13. EU:n ja Amerikan yhdysvaltojen välinen sopimus rahaliikenteen sanomanvälitystietojen käsittelystä ja siirtämisestä EU:sta Yhdysvaltoihin terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelman tarkoituksiin (keskustelu)
Puhemies. – (PL) Esityslistalla on seuraavana jäsen Hennis-Plasschaertin laatima kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietintö suosituksesta, joka koskee ehdotusta neuvoston päätökseksi rahaliikenteen sanomanvälitystietojen käsittelyä ja siirtämistä Euroopan unionista Yhdysvaltoihin terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelman tarkoituksiin koskevan Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välisen sopimuksen tekemisestä (05305/2010 – C7-0004/2010 – 2009/0190(NLE)) (A7-0013/2010).
Kuten tiedätte, Euroopan parlamentti on ollut asiassa hyvin aktiivinen. Parlamenttimme muodostuu EU:n kansalaisten suoraan valitsemista jäsenistä. Kansalaisten oikeudet ovat tärkein vastuualueemme, ja meidän on suojeltava näitä oikeuksia. Olemme siitä täysin tietoisia. Se on suurin ja tärkein vastuualueemme. Samalla kuitenkin ymmärrämme, miten tärkeä SWIFT-sopimus on – täysin eri syistä. Siksi tässä asiassa oli tärkeää löytää kultainen keskitie. Samalla, kun sitä haettiin viime kuukausina, Lissabonin sopimus tuli voimaan.
Kirjoitin viime vuoden marraskuussa Eurooppa-neuvoston silloiselle puheenjohtajalle Fredrik Reinfeldtille. Pyysin lykkäämään päätöstä ja ottamaan Euroopan parlamentin päätöksen huomioon Lissabonin sopimuksen mukaisesti. Kuten tiedätte, näin ei käynyt, ja 30. marraskuuta neuvosto teki asiasta päätöksen ja hyväksyi SWIFT-sopimuksen. Lähetin 21. joulukuuta Fredrik Reinfeldtille toisen kirjeen. Kirjeessä tuotiin esiin parlamentin odottavan kahta asiaa: sitä, että kantamme sisällytettäisiin pysyvää sopimusta koskeviin neuvotteluvaltuuksiin ja että parlamentti pidettäisiin tulevien neuvottelujen aikana täysin ajan tasalla. Kirjoitin 21. tammikuuta samanlaisen kirjeen José Luis Rodríguez Zapaterolle, joka toimii tällä hetkellä neuvoston puheenjohtajana, ja lähetin saman kirjeen uudelleen 8. helmikuuta. Olen myös kirjoittanut puheenjohtaja Barrosolle kirjeen, jossa sanotaan samat asiat. Lisäksi olen ollut yhteydessä Yhdysvaltojen hallituksen edustajien ja Hillary Clintonin kanssa. Olen myös saanut aiheesta kirjeen, jossa tuodaan esiin Yhdysvaltojen hallituksen kanta SWIFT-sopimuksesta.
Saatatte olla tietoisia tästä kaikesta, sillä kaikki asiakirjat ovat saatavillanne: olen lähettänyt kaikki asiakirjat poliittisille ryhmille, joten voitte saada ne käyttöönne koska tahansa. Tämä on tärkeää. Meillä on oltava kaikki tiedot, jotta voimme tehdä asiasta vastuullisia päätöksiä. Lisäksi tämänpäiväinen keskustelumme helpottaa toteuttamiamme toimenpiteitä. Siksi tämä keskustelu SWIFT-sopimuksesta on niin tärkeä. Olen erittäin iloinen siitä, että neuvoston ja komission edustajat ovat täällä kanssamme puhumassa, joten voimme keskustella ja kantaa vastuumme tätä asiaa koskevan päätöksen tekemisestä.
Jeanine Hennis-Plasschaert, esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, aloitan toteamalla, että minäkin kannatan voimakasta, ulospäin suuntautuvaa EU:ta, joka pystyy toimimaan yhteisrintamassa Yhdysvaltojen kanssa täysivaltaisena kumppanina, ja että siksi mielestäni on äärimmäisen tärkeää toimia avoimesti ja oikeudenmukaisesti, jos tarkoituksenamme on puuttua kysymykseen siitä, miten EU:n pitäisi tehdä Yhdysvaltojen kanssa yhteistyötä terrorismin torjunnan alalla, mukaan luettuna kaupalliseen tarkoitukseen kerättyjen tietojen käyttäminen lainvalvontaan.
Tietojen kohdennettu vaihtaminen ja niiden käyttäminen terrorismin torjuntaan on epäilemättä nyt ja jatkossa välttämätöntä, mutta haluan tuoda selvästi esiin sen, että EU:n kansalaisten on voitava luottaa sekä tietoja että turvallisuutta koskeviin väittämiin. Asiat pitäisi yrittää saada järjestykseen ensimmäisellä kerralla, ja kaikella kunnioituksella neuvosto ei ole ollut riittävän vahva, jotta tämä onnistuisi.
Ehdotus väliaikaiseksi sopimukseksi nimittäin poikkeaa merkittävästi EU:n oikeudesta siltä osin, miten lainvalvontaviranomaiset hankkisivat yksityishenkilöiden rahaliikennetietoja tuomioistuimen hyväksymillä etsintämääräyksillä tai haasteilla, joilla voidaan tutkia tiettyjä liiketoimia. Väliaikaista sopimusta koskevan ehdotuksen myötä tukeudumme sen sijaan laajoihin hallinnollisiin haasteisiin, joilla voidaan tutkia miljoonien EU:n kansalaisten tietoja.
SWIFT-järjestelmän luonteen vuoksi niin sanottuihin rajattuihin pyyntöihin viittaaminen ei ole mahdollista. Teknisistä syistä SWIFT-järjestelmässä on siirrettävä tietomassoja, mikä rikkoo EU:n tietosuojalainsäädännön perusperiaatteita, kuten tarpeellisuuden ja oikeasuhtaisuuden periaatteita. Tätä ei voida oikaista jälkikäteen seuranta- ja valvontamekanismeilla.
Tilanteesta riippumatta on oltava selvää, ettei parlamentin tehtävänä ole vain ottaa neuvoston ja komission toimet passiivisesti huomioon. Tosiasia on se, että meille parlamentin jäsenille luvataan aina yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista huomenna, jos vain jaksamme olla kärsivällisiä. Emme voi kuitenkaan uskoa näitä katteettomia lupauksia kerta toisensa jälkeen. Tarvitsemme selviä sitoumuksia nyt, ja pallo on neuvostolla. Tein tämän selväksi viime viikolla, mutta toistaiseksi neuvosto ei ole toiminut sen mukaisesti.
Neuvosto sanoo haluavansa varmistaa yksityisyyden ja tietosuojan mahdollisimman tiukan suojelun, mutta se ei puutu varsinkaan oikeuksiin, jotka koskevat tietokohteiden tietoihin pääsyä, oikaisua, korvausta ja oikeussuojaa EU:n ulkopuolella. Neuvosto sanoo olevansa huolissaan samoista asioista kuin parlamenttikin ja kehottaa siksi komissiota hyväksymään luonnoksen neuvotteluohjeiksi.
Miksi neuvosto piiloutuu komission selän taakse? Koska neuvosto hyväksyy neuvotteluohjeet viime kädessä, miksei neuvotteluohjeita ole vielä toimitettu? Neuvosto toteaa taas uudelleen haluavansa varmistaa, että TFTP-ohjelma jatkuu. Se ei kuitenkaan puutu siihen tosiseikkaan, että tällä tavoin EU jatkaa rahoitusalan tiedustelupalvelunsa ulkoistamista Yhdysvalloille. Se ei puutu vastavuoroisuuden puuttumiseen. Aito vastavuoroisuus merkitsisi sitä, että EU:n viranomaisten sallittaisiin kerätä Yhdysvaltojen palvelimilla olevia samanlaisia tietoja sekä pitkällä aikavälillä tarkastella tarvetta kehittää EU:n omia valmiuksia.
Neuvosto ei näytä sitoutuneensa noudattamaan olemassa olevaa lainsäädäntöä, kuten direktiiviä tietojen säilyttämisestä sellaisten televiestintäpalvelujen tarjoajien tapauksessa, jotka käsittelevät erityisiä ja kohdennettuja tietoja. Neuvosto ei täsmennä julkisen viranomaisen asemaa. PUSH-järjestelmä ei tarkoita mitään, jos käytännössä SWIFT-järjestelmässä on siirrettävä tietomassoja. Siispä siirtäminen ja säilyttäminen ovat luonnostaan suhteettomia väliaikaisen sopimuksen nojalla eikä neuvosto keskity eurooppalaiseen ratkaisuun tietojenvaihdon valvomiseksi.
Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kertokaa minulle, miten ihmeessä voin kertoa 500 miljoonalle EU:n kansalaiselle, että luovumme tärkeistä suojatoimenpiteistä ja periaatteista vain siksi, ettemme onnistu toimimaan päättäväisesti, koska neuvosto ei saa järjestettyä asioitaan. Kertokaa – olen pelkkänä korvana.
(Suosionosoituksia)
Alfredo Pérez Rubalcaba, neuvoston puheenjohtaja. – (ES) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, aloitan puheenvuoroni yksiselitteisellä toteamuksella: Espanja on kannattanut Lissabonin sopimusta selvästi ja varauksettomasti alusta asti, sillä olimme varmoja siitä, että uuden sopimuksen täytäntöönpano toisi muun muassa EU:n toimielimet lähemmäksi EU:n kansalaisia.
Tämä on tavoite, jonka saavuttaminen annetaan Lissabonin sopimuksessa pitkälti parlamentin vastuulle. Lissabonin sopimuksella on yritetty tuoda kansalaiset ja toimielimet lähemmäksi toisiaan antamalla parlamentille merkittävämpi osa ja lisäämällä sen osallistumista muun muassa vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueen kaltaisissa asioissa.
Haluan siis vakuuttaa aluksi kaikille jäsenille neuvoston sitoutuneen tekemään tiivistä ja todellista yhteistyötä parlamentin kanssa, sillä puheenjohtajavaltio Espanja on sitoutunut voimakkaasti Lissabonin sopimukseen ja sen tavoitteisiin.
Neuvosto kantaa myös parlamentin lailla huolta tarpeesta varmistaa kaikkien EU:n kansalaisten turvallisuus, sillä turvallisuus tarkoittaa takeita siitä, että kansalaiset voivat käyttää kunnolla vapauksiaan. Torjumme tältä pohjalta yhdessä terrorismia – kaikenlaista terrorismia.
Euroopan parlamentin 17. syyskuuta hyväksymässä päätöslauselmassa todetaan, että Euroopan parlamentti "toistaa suhtautuvansa päättäväisesti terrorismin torjuntaan ja uskovansa vakaasti, että on saavutettava oikea tasapaino turvallisuustoimenpiteiden sekä kansalaisvapauksien ja perusoikeuksien suojelun välillä". Kannatan tätä toteamusta varauksettomasti.
Toivoisin, että tätä keskustelua käytäisiin juuri tältä pohjalta, Lissabonin sopimuksen mukaiselta pohjalta, niin että se perustuisi toimielinten väliseen vilpittömään yhteistyöhön ja yhteiseen haluun – jo pitkäaikaiseen haluun – torjua terrorismia ja kunnioittaa samalla oikeasuhteisuuden ja tarpeellisuuden periaatteita, jotka nekin ovat ratkaisevan tärkeitä, jos meidän on tarkoitus torjua terrorismia tehokkaasti.
Arvoisa puhemies, on laajalti tunnustettu tosiasia, että kansainvälinen terrorismi on tuonut yhteiskunnillemme uusia haasteita. Tämä on suhteellisen uusi terrorismin muoto, jonka taustalla ei ole selvää organisaatiota, joka on erittäin uhkaava ja toimii kansainvälisellä tasolla. Siksi sen poistamiseksi tarvitaan globaali lähestymistapa. Koska siltä puuttuu jäykkä, hierarkkinen rakenne, sitä voidaan torjua vain poikkeuksellisten tiedustelutoimien avulla. Se on niin uhkaava, että meidän on oltava äärimmäisen varuillamme paikoissa, joihin kokoontuu suuria ihmismääriä.
Strategiamme tämän valtavan uhkan torjumiseksi tiivistyy kolmeen sanaan: ne ovat ennaltaehkäisy, koordinointi ja tiedustelu.
Kaikki maat ovat pyrkineet parantamaan sisäistä ja ulkoista koordinointiaan, pysymään paremmin ajan tasalla sekä ennen kaikkea tekemään yhteistyötä samaan taisteluun osallistuvien kanssa. Euroopan unioniin on myös perustettu uusia yhteisiä tutkintaelimiä ja -ryhmiä, ja tietojenvaihtoa ja yhteistä analysointia on lisätty.
Tällaiselle pohjalle perustuu parhaillaan tarkastelemamme Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen sopimus rahaliikenteen sanomanvälitystiedoista. Olemme vaihtaneet tietoja jatkuvasti monen vuoden ajan ilman sopimusta.
Käydessäni kaksi viikkoa sitten kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa monet jäsenet esittivät minulle kysymyksiä tämän tietojenvaihdon tuloksista. Kysymys on aiheellinen, ja siihen on nähdäkseni vastattu Euroopan parlamentille toimitetussa tuomari Jean-Louis Bruguièren toisessa raportissa, jota nyt lainaan: "vuonna 2009 TFTP on ollut erittäin tärkeä työkalu, jonka avulla tiedustelu- ja lainvalvontaviranomaiset ovat kartoittaneet terroristiverkostoja, täydentäneet tutkinnan aukkokohtia, varmistaneet epäiltyjen identiteettejä, paikantaneet epäiltyjen olinpaikkoja, tunnistaneet uusia epäiltyjä ja estäneet terroristi-iskuyrityksiä". Lisään vielä, että tämä koskee vuoden 2009 lisäksi myös aiempia vuosia Yhdysvalloissa, Euroopassa ja kaikkialla maailmassa: TFTP:stä on ollut apua Barcelonassa tammikuussa 2008, Saksassa kesällä 2007 ja Lontoossa heinäkuun 7. päivän iskujen jälkeen sekä Madridissa 11. maaliskuuta, Bangkokissa huhtikuussa 2005 ja Balilla vuonna 2002 tapahtuneiden iskujen tutkinnoissa. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä, jotka tuomari Bruguière mainitsee raportissaan.
Tietojenvaihto on siis tuottanut myönteisiä tuloksia. Se on mahdollistanut iskujen tutkinnan ja ennaltaehkäisyn. Sen ansiosta olemme voineet pidättää terroristeja heidän tehtyään iskuja ja, mikä tärkeintä, ennen kuin he ovat onnistuneet tekemään niitä.
Vaikka SWIFT ilmoitti vuonna 2007 päättäneensä muuttaa tietokantojaan, tosiasiassa se teki niin vasta muutama kuukausi sitten. Tämä tarkoitti sitä, että meidän oli tarkistettava käytäntöjä, jotka olivat siihen saakka mahdollistaneet rahaliikennetietojen vaihtamisen. Tämä oli tehtävä hyvin nopeasti. Neuvosto hyväksyi valtuudet kesällä 2009, jolloin Lissabonin sopimuksen voimaantulo oli yhä epävarmaa.
Tehty päätös on yleisessä tiedossa. Allekirjoitimme väliaikaisen yhdeksänkuukautisen sopimuksen, joka parlamentin pitäisi ratifioida – väliaikaisen sopimuksen yhdeksäksi kuukaudeksi, joiden aikana Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission pitäisi käynnistää uudet neuvottelut lopullisen sopimuksen tekemiseksi. Tällaisen päätöksen me teimme.
Se ei ehkä ollut paras mahdollinen päätös. Minun on kuitenkin tärkeää todeta parlamentille selvästi, että yksityisyydensuojan kannalta allekirjoitettu ad referendum -sopimus, josta keskustelemme täällä tänään, merkitsee huomattavaa parannusta tätä sopimusta edeltäneisiin käytäntöihin.
Väliaikainen sopimus merkitsee parannusta siksi, että se sisältää ylimääräisiä takeita, muun muassa seikkoja, joita parlamentti on suositellut ja jotka esittelijä on vahvistanut meille tänään esitellyssä mietinnössä.
Tässä vaiheessa haluan todeta, että neuvoston puheenjohtajavaltio Espanja on ottanut täysin huomioon parlamentin hyväksymät päätöslauselmat, parlamentin puhemiehen lähettämät kirjeet sekä jäsen Hennis-Plasschaertin laatiman mietinnön, josta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta äänesti 4. helmikuuta. Siksi neuvosto hyväksyi julkilausuman, joka lähetettiin parlamentille eilen ja jonka pääkohdat esitän teille nyt lyhyesti.
Ensinnäkin neuvosto on sitoutunut sisällyttämään lopulliseen sopimukseen asianmukaista suojelua vahvistavat kunnon takeet ja tietojen poistamisen sekä tarkentamaan TFTP:n saamien tietojen vaihtoa kansallisten viranomaisten ja kolmansien maiden kanssa.
Olemme myös tietenkin sitoutuneet vahvistamaan nykyisen sopimuksen sisältämiä takeita. Ne on säilytettävä ja niitä on vahvistettava lopullisessa sopimuksessa, samoin kuin tiukkaa rajoitusta tietojen lopullisesta käytöstä sekä ehdotonta kieltoa louhia tietoja ja käyttää profiileja.
Lisäksi neuvosto reagoi Lissabonin sopimuksen voimaantulon mukanaan tuomaan uuteen tilanteeseen sitoutumalla neuvottelemaan toimielinten välisestä sopimuksesta helpottaakseen kansainvälisiin sopimuksiin liittyvien salaisten asiakirjojen saatavuutta.
Tältä osin – ja haluan toistaa tämän seikan mahdollisimman selvästi – puheenjohtajavaltio Espanja on täysin sitoutunut Lissabonin sopimukseen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaan, erityisesti sen 8 artiklaan, ja ottaa parlamentin esiin tuomat aiheelliset huolenaiheet täysin huomioon.
Tiedämme nyt, että juuri antamani lupaus on mahdollista pitää. Yhdysvaltojen ulkoministerin Hillary Clintonin ja valtiovarainministeri Timothy Geithnerin parlamentin puhemiehelle lähettämässä kirjeessä Yhdysvaltojen hallitus ilmaisee sitoutuneensa sisällyttämään sopimukseen vaaditut takuut Euroopan parlamentin kannan mukaisesti.
Hyvät parlamentin jäsenet, neuvosto olisi voinut toimia paremminkin hyväksyessään tämänpäiväisen keskustelumme kohteena olevan sopimuksen. On kuitenkin varmaa, että hyväksyntäprosessin aikana neuvosto otti asioita opikseen ja on ottanut parlamentin huolenaiheet kunnolla huomioon. Varmaa on myös se, että tämänpäiväisen keskustelumme kohteena oleva sopimus on auttanut – ja auttaa toivoakseni jatkossakin – parantamaan kansalaisten turvallisuutta kaikkialla maailmassa ja tietenkin myös Euroopassa.
Puhemies. – (PL) Arvoisa ministeri Rubalcaba, kiitos. Haluan muistuttaa kaikille, kuten sanoin aiemmin, saaneeni neuvostolta vastauksen lähettämiini kirjeisiin. Olen toimittanut ne poliittisille ryhmille, ja voitte tutustua niihin milloin tahansa. Neuvoston edustaja vastasi puheenvuorossaan odotuksiimme, Euroopan parlamentin odotuksiin. Arvoisa ministeri Rubalcaba, kiitos tästä julkilausumasta ja siitä, että kerroitte neuvoston kannan asiasta. Se on meille hyvin tärkeää.
Cecilia Malmström, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aivan aluksi kiittää kaikkia parlamentin jäseniä, jotka osoittivat meitä ja minua kohtaan luottamusta äänestämällä uuden komission puolesta.
Tämä on mielenkiintoinen ensimmäinen työpäivä, ja olen kiitollinen saadessani keskustella kanssanne tärkeästä asiasta, joka koskee tietojen vaihtamista Yhdysvaltojen kanssa terrorismin torjumiseksi, tällä kertaa terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelman (TFTP) yhteydessä.
Euroopan parlamentti on tietenkin osoittanut asiaa kohtaan suurta kiinnostusta. Näin pitääkin olla, sillä TFTP tuo meille mukanaan jälleen haasteen sovittaa tietojenvaihto ja tietosuoja yhteen, ja jos otamme haasteen vastaan, se auttaa meitä tarjoamaan kansalaisille turvaa, yksityisyyttä ja tietosuojaa.
Väliaikaisen sopimuksen yhtenä tavoitteena on ollut taata Euroopan parlamentin syyskuussa 2009 hyväksymässä päätöslauselmassa esittämien ehtojen täytäntöönpano. Pitkäaikaisesta sopimuksesta neuvotellessamme pyrimme vakaasti vahvistamaan tietosuojaosuutta entisestään, varsinkin yksilöiden oikeutta saada tietoa siitä, onko heidän oikeuksiaan kunnioitettu sopimuksen mukaisesti, ja vahvistamaan takeita tehokkaista muutoksenhakukeinoista, tietojen laillisesta käsittelystä ja tietojen poistamisesta.
Tuomari Jean-Louis Bruguièren toinen raportti toimitettiin parlamentin jäsenille viime viikon maanantaina. Se osoittaa, miten merkittävä ja arvokas TFTP on terrorismin tutkinnalle ja torjunnalle, myös Euroopan unionissa. Raportissa vahvistetaan, että TFTP:n avulla on tunnistettu ja pidätetty henkilöitä, jotka on tämän jälkeen tuomittu terrorismista jäsenvaltioissamme. Raportissa tuodaan myös esiin, että TFTP on terrorismin torjunnassa tarvittavien luotettavien tietojen arvokas lähde. Siinä annetaan myös tarkempia esimerkkejä, ja neuvoston edustaja mainitsi niistä jo muutaman.
Tiedämme, että joissakin jäsenvaltioissamme terrorismin uhka on suurempi kuin koskaan, ja olen varma, että ymmärrätte, että parlamentin päätös hylätä väliaikainen sopimus olisi paha isku EU:n turvallisuudelle.
Jotkin jäsenvaltiot ovat tehneet varsin selväksi haluavansa TFTP:n jatkuvan, sillä ne ovat hyötyneet siitä aiemmin ja haluavat hyötyä siitä jatkossakin. Ne ovat kertoneet meille, että TFTP:n tarjoamat luotettavat tiedot terrorismista ja terrorismiepäilyistä ovat tärkeä lähde, josta saadaan oikeaa tiedustelutietoa monimutkaisen uhkan, erityisesti al-Qaidasta lähtöisin olevan terrorismin, torjumiseksi. Väliaikainen sopimus ei hyödytä ainoastaan Yhdysvaltoja, vaan kyseessä on yhteinen etumme.
Väliaikaisen sopimuksen tietosuojan tasosta on puhuttu paljon, ja tämä on tietenkin keskeinen huolenaihe. Kehotan jäseniä perehtymään väliaikaiseen sopimukseen tarkasti ja uskon, että useimmat teistä ovat jo varmasti tehneet niin. Huomaatte sopimuksen sisältävän merkittäviä ja yksityiskohtaisia oikeudellisesti sitovia määräyksiä siitä, miten Yhdysvaltojen valtiovarainministeriö voi käsitellä tietoja sopimuksen nojalla. Käsittelyä esimerkiksi rajoitetaan tiukasti vain tiettyihin tarkoituksiin: tietoja saa käsitellä vain terrorismin tutkintaa ja havaitsemista sekä terrorismisyytteiden nostamista varten. Sopimuksessa kielletään ehdottomasti tiedon louhinta – tietokannasta saa tehdä hakuja vain, kun voidaan osoittaa syy uskoa, että haun kohde on mukana terrorismissa.
Tämä tarkoittaa sitä, että TFTP-tietokannan tiedot ovat todella anonyymeja. Tietokannasta voidaan hakea tietyn tunnistetun henkilön tietoja vain, jos hänen on syytä uskoa olevan terroristi. Tämä on tärkeää. Väliaikainen sopimus velvoittaa valtiovarainministeriön poistamaan tiedot viiden vuoden kuluessa niiden vastaanottamisesta. Tämä aika vastaa terrorismin rahoitusta koskevan EU:n lainsäädännön mukaista säilytysaikaa. Sopimuksessa määrätään myös EU:n tekemästä yksityiskohtaisesta tarkastuksesta, johon osallistuu omia tietosuojaviranomaisiamme. Tarkastuksella varmistetaan, että näitä ja monia muita tietosuojamääräyksiä noudatetaan.
Sopimus ei johda siihen, että lähes kaikki SWIFT-tiedot siirrettäisiin Yhdysvaltojen valtiovarainministeriölle. Voin vakuuttaa teille, että väliaikaisen sopimuksen nojalla SWIFT-tiedoista siirretään vain murto-osa. Se ei vaikuta millään tavalla tietosuojaviranomaisten valtuuksiin, jotka koskevat SWIFTin tai rahalaitosten EU:ssa suorittamien toimien käsittelyä.
Jos väliaikainen sopimus hylätään, samalla hylätään sen sisältämät merkittävät tietosuojatoimet. Jos Yhdysvallat onnistuu saamaan tiedot muulla tavalla – esimerkiksi kahdenvälisissä suhteissaan Alankomaiden kanssa – kyseiset suojatoimet eivät ole enää voimassa. Jos väliaikainen sopimus kaatuu, vaihtoehdon laatiminen vie todennäköisesti huomattavasti aikaa. Siispä sopimuksen hylkääminen on vaarassa johtaa sekä tietosuojaa että turvallisuutta koskeviin puutteisiin.
Lopuksi totean, että väliaikainen sopimus on vain väliaikainen sopimus. Se ei välttämättä ole maailman paras sopimus. Sitä voidaan ja sitä aiotaan parantaa. Komissio viimeistelee parhaillaan valtuutusluonnosta ja neuvotteluohjeita pitkäaikaista sopimusta varten, ja hyväksymme ne nopeasti.
Lupaan teille henkilökohtaisesti varmistaa, että Euroopan parlamentin huolenaiheet otetaan huomioon ja että uudessa sopimuksessa pyritään vahvaan yksityisyydensuojaan ja tietosuojaan. Euroopan parlamentti pidetään täysin ajan tasalla menettelyn kaikissa vaiheissa. Toivon, että tämä vastasi joihinkin kysymyksiinne.
Puhemies. – (PL) Arvoisa komission jäsen Malmström, kiitos selvityksestänne. Se oli meille aidosti hyvin tärkeä. Neuvosto ja Euroopan komissio ovat juuri antaneet ilmoituksia, jotka liittyvät odotuksiimme neuvotteluvaltuuksista ja parlamentin pitämisestä ajan tasalla.
Toimintaamme liittyy myös toinen tärkeä osatekijä: Euroopan parlamentti vastaa nykyisin myös EU:n lainsäädännöstä. Vastaamme myös kansainvälisistä sopimuksista, kuten SWIFT-sopimuksesta, ja annamme voimakkaan merkin siitä, että tilanne on muuttunut Lissabonin sopimuksen tultua voimaan. Tämä on tärkeää. Katson, että Yhdysvaltojen hallituksen viimeaikaiset merkit osoittavat käyneen selväksi, että Euroopan parlamentti vastaa nykyisin täysin lainsäädännöstä. Halusimme sen olevan voimakas merkki. Tiedämme kuitenkin olevamme vastuussa kansalaisillemme. Olemme suorilla vaaleilla valittuja Euroopan parlamentin jäseniä. Tehtävämme puolustaa kansalaisten oikeuksia on perustavanlaatuisen tärkeä, ja korostamme tätä jatkuvasti.
Ernst Strasser, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, arvoisa komission jäsen, haluan ensinnäkin toivottaa teidät tervetulleeksi ensimmäisenä työpäivänänne ja vakuuttaa teille, että ryhmämme on täysin valmis tekemään kanssanne yhteistyötä. Keskustelun aluksi haluan todeta, että haluamme luoda amerikkalaisiin hyvän kumppanuussuhteen, erityisesti terrorismin torjunnan alalla. Toiseksi ajamme voimakkaasti kansalaistemme turvallisuutta sekä heidän oikeuksiaan ja tietosuojaansa. Kolmanneksi teimme kovasti töitä varmistaaksemme, että neuvotteluohjeet ja kantamme valmistuivat jo syyskuun puolivälissä, ja haluamme nyt, että ne pannaan täytäntöön. Neljänneksi, arvoisa komission jäsen, haluan todeta kaikella kunnioituksella, ettei parlamentilla ole tässä asiassa suuria intressejä vaan että katsomme olevamme vastuussa lainsäädäntöprosessista, kuten puhemieskin totesi, ja haluamme osallistua siihen tasa-arvoisena toimijana neuvoston ja komission kanssa.
Vastauksemme neuvoteltavaan tekstiin on se, että haluamme tuoda hyvin selvästi esiin kaksi asiaa. Ensinnäkään emme voi hyväksyä tapaa, jolla tämä teksti on laadittu. Toiseksi vaikka neuvosto sanookin, että parlamentin päätöslauselman pääkohdat on otettu kunnolla huomioon, joitakin kohtia ei ole itse asiassa sisällytetty tekstiin. Viittaan erityisesti oikeuteen ryhtyä oikeustoimiin, tietojen poistamiseen ja muutamiin muihin kohtiin. Nämä ovat suurin syy, jonka vuoksi totesimme turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnassa, ettemme voisi hyväksyä tekstiä. Meille kävi myös selväksi, että vasta tämän jälkeen asiat alkoivat edetä. Yhdysvaltojen ulkoministeri ei ole suostunut mihinkään, ellei neuvosto ole sitten saanut tietoja, jotka poikkeavat parlamentille annetuista tiedoista. Näin on oletettavasti toisinaan tapahtunut. Neuvosto on antanut tällä viikolla rohkaisevia merkkejä muttei minkäänlaisia takeita. Haluan tehdä asian hyvin selväksi. Juuri tästä syystä sanomme haluavamme jatkaa keskusteluja asiasta, haluavamme hyvän sopimuksen ja kannattavamme ehdottomasti keskustelujen jatkamista, jos saamme takeet siitä, että tämä johtaa hyvään sopimukseen.
Martin Schulz , S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, irlantilainen kirjailija Jonathan Swift lähetti kirjassaan "Gulliverin matkat" sankarinsa Gulliverin lilliputtien saarelle, jonka asukkaat olivat vain kuuden tuuman pituisia. Gulliver luuli kuitenkin saapuneensa jättiläisten maahan. Minusta näyttää siltä, että amerikkalaiset diplomaatit ovat seuranneet Gulliveria ja luulevat voivansa kohdella Euroopan parlamenttia ikään kuin se olisi lilliputtien organisaatio. Se on erehdys.
Arvoisa komission jäsen Malmström, haluan onnitella teitä siitä, että teidät on valittu komission jäseneksi ja että olette siirtynyt yhdeltä pallilta toiselle. Teidän pitäisi kuitenkin olla tietoinen siitä, ettei tässä ole kyse ainoastaan amerikkalaisten diplomaattien erehdyksestä vaan myös EU:n jäsenvaltioiden hallitusten erehdyksestä: ne ovat luulleet, että tällainen sopimus voidaan ajaa parlamentissa läpi, eivätkä ole ymmärtäneet, ettemme voi äänestää näin puutteellisen sopimuksen puolesta. Tämä sopimus on Yhdysvaltojen turvallisuusideologian ruumiillistuma. Se ei kuitenkaan ilmennä samalla tavalla perusoikeuksien suojelua, joka meidän on Euroopan parlamentin jäseninä taattava EU:n kansalaisille.
Mahdollisuus siirtää suuria tietomääriä ilman erittelyä ja ilman yksityiskohtaisia tietoja yksittäistapauksissa on täysin ristiriidassa EU:ssa ja kaikissa parlamenteissamme, myös kansallisissa parlamenteissamme, hyväksytyn tietosuojalainsäädännön kanssa. Täällä on jo viitattu tietosuojaa koskeviin vakaviin ongelmiin. Teitte niin myös itse. Miten pitkään tietoja säilytetään? Kuka niitä säilyttää? Kuka siirtää niitä ja kenelle? Millaiset mahdollisuudet minulla on saada selville, mitä minun tiedoilleni tapahtuu, kuka saa käyttää niitä ja pitävätkö tiedot paikkansa? Millaisia oikeussuojakeinoja minulla on käytettävissäni, jotta voin varmistaa, ettei minusta voida kerätä virheellisiä tietoja ja siirtää niitä kolmansille osapuolille – keitä ikinä nämä ovatkaan? Jos tietojani kerätään ja tallennetaan, milloin ne poistetaan? Yhdysvaltojen "Homeland Security Act" -lain nojalla tietoja voidaan säilyttää jopa 90 vuotta. Jos tähän sisältyy tae siitä, että saavutan 90 vuoden iän, keskustelen asiasta mielelläni. Haluan toistaa, että näitä tietoja voidaan säilyttää jopa 90 vuotta! Kaikki nämä seikat ovat sopimuksen vakavia epäkohtia.
Arvoisa ministeri Rubalcaba, tästä syystä minun on sanottava teille, että tämä sopimus on huono emmekä voi äänestää sen puolesta. Jos hylkäämme sen, tehtävänänne on neuvotella Yhdysvaltojen kanssa uusi ja parempi sopimus, joka edistää turvallisuustavoitteita mutta jossa samalla kunnioitetaan kansalaisten vapautta ja näin heidän turvallisuutta koskevia etujaan. Jos voitte tehdä tämän, annamme tukemme uudelle sopimukselle. Uuden neuvottelukierroksen tavoitteena täytyy olla kompromissin saavuttaminen näiden kahden asian välillä.
En voi pyytää ryhmäni jäseniä äänestämään tämän sopimuksen puolesta tässä tilanteessa ja tässä muodossa. Kehotan tänä iltana ryhmääni äänestämään tätä sopimusta vastaan.
Sophia in 't Veld, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan toivottaa entisen kollegani ja hyvän ystäväni Cecilia Malmströmin tervetulleeksi. On ilo nähdä teidät täällä.
Tämä on ensimmäinen tärkeä päätös, jonka Euroopan parlamentti tekee Lissabonin sopimuksen mukaisten uusien valtuuksiensa nojalla. Odotukset ovat korkealla, mutta meidän on pidettävä päämme kylmänä. Olemme kansalaisillemme velkaa sen, että teemme huolella harkitun päätöksen, johon ulkopuolelta tuleva painostus tai pelottelutaktiikat, kuten valheelliset väitteet turvallisuuspuutteista, eivät vaikuta, sillä tiedämme, että Yhdysvallat voi edelleen saada tietoja ilman erimielisyyttä. Meidän ei pidä unohtaa, etteivät jäsenvaltiotkaan olleet sopimuksesta yksimielisiä. Voimme hyväksyä vain sopimuksen, joka on demokraattisesti täysin legitiimi sekä sisältönsä että menettelynsä puolesta. Tässä ei ole kyse neuvoston ja Euroopan parlamentin välisestä tahtojen taistosta eikä transatlanttisista suhteista. Tässä on kyse siitä, että EU:n kansalaisilla on oikeus asianmukaiseen demokraattiseen ja avoimeen menettelyyn.
Neuvoston antamat vastaukset ovat olleet toistaiseksi varsin riittämättömiä, eikä EU:n kansalaisten demokraattisia oikeuksia voida vaihtaa lupauksiin Yhdysvaltoihin tehtävistä matkoista tai neuvoston epämääräisiin lupauksiin tulevista sopimuksista. Neuvosto on saanut vuodesta 2007 lähtien lukemattomia tilaisuuksia käsitellä asiaa kunnolla ja taata turvallisuus sekä henkilötietojen ja kansalaisvapauksien suojelu tai varmistaa kansallisten parlamenttien tai joulukuun 1. päivästä lähtien Euroopan parlamentin harjoittama asianmukainen demokraattinen valvonta, mutta se on ollut uskomattoman itsepäinen. Parlamentti ei voi eikä sen pidä tehdä päätöstä, ellei se saa kaikkia keskeisiä tietoja ja asiakirjoja. Äänestäjillämme on oikeus tietää, että punnitsemme kaikkia osatekijöitä hyvin vakavasti ja ettemme toimi vain neuvoston päätösten muodollisena hyväksyjänä.
Totean lopuksi, että Euroopan parlamentti on tuonut vuosien mittaan huolenaiheensa ja odotuksensa hyvin selvästi esiin. Neuvoston ei pitäisi antaa meille enää lisää epämääräisiä lupauksia, vaan sen pitäisi vihdoin toimittaa meille oikeudellisen yksikkönsä lausunto sekä pyydetyt tiedot, jotka osoittavat, että tietoja käytetään terrorismin torjuntaan. Mielestäni tuomari Bruguièren toinen raportti ei riitä. Jos neuvosto siis haluaa parlamentin hyväksyvän sopimuksen, sen on toimittava vaatimustemme mukaisesti. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, se on ainoa keino.
(Suosionosoituksia)
Rebecca Harms, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluan aivan aluksi esittää huomioitani tapaamisista asiantuntijoiden ja Yhdysvaltojen suurlähettilään kanssa. Kahdessa kokouksessa, joiden puheenjohtajana toimin, en kokenut millään tavalla, että minua olisi pidetty eurooppalaisena lilliputtina – päinvastoin. Sain näissä amerikkalaisten asiantuntijoiden kanssa pidetyissä kokouksissa valtavasti tietoa siitä, miten erilaiset perusoikeuksien suojelua koskevat Yhdysvaltojen ja Euroopan oikeusjärjestelmät ovat. Olen kiitollinen amerikkalaisille siitä, että he osallistuivat tähän kauaskantoiseen vuoropuheluun. Edessämme olevan tehtävän luonne on selvinnyt minulle. Neuvosto ei ole tehnyt aikaisemmin oikeutta tälle tehtävälle. Minulle on myös selvinnyt, millainen tehtävä meillä eurooppalaisilla on edessämme, jos haluamme yhdistää terrorismin tehokkaan torjunnan ja perusoikeuksien tehokkaan suojelun samaan sopimukseen.
Mielestäni on itse asiassa noloa, että rapakon toiselta puolelta on tullut ihmisiä selvittämään meille tätä kiistanalaista aihetta ja ettei neuvosto ole toistaiseksi kyennyt käymään rehellistä vuoropuhelua parlamentin kanssa. Esittelijä on tehnyt täysin selväksi, millä aloilla sopimus rikkoisi perusoikeuksia, joita EU pyrkii mahdollisimman tarkasti suojelemaan. Esitän vielä yhden huomion, joka on mielestäni oikeudellisesta ja poliittisesta näkökulmasta suuri ongelma, jos tarkastelemme asiaa yksityiskohtaisemmin. Yhdysvallat ja EU määrittelevät terrorismin täysin eri tavalla, ja tämä ongelma vaikuttaa myös tähän sopimukseen.
Kuten täällä on jo syystäkin todettu, Euroopan parlamentin jäsenten ovat vastuussa EU:n kansalaisille siitä, että heidän oikeuksiaan suojellaan. Mielestäni meidän ei pitäisi äänestää sellaisen sopimuksen puolesta, jonka monet parlamentin jäsenet – myös jäsen Weber, jäsen Langen, joka ei ole täällä nyt, ja jäsen Schulz – ovat sanoneet julkisuudessa toistuvasti rikkovan nykyistä lainsäädäntöä. Meidän on ryhdyttävä nyt toimiin. Olemme sanoneet EU:n kansalaisille julkisissa keskusteluissa tekevämme niin. Meidän on äänestettävä väliaikaista sopimusta vastaan, emmekä saa lykätä äänestystä.
Parlamentti ei saa vältellä taas vastuutaan, niin kuin se teki marraskuussa. Meillä oli silloin tilaisuus panna kaikelle piste, mutta enemmistö ei halunnut tehdä sitä. Meidän on nyt ryhdyttävä toimiin, ja keskusteltuani amerikkalaisten kanssa sanon, että tämä parantaa neuvotteluasemaamme ja saattaa meidät tasa-arvoiseen tilanteeseen, mikä tarjoaa meille mahdollisuuden parantaa turvallisuutta ja kansalaisten oikeuksia Euroopan unionissa ja mahdollisesti jopa Yhdysvalloissa.
Timothy Kirkhope, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen kollegoideni tavoin valtavan turhautunut ja kiukkuinen neuvoston tavasta kohdella parlamenttia ja sen ala-arvoisesta tavasta kuulla parlamenttia neuvotellessaan tästä sopimuksesta. Parlamentin kuulemista ja hyväksyntää ei pitäisi käyttää takautuvana välineenä. Tietojen suojelun pitäisi olla ehdottoman vastavuoroista, eikä tapa, jolla sopimuksesta on neuvoteltu ja se on tehty, saa koskaan toistua.
Yhdysvaltojen viranomaiset sekä monitasoiset tietosuojajärjestelmät ja oikeudelliset suojatoimet, jotka tulevat tämän sopimuksen myötä käyttöön, ovat kuitenkin vakuuttaneet minut. Siispä neuvoston huono tapa kohdella meitä ei saa vaarantaa EU:n sopimusta Yhdysvaltojen kanssa tai mitään muitakaan tulevia sopimuksia EU:n turvallisuudesta. Saamme nyt neuvostolta ja komissiolta valtavasti vakuutteluja ja lupauksia. En pysty vielä arvioimaan, vastaavatko ne kaikkiin esittämiimme kohtuullisiin vaatimuksiin, joten tarvitsemme nyt mielestäni aikaa, ennen kuin etenemme tämän tärkeän toimenpiteen käsittelyssä.
Lothar Bisky, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, SWIFT-sopimuksesta neuvoteltiin kyseenalaista menettelyä noudattaen ja sopimus ajettiin nopeasti läpi vain yksi päivä ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa parlamentin kiertämiseksi. Haluan kuitenkin keskittyä erityisesti sopimuksen sisältöön. Isoveljen pikkusisko odottaa hyväksyntäämme. Ulkoministeri Clinton uskoo voivansa suostutella Euroopan parlamentin jäsenet tekemään jotakin, mitä emme hyväksyisi omilta hallituksiltamme.
Katson itse olevan täysin väärin, että väitetyn terrorismin tutkijat saisivat näin kattavan pääsyn tietokantoihin, sillä se heikentää ihmisten oikeutta päättää itse omien henkilötietojensa käytöstä. Henkilötietoja säilytetään vuosikymmeniä, eikä kukaan valvo, miten niitä käytetään. Lisäksi tietoja voidaan säilyttää sopimuksen päättymisen jälkeenkin. Kansalaiset eivät voi ryhtyä oikeustoimiin selvittääkseen tietojen olinpaikkaa tai vaatiakseen vahingonkorvauksia niiden laittomasta käytöstä kolmansissa maissa. Tämä asettaa valtion edelle kansalaisiaan, jotka kaikki alistetaan epäillyn asemaan. Jäsenvaltiot sallivat muiden maiden hallitusten vakoilla kansalaisiamme epäsuoraan EU:n kautta.
Pitäisikö Saksassa muutaman esimerkin mainitakseni Deutsche Telekomin, Deutsche Bahnin tai Schlecker-apteekkiketjun olla edelleen huolissaan työntekijöidensä tietojen keräämisestä? Tuleeko Saksan hallituksen käytännöksi ostaa nyt verotarkastajilta laittomasti saatuja tietoja? Olemme tilanteessa, jossa parlamentin on puolustettava vakaumustaan ja tehtävä päätös. Miksi Googlen pitäisi voida asettaa tulevaisuudessa tietosuojaa koskeva rima? Uskon, että olemme kaikki samaa mieltä siitä, että terrorismin ja erityisesti sen syiden torjuminen on tärkeää, mutta tämä ei saa tapahtua perusoikeuksien kustannuksella. Tätä taustaa vasten totean kuulleeni monia puheita, joissa EU:ta on nimitetty arvoyhteisöksi. Olemme juuri aikeissa lakaista yhden näistä arvoista maton alle, eikä ryhmäni voi äänestää tämän puolesta.
Simon Busuttil (PPE). - (MT) Arvoisa puhemies, haluan tehdä selväksi, että Euroopan kansanpuolue kannattaa tätä sopimusta. Se on SWIFT-sopimuksen kannalla ja äänestää huomenna sen puolesta. Kerron teille, miksi: Euroopan kansanpuolue aikoo äänestää sopimuksen puolesta siksi, että sen suurimpana huolenaiheena on kansalaistemme turvallisuus.
Tämä sopimus parantaa kansalaistemme turvallisuutta, ja siksi kannatamme sitä. Tämä ei ole pelkästään oma mielipiteeni vaan myös niiden asiantuntijoiden mielipide, jotka saivat erityistehtäväkseen tutkia ja arvioida sitä, parantaako tämä sopimus kansalaisten turvallisuutta – ja kansalaisiahan me kaikki täällä parlamentissa edustamme.
Turvallisuus paranee koko Euroopassa, ja tämän vaikutukset ulottuvat myös muiden kansalaisten turvallisuuteen maailmanlaajuisesti, myös Yhdysvalloissa. Olen samaa mieltä kuin ne, jotka totesivat, ettei neuvosto ole toiminut asianmukaisesti Euroopan parlamentin kanssa, mutta uskon, että neuvosto otti viime viikolla opikseen kansalaisoikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan viestistä ja ymmärsi asian selvästi. Kannan kollegoideni tavoin huolta yksityisyydestä, mutta tältä osin meidän on jälleen muistettava, että sopimus on väliaikainen. Tämä tarkoittaa sitä, että on laadittava uusi sopimus, joka tarjoaa paremmat takeet turvallisuudesta.
Arvoisa puhemies, puhuitte avauspuheenvuorossanne vastuusta. Pyydän kollegoitani käyttämään parlamentin valtuuksia, saamiamme uusia valtuuksia, kantaen samalla täysin vastuunsa, jotta voimme todella kohdata 500 miljoonaa kansalaista ja kertoa heille puolustavamme heidän turvallisuuttaan. Sovun lisäämiseksi parlamentissa huomisen äänestystä pitäisi lykätä, jos se on mahdollista. Olemme valmiita harkitsemaan äänestyksen lykkäämistä, mutta ellei lykkäystä myönnetä, äänestämme sopimuksen puolesta.
Claude Moraes (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, mekin sosialistien ja demokraattien ryhmässä haluamme toimia EU:n kansalaisten hyväksi ja torjua terrorismia. Siksi suosittelemme, kuten ryhmäni johtaja totesi, että äänestämme huomenna sopimusta vastaan varmistaaksemme, että äänestämme tässä parlamentissa ensimmäisessä Lissabonin sopimuksen mukaisessa hyväksyntämenettelyssä sellaista sopimusta vastaan, joka on huono koko parlamentille.
Tässä ei ole kyse puoluepoliittisesta kysymyksestä vaan faktasta. Kyse on siitä, auttaako huonosti laadittu sopimus lisäämään turvallisuutta ja edistämään terrorismin torjuntaa. Yksi vastustajistani sanoi kerran – ja hän on lakimies, minäkin olin lakimies ja jäsen Kirkhopekin oli lakimies – Benjamin Franklinia lainaten: "Se, joka asettaa turvallisuuden kauaksi vapauden edelle, ei ansaitse kumpaakaan."
Olemme siis kaikki samaa mieltä siitä, että haluamme EU:n kansalaisille hyvän sopimuksen. On täysin totta, että nyt Coreperissa neuvosto otti esiin kaikki kysymykset, jotka olivat ryhmällemme tärkeitä. Myös Hillary Clinton tunnusti kirjeessään, että parlamentin huomio oli osuva, mutta kummassakaan asiakirjassa ei menty tätä pidemmälle eikä esitetty meille suunnitelmaa ongelman ratkaisemiseksi, ja siksi mielestämme sopimusta vastaan äänestäminen vie meidät kohti sopimusta, joka on parempi koko parlamentille.
Siispä kehotamme koko parlamenttia emmekä ainoastaan ryhmämme jäseniä tukemaan esittelijää hänen pyrkimyksissään saada aikaan parempi sopimus terrorismin torjumiseksi. Kukaan ei ole tässä toista moraalisesti parempi. Haluamme torjua terrorismia tehokkaasti. Se edellyttää parempaa sopimusta, ja juuri sitä suosittelemme tänä iltana ryhmässämme sosialisteille ja demokraateille.
Agustín Díaz de Mera García Consuegra (PPE). - (ES) Arvoisa puhemies, paheksun sitä, millaisilla menetelmillä tämä sopimus on laadittu ja minkä verran siihen on käytetty aikaa. Parlamentin rooli on keskeinen osa Lissabonin sopimusta, ja kaikkien osapuolten pitäisi kunnioittaa sitä.
Siirryn kuitenkin nyt itse asiaan: demokraattinen yhteiskunta voi vahingoittaa terrorismia eniten katkaisemalla sen tulonlähteet. Siksi väliaikaisen sopimuksen pitäisi pysyä voimassa sillä aikaa, kun neuvottelemme kiireesti lopullisesta sopimuksesta. Väliaikaisen sopimustekstin ja tietosuojan osalta totean, että SWIFT ja TFTP ovat todistetusti ainakin yhdeksän kertaa osoittaneet olevansa tehokkaita ja arvokkaita keinoja ehkäistä ja torjua terroristien toimintaa Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Amerikassa.
Hyvät parlamentin jäsenet, kumpi raportti on tärkeämpi? Euroopan tietosuojavaltuutetun vai erikoistuomarin? Molemmat asiakirjat ovat hyvin perusteltuja mutta silti keskenään ristiriidassa. Hyvät parlamentin jäsenet, emme ole käyneet asiasta keskustelua emmekä saaneet aikaan ratkaisua. Väliaikaisen sopimuksen sanamuoto turvaa oikeudet. Sopimuksessa todetaan, että toimitettuja tietoja käytetään ainoastaan terrorismin tai sen rahoituksen torjuntaan, ettei toimitettuja tietoja kopioida, ettei niitä liitetä mihinkään muuhun tietokantaan ja että tietoja saavat käyttää vain yleisestä turvallisuudesta vastaavat viranomaiset.
Luotan Yhdysvaltojen hallitukseen ja suurenmoiseen demokratiaan, johon se perustuu. Meidän velvollisuutenamme on vahvistaa suhteitamme tähän maahan, sillä olemme luonnollisia ja toisillemme luotettavia kumppaneita.
Kaikista näistä syistä kannatan sitä, että parlamentti äänestää väliaikaisen sopimuksen puolesta. Pidän myös myönteisenä sitä erityisen hyvää tapaa, jolla parlamentti on puolustanut arvovaltaansa, ja sitä, että ministerit Clinton ja Geithner ovat tunnustaneet arvovallan olevan välttämätön asia nyt ja tulevaisuudessa.
Arvoisa puhemies, lopuksi totean, että neuvosto ja komissio tehtävät, mitä niiltä odotetaan. Tarvitsemme kiireesti toimielinten välisen sopimuksen.
Stavros Lambrinidis (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, pelkkä neuvostolta saatu kirje, jossa olisi todettu, että parlamentin huolenaiheet otetaan neuvotteluohjeissa täysin huomioon, että neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa käynnistetään välittömästi eikä jonakin tiettynä ajankohtana tulevaisuudessa ja että parlamentti otetaan täysin mukaan neuvotteluihin, olisi saattanut riittää. Tällaisen kirjeen lähettäminen olisi ollut helppo tapa keventää parlamentin huolta tavasta, jolla sitä on kohdeltu, jolla se on sivuutettu ja jolla sen kanssa on leikitelty aikaisemmin.
Tämä ei silti onnistunut tänäänkään. Komission jäsenen mukaan tietomassojen siirtoon ei liity ongelmaa ja siirto koskee vain joitakin tietoja. SWIFT kertoo meille, ettei tämä pidä paikkaansa. Yhdysvaltojen hallitus sanoo meille, ettei tämä pidä paikkaansa. Antamallenne lausunnolle ei ole todisteita.
Mainitsitte neuvotteluohjeet, jotka ovat melkein valmiit. Missä ne ovat? Ottaen huomioon tämänhetkisen paineen miksette voi kertoa meille täsmälleen, mistä asioista olette parlamentin kanssa samaa mieltä ja eri mieltä, sen sijaan, että annatte yleisluonteisia lausuntoja?
Terrorismin torjuminen yhdessä Yhdysvaltojen kanssa on mielestäni äärimmäisen tärkeää. Kehotan Yhdysvaltoja ja neuvostoa tekemään kanssamme tosissaan yhteistyötä huomisen äänestyksemme jälkeen, ja pyydän, etteivät ne turvautuisi kahdenvälisiin ratkaisuihin tai uneksisi solidaarisuuden rikkomisesta vaan tekisivät yhteistyötä suojellakseen perusoikeuksia, samalla kun me vaalimme turvallisuutta.
Birgit Sippel (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, jokainen, joka on seurannut SWIFTistä viime viikkoina käytyjä lukuisia keskusteluja, voisi saada jopa sellaisen vaikutelman, että ilman SWIFTiä ajautuisimme kaaokseen ja että sopimuksen hylkääminen merkitsisi transatlanttisten suhteiden ja yhteisen terrorismintorjunnan loppua. Näitä uhkailuyrityksiä voidaan kuvailla yhdellä sanalla: ne ovat naurettavia. Yhdysvallat ja neuvosto eivät yritä pelastaa tärkeää välinettä vaan ainoastaan omat kasvonsa.
Terrorismin torjumiseksi käytössä on useita sopimuksia ja toimenpiteitä. SWIFT voisi olla niihin hyödyllinen lisä. Epäonnistunut iskuyritys 25. joulukuuta on osoittanut selvästi, ettei meiltä puutu tietoa vaan kyky käyttää tehokkaasti tietoa, jota meillä jo on. Tavoitteena on suunnata huomio pois tästä tosiseikasta. Väliaikainen sopimus ei yksinkertaisesti voisi olla huonompi. Se on täynnä ristiriitoja ja epäjohdonmukaisuuksia. Yhdysvaltoihin aiotaan lähettää joka kuukausi valtavia tietomääriä sen sijaan, että toteutettaisiin varotoimenpiteitä, joilla varmistettaisiin, että Yhdysvaltoihin siirretään vain tietoja, jotka koskevat todella epäilyksen alaisia henkilöitä. Sopimus rikkoo räikeästi kansalaisten oikeuksia, tietosuojaa ja oikeusvaltioperiaatteita. Jos neuvosto ja Yhdysvallat olisivat oikeasti valmiita ottamaan tämän kritiikin vastaan ja sisällyttämään nämä seikat uuteen sopimukseen, meidän ei tarvitsisi hyväksyä tätä hirvittävää sopimusta. Kansalaisten edun nimissä meidän on äänestettävä väliaikaista sopimusta vastaan ja käynnistettävä uudet neuvottelut välittömästi saadaksemme aikaan todella hyvän sopimuksen, joka tarjoaa ylimääräisen tehokkaan keinon torjua terrorismia ja joka suojelee perusoikeuksiamme.
Juan Fernando López Aguilar (S&D). - (ES) Arvoisa puhemies, Lissabonin sopimus merkitsee uuden luvun alkua paitsi Euroopan parlamentille myös neuvostolle ja komissiolle.
Neuvoston puheenjohtaja pani puheessaan merkille, että Euroopan parlamenttia pitäisi kuunnella ja että sen huolenaiheet ja vaatimukset pitäisi ottaa huomioon.
Hän pani myös merkille, ettei neuvotteluja tästä sopimuksesta käyty kovin hyvin – tai riittävän hyvin. Ennen kaikkea hän kuitenkin lupasi neuvotella kiireesti lopullisesta sopimuksesta, joka vastaa mietinnössä esitettyjä vaatimuksia, muun muassa vaatimusta, jonka mukaan on turvattava kansalaisten oikeus hakea muutosta, saada tietoa ja tämän jälkeen muuttaa tai poistaa yksityisiä tietoja.
Meidän on siis saavutettava yksityisyyden, kansalaisten vapauden ja turvallisuuden välillä uusi tasapaino. Myös turvallisuus kuuluu täällä parlamentissa edustamiemme kansalaisten perusoikeuksiin.
Keskustelujen lopputuloksesta riippumatta parlamentti kehottaa siis ministeriä käynnistämään nämä neuvottelut mahdollisimman pian ja noudattamaan siten Lissabonin sopimusta ja EU:n perusoikeuskirjaa sekä vakuuttamaan ne 500 miljoonaa kansalaista, joita Euroopan parlamentti edustaa ja joiden perusoikeuksiin turvallisuus kuuluu.
Axel Voss (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, liikkuvuuden aikakaudella turvallisuus edellyttää nopeaa ja tehokasta tietojenvaihtoa, ja meidän tehtävänämme on suojella kansalaisia terroristi-iskuilta. Siksi meidän on löydettävä turvallisuuden ja yksityisyyden välille tasapaino. Tämän tasapainon täytyy näkyä sopimuksessa, josta käymme parhaillaan keskustelua.
Ottaen kuitenkin huomioon, miten tärkeästä asiasta on kyse, neuvoston toimintatapa on ollut todella harrastelijamainen. Siksi toivoisin, että esittelijälle annettaisiin lisää myönnytyksiä, myös erityistä apua, jotta voimme kenties saavuttaa parlamentissa enemmistön.
Ellei tämä onnistu, terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelma jää yksittäiseksi keskusohjelmaksi ja meidän on tärkeää varmistaa, että SWIFT siirtää vain yksittäisiä tietoja. Ellei tämä onnistu, on tehtävä täydellinen sopimus ja nykyinen sopimus pysyy tärkeänä. Siksi uskon, että meidän pitäisi pyrkiä lykkäämään äänestystä ja sitten viime kädessä…
(Puhemies keskeytti puhujan.)
Puhemies. – (EN) Hyvät kollegat, tämä on hyvin tärkeä keskustelu. En halua häiritä teitä, mutta käytätte kaikki aikaa puoli minuuttia enemmän kuin teidän pitäisi. Luettelossa on vielä 11 henkeä. Jos te kaikki puhutte näin pitkään, en voi antaa muille puheenvuoroa.
Jörg Leichtfried (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, kukaan ei epäile vakavasti tarvetta torjua terrorismia. Kehittyneiden demokraattisten oikeusvaltioiden on kuitenkin vastattava aina kysymykseen siitä, mitä pitäisi tehdä ja miten se pitäisi tehdä. Tässä tapauksessa kysymykseen on helppo vastata. Emme saa toimia siten, että 500 miljoonasta ihmisestä tulee epäiltyjä ja että heidän oikeuksiaan loukataan vakavasti tarjoamatta heille oikeussuojakeinoja. Näitä toimenpiteitä ei varsinkaan saa toteuttaa piittaamatta lainkaan nykyisistä demokraattisista säännöistä.
Parlamentti joutuu nyt ottamaan niskoilleen syyn ylimielisen puheenjohtajavaltio Ruotsin toimista. Emme saa tehdä tätä. Siksi kannatan sitä, että äänestämme huomenna tätä sopimusta vastaan.
Carl Schlyter (Verts/ALE). – (SV) Arvoisa puhemies, haluan todeta, että tällä esityksellä ei estetä mitään, ei yhtäkään terrori-iskua. Sillä ei olisi estetty yhtäkään neuvoston puheenjohtajan mainitsemista neljästä iskusta, vaikka niiden jälkeiset tutkinnat olisivat kenties voineet helpottua. Tämä sopimus vähentää turvallisuutta aivan samalla tavalla kuin kaikki Internetin täydellistä valvontaa koskevat lait vähentävät turvallisuutta, sillä jos valvonta on täydellistä, ihmiset pyrkivät välttelemään sitä – myös rehelliset kansalaiset. Silloin verkossa kehitetään anonymisointipalveluja, aivan kuten nyt myös pankkialalla. Jos terroristit voivat piiloutua tavallisten ihmisten joukkoon, turvallisuus vähenee. Sopimus on huono.
Pyydän sen sijaan tarkistamaan perinpohjaisesti kaikkia terrorismin vastaisia lakeja. Mitä ne maksavat, ja miten ne vaikuttavat yhdessä yksityisyyteen ja vapauteen? Vasta sitten edes harkitsen äänestäväni terrorismin vastaisten lakien lisäämisen puolesta. Osoittakaa meille, miten tehokkaita nämä toimenpiteet ovat, asiakirjoilla, jotka ovat avoimia eivätkä salaisia.
Janusz Władysław Zemke (S&D). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää huomiota kahteen asiaan, jotka ovat mielestäni hyvin tärkeitä. On kiistaton tosiasia, että meidän on torjuttava terrorismia, mutta keskustelussa on kyse siitä, miten tämä pitäisi tehdä ja minkälaisia sopimuksia amerikkalaisten kanssa pitäisi tehdä asiasta. Haluan ottaa esiin kaksi asiaa. Niistä ensimmäinen on se, että sopimus vaikuttaa vain toiseen osapuoleen, toisin sanoen sopimus on yksipuolinen. Olemmeko ajatelleet sitä, että myös EU:n jäsenvaltioissa toimivat sopivat yksiköt voisivat saada tietoja Yhdysvalloilta ja että tämä helpottaisi terrorismin torjuntaa täällä Euroopassa? Toinen asiani on se, että perimmäiset vastalauseet koskevat mahdollisuutta saada kaikki rahaliikennettä koskevat tiedot. Korostan voimakkaasti sanaa "kaikki". Mielestäni meidän pitäisi pyrkiä siihen, että amerikkalaiset ja eurooppalaiset erikoisyksiköt saisivat tietoja vain epäilyksen alaisista tahoista.
Marian-Jean Marinescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, neuvosto lähetti sopimuksen Euroopan parlamentille poikkeuksellisesti varsin myöhään. Toivon, etteivät tällaiset tapaukset enää toistu. Toisaalta Yhdysvaltojen viranomaisten ja Euroopan parlamentin välinen tiivis yhteistyö on yllättänyt minut varsin myönteisesti. Yhdysvaltojen viranomaiset ovat odotusteni vastaisesti kuunnelleet parlamenttia, ja toivon tämän toistuvan tulevaisuudessa.
Odotan Yhdysvaltojen viranomaisilta vastaavanlaista kiinnostusta myös jäsenvaltioiden yhdenvertaista kohtelua kohtaan viisumivapausohjelman yhteydessä. Yhdysvaltojen on otettava käyttöön selvät, avoimet kriteerit, joiden perusteella se epää viisumeja tietyissä jäsenvaltioissa. Katson kuitenkin, että meidän on tuettava väliaikaista sopimusta, sillä se parantaa EU:n kansalaisten turvallisuutta. Sopimuksen hyväksyminen ei saa kuitenkaan keskeyttää Yhdysvaltojen kanssa käytäviä neuvotteluja pitkäaikaisesta sopimuksesta, jossa kaikki parlamentin esittämät vastalauseet otetaan huomioon.
Eva Lichtenberger (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, neuvosto on nyt myöntänyt, ettei neuvotteluilla ole ehkä saavutettu aivan niin hyviä tuloksia kuin niillä olisi voitu saavuttaa. Meidän pitäisi reagoida tähän ja tarttua tilaisuuteen parantaa sopimusta. Pelkkä asioiden lykkääminen ei auta, sillä lykkäämiseen ei sovelleta mitään ehtoja. Olisimme siksi seuraavassa täysistunnossa täysin samassa tilanteessa. En usko tämän muuttavan mitään.
Toiseksi haluan todeta, että olemme kuulleet jo tarpeeksi lupauksia siitä, miten asiat paranevat seuraavalla neuvottelukierroksella ilman parlamentin osallistumista. Meille luvattiin jo ennen tätä sopimusta, että tällä kerralla asiat olisivat toisin. Lykkääminen ei taaskaan auta. Tässä tapauksessa auttaa vain selvän merkin antaminen.
Kolmanneksi puhujat ovat väittäneet toistuvasti, että sopimuksen hylkääminen johtaisi turvallisuuspuutteisiin. Näitä turvallisuuspuutteita ei yksinkertaisesti ole. Meillä on oikeudellisia lausuntoja, jotka osoittavat tämän, ja meillä on sopimuksia keskinäisestä oikeusavusta.
Sajjad Karim (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, kansalaistemme turvallisuus on meille kaikille äärimmäisen tärkeä asia, ja meistä saa aivan liian helposti sellaisen kuvan, ettemme suhtaudu terrorismin torjumiseen tiukasti, kun seisomme täällä pyytämässä, että kansalaistemme kansalaisvapauksia suojeltaisiin. Olen nähnyt näin käyvän kerta toisensa jälkeen monien kansallisten parlamenttien jäsenten tapauksessa, kun kyse on Euroopan parlamentin toimista.
SWIFTin saavutuksista on tietenkin monia esimerkkejä, ja suhtaudumme niihin kaikkiin myönteisesti. On kuitenkin aivan yhtä tärkeää kiinnittää huomiota myös niihin tapauksiin, joissa SWIFT ei ole toiminut tai se on tuottanut meille pettymyksen. Monet tutkinnat Euroopan unionissa ovat epäonnistuneet. Pelkästään omassa vaalipiirissäni pidätettiin 12 viatonta henkilöä, joita vastaan ei kuitenkaan kyetty nostamaan syytteitä. Kun heidät pidätettiin, meille sanottiin, että heitä vastaan oli merkittävää näyttöä, josta osa liittyi rahaliikennetietoihin.
Mitä voimme oppia näistä epäonnistuneista tapauksista? Arvoisa neuvoston jäsen, otetaan askel taaksepäin. Meillä on aikaa. Emme seiso selkä seinää vasten, vaan voimme päästä asiassa eteenpäin. Lykätään äänestystä. Arvoisa neuvoston jäsen, palatkaa taaksepäin ja tehkää se kunnolla – en pyydä tätä parlamentin vuoksi vaan kansalaistemme vuoksi.
Carlos Coelho (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, jos kotimaani poliisi haluaa käyttöönsä pankkitilitietoja, hänellä on oltava etsintälupa. En voi hyväksyä sopimusta, jonka nojalla tuhansia tai miljoonia pankkitietoja siirrettäisiin amerikkalaisen poliisin tutkittaviksi ilman, että tämä edellyttäisi tuomioistuimen lupaa. Neuvoteltu väliaikainen sopimus ei tarjoa tietosuojaa. Tietosuoja ei ole ylellisyyttä, vaan se on vapautemme edellytys. Sopimus ei ole vastavuoroinen eikä oikeasuhtainen. Emme voi hyväksyä sitä.
Toivomme todella, että lopullisesta sopimuksesta neuvotellaan kunnolla. Miten siitä voidaan neuvotella? Neuvotellaanko siitä huonolla tavalla vai järkevällä tavalla? Uskon, että meille on parempi, ettemme hyväksy huonoa väliaikaista sopimusta, kuin että hyväksymme minkä sopimuksen tahansa. Väliaikaisen sopimuksen hylkääminen tarkoittaa sitä, että meillä on hyvät lähtökohdat neuvotella lopullisesta sopimuksesta.
Monika Flašíková Beňová (S&D). – (SK) Arvoisa puhemies, sanonnan mukaan hyvät sopimukset ovat tasa-arvoisten kumppanien tekemiä. Tällä hetkellä suunnitteilla oleva sopimus ei kuitenkaan viittaa siihen, että olisimme tasa-arvoisia kumppaneita, vaan että Yhdysvallat esittää meille vaatimuksia ja odottaa meidän noudattavan sen näkemyksiä.
Lissabonin sopimuksen myötä Euroopan parlamentti on kuitenkin saanut paljon lisää valtaa, ja täällä istuvien Euroopan parlamentin jäsenten tehtävänä on todella puolustaa EU:n jäsenvaltioiden 500 miljoonan kansalaisen etuja ja oikeuksia, perusoikeuksia. Kannatan siksi ehdotusta siitä, että tätä sopimusta paranneltaisiin ja että siihen sisällytettäisiin ehdotukset, joita me, Euroopan parlamentin jäsenet – EU:n toimielinten ainoat suorilla vaaleilla valitut edustajat – odotamme siihen sisällytettävän.
Tiedän, että Euroopan unionissa on maita, joilla on valtavia ongelmia terrorismin kanssa. Espanja on yksi terrorismia pitkään torjuneista maista, ja uskon, että tässä tapauksessa neuvostosta tulee Euroopan parlamentin eikä Amerikan Yhdysvaltojen kumppani.
Alfredo Pérez Rubalcaba, neuvoston puheenjohtaja. – (ES) Arvoisa puhemies, aivan aluksi haluan todeta kuunnelleeni suurella mielenkiinnolla ja arvostuksella kaikkia parlamentin jäsenten puheenvuoroja, joissa he ovat ilmaisseet tukeaan ja esittäneet kritiikkiä – jälkimmäistä kylläkin enemmän. Kaikki puheenvuorot olivat kuitenkin tervetulleita.
Haluan ensinnäkin todeta olevani hyvin iloinen siitä, että vakuutuin jälleen parlamentissa käydyn keskustelun aikana siitä, että parlamentti, komissio ja neuvosto ovat täysin samoilla linjoilla yhteisten arvojemme puolustamisen ja – kuten puheessani totesin – kaikenlaisen terrorismin määrätietoisen vastustamisen suhteen. Yhteisymmärrys tästä asiasta on mielestäni äärimmäisen tärkeä, eikä meidän pitäisi unohtaa sitä.
Tämän iltapäivän keskustelussa SWIFT-sopimuksesta on kuultu kahdenlaista kritiikkiä, jotka haluan erottaa toisistaan: kritiikkiä menettelytavasta ja kritiikkiä sopimuksen sisällöstä. Nämä kritiikin lajit eroavat toisistaan täysin.
On totta, että sopimuksen sisältöä on arvosteltu jatkuvasti, ja sitä ovat arvostelleet jopa ne jäsenet, jotka nimenomaan kannattivat tällaista sopimusta. Toistan, mitä sanoin aiemmassa puheenvuorossani: asiat olisi luultavasti voitu tehdä paremmin – itse asiassa ne olisi varmasti voitu tehdä paremmin. Sanoin kuitenkin myös – ja toistan tämänkin – että aikataulu oli se, mikä se oli, niin kuin parlamentin jäsenet hyvin tietävät, joten neuvoston ja komission oli ryhdyttävä toimiin hyvin nopeasti. Haluan joka tapauksessa todeta hyvin selvästi, että aivan kuten sanoin aiemmin iltapäivällä, neuvosto haluaa, että asiat hoidetaan jatkossa eri tavalla eikä niin kuin ne on hoidettu aiemmin.
Jotkut jäsenet ovat sanoneet, kenties aiempien kokemustensa perusteella, että tämä lupaus, sitoumus, on rikottu parlamentissa toistuvasti. Haluan tukea neuvostoa toteamalla, että tämä sitoumus perustuu Lissabonin sopimuksen sisältämään perustavanlaatuiseen sitoumukseen, sillä sopimuksessa asetetaan keskeiseksi tavoitteeksi se, että Euroopan parlamentin pitäisi toimia yhä merkittävämmässä osassa EU:n toimielinten työssä, jotta kansalaiset tuntisivat olevansa paremmin edustettuja.
Koska maani on antanut tämän lupauksen, jossa on kyse Lissabonin sopimuksen mukaisesta perustavanlaatuisesta sitoumuksesta, haluan todeta täällä ehdottomasti, että Espanjan puheenjohtajakaudella neuvosto hoitaa asioita toisin.
Elleivät jotkut luota neuvoston sanaan, mihin heillä on toki oikeus, heidän pitäisi muistaa, että sopimus velvoittaa meidät toimimaan toisella tavalla. Siltä varalta, ettei neuvoston poliittinen tahto siis riitä, lainsäädäntöömme sisältyy sopimus, jolla varmistetaan, että asiat hoidetaan tulevaisuudessa toisin. Se edellyttää sitä, että Euroopan parlamentti tekee yhteistyötä komission kanssa, ja se edellyttää luonnollisesti yhteishenkeä, jota parlamentin jäsenet ovat täällä osoittaneet – pyrkimystä löytää tasapaino turvallisuuden ja keskeisten arvojemme suojelun välillä. Kyse on yleiseurooppalaisesta hengestä, joka vallitsee myös neuvostossa.
Itse aiheesta haluan esittää kolme huomiota. En puutu muutamiin erityisiin kysymyksiin, joista on esitetty kritiikkiä, josta osa on mielestäni perusteetonta. Täällä on esimerkiksi useaan otteeseen sanottu, että SWIFT-sopimuksessa, sellaisena kuin se on parlamentille esitetty, sallitaan tietomassojen siirto. Täällä ei ole sanottu, vaikka se pitäisikin todeta selvästi, ettei sopimus perustu tällaiseen logiikkaan ja että SWIFT-sopimuksessa sallitaan tietomassojen siirto poikkeustapauksissa – aina ja vain laillisten epäilyjen tapauksessa (sopimuksen 4 artiklan 6 kohta). Tämä on vain yksi esimerkki. Täällä on myös esitetty muita jokseenkin keinotekoisia syytöksiä sopimuksen sisällöstä, joka uskoakseni kestäisi hyvin tarkastelun, mutten puutu niihin tässä kohden.
Haluan esittää tästä asiasta vielä kaksi muuta huomiota. Ensinnäkin haluan korostaa komission jäsenen ja joidenkin parlamentin jäsenten tavoin, että sopimuksesta on ollut hyötyä terrorismin torjunnassa. Olen antanut muutamia esimerkkejä, ja jäsenille toimitetussa tuomari Bruguièren raportissa annetaan niitä lisää. Voin antaa toisen esimerkin tai jopa kaksi, joihin viittasin aiemmin oman maani osalta.
On totta, että SWIFT-sopimusta käytettiin hyvin tuloksin tutkittaessa Madridissa 11. maaliskuuta tehtyjä iskuja. On myös syytä muistaa, että SWIFT-sopimusta käytettiin iskun ehkäisemiseksi Barcelonassa reilu vuosi sitten. Kaikki näiden iskujen tekijät kärsivät tällä hetkellä vankeusrangaistustaan Espanjan vankiloissa.
Siksi voimme sanoa, että sopimus on todella toiminut ja että olemme saavuttaneet sen avulla tuloksia. Olen siis varma, että parlamentin jäsenet ovat samaa mieltä kanssani siitä, että sopimuksen keskeyttäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että EU:n kansalaisten turvallisuustaso madaltuu ainakin hieman. Myönnätte varmaankin sen, että jos sopimus toimii ja on toiminut, sen keskeyttäminen madaltaisi turvallisuustasoamme jonkin verran, ja valitsen nyt sanani huolella, jottei kukaan voi syyttää neuvostoa liiallisesta dramatisoinnista. Se varmastikin vähentäisi turvallisuutta hieman – asia on näin yksinkertainen.
Siksi haluan korostaa neuvoston puolesta – ja uskon komission olevan asiasta samaa mieltä – että on hyvin tärkeää, ettemme keskeytä tätä sopimusta. Sopimus kenties ansaitsee osakseen arvostelua, ja haluan korostaa jälleen kerran, että otamme tänä iltapäivänä kuulemamme kovan kritiikin huomioon. Uskon kuitenkin teidän parlamentin jäsenten olevan samaa mieltä kanssani, kun sanon, että tämä sopimus on paljon parempi kuin tietojenvaihtoa koskeva pöytäkirja, jota Yhdysvaltojen ja EU:n on täytynyt noudattaa vuosien ajan.
Tämänpäiväisen keskustelumme kohteena oleva sopimus ei varmastikaan ole täydellinen. Sitä voitaisiin varmasti parantaa, ja olen jopa samaa tiettyjen tahojen esittämästä kritiikistä, mutta pyydän teitä ottamaan huomioon – niin kuin itse teen – että sopimus merkitsee parannusta aikaisempaan. EU, neuvosto ja komissio ovat sisällyttäneet sopimukseen useita ehdotuksia, jotka huolestuttavat joitakin jäseniä, joiden ensisijaisena – ja oikeutettuna – tavoitteena on varmistaa, ettei turvallisuutta taata ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kustannuksella.
Siksi haluan toistaa sen, mitä komission jäsen sanoi, eli että on tärkeää, ettei sopimusta keskeytetä. Haluan myös toistaa parlamentille sen, että neuvosto haluaa vilpittömästi neuvotella uudesta, lopullisesta sopimuksesta, joka sisältää monia täällä tänään esiin tuotuja asioita, joista neuvosto on samaa mieltä ja joille se haluaisi antaa julkisen tukensa. Neuvosto on sitoutunut tähän. Tosiasia on se, että neuvoston puheenjohtaja on jo luvannut tämän kirjeessään parlamentin puhemiehelle, mutta meidän on vielä pidettävä lupauksemme, kun neuvottelujen aika koittaa.
Keskustelemme siksi nyt väliaikaisesta sopimuksesta, jolla parannetaan nykyistä tilannetta. Keskustelemme sopimuksesta, joka on voimassa yhdeksän kuukautta. Sen verran komissio, neuvosto ja parlamentti tarvitsevat aikaa saadakseen aikaan uuden, lopullisen sopimuksen, jossa varmastikin käsitellään kaikkia varsin kohtuullisia varotoimenpiteitä, joista parlamentissa on keskusteltu tänä iltapäivänä.
Neuvosto ei voi sivuuttaa tämän iltapäivän keskustelua. Emme voi sivuuttaa sitä tosiseikkaa, että tämä sopimus on saanut osakseen paljon arvostelua. Kuten sanoin, osa arvostelusta on varmastikin ollut aiheellista, osa kenties vähemmän aiheellista. Joka tapauksessa sopimusta on arvosteltu, ja mielestäni meidän on kiinnitettävä asiaan vakavasti huomiota. Pyydän neuvoston puolesta, että parlamentti antaisi meille harkinta-aikaa.
Aikaa tietenkin analysoida ja käsitellä tätä keskustelua kollegoideni kanssa neuvostossa, aikaa keskustella siitä komission kanssa ja ennen kaikkea aikaa tarkastella mahdollisuutta tehdä Yhdysvaltojen kanssa parempi sopimus, mikä on mielestäni todella mahdollista. Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, pyydämme aikaa, jotta voimme palata asiaan parlamentissa muutaman viikon tai kuukauden päästä ja jotta voimme varmistaa luoneemme perustan sellaisen lopullisen sopimuksen tekemiselle, jossa puututaan asianmukaisesti tiettyjen jäsenten tänään esittämiin huolenaiheisiin. Toistan, että nämä huolenaiheet vastaavat monessa tapauksessa neuvoston huolenaiheita.
Cecilia Malmström, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, tämä on ollut äärimmäisen tärkeä keskustelu, sillä olemme puhuneet tärkeistä asioista, kuten siitä, miten voimme suojella kansalaistemme turvallisuutta mutta säilyttää samalla hyvät tiedonvaihtojärjestelmät ja korkeatasoisen tietosuojan.
Asiaan on liittynyt mielestäni muutamia kysymyksiä ja väärinkäsityksiä, kuten neuvoston puheenjohtaja sanoi. Joihinkin niistä vastataan tuomari Bruguièren raportissa, joten kehotan teitä todella lukemaan sen. Mielestäni meidän on kuitenkin ymmärrettävä ja muistettava, miksi meillä on väliaikainen sopimus. Miksi olemme tehneet sen? Siksi, että SWIFT kehittyi ja päädyimme tilanteeseen, jossa meillä ei ollut säädöstä tietojensiirrosta, joten komissio ja neuvosto ryhtyivät nopeasti järjestämään asiaa. Saimme Yhdysvalloilta tiettyjä myönnytyksiä ja saimme aikaan erittäin hyvät tietosuojamekanismit. Lisäksi kaksi jäsenvaltiota, joita asia koskee, pyysivät komissiota osallistumaan eurooppalaisen lähestymistavan saamiseksi asiaan ja kahdenvälisten sopimusten välttämiseksi. Tämä on tärkeää muistaa.
Tämä on nyt väliaikainen sopimus, kuten sanoin. Sitä voidaan ja aiotaan parantaa. Komissio ja neuvosto aikovat ehdottomasti ottaa Euroopan parlamentin mukaan Lissabonin sopimuksen mukaisesti pysyvän sopimuksen tekemiseen. Muutoksenhakua, laillista tietojenkäsittelyä ja tietojen poistamista on vielä selvennettävä lisää. Pysyvä sopimus sisältää myös takeet tietojen oikaisemisesta ja saatavuudesta.
Jäsen Lambrinidis kysyi, miksei komissiolla ole neuvotteluohjeita. Hyvä jäsen Lambrinidis, komissio on toiminut 16 tuntia ja 20 minuuttia. Kyse on äärimmäisen tärkeistä neuvotteluvaltuuksista. Meidän täytyy päästä keskustelemaan niistä yhdessä uudessa komissiossa ennen kuin laadimme täydelliset neuvotteluvaltuudet, joista keskustelemme Euroopan parlamentin kanssa. Olemme ryhtyneet hoitamaan tehtäviämme vasta aivan äsken, joten ette voinut odottaa meidän saaneen niitä aikaan. Me kuitenkin lupaamme työstää neuvotteluvaltuuksia – ja puheenjohtaja Barroso ilmaisi asian hyvin selvästi kirjeessään puhemies Buzekille. Me esittelemme ne Euroopan parlamentille mahdollisimman pian ja varmistamme, että pysytte asiasta jatkuvasti ajan tasalla.
Äänestyksen lykkääminen voisi olla hyvä ajatus, ja me saatamme tarvita enemmän aikaa keskustellaksemme valtuuksista. Toimitamme teille neuvotteluvaltuudet, saatte aikaa tutustua asiakirjoihin, raportteihin ja niin edelleen, ja kuten sanoin, komissio haluaa tehdä yhteistyötä teidän kanssanne ja neuvoston kanssa, jotta saamme asiasta aikaan hyvän – paljon paremman – pysyvän sopimuksen.
Puhemies. – (EN) Hyvät kollegat, sinisen kortin sääntö ei koske neuvoston ja komission puheenvuoroja, mutta tämä keskustelu on äärimmäisen tärkeä. Meidän on tehtävä päätös huomenna.
Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, tämä ei ole sääntöjen mukaista, mutta pyydän teitä kuuntelemaan kaksi lyhyttä – ja painotan sanaa "lyhyttä" – kysymystä jäsen Schulzilta ja jäsen Lambrinidisilta. Kysymyksiä ei tule sen enempää, sillä voisimme keskustella tästä aiheesta vielä toiset kaksi tuntia.
Martin Schulz (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri Rubalcaba, Euroopan parlamentin kaikkien jäsenten tavoin kuuntelin tarkasti, mitä sanoitte. Käytitte seuraavia sanoja: "Antakaa minulle lisää aikaa, jotta voin keskustella tästä neuvoston muiden jäsenten kanssa. Antakaa minulle lisää aikaa, jotta voin palata kanssanne asiaan paremman sopimuksen merkeissä." Haluan siksi kysyä teiltä, onko asia tarkalleen niin, ettei neuvosto vaadi enää tätä sopimusta ja sitä koskevan äänestyksen toimittamista ja että haluatte aikaa neuvotellaksenne Yhdysvaltojen kanssa uudesta ja paremmasta sopimuksesta. Ymmärsinkö sanomanne oikein?
Stavros Lambrinidis (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, onko neuvosto tietoinen siitä, ettei SWIFT ole välittänyt viime vuosina kertaakaan tarkkoja tietoja, koska niitä ei voida louhia, ja että se siirtää aina tietomassoja?
Onko neuvosto tietoinen siitä, että juuri tästä syystä Yhdysvallat ja SWIFT ovat tehneet sopimuksen, jonka nojalla valtiovarainministeriössä toimii SWIFTin henkilökuntaa varmistamassa, ettei valtiovarainministeriön saamista tietomassoista tehdä massahakuja?
Onko neuvosto tietoinen siitä, ettei väliaikaisessa sopimuksessa anneta parlamentille pienimpiäkään myönnytyksiä? Jos olen oikeassa – niin kuin toivon olevani – ovatko neuvosto ja komissio sitoutuneet ottamaan tietomassakysymyksen äärimmäisen vakavasti neuvotteluvaltuuksissa?
Alfredo Pérez Rubalcaba, neuvoston puheenjohtaja. – (ES) Arvoisa puhemies, neuvosto haluaa toistaa jälleen kerran, miten tärkeää on, ettemme katkaise rahaliikennetietojen virtaa Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä.
Neuvosto on kuitenkin tietoinen myös siitä, että parlamentin jäsenten esittämät varotoimenpiteet, arvostelut ja ehdotukset on otettava vakavasti huomioon.
Pyysin siksi aikaa voidaksemme työskennellä EU:n kaikkien jäsenvaltioiden kanssa ja tarkastella sitä, onko meidän sisällytettävä tällainen näkökohta uuteen sopimukseen. Mikä vielä tärkeämpää, pyysin aikaa voidaksemme neuvotella Yhdysvaltojen kanssa. Uskon Yhdysvaltojen haluavan sisällyttää uuteen sopimukseen monia varotoimenpiteitä, varauksia ja rajoituksia, joita Euroopan parlamentin jäsenet ovat tuoneet täällä tänään esiin. Lyhyesti sanottuna se haluaa saavuttaa lopullisessa sopimuksessa paremman tasapainon turvallisuuden ja vapauden välillä, mistä juuri pohjimmiltaan me puhumme tänään.
Haluaisin saada aikaa tutkia tätä mahdollisuutta voidakseni palata parlamenttiin ja kertoa tämänkaltaisessa täysistunnossa ennen äänestyksen toimittamista, että komissio ja neuvosto ovat saaneet Yhdysvalloilta sitoumuksen, joka koskee näiden Euroopan parlamentin ehdotusten sisällyttämistä uuteen sopimukseen.
Katson, että tällaisessa tilanteessa keskustelumme eroaisi suuresti siitä, jota olemme käyneet täällä tänä iltapäivänä.
Manfred Weber (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri Rubalcaba, vastauksestanne oli paljon hyötyä. Kiitos siitä. Jos ymmärsin asian oikein, keskustelunaiheemme arkaluonteisuuden vuoksi ministeri Rubalcaba ei voi luvata meille, ettei nykyinen sopimus tule voimaan. Toisin sanoen jos lykkäämme asioita ja annamme itsellemme enemmän aikaa, se tulee voimaan.
Siksi seuraava kysymykseni on se, voiko ministeri Rubalcaba luvata meille esimerkiksi sen, että pitkäaikainen, tiukempien vaatimusten mukainen sopimus saadaan aikaan kuukaudessa, vai katsooko neuvosto, että meidän on edelleen odotettava yhdeksän kuukautta. Parlamentin on hyvin vaikeaa kelpuuttaa ehdotonta lupausta. Siksi neuvoston lupaukselle on asetettava selvät ehdot, jotta parlamentti voi päättää huomenna mahdollisesta lykkäyksestä.
Agustín Díaz de Mera García Consuegra (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, kiitos, että sovellatte parlamentin työjärjestystä suopeasti ja annoitte puheenvuoron kahdelle edustajalle – sosialistien ja demokraattien ryhmän edustajalle sekä Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraattien) edustajalle.
Arvoisa ministeri Rubalcaba, tiedätte tarkkaan, mistä on kyse: useimmat argumentit, joita parlamentin jäsenet ovat esittäneet keskustelussa, ovat olleet oikeudenmukaisia. Arvostan suuresti kaikkea, mitä täällä on sanottu. Puheenvuorojen pitäisi kuitenkin perustua asiakirjoihin, tietoon ja tosiasioihin, ja suoraan sanoen yllätyin suuresti tietyistä puheenvuoroista, jotka antoivat ymmärtää aivan muuta. Sain niistä sellaisen vaikutelman, että itse asiassa hyvin harvat ovat lukeneet sopimuksen, jota he arvostelevat. Jos puhujat olisivat nimittäin lukeneet sen, he eivät olisi mitenkään voineet keksiä tällaisia argumentteja.
Arvoisa ministeri Rubalcaba, haluan siksi kysyä teiltä aiheesta, jonka kollegani jäsen Weber mainitsi puheessaan ja jäsen Hennis-Plasschaert kirjeessään (kuten tiedätte, kannatan väliaikaisen sopimuksen säilyttämistä sillä aikaa, kun neuvottelemme uudesta sopimuksesta). Jäsen Hennis-Plasschaert esitti kirjeessään saman kysymyksen kuin jäsen Weber. Voiko neuvosto taata parlamentille, että se esittelee parlamentin myötävaikutuksesta uuden lopullisen sopimustekstin valiokunnassa kesäkuussa ja täysistunnossa heinäkuussa?
Alfredo Pérez Rubalcaba, neuvoston puheenjohtaja. – (ES) Arvoisa puhemies, osa jäsenistä pyytää väliaikaista sopimusta, osa puolestaan pysyvää sopimusta.
Aikataulun näkökulmasta on tietenkin aivan eri asia esitellä parlamentille ehdotus lopulliseksi sopimukseksi eli saada Yhdysvalloilta lupaus parlamentin esittäminen varotoimenpiteiden ja ehdotusten sisällyttämisestä sopimukseen kuin tuoda neuvottelupöytään uusi sopimus.
Hyvä parlamentin jäsen, jos tarkoitatte kysymyksellänne sitä, voimmeko toimittaa parlamentille uuden sopimuksen kuukauden sisällä, vastaan kieltävästi. Jos tarkoitatte kysymyksellänne sitä, voimmeko esitellä muutaman kuukauden sisällä parlamentille tulokset Yhdysvaltojen kanssa käydyistä keskusteluista – joihin parlamentti osallistuu, ja tämä on mielestäni tärkeää – niin että voimme keskustella siitä, onko meillä syytä ajatella, niin kuin neuvosto ajattelee, että lopullisesta sopimuksesta tulee paljon nykyistä parempi, vastaan myöntävästi. Uskon, että voimme.
Pyydän juuri tätä. Siksi en viittaa erityisesti esittelijän ehdotukseen – ja myönnän, etten ole harkinnut sitä vakavasti tänä iltapäivänä arvioituani yleistä ilmapiiriä sekä lukuisia toimia ja puheenvuoroja, joissa vastustettiin väliaikaisen sopimuksen allekirjoittamista. Haluan toistaa, että asioiden nykytilassa mielestäni on paljon realistisempaa pyytää parlamentilta esimerkiksi kolme kuukautta aikaa sitä varten, että voimme esitellä ehdotuksen Yhdysvaltojen kanssa tehtävästä sopimuksesta, jotta parlamentti voi keskustella siitä. Toisin sanoen tämä sopimus sisältäisi seikkoja, jotka ovat EU:n – komission, neuvoston ja parlamentin – sekä Yhdysvaltojen mielestä sellaisia, että ne pitäisi sisällyttää neuvoteltavaan lopulliseen sopimukseen.
Katson, että tällaisessa tilanteessa tämänpäiväinen keskustelumme olisi varsin toisenlainen.
Jeanine Hennis-Plasschaert, esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, täällä on sanottu kaikenlaista. Jäsen Busuttilille ja neuvoston puheenjohtajalle haluan painottaa erityisesti sitä, ettei päätöksemme olla hyväksymättä väliaikaista sopimusta vaaranna EU:n kansalaisten turvallisuutta. Mielestäni on erittäin epäreilua käyttää sitä perusteluna. Käytössä on edelleen muita oikeudellisia välineitä, joiden turvin EU ja Yhdysvallat voivat vaihtaa keskenään tarkkaan määriteltyjä tietoja, ja kuten jäsen Moraes totesi, kukaan ei ole tässä toista moraalisesti parempi.
Yhdysvaltojen kirjeestä totean sen, että on täysin selvää, että arvostamme kirjettä, mutta pelkkä toteamus, jonka mukaan parlamentin näkemyksiä kuullaan, ne otetaan huomioon ja niihin vastataan, on hieman heikko esitys – eikö olekin? Se on vastauksena varsin välttelevä. Lisäksi tämän on todettu edellyttävän sitä, että väliaikainen sopimus pysyy voimassa, mikä on mielestäni puhdasta kiristystä. Alan kiukustua ja olen pahoillani siitä, mutta tämä keskustelu alkaa hiljalleen käydä hermoilleni.
TFTP ei ole – eikä sen voida katsoa olevan – Euroopan vahvimpien kansalaisvapauksiin liittyvien perinteiden mukainen. Sen on katsottava poikkeavan EU:n laista ja käytännöstä, ja haluan että asia tunnustetaan. Olen sanonut tämä aiemmin ja haluan kuulla sen jälleen selvästi. Haluan myös todeta, ettei kukaan epäile sitä, etteikö Yhdysvaltojen ja EU:n välistä yhteistyötä ole tarpeen jatkaa ja vahvistaa, vaikka EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä erityisesti neuvoston on oltava vahvoja asettaessaan omia tavoitteitaan. Tältä osin parlamentti ja neuvosto eivät ole vielä samoilla linjoilla.
Lopuksi haluan korostaa, että tässä on pohjimmiltaan kyse EU:n vastuusta ja että asiaan on löydettävä eurooppalainen ratkaisu. Alankomaat ja Belgia eivät saa päätyä tässä höynäytetyiksi. Kuuntelin tarkasti puheenvuorojanne – sitä, että pyysitte lisää aikaa – ja olen valmis antamaan tämän pyynnön puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi. Ette kuitenkaan antanut minulle pyytämiäni lupauksia: vastauksenne oli liian epämääräinen. Pyydän kuitenkin myöhemmin tänään kokoontuvaa puheenjohtajakokousta käsittelemään pyyntöänne.
Puhemies. – (PL) Keskustelu on päättynyt.
Äänestys toimitetaan torstaina 10. helmikuuta 2010.
Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa terrorismin torjumiseksi on tärkeää, muttemme saa tehdä sitä hinnalla millä hyvänsä. Yhdysvaltojen kanssa tehtävässä sopimuksessa rahaliikennetietojen siirtämisestä on viime kädessä kyse kaikkien EU:n kansalaisten henkilökohtaisen postin avaamisesta ja lukemisesta sekä heidän sähköpostiliikenteensä seuraamisesta sillä verukkeella, että terroristit lähettävät todennäköisesti toisilleen kirjeitä tai sähköisiä viestejä. Sopimus, josta puhumme, ei turvaa henkilötietojen suojelua eikä varsinkaan takaa sitä, mihin tarkoituksiin niitä saatetaan käyttää. Emme voi hyväksyä sitä riskiä, että miljoonien viattomien kansalaisten yksityiselämään tai eurooppalaisten yhtiöiden täysin lailliseen rahaliikenteeseen saatetaan kajota yhden maan hallituksen määräysten perusteella. Muistan edelleen Echelonin tapauksen. Kyseessä on salakuuntelujärjestelmä, jota väitettiin käytettävän sotilas- ja turvallisuustarkoituksiin mutta joka osoittautui hälyttävän potentiaaliseksi kaupallisten ja poliittisten vastustajien vakoilujärjestelmäksi. Voimme hyväksyä tarkkaan määriteltyjen tietojen vaihdon eli vastavuoroisen siirron oikeusviranomaisen pyynnöstä tietyissä tilanteissa. Haluamme ehdottomasti auttaa SWIFTiä ylittämään teknisen esteen, joka estää sitä siirtämästä muunlaisia tietoja kuin tietomassoja. Emme voi kuitenkaan hyväksyä tätä sopimusta.
Indrek Tarand (Verts/ALE), kirjallinen. – (FR) Arvoisa puhemies, kehotamme kollegoitamme äänestämään tätä mietintöä vastaan ja antamaan näin neuvoston ja komission jäsenille mahdollisuuden tehdä tarkistuksia ja muuttaa kantaansa. Toivomme todella, että he tarttuvat tähän tilaisuuteen. Lisäksi totean, että Ranska on juuri päättänyt myydä Venäjälle Mistral-luokan sota-aluksen. Uskomme, että se katuu vielä vilpittömästi päätöstään.
Zbigniew Ziobro (ECR), kirjallinen. – (PL) Terrorismin uhka ei pienene. Itsemurhapommittajan viimeaikainen yritys räjäyttää Euroopasta Yhdysvaltoihin matkalla ollut lentokone osoittaa, että maailmassa on ihmisiä, jotka ovat valmiita tappamaan satoja viattomia ihmisiä fanaattisen vakaumuksensa vuoksi. Olisi kuitenkin virhe pitää terroritekoja vain epätoivoisten yksilöiden tekoina, sillä kaikkien terroristien takana on organisaatio, joka on kouluttanut heidät ja järjestänyt heille räjähteitä ja rahoitusta. Terroristien on oltava hyvin organisoituneita, jotta terrorismi voi jatkua, ja tätä varten terroristit tarvitsevat ensisijaisesti rahaa. Emme saa lopettaa pyrkimyksiämme jäljittää rahaliikennettä ja määritellä terrorismin tukemiseen käytettyjen varojen lähteitä. Kansalaistemme turvallisuuden takaamiseksi on äärimmäisen tärkeää, että hallitukset vaihtavat keskenään tehokkaasti tietoja ja antavat toisilleen vastavuoroista apua epäilyttävien henkilöiden ja organisaatioiden tunnistamiseksi. Meidän pitäisi pyrkiä kaikin tavoin varmistamaan, että lopullisessa sopimuksessa turvataan henkilötietojen tarpeellinen suojelu.
Emme saa kuitenkaan unohtaa, että meidän pitäisi ensisijaisesti pyrkiä rajoittamaan terrorismia, sillä terrorismi on edelleen uhka, myös Euroopassa. Puhuessamme turvallisuudesta meidän pitäisi jättää poliittiset pelit syrjään. Euroopan parlamentin ei pitäisi tehdä arvovallastaan suurta numeroa hylkäämällä Yhdysvaltojen kanssa tehtävä väliaikainen sopimus rahaliikenteen sanomanvälitystietojen käsittelystä, sillä tämä sopimus lisää turvallisuutta mantereellamme.