Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 24. helmikuuta 2010 - Bryssel

18. Kansalaisyhteiskunnan ja kansallisten vähemmistöjen tilanne Valko-Venäjällä (keskustelu)

  Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana keskustelu neuvoston ja komission julkilausumasta kansalaisyhteiskunnan ja kansallisten vähemmistöjen tilanteesta Valko-Venäjällä.

  Diego López Garrido, neuvoston puheenjohtaja. − (ES) Kiitos, arvoisa puhemies, siitä, että annatte minulle tilaisuuden puhua kansalaisyhteiskunnan ja kansallisten vähemmistöjen tilannetta Valko-Venäjällä koskevasta asiasta.

Euroopan unioni on ehdottomasti erittäin huolissaan tilanteen huononemisesta Valko-Venäjällä, erityisesti ihmisoikeuksien osalta.

Ilmaisun- ja yhdistymisvapauden puute, koko ajan kasvava paine lehdistöä kohtaan, internetin käyttöä rajoittavat lait ja toimet oppositioaktivisteja vastaan johtavat Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteen huononemiseen ja taantumiseen.

Myös unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton ilmaisi 16. helmikuuta antamassaan lausunnossa huolensa puolalaisvähemmistön tilanteesta Valko-Venäjällä ja siitä, että poliisi oli pidättänyt tuon vähemmistön joitakin jäseniä. Tämä lausunto, tämä korkean edustajan virallinen kanta, lähetettiin myös Valko-Venäjän viranomaisille virallisten diplomaattisten kanavien kautta.

Maanantaina pystyimme keskustelemaan tästä asiasta ulkoasiainneuvostossa ja pystyimme käymään perusteellisen keskustelun, joka varmasti toistuu tulevaisuudessa. Siellä muuten käytti puheenvuoron Puolan ministeri, joka ilmaisi huolensa ja näkemyksensä, että puolalaisvähemmistön jäsenien järjestelmälliseen häirintään on reagoitava ja että sen osalta on omaksuttava kanta. On myös sanottava, että Euroopan unionin eri puolilla ollaan ilman epäilyksen häivääkään erittäin huolissaan ja että tätä tilannetta seurataan hyvin suoraan ja hyvin tiiviisti.

Mielestäni on hyvin tärkeää ilmaista Valko-Venäjän viranomaisille, että niiden on noudatettava Etyjin puitteissa tekemiään sitoumuksia ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja vähemmistöjen suojelemisesta ihmisoikeuksien kunnioittamisen olennaisena osana. Ulkoasiainneuvostossa, johon viittasin, esitettiin pyyntö, että EU:n ministerit kiinnittäisivät Valko-Venäjän viranomaisten huomion tähän tilanteeseen asianmukaisten kanavien kautta ja asianmukaisilla foorumeilla.

Mielestäni on Valko-Venäjän, Euroopan unionin ja kaikkien eurooppalaisten yhteisten etujen mukaista, että onnistumme vaikuttamaan siihen, että nämä ihmisoikeuksien ja Valko-Venäjän hyvin huomattavien ja merkittävien vähemmistöjen oikeuksien vastaiset toimet saadaan loppumaan. Samalla katson, että on tärkeää, että Valko-Venäjä tekee oikeansuuntaista työtä, ja kaikki itäisen kumppanuuden ulottuvuudet ovat tilaisuus vaikuttaa siihen, että Valko-Venäjä toimii oikeaan suuntaan, mukaan luettuna monenvälinen näkökulma.

  Kristalina Georgieva, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, EU:n puheenjohtajavaltion julkilausumassa viitattiin itse asiassa korkean edustajan Catherine Ashtonin ilmaisemaan kantaan, joka oli erittäin selkeä ja erittäin voimakas, ja haluaisin sanoa, että olen samalla tavoin huolissani ihmisoikeustilanteen huononemisesta Valko-Venäjällä, erityisesti puolalaisvähemmistön osalta.

Demokratian edistymisen erittäin valitettava taantuminen Valko-Venäjällä viime vuosina on erittäin vakava asia, mutta sen sanottuani totean, että meidän on myös pysyttävä sitoutuneena Valko-Venäjään ja meidän on pidettävä yhteydenpitokanavat auki riippumatta siitä, miten vaikeaa se saattaa olla, ei välttämättä vain hallituksen kanavien avulla − voimme tietysti kehittää itäistä kumppanuutta ja käyttää sitä − mutta myös ihmisten välisten yhteyksien avulla. Nuo yhteydet saattavat olla tärkeimpiä, joita Valko-Venäjällä on edistettävä, opiskelijavaihtojen avulla, liiketoimintamahdollisuuksien avulla ja tarjoamalla kulttuurivaihtoja foorumina yhteydenpidolle Valko-Venäjän kansan kanssa ja keinona säilyttää tilaisuus demokratian edistämiseen Valko-Venäjällä.

Lopuksi haluaisin sanoa, että huolimatta tästä kahden viime vuoden aikana tapahtuneesta taantumisesta komissio haluaa pysyä sitoutuneena ja vauhdittaa vuorovaikutuksessa Valko-Venäjän kanssa jatkossakin myönteistä kehitystä, jolla tämä sitoutumisprosessi saadaan jälleen etenemään, kuten kaksi vuotta sitten.

  Gunnar Hökmark (PPE). − (EN) Arvoisa puhemies, kiitän puheenjohtajavaltio Espanjaa ja komissiota niiden tilannetta koskevista puheenvuoroista.

Mielestäni meidän on tehtävä yksi asia selväksi: se, mistä nyt puhumme, ei ole yksittäinen tapaus − se on diktatuurin ja raa’an hallinnon toimintaa, jolla evätään vähemmistöjen oikeudet sekä yksittäisten kansalaisten oikeudet. Niin asiat ovat Valko-Venäjällä, ja mielestäni sen on oltava lähtökohta keskusteluillemme hallinnon kanssa käytävästä vuoropuhelusta.

Vuoropuhelun on oltava vastavuoroista. Kun osoitamme avoimuutta, meidän on vaadittava Valko-Venäjän hallinnolta aikaansaannoksia, eivätkä he ole vielä saaneet aikaan muutoksia ja uudistuksia, jotka heidän pitäisi saada aikaan. Haluaisin sanoa ja korostaa erittäin vakavasti, että tämä ei ole puolalaiskysymys. Valko-Venäjä on Euroopan unionin naapuri. Se kuuluu itäiseen kumppanuuteen. Tämä on eurooppalainen kysymys, ja Valko-Venäjän hallinto loitontaa itseään nykyisillä toimillaan avoimesta vuoropuhelusta ja yhteistyöstä Euroopan unionin kanssa.

Meidän on ennen kaikkea vaadittava, perusperiaatteena, vähemmistöjen kunnioittamista, ihmisoikeuksien kunnioittamista, poliisin raakuuden lopettamista ja halua käydä rakentavaa vuoropuhelua Euroopan unionin kanssa. Mielestäni tämä viesti on tehtävä selväksi hallinnolle. Vuoropuhelumme on oltava vuoropuhelua demokratiasta ja ihmisoikeuksista ja, tietysti, meidän pitäisi kääntyä kansalaisyhteiskunnan puoleen, koska Valko-Venäjä on paljon enemmän kuin sen hallinto. Se on Valko-Venäjällä elävät ihmiset − opiskelijat, miehet ja naiset, yhteiskunta. Mielestäni se, mitä olemme viime aikoina nähneet, on todistanut, että meidän on nyt jatkettava kansalaisyhteiskunnalle suunnattua vuoropuhelua vapauden ja demokratian vahvistamiseksi ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi.

  Kristian Vigenin (S&D). − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ilmaista sosialistien ja demokraattien ryhmän puolesta huolemme ihmisoikeustilanteesta Valko-Venäjällä ja erityisesti puolalaisten liittoa koskevan viimeaikaisen kehityksen osalta. Haluaisimme myös ilmaista solidaarisuutemme kaikille niille Valko-Venäjän kansalaisille, jotka eivät pysty nauttimaan peruskansalais- ja ihmisoikeuksistaan. Valko-Venäjä on eurooppalainen maa 2000-luvulla. Mielestäni tätä asiaa ei voida hyväksyä, ja voimme kaikki olla siitä samaa mieltä.

Se on lähtökohta. Tärkeimmät kysymykset, jotka meidän on nyt esitettävä, ovat ensinnäkin se, mihin haluamme Valko-Venäjän etenevän, ja toiseksi, miten voimme tehdä sen. Luulen, että ensimmäisen kysymyksen osalta voimme kaikki olla samaa mieltä: haluamme, että Valko-Venäjä on demokraattinen, haluamme, että Valko-Venäjän viranomaiset − parlamentti, presidentti, hallitukset ja paikallisedustajat − valitaan demokraattisesti, haluamme, että nämä viranomaiset luovat vapaan ja luovan ilmapiirin Valko-Venäjälle ja, tietysti, haluamme, että maa lähenee EU:ta.

Toinen kysymys on se, miten voimme saada sen aikaan. Euroopan unioni on muuttanut Valko-Venäjää koskevaa politiikkaansa eristyksestä sitoutumiseen, ja näyttää siltä, että tästä politiikasta on tiettyjä tuloksia. Se ei tietenkään riitä, sitä ei tehdä riittävän nopeasti, ja näkemämme kehitysvaiheet, esimerkiksi kahtena viime viikkona, osoittavat, että meidän on oltava sitoutuneempia.

Olen Euronest-valtuuskunnan puheenjohtajana ja huomenna Valko-Venäjälle tilannetta tarkastelemaan menevän valtuuskunnan puheenjohtajana huomannut, että meillä ei ole yhteistä strategiaa kolmen tärkeimmän toimielimen välillä: neuvoston, komission ja parlamentin. Tarvitsemme kyseistä strategiaa vahvistaaksemme toistemme ponnistuksia, ja me todella tarvitsemme poliittista vuoropuhelua, tarvitsemme Valko-Venäjää koskevaa konkreettista etenemissuunnitelmaa, ei vain suosituksia vaan toimintasuunnitelman − etenemissuunnitelman − jota Valko-Venäjän on noudatettava. Näin meidän pitäisi jatkaa, eikä riitä, että se tehdään vain taloudellisen yhteistyön ja itäisen kumppanuuden puitteissa.

  Gerben-Jan Gerbrandy (ALDE). − (NL) Myös minä pidän tämän illan keskustelua enemmän alueellisena asiana. Viktor Janukovitš valittiin presidentiksi Ukrainassa. Hän on selkeästi presidentti, joka katsoo enemmän Moskovaan kuin Brysseliin. Emme saa sallia sitä, että hänen ensi viikon vierailullaan meitä vedetään höplästä.

Minun mielestäni se, mitä nyt tapahtuu Valko-Venäjällä, ja toimet, joihin presidentti Lukashenko on rohjennut ryhtyä kyseisen maan puolalaisvähemmistön osalta, osoittavat, että myös hän katsoo enemmän Moskovaan kuin länteen. Niin tehdessään hän on selvästi tuntenut voivansa riistää EU:n jäsenvaltion vähemmistöltä sen perusihmisoikeudet. Miten se on mahdollista? Se on tietenkin seurausta siitä, että EU on kääntänyt idälle liiaksi selkäänsä. Emme ole suhtautuneet riittävän avoimesti näiden maiden aitoa liittymistä koskevaan ajatukseen. Meidän on luonnollisesti tuomittava ankarasti se, mitä Valko-Venäjä tekee puolalaisvähemmistölleen, mutta meidän pitäisi myös lieventää politiikkamme hieman enemmän eikä pitää yllä niin rajoittavaa viisumijärjestelmää. Tarkastelkaamme energiapolitiikkaamme ja saattakaamme se enemmän sopusointuun Valko-Venäjän ja Ukrainan kaltaisten maiden kanssa.

Esitän tämän vetoomuksen: se on se, että EU kiinnittäisi jälleen enemmän huomiota näihin maihin. Sillä on paljon parempi vaikutus niiden sisäpoliittiseen kehitykseen kuin sillä, että tuomitsemme ne nyt liian ankarasti ja jätämme asiat Moskovan hoidettavaksi.

  Heidi Hautala, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, akuutti syy siihen, miksi tämä asia on nyt esityslistalla, on varmaankin mielenosoitus, jossa 40 puolalaisten liiton edustajaa pidätettiin, kun he osoittivat rauhanomaisesti mieltään, mikä meidän luonnollisesti on tuomittava.

Toinenkin ajankohtainen syy on, ja sen kollega Vigenin jo mainitsi: parlamentti on pitkän, pitkän tauon jälkeen lähettämässä tiedonkeruudelegaation huomenna Minskiin, ja minä edustan kyseisessä neljän hengen delegaatiossa ihmisoikeuksien alivaliokuntaa.

Meidän on syytä olla huolissamme Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteesta, ongelmia ilmenee sananvapauteen, tiedotusvälineiden vapauteen sekä kokoontumis- ja järjestäytymisvapauteen liittyvissä asioissa.

Meidän on vaadittava Valko-Venäjää luopumaan kuolemanrangaistuksesta, ja kaiken tämän ihmisoikeustilanteen kohentamisen on oltava ehto sille, että Euroopan unionin ja Valko-Venäjän suhteita voidaan syventää. Muiden kollegoiden tavoin olen sitä mieltä, että kansalaisyhteiskunta on avainasemassa tässä kehityksessä.

  Ryszard Czarnecki, ECR-ryhmän puolesta. − (PL) Arvoisa puhemies, päättämättömyys on myös päätös. Päätöslauselma, jonka Euroopan parlamentti antoi Valko-Venäjästä maaliskuussa, on tarpeellinen, mutta se on vielä tarpeellisempi nyt. Puolalaisten vainoaminen Valko-Venäjällä ei ole vain puolalaisten asia, kuten minua ennen puhuneet ovat korostaneet, vaan se on osoitus suhtautumisesta eurooppalaisia normeja kohtaan, mukaan luettuna kansallisia vähemmistöjä koskevat normit.

EU:n pitäisi saada Valko-Venäjä pois Venäjän vaikutuspiiristä, mutta sen pitäisi vaatia unionin ytimessä olevien arvojen kunnioittamista, kuten kansalaisvapauksien, lehdistönvapauden, kansallisten ja uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksien ja yhdistymisoikeuden kunnioittamista. Jos Lukashenko ei ymmärrä eurooppalaisten arvojen kieltä, hän ymmärtää varmasti seuraamusten kieltä. Ei kuitenkaan seuraamusten, jotka kohdistuvat Valko-Venäjän yhteiskuntaan − emme halua sellaisia seuraamuksia − vaan seuraamusten, joilla vaikeutetaan niiden poliitikkojen ja virkamiesten elämää, jotka ovat vastuussa puolalaisten ja demokraattisen opposition syrjinnästä.

EU:n ja Valko-Venäjän suhteet ovat epätasapainoiset: unioni avaa ovea Minskille, mutta se ei saa käytännössä mitään vastineeksi. Tämä yksisuuntainen tie ei johda mihinkään. On aika säätää poliittisia seuraamuksia, vaikka väliaikaisiakin, vaikka niin, että Valko-Venäjän parlamentin edustajat eivät ole mukana Euronestin parlamentaarisessa edustajakokouksessa ja että otetaan uudelleen käyttöön musta lista niistä Minskin hallinnon virkailijoista, joilta evätään pääsy Euroopan unionin alueelle.

  Kinga Gál (PPE). − (EN) Arvoisa puhemies, perinteisiä vähemmistöjä, kansallisia yhteisöjä ja kieliä käsittelevän laajennetun työryhmän yhteispuheenjohtajana tuomitsen ankarasti toimet, jotka Valko-Venäjän viranomaiset ovat toteuttaneet puolalaisvähemmistön suurinta järjestöä ja vähemmistöyhteisön jäseniä vastaan. Kuten tänään kuulimme, suurin osa oli iäkkäitä ihmisiä.

Kyse on vähemmistön loukkaamisen lisäksi selkeästi ihmisoikeuksien loukkaamisesta. Nämä toimet osoittavat poliittisen järjestelmän epädemokraattisen luonteen, ja me, kommunistisia järjestelmiä todistaneet Euroopan parlamentin jäsenet, tunnistamme selkeästi menetelmät.

Laajennettu työryhmä on perustamisestaan lähtien jatkuvasti puolustanut kansallisten vähemmistöjen oikeuksia, eikä se hyväksy mitään vähemmistöjen oikeuksien loukkaamista.

Pyydämme komissiota, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa, ryhtymään konkreettisiin toimenpiteisiin lähettääkseen ValkoVenäjän hallitukselle selkeän viestin, että ilman sitoutumista ihmisoikeuksien, myös vähemmistöjen oikeuksien, kunnioittamiseen EU:n ja Valko-Venäjän välisten suhteiden vahvistaminen ei ole näköpiirissä.

Vähemmistöoikeuksia osana ihmisoikeuksia ei voida pitää sisäisenä asiana. Tätä kysymystä ei voida pitää Puolan ja Valko-Venäjän välisenä asiana. Se on EU:n asia, koska, kuten on jo sanottu, kyse on naapuruuspolitiikastamme, itäisestä kumppanuudestamme. Joten pyydämme komissiota lähettämään selkeän viestin ja ryhtymään selkeisiin toimenpiteisiin.

  Bogusław Liberadzki (S&D). − (PL) Arvoisa puhemies, kiitän neuvostoa, ja myös komissiota, tästä nopeasta reagoinnista. Se on todellakin erittäin hyvä esimerkki eurooppalaisista normeistamme.

Ensiksi haluaisin sanoa, että tässä ei ole oikeastaan kyse etnisestä selkkauksesta. Siinä ei ole kyse puolalaisten ja valkovenäläisten tai valkovenäläisten ja puolalaisten välisestä selkkauksesta. Siinä on sangen yksinkertaisesti kyse ihmisoikeuksien ja ilmaisunvapauden periaatteiden laiminlyönnistä ja kansallisten vähemmistöjen oikeuksien loukkaamisesta. Se olisi voinut tapahtua mille tahansa vähemmistölle. Miksi se tapahtui puolalaisvähemmistölle? Koska se on suuri, järjestäytynyt ja demokraattinen ja muun muassa, koska sillä on Aleksandr Milinkevich, Euroopan parlamentin palkinnon voittaja. Siksi se alkoi meistä.

Haluaisin kysyä, mitä meidän pitäisi tehdä. Minulla on ollut nyt kahdesti tilaisuus puhua Aleksandr Milinkevichin ja Andzelika Borysin kanssa. He ilmoittivat näin: olemme Valko-Venäjän uskollisia kansalaisia, emmekä halua taloudellisia seuraamuksia. Emme halua poliittisia seuraamuksia, haluamme Valko-Venäjän ja Euroopan unionin lähentymistä. Haluamme tasapainoa ja haluamme, että yhteistyön ehtona on edistyminen maan demokratisoitumisprosessissa. Myös meidän pitäisi edetä tällä tavoin. Siksi meidän pitäisi avautua Valko-Venäjän kansalaisille, ja myös helpottaa heidän viisumin saantiaan. Ovatko viisumimaksut ja viisumipolitiikka lainkaan tarpeen? On hyvä, että huomenna tiedonkeruuvaltuuskuntamme on menossa Valko-Venäjälle. Odottakaamme sen raporttia, ja vasta sitten päätämme tulevista toimista.

  Konrad Szymański (ECR). − (PL) Arvoisa puhemies, meille kaikille luvattiin Lissabonin sopimuksen myötä paljon tehokkaampaa Euroopan unionin ulkopolitiikkaa. Pian kävi ilmi, että Haitissa olimme myöhässä ja näkymättömiä, Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen huippukokous epäonnistui ja diplomaattikunta luotiin EU:n toimielinten keskinäisten nahistelujen saattamana, mikä oli tuhoisaa diplomaattikunnan laadun osalta. Nyt meillä on uusi tilaisuus osoittaa, että unioni voi toimia. Neuvosto on valitettavasti lykännyt päätöstään, eikä parlamentti pysty vastaamaan ihmisoikeuksien ilmiselvään loukkaamiseen maassa, jossa EU:n politiikan aseman on määrä kasvaa.

Arvoisa komission jäsen Georgieva, avointen ovien ja opiskelijavaihdon politiikka Valko-Venäjän kanssa on epäonnistunut, se on nyt epäonnistunut, joten olkaa hyvä, älkääkä toistako opiskelijavaihdosta samoja asioista, joita olemme kuunnelleet viiden vuoden ajan. Tämä on tappio, joka on vaikuttanut unionin uskottavuuteen. Euroopan unioni on tällä hetkellä heikko ja päättämätön toimija. Washingtonissa tiedetään se ja Moskovassa tiedetään se ja Valko-Venäjän kriisiä koskevien monitahoisten reaktioiden myötä myös Minskissä tiedetään se.

  Jacek Protasiewicz, (PPE). − (PL) Arvoisa puhemies, suhteista Valko-Venäjään vastaavan Euroopan parlamentin valtuuskunnan puheenjohtajana olen usein yhteydessä opposition, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen edustajien lisäksi myös viranomaisten edustajien kanssa. Kuulen heidän esittämänsä väitteet siitä, miten Valko-Venäjällä on oikeus hyväksyä tietyt kansainväliset normit omassa vauhdissaan.

Teoriassa Euroopan unionin ei pitäisi painostaa tätä vastuullista suvereenia maata, koska maan viranomaiset ovat vastuussa maan sisäisestä tilanteesta. Teoriassa olisi mahdollista olla samaa mieltä kyseisestä toimintatavasta, mutta se ei käy, koska näissä kansainvälisissä normeissa, jotka Valko-Venäjä itse hyväksyi liittyessään Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöön, ihmisoikeudet eivät ole sisäinen asia.

Kuten äskettäin tapahtui Iwienicissä, pienessä kaupungissa Valko-Venäjän keskiosissa, kun viranomaiset käyttivät, ja minä sanoisin, että käyttivät väärin, poliisivoimia iäkkäiden ihmisten, eläkeläisten ryhmää vastaan, ryhmää, jota johti Teresa Sobol, joka on omasta aloitteestaan kerännyt huomattavia varoja, pääasiassa ulkomailta. Hän käytti nämä rahat kaupungin keskustassa sijaitsevan raunioituneen talon kunnostamiseen. Siten hän muutti rakennuksen puolalaisvähemmistön eloisaksi kulttuuri- ja sosiaalikeskukseksi. Poliisi lähetettiin näiden ihmisten luo ennen kuin tuomioistuin oli tehnyt päätöksen rakennuksen oikeudellisesta asemasta. Seuraavaksi aktivistien todistajiksi kutsumia ihmisiä ei päästetty tuomioistuimeen todistamaan, jolloin oikeudenkäynti olisi ollut oikeudenmukainen.

Tämä ei ole vauhti, jolla kansainvälisiä normeja hyväksytään. Tämä on irtisanoutuminen kansainvälisistä normeista, normeista, joihin Valko-Venäjä on sitoutunut ja joiden kunnioittamisen se on meille luvannut osana sen vuoropuhelua Euroopan unionin kanssa. Siksi haluaisin sanoa vielä yhden asian. Voimme puhua seuraamuksista, ja senkin aika on vielä. On kuitenkin tärkeintä, että nyt käsiteltävänä olevan taloudellisen avun ehtona pitäisi olla tällaisten käytäntöjen lopettaminen ja Valko-Venäjän todellinen, aito vapauttaminen ja demokratisoituminen.

  Justas Vincas Paleckis (S&D). − (LT) Hallituksen elinten on välittömästi selvitettävä Valko-Venäjän puolalaisvähemmistön järjestöjä koskevat selkkaukset ja väärinymmärrykset ja tehtävä se demokraattisesti, käyttämättä voimaa tai väkivaltaa. Haluaisin myös tukea komission jäsenen näkemystä siitä, että meidän on jatkettava yhteistyötä ja säilytettävä yhteydet ihmisten välillä. Huomenna moniin vuosiin ensimmäinen Euroopan parlamentin virallinen valtuuskunta lähtee Valko-Venäjälle. Toivotaan avointa keskustelua sekä opposition että hallituksen kanssa. Minskistä saatavat näkemykset mainitusta selkkauksesta sekä Valko-Venäjän osallistumisesta Euronestin parlamentaariseen edustajakokoukseen voisivat muuttaa Valko-Venäjän ja EU:n suhteita parempaan suuntaan. Kahden kuukauden päästä järjestettävät paikallisvaalit ovat vielä tärkeämpi lakmustesti, joka avaa suhteita koskevat tulevaisuudennäkymät. Tällä kertaa niiden ei pitäisi olla vaalit ilman valinnan mahdollisuutta, vaalit, joissa viestimet veisaavat samaa virttä ja joissa oppositiolla ei ole ääntä ja se jätetään ulkopuolelle, joissa valvomattoman äänten laskun jälkeen miltei sata prosenttia äänestäjistä tukee yhtä poliittista puoluetta ja joissa edustajat loppujen lopuksi käytännössä nimetään, ei valita.

  Marek Henryk Migalski (ECR). − (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän Bogusław Liberadzki aloitti ylistämällä Euroopan unionin viranomaisia niiden reagoinnista. Hyvä Bogusław Liberadzki, teidän ryhmänne takia emme anna tänään päätöslauselmaa, joten voi olla hyvinkin niin, että olette tyytyväinen. Jos kuitenkin komission jäsen Georgieva, joka on itse asiassa mukana kehityksessä päivittäin, kertoo meille tänään siitä, mitä on ehdotettu, no, en tiedä, ketä tämä saattaisi tyydyttää. Se saattaa tyydyttää teitä, hyvä Bogusław Liberadzki, ja se saattaa tyydyttää ryhmäänne, mutta se ei ehdottomasti tyydytä valkovenäläisiä eikä niitä, jotka toivovat valkovenäläisille hyvää. Jos jopa komission jäsen Georgieva, jolla on puheenvuoroaan varten viisi minuuttia, käyttää vain kaksi minuuttia tuosta arvokkaasta ajasta, se tarkoittaa, että sen lisäksi, että se mitä sanoitte, arvoisa komission jäsen Georgieva, ei ollut kovin tyydyttävää, te ette myöskään käyttänyt tilaisuutta puhua selkeästi asiasta. Joten kehotan teitä, arvoisa komission jäsen Georgieva, ja myös Euroopan unionin viranomaisia, käyttämään käytettävissä olevia välineitä ihmisoikeusloukkausten vastustamiseen. Emme puhu vain puolalaista alkuperää olevien kansalaisten oikeuksien loukkauksesta, me puhumme ihmisoikeusloukkauksista.

  Edit Bauer (PPE). − (HU) Se, mitä olemme todistaneet muutaman viime päivän aikana Valko-Venäjällä, on kauhea esimerkki demokraattisen opposition ja puolalaisvähemmistön poliittisesta tukahduttamisesta. Poliittisten vastustajien vangitseminen ja vähemmistöjen edustajien uhkaileminen ovat autoritaaristen hallintojen käyttämiä hyvin tunnettuja käytäntöjä. Slovakian kansalaisena ja vähemmistön edustajana ymmärrän puolalaisvähemmistön tilanteen sekä Andzelika Borysin ahdingon Valko-Venäjällä. Vähemmistöjen kohtelu vihollisina ja naapurimaan panttivankeina on taantumuksellinen poliittinen liike, johon poliittinen johto tavallisesti ryhtyy kohdatessaan vaikeuksia. Kansallisten vähemmistöjen ahdistelu on osa epädemokraattisten hallintojen poliittista käytäntöä. Vähemmistöjen oikeudet ovat kuitenkin erottamaton osa yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, kuten Euroopan neuvoston puitesopimuksessa vahvistetaan. Vähemmistöjen oikeuksien loukkaamista, vähemmistöihin kuuluvien ihmisten häirintää, uhkailua ja syrjintää ei voida siksi pitää maan sisäisinä asioina. Siksi Valko-Venäjän hallituksen Valko-Venäjän suurlähettilään välityksellä Euroopan parlamentin jäsenille välitettyä uhkailevaa kiristyskirjettä ei voida mitenkään hyväksyä. Arvoisa puhemies, on vain yksi viesti, jonka Euroopan parlamentti voi lähettää Valko-Venäjän hallitukselle, ja se on se, että demokraattisen opposition tukahduttamista ja vähemmistöjen uhkailua koskevaa politiikkaa ei yksinkertaisesti voida hyväksyä.

  Sławomir Witold Nitras (PPE). − (PL) Arvoisa puhemies, kuuntelin erittäin tarkkaavaisesti, mitä komission jäsen Georgieva sanoi, ja minun on sanottava, että odotan hieman energisempää käytöstä. Epäilen, että komission jäsenen Georgievan julkilausuma olisi ollut sama kaksi viikkoa sitten, ennen näitä tapahtumia. Sitä ei ehdottomasti voida hyväksyä.

On kuitenkin yksi asia, josta olen samaa mieltä, mutta odottaisin sen osalta kuitenkin selkeitä seurauksia ja hieman erilaisia painotuksia. On todellakin totta, että ne, jotka tänään vaativat seuraamuksia, unohtavat toisinaan, että seuraamuksia on jo yritetty ja että Valko-Venäjän politiikka on ollut täysin samanlaista seuraamuksista huolimatta.

Emme saa nyt sanoa, että aiomme tukea kansalaisyhteiskuntaa Valko-Venäjällä, koska ne, jotka ovat olleet siellä, tietävät, että itse asiassa kansalaisyhteiskunta alkaa vasta ilmestyä. Odotan nyt EU:n toimielimiltä, että Euroopan unioni vastaa velvoitteista, joita valtiolla on kansalaisiaan kohtaan ja joita Valko-Venäjällä ei ole täytetty, kyseisen valtion puolesta. Odotan, että autamme luomaan sinne riippumattomat viestimet, että tuemme siellä olevaa ensimmäistä vapaata televisioasemaa, jota tähän mennessä ovat tietääkseni rahoittaneet kahden Euroopan maan hallitukset. Odotan, että pystymme luomaan monille Valko-Venäjän kansalaisille todelliset mahdollisuudet opiskella Euroopassa, koska juuri he luovat kansalaisyhteiskunnan.

  Mirosław Piotrowski (ECR). − (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti antoi edellisellä vaalikaudella Valko-Venäjästä monia päätöslauselmia, joissa se teki selkeän arvioinnin tilanteesta ja kehotti Lukashenkon hallintoa lopettamaan ihmisoikeuksien loukkaamisen.

Euroopan unioni on osoittanut hyvää tahtoa poistaessaan Valko-Venäjän viranomaisilta osittain viisumeihin liittyvät seuraamukset. Olemme seuranneet yllättyneinä ja huolissamme Valko-Venäjän viranomaisten viimeaikaisia aggressiivisia toimia kansallisia vähemmistöjä, erityisesti puolalaisyhteisöä kohtaan. Näitä toimia olisi tarkasteltava ensi vuonna Valko-Venäjällä järjestettäviä vaaleja koskevien valmistelujen puitteissa.

Puolalaisvähemmistölle kuuluvan omaisuuden laiton takavarikointi ja oppositiojohtajien, joille, on mainittava, Euroopan parlamentti myönsi Saharov-palkinnon, huomiota herättävä tukahduttaminen ovat selkeä provokaatio toimielintämme kohtaan. Sen lisäksi, että parlamenttimme vastaa perinteisesti asianmukaisella päätöslauselmalla, sen pitäisi myös ryhtyä erityisiin toimiin kurittaakseen Valko-Venäjän viranomaisia, ja sen pitäisi kehottaa Catherine Ashtonia nimittämään Lissabonin sopimuksen 33 artiklan nojalla erityisedustaja tarkkailemaan ihmisoikeusrikkomuksia Valko-Venäjällä.

  Krzysztof Lisek (PPE). − (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Georgieva, on erittäin hyvä, että puhumme Valko-Venäjästä täällä Euroopan parlamentissa, mutta puhuminen ei riitä. Nyt Euroopan unionin − ja odottaisin sitä Euroopan komissiolta − pitäisi laatia strateginen suunnitelma demokraattisen opposition tueksi, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen tueksi ja vapaiden viestimien tueksi. Puhumme tänään demokratian ja ihmisoikeuksien kaltaisista asioista, jotka ovat meille luonnollisia ja joille EU rakentuu. Valko-Venäjän yhteiskunta koostuu lähinnä ihmisistä, jotka voivat vain haaveilla tällaisista arvoista. Siksi odotamme, että Euroopan komissio laatii strategisen suunnitelman kansalaisyhteiskunnan auttamiseksi.

  Diego López Garrido, neuvoston puheenjohtaja. − (ES) Arvoisa puhemies, näiden puheiden jälkeen voin vain olla samaa mieltä siitä tuomiosta, jonka jäsenet ovat esittäneet Valko-Venäjällä tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista, jotka tässä tietyissä tapauksessa kohdistuvat vähemmistöön, kyseisen maan puolalaisvähemmistöön. Ne kohdistuvat siten Euroopan unioniin, ei vain siksi, että ne koskevat vähemmistöä, jolla on kansallinen vertailukohta Euroopan unionin jäsenvaltiossa, vaan myös siksi, että se, mistä puhumme, on vakava vähemmistöjen ihmisoikeuksien loukkaus, ja siksi suhtautumisemme olisi aivan sama riippumatta siitä, olisiko kyseessä puolalaisvähemmistö vai jokin muu vähemmistö.

Puhumme ihmisoikeuksien loukkauksesta, ja niiden olemme sanoneet olevan yleismaailmallisia oikeuksia, joten tämä ei ole kysymys, joka edellyttää tiukasti Euroopan unionin vastausta vain siksi, että kyseessä on puolalaisvähemmistö. Meidän pitäisi sanoa aivan samat asiat, jos kyseessä olisi jokin muu vähemmistö, koska kaikki ihmisoikeudet ovat jakamattomia ja yleismaailmallisia.

Haluaisin sanoa, että jos hallinto tekee virheitä ja loukkaa ihmisoikeuksia, sen ei pitäisi tarkoittaa, että sen kansalaisia rangaistaan.

Siksi katsomme, että Valko-Venäjän on tärkeää olla itäisessä kumppanuudessa. Se, mitä komission jäsen Georgieva sanoi meille ihmisten välisistä yhteyksistä, on tärkeää. Kaikki se on tärkeää ja on tietysti yhtä tärkeää, kuten monet teistä ovat sanoneet, tehdä jatkuvasti, selkeästi ja välittömästi selväksi Valko-Venäjän viranomaisille täysin kriittinen ja tuomitseva suhtautumisemme ihmisoikeusloukkauksiin.

Juuri niin muuten korkea edustaja Catherine Ashton on päättänyt tehdä, kun hän tarkastelee tätä asiaa tiiviissä yhteistyössä tätä keskustelua johtavan puhemies Jerzy Buzekin kanssa. Hän aikoo myös käyttää hyväkseen tilaisuutta osallistua Kiovassa Viktor Janukovichin tulevaan virkaanastumiseen, johon presidentti Lukashenkon odotetaan osallistuvan, puuttuakseen tähän asiaan, josta keskustellaan edelleen tulevaisuudessa Euroopan unionin ulkoasiainneuvostossa, koska se on hyvin tärkeä asia. Siksi olen iloinen, että tänään siitä on ollut mahdollista keskustella välittömästi parlamentissa, tässä salissa.

  Kristalina Georgieva, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensin kiittää jäseniä keskustelusta tässä parlamentissa ja esittää neljä huomiota.

Ensimmäinen huomioni on se, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen on ehdottomasti Euroopan unionin ulkosuhteiden kulmakivi ja että se on perusta, jolla vuorovaikutus kaikkien maiden, myös Valko-Venäjän, kanssa, perustuu.

Toiseksi, Valko-Venäjän demokratian taantumisessa oli äskettäin erittäin valitettava heikko vaihe, mutta se ei alkanut viime viikolla. Se alkoi noin vuoden 2009 puolivälissä, ja se sai EU:n ministerineuvoston pyytämään marraskuussa 2009, että komissio laatii ehdotuksen niin sanotusta yhteisestä väliaikaisesta suunnitelmasta Valko-Venäjällä täytäntöönpantavien uudistusten tueksi. Komission yksiköt ovat laatineet luonnoksen tästä uudistuksia koskevasta yhteisestä väliaikaisesta suunnitelmasta. Se on nyt korkealla edustajalla, ja korkea edustaja ottaa varmasti mielellään huomioon suositukset, jotka saadaan huomenna alkavalta parlamentin tiedonkeruumatkalta.

Kolmas huomioni on se, että tämän viimeisimmän tapahtuman perusteella korkea edustaja pyytää yksiköiltä uudelleen palautetta tästä yhteisestä väliaikaisesta suunnitelmasta, ja sitten se viimeistellään.

Haluaisin esittää neljännen ja viimeisen huomioni. Neuvostoliitossa alkoi 1980-luvun loppupuoliskolla perestroika, joka johti ensimmäinen kerran monen ihmisen − myös minun − elämässä tilaisuuteen hakea opiskeluun ja työhön liittyviin vaihtoihin. Minun tapauksessani se vei minut London School of Economics -yliopistoon. Se muutti järisyttävästi ammatillista elämääni. Se teki minusta ehdottomasti hyödyllisemmän, käyttökelpoisemman, kotimaalleni.

Koska uskon lujasti, että avaamalla demokraattiset kanavat sortohallintojen johtamille maille voimme eurooppalaisina auttaa näitä maita, esitin − ja haluaisin toistaa sen uudelleen − huomioni ihmisten välisten yhteyksien merkityksestä ja hyödyllisyydestä, yritysten tukemisen hyödyllisyydestä ja sen hyödyllisyydestä − huolimatta suurista vaikeuksista ja vähemmistöjen erittäin valitettavasta kunnioittamatta jättämisestä, jonka tuomitsemme − että olemme edelleen sitoutuneita siihen, että voitaisiin parantaa Valko-Venäjän kansan mahdollisuuksia lähteä vapaaseen maailmaan ja olla yhteydessä unioniin. Kehotan uudelleen meitä kaikkia pysymään sitoutuneena tähän tavoitteeseen.

  Puhemies. − (PL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan seuraavan täysistunnon aikana.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. − (RO) Valko-Venäjän tasavalta on yksi niistä eurooppalaisista valtioista, joille osallistuminen Euroopan unionin itäiseen kumppanuuteen merkitsee merkittävää askelta eteenpäin kahdenvälisten suhteiden kehittämisessä sekä Valko-Venäjän ja jokaisen EU:n jäsenvaltion välisissä suhteissa. Tätä kumppanuutta pidetään myönteisenä välineenä saada aikaan muutos Valko-Venäjän tasavallassa, mutta tässä mekanismissa on myös otettava huomioon kyseisen maan kansalaisyhteiskunnan asema, koska kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä osa oikeusvaltion toiminnassa. Kansalaisyhteiskunta pitää erityisesti yllä kumppanuusmekanismin avoimuutta ja auttaa vahvistamaan yhteistyötä Valko-Venäjän ja EU:n välillä. Kansalaisyhteiskunnalle on lisäksi taattava osallistuminen kaikkiin kumppanuuden tärkeimpiin prosesseihin (foorumit, komiteat ja niin edelleen) sekä näiden prosessien julkiseen valvontaan. Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan on voitava osallistua yleisistä asioista päättämiseen, mikä johtaa Valko-Venäjän yhteiskunnalliseen, taloudelliseen ja demokraattiseen edistykseen. Siksi on rohkaistava kansalaisyhteiskunnan ja hallituksen edustajien tiheitä tapaamisia.

  Filip Kaczmarek (PPE), kirjallinen. − (PL) Valko-Venäjän puolalaisvähemmistön edustajien äskettäinen tukahduttaminen on osa laajempaa ongelmaa. Valko-Venäjän viranomaiset eivät suvaitse minkäänlaista riippumattomuutta. Ne eivät halua, eivätkä hyväksy, ajatusta kansalaisyhteiskunnasta. Kaikkia riippumattomuuden osoituksia käsitellään poliittisena vastustuksena. Tämä ei ole siksi sisäinen selkkaus kansalaisjärjestössä eikä se ole Puolan ja Valko-Venäjän välinen selkkaus. Se on pikemminkin osoitus vapauttamisen ja demokratisoitumisen estämiseen pyrkivien Valko-Venäjän viranomaisten johdonmukaisesta kannasta. On sääli, että Puolassa on poliittisia voimia, jotka pyrkivät käyttämään tilannetta hyväkseen saavuttaakseen omat erityiset tavoitteensa ja jotka käyttävät Valko-Venäjän tapahtumia horjuttaakseen Puolan hallituksen politiikkaa. Tällä tavalla käyttäytyvät poliitikot eivät varmastikaan ymmärrä, että he toimivat juuri Lukashenkon toivomalla tavalla. On hänen etujensa mukaista saada yleinen mielipide Puolassa ja Euroopassa jakautumaan ja hajaantumaan. Valko-Venäjää koskevan Puolan ja EU:n politiikan kieltäminen on vapauden väärinkäyttöä, ja se on tuhoisaa Valko-Venäjän vapautta ja demokratiaa koskevien yhteisten toimien tehokkuudelle. Paljon kiitoksia.