoalan työmarkkinaosapuolten kannustaminen toteuttamaan puitedirektiivin 89/391/ETY⁽¹⁾ mukainen pakollinen työpaikan riskitekijöiden arviointi ja panemaan täytäntöön työperäistä stressiä sekä häirintää ja väkivaltaa työpaikalla koskevat EU:n työmarkkinaosapuolten puitesopimukset, joista edellinen on vuodelta 2004 ja jälkimmäinen vuodelta 2007.

Tosiasiassa suuri määrä asiaa koskevia toimia on jo toteutettu, tai niitä toteutetaan parhaillaan tai on suunnitteilla. Niihin kuuluvat aikaisemmin mainitut sosiaalipoliittiset aloitteet sekä Bilbaossa toimivan Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston ja Dublinin säätiön toimet.

Vuoden 2010 aikana komissio käsittelee päätelmiä, jotka sisältyvät kertomukseen Euroopan terveydenhuoltohenkilöstöä koskevasta vihreästä kirjasta järjestetystä kuulemisesta. Kertomus julkaistiin komission kansanterveyttä käsittelevillä internetsivuilla joulukuussa 2009. Komissio tarkastelee julkisen kuulemisen tuloksia selvittääkseen, miten EU voi vaikuttaa Euroopan terveydenhuoltohenkilöstöä koskevien haasteiden ratkaisemiseen, ja järjestää vuoden 2011 alussa konferenssin aiheesta "Mielenterveys työpaikoilla" mielenterveyden ja henkisen hyvinvoinnin eurooppalaisen sopimuksen mukaisesti.

Näiden aloitteiden ja toimien avulla EU antaa tärkeitä signaaleja ja merkittävää tukea kaikille työpaikan toimijoille, myös terveydenhoitoalan ammattilaisille ja heidän edustajilleen työmarkkinajärjestöissä.

Milloin komissio aikoo sisällyttää alueet VIII a, b, c, d ja e, IX ja X sillin, makrillin ja piikkimakrillin purkamis- ja punnitsemismenettelyistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1542/2007 soveltamisalaan ja mistä päivämäärästä lähtien muutettua asetusta on tarkoitus soveltaa?

ICESin tieteelliset tutkimukset osoittavat, että espanjalaiset ovat viime vuosina pyytäneet makrillin eteläistä kantaa ainakin kaksi kertaa kiintiönsä verran. Millaisia valvontatoimia ja tutkintamenettelyjä komissio aikoo toteuttaa kyseisen käytännön lopettamiseksi, ja aikooko se soveltaa takaisinmaksujärjestelmää?

(EN) Komissio käsittelee sillin, makrillin ja piikkimakrillin purkamis- ja punnitsemismenettelyistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1542/2007 tarkistamista kiireellisesti heti kun uusi komissio on astunut virkaan.

Lisäksi komissio on tyytyväinen voidessaan ilmoittaa arvoisalle parlamentin jäsenelle, että komissio ja Espanja ovat käsitelleet mahdollista liikakalastusta koskevia väitteitä korkealla tasolla. Komissio on ilmaissut syvän huolestuneisuutensa väitetystä liikakalastuksesta, ja Espanjaa kehotettiin suhtautumaan asian käsittelyyn vakavasti.

Espanja on suhtautunut myönteisesti komission huolenaiheisiin ja lopettanut viime vuonna japaninmakrillin kalastuksen 10. kesäkuuta 2009 alkaen. Kalastuksen lopettaminen on sisällytetty EU:n säännöksiin Espanjan lipun alla purjehtivien alusten makrillin kalastuksen kieltämisestä alueilla VIIIc, IX ja X sekä EY:n vesillä CECAF-alueella 34.1.1 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 624/2009. Espanjan komissiolle ilmoittamien väliaikaisten saalistietojen perusteella takaisinmaksumenettelyä ei ole tarpeen käynnistää.

Komissio vakuuttaa arvoisalle parlamentin jäsenelle, että se pyrkii tekemään asiaa koskevia lisätutkimuksia ja tekee parhaansa torjuakseen japaninmakrillikannan liikakalastusta tulevaisuudessa.

Euroopan keskuspankki julkaisi 18. joulukuuta 2009 euroalueen rahoitusmarkkinoiden vakautta käsittelevän puolivuotiskertomuksen, jossa todetaan, että euroalueen pankit joutuvat vuonna 2010 käyttämään varannoistaan 187 miljardia euroa, ja esitetään, että Keski- ja Itä-Euroopan huonosta taloudellisesta tilanteesta johtuvat tappiot ovat toinen pääasiallisista syistä tilanteeseen. Wall Street Journalin pääkirjoituksessa, jossa käsitellään EKP:n kertomusta, mainitaan tässä yhteydessä Unicreditin nimi.

Eikö komissio katso, että Unicredit-ryhmä kauppatavallaan ja kirjanpitomenettelyillään osallistuu todellisten rahoitustappioiden peittelyyn, mikä voi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä heikentää EU:n rahoitusjärjestelmän vakautta? Bank Pekao SA -pankki on pyrkinyt keinotekoisesti ylläpitämään Unicredit Ukrainan tulosta ja maksukykyä ostamalla sen luottotappioita ja syöttämällä sille jatkuvasti lisää varoja, mikä herättää huolen Puolan rahoitusmarkkinoiden vakaudesta, sillä tähän mennessä Pekao SA ei ole täyttänyt unionin oikeudessa asetettuja varantovelvoitteita (IFRS-standardeja) Ukrainan investointiensa osalta.

Onko tytäryhtiö Pekao SA:n varojen jatkuva pumppaus emoyhtiö Unicreditiin EU:n oikeuden mukaan hyväksyttävää? Eikö ole EU:n kilpailulainsäädännön vastaista, että niin kutsutussa Chopin-hankkeessa (Puola, Romania, Bulgaria) tytäryhtiöitä pakotettiin hyväksymään epäedullisia sopimuksia Unicreditin suojeluksessa olevan Pirelli Real Estate SpA:n kanssa, vaikka asiassa vallitsi selvä eturistiriita, koska Unicreditin pääjohtaja Alessandro Profumo istui sopimusten allekirjoittamisen aikaan Pirelli-ryhmän hallintoneuvostossa?

(EN) Yksi Euroopan unionin tärkeimmistä tavoitteista on luoda EU:n rahoitusalalle yhteiset oikeudelliset puitteet, joiden tavoitteena on varmistaa uskottava toiminnan vakauden valvonta, avoimuus ja markkinaosapuolten järkevä hallinnointi. Yhteinen oikeudellinen rakenne on välttämätön rahoitusvakauden ja EU:n rahoitusalan oikeudenmukaisen kilpailun kannalta.

Niinpä EU on antanut useita säädöksiä, kuten "Pääomavaatimuksia koskevan direktiivin"http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32006L0048:FI:NOT"⁽¹⁾, jossa vahvistetaan luottolaitosten liiketoiminnan [aloittamista ja sen harjoittamista] sekä luottolaitosten vakavaraisuuden valvontaa koskevat säännöt, kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Accounting Standards, IAS) koskevan asetuksen 1606/2002/EY⁽²⁾, jossa velvoitetaan pörssiyhtiöt soveltamaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards, IFRS) konsolidoituihin tilinpäätöksiinsä ja direktiivin 2006/43/EY⁽³⁾, jossa edellytetään valtuutettujen ulkopuolisten tilintarkastajien tarkastavan tilinpäätökset.

Rahoituskriisin jälkiseurausten takia komissio on merkittävästi lisännyt toimiaan rahoitusvakauden parantamiseksi myös liittymällä jäseneksi rahoitusmarkkinoiden vakautta seuraavaan elimeen (Financial Stability Board) ja erityisesti monilla uusilla merkittävillä ehdotuksilla, jotka koskevat esimerkiksi luottoluokituslaitoksia, arvopaperistamista, rajatylittävien pankkiryhmittymien valvontaa ja De Larosièren raporttiin perustuvaa EU:n valvontarakenteiden yleistä tarkastusta. Monet komission ehdotuksista on jo hyväksytty yhdessä käsittelyssä parlamentin ja neuvoston tiiviin ja rakentavan yhteistyön ansiosta.

Komissio työskentelee myös muiden aloitteiden parissa, jotka parantavat pankkialan kykyä kestää talouden häiriöitä. Komissio aikoo esimerkiksi lähiaikoina järjestää kuulemisen lakisääteisen pääoman laatuvaatimusten tiukentamisesta, uusista maksuvalmiusvaatimuksista sekä suhdannevaihteluja tasaavista pankkien puskurirahastoista.

Vaikka komissio seuraakin tiiviisti EU:n säädösten asianmukaista ja oikea-aikaista täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, kyseisten säädösten täytäntöönpanon ja yksittäisten rahoituslaitosten markkinakäyttäytymisen valvonta kuuluvat yksinomaan kansallisten viranomaisten vastuulle.

Siltä osin kuin on kyse UniCredit-ryhmän liiketoimintakäytäntöjen mahdollisesta vaikutuksesta Puolan rahoitusmarkkinoiden vakauteen ja ottamatta kantaa tähän nimenomaiseen tapaukseen komissio korostaa seuraavaa:

vaikka Bank Pekao SA -pankki on osa UniCredit-ryhmää (sen tytäryhtiö), sitä valvoo Puolan rahoitusalan valvontaviranomainen (KNF). Lisäksi Pekao SA:n on Puolassa toimiluvan saaneena pankkina täytettävä vakavaraisuutta koskevat EU:n vähimmäisvaatimukset itsenäisesti

siltä osin kuin on kyse pankkialan vakaudesta, Puola on perustanut rahoitusvakautta käsittelevän erityiskomitean, johon kuuluvat valtiovarainministeri, Puolan keskuspankin pääjohtaja ja Puolan rahoitusvalvontaviraston puheenjohtaja

UniCredit-ryhmä kuuluu Italian viranomaisten (Banca d'Italia ja Consob) valvontaan

italialaisena pankkina UniCreditin edellytetään kaikkien pörssinoteerattujen eurooppalaisten pankkien tavoin noudattavan konsolidoitujen tilinpäätöstensä laatimisessa Euroopan unionin asetuksen 1606/2002/EY nojalla hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS), jotka turvaavat toiminnan erittäin suuren avoimuuden.

Yhtiöoikeuden näkökulmasta on merkille pantavaa, että EU:n oikeudessa ei ole sääntöä, joka kieltäisi tytäryhtiön ja sen emoyhtiön väliset varainsiirrot tai asettaisi erityisedellytyksiä tällaiselle siirrolle. Muun muassa luonnos yhdeksänneksi yhtiöoikeusdirektiiviksi⁽⁴⁾, jolla oli tarkoitus säännellä ylikansallisten yritysryhmien suhteita, hylättiin lopulta yhtiöoikeutta koskevan vuoden 2003 toimintasuunnitelman⁽⁵⁾ yhteydessä, koska se ei saanut tukea jäsenvaltioilta eikä liike-elämän toimijoilta, jotka eivät pitäneet tällaista kattavaa kehystä tarpeellisena. Emo- ja tytäryhtiöiden väliset liiketoimet katsotaan kuitenkin lähipiiriliiketoimiksi, ja siksi niitä koskee tiedonantovelvollisuus. Näin ollen kyseiset liiketoimet on julkistettava yritysten tilinpäätöksissä kansainvälisen tilinpäätösstandardin IAS 24 mukaisesti. Siinä edellytetään, että yhteisön on esitettävä lähipiirisuhteen mahdollisten tilinpäätösvaikutusten ymmärtämiseksi tarvittavat tiedot suhteen luonteesta sekä liiketoimista ja avoimista saldoista.

Tiedonantovelvollisuuden lisäksi niin kutsutun toisen yhtiöoikeusdirektiivin⁽⁶⁾ sääntöjä, jotka koskevat varojen jakamista osakkeenomistajille, sovelletaan kaikkiin julkisiin osakeyhtiöihin riippumatta siitä, kuuluvatko ne samaan yritysryhmään. Kyseisen direktiivin 15 artiklassa edellytetään muun muassa, ettei varojen jakaminen saa laskea yhtiön nettovarallisuutta alle merkityn pääoman ja lainmukaisten rahastojen yhteismäärän, ja näin ollen siinä turvataan yhtiön rahoitusvakaus.

Kysymyksessä annettiin myös ymmärtää, että UniCredit "pumppasi varoja" puolalaiselta tytäryhtiöltään. Komissio ei kuitenkaan ole tietoinen nimenomaisesti tähän asiaan liittyvistä ongelmista. Saatavilla olevien tilastotietojen mukaan kansainväliset pankit siirsivät jossain määrin riskejään puolalaisille pankeille vuoden 2008 jälkimmäisellä puoliskolla ja vuoden 2009 alussa, mutta lisäsivät taas sen jälkeen omaa riskinottoaan vuoden 2009 toisella neljänneksellä. Tämä viittaa siihen, että riskien siirtäminen – mahdollisesti myös UniCreditin ja Pekao SA:n välillä – on saattanut olla tilapäistä ja liittyä luottojen vähenemiseen. Komissio jatkaa tämän alan kehityksen seurantaa.

Lopuksi komissio kiinnittää erityistä huomiota huolenilmaukseen, että Unicreditin toiminta olisi mahdollisesti "EU:n kilpailulainsäädännön vastaista". Kysymyksessä esitetyistä tiedoista ilmenee, etteivät EU:n kilpailusäännöt, eivätkä varsinkaan monopolinvastaiset säännöt, ole asianmukaisia välineitä kysymyksessä esiin tuotujen ongelmien ratkaisemiseen ja UniCreditin tai sen johtajien väitettyjen toimintatapojen selvittämiseen. Kyseessä olevat asiat eivät liity kilpailunvastaiseen yhteistyöhön eivätkä yritysten väliseen kilpailunvastaiseen sopimukseen tai määräävän aseman väärinkäyttöön.

Alankomaiden viranomaiset ottavat tammikuun 2010 loppuun mennessä Schipholin lentoasemalla käyttöön MMW-skannereita eli ns. vartaloskannereita erityisesti Yhdysvaltojen lentojen osalta. Skannerit ovat tarpeen, jotta vaarallisia aineita ja nesteitä voidaan havaita.

Onko komissio sitä mieltä, että Alankomaiden viranomaisten päätös on aiheellinen, koska matkustajien turvallisuus menee yksityisyyttä koskevan absoluuttisen oikeuden edelle?

Millä edellytyksin nämä skannerit ovat komission mielestä hyväksyttäviä? Riittääkö se, että skannattuja vartalokuvia ei voida tallentaa tai lähettää?

Mitä lyhyen aikavälin lisätoimia komissio suunnittelee matkustajien turvallisuuden takaamiseksi erityisesti lennoilla Yhdysvaltoihin? Onko komissio valmis esittämään tulevina viikkoina sääntöjä tällaisten skannerien käytöstä?

(EN) EU ei ole antanut sääntöjä matkustajien tarkastamiseen ennen koneeseenpääsyä tarkoitettujen vartaloskannereiden käytöstä. Lain mukaan jäsenvaltioilla on oikeus ottaa vartaloskannerit käyttöön kokeilua varten tai turvatoimenpiteiden tiukentamiseksi⁽¹⁾.

Turvallisuus varmistetaan vain monitasoisen lähestymistavan avulla. Tehokkuutensa takia vartaloskannerit saattaisivat olla osa tätä monitahoista lähestymistapaa sillä edellytyksellä, että yksityisyyttä, tietosuojaa ja terveyttä koskevat vaatimukset täyttyvät. Ilmailun turvallisuus on myös osa laajempaa lähestymistapaa, sillä lentokenttien turvatoimenpiteet ovat vain viimeinen suojakeino.

Komissio pohtii tiiviissä yhteistyössä parlamentin ja neuvoston kanssa tarvetta eurooppalaiselle lähestymistavalle, jolla varmistetaan, että vartaloskannereiden käyttöönotto täyttää yksityisyyden suojaa, tietoturvaa ja terveyttä koskevat vaatimukset.

Vartaloskannereita koskevat toimintavaatimukset on suunniteltava siten, että ne sopivat myös tietosuojan osalta yhteen perusoikeuksia koskevien vaatimusten kanssa sellaisina kuin ne sisältyvät EU:n oikeuteen. Matkustajien yksityisyyden loukkausten on oltava oikeasuhteisia ja perusteltuja, mikä edellyttää tarkkaa arviointia. Toteutettavat toimenpiteet on rajattava määritettyyn uhkatekijään varautumisen kannalta ehdottoman välttämättömään. Edellytyksiin voisivat sisältyä seuraavat seikat: rajatut tallennusmahdollisuudet, jotka sulkevat täysin pois kuvan käytön tai takaisinsaamisen matkustajan läpäistyä tarkastuksen, matalatarkkuuksisempi kuva niistä kehonosista, joissa ei ole havaittu mahdollisia vaarallisia esineitä, tai koko kuvan etätarkastelu, jossa tarkastuksen tekijällä on ainoastaan etukäteisasetusten mukainen automatisoitu yhteys laitteeseen. Vartaloskannereiden käyttöä lentokentillä koskevaan päätökseen saatetaan liittää velvoite käyttää uusinta saatavilla olevaa yksityisyyden suojaa parantavaa tekniikkaa yksityisyyden loukkausten minimoimiseksi. Lisäksi vartaloskannereiden käytöstä on annettava seikkaperäiset tiedot matkustajille. Käytetty tekniikka ei myöskään saa vaarantaa terveyttä. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että edellä mainitun kaltaista tekniikkaa on saatavilla.

Lähiviikkoina ja -kuukausina komissio jatkaa pohdintojaan ja arviointia, jotka koskevat mahdollisia uusia turvallisuustoimenpiteitä ja niiden yhteensopivuutta perusoikeuksia koskevien vaatimusten kanssa, ja arvioi jo käytössä olevien toimenpiteiden ja välineiden tehokkuutta. Vain tämän arvioinnin perusteella komissio saattaa ehdottaa vartaloskannereiden käyttöä koskevia EU:n toimenpiteitä.

Näin ollen ei ole todennäköistä, että komissio ehdottaisi lähiviikkoina vartaloskannereita koskevaa lainsäädäntöä.

Itämeri-strategia oli yksi Ruotsin painopisteistä sen puheenjohtajakaudella.

Miten komissio aikoo jatkaa strategian täytäntöönpanoa kolmen seuraavan puheenjohtajavaltion (Espanja, Belgia ja Unkari) kausilla seuraavien 18 kuukauden ajan?

Mitä toimenpiteitä komissio suunnittelee toteuttavansa lähitulevaisuudessa ja pidemmällä aikavälillä luodakseen vahvan perustan Itämeri-strategian täytäntöönpanoa varten?

Komissio on sitoutunut edistämään EU:n Itämeri-strategian onnistunutta toteutusta tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Vastuu strategian yleisestä poliittisesta johtamisesta säilyy Euroopan unionin neuvostolla – yleisten asioiden neuvostolla. Se edellyttää suositusten antamista jäsenvaltioille ja sidosryhmille annettujen komission kertomusten perusteella. Muissa kokoonpanoissa neuvosto voi käsitellä strategiaan kuuluvia erityiskysymyksiä, ja Eurooppa-neuvosto pidetään säännöllisesti ajan tasalla edistymisestä.

Komissio huolehtii yleisten asioiden neuvoston neuvottelujen valmistelusta ja niihin liittyvistä palveluista strategiaan liittyvien seuranta-, koordinointi ja raportointivelvollisuuksiensa mukaisesti. Sen varmistamiseksi, että komissiolla on hallussaan kaikki strategian edistymistä ja kehittämistä koskevat olennaiset tiedot, on perustettava määrättyjä rakenteita ja menettelyjä, joihin jäsenvaltiot ja muut sidosryhmät osallistuvat.

Erityisesti komissio aikoo kutsua koolle kaikkien jäsenvaltioiden johtavista virkamiehistä koostuvan korkean tason työryhmän neuvottelemaan strategian edistymisestä. Ryhmä voi tarvittaessa kutsua mukaan lisäjäseniä joko tärkeimmistä sidosryhmistä, kuten hallitustenvälisistä järjestöistä tai ministeriöistä. Ryhmä antaa komissiolle neuvoja strategiasta säännöllisin väliajoin laadittavan kertomuksen sisällöstä ja suosituksista, jotka koskevat strategiaan ja sen toimintasuunnitelmaan mahdollisesti tehtäviä välttämättömiä mukautuksia.

Strategian käytännön täytäntöönpanoon liittyvän työn hoitavat 15 painopistealojen koordinaattoria ja 80 lippulaivahankkeen johtajaa. Painopistealojen koordinaattorit tulevat pääasiassa jäsenvaltioiden ministeriöistä, kun taas lippulaivahankkeiden johtajat voivat olla myös alueiden, yliopistojen, kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Heidän tehtävänään on varmistaa strategian käytännön toteutus. Komissio antaa tarvittavaa tukea, jotta nämä keskeiset toimijat pystyvät suorittamaan tehtävänsä.

Lisäksi komissio aikoo jo vuonna 2010 järjestää vuotuisen foorumin strategian näkyvän aseman ja edistymistahdin ylläpitämiseksi. Foorumiin osallistuvat komissio ja muut EU:n toimielimet, jäsenvaltiot, alue- ja paikallisviranomaiset sekä hallitustenväliset ja valtiosta riippumattomat elimet, ja sen on tarkoitus olla yleisölle avoin. Ensimmäisessä foorumissa komissiolla on mahdollisuus tarkistaa, toimivatko perustetut rakenteet tehokkaasti, vai ovatko muutokset tarpeen.

Yhdeksän merimiestä menehtyi traagisesti jouluna tulipalossa, joka syttyi 26 vuoden ikäisellä Kreikan lipun alla purjehtivalla Aegean Wind -aluksella. Tämä tuore niin sanottu merionnettomuus on jatkoa lukuisia kuolonuhreja vaatineille onnettomuuksille, joita on sattunut muun muassa matkustaja- ja autonkuljetusalus "Express Saminalle", Iron Antonis -rahtialukselle sekä Erica- ja Prestige-alukselle. Jäsenvaltiot ja EU mukauttavat meripolitiikkaansa pitäen silmällä laivanvarustajien kilpailukykyä ja voittoa piittaamatta merimiesten oikeutetuista vetoomuksista. Näin ollen erittäin ikääntyneille laivoille, joiden kunnossapitoa on laiminlyöty, annetaan liikennöintilupa, merimiesten työmäärää kasvatetaan, miehistön kokoonpanoa supistetaan ja sille määrätään päivittäisiä 16–18 tunnin uuvuttavia työaikoja, joiden seuraukset ihmishenkien turvaamisen kannalta merellä ovat tuhoisat.

Tietääkö komissio, noudatettiinko Aegean Wind -aluksella turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia, joiden avulla merimiesten menehtyminen olisi voitu estää, oliko alus varustettu välttämättömillä tulipalon torjumisjärjestelmillä sekä paloturvallisuus- ja sammutusjärjestelmillä ja toimivatko ne asianmukaisesti? Onko Euroopan meriturvallisuusvirasto antanut tietoja ja arvioita merimiesten kuolemaan johtaneista syistä?

Kappaletavaralastialus Aegean Windillä syttyi tulipalo 25. joulukuuta 2009 Karibianmerellä, Venezuelan rannikon läheisyydessä. Palossa 24-henkisen miehistön jäsenistä kuoli yhdeksän ja loukkaantui viisi. Komissio pitää kuolonuhreja ja loukkaantumisia valitettavina ja kiittää Venezuelan viranomaisia niiden antamasta avusta erityisesti loukkaantuneille miehistön jäsenille.

Kreikan viranomaisten vastuulla olevan onnettomuustutkinnan ollessa kesken komissio ei voi ottaa kantaa onnettomuuden syihin. Kaikki luokitustoditukset oli annettu vuonna 2007 suoritetussa edellisessä erityiskatsastuksessa, ja ne ovat toukokuussa 2009 annetun hyväksynnän jälkeen voimassa vuoteen 2012 saakka. Niinkin hiljattain kuin kesäkuussa 2009 on myös tarkastettu aluksella olevat lakisääteiset todistuskirjat ja vahvistettu kaikkien SOLAS- (ihmishengen turvallisuus merellä) ja MARPOL- (aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäiseminen) yleissopimusten edellyttämien lakisääteisten todistuskirjojen voimassaolo. Lisäksi alukselle on annettu maaliskuussa 2008 uusi turvallisuusjohtamistodistus, jonka tavanmukainen voimassaoloaika on viisi vuotta. Lisäksi on pantava merkille, että satamavaltiot tarkastivat aluksen säännöllisesti ja ettei sitä ollut pysäytetty kertaakaan ainakaan viimeisten kymmenen vuoden aikana. Rannikkovartioston edellisessä tarkastuksessa, joka tehtiin 14. lokakuuta 2009 Texasissa, Yhdysvalloissa, ei havaittu puutteita.

Nykyisin jäsenvaltioilla on kansainvälisiin säännöksiin perustuva velvollisuus tutkia onnettomuudet, jos niistä voidaan ottaa opiksi. Onnettomuutta, johon arvoisa parlamentin jäsen viittaa, on pidettävä kolmanteen meriturvallisuuspakettiin kuuluvan, meriliikennealan onnettomuuksien tutkinnan perusperiaatteista annetun direktiivin 2009/18/EY⁽¹⁾ 3 artiklassa tarkoitettuna hyvin vakavana onnettomuutena. Direktiivissä säädetään, että jäsenvaltioiden on tällaisten onnettomuuksien sattuessa järjestettävä riippumattoman yksikön suorittama turvallisuustutkinta onnettomuuden syiden selvittämiseksi ja sellaisten toimenpiteiden määrittämiseksi, joilla samankaltaiset tapahtumat on tarkoitus estää tulevaisuudessa. Jäsenvaltion on julkaistava asiaa koskeva raportti vuoden kuluessa. Määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä päättyy 17. kesäkuuta 2011. Vaikka Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) ei osallistu millään tavoin merionnettomuuksien tutkintaan, se kerää jäsenvaltioiden toimittamia ja kaupallisista lähteistä saatavia merionnettomuustietoja. Kun direktiivi 2009/18/EY on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, jäsenvaltioiden on ilmoitettava kaikki merionnettomuudet tai merellä sattuneet vaaratilanteet EMSAn johtaman merionnettomuuksia koskevan eurooppalaisen tietojärjestelmän (European Marine Casualty Information Platform, EMCIP) kautta.

Siltä osin kuin on kyse työajoista aluksilla, komissio haluaa huomauttaa, että merenkulkijoiden työajan järjestämisestä annetussa direktiivissä 1999/63/EY⁽²⁾ säädetään sekä enimmäistyöaika, joka on 14 tuntia 24 tunnin aikana ja 72 tuntia seitsemän päivän aikana, että vähimmäislepoaika, joka on 10 tuntia 24 tunnin aikana ja 77 tuntia seitsemän päivän aikana.

Kaksi päivää sen jälkeen, kun EU oli onnitellut Turkin hallitusta maan "demokratisoitumisen" etenemisestä ja sen tekemistä edistysaskeleista ongelmien ratkaisemisessa kurdiyhteisön kanssa, Turkin perustuslakituomioistuin päätti julistaa laittomaksi Demokraattinen yhteiskunta -puolueen (Democratic Society Party, DTP). Tuomioistuin määräsi myös, että 37:ltä puolueen jäseneltä evätään poliittiset oikeudet viideksi vuodeksi, minkä lisäksi se epäsi puolueen puheenjohtajalta Ahmet Türkiltä ja Aysel Tuğlukilta oikeuden toimia kansanedustajana. Diyarbakirin pormestarin esittämän syytöksen mukaan 81 puolueen jäsentä, joiden joukossa myös yhdeksän demokraattisesti valittua pormestaria, pidätettiin ja vangittiin Turkin viranomaisten koordinoidun operaation seurauksena.

Tuomitseeko komissio tällaiset toimenpiteet, joilla tähdätään poliittisen toiminnan häirintään ja estämiseen ja loukataan karkeasti Turkin kansalaisten demokraattisia oikeuksia?

Komissio on ilmaissut vakavan huolestuneisuutensa viimeaikaisista tapahtumista, kuten Kaakkois-Turkissa tehdyistä terrori-iskuista, Demokraattinen yhteiskunta -puolueen (DTP) lakkauttamisesta ja kyseisen puolueen jäsenten, joihin kuuluu myös pormestareita, pidätyksistä. Komissio katsoo, että edellä mainitut tapahtumat eivät luo oikeita edellytyksiä Turkin hallituksen kesällä 2009 käynnistämän demokraattisen avauksen tehokkaalle täytäntöönpanolle.

Turkin kaakkoisosissa tarvitaan rauhaa, demokratiaa ja vakautta, joilla voidaan saada aikaan taloudellista, sosiaalista ja kulttuuriin liittyvää kehitystä. Demokraattisen avauksen tavoitteena on demokratian normien ja kaikkien Turkin kansalaisten elintason parantaminen. Se on herättänyt toiveita siitä, että vuosikymmeniä jatkuneen väkivallan jälkeen kurdikysymys voidaan ratkaista vuoropuhelun ja Turkin demokraattisten instituutioiden avulla. Tämän aloitteen onnistuminen edellyttää kaikkien poliittisten ja puolueiden ja kaikkien yhteiskuntaryhmien osallistumista ja tukea.

Samanaikaisesti komissio tuomitsee terrorismin erittäin jyrkästi. Komissio kehottaa myös kaikkia asianosaisia osapuolia tekemään samoin ja toteuttamaan toimia Turkin demokraattisissa instituutioissa kaikkien Turkin kansalaisten oikeuksien ja vapauksien lisäämiseksi riippumatta heidän etnisestä, kielellisestä ja uskonnollisesta taustastaan tai kulttuuritaustastaan.

Komissio jatkaa tilanteen tiivistä seurantaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen asiaa koskevien määräysten, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön ja niiden suositusten perusteella, joita Euroopan neuvoston Venetsian komissio on antanut Turkin lainsäädäntöpuitteista ja -käytännöistä poliittisten puolueiden lakkauttamisen osalta. Tältä kannalta katsoen komissio korostaa, että Turkin poliittisia puolueita koskeva lainsäädäntö on yhdenmukaistettava Eurooppalaisten normien kanssa.