Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 11. maaliskuuta 2010 - Strasbourg

3. Xynthia-myrskyn vaikutukset Euroopassa (keskustelu)

  Puhemies. – (EL) Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma Xynthia-myrskyn vaikutuksista Euroopassa.

  Janez Potočnik, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, vain kaksi viikkoa Madeiralla sattuneesta hirveästä katastrofista komissiota järkytti ja suretti jälleen Xynthia-myrskyn aiheuttamat kuolemat ja tuhot Ranskassa ja muissa Euroopan maissa.

Haluan osoittaa henkilökohtaista myötätuntoa kaikille niille, jotka joutuvat kärsimään tuon katastrofin seurauksista. Komission surunvalittelut kohdistetaan erityisesti henkensä menettäneiden perheille ja ystäville.

Pelastuspalvelun seuranta- ja tiedotuskeskuksen kautta komissio on seurannut Xynthia-myrskyn aiheuttamia tapahtumia ja tarjoutunut käynnistämään EU:n avustusmekanismin. Onneksi Ranskan pelastuspalvelut kykeni reagoimaan katastrofiin omin avuin, eikä pyytänyt mekanismin aktivointia.

Komissio tutkii nyt yhdessä jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten kanssa kaikkia mahdollisuuksia ja välineitä, jotka voitaisiin saada EU:n laajuiseen käyttöön niin, että voidaan tarjota taloudellista tukea katastrofista selviytymiseen ja normaaleihin elinoloihin paluuseen mahdollisimman pian.

Kaksi päivää sitten komission puheenjohtaja Barroso tapasi Ranskan presidentti Sarkozyn keskustellakseen tilanteesta. Eilen hän tapasi myös joukon parlamentin jäseniä eri maista. Viikko sitten kollegani, aluepolitiikasta ja solidaarisuusrahastosta vastaava komission jäsen Hahn vieraili kaikkein eniten kärsineillä alueilla Ranskassa – La Rochelle ja l'Aiguillon-sur-Mer – ja tapasi paikallisia ja alueellisia viranomaisia.

Madeiralla, jota katastrofi koetteli kaksi viikkoa aikaisemmin, viranomaiset ja pelastuspalvelut ovat onnistuneet edistymään valtavasti tulvan aiheuttaman tuhon vaikutusten torjumisessa. Komission jäsen Hahn vieraili Madeiralla viime viikonlopun aikana saadakseen ensikäden vaikutelman tilanteesta ja keskustellakseen paikallisten viranomaisten kanssa jatkotoimista.

Euroopan unionin solidaarisuusrahasto perustettiin vuonna 2002 nimenomaan EU:n laajuiseksi välineeksi, jolla voitaisiin tukea taloudellisesti suurten luonnonkatastrofien koettelemia EU:n jäsenvaltioita, mikäli tietyt ehdot täyttyvät. Ranska on jo ilmoittanut aikeistaan anoa solidaarisuusrahaston tukea. Haluan täsmentää, että solidaarisuusrahastoa säätelevä asetus sallii normaalisti sen ottamisen käyttöön ainoastaan sellaisten niin kutsuttujen suurkatastrofien tapauksessa, joissa kansalliset tuhot ylittävät 0,6 prosentin bruttokansantuotteen rajan tai 3 miljardia euroa vuoden 2002 hinnoissa laskettuna. Ranskalle tämä tarkoittaa tällä hetkellä sitä, että tuhojen olisi ylitettävä noin 3,4747 miljardin euron raja nykyhintojen mukaan.

Poikkeuksellisissa oloissa ja mikäli täsmälliset ehdot täyttyvät, rahastoa voidaan käyttää myös pienempiä poikkeuksellisia alueellisia katastrofeja varten, erityisesti silloin, kun ne koskevat Madeiran kaltaisia syrjäisiä alueita.

Ranskan viranomaiset suorittavat parhaillaan arviota katastrofin tuhoista ja sen vaikutuksista talouteen ja väestön elinoloihin.

Nämä ovat keskeiset elementit hakemuksessa, jonka on oltava perillä komissiossa 10 viikon kuluessa katastrofista. Tämä tarkoittaa siis 9. toukokuuta mennessä. Hakemuksen saavuttua perille komissio tutkii sen mahdollisimman pian. Komission pääosasto, erityisesti aluepolitiikan pääosasto, takaa kaiken mahdollisen tuen ja opastuksen hakemuksen valmistelussa. Asiantuntijatason yhteydet on luotu asianmukaisesti Ranskan viranomaisten kanssa, mikä mahdollistaa asioiden tehokkaan etenemisen.

Huomatkaa kuitenkin, että solidaarisuusrahaston tukea ei voida maksaa välittömästi. Solidaarisuusrahastoa ei pitäisi mieltää väärin hätäapuvälineeksi. Se on rahoitusväline, jolla autetaan hätäoperaatioiden aiheuttamien taloudellisten rasitteiden kantamisessa. Näin ollen mahdollista avustusta voitaisiin käyttää hätäoperaatioihin takautuvasti katastrofin ensimmäisestä päivästä lähtien.

Solidaarisuusrahaston määrärahoja on nostettu jäsenvaltioiden ylimääräisten toimien avulla Euroopan unionin tavanomaisen talousarvion ulkopuolella. Parlamentin ja neuvoston on hyväksyttävä se lisätalousarviomenettelyllä.

Kuten tiedätte, koko menettely kestää useita kuukausia hakemuksen tekemisestä avustuksen maksamiseen asti. Komissio tekee kuitenkin kaikkensa pitääkseen aikavälin mahdollisimman lyhyenä.

Rakennerahastoa ja erityisesti Euroopan aluekehitysrahastoa ei voi tietenkään käyttää kiireellisissä hätäoperaatioissa. Ranska ja komissio ovat kuitenkin alkaneet keskustella vaihtoehdoista ja mahdollisista tarvittavista ohjelman muutoksista, jotka voisivat olla apuna pitkän aikavälin jälleenrakentamisessa ja tulvien koettelemiin yrityksiin tehtävissä investoinneissa.

Esitän vielä yhden seikan, jonka parlamentin jäsenet ovat jo nostaneet esiin Madeiraa koskevan keskustelun yhteydessä kaksi viikkoa sitten. Komissio aikoo käyttää nykyistä poliittista tahtoa pyrkiessään viemään neuvostossa eteenpäin esitystä solidaarisuusrahastoa koskevasta tarkistetusta asetuksesta. Parlamentti tuki laajalti tätä esitystä, ja minusta tuntuu, että tämä on oikea hetki ryhtyä jälleen yhteisiin toimiin neuvoston suhteen.

  Elisabeth Morin-Chartier, PPE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, 27. ja 28. helmikuuta välisen illan aikana Xynthia-myrsky iskeytyi Charente-Maritimen ja oman alueeni Vendéen, rannikoille erityisen rajusti. Surmansa sai 53 ihmistä, 12 ihmistä on kateissa, ja sadat ihmiset ovat menettäneet kotinsa.

Nämä ovat mittavia menetyksiä ja niitä pahentavat infrastruktuureihin liittyvät vakavat ongelmat. Viittaan tällä erityisesti patoihin, rautatielinjoihin, jätevesiverkostoihin, sähköverkostoihin, tietoliikenneverkostoihin sekä koko pienten ja keskisuurten yritysten kokonaisuuteen, erityisesti merenkulkualalla, vesiviljelyalalla ja maanviljelyalalla, kun 45 000 hehtaaria painui meriveden alle, koska tulva sai alkunsa merestä.

Tuhojen laajuus on mittava. Näiden tuhojen vaikutukset tuntuvat vielä pitkään, koska osa viljelymaasta on nyt käyttökelvotonta useiden vuosien ajan.

Siten vetoan nyt Euroopan unioniin, jotta se osoittaisi solidaarisuutta ja jotta Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta tarjottaisiin apua parhain mahdollisin ehdoin ja mahdollisimman nopeasti. Emme voi sanoa kansalaisillemme, että varojen saanti kestää ja että ongelmia ei voida ratkaista tässä ja heti. Kiitän vilpittömästi komission jäsentä siitä, että hän matkusti paikan päälle nähdäkseen itse katastrofin mittasuhteet, ja tiedän sen vaikuttaneen häneenkin syvästi. Hänen vierailunsa jälkeen meidän on yhdistettävä voimavaramme parantaaksemme rahaston käyttöä, jotta asioissa voitaisiin edetä nykyistä nopeammin. Valitamme aina sitä, että Eurooppa on liian etäällä kansalaisista, joten osoittakaamme heille täällä ja nyt, että kykenemme reagoimaan nopeasti. Pahoittelen sitä, että neuvosto ei ole paikalla auttamassa meitä tässä asetuksen tarkistusasiassa. Joka tapauksessa voitte olla varmoja siitä, että tarvitsemme sitä ja että kansalaisemme odottavat sitä.

Puhetta johti
varapuhemies Libor ROUČEK

  Edite Estrela, S&D-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän puolesta vilpittömät surunvalitteluni Portugalia, Madeiraa, Ranskaa ja Espanjaa koetelleiden luonnonkatastrofien uhrien perheille.

Viime viikolla ryhmäni valtuuskunta matkusti Madeiralle ja vieraili katastrofin eniten koettelemilla alueilla sekä tapasi alueellisia ja paikallisia viranomaisia ja yrityksiä, teollisuus-, kauppa- ja viljelijäjärjestöjä.

Mielissämme ovat ne hätkähdyttävät näyt ja viestit, joita näimme ja kuulimme. Kuulimme kokonaisista perheistä, jotka olivat kuolleet omiin koteihinsa. Kuulimme dramaattisia kertomuksia ihmisistä, jotka olivat joutuneet vedenpinnan alle ja joita ei koskaan enää nähtäisi. Kokonaisia taloja siirtyi tien toiselta puolelta toiselle, autoja matkustajineen pyyhkiytyi kaduilta mereen.

Madeiran asukkaiden rohkeus näiden vaikeuksien voittamisessa teki kuitenkin yhtä lailla vaikutuksen. En koskaan unohda näiden ihmisten päättäväisyyttä kuvaavia kuvia heidän kieltäytyessään luovuttamasta, vaikka he olivat menettäneet yrityksensä, kotinsa ja omaisuutensa. Päinvastoin he ryhtyivät heti töihin, valmiit aloittamaan alusta. Vain muutamassa päivässä lukemattomia tonneja kiveä, maata ja muuta jätettä siirrettiin Funchalin kaupungin keskustasta pois.

Kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset yhdistivät voimansa, jotta elämä saarella voisi palata normaaleihin uomiinsa. Siksi on tärkeää ilmoittaa, että turistit voivat palata Madeiralle. Sen luonnon kauneus ja ihmisten lämpö odottavat meitä.

Madeiran asukkaat odottavat nyt myös Euroopan unionin toimielinten solidaarisuutta voidakseen rakentaa uudelleen teitä, siltoja ja julkisia rakennuksia, jotka tuhoutuivat. Elinkeinonharjoittajat, teollisuudenharjoittajat ja viljelijät tarvitsevat myös tukeamme rakentaakseen uudelleen elämänsä ja osallistuakseen alueen talouden kehittämiseen.

Arvoisa komission jäsen, olen erittäin hyvilläni kuullessani, että komissio, parlamentti ja neuvosto ovat päättäneet poistaa koheesiorahaston käytön esteet – tämä uusi ehdotus on jo hyväksytty parlamentissa – jotta uudet säännöt, jotka soveltuvat paremmin kansalaisten todellisiin tarpeisiin, voidaan panna täytäntöön.

Arvoisa komission jäsen, kuten tiedätte, on lisäksi tärkeää, että muita rakennerahastoja uudistetaan ja kohdistetaan kaikkein eniten kärsineiden alueiden käyttöön, koska erityistilanteet edellyttävät erityisratkaisuja.

  Giommaria Uggias, ALDE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä haluaa yhtyä myötätunnon ilmauksiin useita Euroopan alueita koetelleen Xynthia-myrskyn urheille. Meidän on ryhdyttävä toimiin, ja tältä osin annoin arvoa komission jäsenen Potočnikin esittämille vakaville kannanotoille. Arvostan hänen asiantuntemustaan ja annan tunnustusta hänen sitoumukselleen. Tässä yhteydessä kehotan häntä tekemään tarvittavat muutokset solidaarisuusrahastoon ja muistutan häntä siitä, että parlamentti on jo hyväksynyt toimen valtaenemmistöllä vuonna 2006. Kun otamme huomioon nämä tilanteet ja nämä kuolemantapaukset, voimme vain toistaa, miten ratkaisevan tärkeää on hyväksyä tämänkaltaiset toimenpiteet.

Arvoisa puhemies, samanaikaisesti meidän on kuitenkin toimittava useilla rintamilla ja tarkistettava ensin kaikki kehitys- ja aluesuunnitteluohjelmat ja päivitettävä ne ottamalla huomioon niiden ympäristövaikutukset. Tähän sisältyy myös vaikutusten arviointi paikan päällä. Meidän on investoitava huomattavia summia voidaksemme suunnitella pitkäkestoisia toimia, joiden tavoitteena on toteuttaa katastrofien ehkäisystrategia. Tämä ei ole valinnainen tai epärealistinen valinta. Se on välttämätön valinta, mikäli haluamme, että sen kaltaisilla katastrofeilla, josta keskustelemme tänään, ei ole niin traagisia seurauksia.

Myös taloudelliset syyt on kuitenkin otettava huomioon, mikäli haluamme käsitellä pelkästään tätä näkökulmaa, joka velvoittaa toimielimet ryhtymään ennalta ehkäiseviin toimiin. Samalla, kun vaadimme päätöslauselmassa, että on välttämätöntä taata merkittäviä summia vahinkojen korjaamiseen, meidän on käännettävä huomiomme ja toimemme kohti sellaisia investointeja ja aloitteita, joilla suojellaan ympäristöä, metsitetään ja suojellaan kasvillisuutta, mikäli tämä vähentää ympäristövaurioiden korjauskustannuksia.

Meidän on opittava – nykyihmisen on otettava niistä oppia – tämänkaltaisista katastrofeista se, että kaikkea voidaan ohjata, mutta kaikkea voidaan myös rajoittaa, mikäli on ryhdytty asianmukaisiin varotoimiin. Arvoisa puhemies, meidän on toimittava näin myös uhrien muistoksi, niiden uhrien, jotka viime päivinä ja viime viikkoina ovat kaikkialla Euroopassa valitettavasti ilmentäneet alueidemme todellisuutta.

  Raül Romeva i Rueda, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, minäkin haluaisin omasta puolestani ja ryhmäni puolesta osoittaa syvää myötätuntoa ja solidaarisuutta katastrofin koettelemille alueille, ja samalla pahoittelen näiden katastrofien vakavia taloudellisia seurauksia ja erityisesti osoitan surunvalittelut uhrien perheille. On myös tärkeää korostaa sitä, että kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten on nyt keskityttävä tehokkaisiin ehkäisytoimiin ja kiinnitettävä entistä enemmän huomiota maankäyttöön liittyviin asianmukaisiin käytäntöihin ja lainsäädäntöön.

Täsmälleen tästä syystä ryhmämme on esittänyt kaksi tarkistusta, koska mielestämme ne puuttuvat yhteisestä päätöslauselmasta. Ensimmäisessä todetaan seuraavaa: Ranskassa joillakin alueilla on saanut rakentaa tulvatasanteille ja luonnollisille kosteikoille, ja rakentamiseen liittyvä keinottelu on kannustanut rakentamaan rakennuksia herkille alueille. Mielestämme tämä on keskeinen tekijä kehityksen mahdollistamisessa.

Toisessa tarkistuksessa vaaditaan, että näiden suunnitelmien toteuttamiseen tarvittavaan yhteisrahoitukseen, joka on peräisin yhteisön varoista, erityisesti rakennerahastoista, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, koheesiorahastosta ja Euroopan solidaarisuusrahastosta, sovelletaan kestävyyteen tähtääviä toimia. Mielestämme tämä on keskeistä, kun viime kädessä päätämme, äänestämmekö päätöslauselman puolesta.

  João Ferreira, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, ensimmäiset sanamme ovat väistämättä surunvalittelun ja solidaarisuuden osoituksen sanoja tämän katastrofin uhrien perheille. Suhtaudumme myönteisesti Euroopan unionin yhteenkuuluvuuden ilmauksiin, joita se on osoittanut katastrofin koettelemille alueille ja kaupungeille. Nyt on tärkeää konkretisoida tämä yhteenkuuluvuus valjastamalla pikaisesti käyttöön tarvittavat keinot ja resurssit huonojen sääolojen aiheuttamien vaurioiden lieventämiseksi.

Viime vuosien aikana jäsenvaltioita on koetellut huomattava määrä katastrofeja, mikä käy ilmi kaikkiaan 21 maan 62 pyynnöstä ottaa käyttöön solidaarisuusrahasto ainoastaan sen kuuden ensimmäisen olemassaolovuoden aikana.

Näiden katastrofien aiheuttamia vahinkoja on vaikea arvioida, erityisesti siksi, että on menetetty ihmishenkiä. Joka tapauksessa taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset ovat miltei aina hyvin merkittäviä.

Tätä taustaa vasten ennaltaehkäisevällä työllä on oltava entistä tärkeämpi sosiaalinen rooli ja siitä on tultava aikaisempaa tärkeämpi vaihe katastrofien hallintaprosessissa. On tärkeää kehittää tämän alan yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa. Ensinnäkin tämä tapahtuu luomalla ennaltaehkäisyyn soveltuva rahoituskehys, joka tukee jäsenvaltioiden suojelutoimien täytäntöönpanoa kansalaisten, ympäristön ja ilmaston hyväksi.

Erityisavun kohteita on oltava muun muassa sellaiset toimet, joilla ehkäistään mahdollisesti vaarallisia tilanteita, suojellaan kaikkein riskialteimpia alueita, vahvistetaan varhaisvaroitusjärjestelmiä jäsenvaltioissa sekä perustetaan eri varhaisvaroitusjärjestelmien välisiä yhteyksiä ja vahvistetaan jo olemassa olevia.

Kuten täällä on jo todettu, maan järkevä käyttö, luonnon kanssa tasapainossa oleva taloudellinen ja sosiaalinen kehitys sekä vahvistettu koheesio Euroopan unionissa ovat myös keskeisiä tekijöitä katastrofien ehkäisyssä.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, useat Euroopan alueet ovat joutuneet eräiden sellaisten poikkeuksellisten luonnon sääilmiöiden kohteeksi, jotka ovat aiheuttaneet mittavia aineellisia, taloudellisia, maatalouteen ja ympäristöön kohdistuneita vahinkoja, ja lisäksi ne ovat valitettavasti vaatineet liian monen ihmisen hengen.

Arvoisa komission jäsen, uskaltanen toivoa, että asiaankuuluvien surunvalitteluidenne lisäksi Euroopan solidaarisuusrahasto ja eurooppalainen toiminta, joka on tässä tapauksessa hyödyksi, voidaan panna täytäntöön nopeasti ja joustavasti sekä Ranskassa että Madeiralla, aivan kuten on – kuten jotkut ovat – muissa Euroopan maissa todenneet, jotta voisimme auttaa maanmiehiämme Vendéessä ja Charente-Maritimessa kunnostamaan heille elintärkeät infrastruktuurit ja palvelut.

Olen ymmärtänyt puheistanne, että Ranskan hallitus ei ole vielä ottanut tätä asiaa kanssanne puheeksi, mistä olen hyvin yllättynyt. Minun on kuitenkin todettava, että siihen tapaan, jolla jotkut ihmiset käyttävät hyväksi näitä tapahtumia, liittyy eräitä tekijöitä, ja mielestäni ne ovat sietämättömiä.

Ensimmäinen on tämä pakonomainen tarve liittää luonnonkatastrofit, joista kärsimme, niin kutsuttuun ilmaston lämpenemiseen. Mitä tahansa poliittisia tai pseudotieteellisiä väitteitä esitetäänkin, ne eivät sanele säätä ja tulvia sen enempää kuin estävät maanjäristyksiä.

Toinen on järjestelmällinen syyllisten ja helppojen syntipukkien etsintä. Ranskassa sattunut Xynthia-myrskyn aiheuttama katastrofi liittyy kahden tapahtuman hyvin harvinaiseen yhdistelmään: tietenkin itse myrskyyn ja muutamiin poikkeuksellisen korkeisiin aaltoihin, jotka johtivat patojen sortumiseen.

Kiistaa on käyty kaupunginjohtajien myöntämistä rakennusluvista, ja heistä on tehty henkilökohtaisesti syyllisiä heidän kunnassaan sattuneista kuolemantapauksista. Kukaan – ei departementti, alue, julkiset palvelut, kaupunkisuunnittelijat tai arkkitehdit – ei kuitenkaan vastustanut yksityishenkilöiden pyytämiä rakennuslupia.

Alueen ja erityisesti pienten kuntien valittuja edustajia pidetään aivan perustellusti suuressa arvossa kansalaistensa keskuudessa. He ottavat harteilleen valtavan vastuun käytännöllisesti katsoen tyhjästä, heillä on huomattava yleisen edun taju, he selvittävät entistä monimutkaisempia tehtäviä, joista Eurooppa on osin vastuussa, ja he ovat joutuneet myös kokonaan julkisten viranomaisten hylkäämiksi. Pidän tärkeänä tämän asian painottamista täällä.

  Lambert van Nistelrooij (PPE). – (NL) Arvoisa puhemies, Euroopan kansanpuolue (kristillisdemokraatit) tukee päätöslauselmaa ja kannattaa sitä, että esitimme asianmukaiset surunvalittelut ja yhteenkuuluvuuden ilmauksen ja ryhdymme suoraan toimintaan. Haluaisin lisätä tähän muutaman asian. Ensinnäkin mielestäni on erinomaista, että komissio on tarjoutunut auttamaan ja että komission jäsen Hahn pohtii myös, miten hän voisi muuttaa toimintaohjelmiaan. Tämäkin enteilee hyvää lyhyellä aikavälillä.

Todellinen ongelma liittyy solidaarisuusrahastoon. Miten neuvosto on onnistunut vuosien ajan pääsemään kuin koira veräjästä ja viivyttämään parlamentin ehdottamia toimia tehdä solidaarisuusrahastosta nykyistä joustavampi? Mielestäni on todella hyvä asia, että jäsen Potočnik on ollut niin yksiselitteinen siinä, että komissio aikoo nyt tehdä aloitteita. Puheenjohtajavaltio Espanjan olisi todella oltava täällä vahvistamassa asia. Nyt on aika toimia ja parlamentti on erittäin tyytymätön tämän viivytyksen vuoksi.

Tässä asiassa on kuitenkin toinenkin ulottuvuus. Olen kotoisin Alankomaista. Valtaosa Alankomaista sijaitsee merenpinnan alapuolella. Kevään 1953 tulvat ovat edelleen hyvin kirkkaana muistoissamme, joten tiedämme, että on elintärkeää suunnata katse eteenpäin. Tiedämme, että turva- ja ehkäisytoimien on kuljettava käsi kädessä näiden alueiden kehityksen kanssa. Tällä tarkoitetaan kaikkien sellaisten toimintojen kehitystä, joilla on vaikutuksia rannikkoon. Tämä on ehdottomasti saavutettavissa oleva tavoite. Olemme Alankomaissa kehittäneet suunnitelman, suistomaata koskevan suunnitelman, jolla vahvistetaan rannikoidemme suojaa, ja pohdimme myös muita asioita, joiden kohdalla on välttämätöntä, että liitämme turvallisuuden ja talouden kehityksen yhteen.

Puheenvuoroni päätteeksi lisään, että vuonna 2008 Ranskan rannikkokaupunki Saint-Malossa tehtiin aloite, jolla kaikki rannikkoalueet koottiin yhteen Yhdistyneiden Kansakuntien suojelukseen yhdessä OECD:n kanssa. Yhdistyneillä Kansakunnilla on nyt katastrofien ennaltaehkäisysuunnitelma rannikkoalueiden varalle, ja tässä nimenomaan maailmanlaajuinen näkökulma on niin erityisen tärkeä. Euroopan parlamentilla on kokeiluhanke ajanjaksoksi 2009–2010, ja olemme tukeneet alueidemme osallistumista siihen tarjoamalla muun muassa rahoitusta. Maailmanlaajuinen ulottuvuus on jotakin, joka on otettava asialistalle tulevana kautena.

  Bernadette Vergnaud (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, haluan aloittaa puheenvuoroni ilmaisemalla syvää myötätuntoa ja solidaarisuutta Madeiran tulvien ja Xynthia-myrskyn uhreille.

On esitettävä kysymyksiä näiden tuhoisien sääilmiöiden huolestuttavasta lisääntymisestä, ilmastonmuutoksen osuudesta sekä pikaisesta tarpeesta löytää ratkaisuja. Toistaiseksi on tarjottava pikaisia ratkaisuja näiden katastrofien järisyttämille kansoille. Julkisten ja yksityisten vakuutusten tarjoajien on tietenkin oltava myötämielisiä, mutta tuhoutuneiden infrastruktuurien ja näiden alueiden jälleenrakentamisessa kohdalla on osoitettava Euroopan laajuista solidaarisuutta.

Tästä syystä Ranskan hallitus on anonut tukea vuonna 2002 perustetusta EU:n solidaarisuusrahastosta, ja toivomme, että tuo apu myönnetään nopeasti ja mielekkäästi. Tämä on niiden kahden kirjeen liikkeellepaneva voima, jotka olen lähettänyt komissiolle 1. maaliskuuta lähtien Länsi-Ranskan valitun edustajan ominaisuudessa ja joista minulla oli tilaisuus keskustella viime torstaina La Rochellessa komission jäsenen Hahnin kanssa. Kiitän häntä siitä, että hän on ollut niin vastaanottavainen.

Komission jäsen Hahn oli samaa mieltä siitä, että kyseinen mekanismi on monimutkainen ja vaikea panna täytäntöön. Meidän on pääteltävä, että siitä olisi voitu tehdä nykyistä joustavampi, jos neuvosto ei olisi jostakin käsittämättömästä syystä pysäyttänyt tämän rahaston toimintaa koskevan tarkistuksen sellaisena kuin valtaosa Euroopan parlamentin jäsenistä sen hyväksyi toukokuussa 2006. Siksi toivon, että puheenjohtajavaltio Espanja purkaa tähän tekstiin liittyvän umpikujan, jotta järjestelmästä voitaisiin tehdä nykyistä tehokkaampi.

Kiireellisemmässä mielessä vetoan komissioon, jotta se antaisi luvan yhteisrahoituksen lisäykselle Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston alueellisten varojen kautta katastrofin uhriksi joutuneiden alueiden hyväksi sellaisessa aikataulussa, jonka pohjalta niiden taloudet voidaan elvyttää kesään mennessä.

Lopuksi totean, että tätä apua ei pitäisi käyttää jälleenrakentamiseen samalla tavalla, jolla traagiset ympäristö- ja kaupunkisuunnitteluvirheet tehdään. Pikemmin sitä olisi käytettävä harkitusti niin, että ehkäistään mahdollisimman hyvin tällaisten tragedioiden toistuminen.

  François Alfonsi (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, vain muutama viikko Madeiran jälkeen Ranskan rannikkoa koetelleen katastrofin jälkeen ryhmämme esittänyt muutamia tarkistuksia, jotta parlamentti voi solidaarisuuden ilmaisemisen lisäksi tuomita vastuussa olevat. Euroopan kansalaisia ei kuollut ja muut eivät menettäneet kaikkea näissä katastrofeissa vain sen vuoksi, että eri osatekijät olivat irrallaan toisistaan. Näin tapahtui myös eräiden sellaisten hyvin vakavien virheiden vuoksi, joita tehtiin, kun rantaviivoille ja jokirannoille annettiin lupa rakentaa. Nämä virheet ovat jäsenvaltioiden, niiden hyvin sopimattomien lakien, niiden liian höllien viranomaisten sekä niiden liian vähän vastuuta kantavien hallitusten syytä.

Se, että annetaan lupa rakentaa tulva-alueille, ei ole vähemmän vakavaa kuin se, että sallitaan ja rohkaistaan käyttämään tupakkaa tai altistumaan asbestille vuosien saatossa, vaikka ihmiset olisivat kuolemaisillaan ja vaikka olisi selvää, että juuri ne ovat kuoleman aiheuttajia. Ennen Xynthia-myrskyä olivat Madeiran tapaukset ja Madeiraa ennen Sisilian tapaukset. Huomispäivä tuo tullessaan uusia katastrofeja. Jos Euroopan parlamentti ei korota ääntään, se on vuorostaan vastuussa katastrofeista tulevaisuudessa. Euroopan unionin on osoitettava solidaarisuuttaan, mutta sen on myös osoitettava vastuuntuntoa.

  Patrick Le Hyaric (GUE/NGL) . – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kaikkien muiden täällä olevien tavoin ajatuksemme ovat ennen kaikkea kansojen, surevien perheiden ja niiden luona, jotka ovat menettäneet kaiken Xynthia-myrskyn seurauksena.

Yksi asia, jonka tästä katastrofista voi oppia, on jälleen kerran jäsenvaltioiden, kuntien, departementtien, alueiden, palvelujen sekä julkisten palvelujen ja pelastuspalvelujoukkojen hyödyllisyys, kun ne ovat osoittaneet tehokkuuttaan. Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että nyt meidän on pikaisesti autettava perheitä korjaus- ja jälleenrakennustyössä, mutta meidän on tehtävä jälleenrakennustyöt toisin, ottamalla huomioon luonto ja ihmiset. Tämän mahdollistamiseksi meidän on kannustettava voittojen keskellä uivia vakuutusyhtiöitä hyvittämään ihmisille aiheutetut vahingot.

Toisaalta, kun otetaan huomioon näitä alueita koetelleen katastrofin poikkeuksellinen luonne, Euroopan unionin on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ryhdyttävä toimiin paljon nykyistä suuremmassa mittakaavassa ja paljon nopeammin. Sen on vähintään valjastettava käyttöön Euroopan solidaarisuusrahasto, ja sen on toteutettava tämä joustavammin kuin se tapa, jota te, arvoisa komission jäsen, olette todella juuri kuvannut. Kotien ja yritysten tuhoutumista ja viljelymaan sterilointia on todennäköisesti mahdoton määrittää käyttämällä perinteisiä vertailuperusteitamme.

Toisaalta meidän on myös yhdistettävä aluerahastot ja Euroopan sosiaalirahasto auttaaksemme näitä alueita pääsemään takaisin jaloilleen. Tämän ohella on tärkeää ottaa kunnolla opiksi siitä, mitä on juuri tapahtunut, ja ryhtyä toimiin tällaisten katastrofien estämiseksi tai tällaisten ilmastoilmiöiden aiheuttamien tuhojen rajoittamiseksi. Tulva-alueille rakentamista ja pitkin rannikkoa tapahtuvaa kiinteistökeinottelua koskevaa kysymystä on tarkasteltava perusteellisesti uudelleen ottamalla huomioon luonnon tasapaino, viljelytoiminta, vesiviljely, osterinviljely ja kalastus, jotka liian usein tuhotaan eurooppalaisilla poliittisilla päätöksillä.

Tästä syytä ehdotan, että Euroopan unioni yhteistyössä jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa laatii johdonmukaisen kestävän jälleenrakennus- ja kehityssuunnitelman, jossa otetaan huomioon rannikon maantiede, ympäristö, biologinen monimuotoisuus ja erilaiset toimintamuodot.

Lopuksi totean, että on luotava tilaisuus laatia yhteinen ennaltaehkäisy-, seuranta- ja varoitusjärjestelmä, jolla voidaan suunnata nopeasti yhteenkuuluvuuteen perustuvaa apua väestölle.

  Maurice Ponga (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, kuten kollegani jäsen Morin-Chartier ja muut jäsenet ovat todenneet, 27.–28. helmikuuta raju Xynthia-myrsky iskeytyi useille Ranskan alueille ja vaati 53 ihmishenkeä sekä aiheutti valtavia aineellisia vahinkoja.

Myrsky oli poikkeuksellisen voimakas. Se sai aikaan tuhoisia tulvia pitkin Ranskan rannikkoa. Madeiran jälkeen Eurooppa on jälleen kerran joutunut kärsimään. Bretagne, kollegani ja ystäväni jäsenen Cadecin alue, on kärsinyt vakavasti. Kolmella Ranskan alueella on julistettu luonnonkatastrofin aiheuttama hätätila, ja nämä ovat Bretagne, Poitou-Charentes ja Pays de la Loire.

Näiden katastrofien edessä Euroopan unionin on osoitettava vastaanottavaisuuttaan ja ilmaistava solidaarisuuttaan. Sanat ja päätöslauselma eivät yksin tarjoa meille mahdollisuutta tukea näiden katastrofien uhreja. Meidän on myös ja ennen kaikkea tarjottava taloudellista tukea.

Siksi vetoan Euroopan komissioon – ja kollegani jäsen Béchu tukee pyyntöäni – jotta se vapauttaisi nopeasti EU:n solidaarisuusrahaston käyttöön auttaaksemme katastrofialuetta selviytymään vahingoista.

Katastrofi osoittaa, että jäsenen Barnier'n ehdotus luoda Euroopan väestönsuojelujoukot on merkittävä. Eurooppalaisten on yhdessä toimittava, koska katastrofeja tapahtuu entistä enemmän ja ne koettelevat Euroopan alueita ja erityisesti kaikkein eristyneimpiä ja herkimpiä alueita, kuten Intian valtameren saaria ja Karibian saaria.

  Ricardo Cortés Lastra (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, haluaisin aluksi ilmaista solidaarisuuttani Xynthia-myrskyn uhrien perheille.

Viime viikolla minulla oli tilaisuus vierailla Madeiralla Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmää edustavan aluekehitysvaliokunnan valtuuskunnan kanssa. Se oli ensimmäinen kerta, kun eurooppalaisella valtuuskunnalla oli tilaisuus mennä paikan päälle ja tavata saaren viranomaisia ja asukkaita.

Madeiralle iskeytyneet myrskyt surmasivat yli 40 ihmistä ja haavoittivat tai ajoivat kodeistaan satoja muita. Taloudellisten menetysten arvioidaan olevan 100 miljoonaa euroa, ja ne koskettavat suoraan 900 yritystä ja 3 500 työntekijää.

Tärkein asia on nyt rakentaa uudelleen infrastruktuurit, varmistaa, että tilanne palaa normaaliksi ja ennen kaikkea palauttaa Madeiran julkisuuskuva ulkomaille sekä palauttaa ihmisten luottamus sen matkailualaan piristämällä siten sen taloutta ja kehitystä.

Erilaiset huonot sääolot, erityisesti Xynthia-myrsky, vahingoittivat myös Espanjaa, etenkin Andalusian ja Kanarian saarten aluetta, sekä Ranskaa ja muita maita.

Nämä valtavat katastrofit ovat aiheuttaneet mittavia taloudellisia vahinkoja ja edellyttävät Euroopan unionilta pikaisia, nopeita ja tehokkaita toimia. Siksi meidän on valjastettava käyttöön tarvittavat välineet tällaisten katastrofien torjumiseksi.

Arvoisa komission jäsen, tämä on poikkeuksellinen tilanne, joka edellyttää poikkeuksellisia toimenpiteitä.

  Marian-Jean Marinescu (PPE). – (RO) Viime aikoina kohtaamiemme onnettomuuksien ja luonnonkatastrofien esiintymistiheys ja laajuus ovat hälyttäviä. On tullut aika panna täytäntöön Michel Barnier'n vuonna 2006 antama ehdotus Euroopan pelastuspalvelujoukkojen perustamisesta.

Lisäksi tarvitaan pikaisesti ratkaisua, jolla polkaistaan käyntiin Euroopan solidaarisuusrahastoa koskevan asetuksen tarkistus. Vuonna 2006 antamansa kannan perusteella parlamentti hyväksyi asetukseen tehdyn tarkistuksen, jonka tavoitteena on luoda mahdollisuudet nopeisiin ja tehokkaisiin toimiin, kun jäsenvaltiot esittävät sitä koskevan pyynnön. Rahaston käyttöönottokynnyksen madaltaminen ja nopean maksun varmistaminen alustavan arvion perusteella ovat hyvin tärkeitä toimia, jotka sisältyvät asetuksen tarkistettuun versioon.

Näin ollen pyydän neuvostoa jatkamaan Euroopan solidaarisuusrahastoa koskevan asetuksen tarkastusta, vaatimaan sen välitöntä tarkistusta sekä hyväksymään uuden asetuksen.

Kiitos.

  Karin Kadenbach (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, viime vuoden lokakuussa minulla oli aluekehitysvaliokunnan valtuuskunnan jäsenenä tilaisuus nähdä ne kaikki upeat asiat, joita EU:n varoilla on saatu Madeiralla aikaan, minkä vuoksi katastrofi koskettaa minua henkilökohtaisestikin hyvin vahvasti. Haluan ilmaista myötätuntoani uhrien perheenjäsenille, mutta myös niille, jotka vain muutaman tunnin sisällä menettivät kaiken, jota he olivat koko elämänsä ajan keskittyneet rakentamaan.

Erityisesti tänä aikana Euroopan unionia tarkastellaan suurennuslasilla, ja solidaarisuusrahasto perustettiin täsmälleen tämänkaltaisia vaikeita tilanteita varten, koska Madeiran ja Ranskan asukkaat tarvitsevat nyt myötätuntomme lisäksi myös ennen kaikkea taloudellista tukea.

Ranskassa ja Madeiralla sattuneen katastrofin vaikutuksia voimistaa se, että ihmiset ovat kaiketi olleet liian kunnianhimoisia pyrkimyksissään hallita luonnon maailmaa ja pyrkineet elämään elämäänsä piittaamatta luonnonlaeista. Se, että tällainen ei ole enää pitkällä aikavälillä mahdollista, on osoitettu jälleen kerran hyvin piinallisella tavalla.

Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkia varoja on käytettävä niin, että niillä taataan turvallisuus, ennaltaehkäisy ja kestävyys, ja tähän on kiinnitettävä erityistä huomiota.

  Agustín Díaz de Mera García Consuegra (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan ensimmäiseksi ilmaista solidaarisuuttani ja surunvalitteluni Ranskalle ja Portugalille, erityisesti La Rochellen ja Madeiran alueille. Toiseksi haluaisin osoittaa solidaarisuutta omaa maatani kohtaan, erityisesti Andalusialle ja Kanarian saarille, joita nämä kovat myrskyt koettelivat. Minun on kuitenkin esitettävä ankaraa arvostelua Euroopan solidaarisuusrahastoa kohtaan.

Solidaarisuusrahasto on vanhentunut, eikä siinä ole otettu huomioon parlamentin vuonna 2006 antamaa päätöslauselmaa. Sillä ei ole enää minkäänlaista arvoa. Esitetyt luvut – 0,6 prosenttia BKT:stä ja 3 miljardia euroa – eivät vastaa sitä, mitä tilanne edellyttää, koska tässä ei ole enää kysymys pelkästään hätätilanteesta vaan myös jälleenrakennustyöstä. Luotamme puheenjohtajavaltio Espanjaan ja näin ollen pyydämme sitä tarjoamaan tarvittavan sysäyksen solidaarisuusrahaston uudistamiseksi.

  Nuno Teixeira (PPE). - (PT) Arvoisa puhemies, aloitan puheenvuoroni ilmaisemalla vilpittömät surunvalitteluni kaikille Xynthia-myrskyn uhrien perheille, etenkin Ranskassa ja Espanjassa. Kukaan ei osannut odottaa, että vain viikko sen jälkeen, mitä Madeiralla oli tapahtunut, kyseinen myrsky iskisi Ranskan, Espanjan ja etenkin Kanarian saarten rannikoille sellaisella voimalla.

Viime lauantaina minulla oli tilaisuus olla komission jäsen Hahnin mukana, kun hän vieraili Madeiralla kaikkein pahiten vahingoittuneilla alueilla ja saattoi itse nähdä paikan päällä tuhojen laajuuden. Huomenna komission puheenjohtaja Barroso toimii samoin. Se, että he toimivat näin ja ovat itse todistamassa tuhojen laajuutta, tekee heistä näiden tapahtumien etuoikeutettuja todistajia ja kiinnittää ihmisten huomioon siihen, mikä on nyt kaikkein tärkein asia, eli kiireelliseen apuun.

On olennaista, että parlamentti kykenee sitoutumaan nopeasti työhön, jolla tarkistetaan solidaarisuusrahaston rakennetta, yksinkertaistetaan sitä ja lähetetään apua entistä nopeammin. Näin voisimme toimittaa nopeasti apua ihmisille, joilta emme voi vaatia enempää aikaa.

  Petru Constantin Luhan (PPE). – (RO) Suhtaudun myönteisesti Madeiran autonomisella alueella tapahtuneesta suuresta luonnonkatastrofista ja Xynthia-myrskyn vaikutuksista Euroopassa laadittuun Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitykseen. Haluan ilmaista myötätuntoani katastrofin uhreille ja arvostustani kaikille niille, jotka ovat auttaneet avun toimittamisessa katastrofien jälkeen.

Olen sitä mieltä, että Euroopan alueille on annettava paljon nykyistä enemmän taloudellista tukea, jolla toteutetaan tällaisia katastrofeja torjuvia toimia. Euroopan unioni voi tehdä parannuksia ja kehittää monimuotoisia järjestelmiä katastrofien syiden analysoimiseksi, jotta voitaisiin suunnitella kaikkein tehokkaimmat keinot niiden ehkäisemiseksi. Mielestäni tähän tarkoitukseen erityisesti laaditut toimet voidaan sisällyttää jokaisen Euroopan makroalueen ohjelmaan. Vaikka tähän asiaan ei olekaan erityisesti viitattu päätöslauselmassa, ajattelen tällä hetkellä EU:n Tonava-strategiaa, kun otetaan huomioon, että kyseinen joki on aiheuttanut luonnonkatastrofeja viime vuosina, vuosina 2002 ja 2004.

Tämän lisäksi kaikkien saatavilla olevien resurssien täydentävä käyttö mahdollisimman joustavasti helpottaa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion luomista ja tarjoaa solidaarisuustoimien toteuttamiselle ympäristön tällaisten katastrofien sattuessa.

Kiitos.

  Janez Potočnik, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, olen kotoisin pienestä kylästä, jossa on noin 500 asukasta ja jota tulvat koettelivat ankarasti vain kaksi vuotta sitten. Oli suoranainen ihme – tai sanotaanko onni – että ihmishenkiä ei menetetty. Tuolloin saimme suurta apua samasta solidaarisuusrahastosta, josta nyt keskustelemme. Ymmärrän täysin paikalla olevien ihmisten tunteita. Hekin odottavat saavansa kaikkialta Euroopan unionin alueelta yhteenkuuluvuuden osoituksia, jotka ovat nopeita ja tehokkaita.

Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että keskitymme solidaarisuusrahastosta annettuun asetukseen. Kuten tiedätte, komission ehdotus Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta annetun asetuksen muuttamiseksi tehtiin vuonna 2005. Tämä ehdotus koskee pääosin rahaston laajentamista koskemaan muita katastrofeja kuin luonnonkatastrofeja. Se sisältää kuitenkin myös sellaisia osatekijöitä, jotka olisivat voineet olla myös Xynthian tapauksessa merkityksellisiä. Näitä ovat ehdotus alemmista käyttöönottokynnyksistä ja mahdollisuudesta maksaa ennakkoon luvattua tukea.

Useat jäsenvaltiot – myös Ranska – ovat antaneet myöhemmin signaaleja siitä, että ne pohtisivat uudelleen kielteistä kantaansa. Komissio aikoo yhdessä parlamentin kanssa tehdä hyvin pian neuvostolle ja puheenjohtajavaltio Espanjalle esitettävän aloitteen, jolla asiakirjaa aletaan käsitellä uudelleen.

Olen yhtä mieltä siitä huomiosta, että meidän olisi tehtävä kaikkemme ollaksemme entistä paremmin valmistautuneita. Katastrofaalisten tapahtumien yleisyys ja voimakkuus yltyvät entisestään, ja tämä on huolestuttavaa. Katson näin ollen, että on erittäin tärkeää olla hyvin valmistautuneita. Tässä yhteydessä koheesio- ja rakennerahastoilla olisi oltava oma osuutensa. On myös muitakin mahdollisuuksia, joita voimme tutkia. Olette jo maininnut rakenne- ja koheesiorahastot. Myös maaseudun kehittämisrahasto voidaan kohdentaa uudelleen, mutta näin voidaan tehdä tietenkin vain jäsenvaltion pyynnöstä.

Haluaisin kiittää teitä tuestanne, ja haluaisin myös kiittää teitä tästä alasta vastaavan kollegani, Johannes Hahnin, puolesta.

  Puhemies. − (EN) Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Alain Cadec (PPE), kirjallinen. – (FR) Helmikuun 27. ja 28. päivänä voimakas Xynthia-myrsky runteli useita Ranskan rannikkoja. Se vaati 53 ihmisen hengen ja aiheutti mittavia aineellisia vahinkoja, erityisesti myös vakavia tulvia. Madeiralla sattuneen katastrofin jälkeen Eurooppaa koeteltiin jälleen. Oma alueeni Bretagne vahingoittui vakavasti, ja kolmessa departementissa on julistettu hätätila luonnonkatastrofin johdosta, aivan kuten on tehty Poitou-Charentes'n ja Pays de la Loiren alueilla. Haluan ilmaista täyden solidaarisuuteni katastrofin koettelemille perheille sekä sen uhreille. Koko Euroopan unionin on osoitettava reagointikykyään ja solidaarisuuttaan talousapupaketin ja jälleenrakennukseen tähtäävien tukitoimien muodossa. Jäsen Béchu yhtyy kantaani hätäavun pyynnöstä. Nyt solidaarisuusrahaston talousresursseja tuntuu olevan vaikea panna täytäntöön. On tunnustettava, että parlamentti on vaatinut vuodesta 2005 lähtien EU:n solidaarisuusrahaston entistä tehokkaampaa ja nopeampaa käyttöä. Komission ja neuvoston on helpotettava tämän rahaston entistä nopeampaa käyttöä katastrofialueiden hyväksi. Katastrofi osoittaa, että Michel Barnier'n Euroopan pelastuspalvelujoukkojen – EuropeAid – perustamisesta laatima kertomus on varsin järkevä, ja se antaisi meille mahdollisuuden kehittää entistä tehokkaampia toimia katastrofien varalle.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Viime viikkoina kaksi traagiset mittasuhteet saanutta luonnonkatastrofia koetteli Eurooppaa ja sen jäsenvaltioita ja jätti taakseen kuoleman ja tuhon jäljet sekä aiheutti vahinkoja, joiden kustannukset ovat kymmeniä tuhansia euroja.

Emme unohda viime helmikuussa Madeiralta välitettyjä dramaattisia kuvia – joita katselin erityisen surullisena, koska tragedia vahingoitti niin hyvin tuntemaani saarta – tai dramaattista raporttia Xynthia-myrskyn etenemisestä useiden Euroopan alueiden halki.

Tässä yhteydessä haluan ilmaista vilpittömän huolen kaikkien niiden puolesta, joita nämä tragediat vahingoittivat, sekä kehottaa komissiota toimimaan nopeasti kaikkein eniten vahingoittuneiden alueiden tilanteen helpottamiseksi. Tämä on toteutettava ottamalla käyttöön Euroopan solidaarisuusrahasto mahdollisimman pian ja joustavasti sekä mahdollisimman suuren rahoituksen avulla. Lisäksi on hyödynnettävä kaikkia koheesiorahaston käyttöön tarjoamia välineitä ja mekanismeja, joilla alueita voidaan auttaa selviytymään tästä hirveästä tragediasta.

Haluan käyttää myös tilaisuutta hyväkseni ja ilmaista solidaarisuuttani kaikkea Madeiran paikallisten viranomaisten ja kansalaisten tekemää kovaa työtä kohtaan.

  Veronica Lope Fontagné (PPE), kirjallinen. – (ES) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, valitettavasti meidän on käsiteltävä tätä surullista ja nyt jo tutuksi tullutta aihetta jälleen kerran. Haluaisin ilmaista kunnioitustani ja kiitollisuuttani kaikille niille ammatti-ihmisille ja vapaaehtoisille, jotka ovat osallistuneet pelastus- ja jälleenrakennustyöhön vaurioituneilla alueilla, ja haluan ilmaista erityiset osanottoni uhrien perheille. Meidän on tarjottava apua uhreille ja viitoitettava tietä niin, että nämä katastrofin runtelemat alueet elpyvät nopeasti. Meidän on myös jatkettava intensiivisesti työtä ennaltaehkäisyn saralla. Lopuksi kaikkein tärkein asia, eli vetoan Espanjan hallitukseen, jotta se hyödyntäisi Euroopan unionin puheenjohtajakauttaan vauhdittaakseen nykyisen Euroopan solidaarisuusrahastosta annetun asetuksen muutosta – Euroopan parlamentti on esittänyt tämän pyynnön lukuisia kertoja – jotta se saataisiin käyttöön entistä nopeammin, joustavammin ja tehokkaammin.

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Luonnonkatastrofien esiintymistiheys on huolestuttavaa. Näemme aikaisempien vastuuttomien toimiemme seuraukset nyt, kun meillä on edessämme uusi haaste, joka on ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaikutusten torjuminen.

On sanomattakin selvää, että luonnonkatastrofien koettelemien alueiden uudelleenrakentamiseen tarvittavien töiden kustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin ennaltaehkäisyn edellyttämien toimien kustannukset. Käytössämme on tällaisten tilanteiden selvittämiseen sopivia EU:n laajuisia välineitä, jotka täydentävät alueilla suoritettavia hankkeita. Esimerkiksi Länsi-Romaniassa, jota edustan, edistetään hanketta, jolla parannetaan hätätilanteessa hyödynnettävän interventiojärjestelmän voimavaroja ja laatua. Saatavilla olevia rahoitusvälineitä, myös rakennerahastoa ja koheesiorahastoa sekä maaseudun kehittämisrahastoa, on tarkistettava, jotta niiden kautta voitaisiin tarjota mahdollisimman joustavia toimia hätätilanteissa.

Solidaarisuusrahastosta totean, että rahaston käyttöönottokynnyksen madaltaminen ja mahdollisuus merkittäviä summia koskevista ennakkomaksuista nopeuttaisi toimien aloittamista ja jälleenrakentamistyötä sekä tehostaisi niitä.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä meidän on osoitettava tarvittavaa huomiota vanhempaan aloitteeseen, nimittäin nopean toiminnan joukkoihin, jotka kattavat koko Euroopan unionin alueen, koska luonnonilmiöt vaikuttavat myös lähialueisiin, ja tämä luo edellytykset yhteenkuuluvuuden ja rajat ylittävän toiminnan toteuttamiselle.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Haluan yhtyä niihin moniin myötätunnon ilmauksiin, joita on osoitettu Madeiraa 20. helmikuuta riepotelleen rankkasademyrskyn uhreille, sekä solidaarisuuden ilmauksiin, joita on osoitettu kaikille niille, jotka elävät tuskallisen surun keskellä menettämiensä perheenjäsenien ja ystävien sekä omaisuuden vuoksi. Lisäksi haluan korostaa tarvetta vahvistaa jatkuvasti Euroopan unionin valmiuksia tarjota apua luonnonkatastrofeista kärsiville ihmisille. Henkilökohtaisen omaisuuden, kuten kotiensa, toimeentulonsa ja työpaikkojensa menettämisen myötä nämä ihmiset saattavat ajautua epätoivoiseen tilanteeseen. Näissä tapauksissa sosiaalinen oikeudenmukaisuus voidaan saavuttaa vain yhteenkuuluvuuden kautta, ja samalla ei pidä unohtaa sitä, että koko yhteiskunta hyötyy siitä, että jokaisella kansalaiselle on kohtuulliset elinolot. Näin ollen ei ole liikaa pyydetty vaatia sitä, että Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa laajennetaan ja tehdään siitä nykyistä joustavampi. Haluaisin tässä yhteydessä osoittaa täydellisen tukeni Madeirasta annetulle päätöslauselmalle, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi tänään.

  Richard Seeber (PPE), kirjallinen. – (DE) Madeiralla, osassa Espanjaa ja Ranskaa hiljattain koetelleet myrskyt vaativat raskaan veron, kun 40 ihmistä sai surmansa Madeiralla, 60 ihmistä Ranskassa, lukemattomia ihmisiä katosi ja omaisuuteen kohdistui suuria vahinkoja. Luonnonkatastrofien hallinta on tilaisuus Euroopalle todistaa lisäarvoaan. Tarvitaan nopeaa ja mutkatonta yhteistyötä eurooppalaisten kumppanien välillä, jotta voitaisiin vastata Xynthia-myrskyn ja rankkasateiden aiheuttamiin dramaattisiin seurauksiin. Solidaarisuusrahastolla ja muilla EU:n rahoitusvälineillä on ainakin mahdollista pureutua katastrofin aiheuttamiin vahinkoihin nopeammin. Katastrofien ehkäisytoimien järjestämisen on kuitenkin säilyttävä jäsenvaltioiden käsissä, koska ne voivat parhaiten selvittää kansallisia oloja ja reagoida näin ollen nopeasti hätätilanteisiin. Tulevien myrskyvaurioiden ehkäisemiseksi komission olisi tuettava jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä laatia tehokkaita hätäsuunnitelmia ja riskikartoituksia. Ilmastonmuutoksen etenemisen ja sen edistämän veden kiertokulun häiriöiden myötä ei ole mahdollista täydellisesti välttää jopa kaikkein raivoisimpia myrskyjä tulevaisuudessa. Tällaisten myrskyjen aiheuttamia vahinkoja voidaan kuitenkin varmasti vähentää entistä paremmalla etukäteen tehtävällä suunnittelulla.

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. – (FR) Xynthia-myrsky on jälleen yksi traaginen ja tuskallinen osoitus ilmaston häiriöistä, jotka vahvistavat sellaisten ilmiöiden raivokkuutta ja yleisyyttä, jotka ovat kuitenkin luonnonilmiöitä. Euroopan unioni joutuu nykyään kohtaamaan liian usein tällaisia luonnonkatastrofeja tullakseen toimeen nykyisten politiikanvälineiden kanssa, ja katson, että sen olisi lujitettava kolmea toiminta-aluetta voidakseen suojella kansalaisiaan entistä paremmin. Ensimmäinen on ennaltaehkäisy, jota käsiteltiin ilmastonmuutoksesta vuonna 2009 laaditussa valkoisessa kirjassa. Toimin sitä koskevan lausunnon valmistelijana, ja siinä korostettiin erityisesti rannikko- ja vuoristoalueiden haavoittuvuutta. Toinen alue on nopea toiminta. Sen myötä luodaan vihdoin Euroopan pelastuspalvelujoukot, joista olemme vain puhuneet ja joiden toteuttamiseen tarvitaan vain ehdotusta. Kolmas asia ovat korjaustoimet, joiden ansiosta voidaan hätätilanteessa ottaa käyttöön rakennerahastot – tarvittaessa suunniteltujen toiminta-alueiden alueellisten puitteiden ulkopuolella – sekä solidaarisuusrahasto, jota koskevaa asetusta on tarkistettava sen käyttöönoton nopeuttamiseksi ja yksinkertaistamiseksi. Näin ollen on selvää, että kannatan tätä päätöslauselmaa. Pahoittelen kuitenkin sitä, että parlamentti on jälleen pakotettu vaatimaan toimia, joita olisi voitu ehdottaa jo sen jälkeen, kun oli sattunut yksi näistä liian monista Euroopan surun keskelle viime vuosina syösseistä luonnonkatastrofeista.