Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 11. maaliskuuta 2010 - Strasbourg

12.3. Etelä-Korea – kuolemanrangaistus julistettu lailliseksi

  Puhemies. – (DE) Esityslistalla on seuraavana keskustelu viidestä päätöslauselmaesityksestä, jotka koskevat kuolemanrangaistuksen julistamista lailliseksi Etelä-Koreassa⁽¹⁾.

  Renate Weber, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, sen jälkeen kun Koreassa ei ole ollut 13 vuoteen teloituksia, on hyvin murheellista, että sikäläinen perustuslakituomioistuin teki muutama viikko sitten päätöksen kuolemanrangaistuksen puolesta. Päätöksessä todetaan, että kuolemanrangaistus on lainmukainen rangaistus, jolla voidaan estää rikoksia ja joka siten edistää yhteistä hyvää. Tuo on yleisesti kuultu perustelu ja ainoastaan reaktio tietyssä maassa tiettynä aikana esiintyviin tunteita kuohuttaviin tilanteisiin.

Tosiasiassa se merkitsee, että kuolemanrangaistusta pidetään ehkäisevänä keinona toivossa, että kun rikollinen on tietoinen kuolemanrangaistuksesta, hän harkitsee kahdesti tekojaan. Me kaikki tiedämme, että monissa tutkimuksissa tämä ajatus on kumottu.

Sitäkin merkittävämpi on tosiasia, että teloitus on peruuttamaton asia; tietä takaisin ei ole. Keisari Justinianuksen aikaisen roomalaisen oikeuden mukaan oli parempi jättää syyllinen ihminen rankaisematta kuin riistää viattomalta ihmiseltä henki. Tuo todettiin 1 500 vuotta sitten. Koska Etelä-Korean perustuslakituomioistuin on itse tunnustanut, että kuolemanrangaistuksen yhteydessä saattaisi tapahtua virheitä ja että sitä voitaisiin käyttää väärin, meidän tänään esittämämme huolenaiheet voisivat vahvistaa Korean tasavallan demokraattisissa instituutioissa käsitystä, että tämä rangaistusmenetelmä olisi lakkautettava lopullisesti.

Koska Etelä-Korean tasavalta liittyi vuonna 1990 kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen ja on allekirjoittanut useimmat tärkeimmät ihmisoikeussopimukset, siirtyminen taaksepäin vahingoittaisi suuresti sen kansainvälistä mainetta.

  David Martin, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni yleensä ja erityisesti tämä parlamentti voi olla ylpeä maineestaan – kunniakkaasta perinteestään – kuolemanrangaistuksen vastustajana. Siksi voimme vain pahoitella Korean tasavallan perustuslakituomioistuimen päätöstä, jonka mukaan kuolemanrangaistuksella ei rikota tuon maan perustuslakia.

Mielestäni meidän on kuitenkin säilytettävä asiassa suhteellisuus. Tuomarien päätös tehtiin niukalla erolla äänin viisi vastaan neljä. Edellisellä äänestyskerralla äänestystulos oli seitsemän vastaan kaksi. He eivät sen enempää kehottaneet kuolemanrangaistuksen soveltamiseen kuin puoltaneet sitä vaan vaativat poliittista päätöstä, jotta Korean parlamentti päättäisi kuolemanrangaistuksen poistamisesta maasta tulevaisuudessa.

Meidän on myös pantava merkille, että Etelä-Korea on käytännössä kuolemanrangaistuksen lakkauttanut maa. Helmikuun 1998 jälkeen ei ole pantu toimeen yhtään teloitusta, ja vuonna 2007 Amnesty International luokitteli Etelä-Korean maaksi, joka on käytännössä poistanut kuolemanrangaistuksen.

Tämän ongelman vakavuus tulee kuitenkin jälleen esiin, kun ymmärrämme, että Korean GNP-puolueen ryhmänjohtaja totesi aivan hiljattain, että tämä kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon tosiasiallinen keskeyttäminen olisi lopetettava ja että tiettyjen vankien teloitus olisi pantava toimeen nopeasti. Toivon, että tämä valitettava opportunistinen ääni Koreassa sivuutetaan ja että Etelä-Korea luopuu olemasta käytännössä kuolemanrangaistuksen lakkauttanut maa eli muuttaa lakiaan niin, että siitä tulee lainsäädännössään kuolemanrangaistuksen lakkauttanut maa.

  Martin Kastler, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, on valitettavaa, että jotkut maailman valtiot vielä näinä aikoina panevat toimeen tai sallivat tämän julman tavan rangaista suurrikollisia. Mielestäni kenelläkään ei ole oikeutta päättää toisen ihmisen elämästä tai kuolemasta, onpa kyse elämän alusta tai lopusta, eikä etenkään rikollisesta teosta rankaisemiseksi. Tämä raakalaismainen rangaistus eli teloitus ei kerta kaikkiaan sovi nykyajan maailmaan.

Unohtumaton, suurenmoinen paavi Johannes Paavali II korosti ennen kaikkea sitä, että on oltava tilaisuus sovitukseen, mahdollisuus sovinnontekoon. Peruuttamattoman teon kuten kuolemanrangaistuksen kyseessä ollen tämä ei ole mahdollista. Siksi me tämän parlamentin ryhmät yhdessä vaadimme kollegoitamme Etelä-Koreassa ottamaan tämän asian esille parlamentissaan ja taistelemaan yhdessä meidän eurooppalaisten kanssa humaaniuden nimissä kuolemanrangaistuksen poistamiseksi. Haluaisin kehottaa kaikkia kollegoja yksimielisesti tukemaan tätä yhteistä päätöslauselmaesitystä.

  Marie-Christine Vergiat, laatija. − (FR) Arvoisa puhemies, Genevessä helmikuussa pidetyssä kuolemanrangaistuksen vastaisessa neljännessä maailmankongressissa kuolemanrangaistuksen lakkauttamista ajava liike piti myönteisenä sitä, että yhä suurempi määrä maita on poistanut tai lakkauttanut kuolemanrangaistuksen. Etelä-Korea näytti sitoutuneen tuohon ajattelutapaan, koska teloituksia ei ole pantu toimeen joulukuun 1997 jälkeen.

Siksi Korean tasavallan perustuslakituomioistuimen äskettäinen päätös huolestuttaa meitä, ja pidämme sitä valitettavana. Siksi haluamme, että komissio ja neuvosto pitävät kuolemanrangaistuksen – jolla rikotaan oikeutta elää ja joka on valtion rikos – poistamista avainasiana Euroopan unionin suhteissa kolmansien maiden kanssa.

Me haluamme, että ne vaativat Korean hallitusta ja tasavallan presidenttiä – joka itse sai kuolemantuomion vuonna 1981 – sitoutumaan kuolemanrangaistuksen poistamiseen, päättämään täytäntöönpanon keskeyttämisestä YK:n päätöksen nojalla, ilmaisemaan huolensa 59 ihmisen tuossa maassa kuolemaan tuomitun ihmisen tilanteesta – joiden joukossa on myös tiettyjä poliittisia vankeja – ja vaatimaan heidän kuolemantuomionsa muuttamista.

  Barbara Lochbihler, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, kuolemanrangaistuksen poistamisen politiikka on hyvin menestyksekäs osa eurooppalaista ulkopolitiikkaa. Tämä on nähtävissä liittymisneuvotteluissa, kahdenvälisissä keskusteluissa ja myös Yhdistyneissä Kansakunnissa, missä yhä suurempi määrä kansainvälisen yhteisön maista päättää kannattaa kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämistä tai poistaa sen kokonaan. Viime aikoihin asti Etelä-Korean tasavalta oli yksi niistä valtioista, jotka eivät käytännössä enää soveltaneet tätä alentavaa ja nöyryyttävää rangaistusta.

Nyt esillä oleva päätöslauselma ilmentää huoltamme siitä, että Etelä-Korean perustuslakituomioistuimen päätöksen takia, jonka mukaan teloitukset olisivat perustuslain kanssa oikeudellisesti yhteensopivia, on nyt syntynyt tilanne, joka mahdollistaa taas täysin kuolemanrangaistuksen käytön. Siksi vaadimme Etelä-Korean hallitusta tekemään kaiken voitavansa ja toteuttamaan ensin oikeudellisesti sitovan täytäntöönpanon keskeyttämisen ja kieltämään siten teloitusten toimeenpanon – kuolemaantuomittuja on kuitenkin vielä yli 55. Seuraavana askeleena sen jälkeen Etelä-Korean parlamentin olisi annettava laki kuolemanrangaistuksen lakkauttamisesta.

On pidettävä hyvin myönteisenä, että myös Korean yhteiskunnassa on syntynyt liike, joka kampanjoi sen puolesta, että lopulta kuolemanrangaistuksen poistamiseen vaikutetaan lain keinoin. Meidän täällä parlamentissa on annettava tukemme tuolle liikkeelle.

  Jarosław Leszek Wałęsa, PPE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, aikana, jolloin kuolemanrangaistuksesta luopuvien maiden määrä on kasvussa, Etelä-Korean perustuslakituomioistuimen päätöstä on pidettävä vähintäänkin hämmästyttävänä.

Kuolemanrangaistus on selvä ihmisoikeusloukkaus, koska ihmiselämä on kuitenkin arvo, jota lain tulisi suojella, ja oikeusjärjestelmä, joka sallii kuolemanrangaistuksen, kolhii omia perustuksiaan ja on outoa tekopyhyyttä. Monet perustelut puhuvat tämän lainkäyttövälineen soveltamista vastaan. Minusta merkittävin on peruuttamattomuus. Sanotaanpa kuolemanrangaistuksesta mitä tahansa, se on aina rangaistus, joka on lopullinen. Siinä ihmisiltä riistetään heidän kallisarvoisin asiansa. Lisäksi tulee vielä kyseisen teon toteuttajien moraalinen vastuu, koska aina on olemassa vaara, että teloitusten kohteeksi tulee viaton henkilö.

Perustuslakituomioistuimen päätös on pettymys myös siksi, että tiedämme, että Koreassa ei ole pantu teloituksia täytäntöön vuosiin. Toivon, että tämä päätös ei vaikuta annettujen tuomioiden määrään. Lisäksi vaadin, että kuolemantuomioiden antaminen Etelä-Koreassa lopetetaan täysin.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, S&D-ryhmän puolesta. – (PL) Etelä-Korea on yksi Euroopan unionin keskeisistä kauppakumppaneista. Se on myös maa, jonka kanssa Euroopan komissio on saattanut loppuun neuvottelut vapaakauppasopimuksesta, mikä antaa molemmille osapuolille varsin laajan pääsyn toistensa markkinoille. Näin läheiset taloussuhteet huomioon ottaen olen hämmästynyt, että EU ja Korea eroavat toisistaan niin paljon, kun kyse on ihmisoikeuksien noudattamisesta.

Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen pöytäkirjan 13 allekirjoittajia. Sopimus kieltää kuolemanrangaistuksen käytön. Lisäksi unioni julistaa kansainvälisellä areenalla, että se on asettanut tavoitteekseen työskennellä kuolemanrangaistuksen lakkauttamiseksi kaikkialta maailmasta. Tuon julistuksen mukaisesti unionin olisi ilmaistava selvä tukensa sille Korean liikkeelle, joka toimii kuolemanrangaistuksen lakkauttamiseksi. Toivokaamme, että ensinnäkin teloitusten täytäntöönpano keskeytetään ja että Korean hallitus tulee sen jälkeen aktiivisesti mukaan YK:ssa meneillään oleviin ponnisteluihin kuolemanrangaistuksen lakkauttamiseksi.

Kauppapolitiikan alan uusien valtuuksien nojalla meillä on Euroopan parlamenttina oikeus ja velvollisuus vaatia kuolemanrangaistus poistettavaksi kaikista Euroopan unionin kumppanimaista.

  Zbigniew Ziobro, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, jos tämän päivän näkemykset kuolemanrangaistuksesta olisivat olleet voimassa Euroopassa Nürnbergin sotarikostuomioistuimen aikaan, yhtäkään tuomioistuimen tutkimista ja miljoonien viattomien ihmisten julmiin surmiin syyllistyneistä natsirikollisista ei olisi tuomittu kuolemaan. En ole kuullut kenenkään Euroopassa arvostelleen Nürnbergin sotarikostuomioistuinta epäoikeudenmukaisista tuomioista.

Eurooppa on siirtymässä yhä kauemmaksi oikeudenmukaisen rangaistuksen perusolemuksesta, siitä, että rangaistus olisi vastareaktio, joka olisi suhteessa rikoksentekijän tekemään vääryyteen ja hankittuun syyllisyyteen. Kun puhumme murhasta, useiden ihmisten surmaamisesta esimerkiksi terrori-iskussa, tai kun puhumme kansanmurhasta ja miljoonien ihmisten kuolemasta – ja tätähän on tapahtunut Euroopassa – silloin nousee esiin kysymys siitä, mikä on suhteellinen rangaistus. On totta, että akateemisissa piireissä Euroopassa ja muualla on kuitenkin käynnissä keskustelu tämän rangaistuksen tehokkuudesta näkökulmana sen ehkäisevä vaikutus ja viattomien ihmisten suojelu. Tämä ei kuitenkaan luultavasti ole keskeinen perustelu tässä.

Eurooppa on tätä nykyä luopunut kuolemanrangaistuksesta. Se on demokraattinen valinta, ja haluamme tätä valintaa kunnioitettavan. Meidän olisi kuitenkin kunnioitettava myös muiden valintoja, ja siksi kannatan keskustelua tästä aiheesta, myös keskustelua eteläkorealaisten kanssa. Etelä-Korea on demokraattinen valtio ja demokraattinen maa.

  Marek Henryk Migalski (ECR). – (PL) Minun mielestäni meidän ei pitäisi kommentoida tätä asiaa, eikä meidän pitäisi sekaantua tähän, kahdestakaan syystä. Ensinnäkin Etelä-Korea on demokraattinen maa, ja perustuslakituomioistuimen päätös on tuon valtion laillisen elimen päätös. Tämän vuoksi ei ole vaaraa, että kuolemanrangaistus annettaisiin poliittisissa tai vähäpätöisissä oikeustapauksissa – se annetaan rikollisille ja murhaajille. Toiseksi kuolemanrangaistus on pelote. Tätä ei ole tietenkään mahdollista todistaa empiirisesti, mutta jos pidämme oletuksena loogisen päätelmän totuutta, jonka mukaan ankarampi rangaistus on vahvempi pelote, se tarkoittaa, että ankarampi rangaistus toimii suurempana pelotteena, mikä tarkoittaa, että kuolemanrangaistus on kaikkein suurin pelote. Näin ollen soveltamalla kuolemanrangaistusta säästämme itse asiassa viattomien ihmisten henkiä. Siksi Euroopan unionin ja Euroopan parlamentin ei pitäisi sekaantua tähän Etelä-Korean viranomaisille kuuluvaan asiaan.

  Bogusław Sonik (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, Etelä-Korean perustuslakituomioistuimen päätös, jonka mukaan kuolemanrangaistus ei loukkaa perustuslakia, on murheellista kuultavaa. Tuo päätös on askel taaksepäin Etelä-Koreassa vallinneeseen suuntaukseen nähden, sillä siellä kuolemanrangaistusta ei ole sovellettu vuosikymmeneen. Edellinen teloitus pantiin toimeen 13 vuotta sitten. Tällä hetkellä teloituksen täytäntöönpanoa odottaa 57 tuomittua. Etelä-Korean tuomioistuimen päätökseen olisi suhtauduttava kriittisesti. Etelä-Korean, alueen taloudellisen johtajan, olisi oltava erityisenä esimerkkinä jokaisen ihmisen elämisen oikeuden kunnioittamisessa. Kuolemanrangaistus ei sovi yhteen nykyaikaisen rikosoikeudellisen järjestelmän kanssa, ja vastoin yleistä käsitystä se ei johda lainkaan rikollisuuden laskuun.

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Kuolemanrangaistus on asia, joka elää yhtä kauan kuin hirviöt ja murhaajat. He elävät tietäen, että he voivat kiduttaa, pahoinpidellä ja murhata ihmisiä ja että teot pysyvät ihmiskunnalta salassa, koska heikko ja voimaton yhteiskunta ei pysty vastaamaan heidän brutaaliin käytökseensä.

Jokaisella näiden hirviöiden uhrilla oli sama oikeus elää kuin meillä kaikilla, kunnes he kohtasivat tuollaisen hirviön, rikollisen, joka järjettömän nautinnonhalunsa täyttämiseksi sinetöi ihmisen kohtalon ilman, että tällä olisi ollut mitään oikeutta armoon tai puolustautumiseen. Korean perustuslakituomioistuin on antanut lausunnon, jonka mukaan kuolemanrangaistus ei ole ristiriidassa Korean perustuslain kanssa. Oikeudellinen tilanne on siten käytännössä arvioitu. Se, että Euroopan poliittinen eliitti, meidän nimissämme, on hylännyt tämän tien, ei kuitenkaan merkitse, että meistä olisi tullut parempia ihmisiä tai että meidän yhteiskuntamme olisi humaanimpi. Näin ei ole. Kunnon ihmisten tappaminen iljettävien, julmien hirviöiden toimesta ei lakannut Euroopassa, eikä myöskään Koreassa. Ainoa ero on, ettei Euroopan hirviöiden tarvitse murehtia kuolemanrangaistuksesta.

Hyvät kuulijat, kunnioitan Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen perustuvaa malliamme, mutta katson, että ennen kuin tyrkytämme sitä ulkopuoliselle maailmalle, meidän olisi varmistettava, että kunnon ihmisiä varten todella on parempi ratkaisu ja että…

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE). – (PL) Haluan sanoa, että Etelä-Korean perustuslakituomioistuimen päätös on surullinen ja järkyttävä. Vaikka Koreassa edelliset teloitukset tapahtuivat vuonna 1997, tuomioistuin päätti 25. helmikuuta, että kuolemanrangaistus on sentyyppinen rangaistus, ettei sillä rikota perustuslaillista oikeutta elämään. Tämä on nyt tuomioistuimen toinen samansisältöinen päätös. Ensimmäinen päätös annettiin vuonna 1996, kun tuomioistuin totesi, että yleinen mielipide ei kannattanut kuolemanrangaistuksen lakkauttamista. Siksi voi päätellä, että yleinen mielipide Etelä-Koreassa on edelleen sama. Tämä on sääli, sillä talouden johtavan maan pitäisi olla esimerkkinä muille maille siinä, että se kunnioittaisi elämisen oikeutta, joka on ihmisen perusoikeus.

(Suosionosoituksia)

  Janez Potočnik, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, taistelu kuolemanrangaistusta vastaan on EU:n ihmisoikeuspolitiikan ytimeen kuuluva asia. EU katsoo, että kuolemanrangaistus on julma ja epäinhimillinen rangaistus, joka ei saa luopumaan rikollisesta käyttäytymisestä, kun taas kuolemanrangaistuksen poistaminen parantaa osaltaan ihmisarvoa.

Olemme voineet viime aikoina nähdä monenlaista myönteistä kehitystä taistelussa kuolemanrangaistuksen lakkauttamiseksi. Tämän vuoden tammikuussa Mongolia ilmoitti kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä. Vuoden 2009 aikana kuolemanrangaistuksen poistivat Burundi, Togo ja Yhdysvaltojen New Mexicon osavaltio. Vuonna 2007 YK:n yleiskokous hyväksyi ensimmäisen kerran päätöslauselman, jossa vaadittiin valtioita keskeyttämään teloitukset ja pyrkimään kuolemanrangaistuksen lakkauttamiseen, ja tämä vaatimus toistettiin toisessa, vuonna 2008 annetussa päätöslauselmassa.

Tämän huomioon ottaen EU oli luonnollisesti pettynyt Korean perustuslakituomioistuimen 25. helmikuuta antamaan päätökseen – äänin viisi vastaan neljä – jonka mukaan kuolemanrangaistus on perustuslain säännösten mukainen. Panemme kuitenkin merkille, että tämä kysymys pyöri Korean perustuslain tulkinnan ympärillä; kyseessä ei ollut kuolemanrangaistuksen säilyttämistä koskeva poliittinen päätös. Me panemme myös erityisesti merkille ne näkemykset, jotka kolme niistä viidestä tuomarista, jotka pitivät kuolemanrangaistusta perustuslain mukaisen, lisäksi toivat julki. Tuomarit Lee Kang-Kook ja Judge Min Hyung-Ki ilmoittivat selvästi, että kuolemanrangaistuksen käyttöä on rajoitettava ja kuolemanrangaistuksen alaisten rikoksien määrää vähennettävä, kun taas tuomari Song Doo-hwan esitti, että jokainen kuolemanrangaistusta koskeva päätös vaatisi julkisen keskustelun ja lainsäädäntöelimen ratkaisun.

Vaikka tuomioistuimet edelleen antavat kuolemanrangaistuksia, Korean tasavalta on vuodesta 1997 lähtien pysyttänyt teloitusten täytäntöönpanon keskeyttämisen. Tällä hetkellä ei ole mitään merkkiä siitä, että perustuslakituomioistuimen päätös vaikuttaisi tähän täytäntöönpanon keskeyttämiseen. Pidämme myönteisenä Korean päättäväisyyttä säilyttää teloitusten toimeenpanon keskeyttäminen.

Kuten YK:n yleiskokouksen päätöslauselmassa on todettu, keskeyttämistä ei kuitenkaan saisi pitää itsetarkoituksena vaan askeleena tiellä kohti täydellistä lakkauttamista. Näin ollen EU kehottaa Korean kansalliskokousta ryhtymään mahdollisimman pian toimiin kuolemanrangaistuksen poistamiseksi. Korean tasavalta on kauan ollut ihmisoikeuskysymyksissä alueellinen johtaja Aasiassa. Siten kuolemanrangaistuksen lakkauttaminen vain vahvistaisi Korean tasavallan sitoutumista ihmisoikeuksien suojeluun ja edistämiseen.

  Puhemies. – (DE) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskustelujen jälkeen.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Gerard Batten (EFD), kirjallinen. – (EN) Onnittelen Etelä-Korean perustuslakituomioistuinta, joka piti kiinni kuolemanrangaistuksesta. Kuolemanrangaistus aiotaan säilyttää pahimpien rikollisten osalta. Esimerkkinä on Kang Ho-soonin tapaus. Mies on saatujen tietojen mukaan tunnustanut tappaneensa seitsemän naista. Oikeusministeriö on hiljattain julkistanut lukuja, jotka osoittavat kuolemanrangaistuksella olevan yli 60 prosentin kannatus. Jos vastaava kysely tehtäisiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, siinä saataisiin vähintään sama tulos. Yhdistyneen kuningaskunnan vankiloissa on monen lajin sarjamurhaajia, raiskaajia, lapsimurhaajapedofiileja, nekrofiilejä ja kannibaaleja, jotka istuvat elinkautistuomioitaan. Tuorein esimerkki on viime viikolla esiin tullut perverssin Peter Chapmanin tapaus. Hän viekoitteli viattoman 17-vuotiaan uhrin Ashleigh Hallin ja surmasi tämän. Mies tuomittiin 35 vuodeksi vankeuteen. Tuo tuomio on riittämätön. Hän ja hänenlaisensa olisi teloitettava. Silloin myös säästettäisiin vuosittain miljoonia puntia, jotka nyt tuhlataan tuollaisten rikollisten pitämiseen loppuelämänsä vankilassa ja jotka voitaisiin käyttää paremmin vanhusten ja sairaiden hyväksi. Siis hyvin tehty, Etelä-Korea, teloittakaa edelleenkin pahimmat rikollisenne.

  Monica Luisa Macovei (PPE), kirjallinen. – (EN) Jokaisella ihmisellä on oikeus elämään. Jos niin ei ole, tappaja saa tahattomasti lopullisen ja järjettömän moraalisen voiton sillä, että hän tekee myös valtiosta tappajan, mikä siten vähentää sosiaalista kammoa ihmisten tietoista hävittämistä kohtaan. Edellä olevan on lausunut Amnesty International vuonna 1998. Moraalisuus, pelotusvaikutus ja oikeudenmukaisuus ovat kuolemanrangaistusta koskevan keskustelun ydin. Rikollisuuden hallintaa korostava näkemys pyrkii ehkäisemään rikollista käyttäytymistä, kun taas ihmisoikeuksia tai asianmukaista prosessia korostava malli painottaa yksilön oikeuksia. Edellinen malli pitää kuolemanrangaistusta opetuksena, koska vastaaja on vienyt ihmiselämän (ansaittu rangaistus), ja pelotuskeinona, koska ne, jotka saattaisivat tappaa uudestaan, jättävät tekemättä niin peläten menettävänsä henkensä. Oikeudenmukaisuus puolestaan ei ole tärkeää tai on todistamatta. Jälkimmäinen malli esittää, että kuolemanrangaistus on moraaliton, koska valtion ei pitäisi viedä ihmishenkiä, että se ei ole pelote – minkä tilastot osoittavat – ja että sen hallinnointi on epäoikeudenmukaista, koska toisinaan tuomion täytäntöönpanoa odottavat viattomat ihmiset ja heidän oikeudenkäynteihinsä liittyy sääntöjenvastaisuuksia. Minä uskon ihmisoikeuksia korostavaan malliin, joka kuvastuu myös kansainvälisen yhteisön sitovissa ja sitomattomissa oikeuslähteissä sekä siinä, että yhä suurempi määrä maita on poistanut kuolemanrangaistuksen. Kehotan Korean tasavaltaa osoittamaan selvää poliittista tahtoa ja poistamaan kuolemanrangaistuksen, ja sitä ennen välittömästi keskeyttämään sen soveltamisen.

  Cristian Dan Preda (PPE), kirjallinen. – (RO) EU:n kuolemanrangaistusta koskevat suuntaviivat ovat peräisin vuodelta 1998. Tämä on se nimenomainen vuosi, jolloin epävirallinen kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämisen aika alkoi Etelä-Koreassa. Tänä aikana Etelä-Korean parlamentti on keskustellut kolmesta kuolemanrangaistuksen poistamista koskevasta ehdotuksesta. Viime kuussa maan perustuslakituomioistuin vahvisti niukalla enemmistöllä kuolemanrangaistuksen perustuslain mukaiseksi.

Pidän tätä päätöstä valitettavana ja toivon, että Korean parlamentti tuottaa päätöslauselman, joka kieltää kuolemanrangaistuksen.

Jos Etelä-Korea liittyisi kuolemanrangaistuksen lakkauttaneisiin maihin, se lähettäisi myönteisen viestin koko Aasian mantereelle.

(1) Ks. pöytäkirja.