14. Hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla – Keskinäinen avunanto veroihin, tulleihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä – Tiettyjen petosalttiiden tavaroiden luovutuksiin ja tiettyjen petosalttiiden palvelujen suorituksiin vapaaehtoisesti ja tilapäisesti sovellettava käännetty verovelvollisuus – Hyvän hallintotavan edistäminen verotusalalla (keskustelu)
Puhemies. – (CS) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu neljästä verotusta käsittelevästä mietinnöstä.
Mietinnöt ovat seuraavat:
– jäsen Alvarezin mietintö hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla (A7-0006/2010),
– jäsen Dumitru Stolojanin mietintö keskinäisestä avunannosta veroihin, tulleihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä (A7-0002/2010),
– jäsen Casan mietintö tiettyjen petosalttiiden tavaroiden luovutuksiin vapaaehtoisesti ja tilapäisesti sovellettavasta käännetystä verovelvollisuudesta (A7-0008/2010),
– jäsen Domenicin mietintö hyvän hallintotavan edistämisestä verotusalalla (A7-0007/2010),
Annan esittelijä Alvarezille neljän minuutin puheenvuoron.
Magdalena Álvarez, esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, Euroopan unioni perustuu solidaarisuussuhteeseen unionin jäsenvaltioiden kesken. Todella hyvä esimerkki tästä solidaarisuudesta on hallinnollinen yhteistyö verotusasioissa, joka on yksi unionin toiminnan avaintekijöistä. Siinä on kyse lojaaliudesta jäsenvaltioiden ja niiden verohallintojen kesken. Sellainen lojaalius muuttuu luottamukseksi, ja siinä kumppanit luottavat toisiinsa ja näkevät itsensä liittolaisina, jotka eivät salli huijareiden löytää turvaa niiden alueilta ja jatkaa petollista toimintaansa niillä.
Veropetokset tahrivat koko talouden, ja niillä on vakavia vaikutuksia kansallisiin talousarvioihin, koska ne vähentävät kulutus- ja investointikapasiteettia. Lisäksi niillä rikotaan verotuksellisen oikeudenmukaisuuden periaatetta ajatellen niitä kansalaisia, jotka todella noudattavat sääntöjä. On epäoikeudenmukaista kilpailua, ja se johtaa markkinoiden puutteelliseen toimintaan. Kaikki nämä seuraamukset ovat erityisen huolestuttavia, koska tuoreimpien arvioiden mukaan veropetokset Euroopan unionissa nousevat jo 200 miljardiin euroon vuodessa. Kyseisen summan suuruuden voi käsittää, jos miettii, että tämä luku on kaksi kertaa niin suuri kuin ne kustannukset, jotka komission ehdottama talouden elvytyssuunnitelma aiheuttaa.
Edessämme on siksi suuri haaste, ja meidän pitäisi reagoida asiassa päättäväisesti. Nyt voimassa oleva direktiivi epäilemättä oli ensimmäinen askel tällä tiellä. Valitettavasti ja huolimatta kaikista direktiiviin kirjatuista hyvistä aikomuksista sen käytännön toteutus ei ole tuottanut toivottuja tuloksia.
Nyt on aika mennä askel eteenpäin ja varustautua uusilla välineillä, niin että verotuksen kysymyksiä käsitellään rinnan markkinoiden yhdentymisen ja vapauttamisen kanssa. Siksi olen tyytyväinen komission jäsenen Lazlo Kovácsin esittämään ehdotukseen ja onnittelen häntä hänen työstään niin koko hänen toimikautensa aikana kuin erityisesti tänään, kun käsillä on tämä ehdotettu uusi direktiivi.
Ehdotus antaa meille yhä enemmän tehokkaita keinoja torjua veropetoksia ja veronkiertoa Euroopassa. Uusi direktiivi on tässä suhteessa sekä laadullinen että määrällinen harppaus eteenpäin. Se on määrällinen askel eteenpäin, koska siinä asetetaan uusia velvoitteita, ja laadullinen askel, koska siinä laajennetaan ja täsmennetään nykyisiä velvoitteita. Soveltamisalaa laajennetaan pyydettäessä tapahtuvasta tietojenvaihdosta automaattiseen vaihtoon.
Kolmas uusi perustekijä on pankkisalaisuuden poistaminen. Mielestäni se on ehdotuksen merkittävin toimi, koska pankkisalaisuuskäytäntö on suurin este, joka verohallinnoilla on vastassaan. OECD on kauan vaatinut pankkisalaisuuden poistamista, ja G20 on nyt ottanut tämän asian käsiteltäväksi. Tämän täytäntöönpano vaatii hyvin tehokasta välinettä, jolla verokeitaiden kestämätön ilmiö EU:n sisällä voidaan lopettaa.
Tähän tavoitteeseen pyritään myös tänään käsiteltävänämme olevassa mietinnössä. Tässä mietinnössä pyrimme nyt lujittamaan komission ehdotusten tuloksia. Ajatuksena on parantaa uuden direktiivin tehokkuutta ja soveltamisalaa.
En aio ryhtyä tyhjentävään kommentointiin vaan aion keskittyä tärkeimpiin muutoksiin. Ensinnäkin soveltamisalaa laajennetaan, ja automaattisen tietojenvaihdon toteuttamista tehostetaan. Pankkisalaisuuden osalta sovellettavuuskriteeriä ehdotetaan yhdenmukaistettavaksi direktiivin muun sisällön kanssa. On myös kompromissitarkistuksia, ja ne koskevat automaattista tietojenvaihtoa, tietosuojaa ja luottamuksellisuutta sekä tietojenvaihtoa kolmansien maiden kanssa.
Lopuksi haluan kiittää kollegoitani valiokunnassa heidän työstään ja yhteistyötahdostaan. Heitä voi onnitella heidän asenteestaan. Olemme saavuttaneet laajan yksimielisyyden. Parlamentin sanoma on selvä. Parlamentti on päättäväisesti sitoutunut torjumaan veropetoksia ja veronkiertoa ja lujittamaan EU:n tärkeitä periaatteita eli lojaaliutta, avoimuutta ja oikeudenmukaista kilpailua.
Theodor Dumitru Stolojan, esittelijä. – (RO) Viimeaikainen rahoitus- ja talouskriisi on perusteellisesti nostanut esiin terveen, kestävän julkisen talouden tärkeyden kaikissa jäsenvaltiossa. Jäsenvaltiot, joiden julkisen talouden valvonta on tarkkaa ja jotka toteuttavat suhdanteita tasoittavaa finanssipolitiikkaa, ovat kyenneet tarjoamaan taloudellisia kannustimia, joilla ne ovat auttaneet talouksiaan selviytymään kriisistä.
Esittelijänä olen tässä mielessä tyytyväinen Euroopan komission aloitteeseen ja luonnokseen neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden keskinäisestä avunannosta veroihin ja tulleihin liittyvien saatavien perinnässä. Tämä direktiivi ei ainoastaan auta tehostamaan saatavien perintää tällä alalla, vaan se myös edistää sisämarkkinoiden toimintaa. Haluaisin mainita teille, että direktiiviluonnos sisältää merkittäviä parannuksia lukuisiin tärkeisiin näkökohtiin saatavien perinnässä. Näitä ovat tietojenvaihto viranomaisten kesken, saatavien perinnän menetelmät ja Euroopan komission edellyttämä palaute, jota se tarvitsee voidakseen valvoa toimintaa, joka on jatkuvasti kasvussa, mitä jäsenvaltioiden välisten tapausten määrä osoittaa.
Tarkistuksia on esitetty. Haluaisin kiittää kaikkia kollegoitani, jotka ovat tehneet näitä tarkistuksia, joilla on voitu vielä täsmentää direktiivin soveltamista.
David Casa, esittelijä. – (MT) Mielestäni tässä mietinnössä näkyy selvästi tehokkuus, jolla Euroopan unioni toimielintensä ansiosta toimii silloin, kun unioni kohtaa kiireellistä ja erityistä huomiota vaativan ongelman.
Katson, että kun käsittelemme yhteisön sisäisiä ketjupetoksia, on kiinnitettävä huomio toimenpiteisiin, jotka tässä tilapäisessä järjestelmässä on toteutettava – järjestelmässä niiden tahojen pysäyttämiseksi, jotka väärinkäyttävät Euroopassa käytössä olevia arvonlisäverojärjestelmiä. Tämäntyyppiset petokset, kuten olen jo maininnut, tunnetaan yhteisön sisäisinä ketjupetoksina. Vakavimmassa muodossaan ne tunnetaan karusellipetoksina, jotka ovat asiantuntija- ja ammattilaishuijareiden harjoittamaa rikollista toimintaa.
Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että tämäntyyppiset petokset ovat noin 24 prosenttia kaikentyyppisistä arvolisäveroon liittyvistä rikoksista. Siitä on kyse, kun tavaraa myyvä tai palvelua tarjoava henkilö saa alv-maksun yhteisön sisäiseltä ostajalta ja kun tämä maksu kirjaimellisesti katoaa, eli kyseiset huijarit ja rikolliset eivät maksa sitä asianmukaisesti valtionkassaan.
Sitä on siksi kutsuttu karusellipetokseksi, koska kyseinen arvonlisävero katoaa jatkuvasti kaikista niistä maista, joissa tämäntyyppistä kauppaa käydään. Siten komission ehdotus antaa mahdollisuuden poistaa tämän riskin, joka otetaan, kun yhteisön sisäistä kauppaa käydään. Meidän on taattava, ettemme lisää byrokraattista taakkaa ja saata rehellisiä liikemiehiä kärsimään seurauksista. Pidimme myös huolta siitä, että tätä tilapäistä toimenpidettä ei lainkaan sovelleta laajaan joukkoon tuotteita, vaan että sitä sovelletaan vain niihin tuotteisiin, joita voidaan valvoa ja arvioida.
Päästökauppajärjestelmä on syytä mainita, koska sen osalta on tällä komission ehdotuksella tehty muutos. Toteamme, että päästökauppajärjestelmän haavoittuvuuden takia on toteutettu toinen muutos, ja se edellyttää, että kun jäsenvaltio päättää olevansa valmis ottamaan tämän järjestelmän käyttöön, käännetty verovelvollisuus on tehtävä pakolliseksi koskemaan kaikkia kasvihuonekaasupäästöjä koskevia maksuja, koska koordinointi ja välitön toiminta kaikkien jäsenvaltioiden kesken on olennaisen tärkeää.
Tällä hetkellä ja vuoteen 2012 saakka noin 90–95 prosenttia päästöoikeuksista myönnetään suurimmille päästöjen tuottajille. Oikeuksia myöntävät kansalliset hallitukset, ja 5–10 prosenttia niistä huutokaupataan. Vuodesta 2013 eteenpäin suurin osa näistä päästöoikeuksista huutokaupataan, ja siksi, ennen kuin tämä järjestelmä on otettu käyttöön ja se toimii, meidän on varmistettava, että markkinoita suojellaan niiltä, jotka yrittävät käyttää järjestelmää väärin.
Uskon, että ottaen huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnassa vallinneen yksimielisyyden ja myös saavuttamani kompromissit – joihin osallistuivat sosialistit, liberaalit ja kaikki poliittiset ryhmät – että tämä tasoittaa tietä aikaisempaa luotettavampaan järjestelmään. Näin ollen sitten, kun mietintöni on hyväksytty, voimme toden teolla torjua petoksia ja onnistua paremmin arvonlisäverojärjestelmää koskevissa asioissa Euroopan unionissa.
Leonardo Domenici, esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, vaikka verotusalan hyvän hallintotavan teema on aina ollut hyvin tärkeä, siitä on tullut kahden vuoden takaisen suuren talous- ja finanssikriisin seurauksena yhä relevantimpaa ja merkityksellisempää. Siitä on keskusteltu eurooppalaisissa ja kansainvälisissä huippukokouksissa – G20:ssa – ja siitä keskustellaan niissä edelleen erityisesti silloin, kun aiheena on veronkierto ja verokeitaiden torjunta.
Kaikki tämä on tärkeää. Se on merkki sitoutumisesta ja tahdonvoimasta. Meidän ei kuitenkaan pitäisi harhauttaa itseämme ajattelemaan, että pelkkä ilmoitus riittää. Tarvitsemme politiikkaa, joka on tehokasta ja jatkuvaa. Lukuisia ongelmia on vielä hoidettavana. Pöytälaatikkoyrityksen ostaminen tai perustaminen verotuksen välttämiseksi on todella yhä aivan liian helppoa. Tarvitsee vain katsoa hieman Internetistä: siellä on tuhansia verkkosivuja, joilla ilmoitetaan myytävänä olevista yrityksistä, jopa Euroopan unionin maissa. Usein yrityksen perustamiseen riittää, että lähettää sähköpostiviestin ja liittää siihen skannatun valokopion passista. Meidän on saatava loppumaan käytäntö, jossa verotuksen välttämiseksi luodaan fiktiivisiä oikeudellisia yhteisöjä.
Mietintö, jota esittelen, perustuu Euroopan komission 28. huhtikuuta 2009 antamaan tiedonantoon hyvän hallintotavan edistämisestä verotusalalla. Mietinnössä pyritään esittämään määrätietoisia ehdotuksia, ja Euroopan komissiolta ja neuvostolta vaaditaan vahvaa sitoutumista, jotta nämä ehdotukset voidaan panna täytäntöön. Verokeitaiden, veronkierron ja laittoman pääomapaon torjunnan on oltava Euroopan unionin ensisijaisia tavoitteita.
Näin ollen oleellista on hyvän hallintotavan periaate, joka perustuu avoimuuteen, tiedonvaihtoon, rajatylittävään yhteistyöhön ja oikeudenmukaiseen verokilpailuun. Ydinajatus on, että meidän on Euroopan unionissa lisättävä verotusalan yhteistyötä ja yhteistoimintaa.
Yleinen tavoite, joka meidän tulee itsellemme asettaa, on maailmanlaajuinen ja monenvälinen automaattinen tiedonvaihto. On kuitenkin selvää, että tässä on lähdettävä liikkeelle Euroopan unionista. Kuten jäsen Alvarez jo sanoi, meidän on poistettava pankkisalaisuus täysin Euroopan unionin maista ja kiireesti poistettava väliaikainen poikkeus, joka sallii soveltaa lähdeveroa, joka usein kierretään tai aliarvioidaan tiedonvaihdon asemesta.
En halua käyttää tässä enempää aikaa mietinnön sisältämiin konkreettisiin ehdotuksiin. Haluan kuitenkin korostaa, että tarvitsemme vielä erityisesti seuraavia asioita: on laajennettava vuoden 2003 säästökorkodirektiivin soveltamisalaa, yritettävä torjua arvonlisäveropetokset, luotava EU:n julkinen rekisteri, jossa luetellaan yrityksiä tai tilejä verokeitaisiin perustaneiden henkilöiden ja yritysten nimet, ja annettava uutta pontta verotuksen yhdenmukaistamishankkeille, aloittaen siinä yhteisestä yhtenäistetystä yhtiöveropohjasta.
Lisäksi Euroopan unionin on lähetettävä kansainvälisesti vain yksi viesti, ja sen on toimittava aktiivisesti OECD:n standardien parantamiseksi, jotta pyynnöstä tapahtuvan vaihdon sijasta päästään automaattiseen tiedonvaihtoon.
Arvoisa komission jäsen Kovács, kuunneltuani myös muita mietintöjä uskon, että komissiolta tarvitaan vahvaa sitoutumista ja että nyt komission vaihtuessa näitä prioriteetteja on korostettava myös uudelle komissiolle. Euroopan parlamenttina meillä on oikeus vaatia neuvostoa ja komissiota vastaamaan työstään.
Kiitän kollegoitani ja erityisesti varjoesittelijöitä heidän panoksestaan tähän työhön, jolle parlamentti toivottavasti antaa hyväksyntänsä.
László Kovács, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, hyvät jäsenet, minulla on ilo saada käsitellä verotusta koskevia asioita kanssanne tänään, jolloin olen viimeistä päivää toimessani verotuksesta ja tulliasioista vastaavana komission jäsenenä.
Haluan ilmaista kiitokseni ennen kaikkea Euroopan parlamentille ja erityisesti talous- ja raha-asioiden valiokunnalle tuesta, jota komissio ja minä olemme saaneet viiden viime vuoden aikana, jos emme kaikille, niin useimmille esittämillemme verotusta koskeville ehdotuksille.
Veropolitiikkaa koskevilla kysymyksillä, joista te parhaillaan keskustelette, on tärkeä asema pyrittäessä saavuttamaan komission tavoite puuttua tehokkaammin veropetoksiin ja veronkiertoon, joiden seurauksena EU:ssa menetetään vuositasolla 200–250 miljardia euroa. Tavoitteenamme on myös lisätä avoimuutta ja yhteistyötä.
Haluaisin ilmaista erityiskiitokseni jäsenille Domenici, Alvarez, Stolojan ja Casa näiden verotusta koskevien aloitteiden käsittelemisestä rakentavalla tavalla. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että mietintöjen olennainen sanoma tukee komission aloitteita. Tiedän, että mietinnöissä kannustetaan tehostamaan toimia, jotka koskevat ensinnäkin hyvää hallintotapaa verotusalalla niin Euroopan unionissa kuin muualla, toiseksi hallinnollista yhteistyötä verotuksen alalla, kolmanneksi keskinäistä avunantoa veroihin liittyvin saatavien perinnässä ja neljänneksi alv-petosten, erityisesti karusellipetosten torjuntaa.
Hyvä hallintotapa verotusalalla on asia, jossa komission politiikan tavoitteena on edistää avoimuuden, tietojenvaihdon ja oikeudenmukaisen verokilpailun periaatteita kaikkialla maailmassa. Komissio hyväksyi huhtikuussa 2009 tiedonannon ja siis tukee näitä periaatteita, pyrkimyksenään torjua rajatylittävät veropetokset ja veronkierto sekä EU:n sisällä että muualla ja luoda toimintaedellytykset.
Komissio on tehnyt useita ehdotuksia hyvän hallintotavan edistämiseksi EU:ssa. Näistä ehdotuksista käydään parhaillaan keskustelua, mutta toivon, että ne hyväksytään pian ja että se lujittaa perustelujamme muihin oikeudenkäyttöalueisiin nähden, jotta ne ryhtyisivät samanlaisiin toimiin.
Komission vahva näkemys on, että EU:n ja sen kumppanimaiden ja -alueiden taloussuhteita syvennettäessä olisi aina tehtävä sopimus hyvän hallintotavan periaatteista. Tavoitteena, joka perustuu neuvoston vuonna 2008 antamiin päätelmiin, on lisätä asiaa koskeviin EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtäviin sopimuksiin määräys, jonka perusteella EU:n kumppanit hyväksyisivät verotusalan hyvän hallintotavan periaatteet ja sitoutuisivat niihin.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä kehitysmaihin. Komission yksiköt valmistelevat parhaillaan tiedonantoa, joka omistetaan hyvälle hallintotavalle verotusalalla nimenomaan kehitysyhteistyön yhteydessä. Kyseisessä tiedonannossa käsitellään sitä, mikä merkitys hyvällä hallintotavalla verotusalalla voi olla resurssien käytössä kehitysmaissa erityisesti valmiuksien kehittäjänä.
Olen tyytyväinen tukeenne siinä, että on tarpeen ottaa komissio täysin mukaan työhön OECD:n maailmanlaajuisen foorumin vertaisarviointiin, etenkin yhteistyöstä kieltäytyvien oikeudenkäyttöalueiden kartoittamiseksi, noudattamisen arviointiprosessin kehittämiseksi ja toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi standardien noudattamisen edistämistä varten. Euroopan komission olisi oltava jatkossakin aktiivinen toimija ja varmistettava, että kaikki kumppanit noudattavat sitoumuksiaan.
Mitä tulee verotietojen vaihtoa koskevien sopimusten määrään – joka on kaksitoista –, jota mailta vaaditaan yhteistyötä tekevän oikeudenkäyttöalueen aseman saamiseksi, komissio kannattaa ajatusta tarkastella asiaa uudelleen ja ottaa huomioon laadulliset näkökohdat, kuten ensinnäkin oikeudenkäyttöalueet, joiden kanssa sopimukset on allekirjoitettu. Ilmaistakseni asian täysin selvästi, verokeidas, jolla on kaksitoista sopimusta muiden verokeitaiden kanssa, ei epäilemättä läpäisisi kynnystä. Toinen näkökohta on oikeudenkäyttöalueen valmius jatkaa sopimusten allekirjoittamista senkin jälkeen, kun se on saavuttanut tämän kynnyksen, ja kolmas näkökohta on täytäntöönpanon tehokkuus.
Mitä tulee pyyntöönne tutkia rangaistus- ja kannustinvaihtoehtoja verotusalan hyvän hallintotavan edistämiseksi, totean, että komissio tutkii jo lukuisia kannustimia, joilla edistettäisiin hyvää hallintotapaa EU:n tasolla, esimerkiksi kehitysavun tehostettua käyttöä kannustamaan tiettyjä yhteisön ulkopuolisia maita siirtymään pois epäoikeudenmukaisesta verokilpailusta. Mahdollisia seuraamuksia koskeva työ ei ole yhtä edistynyttä, ja kaikessa EU:n toiminnassa on luonnollisesti otettava huomioon yksittäisten jäsenvaltioiden veropolitiikka.
On kuitenkin kaksi konkreettista alaa, joissa en ole kanssanne täysin samaa mieltä. Yksi koskee julkisia rekistereitä ja verokeitaisiin sijoittaneita koskevien tietojen paljastamista. Mielestäni on oltava tasapaino siinä, mikä on yksityisyyttä ja mikä oikeudenkäyttövallan tarve panna verolainsäädäntöään täytäntöön.
Vaikka pankkisalaisuuden tai kansallista verotuksellista etua koskevien vaatimusten perusteella vaihdolle ei saa olla mitään rajoituksia, veronmaksajien oikeuksien kunnioittamisen ja vaihdettujen tietojen ehdottoman luottamuksellisuuden periaatetta on noudatettava. Näitä rajoja on kunnioitettava, ja siten julkinen rekisteri ei ehkä ole paras ratkaisu.
Toinen ongelma on siirtohinnoittelu. Te ehdotatte siirtymistä liiketoimivoittomenetelmään, jotta helpotettaisiin epäasianmukaisten siirtohintojen ja yleisimmin sovellettujen veronkiertotekniikoiden todentamista. Olen sitä mieltä, että vaikka on totta, että voittojen vertailu teollisuusalakohtaisesti saattaa olla merkki siitä, että jotain on vialla, tuo yksittäinen indikaattori yksin ei ole riittävä ratkaisevasti todentamaan epäasianmukaista siirtohinnoittelua, ja se voisi olla vain yksi tekijä paljon laajemmassa monikansallisen yhtiön tytäryhtiöiden välillä veloitettujen liiketoimien hintojen asianmukaisuutta koskevassa riskinarvioinnissa.
Liiketoimivoittomenetelmä on hyväksyttävä, mutta vain mikäli sillä päädytään samaan tulokseen kuin liiketoimimenetelmillä. Meneminen suoraan liiketoimivoittomenetelmään – mitä tarkistuksessa näkyy ehdotettavan – ei välttämättä antaisi meille "oikeaa" puhtaasti kaupallista vastausta.
Ehdotetulla uudella direktiivillä hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla pyritään parantamaan ja tehostamaan kaikkia tietojenvaihdon mekanismeja ja muita yhteistyön muotoja jäsenvaltioiden välillä, jotta veropetokset ja veronkierto voitaisiin paremmin estää. Erityisesti direktiivissä ehdotetaan hallinnollisen yhteistyön tarkoituksissa pankkisalaisuuden poistamista suhteissa jäsenvaltioiden kesken. Suhtaudun hyvin myönteisesti jäsen Alvarezin mietinnössä tätä ehdotusta kohtaan osoitettuun rakentavaan asenteeseen ja sille annettuun tukeen.
Olen tietoinen siitä, että kaikkein kiistanalaisimpana kohtana valiokuntien keskusteluissa ovat olleet automaattista tietojenvaihtoa koskevat tarkistukset, joilla on pyritty tekemään automaattinen vaihto vain valinnaiseksi ja jäsenvaltioiden tekemään päätökseen perustuvaksi.
Haluan muistuttaa, että tämän ehdotuksen tavoitteena on tehostaa EU:n sisällä kaikentyyppistä tietojenvaihtoa ja muita hallinnollisen yhteistyön muotoja ja erityisesti automaattista vaihtoa, joka on veropetosten ja veronkierron estämisen keskeinen pilari.
OECD:n standardina oleva pyyntöön perustuvan tietojenvaihdon edistäminen on varmaan hyväksyttävä lähestymistapa yhteisön ulkopuolisten maiden suhteen, mutta täysin yhdentyneillä sisämarkkinoilla kuten EU:n sisämarkkinoilla jäsenvaltioiden on oltava kunnianhimoisempia ja mentävä pidemmälle. Niiden on pystyttävä käyttämään parhaita käytettävissään olevia välineitä saavuttaakseen poliittiset tavoitteensa eli torjumaan veropetokset ja veronkierron.
Panen merkille, että hyvää hallintotapaa verotusalalla koskevassa mietintöluonnoksessa korostetaan välttämättömyyttä kehittää automaattinen tietojenvaihto yleiseksi säännöksi, keinoksi tehdä loppu keinotekoisten oikeushenkilöiden käyttämisestä verotuksen välttämiseen. Panen merkille myös sen, että mietinnössä suhtaudutaan myönteisesti tähän ehdotukseen hallinnollista yhteistyötä koskevasta uudesta direktiivistä, koska siinä muun muassa ulotetaan sen soveltamisala koskemaan kaikkia veroja sekä poistetaan pankkisalaisuus. Siksi pyydän, ettette kannata äänestyksessä PPE-ryhmän esittämää uutta tarkistusta, jolla mietinnön kaikki viittaukset automaattiseen tietojenvaihtoon poistetaan.
Niiden tarkistusten osalta, joiden tavoitteena on antaa yksityisten tietojen suojelua koskevat täsmällisemmät säännöt, haluaisin korostaa, että jäsenvaltioiden on joka tapauksessa kunnioitettava tätä asiaa koskevaa voimassa olevaa yhteisön lainsäädäntöä ja että siksi näitä sääntöjä on noudatettava ilman mitään esillä olevan direktiiviluonnoksen lisätarkistusta. Selvyyden vuoksi voisin kuitenkin harkita yleistä johdanto-osan kappaletta, jossa viitattaisiin voimassa oleviin yhteisön sääntöihin.
Arviointijärjestelmää ja -vaatimuksia koskevien tarkistusten osalta totean, että mielestäni ehdotukseen sisältyvien ja puheenjohtajavaltion kompromissitekstissä tuen saaneiden sääntöjen pitäisi antaa riittävä kehys, joka kuvastaisi ehdotettujen tarkistusten henkeä.
Komissio voi periaatteessa hyväksyä tiettyjä tarkistuksia, kuten tarkistuksia, joilla mahdollistetaan se, että komissio voi antaa delegoituja säädöksiä aloilla, joissa on kyse teknisistä parannuksista automaattisen tietojenvaihdon piiriin kuuluviin tulo- ja pääomalajeihin, kun taas kyseiset lajit olisi määriteltävä itse direktiivissä eikä komitologiamenettelyllä. Tämä vastaa myös parhaillaan käytävien neuvoston keskustelujen suuntaviivoja.
Komissio voi myös periaatteessa hyväksyä pankkisalaisuutta koskevat tarkistukset, jotka eivät tekisi eroa veronmaksajien välillä näiden verotuksellisen kotipaikan perusteella. Lisäksi komissio voi hyväksyy periaatteessa myös tarkistukset, jotka koskevat virkamiesten läsnäoloa hallinnollisissa tutkimuksissa ja heidän osallistumistaan niihin.
Komissio puolustaa näiden tarkistusten henkeä neuvoston keskusteluissa muuttamatta virallisesti ehdotustaan, koska nämä säännökset näyttävät jo otetun huomioon kompromissitekstissä.
Palaan nyt komission ehdotukseen keskinäisestä avunannosta verojen perinnässä. Verojen perintää koskevien kansallisten määräysten soveltamisala rajoittuu valtioiden alueisiin, ja huijarit ovat hyödyntäneet tätä ja järjestäneet maksukyvyttömyystilanteita niissä jäsenvaltioissa, joissa niillä on velkoja. Siksi jäsenvaltiot pyytävät yhä useammin toisten jäsenvaltioiden apua verojen perintään, mutta voimassa olevien säännösten vuoksi vain viisi prosenttia veloista on voitu periä.
Komission ehdotuksella pyritään mahdollistamaan tehokkaampi avunantojärjestelmä, jossa on paremmin sovellettavissa olevat säännöt, sekä säätämään joustavammat avun pyytämisen ehdot. Kuten tiedätte, Ecofin-neuvosto pääsi 19. tammikuuta 2010 sopimukseen direktiiviluonnosta koskevasta yleisestä lähestymistavasta. Olen erittäin tyytyväinen jäsen Stolojanin mietinnössä osoitettuun tätä ehdotusta tukevaan asenteeseen.
Komissio voi periaatteessa hyväksyä tarkistuksen, jonka mukaan avunantoa pyytävän jäsenvaltion virkamiehet voivat käyttää tarkastusvaltuuksia yhteistyöpyynnön vastaanottaneessa jäsenvaltiossa, mikäli kyseisten jäsenvaltioiden kesken on siitä sovittu. Tämä näkyy myös neuvoston kompromissitekstistä. Komissio ei voi kuitenkaan hyväksyä muita tarkistuksia, kuten systemaattisen ja automaattisen tietojenvaihdon käyttöönottoa perinnän alalla, koska se voisi johtaa suhteettomaan hallinnolliseen taakkaan, sillä se koskisi myös ongelmattomia perintätilanteita. Komissio kuitenkin tutkii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, mitä mahdollisuuksia on edistää edelleen avunantoa verojen perinnässä ja pyrkii puuttumaan mahdollisiin ongelmiin.
Lopuksi haluan sanoa muutaman sanan komission ehdotuksesta vapaaehtoisesti ja tilapäisesti sovellettavasta käännetystä verovelvollisuudesta. Jotta useiden jäsenvaltioiden ilmoittamiin uusiin ja huolestuttaviin petosmuotoihin voitaisiin reagoida nopeasti, tämän ehdotuksen tavoitteena on antaa asiasta kiinnostuneille jäsenvaltioille mahdollisuus vapaaehtoisen ja tilapäisen järjestelmän nojalla soveltaa niin sanottua käännettyä verovelvollisuutta, jonka nojalla asiakas on se, jonka on tehtävä tili arvonlisäverosta muutamilla petosalttiilla aloilla. Ehdotetun direktiivin nojalla jäsenvaltiot voisivat valita kaikkiaan viidestä luokasta enintään kaksi erityisen petosalttiiden tavaroiden luokkaa, kuten matkapuhelimet, ja yhden palvelujen luokan, kuten kasvihuonekaasujen päästökauppaoikeudet, joissa on havaittu laajalti petostoimintaa viime kesän aikana.
Niiden olisi arvioitava tämän toimenpiteen tehokkuus, samoin kuin sen vaikutus mahdolliseen siirtymiseen toisiin jäsenvaltioihin tai petokseen niissä, toisentyyppisiin toimituksiin ja muihin petosmuotoihin.
Olin iloinen, että neuvosto hyväksyi tämän ehdotuksen niin nopeasti ja pääsi siitä sopimukseen 2. joulukuuta kokoontuneessa Ecofin-neuvostossa. On tietenkin valitettavaa, että sopimukseen päästiin vain ehdotuksen yhdestä osasta – kasvihuonekaasujen päästöoikeuksista – mutta olen tietoinen siitä, että tämä osa oli se, missä tarvittiin reagointia kaikkein kiireimmin.
Komissio osallistuu edelleen mahdollisimman rakentavasti neuvoston neuvotteluihin ehdotuksen muista osista.
Lopuksi haluaisin vielä kerran kiittää Euroopan parlamenttia sen pikaisesta reagoinnista samoin kuin sen antamasta selvästä tuesta. Vaikka kommissio ei nyt voi virallisesti hyväksyä kaikkia ehdotettuja tarkistuksia, ne ovat kannaltamme hyvin hyödyllisiä tulevissa neuvoston keskusteluissa. Nyt ei ole kyse vain kyvystämme reagoida nopeasti mittavaan petosmekanismiin, vaan on kyse myös EU:n päästökauppajärjestelmän uskottavuudesta.
Puhemies. – (EN) Kiitos teille, komission jäsen Kovács. Kuten mainitsitte, olette nyt viimeisen kerran läsnä täällä parlamentissa, joten minäkin haluan kiittää teitä erinomaisesta yhteistyöstä, joka meillä on ollut toimikautenne aikana.
Astrid Lulling, PPE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, asioita ohjaa usein sattuma. Aikana, jolloin keskustelemme yksityisyyden ja yksilöiden suojasta ja jolloin näillä keskusteluilla on uusia jälkivaikutuksia, parlamentin jäsenillä on oivallinen tilaisuus vahvistaa joitakin terveitä periaatteita. Onpa kyse henkilöskannereiden käyttöönotosta lentokentillä tai Swift-sopimuksesta Yhdysvaltain kanssa, sinnikkäät yksilönvapauksien puolustajat eivät tällä viikolla epäröi saada ääntään kuuluviin, vaikka siitä seuraisi huomattavia diplomaattisia jännitteitä.
Mielestäni on kuitenkin ikävää, että heidän ponnistelunsa kansalaisten vapauksien hyväksi on epävakaata ja epäjohdonmukaista. Kun kyseessä on pankkien ja pankkitietojen suojelu, hyvä muuttuukin äkkiä pahaksi. Sitä, mikä muilla aloilla ansaitsee suojelua, onkin uhmattava uuden pakon nimissä. Siitä on kyse yleisesti pakollisessa verotuksellisessa kolonoskopiatutkimuksessa. Kaikkialle ulottuva automaattinen tietojenvaihto, joka muodostaa jäsen Alvarezin ja Domenicin mietintöjen perustan, on joka käänteessä riisuva skanneri; se on Swift-sopimus sen laajassa merkityksessä, eikä siitä ole paluuta. Tämä parlamentti ei kuitenkaan halua antaa ristiriidan pysäyttää sitä. Se voi tehdä päätöksen minkä tahansa ajateltavissa olevien tietojen automaattisen vaihdon puolesta Euroopan veroviranomaisten välillä ja samaan aikaan yksilönvapauksien nimissä hylätä Swift-sopimuksen Yhdysvaltain kanssa.
Voiko tätä ristiriitaa, tätä epäjohdonmukaisuutta ymmärtää tai jopa jotenkin perustella, tehokkuuden nimissä? Ei voi. Kultainen sääntö, teidän kultainen sääntönne, toisin sanoen kaikkien ulkomailla asuvien henkilöiden vero-, pankki- ja taloustietojen automaattinen vaihto johtaa väistämättä hallitsemattomaan tietotulvaan. Säästökorkojen verotuksen ennakkopäätöksen pitäisi kuitenkin olla teille varoituksena. Siltä ei kuitenkaan näytä. Jälleen kerran teidän pitää kulkea väärää tietä ja puolustaa järjestelmää, joka ei toimi. Ei ole ketään niin kuuroa kuin ne, jotka eivät halua kuulla.
Niille ystävilleni, jotka tuntuvat olevan huolissaan ylettömästä byrokratiasta, jonka tämän rakenteen toteuttaminen voi tuoda mukanaan, haluaisin sanoa, että ainoa ratkaisu on vastustaa sen käyttöönottoa ja hämmästyä sitten sen tuhoisista seurauksista.
Arvoisa puhemies, pyydän lopuksi saada sanoa muutaman sanan komission jäsenelle Kovácsille, joka tänä iltana taistelee viimeistä taisteluaan. Toivotan hänelle hyviä eläkepäiviä. Komission jäsenenä olette urallanne valinnut usein väärän taistelun, mutta ystävällinen sielu kun olen, en lopulta lue sitä enempää viaksenne. Toivotan teille, arvoisa komission jäsen, hyviä eläkepäiviä.
Miguel Portas (GUE/NGL). – (PT) Hyvä kollega, tekisin teille vain yhden kysymyksen. Mitä puheenvuorossanne mainitsemallanne automaattisella verotietojen vaihdolla on tekemistä salassapidon loppumisen kanssa, kun ne ovat kaksi selvästi erillistä kysymystä? Suurimmassa osassa Euroopan maita ei ole pankkisalaisuutta. Tietojen levittämiseen veroviranomaisten kesken on käytössä automaattisia mekanismeja, eikä jokaisen näiden maiden varallisuustietoja ole pantu esille Internetiin. Eikö ole mitään tapaa pitää nämä kaksi kysymystä erillään?
Astrid Lulling, PPE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, kollegani ei valitettavasti ole ymmärtänyt asiaa lainkaan, mutta koska puheaikani on lopussa, selitän sen hänelle kahden kesken. Luotan siihen, että hän ymmärtää ennen äänestystä.
Liem Hoang Ngoc, S&D-ryhmän puolesta. – (FR) Näinä kriisiaikoina julkinen talous on ollut kovin kuormitettu, aluksi rahoitusjärjestelmän pelastamiseksi ja sitten sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi.
Tässä yhteydessä puhutaan paljon julkisista vajeista ja hyökätään jäsenvaltioiden rahankäyttöä vastaan, mutta verotulojen laskun sallitaan häipyä taustalle. Unohdetaan, että joka vuosi Euroopan unionissa jää saamatta 200 miljardia euroa verotuloja, ja nämä ovat varoja, jotka olisi voitu käyttää välttämättömiin elvytystoimiin, varoja, jotka olisivat antaneet meille mahdollisuuden kohdata tyynesti ilmiö, jota jotkut kutsuvat lainausmerkeissä demografiseksi aikapommiksi.
Siksi tekstit, joista keskustelemme tänään, ovat niin tärkeitä. Yhteisten välineiden käyttöönotto ja ehdoton avoimuus jäsenvaltioiden kesken velkojen perinnän alalla ovat keskeisiä askeleita, jos aiomme varmistaa, ettei yksikään kansalainen, yksikään yritys, voi paeta verovelvollisuuttaan, ja että jokainen tekee osuutensa yhteisen pyrkimyksen hyväksi.
Meidän on annettava unionin kunkin maan veroviranomaisille resurssit, joiden avulla ne voivat täyttää tehtävänsä. Meidän on myös korostettava, miten ratkaisevan tärkeää on terve finanssipolitiikka.
Tällä hetkellä kaikkien huomio on kiinnittynyt Kreikkaan. Näemme nyt, mihin äärimmäisyyksiin tehokkaan finanssijärjestelmän puuttuminen johtaa. Karamanlisin hallitukselle ei tee vahinkoa vain kriisi, vaan ennen kaikkea sen edeltäjän poliittisen rohkeuden puute, kun hallitus laiminlöi Kreikan verohallinnon uudistamisen ja siten tehokkaan välineen luomisen verojen perimiseksi.
Me toivomme tässä asiassa, että unioni käyttää hyväkseen kaikki sillä olevat resurssit vahvistaakseen solidaarisuutensa Kreikkaa kohtaan. Toivon, että äänestys, jonka toimitamme keskiviikkona, vahvistaa valiokunnan äänestyksen ja johtaa joihinkin rohkaiseviin verojen perintää koskeviin teksteihin.
Sharon Bowles, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen, että keskustelemme näistä mietinnöistä komission jäsenen toimikauden puitteissa, vaikkakin nipin napin. Valiokunta on työskennellyt kovasti tämän varmistamiseksi. Sanoisin, että monissa asioissa – itse asiassa mielestäni useimmissa – meillä on ollut kanssanne, hyvä komission jäsen, molemminpuolisesti tukea antava vuoropuhelu, vaikka tietenkään emme ole olleet yhtä mieltä kaikesta. Olimme yhtä mieltä esimerkiksi yhteisön sisäisten toimitusten arvonlisäverosta, mutta olimme eri mieltä kysymyksessä yhteisvastuusta rajatylittävissä liiketoimissa, ja melko monissa tapauksissa olimme molemmat pettyneitä jäsenvaltioiden hitauteen tai tuen puutteeseen. Yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa koskeva ehdotus on yksi noista asioista.
Mutta näistä pettymyksistä huolimatta olette esittäneet tiukempia, perinteisempiä kontrolleja, jotka perustuvat yhteistyöhön, tietojenvaihtoon ja tietoihin pääsyyn. Siten käytän sekä henkilökohtaisesti että talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtajana hyväkseni tilaisuuden kiittää teitä työstänne ja innostuneisuudestanne toimikautenne aikana. Kuten kollegat ovat sanoneet, näinä julkisen talouden kuormituksen aikoina jäsenvaltioiden tukeminen siinä, että ne pystyvät perimään kaikki maksettavat verot, on entistäkin tärkeämpää. Tämän liikkeellepanevan voiman keinoin neuvoston on saatava aikaan enemmän edistystä tulevaisuudessa. Ne, jotka tahallaan juonittelevat ja kiertävät veroja, vahingoittavat totisesti yhteiskuntaa. Heidän ei pitäisi odottaa lempeyttä, kun heidät saadaan kiinni, ja meillä pitää olla välineet ottaa heidät kiinni.
Siirryn nyt erityisesti hallinnollisen yhteistyön kysymykseen, josta voin sanoa, että uskon, että automaattinen tietojenvaihto on hyödyllistä. Se toimii samaan suuntaan kuin säästökorkodirektiivi, joka toivoakseni pian hyväksytään neuvostossa. Teidän aktivisminne tässä asiassa on jo luonut positiivista kehitystä sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella. Minäkin kannatan direktiiviä keskinäisestä avunannosta saatavien perinnässä, mutta pidän alhaisempaa täytäntöönpanokynnystä asianmukaisempana. Lopuksi pyydän anteeksi teiltä ja kollegoilta, etten ole paikalla keskustelun jälkiosan aikana, mutta täällä parlamentissa on parhaillaan, kuten aina, päällekkäisiä tilaisuuksia.
Philippe Lamberts, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, nyt muutaman viikon ajan on ollut muodikasta olla huolissaan tiettyjen jäsenvaltioiden budjettivajeista. Julkisia menoja tietyissä tapauksissa voidaan tietysti kritisoida – mekään emme jätä sitä tekemättä –, ja voidaan ajatella niitä miljardeja euroja, jotka käytetään tukina fossiilisille polttoaineille, mutta meidän ei pidä unohtaa – kuten sosialistijäsen sanoi – että julkisten vajeiden kasvu on ennen kaikkea finanssi- ja talouskriisin seurausta.
En usko, että hallitukset tarvitsevat moitteettoman varainhoidon oppitunteja niiltä, jotka mieltymyksellään riskioperaatioihin – jotka, uskokaa tai älkää, rahoitettiin velalla – aiheuttivat kriisin.
Näin ollen olemme yhtä mieltä siitä, että julkiset vajeet ovat niiden nykytasolla kestämättömiä, koska ne heikentävät Euroopan mahdollisuutta olla kärkijoukoissa toteutettaessa maailmanlaajuista Green New Deal -strategiaa, jota se todella tarvitsee. Meidän ei siksi pidä tarkastella tätä ongelmaa vain menojen näkökulmasta vaan myös tulojen näkökulmasta, ja tässä hengessä luemme tänään esitettyjä mietintöjä, erityisesti jäsen Alvarezin ja jäsen Domenicin mietintöä.
Tekemällä veroviranomaisten välisestä automaattisesta tietojenvaihdosta normin ne antavat jäsenvaltioille keinon puuttua veropetoksiin vakavasti. Muistuttaisin teitä siitä, että arvion mukaan veropetosten määrä on vuosittain 200–250 miljardia euroa eli kaksi prosenttia BKT:sta. Varmistakaamme siis, että maksettavat verot peritään, ennen kuin edes puhumme Euroopan verotusjärjestelmän rakenneuudistuksesta.
Lisäksi luonnoksessa tuetaan yritysten yhteisen veropohjan käyttöönottoa, joka selventää asioita sekä veronmaksajille että jäsenvaltioille. Sellaisena se on askel eteenpäin, mutta sen pitäisi tasoittaa tietä yhteistyön, ei kilpailun lisäämiseksi. Meidän on aika tehdä loppu vahingollisesta verokilpailusta, tästä tiestä perikatoon, joka kaivaa maan jäsenvaltioiden verotulojen alta. Ja keiden kustannuksella tämä tapahtuu? Veronmaksajien ja pk-yritysten kustannuksella, sillä niillä ei ole suurten monikansallisten yritysten resursseja panna jäsenvaltioita pelaamaan toinen toistaan vastaan.
Siksi mielestämme yhtenäistetty veropohja on perusedellytys yritysten verokantojen asteittaisen yhdenmukaistamisen alullepanolle – tämä vastaa linjaamme alv:n yhteydessä –, ja se alkaa vähimmäiskynnysten asettamisesta.
Lopuksi haluan sanoa, että jäsenvaltioiden verojärjestelmien kestävän perustan luominen vaatii paljon syvempiä muutoksia: on pienennettävä työtulojen verorasitusta ja korvattava tämä vähennys ottamalla käyttöön progressiivinen energiavero – uusiutumattomien energiavarojen vero – ja pääomasiirtojen ja -tuottojen vero. Tämä kuitenkin, kuten isoäitini tapasi sanoa, on sitten jo toinen tarina.
Samalla Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä onnittelee jäsen Alvarezia ja jäsen Domenicia heidän erinomaisesta työstään. Siinä ei ole vain rajoituttu toistamaan Euroopan parlamentin aikaisempia kantoja, vaan niistä on tehty aikaisempaa kunnianhimoisempia ja tarkoituksenmukaisempia.
Päätteeksi minäkin haluan sanoa muutaman läksiäissanan komission jäsenelle Kovácsille. En ollut täällä, kun saavuitte. Kollegani ovat kuitenkin kertoneet minulle, että vaikutelma, jonka olette antanut heille toiminnallanne, on paljon parempi kuin se vaikutelma, jonka olitte antanut nimityksenne aikoihin. Olette siis ollut meille miellyttävä yllätys. Toivotan teille kaikkea hyvää.
Ashley Fox, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää esittelijöitä ja varjoesittelijöitä heidän kovasta työstään näiden mietintöjen laatimiseksi.
Verotus, ja erityisesti kaikenlainen yhdenmukaistaminen, on aina arkaluonteinen kysymys. Meidän on ylläpidettävä tasapaino tehokkaiden sisämarkkinoiden ja jäsenvaltioiden verotusta koskevan toimivallan kesken. Antaisin jäsen Lambertsille sen neuvon, että paras keino minimoida veronkiertoa on pitää verotus yksinkertaisempana ja verot alhaisempina. Verokilpailu on oikein hyvä asia. Se suojaa veronmaksajia ahneilta hallituksilta.
Jäsenvaltioilla on oltava vapaus allekirjoittaa kahdenvälisiä sopimuksia kolmansien maiden kanssa. Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat jakavat mielellään tietoja, koska niillä on jo ennestään yhteistyötä terrorismin torjunnan alalla. Jos nämä tiedot olisi jaettava EU:ssa yleisesti, monet maat kieltäytyisivät allekirjoittamasta vastaavia sopimuksia tulevaisuudessa. Yhteistyö lakkaisi ja kansallinen turvallisuus vaarantuisi.
Kehotan jäsenvaltioita suhtautumaan näihin mietintöihin pragmaattisesti. Meidän on varmistettava, ettemme syyllisty tarpeettomaan yhdenmukaistamiseen, joka vaarantaa kansallisen turvallisuutemme.
Nikolaos Chountis, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, näissä mietinnöissä on epäilemättä pyritty myönteisesti edistämään hallinnollista yhteistyötä koskevien oikeudellisten kehysten luomista Euroopan laajuisesti suoran ja epäsuoran verotuksen alalla, arvonlisäveroa ja valmisteveroa lukuun ottamatta.
Minun on kuitenkin todettava, että mietinnöt, direktiiviehdotukset ja muut asiakirjat käsittelevät veronkiertoa ja veropetosta.
Kaksi veronkierron näkökohtaa on kuitenkin erityisesti erottunut kriisin aikana. Ensimmäinen koskee verokilpailua Euroopan rajojen sisällä. Se ei todellakaan edistä jäsenvaltioiden välistä yhteenkuuluvuutta tai taloudellista ja sosiaalista koheesiota. Meidän on pureuduttava tähän ongelmaan ja ratkaistava se.
Toinen koskee ulkomaisia yrityksiä. Kaikki tiedämme, että nämä yritykset ovat veronkierron ja rahanpesun moottoreita. Esimerkiksi Kreikan hallituksen aikomus periä yksinkertaisesti 10 prosenttia veroa tällaisista liiketoimista on pöyristyttävä.
Näin ollen, kuten lukuisat jäsenvaltiot ovat korostaneet, kun kaikki jäsenvaltiot joutuvat näinä vaikeina talouskriisin aikoina selvittämään rahoitusongelmia ja kun kaiken lisäksi tapa, jolla Euroopan keskuspankki ja vakaussopimus toimivat, on puutteellinen, ja ne vain pahentavat ongelmaa sen sijaan, että ne ratkaisisivat sen, tarvitsemme yhteisiä ratkaisuja yhteisiin ongelmiin, joista yksi on veronkierto.
Meidän on suhtauduttava ankarasti veronkiertoa ja veropetosta kohtaan, jotta hallitukset saavat tuloja nyt, kun tarvitaan pikaisesti tulonjakoon ja kehitykseen tähtääviä toimia.
Godfrey Bloom, EFD-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, verotus on asia, joka ei ole kovin paljon muuttunut viimeisen 3 000 vuoden aikana, vai mitä sanotte? Rikkaat ja vaikutusvaltaiset ihmiset varastavat rahaa tavallisilta ihmisiltä tehdäkseen omasta elämästään entistä mukavamman.
Nykyaikana tapahtunut muutos on se, että nyt verotusta harjoitetaan "veronmaksajan hyväksi". Se siis tarkoittaa, että jollakin tapaa meitä verotetaan "yleisen hyvän vuoksi".
Voidaksemme jatkaa ikuisuuksiin tämän myytin ylläpitoa, keksimme ajoittain pelotteita säikäyttääksemme ihmiset niin, että he alistuvat tilanteeseen. Viimeisin näistä pelotteista oli tietenkin se, että jos emme maksa ympäristöveroja, kiehumme kaikki kuoliaiksi. Tämä muistuttaa keskiaikaisia uskontoja, joissa pelattiin samaa peliä: maksa tai pala helvetissä.
Verojen yhdenmukaistaminen on nykyajan poliittisen luokan kehittelemä ajatus, jolla varmistetaan, ettei yksikään hallitus varasta liian vähän kansalaisiltaan. Niitä voitaisiin kutsua jonkinlaisiksi varkaiden kartelleiksi.
Jos todella haluatte yhdenmukaistaa verotuksen, ehdotukseni on, että komissio ja byrokratia maksavat samat verot kuin äänestäjät ja että ne vastaavat samanlaisesta verorasitteesta kuin me muutkin, ennen kuin äänestäjät valloittavat tämän rakennuksen ja ripustavat meidät kattoparruihin, kuten heillä on kaikki oikeudet tehdä.
Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, meidän on tarkistettava demokraattista prosessia. Nuorena kirjailijana ja toimittajana maksoin joskus 62 prosenttia veroa silkasta vakuuttuneisuudesta, koska olin vakuuttunut ja minulla oli tunne siitä, että meitä hallitsivat hyvät ihmiset. Sen jälkeen, kun minusta tuli Euroopan parlamentin jäsen, olen kuitenkin nähnyt, mitä verotuloille todella tapahtuu. Maksoimme aikanaan miljoonia šillinkejä joka vuosi. Se, mikä minua häiritsee tässä keskustelussa hyvän hallintotavan edistämisestä verotusalalla, on se, että emme itse asiassa tarkastele omaa rahankäyttöämme, vaan puhumme pelkästään pahoista veropetosten tekijöistä.
Kun veroprosenttini oli aikaisemmin 62, veroneuvojani oli Christoph Matznetter, josta tuli myöhemmin Itävallan finanssiministeriön alivaltiosihteeri. Hän sanoi minulle näin: olet kotoisin Vorarlbergista, joten ylitä raja ja mene Liechtensteiniin tai Sveitsiin. En tehnyt niin, mutta muut tekivät. Mikäli näitä asioita lähestyy näiden kokemusten perusteella vakavamielisesti ja järkevästi kuin joku, joka ei ole ollut virkamies, eikä ole aiheuttanut kustannuksia sosiaaliturvajärjestelmällä ja joka ei ole ollut aktiivinen millään julkisella alalla, kuten valtaosa parlamentin jäsenistä, silloin on kysyttävä itseltä, miten ihmeessä pystyn säästämään kovalla työllä ansaitsemani rahat tältä tuhlailulta.
Ehdotan siis seuraavaa: aloitetaan osoittamalla, että järkevä hallinto käyttää rahoja järkevästi, siis meidän kannaltamme. Miksi tarvitsemme vielä 200 uutta työpaikkaa? Miksi meidän on rahoitettava koulun hiihtotunteja tällä viikolla? Mitä varten näin pitää tehdä? Jos todella haluamme torjua veroparatiiseja, periä takaisin verosaatavia ja saada ihmiset vakuuttuneeksi Euroopan unionin toimivuudesta, meidän on aloitettava itsestämme ja näytettävä ihmisille, että edustamamme instituutiot käyttävät veronmaksajien rahoja vastuullisesti. Muuten menetämme edelleen verotuloja ilman, että meillä on minkäänlaisia perusteluja vaatia näitä ihmisiä siitä tilille.
Enikõ Gyõri (PPE). – (HU) Hyvät kuulijat, meillä on 4 prosentin BKT:n lasku, 21 miljoonaa työtöntä EU:n kansalaista, 20 jäsenvaltiota vastaan on aloitettu alijäämää koskevat menettelyt ja valtion velkaantumisen määrä on 80 prosenttia. Kun Euroopan unioni on tällaisessa tilassa, haluan kysyä onko meillä varaa sellaiseen, jossa verojen annetaan valua pois? On sietämätöntä, että samalla, kun uhraamme valtavasti talouden kannustimia ja pidämme työpaikkoja avoinna, EU:n laajuisesti ei ole edistytty sellaisten keinojen löytämisessä, joilla muutetaan esimerkiksi rajat ylittävien verosaatavien perintärajaa häpeällisestä 5 prosentin tasosta. Emme ole myöskään edistyneet siinä, että meidän olisi laajennettava tietojen automaattinen vaihto koskemaan yhtenäisesti kaikkia tuloja ja poistaa siten hallitusten tarve hankkia varastetuista tietovälineistä tietoa kansalaistensa verottamatta jääneistä tuloista, joita on sijoitettu sinne tänne.
Tällä hetkellä veropetosten määrä Euroopan unionissa on kaksi ja puoli kertaa EU:n kokonaisbudjetin määrä. Uskon vahvasti, että jäsenvaltioiden veroviranomaisten on tehtävä yhteistyötä jäljittääkseen veropetokset. Kenenkään ei pitäisi voida piiloutua pankkisalaisuuden taakse, ja meidän pitäisi poistaa näennäiset veroparatiisit Euroopan unionin rajojen sisäpuolella silloinkin, kun tämä vahingoittaa asianosaisia jäsenvaltioita. Euroopan etu kokonaisuutena on oltava etusijalla yksipuolisiin näkökantoihin verrattuna. EU:n rehelliset veroja maksavat kansalaiset eivät odota meiltä sen enempää kuin sääntöjä, jotka koskevat kaikkia, ilman, että kuljetaan takaoven kautta.
Domenicin mietinnössä esitetään, miten nämä takaovet on suljettava. Puheenaiheemme ei ole nyt verojen yhdenmukaistaminen, vaan se, miten palauttaa verot, jotka on kannettu kunkin jäsenvaltion sääntöjen mukaan, ja tämä hoidetaan tarvittaessa muiden avulla. Kaikki muut edessämme olevan veropaketin osatekijät palvelevat samaa tarkoitusta. Olen lisännyt EPP-ryhmän puolesta Domenicin mietintöön lukuisia ehdotuksia, jotka saivat myös muiden poliittisten ryhmien tuen. Ensinnäkin ehdotin sellaisen kannustinjärjestelmän luomista, jolla varmistetaan, että jäsenvaltio, joka auttaa toista jäsenvaltiota sen pyrkimyksissä periä takaisin rajat ylittäviä verosaataviaan, saisi osan takaisinperitystä summasta. Tällä tavoin voisimme vauhdittaa takeltelevaa yhteistyötä veroministeriöiden välillä. Toinen asia on se, että käyttämällä liiketoimivoittojärjestelmää voisimme ryhtyä tehokkaisiin toimiin erityisesti sellaisia monikansallisia yhtiöitä vastaan, jotka manipuloivat siirtomaksuja välttääkseen veroja. Tiedän, että komission jäsen Kovácsilla on epäilyjä tältä osin, mutta olen sitä mieltä, että voisimme tehdä työtä tämän suuntaisesti.
Lopuksi totean, että olen iloinen siitä, että komissio tukee tarvetta kiristää verotietojen vaihtoa koskevia vaatimuksia siten kuin 12 valtioon sovellettavassa OECD:n malliverosopimuksessa on vahvistettu. Katson, että jatkamalla samansuuntaisesti voimme edistyä ja saada aikaan entistä rehellisemmän veropolitiikan.
Olle Ludvigsson (S&D). – (SV) Arvoisa puhemies, keskustelemme tänä iltana lukuisista toimista erilaisten veropetosten ja veronkiertomuotojen torjumiseksi. Nämä asiat ovat erittäin tärkeitä. Olisi erittäin hyvä, jos me EU:ssa kykenisimme vahvistamaan veronkierron torjumiseen tarkoitettuja työvälineitämme ja yhteistyötämme ehdotetulla tavalla.
Talous- ja rahoituskriisi on vauhdittanut tarvetta tehdä omista verotusjärjestelmistämme niin tehokkaita, luotettavia ja oikeudenmukaisia kuin mahdollista. Suhtaudun myönteisesti ehdotukseemme laajentaa käännetyn verovelvollisuuden soveltamista. Tämä on muun muassa keskeinen toimenpide ilmastonmuutostyömme kehittämisessä. Kun päästöoikeuksia aletaan huutokaupata vuonna 2013, meillä on oltava toiminnassa sellainen uskottava kauppajärjestelmä, jonka vitsauksena eivät ole arvonlisäveropetokset ja vastaavat ongelmat. Käännetty verovelvollisuus on todennäköisesti erinomainen tapa ehkäistä tällaisia alv-petoksia. Se takaa sekä järjestelmän uskottavuuden että sen tehokkuuden.
Käänteistä verovelvollisuutta käsittelevän mietinnön parissa tehty työ on ollut hyvin rakentavaa. Olen iloinen huomatessani, että komissio, neuvosto ja asiaa selvittäneet parlamentin jäsenet halusivat päättäväisesti saada aikaan hyvän ratkaisun nopeasti. Mietinnön keskeinen elementti on kokonaisvaltaisen arviointijärjestelmän luominen. Tämä järjestelmä pohjautuu yhtenäisiin perusteisiin. On hyvin tärkeää, että seuraamme huolellisesti, miten hyvin tämä käänteinen verovelvollisuus toimii käytännössä kyseisellä alalla. Nyt ehdotetut toimet veronkierron torjumiseksi ovat merkittävä askel matkan varrella, mutta sitä olisi tarkasteltava pienenä osana laajempaa ja pitkäkestoisempaa prosessia.
Tällä alalla on edelleen paljon työtä. EU:n yhteistyötä olisi lisättävä, ja EU:n olisi otettava ohjat käsiinsä tehokkaiden kansainvälisten sopimusten luomisessa veronkierron torjuntaa varten.
Sylvie Goulard (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, tämä näennäisesti melko tekninen paketti liittyy todellisuudessa eräisiin vahvasti poliittisiin kysymyksiin. Ensinnäkin valtioiden välinen hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla on sisämarkkinoiden kannalta keskeinen kysymys. Mielestäni on tärkeää korostaa tätä, koska ihmisten ja pääomien vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan unionin arvokkaista säännöstöistä, joihin olemme niin kiintyneet. Sen ei kuitenkaan pidä johtaa epäoikeudenmukaiseen verotustilanteeseen, jossa jotkut hyvin asioista perillä olevat ja paljon liikkuvat kansalaiset kiertävät verovelvollisuuksiaan samalla, kun paikallaan olevat kansalaiset joutuvat edelleen niiden kohteeksi.
Sen ei pidä liioin toimia kannustimena valtioiden väliselle kilpailulle, jolla tarkoitan kannustinta petokseen tai veronkiertoon. Tämä selittää kantamme, jolla tuemme yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa sekä tietojen automaattista vaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Olemme jo keskustelleet näistä asioista.
Mikäli jäsen Lulling olisi suonut meille kunnian jäädä tänne kanssamme, olisin voinut sanoa hänelle, että kysymys kansalaisoikeuksista nousee todellakin esiin, kun puhumme arkaluonteisten tietojen vaihdosta. Olisin kuitenkin todennut samalla, että mielestäni sellaisten tietojen välillä, joita voimme vaihtaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä – toisin sanoen sisämarkkinoiden puitteissa ja sisämarkkinoiden edun mukaisesti – sekä muiden maiden, jopa Yhdysvaltojen kaltaisten ystävällismielisten maiden, kanssa vaihtamiemme tietojen välillä on valtava ero.
Toinen kysymys, joka on vahvasti poliittinen, erityisesti kriisin jälkeen, liittyy veroparatiisien mutta myös harmaiden alueiden – tai avokätisten käytäntöjen – torjuntaan. Niitä on valitettavasti edelleen Euroopan unionin alueella tai siihen liittyvillä alueilla. G20-maiden julkilausumien jälkeen kansalaiset odottavat tuloksia ja uskottavaa unionia. Tämä on ollut monien tarkistusten vaikuttimena, ja katson, että parlamentin on annettava tälle asialle uudenlainen merkitys.
Puheenvuoroni päätteeksi haluaisin sanoa jotakin komission jäsen Kovácsille. On melko harvinaista voida sanoa hyvästi jollekulle sinä iltana, kun hänen toimikautensa päättyy. Ennen kaikkea haluan antaa pienen neuvon komission jäsenehdokas Šemetalle, jonka ensitoimiin tällä alalla olemme suhtautuneet hyvin myönteisesti, aivan samoin kuin suhtauduimme Barroson toisen komission ensitoimiin. Se vaikuttaa haluavan päättäväisesti selvittää tätä asiaa, erityisesti osoittamalla Mario Montin tehtäväksi laatia sisämarkkinoita koskeva raportti, joka sisältää kaikki nämä seikat.
Hyvä komission jäsen Kovács, katson kuitenkin, että vaikka jäsenvaltiot voivat olla varsin vastentahtoisia ja vastahakoisia, juuri komission tehtävä on tehdä se, mitä olette kyennyt tekemään, ja käytettävä aloitevaltaansa, kenties kuitenkin paljon nykyistä laajemmin. Jäsenvaltioiden kassat ovat tyhjät. Verotus on eräs tapa täyttää ne, ja mikäli tämä hoidetaan älykkäästi, kannatamme ajatusta.
Eva Joly (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, jäsen Domenicin työn ansiosta mietintö, josta meidän on suoritettava lopullinen äänestys tällä viikolla, on korkealaatuinen asiakirja. Toivon vilpittömästi, että se hyväksytään keskiviikkona täysistunnossamme. Monet sen sisältämistä rahoituksen avoimuutta, veropolitiikkaa sekä veroparatiiseja koskevista parannuksista, joiden tärkeimpiä seurauksia on täällä perustellusti korostettu, ovat yksinkertaisesti sellaisia, joita ei ole ennen nähty.
Ensinnäkin meidän olisi oltava tyytyväisiä siihen, että tekstissä tunnustetaan ne huomattavat rajoitukset, joita veroparatiisien torjuntaan on liittynyt sellaisena kuin sitä on tähän mennessä harjoitettu. Verosopimukset ja OECD:n listat yhteistyöstä kieltäytyvistä oikeudenkäyttöalueista virallisesti käytössä olevien ehtojen toistamiseksi ovat epätyydyttävät, ja ne vieläpä edustavat osaa siitä ongelmasta, joka niillä olisi tarkoitus ratkaista.
Tästä syystä tässä mietinnössä, jonka tavoitteena on mennä kyseistä lähestymistapaa pidemmälle, esitetyt ehdotukset veroparatiiseja koskevan uuden määritelmän laatimiseksi ja uusien välineiden – pakotteet mukaan luettuina – käyttöönottamiseksi ovat tämän torjuntatyön kannalta niin valtavan tärkeitä. Näin on tietenkin tapauksessa, jossa ehdotetaan verotietojen automaattista vaihtoa sekä Euroopan unionin laajuisesti että kansainvälisesti.
Tämä koskee myös maakohtaista kirjanpitoa, jota mietinnössä vaaditaan ja jonka ansiosta on mahdollista arvioida yritysten todellisia toimintoja niissä maissa, joihin ne ovat sijoittautuneet, sekä varmistaa, että ne todellakin maksavat ne verot, jotka niiden kuuluu perustellusti maksaa. Nämä ovat ne kaksi perusvaatimusta, joita monet asiantuntijat ovat pitkään kannattaneet. Voimme vain todeta suhtautuvamme myönteisesti siihen, että Euroopan parlamentti hyväksyy ne, ja mikäli se tekee niin, siitä tulee yksi niistä tahoista, jotka osallistuvat tähän torjuntatyöhön kaikkein eniten.
Hyvät kuulijat, veroparatiiseihin liittyvä ongelma ei ole pelkästään tekninen asia. Se liittyy perusvalintoihin. Haluammeko antaa kehitysmaille keinot hyötyä omista resursseistaan sen sijaan, että ne takavarikoidaan? Haluammeko varmistaa, että kaikki yritykset ja kansalaiset voivat osallistua käytettävissään olevin keinoin yhteiskuntaelämän rahoittamiseen? Äänestämällä jäsen Domenicin mietinnön puolesta saamme myönteisen vastauksen kahteen kysymykseen. Mielestäni voimme olla pelkästään ylpeitä tuosta vastauksesta.
Henkilökohtaisesti haluaisin kiittää komission jäsen Kovácsia seminaarista, jonka järjestimme yhdessä Brysselissä 9. joulukuuta sisällyttääksemme tämän aiheen asialistalle. Kiitos ja hyvää onnea.
Ivo Strejček (ECR). – (CS) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, keskustelemme tänään taloudellisesti ja poliittisesti kiistanalaisista ehdotuspaketista. Näiden ehdotusten on määrä parantaa yhteistyötä verotusalalla merkittävästi. Veropetos on epäilemättä suuri ongelma, joka alentaa valtioiden budjettituloja. Kysymys kuitenkin kuuluu, mitkä ovat veronkierron taustalla olevat syyt ja mitkä ovat veropetokseen turvautuvien motiivit?
Ensinnäkin syynä ovat korkeat verot. Mitä korkeammat verot ovat, sitä enemmän veronmaksajat etsivät keinoja kaihtaa verovelvollisuuksiaan. Meidän olisi pidettävä mielessä tämä hyvin tunnettu talouteen liittyvä totuus etenkin nyt, kun suurin osa poliitikoista olettaa, että julkisen talouden vajeet ratkaistaan entistä korkeimmilla veroilla, toisin sanoen budjetin tulopuolella pikemmin kuin suuremmilla menojen leikkauksilla. Haluaisin esittää vielä yhden huomion. Veroparatiiseja on olemassa juuri tästä syystä, koska ihmiset siirtävät pääomaansa paikkoihin, joissa on alhaisemmat verot. Mikäli halutaan tehdä lopun veroparatiiseista tai rajoittaa niiden olemassaoloa, veroja on alennettava.
Toinen tärkeä syy veronkiertoon on verotusjärjestelmien vaikeaselkoisuus ja monimutkaisuus. Mitä enemmän on vapautuksia, sitä enemmän on petosta. Tilastotiedot ja eri tutkimukset vahvistavat, että esimerkiksi arvonlisäveron perintään liittyvien vaikeuksien syynä ovat ensisijaisesti sekavat selitykset sekä tuhannet laajalti vaihtelevat vapautukset. Valitettavasti komissio eivätkä myöskään Euroopan parlamentin jäsenet ehdota, että jäsenvaltiot ryhtyisivät laatimaan veronalennuksia tai sellaisia peruskorjauksia, jotka voisivat tuoda avoimuutta verotusta koskeviin oikeudenkäyttöalueisiin.
Kiistanalaiset ehdotukset ovat seuraavat: sellaisen periaatteen käyttöönotto, joka velvoittaa veronmaksajia koskevaan tiedonvaihtoon; toinen on se, että veronmaksajia koskevat tiedot on määriteltävä tarkoin ja ne ovat väistämättä hyvin arkaluonteisia; kolmas asia on se, että velvollisuutta jakaa kaikenlaisia veroja koskevia tietoja sovelletaan ensimmäistä kertaa; neljäs on lainsäädännölliseltä kannalta uutuus, eli pankkisalaisuuden rikkominen.
Miguel Portas (GUE/NGL ). – (PT) Arvoisa puhemies, tämä keskustelu on hyvin tärkeä sen vuoksi, mitä hallitukset ja komissio itsekin ovat todenneet meille: tulevina vuosina kriisistä selviämistä koskeva strategia riippuu suunnitelmista tehdä radikaaleja leikkauksia julkisiin investointeihin ja sosiaalimenoihin. Eri mietinnöistä, joista olemme tänään keskustelleet, saadut pysyvät tiedot kertovat meille, että pohjimmiltaan on toinenkin keino mennä eteenpäin, parempi keino mennä eteenpäin. Tämä keino kannustaa kansalaisiamme rehellisyyteen ja tyytyväisyyteen.
Tämä keino mennä eteenpäin on myös keino edistyä kriisin voittamisessa tulojen kannalta, pääosin tulojen kannalta, koska se tekee lopun veroparatiisien aiheuttamasta painajaisesta, ja se tekee lopun suurten yritysten ja pankkijärjestelmän keskuudessa laajalle levinneen veronkierron ja veropetoksen aiheuttamasta painajaisesta.
Juuri tämän vuoksi olen vahvasti samaa mieltä jäsen Domenicin mietinnön sisältämistä näkemyksistä, joiden mukaan pankkisalaisuuden lopettamiseksi ei ole tehty riittävästi työtä. Juuri näin meidän on edettävä, koska on totta, että hitunen oikeudenmukaisuutta taloudenpidossa ei ole koskaan vahingoittanut ketään millään tavoin.
Arturs Krišjānis Kariņš (PPE). – (LV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kysymys ei kuulu kannatammeko veropetoksen torjuntaa vai vastustammeko sitä. Totta kai kannatamme sitä. Kysymys on pikemmin siitä, mitä keinoja haluamme käyttää saavuttaaksemme tämän tavoitteen. Jäsenvaltioiden keskuudessa tilanne on tällä hetkellä se, että jotkut valtiot eivät ole innokkaita vaihtamaan veronmaksajia koskevia tietoja muiden jäsenvaltioiden kanssa, vaikka niitä pyydettäisiin tekemään niin. Keskusteltavana oleva ehdotus koskee sellaisen automaattisen tiedonvaihtojärjestelmän käyttöönottoa, jossa kaikkia ulkomailla asuvia kansalaisia ja ulkomailla toimivia yrityksiä koskevia tietoja jaetaan veroviranomaisten välillä. Katson, että on tärkeää olla lisäämättä byrokratiaa riippumatta siitä, millä tavoin tietoja vaihdetaan. Juuri nyt Euroopan unioni on kriisin keskellä, Espanjan työttömyys lähentelee 20 prosenttia, Latviassa se on yli 20 prosenttia, ja monissa muissa maissa työttömyysprosentti on reilusti yli 10. Valitettavasti tämä suuntaus on nouseva. Sen seurauksena jäsenvaltiot pakotetaan alentamaan julkisia menojaan, mikä on todellisuudessa suoraan vastoin byrokraattisen koneiston koon kasvattamista. Meillä ei ole varaa kasvattaa byrokraattisen koneiston kokoa. Automaattisen tiedonvaihtojärjestelmän käyttöönotto johtaisi kuitenkin väistämättä byrokraattisen koneiston koon kasvuun. Olen sitä mieltä, että Euroopan veronmaksajilla ei ole varaa tukea tätä tällaisena aikana. Mielestäni meidän on keskusteltava myös toisesta ehdotuksesta, eli siitä, että vaikka esitystä ei vietäisi äärimmilleen niin, että kaikkia tietoja vaihdettaisiin automaattisesti, varmistettaisiin ainakin se, että kaikki jäsenvaltiot vaihtavat kaikkia tietoja silloin, kun niitä pyydetään tekemään niin. Yhteenvetona siis totean, että tietojen automaattista vaihtoa harjoitettaisiin pyynnöstä. Kiitos.
Arlene McCarthy (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, kun vuosittain menetetään 200 miljardia euroa, veropetoksen ja veronkierron torjuminen EU:ssa on oltava edelleen painopisteala parlamentille, Euroopan komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille. En voi mitenkään uskoa, että kukaan parlamentissa on sitä mieltä, että oikeus yksityisyyteen on yhtä kuin oikeus kiertää veroja.
Yleisesti ollaan tietenkin sitä mieltä, että hyvän hallintotavan puute veroasioissa kannustaa veropetokseen ja veronkiertoon. Veropetoksella on valtava vaikutus kansallisiin talousarvioihin. Se riistää julkisilta palveluilta, terveydenhoidolta, koulutukselta ja tutkimukselta elintärkeitä varoja. Suuren hyväntekeväisyysjärjestön mukaan erittäin varakkaiden ja maailmanlaajuisten yritysten veronkierrolla on lisäksi vakavia vaikutuksia yli viiden miljoonan lapsen elämään kehitysmaissa.
Kaikkein köyhimpien kehitysmaiden hallituksilta on huijattu vuosittain 92 miljardia euroa verotuloja, ja lisäksi Maailmanpankki arvioi, että vain kolmasosalla siitä – 30 miljardin euron ja 34 miljardin euron välillä – voitaisiin maksaa YK:n vuosituhannen kehitystavoitteet. Tätäkin tyrmistyttävämpää on se, että isobritannialainen hyväntekeväisyysjärjestö Christian Aid väittää, että noin 7 biljoonaa euroa piilotetaan veroparatiiseihin.
Näin ollen näissä mietinnöissä ehdotetut toimet ja suositukset ovat erittäin tärkeitä välineitä, joilla voidaan edistää tasavertaisia toimintaolosuhteita ja torjua vääristymiä ja väärinkäyttöjä, jotka vahvistavat veronkierto- ja petosjärjestelmiä. Ulkomailla säilytettävät varat vastaavat nyt yhtä kolmannesta maailmanlaajuisista varoista..
(Puhemies pyysi puhujaa puhumaan hitaammin tulkkien takia.)
Puolet maailmankaupasta kulkee veroparatiisien kautta, ja tämän vastaisiin toimenpiteisiin on jo ryhdytty. Veroparatiiseja tutkitaan, ja EU:n ja OECD:n ehdotuksia viedään eteenpäin.
Entistä tiiviimpi veroyhteistyö on ainoa tapa päästä eteenpäin. Se ei heikennä kansallista itsemääräämisoikeutta, vaan päinvastoin se vahvistaa ja parantaa kansallisia verotusjärjestelmiä ja pysäyttää ne, jotka yrittävät horjuttaa näiden järjestelmien eheyttä ja toimivuutta.
Mikäli haluamme oppia yhden asian maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä, se on se, että rahoitustoimissa on oltava entistä enemmän avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Tästä syystä tuen ehdotuksia edetä kohti verotietojen automaattista vaihtoa koskevaa yleistä sopimusta ja standardia mietinnön esittelijöiden ehdottamalla tavalla.
Haluan päättää puheenvuoroni toteamalla, että ne, jotka pyrkivät vesittämään nämä ehdotukset piiloutumalla tietojen yksityisyyteen liittyvän pelottelun taakse, eivät ole järkeviä eivätkä liioin kunnianhimoisia yhteisten toimien tukemisessa veronkiertovitsauksen torjumista ja hyvän hallintotavan, hyvän kansalaisuuden ja sosiaalisen vastuun edistämistä varten.
Wolf Klinz (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, arvonlisäveropetos ei ole pelkkä pikkusynti. Se on rikos ja ongelma, joka joko laajenee tai pienenee ajan saatossa. Viimeisten arvioiden mukaan kansalaiset ja näin ollen veronmaksajat menettävät jopa 100 miljardia joka vuosi, jopa vieläkin enemmän.
Aikana, jolloin julkinen velka ja kriisi vain yltyvät, kansalaisilta ei riitä ymmärrystä siihen, että Euroopan unioni ei ole tähän mennessä kyennyt selvittämään tätä ongelmaa menestyksekkäästi. Sen vuoksi suhtaudun myönteisesti tuoreeseen pyrkimykseen ottaa käyttöön käännetty verovelvollisuus, josta äänestämme ylihuomenna. Käännetyllä verovelvollisuudella pyrimme tehokkaasti poistamaan arvonlisäpetokseen liittyvän ongelman tai ainakin pienentämään sitä. Meidän on kuitenkin odotettava ja katsottava, saako tällainen menettely aikaan toivotun arvonlisäveron kasvun ja estääkö se uusia petostapauksia syntymästä vai ei. Meidän kannattaa kuitenkin yrittää. Tämän menettelyn soveltaminen on nykyisellään rajoitettu vuoteen 2014 asti. Seuraamme tiiviisti sen tuloksia, ja laadimme sitten tiukan arvion.
Olisin kuitenkin halunnut tarkistuksen erääseen määrättyyn kohtaan. Kannatan sitä, että yritykset, jotka hoitavat huolellisuusvelvoitteensa alv-tunnisteidensa tarkistuksen yhteydessä, vapautetaan kaikista maksuvelvollisuuksista, vaikka vastaanottaja syyllistyisikin petokseen. Pahoittelen avoimesti sitä, että kyseinen tarkistukseni ei saanut talous- ja raha-asioiden valiokunnan enemmistön kannatusta.
Vicky Ford (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, veropetos on rikos, jolla varastetaan hallitusten lisäksi myös jok'ikiseltä veronmaksajalta, jokaiselta kansalaiselta, joka maksaa veronsa ajallaan. OECD, G20-maat ja parlamentin eri esittelijät ovat tehneet paljon hyvää työtä pyrkimällä torjumaan veropetosta. Haluaisin puhua erityisesti jäsen Domenicin mietinnöstä ja kiittää häntä siitä suuresta avoimuudesta, jota hän on osoittanut tehdessään työtä koko parlamentin kanssa tämän asiakirjan parantamiseksi. Mielessäni on kuitenkin kolme huolenaihetta.
Ensimmäinen on se, että veropetosten torjumista ei pitäisi käyttää verukkeena niille, jotka haluavat avata keskustelun verojen yhdenmukaistamisesta EU:n laajuisesti. Asiakirjassa on käytetty termiä yhtenäistetty yhtiöveropohja, ja olen sitä mieltä, että meidän olisi odotettava, kunnes komissio tulee luoksemme myöhemmin tänä vuonna esitelläkseen vaikutustenarvioinnin, ennen kuin teemme johtopäätöksiä mistään tämän keskustelun eduista ja haitoista.
Toinen seikka liittyy ristiriitaa aiheuttavaan tietojenvaihtoasiaan. On hyvin selvää, että tietyissä oloissa tarvitaan parempaa tiedonvaihtoa, ja toden totta, kuten säästökorkojenkin kohdalla, tietojen automaattisella vaihdolla on hyvät puolensa. Tämä asiakirja käsittelee asiaa paljon laajemmalti, ja siinä vaaditaan tietojen automaattista vaihtoa kaikilla aloilla. Haluaisin meidän pikemmin tarkastelevan kutakin erityistilannetta nähdäksemme, onko tähän tarvetta.
Kolmantena asiana Domenicin mietinnössä ehdotetaan EU:n laajuista veroa tietyille oikeudenkäyttöalueille ja niiltä tapahtuvien rahoituksen liikkeistä. Kuten komission jäsen on korostanut, on olemassa erilaisia pakotteita ja erilaisia kannustimia, joita voitaisiin käyttää hyvien toimintatapojen edistämiseksi tällä alalla. Olen hyvin huolestunut siitä, että esittäisimme vain yhden vahvasti ristiriitaisen ehdotuksen, mikäli käytämme näitä sanoja EU:n laajuisesta verosta.
Diogo Feio (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, käsitellessämme näitä neljää mietintöä, joissa näyttää olevan varsin huomattava tekninen rakenne, keskustelemme painavista poliittisista kysymyksistä. Haluan ensinnäkin tehdä asiat selväksi. Veropetoksen ja veronkierron torjuntaa olisi harjoitettava jatkuvasti. Näin siksi, että meidän on kunnioitettava niitä, jotka maksavat veroja ja noudattavat sääntöjä.
Haluan lisäksi tehdä selväksi, että tämä asia ei ole erityisesti kriisiin liittyvä. Tässä on kyse yleisestä etiikasta. Tästä asiasta on keskusteltava, aivan samoin kuin Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on keskusteltava toisesta asiasta, joka liittyy verojen kilpailukykyyn, ja samalla on pyrittävä tarjoamaan kannustimia talouskasvuun verotoimien avulla.
Lisäksi on tarpeen tarkastella veropetosten ja veronkierron torjumista lainsäädännölliseltä kannalta. Lakien on oltava kiertelemättömiä. Lakien on oltava avoimia, ja myös hallintoelinten on toimittava asianmukaisesti. Juuri tämän vuoksi tiedonvaihtoa ympäröivä kysymys on tärkeä silloin, kun meidän otettava huomioon sellaisten kansainvälisten organisaatioiden tekemät päätökset, jotka ovat todella tutkineet tätä asiaa, kuten ennen kaikkea OECD. Kokemusten vaihto on tässä yhteydessä erityisen tärkeää, jotta teoriassa hyvältä kuulostavat toimet eivät osoittaudu käytännössä haitallisiksi.
Veroparatiiseja koskevasta kysymyksestä haluan erityisesti todeta, että meidän on tuettava G20-maiden kokouksessa tehtyjä päätöksiä ja saavutettuja tuloksia, ja ennen kaikkea meidän on muistettava, että näiden toimien olisi tällä alalla oltava sopivia, oikeasuhtaisia ja tehokkaita.
Elisa Ferreira (S&D). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, esitän nyt eräitä tosiasioita, jotka kannattaa pitää mielessä. OECD:n mukaan vuonna 2008 veroparatiiseihin kätkettiin varoja 5–7 biljoonan euron verran. Euroopan unionissa veronkierto on, kuten tänään jo mainittiin, 2–2,5 prosentin luokkaa EU:n varoista, eli kaksi kertaa EU:n budjetin määrä.
Nykyään ei ole epäilystäkään siitä, että veroparatiisit, uusien rahoitustuotteiden epämääräisyys, hallinnollisen yhteistyön puute, sääntelyn ja valvonnan epäonnistuminen markkinoilla sekä toimijoiden ylimitoitetut tavoitteet ovat kaikki osaltaan edistäneet tätä hirveää kriisiä, jonka keskellä nyt elämme.
Maailmanlaajuisesti edistystä on tapahtunut, ja otamme tästä opiksemme. Saimme nämä opit Kansainvälisen valuuttarahaston, OECD:n, G20-maiden sekä vakausfoorumin aloitteiden kautta. Euroopan unioni on erityisesti komission jäsen Kovácsin, jota haluan onnitella, johdolla ottanut osaa useisiin aloitteisiin. Niihin sisältyvät hallinnollinen yhteistyö, säästökorkodirektiivi, velkojen perintätuki, käytännesäännöt sekä entistä vahvempi Belgian, Itävallan, Luxembourgin, Mansaaren ja jopa naapurimaiden Sveitsin, Monacon ja Liechtensteinin toimesta.
On kuitenkin tärkeää, että nämä yhteiset pyrkimykset eivät johda siihen, mitä jäsen Domenicin maanmies niin hyvin kuvasi Leopardossa: monen asian on muututtava, jos kaiken halutaan pysyvän ennallaan. Tämä on esimerkki siitä, mitä ei pidä tapahtua.
Euroopan kansalaiset kärsivät nyt työttömyydestä, veronkorotusten uhasta ja peruseläkeoikeuksien menettämisestä. Pienet ja keskisuuret yritykset eivät saa luottoa, ja uhrauksia joudutaan tekemään laajalti. Nämä kansalaiset odottavat meidän, heitä edustavien parlamentin jäsenten, oppivan läksymme ja todella takaavan kilpailun, oikeuden, avoimuuden ja rehellisyyden Euroopan unionissa.
Nämä neljä mietintöä, erityisesti jäsen Domenicin ja jäsen Alvarezin mietintö, ovat tämän suuntaiset. Toivon, että nämä mietinnöt saavat laajaa kannatusta parlamentin jäseniltä ja että ne itse asiassa saavat aikaan Euroopan unionissa sen poliittisen tahdon, jota se tarvitsee oppiakseen oikeat asiat ja myös edistääkseen näiden opetusten tunnustamista kansainvälisesti.
Olle Schmidt (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, olemme kaikki tietoisia siitä, että verot ovat kiperä aihe, kuten olemme kuulleet. Jäsenvaltiot pyrkivät aivan perustellusti näkemään verot ensisijaisesti maan sisäisenä asiassa. Rahoituskriisin seurauksena entistä useampi maa on kuitenkin tajunnut, että EU:n laajuista yhteistyötä on tehostettava.
Verokilpailu on hyvä asia. Sääntöjen on kuitenkin oltava oikeudenmukaisia, eikä yksikään jäsenvaltio saa hyötyä siitä, että sen sääntöjä käytetään verojen väistämiseen. Veropetos on laitonta, moraalitonta, ja se vääristää tilannetta yksittäisissä EU:n jäsenvaltioissa.
Voimme arvostella verorasitetta omissa kotimaissamme. Olen tunnettu siitä, että olen itse toiminut näin. Meidän on kuitenkin tehtävä työtä muuttaaksemme politiikkaa omassa maassamme sen sijaan, että välttelemme vastuutamme. Kaikkein tehokkain tapa vaihtaa tietoja on toteuttaa se automaattisesti. EU on usein suhtautunut kriittisesti erilaisiin veroparatiiseihin. Siksi on tärkeää, että osoitamme tekevämme työtä myös alueen sisäisesti parantaaksemme läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja yhteistyötä verotuksen alalla samalla, kun kunnioitamme yksityiselämän loukkaamattomuutta.
Välttääksemme tarpeettomat hallintokulut ja luodaksemme entistä selkeämmän oikeusperustan, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä on jättänyt tarkistuksen, jossa todetaan, että jäsenvaltioita ei pidä pakottaa avustamaan toista jäsenvaltiota, mikäli asia koskee alle 1 500 euroa vuodessa. Katson, että tämä asettaa rajat viranomaisten valtuuksille, ja mikäli olen ymmärtänyt oikein, komission jäsen Kovács hyväksyy tarkistuksen.
– (EN) Haluan päätteeksi kiittää komission jäsen Kovácsia, joka toimii tehtävässään vielä noin 18 tuntia. On ollut etuoikeus saada työskennellä hänen kanssaan. Ette saavuttaneet kaikkea haluamaanne, mutta teitte parhaanne. Kiitos ja hyvää onnea.
Jacek Włosowicz (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, kuudennella vaalikaudellaan Euroopan komissio hyväksyi eräitä lainsäädäntöehdotuksia osana veropetoksen ja veronkierron torjuntaa Euroopan unionissa. Avainasia on ehdotus direktiiviksi hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla. Sen ansiosta, että käytännössä kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet ehdotuksen, nykyisin voimassa oleva direktiivi oli epäilemättä ensimmäinen askel kohti hallinnollista yhteistyötä tällä alalla, vaikka oli selvää, että sen täytäntöönpanosta puuttuivat täsmälliset tulokset. Olemme tässä ehdotuksessa kuitenkin vahvistaneet yksittäisten jäsenvaltioiden sisäistä itsemääräämisoikeutta verotuksen alalla niin, että kukin maa soveltaa entistä tarkempaa ja tehokkaampaa verovarojen hallintaa. Lisäksi on vahvistettu Euroopan yhdentymisprosessia, josta on tulossa entistä tarpeellisempi asia verotuksen alalla niin poliittiselta ja taloudelliselta kuin hallinnolliseltakin kannalta.
Thomas Mann (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Kovács, kiitän teitä erinomaisesta työstä. Hallinnollinen yhteistyö EU:n jäsenvaltioiden välillä verotusasioissa, jotka kuuluvat vastuualueeseeni, on kunnianhimoinen hanke. Se on välttämätöntä, koska veronkierto ei ole mikään pikkurikos. Se vaikuttaa eri maihin yli rajojen.
Meidän on tehtävä yhdessä työtä torjuaksemme veropetosta ja arveluttavia veroparatiiseja. Jäsenvaltioiden näkemys, että kaikkea ei voi ratkaista Euroopan laajuisesti, on räikeä virhe. Meidän ei olisi otettava ainoaksi toimintalinjaksemme sitä, että selvitetään mahdollisuutta ostaa laittomasti ostettuja tietoja huijareilta, mikä on laillisesti ongelmallista ja asia, jonka parissa Saksa on kamppaillut. Voi kuitenkin hyvin olla, että tietojen ostaminen osoittautuu välttämättömäksi.
Suhtaudun myönteisesti ensinnäkin direktiivissä suunniteltuun tietojen automaattiseen vaihtoon veroviranomaisten kesken. Toinen hyvä asia on parannettu menettely, jolla hallintojen välillä tapahtuu keskinäistä henkilöstön vaihtoa. Kolmantena on pikaisesti tarvittu toimenpide pankkisalaisuutta koskevien lakien höllentämisestä pitkälle EU:n ulkopuolelle.
Tunnustettu tosiasia on, että meidän on poistettava esteet, erityisesti toisaalta tietojenvaihdossa ja toisaalta tietosuojan välisen ristiriidan osalta. Meidän on saatava aikaan tasapaino näiden kahden välillä, eikä meidän pidä sallia sitä, että toista pidetään tärkeämpänä toisen kustannuksella.
Tämän lisäksi rajat ylittävään kaksinkertaiseen verotukseen olisi kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota. Olen puhunut monille pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka toimivat samanaikaisesti eri jäsenvaltioissa. Ne sanovat, että tilanne on aivan liian monimutkainen ja että asiat eivät ole riittävän avoimet eikä kokemus ole riittävää, minkä vuoksi ne eivät kykene aina tekemään oikeanlaisia investointipäätöksiä. Meidän on huomioitava nämä asiat. Meidän on myös vähennettävä byrokratiaa ja kiinnitettävä entistä tarkemmin huomiota siihen, mikä on todella tarpeellista, jotta hallintoviranomaiset voivat auttaa meitä tekemään työtä entistä tiiviimmin yhdessä ja yksinkertaistamaan menettelyjämme. Mikäli onnistumme tässä ja mikäli kykenemme iskostamaan tällaiset yksinkertaistetut menettelyt liikemiesten jokapäiväiseen toimintaan, silloin kykenemme saavuttamaan tuloksia. Tällä direktiiville ilmaistaan olennaisesti tarkoituksemme tehdä niin.
George Sabin Cutaş (S&D). – (RO) Keskustelumme ehdotettuja verouudistuksia koskevasta aiheesta käydään aikana, jolla on väistämätön vaikutus finanssipolitiikkaan. Talous- ja rahoituskriisi aiheuttaa kaikkialla maailmassa vajeiden kasvua, mikä puolestaan lisää julkiselle taloudelle varattujen varojen merkitystä.
Kuten täällä on jo todettu, viimeiset asiaa koskevat mietinnöt korostavat veropetoksen hälyttävää laajuutta Euroopan unionissa, kun sen arvo yltää vuosittain 200 miljardiin euroon, mikä vastaa 2–2,5 prosenttia BKT:stä.
Kollegamme, jotka ovat tehneet työtä näiden mietintöjen parissa ja joille haluan ilmaista arvostusta heidän pyrkimystensä johdosta, ovat esittäneet meille silmiinpistävän kuvan petosten laajuudesta. Euroopan komission ehdottamassa talouden elvytyssuunnitelmassa esitelty tavoite vähentää kriisin vaikutusta edellyttää yhteensä jopa 1 prosentin suuruisia varoja BKT:stä. Mielestäni tilanne edellyttää voimakkaita petoksenvastaisia toimia ja entistä tiiviimpää yhteistyötä veroasioissa jäsenvaltioiden välillä varsinkin siksi, että kriisi on enemmän kuin koskaan aikaisemmin korostanut kansallisten talousjärjestelmien keskinäisen riippuvuussuhteen kielteisiä puolia.
Tätä taustaa vasten ehdotus direktiiviksi on edistysaskel, koska se tekee Euroopan verolainsäädännöstä entistä yhdenmukaisemman sekä talouden kehityksen että Euroopan yhdentymisprosessin vahvistamisen kanssa. Tässä mielessä tietojen automaattinen vaihto, pankkisalaisuuden purkaminen sekä toimet keskinäisen avun parantamiseksi saatavien perinnässä voivat edistää merkittävästi sitä, että 27 jäsenvaltion välisestä hallinnollisesta yhteistyöstä tulee entistä tehokkaampaa.
Päätteeksi haluan toivottaa komission jäsen Kovácsille paljon menestystä hänen tulevissa pyrkimyksissään.
Carl Haglund (ALDE). – (SV) (aluksi ilman mikrofonia).. Tämä direktiivi on hyvin tervetullut tällaisena aikana, jona verotulot pienenevät kaikkialla maailmassa. Yhteismarkkinoilla emme voi mitenkään hyväksyä nykyistä tilannetta, jossa verotettavia tuloja voidaan piilottaa ja jättää verottamatta toisessa jäsenvaltiossa. Kuten on jo mainittu, EU:n jäsenvaltiot menettävät miljardeja euroja verotuloja joka vuoksi siitä syystä, että jäsenvaltioiden välisessä tiedonvaihdossa on epäonnistuttu. Haluan lisäksi muistuttaa teille, että niin kauan kuin jotkut ihmiset piilottavat tulojaan ja välttävät näin maksamasta veroja, meidän muiden on maksettava veroja enemmän vajeen korvaamiseksi. Näin on tuskin ollut tarkoitus käydä, ainakin itse näen asian näin.
On hämmästyttävää, että jotkut ihmiset puolustavat vallalla olevaa järjestelmää, joka todella antaa ihmisille mahdollisuuden välttää maksamasta verojaan. Ymmärrän, että joillakin jäsenvaltioilla on varaa menettää paljon, mutta onko niillä todella esittää uskottavaa selitystä? Ei ole.
Meidän olisi edistettävä kansainvälistä veroyhteistyötä ja laadittava yhteiset normit veropetoksen ehkäisemiseksi sekä EU:n laajuisesti että maailmanlaajuisesti. Samanaikaisesti muistuttaisin teitä siitä, että joidenkin mielestä yksityisyyden suojelu on tärkeää ja se on turvattava tarkoituksenmukaisesti. Tämä on tärkeää pitää mielessä, koska järjestelmästä, jota olemme nyt luomassa, puuttuu muutoin uskottavuus kansalaistemme silmissä, ja tämä on tärkeä muistaa, mikäli haluamme menestyä.
Sirpa Pietikäinen (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, mielestäni tämän talouskriisin aikana on käynyt piinallisen selväksi, että joko epäonnistumme EU:ssa erikseen tai sitten onnistumme yhdessä. Olemme käyneet läpi hyvin pitkän prosessin päästäksemme tähän pisteeseen, jossa meillä saattaa todella olla EU:ssa kunnollinen automaattinen tietojenvaihtojärjestelmä veroasioissa ja täydellinen avoimuus sekä tehokas hallinnollinen yhteistyö viranomaisten ja kansallisten valtioiden välillä.
Samalla, kun pyydämme yksityistä sektoria – pankkeja – toimimaan entistä avoimemmin ja uskottavammin rahoituskriisin jälkeen, olen todella sitä mieltä, että meidän kannustettava samaan myös kansallisia valtioitamme ja itseämme. Siksi suhtaudun myönteisesti täällä tehtyyn työhön, mutta paljon on vielä tehtävä. Kehotan komissiota olemaan hyvin kunnianhimoinen ja hyvin vahva kansainvälisen yhteistyön saralla, jotta saamme aikaan kansainvälisen sopimuksen veroparatiiseista ja tietojen automaattisesta vaihdosta.
Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, verotus on elintärkeä asia maiden toimivuudelle, ja varmasti valtaosa kansalaisista on tästä yhtä mieltä. Tästä huolimatta monet kansalaiset eivät suhtaudu verojen maksamiseen lempeämielisesti ja hymyssä suin. Asia on ollut näin jo Herramme ajoista lähtien, kun hän korosti, että yksi halveksutuimmista ihmistyypeistä hänen aikanaan oli veronkantaja, johon suhtauduttiin kuin rikolliseen.
En ole varma, onko heidän arvonsa noussut valtavasti sen jälkeen. Nyt he ovat veroviranomaisia, mutta he tuskin voittaisivat kilpailuja, joissa mitataan suosiota.
Tästä huolimatta tämän asian rinnalla on se tosiasia, että historiallisesti niitä, jotka kiersivät veroja, pidettiin joskus jopa sankareina, jotka olivat ovelampia kuin hallitus. Nyt onneksi tämäkin on muuttumassa, mutta samanaikaisesti veronkierto rehottaa kautta maan ja maailman. Jopa omassa maassani 1980- ja 1990-luvuilla pankit itsekin tarjosivat ulkomaisia osoitteita veronkiertoa varten. Kun tämä selvisi, yksittäiset ihmiset joutuivat silloin tietenkin maksumiehiksi.
Meidän on tulevaisuudessa varmistettava, että veronkiertoa vähennetään. OECD arvioi, että 2,5 prosenttia maailman BKT:stä menetetään veronkierron kautta. Savukkeiden salakuljetus on malliesimerkki, jossa savukkeita kuljetetaan matalan verotuksen talousjärjestelmistä korkean verotuksen maihin, mikä aiheuttaa valtavia terveydellisiä haittoja ja sen lisäksi tietenkin myös haittoja taloudelle.
Samaan aikaan EU:lla on rajalliset keinot siinä, mitä se voi tehdä, koska Lissabonin sopimus ei tarjoa sille kovin suuria toimivaltuuksia verotuksen alalla. Tämä kävi ilmi Lissabonin sopimuksessa Irlannille annettujen takeiden yhteydessä.
Tästä syystä emme voi luoda yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa, ja oikeudenmukaisen verokilpailun periaatteen on säilyttävä. Meidän on siis yhteistyön, yhteistoiminnan, vakuuttavuuden ja suostuttelun kautta pyrittävä viemään asioita eteenpäin, mutta emme voi tehdä sitä pakosta.
Sari Essayah (PPE). – (FI) Arvoisa puhemies, käsiteltävänä olevilla esityksillä on tehty hyvää työtä veropetosten torjunnan helpottamiseksi ja viranomaisten yhteistyön parantamiseksi.
Meidän on hyvä muistaa, että verotus ei koskaan ole itseisarvo, vaan se on yhteiskunnan väline toteuttaa poliittisesti sovittuja tavoitteita, mm. tasata tulonjakoa, verottaa haitallisia toimintoja ja muodostaa taloudellinen pohja yhteisten hyvinvointipalvelujen toteuttamiseksi. Hyvä verojärjestelmä perustuu oikeudenmukaiseen ja laajaan veropohjaan ja kohtuulliseen verotuksen tasoon.
Veronkierto ja veropetokset syövät veropohjaa ja jättävät rehellisten kansalaisten ja yritysten maksettavaksi petosten tekijöiden välttämät verot. Julkiset taloudet, kuten olemme täällä kuulleet, ovat tällä hetkellä kriisissä eri puolilla Eurooppaa. Veropetoksilla ja veronkierrolla heikennetään julkisia talouksia entisestään noin 200 miljardilla eurolla vuodessa. Tähän meillä ei todellakaan ole varaa.
Muutama kommentti vielä itse mietintöihin. Arvonlisäpetosten torjuntakeinoja mietittäessä on pidettävä mielessä kustannushyöty, oikeusvarmuus ja suhteellisuusperiaatteet. David Casan mietinnössä nämä seikat nousevat erittäin hyvin esille. On järkevää keskittyä erityisesti petosalttiisiin tavaroihin ja palveluihin taistelussa arvonlisäveropetoksia vastaan, ja käännetyssä verovelvollisuudessa annetaan näille jäsenvaltioille mahdollisuus arvonlisäverodirektiivin pääperiaatteesta poiketen soveltaa käännettyä järjestystä.
Hallinnollisella yhteistyöllä puolestaan voidaan täydentää kansallisia lainsäädäntöjä, mutta on muistettava se, että sillä ei koskaan korvata niitä eikä sillä lähennetä niitä toisiinsa.
Ehkä kaikkein kiistellyin asia näissä käsillä olevissa direktiiveissä on ollut tietojenvaihto. Sujuva tietojenvaihto jäsenvaltioiden tulli- ja veroviranomaisten välillä auttaa torjumaan väärinkäytöksiä, ja siksi verotietojen vaihtoa tulee mielestäni edistää eikä estää. Suomessa verotiedot ovat julkisia ja maa on yksi vähiten korruptoituneista maailmassa. Tämän vuoksi en pysty näkemään automaattista verotietojen vaihtamista sellaisena kansalaisoikeuksien loukkaamisen uhkana kuin osa kollegoistani.
Paul Rübig (PPE). – (DE) Arvoisa komission jäsen Kovács, arvoisa puhemies, talouslainsäädäntö kuuluu tietenkin jäsenvaltioiden vastuulle, ja se herättää jäsenvaltioiden halun oman edun tavoitteluun. Täällä Euroopan unionissa meidän olisi kuitenkin mietittävä, miten aiomme tulevaisuudessa tukea sisämarkkinoita, erityisesti neljää vapauttamme.
Yksi suurimmista käsiteltävänämme olevista ongelmista on tietenkin kaksinkertainen verotus. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, jotka eivät kykene pysymään kaiken alaa koskevan lainsäädännön perässä, on erityisen vaikeaa, kun ne haluavat tarjota palvelujaan muissa maissa. Komission olisi sen vuoksi saatava aikaan ehdotus siitä, miten kaksinkertaista verotusta olisi hallittava. Ehdotuksen on oltava sellainen, jonka pohjalta luodaan selkeä ja avoin verotusjärjestelmä näitä yrityksiä varten, koska viime kädessä juuri yrityksen luottoluokitus määrittelee, kykenevätkö ne jatkamaan markkinoilla toimimista ja säilyttävätkö ne maksukykynsä. Olisin myös erittäin tyytyväinen, jos pk-yrityksiä varten perustettaisiin niin kutsuttu yhden luukun järjestelmä, jotta ne saisivat määrätyn yhteyspisteen ja jotta veronpalautukset voitaisiin maksaa nopeasti, sujuvasti ja avoimesti.
Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Haluan nostaa esiin sähköiset hallintojärjestelmät, joita on jo kehitetty eri jäsenvaltioissa seuraavanlaisten sovellusten täytäntöönpanemiseksi: verojen maksu sähköisesti, arvonlisäveron maksu sähköisesti sekä e-laskutuksen kaltaiset aloitteet. Puhumme uudesta digitaaliohjelmasta seuraavaa viittä vuotta varten, mikä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioiden on hyödynnettävä tietotekniikkaa parantaakseen hallinnollista yhteistyötä myös verotuksen saralla.
Uskoakseni ainakin e-laskutusta koskevia asioita varten perustettiin jo vuonna 2008 korkean tason ryhmä, joka viimeisteli selonteon ja suositukset Euroopan komissiolle viime marraskuussa. Komission jäsen Tajani teki antoi myös sitoumuksen, että hän laatisi myöhemmin aloitteita, joiden tavoitteena on tukea e-laskutusta, jotta se otettaisiin laajalti käyttöön kaikissa jäsenvaltioissa. Haluan kysyä komissiolta, aikooko se laatia tällaisen ehdotuksen, ja jos, niin milloin.
Nick Griffin (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, veroyhteistyöstä keskusteleminen eurokriisin aikana voisi verrata kansituolien uudelleen järjestelemiseen Titanicilla.
Etelä-Euroopan maita kutsutaan englanninkielellä tylyllä lyhenteellä "PIGS" (Portugal, Italy, Greece, Spain), "SIAT", jolla tarkoitetaan Portugalia, Italiaa, Kreikkaa ja Espanjaa. Ne, joita on arvosteltu ankarasti euron vuoksi, eivät kuitenkaan ole sikoja vaan ihmisiä, joita piinaa utopistinen "yhden koon" oppi. Niiden talousjärjestelmät joko nääntyvät tuhansien leikkausten johdosta tai sitten niitä autetaan selviytymään veronmaksajien turmioksi Iso-Britanniassa ja muualla. Jäljelle jää siis hyvin vähän veroja, joiden puitteissa yhteistyötä voitaisiin tehdä.
Ulospääsyteitä on kaksi: joko euro poistetaan käytöstä ja palautetaan näille "mansikoiden neuvostoliiton" kahlitsemille valtioille niiden omat valuuttansa tai sitten irrotamme nämä "ongelmamaat" eurosta. Tarkoitan siis PIGS-maita. Vielä aiheellisempaa olisi irrottaa siitä Saksa ja sen ranskalainen yhteistyökumppani, koska eurojärjestelmän pyörittäminen Saksan etujen mukaan on tämän kaaoksen aiheuttaja.
Tämä loputon kriisi tuhoaa federatiivisen hankkeen, veroyhteistöineen kaikkineen. Tragedia on se, että se ajaa niin monet viattomat uhrit köyhyyteen sitä ennen.
Elena Băsescu (PPE). – (RO) Haluan onnitella jäsen Stolojania kaikista hänen pyrkimyksistään tämän saatavien perintää käsittelevän mietinnön laadinnassa. Eurooppa tarvitsee yhteistä lainsäädäntöä, joka pannaan yhtenäisesti täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa veropetoksen ja veronkierron torjumiseksi. Sisämarkkinoihin ja jäsenvaltioiden talousarvioon voi kohdistua seurauksia minkälaisten verojen tai maksujen maksamatta jättämisestä tahansa. Pääoman ja ihmisten vapaa liikkuvuus ovat edellyttäneet lainsäädännön soveltamisalan laajentamista. Myös pakolliset sosiaaliturvamaksut sisällytetään siihen tämän vuoden alusta lähtien.
Yksi tärkeä askel tässä saatavien perintäprosessissa EU:n rajojen sisällä on nopea tietojenvaihto. Yhteiset vakioasiakirjojat ja -lomakkeet, jotka käännetään kaikille EU:n virallisille kielille, helpottavat asiaa käsittelevien viranomaisten päivittäistä työtä. Yhteinen automatisoitu järjestelmä mahdollistaa sen, että tiedustelut voidaan selvittää entistä nopeammin ja entistä pienemmin kuluin.
Udo Bullmann (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, samalla kun onnittelemme jäsen Alvarezia, jäsen Domenicia ja muita kollegojamme heidän erinomaisista mietinnöistään, ja samalla, kun onnittelemme komission jäsen Kovácsia hänen sitoutuneesta työstään ja toivotamme hänelle kaikkea hyvää hänen tulevassa työssään, ja samalla, kun toivomme, että hän siirtää seuraajalleen sen innostuneisuuden, jolla hän on tehnyt työtä yhteisen veropolitiikan luomiseksi, meidän on myös mainittava ne jäsenvaltiot, jotka tässä kriisitilanteessa epäröivät edelleen aivan liikaa ryhtymistä toimiin, jotka lopulta ohjaavat meitä entistä parempaan yhteistyöhön.
On melkoisen tyrmistyttävää, että emme ole vielä saaneet aikaan läpimurtoa tässä veropohjakysymyksessä. Kuka tahansa, joka kuvittelee voivansa puolustaa itsemääräämisoikeuttaan tällä tavoin, menettää sen, aivan samoin kuin he menettävät verotulonsa. Tästä syystä näiden mietintöjen pääviesti on se, että meidän on kehitettävä entistä parempaa yhteistyötä Euroopassa. Vain sen avulla voimme edistyä.
Michael Theurer (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, veropetoksen torjunta on välttämätöntä. Veronkierto ja veropetos eivät tietenkään ole talous- ja finanssikriisin syyt. Minusta on tärkeää tehdä täällä jälleen kerran selväksi, että meidän on onnistuttava palauttamaan veronmaksajien luottamus yksinkertaisten verojärjestelmien sekä alhaisten ja oikeudenmukaisten verojen avulla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän ei pitäisi aktiivisesti torjua veronkiertoa ja veropetosta, koska kaikenlainen veronkierto heikentää käsitystämme oikeudesta.
Tästä siirrymmekin veroparatiiseja koskevaan aiheeseen. Saksan naapuri Sveitsi on ilmaissut huolensa siitä, että siihen on kohdistettu painostusta. Haluaisin tässä yhteydessä kysyä komission jäseneltä erityisesti seuraavaa: onko tehdyillä esityksillä tai pikemmin onko käynnistetyillä toimilla tarkoitus kohdistaa Sveitsiin erityistä painostusta? Oma näkemykseni on se, että Sveitsillä ei ole varaa kohdella EU:ta yhtään sen huonommin kuin Yhdysvaltoja. Tämä tarkoittaa siis sitä, että Sveitsin on todella liityttävä yhteisiin toimiimme veropetoksen torjumiseksi.
László Kovács , komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, minusta tämä keskustelu on ollut hyvin mielenkiintoinen ja innostava. Kuten useimmat teistä, minäkin uskon, että toimemme veropetoksen ja veronkierron torjumiseksi ja veroyhteistyön lisäämiseksi ovat hyödyllisiä. Olen kiitollinen tuestanne ja neljän esittelijän tekemästä työstä. Olen myös hyvin kiitollinen näille komission tärkeille aloitteille antamastanne tuesta.
Hyvän hallintotavan edistäminen verotuksen alalla on monimutkainen asia, joka sisältää useita eri kysymyksiä. Mietintönne ovat käytännöllisesti katsoen kattaneet ne kaikki, aina virallisesta lainsäädäntöehdotuksesta hallinnollisen yhteistyön edistämiseksi kolmansien maiden kanssa tekemäämme työhön. Olen iloinen kuullessani, että monet teistä kannustavat komissiota toimimaan entistä kunnianhimoisemmin. Olen täysin samaa mieltä kanssanne, ja olen varma, että teidän ja jäsenvaltioiden hallitusten tuen ansiosta uusi komissio kykenee suoriutumaan näistä haasteista. Tiedän, että nämä asiat ovat painopisteitä myös seuraajalleni. Komission, parlamentin ja neuvoston olisi jatkettava työtään, jotta käsittelyssä tai valmisteilla olevat lainsäädäntöehdotukset hyväksyttäisiin, ja samoin on jatkettava työtä yritysverotuksen käytännesääntöjä käsittelevän ryhmän parissa.
Verotusalan hyvän hallintotavan periaatteiden ulkoisista tekijöistä totean, että kaikkia asiakirjassa mainittuja toimia olisi edistettävä niin, että kiinnitetään erityistä huomiota kehitysmaita koskeviin tekijöihin.
Haluan kiittää teitä myös niistä kommenteista ja näkemyksistä, joita olette esittäneet hallinnollisesta yhteistyöstä, keskinäisestä avunannosta saatavien verojen perinnässä sekä vapaaehtoisesti ja tilapäisesti sovellettavasta verovelvollisuudesta laadituista erityisehdotuksista. Olen iloinen huomatessani, että Euroopan parlamentti ja komissio jakavat samat näkemykset niistä toimista, joihin veropetoksen ja veronkierron torjumiseksi on ryhdyttävä Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella. Panen myös merkille, että kolmea ehdotusta tuetaan yleisesti.
Nopean edistyksen ja yksimielisen sopimuksen saavuttaminen hallinnollista yhteistyötä koskevassa ehdotuksessa on yksi puheenjohtajavaltio Espanjan painopisteistä. Se on nyt myös useimpien jäsenvaltioiden painopiste. EU:n on pikaisesti saatava aikaan EU:n sisäinen yksimielinen sopimus, jotta se voi kansainvälisissä yhteyksissä osoittaa päättäväisyytensä siirtyä eteenpäin OECD:n normeista ja G20-maiden suosituksista ja viitoittaa tietä tulevalle kehitykselle kansainvälisesti todistamalla, että se kykenee kehittämään täysipainoista hallinnollista yhteistyötä.
On selvää, että ei ole olemassa yhtä ainoaa ja yleistä ratkaisua veropetoksen ja veronkierron eliminoimiseksi, mutta tänään käsittelemämme ehdotukset ovat tärkeä askel eteenpäin Euroopan unionin veropetoksen vastaisen strategian puitteissa.
Lopuksi totean, että vain päivää ennen toimikauteni päättymistä haluaisin vielä kerran kiittää tuesta, jota olette osoittaneet komission vero- ja tullialoitteille, ja erityisesti haluan kiittää talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan yhteistyöstä.
Magdalena Álvarez, esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, haluan ottaa esiin syyt, miksi menemme OECD:n normeja pidemmälle tietojen automaattista vaihtoa koskevissa kysymyksissä.
Tässä yhteydessä voitaisiin esittää monia perusteluja, mutta OECD:n malli liittyy selvästi laajempaan kansainvälisten suhteiden kehykseen, jossa pelisäännöt ovat hyvin erilaiset kuin ne, joita sovelletaan Euroopan unionissa.
Kuten komission jäsen Kovács totesi, meillä on Euroopan unionissa yhteinen talousalue, jossa verotietojen kohdalla olisi noudatettava samaa liikkumisen vapautta kuin ihmistenkin kohdalla, jotta jokainen jäsenvaltio voisi soveltaa omaa verotusjärjestelmäänsä. Meillä on unionissa sisämarkkinat, jossa ei ole tavaroille ja ihmisille asetettavia esteitä. Ei ole mitään syytä asettaa esteitä verotiedoille.
Jäsenvaltiot ovat osa poliittista hanketta, ja niiden verohallintojen välisen yhteistyön on oltava tuon poliittisen hankkeen mukaista. Nyt on kysymys poliittisista periaatteista ja ennen kaikkea käytännöllisestä houkuttelevuudesta.
Haluan korostaa, että kansallinen verotuksellinen itsemääräämisoikeus vahvistuu petoksen torjunnan ansiosta pikemmin kuin heikentyy. Toisin sanoen jäsenvaltioiden verotuksellinen itsemääräämisoikeus vahvistuu sitä enemmän mitä paremmin niillä on käytössään tehokkaat välineet omien verotusjärjestelmiensä täytäntöönpanemiseksi. Näin ollen meidän olisi pidettävä kaikki tämä mielessä, ja siksi velvollisuutemme on tukea tätä direktiiviä.
Kuten komission jäsen Klinz myös perustellusti totesi, petos on rikos. Sitä ei voi oikeuttaa turvautumalla sellaisiin vaimeisiin perusteluihin, kuten tiettyjen verotusjärjestelmien korkeat verot. Päinvastoin väittäisin jopa, että mikäli veropetoksia saataisiin vähennettyä, verot olisivat nykyistä alhaisemmat. Meidän on varmasti pysyttävä lujana pyrkimyksissämme yksinkertaistaa eri verojärjestelmiä.
Yhteenvetona haluan korostaa, että neljällä mietinnöllämme ja tukemillamme neljällä direktiivillä on pelotevaikutus. Näin siksi, että kun veronmaksajat ymmärtävät, että näiden säädösten seurauksena huijareilla on entistä vähemmän tilaa oveliin tekoihin ja entistä vähemmän turvallisia veroparatiiseja, houkutus ryhtyä tällaiseen toimintaan on paljon pienempi kuin nyt. Vaikka jotkut ihmiset yrittävätkin harjoittaa tällaista toimintaa, meillä on entistä tehokkaammat välineet heitä vastaan.
Lopuksi minun on mainittava, että saamme nämä toimet käyttöön erittäin sopivana hetkenä, kun kriisiä korostavat vaara avoimuuden puutteesta, varojen siirto eräistä maista toisiin sekä julkisten elvytystoimien tarve. Haluan viitata tässä yhteydessä jäsen Lambertin tukeen. Hän on tehnyt hyvin selväksi että tällaisina aikoina julkisessa taloudessa on tehtävä erityisen paljon työtä, jotta talouden elpymiseen ja sosiaaliseen suojeluun tähtäävät toimet hyväksyttäisiin, jolloin kriisin vaikutuksia voitaisiin lieventää.
Kaikista näistä syistä nykyajan kansalaiset ovat entistä paremmin perillä veropetoksen vakavuudesta sekä sen seurauksista yleiseen taloustilanteeseen. He myös haluavat edustajiensa ryhtyvän tarvittaviin toimiin tämän tilanteen selvittämiseksi.
Theodor Dumitru Stolojan, esittelijä. – (RO) Olen kuunnellut tarkasti kollegojeni esittämiä näkemyksiä. Huomasin myös, että tietojen automaattista vaihtoa koskevassa kysymyksessä oli tyhjiä ääniä. Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että me täällä Euroopan parlamentissa osoitamme jokaiselle Euroopan kansalaiselle, joka maksaa rehellisesti maksunsa ja veronsa, että aiomme päättäväisesti ottaa käyttöön kaikki mahdolliset keinot pitääksemme veronkierron mahdollisimman vähäisenä, jotta tulleihin ja veroihin liittyvien saatavien perintää koskevat päätökset pannaan asianmukaisesti täytäntöön riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa velallinen asuu.
Puhetta johti varapuhemies Diana WALLIS
David Casa, esittelijä. – (MT) Minäkin olen kuunnellut tarkkaavaisesti kaikkia puheenvuoroja, ja jos minun on tehtävä yhteenveto tästä tärkeästä keskustelusta, totean, että olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että meidän on hyödynnettävä kaikkia käytettävissämme olevia keinoja eri maissa tapahtuvan veronkierron ja kaikenlaisten veropetosten torjumiseksi. Meidän on hoidettava tämä sellaisin keinoin, joita on ehdotettu tänään, vahingoittamatta kaupan alaa, erityisesti pk-yrityksiä, ja lisäämättä byrokratiaa. Suosittelen päinvastoin, että vähennämme byrokratiaa aloilla, jotka jatkuvasti haittaavat kaupan alaa.
Meidän on varmistettava, että emme rankaise rehellisiä kansalaisia, jotka maksavat veronsa, eivätkä kierrä veroja. Tämä pätee myös liiketoiminnan alalla työskenteleville, jotka käyvät rajat ylittävää kauppaa ja jotka eivät kierrä veroja, eivätkä näin ollen ole rikollisia.
Näin ollen katson, että näillä ehdotuksilla vahvistetaan päästökauppajärjestelmän ja siihen liittyvien maksujen uskottavuutta. Kuten olen tähdentänyt, meidän on samanaikaisesti kevennettävä liikemiehiin kohdistuvaa hallinnollista rasitetta sekä varmistettava, että parlamentille annetaan tietoja koko käännetyn verovelvollisuuden käyttöönottoprosessin ajan.
Kollegoideni tavoin minun on mielestäni kiitettävä komission jäsentä kaikesta siitä työstä, jota hän on tehnyt viime vuosien aikana. Arvoisa komission jäsen, emme tietenkään ole aina tavanneet kasvotusten, mutta kun katsomme verotusalan tilannetta taaksepäin, olen sitä mieltä, että nyt meillä on aikaisempaa oikeudenmukaisempi ja tehokkaampi järjestelmä kansalaistemme, eli Euroopan kansalaisten, hyväksi.
Leonardo Domenici, esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan esittää kiitokseni kommenteistanne, joita olette antaneet mietinnöistä, jotka ovat yhteisen työn tulos. Toivon, että kommentit ovat hyvä enne siitä, että Euroopan parlamentti äänestää mietintöjen puolesta.
Kuten jäsen Stolojan ja jäsen Casa totesivat, katson, että mietintöjämme on tuettava, myös kaikkien kansalaistemme puolesta. He ovat rehellisiä veronmaksajia, jotka kärsivät ensimmäisinä veropetoksesta ja veronkierrosta. Tavoitteena on saada kaikki maksamaan, jotta jokaiselle yksittäiselle ihmiselle jää vähemmän maksettavaa.
Haluan esittää kaksi huomiota. Jäsen Lulling puhui keskustelun alussa "verojen kolonoskopiasta". Tiedän kokemuksesta, että kolonoskopia ei ole miellyttävä koe, vaikka siitä voi ihmisen terveydelle olla paljon hyötyä. Verotusalalla tämän välttämiseksi on hyvin yksinkertainen keino: ei ole yksinkertaisesti kannattavaa kätkeä eikä piilottaa omia tuloja eikä kiertää omia oikeudellisia velvoitteita.
Toinen huomio on se, että on oikein olla aina huolestunut siitä, miten julkisia varoja käytetään, mutta samoin on oikein tehdä niin, kun hallituksia pakotetaan käyttämään näitä julkisia varoja sellaisten pankkien ja rahoituslaitosten pelastamiseen, jotka ovat spekuloineet rahoillaan.
Puhemies. – (EN) Yhteiskeskustelu on päättynyt.
Äänestys toimitetaan keskiviikkona 10. helmikuuta 2010.
Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Arvonlisäpetos on rikollinen teko, jolla on valtava vaikutus budjetteihin. Laittomia perintäjärjestelmiä käytetään kaikissa jäsenvaltioissa, eikä Romania ole mikään poikkeus (esimerkkinä "karusellipetos").
Joidenkin jäsenvaltioiden, myös Romanian, käyttöön ottama käännetty verovelvollisuus on toiminut hyvin. Oli kuitenkin tarpeen mukauttaa alv-direktiivi 2006/112/EY nykytilanteeseen, jotta riski laittomien arvonlisäveron palautusjärjestelmistä (kuvitteellisiin vienteihin perustuvat) saataisiin pidettyä mahdollisimman pienenä. Tämän vuoksi käännetyn verovelvollisuuden soveltaminen hyvin petosalttiisiin tuotteisiin on luotettava menettely, jolla on myönteinen kokonaisvaikutus budjettiin, vaikka alv:n maksamisessa kansalliseen budjettiin ilmeneekin viiveitä. Tämä on eduksi sellaisille liiketoimille, joista tällainen vero on maksettava.
Yhteenvetona totean, että kun vaihtoehtona on maksaa arvonlisävero vasta talouskierron lopussa, kun valmis tuote tai palvelu päätyy loppukäyttäjälle, ja toisen vaihtoehdon mukaan vältetään petoksia, joihin sisältyy laittomia arvonlisäveron palautuksia, silloin ensimmäinen vaihtoehto on oikea valinta. Ihanteellinen vaihtoehto on se, että käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan sääntönä pikemmin kuin poikkeuksena. Tähän olisi kuitenkin siirryttävä vasta sitten, kun sen vaikutukset talousarvioon on perusteellisesti tutkittu.
Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Haluan tuoda esiin yhden erityisen näkökohdan, joka koskee jäsenvaltioiden välistä veroyhteistyötä. Tämä hyvin arkaluonteinen asia oli esillä Lissabonin sopimusta koskevan Irlannin kansanäänestyskampanjan yhteydessä. Haluan antaa parlamentin kollegoilleni pienen varoituksen sanan. Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö on Euroopan unionin perusta. Tämä yhteistyö on kuitenkin aina perustunut keskinäiseen suostumukseen. Meidän on oltava verotusalalla tarkkoja siinä, ettei siinä oteta huomioon tiettyjen jäsenvaltioiden tarpeita. Joidenkin maiden on sovellettava sääntöjä toisin. Jos maa on esimerkiksi saari tai sen väestömäärä ei ole niin suuri, jotta se voisi tukea toimivia markkinoita, sen on hyödynnettävä kaikkia sille tarjoutuvia etuja houkutellakseen investointeja. Pyydän kollegoja pitämään tämän mielessä, kun he tekevät asiaa koskevia ehdotuksia. Ehdotusten ei pitäisi haitata toissijaisuutta. Kaikkiin ehdotuksiin tarvitaan jäsenvaltioiden hyväksyntä. Se ei ole tässä vähäpätöinen seikka tässä keskustelussa.
Ramona Nicole Mănescu (ALDE), kirjallinen. – (RO) Veroihin liittyvillä aloitteilla, joista on tänään keskusteltu, on erityisen suuri merkitys rajat ylittävän veropetoksen ja veronkierron torjumisessa. Näihin asioihin liittyy suuri poliittinen näkökulma, ja niillä on vakavia seurauksia jäsenvaltioiden budjetteihin. Hyvän hallintotavan edistäminen verotusalalla edellyttää toimia sekä Euroopan unionin alueella että sen ulkopuolella sekä jäsenvaltioissa. Tarvitsemme vahvoja toimia, yksinkertaisia ja avoimia lakeja ja siten myös entistä vähemmän byrokratiaa. Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä asiana meidän on varmistettava, että kansalaisilla on mahdollisuus saada apua.
Avoimuuden turvaaminen, tietojenvaihto kaikissa yhteyksissä, jäsenvaltioille annettavan avun parantaminen, tehokkaan rajat ylittävän yhteistyön ja oikeudenmukaisen verokilpailun varmistaminen ovat keskeisiä tavoitteita, erityisesti nykyisen finanssikriisin aikana, kun me kaikki olemme nähneet, miten tärkeä asia verojärjestelmän kestävyys on. Jäsenvaltiot, joilla on hyvä hallintotapa verotusalalla, ovat kyenneet reagoimaan talouskriisiin muita paremmin ja tehokkaammin.
Suhtaudun myönteisesti komission aloitteeseen ja esittelijöiden tekemään työhön. Uskon, että meillä on poliittista tahtoa edistää hyvää hallintotapaa verotusalalla. Meidän on kuitenkin varmistettava, että nämä ehdotukset ovat muutakin kuin vain poliittista näytelmää, ja meidän on pantava ne täytäntöön mahdollisimman nopeasti.
Marianne Thyssen (PPE), kirjallinen. – (NL) Arvoisa puhemies, veroviranomaisilla on edessään haastava tehtävä globalisoituneessa ja digitalisoituneessa maailmassa. Vero- ja sosiaalipetosten selvittäminen on monimutkainen asia jopa sisämarkkinoilla. Tämän lisäksi nykyisen rajat ylittävää veroviranomaisten välistä hallinnollista yhteistyötä koskevan eurooppalaisen lainsäädännön puutteet ovat ongelmallinen asia. Sen vuoksi veroyhteystoimiston perustaminen jokaisessa jäsenvaltiossa jäsenvaltioiden välisen hallinnollisen yhteistyön nopeuttamista ja yksinkertaistamista varten ansaitsee tukemme. Nykyään verotietojen jakamista koskevien pyyntöjen käsittely kestää niin kauan, että verohallinnot yksinkertaisesti päättävät usein olla odottamatta tietoja. Komission ehdotus tietojen automaattisesta vaihdosta ansaitsee täyden tukeni kahdesta syystä. Ensinnäkin sen ansiosta jäsenvaltiot voivat periä verojaan entistä tehokkaammin, mikä on kriisin aikana vain oikeudenmukaista eikä todellakaan mikään ylellisyys. Toiseksi sen ansiosta sisämarkkinoiden toimijoita kohdellaan tasaveroisesti. Vastavuoroisuutta koskeva periaate verotietojen jakamisessa on myös OECD:n ja G20-maiden tekemien sopimusten mukainen. Tämä on päivänselvä viesti, jonka myös Belgian tilintarkastustuomioistuin pyrki hiljattain aivan perustellusti saamaan pikaisesti perille. Siksi kannatan vakuuttuneesti jäsen Alvarezin mietintöä.