Puheenvuorot

Maanantai 19. huhtikuuta 2010 - Strasbourg

21. Europeana – seuraavat askeleet (lyhyt esittely)

  Puhemies. - (EN) Esityslistalla on seuraavana lyhyt esittely Helga Trüpelin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä Europeana-hankkeen seuraavista vaiheista (KOM(2009)0440 – 2009/2158(INI)) (A7-0028/2010).

  Helga Trüpel, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Kroes, Europeanasta on tarkoitus tulla Euroopan unionin merkittävin digitaalinen kulttuurihanke. Mitä Europeana tarkoittaa? Se on digitaalinen kirjasto, digitaalinen museo ja digitaalinen arkisto eurooppalaista kulttuuriperintöämme varten. Tarkoituksena on tarjota tämän digitaaliaineiston käyttömahdollisuus kaikille kansalaisille, ei ainoastaan Euroopan unionin sisällä, vaan kaikkialla maailmassa. Europeana-hanke käynnistettiin marraskuussa 2008 ja sen perustamiseen osallistui 1 000 kulttuurilaitosta. Sillä on 150 kumppanuusjärjestöä. Tähän mennessä noin kuusi miljoonaa Euroopan kulttuuriperintöön kuuluvaa teosta on digitoitu. Kesäkuuhun 2010 mennessä järjestelmässä odotetaan olevan kymmenen miljoonaa digitoitua teosta ja vuoteen 2015 mennessä määrän odotetaan olevan jo 15 miljoonaa.

Kuten huomaatte, kyse on erittäin kunnianhimoisesta hankkeesta, ja se on hyvin tärkeä Euroopan unionille. Tähän asti hankkeen rahoitus on tullut eContentplus-ohjelman varoista ja jäsenvaltioilta. Digitointi on kuitenkin edennyt jäsenvaltioissa varsin erilaista tahtia. Ranska pitää kärkipaikkaa yli 40 prosentin osuudella, Saksassa osuus on noin 16 prosenttia, mutta monissa muissa jäsenvaltioissa tullaan kaukana perässä, ja kuitenkin hankkeen on tarkoitus olla eurooppalaisen digikulttuuripolitiikan yhteinen lippulaiva.

On erityisen tärkeää ymmärtää, että kyse on julkisesta kulttuurilaitoksesta, ja ymmärrettävistä syistä sen avulla on tarkoitus kilpailla vahvasti Google-teoshakua koskevan sovintosopimuksen kanssa, koska emme halua noin vain luovuttaa eurooppalaista perintöä monopolin haltuun. Haluamme, että Euroopan kulttuuriperintö on julkisesti saatavilla, parhaassa eurooppalaisessa merkityksessä. Lisäksi haluamme säilyttää yleisön mahdollisuuden vaikuttaa, koska se tarkoittaa sitä, että EU:n kansalaiset voivat todella vaikuttaa poliittisesti.

Ongelmaa ei ole, kun kyse on teoksista, jotka eivät enää ole tekijänoikeuden alaisia tai jotka ovat julkista omaisuutta – public domain, kuten englanniksi sanotaan. Asia muuttuu paljon mutkikkaammaksi, kun kyse on orpoteoksista, toisin sanoen teoksista, joita ei ole vapautettu tekijänoikeuksista mutta joiden oikeuksien haltijoita on erittäin vaikea jäljittää. Tilanne on jälleen toinen, kun kyse on tekijänoikeuden suojaamista teoksista. Jos tarkoitus on, että Europeana sisältää jonain päivänä myös tekijänoikeuden suojaamia teoksia, on yksityisestä lataamisesta tehtävä maksullista, koska muussa tapauksessa tuhoamme kulttuurisen lisäarvomme kulttuurimarkkinoilla.

Se mitä haluan poliittisesti saavuttaa, on toisaalta nopea ja tehokas digitointi, samalla kun säilytetään tekijänoikeus, koska vain tällä tavoin voimme pitää kiinni Euroopan unionin kulttuurisesta moninaisuudesta. Orpoteosten osalta tarvitsemme näin ollen yhteisymmärrykseen perustuvia ratkaisuja, ja on selvitettävä erittäin tarkkaan, keitä oikeuksien haltijat ovat. Poliittisesti minusta on keskeisen tärkeää, nyt kun keskustelemme Lissabonin sopimuksen jälkeisestä strategiasta, EU 2020 -strategiasta, ja kun kyse on taloutemme modernisoinnista, digitaaliyhteiskunnan kehittämisestä, tietoyhteiskunnasta ja kulttuurisesta monimuotoisuudesta, että myös Europeana-hanke rahoitetaan osittain EU 2020 -ohjelmasta, luonnollisesti jäsenvaltioiden avustuksella. Tämän on oltava yhteiseurooppalainen hanke. Tämän vuoksi tarvitsemme myös "Join Europeana" -kampanjaa, jonka avulla toivottavasti löydetään lisää yksityisiä sponsoreja. On kuitenkin myös syytä tähdentää, että tietoisuutta tällaisen lähteen olemassaolosta on tarpeen lisätä kansalaistemme ja ennen kaikkea nuorten keskuudessa. Monet eivät tiedä tästä vielä. Olemme nyt yhdessä tämän suuren tehtävän edessä.

  Piotr Borys (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, Europeana on merkitykseltään keskeisen tärkeä hanke, jonka avulla Euroopan kulttuuriperintö voidaan asettaa koko maailman saataville. Kuten me kaikki tiedämme, kyseessä ei ole vain kirjasto, sillä se on myös virtuaalinen museo ja arkisto. Toivon, että jokainen meistä tässä istuntosalissa voisi sanoa, että teokset, joita suuret kansalliset merkkihenkilöt — minun tapauksessani esimerkiksi Chopin ja Marie Curie, syntyjään Skłodowska tai Słowacki — ovat luoneet, olisivat saatavilla internetissä. Haluaisin ottaa esiin kolme keskeistä asiaa. Ensinnäkin, kun kyse on Europeana-hankkeesta, emme voi sallia laadusta tinkimistä. Tämän osalta meidän on oltava tämän hankkeen aikana varuillamme. Toiseksi, tekijänoikeuskysymykseen, joka liittyy orpoteoksiin ja teoksiin, joiden painos on loppuunmyyty, on löydettävä ratkaisu. Kolmanneksi, pyydän hartaasti komission jäsen Kroesia nopeuttamaan digitointia jäsenvaltioissa, jos haluamme olla tulevaisuudessa ylpeitä tästä hienosta lippulaivahankkeesta.

Haluan kiittää esittelijä Trüpeliä erinomaisesta mietinnöstä.

  Ioan Enciu (S&D). – (RO) Esittelijänä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnossa Europeana-hankkeen seuraavia vaiheita koskevasta mietinnöstä pidän hyvänä sitä, että mietintö on saatu valmiiksi, ja toivon, että komissio hyväksyy sen sisältämät suositukset. Tästä aiheesta käytyjen keskustelujen aikana on käsitelty jo lukuisia eri asioita, kuten tietotekninen rakenne, Europeana-sivuston hallinnointi, kirjaston tietojen vapaa saatavuus, digitointiprosessin yhdenmukaistamisen tarve ja se, miten internetsivusto saa näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Osa näistä asioista sisältyy mietintöön. Tämä antaa minulle aihetta toivoa, että olemme onnistuneet laatimaan kattavan mietinnön.

Tästä huolimatta toivon, että keskustelu jatkuu tulevaisuudessa joidenkin seikkojen osalta, kuten sivuston hallinnointi, rahoitusmenetelmät ja ennen kaikkea sivuston toteuttaminen yhtenä tietokantana eikä portaalina. Toivon, että Euroopan parlamentin antamat suositukset yhdessä komission edellä mainituista seikoista esittämien ajatusten kanssa muovautuvat onnistuneeksi hankkeeksi. Europeanasta voi tulla onnistunut hanke Euroopan unionille, kunhan se vain rakennetaan EU:n arvojen ja ihanteiden varaan ja se toimii eurooppalaisen kulttuuritietouden yhteyspisteenä.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää esittelijä Trüpeliä tästä erinomaisesta mietinnöstä. Muutenkin tunnen hänet hyvin valiokunnasta jo viiden vuoden ajalta ja tiedän, että ne tehtävät, jotka hän tekee, hän tekee todella huolella ja ammattitaidolla, ja tämä on yksi hyvä osoitus siitä.

Me tarvitsemme myös tällaista hanketta Euroopassa, koska Euroopan unionia pidetään arvoyhteisönä, mutta kuitenkin Euroopan unioni on myös vahva kulttuuriyhteisö. Meillä on 27 erilaista jäsenvaltiota, joilla on erittäin rikas ja monivaiheinen kulttuuri.

Jos tänä aikana, jolloin tiedon valtatiet lisääntyvät, me voimme saada tiedon ihmisten ulottuville entistä paremmin, niin se on sellainen eurooppalainen rikkaus, johon kannattaa panostaa ja etsiä voimavaroja. On nimittäin niin, että kaikkien pientenkin maiden on tätä kautta mahdollista tuoda omaa ainutkertaista ja erityistä kulttuuriaan esille. Kun laajakaistat saadaan komission ja jäsenvaltioiden toimesta ulotettua kaikkialle, tasavertaisuuden periaate toteutuu kulttuuripalvelujen saannissa verkkokirjastojen, museoiden ja arkistojen tapauksessa.

  Marek Henryk Migalski (ECR). – (PL) Poliittinen ryhmäni ja minä itse emme erityisesti kannata laajoja ohjelmia ja instituutioita tai tarpeet ylittävien yksikköjen perustamista. Europeana ei kuitenkaan ole tällainen kokonaisuus. Kyse on itse asiassa hyvin tärkeästä asiasta, etenkin koska elämme tänä päivänä visuuaalisessa emmekä kirjoitetussa kulttuurissa. Tämä tarkoittaa, kuten Neil Postman on osoittanut loistavassa kirjassaan Amusing Ourselves to Death, että visuaalinen kulttuuri heikentää julkisen keskustelun tasoa ja tekee meistä huonompia kansalaisia. Tästä puolestaan seuraa, että jos hankkeen avulla voidaan lisätä lukemisharrastusta, sen avulla on mahdollisuus kehittää kansalaisten henkisiä kykyjä, ja tällä tavoin Euroopan unioni auttaisi vahvistamaan kansalaistensa koulutuksen laatua ja heidän tapaansa toimia. Tämä tarkoittaisi sitä, että jäsenvaltioissa tällaiset kansalaiset olisivat aktiivisempia ja valistuneempia, ja he olisivat myös parempia kansalaisia.

  Georgios Papanikolaou (PPE). – (EL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, keskustelemme aloitteesta, joka saattaa osoittautua oikeaksi aarteeksi unionille, ja haluan tässä kohtaa vielä kerran kiittää esittelijä Trüpeliä poikkeuksellisen hienosta mietinnöstä, jonka hän on jättänyt.

Kyse on eurooppalaisten valtioiden sähköisestä kulttuurin tallentamiskeskuksesta, jonka avulla on saatavissa keskeinen tieto kulttuurista, ja haluan tässä kohden painottaa, että Europeanan menestys riippuu siitä, minkälaisen muodon me lopulta haluamme sille antaa. Tällä tarkoitan sitä, että emme halua Europeanaa, joka on kopio jo olemassa olevista foorumeista, kuten Googlesta tai Wikipediasta.

Haluamme vakavasti otettavan ja luotettavan lähteen, jonka sisältämä tieto on tieteellisesti merkittävää ja arvokasta, lähteen, jonka teollis- ja tekijänoikeudet on suojattu ja jonka sisällön asianmukaisuus on taattu. Mielestäni tämä on varmistettu jättämällä tarkistuksia ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa aiheesta käymämme keskustelun avulla. Se mitä ei lopulta voida taata, on tietysti jäsenvaltioiden kiinnostus hyödyntää tätä välinettä oman kulttuurinsa edistämisessä.

Tämän vuoksi meidän kaikkien on otettava jatkossa tehtäväksemme selittää kansallisille hallituksille ja jäsenvaltioiden kansalaisille, kuinka tärkeä tämä hanke on, jolloin hakkeella on vaikutusta ja me kaikki voimme käyttää sitä parhaalla mahdollisella tavalla hyväksi keskipitkällä aikavälillä.

  Petra Kammerevert (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, aluksi vielä kerran vilpittömät kiitokset Helga Trüpelille tästä todella erinomaisesta mietinnöstä, josta keskustelemme tänään.

Mielestäni on suurenmoinen hanke saattaa Euroopan moninainen kulttuuriperintö digitaaliseen verkkokirjastoon eurooppalaisten ja koko maailman ihmisten ulottuville. Tarvitaan kuitenkin vielä yhteisiä lisäponnisteluja, jotta tämä hanke todella menestyy hyvin. Merkittävä edellytys tälle on ryhmäni näkemyksen mukaan se, että kulttuuriperintömme on vapaasti – ja tämä tarkoittaa myös mahdollisuuksien mukaan maksuttomasti – saatavilla Europeanan kautta.

Olemme yhteisissä keskusteluissa päässeet hyvään kompromissiin, joka varjelee suojattujen teosten tekijöiden intressejä, samalla kun huolehditaan välttämättömästä vapaasta saatavuudesta, ja toivon kovasti, että komissio ottaa nämä ehdotukset myös jatkossa huomioon ja hyväksyy ne.

Toinen edellytys on, että jäsenvaltiot tiedostavat vastuunsa entistä paremmin. Oman maani osalta tämä tarkoittaa sitä, että ei ole hyväksyttävää, että Goethea on tarjolla puolaksi ja ranskaksi mutta ei alkuperäkielellä saksaksi. Tässä kohtaa meidän kaikkien on vielä kerran tiukemmin yhdessä vaadittava jäsenvaltioita osoittamaan hankkeeseen asianmukaiset määrärahat, jotta Europeanasta tulee myös tältä osin todellinen menestystarina.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Kun pidetään mielessä, minkälaista etua Euroopan unionin kansalaisille on Europeanaan pääsystä, mielestäni olemassa oleva ditigaalinen sisältö on asetettava saataville Euroopan unionin kaikilla virallisilla kielillä. Katson myös, että on ensiarvoisen tärkeää, että Europeanan digitaalinen sisältö on vammaisten henkilöiden ulottuvilla. Tämän vuoksi ei tarvita ainoastaan sopivaa formaattia, vaan käyttöjärjestelyiden on oltava heidän tarpeisiinsa mukautettuja.

Suosittelemme, että Euroopan komissio pyytää digitaalisen sisällön tuottajia varmistamaan Europeanaan liitettyjen sivustojen turvallisuuden. Viimeisenä muttei vähäisimpänä asiana haluan vielä sanoa, että mielestäni on tärkeää, että rahoitusta ja Europeana-hankkeen kehittämistä varten tarjotaan kestävät puitteet. Arvoisa komission jäsen, olkaa hyvä ja kertokaa meille muutamalla sanalla myös siitä, miten direktiiviä, joka koskee tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamista tietoyhteiskunnassa, tarkistetaan.

  Neelie Kroes, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet ja tietysti etenkin esittelijä Trüpel, mietintönne on todella vaikuttava. Suhtaudumme siihen myönteisesti. Olen sitä mieltä, että "Europeana – seuraavat askeleet" on vasta alkua haastavalle seikkailulle ja, sivumennen sanoen, osoitus vahvasta poliittisesta tuesta Europeanan jatkokehittelylle yhteisenä väylänä, jonka kautta Euroopan rikkaaseen ja moninaiseen kulttuuriperintöön voi tutustua digiaikana.

Haluan näin ollen kiittää esittelijä Trüpeliä hänen tekemästään työstä ja kehua häntä myös brändäämisen osalta, sillä jo itse brändi on ainutlaatuinen: "Europeana" – ei ole tarpeen selittää, mistä on kyse.

Komission on mahdollista tukea myös vaihtoehtoista päätöslauselmaesitystä, josta parlamentin tärkeimmät poliittiset ryhmät ovat kuulemani mukaan päässeet sopuun.

Kyse on kunnianhimoisesta hankkeesta, ja toistan vielä uudelleen, että tämä on vasta alkua. Hankkeen tavoitteena on asettaa digitoituja kirjoja, sanomalehtiä, karttoja, museoesineitä, audiovisuaalista materiaalia ja ääniarkistoja kaikkialta Euroopasta saataville Internetiin. Tämä on keskeisen tärkeää, jotta kulttuurin saatavuus digiaikana varmistetaan. Se ei ole ainoastaan mitä jäsen Migalski sanoi: asia, joka tekee meistä parempia kansalaisia. No, se nähdään tulevaisuudessa, mutta joka tapauksessa se antaa tilaisuuden olla onnellisempi, sillä kulttuurista nauttiminen on useimmissa tapauksissa eräänlaista onnellisesta olotilasta nauttimista.

Parlamentin mietinnössä korostetaan myös aivan oikein, että asiaan liittyy myös taloudellinen ulottuvuus. Digitointi ja kulttuuriperintömme saatavuus verkosta hyödyttää useita toiminta-aloja: koulutusta, tutkimusta, matkailua ja tiedotusalaa.

Europeana-sivusto on eurooppalaisten kirjastojen, arkistojen ja museoiden tekemän ennennäkemättömän yhteistyön hedelmä. Tällä hetkellä, kuten esittelijä Trüpel jo mainitsikin, sen kautta pääsee suoraan tutustumaan 7 miljoonaan digitoituun kohteeseen. Jälleen kerran totean, että tämä on vasta alkua, joten edetkäämme rohkeasti. On mahdollista tehdä vielä enemmän ja enemmän on myös tehtävä. Parlamentin mietinnössä otetaan esiin erilaisia Europeanaan ja siihen yhteydessä oleviin politiikkoihin liittyviä alueita, joissa on saatava aikaan edistymistä tulevina vuosina.

Sivuston kehittyminen riippuu ensisijaisesti jäsenvaltioiden panoksesta. Niiden olisi pyrittävä päättäväisemmin kulttuuriperintönsä digitoimiseen ja kaikkien digitoitujen kohteiden asettamiseen saataville Europeanan kautta. Olen iloinen, että parlamentti yhtyy komissioon ja pyytää jäsenvaltioita etenemään asiassa nopeasti. Mitä nopeammin, sen parempi.

Parlamentti korostaa, että Europeanassa olisi paitsi asetettava saataville julkisia teoksia, myös sisällytettävä siihen materiaalia, joka on edelleen tekijänoikeuksien alaista. On todellakin kiireesti tarpeen – ja tämä on vastaukseni jäsen Ţicăulle – löytää toimivia ratkaisuja, joiden avulla teoksia, joiden painos on loppuunmyyty, voidaan tuoda verkkoon; ratkaisuja, joiden avulla pystytään käsittelemään kysymystä, joka liittyy orpoteoksiin (teoksiin, joiden oikeuksien haltijaa on mahdoton paikantaa). Epäonnistumiseen tässä liittyy riski, että Eurooppa jää muutaman vuoden kuluessa kehityksestä jälkeen, etenkin Yhdysvaltoihin verrattaessa.

Komissio tekee parhaillaan vaikutustenarviointia, joka liittyy mahdolliseen oikeudelliseen ratkaisuun orpoteosten osalta Euroopan tasolla, ja keskustelemme siitä, mitä voitaisiin tehdä. Ellette pahastu, palaan tähän asiaan digitaalistrategian yhteydessä, sillä se on eräs kysymys, joka meidän on otettava esiin.

Europeanan paranneltu versio otetaan käyttöön myöhemmin tänä vuonna, ja siihen mennessä sen odotetaan tarjoavan tilaisuuden tutustua yli 10 miljoonaan digitoituun kohteeseen. Sivustoa kehitetään pidemmälle kyseisen ajankohdan jälkeisinä vuosina. Parlamentti huomauttaa perustellusti, että Europeanan menestyksen varmistamiseksi on välttämätöntä lisätä tietoisuutta sivustosta niin kulttuurilaitoksissa, jotka voisivat tarjota digitoitua sisältöä, kuin suuren yleisön keskuudessakin. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä nuoriin, minkä jo aiheellisesti mainitsittekin, väestömme äärimmäiseen tärkeään osaan, jota voitaisiin lähestyä koulujen kautta.

Komissio on täysin sitoutunut jatkamaan työtä Europeanan ja siihen liittyvien politiikkojen hyväksi, ja tästä tulee keskeinen työsarka Euroopan digitaalistrategiassa. Joka tapauksessa tämän puolesta kannattaa taistella.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan kahden viikon kuluttua seuraavalla Brysselin istuntojaksolla.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D), kirjallinen. – (PL) Europeana, Euroopan digitaalikirjasto, on tällä hetkellä monien haasteiden edessä. Tämän yleiseurooppalaisen hankkeen menestyminen on kaikkea muuta kuin turvattu. Ensinnäkin sen vuoksi, että tähän mennessä Europeana on sisältänyt pääasiassa teoksia, jotka tulevat vain muutamista kaikkein aktiivisimmista maista. Toiseksi, kyse ei ole meidän aikamme teoksista, jotka herättäisivät suurinta kiinnostusta, vaan vanhemmista teoksista, jotka ovat julkista omaisuutta. Haluaisin kiinnittää erityistä huomiota erääseen Europeana-hankkeeseen liittyvään seikkaan, joka minun mielestäni on keskeisen tärkeää sen menestymisen kannalta – rahoitukseen. Digitaalisten kokoelmien laajentaminen on hyvin kallista ja vie useita vuosia. Samaan aikaan Europeanalle on taattu taloudellisia resursseja vain vuoteen 2013 asti, osana hanketta, jonka rahoittavat osittain Euroopan komissio ja jäsenvaltiot sekä lisäksi yksityiset sponsorit. Mielestäni on keskeisen tärkeää varmistaa vakaat rahoituslähteet osana uusia rahoitusnäkymiä vuosiksi 2014–2020. EU:n varat, joita jaettaisiin lahjoituksina jäsenvaltioissa sijaitseville yksittäisille kulttuurilaitoksille, varmaankin kannustaisivat niitä toimimaan tehokkaammin kokoelmiensa digitoimiseksi. Samanaikaisesti olisi otettava käyttöön pakolliset digitointitavoitteet, jotka jäsenvaltioiden olisi saavutettava tietyssä ajassa. Ainoastaan kepin ja porkkanan johdonmukaisen tarjoamisen avulla varmistetaan, että Europeanasta tulee houkutteleva, suurta kiinnostusta lukijoiden ja tutkijoiden keskuudessa herättävä portaali, eikä digitaalinen ullakko, jonne vanhaa rojua säilötään tunnesyistä.

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Tarkoituksenamme on, että Europeanasta tulee aivan uudenlainen Euroopan kulttuurisiin arvoihin liittyvä hanke eikä vaihtoehto Googlen hankkeelle kirjojen digitoimiseksi. Europeanan, joka on yhdistetty kirjasto, museo ja digitaaliarkisto, on edistettävä yhteistä eurooppalaista perintöä, tarjottava luotettava tietolähde ja mahdollistettava se, että jäsenvaltiot voivat lisätä sisältöä virallisesti, jäsennetyllä tavalla.

Europeanasta ei saa tulla Wikipedian kaltaista portaalia, jonne kuka tahansa voi lisätä tekstiä ilman, että sitä on etukäteen tarkistettu. Tämä käytäntö tuottaa ilmiselvästi lukuisia virheitä sinne lähetettyyn sisältöön. Voisimme sen sijaan luoda sivustolle erityisen osan, jossa käyttäjät voisivat keskustella toistensa kanssa ilman, että heille tarjotaan tilaisuutta korjata sivustolle lähetettyä kulttuurisisältöä.

On tärkeää, että kiinnitämme huomiota Europeana-sivuston graafiseen ilmeeseen nostamalla sen profiilia ja tekemällä se helppokäyttöisemmäksi, sillä nykyisellään sivusto ei ole kovin käyttäjäystävällinen ja saattaa osaltaan johtaa yleisön kiinnostuksen laimenemiseen. Edellä mainittujen huomioiden perusteella kannatan Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän jättämää päätöslauselmaesitystä vaihtoehtona nyt mietinnössä esitetylle mallille, jotta voimme auttaa luomaan arvokkaan portaalin, joka on asianmukainen niiden tietojen osalta, joita yleisö sieltä löytää.

  Emil Stoyanov (PPE), kirjallinen. – (BG) Hyvät kollegat, tänä päivänä yksi perustavanlaatuisista velvollisuuksistamme poliitikkoina ja kansalaisina on säilyttää Euroopan kulttuuriperintö tulevia sukupolvia varten. Europeana on eräs johtavista hankkeista tällä alueella sen nopeuttaessa kulttuuriperinnön digitoimista kussakin yksittäisessä jäsenvaltiossa. Tästä huolimatta on silti voitettava kulttuuriset ja oikeudelliset ongelmat, joita kirjojen massadigitointiin, myös Euroopan kirjastoissa tällä hetkellä olevien teosten osalta, liittyy. Tekijänoikeus ja siitä jäsenvaltioissa annettu lainsäädäntö on eräs suurimmista Europeanan kohtaamista haasteista. Kilpailu Googlen kanssa nostaa myös esiin lukuisia kysymyksiä, jotka on ratkaistava. Tämän vuoksi on löydettävä kaikki mahdolliset resurssit kansallisten kirjastojen, museoiden ja arkistojen tukemiseksi, jotta Europeanasta voi tulla Euroopan kulttuuriperinnön vaurauden ja moninaisuuden todellinen heijastuma. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa käytyjen keskustelujen aikana ehdotin, että Euroopan parlamentin pitäisi suorittaa tiettyä hankkeeseen liittyvää valvontaa, mutta ymmärrän, että nykysääntöjen perusteella tämä ei ole mahdollista. Tästä huolimatta haluan, että Euroopan parlamentti, ainoana EU:n toimielimenä, jonka jäsenet valitaan suoraan, pystyy jonain päivänä soveltamaan valvontaoikeuttaan eurooppalaisiin aloitteisiin. Kiitos.