Puheenvuorot

Keskiviikko 10. maaliskuuta 2010 - Strasbourg

6. YUTP:aa koskeva vuosittainen selvitys 2008 – Euroopan turvallisuusstrategian ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpano – Ydinsulkusopimus (keskustelu)

  Puhemies. – (IT) Toivotan Catherine Ashtonin tervetulleeksi ja julistan istunnon avatuksi.

Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

– Gabriele Albertinin ulkoasiainvaliokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä (A7-0023/2010) toukokuun 17 päivänä 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen II osan G jakson 43 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille esitetystä neuvoston vuosittaisesta selvityksestä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista vuonna 2008 (2009/2057(INI)),

– Arnaud Danjeanin ulkoasiainvaliokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä (A7-0026/2010) Euroopan turvallisuusstrategian ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanosta (2009/2198(INI)),

– Gabriele Albertinin ja Arnaud Danjeanin ulkoasiainvaliokunnan puolesta laatimasta suullisesta kysymyksestä ydinsulkusopimuksesta neuvostolle (O-0169/2009 - B7-0009/2010) ja

– Gabriele Albertinin ja Arnaud Danjeanin ulkoasiainvaliokunnan puolesta laatimasta suullisesta kysymyksestä ydinsulkusopimuksesta komissiolle (O-0170/2009 - B7-0010/2010).

  Gabriele Albertini, esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Lissabonin sopimuksen tultua voimaan unionin on sovellettava uutta lähestymistapaa ja kollektiivisia toimia kohdatessaan maailmanlaajuisia haasteita. Sopimuksen voimaantulon myötä hiljattain saatu toimivalta merkitsee, että parlamentti käy toistuvaa, yhteistyössä tapahtuvaa ja tehokasta keskustelua ensisijaisen keskustelukumppaninsa korkea edustaja Ashtonin kanssa, jolla on kunnia toimia ensi kertaa uutena varapuheenjohtajana/korkeana edustajana.

Äänestimme yksimielisesti hänen tehtävistään tammikuussa, ja neuvosto ja komissio lupasivat useaan otteeseen, että parlamentti osallistuu jatkuvasti kaikkien Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan merkittävimpien näkökohtien käsittelyyn. Kuten mietinnössä vahvistetaan, korkeaa edustajaa kehotetaan tulemaan Euroopan parlamenttiin ja kuulemaan sitä usein ja säännöllisesti.

Lissabonin sopimuksen myötä Euroopan unionin ulkoiset toimet saavat uuden ja merkittävän ulottuvuuden, mutta tämän tavoitteen saavuttaminen riippuu tosiasiallisesti myös siitä, onko Euroopan unionilla tarvittavat talousarvioresurssit. Euroopan parlamentilla on keskeinen tehtävä ulkoisten toimien demokraattisen legitimiteetin valvojana. Tuleva Euroopan ulkosuhdehallinto toimii diplomaattikuntana ja järjestelmänä Euroopan unionille, joka on tähän saakka voinut tukeutua vain kansalliseen edustukseen.

Virallisten edustajien, joiden valinta on korkean edustajan vastuulla, tehtävät ovat hyvin merkittäviä ja ajankohtaisia. Kuten mietinnössä esitetään, parlamentti vaatii kuitenkin suurempaa äänestys- ja valvontavaltaa erityisedustajien nimityksissä ja tehtävissä avoimuusperiaatteen ja ansioiden mukaisesti, joita korkean edustajan on ehdokkaita nimetessään noudatettava. Toivomme, että lopulta saavutamme tehtävien yhdistämisen tilanteen – lukuun ottamatta erityisedustajaa, jonka toimialan on oltava alueellinen – jotta saamme mittakaavaetua Euroopan unionin ulkoisten toimien tehostamiseksi ja samalla vähennämme niiden kustannuksia.

Strategiaa koskevan johdanto-osan jälkeen mietinnössä tarkastellaan unionin ulkopolitiikkaa aihekohtaisesti ja eri maantieteellisillä alueilla. Euroopan unionin on tehtävä läsnäolonsa havaittavaksi niissä kansainvälisissä organisaatioissa, joihin se kuuluu, erityisesti maailmanlaajuisen turvallisuuden pääasiallisessa valvojassa Yhdistyneissä Kansakunnissa. Sillä on oltava merkittävä asema, ei pelkästään turvallisuusneuvoston paikkaa ajatellen, vaan myös kahta elintä yhdistävien henkilöstön ja delegaatioiden osalta. Kehotamme varapuheenjohtajaa/korkeaa edustajaa antamaan Euroopan täyttää kunnianhimoisen tavoitteensa ja tulla aktiiviseksi ja itsenäiseksi kumppaniksi Yhdysvaltojen kaltaiselle merkittävälle liittolaiselle, jotta voidaan vastata terrorismin, rahoituksen sekä Venäjän, Kiinan ja Japanin kaltaisten teollisuusjättien usein hankalien suhteiden aiheuttamiin maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Seuraavaksi mietinnössä esitetään maantieteellinen analyysi siitä, mitä toivomme saavuttavamme. Balkanin maiden osalta esitetään laajentumista koskeva aihe: mietinnössä kiitetään vakautusprosessin asteittaista toteuttamista Kosovossa, jossa Euroopan unioni toimii Eulex-operaatiossa, mutta edelleen on ponnisteltava sen varmistamiseksi, että liittymisehtoja noudatetaan useissa valtioissa, joiden liittymisehdokkuus on lähellä – Turkissa sekä Bosnia ja Herzegovinassa.

Mietinnön itäistä kumppanuutta ja Mustanmeren aluetta koskevassa luvussa tarkastellaan Euroopan unionin energiatoimitusten varmuutta ja riippuvuutta toimituksista. Venäjää koskevassa kappaleessa kehotetaan allekirjoittamaan uusi kumppanuus- ja yhteistyösopimus. Mitä tulee Etelä-Kaukasiaan, mietinnössä vaaditaan Georgian alueellista koskemattomuutta ja sen etnisten vähemmistöjen kunnioittamista sekä Vuoristo-Karabahin ja Transnistrian konfliktien ratkaisemista.

Lähi-idässä Euroopan unionilla on oltava Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa vahvempi poliittinen rooli rauhanprosessin uudelleenkäynnistämisessä 12. joulukuuta 2009 kokoontuneen neuvoston päätelmien mukaisesti. Välimeren unioniin liittyy Turkin ja Kyproksen välisen konfliktin ratkaiseminen. Aasiassa Afganistan on siirtymässä kriittiseen vaiheeseen muodostettaessa uutta hallitusta vaalien jälkeen, Pakistan on keskeisessä asemassa terrorismin torjunnassa ja Iranin osalta ollaan huolestuneita perusoikeuksiin kohdistuvista rikkomuksista. Afrikan osalta pannaan tyytyväisenä merkille Somalian rannikolla toteutettu puolustusoperaatio. Latinalaisessa Amerikassa on tarve luoda vakaa ja kestävä kumppanuussuhde Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan välille.

Kuuntelen kollegojen huomautuksia hyvin tarkkaavaisesti ja vastaan niihin lopuksi.

  Arnaud Danjean, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja Ashton, tänään esittelemämme mietintö Euroopan turvallisuusstrategian ja yhteisen turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanosta on parlamentin jokavuotinen asiakirja, jossa esitetään eräänlainen välivaiheen arvio Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ja esitetään ehdotuksia, joilla pyritään parantamaan politiikan tehokkuutta ja näkyvyyttä.

Tänä vuonna mietintö on laadittu aivan erityisessä tilanteessa, joten sen olisi lisättävä ehdotusten painoarvoa. Erityistilanteelle on ominaista kolmen merkittävän syklin yhdistelmä.

Juhlimme ensinnäkin vuoden 2009 lopussa Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan 10-vuotisjuhlia. Kuluneet kymmenen vuotta ovat osoittaneet, että Eurooppa kykeni toteuttamaan siviili- ja sotilasoperaatioita paikan päällä yli 23 kriisissä. Tätä perustavaa laatua olevaa saavutusta voidaan kehittää edelleen. Se osoittaa, että Euroopalle on kysyntää ja että unionilla on institutionaalista, poliittista ja operatiivista valmiutta vastata näihin haasteisiin.

Toinen merkittävä sykli on tietenkin – ja jäsen Albertini mainitsi sen hetki sitten – Lissabonin sopimuksen täytäntöönpano. Turvallisuuden ja puolustuksen osalta muutos on paljon laajempi kuin puhtaasti semanttinen tarkistus. ETPP:sta tulee todellakin yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, YTTP, ja siihen on tultava uusi ulottuvuus. Uudella sopimuksella on lisätty turvallisuus- ja puolustuspolitiikan välineitä ja ulottuvuutta, erityisesti sisällyttämällä lausekkeet keskinäisestä avustamisesta, solidaarisuudesta ja pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä ja ennen kaikkea luomalla Euroopan ulkosuhdehallinto ja teidän virkanne korkeana edustajana, komission varapuheenjohtajana.

Lopuksi kolmas tämän mietinnön laatimisajankohtaa leimaava tapahtuma on se, että Nato, joka 21 jäsenvaltiolle 27:stä on edelleen Euroopan mantereen kollektiivisen turvallisuuden kannalta pääasiallinen viitekohta, tarkistaa parhaillaan strategisia käsitteitään, ja että tämän Naton arvioinnin on saatava myös meidät, unioni, määrittämään entistä selkeämmin kumppanuusedellytykset, jotka edelleen ovat ratkaisevia.

Tämän osalta mietinnön tavoite ei ole niinkään korostaa mitään doktriinia, vaan pikemminkin siinä pyritään tarjoamaan itsestään kehittyvä etenemissuunnitelma, kaikille uusille elimille, joita perustetaan ja joiden on opittava tekemään yhteistyötä. Tavoitteena on tehdä unionista entistä uskottavampi, entistä tehokkaampi ja näkyvämpi turvallisuuden ja puolustuksen osalta. Tässä Euroopan parlamentille on ehdottomasti annettava entistä suurempaa vastuuta näillä arkaluonteisilla aloilla, jos politiikan, jolla on määrä pääasiassa taata Euroopan kansalaisten turvallisuus, halutaan olevan täysin legitiimiä.

Halusimme korostaa mietinnöllä seuraavia seikkoja. Ensinnäkin halusimme korostaa, että Euroopan turvallisuus- ja puolustusstrategian ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tarkoituksena on ennen kaikkea palvella Euroopan kansalaisia, taata heidän turvallisuutensa ja parantaa sitä. Tämä ei ole turha poliittinen tavoite, eikä kyse ole pelkästään vaikutelmista. Se vastaa maanosamme tarvetta pyrkiä takaamaan oma turvallisuutensa, mutta myös edistää osaltaan meitä ympäröivän maailman vakautta, ratkaista kriisejä ja uhkia, joita ympäristössämme kehittyy. Perinteisten aseellisten selkkausten lisäksi, joita edelleen syntyy välittömässä ympäristössämme, Euroopan on kyettävä ilmaisemaan omat etunäkökohtansa ja puolustamaan niitä uusia uhkia vastaan – ajattelen nyt erityisesti merirosvousta ja tietoverkkorikollisuutta.

Katsoimme tärkeäksi myös korostaa sitä, kuinka vertaansa vailla on Euroopan lisäarvo kriisinhallinnassa sen tarjoamien lukuisten eri ratkaisujen ansiosta sekä sen tasapainon ansiosta, johon se pyrkii kaikissa operaatioissaan niin siviili- kuin sotilaallisissakin ulottuvuuksissa. Tämän osalta en myöskään hyväksy joidenkin unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa kohtaan esittämää kritiikkiä, erityisesti sitä, että kyse olisi militarisoinnista. Uskon vilpittömästi unionin siviili- ja sotilasvälineiden täydentävään luonteeseen, ja Haitin hiljattainen kriisi, johon kävitte tutustumassa – ja uskon, että saitte seurata hyvää yhteistyötä – todistaa tarpeen yhdistää toisiinsa siviili- ja sotilasresurssimme, jotta voimme selviytyä luonnonkatastrofeista ja suurista kriiseistä.

Olimme nimenomaan innokkaita tarkastelemaan kaikkia näitä operaatioita korostaaksemme sitä, mitä pidämme niiden vahvuuksina, mutta toisinaan myös niiden heikkouksia – ne on tunnustettava, jotta asioita voidaan parantaa. Halusimme myös innokkaasti tuoda esiin useita unionin turvallisuuden kannalta strategisesti merkittäviä alueita sekä kannustaa neuvostoa ja komissiota vauhdittamaan globaalien strategioiden täytäntöönpanoa erityisesti Afrikan sarvessa sekä Afganistanin ja Pakistanin alueella.

Valmiuksien alalla – niin siviili- kuin sotilasvalmiuksien – joka on politiikkamme uskottavuuden kannalta ratkaiseva asia, haasteena on unionin reagointikyvyn parantaminen. Meidän on kyettävä mobilisoimaan entistä nopeammin ja tehokkaammin aineelliset resurssit ja pätevä henkilöstö, joita jäsenvaltioilla on käytettävissä. Meillä on kuitenkin myös oltava valmiudet tehokkaan turvallisuus- ja puolustusteollisuuden avulla, joka yhdistää arvokkaan teknologisen tietämyksen ja joka myös tarjoaa Euroopassa satojatuhansia työpaikkoja, varustautua ennakoituja tarpeita vastaavalla varusteohjelmalla.

Euroopan puolustusteollisuus on alkanut organisoitua maanosassamme puolustuspaketin avulla. Teolliseen ja kaupalliseen yhteistyöhön liittyviä seikkoja on tarkasteltava pikaisesti, erityisesti mitä tulee eurooppalaisen teollisuuden hiljattain kohtaamiin vaikeuksiin päästä esimerkiksi Yhdysvaltojen markkinoille.

Tämä on lyhyt, valitettavasti liiankin lyhyt yhteenveto mietinnön painopistealoista, jotka muodostuvat kaikista niistä haasteista, joihin teidän on vastattava. Parlamentti on valmis tekemään täysimääräiset tehtävänsä, huolehtimaan täysimääräisesti myönteisistä ja rakentavista tehtävistään auttaakseen teitä toteuttamaan nämä kunnianhimoiset tavoitteet, jotka ovat kaikille yhteisiä. Lisäksi haluan käyttää tätä tilaisuutta kiittääkseni kaikkia poliittisia ryhmiä, jotka ovat tehneet paljon työtä parantaakseen tätä mietintöä. Olemme kaikki tehneet yhdessä hyvää työtä säilyttääksemme korkean kunnianhimoisen tason ottamalla tietenkin huomioon kaikkien poliittisten ryhmien ominaispiirteet.

Arvoisa korkea edustaja Ashton, käytän myös tätä tilaisuutta tarkastella kansanne ydinsulkusopimusta. Toukokuussa pidettävän ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssin alla Euroopan parlamentti halusi tarkastella kanssanne unionin sitoutumista aseiden leviämisen estämiseen sekä aseiden ja aseistariisunnan valvontaan. Tämän vuoksi teille on esitetty suullisia kysymyksiä, joihin pian vastaatte.

Kansainvälinen konteksti vaikuttaa tarjoavan uusia mahdollisuuksia tarkistuskonferenssin alla. Ensinnäkin presidentti Obama on vahvistanut voimakkaasti tavoitteensa ydinaseettomasta maailmasta sekä sitoumuksensa pyrkiä aktiivisesti ratifioimaan täydellinen ydinkoekieltosopimus Yhdysvalloissa. Toiseksi uuden sopimuksen tekeminen Venäjän kanssa START-sopimuksen korvaamiseksi vaikuttaa etenevän hyvin, ja lopuksi uutta aseriisuntasopimusta koskevat neuvottelut ovat käynnistyneet ja sopimuksella kiellettäisiin ydinaseiden fissiokelpoisten aineiden tuotanto.

Ydinasearsenaalien supistamisessa tärkeintä on tietenkin jatkaa kahden suurimman arsenaalin supistamista. Ne kuuluvat Venäjälle ja Yhdysvalloille, joilla yleisesti uskotaan edelleen olevan lähes 95 prosenttia maailman nykyisistä ydinaseista. Tämän vuoksi olemme tyytyväisiä presidentti Medvedevin ja presidentti Obaman tekemään sitoumukseen uuden aseiden vähentämistä koskevan sopimuksen tekemisestä lähitulevaisuudessa. Kuinka unioni aikoo tässä yhteydessä tukea näitä pyrkimyksiä ja tehdä yhteistyötä Yhdysvaltojen ja Venäjän kanssa?

Unionin on myös vastattava ydinaseiden leviämisen estämiseen kohdistuviin haasteisiin ja erityisesti niihin, joita kohtaamme kahdessa merkittävimmässä aseiden leviämiskriisissä Iranissa ja Pohjois-Koreassa, jotka edelleen ovat suurin kansainväliseen turvallisuuteen kohdistuva uhka. Aikooko unioni edelleen sitoutua tehokkaasti ja täysimääräisesti näiden kriisien selvittämiseen, erityisesti Iranin osalta? Odotamme teidän ohjaustanne tässä merkittävässä asiassa, arvoisa korkea edustaja Ashton. Unionilla on lisäksi merkittävä tehtävä ydinenergian rauhanomaista käyttöä koskevan yhteistyön edistämisessä. Tiedätte, että tämä on merkittävä haaste. Mitä toimia tämän osalta toteutetaan ja mikä on strategianne tässä asiassa?

Lopuksi Euroopan parlamentti haluaa unionin toimivan ennakoivana voimana tulevassa ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssissa. Unionin uuden ja tasapainoisen yhteisen kannan hyväksyminen on ratkaisevaa, jos unioni haluaa puolustaa kantaansa. Kuinka jäsenvaltiot suhtautuvat tähän?

  Catherine Ashton, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja / Euroopan komission varapuheenjohtaja. – (EN) Paljon kiitoksia, arvoisa puhemies. Olen iloinen voidessani olla kanssanne ja keskustella Euroopan merkittävistä kansainvälisistä asioista.

Aluksi haluan kiittää jäsen Albertinia ja jäsen Danjeania heidän erinomaisista mietinnöistään. Jos saan sanoa, olette alleviivanneet kohtaamiemme haasteiden määrää, ulottuvuutta ja kiireellisyyttä.

Alkaen oikeusvaltion vahvistamisesta Kosovossa aina yhteistyön tekemiseen nousevan talouden maiden kanssa maailmanlaajuisen hallinnon vastuun jakamisessa, alkaen rauhan edistämisestä Lähi-idässä – ja tuomitsen yhdessä varapresidentti Bidenin kanssa päätöksen rakentaa 1 600 uutta taloa Itä-Jerusalemiin – aina suojan tarjoamiseen Haitin maanjäristyksen henkiin jääneille uhreille, joiden luona vierailin viime viikolla, aseiden leviämistä esimerkiksi Iranissa koskevien asioiden tarkastelusta aina tehokkaiden vastausten suunnittelemiseen energian, ilmastonmuutoksen ja tietoverkkoturvallisuuden kaltaisiin uusiin haasteisiin.

Eurooppa on parhaillaan vaiheessa, jossa rakennetaan jotain uutta, jossa ihmisten on mukautettava henkisiä karttojaan ja toimielinten on löydettävä oma paikkansa. Tämä on sotkuista ja monimutkaista, mutta myös jännittävää, sillä on mahdoton korostaa liikaa tämän hetken merkitystä. Juuri nyt meillä on mahdollisuus rakentaa sitä, mitä monet ovat Euroopassa – ja täällä parlamentissa – halunneet jo pitkään: voimakkaampaa ja uskottavampaa eurooppalaista ulkopolitiikkaa.

Avain tähän on tietenkin ulkosuhdehallinto. Meidän on rakennettava vankka järjestelmä, joka antaa meille mahdollisuudet tarkastella nykypäivän ongelmia ja huomenna ilmeneviä uusia ongelmia.

Olemme vuosia pyrkineet laatimaan ja toteuttamaan kattavia strategioita, mutta se oli vaikeaa vanhoissa rakenteissa ja järjestelmissä. Lissabonin sopimuksen ja ulkosuhdehallinnon myötä meidän pitäisi nyt kyetä tähän.

Kaiken toimintamme keskiössä on yksinkertainen totuus: voidaksemme suojata etujamme ja edistää arvojamme meidän on sitouduttava toimintaan rajojemme ulkopuolella. Kukaan ei voi toivoa olevansa vakauden ja vaurauden saari turvattomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden meressä.

Maailmamme on muutostilassa. Voidaksemme sitoutua siihen tehokkaasti meidän on ensin määriteltävä se. Minulle tämän päivän maailman hätkähdyttävimmät ominaispiirteet ovat kaksitahoisia. Ensinnäkin on olemassa syvät keskinäiset riippuvuussuhteet politiikan, talouden ja turvallisuuden osalta: teknologia, ajatukset, taudit, raha – kaikki liikkuu. Olemme sidoksissa toisiimme tavalla, jollaista ei ole koskaan ennen ollut. Toiseksi se, että valta siirtyy, niin poliittisten järjestelmien sisällä – karkeasti sanoen hallituksilta markkinoille ja kansalaisjärjestöille – kuin poliittisten järjestelmien välillä – karkeasti sanoen vanhasta lännestä itään ja etelään. Molemmat ovat seurausta globalisaatiosta, joka ei ole pelkästään taloudellinen vaan myös poliittinen ilmiö, niin ilmenemismuodoissaan kuin niiden seurauksissa.

Ajatelkaapa Kiinan ja muiden suurten poliittisten toimijoiden nousua tai rahoituskriisin poliittista vaikutusta. Velat ovat lännessä ja ylijäämät idässä. Myös taloudellisen vallan uudelleenjakautuminen muokkaa poliittista keskusteluamme. Tai ajatellaanpa ilmastonmuutosta, joka ei ole pelkästään ympäristöongelma, vaan joka tuntuu myös turvallisuuden ja geopolitiikan puitteissa.

Meidän on siis selviydyttävä monimutkaisista ongelmista ja vieläpä uudessa geopoliittisessa ympäristössä. Meidän on mukauduttava. Nyt ei ole aika turvautua autopilottiin tai pidättäytyä kapeassa kansallisten tapojen puolustamisessa. On aika olla fiksu ja kunnianhimoinen.

Esitän joitakin lukuja kuvatakseni tätä seikkaa. Euroopan osuus koko maailman väestöstä on enää seitsemän prosenttia, kun se sata vuotta sitten oli 25 prosenttia. Viimeisten 60 vuoden aikana osuutemme koko maailman BKT:sta on laskenut 28 prosentista 21 prosenttiin. Kiinan, Intian ja muiden taloudet kirivät edellemme 10 prosentin vuosivauhtia.

Taloudellinen painoarvo muuttuu poliittiseksi vaikutusvallaksi ja itseluottamukseksi. Se on havaittavissa kaikkialla: ilmastonmuutosneuvotteluista Iraniin ja suuriin energiasopimuksiin Afrikassa ja Keski-Aasiassa. Jos vedämme yhtä köyttä, voimme turvata omat etumme. Jos emme, muut tekevät päätökset puolestamme. Se on näin yksinkertaista, todellakin näin yksinkertaista.

On selvää, kumpaa minä kannatan. Meidän on vastattava tähän eurooppalaisina. Ensinnäkin vetämällä yhtä köyttä, sillä yhtenäisyys on vaikutusvallan ennakkoedellytys, ja toiseksi toimimalla, sillä vastaus ongelmaan ei voi löytyä paperista tai kokouksesta. Jos halutaan tuloksia, on toimittava ja toisinaan otettava riskejä. Ja kyllä, Euroopassa on vallalla suuntaus asettaa prosessi etusijalle tuloksiin nähden. Kolmanneksi meidän on oltava periaatteellisia ja luovia, sillä meiltä edellytetään molempia: periaatteellisuutta arvojemme puolustamisessa ja luovuutta siinä, kuinka muovaamme yksilöllisiä ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.

Kuten jäsen Albertinin mietinnössä perustellusti korostetaan, "tarvitaan uutta lähestymistapaa, jotta EU voi toimia kollektiivisesti ja vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin demokraattisesti, yhtenäisesti, johdonmukaisesti ja tehokkaasti". Tästä yleiskuvasta erottuu useita keskeisiä tavoitteita: ensinnäkin on varmistettava vakaus ja turvallisuus lähialueillamme edistämällä poliittisia ja taloudellisia uudistuksia. Tämä on itsessään tärkeää itsestään selvistä syistä, mutta laajempi kansainvälinen uskottavuutemme perustuu myös siihen, että hoidamme hyvin naapurustoamme.

Toiseksi on vastattava globaaleihin turvallisuushaasteisiin, aikamme haasteisiin. Tähän tarvitsemme kattavia strategioita, voimakkaita kansainvälisiä organisaatioita sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista niin valtioiden sisällä kuin niiden välilläkin.

Kolmanneksi on rakennettava strategisten suhteiden verkosto keskeisten valtioiden ja organisaatioiden kesken, sillä mikään yksittäinen toimija ei voi ratkaista nyt kohtaamiamme haasteita.

Kaiken tämän lisäksi on Euroopan ulkosuhdehallinnon perustaminen – keino kolmen muun tavoitteen saavuttamiseen ja Lissabonin sopimuksessa esitetyn lupauksen toteuttamiseen.

Nämä ovat ne keskeiset tehtävät, joille olen omistautunut otettuani vastaan tehtäväni. Ensin matkustin Washingtoniin ja New Yorkiin, mikä oli oikea tapa käynnistää merkittävät suhteemme Yhdysvaltoihin ja YK:hon. Sen jälkeen olen käynyt Moskovassa, Kiovassa, Balkanilla ja Haitissa. Ensi viikolla matkustan Lähi-itään, ja kuukauden lopussa jälleen New Yorkiin. Tällä välin olen toiminut ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana kolme kertaa, osallistunut Eurooppa-neuvoston epäviralliseen kokoukseen ja tavannut komission kollegiona. Olen tehnyt kovasti työtä saadakseni aikaan tarvittavan sisäisen yksimielisyyden vierailemalla useissa EU:n pääkaupungeissa: Berliinissä, Pariisissa, Lontoossa, Wienissä ja Ljubljanassa. Olen luonnollisesti käyttänyt huomattavan paljon aikaa ulkosuhdehallinnon perustamiseen, ja tämä työ jatkuu tulevina viikkoina, kuten yhteistyö teidän kanssanne.

Tämän takia, parlamentin edun vuoksi, olen varmistanut Euroopan parlamentin osallistumisen perustamaani ohjausryhmään. Keskustelen siitä myös tänään iltapäivällä puheenjohtajakokouksessa. Kun osallistun ulkoasiainvaliokunnan kokoukseen 23. maaliskuuta, meillä on mahdollisuus perusteelliseen keskusteluun kaikkien asiasta vastaavien valiokuntien läsnä ollessa.

Aina, kun luodaan jotain uutta, syntyy vastarintaa. Toiset haluavat mieluummin minimoida tappiot kuin maksimoida yhteisen hyödyn. Minä suhtaudun toisin, ja toivon parlamentinkin suhtautuvan niin.

Tämä on sukupolvellemme ainutlaatuinen mahdollisuus luoda jotain uutta, jotain, jossa lopultakin yhdistyvät sitoutumisessamme käytettävät välineet yhtenäisen poliittisen strategian tukemiseksi. Tämä on Euroopalle valtava mahdollisuus. Meidän ei pidä madaltaa tavoitteitamme, vaan pikemminkin etsiä keinot niiden saavuttamiseksi. On aika tarkastella kokonaiskuvaa, olla luova ja kantaa yhteistä vastuuta. Jos onnistumme tässä – ja meidän on onnistuttava – kykenemme laatimaan 2000-luvun eurooppalaista ulkopolitiikkaa sen saavuttamiseen suunnitellun ulkosuhdehallinnon avulla: sellaisen, jossa otamme käyttöön kaikki vaikutusvallan keinomme – poliittiset, taloudelliset, kehitysyhteistyötä ja kriisinhallintoa koskevat välineet – koordinoidulla tavalla. Tämän elimen on edustettava Euroopan unionia myös maantieteellisesti ja sukupuolten tasa-arvon osalta. Minusta tämä on ainoa hyväksyttävä etenemistapa.

Esitän pari esimerkkiä siitä, mitä tarkoitan puhuessani kattavasta lähestymistavasta.

Ensinnäkin Länsi-Balkan – minulla oli ilo matkustaa alueella hiljattain. Tavallaan Balkanin alue on EU:n ulkopolitiikan syntymäpaikka. Enemmän kuin missään muualla, meidän on onnistuttava siellä. Tarkoitukseni oli luoda hyvät yhteistyösuhteet poliittisiin johtajiin, keskustella kansalaisyhteiskunnan kanssa siitä, mitä yhteisöön kuuluminen voisi tarkoittaa, ja varmistaa toimiva koordinointi EU:n eri toimijoiden kesken paikan päällä. Yksi havainto, jonka tein, oli että alueella edistytään, vaikkakin epätasaisesti ja vaillinaisesti. Eurooppalainen näkökulma on päällimmäinen kehys – niin tavoitteenamme kuin uudistusten pääkannustimena. Kuten olen kaikkialla korostanut, eteneminen polulla kohti EU:ta riippuu sitoutumisesta uudistuksiin kotimaassa. Tämä koskee ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja alueellista yhteistyötä.

Tuemme strategiaamme saatavilla olevin ulkopolitiikan välinein. Kosovossa on suurin siviilioperaatiomme, ja se on menestys. Bosniassa olemme mukauttaneet Althea-operaatiota, sillä tilanne on vakautunut, ja kehittäneet koulutusohjelmaa. Levitämme voimakkaasti eurooppalaista viestiä valmistauduttaessa lokakuun vaaleihin. Koko alueella olemme edistyneet viisumivapauden alalla ja kansojen välisissä yhteyksissä.

Balkanin strategiamme toimii siis kuten pitääkin: se on tavoitteidensa osalta strateginen, välineiltään monitahoinen ja täytäntöönpanon osalta räätälöity.

Toinen esimerkkini on Afrikan sarvi. Siellä korostuu valtion haurauden, köyhyyden, luonnonvaroista, muun muassa vedestä käytävän kilpailun sekä merirosvouksen, terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden välinen vuorovaikutus. Ainoa mahdollinen vastaus on laaja-alainen, ja juuri siihen me pyrimme. Merioperaatiotamme Atalantaa on laajasti kehuttu menestyksekkääksi. Seuraavassa vaiheessa pyrimme kehittämään edelleen vaihtoehtoja merirosvouksesta epäiltyjen siirtämiseksi syytteeseen asettamista varten alueella. Käynnistämme Somalian siirtymäkauden hallituksen koulutusoperaation, jonka odotetaan alkavan keväällä. Vakautusvälineemme avulla rahoitamme liitännäistoimenpiteitä valmiuksien kehittämiseksi, merenkulkuviranomaisten kouluttamiseksi sekä pitkän ajanjakson kehitystyön edistämiseksi Jemenissä ja Somaliassa köyhyyden ja lukutaidottomuuden poistamisen aloilla sekä terveyden alalla.

Tapamme toimia Georgiassa noudattaa samaa käsikirjoitusta. Kun ratkaisematon konflikti kärjistyi avoimeksi konfliktiksi elokuussa 2008, me vastasimme välittömästi. Ryhdyimme kansainvälisiin johtotehtäviin, neuvottelimme aselevon ja käynnistimme 300 hengen seurantaoperaation ennätysajassa. Siitä lähtien olemme osallistuneet kaikkien yhteisön ja YTPP:n välineiden avulla uusien väkivaltaisuuksien torjumiseen sekä vakauden rakentamiseen Georgiassa ja kyseisellä alueella.

Johdamme Geneven keskusteluja yhdessä YK:n ja ETYJin kanssa, ja tämä on ainoa foorumi, jolla kaikki asianosaiset kokoontuvat. Isännöimme Georgian jälleenrakentamisen ja taloudellisen tuen lahjoittajien konferenssia ja sisällytimme Georgian – sekä Armenian ja Azerbaidžanin – Euroopan naapuruuspolitiikkaan. Jatkamme näiden uudistusten ja tiiviimpien yhteyksien edistämistä. Teemme työtä kaupan vapauttamisen ja viisumivapauksien eteen ja tuemme luottamusta lisääviä toimenpiteitä luodaksemme uudelleen yhteydet irtautumaan pyrkiviin tasavaltoihin.

Georgiassa on vielä paljon työtä, ja meillä on täysimittainen esityslista keskustellessamme tästä Venäjän kanssa, ja keskustelin Sergei Lavrovin kanssa vain 10 päivää sitten. Tässä tapauksessa me osoitimme, mihin EU pystyy, kun mobilisoimme täysimääräisesti resurssimme. Näihin uskomattoman hektisiin viikkoihin osallistuneet ovat kertoneet minulle, että tässä tapauksessa on tehty jotain poikkeuksellista. Tarvitaan siis vahvempia rakenteita, lisää joustavuutta ja parempia valmiuksia, jos haluamme Georgiasta vertailukohdan tuleville toimillemme.

Seuraavaksi tarkastelen yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaamme ja totean, että olen pääosin samaa mieltä Danjeanin mietinnön kanssa siitä, kuinka merkittäviä operaatiomme ovat. Niillä pelastetaan ihmishenkiä, luodaan tilaa toimivalle politiikalle ja ne merkitsevät sitä, että Eurooppa voi hyödyntää kaikkia vallan välineitään kantaakseen vastuunsa.

Minusta on hämmästyttävää, kuinka pitkälle olemme päässeet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Yli 20 operaatioon on osallistunut yli 70 000 miestä ja naista tämän ajanjakson aikana. Me hoidamme kriisinhallintoa eurooppalaisella tavalla, kattavalla lähestymistavalla kansainvälisen oikeuden ja sopimusten tukemiseksi ja tiiviissä yhteistyössä keskeisten kumppaniemme kanssa. Teemme hyvää yhteistyötä Naton kanssa Bosniassa ja Herzegovinassa sekä Somalian rannikolla. Poliittisten seikkojen vuoksi se on vaikeampaa Kosovossa ja Afganistanissa. Tämä on saatava korjattua, joten teen yhteistyötä Naton pääsihteerin kanssa EU:n ja Naton välisten suhteiden parantamiseksi käytännön aloilla ja myönteisen ilmapiirin luomiseksi. Katsotaan, kuinka voimme kehittää suhteitamme pragmaattisesti. Toinen keskeinen kumppani on YK. On paljon hyviä esimerkkejä EU:n ja YK:n yhteistyöstä paikan päällä – Kongon demokraattisessa tasavallassa, Tšadissa ja tietysti Kosovossa. Olemme viime aikoina oppineet tuntemaan toisemme paremmin, mutta tätä voidaan kehittää edelleen ja vahvistaa keskittymällä suunnittelun ja parhaiden käytäntöjen jakamisen kaltaisille aloille.

Danjeanin mietinnössä ja laajemminkin on esitetty kysymys siitä, olisiko EU:n aika saada oma pysyvä operaatiokeskuksensa. Kyseessä on vakava asia, joka edellyttää vakavaa keskustelua. Kukaan ei kiistä sitä, että tarvitsemme keskuksen voidaksemme suunnitella ja toteuttaa sotilasoperaatioita. Kysymys on siitä, onko nykyinen SHAPEen tai kansallisiin päämajoihin perustuva järjestelmä tehokkain tapa, vai olisiko jokin muu tapa parempi.

Havaitsemme usein lähestyvämme asiaa rakenteiden kannalta. Minusta meidän on ensin analysoitava se, mitä toimia on toteutettava. Minusta meillä on kolme pääasiallista tehtävää, joihin päätösten olisi perustuttava: ensimmäinen on valmius suunnitella ja toteuttaa sotilasoperaatioita, myös suunnitella etukäteen, sekä kyky reagoida tarvittaessa nopeasti. Toinen on kyky kehittää siviili- ja sotilasalojen koordinointia entistä rakenteellisemmalla tavalla valmiuksiemme maksimoimiseksi ja kolmas valmius yhteyksien luomiseen muihin, yleisen koordinoinnin optimointiin ja se, mitä kutsumme epämääräisesti kansainväliseksi yhteisöksi. Jos käytämme lähtökohtana keskusteluillemme tätä analyysiä, meidän pitäisi kyetä löytämään yhteinen sävel ja edetä sen määrittämiseen, mitä on tehtävä.

Mietinnössä kehotetaan myös perustamaan puolustusasioiden neuvosto, ja tiedän tämän ajatuksen olleen esillä jo jonkin aikaa. Huhtikuun seuraava kokous toteutuu vakiintuneen käytännön mukaan, mutta puolustusministereiden epävirallisessa tapaamisessa syntyi yksimielisyys ehdottaessani ulkoasioiden neuvoston kokoontumista puolustusministerien kokoonpanolla. Näin tarjotaan puolustusministereille mahdollisuus kokoontua ja tehdä päätöksiä esimerkiksi valmiuksien kehittämisestä.

Viimeinen tätä koskeva seikkani liittyy ehdotukseen pelastuspalvelujoukoista. Aloittakaamme Haitissa saaduista kokemuksista, joita parhaillaan tarkastellaan. Soveltakaamme sitten Lissabonin henkeä ja tarkastelkaamme mitä vaihtoehtoja meillä on mobilisoida jäsenvaltioiden varoja yhdessä EU:n välineiden kanssa joko YK:n ja OCHAn tukemiseksi tai EU:n omiin toimiin. Avainsanojen on oltava synergian maksimoiminen ja kovien tai keinotekoisten jakojen välttäminen siinä, kuinka tarkastelemme EU:n sisäisiä tai ulkoisia kriisejä.

Esitetyn suullisen kysymyksen vuoksi tarkastelen lopuksi ydinaseiden leviämisen estämistä. Haluan mainita lyhyesti kaksi merkittävintä seikkaa: niistä ensimmäinen on toukokuussa New Yorkissa pidettävä ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssi. Minä osallistun siihen tavoitteenani varmistaa, että tulos on menestyksekäs. Meidän on oltava tarkkana: koko sopimukseen perustuvaan ydinsulkujärjestelmään kohdistuu yhä enemmän paineita. Siihen vastataksemme meidän on oltava valmiita antamaan oma panoksemme: on tarjottava mahdollisuus ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön erityisesti kehitysmaille välttäen samalla aseiden leviämisen riskit, ja tähän sisältyy ydinpolttoainekiertoa koskevaan monenkeskiseen lähestymistapaan liittyvä työ – katson, että 84 valtiota on hyötynyt EU:n tukiohjelmista. On edistyttävä ydinaseriisunnassa – poliittisesti, ja tämä on ratkaisevaa rakentavan ilmapiirin luomiseksi. On myös tarkasteltava alueellisia leviämistä koskevia kriisejä, erityisesti Iranin kanssa, joka kykenee viemään konferenssin raiteiltaan.

Kuten tiedätte, EU johtaa pyrkimyksiä löytää diplomaattisia ratkaisuja. Tuemme täysin turvallisuusneuvoston uusia rajoittavia toimenpiteitä koskevaa prosessia, jos – kuten todellakin tällä hetkellä – Iran edelleen jättää noudattamatta velvoitteitaan.

Toinen asia on presidentti Obaman ydinturvallisuushuippukokous. Me jaamme huippukokouksen tavoitteen, toisin sanoen ydinmateriaalin turvallisuuden lisäämistä ja niiden terroristien käsiin joutumisen ehkäisemistä koskevan tavoitteen. EU on nähdäkseni tukenut IAEA:ta vuodesta 2004 alkaen valtioiden auttamiseksi tällä alalla ja me toimimme näin jatkossakin.

Lopuksi palaan siihen, mistä aloitin. Euroopan maailmanlaajuisen toiminnan kysyntä on valtava. Meidän on varmistettava, että tarjonta vastaa kysyntää. Lissabonin sopimus tarjoaa tähän mahdollisuuden. Meidän on toimittava sopimuksen kirjaimen ja hengen mukaisesti, muistaen miksi eurooppalaiset johtajat alun alkaen neuvottelivat tällaisen sopimuksen. Minusta syy on selvä: jotta voimme rakentaa vahvemman ja itsevarmemman eurooppalaisen ulkopolitiikan, joka palvelee Euroopan unionin kansalaisia. Tiedän monien täällä parlamentissa jakavan tämän tavoitteen ja luotan tukeenne, jotta se voi toteutua.

  Nadezhda Neynsky, budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän korkea edustaja Ashtonia hänen rohkaisevasta lausunnostaan.

Budjettivaliokunnan YUTP:ta koskevan lausunnon valmistelijana haluan samalla korostaa, että on hyvin tärkeää, että hän käynnistää aiempien ja nykyisten YUTP-operaatioiden ja YTPP-siviilioperaatioiden tarkastuksen niiden heikkouksien ja vahvuuksien määrittämiseksi. Tällä tavalla Euroopan unionista tulee entistä tehokkaampi turvallisuuden tarjoaja, se lisää autonomiaansa ja erityisesti käyttää entistä järkevämmin tähän osoitetut määrärahat, jotka valitettavasti ovat edelleen liian pieniä.

  Ioannis Kasoulides , PPE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, on pelottavaa ajatella pienikokoisen ydintuholaitteen, joka kuitenkin voi tappaa miljoonia ihmisiä, joutuvan terroristien käsiin. Joitakin vuosia sitten pystyimme sanomaan, että se on hyvin epätodennäköistä. Emme voi enää sanoa näin.

Iranin ja Pohjois-Korean kaltaiset valtiot ovat hankkimassa tai niillä on valmiudet hankkia ydinaseita. Pakistanilainen tiedemies on oletettavasti myynyt taitotietoaan Iraniin ja Pohjois-Korea on ostanut ydinmateriaalia. Kukaan ei vastusta sitä, että Iran hankkii ydinenergiaa rauhanomaisiin tarkoituksiin, mutta kärsivällisyys on hupenemassa, jos Iran ostaa aikaa 5+1-keskusteluissa, joita me tuemme.

Tarvitaan YK:n kaksivaiheista lähestymistapaa ja älykkäiden, kohdennettujen sanktioiden valmistelua. Ydinaseiden leviäminen on niin kriittisessä vaiheessa, että Henry Kissingerin kaltaiset henkilöt ovat tulleet esiin todetakseen, että ainoastaan edistyminen kohti täydellistä kieltämistä voi varmistaa leviämisen estämisen ja globaalin turvallisuuden.

Kannatamme siis kansainvälistä sopimusta ydinaseiden asteittaiseksi kieltämiseksi, halkeamiskelpoisten aineiden tuotannon lakkauttamista, täydellisen ydinkoekieltosopimuksen edistämistä, ydinkärkien vähentämistä, STARTia jne., kaiken ydinpolttoaineen käsittelyn saattamista IAEA:n valvontaan sekä sen mandaatin ja tarkastusvaltuuksien vahvistamista.

  Adrian Severin, S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, toivon meidän olevan yhtä mieltä siitä, että tarvitsemme ennakoivaa ulkopolitiikka, jota ohjaavat yhteiset eurooppalaiset tavoitteemme ja joka perustuu yhteisiin arvoihimme. Tässä politiikassa on tunnustettava globalisoituneen maailman turvallisuuden jakamattomuus, sillä se on etujen solidaarisuuden lähde niin Euroopan unionissa kuin sen ulkopuolellekin.

Tällainen politiikkaa edellyttää asianmukaisia institutionaalisia välineitä. Ensisijaiset tavoitteet ovat siis selviä, ja olen iloinen havaitessani, että ensisijaiset tavoitteet, jotka aion mainita, ovat samat kuin korkea edustaja Ashtonilla. Tarvitaan tehokas ulkosuhdehallinto, eloisa naapuruuspolitiikka, uraa uurtava laajentumispolitiikka, hyvin suunnitellut kumppanuudet niin perinteisten kuin uusienkin strategisten toimijoiden kanssa, tehokas strategia globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi, erityisesti energiavarmuuden, ydinaseiden leviämisen estämisen, maahanmuuton, rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden, rajat ylittävän köyhyyden, kulttuuristen konfliktien ja muiden aloilla.

Mitä tulee ulkosuhdehallintoon, tarvitsemme elimen, jonka ei pidä perustua pelkästään poliittisen ja talousarviota koskevan vastuullisuuden periaatteelle vaan myös tehokkuusperiaatteelle. Meidän ei pidä perustaa yksikköä, jossa säilytetään vanha kansallinen kilpailu tai nykyinen byrokraattinen rakenne. Kahdesta tehtävästä vastaavan Euroopan ulkosuhdehallinnon johtajan on istuttava molemmilla tuoleillaan yhtä aikaa, sillä näin taataan yksikön yhtenäisyys ja sen toimien johdonmukaisuus.

Ulkoisessa naapuruuspolitiikassa tarvitsemme lähestymistavan, jossa ei suljeta pois Venäjää ja Turkkia. Mustallamerellä meidän on edettävä synergiasta strategiaan. Ratkaisemattomissa konflikteissa tarvitsemme alueellisia aloitteita sekä alueellisen yhteistyön ja turvallisuuden mekanismeja kansainvälisin takein.

Koko maailman turvallisuus edellyttää uutta, kaksinapaisuuden jälkeisen ajan todellisuutta vastaavaa järjestelyä. Meidän on edistettävä arvojamme maailmassa, mutta maallisin tavoin eikä uusina ristiretkinä.

Minusta nämä ja monet muut ovat ensisijaisia tavoitteitamme, jotka kuvaavat tätä valtavaa urakkaamme. Tehkäämme yhteistyötä parlamentin, komission ja neuvoston kesken täyttääksemme tämän tehtävämme.

  Annemie Neyts-Uyttebroeck, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja / komission varapuheenjohtaja, hyvät kollegat. Arvoisa korkea edustaja Ashton, aluksi haluan toivottaa teidät tervetulleeksi ja todeta, että toivon todellakin teidän erinomaisen ja voimakkaan esittelynne tänään merkitsevän meille kaikille erityisen vaikean ajanjakson päättymistä, joka alkoi marraskuussa komission edellisen toimikauden päättyessä. Yhdestä asiasta voimme olla yhtä mieltä: meillä ei ole varaa näin pitkiin jahkailuajanjaksoihin. Marraskuun lopusta aivan viime aikoihin asti vaikutti siltä – olen pahoillani joutuessani sanomaan tämän – kuin EU olisi kadonnut maailman näyttämöltä tai ollut ainakin hyvin lähellä katoamista. Toistan vielä, ettemme voi sallia tämän tapahtua missään tilanteessa. On nimittäin selvää, ettei muu maailma odota meitä. Mainitsitte joitakin lukuja, jotka kuvastavat tätä selvästi. Olemme kuitenkin myös todistaneet lukuisia tapahtumia, jotka myös kuvastavat tätä selvästi: yhä toistuvat luonnonkatastrofit, yhä toistuvat kauheat hyökkäykset, se tosiasia, että eräät Lähi-idän hallitukset demokraattisuudestaan huolimatta kuitenkin tekevät päätöksiä, jotka haittaavat vakavalla tavalla rauhanprosessia, tai sitä, mitä siitä on jäljellä, ja niin edelleen. Tämän vuoksi tarvitsemme korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan, joka kykenee asemassaan olemaan läsnä paikan päällä, ei pelkästään eurooppalaisissa päätöksentekokeskuksissa, vaan myös kaikkialla maailmassa. Sekä te että me tiesimme, että otitte vastaan lähes mahdottoman tehtävän. Ihailen teitä siitä. Olemme luvanneet tukea teitä tehtävässänne. Olemme iloisia siitä, että saimme kuulla puheenvuoronne ja saamme todistaa voimakasta kantaanne Euroopan ulkosuhdehallinnosta, jota me kaikki niin kipeästi tarvitsemme. Jos joku vielä haluaa lopettaa sen, mitä me englantilaiset kutsumme nimellä "turf wars" – toisella puolella taistellaan hansikkain ja toisella puolella ilman – olen varma, että kykenemme valmistautumaan siihen, mitä tuleman pitää. Kiitoksia tarkkaavaisuudestanne.

  Franziska Katharina Brantner, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja Ashton, hyvät kollegat, arvoisa korkea edustaja Ashton, me kuuntelimme teitä hyvin tarkkaan. Valitettavasti meidän on todettava, että joudumme todennäköisesti odottamaan jonkin aikaa ennen kuin laaditte täsmällisiä tulevia hankkeita koskevia suunnitelmia periaatteitanne koskevan esseenne pohjalta, jota voimme itse asiassa tukea.

Haluan kuitenkin sanoa muutaman sanan ulkosuhdehallinnosta, josta todellakin odotin kuulevani teiltä jotain kouraantuntuvampaa. Toistitte useasti, että on kyse johdonmukaisuudesta, joka on päivän sana. Monissa tapauksissa tarvitsemme yhteisiä suunnitelmia ja ohjelmia ulkosuhdehallinnolle ja komissiolle. Kenen tahansa, joka haluaa jättää useita politiikan aloja komissiolle tai neuvoston sihteeristölle on rehellisesti myönnettävä kannattavansa vallitsevaa tilannetta ja Nizzan sopimuksen mukaista järjestelmää.

Meille merkittävä ensisijainen asia on se, missä määrin voimme saada aikaan enemmistön kaikissa kriisien ehkäisyä, siviilikriisinhallintaa ja jälleenrakentamista koskevissa asioissa. Katsomme, että kyse on nimenomaan asioista, joita kutsutaan nimellä rauhanrakentaminen, toisin sanoen konfliktien ehkäisystä, ennakkovaroituksesta, välittäjänä toimimisesta konflikteissa, sovittelusta sekä lyhyen ja keskipitkän aikavälin vakauttamisesta. Tarvitsemme tätä tarkoitusta vastaavan organisationaalisen yksikön, joten ehdotamme kriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen osaston perustamista. Haluankin kysyä kantaanne tällaisen osaston perustamisesta. Tässä vaiheessa haluan todella korostaa sitä, että me tuemme niin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kuin vakautusvälineenkin talousarvion sisällyttämistä Euroopan ulkosuhdehallintoon, ei kuitenkaan osana kriisinhallinta- ja suunnitteluosastoa ja sen alaisuuteen, vaan sen sijaan uuteen rakenteeseen, jonka toivon teidän perustavan. Haluaisin kuulla teidän näkemyksenne asiasta.

Toinen meille merkittävä asia on perinteisten ulkopolitiikan alojen ja uusien alojen, kuten energiapolitiikan, ilmastopolitiikan, oikeus- ja sisäasioiden, väliset yhteydet. Minkälaisia rakenteita suunnittelette antaaksenne ulkosuhdehallinnolle järjestelmällisen pääsyn näille EU:n ja sen jäsenvaltioiden globaaleille politiikanaloille?

Vielä yksi seikka on meille tärkeä: tämän on oltava nykyaikainen yksikkö, jonka henkilöstöpolitiikka on tasapainoista. Tällä viikolla juhlittiin maaliskuun kahdeksatta päivää. On siis selvää, että meidän mielestämme naisten oikeudet on ankkuroitava tiukasti tähän yksikköön ja että naisten on osallistuttava siihen. Arvoisa korkea edustaja Ashton, monet naispuoliset Euroopan parlamentin jäsenet ovat kirjoittaneet teille ja pyytäneet teitä varmistamaan, että YK:n päätöslauselmia 1325 ja 1820 noudatetaan alusta alkaen yksikön institutionaalisessa rakenteessa. Tämänkin osalta kysyn siis: mitkä ovat suunnitelmanne tässä asiassa?

Kuten totesin, teillä on tukemme pyrittäessä perustamaan järkevää yhteistä ulkosuhdehallintoa. Odotan vastauksianne.

  Charles Tannock, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Lissabonin sopimus on nyt oikeudellinen tosiasia kansainvälisessä oikeusjärjestelmässä, vaikka siltä puuttuukin kansalaisten antama demokraattinen legitiimiys, sillä suurimmalta osalta EU:n kansalaisia, myös Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisilta, kiistettiin oikeus kansanäänestykseen. ECR-ryhmä ja brittiläiset konservatiivit ovat kuitenkin sitoutuneet myönteisiin pyrkimyksiin ja edistymiseen toimielinkehyksessä.

Toivoisin jäsenvaltioilta ja komissiolta samanlaista lähestymistapaa. Mielestäni on varsin ironista, että Lissabonin sopimuksen mukainen ensimmäinen merkittävä institutionaalinen luomus, Euroopan ulkosuhdehallinnon perustaminen, uhkaa työntää EU:n takaisin itsetutkiskeluun ja kiistelyyn, joka Lissabonin sopimuksella oli määrä saada hävitettyä. Epäilemättä ulkosuhdehallinnon perustamisesta on keskusteltava ja se edellyttää yksimielisyyttä siitä, kuka mitäkin tekee ja parhaiten, mutta YUTP:n ulkopoliittisten osatekijöiden on jäätävä tiukasti neuvoston käsiin.

Tarvitsemme kuitenkin myös voimakkaan johtajan, jonka Lissabonin sopimus teoriassa mahdollistaa, muokkaamaan Euroopan diplomatialle kestävän näkemyksen maailmassa. Odotamme teidän, arvoisa korkea edustaja Ashton, tarttuvan aloitteeseen ja vahvistavan teille sopimuksella taatun auktoriteetin ja johtoaseman, tarvittaessa lyövän päät yhteen ja kartoittavan tietä eteenpäin. Tuemme teitä pyrkimyksissänne, jos voitte osoittaa, että pystytte vastaamaan pelottavaan haasteeseen.

EU:lla on ollut useita vuosia aikaa miettiä tätä yksikköä, joten nyt nähtävä eteenpäin rämpiminen ja epäröinti eivät ole ansioksi EU:n kunnianhimoisille tavoitteille globaalista asemasta ulkopolitiikassa YUTP:n kautta.

On myös yleisempiä näkökohtia. Albertinin mietinnössä, jota kannatan voimakkaasti, esitetään unionin ulkopolitiikan painopistealat ja tuetaan perustellusti Länsi-Balkanin maiden, erityisesti Kroatian, Makedonian ja Montenegron EU-jäsenyystoiveita. Olen asian esittelijä.

Siinä mainitaan kuitenkin myös transatlanttinen liitto ja Nato, joiden uskomme olevan EU:n ulkoisen turvallisuuspolitiikan kulmakiviä. Siinä korostetaan aivan oikein EU:n vastuuta ratkaisemattomien konfliktien ratkaisussa, erityisesti välittömässä naapurustossamme Transnistriassa ja Vuoristo-Karabahissa, sekä hyviä suhteita Ukrainaan.

Lopuksi kuitenkin mainitaan Taiwan EU:n merkittävänä kumppanina, ja sen olisi voitava osallistua aktiivisesti ja täysimääräisesti kansainvälisiin organisaatioihin EU:n politiikan ja Yhden Kiinan-politiikan mukaisesti.

  Willy Meyer, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja Ashton, jäsen Albertini tietää jo syyt, joiden vuoksi ryhmäni esittää vähemmistöön jääneen mielipiteen mietintöön yhteisestä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Arvoisa korkea edustaja Ashton, periaatteessa teemme näin, koska olemme tehneet johtopäätöksen. Meitä ympäröivissä valtioissa, Euroopan unionissa, turvallisuus- ja puolustuspolitiikalla ei ole mitään tekemistä alueen puolustamisen kanssa: turvallisuuspolitiikka on nyt ulkopolitiikan heijastuma.

Katsomme, että ulkopolitiikan ensisijaisen tavoitteen on oltava aseriisunnan aikaansaaminen kansainvälisellä tasolla: täydellinen aseriisunta sellaisten pragmaattisten toimintatapojen avulla, joilla vastataan maailman nykyisen turvattomuuden syihin.

Tänä päivänä maailman suurimmat joukkotuhoaseet ovat nälkä ja köyhyys. Nämä ovat aseita, joita emme voita sotilasvoimin. Tämän vuoksi katsomme, että tämän pohdinnan perusteella meidän olisi sitouduttava siirtymävaiheen turvallisuusjärjestelmään, joka mahdollistaisi koko maailman turvallisuuden asteittaisen demilitarisoinnin. Emme luonnollisesti ole samaa mieltä unionin yhteyksistä muun muassa Natoon, koska Naton strategia on ollut sotilaallisen vastauksen antaminen turvattomuuteen, kuten järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terrorismiin, joihin ei koskaan ole voinut vastata sotilaallisesti.

Uskon, että tämä lisääntyvä militarisointi edellyttää jäsenvaltioilta yhä vankempaa aseteollisuutta ja yhä suurempia asemenoja. Olemme nyt korkeimmalla tasolla sivilisaation ja aseiden osalta, korkeammalla kuin kylmän sodan aikaan, mikä on kaukana pragmaattisesta toiminnasta demilitarisoinnin eteen.

Sen paremmin terrorismin kuin järjestäytyneen rikollisuuden ei pidä olla sotilaallisia kohteita. Niiden on oltava poliisin, kansainvälisen tuomioistuimen yksiköiden ja tiedustelupalveluiden kohteita, ja on pyrittävä saamaan rikolliset tuomioistuimen eteen, mutta ne eivät ole sotilaallisen toiminnan kohteita.

Tämän vuoksi emme hyväksy militarismin painotusta. Emme hyväksy Yhdysvaltojen sotilastukikohtia Euroopan unionissa. Emme halua tätä millekään valtiolle, emme halua yhdenkään voimakkaan valtion käyttävän sotavoimia maailmassa, ja tämän vuoksi katsomme, että kansainvälisen oikeuden noudattaminen on hyvin tärkeää. Emme hyväksy Kosovon tunnustamista – emme usko yhdenkään sellaisen valtion tunnustamiseen, joka käyttää kansainvälisen oikeuden ulkopuolista voimaa – sillä uskomme kansainväliseen oikeuteen ja tämän vuoksi uskomme, että Länsi-Saharan siirtomaavallan purkamisprosessin olisi sisällyttävä tähän mietintöön. Vaadimme tietysti myös joukkojen vetämistä Afganistanista, jossa kuten Nato itsekin myöntää viikko toisensa jälkeen, aiheutetaan viattomien siviilien kuolemia. Emme siis hyväksy militarisoinnin tietä.

  Fiorello Provera, EFD-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, arvoisa korkea edustaja Ashton, jäsen Albertinin todella erinomaiseen mietintöön sisältyy katkelma, jolla katson olevan suurta poliittista merkitystä: se on osa, jossa maahanmuuton ilmiö yhdistetään yhteistyöhön kehitysmaiden kanssa.

Näin valtavien muuttovirtojen valvominen pelkästään vastatoimenpitein ja sisäpolitiikan keinoin on mahdotonta. Myöskään maahanmuuttajien jakaminen kaikkiin Euroopan unionin jäsenvaltioihin ei ratkaise ongelmaa. Päinvastoin se rohkaisisi uusia muuttajia. Ratkaiseva vastaus maahanmuuttoilmiön valvontaan on mieluiten yhteisön tasolla koordinoidun yhteistyöpolitiikan kehittäminen, jolla pyritään sekä taloudelliseen edistymiseen että sosiaaliseen ja demokraattiseen kehitykseen. Maastamuuton on oltava valinta, ei pakko.

Jotta tämä yhteistyöpolitiikka olisi tehokasta ja saavuttaisi todellisessa tarpeessa olevat, on tärkeää edistää paikallista hyvää hallintoa, jota ilman seuraa tehottomuutta, korruptiota, resurssien tuhlaamista ja heikkoja tuloksia. Paikallishallinnon varmistaminen ja hallitusten välinen yhteistyö on ulkopolitiikan tavoite, ja kehitysyhteistyön on oltava merkittävä väline Euroopan ulkopolitiikassa: tämä on henkilökohtainen viestini korkea edustaja Ashtonille minulle niin rakkaalla alalla, kehitysyhteistyössä.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, se, että Lissabonin sopimuksessa määritettiin vain hyvin epämääräisiä ulkopoliittisia tavoitteita, palaa nyt vainoamaan meitä. Luultavasti joudumme maksamaan myös siitä, että korkea edustaja Ashton on ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jolla ei ole lainkaan todellista ulkopoliittista kokemusta ja joka ujutettiin unioniin pienimpänä yhteisenä nimittäjänä, jonka jäsenvaltiot kykenivät löytämään.

Jos pysymme vaiti kaikista merkittävistä ulkopoliittisista asioista, me eurooppalaiset voimme saavuttaa aivan yhtä vähän kuin joukko diplomaatteja, jotka kättelevät kaikkialla maailmassa vaikka edustavatkin erilaista ulkopolitiikkaa.

Meillä ei todella myöskään ole varaa erimielisyyksiin Euroopan ulkosuhdehallinnosta. Tätä epäilemättä merkittävää uutta yksikköä ei pidä eikä saa tuupata ohi jäsenvaltioiden päämiesten jonnekin eurokraattien toiminta-alalle.

Meidän on luultavasti aika raivata tiemme läpi aluskasvillisuuden tämän ulkosuhdehallinnon perustamisessa ja muun maailman on taas aika kuulla EU:n ääni. Uuden korkean edustajan on myös aika toimia entistä ymmärtäväisemmällä tavalla näissä asioissa, myös esimerkiksi käyttämällä kaikkia unionin kolmea työkieltä – siis myös saksaa – Euroopan ulkosuhdehallinnossa.

Meidän on hyödynnettävä parhaalla mahdollisella tavalla kokemusta ja hyviä suhteita, joita yksittäisillä jäsenvaltioilla on tietyillä alueilla. Ajatellaanpa esimerkiksi Itävallan historiallisia kokemuksia Länsi-Balkanilla. Näin toimittaessa on oltava selvää, ettei Euroopan turvallisuutta puolusteta Hindu Kushin vuoristoalueella, vaan EU:n ulkorajoilla Balkanilla. EU:n on lakattava toimimasta Naton ja Yhdysvaltojen jatkona ja pääasiallisena rahoittajana. Eurooppalaiset rahat on todellakin parempi käyttää Frontexiin kuin Afganistanin autiomaihin.

  Catherine Ashton, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja / Euroopan komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, saanen esittää joitakin huomautuksia suoraan minulle esitetyistä seikoista ja kysymyksistä.

Jäsen Kasoulidesille ydinsulkusopimuksen tarkistuksesta, sen onnistuminen on ensisijaisen tärkeää. Katsomme, että meidän on otettava käytännön askeleita: kattavan ydinkoekieltosopimuksen on tultava voimaan; halkeamiskelpoisia aineita koskeva sopimus; tuki ydinenergian rauhanomaiselle käytölle sellaisten turvallisten tapojen löytämiseksi, joilla varmistamme leviämisen estämisen – esimerkiksi polttoainepankin panostemme avulla – ja tuki hyvin voimakkaalle ja tehokkaalle IAEA:lle. Kuten sanottu, meidän on tietenkin erityisesti tehtävä työtä Lähi-idän kaltaisilla alueilla, mikä tarkoittaa sitä, että meidän on edelleen painostettava Irania ja tarkasteltava siellä esiin nousevia asioita.

Hyvä jäsen Severin, ulkosuhdehallinnon ja sille esittämienne painopistealojen osalta olemme samoilla linjoilla – täsmälleen samoilla. Minulle on hyvin tärkeää, että yksiköllä on poliittinen ja budjettia koskeva vastuuvelvollisuus, täsmälleen kuten esititte, ja se on toteutettava tällä kahden tuolin tavalla. On myös ratkaisevan tärkeää, kuten totesitte, että otamme mukaan muita keskeisiä kumppaneita ja keskustelemme näistä asioista niiden kanssa. Uskoakseni mainitsitte esimerkiksi Venäjän ja Turkin. Venäjällä olen jo vieraillut. Vietin osan viikonlopusta Turkin ulkoministerin kanssa: se oli todellinen mahdollisuus keskustella todella syvällisesti tulevasta suhteesta. Olen siis koko sydämestäni samaa mieltä esittämistänne painopistealoista ja kiitän teitä niistä.

Hyvä jäsen Neyts-Uyttebroeck, kiitän teitä ystävällisistä sanoistanne. Minusta ei niinkään ole kyse siitä, että EU olisi hävinnyt kansainväliseltä näyttämöltä. Kyse oli välttämättömästä keskeytyksestä, tehokkaan komission saamisesta, ja se on nyt ratkaistu. Omalta osaltani se oli äärimmäisen tärkeää, koska komission virkaanastumiseen asti minulla ei ollut edes kabinettia, puhumattakaan ulkosuhdehallinnosta. Nyt olemme asemassa, jossa voimme aloittaa resurssien yhdistämisen.

Minusta korostitte myös aivan oikein sitä, että on tärkeää olla näkyvä paikan päällä. Ongelmani on, kuten tiedätte, etten ole vieläkään oppinut aikamatkustamaan. Katson kuitenkin aivan välttämättömäksi sen, että kun katsomme eteenpäin, tarkastelemme asetettuja ensisijaisia tavoitteita, jotka uskon parlamentin pitkälti hyväksyvän, ja varmistamme, että toimeni suuntautuvat juuri näihin tavoitteisiin, joista yksi on yksikön perustaminen, sillä sitä ei vielä ole olemassa. Sillä ei vielä ole henkilöstörakennetta. Sitä ei vielä ole. Mutta kun sellainen saadaan, voimme osoittaa Euroopan voiman sanan parhaassa merkityksessä kaikkialla maailmassa.

Hyvä jäsen Brantner, pyritte jälleen saamaan minulta mahdollisimman paljon yksityiskohtaista tietoa. Minusta se on tärkeää. Esititte joitakin hyvin kriittisiä huomioita. Emme halua toimissamme päällekkäisyyksiä muiden toimielinten kanssa. Haluamme maantieteellisen lähestymistavan toimiimme, ja olen samaa mieltä kanssanne rauhanrakentamisesta: että se on merkittävä ala, jolla EU:n on toimittava.

Tavallaan siinä yhdistyvät ne toimiemme eri osatekijät, joissa olemme hyviä – työmme valtiorakenteiden kehittämisessä, oikeusasioissa, oikeusvaltion alalla, työmme kehitysohjelmissa, työmme ilmastonmuutokseen liittyvien asioiden ratkaisemisessa, työmme tuen antamisessa hallituksille ja ihmisille – kaikki tämä on suunniteltu tekemään meidät turvallisemmaksi, vakaammaksi ja vauraammaksi, mutta itse asiassa näin toimiessamme me luomme turvallisempaa, vakaampaa ja vauraampaa maailmaa.

Nämä tavoitteet ovat hyvin merkittäviä.

Olen täysin samaa mieltä kanssanne naisista. Meidän on saatava lisää naisia, esimerkiksi poliisioperaatioihin, joissa olen nähnyt heitä hyvin vähän. Meidän on varmistettava, että naiset otetaan tiukasti mukaan yksikköön sen kaikilla tasoilla. Meidän on varmistettava, että vastaamme tähän haasteeseen. Kaikkein merkittävintä, mitä haluan teille sanoa, on kuitenkin se, että ulkosuhdehallinnon on oltava koko Euroopan unionin palveluksessa.

Mitä siis teemme oikeus- ja sisäasioissa ympäri maailman, mitä parlamentaarikot haluavat tehdä muiden parlamenttien kanssa? Meidän on hyödynnettävä kehitettävää yksikköä, jotta se voi palvella teitä auttamalla tarkastelemaan asioita paikan päällä. Minusta olemme näissä asioissa täsmälleen samaa mieltä.

Hyvä jäsen Tannock: haasteita vastaava vakuuttava johtajuus. Toivon, että alatte pian nähdä sitä, minkä katsotte vakuuttavaksi johtajuudeksi. Kuten sanotte, on hyvin tärkeää, että tarkastelemme joitakin näistä kriittisistä aiheista: Balkanin alue ja transatlanttiset suhteet ovat ehdottoman keskeisiä toiminnassamme. Tämän vuoksi käytämme paljon aikaa keskusteluihin Yhdysvaltojen kanssa ja tämän vuoksi käytän henkilökohtaisesti paljon aikaa keskusteluun ja vuoropuheluun heidän kanssaan ja tietenkin Ukrainan kanssa.

Toivon teidän olevan tyytyväisiä päätökseeni osallistua virkaanastujaisiin ja kutsua sitten presidentti Janukovitsh Brysseliin, jossa hän vietti ensimmäiset päivänsä presidenttinä. Hänen virkaanastujaisensa olivat torstaina. Maanantaina hän oli Brysselissä aloittaakseen tulevien suhteiden edistämisen ja syventämisen.

Hyvä jäsen Meyer, puhuitte ulkopolitiikasta ja aseriisunnasta sekä siitä, onko asianmukaista ajatella sotilaallisin termein. Esitän kaksi lyhyttä esimerkkiä, joista toista olen jo kuvannut, Atalantaa, sekä sen merkitystä, että meillä on kattava lähestymistapa toimiimme.

Meillä on Somalian rannikolla aluksia, jotka ovat muuten toimineet tänä viikonloppuna erityisen menestyksekkäästi, kun Ranskan laivasto sai kiinni merirosvoja, jotka aikoivat saada tuhoa aikaan tuolla merialueella. Tähän liittyy sen varmistaminen, että heidät asetetaan syytteeseen ja että heitä kohdellaan asianmukaisesti alueen valtioissa viitaten meidän oikeudellisiin normeihimme.

Tähän liittyy myös komission työstämä kehitysohjelma, jolla pyritään tukemaan Somalian taloutta, jotta se paranisi. Tähän puolestaan liittyy pian käynnistämämme työ ihmisten kouluttamiseksi turvallisuuden takaamiseksi alueella. Toisin sanoen kyseessä on yhdistetty lähestymistapa ja kattava lähestymistapa. Tämä merkitsee oikeiden välineiden käyttämistä, jotta voidaan puuttua ihmisten kohtaamiin ongelmiin.

Toinen esimerkki: vierailtuani viime viikolla Haitissa, minun on annettava tunnustusta italialaisille, joiden näin työskentelevän siellä. Juuri Aquilan tragedian kohdanneet ihmiset, mutta paikalla olivat laivasto, palomiehet, kansalaisjärjestöt, oli siviilejä, lääkäreitä, psykiatreja, hammaslääkäreitä, sairaanhoitajia, kaikki tekivät työtä yhden komentajan johdolla, itse asiassa sen laivan komentajan, jossa oli sairaala täynnä ihmisiä, joita hoidettiin maanjäristyksen välittömien seurauksien vuoksi. Nuoria ihmisiä, joilta oli amputoitu raaja, pahoja palovammoja saaneita lapsia; heitä hoidettiin, joukot olivat siellä heitä tukemassa.

Yritän sanoa, että minusta on ajateltava sitä kattavaa strategiaa ja lähestymistapaa, jota voimme tarjota ja johon liittyy saatavilla olevien keinojen käyttäminen ja niiden käyttäminen mahdollisimman tehokkaasti.

Hyvä jäsen Provera, esititte merkittävän seikan kehitysyhteistyöstä ja maahanmuutosta, sen, että jos ihmiset kokevat, ettei heillä ole muuta vaihtoehtoa, he ottavat riskejä, vaarantavat usein henkensä, lähteäkseen maasta, jossa asuvat, jossa ovat syntyneet ja jossa haluavat elää. Suurin osa ihmisistä haluaa pystyä elämään maassa, jossa ovat kasvaneet.

Minusta tärkeä asia kehitysyhteistyössä onkin aina ollut kyetä tukemaan ihmisten taloudellista toimeentuloa, jotta he voivat jäädä ja asua siellä, missä haluavat elää sekä saada koulutustukea, terveydenhoitoa ja niin edelleen.

Tämä tulee olemaan hyvin suuri osa siitä, mitä teemme paikan päällä, ja se auttaa erityisesti valtioissa, joissa ilmastonmuutoksen aiheuttama epävakaus voi olla hyvin vaikeaa.

Lopuksi, hyvä jäsen Mölzer, haluan sanoa teille, että älkää olko niin pessimisti. Ei ole kysymys toimimisesta yli valtionpäämiesten. Kyse on jostain ainutlaatuisen eurooppalaisen rakentamisesta – se ei ole sama asia, kuin mitä tapahtuu jäsenvaltioissa, olipa kyse sitten Saksasta, Italiasta, Ranskasta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta tai mistä tahansa. Se ei ole sama asia. Me rakennamme jotain erilaista, joka koskee pitkän ajanjakson turvallisuutta ja vakautta, talouskasvua paikan päällä, johon voimme vaikuttaa omaksi eduksemme, mutta on kyse myös meille rakkaista arvoista.

Ja mitä kielitaitooni tulee, oui, je peux parler français, mais je ne suis pas très bien en français. Ich habe auch zwei Jahre in der Schule Deutsch gelernt, aber ich habe es jetzt vergessen (kyllä, puhun ranskaa, mutten kovin hyvin. Olen myös opiskellut saksaa kaksi vuotta koulussa, mutta olen sen sittemmin unohtanut.)

Osaan siis näitä kieliä, ja kehityn koko ajan niiden käytössä. Odotan sitä hetkeä, jolloin voin todella keskustella kanssanne saksaksi paljon paremmin kuin nyt.

  Elmar Brok (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa varapuheenjohtaja, hyvät kollegat, Albertinin ja Danjeanin mietinnöt sekä päätöslauselmaesitys ydinaseiden leviämisen estämisestä osoittavat, että pian on tehtävä tärkeitä päätöksiä ja että meidän on valmistauduttava tähän. Haluaisin esittää teille pari lisäesimerkkiä. Minusta Euroopan unionilla on nyt tärkeä tehtävä tässä ratkaisevassa vaiheessa, jossa pyritään estämään Irania rakentamasta ydinaseita, ja katson, että tarvitaan todellista toimintahyörinää 5+1-ryhmässä, erityisesti YK:n päätöslauselman valmistelussa sekä sanktioiden mahdollisessa laajentamisessa, jotta voidaan estää uuden ydinasevaltion syntyminen ei-sotilaallisin keinoin. Lähi-idän dramaattinen tilanne ja ongelmien ratkaiseminen siellä liittyvät tähän suoraan tai epäsuorasti.

Arvoisa korkea edustaja Ashton, kiitän teitä siitä, että matkustitte Kiovaan keskustelemaan presidentti Janukovitshin kanssa. On ratkaisevan tärkeää onnistua tukemaan tällaisia valtioita, jotta ne eivät tee vääriä päätöksiä. On myös tehtävä selväksi se, etteivät tulliliitto Venäjän kanssa ja vapaakauppa-alue Euroopan unionin kanssa ole yhteensopivia ja että oikean ratkaisun edut tulevat selviksi.

Minulla on vielä yksi huomautus. Toisin kuin monet ulko- ja puolustusministerit, me osoitamme riittävää kärsivällisyyttä voidaksemme kehittää kanssanne järkevän ulkosuhdehallinnon. Me haluamme tämän ulkosuhdehallinnon. Sen on oltava menestyksekäs. Se on ennakkoedellytys sille, että voimme puhua yksiäänisesti. Olisi väärin tehdä liian nopeita ja siksi vääriä päätöksiä. Meillä ei ole nyt aikataulupaineita – tarvitsemme järkevän tuloksen. Meidän on kuitenkin ajateltava sitä, että menneisyydessä unioni on menestynyt silloin, kun on sovellettu yhteisömenetelmää, ja että kun on toimittu hallitusten välisesti, on hyvin harvoin tai koskaan onnistuttu. Tämän vuoksi on oltava selvää, että asiat, jotka kuuluvat yhteisön politiikkaan, eivät saa salamyhkäisesti muuttua hallitusten väliseksi politiikaksi ulkosuhdehallinnon kautta. Meidän on saatava aikaan takeet tästä turvataksemme yhtenäisen yksikön tehokkuuden, mutta myös siihen liittyvän yhteisön politiikka ja Euroopan parlamentin oikeudet – talousarvion, talousarvion valvonnan ja vastuuvapauden myöntämisen osalta – sekä Euroopan parlamentin poliittiset valvontaoikeudet. Toivomme myönteistä yhteistyötä.

(Suosionosoituksia)

  Hannes Swoboda (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja, puhun teille nyt komission varapuheenjohtajana mutta myös korkeana edustajana – sillä toisin kuin ulkoministereillä oletan teillä olevan korkeana edustajana myös jonkinlaista poliittista vastuuta parlamenttia kohtaan. Tänään tulee kuluneeksi sata päivää Lissabonin sopimuksen voimaantulosta. On tehtävä kaksi välitöntä ja merkittävää päätöstä etenemissuunnastamme. Toinen niistä on – kuten itsekin totesitte aluksi – ulkopolitiikan laajentaminen, sillä ilmasto, energia ja muutkin asiat kuuluvat ulkopolitiikkaan, ja toinen on dynaamisen ja tehokkaan ulkosuhdehallinnon perustaminen.

Energiapolitiikan osalta Kööpenhaminan huippukokous osoitti, että jos emme ole yhtenäisiä, jos toimimme hajanaisesti, jos jokainen hallituksen päämies katsoo, että hänen on saatava aikaan jotain erityistä, saamme aikaan vähemmän kuin muuten. Nyt olisimme Kiinan ja Yhdysvaltojen kannat huomioon ottaen voineet saada aikaan jotain todella ihmeellistä, mutta Kööpenhaminan kaltaisen saippuaoopperan ei pidä antaa toistua.

Tämän vuoksi – ja tässä olen samaa mieltä jäsen Brokin kanssa – meidän on saatava aikaan vankka ulkosuhdehallinto. Monien muiden tavoin en ole yllättynyt, mutta kylläkin kauhistunut havaitessani kuinka monet ulkoministerit aiheuttavat teille ongelmia pelkästä kateudesta. Toteamme tämän aivan kaunistelematta. Monet tukevat teitä, mutta monet aiheuttavat ongelmia. He eivät yksinkertaisesti kestä sitä, etteivät enää ole johtoasemassa ja että ovat taas ulkoministerien asemassa. Loppujen lopuksi ulkoministerinä oleminen ei ole huono homma, eikä sen tarvitse merkitä sitä, että olisi päätettävä jokaisesta yksityiskohdasta Euroopan unionissa. Tämän vuoksi toteamme täällä hyvin selkeästi, että käytämme parlamentin valmiuksia täysimääräisesti, emme estääksemme jotakin vaan luodaksemme jotain rakentavaa. Ulkosuhdehallinto on rakentavaa – kuten Lissabonin sopimuksessa todetaan – kun se on selkeästi teidän alaisuudessanne, arvoisa korkea edustaja Ashton, ja tietenkin toimiessaan tiiviissä yhteistyössä komission kanssa.

Emme vastaavasti suvaitse tähän mennessä yhteisömenetelmän mukaisesti toimineen lainsäädäntötoiminnan, joka Lissabonin sopimuksen mukaan jatkuu samalla tavalla, muuttumista yhtäkkiä hallitusten väliseksi Tämä nähkääs on juuri sitä, mitä monet ministerit ja kenties jopa hallitusten päämiehet haluavat, eivät pelkästään heikentääkseen hieman komissiota vaan myös heikentääkseen yhteisön lainsäädäntöä. Tätä ei voida hyväksyä. Tähän on vedettävä selvä raja.

Se, kuinka tämä toimii ulkosuhdehallinnon osalta on asia, josta me tulemme keskustelemaan tulevina viikkoina – kuten ennenkin. Toistan siis myös lopuksi jotain, joka on jo sanottu ääneen. Kyse ei ole ajoituksesta, vaikka haluammekin pikaisen ratkaisun, vaan kyse on sisältöön perustuvasta esittelystä. On jälleen kerran toistettava, erityisesti ulkoministerien neuvostolle, että tämä parlamentti harjoittaa oikeuksiaan – ei enempää muttei myöskään vähempää – talousarvion ja henkilöstösäännön osalta, sillä tavoitteenamme o tehokas ulkosuhdehallinto.

(Suosionosoituksia)

  Andrew Duff (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, uskon että me kaikki odotimme lastentauteja ilmaantuvan sopimuksen voimaansaattamisessa, ja on kenties pahoiteltava sitä, ettemme sisällyttäneet sopimukseen lauseketta aikamatkustamisesta, mutta emme osanneet odottaa emmekä hyväksy luottamuksen romahtamista komission ja neuvoston välillä ulkosuhdehallinnon perustamisen osalta. Ratkaisu löytyy sopimuksesta, jota on noudatettava ja kunnioitettava tunnollisesti.

Sen 40 artiklassa suojataan tehtävänjakoa komission ja neuvoston kesken. Molempien on sovellettava pragmatismia sen varmistamiseksi, että koko politiikanalalle voidaan luoda voimakasta, tehokasta ja johdonmukaista diplomatiaa. Catherine Ashton esittää meille havainnollisen kuvauksen EU:sta iltapuolen maanosan nousevana voimana. On aivan selvää, että toiminta Afganistanissa on ongelma, joka edellyttää huomiotamme, ja tarvitaan strategian ja taktiikan syvällistä uudistusta. Meidän tehtävämme on arvioida uudelleen siellä toimimisen tarkoitus, kustannukset ja kesto.

ALDE-ryhmä on innokas painamaan kaasua puolustuksen alalla. Meidän on löydettävä 27 valtion yhteiset turvallisuusnäkökohdat ja hyödynnettävä näiden valtioiden vertailukelpoisia kokemuksia ja arvioitava avoimesti ETPP-operaatioiden vahvuudet, luodaksemme olosuhteet, jossa voidaan edistää pysyvää rakenteellista yhteistyötä puolustuksen alalla.

  Reinhard Bütikofer (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja Ashton, kiitän jäsen Danjeania hänen erinomaisesta mietinnöstään, jossa hän selittää yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tämänhetkisen tilanteen. Hän selittää myös, mistä kohdista ei ole päästy sopimukseen.

Jos parlamentti hyväksyy tämän mietinnön, sen on edettävä pidemmälle kuin komissio ja neuvosto tietyissä erityisissä kohdissa, sillä esimerkiksi tässä mietinnössä viitataan jälleen kerran nimenomaan ja myönteisellä tavalla Barnierin mietintöön eurooppalaisesta pelastuspalvelusta. On valitettavaa, että korkea edustaja Ashton juuri hylkäsi ajatuksen jälleen kerran.

(EN) Arvoisa korkea edustaja Ashton, pahoittelen sitä, että yksi harvoista puheenvuoronne seikoista, jossa vastasitte kielteisesti, koski tätä jäsen Barnierin ajatusta, vaikka muissa asioissa vaikutatte olevan samaa mieltä kaikkien muiden kanssa.

(DE) Uudessa mietinnössä, kuten Albertinin mietinnössäkin, kannatetaan unionin koulutusoperaatiota Somaliassa. Me Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmässä vastustamme ajatusta. Kompuroimme operaatioon siellä, vaikkei ole selvää mikä on sen lisäarvo siihen, mitä alueella on jo tehty, eikä se, mihin laajempaan poliittiseen kehykseen se perustuu, tai edes onko sillä mitään merkitystä Somalian kansallisen jälleenrakentamisen kannalta. On hyvin todennäköistä, että maksamme aivan liikaa kouluttaaksemme jalkaväensotilaita, jotka sitten siirtyvät palvelemaan eniten maksavaa sotapäällikköä.

Esitän vielä kolmannen kommentin. Mietinnössä puhutaan Euroopan strategisesta autonomiasta turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla saavutettavana tavoitteena. Minusta tämä on liikaa – haukkaamme enemmän kuin mitä pystymme pureskelemaan. En usko yhdenkään jäsenvaltion olevan sellaisessa asemassa, että pystyisi kokoamaan ne jättimäiset sotilasmenot, joita tarvitsisimme, jos suhtautuisimme vakavasti strategisen autonomian saavuttamiseen. Olen myös sitä mieltä, että tämä olisi joka tapauksessa strateginen virhe. Euroopan on löydettävä asemansa Euroopan ja koko maailman turvallisuusverkostossa, eikä tällainen asema voi olla strategisesti itsenäinen. Meidän olisi siis parempi sopia, hyvin järkevästi ja realistisesti, niiden valmiuksien ja rakenteiden vahvistamisesta, jotka antavat meille valmiuksia toimia itsenäisemmin.

  Paweł Robert Kowal (ECR). – (PL) Arvoisa korkea edustaja Ashton, arvoisa puhemies, vaikutusvaltainen venäläinen sotilasviranomainen on todennut, että jos Venäjällä olisi ollut Mistral-luokan maihinnousualuksia, Georgian miehitys olisi kestänyt noin puoli tuntia. Samaan aikaan Ranska myy Mistraleja Venäjälle, huolimatta siitä, ettei Sarkozyn suunnitelmaa ole pantu täytäntöön, ja samalla Ranska tukee Pohjois-Euroopan kaasuputkea.

On vaikea puhua Euroopan turvallisuudesta, jos välttelemme keskustelua tilanteesta Euroopan unionin itärajalla, mutta näin kävi koko mietintöä koskevan työskentelyn ajan, ja osoitan sanani suuresti pahoitellen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan puheenjohtajalle. Pyrittiin hinnalla millä hyvänsä välttämään keskustelua Zapad 2009 -harjoitusten kaltaisista asioista. Pidettiin huolta siitä, ettei tästä puhuta, aivan kuin turvallisuus- ja puolustuspolitiikka – Euroopan unionin yhteinen politiikka, jonka laatiminen on meidän tehtävämme – olisi vain suurten valtioiden politiikkaa. Puhuttiin paljon siitä, mitä tapahtuu kaukana toisella puolen maailmaa, ja siitä mitä tapahtuu lähes kaikissa maailman osissa, mutta hinnalla millä hyvänsä – myös monet parlamentin jäsenet omaksuivat tämän lähestymistavan – pyrittiin välttämään unionin itärajan merkittävistä ongelmista puhumista. Tämä oli poikkeuksellisen sekavaa eurooppalaista megalomaniaa, jolla sivuutettiin joidenkin jäsenvaltioiden edut. Tämän vuoksi me emme tue tätä mietintöä, mutta tämä on myös pyyntö, jonka haluan esittää korkea edustaja Ashtonille.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Puhemies. – (IT) Pyydän anteeksi jäsen Kowal, mutta olette puhunut minuutin ja 44 sekuntia teille annetun minuutin sijaan.

  Sabine Lösing (GUE/NGL). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan tehdä tässä vaiheessa selväksi ryhmäni Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston puolesta, että olemme hyvin huolestuneita EU:n ulkopolitiikan kehityksestä kohti militarisointia ja yhä interventionistisempaa politiikkaa. Tämä on vaarallinen kehityssuunta. Haluan todeta täysin selvästi, että katsomme militaristisen lähestymistavan soveltamisen konfliktien ratkaisuun tai valtioiden tai alueiden oletettuun vakauttamiseen olevan täysin väärä tapa toimia turvallisuuden lisäämiseksi EU:ssa ja koko maailmassa. Sotilaallinen väliintulo – ja valitettavasti Afganistan on tästä varsin tuore esimerkki – tuo kärsimystä, kuolemaa ja jatkuvaa tuhoa, muttei rauhaa eikä tilanteen parantumista paikallisen väestön osalta.

Danjeanin mietinnössä luetellaan niin kutsuttuja keskeisiä uhkia, jotka ovat EU:n tulevan turvallisuuspolitiikan haasteita. Yksi näistä on ilmastonmuutos – johon ovat ylivoimaisesti syypäitä lännen teollisuusvaltiot. Jos ihmisten on paettava etelän valtioista, koska heillä ei ole enää vettä ja elintarvikkeet ovat yhä niukempia, heistä tulee turvallisuusongelma Euroopalle. Tällainen näkemys on kyyninen ja epäinhimillinen. Jos valtiot romahtavat uusliberalistisen talouspolitiikan tuloksena, niistä tulee turvallisuusongelmia. Me emme tarvitse militarismia vaan muutosta, Euroopan unionin uusliberalistisen suuntauksen lopettamista.

Euroopan ulkosuhdehallinto, Euroopan puolustusvirasto, kriisinhallinta- ja suunnitteluosaston perustaminen sekä suunniteltu rahasto sotilasoperaatioiden rahoittamiseksi ovat keinoja, joilla EU:sta tehdään globaali toimija militaristisin tavoin. Katsomme, että Euroopan ulkosuhdehallinnon keskittämispyrkimykset ovat vaarallista ja epädemokraattista kehitystä. EU:n olisi omaksuttava demilitarisoinnin ja aseriisunnan tehtävä, erityisesti ydinaseriisunnan alalla. On lopultakin edistettävä ydinsulkusopimuksen 6 artiklan mukaista ydinasevaltioiden velvoitetta luopua täysin ydinaseista. Tämä oli keskeinen lupaus, jonka perusteella monet valtiot allekirjoittivat ydinsulkusopimuksen ja ovat sen seurauksena kestävästi pysyttäytyneet hankkimatta ydinaseita. Luotettavat takeet hyökkäämättömyydestä ovat paras keino estää aseiden leviämistä, sillä muuten hyökkäysuhan alaiset valtiot pyrkivät torjumaan hyökkäyksiä hankkimalla ydinaseita.

Haluan tässä yhteydessä vähintäänkin korostaa erityisesti Iranin osalta, että minkäänlaiset sotilasoperaatiot tai sotilaallinen toiminta aseiden leviämisen estämiseksi ovat täysin kielteisiä ja hyvin vaarallisia. Hylkäämme Danjeanin mietinnön ja olemme esittäneet oman päätöslauselmaehdotuksemme ydinsulkusopimuksesta.

  Bastiaan Belder (EFD). – (NL) Arvoisa puhemies, äskettäinen otsikko sanomalehdessä "kiinalaisia miljardeja Balkanille" edellyttää todellakin eurooppalaista vastausta tähän keskusteluun, sillä loppujen lopuksi uudet kiinalaiset investointialoitteet kohdistuvat valtioihin, joista on jo tullut EU:n jäseniä tai jotka toivovat pääsevänsä jäseniksi.

Neuvosto ja komissio, mikä on Kiinan asema Balkanilla? Siihen liittyy nimittäin monenlaista taloudellista toimintaa: merkittävien julkisten töiden rahoittamisesta ja toteuttamisesta aina teollisuuteen ja maatalouteen kohdistuviin investointeihin ja satamien ostamiseen. Ratkaisevaa tässä on se, että kiinalainen lähestymistapa on täysin läntisten standardien vastainen. Merkittävä kysymys kuuluukin: onko tämä kiinalainen toimintasuunnitelma heittänyt kapuloita rattaisiin EU:n tätä aluetta koskevassa työläässä laajentumissuunnitelmassa? Olipa vastauksenne mikä tahansa, Kiinan kello tikittää nopeammin ja tuottavammin kuin läntinen kello myös tällä alueella.

Lopuksi, arvoisa korkea edustaja, olette lähdössä matkalle Lähi-itään. Noam Shalit, lähes neljä vuotta sitten kaapatun israelilaissotilaan Gilad Shalitin isä, luottaa täyteen tukeenne Giladin vapauttamiseksi. Minäkin luotan siihen.

  Martin Ehrenhauser (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, tarkastelen lyhyesti kahta seikkaa. Ensinnäkin velvollisuus tarjota apua on selvästi ristiriidassa Itävallan puolueettomuuden kanssa, ja tämän vuoksi mietintöön on tärkeää sisällyttää seuraavat seikat. Ensinnäkin on todettava, että velvollisuus tarjota apua ei ole oikeudellisesti velvoittava, ja toiseksi, ettei sotilaallisten keinojen käyttö ole välttämättä tarpeen, ja kolmanneksi, että yksittäiset jäsenvaltiot voivat vapaasti päättää, mitä niiden tarjoama apu tosiasiassa käsittää.

Valiokunta ei hyväksynyt tätä, pääasiassa sisällön kannalta. Minusta nimenomaan tapa, jolla tämä hylättiin, osoittaa myös vakavaa kunnioituksen puutetta. Arvoisa korkea edustaja Ahston, pyydän teitä kunnioittamaan enemmän meitä itävaltalaisia tällä arkaluonteisella alalla.

Toinen huomautukseni koskee vähemmistöön jäänyttä mielipidettä. Demokratioiden ja yhteiskuntien laatu käy yhä uudelleen ilmi siitä, kuinka ne kohtelevat vähemmistöjä. Minusta on erittäin hyvä asia, että meillä on tämä vähemmistömielipidettä koskeva vaihtoehto. En ole samaa mieltä kaikista sen kohdista, mutta olen hyvin iloinen siitä, että jäsen Lösing käytti tätä vaihtoehtoa.

(Suosionosoituksia)

  Mario Mauro (PPE). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minäkin haluan hyödyntää kollegojeni Danjeanin ja Albertinin erinomaisia mietintöjä käyttääkseni jälleen kerran puheenvuoron tukeakseni korkean edustajan keskeistä asemaa. On kaikkien eduksi toivottava, että korkea edustaja Ashton ymmärtää asemansa merkityksen, että hän puolustaa asemaansa ja että hän määrätietoisesti vahvistaa tätä asemaansa sopimuksen vaatimusten toteuttamisessa käytännössä, esimerkiksi vahvistaessaan Euroopan unionin suhteita strategisiin kumppaneihinsa ja sen johtoasemaa monenkeskisillä foorumeilla.

Lyhyesti sanottuna tarvitsemme pikaisesti strategian, jossa pohjimmiltaan määritetään ne todelliset edut, joita haluamme noudattaa, ja on tärkeää, että otamme jäsenvaltiot mukaan merkittäviin tavoitteisiin. On myös tärkeää, ettemme anna minkään vastuualojen jakamista koskevien toimielinten välisten kiistojen ohjata itseämme – viittaan erityisesti tulevaan Euroopan ulkosuhdehallintoon. Pohjimmiltaan me haluamme teidän, arvoisa korkea edustaja Ashton, ottavan keskeisen aseman. Haluamme teidän ottavan keskeisen aseman ilman byrokratiaa.

Haluan siis esittää erään huomion. Olen todella pahoillani siitä, että päätitte olla osallistumatta tämänpäiväiseen keskusteluun Kuubasta. Tiedän, että teillä on tähän hyvä syy, ja että olette ensimmäinen, joka osallistuu keskusteluun arktisista alueista, mikä on myös hyvin tärkeää. Cuba libre ei kuitenkaan ole pelkästään cocktailin nimi. Se on myös demokratian iskulause, jota niin monet tämän parlamentin jäsenet kantavat sydämellään. Tämän vuoksi toivon, että löydätte aikaa osallistua, ottaa osaa ja tukea parlamentin päätöstä voimallanne ja asemanne mukaisella voimalla. Osallistutte keskusteluun arktisista alueista ja tulette huomaamaan, että Cuba librekin on helpompi nauttia jäillä.

  Kristian Vigenin (S&D). – (BG) Ulkoasiainvaliokunnan mietintö neuvoston vuosittaisesta selvityksestä laadittiin yhteistyön ja vuoropuhelun hengessä, mikä on leimallista lähestymistavassamme kaikkiin strategisiin asioihin. Merkittävä osa mietinnöstä on omistettu Lissabonin sopimuksen vaikutuksille.

Tässä yhteydessä haluan kiinnittää huomiota yhteen merkittävään näkökohtaan yhteistyössämme. Yhteisen ulkopolitiikan menestys ja toteutettujen institutionaalisten uudistusten varsinaiset tulokset ovat keskeinen tekijä, joka määrittää Euroopan kansalaisten suhtautumista Euroopan unionin valmiuksiin puolustaa heidän etujaan, muuttua ja kehittyä. Perusteltua tai ei, odotukset ovat korkealla Euroopan unionin aseman vahvistumisessa maailmannäyttämöllä, eikä meillä ole oikeutta tuottaa pettymystä Euroopan kansalaisille.

Valitettavasti eurooppalainen lehdistö on viime viikkoina asettanut ulkopolitiikan hyvin kielteiseen valoon, eikä täysin vailla perusteita, ja esittänyt sen jäsenvaltioiden välisenä kilpailuna uuden ulkosuhdehallinnon viroista, toimielinten välisenä kilpailuna siitä, kumpaa toimielintä korkea edustaja Ashton useammin edustaa – komissiota vai neuvostoa – sekä Euroopan parlamentin kohtuuttomana taisteluna suuremmasta vaikutusvallasta.

Ymmärrätte kyllä, että tämä on meille sisäisesti haitallista. Lisäksi se on erityisen haitallista viestinä ulkoisille kumppaneillemme. Jakautuminen heikentää meitä heidän silmissään.

Tämän vuoksi käytän hyväkseni mahdollisuutta esittää tässä keskustelussa vetoomus. Kaikkien meidän, joilla on kantamme yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnittelemisesta ja kehittämisestä, on keskityttävä tärkeisiin strategisiin asioihin ja pyrittävä saamaan aikaan mahdollisimman pian konkreettisia tuloksia entistä laajemman vuoropuhelun ja rakentavan lähestymistavan avulla. Meidän on saatava Euroopan kansalaiset kokemaan, että he kuuluvat yhtenäiseen Euroopan unioniin, jonka ääntä kuullaan ja jolla on vaikutusvaltaa maailmanpolitiikassa.

  Pino Arlacchi (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, yhteinen päätöslauselmaesitys ydinsulkusopimuksesta on hyvin merkittävä, ja ALDE-ryhmä ja minä olemme hyvin ylpeitä siitä, että olemme osallistuneet sen laatimiseen. Päätöslauselma on kokonaisvaltainen, sillä se kattaa kaikki aseriisuntaa koskevat asiat ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssista ydinaseettomiin alueisiin.

Päätöslauselmassa vaaditaan ydinaseetonta Lähi-itää sekä kaikkien taktisten kärkien vetämistä pois Euroopan maaperältä Venäjän kanssa käytävän veljellisen vuoropuhelun yhteydessä. Päätöslauselmassa viitataan myös useaan otteeseen ydinaseettomaan maailmaan, tavoitteeseen, joka on saavutettavissa erityissopimuksella ja kunnianhimoisessa aikataulussa – mikä tarkoittaa lyhyttä aikataulua.

Päätöslauselmamme on eurooppalainen vastaus presidentti Obaman ehdotukseen ydinaseiden hävittämisestä. Asiakirjaa onkin tämän vuoksi tarkasteltava askeleena kohti ydinaseiden täydellistä kieltoa. Se merkitsee loppua sille paradoksille, että tietyt valtiot omistavat laillisesti ydinaseita, kun taas toisaalta kaikilta valtioilta on kielletty täysin kemialliset ja biologiset aseistukset. Atomipommeista on tehtävä laittomia ja niiden hallussapidon on eräänä päivänä oltava rikollista. Luotan siihen, että parlamentti jatkaa edistymistä tähän suuntaan entistä voimakkaammin ja näkemyksellisemmin.

  Ulrike Lunacek (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja ja korkea edustaja, parlamentin Kosovon esittelijänä olen hyvin tyytyväinen kuultuani teidän sanovan, että katsotte Länsi-Balkanin olevan Euroopan ulkopolitiikan keskiössä ja ettei Euroopan unionilla ole varaa epäonnistua.

Sanoitte kuitenkin myös, että Bosniassa on saavutettu vakaus. Arvoisa korkea edustaja Ashton, Bosnian tämänhetkisessä tilanteessa vakaus ja vakauttaminen ovat itse asiassa vaarallisia. Kaikki eivät voi osallistua demokraattiseen prosessiin. Nykyinen perustuslaki – Daytonin perustuslaki – oli 1990-luvulla vakauden merkki, mutta se ei ole sitä enää. Minkälainen strategia teillä, meillä, koko EU:lla on tämän muuttamiseksi? Sanoitte, että teillä on Bosnialle strategia. Se tarkoittaa tarkastelua korkean edustajan toimistossa – mutta missä on EU:n strategia? Toivon teidän kertovan minulle tämän. Minusta EU:n on vielä kehitettävä tätä koskevaa strategiaa.

Kosovon osalta kuvasitte Eulex-operaatiota menestyksekkääksi. Se on vain osittain totta. Vielä on paljon tehtävää, esimerkiksi kansalaisten viisumivapauden alalla. Arvoisa korkea edustaja Ashton, kehotan teitä varmistamaan, että komissio alkaa välittömästi laatia etenemissuunnitelmaa, jotta Kosovon kansalaisille tehdään selväksi, ettei heitä ole jätetty oman onnensa nojaan.

Ette valitettavasti vastannut jäsen Brantnerin esittämään kysymykseen. Rauhanrakentamiselle omistettu osasto, rauhanrakentamiselle omistettu pääosasto ulkosuhdehallinnossa on päivän sana. Olette kanssamme samaa mieltä siitä, että rauhanrakentaminen on tärkeää, mutta ankkuroitteko sen ulkosuhdehallintoon? Perustatteko rauhanrakentamiselle omistetun pääosaston? Se olisi tarpeen, jotta voidaan selvästi osoittaa, mihin Euroopan unioni pyrkii.

Mitä tulee Danjeanin mietintöön, olen hyvin iloinen siitä, että valiokunta hyväksyi sen, että Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tulevassa kehittämisessä kunnioitetaan täysimääräisesti tiettyjen valtioiden puolueettomuutta. Tämä tarkoittaa, että ne päättävät itse siitä milloin, missä ja kuinka ne osallistuvat ja tarjoavat apua.

Puhetta johti
varapuhemies Alejo VIDAL-QUADRAS

  Geoffrey Van Orden (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, silloin kun EU voi tuoda lisäarvoa eikä se vaaranna suvereeneja etujamme tai kilpaile Naton kaltaisten organisaatioiden kanssa, me tuemme sitä.

Suurimmalta osin tämä merkitsee yhteisten kantojen hyväksymistä tietyistä keskeisistä asioista ja siviilitehtävistä humanitaarisen avun alalla tai konfliktin jälkeisessä jälleenrakentamisessa ja kehitysyhteistyössä, vaikka minun onkin todettava, että Eupolin ansiot Afganistanissa eivät juuri herätä luottamusta.

Yksinkertainen totuus on se, että tehtävänne EU:n ulkoministerinä on toimia EU:n poliittisen yhdentymisen työkaluna. Ulkosuhdehallinnon ja EU:n lähetystöjen ketjun kaikkialla maailmassa vaikutuksena on kansallisen edustuksen vaarantuminen monissa pääkaupungeissa, ja se varustetaan kierosti rahalla, joka tulee kansakunniltamme, jotta voidaan edistää jonkun toisen ulkopolitiikkaa.

Nyt tarkasteltavana oleva mietintö EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta on manifesti EU:n sotilaallisesta yhdentymisestä, ja siinä sekoitetaan tarkoituksellisesti sotilaallinen ja siviilien kriisinhallinta EU:n aseman perustelemiseksi. Siinä luotetaan tekaistuun kertomukseen EU:n operaatioista ja pyritään yhä enemmän saamaan komissiota osallistumaan toimintaan aloilla, jotka itse asiassa kuuluvat kansallisvaltioiden ja neuvoston vastuualaan.

Lähes jokaisessa mietinnön kohdassa puolletaan EU:n sotilaallisen väliintulon lisäämistä Naton ja yksittäisten eurooppalaisten valtioiden suvereenin koskemattomuuden kustannuksella.

Muistutan, että yksi Yhdistyneen kuningaskunnan labourhallituksen merkittävistä rajoista neuvotteluissa oli, että se sanoi vastustavansa ajatusta erillisestä ja pysyvästä EU:n operaatiokeskuksesta sotilasoperaatioiden suunnittelua ja toteuttamista varten, sillä se olisi täysin selkeää päällekkäisyyttä Naton kanssa, jonka SHAPE-päämajassa huolehditaan juuri näistä tehtävistä.

Arvoisa korkea edustaja Ashton, kun kysyin teiltä tästä 11. tammikuuta, sanoitte olevani samaa mieltä tuolloisesta kannastani. Nyt vaikuttaa siltä, että olette muuttanut mielenne. Olisi kiinnostavaa tietää, mitä te nyt todella ajattelette.

  Nikolaos Salavrakos (EFD). – (EL) Arvoisa puhemies, jäsen Albertinin mietintö on todellakin erinomainen, ja minä onnittelen häntä siitä. Hän on vakava henkilö, joka esittää aina vakavia mietintöjä. Myös korkea edustaja Ashtonin puheenvuoro oli tärkeä ja erinomainen.

Uskon, että on tarkasteltu lukuisia ulkopoliittisia seikkoja, mutta katson, että kaikki, mihin kahdessa mietinnössä viitataan ulkopolitiikan ja turvallisuuspolitiikan asianmukaisen harjoittamisen osalta, liittyy erottamattomasti kahteen seikkaan. Ensinnäkin on määritettävä selkeästi Euroopan unionin rajat, jotta Euroopan unionia kohdellaan yhdenmukaisella kunnioituksella, ja toiseksi tarvitaan resursseja, toisin sanoen rahaa. En ole lukenut sanaakaan resursseista kummastakaan mietinnöstä, vaikka ne ovat tehokkaan ulkopolitiikan aivan perustavaa laatua oleva edellytys.

Katson uuden järjestyksen tuoneen mukanaan uuden globaalin talouden häiriötilan. Vallalla on yhteiskunnallinen ja poliittinen häiriötila, ja samanlainen häiriötila on tulossa myös valuutta-alalle. Haluan tämän vuoksi, että korkea edustaja Ashton koordinoi toimintaa talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan välillä, jotta voimme keskustella resursseista valitun politiikan tukemiseksi.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja, pelkään, että meille on tänään esitetty luettelo tarkasteltavista aloista tai luettelo latteuksista. Valitettavasti esittelynne sisälsi hyvin vähän strategisia näkemyksiä.

Mitä toimia esimerkiksi ehdotatte sen varmistamiseksi, että saamme aikaan suurempaa lähentymistä Venäjään, sen sijaan, että sallimme Venäjän ajautua yhä lähemmäs yhteistyötä Iranin ja Pohjois-Korean kaltaisten roistohallintojen kanssa? Mitkä ovat ehdotuksenne sen osalta, että Iran pyrkii kehittämään ydinaseita? Minkä kannan otatte islamilaisen maailman yhä kasvavaan länsivastaisuuteen ja Euroopan-vastaisuuteen? Tämä suuntaus on havaittavissa myös Turkin kaltaisissa ehdokasvaltioissa.

Arvoisa korkea edustaja Ashton, oletteko valmis puolustamaan eurooppalaisia saavutuksia, kuten ilmaisunvapautta sekä kirkon ja valtion erottamista, selkeällä ja tinkimättömällä tavalla kasvavaa poliittista islamia vastaan? Katson, ettei voida toistaa sitä heikkoa asennetta, jonka EU valitsi muutama vuosi sitten tanskalaisessa sarjakuvakriisissä.

Jäsen Proveran tavoin minäkin haluan kysyä teiltä, oletteko valmis saattamaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme voimaan saadaksemme valtavan Eurooppaan suuntautuvan maahanmuuttoaallon valvontaan. Tarkoitan nyt sekä laitonta että laillista maahanmuuttoa. Ette ole vastannut tähän kysymykseen.

  Jacek Saryusz-Wolski (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, toivotan tervetulleeksi korkean edustajan, varapuheenjohtajan ja ulkoasiainneuvoston puheenjohtajan kaikissa kolmessa tehtävässään. Hänellä on kolme tehtävää. Mietintömme koskevat menneitä aikoja. Arvoisa korkea edustaja Ashton, virkanne oli määrä käynnistää uusi aikakausi, joten puhun uudesta aikakaudesta. Edustatte vastasyntynyttä virkaa, vastasyntynyttä instituutiota, jolla on vaikea lapsuus.

Kyseessä on hybridi, jonka sähkömoottori on yhteisömenettely ja dieselmoottori hallitusten välinen menettely. Kyseessä on orpo, jonka oletetut vanhemmat, jäsenvaltiot, neuvosto ja komissio, tarkastelevat sitä epäileväisesti ja etäältä. Parlamentti on valmis ottamaan vanhemman tehtävät.

Näin varhaisessa vaiheessa vaarana on, että uusi elin revitään hajalle toimielinten vastakkaisten etujen taisteluissa. Parlamentti on ollut ja on edelleen EU:n voimakkaan ulkopolitiikan vankka kannattaja. Voitte luottaa meihin.

Olkaa niin hyvä ja pitäkää parlamenttia liittolaisenanne, kenties myös vilpittömänä välittäjänä niiden joukossa, jotka haluaisivat teille vain yhden tehtävän eivätkä kaikkia kolmea.

Parlamentti odottaa uuden instituution muiden tavoin liitettävän meihin toimielinten välisellä sopimuksella, jossa esitetään selkeästi yhteistyön säännöt. Me haluamme osallistua yhteispäätösmenettelyyn, kuten sopimuksessa määrätään, rahoitusta ja henkilöstöä koskevissa säännöksissä yhtenäisen Euroopan ulkosuhdehallinnon hengessä, emmekä toivo rikki revittyä Euroopan ulkosuhdehallintoa. Olkaa niin hyvä ja harkitkaa virastonne vahvistamista kompetenssin ja poliittisen painoarvon osalta nimittämällä virastoonne varajohtajia – eräänlaisia varaministereitä, myös parlamentista. Näin ratkaistaisiin sekin ongelma, ettei vuorokaudessa ole kuin 24 tuntia, sillä muilla tavoin ongelma ei ole ratkaistavissa. Teitä tarvitaan kaikkialla, ja me haluamme että moninkertaistatte mahdollisuudet toimia teidän puolestanne ja unionin puolesta.

  Maria Eleni Koppa (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja Ashton, me sosialistit ja demokraatit uskomme Euroopan unioniin, joka on vahvasti läsnä kansainvälisellä näyttämöllä, unioniin, jolla on yhteinen ulkopolitiikka ja joka voi puhua yksiäänisesti tässä yhä monimutkaisemmassa maailmassa, unioniin, jolla on erillinen puolustusidentiteetti, mikä antaa sille mahdollisuuden riippumattomiin valintoihin ja toimiin sekä erityisen aseman kansainvälisellä tasolla. Viittaan erityisesti jäsen Danjeanin erinomaiseen mietintöön ja kiitän häntä tuottavasta yhteistyöstä.

Haluan esittää neljä seikkaa.

Ensinnäkin, erityisesti Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen tehty viittaus YK:n järjestelmän keskeiseen asemaan ja sille esitetty kehotus vahvistaa monenkeskistä yhteistyötä ovat merkittäviä.

Toiseksi me kannatamme tiivistä yhteistyötä Naton kanssa. Haluamme kuitenkin korostaa, ettei yhteistyön pidä haitata Euroopan unionin puolustusvalmiuksien itsenäistä kehittämistä. Päinvastoin, on otettava täysimääräisesti huomioon eroavuudet näiden kahden organisaation välillä ja niiden itsenäisyyden on säilyttävä koskemattomana, erityisesti päätöksenteossa.

Kolmanneksi katson, että tarvitaan kohta, jossa tarkastellaan tehostetun yhteistyön tarvetta Venäjän kanssa, joka on unionin strateginen kumppani muun muassa energiavarmuuden ja kriisinhallinnan aloilla.

Lopuksi haluan tuoda julki tyytyväisyyteni siihen, että mietinnössä nyt viitataan yleisen aseriisunnan tarpeeseen korostaen kevytaseita, jalkaväkimiinoja ja rypäleammuksia. Samalla katson kuitenkin, että Euroopan parlamentin olisi omaksuttava selkeämpi kanta ja pyydettävä jäsenvaltioita tarjoamaan todellista tukea presidentti Obaman aloitteelle ydinaseettomasta maailmasta. Aseriisunta ja ydinaseiden leviämisen estäminen ovat mahdollisia, jos joka ikinen meistä pyrkii viime kädessä tämän tavoitteen saavuttamiseen.

  Norica Nicolai (ALDE). – (RO) Haluan antaa tunnustusta jäsen Albertinin ja jäsen Danjeanin laadukkaille mietinnöille. Tämä todistaa, että parlamentissa on asiantuntevia ihmisiä. Arvoisa korkea edustaja Ashton, toivon, että hyödynnätte tätä asiantuntemusta, joka on meidän kaikkien edun mukaista.

Haluan korostaa erityisesti mietinnössä esitettyä suositusta tämän parlamentin yhteistyöstä EU:n politiikanalojen seurannassa. Lissabonin sopimuksen 1 kohdan mukaisesti uskon meidän voivan jakaa tämän parlamentin ja kansallisten parlamenttien vastuuta edistääksemme entistä johdonmukaisempaa lähestymistapaa tähän poliittiseen toimenpiteeseen.

Arvoisa korkea edustaja Ashton, haluan kuitenkin vielä mainita, että on tarpeen odottaa teiltä paljon johdonmukaisempaa strategiaa turvallisuuspolitiikassa. Mitä tulee ulkosuhdehallintoon, uskon, että yksikössä ja Euroopan kansalaisia varten työskentelevän henkilöstön on edustettava suhteellisesti jäsenvaltioiden asiantuntemusta, sillä valitettavasti hyvin monet toimielimet ovat saavuttaneet piilevän epäpätevyyden ja byrokratian tason, joka voi vahingoittaa globaalia ja johdonmukaista näkemystä Euroopan unionista.

Lopuksi haluan kysyä teiltä taistelujoukoista, rakenteista, joita olemme luoneet, mutta emme valitettavasti ole käyttäneet. Nekin voivat vahingoittaa turvallisuuspolitiikan imagoa, ja haluaisin tietää teidän näkemyksenne. Mitä tulee Atalanta-operaatioon, katson, että tarvitaan paljon realistisempaa lähestymistapaa, sillä valitettavasti joukkojemme saavuttamat menestykset ovat epäsuhdassa merirosvoustapausten valtavaan määrään nähden.

Kiitos.

  Paul Nuttall (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, sallinette minun puhua yhtä avoimesti kuin lancasterilainen toiselle, sillä tämä ei nyt suju kovin hyvin, vai mitä? Ei todellakaan suju. Arvoisa korkea edustaja Ashton, sanoitte aikaisemmin, että Eurooppa tarvitsee uskottavaa ulkopolitiikkaa. Kuinka ulkopolitiikkamme voi olla uskottavaa, kun sen korkea edustaja on epäuskottava?

Vaikuttaa siltä, että kompuroitte kriisistä toiseen siinä määrin, että Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoasiainministerin oli kirjoitettava teille tällä viikolla ja kehotettava teitä piristymään ja ryhtymään peliin. Me UKIPissa olimme tätä mieltä alusta alkaen. Vastustimme nimitystänne, koska olette mielestämme selvästi liian vaikean tehtävän edessä – ja osoittautui, että olimme oikeassa.

On sanottu, että nimityksenne komission toimesta pysäyttäisi Tokion ja Washingtonin liikenteen. Ette kuitenkaan ole kyennyt edes nimittämään lähettilästä Washingtoniin koska vanha kunnon Barroso sai teidät ansaan!

Brittiläisessä lehdistössä väitetään myös, että pidätte puhelimenne suljettuna kahdeksan jälkeen illalla. Arvoisa korkea edustaja Ashton, olette kuitenkin maailman korkeapalkkaisin naispoliitikko. Teille maksetaan enemmän kuin rouva Merkelille ja Hillary Clintonille, tehtävänne on ympärivuorokautinen. Kaiken kukkuraksi eilen raportoitiin, että teille hankitaan Learjet. Teidän odotetaan lentävän 300 000 mailia vuodessa. Se riittää kuumatkaan, ja nyt suurin osa ihmisistä toivoisi teidän jäävän tänne.

  Cristian Dan Preda (PPE). – (RO) (Ei ollut minun vuoroni, mutta jatkan silti.) Aluksi haluan onnitella jäsen Albertinia hänen laatimastaan erinomaisesta mietinnöstä, jossa korostetaan asemaa, joka Euroopan unionilla on oltava kansainvälisellä näyttämöllä globaalina toimijana ja johtavan toimijana.

Olen erityisen tyytyväinen 47 kohdan sisällyttämisestä tekstiin. Siinä korostetaan alueellisen yhteistyön merkitystä itäisen kumppanuuden ja Mustanmeren synergian suhteen, ja uskon tämän alan olevan sellainen, jossa Euroopan unionin toiminta voi johtaa todelliseen muutokseen niin taloudelliselta kuin poliittiseltakin kannalta.

Toisaalta haluan onnitella myös Arnaud Danjeania sellaisen mietinnön laatimisesta, jossa onnistutaan menestyksekkäästi tarkastelemaan sekä Euroopan unionin kohtaamia haasteita että myös sen saavutuksia turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla. Katson, että nyt kun tämän politiikan käynnistämisestä on kulunut kymmenen vuotta, Danjeanin mietinnössä esitetyt ehdotukset ovat hyvin merkittäviä EU:n toiminnan parantamisen kannalta, sillä se edistää varmasti osaltaan Euroopan kansalaisten turvallisuutta ja viime kädessä rauhaa ja kansainvälistä turvallisuutta.

Haluan korostaa tässä yhteydessä yhtä erityistä kohtaa tässä erinomaisessa mietinnössä. Se koskee suhteiden Yhdysvaltoihin merkitystä kriisinhallinnassa, rauhanturvaamisessa ja sotilaallisissa asioissa yleensä. Tämän osalta yhdysvaltalaisten kumppaniemme käynnistämä ohjustentorjuntajärjestelmähanke on merkittävä sekä kotimaalleni Romanialle, joka on päättänyt osallistua siihen, että myös laajemmassa merkityksessä, sillä ballististen ohjusten leviäminen on vakava uhka koko Euroopan väestölle.

Haluan mainita, että kannatin mietinnön 87 kohtaan esitettyä tarkistusta 34, sillä katson, että vaikka ohjustentorjuntajärjestelmää koskeva hanke voi auttaa käynnistämään keskustelua EU:n tasolla, viittauksessa vuoropuheluun Venäjän kanssa ei ole tässä yhteydessä mitään järkeä.

Kiitos.

  Ioan Mircea Paşcu (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, jäsen Albertinin ja jäsen Danjeanin laatimat mietinnöt ovat hyvin tärkeitä asiakirjoja, jotka esitetään ratkaisevalla hetkellä. Lissabonin sopimus on tullut voimaan, EU:lla on uusi parlamentti ja transatlanttinen yhteistyö vaikuttaa lupaavalta.

Jäsen Danjeanin mietinnössä tarkastellaan EU:n jäsenvaltioiden kohtaamia uusia turvallisuushaasteita. Tämän osalta siinä kehotetaan laatimaan valkoinen kirja, joka voisi käynnistää julkisen keskustelun ja nostaa YTPP:n profiilia, toisaalta osoittamalla selkeämmät suhteet tavoitteiden ja etujen kesken ja toisaalta määrittämällä keinot ja resurssit niiden saavuttamiseksi.

Mietinnössä esitetään myös – ja tämä on oikein hyvä asia – konkreettisia ehdotuksia ja osoitetaan ne alat, jotka edellyttävät lisätoimia sotilaallisella alalla. Samalla jotkut ehdotukset, kuten eurooppalaisen tuotannon suosimisen periaate puolustushankinnoissa ja eurooppalaisen puolustusteollisuuden pakollista osallistumista Yhdysvaltojen tulevaan ohjuspuolustusjärjestelmään koskeva vaatimus, vaikuttavat melko mahdottomilta sovittaa yhteen, eikä ole aina käytännöllistä vastata kaikkiin tarpeisiin uudella elimellä.

Yleisesti ottaen, kun Euroopassa kylmän sodan päättymisestä alkaen on jatkuvasti vähennetty sotilasmenoja ja kansalaiset suhtautuvat vastahakoisesti sotilastoimien tukemiseen yleensä, YTPP-lähestymistavan ei pidä olla pelkästään mekaaninen vaan yhtä lailla poliittinen. Poliittisen tahdon palauttaminen tämän osalta on siis välttämätöntä YTPP:n onnistumiselle.

Lopuksi mietintö on tärkeä myös, koska siinä tarkastellaan hyvin ajankohtaisesti Euroopan parlamentin asemaa suhteessa yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Kiitän jäsen Danjeania ja muita kollegojani heidän panoksestaan.

  Mirosław Piotrowski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, esityksellä parlamentin päätöslauselmaksi yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta pyritään muun muassa luomaan sotilaallisia rakenteita osana Euroopan unionia. Kehotan perustamaan Euroopan unionin erityisen puolustusasioiden neuvoston ja sotilasoperaatiokeskuksen. Näillä välineillä annettaisiin unionille kansainvälisen toimijan asema sotilasasioissa.

On muistettava, että EU:n 27 jäsenvaltiosta jopa 21 on Naton jäseniä. Vain kuusi EU:n jäsenvaltiota ei kuulu Natoon, ja niistä suurin osa on julistautunut puolueettomaksi. Tämä herättääkin perustavaa laatua olevan kysymyksen – onko esityksen tavoitteena tiettyjen EU:n jäsenvaltioiden kehittäminen vai onko se myös vakava askel kohti erillisen sotilaallisen liittouman perustamista kilpailuasemaan Naton kanssa? Edes keskipitkällä aikavälillä ei ole mahdollista säilyttää yhtä aikaa molempien järjestöjen jäsenyyttä. Tämän mietinnön puolesta äänestäminen tänään merkitsee siis todellisuudessa unionin siviililuonteen tuhoamista, punaisen kortin näyttämistä Natolle sekä vaihtoehtoisen sotilaallisen liittouman rakentamisen käynnistämistä.

  Ernst Strasser (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja Ashton, hyvät kollegat, aluksi haluan onnitella lämpimästi kahta kollegaani heidän mietinnöistään, jotka ovat muodostaneet perustan erinomaiselle ja hyvin tuloksekkaalle keskustelulle. Haluaisin mainita myös muutamia perusperiaatteita. Ensin yhteisestä ulkopolitiikasta: Euroopan unionin imago on tällä hetkellä valitettavan moniääninen. Arvoisa korkea edustaja, pyydän ja kehotan teitä varmistamaan, että todellakin pyrimme saamaan aikaan ja varmistamaan, että Eurooppa puhuu yksiäänisesti. Tämä on todellakin tarpeellista, jos haluamme saada aikaan Euroopan laajuisen liittouman.

Toiseksi on oikein, että mainittiin transatlanttiset suhteet. Niin diplomatian alalla, talouden alalla, turvallisuuspolitiikassa ja puolustuspolitiikassa me todellakin tarvitsemme tiivistä kumppanuutta kollegojemme kanssa Yhdysvalloissa, mutta tasavertaisina kumppaneina tasavertaiselta pohjalta. Myös kansalaisten oikeuksia ja turvallisuuskysymyksiä on tarkasteltava tasapuolisesti, kuten parlamentti lopulta painokkaasti vaati SWIFT-sopimuksen yhteydessä.

Kolmas seikkani on se, että on totta, että Länsi-Balkan on aivan ratkaiseva tekijä Euroopan tulevassa turvallisuus- ja ulkopolitiikassa. Meidän on tarjottava näille valtioille eurooppalaiset näkymät. Tämä merkitsee poliittisesti vakaita suhteita, henkilökohtaista turvallisuutta ja talouskehitystä. Euroopan ulkosuhdehallinnon on autettava tämän kaiken saavuttamisessa, ja parlamentti on asiassa puolellanne. Katsomme, että Euroopan ulkosuhdehallinnon on oltava yksikkö, joka toimii Eurooppaa varten, ei jäsenvaltioita varten, toimielimiä ja eurooppalaista ajattelua ja työskentelyä varten, ei muita etunäkökohtia varten. Parlamentti on puolellanne tässä asiassa.

Kannatan tietysti myös Saksan ulkoministeriä, joka vaatii saksan kielen käyttämistä yhtenä Euroopan ulkosuhdehallinnon työkielenä.

  Wolfgang Kreissl-Dörfler, (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja Ashton, hyvät kollegat, kyllä, me tarvitsemme yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, mutta hyödyntäkäämme sitä, jotta saisimme aikaan ydinaseettoman maailman. Tiedämme, ettei se tapahdu yhdessä yössä; olemme taistelleet sen puolesta riittävän kauan ajatellaksemme näin. Voimme kenties kuitenkin onnistua presidentti Obaman ja presidentti Medvedevin kanssa lähentymään ratkaisevasti tätä tavoitetta.

Olen myös tyytyväinen siihen, että koalitiosopimuksensa nojalla Saksan liittohallitus aikoo pyytää Yhdysvaltojen ydinaseiden vetämistä pois Saksasta. Tämä olisi selkeä ja yksiselitteinen viesti. Olemme myös tyytyväisiä siihen, että Naton pääsihteerin on määrä järjestää laaja-alainen keskustelu ydinaseettoman maailman kattavan tavoitteen toteuttamisesta ilman, että turvallisuusnäkökohtia joudutaan lyömään laimin. Tämäkin olisi merkittävä askel eteenpäin.

Arvoisa korkea edustaja Ashton, uskon, että hyvin strukturoidun ulkosuhdehallinnon avulla voitte saada paljon aikaan. Olen tämän suhteen täynnä toivoa ja minun on todettava, että monissa puheenvuoroissa, jota joudumme täällä parlamentissa kuuntelemaan – erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan niin kutsutun parlamentaarisen ryhmän puheenvuoroissa – laatu on kärsinyt todella paljon.

  Eduard Kukan (PPE). – (SK) Kollegojeni Albertinin ja Danjeanin erinomaisiin mietintöihin sisältyy useita inspiroivia ajatuksia siitä, kuinka voitaisiin virtaviivaistaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanon keskeisiä näkökohtia ja mahdollisuuksia.

Haluan korostaa, että juuri nyt, kun tarkastellaan Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista ja sen tulevaa toimintaa, on äärimmäisen tärkeää, että yksikkö perustetaan alusta alkaen mahdollisimman järkevälle perustalle. Sen on siis palveltava Euroopan unionin ensisijaisia tavoitteita ja pyrkimyksiä vahvistaa unionin asemaa maailmassa.

Kuten tänään havaitsemme, tehtävä ei ole yksinkertainen eikä helppo. Ulkosuhdehallinnon konseptia kehittäessämme me havaitsemme jo, että yhteisön toimielinten usein ristiriitaiset etunäkökohdat ja niiden yksittäiset osatekijät ovat törmäyskurssilla, toisinaan jopa niihin kuuluvat ryhmät ja ihmiset. Tähän voidaan vielä lisätä yksittäisten jäsenvaltioiden kansalliset etunäkökohdat. Tässä tilanteessa kaikkien prosessiin osallistuvien toimijoiden ja osanottajien on toimittava vastuullisesti, ennakkoluulottomasta ja objektiivisesti ja kyettävä nousemaan oman egonsa yläpuolelle. On pidettävä mielessä pääasiassa yhteinen tavoite: sellaisen diplomaattisen yksikön perustaminen, joka toimii yhtenäisenä osatekijänä palvellen yksinomaan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden tarpeita. Tässä on hyvin merkittävä johtajan tehtävä – teidän tehtävänne, arvoisa korkea edustaja Ashton. Olisi virhe, jos erityisten etunäkökohtien ja halun voittaa omalla mielipiteellään muut mielipiteet millä hinnalla tahansa oman merkityksen ja aseman osoittamiseksi sallittaisiin ylittää laajemman näkökulman tarve. Näiden pyrkimysten tulokset tulevat osoittamaan, olemmeko todella kiinnostuneita vahvemmasta Euroopan unionista, vai onko kyse jälleen yhdestä mielenosoituksesta ja kilpailusta siinä, kenen asema on voimakkain Euroopan unionin rakenteissa.

  Roberto Gualtieri (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, arvoisa korkea edustaja ja varapuheenjohtaja, haluan korostaa, että keskustelemme kolmesta parlamentin laatimasta erinomaisesta asiakirjasta. Ne ovat kunnianhimoisia asiakirjoja, joissa ilmaistaan selkeitä kantoja, tehdään selkeitä valintoja ja joista on vallalla laaja yksimielisyys niiden parlamentin ryhmien välillä, jotka välittävät Euroopasta ja sen tulevaisuudesta. Se on merkittävä tosiseikka, joka osoittaa parlamentin tahdon ja valmiudet tarjoutua ehdokkaaksi keskeiseen asemaan YUTP/YTPP:n alalla sen perusteella, jota kutsuisin Lissabonin sopimuksen aktiiviseksi lukemiseksi.

Aiomme harjoittaa tätä tehtävää ulkosuhdehallinnon rakentamisprosessissa, emme pelkästään taataksemme parlamentin etuoikeudet, vaan myös antaaksemme panoksemme siihen, että luodaan yksikölle organisaatio, jolla on valmiudet varmistaa EU:n ulkoisten toimien johdonmukaisuus ja tehokkuus samalla kun vahvistetaan ja laajennetaan asteittain yhteisömenetelmää.

Danjeanin mietinnöstä haluan korostaa, että strategisen riippumattomuuden käsite esitetään monenkeskisen lähestymistavan yhteydessä ja että se on edellytys strategisen Yhdysvaltain-kumppanuuden vahvistamiselle. Haluan myös korostaa sitä, että parlamentti vaatii yksimielisesti operaatiokeskusta, ja arvoisa korkea edustaja, olen iloinen siitä, että olette ilmoittanut olevanne avoin tätä koskevalle laajemmalle keskustelulle.

Ydinaseiden leviämisen estämisestä annetusta päätöslauselmasta haluan korostaa, kuinka tärkeää on suunnitella ydinaseetonta maailmaa, tuomita selkeästi taktiset ydinaseet vanhentuneina sekä joidenkin eurooppalaisten hallitusten tällä alalla hiljattain omaksumat kannat. Parlamentin viesti on siis selkeä, realistinen ja kunnianhimoinen, ja me toivomme korkean edustajan voivan yhtyä siihen ja kannattaa sitä.

  Tunne Kelam (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, onnittelen kollega Albertinia ja kollega Danjeania heidän kattavista ja luovista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista mietinnöistään.

Arvoisa korkea edustaja, kuten totesitte, Euroopan on määrä olla globaali toimija, mutta seitsemällä prosentilla maailman väestöstä ja yhdellä viidenneksellä sen BKT:sta se on mahdollista vain yhteisiin arvoihin perustuvan entistä vahvemman transatlanttisen yhteistyön kautta.

Ensinnäkin EU:n on osoitettava määrätietoisesti halua kehittää johdonmukaisia strategioita viidellä keskeisellä alalla: yhteiset strategiat Kiinan ja Venäjän osalta, Lähi-idän rauha, Afganistan ja energiavarmuus.

Maailmanlaajuisen uskottavuutemme ja tehokkuutemme merkittävin puute on edelleen se, ettemme usein onnistu muodostamaan yhtenäistä kantaa näillä aloilla. Teidän pääasiallinen haasteenne on toteuttaa käytännössä erinomainen lausuntonne yhtenäisen poliittisen strategian laatimisesta ja kollektiivisesta vastuusta.

Olen tyytyväinen kollega Danjeanin mietinnön 10 kohtaan, jossa kehotetaan neuvostoa ja komissiota laatimaan arvio tietoverkon asettamista haasteista ja toimista, joilla näihin uhkiin voidaan vastata tehokkaasti ja hyödyntäen parhaita käytäntöjä. Sota tietoverkoissa ei ole tulevaisuuden haaste. Se on jo jokapäiväistä. EU:n on siis välittömästi laadittava eurooppalainen tietoverkkoturvallisuutta koskeva strategia.

Lopuksi tarkastelen Euroopan ulkosuhdehallintoa. Minusta Euroopan ulkosuhdehallinnon muodostamisen on perustuttava tasapuoliseen maantieteelliseen tasapainoon ja kaikkien jäsenvaltioiden, uusien ja vanhojen, edustajien yhtäläisiin mahdollisuuksiin siten, että sovelletaan kiintiöjärjestelmää. Vain näin voidaan taata tehokkuus ja avoimuus ja lopulta uuden diplomaattisen yksikön uskottavuus.

Toivotan teille onnea, arvoisa korkea edustaja. Kiitos.

  Richard Howitt (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, korkea edustaja Ashton pyysi meitä tänään mukauttamaan henkisiä karttojamme, haastamaan institutionaalisia muutoksia kohtaan tunnetun vastarinnan ja välttämään kansallisten etujen kapea-alaista puolustamista. Jos parlamentti tarkoittaa sitä mitä se sanoo YUTP:sta, meidän on lähetettävä selkeä viesti, että tuemme voimakasta, laaja-alaista ja syrjimätöntä ulkosuhdehallintoa emmekä omia etuoikeuksiamme valvoessamme osallistu oman edun tavoitteluun, jolla pyritään rajoittamaan ulkosuhdehallinnon valmiuksia ja näin myös sen tehokkuutta.

Tämän on merkittävä nimityksiä pelkästään ansioiden perusteella, nimityksiä jäsenvaltioiden ulkoministeriöistä alusta alkaen ja kaikkialta Euroopan unionista. Se merkitsee strategisen neuvonannon sisällyttämistä energiatoimitusten ja ympäristöpolitiikan kaltaisilla aloilla. Se merkitsee organisaatiorakenteita, jotka kuvastavat ulottuvuutta maailmassa ja joissa otetaan asianmukaisesti huomioon Afrikka ja transatlanttiset suhteet sekä suhteet Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja naapurustoomme. Se merkitsee riittäviä rahoitusmarginaaleja, ei pelkästään nopeisiin toimiin ja humanitaarisiin toimiin vaan myös rahan siirtämistä vastaamaan uusia poliittisia painopistealoja. Se merkitsee, että tuetaan Cathy Ashtonin päätöstä asettaa katastrofeihin vastaaminen katastrofimatkailun yläpuolelle ja sitä, että hän määrittää rahoitussuunnittelun keskeiset suuntaukset. Se merkitsee sitä, että parlamentti tukee uusia järjestelyjä jakaessaan tehtäviä pikemminkin kansainvälisten käytäntöjen kuin välttämättä aiempien sääntöjemme mukaisesti.

Lopuksi olen iloinen siitä, että komission istuin on tänään tyhjänä, ja kaikille Lissabonin sopimuksen puolesta kampanjoineille totean, ettei meidän pidä rajoittaa heidän tai omaa tukeamme sen täysimääräiselle täytäntöönpanolle.

  Francisco José Millán Mon (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, unionin ulkopolitiikka siirtyy uuteen vaiheeseen, kuten korkea edustaja Ashton ja jäsen Albertini tänään totesivat.

Perustamissopimuksen 21 artiklassa esitetään objektiiviset periaatteet. Sopimuksella perustetaan myös uusia virkoja, korkean edustajan, komission varapuheenjohtajan ja Eurooppa-neuvoston pysyvän puheenjohtajan virat, Euroopan ulkosuhdehallinto sekä uusi turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, joka on kollegani Danjeanin mietinnön aiheena ja niin edelleen.

Näillä innovaatioilla pyritään varmistamaan, että Euroopan unionilla on paljon entistä tehokkaampi vaikutusvalta maailmassa, ja minusta kolmansien maiden kanssa pidettävät huippukokoukset ovat edelleen ihanteellisia välineitä tämän saavuttamiseksi. Euroopan unioni ei pidä usein huippukokouksia yksittäisten valtioiden kanssa, joten meidän olisi huolehdittava niistä.

Viime viikolla Marokossa pidetty huippukokous oli ensimmäinen huippukokous arabivaltion kanssa, ja se symboloi myös Marokolle myönnettyä edistynyttä asemaa. Arvoisa korkea edustaja Ashton, olisin toivonut teidän osallistuvan huippukokoukseen. Pahoittelen myös Marokon kuninkaan pois jäämistä. Hänen poissaolonsa vuoksi huippukokous, joka olisi voinut olla historiallinen, menetti poliittista vaikutusvaltaa, merkitystä ja vaikuttavuutta.

Toivon Barcelonassa pidettävän Välimeren unionin huippukokouksen myös olevan menestyksekäs osallistujien määrän osalta.

Pahoittelen myös sitä, ettei presidentti Obaman kanssa pidettäväksi aiottua kevään huippukokousta järjestetä. Kuten Albertinin mietinnössä todetaan, Lissabonin sopimuksessa luodaan pohja Yhdysvaltojen kanssa käytävän vuoropuhelun mekanismien vahvistamiselle. Huippukokouksessa olisi voitu tarkastella tätä ja muitakin aiheita.

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen ei pidä hukata mahdollisuutta tarkastella kahdenvälisiä asioita, konflikteja ja nyt kerääntyviä globaaleja haasteita korkealla tasolla. Olisi paradoksaalista – minä päätän tähän – jos me nyt saatuamme Lissabonin sopimuksen ottaisimme riskin muuttua merkityksettömäksi maailmassa, jota jotkut nyt kutsuvat "postläntiseksi" tai "postamerikkalaiseksi".

  Libor Rouček (S&D). – (CS) Arvoisa korkea edustaja, hyvät kollegat, haluan puheenvuorossani korostaa tarvetta luoda kumppanuus Venäjän kanssa. EU:n jäsenvaltiot ja Venäjä kohtaavat monia yhteisiä haasteita ja uhkia. Voin mainita terrorismin torjunnan, joukkotuhoaseiden leviämisen torjunnan, alueelliset konfliktit Lähi-idässä ja Afganistanissa, ilmastonmuutoksen, energiavarmuuden ja niin edelleen. Euroopan unioni ja Venäjä eivät kumpikaan kykene ratkaisemaan näitä ongelmia yksin. Tarvitaan yhteistyötä, ja yhteistyön olisi oltava perustana uudelle EU:n ja Venäjän väliselle kattavalle sopimukselle.

Kehotan tämän vuoksi korkeaa edustajaa hyödyntämään uutta toimivaltaansa ja vauhdittamaan Venäjän kanssa käytäviä neuvotteluja. Arvoisa korkea edustaja, kehotan teitä myös hyödyntämään uutta toimivaltaanne koordinoidaksenne entistä tehokkaammin yksittäisten jäsenvaltioiden kantoja sekä yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme osallistuvien yksittäisten osapuolten kantoja, sillä tämä on ainoa tapa varmistaa yhtenäinen lähestymistapa sekä edistää ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltion, tasa-arvon ja keskinäisten suhteiden tasapuolisuuden kaltaisia arvojamme.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen molempiin mietintöihin, kannatan niitä ja onnittelen esittelijöitä näistä asiakirjoista.

Nostan esiin kaksi seikkaa. Ensinnäkin Danjeanin mietinnöstä haluan tuoda esiin seikan, joka on aiheuttanut paljon ihmettelyä lukuisissa EU:n jäsenvaltioissa. Tarkoitan nyt erityisesti Pariisin ja Moskovan keskinäisiä keskusteluja neljän Mistral-taistelualuksen mahdollisesta myynnistä Venäjälle.

Mistral-taistelualus on luonteeltaan selkeästi hyökkäysalus, ja on todellakin hälyttävää, että tietyt jäsenvaltiot ryhtyvät sellaisiin asekauppoihin kolmansien maiden kanssa, joilla voi olla hyvin kielteisiä vaikutuksia muiden EU:n jäsenvaltioiden tai EU:n naapurivaltioiden turvallisuudelle.

Lissabonin sopimuksessa esitetään yhteisen puolustuksen tavoitteet ja siihen sisältyy lauseke solidaarisuudesta turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Mitä teidän mielestänne parlamentin ja muiden EU:n toimielinten olisi vaadittava? Yhteisiä EU:n sisäisiä sääntöjä asemyynnistä EU:n jäsenvaltiosta kolmansiin maihin.

Albertinin mietinnön osalta haluan korostaa Itä-Aasian vakauden ja turvallisuuden merkitystä. Olemme tyytyväisiä niin Taipein kuin Beijinginkin pyrkimyksiin parantaa valtioiden välisiä suhteita ja vahvistaa vuoropuhelua sekä käytännön yhteistyötä. Tässä yhteydessä EU:n on tuettava voimakkaasti Taiwanin osallistumista kansainväliseen siviili-ilmailujärjestöön ja Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskevaan puitesopimukseen, sillä Taiwanin osallistuminen näihin organisaatioihin on tärkeää EU:n ja koko maailman edun vuoksi.

  Zoran Thaler (S&D). – (SL) Arvoisa korkea edustaja, olen pitkälti samaa mieltä kanssanne, kun toteatte, että keskeinen tavoitteenne on entistä parempi ja uskottavampi eurooppalainen ulkopolitiikka. Balkanin alueen, meidän maanosamme vakaus ja turvallisuus, on keskeinen tavoitteenne.

Meillä ei todellakaan ole varaa epäonnistumisiin tässä. Tämän vuoksi suosittelen, että sitoudutte kahteen asiaan: ensinnäkin ratkaisemaan pikaisesti Kreikan ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian väliset suhteet, jotta jäsenvaltiomme Kreikka voi taas hengittää vapaammin pohjoisrajansa osalta, ja toiseksi ponnistelemaan sen varmistamiseksi, että Serbia keinotekoisessa ongelmassaan, jossa se joutuu tekemään valinnan Euroopan unionin ja Kosovon kesken, valitsisi Euroopan unionin eikä toisin sanoen eristäisi itseään. Olisi kenties hyvä ajatus muistuttaa ystäviämme Serbiassa siitä merkittävästä seikasta, että Serbia ja Kosovo ovat jälleen yhdessä, kun niistä tulee Euroopan unionin jäseniä.

  Michael Gahler (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa varapuheenjohtaja, tänään istutte toisella puolella. Jos vaihdatte puolta kerran kuukaudessa, se käy kyllä minulle.

Tämän keskustelun lähestyessä loppuaan useat ensisijaiset arvioinnit ovat tulleet selväksi. Haluamme teidän johtavan ulkosuhdehallintoa, jossa teillä – kuten kollega aiemmin totesi – on kaksi tehtävää yhtä aikaa. Näiden kahden tehtävän on kuitenkin oltava ainoat päällekkäisyydet – emme tarvitse päällekkäisyyksiä rakenteissa. Yhteisömenetelmän säilyminen on varmistettava, eikä pelkästään talousarvion ja Euroopan parlamentin valvonnan aloilla. Tehdäkseni tämän täysin selväksi, uuden yksikön ei pidä olla yksinomaan ulkoministerien leikkikalu, vaikka he ovat loukkaantuneita siitä, etteivät enää kuulu Eurooppa-neuvostoon. Sama koskee henkilöstön nimittämistä ja yksikön merkittävien virkojen täyttämistä.

Danjeanin mietinnön osalta annan täyden tukeni esittelijän valitsemalle linjalle. Pysyvän operaatiokeskuksen osalta olen jäsen Van Ordenin tavoin pannut merkille, että korkea edustaja Ashton on muuttanut kantaansa tässä asiassa sitten kuulemisensa, ja minun on todettava, että oikeaan suuntaan. Olette siirtynyt torjunnasta testausvaiheeseen. Uskon edelleen, että jos meidän on määrä johtaa siviili- ja sotilasoperaatioiden suunnittelua täysin yhtenäistetyllä tavalla ulkosuhdehallinnossa, on järkevää johtaa yksikköä omasta operatiivisesta päämajastaan.

Mitä tulee Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän ehdotukseen rauhanrakentamisen pääosaston perustamisesta haluan todeta, että toisin kuin kollegani tämän istuntosalin vasemmassa ääripäässä, katson koko EU-hankkeen ja erityisesti ulkopolitiikkamme olevan ainutlaatuinen rauhanrakentamishanke. Tämän perusteella en ole varma siitä, pitäisikö meidän rajoittaa tämä yhteen osastoon.

  María Muñiz De Urquiza (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, uskomme, että uudet instituutiot tarvitsevat hieman aikaa käynnistyä, mutta katsomme myös, ettemme saa irrottaa katsettamme pallosta. Tärkeintä ei ole se, mitä jotkut vaativat, että korkea edustaja on paikalla kaikkialla, mihin Euroopan ulkopolitiikka liittyy. Tärkeää on, että Euroopan unioni on läsnä kansainvälisellä näyttämöllä valmiuksin puhua kantojensa puolesta. Tästä on kyse niissä mietinnöissä, joista keskustelemme tänään.

Tämän vuoksi kannatamme laajaa Euroopan unionin politiikkaa yhteistyösuhteissa kaikkien niiden valtioiden kanssa, joiden kanssa meillä on yhtenevät edut, erityisesti ihmisoikeuksien kannalta, aina Valko-Venäjältä Kuubaan. Tarvitsemme tätä politiikkaa kaikkia niitä valtioita varten, joissa meillä on intressejä ihmisoikeuksien, turvallisuuden tai globaalien haasteiden osalta, sillä Euroopan unioni voi vaikuttaa asioihin, kuten osoitettiin Espanjan puheenjohtajakaudella jäsenvaltioiden enemmistön yhteisellä kannalla ihmisoikeusneuvostossa Genevessä, ja tähän on päästävä myös Lähi-idässä ja Kuubassa. Tämä on ennakoiva ja uudistusmielinen askel eteenpäin Euroopan unionin ulkoisissa toimissa. Haluamme voimakkaan ja aidon Euroopan ulkosuhdehallinnon, joka tukee korkean edustajan työtä ja vastaa myös parlamentin toiveisiin.

  Krzysztof Lisek (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja Ashton, haluan ilmaista tyytyväisyyteni siihen, että voimme tänään keskustella kanssanne yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Useista päinvastaisista äänistä huolimatta haluan sanoa olevani varma, että tämän parlamentin enemmistö toivoo teille hyvää ja haluaa nähdä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja ammattitaitoisen ulkosuhdehallinnon rakentamisen, yksikön, jossa voitte hyödyntää kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden parhaita diplomaatteja.

Tämänpäiväinen keskustelumme yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta perustuu pomoni turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnassa, jäsen Danjeanin erinomaiseen mietintöön. Unionin on tietenkin rakennettava yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteet. Meillä on edessämme paljon haasteita, ei pelkästään konflikteja, vaan myös luonnonkatastrofeja, terrorismin uhkia ja niin edelleen. Tämän vuoksi meidän on vahvistettava operatiivisia valmiuksiamme. Unionin on huolehdittava omasta turvallisuudestaan, mutta sen on myös oltava aktiivinen globaalien haasteiden edessä. Tämä ei ole mahdollista ilman hyvää yhteistyötä Atlantin toisella puolella sijaitsevien liittolaistemme kanssa. Katson, että itse asiassa, eikä pelkästään siksi että suurin osa EU:n jäsenvaltioista kuuluu Natoon, vaan juuri näiden haasteiden vuoksi, kaikki odottavat teidän kykenevän käynnistämään hyvän vuoropuhelun ja rakentamaan johdonmukaisen yhteistyön Euroopan unionin ja Naton välille.

Arvoisa korkea edustaja Ashton, lopetan hauskaan huomautukseen, toivottavasti olette ehtinyt lähettää puhelinnumeronne Henry Kissingerin lisäksi myös Hilary Clintonille.

  Proinsias De Rossa (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää varapuhemies Ashtonia näkemyksellisestä ja substanssipitoisesta puheenvuorosta.

Joillakin on kanssanne ongelmia, arvoisa varapuheenjohtaja Ashton, koska ette ole maskuliininen kenraali tai varsinkaan kapeamielinen nationalisti. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että korostitte valtioiden välistä oikeutta ja kehotan teitä aktiivisesti vaatimaan tätä Lähi-idän tapauksessa. Arvostan myös sitoutumistanne pikemminkin yhteisten etujen merkittävään periaatteeseen kuin jäsenvaltioiden vähäisiin menetyksiin.

Lähi-itä on kenties kaikkein epävakain alue, joka voi tällä hetkellä johtaa laajaan maailmanpaloon. Teidän on tehtävä tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa ja vaadittava 8. joulukuuta annetun neuvoston julkilausuman olevan keskeisessä asemassa kehyksenä edistykselle siellä.

Lopuksi suositan voimakkaasti, että tuette ajatusta toiminnasta Lähi-idän tekemiseksi ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi.

  Andrey Kovatchev (PPE). – (BG) Katson jäsen Danjeanin ja jäsen Albertinin mietintöjen olevan askel kohti kovasti kaipaamaamme yhteistä näkemystä Euroopan unionista globaalina toimijana rauhan ja turvallisuuden turvaajana, ja onnittelen esittelijöitä tästä.

Hupenevat puolustusmäärärahat ja nykyinen talouskriisi tekevät ilmeisen selväksi, että jos haluamme Euroopan puhuvan yksiäänisesti maailmassa ja lähettävän voimakkaita, kunnioitusta herättäviä viestejä, meidän on käytettävä saatavilla olevia resursseja entistä harkitsevammin ja tehokkaammin.

Euroopan puolustusviraston asema, jota vahvistettiin Lissabonin sopimuksella, on ratkaisevan tärkeä potentiaalimme maksimoimiseksi yhteisin hankinnoin, keskittämällä voimavaroja ja yhteisen koulutuksen kautta. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan siviili- ja sotilasnäkökohtien välistä vuorovaikutusta on käytettävä unionin valmiuksien ja tehokkuuden parantamiseksi.

Odotan näkeväni korkea edustaja ja Euroopan puolustusviraston johtaja Ashtonin ryhtyvän aktiivisesti toimimaan tähän suuntaan. Lopuksi, arvoisa korkea edustaja Ashton, toivon teille menestystä yhteisen ulkosuhdehallinnon perustamisessa. Odotan, että maantieteellisen tasapainon periaate otetaan huomioon nimitettäessä yksikköön henkilöstöä, jotta se voi aidosti edustaa koko Euroopan unionia. Eurooppa tarvitsee teidän menestystänne.

  Ágnes Hankiss (PPE). – (HU) Hyvät kollegat, ensinnäkin haluan onnitella Arnaud Danjeania hänen mietinnöstään, joka on sekä kattava että samalla hyvin syvällinen jokaisessa tarkastellussa asiassa. Omalta osaltani puhun vain yhdestä seikasta. Euroopan unionin jäsenvaltioiden joukossa on useita valtioita, kuten kotimaani Unkari, jotka haluaisivat toimia aktiivisesti täysimääräisinä ja tasavertaisina jäseninä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevassa yhteistyössä. Hyvin tunnetuista historiallisista syistä niiden aineelliset voimavarat tai valmiudet tai edes tietopohja eivät vielä mahdollista niiden yhdenvertaista asemaa suurimpien valtioiden kanssa. Tämän vuoksi äänestin niiden esitettyjen tarkistusten puolesta, joilla pyritään helpottamaan tällaista osallistumista ja muiden saavuttamista. Toisaalta tämä koskee meneillään olevaa rakenteellista yhteistyötä, jota olisi voitu ja kenties voitaisiin vieläkin muotoilla siten, ettei se muodosta vahvimpien ja suurimpien jäsenvaltioiden eliittikerhoa, toisin sanoen ettei se esitä yhtenäisiä ja yhdenmukaisia vaatimuksia kaikille osallistujille, sillä tässä tapauksessa tietyt valtiot jäävät ulkopuolelle, vaan sen sijaan annettaisiin pienemmille valtioille mahdollisuus osallistua niiden erityisvalmiuksien mukaisesti. Toisaalta on kehitettävä tätä koskevaa koulutusverkostoa. Kiitän puhemiestä näiden seikkojen lisäämisestä mietintöön.

  Ivo Vajgl (ALDE). – (SL) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja Ashton, haluan tänään onnitella molempia esittelijöitä, jotka ovat niin loistavasti ohjanneet tätä keskustelua, keskustelua, joka on johtanut tämän asiakirjan, tai pikemminkin sekä jäsen Albertinin että jäsen Danjeanin mietintöjen hyväksymiseen.

Sanoisin asiakirjojen tulleen hyväksytyiksi juuri oikeaan aikaan, korkea edustaja Ashtonin toimikauden alussa, ja että olemme osoittaneet hyvin yksityiskohtaisesti, mitä haluamme Euroopan unionin ulkopolitiikalta. Arvoisa korkea edustaja Ashton, olette hyödyntänyt oikein hyvin tätä tilaisuutta siirtäessänne nämä kaksi erityislaatuista asiakirjaa omaan näkemykseenne maailmasta, ja onnittelen teitä tästä. En tietenkään tule aina onnittelemaan teitä, paitsi jos teette kantanne selväksi erityisissä ongelmissa, dilemmoissa ja kriiseissä. Tänään onnittelen teitä erityisesti siitä, että esititte kriittisen huomautuksenne Israelin hallituksen toimista laittomien siirtokuntien rakentamisen alalla.

Lopuksi totean vielä, että minusta meidän on tulevaisuudessa kiinnitettävä enemmän huomiota Japaniin, vanhaan ja luotettuun ystävään, eikä meidän pidä olla niin Kiinan ja muiden nopeasti kasvavien valtioiden lumoissa.

  Piotr Borys (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja Ashton, puhun todennäköisesti kaikkien läsnä olevien puolesta todetessani, että ulkopolitiikka on yksi Euroopan unionin suurimmista haasteista ja että toivomme, että teidän johdollanne, arvoisa korkea edustaja Ashton, Euroopan unionista tulee todellinen ulkopolitiikan sääntelijä maailmanlaajuisella tasolla.

Keskityn kahteen alaan. Niistä ensimmäinen on Lähi-idän poliittinen tilanne. Odotamme teiltä selkeää kantaa terrorismin torjuntaa koskevassa strategiassa. Odotamme pääasiassa, että tilanne, erityisesti Afganistanissa, on sellainen, että siitä on mahdollista perääntyä. Haluan tässä kohdin ehdottaa, että käytämme kaikkia mahdollisia keinoja, myös pääosin siviilioperaatioita, pyrkimyksissämme nykyaikaistaa valtio, joka tänä päivänä on raunioina 30 vuotta kestäneen sodankäynnin jälkeen. Katson myös, että poliittinen osallistuminen Afganistanin jälleenrakentamiseen on keskeinen tekijä valtion vakauttamisessa. Toinen alue on Iran, jolla on tänä päivänä keskeinen asema alueen ulkopolitiikassa. Katson, että sitoutuminen ydinaseiden leviämisen estämiseen on ratkaiseva tehtävä, joka myös kuuluu teille. Toivomme teille menestystä ja luotamme siihen, että pystytte koordinoimaan työtänne hyvin Yhdysvaltojen politiikan kanssa.

Katson, että Afganistanin, Pakistanin, Intian ja Iranin poliittinen tilanne on maailman turvallisuuspolitiikan kannalta hyvin merkittävä. Tämän vuoksi, arvoisa korkea edustaja Ashton, tehtävänne on hyvin arvokas.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja Ashton, kuvasitte Atalanta-operaatiota merirosvouksen torjumiseksi Afrikan sarvessa menestykseksi.

Merirosvot toteuttivat kuitenkin viime viikolla valtavan hyökkäyksen baskimaalaisia, espanjalaisia ja ranskalaisia kalastusaluksia vastaan, pakottivat alukset lähtemään alueelta ja vetäytymään alueille, joilla niitä voidaan suojella, mutta jossa ei ole kalaa, eikä pidä unohtaa satoja ihmisiä, jotka ovat edelleen panttivankeina eri aluksilla.

Pyydän teitä soveltamaan parlamentin joulukuussa hyväksymää päätöslauselmaa, jotta tässä operaatiossa suojellaan kalastusaluksia ja tätä suojelua laajennetaan. Kehotan myös tarkastelemaan uudelleen strategioita ja tarkistamaan pikaisesti operaatiossa Intian valtamerellä sovellettavia tekniikoita sekä sitä, miten sen läsnäolo toteutetaan.

  Struan Stevenson (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, 58 ihmistä menetti henkensä sunnuntaina yrittäessään harjoittaa äänioikeuttaan Irakin vaaleissa ja 140 henkeä loukkaantui vakavasti. Väkivalta, pelottelu, hyökkäysuhka tai kiristys eivät kuitenkaan pelottaneet miljoonia urheita irakilaisia menemästä äänestämään.

Vaalien tulosta on yritetty toistuvasti vääristellä ja manipuloida. Se, että valheellinen oikeus- ja vastuuvelvollisuuskomissio kielsi yli 500 lahkoihin kuulumatonta maallista ehdokasta asettumasta ehdolle, toistuvat pommihyökkäykset vaalipäivänä sekä vaalitulosten antamisen hyvin pahaenteinen viivästyminen ovat kaikki huolestuttavia merkkejä likaisista toimista.

Iranin uhkaava sekaantuminen asioihin on ollut jatkuva uhka näissä vaaleissa, ja meidän on nyt lähetettävä tiukka varoitus: älkää yrittäkö asettaa virkaan nukkepääministeriä Irakissa, älkää yrittäkö kavaltaa Irakin kansalta sen demokraattisia oikeuksia älkääkä syöskö Irakia lahkojen väliseen kaaokseen, sillä lännessä tarkkaillaan teitä, te olette valokeilassa.

  Andrew Henry William Brons (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, korkea edustaja Ashtonin tehtävä kuvataan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 18 artiklassa siten, että hän osallistuu yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan muotoiluun ja toteuttaa sitä neuvoston valtuuttamana, ja neuvosto tietenkin käsittää kansallisvaltioiden edustajat. Samassa artiklassa todetaan kuitenkin myös, että hänen on oltava komission varapuheenjohtaja ja että hän toimii komissiossa. Lisäksi olen ymmärtänyt, että entiselle komission henkilöstölle annetaan etusija diplomaattikunnan ja ulkoministeriöiden henkilöstöön nähden nimitettäessä henkilöstöä ulkosuhdehallintoon.

Arvoisa korkea edustaja Ashton, on selvää, että tehtävänne on suunniteltu heikentämään jatkuvasti jäsenvaltioiden vaikutusvaltaa ulkopolitiikkaan, eikä pelkästään yksittäisten jäsenvaltioiden vaan myös niiden kollektiivin neuvostossa. Te ja teidän seuraajanne toimitte neuvoston valtuuttamina vain paperilla. Todellinen liikkeellepaneva voima EU:n ulkopolitiikassa on komissiolla. Jäsenvaltiot ja neuvosto tullaan jatkuvasti pitämään siitä syrjässä.

  Andrzej Grzyb (PPE). – (PL) Jäsen Albertinin mietinnön pääasiallinen viesti on johdonmukainen ja tehokas politiikka. Onnittelen häntä sekä jäsen Danjeania heidän mietinnöistään.

Haluan korostaa, että tämän työn toteuttamiseen liittyy myös henkilökohtainen näkökulma. Euroopan ulkosuhdehallintoa tarkastellaan mietinnössä, ja vaikka se koskeekin vuotta 2008 – valitettavasti ei vielä vuotta 2009 – se on tässä markkeri, jolla mitataan sitä, kuinka me itse asiassa toteutamme sitä työtä, joka nyt kuuluu korkea edustaja Ashtonin johtamalle yksikölle. Minusta pyytämämme maantieteellinen tasapaino sekä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien asema tässä prosessissa ovat hyvin merkittäviä Todellisia työhönottokriteerejä ja Euroopan parlamentin asemaa yksikön kehittämisessä tullaan arvioimaan hyvin huolellisesti täällä parlamentissa.

Toivomme, että prosessi olisi selkeä ja yksinkertainen, jotta me yksittäisten äänestäjien edustajat voimme sen ymmärtää, sillä he itse asiassa muodostavat Euroopan unionin.

  Jelko Kacin (ALDE). – (SL) Esitän vilpittömät kiitokseni molemmille esittelijöille, jäsen Albertinille ja jäsen Danjeanille.

Haluan muistuttaa teitä traagisesta tapahtumasta Belgradissa 12. maaliskuuta seitsemän vuotta sitten. Viittaan Serbian entisen pääministerin Zoran Đinđićin murhaan. Hänet tapettiin Serbian normalisoinnin, demokratisoinnin ja eurooppalaistamisen pysäyttämiseksi. Sitä ei kuitenkaan onnistuttu pysäyttämään. Sitä vain viivytettiin. Tapahtumalla on ollut kielteisiä vaikutuksia myös naapurivaltioihin ja koko alueeseen.

Arvoisa korkea edustaja Ashton, pyydän teitä auttamaan ja rohkaisemaan eurooppalaismielisiä joukkoja kaikkialla lähialueillamme. Teidän on toimittava oikea-aikaisesti ja ennalta ehkäisevällä tavalla. Olette valinnut itsellenne uuden instituution ja uuden tehtävän, itse asiassa kaksi tehtävää ja kaksi instituutiota, ja teistä on tulossa niin sanoakseni kaksinkertainen keulakuva. Paluuta entiseen ei ole, ei teillä eikä meillä. Koska voitte vain mennä eteenpäin, pyydän teitä antamaan oikeutusta teille osoittamallemme luottamukselle.

  Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, laaja-alaiset mietinnöt edellyttävät yleensä erillisiä arviointeja, ja tämä pätee tässäkin tapauksessa. Kannatan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jossa tarkastellaan laitonta maahanmuuttoa, viisumipetoksia, rikollista matkailua ja valheellisia turvapaikkahakemuksia. Kannatan myös yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jossa pyritään turvaamaan Schengen-alueen rajat ja selvästi vauhdittamaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Suhtaudun kuitenkin kriittisesti, jopa vastustan sellaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jolla pyritään antamaan EU:lle aktiivinen asema sotilasasioissa, joissa YK ja Nato jo toimivat. Tällainen päällekkäisyys on vältettävä – ja puhun tietenkin puolueettoman valtion edustajan erityisasemassa. Vastustan myös viisumivaatimuksen poistamista, harkitsematonta luopumista Balkanin valtioiden osalta, josta jo nyt muutaman kuukauden kuluttua noin 150 000 makedonialaista suuntaa Keski-Eurooppaan, ja kaksi kolmannesta heistä ovat jo laittomia.

Tämä ei todellakaan ole oikea tapa turvata Euroopan kansalaisten turvallisuustarpeita – se ei edistä turvallisuutta eikä todellakaan saa kansalaisia toivomaan lisää Eurooppaa.

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Olen huolissani siitä, että edelliset konferenssit eivät ole tuottaneet konkreettisia tuloksia ydinaseiden leviämisen estämisen alalla. Tällaiset aseet ja teknologia leviävät edelleen. On olemassa kasvava vaara siitä, että ydinteknologia ajautuu rikollis- ja terroristijärjestöjen käsiin.

Unionin on toimittava yhdessä tällä alalla ja otettava asiassa kanta maailmanluokan toimijana, vahvistettava kaikkia ydinsulkusopimuksen kolmea pilaria ja saatava aikaan se, että leviämisen estämistä koskevia sääntöjä ja välineitä sovelletaan ja valvotaan kaikkialla maailmassa. Minusta on välttämätöntä sisällyttää ydinaseiden leviämisen estäminen Euroopan unionin painopistealoihin ja käynnistää rakentava vuoropuhelu kaikkien ydinasevaltioiden, ei pelkästään Yhdysvaltojen ja Venäjän kanssa. Ydinasevaltioita on muitakin kuin Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston viisi jäsentä. Tämän vuoksi unionin on globaalin turvallisuuden vuoksi pyrittävä poliittisin ja diplomaattisin keinoin varmistamaan, että Israelin, Intian, Pakistanin ja Pohjois-Korean kaltaiset valtiot allekirjoittavat ydinsulkusopimuksen.

  Catherine Ashton, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja / Euroopan komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin kiittää näistä puheenvuoroista ja kertoa, miten tärkeänä ja arvokkaana pidän tätä keskustelua strategisten suuntaustemme kannalta.

Aluksi haluan todeta olevani täysin samaa mieltä kaikkien niiden kunnianarvoisten parlamentin jäsenten kanssa, jotka puhuivat parlamentin valvonnan arvosta ja merkityksestä sekä parlamentin asemasta, eikä pelkästään valvonnan alalla, vaan myös asiantuntemuksessa, jota tiedän täältä löytyvän. Aion hyödyntää tätä asiantuntemusta ja toivon mahdollisimman montaa tilaisuutta keskustella monista tai jopa kaikista täällä tänään esiin tuoduista merkittävistä asioista.

Pyrin puhumaan tästä lyhyesti, mutta koetan puhua joistakin keskeisistä aloista, joista katson arvoisien parlamentin jäsenten olevan eniten huolissaan. Aluksi totean, etten sanonut ei Barnierin mietinnölle. Haitissa saamiemme opetusten ja nyt Chilelle tarjoamamme avun perusteella sanoin, että haluamme tarkastella sitä, kuinka paljon enemmän voisimme tehdä, kuinka voisimme toimia tehokkaammin, mitä meillä tulisi olla valmiustilassa ja pitääkö meillä olla valmiustilaa. Tämä edellyttää, että tarkastelemme strategisesti sitä, mitä meidän on tehtävä, ja Barnierin mietintö tarjoaa tässä taustatukea. Olen Michelille hyvin kiitollinen hänen panoksestaan – se on taustatukemme.

Ydinsulkusopimuksesta: monet arvoisat parlamentin jäsenet korostivat toukokuussa pidettävän konferenssin merkitystä, ja olen samaa mieltä heidän kanssaan. On hyvin tärkeää, että edistymme nyt sen osalta, mitä toukokuun mahdollisuus meille tarjoaa.

Olen samaa mieltä myös siitä, että turvallisuus alkaa voimakkaista poliittisista suhteista. Meidän on jatkuvasti tarkasteltava lähestymistapaamme suuressa maailmassa siten, että pyrimme kehittämään näitä voimakkaita poliittisia suhteita turvallisuuden edistämiseksi, ei pelkästään itseämme varten vaan myös kolmansia maita varten, niitä valtioita varten, joiden kanssa haluamme tällaisen suhteen tai joiden kanssa keskustelemme huolenaiheistamme.

Monet arvoisat parlamentin jäsenet toivat esiin aivan perustellusti Balkanin merkityksen. Olen esittänyt ensisijaisissa tavoitteissani, että tämä on uskomattoman merkittävä työala. Bosnian vaalien alla on hyvin tärkeää, että edistämme Euroopan unionin merkitystä ja varmistamme, että kansalliset poliitikot kuvaavat kansalle polun, jota aikovat seurata luodakseen tiiviimmät yhteydet Eurooppaan ja lopulta tullakseen osaksi Eurooppaa.

Olen samaa mieltä Valentin Inzkon ja hänen korkean edustajan virastossa tekemänsä työn merkityksestä. Me työskentelemme yhdessä valmistellessamme strategista lähestymistapaa – ja jälleen on kyse tulevaisuudesta paljon vaalien jälkeen, siitä mihin meidän on päästävä tulevina kuukausina ja vuosina säilyttääksemme turvallisuuden. Ymmärrän vakauden merkityksen: meidän on saatava se aikaan siellä ja pidettävä sitä myös yllä. Alueella ollaan huolestuneita siitä, että meidän katsotaan siirtyvän eteenpäin, ja toisinaan minusta tuntuu, että olemme hieman jumissa sen suhteen, mitä meidän on tehtävä seuraavaksi. Meidän on vietävä tätä eteenpäin.

Tämä koskee erityisesti Kosovoa, kuten useat arvoisat jäsenet totesivat, ja olen tavannut sikäläisen hallituksen. Olen keskustellut hallituksen ja erityisesti pääministerin kanssa siitä, mitä meidän olisi tulevaisuudessa tehtävä. Sitten on Serbia, joka ponnistelee kovasti päästäkseen osaksi Euroopan unionia. Tavatessani presidentti Tadićin ja hallituksen jäseniä oli aivan selvää, että se on se, mitä he haluavat tulevaisuudeltaan, ja hekin ymmärtävät meitä huolestuttavat seikat tällä matkalla.

Mitä tulee keskusteluun Kuubasta, olin aikonut osallistua siihen. Kyse on yksinkertaisesti päällekkäisyyksistä. Puheenjohtajakokous, jossa keskustellaan ulkosuhdehallinnosta, on samaan aikaan, enkä voi olla kahdessa paikassa samaan aikaan. Näin Euroopan parlamentti päätti aikataulusta. Minun on toteltava ja oltava paikalla siellä. Katson kuitenkin, että Kuuba on merkittävä keskustelunaihe, ja olen varma että palaamme vielä tähän aiheeseen.

Erillisestä rauhanrakentamisen osastosta vastaukseni on, että rauhanrakentamisen on sisällyttävä kaikkeen mitä teemme, ja suhtaudun aina pelokkaasti jonkin erottamiseen erikseen, ikään kuin se olisi erillään kaikesta mitä teemme. Kun tarkastelette sitä, kuinka aiomme toimia ulkosuhdehallinnossa, se on ikään kuin sateenvarjo-organisaatio, joka omaksuu selkeästi perussopimuksen mukaiset vastuualansa, mutta joka palvelee myös teitä ja komissiota.

Kun komissio siis aikoo tehdä jotain maailmanlaajuisen kaupan, ilmastonmuutoksen tai energiavarmuuden aloilla, ulkosuhdehallinto voi olla myös sen työkalu, joka yhdistää välittömästi komission työn tapahtumiin paikan päällä. Kaikessa tässä on minusta kysymys entistä turvallisemmasta ja vakaammasta maailmasta. Minulle kyse on nyt siitä, kuinka saamme sisäänrakennettua sen ajatuksen, että olemme olemassa sitä varten, että tuemme ponnisteluja sen varmistamiseksi, että saadaan aikaan ja ylläpidetään rauhaa.

Atalanta-operaatiosta: minusta tätä koskevat seikat olivat hyvin myönteisiä. Operaatio on hyvin merkittävä, mutta sitä on tarkasteltava yhteydessä kaikkeen muuhun, mitä teemme alueella. Panin merkille myös sen, että on ajateltava kalastusta ja sitä koskevaa strategiaa. Ymmärsin tämän oikein hyvin.

Työryhmät: minusta on oikein hyvä ajatus, että parlamentilla olisi työryhmiä. Katson korkeampien virkamiesten tällä hetkellä ottavan ne hyvin huomioon, ja meidän on jatkettava näin.

Operatiivisesta esikunnasta: ei ole kyse siitä, että olisin muuttanut kantaani. Totesin tammikuussa, etten ole vielä vakuuttunut. Olemme nyt tarkastelleet tätä, ja koska olen ollut hieman pitempään työssäni, olen enemmän sitoutunut työhön, jota teemme ulkomaan operaatioissamme, Kosovossa, Bosniassa tai keskusteltaessa Atalanta-operaation tulevaisuudesta tai siitä, mitä olemme juuri tehneet Haitissa, ja niin edelleen.

Totesin puheenvuorossani, että meidän on tarkasteltava sitä, mikä on tarpeellista ja päätettävä sitten, mikä on paras tapa saavuttaa se. On erilaisia mielipiteitä, mutta uskoakseni mielipiteet yhtyvät yhteisessä aiheessa, ja niin meidän pitää toimia. On siis kyse siitä, että vakuutumme yhdestä tai toisesta keinosta toteuttaa se.

Ihmisoikeuksista: haluan kuvata aihetta hopealankana. Arvojemme ja ihmisoikeuksien heijastuminen on olennaista kaikessa mitä teemme Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella. On kyse siitä, kuinka varmistamme, että tämä hopealanka kulkee läpi kaikkien toimiemme tukien työtä, jota teemme kaikkialla maailmassa edistääksemme Euroopan unionin arvoja. Haluan tarkastella tämän toteuttamista hyvin huolellisesti, joten kyse ei ole jostain ylimääräisestä lisästä vuoropuheluun. Se on olennainen osa kaikkea mitä teemme.

Olen samaa mieltä myös voimakkaista transatlanttisista suhteista Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat on voimakas kumppanimme hyvin monissa asioissa, erityisesti kriisinhallinnassa, ja meidän on tärkeää lähteä tältä pohjalta. Olen myös hyvin innokas jatkamaan työtä, jota teemme Yhdysvaltojen kanssa esimerkiksi kehitysyhteistyön alalla erityisesti Afrikassa, jossa on mahdollisuuksia – ainakin minä uskon niin – tehdä paljon enemmän, ja tämä perustuu kokemuksiini Aid for Traden kanssa kaupasta vastaavana komission jäsenenä.

Meidän on ajateltava myös muita merkittäviä kumppanuuksia. Olen keskustellut Brasilian ulkoministerin kanssa mahdollisuudesta tehdä taas yhteistyötä siinä, missä mittakaavaedut ja yhteistyövalmiudet antavat meille mahdollisuuden vapauttaa paljon tehokkaammalla tavalla voimavaroja tiettyihin osiin maailmaa, jossa on todellista tarvetta.

Olen samaa mieltä myös tietoverkkouhista. Se on hyvin tärkeä asia. Se on jo todellisuutta. Se on asia, jota meidän on pidettävä jatkuvasti silmällä, sillä uhat tietenkin muuttuvat koko ajan.

Vielä hieman ulkosuhdehallinnosta. Euroopan unionin maantieteellisen laajuuden on oltava edustettuna ulkosuhdehallinnossa. Olen tästä täysin samaa mieltä, mutta sen toteuttaminen vie minulta aikaa. Olen sanonut kaikille ulkoministereille yhden asian, jonka sanon myös parlamentille: olkaa hyvät ja vastustakaa houkutusta olettaa, että koska ensimmäiset neljä tai viisi nimitystäni eivät kenties koske parhaiten tuntemaanne jäsenvaltiota, se tarkoittaisi, etten vastaisuudessa tekisi nimityksiä näistä jäsenvaltioista. Tätä on yksinkertaisesti rakennettava vaihe kerrallaan. Kuten arvoisat parlamentin jäsenet tietävät, sitä ei ole vielä lainkaan olemassa. Minulla ei ole vielä tiimiä tai henkilöstöä ulkosuhdehallintoon, koska ennen oikeusperustaa meillä ei vielä ole mitään. Meillä on yksinkertaisesti se, mikä meillä oli ennenkin, ja pyrimme kokoamaan sen entistä johdonmukaisemmalla tavalla.

Teen nimitykset puhtaasti ansioiden enkä minkään muun perusteella. Tässä asiassa ei ole suosikkeja. Se tapahtuu ansioiden perusteella. Haluan parhaat ja fiksuimmat, ja olen sanonut tämän jäsenvaltioille ja toimielimille. Haluan valtuuskuntien paikan päällä toimivan sateenvarjona, kykenevinä tukemaan Euroopan unionin työtä kaikissa sen eri osatekijöissä, kuten se esitetään kolmansille maille, kuten se tehdään kolmansissa maissa.

Tämä on olennaista, sillä muuten ajaudumme taas pirstoutuneeksi. Kyse on siitä, kuinka se tehdään, ja tämän vuoksi me nyt käymme vuoropuhelua neuvoston ja komission kanssa. Jos se olisi hyvin yksinkertaista, olisimme jo toteuttaneet sen. Meidän on vain varmistettava, että teemme sen asianmukaisesti ja tehokkaasti. Me työstämme tätä seuraavina viikkoina.

Resurssien osalta painotan joustavuutta. Painotan sitä, että jos tietyssä valtiossa on kriisi, tai jos todetaan, että on kyettävä siirtämään lisäresursseja, meidän on kyettävä siihen, mutta se on tehtävä parlamentin valvonnassa. Ja jälleen kerran meidän on pohdittava, kuinka se tehdään, ei pelkästään nyt vaan myös tulevaisuudessa.

Meidän on ehdottomasti vältettävä päällekkäisyyksiä, muuten emme saavuta kuin lisää byrokratiaa, emmekä halua sitä. Meidän on varmistettava, että tämä on yhtenäinen yksikkö, joka toimii hyvin, yhtenä yksikkönä Euroopan unionissa, tukien muita toimielimiä ja niiden tukemana. Kuten olen sanonut, meidän on muistettava myös, ettei sitä ole vielä olemassa. Toivokaamme, että saamme työn tehtyä seuraavina viikkoina. Parlamentin tuella olen varma siitä, että onnistumme, että saamme sen perustettua. Voimme valaa sen perustan, mutta rakentaminen vie aikaa, ja se on niin tärkeä asia, että toivon jokaisen arvoisan parlamentin jäsenen ymmärtävän sen.

Vielä muutama viimeinen seikka. Huippukokouksista: on paljon erilaisia huippukokouksia. Meidän on aina muistettava niiden arvo ja merkitys. En voi mennä niihin kaikkiin. Niitä on yksinkertaisesti liikaa. Osallistun joihinkin. Olimme hyvin edustettuina Marokon huippukokouksessa, koska molemmat puheenjohtajat olivat siellä. Uskon todellakin, että jos paikalla ovat neuvoston ja komission puheenjohtajat, voimme sanoa, että huippukokouksessa on vahva EU:n edustus. Aina ei tarvita myös minun läsnäoloani, ja he ovat varmasti samaa mieltä.

Lopuksi, arvoisat parlamentin jäsenet puhuivat suhteista Japanin kaltaiseen valtioon, Venäjän kaltaisiin strategisessa kumppanuudessa merkittäviin valtioihin, Lähi-idän merkityksestä ja arvosta, ja sinne matkustan sunnuntaista eteenpäin, sekä kvartetin merkityksestä ja arvosta, sillä matkustan läpi Lähi-idän. Uskoakseni vierailen viidessä valtiossa ja päätän matkani Moskovaan kvartetin kokoukseen keskustelemaan siitä, mitä teemme seuraavaksi.

Lopuksi kiitän arvoisia jäseniä siitä, että he huomasivat minun olevan neuvoston puolella, eikä komissio ole edustettuna. Minä vaihdan puolia. Niin kauan kun keskellä ei ole istuinta, minä vaihdan puolta. Teidän vastuullanne on muistaa, kummalla puolella minun on oltava, kun saavun.

Kiitän vielä lopuksi suuresti jäsen Albertinia ja jäsen Danjeania erinomaisista mietinnöistä, jotka tarjosivat minulle mahdollisuuden esittää näkemyksiäni tänään.

(Suosionosoituksia)

  Gabriele Albertini, esittelijä. – (IT) Kiitän kollegojani, joista niin moni käytti puheenvuoron, erityisesti niitä, jotka hyväksyivät mietinnön keskeiset osat, kiittivät ja kannattivat sen sisältöä, mutta myös niitä, jotka esittivät kritiikkiä ja jotka ennen kaikkea tekivät niin halutessaan voittaa ne valitettavan traagiset tapaukset, joissa on käytetty voimaa ja unelmassaan rauhanomaisesta maailmasta. Suuri kreikkalainen filosofi Platon sanoi, että vain kuolleet näkevät sodan loppumisen. Huolimatta siitä, että kieltäydymme alistumasta tälle filosofialle, ja huolimatta pyrkimyksistämme estää tätä tapahtumasta, todellisuus kuitenkin pakottaa meidät voimankäyttöön jopa rauhanturvaoperaatioissa.

Onnittelen arvoisa korkea edustaja Ashtonia ja kiitän häntä mietintöni mainitsemisesta: pidän erityisesti hänen lähestymistapansa kaksijakoisuudesta, tavasta, jolla hän etsii synergiaa neuvoston ja komission tehtävien välillä. Hänen fyysinen paikkansa – joka vaihtelee täällä neuvoston ja komission istuimilla – selittää hänen haluaan huolehtia kahdesta tehtävästä.

Parlamenttina meidän on minusta tuettava ja edistettävä tätä synergististä sitoumusta. Euroopan komissio harjoittaa kehitysyhteistyöpolitiikkaa, naapuruuspolitiikkaa ja vakautuspolitiikkaa sekä edistää ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Neuvosto puolestaan toteuttaa rauhanturvaoperaatioita ja operaatioita oikeusvaltion toteuttamiseksi. Näiden aiheiden on löydettävä lopullinen ilmaisunsa Euroopan diplomaattisessa ulkosuhdehallinnossa, jonka on oltava tehokas, vaikuttava ja varustettu tarvittavin taidoin ja resurssein, jotta se voi toteuttaa tehtävänsä siltä edellytetyllä tavalla, ja me teemme paljon töitä tämän aikaansaamiseksi.

Kiitän korkeaa edustajaa – ja tästä keskustelemme lisää 23. huhtikuuta – myös siitä, että hän suostui olemaan läsnä ulkosuhdehallintoa käsittelevässä ulkoasiainvaliokunnan kuulemisessa, jossa meillä on mahdollisuus keskustella siitä syvällisemmin. Yhteistyömme käynnistyy tänään, eikä todellakaan ole loppumassa.

  Arnaud Danjean, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja Ashton, hyvät kollegat, kiitos kaikista puheenvuoroista, jotka jälleen kerran auttoivat rikastuttamaan tätä keskustelua ja rikastuttamaan tätä mietintöä.

Haluan rauhoitella niitä, jotka ovat tuoneet esiin epäilyksiään ja toisinaan epäluulojaan siitä, että mietinnöllä avataan ovi entistä suuremmalle kilpailulle erityisesti Naton kanssa, tai jopa eristymiselle. Tästä ei todellakaan ole kyse, en missään tapauksessa usko siihen, ja lisään vielä, ettei tätä ole perussopimuksessa, pikemminkin päinvastoin. Voitte uskoa ranskalaista Euroopan parlamentin jäsentä, joka on taistellut uupumatta saadakseen kotimaansa otetuksi takaisin Naton yhdennettyihin rakenteisiin.

Kun puhumme strategisesta riippumattomuudesta, mitä ajatusta me kehittelemme, mitä politiikkaa olemme kehittäneet kymmenen vuoden ajan? Vastaus on Euroopan unionin valmiudet väliintuloon siviili- ja sotilasoperaatioiden avulla alueilla, joilla muut organisaatiot, Nato mukaan luettuna, eivät siihen kykene. Nato ei olisi kyennyt tulemaan väliin Georgian konfliktin ratkaisemiseksi, sillä YK tai Etyj eivät ole paikan päällä. Nato ei tullut väliin sen aikaisemmin kuin me Afrikan sarvessa lopettaakseen turvallisuusnäkökohtiamme uhkaavat tapahtumat.

Strateginen riippumattomuus merkitsee myös mahdollisuutta tulla väliin lukuisten välineiden avulla, jotka ovat vain meidän hallussamme: siviili- ja sotilasvälineiden, oikeusvälineiden, rahoitusvälineiden ja kehitysyhteistyövälineiden avulla. Euroopan unioni on parhaassa asemassa tämän globaalin lähestymistavan kehittämiseksi kriisialueilla.

Strateginen riippumattomuutemme viittaa myös valmiuksiimme tarvittaessa olla puuttumatta, joko yksipuolisiin sotilaallisiin kampanjoihin tai – ja tätä korostivat monet itävaltalaisjäsenet – koska joukossamme on puolueettomia valtioita ja me kunnioitamme niiden asemaa.

Tätä Euroopan puolustuksella ja turvallisuudella tarkoitetaan. Tätä tarkoitetaan strategisella riippumattomuudella, jota kehitämme tämän politiikan avulla. Ei pidä koskaan unohtaa Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alkuperää. Se juontaa juurensa traagiseen ja veriseen tappioon: Balkanin alueen tilanteeseen 1990-luvulla, kun Euroopan unioni ei selviytynyt merkittävästä turvallisuushaasteesta omassa maanosassaan. Meidän ei pidä unohtaa tätä. Euroopan kansalaiset eivät ole unohtaneet sitä, eivätkä he antaisi meille anteeksi, jos luopuisimme kunnianhimoisesta tavoitteesta saada Euroopan unionille keskeinen asema kansainvälisellä näyttämöllä.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – (ES) Päätämme tämän kohdan käsittelyn. Keskustelu on päättynyt. Olen vastaanottanut keskustelun päätteeksi kuusi työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾.

Äänestys toimitetaan tänään.

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Haluan ensiksikin onnitella jäsen Albertinia hänen mietinnöstään. Olen myös iloinen siitä, että ehdottamani tarkistukset on hyväksytty. Euroopan komissio ilmoitti viime viikolla rahoituksesta 43 suurelle energiahankkeelle, joista neljä koskee Romaniaa. Vastaisuudessa komission on katsottava merkittäväksi niin Euroopan laajuinen Constanţa–Trieste-öljyputki sekä suhteiden kehittäminen itäisen kumppanuuden valtioihin. On myös vauhditettava pyrkimyksiä panna täyteen Mustanmeren synergiaan liittyviä hankkeita entistä tehokkaamman yhteistyön varmistamiseksi tällä alueella. Moldovan tasavallalla voi olla merkittävä asema niin itäisessä kumppanuudessa kuin Mustanmeren synergiassakin. Euroopan unionin on kiinnitettävä erityistä huomiota tähän valtioon ja tuettava sitä sen matkalla kohti liittymistä EU:hun. EU:n on osallistuttava laajemmin ratkaisemattomien konfliktien ratkaisemiseen Mustanmeren alueella, ja tämä koskee myös Transnistrian konfliktia. Transatlanttisen kumppanuuden on oltava painopisteala Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Suhteet Yhdysvaltoihin ovat äärimmäisen tärkeät maailmanlaajuisen turvallisuuden ja vakauden vahvistamisessa. Osan Yhdysvaltojen ohjuspuolustusjärjestelmästä sijoittaminen Romanian alueelle on todiste kotimaatani kohtaan tunnetusta luottamuksesta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) On valitettavaa, että monenkeskinen aseriisuntaprosessi on keskeytetty, eikä poliittista tahtoa sen uudelleen käynnistämiseksi ole löytynyt useaan vuoteen. Tämän vuoksi tuleva vuoden 2010 ydinsulkusopimuksen osapuolten välinen tarkistuskonferenssi on erityisen merkittävä.

Kuten allekirjoittamassamme päätöslauselmaesityksessä todetaan, olemme hyvin huolissamme uuden ydinasevarustelun muodostamasta vaarasta. Ydinaseiden kehittämisen, tuotannon ja varastoinnin välitön lakkauttaminen on siis tarpeen.

Yhdysvaltojen on lakattava kehittämästä taktisten ydinaseiden uusia sukupolvia ja käännyttävä päinvastaiseen suuntaan, allekirjoitettava ja ratifioitava täydellinen ydinkoekieltosopimus.

Puollamme myös rauhanomaista ratkaisua Iranin ydinohjelmaa koskevaan kiistaan ja kehotamme käynnistämään neuvottelut uudelleen. Toteamme jälleen, että vastustamme sotilaallisia toimia tai voimakäytöllä uhkaamista. Varoitamme myös, että sotilaalliset toimet voivat johtaa yhä syvempään kriisiin alueella.

  Edit Herczog (S&D), kirjallinen. – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssi pidetään huhti–toukokuussa 2010. On tärkeää, että Euroopan unionin jäsenvaltiot esittävät kokouksessa yhtenäisen kannan ja vahvistavat uudelleen kaikki sopimuksen kolme pilaria: ydinaseiden leviämisen estämisen, aseriisunnan ja yhteistyön ydinvoiman siviilikäytön alalla. Jäsenvaltioiden on ilmaistava sitoumuksensa ydinasekaupan lakkauttamiseen, nykyisten ydinasevarastojen asteittaiseen vähentämiseen sekä ydinaseiden tuotannossa tarvittavien materiaalien valmistuksen ja niiden tuotannossa tarvittavien tuotteiden hallussapidon tiukkaan seurantaan. Jäsenvaltioiden on otettava johtoasema syksyllä 2009 (24. syyskuuta) annetun Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselman 1887 soveltamisessa. Päätöslauselman mukaisesti jäsenvaltioiden on painotettava erityisesti sellaisen kattavan kansainvälisen sopimuksen laatimista, jolla säännellään ydinaseiden kieltämistä tiukassa kansainvälisessä valvonnassa. Lisäksi niiden on pyrittävä toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä edellä mainituilla aloilla näyttääkseen esimerkkiä muulle maailmalle. EU:n jäsenvaltioiden on edistettävä täydellisen ydinkoekieltosopimuksen täytäntöönpanoa sekä Yhdysvaltojen ja Venäjän välisen Start-sopimuksen uusimista. EU:n on kohdeltava ydinpolttoaineeseen liittyviä toimia painopistealana ja keskityttävä yhdenmukaistamaan, tiukentamaan ja tekemään avoimeksi ydinpolttoaineen varastointia, kuljetusta ja kauppaa koskevat säännöt.

  Filip Kaczmarek (PPE), kirjallinen. – (PL) Hyvät kollegat, minun on sanottava, etten usko vuosittaisen selvityksen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vuonna 2008 herättävän niin suuria tunteita, kuin aiheesta ensi vuonna käytävä keskustelu. Toivon nimittäin, että vuoden kuluttua me tiedämme, millainen Euroopan ulkosuhdehallinnosta tuli, ja tällä uudelle yksiköllä vuorostaan tulee olemaan valtava vaikutus Euroopan ulkopolitiikan kehitykseen.

Euroopan unionin kunnianhimoinen tavoite on tulla maailmanlaajuiseksi toimijaksi. Tavoite on hyvä, mutta sitä ei ole helppo saavuttaa. Edessämme on kovaa työtä. Yhteisön toimielinten on päästävä yhteisymmärrykseen Euroopan ulkosuhdehallinnosta. Se ei tule olemaan helppoa, mutta ilman sitä emme kykene parantamaan ulkopolitiikkaa. Meidän on palattava Euroopan unionin perusarvoihin ja käytettävä niitä perustana, jolle rakennamme ulkopolitiikkamme.

Meidän on aina muistettava solidaarisuus, tasa-arvo, yhtenäiset standardit sekä ihmis- ja kansalaisoikeudet. Meidän on muistettava säilyttää sisäinen tasapaino ja se, että meidän on puolustettava niitä kaikkien EU:n jäsenvaltioiden etuja, jotka eivät sulje pois toisiaan. Keskeinen asia on ehdottomasti tarve parantaa koordinointia yhteisön toimielinten ja jäsenvaltioiden välillä. Erityisten kansallisten etujen ei pidä olla ristiriidassa johdonmukaisuutemme tai yhteisömme kanssa. Paradoksaalisesti nekin valtiot, jotka haluavat tulla mielletyiksi Euroopan yhdentymisen eteenpäin vievinä voimina, toimivat toisinaan unionin yhteisiä etuja vastaan. Tämä meidän on muutettava.

  Kristiina Ojuland (ALDE), kirjallinen. – (ET) Arvoisa puhemies, eräät puheenvuoron aiemmin käyttäneet ovat korostaneet ongelmia, joita liittyy Euroopan ulkosuhdehallinnon kokoonpanoon nyt, kun sen toiminta on alkanut Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Minusta on erittäin tärkeää noudattaa maantieteellisen tasa-arvon periaatetta Euroopan ulkosuhdehallintoa perustettaessa ja soveltaa niin kutsuttua positiivista syrjintää uusien jäsenvaltioiden edustajien osalta, kuten muissakin Euroopan unionin elimissä, mikä näkyy siirtymäajanjaksossa ja mahdollistaa urakehityksen nopeutumisen. Uusien jäsenvaltioiden edustajilta puuttuu tarvittava vuosikymmenten mittainen kokemus Euroopan unionin toimielimissä, jota edellytetään korkeimpia virkoja täytettäessä. Olisi epäreilua, jos kaikki merkittävät virat täytettäisiin vanhoista jäsenvaltioista tulevilla virkamiehillä ja jos uusien jäsenvaltioiden virkamiehet joutuisivat vuosiksi sivuraiteelle. Tämä olisi tietenkin myös resurssien tuhlaamista, sillä esimerkiksi Maltan edustajilla voi olla paljon enemmän Pohjois-Afrikkaa koskevaa taitotietoa, Kyproksella Lähi-itää koskevaa taitotietoa, Bulgarialla tietoa Turkista, Puolalla Valko-Venäjästä ja Ukrainasta, Baltian mailla Venäjästä ja niin edelleen. Toivon, ettei Euroopan unionissa tehdä sitä virhettä, että annettaisiin ainoastaan vanhojen jäsenvaltioiden edustaa Euroopan ulkosuhdehallintoa, ja toivon sen tämän sijaan löytävän optimaalisen ratkaisun, joka tyydyttää kaikkia jäsenvaltioita.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Tilanne maailmassa luo uusia haasteita EU:n ulkopolitiikalle ja edellyttää turvallisuusongelmien entistä kattavampaa ymmärtämistä. On syntynyt uusia voimavaltioita, jotka osallistuvat aktiivisesti globaaliin politiikkaan monilla aloilla. Tämän vuoksi tarvitaan kansainvälisen tason vuoropuhelua sekä uusien yhteistyöperiaatteiden ja tehtävien jakamisen laatimista. Meidän on täydennettävä Naton ja Yhdysvaltojen valtavia tehtäviä maailman turvallisuuden alalla perustamalla EU:hun liikkuvat erityisjoukot, jotka voivat toimia kaikenlaisissa luonnonkatastrofeissa ja onnettomuuksissa. Unioni tullaan mieltämään sekä demokratian ja ihmisoikeuksien puolustajana että instituutiona, joka tulee apuun, kun ihmiset ovat vaikeassa tilanteessa. Muiden uhkien aiheuttama vaara kasvaa selvästi, joten energiavarmuus ja elintarviketurva ovat myös merkittäviä. Katson, että on kehitettävä uudet tavoitteet EU:n ulkosuhdehallinnon toiminnalle niillä aloilla, joilla yhteisön operaatiot ja yksikön perustamista koskevat periaatteet ovat selviä, kuten tehtävien jakamisen ja yhteistyön periaatteet jäsenvaltioiden diplomaattisten yksiköiden kanssa, jotta tehdään selväksi EU:n yksittäisten toimielinten tehtävät. Jos heti alussa epäonnistutaan tehtävien ja toimivallan jakamisessa, se voi aiheuttaa väärinymmärryksiä eri toimielinten ja unionin johtajien välillä sekä EU:n ja jäsenvaltioiden välillä. Alustavat kokemukset ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tehtävistä sekä yleiset odotukset, että hän toimisi aktiivisesti ja olisi läsnä eri paikoissa, edellyttävät, että harkitsemme varajohtajien nimittämistä tai muiden komission jäsenten osallistamista suuremmassa määrin hänen työaloilleen, sillä niitä on paljon.

  Traian Ungureanu (PPE), kirjallinen. – (RO) Olen tyytyväinen Albertinin mietintöön, jossa esitetään yhteisen turvallisuus- ja ulkopolitiikan tärkeimmät näkökohdat, erityisesti kohtiin, jotka koskevat itäisen kumppanuuden ja Euroopan Mustanmeren alueen politiikan kehittämistä. Itäinen kumppanuus sekä EU:n ja sen itäisten naapurimaiden parlamentaarinen edustajakokous tarjoavat sopivat puitteet EU:n itäisten naapurien lähentämiseen kohti eurooppalaisia standardeja sekä tiettyjen valtioiden, kuten Moldovan tasavallan, EU:hun liittymisen mahdollisuuksien selvittämiseen. Haluan korostaa erityisesti Moldovan tasavallan eurooppalaismieliselle hallitukselle pikaisesti annettavan erityisen avun merkitystä. Tässä yhteydessä on nopeutettava kahta yhteisön toimenpidettä: EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisprosessia sekä Moldovan tasavallan kansalaisten EU:hun suuntautuvien matkojen viisumivapautta. Mustanmeren alueella on tärkeää jatkaa EU:n energiavarmuuden takaamista koskevan tavoitteen noudattamista. Kannatan mietinnön 21 kohtaa, jossa kehotetaan EU:ta panemaan Nabucco-hanke täytäntöön täysimääräisesti ja mahdollisimman nopeasti. Toinen aivan yhtä tärkeä tässä keskustelussa esiin tullut aihe on Yhdysvaltojen ohjustentorjuntahankkeen kehittämisen ja sen merkityksen asianmukainen arviointi Euroopan turvallisuuden kannalta. Romanian osallistuminen tähän hankkeeseen osoittaa, että Romaniasta on tullut eurooppalainen turvallisuustoimittaja ja että sillä on täydet valmiudet noudattaa turvallisuussitoumuksiaan liittolaisiaan kohtaan.

  Janusz Władysław Zemke (S&D), kirjallinen. – (PL) Haluan esittää useita huomautuksia Euroopan turvallisuusstrategiasta ja yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.

Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksessä on asianmukaisesti määritetty Euroopan kohtaamat suurimmat uhat ja haasteet. Ongelma on, ettemme kykene vastaamaan niihin riittävällä tavalla, emme ainakaan aina riittävän nopeasti. On kolme pääasiallista heikkoutta, ja jos pääsisimme niistä, voisimme parantaa radikaalisti yhteisen turvallisuus- ja ulkopolitiikan tehokkuutta. Ensimmäinen heikkous on se, etteivät kaikki EU:n jäsenvaltiot pyri määrätietoisesti yhteiseen politiikkaan sen sijaan, että annettaisiin sanallisia julkilausumia sen tarpeellisuudesta. Toinen heikkous on yhteisön lukuisten toimielinten heikko koordinointi. Unionin tasolla ei ole vieläkään reaktiokeskusta kriittisten tilanteiden varalta. Kolmas ja viimeinen heikkous on se, että unionin, eikä pelkästään yksittäisten jäsenvaltioiden, käytettävissä oleva siviili- ja sotilaspotentiaali on liian pieni.

Esimerkiksi lentoliikenteen ongelmat ovat nyt kuuluisia, ja tällä on perustavaa laatua oleva merkitys nopealle reagoinnille kriisitilanteissa. Vain edistyminen näillä kolmella alalla voi tehdä yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta entistä tehokkaampaa.

(Istunto keskeytettiin hetkeksi äänestysten alkamista odotettaessa.)

Puhetta johti
varapuhemies Edward McMILLAN-SCOTT

(1) Ks. pöytäkirja