2. Haitin äskettäinen maanjäristys (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset): ks. pöytäkirja
3. Iranin tilanne (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset): ks. pöytäkirja
4. Jemenin tilanne (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset): ks. pöytäkirja
5. Ihmiskauppa (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset): ks. pöytäkirja
6. Kööpenhaminan ilmastonmuutoskokouksen tulokset (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset): ks. pöytäkirja
7. Täytäntöönpanotoimenpiteet (työjärjestyksen 88 artikla): ks. pöytäkirja
8. Kroatiaa koskeva vuoden 2009 edistymiskertomus - Entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskeva vuoden 2009 edistymiskertomus - Turkkia koskeva vuoden 2009 edistymiskertomus (keskustelu)
Puhemies. − (IT) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu neuvoston ja komission julkilausumista seuraavista aiheista:
– Kroatiaa koskeva vuoden 2009 edistymiskertomus [2009/2767(RSP)]
– entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskeva vuoden 2009 edistymiskertomus [2009/2768(RSP)]
– Turkkia koskeva vuoden 2009 edistymiskertomus [2009/2769(RSP)]
Diego López Garrido, neuvoston puheenjohtaja. − (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa vahvistamalla neuvoston puheenjohtajavaltion lujan sitoutumisen Euroopan unionin laajentumiseen. Sitä koskevassa työssämme noudatetaan joulukuussa 2006 Eurooppa-neuvostossa hyväksyttyä uudistettua yksimielisyyttä laajentumisesta ja neuvoston 8. joulukuuta 2009 antamia päätelmiä, jotka on hyväksytty myös Eurooppa-neuvostossa.
Kuten nyt keskustelun aiheena olevassa tämän parlamentin päätöslauselmassa korostetaan, tämän vuoden ensimmäinen puolisko on olennaisen tärkeä Kroatian kanssa käytävissä neuvotteluissa. Ne ovat edenneet viimeiseen vaiheeseen, mutta paljon on vielä tehtävänä ennen kuin pääsemme onnistuneeseen lopputulokseen. Aiomme tarkastella vaikeita lukuja, esimerkiksi niitä, jotka koskevat kilpailua, kalataloutta, oikeuslaitosta ja perusoikeuksia, ympäristöä ja ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Meidän on myös päätettävä alustavasti joitakin lukuja, joilla on taloudellisia seurauksia.
Siksi edessä on paljon työtä. Uusi komission jäsen, Štefan Füle, joka oli aiemmin kollegani ollessani Eurooppa-ministerinä − ja haluaisin toivottaa hänet tervetulleeksi ja onnitella häntä hänen nimityksestään − on tulevaisuudessa erittäin kiireinen Kroatiaa koskevan laajentumiskysymyksen osalta, koska aiomme heti ensi viikolla järjestää ministeritason alustavan hallitustenvälisen konferenssin avataksemme kalataloutta ja ympäristöä koskevat luvut, kaksi erittäin tärkeää lukua, jotka, kuten voitte kuvitella, edellyttävät valtavan määrän työtä ja omistautumista.
Haluaisin muistuttaa teitä neuvoston joulukuussa Kroatiasta antamista päätelmistä. Olette jo niistä tietoisia, mutta haluaisin ottaa esiin joitakin kohtia. Neuvosto kiitti Kroatiaa sen viime vuoden aikana toteuttamista huomattavista ponnistuksista ja yleisesti aikaansaadusta hyvästä edistyksestä. Se viittasi myös moniin rahoitustoimenpiteisiin Kroatian liittymisneuvotteluissa ja pani merkille, että neuvottelut olivat edenneet viimeiseen vaiheeseensa.
Neuvosto korosti, että jo aikaansaadun edistyksen lisäksi Kroatian on edelleen tehtävä huomattavia parannuksia perusaloilla, esimerkiksi oikeuslaitoksessa, julkisessa hallinnossa sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Sen on myös taattava vähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeudet, mukaan luettuna pakolaisten paluu ja sotarikoksista syyttäminen, jotta näillä aloilla voidaan saada aikaan vakuuttavat toimintatavat.
Neuvosto pani myös merkille Kroatian yhteistyön entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa, vaikka se katsoi, että tarvitaan enemmän ponnisteluja. Katsomme, että kyseisellä alalla olisi mahdollista saavuttaa uusia päämääriä.
Pidämme tietysti myös myönteisenä Kroatian ja Slovenian välistä kiistanalaista rajariitaa koskevan välityssopimuksen allekirjoittamista. Sopimus allekirjoitettiin 4. marraskuuta Tukholmassa, ja Kroatian parlamentti ratifioi sen 20. marraskuuta. Neuvosto kannusti Kroatiaa kehittämään näitä ponnistuksia, jotta kaikki jäljellä olevat kahdenväliset kysymykset, erityisesti rajariidat, voitaisiin ratkaista.
Neuvosto piti myös myönteisenä, että joulukuussa, vain vähän yli kuukausi sitten, perustettiin työryhmä laatimaan Kroatian liittymissopimuksen luonnos. Lopuksi, tarkistetun liittymiskumppanuuden täytäntöönpano on olennaista valmistellessa maan mahdollista liittymistä EU:hun. Kuten sanoin, meillä on edessämme paljon työtä.
Koska tämä on yhteiskeskustelu Kroatiasta, entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta ja Turkista, haluaisin todeta, että Länsi-Balkanin alue on yksi Euroopan unionin painopistealoista. Tuon alueen vakaus on meille olennaisen tärkeää, ja alueen siirtymävaiheessa on vuonna 2010 monia virstanpylväitä: liittymishakemusten edistyminen − kuten olemme juuri todenneet − vakautus- ja assosiaatiosopimuksia koskevan verkoston uusi vauhti, tiiviimpi alueellinen yhteistyö ja eteneminen kohti vapaampaa viisumijärjestelmää.
Tiedämme, että mahdollisuus liittyä unioniin − se, mitä kutsumme Länsi-Balkanin maiden eurooppalaiseksi perspektiiviksi − on tärkein liikkeellepaneva voima näiden maiden vakaudessa ja uudistamisessa. Se on epäilemättä mahdollisuus, todellinen mahdollisuus, mutta se ei ole automaattinen oikeus.
Siirryn nyt entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan, ja sen osalta haluaisin aloittaa yhteenvedolla maan yleisestä tilanteesta, ja viittaan Euroopan parlamentin päätöslauselmaan, jossa esittelijänä oli Zoran Thaler. Päätöslauselmassa esitetään erittäin hyvin dynaaminen tilanne, joka on täynnä mahdollisuuksia entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle. Siinä korostetaan maan monia haasteita: laaja lainsäädännön noudattamatta jättäminen, korruptio, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ja demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston suositusten täytäntöönpano, varojen osoittaminen tehokkaalle hajauttamiselle, oikeuden saatavuus, naisten suurempi osallistuminen poliittiseen elämään, tuki kansalaisjärjestöille, jatkuvasti korkea työttömyys, ympäristöongelmat ja niin edelleen.
Päätöslauselmassa korostetaan, että on tärkeää, että neuvottelujen käynnistämiselle on aikataulu ja että on myös yhteinen halu löytää mahdollisimman pian hyväksyttävä ratkaisu maan nimeä koskevaan kysymykseen, josta, kuten tiedätte, tällä hetkellä kiistellään Kreikan kanssa.
Haluaisin esittää pari huomiota tapauksista, joihin viitataan päätöslauselmassanne, esimerkiksi maalis- ja huhtikuun paikallisvaalit − joiden Etyj katsoi täyttäneen asetetut normit − ja heinäkuussa 2009 järjestetty vakautus- ja assosiaationeuvoston kuudes kokous, jonka päätimme ja joka osoitti, että maa täyttää todella kyseisen sopimuksen nojalla antamansa sitoumukset. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on jatkanut suhteitaan Euroopan unioniin koskevaa työtään, ja siksi Euroopan komissio totesi, että se on saanut todellista edistystä aikaan, ja suositteli liittymisneuvottelujen käynnistämistä.
Neuvosto tunnusti päätelmissään viime joulukuussa edistyksen, johon komissio viittasi, ja sopi palaavansa asiaan muutaman seuraavan kuukauden aikana. Euroopan parlamentti, kuten tiedätte, on pannut merkille nämä neuvoston 8. joulukuuta 2009 antamat päätelmät.
Lisäksi 19. joulukuuta viisumivapausjärjestelmä tuli Schengenin järjestelmän mukaisesti voimaan entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kansalaisten osalta.
Meidän olisi myös mainittava monia entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan liittyviä erityisiä kohtia: etnisten ryhmien väliset suhteet, mielipide-erot Makedonian slaavien keskuudessa maan "antiikkisuudesta" ja mielipide-erot sen suhteista naapurimaihin. Kaikki nämä aiheet näkyvät parlamentin päätöslauselman eri osissa.
Yhteenvetona haluaisin sanoa, että joihinkin näkökohtiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, eikä vain keskityttävä lakien antamiseen ja soveltamiseen; jotkin asiat kuuluvat Ohridin puitesopimuksen piiriin, jotkin ovat täysin kansallisia asioita ja jotkin liittyvät naapurimaihin.
EU:n toimielimet katsovat, että entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian tulevaisuuteen kuuluu Euroopan unionin jäsenyys ja että kyseisten pyrkimysten on toteuduttava täysimääräisen kansallisen yhdentymisen nojalla Ohridin puitesopimuksen mukaisesti. Siihen Euroopan unioni uskoo ja niin se uskoo jatkossakin.
Lopuksi haluaisin käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni tarkastellakseni yksityiskohtaisemmin Turkin neuvottelujen tilaa ja esitelläkseni puheenjohtajavaltio Espanjan tätä merkittävää laajentumiskysymystä koskevat suunnitelmat.
On tärkeää − ja haluan sanoa sen alusta alkaen − että jatkamme neuvotteluja Turkin kanssa, että pidämme prosessin käynnissä. Jatkamme edellisten puheenjohtajavaltioiden työtä ja toivomme voivamme vakuuttaa kaikki siitä, että tätä prosessia on vietävä eteenpäin mahdollisuuksien mukaan.
Neuvottelut ovat edenneet vaiheeseen, joiden voisimme sanoa olevan hieman monimutkaisempia tai hieman ongelmallisempia, mikä edellyttää Turkin kaksinkertaistavan ponnistelunsa esitettyjen ehtojen täyttämiseksi. Monet teknisesti vaikeat neuvotteluluvut odottavat meitä. On kuitenkin tärkeää − ja haluan sanoa myös tämän alusta alkaen − että Turkki edistyy Euroopan unionia koskevissa uudistuksissa.
Tällä hetkellä, kuten uusi komission jäsen aivan liian hyvin tietää, tekninen työ keskittyy neljään neuvottelulukuun: julkisiin hankintoihin, kilpailuun, elintarvikkeiden turvallisuuteen, eläinten ja kasvien terveyteen liittyvään politiikkaan ja sosiaalipolitiikkaan ja työllisyyteen. Meidän on korostettava, että energialuku on myös tärkeä ja että siitä on tullut erityisen merkittävä Nabucco-sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.
Parlamentti keskusteli edellisessä täysistunnossaan Turkista ja erityisesti maan demokratisoitumiskehityksestä. Demokraattista aloitetta, kuten Turkin hallitus sitä nimittää, koskeva prosessi ja jotkin huolestuttavat päätökset ovat keskenään ristiriidassa, esimerkiksi perustuslakituomioistuimen äskettäinen päätös kieltää poliittinen puolue, mikä on myös mainittu täällä ja mikä on erittäin arkaluontoinen aihe.
Aikaansaadusta edistyksestä huolimatta monilla aloilla tarvitaan enemmän ponnistuksia, jotta voidaan varmistaa, että Turkki täyttää täysimääräisesti Kööpenhaminan kriteerit, mukaan luettuna ilmaisunvapaus, lehdistönvapaus, uskonnonvapaus lainsäädännössä ja käytännössä kaikille uskonnollisille yhteisöille, omistusoikeuden kunnioittaminen, ammattiyhdistysoikeudet, vähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeudet, armeijan siviilivalvonta, naisten ja lasten oikeudet ja syrjinnänvastaiset ja sukupuolten tasa-arvoa koskevat toimenpiteet. Tämä näkyy selkeästi sekä parlamentin päätöslauselmassa että neuvoston 8. joulukuuta antamissa päätelmissä.
Haluaisin mainita myös joitakin muita näkökohtia neuvoston päätelmistä. Neuvosto korosti, että Turkin on sitouduttava yksiselitteisesti hyviin naapuruussuhteisiin ja kiistojen rauhanomaiseen ratkaisuun Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaisesti, jolloin asia voidaan tarvittaessa viedä kansainväliseen tuomioistuimeen. Tämän osalta unioni kehotti Turkkia − kuten olemme tehneet kahdenvälisissä kokouksissa Turkin kanssa − välttämään kaikkea uhkaa, kitkaa aiheuttavia asioita tai toimia, jotka voisivat haitata hyviä naapuruussuhteita ja kiistojen rauhanomaista ratkaisua.
Neuvosto pani myös erittäin huolestuneena merkille, että Turkin on vielä pantava täytäntöön assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirja, niin sanottu Ankaran pöytäkirja, ja että se ei ole edistynyt riittävästi suhteidensa normalisoimisessa Kyproksen tasavallan kanssa.
Vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla meillä on assosiaationeuvostossa ja Turkin assosiaatiokomiteassa mahdollisuus arvioida suhteidemme kehittymistä. Se on hyvä tilaisuus käsitellä merkittäviä ongelmia, esimerkiksi poliittisia kriteerejä, kansallisen lainsäädännön mukauttamisessa aikaansaatua edistystä ja yhteisön säännöstön soveltamista.
Olemme myös suunnitelleet poliittisten johtajien välille ministeritason poliittisen vuoropuhelun kokousten sarjaa, jonka avulla voimme tarkastella suhteitamme laajemmissa kansainvälisissä puitteissa. Tämän osalta neuvosto odottaa Turkin tukevan YK:n puitteissa käynnissä olevia neuvotteluja asiasta, johon juuri viittasin, nimittäin Kyproksen ongelmasta, asiaankuuluvien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukaisesti ja niiden periaatteiden nojalla, joihin unioni perustuu.
Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, odotan näkemystenne kuulemista ja vastaan kaikkiin huomioihin tai kysymyksiin, joita haluatte minulle esittää.
Puhemies. − (IT) Annan nyt puheenvuoron komission jäsenelle Fülelle. Haluaisin myös onnitella häntä, koska tämä on hänen ensimmäinen päivänsä uudessa virassa.
Štefan Füle, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi, olen iloinen, että aivan ensimmäinen tehtäväni sen jälkeen, kun vasta pari tuntia sitten otin viran vastaan, on täällä Euroopan parlamentissa. Mielestäni on myös erinomainen sattuma, että aivan ensimmäinen tässä parlamentissa uuden komission kanssa käytävä keskustelu koskee laajentumista. Kolmanneksi, olen iloinen, että Euroopan parlamentti ilmaisi vahvan tukensa laajentumiselle kolmessa mietinnössä.
Päätöslauselmat todistavat Euroopan parlamentin sitoutumisesta Kroatian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Turkin liittymismahdollisuuksiin. Se on selkeä merkki siitä, että laajentuminen on edelleen Euroopan parlamentin ensisijainen painopisteala, ja minä teen kollegojeni kanssa kaikkeni edistääkseni tätä menestystarinaa. Olen hyvin iloinen siitä, että ystäväni, ministeri López Garrido, on juuri vahvistanut neuvoston ja sen puheenjohtajavaltion puolesta täyden tuen tälle prosessille.
Kroatian osalta arvostan parlamentin oikeudenmukaista ja tasapainoista mietintöä ja haluaisin onnitella esittelijää Hannes Swobodaa. Mietinnössä korostetaan Kroatian liittymiskriteerien täyttämisessä aikaansaamaa edistystä mutta samalla tunnustetaan ponnistelut, joita vielä tarvitaan neuvottelujen päättämiseksi. Mietinnöllänne vahvistetaan siten komission viestejä ja tuetaan sen työtä. Haluaisin korostaa, että neuvottelujen saattaminen loppuun vuonna 2010 on edelleen mahdollista edellyttäen, että Kroatia edistyy jäljellä olevien edellytysten täyttämisessä. Pallo on selkeästi Kroatialla.
Kroatia on viime vuosien aikana edennyt huomattavasti, mutta jäljellä on merkittäviä haasteita, joihin on puututtava. Nyt meillä on yhteinen arvio. Kroatian on erityisesti keskityttävä oikeuslaitoksensa ja julkisen hallintonsa jatkuviin uudistuksiin, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamiseen, mukaan luettuna pakolaisten paluu, sekä sotarikosoikeudenkäynteihin ja täysimääräiseen yhteistyöhön entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa.
Viimeaikainen kehitys korruption torjunnassa rohkaisee meitä. Toivomme, että väärinkäytösten tutkinta johtaa konkreettisiin tuloksiin. Yhteistyö entisen Jugoslavian alueen tuomioistuimen kanssa on perusvaatimus, ja sen osalta pääsyyttäjä Brammertz vahvisti, että täysimääräistä yhteistyötä ei vielä ole saatu aikaan. Hän kuitenkin tunnusti äskettäiset myönteiset askelet, kuten tutkimusponnistelujen vauhdittamiseen pyrkivän toimintaryhmän perustaminen. Toivon, että toimintaryhmän työstä on pian konkreettisia tuloksia. Lopuksi, Slovenian ja Kroatian välillä marraskuussa 2009 kahdenvälisen rajakysymyksen käsittelystä tehty välityssopimus antaa neuvotteluprosessille uutta vauhtia, jonka Kroatia toivottavasti pystyy hyödyntämään tehostamalla ponnistelujaan jäljellä olevien ratkaisemattomien kysymysten käsittelemiseksi.
Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian osalta vuosi 2009 oli sen uudistusprosessille hyvä vuosi. Kaikkien tärkeimpien poliittisten voimien välisen poliittisen yksimielisyyden ansioista maa pystyi saamaan aikaan huomattavaa edistystä tärkeimmillä aloilla. Se saavutti viisumivapauden, ja komissio pystyi suosittelemaan liittymisneuvottelujen käynnistämistä. Olen iloinen, että parlamentin ja komission välillä on niin vahva yksimielisyys liittymisneuvottelujen käynnistämisestä, kuten Zoran Thalerin rakentavassa ja eteenpäin suuntautuvassa mietinnössä ilmaistaan. Nyt maan haasteena on uudistuksen vauhdin säilyttäminen.
Vaikka maa täytti poliittiset kriteerit, paljon on vielä tehtävänä. Yhteinen näkemys tulevaisuudesta ja tehokas poliittinen vuoropuhelu poliittisten voimien välillä on ehdottoman tärkeää edistyksen varmistamiseksi. Jatkuvia ponnisteluja tarvitaan erityisesti, jotta Ohridin puitesopimus pannaan täysimääräisesti täytäntöön ja etnisten ryhmien välisiä suhteita parannetaan ja jotta voidaan taata oikeusvaltion periaate ja riippumaton oikeuslaitos sekä mahdollistaa syyttäminen korkean tason korruptiotapauksissa.
Talouskriisi on koskettanut maata. Maa kärsi jo valitettavasti yhdestä Euroopan korkeimmasta työttömyysluvusta. Nyt tarvitaan enemmän kuin koskaan järkevää makrotalouden hallintaa ja aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä työttömyyden hillitsemiseksi ja myöhemmin vähentämiseksi.
Olen teidän laillanne vakuuttunut, että liittymisneuvottelujen käynnistäminen on ratkaisu uudistusvauhdin ylläpitämiselle maassa. Yhtä tärkeää on se, että sillä edistetään laajemman alueen eurooppalaista perspektiiviä. Siksi se on Euroopan unionin strategisten etujen mukaista. Tämän viestin esitän jäsenvaltioille ja kyseessä olevalle maalle, jotta prosessi etenisi.
Turkin osalta haluaisin kiittää esittelijäänne, Ria Oomen-Ruijtenia, hänen jatkuvista ponnisteluistaan saada aikaan oikeudenmukainen ja tasapainoinen lähestymistapa Turkkia koskevassa mietinnössään. Komissio on edelleen sitoutunut Turkin liittymisprosessiin, koska tämä prosessi edistää valtavasti poliittisia ja taloudellisia uudistuksia.
Poliittisia kriteerejä koskeva työ on edelleen erittäin tärkeää erityisesti perusvapauksien osalta. Viime vuonna on toteutettu monia huomattavia uudistuksia. Jotkin niistä olivat miltei mahdottomia vain muutama vuosi sitten: Viime viikolla mitätöitiin turvallisuuspöytäkirja, jonka nojalla armeija pystyy toimimaan ilman valtuutusta, mikäli turvallisuus on uhattuna. Se on huomattava saavutus siviilien ja armeijan suhteiden osalta. Seuraamme tiiviisti tämän sovittelun jatkoa. Riippumattoman ihmisoikeuslaitoksen perustamista koskevan lakiluonnoksen toimittaminen ja kauan odotettu korruption vastainen strategia, jonka Turkin hallitus periaatteellisesti hyväksyi 21. tammikuuta, ovat myös lupaavia.
Jatkamme hallituksen käynnistämän demokraattisen avautumisen tukemista. Tämän aloitteen onnistuminen edellyttää kaikkien poliittisten puolueiden ja kaikkien yhteiskunnan kerrosten osallistumista ja tukea. Komissio on kuitenkin huolissaan perustuslakituomioistuimen päätöksestä lopettaa parlamentissa edustettuna oleva kurdimielinen puolue, DTP-puolue. Pidämme myös valitettavina pidätyksiä, jotka tehtiin maan kaakkoisosassa joulukuun lopussa. Tuomitsemme samaan aikaan tapahtuneet terrori-iskut. Mikään näistä kehitysvaiheista ei todella johda demokraattisen avautumisen onnistuneeseen täytäntöönpanoon.
Hannes Swoboda, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi esittää lämpimät kiitokseni neuvostolle ja komission jäsenelle Fülelle erityisesti heidän Kroatiaa koskevista julkilausumistaan. Nämä julkilausumat osoittavat, että sekä neuvosto että komissio ovat päättäneet saada tämän prosessin loppuun mahdollisimman pian. Olen myös samaa mieltä komission jäsenen Fülen kanssa siitä, että neuvottelut Kroatian kanssa on mahdollista saattaa päätökseen tänä vuonna, jos on tarvittavaa hyvää tahtoa ja jos toimitaan asianmukaisesti. On tietysti myös erityisesti Kroatian vastuulla ryhtyä ratkaiseviin toimiin.
Haluaisin tässä vaiheessa sanoa, että Kroatia on saanut aikaan huomattavaa edistystä, erityisesti viime kuukausina ja korruption osalta. Kroatia on osoittanut, että kukaan ei ole lain ulkopuolella eikä ketään ole vapautettu korruption torjuntaa koskevista toimenpiteistä. Tällä annetaan merkittävä viesti. Kroatia on myös tehnyt sopimuksen Slovenian kanssa ja ratifioinut sopimuksen suhteellisen nopeasti parlamentissa, mikä osoittaa, että tarvittavien vaatimusten täyttämiseksi on olemassa lujaa yhteistä päättäväisyyttä. Toivon, että samoin käy pian Sloveniassa. Olen vakuuttunut siitä, että Slovenian hallitus tukee täysimääräisesti sopimusta, ja toivon, että sisäpolitiikan ongelmat voidaan ratkaista pian ja että sopimus voidaan ratifioida.
Työtä on kuitenkin edelleen jonkin verran tehtävänä. On jo pantu merkille, että korruption torjunta on tärkeää. Tilanne ei kuitenkaan muutu yhdessä yössä. Tällä alalla on monia ratkaisemattomia kysymyksiä, mutta olen varma, että hallituksella ja asiaankuuluvilla julkisilla elimillä on halua jatkaa tätä työtä käyttämättä poliittista vaikutusvaltaa.
Oikeuslaitoksen uudistuksen osalta kyse ei ole vain korruption torjunnasta vaan myös monista muista kysymyksistä, kuten tuomareiden kouluttamisesta. Kroatian on toteutettava monia toimia luodakseen nykyaikainen oikeusjärjestelmä, ja toivon, että se tapahtuu pian.
Entisen Jugoslavian alueen rikostuomioistuimen kanssa tehtävän yhteistyön osalta komission jäsen Füle on antanut meille tarkan ja monitahoisen tilannekuvauksen. Pääsyyttäjä Brammertz on varmistanut ulkoasiainvaliokunnalle, että paljon on saatu aikaan. Kyse on vain joidenkin kenraali Gotovinaa vastaan esitettyyn syytteeseen liittyvien asiakirjojen löytämisestä, mutta pääsyyttäjä Brammertz on itse sanonut, että hän ei tiedä, ovatko nämä asiakirjat edelleen olemassa vai onko ne jo tuhottu. Voi olla, että joitakin niistä ei ikinä ole ollut olemassa. Toivon kuitenkin, että Kroatia tekee tässä suhteessa kaiken voitavansa. Haluaisin, että komission jäsenen Fülen mainitsema toimintaryhmä saisi laajan tuen muiden maiden asiantuntijoilta ilman, että Kroatian ponnisteluille annetaan etukäteen automaattinen hyväksyntä. Katson kuitenkin, että tällä alalla on saatu aikaan paljon edistystä. Toivon, että muutamat jäljellä olevat pienet kysymykset saatetaan päätökseen muutaman tulevan viikon tai kuukauden aikana, jotta pääsyyttäjä Brammertz voidaan vakuuttaa siitä, että hänen kanssaan tehdään täysimääräisesti yhteistyötä.
Pakolaisten tai maansisäisten pakolaisten paluun osalta on myös saatu paljon aikaan. Yksityiskohtaisella tasolla on silti joitakin ongelmia, joita on suhteellisen vaikea ratkaista. Kun ihmiset ovat paenneet taloista, joissa he olivat vuokralaisina eivätkä omistajina, kuten entisessä Jugoslaviassa yhteiskunnan tukemat asunnot, on vaikea järjestää heidän paluutaan ja varmistaa, että heillä on jälleen koti. Vaikka monet ihmiset haluavat periaatteessa palata, talouskriisin ja työttömyyden takia ei ehkä ole itse asiassa käytännöllistä, että he palaavat niin suurin joukoin alueille, joilla työttömyysaste on jo korkea.
On totta, että tällä alalla on saatu aikaan paljon edistystä. Olen vakuuttunut siitä, että nykyinen hallitus ja toivottavasti myös oppositio tekevät yhteistyötä viimeisten toimien toteuttamiseksi. Kroatiassa on viime kuukausien aikana käynyt toistuvasti selväksi, että yhteinen lähestymistapa EU:ta koskeviin asioihin on ratkaiseva tekijä. Tarvitaan laajaa päättäväisyyttä jäljellä olevien ongelmien ratkaisemiseksi ja, sisäisistä eroista huolimatta, sen tekemiseksi selväksi, että tie johtaa EU:hun ja että Kroatian on päästävä sinne perille mahdollisimman nopeasti.
(Suosionosoituksia)
Zoran Thaler, esittelijä. − (SL) Vuosi 2009 oli hyvä vuosi ehdokasvaltiolle entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle (EJTM). Euroopan komissio on vahvistanut tämän, ja kaksi neuvoston puheenjohtajavaltiota, sekä Ruotsi että nyt Espanja, on vahvistanut tämän. Ja sen myös minä olen sanonut mietintöluonnoksessani.
Skopjen viranomaiset ovat käsitelleet liittymissopimuksen ensisijaisia tavoitteita, jotka yleisesti tunnetaan vertailuarvoina, ja täyttäneet ne. Toiseksi, EJTM oli alueen ensimmäinen maa, joka täytti kaikki viisumivapausvaatimukset. Se teki niin jo viime vuoden heinäkuussa, ja viisumivapausjärjestelmä tuli voimaan 19. joulukuuta. Se on ratkaissut rajariidan Kosovon kanssa ja on tehnyt onnistunutta yhteistyötä alueellisissa aloitteissa, esimerkiksi CEFTA-sopimuksessa ja Kaakkois-Euroopan yhteistyöprosessissa. Se on myös tehnyt onnistunutta yhteistyötä Haagissa sijaitsevan entisen Jugoslavian alueen rikostuomioistuimen kanssa. Viime viikolla EJTM:n parlamentti antoi päätöslauselman Srebrenicasta.
Mitä yritämme parlamentissa saada aikaan tällä päätöslauselmalla ja minun mietinnölläni EJTM:n edistyksestä? Ennen kaikkea haluamme auttaa. Haluamme auttaa EJTM:ää etenemään vakauden tiellä kohti Euroopan unionia. Meidän pitäisi muistaa, että EJTM oli ainoa entisen Jugoslavian tasavalta, joka onnistui välttämään Miloševićin sodat.
Toiseksi, haluamme auttaa jäsenvaltiokollegaamme Kreikkaa ja siten koko Euroopan unionia, koska meidän on pidettävä mielessä, että mikä tahansa maa pääsee vain niin pitkälle kuin sen naapurimaat. Se on kokemukseen perustuva tieto, joka voidaan todistaa. Siksi kehotan ystäviämme Kreikassa, yhdessä jäsenvaltiossamme, pyrkimään ratkaisemaan tämän ongelman yhdessä Skopjen hallituksen kanssa ja pehmentämään lähestymistapaansa pohjoisrajoillaan. Kehotan Kreikkaa olemaan rehellinen, oikeudenmukainen ja avarakatseinen johtaja, Balkanin alueen opettaja ja tukija. Nykyinen Balkanin alue tarvitsee sitä.
Tässä suhteessa pidän erityisen myönteisenä Agenda 2014 -ehdotusta, joka on pääministeri Papandreoun johtaman Kreikan uuden hallituksen laatima aloite. Onnittelut aloitteesta! Olen samassa rintamassa Kreikan kanssa. Tehkäämme kaikkemme saavuttaaksemme tämä päämäärä. Osoittakaamme solidaarisuutta Kreikalle, jäsenvaltiokollegallemme, ja EJTM:lle. Solidaarisuuden on oltava vastavuoroista.
Meidän on pidettävä mielessä, että Balkanin alue on kuin polkupyöräilyä. Niin kauan kuin polkupyörä liikkuu, niin kauan kuin sitä poljetaan eteenpäin, kaikki on kutakuinkin kunnossa, mutta jos se pysähtyy, jos tulee este, jos tulee pattitilanne, me kaadumme, me kaikki kaadumme. Jos pysähtyisimme nyt, rauha, vakaus, turvallisuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus romahtaisivat.
Johtopäätöksenä haluaisin korostaa vielä yhtä seikkaa: EJTM on ollut ehdokkaana vuodesta 2005 alkaen. Meidän on oltava tietoisia päätöstemme ja päätösten tekemättä jättämisen seurauksista. Aina, kun käyn Skopjessa, teen heille selväksi, että heidän vastuullaan on löytää ratkaisu Kreikan, heidän naapurinsa kanssa.
Vedotkaamme siksi Skopjen, Ateenan ja Sofian viranomaisiin sekä puheenjohtajavaltio Espanjaan, komission jäseneen Füleen, korkeaan edustajaan Ashtoniin ja parlamenttiin: tehkäämme kaikkemme, kukin oman toimivaltansa piirissä, auttaaksemme tämän ongelman ratkaisussa. Siten voimme saada aikaan erilaisen Balkanin alueen ja paremman Balkanin alueen kuin olemme 20:n viimeksi kuluneen vuoden aikana nähneet.
Ria Oomen-Ruijten, esittelijä. − (NL) Haluaisin aloittaa toivottamalla komission jäsenen Fülen lämpimästi tervetulleeksi: onnittelut nimityksestänne, odotan vakaata yhteistyötä kanssanne.
Arvoisa puhemies, haluaisin myös kiittää kaikkia kollegoitani, joiden rakentava osallistuminen mietintöön on mahdollistanut yksimielisyyden aikaansaamisen useimmilla aloilla. Haluaisin myös toistaa, että tavoitteeni tämän parlamentin esittelijänä on saada aikaan tilanne, jossa lähetämme selkeän, tasapainoisen ja johdonmukaisen viestin. Mielestäni voimme tehdä sen vain, jos pyrimme yhdessä laajaan enemmistöön.
Minulla on itse asiassa Turkille kolme viestiä. Ensiksi, ja näin myös mietintö alkaa, meillä on avoin keskustelu, sitten perustuslaki ja lainsäädännön täytäntöönpano. Aloitan avoimella keskustelulla, demokraattisella avautumisella. Täysin puolueettomasta näkökulmasta pidämme myönteisenä laajaa keskustelua, jonka Turkin hallitus viime vuonna käynnisti kurdien ja alevien oikeuksista, armeijan asemasta ja niin edelleen.
Arvoisa puhemies, perustuslakituomioistuimen viime joulukuussa antamalla tuomiolla kuitenkin taattiin, että terrori-iskut käynnistyisivät jälleen. Demokraattisen yhteiskuntapuolueen (DTP) jäseniä pidätettiin suurin joukoin, ja Turkin parlamentin jäseniä uhkaa edelleen pidätys. Kesästä lähtien käyty avoin ja myönteinen keskustelu näyttää tämän takia päättyneen ennenaikaisesti. Arvoisa puhemies, kunnioitan tietysti ihmisten edustajana oikeuden päätöksiä, mutta ymmärrän myös, että perustuslakituomioistuin on todennut poliittisten puolueiden kieltämisen osalta, että Turkin pitäisi nyt sitoutua lujasti siihen, mitä Euroopan neuvosto ja Venetsian komissio ovat suositelleet. Pyydän Turkkia sitten tekemään niin, jotta voidaan varmistaa, että tällaista onnetonta tilannetta ei enää synny.
Arvoisa puhemies, tämä johtaa minut tuomioistuimen toiseen päätökseen, eli sotilastuomioistuimen tuomiovaltaa rajoittavan lain peruuttamiseen. Emme pysty parlamentaarikkoina arvostelemaan tuomiota, mutta se todellakin jälleen kerran osoittaa, että näiden tuomioiden perusta, perustuslaki, on riittämätön, koska − ja minun on muotoiltava tämä huolellisesti − joka tapauksessa siinä annetaan perusta tällaisten tuomioiden antamiselle. Siksi me kehotamme jälleen kerran Turkkia edistämään viipymättä perustuslakinsa tarkistusta, koska vain siten saadaan aikaan todellisia uudistuksia, jotka ovat niin välttämättömiä Turkin yhteiskunnan nykyaikaistamiseksi.
Arvoisa puhemies, kolmas perustavanlaatuinen kohta koskee annetun lainsäädännön täytäntöönpanoa ja valvontaa. Naisten oikeuksien, uskonnonvapauden ja rikoksesta epäiltyjen kaltoinkohtelun aloilla säädettyjä normeja on myös noudatettava koko Turkissa. Arvoisa puhemies, kehotan siksi, että valvontaan kiinnitetään lisää huomiota.
Siirryn nyt tarkistuksiin. Yritin saada Kyproksen osalta varjoesittelijöiden kanssa aikaan selkeän ja laajapohjaisen kompromissin. Turkin on tiedettävä, että sovittu lisäpöytäkirja on hyväksyttävä viipymättä. Olen 34 kohdassa kehottanut kaikkia osapuolia varmistamaan, että Kyproksen jaon osalta saadaan aikaan ratkaisu. Tällä kohdalla pyydän siten erityisesti Turkkia antamaan myönteisiä merkkejä.
Arvoisa puhemies, korostamme uudessa 48 kohdassa, että molempia johtajia on kannustettava olemaan rohkeita, jotta saaren osalta saadaan pian ratkaisu aikaan. Tämä on ehdottoman välttämätöntä. Haluaisin sanoa Marije Cornelissenille, että vaikka tarkistuksenne naisiin kohdistuvasta väkivallasta on luultavasti hieman tarpeeton, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmä tukee myös sitä odotusten mukaisesti.
Arvoisa puhemies, lopuksi haluaisin jälleen kerran toistaa, että myös tänä vuonna tavoitteeni on ollut laatia mietintö, jossa annetaan erittäin selkeä viesti, joka on kriittinen mutta myös tasapainoinen. Uskon, että jos hyväksymme tämän mietinnön suurella enemmistöllä, saamme myös aikaan hyvän ratkaisun Turkille maan nykyaikaistamiseksi ja sen tekemiseksi kukoistavaksi kaikille maan kansalaisille.
Bernd Posselt, PPE-ryhmän puolesta. − (DE) Arvoisa puhemies, meillä on selkeät odotukset neuvoston ja komission suhteen. Odotamme, että neuvottelut Kroatian kanssa saatetaan loppuun ja että neuvottelut Makedonian kanssa aloitetaan tänä vuonna. Siihen kuuluu sen tunnustaminen, että vähemmistöryhmiä koskeva politiikka on näissä kahdessa maassa parempi kuin monissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja että kaikki vähemmistöt ja etniset ryhmät ovat edustettuina molempien maiden hallituksissa. Arvoisa komission jäsen Füle, pakolaisten paluuta koskeva kysymys on, jos sallitte minun niin sanoa, hoidettu Kroatiassa tavalla, joka voisi olla mallina muille valtioille. Siksi haluaisin sanoa sangen selkeästi, että meidän pitäisi tietysti selittää näille maille, että niiden on edelleen ponnisteltava. Ei kuitenkaan voida hyväksyä sitä, että sanotaan pallon olevan vain Kroatialla. Kroatia on ratifioinut rajasopimuksen, ja haluaisin Hannes Swobodan lailla kehottaa Slovenian parlamenttia tekemään samoin. Neuvoston on avattava vielä kolme neuvottelulukua. Haluaisin kehottaa Espanjan edustajaa ministerineuvostossa varmistamaan, että ne avataan Espanjan puheenjohtajakauden aikana. Sen ansiosta Kroatia voi, jos sitä kohdellaan oikeudenmukaisesti, saada neuvottelut päätökseen tänä vuonna.
Tämän nimikysymyksestä johtuvan Makedonian vastenmielisen saarron osalta pallo ei tässäkään tapauksessa ole vain Makedonialla. Vastuu on sen sijaan EU:n jäsenvaltiolla, joka on saanut aikaan saarron, joka on vastoin kansainvälistä oikeutta. Haluaisin tässä vaiheessa tehdä selväksi, että EU:n on käyttäydyttävä uskottavasti, toisin sanoen, meidän on vaadittava asioita muilta, mutta meidän on myös täytettävä omat normimme, muuten menetämme kaiken uskottavuutemme. Mielestäni meidän on tärkeää tehdä työtä sen eteen, että Kroatiasta äänestetään tänä vuonna tässä parlamentissa pitkän ja vaikean tien jälkeen. Sitten tarkkailijat voivat tulla tänne, samalla tavalla kuin Tšekin, Slovenian ja Unkarin tarkkailijat tulivat ja me toivotimme heidät tervetulleiksi. Toivon, että Kroatiassa voidaan järjestää Euroopan parlamentin vaalit joko ensi vuonna tai sitä seuraavana vuonna ja että kroatialaiset jäsenet liittyvät meihin täällä parlamentissa ja auttavat valmistelemaan muiden Etelä-Euroopan valtioiden liittymistä, eritoten Makedonian.
Kristian Vigenin, S&D-ryhmän puolesta. − (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Füle, myös minä haluan onnitella teitä, Euroopan komission uutta jäsentä, ja sanoa, että voi itse asiassa olla tärkeä merkki, että juuri tänä päivänä ensimmäinen tässä parlamentissa uuden komission kanssa käytävä keskustelu koskee juuri laajentumista.
Meidän ei itse asiassa tarvitse toistaa, että laajentuminen on osoittautunut yhdeksi Euroopan unionin onnistuneimmista politiikanaloista. Toivon teille menestystä. Parlamenttimme tekee kaikkensa tukeakseen teitä näissä ponnisteluissa, koska me täällä Euroopan parlamentissa olemme itse asiassa tämän turvallisuuden, vaurauden ja kansalaisoikeuksien alueen eli Euroopan unionin laajentumisen vahvimpia tukijoita.
Tässä yhteydessä katson, että kolmen esittelijän antamissa lausunnoissa korostettiin ulkoasiainvaliokunnan ja heidän itsensä tekemää vakavaa työtä. Haluan onnitella heitä siitä ja sanoa, että nämä kolme mietintöä, joista keskustelemme tänään, hyväksyttiin valtavalla enemmistöllä ulkoasianvaliokunnassa. Uskon, että niin käy myös tänään.
Haluan korostaa, että haluamme käyttää mietintöjämme antamaan hyvin selkeän viestin myös näille kolmelle maalle, vaikka yleinen keskustelu luultavasti jonkin verran heikentää viestejämme, että olemme edelleen sitoutuneita prosessiin mutta että on kysymyksiä, joita ei voida välttää ja joiden osalta kolmen maan on ryhdyttävä toimiin. Ne liittyvät pääasiassa siihen, että Euroopan parlamentti ei voi eikä aio sulkea silmiään useilta kysymyksiltä, jotka liittyvät perusoikeuksien suojelua, tiedotusvälineiden vapautta ja yhdistymisvapautta sekä vähemmistöjen oikeuksien suojelua, hyviä naapuruussuhteita ja niin edelleen tukevien Kööpenhaminan kriteerien täyttämiseen.
Haluaisin käsitellä lyhyesti kolmea asiaa, jotka ovat minun mielestäni olennaisen tärkeitä kolmen maan liittymisen edistämisessä. Ensinnäkin Kroatian osalta on selkeää, että tie jäsenyyteen on jo avoinna tälle maalle. Slovenian kanssa tehty sopimus on erittäin merkittävä, mutta kehotamme ratifioimaan sen mahdollisimman pian, jotta se mahdollistaa Kroatian kanssa käytävien neuvottelujen saattamisen loppuun tämän vuoden loppuun mennessä.
Makedonian osalta toivomme, että entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia osoittaa tarvittavaa joustavuutta. Toivomme myös, että Kreikan uusi hallitus löytää ratkaisun nimikysymykseen, jotta Makedonia voi saada selville päivämäärän neuvottelujen aloittamista varten tänä vuonna.
Turkin osalta ei voida välttää Kyproksen kysymystä. Turkki ei voi toivoa saavansa aikaan huomattavaa edistystä yhdentymisprosessissa ennen kuin sen osalta on ensin edistytty.
Ivo Vajgl, ALDE-ryhmän puolesta. − (SL) Tänään parlamentin hyväksyttävänä olevan Kroatiaa koskevan päätöslauselman osalta tunnustamme, että tämä maa on edistynyt Euroopan unionin liittymiskriteerien täyttämisessä toteuttaessaan demokraattisen järjestelmän uudistuksia ja yhtenäistäessään lainsäädäntöään yhteisön säännösten vaatimusten kanssa. Se asettaa Kroatian tiukasti niiden maiden luettelon kärkeen, joilla on mahdollisuudet tulla Euroopan unionin täysjäseniksi. Se avaa myös Kroatialle mahdollisuuden saattaa päätökseen neuvottelut jo tänä vuonna, kuten olemme mietinnössämme todenneet.
Panemme hyvin tyytyväisinä merkille, että Jadranka Kosor, Kroatian uusi pääministeri, on ryhtynyt nopeasti ja menestyksekkäästi toimenpiteisiin aloilla, joilla esteet ovat tähän mennessä olleet suurimmat: korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, hallinnollisia uudistuksia koskevan ohjelman täytäntöönpanossa, sotarikosten käsittelyssä ja etnisten vähemmistöjen ja muiden vähemmistöjen oikeudellisen tai perustuslaillisen suojan varmistamisessa.
Allekirjoittamalla rajavälityssopimuksen naapurinsa Slovenian kanssa Kroatian uusi hallitus on poistanut esteen neuvotteluprosessilta ja lisäksi muokannut maaperää muiden kysymysten ratkaisemiselle. On tärkeää, että Kroatia jatkaa rajariitojen käsittelyä muiden naapureidensa kanssa ja varmistaa, että nämä neuvottelut käydään vilpittömässä mielessä ja sopimusten pitämistä koskevan pacta sunt servanda -periaatteen mukaisesti.
Haluaisin myös panna merkille, että tässä päätöslauselmassa, joka laadittiin kollegani ja esittelijän Hannes Swobodan erinomaisella johdolla, on puolueettomalla ja myönteisellä tavalla myös korostettu ongelma-alueita, joilla Kroatialla on edelleen paljon työtä tehtävänään. Muutaman mainitakseni niitä ovat muun muassa yhteistyö Haagin tuomioistuimen kanssa, tähän mennessä aikaansaadut ponnistukset korruptiosta syyttämisessä, talouden ja rahoituksen rakennemuutos ja suurempi sitoutuminen ja vilpittömyys esteiden poistamisessa Kroatian serbiväestön paluulta. Kroatia on myös heidän kotimaansa.
Kroatiaa ja EJTM:ää koskevia myönteisiä edistymiskertomuksia olisi myös pidettävä lopullisena merkkinä EU:n avoimesta asenteesta laajentumiseen kaikkiin Länsi-Balkanin alueen maihin ja niiden sitoumusten vahvistamisena, joita olemme antaneet näille maille, myös Turkille, edellyttäen, että ne täyttävät asiaankuuluvat kriteerit. Se riippuu kuitenkin pääasiassa niistä. Haluaisin päättää puheenvuoroni toivottamalla Stefan Fülelle, uudelle komission jäsenellemme, menestystä. Tiedän hänen tekevän erinomaista työtä.
Franziska Katharina Brantner, Verts/ALE-ryhmän puolesta. − (EN) Arvoisa puhemies, Verts/ALE-ryhmän puolesta haluaisin ensin toivottaa Štefan Fülen lämpimästi tervetulleeksi tähän parlamenttiin komission jäsenenä. Työskentelemme mielellämme kanssanne ja odotamme tulevaa yhteistyötämme. Haluaisin myös kiittää Hannes Swobodaa hyvästä yhteistyötä Kroatiaa koskevan mietinnön osalta. Mielestäni yhteistyö prosessissa oli hyvää, ja kiitän kollegoitani.
Haluaisin vain sanoa, että olisimme mieluummin järjestäneet yhteiskeskustelun siten, että meillä olisi ollut kaikki kolme maata mutta erillisissä osissa aamulla. Meistä se olisi ollut järkevämpää kuin liittää kaikki yhteen, mutta se on sivuhuomautus.
(DE) Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä kannattaa Kroatian nopeaa liittymistä Euroopan unioniin, ja pidämme hyvin myönteisenä tämän maan aikaansaamaa nopeaa edistystä. Kroatian nopea liittyminen antaa tärkeän viestin turvallisuuspolitiikasta koko Länsi-Balkanin alueelle. Se tarkoittaa, että EU:n valtion tai hallitusten päämiesten Thessalonikissa kaikille Länsi-Balkanin maille antama lupaus jäsenyydestä on edelleen voimassa. Tämän lupauksen uskottavuus ja voimassaolo ovat kaikille alueen maille valtava kannustin panna täytäntöön kauaskantoisia uudistuksia, joilla näistä maista tehdään turvallisempia, vakaampia ja vauraampia.
Kroatian osalta on tärkeää sanoa, että sen virkamieskuntaa on vahvistettava ja avoimuutta lisättävä. Ratkaiseva tekijä siinä ei ole vain uuden lainsäädännön antaminen vaan ennen kaikkea lakien hallinnollinen täytäntöönpano. Me Verts/ALE-ryhmässä haluaisimme nähdä tällä alalla parempia tuloksia. Mielestämme ainoa ratkaisu korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskeviin ongelmiin on uusien lakien ja direktiivien johdonmukainen täytäntöönpano. Sama koskee oikeuslaitosta ja oikeusjärjestelmää koskevaa erityisen merkittävää lukua, josta ei ole vielä neuvoteltu. Kroatian hallitukset tekemät ilmoitukset ovat hyvä asia, mutta niiden on johdettava toimintaan, joka saa aikaan todellisia parannuksia tuomioistuinten tilanteessa. Haluaisimme, että myös tällä alalla olisi enemmän avoimuutta ja vähemmän poliittista vaikutusvaltaa.
Siksi ehdotamme neljää tarkistusta, joiden puolesta kannustan teitä äänestämään. Ensimmäinen koskee korruption torjuntaa. Haluaisimme, että erityisesti rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu otetaan mukaan, koska niillä aloilla tehdään suurimmat julkisia hankintoja koskevat sopimukset.
Toiseksi haluaisimme, että 19 kohdassa viitataan siihen, että homojen ja lesbojen tilanne on epätyydyttävä. Näihin vähemmistöryhmiin kuuluvia ihmisiä vastaan on hyökätty toistuvasti. Olemme nyt saaneet Kroatian hallitukselta vakuutuksia, että jotkin näistä tapauksista tutkitaan. Meidän mielestämme se on hyvin myönteinen merkki, ja haluaisin kannustaa Kroatian viranomaisia nopeuttamaan syrjinnän vastaisen lain täytäntöönpanoa.
Viimeinen huomioni on se, että meillä ei ole suunnitelmaa Kroatian uutta energiapolitiikkaa varten. Haluaisimme siksi kehottaa teitä tukemaan tarkistustamme 7. Odotamme Kroatian liittyvän pian Euroopan unioniin.
Charles Tannock, ECR-ryhmän puolesta. − (EN) Arvoisa puhemies, ECR-ryhmä kannattaa Euroopan unionin laajentumista. Ymmärrämme suurempien yhtenäismarkkinoiden edut, mutta sen lisäksi odotamme myös − toisin kuin jotkut tämän parlamentin jäsenet − että federalistiset tavoitteet heikkenevät Euroopan unionin ytimessä. Ehdokkaisiin on kuitenkin sovellettava Kööpenhaminan kriteerien mukaisia ankaria ja tiukkoja normeja.
Siksi tuemme täysimääräisesti komission perusteellista lähestymistapaa ehdokkaiden valmistamisessa jäsenyyteen ja sen halua ottaa oppia aiemmista laajentumisista, erityisesti viimeisimmistä laajentumisista Bulgariaan ja Romaniaan, joissa järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption alalla oli ratkaisemattomia ongelmia. Kroatia ja Islanti − jos se hyväksytään ehdokkaaksi − ovat epäilemättä maita, jotka ovat valmiimpia liittymään Euroopan unioniin, ja Kroatian liittyminen auttaa vakauttamaan Länsi-Balkanin aluetta. Vaikka tunnustamme, että rajariitaa Slovenian kanssa ei ole edelleenkään ratkaistu, meidän mielestämme kahdenvälisten riitojen ei saa antaa viivästyttää Kroatian jäsenyyttä. Italiakaan ei estänyt Sloveniaa liittymästä huolimatta tuolloin käynnissä olleista raja- ja vähemmistöriidoista.
Kuten komission kertomuksessa tehdään selväksi, Kroatia on jo edistynyt huomattavasti neuvottelujen vertailuarvojen täyttämisessä, ja maan sitoutuminen EU:n odotuksiin on edelleen vahva. Makedonia on myös jälleen täysimääräisesti matkalla jäsenyyteen, ja pidämme myönteisenä sen EU:n viisumivapautta, kuten myös Serbian ja Montenegron, ja tuemme sitä, että neuvostoa kehotetaan sallimaan välittömästi Makedonian jäsenyysneuvottelujen käynnistäminen.
ECR-ryhmän mielestä miltei koominen nimikiista Kreikan kanssa olisi ratkaistava järkevästi ja nopeasti. Presidentti Ivanov on auttanut lisäämään vauhtia Makedonian EU:ta koskeviin tavoitteisiin, ja toivomme, että hänen pyyntöönsä tavata juuri valittu Kreikan presidentti vastataan ystävyyden ja naapurisuhteiden hengessä. Sitä vastoin Turkin hakemus EU:n jäsenyydestä pysyy ongelmallisena, ei vähiten ihmisoikeuksien alalla. Äskettäinen hirvittävä tapaus teinitytön hautaamisesta elävältä vain siksi, että hän oli puhunut pojille, antaa vain pontta niille, jotka sanovat, että Turkille ei ole sijaa Euroopan unionissa. Se, että Turkki ei tunnusta Kyprosta tai pane täytäntöön Ankaran pöytäkirjoja ja että se viivyttelee uusien suhteiden luomista Armeniaan koskevan sopimuksen ratifiointia, on pettymys.
Lopuksi, Montenegroa koskevana parlamentin pysyvänä esittelijä haluaisin vain lisätä, että mielestäni, vierailtuani äskettäin maassa, se pärjää hyvin matkallaan ehdokasasemaan, ja toivon, että se tapahtuu mahdollisimman pian.
Lopuksi, myös minä haluaisin käyttää ryhmäni, ECR-ryhmän, puolesta tilaisuuden hyväkseni onnitellakseni komission jäsentä Fülea hänen eilisestä nimittämisestään vaaleissa, ja ryhmäni tekee täysimääräisesti yhteistyötä hänen kanssaan hänen haastavissa tehtävissään tulevaisuudessa.
Takis Hadjigeorgiou, GUE/NGL-ryhmän puolesta. − (EL) Haluamme korostaa alusta alkaen, että kannatamme Turkin yhdentymistä. Tarkoitamme sitä ja uskomme siihen. Pääasiassa Turkin itsensä kannalta on välttämätöntä kaikkien vähemmistöjen oikeuksien suojaamiseksi alentaa parlamentin äänikynnystä ja turvata työoikeudet, esimerkiksi oikeus lakkoon ja työehtosopimusneuvotteluihin.
Todellisen poliittisen ratkaisun löytäminen kurdeja koskevaan ongelmaan, armenialaisten kansanmurhan tunnustaminen, suhteiden normalisoiminen naapurimaiden kanssa ja Kyproksen miehityksen päättäminen ovat joitakin niistä asioista, joita Turkin on käsiteltävä. Kuten neuvosto korosti, sen on kiireellisesti ja viipymättä noudatettava täysimääräisesti ja syrjimättä Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirjaa.
Laiminlyömällä kansainvälisen oikeuden Turkki estää Kyproksen tasavaltaa harjoittamasta riippumattomia oikeuksiaan yksinomaisella talousvyöhykkeellään. Siksi ilmoitamme, että emme ole samaa mieltä kannasta, jonka mukaan asiaankuuluva energialuku olisi avattava.
Lopuksi haluaisin mainita joidenkin jäsenten aikomuksen äänestää sellaisen tarkistuksen puolesta, jossa kehotetaan kaikkia asianosaisia osapuolia auttamaan Kyproksen kysymyksen ratkaisemisessa. Olen varma, että kaikki auttavat. Eikö ole kuitenkin kohtuutonta tehdä kaikista yhtä lailla vastuullisia, tehdä uhrista ja miehittäjästä yhtä lailla vastuullisia? Jos haluamme ratkaisun Kyproksen kysymykseen, meidän on korostettava Turkin vastuuta. Meidän on puhuttava avoimesti Turkille, jonka yhdentymistä, toistan lopuksi, me tuemme. Tuemme kuitenkin Turkin yhdentymistä Euroopan unioniin, emme Euroopan unionin yhdentymistä Turkkiin.
Bastiaan Belder, EFD-ryhmän puolesta. − (NL) Silläkin uhalla, että turkkilaiset diplomaatit pahoittavat jälleen mielensä − pankaa merkille heidän reaktionsa moniin Euroopan parlamentin tarkistuksiin − kehotan neuvostoa ja komissiota ottamaan seuraavat viisi kohtaa Turkin viranomaisten kanssa tulevaisuudessa käytävien neuvottelujen asialistalle.
1. Oikeushenkilöyden myöntäminen kaikille Turkin uskonnollisille yhteisöille − perustavanlaatuinen ennakkoedellytys uskonnonvapauden toteuttamiselle Turkissa.
2. Turkin kristittyjä vastaan käytävän julkisen vihakampanjan välitön lopettaminen − kampanjaa käydään sallimalla kaksinkertaisesti kielteisillä mielikuvilla varustetun käsitteen "lähetyssaarnaajatoiminta" käyttäminen koulukirjoissa ja paikallisissa viestimissä aivan kuin Turkin kristityt olisivat ilman muuta kumouksellisia ja he olisivat päättäneet heikentää valtiota.
3. Muiden kuin islamilaisten vähemmistöjen huomattavan syrjinnän välitön lopettaminen Turkin hallituskoneiston korkeiden siviili- ja sotilasvirkojen täyttämisessä.
4. Tehokkaat hallituksen toimenpiteet lisääntyvää antisemitismiä vastaan Turkin julkisessa elämässä. Turkkilainen tutkija puhui äskettäin myrkyttyneestä ilmapiiristä. Olen iloinen, että ilmapiiri on edelleen riittävän avoin, jotta tutkija voi avoimesti sanoa sellaisen asian. Tarvitaan kuitenkin tehokkaita hallituksen toimenpiteitä lisääntyvää antisemitismiä vastaan Turkin julkisessa elämässä, ja sen osalta erityisesti pääministeri Erdoğanin pitäisi ottaa johtava asema.
5. Lopuksi, Iranin islamilaista tasavaltaa koskevien suhteiden saattaminen tiukasti Teherania ja sen ristiriitaista ydinvoimaohjelmaa koskevan transatlanttisen politiikan mukaiseksi. Turkin on ilmaistava kantansa Teheranin ydinohjelmaa koskevaan koko ajan polttavampaan kysymykseen. Naton jäsenenä ja EU:n ehdokasvaltiona Turkin on osoitettava, kenen joukoissa se seisoo. Sen on tehtävä selkeä valinta.
Kehotan neuvostoa ja komissiota suhtautumaan vakavasti Kööpenhaminan kriteereihin ja mainitsemaani Turkkia koskevaan välittömään arvosteluun ja, arvoisa komission jäsen, jälleen kerran, haluaisin toivottaa teille kaikkea hyvää uudessa asemassanne. Odotan rakentavaa kuulemista ja luotan myös siihen, että suhtaudutte Kööpenhaminan kriteereihin vakavasti ja että voimme siten tehdä työtä Turkin nykyaikaistamiseksi, maan, jota haluan myös kunnioittaa.
Barry Madlener (NI). − (NL) Arvoisa komission jäsen Füle, tervetuloa parlamenttiin! Arvoisa puhemies, Alankomaiden vapauspuolue (PVV), minun puolueeni, on päättänyt toimia itsenäisesti tässä parlamentissa. Tässä tapauksessa olemme nauttineet erinomaisesta yhteistyöstä Vapaa ja demokraattinen Eurooppa -ryhmän ja Morten Messerschmidtin, jolle haluaisin esittää sydämelliset kiitokset, kanssa.
Arvoisa puhemies, aivan ensiksi haluaisin sanoa, että PVV ei kannata laajentumista − ei Kroatiaan, ei Makedoniaan eikä varsinkaan Turkkiin. Turkin Kyproksen miehitys on laiton, kaikki me täällä parlamentissa katsomme niin, ja silti toimimme edelleen Turkin kanssa arvostelematta maata siitä ankarasti. Emme säädä mitään seuraamuksia − tai lähestulkoon mitään seuraamuksia − Turkille. Se on mielestäni todella raukkamaista käytöstä, ja olen siksi esittänyt tarkistuksen, jossa tuomitaan tämä miehitys ja määrätään Turkki vetämään joukkonsa Kyproksesta ja tekemään niin välittömästi. Toivon siksi, että te kaikki tuette tätä tarkistusta.
Sen lisäksi lehdistönvapaus Turkissa on ankaran paineen alaisena. Vieraillessani Turkissa lehdistö jopa siirrettiin pois. Meidän on tuomittava tämä lujasti, ja siksi olen esittänyt tarkistuksen 16.
Nyt, hyvät kollegat, siirrymme Iraniin, roistovaltioon. Presidentti Ahmadinejad, islamilainen diktaattori, terrorisoi omaa väestöään, haluaa pyyhkiä Israelin kartalta ja sanoo niin avoimesti, tekee työtä pitkän kantaman ohjuksien osalta, tekee säännöllisesti ohjuskokeita ja alkoi eilen rikastaa uraania, joka sopii ydinaseisiin. Hyvät kollegat, voimme vain ilmaista vastenmielisyytemme tätä kohtaan. Turkki, joka haluaa liittyä EU:hun, pitää Iranin hallitusta hyvänä ystävänään, ja se on tuomittava jyrkästi sen takia, ja siksi olen esittänyt tarkistuksen 17. Luotan tukeenne.
Seuraavaksi haluan mainita Turkin kanssa käytävät neuvottelut. Turkki, joka pitää Irania ystävänään, miehittää Kyprosta, sortaa kristittyjä, rikkoo naisten oikeuksia, on islamilaisten maiden järjestön jäsen, käyttää sharia-lakia, joka rajoittaa ihmisoikeuksia, ja on islamilainen maa, ei voi koskaan liittyä tähän unioniin. Meidän ei pitäisi antaa sen tapahtua, ja siksi olen esittänyt tarkistukset 18 ja 19, joiden tavoitteena on lopettaa liittymisneuvottelut. Toivon siksi, että te kaikki tuette tarkistuksiani.
Eduard Kukan (PPE). − (EN) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi haluaisin onnitella Zoran Thaleria hänen mietinnöstään ja kiittää häntä ja kaikkia muita kollegoita heidän erittäin rakentavasta työstään tämän päätöslauselmaesityksen laatimisessa. Vilpitön tervetulotoivotus komission jäsenelle Fülelle ja parhaat menestyksen toivotukseni hänen tulevassa työssään.
Euroopan kansanpuolue katsoo, että EJTM:ssä tapahtui viime vuoden aikana paljon myönteistä kehitystä. Edistys, jonka se sai aikaan EU:n liittymisneuvottelujen aloittamista koskevien useimpien kriteerien täyttämisessä, on todellakin sekä merkittävää että huomattavaa. Se, että komissio on suositellut neuvottelujen käynnistämistä EJTM:n kanssa, olisi nähtävä selkeänä viestinä siitä, että maa on oikealla tiellä.
Parlamentin olisi siksi tuettava lujasti tätä suositusta ja, hyväksymällä tämän päätöslauselman, lähetettävä myönteinen viesti maalle ja todellakin koko alueelle. Toivon, että Eurooppa-neuvosto vahvistaa komission päätöksen ja tähän päätöslauselmaan sisällytetyn kehotuksen ja näyttää vihreää valoa EJTM:n neuvotteluille lähitulevaisuudessa ilman enempiä viivästyksiä. Uskon myös, että tämän toteutumiseen mennessä nimikysymystä koskevat neuvottelut edistyvät ja naapurimaiden suhteet paranevat.
EJTM:n olisi vastattava haasteeseen ja osoitettava, että se on valmis täyttämään kaikki Kööpenhaminan kriteerit, joiden perusteella pitäisi arvioida sen pyrkimyksiä tulla EU:n jäseneksi.
Raimon Obiols (S&D). − (ES) Mielestäni mietintö, josta tänään äänestämme ja joka koskee Turkin edistymistä EU:hun liittymisessä, on myönteinen. Se on suora ja jotakin arvostelua voidaan esittää, mutta se on tasapainoinen mietintö, ja onnittelen esittelijää, Ria Oomen-Ruijtenia siitä.
Poliittinen ryhmämme olisi tietysti korostanut tiettyjä asioita enemmän. Olemme kuitenkin neuvotelleet laajan yksimielisyyden, koska mielestämme tämän parlamentin pitäisi antaa mietinnölle mahdollisimman paljon tukea.
Meidän on annettava siitä selkeä viesti. Sen pitäisi olla myönteinen viesti, hyvän tahdon viesti, mutta sen pitäisi olla myös ankara, jotta neuvotteluprosessia voitaisiin vauhdittaa ja jotta Turkin nykyaikaistamista ja demokraattisia uudistuksia voitaisiin edistää. Meidän on oltava tässä selkeitä: meidän on päästävä yli tästä velttouden ja päättämättömyyden vaiheesta neuvotteluprosessissa.
Mielipidekyselyjen mukaan julkinen tuki Turkin liittymiselle on haihtunut, ja tuo yleisön näkemys on muutettava. Ainoa tapa saada se aikaan on varmistaa, että neuvottelut ja uudistukset etenevät, että Euroopan unioni osoittaa olevansa johdonmukainen tekemiensä sitoumusten kanssa ja että se myös välttää antamasta ristiriitaisia viestejä, jotka saavat aikaan epävarmuutta. Turkin on tietenkin myös edettävä päättäväisesti tiellä kohti uudistusta.
Edessä on kaksi tulevaisuudennäkymää: jakautumisen, vastakkainasettelujen ja epäluottamuksen noidankehä tai vakavan, ankaran mutta yksiselitteisen neuvottelun positiivinen kierre.
Jos tällä mietinnöllä edistetään edes hieman sellaista edistymistä, sitten voimme mielestäni olla tyytyväisiä.
Jorgo Chatzimarkakis (ALDE). − (DE) Arvoisa puhemies, valtuuskunnan johtajana haluaisin aivan ensiksi onnitella Zoran Thaleria hänen erittäin tasapainoisesta mietinnöstään. Skopje on toteuttanut uudistuksia ja se on matkalla kohti Euroopan unioniin liittymistä. Pidämme sitä hyvin myönteisenä ja olemme siitä hyvin mielissämme. Viisumivapaus oli ehkä selkein ja näkyvin merkki. Se oli yhteistyömme virstanpylväs. Tämä tavoite on saavutettu ainoastaan EU:n jäsenvaltioiden tiiviin yhteistyön ansiosta. Se edustaa avoimuutta, vuorovaikutusta ja yhteistyötä.
Emme saa kuitenkaan unohtaa, että Makedonialle myönnettiin liittymisehdokkaan asema neljä vuotta sitten ja että siitä lähtien olemme kysyneet itseltämme jatkuvasti, milloin se lopulta liittyy Euroopan unioniin. Haluaisin kehottaa kaikkia osapuolia varmistamaan, että nimikiista, johon huomio tällä hetkellä keskittyy, ratkaistaan. Meidän on käytettävä hyväksemme neuvoston joulukuussa tekemän päätöksen ja Kreikan uuden hallituksen aikaansaamaa vauhtia. Tämä vauhti hiipuu päivä päivältä. Haluaisin selittää osapuolille, että jos me nyt keskitymme muihin aiheisiin, esimerkiksi rahoituskriisiin, Makedonian liittymistavoite työnnetään kauemmas taka-alalle. Emme ehdottomasti halua, että niin käy, ja siksi meidän on jatkettava kaikkia mahdollisia ponnistuksia tällä alalla.
Marije Cornelissen (Verts/ALE). − (NL) Kuuden viime kuukauden aikana olen käyttänyt hyväkseni jokaisen tilaisuuden matkustaa Balkanille ja Turkkiin ja puhua ihmisille siellä. On ihmeellistä todella nähdä, mitä alueella tapahtuu liittymisen ansiosta: merkittäviä poliittisia läpimurtoja, mutta myös, ja ennen kaikkea, täysin käytännöllisiä muutoksia, jotka hyödyttävät siellä asuvia ihmisiä.
Esimerkiksi Montenegrossa on vihdoin tunnustettu homoseksuaalisuuden olemassaolo. Turkissa naisten turvakodit ovat viimein onnistuneet saamaan aikaan hyvät suhteet poliisiin, vain kaksi esimerkkiä mainitakseni. Meidän pitäisi olla innoissamme siitä, mitä näissä maissa on saatu aikaan ja mikä sujuu hyvin, mutta samalla meidän on oltava hyvin selkeitä sen osalta, mitä on vielä tehtävä.
Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden on edelleen korostettava kriteerejä, jotka laadimme prosessin alussa. Meidän on myös varottava vesittämästä liittymisprosessin voimaa luomalla ylimääräisiä esteitä.
Haluan vain hetkeksi keskittyä Makedoniaan. Me olemme kaikki sitä mieltä, että nimeä koskeva kahdenvälinen ongelma on ratkaistava. Me kaikki olemme myös samaa mieltä siitä, että EU:n on annettava kaikki mahdollinen tuki tässä prosessissa. Kahdenvälisten ongelmien ei itsessään pitäisi olla este liittymisprosessille. Se koskee Makedoniaa, mutta yhtä lailla Kroatiaa, Serbiaa, Turkkia, Kosovoa ja Islantia. Näissä maissa asuvien ihmisten kannalta liittymismahdollisuus on aivan liian merkittävä pidettäväksi kahdenvälisen epäsovun ratkaisemisen panttivankina.
Siksi pyydän teitä kaikkia myös kannattamaan äänestyksessä tarkistustamme 4, jolla pyritään lisäämään uusi 30 kohdan 2 alakohta Makedoniaa koskevaan mietintöön. Pyydän teitä myös todella pitämään näiden kolmen mietinnön osalta mielessä, että liittymisprosessi on erittäin tärkeä.
Tomasz Piotr Poręba (ECR). − (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, aivan ensiksi haluaisin onnitella teitä, arvoisa komission jäsen Füle, valinnastanne tähän toimeen. Olen varma, että työskentelemme tuloksellisesti ja tehokkaasti yhdessä Euroopan unionin uusien laajentumisten hyväksi. Olen varma, että saatte Euroopan unionin ja Kroatian välisen neuvotteluprosessin päätökseen ennen vuoden loppua. Olen varma, että aloitatte myös neuvotteluprosessin Makedonian kanssa pian. Toivon, että myös se tapahtuu tänä vuonna.
Tässä puheenvuorossani haluaisin korostaa Kroatian poikkeuksellista asemaa Euroopan unionin tulevana jäsenvaltiona, erityisesti yhteisten arvojemme puolustamisen ja maanosamme turvallisuuden osalta. Arvostamme sitä, että Kroatian joukot ovat Naton osana läsnä Kosovossa ja Afganistanissa. Noin 300 kroatialaista sotilasta, diplomaattia ja poliisia osallistuu myös ISAF-operaatioihin kolmella alueella Afganistanissa. Uusi liittolaisemme on tukenut urheasti terrorismin torjuntaa monissa Naton tehtävissä. Olen varma, että Kroatian jäsenyys Euroopan unionissa edistää jatkuvaa vakautta siinä Euroopan osassa, joka vasta muutama vuosi sitten koki julman selkkauksen ja etnisen puhdistuksen.
Jos Kroatia saa aikaan kaikki uudistukset, se voi päättää neuvottelut Euroopan unionin kanssa ennen vuoden loppua. Se on hyvä tavoite, ja kehotan kaikkia tukemaan näitä ponnistuksia. Meidän pitäisi arvostaa sitä, että Zagreb on toteuttanut monia uudistuksia, erityisesti oikeusjärjestelmän ja julkisen hallinnon aloilla sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan osalta. Kroatian liittäminen Euroopan unionin jäsenvaltioiden perheeseen on osa strategiaamme, joka koskee demokratian ja vaurauden maanosan rakentamista. Tämän Balkanin maan esimerkki vahvistaa, että Euroopan unionin laajentumisprosessi on vahva kannustin poliittisiin ja taloudellisiin uudistuksiin jäseniksi pyrkivissä maissa. Muistakaamme tämä myös, kun tarkastelemme itäistä naapuriamme, Ukrainaa.
Niki Tzavela (EFD). − (EL) Arvoisa puhemies, viime vuoden aikana Turkin monitahoinen ulkopolitiikka on aiheuttanut hämmennystä sekä kansainvälisessä yhteisössä että Turkin yhteiskunnan maallistuneessa osassa. Minne Turkki on suuntaamassa? Suuntaako se kohti monikulttuurista Eurooppaa vai kohti yleisislamilaista valtiota?
Haluaisin lyhyesti muistuttaa parlamentille sen poliittisesta kääntymisestä kohti Irania, sen kohtuuttomasta diplomaattisesta kielenkäytöstä Israelia vastaan, riidasta Egyptin kanssa Gazan rajoista ja Turkin hallituksen äskettäisestä päätöksestä poistaa tuloviisumit seitsemältä arabimaalta. Kuten tiedämme, monet niistä toimivat turvapaikkoina islamilaisille järjestöille, joiden jäsenet voivat nyt helposti päästä Eurooppaan ja länteen. Erityisesti viisumien poistamista koskeva kysymys on raivostuttanut Turkin maallisen valtion.
Jos otamme käyttöön uusia pakotteita Irania vastaan, Turkin kanta YK:n turvallisuusneuvostossa on lähtökohta nykyaikaisen Turkin tulevaisuuden selkeyttämiselle, jolloin puhumme Turkista eri tavalla tässä parlamentissa.
Philip Claeys (NI). − (NL) Yleinen mielipide Euroopassa vastustaa ymmärrettävistä syistä jyrkästi Turkin, ei-eurooppalaisen ja islamilaisen maan, liittymistä. Edellinen komissio lupasi, että neuvotteluja Turkin kanssa lykättäisiin, jos kävisi ilmi, että Turkki ei pystyisi täyttämään demokraattisia velvoitteitaan, että neuvotteluissa seurattaisiin Turkin uudistumisprosessia. Kumpaakaan lupauksista ei ole pidetty.
Päinvastoin, koko ajan avataan uusia lukuja, vaikka Turkki pikemmin peruuttaa kuin etenee. Poliittisia puolueita kielletään, kurdipormestareita pidätetään ja kristityt joutuvat uhkailun, väkivallan ja hallinnollisen vihamielisyyden kohteeksi. Kristittyjen kirjailijoiden ja tutkijoiden on piilouduttava. Eikä minun edes tarvitse puuttua pakkoavioliittojen ja niin sanottujen kunniamurhien kaltaisiin ilmiöihin.
Minkä määräajan komissio antaa sille, että Turkin on tunnustettava kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot? Milloin Turkin on noudatettava Ankaran pöytäkirjaa? Milloin Kyproksen laiton sotilasmiehitys päätetään?
José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra (PPE). − (ES) Arvoisa puhemies, kollegoideni tavoin myös minä haluan onnitella komission jäsentä Fülea virkaan valitsemisesta ja toivon, että erinomainen vaikutelma, jonka hän antoi kuulemisessaan ulkoasianvaliokunnassa, vahvistuu hänen toimikautensa aikana, erityisesti laajentumisen arkaluontoisella alalla.
Haluaisin sanoa muutaman sanan Turkista ja onnitella ensiksi esittelijäämme Ria Oomen-Ruijtenia valiokunnassa saavutetuista erinomaisista tuloksista.
Hänen mietinnössään, jossa viitataan vuosiin 2008 ja 2009, ei liioitella eikä vähätellä asioita; siinä korostetaan ponnistuksia, joita Turkki tekee yrittäessään täyttää Kööpenhaminan ehdot ja kriteerit.
Minun mielestäni näitä ponnistuksia on kuitenkin tarkasteltava Turkin nykyisissä puitteissa ja poliittisessa tilanteessa: seitsemän vuotta pääministeri Erdoğanin maltillista islamilaista hallitusta, ja vaalit ovat odotettavissa heinäkuussa 2010; maa, jossa kuohuu operaatio Moukarin tapausten takia; sen takia, että kumottiin Emasyan pöytäkirja, jolla armeijalle annettiin suuret valtuudet, ja erityisesti sen päätöksen takia, jolla kiellettiin Demokraattisen yhteiskuntapuolueen toiminta Turkissa.
Nämä puitteet, arvoisa komission jäsen, tarkoittavat, että Turkin tapausta on käsiteltävä erittäin huolellisesti. Turkin on täytettävä Kööpenhaminan kriteerien ehdot ja vaatimukset ja, luonnollisesti, sen on noudatettava Ankaran pöytäkirjaa. Näissä erityisissä puitteissa ja tilanteessa on kuitenkin sanomattakin selvää, arvoisa komission jäsen, että minkä tahansa väärän merkin antamisella voisi olla erittäin vakavia seurauksia Euroopan unionin turvallisuudelle, erityisesti, koska hallitsevalla puolueella ei ole parlamentissa kolmen viidesosan enemmistöä, jonka se tarvitsee muuttaakseen perustuslakia; sellainen merkki voisi todella aiheuttaa hälyttävän myllerryksen jo valmiiksi epävakaassa maassa, joka on lännen strateginen kumppani Pohjois-Atlantin liiton puitteissa.
Meidän on oltava neuvotteluprosessissa erittäin varovaisia kaikkien virheiden välttämiseksi.
Richard Howitt (S&D). − (EN) Arvoisa puhemies, ensiksi haluaisin toistaa julkisesti omat onnitteluni komission jäsenelle Fülelle. Saimme teidät ylös aikaisin tänä ensimmäisen työpäivänne aamuna, ja luulen, että se ei ole ainoa kerta, kun teemme niin.
Turkissa kansalaiset suhtautuvat huomattavan epäillen siihen, että EU pitää lupauksensa ja, aivan kuten vastaatte joidenkin EU:n kansalaistemme epäilyihin, teidän haasteenne, arvoisa komission jäsen, on olla oikeudenmukainen ja puolueeton − ja kyllä, siten voitetaan kansalaisten luottamus. Mutta haasteenanne on myös suhtautua myönteisesti laajentumiseen, voittaa epäilevät kansalaiset puolellenne, ja ryhmämme tukee teitä sen tekemisessä.
Turkin osalta sosialistien ja demokraattien ryhmä kannattaa edelleen liittymistä, kannattaa uudistuksia. Komission edistymiskertomuksessa sanotaan, että uudistusponnistukset on elvytetty mutta että niitä olisi tehostettava. Olemme samaa mieltä. Haluaisin siksi tämän parlamentin viiden vuoden toimikauden ensimmäisen kertomuksen osalta keskittyä avauspuheenvuorossani siihen, miten meidän parlamenttina pitäisi käsitellä Turkkia. Esittelijälle haluan sanoa, että kunnioitan vilpitöntä sitoumustanne pyrkiä yksimielisyyteen tässä parlamentissa ja kiitän teitä yhteistyöstänne. Toivon, että tulevina vuosina pyritte saamaan aikaan poliittisten ryhmien sopimuksen ennen kuin täysistunnon tarkistuksia esitetään valiokunnassa sovittuihin kompromisseihin, koska eromme ovat pieniä.
Mutta todellinen testi esittelijänä toimimisellenne ja tälle parlamentille on sen varmistaminen, että käytämme vaikutusvaltaamme taataksemme, vuosi vuoden jälkeen, vakaan edistymisen Turkin ohjaamisessa kohti liittymistä, ja se edellyttää johtajuutta sekä täällä että Turkissa.
Kyproslaisille kollegoillemme haluan sanoa, että ymmärrämme tuntemanne epäoikeudenmukaisuuden tuskan. Olemme ryhmässämme pyrkineet sisällyttämään teidät täysimääräisesti yksimielisyyteemme, mutta olemme tällä ratkaisevalla hetkellä päättäneet pyrkiä omaksumaan kantoja, joilla tuetaan sovitteluponnistuksia, jotta molemmille yhteisöille voidaan tarjota oikeutta eikä tuomita ennakolta niiden tulosta kummankaan osapuolen osalta.
Muille tässä parlamentissa haluan sanoa, että Turkista tarvitaan rakentavaa arvostelua; me itse olemme arvostelevia ystäviä. Mutta niille, jotka tässä keskustelussa puhuvat Turkkia vastaan, sanomme, että te olette vähemmistö; liian monia teistä kannustaa uskonnollinen suvaitsemattomuus islamia kohtaan ja oman poliittisen etunne ajaminen luomalla tarkoituksella vääriä pelkoja maahanmuutosta. Nämä väitteet ovat vastenmielisiä ja inhottavia ja niin olette tekin.
Lopuksi, Turkin liittymistä haluavalle tämän parlamentin enemmistölle meidän on sanottava näin yhä uudelleen ja uudelleen. Vastustajien kiivas ääni ei saa peittää meidän ääntämme kuuluvista. Odotamme, että turkkilaiset kollegamme tekevät edelleen omassa yhteiskunnassaan tuskallisia muutoksia, joilla on vaikea vaikutus heidän sisäpolitiikkaansa.
Nämä uudistukset ovat itsessään hyviä, mutta niille meistä, jotka tässä parlamentissa sanovat, että haluamme liittymistä: meidän itse on tehtävä heidän tuskastaan kannattavaa tekemällä niin kuin sanomme, avaamalla ja sulkemalla lukuja ansioiden mukaan, lunastamalla neuvoston lupaukset ja toimimalla itse vilpittömin mielin.
Norica Nicolai (ALDE). − (RO) Aion viitata puheenvuorossani vain Makedoniaan, koska haluan korostaa, että mietinnössä osoitetaan, että Makedonian tilanteessa on tapahtunut edistystä, ja että siinä tuetaan poliittista päätöstä neuvottelujen käynnistämisestä tämän maan kanssa.
En aio käsitellä mietinnön tasapainoa ja sitä, miten siinä kuvaillaan yksityiskohtaisesti myönteisiä ja kielteisiä tekijöitä, joiden kanssa maa kamppailee.
Haluaisin korostaa kahta asiaa. Ovensuukyselyt ja mielipidekyselyt Makedoniassa osoittavat, että tämä maa on yksi alueen "euromyönteisimmistä". Mielestäni väestön tuki on edellytys neuvotteluprosessin onnistumiselle. Toiseksi, mielestäni Kreikan on Euroopan unionin jäsenvaltiona ymmärrettävä eurooppalaisia malleja, joiden perusteella historian kanssa tehdään sovinto, ja toteutettava kaikki ponnistukset sen varmistamiseksi, että Makedonian nimeä koskeva riita ei ole este tämän maan etenemiselle kohti EU:hun liittymistä, koska kaikki muut asenteet ovat vastoin EU:n henkeä ja kohtaloa.
Hélène Flautre (Verts/ALE). − (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi toivottaa komission jäsenen Fülen tervetulleeksi ja onnitella häntä.
Istanbulissa järjestettiin maanantaina Hrant Dinkin murhasta syytettyjen oikeudenkäynnin 12. istunto. Ensimmäistä kertaa oikeudenkäynnin virallisista tarkkailijoista tuntui, että tuomioistuin yritti vilpittömästi saada totuuden selville ja että syyttäjä korosti yhteyksiä tämän oikeudenkäynnin − Hrant Dinkin murhasta syytettyjen − ja muiden käynnissä olevien oikeudenkäyntien − kuten Ergenekon-verkon − välillä.
Tämä on erittäin merkittävä asia, koska tässä oikeudenkäynnissä on kyse kaikista poliittisista murhista, suvaitsemattomuudesta yhteiskunnassa ja edelleen vallitsevasta rankaisemattomuudesta. Tämä on lisäksi näkökulma, jonka näiden poliittisten murhien uhrien perheet kaunopuheisesti ilmaisivat, kun he ilmoittivat, viitaten Turkin "syvään valtioon", olevansa Hrant Dinkin "syvä perhe". Kerron tämän teille, koska asiat etenevät ja koska Turkin kansalaisyhteiskunnassa halutaan ja edistetään uudistusta, jolla pyritään edistämään demokratiaa ja oikeuksia, ja tämä halu ja tämä edistys ovat poikkeuksellisen voimakkaita.
Haluaisin myös kertoa toisen esimerkin, joka on tällä hetkellä sanomalehtien otsikoissa − perheen kunniaa koskevat rikokset on jo mainittu − ja se koskee 16-vuotiasta tyttöä, joka löydettiin haudattuna kanatarhan alle ja jonka perheneuvosto oli tuominnut pojille puhumisesta. Tämä on kauhistuttavaa ja se on rikos. Tuon perheen jäsenet on ehdottomasti pantava vankilaan.
Tosiasia on, että muutama vuosi sitten nämä rikokset eivät olisi olleet otsikoissa. Siksi tällä hetkellä on ilahduttavaa nähdä, että näitä niin sanottuja kunniamurhia, jotka ovat yksinkertaisesti raakoja rikoksia, ei enää suvaita Turkin yhteiskunnassa. Turkin yhteiskunta on jatkuvien muutosten alaisena, se on jopa myllerryksessä, ja mielestäni meidän on Turkista keskustellessamme oltava erittäin tietoisia siitä, että kaikki uudistukset kyseisessä maassa vaikuttavat syvästi kansalaisten välisiin suhteisiin, hallintoon, Turkin historiaan ja demokratiaan. Nämä ovat ehdottoman olennaisia osia.
Mielestäni prosessimme on oltava täysin vilpitöntä. Nyt prosessimme vilpittömyys tunnustetaan, ja se vastaa valmiuttamme tukea monimutkaista, kriittistä ja historiallista prosessia Kyproksessa. EU:n on nyt sanottava selkeästi Kyprokselle, että olemme valmiita tukemaan, käyttämällä kaikkia käytettävissämme olevia keinoja, myös talouteen ja rahoitukseen liittyviä keinoja, mitä tahansa pohjoisen ja etelän välillä aikaansaatua sopimusta ja takaamaan sen ja että olemme myös päättäneet varmistaa, että mikään EU:n lainsäädännössä ei voi estää yksimielisyyden aikaansaamista Kyproksessa. Meidän on edettävä: kyse on myös Turkin tulevaisuudesta EU:n jäsenenä.
Geoffrey Van Orden (ECR). − (EN) Arvoisa puhemies, en ole kovin usein samaa mieltä Hélène Flautren kanssa, mutta olen todella samaa mieltä joistakin hänen juuri esittämistään huomioista. Aivan ensiksi, voisinko kehottaa, että olisimme rehellisempiä suhtautumisessamme Turkkiin. Olen varma, että kaikki meistä haluavat hyvät suhteet Turkkiin ja että monet meistä, luultavasti enemmistö, haluavat nähdä Turkin jonakin päivänä Euroopan unionin jäsenenä, erilaisen Euroopan unionin kuin mitä tähän mennessä on kehitetty. Siksi, että jotkut tunnustavat, että Turkin liittyminen muuttaisi väistämättömästi EU:n hankkeen luonnetta, koska se etenisi kohti ei-toivottua poliittista yhdentymistä, he vastustavat sitä niin paljon.
Minulla on pari kysymystä komissiolle. Mitä on tapahtunut Turkin kanssa käytäville neuvotteluille? Miksi niin harvat luvut ovat auki? Kun meillä on kaikissa maissamme vakavia huolia energiavarmuudesta ja kun Turkki on niin keskeisessä maantieteellisessä asemassa Kaspianmereltä tulevien putkireittien osalta, miksi energialuku ei ole auki? Ja kun Kyproksen presidentinvaalit lähestyvät ja yhdentymiskeskustelut ovat käynnissä, ajattelemme Kyprosta hyvin paljon. Turkista tietysti on tuskin mahdollista koskaan keskustella tässä parlamentissa viittaamatta Kyprokseen, mutta ehkä olisi hyödyllisempää, jos EU Turkin ainaisen arvostelun sijasta pyrkisi antamaan sille enemmän tukea tässä asiassa. Miksi me kehotamme vain Turkkia käyttämään vaikutusvaltaansa, kun Kreikalla ja Kyproksen tasavallalla, jotka molemmat ovat EU:n jäsenvaltioita, on olennainen asema?
Olen samaa mieltä siitä, että Turkin varuskuntaa Pohjois-Kyproksessa olisi pienennettävä paljon. Itse asiassa ehdotan säännöllisesti Turkin lähettiläille, että joukkojen yksipuolinen vähentäminen olisi rohkea luottamusta edistävä toimenpide, mutta me kaikki tiedämme, että jos Annanin suunnitelma olisi pantu täytäntöön, Turkin joukkojen kokoa olisi vähennetty vain 650:een ja Kreikan joukkojen 950:een. On skandaalimaista, että todellista edistystä ei ole saatu aikaan kansainvälisen kaupan aloittamisessa Pohjois-Kyproksen kanssa. Miksi Euroopan unioni ei ole pitänyt toukokuussa 2004 antamaansa lupausta Pohjois-Kyproksen eristyksen lopettamisesta?
Kaikista maailman paikoista, joissa EU:lla todella voisi olla hyödyllinen osa ja jossa se voisi käyttää lempeää vaikutusvaltaa, Kypros erottuu edukseen − emmekä kuitenkaan ole siellä. Älkäämme syyttäkö Turkkia EU:n sisäisistä vaikeuksista.
Charalampos Angourakis (GUE/NGL) . − (EL) Arvoisa puhemies, kantamme Euroopan unionin laajentumista vastaan on johdonmukainen sen kantamme kanssa, jonka mukaan vastustamme kotimaani Kreikan yhdentymistä Euroopan unioniin, ja sen kanssa, että taistelemme vapauttaaksemme sen tästä imperialistisesta koneistosta.
Koko laajentumisprosessilla pyritään vahvistamaan Natoa ja Naton Länsi-Balkanin alueen miehitystä, Kosovon irtautumista ja Bosnia ja Hertsegovinan epävakautta, Euroopan unionin kyseisen alueen rajojen ja vakauden riitauttamista, Serbian kansan uhkailua, Balkanin alueen uusia säröjä ja vastustusta siellä.
Koska niin sanotut kahdenväliset kysymykset eivät ole lainkaan kahdenvälisiä kysymyksiä; ne ovat kansainvälisiä kysymyksiä, ja siksi YK käsittelee niitä. Samaan aikaan Balkanin alueella on uskomaton kriisi, jonka ovat ilmiselvästi aiheuttaneet uudistukset, joihin näiden maiden ihmiset on pakotettu mahdollisen Euroopan unioniin liittymisen takia.
Tämä prosessi vastaa Ankaran Kyproksen kysymystä koskevaa myöntymättömyyttä, johon liittyy Egeanmeren casus belli, jota Frontex tukee riitauttamalla alueen rajat, ja jota tuetaan ammattiyhdistystoiminnan kieltämisellä ja muilla demokratian vastaisilla järjestelyillä Turkissa.
Tämä on lisäsyy sille, miksi seisomme näiden maiden työntekijöiden rinnalla yhdentymistä vastaan, jotta he voivat taistella oikeuksiensa puolesta.
Lorenzo Fontana (EFD). − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, puheenjohtajavaltiot Ruotsi ja Espanja ovat tehneet Turkin jäsenyydestä Euroopan unionin ensisijaisen aiheen, aivan kuin lopputulos olisi jo itsestään selvä.
Meidän mielestämme Turkin jäsenyys ei ole realistinen eikä sopiva monista syistä. Ensinnäkin siksi, että Turkki ei sijaitse maantieteellisesti Euroopassa; toiseksi siksi, että Turkista on tulossa koko ajan islamilaisempi ja Ankara on itse asiassa suurimman yleisislamilaisen järjestön, islamilaisten maiden järjestön, johtava jäsen; kolmanneksi siksi, että uskonnollisia vähemmistöjä vainotaan ja niiden alempiarvoisuus on juurtunut yhteiskuntaan; neljänneksi siksi että Turkki kieltää edelleen virallisesti puolentoista miljoonan armenialaisen kristityn kansanmurhan ja miehittää Kyprosta sekä sotilaallisesti että poliittisesti vastoin kansainvälistä oikeutta.
Meidän on myös muistettava, että jos Turkki on Euroopan unionissa, Irakin, Iranin ja Syyrian kaltaiset maat ovat rajoillamme. Viimeiseksi, meidän on myös muistettava, että Turkki on 90 miljoonalla asukkaallaan Euroopan unionin asukasluvultaan suurin maa vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa, että sillä olisi eniten Euroopan parlamentin jäseniä ja suurin ääniosuus Eurooppa-neuvostossa, jolloin EU:n vakaudesta tulisi varmasti epävakautta.
Diane Dodds (NI). − (EN) Arvoisa puhemies, kuten monet kollegani tänä aamuna tässä salissa, myös minä kehottaisin rehellisyyteen ja todellisuudentajuun erityisesti Turkkia koskevassa keskustelussa. Pidän myönteisenä niiden kollegojen puheenvuoroja, jotka ovat pyytäneet ennakoivaa tukea Kyprokselle, jotta Turkin kanssa saadaan aikaan jonkinlainen päätös.
Haluan kiinnittää huomiomme hyvin nopeasti tämän asian yhteen näkökulmaan, joka on tullut tietooni, ja se on monien edustamieni ihmisten kärsimä ahdinko, joka johtuu Turkissa tapahtuneista kiinteistöhuijauksista aiheutuneista vakavista taloudellisista menetyksistä. Sen jälkeen, kun minusta heinäkuussa tuli Euroopan parlamentin jäsen, minuun ovat ottaneet yhteyttä monet vaalipiirini asukkaat, jotka ovat sijoittaneet kiinteistöihin huomattavia rahamääriä, 50 000 eurosta 150 000 euroon, ja jotka ovat lopulta menettäneet tuon sijoituksen toiminnassa, joka monissa tapauksissa näyttää törkeältä petokselta. Pyytäisin komissiota tutkimaan tätä ja toimimaan sen osalta ennakoivasti.
Elmar Brok (PPE). − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja López Garrido, arvoisa komission jäsen, laajentumispolitiikka on ollut onnistunutta, vaikka kuten olemme viimeisellä kierroksella nähneet, meidän on keskityttävä tiiviimmin erityisesti näiden maiden sisäiseen kehitykseen oikeusvaltion periaatteen, korruption ja vastaavien kysymysten osalta. Uskon, että näin tapahtuu nykyisissä neuvotteluissa. Olemme mielestäni edistyneet erittäin hyvin Kroatian kanssa ja voimme päättää prosessin nopeasti. On tietysti kuitenkin tärkeää, että Kööpenhaminan kriteerit täytetään jokaisessa tapauksessa, Euroopan unionin integraatiokyky mukaan luettuna, koska meidän on oltava tietoisia ylivenymisemme riskeistä.
Täytämme velvoitteemme Länsi-Balkanin alueen osalta, mutta yksittäisissä tapauksissa polku voi olla pitkä. Meidän on oltava siitä tietoisia, jotta emme herätä vääriä toiveita. Toisaalta on selvää, että mahdollisuus EU:n jäsenyyteen on arvokas väline ja ehkä ainoa väline, jota voidaan käyttää pitämään yllä tiettyä painetta, jolla taataan, että näiden maiden sisäinen uudistusprosessi jatkuu sekä markkinoiden kypsyyden että poliittisen järjestelmän osalta.
Minulla on ongelmia Turkin kanssa, kun näen, miten se käyttäytyy Berliiniä kohtaan ja kun ajattelen Kyprosta, uskonnonvapautta, mielipiteenvapautta, poliittisten puolueiden kieltoa ja vastaavia kysymyksiä. Voin vain kysyä itseltäni, toteutetaanko viimeiset toimet, joita tarvitaan − ajattelutavan, ei muodon kannalta − sen varmistamiseksi, että Turkista voi tulla jäsen, ja voimmeko olla varmoja, että Euroopan unionilla on kykyä integroida Turkki.
Arvoisa komission jäsen Füle, teillä on huomattava tilaisuus, koska teillä on laajempi vastuu, johon kuuluu laajentumispolitiikka ja naapuruuspolitiikka. Molemmat näistä asioista liittyvät eurooppalaiseen perspektiiviin, mutta niissä käytetään erilaisia välineitä. Sen tähden teillä on mielenkiintoinen työ, ja toivon todella, että nautitte siitä.
Michael Cashman (S&D). − (EN) Arvoisa puhemies, pidän liittymiskertomuksia myönteisinä ja haluan puhua erityisesti Makedoniasta ja Kroatiasta ja sitten Turkista. Puhun mielelläni Kööpenhaminan kriteerit maininneen arvoisan ystäväni Elmar Brokin jälkeen. Haluaisin vahvistaa, että Kööpenhaminan kriteereistä ei neuvotella, erityisesti vähemmistöjen oikeuksien ja ihmisoikeuksien osalta, ja Makedonia ja Kroatia eivät siten noudata yhteisön säännöstöä, erityisesti sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjimättömyyden osalta.
Sanoisin noille molemmille maille, että liittymismenettely on tilaisuus mukauttaa lainsäädäntöänne ja selittää kansalaisillenne, miksi niin on tehtävä, ja kun kerran liitytte tähän kerhoon, te ette liity kerhoon, joka perustuu à la carte -valikoimaan. Me valvomme yhteisön säännöstöä ankarasti, erityisesti 19 artiklaa, jolla unionille annetaan oikeus torjua syrjintää, joka perustuu − ja tämä on hyvin huomattava luettelo − rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen. Miksi tämä on huomattavaa? Koska yhtä ihmistä voidaan syrjiä jokaisella erillisellä perusteella, ja jos yhden osalta ei tehdä mitään, kaikki se hyvä, mitä toisen osalta on tehty, on merkityksetöntä. Siksi sanon, että lesbojen, homojen ja biseksuaalien oikeuksista ei neuvotella. Ottakaa nyt käyttöön syrjinnän vastainen lainsäädäntö. Kaikkien sivilisaatioiden lakmustesti ei ole se, miten se kohtelee enemmistöään, vaan se, miten se kohtelee vähemmistöjään, joista tuo enemmistö koostuu.
Turkin osalta on edistytty, ja lainaan mielelläni Ban Ki-moonia, joka sanoo, että Kyproksen osalta on edistytty. Meidän parlamentissa olisi pidettävä sitä myönteisenä. Diane Dodds on oikeassa: jos aiomme olla osa ratkaisua, meidän on oltava ehdottoman rehellisiä ja saatava osapuolet yhteen. Mutta jälleen, syrjinnän torjumisesta, haluan heidän menevän pidemmälle.
Syrjimättömyys on perustuslaissa, mutta sen on näyttävä laeissa, erityisesti jälleen lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transsukupuolisten ihmisten osalta, sillä heitä murhataan usein vain siksi, että he ovat transsukupuolisia. Antakaa siis Turkin jatkaa tällä tiellä, samoilla ehdoilla, samoilla edellytyksillä. Jos heikennämme liittymisperiaatteita, meillä ei ole enää periaatteita jäljellä.
Alexander Graf Lambsdorff (ALDE). − (DE) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi haluaisin sanoa, että olen sangen yllättänyt siitä, että kaikista ihmisistä juuri Yhdistyneen kuningaskunnan Michael Cashman, jota arvostan suuresti, muistuttaa meille, että Euroopan unioniin liittyvän maan on oltava mukana kaikissa unionin näkökulmissa ja että se ei voi omaksua à la carte -lähestymistapaa. Minusta se vaikuttaa sangen oudolta.
Haluaisin kuitenkin puhua Turkkia koskevasta aiheesta. Muut puhujat ovat sanoneet, että Turkki on liikkeessä oleva yhteiskunta, ja se on totta. Rehellisyyden vuoksi meidän on kuitenkin selitettävä, että se ei ole yhdensuuntaista liikettä eurooppalaisten arvojen kanssa. Turkki liikkuu eteenpäin ja taaksepäin. Esimerkiksi asevoimat. Olemme tietysti tyytyväisiä asetukseen, jolla estetään asevoimia toimimasta ilman poliittista lupaa. Se on hyvä asia. Perustuslakituomioistuimen tuomio on kuitenkin kuvan toinen osa, ja sillä estetään asevoimien jäsenten syyttäminen siviilituomioistuimissa. Se ei tietenkään ole hyvä asia.
Jos tarkastelemme ilmaisun- ja mielipiteenvapautta koskevaa esimerkkiä, on totta, että monista aiemmin kielletyistä aiheista käydään vilkasta keskustelua, mukaan luettuna vähemmistöjen ja seksuaalisten vähemmistöjen oikeudet, hyvä Michael Cashman. Mielestämme se on erittäin hyvä. Samaan aikaan kuitenkin kielletään YouTube ja säännöksillä luodaan puitteet, joilla saadaan aikaan oikeudellista epävarmuutta ilmaisun- ja mielipiteenvapautta koskevasta kysymyksestä, joka on erityisen tärkeä Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmälle. On myös käynnissä "yksityinen sota" Doğan-ryhmää vastaan. Kaikki tämä on hyvin valitettavaa.
Toinen esimerkki on naisten asema. On tietysti hyvä, että niin sanotuista kunniamurhista, jotka ovat raakoja rikoksia, keskustellaan viestimissä, mutta uskommeko todella, että Turkin yhteiskunta liikkuu suoraviivaisesti kohti yhdenvertaisuutta koskevien eurooppalaisten arvojen omaksumista? En usko, että näin on.
Haluaisin myös sanoa jotakin siitä, mitä Richard Howitt on sanonut. On totta, että meillä on prosessi − liittymisneuvottelut − jota meidän on käytävä vilpittömin mielin. Se ei ole kuitenkaan automaattinen prosessi. Tämän prosessin aikana emme ole vastuussa vain liittymisehdokkaalle. Ensisijainen vastuualueemme on Euroopan unioni. Laajentumispolitiikkamme on oltava uskottavaa, ja meidän on omaksuttava rehellinen ja uskottava lähestymistapa liittymisehdokkaita kohtaan. Minun on sanottava, että joskus minua häiritsee, että vihreät, jotka haluavat vahvan EU:n ja mahdollisimman pikaisen laajentumisen, ja Geoffrey van Ordenin kaltaiset jäsenet, jotka haluavat saada jäseniksi mahdollisimman pian uusia jäseniä heikentääkseen Euroopan unionia, ovat liittoutuneet. Minusta se on hyvin outoa.
Liittymismahdollisuudet ovat olemassa, mutta liittyminen on mahdollista vain, kun kaikki kriteerit on täytetty.
Michael Cashman (S&D). − (EN) Arvoisa puhemies, Alexander Graf Lambsdorff esitti syytöksen Yhdistynyttä kuningaskuntaa kohtaan. Pyytäisin häntä kertomaan parlamentille, miten Yhdistynyt kuningaskunta rikkoo sopimusvelvoitteitaan.
Alexander Graf Lambsdorff (ALDE). − (DE) Arvoisa puhemies, en sanonut, että Yhdistynyt kuningaskunta rikkoo sopimusvelvoitteitaan. Viittasin vain siihen, että Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tiettyihin Euroopan yhdentymiseen liittyviin merkittäviin politiikanaloihin, kuten Schengeniin, euroon, sosiaaliseen peruskirjaan ja − jos olen ymmärtänyt tämän oikein − perusoikeuskirjaan. Mitkään näistä aloista eivät ole kovinkaan marginaalisia.
Ulrike Lunacek (Verts/ALE). − (DE) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi haluaisin sanoa Alexander Graf Lambsdorffille, että torjun syytöksenne. Sanoitte, että Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä haluaa laajentumista mihin hintaan hyvänsä. Meille on sangen selvää, että kannatamme laajentumista, myös Turkkiin ja Balkanin alueelle, tietysti, mutta vain, jos kaikki kriteerit täytetään. Turkista haluaisin sanoa, että huolimatta kaikista ongelmista, joihin tänään on viitattu, uskon, että Turkin hallituksella on halua jatkaa. Sisäasiainministeriö on esimerkiksi kumonnut pöytäkirjan, jonka nojalla asevoimat ovat tähän mennessä voineet puuttua itsenäisesti turvallisuusasioihin. Se on hyvin tärkeää. Toivon, että tämän parlamentin enemmistö tukee tarkistustamme 10, joka koskee etenemistä liittymistavoitteessa. Se on ainoa tapa, jolla EU voi säilyttää uskottavuutensa antamiensa lupausten osalta − tavoite liittymisestä, jossa kaikki kriteerit täytetään.
Makedoniaa koskevasta kysymyksestä on sanottava, että monilla aloilla on saatu aikaan paljon edistystä. Tunnustan tämän ja olen siitä iloinen. Viitaten kuitenkin yhteen kohtaan, jonka Michael Cashman on jo maininnut, ei ole oikein, että hallitus ottaa käyttöön syrjinnän vastaisen lainsäädännön, johon ei kuulu sukupuolinen suuntautuminen. Se on EU:n lainsäädäntöä. Ihmisoikeuksista ei neuvotella, ja toivon, että tämän parlamentin enemmistö äänestää myös näiden yhteisten eurooppalaisten ihmisoikeuksien puolesta tarkistuksessamme.
Ryszard Czarnecki (ECR). − (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluaisin onnitella teitä, arvoisa komission jäsen Füle, ja sanoa, että toivon teidän olevan komission jäsenenä yhtä hyvä kuin ehdokkaana. Kuulemisenne oli todella loistava. Haluaisin vakuuttaa Alexander Graf Lambsdorffille, että Geoffrey Van Orden rakastaa Eurooppaa hyvin paljon. Hän ei kuitenkaan halua, että eurobyrokratia tulee Euroopan ja sen kansalaisten väliin.
Puhumme tänään laajentumisesta, ja on hyvä, että puhumme siitä, koska, ja älkäämme salailko tätä, Euroopan unioni on käymässä läpi tiettyä institutionaalista kriisiä, ja siten yksi keino selvitä siitä on laajentaa Euroopan unionia. Se antaisi meille tiettyä energiaa, tiettyä tarmoa, joten tämän tien valitseminen kannattaa. Eurooppa ilman Balkanin keuhkoa ei ole Eurooppa. Kroatian, Euroopan maan, jolla on eurooppalainen kulttuuri ja eurooppalainen historia, liittyminen olisi saatettava loppuun mahdollisimman nopeasti. Miettikäämme kuitenkin myös realistisesti Serbian, Montenegron, Makedonian ja Bosnia ja Hertsegovinan kaltaisten maiden ottamista jäseniksi mahdollisimman pian. Se on jotakin, joka on todella merkittävää. Turkin jäsenyys on paljon kauempana, eikä se varmasti tapahdu kymmenen seuraavan vuoden aikana.
Nikolaos Chountis (GUE/NGL). − (EL) Arvoisa puhemies, se, että me, Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto, kannatamme Euroopan unionin laajentumista, erityisesti Länsi-Balkanin alueen osalta, ei tarkoita, ettemmekö olisi huolissamme kahdesta asiasta.
Ensimmäinen asia on se, että se, mitä loppujen lopuksi ollaan kokoamassa, ei ole sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja yhteisvastuun Eurooppa, se on markkinoiden Eurooppa, ja toiseksi, tietyissä tapauksissa laajentumispolitiikalla on ongelmalliset suhteet kansainväliseen oikeuteen. Viittaan EJTM:ää koskevaan mietintöön, jossa, jos esittelijä ei yksipuolisesti ratkaise nimikysymystä, kuten 17 kohdassa, hän jättää järjestelmällisesti toteamatta, että ratkaisuun pyritään ja että siihen on pyrittävä YK:n puitteissa. Tämä viittaus tekee ongelmasta kansainvälisen ongelman, joka se todella on, ei kahdenvälinen ongelma, ja sillä annetaan selkeämpi viesti kuin se, että vain todetaan, että ongelma ratkeaa itse.
Lisäksi, saatatte sanoa o tempora o mores, sitä, että EJTM osallistuu − toistan, osallistuu − EU:n sotilastehtäviin Afganistanissa, pidetään merkittävänä ansiona EJTM:lle, maalle, jolla on heikot taloudelliset ja sotilaalliset resurssit, ja myös sitä, että se tunnustaa yksipuolisesti Kosovon, vastoin YK:n päätöslauselmaa 1244/1999.
Poliittinen laajentuminen, jonka suhteet kansainväliseen oikeuteen ovat ongelmalliset, on, minun mielestäni, itse ongelmallinen.
Jaroslav Paška (EFD). − (SK) Haluaisin aloittaa sanomalla, että pidän Kroatiaa ja Makedoniaa koskevia mietintöjä hyvinä ja hyvin laadittuina mietintöinä, ja minusta meidän pitäisi kiittää esittelijöiden työtä ja tukea mietintöjen hyväksymistä.
Turkin osalta minulla on tunne, että olemme tällä alalla piilosilla. Turkin viranomaiset ilmoittavat näkyvästi muutosponnisteluistaan, mutta todellisuudessa yhteiskunnassa on vain vähän muutoksia. Isät myyvät edelleen tyttäriään tai vaihtavat heitä karjaan. Vaimonsa ostavat miehet kohtelevat heitä kuin orjia.
Uskon lujasti, että sivilisaatioiden lähentymistä koskeva prosessi on monimutkainen ja pitkä, eikä se ole yksinkertainen meille eikä Turkin yhteiskunnalle. Siksi katson, että tässä tapauksessa meidän on varustauduttava kärsivällisyydellä ja meidän on oltava valmiita pitkiin neuvotteluihin, mutta näissä neuvotteluissa meidän on toimittava asianmukaisesti ja kunniallisesti ja puhuttava avoimesti kaikista ongelmista. Se on meidän etujemme mukaista ja se on myös Turkin kansan etujen mukaista, ja kun tämä ongelma selvitetään ja saadaan se onnistuneesti päätökseen, se on saavutus sekä EU:lle että Turkille.
Ioannis Kasoulides (PPE). − (EN) Arvoisa puhemies, PPE-ryhmässä kaikki kannattavat sitä, että noudatetaan komission suosituksia, joiden mukaan EJTM:n olisi aloitettava liittymisneuvottelut. Tiedämme myös, että EJTM:n ja Kreikan on saatava aikaan sopimus nimikysymyksestä, jotta neuvottelut voidaan aloittaa.
Nimikysymys on todellinen poliittinen kysymys Kreikassa. Mikään Kreikan hallitus ei voi selvitä, jos neuvottelujen annetaan alkaa ilman sopimusta nimestä. Se on poliittista todellisuutta. Riippumatta siitä, mitä kollegat ajattelevat tästä asiasta, jos haluamme olla hyviä neuvonantajia, meidän on annettava EJTM:lle ystävällinen ja joustava neuvo. Jos väheksymme nimikysymystä, jos kutsumme sitä esimerkiksi "koomiseksi", meistä tulee huonoa neuvonantajia EJTM:lle emmekä auta asiaa.
Turkin pitäisi tietää, miten paljon Turkkia koskevia asiakirjoja on maalle, jolla on sen kokoinen väestö. Siinä on kyse EU:n kyvystä ottaa vastaan sellainen laajentuminen, talousarviorajoitteista ja niin edelleen, joten Turkin olisi ymmärrettävä, miten paljon helpompi − ja ilman esteitä ja jäätyneitä lukuja − sen liittymistie olisi ilman Kyproksen ongelman painoa. Sen on edistettävä kysymystä vakuuksista, joukkojen läsnäolosta ja oikeudesta yksipuoliseen sotilaalliseen interventioon, jota Kypros ei tarvitse.
Victor Boştinaru (S&D). − (EN) Arvoisa puhemies, pidän myönteisinä kaikki ponnistuksia ja edistystä, jotka Kroatia on toteuttanut edetessään kohti Euroopan unioniin liittymistä. Se on ehdottomasti tärkeä askel eteenpäin kohti EU:n yhdentymistä koko Länsi-Balkanin alueelle. Toivon, että vuosi 2010 on erittäin hyvä vuosi Kroatialle ja myös Länsi-Balkanin alueelle, mutta myös minä haluaisin korostaa, että pakolaisia ja maansisäisiä pakolaisia koskeva kysymys on otettava esiin ja sitä on käsiteltävä asianmukaisesti.
Katsokaa YK:n pakolaisvaltuutetun viimeisintä raporttia. Kuten tiedätte, vuonna 2005 Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia ja Montenegro allekirjoittivat Sarajevossa sopimuksen, niin sanotun Sarajevon julistuksen. Sopimuksella pyrittiin selvittämään pakolaisten ja maansisäisten pakolaisten suurta määrää koskeva ongelma, joka johtui alueen selkkauksesta. Tämä kysymys on kuitenkin edelleen ratkaisematta. Haluaisin kovasti, että Kroatia vahvistaisi viimein olevansa valmis käynnistämään uudelleen Sarajevon julistuksen ja päättämään tilanteen, jota minä pidän erittäin arkaluontoisena, ja tekemään sen ainakin ennen liittymistään.
Pidän hyvin myönteisenä komission antamaa sitoumusta käynnistää tänä kevään uudelleen neuvottelut ja toistan teidän edessänne, että tämä ongelma pitäisi ratkaista lopullisesti ennen kuin Kroatia liittyy EU:hun.
Viimeinen huomio Turkista: Turkkia arvioidessa kehottaisin, ettette antaisi uskontoon, etnisyyteen ja kliseisiin perustuvien ennakkoluulojemme puhua.
Lena Ek (ALDE). − (SV) Arvoisa puhemies, Kroatiasta vastaavan valtuuskunnan varapuheenjohtajana odotan päivää, jolloin meillä on kroatialaisia jäseniä istumassa tämän parlamentin tuoleilla. Kroatia on kulkenut pitkän tien ponnistellessaan saavuttaakseen jäsenyyden, ja se on tehnyt monia vaikeita päätöksiä käsitelläkseen eurooppalaista ulottuvuutta. Palapeliin on vielä pantava tärkeitä osia paikalleen ennen kuin jäsenyys voi toteutua.
Yksi sydäntäni erityisen lähellä oleva asia on hajauttaminen, toisin sanoen se, että poliittiset päätökset tehdään mahdollisimman lähellä ihmisiä. Kun lisäämme päätöksentekoon neljännen tason, kuten EU:n jäsenyyttä koskevassa asiassa, on uskomattoman tärkeää, että ihmiset tietävät, mitkä päätökset tehdään paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla. Tämän asian osalta edistymiskertomus osoittaa, että tehtävää on vielä paljon.
Muita jäljellä olevia heikkoja kohtia ovat oikeusvarmuus, korruption torjunta ja naisten asema työmarkkinoilla − aloja, joilla Kroatian on ponnisteltava enemmän. Voin kuitenkin nähdä, että edistystä on saatu valtavasti aikaan ja että Kroatian uusi hallitus myös pitää näitä asioita erittäin tärkeinä. Toivon todella, että ei mene enää kauan, kun kroatialaiset kollegamme ovat kanssamme tässä parlamentissa.
Michail Tremopoulos (Verts/ALE). − (EL) Arvoisa puhemies, haluaisin panna merkille, että Balkanin maat yrittävät nyt, kuten ne tekivät koko 1900-luvun ajan, saada aikaan tasapainon nationalismin vaikean perinnön ja lähitulevaisuuden yhteisten eurooppalaisten mahdollisuuksien tarpeen välille.
Tämänpäiväisessä EJTM:ää koskevassa päätöslauselmassa yritetään kuvata tätä hienoa tasapainoa. Siinä ei kuitenkaan onnistuta riittävästi. Paineet neuvottelujen aloittamiseen välittömästi luovat pelkoja siitä, että nimikysymystä koskeviin neuvotteluihin lähetetään väärä viesti. Määrittelemätön lykkääminen voisi toisaalta samoin edistää jälleen kerran tuottamatonta käytöstä.
Jotkin tarkistuksista ovat myönteisiä. Huomauttaisin kuitenkin, että kaikki nationalismin muodot vahingoittavat ensin omaa maata. Kreikan on saatava aikaan oma tasapainonsa. Kreikan makedonialaisena kehotan suurempaan malttiin; se, mitä nimikiistassa tarvitaan, on, että kaksi eri aluetta, joilla on itsemääräämisoikeus ja jotka molemmat käyttävät nimeä Makedonia, voivat elää rinnakkain. Tällainen kompromissi olisi liikkeellepaneva voima sellaisen keskinäisen luottamuksen rakentamisessa, joka on olennaisen tärkeää näinä ekologisen kriisin aikoina, jolloin lähinaapureita on pidettävä tarpeellisina yhteistyökumppaneina sen torjumisessa.
Edvard Kožušník (ECR). − (CS) Haluaisin aloittaa kiittämällä kaikkia kollegoitani koko mietinnön tuottamisesta. Samalla haluaisin toivottaa uuden komission jäsenen tervetulleeksi ja toivottaa hänelle menestystä hänen erittäin mielenkiintoisessa työssään. Minulla on vain kolme huomiota, koska keskustelussa on jo sanottu paljon. Minun mielestäni meidän pitäisi myös korostaa sitä, että laajentumista itseään on pidettävä yhtenä mahdollisista ratkaisuista Euroopan unionin talouskasvun elvyttämiselle, emmekä saisi unohtaa sitä. Toinen huomioni liittyy sanaan "kattavuus". Minun mielestäni meidän on käsiteltävä Balkanin kysymystä kattavasti, emmekä voi keskittyä vain yhteen tiettyyn maahan, olkoon se Kroatia tai Makedonia, vaan meidän on käsiteltävä kysymystä sellaisen kattavan lähestymistavan perusteella, joka sisältää kaikki maat, esimerkiksi Serbian. Turkin tapauksessa meidän on annettava selkeä "kyllä" tai "ei", koska ei ole mahdollista vetää Turkkia höplästä ja luvata mahdollista tulevaa jäsenyyttä. Meidän on annettava selkeä "kyllä" tai "ei".
Willy Meyer (GUE/NGL). − (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, tällä hetkellä Euroopan unionin pitäisi seurata tiiviisti neuvotteluja, joita käydään korkeimmalla tasolla Kyproksen kahden tärkeimmän yhteisön johtajien välillä.
Turkki toimii noissa neuvotteluissa hyvin kielteisesti. Se ei tue järkevää ratkaisua, ja siksi Euroopan unionin on lähetettävä selkeä ja yksiselitteinen viesti. Turkki ei voi pitää 40 000 sotilasta miehittämässä Kyproksen pohjoisosaa kansainvälisen lainsäädännön vastaisesti. Se ei voi jatkaa Famagustan kaupungin miehittämistä Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman vastaisesti. Se ei voi jatkaa asuttajien lähettämistä saaren pohjoisosaan tukahduttamaan Kyproksen turkkilaisyhteisöä. Tämän tien Turkki on tällä hetkellä valinnut.
Euroopan unionin, komission, neuvoston ja parlamentin on lähetettävä Turkille yksiselitteinen viesti: jos Turkki pitää asemansa, se ei ikinä voi liittyä Euroopan unioniin. Tämä viesti pitäisi välittää tässä Kyproksen, Euroopan unionin jäsenvaltion, yhdistämistä koskevien neuvottelujen kriittisessä pisteessä.
Nikolaos Salavrakos (EFD). − (EL) Arvoisa puhemies, en ylenkatso sitä, että Turkki on suuri maa, joka kuitenkin mietinnössä merkille pantujen sisäisten yhteiskunnallisten ongelmien lisäksi toimii − minun mielestäni − ristiriitaisesti ulkopolitiikassaan.
Siten, vaikka Turkin hallitus pyrkii jatkuvasti esittämään itsensä maltillisena, maan asevoimat näyttävät olevan aggressiivisia Kreikkaa kohtaan, loukaten jatkuvasti Kreikan ilmatilaa Egeanmerellä ja häiriten jatkuvasti Frontexia. Olisi pantava merkille, että huolimatta siitä, että Kreikka ja Turkki kuuluvat Natoon ja ovat siten liittolaisia, Turkki uhkaa Kreikkaa casus bellillä laajentamalla aluevesiään ja kieltäytymällä tunnustamasta Kyproksen, Euroopan unionin jäsenvaltion, asemaa.
Lopuksi, Turkin hallitus näyttää myös tällä hetkellä olevan kykenemätön suojaamaan kansan itsemääräämisoikeutta maassa, ja se suunnittelee uudenlaista ottomaanien kansainyhteisöä, kuten kävi selväksi marraskuun alussa Sarajevossa järjestetyssä kokouksissa, johon ministeri Davutoglu osallistui. Minusta ovat myös outoja Turkin hallituksen siirrot sen Irania koskevien tunnustelujen osalta, mikä on ristiriidassa kansainvälisen yhteisön ja Euroopan unionin hyväksyttyjen näkemysten kanssa.
Meidän ei pitäisi myöskään ylenkatsoa sitä, että etenemissuunnitelman vastaisesti Turkki myös sallii ja ehkäpä jopa rohkaisee laittomien siirtolaisten siirtymistä oman alueensa läpi Euroopan unionin jäsenvaltioihin, eikä se täytä velvoitteitaan myöntää maihintulo- ja laskeutumisoikeuksia Kyproksen laivoille ja lentokoneille.
Gunnar Hökmark (PPE). − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää Hannes Swobodaa hänen Kroatiaa koskevasta mietinnöstään; siinä tunnustetaan Kroatian hallitukset toteuttamat ponnistukset ja sen aikaansaamat saavutukset. Mielestäni on tärkeää sanoa, että tämä maa on nyt lähenemässä jäsenyyttä, mikä korostaa sitä − ja sanon tämän neuvoston puheenjohtajalle − että neuvottelut Kroatian kanssa on saatettava loppuun vuoden 2010 aikana.
Mutta mielestäni kannattaa myös korostaa viestiä, että Kroatian toteuttamia ponnisteluja ei ole toteutettu meitä varten. Niiden tarkoituksena on tehdä Kroatiasta parempi maa ja parempi yhteiskunta sen kansalaisille, ja siten Kroatiasta tulee parempi naapuri ja se voi edistää EU:ta, koska järjestäytynyttä rikollisuutta tai korruptiota on torjuttava rajojen yli, ja meille on hyödyksi, että Kroatiassa saavutetaan päämääriä.
Sama koskee muita ehdokasvaltioita. Kaikki näkemämme saavutukset hyödyttävät EU:ta, ja minun on sanottava laajentumisprosessista saamamme kokemuksen perusteella, että meillä ei ole juurikaan katumisen aihetta aikaansaamiemme saavutusten osalta; meillä pitäisi olla samanlainen näkökulma puhuessamme Turkista, Makedoniasta tai muista Länsi-Balkanin alueen maista. Kun ne uudistuvat, niistä tulee naapureita. Kun suljemme oven, aiheutamme vaaran uusista ongelmista ja uusista uhkista eurooppalaisille arvoille; meidän pitäisi korostaa tarvetta edetä, jotta voidaan saada aikaan parempi EU:n laajentuminen, joka perustuu kriteereille, joita tuemme täysimääräisesti.
Luigi Berlinguer (S&D). − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, neuvottelujen loppuun saattaminen Kroatian kanssa vuoden 2010 aikana on toteuttamiskelpoinen tavoite, ja Hannes Swobodan mietintö on tasapainoinen tutkielma edistyksestämme ja vaiheista, jotka meidän on vielä käytävä läpi.
Oikeus on nyt alue, jolla tarvitaan edelleen vaikuttavaa uudistusta. Ei riitä, että saatetaan loppuun tarvittavat järjestelmän uudistukset, annetaan uusia lakeja ja tehdään vaatimusten mukaista yhteistyötä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa.
Korostan, että on rakennettava todellinen oikeudellinen kulttuuri ja ajattelutapa eurooppalaisten normien mukaisesti. Tässä on olennaista oikeuslaitoksen riippumattomuus, joka on keskeinen kysymys, sekä tuomareiden koulutus, työhönotto ja ura, toisin sanoen se, että hallituksen ei pitäisi säätää minkäänlaisista ehdoista tuomareille. Kehotan komissiota miettimään sellaisten vaikuttavien toimien tarvetta, joilla näitä kysymyksiä käsitellään neuvottelujen loppuvaiheessa.
Andrew Duff (ALDE). − (EN) Arvoisa puhemies, terveiset komission jäsenelle Fülelle. Presidentti Christofiasin ja presidentti Talasin keskustelut ovat, kuten tiedämme, kriittisessä vaiheessa. Jotta ne onnistuisivat, julkisen mielipiteen on tuettava sovintoa. Luottamuksen rakentamista tarvitaan kipeästi. Turkin pitäisi antaa merkkejä. Valitettavasti kauppa-asiakirja näyttää olevan täysin jumissa, joten joukkojen poisvetämisen aloittaminen on vaikea mutta älykäs ele, jolla lisätään yleistä tukea etelässä ja pohjoisessa ja jolla osoitetaan, että mahdollisuus pysyvään sovintoon on itse asiassa todellinen.
Me kaikki ymmärrämme, että jos Kyproksen ongelmaa ei ratkaista nyt, mahdollisuudet Turkin etenemiselle liittymisessä ovat todella heikot. Nyt on aika toimia. Toivon todella, että komissio aikoo vastata monille puhujille, jotka ottivat Kyproksen kysymyksen esiin, kun se vastaa keskusteluun.
Mario Mauro (PPE). − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluamme tukea Kroatian jäsenyyttä ja siksi kehotamme Kroatian viranomaisia varmistamaan, että Italian kansalaisilta toisen maailmansodan lopussa kansallistettu omaisuus, joka on edelleen valtion tai kunnan laitosten omistuksessa EU:n lainsäädännön mukaisista vaatimuksista huolimatta, palautetaan laillisille omistajilleen.
Haluamme tukea entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian jäsenyyttä, ja siksi kehotamme noudattamaan yksimielisyyttä koskevaa menetelmää, osaa Euroopan unionin historiasta, ja kehotamme EU:n toimielimiä antamaan myötätuntoista tukea kaikkien jäsenvaltioiden näkemyksille syistä, jotka ovat edelleen esteenä tällä tiellä.
Haluamme puhua totta Turkin kanssa. Ria Oomen-Ruijtenin mietinnössä on tämä ansio: siinä ei kielletä, että tie on täynnä vaikeuksia, ja se on ennakkoluuloton, koska siinä Kööpenhaminan kriteereitä pidetään vankkana viitearvona. Parlamentti tekee siksi oikein arvostellessaan ankarasti ihmisoikeusrikkomuksia ja demokratian puutetta.
Mutta niitä, jotka tekevät tästä jäsenyyshakemuksen tiestä miltei ristiriitaisen, ei ole tässä salissa. Heitä on niiden monien hallitusten edustajien joukossa, jotka lupaavat kaikissa virallisissa kokouksissa sellaista, mikä heidän etujensa mukaan kannattaa kieltää käytävässä ulkopuolella. Ria Oomen-Ruijtenin mietinnön perusteella kannattaa kuitenkin edelleen vahvistaa etuoikeutetun kumppanuuden välineitä, kun odotamme kehitystä, jonka ennakkoluulojen sijasta määrittelee täysimääräinen ja vastuullinen sopeutuminen yhteisön säännöstön sisältöön.
Puhetta johti varapuhemies Rodi KRATSA-TSAGARAPOULOU
Kinga Göncz (S&D). − (HU) Haluaisin kommentoida Kroatiaa ja Makedoniaa koskevia mietintöjä. Mielestäni on tärkeää todeta, että Kaakkois-Euroopan maiden liittymisprosessin eteneminen on selkeästi Euroopan unionin etujen mukaista, koska alueen vakaus, vauraus ja uudistusten eteneminen ovat ehdokasvaltioiden lisäksi tärkeitä myös koko Euroopan unionille. Molempien maiden tapauksessa naapuruussuhteita koskevat kysymykset ovat jarruttaneet edistystä. Mielestäni on erittäin tärkeää käyttää asianmukaista poliittista viisautta, rohkeutta ja keskinäistä hyvää tahtoa näiden kysymysten ratkaisemiseksi ei vain näiden ehdokasvaltioiden puolelta vaan myös EU:n jäsenvaltioiden puolelta. Näin tapahtui Kroatian tapauksessa, ja toivon todella, että puheenjohtajavaltio Espanjan sitoumus vauhdittaa myös edistystä Makedoniaa ja Kreikkaa koskevassa nimikysymyksessä. Puheenjohtajakolmikon kolmantena jäsenenä Unkari haluaisi myös jatkaa tätä prosessia ja avustaa siinä.
Nadja Hirsch (ALDE). − (DE) Arvoisa puhemies, ensiksi, onnittelut Stefan Fülelle hänen nimittämisestään komission jäseneksi. Haluaisin myös onnitella esittelijää Hannes Swobodaa hänen mietinnöstään. Se on hyvin tasapainoinen esitys Kroatiassa aikaansaadusta edistyksestä. Samalla siinä osoitetaan selkeästi alueet, joilla Kroatialla on vielä työtä tehtävänään, jotta se voi saattaa liittymisprosessin loppuun.
On myös merkittävää, että viime vuoden syksyllä tehdystä Eurobarometri-tutkimuksesta saadut tilastot osoittavat, että 84 prosenttia kroatialaisista on tyytymätön maansa demokratiaan. Se tarkoittaa, että oikeuslaitoksen uudistuksen lisäksi tarvitaan parannuksia vähemmistöjen tilanteessa. On myös tärkeää varmistaa, että lehdistönvapaus taataan. Nämä uudistukset on käynnistettävä ja pantava täytäntöön ja, ennen kaikkea, väestön on tuettava niitä. Muodollisesti kriteerit voidaan ehdottomasti täyttää hyvin nopeasti, mutta koko väestön on tuettava prosessia ja koko väestön on pidettävä Kroatian liittymistä EU:hun myönteisenä.
Jarosław Leszek Wałęsa (PPE). − (PL) Arvoisa puhemies, Turkin liittyminen Euroopan unioniin aiheuttaa tietyissä piireissä paljon kiistoja. Jotta tuo prosessi toteutuisi keskinäisen ymmärryksen vallitessa, sen korkea laatu on taattava. Molempien osapuolten ymmärtämien ja hyväksymien tiukkojen mutta selkeiden ehtojen täyttäminen on perusta uusien jäsenien vastaanottamiselle, ja tämä koskee myös Turkkia.
Haluaisin nyt kiittää esittelijää, Ria Oomen-Ruijtenia, Turkin edistymistä vuonna 2009 koskevasta kattavasta mietinnöstä. Tänä vuonna mietintö on kriittisempi ja siinä, valitettavasti, aivan oikein kiinnitetään huomiota Turkin aikaansaamaan vähäiseen edistykseen, erityisesti kansalaisvapauksia ja oikeusjärjestelmää koskevien kysymysten osalta. Demokratisoitumiskehityksen pysähtyminen ei kuitenkaan ollut kaikki, mitä viime vuonna tapahtui, joten on välttämätöntä esittää arvostelua, kun edistystä ei tapahtunut tai kun tilanne huononi, mutta myös osoittaa, että arvostamme muutoksia parempaan. Koska toisaalta tarvetta vahvistaa oikeusvaltion periaatteita on laiminlyöty, ja perustuslaki perustuu tähän lakiin, joten siitä olisi tehtävä ensisijainen tavoite. Toisaalta Turkki toteuttaa valtavia ponnisteluja aloitetuissa neuvotteluissa, ja minä pidän myönteisinä muutoksia ja Turkin halua jatkaa uudistuksia Kööpenhaminan kriteerien täyttämiseksi.
Hyvät aikeet eivät kuitenkaan aina auta. Ankaralla on edelleen edessään monia haasteita tiellä Euroopan unionin jäsenyyteen, eivätkä nuo haasteet ole helppoja. Luotan siihen, että Turkki onnistuu voittamaan kaikki esteet, ja toivon maalle menestystä sen uudistamisessa.
Debora Serracchiani (S&D). − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Kroatian jäsenyys Euroopan unionissa korostaa sellaisen eurooppalaisen identiteetin vahvistumista, jolla voidaan ilmaista uuden Eurooppamme yhteiset arvot ja kaunistelun sijasta ottaa mukaan sen monien asukkaiden ominaispiirteet.
Kroatian tasavalta on toteuttanut kiitettäviä ponnisteluja täyttääkseen vaaditut normit, erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa uusien mafian vastaisten toimenpiteiden avulla, mutta sen on toteutettava enemmän ponnistuksia, erityisesti oikeuslaitoksen alalla, ennen kuin vuoden 2010 neuvottelut voidaan saattaa päätökseen.
Kroatian tasavallan toimielimet voivat edetä pidemmälle täyttääkseen Pariisissa vuonna 1952 allekirjoitetun Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen pöytäkirjan vaatimukset harkitsemalla kansallistetun omaisuuden palauttamista laillisille omistajilleen.
Sophia in 't Veld (ALDE). − (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluaisin aivan ensiksi toivottaa komission jäsenen Fülen tervetulleeksi tähän parlamenttiin.
Esittelijä on laatinut hyvin tasapainoisen päätöslauselmaesityksen. Turkki on todellakin saanut aikaan edistystä, mutta monia huolestuttavia kohtia on käsiteltävä kiireellisesti. Kunniamurhia koskeva hirvittävä ilmiö on lopetettava aivan samoin kuin transsukupuolisten ihmisten tappaminen. Kuulimme juuri eilen ties monennesta transsukupuolisen naisen taposta Antalyassa. Turkin hallituksen on taattava kiireellisesti, että transsukupuolisten ihmisten tappamista ei enää jätetä rankaisematta.
Vetoan lisäksi jälleen kerran Turkin hallitukseen, jotta se takaisi yhdistymisvapauden ja lopettaisi järjestelmälliset yritykset lakkauttaa lesbojen, homojen, transsukupuolisten ja biseksuaalisten järjestöt. Päätöslauselmassa vaaditaan aivan oikein uskonnonvapautta ja ilmaisunvapautta. Liberaalien mielestä nämä vapaudet ovat demokratiamme ytimessä, eivätkä ne ole EU:n jäsenyyden neuvoteltavia ehtoja.
Jos kuitenkin pyydämme Turkkia noudattamaan EU:n normeja, meidän on varmistettava, että täytämme nuo normit itse. Siinä on kyse uskottavuudesta ja moraalisesta auktoriteetista. Homofobiaa, pakollista uskonnonopetusta ja lehdistönvapauden rajoittamista on yhtä lailla torjuttava nykyisissä jäsenvaltioissa.
Cristian Dan Preda (PPE). − (RO) Kuten myös Ria Oomen-Ruijtenin mietinnössä korostetaan, Turkki sitoutui vuonna 2009 selkeästi uudistusten ja hyvien naapuruussuhteiden tiehen. Viranomaiset ovat lisäksi edistäneet julkista keskustelua tietyillä uudistusprosessin kannalta erityisen merkittävillä aloilla, esimerkiksi seuraavilla: oikeuslaitoksen asema, etnisten vähemmistöjen oikeudet ja armeijan asema tämän maan poliittisessa elämässä.
Toisaalta Nabucco-sopimuksen allekirjoittaminen on osoittanut, että Turkki on mukana luomassa turvallista kaasunjakelua Euroopassa, minkä osoittavat myös Turkin neuvottelut Euroopan energiayhteisöön liittymisestä.
Turkki on osoittanut toimivansa alueella keskeisessä asemassa normaalien suhteiden luomisessa Armeniaan ja suhteiden parantamisessa Irakiin ja kurdien aluehallitukseen. Emme missään tapauksessa saa unohtaa sen yhteistyötä kolme vuotta sitten käynnistetyssä Mustanmeren synergiassa, jonka tarkoituksena on edistää vakautta ja uudistuksia Mustanmeren alueen maissa.
Lopuksi haluaisin, ettemme unohtaisi joitakin perustavanlaatuisia syitä, jotka puhuvat sen puolesta, että tämä maa liittyy Euroopan unioniin. Turkki on selkeästi eurooppalaisen perheen jäsen, ja se on tärkeä kumppani sivilisaatioiden välisessä vuoropuhelussa. Maallisen, demokraattisen ja nykyaikaisen Turkin lähentäminen Euroopan unioniin on ehdottomasti etu yhteisöllemme.
Csaba Sándor Tabajdi (S&D). − (HU) Olen hyvin iloinen siitä, että laajentumisasioiden salkku on komission jäsenellä Fülella, joka keskieurooppalaisena poliitikkona pystyy parhaiten ymmärtämään sitä raskasta taakkaa, jota Kaakkois-Eurooppa ja Länsi-Balkan kantavat etnisten ryhmien ja niiden välisten selkkausten sekä kahdenvälisten naapuruuskiistojen osalta. Länsi-Balkan ja Balkanin alue eivät ole Titon Jugoslavian lyhyttä kautta lukuun ottamatta olleet koskaan vakaita. Liittyminen unioniin on ainoa mahdollisuus vakauttaa alue. Se todistettiin vuoden 2004 ja 2007 liittymisillä, mistä on esimerkkinä huomattava myönteinen vaikutus, joka sillä oli Unkarin ja Romanian välisiin suhteisiin.
Haluaisin samalla kiinnittää komission jäsenen Fülen ja parlamentin huomioon siihen, että kaikki etnisten ryhmien väliset ongelmat, kaikki tärkeät kysymykset ja naapuruussuhteet on ratkaistava ennen liittymistä, koska Euroopan unioni on voimaton kyseisten ongelmien edessä liittymisen jälkeen. Katsokaa vain venäläisiä koskevaa ratkaisematonta ongelmaa Latviassa, tai Slovakiaa, jossa pääministeri Ficon hallituksen politiikka on johtanut slovakkienemmistön ja unkarilaisen vähemmistön välisten suhteiden katkeroitumiseen.
Siksi Länsi-Balkanin tapauksessa, jossa kyseiset ongelmat ovat vielä monimutkaisempia, on erityisen tärkeää selvittää ne kunkin maan osalta. Kroatia on Unkarin naapurimaa, joten on erittäin tärkeää, että Kroatiasta tulee Euroopan unionin jäsen mahdollisimman pian. On hyvin tärkeää, että Kroatia kantaa vastuunsa sodan osalta ja antaa pakolaisten palata. Tämä on hyvin tärkeä asia. Makedonian kanssa pitäisi aloittaa neuvottelut mahdollisimman pian, aivan kuten myös Zoran Thaler erinomaisessa mietinnössään mainitsi. Lopuksi Turkin osalta, niin kauan kuin kurdeille ei anneta mahdollisimman laajaa itsemääräämisoikeutta, niin kauan kuin naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ei ratkaista ja niin kauan kuin Turkki ei pyydä anteeksi armenialaisten kansanmurhaa, Turkista ei voi tulla Euroopan unionin jäsentä.
Metin Kazak (ALDE). − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluaisin onnitella Ria Oomen-Ruijtenia hänen tunnollisesta työstään. Minusta näyttää kuitenkin siltä, että viime vuonna hyväksytyn tekstin ja meille nyt Turkista ehdotetun tekstin välillä on ero.
Parlamentti korosti vuoden 2009 päätöslauselmassaan Kyproksen neuvotteluja mutta ei asettanut mitään edellytyksiä siirtokuntien tai Famagustan tilanteen osalta. Näitä kysymyksiä käsitellään kuudessa neuvotteluluvussa, joita käsitellään YK:n suojissa. Katson siksi, että jos parlamentti ottaa tuollaisen vahvan, yksipuolisen kannan, se voi vahingoittaa näitä neuvotteluja ja tehdä meistä yhden puolen kannattajia.
Kuten edellinen komission jäsen korosti 16. marraskuuta 2006, Famagustan palauttaminen sen laillisille asukkaille on kysymys, jota on käsiteltävä YK:n suojissa, osana Kyproksen kysymyksen kokonaisvaltaista ratkaisua.
Haluaisin lainata toista neuvoston päätelmistä. Vuonna 2004 Kyproksen turkkilaisyhteisö ilmaisi selkeästi halunsa olla tulevaisuudessa EU:ssa. Neuvosto päätti lopettaa tuon yhteisön eristyksen ja helpottaa Kyproksen yhdistämistä edistämällä Kyproksen turkkilaisyhteisön taloudellista kehitystä.
(Suosionosoituksia)
György Schöpflin (PPE). − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin toivottaa komission jäsenen Fülen ja ministerin tervetulleeksi. Kaikki ovat iloisia edistyksestä, jonka Kroatia on saanut aikaan liittymisprosessinsa loppuunsaattamisessa. Hallinnon keskeiset alat on mukautettava yhteisön säännöstön vaatimuksiin, ja jotkin näistä muutoksista − tehkäämme tämä selväksi − ovat todennäköisesti vastoin perinteitä ja odotuksia. Joten muutoksesta neuvotteleminen edellyttää valtavaa poliittisen tahdon osoitusta.
Haluaisin lisätä, että ponnistus kyllä kannattaa, erityisesti Kroatian kaltaisen suhteellisen pienen valtion osalta tai totta puhuen myös muiden Länsi-Balkanin valtioiden osalta. EU:n jäsenyys − luulen, että tätä voidaan pitää itsestään selvänä − tarjoaa monia etuja politiikan, talouden, kulttuurin ja turvallisuuden osalta.
Suurin ongelma mukauttamisessa on kuitenkin muualla. Hallintorakenteiden muuttaminen on yksi asia, mutta on tyystin toinen asia muuttaa yhteiskunnan asenteita joksikin täysin erilaisiksi Euroopan unionissa kehitetyiksi muodoiksi ja sisällöksi. Nuo kaksi ovat usein kaukana toisistaan, ja yhteiskunnassa on varmasti osia, jotkin hyvin voimakkaita, joiden mielestä uudesta järjestyksestä koituu niille vain haittoja.
Älkäämme elätelkö tästä harhakuvitelmia. Sen lisäksi, että Kroatian viranomaisten on päätettävä neuvottelunsa Euroopan unionin kanssa, niiden on samalla myös tehtävä voitavansa muuttaakseen yhteiskunnan asenteita. Se voi osoittautua vaikeammaksi tehtäväksi.
Maria Eleni Koppa (S&D). − (EL) Arvoisa puhemies, kolme mietintöä, joista tänään keskustelemme, ilmaisevat Euroopan parlamentin lujan kannan laajentumisprosessin jatkamisesta. Merkittäviä eroja kuitenkin on.
Haluan aloittaa onnittelemalla Hannes Swobodaa hänen Kroatiaa koskevasta mietinnöstään. Olemme hyvin iloisia, että tämä maa liittyy pian Euroopan unioniin.
Turkin osalta Ria Oomen-Ruijtenin poikkeuksellisen tasapainoisessa mietinnössä esittämä viesti pysyy samana kuin edellisinä vuosina. Turkin on kunnioitettava kaikkia sopimusvelvoitteitaan, kuten kaikki edelliset ehdokasvaltiot ovat tehneet. Liittyminen on ja sen täytyy olla lopullinen tavoite. Meillä ei kuitenkaan voi olla Turkille räätälöityä à la carte -liittymistä. Turkki on suuri maa, jonka on hyväksyttävä, että jatkuva uudistuminen, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, asianmukainen apu Kyproksen kysymyksen ratkaisemisessa, hyvät naapuruussuhteet ja casus bellin poistaminen yhden jäsenvaltion osalta ovat askelia, jotka tuovat sen lähemmäs unionia.
Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian osalta Zoran Thalerin mietinnössä maalle annetaan myönteinen viesti. Kreikka kehottaa omasta puolestaan EJTM:n johtajia tulemaan neuvottelupöytään vilpittömin mielin, jotta YK:n puitteissa voidaan löytää yhteisesti hyväksyttävä ratkaisu. Kreikan hallitus tietää, että prosessi edellyttää nyt uutta vauhtia, ja se on aidosti päättänyt ratkaista kysymyksen. Odotamme yhtä rehellistä kantaa toiselta puolelta.
Andrey Kovatchev (PPE). − (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Füle, tervetuloa parlamenttiin. Toivon teille menestystä työssänne. Haluan kiittää Hannes Swobodaa, Zoran Thaleria ja Ria Oomen-Ruijtenia heidän tasapainoisista ja puolueettomista mietinnöistään.
Euroopan parlamentti on monesti ilmoittanut poliittisesta halustaan saada Länsi-Balkanin maat liittymään Euroopan unioniin ja ilmaissut valmiutensa avustaa näitä valtioita, jotta ne voivat täyttää nopeasti jäsenyyskriteerit. Kroatia on loppusuoralla. Toivon lujasti, että tämän maan liittymissopimus allekirjoitetaan tänä vuonna. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on edistynyt liittymistä edeltävän prosessin aloittamista koskevien kriteerien täyttämisessä. Eurooppa-neuvoston odotetaan vahvistavan Euroopan komission viime vuoden lopussa tekemä päätös ja käynnistävän liittymisprosessin. Jotta se tapahtuisi, katson, että entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian on ponnisteltava enemmän ratkaistakseen ongelmat naapureidensa kanssa eurooppalaisessa hengessä. Jos Skopjen viranomaisilla on poliittista tahtoa olla käyttämättä historiaa, joko kaukaista tai nykyisempää, ja olla riitelemättä nykyisistä poliittisista tai kansallisista aikeista, kompromissin aikaansaaminen on mahdollista. Historian on lähennettävä meitä eikä loitonnettava meitä toisistamme. Historioitsijat voivat tehdä akateemisia päätelmiään, mutta he eivät saa olla minkään ehdokasvaltion eurooppalaisen kohtalon tiellä. Niin sanottua vihapuhetta ei pidä suvaita. Haluan mainita erityisesti lasten koulussa käyttämät koulukirjat. Niissä ei saa olla kuvauksia, joissa yllytetään vihamieliseen asenteeseen muita jäsenvaltioita kohtaan.
Luottamusta ei lisätä Balkanilla vain viisumivapausjärjestelmällä, joka on nyt toiminnassa ja josta olen erityisen iloinen, vaan mielestäni myös muistamalla yhteisesti historiallisia päivämääriä ja sankareita, jotka ovat yhteisiä tietyille Balkanin maille. Toivon, että jäsenvaltioiden asiaankuuluvat laitokset ottavat mietinnöissä esitetyt suositukset huomioon. Toivon Kroatialle, Makedonialle ja Turkille menestystä niiden eurooppalaisella matkalla.
Evgeni Kirilov (S&D). − (EN) Arvoisa puhemies, meidän pitäisi edelleen tukea Länsi-Balkanin maiden mahdollisuutta EU:n jäsenyyteen. Koko prosessi tukee vakautta ja meidän olisi pidettävä vauhtia yllä.
Viisumivapaudesta vastaavana esittelijänä Euroopan unionin ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian parlamentaarisen sekavaliokunnan valtuuskunnassa katson, että viisumivapausjärjestelmän käyttöönotto maassa oli erittäin tärkeä kannustin sen kansalle. Viimeisessä komission kertomuksessa huomautetaan, että EJTM on saanut edistystä aikaan monilla aloilla, ja se on kiitettävää.
Tulen naapurimaasta, Bulgariasta, ja me huomaamme naapurimaina joitakin hyvin huolestuttavia suuntauksia. Mielestäni nimikysymyksen ei pitäisi olla ensimmäinen. Makedonian kansallistunteen kehittäminen alkoi toisen maailmansodan jälkeen, ja nyt suuri osa väestöstä pitää itseään makedonialaisina. Meidän on kuitenkin pidettävä kiinni arvoistamme: emme voi sallia sitä, että kansallistunteen kehittäminen sekoitetaan nationalistiseen retoriikkaan tai historian törkeään peukalointiin, joka ulottuu muinaisiin aikoihin. Toiseksi, kansallisen identiteetin vahvistamisen ei pitäisi johtaa ulkomaalaisvihamielisiin tunteisiin niitä kansalaisia kohtaan, jotka sanovat olevan bulgarialaista alkuperää. Nämä ihmiset joutuvat sanallisen ja fyysisen väkivallan kohteeksi ja heitä jopa syytetään oikeudessa tekaistujen syytteiden nojalla.
Marietta Giannakou (PPE). − (EL) Arvoisa puhemies, haluaisin onnitella komission jäsentä ja toivottaa hänelle menestystä tällä erittäin tärkeällä alalla, jonka hän on ottanut vastuulleen.
On totta, että EU voi jatkaa laajentumista ja että sillä on oikeus siihen. Erityisesti Länsi-Balkanin alueella näillä ihmisillä on oikeus parempaan kohtaloon ja asianmukaiseen osuuteen todellisista eurooppalaisista arvoista.
Pitäisi kuitenkin panna merkille, että erityisesti entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian osalta olisi parempi, jos, tullakseen unionin jäseneksi, maa ei käyttäisi historiaa valikoivasti, välineenä. Sen on totuttava edistämään Yhdistyneiden Kansakuntien menetelmiä ja ongelmiensa ratkaisua diplomatian, ei propagandan keinoin. Entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa on siksi kehotettava toimimaan, jos se haluaa pian tulevaisuuden.
Haluan onnitella Ria Oomen-Ruijtenia hänen Turkkia koskevasta erinomaisesta mietinnöstään ja myös onnitella Hannes Swobodaa ja, tietysti, Zoran Thaleria, huolimatta siitä, että olen eri mieltä tietyistä näkökulmista hänen lähestymistavassaan ja hänen mietinnössään.
Meidän on ehdottomasti ymmärrettävä, että jos tehdään kompromisseja, jotka eivät kuvaa totuutta ja todellisuutta, tulevaisuudessa ilmenee ongelmia. Toisaalta haluaisin Turkin osalta sanoa, että ponnistuksia on tehty, mutta ei mitään suurta liikettä, jonka ansiosta voisimme sanoa, että Turkki ratkaisee ongelmansa diplomaattisesti, toisin sanoen, vetämällä tai alkamalla vetää joukkonsa pois EU:n jäsenvaltiosta Kyproksesta.
Wolfgang Kreissl-Dörfler (S&D). − (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, myös minä haluaisin onnitella teitä, arvoisa komission jäsen Füle, uudesta nimityksestänne, ja toivottaa teille onnea tässä hyvin tärkeässä tehtävässä.
Olette jo tehnyt valiokunnalle selväksi, että neuvotteluissa Turkin kanssa on kyse sen liittymisestä eikä hullusta ajatuksesta, joka koskee etuoikeutettua kumppanuutta, jota sitä kannattavat eivät ole koskaan asianmukaisesti julkistaneet. Teitte kuitenkin myös selväksi − ja pidämme tätä hyvin myönteisenä − että molempien osapuolten, Turkin ja Euroopan unionin, on täytettävä velvoitteensa ja sitoumuksensa. Tässä tapauksessa, hyvä Bernd Posselt, periaate pacta sunt servanda on voimassa. Te varmasti tunnette tämän lauseen, jota edellinen arvostettu johtajanne käytti.
Vielä yksi kohta on minulle erittäin tärkeä. Turkilla on tietysti vielä paljon tehtävänään, mutta niin on Euroopan unionillakin, olipa kyseessä sitten Kyproksen kysymys, vähemmistöjen oikeuksien täytäntöönpano Turkissa tai poliittiset tai sotilaalliset näkökulmat. Yksi asia on kuitenkin selvä. Prosessi ei ole koskaan suoraviivainen. Tiedämme sen Euroopan unionin historiasta. Tarvitsee vain tarkastella Lissabonin sopimukseen liittyviä prosesseja ja menetelmiä. Turkin prosessissa on aina edistystä ja vastoinkäymisiä.
On lisäksi ilmiselvää, että kun Turkki on täyttänyt kaikki vaatimukset, kun se voi hyväksyä yhteisön säännöstön, Turkki on erilainen maa. Lissabonin sopimus on kuitenkin myös saanut aikaan pysyviä muutoksia Euroopan unioniin. Meidän pitäisi tiedostaa se. Kuten olen sanonut, molempien osapuolten on täytettävä sitoumuksensa.
Alojz Peterle (PPE). − (SL) Jos Euroopan unioni haluaa todella saada voimakkaamman osan kansainvälisellä näyttämöllä, sen on varmistettava, että se vahvistaa osaansa myös Euroopassa. Se merkitsee yhdentynyttä Eurooppaa koskevan hankkeen päättämistä Kaakkois-Euroopassa. Emme tarvitse vain eurooppalaista perspektiiviä vaan myös dynamiikkaa ja kannustamista.
Olen iloinen, että voimme pitää myönteisenä kaikkien täällä käsiteltävänä olevan kolmen maan edistymistä, ja onnittelen esittelijöitä Ria Oomen-Ruijtenia, Zoran Thaleria ja Hannes Swobodaa hyvin tehdystä työstä. Olen erityisen iloinen, että kaikki kolme maata ovat kiinnittäneet erityistä huomiota naapurisuhteidensa kehittämiseen.
Slovenian ja Kroatian välinen välityssopimus on myös mainittu. On totta, että Kroatian ja Slovenian hallitukset tarkastelevat tämän sopimuksen keskeisintä asiaa täysin eri näkökulmista, mikä ei juuri lisää keskinäistä luottamusta. Kehotan molempia hallituksia käyttämään kahdenvälisiä tilaisuuksia sopiakseen sopimuksen yhtenäisestä tulkinnasta ja edistääkseen hyvien naapuruussuhteiden ilmapiiriä ja sellaista ilmapiiriä, jossa liittymisprosessi voitaisiin saada onnistuneesti päätökseen.
Onnittelen vilpittömästi komission jäsentä Fülea vastuullisen aseman vastaanottamisesta ja toivon hänelle menestystä näiden kunnianhimoisten tavoitteiden tavoittelussa. Vastaavasti toivotan hyvää onnea ja paljon viisautta puheenjohtajavaltio Espanjalle.
Emine Bozkurt (S&D). − (NL) Naapurit huolehtivat toisistaan, tukevat toisiaan. Kun asiat ovat naapurustossa hyvin, ne ovat hyvin myös siellä asuvien ihmisten osalta. Turkki ja Kypros ovat naapureita. Kun ne katsovat toistensa aitojen yli, ne eivät näe toisiaan, vaan Kyproksen turkkilaiset, jotka ovat jääneet kahden tuolin väliin.
Jotta voidaan varmistaa, että kaikki Kyproksessa asuvat ihmiset voivat jälleen kerran todella elää yhdessä, tarvitaan ratkaisu, jossa kaikkia naapureita vaaditaan tekemään osansa. YK:n pääsihteeri sanoi viime viikolla uskovansa, että Kyproksen osalta on mahdollista löytää ratkaisu. Tällä parlamentilla on tärkeä tehtävä edistää myönteisesti Kyproksen tilannetta, etsiä rakentavasti ratkaisuja ja poistaa esteitä niiden pystyttämisen sijaan. Kyllä, Turkki on saatava toteuttamaan ponnistuksia, joilla ratkaisu saadaan lähemmäksi. Siihen me kehotamme tässä mietinnössä, josta aiomme äänestää. Turkki ei ole kuitenkaan ainoa, jonka on ponnisteltava. Kaikkien asianosaisten osapuolten on tehtävä osansa luotaessa myönteistä ilmapiiriä, jossa voidaan saada aikaan luotettava ratkaisu. Se on tietysti loppujen lopuksi sitä, mitä me kaikki haluamme: ratkaisu.
Meidän on oltava kannustavia myös ehdokasvaltio Makedonian osalta sen nimikysymyksessä, jotta neuvottelut voidaan aloittaa. Jäsenvaltioina meidän on huolellisesti varmistettava, ettemme ole osa ongelmaa vaan että sen sijaan edistämme ratkaisun löytämistä.
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on edistynyt hyvin paljon, ja se voi olla esimerkkinä Balkanin alueen muille valtiolle ja tarjota samalla mahdollisuuden lisätä alueen vakautta. Meidän on ponnisteltava tässä, jotta voimme nähdä EU:n tärkeimpien vientituotteiden kukoistavan: demokratian, ihmisoikeuksien, rauhan ja turvallisuuden.
Miroslav Mikolášik (PPE). − (SK) Kroatia osoittaa päättäväisyytensä liittyä EU:hun etenemällä selkeästi kohti kriteerien täyttämistä. Poliittinen tahto on näkynyt julkishallinnon ja oikeuslaitoksen uudistuksissa ja korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Oikeuslaitoksessa avoimuus on lisääntynyt, vireilletuloa odottavien oikeusmenettelyjen ja liian pitkien menettelyjen määrä on vähentynyt. Yksi merkittävä tekijä on sotarikosten jatkuva paljastaminen, jossa Kroatia tekee täysimääräistä yhteistyötä kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa. Kroatian sääntelyn yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on hyvällä tasolla. Se käy läpi huomattavia lainsäädännöllisiä ja institutionaalisia muutoksia torjuakseen järjestäytynyttä rikollisuutta ja mafiaa ja vahvistaakseen rajatylittävää yhteistyötä naapurimaiden lainvalvontaviranomaisten kanssa.
Kroatian pankkiala on vakaa, sijoittajat luottavat valtion talouteen ja makrotalouden vakautta ylläpidetään. Pienimuotoisia yksityistämisiä koskeva ohjelma on edelleen saatettava loppuun ja vähennettävä valtion puuttumista talouteen. Minun mielestäni etnisten kroaattien ja etnisten serbien sovinto, vähemmistöjen oikeuksien turvaamisen parantuminen ja pakolaisten kotouttaminen, mukaan luettuna kotien rakentaminen, ansaitsevat erityisesti kiitosta. Siksi kehotan Kroatiaa kehittämään edelleen poliittisen vastuun kulttuuria ja keskustelemaan julkisesti jäsenyydestä ja liittymisen seurauksista, koska tällä hetkellä vain kolmasosa kansasta pitää EU:hun liittymistä kannattavana. Haluaisin myös onnitella uutta komission jäsentä, Stefan Fülea, ja toivottaa hänet tervetulleeksi toimeensa.
Justas Vincas Paleckis (S&D). − (EN) Arvoisa puhemies, toivotan komission jäsenen Fülen tervetulleeksi ja haluaisin onnitella kolmen tasapainoisen mietinnön laatijaa. Ei ole epäilystäkään, että mahdollisuus EU:n jäsenyyteen on saanut Turkin muuttumaan parempaan päin. Kaiken kaikkiaan tämä muslimimaa on ainoalaatuinen, koska se otti ensimmäiset askelet sopeutuakseen eurooppalaisiin arvoihin miltei sata vuotta sitten, ja erilaisista historian tuulista huolimatta se ei poikennut tieltä. Turkki on länsimaisin idän valtioista ja itämaisin lännen valtioista, joten sen asema on ainoalaatuinen Euroopan lisäksi maailmanlaajuisesti.
Ankaran on nopeutettava uudistuksia, sen on pyrittävä päättäväisemmin kompromissiin Kyproksen ongelmassa ja sen on edettävä pidemmälle sovinnossa Armenian kanssa. Tuen kuitenkin lujasti sosialistien ja demokraattien ryhmän kantaa, jonka mukaan Turkin mahdollisuutta EU:n jäsenyyteen ei saisi muuttaa mikään Ersatzlösung tai muu korvaava vaihtoehto.
Francisco José Millán Mon (PPE). − (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin toivottaa komission jäsenen tervetulleeksi. Laajentumispolitiikka on euron ohella ollut tällä vuosikymmenellä Euroopan unionin suurin menestys. Sitä politiikkaa ei pitäisi jarrutella. Emme voi myöskään rikkoa ehdokasvaltioille antamiamme sitoumuksia, vaikka meidän pitäisi myös kunnioittaa lujittamisen ja ehdollistamisen hyvin tunnettuja periaatteita.
Meidän ei pitäisi myöskään unohtaa Euroopan unionin integrointikykyä tai sitä, että kansalaisille on tiedotettava laajentumisesta ja sen eduista ja seurauksista.
Aikarajoitusten takia esitän vain muutaman lyhyen huomion. Periaatteessa ehdokasvaltioiden pitäisi ratkaista etukäteen kaikki aluekiistat ja vastaavat ongelmat, joita niillä saattaa olla toistensa ja jäsenvaltioiden kanssa, jotta unionin toiminta ei myöhemmin hidastuisi.
Turkin tapauksessa haluaisin erityisesti korostaa, miten tärkeää on, että uudistusten − jotka ovat myös välttämättömiä Turkille itselleen − taso säilytetään ja että sitä jopa nostetaan.
Pidän myös myönteisenä sitoumusta, jota Turkki on äskettäin osoittanut Nabuccon osalta, sillä se on hyvin tärkeä Euroopan energian monipuolistamiselle. Minun on kuitenkin myönnettävä, että olin sangen yllättynyt eleestä, jonka Turkin hallitus viime syksynä teki Iranin viranomaisten tueksi. Katson todellakin, että ehdokasvaltion ulkopolitiikan pitäisi olla unionin ulkopolitiikan mukaista.
Lopuksi luin viime viikolla EU:hun liittyvistä asioista vastaavan Turkin ministerin haastattelun, jossa näytettiin vihjaavan, että Turkki oli poistanut viisumit Syyrian, Libanonin ja Libyan kaltaisilta mailta. Olin sangen yllättynyt siitä, koska ehdokasvaltion pitäisi myös lähentää viisumipolitiikkaansa Euroopan unionin viisumipolitiikkaan eikä liikkua päinvastaiseen suuntaan.
Haluaisin, että tuo tieto vahvistettaisiin.
Antigoni Papadopoulou (S&D). − (EL) Arvoisa puhemies, Ria Oomen-Ruijten on tehnyt valtavan työn laatiessaan tasapainoisen mietinnön, ja me kiitämme häntä. Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän tarkistukset 13 ja 14 horjuttavat tätä tasapainoa, ja siksi kehotan teitä äänestämään niitä vastaan.
Kyproksen kysymyksestä käydyissä neuvotteluissa Turkki on presidentti Talatin kautta esittänyt kohtuuttomia ehdotuksia, ja maa on edelleen tinkimätön maksimalisti. Siksi on väärin kehottaa kaikkia osapuolia tukemaan käynnissä olevia neuvotteluja. Osapuoli, jota on painostettava, on Turkki, koska se on miehitysvalta. Turkin on välittömästi vedettävä pois kaikki Turkin joukot, lopetettava miehitys ja lakattava pitämästä Kyproksen turkkilaisyhteisöä panttivankina, koska se, ei Kyproksen kreikkalaiset, on vastuussa Kyproksen turkkilaisten niin sanotusta eristyksestä. Turkin on palautettava saarrettu Varoshan kaupunki ja lopetettava laittomat asutukset ja Kyproksen kreikkalaisten omaisuuden loukkaaminen.
Turkilla on avain Kyproksen ongelman ratkaisuun ja liittymisensä etenemiseen. Kyproksen pieni maa ei pyydä enempää eikä vähempää kuin ratkaisun, joka on poikkeuksetta yhdenmukainen EU:n säännöstön ja YK:n päätöslauselmien kanssa. Kyproslaiset eivät ole jonkinlaisen ottomaanien tai muiden siirtokunnan toisen luokan kansalaisia. Me olemme EU:n kansalaisia ja meillä on EU:n oikeudet.
Doris Pack (PPE). − (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, EU:n on korkea aika aloittaa viimeinkin neuvottelut Makedonian kanssa. Makedonia on täyttänyt ehdot ja odottanut neuvottelujen alkua vuodesta 2005 alkaen. Kreikka on saanut niin paljon solidaarisuutta 26 muulta jäsenvaltiolta, että sen pitäisi nyt käyttää veto-oikeutta neuvottelujen aloittamisesta sen naapurimaan Makedonian kanssa. Nimiongelma on puhtaasti kahdenvälinen kysymys, vaikka YK on antanut sen osalta apuaan.
Kroatian osalta haluaisin sanoa, että tämä maa torjuu korruptiota niin paljon, että muut maat, myös jotkin EU:ssa, saisivat ottaa siitä oppia. Toinen kohtani on se, että pakolaisten paluu, jonka Victor Boştinaru on juuri maininnut, on mielestäni hoidettu esimerkillisesti. Kuten Hannes Swoboda sanoi, monia asioita ei voida ratkaista niin kuin me kuvittelemme.
Kolmas kohtani koskee yhteistyötä Haagissa sijaitsevan kansainvälisen sotarikostuomioistuimen kanssa. Kroatia luovutti kaikki etsityt sotarikollisensa vuosia sitten. Pyydetyt Kroatian sotaa koskevat asiakirjat eivät ole enää saatavilla tai niitä ei ole koskaan ollutkaan. Siksi näiden kysymysten osalta tarvitaan tervettä järkeä. Hallitus etsii asiakirjoja ja se on perustanut toimintaryhmän, mutta se ei voi kuin etsiä. Jos se ei löydä mitään, sitten on tärkeää siirtyä toiseen vaiheeseen, koska Kroatia on tehnyt tuomioistuimen kanssa yhteistyötä vuosia ja koska se on siksi täyttänyt ehdot mitä suurimmassa määrin. Toivon todella paljon, että tämä luku avataan pian, jotta neuvottelut Kroatian kanssa voidaan saattaa päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä.
Ismail Ertug (S&D). − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen Füle, haluaisin toivottaa teille menestystä tulevassa työssänne. On vaikeaa olla huomioimatta Kyproksen kysymyksen kaksitahoisuutta. Me Euroopan unionissa emme saa jättää huomiotta ilmeisen epämiellyttäviä kysymyksiä tai yrittää teeskennellä, että niitä ei ole olemassa. Emme ole pitäneet lupaustamme. Se on tosiasia ja meidän on selvitettävä tämä kaksinaismoralismi.
Tiedämme, että Ankaran pöytäkirja on ehdottomasti pantava täytäntöön Kyproksen kysymyksen osalta. On kuitenkin myös selvää, kuten neuvosto totesi vuonna 2004, että Pohjois-Kyproksen eristyksen on päätyttävä. Olen iloinen, että Etelä-Kypros antaa pohjoiselle tarvittavaa tukea, mutta se ei ollut Euroopan unionin tarkoitus. Sen tarkoitus oli, että kaikkien, koko EU:n, pitäisi päättää eristys. Meidän on edettävä tämän alueen lopullisen esteen voittamiseksi ja lopetettava tämä eristys.
Tunne Kelam (PPE). − (EN) Arvoisa puhemies, uuden komission − ja toivotan komission jäsenen Fülen lämpimästi tervetulleeksi − on nyt aika uudistaa EU:n sitoumus laajentumiseen saattamalla Kroatian kanssa käytävät liittymisneuvottelut päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä ja aloittamalla neuvottelut Makedonian kanssa.
Viimeksi mainittu on edistynyt merkittävästi monista vaikeuksista huolimatta, ja sitä pitäisi kannustaa jatkamaan. Haluaisin kehottaa molempia osapuolia ratkaisemaan nimikysymyksen avoimella ja anteliaalla eurooppalaisella tavalla, kuten puheenjohtaja Barroso eilen kannusti.
Myös Turkki on edistynyt huomattavasti. Ukrainaa tarkastellessamme huomaamme, miten liittymismahdollisuus voi vaikuttaa. Turkki on tervetullut jäseneksi Kööpenhaminan kriteerien täyttämisen perusteella. Uuden komission jäsenen avulla Turkki on heti saatava vetämään joukkonsa pois Kyprokselta ja panemaan täytäntöön Ankaran pöytäkirja. Mielestäni sitä voitaisiin pitää ehtona neuvottelujen jatkamiselle. Omasta puolestani tuntisin oloni mukavaksi Turkin liittymisen osalta silloin, kun on yhtä helppoa rakentaa kristitty kirkko Ankaraan kuin pystyttää moskeija Brysseliin.
Jürgen Klute (GUE/NGL). − (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin kommentoida kahta näkökulmaa Turkkia koskevassa kysymyksessä. Yleisesti on keskusteltu etnisistä selkkauksista ja aivan oikein niin. Tällä alalla on vielä työtä tehtävänä ja joitakin vaikeuksia on vielä. Ihmiset kuitenkin ylenkatsovat yleisesti sitä, että Turkissa on edelleen huomattavasti ongelmia ammattiyhdistysten ja työntekijöiden oikeuksien osalta. Turkin hallitus jatkaa ammattiyhdistysten vastustamista − joissakin oloissa jopa poliisivoimaa käyttämällä − ammattiyhdistysten, jotka antavat tukea jäsenilleen, toisin sanoen Turkin työtä tekevälle kansalle. Näin tapahtui äskettäin kiistassa, jossa oli mukana Tekelin työntekijöitä. Se oli yksi huomioista, jonka halusin esittää. Demokraattisen yhteiskunnan on suojeltava työntekijöiden ja ammattiyhdistysten oikeuksia, ja on tärkeää puolustaa näitä oikeuksia. EU myös tukee näitä oikeuksia erityisesti sosiaalisena Euroopan unionina.
Toinen asia on yksityistäminen. Turkki mukautuu EU:hun, ja siihen kuuluu yksityistämisen ala. Tekelin työntekijöitä, joista 12 000 on tällä hetkellä lakossa, uhataan työpaikkojen menettämisellä, tai he ovat jo menettäneet ne yksityistämisen takia. Tekelin työntekijät eivät kuitenkaan ole ainoita tupakkateollisuudessa työskenteleviä. Noin 500 000 tupakankasvatuksessa Kaakkois-Turkissa työskentelevää ihmistä on menettänyt viime vuosina työpaikkansa, ja se on johtanut siihen, että Turkista, joka oli yksi tupakan suurimmista tuottajista ja viejistä, on nyt tullut tuoja. Minulla oli viikko sitten tilaisuus käydä Ankarassa ja puhua Tekelin työntekijöiden kanssa. Jos työpaikkojen leikkaaminen ja kokonaisten teollisuusalojen tuhoaminen jatkuvat yksityistämisen tuloksena, Turkin kansa menettää intonsa liittyä EU:hun. Siksi meidän on keskityttävä EU:n sosiaaliseen näkökulmaan. Haluaisin jälleen kerran korostaa sitä.
Krzysztof Lisek (PPE). − (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Füle, toivotan teidät lämpimästi tervetulleeksi ja toivon teille paljon sinnikkyyttä työssänne muutaman seuraavan vuoden aikana. Tiedän, että meidän ei pitäisi puhua uuden vaalikauden lopusta ensimmäisenä päivänä. Toivon teille tietysti monia uusia kausia, arvoisa komission jäsen Füle, mutta toiveeni teille on se, että kun puhutte täällä tämän kauden lopussa, voitte tavata meidät uudessa laajentuneessa Euroopan unionissa, joka koostuu ehkä jopa 30 jäsenvaltiosta.
Arvoisa komission jäsen Füle, täällä tänään käsittelemiemme merkittävien maiden osalta tekemänne työn lisäksi haluaisin pyytää teitä myös kiinnittämään huomiota muihin maihin, jotka haaveilevat Euroopan unionin jäsenyydestä. Aivan kuten minä, te tulette maasta, joka on juuri liittynyt Euroopan unioniin, ja luulen, että te, minä ja kaikki kollegat kaikista uusista jäsenvaltioista ymmärtävät, miten tärkeää yhteiskunnillemme oli Euroopan unioniin liittyminen. Toivomme sitä myös maille, joista tänään keskustelemme.
Puolalaisena minulla on pieni unelma, ja siihen haluaisin päättää puheenvuoroni. Se on se, että Kroatia, maa, joka on tällä hetkellä edistynyt neuvotteluissa eniten, voisi onnistua liittymään Euroopan unioniin Puolan ei niin kaukaisen puheenjohtajakauden aikana.
Andreas Mölzer (NI). − (DE) Arvoisa puhemies, jälleen kerran, Turkkia koskeva kertomus ei ole edistymiskertomus vaan kertomus Turkin epäonnistumisista. EU kehottaa Turkkia tekemään enemmän vähemmistöjen oikeuksien alalla, mutta sen sijaan, että Turkki ratkaisisi kurdeja koskevan kysymyksen, kuten se on sanonut tekevänsä, se aikoo kieltää kurdimielisen Demokraattisen yhteiskuntapuolueen (DTP). Ankaran hallitus ei ole nyt neljäntenä vuonna peräjälkeen pystynyt panemaan täytäntöön liittymissopimuksen lisäpöytäkirjaa, vaan se kehottaa suurlähettiläidensä kautta suurimpia EU:n jäsenvaltioita ratkaisemaan Kyproksen kysymyksen. Minun mielestäni kauan odotetut neuvottelut Välimeren saaresta eivät anna syytä juhliin, koska viimeisimmät Kyproksen turkkilaisyhteisöä koskevat ehdotukset ovat vastoin tietyistä kohdista olemassa olevaa yksimielisyyttä, mikä tarkoittaa, että itse asiassa ne ovat askel taaksepäin.
Joten siinä olivat myönteiset tulokset, joita puheenjohtajavaltio Espanja sanoi meidän voivan odottaa. Turkki ei ole osa Eurooppaa maantieteellisesti eikä henkisesti eikä kulttuurisesti. Ihmisoikeudet, vähemmistöjen oikeudet ja kansainvälinen oikeus pysyvät Turkille vieraina käsitteinä. Minun mielestäni ainoa rehellinen vastaus, joka on yhdenmukainen EU:n kansalaisten toiveiden kanssa, olisi liittymisneuvottelujen päättäminen ja pyrkiminen etuoikeutettuun kumppanuuteen.
Georgios Koumoutsakos (PPE). − (EL) Arvoisa komission jäsen, toivotamme teidät tervetulleeksi ja toivomme menestystä työssänne. Tänään keskustelemme muun muassa Turkin edistymisestä kohti Eurooppaa. Eilen keskustelimme tiettyjen euroalueen maiden kohtaamasta vaikeasta taloustilanteesta, erityisesti Kreikan kohtaamasta kriittisestä tilanteesta.
Nämä kaksi keskustelua risteävät yhdessä kohdassa, niillä on yksi yhteinen perusta. Tuo yhteinen perusta on Kreikan valtavat, jäykät puolustuskulut, joiden takia noin viisi prosenttia sen bruttokansantuotteesta osoitetaan sotilasmenoihin − eikä siksi, että se haluaa niin. Tietysti osa siitä käytetään kunnioittamaan sen velvoitteita Naton jäsenenä. Suurin osa kuitenkin käytetään, koska meidän on käsiteltävä naapurimaamme ja ehdokasvaltion, eli Turkin, erityistä politiikkaa.
Turkilla on virallinen politiikka, jossa Kreikkaa uhataan sodalla, ja joka tunnetaan nimellä casus belli, eikä se ole vain paperitiikeri; Turkilla on tapana loukata jopa Kreikan itäisen Egeanmeren asuttujen saarien ilmatilaa ja lentää niiden yli.
Tämän on loputtava, ja Euroopan parlamentin on lähetettävä siitä vahva viesti Ankaraan. Jos tässä tehdään parannuksia, sen edistys EU:ta kohti saa uutta vauhtia, ottaen tietysti huomioon kaikki muut sitoumukset, joita sen on kunnioitettava.
Monica Luisa Macovei (PPE). − (EN) Arvoisa puhemies, unionin tavoitteena on naapuruuspolitiikassaan aina ollut vakauden vienti eikä epävakauden tuonti.
Siksi kehotan, että jäsenvaltiot ja ehdokasvaltiot eivät edistäisi kahdenvälisiä selkkauksia unionin tasolla. Koska olen asianajaja, haluaisin muistuttaa, että syyskuussa 1995 Kreikan ja EJTM:n välillä allekirjoitetun välisopimuksen nojalla Kreikka suostui olemaan vastustamatta EJTM:n hakemuksia kansainvälisiin tai alueellisiin järjestöihin, jos se tehtäisiin Yhdistyneiden Kansakuntien tarkoittamalla nimellä, joka on EJTM. Unionin toimielimet viittaavat tähän maahan EJTM:nä. Nämä säännökset ovat oikeudellisesti sitovia kansainvälisen oikeuden nojalla. Siksi ei ole laillista perustaa sille, että Kreikka haittaa maan liittymisprosessia. Päätökset on tehtävä ehdokasvaltion suorituksen perusteella.
Tämän perusteella tuen keskusteluja aikaansaadusta edistyksestä ja alueista, joilla vielä tarvitaan parannuksia. Meidän on puhuttava ansioista ja seurattava tiiviisti uudistusten täytäntöönpanoa. Aikaansaadun edistyksen perusteella komissio ehdotti, että maalle annetaan päivämäärä neuvottelujen aloittamiselle. Olen komission kanssa samaa mieltä ja kehotan neuvostoa antamaan aloituspäivämäärän liittymisneuvotteluille sen maaliskuussa 2010 järjestettävässä huippukokouksessa.
Eleni Theocharous (PPE). − (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, vaikka Turkkia kannattava erittäin vahva päätöslauselma hyväksytään tänään, tämä maa ei lakkaa osoittamasta huomattavaa demokratiavajetta, loukkaamasta törkeästi miljoonien ihmisten ihmisoikeuksia ja miehittämästä Kyproksen tasavaltaa, Euroopan unionin jäsenvaltiota.
Kyproksen osalta monet kuitenkin vaativat, että uhrin ja rikoksen tekijän olisi kannettava samanlainen vastuu. Emme voi hyväksyä rikosta ja aseellista väkivaltaa ja kehottaa kaikkia asianosaisia osapuolia − kehottaa niitä tekemään mitä? Emme voi demokratian tyyssijassa, Euroopan parlamentissa, kuunnella sopimattomia ilmaisuja, kuten Pohjois- ja Etelä-Kypros ja keskustelua vaaleista Pohjois-Kyproksessa, jossa 70 prosenttia niin sanotuista äänestäjistä on laittomia siirtokuntalaisia.
On selvää, että jos ratkaisussa ei kunnioiteta Kyproksen kansalaisten ihmisoikeuksia, sitten koko Euroopan unionin arvojärjestelmä on vaarassa. Keskustelut tietysti jatkuvat, mutta ne ovat jääneet jumiin Turkin maksimalististen vaateiden takia. Koska arvioimme enemmän Turkkia kuin mitään muuta maata, kehotamme Turkkia helpottamaan keskusteluprosessia ottamalla kaksi itsestään selvää askelta: ensinnäkin, aloittamaan välittömästi miehitysarmeijan poisvetämisen, ja toiseksi, palauttamaan Famagustan miehitetyn kaupungin sen laillisille asukkaille.
Giovanni Collino (PPE). − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tunnustamme ponnistukset, jotka Kroatia on viime vuosina tehnyt täyttääkseen Euroopan unionin jäsenyyttä koskevat vaatimukset. Tuemme lausuntoa, jonka ministeri López Garrido antoi meille tänä aamuna.
Jäljellä on kuitenkin yksi ratkaisematon asia, joka on käsiteltävä Kroatian ja Italian välisiä kahdenvälisiä asioita koskevien neuvottelujen aikana ja joka uhkaa heittää varjon liittymisprosessin päälle. Viittaan siihen, että italialaisille, jotka pakotettiin toisen maailmansodan jälkeen lähtemään maanpakoon ja jättämään maansa, ei ole tarjottu taloudellista ja moraalista korvausta kärsityistä vahingoista eikä heiltä takavarikoituja tavaroita ole palautettu.
Nyt, kun Kroatia pyrkii liittymään Euroopan unioniin, kehotan sitä nopeuttamaan prosessia, jonka avulla tämä surullinen ja edelleen ratkaisematon asia saadaan sovinnolliseen, rakentavaan ja onnelliseen päätökseen.
Kehotamme Kroatiaa täyttämään niiden ihmisten oikeudet, jotka ovat odottaneet tätä niin kauan tapahtuvaksi, muun muassa EU:n lainsäädännön mukaisesti.
Laima Liucija Andrikienė (PPE). − (EN) Arvoisa puhemies, minulla on lyhyt huomio Turkista.
Turkilla on edelleen joitakin erittäin vakavia ongelmia ihmisoikeusalalla. Yksi jäljellä olevista asioista on etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen − kurdien, kristittyjen, alevien ja muiden − oikeuksien takaaminen. Vähemmistöt kärsivät oikeuksiensa jatkuvasta loukkaamisesta. Kypros ja Kreikka ovat nyt ja ovat jatkossakin tärkeimmät Euroopan unionille.
Joten, arvoisa komission jäsen, meidän on siksi tehtävä turkkilaisille kumppaneillemme selväksi, että on hyvin vaikeaa puhua Turkin yhdentymisestä Eurooppaan ennen kuin Turkin uskonnollisiin ja etnisiin vähemmistöihin liittyvät ongelmat ratkaistaan.
Kyriakos Mavronikolas (S&D). − (EL) Arvoisa puhemies, meidän on tämän päivän keskustelussa saatava aikaan selkeitä viestejä Turkille ja pidettävä mielessä, että se ei ole ryhtynyt erityisiin toimiin ratkaistakseen erilaiset ongelmat naapurimaidensa kanssa.
Erityisesti Kyproksen kysymyksen osalta, koska olemme kuulleet ehdotuksia sisällyttää mietintöön viittaus Kyproksen turkkilaisyhteisön eristystä koskevasta ongelmasta, katson, että Euroopan unionin pitäisi ja pitää toimia YK:n päätöslauselmien puitteissa. Se tarkoittaa, että laittomasti miehitettyjä maita ei voida tunnustaa, päinvastoin, kaikki apu on osoitettava laillisen valtion kautta, kuten nyt tehdään.
Samalla Turkin pitäisi vetää armeijansa pois, jotta voidaan poistaa tämä suurin este yleisille ponnistuksille, joita tehdään, jotta voidaan voittaa vaikeudet yhteyden saamisessa Kyproksen turkkilaisyhteisöön.
Jelko Kacin (ALDE). − (SL) Onnittelen kaikkia esittelijöitä heidän tasapainoisista mietinnöistään, ja teille, arvoisa komission jäsen, toivon menestystä ryhtyessänne hoitamaan tärkeää tointanne.
Haluaisin panna merkille, että Euroopan unionin jäsenvaltiot eivät tiedota parhaalla mahdollisella tavalla Länsi-Balkanin maille. Jotkin niistä heittelevät epärealistisia päivämääriä. Vuosi 2014, joidenkin teistä täällä esittämä aika, luo väärää toivoa, epärealistisia odotuksia ja johtaa näiden maiden poliitikkoja ja yleistä mielipidettä harhaan. Vahvistamme EU:lle myönteisiä voimia vain, jos omaksumme realistisen lähestymistavan ja käyttäydymme asianmukaisesti. Valheelliset lupaukset ovat tuhoisia sekä heille että meille. Olkaamme oikeudenmukaisia, olkaamme asianmukaisia ja olkaamme uskottavia.
Konrad Szymański (ECR). − (PL) Arvoisa puhemies, ymmärrän, että Turkin yhteiskunnallisissa oloissa Ankaran hallituksen on erittäin vaikeaa tehdä mitään parantaakseen demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Ymmärrän sen todella oikein hyvin, mutta haluaisin kiinnittää huomiota ongelmaan, jota on korostettu aivan liian vähän tässä keskustelussa. Ajattelen ongelmaa, joka koskee uskonnonvapautta, jota rajoitetaan edelleen Turkissa, erityisesti kristittyjen osalta. Turkissa on edelleen ongelma, joka koskee esteitä, joita uskonnolliset yhteisöt kohtaavat oikeudellisen asemansa osalta. Kristillisillä yhteisöillä on säätiöistä annetun lain käyttöönotosta huolimatta vakavia ongelmia takavarikoidun omaisuuden saamisessa takaisin. Ekumeenisella patriarkaatilla on rajalliset oikeudet kouluttaa pappeja ja valita vapaasti ekumeeninen patriarkka. Olen esittelijälle hyvin kiitollinen kaikkien näiden näkökulmien korostamisesta mietinnössä. Samalla pidän valitettavana, että tämä asia jätettiin täysin huomiotta ministeri López Garridon puheenvuorossa. Arvoisa ministeri López Garrido, minulla on henkilökohtainen huomio: aatetta ja ihmisoikeuksia ei sekoiteta.
John Bufton (EFD). − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin puhua Turkkia koskevasta kysymyksestä.
Huolenaiheeni on se, että vuonna 2003 Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue, jonka jäsen olen, totesi tässä parlamentissa, että uusista jäsenvaltioista kotimaahamme, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, tulevista maahanmuuttajista olisi suoria seurauksia. Pelkään, että jos Turkki liittyy, 70 miljoonan ihmisen sallitaan tulla Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Yhdistynyt kuningaskunta on täynnä.
Meillä on miljoonia ihmisiä työttömänä.
Paine julkisia palvelujamme kohtaan on uskomaton. Ajatus Turkin liittymisestä ei ole ollenkaan ajankohtainen.
Meiltä on evätty valinnan mahdollisuus. Maamme ihmisiltä on evätty mahdollisuus äänestää Lissabonin sopimuksesta. Maassamme on ehdottomasti keskusteltava siitä, pitäisikö meidän olla Euroopan parlamentissa vai ei. Pelkään, että Turkin liittyminen on korsi, joka katkaisee kamelin selän. Olen vakuuttunut siitä, että olemme nyt tilanteessa, jossa koko EU:n asema on murenemassa, euron osalta ja niin edelleen. Jos siihen lisätään Turkin liittyminen, tilanne vain pahenee ja pahenee.
Arvoisa komission jäsen, tämä on ensimmäinen työpäivänne. Haluaisin tehdä tämän teille selväksi. Kuulkaa se minulta, Walesista, Yhdistyneestä kuningaskunnasta tulevalta henkilöltä: emme yksinkertaisesti halua Turkin liittyvän.
Zoltán Balczó (NI). − (HU) Turkin liittymisen osalta on selvitettävä perustavanlaatuinen kysymys: minä me Euroopan unionia pidämme? Pidämmekö edelleen arvoja, yhteisiä eurooppalaisia arvoja, tärkeinä? Nämä arvot perustuvat kristinuskon opetuksiin riippumatta uskontoa aktiivisesti harjoittavien ihmisten osuudesta. Pidämmekö Euroopan kulttuuriperintöä tärkeänä yhteenkokoavana voimana? Jos vastaus on kyllä, Turkilla ei ole sijaa Euroopan unionissa. Meidän pitäisi luonnollisesti pyrkiä luomaan paras mahdollinen kumppanuus heidän kanssaan. Toinen tärkeä tekijä on se, että heidän liittymisensä loisi ennakkotapauksen. Israelin ulkoasiainministeri on todennut, että he ovat kärsivällisiä mutta että he kuitenkin haluavat ehdottomasti Euroopan unionin jäseneksi. Minun on todettava, että myöskään Israelilla ei ole sijaa Euroopan yhteisössä.
Csaba Sógor (PPE). − (HU) Kroatiassa ja Makedoniassa on edistytty vähemmistöjen suojelussa, mutta nämä maat ovat edelleen kaikkea muuta kuin huippusuorittajia tässä suhteessa. Mitä voimme tehdä? Euroopan unioni voisi kannustaa näitä maita sen esimerkillisellä vähemmistöjen suojelulla, mutta mitä Euroopan unionissa itse asiassa tapahtuu? Olisi myönteinen merkki, jos Ranska ja muut ratifioisivat alueellisten ja vähemmistökielten peruskirjan, jos Slovakia peruisi vähemmistöjä syrjivät toimenpiteensä (katso kielilaki) ja jos Kreikka myöntäisi, että sen alueella todella elää vähemmistöjä, ja takaisi niiden oikeuden yksilöinä ja yhteisöinä. Romaniassa annetaan toivottavasti laki vähemmistöistä, vaikka olemme kaukana siitä, että vähemmistöjen jäseniä olisi armeijan ylimmässä johdossa, ja autonomiaa pelätään enemmän kuin Venäjän 14. armeijaa Transnistriassa. Parlamentti voisi rohkaista nykyisiä jäsenvaltioita antamaan hyvän esimerkin laatimalla vähemmistöjen suojelemiseksi sellaiset normit, jotka olisivat pakollisia koko unionin alueella.
Danuta Jazłowiecka (PPE). − (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, vuoden 2009 piti Kansainvälisen kriisiryhmän laatiman raportin mukaan olla ratkaiseva Turkin yhdentymiselle Euroopan unioniin. Liittymisneuvotteluissa piti joko saada aikaan läpimurto tai neuvottelut piti lopettaa. Neuvottelut ovat tällä hetkellä edelleen käynnissä liittymiseen liittyvistä uusista alueista. Puheenjohtajavaltio Espanja, se on totta, sanoo, että se haluaa Ankaran liittyvän yhteisöön mahdollisimman pian, mutta näyttää koko ajan enemmän siltä, että Ankara määrittelee uudelleen paikkaansa maailmanjärjestyksessä ja että sen jäsenyys yhteisössä ei ole ensisijaista. Viisumien poistaminen Jordanialta, Libyalta, Iranilta ja Syyrialta, suhteiden huononeminen Israeliin, suhteiden vahvistaminen Sudanin kanssa, diplomaattisten suhteiden aloittamista Armenian kanssa koskevan sopimuksen allekirjoittaminen ja ymmärryksen tukahtuminen Kyproksen kanssa − kaikki tämä osoittaa, että Ankara suuntautuu enemmän yhteistyöhön naapureidensa kanssa, jopa sen kustannuksella, että sen asema liittymisneuvotteluissa heikkenee.
Kysymys energiavarmuudesta ja Turkin keskeinen maantieteellinen sijainti kuitenkin tarkoittavat, että siitä on hitaasti tulossa välttämätön EU:n etujen turvaamiselle. Siksi saattaa käydä pian niin, että Turkin liittyminen Euroopan unioniin on tärkeämpää meille kuin itse Turkille. Kehotan siksi komissiota ja neuvostoa määrittelemään uudelleen Turkin mahdollisuudet Euroopan unionin jäsenyyteen.
Alf Svensson (PPE). − (SV) Arvoisa puhemies, mielestäni on äärimmäisen tärkeää, että neuvotteluissa mukana olevien ehdokasvaltioiden aikaansaama edistys myös tunnustetaan ja että sitä korostetaan. Mielestäni se on hyvin tärkeää jo pelkästään psykologisesti. Lisäksi ei voida kieltää, että neuvottelut EU:n kanssa ovat luoneet paremmat edellytykset näiden maiden ihmisille. Neuvottelut ovat itsessään myönteinen asia.
Olen varma, että me kaikki olemme samaa mieltä siitä, että Turkin on toteutettava huomattavia ponnistuksia ja että uskonnonvapaus, ilmaisunvapaus ja lehdistönvapaus ovat sanomattakin selviä. Katson kuitenkin, että on myös todettava, että Turkin kanssa käytävät neuvottelut eivät ole vain neuvotteluja Turkin valtion tai kansan kanssa vaan että Turkki edustaa myös eräänlaista avainta tai siltaa koko alueelle. Siksi meidän on pidettävä mielessä, että EU:n suhteet alueeseen huononevat huomattavasti, jos ovi sulkeutuu jälleen.
Chrysoula Paliadeli (S&D). − (EN) Arvoisa puhemies, toivon, että saisin aikaa selittää tämän parlamentin jäsenille syyt siihen, miksi Kreikan kansa suhtautuu niin herkästi kysymykseen, joka koskee entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian nimeä. Valitettavasti se vie kauemmin kuin minuutin.
Tämä tarina, joka alkaa 1940-luvun lopulta, on surullinen tarina, joka päättyi siihen, että heistä luotiin valheellinen aate. Voin vakuuttaa teille, että kreikkalaiset eivät ole nationalisteja eivätkä laajentumishaluisia. He vain vastustavat sellaisen nimen käyttöä, joka on osa heidän omaa muinaista historiallista ja arkeologista perinnettään.
Ymmärrän, että entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on uutena itsenäisenä valtiona käymässä läpi etnistä alkuperää koskevaa myöhäistä vaihetta. Vakavasti otettavat tiedemiehet Skopjessa eivät tue pääministerinsä kansallismielisiä suuntauksia. He pysyvät mieluummin hiljaa kuin paljastavat vastustavansa tätä muodikasta lausetta, jolla, kuten Zoran Thalerin mietinnössä aivan oikein huomautetaan, lisätään todennäköisesti jännitteitä.
Haluaisin, että tämä parlamentti ja uusi komissio yrittäisivät edistää ratkaisua nimikysymykseen, ei edistämällä EJTM:n hallituksen kansallismielisiä suuntauksia vaan tukemalla Kreikan näkemystä, jossa pyritään varovaiseen kompromissiin, joka lopulta näyttää tyydyttävän enemmän EJTM:n kansaa kuin Kreikan kansaa.
Zigmantas Balčytis (S&D). − (LT) Tämän päivän keskustelut ovat osoittaneet, että vaikka Euroopan parlamentin jäsenillä on eriäviä näkemyksiä Turkin edistymisestä, olemme luultavasti kaikki samaa mieltä siitä, että perusedellytys EU:n jäsenyydelle on perustavanlaatuisten uudistusten asianmukainen täytäntöönpano. Nyt on mielestäni liian aikaista asettaa konkreettisia päivämääriä, mutta meidän on tarkkailtava ja vaadittava Turkin edistymistä, koska äskettäiset tapahtumat, joissa poliittisten puolueiden toiminta kiellettiin, aiheuttavat huolta eivätkä osoita Turkin sitoumusta kansalaisvapauksien ja -oikeuksien ja poliittisten vapauksien ja oikeuksien kunnioittamiseen. Meidän on kuitenkin annettava Turkille tilaisuus tarkistaa toimiaan ja toivottava, että tulevaisuudessa Turkki on demokraattinen ja vapaa maa.
Petru Constantin Luhan (PPE). − (RO) Kroatia on edelleen Länsi-Balkanin maista edistyneimmällä tasolla matkalla EU:hun liittymiseen. Se voi antaa esimerkin alueen valtioille niiden liittymismahdollisuuksien osalta liittymiskriteerien ja -ehtojen täyttämisessä.
Pidän myönteisenä sisäisiä uudistuksia koskevaa edistystä, kuten vuoden 2009 edistymiskertomuksessakin todettiin. Tarvittavien liittymiskriteerien täyttämistä koskeva menetelmä, erityisesti niiden, jotka kuuluvat lukuun 23, oikeuteen ja perusoikeuksiin, on huomattava virstanpylväs tämän maan edistymisessä eurooppalaisten normien saavuttamisen osalta.
Tuemme Kroatian liittymistä Euroopan unioniin edellyttäen, että se perustuu liittymiskriteerien tiukkaan noudattamiseen, mukaan luettuna täysimääräinen yhteistyö entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa.
Kroatia päättää liittymisneuvottelut tänä vuonna. Itse asiassa mietintö, josta tänään keskustelemme, on viimeinen Euroopan parlamentin laatima edistymistä koskeva mietintö. Luotamme siihen, että pystymme ensi vuonna äänestämään Kroatian liittymistä Euroopan unioniin koskevasta sopimuksesta, mikä on myönteinen merkki koko alueelle.
Milan Zver (PPE). − (SL) Arvoisa komission jäsen, onnittelen teitä uudesta virastanne ja toivon, että menestytte tällä alalla.
Olen hyvin mielissäni siitä, että kaikki kolme mietintöä ovat myönteisiä ja että esittelijät ovat huomanneet näiden maiden edistyneen nykyaikaistamisen osalta, kuten sen näemme EU:n näkökulmasta. Tärkein asia on se, että kaikki kolme maata säilyttävät korkeat normit ihmisoikeuksien kunnioittamisen osalta. EU:n on suhtauduttava tähän tiukasti, ja sen on myös oltava tiukka vaatiessaan näitä maita ratkaisemaan suhteensa naapureidensa kanssa.
Haluaisin myös panna merkille, että en tue Kroatiaa koskevaa mietintöä, pääasiassa siksi, että siinä ei käsitellä Sloveniaa oikeudenmukaisesti.
Iuliu Winkler (PPE) . − (RO) Tehokkain ulkoinen laajentumispolitiikka, joka Euroopan unionilla on Länsi-Balkanin osalta, on tällä alueella laajentuminen. Sillä taataan rauha ja tuodaan demokratiaa alueelle, jolla, valitettavasti, on ollut vain maineensa, jota lähihistoria on vahvistanut, "Euroopan unionin ruutitynnyrinä".
Samalla Länsi-Balkanin valtioiden tehokkain ulkopolitiikka on kuulua Euroopan unionin vakauden ja vaurauden alueeseen. Tässä prosessissa tarvitsemme välineitä. Pidän siksi myönteisinä Kroatiaa ja Makedoniaa koskevia edistymiskertomuksia, jotka ovat arvokkaita välineitä.
Katson myös, että tarvitaan taloudellisia välineitä sekä alueellista, taloudellista ja kaupallista yhteistyötä, myös jo tehokkaiksi osoittautuneiden investointien osalta. Mielestäni Euroopan komission ja Kroatian ja Makedonian hallitusten on käsiteltävä näitä välineitä.
(Puhuja kysyi Hélène Flautrelta kysymyksen sinistä korttia koskevan menettelyn nojalla (Euroopan parlamentin työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohta)
Barry Madlener (NI). − (NL) Halusin itse asiassa kysyä Turkista vastaavan valtuuskunnan johtajalta, Hélène Flautrelta, kysymyksen. En tiedä, voinko tehdä sen nyt − siihen sininen korttini perustuu. Voinko kysyä Hélène Flautrelta kysymyksen?
Hyvä Hélène Flautre, haluaisin kysyä teiltä, Turkin hirvittävän kunniamurhan takia, oletteko samaa mieltä siitä, että meidän pitäisi vaatia, että Turkissa tehdään laaja tutkimus kunniamurhista? Kotimaassani Alankomaissa turkkilaisten keskuudessa on järkyttävän korkea kunniamurhien taso, kuten myös Saksassa, ja uskon, että tämä on vain jäävuoren huippu ja että Turkissa on valtavan paljon kunniamurhia. Voimmeko pyytää komission jäsentä Fülea tekemään tutkimuksen kunniamurhista Turkissa?
(Hélène Flautre suostui vastaamaan kysymykseen sinistä korttia koskevan menettelyn nojalla (Euroopan parlamentin työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohta)
Hélène Flautre (Verts/ALE). − (FR) Arvoisa puhemies, kysymys, kyllä, mutta mikä kysymys? Kenelle se on osoitettu ja mitä varten? Mielestäni valtuuskuntamme − jonka jäsen te olette, hyvä Barry Madlener − on sitoutunut ja on jatkossakin lujasti sitoutunut ihmisoikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon ja kaikkiin aloitteisiin, joilla torjutaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Mainitsin tämän juuri nyt puheenvuorossani. Mielestäni niin sanottuja kunniamurhia, jotka ovat perheen tai heimon perusteella järjestettyjä murhia, ei voi mitenkään puolustaa ja että tällä hetkellä on hyvin miellyttävää nähdä, että kukaan Turkissa ei enää tue tällaista vanhanaikaista rikollista käytäntöä.
Diego López Garrido, neuvoston puheenjohtaja. − (ES) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kiitos tästä laajasta keskustelusta, joka on keskittynyt tiettyihin Euroopan parlamentin esittämiin erinomaisiin päätöslauselmiin, ja haluaisin onnitella esittelijöitä Hannes Swobodaa, Zoran Thaleria ja Ria Oomen-Ruijtenia.
Voimme mielestäni sanoa, että suuri enemmistönne on puhunut laajentumisprosessin puolesta olennaisena osana Euroopan yhdentymistä. Kuten Elmar Brok sanoi, laajentuminen on ollut Euroopan unionille menestys, ja toiset jäsenet ovat maininneet joitakin esimerkkejä laajentumisprosessin onnistumisesta. Se on myös olennainen osa edistymisessä kohti demokraattista uudistusta ja niiden maiden demokratian syventämisessä, jotka ovat lähenemässä Euroopan unionin, niiden, jotka ovat aloittaneet liittymisensä Euroopan unioniin, ja niiden, joilla on mahdollisuudet liittymiseen. Kuten Mario Mauro on korostanut, tämä edellyttää aina sitoutumista Kööpenhaminan ehtojen täyttämiseen, mikä on toinen osa, josta ollaan laajasti samaan mieltä, ja siten ihmisoikeuksien täysimääräisen kunnioittamisen osoittamiseen.
Olen täysin samaa mieltä Michael Cashmanin kanssa siitä, että juuri vähemmistöjen kohtelu osoittaa maan luonteen, ei enemmistöjen kohtelu, vaikka se on myös tärkeää. Juuri siten meidän pitäisi siksi mitata ihmisoikeuksien kunnioittamista ja siten Kööpenhaminan kriteerien noudattamista.
Toinen kohta, josta oltiin yleisesti samaa mieltä, oli se, että Länsi-Balkanin maille eurooppalainen perspektiivi on olennainen osa niiden edistystä − kuten Marietta Giannakou ja Iuliu Winkler huomauttivat − ja että se ei ole vain kyseisten maiden etujen mukaista vaan, kuten Kinga Göncz sanoi, Euroopan unionin etujen mukaista.
Kroatian osalta olemme myös yleisesti samaa mieltä siitä, että uusia lukuja on avattava mahdollisimman pian, mutta on sanottava, että tällä hetkellä 28 lukua 35:stä on jo avattu ja että niistä 17 on alustavasti suljettu. Puheenjohtajavaltio Espanja jatkaa yhdessä Eurooppa-neuvoston ja neuvoston kanssa työtä saadakseen neuvotteluissa aikaan uutta edistystä, jotta ne voidaan saada pian viimeiseen vaiheeseen. Siksi huomautin aiemmin, että Kroatian kanssa järjestettävät liittymisneuvottelut alkavat välittömästi.
Odotamme, että jäsenyysneuvottelujen etenemissuunnitelma saadaan päätökseen tänä vuonna, kuten mietinnön esittelijä, Hannes Swoboda, on ehdottanut ja jotkut jäsenet ovat pyytäneet, esimerkiksi Gunnar Hökmark, Luigi Berlinguer ja Krsysztof Lisek, joka ilmaisi toiveen, että Kroatia voisi liittyä Euroopan unioniin Puolan puheenjohtajakauden aikana.
Joten Kroatian osalta on edistytty, kuten Tomasz Piotr Poręba on korostanut. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä, esimerkiksi oikeusalalla on puutteita, kuten Debora Serracchiani pani merkille.
Siten katsomme, että olemme saavuttaneet merkittävän loppuvaiheen Kroatian liittymisessä, ja toivomme, että neuvottelut voidaan päättää ja että Kroatia voi liittyä unioniin mahdollisimman pian asiaankuuluvien Euroopan unionin perussopimusten ratifiointiprosessin jälkeen.
Siirryn Makedoniaan, jota koskevassa keskustelussa on keskitytty pääasiassa sen nimeen. Nimi ei luonnollisesti kuulu Kööpenhaminan vaatimuksiin, mutta hyvät naapuruussuhteet ovat selkeästi olennaisia kansallisen politiikan muotoilua koskevassa prosessissa kaikissa ehdokasvaltioissa.
Ehdokasvaltioiden on jäsenvaltioiden tavoin siksi osoitettava äärimmäistä herkkyyttä tällaisissa asioissa. Meidän on myös muistettava, että neuvottelujen lähtökohta on yksimielisyys, toisin sanoen yksimielinen sopimus nykyisten jäsenvaltioiden välillä.
Bernd Posseltin, Ioannis Kasoulidesin, Marije Cornelissenin, Jorgo Chatzimarkakisin, Kinga Gönczin ja Chrysoula Paliadelin aiemmin kannattama ratkaisu perustuu lujasti Yhdistyneiden Kansakuntien suojissa käytäviin neuvotteluihin ja kahdenväliseen yhteyteen entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Kreikan välillä. Vaikka tämä on tietysti erittäin tärkeä asia, itse Euroopan unioni ei itse asiassa osallistu kyseisiin keskusteluihin Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa.
Siksi emme mielestäni tällä hetkellä voi sanoa tarkasti, milloin tämä selkkaus ratkaistaan; voin kuitenkin varmasti sanoa, että myös puheenjohtajavaltio Espanja onnittelee pääministeri Gruevskia ja pääministeri Papandreouta suoran vuoropuhelun elvyttämisestä. Se osoittaa molempien johtajan kyvyt ja johtaa epäilemättä avoimuuden ilmapiiriin ja asenteeseen, joihin Michail Tremopoulos viittasi puheenvuorossaan.
Uskomme, että entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian hallitus pystyy viemään näitä neuvotteluja eteenpäin. Mahdollisuus liittyä EU:hun on aina ollut erittäin tärkeä koko maalle, myös sen etnisille ryhmille, olivatpa ne pieniä tai suuria.
Lopuksi, Turkin osalta on käytetty paljon puheenvuoroja, ja haluaisin aloittaa sanomalla, että neuvottelut jatkuvat kohtuullisella vauhdilla − ne eivät ole pysähdyksissä − ja sanon tämän vastauksena Geoffrey Van Ordenin huomautukseen noiden neuvottelujen vauhdista.
Toivomme voivamme avata muita neuvottelulukuja Espanjan puheenjohtajakauden aikana. Olen maininnut joitakin niistä, mutta luonnollisesti emme voi ennustaa näiden neuvottelujen vauhtia, koska ne riippuvat Turkin uudistusten edistymisestä ja siitä, miten Turkki täyttää kriteerit. Mikä vielä tärkeämpää, kuten te kaikki tiedätte, kaikissa tapauksissa, kaikissa vaiheissa ja prosessin kunkin luvun osalta sopimuksen on oltava yksimielinen.
Ihmisoikeuksien suojelu ja Kööpenhaminan kriteerien täyttäminen ovat aihe, joka on mainittu monissa puheenvuoroissa ja johon selkeästi viitataan Ria Oomen-Ruijtenin mietinnössä, ja on sanottava, että Turkin on ponnisteltava tällä alalla enemmän. Sen on ponnisteltava enemmän, ja sanon tämän vastauksena Bastiaan Belderille, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyralle ja muille ja Chalarampos Angourakisille ja Jürgen Klutelle, jotka ovat puhuneet ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämisestä.
He ovat oikeassa, mutta on myös oikein sanoa, että neuvotteluprosessi on edelleen Euroopan unionin pääasiallinen keino vaikuttaa aikaansaatavaan edistykseen ja, vaikka edistystä on todella saatu aikaan, se ei edelleenkään riitä. Se on mainittu myös muiden jäsenten, esimerkiksi Raimon Obiolsin, Hélène Flautren, Ulrike Lunacekin, Cristian Dan Predan ja Zigmantas Balčytisin puheenvuoroissa. Mielestäni meidän on oltava hyvin tietoisia siitä, kun teemme tasapainoisen arvioinnin neuvotteluistamme Turkin kanssa.
Kypros on myös ollut hyvin monen puheenvuoron aiheena. Kypros on tietenkin ratkaiseva kysymys tulevina kuukausina. On sanottava, että saaren kahden yhteisön johtajien välillä tällä hetkellä käynnissä olevat neuvottelut ovat myönteisiä ja että on saatu aikaan parempi luottamuksen ilmapiiri.
On sanomattakin selvää, että Kyproksen kysymyksen ratkaisemisella poistettaisiin tämä este, tai kaikki esteet, tai ainakin jotkin esteistä, jotka voivat haitata Turkin edistymistä liittymistä kohti ja, mitä ikinä tapahtuukin, sillä annettaisiin tärkeä, myönteinen viesti koko alueelle, ja perustavoitteena olisi sovinto, kuten Richard Howitt niin osuvasti asian ilmaisi.
Me olemme kaikki tietenkin samaa mieltä siitä, että Turkin on noudatettava lisäpöytäkirjaa. Sitä on kehotettu jatkuvasti tekemään niin, ja aina, kun neuvosto keskustelee Turkin kanssa, muistutamme sitä tuosta sitoumuksesta, jota on kunnioitettava. Neuvosto hyväksyi 8. joulukuuta 2009 päätelmät, joissa se totesi, että jos asiassa ei edistyttäisi, neuvosto säilyttäisi vuonna 2006 hyväksytyt toimenpiteet, joilla olisi pysyvä vaikutus neuvottelujen yleiseen edistymiseen.
Maria Eleni Koppa ja Nikolaos Salavrakos ovat myös viitanneet muihin tapauksiin: ilmatilan loukkaukset ja välikohtaukset Egeanmerellä. Joten toistan, naapuruussuhteet ovat välttämätön edellytys Turkin edistymisen mittaamiselle neuvotteluissa. Neuvoston 8. joulukuuta antamilla päätelmillä, jotka olen maininnut monesti, lähetettiin Turkille viesti tästä asiasta. Vakuutan teille, että puheenjohtajavaltio seuraa asiaa erittäin tiiviisti ja edistää sitä tarvittaessa kaikilla tasoilla.
Joka tapauksessa, arvoisa puhemies, puheenjohtajavaltion kanta Turkin kanssa käytäviin neuvotteluihin on ehdottoman selkeä. Olemme saaneet laajentumisesta aikaan uuden yksimielisyyden, josta neuvosto päätti joulukuussa 2006, ja se tarkoittaa, että neuvottelujen tavoitteena on ehdottomasti Turkin tuleva liittyminen Euroopan unioniin.
Štefan Füle, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvin kiitollinen siitä, että minulla oli niin aikaisin mahdollisuus osallistua tähän liittyvistä valtioista teidän kanssanne käytävään keskusteluun. Lupasin kuulemiseni aikana, että tulisin kuuntelemaan teitä ja neuvojanne, ja tämän päivän keskustelu oli selkeä todiste rikkaudesta, viisaudesta ja näkemyksestä, jotka ovat koolla täällä parlamentissa.
Haluaisin esittää kaksi yleistä huomiota. Ensiksikin, suhtaudun hyvin vakavasti lupauksiin, jotka tein kuulemisten aikana. En ole kiinnostunut käymään kahta yksinpuhelua vaan käymään parlamentin kanssa vuoropuhelua, joka kertoisi Lissabonin sopimuksen todellisesta hengestä.
Haluaisin esittää toisen yleisen huomion, ja viittasin siihen pari kertaa kuulemiseni aikana. Puhuessani ehdokasvaltioille ja mahdollisille ehdokasvaltioille korostin aina seuraavia neljää periaatetta. Ensimmäinen on tiukka sitoutuminen Kööpenhaminan kriteereihin; niistä ei neuvotella. Toiseksi, tiukka sitoutuminen perusvapauksiin ja -oikeuksiin, mukaan luettuna uskonnolliset ja vähemmistöjen oikeudet ja tietysti naisten oikeudet. Kolmanneksi, prosessi, jossa molemmilla puolilla ja kaikilla tasoilla ollaan rehellisiä ja osoitetaan uskottavuutta. Neljänneksi, en ikinä aliarvioi integrointikykyä koskevaa kysymystä.
Kroatian osalta sekä parlamentin päätöslauselmassa että komission kannassa korostetaan, että Kroatia voi luottaa parlamenttiin ja komissioon luotettavina liittolaisina. Jos maa pystyy täyttämään kaikki jäljellä olevat ehdot, luotan edelleen siihen, että liittymisneuvottelut voidaan saattaa päätökseen tänä vuonna. Komissio, ja luotan tässä myös nykyiseen ja tulevaan puheenjohtajavaltioon sekä Euroopan parlamenttiin, tukee Kroatiaa sen päämäärän saavuttamisessa.
Haluaisin entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian osalta korostaa jälleen kerran, että maa sai komission suosituksen liittymisneuvottelujen aloittamisesta omien ansioidensa perusteella. Maalla on kuitenkin edelleen monia painostavia haasteita, mukaan luettuna poliittiset kriteerit. Kuten keskustelun aikana pantiin merkille, nimikysymyksen ratkaisemiseksi on nyt avoinna mahdollisuus, ja olen täysin sitoutunut tukemaan meneillään olevia keskusteluja.
Turkin osalta me kaikki tiedämme, että edessämme ei ole helppo tie, ei Turkille eikä Euroopan unionille, kuten monet keskustelun aikana selkeästi totesivat. Tiedän kuitenkin, että Turkin hallitus on edelleen sitoutunut demokraattiseen avautumiseen. Kuka olisi voinut vain viisi vuotta sitten kuvitella, että Turkin yhteiskunta ja poliitikot keskustelevat avoimesti ja intensiivisesti kurdeja koskevasta kysymyksestä, siviilien ja armeijan välisestä suhteesta, Halkin seminaarin uudelleenavaamisesta tai suhteista Romaniaan?
Olen kuitenkin edelleen huolissani lehdistönvapauden ja viestinten moniarvoisuuden rajoituksista. Tarvitaan lisää oikeudellisia muutoksia suojelemaan toimittajia, ihmisoikeusaktivisteja ja poliitikkoja syytteiltä ja rangaistuksilta väkivallattoman mielipiteen ilmaisusta.
Liittymisneuvottelujen osalta merkittävän ympäristöluvun avaaminen viime joulukuussa on rohkaisevaa kehitystä, ja sen myötä avattujen lukujen määrä on 12. Toivon, että voimme tänä vuonna avata lisää lukuja. Turkin on kuitenkin vielä ponnisteltava lisää voidakseen saavuttaa vaativat vertailukohdat. Siksi on tärkeää, että tarvittavia valmisteluja jatketaan tiukasti.
Komissio pitää myös myönteisenä Turkin kanssa siirtolaisuudesta käytävää vahvistunutta vuoropuhelua, jonka pitäisi johtaa konkreettisiin saavutuksiin, erityisesti takaisinoton ja rajavalvonnan osalta. Vastauksena yhden jäsenenne erityiseen kysymykseen haluan sanoa, että komissio on tietoinen viimeaikaisista tapahtumista, jotka koskevat Turkin viisumivaatimusten poistamista Libanonilta ja Syyrialta. Komission näistä asioista vastaava pääjohtaja menee Ankaraan ensi viikolla keskustelemaan. Tämä on yksi asioista, joista hän tuolloin keskustelee, ja minä tiedotan näistä keskusteluista.
Haluan myös lisätä, koska sitä on pyydetty, komission seuraavan kannan. Kaikilla toimenpiteillä, joita komissio on ehdottanut ja joita se on toteuttanut, on aina pyritty lopettamaan Kyproksen turkkilaisyhteisön eristys keinona helpottaa Kyproksen yhdistämistä huhtikuussa 2004 annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti. Olemme panemassa täytäntöön 259 miljoonan euron arvoista tukipakettia Kyproksen turkkilaisyhteisön kestävän yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen hyväksi ja jotta se voi osallistua täysimääräisesti Euroopan unioniin sovinnon ja jälleenyhdistämisen jälkeen. Vihreää linjaa koskevalla asetuksella edistetään Kyproksen turkkilaisten ja Kyproksen kreikkalaisten taloudellisia ja henkilökohtaisia yhteyksiä. Kauppaa koskeva asetus Kyproksen turkkilaisyhteisön kaupan erityisehdoista on edelleen käsiteltävänä neuvostossa.
Palatakseni Turkkiin, uudistusprosessin on jatkuttava ja Euroopan unionin pitäisi jatkaa prosessin ja edistyksen kannustamista. Komissio pysyy sitoutuneena Turkin liittymisprosessiin. Vipuvoimamme ja vaikutusvaltamme Turkissa kehittyvät sitä uskottavimmiksi ja vahvemmiksi, mitä yksiselitteisempiä sitoumuksemme ovat.
Odotan erittäin hedelmällistä ja tiivistä yhteistyötä seuraavan viiden vuoden aikana.
(Suosionosoituksia)
Puhemies. – (EL) Olen vastaanottanut ulkoasiainvaliokunnalta kolme työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä(1).
Keskustelu on päättynyt.
Äänestys toimitetaan tämän päivän äänestyksen aikana.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. − (PT) Tässä mietinnössä tunnustetaan tietyt myönteiset toimet, jotka Turkki, joka on ollut ehdokasvaltio vuodesta 2005 alkaen, on toteuttanut liittyäkseen EU:hun, vaikka sitä onkin kehotettu nopeuttamaan uudistusten tahtia. Muistutan, että joulukuussa 2006 neuvottelut keskeytettiin osittain, koska maa ei suostunut soveltamaan tulliliittoa Kyprokseen EU:n kanssa. Selkkaus Kyproksen kanssa on ratkaistava ja maan on jatkettava edistymistä demokratiassa ja ihmisoikeuksien suojelussa, korruption torjunnassa, lehdistönvapauden parantamisessa, poliittisen avoimuuden tarpeessa ja joustavammassa ja tehokkaammassa oikeuslaitoksessa, sukupuoleen, sukupuoliseen suuntautumiseen ja etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin liittyvien syrjimättömyyslakien vahvistamisessa ja virkamieskunnan uudistamisessa. Turkin hallitus osoittaa edelleen poliittista tahtoa jatkaa uudistuksia, ja se on lisännyt huomattavasti perusvapauksia ja demokraattista kehitystä maassa. Meidän on siksi edelleen edistyttävä neuvotteluissa, joilla pyritään varmistamaan Turkin liittyminen maana, jolla on elintärkeä asema Israelin ja Palestiinan välisten konfliktien välittäjänä ja joka toimii foorumina Irakille ja Iranille yhteisen perustan löytämiseksi.
Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kertomuksessa on ehdottomasti joitakin kiinnostavia kohtia, jopa niille, kuten minulle ja monille teistä, jotka vastustavat EU:n jäsenyyden myöntämistä Turkille. Kertomuksen sisällössä kuvataan Turkin joskus vakavia epäonnistumisia EU:hun liittymistä koskevien perusehtojen täyttämisessä. Tietyt kohdat ulkoasiainvaliokunnan ehdottamassa päätöslauselmassa ovat sangen jyrkkiä. Näissä asiakirjoissa ei vastusteta Turkin teoreettista tulevaa liittymistä EU:hun; olen kuitenkin hyvin iloinen voidessani pitää myönteisenä löydöksiä, jotka parlamentti aikoo julkaista Turkin oletetun edistymisen puutteen osalta. Ne, jotka minun laillani vastustavat Ankaran liittymistä EU:hun, löytävät niissä vahvistuksen omalle perinteiselle liittymisen vastustukselleen: Turkissa on edelleen rajoituksia perusvapauksille, ihmisoikeusloukkauksia, aggressiivinen asenne Kyprosta ja Kreikkaa kohtaan, etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen syrjintää − kaikki nämä ovat ongelmia, joista EU ei voi selvästikään olla välittämättä. Ja kaikki tämä yhdistyy tavanomaisiin huoliin Turkin ja Euroopan kulttuuriin ja maantieteeseen liittyvistä eroista ja ongelmista, joita aiheuttaisi sellaisen maan liittyminen, jossa on yli 80 miljoonaa asukasta: ne ovat tekijöitä, jotka vahvistavat edelleen horjumatonta vakaumustani siitä, että Turkin ei ole oikein liittyä EU:hun, jonka yhtenäisyys riippuu ennen kaikkea kristinuskon hengestä.
Robert Dušek (S&D), kirjallinen. − (CS) Toisaalta Turkin demokratisoitumisprosessin ja EU:hun lähentymistä koskevan prosessin menetelmä ja laajuus ovat keskeisiä. Toisaalta keskustelua Turkin tulevasta jäsenyydestä EU:ssa ei voida jättää sivuun. Kaikkiin laajentumisiin liittyy pohdiskeluja siitä, kasvattaako tietyn maan liittyminen EU:hun talousarviota, vai aiheutuuko siitä taloudellisia menetyksiä. Pelkään, että nykyisessä yhteistä maatalouspolitiikkaa ja siten EU:n talousarviota koskevassa kriisitilanteessa emme voi sallia laajentumista maahan, jossa seitsemän miljoonaa asukasta saa elantonsa maataloudesta (EU:ssa luku on 10,4 miljoonaa). Vertailun vuoksi: näissä oloissa Turkkia koskevat kulut olisivat vuoteen 2025 asti noin kymmenen miljardia euroa, kun kaikkien "itälaajentumisen" kymmenen uuden jäsenvaltion osalta se oli enintään kahdeksan miljardia euroa. Suorat tuet Turkin maanviljelijöille ja maaseudun kehityksen tuet ja markkinatuet olisivat nykyisten oikeudellisten järjestelyjen nojalla tuhoisia EU:n maataloudelle ja maanviljelijöille. Turkin valtavan koon, asukasmäärän ja taloudellisen tilanteen takia tämän ehdokasvaltion liittyminen merkitsisi talousarviotaakkaa ja yhdeksän prosentin laskua EU:n BKT:ssä henkeä kohti. Näiden syiden takia meidän on keskusteltava uudelleen ja yksityiskohtaisemmin Turkin liittymisestä EU:hun sekä siihen liittyvistä YMP:n uudistuksista.
Martin Kastler (PPE), kirjallinen. − (DE) On kiitettävää, että uusi Makedonian demokratia on edennyt pidemmälle kaikilla yhteiskunnan ja liike-elämän aloilla. Pidän erittäin myönteisenä sitä, että maaliskuun 2009 presidentinvaalit ja paikallisvaalit menivät sujuvasti. Se on osoitus lisääntyvästä demokratisoitumisesta koko alueella, mikä näkyy Makedoniassa. Makedonia on täyttänyt kaikki kriteerit viisumisäännösten vapauttamiseksi, ja siksi sen kansalaisilla on ollut 19. joulukuuta 2009 alkaen viisumivapaus. Se on valtava askel eteenpäin. Makedonian on silti edelleen pantava monia uudistuksia täytäntöön. Toivon todella, että voimme käyttää kokemusta, jota olemme keränneet EU:n itäisen laajentumisen ensimmäisen vaiheen aikana, auttaaksemme sitä tässä prosessissa. Tässä yhteydessä ajattelen institutionaalisten uudistusten täytäntöönpanoa, jossa poliittiset säätiöt ja monet erilaiset kansalaisjärjestöt ovat saavuttaneet niin paljon. Muutoksen ja EU:n normien osalta on kaksi alaa, joilla meidän pitäisi vahvistaa yhteistyötämme. Ne ovat julkisen hallinnon, oikeuslaitoksen ja poliisin uudistaminen. Minä itse haluaisin, että Makedonian ja Kreikan välinen nimikiista jätetään syrjään lähitulevaisuudessa. On tärkeää, että edistyminen kohti Euroopan yhdentymistä ei pysähdy kahdenvälisten kiistojen takia.
Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz (PPE), kirjallinen. − (PL) Kroatian pitäisi maantieteellisen asemansa ja historiallisten suhteidensa takia liittyä kiistatta Euroopan unioniin mahdollisimman pian. Huolimatta jännitteistä naapureiden kanssa ja etnisistä selkkauksista, jotka saivat alkunsa sisällissodan aikana, en voi kuvitella täysimääräisesti yhdentynyttä ja yhtenäistä Eurooppaa ilman Kroatiaa. Vuonna 2004 alkaneet neuvottelut olivat lupaavaa kehitystä, ja mikäli keskeytyksiä ei olisi ollut, ne olisi pitänyt saattaa loppuun tänä vuonna, ottaen huomioon, että loppuun saattamiseen vaaditaan 28 alaa. Kroatian liittyminen Natoon huhtikuussa 2009 on ehdottomasti vahvistanut sen vaatimusta EU:hun liittymisestä. Balkanin noidankattilana perinteisesti tunnetun alueen vakautus taataan vain Kroatian liittymisellä. Toivon, että vuoden 2012 alussa, kun tulen paikalleni Euroopan parlamenttiin, voin kätellä kollegoita Kroatiasta.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. − (DE) Pidän myönteisenä Kroatian aikaansaamaa edistystä, erityisesti korruption torjunnassa. Toimielimissä on ryhdyttävä korruption vastaisiin toimiin. Lisäksi tarvitaan muutosta perusasenteessa, ja väestölle on tiedotettava enemmän korruptiosta, joka on valitettavasti edelleen osa Kroatian jokapäiväistä elämää. Kroatian ja sen naapureiden suhteen osalta on miellyttävää nähdä, että kompromissi rajariidassa Slovenian kanssa on nyt mahdollinen. Toivon myös, että Kroatian Kosovon tunnustaminen ei aiheuta lisää jännitteitä Länsi-Balkanilla, erityisesti Serbian kanssa, sillä se on nyt, ymmärrettävästi, huolissaan. Koska Kroatia on saanut aikaan ilmiselvää edistystä ja koska olen vakuuttunut, että Kroatia on kulttuurin, politiikan ja historian kannalta osa Eurooppaa, äänestän päätöslauselmaesityksen puolesta. Jos Kroatia täyttää kaikki ehdot, uskon, että sen liittyminen pian Euroopan unioniin on mahdollista.
Kristiina Ojuland (ALDE), kirjallinen. − (ET) Arvoisa puhemies, viittaan 20. tammikuuta pitämääni puheenvuoron, ja olen kiinnostunut siitä, minkälaisia toimenpiteitä Turkin hallitus on pannut neuvoston ja komission tietojen mukaan täytäntöön saadakseen kansan mukaan demokratisoitumisprosessin täytäntöönpanoon ja Euroopan unioniin liittymisessä välttämättömiin uudistuksiin. Turkin vuoden 2009 edistymiskertomuksessa pannaan merkille puutteita Kööpenhaminan kriteerien täyttämisessä ja erityisesti korostetaan poliittisia kriteerejä, joihin kuuluu demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden täytäntöönpano, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen oikeuksien suojelu. Kehittymistä koskevassa kertomuksessa pantiin merkille, että viime vuoden aikana Turkille osoitettiin 567 miljoonaa euroa kehitysyhteistyövälineen nojalla. Määrärahoilla oli suurelta osin tarkoitus panna täytäntöön jäljellä olevat uudistukset poliittisessa järjestelmässä ja oikeusjärjestelmässä sekä kansalaisyhteiskunnan kehittämisessä. Samalla tehtiin selväksi, että näiden välineiden käyttö oli hajautettu, mikä tarkoittaa, että Turkin viranomaiset hallinnoivat osoitettua tukea komission valtuutuksen perusteella. Koska neuvosto ja komissio ovat kiinnostuneita käymään Turkin jäsenyysneuvotteluja mahdollisimman pian, mikä tarkoittaa, että nykyiset puutteet on ratkaistava, niillä pitäisi olla tarkka yhteenveto konkreettisista toimista, jotka Turkin hallitus on toteuttanut saavuttaakseen tämän tavoitteen. Komissio on kotisivullaan todellakin esittänyt kuvallisessa muodossa joitakin hankkeita lapsityövoiman käytön lopettamisesta, peruskoulutuksen hankkimisesta, vammaisten ottamisesta mukaan yhteiskuntaan ja luottamuksellisen neuvonnan perustamisesta kotiväkivallasta kärsiville naisille Turkissa. Riittävätkö nämä toimet kuitenkaan luomaan riittävän ruohonjuuritason julkisen tuen tarvittavien uudistusten välittömälle ja onnistuneelle täytäntöönpanolle? Kehitystä koskevan kertomuksen sisällön perusteella, minkälaisia täydentäviä kiireellisiä toimenpiteitä tai hankkeita on suunniteltu ongelmallisilla aloilla ilmaantuneiden esteiden voittamiseksi?
Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. − (PL) Kun monet Keski- ja Itä-Euroopan maat liittyivät Euroopan unioniin sen suuren laajentumisen päivänä 1. toukokuuta 2004, Euroopan jako rautaesiripulla lopetettiin viimein. Kaikki Keski- ja Itä-Euroopan maat eivät tulleet sillä kertaa eurooppalaiseen perheeseen. Silloin kävi myös selväksi, että "suuren laajentumisen" pitäisi jatkua ja alueen useamman muun maan liittyä. Vuonna 2007 Romaniasta ja Bulgariasta tuli Euroopan unionin jäsenvaltioita. Näiden maiden liittymistä ei kuitenkaan voida pitää Euroopan unionin laajentumisen loppuna.
Tällä hetkellä lähinnä EU:hun liittymistä oleva maa on Kroatia. Tuen täysimääräisesti Kroatian kanssa käytävien neuvottelujen päättämistä mahdollisimman pian, jotta maa voi liittyä Euroopan unioniin mahdollisimman pian. Pyydän molemmilta osapuolilta mahdollisimman paljon joustavuutta ja tahtoa sopimuksen aikaansaamiseksi. Lisäksi pyydän Kroatian puolta lisäämään ponnistelujaan yhteisön vaatimusten noudattamiseksi sellaisilla aloilla kuin julkishallinnon ja oikeuslaitoksen organisointi ja järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption tehokasta torjuntaa koskevat mekanismit. Lisäksi haluaisin liittyä niihin, jotka kehottavat Kroatiaa osoittamaan mahdollisimman paljon hyvää tahtoa yhteistyössä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa.
Siiri Oviir (ALDE), kirjallinen. − (ET) Turkin kanssa vuonna 2005 aloitetun neuvotteluprosessin päättämisen edellytyksenä Turkin on täytettävä Kööpenhaminan kriteerit ja sen on noudatettava kaikissa suhteissa EU:n integrointikykyä. Turkki on todellakin alkanut panna täytäntöön tuolla perusteella odotettuja uudistuksia, kehittää hyviä naapuruussuhteita ja mukauttaa itseään asteittain EU:n jäsenyyskriteereihin. Tuen näitä toimia ja tuen Turkin liittymistä EU:hun edellyttäen tietysti, että jäsenyysehdot täytetään täysimääräisesti. Nyt minua kuitenkin huolestuttaa se, että viime aikoina myönteiset viestit täytäntöönpannuista uudistuksista ovat alkaneet olla vähissä ja että Turkilla on edelleen vakavia ongelmia oikeusnormien täytäntöönpanossa, erityisesti aloilla, jotka koskevat naisten oikeuksia, syrjimättömyyttä, ilmaisun- ja vakaumuksenvapautta, kidutuksen nollatoleranssia ja korruption vastaisia toimenpiteitä. Kehotan Turkkia jatkamaan ja vahvistamaan ponnisteluja Kööpenhaminan kriteerien täyttämiseksi täysimääräisesti ja vahvistamaan tukea Turkin yhteiskunnassa tarvittaville uudistuksille, joilla kaikille ihmisille taataan yhdenvertaisuus sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai uskosta, vammasta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta.
Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. − (RO) Mielestäni on molempien osapuolten, EU:n ja Turkin, etujen mukaista, että laajentumisprosessi jatkuu. Siksi Turkin on nopeutettava uudistusprosessia, jotta se voi lunastaa antamansa sitoumukset.
Haluaisin mainita tästä muutamia esimerkkejä. Sukupuolten tasa-arvoa koskeva lainsäädäntö on yhtenäistetty, mutta sen panemiseksi täytäntöön tarvitaan enemmän ponnisteluja, jotta naisten ja miesten välisiä eroja voidaan vähentää sen osalta, miten he osallistuvat työmarkkinoihin, politiikkaan ja päätöksentekoprosessiin sekä heidän koulutukseen pääsynsä osalta. Ympäristönsuojelussa on edistytty, erityisesti Kioton pöytäkirjan allekirjoittamisessa, tällä "ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisen aikakaudella". Paljon on kuitenkin vielä tehtävänä veden laadun, luonnon suojelun ja muuntogeenisten organismien osalta.
Pidän myönteisenä Turkin aikaansaamaa edistystä, mutta samalla tuen Ankaralle esitettyä pyyntöä ponnistella uudistusprosessissa enemmän, jotta se voi liittyä eurooppalaiseen kerhoon.
Bogusław Sonik (PPE), kirjallinen. − (PL) Yksi olennaisista Kööpenhaminan kriteereistä, jotka on täytettävä, jotta maasta voi tulla Euroopan unionin jäsenvaltio, on ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Haluaisin kiinnittää huomiota naisten oikeuksien loukkaamista koskeviin surullisenkuuluisiin tapauksiin.
Lehdistössä kerrotaan miltei päivittäin naisten murhista, jotka tunnetaan "kunniamurhina". Lehdistössä korostetaan tällä hetkellä oman isänsä ja isoisänsä raa’asti murhaaman 16-vuotiaan Medine Memin tapausta. On järkyttävää, että nämä kaksi riistivät tytöltä hengen, koska hän oli puhunut pojille, mutta tapa, jolla tämä julmuus toteutettiin, oli vielä järkyttävämpää. Ruumiinavauksen tulokset osoittavat, että kanatarhan alle haudattu Medine oli vielä elossa, kun hänet haudattiin, ja hän oli tajuissaan aivan loppuun asti. Nämä kuolevan teini-ikäisen käsittämättömät kärsimykset johtuivat perheen "loukatun kunnian" palauttamisesta. On kauhistuttavaa, että Medinen tapaus ei ole yksittäinen tapaus, vaan laajalle levinnyt ja raaka ilmiö. Henkensä edestä pelännyt tyttö oli kertonut poliisille useaan otteeseen peloistaan − tuloksetta, koska hänet lähetettiin joka kerran kotiin.
Murha, joka on juurtunut sukupolvien ajan syvälle Turkin perinteeseen, tulkitaan usein suotuisasti miehille, joiden oletetaan toimivan puhdistaakseen perheensä loukatun kunnian. Maata, joka ei ole vielä pystynyt käsittelemään tätä ongelmaa, erottaa Euroopasta edelleen syvä kuilu, koska Eurooppa puolustaa perusarvoja. Tämä ero on vakava este yhteisen identiteetin rakentamiselle.
Traian Ungureanu (PPE), kirjallinen. − (RO) Toivon, että tämän vuoden arviointikertomus kannustaa Turkkia parantamaan ulkopolitiikkansa yhteensovittamista EU:n ulkopolitiikan kanssa. Mustameren alueen olisi oltava ensisijainen alue, jossa Turkki EU:n tärkeimpänä kumppanina auttaa saavuttamaan EU:n osana Mustanmeren synergiaa asettamat tavoitteet.
Turkin osallistuminen EU:n energiavarmuuden takaamiseen on aivan yhtä tärkeää. Viime vuonna pidin myönteisenä Turkin osallistumista Nabucco-hankkeeseen ja hallitustenvälisen sopimuksen allekirjoittamista. Ilmaisin kuitenkin vakavan huoleni Turkin aikomuksesta tehdä yhteistyötä Venäjän kanssa South Stream -hankkeessa. Siksi kehotan Turkkia antamaan yksiselitteisen sitoumuksen Nabucco-hankkeen täytäntöönpanosta.
Pidän myönteisenä esittelijän tekemää kehotusta energiapolitiikan yhtenäistämisestä Turkin ja EU:n välillä, erityisesti avaamalla liittymisneuvottelujen energialuvun ja ottamalla Turkki mukaan Euroopan energiayhteisöön.
Puhemies. – (IT) Esityslistalla ovat seuraavana äänestykset.
(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)
9.1. Tiettyjen petosalttiiden tavaroiden luovutuksiin ja tiettyjen petosalttiiden palvelujen suorituksiin vapaaehtoisesti ja tilapäisesti sovellettava käännetty verovelvollisuus (direktiivin 2006/112/EY muuttaminen) (A7-0008/2010, David Casa) (äänestys)
9.2. Syrjäytyneiden väestöryhmien hyväksi toteutettavien asuntokantaa koskevien toimien tukikelpoisuus (A7-0048/2009, Lambert van Nistelrooij) (äänestys)
– Äänestyksen jälkeen:
Jörg Leichtfried (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, minulla ei ole ongelmia äänestyskoneen kanssa. Haluan vain esittää ehdotuksen. Joillakin jäsenillä on tapana jättää mainitsematta nimenhuutoäänestyksen numero. Koska meillä on nyt useita nimenhuutoäänestyksiä toimitettavana ja käytössä hienot näytöt, haluaisin ehdottaa, että te ehkä voisitte ottaa tehtävän hoitaaksenne.
Puhemies. - (IT) Hyvä on, kiitokset huomaavaisuudestanne. Tein sen varmistaakseni, että teillä on kaikki tiedot, mutta voitte lukea ne itse, joten en lue niitä ääneen.
***
9.3. Hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla (A7-0006/2010, Magdalena Alvarez) (äänestys)
Sharon Bowles (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, näkemys, että Euroopan parlamentti äänestää nyt komission ehdotuksesta direktiiviksi hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla, ei vaikuta lopulliseen kantaan, jonka parlamentti hyväksyy Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan täytäntöönpanon ja 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehtyyn neuvoston päätökseen 1999/468/EY perustuvien menettelyjen seurausten suhteen, erityisesti valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn tai muun lainsäädännön delegoituja säädöksiä koskevan parlamentin mahdollisesti hyväksymän kannan osalta.
9.4. Keskinäinen avunanto veroihin, tulleihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä (A7-0002/2010, Theodor Dumitru Stolojan) (äänestys)
José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra (PPE). - (ES) Arvoisa puhemies, ennen kuin toimitamme äänestyksen tästä Irania koskevasta päätöslauselmaesityksestä, haluan vain ilmoittaa parlamentille, että Teheranissa sijaitseva Italian suurlähetystö on yritetty valloittaa ja että samanlaisia välikohtauksia on tapahtunut myös muiden jäsenvaltioiden, esimerkiksi Saksan, Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Alankomaiden, suurlähetystöissä.
Arvoisa puhemies, tämän päätöslauselmaesityksen 24 kohdassa kehotetaan perustamaan Iraniin Euroopan unionin lähetystö; ryhmäni ei haluaisi, että tämän muissa Euroopan parlamentin päätöslauselmissa käytetyn kohdan hyväksymistä pidettäisiin merkkinä näiden tapahtumien hyväksymisestä. Siksi pyytäisin komission jäsentä Füleä kertomaan korkealle edustajalle Ashtonille, että juuri mainitsemani olosuhteet pitäisi muistaa pantaessa täytäntöön kyseisen päätöslauselman mandaattia. Uskoakseni jäsen Gahler aikoo pyytää suullisen tarkistuksen lisäämistä päätöslauselman tekstiin, jotta jäsenvaltioiden diplomaattisia etuja voidaan suojella Iranissa.
Michael Gahler (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, tästä on keskusteltu ryhmien kanssa. Luen tekstin lyhyesti ääneen englanniksi:
– "On huolestunut EU:n suurlähetystöjen edustalla Teheranissa 9. helmikuuta pidettyjen mielenosoitusten luonteesta, koska ne olivat Basij-joukkojen järjestämiä, ja kehottaa Iranin viranomaisia takaamaan diplomaattiedustustojen turvallisuuden".
(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)
– Äänestyksen jälkeen:
Lena Kolarska-Bobińska (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin pyytää juuri hyväksytyn Irania käsittelevän päätöslauselman laatijoiden puolesta, että parlamentin yksiköt kääntävät tämän tekstin farsin kielelle, jotta Iranin hallitus ja kansa ymmärtävät täysin selkeän viestin, jonka Euroopan parlamentti tänään lähettää.
9.9. Kööpenhaminan ilmastonmuutoskokouksen tulokset (B7-0064/2010) (äänestys)
- Ennen äänestystä:
Jo Leinen, S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Kööpenhaminan ilmastokokouksen masentavan lopputuloksen jälkeen parlamentti käyttää tätä päätöslauselmaa tehdäkseen selväksi, että ilmastonsuojelulle ei ole vaihtoehtoja ja että alkaessamme valmistella Meksikossa järjestettävää seuraavaa kokousta meidän on ennemminkin lisättävä ponnistelujamme tällä alalla kuin vähennettävä niitä.
Puhun lyhyesti. Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän esittämän tarkistuksen 6 piti palvella tätä tarkoitusta. Koska se on muotoiltu sekavasti, me peruutamme sen. Me kuitenkin kannatamme Euroopan liberaalidemokraattien ryhmän ja Vihreiden / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän tarkistusta 1 ja 9, joissa kehotetaan EU:ta tekemään enemmän valmisteltaessa Meksikon ilmastokokousta. Ilmastonsuojelu ei saa jäädä polkemaan paikoilleen. Pyydän tukeanne.
Rachida Dati (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, jättämäni tarkistuksen 21 osalta haluan ensin kiittää kaikkia kollegojani siitä, että he tukivat minua tarkistuksen jättämisessä. Siinä määritellään periaate hiilidioksidiveron käyttöönottamisesta EU:n rajoilla.
Haluan jälleen kerran todeta, että meidän ei pidä olla kaksinaamaisia puhuessamme kansalaisille: vaalikampanjan aikana emme voi sanoa, että EU suojelee heitä, että se suojelee heidän yrityksiään ja työpaikkojaan, ja kun meidät on valittu, unohdamme tuon lupauksen. Haluaisin vain huomauttaa, että tämän tarkistuksen ansiosta olen kyennyt herättämään keskustelua. Siksi haluan peruuttaa sen ja antaa siten keskustelulle mahdollisuuden kukoistaa neuvostossa.
Puhemies. - (IT) Tarkistus on peruttu.
- Ennen tarkistuksesta 10 toimitettua äänestystä:
Satu Hassi (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, Vihreiden esittämä tarkistus 10 ei ole ristiriidassa tarkistuksen 1 kanssa. Tarkistuksessa 1 on kyse tavoitteemme nostamisesta korkeammaksi kuin 20. Tarkistuksessa 10 – meidän tarkistuksessamme – on kyse miinus 40 edellytysten selventämisestä. Se täydentää tarkistusta 1, mutta ei ole ristiriidassa sen kanssa. Siksi tarkistuksesta 10 pitäisi toimittaa äänestys.
Puhemies. - (IT) Virkamiehet eivät ole samaa mieltä kanssanne, mutta haluaisin kuulla asianosaisen valiokunnan puheenjohtajan mielipiteen.
Jo Leinen, S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Olen samaa mieltä jäsen Hassin kanssa. Tämä on uusi ajatus, ja meidän pitäisi äänestää siitä.
9.10. Hyvän hallintotavan edistäminen verotusalalla (A7-0007/2010, Leonardo Domenici) (äänestys)
9.11. Naisten ja miesten tasa-arvo Euroopan unionissa – 2009 (A7-0004/2010, Marc Tarabella) (äänestys)
9.12. CITES-sopimuspuolten konferenssin tärkeimmät tavoitteet (äänestys)
- Ennen tarkistuksesta 12 toimitettua äänestystä:
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE). - (IT) Me emme ole äänestäneet alkuperäisestä tekstistä.
Puhemies. - (IT) Hyväksyimme tarkistuksen 7, ja kohta raukeaa. Joten joskus puheenjohtaja on oikeassa.
Gay Mitchell (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, voisimmeko toimittaa kyseisen äänestyksen uudestaan, koska jotkut henkilöt luulivat äänestävänsä osasta, johon toinen jäsen viittasi? Olemmeko me täällä äänestämässä, jota tehtävää varten meidät on valittu, vai emme? Pyydän, että siitä äänestetään uudestaan, jotta jäsenet voivat tehdä oikean päätöksen.
Puhemies. - (IT) Me emme voi luoda ennakkotapausta, äänestystä ei voida toimittaa uudelleen. Ero on joka tapauksessa 130 ääntä. Se ei ole mikään pieni ero. En usko, että on mahdollista kääntää tilanne päinvastaiseksi ja muuttaa äänestyksen tulokset.
9.13. Kroatiaa koskeva vuoden 2009 edistymiskertomus (B7-0067/2010) (äänestys)
- Ennen tarkistuksesta 35 toimitettua äänestystä:
Hannes Swoboda, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, keskusteltuani asiasta Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmään kuuluvan jäsen Brantnerin kanssa haluaisin suosittaa äänestämistä ensimmäisen osan puolesta ja toista vastaan, toisin kuin laatimassamme luettelossa todetaan.
9.14. Entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskeva vuoden 2009 edistymiskertomus (B7-0065/2010) (äänestys)
- Ennen tarkistuksesta 18 toimitettua äänestystä:
Ulrike Lunacek, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tämä tarkistus viittaa siihen, että Skopjessa istuva hallitus on tehnyt syrjinnän vastaisen lakiesityksen, jossa seksuaalinen suuntautuminen poistetaan koko paketista. Sitä on mahdoton hyväksyä, mutta en halua antaa kenellekään mahdollisuutta äänestää tätä ihmisoikeuksia koskevaa tarkistusta vastaan entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian nimeä koskevan kysymyksen takia. Siksi pyydän muuttamaan "Makedonian hallituksen" muotoon "entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian hallitus".
(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)
- Ennen tarkistuksesta 4 toimitettua äänestystä:
Zoran Thaler, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, toisin kuin äänestysehdotuksessa todetaan, ehdotan äänestämistä tarkistusta 4 vastaan kreikkalaisten kollegojen kanssa tehdyn sopimuksen takia.
9.15. Turkkia koskeva vuoden 2009 edistymiskertomus (B7-0068/2010) (äänestys)
- Ennen tarkistuksesta 13 toimitettua äänestystä:
Ria Oomen-Ruijten, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin vain kiinnittää huomionne siihen, että tarkistus 20 kohtaan 35 on peruutettu.
Alfredo Antoniozzi (PPE). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin onnitella lämpimästi jäsen van Nistelrooijia hänen mietinnöstään, jota kannatan vahvasti.
Olen aikaisemmin peräänkuuluttanut erilaisten aloitteiden ja kysymysten avulla mahdollisuutta käyttää Euroopan unionin varoja yhteiskunnan tukemien asuntojen tarjoamiseen vähävaraisimmille ja syrjäytyneimmille yhteiskunnan ryhmille. Paikallisviranomaiset luokittelevat juuri nämä ryhmät tulojen perusteella esimerkiksi suurimmissa pääkaupungeissa ja suurilla kaupunkialueilla.
Asuntokannasta ja erityisesti yhteiskunnan vähäosaisemmille tarjottavista asunnoista on tullut aito huolenaihe useissa suurissa Euroopan kaupungeissa. Siksi uskon, että jäsen van Nistelrooijin mietintö on askel oikeaan suuntaan. Uskon myös, että meidän pitäisi seurata tilannetta osoittamalla lisää varoja yhteiskunnan tarjoamiin asuntoihin liittyvien kiireellisten kysymysten ratkaisemiseen.
Zigmantas Balčytis (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatin tätä mietintöä, koska uskon sen olevan edistysaskel torjuttaessa veropetoksia ja veronkiertoa Euroopan laajuisesti. Jäsenvaltioiden yhteistyöhalukkuudesta huolimatta verotuksen alalla ei ole saatu aikaan konkreettisia tuloksia. Veropetokset ovat edelleen erittäin yleisiä EU:ssa, ja ne aiheuttavat aivan liikaa kielteisiä seurauksia sekä taloudellemme että kansalaisillemme.
Suhtaudun erittäin myönteisesti ehdotettuihin uusiin parannuskeinoihin, jotka toivottavasti saavat aikaan konkreettisia tuloksia torjuttaessa veropetoksia ja veronkiertoa. Kyseisiä keinoja ovat erityisesti direktiivin soveltamisalan ulottaminen kaikkiin veroihin, myös sosiaaliturvamaksuihin, tietojen automaattinen vaihto ja jäsenvaltioiden yhteistyön kehittäminen verotusasioissa.
Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Arvoisa puhemies, haluaisin puhua jäsen Domenicin mietinnöstä. Haluaisin todeta, että on syytä huomata, että olemme täällä Strasbourgissa kannattaneet voimakkaasti toimia, jotka parantavat avoimuutta ja tietojen jakamista siten, että jäsenvaltioiden verohallinto tehostuu. On sääli, että tarvittiin talouskriisi motivoimaan meitä tähän toimeen. Akilleen kantapää ovat eri saarivaltioiden veroparatiisit, joista jotkut jopa saavat tukea EU:n varoista. Siksi meidän tehtävämme on puuttua tähän kysymykseen ja käyttää EU:n koko painoarvoa. Yksittäisten jäsenvaltioiden yritykset tehdä kahdenvälisiä sopimuksia eivät ole tuottaneet mitään konkreettisia tuloksia, minkä osoittaa se tosiseikka, että verohallintoon liittyvät puutteet maksoivat 27 jäsenvaltiolle 2,5 prosenttia niiden BKT:sta vuonna 2004.
Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, valtionhallinnon suurin rajoite on ulkoinen kilpailu. Valtio voi korottaa verojaan vain tiettyyn rajaan asti, kunnes raha alkaa virrata ulkomaille ja verotulot vähenevät. Kuten Milton Friedman asian esitti, valtioiden välinen kilpailu niiden toteuttaessa palveluja ja niiden verotuksen tason suhteen on aivan yhtä tuottavaa kuin yritysten ja yksittäisten henkilöiden välinen kilpailu. Siksi on niin surullista katsoa, kun Euroopan unioni menee alamäkeä kohti verotuksen yhdenmukaistamista ja korkeiden kulujen vientiä maasta toiseen.
Äskettäisistä komission jäsenten nimittämistä koskevista kuulemisista nousi esiin yksi aihe, ja se oli halu luoda Euroopan unionille erityinen tulovirta ja verotuksen yhdenmukaistamista koskeva toimenpide. Tämä selittää sen, miksi Euroopan unionin osuus maailman BKT:sta on hiipumassa, miksi osuutemme on pudonnut 20 vuoden takaisesta 36 prosentista nykyiseen 25 prosenttiin, ja miksi sen on arvioidaan laskevan 15 prosenttiin 10 vuoden kuluessa.
Hyvä uutinen on, että äänestäjät eivät pidä siitä. Kuten aikoinaan Massachusettsin väestö, myöskään EU:n väestö ei halua verotusta ilman edustusta, ja olen varma, että he äänestävät sen mukaisesti.
Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, lukiessaan tämän otsikon useimmat ihmiset toteaisivat, että yhteistyö vaikuttaa järkevältä asialta. Kuka nyt olisi eri mieltä yhteistyöstä? Kunnes sitten perehdytään yksityiskohtiin asiassa, josta on usein kyse, kun ihmiset keskustelevat verotusyhteistyöstä EU:ssa ja EU:n tasolla.
Otetaan esimerkiksi sisukas valtio kuten Caymansaaret. Vihreät ja sosialistit unelmoivat kehitysmaiden pitämisestä köyhinä, jotta voimme lähettää niille tukea ja helpottaa valkoisen keskiluokan syyllisyydentunnetta. Siitä poiketen tämä maa on itse asiassa yrittänyt nousta köyhyydestä – ei olemalla riippuvainen banaaneista tai sokerista – vaan olemalla riippuvainen korkeatasoisista palveluista, kuten rahoituspalveluista. Mutta kun Caymansaaret pyrkivät tähän, ihmiset eri puolilla EU:ta – ja poliitikot täällä – valittavat siitä. Se ei välttele verotusta. Se yrittää välttää kaksinkertaista verotusta. EU:n kansalaiset maksavat silti veroa omassa jäsenvaltiossaan. On aika lopettaa tämä imperialismi.
Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, jos pitäisi laatia luettelo maista, joiden kansalaiset ovat varakkaimpia, valtioista, joiden BKT asukasta kohden on maailman suurin, jouduttaisiin toteamaan, että useat niistä ovat erittäin pieniä. Mikrovaltiot hallitsevat kymmenen kärkeä: Liechtenstein, Luxemburg, Brunei, Jersey ja niin edelleen.
Ensimmäinen varakkaiden maiden luetteloon päässyt suuri valtio on Yhdysvallat, koska se onnistuu erikoisessa tempussaan hallinnoida itseään kuin osavaltioiden liitto siirtämällä valtavan lainsäädännöllisen ja verotuksellisen autonomian osavaltioilleen. Tästä syystä oli niin traagista kuunnella viimeksi eilen, kun Eurooppa-neuvoston uusi puheenjohtaja puhui Euroopan talouden hallinnon tarpeesta vastauksena Kreikan rahoituskriisiin. Nimenomaan silloin, kun hallinnosta tulee suurempi ja etäisempi, siitä tulee tehottomampi, tuhlaavampi ja korruptoituneempi. Jos kollegat epäilevät tätä, kehotan heitä katsomaan ympärilleen.
Iva Zanicchi (PPE) . – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Haitin dramaattinen maanjäristys on ravistellut rajusti sekä tätä epäonnista maata että meidän kaikkien omaatuntoamme.
Läheinen tuki, jota kansainvälinen yhteisö on osoittanut Haitin kansalle, on ollut loistava esimerkki solidaarisuudesta ja inhimillisyydestä. Euroopan unioni reagoi nopeasti tähän tragediaan sitoutumalla välittömään ja pitkän aikavälin rahoitukseen, jonka määrä on yli 300 miljoonaa euroa. Tähän määrään voidaan myös lisätä ne yli 92 miljoonaa euroa, jotka yksittäiset EU:n jäsenvaltiot ovat jo luvanneet.
Olen erittäin ylpeä voidessani korostaa Italian avunannon nopeutta ja tehokkuutta, johon sisältyy myös lentotukialus Cavourin lähettäminen. Alus tarjosi käyttöön kaikki huipputason lääketieteelliset valmiutensa ja kuljetti sen lisäksi 135 tonnia Maailman elintarvikeohjelman tarvikkeita ja 77 tonnia Italian Punaisen Ristin lähettämiä tarvikkeita.
Kiitos, arvoisa puhemies. Halusin korostaa tätä näkökohtaa.
Vito Bonsignore (PPE). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, 200 000 kuollutta, 250 000 vakavasti loukkaantunutta, kolme miljoonaa maanjäristyksen seurauksista välittömästi kärsivää ihmistä ja lisäksi kaksi miljoonaa elintarvikeapua tarvitsevaa ihmistä: nämä ovat Haitia kohdanneen hirvittävän katastrofin karut seuraukset.
Euroopan unioni on tehnyt osuutensa ja jatkaa samoilla linjoilla. Se on tärkein kansainvälinen avunantaja. Minun on kuitenkin painotettava, että unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ei lähtenyt välittömästi Haitiin koordinoimaan apuamme. Mielestämme olisi ollut parempi, että hän olisi kiirehtinyt sinne tekemään työtään. Olisimme halunneet hänen olevan Haitissa auttamassa muita.
Italian ulkoministeri Frattini on ehdottanut erityisesti, että Haitin – yhden maailman köyhimmistä maista – velat pitäisi antaa anteeksi. Kehotan nyt parlamenttia kannattamaan tätä ehdotusta, kehotan unionia toteuttamaan sen ja kehotan sitten kaikkia velkojamaita kannattamaan Italian pyyntöä antaa anteeksi Haitin velat.
Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Tämä saattaa olla myöhäistä, mutta viimeinkin me hyväksyimme päätöslauselman erityisistä toimenpiteistä Haitin auttamiseksi. On tärkeää, että ne kohdennetaan tämän kauhealla tavalla köyhtyneen saaren pitkän aikavälin jälleenrakentamiseen. AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen ihmisoikeuksista vastaavana varapuheenjohtajana pidän tärkeänä, että EU:n tuki suunnataan voimakkaasti pitkän aikavälin terveydenhuollon ja koulutuksen takaamiseen tuhansille orvoksi jääneille lapsille Haitissa. Meidän on myös estettävä lapsikaupan riski. Minua kuitenkin vaivaavat tämänpäiväiset tiedotusvälineiden antamat tiedot siitä, että haitilaiset protestoivat, koska kaikista ponnisteluista huolimatta heillä ei vieläkään ole telttoja tai riittävästi ruokaa ja vettä. Olen myös tyrmistynyt siitä, että korkea edustaja Ashton ei uhrannut viikonloppuaan saapuakseen saarelle varhaisessa vaiheessa. Se ei ole hyvä alku Lissabonin sopimuksen ratifioinnin jälkeiselle EU:n paremmalle ulkopolitiikalle.
Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, on erittäin tärkeää, että Euroopan unioni suurimpana talousalueena on vahvasti mukana auttamassa Haitin katastrofialuetta maanjäristyksen jälkeen. Tällaisia maanjäristyksiä pystytään ennustamaan vain harvoin, ne tulevat yllättäen. Näin ollen meiltä maailman ihmisyhteisön jäseniltä kysytään todellakin, missä on meidän solidaarisuutemme, millä tavalla me kannamme huolta lähimmäisistämme.
Kuten vanha sanonta kuuluu, me olemme juuri niin vahvoja kuin meidän heikoin lähimmäisemme. Nyt mitataan myös Euroopan unionin solidaarisuutta. Meidän on oltava vahvasti mukana huolehtimassa noista heikoista lähimmäisistä, jotka ovat Haitilla, ja huolehdittava siitä, että Euroopan unionin kautta annettava apu menee varmasti perille ja on tehokasta, ja sitä kautta tuota apua ja rahaa evaluoidaan.
Tietysti myös jäsenvaltioiden täytyy olla, ja ne ovatkin, mukana tässä, samoin kuin monet kristilliset yhteisöt, joilla on suora yhteys ruohonjuuritasolle. Näin voidaan varmistua siitä, että apu menee perille sitä tarvitseville.
Diane Dodds (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, perjantaina tulee kuluneeksi kuukausi Haitin tuhoisasta maanjäristyksestä. Kuolonuhreja uskotaan nyt olevan 230 000 ja loukkaantuneita 300 000. Tämän pitäisi saada meidät tekemään kaikkemme sen varmistamiseksi, että eloonjääneet saavat tukea elämänsä aloittamiseen alusta ja maansa jälleenrakentamiseen. Kannatin siitä syystä esitettyä yhteistä päätöslauselmaa, mutta haluan merkittäväksi pöytäkirjaan, että vastustan Euroopan pelastuspalvelujoukkojen perustamista.
Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, tästä päätöslauselmasta käydyn keskustelun aikana totesimme jälleen kerran tavan, jolla parlamentti nostaa näennäiset ja symboliset seikat todellisten yläpuolelle. Puhuttiin paljon tarpeesta lähettää Haitiin apua EU:n lipun alla ja tarpeesta vakiinnuttaa Euroopan pelastuspalvelujoukkoja koskeva periaate. Catherine Ashton sai paljon arvostelua osakseen, koska hän ei ollut paikan päällä antamalle asioille EU:n kasvoja.
Samaan aikaan yhdysvaltalaiset tietenkin toimittivat todellista apua poikkeuksellisen nopeasti. Ja mitä kiitosta he saivat? Eräs Ranskan ministeri syytti heitä Haitin miehittämisestä. Näemme osuvasti, miten yhdysvaltalaiset ovat tämän parlamentin mukaan aina väärässä paikassa. Jos he puuttuvat asioihin, he ovat imperialisteja. Jos he eivät puutu asioihin, he harjoittavat eristäytymispolitiikkaa.
Haluaisin vain vetäytyä syrjään ja kysyä, eikö Euroopan unionilla ole huomattavasti kiireellisempiä huolenaiheita lähempänä kotia, kuin kiistely siitä, käyttääkö se lippuaan Karibialla. Kreikka on taloudellisen romahduksen partaalla. Olemme antamassa valtuutuksen tukipaketille, joka on selkeästi perustamissopimusten 125 artiklan vastainen. Kun olemme ensin saaneet oman parlamenttimme järjestykseen, voimme ehkä alkaa läksyttää muita.
Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Iranin ihmisoikeustilanne heikkenee entisestään huolimatta 22. lokakuuta annetusta Irania koskevasta Euroopan parlamentin päätöslauselmasta, joka ei mielestäni ole saanut aikaan odotettua moraalista painostusta. Mielestäni erityisen tyrmistyttävää ja valitettavaa on alaikäisten rikollisten teloittaminen. Tähän mennessä heitä on teloitettu Iranissa noin 140. Yksi äskettäinen esimerkki oli 17-vuotiaan Mosleh Zamanin tapaus joulukuussa 2009.
Valitettavasti näyttää siltä, että lasten teloittamisen kieltäminen ei ole ensisijainen poliittinen tavoite kansainvälisellä foorumilla. Iranille ei määrätä mitään seuraamuksia tämän kauhistuttavan menettelyn jatkamisesta, vaikka Iranin islamilainen tasavalta on allekirjoittanut yleissopimuksen lapsen oikeuksista sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen. Siksi haluaisin kehottaa EU:ta ryhtymään erityisiin ja peräänantamattomiin toimenpiteisiin ja hyödyntämään täysimääräisesti Lissabonin sopimuksen tarjoamia uusia vaihtoehtoja.
Marco Scurria (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin todeta erään asian, koska kuten aikaisemmin mainittiin, Italian suurlähetystö ja eräät muut suurlähetystöt joutuivat eilen hyökkäyksen kohteeksi Teheranissa.
Sen takia parlamentin ja unionin pitäisi myös harkita myötätuntonsa ilmaisemista, virallisesti jos mahdollista, maallemme ja kaikille hyökkäyksen kohteeksi joutuneille maille. Meidän pitäisi myös lähettää selkeitä merkkejä. Siksi pyydän virallisesti, että EU ei osallistuisi Iranin islamilaisen vallankumouksen vuosipäivän viettoon ja että tämän pitäisi olla meiltä selkeä merkki Iranin vallanpitäjille.
Totean tämän italialaisille erityisenä päivänä, koska tänään on muistopäivä. Siksi minä, kuten useat italialaiset – toivottavasti myös te, arvoisa puhemies – kannan tällaista kolmiväristä ruusuketta niiden italialaisten muistoksi, jotka karkotettiin tänä päivänä ja pakotettiin lähtemään omilta mailtaan.
Tämän eleen kautta haluaisin ilmaista tukevamme heitä, jotka kamppailevat demokratian ja vapauden puolesta Iranissa. Siksi kehotan viranomaisiamme olemaan osallistumatta islamilaisen tasavallan vuosipäivän viettoon.
Zuzana Roithová (PPE). – (CS) On tärkeää, että olemme ilmoittaneet selkeästi tämänpäiväisen äänestyksemme tuloksissa, että me vaadimme Iranin ydinohjelman saattamista kansainväliseen valvontaan, vaikka Iranin parlamentti estää ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan pöytäkirjan ratifioinnin. Neuvoston puheenjohtajavaltion on varmistettava, että kysymys otetaan turvallisuusneuvoston seuraavan kokouksen esityslistalle. Suhtaudun myönteisesti sopimukseen, jonka mukaan Catherine Ashtonin on vastustettava Italian suurlähetystön välikohtausta, koska se ei koske vain Italiaa vaan koko Euroopan unionia. Tämänpäiväinen julistuksemme myös osoittaa, että komissio, neuvosto ja parlamentti puhuvat yhdellä äänellä. Olen tyytyväinen, että olemme samaa mieltä siitä, että Iranin kanssa tehtävään kauppasopimukseen on sisällytettävä ehtoja, jotka liittyvät turvallisuutta ja ihmisoikeuksia koskeviin sitoumuksiin.
Salvatore Tatarella (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, eurooppalaisiin suurlähetystöihin ja erityisesti Italian suurlähetystöön kohdistunut hyökkäys sekä Italian pääministeriä vastaan tehdyt uhkaukset ovat erittäin vakava tapaus, jota on moitittava. Kaikenlaisen vastarinnan järjestelmällinen tukahduttaminen Iranissa näyttää meistä vielä vakavammalta ja Iranin islamilaisen tasavallan ydinhanke sitäkin vakavammalta.
Kaikki tämä on ollut mahdollista osittain länsimaiden odottelun ja liian sallivan asenteen takia. Nyt kun myös presidentti Obaman ojennettu käsi on torjuttu, länsimailla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin uhkailla ja panna välittömästi täytäntöön seuraamuksia, jotka ovat tehokkaita ja vakavia, vaikkakin valikoivia, jotta ne eivät vaikuttaisi kansaan.
Tiedän erittäin hyvin, että Venäjä ja Kiina vastustavat seuraamuksia, mutta Euroopan unionin on tehtävä kaikkensa taivutellakseen ne suostumaan seuraamuksiin, jotka ovat vaihtoehto asevoimien lähettämiselle.
Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, on tietenkin selvää, että Iranin tilanne on vain kärjistynyt: presidentinvaalien jälkeen olleet mielenosoitukset, joissa hyvin kovakouraisesti kohdeltiin oppositiota, ihmisoikeusloukkaukset, sen lisäksi ydinaseuhka, mikä on valtava uhka Lähi-idässä ennen muuta Israelille, mutta myös koko Euroopalle.
Tuntuu siltä, että me EU:ssa olemme kyvyttömiä keskustelemaan Iranin kanssa. Ehkä se johtuu kulttuurien välisistä eroista, sillä shiialainen teologia ja eurooppalainen humanismi, valistuksen jälkeinen ajattelu, kohtaavat toisensa hyvin heikosti. Niinpä meidän pitäisi löytää uudenlainen tie.
Joka tapauksessa meidän pitää olla selkeitä ja puolustaa niitä arvoja, jotka ovat eurooppalaisia arvoja myös näissä kanssakäymisissä. Lisäksi meidän pitää hyvin voimakkaasti toimia sen puolesta, että Iran tietää, mitkä ovat meidän pelisääntömme: demokratia, ihmisoikeudet ja mielipiteenvapaus. Kun tästä päätöslauselmasta nyt on äänestetty, on erittäin tärkeää, että se käännetään myös siellä kansankielille persiaksi ja arabiaksi, että kaikki voivat saada selville, minkälaista järjestystä ja ohjeistusta Euroopan unioni haluaa tuolle alueelle.
Ryszard Czarnecki (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, minä tuin Irania koskevaa päätöslauselmaa tietoisena siitä, että Iran on yksi maailman ja Euroopan suurimmista ongelmista ja haasteista. En kuitenkaan tukenut eräiden kollegojemme esittämiä tarkistuksia, koska he halusivat pitää Irania länsimaiden vihollisena. Meidän pitäisi muistaa maan suurenmoinen kulttuuri ja historia. Iranin nykyiset vallanpitäjät saattavat kiistää tuon suurenmoisen historian ja kulttuurin. Meidän pitäisi pitää Iranin tulevia vallanpitäjiä kumppanina. Saamme edelleen tietoa teloitusten jatkumisesta ja uusista kuolemantuomioista. Meidän on osoitettava tärkeää inhimillistä solidaarisuutta niitä kohtaan, jotka haluavat paremman Iranin, Iranin, joka on lännen kumppani eikä vihollinen.
Gianni Vattimo (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan todeta, että pidättäydyin äänestämästä Irania koskevasta päätöslauselmasta kahdesta tärkeästä syystä.
Ensimmäinen syy on selvä. Päätöslauselmassa pidetään itsestään selvänä, että presidentti Ahmadinejadin voittoon johtaneet vaalit olivat vilpilliset. Väitteitä ei ole osoitettu todeksi millään tavalla, ja esimerkiksi presidentti Lula on äskettäin ilmoittanut pitävänsä niitä naurettavina.
Toinen syy on se, että Irania uhkaa jatkuvasti Yhdysvaltojen ja Israelin sotilaallinen väliintulo, emmekä me ota sitäkään huomioon. Mielestäni tasapuolisessa ja alueen rauhaa puoltavassa päätöslauselmassa ei pitäisi käyttää sävyä, joka sallii tulevan sodan jo ennen sen syttymistä.
Siiri Oviir (ALDE). – (ET) Kannatin käsiteltävänä olevaa päätöslauselmaa, koska minäkin uskon, että Euroopan unionin nykyinen ihmiskauppaa koskeva lainsäädäntökehys ei ole ollut kovin tehokas, eikä sitä ole pantu täytäntöön riittävässä määrin. Meidän on käsiteltävä tätä kysymystä yhä uudestaan.
On valitettavaa, että 16 jäsenvaltion parlamentti ei ole ymmärtänyt ihmiskaupan merkitystä. Minun on todettava, että yksi niistä on oma maani. On myös valitettavaa, että ne eivät ole pitäneet tarpeellisena ratifioida ja hyväksyä ihmiskaupan vastaista neuvoston yleissopimusta vuodelta 2005. Toivon, että tänään hyväksymämme päätöslauselma antaa merkin ja muistuttaa niitä siitä, miten tärkeää on keskittyä ihmiskaupan kitkemiseen sekä uusilta uhreilta välttymiseen.
Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja onnitella Edit Baueria ja Simon Busuttilia heidän ponnisteluistaan. He neuvottelivat sinnikkäästi kompromisseista, minkä ansiosta voin äänestää mietinnön puolesta. Olen ilahtunut siitä, että jopa sosialistit pitivät sanansa. Mietintö ratkaisee nyt myös Euroopan kansanpuolueen ohjelman arkaluonteiset kysymykset, kuten niiden henkilöiden tukemisen, jotka auttavat ihmisiä rajalla, näiden kaupallisen hyväksikäytön osalta, sekä oleskelulupien myöntämistä koskevien ehtojen määrittelyn, työmarkkinoille pääsyn ja perheiden yhdistämiset.
Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, elämme 2000-luvulla ja pidämme itseämme sivistyneinä kansoina, mutta ihmiskaupan muodostama ongelma on yhä ratkaisematta ja on ennemminkin vaikeutumassa. Ihmiskaupan uhrit ovat enimmäkseen naisia ja lapsia. Rikollisia uhkaava rangaistus ei ole riittävän ankara, jotta se estäisi heitä jatkamasta tätä toimintaa. EU:n on toteutettava määrätietoisempia toimia tämän häpeällisen menettelyn rajoittamiseksi. Siksi kannatin tätä päätöslauselmaa, jossa peräänkuulutetaan tehokkaiden välineiden kehittämistä tämän ilmiön torjumiseksi ja toimien parempaa koordinointia jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin tarkoituksenmukaisten operatiivisten elinten välillä, jotta saataisiin aikaan hyödyllisiä vaikutuksia.
Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, ihmiskauppa on aina toimi ihmisyyttä vastaan. On erittäin tärkeää, että me lopultakin Euroopassa ottaisimme konkreettisia askeleita ihmiskauppaa vastaan.
Äänestin luonnollisesti tämän päätöslauselman puolesta, mutta olen huolissani siitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Onko niin, että ikään kuin rauhoitamme omaatuntoamme sillä, että olemme tehneet tämäntyyppisen päätöslauselman? Näin ei saa olla, vaan me tarvitsemme konkreettisia toimia.
Ihmiskauppa on edelleen vakava ongelma myös Euroopan unionin sisällä. Tarvitaan kaikkia mahdollisia toimia, jotta me voimme torjua ihmiskauppaa, mikä ennen muuta kohdistuu lapsiin ja naisiin. Tässä suhteessa toivon, että Euroopan unioni ja myös jäsenvaltiot toteuttavat konkreettisia toimia ja alkavat toimia. Kuten sanoin, ihmiskauppa on aina vastoin ihmisyyttä ja ihmisarvo on jakamaton arvo. Sitä meidän eurooppalaisina pitää puolustaa aina ja kaikissa olosuhteissa.
Marisa Matias, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, haluan sanoa, että olisimme erittäin mielellämme halunneet, että parlamentti olisi hyväksynyt voimakkaamman Kööpenhaminan ilmastokokousta koskevan päätöslauselman kuin sen, josta tänään äänestimme täällä. Me kuitenkin äänestimme sen puolesta, koska pidämme ensisijaisen tärkeänä sitä, että parlamentti ilmaisee voimakkaan pettymyksensä sopimukseen, joka Kööpenhaminassa saatiin aikaan. Sopimus ei ole sitova, vaikka on ilmaistu epäsuorasti tai tuotu julki sitoumus, että meidän pitäisi päästä sitovaan sopimukseen kuluvan vuoden aikana. Silti ongelma tulee vakavammaksi, aika kuluu ja meidän on paneuduttava tähän julkituotuun sitoumukseen.
Tästä syystä haluan vedota Euroopan unioniin, että se lakkaisi käyttämästä muita tekosyynä. On hyvin helppoa pidättäytyä toimimasta, koska muutkaan eivät tee mitään. Olemme omaksuneet voimakkaan kannan ja meidän on jatkettava siitä. Tämä tekosyiden keksiminen on vastuutonta ja kestämätöntä. Voimme tehdä monia asioita pitääksemme yllä päättäväistä asennettamme. Yksi askel voisi olla EU:n talousarvion uudelleenmäärittely, jotta varmistamme omien varojemme osoittamisen ilmastonmuutoksen torjuntaan. Sitä ei ole vielä tehty. Toinen askel olisi lisävarojen osoittaminen kehitysmaiden auttamiseen sen sijaan, että nykyinen humanitaarinen apu lopetetaan tai sitä leikataan. Muussa tapauksessa jäljelle jää kyyninen yritys ratkaista ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmat samalla, kun luodaan uusia ongelmia, jotka jätetään huomiotta ja jotka vaarantavat ratkaisuun tähtäävät toimet. Me emme kykene ratkaisemaan uusia ongelmia ilman lisävaroja.
Meidän on siksi tehtävä sitoumus, ja meidän on tehtävä se pian. Omaksuimme lujan asenteen Kööpenhaminassa. Toivottavasti kykenemme noudattamaan sitä, koska on kyse todellisista ongelmista ja oikeista ihmisistä, ja meidän on käsiteltävä näitä kysymyksiä nyt. Siksi me otamme tänään tämän vastuun.
Alajos Mészáros (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvilläni tilaisuudesta kannattaa tätä päätöslauselmaa.
Kööpenhaminan ilmastokokous oli pettymys monessa suhteessa. EU epäonnistui erityisesti yhtenäisen ja tehokkaan ilmastonmuutoksen käsittelyä koskevan lähestymistavan osoittamisessa sekä johtavan poliittisen asemansa vahvistamisessa tämän toimintasuunnitelman osalta. Siksi pidän tämän päätöslauselman hyväksymistä äärimmäisen tärkeänä toimena, jotta voimme osoittaa EU:n rikkoutumatonta yhteishenkeä ja määrätietoisuutta johtavana voimana ilmastonmuutosta torjuvassa maailmassa. Meidän on tehostettava ja edistettävä uusia toimia, joilla tähdätään ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, omasta mielestäni on täysin väärin keskittyä vain hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen torjuttaessa ilmastonmuutosta. Useat ihmiset unohtavat, että ilmastonmuutoksen syiden tutkiminen on yhä lapsenkengissään. On myös täysin virheellistä ja epätieteellistä määritellä ilmastonmuutos vain yhden syyn aiheuttamaksi ilmiöksi. Tämä tarkoittaa sitä, että keskittyminen pelkästään hiilidioksidiin ei tee maailmasta parempaa paikkaa.
Mielestäni on tärkeämpää keskittää huomiomme luonnonvarojen säästämiseen. Fossiilisten polttoaineiden kulutuksen leikkaaminen ja uusiutuvien raaka-aineiden ja uusiutuvan energian käytön lisääminen vähentävät vaikutustamme ympäristöön, parantavat tehokkuutta ja luovat paremman maailman lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Luonnonvarojen tehokkaampi ja kestävämpi käyttö on paljon arvokkaampi lähestymistapa meille, yhteiskunnallemme ja ympäristölle sen sijaan, että vain vähentäisimme hiilidioksidipäästöjä hinnalla millä hyvänsä.
Anja Weisgerber (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, Kööpenhaminan ilmastoneuvottelut olivat pettymys Euroopan unionille, kuten täällä on jo todettu. Tulokset olivat kaukana EU:n kannasta ja asemasta, jossa meidän on oltava suojellaksemme ilmastoa. Ainoa myönteinen näkökulma on kahta astetta koskevan tavoitteen tunnustaminen, koska se voi johtaa välttämättömiin päästöjen vähentämistä koskeviin sitoumuksiin.
Meidän on nyt kysyttävä itseltämme, mitä me voimme oppia neuvottelujen epäonnistumisesta ja mitä meidän pitäisi tehdä seuraavaksi. On tärkeää harkita asioita jonkin aikaa ja tarkastella kriittisesti eri kysymyksiä lähestymistavassa, jota olemme noudattaneet. Meidän on kysyttävä itseltämme, miten me voimme edistyä yhdessä muiden valtioiden kanssa. Miten voimme varmistaa, että EU on myös saman pöydän ääressä, kun Yhdysvallat, Kiina ja Intia neuvottelevat kompromissista? Miten voimme neuvotella tehokkaammin kehitysmaiden ja kehittyvien talouksien kanssa? Onko välttämätöntä, että neuvotteluja käydään YK:n johdolla?
Lopuksi haluan kertoa, kuinka ilahtunut olen siitä, että voin äänestää päätöslauselman puolesta, koska mielestäni se korostaa jatkossakin Euroopan Unionin asemaa edelläkävijänä. Meidän on nyt vastattava näihin kysymyksiin ja jatkettava nykyisellä tiellä sekä EU:n sisäisestä että kansainvälisestä näkökulmasta.
Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Kööpenhaminan ilmastohuippukokouksen tuloksia käsittelevä päätöslauselmaesitys oli useiden valiokuntien jäsenten yksityiskohtaisen työn tulos. Se liittyy aitoa vihreää politiikkaa koskevaan pitkän aikavälin strategiaan, jossa pitäydytään EU:n taloudellisissa tavoitteissa globalisoituneessa maailmassa. Minun on kuitenkin esitettävä vastalause sosialistien ja vihreiden vastuuttomia tarkistusehdotuksia vastaan, erityisesti pyrkimyksiä lisätä sovittuja päästövähennysten pitkän aikavälin tavoitteita 40 prosenttiin tai ydinvoiman kieltämistä tai väliaikaista ilmastonmuutosta koskevaa EU:n veroa. En myöskään pidä siitä, että ECR-ryhmä vähättelee ilmastonmuutosta. Lisäksi olen kiukkuinen Tanskan pääministeriin kohdistuvasta järjettömästä arvostelusta. Sen sijaan häntä pitäisi kiittää Kööpenhaminan ilmastokokouksen huolellisista valmisteluista.
Albert Deß (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, äänestin päätöslauselmaesitystä vastaan, koska mielestäni siitä puuttuu joitakin tärkeitä tietoja. Viime aikoina on tullut yhä uusia raportteja siitä, että ilmastontutkijat ovat väärentäneet tietoja. Meille on tärkeää keskustella tästä ja saada näkemyksemme esille.
Varmistaakseni, että väärinkäsityksiä ei ole, haluan kertoa, että olen useiden vuosien ajan sitoutunut vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöämme ja sen myötä vaikutustamme ympäristöön. En kuitenkaan ymmärrä pelottelua, joka on yhdistetty ilmaukseen "ilmastonmuutos". Olen kokenus kaikenlaista pitkällä urallani poliitikkona. 1980-luvun alussa ihmiset sanoivat, että vuoteen 2000 mennessä Saksassa ei olisi enää puita, mutta Saksa on vihreämpi kuin koskaan. On totta, että ilmasto on muuttumassa, mutta sitä on tapahtunut kautta historian, ja muutos jatkuu myös tulevaisuudessa. Äänestin tämän vuoksi päätöslauselmaesitystä vastaan.
Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, ensimmäisessä nimitystään seuranneessa lehdistötilaisuudessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy ylisti sitä, että vuosi 2009 oli ensimmäinen globaalin hallinnan vuosi. Hän piti nimenomaan Kööpenhaminan ilmastokokousta askeleena kohti maapallon globaalia taloudellista hallintaa.
On sääli, että useat henkilöt ovat tarttuneet ympäristöohjelmaan pitäen sitä tapana edistää toista ohjelmaa; ohjelmaa, jonka ytimessä on halu ottaa valta pois vaaleilla valituilta kansallisilta poliitikoilta ja keskittää se kansainvälisille teknokraateille.
Surullista tässä ei ole vain se, että demokratiamme heikentyy: surullista on se, että me menetämme yhteisymmärryksen, joka meillä olisi saattanut olla ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Olemmepa vasemmistoa tai oikeistoa, konservatiiveja tai sosialisteja, me voimme kaikki olla samaa mieltä siitä, että me haluamme monipuolista energiantuotantoa ja että me emme halua saasteita pumpattavan ilmakehään. Sen sijaan sovelletaan vain yhtä toimintatapaa – sellaista, johon liittyy valtiojohtoisuutta ja korporatismia – itse asiassa samaa toimintatapaa, joka on epäonnistunut poliittisesti ja yhteiskunnallisesti, sovelletaan nyt ympäristöön. Ympäristö on kerta kaikkiaan liian tärkeä jätettäväksi vasemmiston hoidettavaksi.
Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, kun kuuntelemme täällä parlamentissa käytävää keskustelua, useat kollegat valittavat sitä, että EU:ta ei kuunneltu Kööpenhaminassa äskettäin käydyissä neuvotteluissa.
Ehkäpä meidän pitäisi miettiä, mistä se johtui. Ajatellaanpa omaa käytöstämme täällä Euroopan parlamentissa. Ensinnäkin Euroopan parlamentti toimii kahdessa rakennuksessa. Tulemme Strasbourgiin ja pidämme tätä rakennusta lämmitettynä ja valaistuna, kun emme ole täällä – törkeää tekopyhyyttä. Ajatellaanpa kulujärjestelmää – kulujärjestelmää, joka kannustaa parlamentin jäseniä käyttämään taksia ja autonkuljettajia – mutta jos yrittää käyttää julkista liikennettä, kuluista ei voi hakea korvausta: tekopyhyyttä. Jos parlamentin rakennuksia katselee öisin, huomaa, että niissä on valot päällä ja ne ovat hyvin valaistuja. Ajatellaanpa yhteistä maatalouspolitiikkaa, jota useat Euroopan parlamentin jäsenet kannattavat. Se ei vahingoita vain kehitysmaiden talouksia vaan myös ympäristöä.
Ennen kuin alamme saarnata muulle maailmalle, meidän on aika saada parlamentin asiat järjestykseen.
Eija-Riitta Korhola (PPE). – (FI) Arvoisa puhemies, kannatin tarkistusta 43, joka kehotti ottamaan huomioon äskettäiset ilmastoskandaalit. Nämä skandaalit ovat seurauksiltaan paljon vakavammat kuin tämä talo tahtoisi uskoa. Me tarvitsemme luottamusta riippumattomaan tieteelliseen tutkimukseen, muuten politiikanteoltamme lähtee pohja pois.
Olen kantanut huolta ilmastonmuutoksesta yli koko kymmenvuotisen meppiurani. Päästökauppalainsäädännössä olen aktiivisesti tavoitellut Euroopalle ilmastopolitiikkaa, joka olisi paitsi kunnianhimoista, myös järkevää, niin ettemme vain siirtäisi päästöjä paikasta toiseen. Nyt strategiamme on byrokraattinen ja tehoton, me emme ole edelläkävijöitä eikä meidän tulisi jatkaa entisellä tiellä.
Pahinta on, ettei EU seuraa sitä, mitä ilmastotutkimuksessa tapahtuu juuri nyt. Olemme tehneet paniikkiratkaisuja vääristeltyyn tietoon pohjautuen. IPCC:n raportin väärennökset ovat niin vakava ongelma, että meidän tulisi vaatia Rajendra Pachaurin eroa ilmastopaneelin johdosta sekä arvioida uudelleen, mitä me tiedämme ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksen etenemisestä ja politiikkatoimiemme tehokkuudesta siihen nähden.
Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, parlamentin päätöslauselma osoittaa, että kuten monilla muilla aloilla, myös tällä alalla toimielimellämme ei ole kerta kaikkiaan minkäänlaista arvostelukykyä meitä ahdistavien dogmien suhteen.
Useat asiantuntijat uskovat, että surullisen kuuluisa jääkiekkomailan muotoinen ilmaston lämpenemistä kuvaava eksponenttikäyrä on todellisuudessa graafinen valhe. Jäätiköt eivät sula kaikkialla. Ainakin toisin kuin IPCC ilmoitti, ne eivät sula Himalajalla. Vedenpinta ei suinkaan ole nousemassa ja peittämässä Bangladeshia, päinvastoin. Gangesin suisto kohoaa vesijätön seurauksena. Jääkarhut, joiden on sanottu olevan katoamassa, eivät ole ikinä olleet niin hedelmällisiä kuin nykyisin. Kuumien ja kylmien kausien vaihtelua on tapahtunut useita kertoja historiassa, myös aivan äskettäin, riippumatta ihmisen toiminnasta. Sen selitys liittyy todennäköisesti tähtitieteeseen, eivätkä sitä aiheuta väitetyt kasvihuonekaasut.
Ennen kuin näihin kysymyksiin on saatu vastaus, voimme vain uskoa, että tämä on mahtava ideologinen dogmi, joka on suunniteltu oikeuttamaan maailmanhallituksen käyttöönotto.
Giommaria Uggias (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin selittää, miksi äänestin tarkistuksesta 12. Ilmoitan selkeästi, että l’Italia dei Valori -puolue vastustaa ydinenergian tuotantoa.
Me vastustimme tätä hankalaa aihetta jo vaalikampanjan aikana ja sisällytimme sen ohjelmajulistukseemme. Nyt pyrimme määrätietoisesti tähän tavoitteeseen merkittävän toimen avulla. Vahvistimme sen äskettäisessä kokouksessamme Italiassa. Olemme aloittaneet tärkeän kampanjan edistääksemme kansanäänestystä erästä Italian hallituksen lakia vastaan. Se kumoaa ääntenenemmistön, jonka italialaiset ovat jo antaneet kansanäänestyksessä.
Teemme sen siksi, että haluamme puhtaan tulevaisuuden ja uusiutuvaa energiaa, joka perustuu aurinkoenergiaan ja tuulivoimaan. Teemme sen ennen kaikkea siksi, että kuten aiemmin totesin, me haluamme, että Italian kansan tahto tulee kuuluville, eikä sen pienen enemmistön tahto, joka nyt istuu Italian parlamentissa.
Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, samalla kun Massachusettsin kelpo kansalaiset äänestivät liiallista verotusta ja liiallista hallintoa vastaan, omat ehdokkaamme komission jäseniksi kehuskelivat suunnitelmiaan verotuksen yhdenmukaistamiseksi Euroopan unionissa ja erillisen tulovirran luomiseksi Brysseliä varten. Miten me selitämme tämän eron näiden kahden unionin välillä?
Näyttää siltä, että selitystä on etsittävä näiden kahden hallintojärjestelmän perusrakenteista. Yhdysvallat perustettiin etäistä ja itsevaltaista hallitusta ja korkeaa verotusta vastustaneen kansannousun pohjalta, kun taas Euroopan unioni – perustamissopimuksen 1 artiklan mukaan – sitoutuu yhä tiiviimpään unioniin. Näin se kääntää kasvonsa kilpailulle, ulkoiselle kaarelle, joka on tärkein hallintoa rajoittava tekijä. Siksi nyt on havaittavissa – EU:n toimiessa perustamiseensa liittyvien oppien mukaisesti – suvaitsemattomuutta verokilpailua kohtaan. Se naamioidaan hyökkäykseksi veroparatiiseja vastaan. Veroparatiiseilla se itse asiassa tarkoittaa hallintoalueita, joiden järjestelmä on ollut tehokkaampi ja jotka ovat pitäneet veronsa alhaisina. Totuus on, että verokilpailu – tai veroparatiisit, jos välttämättä haluatte kutsua niitä siten – on tärkein tapa pitää hallinto pienenä ja kansalaiset suurina ja vapaina.
Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, nyt on kysyttävä: miksi nyt kiinnitetään niin paljon huomiota verotusta koskeviin kysymyksiin, yhteistyöhön verotuksen alalla ja verohallintoon?
Vastaus selviää, kunhan tarkastelemme tilannetta eräissä jäsenvaltioissa. Eräät maat ovat velkaantuneet pahoin. Kotimaassani Yhdistyneessä kuningaskunnassa hallitus on käyttänyt varoja, joita sillä ei ole, ja nyt sen on tukittava valtava talousarviossa oleva aukko. Jo ennen rahoituskriisiä eräät maat olivat tunnettuja siitä, että ne eivät kerää riittävästi veroja kansalaisten tarvitsemien julkisten palvelujen kattamiseksi. Me myös käytämme veronmaksajien rahaa epäonnistuneiden ja huonosti johdettujen yritysten sekä huonosti johdettujen pankkien tukemiseen.
Mitä meidän sitten pitäisi tehdä? Meidän pitäisi kannustaa ennen kaikkea ratkaisun löytämistä kaikkiin mainitsemiini ongelmiin. Emme myöskään saisi koskaan unohtaa, että verokilpailu on erittäin hyvä asia, koska se kannustaa valtioita viemään meiltä vähemmän rahaa ja tarjoamaan palveluja tehokkaammin kansalaisilleen.
Vicky Ford (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, tänään parlamentti äänesti asiakirjasta, joka liittyy veropetoksiin ja veronkiertoon; ryhmäni ei kannattanut tuota asiakirjaa. Vaikka tuen täysin useita toimenpiteitä, joita on ehdotettu veropetosten ja veronkierron kitkemiseksi, tämä asiakirja meni paljon pitemmälle. Se sisälsi kolme tärkeää huolenaihetta.
Niiden, jotka haluavat lisätä verotuksen yhdenmukaistamista Euroopassa veronsa rehellisesti maksavien kansalaisten osalta, ei pitäisi käyttää takaovena toimenpiteisiin ryhtymistä veropetosten tekijöitä vastaan. Tämä parlamentti on pitkään puolustanut jäsenvaltioiden oikeutta päättää itse yhtiöverotuksestaan, ja meidän pitäisi jatkaa samoilla linjoilla.
Lisäksi siinä ehdotetaan EU:n tason veroa verotuksen eri aloille. Olemme vastustaneet tämän parlamentin suunnitelmia Euroopan laajuisista veroista.
Kolmas seikka koskee tietojen jakamista. Kyllä, meidän pitäisi jakaa tietoa, mutta meidän pitäisi aina miettiä, kuinka paljon, mihin tarkoitukseen ja minkä hyödyksi. Meidän ei pitäisi ajatella, että kaikki tilanteet ovat samanlaisia.
Astrid Lulling, PPE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, on sääli, että naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan innokas enemmistö yrittää kovasti tehdä haittaa meidän kannallemme, kun on kyse valiokunnan vuosittaisesta mietinnöstä naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa. He esittävät näkökohtia ja väitteitä, jotka ovat haitallisia naisille ja jotka heikentävät muun muassa heidän työllistymismahdollisuuksiaan.
Vaikka jotkin näkökohdat saattavat olla hyvää tarkoittavia, älkäämme unohtako, että liika suojelu tuhoaa kaiken suojelun. Ryhmäni kompastuskivenä on jälleen kerran ollut oikeus maksuttomaan sosiaalisista syistä tehtävään aborttiin, jota pidetään mietinnössä helppona syntyvyyden säännöstelymenetelmänä.
Ryhmämme ei ole eri mieltä näkemyksestä, jonka mukaan naisten täytyy kyetä valvomaan omia seksuaalisia ja lisääntymiseen liittyviä oikeuksiaan. Katsomme myös, että erityisesti nuorille tytöille on tarjottava enemmän tietoa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvistä asioista. Samassa virkkeessä oleva vaatimus "mahdollisuus turvautua ehkäisyyn ja raskaudenkeskeytykseen" osoittaa, että tekstin laatijat eivät tee olennaista eroa näiden kahden palvelun välille, vaan asettavat ne samaan asemaan syntyvyyden säännöstelyn osalta. Emme ole samaa mieltä asiasta.
Lisäksi toissijaisuusperiaatteen nojalla laillista aborttia koskeva lainsäädäntö kuuluu jäsenvaltioiden vastuulle. Siksi ei ole meidän vastuullamme EU:ssa puuttua tähän kysymykseen. Olemme nähneet paljon vaivaa päästäksemme yhteisymmärrykseen mietinnön esittelijän jäsen Tarabellan kanssa. Teimme sen torjuaksemme kaikkia niitä syrjinnän muotoja, joita ei ole vielä kitketty.
Olen pahoillani siitä, että naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan enemmistö – ja valitettavasti myös parlamentin enemmistö – on pyrkinyt lietsomaan poliittisia ja ideologisia kiistoja sen sijaan, että keskityttäisiin asiaan, jonka pitäisi olla toimintamme tärkein tavoite: pyrkimys taata naisten ja miesten yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet. Olen pahoillani, että näistä syistä ryhmäni ei voinut äänestää mietinnön puolesta.
Filip Kaczmarek (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, minäkin äänestin tätä mietintöä vastaan. Tein niin, vaikka kannatan sukupuolten tasa-arvoa. En kuitenkaan voi hyväksyä, että aborttia pidetään mietinnössä erityisesti määriteltynä oikeutena ja – kuten jäsen Lulling totesi – syntyvyyden säännöstelymenetelmänä. Kotimaassani aborttia ei ymmärretä näin. Olen vakuuttunut siitä, että näkemyksemme abortista on oma sisäinen asiamme. On myös vaarallista, että mietintö rikkoo toissijaisuusperiaatetta ja vieläpä vahingollisessa asiassa.
Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, naisten ja miesten tasa-arvo on tärkeä asia. Paljon on jo saatu aikaan, mutta on yhä alueita, joilla naisia kohdellaan huonommin kuin miehiä. Me ansaitsemme edelleen vähemmän kuin miehet, naiset ovat suuremmassa vaarassa ajautua köyhyyteen ja naisten on vaikeampi edetä akateemisella uralla tai liike-elämässä. Parlamentin mietinnössä pannaan merkille nämä ongelmat ja korostetaan, että on välttämätöntä ottaa käyttöön erityisiä toimenpiteitä, jotka varmistavat naisten ja miesten yhdenvertaisen osallistumisen työmarkkinoille ja koulutukseen.
Pahoittelen, että en voinut kannattaa tätä ehdotusta. Äänestin mietintöä vastaan, koska se sisältää säännöksiä, joiden tavoitteena on saattaa abortti yleisesti saataville Euroopan unionissa. Nämä kysymykset kuuluvat niihin, joista jäsenvaltiot päättävät itse. Ei-toivottuja raskauksia koskeva kysymys on valtava ongelma, mutta me emme voi antaa lainsäädäntöä, jossa aborttia pidettäisiin maksuttomana ehkäisytapana. En myöskään ole samaa mieltä siitä, että abortin pitäisi vapauttaa ihmiset ajattelemasta seurauksia ja vastuita, jotka liittyvät seksuaaliseen aktiivisuuteen. Mielestäni ihmiselämä ansaitsee parempaa.
Tiziano Motti (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tänään me pyrimme vahvistamaan naisten asemaa unionissa.
Mietinnössä on useita kohtia, joista olen tietenkin samaa mieltä. Minun on todettava, että useat niistä liittyvät omaan poliittiseen toimintaani, erityisesti kun on kyse pääsystä työmaailmaan ja naisten suojelemisesta kaikilta väkivallan muodoilta.
Minun on kuitenkin huomautettava, että tästä päätöslauselmasta on myös tullut soppa, johon taitava kokki on yrittänyt lisätä – tai ennemminkin, on lisännyt – hyvin erilaisia ainesosia. Yritän sanoa tämän selkeämmin: mietinnössä puhutaan väkivallasta ja väkivallalta suojelusta. Sitä seuraa yksi ainoa rivi ehkäisystä ja raskauden keskeyttämisestä, abortista. Nämä kaksi aihetta ovat itse asiassa hyvin erilaisia ja niitä on käsiteltävä aivan eri tavoin. Esimerkiksi abortin osalta meidän on kiinnitettävä huomiomme ja ajatuksemme elämän pyhyyteen.
Tämä valinta tarkoittaa sitä, että en ole voinut äänestää päätöslauselman puolesta ja että minun on täytynyt pidättäytyä äänestämästä. Mielestäni tämä huolellisesti laadittu strategia, jolla pyritään poliitikkojen ja tiedotusvälineiden yhteisymmärrykseen, ei oikeasti palvele eurooppalaisten naisten etuja.
Siiri Oviir (ALDE). – (ET) Arvoisa puhemies, toisin kuin edelliset puhujat olin yksi niistä 381 parlamentin jäsenestä, jotka kannattivat tämän lakialoitteen hyväksymistä. Määrämme on kymmenkertainen verrattuna naisten oikeuksien valiokunnan jäsenten määrään. Yhtäläiset oikeudet, yhtäläiset mahdollisuudet ja sukupuolten tasa-arvo jokapäiväisessä elämässä ovat ehdottomasti meidän kaikkien etujemme mukaisia asioita. Naisten ja miesten yhtäläiset oikeudet eivät itsessään ole tavoite, vaan edellytys Euroopan unionin yleisten tavoitteiden saavuttamiselle ja omien mahdollisuuksiemme järkevälle hyödyntämiselle.
Se, että olemme nyt keskustelleet tästä jo 40 vuotta, on ehdottomasti merkki siitä, miten hankala ja monitahoinen aihe tämä on ja miksi tarvitaan yhdennettyä toimintamallia näiden kysymysten ratkaisemiseksi. Toivon, että tämä ei jää taas yhdeksi paperilla hahmotelluksi strategiaksi. Siksi haluan korostaa sitä, mitä mietinnössäkin korostettiin – täytäntöönpanon ja valvonnan merkitystä.
Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Minäkään en äänestänyt jäsen Tarabellan kiistellyn ja epätasapainoisen, sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän mietinnön puolesta. Pahoittelen, että Euroopan kansanpuolueeseen kuuluvia Euroopan parlamentin jäseniä lukuun ottamatta 381 jäsentä äänesti mietinnön puolesta. Ehkä he eivät ole lukeneet sitä. Se puuttuu useissa ehdotuksissa jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan, erityisesti niiden perhepolitiikkaan ja eettisesti arkaluonteisiin alueisiin. Haluavatko he todella perustaa EU:hun jonkinlaisen uuden instituution valvomaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja rahoittaa sen toiminnan? Eivätkö he todellakaan tietä, että unionilla on välineitä, toimisto ja lainsäädäntöä sekä naisten että miesten ihmisoikeuksien noudattamisen valvomiseksi? Uskovatko he todellakin, että me tarvitsemme naisten oikeuksia koskevan peruskirjan jo olemassa olevan ja sitovan Euroopan perusoikeuskirjan rinnalle? Mietinnössä viitataan myös nk. Barcelonan tavoitteisiin, vaikka ne ovat asiantuntijoiden suositusten vastaisia, koska vauvat ja pikkulapset tarvitsevat kokoaikaista kotihoitoa tuossa iässä. Heitä ei pitäisi jättää päiväkotiin Barcelonan suositusten perusteella. Päiväkotien pitäisi olla vasta viimeinen vaihtoehto. Mietinnön suositukset eivät ehkä ole sitovia, mutta ihmisten tyhmyys on tarttuvaa, eikä parlamentin siksi pitäisi kannattaa tällaisia asioita. Tyhjää äänestäneitä oli vain 75. Olen mielissäni siitä, että 253 Euroopan kansanpuolueen jäsentä äänesti mietintöä vastaan.
Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, Rooman sopimuksessa on yksi virke tästä aiheesta. Siinä todetaan, että miehille ja naisille on maksettava samasta työstä sama palkka. Se kuulostaa aika yksinkertaiselta. Uskomme kaikki ymmärtävämme, mitä se tarkoittaa.
Myöhempinä vuosikymmeninä on käynyt niin, että oikeudellisen aktivismin vaikutuksesta yhteisöjen tuomioistuin on jatkuvasti laajentanut tuon lauseen merkitystä kattamaan asioita, joita järkevä ihminen ei olettaisi. Ensin se määritteli, että "sama palkka" tarkoittaa yhtäläisiä eläkeoikeuksia ja yhtäläisiä lomaoikeuksia ja niin edelleen. Sitten se määritteli, että "sama työ" tarkoittaa samanarvoista työtä. Miten työnantajan oletetaan ratkaisevan sen? Onko kysymys siitä, miten kovasti joku näyttää tekevän työtä? Pitääkö heidän jakaa tekijöihin sopivan pätevyyden omaavien työnhakijoiden käytettävyys? South West Trains –yhtiön tapauksessa Yhdistyneessä kuningaskunnassa se ulotettiin koskemaan rekisteröidyssä parisuhteessa elävien puolisojen oikeuksia. Nyt me puhumme lisääntymisoikeuksista.
Näille kaikille kysymyksille on olemassa peruste. Voidaan olla sitä mieltä, että valtion ei pitäisi säännellä työnantajan ja työntekijän välisiä sopimuksia, tai voidaan olla sitä mieltä, että me tarvitsemme tätä lainsäädäntöä. Kummalle puolelle sitten asettuukin, se on varmaankin sellainen peruste, joka olisi pitänyt olla vaaleilla valituilla edustajilla, joiden puolesta tai joita vastaan me voimme äänestää. On törkeää, että tuomioistuin määrää niitä meille. Tuomioistuin, jolla on tehtävä, on uhka; korkein oikeusaste, jolla on tehtävä, on sortoa.
Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, myös minun sukunimeni on erittäin vaikea – Skrzydlewska – mutta olen tottunut siihen, että vain harvat osaavat lausua sen oikein.
Tämänpäiväisten äänestysten aikana me äänestimme mietinnöstä, joka koskee naisten ja miesten tasa-arvoa Euroopan unionissa vuonna 2009. Naisiin kohdistuvaan syrjintään ja heidän vaikeampaan tilanteeseensa työmarkkinoilla liittyviä ongelmia koskeviin säännöksiin sisältyi myös säännöksiä, joissa kehotetaan jäsenvaltioita helpottamaan abortin ja sellaisten palvelujen yleistä saatavuutta, jotka liittyvät lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen. Haluan huomauttaa, että jäsenvaltiot päättävät itse aborttiin liittyvistä kysymyksistä. Siksi äänestin lopullisessa äänestyksessä mietintöä vastaan, koska mielestäni puolustettaessa naisten ja miesten oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun tästä oikeudesta ei pitäisi tehdä riippuvaista seksuaaliasioihin liittyvistä valinnoista.
Bernd Posselt (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, olen erittäin hyvilläni siitä, että me Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän kristillisdemokraatit äänestimme tätä kauheaa ideologista mietintöä vastaan, jonka sosialistit, kommunistit, vihreät ja erityisesti liberaalit ovat esittäneet. Se on hyökkäys vasten syntymättömien lasten oikeutta elämään ja hyökkäys toissijaisuusperiaatetta vastaan. Olen erityisen kauhuissani siitä, että liberaaleista on tullut vasemmistolaisten juoksupoikia ja että he ovat toimineet vastoin toissijaisuusperiaatetta.
Tämäntyyppinen mietintö vahingoittaa vastaanottoamme kansan ja ehdokasvaltioiden keskuudessa. Eräät edistymiskertomusten Kroatiaan ja Makedoniaan liittyvistä ideologisista tekijöistä ovat myös vahingollisia meille. Siksi meidän on selvitettävä selkeästi kansalle yhteisön säännöstöä, jota kannatan täysin, EU:n vastuualueita ja vaarallista ideologista hölynpölyä. Jatkan italialaisen kollegani aloittamaa vertauskuvaa: me tietenkin kannatamme soppaa, mutta vastustamme syanidin laittamista siihen.
Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kertoa teille tarinan kahdesta Afrikan maasta. Vuonna 1978 Kenia kielsi elefanttien metsästyksen. Päätös johti Kenian elefanttilaumojen lähes täydelliseen tuhoutumiseen. Suunnilleen samoihin aikoihin – vuonna 1979 – silloinen Rhodesia teki elefanteista sen omaisuutta, jonka mailla ne sattuivat kuljeskelemaan. Tulos – elefanttien määrä lisääntyi räjähdysmäisesti.
Me täällä parlamentissa emme ajattele elefanteista samalla tavalla kuin afrikkalaiset. Ne eivät uhkaa meitä, ne eivät tallo satoamme, ne eivät tuhoa kyliämme ja ne eivät vahingoita ihmisten terveyttä. Ainoa tapa estää paikallista väestöä toimimasta loogisesti eli poistamasta vaarallista uhkaa, on antaa heille kannustin kohdella sitä uusiutuvana luonnonvarana. Juuri näin Rhodesia – nykyinen Zimbabwe – toimi ja tuloksekkaasti. Ympäristöpolitiikassa pitäisi tunnustaa Aristoteleen perusviisaus: siitä, mitä kukaan ei omista, ei kukaan välitä.
Romana Jordan Cizelj (PPE). – (SL) Kannatan Kroatian jäsenyyttä Euroopan unionissa, mutta sen ei pitäisi tapahtua Slovenian kansallisten etujen kustannuksella. Viittaan tässä tietenkin Slovenian ja Kroatian väliseen rajakiistaan. Se ei ole vain abstrakti käsite; se on asia, joka vaikuttaa ihmisten elämään.
Täällä Strasbourgissa Euroopan parlamentti on kehottanut Slovenian parlamenttia ratifioimaan välimiesmenettelyssä aikaansaadun sopimuksen mahdollisimman pian. Silloin tietenkin puututaan Slovenian parlamentin toimivaltaan. Onkohan kukaan kysynyt itseltään, miksi Slovenia ei ole vielä ratifioinut sopimusta. Vastaisin siihen, että elokuussa 2007 kaikki parlamentin ryhmät sanoivat, että ratkaisun on oltava tasapuolisuusperiaatteen mukainen.
Ihmettelen luonnollisesti myös, miksi kenenkään pitäisi vastustaa tätä periaatetta. Sitä ei ole kuitenkaan vahvistettu välimiesmenettelyssä aikaansaadussa sopimuksessa. Äänestin päätöslauselmaesitystä vastaan, koska tämä periaate ei käy siitä ilmi.
Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Kannatin tänään mielelläni mietintöä Kroatian edistymisestä sen valmistautuessa liittymään EU:hun. Tšekin tasavallan kansalaisten ja kroatialaisten välillä on pitkäaikaisia yhteyksiä, koska kymmeniätuhansia perheitä vierailee maassa vuosittain ja heillä on siellä ystäviä. Tämä on meistä erinomainen mietintö, koska se osoittaa, että Kroatia on valmis jäsenyyteen ensi vuonna. Uskon, että liittymissopimuksen ratifiointia ei häiritse 27 jäsenvaltion sisäinen politikointi, jota liittyi Lissabonin sopimukseen. Uskon myös, että Slovenian ja Kroatian parlamentit löytävät tasapuolisen ratkaisun rajakiistoihinsa.
Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Arvoisa puhemies, minäkin puhun lyhyesti. Tämä on toinen hyvä Balkania koskeva mietintö, koska Makedonia edistyy myös tuloksekkaasti pyrkiessään täyttämään poliittiset perusteet, jotka ovat edellytyksenä liittymisneuvottelujen aloittamiselle ja viisumivapaudelle EU:n kanssa. Äskettäiset vaalit ovat olleet tässä apuna. Ne osoittivat selkeästi, että maan kansalaiset haluavat sitoutua kansainvälisiin normeihin ja rauhanomaiseen rinnakkaiseloon. Uskon myös, että demokraattiset toimielimet onnistuvat vahvistamaan neuvotteluja Kreikan kanssa, jotta ongelma-alueiden osalta päästään sovinnollisiin ratkaisuihin.
Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Arvoisa puhemies, puhun taas hyvin lyhyesti. Haluan todeta, että olemme hyväksyneet erittäin suorasukaisen mietinnön siitä, miten Turkki voi vastuullisesti muuttaa lainsäädäntöään EU:n mallin mukaisesti. Mietinnössä todetaan myös, että poliittisia perusteita ihmisoikeuksien alalla, erityisesti suhteessa naisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin, ei ole vielä täytetty. Samoin Kyproksen kysymys on edelleen avoin. Tästä huolimatta Euroopan parlamentin jäsenten enemmistö kannatti liittymisneuvottelujen aloittamista muutama vuosi sitten. Suhtaudun myönteisesti siihen, että Turkki siirtyy kohti demokratiaa ja kohti Eurooppaa, mutta haluan jälleen todeta, että parempi ratkaisu taloussuhteisiin olisi ollut ryhtyminen etuoikeutettuun kumppanuuteen kuin luvata jäsenyyttä Turkille, jonka väestömäärä on 70 miljoonaa. Se olisi myös ollut vilpittömämpää, koska pelkään, että liittymissopimusta ei kuitenkaan hyväksyttäisi tulevassa kansanäänestyksessä.
Bernd Posselt (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, olen mielissäni siitä, että parlamentti hylkäsi suurella ja selvällä enemmistöllä sosialistien ja vihreiden yrityksen asettaa tavoitteeksi Turkin täysjäsenyyden. Prosessin on oltava jatkossakin avoin, ja vielä selkeämmin ilmaistuna se on suunnattava välittömästi kohti räätälöityä erityisasemaa tai etuoikeutettua kumppanuutta.
Turkki ei ole eurooppalainen maa, mutta se on tärkein kumppanimme Euroopan liepeillä. Siksi me kannatamme tiivistä yhteistyötä, mutta – vastauksena jäsen Kreissl-Dörflerille, joka otti asian esille aikaisemmin – ilman, että Turkista tulee EU:n toimielinten jäsen ja ilman täysimääräistä liikkumisvapautta. Me kylläkin kannatamme tiivistä taloudellista ja poliittista yhteistyötä. Tämä on erittäin tarkka käsite ja uskon, että sen toteuttaminen on mahdollista, koska enemmistö Turkin ja Euroopan unionin väestöstä ei kannata täysjäsenyyttä. Siksi olisi järkevämpää olla tuhlaamatta ponnistelujamme enempää ja keskittyä sen sijaan yksinomaan kumppanuutta koskevaan tavoitteeseen.
Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Minkä tahansa maan, joka ponnistelee liittyäkseen Euroopan unioniin, on sekä täytettävä muodollisesti että tunnistettava sisäisesti vähimmäisvaatimukset demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen alalla.
Vuoden 2009 edistymiskertomuksen mukaan Turkilla on vielä pitkä matka kuljettavana. Se on saattanut sitoutua uudistuksiin, hyviin naapuruussuhteisiin ja asteittaiseen edistymiseen kohti EU:n normeja ja arvoja, mutta tämä on neljäs vuosi, jolloin se ei ole onnistunut panemaan täytäntöön Euroopan unionin ja Turkin assosiaatiosopimuksen ehtoja.
Mielestäni on mahdotonta harkita sellaisen maan jäsenyyttä, jossa naisten oikeuksia ja uskonnon-, mielipiteen- ja ilmaisunvapautta loukataan, jossa suvaitaan kidutusta, syrjintää ja korruptiota ja jossa armeija jatkaa puuttumistaan poliittiseen elämään ja ulkopolitiikkaan. Uudistuksiin pitäisi sisältyä myös vaalijärjestelmän uudistaminen alentamalla kymmenen prosentin äänikynnystä paremman moniarvoisen demokratian varmistamiseksi.
Sophie Briard Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Parlamentin jäsenet hyväksyivät erittäin suurella enemmistöllä yhteistä arvonlisäverojärjestelmää laskutusta koskevien sääntöjen osalta koskevan jäsen Casan mietinnön. Myös minä äänestin mietinnön puolesta. Järjestelmässä arvonlisäveron laskutusta koskevat säännöt yksinkertaistuvat EU:n vaatimusten yhdenmukaistamisen lisäämisen ja sähköisen laskutuksen yleisen käytön ansiosta. Direktiivin voimaantulo vähentää siksi yrityksiä rasittavaa hallinnollista taakkaa ja lisää ponnisteluja arvonlisäveropetosten kitkemiseksi.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä ehdotus liittyy ilmoitusmenettelyn luomiseen vapaaehtoisen kokeilun pohjalta. Se koskee tiettyjen petosalttiiden tuotteiden tai palvelujen luovuttamista tai toimittamista. Euroopan komission mukaan tämä on tarpeellista, koska arvonlisäveropetosten määrä on yhä huomattava. Komissiolla on myös tietoa väitetyistä petostapauksista, jotka liittyvät kasvihuonekaasujen päästöoikeuksilla käytävään kauppaan.
Näiden tietojen perusteella parlamentin mietinnössä ehdotetaan, että järjestelmän puolesta äänestävillä jäsenvaltioilla pitäisi olla velvollisuus toimia samoin kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan osalta.
Me uskomme, että ehdotuksen kokeellisella luonteella saattaa olla joitakin hyviä puolia, joten me tuemme parlamentin tekemiä tarkistuksia, erityisesti ehdotusta kertomuksesta, jossa arvioidaan "järjestelmän soveltamista koskevan toimenpiteen vaikuttavuutta ja tehokkuutta kokonaisvaltaisesti sekä toimenpiteen kustannus-hyötysuhdetta, jotta voidaan pohtia, olisiko järjestelmän soveltamisalan laajentaminen asianmukaista".
Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tässä mietinnössä käsitellään tärkeitä petokseen liittyviä kysymyksiä, myös kasvihuonekaasupäästöjen alalla. Komission on raportoitava käännetyn verovelvollisuuden tehokkuudesta sen osoittamiseksi, olisiko tarkoituksenmukaista ulottaa järjestelmä muille aloille.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Direktiivin 2006/112/EY antaminen oli tärkeä askel veronkierron torjunnassa. Hyvistä puolistaan huolimatta se ei ollut tarpeeksi tehokas torjumaan arvonlisäveroon liittyviä nk. "karusellipetoksia". Jäsenvaltioiden verotulojen menetykset johtuvat suurelta osin tämäntyyppisestä veropetoksesta, joka on ollut yksi yleisimmistä menetelmistä. Veropetosten torjunta on vielä tärkeämpää tulojen menetyksen vakavuuden takia talouskriisin aikana. Siksi meidän on ponnisteltava kaikin tavoin veropetosten torjumiseksi, koska asialla on huomattava vaikutus sekä vastaukseemme nykyiseen kansainväliseen kriisiin että mahdollisuuteen harjoittaa tarkoituksenmukaista sosiaalipolitiikkaa.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Olin ensimmäisiä Euroopan komission ehdotuksen takana olevan ajatuksen tukijoita.
Olemme talous- ja raha-asioiden valiokunnassa analysoineet ja parantaneet hieman komission asiakirjaa. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa erityisesti selvennyksistä, jotka koskevat käännetyn verovelvollisuuden ja raportointivelvollisuuksien vapaaehtoista soveltamista. Itse asiassa jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus vaatia raportointia joko liiketoimikohtaisesti tai yleisesti kaikista liiketoimista.
Käsiteltävä ehdotus vahvistaa päästökauppajärjestelmän turvallisuutta petosten tekijöiden varalta ja samalla vähentää rehellisten yritysten hallinnollista taakkaa.
Lopuksi haluan todeta, että mielestäni parlamentti pitäisi pitää täydellisesti ajan tasalla käännetyn verovelvollisuuden tilapäisen soveltamisen tuloksista.
Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Olin erittäin vakuuttunut, kun äänestin jäsen Casan mietinnön puolesta. Talousarvion valvontavaliokunnan ensimmäisenä varapuheenjohtajana ja syyskuussa 2008 hyväksytyn, arvonlisäveropetoksia käsitelleen mietinnön esittelijänä olen toistuvasti puhunut arvonlisäveropetosten tehokkaan torjunnan puolesta, koska se on tärkeä kysymys jäsenvaltioiden tulojen ja sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan kannalta. Yleinen ja erityisen vakava arvonlisäveropetosten muoto on nk. karusellipetos. Keräämättä jääneiden verotulojen kokonaismäärän arvioidaan olevan 20–100 miljardia euroa vuodessa. Se on valtava määrä, jolle löytyisi varmasti hyviä käyttötarkoituksia talouskriisin aikana.
Tällä alalla toimivat rikolliset ovat erityisen kekseliäitä. Äskettäin on paljastunut, että he harjoittavat rikollista toimintaansa myös päästökauppajärjestelmän piirissä. Päästökauppajärjestelmän puitteissa kokonaan sähköisesti tapahtuvaa päästöoikeuksien siirtoa verovelvollisten osapuolten välillä pidetään palveluina, jotka ovat veronalaisia maassa, johon vastaanottaja on sijoittautunut. Kaupalliset toimijat ostavat päästövähennyshyvityksiä arvonlisäverottomista lähteistä toisissa jäsenvaltioissa ja myyvät ne edelleen yrityksille omassa jäsenvaltiossaan arvonlisäveron sisältävään hintaan. Kadonneet myyjät jättävät sitten arvonlisäveron tilittämättä kansalliselle veroviranomaiselle. On erittäin tärkeää, että me puutumme tällaiseen rikollisuuteen.
Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Suhtaudun myönteisesti arvonlisäveroa koskevan käännetyn verovelvollisuuden soveltamiseen. Mielestäni siinä on kuitenkin virhe. Kerron esimerkin. Toimija A myi jotain toimijalle B. Toimija B myi sen toimijalle C. Toimija C myi sen lopulliselle kuluttajalle tai taholle, joka ei maksa arvonlisäveroa. Toimija A ei maksa arvonlisäveroa, koska hän ei ole lopullinen myyjä. Vain kuluttajalle lopulliset tuotteet myyvä toimija C maksaa arvonlisäveron. Asian ydin on se, että toimijaa B ei veroteta ollenkaan, vaikka hänen toimintansa perustuu siihen, että hän ostaa halvalla ja myy kalliiseen hintaan. Siksi ehdotetaan, että toimijan B pitäisi maksaa hintojen erotuksesta arvonlisävero valtiolle. Järjestelmässä on useita myönteisiä näkökohtia yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: kukaan ei hae valtiolta arvonlisäveron palautusta, mutta jos toimija C on huijari, hän yksinkertaisesti jättää arvonlisäveron maksamatta lopullisena myyjänä. Toisin sanoen, soveltamalla arvonlisäveroa koskevaa käännettyä verovelvollisuutta ei synny negatiivista tasetta, koska kukaan ei hae arvonlisäveron palautusta. Uskon, että järjestelmää on erittäin helppo hallinnoida, koska valtion verotarkastajat kykenevät hyvin helposti paljastamaan eron tuotteiden hinnoissa. Jos olen väärässä, olisin hyvin kiitollinen kirjallisesta vastauksesta, joka koskee esittämäni järjestelmän soveltuvuutta tai vaillinaisuutta.
Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (FR) Päätöslauselman avulla on tarkoitus muuttaa arvonlisäverosta annettua neuvoston direktiiviä 2006/112/EY, jotta käännettyä verovelvollisuutta voitaisiin soveltaa väliaikaisesti. Näin torjuttaisiin petoksia, jotka liittyvät päästöoikeuksilla käytävään kauppaan ja eräitä petosalttiita tuotteita koskevaan kaupankäyntiin. Veropetokset ovat suuri ongelma sisämarkkinoiden sujuvalle toiminnalle, ja ne vaarantavat jäsenvaltioiden verotulojen kertymisen. Siksi useat niistä ovat pyytäneet lupaa saada torjua vilpillisiä menettelyjä soveltamalla käännettyä verovelvollisuutta tiettyihin aloihin ja tuotteisiin, jotka ovat petosalttiita. Yleisin petoksen muoto on se, että arvonlisäverorekisteriin merkitty tavarantoimittaja laskuttaa tuotteiden toimittamisesta ja katoaa sitten maksamatta niistä arvonlisäveroa. Niin ikään arvonlisäverorekisteriin merkityille ostajille jäävät paikkansapitävät laskut, joista he voivat vähentää arvonlisäveron. Siten kansalliset valtionvarainministeriöt eivät kerää kyseisistä tuotteista maksettavaksi kuuluvaa arvonlisäveroa. Lisäksi niiden on hyvitettävä arvonlisäveroketjussa seuraavina oleville kaupanharjoittajille näiden maksama arvonlisävero. Näin jäsenvaltiot häviävät kahteen kertaan. Tästä syystä äänestin lainsäädäntöpäätöslauselman puolesta.
Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Yhteiskuntamme keskeisenä huolenaiheena on oltava asuntojen tarjoaminen kansalaisille, erityisesti heikossa asemassa oleville ihmisille, jotka kuuluvat erittäin köyhiin ja syrjäytyneisiin väestöryhmiin. Rakennerahastoista maksettava taloudellinen tuki voi helpottaa huomattavasti kansallisten viranomaisten pyrkimyksiä ratkaista tämä ongelma. Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat pyytäneet toistuvasti Euroopan komissiota ryhtymään toimenpiteisiin tällaisten väestöryhmien osallisuuden edistämiseksi. Tämänpäiväisen äänestyksen tuloksena olemme saaneet uuden, muutetun asetuksen, jonka ansiosta kaikki 27 jäsenvaltiota voivat käyttää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoja syrjäytyneiden väestöryhmien asuntokannan peruskorjaamiseen tai korvaamiseen, jolloin tuetaan yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä.
Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Minun on huomautettava, että mietinnössä ei kerrota yleisesti, kenen tai keiden on määrä olla toimien kohteena olevana ja saavana osapuolena, jos ne otetaan käyttöön: siinä viitataan "syrjäytyneisiin väestöryhmiin", mutta ilmaisun sisältöä ei määritellä, vaikka se voi tarkoittaa useita eri asioita pelkästään sosiologiassa. Ainoat viittaukset – jotka ovat joka tapauksessa jo komission ehdotuksessa – koskevat romaniväestöä. Mietinnössä esitetty pyyntö, että viittauksen romaneihin ei pitäisi estää toimia muiden sosiaalisesti syrjäytyneiden ryhmien auttamiseksi, ei takaa, että muut, erityisen vaikean taloudellisen, työhön tai perheeseen liittyvän tilanteen takia "sosiaalisesti syrjäytyneet" henkilöt voivat hyötyä asuntokantaa koskeviin toimintatapoihin osoitettavasta EAKR:n osuudesta. Lopuksi parlamentille esitellyn mietinnön mukaan Euroopan komissiolla pitäisi olla toimivalta määritellä perusteet, joita sovelletaan sen vahvistamiseen, millainen osa EAKR:sta voidaan osoittaa syrjäytyneiden väestöryhmien auttamiseen: tämä säännös näyttää antavan yksinomaan komissiolle laajan harkintavallan määriteltäessä edellä mainitut perusteet; perusteet, joista toimen laajuus ja mittakaava tosiasiassa riippuvat. Samalla parlamentilla ei ole mitään ennakoitavissa olevaa tapaa toimia ja ilmaista näkemyksiään. Odotan mietinnön tulevaa parlamentaarista seurantaa, ja koska tämä on ensimmäinen käsittely, pidättäydyn äänestämästä.
Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatan tätä puitesopimusta, koska Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välinen yhteistyö on erityisen tärkeää Euroopan unionin vakauden ja sen toiminnan tehokkuuden lisäämisen kannalta. Tämän sopimuksen mukaan toimitaan siten, että kun lainsäädäntöaloitetta koskeva pyyntö on jätetty Euroopan parlamentille, Euroopan komission on vastattava kuukauden kuluessa ja laadittava sopiva Euroopan unionin säädös vuoden kuluessa. Jos Euroopan komissio kieltäytyy valmistelemasta pyydettyä säädöstä, sen on perusteltava päätöksensä tarkasti. Tähän asti vain Euroopan komissio on voinut tehdä Euroopan unionin lainsäädäntöä koskevia aloitteita, mutta Lissabonin sopimuksen mukaan Euroopan parlamentin enemmistöllä on oikeus luoda Euroopan unionin lainsäädäntöä. Parlamentti ja komissio tekevät tiivistä yhteistyötä kansalaisten aloitteesta tehtyjen lainsäädäntöaloitteita koskevien pyyntöjen varhaisessa vaiheessa. Allekirjoitettaessa kansainvälisiä sopimuksia Euroopan parlamentin asiantuntijat osallistuvat myös neuvotteluihin. Sopimuksen mukaan parlamentille myönnetään oikeus osallistua tarkkailijana tiettyihin Euroopan unionin käymiin kansainvälisiin neuvotteluihin sekä oikeus saada enemmän tietoa kansainvälisistä sopimuksista.
Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen iloinen voidessani äänestää tämä Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR) tehtävän muutoksen puolesta, jotta sen toimien soveltamisala voidaan ulottaa asuntosektorille syrjäytyneiden väestöryhmien auttamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. Tähän asti asuntosektorin toimia on voitu toteuttaa vain asuntokannan peruskorjaukseen liittyvien kaupunkikehityshankkeiden yhteydessä. Mielestäni tämä peruste on kohtuuton ja syrjivä, koska esimerkiksi Portugalissa tällaisten perheiden enemmistö asuu suojissa maaseutualueilla. Juuri nämä ihmiset ovat eniten asunnon tarpeessa, eikä heitä pitäisi jättää toimien ulkopuolelle asuinpaikkansa takia. Suhtaudun myönteisesti parlamentin tekemään tarkistukseen, joka tukee alueellista koheesiota.
Euroopan komission alkuperäinen ehdotus rajoitti sen soveltamista uusiin jäsenvaltioihin. Tästä poiketen uudet säännökset ulottavat täytäntöönpanon kaikkiin jäsenvaltioihin. Näin vältytään järjettömältä syrjinnältä syrjäytyneiden eurooppalaisten perheiden välillä. Tämä on maailmanlaajuinen ongelma, joka vaikuttaa tuhansiin perheisiin kaikkialla Euroopassa! Tilanne on erityisen vakava Portugalissa sen kokeman talouskriisin takia ja useiden perheiden äärimmäisen köyhyyden takia.
Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan tätä mietintöä, joka ulottaa syrjäytyneiden väestöryhmien hyväksi toteutettavien asuntokantaa koskevien toimien tukikelpoisuuden Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR). Uusien sääntöjen nojalla kaikki jäsenvaltiot kykenevät hyödyntämään tätä EU:n rahoitusta parantaakseen syrjäytyneiden kotitalouksien oloja. Tämä ei ollut aiemmin mahdollista jäsenvaltioille, jotka ovat liittyneet EU:hun vuonna 2004 tai sen jälkeen. Asuntokannan fyysinen rappeutuminen riistää asukkailta oikeuden kunnollisiin elinoloihin ja on suuri este integraatiolle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle. Asetus mahdollistaa sen, että asuntokannan peruskorjaamiseen tähtäävät hankkeet voivat saada EAKR:n rahoitusta. Eriytymisriskien välttämiseksi aloitteiden on kuitenkin oltava osa laajempaa sosiaalisen integraation kehystä terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaaliasioiden alalla.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan komissio yrittää muuttaa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) annettujen asetusten säännöksiä, jotta uudet jäsenvaltiot voisivat käyttää näitä varoja toteuttaakseen asuntosektorilla toimia maaseutualueilla asuvien syrjäytyneiden väestöryhmien hyväksi.
Muutos koskee vain uusia jäsenvaltioita, joilla on maaseutualueilla asuvia suuria syrjäytyneitä maahanmuuttajayhteisöjä. Älkäämme unohtako tätä. Tämä oikeuttaa EAKR:sta annettuihin asetuksiin liittyvän erityisen säännön antamisen.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionilla on velvollisuus suojella ja edistää kestäviä sosiaalista osallisuutta koskevia toimintatapoja pyrkiessään kitkemään köyhyyttä ja kehittämään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien elinoloja, joiden kurjistuminen on viime vuosien vakavan kriisin myötä kärjistynyt. Hygieniakysymysten lisäksi asumisolojen huonontuminen kärjistyy ja aiheuttaa usein eriytymisen ja syrjäytymisen riskin. Elinolot ovat ratkaisevan tärkeässä asemassa kaikkien kansalaisten itsetunnon ja sosiaalisen omanarvontunnon kannalta. Koulutuksen, terveydenhuollon ja työpaikan ohella niillä on keskeinen asema pyrittäessä rakentamaan, kehittämään ja lujittamaan kestävää elämää joko yksilötasolla tai perheen tasolla.
Meidän on kuitenkin varmistettava, että Euroopan unionin toimia koskevissa strategioissa ei tehdä eroja sukupuolen, rodun tai etnisen ryhmän perusteella. Mikäli Euroopasta halutaan tasapuolisempi yhteiskunta, on aivan yhtä tärkeää, että me vältämme sellaisten gettojen tai alueiden muodostumista tai laajenemista, jotka helposti yhdistetään tiettyyn heikossa asemassa olevaan tai syrjäytyneeseen väestöryhmään. Sosiaalista osallisuutta koskevat toimintatavat on myös kohdistettava niihin, jotka niitä eniten tarvitsevat, tekemättä mitään eroja EU:n kansalaisten välille.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Tämän asetuksen ansiosta jäsenvaltiot voivat käyttää Euroopan aluekehitysrahastoa integroidulla ja järkevällä tavalla. Uusi asetus edistää huomattavasti Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa, koska se saattaa olemassa olevat varat usein maaseutualueilla ja suojissa asuvien sellaisten syrjäytyneiden väestöryhmien saataville, jotka eivät hyötyneet vanhoista säännöistä.
Erminia Mazzoni (PPE), kirjallinen. – (IT) Kerron syistä, joiden takia äänestin seuraavien tarkistusten puolesta. Pidin ensinnäkin välttämättömänä esityksen maantieteellisen ulottuvuuden laajentamista koskemaan kaikkia 27 EU:n jäsenvaltiota, koska ongelmia, joita yritämme torjua tällä asetuksella, esiintyy kaikkialla Euroopan unionissa. Siksi ei ole mitään järkeä rajoittaa asetusta koskemaan vain 12 uutta EU:n jäsenvaltiota. Toiseksi pidin oikeana 7 artiklan viimeisen osan edellisen version saattamista entiselleen ("komissio hyväksyy" eikä "komissio voi hyväksyä"). Näin komissio voi jatkaa alkuperäisen sääntelytehtävänsä toteuttamista eli arvioida ja päättää toimia koskevista perusteista taatakseen toimintatavan tehokkuuden ja lisäarvon ottaen huomioon myös sen kustannukset.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) EU:n asuntotilanne on kriittisessä tilassa. Tarvitsemme kunnollista asumisen laatua kaikille tarjoavan EU:n politiikan, sitovan ja kunnianhimoisen yhteiskunnan tukemia asuntoja koskevan EU:n politiikan. Oli tietenkin ratkaisevan tärkeää, että parlamentti hyväksyi kannan terveydelle haitallisten asuntojen peruskorjaamisesta ja slummien korvaamisesta kunnollisella majoituksella. On kuitenkin aivan yhtä tärkeää ja kiireellistä, että EU tekee kunnollisen majoituksen saamisesta ihmisen perusoikeuden. Sillä on velvollisuus ja välineet tämän varmistamiseen. EU:n ei voi antaa itsensä tulla sosiaalisesti alikehittyneeksi alueeksi.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämän mietinnön hyväksyminen on hyvin tärkeää, koska siinä tehdään Euroopan aluekehitysrahastoon tarkistus, joka auttaa syrjäytyneitä väestöryhmiä riippumatta siitä, asuvatko he kaupunkialueilla.
Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta ja haluan korostaa, että EU:n varojen käyttöä sääntelevien tekstien säännölliset tarkistukset ovat tervetulleita. Useat näissä asetuksissa määrätyistä rajoituksista eivät enää sovi nykyiseen taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen, joka edellyttää uudenlaisia toimia. Toinen esimerkki tässä suhteessa on parlamentin viime keväänä hyväksymä EAKR:n varojen käyttöä koskevien ehtojen höllentäminen asuntokannan energiatehokkuuden parantamiseksi.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Nykyinen maailmanlaajuinen talouskriisi on vaikea haaste Euroopan unionille, joka tarvitsee pikaisia, joustavia ja tehokkaita vastauksia tarjoavia toimintatapoja.
EU:n koheesiopolitiikan kokonaismäärärahat ohjelmakaudella 2007–2013 ovat 347 miljardia euroa. Se on siten suurin reaalitalouteen tehtävien investointien lähde, joka kykenee auttamaan Eurooppaa ja sen alueita toipumaan kriisistä ja saamaan takaisin luottamuksen ja optimismin.
Olen samaa mieltä tarpeesta käsitellä syrjäytyneiden väestöryhmien asuntokantaa koskevaa kysymystä EAKR:sta annetun asetuksen muuttamisen yhteydessä. Koska nykyistä lainsäädäntöä ei voida soveltaa syrjäytyneisiin väestöryhmiin, ehdotettu muutos täyttäisi lainsäädännössä olevan puutteen, jotta näiden ihmisten epävarmoja elinoloja koskevaa ongelmaa voidaan käsitellä tarkoituksenmukaisemmalla tavalla.
Tämä toimenpide kunnioittaa toissijaisuusperiaatetta ja lisää jäsenvaltioiden mahdollisuuksia tarjota tukea ja asuntoja syrjäytyneille väestöryhmille parhaaksi katsomallaan tavalla. Samalla ne pitävät yhtenäistä lähestymistapaa avun toteuttamisen vähimmäisehtona.
Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, onnittelen jäsen van Nistelrooijia hänen ehdottamastaan erinomaisesta tekstistä, jota on paranneltu entisestään useilla aluekehitysvaliokunnan jättämillä tarkistuksilla. Näin tämä toimenpide voidaan ulottaa kaikkiin Euroopan unionin jäsenvaltioihin.
Tämänpäiväisen tekstin ansiosta voimme toteuttaa useiden oman asunnon omistamisesta haaveilevien ihmisten unelman. Olen varma siitä, että tekemällä näin me osoitamme kansalaisillemme, että parlamentti kykenee löytämään ratkaisuja haasteisiin, joita rajojen avaaminen ja ihmisten vapaa liikkuvuus asettavat. Siitä syystä äänestän mietinnön puolesta.
Maurice Ponga (PPE), kirjallinen. – (FR) Olen mielissäni jäsen van Nistelrooijin mietinnön hyväksymisestä tänään suurella enemmistöllä (558 ääntä puolesta ja 57 vastaan). Hyväksymällä tämän mietinnön parlamentti lähettää vahvan viestin kansalaisille ja vastaa erityisesti Eurocities-verkoston esittämiin sosiaalisiin huoliin. Mietintö tarjoaa mahdollisuuden käyttää EAKR:n varoja nykyisten rakennusten peruskorjaamiseen ja korvaamiseen uusilla sekä uusiin rakenteisiin, joilla on määrä auttaa syrjäytyneitä väestöryhmiä maaseutu- tai kaupunkialueilla kaikissa 27 jäsenvaltiossa.
Toimien ulottaminen vuosina 2004 ja 2007 liittyneistä jäsenvaltioista kaikkiin jäsenvaltioihin tarjoaa ratkaisuja ongelmiin, joita epäterveelliset asunnot aiheuttavat tietyille syrjäytyneille väestöryhmille kaikkialla EU:ssa. Siten on mahdollista laatia yhtenäinen ja kestävä lähestymistapa EU:n tasolla. Lisäksi toimien ulottaminen kaikkiin jäsenvaltioihin sopii täydellisesti vuoden 2010 köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisen teemavuoden tavoitteeseen. Olen mielissäni siitä, että parlamentti äänesti näiden tarkistusten puolesta, ja toivon, että kyseiset alueet saavat siitä hyödyllisen välineen näitä väestöryhmiä koskevan kiireellisen ja tärkeän ongelman ratkaisemiseksi.
Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (PPE), kirjallinen. – (FR) Olen kannattanut tätä mietintöä alusta asti, erityisesti toimien soveltamisalan ulottamista kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin. Sen ansiosta 27 jäsenvaltiota voivat käyttää EAKR:n varoja syrjäytyneille väestöryhmille tarkoitettujen uusien asuntojen rakentamisen rahoittamiseen ja nykyisten rakennusten peruskorjaukseen ja korvaamiseen.
Eurooppaa kohdanneen ja kaikkiin jäsenvaltioihin vaikuttaneen vakavan talouskriisin takia asuntokantaa koskevat ongelmat ovat nyt entistä pahempia. Euroopan unionin oli puututtava asiaan ja turvauduttava kaikkiin käytössään oleviin välineisiin auttaakseen huonoissa oloissa asuvia ihmisiä, erityisesti syrjäytyneitä väestöryhmiä, jotka eivät aikaisemmin hyötyneet EAKR:n varoista.
Aluekehitysvaliokunnan johtavaan enemmistöön kuuluvien jäsenten jättämien tarkistusten ansiosta rahaston tukikelpoisuus koskee EU:n uusien jäsenvaltioiden sijaan kaikkia 27 jäsenvaltiota, joilla kaikilla on samat ongelmat. Kyseeseen tulevat alueet voivat korvata epäterveellisiä asuntoja sosiaalisesti syrjäytyneissä yhteisöissä ja kehittää kattavia, integroituja ja kestäviä ratkaisuja asunto-ongelmiinsa.
Mietintö tarjoaa EU:lle konkreettisia välineitä kansalaistensa auttamiseen. Toivottavasti se on askel kohti sosiaalista ja lähellä kansalaisia olevaa Eurooppaa.
Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Tänään hyväksyvämme mietintö muuttaa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) annettuja asetuksia ulottamalla sen soveltamisalan asuntosektorille syrjäytyneiden väestöryhmien hyväksi, koska tällä hetkellä rahastoa voidaan käyttää vain kaupunkikehitystä koskevien aloitteiden yhteydessä. Tarkistukset, joita minä ja kollegani ehdotimme ja jotka vahvistettiin tänään parlamentissa, tarkoittavat, että komission alkuperäisessä ehdotuksessa esitettyjen uusien jäsenvaltioiden lisäksi myös vanhat jäsenvaltiot voivat hyötyä tästä uudesta EAKR:n rahoituslähteestä.
Olen myös yrittänyt estää ennakkotapauksena pitämäni asian, joka sulkisi vanhemmat jäsenvaltiot, erityisesti Portugalin, tämän rahoituksen ulkopuolelle, ja mahdollisesti estäisi niitä käyttämästä muita yhteisön tuen lähteitä. Haluan toistaa, että ajan, jonka maa on ollut Euroopan unionin jäsenenä, ei pitäisi olla perusteena rakennerahastojen määrärahojen osoittamiselle. Lisäksi vuoden 2013 jälkeisen koheesiopolitiikan pitäisi edelleen keskittyä alueelliseen yhteenkuuluvuuteen tähtäävään yhteisvastuullisuuden periaatteeseen, joka on välttämätöntä syrjäisimmille alueille, kuten Madeiralle. Sen on myös tähdättävä joustavampaan, avoimempaan ja tuloshakuisempaan lähestymistapaan, joka ei rankaise vaan palkitsee alueet, jotka ovat käyttäneet yhteisön tukea esimerkillisesti.
Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Rakennusten ja kotien peruskorjaamiseen tarkoitettujen Euroopan unionin varojen käyttämisen kehittämiseksi sekä ottaen huomioon jäsenvaltioiden menettely ja yhteisrahoitusta koskevat vaikeudet pitäisi ehdottaa, että kansalliset hallitukset loisivat yhteisen rahaston, johon ne voisivat säästää varoja ja joka kattaisi yhteisrahoituksen valtion varojen kanssa. Toisin sanoen ennen kuin valtio kattaa yhteisrahoituksen, rakennusten ja kotien omistajien on maksettava sama ehdoton määrä, jonka he maksoivat ennen peruskorjausta. Syy on se, että usein rakennusten ja kotien omistajat eivät kykene kattamaan yhteisrahoitusta omista varoistaan eivätkä saamaan pankista luottoa sitä varten. Suhtaudun myönteisesti aloitteen toiseen kohtaan – peruskorjaamiseen varattujen varojen osoittamiseen maaseutualueille.
Useimmissa kylien yksityisistä taloista huolehditaan itse lämmityksestä eli lämmityksestä ei makseta keskitetysti. Siksi ehdotetaan tietyn määrän maksamista kuukausittain. Se voisi ajan mittaan kattaa näiden kotien yhteisrahoituksen. Sen ansiosta jäsenvaltioiden olisi laillisesti helpompi toteuttaa maaseutualueilla sijaitsevien kotien peruskorjauksen yhteisrahoitus.
Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (FR) Tämä sääntö mahdollistaa EAKR:sta myönnettävän taloudellisen tuen syrjäytyneiden väestöryhmien hyväksi toteutettaviin asuntokantaa koskeviin toimiin uusissa jäsenvaltioissa. Näiden väestöryhmien suuri enemmistö asuu maaseutualueilla ja suojissa (sekä maaseutu- että kaupunkialueilla). He eivät hyödy EAKR:n tuesta. Asuntosektorin toimet ovat mahdollisia kaupunkikehitystä koskevien hankkeiden aikana ja nykyisen asuntokannan peruskorjaamisen yhteydessä. Maaseutualueilla toteutettavien asuntosektorin toimien tukemiseen tai välttävien asuntojen korvaamiseen kaupunki- tai maaseutualueilla ei voida myöntää EAKR:n tukea. Perusteettoman syrjinnän estämiseksi romaneihin kohdistettujen toimien ei pitäisi sulkea pois muita samankaltaisissa sosiaalisissa ja taloudellisissa olosuhteissa eläviä ryhmiä. Koska toimet ovat vain yksi osa monimutkaista ongelmaa, niitä pitäisi käsitellä kansallisella tasolla integroidun, moniulotteisen lähestymistavan puitteissa vahvojen kumppaneiden kanssa ottamalla huomioon näkökohdat, jotka liittyvät koulutukseen, sosiaaliasioihin, kotouttamiseen, kulttuuriin, terveydenhuoltoon, työllistymiseen, turvallisuuteen ja niin edelleen. Ehdotuksen tavoitteena on tarjota kohtuulliset asumisolot integroidun lähestymistavan puitteissa.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Veropetos ja veronkierto ovat hyökkäys oikeudenmukaisemman, voimakkaamman ja tasa-arvoisemman Euroopan rakentamista vastaan, jos ajatellaan sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Seurauksista on tullut yhä näkyvämpiä ja vakavampia nykyisen ankaran talous- ja rahoituskriisin aikana, koska jäsenvaltioiden talousarvioita ovat heikentäneet ja kuormittaneet erityisesti julkisten investointien tarve ja sosiaalipolitiikan menot. On syytä huomata, että veropetokset maksavat Euroopan unionille yli 200 miljardia euroa vuodessa, mikä on enemmän kuin 2 prosenttia BKT:sta.
Avointen markkinoiden sekä tavaroiden ja ihmisten vapaan liikkuvuuden puitteissa valvontamekanismeista on tullut yhä monimutkaisempia kunkin jäsenvaltion luovuttamattomien itsemääräämisoikeuksien takia. Kaiken kukkuraksi häikäilemättömät taloudelliset toimijat, joita useimmiten motivoivat tilaisuudet tehdä helppoa rahaa talouskriisin ansiosta, turvautuvat yhä kehittyneempiin ja taitavampiin menetelmiin kiertää veroja.
Tämä ehdotus vahvistaa hallinnollista yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden välillä verotuksen alalla, koska Euroopan yhdentymisprosessi osoittaa selkeän epätasapainon, joka vallitsee annetun lainsäädännön ja valvontamekanismien välillä.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Meillä on joitain epäilyjä ehdotuksen muotoilun suhteen. Ehdotuksessa pyritään laajentamaan direktiivin soveltamisalaa kattamaan "jäsenvaltioiden hallinnollisen yhteistyön piiriin kuuluvat kaikentyyppiset verot". Tämän lisäksi "direktiiviä sovelletaan jäsenvaltiolle, jäsenvaltion osa-alueelle tai julkisoikeuden nojalla perustetuille sosiaaliturvalaitoksille maksettaviin pakollisiin sosiaaliturvamaksuihin".
Olemme eri mieltä siitä, että jäsenvaltion virkamiehille pitäisi antaa valtuudet toimia muiden jäsenvaltioiden alueella. Siksi me uskomme, että parlamentin ehdotus rajoittaa kysymys koskemaan tapauksia, joissa jäsenvaltioiden välillä on sopimus, on sentään oikea lähestymistapa.
Me myös suhtaudumme varauksella vaatimukseen automaattisesta tietojenvaihdosta, joka koskee henkilöiden verotottumuksia, vaikka tietosuojaan on joitakin viittauksia erityisesti parlamentin mietinnössä.
Seuraamme tiiviisti näitä kysymyksiä käsittelyn edetessä.
Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Vaikka minä uskon, että verojärjestelmien valvonta pitäisi edelleen säilyttää EU:n jäsenvaltioilla, on selvää, että eri puolilla EU:ta sekä kolmansien maiden kanssa on tehtävä yhteistyötä veronkierron torjumiseksi. Uskon, että tänään hyväksytty kompromissi on hyödyllinen väline torjuttaessa veropetoksia ja veronkiertoa.
Astrid Lulling (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin päättäväisesti hallinnollista yhteistyötä verotuksen alalla koskevaa jäsen Alvarezin mietintöä vastaan, koska olen pahoillani siitä, että kansalaisten vapauksien puolustaminen, mitä parlamentin pitäisi johtaa, on epävakaata ja epäjohdonmukaista.
Kun esityslistalla on henkilöskannereiden käyttöönotto tai Yhdysvaltojen kanssa tehtävä SWIFT-sopimus, yksilön vapauksien vankkumattomat puolustajat tekevät äänensä kuulluiksi, vaikka se loisi diplomaattisia jännitteitä.
Mutta kun on kyse pankkitietojen suojelusta, hyvä muuttuukin yhtäkkiä pahaksi.
Kaikkialle ulottuva automaattinen tietojenvaihto, joka muodostaa jäsen Alvarezin ja Dominicin mietintöjen perustan, on joka käänteessä riisuva skanneri; se on SWIFT-sopimus vielä laajemmassa mittakaavassa.
Tällaista epäjohdonmukaisuutta ei voida oikeuttaa edes tehokkuuden nimissä.
Kaikkia muualla kuin Euroopassa asuvia henkilöitä koskevien kaikkien tietojen automaattinen vaihto johtaa hallitsemattomaan tietotulvaan. Säästöjen verotuksen alaa koskevan ennakkotapauksen pitäisi saada hälytyskellot soimaan.
Niille ystävilleni, jotka ovat huolissaan tähän ehdotukseen mahdollisesti liittyvästä liiallisesta byrokratiasta, totean, että ainoa ratkaisu on mieluummin vastustaa sitä periaatteessa kuin yllättyä sen tuhoisista seurauksista.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Aikaisemmassa lainsäädännössä veropetosten ja veronkierron estäminen asetettiin yhdeksi Euroopan unionin ensisijaisista tavoitteista. Sen jälkeen on hyväksytty useita tähän alaan liittyviä säädösehdotuksia. Hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla on keskeinen osa yhteistä strategiaa veropetosten ja veronkierron torjumiseksi. Veropetosten ja veronkierron tehokkaalla torjunnalla on merkittävä vaikutus kansallisiin talousarvioihin ja julkisten menojen huomattavien tulonmenetysten estämiseen erityisesti terveydenhuollossa, koulutuksessa ja tutkimuksessa.
Veronkierto ja veropetokset ovat vastoin yhtäläisen verotuskohtelun periaatetta. Silloin kärsivät ne kansalaiset ja yritykset, jotka noudattavat verovelvoitteitaan. Verovilpit johtavat kilpailun vääristymiseen, joka vaikuttaa markkinoiden asianmukaiseen toimintaan. Tällaisena kriisiaikana on vielä tärkeämpää, että me turvaudumme kaikkiin käytössämme oleviin menetelmiin veronkierron ja veropetosten torjumiseksi. Siten selviydymme poikkeuksellisista kustannuksista, jotka ovat välttämättömiä kriisin vaikutusten lieventämiseksi ja suurten budjettivajeiden supistamiseksi mahdollisimman paljon.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Ehdotus on tärkeä siksi, että EU:ssa tehtävät veropetokset (joiden arvioidaan ylittävän 2 prosenttia BKT:sta) aiheuttavat vakavia seurauksia jäsenvaltioiden talousarvioihin, oikeudenmukaisen verotuksen periaatteeseen, joka niiden seurauksena heikkenee, sekä markkinoiden toimintaan, koska kilpailu vääristyy.
Komission esittämä ehdotus on edistysaskel täytettäessä tehokkaampien yhteistyötoimien tarve veropetosten ja veronkierron torjumiseksi Euroopan mittakaavassa. Direktiiviehdotukseen liittyy sekä määrällinen että laadullinen edistysaskel: määrällinen, koska se luo uusia velvoitteita, ja laadullinen, koska se laajentaa ja tarkentaa nykyisiä velvoitteita.
Se käsittää kaikentyyppiset välittömät ja välilliset verot lukuun ottamatta arvonlisä- ja valmisteveroja, sen myötä veroviranomaisten välillä otetaan käyttöön automaattinen tietojenvaihto pyynnöstä tapahtuvan tietojenvaihdon sijaan.
Ehdotus tarkoittaa sitä, että me voimme vaatia tehokkaampia yhteistyötoimia veropetosten ja veronkierron torjumiseksi luomalla luotettavan, helppokäyttöisen ja tehokkaan järjestelmän. Se auttaa meitä saamaan aikaan tarkoituksenmukaisen verotuksen yhdentymisen, joka on välttämätön osa eurooppalaista hanketta ja uusi askel kohti aitoa veropolitiikan yhdenmukaistamista.
Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston tavoin minä äänestin tämän veropetosten ja veronkierron torjuntaa vauhdittavan mietinnön puolesta, koska niiden torjunta on tärkeää jäsenvaltioidemme kokeman talouskriisin yhteydessä. Näihin kysymyksiin paneutuminen näyttää meistä ensisijaiselta tavoitteelta jäsenvaltioiden kokeman talouskriisin takia aikana, jolloin budjettikuri asettaa yhä raskaamman taakan pienimmille valtioille.
Eräiden arvioiden mukaan veropetosten arvo yltää 200 miljardiin euroon tai 2 prosenttiin BKT:sta. Määrä on kaksinkertainen Euroopan unionin nk. Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaan varaamiin määrärahoihin verrattuna.
Lisäksi Euroopan parlamentin mietinnössä esitetään tarve kehittää tietosuojaa. Se on tärkeä periaate, koska me keskustelemme täällä tietojenvaihdosta.
Mietinnön tavoin myös me painostamme komissiota ja neuvostoa selittämään Euroopan parlamentille, miten sen kanta on otettu huomioon ja millaista edistymistä on tapahtunut jäsenvaltioiden välisen veropetosten ja veronkierron torjuntaa koskevan yhteistyön osalta.
Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (FR) Direktiivin tavoitteena on kehittää hallinnollista yhteistyötä verotuksen alalla. Meidän on nyt autettava toisiamme enemmän kuin koskaan tällä alalla. Veronmaksajien liikkuvuus, rajatylittävien liiketoimien määrä ja rahoitusvälineiden kansainvälistyminen ovat lisääntyneet huomattavasti. Jäsenvaltioiden on hankala arvioida verojen ja tullien määrää oikein. Tämä yhä yleisempi ongelma aiheuttaa seurauksia veroverotusjärjestelmien toiminnalle ja johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, joka kannustaa veropetoksiin ja veronkiertoon. Samalla valvonta on edelleen kansallisten viranomaisten vastuulla. Tämä vaarantaa sisämarkkinoiden sujuvan toiminnan. Jäsenvaltioiden välinen automaattinen tietojenvaihto olisi pakollista niiden johtajien palkkioiden, osinkojen, pääomatulojen, rojaltimaksujen ja henkivakuutustuotteiden osalta, joita muut tietojenvaihtoon ja vastaaviin toimenpiteisiin sekä tuloksena oleviin eläkkeisiin, omistusoikeuksiin ja tuloihin liittyvät EU:n oikeudelliset välineet eivät kata. Erilaisten kansallisten viranomaisten välisen tietojenvaihdon kehittämiseksi on myös ehdotettu valvontaa tapauksissa, joissa jäsenvaltiot ovat kieltäytyneet antamasta tietoja tai toteuttamasta hallinnollista tiedustelua. Kaikki nämä toimenpiteet auttavat veropetosten torjunnassa, mistä syystä äänestin tämän lainsäädäntöpäätöslauselman puolesta.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) On outoa, että Euroopan komissio myöntää, että "EY:n perustamissopimuksen vapaata liikkuvuutta koskevien määräysten vuoksi jäsenvaltioiden on vaikeaa pyytää vakuuksia niiden alueella kannettavien verojen maksamista varten".
Pitäen mielessä tähän asti saavutettujen tulosten heikkouden, miksemme sen sijaan, että hyväksymme yhä uusia sääntöjä, jotka myöhemmin osoittautuvat "riittämättömiksi", yksinkertaisesti mene ongelman juurille muuttaen vapaaseen liikkuvuuteen liittyviä sääntöjä?
Suhtaudumme kuitenkin epäillen ehdotuksen täytäntöönpanoon. Ehdotuksessa sanotaan: "Perintää koskevan keskinäisen avunannon soveltamisalaa olisi laajennettava koskemaan nykyisten lisäksi myös muita veroja ja tulleja, sillä sisämarkkinoiden moitteeton toiminta voi häiriintyä maksamatta jätettävän veron tai tullin lajista riippumatta. Soveltamisala olisi myös laajennettava koskemaan pakollisia sosiaaliturvamaksuja."
Emme ole samaa mieltä siitä, että jäsenvaltion virkamiehille pitäisi antaa valtuudet toimia muiden jäsenvaltioiden alueella, joten uskomme, että parlamentin ehdotus rajata täytäntöönpano tapauksiin, joissa on tehty sopimus jäsenvaltioiden välillä, on ainakin asiallinen lähestymistapa.
Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Sekä henkilöiden että pääoman liikkuvuuden lisääminen on keskeinen osa EU:ta ja on ollut suuri menestys. Siihen liittyy kuitenkin tiettyjä varjopuolia, kuten se, että huijareilla on paremmat mahdollisuudet välttyä maksamasta veroja ja tulleja. On ilmiselvää, että nykyinen keskinäisen avunannon järjestelmä on osoittautunut riittämättömäksi, ja tämänpäiväisessä äänestyksessä pitäisi saada aikaan alalla kipeästi tarvittavia parannuksia.
Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Veroihin, tulleihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnän osalta tilanne Euroopan unionissa ei ole kovin myönteinen. Tilastot kertovat summien toteutuma-asteen olevan vain viisi prosenttia. Saatavien perinnän tehokkuuden parantamiseksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä. Tätä taustaa vasten äänestin keskinäistä avunantoa koskevan ehdotuksen puolesta. Toivon, että onnistumme korjaamaan nykytoimenpiteiden puutteet, jotka ovat johtaneet avoimuuden ja koordinaation puutteeseen valtioiden välillä ja aiheettomiin viivytyksiin perintäprosessissa.
Uudessa direktiivissä ehdotetaan, että määriteltäisiin selkeämmin säännöt, joiden perusteella jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset antavat apua, samoin kuin osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Tarkoitus on laatia perintä- tai varotoimenpiteitä helpottavia yhdenmukaisia asiakirjoja muiden viranomaisten laatimien asiakirjojen tunnustamiseen ja kääntämiseen liittyvien ongelmien ehkäisemiseksi. Komissio tukee hyvää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä ja seuraa jatkuvasti mahdollisia valituksia, jotka koskevat tietojenvaihtoa ja avunantoa.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Jäsenvaltiot pyytävät yhä enemmän apua tiettyihin veroihin liittyvien saatavien perinnässä, ja lisäksi perintä on tehotonta, toteutuma-aste vain viisi prosenttia. Tämä osoittaa, että neuvoston direktiiviä 76/308/ETY on muutettava. Tarvitsemme tämän päätöslauselman, jos haluamme puuttua hitauden ja yhteensopimattomuuden sekä koordinoinnin ja avoimuuden puutteen aiheuttamiin ongelmiin.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Nykyiselle veroihin, tulleihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perintää koskevalle järjestelmälle ovat tyypillisiä hitaus ja yhteensopimattomuus sekä koordinoinnin ja avoimuuden puute. Siksi meidän on ryhdyttävä toimiin yhteisön tasolla, vahvistettava ja parannettava perintää koskevaa avunantoa jäsenvaltioiden välillä.
Tässä tarkoituksessa ehdotuksessa tarjotaan perintä- tai varotoimenpiteitä helpottavia yhdenmukaisia asiakirjoja muista jäsenvaltioista peräisin olevien asiakirjojen tunnustamiseen ja kääntämiseen liittyvien ongelmien ehkäisemiseksi sekä vakiomuotoista lomaketta, jota käytetään saatavia koskevien asiakirjojen ilmoittamisessa toisen jäsenvaltion alueella.
Saatavia koskevien asiakirjojen ja päätösten ilmoittamisessa käytettävän yhdenmukaisen vakiomuotoisen lomakkeen käyttöönotto ratkaisee toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevien asiakirjojen tunnustamiseen ja kääntämiseen liittyvät ongelmat. Väline on olennainen yhteisön sisäisen kaupan kehittymisen ja sisämarkkinoiden vahvistamisen kannalta.
Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (FR) Neuvoston direktiivin tarkoituksena on perinpohjaisesti tarkistaa veroihin, tulleihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perintää koskevaa keskinäisen avunannon järjestelmää. Perintään liittyviä kansallisia määräyksiä sovelletaan vain kunkin jäsenvaltion alueella. Hallintoviranomaiset eivät voi itse periä veroja ja tulleja oman jäsenvaltionsa ulkopuolella. Samaan aikaan ihmisten ja pääoman liikkuvuus lisääntyy, ja huijarit käyttävät hyväkseen kansallisten viranomaisten toimivallan alueellisia rajoituksia hoitaakseen maksukyvyttömyytensä maissa, joissa heillä on verovelkoja. Ensimmäiset määräykset perintää koskevasta keskinäisestä avunannosta vahvistettiin direktiivissä 76/308/ETY (konsolidoitu direktiiviin 2008/55/EY) keskinäisestä avunannosta tiettyihin maksuihin, tulleihin, veroihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä. Tämä väline on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi vastaamaan sisämarkkinoilla viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana tapahtuneisiin muutoksiin. Siksi on välttämätöntä kumota nykyinen direktiivi ja säätää parannetusta perintää sisämarkkinoilla koskevan avunannon järjestelmästä, joka takaa nopeat, tehokkaat ja yhtenäiset menettelyt kaikkialla Euroopan unionissa. Siksi äänestin tämän päätöslauselman puolesta.
John Stuart Agnew, David Campbell Bannerman, Derek Roland Clark ja William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. – (EN) UKIP antaa täyden tukensa avustustyölle ja on kauhuissaan ihmishenkien menetyksestä ja katastrofin aiheuttamista kärsimyksistä, mutta emme voi antaa tukeamme sille, että EU oikeutetaan käyttämään satoja miljoonia veronmaksajien rahoja, kun sillä on samalla militaristinen ja diplomaattinen tavoite estää demokraattisia ja vastuuvelvollisia kansallisvaltioita puuttumasta kriisiin.
Kannustamme tietenkin hallituksia ja yksityishenkilöitä antamaan hätäapua ja rahaa katastrofista kärsineiden auttamiseksi ja maan jälleenrakentamiseksi. Tämä on kuitenkin tehtävä avoimesti julkisuudessa eikä sellaisten salamyhkäisten byrokraattien toimesta, joita ei ole valittu vaaleilla ja joilla on kansainvälistä kunnianhimoa.
Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Äänestin päätöslauselman ja sen taloudellisen avun puolesta, jota Euroopan unioni haluaa antaa pitkän aikavälin tukea varten. Tukea hallinnoidaan paikallisten viranomaisten ja Haitin kansan kumppaneina. Rahat on käytettävä Haitin köyhyyden perimmäisiin syihin puuttumiseen, maan auttamiseen demokraattisen rakenteen vahvistamisessa ja kestävän talouden rakentamiseen.
Olosuhteet Haitissa ovat onneksi parantuneet viime aikoina, ja humanitaarista apua jaetaan tehokkaasti ja tärkeysjärjestyksessä; tästä on kiittäminen kansainvälisten järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja Haitin kansan, jotka ovat kaikki työskennelleet yhdessä, tekemää yhteistyötä ja koordinointia.
Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan unioni, kuten koko kansainvälinen yhteisö, on tärkeän solidaarisuustestin edessä Haitin tilanteen takia. Tulevassa EU:n huippukokouksessa on esitettävä päättäväinen, hyvin koordinoitu ja yksimielinen ratkaisu vastataksemme jälleenrakennuksen ja avun tarpeisiin, jotka yksi uuden ajan suurimmista luonnonkatastrofeista Haitille aiheutti. Euroopan parlamentin Euroopan komissiolle esittämään pyyntöön laatia erityinen ehdotus EU:n pelastuspalvelujoukkojen, jotka voivat reagoida nopeasti luonnonkatastrofien sattuessa missä päin maailmaa tahansa, perustamisesta on vastattava.
"Haitin opetusta" ei saa unohtaa, ja Euroopan unionin on osoitettava tässä tapauksessa ensinnäkin tietävänsä, mitä solidaarisuus tarkoittaa, ja toiseksi olevansa sopeutuva ja joustava instituutio, joka oppii ajankohtaisista kivuliaista tapahtumista. Euroopan unionilla on kaikki tiedot ja välineet osallistuakseen Haitin pitkän aikavälin jälleenrakennukseen. Työtä on koordinoitava Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa, jotta koko kansainvälinen yhteisö voi puhua yhdellä äänellä. Haitin kansan, jota historia ja luonto ovat koetelleet ankarasti, on saatava kansainväliseltä yhteisöltä tarvittavat välineet oppiakseen auttamaan itseään.
Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen iloinen EU:n sitoutumisesta Haitin kansan auttamiseen maahan tammikuussa iskeneen maanjäristyksen jälkeen. Ennen maanjäristystä yli 70 prosenttia Haitin kansasta eli köyhyysrajan alapuolella, ja maan ulkomaanvelka oli 890 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Kansainvälinen yhteisö on nyt velvollinen osallistumaan jälleenrakennusstrategian laatimiseen maalle. Strategian on oltava kestävä lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Tämä on ratkaiseva ajankohta kansainvälisten avunantajien, Haitin viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan jälleenrakennustoimien koordinoinnissa, ja pidän myönteisenä G7:n hiljattain tekemää päätöstä antaa anteeksi Haitin velat, velat monenkeskisille luottolaitoksille mukaan luettuna. On tärkeää, että autamme maata toipumaan maanjäristyksestä, mutta kansainvälisen yhteisön on myös käytettävä hyväkseen tilaisuus auttaa poistamaan taloudellista, sosiaalista ja poliittista eriarvoisuutta Haitin sisällä.
Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Haitin saareen 12. tammikuuta 2010 iskenyt maanjäristys, joka tappoi tuhansia ihmisiä ja aiheutti kauheaa tuhoa ja kaaosta, vaatii meiltä vahvaa solidaarisuutta Haitin kansaa kohtaan. Minulla oli ilo ja kunnia osallistua parlamentin päätöslauselman laatimiseen. Aivan ensimmäiseksi haluan kiittää vilpittömästi niitä ammattilaisia, joiden avokätinen ja ripeä työ liikkuvan interventiokeskuksen (Mobile Intervention Centre) kautta auttoi pelastamaan henkiä ja helpottamaan terveydenhoidon, veden, hygienian, vaatteiden jne. suurta tarvetta paikan päällä. Tämä todisti, että parlamentin vuosien kuluessa vaatimilla investoinneilla voi olla käytännöllinen ja myönteinen vaikutus.
Toisaalta meidän on otettava tapahtumista opiksemme, kuten Aasian tsunamin jälkeen. Vuonna 2006 laaditun Barnier'n raportin mukaisesti Euroopan komission pitäisi ryhtyä mahdollisimman pian lainsäädäntötoimenpiteisiin yhtenäisten, riippumattomien ja pysyvien EU:n pelastuspalvelujoukkojen perustamiseksi. Joukkojen on pystyttävä hoitamaan pelastustehtäviä ja varmistamaan yhdennetty lähestymistapa apuun, kunnostamiseen ja kehitykseen. Kiitän myös jäsenvaltioita, kansalaisjärjestöjä ja kansalaisyhteiskuntaa kaikesta niiden antamasta humanitaarisesta avusta.
Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Haitin 12. tammikuuta järkyttänyt maanjäristys, jonka seurauksena 200 000 ihmistä menetti henkensä ja 250 000 loukkaantui, on saanut Euroopan unionin jäsenvaltiot ja koko kansainvälisen yhteisön osallistumaan konkreettiseen ja yhteiseen sitoumukseen maan jälleenrakennuksesta.
Tällainen koordinointi on osoittautunut tehokkaaksi lyhyellä aikavälillä, ja Euroopan komissio ja yksittäiset jäsenvaltiot ovat lahjoittaneet heti alkuun huomattavia summia. Mielestäni on tärkeää ohjata tätä yhteistä apua niin, että jälleenrakennus on kestävää keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja että Haitin väestö hyötyy avusta eniten.
Yhdyn kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen pyyntöön estää maanjäristyksen seurauksena orvoksi jääneiden lasten valtavaa joukkoa joutumasta ihmiskauppiaiden uhreiksi. Siksi katson meidän tarvitsevan suunnitelman tällaisten hätätilanteiden ohjaamiseksi varmistaaksemme, että yhteisön heikoimpien ryhmien perustarpeet ovat ensimmäisellä sijalla Euroopan ja Yhdysvaltojen tärkeysjärjestyksessä.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Haitin maanjäristystä, jonka takia 200 000 ihmistä menetti henkensä ja 250 000 loukkaantui, koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Haluan ilmaista vilpittömän osanottoni ja solidaarisuuteni Haitin ja muiden maiden kansalaisille, kansainvälisten järjestöjen, myös YK:n ja Euroopan komission, henkilöstöille sekä tragedian uhrien omaisille. Haluan painottaa kovaa työtä, jota jotkin EU:n jäsenvaltiot ovat seuranta- ja tiedotuskeskuksen koordinoiman EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta tehneet. Suhtaudun myönteisesti myös ehdotukseen tehdä arvio EU:n toimista Haitin humanitaarisen kriisin ratkaisemiseksi, jotta Euroopan komissio voi tehdä ehdotuksia EU:n reaktiovalmiuden parantamiseksi tulevien katastrofien kohdalla.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Tammikuun 12. päivä 2010 jää Haitin historiaan yhtenä kauheimmista päivistä, joita maa on koskaan kokenut. Köyhyyden ja kehittymättömyyden jo ennestään kiusaamaa kansaa ja maata järkytti äkillisesti armoton ja tappava luonnonkatastrofi, jonka mittasuhteet olivat valtavat.
Kymmenet tuhannet kuolonuhrit tilastoissa, jotka olivat vanhentuneita jo julkistamishetkellä, ja tuska ja epätoivo niiden silmissä, jotka ovat menettäneet kaiken, enemmän kuin oikeuttivat kansainvälisen yhteisön ja koko maailman kansalaisyhteiskunnan liikekannallepanon. Haluan kiittää näistä ponnistuksista.
Huolimatta tästä solidaarisuuden puuskasta, joka antaa hyvän kuvan vain niistä, jotka ovat olleet osallisia, apua on pidettävä yllä silloinkin, kun maailman huomion painopiste siirtyy toiseen maahan.
Kansainvälisistä ponnistuksista huolimatta maan jälleenrakentaminen voi tapahtua vain, jos vastuunkantajat ja kansalaiset itse pystyvät johtamaan prosessia ja ottamaan vastuun tehtävistään.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Haitia kohdannut suuri ahdinko, joka seurasi tämän vuoden tammikuun 12. päivän rajua maanjäristystä, oli uusi haaste ihmisten ja kansojen väliselle solidaarisuudelle. Euroopan unionin on historiansa ja kulttuuri-identiteettinsä ja ennen kaikkea maailmantaloudellisen merkityksensä takia toimittava esimerkkinä ja edistettävä apua haitilaisille ja jälleenrakennusta yhdessä maailman köyhimmistä maista. Meidän on erittäin nopeasti raivattava tietä taloudellisille ja logistisille välineille, jotka minimoivat tragedian vahingoittamien ihmisten kärsimyksen, ja varmistettava ihmisten peruselinolojen nopea palauttaminen. Edellytykset kestävän kehityksen edistämiselle maassa on kuitenkin jo oltava arvioitu ja varmistettu, jotta voimme vastata tilanteeseen, jossa valtava määrä ihmisiä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Kannattavaa maanviljelyä, teollistamista ja kestävää kehityskulkua tuotteiden markkinoinnissa koskevien kannustimien lisäksi katson, että ratkaisevaa on tuki vakaan ympäristönparannusstrategian täytäntöönpanolle, sillä Haiti on ilmiselvä ja dramaattinen esimerkki siitä tuhoisasta vaikutuksesta, joka ilmastonmuutoksella voi olla ihmiskuntaan. Siksi äänestin esityksen puolesta.
João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Haitin täydellisen tuhon dramaattisten tapahtumapaikkojen edessä tarvitsemme pikaista, tehokasta ja vilpitöntä solidaarisuutta, joka auttaa vähentämään Haitin kansan kärsimystä. Meidän on myös torjuttava ja tuomittava kaikki yritykset käyttää hyväksi Haitin kansan tragediaa ja miehittää maa sotilaallisesti sekä puolustettava yksiselitteisesti Haitin itsemääräämisoikeutta ja itsenäisyyttä – näkökulma, joka puuttuu kyseisestä asiakirjasta. On valitettavaa, että päätöslauselma tulee paljon myöhemmin kuin tiettyjen valtionpäämiesten ja YK:n virkailijoiden lausunnot kymmenien tuhansien Yhdysvaltain armeijan sotilaiden sijoittamisesta maahan. Haiti ja sen ihmiset tarvitsevat palomiehiä, lääkäreitä, sairaaloita ja perustarvikkeita.
EU:n reaktio vastauksena päätöslauselmaan oli "neuvoston päätös lähettää 350 sotilaspoliisia". On tarpeen muistuttaa nopeasta avusta, jota Haiti sai sellaisilta mailta kuin Kuuba, joka lähetti pikaisesti 400 lääkäriä, jotka pelastivat ihmishenkiä ja ehkäisivät epidemioita, rakensivat sairaanhoidon infrastruktuuria ja jakoivat perustarvikkeita, tai Venezuela, joka tarjosi velkahelpotuksia ja toimitti polttoainetta.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Katsomme, että nyt on aika antaa kaikki humanitaarinen apu, yhteistyö ja jälleenrakennustuki, jota haitilaiset tarvitsevat, ottaen huomioon heidän ihmisarvonsa ja rohkeutensa. Valitettavasti suojeluun hukattiin liikaa aikaa, eikä kaikki ole sujunut kitkatta. Olemme jo tuominneet tavan, jolla tietyt toimijat, etenkin Yhdysvallat, on keskittynyt Haitin kansan sijaan enemmän vahvistamaan joukoillaan sotilaallista läsnäoloaan maassa.
Pahoittelemme, ettei hyväksytyssä päätöslauselmassa mennä tarpeeksi pitkälle Haitin ja sen kansan puolustamisessa. Olisi ollut hyvä alku tuomita kaikki ihmiset ja maat, jotka pyrkivät hyötymään tästä katastrofista palaamalla uuskolonialismiin. Tällainen asenne näyttää olevan taustalla, kun Haitiin on sijoitettu tuhansia pohjoisamerikkalaisia sotilaita, siitä huolimatta, että suurin osa väestöstä elää köyhyydessä ja on edelleen monikansallisten yritysten hyväksikäytön ja ulkopuolisten toimijoiden, erityisesti Yhdysvaltojen, sekaantumisen uhreja.
Ilmaisemme edelleen vilpittömän solidaarisuutemme Haitin kansaa kohtaan.
Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Kannatin tätä päätöslauselmaa korostaakseni suurta sitoumusta solidaarisuuteen, joka Euroopan unionin on tehtävä auttaakseen tätä maata, joka tuhoutui lähes kuukausi sitten. Hätätilan jälkeen on kehitettävä pitkän aikavälin apua erityisesti haavoittuvimmille ihmisille ja hallintorakenteille, joilla ei ole tällä hetkellä muuta vaihtoehtoa kuin siirtää toimivaltansa Yhdysvaltojen joukoille. Euroopan on opittava tällaisista tapahtumista, jotta se voi toimia nopeammin ja tehokkaammin tulevaisuudessa ja antaa parasta mahdollista humanitaarista apua ihmisille, jotka tarvitsevat sitä eniten.
Richard Howitt (S&D), kirjallinen. – (EN) Labour-puoluetta edustavat parlamentin jäsenet haluavat ilmaista sympatiansa kaikille niille Haitissa, joiden elämää tämä tuhoisa maanjäristys järkytti, ja annamme täyden tukemme kansainväliselle avustustyölle. Kannatimme tätä päätöslauselmaa selkeänä tavoitteenamme ilmaista, että Euroopan parlamentti ja sen Labouria edustavat jäsenet seisovat Haitin kansan rinnalla tuhottujen infrastruktuurin, yhteisöjen ja elämien jälleenrakentamistyössä pitkällä aikavälillä. Erityisen mielellämme painotamme tässä päätöslauselmassa Ison-Britannian ja muiden G7-maiden päätöstä peruuttaa Haitin kansainvälistä velkaa koskevat vaatimuksensa ja kehottaa muita maita seuraamaan esimerkkiä.
Emme kuitenkaan hyväksy päätöslauselman kohtaa 24, sillä mielestämme kaikki ehdotukset EU:n katastrofitoimien parantamiseksi pitäisi tehdä täysimääräisen kuulemisen ja harkinnan jälkeen eikä yksinkertaisesti yhden humanitaarisen tragedian, vaikkakin kauhistuttavan, yhteydessä ja välittömissä jälkimainingeissa. Kyseinen kohta vahingoittaa erityisesti EU:n jäsenvaltioiden nykyisiä vapaaehtoisia järjestelyjä, eikä meidän pitäisi aliarvioida kansallisia toimintavalmiuksia, etenkin kun Yhdistyneen kuningaskunnan oma pysyvä toimintaryhmä lähti liikkeelle tunnin kuluessa Haitin maanjäristyksestä.
Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Viime viikkoina olemme kaikki nähneet kauhistuttavaa aineistoa Haitin kansan tilanteesta. Kuten aina suurten luonnonkatastrofien kohdalla, lehdistön ja tiedotusvälineiden huomio ja otsikot siirtyvät pian muualle. Poliittisten johtajien ei olisi hyväksyttävää siirtyä eteenpäin niin nopeasti, ja on oikein, että tämä parlamentti pyrkii pitämään katastrofin asialistan kärjessä. Päätöslauselmassa huomioidaan sekä EU:n toimielinten että jäsenvaltioiden elinten tähän saakka tekemä hyvä työ, ja toivon mukaan EU:n korkea edustaja ottaa täysimääräisesti huomioon parlamentin tänään korostamat erityisseikat.
Anneli Jäätteenmäki (ALDE), kirjallinen. – (EN) Haitin viranomaisten mukaan maanjäristyksessä kuoli yhteensä yli 230 000 ihmistä. Tämä tekee katastrofista jopa suuremman kuin vuoden 2004 Aasian tsunami. Hätäavun jälkeen huomiomme pitäisi vähitellen siirtyä Haitin pitkän aikavälin kehitykseen. Yhtenä maailman köyhimmistä maista Haiti oli täysin valmistautumaton kohtaamaan näin valtavan katastrofin. Olen erittäin iloinen hiljattain esitetyistä lupauksista helpottaa Haitin velkaa, ja kehotan kaikkia avunantajamaita auttamaan pitkän aikavälin kestävässä jälleenrakennuksessa. Jotkut kollegat ovat kyseenalaistaneet Catherine Ashtonin päätöksen olla vierailematta Haitissa välittömästi maanjäristyksen jälkeen. Heidän kritiikkinsä on oikeassa, jos hänen vierailunsa olisi johtanut johonkin hyödylliseen haitilaisten auttamisessa. Jos se kuitenkin olisi ollut vain julkisuuskikka EU:n läsnäolon osoittamiseksi, hänen päätöksensä oli täysin oikea.
Eija-Riitta Korhola (PPE), kirjallinen. – (FI) Arvoisa puhemies, äänestin Haitia koskevan päätöslauselman puolesta. Haitin maanjäristyksen aiheuttama inhimillinen hätä on valtaisa: kuolleita ja loukkaantuneita on satojatuhansia, Port-au-Prince lähes täysin tuhoutunut. Ulkopuolista apua tarvitsevia on arvioitu olevan 2–3 miljoonaa.
Samalla kun eurooppalaisten myötätunto on uhrien omaisten luona, se vaatii toimimaan: EU:n mittavat ja pikaiset avustussitoumukset ovat tietysti välttämättömiä. Uuden ulkoasiainhallinnon verkkainen reagointi on herättänyt syystäkin ihmetystä. On selvä, että unionin korkean edustajan tulee jatkossa vastata siitä, että unionin toimet ovat reaktiivisempia ja koordinoidumpia. Haitilla apua tarvitaan pitkään. Haavat on hoidettava ja kodit pystytettävä yksi toisensa jälkeen.
Filosofi Ludwig Wittgenstein esitti ajatuksen, ettei kukaan voi olla suuremmassa hädässä kuin yksittäinen ihminen. Arvelen että hän tarkoitti jotakin tällaista: maailmassa ei ole suurempaa tajunnan yksikköä kuin yhden ihmisen tajunta. Tuskaakaan ei voi laskea yhteen. Ei ole summattua tajuntaa, joka kärsisi suurempaa kärsimystä kuin yksi. Massojen hätä on aina yksittäisen ihmisen hätää. Siinä on myös toivoa. Äiti Teresan kerrotaan sanoneen: "Jos minä olisin aikoinaan katsonut joukkoja, en olisi saanut mitään aikaan." Jos onnistun auttamaan yhtä, autan suurinta mahdollista yksikköä, yhden ihmisen kokonaista maailmaa.
Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen.– (RO) Mielestäni EU:n on edistettävä parempaa koordinointia ja korkeampaa profiilia Haitin valtion tukemisessa. Tällä hetkellä suurin haaste ovat logistiset pullonkaulat (Port-au-Princen lentokentän rajallinen kapasiteetti laskeutumisen ja tavaran purkamisen osalta) sekä ratkaisun etsiminen niiden auttamiseksi, jotka ovat edelleen kodittomia, etenkin lähestyvän sadekauden takia.
Meidän on ajateltava tulevaisuutta ja sitä, miten voimme toimia nopeammin ja tehokkaammin tällaisissa tilanteissa. Kannatin tätä päätöslauselmaa, koska siinä kehotetaan kansainvälisestä yhteistyöstä, humanitaarisesta avusta ja kriisinhallintatoimista vastaavaa Euroopan komission jäsentä varmistamaan, että Euroopan unioni ottaa johtoaseman kriisitilanteissa, ja koordinoimaan tehokkaammin Euroopan unionin toimia tulevissa kriiseissä Lissabonin sopimuksen antamien valtuuksien nojalla.
Lisäksi on äärettömän tärkeää, että yhteisön toimeenpaneva elin esittää parlamentille mahdollisimman pian ehdotuksia EU:n pelastuspalvelumekanismiin pohjautuvien EU:n pelastuspalvelujoukkojen perustamiseksi. Tämä antaa Euroopan unionille mahdollisuuden koota tarvittavat resurssit humanitaaristen hätäaputoimien järjestämiseksi 24 tunnin kuluessa katastrofista.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuhoisa maanjäristys Haitissa viime kuussa aiheutti katastrofaaliset vahingot, ja maailmanlaajuisen avustustoiminnan on oltava pitkäaikaista ja sitoutunutta. Olen tyytyväinen siihen, että EU on toiminut nopeasti ja auttanut tähän saakka 196 miljoonalla eurolla. Kannatan päätöslauselmaa, jossa vaaditaan EU:lta tehokkaita ja koordinoituja humanitaarisia toimia sen varmistamiseksi, että Haiti saa pitkällä aikavälillä avustusta ja jälleenrakennusapua.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Sen lisäksi, että Haitiin 12. tammikuuta 2010 iskenyt maanjäristys aiheutti monia kuolonuhreja, se vaikuttaa edelleen noin kolmen miljoonan ihmisen jokapäiväiseen elämään, ja he tarvitsevat kipeästi humanitaarista apua. EU:n ulkopolitiikan roolia on selkeytetty, ja arvojen, joita EU pyrkii edistämään, tavoitteena on muun muassa maailmanrauhan ja turvallisuuden edistäminen sekä ihmisoikeuksien suojelu. Näin ollen meidän pitäisi suhtautua myönteisesti kaikkiin jäsenvaltioiden ponnistuksiin auttaa maata selviämään tästä katastrofista täysin toimivana demokratiana, jolla on talous, joka voi tukea väestöään. Meidän on myös pidettävä mielessä, että Haitin kansan ja hallituksen on aina oltava olennainen osa koko jälleenrakennusprosessia.
Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) Äänestin tyhjää Haitia koskevan päätöslauselman RC-B7-0072/2010 kohdalla, koska mielestäni alueelle on kiireesti lähetettävä siviiliammattilaisia, kuten lääkäreitä, arkkitehtejä ja palomiehiä, sotilaiden sijaan. Haiti pystyy saavuttamaan tarvitsemansa poliittisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen vakauden vain, jos maan vapautta suojellaan ja estetään ulkopuolisten sekaantuminen sen asioihin. Rahalaitosten, kuten Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston ja Haitin sosiaalisten kumppaneiden, pitäisi peruuttaa Haitin ulkomaanvelka välittömästi.
Lisäksi tuen Bolivarian Alternative for the Americas -liikkeen maiden toimenpiteitä (taloudellinen apu Humanitaarisen rahaston kautta, energiatuki sekä maanviljely- ja tuotantoaloitteiden edistäminen), jotka ovat todisteita eri maiden välisestä veljellisestä solidaarisuudesta. Äänestämällä tyhjää olen yrittänyt korostaa, että Haitin jälleenrakennusta ei voida hoitaa militarisoimalla apu vaan tekemällä loppu mekanismeista, jotka ovat aiheuttaneet Haitin perusköyhyyden, kuten ulkomaanvelka, jonka peruuttamista vaadin.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Jopa ennen maanjäristystä Haiti oli köyhä maa, jolla ei ollut taattua paikallista elintarvikehuoltoa yli kahdelle miljoonalle ihmiselle ja missä sadat tuhannet orvot elivät kadulla tai lastenkodeissa. Haitin kansalle on tietenkin tärkeää, että infrastruktuuri ja valtion toimielimet rakennetaan uudelleen pitkällä aikavälillä. Emme kuitenkaan saa unohtaa, että avun jakaminen ei edelleenkään suju kitkatta ja että monet naiset ja lapset ovat erittäin turvattomassa asemassa. Meidän on toimittava harkitsevasti. Päätöslauselmaesitys näyttää ottavan huomioon suurimman osan ongelmia, ja siksi äänestin sen puolesta.
Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Haitiin tämän vuoden tammikuussa iskenyt maanjäristys on yksi 2000-luvun suurimmista humanitaarisista katastrofeista. Katastrofin laajuutta pahentaa se, että maanjäristyksen tuhot vaikuttivat yhteen maailman köyhimmistä maista. Tragedia on kääntänyt koko maailman katseet Haitiin. Humanitaarinen apu ei saa loppua saaren jälleenrakentamiseen vaan sen on sisällettävä siellä toimivien yhteiskunnallisten suhteiden jälleenrakentaminen, ihmisarvon kunnioittamisen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden hengessä. Jotta tämä olisi mahdollista, on tärkeää antaa Haitille apua, jota ei tarvitse maksaa takaisin, mutta myös varmistaa, että maalle ja sen yhteiskunnalle annetaan mahdollisuus uuteen alkuun.
Siksi kannatan vaatimusta peruuttaa Haitin kansainvälinen velka. Vastustan lisäksi ratkaisuja, jotka lisäävät Haitin velkaa tuloksena kansainvälisestä "avusta". Kaikki nämä tekijät huomioon ottaen päätin kannattaa Euroopan parlamentin yhteistä päätöslauselmaesitystä Haitin äskettäisestä maanjäristyksestä.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Haitin äskettäistä maanjäristystä koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta.
Kannatan erityisesti kohtien 4, 8 ja 9 sisältöä, etenkin osia, joiden mukaan EU:n on asetettava etusijalle avustaminen jälleenrakentamisessa ja humanitaarisen tilanteen parantaminen siten, että keskitytään haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten naisiin ja lapsiin, sekä tarjotaan suojaa, lääkintäpalveluja, logistista apua ja elintarvikkeita. Kehotamme kaikkia jäsenvaltioita varautumaan siihen, että ne voivat vastata YK:n lisäapua koskeviin pyyntöihin; suhtaudumme myönteisesti komission alustaviin lupauksiin myöntää 30 miljoonaa euroa humanitaarista apua; pidämme myönteisenä G7-maiden päätöstä peruuttaa Haitin kansainvälistä velkaa koskevat vaatimuksensa, ja kehotamme myös Kansainvälistä valuuttarahastoa mitätöimään täysin maan jäljellä olevat velat – ja painotamme, että kaikki maanjäristykseen liittyvä hätäapu on myönnettävä avustuksina eikä velkaa kerryttävinä lainoina.
Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (FR) Luonnonkatastrofin sattuessa humanitaarisen avun on tultava viipymättä. Haitissa vain Yhdysvallat pystyi tarjoamaan tehokasta humanitaarista apua ilman byrokraattista viivettä. On myös selvää, että nopeimmat ja tehokkaimmat humanitaariset toimijat ovat ne, jotka säännöllisesti tuomitaan tämän loistavan parlamentin päätöslauselmissa: katolinen kirkko ja kristillisten järjestöjen humanitaariset hankkeet. Tässä päätöslauselmassa, jolle annan täyden tukeni, parlamentti vaatii kansainvälistä yhteisöä varmistamaan, että Haitin kansa ja sen hallitus ovat päätoimijat jälleenrakennusprosessissa, jotta ne voivat hallita itse yhteistä tulevaisuuttaan. Parlamentin jäsenet tukevat myös EU:n toimia paikallisen elintarviketuotannon käynnistämiseksi uudelleen korjaamalla vahingoittunutta infrastruktuuria ja toimittamalla tarvittavaa materiaalia (siemeniä, lannoitteita ja työkaluja) pienviljelijöille, erityisesti kevään kylvöä varten. Se käynnistyy maaliskuussa ja kattaa 60 prosenttia kansallisesta elintarviketuotannosta. Tällä hetkellä, samalla kun kansainvälinen yhteisö investoi maanjäristysvarman infrastruktuurin luomiseen, haluan kiinnittää huomion siihen, että myös uskonnollisia rakennuksia on tuhoutunut ja kansainvälisiä varoja pitäisi kohdentaa myös kirkkojen ja pappisseminaarien jälleenrakentamiseen.
John Stuart Agnew, Andrew Henry William Brons, David Campbell Bannerman, Derek Roland Clark ja William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. – (EN) UKIP on erittäin huolestunut Iranin tilanteesta ja kehottaa molempien puolten hallituksia pyrkimään ratkaisemaan maassa meneillään oleva poliittinen ja humanitaarinen romahdus diplomaattisesti mutta ennen kaikkea rauhanomaisesti. EU:n ei pidä sekaantua tilanteeseen, sillä se vain pahentaisi jännittynyttä tilannetta. Jos EU:n byrokraatit, jotka eivät ole vastuuvelvollisia, johtavat neuvotteluja vaaleilla valittujen poliitikkojen sijaan, tulos on huono Iranin ja koko maailman kannalta. Neuvotteluihin on ryhdyttävä yhteistyössä muiden kansallisten hallitusten kanssa sen sijaan, että EU pakottaa niihin ylhäältä käsin. Monet maat, kuten Irlanti, haluavat pysyä puolueettomina. Jos EU edustaa näitä maita asiassa, se horjuttaa vakavasti niiden demokraattisesti tuettua politiikkaa.
Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta suurta vastuuta tuntien ja toivoen, että päätöslauselma voi kantaa hedelmää. Haluan kiittää parlamentin eri ryhmien pyrkimystä yhtenäisyyteen. Näin eurooppalaisen demokratian koti on voinut puhua yhdellä äänellä ja olemme korostaneet päätöslauselman vahvaa käytännöllistä luonnetta: siinä ehdotetaan EU:lle tapoja, ratkaisuja ja erityisiä toimenpiteitä Iranin hallinnon kanssa toimimiseen. Tältä pohjalta haluan korostaa, että meidän on a) tuomittava päättäväisesti yritykset, jotka toimittavat Iranin viranomaisille sensuuriin ja valvontaan tarkoitettuja välineitä ja teknologiaa, mikä pitäisi kieltää eurooppalaisilta yrityksiltä, b) kehotettava, tai mieluummin vaadittava, tunnustamaan Wienin yleissopimuksen ja diplomaattisten normien noudattamisen ehdoton välttämättömyys, c) kohdistettava lisää pakotteita iranilaisiin järjestöihin tai viranomaisiin, jotka toimivat ulkomailla ja ovat vastuussa sorrosta ja vapauden rajoittamisesta Iranissa, sekä niihin, jotka rikkovat Iranin ydinohjelmaan liittyviä kansainvälisiä sitoumuksia ja d) kaikesta huolimatta edistettävä jatkuvaa ja syvempää vuoropuhelua Iranin, erityisesti kansalaisyhteiskunnan, kanssa.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Iranin tilannetta koskevan päätöslauselman puolesta, koska olen huolissani maan jatkuvista ihmisoikeusrikkomuksista, erityisesti kokoontumisvapauteen, ilmaisuvapauteen ja yhdistymisvapauteen liittyvistä, ja koska tuen Iranin kansan toiveita demokratiasta.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Iranista on tullut viime kuukausina kaksi uutista, joista valitettavasti kumpikaan ei ole rohkaiseva: ensinnäkin edistyminen uraanin rikastamisessa ydinaseita varten ja toiseksi Mir Hossein Mousavin johtaman maltillisen siiven, joka kiistää hiljattain pidettyjen presidentinvaalien tulokset, tukahduttaminen. Nämä kaksi kehityskulkua ovat itsessäänkin huolestuttavia, mutta yhdessä ne ovat todella vakava huolenaihe.
Mitä voi sanoa tästä epävakaasta maasta, jossa radikalisoituva hallitus tappaa, kiduttaa ja vangitsee vastustajia, jotka protestoivat sitä vastaan kaduilla, ja samaan aikaan kehittää sinnikästä uraaninrikastamisohjelmaa, jonka tarkoitus on saada aikaan ydinenergiaa?
Siitä huolimatta, että ajatollahien fundamentalistinen hallinto julistaa, että sen aikeet ovat hyviä ja että se pyrkii saamaan ydinenergiaa rauhanomaisiin tarkoituksiin, kansainvälinen yhteisö ei ole vakuuttunut ja pitää Irania perustellusti kasvavana uhkana.
Euroopan unionin ja sen liittolaisten ja muiden kansainvälisten toimijoiden on sen lisäksi, että tuomitsevat alusta alkaen Iranin maltillisiin kohdistetun julman sorron, taisteltava vahvistaakseen ja koventaakseen Teheraniin kohdistettavia pakotteita, eivätkä ne saa sulkea pois mitään yhteistä pyrkimystä tämän uhan torjumiseksi.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Me puolustamme ilmaisunvapautta ja demokratiaa ja olemme samaa mieltä siitä, että meidän on ilmaistava huolemme Iranin viime kuukausien tapahtumista, etenkin niistä, jotka liittyvät massojen tukahduttamiseen Iranin turvallisuusjoukkojen toimesta. Ehdotettu teksti ei kuitenkaan tee tätä parhaalla mahdollisella tavalla.
Mielestämme meidän on ilmaistava huolemme tilanteen kehittymisestä muttemme voi jättää huomiotta Iranin itsemääräämisoikeuteen ja alueelliseen koskemattomuuteen kohdistuvaa suurta uhkaa. Tähän kuuluu Yhdysvaltojen hallinnon johtaman diplomaattisen ja sotilaallisen toiminnan laajentaminen, kuten Yhdysvaltojen asevoimien keskittäminen alueelle. Emme saa unohtaa, että nämä tekijät uhkaavat myös Iranin kansan oikeuksia ja juuri niitä voimia, jotka jatkavat taistelua demokratian, edistyksen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta Iranissa. Hyväksytyssä tekstissä ei mainita asiaa lainkaan.
Oikeus määrittää Iranin tuleva suunta kuuluu yksinomaan Iranin kansalle ja sen poliittiselle ja yhteiskunnalliselle toiminnalle. Haluamme ilmaista solidaarisuutemme Iranin demokraattisia järjestöjä ja kansaa kohtaan, jotka taistelevat saadakseen maahansa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja edistystä.
Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR)Kannatin päätöslauselmaa, jossa tuomitaan Iranin asenne sekä ydinenergiaan liittyvien aikeiden että ilmaisunvapauteen kohdistuvien hyökkäysten, joista Iranin kansa kärsii päivittäin, kohdalla. Iranin viranomaisten turvautuminen väkivaltaan mielenosoittajia kohtaan on tuomittavaa, kuten myös lehdistösensuuri ja tiedonvälityksen estäminen.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämänhetkinen yhteiskunnallinen kuohunta Iranissa, kansan ja hallintoa vastustavien järjestelmällinen sortaminen, lehdistönvapauden ja ilmaisunvapauden rajoittaminen, kuolemanrangaistuksen ylläpitäminen ja ydinohjelman jatkaminen kansainvälistä yhteisöä vastaan ovat valtavia huolenaiheita. Vielä huolestuttavampi on uutinen siitä, että viime kuussa Iran testasi menestyksekkäästi uutta pitkänmatkan ohjusta vaarantaen siten alueellisen ja maailmanlaajuisen turvallisuuden. Parlamentin valtuuskunnan suunnitellun vierailun peruminen hiljattain on taas yksi selvä merkki siitä, ettei maa ole halukas yhteistyöhön. Tämä antaa meille aiheen tuomita Iranin hallinnon politiikka.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Monissakin maissa demokratian ja ihmisoikeuksien tilanne on arveluttava. EU:n on jatkettava pyrkimyksiään muuttaa tilannetta vetoomuksilla ja vastaavilla menetelmillä. Meidän ei pitäisi olla yllättyneitä Iranin toimista ja sen yrityksistä päästä ydinasevallaksi. Tämä on tulosta muun muassa Yhdysvaltojen politiikasta. Tilanne voidaan laukaista vain käyttämällä diplomatiaa, mutta EU:n ei pidä antaa Yhdysvaltojen käyttää sitä hyväksi tässä mielessä. Päätöslauselmaesityksen mukaan tuntuvaa edistystä ei ole saavutettu ja vuoropuhelu on ainoa ratkaisu. Olen asiasta samaa mieltä.
Sławomir Witold Nitras (PPE), kirjallinen. – (PL) Haluan ilmaista tukeni päätöslauselmalle, jonka tavoite on ilmaista selkeästi Euroopan unionin kanta perusihmisoikeuksien kunnioittamiseen Iranissa. Kuten useimmat meistä, olen tyrmistynyt tavasta, jolla Iranin oppositiota on kohdeltu. Mohammad Reza Ali-Zamanin ja Arash Rahmanipourin tuomitseminen kuolemaan poliittisesta toiminnasta on mielestäni ristiriidassa kaikkien nykymaailmassa noudatettujen normien kanssa. Olen iloinen siitä, että EU ottaa asiassa erittäin selkeän kannan. Samalla haluan ilmaista pahoitteluni siitä, ettei silloin reagoitu yhtä vahvasti, kun Venäjän opposition 31. tammikuuta 2010 Moskovassa ja Pietarissa järjestämä mielenosoitus estettiin ja sen järjestäjät pidätettiin. Heihin kuului Oleg Orlov, viimevuotisen Saharov-palkinnon saaneen Memorial-järjestön puheenjohtaja. Mielestäni EU:n korkean edustajan reaktion tässä asiassa pitäisi olla yhtä dynaaminen kuin se oli Iranin tapauksessa, ja sen pitäisi myös olla yhtäpitävä Euroopan parlamentin puhemiehen Jerzy Buzekin Venäjän viranomaisiin kohdistaman tiukan kritiikin kanssa.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) On äärimmäisen tärkeää, että käynnistämme uudelleen vuoropuhelun Iranin kanssa. Siksi pahoittelen kovasti EU:n valtuuskunnan Iranin-vierailun perumista ja toivon, että se voidaan järjestää uudelleen mahdollisimman pian. Ihmisoikeuksia ja demokratiaa ei tässä tilanteessa taatusti kunnioiteta Iranissa riittävästi. Iraniin kohdistettavien pakotteiden tiukentaminen ei kuitenkaan ole oikea lähestymistapa. Iranin hallituksen vastustajat eivät myöskään kannata tiukempia pakotteita, koska ne vaikuttaisivat eniten kansaan. Toisaalta EU noudattaa taas kerran kaksinaismoraalia. Kun on kyse tärkeistä talouskumppaneista, kuten Kiinasta tai Intiasta, se sulkee mielellään silmänsä. Näistä syistä äänestin tyhjää.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin Irania koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, erityisesti uusimpien hyökkäysten takia, eiliset Italian ja Ranskan lähetystöihin kohdistetut hyökkäykset mukaan luettuna.
Euroopan unionin on ryhdyttävä puhemieheksi ja otettava selkeä kanta Teheranin hallintoa kohtaan. Iranin viranomaiset osallistuvat tämän tiettyihin Euroopan unionin maihin kohdistuvan vaarallisen suvaitsemattomuuden ja uhkailun ilmapiirin lietsomiseen. Hyökkäykseen lähetystöjä vastaan syyllistyivät ne, jotka haluavat katkaista demokratialta siivet ja vastustavat vapautta.
Toivon yhteisön toimielinten ottavan selkeän kannan ja tuomitsevan tapahtumat mahdollisimman pian sekä päättävän diplomaattisista toimenpiteistä, joihin Iranin kohdalla ryhdytään.
Geoffrey Van Orden (ECR), kirjallinen. – (EN) ECR kannatti vahvaa päätöslauselmaa Iranista. Kannatamme järeää kansainvälistä toimintaa suhteessa Iranin kasvavaan ydinkapasiteettiin. Siksi on erittäin valitettavaa, ettei Euroopan parlamentti käyttänyt hyväkseen tilaisuutta tukea kansainvälisiä vaatimuksia lisäpakotteista. On myös tarkennettava, ettei Teheranissa onneksi ole "EU:n suurlähetystöjä". Siellä on kansallisia suurlähetystöjä.
Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (FR) Iranin islamilainen tasavalta tuomitsee vuolaasti muslimien huonon kohtelun kaikkialla maailmassa. Mullahit eivät kuitenkaan lopeta kristittyjen vainoamista eivätkä tuomitse olosuhteita, joissa kristityt elävät. Kristinuskoon kääntymistä pidetään uskosta luopumisen muotona, ja siitä rangaistaan kuolemalla. Valitettavasti Euroopan parlamentilla ei ole rohkeutta tuomita kristittyjen marttyyrien tilannetta Iranissa. Paavi Johannes Paavali II sanoi: "Vaino käsittää erityyppistä syrjintää uskovaisia ja koko kirkkoyhteisöä kohtaan. Tällaisia syrjinnän muotoja harjoitetaan usein samalla, kun tunnustetaan oikeus uskonnonvapauteen ja omantunnonvapauteen, sekä yksittäisten maiden lainsäädännössä että luonteeltaan kansainvälisissä julistuksissa – – Nykyään on vankilan, keskitysleirien, pakkotyöleirien ja maastakarkotuksen lisäksi olemassa muita vähemmän tunnettuja mutta hienovaraisempia rangaistuksia: ei väkivaltainen kuolema vaan tietynlainen yhteiskunnallinen kuolema, ei vain eristys vankiloissa tai leireissä vaan sosiaalinen syrjintä tai jatkuva henkilökohtaisen vapauden rajoittaminen." Jos parlamentti haluaa ottaa vaatimuksensa ihmisoikeuksien kunnioittamisesta vakavasti, sen pitäisi omaksua selkeämpi kanta Iranissa vainottujen kristittyjen puolesta.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Jemenistä uhkaa tulla uusi Afganistan: al-Qaidan suosikkiharjoitusleiri ja pesäke fundamentalistien ja terroristien levittämiselle kaikkialle islamilaiseen maailmaan.
Tilanne, jossa yhteiskunta, politiikka ja talous ovat alennustilassa, ellei jopa lähes täysin romahtaneet, ja jolle sisällissota on antanut leimansa, sekä tehokkaasti koko aluettaan kontrolloimaan pystyvän hallituksen puuttuminen ovat muuttaneet maan paikaksi ilman lakia tai järjestystä, joka voisi pysäyttää näiden väkivallan ja radikalismin purkausten syntymisen ja kasvun.
Tämä tarkoittaa, että kansainvälisen yhteisön on käsiteltävä Jemenin tilannetta tiukemmin ja keskitettävä toimensa paremmin ja että maalle annettava apu on kohdennettava tarkasti kansan elinolosuhteiden tehokkaaseen parantamiseen.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Jemenin kokonaistilanne aiheuttaa suurta huolta kaikkialla maailmassa, ja viimeaikaisten terroristiuhkien valossa EU:n on omaksuttava entistä aktiivisempi rooli estettäessä Jemenin muuttuminen taas yhdeksi epäonnistuneeksi valtioksi kansainvälisen yhteisön sisällä.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Terrorismin vastaisen taistelun valokeila on kohdistunut Jemeniin, joka on islamilaisten terroristien pesäke. Köyhyyden torjuminen ja sotilaallisen avun lisääminen eivät saa Jemenin ongelmia katoamaan. Ratkaisu on toimittaa enemmän kehitysapua, jotta viedään pohja joidenkin jihad-alokkaiden rekrytoinnilta. EU ei kuitenkaan saa antaa pakottaa itseään Yhdysvaltojen kassanhoitajan rooliin. Sen sijaan sen on omaksuttava puolueettoman välittäjän rooli vuoropuhelun käynnistämiseksi ja tien tasoittamiseksi pitkän aikavälin poliittiselle ratkaisulle. Päätöslauselmaesityksessä noudatetaan samankaltaista lähestymistapaa, minkä vuoksi äänestin sen puolesta.
Geoffrey Van Orden (ECR), kirjallinen. – (EN) Vaikka olen samaa mieltä Jemenin tämänhetkistä tilannetta koskevan päätöslauselman vaikuttimista ja olin mukana sen laatimisessa, en voi olla samaa mieltä siitä, että siinä viitataan EU:n ulkosuhdehallinnon koordinoivaan rooliin Jemenin tapauksessa. Pyysin laatimisvaiheessa poistamaan viittaukset ulkosuhdehallintoon, mutta muut poliittiset ryhmät kieltäytyivät. Ulkosuhdehallinto on Lissabonin sopimuksen välitön tuote, sopimuksen, jota en hyväksy ja jolla ei ole demokraattista legitimiteettiä. Ulkosuhdehallinnon on tarkoitus perustaa "EU:n suurlähetystöjä", ja uuden EU:n korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan valvovan silmän alla sen on tarkoitus olla vastuussa EU:n sotilas- ja ulkopolitiikan laatimisesta ja täytäntöönpanosta.
Olen pitkään vastustanut sitä, että EU:lla olisi rooli näillä kahdella politiikan alalla, joiden mielestäni todella pitäisi pysyä itsenäisten jäsenvaltioiden yksinomaisessa toimivallassa.
John Stuart Agnew, David Campbell Bannerman, Derek Roland Clark ja William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. – (EN) UKIP vastustaa ehdottomasti ihmiskauppaa, sillä se on nykypäivän versio orjuudesta. Vaadimme kunkin maan ankarimpia mahdollisia rangaistuksia tällaisiin rikoksiin syyllistyville rikollisille ja vakavia toimenpiteitä tällaisen toiminnan hävittämiseksi. Emme kuitenkaan voi tukea EU:ta ihmiskaupan käyttämisessä tekosyynä maahanmuuton ja rajapolitiikkojen yhtenäistämiseksi sivuuttaen vaaleilla valitut hallitukset. Kansallisesta politiikasta päättämisen näissä asioissa on oltava äänestäjien tehtävä vaaliuurnilla, sekä vaaleilla valittujen poliitikkojen. EU ei saa taas kerran ottaa haltuunsa politiikkaa ja poistaa demokraattista vastuuvelvollisuutta. Jos EU:n sisällä ei olisi avoimia rajoja ja jokaisella maalla olisi oma maahanmuuttopolitiikkansa, vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmiskaupan lopettaminen olisi paljon helpompaa.
Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska meidän on varmistettava, että ihmiskaupan ja sen käytön työmarkkinaresurssina torjunnasta tehdään ensisijainen tavoite sekä käytännössä että moraalisesti.
Lissabonin sopimuksen nojalla Euroopan unionilla on sekä toimivaltuudet että tilaisuus vahvistaa eurooppalaista politiikkaa ihmiskaupan osalta. Kuten sanoin päätöslauselmaa koskevan keskustelun aikana, tälle asialle on annettava tärkeä asema toimintasuunnitelmassa. Koska Euroopan unionilla on tärkeä rooli maailmankaupassa ja se on sitoutunut ihmisoikeuksien suojeluun, sillä on velvollisuus torjua ihmiskauppaa ja erityisesti lapsityövoiman käyttöä.
Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (EN) Ihmiskauppa on yksi kauheimmista ja vakavimmista rikoksista. Torjunta ei voi olla tehokasta ilman ehkäisemiseen, uhrien suojeluun ja ihmiskauppiaille aiheutuviin tehokkaisiin seuraamuksiin keskittyvää johdonmukaista lähestymistapaa. Vapaa liikkuvuus EU:n sisällä on tuonut huomattavia etuja kansalaisillemme mutta samalla avannut monia reittejä ihmiskauppiaille. Kymmenet tuhannet nuoret naiset ja lapset uusista jäsenvaltioista joutuvat ihmiskaupan uhreiksi joka vuosi. Euroopan parlamentilla on ratkaiseva tehtävä ihmiskaupan torjunnassa. On meidän tehtävämme varmistaa, että ehkäiseminen sekä uhrien suojelu ja tukeminen saavat suuren poliittisen painoarvon. Meidän on vaadittava, että jäsenvaltiot panevat täysimääräisesti täytäntöön tämänhetkiset ihmiskauppaa koskevat EU:n politiikat ja muut välineet, ja varmistettava, että käyttöön otetaan tiukempia rangaistuksia ja seuraamuksia.
Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska Euroopan unionin on torjuttava laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa. Työttömyyden kasvaessa kasvaa myös niiden ihmisten lukumäärä, jotka voivat joutua ihmiskaupan uhreiksi tai joita voidaan käyttää pakkotyöhön. Ennen kaikkea ihmiset, jotka ovat menettäneet työnsä omassa maassaan ja toivon paremmasta elämästä, etsivät menestystä muualta. Tällaista tilannetta rikollisjengit voivat käyttää hyväkseen. Erityisesti lapsia sekä tyttöjä ja naisia koskevan ihmiskaupan pääalue ei ole muuttunut vuosiin. Seksuaalinen hyväksikäyttö orjuuden kaltaisissa olosuhteissa on erityisen yleistä itäisessä Euroopassa, joka on kuin läpikulkureitti salakuljetettaessa ihmisiä länteen. Meidän on laadittava toimenpidestrategia ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta. Eniten huomiota siinä on kiinnitettävä ihmiskaupan torjuntaan, ehkäisemiseen, uhrien suojeluun ja rangaistuksiin. Kaikkien jäsenvaltioiden on ryhdyttävä ankariin toimenpiteisiin ihmiskaupan torjumiseksi ja varmistettava kansallisten lainsäädäntöjen koordinointi. Meidän on pyrittävä tiiviimpään ihmiskauppaa koskevaan yhteistyöhön kaikkien asianosaisten kesken.
Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä moderni orjuuden muoto on lisääntynyt hälyttävästi viime vuosina, ja siitä on tullut järjestäytyneen rikollisuuden kolmanneksi tuottoisinta toimintaa. Vuonna 2009 YK arvioi uhreja olevan 270 000, ja Europolin tilastoissa naisten kauppaaminen seksuaalista hyväksikäyttöä varten ei vähentynyt, kun taas pakkotyöhön kaupattiin enemmän ihmisiä. Tätä ei voida mitenkään hyväksyä, eikä oikeudellisten porsaanreikien saa antaa helpottaa toimintaa. Tarvitsemme nopeaa, kokonaisvaltaista ja koordinoitua toimintaa, oli se sitten lainsäädännöllistä tai operatiivista. Lissabonin sopimuksen astuessa voimaan kehotan komissiota esittämään uuden ehdotuksen mahdollisimman pian ja tekemään ihmiskaupan tehokasta torjuntaa koskevasta johdonmukaisesta eurooppalaisesta politiikasta yhden ensisijaisista tavoitteistaan. Ehdotuksen pitäisi kattaa asian kaikki näkökohdat, kuten lähtö-, kauttakulku- ja määrämaihin liittyvät kysymykset, rekrytoijat, kuljettajat ja hyväksikäyttäjät ja muut välikädet, asiakkaat ja edunsaajat.
Samalla meidän on varmistettava asianmukainen suojelu uhreille ja todistajille auttamalla heitä välittömästi. Lisäksi on pyrittävä ottamaan kaikki irti välineistä, joita Europolin, Eurojustin ja Frontexin kaltaiset elimet edelleen hyödyntävät valitettavan vähän.
Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Uskon vakaasti pysyvän foorumin perustamiseen Euroopan unionin tasolla ja kannatan sitä. Foorumi takaisi, että ihmiskauppaa koskevat politiikat kattavat sekä sosiaalisiin kysymyksiin että yhteiskuntaan integroitumiseen liittyvät näkökohdat, samoin kuin asianmukaisten ja tehokkaiden ohjelmien käyttöönoton uhrien uudelleenkotouttamisen tukemiseksi, työmarkkinoihin ja sosiaaliturvajärjestelmään liittyvät toimenpiteet mukaan luettuna.
Lena Ek, Marit Paulsen ja Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. – (SV) Mielestämme kohtien 13 ja 15 ihmiskaupan uhrien ja laittomien maahanmuuttajien välistä eroa sekä ihmiskaupan uhreille myönnettäviä oleskelulupia koskevat alkuperäiset sanamuodot ovat parempia, mutta äänestämme näitä kohtia koskevien tarkistusten puolesta kompromissin aikaansaamiseksi. Tämän kompromissin tuloksena ihmiskaupan uhreille myönnetään väliaikainen oleskelulupa ja rajavalvontaviranomaisten tietoisuus ihmiskauppaan liittyvistä kysymyksistä lisääntyy. Tämä on ensimmäinen askel. Mielestämme on parempi, että päätöslauselma hyväksytään nyt, ja jatkamme työtä sen eteen, että ihmiskaupan uhreille myönnetään pysyvä oleskelulupa.
Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin Euroopan parlamentin ihmiskaupan ehkäisemistä koskevan päätöslauselman puolesta, koska mielestäni on äärettömän tärkeää tehostaa ihmiskaupan torjuntaa. Ihmiskauppa on saanut hälyttävät mittasuhteet ja on vakava rikos perusihmisoikeuksia vastaan.
Direktiiviluonnoksessa, joka on tarkoitus piakkoin antaa parlamentin harkittavaksi, on määrättävä ankaria rangaistustoimenpiteitä unionin tasolla kaikille tällaiseen kauppaan osallistuneille henkilöille. Jäsenvaltioiden lainsäädäntöä on tarkistettava seuraamusten yhdenmukaistamiseksi, jotta varmistetaan, että ihmiskauppiaille langetetaan enimmäisrangaistukset. Tällä hetkellä rangaistukset eroavat huomattavasti valtioiden välillä.
Tästä näkökulmasta katson, että tarvitaan myös rajatylittävää lähestymistapaa tämän vitsauksen torjumiseksi tehostamalla yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Joissakin niistä ihmiskauppiaat saavat vain vähäpätöisiä sakkoja. Samalla on tarjottava suojelua ja apua ihmiskaupan uhreille, ennen kaikkea naisille ja lapsille, joita tilastojen mukaan on noin 80 prosenttia kaikista uhreista.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin ihmiskaupan ehkäisemistä koskevan päätöslauselman puolesta antaen tukeni ajatukselle, että komission ja neuvoston on varmistettava, että tämän vitsauksen torjunnalla on edelleen huomattava asema niiden ensisijaisten tavoitteiden joukossa, myös talous- ja rahoituskriisin aikoina. Jäsenvaltioiden, jotka eivät vielä ole tehneet sitä, on pantava täysimääräisesti täytäntöön kansallisella tasolla kaikki ihmiskauppaa koskevat EU:n politiikat ja ratifioitava muut asiaankuuluvat oikeudelliset välineet mahdollisimman pian taatakseen paremman suojelun ja avun ihmiskaupan uhreille.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Nykyinen ihmiskauppa on sen uhreille epäinhimillinen, nykyaikainen orjuuden muoto. Siihen syyllistyville rikollisjärjestöille, jotka osallistuvat prostituutioon ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön, laittomiin adoptioihin, pakkotyöhön, laittomaan maahanmuuttoon ja laittomaan elinkauppaan, se on äärettömän tuottoisaa toimintaa.
Surullista kyllä, tämä kauheus on todellisuutta myös Euroopan unionin sisällä. Kehotan siksi Euroopan komissiota ryhtymään tiukkoihin ja järeisiin toimiin ihmiskaupan torjumiseksi. Lähestymistavan on oltava kolmiosainen: (i) riittävä suojelu uhreille, jotka ovat useimmiten naisia ja lapsia: on suojeltava heidän olennaisimpia oikeuksiaan, kuten elämää, vapautta, fyysistä ja moraalista koskemattomuutta ja seksuaalista itsemääräämisoikeutta, (ii) ehkäisevät toimenpiteet ihmiskauppaa edistävien ja siitä hyötyvien verkostojen tutkimisessa ja hajottamisessa ja (iii) ankarat rangaistukset ihmiskaupasta ja ihmisten hyväksikäytöstä mihin tahansa rikollisiin tarkoituksiin sekä tehtyihin rikoksiin suhteutetut rangaistukset.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kuten hyväksytyssä päätöslauselmassa todetaan, on ryhdyttävä kiireelliseen ihmiskaupan vastaiseen toimintaan "kokonaisvaltaisesti siten, että keskitytään ihmisoikeuksiin ja kohdistetaan huomio ihmiskaupan torjuntaan, ehkäisemiseen ja uhrien suojeluun". On keskityttävä "uhreihin eli siihen, että kaikki mahdolliset uhrien ryhmät tunnistetaan, heihin kohdennetaan toimia ja heitä suojellaan kiinnittäen erityistä huomiota lapsiin ja muihin riskiryhmiin".
Pahoittelemme kuitenkin, että päätöslauselmaan esittämämme tarkistukset hylättiin, vaikka niissä keskityttiin ihmiskaupan syihin ja torjuntatapoihin, etenkin seuraaviin:
– ihmiskaupan olennaisten syiden, työttömyyden, syrjäytymisen ja köyhyyden, torjuminen, talous- ja sosiaalipolitiikan erittäin tarpeellisen muutoksen korostaminen sosiaalisten ja työhön liittyvien oikeuksien vahvistamisen asettamiseksi etusijalle, työpaikat, joihin liittyy oikeuksia, hyvät julkiset palvelut sekä taloudellinen ja yhteiskunnallinen edistys
– yhteistyön ja solidaarisuuden vahvistaminen maahanmuuttajien lähtömaiden kanssa, erityisesti kehittämällä niiden taloutta, parantamalla tietoisuutta, perumalla niiden velkoja ja edistämällä rahoitustoimien verotusta.
Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestimme ihmiskaupan ehkäisemistä koskevaa päätöslauselmaa vastaan, vaikka ihmiskauppa onkin yksi halpamaisimmista rikoksista. Teimme niin ensinnäkin siksi, että käytätte sitä hyväksenne poliittisesti lisätäksenne entisestään Brysselin Euroopan, sen toimielinten ja sen lukuisten virastojen toimivaltaa, vaikka ne jatkuvasti osoittavat tehottomuutensa. Teimme niin toisaalta ja ennen kaikkea siksi, että käytätte normaalisti uhreille annettavaa huomiota luodaksenne maahanmuuttoon uuden imupumppuvaikutuksen: sosiaalinen ja oikeudellinen apu, automaattinen oleskelulupa, pääsy työmarkkinoille, perheenyhdistämisen helpottaminen ja pääsy sosiaaliturvan piiriin. Kaikki tämä annettaisiin riippumatta siitä, avustaako uhri viranomaisia saamaan kiinni ihmiskauppiaat ja hajottamaan verkostot. Näin ollen laittoman maahanmuuttajan ei tarvitse Eurooppaan päästäkseen tehdä muuta kuin sanoa olevansa sellaisen verkoston uhri, joka kiristää häneltä tuhansia euroja Eurooppaan tuomisesta. Tästä seuraa, olitte sitten mitä mieltä tahansa, että laittomat maahanmuuttajat vaativat tätä asemaa ja näitä avustuksia, ja te myönnätte ne heille! Olette vastuuttomia!
Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin Euroopan parlamentin vasemman siiven ja keskustan ryhmien esittämän ihmiskaupan ehkäisemistä koskevan päätöslauselman puolesta, koska meidän on vahvistettava kuuluvalla äänellä, että ihmiskaupan uhrien, joista suurin osa on naisia ja lapsia, on saatava suojelua ja apua ilman ehtoja. Näillä uhreilla pitäisi olla ensisijainen oikeus oikeudelliseen apuun, ihmiskauppiaille langetettavien rangaistusten pitäisi olla ankarampia ja pitäisi löytää tapoja hillitä palveluiden kysyntää. Tämä on naisiin kohdistuvan väkivallan muoto, jota on mahdoton hyväksyä, ja meidän on ryhdyttävä yhteisiin toimiin tällaisen kaupan ehkäisemiseksi, uhrien suojelemiseksi ja tällaiseen väkivaltaan syyllistyvien syytteeseen panemiseksi.
Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Vaikka monet ihmiset EU:n sisällä elävät kohtuullisen mukavaa elämää, totuus on, että kaikkialla EU:ssa, myös kaikkein rikkaimmilla alueilla, lukuisat ihmiset elävät orjuudessa. Ihmiskaupan rajatylittävän luonteen takia tämä on asia, jossa EU:n toimielimillä on keskeinen rooli, ja siksi suhtaudun myönteisesti tämänpäiväiseen päätöslauselmaan.
Lívia Járóka (PPE), kirjallinen. – (HU) Ihmiskauppa on yksi huolestuttavimmista ihmisoikeusloukkauksista. Se voi ilmetä monissa muodoissa, seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pakkotyöstä elinkaupan kautta kotiorjuuteen, ja uhrit ovat lähinnä naisia ja lapsia. Unionin nykyinen ihmiskauppaa koskeva lainsäädäntö on riittämätön, joten on tärkeää, että Euroopan unioni ryhtyy Lissabonin sopimuksen antaman valtuutuksen nojalla ankarampiin toimiin tätä ilmiötä vastaan ottaen erityisesti huomioon riskiryhmien, etenkin lasten, suojelun ja auttamisen. Tässä mielessä aloite EU:n ihmiskaupan torjunnan koordinaattorin toimen perustamisesta on tervetullut, ja myönteistä on myös se, että esityksessä kehotetaan jäsenvaltioita langettamaan varoittavia tuomioita rikoksen vakavuuden mukaan. Erittäin tärkeä edistysaskel on, että päätöslauselmaesityksen mukaan uhrin suostumuksella hyväksikäyttöön ei ole merkitystä syytteeseenpanon kannalta ja että uhreilla on oikeus apuun riippumatta heidän halukkuudestaan avustaa menettelyssä.
On myös tärkeää ottaa kansalaisyhteiskunta mahdollisimman pitkälti mukaan institutionaalisen tason toimintaan ihmiskaupan poistamiseksi ja panna alulle tiedotus- ja tietoisuuskampanjoita suurimmassa vaarassa oleville ryhmille. Toivottavasti jäsenvaltiot panevat nopeasti täytäntöön omassa lainsäädännössään tämän yhdistetyn lähestymistavan, joka kattaa ehkäisemisen, seuraamukset ja uhrien suojelun. Ratifioimalla asiaankuuluvat oikeudelliset välineet jäsenvaltiot ottavat suuren askeleen kohti nykyajan orjuuden poistamista.
Filip Kaczmarek (PPE), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, kannatin ihmiskauppaa koskevan päätöslauselman hyväksymistä. Ihmiskauppa on yksi pahimmista vääryyksistä, joita ihmiset voivat toisille aiheuttaa. On kauhistuttavaa, miten yleinen tämä hirveä ilmiö on. En keksi mitään puolustusta tai mitään lieventäviä asianhaaroja niille, jotka tällä tavalla polkevat kaikkia meille niin tärkeitä arvoja. Ihmiskauppa on vapauden, ihmisarvon ja tasa-arvon kieltämistä. Toivon Euroopan parlamentin edistävän ihmiskaupan rajoittamista ja tulevaisuudessa sen täydellistä poistamista.
Timothy Kirkhope (ECR), kirjallinen. – (EN) ECR-ryhmä on yhtä mieltä siitä, että ihmiskauppa on sietämätöntä ja pitäisi lopettaa. Meillä on kuitenkin suuria epäilyksiä siitä, onko päätöslauselma sopiva torjumaan ihmiskauppaan johtavia perimmäisiä syitä, ja siksi päätimme äänestää sitä vastaan. ECR-ryhmä katsoo, että päätöslauselmassa omaksutaan "uhrikeskeinen lähestymistapa", jossa määrätään, miten jäsenvaltioiden on huolehdittava uhreista heidän jouduttuaan ihmiskaupan uhreiksi, olettaen siten ihmiskaupan olevan väistämätöntä. ECR-ryhmä on kuitenkin yhdessä PPE:n kanssa allekirjoittanut päätöslauselman, jossa vaaditaan tehostettua yhteistyötä jäsenvaltioiden, poliisin ja rajavalvontaviranomaisten välillä, jolloin henkilötietoja voidaan suojella ja uhrista huolehtimisesta voi päättää yksittäinen jäsenvaltio.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Kaikki orjuuden muodot, "nykyaikaiset" tai muut, ovat täysin tuomittavia. Siksi tämä päätöslauselma ansaitsee kiitosta yrityksestä suojella väkivallan uhreja epäinhimilliseltä rahanahneudelta ja sen aikaansaamalta sosiaaliselta ja psykologiselta kurjuudelta. Silti on valitettavaa, että siinä keskitytään käsittelemään harmaan talouden rikollisten verkostojen uhreja, koska ihmiskaupalla on myös laillinen vastine, joka ei ole vähemmän halveksittava.
Uusliberalismi, jolla on pakkomielteenä voitonsaanti ja joka jatkuvasti kilpailuttaa työntekijöitä ja siirtää tuotantoa, tekee myös symbolista ja fyysistä väkivaltaa kansalaisille. Se pakottaa heidät muuttamaan vastoin tahtoaan ja sysää heidät sellaiseen ahdinkoon, että työhön liittyvät itsemurhat lisääntyvät. Kansalaisten alistaminen tällä tavalla, heidän muuttamisensa pelkiksi tasapainoeriksi tehottomassa, epäterveellisessä järjestelmässä, työkaluiksi, joita käytetään taloudellisten eliittien intressien edistämiseen ottamatta mitenkään huomioon heidän elämäänsä tai vaarantaen sen – mitä muuta se on kuin ihmisten omistuksen eli orjuuden vastine? Vaikka rikoksia onkin torjuttava, on aivan yhtä välttämätöntä torjua vakiintuneita vääryyksiä ja tehdä Euroopan unionista unioni kansalaisten vapauttamiselle.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Ihmiskauppa loukkaa kaikkein perusluontoisimpia ihmisoikeuksia ja on seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja työvoiman hyväksikäyttöön perustuva orjuuden muoto. Kansainvälisten arvioiden mukaan ihmiskauppa on kolmanneksi tuottoisinta laitonta kauppaa. Nyt Lissabonin sopimuksen tultua voimaan Euroopan unionin toiminta oikeudellisessa ja poliisiyhteistyössä on selkeästi vahvistunut. Ihmiskaupan torjunnan on oltava yksi Euroopan unionin päätavoitteista, ja parlamentin rooli lainsäädäntömenettelyn osapuolena tarkoittaa, että sillä on oltava keskeinen tehtävä asiassa. Ihmiskaupan torjunnan on siksi edelleen oltava yksi EU:n tärkeimmistä tavoitteista, myös talous- ja rahoituskriisin aikana.
Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Ihmiskauppa on yksi tämän vuosisadan alun suurimmista vitsauksista. Niitä, jotka kutsuvat sitä nykyaikaiseksi orjuuden muodoksi, ei voida syyttää liioittelusta. Se on poikkeuksellisen tuottoisaa toimintaa, ja sitä kontrolloivat vaaralliset, järjestäytyneet rikollisjoukot. Annan täyden tukeni päätöslauselmalle (B7-0029/2010) ihmiskaupan ehkäisemisestä, jonka esitti Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien laaja yhteenliittymä. Mielestäni Euroopan komissio on velvollinen laatimaan toimintasuunnitelman ihmiskaupan poistamiseksi tehokkaasti. Samalla annan täyden tukeni päätöslauselman esittäjien kehotukselle nimittää EU:lle ihmiskaupan torjunnan koordinaattori oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioista vastaavan komission jäsenen alaisuuteen. Toivon tämän antavan uutta pontta ihmiskaupan vastaisen toiminnan tehostamiselle.
Daciana Octavia Sârbu (S&D), kirjallinen. – (RO) Ihmiskaupalla on kasvavat markkinat, joita voi nykyään verrata huumeiden tai aseiden laittomaan kauppaan. Ilmiö on levinnyt kaikkialle maailmaan mutta on vakavampi heikosti kehittyneissä maissa. YK:n työryhmän raportin mukaan ihmiskaupan uhreilla on erilaiset sosiaaliset taustat: varakkaimmista köyhimpiin, parhaiten koulutetuista täysin lukutaidottomiin, pienistä lapsista iäkkäämpiin naisiin. Meidän on koordinoitava tiedotusta paremmin torjuaksemme tätä kasvavaa ilmiötä tehokkaammin. Tässä mielessä olisi hyödyllistä, jos Eurojust, Europol ja Frontex voisivat julkaista joka vuosi yhteisen raportin ihmiskaupasta. Jos Euroopan unioni haluaa ottaa johtoaseman ihmisoikeuksien kunnioittamisessa, sen pitäisi osallistua aktiivisemmin yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa auttaakseen tämän ilmiön poistamisessa. Lisäksi tarvitaan parempaa rahoitusta ihmiskaupan torjuntaan keskittyville ohjelmille ja tehokkaampaa koordinointia jäsenvaltioiden ihmiskaupan torjuntaan osallistuvien toimielinten välillä.
Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Ihmiskauppa on ihmisoikeuksien loukkaamisen törkein muoto. Tämän nykyaikaisen orjuuden muodon uhrien määrä kasvaa vuodesta toiseen. Tämäntyyppisten rikosten paljastumisaste on erittäin alhainen. Siksi annan tukeni Euroopan parlamentin päätöslauselmalle ihmiskaupan ehkäisemisestä. Ihmiskauppaa on torjuttava käyttäen kaikkia mahdollisia välineitä, alkaen perusteellisesta ja kattavasta tiedotuskampanjasta, jossa osoitetaan ilmiön mittakaava ja tehdään yhteiskunta tietoiseksi asiasta. Satunnaisten, yksittäisten tietojen antaminen paljastetuista ihmiskauppatapauksista ei riitä. On myös tärkeää ilmoittaa joka kerta tämän käytännön torjuntaan osallistuvien järjestöjen osoitteet.
Oikeusapukeskuksen ja La Strada -säätiön tammikuussa 2010 esittämässä raportissa nimeltään "Preventing Trafficking in Women from Central and Eastern Europe. Information – Prevention – Identification – Intervention" huomautetaan, että Puolassa ei sovelleta menettelyjä, jotka takaavat ihmiskaupan uhreille heidän oikeutensa. Yksi suurimmista ongelmista on pitkittynyt työ ihmiskaupan nykyaikaisen määritelmän lisäämiseksi rikoslakiin. Vuonna 2005 allekirjoitettiin Varsovassa ihmiskaupan vastaista toimintaa koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus. Lakimiehiltä meni niinkin kauan kuin kolme vuotta sen ratifioimiseen. Tällä hetkellä meillä ei vieläkään ole sitovaa määritelmää ihmiskaupasta, mikä vaikeuttaa valmistelevia ja oikeudellisia menettelyjä ja siten ihmisoikeuksien kunnioittamista Puolassa.
Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL), kirjallinen. – (DA) Äänestin päätöslauselman puolesta, mutta sitä ei pidä nähdä kannatuksena tarkistuksille, joihin liittyy uusien toimivaltuuksien siirtämistä jäsenvaltioilta EU:lle, kuten
– luvan antaminen EU:lle asettaa ankarampia rangaistuksia tällä alalla
– viittaukset Lissabonin sopimuksen mukaiseen EU:n tehokkaampaan toimintaan rikosasioissa
– ylemmän tason lainsäädännön laatiminen tällä alalla.
Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. – (SV) Äänestin ihmiskauppaa koskevan päätöslauselman B7-0029/2010 puolesta, koska siinä käsitellään erittäin tärkeää aihetta ja korostetaan pitkää listaa tehtäviä ihmiskaupan torjunnassa. Kannatustani päätöslauselmalle ei kuitenkaan pidä nähdä kannatuksena päätöslauselman ehdotuksille, joihin liittyy uusien toimivaltuuksien siirtämistä jäsenvaltioilta EU:lle, kuten luvan antaminen EU:lle asettaa ankarampia rangaistuksia tällä alalla, viittaukset Lissabonin sopimuksen mukaiseen EU:n tehokkaampaan toimintaan rikosasioissa ja ylemmän tason lainsäädännön laatiminen tällä alalla.
Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen henkilökohtaisesti mukana ihmiskaupan torjunnassa Slovakiassa. Minä käynnistin kampanjan "Tiedätkö missä lapsesi on nyt?". Lisäksi naisten valiokunta hyväksyi talousarviomenettelyä koskeneen keskustelun aikana tarkistuksen monivuotisen tiedotusvälinekampanjan nimeltä "Tiedätkö missä lapsesi on nyt?" käynnistämiseksi tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa. Kampanjan tarkoitus on lisätä vanhempien vastuuta koskevaa tietoisuutta, parantaa lasten suojelua kaikilta väkivallan muodoilta ja tehostaa lapsikaupan torjuntaa. Tämä uusi päätöslauselma, johon yhdyn täydestä sydämestäni, on jaettu viiteen pääosaan: yleistä, tiedonkeruu, ehkäiseminen, syytteeseenpano sekä uhrien suojelu, tukeminen ja avustaminen. Komissiota kehotetaan tekemään aloitteita erityisesti tiedotuksen ja ehkäisemisen alalla ihmiskaupan perimmäisten syiden ja ihmiskauppaa helpottavien tekijöiden lähtö- ja määrämaissa tunnistamiseksi. Luotan siihen, että vanhemmat tehdään tietoisiksi vakavasta vanhemman vastuustaan lapsiaan kohtaan, jotta voidaan ehkäistä lapsia ja nuoria joutumasta ihmiskaupan uhreiksi.
John Stuart Agnew ja William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. – (EN) UKIP:n mielestä ympäristönsuojelu on tärkeää. Vaikka kyseenalaistamme tieteellisen lähtökohdan, johon Kööpenhaminan neuvottelut perustuivat, emme vastusta toimenpiteitä, joihin ryhdytään kansallisvaltioiden tasolla ympäristön suojelemiseksi.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska katson, että EU:n on luotava uusi kehitysmalli ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Talousarvion seuraavassa tarkistetussa versiossa on kohdistettava riittävät resurssit toimenpiteisiin, joilla voidaan vastata tähän tärkeään haasteeseen. Emme saa unohtaa sitoumustamme ilmastonmuutoksen torjuntaan. Eurooppalaisina meidän on sitouduttava vähentämään hiilidioksidipäästöjä yli 20 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Muiden kansainvälisten kumppaneiden yhteistyö olisi myös tärkeää sellaisen kunnianhimoisen, kattavan ja oikeudellisesti sitovan sopimuksen aikaansaamiseksi, jonka tavoite on rajoittaa lämpötilan nousu korkeintaan kahteen asteeseen. Katson myös, että EU:n sisällä laadittujen aloitteiden vihreän talouden, energiavarmuuden ja riippuvaisuuden vähentämisen edistämiseksi on pysyttävä ensisijaisina tavoitteina. EU voisi hankkia innoitusta politiikkaansa varten minun alueeltani, Azoreilta, missä energiasta noin 30 prosenttia tulee jo uusiutuvista lähteistä.
Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Sekä Eurooppa että muu maailma toivoi paljon Kööpenhaminan huippukokoukselta. EU oli valmis ryhtymään kokouksen johtajaksi ja palaamaan oikeudellisesti sitovan sopimuksen kanssa, mutta kokous päättyi ilman selkeyttä siitä, miten ilmastonmuutoksen torjunnan pitäisi kehittyä edelleen. Kööpenhaminan sopimus, joka ei sisällä kunnianhimoisia tavoitteita eikä sitoumuksia, on epätyydyttävä tulos. EU:n kunnianhimoinen 20-20-20-tavoite saattaa jäädä kaukaiseksi unelmaksi, jos asiaa ei ratkaista maailmanlaajuisesti. EU:n ja sen ulkosuhdehallinnon on alettava mahdollisimman pian johtaa diplomatiastrategiaa ilmastonmuutoksen alalla ja varmistettava ennen kaikkea, että EU puhuu yhdellä äänellä neuvotteluissa muiden maiden kanssa ja pysyy periaatteellisessa kannassaan, jotta sitova kansainvälinen ilmastonmuutossopimus saadaan aikaan mahdollisimman nopeasti.
Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen UNFCCC:n osapuolten 15. konferenssin (COP15) tuloksia koskevan päätöslauselmaesityksen, jonka laatimiseen osallistuin, hyväksymiseen sekä eri poliittisten ryhmien välisten neuvottelujen tuloksiin, sillä ne kertovat yhä kasvavasta mielenkiinnosta tätä aihetta kohtaan, jossa tavoitteena on kestävä tulevaisuus. Jälleen kerran haluan ilmaista pettymykseni Kööpenhaminan huippukokouksen tulokseen. Kehotan EU:ta ottamaan takaisin johtavan asemansa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja edistämään osaltaan oikeudellisesti sitovan sopimuksen, jonka vähennystavoitteet ovat mitattavissa, raportoitavissa ja todennettavissa, aikaansaamista COP16-huippukokouksessa, joka järjestetään tänä vuonna Meksikossa.
Jos Euroopan teollisuudesta halutaan kilpailukykyisempi ja paremmin työllistävä, on olennaista sijoittaa kestävään tulevaisuuteen, joka käsittää ilmastonsuojelun, energiavarmuuden, energiariippuvuuden vähentämisen ja resurssien tehokkaan käytön. Tätä taustaa vasten kehotan teollisuusmaita sijoittamaan enemmän uusien teknologioiden tutkimukseen, tavoitteena sekä vähentää hiilidioksidipäästöjä että tehdä luonnonvarojen käytöstä tehokkaampaa ja kestävämpää.
Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Esitys sisältää myönteisiä elementtejä, kuten sen myöntäminen, että keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet puuttuvat ja että kehittyville maille on annettu epämääräistä ja vähäistä rahoitusta. Äänestin kuitenkin tyhjää, koska kaikki ryhmäni tarkistukset hylättiin. Ne koskivat lisätoimenpiteitä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi vähintään 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä oikeudellisesti sitovan sopimuksen perusteella, ydinvoiman hylkäämistä "puhtaana" energiana, taloudellisen avun lisäämistä köyhille ja kehittyville maille teknologian kehittämistä ja siirtämistä varten sekä sosiaalisesti elinkelpoista vihreää taloutta, joka voi vahvistaa investointeja ja työllisyyttä ja parantaa elämänlaatua. Äänestin tyhjää myös siksi, että tärkeää tarkistusta, jossa ehdotettiin rahoitustoimiin kohdistettavaa 0,01 prosentin veroa, jonka avulla voitaisiin saada käyttöön 20 000 miljoonaa euroa vuodessa kehittyvien maiden auttamiseksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa, ei hyväksytty. Epämääräinen ja lannistava Kööpenhaminan sopimus ei saa ajaa meitä Meksikoon. Meidän on radikaalisti tarkistettava ilmastonmuutospolitiikkaa, niin että tulevissa neuvotteluissa saadaan aikaan asiallinen sopimus. Tähän päästään vain tunnistamalla ja korjaamalla Kööpenhaminan virheet, missä Euroopan parlamentin päätöslauselma ei onnistu.
Spyros Danellis (S&D), kirjallinen. – (RO) Se että Kööpenhaminan huippukokousta kuvaillaan yleisesti "valitettavaksi epäonnistumiseksi" yrityksessä saavuttaa maailmanlaajuinen sopimus maapallon ilmastoa syövien kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisesta, korostaa vain EU:n jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin täydellistä puuttumista suhteessa Yhdysvaltoihin ja nopeasti nouseviin kansantalouksiin.
Kööpenhaminan sopimuksessa ei edes aseteta tavoitetta maailman lämpötilan nousun hyväksyttävälle rajalle. Toivon kuitenkin myönteistä tulosta ja vahvaa eurooppalaista ääntä ilmastonmuutoksen vaikutusten rajoittamisessa ensi vuoden helmikuussa järjestettävässä kokouksessa, jossa maailman kansoja pyydetään esittelemään suunnitelmansa päästöjen vähentämisestä vuoteen 2020 mennessä.
Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin Kööpenhaminan huippukokouksen tuloksia koskevan yhteisen päätöslauselman puolesta, koska olen suurin piirtein samaa mieltä ehdotetuista toimenpiteistä, ja kahdesta erityisesti: Ensimmäinen näistä on se, että EU:n on ehdottomasti puhuttava yhdellä äänellä kansainvälisissä neuvotteluissa, sillä vain siten voimme taata johtavan aseman maailmassa tämän tärkeän kysymyksen hoitamisessa. Tällä asialla on jälkiseurauksia tuleville sukupolville, ja siksi se edellyttää päättäväistä, ohjaavaa, välitöntä ja maltillista toimintaa, jollaiseen EU on ryhtynyt muiden kysymysten, esimerkiksi rahoituskriisin, kohdalla. Tarvitaan uutta "ilmastodiplomatiaa" tämän päämäärän tavoittamiseksi. Ratkaisevia sen kannalta eivät ole ainoastaan EU:n vaan myös Kiinan ja Yhdysvaltojen ponnistukset, kuten asiakirjan kohdissa 5 ja 15 selitetään.
Toinen seikka, jota haluan korostaa, on se, että kehittyvien maiden / nousevien kansantalouksien on hyväksyttävä EU:n jäsenvaltioihin sovellettavat ilmastonmuutossäännöt. Tätä taustaa vasten olen joidenkin kollegojeni kanssa kannattanut kolmansista maista tuotavista tuotteista perittävän hiiliveron käyttöönottoa, niin että ajatus voi edetä harkintaan tulevaisuudessa, mikä on mielestäni erityisen tärkeä askel.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Kööpenhaminan ilmastonmuutoshuippukokouksen tuloksia koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. UNFCCC:n osapuolten 15. konferenssin (COP15) lopputulos oli pettymys. Euroopan unionin on siksi tehtävä kaikkensa kansainvälisen diplomatian saralla ja puhuttava yhdellä äänellä varmistaakseen oikeudellisesti sitovan kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, jossa sallitaan maailman lämpötilan nousevan enintään kaksi astetta.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kööpenhaminan ilmastonmuutoshuippukokouksen umpikujan jälkeen on tärkeää, että Euroopan unioni pysyy välttämättä tähän saakka kulkemallaan tiellä eli sitoutuu vakavasti kestävään kehitykseen ja pyrkii vähentämään hiilipäästöjä vaarantamatta Euroopan teollisuutta.
Uusissa ilmastopolitiikoissa – etenkin nyt yleisen kriisin aikana – ei saa unohtaa taloudellista tehokkuutta eikä millään tavoin kyseenalaistaa Euroopan valtioiden taloudellista kestävyyttä. Tästä syystä kehotan omaksumaan energiapolitiikassa uuden lähestymistavan, joka perustuu puhtaaseen energiaan, käytössämme olevien luonnonvarojen tehokkaampaan käyttöön sekä voimakkaaseen, tutkimukseen ja ympäristöystävällisempiin teknologioihin kohdennettavaan investointiin. Näin pystymme ylläpitämään Euroopan kilpailukyvyn ja mahdollistamaan työpaikkojen syntymisen kestävän kehityksen puitteissa.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on aina toiminut johtajana kansainvälisissä ilmastonmuutosneuvotteluissa. Sen tavoitteista huolimatta Kööpenhaminan ilmastohuippukokous epäonnistui kaikkien niiden mielestä, jotka olivat päättäneet saada aikaan sitovan sopimuksen. Tulos on kaukana EU:n kannasta asiaan, ja se on myös kaukana siitä, mitä tarvitaan ilmaston suojelemiseksi. Kööpenhaminan huippukokouksen masentavan lopputuloksen takia parlamentti haluaa ilmaista Euroopan kansalaisille ja maailmalle selkeästi, että se on edelleen sitoutunut ilmastonmuutoksen torjumiseen. Pohjustamme nyt seuraavaa, Meksikossa pidettävää huippukokousta, jossa kaikkien osapuolten pitäisi ponnistella enemmän sitoumusten tekemiseksi. Emme voi toistaa samoja virheitä kuin Kööpenhaminassa. Meidän on kysyttävä itseltämme, mikä meni pieleen niissä neuvotteluissa, ja mietittävä etenemistapaa, jos haluamme mukaan Yhdysvallat, Kiinan ja Intian.
João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Käsiteltävänä olevassa päätöslauselmassa ei edetä arvioimaan kriittisesti syitä Kööpenhaminan epäonnistumiselle, mikä on välttämätöntä. Sen sijaan, että parlamentissa analysoitaisiin vakavasti itse EU:n osallisuutta tähän epäonnistumiseen, enemmistö haluaa välttämättä valita syntipukkeja, kuten Kiinan (jonka ilmakehään joutuvat hiilidioksidipäästöt henkeä kohti ovat alle puolet EU:n vastaavista) ja nyt Bolivarian Alliance for the Peoples of Our America -liittoutuman maat. Tämä kanta perustuu yksinomaan nimekkäimpien poliitikkojen sokeuteen ja yksipuolisuuteen, ja se horjuttaa ja kääntää ylösalaisin sen, mitä Kööpenhaminassa todella tapahtui. Mikä tärkeintä, sen kannattajat pitävät kiinni päästölupakaupan kaltaisten markkinavälineiden tehokkuudesta, piittaamatta niiden tehottomuudesta ja järjettömyydestä, joka on jo tullut esiin niiden käytössä. Jälleen kerran jää sivuun tarpeellinen keskustelu niin kutsutuista joustavista mekanismeista, kuten puhtaan kehityksen mekanismista.
Samalla kiistetään tarve kunnioittaa kehittyvien maiden itsemääräämisoikeutta niin kutsuttujen sopeutumisstrategioiden määrittelyssä ja täytäntöönpanossa. Mikään oikeudenmukainen ja kestävä ratkaisu ilmastonmuutosongelmaan tai muihin ympäristöongelmiin ei voi syntyä siitä järjettömästä järjestelmästä, joka alun perin aiheutti ne. Me tarvitsemme toisen taloudellisen ja sosiaalisen mallin, joka asettuu kapitalismin vastakohdaksi.
Adam Gierek (S&D), kirjallinen. – (PL) Tämä päätöslauselma on todiste siitä, että IPCC:n kantoihin uskovat eivät ole ymmärtäneet mitään. COP15:n suurin heikkous oli se, ettei siellä käsitetty kolmansien maiden ja kehittyvien maiden, ja myös joidenkin EU:n jäsenvaltioiden, herkkyyttä "ilmasto-oikeudenmukaisuudelle"; sitä tosiasiaa, että kaksi suurinta supervaltaa, Yhdysvallat ja Kiina, kilpailevat keskenään sekä taloudellisesti että sotilaallisesti; eikä sitä tosiasiaa, että "kunnianhimoiset" suunnitelmat rajoittaa hiilidioksidipäästöjä perustuivat teoriaan ihmisen toiminnan aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä, joka ei ole tieteellisesti kovin uskottava. IPCC:n pelkoa lietsovia lausuntoja olisi pidettävä erittäin vastuuttomina, koska niihin perustuvat poliittiset ja taloudelliset päätökset vaikuttavat moniin tuleviin sukupolviin. Näitä päätöksiä ei siksi pidä perustaa sellaisten ihmisten mielipiteisiin, jotka ottavat käyttöön teesin, joka on vakiintunut etukäteen – teorian siitä, että ilmaston lämpenemisen aiheuttaa ihminen. IPCC:n tieteellistä uskottavuutta heikentävät sellaiset seikat kuin Climategate-tapaus, ilmaston lämpötilan kehityssuuntausten väärentäminen (Venäjä ja Australia) sekä Glaciergate-tapaus.
Siksi kaikki säädökset, jotka ovat epäedullisia Euroopan talouden kehitykselle ja perustuvat IPCC:n lausuntoihin, pitäisi tarkistaa välittömästi. Ilmastonmuutos on erittäin tärkeä aihe koko sivistyneelle maailmalle. On tullut aika Euroopan komission perustaa toimintansa omaan meta-analyysiinsa ilmastonmuutostutkimuksesta. Tutkimuksen tekijöinä pitäisi olla ilmastoasiantuntijoiden työryhmä, joka on riippumaton komission mielipiteistä ja vapaa kaikesta poliittisesta paineesta. Nämä kaksi viimeistä vaatimusta puuttuvat päätöslauselmasta, ja siksi äänestin sen hyväksymistä vastaan.
Robert Goebbels (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin päätöslauselmaa vastaan, koska se sisältää liikaa toiveajattelua. Näimme Kööpenhaminassa, miten muu maailma suhtautuu unionin "johtavaan asemaan" ilmastonmuutosasioissa. Niin kutsutun Kööpenhaminan sopimuksen neuvotteli presidentti Obama Kiinan, Intian, Brasilian, Etelä-Afrikan ja muutamien muiden kanssa, eikä Barrosoa, Sarkozya ja kumppaneita ollut edes kutsuttu mukaan. Sen sijaan, että määräisimme uusia taakkoja talouksillemme ja kansalaisillemme, investoikaamme tulevaisuuden teknologioihin. Viime vuonna Kiinasta tuli maailman johtava tuuliturbiinilaitteiden ja aurinkokennojen viejä. Euroopan on mentävä mukaan tähän teknologiseen taisteluun sen sijaan, että langettaisi itselleen jonkinlaisen kollektiivisen rangaistuksen, joka ei tee vaikutusta keneenkään Euroopan ulkopuolella eikä houkuttele seuraajia.
Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestyskäyttäytymiseni tämän päätöslauselman kohdalla ilmaisi pettymykseni Kööpenhaminassa vuoden 2009 lopulla viimein aikaansaatuun sopimukseen, jonka katson olevan riittämätön, kunnianhimoton ja ilman minkäänlaisia määrällisiä sitoumuksia. Pahoittelen myös, että ryhmäni esittämää tarkistusta rahoitustoimiin kohdistettavan 0,01 prosentin vuosittaisesta verosta, jonka avulla rahoitettaisiin ponnistuksia ilmastonmuutoksen torjumiseksi köyhimmissä ja siitä eniten välittömästi kärsivissä maissa noin 20 000 miljoonan euron summalla vuodessa, ei hyväksytty. Jos EU haluaa minkäänlaista painoarvoa tällaisissa kansainvälisissä neuvotteluissa, sen on opittava puhumaan yhdellä äänellä, jottemme menetä tilaisuuksia omaksua keskeinen rooli maailman ilmastonmuutosta käsiteltäessä. Tämä tehdään asettamalla kunnianhimoisia tavoitteita vähentää kasvihuonekaasupäästöjä yli 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Kööpenhaminan huippukokous oli todella menetetty tilaisuus ilmastonmuutoksen torjumisponnistuksissa. Oma maani, Skotlanti, on hyväksynyt maailman kunnianhimoisimman ilmastonmuutoslainsäädännön, kun taas Skotlannin hallituksen hiljattain sopima yhteistyö Malediivien hallituksen kanssa toimii mallina kansainvälisestä sopimuksesta. Tämänpäiväisessä päätöslauselmassa kehotetaan kahdenvälisiin tapaamisiin Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välillä yhteisymmärryksen helpottamiseksi; odotan, että Skotlannin kansallinen parlamentti otetaan mukaan tällaisiin tapaamisiin, koska sen lähestymistapa on maailman huippuluokkaa.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Päätöslauselma sisältää joitakin merkittäviä edistysaskelia sen allekirjoittaneiden oikeistoryhmien osalta: maininta IPCC:n työstä, jossa viitataan ilmastonmuutokseen, kehotus lisätä kansalaisyhteiskunnan osallistumista Meksikon huippukokouksen työhön ja kehotus EU:lle nostaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita vuodelle 2020 ehdotettujen 20 prosentin yläpuolelle. Ne eivät kuitenkaan riitä, ja hiilimarkkinoiden ylistys tarkoittaa, että ne menettävät kaiken uskottavuuden. Etelän maille, joille meillä on ilmastovelkaa, tarjottu apu ei ole riittävää.
Ehdotettu tavoite pyrkiä kohti 30 prosentin vähennystä kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2020 mennessä on myös kaukana IPCC:n suosittelemasta 40 prosentista. Lisäksi puuttuu maininta Bolivian presidentin Evo Morales Ayman kansojen välisestä ilmastonmuutoksen konferenssista. Tähän päivään mennessä vain siellä on kuitenkin ehdotettu maailman kansoille, että ne tunnustaisivat ekosysteemin oikeudet ja perustaisivat ilmastotuomioistuimen.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Paljon kehuttuun Kööpenhaminan huippukokoukseen liitetyt suuret toiveet on tehty tyhjiksi. Maat, joilla on suurin vastuu asiassa, eivät saaneet aikaan yhteisymmärrystä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Tämä ongelma, joka aiheuttaa huolta kaikkialla maailmassa, vaatii nopeaa ratkaisua. Avoimuutta ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista on lisättävä UNFCCC:n osapuolten 16. konferenssissa Meksikossa (COP16). EU:n on pystyttävä ottamaan johtava asema ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kaikkien maiden, Yhdysvalloista niin kutsuttuihin nouseviin kansantalouksiin, Kiina mukaan luettuna, jotka ovat pahoja saastuttajia, on myös hyväksyttävä vastuunsa taistelussa, joka jättää yhä vähemmän tilaa uusille tilaisuuksille. Kyseessä on ihmiskunnan kestävä tulevaisuus. Jos mitään ei tehdä ajoissa, saatamme joutua pisteeseen, josta ei ole paluuta.
Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) Äänestin tyhjää Kööpenhaminan ilmastonmuutoshuippukokouksen tuloksia koskevan päätöslauselman kohdalla, koska se oli mielestäni epäonnistunut yritys, kun otetaan huomioon, ettei Kööpenhaminan sopimus ole oikeudellisesti sitova eikä siinä vahvisteta maailmanlaajuisten päästöjen vähentämistavoitteita. Huippukokouksessa kehittyneet maat eivät tunnustaneet ilmastovelkaa, jota niillä on kehittyville maille, eivätkä ne pahoitelleet käytössä olevien markkinamekanismien (hiilikauppa) vahingollisia seurauksia. Äänestämällä tyhjää haluan ilmaista syvän pettymykseni huippukokouksen tulokseen, joka oli selvästi kansalaistemme odotuksia heikompi.
Euroopan unionin on kerta kaikkiaan otettava vastuuta ja tehtävä kaikki mahdollinen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Katson siksi, että meidän on ehdotettava uutta taloudellista ja sosiaalista mallia, joka haastaa kapitalismin. Suhtaudun myönteisesti Bolivian presidentin Evo Moralesin päätökseen järjestää kansojen välinen ilmastonmuutoksen ja äiti maan oikeuksien konferenssi.
Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Useimmat tarkkailijat katsoivat perustellusti Kööpenhaminan ilmastohuippukokouksen epäonnistuneen. On vaikeaa vastustaa vaikutelmaa siitä, että Kööpenhaminassa maailman johtajat pelasivat riskipeliä eivätkä yrittäneet saada aikaan parasta sopimusta vaan syyttää toista osapuolta yhteisymmärryksen puutteesta. On huolestuttavaa, että vaikka EU oli työstänyt yhteisen kannan, se ei pystynyt käyttämään sitä pohjana sopimukselle muiden maiden kanssa. Euroopan unionin on alettava ponnistella varmistaakseen, että Meksikon COP16-konferenssista tulee menestys. Ilmastosopimuksella, jota EU:n on edistettävä, on oltava kolme peruspiirrettä: sen on oltava oikeudellisesti sitova, osoitettava solidaarisuutta ja oltava kunnianhimoinen. EU:n Sevillan huippukokouksessa tehtyä päätöstä, jonka mukaan EU ei rajoita päästöjään vuoteen 2020 mennessä enempää kuin 20 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna, on tarkasteltava huolestuneena.
Ehto vähennystavoitteen nostamiselle 30 prosenttiin, nimittäin se, että muiden maiden on ensin tehtävä vastaava julistus, on toistettu. Tällä hetkellä kuitenkin kansainvälinen tilanne näyttää siltä, että vain EU voi antaa sysäyksen merkittävämmille vähennyksille. Kukaan ei ota EU:n paikkaa tässä asiassa, eikä EU saa luopua roolistaan radikaalien keinojen edistäjänä ilmaston lämpenemisen torjunnassa. EU:n on annettava 7,2 miljardia euroa niiden maiden käyttöön, jotka ovat heikoimmin kehittyneitä ja joita ilmastonmuutos eniten uhkaa.
Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kööpenhaminan huippukokouksen epäonnistumisesta oppiminen; se on Euroopan parlamentin ensisijainen tavoite tässä päätöslauselmassa, jonka puolesta äänestin. Tiedämme, mikä on väärin: YK:n menetelmä ei enää toimi, Yhdysvallat ja Kiina ovat käyttäytyneet kuin ilmastosääntelyn viholliset ja Euroopan unioni ei ole kyennyt puhumaan yhdellä äänellä. Vaikka tiedämme, mikä on väärin, meidän on vielä keksittävä ratkaisut, jotta pääsemme sopimukseen Cancúnissa marraskuussa 2010.
Johtavan asemansa säilyttämiseksi Euroopan on osoitettava innovatiivisuutta ilmastokysymyksessä ja tarjottava jotain muuta kuin pelkkä tavoite vähentää maailmanlaajuisia päästöjä erittäin spekulatiivisen kasvihuonekaasupäästömarkkinoiden järjestelmän kautta. Lisäksi Yhdysvaltojen hallitus on juuri hylännyt kyseisen välineen. On aika vaihtaa toisenlaiseen menetelmään ja ehdottaa "teknologista" siltaa teollisuusmaiden sekä ilmastonmuutokselle alttiimpien alueiden ja pikkuvaltioiden välille. Puhtaisiin teknologioihin, rakennusten ja liikennejärjestelmien energiatehokkuuteen sekä vihreiden työpaikkojen edistämiseen liittyvien kunnianhimoisten toimenpiteiden lisääminen antaa toivoa tulevasta, toivoa sopimuksesta tulevassa Cancúnin huippukokouksessa, enemmän toivoa maailman yhteisestä visiosta.
Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Kööpenhaminan ilmastonmuutoshuippukokouksessa ei saatu aikaan ratkaisua eikä onnistuttu sopimaan mistään loppupäätöslauselmista tai päätöksistä, jotka olisivat koskeneet päästövähennysten laajuutta ja mittakaavaa tai tähän tarkoitukseen käytettäviä taloudellisia keinoja. En kuitenkaan katso sen olleen tappio, vaikkei se tosiaan vastannut EU:n odotuksia. Nämä odotukset olivat järjettömiä, sekä ehdotettujen kasvihuonekaasujen vähennysten koon että ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvien taloudellisten odotusten osalta. Tämän lisäksi oli hieman ylimielistä vaatia EU:lle johtavaa asemaa ilmastonmuutoksen torjumisen prosessissa. Mielestäni olemme edelleen vaiheessa, jossa sitovien ja lopullisten päätösten tekeminen ei ole viisasta. Tämä johtuu muun muassa siitä, ettei meillä edelleenkään ole luotettavaa tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta ja ihmiskunnan roolista prosessissa. Viime aikoina olemme saaneet todistaa asiantuntijoiden ja tiedemiesten väittelyitä aiheesta, mikä vahvistaa oikeaksi sen, etteivät he kaikki ole samaa mieltä ilmaston lämpenemisen vaikutuksista. Lisäargumentti lopullisen päätöksen lykkäämisen puolesta on talouskriisi, joka pakottaa maita säästämään ja leikkaamaan kuluja. Taloudellisen laman vaikeina aikoina ensisijainen huomio on kiinnitettävä sosiaalisiin kysymyksiin, kuten työttömyyden ja yhteiskunnan köyhtymisen torjuntaan, yrittäjyyden tukemiseen ja muihin talouskasvua nopeuttaviin toimenpiteisiin.
Peter Skinner (S&D), kirjallinen. – (EN) Vaikka Kööpenhaminan huippukokous nähtiin pettymyksenä lopputuloksen kannalta, on selvää, että lisätoimia tarvitaan. Yhteiselle toiminnalle ei kerta kaikkiaan ole vaihtoehtoa tässä asiassa.
Koska Euroopan unioni säilyttää keskeisen roolinsa tiellä kohti Meksikossa pidettävää seuraavaa huippukokousta, meidän on tehtävä kaikkemme maailmanlaajuisen poliittisen hyväksynnän saavuttamiseksi. Kansalaiset tekevät päätöksiä monien tiedemiesten ja muiden tarkkailijoiden hahmottelemista kysymyksistä tukeakseen ilmastonmuutosehdotuksia. Ne, jotka laskevat pelkästään pelon ja vihamielisyyden ilmapiirin luomisen varaan, tuskin kehittävät argumentteja omaksi hyväkseen.
EU:n hallitusten ministeri Ed Milibandin johdolla omaksuma linja on saanut kannatusta ja tarjoaa todellista toivoa sopimuksesta. Parlamentin on edelleen tuettava tätä lähestymistapaa.
Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska siinä vaaditaan tiukempaa linjaa neuvotteluihin maailmanlaajuisesta ilmastopolitiikasta. Lisäksi kansainvälisen sopimuksen puuttuminen ei ole syy lykätä edelleen EU:n poliittisia toimenpiteitä aikaisempien EU:n lupausten päästöjemme leikkaamisesta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä täytäntöön panemiseksi.
Parlamentti toistaa tavoitteensa lisätä tätä vähennystä 30 prosenttiin. On hyvä, että parlamentti nimenomaan toteaa, että aloitteet vihreän talouden, energiavarmuuden ja energiankulutuksen rajoittamisen edistämiseksi ja kannustamiseksi helpottavat jatkuvasti 30 prosentin vähennystä koskevan sitoumuksen saamista.
On tärkeää, että Kööpenhaminan epäonnistumisesta otetaan opiksi. Näin ollen meidän on harjoitettava tärkeää itsekritiikkiä ja tunnustettava, että EU ei pystynyt neuvottelujen aikana luomaan luottamusta erityisten ennakkolupausten avulla, jotka olisivat koskeneet ilmastotoimenpiteisiin kehittyvissä maissa annettavaa kansainvälistä hallitusten rahoitusta. Näin ollen on myös tärkeää myöntää, että EU:n yhteinen panos toimiin vähennyksen aikaansaamiseksi ja kehittyvien maiden sopeutumistarpeiden rahoittamiseksi vuoteen 2020 mennessä ei voi olla pienempi kuin 30 miljardia euroa vuodessa. Toivon Meksikon kokouksen olevan menestys.
Thomas Ulmer (PPE), kirjallinen. – (DE) Äänestin päätöslauselmaa vastaan. Valitettavasti monet hyvät tarkistukset hylättiin. Ihmisten todellisuudentaju ilmastonsuojelun kohdalla näyttää kadonneen. Kriittiset kommentit ja ilmastonsuojelun asianmukainen tieteellinen työstäminen on torjuttu, ja on hyväksytty, että Eurooppa toimii asiassa yksin. Tämä ei mielestäni ole vastuullista politiikkaa kansalaisillemme.
Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestin tyhjää Euroopan parlamentin Kööpenhaminan huippukokousta koskevan päätöslauselman kohdalla, koska siitä ei ilmene kunnolla kokouksen epäonnistuminen, vaikka Euroopan parlamentti on selkeästi tuominnut Euroopan unionin puutteet kokouksessa.
Kieltämättä joitakin myönteisiä toimenpiteitä on hyväksytty, kuten komission kehottaminen olemaan kunnianhimoisempi kasvihuonekaasupäästöjen kohdalla ja myöntämään riittävät varat näiden kaasujen poistamiseen.
Muut tarkistukset ovat mahdottomia hyväksyä, koska ne jättävät sääntelyn markkinoiden huoleksi päästölupien, puhtaan kehityksen mekanismien ja vastaavien avulla. Lisäksi pyydetään Euroopan unionia ryhtymään neuvotteluihin Yhdysvaltojen kanssa tavoitteena transatlanttisten hiilimarkkinoiden luominen.
Pahoittelen myös sitä, että kehotus ottaa käyttöön vihreä Tobinin vero hylättiin. Verosta saatavat tulot olisivat auttaneet kehittyviä maita torjumaan ilmastonmuutosta.
Kestävää, vakavasti otettavaa tai johdonmukaista ratkaisua ilmastonmuutokseen ei voida löytää sen aiheuttaneen järjestelmän logiikasta. Euroopan unionin on siirryttävä eteenpäin ja toimittava esimerkkinä, muiden valtioiden asenteesta riippumatta. Se voi tehdä niin, jos pystyy hankkimaan itselleen tarvittavat välineet.
Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (FR) Kööpenhaminan huippukokous epäonnistui. Tämä sopimus on kuitenkin ensimmäinen askel, joka tuo useimmat osapuolista yhteen ja antaa perustan vähennyssitoumuksille, vaikutusta hillitsevien toimien rahoitukselle, mittaamiselle, raportoinnille ja todentamiselle sekä metsien häviämisen torjumiselle. Kannattamalla päätöslauselmaa ilmaisin toiveeni "ilmastodiplomatian" vakiinnuttamisesta kansainvälisellä tasolla. Sen ensisijaisena tavoitteena pitäisi olla luomakunnan suojeleminen. Parlamentti on myös ilmoittanut, että unionin yhteisen panoksen ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi ja kehittyvien maiden auttamiseksi sopeutumaan ei pitäisi olla vähempää kuin 30 000 miljoonaa euroa vuodessa tämän hetken ja vuoden 2020 välillä. On myös tiedettävä, että luku saattaa kasvaa ilmastonmuutoksen vakavuutta ja sen aiheuttamia kuluja koskevan uuden tiedon tullessa esiin. Kaikesta ympäristöromantiikasta huolimatta emme saa unohtaa Euroopan teollisuutta. Siksi pidän oleellisena Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn kannalta, että muut teollisuusmaat EU:n ulkopuolella ryhtyvät vastaaviin ponnistuksiin ja kehittyvät maat ja nousevat kansantaloudet sitoutuvat kohtuullisiin vähennyksiin. Ilmasto-oikeudenmukaisuuden vuoksi vähennystavoitteiden on oltava mitattavissa, merkittäviä ja jokaisen todennettavissa.
Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Kööpenhaminan ilmastonmuutoshuippukokouksen tuloksia koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, vaikkakin hiukan ymmälläni.
Kööpenhaminassa, missä olin läsnä Euroopan parlamentin valtuuskunnan jäsenenä, saatiin aikaan oikeudellisesti sitomaton sopimus. Se ei tarjoa asiallista vastausta kansainväliseen taisteluun ilmastonmuutosta vastaan mutta ei myöskään ratkaise kansainvälisen kilpailun vääristyneiden olosuhteiden ongelmaa. Ne ovat vahingoksi Euroopan yrityksille, joiden – toisin kuin pääkilpailijoidensa Yhdysvaltojen ja Kiinan kaltaisista muista maista – on jo pyrittävä kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin.
Mielestäni Euroopan unionin on työskenneltävä tehokkaan strategian määrittelemiseksi tulevia kansainvälisiä kokouksia silmällä pitäen, strategian, jonka tarkoitus on edistää vihreitä teknologioita, energiatehokkuutta ja uusiutuvia energianlähteitä ja jonka avulla otetaan käyttöön todella tehokas maailmanlaajuinen ilmastonmuutoksen torjuntajärjestelmä – ja joka ei pahenna kansainvälisen kilpailun vääristymiä.
Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tyhjää Domenicin mietinnön kohdalla siitä huolimatta, että se sisälsi suurimmaksi osaksi järkeviä ehdotuksia. Siinä käsitellyistä eri kysymyksistä tarvitaan jatkuvaa yksityiskohtaista keskustelua. On välttämätöntä varmistaa, etteivät erilaiset yritysverojärjestelmät anna yrityksille mahdollisuutta välttyä vastuultaan tukea yhteiskuntaa osuudella voitostaan oikeudenmukaisen yritysverojärjestelmän kautta. On kuitenkin myös kiinnitettävä erityistä huomiota kielteiseen vaikutukseen, joka yhteisellä yhtenäistetyllä yhtiöveropohjalla voisi olla pieniin maihin, kuten Irlantiin, jonka varakkuus ja työllisyysaste ovat suurelta osin riippuvaisia sen kyvystä houkutella ulkomaisia investointeja.
Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin hyvän hallintotavan edistämistä verotusalalla koskevan mietinnön puolesta. Hyvä hallintotapa on avaintekijä maailmantalouden palauttamisessa ennalleen. Se edellyttää avoimuutta, tiedonvaihtoa, rajatylittävää yhteistyötä ja oikeudenmukaista verokilpailua. Se rajoittaisi veropetoksia ja veronkiertoa antaen veroa maksaville yrityksille kilpailuedun ja vähentäisi hallitusten paineita alentaa yhtiöverokantoja, mikä siirtää verotaakkaa työntekijöille ja alhaisen tulotason talouksille pakottaen samalla leikkaamaan julkisia palveluita. Eurooppalaisessa sopimuksessa yhteisestä yhtenäistetystä yhtiöveropohjasta on otettava huomioon EU:n maantieteellisten reuna-alueiden, kuten Irlannin, tarpeet ja niiden valmius houkutella suoria ulkomaisia investointeja. Yhteinen yhtenäistetty yritysveropohja ei tarkoita yhteistä verokantaa. Yritysten verottaminen on kunkin jäsenvaltion yksinomainen velvollisuus. Idea on vakiinnuttaa yhteinen oikeusperusta sellaisten yritysten voittojen laskentaan, joilla on liikeyrityksiä vähintään kahdessa jäsenvaltiossa. Mietinnössä todetaan: "muistuttaa, että yhteisen yhtenäistetyn yhtiöveropohjan käyttöönotto helpottaisi kaksoisverotuksen ja konsernien siirtohintaongelmien torjuntaa EU:ssa". Olen tyytyväinen Irlannin hallituksen tämän vuoden talousarvioesityksessä tekemään ehdotukseen säädellä monikansallisten yhtiöiden siirtohinnoittelua.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Olemme tyytyväisiä siihen, että mietinnössä nimenomaan todetaan: "tuomitsee voimakkaasti veroparatiisien roolin veronkierron, veropetosten ja pääomien paon rohkaisijana ja niistä hyötyvänä keinottelijana; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita asettamaan veroparatiisien, veronkierron ja laittoman pääomapaon torjumisen ensisijaiseksi tavoitteekseen".
Kannatamme myös sen toteamista, että "OECD:n vetämien aloitteiden osana" toteutettujen toimien "tulokset ovat riittämättömät veroparatiisien ja offshore-keskusten tarjoamiin haasteisiin vastaamiseksi ja että näiden tulosten jälkeen on toteutettava ratkaisevia, tehokkaita ja yhdenmukaisia toimia" ja jopa että "G20:n tähän mennessä tekemät sitoumukset ovat riittämättömät veronkierron, veroparatiisien ja offshore-keskusten asettamiin haasteisiin vastaamiseksi".
Tärkein seikka ei kuitenkaan ollut yksinkertaistaa tätä pelkiksi hyviksi aikeiksi vaan torjua ja hävittää veroparatiisit ja offshore-keskukset tehokkaasti, etenkin silloin, kun budjettivajeeseen liittyy tiettyä dramatiikkaa ja tarkoitus on pyrkiä samaan uusliberaaliin politiikkaan ja jopa tehostaa sitä jättäen jälleen kerran laskun kriisistä työntekijöille ja kansalle.
Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Teidän mielestänne hyvä hallintotapa verotusalalla ei tarkoita petosten torjuntaa, siedettävää verotusta tai julkisten varojen hyvää käyttöä. Siinä on kyse veronmaksajan, lähinnä eurooppalaisen veronmaksajan, järjestelmällisestä jahtaamisesta ja hänen pankkitilitietojensa automaattisesta vaihdosta ilman, että hän olisi syyllistynyt mihinkään rikkomukseen. Kaiken lisäksi en puhu nyt suurista yhtiöistä tai erittäin varakkaista henkilöistä, joilla on aina keinot livahtaa verkon läpi, vaan keskivertoeurooppalaisesta.
Puheenne veroparatiiseista on tekopyhää: parjaatte Liechtensteinia ja Karibiaa muttette sano sanaakaan Euroopan suurimmasta veroparatiisista, Lontoon Citystä, tai Yhdysvaltojen vastaavista. Ette myöskään mainitse sitä, mikä mahdollistaa näiden paratiisien olemassaolon: verohelvetit, jotka nyt ovat tyypillisiä useimmille unionin jäsenvaltioille, joita velka ja alijäämät lamaannuttavat. Koska julkiset menot ovat räjähtäneet talouspolitiikkanne sosiaalisten seurausten ja massamaahanmuuton ylettömien kustannusten kantamiseksi. Koska jäsenvaltiot eivät enää pysty rahoittamaan velkaansa, jos ne eivät turvaudu markkinoihin ja suostu niiden ehtoihin, mikä tarkoittaa, että tällä hetkellä 15–20 prosenttia Ranskan kaltaisen valtion talousarvion menoista kattaa vain sen korkomaksut. Meitä ei voi käyttää tällaisen politiikan moraalisena alibina.
Marian Harkin (ALDE), kirjallinen. – (EN) Yhteisen yhtenäistetyn yhtiöveropohjan käyttäminen kaksoisverotuksen torjumiseen on kuin moukarin käyttäminen pähkinän särkemiseen. Kaksoisverotuksen ongelmaa voidaan torjua paljon tehokkaammilla keinoilla. Siksi äänestin kohtaa 25 vastaan.
Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tämänhetkinen talouskriisi on korostanut joitakin keskeisiä aloja, joilla on tehtävä uudistuksia Euroopan sisällä ja laajemmin maailmassa. Hyvä hallintotapa verotusalalla on erittäin tärkeä osatekijä terveessä taloudessa, ja EU:lla on keskeinen tehtävä kansainvälisen hyvän hallintotavan edistämisessä näissä asioissa.
Arlene McCarthy (S&D), kirjallinen. – (EN) Veropetokset ja veronkierto aiheuttavat arviolta 200 miljardin euron menetykset joka vuosi – rikkaiden maiden veronmaksajilta ja kehittyvien maiden köyhimmiltä varastettua rahaa. Tähän vitsaukseen on puututtava, ja valtuuskuntani kannattaa tätä mietintöä, joka lähettää vahvan viestin siitä, että Euroopan parlamentti ei suvaitse petoksia, veronkiertoa eikä rankaisematta toimivia veroparatiiseja.
Erityisen tyytyväinen olen selkeään toteamukseen, että meidän on pyrittävä tekemään automaattisesta tiedonvaihdosta yleinen sääntö. Tutkimukset osoittavat tämän olevan tehokkain tapa torjua veronkiertoa ja suojella tuottoja. Näiden vaatimusten vastustajat toimivat veroparatiiseja hyödyntävien varakkaiden henkilöiden ja yhtymien pikkuruisen eliitin parhaaksi ja niitä monia vastaan, jotka maksavat veroja ja ovat riippuvaisia palveluista, jotka niistä maksetaan.
Mietinnössä viitataan ehdotetun yhteisen yhtenäistetyn yhtiöveropohjan tulevaan vaikutusarviointiin. Vaikkemme vastusta lisäanalyyseja, valtuuskuntani edellyttäisi vahvoja lisätodisteita, ennen kuin se voisi harkita kannattavansa tällaista ehdotusta. Mietinnössä vaaditaan myös analyysia mahdollisista veroparatiisiin kohdistettavista rangaistusvaihtoehdoista, mitä kannatamme sen rajoittamatta lopullista kantaa.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Hyvä hallintotapa verotusasioissa on välttämätön ehto sellaisten äärettömän tärkeiden asioiden kuin avoimuuden, tiedonvaihdon ja oikeudenmukaisen verokilpailun periaatteiden takaamiseksi. Talouskriisi on lisännyt entisestään paineita torjua veronkiertoa ja petoksia sekä veroparatiiseja. Aikana, jolloin miljoonat ihmiset kaikkialla maailmassa kärsivät kriisin vaikutuksista, olisi turhaa taistella niitä vastaan, jotka eivät täytä velvollisuuksiaan. Tämä aloite on tärkeä signaali EU:lta kolmansille maille ja viestittää, että EU torjuu tehokkaasti kaikkea veroparatiiseihin liittyvää. Veroparatiisien torjuminen kaikkialla maailmassa ei liity ainoastaan vero-oikeudenmukaisuuteen vaan ennen kaikkea sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Meidän on pantava täytäntöön hyvän hallintotavan politiikka sekä Euroopan unionin sisällä että sen ulkopuolella etenkin epäoikeudenmukaisen verokilpailun torjumiseksi, varsinkin veroparatiiseja edustavien maiden kanssa. Avoimuus ja aineellinen tiedonvaihto ovat reilun kilpailun ja verotaakan oikeudenmukaisen jakautumisen perusta.
Lisäksi hyvä hallintotapa verotusasioissa on tärkeä ennakkoedellytys rahoitusmarkkinoiden eheyden säilyttämiseksi. Ehdotukset hallinnollisesta yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta verojen perinnässä, jotka hyväksymme tässä täysistunnossa, vievät meitä tähän suuntaan. Kansainvälisellä tasolla yksi välineistä, joita EU voi käyttää edistämään verotusalan hyvää hallintotapaa kolmansissa maissa, on tiedonvaihtolausekkeen sisältävien veropetossopimusten neuvotteleminen niiden kanssa.
EU:n tasolla viiden maan, joiden kanssa EU:lla on säästöjä koskeva sopimus (Monaco, Sveitsi, Liechtenstein, Andorra ja San Marino), lausunnot ovat tärkeä askel kohti täysin epätasapainoisen tilanteen päättämistä. Tällaisten lausuntojen jälkeen on kuitenkin tehtävä oikeudellisesti sitovia sopimuksia. EU:n on myös oltava edistävä toimija tällä alalla, näytettävä hyvää esimerkkiä ja vietävä läpi se, mitä G20-huippukokouksessa jo aloitettiin.
Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, hyvä hallintotapa verotusasioissa on aina ollut erittäin tärkeä aihe, mutta siitä on tullut entistä olennaisempi sen jälkeen, kun suuri talous- ja rahoituskriisi iski mantereeseemme noin kaksi vuotta sitten.
Viime vuosina aiheesta on keskusteltu eurooppalaisissa ja kansainvälisissä huippukokouksissa kiinnittäen erityistä huomiota veronkiertoon ja veroparatiiseihin. Komissio on kyllä selvästi sitoutunut asiaan ja sillä on tahtoa, mutta meidän on epäilemättä pantava täytäntöön vakava politiikka veronkierron ehkäisemiseksi. Eturivin yhtiöt kiertävät verolakeja yksinkertaisesti napsauttamalla hiirtä Internetissä.
Olen varma, että hyvän hallintotavan periaate, joka perustuu avoimuuden ja tiedonvaihdon periaatteeseen, muodostaa pohjan pyrkimiselle Euroopan unionin ensisijaiseen tavoitteeseen, joka on veroparatiisien, veronkierron ja laittoman pääomapaon torjuminen.
Euroopan unionin on myös puhuttava kansainvälisesti yhdellä äänellä ja taisteltava OECD:n standardien parantamisen puolesta, jotta automaattisesta tiedonvaihdosta tulee standardi pyynnöstä tapahtuvan tiedonvaihdon sijaan. Tästä syystä äänestän mietinnön puolesta.
Evelyn Regner (S&D), kirjallinen. – (DE) Äänestin hyvää hallintotapaa verotusalalla edistävän mietinnön puolesta, koska katson, että veropetosten ja veronkierron tehokas torjunta on äärettömän tärkeää. Lisäksi meidän on päästävä veroasioiden käsittelyn sulusta ministerineuvostossa ja vahvistettava hyvää hallintotapaa verotusalalla.
Robert Goebbels (S&D), kirjallinen. – (FR) Kannatan kansainvälistä yhteistyötä veronkierron kohdalla, mutta epäilen, että hallinnollinen yhteistyö, joka johtaa kaikkien Euroopan kansalaisten varoja koskevien tietojen automaattiseen vaihtoon, olisi paras tapa saavuttaa oikeudenmukainen verotus. Kaikkien rahoitustoimien lähdevero olisi paljon tehokkaampi menetelmä.
Tällaisen lähdeveron pitäisi olla lopullinen vero. Siitä voisi tulla unionin resurssi. Euroopan parlamentin suosittelema niin kutsuttu "hyvä hallintotapa" paljastaa kansalaisten koko yksityiselämän. Se tuhoaa suojan henkilötiedoilta, joita Euroopan parlamentti paradoksaalisesti haluaa suojata SWIFT-asiakirjassa. Näistä syistä en äänestänyt näiden mietintöjen puolesta.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Vaikka veropetoksia on torjuttava, emme saa unohtaa, etteivät petokset olisi millään tavalla yksinään voineet aiheuttaa tämänhetkistä talouskriisiä. Kyseessä on kapitalismin rakenteellinen kriisi, joka on saanut alkunsa järjestelmän logiikasta, jonka etuja Euroopan eliitti sokeasti ylistää. Äänestän tekstin puolesta, koska tuomitsen henkilökohtaisen edun tavoittelun yhteisen hyvän kustannuksella. Tämä logiikka on yhtä lailla osa veropetoksia kuin Euroopan uusliberalismia, joka on petoksia paljon enemmän vastuussa vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamatta jäämisestä.
Arvonlisävero, jota teksti myös tukee, on yksi järjestelmän ongelmista. Se on maailman epäoikeudenmukaisin vero, sillä se koskee kaikkia kansalaisia samalla veroprosentilla ottamatta huomioon valtavia tuloeroja, jotka ovat merkki uusliberalismista. On sääli, ettei teksti torju perusongelmaa tai pyri lopulta lisäämään yhteistä hyvää edistävää varallisuuden oikeudenmukaista jakoa Euroopan poliittiseen ohjelmaan.
John Stuart Agnew ja William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. – (EN) Vaikka UKIP uskoo miesten ja naisten tasa-arvoon, vastustamme kaikkia EU:n pyrkimyksiä laatia lainsäädäntöä aiheesta. Mielestämme kansallisen tason toimet ovat tarkoituksenmukaisempia tällä alalla.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin jäsen Tarabellan mietinnön puolesta, koska katson, että miesten ja naisten tasa-arvo on, kuten Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa on tunnustettu, yksi Euroopan unionin perusperiaatteista, jota ei edelleenkään sovelleta yhtenäisesti.
Miesten ja naisten välisestä palkkaerosta, ammatillisesta eriytymisestä ja sukupuolistereotypioista huolimatta mietinnössä pyritään korostamaan samapalkkaisuuden periaatetta, joka on sisältynyt yhteisön perussopimuksiin jo vuodesta 1957 lähtien. Siinä painotetaan, että Euroopan unionia ja koko maailmaa otteessaan pitävä talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisi vaikuttaa selvästi naisiin, heidän työoloihinsa ja asemaansa yhteiskunnassa sekä naisten ja miesten tasa-arvoon Euroopan unionissa.
John Attard-Montalto (S&D), kirjallinen. – (EN) Haluaisin selittää äänestyspäätöstäni koskien jäsen Tarabellan mietintöä naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa vuonna 2009. Useissa tarkistuksissa viitattiin suoraan tai epäsuoraan raskaudenkeskeytykseen. Malta vastustaa raskaudenkeskeytystä. Suurimmat poliittiset puolueet ovat täysin samaa mieltä asiasta. Lisäksi suurin osa yhteiskuntaa yhtyy tähän näkemykseen. Uskonnolliset ja moraaliset näkökohdat ovat myös tärkeitä.
Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan komissio toteaa miesten ja naisten tasa-arvoa EU:ssa vuonna 2009 koskevassa mietinnössään, että perhe- ja työelämän yhteensovittaminen, ammatti- ja alakohtainen eriytyminen, palkkaerot ja naisten alhainen työllisyysaste ovat suurimmat erot sukupuolten välillä. Nämä miesten ja naisten väliset erot ovat pahentuneet erityisesti tämänhetkisen talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisin myötä. Äänestin mietintöä vastaan, koska raskaudenkeskeytyksen ja ilmaisen raskaudenkeskeytysneuvonnan kaltaisten asioiden sisällyttäminen mietintöön on mielestäni vääristänyt sitä. Nämä aiheet ovat hyvin arkaluonteisia ja kuuluvat toissijaisuusperiaatteen mukaan yksittäisille jäsenvaltioille.
Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska tässä monimutkaisessa taloudellisessa, rahoituksellisessa ja sosiaalisessa tilanteessa on nyt tärkeämpää kuin koskaan noudattaa yhtä Euroopan unionin tärkeimmistä perusperiaatteista: miesten ja naisten tasa-arvoa. Jokaisen jäsenvaltion tulee taata, että kummankin sukupuolen edustajat saavat saman palkan samanarvoisesta työstä. Miesten ja naisten tasa-arvon edistämiseksi on taattava, että miehet ja naiset jakavat keskenään vastuun perheestä ja kodinhoidosta. On hyvin tärkeää, että isyysvapaa vahvistetaan direktiivissä aiemmin, jotta isille luodaan sopivat olosuhteet lastenhoitoon osallistumiseen. Ihmiskaupan uhrit ovat useimmiten naisia. Siksi kehotan jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä ratifioineet Euroopan neuvoston yleissopimusta ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta, ratifioimaan sen viipymättä.
Carlo Casini (PPE) , kirjallinen. – (IT) Äänestin naisten ja miesten tasa-arvoa Euroopan unionissa vuonna 2009 koskevaa päätöslauselmaa vastaan, vaikka kannatan suurta osaa sen sisällöstä. Tein näin, koska tasa-arvon vaatiminen tietylle ihmisryhmälle tarkoittaa sen kieltämistä toiselta ihmisryhmältä.
Viittaan 38 kohtaan, jossa vaaditaan naisten oikeuksien takaamista turvaamalla heille mahdollisuus raskaudenkeskeytykseen. Kaikkein pienimpien ja puolustuskyvyttömimpien yksilöiden eli syntymättömien lasten tuhoamista ei voida pitää keinona lujittaa naisten arvokkuutta ja vapautta. Käynnissä on elämänvastainen salaliitto, joka yrittää pettää meitä tutkituin ja testatuin keinoin. Meidän on paljastettava se.
Oikeudenmukaisten pyyntöjen ja epäoikeudenmukaisten väitteiden yhdistäminen ja sanojen merkityksen vääristeleminen ovat salajuonia, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi Euroopan parlamentin äänestyksissä. Minä en halua olla missään tekemisissä asian kanssa. Emme voi keskustella raskaudenkeskeytyksen dramatiikasta, joka ansaitsee poliitikkojen ja moralistien huomion, tunnustamatta vastasyntyneiden oikeuksia tai vähintäänkin vaatimatta asianmukaista valistusta elämän kunnioittamisesta ja järjestämättä tukimuotoja vaikeille tai ei-toivotuille raskauksille, jotta ne voidaan saattaa luonnolliseen päätökseensä.
Françoise Castex (S&D), kirjallinen. – (FR) Olen tyytyväinen miesten ja naisten tasa-arvoa EU:ssa koskevan mietinnön hyväksymiseen. Mietinnössä korostetaan pikaista tarvetta yhteisön aloitteelle, jolla torjutaan tehokkaasti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Lisäksi päätöslauselman hyväksyminen yhdistää kaksi ulottuvuutta, joita pidän keskeisen tärkeinä. Ensimmäinen on suositus EU:n tason isyysvapaasta. Jotta tasa-arvo voi toteutua työelämässä, sen on toteuduttava myös yhteiskunnassa ja perhe-elämässä. Mietintö painottaa komission velvollisuutta laatia lainsäädäntöä aiheesta. Äänestystuloksen todellinen suuri voitto on kuitenkin se, että se vahvistaa oikeuden raskaudenkeskeytykseen. Missään EU:n lainsäädännössä ei ole vahvistettu tätä oikeutta vuoden 2002 jälkeen Euroopan oikeistopuolueen vastahakoisuuden vuoksi. Naisilla täytyy olla oikeus valvoa omia seksuaalisia ja lisääntymiseen liittyviä oikeuksiaan. Todellisen tiedonsaannin, ehkäisyn ja raskaudenkeskeytyksen mahdollisuuden suhteen on vielä paljon tehtävää, mutta Tarabellan mietintöä tulee käyttää lähtökohtana EU:n lainsäädännön eteenpäin viemisessä tällä alueella.
Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tänään mietinnön puolesta. Mietintö on luonteeltaan edistyksellinen, koska sillä pyritään edistämään miesten ja naisten tasa-arvoa muun muassa vanhempainloman, lastenhoidon, kotiväkivallan ja palkkaeron osalta. Se edistää myös sekä naisten että miesten laajempaa tietämystä seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista. Kyseessä ei kuitenkaan ole lainsäädäntöehdotus. Kyseessä on ensisijaisesti julistus periaatteista, joita olen valmis tukemaan. Mietintö on yhdenmukainen Euroopan työväenpuolueiden ja sosiaalidemokraattisten puolueiden periaatteiden kanssa. On huomattava, että raskaudenkeskeytyspalvelujen tarjoaminen on täysin ja yksinomaan jäsenvaltioiden asia. Mietintö ei muuta eikä pystyisikään muuttamaan tätä asetelmaa.
Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa vuonna 2009 laadittua mietintöä vastaan, koska raskaudenkeskeytyksen ja ilmaisen raskaudenkeskeytysneuvonnan kaltaisten asioiden sisällyttäminen mietintöön on mielestäni vääristänyt sitä. Nämä aiheet ovat hyvin arkaluonteisia ja kuuluvat toissijaisuusperiaatteen mukaan yksinomaan yksittäisille jäsenvaltioille.
Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan vahvasti tätä mietintöä. Naisten ja miesten tasa-arvo on jo kauan ollut yksi Euroopan unionin perusperiaatteista. Silti, vaikka alalla on edistytty, naisten ja miesten välillä on edelleen epätasa-arvoisuutta. Naisten ja miesten työllisyysasteen välinen kuilu on kaventumassa, mutta naiset työskentelevät yhä todennäköisemmin osa-aikaisesti ja/tai määräaikaisessa työsuhteessa ja ovat useimmiten sijoittuneet huonosti palkattuihin töihin. Naisia työskentelee Euroopassa osa-aikaisesti nelinkertainen määrä miehiin verrattuna. Sukupuolten välinen palkkakero – 17,4 prosenttia – ei ole juurikaan kaventunut vuodesta 2000. Ansaitakseen saman määrän kuin mies ansaitsee keskimäärin kalenterivuoden aikana naisen on työskenneltävä keskimäärin seuraavan vuoden helmikuun loppuun asti, yhteensä 418 päivää. Maailmanlaajuinen talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisi on naisille kaksin verroin suurempi uhka. Naiset muodostavat enemmistön työvoimasta julkisen sektorin aloilla, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelujen aloilla, joilla erityisesti joudutaan vähentämään työpaikkoja. Lisäksi palvelujen leikkaamisen myötä naiset, jotka ovat aiemmin käyttäneet esimerkiksi lasten- tai vanhustenhoitopalveluja tai koulunkäyntiavustusta, joutuvat uhraamaan oman työpaikkansa hoitaakseen nämä tehtävät itse.
Robert Dušek (S&D), kirjallinen. – (CS) Marc Tarabellan mietintö korostaa selvästi sukupuolten tasa-arvon suurinta estettä. Tiedän, ettei osa jäsenistä ota sukupuolten epätasa-arvoasiaa ja siihen liittyvää naisten syrjintää vakavasti. Itse olen kuitenkin tietoinen näistä ongelmista. Maailmanlaajuinen talouskriisi on pahentanut tilannetta, ja näyttääkin siltä, että naiset "uhrataan" kuluja leikkaavan finanssipolitiikan seurauksena vähentämällä äitiysavustusta ja sosiaalipalvelujen kuluja. Koska köyhyys ja alhaiset tulot uhkaavat perinteisesti enemmän naisia, sillä he keskeyttävät tai päättävät ammatillisen uransa perustaakseen perheen, antavat etusijan miehensä uralle tai hoitavat lapsia tai vanhuksia, esittelijä ehdottaa asianmukaisia parannustoimia. Jäsen Tarabella toteaa totuudenmukaisesti, että perussopimuksissa vuodesta 1957 lähtien tunnustettua samapalkkaisuuden periaatetta ei ole noudatettu ja että joissakin jäsenvaltiossa naiset eivät edelleenkään saa samasta työstä samaa palkkaa kuin miehet.
Tämän lisäksi on olemassa useita EU:n toimia, joiden tarkoituksena on tukea lapsiperheitä mutta joissa ei kuitenkaan oteta huomioon lasten kanssa asuvia yksinhuoltajia. Vaatimus palkallista isyysvapaata koskevasta EU:n tason lainsäädännöstä on myös oikeutettu. Perheeseen ja kodinhoitoon liittyvien vastuiden oikeudenmukainen jakaminen naisten ja miesten kesken auttaa tilanteen korjaamisessa. Yllä mainituista syistä kannatan mietinnön 2009/2010 arvioita ja olen siksi äänestänyt mietinnön hyväksymisen puolesta.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin jäsen Tarabellan miesten ja naisten tasa-arvoa Euroopan unionissa vuonna 2009 koskevan mietinnön puolesta, koska siinä ehdotetaan sukupuolten tasa-arvoon liittyviä täsmällisiä ja innovatiivisia toimia ja politiikkoja. Kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseen ja torjumiseen liittyvän direktiivin laatiminen ja isyysvapaan sisällyttäminen EU:n lainsäädäntöön ovat esimerkkejä ehdotuksista, joita pidän keskeisinä sukupuolten tasa-arvon edistämisessä ja sen takaamisessa, että perheeseen liittyvät vastuut jaetaan tasapuolisemmin miesten ja naisten kesken.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Jotakin on pielessä, kun parlamentti vaatii kunnioitusta mutta ei saa sitä.
Tämän kaltaiset tärkeät ja vakavat aiheet ansaitsevat huomiota, keskustelua ja suurimman yhteisen nimittäjän etsintää. En usko, että tätä on vaikea saavuttaa. Mielipiteitä jakavien kysymysten vaivihkaisesta ja epäsuorasta esiin tuomisesta näiden aiheiden varjolla on kuitenkin tulossa valitettava tapa. Taas kerran parlamentti on toiminut vain kaikupohjana kaikkein äärimmäisille suunnitelmille.
En voi muuta kuin ehdottomasti torjua tämän pyrkimyksen edistää raskaudenkeskeytyksen vapauttamista sekä siihen liittyvää ihmiselämän ja arvokkuuden halveksuntaa miesten ja naisten tasa-arvon tukemisen verukkeella sekä laittoman pyrkimyksen liittää nämä asiat toisiinsa ja manipuloida jäsenvaltioiden valtaa tällä alalla.
Pakkomielle laajentaa seksuaali- ja lisääntymisterveyden käsitettä kattamaan raskaudenkeskeytys ja määrätä se toimenpantavaksi kaikkialla osoittaa, miten salakavalia keinoja todellisuuden kaunistelijat käyttävät. Omantunnon turruttamiseen tähtäävät kiertoilmaukset eivät tee siitä yhtään vähemmän raakaa, naisiin kohdistuvasta väkivallasta yhtään vähemmän julmaa tai tästä strategiasta vähemmän paheksuttavaa.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) "Sukupuoleen perustuva väkivalta on ehkä häpeällisin ihmisoikeuksien loukkaus – –. Se ei tunne maantieteellisiä rajoja eikä kulttuuriin tai rikkauteen liittyviä rajoja. Niin kauan kuin se jatkuu, emme voi sanoa ottavamme todellisia edistysaskelia kohti tasa-arvoa, kehitystä ja rauhaa." Näin on todennut Yhdistyneiden Kansakuntien entinen pääsihteeri Kofi Annan, ja valitettavasti sama pätee nyt entistäkin selvemmin. Sukupuoleen perustuvaa syrjintää on yhä olemassa teollisuusmaissa ja Euroopassa, koska kyseessä on rakenteellinen ongelma, joka aiheuttaa vakavaa mahdollisuuksien epätasa-arvoa. Miesten ja naisten välillä on edelleen eroja koulutuksen, kielen, kotitöiden jakautumisen, työelämään osallistumisen ja ammatillisten velvollisuuksien täyttämisen suhteen. Mielestäni työelämään osallistumisen, uralla etenemisen ja työn tekemisen niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla sekä politiikassa tulisi perustua henkilön ansioihin ja kykyihin sukupuolesta riippumatta. Äänestin kuitenkin päätöslauselmaa vastaan, koska siihen sisältyi yksinomaan jäsenvaltioille kuuluvia arkaluonteisia aiheita, kuten raskaudenkeskeytyksen mahdollisuus.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Päätöslauselman hyväksyminen parlamentissa huolimatta konservatiivisen oikeiston halusta suistaa se raiteiltaan oli ratkaisevan tärkeää, sillä se takaa tärkeitä oikeuksia naisille. Joistakin heikkouksista huolimatta mietintö onnistuu korostamaan tärkeitä asioita, kuten äitiyslomaan kytketyn isyysvapaan tarvetta, seksuaalisia ja lisääntymiseen liittyviä oikeuksia sekä tarvetta torjua tehokkaammin työpaikalla ilmenevää epätasa-arvoa ja syrjintää sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja ihmiskauppaa. Lisäksi se tuomitsee monien naisten arkipäivää olevan köyhyyden ja epävarman, huonopalkkaisen työn.
Oli tärkeää taas kerran osoittaa tukea ajatukselle, että "naisilla täytyy olla oikeus valvoa omia seksuaalisia ja lisääntymiseen liittyviä oikeuksiaan ja heille on etenkin turvattava mahdollisuus turvautua ehkäisyyn ja raskaudenkeskeytykseen".
Päätöslauselmalla on erityistä merkitystä juuri ennen kansainvälisen naistenpäivän satavuotisjuhlaa ja Pekingin toimintaohjelman 15-vuotisjuhlaa. Toivokaamme, että se pannaan täytäntöön.
Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) On totta, että naiset kohtaavat erityisiä vaikeuksia. Tässä tapauksessa, kuten parlamentissa usein käy, alkuperäinen hyvä aikomus on kuitenkin johtanut vääristyneeseen analyysiin ja järjettömiin ehdotuksiin.
Mietintö kuvaa eurooppalaisen yhteiskunnan irvikuvaa, jossa naisiin kohdistuva vihamielisyys on päivittäistä ja systemaattista: korjaustoimet ovat muka seksistisiä, koska niillä tuetaan yleensä miesvaltaisia aloja, samoin tiukat budjettipolitiikat, koska ne vaikuttavat naisvaltaisiin julkisen sektorin aloihin… Mitään ei kuitenkaan puhuta sen seurauksista, että Euroopassa on valtava maahanmuuttajaväestö, jonka kulttuuri ja tavat vangitsevat naiset alempaan asemaan, valovuosien päähän meidän arvoistamme ja käsityksistämme.
Mitään ei mainita myöskään täyden egalitarismin negatiivisista seurauksista: naiset menettävät vähitellen laillisia sosiaalisia erityisoikeuksia, jotka heille on myönnetty tunnustuksena äidin roolista. Esiin ei oteta myöskään vanhempainpalkkaa, joka on ainoa tapa antaa naisille mahdollisuus valita työuran ja perhe-elämän välillä tai sovittaa ne yhteen.
Kun näen useiden parlamentin jäsenten tulevan hysteerisiksi ja säätävän yleisestä massiivisesta ja pakollisesta raskaudenkeskeytyksestä, joka on nostettu perusarvon tasolle kohti kollektiivista itsemurhaa kulkevassa Euroopassa, alan väkisinkin toivoa, että heidän äitinsä olisivat aikanaan keskeyttäneet raskautensa.
Jacky Hénin (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Vaikka vastustan vakaasti kaikkia EU:n negatiivisia toimia – joita on useita –, tuen toimia, kun kaikki sujuu oikealla tavalla. Tässä mietinnössä esitetään erityisesti Euroopan komissiolle tiukkoja vaatimuksia, jotka liittyvät naisten epätasa-arvoiseen kohteluun, isyysvapaan käyttöönottoon, naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen teemavuoden käyttöönottoon sekä mahdollisuuteen turvautua ehkäisyyn ja raskaudenkeskeytykseen. Mietinnössä korostetaan myös, että naisilla pitää olla mahdollisuus ilmaiseen raskaudenkeskeytysneuvontaan.
Äänestin mietinnön puolesta juuri parannusten vuoksi. Parannusten on kuitenkin oltava selvempiä käytännössä.
Tämä korostuu erityisesti siksi, että voin vain pahoitella parlamentin enemmistön päätöstä olla tukematta naisten oikeuksien eurooppalaisen peruskirjan, sukupuoleen perustuvan väkivallan eurooppalaisen seurantakeskuksen ja kansainvälisen palkkatasa-arvon päivän käyttöönottoa. Parlamentti ei myöskään ole millään tavalla pyrkinyt torjumaan epätasa-arvon perimmäisiä syitä, jotka liittyvät markkinavallan talousjärjestelmään, jota Euroopassa sovelletaan joka päivä.
Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Vaikka sukupuolten tasa-arvo on yksi EU:n perusoikeuksista ja se on tunnustettu Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa, useilla aloilla ilmenee yhä epätasa-arvoa, jota on mahdotonta hyväksyä. Asiaan liittyy yhä suuria ongelmia, ja siksi onkin ehdottoman tärkeää, että EU:n toimielimet pyrkivät myönteisesti tunnistamaan ja etsimään ratkaisuja ongelmiin siellä, missä niitä EU:ssa on.
Gunnar Hökmark, Christofer Fjellner ja Anna Ibrisagic (PPE), kirjallinen. – (SV) Tänään 10. helmikuuta 2010 ruotsalaiset konservatiivit äänestivät naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa 2009 laadittua mietintöä (A7-0004/2010) vastaan. Vaikka olemme esittelijän kanssa yhtä mieltä siitä, että naisten ja miesten tasa-arvoa on parannettava Euroopassa, emme pidä oikeana tapana puuttua jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuteen vaatimalla sukupuolinäkökulman sisällyttämistä talousarvioon, kehottamalla jäsenvaltioita takaamaan, ettei sosiaalietuuksia leikata, ja asettamalla lainsäädäntöön perustuvia kiintiöitä. Tasa-arvo on saavutettava yksilön tasolla laajentamalla ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tilanteeseensa, ei EU:n tason lainsäädännöllä ja tyhjillä eleillä, kuten teemapäivillä, uusilla EU:n viranomaisilla ja naisten oikeuksien eurooppalaisella peruskirjalla. EU:n ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia koskeva peruskirja on jo olemassa. Se on vahvistunut Lissabonin sopimuksen myötä ja kattaa myös naisten oikeudet. Toissijaisuusperiaatetta on puolustettava. Siksi äänestimme lopullisessa äänestyksessä mietintöä vastaan, vaikka siinä on luonnollisesti myös kohtia, joihin suhtaudumme myötämielisesti. Tuemme täysin esimerkiksi sitä, että naisilla täytyy olla oikeus valvoa omia seksuaalisia ja lisääntymiseen liittyviä oikeuksiaan.
Monica Luisa Macovei (PPE), kirjallinen. – (EN) Äänestin johdanto-osan X kappaleen ja 38 kohdan useimpien osien puolesta mutta tyhjää 38 kohdan yhdestä osasta seuraavista syistä:
Pääperiaatteena tulee olla, että naisten seksuaalisia ja lisääntymiseen liittyviä oikeuksia kunnioitetaan, erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan takaaman miesten ja naisten tasa-arvon yhteydessä.
Mielestäni naisten tulisi kuitenkin oppia suojautumaan ei-toivotuilta raskauksilta. Toisin sanoen kun naisilla on mahdollisuus turvautua ehkäisyyn ja saada asiantuntevaa neuvontaa, raskaudenkeskeytystä on vaikeampi perustella.
Olisin tuottanut pettymyksen monille äänestäjilleni Romaniassa, jos olisin äänestänyt toisin. Lisäksi, kuten Romanian presidentin vuonna 2006 teettämä mietintö korostaa, muistamme yhä elävästi menneisyyden tapahtumat: kommunistisen puolueen säälittömät toimet raskaudenkeskeytystä vastaan, jotta puolue voi säädellä naisten yksityiselämää. Monet naiset kuolivat ilman lääkärin apua tehdyn laittoman raskaudenkeskeytyksen seurauksena.
Erminia Mazzoni (PPE), kirjallinen. – (IT) Tuen täysin päätöslauselman henkeä, sillä päätöslauselma perustuu olettamukseen, jonka mukaan väestörakenteen muutoskeskustelu on yhteydessä keskusteluun toimista, joita tarvitaan talous- ja rahoituskriisin vaikutuksen torjumiseen työmarkkinoilla.
Ottaen huomioon, ettei analyysimme Lissabonin tavoitteiden saavuttamisen edistysaskeleista ole kannustava, suhtaudumme myönteisesti päätöslauselmassa esitettyyn vaatimukseen nopeuttaa lainsäädännöllisiä muutoksia jäsenvaltioissa, tiukentaa rikkomusmenettelyjä ja kannustaa naisia osallistumaan entistä enemmän työmarkkinoiden keskeisille aloille, mikä heijastaisi heidän koulutukseen liittyvien tavoitteidensa saavuttamista.
Tämän todettuani minun on ilmaistava ehdoton vastalauseeni, jonka osoitin jo äänestysvaiheessa, turmiolliseen haluun edistää raskaudenkeskeytystä yhteiskunnassa tarjoamalla kannustimia vapaaseen raskaudenkeskeytykseen.
Ajatus siitä, että naisten mahdollisuus raskaudenkeskeytykseen on turvattava seksuaalista vapautta koskevan oikeuden takaamiseksi rikkoo yleistä moraalikäsitystä ja on ristiriidassa johdanto-osan Z kappaleen periaatteiden kanssa, joiden mukaan Euroopan toiminnan kannalta on tärkeää lisätä "syntyvyyttä, jotta voitaisiin ottaa huomioon tulevat tarpeet". Pidän tiukasti kiinni sitoumuksestani edistää vastuullista seksuaalikulttuuria.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Euroopan unionin uusliberaalien politiikkojen aiheuttamasta talous- ja sosiaalikriisistä kärsivät eniten naiset. Kriisin vaikutuksesta epävarmojen työpaikkojen ja pakollisten osa-aikatöiden määrä on kasvussa. Patriarkaatti on yhä syvällä yhteiskunnissamme. Yhteiskuntiimme on jättänyt jälkensä uskonnollisen leiman voimakas paluu, ja naiset ovat aina näiden muutosten pääasiallisia uhreja.
Siksi on ilahduttavaa nähdä, että Euroopan parlamentti on ottanut naisten ja miesten tasa-arvon kaltaisen keskeisen asian ohjelmaansa. On kuitenkin sääli, ettei tekstissä keskitytä uusliberalismin epätasa-arvoiseen luonteeseen. Juuri uusliberalismi on monien naisiin kohdistuvien ongelmien taustalla. Se on löytänyt taas uuden tavan kukoistaa sukupuolten epätasa-arvon syventämisen muodossa.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Miesten ja naisten epätasa-arvo on hämärtynyt vuosien saatossa useilla tasoilla niin ammatin ja alan kuin eri stereotypioidenkin yhteydessä. Miesten ja naisten tasa-arvo on EU:ssa yhä todellisempaa ja vaikka syrjintätapauksia esiintyy yhä, hyvin myönteistä kehitystä alkaa olla nähtävissä.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Vaikka yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamisessa naisille on saavutettu useita parannuksia, tehtävää on vielä paljon. Yksi kiireellisimmistä tehtävistä on tukea paremmin työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista, joka on useille naisille ja erityisesti yksinhuoltajille ylivoimainen ongelma. Se, että miehiä valitaan yhä naisia enemmän vastuullisiin tehtäviin, osoittaa, että tasa-arvo työpaikalla voidaan saavuttaa vain muuttamalla asenteita, ei määräämällä kiintiöitä, sillä kiintiöt ovat kiistanalaisia ja aiheuttavat helposti hankauksia. Koska mietinnössä ei käsitellä kritiikkiä, jonka mukaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen saattaa myös vaikuttaa toiseen suuntaan, äänestin sitä vastaan.
Mariya Nedelcheva (PPE), kirjallinen. – (FR) Pidän naisten ja miesten tasa-arvoa Euroopan unionissa koskevaa päätöslauselmaa täysin tasapainoisena ja kiitän jäsen Tarabellaa sen saavuttamiseksi tehdystä työstä. Työsektorilla näkyy edelleen törkeää naisten ja miesten epätasa-arvoa, erityisesti palkkaerojen sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen suhteen. Tällä alalla tarvitaan vielä toimia.
Lisäksi seksuaalisten ja lisääntymiseen liittyvien oikeuksien turvaamiseksi on tärkeää, että naisilla on mahdollisuus turvautua ehkäisyyn ja raskaudenkeskeytykseen. Naisilla on oltava täysimääräinen fyysinen itsemääräämisoikeus. Siksi äänestin näiden oikeuksien turvaamiseen liittyvien toimien puolesta.
Äänestin kuitenkin naisten oikeuksien eurooppalaisen peruskirjan käyttöönottamista vastaan, koska Lissabonin sopimuksen tultua voimaan perusoikeuskirja, joka kattaa myös naisten oikeudet, on kiinteä osa perussopimuksia. Perusoikeuskirja on laillisesti sitova ja takaa naisille saman suojan kuin miehillekin.
Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Romaniassa otettiin vuonna 1967 käyttöön raskaudenkeskeytyksen kieltävä asetus, jonka myötä naiset menettivät oikeuden päättää, halusivatko he jatkaa raskautta vai keskeyttää sen. Kiellolla oli hyvin traumaattinen vaikutus Romanian yhteiskuntaan, ja se sai meidät huomaamaan, miten vaarallinen tällainen päätös on.
Naisilla tulee olla oikeus valvoa omia seksuaalisia ja lisääntymiseen liittyviä oikeuksiaan. Siksi äänestin jäsen Tarabellan mietinnön kaikkien ehkäisyn ja raskaudenkeskeytyksen mahdollisuuteen liittyvien näkökohtien puolesta ja lopulta koko mietinnön puolesta.
Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tänään käsiteltävän mietinnön monimutkaisuus kävi selväksi jo naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa, jossa se hyväksyttiin naurettavalla kolmen äänen enemmistöllä lukuisten parlamentin jäsenten poissa ollessa.
Mielestäni naisten suojelusta on ollut olemassa tehokasta lainsäädäntöä vuodesta 1975 lähtien. Siksi meidän tulisi uusien direktiivien laatimisen sijaan taata, että valtiot soveltavat olemassa olevia lakeja kaikilta osin.
Tästä syystä, vaikka en halua äänestää mietintöä vastaan, sillä siinä on selvästi joitakin myönteisiä näkökohtia, haluan sanoutua irti muista näkökohdista painottaakseni, etten hyväksy kaikkia osia, varsinkaan niitä, jotka liittyvät raskaudenkeskeytykseen, sillä sen suhteen me katoliset emme tietenkään voi tehdä myönnytyksiä.
Cristian Dan Preda (PPE), kirjallinen. – (RO) En vastusta raskaudenkeskeytystä, mutta äänestin silti 38 kohtaa vastaan, koska sen saatetaan katsoa kannustavan tähän käytäntöön. Kannatan myös ehkäisyyn turvautumisen ja näihin asioihin liittyvän neuvonnan saamisen helpottamista, koska se on paras tapa välttyä ei-toivotuilta raskauksilta. Toisaalta uskon, että jotkut yhteisöt haluavat useista eri syistä pitää raskaudenkeskeytyksiin liittyvän päätäntävallan kansallisella tasolla, ja mielestäni niiden tulisi saada tehdä niin. Tässä asiassa tulee soveltaa toissijaisuusperiaatetta. Mielestäni aiheen käsittely miesten ja naisten tasa-arvoa Euroopan unionissa koskevassa mietinnössä ei ole paras ratkaisu.
Evelyn Regner (S&D), kirjallinen. – (DE) Äänestin miesten ja naisten tasa-arvoa Euroopan unionissa koskevan mietinnön puolesta, koska se vastaa omaa perusvakaumustani, jonka mukaan naisilla tulee olla rajoittamaton itsemääräämisoikeus erityisesti seksuaalisten ja lisääntymiseen liittyvien oikeuksiensa suhteen sekä mahdollisuus turvautua ehkäisyyn ja raskaudenkeskeytykseen. Nämä oikeudet ovat keskeinen osa nykyaikaisen eurooppalaisen yhteiskunnan käsitettä ja minäkuvaa.
Alf Svensson (PPE) , kirjallinen. – (SV) Äänestin eilisessä äänestyksessä naisten ja miesten tasa-arvoa koskevaa mietintöä vastaan. Syynä oli ensisijaisesti se, että monet mietinnön osat, kuten kiintiöihin liittyvä kohta, ovat mielestäni toissijaisuusperiaatteen vastaisia. Äänestin tyhjää johdanto-osan X kappaleesta ja 38 kohdasta, jotka koskevat naisten mahdollisuutta turvautua raskaudenkeskeytykseen. Mielestäni nykyinen sanamuoto rikkoo toissijaisuusperiaatetta. Pidän yleisenä periaatteena sitä, ettemme me EU:n tasolla käytä aikaamme asioihin, joista yksittäisillä jäsenvaltioilla on oikeus päättää kansallisella tasolla. Tuen luonnollisesti Ruotsin kantaa asiaan eli sitä, että päätös raskaudenkeskeytyksestä on viime kädessä naisen itsensä, ei lainsäätäjien, tehtävissä.
Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionia koettelee tällä hetkellä suuri talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisi, jolla on vakavia vaikutuksia naisten työ- ja yksityiselämään. Sukupuolten ammattikohtainen eriytyminen, palkkaerot sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamiseen liittyvät vaikeudet ovat esteenä naisten täysipainoiselle osallistumiselle työmarkkinoille. Vaikka työpaikoilla on tapahtunut parannuksia ja naisia on entistä enemmän vastuullisissa tehtävissä, tasa-vertaiseen kohteluun liittyvää tietoisuutta on vielä lisättävä. Meidän tulisi suhtautua mietintöön myönteisesti, sillä se antaa mahdollisuuden määritellä uudelleen suuntaviivat, jotka liittyvät miesten ja naisten eriarvoisuuden poistamiseen työmarkkinoilla. Vain siten EU voi saavuttaa kasvuun, työllisyyteen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvät tavoitteensa. On kuitenkin valitettavaa että "seksuaalisia ja lisääntymiseen liittyviä oikeuksia" koskevia säännöksiä on sisällytetty mietintöön, joka on laadittu talouskriisin puitteissa ja joka käsittelee pääosin kriisin vaikutuksia naisten työolosuhteisiin ja naisten paikkaan yhteiskunnassa. Edellä mainitsemistani syistä ja siksi, ettei 38 kohtaan ehdotettuja tarkistuksia, joita kannatin ja pidin tärkeinä asiakirjan tarkoituksenmukaisuuden kannalta, hyväksytty, äänestin miesten ja naisten tasa-arvoa Euroopan unionissa koskevaa mietintöä vastaan.
Thomas Ulmer (PPE), kirjallinen. – (DE) Äänestin mietintöä vastaan, koska perusvakaumukseni vuoksi en voi hyväksyä rajoittamatonta oikeutta raskaudenkeskeytykseen ja lisääntymiseen liittyvään vapauteen. Pidän oikeutta elämään perusoikeutena, jota tulee puolustaa ja kunnioittaa joka tilanteessa. Muut mietinnön osat ovat täysin hyväksyttäviä ja osoittavat, että Euroopassa on otettu edistysaskelia naisten tasa-arvon suhteen. Myönteistä on myös se, että mietinnössä painotetaan perheeseen liittyvän sitoumuksen tärkeyttä.
Marina Yannakoudakis (ECR), kirjallinen. – (EN) ECR-ryhmä on miesten ja naisten tasa-arvon vankin kannattaja ja tukee erityisesti samapalkkaisuuden ja yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteita. ECR-ryhmän jäsenet ovatkin päättäneet äänestää tasa-arvoa tällä tavalla edistävien kohtien puolesta. Ryhmä on kuitenkin äänestänyt päätöslauselmaa vastaan kahdesta syystä. Ensinnäkin vastustamme lainsäädäntöä, jossa oletetaan, että naisten terveyteen, koulutukseen ja lisääntymiseen liittyvät oikeudet ovat jäsenvaltioiden sijaan EU:n vastuulla. Toiseksi vaikka ECR-ryhmä tukee täysin äitiys- ja isyyslomaa koskevien säännösten tarvetta, olemme päättäneet äänestää tyhjää niihin liittyvistä mietinnön osista, koska vastustamme perhepolitiikasta päättämistä EU:n tasolla. Tämä on asia, jossa päätäntävalta on jäsenvaltioilla.
Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin päätöslauselmaa vastaan. Se ennemminkin erottaa kuin yhdistää miehet ja naiset. 38 kohdan sanamuodossa ei ole mitään viatonta: "naisilla täytyy olla oikeus valvoa omia seksuaalisia ja lisääntymiseen liittyviä oikeuksiaan ja heille on etenkin turvattava mahdollisuus turvautua ehkäisyyn ja raskaudenkeskeytykseen". Esittelijä vaatii naisille myös mahdollisuutta ilmaiseen raskaudenkeskeytysneuvontaan. Raskaudenkeskeytys kuuluu kuitenkin yksinomaan jäsenvaltioiden toimivaltaan. Koska päätöslauselmalla ei ole sitovaa lainvoimaa, sillä ei voida painostaa raskaudenkeskeytyksen vapauttamiseen. Parlamentti vaatii myös sukupuolistereotypioiden, erityisesti miesten ja naisten perinteisten perheroolien, torjumista. Päätöslauselmassa vaaditaan kehittämään esikouluikäisten lasten hoitojärjestelyjä sekä lasten, vanhusten ja muiden huollettavien hoitojärjestelyjä. Näin parlamentti pyrkii tuhoamaan luonnollisen perheen sukupolvien välisen sosialisoinnin ja yhteenkuuluvuuden paikkana. Päätöslauselma ei tarjoa mitään lisäarvoa Euroopan unionin naisille ja miehille. Se on sääli, sillä erilaisten ihmisten kunnioittaminen ja miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen ovat todellinen yhteiskunnallinen haaste.
Artur Zasada (PPE), kirjallinen. – (PL) Äänestin päätöslauselmaa vastaan. Esittelijä Marc Tarabella ei ole ottanut huomioon kansallista yhteyttä. Moraali on osa valtion oikeusjärjestelmään sisältyvää maailmankatsomusta. Yritys sisällyttää Puolan lainsäädäntöön rajoittamaton mahdollisuus raskaudenkeskeytykseen on jotain täysin epäluonnollista, ja on selvää, että asia herättää vastustusta. Omantuntoni ja Puolassa voimassa olevan lainsäädännön perusteella äänestin päätöslauselmaa vastaan. Näin annoin selvän merkin siitä, että toissijaisuusperiaatteen mukaan ainoina lainsäätäjinä tällaisissa arkaluonteisissa asioissa toimivat 27 jäsenvaltiota itse.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin EU:n strategisia tavoitteita luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) sopimuspuolten konferenssin 15. kokouksessa koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Kannatin myös tarkistuksia, joilla tonnikala sisällytettäisiin CITES-sopimuksen liitteeseen II YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n väliaikaisen komitean äskettäisten suositusten mukaisesti. Väliaikainen komitea tuki ilmoitusta tonnikalan sisällyttämisestä CITESin liitteeseen II. Tämän seurauksena Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission yleiskokous alensi tonnikalan pyyntimäärää huomattavasti 13 500 tonniin, ja Euroopan komissio ilmaisi uudelleen huolensa tonnikalakantojen pienenemisestä ja sitoutui toteuttamaan luotettavampia tieteellisiä tutkimuksia.
Ymmärrän, että biologisen monimuotoisuuden väheneminen on vakava ongelma koko maailmassa, ja mielestäni muistakin eläimistä tulee antaa suojeluehdotuksia. Pidän tätä konferenssia ratkaisevan tärkeänä useiden lajien säilymisen ja kestävyyden kannalta. Lopuksi totean, että tonnikalan kansainvälisen kaupan kieltäminen kokonaan – lajin sisällyttäminen liitteeseen I – olisi ennenaikaista, sillä se saisi aikaan kriisin alalla eikä perustuisi konkreettisiin tietoihin.
John Attard-Montalto (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) sopimuspuolten konferenssin keskeisiä tavoitteita koskevan päätöslauselmaesityksen yhteydessä tonnikalan kalastuskieltoa vastaan. Tein näin siksi, että kielto vaikuttaisi hyvin haitallisesti maltalaisten kalastajien toimeentuloon. Suurimmalla osalla maltalaisista kalastajista ei ole mahdollisuutta pyytää muita lajeja ja siirtyä muille kalastusalueille perinteisten kalastusmenetelmän vuoksi. Olen myös sitä mieltä, etteivät CITES-luetteloon sisällyttämisen kriteerit täyty tonnikalan kohdalla.
Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Äänestin CITES-sopimusta koskevan mietinnön puolesta. Eläin- ja kasvilajit kuolevat sukupuuttoon tuhat kertaa luonnollista tahtia nopeammin. Ihmisten toiminta nopeuttaa sukupuuttoon kuolemista ja vaarantaa biologisen monimuotoisuuden. CITES on keskeinen työkalu kansainvälisessä taistelussa biologisen monimuotoisuuden suurimpia uhkia ja laitonta kauppaa vastaan sekä pyrkimyksessä ottaa käyttöön luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien kauppaa koskeva asianmukainen asetus.
Tuen niitä, jotka haluavat kansainvälisten lainvalvontaviranomaisten osallistuvan enemmän luonnonvaraisiin eläimiin kohdistuvien rikosten torjumiseen ja käsittelevän sähköisen kaupan mahdollisia vaaroja. Yhtä lailla tuen myös suositusta ympäristörikosyksikön vahvistamiseksi.
Haluaisin kiinnittää huomiota vaikutuksiin, joita CITES-toimilla olisi köyhien maaseutuyhteisöjen elinkeinoihin ja niihin, joiden toimeentulo riippuu tietyillä lajeilla käytävästä kaupasta. Meidän on jatkossakin autettava näitä maita soveltamaan CITES-luetteloa, jotta voimme tehdä yhteistyötä niiden kanssa, jotka ovat riippuvaisia alueensa luonnonvaraisista lajeista.
Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti vaatii tonnikalan kansainvälisen markkinoinnin kieltämistä kokonaan. Sèten alueen vaaleilla valittuna edustajana en äänestänyt tämän toimen puolesta. Tähän päivään mennessä niin tiedemiehet kuin ympäristöjärjestötkään eivät ole päässeet yksimielisyyteen kiellosta. Jos tällaiseen radikaaliin kieltoon kuitenkin päädytään Dohassa maaliskuussa pidettävässä kansainvälisessä kokouksessa, pyytäisin Euroopan komissiota sallimaan taloudelliset korvaukset, joita jäsenvaltioiden saatetaan edellyttää maksavan kalastajille. Kalastajat ovat ponnistelleet merkittävästi viime vuosina. He ovat muun muassa pitäytyneet yhä tiukemmissa kiintiöissä ja uudenaikaistaneet kalustoaan. Olisi täysin sopimatonta pakottaa heidät tulevaisuudessa vaihtamaan ammattia myöntämättä heille huomattavaa taloudellista tukea.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin aiheesta CITESin sopimuspuolten konferenssin keskeiset tavoitteet laaditun päätöslauselman puolesta, koska biologisen monimuotoisuuden suojelua on vahvistettava luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin seuraavassa kokouksessa. Biologinen monimuotoisuus on hyvin tärkeä ihmiskunnan hyvinvoinnin ja olemassaolon kannalta Meidän on oltava kunnianhimoisia ja vaadittava suojelua kaikille sukupuuton uhkaamille lajeille.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus (CITES) on tärkein voimassa oleva maailmanlaajuinen sopimus luonnonvaraisten lajien suojelusta. Sillä pyritään estämään näiden lajien liiallinen hyödyntäminen kansainvälisessä kaupassa. Siksi on tärkeää, että Euroopan unioni osallistuu rakentavasti osapuolten 15. kokoukseen ensi maaliskuussa.
Pidän tärkeänä sitä, että uhanalaisia lajeja suojellaan planeettamme biologisen monimuotoisuuden ja ekologisen tasapainon turvaamiseksi, ja katson, että kestävä kehitys edellyttää luonnonvarojen kohtuullista käyttöä estämättä kuitenkaan kehitykselle välttämättömien toimia.
Siksi pidän CITESin liitteiden muutoksia koskevan keskustelun yhteydessä tärkeänä myös sen takaamista, että uhanalaisia luonnonvaraisia lajeja suojellaan riittävästi mutta ettei useiden yhteisöjen taloudellisen ja yhteiskunnallisen toimintakyvyn takaavia toimia vaaranneta tai jätetä huomiotta.
João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus (CITES) on toiminut tärkeänä suojeluvälineenä uhanalaisille kasvi- ja eläinlajeille, erityisesti niille, jotka herättävät kaupallista kiinnostusta ja tarvitsevat siksi suojelua ja kartuttamista. Ymmärrämme, että yleissopimukseen ja sen liitteisiin tehtäviä muutoksia koskevat päätökset ovat tärkeitä, sillä niiden avulla voidaan tunnustaa ja ottaa huomioon lajien suojelun tason todistetut muutokset. Niiden on perustuttava luotettaviin tietoihin ja tieteellisiin lausuntoihin. Mielestämme ehdotus tonnikalan (Thunnus thynnus) sisällyttämisestä CITES-sopimuksen liitteeseen I ei ole perusteltu saatavissa olevien tietojen valossa. Meidän tulee muistaa, että Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) viimeisimmässä kokouksessa marraskuussa 2009 asiantuntijat ilmaisivat näkemyksensä, jonka mukaan lajia kalastetaan liikaa mutta täydellinen kalastuskielto ei ole tarpeen. Annetut suositukset koskivat saaliiden huomattavaa pienentämistä 8 000–15 000 tonniin, ja kiintiöksi asetettiin 13 500 tonnia. Tässä tilanteessa katsomme, että meidän tulee odottaa asiantuntijoiden arvioita ja suosituksia sekä seurata tilannetta tarkkaan vuoden 2010 aikana.
Françoise Grossetête (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Yksi päätöslauselman tavoitteista on suojella tonnikalaa, joka on meriympäristön biologisen moninaisuuden keskeinen osa.
Tonnikalan kansainvälistä kauppaa koskeva kielto auttaa suojelemaan liikakalastuksen uhkaamia tonnikalakantoja.
Euroopan unionin on kuitenkin varmistuttava myös kolmansien maiden toimista, sillä miten selitämme eurooppalaisille kalastajille, että japanilaiset, libyalaiset ja tunisialaiset kalastajat voivat laillisesti rosvota tonnikalakantojamme?
Meidän tulee myös syventyä keskustelemaan sellaisen yksinoikeudellisen talousvyöhykkeen perustamisesta, joka mahdollistaa pienimuotoisen kalastustoiminnan jatkumisen, sillä se ei uhkaa kalavaroja.
Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin tonnikalakaupan kiellon ja tonnikala-alalle sen seurauksena suunnatun korvauksen puolesta. Korvauksesta määrätään tarkistuksessa, jonka olen allekirjoittanut ja joka on hyväksytty osittain. Tonnikala tulisi siis lisätä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) liitteeseen I. Siihen tulisi kohdistaa kotimaankauppaa koskeva yleinen poikkeus, joka mahdollistaa pienimuotoisen rannikkokalastuksen jatkumisen, ja tiukempaa valvontaa laittoman kalastuksen varalta. Samalla kun käsittelemme tätä uhanalaista lajia, jonka kannat ovat pienentyneet 60 prosenttia viimeisten 10 vuoden aikana, meidän tulee myös säätää huomattavasta tuesta kalastajille ja laivanomistajille, joihin toimemme vaikuttavat. Tämä on välttämätöntä.
Danuta Jazłowiecka (PPE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tonnikalan CITESin liitteeseen I sisällyttämisen puolesta, koska FAO:n neuvoa antavan ad hoc -asiantuntijapaneelin enemmistö katsoi käytettävissä olevien tietojen tukevan ehdotusta tonnikalan sisällyttämisestä siihen. Lajin kanta on pienentynyt merkittävästi, ja se kärsii huomattavasta liikakalastuksesta sekä liikahyödyntämisestä kansainvälisessä kaupassa. Laji täyttää siis CITES-sopimuksen liitteeseen I sisällyttämistä koskevat kriteerit.
Oriol Junqueras Vies (Verts/ALE), kirjallinen. – (ES) Tonnikalan tämänhetkinen tilanne on kestämätön, ja lajin säilyminen voidaan taata vain kiintiöitä pienentämällä. Tähän haluaisin lisätä, että kiintiöt ovat aina olleet tiedeyhteisön suositusrajoja korkeampia. Tonnikalan sisällyttäminen luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) liitteeseen I ja siitä seuraava kansainvälisen kaupan kieltäminen on paras ratkaisu lajin elpymisen takaamiseksi. On kuitenkin muistettava, että osa kalatalousalan sektoreista on toiminut vastuullisesti, noudattanut kiintiöitä ja sopeutunut kaikkiin viime vuosina asetettuihin vaatimuksiin. Siksi äänestin sen puolesta, että tonnikala sisällytetään CITESin liitteeseen I seuraavin, lopulta hyväksytyin ehdoin: neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 tarkistus, jossa säädetään kotimaan kauppaa koskevasta yleisestä poikkeuksesta, Euroopan unionin taloudellinen tuki laivanomistajille, joita kielto koskee, sekä valvonnan ja rangaistusten tiukentaminen laittoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjumiseksi. Äänestin myös sen puolesta, että tonnikalan sisällyttämistä liitteeseen I lykätään 18 kuukaudella riippumattoman tieteellisen raportin perusteella. Tätä ehdotusta ei hyväksytty.
Erminia Mazzoni (PPE), kirjallinen. – (IT) Tänään 10. helmikuuta 2010 Euroopan parlamenttia on pyydetty esittämään näkemyksensä EU:n strategisista tavoitteista Dohassa (Qatarissa) 13.–25. maaliskuuta 2010 pidettävässä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) sopimuspuolten konferenssin 15. kokouksessa. Vai