Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 18. toukokuuta 2010 - Strasbourg

5. Lisätalousarvio nro 1/2010: Pääluokka I - Euroopan parlamentti - Ennakkoarvio tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2011 - Pääluokka I - Euroopan parlamentti (keskustelu)

  Puhemies. – (FR) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

– Vladimir Maňkan budjettivaliokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä esityksestä Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 1/2010 varainhoitovuodeksi 2010, pääluokka I – Euroopan parlamentti [2010/2045(BUD)] (A7-0158/2010) ja

– Helga Trüpelin budjettivaliokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2011 [2010/2005(BUD)] (A7-0134/2010).

  Vladimír Maňka, esittelijä. – (SK) Useat menettelyt ovat nyt suorempia ja avoimempia Lissabonin sopimuksen tultua voimaan. Valtuudet on määritelty selvemmin. Euroopan parlamentilla on enemmän valtaa ja Euroopan unionin asema on vahvistunut sekä ulkoisesti että sisäisesti. Ensimmäisen kerran demokratian historiassa useiden maiden kansalaisilla on oikeus vaikuttaa tapahtumiin ylikansallisella tasolla.

Euroopan koko ja moninaisuus huomioiden meidän on huolehdittava, että kaikilla kansalaisilla, myös niillä, jotka ovat vähemmän varakkaita eivätkä kuulu suuriin vakiintuneisiin järjestelmiin, voivat turvautua kaikkiin demokraattisiin välineisiin. Näiden demokraattisten välineiden käyttö ei saa olla riippuvainen käytettävissä olevista rahallisista resursseista.

Lissabonin sopimuksen voimaantulo vaikuttaa taloudellisesti erityisesti tiettyihin Euroopan unionin toimielimiin. Varainhoitovuoden 2010 talousarviomenettelyssä sovittiin, että otsakkeen 5 saatavilla olevia resursseja käytetään ensisijaisesti välittömästi Lissabonin sopimuksen voimaantulosta aiheutuvien lisäkulujen rahoittamiseen.

Tästä syystä varainhoitovuoden 2010 alkuperäisen talousarvion hyväksymisen jälkeen esitämme nyt vastaavat lisämenot lisätalousarvion muodossa. Sen jälkeen, kun lisäresursseja koskevat hakemukset oli jätetty, pyrimme paikantamaan varaukset ja jakamaan olemassa olevat resurssit niin pitkälle kuin mahdollista.

Lissabonin sopimus vaikuttaa suoraan tai välillisesti kaikkiin Euroopan parlamentin yksiköihin.

Euroopan parlamentin lisätalousarviolla, josta keskustelemme tänään, varmistetaan lisärahoitus ja henkilöstöresurssit, joiden avulla parlamentti voi hoitaa uuden roolinsa yhteispäätösmenettelyssä tasavertaisesti neuvoston kanssa.

Euroopan parlamentin lisätalousarvion taloudellinen nettovaikutus on pienempi kuin alkuperäinen vaatimus talousarviomäärärahoista. Euroopan parlamentin puheenjohtajiston kanssa käydyissä sovittelumenettelyissä onnistuimme löytämään 4 miljoonaa euroa. Ajoituksen ansiosta saatiin lisävähennystä määrärahoihin hyväksymällä talousarvio kuukautta myöhemmin kuin mitä aluksi odotimme.

Monet yhtiöt ja toimielimet, ei ainoastaan Euroopassa vaan kautta maailman, hyödyntävät maailmanlaajuista talouskriisiä parantaakseen tehokkuuttaan ja kilpailukykyään. Tämä on haaste myös meille Euroopan parlamentissa, aivan kuten muillekin eurooppalaisille toimielimille.

Euroopan parlamentin pääsihteeristöllä on nyt käytettävissään lisäsäästöjä ja keinoja kohentaa tehokkuutta, eikä vain tälle vuodelle. Infrastruktuurin ja logistiikan pääosastossa ja turvallisuuspalveluyksikössä tehtävä seikkaperäinen toiminnallinen tarkastelu, josta sovimme talousarvion hyväksymisen yhteydessä joulukuussa, voi tuottaa merkittäviä ja kestäviä säästöjä myös tuleville varainhoitokausille.

  Helga Trüpel, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, parlamentin talousarvio vuodeksi 2011 on parlamenttimme ensimmäinen varsinainen talousarvio Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Tämä merkitsee, että parlamentilla on enemmän toimivaltaa, meillä on enemmän velvollisuuksia, enemmän vastuuta, enemmän lainsäädännöllisiä velvollisuuksia – toisin sanoen tarvitaan enemmän työkapasiteettia ja se tarkoittaa, että tarvitaan isompi budjetti.

Samaan aikaan – ja tämä on mielestäni hyvin tärkeää – meidän on tiedostettava, että olemme keskellä talous- ja rahoitusalan kriisiä sekä euron vakauskriisiä. Saksassa velan leikkaukset alkavat vaikuttaa vuonna 2011, Kreikassa tarvitaan suuria leikkauksia, samoin kaikkien raskaasti velkaantuneiden valtioiden talousarvioissa. Näin ollen meidän on omaksuttava hyvin vastuullinen kanta tavasta suhtautua parlamentin talousarvion kasvutarpeisiin näinä taloudellisesti vaikeina aikoina. Vuoden 2011 talousarvion esittelijänä edustan enemmistön kantaa, vaikka aion esittää myös oman vihreän kantani.

Kaksikymmentä prosenttia parlamentin talousarvioon, joka perustuu hallinnolliseen talousarvioon, asetettiin ylärajaksi toimielinten kesken vuonna 1988. Enemmistö budjettivaliokunnassa uskoo kuitenkin, että tätä ei voida soveltaa samassa määrin vuoteen 2011, koska todellisuus on muuttunut. On tapahtunut laajentuminen, meillä on enemmän toimivaltuuksia ja enemmän velvollisuuksia, eli 20 prosentin lukua ei pidä välttämättä pitää kiinteänä. Tästä huolimatta on tullut selväksi, että pyrimme pitäytymään 20 prosentin tuntumassa itsekurin ja vastuuntunnon nimissä.

Puhemiehistö on ehdottanut 20,46 prosentin lukua – toisin sanoen 39 miljoonan euron lisäystä vuoden 2010 lukuun. Keskustelun jälkeen ja ottaen huomioon erimielisyydet tavoitteissa olemme nyt sopineet, että käytämme ainoastaan 20,32 prosenttia – toisin sanoen 20 miljoonaa euroa lisää. Yksimielisiä ollaan siitä, että tarvitsemme enemmän henkilöstöä laajentumiseen, kirjastoon, tietotekniikkaan ja tutkimukseen, että täällä parlamentissa meidän on asetettava painopiste selvemmin ympäristönsuojeluun ja että olisi erittäin hyvä asia, jos Strasbourgissa olisi käytettävissä enemmän polkupyöriä, jolloin muita kuljetuspalveluja tarvittaisiin vähemmän.

Mistä ollaan kuitenkin eri mieltä? Kiistaa on siitä, pitäisikö vuonna 2011 varata enemmän varoja – 1 500 euroa – avustajiin. Toistan, että se on tarkoitettu avustajille, ei tämän parlamentin jäsenille. Se tarkoittaisi 13,2 miljoonaa euroa. Enemmistö valiokunnassa äänesti sen puolesta, että nämä avustajia koskevat lisäykset kirjataan varaukseen sillä perusteella, että tätä on syytä arvioida tarkemmin ja päättää siitä myöhemmin tänä vuonna.

Haluaisin tehdä tältä osin selväksi vihreiden kannan, jonka mukaan meidän on tiedostettava yleiset velkaongelmat ja ryhmäni uskookin siksi, että tämä 1 500 euron lisäys olisi siirrettävä seuraavaan vuoteen. Meidän ei pidä muuttaa jäsenten asemaa koskevia sääntöjä tältä osin – sen sijaan meidän pitäisi käyttää vähemmän business-luokan lentoja ja soveltaa oikeasti ympäristönsuojelua – seikka, jota jatkuvasti puolustamme poliittisesti – toiminnassamme ja omassa parlamentissamme. Siksi on erittäin positiivista, että olemme onnistuneet parantamaan omaa tietoamme ympäristönsuojelusta, mistä esimerkkinä 12,9 prosentin vähennys hiilidioksidipäästöissä vuonna 2008. Energiankulutusta olemme vähentäneet 0,8 prosenttia. Haluaisimme toimiperusteisen kulkuluvan paikallisiin yleisiin kulkuneuvoihin, toisin sanoen haluamme olla vastuullisempia sekä talous- että ympäristöpolitiikan näkökulmasta.

  José Manuel Fernandes, PPE-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) kannattaa kurinalaista budjettia, avoimuutta ja kestävyyttä. Siksi pidämme myönteisenä hallinnon työtä, jossa yksilöidään kiinteät ja muuttuvat menot, sekä sitä, että kiinteistöpolitiikalle on laadittu keskipitkän aikavälin strategia. Uskomme kuitenkin, että näitä asiakirjoja voidaan parantaa tulevaisuudessa ja haluamme muistuttaa, että kannatamme pitkän aikavälin kiinteistöstrategiaa.

Budjettikurin suhteen olemme kunnianhimoisia ja haluamme edetä kohti nollaperusteista talousarviota, jossa jokainen menokohta on asianmukaisella tavalla tarpeelliseksi osoitettu. Samassa tarkoituksessa ehdotamme myös, että muuttuvien menojen hyöty-kustannusanalyysia kehitetään edelleen. Väitämme, että siinä on mahdollisia säästöjä ja siksi tuemme – itse asiassa ehdotamme tätä – vähennyksiä tiettyihin talousarvion kohtiin.

Lainsäädännöllinen asiantuntemus on parlamentin pääasiallinen tavoite. Kaikki tiedämme, että asianmukaisen lainsäädännön puuttumisesta tai huonosta lainsäädännöstä seuraa korkeita kustannuksia, joista lopulta aina vastaavat eurooppalaiset. Tämän lainsäädännöllisen asiantuntemustavoitteen saavuttamiseksi suhteessa Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuviin uusiin toimivaltuuksiin tuemme mahdollisuutta palkata uutta työvoimaa. Haluamme sen olevan korkeatasoista, itse asiassa vaadimme sitä.

Muistutan myös, että meille tulee 18 uutta jäsentä ja myös näiden on voitava hoitaa toimikautensa asianmukaisesti. Elämme haastavia aikoja ja Euroopan toimielimet ovat keskeisessä asemassa. Kyse on tärkeästä roolista, jossa ne eivät saa epäonnistua ja niillä on siksi oltava käytettävissään riittävästi keinoja sen hoitamiseen.

Olemme kaikki tietoisia, että talousarviokysymysten ympärillä on aina suuri määrä populismia ja demagogiaa, jota emme hyväksy. On jopa niitä, jotka väittävät, että Euroopan parlamentin jäsenten korvaukset kasvavat, mikä ei ole totta. Se mitä tavoittelemme on, että parlamentilla on riittävästi määrärahoja hoitaakseen arvokkaasti tehtävänsä sekä että se onnistuu toteuttamaan tavoitteen, jota Euroopan yleisö meiltä odottaa tai itse asiassa edellyttää: asiantuntemus lainsäädännön alalla.

  Derek Vaughan, S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, omasta talousarviosta keskusteleminen on aina ristiriitaista ja olemme voineet havaita tämän myös lisätalousarviota ja vuoden 2011 talousarviota koskevissa keskusteluissamme. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että suurin osa vuotta 2011 koskevista kysymyksistä on ratkaistu budjettivaliokunnassa. Uskon nimittäin, että tällä hetkellä budjettivaliokunnan ja puhemiehistön välisissä näkemyksissä on hyvin vähän eroja ehkä kahta tai kolmea kohtaa lukuun ottamatta. Yksi niistä on tietysti 20 prosentin kynnysarvo. Toinen kysymys on kiinteistöjä koskeva varaus ja toinen toimet, jotka on nyt pantu varauksiin, sekä vielä kysymys toisesta kuukausittaisesta 1 500 euron erästä parlamentin jäsentä kohden avustajan korvauksiin.

Nämä kaksi 1 500 euron erää parlamentin jäsentä kohden ovat kiistanalaisia ja olisivat vaikeita milloin tahansa, mutta ovat sitä erityisesti nykyisinä taloudellisesti vaikeina aikoina. Näin on, vaikka kaikki tiedämme, että Lissabonin sopimus on tuonut meille enemmän velvollisuuksia. Tästä syystä on päädytty kompromissiin siirtää 1 500 euron toisen erän rahoitus varaukseen ja se pysyy siellä kunnes tämän ehdotuksen täysimääräiset kustannukset on vahvistettu.

Uskon, että toinen meille kiistanalainen selvittämätön kysymys on julkisen viran hoitajien korvauksista. Saavutetulla kompromissilla alennettiin viranhaltijoille osoitettua määrärahaa 1,2 miljoonasta eurosta 400 000 euroon ja luonnollisesti asianmukaiset todisteet kuiteista on esitettävä hakemuksia tehtäessä. Uskon, että tämä on tärkeä periaate ja sellainen, jota haluamme tukea. Kollegat päättävät itse, voidaanko nämä kaksi kompromissia hyväksyä tai ei. Uskon, että S&D-ryhmän enemmistö pitää näitä kompromisseja hyväksyttävinä.

Yksi asia on kuitenkin tullut selväksi vuoden 2011 talousarviosta keskusteltaessa ja se on, että jos meidän on rahoitettava tulevaisuudessa Lissabonin sopimukseen perustuvia lisävelvollisuuksia, meidän on myös löydettävä säästöjä tehostamalla muualla. Varainhoitovuoden 2011 talousarviossa tällaisia säästöyrityksiä on jo tehty. Yleisesti kasvusuuntaus on laskenut 6,5 prosentista 5,8 prosenttiin. Tämä on myönteinen seikka, mutta mielestäni meidän on päästävä paljon parempaan tulevaisuudessa.

Toivon, että tulevaisuudessa puhemiehistö esittää suosituksia ja ehdotuksia, ei ainoastaan säästöistä, vaan myös tavoista säästää tehokkuudessa. Toivon noiden säästöjen sisältävän muutoksia ajattelutapaamme eikä pelkkiä leikkauksia.

Tulevaisuudessa on tärkeää, että puhemiehistö esittää – ja toivon, että se tekee niin – ehdotuksia tehokkuussäästöistä, joista se on neuvotellut aiemmin parlamentin jäsenten kanssa. Näin Euroopan parlamentti voi muokata talousarviota samoin kuin painopisteitämme ja määritellä säästöt itse. Tällä välin meidän on jatkettava työtä sen varmistamiseksi, että parlamentin jäsenet, tämä parlamentti ja tietysti myös yleisö voi hyväksyä vuoden 2011 talousarvion.

  Carl Haglund, ALDE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, meillä on ollut mielenkiintoinen keskustelu parlamentin omasta talousarviosta tälle vuodelle ja ensi vuodelle.

Haluaisin aloittaa kiittämällä erityisesti Helga Trüpelia, joka on tehnyt hyvää työtä ensi vuoden talousarvion valmistelun osalta. Se on todennäköisesti tasapainoisempi kuin mihin alkujaan pyrittiin

Lissabonin sopimus tuo mukanaan uusia vaatimuksia Euroopan parlamentille ja siinä mielessä on loogista, että parlamentti odottaa joitakin korotuksia kuluihin sen toiminnan lisääntymisen myötä.

Samaan aikaan on äärimmäisen yllättävää, että olemme olleet täysin kykenemättömiä järjestelemään toimintaamme uudelleen uusiin vaatimuksiin vastaamiseksi. Tämä on ala, jolla meidän on toimittava paremmin.

Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmässä suhtaudumme kriittisesti puhemiehistön alkujaan ehdottamaan kulujen kasvuun, joita on itse asiassa nyt leikattu osittain, kuten todettiin. Haluaisin kuitenkin sanoa, että ALDE-ryhmä ei hyväksy eikä tule äänestämään sen puolesta, että kunkin parlamentin jäsenen korvausta korotetaan 1 500 eurolla kuukaudessa, jotta he voisivat palkata lisää avustajia. Vastustamme myös ajatusta, että valiokuntien puheenjohtajille pitäisi myöntää vastaanottokorvauksia.

On ilmeistä, että kaksi suurta poliittista ryhmää on nyt löytänyt yhteisen kontaktipinnan tässä asiassa, mutta ALDE-ryhmässä taistelemme tässä parlamentissa näkemystemme puolesta. On tärkeää, että Euroopan parlamentti näyttää, että olemme todella kiinnostuneita kulujen tasosta, jota haluamme korottaa. En todellakaan ymmärrä logiikkaa, joka täällä esitettiin aiemmin ja jonka mukaan kyse ei ole kulujen kasvusta vaan paremminkin kyvystä hoitaa velvollisuutemme asianmukaisesti. Kyse ei ole lainkaan tästä. Lopulta kyse on vain kulujen kasvusta.

Laajentaen on myös hyvä muistaa, että mitä enemmän parlamentissa on palkattuja avustajia, sitä suuremmat ovat kiinteistöihin liittyvät vaatimukset ja pitkällä aikavälillä siitä tulee hyvin kallista. ALDE-ryhmässä suhtaudumme kriittisesti joihinkin näistä ehdotuksista ja äänestämme sen mukaan, kun parlamentissa niistä äänestetään.

  Helga Trüpel, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa jälleen kerran maagisella sanalla tasapaino, jonka Carl Haglund juuri mainitsi. Itse asiassa uskon, että nyt keskusteltaessa varainhoitovuoden 2011 talousarviosta, meidän on otettava lähtöpisteeksi seuraava kysymys: Miten voimme löytää asianmukaisen ja vastuullisen tasapainon?

José Manuel Fernandes puhui populismista viitaten parlamentin näkemykseen vastuullisuudesta ja itsekurista vuoden 2011 talousarviossa. Olen täysin eri mieltä hänen kanssaan tästä asiasta. En usko, että on populismia päätyä yhdessä lopputulokseen, että niiden monien leikkausten valossa, joita edellytämme muilta mailta, meidän on tutkittava hyvin tarkasti, miten me voimme parlamentissa toimia itsekuria noudattaen. Uskon päinvastoin, että tämä juuri on Euroopan parlamentin poliittinen vastuu nykytilanteessa. Leikkauksissa, joita vaaditaan Kreikalta ja valtioiden talousarvioilta yleensä, meillä on oltava rohkeus yhtäältä perustella korotukset, joita tarvitaan työmme tekemiseksi vastuullisesti, ja silti samalla löytää raja, jossa todetaan: tässä tilanteessa vaadimme myös tiettyjä rajoja, sillä se on yksinkertaisesti osa poliittista toimintaa. Tämä on viestittävä noudattamalla perusohjetta "olemme ymmärtäneet!" Tämä on poliittisesti tärkeää, ja siksi kehotan jälleen kerran kaikkia ryhmiä miettimään, millaisen signaalin annamme yleisölle vuoden 2011 talousarviossa.

  Lajos Bokros, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Romaniassa valtion viranhaltijoiden palkkoja on leikattu 25 prosentilla, Espanjassa julkisen sektorin työntekijöiden palkoista häviää 5–15 prosenttia ja Portugalissa – Kreikasta puhumattakaan – hallitus pyrkii voimakkaasti säästämään henkilöstöresursseissa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa uusi hallitus on jo ilmoittanut, että tänä vuonna on ryhdyttävä merkittäviin taloudellisiin säästötoimiin.

Uskooko kukaan tässä parlamentissa, että nyt on Euroopan parlamentin aika kuluttaa enemmän tai mitään – lisätä kulutusta, saada lisää henkilöstöä ryhmille, kirjastolle, valiokunnille, tietotekniikan osaajia ja ylimääräiset 1 500 euroa avustajien korvauksiin? Keskustelemme toisesta 1 500 euron erästä. Minusta jopa ensimmäinen erä oli ehdottomasti tarpeeton. Kyse ei pitäisi olla toisen erän siirtämisestä varauksiin. Meidän pitäisi poistaa molemmat, koska nyt ei ole niiden aika. Olemme kaikki tietoisia toimivaltuuksien lisääntymisestä, mutta toimivaltuudet eivät välttämättä edellytä lisämenoja. Kyse on tehokkaammasta varojen käytöstä, kirjanpidosta ja paremmasta vastuuntunnosta.

Olen täysin samaa mieltä Helga Trüpelin kanssa, joka sanoi, että on aina tapoja tehdä lisäsäästöjä. Emme tarvitse autoja täällä Strasbourgissa. Meillä on ilmainen joukkoliikenne. Käytän raitionvaunua joka päivä. Sen sijaan, että käytämme business-luokan lippuja, voimme säästää matkustamalla economy-luokassa. En esimerkiksi periaatteesta ole koskaan lentänyt business-luokassa tullessani tänne Budapestista. Kaiken kaikkiaan vaikka puhemiehistön ja budjettivaliokunnan välinen keskustelu oli tältä osin varsin hyödyllinen, uskon, että on olemassa valtava määrä lisämahdollisuuksia saada aikaan säästöjä.

  Marta Andreasen, EFD-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, jälleen kerran hämmästyneenä totean, kuinka parlamentin jäsenet edelleen vaativat lisäyksiä talousarvioon samaan aikaan, kuin ihmiset jäsenvaltioissa kamppailevat selvitäkseen nykyisestä kriisistä. Nyt vetoankin tämän parlamentin etiikkaan.

Onko nykytilanteessa hyväksyttävää, että Euroopan toimielimet vaativat valtuuksia valvoa kansallisia talousarvioita ja haluavat samalla kasvattaa omia hallinnollisia talousarvioitaan, kuten nyt tässä parlamentissa tapahtuu. Onko hyväksyttävää, että EU:n toimielimet valittavat unionin tuomioistuimiin neuvoston päätöksestä hillitä EU:n virkamiesten palkankorotuksia? Onko eettisesti hyväksyttävää, että parlamentti kiirehtii neuvoston vuoden 2008 tilien hyväksymistään vastineeksi sille, että neuvosto hyväksyy parlamentin talousarvion lisäykset.

Selitän tarkemmin: talousarvion valvontavaliokunta on yksimielisesti äänestänyt neuvoston vuoden 2008 tilien hyväksymistä vastaan puutteellisen avoimuuden vuoksi. Samaan aikaan neuvosto ei ole hyväksynyt parlamentin talousarvion lisäyksiä. Arvattavasti parlamentti äänestää tällä viikolla neuvoston tilien hyväksymisen puolesta ja pian sen jälkeen neuvosto hyväksyy parlamentin lisätalousarvion. Hyvät eurooppalaiset kollegat, nämä äänestykset Euroopan parlamentin talousarviosta ja neuvoston vastuuvapaudesta kuvastavat toimielinten etiikkaa, jonka pitäisi koskea kaikkia meistä.

  Angelika Werthmann (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Lissabonin sopimus on tuonut mukanaan muutoksia, mukaan lukien ja itse asiassa erityisesti sellaisia, jotka liittyvät Euroopan parlamentin tärkeyteen. Olen jo aiemmin korostanut, että kyllä-ääneni parlamentin lisätalousarvion puolesta on ehdollinen. Euroopan parlamentin on tietysti pyrittävä lainsäädännölliseen asiantuntemukseen. Euroopan parlamentin roolin vahventaminen merkitsee tietysti, että sillä on enemmän velvoitteita, enemmän vastuuta ja enemmän työtä. Näin ollen nykyisen kaltaisen kriisin aikakaudella – joka on pahin 60 vuoteen – haluan korostaa, että parlamentin jäseninä myös meidän, ja erityisesti meidän, on huolehdittava erityisen tarkasti käyttöömme annetuista varoista. Neuvoston ja Euroopan parlamentin oletetaan ja niiden täytyy työskennellä enemmän yhdessä. Tämä yhteistyö edellyttää halua toimia kumppanuusperiaatteella.

  Ivailo Kalfin (S&D). – (BG) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, aluksi haluan onnitella esittelijöitä Helga Trüpelia ja Vladimir Maňkaa heidän erinomaisesta työstään nyt keskusteltavana olevien päätösten valmistelussa. On myönnettävä, että tämä työ ei ole ollut lainkaan helppo, kuten tämänpäiväinen keskustelu osoittaa.

Yhtäältä meidän on oltava säästäväisyyden ja tehokkuuden esikuvia siltä osin kuin kyse on Euroopan veronmaksajien rahoista. Toisaalta meidän on kuitenkin huolehdittava, että parlamentti voi täyttää kaikki velvoitteensa ja vastuunsa, joita nämä samat veronmaksajat ovat sille uskoneet Lissabonin sopimuksessa.

Tosiasia on, että uusi sopimus Euroopan unionista aiheuttaa eniten muutoksia ja myös uusia velvollisuuksia toimielimellemme. Yksi vaikeimmista kysymyksistä, josta on keskusteltu paljon, on se, missä määrin Euroopan unioni ottaa huomioon Euroopassa vallitsevan vaikean taloudellisen tilanteen ja osoittaa johtajuutta kulujen vähentämisessä ja oman toimintansa tehokkuuden lisäämisessä.

Päätökset, joista tänään keskustelemme, ovat taloudellisen tilanteen kannalta merkittäviä. Jos kuluja lisätään vähintään 5,5 prosentilla, Euroopan parlamentti voi kasvattaa henkilöstöään palkkaamalla 18 uutta toimihenkilöä. Hallinnon on hankittava meille asiantuntijoita aloilla, jotka ovat kasvaneet merkittävästi ja joilla Euroopan parlamentin päätökset ovat keskeisiä.

Tarjoamme parlamentin jäsenille tilaisuutta saada paremmin kontaktia äänestäjiinsä, asiantuntijoiden koulutusta useammilla aloilla ja mahdollisuutta täyttää uudet velvollisuudet, joita heille on asetettu Lissabonin sopimuksessa. Toimimme säästäväisyyden esikuvina sovittaessamme kaikki uudet tehtävät osaksi vain 0,28 prosentin menojen ylitystä useita vuosia sitten tehdyn sopimuksen mukaisesti niin, että Euroopan parlamentin menot eivät ylitä 20 prosentin osuutta Euroopan talousarvion hallinnollisista kuluista.

Samalla meidän on todettava selvästi, että entinen sopimus on neuvoteltava myöhemmin uudelleen, jotta se vastaa laajalti toimielinten tehtävissä tapahtuneita muutoksia ja erityisesti Euroopan parlamentin roolin kasvua ja vastaavasti siihen kohdistuvia odotuksia.

Hyvät kollegat, meillä on vielä käytettävissä olevia varauksia. Tulevaisuudessa meidän on pyrittävä tehostamaan parlamentin työtä esimerkiksi luottamalla uuteen teknologiaan eikä kiinteistöihin, toimimalla esimerkinomaisesti toimielin- ja ympäristöstandardien alalla ja analysoimalla tarkasti kaikkien menojen vaikutusta sekä estämällä talousarvion kasvamisen automaattisesti, kuten byrokratiassa yleensä tapahtuu. Ei pidä unohtaa, että olemme vastuussa kaikesta toiminnastamme äänestäjillemme, jotka käyvät läpi vaikeita aikoja.

  Alexander Alvaro (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, kriittisinä aikoina erityisesti poliitikkojen on kyettävä erottamaan toisistaan järki ja tunteet erityisesti silloin, kun kyse on budjetti- ja raha-asioista. Minusta tuntuu, että Lissabonin sopimus ja siihen liittyvät budjettikysymykset ovat vähän kuin sääennuste – koskaan ei voi olla täysin varma, millainen sää seuraavana aamuna on. Säätiedotteessa ennustetaan sadetta, otat siis sadevarjon, mutta lopulta saattaa vähän tihuttaa, mutta ei oikeasti sataa.

Samoin on Lissabonin sopimuksen kanssa: emme tiedä, miten parlamentin työmäärä muuttuu sopimuksen myötä. Ihmettelenkin, miten parlamentin jäsenet ovat tähän asti voineet työskennellä valiokunnissa ja puheenjohtajistoissa siten, että Lissabonin sopimuksesta ei aiheudu mitään muutoksia.

Keskustelu 1 500 euron lisäyksestä sihteeristökorvauksissa on symbolinen siihen nähden, pystymmekö keventämään rakenteitamme, säästämään varoja ja tehostamaan työmenettelyjä. Näiden kolmen seikan huomioon ottaminen tuottaisi enemmän tulosta kuin jatkuva keskustelu rahoituksesta. Vasta seuraavan vuoden kuluessa lopulta näemme, miten Lissabonin sopimus todellisuudessa on vaikuttanut työhömme.

  Ryszard Czarnecki (ECR). – (PL) Euroopan parlamentille, jolla on enemmän vastuita ja suurempi rooli Lissabonin sopimuksen ratifioinnin jälkeen, on epäilemättä ja aivan luonnollisesti myönnettävä suurempia taloudellisia resursseja kyetäkseen täyttämään roolinsa. Edellinen puhuja on oikeassa. Käytännössä emme tiedä, miten paljon tämä rooli tulee kasvamaan, mutta sen tiedämme, että se kasvaa. Tässä yhteydessä myös äänestäjien ja veronmaksajien odotukset meihin nähden ovat luonnollisesti suurempia. Tästäkin syystä vaatimus rahoituksen lisäämisestä esimerkiksi parlamentin jäsenten avustajien palkkaamiseen, on kiistatta perusteltu taloudellisesti sekä poliittisesti.

Tiedämme, että Kreikassa on valtava kriisi samoin kuin Etelä-Euroopan maissa yleensä, mikä on ilmiselvästi myös luonteeltaan poliittinen ongelma, mutta kuluja leikattaessa meidän ei pidä typistää tiettyjä Euroopan parlamentin tehtäviä. Olen erityisen vakuuttunut siitä, että Euroopan unionin talousarviota pitäisi korottaa merkittävästi.

  Daniël van der Stoep (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, parlamentin talousarvioehdotus varainhoitovuodelle 2011 on 1,7 miljardi euroa. Se vastaa vuodessa 2,3 miljoonaa euroa parlamentin jäsentä kohden, 200 000 euroa kuukaudessa ja ällistyttävät 6 400 euroa päivässä parlamentin jäsentä kohden. Tässä parlamentissa on 736 jäsentä.

Arvoisa puhemies, 6 400 euroa on valtava summa rahaa. Voin kuvitella satoja parempia tapoja käyttää sen paremmin kuin tämä nukketeatteri. Tärkeintä on kuitenkin, että kansalaisten on itse voitava tehdä sellaisia päätöksiä. Suljetaan putiikki Brysselissä, Luxemburgissa ja ensisijaisesti nyt Strasbourgissa. Poistetaan yksinkertaisesti kaikki rakennuksista, suljetaan ovet, heitetään pois avain ja annetaan nuo 1,7 miljardia euroa takaisin kansalaisille, jotka ovat ansainneet ne verellä, hiellä ja kyynelillä

Jokaisen tämän parlamentin jäsenen pitäisi muistaa joka päivä ylösnoustessa ja nukkumaan mennessä, että kustantaa tai on kustantanut veronmaksajille 6 400 euroa päivässä. Jokaisen parlamentin jäsenen on pidettävä velvollisuutenaan vähentää tuota summaa joka päivä, sillä kaikki täällä tyhjänpäiväisyyksiin käytetty raha on veronmaksajien rahaa, jota kansalaiset ovat hankkineet kovalla työllä.

Näin pitäisi olla, mutta niin ei ole. Tässä parlamentissa on niin, että mitä enemmän, sitä parempi. Kädenpuristuksilla, keskinäisillä sopimuksilla, takahuoneissa tehtävillä varjosopimuksilla kymmeniä miljoonia lisätään talousarvioon. Eliitti päättää ja yleisö yskii. Jokaisen pitäisi miettiä tätä nukkumaan mennessään ja kehotankin kaikkia tekemään niin tänä iltana: kysy itseltäsi, olenko kustantanut 6 400 euroa? Niiden, jotka eivät näin tee, pitäisi hävetä syvästi, sillä he eivät ole minkään arvoisia parlamentin jäseninä.

  Ingeborg Gräßle (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan sanoa Daniël van der Stoepille, että olen rahani arvoinen ja pysyn tässä kannassani. Jos ette ole oman rahanne arvoinen, saatte kaiken myötätuntoni. Voin vain sanoa, että emme tee itsellemme palvelusta, jos luomme tässä parlamentissa sellaiset työskentelyolosuhteet, joissa työskentely on tosiasiassa mahdotonta. Kannatan sihteeristökorvauksen korottamista – itse asiassa molemmilla tasoilla – ja uskon, että sen korottaminen on hyvin perusteltua.

Jokainen tässä parlamentissa työskentelevä tarvitsee henkilökuntaa. Niiden, jotka eivät halua tehdä työtä, ei pidä estää muita tekemästä työtään. Kenenkään ei ole pakko käyttää sihteeristökorvauksen lisäerää – sen voi käyttää, mutta kenenkään ei ole pakko käyttää sitä. Jos parlamentin jäsenet eivät käytä korvausta, aina parempi veronmaksajille, jotka saavat siinä tapauksessa rahansa takaisin. Voin puhua ainoastaan omasta puolestani sanoessani, että olen tuon rahan arvoinen ja että sama koskee henkilöstöäni. Meidän on kuitenkin tarkasteltava mikroskoopin tarkasti toimia, joihin on aiemmin ryhdytty talousarvion ylijäämän perusteella. Meidän on tutkittava, haluammeko jatkaa ja kykenemmekö jatkamaan näitä toimia. Tältä osin tarkoitan myös ennen kaikkea parlamentin televisiokanavapalvelua eli web-TV:tä. Mielestäni meidän päätettävä, että kaikki ei voida jäädä ennalleen.

Muutoin olemme toteuttaneet monia uudistuksia puhemiehistössä ja näiden uudistusten on myös annettava vaikuttaa. Talousarvion valvontavaliokunta tekee valtuuksiensa puitteissa kaiken mahdollisen osoittaakseen ne kohdat, jotka eivät toimi kunnolla.

  Geoffrey Van Orden (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, kaikkialla Euroopassa hallitukset ja julkiset laitokset joutuvat arvioimaan tarvetta tehdä leikkauksia, mutta tämä parlamentti jatkaa eloaan tarunomaisessa maailmassa. Kuulen hienoja fraaseja tarpeesta tehdä säästöjä ja toimia tehokkaasti, mutta yli 1,7 miljardin talousarvio varainhoitovuodelle 2011 merkitsee lähes 6 prosentin lisäystä. Tämä ei ole mitenkään hyväksyttävää. Meidän pitäisi keskustella massiivisista säästöistä, eli lisäyksistä. On monia tapoja tehdä säästöjä.

Ensiksi, tarpeetonta tuhlausta ja tarpeettomia menoja pitäisi leikata. Tämän parlamentin pitäisi vaatia neuvostoa lopettamaan Strasbourgin sirkus ja säästämään kuluissa vuosittain yli 200 miljoonaa. Lisäksi 50 miljoonaa voitaisiin säästää joka vuosi sulkemalla Euroopan parlamentin edustustot kussakin jäsenvaltioistamme. Byrokratiaa tulisi yhtenäistää: parlamentin työllistämien virkamiesten määrä on kasvanut 14 prosentilla 6 000 henkilöön pelkästään kolmessa vuodessa. Kireinä aikoina mikä tahansa muu organisaatio tarvitsisi uusia painopisteitä ja kompensoivia vähennyksiä muualla. Täällä tunnutaan uskottavan, että elämme toisenlaisessa maailmassa. Meidän on ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin, joilla saadaan aikaan oikeita muutoksia ja todellisia leikkauksia parlamentin talousarvioon.

  Bart Staes (Verts/ALE). – (NL) Haluaisin palata takaisin ajatukseen lisätä kahdesti avustavaan sihteeristöön liittyvää korvausta 1 500 eurolla kuukaudessa. On totta, että Lissabonin sopimuksesta seuraa monia uusia tehtäviä, niinpä en todellakaan aio vastustaa ajatusta lisähenkilökunnasta parlamentin valiokunnissa, joille sopimuksesta on seurannut lisätehtäviä, kuten maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta.

En myöskään vastusta sitä, että ryhmät saavat lisää henkilöstöä, jotta ne voivat paremmin tukea tuon tyyppisiä tehtäviä, mutta hyvät kuulijat, meidän on syytä olla rehellisiä: on järjetöntä ja myös epäkorrektia myöntää jokaiselle yksittäiselle parlamentin jäsenelle tänä vuonna ylimääräiset 1 500 euroa sekä ensi vuonna sen lisäksi toiset 1 500 euroa.

Olen itse työskennellyt 10 vuotta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa ja jatkan siellä edelleenkin. Tällä valiokunnalla on hyvin paljon lainsäädännöllisiä tehtäviä yhteispäätösmenettelyssä tai tavallisessa lainsäädäntömenettelyssä. Olen aina pärjännyt kolmella avustajalla ja oletan, että ne parlamentin jäsenet, jotka toimivat tällä hetkellä tai lähitulevaisuudessa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa, pärjäävät myös kolmella avustajalla. Ingeborg Gräßle, ehdotuksenne siitä, että lisähenkilökuntaa on annettava niille, jotka haluavat tehdä työtä, mutta ei niille, jotka eivät sitä halua, on korkeimman luokan populismia.

  Vladimír Maňka, esittelijä. – (SK) Haluaisin kiittää kaikkia, jotka ovat esittäneet mielipiteensä. Tyytyväisyydellä totean, että kaikki haluatte tehdä lainsäädännöllisen työnne niin hyvin kuin mahdollista ja käyttää resursseja mahdollisimman hyvin. Kullakin meistä on oma mielipiteensä siitä, missä ja miten voisimme parantaa asioita. Tämänpäiväinen keskustelu on osoitus siitä. Haluaisin sanoa Lajos Bokrosille, että säästöjä voidaan tehdä objektiivisilla menetelmillä. Muun muassa oman poliittisen ryhmänne jäsenet päättivät tästä vuosi sitten.

Tammikuusta lähtien olen ollut paikallisen viranomaisen johdossa omassa maassani. Otettuani vastaan tämän toimen, ensimmäinen askel oli erillinen ulkoinen tutkimus kaikista toimielimeni prosesseista. Tämän tarkastuksen perusteella poistetaan päällekkäisyydet ja vähennetään hallinnollisia kuluja yli 15 prosentilla. Jos haluamme analysoida käyttämättömän kapasiteetin ja järjestellä uudelleen olemassa olevat resurssit mahdollisimman laajasti, ratkaisu on objektiivinen ja itsenäinen ulkoinen tutkimus.

Ne, jotka rohkenivat ryhtyä tähän, saavuttivat resurssien parhaan käytön ja onnistuivat vähentämään merkittävästi hallinnollisia kulujaan. Lähipäivinä keskustelemme ja äänestämme Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean vuoden 2010 lisätalousarvioista.

Näiden toimielinten tehtävät ovat selvästi laajentuneet ja valtuudet sekä työmäärä lisääntyneet. Haluaisin vielä esittää neuvostolle pyynnön, että voisimme saada nämä talousarviot päätökseen mahdollisimman nopeasti niin, että molemmat toimielimet voivat hoitaa velvollisuutensa vastuullisesti ja tehokkaasti Lissabonin sopimuksesta johtuvilla uusilla tai laajentuneilla toiminnanaloilla.

  Helga Trüpel, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olette kuulleet, miten ristiriitaista keskustelu vuoden 2011 talousarviosta on. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, se koskee nimittäin todellisia lisäyksiä ja leikkauksia, mutta myös – kuten aina politiikassa – symbolisia kysymyksiä.

Esittelijänä haluaisin kirjata seuraavan seikan. Olette nähneet tässä näkemysten täyden kirjon, sosialistisen ja demokraattisen ryhmän Ingeborg Gräßlestä, joka kannattaa näitä lisäyksiä – ne 1 500 euroa mukaan lukien – parlamentin työskentelykyvyn takaamiseksi, muihin parlamentin jäseniin, jotka ovat todenneet, että emme tarvitse tätä tai että meidän on arvioitava tarkemmin, miten lisäyksiä voidaan perustella ja teettää yleiskatsaus, joka kattaa myös tämän parlamentin yksittäiset valiokunnat ja toiminnanalat.

Esittelijänä haluaisin korostaa, että budjettivaliokunnan enemmistö päätti siirtää lisävarat varauksiin – siitä ei ole kuitenkaan vielä päästy yhteisymmärrykseen budjettivaliokunnassa – ja pyytää tarkkaa arviota. Kaikki tämä on siis vielä tehtävä. Meidän on saatava tämä arviointi pöydälle ja sitten syksyllä jälleen kerran vakavasti tartuttava näihin tuloksiin, jotta voimme edelleen neuvotella neuvoston kanssa lokakuussa uudessa talousarviomenettelyssä ja löytää täällä parlamentin sisällä enemmistökannan. Asioiden nykytilanteessa on tärkeää todeta, että ilmassa on erimielisyyksiä, hyvin erilaisia mielipiteitä sekä myös enemmistön kanta, jonka mukaan meidän on tarkasteltava lukuja uudelleen hyvin tarkasti.

Kiitän kaikkia neuvoista ja toivon, että kaikki etenemme tästä harkiten.

  Puhemies. – (FR) Kiitos, Helga Trüpel. Tämä päättää kuitenkin yhteiskeskustelun talousarviosta. Kiitos puheistanne. Keskustelu on päättynyt,

Äänestys Vladimir Maňkan mietinnöstä toimitetaan huomenna ja äänestys Helga Trüpelin mietinnöstä tänään kello 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Georgios Stavrakakis (S&D), kirjallinen. – (EL) Lisätalousarvio on seurausta Lissabonin sopimuksen voimaantulosta. Parlamentilla on edessään uusia haasteita ja se tarvitsee resursseja, jos se aikoo selvitä menestyksellisesti uusista vastuista ja haasteista. Haluaisin korostaa, että Euroopan kansalaiset haluavat parlamentin täyttävän velvollisuutensa täydellisesti ja tämän takaamiseksi on tärkeää, että sen jäsenillä, valiokunnilla ja poliittisilla ryhmillä on käytettävissään tarvittavat resurssit. Lisäksi nyt tarvitaan enemmän kuin koskaan talouskuria ja menojen leikkauksia ja Euroopan kansalaiset perustellusti odottavat niitä meiltä, mistä syystä olemme valmistelleet talousarvion, joka takaa taloudellisen itsekurin ja avoimuuden.

Olemme myös korostaneet tarvetta Euroopan parlamentin kiinteistöjen pitkän aikavälin suunnittelupolitiikalle riittävän taloudellisen tuen varmistamiseksi nyt ja tulevina vuosina. Nämä toimenpiteet varmasti helpottavat sellaisen aseman saavuttamista, että voimme vastata Euroopan kansalaisten huolenaiheisiin, odotuksiin ja vaatimuksiin.

Lopuksi haluaisin onnitella Vladimir Maňkaa erinomaisesta työstä.