Puhemies. – (ES) Esityslistalla on ensimmäisenä Tamás Deutschin talousarvion valvontavaliokunnan puolesta laatima mietintö Euroopan investointipankin vuosikertomuksesta 2008 (2009/2166(INI)) (A7-0062/2010).
Tamás Deutsch, esittelijä. – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, arvoisa pääjohtaja Maystadt, parhaillaan tarkastelemamme esityslistan kohdan otsikkona on "Euroopan investointipankki – vuosikertomus 2008". Mietinnössä käsitellään kuitenkin paljon muutakin kuin Euroopan investointipankin toimintaa kaksi vuotta sitten.
Hyvät parlamentin jäsenet, kuulemme päivä toisensa jälkeen – ja tätä on mielestäni vahvistettava uudelleen – että unionissa on saavutettu yhden aikakauden päätös ja uuden aikakauden alku. Yhtäältä Lissabonin sopimuksen voimaantulo kuutisen kuukautta sitten ja toisaalta maailmanlaajuinen rahoitus- ja talouskriisi, sen seuraukset ja tapa, jolla Euroopan unioni reagoi siihen, tarkoittavat tosiasiassa, että olemme saavuttaneet erään aikakauden päätöksen unionissa ja uuden aikakauden alun.
Toisin sanoen Euroopan unionissa on alkanut uusi aikakausi 2000-luvun toisella vuosikymmenellä. Mietintö luotiin tällä uudella aikakaudella ja olen sitä mieltä, että meidän on Euroopan parlamentissa ja Euroopan investointipankissa vastattava uuden aikakauden tärkeimpiin kysymyksiin ja haasteisiin. Mietinnössä tarkastellaan pankin, rahoituslaitoksen, toimintaa kaksi vuotta sitten; epätavallista kyllä, voidaan todeta, että maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin liittyvistä oloista huolimatta on mahdollista arvostaa pankin, rahoituslaitoksen, toimintaa. Euroopan investointipankki reagoi nopeasti ja tehokkaasti kaksi vuotta sitten syntyneeseen rahoitus- ja talouskriisiin lujittamalla lainaustoimintaansa ensisijaisesti lisäämällä pk-yrityksille myönnettävien lainojen määrää ja toisaalta osallistumalla kaikin käytössä olevin keinoin Euroopan talouden elvytyssuunnitelman täytäntöönpanoon.
Lissabonin sopimus tuli voimaan kuusi kuukautta sitten. Sen myötä saadaan keinot ja tilaisuus edistää Euroopan investointipankin organisaatio-, valvonta- ja ydinrakenteen uudistusprosessin lujittamista. Investointipankki saavutti tältä osin merkittävää edistystä jo vuonna 2008 ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa. On myös syytä panna merkille, että Euroopan investointipankki valmistautuu huolellisesti Euroopan unionin vuoden 2014 jälkeisiin rahoitusnäkymiin pitäen silmällä mahdollisuutta osallistua makroalueita koskevien strategioiden rahoittamiseen ja tukemalla maaseudun kehittämistä, uusia energialähteitä, ympäristöystävällisiä sijoituksia ja infrastruktuurin kehittämistä. Toinen seikka, jota pidämme tärkeänä ja joka on sen vuoksi sisällytetty mietintöön, on, että Euroopan investointipankin olisi osallistuttava ratifioimista odottavan ja työpaikkojen luomiseen kohdistuvan Eurooppa 2020 -strategian rahoittamiseen. Juuri työpaikkojen luomisen tukemista koskeva tekijä sai Euroopan investointipankin rahoittamaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
Haluaisin lopuksi kiinnittää huomionne kahteen seikkaan. Mielestäni on olennaisen tärkeää, että Euroopan investointipankki tukee jatkossakin Euroopan unionissa vallitsevan, infrastruktuuriin liittyvän epätasapainon poistamista. On tärkeää tukea ohjelmia, joilla edistetään EU:n infrastruktuuria koskevien normien tasapainottamista.
Todettakoon viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä, että Euroopan investointipankki on kuluneiden vuosien aikana aina saanut toimintansa edellyttämää tukea Euroopan parlamentilta. Muutamien viime kuukausien aikana tehdyn valmistelutyön perusteella katson, että mietintöön sisältyvän rakentavan kritiikin myötä investointipankki saa edelleenkin toimintansa edellyttämää tukea Euroopan parlamentilta. Kiitän teitä huomiostanne ja odotan kiinnostuneena keskustelua.
Philippe Maystadt, Euroopan investointipankin pääjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, saanen ensinnäkin kiittää teitä minulle suomastanne kunniasta eli kutsusta käyttää puheenvuoro täysistunnossa. Tämä on jatkoa muutama vuosi sitten aloitetulle perinteelle.
Aloitan kiittämällä esittelijä Deutschia erittäin laadukkaasta mietinnöstä.
Arvostin erityisesti sitä, että jäsen Deutsch, samoin kuin valiokunnan muut jäsenet, jäsen Berman ja jäsen Kalfin, tulivat Euroopan investointipankkiin esittämään erityislaatuisia kysymyksiä. Pidän parlamentin kanssa tehtyä erinomaista yhteistyötä myönteisenä asiana.
Todellisuudessa Euroopan investointipankki on ainoa kansainvälinen rahoituslaitos, joka on vapaaehtoisesti vastuussa ja tilivelvollinen parlamentaariselle elimelle. Se on mielestäni erinomainen asia: Euroopan parlamentin kanssa käytävän vuoropuhelun lujittaminen on itse asiassa olennaisen tärkeää, jotta voimme hoitaa tehtävämme, erityisen missiomme, eli toimia pankkina, joskaan ei tavanomaisena pankkina, joka noudattaa Euroopan unionissa harjoitettua politiikkaa.
Kuten jäsen Deutsch jo huomautti, näin olemme yrittäneet kaikin tavoin toimia vastataksemme kriisiin.
Ecofin-neuvosto on kehottanut meitä syyskuusta 2008 alkaen – Lehman Brothers -pankin romahdettua – nostamaan lainanannon määrää reaalitalouden tukemiseksi. Ryhdyimme toimiin neuvoston käskyn mukaisesti ja voin mielestäni todeta, että olemme täyttäneet sitoumuksemme, koska vuonna 2009 lainanantomme määrä kasvoi 58 miljardista 79 miljardiin. Toisin sanoen lainanantomme määrä kasvoi 37 prosenttia Euroopan unionissa.
Tämä kasvu koski ensisijaisesti kolmea alaa, joiden neuvosto ja parlamentti olivat ilmoittaneet olevan painopistealoja.
Ensimmäisenä alana oli erityistoimien toteuttaminen niiden valtioiden ja alueiden hyväksi, joihin kriisi kohdistui voimakkaimmin. Lisäys koskee laajalti niin sanottuja lähentymistavoitealueita ja erityisesti sellaisia valtioita, joilla oli tietynlaisia ongelmia vuonna 2009. Niinpä emme olleet aiemmin lainanneet näin suuria määriä Unkarin, Liettuan ja Romanian kaltaisille valtioille. Tämä selittää myös, miksi aiomme tänä vuonna toteuttaa erityistoimia Kreikkaan nähden. Vieraillessani viime viikolla Ateenassa sovimme Kreikan hallituksen kanssa, että lisäämme merkittävästi lainanantoamme Kreikalle osoituksena tuesta ja osallistuaksemme yleisiin ponnistuksiin Kreikan talouden palauttamiseksi raiteilleen.
Toinen painopisteala oli pienien ja keskisuurien yrityksien tukeminen. Lisäsimme lainanantoamme pankeille, jotta ne jatkaisivat lainojen myöntämistä pienille ja keskisuurille yrityksille hyödyntäen uutta välinettä, jonka avulla voimme valvoa paremmin lainaamiemme varojen tosiasiallista käyttöä. Lainasimme viime vuonna yli 12 miljardia euroa pankeille pieniä ja keskisuuria yrityksiä varten.
Kolmas ala, joka meitä kehotettiin asettamaan etusijalle, oli ilmastonmuutoksen torjuminen. Myönsimme viime vuonna lähes 17 miljardin euron verran rahoitusta sellaisille hankkeille, joilla edistetään välittömästi kasvihuonekaasupäästöjen määrän vähentämistä.
Voin mielestäni todeta, että saavutimme vuonna 2009 sen, mitä meiltä odotettiin eli edistimme osaltamme Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa.
Meidän on tietysti jatkettava samaan tapaan ja haluan lyhyesti mainita kolme suurta haastetta, jotka kohdistuvat meihin tulevina kuukausina ja vuosina.
Kuten esittelijänne aivan oikein korosti, ensimmäisenä haasteena on jatkaa Euroopan unionin painopistealojen edistämistä. Se tarkoittaa näin ollen, että meidän on EIP:nä osallistuttava Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoon. Kuten tiedätte, komissio on käynnistänyt tämän uuden strategian, josta keskustellaan parhaillaan neuvoston ja parlamentin kanssa. EIP on valmis antamaan panoksensa erityisesti käyttäen innovatiivisia rahoitusvälineitä, joiden avulla voimme lisätä yhteisön talousarviosta saatavien varojen nostovoimaa. Tarkoitan tällä komission ja investointipankin yhteisiä välineitä, joita haluamme käyttää.
Toinen meihin kohdistuva keskeinen haaste on EIP:n ulkoisten toimivaltuuksien uudistaminen. Saamme tilaisuuden keskustella tästä parlamentin kanssa. Komissio on juuri esittänyt ehdotuksen, joka on täysin Michel Camdessus'n johtaman asiantuntijaryhmän laatiman raportin mukainen. Ehdotuksen keskeisenä tekijänä on järjestelmän tehokkuuden parantaminen. Kuten tiedätte, Euroopan unioni on myöntänyt meille takuun sen ulkoisiin toimivaltuuksiin sisältyvien hankkeiden osalta. Tavoitteena on näin ollen hyödyntää niitä parhaalla mahdollisella tavalla. Komissio ehdottaa ulkoisten toimivaltuuksiemme yksinkertaistamista ja yhteensovittamista. Komissio ehdottaa myös, että sivuun siirretty kahden miljardin euron summa kohdistetaan hankkeisiin, joilla torjutaan ilmastonmuutosta.
Tästä pääsen kolmanteen haasteeseen, jota haluan korostaa, eli siihen, että Euroopan investointipankin on muiden toimielimien ohella osallistuttava erityisesti Euroopan unionin Kööpenhaminassa tekemän sitoumuksen täyttämiseen. Kuten tiedätte, Euroopan unioni teki merkittäviä sitoumuksia tukeakseen niin sanottua nopeasti saatavaa rahoitusta. Tässä yhteydessä katsomme, että EIP:n, joka on kehittänyt kiistatonta asiantuntemusta näissä asioissa, panosta voidaan pitää tärkeänä. Tästä syystä ehdotimme muiden kansallisten rahoituslaitoksien kanssa tehtävää yhteistyötä sellaisen verkoston eli yhteisön kehyksen luomiseksi, jolla voidaan koordinoida ja siten optimoida kehitysmaiden hankkeille myönnettävää rahoitusta. Ranskan kehitysyhteistyövirasto ja saksalainen KfW-pankki ovat jo osoittaneet kiinnostusta hanketta kohtaan ja toivon, että onnistumme yhdessä komission kanssa saattamaan välineen päätökseen tulevina viikkoina.
Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, nämä ovat tulevien kuukausien ja vuosien kolme suurta haastetta, joihin halusin kiinnittää huomionne.
Olli Rehn, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan komission puolesta kiittää jäsen Deutschia erinomaisesta mietinnöstä ja toivottaa pääjohtaja Philip Maystadtin tervetulleeksi parlamentin täysistuntoon. Haluan myös onnitella häntä laajamittaisista toimista, joita EIP on toteuttanut torjuakseen rahoituskriisiä ja tukeakseen EU:n elvytyssuunnitelmaa.
Vetosimme poikkeuksellisissa oloissa poikkeuksellisella tavalla investointipankkiin ja se vastasi välittömästi kiihdyttämällä lainanantonsa ennätyksellisen korkeaksi. Investointipankki pystyi toimimaan näin erinomaisen taloudellisen tilanteensa ansiosta, jopa sellaisena aikana, jolloin oli vaikea saada rahoitusta markkinoilta.
Kasvanut lainananto kohdistettiin erityisesti sellaisiin aloihin, joita me pidämme – ja luotan siihen, että parlamentti on tästä samaa mieltä – painopistealoina, kuten erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, energia-alaan ja ilmastonmuutokseen sekä unionin lähentymisalueisiin; ne ovat kärsineet erityisen pahasti talouden taantumasta. EIP:n onnistui myös lisätä tukeaan erityisen vaikeaan tilanteeseen joutuneiden Keski- ja Itä-Euroopan valtioiden rahoitusalalle Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin EBRD:n ja Maailmanpankin kanssa tehdyn yhteisen aloitteen myötä.
EIP:llä on Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanon yhteydessä merkittävä asema tuettaessa infrastruktuuriin, ympäristöystävälliseen tekniikkaan, innovaatioon ja pk-yrityksiin tehtäviä sijoituksia.
Luomme samalla perustan EU:n varojen ja EIP:n rahoitusvälineiden yhdistetyn käytön vahvistamiseksi niin EU:ssa kuin sen ulkopuolellakin, kuten lähentymisalueilla, joilla EIP voi olla merkittävässä asemassa lisättäessä rakennerahastojen hyödyntämistä.
Ulkoisten toimien alalla olen hyvin tyytyväinen EIP:n ulkoisia toimivaltuuksia koskevaan väliarviointiin, jota tuettiin Michel Camdessus'n selonteossa. Siinä todettiin, että EU:n EIP:lle antama takuu on tehokas ja voimakas väline, jolla on runsaasti taloudellista ja poliittista painoarvoa.
Michel Camdessus'n selonteko sisälsi myös lukuisia hyviä ehdotuksia EIP:n ulkoisten toimien mukauttamisesta EU:n politiikkaan ja EIP:n ja EBRD:n välisen yhteistyön kohentamisesta perustuen parlamentin päätöslauselmaan EIP:n ja EBRD:n vuosikertomuksista vuodelta 2007.
Parlamentti kehotti näitä kahta pankkia lisäämään keskinäistä yhteisymmärrystään. Olin hyvin tyytyväinen huomatessani, että EIP ja EBRD ovat saavuttaneet sopimuksen yhteisissä yhteistyövaltioissa tehtävästä yhteistyöstä. Näin luodaan perusta komission kanssa tehtävälle kokonaisvaltaisemmalle kolmikantasopimukselle, jolla korvataan tämänhetkiset alueelliset sopimukset.
Väliarvioinnin tärkein lopputulos on lainsäädäntöehdotus, jonka komissio on juuri toimittanut parlamentille ja neuvostolle ja joka koskee EIP:n toimivaltuuksien tarkistamista nykyisten rahoitusnäkymien jäljellä olevaksi ajaksi.
Uskon, että pidätte sitä vakaana ja tasapainoisena ehdotuksena, jossa otetaan huomioon parlamentin suositukset ja huolenaiheet. Tavoitteena on vahvistaa ulkoisten toimivaltuuksien kohdentamista keskeisiin politiikan aloihin, joista EIP:llä on todistettavasti kokemusta ja joita ovat erityisesti ilmastonmuutos, sosiaalinen ja taloudellinen infrastruktuuri ja paikallisen yksityisen sektorin kehittäminen. Tavoitteena on kuitenkin myös korostaa EIP:n rahoitukseen liittyviä kehitysnäkökulmia.
Totean lopuksi, että odotamme pääsevämme käymään ehdotuksesta rakentavia ja tuottavia keskusteluja teidän kanssanne ja neuvoston kanssa seuraavien kuukausien aikana. Toivomme, että sopimukseen päästään jälleen kerran ensimmäisessä käsittelyssä, jotta jatkossakin voidaan taata ulkoista toimivaltuutta, jonka ansiosta voimme tehokkaasti noudattaa EU:n ulkopoliittisia tavoitteita, koskeva oikeudellinen vakaus.
Enikő Győri, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelija. – (HU) Hyvät parlamentin jäsenet, talous- ja raha-asioiden valiokunta totesi mietinnöstä laatimassaan lausunnossa, että Euroopan investointipankki suoriutui hyvin kriisinhallinnasta vuonna 2008.
Mitä investointipankilta voidaan edellyttää kriisiaikana? Ensisijaisesti sitä, että se yrittää korvata liikepankkien lainanannon vähentymisen luomalla likviditeettiä. Voidaan todeta, että EIP on nostanut lainanannon määrää jatkuvasti vuodesta 2008 alkaen korkokannan ollessa suotuisa ja että se on sitoutunut asettamaan pk-yrityksien saataville 15 miljardin euron verran lisärahoitusta vuodessa vuosina 2009 ja 2010.
Miksi tämä on niin tärkeää? Tämä on tärkeää siitä syystä, että pk-yrityksissä luodaan eniten työpaikkoja, ja suurimmat ongelmamme liittyvät yhteisössä tällä hetkellä työllisyyteen. Meidän on luotava työpaikkoja.
Investointipankki suoriutui hyvin, samaisessa yhteydessä, joidenkin tavoitteiden tarkistamisesta. Pankki kohdisti huomionsa merkittävässä määrin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja auttoi niitä pääsemään takaisin jaloilleen mahdollisimman pian. Valiokunta suosittelee pääjohtaja Maystadtille kolmea alaa, joilla investointipankin toiminta voisi olla tehokkaampaa tai avoimempaa.
Investointipankin olisi ensinnäkin kiinnitettävä vielä enemmän huomiota kriisistä eniten kärsineihin valtioihin edistäen siten unionin sisäistä koheesiota. Toiseksi, sen lisäksi, että investointipankin olisi tehtävä kumppanuussopimuksia suurten liikepankkien kanssa pienien ja keskisuurien yrityksien rahoittamiseksi, kumppanuuksiin olisi sisällytettävä myös alueellisia pankkeja ja säästöpankkeja, koska näissä rahoituslaitoksissa markkinat tunnetaan parhaiten. Kolmanneksi ja lopuksi katsomme, että olisi olennaisen tärkeää pakottaa kumppanuuksiin osallistuvat rahoituslaitokset siirtämään rahoitustoimien kohteina oleville pk-yrityksille vähintään 20 prosenttia EIP:n täysimääräisen eli 50-prosenttisen rahoituksen avulla saadusta tuotosta – mikä on toisin sanoen korkeampi prosenttiluku kuin voimassa olevissa sopimuksissa edellytetään.
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta EIP:n suoriutuneen hyvin. Se näyttää edelleen tietä pyrittäessä ratkaisemaan kriisi asianmukaisella tavalla, mutta yhteisiä toimia on vielä toteutettava, jotta Euroopan komissio ja Euroopan investointipankki saavuttavat edistystä, erityisesti työpaikkojen luomisen alalla.
Karin Kadenbach, aluekehitysvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Rehn, esitän ensinnäkin aluekehitysvaliokunnan puolesta kiitokseni mietinnön johdosta. Haluan samoin kiittää esittelijää.
Valiokunta pitää myönteisenä Euroopan investointipankin (EIP) korkeaa vakavaraisuusastetta. Olemme tyytyväisiä siihen, että taloudellinen ja sosiaalinen koheesio ja lähentyminen sekä erityisesti EU:n koheesiopolitiikan lähentymistä koskeva pilari ovat EIP:n perustavoitteita. Pidämme myös suuressa arvossa EIP:n panosta lähentymistavoitteiden saavuttamiseksi: se lainasi 21 miljardia euroa eli 41 prosenttia EIP:n koko lainanannosta EU:ssa lähentymishankkeita varten.
Lisäksi haluan korostaa lisäarvoa, jota aiheutuu toimien toteuttamisesta yhteistyössä komission kanssa, ja EIP:n strategiaa, jonka mukaan rakennerahaston toimille annetaan lisätukea ja -pontta.
Jean-Pierre Audy, PPE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa pääjohtaja Maystadt, haluan ensinnäkin toivottaa teidät tervetulleeksi ja todeta, miten miellyttävää on nähdä teidät jälleen, koska työskentelin itse vastaavanlaisen mietinnön parissa jokin aika sitten. Toivotan myös komission jäsenen tervetulleeksi ja haluan sanoa esittelijälle ja muiden ryhmien esittelijöille, että he ovat tehneet valtavan hienoa työtä; toivotan heidätkin tervetulleiksi.
Arvoisa puhemies, on valitettavaa, että neuvoston edustaja ei ole läsnä, koska EIP on hallitustenvälinen väline. Jäsenvaltiot ovat EIP:n kumppaneita. Toistan lisäksi jälleen kerran, että on myönteistä, että pääjohtaja Maystadt ja hänen kollegansa osoittavat parlamentille pitävänsä näitä asioita tärkeinä.
Aloitan tarkastelemalla valvontaa, joka on sydäntäni lähellä oleva aihe, koska Euroopan investointipankin tehtävät ovat mielestäni luonteeltaan sellaisia, että sen vakautta on syytä valvoa. Sen vakavaraisuutta ei ole valvottu siitä syystä, että se on kansainvälinen yksikkö, joka ei kuulu kansallisten tilintarkastusviranomaisten toimialaan.
Olen esittänyt tarkistuksen, jonka mukaan Euroopan pankkiviranomaisella – joka toivoaksemme perustetaan – on toimivaltuus toteuttaa vakauden valvontaa koskevia toimia. Arvoisa komission jäsen, toivon, että kannatatte ajatusta. Olen kuullut, että jäsenvaltiot vastustavat sitä. Jäsenvaltiot eivät voi uskoa EIP:lle tehtäviä pitkällä aikavälillä tai varmistaa, että sen vakautta valvotaan.
Päätän puheenvuoroni tarkastelemalla sijoituksia ja EIP:n roolia. Euroopan unionin sijoitustoiminta on riittämätöntä ja tiedämme nyt, että sijoituksia on lisättävä, olipa kyse liikenneverkkojen yhteenliitettävyydestä, energiasta, suurnopeusjunista, moottoriteistä, korkeakouluista, vedestä, avaruudesta tai terveydenhoidosta. Euroopan investointipankki on kuitenkin sikäli oikeassa, että se on pankki ja sen on suojeltava AAA-luokitustaan.
Tästä syystä ehdotan, että asetamme 2020-strategian tavoitteeksi vähintään yhden biljoonan euron suuruisen summan kohdistamisen sijoituksiin. Se on mahdollista, mutta Euroopan unionilla on oltava sijoitusmäärärahoja ja meidän on tehtävä yhteistyötä EIP:n kanssa innovatiivisia välineitä hyödyntäen. Ehdotan, että Euroopan unioni ryhtyy investointipankin kumppaniksi, koska siten luotaisiin parempaa yhteisvaikutusta unionin ja kyseisen välineen välillä, mikä on ehdottoman tärkeää yhteisömme tulevaisuuden kannalta.
Cătălin Sorin Ivan, S&D-ryhmän puolesta. – (RO) Olemme tietääkseni kaikki samaa mieltä siitä, että Euroopan investointipankki kuuluu niihin yhteisön hankkeisiin, joita voidaan kuvailla onnistuneiksi yhteisön hankkeiksi. Onnittelen samalla investointipankkia sen johdosta, että se on kriisiaikana onnistunut säilyttämään erinomaisen AAA-luokituksensa.
Toisaalta Euroopan investointipankin on tarkistettava valtuutustaan laajamittaisesti yhteisön tämänhetkisen taloudellisen tilanteen vuoksi. Mainitsen tässä kolme tärkeää kohtaa. Myönnettyjen lainojen on ensinnäkin tuettava Eurooppa 2020 -strategiaa. Toiseksi investointipankin myöntämiä lainoja on käytettävä laaja-alaisten sijoitushankkeiden tukemiseksi, jotta yhteisön talous saadaan jälleen kuntoon. Lopuksi Euroopan investointipankki voi tukea ja sen on tuettava paljon vakaamman ja voimakkaamman yhteisön taloudellisen kehyksen luomista.
Olle Schmidt, ALDE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa pääjohtaja Maystadt, kiitän esittelijää lämpimästi mielenkiintoisesta ja erinomaisesta mietinnöstä. Aloitan toteamalla Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän puolesta, että investointipankki on tehnyt erinomaista työtä. Euroopan investointipankki (EIP) toteutti nopeasti ja päättäväisesti toimia, kun rahoituskriisi iski koko voimallaan. Pankki osoitti kykynsä vastata kohtaamiinsa valtaviin haasteisiin, kun maailmanlaajuinen talouskriisi kohdistui Euroopan unionin talouteen.
Se lisäsi rahan tarjontaa ja varmisti, että lainanannon määrä kasvoi merkittävästi. Tämä lievensi rahoituskriisin syvenemistä ja oli elpymisen kannalta tärkeää. On syytä korostaa EIP:n tärkeää roolia tuettaessa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mikä on jo mainittu täällä, eikä sitä voida painottaa liikaa. Sijoituksilla voitiin lievittää kriisiä merkittävästi. Pienyritykset ovat luonnollisesti taloutemme liikkeelle paneva voima. Kaikista yhteisön yrityksistä 99 prosenttia on pienyrityksiä ja ne työllistävät 100 miljoonaa ihmistä.
Moneen kertaan on todettu, että on tärkeää, että EIP:llä on strategia, jolla varmistetaan pitkän aikavälin kestävä kasvu Euroopan unionissa; strategia kohdistuu ympäristöystävälliseen kehitykseen sekä Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskeviin hankkeisiin tehtäviin sijoituksiin. Hyvin toimiva Euroopan laajuinen liikenneverkko on yksi Euroopan kasvualoitteen tärkeimpiä tekijöitä – Islannissa sijaitseva tulivuori saattoi antaa meille opetuksen.
Yhteisössä vallitsevien eroavuuksien tasoittaminen on myös tärkeä osa EIP:n työtä. EU:n kannalta on hyvä, että sen naapurit ovat vakaita ja taloudellisesti voimakkaita. Tässä yhteydessä EIP:n toimintaa voidaan pitää erityisen tärkeänä strategiselta kannalta.
Avoimuus ja petosten torjunta ovat erityisen tärkeitä asiakokonaisuuksia. Suhtaudumme liberaalissa ALDE-ryhmässä myönteisesti siihen, että EIP on itse asiassa noudattanut suosituksia, joita parlamentti on esittänyt monien vuosien ajan. Tämä on mielestämme hyvä asia. EIP voi toimia esimerkkinä avoimuudesta muille EU:n toimielimille.
Mainitsen lopuksi EIP:n toimintaan liittyvän häpeätahran. On hyvin valitettavaa, että tasa-arvoasiat ovat edelleen heikoissa kantimissa EIP:ssä. Arvoisa pääjohtaja Maystadt, naiset ovat yhä aliedustettuina erityisesti EIP:n korkeampien virkamiehien ja johtajien joukossa ja heidän osuutensa on noin 20 prosenttia työvoimasta. EIP:n on parannettava asiaintilaa. EIP:n joulukuussa 2008 julkaisemassa moninaisuusstrategiassa on lisätietoa asiasta. Todettakoon yhteenvetona, että tähän liittyy kolme hyvää asiaa ja yksi vähemmän hyvä, jopa huono asia.
Philippe Lamberts, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, arvoisa pääjohtaja Maystadt, hyvät maanmieheni, tarvitsemme pankkinne kaltaista pankkia. Kyllä, tarvitsemme sellaista aikana, jolloin yksityiset pankit ja teollisuus ovat osoittaneet, että ne toimivat yleisen edun vastaisesti ja etteivät ne enää hoida tehtäväänsä myöntämällä yhteiskunnalle lainoja. Tarvitsemme julkisia lainanantovälineitä erityisesti yhteisössä. Jo tästä syystä katson ja me katsomme, että EIP:n roolin merkitystä olisi lisättävä.
Millainen pankin roolin sitten pitäisi olla? Sen olisi tietysti toimittava vauhdittajana. Tällainen julkinen pankki ei voi vastata kaikkiin markkinoiden tarpeisiin mutta sen olisi toimittava vauhdittajana, joka auttaa yhteiskuntaamme ja talouttamme muuttumaan, jotta ne voivat vastata aikamme kahteen suureen haasteeseen. Haasteena ei ole pelkästään se, että on opittava elämään maapallon fyysisten rajojen puitteissa – tällä tarkoitan tietysti ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen ehtymistä – vaan on myös vastattava sosiaalisen koheesion aiheuttamaan kasvavaan haasteeseen sekä Euroopan unionissa että koko maailmassa. Investointipankilla on tärkeä tehtävä kehitysalalla.
Mainitsen tähän liittyen vain yhden luvun. Tarkasteltaessa energia-alan investointeja, joita pankki rahoitti vuonna 2009, käy ilmi, että kolme neljäsosaa kohdistettiin 1800- ja 1900-luvun tekniikkaan ja ainoastaan yksi neljäsosa uusiutuvaan energiaan.
Haastamme näin ollen teidät, arvoisa pääjohtaja Maystadt, ja EIP:n kääntämään suhdeluvut päinvastaisiksi ja varmistamaan, että vuonna 2010 ja sen jälkeen kolme neljäsosaa sijoituksista, jotka ovat kaikki pitkän aikavälin sijoituksia, kohdistetaan tähän muutokseen. Näin pankki voi mielestäni toimia vauhdittajana. Arvoisa pääjohtaja Maystadt, toimintanne on usein ollut ensiluokkaista ja kehotamme teitä varmistamaan, että EIP:n toiminta tosiaan on maailmanlaajuisesti ensiluokkaista.
Ryszard Czarnecki, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan ennen kaikkea kiittää esittelijä Deutschia hänen tekemästään erinomaisesta työstä. Lainanannon lisääminen mietinnössä mainitulla määrällä on mielestäni hyvin kunnianhimoinen tavoite. Eurooppalaisten veronmaksajien ja äänestäjien kannalta tilanne on mielestäni itse asiassa se, että yhteisön sijoitussopimuksella on merkitystä vain sikäli kuin se toimii "rahahanana" pienille ja keskisuurille yrityksille. Laajennettua taloudellista sitoumusta on syytä pitää myönteisenä, koska se on varsin merkittävä tällä alalla. Alan tukeminen on erityisen tärkeää kriisiaikana.
Keski- ja Itä-Eurooppaa edustavana, ja puolalaisena, totean, että meidän kannaltamme on erittäin tärkeää, että pankki tukee omassa yhteisön kolkassamme tehtäviä muutoksia ja että tämänhetkistä jakautumista vähennetään. Olen myös tyytyväinen siihen, että pankki osoittaa merkittävää sitoutumista yhteisön rahastoihin ylläpidettäviin suhteisiin. Tälläkin on meille epäsuora merkitys.
Marta Andreasen, EFD-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tarkastellessani EIP:n rahoittamia hankkeita hämmästelen, miten monissa hankkeissa on kyse suuryrityksistä ja miten harva hanke kohdistuu pk-yrityksiin, joita on tarkoitus auttaa. Tarvitsevatko sellaiset yritykset kuin General Motors, Electrolux ja Arcelor Mittal todella EIP:n tukea niiden tarjoamat "pehmeät ehdot" ("soft terms") poislukien? Entä miten tällaisilla lainoilla on edistetty yhteisön taloutta? Onko niiden avulla luotu työpaikkoja? Ei, niiden avulla on siirretty työpaikkoja muihin maihin, toisinaan edullisempiin Euroopan valtioihin ja toisinaan tykkänään EU:n ulkopuolelle.
Electrolux on esimerkki EIP:n menestyksestä. Saatuaan 250 miljoonan euron suuruisen lainan suorituskykynsä kohentamiseksi yhtiö rakennutti uusia tehtaita Puolaan, Romaniaan ja Unkariin. Tehtaiden valmistuttua yhtiö siirsi niihin tuotantonsa Yhdistyneestä kuningaskunnasta, jolloin Englannin Spennymoorissa menetettiin lähes 2 000 työpaikkaa, joten lienemme kaikki yhtä mieltä siitä, että EIP:llä on hyvin tärkeä rooli yhteisön talouden ja erityisesti kauppataseen kannalta: se vie työpaikkamme ja tuo työttömyyttä.
Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, vuosikertomuksesta on mukava lukea, että Euroopan investointipankki (EIP) on reagoinut nopeasti kriisiin lisäämällä merkittävästi saatavilla olevia varoja. Erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuvan lainanannon on pysyttävä sen keskeisenä painopistealana, jota on mahdollisuuksien mukaan laajennettava. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että kyseiset yrittäjät todella saavat lainat.
Valvontajärjestelmästä todettakoon, että kannatan Euroopan pankkiviranomaisen perustamista koskevaa ehdotusta. Viranomaisen tehokas toiminta edellyttää kuitenkin, että sille annetaan kauaskantoisia toimivaltuuksia ja että sillä on valtuudet valvoa pankkeja, joiden toiminta ulottuu kansallisten rajojen yli.
Euroopan investointipankin tavoitteita olisi mielestäni kohdistettava selvemmin yhteisössä toteutettaviin toimiin. Tätä tarvitaan kiireellisesti meneillään oleva rahoitus- ja talouskriisi huomioon ottaen. Siten olisi myös mahdollista välttää päällekkäiset toimet ja eturistiriidat Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkiin nähden.
Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä kollegojen kanssa, jotka kiittävät EIP:n tekemää erinomaista työtä.
(EN) Kehuttaessa EIP:n toimintaa on havaittavissa selvä ristiriita paljastuneeseen valitettavan hämäräperäiseen ja epämoraaliseen tarinaan yksityisistä pankeista, niiden yliampuvasta palkkapolitiikasta, pöyristyttävistä bonuksista ja yrityshallinnon täydellisestä puuttumisesta. EIP on toiminut täysin päinvastaisella tavalla – osittain kenties siitä syystä, että se on vastuuvelvollinen parlamentille, kuten puhemies totesi – ja sen hyviä ja asianmukaisia toimintatapoja ja erityisesti nopeaa reagoimista talouskriisiin on syytä kiittää.
Puhemies mainitsi syystäkin, että EIP kiinnitti erityistä huomiota pk-yrityksiin ja tuki niitä, ja tiedän, että kotimaassani myönnettiin pk-yrityksille 300 miljoonaa euroa EIP:n kautta. Kysymys kuuluu kuitenkin: saavutetaanko pk-yritykset tällä toimella ja jollei, voivatko ne selvittää, mistä se johtuu? Mihin keinoihin sellaiset yritykset voivat turvautua, joille ei myönnetä tukea, vaikka niiden yrityssuunnitelmat vaikuttavat hyviltä?
Irlannissahan tilanne on se, että yrityksiä menee päivittäin nurin, ja tiistaina ilmestyneen Irish Times -sanomalehden otsikon mukaan valtio leikkaa yrityksien auttamiseksi tarkoitettuja varoja 22 miljoonan euron verran. Emme siis ole vielä kuivilla.
Minäkin haluaisin esittää seuraavan kysymyksen: olen kuullut kerrottavan, että yksityiset pankit käyttävät pankkien muihin tarkoituksiin varoja, jotka on tarkoitettu pk-yrityksille. Haluaisin tietää, pitääkö tämä paikkansa? Voidaanko asia todentaa ja voimmeko me parlamentissa tehdä jotakin asian todentamiseksi?
Jens Geier (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa pääjohtaja Maystadt, arvoisa komission jäsen Rehn, haluan aluksi kiittää jäsen Deutschia hänen tekemästään työstä. Käytän myös tilaisuutta hyväkseni painottaakseni Euroopan investointipankin (EIP) merkitystä yhteisön ja sen kansalaisten kannalta ja korostaakseni, että tätä ainutlaatuista toimielintä on hyödynnettävä enemmän erityisesti talouskriisin vallitessa.
Talousarvion valvonnan kannalta, mikä kattaa nykyisen määritelmän mukaan myös yhteisön ohjelmien ja elimien tosiasiallisen tuloksen ja suorituskyvyn, EIP on todella ansainnut korkean luokituksensa erityisesti poliittiseen luotettavuuteen nähden. EIP tuottaa todellista lisäarvoa yhteisön kansalaisille sen kuuden tärkeimmän ohjelman (jotka kohdistuvat muun muassa Euroopan laajuisiin verkkoihin ja pienien ja keskisuurien yrityksien tukemiseen) ja erityisohjelmien (kuten ilmastonmuutoksen torjumishankkeen) kehyksessä tehtyjen sijoituksien välityksellä. Olen varma siitä, että tätä kannatetaan laajamittaisesti Euroopan parlamentissa. Tämä tarkoittaa kuitenkin myös, että parlamentin on tulevaisuudessa laajennettava valvontamenettelyjään. Viittaan tällä esimerkiksi investointivälineeseen.
Haluan esittää lopuksi vielä huomion, jota ryhmäni pitää erityisen tärkeänä ja joka on osoitettu suoraan EIP:lle. Pidämme myönteisenä, että EIP on tarkistanut offshore-rahoituskeskuksia koskevaa politiikkaansa. Haluamme kuitenkin saada varmuuden siitä, että EIP:n varoilla saadut tuotot eivät päädy tällaisiin veroparatiiseihin, koska EIP saattaisi tällöin vaarantaa saavuttamansa maineen ja luokituksen.
Charles Goerens (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, Euroopan investointipankki on sekä pankki että toimielin. Pankkina sen ei pidä unohtaa olevansa toimielin ja toimielimenä sen ei pidä unohtaa olevansa pankki. Tästä syystä sen on yhtäältä vastattava Euroopan unionin vaatimuksiin unohtamatta omaa jälleenrahoituskapasiteettiaan.
Tältä kannalta meillä ei ole oikeutta pakottaa sitä ottamaan turhia riskejä erityisesti, kun se toteuttaa toimia kehitysmaissa. Tästä syystä on tärkeää asettaa etusijalle eräänlainen yhtäältä jäsenvaltioiden ja Euroopan komission ja toisaalta Euroopan investointipankin välinen sopimus, jonka nojalla kansainväliset lahjoittajat voivat tehdä lahjoituksia ja Euroopan investointipankki voi tehtävänsä mukaisesti myöntää lainoja.
Tällainen varotoimi suojaisi meitä Maailmanpankin kokemilta vastoinkäymisiltä; se joutui muutama vuosi sitten peruuttamaan 50 miljardin suuruisen lainan, jota ei olisi missään tapauksessa maksettu takaisin. Tällainen on mielestäni vältettävissä noudattamalla samaa varovaisuutta kuin Euroopan investointipankki on noudattanut toiminnassaan. Kannustan sitä jatkamaan kehitysmaissa toteuttamiensa toimien kehittämistä, koska alalla on varmasti yhä jonkin verran liikkumavaraa.
Malika Benarab-Attou (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa Euroopan investointipankin pääjohtaja, parlamentti korosti EIP:n vuosikertomuksessa vuodelta 2008, että pankin ulkoisen toiminnan on noudatettava Euroopan unionin yleisiä tavoitteita.
Niinpä Jordaniaan sijoitettavan ydinvoimalan rahoitushanke olisi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 5 kohdan perusajatuksen vastainen. Sen mukaan unioni edistää kansainvälisissä suhteissaan maapallon kestävää kehitystä.
Jordanian viranomaiset ottivat helmikuussa 2009 yhteyttä EIP:hen ja pyysivät sitä tukemaan ydinvoimaa koskevaa kehittämishanketta, joka edellyttää muun muassa ydinvoimalaitoksen rakentamista vuoteen 2016 mennessä.
Totean näin ollen tyytyväisenä saaneeni yksiköiltänne vakuutuksen, jonka mukaan Euroopan investointipankki ei puoltanut pyyntöä ja katsoi, että sen tehtävänä on tukea Jordaniassa toteutettavia hankkeita tuuli- ja aurinkoenergian kehittämiseksi; ne ovat uusiutuvuutensa vuoksi maapallon tulevaisuuden kannalta suotuisia energiamuotoja.
Sovelletaanko tätä kantaa muihin ydinvoiman rahoittamista koskeviin pyyntöihin?
Paweł Robert Kowal (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, Ukrainan vakaus on kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kannalta luonnollinen tavoite, osittain siitä syystä, että Ukraina on yksi tärkeimmistä ja suurimmista kumppaneistamme. Ukraina on käymässä läpi kriisiä meidän seuratessamme tilannetta sivusta. Ukrainan talousarvion vakaus on ratkaisevassa asemassa sosiaalisen ja poliittisen tilanteen sekä valtion tulevaisuuden kannalta. Mitä enemmän annamme apua ja poliittista tukea Ukrainalle, sitä suuremmalla syyllä voimme odottaa, että Ukrainan taloudessa toteutetaan uudistuksia vapaiden markkinoiden edistämiseksi.
Ukrainan talouskriisi ei koske ainoastaan Ukrainaa vaan myös meitä kaikkia. Ukrainassa vallitseva vaikea tilanne osoittaa nyt, miten paljon voimme antaa apua. Niinpä kannatan makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämistä Ukrainalle. Apua olisi mielestäni myönnettävä enemmän, ja mitä enemmän sitä myönnetään, sitä suurempia ja kunnianhimoisempia odotuksia voimme asettaa Ukrainaan nähden.
Nikolaos Salavrakos (EFD). – (EL) Arvoisa puhemies, Euroopan investointipankki on eittämättä ollut menestys siitä alkaen, kun se perustettiin 52 vuotta sitten. Se on onnistunut erityisesti Euroopan unionin tavoitteiden saavuttamisessa ja lujittamisessa sekä pienien ja keskisuurien yrityksien rahoittamisessa, jotka ovat Euroopan unionin liiketoiminnan tukipilari. Näitä yrityksiä on nimittäin tuettava vallitsevan talouskriisin aikana, jotta ylläpidetään työpaikkoja ja sosiaalista vakautta unionissa.
Kuten kaikki tiedämme, unioni tarkastelee parhaillaan Kreikan kriisiä. En tietenkään tiedä, nimittävätkö tulevat historioitsijat sitä "Kreikan kriisiksi" vai "rahoituskriisiksi" vai nimitetäänkö sitä "valuuttakriisiksi". Tiedän kuitenkin, että jos Galileo olisi elossa, hän ei väittäisi, että maapallo pyörii vaan että "maapallo kiiruhtaa eteenpäin", koska tapahtumat tempaavat meidät mukaansa. Meidän on Euroopan unionina seurattava niitä ja määritettävä tarvittavat ratkaisut.
Kaikki läsnäolijat lienevät sitä mieltä, että mikäli elämän halutaan sujuvan hankauksitta unionissa, meidän on nopeutettava poliittisen ja taloudellisen unionin päätökseen saattamista. Katson näin ollen, että EIP:llä on tarvittavaa asiantuntemusta ja objektiivista kykyä toteuttaa lisätoimia ja ehdotan – osoitan ehdotuksen erityisesti komission jäsenelle Olli Rehnille, jota kunnioitan suuresti sen johdosta, miten vakavasti hän suhtautuu eri kysymyksiin – että tarkastelemme mahdollisuutta antaa EIP:lle tehtäväksi arvioida jäsenvaltioiden luottokelpoisuutta.
Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, edelliset puhujat ovat syystäkin painottaneet Euroopan investointipankin (EIP) merkitystä. Esimerkiksi jäsen Kadenbach viittasi EIP:n sosiaalisen lähentymisen kannalta keskeiseen panokseen. Haluaisin sijoittaa asian poliittiseen asiayhteyteen. Olemme hyvin huolestuneita siitä, että äärioikeistolaiset puolueet saavuttavat suosiota entistä useammassa valtiossa. Tämä johtuu siitä, että sosiaalinen lähentyminen ei toteudu Euroopan unionissa siten kuin me olisimme kaikki toivoneet.
Nämä äärioikeistolaiset ovat hyvin usein susia lampaiden vaatteissa, minkä ansiosta he pystyvät salaamaan ihmiskuntaa kohtaan tuntemansa laaja-alaisen ja kyynisen halveksunnan. Arvoisa puhemies, mainitsen viimeisenä esimerkkinä – ollen tietoinen poliittisista sympatioistanne – sen, mitä jäsen Mölzer juuri teki. Hän piti miellyttävän pikku puheen nimitettyään toisessa yhteydessä erästä poliittista vastustajaansa eli minua psykopaatiksi. Se on Hitlerin fasismin kielenkäyttöä. Tällä tavalla nämä ihmiset toimivat: he leimaavat poliittiset vastustajansa hirviöiksi. Pyydän teitä toteuttamaan tarvittavia toimia ja kehotan myös EIP:n henkilöstöä jatkamaan työtään erityisesti avoimuuden alalla. Heidän on lisättävä toimintansa avoimuutta entisestään, koska tällä lähestymistavalla torjutaan fasismin uutta nousua.
Sophie Auconie (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, Euroopan investointipankin vuosikertomuksen 2008 myötä vietettiin vuosipäivää: EIP on nyt osallistunut yli 50 vuoden ajan aktiivisesti maanosamme taloudellisen kehitykseen.
Pitkän aikavälin lainoja myöntävänä Euroopan unionin pankkina se on keskeisessä asemassa torjuttaessa kriisiä, joka meihin nyt kohdistuu. On syytä ilmaista kunnioitusta vastaanottavaisuutta kohtaan, jota se on osoittanut syksystä 2008 alkaen. EIP maksoi yksinomaan vuonna 2008 10 miljardia euroa ennakoitua enemmän.
Parlamentin aluekehitysvaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan jäsenenä olen erityisen kiinnostunut tuesta, jota EIP on myöntänyt yhteisön pienille ja keskisuurille yrityksille. Mielestäni on erittäin tärkeää jatkaa Jeremie-aloitteen kaltaisten aloitteiden kehittämistä. Yritykset tarvitsevat Jeremie-aloitteen avulla saatavaa pääomaa, riskipääomaa, takuita, lainoja ja teknistä tukea. Auvergnen alueella – joka on osa "euro-vaalipiiriäni" ja jonka läsnä oleva jäsen Audy tuntee hyvin – käynnistettiin vuosi sitten tämä pk-yrityksille tarkoitettu tukijärjestely. Järjestely on arvoltaan 25 miljoonaa euroa, joista 18 miljoonaa saadaan Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR). Järjestelyn avulla autetaan pienyrityksiä, tuetaan innovaatiota ja osallistutaan kriisin ratkaisemiseen.
Pidän myönteisenä tätä EIP:n, Euroopan investointirahaston ja paikallisviranomaisten välistä rakentavaa yhteistyötä. Arvoisa pääjohtaja Maystadt, olen vakuuttunut siitä, että meidän on jatkettava tällä linjalla.
Thijs Berman (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, EIP reagoi rahoituskriisiin EU:ssa vuonna 2008 lisäämällä pääomaansa ja lähes kaksinkertaistamalla sijoituksien ja suoritettavien maksujen määrän edellisiin vuosiin verrattuna, erityisesti pk-yrityksien kohdalla. EIP ei kuitenkaan ole toteuttanut suhdanteita tasoittavia toimia yhtä kiireellisesti kehitysmaissa ulkoisten toimivaltuuksiensa kehyksessä. EIP jopa vähensi sijoitustoimintaansa merkittävästi AKT-valtioissa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Vuosikertomuksesta käy valitettavasti ilmi, että EIP on reagoinut kehitysmaissa kriisiin aivan liian hitaasti.
Raskaaseen infrastruktuuriin sijoittamisen ei pitäisi olla EIP:n päätehtävänä kehitysmaissa julkisena toimielimenä. Toinen yhtä tärkeä tehtävä on pääoman hankkiminen taloudellisesti vaikeina aikoina ja markkinoiden tukeminen, mikäli yksityiset pankit suhtautuvat siihen vastahakoisesti. EIP:n olisi lisättävä ulkoisten toimivaltuuksien kehyksessä rahoituspalveluihin tehtäviä sijoituksia sekä taattava lainojen ja säästöjen parempi saatavuus kansalaisille ja pk-yrityksille. Siten edistetään kestävää kasvua niin täällä kuin kehitysmaissakin.
Georgios Stavrakakis (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, ennen kuin toivotan pääjohtaja Maystadtin tervetulleeksi Euroopan parlamenttiin ja ennen kuin onnittelen häntä sekä Euroopan investointipankin menestyksen että sen kunnianhimoisen liikesuunnitelman johdosta, totean pitäväni järkyttävänä kolmea maanmiestäni vastaan heidän työpaikallaan eilen Ateenassa tehtyä murhanhimoista hyökkäystä. Esitän syvimmän osanottoni heidän perheilleen.
On selvää, että Euroopan investointipankin tekemä tärkeä työ on korostunut tämänhetkisen talouskriisin myötä. EIP:n myöntämän lisärahoituksen ansiosta on nopeutettu maksusuorituksia ja tuettu reaalitaloutta erityisesti suojelemalla hyödyllisiä hankkeita ja avustamalla elinkelpoisia yrityksiä näinä poikkeuksellisen vaikeina aikoina.
EIP oli myös tärkeässä ja keskeisessä asemassa yhteisön kilpailukykyä koskevassa ydinohjelmassa, jonka kehyksessä ja Jaspers- ja Jeremie-aloitteiden välityksellä EIP on edistänyt innovaatiota vielä merkittävämmin tukevia välineitä.
EIP:n roolista on tulossa entistä tärkeämpi, ei ainoastaan koheesiotavoitteiden kehyksessä vaan myös Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanon yhteydessä. Älykkäiden rahoitusjärjestelmän välineiden, joita EIP kehittää jatkuvasti, ja hiljattain perustetun "European Local Energy Assistance" eli Elena-aloitteen odotetaan edistävän merkittävästi työllisyyttä siten, että tehdään tärkeitä sijoituksia kestävän kehityksen ja energian toimitusvarmuuden kaltaisilla aloilla, jotka vaikuttavat välittömästi talouden paikalliseen kehitykseen ja kansalaisten elämänlaadun parantamiseen.
Zigmantas Balčytis (S&D). - (LT) Arvoisa puheenjohtaja Adamkus, Euroopan investointipankin pienille ja keskisuurille yrityksille myöntämästä tuesta tuli erityisen tärkeää sen jälkeen, kun rahoitus- ja talouskriisi puhkesi yhteisössä. Pidän myönteisenä pankin vuonna 2008 tekemää päätöstä, jonka mukaan pk-yrityksille myönnettiin 42 prosenttia enemmän lainoja kuin edellisvuonna. 99 prosenttia kaikista Euroopan unionin yrityksistä on pk-yrityksiä ja ne työllistävät yli 100 miljoonaa ihmistä. Koska talouskriisi ei ole vielä ohi ja työttömyys kasvaa edelleen, on varmistettava, että Euroopan investointipankki lisää pk-yrityksille myönnettävien lainojen määrää entisestään, parantaa pääoman saatavuutta ja yksinkertaistaa monimutkaisia byrokraattisia sääntöjä, jotta hankkeita on mahdollista rahoittaa nopeammin ja tehokkaammin, erityisesti kriisistä eniten kärsineissä jäsenvaltioissa ja eniten kärsineillä aloilla. Sen lisäksi, että Euroopan investointipankin olisi tuettava yrityksiä edellä mainituilla tavoilla, sen olisi myös jatkossa kiinnitettävä tiiviisti huomiota kestävän, kilpailukykyisen ja turvallisen energiainfrastruktuurin sekä vakaan liikenneinfrastruktuurin kehittämisen rahoittamiseen.
Proinsias De Rossa (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, jollei Euroopan investointipankkia vielä olisi, yrittäisimme parhaillaan epätoivoisesti perustaa sellaista. Pidän myönteisenä ehdotusta, jonka mukaan lainanantoa lisätään merkittävästi ja EIP:n roolia tuetaan sen auttaessa EU:n ulkopuolisia kehitysmaita.
Katson kuitenkin, että hukkaamme tätä arvokasta resurssia sikäli, että emme turvaudu sen asiantuntemukseen laajemman rahoituskriisin yhteydessä. Tarvitsemme kiireellisesti rahoitusalan vakautta koskevaa yhteisön järjestelmää. Perustamalla erityisrahaston, mitä Euroopan parlamentin sosialistinen ryhmä ehdotti, varmistamme, että häikäilemättömien keinottelijoiden uhreiksi joutuneita jäsenvaltioita voidaan tukea joutumatta turvautumaan välittömästi veronmaksajiin ja että voidaan taata vähäisempi kurssivaihtelu. Näin osoitetaan selvästi markkinoille ja erityisesti häikäilemättömille keinottelijoille, että emme aio sallia yhdenkään jäsenvaltion alas ampumista ja tuhoamista – tilanne, joka vallitsee tällä hetkellä Kreikassa ja joka todennäköisesti vallitsee myös muissa jäsenvaltioissa, kuten omassa kotimaassani Irlannissa.
Corina Creţu (S&D). – (RO) Kriisiin liittyvää taustaa vasten Euroopan investointipankki on onnistunut nopeasti muuttamaan painopistealojaan, jotka liittyvät lainanantoon, voidakseen tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Ne ovat kaikkein alteimpia kriisin ja lainanantoon liittyvien lisäkustannuksien aiheuttamille riskeille. On tärkeää selvittää, missä määrin investointipankki voi myöntää yhteisrahoitusta rakennerahastoista rahoitettaville ja Itä-Euroopan jäsenvaltioissa toteutettaville hankkeille, koska kuten tiedätte, monilla pk-yrityksillä ja paikallisviranomaisilla on suuria vaikeuksia saada yhteisön varoja, joille on mahdoton saada yhteisrahoitusta rahoitus- ja pankkimarkkinoilla.
Olen sitä mieltä, että pankin toimintaa on tulevalla kaudella kohdistettava kriisistä eniten kärsineisiin valtioihin, jotka eivät onnistu antamaan uutta pontta taloudelleen, jotta tuetaan koheesiota ja estetään jatkuva taloudellinen ja sosiaalinen taantuma.
Euroopan investointipankilla on oma erityinen paikkansa rahoitusjärjestelyssä, jota EU voi hyödyntää antaakseen talouskasvulle uutta pontta. Tästä syystä kannatan suositusta, jonka mukaan EU:sta voi oikeushenkilönä tulla pankin osakkeenomistaja jäsenvaltioiden lisäksi, millä lujitettaisiin yhteistyötä.
Puhemies. – (ES) Annan puolen minuutin pituisen puheenvuoron jäsen Mölzerille, joka katsoi, että häneen viitattiin toisen jäsenen käyttämässä puheenvuorossa.
Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan esittää henkilökohtaisen lausuman työjärjestyksen 151 artiklan nojalla niiden vakavien syytösten johdosta, joita jäsen Martin esitti minua vastaan puheenvuorossaan.
Huomautan, etten halua olla missään tekemisissä tämän parlamentin jäsenen kanssa. Hänen poliittinen lähestymistapansa perustuu kollegojen ja koko parlamentin tuomitsemiseen tiedotusvälineissä ja hän väittää, että parlamentin virkamiehet ovat laiskoja, joutavia ja kyvyttömiä. Minä en puhu sellaisen henkilön kanssa, joka käyttää salaisen palvelun hyödyntämiä menetelmiä, kuten avaimenreikiin sijoitettavia kameroita, miniatyyrikameroita ja muita salaisia välineitä, vakoillakseen ihmisiä. En ole puhunut hänen kanssaan tänään enkä puhu vastakaan. En halua olla missään tekemisissä tällaisen henkilön kanssa. Torjun jäsen Martinin syytökset, jotka hänen olisi mielestäni peruutettava.
Puhemies. – (ES) Hyvä jäsen Mölzer, puheenvuoronne on kirjattu tämänpäiväisen istunnon sanatarkkaan selostukseen.
Petru Constantin Luhan (PPE). – (RO) Aloitan onnittelemalla Euroopan investointipankkia niiden toimien johdosta, joita se on toteuttanut yhteisön tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimielin on ollut ja on edelleen keskeisessä asemassa tämänhetkisen rahoitus- ja talouskriisin kannalta.
Lähentymistavoitetta tuetaan merkittävästi rakenne- ja koheesiorahastosta, koska tavoite on yksi investointipankin päätavoitteista. Pankki on myöntänyt 21 miljardin euron – summa on suuruudeltaan noin 41 prosenttia EIP:n lainanannosta Euroopan unionissa – verran lainoja hankkeita varten tätä tavoitetta silmällä pitäen. Köyhempiä alueita ei mielestäni voida kehittää kuin vasta sitten, kun varojen saatavuuden mahdollistava infrastruktuuri sekä asianmukainen sosiaali- ja opetusalan infrastruktuuri on luotu kaikkia Euroopan unionin kansalaisia koskevien yhteisten normien pohjalta.
Tästä syystä itse asiassa kannustan Euroopan investointipankkia jatkamaan niiden toimien toteuttamista, joiden tavoitteena on edistää taloudellista ja sosiaalista koheesiota Euroopan unionissa, ja niiden toimien toteuttamista, joilla torjutaan rahoituskriisiä siten, että lisätään...
(Puhemies keskeytti puhujan.)
George Sabin Cutaş (S&D). – (RO) Euroopan investointipankki on keskeisessä asemassa pyrittäessä edistämään lähentymistä kaikkialla Euroopan unionissa. Kyse on olennaisen tärkeästä panoksesta taloudellisen taantuman aikana, joka on kohdistunut voimakkaana erityisesti julkiseen infrastruktuuriin tehtäviin sijoituksiin.
EIP on mielestäni vastannut hyvin nopeasti kriisistä seuranneisiin haasteisiin esimerkiksi myöntämällä Romanialle rahoitusta yhteensä lähes 1,5 miljardin euron verran vuodeksi 2009. Nämä lainat korostavat, miten monipuolisesti investointipankki on osallistunut sen prosessin nopeuttamiseen, jolla pyritään kaventamaan kehitykseen liittyviä eroja liittymisen jälkeisellä kaudella.
Kuten kollegani ovat todenneet, merkittävä osa lainoista on tarkoitettu pk-yrityksien tukemiseen. Parantamalla näiden yrityksien mahdollisuuksia saada pääomaa voidaan mielestäni edistää merkittävästi yhteisön taloutta ja torjua työttömyyttä. Tältä osin olisi hyödyllistä arvioida vuosittain lainojen saatavuutta ja tehokkuutta, jotta taataan suurempi avoimuus lainojen lopulliseen kohteeseen nähden ja kohennetaan hallinnollista menettelyä.
Laima Liucija Andrikienė (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, meidän on mielestäni syytä antaa tunnustusta Euroopan investointipankin tärkeälle roolille elvytettäessä talouksia vaikeina aikoina, jotka tuntuvat lähes kaikissa valtioissamme. Kotimaani Liettua on malliesimerkki. EIP osallistuu kansalliseen kannustuspakettiin erityisesti pienien ja keskisuurien yrityksien rahoituksen lisäämiseen mutta myös uusiutuvaa energiaa ja liikennealaa koskevien hankkeiden rahoittamiseen liittyen.
Kehotan kuitenkin jäsenvaltioiden hallituksia mahdollistamaan sen, että EIP voi merkittävästi lisätä lainanantoaan naapureillemme ja erityisesti itäisille naapureillemme, jotka kärsivät myös kriisin seurauksista ja tarvitsevat suuresti lainoja ja sijoituksia. Sijoituksia on tehtävä erityisesti niin sanotuilla kovilla aloilla, kuten liikenne- ja ympäristöalalla sekä viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä energia-alalla. Viimeksi mainittu on erityisen tärkeä, kun otetaan huomioon energia-alan infrastruktuuriin liittyvät ongelmat, jotka...
(Puhemies keskeytti puhujan.)
Andrzej Grzyb (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, yhdyn myös pääjohtaja Maystadtille ja Euroopan investointipankille sekä mietinnön laatineelle jäsen Deutschille esitettyihin lämpimiin kiitoksiin.
Keskustelussa on ollut havaittavissa kaksi tavoitetta: ensinnäkin kehitys ja toiseksi vakaus, tai toisinpäin – järjestyksellä ei ole merkitystä. Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa ajatellaan ensisijaisesti kehitystä koheesion alalla. Tässä yhteydessä haluan erityisesti korostaa pienien ja keskisuurien yrityksien alan rahoittamisen merkitystä. Jo Lissabonin toimintasuunnitelmassa lausuttiin, että koheesiota on mahdoton kehittää ilman pienien ja keskisuurien yrityksien alaa ja ilman alueellista yhteistyötä.
Unionin ulkopuolella sijaitsee valtioita, jotka ovat Euroopan unionin naapureita ja itäisen kumppanuuden valtioita ja joissa ilman Euroopan investointipankin apua – jäsen Kowal mainitsi tämän, samoin kuin jäsen Andrikienė – on mahdotonta...
(Puhemies keskeytti puhujan.)
Paul Rübig (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa pääjohtaja Maystadt, olisin kiinnostunut tietämään, miten Basel III -sopimusta koskeva keskustelu vaikuttaa pankkiin ja erityisesti Euroopan investointirahastoon (EIR). Onko meillä mielestänne tarvittava luottokelpoisuus antaaksemme tosiasiallista tukea talouskriisin aikana vai katsotteko, että luottokelpoisuuttamme on parannettava? Millaisia tilaisuuksia tarjoutuu tulevaisuudessa, jotta voidaan asettaa saataville lisää riskipääomaa nykyisen kaltaisissa kriisitilanteissa? EIR:n tuki on erittäin tärkeää erityisesti vaikeina aikoina sinnitteleville pienille ja keskisuurille yrityksille.
Kiitän Euroopan investointipankkia menestyksellisestä yhteistyöstä, jota se on tehnyt EIR:n kanssa, ja siitä, että se on saavuttanut merkittävää edistystä kohdistaessaan toimensa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja ennen kaikkea Euroopan laajuisiin verkkoihin.
Philippe Maystadt, Euroopan investointipankin pääjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia puhujia heidän esittämistään kannanotoista. Joistakin esille otetuista seikoista kannattaa tietysti keskustella yksityiskohtaisemmin. Voin tässä antaa vain muutamia vastauksia ja teen eron yhtäältä niiden kysymyksien välillä, jotka koskevat toimintamme painopistealoja, ja toisaalta niiden kysymyksien välillä, jotka liittyvät enemmänkin valvontaan ja hallintoon.
Yksi toimintamme painopistealoista eli pienille ja keskisuurille yrityksille annettava tuki on kiinnittänyt usean parlamentin jäsenen huomion. Erityisesti jäsenet Győri ja Schmidt korostivat tätä. He ovat mielestäni aivan oikeassa korostaessaan pk-yrityksien tukemisen merkitystä.
Kuten epäilemättä tiedättekin, käynnistimme vuonna 2008 uuden pk-yrityksille tarkoitetun lainanantoon liittyvän välineen, jonka ansiosta voimme valvoa tehokkaammin lainaamiemme varojen käyttöä. Niinpä voin kertoa teille, että vuoden 2008 viimeisen neljänneksen ja vuoden 2009 loppupuolen välisenä aikana myönsimme lainoja 21 miljardin euron verran, mistä 16 miljardia euroa on tosiasiallisesti käytetty. Lisäksi viime vuoden loppuun mennessä yli 90 prosenttia näistä varoista oli jo lainattu eteenpäin pienille ja keskisuurille yrityksille.
Katson näin ollen, että tällä tavoin on mahdollista antaa merkittävää tukea liikepankkien välityksellä ja käyttäen välittäjinä perinteisiä liikepankkeja sekä alueellisia pankkeja ja säästöpankkeja, mitä jäsen Győri korosti. Välittäjiä voi nyt olla monenlaisia.
Pyrimme tekemään tiivistä yhteistyötä tytärrahastomme eli Euroopan investointirahaston kanssa toteuttamalla yhteisiä toimia, koska rahasto pystyy myöntämään takuita pk-yrityksille myönnetyille lainoille. Jäsen Auconie mainitsi hyvin erityislaatuisen esimerkin tällaisesta osallisuudesta ja olen kiitollinen hänen lausumistaan kannustavista sanoista.
Toinen toiminnan painopisteala, joka kiinnitti huomionne, on tietysti lähentyminen. Voin vakuuttaa, että Euroopan investointipankki pyrkii lisäämään entisestään toimintaansa niin sanotuilla lähentymisalueilla. Todettakoon näin ollen, että vuonna 2009 lainanantomme määrä kasvoi enemmän uusissa kuin vanhoissa jäsenvaltioissa. Tämä kuuluu osana päättäväisiin pyrkimyksiimme vähentää jäsenvaltioiden välistä eroa lähentymisperiaatteen mukaisesti.
Kuten erityisesti jäsenet Kadenbach ja Czarnecki korostivat, tässä yhteydessä on tärkeää tehdä hyvää yhteistyötä komission kanssa rakennerahastojen käyttöön liittyen. Voin sanoa, että tämä pitää todella paikkansa.
Lisäksi olemme saattaneet päätökseen useita yhteisiä ohjelmia yhdessä komission kanssa: Jaspers-ohjelman, jonka myötä annetaan teknistä tukea valmisteltaessa hankkeita, jotka saattavat olla tukikelpoisia rakennerahastoista myönnettäville tuille, Jeremie-ohjelman, jonka alkuperäisenä tavoitteena oli muuttaa rakennerahastot kiertäviksi rahoitusvälineiksi (jolloin samat määrät voidaan käyttää moneen kertaan) ja lopuksi Jessica-ohjelman, joka perustuu samaan ajatukseen rakennerahastojen hyödyntämisestä kaupunkialueiden uudistamisen rahoittamiseksi.
Kolmas toimintaan liittyvä painopisteala on energia-ala ja ilmastonmuutoksen torjunta. Saamme kenties tilaisuuden keskustella tästä yksityiskohtaisemmin, mutta voin vakuuttaa teille, että ajatuksena on korostaa uusiutuvia energiamuotoja ja energiatehokkuutta yhteisössä hyväksytyn strategian mukaisesti.
Jäsen Lamberts mainitsi kautta 2002–2008 koskevia lukuja, mutta kun tarkastellaan kaikkein uusimpia ja erityisesti vuotta 2009 koskevia lukuja, käy ilmi, että suhde on kääntymässä päinvastaiseksi. Rahoitimme nimittäin vuonna 2009 uusiutuvia energiamuotoja koskevia hankkeita yli neljällä miljardilla eurolla, mikä on yli 70 prosenttia sähköntuotannolle myöntämästämme rahoituksesta.
Tavoitteena on jatkaa tätä pyrkimystä kääntää suhde päinvastaiseksi myöntämällä lisärahoitusta uusiutuville energiamuodoille ja energiatehokkuudelle. Tässä yhteydessä haluan kiittää jäsen Stavrakakisia, joka viittasi puheenvuorossaan Elena-ohjelmaan; toistan, että kyse on komission kanssa yhteistyössä toteutetusta ohjelmasta, joka koskee teknisen tuen antamista energiatehokkuuden alalla.
Totean vielä energia-alaan liittyen jäsen Benarab-Attoulle, että kunnioitamme kunkin jäsenvaltion poliittisia toimia koskevia valintoja. Jos jokin jäsenvaltio päättää käyttää ydinvoimaa, EIP:n tehtävänä ei ole vastustaa tätä. Voin vakuuttaa, että Jordanian tapauksessa keskustelemme ainoastaan uusiutuvien energiamuotojen rahoittamisesta.
Tarkastelen vielä lyhyesti joitakin valvontaan ja hallintoon liittyviä seikkoja. Jäsen Audy mainitsi valvonnan. Hän tietää tilanteemme: olemme täysin avoimia ja riippumaton tilintarkastuskomitea valvoo jo nyt toimintaamme laajamittaisesti, samoin kuin yhteisön tilintarkastustuomioistuin, kun käytämme yhteisön talousarviota, Olaf ja Euroopan oikeusasiamies. Olemme mielestäni jo nyt tarkimmin valvottu kansainvälinen rahoituslaitos.
Näin ollen myönnän, että pankkien valvonnasta voi olla hyötyä. Olemme täysin avoimia ehdotuksille, joita aiheeseen liittyen saatetaan esittää, erityisesti uuden Euroopan pankkiviranomaisen välityksellä.
Totean Basel III -sopimuksesta jäsen Rübigille yksinkertaisesti, että seuraamme siihen liittyviä toimia tiiviisti. On liian varhaista ottaa kantaa asiaan mahdollisesti liittyviin seurauksiin, koska olemme vasta Basel III -sopimusta koskevassa kuulemisvaiheessa eikä parametreista ole vielä päätetty.
Offshore-rahoituskeskuksista totean jäsen Geierille, että olemme hyvin kiinnostuneita asiasta. Voimme hänen niin halutessaan selvittää uutta politiikkaamme yksityiskohtaisemmin, mutta päähuolenaiheena on todellisuudessa veronkierron estäminen offshore-rahoituskeskuksia käytettäessä.
Mainitsen lopuksi jäsen Schmidtin esille tuoman kohdan. Hän on oikeassa: meillä on vielä tekemistä sukupuolien tasa-arvon saavuttamiseksi. Luku, jonka hän mainitsi, koskee ainoastaan johtoasemassa olevaa henkilöstöä. On totta, että EIP:n johtoasemassa olevaan henkilöstöön kuuluu liian vähän naisia. Olemme panneet täytäntöön toimintasuunnitelman ja toivomme voivamme oikaista tilanteen seuraavien vuosien aikana. Vakuutan hänelle kuitenkin, että haluamme tässä yhteydessä kohentaa tilannetta, jota on nykyisellään mahdoton hyväksyä.
Olli Rehn, komission jäsen. − (FI) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää teitä hyvin asiallisesta ja rakentavasta keskustelusta ja parlamentin jäsen Deutschia erinomaisesta mietinnöstä.
Haluan sanoa kolme asiaa tässä yhteydessä. Ensinnäkin luotan siihen, että tämä keskustelu ja mietintö antavat erinomaisen pohjan hyväksyä nopeasti Euroopan investointipankin ulkosuhteiden valtuutus. Tämä on tärkeää, jotta voimme varmistaa tehokkaan toiminnan EU:n yhteisten tavoitteiden puolesta ulkopolitiikassa ja kehitysyhteistyössä.
Toiseksi Euroopan investointipankki on komissiolle ensiarvoisen tärkeä kumppani, varsinkin Eurooppa 2020 -ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi nimenomaan kestävän kasvun ja työllisyyden osalta. Euroopan investointipankilla on avaimet infrastruktuurin, innovaatioiden ja pienyritysten kehittämiseen ja teemme tässä hyvin tiivistä ja saumatonta yhteistyötä.
Arvoisat jäsenet, monet teistä ovat ymmärrettävästi viitanneet Kreikan tilanteeseen. Esitin jo eilen komission puolesta suruvalittelut niiden uhrien omaisille ja ystäville, jotka menehtyivät väkivallan seurauksena Ateenassa. Tiukkakin keskustelu kuuluu kansanvaltaan, mutta väkivaltaa ei koskaan voida hyväksyä ja siihen on vedettävä hyvin tiukka raja.
Komissio on toiminut aktiivisesti Kreikan talouden vakauttamisohjelman rakentamiseksi ja mittavan rahoituspaketin hyväksymiseksi, jotta tuemme koko euroalueen rahoitusvakautta ja Kreikan talouden vakautta. Me esitimme euroryhmälle viime viikon lopulla mittavaa rahoituspakettia ja vakautusohjelmaa, kaiken kaikkiaan 110 miljardin euron arvoista ohjelmaa. Euroryhmässä valtiovarainministerit tekivät viime sunnuntaina päätöksen tästä komission, EKP:n ja IMF:n esityksen pohjalta. Se oli vaikea, mutta samalla välttämätön ja vastuullinen päätös. Nyt on ratkaisevan tärkeää, että kaikki kansalliset parlamentit viimeistelevät päätöksensä pian. Luotan osaltani teidän tukeenne tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Kyse ei ole pelkästään Kreikasta, vaan koko euroalueen talouden vakaudesta. On välttämätöntä pysäyttää pensaspalo Kreikassa ennen kuin se leviää metsäpaloksi Euroopassa. Olen varma siitä, että me pystymme tämän tekemään, mutta se vaatii vastuullista toimintaa. Nyt ei ole populistisen pisteiden keruun, vaan vastuullisen ja määrätietoisen toiminnan aika. Euro ei ole pelkästään tekninen järjestely, vaan Euroopan unionin ehkä kaikkein tärkein yhteinen poliittinen projekti.
Tamás Deutsch, esittelijä. – (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa pääjohtaja Maystadt, arvoisa komission jäsen Rehn, saanen esittää kiitokseni kollegoilleni, pääjohtajalle ja komission jäsenelle tästä hyödyllisestä keskustelusta.
Ennen kuin äänestämme, haluan esittää kolme huomautusta useita kuukausia kestäneen perusteellisen ja mielestäni arvokkaan valmistelutyön päätteeksi. Kuten Raimondo Montecuccoli totesi satoja vuosia sitten, menestyksellinen sodankäynti edellyttää rahaa, rahaa ja rahaa. On selvää, että voidaksemme ratkaista meihin kaikkiin kohdistuvat taloudelliset ongelmat, tarvitsemme työpaikkojen luomista, työpaikkojen luomista ja työpaikkojen luomista. On tärkeää, että Euroopan investointipankki on aina pitänyt tätä keskeisenä tavoitteena. Tänään käydyssä keskustelussa olemme kaikki saaneet vakuutuksen siitä, että se jatkaa työtään näiden tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyössä Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston kanssa.
Pidän tärkeinä kollegojeni esittämiä huomautuksia, joiden mukaan Euroopan investointipankin on kiinnitettävä enemmän huomiota kriisistä eniten kärsineisiin jäsenvaltioihin. Katson, että tältäkin osin kolkuttelemme jo valmiiksi avoimilla ovilla.
Totean lopuksi Euroopan investointipankin ulkoisista toimivaltuuksista, että täällä, täysistunnossa, esitetyt huomautukset, joissa korostetaan tuen antamista ja lainojen myöntämistä Euroopan unionia reunustaville eurooppalaisille valtioille, ovat myös tärkeitä. Ukraina mainittiin, samoin kuin Balkanin alue. Olen tästä samaa mieltä. Saanen vielä mainita keskustelun päätteeksi – viimeisimpänä vaan ei vähäisimpinä – kahden herrasmiehen nimet. Tällaisissa tilanteissa kehutaan yleensä toimielimien johtohenkilöitä. Haluan tietysti onnitella pääjohtaja Maystadtia hänen tähän mennessä tekemästään työstä mutta kiitän myös de Crayencouria ja Britoa, jotka ovat olleet Euroopan parlamentin erinomaisia kumppaneita, heidän tekemästään työstä. Kiitän vielä kollegojani tekemästämme yhteistyöstä. Yhteinen ponnistus johti yhteiseen menestykseen.
Puhemies. – (ES) Jäsen Hans-Peter Martin on pyytänyt puheenvuoroa henkilökohtaisten syytöksien vuoksi. Hänen maanmiehensä, jäsen Mölzer, viittasi jäsen Martiniin, hänen menneisyyteensä ja käyttäytymiseensä, minkä vuoksi hänellä on oikeus vastata työjärjestyksen 151 artiklan nojalla.
Näistä henkilökohtaisia viittauksia koskevista puheenvuoroista ei saa tulla ping-pong-ottelua, jossa joku viittaa ensin johonkin toiseen henkilöön, mihin kyseinen henkilö vastaa viittaamalla ensin mainittuun henkilöön. Niinpä katson, että asian käsittely on päättynyt jäsen Martinin puheenvuoron jälkeen. Jäsen Martin saa käyttää minuutin pituisen puheenvuoron ja kehotan häntä pitäytymään tiukasti 151 artiklan mukaisissa rajoissa. Keskeytän hänen puheenvuoronsa tasan minuutin kuluttua.
Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, on valitettavaa, että joudun tuomaan tällaisen asian täysistuntoon. Totean, että se, mitä jäsen Mölzer lausui, ei pidä paikkaansa. Tänne tullessamme hän nimitti minua psykopaatiksi. Viime vuosina hän on usein kehottanut minua menemään psykiatrin puheille. Tällä tavalla äärioikeistolaiset toimivat. Sosiaalidemokraattisen ryhmän puheenjohtaja totesi viime vuonna arvelevansa, että Hein-Christian Strache on natsi. Jäsen Mölzer kuuluu kyseisen henkilön johtamaan puolueeseen ja tekee tiivistä yhteistyötä hänen kanssaan.
Olen todella sitä mieltä, että sen perusteella, mitä olemme täällä toistuvasti joutuneet kokemaan, meidän olisi keskusteltava muistakin asioista kuin talous- ja rahoituskriisistä ja siitä, mihin voidaan nyt viitata valuuttasotana. On syytä tarkastella myös äärioikeiston vaarallista voimistumista. Arvoisa puhemies, jos joutuisitte istumaan täällä takana poliittinen menneisyytenne huomioon ottaen, tunnistaisitte vaaralliset suuntaukset, jotka nostavat taas päätään Unkarissa, Itävallassa ja muualla. Ne on pysäytettävä ennen kuin ne karkaavat hallinnastamme.
Liam Aylward (ALDE). - (GA) Euroopan investointipankilla on keskeisen tärkeä rooli suhteessa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka yrittävät selvitä nykyisestä talouskriisistä. Pienien ja keskisuurien yrityksien osuus yhteisön työllisyydestä on 70 prosenttia, minkä vuoksi niillä on keskeinen rooli yhteisön talouden toiminnan kannalta.
Näiden yrityksien suurimpana tämänhetkisenä ongelmana on rahoituksen ja pääoman saatavuus. EIP:n keskeistä tehtävää eli pienien ja keskisuurien yrityksien tukemista on syytä pitää myönteisenä. Pankkia on tuettava sen toteuttaessa toimiaan. Pienille ja keskisuurille yrityksille on varattu 30 miljardin euron suuruinen summa kaudeksi 2008–2011 ja EIP:n rahoitusta myönnettiin yli 50 000:lle EU:n yritykselle vuonna 2009.
Pidän myönteisinä mietinnön suosituksia, jotka liittyvät EIP:n rahoitusvälittäjien kautta myönnettyjen lainojen avoimuuden lisäämiseen. Rahoitusvälittäjien on siirrettävä lainat pienyrityksille. Näihin lainoihin kohdistuvaa investointipankin valvontajärjestelmää on kohennettava lainojen tehokkuuden varmistamiseksi.
Jim Higgins (PPE). - (EN) Arvostan suuresti jatkuvaa tukea, jota Euroopan investointipankki (EIP) on antanut Irlannille talouskriisin aikana. EIP on vastannut ihailtavalla tavalla vakaviin maksuvalmiushäiriöihin ja tiukkoihin lainaehtoihin, jotka ovat aiheuttaneet huomattavia ongelmia pienien ja keskisuurien yrityksien (pk-yrityksien) rahoituksen ja rahoitusmarkkinoiden alentuneen luottamuksen kannalta. EIP on myös toiminut keskeisessä asemassa Euroopan talouden elvytyssuunnitelman yhteydessä erityisesti pk-yrityksille tarkoitetun rahoituksen lisäämiseen, uusiutuvista energialähteistä saatavaan energiaan ja puhtaisiin liikennemuotoihin liittyen. EIP:n on ehdottomasti otettava rohkeammin riskejä harjoittaessaan lainanantopolitiikkaansa pk-yrityksiin nähden, jotta ne saavat pääomaa riskinottoa edellyttäviä hankkeita varten. EIP myönsi Irlannille viime vuonna 1,02 miljardia euroa kuutta toimea varten; summa oli suurempi kuin Irlannille on milloinkaan myönnetty. Suhtaudun myönteisesti siihen, että välittäjinä toimivilla pankeilla on sopimukseen perustuva velvoite lainata eteenpäin vähintään kaksi kertaa EIP:ltä lainaamansa määrä sen varmistamiseksi, että osa niiden EIP:n rahoituksesta saamasta hyödystä siirtyy asianmukaisesti pk-yrityksille. Sääntöä on kuitenkin valvottava tarkasti, koska monien irlantilaisten pk-yrityksien on vaikea saada lainaa EIP:n lainoja saaneilta irlantilaisilta pankeilta.
Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Euroopan investointipankki vietti 50. syntymäpäiväänsä vuonna 2008. Kaikkien näiden vuosien aikana se on edistänyt merkittävällä tavalla yhdentymisen kehittämistä, tasapainoista ja kestävää kehitystä sekä taloudellista ja sosiaalista koheesiota tukemalla yhteisön sijoitushankkeita ja lainanantoa julkiselle ja yksityiselle sektorille hyödyntämällä rahoitusmarkkinoita ja omia varojaan. Vuonna 2008 puhkesi myös maailmanlaajuinen rahoitus- ja talouskriisi, joka horjutti yhteisön taloutta. Pankkien rajallisen maksuvalmiuden, tiukemman lainanantopolitiikan ja pääomarajoituksien vuoksi Euroopan investointipankki avusti monia uhanalaisia sijoituksia ja hankkeita. Kriisiin vastatakseen EIP lisäsi merkittävästi lainanantoaan yrityksille vuonna 2008. Tämä oli erittäin tärkeää erityisesti pienien ja keskisuurien yrityksien alan kannalta, johon kriisi kohdistui poikkeuksellisen voimakkaana. EIP oli viimeinen toivo pk-yrityksien kannalta, joihin ongelmien kanssa painivien pankkien tiukat pääomarajoitukset usein kohdistuivat. EIP:n myönteinen rooli kriisin aikana on kiistaton. On kuitenkin syytä pohtia, miten pankin käytössä olevia varoja voitaisiin hyödyntää vielä paremmin. Paras tapa on yksinkertaistaa monimutkaista byrokratiaa ja luoda selkeitä menettelyjä.
Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma laajoista julmuuksista Nigerian Josissa tammi- ja maaliskuussa.
Olli Rehn, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, saimme kuulla hyvin surullisen uutisen siitä, että presidentti Umaru Musa Yar’Adua kuoli eilen illalla. Hän vaikutti merkittävästi Nigerian poliittiseen ja demokraattiseen elämään, ja poliittisella toiminnallaan hän vaikutti erityisesti Länsi-Afrikan alueen vakauteen.
Perustuslain mukaan virkaa toimittavasta presidentti Jonathanista tulee automaattisesti pysyvä presidentti. Ymmärrämme, että Nigerian tuomioistuimen johtaja vahvistaa hänen asemansa valalla pian, todennäköisesti tähän iltaan mennessä. Vastavuoroisesti hänen odotetaan vahvistavan valalla maan pohjoisosasta tulevan varapresidentin, mikä antaa aihetta uusille spekulaatioille Nigerian poliittisessa elämässä.
Euroopan unioni on ollut Nigerian sitoutunut kumppani, ja se on edelleen osoittanut sille vahvaa ja rakentavaa tukeaan viimeisinä vaikeina poliittisen epävarmuuden kuukausina. Erityisen tuhoisiksi ovat osoittautuneet Josissa ja sitä ympäröivissä kylissä tämän vuoden tammikuussa ja maaliskuussa tapahtuneet väkivaltaiset konfliktit, joiden aikana satojen kansalaisten kerrotaan joutuneen verilöylyjen uhreiksi tai loukkaantuneen vakavasti. Tuhansia on jäänyt kodittomiksi, ja he oleskelevat parhaillaan leireillä.
Yhdyn täysin parlamentin jäsenten ilmaisemiin huoliin Josissa tapahtuneista julmuuksista, ja haluan vakuuttaa teille, että ne saivat EU:n laatimaan määrätietoisen vastauksen.
Heti, kun kuulimme uutiset tammi- ja maaliskuun tapahtumista, komissio oli yhteydessä Nigerian Kansainväliseen Punaiseen ristiin ja muihin paikallisiin järjestöihin, jotka vahvistivat, että useimpien uhrien humanitaarisiin tarpeisiin vastattiin ja että sairaalat kykenivät huolehtimaan niihin virtaavista uhreista. EU oli ensimmäisiä Nigerian kansainvälisiä kumppaneita, joka esitti julkisen näkemyksensä väkivallasta.
Tammikuussa korkea edustaja / varapuheenjohtaja Catherine Ashton antoi yhdessä Hillary Clintonin, David Milibandin ja Bernard Kouchnerin kanssa yhteisen julkilausuman, jossa he ilmaisivat syvät pahoittelunsa väkivaltaisuuksien ja traagisten ihmishenkien menetysten vuoksi. Kaikkia osapuolia kannustettiin noudattamaan pidättyväisyyttä ja etsimään rauhanomaisia keinoja erimielisyyksien ratkaisemiseksi, ja lisäksi he vetosivat liittovaltion hallitukseen, jotta rikolliset tuotaisiin oikeuden eteen. EU antoi myöhemmin helmi- ja maaliskuussa lisää Nigeriaa koskevia julkilausumia, jotka johtivat diplomaattisiin toimenpiteisiin Nigerian ulkoministeriön kanssa, jotta kaikkein viimeisimmäksi puhjenneet väkivaltaisuudet tuomittaisiin.
EU kehotti Nigerian liittohallitusta huolehtimaan siitä, että viimeisimpien väkivaltaisuuksien syyt tutkitaan perusteellisesti ja että väkivallan tekijät saatetaan oikeuden eteen. Kymmenen viime vuoden aikana Nigerian väkivaltaisuuksissa on kuollut yli 14 000 ihmistä, ja yli kolme miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään maan sisällä.
Ei ole mahdollista sijoittaa muslimien ja kristittyjen yhteisöjä hyökkääjän eikä liioin uhrin rooliin, koska historiallisesti ne ovat valitettavasti olleet kumpaakin. On kuitenkin selvää, että konfliktit koskettavat aina hyvin köyhiä ihmisiä. Konfliktit, joita perustellaan uskonnollisilla kysymyksillä, ovat usein muiden syiden laukaisemia. Niihin lukeutuvat perinteisten vallanpitäjien väliset konfliktit, yhteisöjen väliset maasta ja luonnonvaroista käytävät taistelut, poliittiset valtataistelut sekä valtion ja liittovaltion viranomaisten väliset jännitteet. Uskonnolliset erimielisyydet usein ruokkivat ja kärjistävät olemassa olevia erimielisyyksiä, ja ne johtavat entistä laajempiin yhteenottoihin.
Toimissa, joita EU on toteuttanut Nigeriassa, diplomaattiset toimet yhdistyvät pidemmän aikavälin kehitysyhteistyöhön. Euroopan kehitysrahaston mukaisesti tuemme kehitysyhteistyötä Nigeriassa. Kaksi tärkeintä alaa ovat rauha ja turvallisuus sekä hallinto ja ihmisoikeudet. Edistämme myös aktiivisesti rauhaa ja turvallisuutta Nigerian kanssa käytävän säännöllisen poliittisen keskustelun kautta Cotonoun sopimuksen nojalla, ja lisäksi käymme säännöllisiä keskusteluja Nigerian kanssa ihmisoikeuksista ja demokraattisista periaatteista, joihin lukeutuu etniseen alkuperään, uskontoon ja rotuun perustuva syrjintä.
Lopuksi totean, että mielestäni on ratkaisevan tärkeää pysyä valppaina tässä tilanteessa, jossa Nigeriassa esiintyy toistuvasti yhteisöjen välisiä väkivaltaisuuksia. Ehdotan, että asiaa käsiteltäisiin keskustelun painopisteenä seuraavassa EU:n ja Nigerian ministerintason kokouksessa tämän vuoden syksynä.
Gay Mitchell, PPE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan yhtyä komission jäsenen sanoihin ja ilmaista myötätuntoani Nigerian kansalle presidentti Umaru Yar’Aduan kuoleman johdosta.
Nigeriassa hiljattain puhjenneet väkivaltaisuudet ovat merkki laajemmasta ongelmasta, jonka keskellä kyseinen maa on. Josissa, kaupungissa, jolla on väkivaltainen historia, tapahtuneet yhteenotot ovat hyvin hälyttäviä. Kaupunki sijaitsee pohjoisen muslimiyhteisön ja eteläisen kristittyjen yhteisön välisessä yhtymäkohdassa, mikä on saanut monet uskomaan, että yhteenotot perustuvat ainoastaan uskonnolliseen vihaan.
Olemme yhteisessä päätöslauselmassamme vaatineet konfliktin perussyiden laajempaa tutkimusta. Olen kotoisin Irlannista, joten tiedän, että aivan liian pitkään ihmiset puhuivat Pohjois-Irlannin konfliktista katolisten ja protestanttien välisenä konfliktina, kun kysymys oli paljon laajemmasta asiasta ja ongelman ytimessä oli paljon vakavampia asioita, kuten siviilioikeusasioita.
On välttämätöntä, että pyrimme välttämään liian yksinkertaistettuja väittämiä siitä, että nämä hirveät surmatyöt johtuvat yksistään uskontoon perustuvasta vihasta. On otettava huomioon sosiaaliset, poliittiset ja taloudelliset tekijät ennen kuin teemme päätelmiä. Hausan- ja beromikansojen väliset etniset vihamielisyydet on myös tunnustettava väkivaltaisuuksien osatekijänä. Surmatyöt muistuttavat tekotavaltaan ja seurauksiltaan aikaisempia yhteenottoja vuosina 2001, 2004 ja 2008. Väkivaltaa on käytetty menneisyydessä erimielisyyksien sovittamiseen, ja se on jälleen kerran vienyt voiton keskustelulta.
On hyvin valitettavaa, että Nigerian kaltaisessa maassa, joka on maailman kahdeksanneksi suurin öljyntuottaja, suuri osa kansasta elää köyhyysrajan alapuolella. Ainoastaan varmistamalla rauha ja turvallisuus, demokratia ja poliittinen vakaus Nigeria kykenee kiskomaan itsensä pois köyhyydestä ja luomaan hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta, mikä puolestaan ohjaa ihmiset pois väkivaltaisuuksista. Tämä toimisi konfliktin ratkaisumenetelmänä.
Kehotan komissiota jatkamaan keskustelua Nigerian kanssa Cotonoun sopimuksen nojalla, tutkimaan konfliktin perussyitä ja tarjoamaan kaiken mahdollisen apunsa, jotta voidaan varmistaa, että tällaiset julmuudet eivät toistu.
Thijs Berman, S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, S&D-ryhmä yhtyy komission jäsenen Rehnin sanoihin ja ilmaisee surunvalittelunsa Nigerian presidentin Umaru Yar’Aduan kuoleman johdosta.
Tämän vuoden tammikuussa ja maaliskuussa tapahtuneet muslimien ja kristittyjen väliset väkivaltaisuudet Josissa Nigeriassa osoittavat, miten jännittyneessä ja tulenarassa tilassa kyseinen alue on. Vaikka väkivaltaisuuksien ilmeinen syy näyttää löytyvän uskonnollisesta ulottuvuudesta, meidän on myös pureuduttava taustalla oleviin syihin, kuten myös kollegani Guy Mitchell perustellusti korosti. Tärkeintä on todeta, että alue kärsii vähäisistä luonnonvaroista ja näiden luonnonvarojen eriarvoisesta saatavuudesta eri ryhmien keskuudessa. Myös taistelu hedelmällisestä viljelysmaasta on tärkeä perussyy kristittyjen ja muslimitaustaisten uudisasukkaiden välisiin väkivaltaisiin konflikteihin. Alkuperäiset viljelijät kokevat, että uudisasukkaat ovat heille uhka näiden etsiessä laidunmaata karjalleen.
Sen vuoksi vaadimme konfliktin syiden laajempaa tutkimista. Mikäli köyhyydelle ja syrjinnälle ei tehdä mitään, nämä yhteenotot jatkuvat varmasti. Tämä tarkoittaa sitä, että koko väestö tarvitsee yhtäläisiä mahdollisuuksia ja yhtäläiset pääsymahdollisuudet peruspalveluihin, kuten asianmukaiseen koulutukseen, tai mahdollisuuden päästä kiinni poliittiseen valtaan. Pitkän aikavälin ja pysyvä ratkaisu voidaan saavuttaa ainoastaan, mikäli kaikki nämä asiat otetaan huomioon. Vaadimme väkivallan tekijöiden oikeudenmukaista ja avointa syytteeseen asettamista, mutta meitä järkyttää kuulla, että paikalliset hallitsijat uhkaavat nyt teloittaa kuolemaantuomitut vangit vain tilanahtauden helpottamiseksi Nigerian vankiloissa, joissa ihmiset joutuvat odottamaan vuosia ennen kuin he edes näkevät tuomarin. Nigerian viranomaisten olisi käsiteltävä nykyistä paremmin monia rikosoikeusjärjestelmän taustalla olevia ongelmia. Ainoastaan silloin väkivaltaisten yhteenottojen tekijät saavat oikeudenmukaisen ja avoimen oikeudenkäynnin.
Charles Goerens, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, olemme juuri saaneet kuulla presidentti Umaru Yar’Aduan kuolemasta. Minäkin haluan ryhmäni puolesta ilmaista surunvalittelumme Nigerian presidentin ennenaikaisen kuoleman johdosta.
Hänen kuolemansa sattui aikaan, jolloin muslimien ja kristittyjen väliset erimielisyydet saavat erityisen hirveitä käänteitä. Josin alueella surmatut 200 kristittyä ovat tämän päätöslauselman syy. Voisimme jatkaa loputtomiin näistä julmuuksista puhumista ja todeta jälleen kerran, että ne juontavat selvästi juurensa uskontojen välisestä kuilusta. Meidän on kuitenkin todettava jälleen myös se, että köyhyys ei auta asiassa yhtään. Muun muassa tämä on syy siihen, että poliittiset viranomaiset eivät kykene nujertamaan korruptiota. Voisimme mainita jälleen kerran myös joistakin vähäisistä luonnonvaroista, etenkin alueella sijaitsevasta hedelmällisestä viljelysmaasta, sekä ilmastonmuutoksesta käytävät kiistat. Myös ne pahentavat niitä asioita, jotka juuri mainitsin.
Mitä Euroopan unioni voi tehdä tällaisessa tilanteessa?
Voimme tietenkin siteerata Cotonoun sopimuksen 88 artiklaa vahvistaaksemme maan poliittisten viranomaisten kanssa käytävää keskustelua. Me teemme niin.
Voimme myös tuomita julmuudet. Teemme niin laatimassamme päätöslauselmassa.
Voimme tietenkin myös valitella sitä, että tämä rikas maa, joka on Afrikan johtava öljynviejämaa, ei kykene investoimaan tätä rikkautta köyhyyden torjumiseen.
Teemme itse asiassa kaiken sen, mitä tilanne vaatii. Voimme tuomita kaiken tämän yhä uudestaan. Mielestäni toivon pilkahdus on nähtävissä, ja Nigerian on itse johdettava itsensä sellaiseen suuntaan, jolla maa saadaan takaisin raiteilleen. Väliaikaisella presidentillä Goodluck Jonathanilla on kaikki tarvittavat edellytykset selvittää rohkeasti näitä ongelmia, jotka olen juuri maininnut.
On maasta itsestään kiinni, palautuuko se ennalleen, ja mielestäni hänen tasoisiaan ihmisiä on harvassa. Meidän on toivotettava hänelle onnea ja selväjärkisyyttä ja annettava tukemme tälle poikkeukselliselle hahmolle, joka on kyseisen maan väliaikainen presidentti.
Nicole Kiil-Nielsen, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä haluaa toistaa surunvalittelut, jotka muut kollegat ovat juuri ilmaisseet.
Tuemme täydestä sydämestämme päätöslauselmaa laajoista julmuuksista Nigeriassa. Valitettavasti se kuvaa vain yhtä puolta kyseisen maan synkästä ihmisoikeustilanteesta.
Haluaisin minulle osoitetun puheenvuoron aikana puhua Nigerian vankiloista, jotka ovat täynnä vankeja, joiden oikeuksia rikotaan järjestelmällisesti. Kuten vuonna 2008 laaditussa Amnesty Internationalin raportissa kerrotaan, 65 prosenttia maan vangeista ei ole koskaan todettu olevan syyllinen mihinkään rikokseen. Jotkut ovat odottaneet oikeuskäsittelyä 10 vuoden ajan.
Ongelmat ovat sitä luokkaa, että Nigerialla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tunnustaa ne ja luvata uudistaa järjestelmää. Odotamme vieläkin tuota uudistusta.
Keskityn puheenvuorossani vankiloihin, koska nykytilanne on jälleen kerran muistuttanut meitä siitä, miten vähän arvoa ihmiselämälle annetaan Nigeriassa ja vielä vähemmän vankiloissa.
Nigerian kansallinen talouskomitea on ilmoittanut suunnitelmastaan teloittaa satoja kuolemaantuomittuja vankeja vankiloiden tilanahtauden helpottamiseksi. Ihmisiä siis surmataan vankiloiden liikakansoituksen vähentämiseksi. Ei ole mitään tämän järkyttävämpää, etenkin, kun on varmaa, että useat näistä kuolemaantuomituista vangeista ovat viattomia ja valtaosa heistä ei saanut mahdollisuutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Tämä on järkyttävää erityisesti siksi, että helmikuussa 2009 Nigerian liittovaltion ulkoministeriö ilmoitti YK:n istunnossa, että maa soveltaa kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon tosiasiallista keskeyttämistä.
Tämän vuoksi aion äänestyksen aikana esittää suullisen tarkistuksen tuomitakseni nämä useiden Nigerian kuvernöörien viimeaikaiset toimet.
Peter van Dalen, ECR-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, minäkin haluan osoittaa myötätuntoani Nigerian kansalle heidän presidenttinsä kuoleman johdosta.
Arvoisa puhemies, Josissa ja sen ympäristössä tehtyjä julmuuksia on vaikea kuvata, ja valitettavasti ne eivät ole yksittäisiä tapahtumia. Ne toistuvat tulevaisuudessa, ellei jotakin tehdä. Väkivaltaisuuksia puhkeaa miltei päivittäin, ja niiden uhreiksi joutuvat etenkin kristityt.
Nigerian on tehtävä neljä asiaa. Ensinnäkin sen täytyy viipymättä aloittaa riippumaton tutkimus ja tutkia armeijan roolia, koska se on ilmiselvästi laiminlyönyt kansalaisten asianmukaisesta suojelusta huolehtimisen. Toisena asiana sen on tuotava rikoksentekijät oikeuden eteen. Tällaisia kammottavia tapahtumia ei voida suvaita. Kolmantena asiana sen on edistettävä etnisten ja uskonnollisten ryhmien välistä keskustelua. Neljänneksi sen täytyy etsiä ratkaisua eri väestönryhmien välisiin jännitteisiin, jotka syntyvät niiden vaatiessa oikeutta samoihin maa-alueisiin.
Euroopan on tietenkin myös tuettava Nigeriaa näissä toimissa, mutta sen on myös painostettava maata, koska väkivallan kierre on saatava loppumaan.
Marie-Christine Vergiat, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, minäkin haluan ilman muuta ilmaista surunvalitteluni niiden lisäksi, joita täällä on juuri ilmaistu Nigerian kansalle heidän presidenttinsä kuoleman johdosta.
Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto ei aio äänestää tänään käsiteltäväksemme esitetyn yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta, eikä se halua, että sitä yhdistetään siihen.
Katsomme, että päinvastoin kuin muutamat juuri kuulemamme asiat, tässä päätöslauselmassa ei käsitellä kunnolla maassa toistuvien väkivaltaisuuksien syitä. Siinä puhutaan niistä vain osittain, vaikka tuomitsemme tämän väkivallan ja vaadimme itse asiassa, että sen tekijät saatetaan oikeuden eteen.
Nigeria on Afrikan suurin maa, jolla on rikas sekulaarinen historia, ja se on ehdottomasti maanosan eniten kansoitettu maa 140 miljoonalla asukkaallaan. Voisi jopa sanoa, että sen pitäisi olla rikas maa, koska sieltä on löydetty öljykenttiä. Sen BKT:n arvon mukaan se on toisella sijalla Afrikassa, Etelä-Afrikan jälkeen ja ennen Algeriaa. Suurin osa sen väestöstä elää kuitenkin köyhyysrajan alapuolella, ja se on ainoa maa maailmassa, jolla on öljyvarantoja mutta samalla myös budjettivaje.
Kaikkein ironisin asia on se, että Nigeria tuo maahan miltei kaikki sen talouden tarvitsemat öljytuotteet, koska sen omat jalostusvalmiudet ovat puutteelliset. On syytä korostaa, että tämän ohella sen kolme suurinta jalostamoa eivät ole toiminnassa, ja mikä pahempaa, sen öljyntuotanto on laskenut merkittävästi viime vuosina öljylaitoksiin tehtyjen jatkuvien hyökkäysten vuoksi.
Miksi Nigeria on tällaisessa tilanteessa?
Sen vuoksi, että maa on selkeä esimerkki siitä, miten eräät kansainväliset yritykset, tässä tapauksessa öljy-yhtiöt, ovat ottaneet haltuunsa Afrikan luonnonvaroja. Tämä koskee erityisesti erästä yhtiötä, joka hyödyntää 40 prosenttia Nigerian öljystä, ja osallisena tässä ovat eräiden maidemme hallitukset.
Nämä yritykset saavat hallitukset tekemään päätöksiä omien tarpeidensa mukaan maan kansalaisten tarpeiden kustannuksella. Niger Deltasta, jonka kasvisto ja eläimistö olivat joskus maailman kauneimmat, on tullut todellinen kaatopaikka. Tämä ei johdu pelkästään öljyn hyödyntämisestä vaan myös siitä, että joka kuukausi 500 säiliötä, jotka sisältävät mitä erilaisimpia myrkyllisiä jätteitä, saapuu satamaan ja jätetään sinne valtaviin avoimiin kaatopaikkoihin.
Nigeria on yksi maailman korruptoituneimmista valtioista. Peräkkäisten valtaapitävien ryhmien sponsorit ovat panneet taskuunsa yli 325 miljardia Yhdysvaltojen dollaria niistä 400 miljardista dollarista, joita öljy on maalle tuonut. Missä nämä dollarit ovat? Ne ovat pankkitileillä Sveitsissä, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Ranskassa.
Itse pidän tätä tilannetta sietämättömänä ja katson, että hyväksyttäväksi esitelty päätöslauselma ei vastaa niitä haasteita, jotka sisältyvät Euroopan unionin Afrikalle kohdistamaan kansainvälisen yhteenkuuluvuuden osoitukseen.
Fiorello Provera, EFD-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, tiedämme, miten vaikeaa on saavuttaa rauhanomainen yhteiselo Nigerian eri uskonnollisten ryhmien välillä, etenkin eri uskoja edustavien kristittyjen ja muslimien välillä. Kuten päätöslauselma, josta pian äänestämme, muistuttaa meille, tilanne on äärimmäisen kriittinen. Yli 14 000 ihmistä on surmattu uskonnollisissa tai etnisissä konflikteissa sotilashallinnon päättymisen jälkeen vuodesta 1999 lähtien. Väitetään, että yli 500 ihmistä on saanut surmansa viimeisen kolmen kuukauden aikana.
Valitettavasti Nigeria ei ole ainoa maa, jossa esiintyy konflikteja ja jännitteitä uskonnollisten ryhmien välillä. Siksi olisi toivottavaa laatia Euroopan parlamentin vuosittainen mietintö uskonnonvapaudesta maailmasta. Sen pitäisi vastata rakentavasti ongelmaan, joka on keskeinen monien maiden vakaudelle. Haluan viitata komission jäsenen Rehnin, jota henkilökohtaisesti arvostan, lausuntoon hänen todetessaan, että Nigeria on hyvin köyhä maa. Väite ei pidä paikkansa, koska Nigeria on hyvin rikas maa, mutta sen ongelmana ovat korruptio ja taitamattomat päättäjät, jotka ovat ryöstäneet maan luonnonvarat ja jättäneet miljoonat kansalaiset köyhyyden keskelle.
Siksi tämä on todellinen ongelma, ja maan sosiaalinen ja taloudellinen uudistaminen riippuu, kuten monessa muussakin Afrikan maassa, siitä, saadaanko maalle uudet päättäjät, jotka ottavat huomioon kansalaisten tarpeet.
Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, Etelä-Afrikassa pidettävien tulevien jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen jälkeen Afrikan politiikkamme valokeila osuu jälleen kerran Nigeriaan. Se on suuri ja vauras maa, jossa vallitsee valtava sosiaalinen epätasa-arvo. Tietenkin se on myös ajautunut konfliktiin kiinalaisen tien ja eurooppalaisen tien välillä kohti globalisaatiota. Olen vahvasti vakuuttunut siitä, että meidän on pysyttävä eurooppalaisella tiellä, mikä tarkoittaa sitä, että vastustamme ihmisoikeusloukkauksia ja ihmisoikeusrikkomuksia ja teemme kumppaneitamme niistä, jotka ovat olleet vangittuina, pikemmin kuin hallituksen tiettyjen kuppikuntien ja ryhmien korruptoituneista johtajista, jotka tarjoavat meille vain lyhyen aikavälin etuja. Tässä tapauksessa meidän on tuettava päätöslauselmaa ja myös sitä, mitä jäsen Veriat totesi. Päätöslauselmassa pureudutaan tilanteeseen riittävästi, mutta on tärkeää, että EU puolustaa ihmisoikeuksia. Meidän ei pidä hyväksyä sitä, mitä Kiina aikoo tehdä Nigeriassa, ja sitä, että se ei piittaa ihmisoikeuksista.
Mario Mauro (PPE). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, väkivalta ei koskaan ratkaise konflikteja, se ainoastaan lisää niiden traagisia seurauksia. Sen lisäksi, että väkivalta on väärin, moraalitonta, epäoikeudenmukaista ja epäinhimillistä, se ei kannata. Siitä ei ole mitään hyötyä. Se on tehottomin keino löytää ratkaisu ongelmiin, jotka koettelevat koko aluetta. Näin on siitä syystä, että jos se asia, joka aiheuttaa väkivaltaa kristittyjen vähemmistön ja muslimien välillä, ei liity pelkästään uskonnolliseen fundamentalismiin vaan talouden kehityksen puutteeseen – mikä puolestaan synnyttää katkeruutta ja jännittyneisyyttä eri etnisten ryhmien välillä – Euroopan unionin täytyy silloin yhdessä Afrikan unionin ja koko kansainvälisen yhteisön kanssa saada Nigerian liittohallitus (joka on vastuussa monista tilanteeseen liittyvistä näkökohdista) ymmärtämään, että sivistyneen ja rauhanomaisen yhteiselon edistäminen eri etnisten ryhmien välillä maassa on hyödyllinen asia kaikille ja koko väestölle.
Monien vaatiman asianmukaisen tutkimusjärjestelmän täytäntöönpanon ja viime kuukausien – sanoisinpa melkein viime vuosien – tyrmistyttävästä verilöylystä vastuussa olevien tukahduttamisen ohella on tehtävä kaikki mahdolliset aloitteet etnisten ryhmien ja uskonnollisten ryhmien välisen keskustelun tukemiseksi sekä muodostettava uusi päättäjien ryhmä, kuten monet ovat ehdottaneet.
Tällä päätöslauselmalla toivomme lopullisesti tehtävän selväksi, että ratkaisu konflikteihin erityisesti Nigerian kaltaisessa maassa, jolla on niin valtavat raaka-ainerikkaudet ja etenkin öljyä, merkitsisi luonnonvarojen saatavuuden parantamista ja niiden entistä oikeudenmukaisempaa jakamista. Uskon myös, että 12. joulukuuta 2009 Nigerian liittotasavallan ja Euroopan komission välillä allekirjoitettu sopimus voi antaa hyvän sysäyksen tähän suuntaan.
Näin ollen turvallisuus on lukemattomien ongelmien ydin tässä maassa, ja ensisijainen uhka ei ole itse konflikti, vaan ne syyt, jotka loivat ja saivat aikaan konfliktin. Tässä asiassa tarvitaan toimia, jotta Nigeriaa voitaisiin auttaa eteenpäin kohti todellista talouden ja demokratian kehitystä.
Corina Creţu (S&D). – (RO) Minäkin haluan yhtyä niihin, jotka ovat ilmaisseet osanottonsa Nigerian kansalle, jonka presidentti kuoli eilen illalla.
Valitettavasti tämän seurauksena jo olemassa olevien jännitteiden lisäksi on nyt ilmaantunut uusi riskitekijä, kun vakavasti väkivallan koettelemassa maassa on menetetty vaikutusvallan keskeinen hahmo. Kuten tiedätte, tämän vuoden alussa maassa surmattiin yli 300 muslimia. Alle kaksi kuukautta sen jälkeen vastaava määrä kristittyjä surmattiin vain kahdessa tunnissa. Tällä hetkellä vain armeijan läsnäolo kaduilla hidastaa joidenkin kristittyjen ja muslimien suunnitelmia ryhtyä kostotoimiin.
Mielestäni suurin ongelma on nyt se, miten järjestystä voidaan ylläpitää, jotta kaikilta uusilta julmuuksilta voitaisiin välttyä. Tätä ajatellen mielestäni kansainvälisen yhteisön läsnäoloa tarvitaan. Toisena asiana mainittakoon, että meillä on rankaisemattomuuteen liittyvä ongelma, joka koskee yleisesti myös Afrikan konfliktialueita. Kunhan yhä kasvava joukko laajoja surmia tekevät rikolliset pidätetään ja tuomitaan, väkivallan määrä laskee. Kansainvälisen yhteisön on oltava erityisesti mukana tässä yhteydessä jälleen kerran. Se on osoittanut halunsa kohdata nämä ongelmat Balkanilla ja Lähi-idässä, mutta se sulkee silmänsä Afrikan kärsimyksiltä.
Charles Tannock (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, muistan selvästi nähneeni nuorena poikana televisiossa kuvia hirveästä siviilisodasta Nigeriassa sijaitsevan Biafran alueella. Kun siitä on kulunut 40 vuotta, näyttää siltä, että hyvin vähän on muuttunut. Josista välitetyt kuvottavat kuvat, joissa sadat viattomat ihmiset hakattiin kuoliaaksi julmin teoin, muistuttavat meitä siitä, että Nigeria on jatkuvasti epävakaa maa.
Etniset, uskonnolliset jännitteet, joista erityisesti kristittyjen muslimeihin kohdistamat, heimojen, kulttuurien väliset ja taloudelliset jännitteet vaikuttavat olevan Nigeriassa yleisiä. Nykyinen epävarmuus eilen kuolleen presidentin seurauksena – välitän surunvalitteluni Nigerian kansalle – johtavat väistämättä valtakamppailuun, joka johtaa edelleen epävakauden pahenemiseen tässä suuressa Afrikan maassa. Siksi olen huolissani Nigerian pitkän aikavälin kestävyydestä yhtenäisenä valtiona. Jotkut tahot, joista mainittakoon yksinäinen susi Libyan presidentti Gaddafi, ovat kiistellysti ehdottaneet, että Nigeria jaettaisiin kahteen osaan. Sudan, joka on toinen muslimien pohjoiseen ja kristittyjen eteläiseen osaan jaettu maa, vaikuttaa todennäköisesti olevan valmis jakautumaan kahteen osaan ensi vuonna. Tämä todennäköinen jako muodostaa ennakkotapauksen siitä, että Afrikan siirtomaarajat eivät ole enää pyhiä, mikä herättää monia mielenkiintoisia kysymyksiä Afrikan tulevaisuudesta.
Joe Higgins (GUE/NGL). – (EN) Arvoisa puhemies, Nigeriassa Plateaun osavaltiossa tammikuussa ja maaliskuussa tapahtuneet hirveät joukkomurhat ovat jättäneet jälkeensä useita viattomia uhreja ja erityisesti hyvin monia naisia ja lapsia. Vaikka nurkkakuntaiset heimojen väliset erot ovat osatekijöitä tässä ja muissa hirveissä verilöylyissä, meidän on tutkittava tarkemmin sen todellisia syitä.
Afrikassa menneisyyden siirtomaatoimet ja julmat valloitukset, joissa usein käytettiin hyväksi yhteisöjen ja heimojen välisiä erimielisyyksiä, ovat jättäneet jälkeensä pysyvän perinnön. BBC:n uutisanalyysissä ilmoitettiin hiljattain, että vaikka muslimien ja kristittyjen välillä esiintyy väkivaltaa, asiantuntijoiden mielestä perimmäiset syyt ovat poliittisia ja taloudellisia. He viittaavat siihen, että valtava määrä nigerialaisia elää vakavassa köyhyydessä ja että selvä korruptio vallitsee päättäjien eliitin keskuudessa.
Nigeria on yksi vauraimmista maista luonnon- ja mineraalivarojensa ansiosta, ja niihin lukeutuu myös öljy. Valitettavasti korruptoitunut paikallinen eliitti ja ulkomaiset monikansalliset yhtiöt, Shell Oil mukaan luettuna, ottavat leijonanosan tästä vauraudesta ja jättävät valtavan määrän ihmisiä elämään äärimmäisessä köyhyydessä. Yhdyn Nigeriassa oleviin demokraattisen sosiaalisen liikkeen kollegoihin, jotka vaativat, että Nigerian rikkaudet siirretään julkiseen omistukseen ja demokraattiseen valvontaan, joka kuuluu valtaosalle väestöstä, eli työntekijöille ja köyhille. Tämän rikkauden ansiosta on täysin mahdollista rakentaa kelvollinen elämä kaikille Nigerian ihmisille, ja siltä pohjalta on myös mahdollista voittaa yhteisölliset ristiriidat. Vaihtoehtona on todellakin Nigerian jakautuminen ja jatkuvien raakojen julmuuksien kohdistuminen kansaan.
Filip Kaczmarek (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, Nigeria on tärkeä maa, hyvin tärkeä maa. Siitä syystä meitä kiinnostaa, mitä sattui 7. maaliskuuta lähellä Josin kaupunkia.
Keski-Nigerian ongelma ei ole ainoastaan se, että tapetut ihmiset ovat kristittyjä, koska tämän vuoden tammikuussa siellä surmattiin muslimeja. Nigerian tapauksessa uskonnollisten erojen ohella on myös monia muita hajaannuttavia tekijöitä, ja eräät niistä on jo mainittu. Ne ovat taloudellisia, etnisiä ja sosiaalisia eroja. On kuitenkin olemassa myös kaksi muuta erimielisyyksien syytä. On historiallisia erimielisyyksiä, koska kyseisessä osassa maata kristittyjä pidetään paikallisina ja muslimeja ulkopuolisina siitä huolimatta, että he ovat eläneet siellä kahden, kolmen sukupolven ajan. Sen lisäksi on poliittisia erimielisyyksiä. Yleisesti voidaan todeta, että kristityt kannattavat hallitsevaa demokraattista kansanpuoluetta ja muslimit tukevat yleensä oppositiossa olevaa konservatiivista All Nigeria People’s Party -puoluetta. Erimielisyyksiä on siis lukuisia, eikä meidän pidä käsitellä näitä tapahtumia selvinä esimerkkeinä uskonnollisesta vainosta.
Nigerian perustuslaki takaa uskonnonvapauden, johon sisältyy uskontunnustamisen vapaus, palvonnan vapaus sekä oikeus vaihtaa omaa uskontoa. Saatatte ajatella, että viittaukseni Nigerian perustuslakiin on naiivi ajattelutapa, mutta haluan kuitenkin muistuttaa kaikille siitä, että maailman vanhimmasta kirjoitetusta perustuslaista, eli Yhdysvaltojen perustuslaista, ja Euroopan vanhimmasta kirjoitetusta perustuslaista, eli Puolan perustuslaista, polveutuvat arvot ovat edelleen merkityksellisiä ja kestäviä. Siksi vetoamme Nigerian liittohallitukseen sekä kuvernööreihin ja paikallisiin viranomaisiin, jotta ne ratkaisisivat tämän ongelman meidän arvojemme nimissä ja sen lisäksi myös heidän omaan perustuslakiin kirjattujen arvojen ja periaatteiden nimissä. Mielestäni on tärkeää tehdä viittaus heidän omiin asiakirjoihinsa.
Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan esittää syvät pahoitteluni väkivaltaisuuksista, jotka puhkesivat Josin alueella ja aiheuttivat useiden satojen ihmisen kuoleman. Tämä on ollut vain yksi monista esimerkeistä siitä, mikä merkitys sovitteluprosessilla on. Se on toteutettava, jotta rauhanomainen yhteiselo pohjoisen muslimiväestön ja eteläisen kristittyjen väestön välillä olisi mahdollinen.
Haluan teidän tietävän, että näitä julmuuksia tapahtuu pitkälti öljyalueilla asuvien ihmisten kokemien vaikeuksien ja sorron vuoksi, eivätkä he voi hyötyä maan yleisestä kehityksestä. Vaadimme Nigerian viranomaisia varmistamaan, että kaikille yhteiskuntaryhmille turvataan entistä oikeudenmukaisempi ja demokraattisempi kehitys ja että perusihmisoikeuksia suojellaan ja vahvistetaan. Lopuksi totean, että erityisesti tänään osoitan myötätuntoani Nigerian kansalle heidän presidenttinsä kuoleman johdosta.
Cristian Dan Preda (PPE). – (RO) Minäkin haluan yhtyä niihin, jotka ovat ilmaisseet osanottonsa Nigerian kansalle presidentti Umaru Yar’Aduan kuoleman johdosta.
Haluan esittää puheenvuorossani kaksi huomiota. Aloitan ensinnäkin eräällä Nigerian asukkaan esittämällä asialla, kun häneltä kysyttiin, mikä on syy maassa esiintyvään pahuuteen. Hän totesi varsin selvästi, että he näkevät julmuuksiin ja rikoksiin syyllistyneitä ihmisiä asetettavan syytteeseen, mutta sen jälkeen he katoavat pääkaupungista, eikä heitä enää sen jälkeen nähdä. Toisin sanoen maassa ei koskaan näy minkäänlaista merkkiä julkisesta vastuuvelvollisuudesta, joka koskee tehtyjä rikoksia.
Toisena asiana haluan korostaa, että meidän on pidettävä mielessä konfliktin uskonnollinen näkökulma. Useat puhujat ovat tähän mennessä vaikuttaneet toteavan, että uskonnollinen tekijä on olemassa, mutta samalla he toteavat, että kaikki liittyy kuitenkin perimmiltään sosiaalisiin ja taloudellisiin kysymyksiin. Itse asiassa virkaa toimittava presidentti Goodluck Jonathan on ottanut tämän näkökulman huomioon ja kehottanut uskonnollisia johtajia käymään keskustelua. Meidän pitää tukea häntä tässä asiassa.
Andrzej Grzyb (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, kuvat, jotka näimme hiljattain eri televisiolähetysten välityksellä, olivat tyrmistyttäviä. Näkymät siitä, mikä muistutti voitokasta esitystä ihmisistä, jotka oli murhattu Josissa ja sen lähistössä, olivat tyrmistyttäviä. Kuten jäsen Mauro totesi, väkivaltaa ei voi mitenkään perustella, koska väkivalta on itsessään pahuus. Eurooppalaisena yhteiskuntana ja Euroopan parlamentin jäseninä meidän ei pidä sulkea silmiämme tapahtuneelta. Tämän vuoksi tuen päätöslauselmaa varauksettomasti.
Riippumatta niistä syistä, jotka kätkeytyvät konfliktin ytimeen ja jotka nähdään väkivaltaisuuksien taustana, haluamme toimia niin, että ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia kunnioitetaan Nigeriassa. Kyseinen maa on kaikesta huolimatta meille hyvin tärkeä. Haluan lisäksi käyttää tilaisuutta hyväkseni ja ilmaista osanottoni Nigerian kansalle presidentin kuoleman johdosta.
Olli Rehn, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, kiitän teitä hyvin vakava-aiheisesta ja vastuullisesta keskustelusta tänään. Monet teistä ovat korostaneet Nigerian yhteiskunnallisten ongelmien mutkikkuutta. Olen teidän kanssanne yhtä mieltä, ja komissio on tietoinen näiden ongelmien mutkikkuudesta. Jatkamme sitoutunutta kumppanuuttamme Nigerian kanssa, ja olen ehdottomasti kanssanne yhtä mieltä siitä, miten tärkeää on torjua korruptiota ja rankaisemattomuutta, koska valitettavasti korruptio on juurtunut syvään ja vaikeuttaa demokraattista prosessia tässä runsaasti luonnonvaroja omistamassa maassa, ja näin ollen se vahingoittaa tavallisten ihmisten elämää.
Osoitamme aktiivisesti vahvaa ja rakentavaa tukeamme Nigerialle. Käytämme monia erilaisia välineitä diplomatiasta kehitykseen, ja komissio seuraa tilannetta tarkkaavaisesti ja sitoutuneesti hillitäkseen Nigerian väkivaltaisuuksia käytössämme olevin diplomatian keinoin.
Seuraava korkean tason tilaisuus käsitellä tätä hyvin tärkeää asiaa on EU:n ja Nigerian ministeritason kokous syksyllä. Keskustelemme asiasta varmasti siinä yhteydessä.
Puhemies. – (ES) Olen vastaanottanut keskustelun päätteeksi seitsemän työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä(1).
Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Liian monen vuoden ajan tämä maa, jolla on niin paljon luonnonvaroja, on ollut yhtä monen humanitaarisen tragedian, massamurhien ja etnisten ryhmien välisten yhteenottojen näyttämö taloudellisten ja sosiaalisten syiden vuoksi. Haluan kuitenkin tuoda mieliin erään Nigeriassa eläneen ja työskennelleen katolisen lähetyssaarnaajan sanat. Isä Piero Gheddo korosti hiljattain, että vain 20 vuotta sitten muslimien ja kristittyjen väliset suhteet Nigerian keski- ja pohjoisalueilla olivat epäilemättä vaikeat, ja niitä luonnehtivat erilaiset kristittyjen vastaiset syrjinnän muodot, mutta ne eivät koskaan ajautuneet siihen pisteeseen, jossa tapahtui niin laajoja väkivaltaisuuksia, jollaisia on nyt viimeisen kymmenen vuoden ajan nähty. Pappi teki kuitenkin selväksi, että vaikka tilanne on viime vuosina pahentunut, tämä on johtunut myös siitä, että al-Qaidan ideologian mukainen ääri-islamilaisuus on levinnyt Nigeriaan ja erityisesti maan pohjoisosassa 12 osavaltioon, jotka ovat ottaneet sharian maan laiksi. Siksi yhdymme näkemyksiin, joiden mukaan eri etniset ryhmät Nigeriassa näkevät erilaisissa uskonnoissa ihanteellisen tekosyyn syyllistyä laajoihin väkivaltaisuuksiin toisiaan kohtaan. Pitäkäämme kuitenkin mielessämme, että tämä tiheään asutettu Afrikan valtio, joka on myös vuosia joutunut kärsimään jatkuvasta poliittisesta epävakaudesta, on vuosien ajan toiminut ääri-islamilaisen aallon näyttämönä, eikä meidän pidä unohtaa tätä.
Jarosław Leszek Wałęsa (PPE), kirjallinen. – (PL) Jos Euroopan unionin kaikkein korkeimman arvon oletetaan olevan itsemääräämisoikeus, toisin sanoen oikeus kunnioittaa oman omantunnon mukaisia periaatteita ja arvoja, silloin meidän olisi tuomittava välittömästi ja yksiselitteisesti kaikki suvaitsemattomuuden ja vihan ilmaukset, jotka johtavat suoraan rasismilla, etnisellä alkuperällä tai uskonnolla perusteltuihin murhiin ja verilöylyihin. Tätä tuomitsemista ei pitäisi kuitenkaan rajoittaa vain sanoihin. Siihen olisi sisällyttävä toimia, jotka takaavat rauhanomaisen yhteiselon tulevaisuudessa.
Zbigniew Ziobro (ECR), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan aluksi ilmaista olevani syvästi surullinen niistä tiedoista, että Josissa Nigeriassa sattui tammikuussa ja maaliskuussa levottomuuksia, joiden vuoksi sadat kristityt ja muslimit saivat surmansa. On syytä muistaa, että tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tällaisia kauheuksia sattuu Josissa. Kahden uskontokunnan kannattajien väliset taistelut ovat jatkuneet jo vuodesta 2001 lähtien. Se, että jännitteet, jotka aika ajoin muuttuvat avoimiksi yhteenotoiksi, ovat jatkuneet nyt vuosikymmenen ajan, on osoitus siitä, että valtiolla on oltava merkittävä rooli sovitteluprosessien edistämisessä. Konfliktin monimutkainen tausta osoittaa näiden erimielisyyksien vakavuuden. Nigerian kristityt ja Nigerian muslimit eivät eroa toisistaan vain uskonnon vuoksi. Tärkein erimielisyyksistä liittyy historiallisiin erimielisyyksiin, koska alueella, jolla levottomuuksia tapahtuu, kristittyjä pidetään paikallisväestönä ja muslimeja muukalaisina. Nämä kaksi eroavaisuutta johtavat siihen, että kristityt ja muslimit tukevat eri poliittisia ryhmiä, mikä tarkoittaa ja on tarkoittanut konfliktin laajenemista. Lyhyesti sanottuna todettakoon kuitenkin, että konfliktin alkulähteitä ovat uskonnolliset erimielisyydet ja viranomaisten epäpätevyys tai kykenemättömyys saada aikaan rauhanomainen yhteiselo näiden kahden ryhmän välille. Tulevana syksynä pidetään EU:n ja Nigerian ministerintason kokous, ja mielestäni tämä ongelma olisi otettava kokouksen asialistalle. Tämän lisäksi komission olisi kaikin keinoin pyrittävä käyttämään käytössään olevia diplomaattisia keinoja parantaakseen Nigerian tilannetta.
6. Euroopan unionin korruption vastaiset pyrkimykset (kirjallinen kannanotto): ks. pöytäkirja
Puhemies. – (CS) Monica Luisa Macovein, Simon Busuttilin, Luigi de Magistrisin, Ana Gomesin ja Bart Staesin esittämä Euroopan unionin korruption vastaisia pyrkimyksiä koskevan kirjallisen kannanoton N:o 0002/2010 on allekirjoittanut parlamentin jäsenten enemmistö. Kannanotto toimitetaan työjärjestyksen 123 artiklan mukaisesti vastaanottajilleen ja julkaistaan allekirjoittajien nimien kanssa 18. toukokuuta 2010 pidetyssä istunnossa hyväksyttyjen tekstien yhteydessä.
Monica Luisa Macovei (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kollegoja, jotka tukivat tätä kannanottoa ja allekirjoittivat sen. Haluaisin myös käyttää tilaisuuden hyväkseni ja kehottaa komissiota ja neuvostoa luomaan Euroopan unionille vakaan ja vahvan korruption vastaisen seurantajärjestelmän. Vetoan jäsenvaltioihin, jotta ne osoittavat poliittista tahtoa ja voimistavat korruption vastaista taisteluaan ennen kuin se on liian myöhäistä.
Puhemies. – (CS) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.
(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)
7.1. Päätös olla kutsumatta koolle valmistelukuntaa perussopimusten tarkistamiseksi Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevien siirtymämääräysten osalta (A7-0116/2010, Íñigo Méndez de Vigo)
7.2. Perussopimusten tarkistaminen – Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevat siirtymätoimenpiteet (A7-0116/2010, Íñigo Méndez de Vigo)
José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, tämä on kollegani Elmar Brokin esittämä suullinen tarkistus. Hän ei valitettavasti voinut olla läsnä tänä aamuna.
Kyseessä on 5 kohtaan tehtävä tarkistus, ja sillä lisätään 10. lokakuuta järjestettäviä vaaleja koskevan viittauksen jälkeen seuraavaa: "vahvistaa demokratiaa ja poliittista vastuuta".
(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen)
– Tarkistuksesta 1 toimitetun äänestyksen jälkeen
Paolo Bartolozzi (PPE). - (IT) Arvoisa puhemies, tämä koskee suullista tarkistusta 13 kohtaan, jossa komissiota kehotetaan varmistamaan nykytilanne: mahdollisuus lähettää humanitaarista apua sen jälkeen, kun tilanne on tarkistettu.
7.6. Syöväntorjunta: eurooppalainen kumppanuusohjelma (A7-0121/2010, Alojz Peterle)
7.7. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntäminen siirtymisessä energiatehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen (A7-0120/2010, Patrizia Toia)
7.8. Komission valkoisesta kirjasta "Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Kohti eurooppalaista toimintakehystä" (A7-0057/2010, Vittorio Prodi)
– Ennen äänestystä.
Vittorio Prodi, esittelijä. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ilmastonmuutos on todellinen uhka, johon meidän on oltava valmiita vastaamaan huolimatta valtioihimme aiheutuvista erilaisista vaikutuksista. Ekosysteemien tilan heikentyminen aiheuttaa kovan iskun taloudellemme ja Euroopan kansalaisten terveydelle. Olemme jo aiemmin vaatineet ilmastodiplomatiaa ja oikeutta: nyt meidän on rakennettava sitä puhuen yhdellä äänellä.
Olen vakuuttunut, että Euroopan unionin on oltava ilmastonmuutoksen torjunnassa johtavassa asemassa ja että kaikki viivästykset sen toteuttamiseksi lisäävät ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia täysin suhteettomasti. Meidän on ensin tunnustettava paikallisten ja alueellisten viranomaisten keskeinen tehtävä sekä tarve tehdä yhteistyötä niiden kanssa, jotta tekniikan kehityksen eteenpäin viemää ympäristön ja talouden alan innovointia koordinoidaan.
Kun hyväksymme valkoisen kirjan, kehotamme komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta, jotta voidaan rahoittaa kaikki sopeutumispolitiikkaan liittyvät aloitteet. On huolehdittava, että jokaisella alueemme neliömetrillä maaperää suojellaan ja vettä säästetään, jotta eroosio vältetään ja saadaan lisää vettä pohjavesivarastoon. Lisäksi sinne olisi pumpattava suoraan pintavettä. Jotta sopeutuminen olisi mahdollista, tarvitaan järjestelmällistä lähestymistapaa, mihin sisältyvät uusiutuvat energialähteet.
Haluaisin kiittää lämpimästi kaikkia kollegoitani, jotka myötävaikuttivat tämän mietinnön menestykseen.
(Suosionosoituksia)
7.9. Euroopan yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen ja petostentorjunta – Vuosikertomus 2008 (A7-0100/2010, Andrea Cozzolino)
7.10. Euroopan investointipankki (EIP) - Vuosikertomus 2008 (A7-0062/2010, Tamás Deutsch)
7.11. Laajat julmuudet Nigerian Josissa (B7-0247/2010)
– Ennen äänestystä.
Nicole Kiil-Nielsen (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, kuten esitin keskustelussa, ehdotan 6 kohtaan seuraavaa suullista tarkistusta: "kehottaa Nigerian viranomaisia peruuttamaan eräiden osavaltioiden kuvernöörien hiljattain toteuttamat toimet, jotka koskevat kuolemaantuomittujen vankien teloittamista vankiloiden tilanahtauden helpottamiseksi, mikä olisi törkeä ihmisoikeusloukkaus; kehottaa osavaltioiden kuvernöörejä maltillisuuteen ja jatkamaan kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon tosiasiallista keskeyttämistä; muistuttaa, että kuolemanrangaistuksen käyttö on Nigerian kansainvälisten sitoumusten vastaista".
(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen)
– Ennen kohdasta 7 toimitettua äänestystä
Filip Kaczmarek (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, tässä tarkistuksessa on kyse siitä, että mielipiteen-, omantunnon-, uskonnon- ja uskonvapautta koskevia kysymyksiä olisi käsiteltävä Euroopan unionin ja Nigerian välisessä vuoropuhelussa Cotonoun sopimukseen perustuvan poliittisen vuoropuhelun yhteydessä. Näillä sanoilla täydennetään tekstiä.
Siiri Oviir (ALDE). – (ET) Komissio on parlamentin toistuvien kehotusten vuoksi tehnyt lainsäädäntöehdotuksen turvamaksujen rahoittamisesta. Kannatin tämän säädöksen hyväksymistä, koska kaikille matkustajille on tärkeää, että turvamaksuja määriteltäessä noudatetaan tiukkoja ja avoimia periaatteita. Kuluttajan on oltava varma, että turvamaksuista saadut tulot käytetään yksinomaan turvatoimista aiheutuneiden kulujen kattamiseksi.
Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Mielestäni on oikein, että Euroopan komissio ja parlamentti osallistuvat matkustajien ja lentoliikenteen turvaamista koskevien maksujen sääntelyyn.
Minun on kuitenkin sanottava, että nykyinen lähestymistapa, jonka mukaan perustetaan elimiä tällaista valvontaa varten, on järjetön ja epäasianmukainen. Ajankohtana, jona Eurooppa tarvitsee rahaa Kreikan auttamiseksi ja taloudelliseen kehitykseen, sellaisten uusien elinten perustaminen, jotka eivät tee käytännössä mitään tietynlaisen valvonnan lisäksi, merkitsee epärehellistä peliä EU:n kansalaisten rahoilla, ja uskon, että tämä ei johda onnistuneeseen lopputulokseen.
Bogusław Liberadzki (S&D). – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää tyytyväisyyteni siitä, että voin äänestää säädöksen voimassaoloajan pidentämisestä, koska se koskee ajoneuvojen varaosia, eli ajoneuvojen käyttäjien mahdollisuutta käyttää varmennettuja ja muita kuin varmennettuja osia. Olemme tehneet tämän viime hetkellä, mutta olemme vastanneet kansalaistemme tarpeisiin. Takaamme laadukkaat osat kohtuuhintaan.
Antonio Cancian (PPE). - (IT) Arvoisa puhemies, toimimme eilen hyvin, kuin saimme päätökseen Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevan uudelleenlaaditun asiakirjan ensimmäisen käsittelyn. Tässä uudelleenlaadinnassa on kuitenkin yksi hyvin tärkeä näkökohta, joka liittyy Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittämistä koskeviin kaikkiin näkökohtiin seuraavalla vuosikymmenellä.
Näitä kehitystoimia on tarkasteltava kokonaan uudestaan, yksinkertaistettava ja järkeistettävä EU:ssa siten, että yhteentoimivuus todella toteutetaan. Tässä nykyisessä epäsuotuisassa taloudellisessa tilanteessa meidän on ajateltava tämän verkon tai sen osan kehittämistä eikä ainoastaan käytössä olevia määrärahoja. Meidän on luotava uusia toimintatapoja ja toteutettava toimia, joilla talous saadaan näiden verkkojen ansiosta raiteilleen.
Se vuoksi on entistäkin tärkeämpää, että eilen otetun askeleen lisäksi pyrimme tekemään enemmän työtä tähän suuntaan.
Siiri Oviir (ALDE). - (ET) Äänestin tähän säädökseen tehtävän tarkistuksen puolesta, koska voimme sen ansiosta saavuttaa vuonna 2008 hyväksytyn Euroopan talouden elvytyssuunnitelman yhteydessä sovitut tavoitteet. Uskon, että rahoituksen yksinkertaistaminen nopeuttaa yhteisrahoitteisia investointeja jäsenvaltioissa ja alueilla ja että se lisää toimien vaikutusta koko talouden alalla pääasiassa keskisuurten yritysten yrittäjien ja työnantajien ansiosta. Käytännön tarpeiden vuoksi toteutetulla koheesiopolitiikan sääntöjen yksinkertaistamisella ja selkeyttämisellä on varmasti myönteinen vaikutus siihen, kuinka nopeasti suunnitelma pannaan täytäntöön ja vastaamme uusiin ongelmiin.
Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). - (LT) Tämä laskusuhdanne on ravistellut pahoin monia valtioita, ja monien Euroopan unionin jäsenvaltioiden talous on supistunut yli kymmenellä prosentilla. Euroopan unionin tarkkaavaisuus on sen vuoksi tärkeää vanhojen jäsenvaltioiden lisäksi juuri unioniin liittyneille jäsenvaltioille, jotka saavat tukea rakennerahastoista ja Euroopan sosiaalirahastosta. Rakennerahastot ovat merkittävä väline, jolla voidaan edistää talouden vakavasta taantumasta kärsivien jäsenvaltioiden elpymistä. Siksi, sen jälkeen kun rakennerahastojen varojen saamista koskevia edellytyksiä on selkeytetty, uskon, että tämä voidaan toteuttaa paremmin.
Alfredo Antoniozzi (PPE). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja koheesiorahasto ovat osoittautuneet kunnollisiksi välineiksi ja erittäin hyödyllisiksi alueelliselle kehitykselle, ja niillä voidaan vastata jo jonkin aikaa Euroopassa ja maailmassa riehuneen talouskriisin seurauksiin.
Tähän liittyen suhtaudun myönteisesti ehdotukseen yksinkertaistaa rahoituksen vapauttamista koskevia menettelyjä ja helpottaa maksuja edunsaajille lukuisista ohjelmista, joita toteutetaan mainitsemistani rahastoista. Kannatan lisäksi ennakkomaksuja koskevan lisäjärjestelmän käyttöönottamista vuodeksi 2010 niitä jäsenvaltioita varten, jotka ovat kärsineet eniten talouskriisistä.
Alfredo Antoniozzi (PPE). - (IT) Arvoisa puhemies, äänestin József Szájerin mietinnön puolesta, ja haluaisin kiittää häntä erinomaisesta analyyttisestä työstään, jota hän teki Lissabonin sopimuksen voimaantulon aiheuttamien uudistusten osalta.
Kun otetaan huomioon delegoitujen säädöksien laajat ja lukuisat vaikutukset lainsäädäntömenettelyyn, olen täysin samaa mieltä parlamentin toiveesta soveltaa kyseisiin säädöksiin hyvin määriteltyjä ja selkeitä ehtoja, jotta Euroopan parlamentin tehokas demokraattinen valvonta varmistetaan. Uskon, että on ennen kaikkea tarpeen varmistaa käytännössä, miten kyseinen uusi järjestelmä toimii, jotta voidaan toteuttaa mahdollisesti tarvittavia mukautustoimenpiteitä.
Mairead McGuinness (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan vain todeta kannattavani tätä eläinten hyvinvointia koskevaa mietintöä. Minulla on kuitenkin joitain varauksia siitä, miten parlamentti ja EU antavat lainsäädäntöä tästä asiasta.
Minusta olisi parempi, että eläinten hyvinvointia koskeva lähestymistapamme perustuisi tieteeseen eikä tunteisiin. Olemme ottaneet käyttöön lainsäädäntöä, joka ei perustu monessa tapauksessa tieteeseen, ja aiheutamme eurooppalaisille tuottajille ja maanviljelijöille valtavaa haittaa.
Haluaisin ilmaista huolestumiseni ja vastenmielisyyteni siitä, että komissio päätti tällä viikolla aloittaa uudelleen neuvottelut Mercosur-valtioiden kanssa. Tämä päätöksen vuoksi he asettavat Euroopan maanviljelijöiden, erityisesti naudanlihan, siipikarjan lihan ja sianlihan tuottajien tulevaisuuden vaaraan. Haluaisin kysyä komissiolta, aikooko se soveltaa sellaisia eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia ja tuotantovaatimuksia kolmansista maista tuotuihin tuotteisiin, mitä se edellyttää Euroopan unionin sisällä? Jos ei aio, toimimme häpeällisesti.
Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, eläinten hyvinvointi on jakamatonta. Tämä asia on standardoitava, ja tarvitsemme tästä maailmanlaajuisen määritelmän.
Standardoinnin osalta meidän olisi pidettävä tauko uusien säännöksien ja standardien käyttöönotossa ja ennen kaikkea varmistettava, että sovellamme nykyisiä säännöksiä yhdenmukaisesti Euroopan unionissa.
Globalisaation osalta meidän on ponnisteltava enemmän, jotta varmistetaan, että kolmansista maista Euroopan unioniin suuntautuvaan tuontiin sovelletaan samoja standardeja ja suuntaviivoja kuin Euroopan unionissa.
Kuluttajilla on oikeus ostaa terveellistä ruokaa ja myös ruokaa, joka on tuotettu terveellisellä tavalla.
Mairead McGuinness (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, etten unohtaisi, minulla on vierailijaryhmä yleisölehterillä, ja haluaisin toivottaa heidät tervetulleiksi Irlannin itäisestä vaalipiiristä. Minusta on erittäin tärkeää, että vierailijamme ja kansalaiset näkevät, miten Euroopan parlamentti toimii, ja kuten näette, he ovat hereillä ja kiinnostuneita tänä aamuna.
Tästä Stéphane Le Follin mietinnöstä haluaisin sanoa, että yksi Beatlesin jäsen oli hiljattain parlamentissa ja kertoi, että meidän pitäisi syödä vähemmän lihaa. Minusta se, mitä meidän on tehtävä maatalouden ja ilmastonmuutoksen suhteen, on käyttää parasta saatavilla olevaa tekniikkaa maataloudesta peräisin olevien päästöjen vähentämiseksi, koska tiedämme kaikki, että meidän on tuotettava maailmanlaajuisesti enemmän eikä suinkaan vähemmän elintarvikkeita. Meidän täytyy tehdä näin, vaikka meillä on vähemmän voimavaroja, maata ja vettä ja ilmastonmuutoksen uhka. Tarvitsemme parasta mahdollista tutkimusta. Minusta sitä on rahoitettava julkisesti ja yksityisen sektorin kumppanuuksilla, jotta maanviljelijämme ja elintarviketeollisuus voi tuottaa elintarvikkeita ilmastoystävällisellä tavalla.
Puhemies. − (EN) Hyvä Mairead McGuinness, kiitos ja paljon terveisiä vierailijaryhmällenne.
Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää kolme lyhyttä huomautusta mietinnöstä.
Ensinnäkin maatalous ei ole ongelma ilmastonmuutosta koskevassa asiassa; se on ratkaisu.
Toiseksi olemme ilmastonmuutosta koskevien tutkimusten alkuvaiheessa huolimatta siitä, että tiedotusvälineet antavat joskus päinvastaisen vaikutelman. Ilmastoa koskevan tutkimuksemme aikana meidän olisi otettava huomioon ja seurattava teorioita ja tuloksia, jotka eivät kuulu yleisen ajattelutavan piiriin.
Kolmanneksi meidän olisi ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin ja asianmukaisiin toimiin, joihin ei liity lisää byrokratiaa, ja meidän olisi varmistettava, että nämä toimet ovat taloudellisesti tehokkaita. Esimerkiksi tätä taustaa vasten maaperän suojelua koskeva EU:n puitedirektiivi on haitallinen, eikä sillä saada aikaan toivottuja tuloksia.
Mairead McGuinness (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, toivon, että jokainen vierailijalehterillä on vaikuttunut. Minun on sanottava että on harvinaista saada näin paljon puheaikaa, mutta nämä mietinnöt ovat minulle erityisen tärkeitä maatalouden ja elintarviketuotannon alalla.
Mietinnössä on kyse siitä, miten maanviljelijät voivat pysyä alueilla, joilla maa ja olosuhteet ovat vaikeita. Tiedämme, että maanviljelijät ovat parhaita maisemanhoitajia, mutta he tarvitsevat rahaa selviytyäkseen näillä alueilla. Minulla on se huolenaihe, että komission ehdottamat kahdeksan biofyysistä perustetta ovat ehkä liian rajoittavia, kun ne hyväksytään. Meidän on otettava huomioon erilaiset maaperäolosuhteet kaikkialla Euroopan unionissa. Omassa jäsenvaltiossani Irlannissa esiintyy huolta siitä, että jos sovellamme näitä perusteita Atlantin alueella, tällä alueella asuville maanviljelijöille voisi aiheutua ongelmia.
Pyytäisin, että komissio ottaa huomioon nämä huolenaiheet, kun se valmistelee säädöstekstin. Komissio on todennut, että maanviljelijät hoitavat maisemaa paremmin ja huokeammin kuin mikään meillä oleva vaihtoehto, joten meidän olisi varmistettava, että he voivat selviytyä näillä alueilla.
Sonia Alfano (ALDE). - (IT) Arvoisa puhemies, äänestin Euroopan uutta digitaalista asialistaa koskevan parlamentin päätöslauselman puolesta, koska uskon, että helpon ja huokean laajakaistayhteyden varmistaminen koko väestölle on Euroopan unionin strateginen painopiste.
Internetin käytön laajentaminen merkitsee kansalaisten sananvapauden laajentamista ja kehittämistä, heidän demokraattiseen elämään osallistumisensa edistämistä ja tietojen ja innovaation levittämisen mahdollistamista. Haluaisin korostaa, että laajakaistan leviäminen Euroopassa varmistaisi laajemman tiedonvapauden. Kuten Eurostat pani merkille, emme saa unohtaa, että internet leviää Euroopassa kahdella tai mahdollisesti kolmella nopeudella. Italia, ainakin tiettyjen alueiden osalta, Kreikka, Romania, Bulgaria ja Portugali ovat tässä mielessä vähiten kehittyneitä valtioita.
Ei ole sattumaa, että Freedom Housen vuonna 2009 laatiman lehdistön vapautta koskevan raportin mukaan Italia mainittiin osittain vapaiden valtioiden joukossa. Se oli viimeisellä sijalla Länsi-Euroopassa yhdessä Turkin kanssa ja 72. sijalla koko maailmassa yhdessä Beninin ja Intian kanssa Tongan edellä. Toivon myös, että näiden päätöslauselmien ja mainittujen periaatteiden vuoksi Italian hallitus päättää vapauttaa mahdollisimman nopeasti 800 miljoonan euron investoinnin. Sitä piti käyttää rajoittamaan digitaalista kuilua Italiassa, mutta se ei ole Italian ministerineuvoston apulaispääsihteeri Gianni Lettan lausunnon mukaan painopiste tällä hetkellä.
Haluaisin korostaa, että palvelujen laatu Italiassa ei vastaa nykyisiä tarpeita ja että kuluttajajärjestöt ovat vuosien ajan valittaneet, että käyttökustannukset ovat vähiten kilpailukykyisimpien joukossa Euroopassa.
Puhemies. − (EN) Esitän tiedoksenne, että seuraavalla kerralla meillä on vain yksi minuutti äänestysselityksiä varten.
Annan puheenvuoron parhaalle puhujallemme tänään, ja hän on Mairead McGuinness.
Mietintö: Jose Ignacio Salafranca Sanchez-Neyra (A7-0111/2010)
Mairead McGuinness (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitos kannustuksesta. Haluaisin sanoa vierailijoillemme, että pyydämme yleensä hiljaisuutta, mutta olemme tänään lempeällä tuulella, ja kiitän Jim Higginsiä mahdollisuudesta puhua.
Olen jo puhunut tästä asiasta, ja minusta tuntuu, että parlamentti ei ymmärtänyt eilen José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyran mietinnön yhteydessä, mitä seurauksia sen kannattamisesta aiheutuu. Minä en kannattanut sitä. Olen erittäin huolestunut myös päätöksestä aloittaa uudelleen kahdenväliset neuvottelut Mercosur-valtioiden kanssa kahdella eri tasolla.
Ensinnäkin tämä edeltää maailmakauppaneuvottelujen mahdollista uudelleenaloittamista, ja kahdenvälinen sopimus voi olla huonompi kuin WTO:n tasolla. Mutta toiseksi – ja nämä liittyvät toisiinsa – esiintyy todellisia huolenaiheita Euroopan unionin maatalouden myymisestä pois. Nämä eivät ole vain omia huolenaiheitani, joilla on tunnepohjainen perusta: komissio on itse todennut, että Euroopan maanviljelylle aiheutuu vakavia seurauksia, jos teemme sopimuksen näissä neuvotteluissa Mercosurin kanssa. Vakavimmat seuraukset aiheutuvat jälleen naudanlihan, siipikarjan ja sianlihan alalle. En voinut tukea tätä mietintöä tästä syystä, ja varoitan kollegojani sen seurauksista.
Päätöslauselmaesitys: EU:n ja Kanadan huippukokous (RC-B7-0233/2010)
Giommaria Uggias (ALDE). - (IT) Arvoisa komission jäsen, vesi kuuluu kaikille, ja se ei voi olla vain harvojen ja valittujen omistuksessa. Sen vuoksi Italian IDV:n (Arvojen Italian) valtuuskunta Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmässä halusi vahvistaa tarkistuksen 10, jolla vastustetaan kaikkia pyrkimyksiä yksityistää vesijohtoverkostoja, koska tämä on osa yleistä talous- ja kauppasopimusta, ja me esitimme toisaalta tukemme Kanadan yhteisöille, jotka ovat sitoutuneet veden yksityistämisen estämiseen.
Italian IDV:n valtuuskunta katsoi tärkeäksi äänestää kyseisen tekstin puolesta, koska se on arvomaailmamme mukainen. Arvomaailmamme vuoksi vahvistimme, että veden käytöllä on oltava sitova julkinen luonne. Sen vuoksi haluaisin toistaa, että ehdotimme hiljattain vetoomuksen allekirjoittamista kansanäänestyksestä, jolla vastustetaan vedenkäytön yksityistämistä, ja olemme saaneet tälle paljon tukea kotimaassamme.
Puhemies. − (CS) Hyvät kollegat, olen tyytyväinen voidessani kertoa teille, että parlamenttien välisten istuntojen yhteydessä Marokon parlamentin valtuuskunta, jota johtaa edustajainhuoneen puhemies Abdel Wahid Al-Radi ja parlamentin ylähuoneen puhemies Mohamed Sheikh Biadillah, on tällä hetkellä työvierailulla Euroopan parlamentissa. Vierailun tavoitteena on EU:n ja Marokon parlamentaarisen sekavaliokunnan avajaiskokous. Haluaisin toivottaa lämpimästi tervetulleiksi kaikki tämän valtuuskunnan jäsenet. Tämän Euroopan parlamentin ja Maghreb-maiden ensimmäisen yhteisen elimen yhteispuheenjohtajat ovat Mbarka Bouaida, Marokon parlamentin ulkoasioista, maanpuolustuksesta ja islamilaisista asioista vastaavan valiokunnan puheenjohtaja, ja Pier Antonio Panzeri, Euroopan parlamentin jäsen.
Euroopan parlamentti on iloinen voidessaan panna merkille, että EU:n ja Marokon väliset suhteet ovat erinomaiset. Tästä on osoituksena se, että hyväksytään yhteinen asiakirja, jossa vahvistetaan Marokon pitkälle edistyneen maan asema. Tämä uusi vuoropuhelun kehys vahvistaa edelleen Euroopan parlamentin valtuuskuntien suhteita Maghreb-valtioiden kanssa, ja sen ansiosta on mahdollista laajentaa EU:n ja Marokon välisiä keskusteluja yhteistä etua koskevista kysymyksistä. Toivon ja uskon, että Euroopan parlamentissa järjestetty kokous on tuloksekas ja että sillä edistetään aktiivisesti näiden kahden parlamentin tiiviimpiä suhteita.
Päätöslauselmaesitys: syanidia käyttävän kaivostekniikan yleisestä kieltämisestä Euroopan unionissa (RC-B7-0238/2010)
Alajos Mészáros (PPE). – (HU) Haluaisin nähdä, että syanidin käytön kieltäminen kaivostoiminnassa ulotetaan koko Euroopan unioniin. Haluaisin, että tällainen tekniikka poistetaan kokonaan tulevaisuudessa, jotta vältetään uudet vakavat luonnononnettomuudet, joiden vuoksi useat myrkylliset aineet kulkeutuvat vesivaroihimme. Tällainen tapaus sattui Unkarissa, jossa Tisza-joen melkein koko eliöstö tuhoutui kymmenen vuotta sitten. Tämä ongelma vaikutti myös Slovakiaan, koska onnettomuus sattui lähellä rajaa, ja se aikoo avata lähitulevaisuudessa kaivoksia, joissa käytetään samaa tekniikkaa kullankaivamiseen. Tällaiset ja samankaltaiset ongelmat eivät ole kiistakysymyksiä EU:n kahden jäsenvaltion välillä. On yhteinen etumme, että meillä on kestävämpi ympäristöpolitiikka. Sen vuoksi äänestin ehdotuksen puolesta ja sen vuoksi haluaisin liittyä tämän toimenpiteen kannattajiin
Giommaria Uggias (ALDE). - (IT) Arvoisa puhemies, aiomme kieltää syanidia käyttävän kaivostekniikan, koska – kuten kollegani mainitsivat vähän aikaa sitten – se on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen vakavia ympäristövaikutuksia sekä kriittistä vaaraa ihmisten ja eläinten terveydelle.
Pyrimme äänellämme ilmaisemaan Euroopan liberaalidemokraattien ryhmän Italian IDV:n (Arvojen Italia) valtuuskunnan selkeän toiveen EU:lle, että se ei käy neuvotteluita perusoikeuksien, kuten kansalaisten terveyden ja luonnonympäristön kustannuksella siten, että ne joutuvat muutaman tuottajan taloudellisten intressien kohteeksi. Haluaisin tältä osin todeta, että koska kysymyksessä on kullan kaivaminen eikä perunat, omistajayritykset voisivat helposti myöntää riittävät taloudelliset ja rahoitusvarat ympäristön ja terveyden turvallisuuden kanssa sopusoinnussa olevan tekniikan tutkimukselle.
Corneliu Vadim Tudor (NI). – (RO) Haluaisin kiittää lähes 500:aa kollegaamme, jotka äänestivät suurella enemmistöllä eilen syanidia käyttävän kaivostekniikan kieltämisestä. Sana "syanidi" on synonyymi sanalle "kuolema". Tämä selvä äänestystulos tarjoaa erityisesti meille romanialaisille suuren palveluksen. Yksi suurimmista luonnontilassa olevista pelloista maailmassa sijaitsee Transilvaniassa. Asiantuntijat arvioivat, että siihen sisältyy 300 tonnia erittäin puhdasta uraania, 800 tonnia kultaa ja 2 000 tonnia hopeaa, sekä valtavia määriä muita jalometalleja ja aineita. Sekä paikalliset että kansainväliset ahnaat mafiajoukot vaanivat näitä aarteita, ja niiden mitä naurettavimpia valheita täynnä olevan propagandan aggressiivinen sävy pahentuu jatkuvasti.
Syanidia käyttävä tekniikka olisi aiheuttanut valtavan katastrofin, koska se olisi myrkyttänyt ympäristön. Neljä vuorta olisi räjäytetty, yhdeksän hautausmaata tuhottu ja kahdeksan kristillistä kirkkoa olisi purettu. Tämä siis mainitsematta sitä, että 1 700 kilometriä roomalaisia käytäviä hävitettäisiin, ja roomalaisen linnoituksen Alburnus Maiorin rauniot pyyhittäisin pois maailmankartalta. Kyseessä on arkeologinen aarre, jota Unesco pitää ainutlaatuisena kulttuuriperintökohteena maailmassa. Eurooppa on saanut tarpeekseen yhdestä Tšernobylistä, ja se ei tarvitse toista.
Cristian Dan Preda (PPE). – (RO) Äänestin eilen päätöslauselmaesitystä vastaan, koska paikalliset yhteisöt pyysivät sitä minulta. Ne pitävät tätä kieltoa uhkana alueen kehittämiselle.
Itse uskon, että minun ja yli 40 kollegani esittämä tarkistus, jossa pyydettiin tutkimuksen tekemistä vaikutusten selvittämiseksi, olisi ollut kunniakas ja järkevä ele. Muussa tapauksessa täällä esitetyt tunteelliset puheet ovat ainoastaan tuhonneet tiettyjen yhteisöjen kehitysmahdollisuuden.
Joe Higgins (GUE/NGL). – (EN) Arvoisa puhemies, saanko kysyä, miksi niin monet jäsenet saavat käydä kovaan ääneen ja epäkohteliaasti yksityisiä keskusteluja, kun muut jäsenet yrittävät puhua?
(Suosionosoituksia)
Äänestin tyhjää Kirgisiaa koskevasta päätöslauselmasta. Viisi vuotta sitten Kirgisian kansa ryhtyi tulppaanivallankumouksessa vastustamaan korruptoitunutta hallintoa ja pyrki saamaan itselleen paremman elämän. Valtaan tullut Bakijevin hallinto valitettavasti petti surkeasti toiveet kansalaisten paremmasta elämästä, ja hän perusti korruptoituneen ja autoritaarisen hallinnon. Valitettavasti uusi hallitus koostuu Bakijevin vanhoista kumppaneista, ja sillä ei ole minkäänlaista uskottavuutta tarjota parempaa elämää alueen ihmisille.
Tuen niitä Committee for Workers Internationalin (CWI:n) sosialistisia kollegoitani alueella, jotka vaativat uusia parlamenttivaaleja, mutta jotka tekevät selväksi, että mitään ei muutu, ellei työtekijöillä ja maaseudun väestöllä ole omia ehdokkaitaan ja riippumatonta työväenluokan puoluetta, joka kumoaa edellisen 20 vuoden tuhoisat yksityistämistoimet, torjuu uusliberaalin kapitalismin ja toteuttaa todellisen demokraattisen muutoksen, työväestön valvonnassa olevat uudet instituutiot, talouden todellisen suunnittelun ja Keski-Aasian sosialistisen liiton.
Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). – (LT) Olen hyvin iloinen, että tämä asiakirja hyväksyttiin suurella enemmistöllä, eli että sitä ei tuskin vastustettu. Tämä on sinänsä varsin ymmärrettävää, sillä terveysasiat koskevat meitä kaikkia ja muita läheisiämme. Kiitän myös Euroopan parlamenttia ja kaikkia Euroopan unionin kansalaisia sekä esittelijää tämänpäiväisestä päätöksestä, jonka pitäisi edistää tarkempia ja kohdennetumpia toimia syövästä kärsivien parantamiseksi ja syövän ehkäisemiseksi. Valitettavasti syöpää koskevat ennusteet ovat todella pelottavia, ja meidän on keskitettävä toimemme, jotta asia ratkaistaan.
Äänestin tämän asiakirjan hyväksymisen puolesta, koska minusta syöpää koskevan kattavan lähestymistavan ja syövän torjumisen olisi oltava erityisen keskeisiä Euroopan yhteisön ja jäsenvaltioiden terveydenhuollon strategiassa. Tarvitaan jäsenvaltioiden yhteistä ja koordinoitua työtä, jotta syöpätapauksien vaaraa vähennetään.
Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Syöväntorjunnan toimia koskevassa mietinnössä käsitellään ennaltaehkäisyn merkitystä tämän taudin torjunnassa.
Tiedämme kaikki, että taudin varhainen diagnoosi lisää hoidon onnistumismahdollisuuksia. Tiettyjen syöpätyyppien esiintymistä voidaan ennustaa muun muassa geneettisten taipumusten ja elämäntapojen perustella. Minun mielestäni laajempi seulonta voisi olla ensimmäinen tehokas ja nopea toimi lukuisten kuolemantapausten välttämiseksi. Toinen tärkeä toimi olisi onnistuneiden hoitomallien välittäminen ja levittäminen kaikkiin Euroopan unionin valtioihin, mukaan lukien keskuksiin, joilla on vähemmän kokemusta syövän hoidosta, jotta tehokkaan hoidon tarjontaa parannetaan.
Meidän on joka tapauksessa kiitettävä Alojz Peterlen työtä, ja toivomme, että EU toteuttaa laajempia toimia tämän taudin torjumiseksi.
Vito Bonsignore (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, kiitän ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa ja erityisesti esittelijä Peterletä työstään tässä asiassa. Kumppanuuden kehittäminen syövän vastaisessa taistelussa, näin herkässä käsiteltävässämme asiassa, on kunniaksi koko parlamentille.
Maailman terveysjärjestön tietojen mukaan noin 2 miljoonaa EU:n kansalaista kuolee joka vuosi kasvaimen vuoksi ja noin 10 prosentissa tapauksista tämän aiheutti altistuminen karsinogeenisille aineille työpaikalla. Olen vakuuttunut, että tavoitteeseen uusien tapausten määrän vähentämisestä 15 prosentilla vuoteen 2020 mennessä olisi myös pyrittävä jäsenvaltioiden yhteisillä toimilla. Euroopan unionin on osoitettava, että se toimii yhtenäisesti myös tällä alalla. Mielestäni 66 artikla, jonka mukaan lääkkeiden saatavuus taataan kaikille jokaisessa valtiossa, on tämän perusperiaatteen mukainen.
Arvoisa puhemies, äänestin tästä syystä mietinnön puolesta.
Alajos Mészáros (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, olemme voineet viime vuosina panna merkille tieto- ja viestintätekniikan (TVT) huimaavaan kehityksen. TVT:n alan merkittävä kehitys ja tulokset edistävät muiden aiemmin paikalleen juuttuneiden alojen, kuten mekatroniikan, nanoteknologian sekä mittaus- ja valvontatekniikan kehitystä. Sen vuoksi komission aloitetta TVT:n soveltamisesta EU:n vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamiseksi on pidettävä kiitettävänä. Olen tyytyväinen, että hyväksyimme tämän ohjelman, ja olen iloinen, että pystyin itse äänestämään sen puolesta. On erittäin tärkeää, että saavutamme asetetut tavoitteet vuoteen 2020 mennessä, eli vähennämme hiilidioksidipäästöjä ja parannamme energiatehokkuutta. TVT:n ala voi olla strategisesti tärkeä Euroopan unionin energiansäästöohjelmalle, ja se voi lisätä Euroopan teollisuuden kilpailukykyä. Sen saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin tukea mittauslaitteiden standardoimiseksi mahdollisimman pikaisesti sekä sellaisen toimenpidepaketin hyväksymistä, jolla pyritään vähentämään kulutusta ja parantamaan tuotantoa sekä palvelujen tarjonnan hallintaa.
Barbara Matera (PPE). - (IT) Arvoisa puhemies, äänestin tämän Vittorio Prodin esittelemän, komission aikaansaamaa merkittävää työtä koskevan mietinnön puolesta ja tuen sitä.
Edustan Etelä-Italiaa, joka sijaitsee Etelä-Euroopassa Välimeren alueella. Kansalaisemme luottavat meihin ja he eivät ansaitse sitä, että emme valmistaudu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin alueillamme ja maaseudullamme, jotka ovat riippuvaisia ensisijaisesti maataloudesta, kalastuksesta ja matkailusta. Väestömme koostuu suurelta osin herkässä asemassa olevista yhteisöistä ja yhteiskunnallisista ryhmistä.
Sen vuoksi katson, että solidaarisuus eri valtioiden ja alueiden välillä on olennaista erityisesti vastauksessa tähän uuteen toteuttamaamme strategiaan. On vaikea puhua kaiken tämän häirinnän vuoksi. Joka tapauksessa päätän puheenvuoroni. Kannatan solidaarisuusrahaston välineen täytäntöönpanoa, ja olen sen Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) esittelijä, sekä täydentävää tukea nopealle ja tehokkaalle toiminnalle ilmastonmuutoksen vaikutukseen vastaamiseksi. On todella mahdotonta puhua.
Laima Liucija Andrikienė (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, kannatan komission valkoista kirjaa ja Vittorio Prodin mietintöä. Mielestäni tällainen valkoinen kirja on erityisen tarpeellinen Kööpenhaminan ilmastonmuutosneuvotteluiden jälkeen. Kööpenhaminan tulokset eivät missään nimessä riitä. Kööpenhaminassa sovittu ei-sitova asiakirja ilmaston lämpenemisen pysäyttämisestä kahden celsiusasteen tasolle merkitsee silti ilmaston lämpenemistä Euroopassa. Tälle olisi ominaista äärimmäinen alueellinen ilmastonmuutos.
Meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota tapaan, millä tuotamme energiaa. Meidän on pyrittävä ponnekkaammin luomaan todellinen yhteinen energiapolitiikka. Meidän on tuettava tutkimusta ympäristöystävällisestä tekniikasta ja myös asetettava selkeä poliittinen kehys sille, miten uusiutuvaa energiaa voidaan ottaa käyttöön taloudessamme ja miten sitä voidaan valtavirtaistaa talouteemme.
Toivon, että tämä valkoinen kirja vie EU:ta oikeaan suuntaan ja että tämä johtaa konkreettiseen toimintalinjojen toteutukseen.
Karin Kadenbach (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, tuen Vittorio Prodin tänään esittelemää ehdotusta. Kuitenkin Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja erityisesti Richard Seeberin esittämä tarkistus valitettavasti hyväksyttiin täysistunnossa. Tämä on mielestäni kyseenalaisempaa. Olen huolestunut siitä, että konservatiivit käyttävät tätä menettelyä saadakseen ydinvoiman mukaan uudelleen takaoven kautta. Vähähiilisten energialähteiden edistäminen on ydinenergian kannattajien hyvin tunnettu perustelu. Haluaisin korostaa sitä, että Vittorio Prodin mietintö on aivan toisensuuntainen. En voi itävaltalaisena pitää ydinvoimaa uusiutuvana energiana. Minulle on erittäin tärkeää tehdä selväksi, että en äänestänyt tämän kohdan puolesta tänään.
Puhemies. − (EN) Arvoisa varapresidentti, hyvät kollegat ja ystävät, on suuri kunnia toivottaa Euroopan parlamenttiin tervetulleeksi Joseph Biden, Yhdysvaltojen 47. varapresidentti.
(Suosionosoituksia)
Varapresidentti Biden on keskeinen hahmo Yhdysvaltojen politiikassa ja parlamentin kollegoiden ystävä monien vuosien ajan. Hänet valittiin ensimmäisen kerran Yhdysvaltojen senaattiin vuonna 1972, ja hän toimi yhtenä nuorimmista senaattoreista maansa historiassa. Hänet valittiin uudelleen kuusi kertaa ennen kuin hänestä tuli Yhdysvaltojen varapresidentti marraskuussa 2008.
Senaatin ulkoasiainvaliokunnan ja senaatin oikeusvaliokunnan aikaisempana puheenjohtajana hän on tunnettu suorapuheisuudestaan, ja hän puolusti joskus asioita, jotka eivät olleet tuolloin suosiossa. Hän johtaa mielipiteitä eikä seuraa niitä. Tämä on yksi syy, miksi tämänpäiväinen puheenne Euroopan parlamentissa, arvoisa varapresidentti, on niin tärkeä, erityisen tärkeä meille kaikille. Haluan kiittää teitä vielä kerran lämpimästä kutsusta ja erittäin rakentavista ja antoisista keskusteluista viime keskiviikkona Washingtonissa.
Hyvät kollegat, tämänpäiväisessä monenvälisessä ja moninapaisessa maailmassa Eurooppa ja Yhdysvallat voivat tehdä ja niiden pitäisi tehdä yhteistyötä maailman vakauden ja valistuneiden arvojemme vuoksi. Varapresidentti Bidenin tämänpäiväinen vierailu Euroopan unioniin on osoitus tästä sitoumuksesta.
Ilman vahvaa ja tehokasta transatlanttista kumppanuutta, jossa Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat tasavertaisia kumppaneita, emme pystyisi löytämään kestäviä ratkaisuja moniin kohtaamiimme haasteisiin: ilmastonmuutokseen, energian toimitusvarmuuteen, edelleen meihin kaikkiin vaikuttavaan talouskriisiin, terrorismiin, tai ihmisoikeuksien edistämiseen, vapaan kaupan puolustamiseen ja maailmanlaajuisen hallintajärjestelmän parantamiseen.
Hyvät kollegat, lähes päivälleen 25 vuotta sitten presidentti Ronald Reagan esitti puheen tässä parlamentissa, 8. toukokuuta 1985. Tämä oli edellinen ja toistaiseksi ainoa kerta, kun Yhdysvaltain presidentti on puhunut Euroopan kansalaisten demokraattisesti valitsemille edustajille. Teidän läsnäolonne tänään Euroopan parlamentissa, hyvä varapresidentti, on symboli tämän vuoropuhelun vahvistamisesta uudelleen korkeimmalla tasolla kahden maanosamme välillä.
Meillä on Euroopan unionissa uusi perussopimus, joka antaa Euroopan parlamentille uutta voimaa ja mahdollisuuden toimia, ja se on tärkeä koko Euroopan unionille. Yhdysvallat on toiminut vuoden ajan presidentti Obaman johdolla. Maailmalla on uutta toivoa. Arvoisa varapresidentti, puheenne ajankohta ei olisi voinut olla parempi.
Arvoisa varapresidentti, on suuri ilo toivottaa teidät tänä iltapäivänä tervetulleeksi Euroopan parlamenttiin. Annan teille puheenvuoron.
(Suosionosoituksia)
Joe Biden, Amerikan yhdysvaltojen varapresidentti. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitos näistä tervetulotoivotuksista. Oli suuri ilo ottaa teidät vastaan Washingtonissa ja Valkoisessa talossa, ja on suuri kunnia ja etuoikeus voida esittää puhe näin arvostetulle toimielimelle.
Työskentelin parlamentissa, jossa oli yhteensä ainoastaan 435 jäsentä, joten tämä on vieläkin suurempi kunnia. Muistan presidentti Reaganin täällä vuonna 1985 pitämän puheen. Lainatakseni irlantilaista runoilijaa William Butler Yeatsia, joka puhui Irlannistaan runossa "Pääsiäisenä 1916" näillä sanoilla: "Kaikki muuttui, muuttui täysin: hirveä kauneus on syntynyt". Paljon on muuttunut vuodesta 1985, paljon on muuttunut ja hirveää kauneutta on syntynyt.
Kuten jo tiedätte, hyvät parlamentin jäsenet, olen tyytyväinen voidessani käydä taas täällä Brysselissä toisen kerran varapresidenttinä, koska kuten tiedätte, eräät Yhdysvaltojen poliitikot ja toimittajat viittaavat Washington DC:hen vapaan maailman pääkaupunkina. Minusta vaikuttaa kuitenkin tässä mahtavassa kaupungissa, jolla on tuhatvuotinen historia ja joka on Belgian pääkaupunki, Euroopan unionin koti ja Naton päämaja, että tämä kaupunki on oikeutettu tähän arvonimeen. Koska olen ollut lainsäätäjänä yli 36 vuoden ajan omassa parlamentissamme, minulle on erityisen suuri kunnia saada puhua Euroopan parlamentissa.
Presidentti Obama ja minä olemme ensimmäisiä lenkkikavereita 50 vuoteen, jotka pääsivät Valkoiseen taloon lainsäädäntöelimistämme, joten arvostamme kummatkin johtotehtävässämme työtänne täällä Euroopan demokratian linnakkeessa. Yhdessä Yhdysvaltojen kongressin aikaisempien kollegoideni kanssa te ja minä edustamme yli 800:aa miljoonaa henkeä. Miettikääpä sitä hetken.
Nämä kaksi vaaleilla valittua elintä laativat lainsäädäntöä lähes kahdeksasosalle maailman väestöstä: tämä on todella merkittävää. Teillä on nyt Lissabonin sopimuksen perusteella enemmän valtuuksia ja laajempi vastuu tämän lisääntyneen vaikutusvallan vuoksi, ja me pidämme tätä myönteisenä. Pidämme tätä myönteisenä, koska me, Yhdysvallat, tarvitsemme vahvoja liittolaisia ja liittoumia, jotka auttavat meitä torjumaan 21. vuosisadan ongelmia. Monet niistä ovat samanlaisia kuin viime vuosisadalla, mutta niin monet ovat erilaisia.
Esitän tämän asian niin selvästi kuin voin. Obaman ja Bidenin hallinnolla ei ole minkäänlaista epäilystä elinvoimaisen Euroopan unionin tarpeesta, ja tuemme sitä voimakkaasti. Meidän mielestämme se on ehdottoman tärkeä Yhdysvaltojen hyvinvoinnille ja pitkän aikavälin turvallisuudelle. Tästä ei pitäisi olla epäilystäkään.
Toimiessani Yhdysvaltojen senaatin ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana kaikkien näiden vuosien aikana, minulla oli tilaisuus tavata monia eurooppalaisia lainsäätäjiä kansallisista lainsäädäntöelimistä, mukaan lukien monia teistä, jotka olette tässä salissa tänään. Ymmärrän kaikkien näiden vuosien jälkeen, kuinka merkittävää on ollut rakentaa ainoata monikansallista yleisillä vaaleilla valittua parlamenttia maailmassa. Niin paljon on muuttunut.
Olen iloinen, että rakennatte transatlanttisen lainsäädäntövuoropuhelun välityksellä vahvaa suhdetta Yhdysvaltojen kongressiin, ja toivon, että Washingtoniin viime kuussa avaamanne toimisto edistää näitä yhteyksiä.
Hyvät kuulijat, 65 vuotta sitten tällä viikolla alle 200 kilometrin päässä täältä etelään natsijohtajat allekirjoittivat ehdottoman antautumisen, ja tämä päätti toisen maailmansodan. Seuraavana päivänä juhlittiin Times Squarella ja Piccadilly Circusilla; hurraavat väkijoukot tanssivat Champs-Elysées'tä pitkin ja kaupunkien aukioilla kaikkialla liittoutuneiden alueella. Tällä Brysselissä kirkossakävijät lauloivat kiitosjumalanpalveluksessa Yhdistyneen kuningaskunnan, Belgian ja Yhdysvaltojen kansallislaulut. Tuona riemun päivänä, 8. toukokuuta 1945, tämä maanosa oli raunioina. Totaaliset sodat olivat tuhonneet sen kahdesti alle 30 vuoden aikana. Tuolloin rauhallinen yhdistynyt Eurooppa, Euroopan parlamentti, tuntui varmastikin haavekuvalta elonjääneille. Kuitenkin tahdonvoiman, jota osoittivat kansalaisenne ja valtiomiehenne, kuten Paul-Henri Spaak, jonka mukaan tämä suuri sali on nimetty, Robert Schuman ja Jean Monnet, hänen kaukonäköisyytensä ansiosta luotiin parlamentti ja hän sai presidentti Lyndon Johnsonilta presidentin vapaudenmitalin. Tässä me olemme: kokoontuneet tähän saliin. Tässä te olette.
Se, mikä alkoi pelkkänä sopimuksena puolen tusinan valtion välillä hiilen ja teräksen yhteismarkkinoiden luomisesta kasvoi taloudelliseksi poliittiseksi voimatekijäksi. Yhteisö, joka on omistautunut vapaalle ajattelutavalle, vapaalle liikkuvuudelle ja vapaalle yrittäjyydelle. Kyseessä on Eurooppa, jota eräs historioitsija on kutsunut "ei niinkään paikaksi vaan ajatukseksi". Vahvistan täällä, että presidentti Obama ja minä itse uskomme tähän ajatukseen ja parempaan maailmaan sekä parempaan Eurooppaan, jonka se on jo auttanut luomaan. Tämä on Eurooppa, jossa kaikki jäsenvaltiot hyötyvät kauppasopimuksien neuvottelemisesta, ympäristön pilaantumisen torjumisesta ja yhdestä yhtenäisestä äänestä; kyseessä on Eurooppa, joka tukee niitä kulttuurisia ja poliittisia arvoja, jotka maani jakaa teidän kaikkien kanssa. Tämä on yhtenäinen Eurooppa, vapaa Eurooppa ja rauhanomainen Eurooppa.
(Suosionosoituksia)
Kuten presidentti Obama totesi Prahassa vähän yli vuosi sitten, vahva Eurooppa takaa Yhdysvalloille vahvemman kumppanin, ja me tarvitsemme vahvoja kumppaneita. Sen vuoksi pyrimme kaikilla tavoin tukemaan tätä merkittävää pyrkimystänne. Edelliset 65 vuotta ovat osoittaneet, että kun yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset käyttävät tarmonsa yhteistä tarkoitusta varten, ei ole tuskin mitään, mitä emme voisi saada aikaan. Rakensimme Euroopan uudelleen Marshall-suunnitelman avulla, ja teimme ehkä parhaan sijoituksen ihmiskunnan historiassa. Rakensimme yhdessä maailman kestävimmän turvallisuusliiton Naton, sotilaallisen ja poliittisen voiman, joka yhdisti Yhdysvallat ja Euroopan, ja toi meitä vieläkin lähemmäs toisiamme seuraavina vuosikymmeninä. Loimme yhdessä maailmanhistorian voimakkaimman kauppasuhteen, jonka osuus on noin 40 prosenttia maailmankaupasta ja joka on ennennäkemättömän vaurauden ja teknologisen innovaation alku. Annoimme yhdessä apua ja toivoa humanitaarisista katastrofeista kärsiville lukemattomissa paikoissa, Länsi-Balkanilta Kongoon aina tällä hetkellä meneillään olevaan työhömme Haitissa.
Niille skeptikoille, jotka kaikista näistä saavutuksista huolimatta epäilevät edelleen transatlanttisen suhteen tilaa tai maani suhtautumista yhdentyneeseen Eurooppaan sanoisin seuraavaa: vaikka Yhdysvaltoja ja kaikkia edustamianne kansoja eivät yhdistäisi yhteiset arvot ja miljoonien kansalaistemme, itseni mukaan luettuna, yhteinen perintö, pelkästään kansainväliset intressimme väistämättä yhdistäisivät meitä.
Tämä kotimaani ja Euroopan välinen suhde on nykyään meille kaikille yhtä vahva ja tärkeä kuin aina ennenkin. Tällä vuosisadalla on syntynyt uusia haasteita, jotka ovat yhtä vaarallisia kuin aikaisemmat 20. vuosisadalla, ja vastaamme niihin yhdessä, yhteisesti, yksi kerrallaan. Ne ovat vaikeita; syntyy erimielisyyttä, mutta me vastaamme niihin yhdessä. Ilmastonmuutos: yksi suurimmista vaaroista, joka uhkaa maapalloamme. Yhdysvallat ja Eurooppa pyrkivät varmistamaan, että kaikki valtiot ja erityisesti suuret taloudet, edistävät maailmanlaajuista ratkaisua. Me kaikki loimme katseemme Kööpenhaminaan ja otimme siellä merkittävän askelen eteenpäin. Nyt meidän on pantava täytäntöön nämä päästöleikkaukset, myönnettävä rahoitus ja toteutettava avoimuus, jota sopimuksessa vaadittiin, ja meidän on autettava heikoimmassa asemassa olevia kansoja pohjoiselta arktiselta alueelta Tyynenmeren saarille. Ne joutuvat ensimmäisen tämän uhkaavan kriisin uhreiksi.
Teemme yhteistyötä Afganistanin ja Pakistanin levottomalla alueella, jotta hajotamme, kukistamme ja voitamme al-Qaidan ja talebanin taistelijat, ja koulutamme Afganistanin armeijaa ja poliisivoimia niin, että hallitus voi suojella lopulta omaa kansaansa, eikä muodosta uhkaa naapureilleen. Yhdysvallat, Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot käyttävät merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä voimavaroja Afganistanin hallinnon valmiuksien luomiseen. Vaikka näiden tärkeiden operaatioiden käynnissä pitäminen ei ole aina ollut suosiossa, kuten kaikki tiedätte ja minä tiedän, tämä on tarpeellista. Meillä on johtajina velvollisuus selvittää kansalaisillemme, että tämä on tarpeen yhteisen turvallisuutemme vuoksi. Voitte uskoa, että 38 vuotta toimineena poliitikkona ymmärrän, että tämä ei ole helppoa. Voin vakuuttaa teille, että tämä ei ole yhtään sen suositumpaa kotimaassani kuin omassa maassanne.
Myös tämän vuoksi Yhdysvallat ja Eurooppa seisovat rinta rinnan estääkseen Irania saamasta ydinaseita: tällainen kehitys vaarantaisi kansalaiset ja uhkaisi sen naapurimaita, mukaan lukien joitain lähempiä liittolaisiamme. Olemme yhdessä aloittaneet ennennäkemättömän sitoumusten tien Iranin johtajien kanssa, ja hyvät kuulijat,
(Suosionosoituksia)
huolimatta siitä, mitä jotkut skeptikot ajattelivat, presidentti tarkoitti sitä, mitä hän sanoi: että ojennamme kätemme kaikille niille osapuolille, jotka ovat valmiita avaamaan nyrkkinsä. Presidentti Obama ilmoitti hallintokauden alussa, että olemme valmiita puuttumaan Iranin tilanteeseen yhteisen edun ja yhteisen kunnioituksen perusteella. Olemme liittolaistemme kanssa tehneet selväksi Iranin johtajille, miten he voivat alkaa rakentaa luottamusta kansainväliseen yhteisöön, kuten muun muassa myöntää pääsyn aiemmin salattuihin rikastuslaitoksiin ja vaihtaa vähän rikastettua uraania tutkimusreaktorin polttoaineeseen. Mutta, kuten maailma on nähnyt, Iranin johtajat ovat torjuneet yhteiset vilpittömät pyrkimyksemme ja toteuttavat edelleen toimia, jotka uhkaavat alueen vakautta. Haluaisin sanoa tämän suoraan: Iranin ydinohjelma rikkoo sen ydinsulkusopimuksen mukaisia velvoitteitaan ja uhkaa aloittaa ydinasekilvan Lähi-idässä. Eikä olisi ironista, eikö olisi kohtalon ivaa, että kun rautaesirippu murtui ja yhteinen uhka molemminpuolisesta tuhosta väheni suurvaltojen keskuudessa, uusi kilpavarustelu alkaisi yhdellä kaikkein epävakaisimmalla alueista maailmassa. Tämä olisi sellainen kohtalon iva, jota lapsemme, lapsenlapsemme ja lapsenlapsenlapsemme eivät antaisi meille anteeksi, jos annamme sen tapahtua.
Iranin johto tukee lisäksi terroristijärjestöjä, ja tuki jatkuu heikentymättä, ja se vainoaa edelleen sellaisia kansalaisiaan, jotka pyrkivät rauhanomaisesti saamaan kadulla oikeutta: tämä on kaikkien hallitusten velvollisuuksien pettämistä sen osalta, mitä he ovat kansalaisilleen velkaa. Teheranin hallinnolla on edessään vaikea valinta: noudattaa kansainvälisiä sääntöjä ja liittyä uudestaan vastuullisten kansojen yhteisöön – mitä me toivomme – tai joutua vastaamaan muista seurauksista ja joutua yhä eristetympään asemaan.
Iranin aiheuttaman uhan edessä olemme sitoutuneet liittolaistemme turvallisuuden varmistamiseen. Sen vuoksi me käytimme vaiheistettua ohjuspuolustusjärjestelmää: estääksemme ohjushyökkäykset tällä mantereella ja puolustautuaksemme niitä vastaan.
(Suosionosoituksia)
Hyvät kuulijat, teemme yhteistyötä myös Natossa ja valmistaudumme erilaisiin tulevaisuuden turvallisuusuhkiin, jotka koskevat energian toimitusvarmuutta ja tietoverkkojen turvallisuutta, ja tuemme jatkossakin Naton ja EU:n välistä tiivistä turvallisuusyhteistyötä.
Viime vuonna Yhdysvallat ja Eurooppa toimivat nopeasti ja päättäväisesti, kun maailma horjui rahoituskriisissä, joka oli hirveämpi kuin koskaan suuren 1930-luvun laman jälkeen. Tällä tavalla me pyrimme yhdessä estämään sen, mitä ihmiset ennustivat: maailmantalouden täydellisen romahtamisen. Tällä hetkellä presidentti Obama ja minä seuraamme tiiviisti Kreikan talous- ja rahoituskriisiä sekä Euroopan unionin ponnisteluja siihen vastaamiseksi. Pidämme myönteisenä tukipakettia, jota EU harkitsee yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa, ja me tuemme sekä suoraan että Kansainvälisessä valuuttarahastossa ponnistelujanne Kreikan pelastamiseksi.
Nämä esimerkit ja monet muut, joita olisin voinut mainita, osoittavat, miksi Eurooppa ei ole ainoastaan Yhdysvaltojen suurin kauppakumppani vaan tärkein liittolaisemme.
Hyvät parlamentin jäsenet, edeltäjämme kokoontuivat yli kuusi vuosikymmentä sitten tällä viikolla aloittamaan sellaisten toimielinten rakentamisen, joiden tarkoituksena oli varmistaa, että 20. vuosisadan synkimmät tapahtumat eivät toistu enää kyseisen vuosisadan loppupuolella tai 21. vuosisadalla. Nämä toimielimet – tämä toimielin – ovat olleet suuri menestys, mutta nyt meidän on asetettava tavoitteemme tämän uuden vuosisadan haasteisiin, joihin viittasin alussa.
Maailma on muuttunut. Se on täysin muuttunut. Kauhea kauneus on syntynyt. Ehkä kaikkein monimutkaisin meitä tällä hetkellä kohtaava uhka on se, mitä ei-valtiolliset toimijat ja väkivaltaiset ääriliikkeet aiheuttavat kansalaisillemme erityisesti, jos – Luoja paratkoon – nämä väkivaltaiset ääriliikkeet saavat käsiinsä joukkotuhoaseita. Tämä vitsaus ei kunnioita rajoja, ei minkäänlaisia rajoja. Yksikään kansakunta riippumatta siitä, kuinka vahva tai rikas, kuinka järjestäytynyt tai kuinka kyvykäs se on, ei voi vastata tähän uhkaan yksin. Sitä voidaan torjua menestyksekkäästi vain, jos toimimme sen vuoksi yhdessä, ja meidän on toimittava näin.
Lissabonin sopimuksen perusteella parlamentille annetut uudet valtuudet antoivat teille merkittävämmän aseman tässä kamppailussa sekä painavamman velvoitteen hallita vastuullisesti. Yhdysvaltojen hallitus ja Euroopan parlamentti ovat kamppailleet sen parissa, miten kansalaisia suojellaan parhaiten luopumatta perusoikeuksista, joiden perustalle kaikki yhteiskuntamme on rakennettu. Olen täysin vakuuttunut siitä, että meidän on voitava suojella kansalaisiamme ja säilyttää vapautemme. Me pystymme tähän.
Viime vuonna virkaan tultuamme presidentti Obamaa ja minua itseäni ohjaavat perustuslakimme tavoitteet täydellisempään sopusointuun pyrkimisestä. Tämän tavoitteen vuoksi yksi ensimmäisistä virallisista toimistamme oli lopettaa kuulustelukäytännöt, jotka tuottivat vähän tuloksia ja joita emme voineet hyvällä omallatunnolla jatkaa.
(Suosionosoituksia)
Määräsimme, että Guantánamon pidätyskeskus suljetaan. Siitä oli tullut epäoikeudenmukaisuuden symboli ja iskulause terroristeille.
(Suosionosoituksia)
Arvostamme tukea – minkä osoittaminen on ollut teille vaikeaa – mitä niin monet teistä ovat antaneet näissä pyrkimyksissä.
Toimimme näin, koska teidän tavoin presidentti Obama ja minä itse torjumme väärän valinnan turvallisuuden ja ihanteidemme välillä. Me uskomme, että periaatteidemme puolustaminen tekee meistä vain vahvempia ja että niistä tinkiminen itse asiassa heikentää ponnistelujamme laajemmassa taistelussa väkivaltaisia ääriliikkeitä vastaan. Mikä on niiden tarkoitus? Niiden tarkoitus on muuttaa sitä, mitä me arvostamme, muuttaa tapaa, jonka mukaan käyttäydymme. Kahdeksan päivää syyskuun 11 päivän iskujen jälkeen kerroin tuhansien yliopisto-opiskelijoiden ryhmälle maassani, että he eivät voi sallia, että kyseinen tragedia tekee lopun elämäntavastamme, koska juuri tämä oli terroristien pyrkimys. Kerroin heille myös, että Yhdysvallat ei voi voittaa tätä uutta taistelua toimimalla yksin.
Kyseiset sanat eivät sovi vain tuon ajan sävyyn, vaan ne ovat mielestäni osoittautuneet todeksi ja ne ovat yhtä tosia tänään. Minun ei tarvitse kertoa tälle yleisölle Euroopan kunnioitusta herättävästä perinteestä, jolla kansalaisia suojellaan valtion hyökkäykseltä heidän yksityisyyttään vastaan. Tämä sitoumus perustuu kaikkien ihmisten synnynnäisen arvon kunnioittamiseen. Me kutsumme niitä luovuttamattomiksi oikeuksiksi. Me kirjasimme ne perustuslakiimme, ja Yhdysvaltojen sitoutuminen yksityisyyden kunnioittamiseen on myös perinpohjaista, yhtä perinpohjaista kuin teidän keskuudessanne. Perustuslakimme neljännen lisäyksen nojalla henkilöitä turvataan viranomaisen harjoittamalta kohtuuttomalta väliintulolta ja valvonnalta, jota yksi kuuluisa juristi kerran kutsui "oikeudeksi saada olla rauhassa". Yhdysvaltojen korkein oikeus on tehnyt selväksi, että yksityisyyttä suojellaan perustuslain nojalla ja että se on perusoikeus. Kuten EU:ssa, korkein oikeus pitää tätä oikeutta ihmisarvoa koskevana asiana.
Henkilökohtaisella tasolla olen 36 vuotta kestäneen urani aikana puolustanut yksityisyyden suojaa koskevia oikeuksia. Yhdysvaltojen senaatissa organisaatiot arvioivat joka vuosi henkilöitä, jotka ovat eniten sitoutuneet kansalaisvapauksiin. Joka vuosi minä ja myöhemmin presidentti Obama esitämme luonnehdinnan yhdestä näistä neljästä valitusta henkilöstä. Syy, miksi kerron teille tästä, ei ole se, että asia liittyy minuun vaan hallintomme sitoutumiseen yksilön oikeuksiin. Jos nyt tehdään muutoksia, kaikki, mitä olen sanonut toimiessani maani hyväksi edellisen 37 vuoden aikana, olisi valhetta. Kun johdin senaatin oikeudellisten asioiden valiokuntaa, joka vastaa presidentin nimeämien oikeuslaitoksen ehdokkaiden vahvistamisesta, kuten sanoin, minua pidettiin jatkuvasti yhtenä vankkumattomimmista kansalaisvapauksien kannattajista. Asetin etusijalle tulevien tuomareiden yksityisyyden suojaa koskevat näkökannat ennen kuin päätettiin, voivatko he ryhtyä virkaan tuomioistuimessa.
Uskon presidentti Obaman tavoin myös, että hallituksen ensisijainen, keskeinen ja kaikkein ehdottomin velvollisuus on suojella kansalaisia – kansalaisia, jota se palvelee – sekä heillä olevia oikeuksiaan. Presidentti Obama on todennut, että maamme pitäminen turvallisena on ensimmäinen asia, mitä hän ajattelee herätessään aamulla ja viimeinen asia, jota hän ajattelee ennen kuin hän menee yöllä nukkumaan. Uskon, että näin jokainen kansainvälisen tason johtohenkilö suhtautuu tehtäväänsä. Fyysinen turvallisuus on yksityisyyden suojan ohella myös luovuttamaton oikeus. Hallitus, joka vetäytyy vastuustaan varmistaa kansalaistensa turvallisuus, rikkoo heidän oikeuksiaan samalla tavalla kuin hallitus, joka vaimentaa toisinajattelijoita tai vangitsee rikoksista syytettyjä ilman oikeudenkäyntiä.
Joten hyvät kuulijat, sillä välin kun me kokoonnumme täällä, vihollisemme käyttävät kaikki mahdolliset keinot uusien ja tuhoisien hyökkäyksien tekemiseksi niin kuin niiden, joita suoritettiin New Yorkissa, Lontoossa, Madridissa ja monissa muissa paikoissa ympäri maailmaa. Meidän on käytettävä niiden lopettamiseksi kaikkia olemassa olevia keinoja – lainvalvontaa, sotilaallista tiedustelutekniikkaa – jotka ovat yhdenmukaisia lainsäädäntömme ja arvojemme kanssa. Taistelemme monella rintamalla. Meillä on rohkeita naisia ja miehiä, jotka palvelevat ulkomailla sotavoimissamme sekä kärsivällisiä ja väsymättömiä lainvalvonnan ammattilaisia, jotka tutkivat monimutkaisia ja epäilyttäviä rahoitusalan verkostoja.
Juuri tällä viikolla tulli- ja rajavartiolaitoksemme otti matkustajatietoja käyttämällä New Yorkin Times Squarella pommitusta yrittäneen epäillyn kiinni, kun hän yritti paeta maasta. On tärkeää, että säilytämme kaikki lainmukaiset valmiutemme tällaisten hyökkäysten lopettamiseksi. Tästä syystä uskomme, että terroristien rahoituksen jäljittämisohjelma on välttämätön omalle ja Euroopan turvallisuudelle; tämä on minusta perusteltua. Sillä on tarjottu ratkaisevia vihjeitä terrorismin vastaisessa tutkimuksessa Atlantin kummallakin puolen, estetty salajuonia ja lopulta säästetty ihmishenkiä. Siihen sisältyy varmennuskeinoja, joilla varmistetaan, että henkilökohtaisia tietoja kunnioitetaan ja käytetään ainoastaan terrorismin torjunnan vuoksi. En kuitenkaan moiti teitä siitä, että teillä herää kysymyksiä tästä asiasta. Me ymmärrämme huolenaiheenne. Sen vuoksi teemme yhteistyötä niiden ratkaisemiseksi, ja olen aivan varma, että voimme onnistua tämän välineen käytössä ja yksityisyyden suojan takaamisessa. On tärkeää, että toimimme näin, ja on tärkeää, että toimimme näin mahdollisimman pian.
Yhdysvaltojen entisenä senaattorina tiedän myös, kuinka vaikeaa on tehdä maailmanlaajuisten haasteiden edellyttämiä vaikeita päätöksiä ja samalla noudattaa paikallisia arvoja. Uskon, että te kaikki käytte tätä läpi jokaisen kerran, kun äänestätte Euroopan parlamentissa. Mitä pidempään meillä ei ole sopimusta terroristien rahoituksen jäljittämisohjelmista, sitä suurempi on riski terrori-iskusta, joka olisi voitu välttää. Olemme johtavassa asemassa ja jaamme vastuun kaiken voitavamme tekemisestä lainsäädännön puitteissa, jotta suojelemme niitä 800 miljoonaa henkeä, joiden palveluksessa olemme yhteisesti. Olemme olleet eri mieltä aikaisemmin ja olemme varmasti jälleen eri mieltä jostakin asiasta, mutta olen vakuuttunut, että Yhdysvallat ja Eurooppa voivat vastata 21. vuosisadan haasteisiin – aivan kuten 20. vuosisadalla – jos keskustelemme keskenämme ja kuuntelemme toisiamme, jos olemme rehellisiä toisillemme.
(Suosionosoituksia)
Hyvät parlamentin jäsenet, Winston Churchill opetti meille, että rohkeus on se, mitä tarvitaan noustaksemme seisomaan ja puhumaan. Rohkeutta on myös se, mitä tarvitaan, kun käydään istumaan ja kuuntelemaan. Tänä iltapäivänä ainoastaan minä olen puhunut. Voitte olla varmoja, että minä kuuntelen ja hallitukseni ja presidenttini kuuntelee jälleen liittolaisiamme. Hyvät kuulijat, ei ollut sattumaa, että tein ensimmäisen ulkomaanvierailuni Eurooppaan varapresidenttinä, ja samoin teki presidentti. Ei ole sattumaa, että olemme palanneet tänne monta kertaa sen jälkeen. Yhdysvallat tarvitsee Eurooppaa, ja toteaisin kunnioittavasti, että Eurooppa tarvitsee Yhdysvaltoja. Tarvitsemme toisiamme nyt enemmän kuin koskaan.
(Suosionosoituksia)
Pidän tämänviikkoista vuosipäivää hyvänä tilaisuutena vahvistaa kansojemme välistä sidettä, joka luotiin kauan sitten vastoinkäymisten yhteydessä. Nyt, kuten aikaisemmin, eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset kääntyvät päämääriä tavoitellessaan ja kumppaneita etsiessään toistensa puoleen ennen ketään muita. Nyt, kuten aikaisemminkin arvostamme, että voimme olla rinnallanne vielä edessä olevissa kamppailuissa, ja olemme kiitollisia siitä. Sen vuoksi totean täällä suoraan: presidentti Obama ja Joe Biden tukevat vahvasti yhtenäistä, vapaata ja avointa Eurooppaa. Tuemme vahvasti sitä, mitä edustatte. Toivotamme teille Jumalan siunausta, Jumala siunatkoon teitä kaikkia ja suojelkoon kaikkia joukkojamme. Kiitos paljon.
(Suosionosoituksia)
Puhemies. − (EN) Paljon kiitoksia, arvoisa varapresidentti. Tämä oli hyvä perusta tulevalle yhteistyölle ja tuleville keskusteluillemme. Kuten sanottu, meidän on kuunneltava toisiamme ja puhuttava toisillemme. Tämä on hyvin tärkeää.
Haluaisin kiittää teitä toistamalla tärkeimmät sanat viime viikolta: Eurooppa tarvitsee Yhdysvaltoja. Muistamme 20. vuosisadan – ensimmäisen maailmansodan, toisen maailmansodan, rautaesiripun – me taistelimme rinnakkain ja me demokratiat voitimme yhdessä. Kuten lisäsitte tänään, Yhdysvallat tarvitsee Eurooppaa. Me muistamme tämän. Tämä on hyvä alku kumppanuudellemme ja yhteistyöllemme.
Vielä kerran, paljon kiitoksia, arvoisa varapresidentti.
Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen, että EU:n varojen käyttötapaa koskevat sääntöjenvastaisuudet ovat vähentyneet. Se, että maatalouden alan sääntöjenvastaisuudet vähenivät niin rajusti 34 prosentilla, on erityisen rohkaisevaa. OLAFin vahva ja kilpailuhenkinen rooli on yksi tilannetta parantaneista tekijöistä. Pidän myönteisenä päätöslauselmaehdotuksessamme vahvistettua EU:n jäsenvaltioiden välisen yhteistyön lisäämistä verotuksen alalla.
Haluan kuitenkin ilmasta syvän huoleni sääntöjenvastaisen toiminnan lisääntymisestä uusissa jäsenvaltioissa, erityisesti Romaniassa ja Bulgariassa. EU-10:n ilmoittamien sääntöjenvastaisuuksien määrä on kasvanut kahdeksan prosenttia ja EU-2:n 152 prosenttia. Haluan ilmaista vahvan tukeni vaatimukselle, että Romania ja Bulgaria luovat hallinnollisia valmiuksia EU:n rahoituksen hallinnolliseksi sekä parantavat julkisia hankintoja koskevien menettelyiden valvontaa ja avoimuutta kaikilla tasoilla.
Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, ensiksi haluan kiittää esittelijää Tamás Deutschia erinomaisesta mietinnöstään. Tämänpäiväinen merkittävä keskustelu ja päätöslauselma, jolle annan tukeni, on erinomainen lähtökohta Euroopan investointipankin tulevalle toiminnalle, kun otetaan erityisesti huomioon EU 2020 -strategia.
Haluaisin lisäksi kehottaa vielä kerran Euroopan hallituksia antamaan EIP:lle paremmat valmiudet myöntää lainoja erityisesti itäisille naapureillemme, jotka tarvitsevat kipeästi lainoja ja sijoituksia ja jotka kärsivät myös kriisin vaikutuksista. Euroopan naapuruuspolitiikan ja EIP:n luotonannon yhteensopivuus olisi varmistettava tulevaisuudessa vielä paremmin kuin aikaisemmin.
Laima Liucija Andrikienė (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, näimme tammikuussa ja maaliskuussa, että laajat julmuudet Nigeriassa aiheuttivat satojen ihmisten surmaamisen, ja joukossa oli naisia ja lapsia. Nigeriassa tarvitaan ensinnäkin pohjoisessa asuvien muslimien ja etelässä asuvien kristittyjen välistä sovitteluprosessia ja rauhanomaista rinnakkaiseloa.
Toiseksi on otettava huomioon, että suurin osa Nigerian väestöstä elää edelleen köyhyydessä, vaikka se on yksi suurimmista öljyntuottajista maailmassa. Väestö ei hyödy maan yleisestä kehityksestä, joten laajalle levinnyt korruptio on asettava kyseenalaiseksi ja sitä on torjuttava tehokkaasti ja vakuuttavasti.
Kolmanneksi Euroopan unionin Nigerialle tarjoamalla avulla pitäisi puuttua kaikkein tärkeimpiin ongelmiin ja kaikkein herkimpiin kysymyksiin, jotta tässä maassa saavutetaan edes jotain näkyvää edistystä.
Bastiaan Belder (EFD). – (NL) Arvoisa puhemies, viimeisimmät uutiset, mitä sain tällä viikolla Josin kristityistä, vaikuttavat erittäin huolestuttaville. Viime viikkoina samaan uskontokuntaan, eli kristittyihin, kuuluvia henkilöitä on löydetty murhattuna eri puolilla tätä nigerialaista kaupunkia. Esimerkiksi lauantaina 24. huhtikuuta musliminuorten joukko puukotti kaksi kristilliselle kuukausijulkaisulle työskentelevää toimittajaa kuoliaaksi. Tekijät käyttivät uhriensa matkapuhelimia ja soittivat heidän pahaa aavistamattomille ystävilleen ja sukulaisilleen ja sanoivat: "me olemme tappaneet heidät kaikki, tulkaa katsomaan".
Arvoisa puhemies, tämä on tyypillistä ilmapiirille Nigeriassa, jossa väkivalta jää rankaisematta. Pääasialliset uhrit ovat kristittyjä, ja tämä on johtanut satoihin kuolemantapauksiin Josissa ja sen ympäristössä tämän vuoden alusta lähtien. On pantava merkille, että yksi tarkkailija puhui järjestelmällisestä uskonnollisesta vainosta. Sen vuoksi hän vetoaa kansainväliseen yhteisöön ja siten myös EU:n toimielimiin, että ne tunnustavat islamilaiset ääriliikkeet keskeiseksi syyksi Nigerian räjähdysalttiille tilanteelle. Tämä koskee erityisesti Josia, joka sijaitsee pohjoisessa olevien muslimien ja etelässä olevien kristittyjen risteyskohdassa.
Valitettavasti tätä ei nimenomaisesti tehdä yhteisessä päätöslauselmaesityksessä (katso 5 kohtaa), ja tämä on seikka, jota arvostelen tänään. Päätöslauselmaesityksessä ei suhtauduta tiukasti Nigeriassa vallitsevaan ääri-islamilaisuuteen. Vieläkin pahempaa on, että siinä vastustetaan "pelkästään uskontoon perustuvia yksinkertaistavia selityksiä". Minäkin vastustan yksinkertaistavia selityksiä, mutta tämä EU:n, Euroopan parlamentin, harjoittama liiallinen yksinkertaistaminen ei auta ollenkaan Nigerian kristittyjä, jotka ovat toivon ja pelon välillä näinä päivinä. Tämä on kritiikkini, ja siksi äänestän tyhjää.
Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, minusta on järkyttävää, että Nigerian kaltainen valtio, jolla on niin valtavat öljyvarat, joutuu tällaisen valtavan julmuuden kohteeksi. Samalla, on otettava mallia Yhdysvaltojen varapresidentiltä: ratkaisun on oltava vuoropuhelussa, vuoropuhelussa, vuoropuhelussa, johon liittyy koulutusta, koulutusta ja koulutusta, jotta maahan voidaan saada rauha.
Arvostin Joe Bidenin viittausta irlantilaisen runoilija William Butler Yeatsin säkeeseen: "kauhea kauneus on syntynyt". Toivomme, että tämä kauhea kauneus voidaan muuttaa ihanaksi kauneudeksi Nigeriassa, jossa vallitsee rauha ja hyvinvointi. Euroopan unionilla on tässä asiassa tärkeä tehtävä, ja tämänpäiväisessä keskustelussa ja äänestyksessä olemme asettaneet mittapuun. Arvostan tätä paljon.
Puhemies. − (CS) Tämän istunnon pöytäkirja toimitetaan parlamentin hyväksyttäväksi seuraavan istuntokauden alkaessa. Jos kenelläkään ei ole huomautettavaa, tämänpäiväisessä istunnossa hyväksytyt päätöslauselmat toimitetaan välittömästä henkilöille ja tahoille, joille ne on osoitettu.
Kirjalliset äänestysselitykset
Mietintö: Íñigo Méndez de Vigo (A7-0116-2010)
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän suosituksen puolesta, koska siinä korostetaan, että perussopimusten tarkistamista varten koolle kutsutut valmistelukunnat (esimerkiksi vuosina 1999–2000 toiminut valmistelukunta, joka laati Euroopan unionin perusoikeuskirjan, ja vuosina 2002–2003 toiminut valmistelukunta, joka laati ehdotuksen sopimukseksi Euroopan perustuslaista) ovat luonteeltaan innovatiivisia, rakentavia ja demokraattisia. Siinä tunnustetaan täysin perussopimusten tarkistamisen poikkeuksellinen luonne. Tarkistamista tarvittiin Lissabonin sopimuksen voimaantuloa koskevien siirtymätoimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi.
Yhteenvetona haluan todeta, että valmistelukuntaa koskevaa järjestelyä on käytettävä, koska kyseessä ovat perussopimukseen tehtävät tarkistukset, jotka ulottuvat tavallisia väliaikaisia teknisiä muutoksia pidemmälle. Sen vuoksi esittelijä Méndez de Vigon esimerkin mukaisesti minusta on hyvä, että Euroopan parlamentti hyväksyi sen, että "Eurooppa-neuvosto muuttaa pöytäkirjaa N:o 36 hallitustenvälisen konferenssin yhteydessä kutsumatta koolle valmistelukuntaa".
Liam Aylward ja Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Parlamentin jäsenet Pat the Cope Gallagher ja Liam Aylward kiinnittävät huomiota siihen, että ainoastaan Irlannissa ja Maltassa käytetään suhteellisen vaalitavan järjestelmää Euroopan parlamentin jäsenten valitsemiseksi. Myös Pohjois-Irlanti käyttää suhteellista vaalitapaa koskevaa järjestelmää Euroopan parlamentin vaaleissa. Vastustamme tiukasti, että Euroopan parlamentin jäsenten vaaliin sovelletaan yhtenäistä tai samanlaista vaalijärjestelmää. Irlannin valtion perustamisesta saakka on osoitettu, että suhteellisen vaalitavan järjestelmä on oikeudenmukainen ja tasapuolinen järjestelmä.
David Casa (PPE), kirjallinen. − (EN) Tässä äänestyksessä on kyse mahdollisuudesta kutsua koolle valmistelukunta tarkistamaan sopimuksia Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevien siirtymämääräysten osalta. Kun otetaan huomioon useat seikat, kuten 22. helmikuuta 2002 ja 18. heinäkuuta 2003 välisenä aikana kokoontunut valmistelukunta ja Euroopan perusoikeuskirjan laatinut valmistelukunta, olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että on tuettava neuvoston ehdotusta tarkistaa pöytäkirjaa N:o 36 hallitustenvälisessä konferenssissa sen sijaan, että kutsutaan koolle valmistelukunta.
Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. − (PT) Lissabonin sopimuksen voimaantulo on muuttanut Euroopan parlamentin kokonpanoa. Se saa 736 jäsenen sijasta 751 jäsentä. Uusia jäseniä tulee 18 kahdestatoista eri jäsenvaltiosta. Koska Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan yläraja Euroopan parlamentin jäsenten määrästä jokaista jäsenvaltiota kohden, Saksalla on kolme paikkaa vähemmän. Koska Euroopan parlamentin jäsenen toimikautta ei ole mahdollista rajoittaa vaalikauden aikana, tämä merkitsee, että parlamentissa on tilapäisesti 754 jäsentä, joten perustamissopimusta on muutettava niin, että 751 jäsenen ylärajaa nostetaan tilapäisesti. Minusta olisi ollut parempi panna tämä uusi kokonpano täytäntöön vuoden 2014 vaaleissa tämän vaalikauden sijasta, mutta myönnän, että on olemassa laaja yhteisymmärrys näiden muutosten toteuttamisesta välittömästi. Tästä syystä olen samaa mieltä siitä, että valmistelukuntaa ei tarvita ennen hallitustenvälistä konferenssia, joka kutsutaan koolle ainoastaan hyväksymään siirtymäsäännös vaalikauden jäljellä olevalle osalle. Tämän ei kuitenkaan pitäisi muodostaa ennakkotapausta tulevaisuutta silmällä pitäen.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) EU:n valmistelukuntaa koskevan järjestelmän, joka muistuttaa Ranskan ja Yhdysvaltojen kokemuksista, erehdys oli se virheellinen olettamus, että sillä oli legitimiteetti, jota sillä ei tosiasiassa kyseisellä hetkellä ollut. Sen vuoksi katson, että valmistelukunta, joka hyväksyi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen luonnoksen, laajensi valtuuksia, jotka sille oli myönnetty. Toivon vilpittömästi, että tulokset olisivat olleet toisenlaisia, mutta tuolloisten olosuhteiden vuoksi tämä ei ollut mahdollista. Sen vuoksi katson, että paluu hallitustenvälisten konferenssien kaavaan on kaikkein realistisin tapa varmistaa vuoropuhelu jäsenvaltioiden hallitusten välillä, ja tällä pitäisi keskittyä erityisiin ratkaistaviin ongelmiin, kuten siihen, mistä äänestimme.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Kannatin äänestyksessä päätöstä olla kutsumatta koolle valmistelukuntaa perussopimusten tarkistamiseksi Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevien siirtymämääräysten osalta. Äänestin näin, koska minusta vaikuttaa tarpeettomalta kutsua koolle valmistelukuntaa hyväksymään tarkistusta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen säännöksiin. Olen samaa mieltä siitä, että neuvoston pitäisi tarkistaa pöytäkirjaa N:o 36 hallitustenvälisessä konferenssissa ilman, että valmistelukunta kutsutaan koolle.
Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Olen täysin samaa mieltä mietinnön esittelijän kanssa, ja haluaisin vielä kerran muistuttaa, että valtaosassa jäsenvaltioita uudet parlamentin jäsenet on jo nimitetty nykyisten sääntöjen mukaisesti. Me odotamme sen vuoksi, että neuvoston ehdotus pöytäkirja N:o 36 muuttamisesta otetaan käyttöön. Tämän perusteella uudet jäsenet voivat tulla parlamenttiin tarkkailijoina välittömästi tämän pöytäkirjaan tehdyn muutoksen hyväksymisen jälkeen, ja sen voimaantultua uudet kollegamme voivat aloittaa työnsä Euroopan parlamentin jäseninä.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. − (DE) Esittelijä vastustaa valmistelukuntaa, koska perussopimukseen tehtävät muutokset ovat vain siirtymäkauden toimia. En näe tilannetta samalla tavalla, koska kyseessä on myös demokraattinen ongelma. Ranskalla on erilainen vaalijärjestelmä ja sen vuoksi sillä ei ole mahdollisuutta "siirtää ylöspäin" demokraattisesti ja suoraan valittuja jäseniä luettelosta. Äänestin tästä syystä mietintöä vastaan.
Siiri Oviir (ALDE), kirjallinen. − (ET) Jos tarkastelemme tätä tarkkaan ja oikeudellisesta näkökulmasta, tekemämme päätös muuttaa Lissabonin sopimusta, koska sen perusteella valmistelukunta kutsutaan koolle. Koska toimi on kuitenkin soveltamisalaltaan rajallinen ja kyse on vain siirtymäkautta koskevasta tarkistamistoimesta, toimin suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ja tuin 479 kollegan esittämää siirtymäkauden ratkaisua: päätösoikeus annetaan hallitustenväliselle konferenssille sen sijaan, että valmistelukunta kutsutaan koolle.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tätä mietintöä vastaan, koska vastustan sitä, että valmistelukuntaa ei kutsuta koolle perussopimusten tarkistamista varten.
Rafał Trzaskowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Päätös olla kutsumatta koolle valmistelukuntaa oli yksi vaikeimmista päätöksistä, joka liittyi 18 uuden parlamentin jäsenen tuloon. Teimme tämän päätöksen juuri kunnioituksesta tätä välinettä kohtaan. Sen tavoite on lisätä EU:n keskeistä lainsäädäntöä koskevien päätösten legitimiteettiä. Tämä ei ole ennakkotapaus tulevaisuutta varten. Kaikki tärkeät asiat, joiden vuoksi perussopimuksiin tehdään muutoksia, kuten vaalimenettely, edellyttävät yhä valmistelukunnan koolle kutsumista. Haluaisin kiittää esittelijä Méndez de Vigoa ja koordinaattoreita tämän päätöksen tekemisestä, koska tämä ei ollut helppoa. Meillä on ongelma 18 uuden jäsenen nimittämisestä, koska jotkut jäsenvaltiot eivät soveltaneet asianmukaista menettelyä. Päätimme kuitenkin, että kaikkein tärkein periaate on edustus. Euroopan parlamentilla pitäisi olla ennen kaikkea tasapuolinen edustus mahdollisimman pian. Kehotamme sen vuoksi jäsenvaltioita saattamaan tämän menettelyn loppuun mahdollisimman nopeasti. Oletamme samalla, että kaikki parlamentin jäsenet valitaan suorilla vaaleilla.
Mietintö: Íñigo Méndez de Vigo (A7-0115-2010)
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin kollegani Méndez de Vigon erinomaisen mietinnön puolesta. On pyrittävä saamaan aikaan siirtymätoimenpide, jotta varmistetaan, että Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla vuonna 1976 annetun säädöksen 5 artiklaa noudatetaan. Sen vuoksi on Euroopan parlamentin jäsenten määrää on lisättävä 754:ään vaalikauden 2009–2014 loppuajaksi.
Olen lisäksi tyytyväinen tämän mietinnön 6 kohdan sanamuotoon, jossa pyydetään yhtenäistä vaalitapaa Euroopan parlamentin jäsenten valitsemiseksi: "ilmoittaa Eurooppa-neuvostolle laativansa lähiaikoina esityksiä tarvittavista säännöksistä jäsentensä yleisten ja välittömien vaalien toimittamiseksi yhdenmukaista menettelyä noudattaen kaikissa jäsenvaltioissa tai kaikille jäsenvaltioille yhteisten periaatteiden mukaisesti, ja että parlamentti käynnistää mainitun vaalitapauudistuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan 2 kohdan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 223 artiklan mukaisesti; vaatii lisäksi, että Euroopan parlamentin uudistamista käsittelevä valtuuskunta on kutsuttava koolle valmistelemaan perussopimusten tarkistamista".
Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti on hyväksynyt, että 18 Euroopan parlamentin jäsentä liittyy tähän parlamenttiin vaalikauden aikana. Tämä sopimus merkitsee, että kesäkuussa 2009 Nizzan sopimuksen mukaisen menettelyn nojalla valittu parlamentti on 1. joulukuuta 2009 voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen mukainen.
Äänestin vastaan, ja tein sen syystä, joka on mielestäni ratkaisevan tärkeä: kesäkuun 2009 Euroopan parlamentin vaalien aikana suurin osa jäsenvaltioista piti hyvin todennäköisenä Lissabonin sopimuksen välitöntä ratifiointia. Tämän vuoksi ne mukauttivat tapaa, jolla vaalit järjestettiin. Näin ei toimittu Ranskassa, jossa ei tehty minkäänlaisia järjestelyitä, joilla olisi varmistettu jäsenten määrän lisääminen sujuvasti 72:sta 74:ään.
Lopuksi löydettyä ratkaisua – kansalliskokouksen nimittämää kahta jäsentä – ei voida hyväksyä. Vuodesta 1979 lähtien Euroopan kansalaiset ovat valinneet Euroopan parlamentin jäsenet yleisillä välittömillä vaaleilla, eivätkä kansalliset edustuslaitokset ole nimittäneet heitä. Yleisten välittömien vaalien ansiosta voimme oikeutetusti puhua kaikkien eurooppalaisten puolesta. Se, että parlamentti hyväksyi Ranskan kompromissin, on huolestuttava ennakkotapaus siitä, että se ei toimi perussopimuksien mukaisesti.
Philip Bradbourn (ECR), kirjallinen. − (EN) Olemme tyytyväisiä toimenpiteisiin, joiden perusteella 18 uutta jäsentä voi ryhtyä edustajantoimeensa Euroopan parlamentissa. Heidän ei kuitenkaan pitäisi voida nauttia tarkkailijan asemasta ennen kuin siirtymäkauden toimet tulevat voimaan ja ennen kuin he voivat ryhtyä varsinaisesti Euroopan parlamentin jäsenen toimeen. Uusilla jäsenillä olisi tarkkailijoina oikeus palkkaan ja kulukorvauksiin ennen kuin heillä on oikeus äänestää. Tämä on väärin, ja siksi valtuuskuntamme äänesti tätä mietintöä vastaan.
Françoise Castex (S&D), kirjallinen. – (FR) Arvostelen voimakkaasti Ranskan päätöstä kahden uuden Euroopan parlamentin jäsenen nimittämisestä Lissabonin sopimuksen voimaantulon vuoksi.
Toisin kuin 11 muuta valtiota, joihin tämä uudistus vaikutti, jotka ennakoivat vaaleja ja jotka pystyivät tietenkin nojautumaan kesäkuun 2009 Euroopan parlamentin vaalien tulokseen, Ranskan hallitus päätti yksinkertaisesti nimittää jäsenet kansallisesta parlamentistaan: tämä on häpeäksi demokratialle.
Lisäksi me Ranskan sosialistit emme usko, että parlamentin 16 muun jäsenen pitäisi joutua maksamaan hinta tästä Ranskan valmistautumisen täydellisestä puutteesta. Sen vuoksi me lopulta kannatimme sellaisen hallitustenvälisen konferenssin koolle kutsumista, joka valtuuttaa nämä vaaleilla valitut Euroopan parlamentin jäsenet – ensin tarkkailijoina – harjoittamaan tehtäväänsä Euroopan kansalaisten edustajina. Kansalaiset valitsivat heidät pelkästään tämän tavoitteen vuoksi.
Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan parlamentin edelliset vaalit (vuonna 2009) järjestettiin ennen kuin Lissabonin sopimus oli tullut voimaan, joten parlamentin kokoonpano oli sama kuin se, mikä vahvistettiin Nizzan sopimuksessa (736 jäsentä). Eurooppa-neuvosto oli samaa mieltä parlamentin vuonna 2007 ehdottamasta alustavasta kokoonpanosta, jolloin jäsenten määrää lisättiin 750:stä 751:een. Pidin parempana, että Euroopan parlamentin uusi kokoonpano olisi voimassa ainoastaan seuraaviin vuonna 2014 järjestettäviin Euroopan vaaleihin saakka. Siitä huolimatta on laaja yhteisymmärrys siitä, että tämä pitäisi saada aikaan nyt. Sen vuoksi on säänneltävä tapaa, millä 18 uutta parlamentin jäsentä (paikat on jaettu 12 jäsenvaltion kesken) valitaan. Uudessa sopimuksessa vahvistetaan yläraja Euroopan parlamentin jäsenten määrästä jokaista jäsenvaltiota kohden, mikä merkitsee, että Saksa menettää kolme paikkaa. Koska Euroopan parlamentin jäsenen toimikautta ei voida rajoittaa kesken vaalikauden, tämä merkitsee, että parlamentissa on tilapäisesti 754 jäsentä. Olen samaa mieltä esittelijä Mendez de Vigon suosituksesta, että uudet parlamentin jäsenet ryhtyvät virkaan samana päivänä, jolloin vältetään alueelliset vääristymät parlamentin edustuksessa. En ole samaa mieltä siitä mahdollisuudesta, että kansalliset viranomaiset voivat nimittää uudet jäsenet. Minusta parlamentin jäsenet saavat legitimiteetin ainoastaan vaaleilla.
Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Lissabonin sopimus lisää Euroopan parlamentin jäsenten määrän 736:sta 751:een. Koska vuoden 2009 vaalit järjestettiin ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa, valittiin ainoastaan 736 Euroopan parlamentin jäsentä. Parlamenttimme piti sen vuoksi hyväksyä uusia kokoonpanoa koskevia säännöksiä vaalikauden jäljellä olevaa osaa varten. Demokraattisen liikkeen valtuuskunta ei äänestänyt tämän asiakirjan puolesta kahdesta syystä. Se ei voi hyväksyä neuvoston ehdotusta hallitustenvälisen konferenssin koolle kutsumisesta ilman valmistelukuntaa, joka koostuu kansallisten parlamenttien, valtioiden tai hallitusten päämiesten sekä Euroopan parlamentin ja komission edustajista. Tämä nopeutettu menettely rikkoo perussopimuksen hengen lisäksi sen kirjainta. Sillä vahvistetaan myös valitettava ennakkotapaus. Ranskan kansallisen parlamentin kahden jäsenen nimittäminen 18 uuden Euroopan parlamentin jäsenten keskuuteen merkitsee vakavaa hyökkäystä primaarioikeutta vastaan. Sen mukaan Euroopan parlamentin jäsenet on valittava yleisillä välittömillä vaaleilla, ja heitä eivät nimitä kansalliset parlamentit. Ainoa myönteinen lopputulos tästä on, että tällä on kiinnitetty huomio tarpeeseen uudistaa parlamentin valintamenettelyä pitkällä aikavälillä ja tarkemmin sanoen pyyntöön, jonka olemme jo kauan esittäneet siitä, että yksi osa Euroopan parlamentin jäsenistä valitaan Euroopan vaalipiiristä.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska sen mukaan 18 uutta Euroopan parlamentin jäsentä, jotka ovat peräisin 12 jäsenvaltiosta, voivat ryhtyä virkaansa tultuaan valituiksi. On valitettavaa, että neuvosto ei hyväksynyt ajoissa tarvittavia toimia, jotta nämä jäsenet olisivat voineet ryhtyä hoitamaan edustajantointaan välittömästi Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Se, että Lissabonin sopimus ei tullut voimaan siten, että sitä olisi voinut soveltaa välittömästi Euroopan parlamentin vaalikautta 2009–2014 koskeviin vaaleihin, johti ongelmaan, joka on minusta ratkaistu järkevästi ja tavalla, jolla otetaan huomioon siirtymäajan väistämättömät vaikeudet. Sen vuoksi, vaikka ei ole järkevää tai oikeutettua evätä jäseniltä heidän toimikauttaan, ei olisi myöskään järkevää estää niitä jäsenvaltioita, jotka hyötyvät edustajiensa määrän lisäämisestä, nimittämästä heitä omaa vaalijärjestelmäänsä koskevan lainsäädännön mukaisesti. Poikkeukselliset olosuhteet oikeuttavat täysin poikkeuksellisten ratkaisujen hyväksymisen.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan parlamentin jäsenten kokonaismäärän lisääminen 15 jäsenellä (Nizzan sopimuksen mukaisesta 736 paikasta 751 paikkaan), jolloin 18 uutta paikkaa jaetaan 12 jäsenvaltion kesken, on hyväksytty. Saksalle on varattu kolme paikkaa vähemmän, koska tässä EU:n perussopimuksessa vahvistetaan paikkojen enimmäismäärä. Lissabonin sopimus ei tullut voimaan ennen vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleja, joten vaalit järjestettiin Nizzan sopimusten mukaisten säännösten perusteella. Tämä merkitsee, että Euroopan parlamentissa on tällä hetkellä 736 jäsentä 751 jäsenen sijasta. Lissabonin sopimuksen voimaantulo merkitsee toisaalta, että 18 uutta Euroopan parlamentin jäsentä 12 jäsenvaltiosta voi oikeutetusti ryhtyä virkaan. Euroopan parlamentin jäsenen toimikautta ei ole mahdollista rajoittaa parlamentin vaalikauden aikana, joten Saksan valtuuskunnan nykyistä Euroopan parlamentin jäsenten määrää ei voida rajoittaa. Sen vuoksi katson, että neuvoston vaatima pöytäkirjaan N:o 36 tehtävä muutos johtuu suoraan Lissabonin sopimuksen uusista säännöksistä ja että tämä on perusteltu ratkaisu, jonka vuoksi kaikki lisäpaikkoihin oikeutetut jäsenvaltiot voivat nimittää nämä Euroopan parlamentin jäsenet. Näiden 18 Euroopan parlamentin jäsenen on voitava ryhtyä hoitamaan edustajantointaan samanaikaisesti, jotta kansallisuuksien välistä tasapainoa ei häiritä parlamentissa.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Kuten olemme esittäneet, ja kuten tästä mietinnöstä voidaan nähdä, Lissabonin sopimuksen perusteella toteutetaan uusliberalistista, militaristista ja federalistista politiikkaa, ja tämä väline on täynnä epäselvyyksiä ja ristiriitoja, kuten ne, joita esitettiin pöytäkirjassa (N:o 36) Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevista säännöistä. Perustamissopimusta kannattavien ylimielisyys oli niin suuri, että se esti heitä tekemästä näistä säännöksistä joustavia. He tekivät kaiken mahdollisen välttääkseen kansanäänestyksien järjestämisen, jotta EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset eivät voisi äänestää ja toistaa Ranskan ja Alankomaiden kansalaisten ei-ääntä niin sanottuun "sopimukseen perustuslaista". Myös Irlannin kansa vastasi kieltävästi tähän asiakirjan irvikuvaan, ja heidän äänensä saatiin vasta huomattavan painostuksen ja kiristyksen jälkeen, mutta jo Euroopan parlamentin vaalien jälkeen.
Tämä mietintö on osoittanut joidenkin Euroopan parlamentin jäsenten aikeet vakiinnuttaa EU:n federalistinen kehitys. He vetoavat demokraattiseen oikeutukseen, jota tällä perustamissopimuksella ei ole. Nämä parlamentin jäsenet yrittävät edelleen alistaa kansallisen lainsäädännön EU:n edulle ja tehdä ehdotuksia, joilla pyritään yhdenmukaiseen vaalimenettelyyn kaikissa jäsenvaltioissa, vaikka tämä on jokaisen jäsenvaltion oman toimivallan mukaista, ja he vaativat, että Euroopan parlamentin uudistamista käsittelevä valtuuskunta on kutsuttava koolle valmistelemaan perussopimusten tarkistamista.
Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Se, tarkistetaanko perussopimuksia hallitustenvälisen konferenssin tai valmistelukunnan ansiosta, ei muuta millään tavalla sitä, mikä on tämän ongelman ydin. Ranska kieltäytyi ainoana valtiona epäpätevyyden, huolimattomuuden tai poliittisen virhearvion vuoksi ennakoimasta Lissabonin sopimuksen voimaantulon vaikutuksia edustukselleen Euroopan parlamentissa monen poliittisen ryhmän, kuten omani, toistuvista vaatimuksista huolimatta. Sen vuoksi Ranska on nyt ainoa 27 valtiosta, joka aikoo nimittää kaksi uutta Euroopan parlamentin jäsentä epäsuoralla tavalla: kansallisen parlamentin, jonka äänestysjärjestelmä on täysin epäoikeudenmukainen, päätöksellä. Kaikki tämä on myös vastoin perussopimuksia ja vuonna 1976 annettua säädöstä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla. Lisäksi Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä on osaksi syyllinen tähän asiaan. Vaikka se sai kovan kolauksen vuoden 2009 vaaleissa, se saa yhden kahdesta lisäpaikasta. Tämä merkitsee juonimista ystävien kesken, ja Euroopan parlamentti tukee tätä. Valitettavasti, jotta huomio johdetaan pois tästä poikkeuksesta, esittelijä piiloutuu menettelyn väliaikaisen luonteen taakse. Väliaikainen? Uudet ranskalaiset Euroopan parlamentin jäsenet ovat edustajantoimessaan neljän vuoden ajan, mikä on yli 80 prosenttia parlamentin vaalikaudesta. Olisin odottanut kollegoideni suhtautuvan tiukemmin sanojen arvoon ja demokraattisten periaatteiden puolustamiseen.
Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin useiden sellaisten tarkistusten puolesta, joilla pyrittiin korostamaan, että Ranskan valintaa ei voida hyväksyä. Se nimittää kansallisen parlamenttinsa jäseniä edustajantoimeen Euroopan parlamenttiin 16 muun jäsenen ohella, jotka olivat ehdokkaina 7. kesäkuuta 2009 järjestetyissä vaaleissa. Minun mielestäni tämä valinta, joka tehtiin ilman minkäänlaista valmistelua, on vastoin demokratian perusperiaatteita ja herättää tärkeitä kysymyksiä Euroopan parlamentin demokraattisesta legitiimiydestä. Emme voi toisaalta estää muiden Euroopan parlamentin jäsenten tuloa. Heidän nimittämisensä on täysin perussopimusten hengen mukaista. Tämä kysymys osoittaa, miten tarpeellista on, että meillä on tulevaisuudessa yhtenäinen menettely Euroopan parlamentin jäsenten nimittämiseksi yleisillä välittömillä vaaleilla, ja tämä uudistus on toteutettava valmistelukunnan avulla.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tätä mietintöä vastaan tärkeimmän tarkistuksemme vuoksi, koska vaadimme, että Euroopan parlamentin jäsenet olisi valittava yleisillä välittömillä vaaleilla.
Mietintö: Íñigo Méndez de Vigo (A7-0115/2010 – A7-0116-2010)
Carlo Casini (PPE) , kirjallinen. − (IT) Annoin painavan ääneni kahden Íñigo Méndez de Vigon laatiman mietinnön puolesta. Olen tyytyväinen kahdesta syystä: johtamani valiokunta toimi nopeasti ja sai aikaan väliaikaisen sopimuksen, jonka ansiosta erittäin suuri enemmistö äänesti tänään tämän sopimuksen puolesta.
Tästä näkökulmasta olen tukenut ajatusta äänestää vastaan 5 kohtaa, joka otettiin mukaan minun valiokunnassa esittämäni tarkistuksen perusteella. Tällä korostetaan, että 18 uuden jäsenen nimittämisessä on noudatettava mahdollisimman pitkälle vuonna 1976 annetun vaaleja koskevan säädöksen säännöksiä, joiden mukaan Euroopan kansalaisten on valittava jäsenet suoraan. Sen vuoksi etusija on annettava automaattiselle menettelylle, jonka perusteella ne henkilöt, jotka saivat eniten ääniä niistä ehdokkaista, joita ei valittu edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa, voivat liittyä Euroopan parlamenttiin. Jos kansallinen vaalijärjestelmä ei salli tällaista laskutapaa, voimme turvautua kansallisten parlamenttien vahvistamaan nimitykseen.
Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. − (IT) Kirgisian poliittinen kriisi on jälleen kerran uusi osoitus Keski-Aasian alueen epävakaudesta. Tiedämme, että tämä alue on erittäin tärkeä Euroopalle energian ja raaka-aineiden saannin merkityksen vuoksi, ja Yhdysvalloille ja Venäjälle maan strategisen aseman vuoksi. Tämä on valitettavasti vuoden 2005 vallankumouksen pettymyksen aiheuttanut tulos. Vallankumous herätti toiveita todellisesta muutoksesta pienikokoisen entisen Neuvostoliiton tasavallan poliittisessa dynamiikassa. Tämä vaikutti olevan samana vuonna Ukrainassa ja Georgiassa sattuneiden tapausten kanssa merkki koko alueen rauhallisemmasta geopoliittisesta tulevaisuudesta. Valitettavasti tällä hetkellä Kirgisia joutuu korjaamaan katkerat hedelmät muutoksesta, jota ei ole tapahtunut. Päätöslauselmaan, josta äänestämme, sisältyvät tarvittavat ja asianmukaiset suuntaviivat, joita Euroopan parlamentin pitäisi antaa EU:n toimielimille, jotka ovat suoraan tekemisissä Kirgisiaa koskevan kysymyksen kanssa kansainvälisillä ja diplomaattisilla areenoilla. Toiveena on, että komissio ja neuvosto tekevät johdonmukaista yhteistyötä näistä suuntaviivoista ja että ne toimivat kiireellisesti. Näin ei ole toimittu muissa, jopa hiljattain sattuneissa tapauksissa, mikä on anteeksiantamatonta. Vilpitön toiveeni on, että EU:n toiminnalla on myönteinen vaikutus Kirgisian vakauttamiseen, joten äänestin yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Entisen Neuvostoliiton hajoamisesta syntynyt Kirgisia on joutunut suurvaltojen kiistojen kohteeksi, ja vaikuttaa siltä, että se on joutunut myös poliittisten levottomuuksien kohteeksi ja että sen poliittinen ja sosiaalinen rakenne on hajonnut. Euroopan toimielinten ja jäsenvaltioiden hallitusten on valvottava tätä paremmin. Euroopan suhteellista tiedon puutetta Keski-Aasian tasavalloista on korjattava. On pyrittävä löytämään keinot suhteille ja tiedotukselle, joiden ansiosta voidaan paremmin saada tietoja ja valvoa yksityiskohtaisemmin niiden tilannetta. Pidän myönteisenä Euroopan unionin päättäväisyyttä siitä, että vapauteen, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset pidetään keskeisessä asemassa sen Kirgisiaa koskevassa toiminnassa. Toivon myös, että väliaikainen hallitus osoittaa olevansa sanojensa vertainen ja toteuttaa uudistuksia, joissa näitä seikkoja ei unohdeta. Ilmoitus vaalien ja perustuslaillisen kansanäänestyksen pitämisestä on rohkaiseva merkki lähitulevaisuutta silmällä pitäen.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Riippumattomat tarkkailija luonnehtivat viime vuonna järjestettyjä Kirgisian presidentinvaaleja, joissa Kurmanbek Bakijev valittiin uudelleen presidentiksi, erittäin vilpillisiksi. Lisäksi alkuvaiheen demokraattisten pyrkimysten jälkeen Bakijevin valtakausi muuttui autoritaariseksi. Suurten mielenosoitusten jälkeen presidentti Bakijev joutui pakenemaan pääkaupungista, ja hänet syrjäyttänyt väliaikaishallitus, jota johti opposition johtaja Roza Otunbajeva, antoi säädöksen vallan siirtymisestä ja käskyn noudattaa Kirgisian perustuslakia. Samanaikaisesti Bakijev lähti maasta ja pyrki saamaan turvapaikan Kazakstanista. Kirgisia on Yhdysvaltojen ja Venäjän erityisen kiinnostuksen kohteena, mikä johtuu sen strategisesta sijainnista keskellä Keski-Aasiaa. EU:lla ja Keski-Aasialla on yhteisiä haasteita energian, ilmastonmuutoksen torjumisen, huumekaupan valvonnan sekä terrorismin torjunnan alalla. Tästä syystä EU:n on sitouduttava aktiivisesti väliaikaishallitukseen, jotta tutkittaisiin ja hyödynnettäisiin mahdollisuuksia hyvän hallintotavan, oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja muiden Keski-Aasian strategiassa vahvistettujen EU:n poliittisten tavoitteiden edistämiseksi.
Jacek Olgierd Kurski (ECR), kirjallinen. – (PL) Yhtenä Euroopan parlamentin Kirgisiaa koskevan päätöslauselmaesityksen laatijana haluaisin kiittää tämän asiakirjan puolesta tänään äänestäneitä kollegoitani. On erityisesti mainittava, että Kirgisian väliaikainen hallitus ilmoitti aloittavansa perustuslain uudistamisen ja luovansa nopeasti perustan demokraattisten parlamenttivaalien toteuttamiseksi. Tämän vuoksi väliaikaiselle hallitukselle esitetään kehotus täyttää Kirgisian kansainväliset velvoitteet ja varmistaa, että vaaliprosessi on vapaa ja oikeudenmukainen. Seuraamme Kirgisian tapahtumia tarkkaavaisesti, ja tähän sisältyy Naton ja muiden Afganistanin operaatioon osallistuvien kansainvälisten joukkojen ylläpitämä katkeamaton huoltoverkko. On välttämätöntä, että Euroopan unioni ja Euroopan parlamentti valvovat Kirgisian tilannetta hyvin tarkasti, että annetaan välttämätöntä apua ja että Kirgisian yhteiskunnan kaikkien ryhmien välistä vuoropuhelua tuetaan.
Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz (PPE), kirjallinen. – (PL) Äänestin Kirgisiaa koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, koska minun on Keski-Aasian valtuuskunnan jäsenenä annettava ainakin tämä tuenosoitus kansakunnalle, joka on ollut viime viikkoina näin vaikeassa tilanteessa. Päätöslauselmassa kehotetaan lopettamaan väkivalta, saamaan aikaan vuoropuhelu konfliktin osapuolten välille sekä kunnioittamaan oikeutta vapauteen, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion periaatteita. Lisäksi siinä korostetaan johdonmukaisen ja vakaan perustuslaillisen kehyksen merkitystä demokratian varmistamiselle. Mielestäni kansainvälisen avun ohjelma olisi otettava käyttöön mahdollisimman nopeasti, ja EU:n olisi otettava johtoasema tässä ohjelmassa.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Kirgisiassa tällä hetkellä vallitseva tilanne on huolestuttava, mikä johtuu etenkin siitä, että tämä valtio sijaitsee tärkeässä osassa Keski-Aasiaa, strategisesti tärkeässä asemassa lähellä Afganistania ja Ferganan laakson vieressä. Yhdistyneiden kansakuntien johtamaa kansainvälistä tutkimusta tapahtumista tarvitaan, jotta vastuu voidaan määritellä. On tärkeää, että Keski-Aasian erityisedustaja seuraa tilannetta hyvin tarkasti yhteistyössä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan kanssa.
Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Euroopan parlamentin 6. toukokuuta 2010 antama Kirgisian tilannetta koskeva päätöslauselmaesitys RC-B7-0246/2010 on Euroopan yhteinen ääni, joka on suunnattu Kirgisiaa ja sen viranomaisia kohtaan. Kirgisiaa koskeva päätöslauselma on tärkeä viesti Euroopan unionilta ja koko Euroopalta. Meidän olisi näytettävä Kirgisian kansalaisille ja viranomaisille – eikä pelkästään tällaisilla päätöslauselmilla – että tuemme demokratian vahvistamista, yhteiskunnallista kehitystä, väestön turvallisuutta ja kestävää kasvua.
Euroopan parlamentin on oltava toimielin, joka tukee kaikkia demokratian mahdollisuuksia ja joka ei hyväksy minkäänlaista poikkeamista tältä reitiltä. Kirgisian muutokset aiheutuvat viime vuosien tilanteesta ja siitä, että tulppaanivallankumoukseen liittyneet toiveet jäivät väliaikaisiksi. Vaalivilppi ja Kirgisiassa aloitettu lievästi autoritaarinen toimintatapa eivät voi olla eivätkä saa olla yhdentekeviä asioita. Me voimme ja aiomme tukea ainoastaan demokratiaa edistäviä toimenpiteitä, sillä ne ovat Euroopan unionin perusta. Me emme voi hyväksyä muunlaisia toimenpiteitä. Toivon, että Kirgisiaa koskeva päätöslauselma on yksi monista toimista, joita toteutamme. Koko Eurooppa edellyttää tätä meiltä.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän päätöslauselman ja kahden äänestyksessä esitetyn suullisen tarkistuksen puolesta yhdessä suuren enemmistön kanssa.
Vilja Savisaar (ALDE), kirjallinen. − (ET) Kirgisiassa huhtikuun alussa, jo kuukausi sitten, sattuneilla tapahtumilla on ollut vakavia seurauksia valtion sisäiseen hallinnolliseen tilanteeseen ja kansainvälisiin suhteisiin. Tämän vuoksi Venäjä on lisännyt sotilaallista ja taloudellista vaikutusvaltaansa Kirgisiassa, mikä oli odotettavissa näiden kahden valtion aikaisempien taloudellisten suhteiden vuoksi. Samaan aikaan Venäjä on luvannut antaa taloudellista tukea suorana rahoitustukena ja myös myymällä kaasua ja öljytuotteita edulliseen hintaan. Tämänpäiväisessä mietinnössä kiinnitetään pitkälti huomio siihen, että Euroopan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien on pyrittävä varmistamaan demokraattisen hallituksen valinta ja ihmisoikeusloukkauksien päättyminen tässä valtiossa.
On varmasti totta, että korruptiota halutaan vähentää julkisella sektorilla ja oikeusjärjestelmässä, minkä vuoksi on ehkä tarpeellista uudistaa julkista sektoria ja varmistaa oikeusjärjestelmän riippumattomuus. Tämä kaikki on kuitenkin yhteydessä maan taloudelliseen tilanteeseen, ja sen vuoksi EU:n, YK:n ja Venäjän välinen yhteistyö on tärkeää, koska muussa tapauksessa Kirgisiaa ei aseteta etusijalle, vaan kaikki "suurvallat" yrittävät käyttää tilannetta hyväkseen. Sen vuoksi kannatan tätä päätöslauselmaa, jossa kaikkia osapuolia kehotetaan yhteistyöhön, varmistamaan ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja demokratian kehittäminen sekä julkisen sektorin uudistaminen ja oikeuslaitoksen riippumattomuus. Uskon kuitenkin, että kestää vielä jonkin aikaa ennen kuin tämä valtio saavuttaa toivotun demokraattisen tason, sillä jotta tämä voisi tapahtua, nimitykset olisi tehtävä avoimilla kilpailuilla sen sijaan, että ne jaetaan sukulaisille.
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Olen tyytyväinen tuoreesta puhtaita ja energiatehokkaita ajonevoja koskevasta tiedonannosta. Sähköautojen tuominen markkinoille voisi olla kilpailuetu Euroopan teollisuudelle. Emme saa kuitenkaan unohtaa, että Eurooppa on tällä hetkellä autoalalla kansainvälisessä johtoasemassa, ja emme voi vaarantaa tätä kilpailuetua. Pyydän sen vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita luomaan tarvittavat edellytykset sähköautojen sisämarkkinoiden luomiseksi. Haluaisin myös varoittaa tarpeesta yhdenmukaistaa akkuja koskevia standardeja ja yhteensopivia latauspisteitä eri jäsenvaltioissa. On myös tärkeää luoda verokannustimia, joihin sisältyvät sopivat sähkön kuluttajahinnat. Toinen tärkeä tekijä on sähköverkkojen nykyaikaistaminen. Pyydän lisäämään investointeja älykkäiden verkkojen ja akkuteknologian tutkimukseen ja kehitykseen, jotta perusmateriaaleja käytetään tehokkaammin. Pyydän sen vuoksi, että Euroopan kansainvälinen johtoasema autoteollisuuden alalla pyritään säilyttämään kaikin keinoin.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta, koska uskon, että sähköautot voivat edistää Eurooppa 2020 -strategian painopisteiden saavuttamista. Tämä strategia perustuu sellaisen talouden luomiseen, joka perustuu osaamiseen ja innovaatioon ja edistää voimavarojen käytön kannalta tehokkaampaa taloutta, toisin sanoen ympäristöystävällisempää ja kilpailukykyisempää taloutta.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Ajankohtana, jolloin hiilidioksidipäästöjä koskevasta keskustelusta on tullut välttämätöntä, koska se on keskeisessä asemassa keskusteluissa ilmastonmuutoksesta, ja jolloin polttoaineiden hinnan heilahtelu on tehnyt raakaöljyn ja sen johdannaistuotteiden nykyisen kaltaisesta riippuvuudesta kestämätöntä ainakin pitkällä aikavälillä, on tärkeää löytää vaihtoehtoja. Sen vuoksi taloudellisia ja yhteiskunnallisia tarpeita tukevalla innovaatiolla on etsittävä tieteellisesti ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja. Sähköajoneuvo on merkittävä innovaatio, jolla on paljon markkinapotentiaalia etenkin pitkällä aikavälillä, koska sen ansiosta voidaan vähentää hiilidioksidi- ja muita epäpuhtauspäästöjä sekä parantaa energiatehokkuutta ja edistää teknologiseen johtajuuteen perustuvaa innovaatiota. Kun edellä mainittu otetaan huomioon, on luotava sähköajoneuvoja koskeva yhteinen strategia, jolla tuetaan teollisuutta puhtaan ja kannattavan teknologian kehittämisessä ja sähköajoneuvojen yhtenäismarkkinoiden luomisessa. Minun on kuitenkin jälleen kerran varoitettava, että eurooppalaisen strategian käyttöönottaminen ei saa tarkoittaa, että luodaan teollisuutta haittaavia ja sen kehittymisen ja kannattavuuden vaarantavia monimutkaisia säännöksiä.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Ilmastonmuutos, hiilidioksidi- ja muut epäpuhtauspäästöt sekä polttoaineiden hintojen heilahtelut ovat luoneet myönteisen ilmapiirin sähköajoneuvojen maailmanlaajuiselle kehittämiselle. Sähköajoneuvot edistävät Eurooppa 2020 -strategian painopisteiden saavuttamista. Niissä on kyse innovoinnin ja osaamisen edistämisestä (älykäs kasvu), resurssitehokkaamman ja vihreämmän talouden edistämisestä (kestävä kehitys) ja työpaikkojen luomiseen perustuvasta talouskasvusta (osallistuva kasvu). On tärkeää, että sähköajoneuvojen korkeat kustannukset, jotka aiheutuvat pääasiassa akkujen hinnasta, laskevat. Tähän tarvitaan tutkimusta ja innovaatiota. Pidän myönteisenä, että puheenjohtajavaltio Espanja piti sähköajoneuvojen kehittämistä painopistealueena ilmastonmuutoksen torjunnassa. Olen tyytyväinen myös komission 27. huhtikuuta 2010 annettuun tiedonantoon puhtaita ja energiatehokkaita ajoneuvoja koskevasta eurooppalaisesta strategiasta. Minusta on luotava sähköajoneuvojen yhtenäismarkkinoiden olemassaolon edellytykset ja samalla varmistettava toimintalinjojen tehokas koordinointi EU:n tasolla, jotta vältetään etenkin työllisyyteen aiheutuva kielteinen vaikutus. Tämä koordinointi edistää myös yhteensopivuutta ja yhteentoimivuutta.
João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Meidän mielestämme sähköautojen kehittäminen on tarpeellista vaihtoehtona fossiilisia polttoaineita käyttäville ajoneuvoille. Tällaisten ajoneuvojen aiheuttama ilmansaaste sekä fossiilisten polttoaineiden, erityisesti öljyn, varantojen vääjäämätön loppuun kuluttaminen seuraavien vuosikymmenien aikana siinä todennäköisessä tapauksessa, että nykyinen energiamalli pysyy ennallaan, on syynä sille, että sähköajoneuvojen kehittäminen on tärkeä harkinnanarvoinen vaihtoehto. Näihin ajoneuvoihin toistaiseksi liittyviä rajoituksia ja ongelmia, jotka mainittiin keskustelun aikana, ei voida sivuuttaa. Näiden ongelmien ja rajoitusten vuoksi ei ole viisasta ottaa kaupallisia tai mainostusta koskevia riskejä. Sen sijaan ne varoittavat "tarpeesta edistää tutkimusta ja kehittämistä ominaisuuksien parantamiseksi ja alentaa sähköajoneuvojen kustannuksia". Mietinnössä mainittuun tavoitteeseen luopua suurelta osin hiilidioksidipäästöjä aiheuttavista liikennepolttoaineista vuoteen 2050 mennessä, on liityttävä erilaisten joukkoliikenteen muotojen kehittämisen lisääminen sekä niiden käytön edistäminen, jotta ne ovat kaikkien ulottuvilla; sähköajoneuvojen on oltava vahvasti edustettuina tässä prosessissa.
Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska sen perusteella on muun muassa mahdollista yhtenäistää sähköajoneuvojen latureita ja Euroopan unioni ja kansalaisemme saavat pelkästään etua Euroopan sähköajoneuvomarkkinoiden kehittämisestä ja jopa maailmanlaajuisten markkinoiden luomisesta. Näillä toimenpiteillä vahvistetaan siten EU:n asemaa ilmansaasteiden torjunnan ja ympäristönsuojelun alalla, koska niillä helpotetaan puhtaiden ajoneuvojen käyttöä ajoneuvotyypistä riippumatta. Niillä helpotetaan myös tukea tutkimukselle ja innovoinnille, joten niillä on myönteisiä vaikutuksia Euroopan unionin kilpailukyvylle tekniikan alalla. Tämän päätöslauselmaesityksen hyväksyminen on todennäköisesti osoitus uudenlaisesta yhteiskuntamallista, jossa otetaan huomioon erilaiset haasteet (ympäristö, sosiaalinen ala, tekniikka, väestörakenne ja niin edelleen). Luotan, että EU:n muut toimielimet tukevat meitä näissä pyrkimyksissä.
Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Kannatan sähköajoneuvojen edistämistä keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteena. Meidän on löydettävä tapoja, joilla kannustetaan jäsenvaltiota toteuttamaan yhteistä strategiaa sähköajoneuvojen standardoinnista. Tällaisen strategian menestyminen varmasti vähentää käyttäjille aiheutuvia kustannuksia, jolloin sähköautot ovat houkuttelevampia. Koordinoinnin puute EU:n tasolla merkitsee, että muutkin kuin käyttäjät joutuvat suorittamaan korkeita kustannuksia. Teollisuuden on yhdenmukaistettava erilaiset teolliset eritelmänsä, mikä vaikuttaa suoraan kustannuksiin. Tästä syystä, jos haluamme edetä toivottuun suuntaan, meidän on minun mielestäni keskityttävä yhdenmukaistamismenettelyihin. Meidän on löydettävä tavat kannustaa EU:n kuluttajia käyttämään sähköajoneuvoja. Uskon, että paikallisilla viranomaisilla on tässä tärkeä tehtävä. He voivat kannustaa Euroopan kuluttajia omalla esimerkillään sekä tarjoamalla infrastruktuuripalveluita ja etuja erilaisilla, esimerkiksi pysäköintiin tai ilmansaasteeseen liittyvillä maksuhelpotuksilla. Uskon, että sähköautojen käyttö EU:n toimielimissä näyttäisi esimerkkiä ja antaisi myönteisen viestin. Kokeiluna olisi luotava mahdollisimman pian pieni sähköajoneuvokanta vaihtoehtona nykyisille liikennemuodoille.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Hiilidioksidipäästöjä ja ilmastonmuutosta koskeva kasvava huolenaihe on luonut tarpeen kiireellisistä kehitystoimista, jotta sähköajoneuvot voivat olla varteenotettava vaihtoehto tällä hetkellä käytössä oleville ajoneuvoille. Tämän liikennemuodon lisääntynyt käyttö edistää merkittävästi Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. EU:n on sen vuoksi sijoitettava merkittävästi sellaisen jakeluverkon luomiseen, joka kattaa tosiasiallisesti koko EU:n alueen. On toteutettava myös ratkaisevia toimia sellaisten esteiden poistamiseksi, jotka tekevät tällä hetkellä tämän liikennemuodon käytöstä vähemmän houkuttelevaa.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Vähentyneiden resurssien vuoksi sähköautoista on mahdollisuus tulla todellinen ilmastoystävällinen vaihtoehto, jos jatkamme niiden kehittämistä. Tämä onnistuu kuitenkin ainoastaan, jos valmistusmenettelyt ja ajoneuvojen toiminta eivät kuluta todellisesti resursseja liikaa ja jos ne ovat ympäristöystävällisiä. Sähkö- ja hybridiajojärjestelmät ovat tällä hetkellä lapsenkengissään, ja meidän on otettava käyttöön yhdenmukaistettu kehys ilman, että tämä tekniikka asetetaan etusijalle muihin vaihtoehtoisiin ajojärjestelmiin nähden. Tässä ehdotuksessa kiinnitetään liian vähän huomiota muihin vaihtoehtoisiin ajojärjestelmiin, minkä vuoksi äänestin tyhjää.
Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Sähköajoneuvojen kehittämisen tukemisella voi olla useita etuja. Sähköajoneuvojen edistämisellä tuetaan merkittävästi ilmastonmuutoksen torjuntaa, koska siirrytään puhtaampaan ja edistyneempään tekniikkaan, edistetään innovointia ja rajoitetaan energiariippuvuuttamme. Tämän tekniikan kehittämiseen sisältyy myös joitain näkökohtia, jotka on otettava asianmukaisesti huomioon, kuten hallinnollisten ja muiden esteiden poistaminen, koska sillä voi olla kielteinen vaikutus ympäristöystävällisten ajoneuvojen käyttöön, ja kannustimien käyttö ajoneuvoteollisuudessa työskentelevien henkilöiden uudelleenkouluttamiseksi, jotta he voivat hankkia tarvittavat taidot. Tämä päätöslauselmaesitys on mielestäni erittäin tasapainoinen, koska siinä käsitellään kaikkia edellä mainittuja kysymyksiä, minkä vuoksi äänestin sen puolesta.
Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. − (IT) Käsiteltävänämme olevien toimenpiteiden vaikutuksen arvioimiseksi meidän on tarkasteltava komission esittämiä tilastoja. Vuonna 2007 72 prosenttia Euroopan väestöstä asui kaupunkialueilla, jotka ovat kasvun ja työllisyyden avain. Kaupungit tarvitsevat tehokkaan liikennejärjestelmän talouden tukemiseksi ja asukkaiden hyvinvoinnin varmistamiseksi.
Noin 85 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta tuotetaan kaupungeissa. Kaupunkialueilla on tällä hetkellä tehtävänään saattaa liikenteen ala kestäväksi ympäristön (hiilidioksidi, ilmansaasteet, melu), kilpailun (ruuhkaisuus) ja sosiaalisten näkökohtien (väestörakenteen muutokset, osallisuus, terveydenhuolto) kannalta. Tähän haasteeseen vastaaminen on erittäin tärkeää EU:n yleiselle strategialle ilmastonmuutoksen torjumiseksi, 20/20/20-tavoitteen saavuttamiseksi ja yhteenkuuluvuuden edistämiseksi.
Yhdeksän kymmenestä EU:n kansalaisesta katsoo, että liikennettä heidän alueellaan olisi parannettava. Olen varma, että EU:n tason koordinoiduilla toimilla voidaan vahvistaa puhtaiden ajoneuvojen uuden tekniikan ja vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoita. Voimme kannustaa tällä tavalla pitkällä aikavälillä käyttäjiä valitsemaan puhtaampia ajoneuvoja tai liikennemuotoja, käyttämään vähemmän ruuhkaista infrastruktuuria tai matkustamaan eri aikoina. Tuen täysin näitä aloitteita, joilla pyritään keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä parantamaan tottumuksiamme koko unionin taloudellisen ja teollisen kehityksen mukaisesti.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin ryhmäni kannan mukaisesti tästä päätöslauselmasta, vaikka tarkistustamme tyyppihyväksyntälainsäädännön uudelleentarkastelun nopeuttamisesta ei hyväksytty.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Moottoriajoneuvojen jakeluun ja niitä koskeviin palveluihin osallistuu EU:ssa 380 000 yritystä. Lähes kaikki niistä ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka työllistävät 2,8 miljoonaa henkeä. Moottoriajoneuvoalaa on säännelty vuodesta 1985 lähtien Euroopan kilpailuoikeuden yhteydessä olevalla ryhmäpoikkeusasetuksella, jotta otetaan huomioon sen erityispiirteet: oligopolistinen tilanne, erittäin tekninen luonne ja tuotteiden pitkä elinkaari. Nyt komissio ehdottaa kuitenkin, että poistetaan olemassa oleva uusien ajoneuvojen myyntiä koskeva poikkeus. Ainoastaan jälkimarkkinoihin (korjaus- ja huoltopalvelut ja varaosien tarjonta) jäisivät erityisen poikkeusjärjestelmän piiriin. Tähän päätöslauselmaesitykseen, jota jo tuin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa ja jonka puolesta äänestin jälleen tänään täysistunnossa, sisältyy selkeä viesti Euroopan parlamentilta. Siinä seurataan yksityiskohtaisia neuvotteluja moottoriajoneuvoalan kanssa. Siinä kehotetaan komissiota ottamaan huomioon useat seikat, jotka saattavat horjuttaa moottoriajoneuvojen valmistajien ja myyjien välistä tasapainoa ja jotka siten voivat aiheuttaa haittaa kuluttajille.
George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Päätin äänestää tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska siinä korostetaan komission moottoriajoneuvojen ryhmäpoikkeusasetusta koskevaan ehdotukseen liittyviä ongelmia.
EU:n toimenpanovallan käyttäjän suositus tarkistaa tällä alalla voimassa olevan lainsäädännön tiettyjä lausekkeita siten, että ajoneuvojen välittäjille asetetaan velvoite saada jopa 80 prosenttia liikevaihdostaan tietyntyyppisestä ajoneuvosta, voisi lisätä välittäjän riippuvuutta tuottajasta. Tämä uhkaa rajoittaa kilpailua alalla, ja sillä voi olla haitallisia vaikutuksia kuluttajan käytössä oleville vaihtoehdoille.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Koska komissio on aloittanut moottoriajoneuvoihin sovellettavan lainsäädännön, erityisesti asetuksen (EY) N:o 1400/2002 (moottoriajoneuvojen ryhmäpoikkeusasetus) ja asetuksen (EY) N:o 2790/1999 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) uudelleentarkastelun, on tärkeää panna merkille, että unioni ja sen jäsenvaltiot ovat ennennäkemättömässä talous- ja rahoituskriisissä, jolla on ollut todellinen ja perinpohjainen vaikutus ajoneuvoteollisuuteen. Tämä ala on edelleen erittäin tärkeä Euroopan taloudelle, ja se edistää työllisyyttä, teknologista innovointia ja kilpailukykyä. Tämän vuoksi uusissa säännöksissä on otettava huomioon keskipitkän ja pitkän aikavälin tarve luoda edellytyksiä Euroopan autoteollisuuden kestävyydelle, jotta se voi pysyä tekniikan ja innovoinnin kärjessä ja olla taloudellisesti kestävä. Kun otetaan huomioon, mitä juuri äänestimme sähköajoneuvoista, uudella sääntelyjärjestelmällä on kannustettava tällaisten ajoneuvojen valmistamista ja käyttöä sekä ympäristöalan tutkimusta ja sellaisten ajoneuvojen kehittämistä, joilla on vähemmän ympäristövaikutuksia ja joista aiheutuu vähemmän päästöjä.
Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Äänestimme tätä päätöslauselmaa vastaan. Siinä pidetään periaatteessa myönteisenä moottoriajoneuvoalan jakeluun ja korjaukseen sovellettavien kilpailusäännöksien nykyistä tarkistamista. Itse asiassa siinä pidetään myönteisenä poikkeuksen kumoamista ja yleisen kilpailulainsäädännön soveltamista. Kuten tavallista, alustavan kuulemisen varjolla ne eturyhmät, jotka ovat kaikkein vaikutusvaltaisimpia tai tehokkaimpia, mutta eivät välttämättä edustavimpia alan kannalta, voittavat, puhumattakaan kaikille hyödyllisen kilpailun opista. Toisaalta ammattiosaajien toteuttamat toimet voimassa olevan lainsäädännön muuttamiseksi tehdään tyhjiksi. Se, toteutetaanko jotain vai tehdäänkö jotain tyhjäksi, merkitsee kuitenkin, että toimia toteutetaan. Kyse on siitä, onko komission ja erityisesti kilpailun pääosaston tavoite perustella olemassaoloaan se, että se laatii lainsäädäntöä sen sijaan, että se panee täytäntöön säädöksiä, jotka täyttävät palveluiden ja tuotteiden laatua ja turvallisuutta koskevat vaatimukset. Nämä vaatimukset ovat tarpeellisia kaikkialla, mutta erityisesti moottoriajoneuvojen alalla.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. − (DE) Komission ehdottamat muutokset ovat erityisesti moottoriajoneuvoalan pienten ja keskisuurten yritysten edun vastaisia. Lisäksi tähän alaan sovelletaan useita monimutkaisia säännöksiä (jotka liittyvät esimerkiksi turvallisuuteen ja ympäristönäkökohtiin), ja sen vuoksi kilpailulainsäädännön on perustuttava näiden markkinoiden erityispiirteisiin. Näistä syistä äänestin komission ehdotusta vastaan.
Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. − (IT) Komissio hyväksyi heinäkuussa 2002 ryhmäpoikkeusasetuksen moottoriajoneuvojen jakelua koskevista sopimuksista, jolla korvattiin asetus (EY) N:o 1475/95.
Komission kilpailupolitiikan päätavoitteena on se, että asianomaiset yritykset voivat hyötyä suojavyöhykkeestä, koska otetaan käyttöön ryhmäpoikkeusasetuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa asianmukainen valvonta markkinoilla. Ryhmäpoikkeuksilla edistetään sen vuoksi oikeusvarmuutta ja EU:n sääntöjen yhdenmukaista soveltamista. Minun on huomautettava, että tämä keskustelu on merkittävä itse asiassa sen vuoksi, että siinä hahmotellaan tulevaa oikeudellista kehystä tukevia suuntaviivoja. Niiden pitäisi asetuksen voimassaolon päätyttyä kattaa moottoriajoneuvojen jakelua koskevat sopimukset sekä niihin liittyvät kaupanteon jälkeiset palvelut.
Jotta päätetään autoteollisuuteen sovellettavan ryhmäpoikkeuksen asianmukaisesta soveltamisalasta, kehotan komissiota ottamaan huomioon suurimpien markkinoiden kilpailuolosuhteet sekä tarpeen tehdä perustavanlaatuinen ero uusien moottoriajoneuvojen myyntimarkkinoiden ja korjaus- ja huoltopalveluiden ja/tai varaosien jakelua koskevien markkinoiden välillä. Toistan, että tällaisten ehdotusten tukeminen on tärkeää. Niillä edistetään yksittäisiä aloitteita, joilla kannustetaan jälleenmyyjien ja korjaamoiden välistä kilpailua sekä alan kehitystä.
Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Niin sanotun ryhmäpoikkeusasetuksen voimassaoloaika on umpeutumassa. Se otettiin Euroopan tasolla käyttöön vuonna 2002 moottoriajoneuvoalan kilpailun lisäämiseksi ja kuluttajille aiheutuvien kouriintuntuvien etujen varmistamiseksi. Komissio esittää tarkistamista koskevassa ehdotuksessaan muutoksia, joilla on huolestuttavia vaikutuksia kuluttajiin tuotevalikoimaa, laatua ja hintaa koskevien näkökohtien vuoksi. Siksi tässä päätöslauselmaesityksessä, jota tuin, ilmoitetaan selkeästi varauksemme joistain ehdotuksista. Mielessäni on erityisesti yhden ajoneuvomallin edustamista koskeva vaatimus, jolla on haitallinen vaikutus kuluttajan valinnanvapaudelle ja myyjien riippumattomuudelle autojen valmistajien suhteen. Totean olevani huolissani siitä, että kaikille toimijoille ei tarjota asianmukaista pääsyä teknisiin tietoihin ja varaosiin. Tämä rajoittaa niiden jälleenmyyjien tai korjaamon omistajien valinnanvapautta, joiden puoleen kuluttaja voi kääntyä. Lopuksi on syytä muistuttaa, että komission on kiireellisesti torjuttava uudenlaisia kilpailua haittaavia kuluttajia sitovia toimia, kuten sitä, että kaupanteon jälkeiset palvelut ovat riippuvaisia tietyn ajoneuvomerkin oman verkoston suorittamasta ajoneuvon korjauksesta tai huollosta.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta yhdessä parlamentin suuren enemmistön kanssa.
Regina Bastos (PPE), kirjallinen. − (PT) Syöpä on yksi suurimmista terveydenhuollon haasteista Euroopassa: se on toiseksi tärkein kuolinsyy EU:ssa ja siitä aiheutuu joka vuosi 3 miljoonaa uutta tapausta ja 1,7 miljoonaa kuolemantapausta. Maailman terveysjärjestön mukaan ainakin kolmasosa kaikista syöpätapauksista on ehkäistävissä. Sen vuoksi on tärkeää, että sidosryhmät eri puolilla Euroopan unionia pyrkivät yhteisiin ponnisteluihin syövän torjumiseksi. Komission ehdotuksen syöväntorjunnan eurooppalaisesta kumppanuusohjelmasta vuosiksi 2009–2013 yhtenä tarkoituksena on tukea jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä torjua syöpää tarjoamalla niille puitteet syövänehkäisyyn ja -torjuntaan liittyvälle tiedonhaulle sekä tietojen ja asiantuntemuksen vaihdolle ja aktivoimalla sidosryhmät eri puolilla Euroopan unionia toimimaan yhdessä. Pidän myönteisenä tavoitetta väestön sataprosenttisesta seulonnasta rintasyövän, kohdunkaulan syövän ja kolorektaalisen syövän osalta vuoteen 2013 mennessä, jolla jäsenvaltioita kehotetaan panemaan täytäntöön edellä mainitut suuntaviivat. Edellä esitetyistä syistä äänestin mietinnön "Syöväntorjunta: eurooppalainen kumppanuusohjelma" puolesta.
Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. − (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä komission ehdottama eurooppalainen kumppanuusohjelma syöväntorjunnasta ajanjaksolle 2009–2013 on erinomainen aloite tämän hirvittävän taudin torjumiseksi tehokkaammin. Syöpä on yksi keskeisimmistä yhteisön toiminnan aloista kansanterveyden alalla, sillä joka vuosi 3,2 miljoonalla eurooppalaisella todetaan syöpä. Se on toiseksi yleisin kuolinsyy sydäntautien jälkeen. Komission ehdottamalla kumppanuusohjelmalla pyritään tukemaan jäsenvaltiota tarjoamalla niille puitteet syövänehkäisyyn ja -torjuntaan liittyvälle tiedonhaulle sekä tietojen ja asiantuntemuksen vaihdolle. Haluaisin korostaa, että voimme vähentää syöpätapauksia Euroopassa ainoastaan saamalla kaikki asianmukaiset sidosryhmät eri puolilta Euroopan unionia yhteistyöhön syövän torjumiseksi. Tuen Euroopan parlamentin komissiolle ja jäsenvaltioille esittämää kehotusta kehittää ja vahvistaa aloitteita, joilla annetaan suoraa tai epäsuoraa tukea syövästä kärsiville. Olen myös samaa mieltä siitä, että komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikissa jäsenvaltioissa kaikilla syöpälääkkeitä tarvitsevilla potilailla on yhtäläiset mahdollisuudet saada niitä. Sen vuoksi tämä komission alulle panema syövän torjuntaa koskeva kumppanuusohjelma on erittäin tärkeä askel koko Euroopan yhteiselle sosiaaliselle ja poliittiselle kumppanuudelle, jolla pyritään vähentämään Euroopan syöpää koskevaa taakkaa.
Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Ennustukset todettujen syöpätapausten räjähdysmäisestä noususta on tarkoitettu hälytyskelloksi kansainväliselle yhteisölle. Yhdellä kolmesta eurooppalaisesta todetaan syöpä elinaikanaan. Tämä säälimätön tauti on toiseksi yleisin kuolinsyy Euroopassa. Euroopan parlamentti pyrkii hyväksymässään päätöslauselmaesityksessä kiinnittämään huomioon siihen, että Euroopassa on vielä syövän seulonnassa ja hoidossa sellaisia eroja, mitä ei voida hyväksyä. Yksi kolmesta diagnosoidusta syövästä johtaa potilaan kuolemaan, koska se todetaan liian myöhään. Tämä on tosiasia, jonka EU:n on saatava muuttumaan tiedotusohjelmilla, kansalaisten tietoisuutta lisäämällä ja helpottamalla pääsyä korkealaatuisiin terveyspalveluihin. Viimeisimpänä, mutta ei vähäisempänä, EU tekee tällä hetkellä liian vähän tutkimusta tästä taudista, josta tiedetään edelleen liian vähän. Tutkimus ja ehkäiseminen ovat tärkeimmät keinot torjua tätä tautia. Tällä saadaan tuloksia keskipitkällä aikavälillä. Syöpätapauksien määrä on saatava laskemaan, jotta EU voi saavuttaa komission asettaman kunnianhimoisen tavoitteen. Tämä merkitsee uusien syöpätapausten määrän vähentämistä 15 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, kun otetaan huomioon väestönkasvusta ja väestön ikääntymisestä johtuva kehityssuunta.
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Suhtaudun myönteisesti komission ehdotukseen perustaa eurooppalainen kumppanuusohjelma syöväntorjunnasta, koska minusta syövän torjuminen on olennainen osa terveydenhoitostrategiaa. Vaadin eräänlaisena primaariprevention muotona sellaisten toimien toteuttamista, joilla edistetään terveellisiä elintapoja keskeisenä tekijänä terveyden parantamisessa. Myös ympäristötekijät vaikuttavat terveyteen, joten on tarpeen torjua ympäristöongelmia, jotka vaikuttavat tiettyjen syöpätyyppien kehittymiseen. Sen vuoksi on tärkeää, että koulutuksen, ympäristön ja sosiaalisten kysymysten kaltaisilla toiminta-aloilla on monialainen ja yhtenäinen lähestymistapa ja että EU:n eri syöväntutkimuskeskuksia koordinoidaan paremmin. Haluaisin kiinnittää huomioon tarpeeseen hyödyntää paremmin seitsemännen puiteohjelman syövän torjuntaan tarkoitettua rahoitusta sekä laajamittaisten tutkimusohjelmien tarpeeseen. Olisi myös tärkeää sisällyttää rahoitusnäkymiin varoja syövän ehkäisytoimien edistämiseksi.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Uusi kattava syöpää koskeva lähestymistapa on välttämätön, koska tämä tauti lisääntyy edelleen voimakkaasti ja se on yksi merkittävimmistä kuolinsyistä maailmassa. Vuonna 2004 syöpäkuolemien osuus kaikista kuolemantapauksista oli 13 prosenttia (lähes 1,7 miljoonaa kuolemantapausta vuosittain). Syöpä on toiseksi merkittävin kuolinsyy vuonna 2006. Valtaosan syöpäkuolemista aiheutti keuhkosyöpä, kolorektaalinen syöpä tai rintasyöpä. Joka kolmannella eurooppalaisella diagnosoidaan elämänsä aikana syöpä, ja syöpä on joka neljännen eurooppalaisen kuolinsyy. Selkeä sitoutuminen ennaltaehkäisyyn ja kansallisiin seulontaa koskeviin suunnitelmiin on tarpeen, sillä tiedämme, että noin 30 prosenttia tapauksista voidaan välttää riittävällä ennaltaehkäisyllä ja varhaisella hoidolla. On myös välttämätöntä vähentää hoitoon liittyvää eriarvoisuutta. Haluaisin kiinnittää teidän huomionne Portugalin kestämättömään tilanteeseen, jossa innovatiivisia ja tehokkaita syöpälääkkeitä erityisesti keuhkosyövän ja rintasyövän hoitoon kieltäydytään antamasta potilaille pelkästään taloudellisista syistä.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Syöpä on yksi suurimmista terveydenhuollon haasteista maailmassa. Se on tällä hetkellä toiseksi yleisin kuolinsyy Euroopassa, ja uusia syöpätapauksia on 3 miljoonaa ja kuolintapauksia 1,7 miljoonaa joka vuosi. Komissio ehdottaa syöväntorjunnan eurooppalaista kumppanuusohjelmaa vuosiksi 2009–2013. Syöpä on yhteiskunnallinen ja poliittinen ongelma, ja edellyttää siksi yhteisiä toimia sekä yhteisön tasolla että kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Lissabonin sopimuksessa määrätään nimenomaan, että unionilla on toimivalta toteuttaa toimia jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi, koordinoimiseksi tai täydentämiseksi. Yksi tällainen toimiala yhteisön tasolla on ihmisten terveyden suojelu ja parantaminen (2E artikla). Euroopan unioni on jo hyväksynyt kaksi merkittävää näyttöön perustuvaa välinettä ennaltaehkäisyyn: eurooppalaiset syöpäohjeet ja neuvoston suositus rintasyövän, kohdunkaulan syövän ja suolistosyövän seulonnoista. Olen siksi tyytyväinen tämän päätöslauselmaesityksen suositukseen saada julkinen sektori investoimaan vankkoihin ja johdonmukaisiin pyrkimyksiin syövän torjumiseksi.
João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Syöpä on maailmanlaajuisesti yksi yleisimmistä kuolinsyistä, ja syöpätapaukset ovat lisääntyneet hälyttävästi. Katsomme näin ollen, että EU:n tuki jäsenvaltioille niiden pyrkimyksissä torjua syöpää, kuten mietinnössä mainitaan, ja yhteisten pyrkimysten edistäminen syövänehkäisyyn ja -torjuntaan liittyvälle tiedonhaulle sekä tietojen ja asiantuntemuksen vaihdolle, on tärkeää. Joissain valtioissa vähentynyt syöpätapausten määrä ennaltaehkäisyn ja hoidon parantamista koskevien toimintalinjojen hyväksymisen ansiosta osoittaa, että tämä on hyvä tapa edetä. Mietinnössä viitataan moniin merkittäviin kysymyksiin, joita ovat: tarve primaaripreventiolle ja sellaisten tautien valvonnalle joista voi kehittyä syöpä; seulonnan merkitys; syövän torjuntaan tällä hetkellä käytettävissä olevien varojen, erityisesti julkisten varojen, riittämättömyys EU:ssa; tarve vähentää altistumista työssä ja muussa ympäristössä karsinogeeneille; tarve saattaa ajantasalle karsinogeenisia aineita koskevaa luetteloa; syöpäpotilaiden ja kroonisesti sairaiden henkilöiden suojeleminen työpaikoilla. Olisin voinut mainita vielä muita seikkoja, kuten syöpähoitoihin ja muuhun hoitoon liittyvän eriarvoisuuden poistaminen pikemminkin kuin sen vähentäminen.
Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D), kirjallinen. – (PL) Rintasyövän torjumista Euroopan unionissa koskevan kirjallisen kannanoton N:o 71/2009, jonka parlamentti on hyväksynyt, laatijana olen tavattoman iloinen komission tiedonannosta "Syöväntorjunta: eurooppalainen kumppanuusohjelma".
Tässä asiakirjassa EU on tarkastellut syöpäongelmaa ja asettanut tavoitteet syövän torjumiseksi. Huolimatta siitä, että terveydenhoito on tosiasiallisesti jäsenvaltioiden toimivallassa, EU voi kuitenkin toimia terveydenhuollon laajentamiseksi ja se voi olla esimerkiksi erinomainen foorumi hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi. Jäsenvaltioista riippuu, käyttävätkö ne tätä komission laatimaa täydentävää välinettä.
Ehdotukseen sisältyy hyvin erityinen tavoite, eli syöpätapausten vähentäminen 15 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tämän ohjelman täytäntöönpanemisen vuoksi on tärkeää yhdistää kaikkien jäsenvaltioiden syöväntorjuntaa koskevat ohjelmat vuoteen 2013 mennessä. Seuraava toimi on alentaa 70 prosentilla kuolleisuutta niiden eurooppalaisten keskuudessa, joita hoidetaan näiden oireiden vuoksi. Erot niiden jäsenvaltioiden välillä, joilla on parhaat ja huonommat tulokset EU:ssa, on edelleen liian suuri.
Tiedonannossa korostetaan ennalta ehkäiseviä toimia ja siihen sisältyy sataprosenttinen seulonta rintasyövän, kohdunkaulan syövän ja kolorektaalisen syövän osalta. Olen tyytyväinen, että kirjalliseen kannanottoon N:o 71/2009 sisältyvä pyyntömme tehtiin suotuisalla hetkellä komission työssä. Toivon, että tämä on hyvä merkki sen nopealle ja luotettavalle täytäntöönpanolle.
Françoise Grossetête (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän syöväntorjunnan eurooppalaista kumppanuusohjelmaa vuosiksi 2009–2013 koskevan mietinnön puolesta.
Tämän kumppanuusohjelman tavoitteena on luoda puitteet syövänehkäisyyn ja -torjuntaan liittyvälle tiedonhaulle sekä tietojen ja asiantuntemuksen vaihdolle. Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä erityisesti seulonnan alalla. Yksi kolmesta sairastuu syöpään Euroopassa elinaikanaan. Kuitenkin yksi kolmasosa kaikista syöpätapauksista on ehkäistävissä, ja ennaltaehkäisy on kustannustehokkain pitkän aikavälin strategia syövän hallitsemiseksi.
Olen iloinen, että parlamentin enemmistö kannatti ehdotuksia, joita tein teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan esittelijänä, kuten tarvetta kannustaa enemmän julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia tutkimuksen ja seulonnan vauhdittamiseksi etenkin lääketieteellisen kuvantamisen alalla.
Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Vaikka terveysasiat ovat jokaisen jäsenvaltion toimivallan piirissä, saamme pelkkää hyötyä syövän torjunnan ja hoidon kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, ja tuen tätä. Tällä tavalla EU voi tehdä tiiviimpää yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa (kansalaisyhteiskunta, erilaiset järjestöt ja niin edelleen), jotta levitetään mahdollisimman tehokkaasti tämän alan parhaita käytäntöjä. Lisäksi on erityisesti tehostettava potilaiden hoitoa ottamalla huomioon potilaiden psykososiaalinen ja psyykkinen hyvinvointi. Tällä kumppanuudella voitaisiin myös varmistaa, että asiaan liittyvät ongelmat, kuten potilaiden eriarvoinen tilanne tämän sairauden suhteen, otetaan huomioon. Tämä on olennaista potilaiden päivittäisen elämän parantamiseksi. Olen myös tyytyväinen 19. huhtikuuta hyväksytystä kirjallisesta kannanotosta, jota itse tuin ja jossa kaikkia EU:n jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan valtakunnallisesti käyttöön rintasyövän seulontatoimia ja komissiota laatimaan seurantakertomus kahden vuoden välein. Rintasyöpä on edelleen 35–59-vuotiaiden naisten yleisin kuolinsyy.
Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Maailman terveysjärjestön mukaan syöpä on yleisin kuolinsyy maailmassa. Tällä hetkellä yhdellä kolmesta eurooppalaisesta todetaan syöpä ja yksi neljästä eurooppalaisesta kuolee tähän sairauteen. Valitettavasti väestön ikääntyminen lisää myös syöpätapausten määrää seuraavilla vuosikymmenillä. Mielestäni näiden lukujen kasvun vuoksi meidän on parannettava kansallisia syövän torjumista koskevia suunnitelmia sekä järjestettävä vieläkin tehokkaampi tiedotuskampanja EU:n kansalaisille. Lapsille pitäisi opettaa terveellinen elämäntapa aivan ensimmäisistä vuosista lähtien. Tämän ansiosta tapausten määrä vähenee tulevaisuudessa. Asiantuntijoiden mukaan yksi kolmesta tapauksista voidaan ehkäistä, mutta tämän aikaansaamiseksi EU:n on lisättävä rahoitusta syövän torjuntaan. Tämän ansiosta olisi mahdollista tehdä tieteellistä tutkimusta ja toteuttaa laaja-alainen ohjelma syövän ennaltaehkäisyä koskevista toimista unionin kaikissa valtioissa.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Kansanterveys on yksi EU:n painopisteistä. Kaikkien syöpätyyppien torjuminen kuuluu niihin, koska tämän taudin vuoksi kuolee joka vuosi miljoonia eurooppalaisia. Tiedämme kaikki, että ennaltaehkäisy ja varhainen diagnoosi ovat välttämättömiä syövän tehokkaalle torjunnalle, joten valtaosan toimistamme olisi keskityttävä näille aloille. On erittäin tärkeää pyrkiä saamaan aikaan toimia, joilla torjutaan valtaosan syöpäkuolemista aiheuttavia syöpätyyppejä – keuhkosyöpää, kolorektaalista syöpää tai rintasyöpää – muita unohtamatta.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Kaikkialla Euroopassa syöpä on suurin uhka ihmisten terveydelle, ja syöpään kuolleiden määrä on korkea. Kolmesta miljoonasta uudesta syöpään sairastuneesta henkilöstä 1,7 miljoonaa ei jää henkiin. Varhainen diagnoosi ja hoito voisi pienentää tätä lukua huomattavasti. Meidän on investoitava hoitoon kaikkialla Euroopassa ja sen lisäksi annettava tukea ennaltaehkäiseville toimille. Meidän on tehtävä kansainvälisestä yhteistyöstä painopisteemme, jotta voimme pysäyttää lopullisesti syövän leviämisen. Tätä mietintöä on pidettävä myönteisenä askeleena oikeaan suuntaan, ja siksi äänestin sen puolesta.
Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Euroopan parlamentin päätöslauselman "Syöväntorjunta: eurooppalainen kumppanuusohjelma" puolesta. Kaikkia toimia, joiden on tarkoituksena on torjua syöpää ja vähentää sen vaikutuksia, olisi tuettava. Lääketiede ei pysty edelleenkään pysäyttämään syöpää, josta on tulossa yksi ihmiskunnan suurimmista vitsauksista. Tieto siitä, että syöpä oli toiseksi yleisin kuolinsyy vuonna 2006, on kauhistuttava. Syövälle on monia syitä, tai syitä ei voida usein määritellä tai diagnosoida. On kuitenkin mahdollista ehkäistä syöpää ja rajoittaa sen vaikutuksia 30 prosentissa tapauksista. Tämän aikaansaamiseksi tarvitaan asianmukaisia valtakunnallisia testausohjelmia. Euroopan parlamentin, joka toimii kansalaistensa edun puolesta ja koska sen on varmistettava heidän turvallisuutensa, on kehitettävä asianmukaisia menettelyjä, jotka koskevat sairauden havaitsemista aikaisessa vaiheessa, ennaltaehkäiseviä toimia ja korkeatasoista terapiaa. Monissa jäsenvaltioissa syövän torjunnassa on ollut mahdollista saavuttaa edistystä eri tavoin, kuten tupakoinnin vastaisilla strategioilla ja erityisillä ehkäisevillä toimenpiteillä. Samanlaisia toimenpiteitä olisi otettava käyttöön kaikkialla unionissa, mutta ponnekkaammin ja tehokkaammin. Syöpätapausten määrää ja syöpäkuolemia koskevat ennusteet tuleville vuosille eivät ole optimistisia. Tietoisuus siitä, että erilaisista diagnoosi- ja hoitomenetelmistä huolimatta hyvin monet ihmiset kuolevat syöpään, on aina katkeraa ja surullista. Meidän olisi kuitenkin huolehdittava siitä, että kansalaiset tietävät saavan täyden tukemme tässä asiassa.
Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Syöpätapausten määrän vähentäminen Euroopan unionissa 15 prosentilla vuoteen 2020 mennessä: se on syövän torjuntaa koskevan eurooppalaisen kumppanuusohjelman kunnianhimoinen tavoite vuosille 2009–2013. Se on tavoite, jota tuetaan tänään parlamentin äänestyksessä Peterlen mietinnöstä. Se on haasteen tasolla oleva vastaus, vaikka maailman terveysjärjestön mukaan syövästä tulee vuonna 2010 yleisin kuolinsyy maailmassa ennen sydän- ja verisuonitauteja.
Pelkästään vuonna 2010 3 miljoonaa eurooppalaista sairastuu syöpään ja lähes 2 miljoonaa kuolee tähän sairauteen. Meidän on kiireellisesti tehtävä enemmän yleisimpien syöpätyyppien – keuhkosyövän, kolorektaalisen syövän ja rintasyövän – seulonnan alalla. Onkologian vallankumouksen edistäminen merkitsee myös tutkimusta tiettyjen ruoka-aineiden karsinostaattisista ominaisuuksista sekä kasvainten varhaisesta seulonnasta huippuluokan biomarkkeritekniikan avulla: monipuolisilla virtsa- tai verikokeilla. Nämä ovat kaikki toimenpiteitä, joilla pyritään monipuolistamaan potilaiden hoidon tarjontaa, jotta vuosi 2010 olisi vastauksien vuoksi ja jotta Euroopan unioni ei ainoastaan tue vaan myös innostaa kansallisia syövän torjuntatoimia koskevia ohjelmia.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin luonnollisesti tämän tärkeän mietinnön puolesta, koska se on keskeinen syövän torjunnassa.
Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Kannatan voimakkaasti Euroopan parlamentin mietintöä komission tiedonannosta "Syöväntorjunta: eurooppalainen kumppanuusohjelma". Kansainvälisen syöpätutkimuskeskuksen (IARC) arvioiden mukaan joka kolmannella eurooppalaisella diagnosoidaan elämänsä aikana syöpä ja syöpä on joka neljännen eurooppalaisen kuolinsyy. Tänä vuonna kolme miljoonaa eurooppalaista sairastuu syöpään ja lähes kaksi miljoonaa kuolee siihen. Puolassa lähes 100 000 henkeä sairastuu syöpään joka vuosi ja 70 000 kuolee siihen. Syöväntorjunta on yksi EU:n toiminnan pysyvistä aloista kansanterveyden alalla. Lissabonin sopimuksessa korostetaan, että unionilla on toimivalta toteuttaa terveyden suojelemista ja parantamista koskevia toimia jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi, koordinoimiseksi tai täydentämiseksi. Näitä aikeita koskeva erityinen toimi on komission eurooppalainen kumppanuusohjelma syöväntorjunnasta ajanjaksolle 2009–2013. Kumppanuuden tavoitteet ja erityisesti sen ennaltaehkäisevät toimet ovat välttämättömiä syövän esiintyvyyden rajoittamiseksi. Näitä tavoitteita koskeville taloudellisille voimavaroille asetetut rajoitukset ovat huolestuttavia. Tiedonannossa on asetettu tavoitteet 10 vuoden ajanjaksolle, mutta yhteisön määrärahoilla taataan vain lyhyen aikavälin rahoitus. Sen vuoksi pyydän seuraavaa: lisää tukea erityisesti ennaltaehkäisyä koskeville ohjelmille aluepolitiikan ja Euroopan sosiaalirahaston alalla; seitsemännestä puiteohjelmasta peräisin olevien voimavarojen tehokkaampaa käyttöä, esimerkiksi tieteellisen tutkimuksen parempaa koordinointia; ja täydentävää rahoitusta uusien rahoitusnäkymien puitteissa.
Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. − (LT) Syöpä on merkittävin terveysongelma Euroopassa ja jopa maailmanlaajuisesti. Valitettavasti syöpä lisääntyy edelleen voimakkaasti tällä hetkellä. Uusia syöpätapauksia on kolme miljoonaa ja kuolemantapauksia 1,7 miljoonaa vuosittain EU:ssa, joten syöpä on toiseksi yleisin kuolinsyy. Tällä hetkellä joka kolmannella EU:n kansalaisella diagnosoidaan elinaikanaan syöpä, ja asiantuntijat ennakoivat, että syöpätapausten määrä lisääntyy voimakkaasti väestön ikääntyessä. Tarvitaan kiireellisiä toimia syövän hallinnan ja ehkäisemisen parantamiseksi EU:ssa. Tilanne on erityisen vakava Liettuassa. Tilastoindikaattorit eri syöpätyypeille ovat huonoimpia koko EU:ssa. Sen vuoksi pidän erityisen myönteisenä Euroopan parlamentin päätöslauselmaa syövän torjunnasta laajentuneessa Euroopan unionissa ja komission eurooppalaista kumppanuusohjelmaa syöväntorjunnasta ajanjaksolle 2009–2013. Kyseessä on uusi yritys saada kaikki sidosryhmät yhteistyöhön tuloksekkaan kumppanuuden hengessä. Syöpä on sosiaalinen ja poliittinen ongelma, ei ainoastaan terveysongelma. Sen ratkaisemiseksi tarvitaan yhteisiä toimia EU:n, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Haluaisin korostaa, että Lissabonin sopimuksessa määrätään nimenomaan, että unionilla on toimivalta toteuttaa toimia jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi, koordinoimiseksi tai täydentämiseksi. Meidän kaikkien tavoitteena on auttaa jäsenvaltiota torjumaan syöpää sekä luomaan puitteet syövänehkäisyyn ja -torjuntaan liittyvälle tiedonhaulle sekä tietojen ja asiantuntemuksen vaihdolle.
Jarosław Leszek Wałęsa (PPE), kirjallinen. – (PL) Äänestimme tänään syöväntorjuntaa koskevasta päätöslauselmaesityksestä, jonka on laatinut slovenialainen kollegani Alojz Peterle Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmästä. Tuin luonnollisesti komission esitystä luoda eurooppalainen kumppanuus syöväntorjunnasta ajanjaksolle 2009–2013. Tällä uudella yhteistyön muodolla pyritään tukemaan jäsenvaltioiden pyrkimyksiä syövän torjunnassa. Lääketieteelliset tilastot osoittavat, että uusia tapauksia on kolme miljoonaa ja kuolemantapauksia 1,7 miljoonaa vuosittain Euroopassa. Tämä merkitsee, että syöpä on joka vuosi kaikkein vakavimpien sairauksien ja kuolinsyiden osalta toiseksi yleisin. Jäsenvaltioiden olisi laadittava eurooppalaisen kumppanuusohjelman puitteissa mahdollisimman nopeasti yhdennettyjä suunnitelmia tämän hirvittävän sairauden torjumiseksi, jotta esiintyvyyttä voitaisiin vähentää 15 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Olisi kuitenkin muistettava, että tässä epätasaisessa taistelussa kaikkein tärkein tekijä on ennaltaehkäisy. Tämä on kaikkein kustannustehokkain toimenpide, koska yksi kolmesta syöpätapauksesta voidaan välttää. Sen vuoksi ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä olisi tuettava osana lääketieteen käytäntöjä ja terveellisempien elämäntapojen yhteydessä.
Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. − (IT) Uuden tieto- ja viestintätekniikan (TVT) merkitys voi perustua sen keskeiseen rooliin tieteen maailman todellisen vallankumouksen aloittamisessa. Sillä ei ainoastaan ilmaista tietoon perustuvan yhteiskunnan syntyä, vaan sen avulla on mahdollista soveltaa kestävää lähestymistapaa luonnonvarojen käyttöön.
Näiden näkökohtien perusteella energiatehokkuuteen tarkoitetun uuden tekniikan erityistapauksessa on mahdotonta sivuuttaa sitä tosiasiaa, että TVT on tärkeä voimavara, jolla varmistetaan, että edistys kulkee käsi kädessä maapalloa koskevien näkökohtien kunnioittamisen kanssa. Siten varmistetaan, että kotitaloudet ja teollisuus voivat hyötyä säästöistä taloudellisesti. Euroopan sosiaalisen mallin kestävyydelle on luonteenomaista energiansäästöpolitiikka, minkä vuoksi päätin äänestää mietinnön puolesta.
Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Älykkääseen mittaukseen siirtymisellä voidaan vähentää jopa 10 prosenttia energiankulutuksesta Euroopan tasolla, koska sillä helpotetaan kahdensuuntaista tiedonsiirtoa verkonhaltijoiden, energiantuottajien ja kuluttajien välillä. Tutkimukset osoittavat, että tieto- ja viestintätekniikan älykkäällä käytöllä voidaan vähentää rakennusten energiankulutusta jopa 17 prosentilla. Sen osuus energian kokonaiskulutuksesta Euroopassa on 40 prosenttia. Kaikki nämä määrät merkitsevät, että pelkästään liikenteen alalla hiilidioksidipäästöjä vähennetään jopa 27 prosenttia.
Kaikilla näillä ennusteilla meitä ainoastaan kannustetaan käyttämään korkealaatuista tekniikkaa. Vaikka tätä tekniikkaa ei ole mahdollista käyttää lyhyellä aikavälillä yhtenäisellä tavalla kaikkialla Euroopan unionissa, on tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot ovat tietoisia vaihtoehdosta käyttää huippuluokan tekniikkaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi on otettava huomioon Eurooppa 2020 -strategian erittäin kunnianhimoiset tavoitteet.
Rakentamisen ja liikenteen alat kuuluvat paljon energiaa käyttäviin aloihin, ja ne voivat vauhdittaa huippuluokan teknisten järjestelmien käyttöönottoa. Samoin uuden tekniikan käytön ansiosta luonnonvarojen hyödyntäminen voi olla vähemmän haitallista ympäristölle ja aiheuttaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä.
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Tieto- ja viestintätekniikalla on keskeinen tehtävä Euroopan talouskasvun edistämisessä. Sen vaikutus energia-alalle aiheuttaa perusteellisen muutoksen yhteiskunnassamme. Siitä kehittyy hajautuneempaa ja joustavampaa, ja sen levinneisyyttä voidaan pitää vertauskuvana suuremmasta vauraudesta. Tieto- ja viestintätekniikan käytön ansiosta voimme parantaa energiankulutuksemme tehokkuutta. Voimme esimerkiksi kehittää sähköjakeluverkkoja, älykkäitä rakennuksia, älykkäitä koteja ja älymittareita sekä ympäristötehokasta liikennettä. On kuitenkin tärkeää hyödyntää edelleen tieto- ja viestintätekniikan meille tarjoamia mahdollisuuksia. Innovatiivisen älykkään eurooppalaisen verkon kehittäminen on tärkeää. Siihen tarvitaan välineitä, joilla mitataan ja valvotaan energiankulutuksen tehokkuutta ja joilla toteutetaan älykkäitä mittaustekniikoita kolmannessa energiamarkkinapaketissa esitetyn aikataulun mukaisesti. Tällä tavoin kuluttajat voivat hallita energiankulutustaan ja tasoittaa kysyntäkäyrää. TVT voi olla merkittävässä asemassa ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisten vaikutusten mittaamisessa ja määrittämisessä sekä ilmastonsuojelutoimien arvioinnissa ja siten edistää ilmastopolitiikan hienosäätöä.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. − (PT) Kannatin äänestyksessä mietintöä tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntämisestä siirryttäessä energiatehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen. TVT:llä voi olla tärkeä tehtävä ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisessä, koska sillä vähennetään energiankulutusta, lisätään energiatehokkuutta ja otetaan käyttöön uusiutuvat energiamuodot.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Tämä mietintö on erittäin ajankohtainen tällä hetkellä, kun hiilidioksidipäästöjen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä sijoittaminen uusiutuvaan energiaan ja vihreään tekniikkaan on painopiste. Sen vuoksi on tärkeää pohtia, miten esitetään toimenpiteitä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä tavalla, jolla siirrytään mahdollisimman energiatehokkaaseen talouteen siten, että kansalaisille ja yrityksille aiheutuu mahdollisimman vähän kustannuksia. On todella tärkeää edistää kestävää kasvua, joka näkyy nykyisen väestön hyvinvoinnissa ja taloudessa sekä solidaarisuudessa tulevia sukupolvia kohtaan.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Tieto- ja viestintätekniikalla voi olla merkittävä vaikutus EU:n talouden energiatehokkuuteen erityisesti rakennusten ja liikenteen aloilla. Pidän tässä yhteydessä myönteisenä komission pyrkimyksiä edistää älykästä mittaustekniikkaa ja älykästä sähkönjakelua energiantuotannossa, -jakelussa ja -kulutuksessa. Haluaisin erityisesti korostaa jäsenvaltioille esitettyä kehotusta edistää laajakaistainternetin tuomista kaikkien EU:n kansalaisten saataville, jotta varmistetaan verkkopalvelujen yhtäläinen saatavuus.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Ei ole epäilystä, että tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen voi edistää siirtymistä energiatehokkaaseen talouteen, koska tämä on myös keino rajoittaa energiankulutusta, lisätä energian huoltovarmuutta ja edistää ympäristön pilaantumisen, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen, vähentämistä.
Olemme kaikki kuitenkin tietoisia, että on hidasta käyttää energiatehokkuuden ja energiasäästöjen mahdollisuutta, koska olemassa olevat taloudelliset eturyhmät huolehtivat omista eduistaan ja koska tarvittavaan muutokseen annetaan vähän tukea.
Sen vuoksi tuemme useita mietintöön sisältyviä ehdotuksia, erityisesti niitä, joilla kannustetaan käyttämään TVT:tä uuden liikennepolitiikan suunnitteluun ja eri liikennemuotojen välisen yhteentoimivuuden lisäämiseen. Niihin sisältyvät myös komissiolle esitetty pyyntö kehittää erilainen näkemys tuen painopisteistä, joissa on otettava huomioon TVT:n hyödyntäminen. Tällä edistetään lukuisilla aloilla, liikenteen ja liikkuvuuden lisäksi esimerkiksi teollisuudessa, terveydenhuollossa ja asumisessa, siirtymistä energiatehokkaaseen talouteen.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. − (IT) Euroopan unioni on jo usean vuoden ajan asettanut itselleen tärkeitä tavoitteita energiansäästöstä ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä. Tieto- ja viestintätekniikka (TVT) on epäilemättä yksi keino parantaa eri jäsenvaltioiden energiatehokkuutta. TVT:n avulla voidaan valvoa ja hallita energiankulutusta eri aloilla ja tarjota uusia sovelluksia ja uusia tekniikoita, joiden avulla voidaan parantaa luonnonvarojen käyttöä ja edistää entistä puhtaampiin tuotanto- ja teollisuusprosesseihin siirtymistä. Komission aloittamassa laaja-alaisessa kuulemisessa selvennettiin, miten TVT voi osaltaan edistää energiatehokkuutta. Komissio on laskenut, että tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvilla järjestelmillä rakennusten energiankulutusta – jonka on arvioitu olevan noin 40 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta Euroopassa – voidaan vähentää jopa 17 prosentilla ja liikenteen hiilidioksidipäästöjä jopa 27 prosentilla. TVT:n käytön ansiosta aikaansaatu kaupunkirakenne voi vähentää kaupunkien energiavaikutusta merkittävästi. Sen vuoksi olisi edistettävä hyvien käytäntöjen levittämistä ja lisättävä paikallisten päättäjien tietoisuutta käytettävissä olevan TVT:n mahdollisuuksista.
Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. − (IT) Euroopan unioni on vahvistanut sitoumuksensa 20 prosentin energiansäästötavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2020 mennessä. On vaikeaa pitää kiinni tästä sitoumuksesta, jos ei hyödynnetä täysin TVT:n tarjoamia mahdollisuuksia. TVT:n käytöllä voidaan itse asiassa vähentää huomattavasti hiilidioksidipäästöjä.
TVT:n osuus Euroopan palvelualan hiilidioksidipäästöistä on 1,75 prosenttia, ja se tuottaa 0,25 prosenttia päästöistä, jotka liittyvät tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien laitteiden tai kulutuselektroniikkatuotteiden tuotantoon. Jäljelle jäävät 98 prosenttia ovat peräisin muilta talouden ja yhteiskunnan aloilta. Sen vuoksi on hyvä ajatus yhdenmukaistaa menettelyjä energiatehokkuuden mittaamiseksi ja määrittelemiseksi. Tämän ansiosta meillä on tietoja, joiden perusteella voimme kehittää innovatiivisia energiatehokkaita strategioita sekä estää ympäristöä koskevien väärien tietojen ilmiötä.
Haluaisin tässä yhteydessä huomauttaa, että TVT:llä voi olla merkittävä tehtävä perustavoitteiden saavuttamisessa, koska niitä käytetään lähes jokaisella talouden alalla ja niillä voidaan lisätä tuottavuutta yli 40 prosenttia. Näistä syistä vahvistan antavani täyden tuen tälle strategialle. Siinä yhdistyy asianmukainen taloudellinen ja teollinen kehitys ympäristön kannalta kestävän strategian kanssa.
Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Tieto- ja viestintätekniikka (TVT) tarjoaa jokaisessa jäsenvaltiossa keinot lisätä energiatehokkuutta ja tarjota uusia sovelluksia ja tekniikoita, joiden avulla voidaan parantaa luonnonvarojen käyttöä ja muuntaa tuotanto- ja teollisuusprosessit ympäristötehokkaaksi taloudeksi. Tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvilla järjestelmillä rakennusten energiankulutusta – jonka on arvioitu olevan noin 40 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta Euroopassa – voidaan vähentää jopa 17 prosentilla ja liikenteen hiilidioksidipäästöjä jopa 27 prosentilla. TVT:n alalla työskentelee 6,6 miljoonaa henkeä EU:n 27 jäsenvaltiossa, se tukee jokaisen alan innovaatiokykyä ja sen osuus on 40 prosenttia tuottavuuden kansainvälisistä kasvuluvuista. Komission ja alueiden komitean on pikaisesti tehtävä käytännön opas paikallisille ja alueellisille viranomaisille siitä, miten ne voisivat parantaa energiatehokkuutta TVT:n innovatiivisella käytöllä. Tällä esitetään tapa, jolla viranomaiset voivat käyttää TVT:tä osana ilmastonmuutosta koskevia suunnitelmiaan. Siinä esitetään myös, miten koheesiorahastoilla voidaan tukea liike-elämän kumppanuuksia innovatiivisten TVT-välineiden kehittämiseksi. Näin kannustetaan ja edistetään kaupunkeja ja kuntia käyttämään TVT:tä päästöjen vähentämiseksi.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Me vihreät äänestimme tämän mietinnön puolesta. Kaikki alkuperäiset osat tekstistä, jotka eräät ryhmät halusivat poistaa, pysyivät ennallaan.
Daciana Octavia Sârbu (S&D), kirjallinen. − Olin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan tähän mietintöön liittyvän lausunnon valmistelija, ja olen hyvin tietoinen TVT-alan mahdollisuuksista saada aikaan huomattavia energiasäästöjä Euroopan unionissa erityisesti rakennusten ja liikenteen alalla. Meidän on kuitenkin pidettävä mielessä niin sanotun digitaalisen kuilun vaikutukset. Tämä voidaan nähdä jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä. Tällä kuilulla pidetään yllä yhteiskunnallista ja taloudellista eriarvoisuutta, ja sillä heikennetään TVT:n mahdollisuutta tarjota monenlaisia energiatehokkuuteen liittyviä etuja. Jokaisen saatavilla oleva nopea internetyhteys on ensiarvoisen tärkeä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava komission tuella enemmän pyrkimyksiä tarvittavan infrastruktuurin käyttöönottamiseksi, jotta varmistetaan, että Euroopan unionin kaikki kansalaiset ja yritykset voivat saada hyötyä saatavilla olevasta tekniikasta. Tällä vastattaisiin suoraan digitaalisen kuilun luomaan eriarvoisuuteen ja epäoikeudenmukaisuuteen. Tämä on myös ainoa keino varmistaa, että TVT:n energiatehokkuutta koskevia mahdollisuuksia hyödynnetään täysin.
Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Kun otetaan huomioon, että käyttöön otetut toimenpiteet 20 prosentin energiansäästötavoitteen saavuttamisesta vuoteen 2020 mennessä toimivat liian hitaasti, tieto- ja viestintätekniikassa olisi lisättävä ja nopeutettava innovointia sekä saatava lisättyä huomattavasti uusiutuvien energialähteiden osuutta. Olisi pantava merkille, että liikenteen alan kasvaessa myös hiilidioksidipäästöt lisääntyvät nopeasti. Sen vuoksi olisi painotettava tieto- ja viestintätekniikan soveltamista tällä alalla, jotta päästöjä ei ainoastaan vähennetä vaan myös estetään niiden lisääntyminen. TVT:n sovellukset on sisällytettävä uuden eurooppalaisen liikennepolitiikan suunnitteluun. Tällä voidaan vähentää liikenteen ruuhkaisuutta, millä on myönteisiä vaikutuksia luonnonympäristöön. Kaikilla näillä toimilla hyödynnetään merkittävästi ilmastoa, niillä vähennetään energiankäytön kustannuksia ja niiden avulla luodaan ympäristöystävällisiä työpaikkoja. Olisi kuitenkin pidettävä mielessä, että uudet jäsenvaltiot eivät pysty mukautumaan kovin nopeasti Euroopan unionin käyttöönottamiin vaatimuksiin. Meidän olisi otettava huomioon myös näiden valtioiden etu, koska ne muodostavat merkittävän, vielä perinteisiä energialähteitä käyttävän ryhmän. Tämän seikan muuttamiseksi tarvitaan aikaa ja taloudellisia resursseja.
Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. − (LT) Tuen komission aloitetta käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) energiatehokkuuden parantamiseksi ja Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn lisäämiseksi. Komission esittämien laskelmien mukaan tieto- ja viestintätekniikka on erinomainen toimi, jonka ansiosta voimme vähentää energiankulutusta ja samalla hiilidioksidipäästöjä jopa 27 prosentilla, mikä on hyvin tärkeää. Tällä vähennettäisiin myös ympäristövahinkoja. Olen täysin samaa mieltä esittelijän esittämästä kannasta, ja tuen sitä, että TVT:n soveltaminen piristää EU:n teollisuutta ja uusien tekniikoiden markkinoita sekä edistää markkinoiden elpymistä ja uusien työpaikkojen luomista. Uskon, että on tarpeen toteuttaa kaikki toimet TVT:n soveltamisesta sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa ei vielä toimita näin, sekä parannettava sitä jäsenvaltioissa, joissa niitä käytetään. Haluan korostaa TVT:n merkitystä uuden eurooppalaisen liikennepolitiikan suunnittelussa. Logistiikka on merkittävä tekijä liikenteen järjestämisessä ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. On tärkeää tunnustaa tarve lisätä julkisia ja yksityisiä investointeja TVT-välineisiin, jotta voidaan kehittää liikenteen älykästä energiainfrastruktuuria. Älykkäiden liikennejärjestelmien soveltaminen maantieliikenteeseen ja niiden liittäminen muihin liikennemuotoihin voi vähentää ruuhkautumista ja vahingollisia ympäristövaikutuksia. Aluekehitysvaliokunnan jäsenenä haluaisin korostaa, että meidän on levitettävä hyviä käytäntöjä ja lisättävä paikallisten päättäjien tietoisuutta TVT:n mahdollisuuksista.
Alfredo Antoniozzi (PPE), kirjallinen. − (IT) Komission valkoiseen kirjaan ilmastonmuutokseen sopeutumisesta sisältyy monia ajatuksia, joihin meidän on keskityttävä nyt ja tulevaisuudessa, jotta voimme hillitä tätä ilmaston lämpenemiseen liittyvää uhkaa.
Olen sen vuoksi erityisen tyytyväinen mietintöön sisältyvästä osasta, jossa korostetaan sopeutumisen ulottuvuuden saattamista osaksi kaikkea EU:n politiikkaa, erityisesti osaksi maatalouspolitiikkaa ja kalastuspolitiikkaa tai metsänhoitoa horisontaalisella ja monialaisella lähestymistavalla, jolla voidaan varmistaa johdonmukaiset toimenpiteet, jotka pannaan täytäntöön ajoittain.
Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Eurooppa on tällä hetkellä vaiheessa, jossa sen on tunnustettava tarve toteuttaa kiireellisesti toimenpiteitä, joilla vähennetään ihmisten toiminnasta ilmastolle aiheutuvia vaikutuksia. Ilmastonmuutosta koskeva valkoinen kirja on askel eteenpäin niiden toimien yhdenmukaistamisessa, joilla pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä EU:n tasolla.
Kun otetaan huomioon kunnianhimoinen tavoite hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, Euroopan unionin on siirryttävä eteenpäin paljon nopeammin kuin tällä hetkellä. Sekä uusien että vanhojen jäsenvaltioiden on toteutettava täydentäviä ja tasavertaisia toimia ja ymmärrettävä, että sairauden ehkäiseminen tai hoitaminen alkuvaiheessa takaa paljon paremman menestyksen kuin kroonisten oireiden hoito.
Olisi surullista, jos EU ymmärtää liian myöhään, että ilmastonmuutos voi vaikuttaa maatalouden mahdollisuuksiin pysyä kannattavana elintarvikkeiden tärkeimpänä lähteenä Euroopan ja koko maailman väestön eduksi. Kärsimme jo äärimmäisistä sääolosuhteista, kuivuudesta ja tulvista joka vuosi. On vaikeaa kuvitella tällä hetkellä, miten tämä tilanne voisi olla huonompi. Asiantuntijat eivät ole kuitenkaan optimistisia. Sen vuoksi toimet, joilla pyritään lieventämään ihmisen toiminnan vaikutusta ilmastoon, ovat avain tilanteen pysymiseksi ennallaan.
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Pidän myönteisenä komission aloitetta esittää lavea viitekehys ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevasta EU:n toiminnasta. Lieventämistä ja sopeutumista koskevia toimia ei saa kuitenkaan erottaa toisistaan. Korostaisin päästökauppajärjestelmää koskevan direktiivin merkitystä. Sen mukaan jäsenvaltioiden olisi varattava vähintään 50 prosenttia päästökauppajärjestelmän tuloista käytettäväksi lieventämis- ja sopeutumistoimenpiteisiin. Uskon myös, että täydentäviä toimia on asetettava etusijalle, jotta edistetään EU:n strategiaa energiatehokkuuden lisäämisestä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tarkoitus on tehdä tästä tavoitteesta yhteisön tasolla oikeudellisesti sitova. Esitetyistä mukautustoimista korostan EU:n jäsenvaltioiden solidaarisuutta epäedullisessa asemassa olevia alueita ja niitä alueita kohtaan, jotka ovat eniten alttiita ilmastomuutokselle. Tämän solidaarisuuden aikaansaamiseksi on tärkeää, että komissio harkitsee kansainväliseen yhteistyöhön tarkoitettujen julkisten varojen lisäämistä tulevassa kahdeksannessa puiteohjelmassa sen ilmastonmuutoksen torjumista koskevien toimien tueksi. Haluaisin korostaa myös tutkimuksen ja tekniikan merkitystä vähähiilisen yhteiskunnan kehittämiseksi, kun otetaan huomioon komission hiljattain esittämä tiedonanto strategisesta energiateknologiasuunnitelmasta ja menettelytapa julkisen ja yksityisen sektorin välisestä toiminnasta sekä yhteisön, kansallisen ja alueellisen rahoituksen käytöstä.
Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. − (EN) Kannatin äänestyksessä tätä päätöslauselmaa, jossa pidetään myönteisenä komission valkoista kirjaa ilmastonmuutoksen sopeutumista koskevasta strategiasta ja jossa ehdotetaan erilaisia toimenpiteitä eri politiikanaloilla. Vaikka onnistuisimme pitämään maapallon lämpenemisen turvallisella tasolla, ilmastonmuutos aiheuttaa väistämättömiä seurauksia, mihin tarvitaan sopeutumistoimia. Ilmastokestävyys ja -mukautus on saatettava osaksi toimintalinjoja, jotka koskevat erityisesti vettä, maaperää, maataloutta, kalastusta ja rannikkoalueita. Luonnon monimuotoisuus on vaarassa, mutta on myös varmistettava, että kaupunki-, liikenne- ja infrastruktuurisuunnittelussa otetaan ilmastonmuutos huomioon. Väestönsuojelujärjestelmissä on pidettävä etusijalla tulviin ja kuivuuteen varautumista. On tärkeää pitää mielessä tämän haasteen yhteiskunnalliset ja kansanterveydelliset vaikutukset. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa vakavasti hengitysteiden terveyteen ja lisätä vektorivälitteisten tautien esiintymistä. Heikoimmassa asemassa olevat yhteisöt, köyhät lapset ja vanhukset ovat haavoittuvimmassa asemassa ilmastonmuutoksen terveysriskien osalta. Päästökauppajärjestelmästä saatavien tulojen on edistettävä sopeutumistoimia, ja EU:n budjetissa on otettava huomioon kiire selviytyä näistä haasteista.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. − (PT) Kannatin äänestyksessä mietintöä komission valkoisesta kirjasta: "Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Kohti eurooppalaista toimintakehystä". Sopeutumistoimet ovat tarpeellisia, jotta vastataan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Minusta ilmastonmuutosta koskevat sopeutumistoimet ovat tarpeen, ja ne auttavat meitä parantamaan nykyisiä hätävalmiusjärjestelmiä. Tämä hallinnointi voisi olla tehokkaampaa yhdistämällä satelliitti- ja maahavainnot.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Kuten sanoin eilen Stéphane Le Follin EU:n maataloutta ja ilmastonmuutosta koskevan mietinnön äänestyksestä, että "vaikka maatalousalan ympäristökysymykset ovat perusteltuja ja tarpeellisia, niitä on verrattava asianmukaisesti ehdotuksiin, jotka koskevat maatalouden kestävyyttä ja tuottavuutta". Sama koskee kaikkia toiminnan aloja, joten on tärkeää, että EU luo strategian ilmastonmuutokseen vastaamiseksi, sitoutuu toden teolla kestävään kehitykseen ja pyrkii vähentämään hiilidioksidipäästöjään ilman, että se vaarantaa tuotantotoimensa, erityisesti teollisuuden toiminnan. Kaikilla ilmastonmuutosta koskevilla toimintalinjoilla on erityisesti talous- ja rahakriisin vuoksi pyrittävä talouden tehokkuuteen ja kestävyyteen, saatava innovaatio ja tutkimus uuden tekniikan ja sellaisten ratkaisujen palvelukseen, jotka ovat ympäristöystävällisempiä ja yhtä tehokkaita ja kilpailukykyisiä. Painopisteen on oltava puhtaissa energialähteissä, luonnonvarojen tehokkaammassa käytössä ja vahvassa panostuksessa ympäristöystävällisempään tutkimukseen ja tekniikkaan; tämän ansiosta EU pysyy kilpailukykyisenä, jolloin tarjotaan mahdollisuus luoda enemmän työpaikkoja kestävän kehityksen puitteissa.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) EU:n on ylläpidettävä ja vahvistettava johtavaa asemaansa ilmaston lämpenemisen kansainvälisessä torjunnassa. Tieteellinen tutkimus tällä alalla on välttämätöntä, jos haluamme pysyä oikealla ja turvallisella polulla, jos torjumme ilmastonmuutosta tai mukaudumme siihen. Sopeutumista koskeva kysymys on monialainen ja vaikuttaa moniin politiikanaloihin. Näillä aloilla tarvitaan enemmän jäsenvaltioiden poliittista koordinointia. Minä kannatan, että kansalliset mukautussuunnitelmat perustuvat välttämättömästi EU:n yhteiseen toimintakehykseen. Minusta meillä on oltava yhteiset EU:n toimintalinjat sellaisilla aloilla, kuin esimerkiksi vesi, energia ja metsät, ja haluaisin toistaa tarpeen rannikkoalueiden riskejä koskevasta eurooppalaisesta julistuksesta. Tutkimusta ilmastomuutoksen Euroopan herkimmille alueille aiheuttamista riskeistä tarvitaan kiireisesti. Olen myös sitä mieltä, että julkisen vesihuoltojärjestelmän tehokkuudesta on oltava yhteisön tason tavoitteita. Haluaisin vielä korostaa, että luonnolliset ekosysteemit ovat maapallon tärkeimpiä hiilinieluja, jotka sitovat 50 prosenttia maapallon vuosittaisista kasvihuonekaasupäästöistä ja jotka edistävät lieventämistä ja sopeutumista.
Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Tämä mietintö on sen käsityksen mukainen, että ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen, katastrofaalinen ja väistämättä ihmisistä lähtöisin. Mietintö on kohtuuton, aivan niin kuin tämä käsitys, joka on nyt melkein uskonnollinen eikä enää kiistanalainen. Kuten kaikki muutkin kohtuuttomat toimet, se on naurettava. Näin ollen ilman minkäänlaista tieteellistä arviota olisi sovellettava absoluuttista ennalta varautumisen periaatetta, jotta selvitään pahimmalta mahdolliselta skenaariolta, eli niin sanotun ilmaston lämpenemisen mahdollisilta vaikutuksilta ekosysteemeihin, mutta myös muun muassa asuttuihin alueisiin ja teollisuusalueisiin. Huomautan ohimennen, että näin varovaisesti suhtaudutaan vain harvoin muihin ympäristöön ja ihmisen terveyteen liittyviin toimiin, kuten esimerkiksi muuntogeenisiin organismeihin. Esitetään todellisia tai kuvitteellisia riskejä – jotka vaihtelevat ilmastonmuutoksiin liittyvistä sairauksista pelkästään tämän ilmiön vuoksi syntyviin metsäpaloihin ja tulvista ydinvoimaloiden ylikuumenemiseen – joiden perusteella meitä kehotetaan hyväksymään komission ja EU:n toimintalinjojen puuttuminen aivan kaikille aloille mukaan lukien pienimmänkin maapalstan käyttö. On sääli, että niin paljon puita, jotka ovat tunnustettuja hiilivarastoja, uhrataan tämän tekstin tulostamiseksi. Kuten runoilija sanoi: hei metsuri, lopeta hetkeksi.
Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Väistämätön ilmastonmuutos pakottaa yhteiskunnan ja Euroopan unionin talouden sopeutumaan uuteen todellisuuteen. Mielestäni tarvitaan sopeutumispolitiikkaa, joka on asianmukainen parhaillaan tapahtuvien muutosten luonteen ja tyypin kannalta, ja siihen pitäisi sisältyä strategia kaikkein uhanalaisimpien alueiden suojelemisesta. Olen täysin samaa mieltä esittelijän kanssa, ja katson, että jotta näitä toimia koordinoidaan paremmin, on tärkeää soveltaa kansainvälisen tason, mutta myös alueellisen ja paikallisen tason tiedonvaihtoa ja valvontaa koskevaa järjestelmää. Olen ennen kaikkea tyytyväinen yhteisen maatalouspolitiikan merkittävää tehtävää koskevasta painotuksesta, ja kun sitä sopeutetaan ilmastonmuutokseen, sillä on tärkeä tehtävä ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden vartijana. Sen vuoksi katson, että hankkeet, joilla estetään tai lievennetään kuivuuden ja tulvien vaikutuksia ja siten tuetaan vaikeissa olosuhteissa työskenteleviä maanviljelijöitä, ovat erittäin tärkeitä.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. − (IT) Kannatin äänestyksessä koko päätöslauselmaesitystä, joka koskee komission valkoista kirjaa "Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Kohti eurooppalaista toimintakehystä", koska minusta se on erityisen tärkeä yleisesti EU:lle ja erityisesti Italialle sen maantieteellis-ilmastollisten olosuhteiden vuoksi. Italian vesivarojen hallinta on selvästi hankalaa, mikä käy ilmi usein sattuvasta kuivuudesta etelässä kesäkuukausina, mutta myös tulvista, kuten joulukuussa Serchio-joella Toscanassa. Meillä on Italiassa suuri ongelma kesällä sattuvien metsäpalojen vuoksi, ja siksi on tärkeää parantaa turvallisuusolosuhteita. Vaikka valkoinen kirja on tällä hetkellä ainoastaan alustava toimintakehys, se tarjoaa varmasti merkittävän panoksen erityisesti hätätilanteiden hallinnan osalta. Samalla siinä esitetään yleinen strateginen lähestymistapa siitä, miten EU:n sietokykyä ilmastonmuutoksen vaikutuksista lisätään.
Andres Perello Rodriguez (S&D), kirjallinen. – (ES) Suuri osa parlamenttia, kuten Espanjan valtuuskunta Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmässä, on virallisesti vastustanut tämän päätöslauselman 41 kohtaa, missä pyydetään, että toissijaisuusperiaatetta sovelletaan maankäytön suunnittelua koskevaan politiikkaan. Me kaikki tunnustamme monimuotoisuuden unionin eri alueiden välillä, mutta juuri tämän syyn vuoksi, kuten päätöslauselmassa todetaan, Etelä-Eurooppa kärsii paljon enemmän ilmastonmuutoksen paineesta ja tarvitsee Eurooppaa ja sen yhteisiä toimintalinjoja. Tässä on kysymys solidaarisuudesta, josta koko EU hyötyy. Sen vuoksi pahoittelemme syvästi, että ensimmäinen ehdotus poistettiin tekstistä. Vittorio Prodi pyysi siinä, että neuvosto ei enää estä maankäytön suunnittelua koskevan direktiivin voimaantuloa. On erittäin tärkeää, että otamme käyttöön tämän lainsäädäntövälineen, mikä on välttämätön mukautumiselle ja erityisesti maaperän tilan huonontumista ja aavikoitumista koskevan riskin torjunnalle. On totta, että riski esiintyy enemmän Etelä-Euroopassa, mutta emme saisi unohtaa, että ilmastonmuutos vaikuttaa Euroopan kaikkiin luonnonvaroihin. Niiden, joille tämä päätöslauselma osoitetaan, pitäisi tietää, että suuri osa parlamentista vaatii edelleen kannustavaa ja yhteistä politiikkaa.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Me vihreät äänestimme tämän mietinnön puolesta. Myönteistä on se, että tarkistus ydinturvallisuutta koskevan painopisteen poistamisesta hylättiin.
Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Tiedemiesten työn tulos osoittaa, että ilmastonmuutoksen seurauksilla on yhä suurempi vaikutus luonnonympäristöön ja talouteen sekä päivittäiseen elämäämme. Sen vuoksi niiden toimien toteuttaminen, joilla pyritään sopeutumaan ilmastonmuutoksen nykyisiin ja tuleviin seurauksiin, on vakava yhteiskunnallinen haaste kaikkialla maailmassa. Päätökset parhaista tavoista sopeutua ilmastonmuutokseen on tehtävä luotettavien tieteellisten ja taloudellisten tutkimusten perusteella, mutta tarpeeksi laadukkaita tietoja ei ole kaikkien alueiden saatavilla. Sen vuoksi ajatus luoda ilmastonmuutoksen seurantafoorumi vaikuttaa hyvältä. Seurantafoorumi olisi hyödyllinen tiedon, kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihdossa EU:n, alueellisella ja paikallisella tasolla. En ole kuitenkaan varma, merkitseekö johtoaseman ylläpitäminen ilmaston lämpenemisen kansainvälisessä torjunnassa, kuten asiakirjassa suositellaan, että EU ottaa liian paljon vastuuta kansainvälisistä asioista. Minusta tuntuu, että emme saisi pitää määrärahoja ilmaston lämpenemisen kansainväliselle torjunnalle prioriteettina, kun meidän on vastattava talouskriisiin ja tarpeeseen luoda kasvua. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen vuoksi käyttöönotettavista toimista huolimatta olisi pidettävä mielessä, että jotkut valtiot joutuvat suorittamaan poikkeuksellisen korkeita kustannuksia mukautuspolitiikasta, ja näiden valtioiden jättäminen ilman mitään taloudellista tukea voi johtaa eri jäsenvaltioiden kehityserojen lisääntymiseen.
Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. – (FR) Liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnössäni pidin valitettavana, että liikenneala jätetään vaille huomiota EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa strategiassa. Tämä ala on taloudellisesti merkittävä, ja se on yksi pääasiallisista hiilidioksidipäästöjen lähteistä. Olen tyytyväinen siihen, että tässä mietinnössä liikenne asetetaan jälleen ongelman ytimeen. Meidän on ponnisteltava huomattavasti, jotta autamme menestyksekkäästi yrityksiä ja käyttäjiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Politiikkamme menestyminen on riippuvainen riittävistä ja innovatiivisista rahoituskeinoista, joita käytetään, jotta rajoitetaan mahdollisimman paljon ihmisille, ekologiselle tasapainolle ja taloudelliselle toiminnalle aiheutuvia vaikutuksia. Lisäksi strategiassamme on otettava huomioon erityisen herkät maantieteelliset alueet, kuten rannikko-, meri- ja vuoristoalueet, jotka ovat erityisen alttiita ongelmille ja kärsivät eniten ilmastonmuutoksesta, ellemme toteuta asianmukaisia suojatoimenpiteitä. Euroopan parlamentin on toteutettava kiireellisesti tehokkaita sopeutumismenettelyitä liikennealalla, joka ei ole enää pelkästään ongelman aiheuttaja vaan sillä on tarjottava ratkaisu ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Ryszard Czarnecki (ECR), kirjallinen. − (EN) ECR-ryhmän EU:n talousarviota koskevat tärkeimmät painopisteet ovat kustannus–hyöty-suhteen varmistaminen, tehokas hallinnointi ja petoksien poistaminen. Sen vuoksi kannatamme Andrea Cozzolinon mietinnön keskeistä sisältöä ja suurinta osaa sen päätelmistä.
ECR-ryhmä ei voi kuitenkaan kannattaa ajatusta Euroopan syyttäjäviranomaisesta. Tämä virasto on mahdollisesti vaarallinen ensimmäinen askel siinä, että EU saa toimivallan rikosoikeudellisista näkökohdista. Keskittyminen sen luomiseen vie huomion pois nykyisten järjestelmien ja virastojen työn tehokkuuden varmistamisesta.
Koska ECR-ryhmän tarkistus syyttäjäviraston luomista koskevan kohdan poistamiseksi hylättiin, ryhmä äänesti tyhjää lopullisessa äänestyksessä.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Vaikka pidän esittelijän tavoin myönteisenä, että jäsenvaltioiden komissiolle ilmoittamien sääntöjenvastaisuuksien arvioitu taloudellinen vaikutus laski vuoden 2007 1 024 miljoonasta eurosta 783,2 miljoonaan euroon vuonna 2008, minusta tavoitteen on oltava 0 miljoonaa euroa taloudellisia väärinkäytöksiä vuodessa. Jotta tähän päästään, mielestäni on välttämätöntä ottaa käyttöön toimia, joilla varmistetaan laajempi avoimuus veropetosten – erityisesti arvonlisäveron tapauksessa – ja kaikkien talousrikosten torjunnassa; parempi hallitusten välinen yhteistyö rajatylittävien petoksien osalta; tietojen laatua koskevat parannukset ja kansallisten tietokantojen jatkuva päivittäminen; sekä hallitusten nopea reagointi tietopyyntöihin. Koheesiorahastoja on myös hallinnoitava ja valvottava paremmin, ja on oltava sääntöjä seuraamusten soveltamisesta niihin jäsenvaltioihin, jotka eivät hyödynnä asianmukaisesti näitä rahastoja. Haluan myös korostaa, että Euroopan petostentorjuntavirasto on edistänyt olennaisesti näiden lukujen pienentymistä.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan yhteisön taloudellisten etujen suojaamista koskeva vuoden 2008 vuosikertomus osoittaa, että sääntöjenvastaisuuksien – sikäli kuin niitä havaittiin – rahallinen arvo laski vuoden 2007 1 024 miljoonasta eurosta 783,2 miljoonaan euroon vuonna 2008 ja että laskua tapahtui kaikilla aloilla lukuun ottamatta suoria menoja ja liittymistä valmistelevaa tukea. Haluaisin erityisesti korostaa tarvetta esittää tietoja sääntöjenvastauksista, joilla selvennetään, kuinka suurta osaa käytetyistä varoista virheet ja epäillyt petokset koskevat. Petosten ja korruption torjunta on yhteisön toimielinten ja kaikkien jäsenvaltioiden tärkeä velvollisuus ja niiden on tarjottava kaikki tarvittavat resurssit näiden ilmiöiden torjumiseksi tehokkaasti niin, että voidaan suojella unionin ja sen veronmaksajien taloudellisia etuja.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Koska tällä hetkellä vallitsee talous- ja rahoituskriisi, yhtään euroa ei saa tuhlata, ja tämä pitää entistäkin enemmän paikkansa silloin, kun tuhlaaminen aiheutuu petoksesta, jonka vuoksi unionin varoja maksetaan väärin perustein. Olemme nähneet vuosien varrella, että väärinkäytösten määrä on vähentynyt huomattavasti. Emme voi kuitenkaan pitää riittävänä, että sääntöjenvastaisuuksien määrää vähennetään minimiin tai lähes nollaan. EU:n on otettava käyttöön talousarvion valvontamekanismeja, jotka ovat tehokkaita petoksien varhaisessa ennaltaehkäisyssä ja havaitsemisessa, jotta julkisia varoja on saatavilla ainoastaan, kun niitä tosiasiassa käytetään oikein. Joka tapauksessa on rangaistava tehokkaasti niitä tahoja, jotka rikkovat sääntöjä, kun ne yrittävät lainvastaisesti anastaa tällaisia niukasti käytössä olevia julkisia varoja.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. − (DE) Minusta petostentorjunta on hyvin tärkeä huolenaihe erityisesti, kun otetaan huomioon aluerahastot ja liittymistä valmistelevat tuet. Kuitenkin ehdotetut toimenpiteet petosten torjumiseksi ovat liian keskusjohtoisia. Siksi äänestin tyhjää.
Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. − (IT) Olen tyytyväinen siihen, että sääntöjenvastaisuuksien – sikäli kuin niitä havaittiin – rahallinen arvo laski vuoden 2007 1 024 miljoonasta eurosta 783,2 miljoonaan euroon vuonna 2008 (laskua tapahtui kaikilla aloilla lukuun ottamatta suoria menoja ja liittymistä valmistelevaa tukea). Annan täyden tukeni komission tekemälle työlle ja huomautan, että petosten ja lahjonnan torjuminen on Euroopan toimielinten ja kaikkien jäsenvaltioiden selkeä velvollisuus.
Koko Eurooppaa koettelevan erityisen taloustilanteen vuoksi olen samaa mieltä siitä, että on välttämätöntä suojella unionin taloudellista etua ja torjua järjestäytynyttä rikollisuutta, joka on kansallisten indikaattoreiden mukaan lisäämässä vilpillisen toiminnan valmiuksiaan toimielimissä etenkin yhteisön talousarvioon kohdistuvien petosten avulla.
Siksi on mielestäni välttämätöntä antaa tehokkaita säädöksiä, joilla parannetaan hallinnollista yhteistyötä haitallisten verokäytäntöjen torjumiseksi ja varmistetaan sisämarkkinoiden moitteeton toiminta. Tätä taustaa vasten kannatan ehdotusta neuvoston direktiiviksi hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla, vaikka korostankin jäsenvaltioiden vastuun lisäämistä tietokantoihin tallennettujen tietojen laadusta alkaen.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Lopullisessa äänestyksessä kannatin ehdotusta. ECR-ryhmän esittämä tarkistus, jota vastaan äänestin, hylättiin.
Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) On pantava merkille, että sääntöjenvastaisuudet vähenivät huomattavasti vuonna 2008 edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin parannus saatiin aikaan maatalousmenojen alalla. Mietintö osoittaa, että sääntöjenvastaisuuksien arvioitu määrä väheni 34 prosentilla. Suurin kasvu oli kuitenkin liittymistä valmistelevan tuen alalla, jossa sääntöjenvastaisuuksien määrä nousi peräti 90,6 prosentilla, mutta on muistettava, että kyse ei ole jäsenvaltioista ja että niillä ei ole kokemusta tästä. Vuoden 2008 tilanteen paranemisesta huolimatta tietty osa EU:n budjettimäärärahoista käytetään yhä epäasianmukaisesti. Tämä aiheutuu tietyssä määrin tehokkaiden valvontamenettelyiden puutteesta. Vuodesta 1999 olemassa ollut Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) on menestynyt usein kavalluksien torjunnassa. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että se toimii täysin riippumattomasti. Tuen esittelijän ehdotusta siitä, että OLAFin pitäisi tutkimuksissaan hyödyntää enemmän komission sisäisiä tilintarkastuksia eikä luottaa ensisijaisesti virkamiesten tai jäsenvaltioiden ilmoituksiin. Mikä tehtävä pitäisi olla jäsenvaltioilla ja niiden valvonta- ja tarkastusjärjestelmillä? Petostentorjunta EU:n hankkeissa pitäisi olla painopisteemme. Rehellisyys ja vastuu EU:n talousarvion rajallisten varojen käytössä auttavat meitä säästämään varoja, joita voidaan sen jälkeen käyttää laman seurauksien torjumiseksi. Emme saa unohtaa, että EU:n talousarvion resurssit kuuluvat meille kaikille, veronmaksajille. Sen vuoksi meidän on varmistettava, että niitä käytetään mahdollisimman tehokkaasti.
Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. − (LT) Haluaisin korostaa, että petoksien ja korruption torjunta on yhteisön toimielinten ja kaikkien jäsenvaltioiden tärkeä tehtävä. Haluaisin kuitenkin korostaa erityisesti sitä, että joissain valtioissa Euroopan unionien varojen jakamiseen liittyvä korruptio on suoraan sidoksissa näissä valtioissa toteutettuja toimintalinjoja koskevaan uskottavuuden puutteeseen. Näissä valtioissa muodostuu erillisiä poliittisia ja taloudellisia klaaneja, jotka pyrkivät hallitsemaan Euroopan unionin varojen jakelua. Sen vuoksi Euroopan parlamentin, komission ja muiden tärkeiden unionin toimielimien pitäisi kiinnittää huomiota toimintalinjojen syrjintään ja niiden horjuttamiseen, poliittisiin järjestöihin ja vastustajiin ja oppositiojohtajiin kansallisella tasolla. Demokratiaa edistävän Euroopan unionin on ensin varmistettava, että sen jäsenvaltioiden oppositiopuolueilla on mahdollisuus toimia ja ilmaista itseään vapaasti, ja sen on toteutettava korruption ehkäisemistä koskevia valvontatoimia. Haluaisin kiinnittää huomion myös siihen seikkaan, että Euroopan unionin varoja on käytettävä jäsenvaltioiden infrastruktuurin parantamiseen, kansalaisten kouluttamiseen ja niin edelleen. Yhteisön varojen sijoittaminen pelkästään infrastruktuuriin hyödyttäisi maata ja sen kaupankäyntiä. Enää ei olisi "köyhiä" liikemiehiä, jotka pyytävät, mutta jotka eivät saa tukea. Lisäksi tällä tavalla meidän ei tarvitsisi valvoa Euroopan unionin varojen jakamista tuhansille sidosryhmiin kuuluville, eli tuensaajille. Tämä merkitsisi, että myös tuhannet valvonnan alaiset tahot poistuisivat. Sen vuoksi kaikki huomio pitäisi suunnata näiden varojen julkiseen käyttöön.
Alfredo Antoniozzi (PPE), kirjallinen. − (IT) Haluaisin käyttää tämän merkittävän tilaisuuden hyväkseni ja kommentoida äänestystä Luxemburgiin sijoittautuneen Euroopan investointipankin (EIP) vuosikertomuksesta korostaakseni, kuten olen jo tehnyt joissain kysymyksissä, merkitystä lisätä niiden EIP:n rahoitusvälineiden talousarviota, joilla tuetaan kaupunkikeskustojen kehitys- ja elvytyssuunnitelmia.
Tällä hetkellä olemassa olevat välineet, kuten Jessica-rahasto, ovat niitä harvoja rahoitusjärjestelyitä, joita alue tai kunta voi käyttää kaupunkien kehityshankkeiden rahoitukseen. Nämä toimet ulottuvat myös kunnalliseen asuntokantaan, mutta ainoastaan hanketta täydentävillä aloilla, ja energiaparannuksiin sekä kiinteistöjen parantamiseen. Sen vuoksi haluan tässä yhteydessä korostaa, että minun mielestäni Jessica-rahastoa olisi laajennettava myös uusien (luonnollisesti ympäristöystävällisten) kiinteistöjen rahoitukseen, koska tällä tavalla autettaisiin paikallisia viranomaisia puuttumaan myös kaupunkien asunto-ongelmiin.
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Olen tyytyväinen Euroopan investointipankin (EIP) vuoden 2008 vuosikertomukseen ja kannustan sitä jatkamaan toimintaansa Euroopan talouden kehittämiseksi, kasvun ja työllisyyden edistämiseksi sekä alueiden välisen koheesion ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemiseksi. Olen myös tyytyväinen, että EIP pitää tärkeänä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, kestävää energiaa, ilmastonmuutoksen lieventämistä, investointeja lähentymistä vaativiin EU:n alueisiin, joihin tämänhetkinen talouden taantuma on vaikuttanut erityisen raskaasti. EIP reagoi nopeasti kansainväliseen talouskriisiin erityisesti talouden elvytyssuunnitelman avulla ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka kärsivät eniten kriisistä. Pyydän kuitenkin, että vastaisuudessa EIP:n kertomuksessa annetaan yksityiskohtaisia tietoja suurimmista lainoista, joilla täydennetään EAKR:n tukea alueille, jotka toteuttavat teknisesti edistyneitä ohjelmia tai ohjelmia, jotka liittyvät uusiutuvien tai puhtaiden energiamuotojen tarjontaan. Samoin investointikehystä koskeviin raportteihin pitäisi sisältyä tiedot rahoitettujen ohjelmien tuloksista. Tarjotessaan riittävää rahoitusta EIP:llä pitäisi olla merkittävämpi tehtävä infrastruktuuriin tehtävien investointien, vihreän tekniikan, innovaation ja pk-yritysten tukemisessa osana Eurooppa 2020 -strategiaa.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan investointipankilla (EIP) on keskeinen tehtävä auttaa jäsenvaltioita vastaamaan vakaviin taloudellisiin, rahoituksellisiin ja sosiaalisiin kriiseihin. Tässä mielessä uskon, että lisävarojen myöntäminen erityisesti Euroopan unionin koheesiopolitiikkaan on ollut ratkaisevaa heikoimmassa asemassa oleviin ja eniten kärsiviin alueisiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten vähentämisen kannalta. Lisärahoitus pienille ja keskisuurille yrityksille, joita eurooppalaisista yrityksistä on valtaosa, sekä ylimääräinen rahoitus tutkimukseen ja kehittämiseen voisi edelleen lieventää tämän kriisin vaikutuksia. Sen vuoksi, kun otetaan huomioon Lissabonin sopimuksen voimaantulo ja vaikeassa taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa olevasta Euroopan unionista peräisin olevat nykyiset ja tulevat haasteet, on tärkeää vahvistaa Euroopan investointipankin toimintaa, tehdä sen toiminnasta avoimempaa ja asettaa tällä oikeat painopisteet.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan investointipankki (EIP) perustettiin vuonna 1958 Rooman sopimuksella. Euroopan unionin pitkän aikavälin lainoja myöntävänä pankkina EIP lainaa julkiselle ja yksityiselle sektorille rahaa Euroopan etua palvelevia hankkeita varten rahoitusmarkkinoita ja omia varojaan hyödyntäen. Sen pääasiallinen tavoite on tukea EU:n jäsenvaltioiden yhdentymistä ja niiden tasapainoista ja kestävää kehitystä sekä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. EIP:n vuonna 2008 kohtaamat haasteet olivat ennennäkemättömät, kun maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutukset alkoivat tuntua myös Euroopan unionin kansantalouksissa. Kriisinhallinnan osalta korostan tyytyväisenä EIP:n nopeaa reagointia maailmantalouden kriisiin rahoittamalla itse oman pääomansa korottamisen ja nostamalla siten lainanantonsa määrää Euroopan talouden elvytyssuunnitelman tukemiseksi. Sen vuoksi pidän myönteisenä EIP:n vuosikertomusta vuodelle 2008 sekä tämän mietinnön hyväksymistä. Siinä kannustetaan EIP:a jatkamaan toimintaansa Euroopan talouskehityksen tukemiseksi sekä kasvun, työpaikkojen luomisen ja alueiden välisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan investointipankilla on erittäin merkittävä tehtävä EU:n taloudessa, koska se takaa seuraaviin toimiin liittyvien toimenpiteiden rahoituksen Euroopassa: taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden varmistaminen; valmistautuminen tietoon perustuvaan talouteen; Euroopan laajuisten liikenne- ja tietoverkkojen kehittäminen; pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen; ympäristön tilan kohentaminen ja suojeleminen sekä kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaaminen. Eurooppa 2020 -strategiaa ei voida toteuttaa ilman EIP:n tukea. Sen on myönnettävä tarvittavat määrärahat hankkeiden toteuttamiseksi infrastruktuuria, vihreää tekniikkaa, innovaatiota ja pk-yrityksiä koskevilla aloilla.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. − (IT) EIP:n tehtävä on laajentunut vuonna 2008 rahoituskriisin vuoksi. Maksuvalmiuskriisin vuoksi EIP on jatkanut lainanantoa julkiselle ja yksityiselle sektorille Euroopan etua palvelevia hankkeita varten rahoitusmarkkinoita ja omia varojaan hyödyntäen. Kansallisten talouksien elvytyksen ohella EU päätti toteuttaa Euroopan talouden elvytyssuunnitelman. EIP:lle on varattu tässä suunnitelmassa tärkeä tehtävä erityisesti, kun on kyse pk-yrityksille, uusiutuville energialähteille ja puhtaalle liikenteelle tarkoitetun rahoituksen lisäämisestä. EIP on korottanut huomattavasti tavoitteitaan vastauksena kriisiin: EIP lisäsi lainanantoaan ja käytti 10 miljardia euroa odotettua enemmän auttaakseen yrityksiä ja edistääkseen talouden elpymistä. Erityisesti pk-yrityksille myönnetyt lainat kasvoivat 42 prosentilla. Pankki on lisäksi kehittänyt uusia riskien jakamiseen perustuvia rahoitusvälineitä, selkiyttänyt lainamenettelyjä ja nopeuttanut hankkeiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa sekä aloilla, joilla kriisin vaikutukset tuntuvat ankarimmin. Mietinnössä korostetaan näiden toimenpiteiden myönteisiä vaikutuksia, samalla kun siinä kehotetaan seuraamaan kattavasti ja seikkaperäisesti pk-yrityksille suunnattujen tukiohjelmien todellisia vaikutuksia.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Tämä oli helppoa. Äänestin mietinnön puolesta lopullisessa äänestyksessä.
Päätöslauselmaesitys: Laajat julmuudet Nigerian Josissa (RC-B7-0247/2010)
Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. − (IT) Nigerian viimeaikaisia etnisten ryhmien välisiä julmuuksia koskeva yhteinen päätöslauselma, josta me äänestämme, vaikuttaa tyydyttävältä niiden periaatteiden ja suuntaviivojen osalta, joita parlamentti haluaa välittää EU:n ulkoisesta toiminnasta vastuussa oleville muille yhteisön toimielimille. Meidän on toteutettava toimia, joilla varmistetaan Nigerian poliittinen vakaus ja luodaan vankka perusta sen taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle: olemme täysin tietoisia yleisistä näkökohdista, ja niitä on monia, koska Nigerialla on runsaat luonnonvarat. Poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisemisen perusteella seutu voi olla rauhallisempi ja kärsiä vähemmän etnisistä jännitteistä. Näin se voi torjua väkivaltaisuutta, joka on valitettavasti yleistynyt viime vuosikymmenien aikana. Sen lisäksi, että tunnustamme kristittyjen ja muslimien välisten väkivaltaisuuksien olevan kummankin etnisen ryhmän syytä, meidän olisi ehkä pitänyt selventää toista huolestuttavaa seikkaa, joka liittyy sattuneisiin väkivaltaisuuksiin. Kyseessä on radikaalin islaminuskon vähittäinen soluttautuminen Nigeriaan. Siitä on hyvin selvänä osoituksena se, että kaksitoista Nigerian 36 osavaltiosta tunnustaa šarian maan laiksi. Mainitsemieni yleisten syiden vuoksi äänestin kuitenkin päätöslauselmaesityksen puolesta.
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Olen syvästi pahoillani hiljattain, tämän vuoden tammi- ja maaliskuussa, sattuneista tapauksista Josissa, jossa useat sadat ihmiset joutuivat uskonnollisten ja etnisten yhteenottojen uhreiksi. Nigerian konflikti johtuu uskonnollisista, taloudellisista, etnisistä, sosiaalisista, historiallisista ja poliittisista syistä. Vaikka Nigeria on maailman kahdeksanneksi suurin öljyntuottaja, on valitettavaa, että suurin osa sen väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset ovat myös osaltaan pahentaneet Nigerian tilannetta. Minusta öljyvarannoiltaan näin rikkaassa valtiossa kuin Nigeriassa yhtäläinen resurssien saatavuus ja tulojen uudelleenjako ovat tarpeen, jotta nämä konfliktit voidaan ratkaista rauhanomaisesti. Kehotan Nigerian liittovaltion hallitusta turvaamaan kaikkien kansalaisten yhtäläiset oikeudet ja puuttumaan ongelmiin, jotka liittyvät hedelmällisen viljelysmaan hallintaan, resurssien saatavuuteen, työttömyyteen, köyhyyteen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen. Kehotan komissiota jatkamaan poliittista vuoropuhelua Nigerian kanssa Cotonoun sopimuksen mukaisesti ja tarkastelemaan konfliktin perinpohjaisia syitä sekä kiinnittämään huomiota kysymyksiin, jotka ovat olennaisia kestävälle kehitykselle, kuten ilmastonmuutos, energiavarmuus, valmiuksien kehittäminen ja koulutus.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestin laajoja julmuuksia Nigerian Josissa koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksen puolesta. Tuomitsen jyrkästi viimeaikaiset väkivaltaisuudet Josissa ja sen ympäristössä, jossa useita satoja ihmisiä kuoli uskonnollisissa ja etnisissä yhteenotoissa. EU:n on jatkettava poliittista vuoropuhelua Nigerian kanssa tarkistetun Cotonoun sopimuksen 8 artiklan mukaisesti ja kiireellisesti käsiteltävä kysymyksiä, jotka liittyvät ajatuksen-, omantunnon- ja uskonvapauteen, jotka on vahvistettu yleismaailmallisissa, alueellisissa ja kansallisissa ihmisoikeusasiakirjoissa.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Nigeria joutuu kärsimään konfliktista, joka uhkaa jakaa valtion. Tältä osin huomauttaisin sisällissodasta, joka runteli maata kolmen vuoden ajan, vuoden 1967 ja 1970 välillä ja johti melkein maan kaakkoisosan itsenäisyyteen. Vaikka igbojen kapina kukistettiin, koska keskushallituksen aseellinen valta esti Biafran itsenäistymisen, totuus on, että etniset, kulttuuriset ja uskonnolliset erot esiintyvät edelleen ja lisääntyvät. Tämän vuoksi Nigeria on klassinen tapaus valtiosta, jota hajoaminen uhkaa jatkuvasti. Siirtomaavallat määrittivät Nigerian rajat, eivätkä kiinnittäneet mitään huomiota edellä mainittuihin eroihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ensisijaisesti eurooppalaiset ovat vastuussa maan konflikteista. On aika, että afrikkalaiset johtajat luopuvat tästä vanhasta tekosyystä ja pyrkivät palvelemaan omia kansalaisiaan järkevästi ja taitavasti sekä hankkeiden että ehdotusten osalta. Afrikka voi olla sitä, mitä afrikkalaiset kaipaavat, kun heillä on haasteiden tasolla olevia johtajia. Joukkomurhat Josissa on jälleen surullinen, valitettava ja verinen sivu, joita kertyy liian nopeasti tämän maan historiaan.
Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Mielestäni Euroopan parlamentin oli kiireisesti tuomittava Nigeriassa käynnissä oleva joukkomurha ja vaatia paluuta rauhaan. Kun otetaan huomioon, että Nigeria on asukasluvultaan Afrikan suurin maa ja suurin osa sen väestöstä kärsii köyhyydestä, tämä päätöslauselmaesitys voi toimia perustana Euroopan unionin ja Nigerian välisen poliittisen vuoropuhelun vahvistamiselle sekä yksityiskohtaisemmalle tutkimukselle, jolla pyritään löytämään toteuttamiskelpoisia lyhyen ja pitkän aikavälin ratkaisuja väkivallan lopettamiseksi ja pysyvän rauhan palauttamiseksi. Meidän Euroopan parlamentin jäsenten pitäisi mielestäni osallistua ihmisoikeuksien puolustamiseen ja edistämiseen, sillä niitä rikotaan päivittäin Nigeriassa. Sen vuoksi lauseke, jossa kehotetaan tuomitsemaan väkivaltaan syyllistyneet oikeudenmukaisesti, on mielestäni erittäin tärkeä. Kun otetaan huomioon kaikki nämä toimet, joista jokaista ei ole luonnollisesti helppo soveltaa, äänestin mielelläni tämän yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Nigeriassa on sattunut toistuvasti väkivaltaisuuksia kristittyjen ja muslimien välillä, ja kummankin näiden kahden ryhmän osuus on noin puolet väestöstä. Tällaista levottomuutta esiintyy nyt yhä useammin. Vähäpätöiset asiat aiheuttavat väkivaltaisia yhteenottoja. Edes tammikuun alusta voimassa ollut ulkonaliikkumiskielto ja joukkojen sijoittaminen alueelle ei estänyt uusien verilöylyjen syntyä. Se, että presidentti Yar'Aduan pitkä poissaolo johti poliittiseen kriisiin Länsi-Nigeriassa, kristittyjen ja muslimien välillä sattui vakavia yhteenottoja Keski-Nigerian Josin kaupungissa ja tulitauko öljyn vuoksi tärkeällä Niger-joen suistoalueella on päättynyt, ei ole hyvä enne presidentin kuoleman jälkeiselle tilanteelle. Kun muslimipaimentolaiset hyökkäsivät kristittyjen kyliin vuoden alkupuolella ja ainakin 500 henkeä kuoli, esitettiin, että armeija vastasi tähän vasta useiden tuntien kuluttua ensimmäisen tiedon saatuaan. Se, mikä puuttui, oli EU:n vastalause. Kun Sveitsin kansalaiset äänestivät minareettien rakentamista vastaan kansanäänestyksessä, muslimivaltiot uhkasivat Sveitsiä talouspakotteilla ja pyhällä sodalla. Kun kristittyjä surmataan uskontonsa vuoksi, kestää kuukausia ennen kuin EU reagoi asiaan. Euroopan unionin on toimittava tässä asiassa rehellisenä välittäjänä ja vastattava asiaan nopeammin. Tämä käy selkeästi ilmi päätöslauselmasta, joten äänestin sen puolesta.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin luonnollisesti näin tärkeän päätöslauselman puolesta ja tuin erittäin vahvasti kollegani Nicole Kiil-Nielsenin ehdottamaa suullista tarkistusta, jonka perusteella Nigerian viranomaisia kehotetaan lopettamaan joidenkin Nigerian osavaltioiden kuvernöörien vastikään aloittama kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoa odottavien tuomittujen teloittaminen.
13. Äänestymiskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja
14. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja
15. Täytäntöönpanotoimenpiteet (työjärjestyksen 88 artikla): ks. pöytäkirja
16. Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset: ks. pöytäkirja
17. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja