Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2009/2150(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0034/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0034/2010

Keskustelut :

PV 24/03/2010 - 21
CRE 24/03/2010 - 21

Äänestykset :

PV 25/03/2010 - 8.3
CRE 25/03/2010 - 8.3
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0089

Sanatarkat istuntoselostukset
Keskiviikko 24. maaliskuuta 2010 - Bryssel EUVL-painos

21. Maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vaikutukset kehitysmaihin ja kehitysyhteistyöhön (lyhyt esittely)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Esityslistalla on seuraavana lyhyt esittely Enrique Guerrero Salomin laatimasta kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnöstä maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vaikutuksista kehitysmaihin ja kehitysyhteistyöhön (KOM(2009)01602009/2150(INI)) (A7-0034/2010).

 
  
MPphoto
 

  Enrique Guerrero Salom, esittelijä.(ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, rahoitus- ja talouskriisi aiheuttaa mitä katkerimpia ja vakavimpia seurauksia nousevan talouden maissa ja kehitysmaissa, erityisesti alhaisen tulotason maissa. Kriisi on hidastanut sitä kestävää kasvua, jota kuluneen vuosikymmenen aikana on tapahtunut monissa edellä mainituista maista. Tämä talouskasvu auttoi maita luomaan työpaikkoja ja järjestämään julkista talouttaan. Se antoi maille mahdollisuuden lyhentää ulkomaanvelkaansa, kannusti niitä laajentamaan liiketoimintaansa ja myös auttoi niitä saamaan enemmän julkista kehitysapua.

Nämä maat olivat kuitenkin joutuneet kärsimään jo kriisiä edeltävinä vuosina. Ensin ne joutuivat kärsimään elintarvikekriisistä, joka vaaransi satojen miljoonien ihmisten selviytymisen, sen jälkeen energiakriisistä, joka tyhjensi monien sellaisten maiden varannot, jotka eivät itse tuottaneet öljyä tai kaasua. Lopuksi maat ovat joutuneet kärsimään ilmastokriisistä, jonka sadonkorjuuseen ja infrastruktuuriin kohdistuvat vaikutukset vahingoittavat ennen kaikkea köyhimpiä maita.

Rahoituskriisi pahensi sitä haurasta tilannetta, jossa nämä maat olivat. Kuten Euroopan komissio itse toteaa, vahingoitettuaan ensin kehitysmaita ja nousevan talouden maita rahoituskriisin kolmas aalto vahingoitti köyhimpiä maita ja muutti tämän periaatteessa taloudellisen kriisin kehitykselliseksi, sosiaaliseksi ja humanitaariseksi kriisiksi.

Itse asiassa kaikki toiminnan alat näissä maissa ovat vaurioituneet. Talouskasvu, joka tulee olemaan huomattavasti edellisvuosia heikompaa vuonna 2009, on vaurioitunut. Kaupankäynti on vähentynyt, mikä heikentää näiden maiden vaihtotasetta. Ulkomaisia investointeja tehdään vähemmän, ja näiden maiden on vaikeampi saada kansainvälistä rahoitusta, ja kehittyneissä maissa on havaittu yhä enemmän protektionistisia reaktioita.

Samalla maastamuuttajien rahalähetykset ovat vähentyneet ja myös julkisen kehitysavun määrä on vähentynyt. Tämän seurauksena köyhimpien ihmisten määrä on kasvanut sadoilla miljoonilla ja Afrikan kaltaisissa maanosissa sadat tuhannet lapset kuolevat varhaisessa iässä.

Kun todellisuus on tämä, Euroopan unionin on saatava äänensä kuuluviin ja vaadittava säilyttämään julkista kehitysapua koskevat sitoumuksemme. Sen on vaadittava uusia rahoituslähteitä, joista saadaan lisävaroja näiden maiden auttamiseen, vaadittava maastamuuttajilta perittävien maksujen ja verojen keventämistä, vaadittava, että protektionistisia pyrkimyksiä vastustetaan ja Dohan kehityskierroksen jatkamista tuetaan, vaadittava veroparatiisien ja veronkierron vastaisia toimia sekä pyrittävä saamaan köyhimpien maiden velkojen takaisinmaksu keskeytettyä tai peruutettua.

Mietinnön esittelijänä halusin saada aikaan mahdollisimman laajan yhteisymmärryksen ja hyväksyin neuvotteluissa tarkistuksia kaikilta poliittisilta ryhmiltä. Jotta mietintö saisi lisää ääniä, haluan kuitenkin huomenna esittää vielä yhden suullisen tarkistuksen mietinnön 34 kohtaan. Se lisäisi poliittista tahtoa asiaan, jota pidän elintärkeänä: siihen, että Euroopan unioni puhuisi kehitysmaiden avustamisesta yhtenäisellä ja voimakkaalla äänellä.

 
  
MPphoto
 

  John Dalli, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää esittelijää tästä erittäin kattavasta mietinnöstä.

Kuten mietinnössä oikein korostetaan, kehitysmaat ovat kärsineet kriisin vaikutuksista paljon enemmän kuin aluksi oletettiin. Itse asiassa vaikutukset ovat siirtyneet niihin monien eri kanavien kautta, esimerkiksi hyödykkeiden hinnanvaihtelujen, pienentyvien vienti- ja matkailutulojen sekä vähentyvien pääomavirtojen ja maastamuuttajien rahalähetysten välityksellä. Yksi yhteinen tekijä on monien maiden rahoitustarpeen lisääntyminen.

Monien kehitysmaiden oli usein pakko leikata sosiaalisia menojaan (erityisesti ravinto-, terveys- ja koulutusmenoja). Tämä aiheutti vakavia sosiaalisia ja poliittisia seurauksia ja paitsi uhkasi vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista vuoteen 2015 mennessä myös heikensi viime vuosien aikana havaittua kehitystä. Vaikka onkin jo nähtävissä ensimmäisiä merkkejä maailmanlaajuisesta elpymisestä, kehitysmaat ja erityisesti Saharan eteläpuolinen Afrikka jäävät varmasti jälkeen.

EU on osoittanut johtajuutta ja yhtenäisyyttä EU:n yhteisellä kriisin vastaisella toiminnalla osana maailmanlaajuista, nimittäin Yhdistyneiden Kansakuntien, G20- ja G8-maiden kanssa toteuttavaa toimintaa. Olemme toimineet ripeästi ja tehokkaasti ja muuttaneet lupaukset konkreettisiksi sitoumuksiksi, joilla kehitysmaita autetaan selviytymään kriisistä.

Viime keväänä EU hyväksyi useita kattavia, oikea-aikaisia, kohdennettuja ja koordinoituja toimenpiteitä kriisin inhimillisten vaikutusten lieventämiseksi, talouskasvun kiihdyttämiseksi kehitysmaissa ja heikoimmassa asemassa olevien suojelemiseksi.

EU:n kriisin vastainen toiminta sisältää paitsi yhteisön toimenpiteet myös jäsenvaltioiden toimenpiteet (kunkin jäsenvaltion kahdenväliset toimenpiteet sekä niiden osallistumisen kansainvälisten rahoituslaitosten määrärahojen lisäämiseen G20-huippukokouksessa annetun kehotuksen mukaisesti). Lisäksi tiivis yhteistyö Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa on auttanut meitä varmistamaan analyysiemme yhdenmukaisuuden ja apumme täydentävyyden.

Kuten mietinnössä korostetaan, komissio on luonut hyvin konkreettisen ja lyhyellä aikavälillä toteutettavan väliaikaisen FLEX-järjestelyn. Sen avulla tuetaan haavoittuvimpia maita, joiden selviytymiskyky on puutteellinen, niin että nämä voivat säilyttää ensisijaisten alojen, erityisesti sosiaalialan, menot entisellään.

Muita toimenpiteitä ovat muun muassa kymmenennen Euroopan kehitysrahaston väliaikaisista maa-arvioinneista ja parhaillaan toteutettavasta aikaistetusta väliarvioinnista johtuvat uudelleen kohdentamiset, perinteisestä FLEX-välineestä annettava tuki ja tuen aikaistaminen mahdollisuuksien mukaan.

Julkisella kehitysavulla on tuettu ja tuetaan jatkossakin ratkaisevalla tavalla kumppaniemme ponnistuksia kriisistä selviytymiseksi. Tässä tilanteessa komissio on tyytyväinen siihen, että kehotatte kanssamme jäsenvaltioita pysymään sitoumuksessaan saavuttaa 0,7 prosentin julkisen kehitysavun bruttokansantulo-osuus vuoteen 2015 mennessä. Muiden avunantajien pitäisi asettaa itselleen yhtä kunnianhimoisia tavoitteita julkisen kehitysavun lisäämiseksi, ja meidän on kehotettava kaikkia avunantajia täyttämään avun määrää ja tehokkuutta koskevat sitoumuksensa.

Komissio julkaisee 21. huhtikuuta kevään kehityspaketin jäsenvaltioille. Tänä vuonna pääpaino on toimenpiteissä, jotka ovat edelleen välttämättömiä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Paketissa omaksutaan kattava lähestymistapa ja määritetään toimintasuunnitelma vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen vauhdittamiseksi. Kehityspaketti tarjoaa EU:lle myös mahdollisuuden antaa kunnianhimoisen panoksensa syyskuussa järjestettävässä tulevassa vuosituhannen kehitystavoitteita käsittelevässä YK:n huippukokouksessa. Tällä tavoin EU:n sitoumusten uskottavuus säilyy ja EU voi jatkaa kansainvälisen kehitysyhteistyön johtohahmona.

 
  
MPphoto
 

  Elena Băsescu (PPE).(RO) Myös kehitysmaa Moldova on kärsinyt talous- ja rahoituskriisin vaikutuksista todella ankarasti. Maan talous taantui viime vuonna IMF:n arvioiden mukaan 9 prosenttia, ja työttömyys on ylittänyt 6 prosentin rajan. Suoria investointeja on lisättävä.

Huomautan, että Moldova on palkannut vuoden ajaksi yhdeksän EU:n ylempää neuvonantajaa, jotka avustavat tärkeimpiä ministeriöitä Chişinăussa.

Koska puhumme samaa kieltä, naapurimme Prut-joen toisella puolella voivat hyötyä Romanian asiantuntemuksesta ihan kaikilla aloilla.

Maastamuuttajien työskentelymaastaan lähettämien rahalähetysten kustannuksia on pienennettävä. G8-johtajien sitoumus leikata näitä kustannuksia 10 prosentista 5 prosenttiin tulevien viiden vuoden aikana on ensimmäinen askel tähän suuntaan.

Tänään minulla on ilo kertoa, että Moldovalle myönnettiin 2,6 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruinen ennätyksellinen rahoitustuki vuosiksi 2011–2013. Pääministeri Vlad Filat pääsi asiasta sopimukseen tänään avunantajien konferenssissa.

 
  
MPphoto
 

  Antolín Sánchez Presedo (S&D).(ES) Arvoisa puhemies, vaikkei kriisin keskus olekaan kehitysmaissa, ne ovat silti kärsineet erittäin vakavasti kriisin vaikutuksista.

Luottokriisi, taantuman aiheuttama epävarmuus sekä kaupan, sijoitusten ja maastamuuttajien rahalähetysten vähentyminen kansainvälisellä tasolla ovat olleet kanavia, joita pitkin kriisi on levinnyt kehittyneistä maista kehitysmaihin. Kriisiä edelsi perushyödykkeiden ja -elintarvikkeiden hintojen suuri epävakaus, ja se johti laajaan maailmanlaajuiseen epätasapainoon.

Kriisiin on vastattava yhteisesti ottamalla kehitysmaat huomioon ja asettamalla niiden asialista keskeiseen asemaan maailmanlaajuisessa taloudellisessa yhteistyössä.

Olemme pyytäneet talous- ja raha-asioiden valiokunnan välityksellä, että Kansainvälinen valuuttarahasto tarkastelee kriisin kehitysmaiden julkisille talouksille aiheuttamaa taakkaa siinä tiedonannossa, jonka se laatii tulevaa G20-huippukokousta varten, ja että komissio esittää tiedonannon siitä, miten kansainvälistä rahaliikennettä koskeva vero voi vaikuttaa vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen, maailmanlaajuisen epätasapainon korjaamiseen ja maailman kestävän kehityksen edistämiseen.

Olen iloinen, että jäsen Guerrero on lisännyt nämä ehdotukset mietintöönsä, ja onnittelen häntä tästä erinomaisesta mietinnöstä.

 
  
MPphoto
 

  Olle Schmidt (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää hänen tärkeästä mietinnöstään.

Olen vakuuttunut siitä, että paras tapa vastata kriisiin on lisätä vapaata kauppaa ja globaalistumista eikä protektionismia. Tämän vuoksi Euroopan unionin on pidettävä markkinansa avoimina torjuakseen lamaa, kiihdyttääkseen kasvua sekä Euroopan unionissa että muualla maailmassa ja torjuakseen tällä tavoin köyhyyttä.

Muutaman päivän kuluttua AKT-maiden ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous kokoontuu Teneriffalla. Kollegoillani AKT-maista on aina tapana tuoda esiin niitä ongelmia, joita EU:n tuetut maataloustuotteet aiheuttavat heidän markkinoillaan. He tarvitsevat kauppaa, mutta meidän politiikkamme estää maataloustuotteiden terveiden markkinoiden luomisen kehitysmaissa.

(EN) Komission jäsen sanoo EU:n osoittaneen johtajuutta, mutta voimme tehdä paljon enemmän. Arvoisa komission jäsen, kysymys on reilusta kaupasta.

 
  
MPphoto
 

  João Ferreira (GUE/NGL).(PT) Mietinnössä mainitut elintarvike-, energia-, ilmasto-, rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisi ovat vain jo kymmeniä vuosia jatkuneen saman rakenteellisen kriisin eri ilmenemismuotoja. Joillakin alueilla, kuten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, henkilöä kohti laskettu varallisuus on vuosikymmenten ajan poikennut jatkuvasti muiden maailman alueiden varallisuudesta henkilöä kohti. Tämänhetkisistä eroista huolimatta tietyt piirteet ovat kehitysmaille yhteisiä: riippuvuus muutamien raaka-aineiden viennistä, elinkeinoelämän monipuolisuuden puute, vahva keskittyminen maatalouteen, energia- ja kaivosteollisuuteen tai matkailuun sekä ulkomaisen pääoman vahva läsnäolo.

Näihin maihin on ajettu edistyksellistä viennin ja kaupan vapauttamisen mallia, tarvittaessa kiristykseen turvautuen. Kuten talouskumppanuussopimuksia koskevat neuvottelut ovat osoittaneet, tämä pahentaa näiden maiden riippuvuutta pilaten kaiken mahdollisen paikallisen kehityksen. Silti kehitysmaiden varat käytetään pääasiassa ulkomaan velan maksuun. Se on maksettu jo moneen kertaan, mutta silti, koska velan määrä kasvaa koko ajan, se on saavuttanut niin valtavat mittasuhteet, että se jatkaa päättymättömästi näiden maiden liikahyödyntämisen kierrettä ja pitää näin myös yllä näiden maiden suhteiden laatua pohjoisen pallonpuoliskon maihin. Velan takaisinmaksun peruuttaminen on yksinkertaisesti oikeudenmukainen teko.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Myös puheajan noudattaminen on oikeudenmukainen teko.

 
  
MPphoto
 

  Andreas Mölzer (NI).(DE) Kuten tiedämme, Euroopan unioni ei ole ainoa, joka on joutunut kärsimään tämän 1930-luvun jälkeen suurimman rahoitus- ja talouskriisin vaikutuksista. Erityisen paljon näistä vaikutuksista kärsivät kehitysmaat, ja ne ovat kaikkein kyvyttömimpiä tekemään asialle mitään. Vastuuton keinottelu, halu saada nopeita voittoja, jotka ovat täysin irrallaan erityisesti anglosaksisten maiden reaalitaloudesta, sekä liitoksistaan ratkeava rahoitusjärjestelmä ovat saattaneet maailman talouselämän kuilun partaalle.

Kriisi johtuu myös globalisaation käsitteestä, jonka päätavoitteena on sääntelyn purkaminen kokonaan. Euroopan unionin maat ottavat yhä enemmän velkaa elvyttääkseen talouksiaan. Monissa tapauksissa kehitysmaat eivät kuitenkaan voi toimia samoin kehnon taloustilanteensa vuoksi. Siksi niille on annettava mahdollisuus suojella tehokkaammin omia kansallisia talouksiaan tuontitavaroilta, joita myydään polkuhintaan ja jotka tuhoavat paikalliset markkinat ja paikallisen väestön elinkeinon.

Meidän on annettava kehitysmaille mahdollisuus selvitä kriisistä omin neuvoin. Perinteisen kehitysavun voidaan katsoa hyvin pitkälti epäonnistuneen tehtävässään. Meidän onkin puututtava ongelman ytimeen ja asetettava rahoitusmarkkinoille tiukkoja sääntöjä, estettävä keinottelu ja ryhdyttävä nopeasti verottamaan rahaliikennettä.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 25. maaliskuuta 2010.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen.(LT) EU:lla on velvollisuus auttaa kehitysmaita selviämään maailmanlaajuiseen talouskriisiin ja köyhyyteen liittyvistä vaikeuksista, joihin maat joutuivat ilman omaa syytään.

On erittäin tärkeää, että Euroopan komissio pyrkii päättäväisesti toteuttamaan kansainvälisen kehitysyhteistyön uudistuksen ja että se parantaa yhdessä neuvoston kanssa kahden- ja monenvälisen kehitysyhteistyön koordinointia, sillä puutteet tällä alalla ovat tärkein syy siihen, miksi kehitysmaille annettava apu ei aina ole tehokasta.

Kehitysmaat tarvitsevat apua köyhyyden ja eristäytymisen vähentämisessä, toimenpiteitä, jotka edistävät kehitystä, ja toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä kriisistä selviytymiseksi erityisesti tänä vaikeana aikana.

Pystymme panemaan laaja-alaiset sitoumukset täytäntöön yleisesti paremman koordinoinnin sekä toiminnan tehokkaamman ja avoimemman hallinnoinnin avulla. Meidän on pyrittävä laajaan yhteisymmärrykseen tärkeimpien avunantajien, kumppanimaiden, rahoituslaitosten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Toteuttaessaan näitä toimia Euroopan unionin on omaksuttava johtava asema ja toimittava päättäväisemmin. Tätä varten kaikkien Euroopan unionin toimielinten on vahvistettava sitoumuksiaan, ja tältä osin parlamentti on ilmaissut kantansa erittäin selvästi.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen.(RO) Vaikka alkujaan ennustettiin, että kehittyneet maat joutuisivat kärsimään eniten rahoituskriisin vaikutuksista, kriisin pääasiallisiksi uhreiksi ovat joutuneet kehitysmaat. Todellisuus on osoittanut vääräksi teorian, jonka mukaan kehitysmaat eivät ole riittävän vahvasti sidoksissa maailmantalouteen, jotta rahoitusmarkkinoiden kriisillä olisi niihin vakavia vaikutuksia. Kriisi syvenee monissa kehitysmaissa, joissa työttömyysluvut nousevat ennenäkemättömällä tavalla ja joissa valtion velka ja budjettivaje kasvavat räjähdysmäisesti. Samaan aikaan kehittyneissä maissa, joissa vaikutukset eivät ole olleet kovin vakavia tai joilla on ollut käytettävissään tehokkaita välineitä vaikutusten lievittämiseksi, talous on lähtenyt varovaiseen nousuun. Talouskriisin vaikutukset kohdistuvat jo suoraan väestöön, samalla kun työttömyys kehitysmaissa kasvaa. Edelleen kriisin seurauksista kärsivien valtioiden toteuttamilla talouden elvytystoimilla saatetaan vahingoittaa kokonaisia yhteiskuntaryhmiä, sillä elvytystoimilla voi olla ainoastaan tuskallisia vaikutuksia. Maailmalla tarjolla olevista rahoitustukiohjelmista EU:n rahoitusohjelmat ovat kaikkein kattavimpia. Kriisin vaikutuksista kärsivien jäsenvaltioiden on saatava mahdollisimman tarkoituksenmukainen hyöty määrärahoista, jotka on tarkoitettu valtioiden auttamiseen sellaisissa tilanteissa, joissa taloudelliset toimintamahdollisuudet ovat rajalliset ja joilla on sosiaalisia vaikutuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vaikutukset ovat olleet kehittyneissä valtioissa niin vakavia, että kamppailemme nyt selvitäksemme sosiaali- ja työttömyyskriisistä. Vähiten kehittyneissä maissa näihin ongelmiin, joihin maat itse eivät ole syypäitä, yhdistyvät kuitenkin elintarvike- ja ilmastokriisin vaikutukset. Tällä on traagisia seurauksia sille kuudennekselle maailman väestöstä, joka näkee nälkää. Suurimpana avunantajien ryhmänä EU:n jäsenvaltioiden on täytettävä julkista kehitysapua koskevat sitoumuksensa, lisättävä avun tehokkuutta ja koordinointia sekä lisättävä ponnistuksiaan saavuttaakseen vuosituhannen kehitystavoitteet vuoteen 2015 mennessä. Rahoituskeinottelun aiheuttamien vahinkojen laajuus korostaa sitä, miten suuri merkitys on ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä, kuten rahaliikenteen verotuksella ja rahoitusalan antamilla takeilla kriisin aiheuttamien kustannusten korvaamisesta. Koska veroparatiisit ja offshore-keskukset riistävät kehitysmailta moninkertaisesti ne rahasummat, joita maat saavat julkisen kehitysavun kautta, toimettomuutta tällä alalla ei voida hyväksyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Siiri Oviir (ALDE), kirjallinen.(ET) Vaikka nyt voimmekin jo sanoa, että joissakin EU:n jäsenvaltioissa talous- ja rahoituskriisi on kohenemaan päin, meidän on tunnustettava, että kehitysmaissa kriisi ja kaikki sen julmat vaikutukset jylläävät vielä täydellä teholla. Meidän on epäilemättä pidettävä talouskehitystä avaintekijänä maailmanlaajuisen kriisin ratkaisemisessa. Samalla kun ryhdymme elvyttämään omaa talouttamme, emme saisi kuitenkaan unohtaa, että kriisin jatkuminen kehitysmaissa hidastaa todella merkittävästi myös maailmanlaajuista talouskasvua ja että se näin ollen hidastaa myös omaa kehitystämme. Mielestäni Euroopan unionin jäsenvaltioiden on jatkettava avun antamista kehitysmaille köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi ja mukautettava apua jatkuvasti uusiin oloihin. Kun otetaan huomioon maailmanlaajuisen kriisin vakavat vaikutukset erityisesti kehitysmaille, kannatan niitä, jotka sanovat, että kriisistä huolimatta kaikki EU:n jäsenvaltiot voisivat lisätä julkisen kehitysavun osuuden 0,7 prosenttiin bruttokansantulostaan vuoteen 2015 mennessä. On tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin, jotta voimme edistää kehitystä ja selvitä kriisistä nyt – vuonna 2010. Tämän vuoksi kannatan niitä, jotka sanovat, että hyvin kehittyneiden maiden sekä EU:ssa että sen ulkopuolella olisi nykytilanteessa ryhdyttävä uudistamaan kansainvälistä kehitysyhteistyötä. Emme voi sallia sitä, että toimettomuutemme vuoksi aiemmat saavutuksemme köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan alalla mitätöityvät, emmekä saa sallia sellaisen tilanteen syntymistä, jossa äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on nykyisen sadan miljoonan sijasta miljardi.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö