Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 24. helmikuuta 2010 - Bryssel

22. Energiainfrastruktuureihin liittyvät investointihankkeet Euroopan yhteisössä (keskustelu)

  Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana Adina-Ioana Văleanin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta laatima mietintö (A7-0016/2010) ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisön energiainfrastruktuuriin liittyvien investointihankkeiden ilmoittamisesta komissiolle ja asetuksen (EY) N:o 736/96 kumoamisesta (KOM(2009)0361 – C7-0125/2009 – 2009/0106(CNS)).

  Adina-Ioana Vălean, esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, arvostan läsnäoloanne täysistunnossa tänä iltana. Haluan kiittää kaikkia varjoesittelijöitä hedelmällisistä keskusteluistamme ja työstämme tämän mietinnön parissa. Lissabonin sopimuksen voimaantulo antaa Euroopan unionille entistä enemmän toimivaltaa energiapolitiikan alalla. Katson, että tällä alalla Eurooppa voi varmistaa entistä turvallisemman, halvemman ja tehokkaamman energiatoimituksen kansalaisilleen, jos jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä. Yhdessä voimme minimoida ennakoimattomien tapahtumien, kuten Euroopassa viime talvena koetun kaasuntoimituksen katkeamisen vaikutuksia.

Eurooppa ei tietenkään voi vaikuttaa kaasuvirtoihin rajojensa ulkopuolella tai ratkaista tällaisia kiistoja, mutta me voimme varmistaa, että infrastruktuurimme kykenee selviytymään puutteista tai katkoista, ja tehdä markkinoista avoimemmat ja tehokkaammat. Tämä painopisteala on asetettu Euroopassa esityslistan kärkeen. Hyväksyimme viime vuonna kolmannen energiapaketin, jolla tähdätään entistä kilpailukykyisempiin ja tehokkaampiin energiamarkkinoihin. Kaasun toimitusvarmuutta koskeva asetus on parhaillaan parlamentin käsiteltävänä, ja huominen äänestys asetuksesta energiainfrastruktuuriin liittyvien investointien ilmoittamisesta edistää osaltaan markkinoiden tekemistä avoimemmiksi ja paremmin ennakoitaviksi.

Tämän osalta minusta olisi sääli hukata tämän uuden välineen tarjoama mahdollisuus ja olla soveltamatta Lissabonin sopimuksen uuden 194 artiklan tarjoamaa asianmukaista oikeusperustaa. Kyseessä on hyvin merkittävä institutionaalinen, poliittinen ja oikeudellinen seikka. Asetus ei ole pelkästään tiedonkeräämisväline, vaan sillä voidaan myös antaa kokonaiskuva investoinneista energiainfrastruktuureihin perustaksi poliittiseen päätöksentekoon. Joten jos neuvosto hyväksyy asetuksen väärällä oikeusperustalla, katson, että parlamentin olisi vietävä asia edelleen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen, ja voin vakuuttaa teille, että niin se myös tekee.

Seuraavaksi puhun sisällöstä. Olen sanonut tämän komission puheenjohtaja Barrosolle ja toistan sen vielä teille, arvoisa komission jäsen Oettinger. Eurooppa on käännekohdassa, ja ensisijaisen tavoitteemme on nyt enemmän kuin koskaan oltava yritystemme tukeminen ja myönteisen ympäristön luominen kilpailukyvylle. Tähän tarvitsemme voimakasta politiikkaa ja erityisesti entistä voimakkaampaa ja luotettavaa energiapolitiikkaa. Viime kädessä tavoite on turvallisen ja halvan energiatoimituksen varmistaminen niin kansalaisille kuin yrityksillekin. Tästä näkökulmasta toivonkin, ettei tiedonkeruusta tule itsetarkoitus. Meidän on varmistettava, ettei asetuksesta muodostu jälleen uutta byrokraattista taakkaa yrityksille ja että kaupallisesti arkaluonteiset tiedot pidetään luottamuksellisina.

Toinen asia on, että voin vain pahoitella PPE- ja S&D-ryhmien esittämää tarkistusta, jolla velvoitetaan EU:n yritykset antamaan tietoja investoinneista kolmansien maiden hankkeisiin. Kehotan kaikkia etsimään perussopimuksesta oikeusperustaa, joka sallisi rajat ylittävän energiapolitiikan. Lisäksi minusta meidän on aluksi osoitettava, että tiedämme, mitä Euroopan tasolla suunnitellaan, ennen kuin katsomme yli rajojen. Olen myös havainnut täällä parlamentissa houkutuksen sisällyttää kaikki mahdollinen tähän asetukseen. Minusta tämä on virhe. Jotta väline olisi tehokas, meidän on keskityttävä todelliseen ja johdonmukaiseen tietoon ja muistettava välttää liiallista byrokratiaa sekä säilytettävä luottamuksellisuus yritystemme ja komission osalta. Olen pyrkinyt tähän tasapainoon toisaalta antamalla komissiolle mahdollisuuden saada yleiskatsaus mahdollisesta tulevasta kehityksestä mutta toisaalta myös varmistamalla, että yleiskatsaus on mahdollisimman täsmällinen.

Tarvitaan myös jonkin verran varmuutta tulevista investoinneista asianmukaisen ja vankan poliittisen päätöksenteon varmistamiseksi. Arvoisa komission jäsen Oettinger, tarvitsen myös lisävakuutuksia. Haluan välttää tilanteen, jossa komissio tiedot kerättyään alkaa vaatia investointisuunnitelmia ja lopulta määrää yritysten investointikohteista. Sen on kuitenkin tarjottava yrityksille ratkaisuja ja kannustimia sellaisten lyhytaikaisten voittoa tuottamattomien investointien tekemiseen, joita saatetaan tarvita toimitusvarmuuden takaamiseksi, sillä muuten lainsäädäntöön jää aukkoja.

Minä päätän tähän. Kiitos ajastanne ja odotan kommenttejanne.

  Günther Oettinger, komission jäsen. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvä jäsen Vălean, arvoisat parlamentin jäsenet, viime vuoden alun kaasukriisi osoitti meille, kuinka tärkeää Euroopan on saada energiainfrastruktuuri, jolla ei pelkästään edistetä sisämarkkinoiden toimintaa, vaan jolla myös mahdollistetaan jäsenvaltioiden ja alueiden välinen solidaarisuus kriisitilanteessa. Tämän vuoksi komissiolle on tärkeää saada yleiskuva siitä, mitä uusia investointihankkeita suunnitellaan tai on rakenteilla ja mitkä vanhat laitokset on määrä lakkauttaa pysyvästi. Tämän vuoksi ehdotamme sellaisen tiedonsaantivälineen kehittämistä ja ottamista uudelleen käyttöön, joka luotiin ensimmäistä kertaa toisen kriisin, nimittäin ensimmäisen öljynhintakriisin aikana.

Ehdotuksella pyritään laajentamaan asetuksen soveltamisalaa erityisesti uusiutuvan energian sekä hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin aloilla. Olemme tyytyväisiä parlamentin ehdotuksiin sisällyttää soveltamisaloihin myös kaukolämpöverkot sekä kaasun, hiilen ja öljyn tuotantokapasiteetti. Haluamme ottaa huomioon myös nykyiset raportointivelvoitteet, kunhan komission toteuttamien analyysien yhteydessä saatavilla olevat tiedot ovat käyttökelpoisia.

(Ääniteknisiä ongelmia)

(Istunto keskeytettiin hetkeksi teknisten ongelmien vuoksi.)

  Puhemies. – (EN) Yritämme uudelleen. Katsotaan, toimivatko laitteet saksaksi.

  Günther Oettinger, komission jäsen. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, otin esiin kysymyksen siitä, miten komissio aikoo arvioida tietoja, joita se saa jäsenvaltioilta tämän asetuksen puitteissa. Analyyseissamme tarkastellaan ensinnäkin infrastruktuurin ennakoitua kehitystä odotettavissa olevien kysynnän muutosten suhteen. Pohdimme, vastaako odotettavissa oleva uusi kapasiteetti tulevaa kysyntää koskevia ennusteita vai onko odotettavissa vajetta.

Tässä yhteydessä näyttäisi olevan tärkeää, että toisin kuin nykyisessä asetuksessa, näistä aihealoista käynnistetään toimielinten väliset neuvottelut. Tästä syystä komissio ehdottaa ensinnäkin, että joka toinen vuosi julkaistaan raportti energiainfrastruktuurin rakenteellisesta kehityksestä. Tällä on tarkoitus lisätä avoimuutta kaikille markkinatoimijoille. Toiseksi, haluamme myös käydä poliittista keskustelua parlamentin ja jäsenvaltioiden kanssa voidaksemme tehdä siitä päätelmiä. Korostan tätä viimeksi mainittua seikkaa, sillä yksi asia on aivan selvä: itse asetus on väline, jolla kerätään ja kootaan tietoja sen selvittämiseksi, onko tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin. Sitä, miten tämän suhteen menetellään, on käsiteltävä konkreettisten energiapoliittisten aloitteiden yhteydessä.

Tästä pääsenkin teille, jäsen Vălean, ja koko parlamentille hyvin tärkeään seikkaan, nimittäin Lissabonin sopimuksen uuteen 194 artiklaan ja sen soveltamiseen. Tämä artikla merkitsee meille kaikille – parlamentille, neuvostolle ja komissiolle – mahdollisuutta ja velvollisuutta muotoilla EU:n energiapolitiikkaa tiiviissä yhteistyössä – ja etenkin yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Uutena energia-asioista vastaavana komission jäsenenä haluaisin tästä syystä, että parlamentti osallistuu kaikkiin tuleviin poliittisiin toimenpiteisiin mahdollisimman laajasti ja varhaisessa vaiheessa. Se säädös, johon tämän päivän keskustelu liittyy, koskee kuitenkin vain energia-alan tietojen keräämistä ja arviointia ja perustuu komission tulkinnan mukaan siksi Euratomin perustamissopimuksen 337 ja 187 artiklaan. Asetuksen sisältö noudattaa näitä molempia primaarilainsäädännön artikloja, ja oikeuskäytännön mukaisesti sekundaarilainsäädännön oikeusperustan valinta on kytkettävä mitattavissa oleviin sisällöllisiin kriteereihin.

Energiapolitiikkaa ei laadita vain keräämällä ja arvioimalla tietoja, ja tästä syystä katson, että asiassa tarvitaan päätös. Pyydän teiltä ymmärrystä tässä suhteessa.

  Marian-Jean Marinescu, PPE-ryhmän puolesta. – (RO) Arvoisa komission jäsen, olette yrittäneet selittää, miksi emme työskentele yhteispäätösmenettelyn pohjalta. Myös minä olen edelleen samaa mieltä mietinnön esittelijän Adina-Ioana Văleanin kanssa siitä, että tätä asetusta olisi ollut viisasta käsitellä yhteispäätösmenettelyä noudattaen.

Uusi asetus on erittäin tärkeä säädös Euroopan unionin energiamarkkinoiden kannalta. Tämän analyysin olisi täydennettävä kansallisia ja alueellisia strategioita ja autettava lujittamaan energiavarmuutta tunnistamalla infrastruktuuriin ja investointeihin liittyviä mahdollisia porsaanreikiä ja riskejä tarjonnan ja kysynnän tasapainottamiseksi energia-alalla.

Mielestäni komission ehdotuksessa on joukko epäselviä kohtia, jotka kuitenkin on ratkaistu ehdotetuilla tarkistuksilla, kuten kysymys jäsenvaltioiden lähettämien energiatietojen julkaisemisesta. Nämä tiedot on yhdistettävä kansallisella ja alueellisella tasolla. Tämä auttaa estämään kaupallisesti arkaluontoisten tietojen paljastumisen.

Toinen seikka on tarve selventää, mitä tarkoitetaan "erityiselimillä" tai elimillä, jotka vastaavat EU:n tason energiainfrastruktuuriverkkojen monivuotisten kehitys- ja investointisuunnitelmien valmistelusta ja hyväksymisestä. Samoin on tarpeen välttää tällaisten tietojen kaksinkertainen kerääminen sekä määrittää, milloin tiettyä hanketta koskevat ilmoitukset on jätettävä esimerkiksi sen jälkeen, kun viranomaiset ovat saaneet rakennuslupahakemuksen.

Eräs toinen erityisen tärkeä näkökohta on kysymys sellaisten kolmansissa maissa toteutettavien EU:n investointihankkeiden seuraamisesta, joilla on vaikutusta EU:n energiamarkkinoihin. Katson, että sekä hallitusten että merkittävästi energiamarkkinoihin vaikuttavien kansallisten yritysten kolmansissa maissa toteuttamista investoinneista on tämän asetuksen puitteissa ilmoitettava.

  Adam Gierek, S&D-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan yhdentyminen, turvallisuus ja energiasolidaarisuus edellyttävät investointien yhteistä hallintaa kaikissa jäsenvaltioissa osana laajasti käsitettyä energiainfrastruktuuria ja etenkin siirtoinfrastruktuuria. Optimaaliset tämän alan investointiratkaisut edellyttävät objektiivista tietoa infrastruktuurin kunnosta yksittäisissä kansallisissa järjestelmissä sekä tietoa, jota tarvitaan tulevaa yhdentymistä koskevan keskitetyn EU:n tutkimuksen tekemiseksi.

On tärkeää, että tuotteiden ja palvelujen yhteismarkkinoiden kilpailuelementti, johon vaikuttaa pääasiassa energian hinta kussakin jäsenvaltiossa, sekä liikesalaisuuksien säilyttämisen tarve eivät hämärrä tai häiritse yhdentymisprosesseja. Meidän on pidettävä salassa vain se, mikä täytyy pitää salassa – sotilaallinen infrastruktuuri.

Tämä on tärkeää lähinnä siksi, että tällaisista investoinneista, esimerkiksi pohjoisen tai eteläisen kaasujohdon rakentamisesta, tehtävät päätökset eivät saisi olla vain muutamien EU:n jäsenvaltioiden edun nimessä tehtäviä itsekkäitä toimenpiteitä. Meidän on laadittava koko unionia varten monitahoinen pitkän aikavälin energiainfrastruktuurisuunnitelma, joka perustuu yhteistyön, luottamuksen ja yhteisvastuun periaatteisiin. Nykyinen asetus palvelee tätä tarkoitusta valitettavasti vain rajallisesti, ja mielestäni sen olisi katettava myös esimerkiksi jäsenvaltioiden prioriteetit.

  Lena Ek, ALDE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, olen hyvin iloinen nähdessäni komission sitoutuvan parhaiden toimintatapojen edistämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen Euroopan energiamarkkinoilla. Energiatehokkuus on keskeinen tekijä Euroopan työllisyyden ja kasvun sekä kahden celsiusasteen tavoitteen saavuttamisen kannalta. Kaksi tärkeintä ennakkoedellytystä tässä yhteydessä ovat älykkäät energiaverkot sekä vapaat ja toimivat energian sisämarkkinat. Nämä molemmat seikat edellyttävät luonnollisesti, että komissiolla on hyvät tiedot infrastruktuurista ja markkinoista – ja juuri tästä ehdotuksessa on kyse.

Myös näitä tietoja käsittelevän byrokratian on kuitenkin oltava tehokasta. On vältettävä päällekkäisyyttä, ja toimitettavien tietojen on oltava välttämättömiä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimivien markkinoiden aikaansaamiseksi on myös äärimmäisen tärkeää, että eurooppalaisilta yrityksiltä kerätyt tiedot suojataan markkinahäiriöiden välttämiseksi. Kannatan esittelijän laatimaa mietintöä ja kehotan parlamenttia hylkäämään Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän tekemät uskomattoman byrokraattiset ehdotukset.

Kuten sanottu, ehdotuksen tavoitteet ovat äärimmäisen tärkeät – niin tärkeät, että niille on annettu erillinen oikeusperusta Lissabonin sopimuksen 194 artiklassa, jossa ne luetellaan lähes sana sanalta. Näin ollen Euroopan parlamentin täysimittaisen osallistumisen tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä perussopimuksen mukaisesti olisi oltava itsestään selvää. Kaikki muu olisi arvomme alapuolella, ja se olisi hyvin huono alku sille yhteistyölle, jota parlamentin ja komission välille tarvitaan toimivien energian sisämarkkinoiden luomiseksi.

  Yannick Jadot, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa komission jäsen, on hyvä, että haluatte keskustella tämän välineen tuottamista tuloksista Euroopan parlamentissa, mutta tärkein Euroopan parlamentin suhteen noudatettava seikka on tavanomainen lainsäätämisjärjestys. Välineestä on meille varmasti hyötyä, mutta se voisi olla toimivampi, tehokkaampi ja avoimempi.

Se olisi etenkin tehokkaampi, jos siinä otettaisiin huomioon kaikki hajautetut energianlähteet. Kyse ei ole joka ainoan aurinkopaneelin laskemisesta, mutta jäsenvaltioiden tasolla on tietoa, jonka te voisitte kerätä nähdäksenne, mikä on kaikkien hajautettua energiantuotantoa koskevien suunnitelmien kokonaissumma. Olen yllättynyt siitä, että puhuessamme demokratiasta ja avoimuudesta liberaaleja edustavan kollegamme vastaus on "byrokratia". Tämän välineen on oltava avoin, siitä on keskusteltava, ja komission on kuultava kaikkia sidosryhmiä, erityisesti ammattiliittoja ja järjestöjä. Lopuksi, veronmaksajat antavat merkittävän panoksen uusiin energiamuotoihin siirtymiseen, ja on tärkeää, että meillä on tietoa rahoituksesta, jotta tiedämme tarkalleen, miten veronmaksajat rahoittavat uusiin energiamuotoihin siirtymistä Euroopassa. Toivon, että huomenna suuri joukko jäseniä – enemmän kuin täällä on tänä iltana – hyväksyy jätetyt tarkistukset.

  Evžen Tošenovský, ECR-ryhmän puolesta. – (CS) Ehdotus EU:n energiainfrastruktuuriin liittyvien investointihankkeiden säännöllisestä ilmoittamisesta on kyseenalainen. Se merkitsisi sitä, että EU:n elimet puuttuvat enimmäkseen yksityisomisteisten yritysten kilpailusuhteisiin. Minun nähdäkseni tässä ehdotuksessa on kaksi tasoa. Ensimmäinen kerros koskee tällaisten pakollisesti ilmoitettavien tietojen sisältöä ja erityisesti niiden laajuutta ja yksityiskohtia. Toinen taso koskee luottamuksellisuutta ja komissiolle syntyviä salassapitovelvollisuuksia.

Olen vakaasti sitä mieltä, että toimittavien tietojen olisi oltava luonteeltaan kuvailevampia ja annettava suurpiirteinen yleiskuva energiaverkoista ja niiden tulevasta kehityksestä. Tällä tavoin komissio saisi riittävän yleiskäsityksen yksittäisten valtioiden välisistä yhteyksistä ja samalla riittävän yleiskäsityksen nykyisistä verkoista ja tulevaisuudennäkymistä. Tämä herättää loogisesti kysymyksen siitä, mitä komissio tekee, jos se on vakuuttunut siitä, että jollain alalla on liian vähän tai liian paljon kapasiteettia. Kun yleistä tietoa on riittävästi, poistuu myös energiayhtiöiden tiettyjen strategisten suunnitelmien salassapitoa koskevien hankalien neuvottelujen ongelma.

  Jaroslav Paška, EFD-ryhmän puolesta. – (SK) Viime vuosien tapahtumat ovat osoittaneet, että energiavarmuus on EU:ssa pikemminkin toive kuin todellisuutta.

EU:n jäsenvaltioiden energiajärjestelmät eivät ole riittävän yhteensopivia eivätkä riittävän yhteenliitettyjä. Tästä syystä monet valtiot huomasivat viime vuoden alussa olevansa ilman lämpöä ja kaasua kaikesta EU:n solidaarisuudesta ja hyvästä tahdosta huolimatta. Tämän tilanteen korjaaminen edellyttää Euroopan komissiolta laajoja aloitteita, ja siksi on välttämätöntä, että komissio saa työtään varten laadukkaita ja tarkkoja tietoja sekä jäsenvaltiolta että yksityissektorilta.

Näistä syistä voimme pitää luonnosta neuvoston asetukseksi energiainfrastruktuuriin liittyvien investointihankkeiden ilmoittamisesta luonnollisena ja välttämättömänä askeleena EU:n energiapolitiikan laajentamisessa ja vastauksena EU:n energiahuollon alalla tapahtuvaan nykyiseen kehitykseen. Mietintöön sisältyvillä tätä ohjelmakohtaa koskevilla tarkistusehdotuksilla parannetaan asetuksen sanamuotoa, ja siksi on mielestäni perusteltua kannattaa niitä.

  Amalia Sartori (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Adina-Ioana Văleanin erinomaisessa mietinnössä esitetään eräitä järkeviä näkemyksiä, joista olen samaa mieltä.

Ensimmäinen on tarve taata ehdotetun asetuksen nojalla vaadittujen tietojen, joita talouden toimijat pitävät arkaluonteisina, mahdollisimman hyvä suojaus. Toinen tärkeä seikka on vaatimus siitä, että tietojen yhdistäminen mahdollistetaan myös laajemmalla alueellisella tasolla, koska kansallinen taso on joskus merkityksetön. Kolmanneksi, ilmoittamisella olisi oltava käytännön tarkoitus ja sillä olisi täydennettävä analyysia Euroopan kaasujärjestelmän kehityksestä.

Tästä syystä komissio olisi velvoitettava keskustelemaan analyyseistaan jäsenvaltioiden ja eri alojen toimijoiden kanssa; komissio antoi tätä koskevan lupauksen meille täällä parlamentissa.

Meidän on myös onnistuttava välttämään se, että toimijat, kansalliset sääntelyviranomaiset ja jäsenvaltiot tekevät päällekkäistä työtä laatiessaan kansallisia suunnitelmia toimitusvarmuuden turvaamiseksi etenkin kaasuinfrastruktuurin osalta, ja myös taattava, ettei toimijoita rangaista millään lailla, jos ne päättävät muuttaa investointisuunnitelmiaan.

Kiinnitän lopuksi huomiota ehdotetun asetuksen 1 artiklan 2 kohtaan, jossa käsitellään ilmoittamisen aikarajoja. Se, että monet hankkeet eivät etene suunnitteluvaihetta pidemmälle, on otettava huomioon. Näin ollen paras mahdollinen tulos voitaisiin saavuttaa, jos ilmoittamisvelvollisuus koskisi vain niitä hankkeita, jotka ovat saaneet tarvittavat hyväksynnät ja luvat tai joista on tehty lopullinen investointipäätös.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Aluksi haluan onnitella esittelijää hänen tekemästään hienosta työstä. Lissabonin sopimuksella lisätään Euroopan unionin toimivaltaa energiapolitiikan alalla. EU:n energiavarmuus ja jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus energiakriiseissä ovat ratkaisevan tärkeitä seikkoja Euroopan unionin energiapolitiikan kannalta. Käsiteltävänä olevassa asetuksessa määritellään yhteisön kehys öljyyn, kaasuun, sähköön ja biopolttoaineisiin liittyvien investointihankkeiden sekä energia-alan vapauttaman hiilidioksidin geologista varastointia koskevien hankkeiden tietojen ilmoittamisesta komissiolle.

Komissio pystyy siten tekemään ehdotuksia nykyisen kapasiteetin paremmasta hyödyntämisestä ja löytämään ratkaisuja energiakriisitilanteissa. Asetuksella ei saa lisätä liikaa energiayhtiöiden hallintotaakkaa. Katson kuitenkin, että asetusta olisi sovellettava myös EU:n yrityksiin, jotka investoivat sellaisiin kolmansissa maissa sijaitseviin energiainfrastruktuurihankkeisiin, jotka ovat suoraan yhteydessä tai vaikuttavat yhden tai useamman jäsenvaltion energiaverkkoihin. Tästä syystä toivon, että tarkistus 74 saa huomenna enemmistön tuen.

  Roger Helmer (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, eräät tänä iltana käsittelemämme tarkistukset heijastavat uusiutuvia energialähteitä koskevaa pakkomiellettämme. Me puhumme edelleen siitä, kuinka tärkeää on vähentää hiilidioksidipäästöjä, vaikka teoria ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta murenee silmiemme edessä.

Jos me kuitenkin vakavasti haluaisimme vähentää hiilidioksidipäästöjä, meidän olisi suosittava ydinvoimaloita eikä uusiutuvia energianlähteitä. Olemme päättäneet ottaa käyttöön kannustimia, jotka vääristävät markkinoita räikeästi uusiutuvien energianlähteiden hyväksi ja ydinvoimaa vastaan.

Eurooppa tarvitsee kilpailukykyistä, luotettavaa, valtavirtaan kuuluvaa ja peruskuormaenergian tuottamiseen soveltuvaa tuotantokapasiteettia, jonka ydinvoima voi tarjota. Sillä välin ei voida laskea sen varaan, että tuulipuistoista ajoittain noruva säälittävä sähkömäärä riittää Euroopan teollisuuden voimaksi.

Monissa EU:n jäsenvaltioissa, kotimaani mukaan luettuna, on myöhemmin tällä vuosikymmenellä odotettavissa energiapula, joka on osittain suuria polttolaitoksia koskevan direktiivin seurausta. Ellemme ryhdy rakentamaan vakavasti otettavaa tuotantokapasiteettia, jolla tarkoitan ydin- ja hiilivoimaa, saamme huomata valojemme sammuvan.

  Bogusław Sonik (PPE). – (PL) Energia ja energiaverkot ovat Euroopan talouden tulevaisuuden kannalta ratkaiseva kysymys. Energiavarmuuden merkitystä toistellaan eri asiakirjoissa, keskusteluissa ja kokouksissa. Jotta sanat ja julistukset saadaan muutettua konkreettisiksi ratkaisuiksi ja mitattavissa oleviksi vaikutuksiksi, meidän olisi kuitenkin aivan ensiksi varmistettava riittävä rahoitus suunnitelluille investoinneille. Yhden maailman suurimmista polttoaineyhtiöistä, Exxon Mobilin, tuottaman raportin mukaan maailman energiankysyntä tulee kasvamaan noin 1,2 prosentilla vuosittain, niin että vuoteen 2030 mennessä kysyntä on lisääntynyt noin 35 prosenttia.

Toiseksi tärkeimmän energianlähteen kaasun tarve tulee lisääntymään 1,8 prosenttia vuosittain. Tällä hetkellä maailmassa kulutetaan hieman yli 3 miljardia kuutiometriä kaasua. Vuonna 2030 kaasua tarvitaan noin 4,3 miljardia kuutiometriä. Yksi Euroopan kasvavan kaasuntarpeen seurauksista on lisääntyvä riippuvuus kaasun tuonnista. Se nousee 45 prosentista vuonna 2005 70 prosenttiin vuonna 2030. Näiden lukujen valossa Euroopan unionin rahoitustukea energiaverkolle olisi käsiteltävä strategisesti.

Nykyisessä talous- ja rahoitustilanteessa on erityisen vaikeaa löytää investoijia moniin hankkeisiin. Näitä hankkeita voidaan jatkaa vain riittävällä Euroopan unionin tuella. Etusijalle olisi asetettava hankkeet, joissa keskitytään rajatylittäviin tarpeisiin ja edistetään Euroopan tulevien energiatarpeiden kannalta erittäin tärkeän uuden teknologian kehittämistä. Nämä hankkeet auttavat poistamaan eroja Euroopan unionin järjestelmien välisissä yhteyksissä ja mahdollistavat Euroopan unionin omien energianlähteiden parhaan mahdollisen käytön.

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä kysymys on erittäin tärkeä ainakin kolmesta syystä: ensinnäkin meidän on ajateltava energiavarmuutta, koska tulee päivä, jolloin fossiiliset polttoaineet loppuvat; toiseksi, vuoteen 2020 tai, kuten eräät ovat halunneet, vuoteen 3020 tai jopa 4020 asettamiemme ilmastonmuutostavoitteiden vuoksi; ja kolmanneksi – ja tämä on hyvin tärkeää – meidän on vähennettävä riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista, joita tuodaan joskus epävakaista ja diktatuurihallinnon alaisista valtioista.

Aika ei siis ole puolellamme, ja yksi ala, johon on kiinnitettävä vakavasti huomiota, on tutkimus ja innovointi. Olen huolissani päällekkäisyyksistä tällä alalla.

Sain äskettäin tietää, että 45 eri tutkimusryhmää tutkii salmonellabakteereita. Jos näin monet ryhmät tutkivat salmonellabakteereita, uusiutuvia energianlähteitä, kuten tuulivoimaa, aurinkovoimaa, vuorovesivoimaa ja aaltoenergiaa, voisi tutkia 450 tutkimusryhmää.

Haluankin kysyä komissiolta, mitä suunnitelmia sillä on tällaisen tutkimuksen koordinoimiseksi, jotta resursseja käytetään parhaalla mahdollisella tavalla tarvitsemamme teknologian aikaansaamiseksi.

  Ioan Enciu (S&D). – (RO) Kiitän esittelijä Văleania tästä mietinnöstä. Haluan korostaa eräitä näkökohtia, jotka liittyvät infrastruktuuri-investointien tärkeyteen. Energiainfrastruktuurin jatkuva kehittäminen on ainoa tapa selviytyä yhteiskunnan jatkuvasta muuttumisesta. Nykyisten verkkojen kehittäminen yhdessä innovatiivisiin energianlähteisiin mukautettuihin uudentyyppisiin verkkoihin tehtävien investointien kanssa on tärkeä tekijä helpotettaessa uusien energianlähteiden saatavuutta sekä kansalaisille että teollisuudelle.

Nykyisin energia-alalla tehdään jo käytännössä alueellista yhteistyötä. Sitä on kuitenkin vahvistettava selvillä säännöillä. Jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuu on siirrettävä ajatuksen tasolta käytäntöön. On myös tärkeää lisätä investointeja tietotekniikkajärjestelmiin, joilla seurataan polttoainevarantoja kriisin aikana ja raportoidaan niistä.

Lopuksi painotan, että investoinnit energia-alan tieto- ja viestintäteknisiin ratkaisuihin ja niiden käyttö ovat avain energiatehokkaan ja vähähiilisen talouden aikaansaamiseksi.

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Lissabonin sopimuksella vahvistettiin EU:n toimivaltaa energiapolitiikan alalla, ja sitä olisi hyödynnettävä aktiivisesti vaikeuksien voittamiseksi ja mahdollisten ongelmien ehkäisemiseksi energiamarkkinoilla.

Tietojen toimittaminen energiainfrastruktuuriin liittyvistä investointihankkeista auttaa tunnistamaan aukot tämän alan tarjonnan ja kysynnän välillä ja edistää siten paremman yhteisen energiapolitiikan luomista yhteisvastuun hengessä lähentäen jäsenvaltioita energiamarkkinoilla. Näistä syistä yhdyn näkemykseen, jonka mukaan on tarpeen kerätä tarkkoja ja paikkansapitäviä tietoja suunnitelluista investoinneista, jotta EU voi tehdä valistuneita päätöksiä energiapolitiikan alalla kokonaiskuvan ja kaikissa jäsenvaltioissa vallitsevan tilanteen perusteella.

  Czesław Adam Siekierski (PPE). – (PL) Vakaiden ja keskeytymättömien energiantoimitusten takaamisesta on tullut unionin jäsenvaltioiden hallitusten, kuten myös koko yhteisön, ensisijainen tavoite. Euroopan komissiolla on tässä asiassa erityinen vastuu, koska sen olisi toimillaan pyrittävä takaamaan energiantoimitukset yhteisölle kehittämällä ja seuraamalla Euroopan energiamarkkinoiden asianmukaista toimintaa.

Yksi komission moniulotteisen energiapolitiikan mekanismeista olisi oltava tehokkaiden investointihankkeiden tukeminen energia-alalla. Komission olisi tehtävä säännöllisiä analyyseja ja tutkimuksia. Analyysien olisi perustuttava tietoihin yksittäisten valtioiden tekemistä energiainfrastruktuuriin liittyvistä investointihankkeista, ja niissä olisi painotettava nykyisin käytössä olevien laitosten lisäksi myös sekä energian raaka-aineiden että niiden kuljetus- ja käsittelytapojen monipuolistamiseen tähtääviä investointihankkeita. Kun komissiolla on samanlaisia analyyseja kaikista unionin jäsenvaltioista, se pystyy valitsemaan Euroopan energiamarkkinoiden kannalta edullisimman strategian.

  Paul Rübig (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Oettinger, yksi energia-alan suurimmista ongelmista on luonnollisesti energian varastointi. Katson, että toimitusvarmuuden yhteydessä meidän on pohdittava nykyistä enemmän varastointia. Varsinkin uusiutuvan energian kohdalla tämä on valtava haaste.

Toisaalta meidän on myös luotava älykkäitä verkkoja. Mitä enemmän uusiutuvaa energiaa meillä on, sitä suuremmat mahdollisuudet meillä on tehdä ympäristöstämme huomattavasti energiatehokkaampi älykkäiden verkkojen avulla ja viime kädessä myös antaa kotitalouksille kannusteita käyttää älykkäitä mittausjärjestelmiä kulutuksen ja kustannusten vähentämiseksi. Tehokkuuden parantamisella on tulevaisuudessa myös tärkeä avainrooli paitsi energiantuotannossa myös erityisesti energian kulutuksessa.

  Günther Oettinger, komission jäsen. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, kiitän teitä arvokkaista parannusehdotuksistanne. Komissio ryhtyy toimiin varmistaakseen, että jäsenvaltiot ottavat monet ehdotuksistanne huomioon asetuksen lopullisessa versiossa.

Komissio on tietoinen suunniteltuja hankkeita koskevien tietojen luottamuksellisuudesta. Tästä syystä yhdymme parlamentin ehdotuksiin, jotka koskevat vain jäsenvaltioiden tasolla aiemmin kerätyn tiedon julkaisemista. Lisäksi tiedot olisi yhdistettävä Euroopan unionin tasolla siten, että niistä ei voida tehdä päätelmiä yksittäisistä yrityksistä ja niiden liiketoiminnasta. Tämä on tärkeää sellaisissa tapauksissa, joissa tietyllä energia-alalla on vain yksi kansallisella tasolla toimiva yhtiö.

Kuten jo mainitsin, olemme tyytyväisiä myös soveltamisalan laajentamiseen käsittämään öljyn, kaasun ja hiilen tuotantokapasiteetin. En yritä peitellä sitä, että jäsenvaltiot eivät suhtaudu kovin myönteisesti tähän ehdotukseen, mutta ne lupaavat tarkastella uudelleen näiden tuotantokapasiteettien sisällyttämistä asetukseen viiden vuoden kuluessa.

Asetuksen oikeusperustaa koskevista erilaisista tulkinnoistamme huolimatta vakuutan teille, että komission tavoitteena on käydä laajaa keskustelua infrastruktuurikysymyksistä. Nyt kehitettävä uusi infrastruktuuri- ja yhteisvastuuväline, jolla on tarkoitus jatkaa yhteisön rahoitustukea Euroopan laajuisille energiaverkoille, sekä komission edistymiskertomukset rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevan talouden elvytysohjelman täytäntöönpanosta tarjoavat mahdollisuuden tähän.

  Adina-Ioana Vălean, esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä ja kollegoitani heidän mielenkiintoisesta panoksestaan keskusteluun.

Haluan sanoa muutaman sanan päätelminä – tai ainakin minun päätelminäni. Ensinnäkin korostan jälleen, että toimenpiteillä ei missään nimessä saisi sekaantua markkinoiden toimintaan. Meidän on muistettava, että Eurooppa on markkinatalous, ja toimenpiteillä on tarkoitus vain korjata markkinoiden puutteita.

Toiseksi, katson edelleen vakaasti, että emme saisi käyttää tätä asetusta muiden asetusten asianmukaisen soveltamisen tarkastamiseen tai tyhjentävien tietojen sisällyttämiseen; siinä ei ole kysymys tilastoja koskevasta toimesta. Meidän on ehdottomasti huolehdittava siitä, että kerätyt tiedot ovat tietyssä määrin merkityksellisiä, sillä muulloin ne menettävät tarkoituksensa valtavan tietomäärän joukossa. Tässä asetuksessa ei ole myöskään kyse uusiutuvaa energiaa tai kaasua koskevan politiikan laatimisesta.

Lopuksi totean kollegalleni Lena Ekille toivovani, että tämän asetuksen tuloksena kokoamamme tiedot auttavat meitä toimimaan älykkäämmin energiakysymyksissä ja edistävät meidän yleistä etuamme.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 25. helmikuuta 2010.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Paolo Bartolozzi (PPE), kirjallinen. – (IT) Suhtaudun myönteisesti siihen, että Euroopan komissio on esittänyt neuvostolle tarkistetun asetusehdotuksen Euroopan unionin energiainfrastruktuuriin liittyvistä investointihankkeista.

Mietinnöllä ehdotuksen sisältöä rikastutetaan mielekkäästi ja ajantasaisesti kahdesta syystä. Ensimmäinen syy on antaa avointa tietoa niiden arkaluonteisten tietojen suojelusta ja luottamuksellisuudesta, joita komissio saa säännöllisin väliajoin voidakseen hoitaa tehokkaasti energiapolitiikkaa. Mietintö noudattaa Lissabonin sopimusta, jossa kiinnitetään erityistä huomiota energiapolitiikkaan vahvistamalla ja koordinoimalla sen menettelyjä ja alan tarvitsemia investointeja.

Se, että Kööpenhaminan huippukokous ei onnistunut tyydyttämään maailman poliittisia johtajia, merkitsee sitä, että harjoitettavassa politiikassa tarvitaan strategian muutosta. Euroopan parlamentti kiinnittää erityistä huomiota tähän ongelmaan tavoitteenaan valvoa energiatuotteiden tuotantoon, siirtoon ja varastointiin tehtäviä investointeja tyydyttääkseen tuotanto- ja jakeluteollisuuden tarpeet ja turvatakseen siten kuluttajien terveyden.

Toinen syy on se, että koska EU:lla on pula energiatuotteista ja koska sen sisäinen kysyntä – kuten tuontikin – kasvaa joka päivä, EU:n energiapolitiikassa on keskityttävä monipuolistamiseen, toimitusvarmuuteen ja energiatehokkuuteen.

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan unionin energiapolitiikkaa on laadittava yhteisvastuun periaatteen pohjalta. Jos jäsenvaltiot toimivat yhdessä, ne voivat taata kansalaisille ja yrityksille varmemman, halvemman ja tehokkaamman energiahuollon. On erittäin tärkeää, että Euroopan unionilla on sellainen energiainfrastruktuuri, joka helpottaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä energiakriisien yhteydessä ilmestyvien ongelmien vähentämiseksi. Tämän asetuksen avulla Euroopan komissio saa tietoja energia-alan rakenteista, jotta se voi muodostaa kokonaiskuvan asiasta. Tähän sisältyy tietoja öljy- ja maakaasuinfrastruktuureista sekä uusiutuvista energianlähteistä. Näiden tietojen keräämisen jälkeen on mahdollista osoittaa Euroopan unionin energiajärjestelmän puutteet ja ehdottaa toimenpiteitä niiden korjaamiseksi. Euroopan unionin tasolla toteutettavien toimien on täydennettävä kansallisia ja alueellisia strategioita. Mielestäni on erittäin tärkeää, että suojelemme kerättyjen kaupallisten tietojen luottamuksellisuutta. Lisäksi on tärkeää seurata sellaisia kolmansissa maissa toteutettavia EU:n investointeja, joilla on huomattava vaikutus EU:n energiamarkkinoihin.

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, ehdotus asetukseksi Euroopan yhteisön energiainfrastruktuuriin liittyvistä investointihankkeista on tärkeä väline EU:n tason energiapolitiikan tehokkaaksi edistämiseksi.

Kannatan ehdotuksen taustalla olevaa tavoitetta eli yhtenäisen ja kattavan kehyksen laatimista unionin energiainfrastruktuuriin tehtävien investointien kehittämiseksi, jotta komissio voi seurata energia-alalla suunniteltujen investointihankkeiden kehittymistä.

Seuranta on ehdottomasti välttämätöntä, jotta voidaan taata hankkeiden tueksi toteutettujen toimien avoimuus, mutta tämä edellyttää, että pienille ja keskisuurille yrityksille – jotka ovat EU:n talouden kantava voima – muodostuva hallintotaakka pidetään mahdollisimman pienenä.

Mielestäni on myönteistä, että on saatu aikaan kompromissi, jonka avulla komissio voi varmistaa tarvittavan luottamuksellisuuden markkinatoimijoiden tietoja vastaanottaessaan ja käsitellessään. Energiainfrastruktuuriin liittyvät investointihankkeet ovat keskeisen tärkeitä vapaiden ja siten kilpailuun perustuvien energiamarkkinoiden aikaansaamiseksi.

Tästä syystä kehotan komissiota tekemään kerättyjen tietojen perusteella säännöllisesti analyysin energia-alan rakenteellisesta kehityksestä, jotta voidaan havaita alat, joita markkinoilla voidaan parantaa, ja esteet, joiden vuoksi ne eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla.

  András Gyürk (PPE), kirjallinen. – (HU) Joka päivä jokin jäsenvaltio tai suuryritys ilmoittaa suurista energia-alan investointisuunnitelmista. Suunnitteilla on erilaisia kaasujohtoja, merelle rakennettavia tuulipuistoja ja kymmenittäin voimaloita. Samalla tulevien investointien koordinointi jättää paljon toivomisen varaa. Jo tämä olisi enemmän kuin riittävä syy hyväksyä nyt käsiteltävänä oleva asetus, jolla konsolidoidaan kaikki energiainvestointeja koskevat jäsenvaltioiden ilmoitusvelvollisuudet yhtenäiseksi rakenteeksi. Asetus, joka nyt on tarkoitus hyväksyä, mahdollistaa alueellisten investointien yhdenmukaistamisen ja auttaa yhteistä suunnittelua vahvistaen näin energiamarkkinoita ja toimitusvarmuutta.

Mielestäni on tärkeää, että investoinneista ilmoittamista koskevan ehdotuksen vaatimuksilla ei sälytetä liiallista hallintotaakkaa jäsenvaltioiden viranomaisille. Meidän on varmistettava, että investoinneista ilmoittamisen menettely vastaa aikaisemmin hyväksyttyjä sääntöjä. Tässä suhteessa on syytä muistaa, että vielä nytkin sähkön ja maakaasun sisämarkkinoita koskevat EU:n direktiivit edellyttävät kymmenvuotisten investointisuunnitelmien laatimista.

Euroopan komission alkuperäinen ehdotus ei kattanut kaukolämpöinvestointeja. Sen vuoksi parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ehdottama tarkistus niiden sisällyttämisestä aloihin, joita koskee pakollinen ilmoittamisvelvollisuus, olisi hyväksyttävä. Emme saa unohtaa, että uusissa jäsenvaltioissa kaukolämmöllä on merkittävä rooli kansalaisten palvelemisessa. Esimerkiksi Unkarissa tämä lämmitysmuoto palvelee noin 2 miljoonaa ihmistä. Kaukolämpöinvestointeja ei voida jättää huomiotta energiainvestointitoimenpiteitä yhdenmukaistettaessa.

  Edit Herczog (S&D), kirjallinen. – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, huolimatta energiainfrastruktuuriin liittyvien investointihankkeiden toteuttamista koskevasta suuresta epävarmuudesta sekä talous- ja luottokriisin energia-alan investointisuunnitelmille nykyisin aiheuttamista vakavista ongelmista meidän on ymmärrettävä, että lähivuosina toteutettavat voimakkaat investoinnit Euroopan unionin energiainfrastruktuuriin ovat keskeinen tekijä Euroopan unionin uudessa energiapolitiikassa, jolla pyritään takaamaan toimitusvarmuus sekä samalla lieventämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja ylläpitämään kilpailukykyä. Tämä on merkittävä yhteistä energiapolitiikkaa muotoileva väline.

Ilman riittäviä tietoja energiainfrastruktuuristamme emme voi antaa tehokasta tukea Euroopan energiapolitiikalle EU:n tasolla. Tästä syystä katson, että yhteisenä tavoitteenamme unionissa on tuottaa tarkkoja ja säännöllisiä tietoja EU:n energiainfrastruktuuriin liittyvistä investointihankkeista, keventää tiedonkeruun muodostamaa taakkaa, parantaa komissiolle toimitettuihin tietoihin perustuvaa hyödyllistä analyysia sekä samalla helpottaa infrastruktuurin kehittämiseen yhä enemmän investoivien yksityissektorin toimijoiden taakkaa.

  Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz (PPE), kirjallinen. – (PL) Kiitän vilpittömästi esittelijää tästä tasapainoisesta mietinnöstä. Mietinnössä esitetyillä jäsenvaltioiden ja Euroopan komission yhdistetyillä ponnistuksilla taataan unionin yhtenäinen ja nykyistä parempi energiajärjestelmä sekä lisätään tehokkuutta ja vähennetään energian kulutusta. Komission ja jäsenvaltioiden olisi osana yhteisön energiapolitiikkaa yksilöitävä investoinnit, jotka ovat välttämättömiä EU:n strategisten tarpeiden täyttämiseksi maakaasun ja sähkön tarjonnan ja kysynnän suhteen. Asetuksella luodaan yhteinen kehys, jonka perusteella Euroopan komissio saa tietoja energiainfrastruktuuriin liittyvistä investointihankkeista raakaöljyn, maakaasun, sähkön ja biopolttoaineiden aloilla sekä päästöjen vähentämiseen tähtäävistä investointihankkeista, jotka liittyvät kaukolämmitykseen ja -jäähdytykseen. On kiistämätöntä, että yksi energiajärjestelmän vakauden ylläpitämisen kannalta välttämätön tekijä on hiili, jota ei saa korvata uusiutuvilla energianlähteillä, sillä niillä ei tyydytetä uusien jäsenvaltioiden jatkuvasti laajenevien ja kehittyvien talouksien tarpeita. Puhuttaessa hiilen eduista energianlähteenä on syytä huomauttaa, että uuden tekniikan avulla voimme vähentää saastumista entistä enemmän ja saavuttaa vähitellen asetetut hiilidioksidin päästörajat.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Energiahuollon turvaamiseen, ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen ja kilpailukyvyn varmistamiseen tähtäävässä uudessa energiapolitiikassa energiainfrastruktuuriin tehtävät investoinnit ovat keskeisessä asemassa. Uudet poliittisesti sitovat vaatimukset, kuten polttoaineyhdistelmää koskevat tavoitteet, ajavat jäsenvaltioita suuntaamaan energiapolitiikkaansa siten, että ne hyötyvät uudesta ja uudenaikaistetusta energiainfrastruktuurista.

Komission ehdotuksen tarkoituksena on uudistaa energia-alan investointihankkeita koskevaa nykyistä ilmoitusjärjestelmää. Tavoitteena on kerätä tarkoituksenmukaisia tietoja suunnitelluista investoinneista, jotta komissio voi seurata infrastruktuurin tilannetta ja ennakoida mahdollisia ongelmia. Koska EU:n nykyisessä lainsäädännössä jo määrätään investointeja ja infrastruktuureja koskevista raportointi- ja ilmoitusvelvollisuuksista, näiden tietojen käyttöä on koordinoitava paremmin, jotta voidaan välttää päällekkäisyyttä esimerkiksi ilmoittamista ja luottamuksellisuutta koskevissa velvoitteissa ja parantaa myös kansalaisten mahdollisuuksia tutustua tietoihin. Vaikka ehdotuksessa keskitytään pääasiassa hallinnollisiin kysymyksiin, se antaa kuvan tulevien investointien kaavaillusta luonteesta ja tunnuspiirteistä.

Tämän vuoksi on tärkeää painottaa nykyistä enemmän hankkeiden ympäristövaikutuksia, jotta luodaan takeita ja lisäkannustimia energiainfrastruktuurin kestävälle ja ympäristöä kunnioittavalle rakentamiselle ja käytöstä poistamiselle. Onnittelen esittelijää.

  Richard Seeber (PPE), kirjallinen. – (DE) Selviytyminen energian kysynnän lisääntymisestä samalla ympäristöä suojellen on etenkin ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen huomioon ottaen yksi tärkeimmistä haasteista, joihin EU:n on vastattava tulevaisuudessa. Tässä yhteydessä on erittäin tärkeää, että Euroopan unioni on tietoinen kaikista energiainfrastruktuuriin liittyvistä hankkeista jäsenvaltioissa. Näin voidaan työskennellä tehokkaammin eurooppalaisen energiaratkaisun aikaansaamiseksi. Käsillä oleva teksti energiainfrastruktuuriin liittyviä investointihankkeita koskevien tietojen vaihtamisesta antaa hyvän yleiskuvan Euroopan nykyisestä energiainfrastruktuurista.

On sanomattakin selvää, että mietintö ei saa mahdollistaa tietojen väärinkäyttöä. Tästä syystä olen tyytyväinen puolueiden väliseen kompromissiin, jolla asetetaan selvät tietojen siirtoa koskevat perussäännöt. Keskitetyn valvonnan avulla voidaan myös havaita varhaisessa vaiheessa, mikäli Euroopan unioni keskittyy liikaa yhteen ainoaan energianlähteeseen. Kokonaisuutena mietintö muodostaa edistysaskeleen kohti modernia energiayhdistelmää.

  Vladimir Urutchev (PPE), kirjallinen. – (BG) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, toistaiseksi olemme keskustelleet tarpeesta laatia nopeasti EU:n yhteinen energiapolitiikka vain kriisin puhjetessa, kuten talvella 2009. Voimme oikeutetusti huolestuneina todeta, että näin ei voi jatkua. Tästä syystä suhtaudun myönteisesti Adina-Ioana Văleanin mietintöön ja pidän sitä merkittävänä askeleena kohti yhteisen eurooppalaisen energiapolitiikan luomista. On itsestään selvää, että hyväksymällä joukko energia-alaa koskevia direktiivejä ja asetuksia luodaan tarvittavat edellytykset tällaisen yhteisen politiikan laatimiselle. Mielestäni lähestymme vaihetta, jossa voidaan alkaa keskustella sopimuksesta EU:n energiayhteisön luomiseksi. Kunkin jäsenvaltion energia-alan investointihankkeita koskevan ilmoitusjärjestelmän käyttöönotto antaa komissiolle mahdollisuuden saada täysi kuva siitä, miten EU:n energiainfrastruktuuri kehittyy, ja samalla se ohjaa valtioita ratkaisemaan heikoimpia ja ongelmallisimpia aloja. Tämä auttaa luomaan tyydyttävän ja luotettavan infrastruktuurin, joka kykenee sekä tukemaan energian sisämarkkinoiden toimintaa että lievittämään syntyvien kriisien seurauksia. Tärkein seikka on se, että tyydyttävä Euroopan yhteinen energiainfrastruktuuri on Euroopan parlamentin monissa asiakirjoissa vaatiman EU:n yhteisen sisäisen energiapolitiikan ennakkoedellytys.