Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2009/0107(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0055/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0055/2010

Keskustelut :

PV 20/04/2010 - 14
CRE 20/04/2010 - 14

Äänestykset :

PV 05/05/2010 - 13.35
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0125

Sanatarkat istuntoselostukset
Tiistai 20. huhtikuuta 2010 - Strasbourg EUVL-painos

14. Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevat yleiset säännökset liittyen joidenkin rahoitushallinnon vaatimusten ja säännösten yksinkertaistamiseen (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
Pöytäkirja
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Esityslistalla on seuraavana Evgeni Kirilovin aluekehitysvaliokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen vaatimusten yksinkertaistamisesta ja tietyistä varainhoitoa koskevista säännöksistä (KOM(2009)0384 – C7-0003/2010 – 2009/0107(COD)) (A7-0055/2010).

Mietinnön esittelijä, jäsen Kirilov, ei päässyt tulemaan paikan päälle lentoliikenteen tilan vuoksi. Puheenvuoron käyttää jäsen Kirilovin sijainen, jäsen Krehl.

 
  
MPphoto
 

  Constanze Angela Krehl, esittelijän sijainen.(DE) Arvoisa puhemies, pahoittelen syvästi, että jäsen Kirilov ei voi itse esitellä mietintöä. Hän on tehnyt suuren työn laatiessaan parlamentille mietinnön aiheesta, joka on hyvin tärkeä Euroopan unionin alueiden ja kansalaisten kannalta. Niinpä luen teille hänen muistiinpanonsa. Ne on kirjoitettu englanniksi, mikä on hämmästyttävää, koska kyse on bulgarialaisesta parlamentin jäsenestä. On kuitenkin hyvä, etten joudu puhumaan bulgariaa. Olen hyvin tyytyväinen saadessani edustaa häntä täällä parlamentissa, koska hän ei päässyt lentämään Sofiasta tänne.

(EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen siihen, että saimme tänä iltana tilaisuuden keskustella rakennerahastoja koskeviin yleisiin säännöksiin tehtävistä tärkeistä tarkistuksista. Ne ovat olennainen osa yhteisössä ja kansallisesti toteutetuista yhteisistä toimista, joilla pyritään torjumaan talouskriisin seurauksia. Tarkistukset muodostavat loogisen jatkumon viime vuonna hyväksytyille asiakirjoille.

Koheesiopolitiikan merkitystä reaalitalouden sijoituksien kannalta koskevan mietinnön esittelijänä kehotin neuvostoa ja komissiota yksinkertaistamaan rakennerahastoja koskevia sääntöjä ja helpottamaan siten näiden varojen saatavuutta, kun jäsenvaltiot tarvitsevat niitä enemmän.

Olen tyytyväinen siihen, että yksinkertaistamisen edistämistä koskevat parlamentin tärkeimmät suositukset on otettu huomioon. Olen vakuuttunut siitä, että yleisiin säännöksiin tehtävät uudet tarkistukset, joilla yksinkertaistetaan joitakin olemassa olevia menettelyjä, ansaitsevat tukemme. Tarpeettoman hallinnollisen rasituksen, byrokratian ja epäselvien sääntöjen vähentäminen lisää avoimuutta, parantaa valvontaa ja vähentää epäsäännönmukaisuuksien määrää.

Tämä tarkoittaa myös täytäntöönpanon kohentamista ja EU:n varojen asianmukaista käyttöä. Mainitsen tästä esimerkin. Jäsenvaltioita kannustetaan 88 artiklaan tehtävällä tarkistuksella havaitsemaan ja oikaisemaan epäsäännönmukaisuudet ennen kuin EU:n valvontaelimet havaitsevat ne. Tässä tapauksessa jäsenvaltiot eivät menetä kyseessä olevia varoja vaan voivat käyttää niitä uudelleen kyseisen ohjelman muihin hankkeisiin.

Toinen tarkistuksien ryhmä koskee varainhoitoon liittyviä säännöksiä. Kriisistä eniten kärsineille valtioille suoritettavia ennakkomaksuja korotetaan vuonna 2010. Kaikki jäsenvaltiot saavat lisäaikaa, jotta ne voivat käyttää vuonna 2007 myönnettyjä varoja sellaisia hankkeita varten, joita ei ole hyväksytty tai pantu täytäntöön asetettujen määräaikojen kehyksessä.

Molemmat toimenpideryhmät ovat tärkeitä niiden edunsaajille lähettämän viestin ja niiden käytännön hyödyn vuoksi. Kriisin vastaiset toimet ovat selvä solidaarisuuden osoitus. Jäsenvaltiot saavat siten uusia varoja selviytyäkseen kriisistä.

Kaikilla toimilla mahdollistetaan lisähankkeiden toteuttaminen erityisesti tässä vaiheessa. Tämä on ratkaisevan tärkeää työpaikkojen luomisen, sijoituksien ja infrastruktuurin kannalta sekä työntekijöiden ja yrityksien sopeuttamiseksi taloudelliseen muutokseen.

Molemmat toimenpidetyypit ovat hyödyllisiä ja arvokkaampia, mikäli ne toteutetaan oikeaan aikaan, mutta ne odottavat vielä lopullista hyväksyntää. Kesti valitettavasti todella kauan, ennen kuin neuvostossa saavutettiin yhteisymmärrys, vaikka se oli tarkistetun asetuksen hyväksymisen kannalta johtavassa asemassa oleva elin.

Olen vakaasti sitä mieltä, että nyt, kun parlamentilla on samat toimivaltuudet kuin neuvostolla, emme enää siirrä näiden kauan kaivattujen ja tarpeellisten toimien hyväksymistä ja voimaantuloa.

 
  
MPphoto
 

  Johannes Hahn, komission jäsen. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, hyvä jäsen Krehl, paljon kiitoksia mietinnöstänne. Pyydän teitä myös välittämään kiitokseni jäsen Kiriloville. Hän on tehnyt suuren työn varmistaakseen, että voimme tänään keskustella yleisiin säännöksiin esitetyistä tarkistuksista niiden läpäistyä nopeasti kaikki institutionaaliset vaiheet. Tarkoituksena on toivoakseni myös, että voimme hyväksyä ne piakkoin parlamentissa laajalla enemmistöllä, jotta merkittävät kohdat voidaan panna nopeasti täytäntöön. Tämä on osoitus neuvoston, parlamentin ja komission välisestä myönteisestä vuoropuhelusta ja hyvä esimerkki siitä, että toimielimien välinen vuorovaikutus on toimivaa ja tehokasta.

Mikä on tarkistuksien tavoite? Pitkällä aikavälillä haluamme yksinkertaistaa säännöksiä, mutta lyhyellä aikavälillä haluamme myös auttaa tämänhetkisestä talouskriisistä eniten kärsineitä jäsenvaltioita. Hyväksymme neuvoston kompromissiehdotuksen, josta on saavutettu laaja yhteisymmärrys parlamentissa, koska meidän on annettava nopeaa ja kohdistettua apua ja saatava ohjelma käynnistettyä.

Aloitteen yhteisenä kokonaistavoitteena on nopeuttaa ohjelmien täytäntöönpanoa. Esittelimme hiljattain ensimmäisen strategiakertomuksen; määritimme kohdat, jotka eivät toimineet erityisen hyvin, ja alat, joilla tilanne oli kehittynyt myönteiseen suuntaan nykyisen ohjelmakauden muutaman ensimmäisen vuoden aikana. Meidän on tarkasteltava itsekriittisesti sääntöjä, jotka ovat joiltakin osin monimutkaisia. Tämänhetkisellä kolmannella tarkistuksien sarjalla on onnistuttu mielestäni ratkaisemaan ongelma. Haluamme lisäksi antaa tukea kriisin ratkaisemiseksi.

Mitä siis voimme tehdä? Mainitsen pari yksittäistä esimerkkiä: voimme asettaa suurhankkeisiin sovellettavan kynnysarvon 50 miljoonaan euroon, yksinkertaistaa toimintaohjelmien tarkistamista koskevia säännöksiä, jos – ja tämä on tärkeä seikka – se on tarpeen kriisin ratkaisemiseksi sekä mahdollistaa energiatehokkaiden toimien tukemisen asuntojen rakentamisen ja korjaamisen yhteydessä. Tämän seurauksena säästetään energiaa ja vaikutetaan samalla myönteisesti rakennusteollisuuteen liittyviin aloihin.

Tämänhetkiset säännökset kohdistuvat erityisesti kyseisten viiden valtion – Romanian, Unkarin ja kolmen Baltian maan – maksuvalmiusongelmiin. Kuten on jo todettu, tarkoituksena on nopeuttaa varojen hyödyntämistä lisäämällä joustavuutta. Monia hankkeita on mahdollista panna nopeammin täytäntöön hyödyntäen luvattua 775 miljoonan euron suuruista rahoitusta, joka voidaan asettaa saataville suunniteltua aikaisemmin.

Viittaan lopuksi tätä taustaa vasten 6,2 miljardin euron summaan, joka maksettiin etukäteen jo vuonna 2009. Tämä osoittaa, että vaikka rakennerahastoja ei alun perin suunniteltu käytettäväksi hätärahoituksena eikä niitä pitäisi jatkossa sellaisina pitää, ne voivat olla riittävän joustavia, jotta niitä voidaan tarvittaessa hyödyntää kriisiaikana.

Kiitän kaikkia ja odotan mielenkiinnolla keskustelua.

 
  
MPphoto
 

  Regina Bastos, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija.(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelijana aloitan onnittelemalla jäsen Kirilovia hänen pakotetusta poissaolostaan huolimatta ja korostan tapaa, jolla hän onnistui laatimaan tämän tärkeän mietinnön sekä edistämään sen päätavoitetta. Haluan myös kiittää jäsen Krehliä hänen meille pitämästään esittelystä.

Menen suoraan asiaan todeten, että päätavoitteena on yksinkertaistaa menettelyjä ja nopeuttaa koheesiorahastosta, rakennerahastoista ja Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien täytäntöönpanoa.

Tämänhetkisen rahoituksellisen, taloudellisen ja sosiaalisen kriisin yhteydessä kansallisiin rahoitusvaroihin kohdistuva paine on kasvanut. Painetta voidaan lieventää käyttämällä paremmin yhteisön varoja ja siirtämällä varat nopeammin niille edunsaajille, jotka ovat kärsineet talouden taantumasta eniten.

Yli 20 miljoonaa eurooppalaista on vailla työtä – neljä miljoonaa enemmän kuin vuosi sitten – ja ennusteiden mukaan luku valitettavasti nousee nousemistaan. Tilanne edellyttää sen varmistamista, että koheesio-ohjelmia pannaan asianmukaisesti täytäntöön, koska ne ovat tärkeä ja tehokas keino tukea reaalitaloutta, erityisesti pk-yrityksien ja työpaikkojen kannalta. Lukuisia laadukkaita työpaikkoja luovat pk-yritykset ovat yhteisön talouden liikkeellepaneva ja kestävää kasvua tuottava voima.

Koheesiopolitiikan sääntelyn yksinkertaistaminen ja selventäminen vaikuttaa kiistatta ohjelmien täytäntöönpanon nopeuteen, erityisesti siten, että kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille annetaan selkeämpiä ja vähemmän byrokraattisia sääntöjä, joiden ansiosta ohjelmia on mahdollista joustavoittaa uusiin haasteisiin vastaamiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Sophie Auconie, PPE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tehtyäni kuukausien ajan rakentavaa yhteistyötä esittelijä Kirilovin kanssa haluan nyt esittää hänelle vilpittömät kiitokseni.

Korostan myös neuvoston tekemän työn laadukkuutta erityisesti Espanjan puheenjohtajakauden käynnistymisestä alkaen. Tämä on erityisen tärkeää, koska keskustelemme tänä iltana asetuksesta, jonka sisältämiä toimia tuhannet paikan päällä toimivat tahot odottavat. Olen vakuuttunut siitä, että aluepolitiikka on kyseisten toimijoiden kannalta Euroopan unionin konkreettisin ilmentymä heidän kotiseudullaan tai -alueellaan.

Aluepolitiikkaa pidetään kuitenkin usein liian monimutkaisena tai rajoittavana, vaikka sen tarkoituksena on auttaa kyseisiä toimijoita. On siis aika muuttaa aluepolitiikan imagoa yksinkertaistamalla perusteellisesti sen soveltamissääntöjä. Yhteisön varoista myönnetyn 350 miljardin euron suuruisen summan tarkoituksena on hyödyttää Euroopan kansalaisia. Noudatamme nyt vastaanottavaista lähestymistapaa, mitä kentällä odotetaan, joutuessamme kaikki kohtaamaan taloudellisen ja sosiaalisen kriisin.

Jos minun pitäisi valita vain muutamia tähän tärkeään asiakirjaan sisältyviä näkökulmia, toteaisin, että siinä lisätään joustavuutta ja solidaarisuutta yhteisössä. Joustavuus lisääntyy, koska ehdotettujen yksinkertaistamistoimien avulla on mahdollista vähentää annettavien tietojen ja valvontatoimien määrää sekä lisätä tuloja tuottavien hankkeiden joustavuutta.

Samalla edistetään myös solidaarisuutta, koska poikkeustoimia, kuten ennakkomaksut – mistä komission jäsen ja jäsen Krehl mainitsivat – ja uusi laskentajärjestelmä, toteutetaan talouskriisin torjumiseksi. Toukokuun alussa toimitettavan lopullisen äänestyksen myötä voimme tästä syystä auttaa yhteisön rahoituksen saajia ja suunnitteluosastoja. On kuitenkin muistettava, että yksinkertaistamisen alalla on edelleen paljon tehtävää.

 
  
MPphoto
 

  Karin Kadenbach, S&D-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Hahn, hyvät parlamentin jäsenet, komission jäsen Hahn tiivisti mielestäni tämäniltaisen keskustelumme tarkoituksen eli nopean ja kohdistetun avun antamisen. Näiden ohjelmien täytäntöönpanoa on nopeutettava kiireellisesti. Olen sitä mieltä, että kolmas tarkistus rakennerahastoja koskevaan yleisasetukseen on vastaus rahoituskriisiin, ja, kuten on jo todettu, sen avulla olisi taattava näiden varojen nopea ja erityisesti helppo saatavuus.

Tiedämme aiempien kokemuksiemme perusteella, että rakennerahastojen varoilla on vaikutettu merkittävästi elämänlaadun parantamiseen, työpaikkojen luomiseen ja tulevaisuuden tarjoamiseen alueiden asukkaille. Tällaisina aikoina tarvitaan mielestäni Euroopan unionin solidaarisuutta hätärahoituksen myöntämiseksi. Kuten on jo todettu, tarvitaan sekä joustavuutta että solidaarisuutta.

Kriisin torjumiseksi toteutettavat toimet ilmentävät tätä solidaarisuutta, ja joustavia ennakkomaksuja tarvitaan, jotta nämä elämänlaatua parantavat ja työpaikkoja luovat hankkeet voidaan toteuttaa. Kuten esittelijä, tai tässä tapauksessa tänä iltana puheenvuoron käyttänyt jäsen Krehl, mainitsi, asetuksen hyväksyminen viivästyi miltei anteeksiantamattomalla tavalla. Erityisesti tältä kannalta tulevaa koheesiopolitiikkaa olisi suunniteltava siten, ettei se vaikeuta menettelyllisesti ja teknisesti aluepolitiikan nopeaa ja tehokasta täytäntöönpanoa.

Kannatan tästä syystä esittelijän vetoomusta, jotta rakennerahastoja koskevaan asetukseen tehtävä tarkistus tulisi nopeasti voimaan. Meidän on annettava nopeaa ja kohdistettua tukea.

 
  
MPphoto
 

  Elisabeth Schroedter, Verts/ALE-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, arvoisa komission jäsen Hahn, on syytä puhua kaunistelematta. Yksinkertaistaminen, jota kaikki täällä kovasti kannattavat, tarkoittaa, että suurille jätevedenpuhdistamoille ja valtaville jätteenpolttolaitoksille ei enää tarvita – kuten asetuksessa säädetään – komission hyväksyntää, kun sijoituksen arvo ylittää 25 miljoonaa euroa, vaan vasta, kun se ylittää 50 miljoonaa euroa. Komission ei tarvitse enää laatia sellaisten hankkeiden kustannus-hyötyanalyysiä, jotka ovat arvoltaan alle 50 miljoonaa euroa, ja saattaa olla, ettei tällaisia analyysejä enää tehdä. Sitä, ovatko hankkeet EU:n ympäristölainsäädännön mukaisia, ei tarkasteta, toisin kuin tällä hetkellä.

Koska hankkeita rahoitetaan osittain lainojen avulla, ei myöskään pyritä määrittämään, onko järkevää rasittaa alueen asukkaita laajamittaisella lainanotolla ja onko lainarasitus suhteessa hyötyyn, jota asukkaille aiheutuu hankkeesta. Tämä on pankkien kannalta houkuttelevaa, koska ne voivat kantaa korkeita maksuja hankkeiden toteuttamisen alkuvuosina. Tästä syystä suurhankkeista laadittiin aikaisemmin ennakkoarvio, jotta voitiin varmistaa yhteisön varojen tehokas käyttö.

Niinpä me Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmässä katsomme, että suurhankkeita koskevia tarkistuksia on lisättävä niiden vähentämisen sijaan, mitä tässä ehdotuksessa esitetään. Vastustamme arviointia koskevan kynnysarvon korottamista.

Lisäksi haluamme, että kustannus-hyötyanalyysejä ja EU:n lainsäädännön mukaisuutta tarkastellaan avoimesti eikä harhaanjohtavasti, kuten on toisinaan aiemmin tehty. Rakennerahastoja koskevaa asetusta rampauttaa edelleen se, että tukea saavat suurhankkeet voivat olla vain viiden vuoden pituisia siitä ajankohdasta alkaen, jolloin sijoitus on tehty. Tästä syystä me vihreän ryhmän jäsenet olemme jo esittäneet ajanjakson pidentämistä kymmeneen vuoteen, jotta varmistetaan sijoituksien todellinen kestävyys ja luodaan pysyviä työpaikkoja alueille.

Perustamalla hankkeita alueille pidemmäksi ajaksi estetään hankkeista vastaavia kähveltämästä yhteisön tukia ja sitten vain katoamasta viiden vuoden kuluttua. Nordrhein-Westfalenissa sattunut tapaus Nokia osoittaa, millaista vahinkoa alueille voi aiheutua, kun tuilla keinottelu hyväksytään laajalti. Olemme sitä mieltä, että kestävyyslauseketta olisi sovellettava pieniin ja keskisuuriin yrityksiin viiden vuoden eikä kolmen vuoden ajan, kuten tarkistuksessa ehdotetaan.

Me vihreän ryhmän jäsenet vastustamme tätä myös, koska valvomattomien suurhankkeiden ja hankkeiden lyhyemmän keston yhdistelmä johtaa todennäköisesti siihen, että rahat valuvat hukkaan. Tätä on mielestämme mahdoton perustella yhteisön veronmaksajille.

Emme voi äänestää mietinnön puolesta, jollei tarkistuksiamme hyväksytä. Pyydämme myös nimenhuutoäänestyksen toimittamista, jotta kun kansalaiset valittavat myöhemmin rahojen hukkaamisesta, voimme osoittaa heille, miten jäsenet äänestivät.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

 
  
MPphoto
 

  Lambert van Nistelrooij (PPE).(NL) Arvoisa puhemies, haluan esittää kysymyksen jäsen Schroedterille. Hänen analyysinsä perustui varsin kielteiseen lähestymistapaan. Kysyn häneltä, eikö asia ole niin, että yhteisrahoituksen ansiosta paikallishallintoja, jotka panevat ohjelmia täytäntöön jäsenvaltioissa kutakin valtiota varten sovitun strategisen kehyksen ja sääntöjen mukaisesti, vaaditaan kantamaan oma vastuunsa? Miksi hän esittää asian tänään näin kielteisessä valossa? Ei ole mitään syytä tarkastella ehdotusta tänään näin tavattoman kielteiseen sävyyn.

 
  
MPphoto
 

  Elisabeth Schroedter (Verts/ALE).(DE) Arvoisa puhemies, vastaan mielelläni kysymykseen. Suurhankkeisiin tehtäviä sijoituksia yksinkertaistetaan. Tämä koskee enintään 50 miljoonan euron arvoisia sijoituksia, joita EU on tähän mennessä arvioinut, koska olemme vastuussa veronmaksajien varoista. Tilannetta ei pitäisi mielestäni muuttaa suurhankkeiden kohdalla, koska kokemuksiemme perusteella voidaan todeta, että hankkeet käynnistyvät usein kohtuuttomien sijoituksien turvin ja päättyvät siihen, että kansalaiset joutuvat kantamaan vastuun.

 
  
MPphoto
 

  Oldřich Vlasák, ECR-ryhmän puolesta. – (CS) Arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, keskustelemme asetuksen tarkistamista koskevasta kompromissiehdotuksesta – ehdotuksesta, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa yhteisön varojen saatavuutta. Tavoitteen saavuttaminen on todella yhteisen etumme mukaista ja se on muistettava, kun keskustelemme koheesiopolitiikan tulevaisuudesta vuoden 2014 jälkeen. Ehdotettu järjestely kohdistuu ennen kaikkea ympäristöön ja infrastruktuuriin liittyviin suurhankkeisiin, jotka tuottavat tuloja ja joilla tuetaan energiahankkeita ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä asuntosektorilla. Kompromissiehdotuksessa ei siis edellytetä yhteisön rahastojen rakenteen mullistamista. Laajamittaiset muutokset eivät edes ole mahdollisia tällä hetkellä. Olemassa olevaa järjestelmää voi uudenaikaistaa vain vaiheittain. Ehdotus on kompromissi.

Tässä yhteydessä totean kannattavani Unkarin esittämää julkilausumaa, joka liittyy rahoitusjärjestelyjen käyttöön koheesiorahaston kehyksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden alalla toteutettavia toimia varten. Olen toisaalta huolestunut vastuukysymykseen liittyvästä takautuvasta toimesta, koska se hyväksytään vasta vuonna 2010, kun taas varat olisi pitänyt palauttaa EU:n rahakirstuihin vuoden 2009 loppuu mennessä. Tässä yhteydessä on siis keskeisen tärkeää selvittää kaikki lainsäädäntöön liittyvät tekniset yksityiskohdat. Olemme kuitenkin saavuttaneet kompromissin ja keskustelu olisi näin ollen saatettava päätökseen. On olennaisen tärkeää, että yhteisön rahastoja koskeva yksinkertaistamistoimi, jonka hyväksymme tänään Strasbourgissa, ilmenee paikan päällä jäsenvaltioissa. Tässä yhteydessä meillä on vielä paljon tehtävää alueilla.

Pidän Tšekin tasavallan aluekehityksestä vastaavan ministeriön toimia myönteisinä: se hyväksyi kuluvan vuoden puolessavälissä lainsäädäntötarkistuksen, joka koskee yksittäisten summien nostamista rakennerahastoista ja koheesiorahastosta. Tämä hallinnollinen yksinkertaistamistoimi kohdistuu pääasiassa hyväksymismenettelyihin, taloudelliseen suunnitteluun ja hallintoon, kuten valvontatoimiin ja eroavuuksien sovitteluun.

 
  
MPphoto
 

  Cornelia Ernst, GUE/NGL-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, käytän puheenvuoron kollegani puolesta, joka ei päässyt tulemaan paikalle, ja haluan esittää muutamia huomioita. Pidämme ensinnäkin rakennerahastojen yksinkertaistamista hyvin myönteisenä asiana. On tiettyjä asioita, joita voisimme arvostella ja jotka jäsen Schroedter mainitsi, mutta ne eivät mielestäni ole riittävä syy viivästyttää asian käsittelyä. Pidämme yksinkertaistamista hyvänä asiana ja katsomme myös, että asetus on pantava kiireellisesti täytäntöön. Aikaa on jo tuhlattu liikaa.

Haluan kuitenkin puhua aivan avoimesti. Kompromissi ei ole täysin suunnitelmiemme mukainen. Kuten kaikki tietävät, komissio toimitti toisen ehdotuksen, joka liittyy välimaksujen kertaluonteiseen sataprosenttiseen suorittamiseen määrättynä aikana ja työmarkkinapoliittisten toimien toteuttamista varten. Tätä ei hyväksytty moninaisista syistä, joista keskusteltiin yksityiskohtaisesti aluekehitysvaliokunnassa. On kuitenkin syytä miettiä, onko toteutettu riittävästi toimia sen asian edistämiseksi, johon komissio viittasi 3. kesäkuuta 2009 antamassaan tiedonannossa yhteisenä sitoutumisena työllisyyteen, minkä avulla voidaan torjua kriisiä.

Tavoitteena oli helpottaa rakennerahastojen käyttöä kriisistä selviytymiseksi, mistä keskustelemme nyt. Erityisesti yhteisön rakennerahastot ovat, kuten kaikki tietävät, tärkeimpiä välineitä kansalaisiin sijoittamiseksi, kriisin torjumiseksi ja työpaikkojen luomiseksi. Yhteisöä tarkastellessa käy ilmi, että kriisi vaikutti suuresti jäsenvaltioiden työmarkkinoihin ja että toimia on todella toteutettava. Työttömyys on kasvanut merkittävästi viidessä valtiossa mutta myös kaikissa jäsenvaltioissa, jos tilannetta tarkastellaan yksityiskohtaisesti. Työttömyydellä on myös kriisistä riippumaton merkittävä rooli. Yhteisössä on hyvin korkea työttömyysaste, joka nousee edelleen eikä liity kriisiin.

Komission esittämä vaihtoehtoinen ehdotus on todellinen edistysaskel, mihin suhtaudumme myönteisesti, koska vähintään viisi jäsenvaltiota, joiden BKT on laskenut 10 prosenttia vuodesta 2008 alkaen, saavat suhteellisen laajaa tukea. Nämä jäsenvaltiot hyötyvät tästä sekä koheesiorahastosta ja yhteisön rakennerahastoista suoritettavista ylimääräisistä ennakkomaksuista. Nämä ovat kaikki hyviä asioita mutta haluaisimme lisätoimia toteutettavan. Sen perusteella, mitä totesimme valiokunnassa, tiedätte, mikä on kantamme. Olemme yhtäältä tyytyväisiä ja toisaalta emme niinkään tyytyväisiä; jokainen edistysaskel vie meitä kuitenkin eteenpäin ja tähän suuntaan meidän olisi edettävä.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

 
  
MPphoto
 

  Elisabeth Schroedter (Verts/ALE).(DE) Arvoisa puhemies, hyvä jäsen Ernst, ainoa kysymys kuuluu, miksi ryhmänne ei ole esittänyt tarkistusta täysistunnossa? Saimme tilaisuuden esittää tarkistuksia, jotta komission alkuperäistä luonnosta voitaisiin käyttää uudelleen. Olisi kenties ollut myös mahdollista neuvotella uudelleen yhteisön rakennerahastojen sataprosenttisesta rahoituksesta neuvoston kanssa.

 
  
MPphoto
 

  Cornelia Ernst (GUE/NGL).(DE) Arvoisa puhemies, hyvä jäsen Schroedter, arvelimme, että meillä oli vain rajallisia mahdollisuuksia ja päätimme olla esittämättä tarkistusta. Oletan kollegani ajatelleen samalla tavalla. Tarkastelin komission kokonaisaloitetta hyvin kiinnostuneena. Opin kuitenkin joitakin asioita käytyämme aiheesta pitkällisiä keskusteluja viime päivien aikana. Olisin halunnut edetä pidemmälle. Olette oikeassa: olisimme voineet esittää tarkistuksen. Rehellisyyden nimissä tiedämme kuitenkin, mitä tuleman pitää, minkä vuoksi ryhmäni päätti olla esittämättä tarkistusta. Tämä minun on itsenikin pantava merkille.

 
  
MPphoto
 

  Lambert van Nistelrooij (PPE).(NL) Arvoisa puhemies, poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Parlamentin pitkäaikainen haave menettelyjen yksinkertaistamisesta ja tuloksien nopeammasta saavuttamisesta on käynyt toteen. Haluamme viime kädessä säilyttää ja luoda työpaikkoja. Kuten komission jäsen Hahn huomautti, tällä viikolla on julkaistu lukuja, joista käy ilmi, mitä koheesiopolitiikalla on saavutettu: 1,4 miljoonaa lisätyöpaikkaa viime kaudella. Yhteisön varoja voidaan nyt myöntää kautta linjan nopeammin ja yksinkertaisemmin, ei ainoastaan suurhankkeita varten vaan myös pienempiä hankkeita varten, minkä ansiosta voimme jatkossakin edistää innovaatiota, ympäristön tilaa, kaupunkien kehittämistä ja niin edelleen.

Parlamentti vastusti yhtä asiaa eli yhteisrahoituksen romuttamista koskevaa ehdotusta. Tällöin olisi uhattu yhtä järjestelmämme kulmakivistä, minkä myötä kansalliset hallinnot, paikallisviranomaiset ja, mikäli mahdollista, yksittäiset ihmiset, osallistuvat alueellista ja kaupunkien kehitystä koskevaan yhteiseen hankkeeseen. Meidän on siis nyt keskityttävä rahoituksen ylläpitämiseen hieman pidemmän aikaa – kolmen vuoden ajan kahden sijaan – mikä on toinen asia, jonka olette hyväksyneet. Siten jätetään varoja saataville, mahdollistetaan yhteisrahoitus ja mikä parasta, jos viivästyksiä sattuu, arvokkaita hankkeita voidaan yhä edistää. Tämä ei tarkoita, että alueilta evätään rahoitusta, ehei, vaan että varoja käytetään. Tällaista järjestelmää noudatimme vuoden 2007 kohdalla. Haluan kysyä komission jäseneltä Hahnilta, eikö hän halua antaa tälle hyvälle esimerkille jatkoa toisella hyvällä esimerkillä? Miksi emme voisi noudattaa samaa järjestelmää vuosien 2008 ja 2009 kohdalla? Se olisi hyvin myönteinen toimi. Voitteko vastata tähän?

Totean lopuksi, että voisimme myös osoittaa solidaarisuutta. Joissakin valtioissa ei käytetä kaikkia niille myönnettyjä Euroopan sosiaalirahaston varoja ja niistä jätetään käyttämättä noin 30–40 prosenttia. Mikseivät ne ole osoittaneet solidaarisuutta ja siirtäneet varoja muihin valtioihin? Se on täysin sallittua ja auttaisi kyseisiä valtioita pääsemään takaisin jaloilleen. Se olisi todella solidaarista mutta valitettavasti sitä ei ole tapahtunut. Suhtautumistapani on näin ollen kohtuullisen myönteinen, ainakin esittelijään nähden. Menettely on kestänyt yhdeksän kuukautta ja pohdin jäsen Krehlin tavoin, onko se mahdollista saattaa päätökseen parlamentin, neuvoston ja komission seuraavan yhteisen neuvottelukierroksen aikana.

 
  
MPphoto
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE).(GA) Arvoisa puhemies, kotimaani on saanut vuodesta 1973 alkaen noin 18 miljardia euroa Euroopan unionin rakenne- ja koheesiorahastosta. Koheesiopolitiikka on ollut vuosien mittaan merkittävässä asemassa kehitettäessä ja elvytettäessä Irlannin taloutta. Euroopan sosiaalirahastosta on ollut erityisen suurta apua pyrittäessä torjumaan työttömyyttä Irlannissa ja tietysti kaikkialla yhteisössä.

Sen jälkeen, kun Irlanti liittyi Euroopan unioniin vuonna 1973, valtio on saanut yli 7 miljardin euron verran rahoitustukea Euroopan sosiaalirahastosta.

(EN) Näitä varoja on käytetty ensisijaisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseen. Euroopan unioni myönsi Irlantia varten perustetusta ja henkilöresursseja koskevasta toimintaohjelmastaan 2007–2013 Irlannille 375 miljoonaa euroa Euroopan sosiaalirahaston kehyksessä. Ohjelman kokonaisvarat ovat suuruudeltaan 1,36 miljardia euroa.

Näitä varoja käytetään koulutuksen järjestämiseen työttömille, vammaisille henkilöille, koulunkäynnin varhain keskeyttäneille ja yhteiskunnassa syrjäytyneille. Elämme maailmanlaajuistumisen aikakaudella. Niihin haasteisiin ja tilaisuuksiin vastaamiseksi, joita maailmanlaajuistuminen asettaa Irlannin työvoimalle, Euroopan sosiaalirahasto tukee Irlannissa myös elinikäistä oppimista koskevia kursseja, joita voidaan mukauttaa maailmanlaajuistuneilla työmarkkinoilla vallitsevaan todellisuuteen. Tämänhetkinen talous- ja rahoituskriisi on siis osoittanut tämän tärkeän rahaston eli Euroopan sosiaalirahaston merkityksen ja arvon.

 
  
MPphoto
 

  Kay Swinburne (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, pohjimmiltaan vaikuttaa siltä, että mietintöön sisältyy hyviä tavoitteita, jotka koskevat talous- ja rahoituskriisistä kärsineiden EU:n jäsenvaltioiden avustamista yhteisön varoilla. Mietinnössä esitetään kiitettävä tavoite, jonka mukaan on pyrittävä lieventämään jäsenvaltioiden talousarvioihin kohdistuvaa rasitusta, kun niille esitetään vaatimuksia kaikista suunnista. Hankkeisiin sovellettavien kynnysarvojen alentamisesta ja prosessin yksinkertaistamisesta on apua samoin kuin hyväksytyille hankkeille myönnettävästä ennakkorahoituksesta, jolla taloudet saadaan nopeasti raiteilleen.

Kun työttömyys nousee yhteisössä yli 10 prosentin – monissa jäsenvaltioissa vielä sitäkin korkeammalle – ja talous vaikuttaa vasta nyt elpyvän hitaasti, jäsenvaltioiden olisi toteutettava monenlaisia toimia valtiontalouden tervehdyttämiseksi. Mietintö on kuitenkin varsin rajallinen eikä siinä näytetä tarkastelevan moniakaan tällaisia toimia.

Varoituksen sanana totean kuitenkin, että ajatus siitä, ettei jäsenvaltioiden tarvitsisi enää osallistua hankkeiden rahoittamiseen omilla varoillaan, vaikuttaa hyvin riskialttiilta. Tilanne on jo nyt se, että suurta osaa yhteisön varoista ei tilitetä asianmukaisesti hankkeiden yhteydessä epäasianmukaisista valvontamenettelyistä johtuen. Sitä, että joltakin jäsenvaltiolta evätään mahdollisuus oman edun tavoitteluun varmistamalla, että sen varoja käytetään oikein, ei ole syytä pitää kehotuksena niiden väärinkäyttöön.

On varmistettava, että yhteisrahoitusta koskevia perusteita höllentämällä ei vähennetä luotettavuutta. On kuitenkin epätodennäköistä, että ongelma vaikuttaa itsessään merkittävästi walesilaisiin äänestäjiini, koska jos Euroopan unioni saa tahtonsa läpi, meillä ei ole vuoden 2013 jälkeen enää varaa meneillään oleviin hankkeisiin, joiden rahoittamiseen yhteisö jalomielisesti osallistuu tällä hetkellä. Vaikka voidaankin toki hyvin todeta, että jotkin uudet jäsenvaltiot ovat vanhoja jäsenvaltioita köyhempiä ja että ne tarvitsevat näin ollen erityistukea, Yhdistyneen kuningaskunnan valtava velkaosuus ja kotiseutuni Walesin erittäin alhainen asukaskohtainen BKT – jota hiljattain verrattiin käsittämättömästi Ruandan taloudelliseen suorituskykyyn – tarkoittavat toivottavasti, että kotiseutuani ei unohdeta. Olen kuullut suusanallisesti, että Walesin kaltaisilta alueilta saatetaan viedä tukikelpoisuus, ja toivon, että meille voidaan tulevaisuudessa myöntää siirtymäkauden rahoitusta.

 
  
MPphoto
 

  Andrey Kovatchev (PPE). – (BG) Arvoisa komission jäsen, haluan ensiksi kiittää jäsen Kirilovia hänen mietinnöstään. Pidän myönteisinä ja kannatan kaikkia toimia, joilla taataan yhteisön solidaarisuusrahastojen laillinen käyttö ja helpotetaan sitä. Euroopan unionin ei pidä hyväksyä sitä, että EU:n kansalaiset vertaavat sitä tulivuoreen, joka syöksee byrokraattista tuhkaa Euroopan alueiden välisten erojen kaventamista koskevien pyrkimyksien ylle. On vaikeaa ellei jopa mahdotonta käyttää rakennerahastoja, joilla haluamme saavuttaa taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset tavoitteemme. Menettelyjen yksinkertaistamiseksi toteutettavia muutoksia ei pidä mielestäni tarkastella ainoastaan tämänhetkisen kriisin valossa vaan on myös helpotettava pitkällä aikavälillä Euroopan unionin solidaarisuusvälineiden saatavuutta.

Katson, että viivästymisestä huolimatta Euroopan komission esittämä ehdotus ja mietintöön sisältyvät tarkistukset tarjoavat jäsenvaltioille ja lopullisille edunsaajille paremman tilaisuuden kohentaa tilannettaan tämänhetkisen kriisin yhteydessä. Haluan korostaa sen tarkistuksen merkitystä, joka koskee vuodeksi 2007 suunniteltujen varojen käytön siirtämistä. Tarkistuksella annetaan kaikille jäsenvaltioille, kuten Bulgarialle, joissa näiden varojen käyttöaste on edelleen hyvin alhainen, uusi mahdollisuus panna täytäntöön hankkeita muutoin käyttämättä jääviä varoja hyödyntäen. Meidän on vedottava alueellisiin ja paikallisiin viranomaisiin sekä kaikkiin muihin sidosryhmiin ja vaadittava niitä hyödyntämään tätä uutta tilaisuutta. Varojen käyttöä edistävien ohjelmien täytäntöönpano huomioon ottaen katson, että mietinnössä korostettu joustavuus on oikea tapa lähestyä tulevaa yksityistämispolitiikan laatimista.

Pyrittäessä yksinkertaistamaan rakennerahastojen käyttöä säänteleviä hallinnollisia määräyksiä mietintö on oikeansuuntainen askel kohti mahdollisimman laajalti yhteisön varojen avulla tapahtuvan hankkeiden koordinoinnin helpottamisen ja näiden varojen käytön valvonnan tasapainottamista. Uudistamalla säännöksiä on pyrittävä lisäämään avoimuutta yhteisön kansalaisten ja veronmaksajien silmissä sekä asettamaan jäsenvaltioiden kannalta toteuttamiskelpoisia edellytyksiä. Prosessin aikana on pidettävä mielessä viime käden tavoite eli verrattavissa olevien sosiaalisten ja taloudellisten edellytyksien saavuttaminen kaikkialla Euroopan unionissa.

 
  
MPphoto
 

  Csaba Sándor Tabajdi (S&D). (HU) Talouskriisin puhkeamisesta alkaen Euroopan unionia on monesti arvosteltu siitä, ettei se pysty reagoimaan asianmukaisesti kriisitilanteeseen. Olen sitä mieltä, että käymämme keskustelu ja jäsen Kirilovin erinomainen mietintö ovat päinvastoin kiistaton osoitus siitä, että Euroopan unioni pystyi reagoimaan näihin prosesseihin. En ymmärrä kollegoja, joiden mielestä kyseiset yksinkertaistamistoimet tarkoittavat, ettei prosesseja valvota, koska koheesiopolitiikan merkittäviin etuihin liittyy nimenomaan hyvin tarkka valvontajärjestelmä. Kenenkään ei pitäisi siis huolestua asiasta ja toivon, että kollegojeni huolestuneisuudesta ei seuraa, että he suhtautuvat vähemmän solidaarisesti niihin jäsenvaltioihin – kuten esimerkiksi kotimaahani Unkariin – jotka eivät heidän mielestään käytä varoja asianmukaisella tavalla. Me käytämme niitä todella huolellisesti. Keskustelu on myös hyvin tärkeä siitä syystä, että se vahvistaa koheesiopolitiikan tarpeellisuuden. Olen tyytyväinen siihen, että komission jäsenet Hahn ja Cioloş ovat läsnä. Olen hyvin huolestunut siitä, että komission puheenjohtajan Barroson ensimmäisessä versiossa ei edes mainita yhteistä maatalouspolitiikkaa ja koheesiopolitiikkakin mainitaan vain ohimennen, vaikka ne ovat erittäin tärkeitä koheesiota edistäviä yhteisön politiikkoja. Ne ovat myös keskeisessä asemassa ympäristöystävällisen kasvun, innovaation ja työpaikkojen luomisen kannalta, toisin sanoen, jotta EU 2020 -strategian uudet tavoitteet voidaan täyttää. Koheesiopolitiikkaa ei pitäisi näin ollen heikentää vaan lujittaa.

 
  
MPphoto
 

  Iosif Matula (PPE).(RO) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, kriisin vaikutus reaalitalouteen ja työmarkkinoihin tuntuu tällä hetkellä voimakkaasti ja laajamittaisesti. Tämä johtuu kaikista yhteisön ja kansallisiin lainsäädäntökehyksiin tehdyistä tarkistuksista, joilla on pyritty torjumaan kriisin vaikutuksia. Korkea työttömyys vaikuttaa merkittävästi jäsenvaltioiden talouteen, mutta rahoituksen myöntämiseen liittyy edelleen vakavia ongelmia.

Koheesiopolitiikkaa koskevien ohjelmien tosiasiallinen täytäntöönpano on keskeisessä asemassa, koska siten annetaan huomattavasti pontta reaalitalouden tukemiselle vuosiksi 2007–2013 myönnetyn 347 miljardin euron suuruisen summan muodossa. Lisätoimia on kohdistettava kriisistä eniten kärsineisiin edunsaajiin, jotta nopeutetaan rahoituksen saamista jäsenvaltioiden alueilla toteutettavia sijoituksia varten. Tärkeä muutos on mielestäni ollut se, että eri ohjelmista on mahdollista myöntää rahoitusta yksittäisille suurhankkeille, jos ne kattavat useita alueita.

Haluan onnitella esittelijää hänen tekemästään työstä. Huomautan kuitenkin, että vaikka mietintö oli kauan kaivattu, sen edistyminen oli hidasta. Meidän on mielestäni ratkaistava ongelmia ja asetettava tavoitteet paljon selvemmin etusijalle, jotta vältämme tilanteet, joissa erinomaiset toimet viivästyvät liikaa. Yksinkertaistamalla yleisesti hallinnollisia menettelyjä edistetään varojen hyödyntämistä myös sellaisissa valtioissa, joihin ongelma kohdistuu, kuten toisin sanoen omassa kotimaassani Romaniassa. Tulivuorenpurkaus käänsi maailman ylösalaisin viidessä päivässä ja saattaa johtaa toiseen kriisiin. Kuinka kauan kestää, ennen kuin pystymme reagoimaan tilanteeseen? On selvää, että päätöksiä on vastedes tehtävä paljon nopeammin.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Monika Smolková (S&D). (SK) Aloitan kehumalla esittelijä Kirilovin tekemää työtä. On hyvä, että yhteisön toimielimet päättivät talouskriisiin reagoimiseksi nopeuttaa rahoituksen myöntämistä aluekehitysrahastoihin liittyville hankkeille ja yksinkertaistaa rakennerahastojen käyttöä koskevia sääntöjä. Tarkoituksena on myös laajentaa vuonna 2007 hyväksyttyjen EU:n varojen käyttämistä koskevaa aikarajaa, jotta jäsenvaltiot saavat lisäaikaa niiden hyödyntämiseksi.

Slovakiassa on sanonta, jonka mukaan nopeasti annettu apu on kaksin verroin tehokkaampaa. Kriisistä eniten kärsineet jäsenvaltiot odottavat mielenkiinnolla tänään keskustelun aiheena olevan asetuksen hyväksymistä. Komissio esitteli ensimmäisen luonnoksen niinkin kauan sitten kuin viime vuoden heinäkuussa. Päätös tehdään vasta toukokuussa. Koko lainsäädäntöprosessi on kestänyt yhdeksän kuukautta tähän päivään mennessä. Kenties on tullut aika pohtia yksinkertaisemman ja lyhyemmän lainsäädäntöprosessin noudattamista tietynlaisissa konkreettisissa tapauksissa.

Kriisi, työttömyys, köyhyys ja syventyvät alueelliset erot ovat juuri sellaisia tapauksia, joissa on tarpeen toimia nopeammin ja joustavammin. Työttömille on vaikea selittää, miksi lainsäädännön hyväksyminen kesti yli kolme neljäsosa vuotta, vaikka sillä oli tarkoitus auttaa heitä nyt, kun he ovat sen tarpeessa.

 
  
MPphoto
 

  Pascale Gruny (PPE).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, olemme tänään kaikki yhtä mieltä niiden toimien myönteisyydestä, joilla yksinkertaistetaan rakennerahastojen varojen myöntämistä, mitä esitetään jäsen Kirilovin mietinnössä.

Euroopan sosiaalirahastoa tarkastelevan parlamentin työryhmän puheenjohtajana olen kuitenkin pöyristynyt siitä, miten kauan meneillään oleva tarkistusprosessi on kestänyt. Komission alkuperäinen ehdotus laadittiin kesäkuussa 2009. Kesti kuusi kuukautta, ennen kuin neuvostossa päästiin sopimukseen asiasta, vaikka tarkistustoimen tarkoituksena oli auttaa jäsenvaltioita torjumaan taloudellista ja sosiaalista kriisiä. Tätä on mahdoton hyväksyä. On totta, että lainsäädäntömenettelyä on tarkistettu ajan myötä, jotta parlamentti saisi yhtä paljon valtaa kuin neuvosto. Euroopan unionin vaaleilla valittuina edustajina emme kuitenkaan voi perustella yleisölle näitä viivästymisiä.

Poikkean nyt lyhyesti aiheesta ja totean pitäväni myönteisenä vastuuntuntoa, jota parlamentti osoitti hyväksyessään mahdollisimman pitkälti neuvoston kannan, jotta menettelyä ei viivästytettäisi enempää. Ilmaisen kuitenkin jälleen kerran pettymykseni. Tarvitsemme Euroopan unionia, joka voi tehdä nopeita, käytännössä tosiasiallisesti vaikuttavia päätöksiä.

Tarkastellaanpa nyt hetken aikaa tulevaisuutta. Tänään ehdotetut yksinkertaistamistoimet, joilla on tarkoitus torjua talouskriisiä, ovat myönteisiä mutta haluan lisätä, että ne olisivat voineet olla kunnianhimoisempiakin, jolleivät nykyisellä ohjelmakaudella 2007–2013 sovellettavat toimet olisi olleet raskaita ja monimutkaisia.

Monivuotista lainsäädäntökehystä vuosiksi 2014–2020 ajatellen kehotan näin ollen Euroopan parlamenttia esittämään rohkeita ehdotuksia rakenne- ja koheesiorahastojen hallinnon ja niitä koskevien hakemuksien yksinkertaistamiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Sergio Paolo Francesco Silvestris (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, esitän myös kiitokseni jäsen Kirilovin mietinnön johdosta ja pahoittelen, ettei hän voinut tänään olla läsnä.

Aluekehitysrahastoon, Euroopan sosiaalirahastoon ja koheesiorahastoon liittyvien järjestelyjen yksinkertaistaminen on hyvä ajatus, myös varainkäytön kannalta. Aikana, jolloin näitä varoja käytetään myös kriisin torjumiseen, on mahdollistettava se, että maksajavirastot voivat käyttää kaikki varansa, joskin tällaisen toimen toteuttaminen tarkoittaa myös, että tekosyitä on yksi vähemmän.

Yksi tekosyy vähemmän mutta kenen kannalta? Niiden alueiden kannalta, jotka esimerkiksi käyttävät koheesiorahaston varoja ja jotka eivät useinkaan voi käyttää kaikkia varojaan siitä syystä, että ne katsovat rahoituksen puutteen johtuvan yhteisön menettelyjen kaoottisuudesta ja liiallisesta byrokraattisuudesta.

Tänään tekosyy ei enää ole voimassa ja kaikki yhteisön varoja jakavat elimet joutuvat kohtaamaan tilanteen, jossa…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Ioan Enciu (S&D).(RO) Talouskriisin vaikutukset ovat tuntuneet vuodesta 2008 alkaen. Suurimpia ongelmia ovat tällä hetkellä työttömyys, elintason lasku ja köyhyys. Euroopan unionin politiikkojen kehyksessä on toteutettu jatkuvasti toimia näiden seurauksien torjumiseksi saatavilla olevien välineiden laajentamiseksi ja parantamiseksi sekä taloudellisen kasvun kannustamiseksi yhteisössä. Jäsen Kirilovin mietintö on tästä hyvänä esimerkkinä. Se on laadittu komission tekemien erinomaisten ja myönteisten ehdotuksien pohjalta; niiden tavoitteena on yksinkertaistaa hakemusmenettelyä, jonka myötä jäsenvaltioille mahdollistetaan pääsy kyseisiin varoihin.

Pidän myönteisenä ja tuen jäsen Kirilovin laatimaa mietintöä siitä syystä, että siinä yhdistetään suurhankkeita varten saataville asetetut varat, ja siitä syystä, että siinä mukautetaan teknisiä erityisvaatimuksia ja -edellytyksiä, jotta helpotetaan saatavilla olevien varojen hallintaa. Nämä tarkistukset ovat Eurooppa 2020 -strategian mukaisia, jossa kannustetaan työpaikkojen luomista ja tuetaan ympäristönsuojeluun kohdistettuja sijoituksia.

 
  
MPphoto
 

  Sidonia Elżbieta Jędrzejewska (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Hahn, minua ennen puheenvuoron käyttäneet jäsenet mainitsivat jo koheesiopolitiikasta saatavan hyödyn enkä halua toistella samaa tässä yhteydessä. Haluan vain korostaa, että kotimaani Puola ja kotiseutuni Wielkopolska hyötyvät myös koheesiopolitiikasta. Pidän sitä hyvin myönteisenä asiana ja tällä perusteella ymmärrän myös mietintöön esitetyt tarkistukset. Olen tyytyväinen siihen, että toteutetaan jatkuvasti toimia varojen hyödyntämisen parantamiseksi osana koheesiopolitiikkaa. Täytäntöönpanon ja hyödyntämisen kohentaminen edellyttää kyseisen politiikan täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön jatkuvaa yksinkertaistamista ja vapauttamista. Tästä syystä pidän asetusta seuraavana askeleena kohti täytäntöönpanon yksinkertaistamista. Olen tyytyväinen siihen. Totean myös, että toiminnan on oltava jatkuvaa. Byrokratiaa on torjuttava jatkuvasti samalla kun pyritään varmistamaan, että lainsäädännössä pidetään edunsaajien puolia.

 
  
MPphoto
 

  Othmar Karas (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Hahn, koheesiopolitiikka on tärkeä poliittinen väline. Se mahdollistaa kriisin torjumisen, kysynnän kannustamisen lyhyellä aikavälillä ja sijoittamisen samanaikaisesti pitkän aikavälin kasvuun ja kilpailukykyyn. On tärkeää tehdä selväksi, että koheesiopolitiikka ja erityisesti ennakkomaksut ja nopeampi paikallinen täytäntöönpano vuonna 2009 lisäsivät merkittävästi ostovoimaa, mikä hyödytti taloutta ja auttoi lieventämään yksityisen kulutuksen vähentymistä. Koheesiopolitiikka on myös hyvin tärkeä osa Eurooppa 2020 -strategiaa. Tästä syystä en ymmärrä, miksi kolleganne, komission jäsen Rehn, on halunnut yhdistää rangaistukset, joita langetetaan rahoitusalan yhtenäismarkkinoita koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisestä, ja alueellisen politiikan rajoitukset.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (PPE).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, jäsen Kirilovin mietinnöstä toimitetaan äänestys tulevien viikkojen aikana, mitä pidän myönteisenä, koska asialla on todella kiire.

Yleisö ja vaaleilla valitut edustajamme ovat odottaneet nyt jo lähes vuoden ajan konkreettisia ja pysyviä koheesiopolitiikan toimia kriisiin vastaamiseksi. Kansalliset ja paikalliset toimijat ovat vaatineet vuoden ajan joustavuuden ja sopeutuvuuden lisäämistä yhteisön varoja myönnettäessä.

Nyt, kun parlamentti tarkastelee uusia toimia, joiden tavoitteena on lisätä koheesiorahaston käytön avoimuutta, on entistä tärkeämpää, että onnistumme yksinkertaistamaan näitä vaatimuksia. Jäsen Kirilovin mietintö on ensimmäinen askel kohti yksinkertaistamista. Lisätoimia on toteutettava, koska panoksena on yhteisön toiminnan uskottavuus ja näkyvyys jokapäiväisessä elämässä.

Mietintö on myös osoitus yhteisön solidaarisuudesta ja siitä, että tällaisina aikoina, jolloin yhtenäisyytemme on koetuksella, yhteisö voi auttaa avun tarpeessa olevia jäsenvaltioita toteuttamalla niiden tilanteeseen mukautettuja toimia. Kirilovin mietintö on kuin raikas tuulahdus näinä synkkinä aikoina. Toivon, että mietintö on vasta ensiaskel.

 
  
MPphoto
 

  Johannes Hahn, komission jäsen. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, aloitan kiittämällä kaikkia parlamenttiin läheltä ja kaukaa saapuneita heidän keskustelun aikana osoittamansa sitoutumisen johdosta. Kiitän teitä, koska olette laajalti tukeneet koheesiopolitiikkaa ja ajatusta siitä, että sen avulla on mahdollista tukea alueita ja alueilla asuvia ihmisiä. Tšekkiläinen parlamentin jäsen viittasi sanontaan, jonka mukaan nopeasti annettu apu on kaksin verroin tehokkaampaa. Pidän käsitystä eurooppalaisena käsityksenä. Kaikista ongelmista ja virheistä huolimatta olemme noudattaneet tätä aloitteeseen sisältyvää periaatetta.

Vastaan lyhyesti jäsen Schroedterille, että teidän ei tarvitse huolestua valvontamekanismien kärsimisestä vain siitä syystä, että olemme yhdenmukaistaneet kynnysarvoja, jotta voimme arvioida yhtenäisellä tavalla hankkeita, jotka kattavat usein molemmat alat. Käytössä on myös paikallisia ja kansallisia valvontamekanismeja. Yhteinen hallinnointi perustuu tähän käsitteeseen. Toimintaamme hallinnoidaan myös muilla säännöillä, kuten esimerkiksi julkista hankintaa ja valtiontukijärjestelmää koskevilla säännöillä. Niihin liittyy tiettyjä aikarajoja, joita emme alueellisina poliitikkoina yksinkertaisesti voi sivuuttaa.

Totean N+3-säännön soveltamisalan laajentamisesta, että on syytä noudattaa hyvin rajoittavaa lähestymistapaa. On varmistettava, että sääntöjä ei höllennetä ja että alueilla ei olla siinä käsityksessä, että mitään ei tarvitse tehdä. Niiden on sen sijaan sitouduttava saatavilla olevien varojen käyttöön.

Pyydän, että kerrotte jäsen Swinburnelle, ettei hänen pelkojensa toteen käymisestä ole näkyvillä merkkejä, kunhan talousarvio on riittävän laaja. Walesille ja kaikille muille alueille myönnetään tulevaisuudessa saatavilla olevia aluerahaston varoja. Tästä syystä en hyväksy rakennerahastojen varojen käyttämistä vaikeina aikoina sellaisten ilmeisten rangaistuksien langettamiseksi, joilla ei ole minkäänlaista vaikutusta.

Kiitän teitä vielä kerran laajasta tuestanne. Osoitan kiitokseni myös aluepolitiikan pääosaston henkilöstön jäsenille, jotka tekivät kovasti työtä tällä alalla.

 
  
MPphoto
 

  Karin Kadenbach, esittelijän sijainen.(DE) Arvoisa puhemies, välitän mielihyvin jäsen Kiriloville kaikki tänään käydyn keskustelun yhteydessä esitetyt kiitokset ja myönteiset arviot. Haluan vielä korostaa kahta seikkaa.

Käytettävissämme on ainoastaan yhteisön veronmaksajien varoja, minkä vuoksi varojen saatavuuden on oltava mahdollisimman yksinkertaista ja avointa. Se on mietinnön tavoite. Katson kuitenkin myös – esitän tämän pyynnön jäsen Schroedterille – ettei meidän pitäisi vihjailla, että yksittäiset jäsenvaltiot eivät tee kaikkeaan noudattaakseen yhteisön lainsäädäntöä. Tällaista olen lukenut tänään rivien välistä eikä meidän pitäisi mielestäni vihjailla tällaista kenestäkään. Oletan, että kaikki jäsenvaltiot ja toimielimet tekevät kaikkensa varmistaakseen, että yhteisön varoja käytetään tehokkaasti ja asianmukaisesti.

Esitän toisen huomautuksen jäsen Swinburnelle mutta en ainoastaan hänelle. Kyse on hyväntekeväisyyden kohdistamisesta köyhille alueille. Tuemme alueita niiden ostovoiman lisäämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi, koska näiden alueiden ostovoima on osa kokonaistavoitetta, jolla varmistetaan, että tuotteiden valmistaminen ja myyminen voidaan jälleen aloittaa yhteisössä. Näin vahvistetaan sisämarkkinoita. Kyse ei toisin sanoen ole pelkästä yleisestä solidaarisuudesta. Taloudesta ja liike-elämästä perillä olevat ymmärtävät sosiaaliselta kannalta mutta myös liike-elämän ja taloudelliselta kannalta, miksi tarvitsemme alueellista politiikkaa ja miksi voimme hyödyntää sitä nopeana ja tehokkaana välineenä erityisesti kriisiaikoina, jotta kannustamme yhteisön taloutta kaikilla yhteisön alueilla.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan toukokuun ensimmäisellä viikolla pidettävän istuntojakson aikana.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen.(RO) Tämä rakenne- ja koheesiorahastojen täytäntöönpanoa koskevien yleisten säännöksien muuttamisesta annettu mietintö on erityisen tärkeä Euroopan unionin kansalaisten kannalta. Joissakin jäsenvaltioissa, kuten Romaniassa, yhteisön varojen käyttöaste on toistaiseksi jäänyt alhaiseksi. Monet kansalaiset, yritykset ja paikalliset viranomaiset ovat arvostelleet monimutkaisia menettelyjä, jotka estävät heitä saamasta rahoitusta hankkeita varten.

Mietinnön laatiminen osoittaa, että Euroopan parlamentti haluaa ratkaista tältä osin korostetut ongelmat. Kannatan ehdotuksia, joiden tarkoituksena on yksinkertaistaa yhteisön varojen saatavuutta koskevia menettelyjä. Tarpeettomien hallinnollisten menettelyjen ja byrokratian vähentäminen sekä selvempien sääntöjen laatiminen korottaa osaltaan yhteisön varojen käyttöastetta.

Pidän näitä toimia myönteisinä, erityisesti nyt, kun jäsenvaltiot kärsivät talouskriisistä. Viisi yhteisön jäsenvaltiota, kuten Romania, osallistuu prosessiin, joka toteutetaan yhteisön varojen käyttämisen nopeuttamiseksi. Uuden ennakkomaksumenettelyn täytäntöönpanon myötä entistä useampi hanke on mahdollista saattaa nopeammin täytäntöön. Lisäksi Romania hyötyy sellaisten varojen, joita ei ole käytetty riittävän nopeasti, menettämisriskin vähentämistä koskevien sääntöjen tarkistamisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alain Cadec (PPE), kirjallinen.(FR) Talouskriisi on osoittanut, että on tarpeen toteuttaa julkisia toimia vaikeuksiin joutuneiden yksityisyrityksien tukemiseksi. Euroopan unionin koheesiopolitiikka on tältä osin keskeisessä asemassa. Rakennerahastojen avulla voidaan kannustaa toimintaa myöntämällä rahoitustukea niille, jotka kärsivät talouden taantumasta.

Yhteisön rahoituksen saaminen on kuitenkin edelleen vaikeaa monille mahdollisille edunsaajille. Menettelyt ovat monimutkaisia ja viivästykset liian pitkiä, vaikka kriisin kiireellisyys edellyttää yksinkertaisia ja nopeita toimia.

Pidän myönteisenä komission aloitetta, joka on osa yksinkertaistamistarvetta ja jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa rakennerahastojen varainhoitoa. Eri ehdotukset ovat tehokkaamman koheesiopolitiikan mukaisia, joskin sellaisen koheesiopolitiikan, joka ei vaikuta liian voimallisesti yhteisön talousarvioon. Pidän tätä käytännöllistä lähestymistapaa hyvänä.

Komission ei pidä kuitenkaan pysähtyä tähän. Kriisitilanteen edellyttämän uudistuksen on oltava ensimmäinen vaihe yksinkertaistettaessa perinpohjaisesti tapaa, jolla yhteisön varoja hallinnoidaan. Koheesiopolitiikasta on tultava väline, jolla edistetään tehokkaampien julkisten toimien toteuttamista, jotta taloudellista toimintaa voidaan tukea tosiasiallisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Ramona Nicole Mănescu (ALDE), kirjallinen.(RO) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan onnitella esittelijää hänen tekemästään työstä. Totean myös pitäväni myönteisenä sopimusta, joka vihdoin hyväksyttiin neuvostossa ja aluekehitysvaliokunnassa. Mielestäni on ehdottoman tärkeää hyväksyä tämä mietintö mahdollisimman pian, jotta voimme tarjota kriisistä eniten kärsineille jäsenvaltioille rahoitustukea talouden elvyttämiseksi. Yksi mietinnössä korostetuista keskeisistä seikoista on niiden menettelyjen yksinkertaistaminen, jotka liittyvät yhteisön varojen saatavuuteen ja täytäntöönpanoon. On toteutettava toimia nopean elpymisen edistämiseksi erityisesti nyt, talouskriisin aikana.

Katson näin ollen, että kahden prosentin suuruisten ennakkomaksujen suorittaminen Euroopan sosiaalirahastosta ja neljän prosentin suuruisten ennakkomaksujen suorittaminen koheesiorahastosta on ihanteellinen ratkaisu niiden jäsenvaltioiden kannalta, joilla on merkittäviä maksuvalmiusongelmia. Tällä tavalla ne voivat hyötyä yhdenmukaisesta tuesta. Euroopan sosiaalirahaston varoilla olisi edistettävä aktiivisesti kriisistä eniten kärsineiden jäsenvaltioiden taloudellista elpymistä ja autettava niitä säilyttämään työpaikkoja, parantamaan ammatillisten pätevyyksien tasoa ja sen myötä estämään ja torjumaan työttömyyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Stavrakakis (S&D), kirjallinen. – (EL) Aloitan onnittelemalla esittelijä Evgeni Kirilovia ja kaikkia valiokuntamme jäseniä, koska heidän sinnikkyytensä ja päättäväisyytensä ansiosta onnistuimme tänään keskustelemaan asiasta ja siirtymään suoraan tämän poikkeuksellisen tärkeän mietinnön hyväksymiseen hukkaamatta enempää arvokasta aikaa. Korostan tarkistuksien ratkaisevaa roolia sitoumuksien käyttöasteen lisäämiseksi, byrokratian ja sääntöjen monimutkaisuuden vähentämiseksi, rahoitusalan koko talouteen kohdistuvan vaikutuksen enimmäistämiseksi ja siten kansalaisille aiheutuvien etujen moninkertaistamiseksi. Komission jäsen Hahn huomautti puheenvuorossaan syystäkin, että vaikka poliittinen koheesio onkin kenties yhteisön politiikoista menestynein, sillä on niin vastustajia kuin kannattajiakin. Näiden tarkistuksien, joista keskustelemme tänään, hyväksyminen on tärkeä toimi. Euroopan komission on kuitenkin vielä kiireellisemmin toteutettava seuraava toimi: sen on esiteltävä tulevaisuuden koheesiopolitiikkaa koskeva näkemyksensä sekä ajatuksia ja ehdotuksia muutoksiksi, joita on toteutettava kehykseen, toimintaan ja toimivaltuuksiin, uusiin välineisiin ynnä muihin nähden.

kirjallinen.(EN) On tullut korkea aika toteuttaa tämä seuraava toimi ennen kuin uusia alkuperältään selvittämättömiä asiakirjoja tulee esiin.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö