Puhemies. – (DE) Esityslistalla on seuraavana Brian Simpsonin liikenne- ja matkailuvaliokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi (uudelleen laadittu) (KOM(2009)0391 – C7-0111/2009 – 2009/0110(COD)) (A7-0030/2010).
Koska jäsen Simpson ei päässyt paikalle, jäsen El Khadraoui käyttää puheenvuoron hänen puolestaan.
Saïd El Khadraoui, esittelijän sijainen. – (EN) Arvoisa puhemies, liikenne- ja matkailuvaliokunnan puheenjohtaja Brian Simpson ei päässyt paikalle tänään ja on pyytänyt minua lukemaan lausuntonsa.
Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivojen kehittämiseen liittyvän uudelleen laaditun ehdotuksen avulla pyritään yhdistämään suuntaviivoihin vuosien varrella hyväksytyt erilaiset tarkistukset ja sisällyttämään siihen tarkistukset, joissa otetaan huomioon EU:n laajentuminen 27 jäsenvaltioon.
Mietinnön taustaksi kerrottakoon, että suuntaviivojen avulla ohjaillaan Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistä. Tavoitteena on verkon asteittainen käyttöönotto vuoteen 2020 mennessä yhdistämällä maa-, meri- ja lentoliikenteen infrastruktuurit kaikkialla unionissa.
Mitä tulee käsiteltävänä olevaan mietintöön, siinä on oikeastaan kyse säädöstekstin kodifioinnista, mutta koska komissio on tehnyt joitakin vähäisiä mukautuksia liitteeseen, tämä oli tehtävä uudelleenlaatimisen avulla. Liitteeseen tehtyjen muutosten avulla on tarkoitus korjata virheet, joita tehtiin kymmenen uuden jäsenvaltion liittyessä unioniin vuonna 2004. Muutoksissa ei ole kyse karttojen ajantasaistamisesta tai minkäänlaisten sisällöllisten muutosten tekemisestä.
Ne kaksi muutosta, jotka esittelijä on tehnyt mietintöön, ovat johdanto-osan kappaleiden vähäisiä mukautuksia ja karttoihin tehtäviä teknisiä korjauksia. Muutokset vastaavat neuvoston tekemiä muutoksia ja ovat yhteneväisiä suuntaviivojen korjaamisen kanssa.
Komission neuvojen mukaisesti sekä neuvosto että esittelijä Simpson liikennevaliokunnan tukemana tekivät päätöksen olla tekemättä sisällöllisiä muutoksia suuntaviivoihin. Esittelijä on kuitenkin selvillä siitä, että vihreät ovat jättäneet omat tarkistuksensa, joiden avulla pyritään ajantasaistamaan yhteyttä Münchenin keskustan ja Münchenin lentoaseman välillä, mutta esittelijä haluaa toistamiseen tuoda esiin, että mietintöön tehtävien muutosten tarkoituksena on tekstin korjaaminen eikä sen saattaminen ajan tasalle.
Tämän uudelleen laaditun ehdotuksen tarkoituksena on valmistautua korjauksien avulla suuntaviivojen todelliseen tarkistamiseen alkuvuodesta 2011. On tärkeää varmistaa suuntaviivojen selkeys valmistauduttaessa ensi vuonna tehtäviin merkittävämpiin muutoksiin. Me kaikki odotamme yhtä innokkaasti suuntaviivojen todellista tarkistamista ja tilaisuutta kehittää Euroopan laajuista liikenneverkkoa eteenpäin, mutta tuohon vaiheeseen päästäksemme meidän on saatava nykyinen lainsäädäntö kohdalleen, ja juuri näin olemme nyt tehneet.
Andris Piebalgs, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, olen erittäin kiitollinen puhujalle ja esittelijälle. Juuri tätä olemme hakeneet, joten näin ollen minulla ei ole tähän kannanottoon mitään lisättävää, koska mielestäni siinä kuvataan aivan tarkalleen, mistä on kyse.
Aion keskittyä ainoastaan tarkistamistoimenpiteeseen, siihen, missä sen osalta mennään, koska on tärkeää ymmärtää, että prosessi etenee. Komissio on käynnistänyt huhtikuussa 2009 julkaistun vihreän kirjan perusteella julkisen kuulemisen, johon on saatu yli 300 vastausta, ja perustanut kuusi asiantuntijaryhmää, joiden avulla kuulemisesta saatuja tuloksia käsitellään laadittaessa uutta ehdotusta alalle.
Kollegio saa aivan lähiaikoina ehdotuksen, asiakirjan, jossa määritetään metodit uuden Euroopan laajuisen liikenneverkon perustamiseksi. Arvioimme, että ehdotus voitaisiin esitellä komission jäsenille 5. toukokuuta.
Sen jälkeen menetelmät esitellään varmasti tälle parlamentille ja neuvostolle. Tämän jälkeen komissio aloittaa uutta Euroopan laajuista liikenneverkkoa ja sen rahoitusta koskevan ehdotuksen valmistelemisen.
Odotamme näin ollen, että voimme hyväksyä asian kollegiossa vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla. Olen hyvin kiitollinen parlamentille ymmärryksestä vähäisten muutosten tarpeen osalta, ja odotan, että pääsemme lähikuukausina käymään laajaa ja pontevaa keskustelua Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon liittyvistä uusista suuntaviivoista.
Sergio Paolo Francesco Silvestris, PPE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan kiittää niitä jäseniä, jotka ovat esittelijän ja myös varjoesittelijöiden jaettua tietoa mahdollistaneet sen, että prosessi parlamentissa on saatu nopeasti päätökseen. He ovat pidättäytyneet jättämästä tarkistuksia, jotka olisivat estäneet tämän kodifiointitekstin hyväksymisen, vaikka olisivat sisällöltään olleet hyväksyttäviä.
Nyt meillä on mahdollisuus tarjota komissiolle perusta seuraavan vuosikymmenen Euroopan laajuisen liikenneverkon suunnittelemista varten. Nimenomaisena pyrkimyksenä siitä lähtien, kun esittelijät ottivat asian esille, oli määräaikojen lyhentäminen, ja he pääsivät sopimukseen siitä, ettei jätettäisi tarkistuksia, joista neuvostossa ei ollut sovittu. Liikenne- ja matkailuvaliokunta on hyväksynyt parlamentin ja neuvoston oikeudellisten yksiköiden tutkimat tekniset muutokset, ja neuvosto on ilmoittanut, että se voi viedä asian päätökseen ensimmäisessä käsittelyssä, jos äänestämme tämän suuntaisesti, mikä on täysin hyväksyttävää.
Muutamat liikenne- ja matkailuvaliokunnan tekemät muutokset ovat tämän tavoitteen mukaisia, ja pidän niitä asianmukaisina ja hyödyllisinä johdonmukaisen ja tarkan lopullisen tekstin esittämisen kannalta. Tämän vuoksi kannatan jätettyjä tarkistuksia, vaikka en pidä tässä vaiheessa asianmukaisena Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän jättämää tarkistusta, joka on jo hylätty liikenne- ja matkailuvaliokunnassa pidetyssä äänestyksessä.
Vaikka tarkistuksen sisältö – eli Münchenin lentoasemaan liittyvän kartan muuttaminen – on hyväksyttävä, sen jättämiseen tulee tilaisuus tarkistettaessa Euroopan laajuista liikenneverkkoa, mikä voi tapahtua jo kesään mennessä, sillä työ Euroopan komissiossa edistyy nopeasti.
Silvia-Adriana Ţicău, S&D-ryhmän puolesta. – (RO) Tämä tekninen asiakirja mahdollistaa liitteen I päivittämisen siten, että siihen sisällytetään kaikkien jäsenvaltioiden kartat ja tavoitemääräaika muutetaan vuodeksi 2020. Perusteellinen keskustelu Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon liittyvien hankkeiden päivittämisestä on tarkoitus käydä vuoden lopulla. Luetteloon olisi sisällytettävä Mustanmeren merikäytävien kehittäminen, tieyhteydet Moldovan tasavallan ja Ukrainan välillä sekä nykyisten ensisijaisten hankkeiden 6 ja 17 laajentaminen siten, että nopea rautatielinja voidaan ulottaa Bukarestiin ja Constanţaan.
Islannin tulivuorenpurkaus on tehnyt meille selväksi eurooppalaisen liikennejärjestelmän heikkouden. Euroopan unionilla olisi oltava tehokas järjestelmä matkustajien kuljettamiseksi muiden liikennemuotojen avulla. Alkaa käydä ehdottoman välttämättömäksi kehittää Euroopan laajuista liikenneverkkoa siten, että nopeat ratayhteydet voivat palvella paitsi kaikkien jäsenvaltioiden pääkaupunkeja myös muita Euroopan suurkaupunkeja. Toinen yhä tärkeämmäksi käyvä seikka on sisävesiväylien ja eurooppalaisten meriväylien liikenteen kehittäminen.
Eva Lichtenberger, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan laajuiset verkot ovat aihe, joka työllistää meidät tässä täysistunnossa ja joka ansaitsisi vielä enemmän huomiota. Meillä on nyt uudelleen laadittu ehdotus, ja eräät henkilöt – esimerkiksi jäsen Silvestris – ovat olleet yllättyneitä siitä, että vihreät ovat esittäneet tarkistuksia, joissa ehdotetaan muutoksia Euroopan laajuisten verkkojen luetteloon tai siihen, mistä sen katsotaan koostuvan.
Heidän ei pidä unohtaa, että se, mitä olemme ehdottaneet, liittyy poikkeustapaukseen: jäsenvaltion omalta taholta on nimittäin todettu, että tämä Euroopan laajuisten verkkojen osa on ainoastaan liityntälinja eikä sillä ole meille enää merkitystä; tämä kuuluisa väylä lentokentälle – alan jo puhua kuten Edmund Stoiber; luulen, että se on tarttuvaa ja aika lailla vaarallista – on yhteys, jota emme enää halua rakentaa; kyse on siis siitä, että Münchenin lentoasemalle olisi rakennettu liityntälinja. Tämä on siis tarkistuksemme taustalla.
Olen myös yleisesti sitä mieltä, että meidän olisi noudatettava Euroopan laajuisten verkkojen tarkistamisessa erityistä huolellisuutta, ja meidän olisi otettava huomioon asia, joka on itselleni erityisen merkityksellinen. Eräs hollantilainen henkilö on tehnyt tutkimuksen – luovutan sen mieluusti komission jäsenelle henkilön ollessa itse paikalla –, joka on minulle erityisen merkityksellinen tulevan keskustelun kannalta ja joka osoittaa, että mittavan hankkeen kustannukset – ja hyvin usein kyse on mittavista hankkeista – arvioidaan säännönmukaisesti keskimäärin 45 prosenttia liian alhaisiksi, ja hyöty arvioidaan aina yläkanttiin, koska se on tarpeen hankkeen täytäntöön panemiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on alettava arvioida Euroopan laajuisten hankkeiden kustannuksia aivan uudella tavalla, ja kehotan teitä tekemään näin. On meidän vastuullamme tarjota kansalaisillemme hyviä, selkeitä tietoja.
Jaroslav Paška, EFD-ryhmän puolesta. – (SK) Euroopan laajuisten liikenneverkkojen määrittely on perustavanlaatuinen askel kohti liikenneyhteyksien parantamista asuin- ja teollisuusalueilla kaikkialla Euroopassa.
Siinä missä Pohjois-, Länsi- ja Etelä-Euroopassa tiet ja rautatiet päätyvät satamiin, Itä-Euroopassa sijaitseviin teihin ja rautateihin liittyy valtavia mahdollisuuksia jatkaa matkaa itään, läpi koko Aasian Tyynenmeren rannoille asti.
Aasian valtioiden, kuten Kiinan, Japanin ja Intian, talouskasvu on merkittävää, ja niistä on tulossa keskeisiä kauppakumppaneita eurooppalaisille yrityksille. Tämän vuoksi Euroopan sisäisen liikennejärjestelmän rakentamisen lisäksi on tarpeen avata kuljetusreittejä itään.
Leveäraiteinen rautatielinja Vladivostokista ulottuu EU:n rajalle Čierna nad Tisouhon. Suunnitelmat tämän radan jatkamiseksi Wieniin ja sen liittämiseksi Tonavaan, satamiin ja tietysti eurooppalaiseen verkkoon on jo laadittu.
Mielestäni tällaisille hankkeille olisi jatkossakin annettava merkittävää tukea. Kiitos.
Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, sitoutumattomuus taitaa tosiaankin sopia minulle. Vaikka puhumme tässä vaiheessa vain suuntaviivojen uudelleen laatimisesta, haluan silti käyttää tilaisuutta hyväkseni mainitakseni hankkeen, joka on erityisen ongelmallinen Itävallan kannalta. Brennerin pohjatunneli on osa Berliinin ja Palermon välistä nopeaa ratayhteyttä ja Euroopan laajuista liikenneverkko-ohjelmaa ja sen on tarkoitus kulkea Innsbruck—Bolzano-suunnassa.
Tällä hetkellä tilanne on se, että EU on jättänyt Itävallan, Tirolin, Pohjois-Italian ja Etelä-Saksan epävarmuuden tilaan, ja on olemassa vaara, että tunnelista on tulossa miljardien eurojen musta aukko. Alkuperäinen vuonna 2002 esitetty kustannusarvio 4,5 miljardista eurosta on ylitetty jo aikoja sitten, ja asiantuntijat ennustavat noin 16 miljardin euron luokkaa olevia korkeampia rakennuskustannuksia. Tämän lisäksi rahoituksesta ei ole vieläkään selvyyttä. Periaatteessa hanke on tarkoitus rahoittaa osin jäsenvaltioiden ja osin EU:n avulla. EU kieltäytyy kuitenkin tekemästä oikeudellisesti sitovaa lupausta vuoden 2013 jälkeiselle ajalle, ja tämän seurauksena se jättää edellä mainitut maat epävarmuuteen.
Tässä ei kuitenkaan ole vielä kaikki. Sen varmistamiseksi, että tunneli tulee täyteen käyttöön, on tietenkin rakennettava asianmukaisia liitäntälinjoja. Alue, josta tässä yhteydessä on kyse, ulottuu pohjoisessa sijaitsevasta Münchenistä etelässä sijaitsevaan Veronaan, ja tältä osin rahoitus on täysin epäselvä myös Italian puolella. Tähän liittyvä vetoomukseni on seuraava: kun TEN-hankkeita käynnistetään, niihin ei saa liittyä riittämätöntä suunnittelua toisen osapuolen taholta, siten että jäsenvaltiot jäävät vastaamaan laskusta. EU:n on vastattava vähintään 50 prosentista kustannuksista, ja suunnitelmat ja lupaukset on tehtävä riittävän nopeasti.
Werner Kuhn (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, nämä suuntaviivat Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittämiseksi kuulostavat aluksi kovin teknisiltä. Esittelijä Simpson on kuitenkin jo tuonut esiin, että ne ovat, tietysti, keskeisen tärkeitä Euroopan tulevan taloudellisen kehityksen kannalta.
Tiet ovat taloutemme sykkivät suonet. Tästä olemme kaikki samaa mieltä. Meidän on myös tunnustettava yhä uudelleen, että talouden ja kaupan keskuksena Eurooppa kilpailee Amerikan ja Kaakkois-Aasian suurten talous- ja kaupankäyntikeskusten kanssa. Tämän vuoksi meidän täytyy kehittää sisäisiä liikennejärjestelmiämme sisämarkkinoita varten, samalla kun Euroopan vientikapasiteetti on toisaalta tietysti myös liitettävä Euroopan laajuisten verkkojen kehittämiseen ja niiden vahvistamiseen jatkossa.
Liikenneväylien avulla puututaan alkuperäiseen liikenteeseen, muutetaan se tavoiteliikenteeksi ja lopulta viedään se sinne, missä asiakkaat ovat. Se mikä tässä on tärkeää, on tietysti, että keskeisten liikenneyhteyksien kehittämisen avulla pyritään myös mahdollistamaan alueelle pääsy ja kehittämään näin myös taloutta – tätä emme saa missään nimessä unohtaa. Eurooppa on manner, jolla on paljon rannikkoa ja erittäin suuria satamia, ja satamat on liitettävä toisiinsa – tässä kohtaa liikkuvuus on kaiken A ja O. Emme kuitenkaan saa vain tyytyä just-in-time -asenteeseen. Meidän on myös tehtävä työtä kustannustehokkaalla, ympäristön kannalta mielekkäällä ja ympäristöystävällisellä tavalla. Tämä on tulevaisuudessa erityisen tärkeää.
Ehdottoman keskeiseksi kysymykseksi nousee, pystymmekö muuttamaan pohjoisen ja etelän sekä idän ja lännen väliset yhteydet, joita meillä tätä nykyä on rautatie-, maantie- ja sisävesiväyläjärjestelmien muodossa, todelliseksi verkostoksi, koska on tunnustettava, että tähän liittyy pullonkauloja, jotka on kierrettävä. Tältä osin on tietysti joitakin asioita, jotka on otettava huomioon. Kun kyse on pisimmästä Euroopan laajuisesta yhteydestä Palermosta Berliiniin, sitä olisi jatkettava eteenpäin Rostockin kautta Skandinavian suuntaan. Nämä ovat asioita, jotka on otettava tulevaisuudessa huomioon.
(Puhemies keskeytti puhujan.)
Inés Ayala Sender (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, tekstillä, jota käsittelemme tänään, päivitetään ja konsolidoidaan menettely Euroopan laajuisten verkkojen perustamiseksi valmistautuessamme tarkistamisen toiseksi viimeisen ja viimeisen vaiheen lopulliseen käynnistämiseen, nyt 27 jäsenvaltion Euroopassa, joka on rikkaampi ja maantieteellisesti monimutkaisempi ja jolla on uusia, innovatiivisia liikkumiseen liittyviä tarpeita.
Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto on nyt lähes täysin valmis ja toiminnassa, meillä on lähes kaikki koordinaattorit eri käytäviä varten, ja toivomme, että meillä on pian myös ne, jotka vielä puuttuvat, jotta he voivat edistää tarvitsemiamme käytäviä.
Naapureillamme etenkin Välimeren alueella on myös valtavia näihin verkkoihin ja heidän omiin verkkoihinsa kohdistuvia odotuksia, ja odotamme innolla saavamme komission lupaaman metodeihin liittyvän tiedonannon, joka täydentää kuulemisia ja keskusteluja, ennen kuin aloitamme työn yhden liikenne- ja matkailuvaliokuntamme jännittävimmän tehtävän parissa.
Liikkuvuuteen ja koheesioon liittyvä verkko alkaa olla todellisuutta ja ensimmäistä kertaa sen avulla yhdistetään EU:n 27 jäsenvaltion yhteinen alue integroidulla ja dynaamisella tavalla. Sen avulla tunnistetaan keskeisen tärkeät keskukset – satamat, lentoasemat ja logistiikkakeskukset – rajoihin liittyvät esteet ylittäen. Siihen sisältyy muun muassa – jos sallitte minun ottavan asian esiin – Pyreneiden keskiosan muodostaman historiallisen esteen läpäiseminen matalalle louhittavan tunnelin avulla. Näin luodaan 2000-luvun Eurooppaa varten tulevaisuuteen tähtäävä suunnitelma, joka on niin vakuuttava, että sen avulla varmistetaan tarvittava rahoitus.
Tämä on haasteenamme, mutta toistaiseksi tyydymme vaatimattomammin hyväksymään tämän ensimmäisen lainsäädännön hiomisyrityksen, josta haluan onnitella puheenjohtajaamme Brian Simpsonia.
Michael Cramer (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Transrapid-järjestelmällä ei ole mitään tekemistä näiden suuntaviivojen kanssa. Se ei sovi eurooppalaiseen maisemaan. Se ei pienennä eroja niiden järjestelmien välillä, joita meillä tällä hetkellä on, vaan se tekee ne suuremmiksi. Olemme käyttäneet miljardeja yhtenäisen järjestelmän luomiseen ja nyt kansallisella tasolla käytetään miljardeja siihen, että toimitaan sen vastaisesti. Sitä ei voida hyväksyä.
Vaikka Euroopan parlamentti oli jo aiemmin ottanut kantaa Transrapid-järjestelmää vastaan, vuonna 1996 se putkahti yhtäkkiä uudelleen esiin Berliinin ja Hampurin välisen hankkeen muodossa. Sitten se äkkiä taas katosi – mistä lie syystä. Vuonna 2004 Münchenin lentoaseman ja Münchenin päärautatieaseman välinen Transrapid-yhteys putkahti aivan yhtä äkkinäisesti esiin. Tuolloin se pysäytettiin Saksassa muun muassa Baijerin osavaltion hallituksen tuella. Saatiin aikaan sopimus tämän hankkeen hautaamisesta – kukan ei enää kaivannut sitä. Tämän vuoksi sitä ei enää pidä sisällyttää suuntaviivoihin.
Sen jälkeen kun entinen Baijerin osavaltion pääministeri Edmund Stoiber jätti tehtävänsä, hänet nimitettiin kampanjoimaan sen puolesta, että byrokratiaa täällä Euroopassa vähennetään. Tämä on hänen vastuualueensa. Hän on myös se henkilö, jonka on nyt tehtävä päätös siitä, että Transrapid-järjestelmä ei kuulu näihin suuntaviivoihin. Meidän kaikkien olisi pantava tämä merkille. Meidän on päästävä Transrapid-järjestelmästä eroon. Se oli hyvä malli tieteelliseltä näkökannalta tarkasteltuna, mutta sille ei ole tarvetta Euroopassa. Se ei kuulu tänne ja näin ollen se ei kuulu myöskään suuntaviivoihin.
Jörg Leichtfried (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan käyttää tilaisuutta hyväksi onnitellakseni esittelijä Simpsonia ja ilmaistakseni samalla pitäväni valitettavana sitä, ettei hän päässyt tänään paikalle. Saanemme asian käsiteltyä tästä huolimatta. Erityisesti haluan ilmaista tyytyväisyyteni siihen, että nyt on omaksuttu lähestymistapa, jonka mukaisesti asiat säilytetään pääsääntöisesti sellaisina kuin ne suuntaviivoissa esitetään, koska on eräs periaate, joka on erittäin tärkeä, nimittäin luotettavuus ja laskettavuus eurooppalaisen lainsäätäjän kannalta. Tämä todellakin toteutuu tämän mietinnön avulla.
Toiseksi haluan tuoda esiin, että tarvitsemme lisäksi tulevaisuuteen tähtäävää ehdotusta siitä, milloin voimme uudelleen päättää, mikä kuuluu TEN-järjestelmään ja mikä taas ei. Voisimme käydä keskustelua samalla tavalla kuin jo osittain nyt tehdään. Toiset puhuvat vahvasti sen puolesta, että saapas yhdistettäisiin saareen, ja toiset puolestaan ovat sitä mieltä, ettei sitä missään nimessä saa tehdä. Tämä on kuitenkin väärä etenemistapa. Meidän on mietittävä, mistä on lisäarvoa Euroopan unionille ja eurooppalaisille veronmaksajille. Lisäksi tukea on selvästi suunnattava sinne, missä jäsenvaltiot jo toimivat, missä jotain tapahtuu, koska tällä tavoin todella saadaan jotakin aikaiseksi, emmekä joudu tilanteeseen, jossa TEN-suunnitelmia tehdään panematta niitä kuitenkaan koskaan täytäntöön. Tästä hyötyvät EU:n kansalaiset ja matkustajat samoin kuin ne jäsenvaltiot, jotka sitoutuvat siirtämään lopulta liikenteen maanteiltä rautateille.
Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, rautaesiripun putoamisen ja Keski-Euroopan yhdentymisen seurauksena Itämeren ja Adrianmeren välinen käytävä on saamassa takaisin merkityksen, joka sillä oli ennen Tonavan rannoilla sijainneen monarkian sortumista. EU on tietysti jo vahvistanut Baltian ja Adrianmeren välisen käytävän merkityksen määrittelemällä sen pohjoisosan Gdanskista Tšekin tasavaltaan ensisijaiseksi kehityskohteeksi. Olisi kuitenkin vielä tärkeämpää pitää samalla tavoin ensisijaisena eteläosan kehittämistä Itävallan eteläisen rautatielinjan ja Italian välisten yhteyksien avulla.
Tämän puolet kaikista tavaroista ja matkustajista kuljettavan verkon osalta on päästävä eroon eräästä vaarallisesta pullonkaulasta. Ainoastaan Koralm-tunnelin avulla voidaan pysyvästi päästä eroon esteestä, jonka pullonkaula muodostaa.
Liikenneväylien varrella asuvat ihmiset maksavat, kuten tiedämme, liikennemäärien kasvamisesta kalliin, aina vain kalliimmaksi käyvän hinnan. Ainoastaan tämän eteläisen käytävän täysipainoinen kehittäminen johtaa liikenteen siirtymiseen teiltä raiteille niin suuressa määrin, että siihen ei ole mahdollista päästä minkään muun Itävallassa toteutettavan infrastruktuuritoimenpiteen avulla.
Elena Băsescu (PPE). – (RO) Nyt kun kaikessa lentoliikenteessä ympäri Eurooppaa on vakavia häiriöitä Islannissa tapahtuneen tulivuorenpurkauksen vuoksi, tarve kehittää yleiseurooppalaisia liikenneverkkoja on entistä ilmeisempi.
Euroopan unionin olisi annettava erityistukea liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen ja sen liittämiseen viime vuosina EU:hun liittyneissä valtioissa sijaitseviin keskeisiin eurooppalaisiin liikenneväyliin. Romaniassa on kolme yleiseurooppalaista, sen alueen halki kulkevaa käytävää, numerot 4, 7 ja 9, jotka kaikki ovat läheisessä yhteydessä Mustanmeren rannalla sijaitsevaan Constanţan kaupunkiin. Mielestäni erityistä huomiota olisi kiinnitettävä käytävään 7.
Tonava on osa keskeistä yleiseurooppalaista Rein—Main—Tonava-vesiliikenneväylää, joka liittää toisiinsa Pohjanmeren ja Mustanmeren Rotterdamin ja Constanţan kaupunkien kautta. Se voisi olla Euroopalle asianmukainen liikenteen selkäranka. Tarvitaan kuitenkin yhteistyötä, jotta näiden liikennekäytävien profiilia voidaan nostaa mahdollisimman nopeasti.
Gesine Meissner (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan laajuiset verkot todellakin palvelevat säännöllistä liikennettä Euroopassa. Voisi jopa sanoa, että liikenne on koko eurooppalaisten sisämarkkinoiden ehdoton selkäranka, ja sisämarkkinat ovat tietysti yksi päätavoitteistamme Euroopassa. Tämän vuoksi meidän on ehdottomasti huolehdittava siitä, että kaikkia käytäviä todella kehitetään, tunnistettava rahoitustarpeet ja määriteltävä, mihin EU:n olisi kohdistettava ponnistelunsa.
On tietysti selvää, että kansallisia intressejä on aina. Olemme havainneet sen jo tänään: jotkut ovat puhuneet Tonavasta, jotkut etenkin eteläisestä Euroopasta ja jotkut muut vielä Brennerin pohjatunnelista. Liikennekäytäviä on kaikkialla Euroopassa. Niiden tarkoituksena on kattaa yleisesti koko Eurooppa siten, että paitsi tavarat, myös ihmiset voidaan kuljettaa pisteestä A pisteeseen B. Kuten jo aiemmin totesin, meille kaikille on luonnollista pitää tärkeänä omia alueellisia tarpeitamme. Meidän on varmistettava, että vältämme pullonkaulat, ja ennen kaikkea se, että meillä on todella toimiva verkko kaikkia liikennemuotoja varten. Tästä tässä on kyse ja tästä me käymme näin ollen keskustelua.
Herbert Dorfmann (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, tämän keskustelun kuluessa on mainittu Brennerin pohjatunneli ja uusi ratayhteys Münchenistä Veronaan. Tällä hetkellä noin 50 miljoonaa tonnia tavaraa kuljetetaan tätä reittiä pitkin maanteitse, joten tunnelia tarvitaan kipeästi. Tässä istuntosalissa on kuitenkin todettu tänään myös se, että molemmin puolin Brennerin solaa – sekä Itävallassa että Italiassa – on vaikeuksia rahoittaa hanketta. Italian puolella rahoitus olisi helposti järjestettävissä osoittamalla Brennerin moottoritien tietulleista saadut tulot rautatielinjan rahoittamiseen. Tämän kannalta olisi kuitenkin tarpeen, että Brennerin moottoritien konsessiosta ei järjestetä tarjouskilpailua – kuten nykyisin on tehtävä EU:n suunnalta tulevien paineiden vuoksi –, vaan Italian valtiolle on annettava mahdollisuus pitää konsessiota hallussaan ainakin vielä seuraavat 50 vuotta sen sijaan, että se myönnetään yksityisille tarjoajille. Muussa tapauksessa ristikkäistä rahoitusta ei saada, mikä tarkoittaisi sitä, että TEN-reitin kehittäminen Italian puolella olisi erittäin epätodennäköistä.
Inés Ayala Sender (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, parlamentti aikoo hyväksyä tämän uudelleen laaditun ehdotuksen Euroopan laajuisista verkoista, ja haluaisin komission kertovan minulle mahdollisimman tarkasti, milloin saamme tutustua metodeja koskevaan tiedonantoon.
Kuten tiedätte, arvoisa komission jäsen, tämä on yksi Espanjan puheenjohtajakauden ensisijaisista tavoitteista, ja olemme nyt jo ohittamassa kauden puolivälin. Tämän vuoksi haluaisin tietää mahdollisimman tarkasti, milloin me saamme kyseisen tekstin, sillä parlamentti hyväksyy uudelleen laaditun version nyt ja on näin ollen valmis tutkimaan uutta tekstiä.
Andris Piebalgs, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan vielä kerran kiittää liikenne- ja matkailuvaliokuntaa tuesta tälle tekniselle uudelleen laadinnalle ja toivon, että tuki vahvistetaan äänestyksellä täysistunnossa.
Tämänpäiväisessä keskustelussa asiaa lähestyttiin laajemmin, ja toivon, että siitä on apua metodologiaa ehdotettaessa. Komission varapuheenjohtaja Siim Kallas lähettää ehdotuksen kollegiolle 5. toukokuuta. Siihen meni jonkin verran aikaa, koska uusi komissio ei ole ollut toiminnassa vielä pitkään, ja uudelta kollegiolta kuluu jonkin aikaa ehdotusten valmisteluun.
Tästä keskustelusta olen ymmärtänyt, että Euroopan parlamentti tukee erittäin vahvasti Euroopan laajuisiin verkkoihin liittyvää politiikkaa. Uskon, että ilman infrastruktuuria, jonka eri osat on liitetty hyvin toisiinsa, liikenteen, energian tai televiestinnän alalla on hyvin vaikea puhua Euroopasta. Uskon, että tämä keskustelu auttaa meitä metodologiaa koskevan ehdotuksemme muotoilussa, mikä periaatteessa tarkoittaa sitä, että kaiken sujuessa hyvin liikennevaliokunta saa tilaisuuden keskustella siitä toukokuussa.
Saïd El Khadraoui, esittelijän sijainen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan vielä kiittää kollegoja, jotka ovat osallistuneet keskusteluun tänään, ja toistaa, että nyt on kyse menneisyydessä tehtyjen virheiden korjaamisesta eikä asiasisällön muuttamisesta.
Sisältöön vaikuttavien muutosten aika on myöhemmin suuntaviivojen todellisen tarkistamisen yhteydessä, ja luonnollisesti me odotamme tuota keskustelua. Tästä syystä esittelijä Simpson ja minä itse ryhmäni koordinaattorina annamme omalle poliittiselle ryhmälleni ohjeet äänestää vihreiden esittämää tarkistusta vastaan. Toivomme, että muut poliittiset ryhmät voivat tukea meitä tässä asiassa.