Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 18. toukokuuta 2010 - Strasbourg

9. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

Mietintö: Rui Tavares (A7-0125/2010)

  Philip Claeys (NI). – (NL) Äänestin Tavaresin mietintöä vastaan, sillä yhteisen uudelleensijoittamisohjelman käyttöönotto on ties kuinka mones askel kohti täysin yhdenmukaista EU:n turvapaikkapolitiikka.

Ei tarvita selvänäkijän taitoja, jotta voi ennustaa jo nyt, että tällainen yhdenmukainen politiikka johtaa turvapaikanhakijoiden määrän huomattavaan kasvuun jäsenvaltioissa. En voi yhtyä varsinkaan mietinnön johdanto-osan näkemykseen, että yhteinen uudelleensijoittamisohjelma tekisi laittomasta maahanmuutosta vähemmän houkuttelevaa. Tekopyhä väite nousee esiin aika ajoin, kun tässä parlamentissa pidetään äänestyksiä teksteistä, jotka koskevat maahanmuuttoa tai turvapaikka-asioista. Sillä hämätään ihmisiä. Belgian kaltaisissa valtioissa laitonta maahanmuuttoa tapahtuu yleensä silloin, kun ihmiset menevät maan alle turvapaikkaprosessinsa jälkeen, ja heidät palkitaan myöhemmin laillistamisella.

Tällainen asia on torjuttava, eikä yhteinen uudelleensijoittamisohjelma tarjoa siihen ratkaisua.

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Olemme antaneet direktiivin, joka avaa epäilemättä uusia mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuutta koskevalle tutkimukselle ja edistää säästöjä rakennusten lämmityksessä. Ongelmana ovat tietysti lähinnä vanhat talot eivätkä vain kerrostalot. Eilen kollegani Marian-Jean Marinescu mainitsi erityisrahaston. Lisävarojen osoittaminen kriisin aikana on kyseenalaista. Siksi on hyödynnettävä paremmin nykyisiä resursseja – joiden osuus on 4 prosenttia kaudella 2010–2014.

Mietintö: Carlos Coelho (A7-0126/2010)

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Halusin puhua jälleen pakolaisrahastoa koskevasta mietinnöstä. Sanon vain, että äänestyslaitteisto osoittaa minun pidättyneen äänestyksestä. Julistan tässä kuitenkin sen, että kannatan jaettua vastuuta laillisten turvapaikanhakijoiden ihmisarvoisista olosuhteista, ja siltä osin kannatin mietintöä. Toisaalta meidän on torjuttava laitonta maahanmuuttoa entistä tehokkaammin.

Siirryn nyt Schengenin kysymykseen, jos sallitte. Tänään olemme hyväksyneet lisätoimia Schengenin tietojärjestelmän toisen version käynnistämiseksi. Sillä vahvistetaan kaikkien yhtenäisellä, rajattomalla alueella asuvien EU:n kansalaisten turvatakuita.

Saksan ja Itävallan poliisin toimet heittävät kuitenkin synkän varjon Schengenin idean ja eurooppalaisen solidaarisuuden päälle, kun lukuisat Tšekin kansalaiset pakotetaan tarpeettomiin, intiimeihin ja halventaviin tarkastuksiin sisärajoilla. Nostin ongelman esiin muiden asioiden ohella kaksi vuotta sitten kysymyksessä Euroopan komissiolle, mutta tilannetta ei ole ratkaistu tyydyttävästi. Sääntöjä rikotaan selvästi, ja Tšekin kansalaisten tapauksessa, liikemiehet ja työntekijät mukaan luettuna, rajoitetaan vapaata liikkumista, joka on yksi Euroopan unionin peruskirjassa taatuista perusvapauksista.

Mietintö: Rui Tavares (A7-0131/2010)

  Clemente Mastella (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, maahanmuuttopolitiikassa, jonka tarkoitus olla oikeudenmukainen ja realistinen, on noudatettava yhteisiä turvapaikka-asioita koskevia EU:n asetuksia ja siinä on myös säädettävä uudelleensijoittamisohjelmasta, joka on tehokasta, vakaata ja kestävää. Tässä vaiheessa minun on korostettava sitä, että uudelleensijoittamisella pyritään humanitaarisen tavoitteen lisäksi myös poliittiseen ja taloudelliseen tavoitteeseen. Sillä helpotetaan kolmansien valtioiden taakkaa, joka koskee lukuisien pakolaisten vastaanottamisesta, ja yhtä suurta taakkaa, joka koskee kustannusten ja taloudellisen vastuun jakamista.

Uskomme kuitenkin, että yksi budjettikohta ja yhdenlainen taloudellinen tuki eivät riitä, ja niinpä me kehotamme jäsenvaltioita edistämään uusien yksityisten rahoitusmekanismien perustamista sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia kansalaisjärjestöjen ja muiden sosiaalikumppanien kanssa, kuten uskonnolliset ja etniset järjestöt, jotta alan vapaaehtoistyötä voidaan edistää. Uusissa rahoitusnäkymissä voitaisiin mielestämme säätää esimerkiksi uusista väliaikaisista määrärahoista vaikka perustamalla uusi rahasto siihen tarkoitukseen.

Lopuksi toivomme lujaa sitoumusta kaikilta niiltä, jotka ovat mukana järjestämässä asianmukaisia asuntoja, koulutusta ja kielikursseja, terveydenhuoltoa, psykologin palveluja ja työpaikkoja pakolaisille, erityisesti heikoimmassa asemassa oleville pakolaisille. Se on elintärkeää kun varmistetaan, että pakolaiset kotoutuvat hyvin.

Suositus toiseen käsittelyyn: Astrid Lulling (A7-0146/2010)

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Olen tyytyväinen siihen, että naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta on saanut niin paljon tukea tämän päivän äänestyksessä. Ymmärrän sen, että on pääasiassa jäsenvaltioiden vastuulla varmistaa naisyrittäjille sosiaaliset olosuhteet, jotka vastaavat miesyrittäjien olosuhteita. Mietinnössä annetaan kuitenkin selvät suuntaviivat, joita jäsenvaltioiden pitäisi noudattaa. En pidä sitä toissijaisuusperiaatteen loukkauksena, mutta jos jollain on epäilyksiä, hän voi esittää uudelleentarkastelua. Jopa kansalliset parlamentit voivat tehdä niin Lissabonin sopimuksen ansiosta. Olen utelias näkemään, hyödyntävätkö ne tätä arvostelua vai osallistuvatko ne vain loputtomaan tyhjänpuhumiseen.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (LT) Äänestin mietinnön puolesta, ja minusta on tärkeää korostaa, että naiset saavat Euroopan unionissa keskimäärin vähemmän palkkaa jokaisesta työtunnista – 17,4 prosenttia vähemmän kuin miehet. Kyseistä eroa on supistettu vain hieman 15 viime vuoden aikana, samalla kun tilanne on joissakin maissa vain pahentunut. Yhdyn parlamentin vetoomukseen laatia säännöllisiä mietintöjä sukupuolten palkkaeroista Euroopan unionissa, ja kannatan kaikkia toimia, joilla pyritään vähentämään naisten syrjintää Euroopan unionissa.

Mietintö: Toine Manders (A7-0122/2010)

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Hyväksyimme ristiriitaisen ehdotuksen, koska sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntamme laajensi ja paransi sitä ottamalla käyttöön alkuperämaamerkinnän myös Euroopan unionissa. Italialaiset parlamentin jäsenet jättivät tämän päivän täysistunnossa uusia ehdotuksia, mukaan luettuna asetuksen ulottaminen myös kenkiin. Olen tukenut kyseistä ajatusta jo kauan, mutta Euroopan komission on valmisteltava se hyvin. Kyse on teknisten määritelmien ratkaisemisesta, mihin parlamentti ei kykene kovin hyvin. Siksi en äänestänyt sen puolesta, mutta samalla pyytäisin komissiota aloittamaan työn välittömästi ja antamaan ehdotuksen.

  Morten Løkkegaard (ALDE) . – (DA) Arvoisa puhemies, sanoisin vain, että äänestin niitä mietinnön osia vastaan, jotka koskevat "made in" -merkintää, koska en ole nähnyt mitään todisteita siitä, että sen edut ovat haittoja suurempia. Uskon, että sillä pyritään protektionismiin, eikä minun ole helppo äänestää sen puolesta. Siksi äänestin kyseisiä osia vastaan.

Mietintö: Luís Paulo Alves (A7-0054/2010)

  Marek Józef Gróbarczyk (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, päätin tukea tätä aloitetta, jolla annetaan tietyille EU:n alueille mahdollisuus kehittyä. Olisi kiinnitettävä huomiota siihen seikkaan, että taloudellisesti tietyistä EU:n alueista on tulossa syrjäisimpiä alueita. Siksi tällaisten ohjelmien tavoitteena on muun muassa EU:n alueiden kehittäminen, ja toivon, että niillä edistetään kehitystä maatalouden ja myös kalastuksen kautta.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, ilmaisen huoleni banaanintuottajien tilanteesta Kanariansaarilla, Guadeloupella, Martiniquella ja Madeiralla, jotka sopimuksessa sisällytetään syrjäisimpiin alueisiin.

Heidän tilanteensa on vaikeutunut erityisesti sen jälkeen kun EU teki Maailman kauppajärjestön puitteissa sopimuksen Latinalaisen Amerikan valtioiden kanssa alueelta tuotavien banaanien tullien alentamisesta. Kiinnittäisin huomionne siihen, että vuonna 2006 EU uudisti banaanien yhteistä markkinajärjestelyä. Se osoitti talousarvion varoja kyseisten alueiden banaanintuottajien tukeen. Uudistuksen jälkeen EU on myöntänyt vuosittain 208 miljoonaa euroa Kanariansaarten, Ranskan Antillien, Madeiran sekä vähäisemmässä määrin Azorien banaanintuottajien tukemiseen.

Vaikka meidän pitäisi olla tyytyväisiä tukeen, se ei riitä monille banaanintuottajille. Niinpä kehottaisin asiasta vastaavia elimiä ryhtymään tarvittaviin toimiin, joilla varmistetaan se, että EU:n talouden perinteisiä aloja ei vaaranneta vielä strategisempien kauppaa koskevien tavoitteiden takia.

  Mairead McGuinness (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatan tätä mietintöä, koska siinä käsitellään monimuotoisuutta ja alueiden välistä maatalouspolitiikkaa. Kommentoisin kuitenkin komission jäsen Cioloşin loppuhuomautuksia. Hän vastasi huoliin, joita on esitetty Mercosur-valtioiden kanssa käytävien neuvottelujen uudelleen käynnistämisestä, ja vaikka hänen sanansa lohduttivat kuulijoita – koska hän sanoi varmistavansa että EU:n maatalouden ja EU:n maatalousmallin edut turvataan – pelkään että minä en vakuuttunut.

Komission omista asiakirjoista käy selvästi ilmi, että Euroopan unionin naudanlihan, siipikarjanlihan ja sianlihan tuottajat kokevat vakavia haittoja, jos sopimus tehdään. Neuvottelut käynnistetään uudelleen aikana, jolloin me uudistamme maatalouspolitiikkaa. Talousarvio on uhattuna. Meillä ei ole riittävää talousarviota, ja kuitenkin hinnat ja tulot maatilalla ovat edelleen uhattuna. Siinä ei ole mitään järkeä, ja toivon, että komission jäsen kuulee tämän näkemyksen.

Mietintö: Richard Ashworth (A7-0051/2010)

  Krisztina Morvai (NI). – (HU) Kannatan mietintöä, koska siinä yksinkertaistetaan valtava hallinnollinen ja byrokraattinen taakka, joka nyt painaa maanviljelijöitä. Luotan siihen, että mietinnön seurauksena luodaan uudenlainen suhde jäsenvaltioissa yhteistä maatalouspolitiikkaa täytäntöön panevien virkamiesten ja maanviljelijöiden välille, erityisesti entisissä kommunistivaltioissa kuten Unkarissa. Sillä lopetetaan tähän saakka käytössä ollut käytäntö, jolla järjestelmällisesti rangaistaan ja terrorisoidaan maanviljelijöitä. Toivon myös, että lopultakin kehitetään uudenlaista yhteistyötä virkamiesten ja asiakkaiden välille. Minusta on erittäin tärkeää, että vastuu ei jää yksin maanviljelijöille, joiden on tähän saakka pitänyt maksaa sakkoja jokaisesta pikkurikkeestä, mutta että myös valtio kantaa vastuunsa, esimerkiksi silloin kun virasto ei ole maksanut ajoissa maanviljelijöille sitä mikä heille kuuluu. Sekä maanviljelijöiden että asiakkaiden pitäisi voida panna tällaiset maksuvaatimukset täytäntöön tuomioistuimessa.

  Alfredo Antoniozzi (PPE). – (IT) Äänestin Ashworthin mietinnön puolesta, koska katson, että yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvien byrokraattisten menettelyjen yksinkertaistaminen ja vähentäminen on toivottavaa ja välttämätöntä, niin että EU:n maanviljelijät saavat hyödynnettyä kaikki sen edut eivätkä, niin kuin usein tapahtuu, kohtaa hallinnollisia vaikeuksia ja viivytyksiä

Katson myös, että moni muukin haluaa saada entistä selvempää ja ymmärrettävämpää lainsäädäntöä viranomaisille ja maanviljelijöille, poistaa kaikki turhat säännökset ja edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden ja paikallisviranomaisten välillä.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, yhteisen maatalouspolitiikan käytännöllisyyttä on tarkistettava jatkuvasti, koska ylimääräinen byrokratia maksaa meille ja ennen kaikkea maanviljelijöille paljon aikaa ja rahaa. Osat, jotka eivät ole merkityksellisiä ja asianmukaisia, on poistettava ja yksinkertaistettava. Se koskee erityisesti usein varsin monimutkaisia ja kiisteltyjä täydentäviä ehtoja koskevia säännöksiä.

Tavoitteemme on tehdä maatalouspolitiikasta yksinkertaisempaa ja avoimempaa. Euroopan unionin maanviljelijöiden pitäisi voida jälleen viettää enemmän aikaa pellolla toimiston sijasta. Toivon todella, että komissio panee merkille mietintömme tärkeän viestin ja ryhtyy toimiin sen toteuttamiseksi.

  Diane Dodds (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta kuten monet muut, jotka ovat aktiivisesti tekemisissä alueensa maanviljelijöiden kanssa. Yksi keskeinen asia, josta kuulemme kaiken aikaa, on alan byrokratia. Niinpä uuden yhteisen maatalouspolitiikan keskeisenä näkökohtana on oltava byrokratian vähentäminen. Lainsäädännön on oltava merkityksellistä maanviljelijöille, emmekä saa estää maanviljelijöitä tuottamasta elintarvikkeita. Lainsäädännön yksinkertaistamisen lisäksi myös joustavuus on tärkeää jäsenvaltioille ja ennen kaikkea komissiolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei ole osoittanut juuri minkäänlaista joustavuutta tai edes tervettä järkeä, kun se on soveltanut rangaistuksia. Lainsäädäntö vaatii kiireesti huomiota, ja tarvitaan enemmän tervettä järkeä. Tarvitaan myös rahoitustarkastusta, jossa arvioidaan maatilatarkastusten kustannukset ja sakoilla saadut tulot, jotta nähdään tuovatko ne todella vastinetta veronmaksajien rahoille.

  Mairead McGuinness (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, luulenpa että kun irrotimme tuet tuotannosta, harva meistä tajusi mitä seurauksia olisi sillä, että pakettiin lisättiin täydentävät ehdot, joiden kanssa maanviljelijöiden on nyt elettävä. Siitä taitaa olla yli 17 erilaista direktiiviä. Ehkäpä meidän pitäisi pohtia tässä parlamentissa, miten hyvin me yksinkertaistamme lainsäädäntöä.

On kuitenkin yksi erityinen ala, jota haluan kommentoida, ja se on tarkastukset. Pätevät viranomaiset suorittavat täydentävien ehtojen yleisiä tarkastuksia, mutta maanviljelijöiden luokse tehdään yhä enemmän muun tason tarkastuksia. Niitä tekevät jalostajat, jälleenmyyjät ja kaikenlaiset ryhmät. Nyt tarvitaan hieman koordinointia eikä päällekkäisiä tarkastuksia. Ne eivät lisää lopputuotteen arvoa tai turvallisuutta vaan ne lisäävät paljon byrokratiaa ja tuottajien turhautumista. Näiden täytyy tavata kaikki kyseiset tarkastajat. Suhtaudun mietintöön myönteisesti.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää esittelijää Richard Ashworthia tästä hänen erinomaisesta mietinnöstään. Minun mielestäni on nyt erittäin suurta aihetta kiinnittää huomiota siihen, että voidaan yksinkertaistaa näitä maatalouden prosesseja Euroopan unionin alueella. Voidaan sanoa, että tällä hetkellä tukiviidakko on sellainen, että tavallinen talonpoika niin pohjoisessa kuin itäisessä Suomessakin, ylipäätään eri puolella Eurooppaa, ei tahdo siitä selvitä. Sen vuoksi me tarvitsemme selkeitä ja toimivia malleja, ymmärrettäviä malleja. Me tarvitsemme myös luottamusta sekä viljelijäväestön että hallinnon välillä, jotta asioita voidaan viedä eteenpäin.

Tällä hetkellä tämä Euroopan unionin maatalouspolitiikka on sellainen sekametelisoppa, kun 27 erilaista maata ja 27 erilaista kulttuuria kohtaa, että on vaikea nähdä selkeää tulevaisuutta muuten kuin että me yksinkertaistamme ja selkeytämme järjestelmiä. Tämä Ashworthin mietintö on hyvä linjaus tätä suuntausta kohden, ja toivon, että me voimme jatkaa tällä tiellä: selkeitä, yksinkertaisia ohjeita ja ohjeistuksia maatalouteen myös tulevaisuudessa.

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, minusta on virkistävää saada tänään Euroopan parlamentin käsiteltäväksi mietintö, joka alkaa sanalla "yksinkertaistaminen". Sen ei tietenkään pitäisi olla tarpeellista mutta siitä voi päätellä, että politiikka on tähän saakka ollut liian monimutkaista.

Kaikkeen, mikä sisältää opettavaisen lähestymistavan tiettyyn aiheeseen, pitäisi liittyä yksinkertaistaminen monimutkaistamisen sijasta. Meillä on ollut liikaa monimutkaisuutta tähän saakka, kuten kaikki maanviljelijöiden kokouksiin osallistuneet tietävät. Maanviljelijät tulevat hulluksi valtavasta täytettävien lomakkeiden määrästä ja määräilevistä tarkastajista, joita heidän on kestettävä.

Näin ollen suhtaudun myönteisesti tähän ehdotukseen. On tietysti sanottava sekin, että lomakkeiden kanssa puuhaaminen ei itse asiassa ratkaise sitä, miten viljelee maataan. Se, miten maanviljelijät hoitavat eläimiään ja viljelevät maataan, takaa meille jäljitettävyyden, vastuullisuuden sekä elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun, jota tarvitsemme.

Tämä on siis askel oikeaan suuntaan. Toivon, että näemme niitä paljon lisää, ja poistamme aikanaan tarpeen käyttää sanaa "yksinkertaistaminen", koska se on silloin automaattista.

Mietintö: Helga Trüpel (A7-0134/2010)

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta, mutta tärkeässä 34 artiklassa, tarkistuksen 5 kohdalla, äänestin väärin. On todella tärkeää, että tätä hiilijalanjäljen määrää selvitetään ja että selvitetään myös sen kustannukset. Olisi korkea aika siirtyä yhteen parlamentin istuntopaikkaan, ja olen todella iloinen, että Iso-Britannian uusi hallitus on ottanut ohjelmaansa sen, että tämä asia nostetaan esille. Toivon, että muutkin jäsenvaltiot tarttuvat siihen. Kysymys on ympäristöasiasta, kysymys on kustannuksista. Niin kauan kun Euroopan parlamentilla on mahdollisuus käyttää tällaiseen ralliin niin paljon rahaa kuin nyt käytetään, me emme tiedä mitään taloudellisesta kriisistä.

Suositus toiseen käsittelyyn: Silvia-Adriana Ţicău (A7-0124/2010)

  Sonia Alfano (ALDE). – (IT) Ţicăun mietinnössä kannatin yhteistä kantaa rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin päivittämisestä, koska tavoitteena on se, että vuoden 2020 lopusta lähtien kaikkien uusien rakennusten energiatase on nolla. Se on tavoite, johon EU:n toimielinten on pyrittävä kaikin keinoin. EU:lla on yhteinen sitoumus, ja olen vakuuttunut siitä, että lähitulevaisuudessa, ei tarvitse tuottaa lisää energiaa, vaan hyödyntää entistä paremmin jo tuotettua energiaa.

Energiansäästö ja energiatehokkuus muodostavat itse asiassa energialähteen. Meidän ei tarvitse odottaa kymmentä vuotta siirtyäksemme tähän suuntaan; sen sijaan jäsenvaltioiden on sitouduttava nyt energiatehokkuutta koskeviin tavoitteisiin käyttämällä rahoitusta, joka on tähän saakka osoitettu entistä suurempien energiamäärien tuotantoon.

Muistutan teitä erityisesti Italian ydinohjelman epäoikeudenmukaisesta käynnistyksestä. Ohjelmalla vahingoitetaan ja vaarannetaan kansalaisten terveys ja ympäristö. Käynnistämiseen tuhlattiin valtavasti julkisia resursseja, jotta kahdenkymmenen vuoden kuluttua voidaan tuottaa sama määrä energiaa jota ilman me selviäisimme, jos investoisimme samat resurssit energiatehokkuuteen nyt. Ympäristöystävällisiä investointeja lapsillemme, ei radioaktiivista jätettä!

Siirryn nyt Rühlen mietintöä koskevaan äänestysselitykseen.

Mietintö: Heide Rühle (A7-0151/2010)

  Sonia Alfano (ALDE). – (IT) Kannatin mietintöä, koska pidän tärkeänä sitä, että Euroopan parlamentti tukee julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön yksinkertaistamista ja rationalisointia. Se helpottaa työtä hallintoelimissä ja yrityksissä, erityisesti pk-yrityksissä, joiden on helpompi osallistua tarjouskilpailuihin.

Minusta on erittäin tärkeää käyttää julkisia hankintoja keinona kannustaa kestävään kehitykseen ottamalla käyttöön ympäristöperusteita ja sosiaalisia perusteita tarjouspyynnöissä. Katson myös, että tämän parlamentin ja EU:n toimielinten velvollisuutena on vaatia edelleen yleistä avoimuutta julkisten varojen käytössä, erityisesti julkisissa hankinnoissa käyttäen kaikkia mahdollisia keinoja sekä erityisesti internetiä.

Kansalaisten suorittamalla valvonnalla tuetaan ratkaisevasti julkisten varojen käyttöä ja se on aidosti yleisen edun mukaista, kuten aluekehitysvaliokunta meitä muistuttaa. Sillä torjutaan myös korruptiota, jota esiintyy paikallis- ja aluehallinnossa.

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Julkiset hankinnat on valitettavasti ala, jolla esiintyy korruptiota enemmän kuin monella muulla alalla. Tuen mielelläni Heide Rühlen mietintöä, jossa vaaditaan yksinkertaistamaan julkisia hankintoja. Samalla muistuttaisin kuitenkin siitä, että siihen saakka kun komissio ottaa käyttöön unionin rahoittaman julkisen portaalin, jossa annetaan tietoja epäilyttävien sopimusten olosuhteista, monikaan asia ei muutu. Kilpailu ei ole tehokasta ja oikeudenmukaista pk-yrityksille eikä niiden ole helppo osallistua siihen. Puhun valvonnasta ja analysoinnista, esimerkiksi yhden moottoritiekilometrin viitehinnasta, voitokkaiden yritysten todellisten omistajien nimien julkaisemisesta, mukaan luettuna tytäryhtiöt, ja myös niiden yritysten nimistä, jotka voittavat toistuvasti, niin että tiedotusvälineet ja kansalaiset voivat tutkia niitä.

Mietintö: Franziska Keller (A7-0140/2010)

  Mairead McGuinness (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin halusin puhua energiatehokkuudesta mutta ilmeisesti sääntö on sellainen, että jollei tarkistuksia ole, suullisia selityksiä ei saa antaa, joten teen kirjallisen selityksen.

Haluan tehdä selväksi sen, että hylkään Kellerin mietinnön. Syynä siihen ovat 44 ja 45 kohta ja johdanto-osan I kappale. Minusta 44 kohta on erittäin huolestuttava.

Missä tämä parlamentti istuu? Viime ja toissa vuonna painostimme komissiota ryhtymään toimiin tiukassa tilanteessa olevien maidontuottajien tukemiseksi koko Euroopan unionissa. Komissio vastasi hätätoimena vientituilla. Ainoat ihmiset, jotka valittivat siitä minulle, tulivat Uudesta-Seelannista, joka ei ole kehitysmaa. Katson, että kyseisten kohtien laittaminen muuten hyvään mietintöön tekee karhunpalveluksen parlamentille ja vaikeuksissa oleville tuottajillemme koko Euroopan unionissa. Vähennämme tuotantoa EU:ssa. Sillä on vaikutuksensa kehitysmaihin. Meidän on otettava se huomioon.

  Puhemies. – (EN) Mairead McGuinness, olitte aivan oikeassa sääntöjen suhteen. Olin ajatellut, että Sonia Alfano aikoi jatkaa vastaavasti Anneli Jäätteenmäelle, mutta itse asiassa mietinnössä ei olisi pitänyt olla äänestysselityksiä. Olette oikeassa.

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, halusin vain sanoa, että olen samaa mieltä kollegani Mairead McGuinnessin kanssa. Meillä oli vaikeuksia joidenkin ehdotusten kanssa ja siksi emme lähteneet PPE-ryhmä linjoille, niin kuin yleensä teemme. Uskon, että Mairead McGuinness selitti syyn siihen. Ymmärrän täysin mitä hän sanoi ja olen siitä samaa mieltä, joten toivon, että PPE-ryhmäkin ymmärtää sen.

Mietintö: Hella Ranner (A7-0130/2010)

  Peter van Dalen (ECR). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin Rannerin mietinnön puolesta siksi, että siinä tarjotaan hyvä ratkaisu maantieliikenteen ajo- ja lepoaikoja koskevaan ongelmaan. Ratkaisu on lainsäädännön yhdenmukaistaminen ja tulkinta. Se löytyy tarkistetusta 17 kohdasta.

Euroopan komission on yhteistyössä CORTE- (Confederation of Organisations in Road Transport Enforcement), Tispol- ja Euro Contrôle Route -järjestöjen kanssa laadittava artiklakohtainen tulkinta lainsäädännön soveltamisesta. Lisäksi kyseisen tulkinnan on oltava selvä ja kaikkien, jotka soveltavat lainsäädäntöä EU:n teillä, on tunnettava se.

Olen tyytyväinen myös tarkistettuun 27 kohtaan ja kehotan kaikkia kuljettajia käyttämään Euro Contrôle Route -järjestön kohtuuttomia sakkoja käsittelevää valituspalvelua. Kuljettajat, asioiden on muututtava EU:ssa ajo- ja lepoaikojen osalta, ja siihen tarvitaan todisteita. Kehotan teitä siksi raportoimaan valituksistanne Euro Contrôle Route -järjestön ylläpitämään palveluun.

  Alfredo Antoniozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, kollegani mietinnössä korostetaan perustellusti sitä, että edelleen on olemassa suuria eroja siinä, miten vakavia sosiaalisia tieliikennerikkomuksia käsitellään eri jäsenvaltioissa. Kannatan siksi ehdotettuja toimia, joilla rikkomukset ja niihin liittyvät rangaistukset yhdenmukaistetaan ja tasataan EU:ssa, sekä mahdollisuutta perustaa EU:hun koordinointiväline.

Kirjalliset äänestysselitykset

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuulemista koskeva pyyntö: Kohti eurooppalaista tieturvallisuusaluetta: tieturvallisuuden strategiset suuntaviivat vuoteen 2020 asti

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan teillä sattuu edelleen aivan liian monta onnettomuutta. Ongelma liittyy kasvavaan liikennemäärään mutta myös tienkäyttäjiin kohdistuviin kohtuuttomiin vaatimuksiin, jotka johtuvat ammatillisista tai henkilökohtaisista syistä aiheutuvasta stressistä ja yliväsymyksestä sekä hämmennystä aiheuttavasta liikennemerkkien, tienvarsimainosten ja muiden kylttien suunnattomasta määrästä. Lisäksi on muistettava, että raskas liikenne vaikuttaa kielteisesti etenkin onnettomuuksissa, jotka aiheuttavat kuolonuhreja tai vakavia vammoja.

Ympäristön vuoksi on lopultakin toteutettava ideat, jotka ovat tähän asti olleet pelkästään tyhjiä lupauksia, kuten siirrettävä tavarankuljetus rautateille. Samaan aikaan on kuitenkin myös otettava käyttöön älykkäitä liikennejärjestelyjä, kuten liikennevalojen yhteenkytkentä. Liikenteeltä rauhoitettuja alueita, ajokieltoja kaupunkien keskustoissa ja muita vastaavia toimenpiteitä ei ole vielä tutkittu riittävästi, joten niitä ei saisi ottaa käyttöön laajamittaisesti. On joitakin kysymyksiä, joita tässä asiakirjassa ei tarkastella riittävän yksityiskohtaisesti, joten äänestin sitä vastaan.

Suositus toiseen käsittelyyn: Jean Lambert (A7-0118/2010)

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä ehdotus on osa lainsäädäntötoimia, joilla pyritään luomaan eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä. Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston on annettava jäsenvaltioille tarvittavaa asiantuntija-apua johdonmukaisen ja korkeatasoisen Euroopan yhteisen turvapaikkapolitiikan toteuttamisessa.

Uuden tukiviraston perustaminen tarjoaa epäilemättä lisäarvoa jäsenvaltioille keskinäisen luottamuksen ja vastuun jakamisen kehittämisessä. Viraston on helpotettava tietojen, analyysien ja kokemusten vaihtoa jäsenvaltioiden välillä, järjestettävä koulutusta ja kehitettävä turvapaikkahakemusten käsittelystä vastaavien viranomaisten välistä konkreettista yhteistyötä. On tärkeää käsitellä niitä huomattavia eroja, joita EU:n 27 jäsenvaltiossa on kansainvälistä suojelua koskevissa päätöksentekomenettelyissä, jotta jäsenvaltiot voivat päästä keskenään yhteisymmärrykseen siitä, miten kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia olisi käsiteltävä.

Kannatan esittelijän ehdotusta, jonka mukaan asetukseen sisällytetään tuen tarjoaminen uudelleensijoittamiseen. Olen samaa mieltä siitä, että Euroopan pakolaisrahastoon tarvittavat budjettimuutokset tarjoavat riittävän rahoituksen uudelle tukivirastolle sen alkuvaiheissa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Maahanmuuttoon ja etenkin turvapaikkaoikeuteen liittyvät kysymykset ovat erityisen arkaluonteisia aiheita. Se, myönnetäänkö tämä oikeus EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille vai ei, voi vaikuttaa huomattavasti heidän elämäänsä, joten päätöksentekoon on suhtauduttava vakavasti, päätöstä on harkittava ja asiaa on tarkasteltava inhimillisestä näkökulmasta. Mielestäni on terveen järjen mukaista, ettei "avoimien ovien politiikkaa", jossa pääsyä Euroopan unionin alueelle ei rajoiteta millään perusteilla, voida hyväksyä mutta että myös pääsyn ehdoton kieltäminen on sietämätöntä. Tarvitaan oikeudenmukainen tasapainoinen ratkaisu, jolla pyritään sovittamaan yhteen jäsenvaltioiden kansalaisten oikeutetut edut ja huolenaiheet sekä turvapaikanhakijoiden tarpeet.

Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustaminen voi olla tärkeä askel kohti alan hyvien käytänteiden käyttöönottoa. Tukiviraston ansiosta jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus vahvistuu ja tietojen vaihto tehostuu.

Haluan kuitenkin painottaa, että jäsenvaltioilla on edelleenkin oltava liikkumavaraa, kun ne päättävät, päästävätkö ne turvapaikanhakijat rajojensa sisäpuolelle. Haluan myös korostaa, ettei EU saa peitellä sitä tosiasiaa, etteivät sen jäsenvaltioiden edut ole tässä asiassa aivan yhteneväisiä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tarkoituksena on antaa tarvittavaa asiantuntija-apua johdonmukaisen ja korkeatasoisen Euroopan yhteisen turvapaikkapolitiikan toteuttamisessa. Tukiviraston avulla voidaan kehittää keskinäistä luottamusta ja vastuun jakamista. Tukiviraston tehtävänä on koordinoida tietojen vaihtoa ja muita uudelleensijoittamiseen liittyviä toimia, joita jäsenvaltiot toteuttavat. Vapauden, demokratian ja sosioekonomisen kehityksen perustan eli ihmisarvon kunnioittamisen edistäjänä Euroopan unionin on nykyisessä globaalissa toimintaympäristössä oltava turvapaikka-asioissa edelläkävijä ja näytettävä esimerkkiä muille. Euroopan tukiviraston perustaminen, jolla tuetaan jäsenvaltioita tällä kolmannen maiden kansalaisia koskevien toimenpiteiden alalla, on ratkaiseva tekijä yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanon ja jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden kannalta. Näin voidaan toteuttaa johdonmukaisia toimia, jotka ovat sopusoinnussa yhteisen Euroopan rakentamista koskevien arvojen ja periaatteiden kanssa. Vaadin, että turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamiseen tarvittavat mekanismit ja resurssit varmistetaan nopeasti.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisen puolesta, koska toivon, että viraston perustaminen tarjoaa lisäarvoa eurooppalaiselle turvapaikkajärjestelmälle, joka on nykyisin selvästi puutteellinen. Olisin tietysti halunnut, että tukiviraston tehtävät olisivat kunnianhimoisempia ja että tukiviraston avulla olisi lopultakin voitu luoda pakollista solidaarisuutta jäsenvaltioiden välille, jotta voitaisiin lopettaa turvapaikkaoikeuteen liittyvä onnenpeli. Tämä jää hurskaaksi toiveeksi, kunnes yhteiset turvapaikkamenettelyt otetaan käyttöön. Toivottavasti uusi tukivirasto pystyy edes parantamaan turvapaikka-asioihin liittyvien kysymysten ja ongelmien tunnistamista, jotta voidaan suojella parhaalla mahdollisella tavalla ihmisiä, jotka ovat vainon uhreja ja hakevat turvapaikkaa maastamme.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisen puolesta, koska jos jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmään kohdistuu suuria paineita, tukivirasto voi tukea sellaisten solidaarisuusmekanismien käyttöönottoa, joilla on tarkoitus siirtää kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä kyseisistä jäsenvaltioista muihin jäsenvaltioihin pitäen samalla huolta siitä, ettei turvapaikkajärjestelmää käytetä väärin. Olen tyytyväinen siihen, että Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto koordinoi niiden jäsenvaltioiden yhteisiä toimia, joihin tulee joukoittain kansainvälistä suojelua tarvitsevia kolmansien maiden kansalaisia tai jotka ovat muuten erityistilanteessa.

On erittäin tärkeää, että yhdenmukaistamme sekä turvapaikkalainsäädäntöämme että -menettelyjämme. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto määrittelee hyviä käytänteitä, järjestää koulutusta koko EU:n tasolla ja parantaa alkuperämaita koskevan tarkan tiedon saantia. Mielestäni Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tehtäviin olisi vielä lisättävä sellaisten suuntaviivojen laatiminen, joilla pyritään helpottamaan turvapaikkahakemusten oikeudenmukaisempaa käsittelyä, sekä asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanon ja noudattamisen seuranta.

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Olemme vakuuttuneita siitä, että Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto tarjoaa lisäarvoa keskinäisen luottamuksen sekä poliittisen ja taloudellisen vastuun jakamisen kehittämisessä. EU:n jäsenvaltioiden on vielä päästävä lopulliseen ratkaisuun siitä, miten pakolaisia kohdellaan ja kenelle myönnetään pakolaisasema, sekä ennen kaikkea häivytettävä varaukset, joita joillakin mailla on mahdollisia kustannuksia kohtaan.

Tukiviraston tarkoituksena on antaa tarvittavaa asiantuntija-apua. Tukiviraston tehtävänä on koordinoida tietojen vaihtoa ja muita uudelleensijoittamiseen liittyviä toimia. Se toteuttaa koulutusohjelmia, jotka on suunnattu niille, joilla on toimivaltaa turvapaikka-asioissa kussakin maassa, mikä yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden käytänteitä. Me parlamentin jäsenet varasimme itsellemme perustavaa laatua olevan oikeuden nimittää tukiviraston pääjohtaja.

Katson velvollisuudekseni korostaa pyyntöämme, että Euroopan pakolaisrahastoon tehdään tarvittavat muutokset, jotta voidaan varmistaa uuden viraston asianmukainen toiminta. Tärkeimmäksi poliittiseksi kysymykseksi jää solidaarisuuden ja taloudellisen taakan jakamisen välinen suhde. EU:ta pyydetään tarjoamaan tehokasta tukea niille jäsenvaltioille, joihin maahanmuuttovirrat ja suuret turvapaikanhakijamäärät vaikuttavat eniten ja joihin kohdistuu erityisiä ja suhteettoman suuria paineita maiden suhteellisen pienen koon vuoksi.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Näin arkaluonteisen ihmisoikeuksiin liittyvän asian kannalta Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustaminen on tärkeää, sillä tukiviraston avulla voidaan antaa tarvittavaa asiantuntija-apua koko EU:ssa johdonmukaisen ja korkeatasoisen Euroopan yhteisen turvapaikkapolitiikan määrittelemiseksi. Tämän vuoksi äänestin kuten äänestin.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastosta voisi tulla hyvin hyödyllinen elin, etenkin jos se alkaisi koordinoida maasta poistamista ja nopeuttaisi siten maastapoistamistoimenpiteitä. Tällöin tuki olisi hyödyllistä myös uudelleensijoittamisen kannalta. Tässä mietinnössä pidetään tätä mielestäni hyvin tärkeää kysymystä vain toissijaisena asiana. Sitä vastoin mietinnössä on lukemattomia byrokraattisia ehdotuksia, jotka paisuttavat järjestelmää ja hidastavat toimenpiteiden toteuttamista. Tämän vuoksi äänestin tyhjää.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluan ilmaista tukeni Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamista koskevalle ehdotukselle. Tämän alkuvaiheissa Euroopan pakolaisrahastosta rahoitettavan tukiviraston tehtävänä on antaa tarvittavaa asiantuntija-apua yhteisen turvapaikkapolitiikan toteuttamisessa ja koordinoida tietojen vaihtoa ja muita uudelleensijoittamiseen liittyviä toimia. Euroopan parlamentin tehtävänä on nimittää tukiviraston pääjohtaja ja toteuttaa näin avoimuuden ja demokraattisen valvonnan periaatteita. Euroopan unionin sisäisen solidaarisuuden noudattaminen taataan jäsenvaltioiden yhteisellä sopimuksella asianosaisten suostumuksella. Kannatan myös parlamentin jäsenten painostuksen ansiosta asetukseen sisältyvää neuvoa-antavan ryhmän perustamista. Ryhmä huolehtii tiiviistä vuoropuhelusta tukiviraston ja sidosryhmien välillä.

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Näytämme tänään vihreää valoa Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamiselle. Tukivirastosta on monenlaista hyötyä. Tukivirasto edistää merkittävästi yhteisen turvapaikka-alueen luomista. Tukivirasto voi nopeasti käynnistää organisaation, joka koordinoi ja vahvistaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä turvapaikka-asioissa edistämällä kansallisten käytänteiden lähentymistä. Virasto voi myös edistää turvapaikkaoikeuksiin EU:ssa sovellettavan sääntelyn lähentymistä. Koska tukivirastosta on näin paljon hyötyä ja sekä jäsenvaltiot että Euroopan unionin toimielimet ovat suostuneet viraston perustamiseen, äänestin mielelläni sen perustamisen puolesta.

Suositus toiseen käsittelyyn: Silvia-Adriana Ţicău (A7-0124/2010)

  Alfredo Antoniozzi (PPE), kirjallinen. – (IT) Tämän mietinnön hyväksyminen äänestyksellä on pelkkä muodollisuus, koska Lissabonin sopimuksen voimaantulo edellytti joitakin mukautuksia oikeusperustaan ja delegoituja säädöksiä koskeviin säännöksiin. Haluan kuitenkin siitä huolimatta korostaa energiatehokkuuden merkitystä rakennusalalla sen kannalta, että voidaan saavuttaa EU:n tavoitteet vähentää energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia sekä lisätä uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energian tuotantoa 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kuten tiedämme, energiatehokkuutta ja päästöjen vähentämistä koskevien tavoitteiden saavuttaminen taajama-alueilla riippuu pääasiassa olemassa olevien ja rakennettavien rakennusten energiatehokkuudesta.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että direktiivissä asetetaan hyvin kunnianhimoisia tavoitteita, joita paikallishallinnon on hyvin vaikea saavuttaa ilman EU:n tukea tai muuta taloudellista apua. Mielestäni tämä koskee etenkin sitä valtavaa energian talteenottoon liittyvää työtä, jota edellytetään tehtävän olemassa oleviin rakennuksiin, kuten yhteiskunnan tukemiin asuntoihin. Niissä energiatehokkuutta lisäävät korjaukset (jotka auttaisivat perheitä pienentämään energialaskujaan) edellyttävät merkittävää rahoitusta paikallisilta viranomaisilta.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Kunnianhimoisen tekstin tavoitteena on edistää sellaista rakennusten rakentamista ja korjaamista, joka on entistä ympäristöystävällisempää, koska rakennuksista tulee entistä energiatehokkaampia. Äänestin määrätietoisesti hyväksymisen puolesta. Tällaisella aloitteella Euroopan unioni osoittaa olevansa edelläkävijä kestävän kehityksen alalla. Tämä direktiivi on hyvä kannustuksen ja pakon kompromissi ympäristöä kunnioittavan rakentamisen alalla.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Rakennusalan osuus EU:n energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja päästöistä 35 prosenttia. Tässä säädöksessä säädetään, että uusien rakennusten on oltava lähes nollaenergiarakennuksia ja että korjattujen olemassa olevien rakennusten on täytettävä energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset vuoteen 2020 mennessä. Säädöksen avulla voidaan näin ollen vähentää EU:n energiariippuvuutta ja hiilidioksidipäästöjä, parantaa sisä- ja ulkoilman laatua ja lisätä ihmisten hyvinvointia kaupungeissa. Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen kannustaminen tarjoaa myös mahdollisuuden uudistaa kaupunkeja, mikä edistää matkailua, työpaikkojen luomista ja kestävää talouskasvua EU:ssa. Uudistaminen edellyttää kuitenkin julkisten ja yksityisten investointien lisäämistä. Kyse on suorista julkisista investoinneista, jotka vaikuttavat suoraan työpaikkojen luomiseen sekä pk-yritysten toimintaan. Kaupunkien elvyttämisohjelma sopii hyvin talouden elvyttämiseen. Kehotan tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään rakennerahastojen määrärahoja rakennusten ympäristövaikutuksia ja energiaominaisuuksia koskeviin uudistuksiin ja tätä rahoitusta katalyyttina yksityisen rahoituksen saamiseksi. On myös etsittävä sopiva rahoitusmalli olemassa olevien rakennusten korjaamiseksi.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Vietämme puolet elämästämme kotona. Nykyään 30 prosenttia Euroopan kodeista on epäterveellisiä. Tosin eri jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja. Tämän vuoksi on edistettävä paitsi uusien kestävän kehityksen periaatteiden mukaisten rakennusten rakentamista myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia korjaustoimenpiteitä. Olen tyytyväinen uuteen lainsäädäntöön, jolla autetaan kuluttajia pienentämään energialaskujaan ja koko EU:ta saavuttamaan ilmastotavoitteensa, jonka mukaan energiankulutusta vähennetään 20 prosenttia kymmenessä vuodessa. Jäsenvaltioiden on mukautettava rakennuslainsäädäntöään niin, että kaikki vuoden 2020 jälkeen rakennettavat rakennukset täyttävät tiukat energiatehokkuutta koskevat vaatimukset. Olemassa olevia rakennuksia on parannettava mahdollisuuksien mukaan. Demokraattisen liikkeen mielestä asuntoasioissa on kyse myös kaupungistumisesta ja rakentamisen laadusta. Ensisijaiseksi alaksi on määriteltävä asuntojen suunnittelu. Tämän vuoksi on edistettävä rakennuskannan kunnostamista esimerkiksi mukauttamalla varallisuusveroa rakennusten energiatehokkuuden mukaan. Kehotamme jäsenvaltioita luomaan verojärjestelmän, joka kannustaa kaikkia osapuolia toimimaan entistä vastuullisemmin ympäristön suhteen.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Mielestäni tämä mietintö on hyödyllinen Euroopan unionin energia-alan tulevaisuuden kannalta, kunhan vain esitetyt tavoitteet ovat toteutettavissa ja sopusoinnussa kaikkien jäsenvaltioiden taloudellisen tilanteen kanssa. Olen tyytyväinen neuvoston 14. huhtikuuta 2010 hyväksymiin tavoitteisiin, joiden mukaan on tarpeen vähentää rakennusten energiatehokkuudessa olevia jäsenvaltioiden välisiä suuria eroja, ja ehdotettuun tavoitteeseen, jonka mukaan kaikkien rakennusten on saavutettava nollatason energiankulutus 31. joulukuuta 2020 mennessä jäsenvaltioiden vuosina 2015 ja 2018 toteuttamien asteittaisten toimien avulla. Komission ja neuvoston on kuitenkin muistettava, että monet jäsenvaltiot kärsivät edelleen talouden taantumasta ja tarvitsevat taloudellista ja logistista tukea ehdotettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Komission on harkittava rahoitustoimia varten kehitysvarojen käyttöön perustuvien suunnitelmien laatimista sellaisten jäsenvaltioiden tueksi, jotka eivät pysty osoittamaan tarvittavia varoja etenkään rakennusten korjauksiin. Toimenpiteestä olisi hyötyä tavallisille kansalaisille, sillä he maksavat osan korjauskustannuksista.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin rakennusten energiatehokkuutta koskevan suosituksen puolesta, koska se sisältää kunnianhimoisia ja toteutettavissa olevia ehdotuksia, joilla voidaan vähentää energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla vuoteen 2020 mennessä. Direktiivi vaikuttaa suoraan Euroopan unionin kansalaisten elämään, sillä se auttaa kuluttajia pienentämään energiakustannuksiaan ja voi samalla luoda EU:hun miljoonia työpaikkoja energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön tehtävien investointien avulla.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) EU sitoutui vuonna 2008 siihen, että energiankulutusta vähennetään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja että 20 prosenttia kulutetusta energiasta on peräisin uusiutuvista lähteistä. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on tehokkain keino vähentää energiankulutusta ja päästöjä 20 prosenttia päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla. Energiatehokkaiden rakennusten energiansäästöt ovat keskimäärin 30 prosenttia tavanomaisiin rakennuksiin verrattuna.

Komissio esitti 13. marraskuuta 2008 ehdotuksen rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin 2002/91/EY muuttamiseksi. Muutoksilla on merkittävä vaikutus Euroopan unionin kansalaisten elämään, sillä ne vaikuttavat suoraan rakennuksiin, joissa he asuvat, ja edellyttävät tehokkaampien teknologioiden tutkimista ja kehittämistä rakennusalalla. Lisäksi voidaan luoda työpaikkoja ja edistää kestävää talouskasvua. Koska nykyinen ehdotus perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä marraskuussa 2009 saavutettuun yhteisymmärrykseen, kannatan esittelijän ehdotusta.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin hyväksyminen on tärkeä toimi EU:n hiilidioksidipäästöjen ja energiariippuvuuden vähentämiseksi. Nämä tekijät ovat yhä tärkeämpiä EU:n kansalaisten elämänlaadun sekä taloutemme ja yhteiskuntamme kilpailukyvyn kannalta. Koska rakennusalan osuus energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja hiilidioksidin kokonaispäästöistä 35 prosenttia, korjattujen rakennusten energiaomavaraisuudella ja paremmalla energiatehokkuudella on ratkaiseva merkitys, kun Euroopan unioni pyrkii saavuttamaan tavoitteensa vähentää energiankulutusta 20 prosenttia ja lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Uuden lainsäädännön soveltaminen auttaa kuluttajia ja julkisia tahoja pienentämään energiakustannuksia, minkä lisäksi sen toivotaan helpottavan rakennusalan kriisiä ja edistävän kaupunkien elvyttämisohjelmien kehittämistä. Näin voidaan parantaa kansalaisten elämänlaatua ja lisätä heidän hyvinvointiaan.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on erityisen tärkeää EU:n yleisen energiatehokkuuden lisäämisen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta. Jos Euroopan unioni haluaa saavuttaa ehdottamansa tavoitteet, joilla pyritään vähentämään energiankulutusta 20 prosenttia, varmistamaan, että 20 prosenttia kulutetusta energiasta on peräisin uusiutuvista lähteistä, ja lisäämään energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, sen on parannettava rakennusten energiatehokkuutta merkittävästi.

Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä saavutettu yhteisymmärrys on selkeyttänyt teknisiä näkökohtia, energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia, jotka riippuvat rakennuksen iästä ja siitä, onko rakennusta korjattu vai ei, paikallisten ja alueellisten viranomaisten aseman arviointia sekä viranomaisille annettavaa tukea suositusten soveltamiseksi.

Tästä huolimatta meitä huolestuttavat edelleen se, että komission osuutta kansallisten suunnitelmien ja tarkastusraporttien arvioinnissa on lisätty, sekä Lissabonin sopimuksen voimaantulon edellyttämät mukautukset, joilla keskitetään valtaa komissiolle delegoitujen säädösten avulla.

  Adam Gierek (S&D), kirjallinen. – (PL) Energiatehokkuuteen vaikuttavat seuraavat perustekijät: 1. Energian muuntaminen muodosta toiseen, jotta sitä voidaan käyttää tiettyyn tarkoitukseen. Mitä pitempi muunnosten ketju on, sitä enemmän syntyy muunnoshäviöitä. Käytännössä tämä koskee pääasiassa primaarienergialähteistä saatavaa lämpöenergiavirtaa, josta suuri osa vapautuu ympäristöön. Vaikutusta voidaan vähentää yhteistuotantoprosesseilla, joiden tehokkuus voi olla jopa 90 prosenttia. 2. Sähkövastus, joka on tärkeä tekijä sähkön siirrossa. 3. Lämpövastus. Pieni lämpövastus on tärkeä lämmönvaihtimissa, kun taas suuri lämpövastus on tärkeä eristeiden heikon lämmönjohtavuuden vuoksi. Eristeiden, kuten polystyreenin, mineraalivillan ja solubetonin, käyttö vähentää merkittävästi asuinrakennusten lämpöenergian tarvetta. Tällä hetkellä lämpövastuksen osuus on varsin suuri eli noin 40 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta. 4. Kitka kitkaa vähentävissä prosesseissa esimerkiksi laakereissa ja kitkaa hyödyntävissä prosesseissa esimerkiksi jarruissa. Tämä koskee pääasiassa autoja ja lentokoneiden turbulenssia. Kitkahäviöiden osuus on noin 30 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta.

Kannatin säädöksen hyväksymistä ilman tarkistuksia, koska asuinrakennusten energiahäviöt – muunnoshäviöiden ohella – ovat suurimpia ja energiansäästöt auttavat köyhiä ihmisiä. Puolassa lämpöhuollon uudistamisella ja yhteistuotannolla voidaan saada taloudellisia ja sosiaalisia etuja sekä ympäristöetuja. Tällä alalla olisi sovittava toteuttamisjärjestyksestä, koska uudet säädökset hidastavat usein aiempien säädösten täytäntöönpanoa.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin rakennusten energiatehokkuutta koskevien tarkistettujen direktiivien puolesta, koska mielestäni uusien rakennusten olisi noudatettava energiansäästön periaatteita ja alalla olisi sovellettava sitovia normeja, joita noudatettaisiin tehokkaasti kaikkialla. Julkiset rakennukset näyttävät esimerkkiä vuodesta 2018 alkaen, mikä parantaa julkisten viranomaisten kansalaisille suuntaamien tiedotuskampanjoiden painoarvoa ja oikeutusta. Näissä teksteissä säädetään myös, että energiansäästön on oltava tärkeä osa rakennusten korjaamista. Tämän vuoksi haluaisin toimenpiteiden piristävän pk-yritysten toimintaa ja jäsenvaltioiden vahvistavan koulutusohjelmia, jotka on tarkoitettu energiatehokkaampien rakennusten toteuttamisesta vastaavalle työvoimalle. Energiaa käyttävien tuotteiden energiamerkintää koskevasta asiasta toteaisin, että kuluttajien olisi mielestäni saatava tietoa ostamiensa tuotteiden energiaominaisuuksista.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Energiatehokkuuteen liittyvät kysymykset ovat ratkaisevan tärkeitä Eurooppa 2020 -strategian kannalta. Hyväksymällä tämä suositus vähennetään merkittävästi energiankulutusta tulevien vuosien aikana tavoitteena lähes nollaenergiarakennukset vuoteen 2020 mennessä. Toimia on toteutettava paitsi uusia rakennuksia rakennettaessa myös olemassa olevien rakennusten laajamittaisissa korjauksissa. On myös hyvin tärkeää, että julkisissa rakennushankkeissa näytetään hyvää esimerkkiä. Tämän vuoksi äänestin kuten äänestin.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Aiemmin on toteutettu usein helposti toteutettavia energiansäästötoimenpiteitä. On vaikea arvioida, kuinka paljon energiansäästöjä voidaan saavuttaa helposti (eli toimilla, jotka ovat mahdollisia ilman erittäin laajoja korjaustöitä). Missään tapauksessa toiminta ei saa riistäytyä hallinnasta niin, että rakennukset, joissa on toteutettu erinomaisia korjaustoimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi, jäävät tyhjilleen, koska vuokrat nousevat kohtuuttomasti. Yleisesti ottaen ei edes ilmaston suojelemiseksi saa puuttua kansalaisten omistusoikeuksiin korjausten osalta tavalla, jota ei voida hyväksyä.

Osa energiansäästötoimenpiteistä on hyvin kalliita, ja niihin voi toisinaan liittyä tekniikkaa, joka ei ole vielä aivan valmista, joten pelkkä säädösten antaminen ei riitä vaan on myös tarjottava kannustimia tukien avulla. Koska palkkoja ja sosiaaliturvaa ollaan heikentämässä, on tarkistettava hyvin huolellisesti, etteivät uudet säädökset saata rakentajia tai asukkaita perikatoon. Energiahankkeiden vaikutuksia ei voida arvioida selkeästi, minkä vuoksi äänestin suositusta vastaan.

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. – (LT) EU:ssa yksilöitiin rakennusala yhdeksi markkinoiden osa-alueeksi, jolla voidaan saavuttaa suurimpia energiansäästöjä. Energiatehokkaiden rakennusten energiansäästöt ovat keskimäärin 30 prosenttia tavanomaisiin rakennuksiin verrattuna. EU:n uusissa jäsenvaltioissa, kuten Liettuassa, monissa kerrostaloissa noin 60 prosenttia lämpöenergiasta menee hukkaan. Pelkästään Liettuassa on yli 35 000 kerrostaloa. Niiden asukkaat paitsi maksavat valtavia summia lämmityksestä myös aiheuttavat tonneittain hiilidioksidipäästöjä. Liettuan konservatiivihallitus ei pysty aloittamaan rakennusten eristämishanketta. Vaikka korjaukset on luvattu aloittaa välittömästi jo lähes kahden vuoden ajan, yhtään rakennusta ei ole vielä korjattu.

Äänestin rakennusten energiatehokkuutta koskevan suosituksen puolesta, koska sen avulla voidaan edistää lähes nollaenergiarakennuksia koskevan tavoitteen saavuttamista. Näin taataan, että aikanaan EU:n rakennuksista tulee energiatalouden kannalta kestäviä. Panemalla tämä direktiivi täytäntöön aloitetaan prosessi, jolla vähennetään EU:n energiankulutusta viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuuden parantamiseen tehtävien investointien avulla voidaan luoda miljoonia työpaikkoja ja edistää talouskasvua EU:ssa.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluan ilmaista tukeni rakennusten energiatehokkuuden parantamista koskevalle suositukselle. Energiatehokkuus merkitsee energiansäästöjen lisäksi myös hiilidioksidipäästöjen ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Tavoitteen saavuttamiseksi on rajoitettava kotitalouksien energiahäviöitä, jotka ovat kasvaneet energiakustannuksia rakentamisesta ylläpitoon siirtäneen tekniikan johdosta. Rakennusalalla tehtävä tutkimus pyrkii tekemään rakentamisesta entistä ympäristöystävällisempää.

Nykyään suurimmat hankkeet keskittyvät lauhkean ilmaston maihin, joissa tällainen tekniikka leviää sellaista vauhtia, että kaupungit ovat todennäköisesti kestäviä melko pian. Välimeren maissa uudet tekniikat eivät leviä yhtä nopeasti. Vaikka lämmön häviäminen on alueella vähäisempi ongelma, rakennukset eivät ole ympäristön kannalta kestävämpiä kuin lauhkean ilmaston maiden rakennukset.

Kotitalouksissa yleistyneiden ilmastointijärjestelmien lisääntynyt käyttö kuluttaa itse asiassa paljon energiaa. Tämän vuoksi Euroopan unionin on järjestettävä tiedotuskampanjoita ja toteutettava toimia käyttämällä yhteisön varoja, kannustimia ja tiedotuskampanjoita sekä soveltamalla ja tutkimalla uusia tuotantoteknologioita.

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Jotta voidaan saavuttaa vuodelle 2020 asetettu kolmitahoinen tavoite eli vähentää energiankulutusta 20 prosenttia, lisätä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus 20 prosenttiin kaikesta kulutetusta energiasta ja lisätä energiatehokkuutta 20 prosenttia, tarvitaan sekä EU:n että jäsenvaltioiden koordinoituja ja määrätietoisia toimia. Vielä tärkeämpää on, että rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on tehokkain keino vähentää energiankulutusta ja päästöjä 20 prosenttia päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla. Tarkemmin sanoen energiatehokkaiden rakennusten energiansäästöt ovat keskimäärin 30 prosenttia tavanomaisiin rakennuksiin verrattuna. Energiatehokkaissa rakennuksissa käytetään myös vähemmän vettä, ja niiden ylläpitokustannukset ja energialaskut ovat pienemmät. Tämän vuoksi äänestin rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin puolesta. Direktiivillä odotetaan olevan merkittävä vaikutus Euroopan unionin kansalaisten elämään, sillä se vaikuttaa suoraan rakennuksiin, joissa he asuvat ja joita he käyttävät. Energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön tehtävien investointien avulla voidaan lisäksi luoda miljoonia työpaikkoja ja edistää talouskasvua EU:ssa. Samalla voidaan säästää varoja, joita nyt tuhlataan paljon energiaa vaativien rakennusten ylläpitoon.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Rakennukset tuottavat lähes puolet EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolisista hiilidioksidipäästöistä, joten tällä osa-alueella on huomattavat mahdollisuudet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen negatiivisin tai alhaisin kustannuksin. Rakennusten energiatehokkuutta koskevalla uudella direktiivillä vahvistetaan uusien rakennusten energiatehokkuudelle indikaattorit ja vaatimukset, joiden avulla voidaan saavuttaa lähes nollatason energiankulutus vuoteen 2020 mennessä, jolloin suuri osa kulutetusta energiasta on peräisin uusiutuvista lähteistä. Vaatimuksia sovelletaan myös olemassa oleviin rakennuksiin.

On erittäin tärkeää tiedottaa vaatimuksista kansalaisille ja kannustaa heitä myös rakennusten korjausten yhteydessä ottamaan käyttöön älykkäitä mittausjärjestelmiä (korvaamaan lämminvesi- ja ilmastointijärjestelmiä energiatehokkailla vaihtoehdoilla, kuten vaihtosuuntaisella lämpöpumppujärjestelmällä). Osa energiatehokkuutta lisäävien toimenpiteiden rahoituksesta saadaan EU:n talousarviosta. Jäsenvaltioiden on vahvistettava sopivia toimenpiteitä, jotta direktiivi voidaan panna nopeasti täytäntöön. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska uudella lainsäädännöllä autetaan kuluttajia pienentämään energialaskujaan ja samalla koko EU:ta saavuttamaan tavoitteensa, jonka mukaan energiankulutusta vähennetään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

  Teresa Riera Madurell (S&D), kirjallinen. – (ES) Äänestin tämän tärkeän direktiivin puolesta, koska on tarpeen parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Rakennusala on yksi osa-alue, jolla on hyvät mahdollisuudet edistää EU:n yleisen tavoitteen saavuttamista eli lisätä energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Euroopan parlamentin ja neuvoston sopiman tekstin mukaan kaikilla uusilla rakennuksilla on oltava nollatason energiankulutus vuoden 2020 loppuun mennessä, eli niiden on tuotettava yhtä paljon energiaa kuin ne kuluttavat. Julkisten rakennusten on näytettävä esimerkkiä ja noudatettava uutta lainsäädäntöä 31. joulukuuta 2013 mennessä. Osa uudistusten kustannuksista rahoitetaan EU:n talousarviosta. Olemassa olevien rakennusten on lisäksi noudatettava hyvin tiukkoja energiatehokkuutta koskevia vaatimuksia, jotka jäsenvaltioiden on laskettava direktiivissä vahvistettavan yhteisen kehyksen perusteella. Rakennuksen energiatehokkuusindikaattori on mainittava tiedostusvälineissä julkaistavissa myynti- ja vuokrailmoituksissa. Uusi tärkeä lisäys on myös sellaisten älykkäiden mittausjärjestelmien sekä valvonta- ja ohjausjärjestelmien asentaminen, joiden tavoitteena on energian säästäminen. Direktiivi tarkistetaan vuoteen 2017 mennessä.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (FR) Tämänpäiväinen äänestys rakennusten energiatehokkuutta koskevista EU:n säännöistä on huomattava edistysaskel energiatehokkuuden alalla. Olemme kuitenkin hyvin pahoillamme siitä, ettei uudessa lainsäädännössä oteta huomioon tarvetta korjata olemassa olevia rakennuksia, joiden osuus energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja EU:n kasvihuonekaasupäästöistä 36 prosenttia. Sen sijaan, että luotaisiin kunnianhimoinen energiatehokkuuspolitiikka, jossa investoitaisiin voimakkaasti rakennusten korjaamiseen, EU keskittyy yksinomaan uusiin rakennuksiin. Näin hukataan mahdollisuus luoda miljoonia työpaikkoja, vähentää riippuvuuttamme naapurimaidemme energiasta ja torjua ilmastonmuutosta merkittävästi.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Rakennusalalla voidaan saavuttaa valtavia energiansäästöjä. Rakennusalan osuus energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä 35 prosenttia.

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on tehokkain keino vähentää energiankulutusta ja päästöjä.

Tämä ehdotus ansaitsee täyden tukemme. Kaikkien uusien rakennusten on oltava lähes nollaenergiarakennuksia viimeistään 31. joulukuuta 2020. Kaikkien julkisten rakennusten on saavutettava tämä tavoite jo kaksi vuotta aikaisemmin. Energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia sovelletaan jo tästä lähin myös olemassa olevien rakennusten korjauksiin. Lähes nollaenergiarakennukset ovat hyvin energiatehokkaita rakennuksia. Niiden kuluttaman vähäisen tai merkityksettömän energiamäärän olisi lisäksi oltava suurelta osin peräisin uusiutuvista energialähteistä.

On hyvä asia, että direktiivissä kiinnitetään huomiota rahoitusvälineisiin, joiden avulla muutokset voidaan toteuttaa. Jäsenvaltioiden on laadittava luettelo direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä viimeistään 30. kesäkuuta 2011. Komission on arvioitava direktiivin toimivuutta hyvissä ajoin eli viimeistään 1. tammikuuta 2017. Direktiivin avulla voidaan tukea merkittävästi ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Mietintö: Rui Tavares (A7-0125/2010)

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Tukholman ohjelman mukaan Euroopan unionille on luotava uskottava ja kestävä yhteinen turvapaikkapolitiikka. Jotta turvapaikkapolitiikan tavoitteet voidaan toteuttaa ja varmistaa niiden saavuttaminen, on kuitenkin tarpeen kannustaa jäsenvaltioiden vapaaehtoista osallistumista EU:n yhteiseen uudelleensijoittamisohjelmaan. Tämän vuoksi Euroopan parlamentti pyrkii varmistamaan, että mahdollisimman monella jäsenvaltiolla on mahdollisuus osallistua EU:n uudelleensijoittamisohjelmaan. Euroopan parlamentti tukee komission ehdotusta ja katsoo, että uudelleensijoittamisella olisi oltava tärkeä asema EU:n ulkoisessa turvapaikkapolitiikassa. Uudelleensijoittamista olisi kehitettävä edelleen tehokkaaksi suojeluvälineeksi EU:n käyttöön.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestämällä tämän mietinnön puolesta EU on ottanut askeleen kohti yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Ihmisoikeuksia voidaan vastaisuudessa suojella entistä tehokkaammin ja samalla rajoittaa laitonta maahanmuuttoa.

EU:n on tuotava äänensä kuuluviin maahanmuuttoa ja kotoutumista koskevissa asioissa. EU:n on otettava vastuu eurooppalaisten sääntöjen määrittelemisestä ja osallistuttava EU:n sellaisten jäsenvaltioiden kustannusten maksamiseen, joihin muuttovirrat vaikuttavat. Uudelleensijoittamista ei voida eikä saa kuitenkaan erottaa yhteisistä laittoman maahanmuuton vastaisista toimista. Toimet edellyttävät yhteisymmärrystä paitsi naapurimaiden välillä myös niiden maiden kanssa, joista laittomat maahanmuuttajat vastaisuudessa lähtevät.

  David Casa (PPE), kirjallinen. – (EN) Pakolaisten uudelleensijoittaminen on prosessi, jossa heitä sijoitetaan uudelleen UNHCR:n pyynnöstä, kun heidän katsotaan tarvitsevan kansainvälistä suojelua. Uudelleensijoittaminen on yksi Euroopan pakolaisrahaston tukikelpoisista toimista. Prosessi voi olla paras ratkaisu niille pakolaisille, joiden turvallisuutta ei voida taata ensimmäisen turvapaikan tarjoavissa maissa.

Yhdyn esittelijän tekemiin päätelmiin, joten päätin äänestää tämän mietinnön puolesta.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Voimme harjoittaa EU:ssa todellista ihmisoikeuspolitiikkaa vain yhteisen turvapaikkapolitiikan ja yhteisen uudelleensijoittamisohjelman avulla. Uudelleensijoittaminen on epäilemättä yksi kestävä ratkaisu niille pakolaisille, joiden suojelua ei voida taata ensimmäisen turvapaikan tarjoavissa maissa. On tärkeää, että toimia varten on riittävä rahoitus. Tosin sitä, että tarkoitukseen vain varataan osa talousarvion varoista, ei voida pitää todellisena pakolaisten uudelleensijoittamisohjelmana.

Olemme vakuuttuneita siitä, että tämä pakolaisrahastoa muuttava ehdotus on tärkeä. Näin voidaan korjata useissa jäsenvaltioissa esiintyvät puutteet ja parantaa niiden uudelleensijoittamisvalmiuksia. Olen iloinen huomatessani, että ohjelmaan osallistuneiden jäsenvaltioiden määrä on viime vuosina kasvanut. On tärkeää, että pystymme kannustamaan myös muita osallistumaan. EU:n on jatkettava tämän uudelleensijoittamisvälineen kehittämistä ja laajentamista, jotta pakolaisia voidaan suojella mahdollisimman tehokkaasti.

Komissio voi vastaisuudessa määritellä vuosittain uudelleensijoitettavia henkilöitä koskevat EU:n yhteiset painopisteet. Ne voivat liittyä maantieteellisiin alueisiin, kansallisuuksiin tai uudelleensijoitettavien pakolaisten erityisryhmiin. Tosin olen yhtä mieltä siitä, että on jätettävä joustavuutta vastata hätätilanteisiin.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Maahanmuuttovirtojen aiheuttama paine vahvistuu, ja on joitakin maahanmuuton kohdemaita, joiden tähän ilmiöön liittyviä huolia on ymmärrettävä. Tämän vuoksi on tärkeää, että uudelleensijoittamisohjelma on käytössä, sillä se helpottaisi pakolaisten suojeluun liittyvien kansainvälisten velvoitteiden noudattamista koskevan vastuun oikeudenmukaista jakamista ja vähentäisi niiden maiden taakkaa, jotka ovat vastaanottaneet suuria määriä pakolaisia.

Yksi myönteinen toimi olisi Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston toiminnan käynnistäminen tänä vuonna, minkä ansiosta jäsenvaltiot saisivat tukea uudelleensijoittamisaloitteiden soveltamisessa. Riippumatta siitä, mihin maahan pakolaiset aiotaan uudelleensijoittaa, on erittäin tärkeää, että he pääsevät heti maan kieleen ja kulttuuriin tutustuttaville kursseille, voivat harjoittaa uskontoaan ja saavat tarvittaessa psykologista tukea.

Mielestäni ohjelmien tärkein piirre on kestävyys, joka taataan tämän päätöksen ansiosta pidemmän aikavälin rahoituksella. Edunsaajat ovat jo kärsineet yhteyksiensä katkeamisesta kotimaansa kulttuuriin ja perinteisiin. Heidän on luotava itselleen uusi identiteetti, mikä on traumaattinen prosessi, jota ei ole syytä pahentaa epävarmuudella tulevaisuudesta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Pakolaisten uudelleensijoittamisesta on tullut yhä tärkeämpää Euroopan unionissa, joka ei halua sulkea muuta maailmaa ulkopuolelleen eikä ummistaa silmiään maailman tapahtumilta. Ystävällisyys ja solidaarisuus kärsiviä kohtaan ovat eurooppalaisille tyypillisiä piirteitä, jotka perustuvat kristinuskoon ja jotka olisi hyvä palauttaa jälleen mieliin. Jäsenvaltioiden asettamia oikeutettuja rajoituksia ei saa kuitenkaan jättää huomiotta. Maantieteellisiä alueita ja uudelleensijoitettavien pakolaisten erityisryhmiä koskevissa EU:n yhteisissä vuotuisissa painopisteissä on otettava huomioon jäsenvaltioiden tarpeet ja kunkin maan olosuhteet. Jäsenvaltioita on kannustettava osallistumaan uudelleensijoittamistoimiin.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Yksi Euroopan pakolaisrahaston "tukikelpoisista toimista" on uudelleensijoittaminen. Tukholman ohjelmassa todetaan, että EU:n olisi toimittava kumppanuudessa ja tehtävä yhteistyötä sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka ovat vastaanottaneet suuria määriä pakolaisia. Komissio määrittelee vuosittain uudelleensijoitettavia henkilöitä koskevat EU:n yhteiset painopisteet. Määrittelyyn on jätettävä joustavuutta vastata hätätilanteisiin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sellaisten kulttuuri- ja yhteiskuntajärjestelmien sekä poliittisten järjestelmien uhreille, joissa sorto on voimakkainta. EU:n uudelleensijoittamisohjelmiin osallistuneiden jäsenvaltioiden määrä on viime aikoina kasvanut. Mukaan olisi saatava mahdollisimman monta jäsenvaltiota. Haluan korostaa, että lisämäärän prosessin kahtena ensimmäisenä vuonna käsittävä uudelleensijoittamista tukeva rahoitus vaikuttaa myönteisesti. Varoilla voidaan kattaa mekanismien ja rakenteiden luomisesta aiheutuvia lisäkustannuksia. On tärkeää taata olosuhteet, joilla voidaan varmistaa kestävä ja laadukas uudelleensijoittamisprosessi.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Aiempien heikohkojen saavutustensa vuoksi EU:n on osallistuttava entistä aktiivisemmin sellaisten pakolaisten uudelleensijoittamiseen, jotka ovat vaarassa heidät vastaanottaneissa maissa. Haluan kannustaa jäsenvaltioita liittymään solidaarisuuden liikkeeseen, joten kannatin tätä mietintöä, jonka tavoitteena on edistää pakolaisten vastaanottoa ja uudelleensijoittamista Euroopan unionissa. Hyvät aikomukset eivät enää riitä, vaan on ryhdyttävä sanoista tekoihin. Erityisesti on asetettava etusijalle naiset ja lapset, jotka ovat väkivallan tai hyväksikäytön uhreja, yksin matkustavat lapset, kidutuksen uhrit ja vakavasti sairaat.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n jäsenvaltioista vain kymmenen, myös Portugali, vastaanottaa pakolaisia uudelleensijoittamista varten. Uudelleensijoittaminen on prosessi, jossa kolmansien maiden kansalaisia tai kansalaisuudettomia henkilöitä siirretään Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun pyynnöstä kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella kolmannesta maasta jäsenvaltioon. Tämän mietinnön hyväksymisellä pyritään lisäämään uudelleensijoittavien jäsenvaltioiden määrää, joten niille jäsenvaltioille, jotka uudelleensijoittavat pakolaisia ensimmäistä kertaa, annetaan lisärahoitustukea kahtena ensimmäisenä vuonna. Seuraavat ryhmät on asetettava etusijalle riippumatta EU:ssa määritellyistä maantieteellisiä alueita koskevista vuotuisista painopisteistä: lapset ja naiset, jotka ovat vaarassa joutua henkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai hyväksikäytön kohteiksi; yksin matkustavat lapset; henkilöt, joilla on erityistä hoitoa edellyttäviä tarpeita; väkivallasta ja kidutuksesta henkiin jääneet sekä henkilöt, jotka tarvitsevat kiireellisesti uudelleensijoituspaikan oikeudellisista ja suojelullisista syistä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Yksi Euroopan pakolaisrahaston "tukikelpoisista toimista" on uudelleensijoittaminen. Uudelleensijoittaminen on prosessi, jossa kolmansien maiden kansalaisia tai kansalaisuudettomia henkilöitä siirretään Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) pyynnöstä kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella kolmannesta maasta jäsenvaltioon, jossa a) he saavat oleskella pakolaisena tai b) heille annetaan asema, joka antaa pakolaisasemaa vastaavat kansallisen tai yhteisön lainsäädännön mukaiset oikeudet ja etuudet.

Mietinnössä ehdotetut toimenpiteet johtavat siihen, että EU – jolla on jo joukoittaiseen maahanmuuttoon liittyviä ongelmia – houkuttelee maahanmuuttajia entistäkin enemmän. UNCHR:n luvut vahvistavat tämän väitteen. Vuonna 2008 EU:n alueella uudelleensijoitettiin noin 5 000 ihmistä. Tällä hetkellä uudelleensijoittamisen tarpeessa on 750 000 ihmistä eri puolilla maailmaa. Tämän vuoksi äänestin mietintöä vastaan.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Kotimaassani Itävallassa ja monissa muissa jäsenvaltioissa kapasiteetti vastaanottaa pakolaisia on jo äärirajoillaan ja väestö vastustaa aivan oikeutetusti uusia vastaanottokeskuksia ja vastaavia laitoksia. Euroopan pakolaisrahastoa koskeva mietintö, jossa vaaditaan pakolaisten uudelleensijoittamista EU:hun, on näin ollen täysin käsittämätön. Tämän vuoksi äänestin mietintöä vastaan.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Pakolaisongelma on koko EU:n yhteinen ongelma, jota ei voida jättää jäsenvaltioiden hoidettavaksi, etenkään jos otetaan huomioon maantieteelliset ja taloudelliset erot. Tämän vuoksi kannatan EU:n yhteisen rahaston perustamista.

Rahaston perustamisella on oltava kaksi tarkoitusta. Sen on tuettava ensinnäkin yleensä rannikoillemme tulevia maistamme apua etsiviä pakolaisia ja toiseksi niitä jäsenvaltioita, jotka maantieteellisen sijaintinsa vuoksi vastaanottavat eniten näitä epätoivoisia ihmisiä. Ongelma on ja sen on oltava koko Euroopan unionin yhteinen ongelma, eikä sitä voida jättää vain tiettyjen jäsenvaltioiden hoidettavaksi. Toivon, että rahasto on vasta alkua toimenpiteille, jotka johtavat EU:n yhteisen ja yhtenäisemmän lähestymistavan kehittämiseen.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Euroopan unionin on autettava pakolaisia, joten tämä Euroopan parlamentin tekemä päätös on mielestäni erittäin tärkeä. Rahaston päätavoitteena on tukea jäsenvaltioiden toteuttamia toimenpiteitä, joista aiheutuu usein lisämenoja. Toimenpiteillä pyritään takaamaan pakolaisille asianmukaiset elinolot. Toimenpiteet liittyvät myös heidän oleskelunsa oikeudelliseen sääntelyyn Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Mielestäni on välttämätöntä lisätä rahoitustukea niille maille, jotka auttavat pakolaisia.

Emme saa antaa aihetta arvosteluun, että kehittyneinä maina yrittäisimme estää pakolaisten pääsyn tänne sen sijaan, että auttaisimme heitä mihin hintaan hyvänsä. Pakolaisista, jotka tulevat Euroopan unioniin kehitysmaista ja jotka ovat usein kärsineet valtavista ongelmista, kuten väkivallasta sekä elämiseen tarvittavien varojen ja terveydenhuollon puutteesta, olisi huolehdittava parhaalla mahdollisella tavalla EU:n jäsenvaltioiden toteuttamilla toimilla.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (SK) Hyvät parlamentin jäsenet, valiokunnassa äänestettiin monista tarkistusehdotuksista, joiden tavoitteena oli painottaa kirkon ja uskontokuntien merkitystä pakolaisongelman ratkaisemisessa. Kaikki nämä tarkistusehdotukset hylättiin. Kun liberaalit ja vasemmistolaiset vakuuttavat, että pakolaisiin liittyvästä päivittäisestä työstä huolehditaan riittävästi valtion rahoituksen ja kansalaisjärjestöjen avulla, heidän lyhytnäköinen kyynisyytensä ja tekopyhyytensä tulevat ilmi. Todellisuudessa tilanne on aivan päinvastainen. Eikö ehkä voitaisi väittää, että valtioita arvostellaan usein siitä, että olosuhteet pakolaisleireillä ovat useimmiten ihmisarvoa loukkaavat? Olisiko aivan aiheetonta todeta julkisesti, että sellaiset maat kuin Saksa, Espanja, Ranska, Italia ja Malta ovat tekopyhiä? Valtiot epäonnistuvat pakolaisten vastaanotossa ja hoidossa. Näiden köyhimpien ihmisten kurjuus uhkaa varakasta EU:ta, joten käännytämme heidät pois. Poliittisen korrektiuden vuoksi sivuutamme sen tosiasian, että pakolaisleirien syvimmässä kurjuudessa, jossa poliittisesti korrektit kansalaisjärjestöt ovat jo luopuneet taistelusta, nimenomaan vaatimattomat katoliset nunnakunnat jatkavat edelleen työtä antaumuksella. Maltan ritarikunnan, Jesuiittojen pakolaisavun ja monien muiden kristillisten järjestöjen ansiosta valtiot alkavat nyt tunnustaa velvollisuutensa osallistua pakolaisongelman ratkaisuun. Kristilliset järjestöt aiheuttavat meille omantunnonpistoksia. Tämän vuoksi ne ansaitsevat kiitoksemme jopa nyt, kun ne saavat hyvin vähän rahoitusta EU:n talousarviosta eikä niitä voida edes mainita asiaa käsittelevässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä.

Mietintö: Carlos Coelho (A7-0126/2010)

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Schengenin tietojärjestelmää ja sen uudistamista koskevalla mietinnöllä edistetään Euroopan sisäisen vapaan liikkuvuuden suurenmoista läpimurtoa. Koska ihmiset liikkuvat yhä enemmän jäsenvaltiosta toiseen Schengen-alueella ja Schengen-alue laajenee, on parannettava tietojen käsittelyä, jotta voidaan varmistaa, että tätä vapautta voidaan käyttää täysin turvallisesti. Coelhon mietinnöllä edistetään tietojen jakamisen tehostamista ja tarvittavaa Euroopan unionin takaamien yksilönvapauksien kunnioittamista. Näin ollen äänestin tietysti tämän mietinnön puolesta.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Tämän ehdotuksen tavoitteena on varmistaa siirtyminen nykyisestä Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II). On todella valitettavaa, että järjestelmän käyttöönotto on viivästynyt. Euroopan parlamentti teki kaikkensa varmistaakseen, että järjestelmän toiminta alkaisi mahdollisimman nopeasti ja että SIS II:n täytäntöönpanossa noudatettaisiin täydellistä avoimuutta. On kuitenkin välttämätöntä saada hankkeelle kaikkien toimielinten hyväksyntä. On tärkeää korostaa, että komission olisi sovellettava vaihtoehtoista ratkaisua, jos SIS II -hanke ei onnistu, ja että parlamentti olisi otettava mukaan järjestelmänvaihtoa koskevaan päätöksentekoon. Ennen uuteen SIS II -järjestelmään siirtymistä komission olisi tiedotettava parlamentille testituloksista ja parlamentilla olisi oltava mahdollisuus antaa asiasta lausunto.

  David Casa (PPE), kirjallinen. – (EN) Ennen uuteen SIS-järjestelmään siirtymistä on välttämätöntä suorittaa asianmukaiset testit ja ottaa käyttöön tarvittavat turvatoimet. Vaikka edellä mainitut toimenpiteet on mielestäni toteutettava ammattitaitoisesti ja täsmällisesti, olen esittelijän tavoin pettynyt huomattaviin viivästyksiin, jotka estävät uuteen järjestelmään siirtymisen.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin yleensä asetukseen ehdotettujen tarkistusten puolesta. Siirtymävaihe on viimeinen toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämismandaattiin kuuluva tehtävä. Tämä tarkoittaa, että kehittämismandaatin on oltava komissiota varten voimassa, kunnes järjestelmän toiminta alkaa. Kun otetaan huomioon SIS II -hankkeen huomattavat viivästykset ja kustannusten ylittyminen, ymmärrän, että raukeamislauseke on säilytettävä. Komissiolle myönnettävä uusi mandaatti olisi määriteltävä SIS II -järjestelmän suunnitellun käyttöönottoajankohdan eli vuoden 2011 lopun mukaan.

Komissiolle on kuitenkin annettava tiettyä joustovaraa mukauttaa päiviä komiteamenettelyssä, jotta oikeudellinen kehys voidaan mukauttaa vaihtoehtoiseen skenaarioon, jos SIS II -hanke ei onnistu. Sitä, ettei komissio pysty määrittelemään SIS II:n toiminnan alkamisen todennäköistä päivämäärää, ei voida hyväksyä, koska Euroopan alueen paremmat takeet turvallisuuden, vapauden ja oikeuden arvoille riippuvat järjestelmästä. Asia antaa myös aihetta epäillä prosessin käsittelyn avoimuutta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämän asian arkaluonteisuus oli hyvä peruste antaa mietinnön laatiminen tehtäväksi yhdelle parlamentin jäsenistä, joka on perehtynyt aihepiiriin parhaimmin, kollegalleni Coelholle, jota haluan kiittää hyvästä työstä. Prosessin viivästykset ovat valitettavia, mutta esittelijän tavoin suhtaudun varovaisesti järjestelmänvaihtoprosessin onnistumiseen ja olen huolissani parlamentin oikeudesta saada tietoja prosessin etenemisestä.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Siirtyminen SIS I -järjestelmästä SIS II -järjestelmään on yksinkertaisesti kestänyt liian kauan. Sen vuoksi äänestin mietinnön puolesta. Halusin tuoda esiin, että asetettuja määräaikoja on noudatettava ja että huono hallinnointi on lopetettava. Sellaisenahan tähänastista hallinnointia voidaan pitää, kun otetaan huomioon lukuiset tuloksettomat toimet ja resurssit, jotka on käytetty järjestelmänvaihdon tavoitteiden saavuttamiseen – toistaiseksi ilman menestystä. Pallo on komissiolla, mutta budjettivallan käyttäjänä Euroopan parlamentin on käytettävä valtaansa ja varattava itselleen oikeus pyytää tilintarkastustuomioistuinta toteuttamaan perusteellinen tarkastus hankkeen hallinnosta ja varainhoidollisista vaikutuksista yhteisön talousarvioon, jos hanke epäonnistuu.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Mielestäni mietinnön sisältämät kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan tekemät tarkistukset parantavat ehdotusta vain hieman. Mietinnössä vaaditaan itse asiassa, että Euroopan parlamentti on otettava mukaan päätöksentekoon, ja todetaan, että Euroopan parlamentilta olisi saatava puoltava lausunto ennen siirtymistä toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään. Mietintöä ei voida kuitenkaan hyväksyä. Emme voi empimättä tukea "täydellisen turvallisuuden" takaavaan uuteen SIS II -järjestelmään siirtymistä.

Järjestelmällä kerätään yhteen entistä enemmän henkilötietoja sellaisten syiden vuoksi, joiden laillisuus on tulkinnanvarainen. Kuinka pätevänä syynä voidaan pitää epäilyä halusta tehdä terroriteko? Mikä pahinta, Yhdysvalloille saatetaan antaa oikeus käyttää järjestelmän tietoja. Hallitsevat eurokraatit luovat meille nykyisistä kriisiajoista huolimatta edelleen kilpailun Eurooppaa, jossa korostetaan liikaa lakia ja järjestystä. Nyt jos koskaan olisi kuitenkin aika rakentaa tarvitsemaamme solidaarisuuden ja yhteistyön Eurooppaa.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Meillä on toimiva Schengenin tietojärjestelmä, jota voidaan laajentaa, ja meillä on miljoonia maksava hieno hanke, joka näyttää epäonnistuvan täydellisesti. On aika lopettaa rahan syytäminen kankkulan kaivoon ja pelastaa se, mikä on vielä pelastettavissa. Jos EU todella haluaa käyttää vielä miljoonia, ne olisi käytettävä ulkorajojen suojeluun tai alkuperäisväestön hyväksi. Sen sijaan, että maksetaan "palkkioita" pakolaisten vastaanottamisesta, olisi lopultakin sovellettava tarkasti pakolaisten oikeusasemasta tehtyä Geneven yleissopimusta, joka ei tietenkään koske taloudellisten maahanmuuttajien armeijaa.

Lopuksi toteaisin, ettei uutta turvapaikka-asioiden tukivirastoa tarvita. Se vain pahentaisi entisestään turvapaikka-asioiden viidakkoa ja EU:n virastojen suota, jotka nielevät miljoonia. Schengen-aluetta ei saa laajentaa ennen kuin Schengenin tietojärjestelmä toimii. Uudet ehdotukset eivät ole ainoastaan huonosti harkittuja vaan myös vaikutuksiltaan kielteisiä, minkä vuoksi äänestin tyhjää.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluan ilmaista täyden tukeni jäsen Coelhon mietinnölle. Schengenin tietojärjestelmä on osoittautunut erinomaiseksi ja käyttökelpoiseksi hallinnointi- ja valvontavälineeksi Euroopan unionissa. Järjestelmää on kuitenkin tarvinnut säätää ja mukauttaa käytön aikana ja myös ilmenneiden lisävaatimusten vuoksi.

Esittelijän ehdotus on hyvin samansuuntainen tämän näkemyksen kanssa. Toisen sukupolven järjestelmään siirtymistä ei voida enää lykätä tai viivytellä. Tarvitaan toimivia ja tehokkaita välineitä tietojen koordinointiin sekä Schengen-alueelle tulevien ja alueella matkustavien valvontaan. Tämän vuoksi haluan korostaa jäsen Coelhon tavoin, että komission on toteutettava uusi toisen sukupolven Schengenin järjestelmä mahdollisimman pian.

Mietintö: Carlos Coelho (A7-0127/2010)

  David Casa (PPE), kirjallinen. – (EN) Ennen siirtymistä uuteen SIS-tietojärjestelmään on tärkeää huolehtia riittävästä testauksesta ja turvajärjestelyistä. Mielestäni tämä tulisi toteuttaa ammattimaisesti ja huolellisesti, mutta olen mietinnön laatijan tavoin pettynyt moniin viivytyksiin, jotka jarruttavat siirtymistä uuteen järjestelmään.

Sen lisäksi minusta on aiheellista pyytää tilintarkastustuomioistuinta tekemään perinpohjainen tarkastus siitä, miten tätä asiaa hoidetaan.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Jäsenvaltioiden määrän kasvu on monimutkaistanut huomattavasti siirtymistä Schengenin tietojärjestelmästä toisen sukupolven tietojärjestelmään. Parlamentti on vaatinut tarkkaa ja ajantasaista tietoa mietinnön valmistelusta, ja se on aivan oikein. Toivon että siirtyminen tapahtuu mahdollisimman tehokkaasti eikä tämä muutos vahingoita Euroopan turvallisuutta, vaan tuottaa tuloksia, joihin voidaan olla tyytyväisiä.

Mietintö: Rui Tavares (A7-0131/2010)

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä pakolaiskysymys on yhteisössä edelleen hyvin tärkeä. Tällä hetkellä pakolaisten uudelleensijoittamista Euroopan unionissa ei ole järjestetty riittävän hyvin, ja vain kymmenen jäsenvaltiota uudelleensijoittaa pakolaisia vuosittain, mikä estää käyttämästä uudelleensijoittamista strategisesti EU:n ulkoisen politiikan välineenä. Olen iloinen komission päätöksestä perustaa Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto, joka pystyy tukemaan jäsenvaltioita uudelleensijoittamisaloitteiden tekemisessä ja varmistaa myös yhdenmukaiset menettelytavat EU:n sisällä.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Yhdysvaltoihin ja Kanadaan verrattuna EU osallistuu paljon heikommin kolmansista maista tulevien pakolaisten vastaanottamiseen ja uudelleensijoittamiseen. Äänestin Euroopan parlamentin yhteisestä uudelleensijoittamisohjelmasta laaditun valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta. Siinä vaaditaan, että EU:n on luotava kunnianhimoinen ja kestävä uudelleensijoittamisohjelma ja suositellaan taloudellista tukea niille jäsenvaltioille, jotka ovat halukkaita osallistumaan ohjelmaan.

Mietinnöstä käy ilmi myös erimielisyytemme neuvoston näkemyksen kanssa. Neuvosto tahtoo vedota pakolaisten kansallisuuteen päättäessään, kenellä on etuoikeus uudelleensijoittamiseen. Me tahtoisimme ottaa huomioon pakolaisten maantieteellisen alkuperän lisäksi kategorian "haavoittuvien ryhmä" (naiset ja lapset, jotka ovat alttiita väkivallalle ja hyväksikäytölle, ilman vanhempia olevat alaikäiset, lääkehoitoa tarvitsevat ihmiset, kidutuksen uhrit ja niin edelleen). Etuoikeus tulee antaa aina jälkimmäiseen kuuluville.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) On erittäin tärkeää, että Euroopan unioni harjoittaa oikeudenmukaista ja realistista maahanmuuttopolitiikkaa. Tuen tätä tehokasta, tervettä ja kestävää uudelleensijoittamisohjelmaa, sillä se tarjoaa pysyviä ratkaisuja niille pakolaisille, jotka eivät voi palata kotimaahansa. Uudelleensijoittamisohjelma voi auttaa tekemään laittomasta maahanmuutosta vähemmän houkuttelevaa Euroopan unioniin pyrkivien pakolaisten silmissä. Tehokkaan uudelleensijoittamisohjelman menestys edellyttää aikuisten pääsyä työelämään ja lasten välitöntä sopeuttamista kouluihin. Tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää, että pakolaisille järjestetään ohjausta koulutukseen ja työelämään. On välttämätöntä, että seurantatutkimukseen osallistuvat julkisen sektorin (esimerkiksi kunnat) ja kansalaisyhteiskunnan eri tahot, valtioista riippumattomat järjestöt, hyväntekeväisyysjärjestöt, koulut ja sosiaalipalvelulaitokset; on hyvin tärkeää tukea eri tahojen yhteistoimintaa. Pyydän kaikkia jäsenvaltioita edistämään yksityisten rahoitusmekanismien luomista sekä laajalle leviäviä julkisia ja yksityisiä aloitteita eurooppalaisen uudelleensijoittamisohjelman tukemiseksi.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) On hyvä, että uudelleensijoittamisohjelmiin osallistuvien jäsenvaltioiden määrä on kasvanut viime vuosina. Pakolaisia uudelleensijoittaa kuitenkin vain kymmenen jäsenvaltiota vuosittain, eivätkä ne koordinoi sijoituksia keskenään tai EU:n yhteisen uudelleensijoittamisohjelman kautta. Jäsenvaltioiden tulisi osoittaa toisilleen solidaarisuutta ja jakaa vastuuta reilusti, kansainvälisiä vaatimuksia noudattaen.

Tehokkaasta ja kestävästä eurooppalaisesta uudelleensijoittamisohjelmasta hyötyvät uudelleensijoitetut pakolaiset, jäsenvaltiot ja EU itse, sillä näin se saa johtavan aseman kansainvälisessä humanitaarisessa työssä. Toivottavasti ohjelmassa tullaan harjoittamaan monenkeskistä lähestymistapaa, jolloin toimintaan pääsevät osallisiksi kaikki olennaiset paikalliset tahot. Ei pidä myöskään unohtaa YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun viraston UNHCR:n perustavan tärkeää roolia.

Tehokkaan EU:n uudelleensijoittamisohjelman on pystyttävä tarjoamaan pitkäaikaista suojelua ja ratkaisuja, ja sen on luotava jäsenvaltioiden välille toimivia yhteistyö- ja koordinointimekanismeja. Tällaisessa ohjelmassa on vaihdettava kokemuksia parhaista käytännöistä, luotava yhteisstrategia ja supistettava uudelleensijoittamistoimenpiteiden kuluja. Onnittelen Rui Tavaresia erinomaisesta mietinnöstä ja kannatan hänen ehdotustaan uudelleensijoitusyksiköstä, jonka avulla olisi mahdollista koordinoida ja helpottaa uudelleensijoittamishankkeita.

  Robert Dušek (S&D), kirjallinen. – (CS) EU:n uudelleensijoittamisohjelman organisointia ja säännönmukaistamista koskevassa mietinnössä tahdotaan ensinnäkin ratkaista pakolaisten sijoittaminen ja sopeuttaminen uuteen ympäristöön. Inhimilliset katastrofit ja muut ennustamattomat tapahtumat voivat aiheuttaa pakolaisaallon, johon meidän jäsenvaltioiden on kyettävä reagoimaan yhteisesti. Vastustan kuitenkin jyrkästi sitä, että pakolaiset voisivat hakea poliittista turvapaikkaa EU:n sisällä. En voi uskoa, että yhdessäkään jäsenvaltiossa olisi juridisesti hyväksyttävää vainota kansalaisia poliittisista syistä. Paikallisviranomaisten pitäisi osallistua uudelleensijoittamisohjelmaan aina vapaaehtoisesti, niin kuin jäsenvaltiotkin tekevät.

Jotkut maat ovat tottuneet jatkuvasti kasvavaan maahanmuuttajaväestöön, kun taas joissakin maissa se on luonnollisesti vielä uusi asia. Jotta voisimme vähentää ulkomaalaisiin liitettyjä pelkoja ja ennakkoluuloja joissakin maissa tai joillakin alueilla, meidän tulisi kunnioittaa heidän haluaan tai haluttomuuttaan liittyä yhteistyöhön. Jotta EU:n uudelleensijoittamisohjelma sopisi muihin pakolaisiin liittyviin EU-politiikkoihin ja täydentäisi niitä, esitelty ohjelma tulisi koordinoida Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston kautta. Edellä mainituista varauksista huolimatta annan tukeni mietinnölle kokonaisuudessaan.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Pakolaisten uudelleensijoittaminen on osoittautunut tarpeelliseksi siinä tapauksessa, että vastaanottavat kolmannet maat eivät pysty tarjoamaan pakolaisille riittävää turvallisuutta ja elämän perusehtoja. Tästä syystä useat alalla aktiiviset tahot pitävät tärkeänä, että ongelmaan pureudutaan EU:n tasolla, ja komission esittelemä uudelleensijoittamisohjelma voisi olla sopiva keino edetä. Mikä malli lopulta valitaankin, jäsenvaltioiden on joka tapauksessa ryhdyttävä nopeasti tiiviimpään yhteistyöhön toistensa ja ensimmäisten sijoituskohteiden kanssa, jotta tähän vakavaan inhimilliseen ongelmaan saataisiin kestävä ja yhteenkytketty ratkaisu.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Mietinnön otsikko, uudelleensijoittaminen, ei toivottavasti johda eurooppalaisia harhaan. Emme puhu apupaketista siirtolaisten palauttamiseksi kotimaahan, vaan sellaisten ihmisten vastaanottamisesta EU:n alueelle, UNHCR:n suosituksesta, jotka ovat jo pyytäneet turvapaikkaa kolmannesta maasta – ensimmäisestä turvapaikasta, joka ei jostain syystä sovi heille tai Yhdistyneille Kansakunnille. Tämä on uskomaton uusi kannustin sosioekonomiselle siirtolaisuudelle, joka puetaan kansainvälisen suojelun valepukuun. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolla tulee olemaan yhä suurempi vastuu, kun se jakaa hakijoita ympäri EU:ta, pidimme me siitä tai emme. Miten voimme luottaa siihen, että YK ja ensimmäiset turvapaikkamaat tekevät oikeita valintoja? Miten voimme sietää tilannetta, jossa eurooppalainen järjestö kertoo jäsenvaltioille, keitä heidän täytyy päästää alueelleen ja millä statuksella? UNHCR:n mukaan maailmassa on 750 000 ihmistä, jotka voivat pyytää turvapaikkaa. Onko meidän päästettävä kaikki heidät maihimme tämän järjestön määräysten mukaan? Tämä on täysin vastuutonta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Vain kymmenen jäsenvaltiota, Portugali niiden joukossa, uudelleensijoittaa pakolaisia. Tilanteen on muututtava, on löydettävä ratkaisuja ja kannustimia, jotka saavat valtaosan jäsenvaltioista aloittamaan pakolaisten uudelleensijoittamisen. Tämän ohjelman perustaminen merkitsee tärkeää askelta oikeaan suuntaan. Se tulee myös lisäämään EU:n osallistumista uudelleensijoittamiseen globaalilla tasolla – näin se tukee EU:n pyrkimystä nousta johtavaksi tekijäksi maailman humanitaarisissa kysymyksissä ja kansainvälisellä näyttämöllä.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Annan tukeni Rui Tavaresin mietinnölle. Niin kuin olen korostanut Euroopan pakolaisrahastoa perustettaessa, kysymys vaatii yhteistä eurooppalaista toimintaa ja lähestymistapaa.

Mielestäni tämän päämäärän saavuttaminen vaatii pakolaisstatuksen antamiseen liittyvien menettelytapojen yhdenmukaistamista. Euroopan tasolla pakolaisstatuksen määrittelyssä ei voi olla eroavaisuuksia. Yhteinen konsepti estäisi pakolaisten "muuttamisen" Euroopan maista toiseen ja kehittäisi organisointia. Siksi uskon, että yhteinen ohjelma veisi asioita oikeaan suuntaan. Tehokkaan EU:n uudelleensijoittamisohjelman tulisi tarjota suojelua ja kestäviä ratkaisuja, mikä ei merkitsisi apua ainoastaan pitkäaikaispakolaisille, vaan nopeaa ja tarkoituksenmukaista toimintaa myös kiireellisissä ja hätätapauksissa.

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) EU:n uudelleensijoittamisohjelma eli pakolaisten sijoittaminen kolmansista maista EU:n jäsenvaltioihin on askel oikeaan suuntaan, ja äänestin luonnollisesti mietinnön puolesta, olenhan toiminut sen esittelijänä Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraatit) puolesta. On todella hyvin tärkeää rakentaa solidaarisuutta EU:n ja kolmansien maiden välille pakolaisasioissa. Meidän on kuitenkin pian oltava rohkeita ja osoitettava samaa solidaarisuutta EU:n sisällä luomalla sisäinen palauttamisohjelma, jonka avulla voidaan vähentää tiettyihin jäsenvaltioihin kohdistuvaa suhteetonta painetta. Maltan pilottiohjelma on hyvä esimerkki oikeasta suunnasta.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) EU:n yhteisen uudelleensijoittamisohjelman perustaminen on hyvä asia. Uudelleensijoittamista odottavien pakolaisten määrä on kasvanut, toisin kuin heitä sijoittamaan valmiiden maiden määrä. Pakolaisia vastaanottavat jäsenvaltiot ovat usein köyhimpään ryhmään kuuluvia, eikä niillä ole voimavaroja ottaa vastaan suuria ihmismääriä. Uudelleensijoittamista olisi pidettävä viimeisenä keinona – se on ainoa ratkaisu pakolaisille, jotka eivät voi palata kotimaahansa, mutta eivät löydä turvaa myöskään kolmannesta maasta. Jäsenvaltioiden tulisi laatia vielä kunnianhimoisempi ohjelma, joka varmistaisi uudelleensijoittamisen laadun ja tehokkuuden.

EU:n uudelleensijoittamisohjelman vahvistamiseksi on tuettava yksityisrahoitusmekanismien luomista sekä edistettävä julkisia ja juridisia aloitteita. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tämän hetken ja tulevaisuuden EU:n uudelleensijoittamisohjelman henkilöstövoimavaroihin, jotta pystytään edistämään pakolaisten sopeuttamista ja kotouttamista vastaanottavaan yhteiskuntaan.

Tavoitteena on perustaa EU:n yhteinen uudelleensijoittamisohjelma, jotta, kiitos EU:n jäsenvaltioiden hallitusten välisen tiiviin yhteistyön, voitaisiin lisätä uudelleensijoitettujen ihmisten määrää ja parantaa heidän asemaansa EU:ssa. Olisi pyrittävä kaikin voimin saamaan useampia jäsenvaltioita liittymään uudelleensijoittamisohjelmaan, joka tulee edistämään jäsenvaltioiden välistä poliittista ja käytännön yhteistyötä ulkomaalaisten pysyvän suojelun edistämiseksi.

Mietinnöt: Rui Tavares (A7-0125/2010 – A7-0131/2010), Carlos Coelho (A7-0126/2010 – A7-0127/2010)

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin näiden mietintöjen puolesta, niin kuin olen myös tukenut niiden esittelijöitä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa käymissämme keskusteluissa.

Mietintö: Maria Badia i Cutchet (A7-0141/2010)

  Maria Badia i Cutchet (S&D). kirjallinen. – (ES) Mietinnössä, jonka puolesta toivoakseni suurin osa teistä äänestää, arvioidaan kehitystä, jota Euroopan koulutuspolitiikoissa on tehty vuosina 2007–2009. Mietinnössä myös keskustellaan aloitteessa "Uudet taidot uusia työpaikkoja varten" esitellyistä haasteista. Tulokset osoittavat, että nuorten koulutuksessa on vielä paljon puutteita, mitä tulee sekä valmistautumiseen uusiin talouden sektoreihin että niiden taitojen kehittämiseen, joita tarvitaan nyt, kun Eurooppa ja maailma ovat yhä avoimempia ja riippuvaisia toisistaan. 2020-strategiassa korostetaan koulutuksen tärkeyttä niiden sosiaalisten ja taloudellisten haasteiden edessä, joita tulemme kohtaamaan alkaneella vuosikymmenellä. EU:n taloudellisen kriisin viitekehyksessä tahdon painottaa koulutusmäärärahojen säilyttämisen tärkeyttä kansallisella ja unionin tasolla.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Annoin tukeni mietinnölle, sillä uskon että koulutuksen tasoa EU:ssa on parannettava. Valitettavasti Lissabonin strategiassa muotoiltuja suuntaviivoja ei tulla soveltamaan ennen vuoden 2010 loppua. Huolimatta viime vuosien kehityksestä monilla eurooppalaisilla ei vieläkään ole riittävää ammattitaitoa ja kolmasosalla Euroopan väestöstä on hyvin matala koulutustaso. On myös huolestuttavaa, että yhä useammat nuoret lopettavat koulunkäynnin aikaisin eivätkä myöhemminkään pätevöidy ammattiin. Mielestäni on hyvin tärkeää ryhtyä mitä pikimmin toimenpiteisiin jäsenvaltioiden koulutuksen laadun parantamiseksi. Euroopan komission, jäsenvaltioiden ja työnantajien tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä koulutuksen tarjoajien kanssa, jotta voitaisiin varmistaa koulutuksen tason nousu ja laaja-alaistuminen ja siten vastata ammattialojen ja työmarkkinoiden vaatimuksiin.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Äänestin Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanoa koskevan mietinnön puolesta. Mietinnössä on hyvin tärkeitä kohtia, joiden toivon saavan erityishuomiota EU:n politiikassa ja sitä kautta tulevan täysin voimin toteutetuksi jäsenvaltioissa.

Tarkoitan erityisesti ammattikoulutusta ja työmarkkinoiden tarpeisiin vastaavia koulutushankkeita käsitteleviä kohtia. Sekä koulutusjärjestelmämme että vahvasti pk-yrityksille rakentuvan talousjärjestelmämme tulevaisuuden kannalta on toivottavaa, että huomataan miten tarpeellista on lujittaa varsinkin ammattikoulutusta tarjoavien instituutioiden ja yritysmaailman siteitä.

Se, että halutaan tukea toisaalta kansallisen ja paikallisen tason tuotannon yhteistyötä ja toisaalta koulutustoimintaa, on ilman muuta hyvä asia. Sillä tavalla koulut onnistuisivat paremmin koordinoimaan koulutusohjelmiaan todellisten paikallisten tarpeiden mukaisiksi sekä siihen talousmaailmaan, joka heijastaa kyseessä olevia tarpeita. Tämä auttaisi kouluja ratkaisemaan sen pysyvän ongelman, miten tarjota nuorille tasokasta koulutusta, jota he voisivat välittömästi soveltaa ammattikäyttöön.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska nyt on oikea aika tarkistaa Lissabonin strategiassa esitetyt koulutusvaatimukset ja arvioida, missä on tähän asti epäonnistuttu. Olen iloinen siitä, että yksi Eurooppa 2020 -strategian tärkeimmistä vaatimuksista on nostaa koulutuksen tasoa, vähentää peruskoulun keskeyttäjien määrää ja lisätä korkeasti koulutettujen määrää. Tahtoisin ensiksi korostaa sitä, että tiedonkulun ja uuden teknologian nopean kehittymisen ansiosta koulutusympäristöstä on tullut yhä monimutkaisempi ja epäyhtenäisempi, ja muuttuvassa maailmassa on välttämätöntä sopeutua uusiin vaatimuksiin. Siksi on tärkeää uudistaa ja parantaa koulujen ja yliopistojen opetussuunnitelmia niin, että otetaan paremmin huomioon muuttuvien markkinoiden tarpeet. Toiseksi tahtoisin nähdä enemmän toimia lukutaidon lisäämiseksi ja epäedullisista lähtökohdista tulevien ihmisten tukemiseksi. Yksi ohjelman tärkeimmistä vaatimuksista on ammattikoulutuksen nykyaikaistaminen. Tarvitaan yhä tiiviimpiä suhteita liike-elämään, ja ammattikoulutuksessa on elintärkeää kehittää uusia, houkuttelevia pätevöitymismahdollisuuksia ja lisätä liikkuvuutta. Euroopan parlamentti on kiinnittänyt huomiota siihen, että meidän on helpotettava vammaisten integroitumista koulutukseen, minkä panen tyytyväisenä merkille. Olen aivan samaa mieltä siitä, että meidän on huolehdittava riittävästä rahoituksesta, jonka turvin voidaan varmistaa vammaisten integrointi koulutukseen.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Laadukas koulutus on välttämätöntä, jotta ihmiset voisivat toteuttaa itseään ja jotta voisimme edistää yksilöiden itsensä kehittämistä, tasa-arvoa, sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumista sekä aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Parempien tuloksien ja taitojen saamiseksi on erittäin tärkeää parantaa kaikkien opiskelijoiden koulutuksen tasoa. Tämä on ainoa tapa panna toimeen uudistettu sosiaalinen toimintaohjelma: mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuu ja auttaa luomaan enemmän ja parempia työpaikkoja. Liikkuvuutta korkeakoulujen, liike-elämän ja ammattikoulutuksen välillä on helpotettava, jotta voidaan edistää opiskelijakeskeistä oppimista ja taitojen hankintaa, yrittäjyyttä, kulttuurinvälistä ymmärtämystä, kriittistä ajattelua ja luovuutta. Vetoan myös jäsenvaltioihin, jotta ne nykyaikaistaisivat korkeakoulutusta ja muokkaisivat opinto-ohjelmia työmarkkinoiden tarpeita vastaaviksi.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin strategian voimaantulon jälkeen koulutuspolitiikasta on tullut Euroopan unionissa yhä tärkeämpää. Siksi kannatan mietintöä yleisesti, ja erikoisesti komission tiedonantoa "Avaintaidot muuttuvassa maailmassa". Olen kuitenkin huolissani epäsuhdasta koulussa hankittujen taitojen ja Euroopan unionin työmarkkinoiden vaatimusten välillä.

Selvä sitoutuminen ammattikoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen edistää suuresti uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmaa. Tärkeitä ovat tältä kannalta myös oppiainerajat ylittävät taidot: digitaalisen teknologian tuntemus, oppimiskyky, sosiaaliset, kansalais-, urheilu- ja taiteelliset taidot, yrittäjyyshenkisyys ja kulttuurinen tietoisuus.

Jotta tulevat sukupolvet pystyisivät ylittämään nykyisen kuilun hankittujen taitojen ja markkinoiden tarpeiden välillä, pidän esiasteen koulutuksen korkeatasoisuutta olennaisen tärkeänä. Myös perus- ja keskiasteen koulutus tähtää nähdäkseni yhä useampien erikoistaitojen, esimerkiksi vieraiden kielten oppimiseen sekä sopeutumiseen kouluja ympäröivän paikallisyhteisön tarpeisiin. Korkeakoulukoulutus, jota koordinoivat työmarkkinoiden, yritysten ja yhteiskunnan tarpeet, on niin ikään ratkaisevan tärkeää.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön "Avaintaidot muuttuvassa maailmassa: Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpano" puolesta. Vaikka edistystäkin on tapahtunut, olemme vielä kaukana Lissabonin strategian päämääristä. Mietinnössä analysoidaan, mikä on mennyt vikaan, ja nimetään tavoitteita, jotka tulisi vielä saavuttaa, esimerkiksi koulutuksen, ammattikoulutuksen ja elinikäisen oppimisen järjestelmien parempi yhteenkytkeminen.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska olen työskennellyt oman maani hallituksessa koulutuksesta vastaavana ministerinä, olen hyvin harmissani nähdessäni, miten vääriä luokitteluja tällä alalla tehdään lähes kaikissa suhteissa. Pelkään, että nämä epätoivottavat tulokset johtuvat suuressa määrin oppimisen ideologiasta, joka puuttuu kokonaan komission tiedonannosta ja parlamentin päätöslauselmasta: usein esiintyviä sanoja ovat "ansio", "kuri", "pyrkimys", ja "keskittyminen", ja "tiedonsiirto" ja "muistiintallettaminen" ovat vähemmän tärkeitä kuin "soveltuvuus" ja "suhtautuminen", jotka perustuvat "tärkeisiin taitoihin".

Hallitusten tulisi lopettaa tilastoihin tuijottaminen ja käydä käsiksi ongelman ytimeen sekä hylätä paljon puhetta vaativat metodit, jotka poistavat vastuun koulutushankkeisiin ja tilastolliseen vääristelyyn osallistuvilta ihmisiltä. Sen sijaan tulisi ottaa käyttöön metodeja, jotka keskittyisivät ennen kaikkea tieteelliseen sisältöön ja kognitiivisiin prosesseihin, tehokkaaseen oppimiseen ja opettamiseen. Vähemmän painoa yhteisille periaatteellisille muotoiluille, jotka ovat yhtä tyhjiä kuin hyvää tarkoittavia. Koska asiakirjan sisältö on yleensä ottaen myönteinen, äänestän sen puolesta, mutta en jätä ilmaisematta syvää erimielisyyttäni siitä, millainen koulutusjärjestelmän tulisi olla.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) On selvää, että koulutus on erittäin tärkeä aihe tieteen ja teknologian jatkuvasti kehittyessä ja tieteellis-teknisen tiedon kytkeytyessä yhä voimakkaammin tuotantoprosesseihin. Mietinnön mukaan on "elintärkeää kehittää koulutuksen tasoa parantavia politiikkoja", ja luonnollisesti olemme samaa mieltä.

Mietinnössä ei kuitenkaan edes mainita valtionkoulujen merkitystä tämän päämäärän saavuttamisessa, eikä siinä myöskään viitata niihin seurauksiin, jotka aiheutuvat siitä, että julkiseen koulutukseen ei investoida riittävästi ja monilta nuorilta evätään pääsy koulutukseen. Sen sijaan se korostaa väärin ja epämääräisesti "julkisen ja yksityissektorin yhteistyön vahvistamista". Mitä korkeakoulutukseen tulee, Bolognan prosessi ei ole tarjoa minkäänlaisia ratkaisuja koulutuksen välttämättömiin parannuksiin, päinvastoin: Portugalin kaltaisissa maissa se on vain huonontanut tilannetta, ei vähiten valtion koulujärjestelmässä.

Meidän on myös huomautettava "joustavuuden" markkinoinnista ja tuomittava se, sillä se ajaa nuoret vaarallisiin, epävarmoihin, huonosti palkattuihin ja pätkätöihin. Emme myöskään ole sitä mieltä, että vapaaehtoistyö voisi korvata työpaikkoja, vaan mielestämme se lisää työelämään astuvien nuorten hyväksikäyttöä.

  Emma McClarkin (ECR), kirjallinen. – (EN) Yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivikollegoideni kanssa olen paljolti samaa mieltä mietinnön kanssa. Kannatamme yrityksiä kehittää elinikäisen oppimisen strategioita ja edistää ammattikoulutusta sekä parempaa avaintaitojen, kuten vieraiden kielten, matematiikan ja tieteiden, omaksumista. Uskomme myös, että tärkeintä on lisätä työmarkkinoiden joustavuutta nuorten työnsaannin varmistamiseksi.

Emme kuitenkaan voi tukea mietinnön suositusta, jonka mukaan kaikkien maahanmuuttajaperheiden lasten pitäisi saada opetusta omilla äidinkielillään. Olemme sitä mieltä, että se olisi vaikeasti toteutettava, kallis ja tehoton ratkaisu, varsinkin kouluissa joissa on lapsia monilta eri kielialueilta. Se ei myöskään auttaisi lapsia sopeutumaan paikalliseen yhteisöön. Koulutuspolitiikka on ja sen tulisi vastaisuudessakin olla kansallisvaltioiden etuoikeus. Tästä syystä äänestimme mietintöä vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin strategian jälkeen on esitetty lukuisia aloitteita, joiden päämääränä yltää Eurooppa-neuvoston asettamaan strategiseen päämäärään "kehittää EU:sta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoperustainen talousalue vuoteen 2010 mennessä". Sitoutuminen koulutukseen on oleellista ja sen täytyy merkitä Euroopan koulutusjärjestelmien laadun ja tehon parantamista. On keskityttävä opettajien ja kouluttajien kouluttamiseen, tarjottava kaikille pääsy koulutusjärjestelmään ja edistettävä tiiviimpää yhteistyötä työelämän kanssa. Vaatimusten määrittely eurooppalaisen viitekehyksen avaintaidoiksi oli tärkeä askel matkalla kohti vuodelle 2010 asetettuja tavoitteita, vaikkakaan tavoitteita ei ole täysin saavutettu. Tähänastista työtä analysoitaessa ja arvioitaessa tämä asiakirja on vielä tärkeämpi, jos sitä tarkastellaan siltä kannalta, miten se valmistaa parannusstrategioita, joiden avulla voitaisiin vastata opetussektorille alun perin asetettuihin vaatimuksiin, ottaen huomioon uuden suosituksen eurooppalaisen yhteistyön strategisesta kehyksestä koulutusalalla: Koulutus 2020.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Koulutus on tärkeää, mutta totta puhuen hyvä koulutus ei enää vähään aikaan ole ollut työllistymisen, saati hyvän työn tae. Sen sijaan että sijoitettaisiin rahaa pätevöitymisjärjestelmien kehittämiseen, suunnitelmana on tuoda EU:hun heikosti koulutettua työvoimaa, kaikenlaisia korttiratkaisuja käyttäen, samalla kun siirtymämääräaikoja työmarkkinoilla pidetään tarpeettomina. Näiden perusasioiden vuoksi en pidä koulutusohjelmaa onnistuneena enkä äänestänyt sen puolesta.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Sen tunnustaminen, että koulutus on elintärkeää tietoperustaiselle yhteiskunnalle ja tulevaisuuden taloudelle, ei enää ole myytti. Nämä asiat ovat yhteiskuntamme perusta, niille rakentuu meidän ja tulevien sukupolvien tulevaisuus.

Koulutus (esikoulu, peruskoulu, keskiasteen opetus, korkeakoulu) ja laadukas ammattikoulutus ovat elintärkeitä, jos aiomme vasta niihin haasteisiin, joita Euroopan on kohdattava ja jotka sisältyvät myös Eurooppa 2020 -strategiaan. Kannatan useampien mahdollisten strategioiden esittelyä: tällaisia ovat opettajien kykyjen kehittämisen tukeminen, arviointimenetelmien päivittäminen ja uusien oppimistapojen esitteleminen. Annan tukeni mietinnölle ja onnittelen esittelijää herkkävaistoisuudesta, jota hän on osoittanut mietintöä laatiessaan.

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Annoin kyllä-ääneni työohjelmalle Avaintaidot muuttuvassa maailmassa: Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpano. Teksti esittelee globaalin lähestymistavan, jolla voidaan ajantasaistaa ja kehittää koulutusta moderneja vaatimuksia vastaavaksi. Niiden syiden tunnistaminen, jotka johtivat epäonnistumiseen Bolognan prosessin tavoitteessa jäsenvaltioiden korkeakoulutuksen sopeuttamisesta, koulutusjärjestelmien sopeuttamisen merkitys, jotta valmistettaisiin Euroopan yhteiskuntia nousemaan talouskriisistä uuteen kestävään kasvuun sekä sen merkitys, että uudet teknologiat tunkeutuvat koulutuksen kaikille tasoille, ovat avainkohtia huomisen koulutusjärjestelmässä. Tästä syystä muotoilin niin monta muutosehdotusta, jotka kulttuuri- ja koulutusvaliokunta hyväksyi.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – Olen hyvin iloinen siitä, että tänään on hyväksytty katalonialaisen kollegani, S&D-ryhmän edustajan Maria Badia I Cutchetin esittelemä mietintö hyvin tärkeästä aiheesta, koulutuksen merkityksestä muuttuvassa maailmassa.

  Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin mietinnön puolesta ja tahtoisin muistuttaa, miten tärkeää on että kaikki eurooppalaiset hankkisivat tietyt perustaidot. Niiden nuorten määrä, jotka eivät osaa lukea kunnolla 15 vuoden iässä, on jatkuvasti lisääntymässä (vuonna 2000 21,3 %, vuonna 2006 24,1 %). Eurooppalainen strategia keskittyy koulutusta vaativiin töihin ja korkeasti kehittyneeseen talouteen samaan aikaan kun tietokuilu marginalisoi yhä suuremman osan väestöstä. Jäsenvaltioiden on huolehdittava perustaitojen (lukeminen, kirjoittaminen, aritmetiikka) omaksumisesta opetusohjelmissa ennen oppilaiden erikoistumisvaihetta. Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää opiskella vieraita kieliä. Englannin kielen opettajana olen tästä erityisen tietoinen. Se, että osa Euroopan maista on jäänyt jälkeen vieraiden kielten opetuksessa, sulkee opiskelijoilta monia ovia aikana, jolloin työt ovat muuttumassa yhä kansainvälisemmiksi. Lopuksi toteaisin, että koulutusmallien sopeuttaminen vihreän talouden tai digitaalitalouden uusiin ammatteihin on suuri haaste eurooppalaiselle koulutukselle. Elinikäisen koulutuksen tukeminen on avain joustavaan urakehitykseen ja tulevaisuuden töihin sopeutumiseen.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Kannatan Koulutus 2010 -ohjelmaa käsittelevää mietintöä tyytyväisenä ja siinä toivossa, että ohjelman ajatukset tullaan panemaan nopeasti täytäntöön. Yliopisto-opettajana ja professorina, takanani vuosien akateeminen kokemus, kiinnitän erityistä huomiota siihen, että korkeakoulujen, liike-elämän ja ammattikoulutuksen välille on luotava suurempaa liikkuvuutta.

Nykyaikaisen korkeakouluopetuksen tulisi valmistaa opiskelijoita perusteellisesti työmarkkinoihin. Oikeiden tietojen lisäksi myös sellaiset kyvyt kuin yrittäjyys, kulttuurienvälinen ymmärrys ja luovuus ovat yhä tärkeämpiä, ja ammatillisen menestyksen saavuttamisessa niillä on merkittävä rooli yhdessä muodollisen koulutuksen kanssa.

Tästä näkökulmasta katsoen koulutus on hyvin tärkeää. On myös erittäin tärkeää löytää tehokkaita tapoja lisätä naisten osallistumista tieteeseen ja tieteelliseen tutkimukseen. Tässä asiassa olen jo kysynyt Euroopan komission mielipidettä ja pyytänyt komissiota harkitsemaan erikoisohjelmien luomista naisten tasa-arvon lisäämiseen tiede-elämässä.

Kun otetaan huomioon eurooppalaisten pätevyyttä koskevat huolestuttavat tilastot – jotka osoittavat muun muassa, että 77 miljoonaa ihmistä eli lähes kolmasosa Euroopan 25–64-vuotiaista ei ole hankkinut minkäänlaista ammattipätevyyttä tai vain hyvin alhaisen asteen pätevyyden – pidän erittäin tärkeänä sitä, että mietintö kehottaa edistämään tieteitä ja lisäämään ammattipätevyyttä. Tähän liittyen vetoan EU:n jäsenvaltioihin ja komissioon ohjelman aloitteiden tehokkaaksi täytäntöönpanemiseksi.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Koulutuksella on tärkeitä sosiaalisia tehtäviä, se avaa ovia ja tarjoaa mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen. Nuorten koulutusta on pyrittävä edistämään kaikin voimin EU:n ohjelmien ja stipendien tuella ja kansallisten toimenpiteiden avulla. Globalisaation aikakaudella, lisääntyneen kilpailun ja nopeiden muutosten aikana on tärkeää osallistua elinikäiseen oppimiseen.

Erasmuksen kaltaisten opiskelijavaihto-ohjelmien ansiosta nuoret eurooppalaiset eivät vain syvennä tietojaan omilla erityisaloillaan, vaan myös laajentavat näköpiirejään. Uusiin kieliin ja kulttuureihin tutustuminen ja kansainväliset kontaktit vahvistavat eurooppalaisia yhteyksiä ja auttavat luomaan eurooppalaista identiteettiä. Euroopan kunnianhimoinen tavoite on nousta tutkimuksen ja kehityksen kärkeen, johtaa innovaatioita ja uusia teknologisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat energiavarojen paremman käytön.

Kiinnitämme toivomme nuoriin, siksi meidän on tarjottava heille erityiskohtelua. Korkeakoulusta valmistuvat nuoret huomaavat, että työmarkkinoille on vaikea päästä. Työnantajat vaativat usein ammattikokemusta, jota nuorilla ei siinä elämänvaiheessa voi vielä olla. Tästä syystä meidän on kehitettävä korkeakoulujen ja liike-elämän välistä vuoropuhelua, muokattava opintojen sisältöjä työmarkkinoiden tarpeisiin sopiviksi ja korostettava työnsaantia helpottavan työharjoittelun ja käytännön kokemuksen merkitystä.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Hyvät kollegat, vyötä kiristetään kaikkialla Euroopassa – se on tuskallinen ja vakava prosessi, mutta sillä alkaa olla vaikutusta. Uhreista ja kompromisseista on jo tullut monilla EU:n sektoreilla osa päivittäistä elämää, mutta on tärkeää (varsinkin laskusuhdanteen aikana), ettemme jätä huomiotta velvollisuuksiamme sellaisilla perustavan tärkeillä aloilla kuin koulutus. Niin kuin historia on osoittanut, koulutuksen puolesta kannattaa taistella – niin kuin tehtiin maanalaisissa koulutusinstituuteissa natsien miehittämässä Euroopassa tai toisinajattelijoiden "lentävässä yliopistossa" Stalinin kaudella. Maailmanlaajuinen talouskriisi merkitsee sitä, että meidän on jälleen pakko sopeutua. Ammatillinen koulutus on sopeutettava työmarkkinoiden tarpeisiin. Eurooppalaisten lukutaitoa on parannettava, sillä tässä suhteessa Eurooppa on pahasti Yhdysvaltojen ja Japanin jäljessä. Meidän on kurottava kuilu umpeen. Ei ole tärkeää parantaa ainoastaan nuorten luku- ja laskutaitoa sekä tietokoneiden käyttötaitoja, vaan myös huolehtia myös alempaan sosiotaloudelliseen ryhmään kuuluvien työttömien aikuisten taidoista. Elinikäinen oppiminen kehdosta hautaan ja niin kutsutut "toisen mahdollisuuden" aikuiskoulutusohjelmat kyvyiltään rajoittuneille eivät ole tärkeitä vain siksi, että ne piristävät taloutta ja työmarkkinoita, vaan koska ne edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Velvollisuutemme on nostaa koulutuksen laatua koko Euroopassa ja lisätä koulutuksen vetovoimaa. Se merkitsee pitkäaikaista taistelua, mutta se kannattaa.

Mietintö: Klaus-Heiner Lehne (A7-0135/2010)

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Liikeyritysten hallinto ja johto on aihe, joka erityisesti nykyisen kriisin aikoina nostattaa uusia kysymyksiä, vaikka ala on ollut jatkuvan sääntelyn kohteena. Vastuun vaatiminen johtajilta – enkä viittaa tässä vain hallintojohtoon – on itse asiassa ehdottoman välttämätöntä, jos aiomme vähentää systeemisiä riskejä. Silloin kun yritykset toimivat strategisilla aloilla ja niiden liikevaihto on suuri tai markkinaosuus merkittävä, näiden yritysten mahdollisesti kohtaamat talousongelmat ulottuvat selvästi osakkeenomistajien selkeää intressiä pidemmälle ja koskettavat sidosryhmien piiriä, toisin sanoen velkojia, työntekijöitä, kuluttajia, kyseistä toimialaa tai valtiota.

Ehdottamani tarkistus, joka koskee hallintoneuvoston jäsenten saattamista vastuuseen vaatimalla, että tietyn prosenttiosuuden heistä olisi oltava ammattilaisia, edistää tässä tilanteessa järjestelmäriskien vähentämistä. Näin siksi, että tällä hetkellä osakkeenomistajien edustajana oleminen ei enää riitä, jos – kuten osoitin – hyöty tiettyjen yritysten taloudelliselle tilanteelle ja vakaudelle ylittää osakepääoman omistukseen liittyvän ehdottoman investointihyödyn. Osakkeenomistajien kannustamiseksi sitoutumaan näihin yrityksiin – mikä on monissa tapauksissa passiivista, kun pääomaosuudet ovat liian pienet – olisi lisäksi pantava kuntoon sähköinen äänestys.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Yritysten hallinto ja niiden etiikka on tärkeä kysymys erityisesti nykytilanteessa, jossa monet osakkeenomistajat ovat kärsineet investoineissaan tappioita siksi, että joitakin näistä periaatteista on rikottu. Hyvät ja vastuuntuntoiset johtajat, joiden menettelytapaa ohjaavat eettiset normit, ovat tärkeitä tasapainoiselle päätöksentekoprosessille, joka tekee yrityksistä kilpailukykyisiä. Kun puhumme tiettyjen eettisten käytäntöjen sääntelystä, emme saa unohtaa yksityisautonomian periaatetta, emmekä sitä, että on olemassa raja, johon saakka tiettyjä käytäntöjä on säänneltävä.

Pidän myös välttämättömänä, että osakkeenomistajat osallistuvat ja ottavat enemmän vastuuta sen takaamiseksi, että hyviä johtajia palkitaan markkinoiden kautta, ja että vähemmän eettisesti toimivia johtajia rangaistaan, jotta näiden käytännöt eivät ole vahingoksi osakkeenomistajille tai jottei niillä ole negatiivisia vaikutuksia markkinoihin yleensä.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Viimeaikainen rahoituskriisi on vahvistanut tarvettamme tarkastella vastuullisemmalla tavalla yrityshallintoon liittyviä eettisiä kysymyksiä. Kysymyksissä pörssiyhtiöiden hallinto- ja valvontaelinten jäsenten ja johtajien palkkojen ja palkkioiden rakenteesta on noudatettava eettisiä periaatteita, jotka eivät salli viime aikoina koettuja tilanteita, jolloin johtoa on palkittu bonuksilla yrityksissä, jotka heti sen jälkeen ovat menneet konkurssiin tai joiden on todettu olevan vakavissa vaikeuksissa. EU:lla on oltava produktiivinen sosiaali- ja ympäristömalli, joka kattaa pitkän aikavälin ja ottaa huomioon kaikkien edut, eli yritysten, osakkeenomistajien ja työntekijöiden edut. Siksi äänestin tätä vastaavalla tavalla.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Annan tukeni jäsen Lehnen mietinnölle. Viimeaikainen rahoituskriisi on osoittanut tarpeen analysoida yritysjohtajien palkkapolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Olen yhtä mieltä esittelijän kanssa, kun hän ehdottaa menetelmää, joka perustuu sitoviin toimiin tarkoituksena välttää tilanne, jossa palkan muuttuva osa (bonus, osakkeet jne.) saa aikaan investointipolitiikkaa, jossa otetaan liikaa riskejä ja joka on liian etäällä reaalitalouden tilasta.

Siksi näyttää siltä, että tarvitaan lainsäädäntötoimenpiteitä, joilla voidaan ratkaista yritysten palkkojen maksua koskevien kansallisten säännösten erilaisuuden ongelma, joka ilmenee erityisesti rajatylittävissä fuusioissa. On välttämätöntä asettaa keskiöön eettiset kysymykset, ja tämä koskee erityisesti rahoitusalaa; se ei ole tärkeää vain moraaliselta kannalta vaan ja ennen kaikkea sosiaalisesta näkökulmasta. Tähän pääsemiseksi meidän on otettava käyttöön yhtenäiset ja yleiset suuntaviivat.

  Evelyn Regner (S&D), kirjallinen. – (DE) Äänestin yrityshallintoon liittyvistä eettisistä kysymyksistä laaditun valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta, koska tuen Euroopan parlamentin vaatimusta, jonka mukaan naisten nimittämistä johtavaan asemaan tulee edistää. Tuen myös Euroopan komissiolle osoitettua kehotusta esittää ehdotus yritysten päätöksentekoelinten, muiden elinten ja yleensäkin paikkojen täyttämisessä sovellettavan järjestelmän käyttöönotosta. Samalla kuitenkin pahoittelen sitä, että tarkistustani, joka olisi velvoittanut tähän, ei sisällytetty lopulliseen päätöslauselmaan.

Olisin halunnut nähdä Euroopan parlamentin esittävän kunnianhimoisempia vaatimuksia. Palkkiopolitiikan yhteydessä haluaisin kiinnittää huomion myös todellisuudessa vallitseviin vakaviin eroihin ja korostaa, että EU:n direktiiveissä säädetyt periaatteet, yhdenvertainen kohtelu ja sama palkka miehille ja naisille, on otettava huomioon ja sitä on edistettävä. Kannatan sitä, että nämä perusperiaatteet tehdään pakollisiksi kaikissa jäsenvaltioissa, ja katson, että noudattamatta jättämisen varalta olisi luotava sanktiojärjestelmä.

Mietintö: Georgios Papanikolaou (A7-0113/2010)

  Alfredo Antoniozzi (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatin jäsen Papanikolaoun mietintöä, koska tiedän, että talous- ja rahoituskriisin seuraukset ovat yltäneet jo yhteiskunnan rakenteisiin ja olleet haitallisia niille, sekä erityisesti eurooppalaisille nuorille, joiden työttömyysasteesta on tullut hälyttävä.

Siksi katson, että Euroopan unionin toimielinten velvollisuus on laatia selkeä strategia, jossa voidaan parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää nykyisiä koulutus- ja liikkuvuusohjelmia (esimerkiksi Comenius-, Erasmus- ja Leonadro da Vinci -ohjelmia) ja samalla lisätä vastaavuutta koulutus- ja osaamistarjonnan ja työmarkkinoiden vaatimusten ja tarpeiden kesken. Tällä tehtäisiin siirtyminen ammatillisen koulutuksen vaiheesta työssä tapahtuvaan koulutukseen sujuvammaksi ja turvatummaksi.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatan tätä päätöslauselmaa, sillä koska muotoilemme tämän päivän politiikkaa, meillä on suuri vastuu nuorisoa ja tulevia sukupolvia kohtaan. Euroopan unionilla on käytössään tärkeitä nuorisopolitiikan välineitä. Jäsenvaltioiden on kuitenkin käytettävä niitä tehokkaasti, tiedotettava niistä ja sisällytettävä ne toimiinsa. Olen huolissani työttömien, alityöllistettyjen tai heikon työsuhdeturvan piirissä olevien nuorten määrän kasvusta erityisesti nykyisen talouskriisin aikana. On hyvin tärkeää varmistaa nuorten näkökulma vuoden 2010 jälkeisessä Lissabonin strategiassa ja Eurooppa 2020 -strategiassa. Tuen myös ehdotusta nuorisoon kohdistettujen asianmukaisten toimien kehittämisestä talous- ja finanssikriisiä koskeviin suunnitelmiin sisältyvissä elvytyssuunnitelmissa sekä nuorten työmarkkinoille integroitumisen varmistamisesta.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Mietintö, jonka puolesta äänestin, sisältää kiinnostavia ajatuksia ja ehdotuksia siitä, miten kehittää rakentavaa politiikkaa, jonka tavoitteena on herättää nyky-yhteiskunnan nuorissa vastuuntuntoa.

Nuoret ihmiset kohtaavat nykyään monenlaisia haasteita pyrkiessään löytämään paikkansa työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Yhdyn mietinnön peruslähtökohtaan: Parlamentti voi olla hyödyllinen väline Euroopan nuorisostrategian täytäntöönpanossa, kun otetaan huomioon sen demokraattinen perinne ja siitä johtuva kyky ymmärtää nuorison toiveet niin yleisesti kuin jäsenvaltioissa ja tuoda heidän vaatimuksensa esiin EU:ssa.

Muiden edelläni puhuneiden tavoin toistan sen seikan, että on tärkeää varmistaa, että koulutuspoluilla on yhteys paikalliseen liiketoiminnan todellisuuteen. Vain näin toimien voimme auttaa nykypäivän ja huomisen nuoria pääsemään työmarkkinoille ja menestymään niillä paremmin. Tätä nykyä työpaikan saanti on yhä miljoonien eurooppalaisten nuorten keskeinen ongelma. Se on korostunut nykyisessä talouskriisissä, joka on kasvattanut nuorisotyöttömyyttä yli 20 prosenttia.

Yhdyn mietintöön täysin myös sikäli, että siinä korostetaan nuorten vapaaehtoistyöhön osallistumisen sosiaalista ja inhimillistä tärkeyttä ja merkitystä tekijänä, joka auttaa heitä saavuttamaan henkilökohtaista ja kollektiivista kasvua.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska EU:n nuorisostrategian täytäntöönpano on hyvin tärkeää. Se on sitä erityisesti näinä aikoina, kun talous- ja rahoituskriisi on vaikuttanut haitallisesti nuorten työllisyyteen ja on joka tapauksessa uhka nuorten menestykselle tulevaisuudessa. Koska nuoret ihmiset ovat Euroopan tulevaisuus, on velvollisuutemme auttaa heitä soveltamalla hyvin valmisteltua nuorisostrategiaa. Siksi jäsenvaltioiden on ennen muuta taattava kaikkien lasten ja nuorten oikeus valtion antamaan koulutukseen, ja niiden on tarjottava kaikille nuorille samat mahdollisuudet koulutukseen heidän sosiaalisesta taustastaan ja taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Haluan kiinnittää huomion siihen seikkaan, että kuten uudessa Eurooppa 2020 -strategiassa edellytetään, on ryhdyttävä mahdollisimman pian toimiin koulunsa ilman tutkintoa jättävien opiskelijoiden määrän vähentämiseksi. Vain siten, että luomme joustavampia oppimisolosuhteita kaikille nuorille ja takaamme kaikille oikeuden oppia ja opiskella, voimme luoda nuorille tilaisuuksia saada jalansijan työmarkkinoilla. Haluan myös korostaa, että on välttämätöntä valmistella erityiset poliittiset linjaukset, joiden mukaan työllisyyspolitiikkaa aiotaan toteuttaa ja nuorisotyöttömyyttä torjua. On erityisen tärkeää kannustaa nuoria yrittäjyyteen ja tarjota heille joustavampia mikroluottojen ja mikrorahoitusjärjestelyjen hyödyntämisen ehtoja.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Rahoituskriisillä on ollut vakava vaikutus nuorten ihmisten elämään. Siksi suhtaudun myönteisesti uudistettuun nuorisostrategiaan, jossa tulevien sukupolvien hyvinvointi asetetaan poliittiselle asialistalle. Koska osaamiskolmio on kasvun ja työpaikkojen luomisen keskeinen tekijä, haluaisin korostaa, että on tärkeää luoda nuorille enemmän koulutus- ja työmahdollisuuksia lisäämällä koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin keskinäistä vuorovaikutusta. Euroopan parlamentin jäsenillä on ratkaisevan tärkeä tehtävä EU:n nuorisopolitiikan edistäjinä jäsenvaltioissa. Kiinnittäisin huomionne koulunkäyntinsä varhain keskeyttämisen ongelmaan ja siihen, että on tarpeen varmistaa, että suurempi osuus nuorista suorittaa oppivelvollisuutensa loppuun saakka.

Myös Euroopan parlamentilla on keskeinen rooli nuorisostrategian muotoilussa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa. On olennaisen tärkeää, että unionin ohjelmissa ja rahastoissa heijastuvat nuoria koskevia EU:n tavoitteet ja että EU:n politiikkaa, ohjelmia ja toimintaa koordinoidaan EU:n nuorisostrategia huomioon ottaen.

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin puolesta siksi, että vaikka EU:n nuorisostrategia on luonnostaan monitahoinen ja kaikenkattava asiakirja, on ratkaisevan tärkeää vahvistaa, että minkä tahansa strategian on asetettava koulutus tavoitteiden ja harjoitetun politiikan keskiöön. Menneisyydessä sellainen koulutuspolitiikka olisi aivan tarkoituksenmukaisesti painottanut sitä, että kaikkien oppilaiden EU:ssa on saatettava loppuun perusasteen ja toisen asteen opinnot. Onneksi olemme nyt tulleet pisteeseen, jossa voimme kohdistaa huomiomme kunnianhimoisempiin tavoitteisiin. Parin viime vuosikymmenen aikana on kokeiltu monia hankkeita, joiden tavoitteena on ollut saada yliopisto-opintoihin perinteisesti vastahakoisesti suhtautuneet väestöryhmät hakeutumaan kolmannen asteen oppilaitoksiin. Jotkut näistä hankkeista ovat olleet menestyksekkäämpiä kuin toiset, mutta yleisesti ottaen kolmannen asteen koulutukseen osallistuvien valtaenemmistö tulee samoista sosiaaliryhmistä kuin ennenkin. Tämän ei voi antaa jatkuvan. Jos aiomme todella puuttua köyhyyteen, jota EU:ssa edelleen on mutta joka jää usein huomaamatta, on saatava aikaan tehokas järjestelmä, jossa yhteiskunnan vähemmän haluttomat osapuolet ovat vähitellen täysin edustettuina kolmannen asteen koulutuksessa.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Tuen jäsen Papanikolaoun mietintöä aiheesta "EU:n nuorisostrategia – Satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin". Kannatan hänen vaatimustaan siitä, että jäsenvaltioiden tulee panna täysimääräisesti täytäntöön Lissabonin sopimuksen nuorisopolitiikan alaa koskevat säännökset, joita ovat esimerkiksi nuorten kannustaminen politiikkaan, erityishuomion kiinnittäminen nuoriin urheilijoihin ja perusoikeuskirjan oikeudellinen täytäntöönpano.

Korostaisin Comenius-, Erasmus- ja Leonardo da Vinci -ohjelmien tärkeää roolia Euroopan koulutus- ja ammattikoulutuspolitiikan kehityksessä. Kehotan komissiota asettamaan etusijalle välineet, joilla parannetaan nuorten pätevyyttä ja lisätään heidän työmahdollisuuksiaan, ja erityisesti kehittämään "Erasmus First Job" -ohjelmaa. Olen yhtä mieltä siitä, että on tärkeää torjua huumeiden, alkoholin ja tupakan käyttöä ja muita riippuvuuden muotoja, uhkapeliriippuvuus mukaan luettuna.

Korostan, että on tärkeää antaa nuorille sukupuolivalistusta heidän terveytensä suojelemiseksi. Korostan vapaaehtoistyön tärkeyden ohella seikkaa, jota Portugalin sosiaalidemokraattinen nuorisoliike (JSD) on aina puoltanut, eli sitä, että nuorille on annettava keskeinen vastuu Euroopan nuorisopolitiikan laadinnassa ja toteuttamisessa niin eurooppalaisella, kansallisella kuin alueellisella tasolla.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Satsaus nuorisopolitiikkaan on eurooppalaisten yhteiskuntien tulevaisuuden kannalta elintärkeää. Se on tärkeää erityisesti aikana, jolloin nuorten osuus väestöstä edelleen laskee. Otin tyytyväisin mielin vastaan "EU:n nuorisostrategia" -asiakirjan, jossa ensimmäistä kertaa koottiin tietoa Euroopan nuorten tilanteesta ja esitettiin kolme nuorisoa koskevaa komission ensisijaista tavoitetta.

Lisätään nuorten mahdollisuuksia koulutukseen ja työntekoon, parannetaan kaikkien nuorten mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan ja edistetään nuorten ja muun yhteiskunnan välistä solidaarisuutta – siinä ovat tehokkaan eurooppalaisen nuorisopolitiikan perustavat tavoitteet, joka politiikka voi osaltaan edistää eurooppalaisen ajattelutavan kehittymistä. Silti se, että "nuoriso" määritellään eri jäsenvaltioissa eri tavoin, samoin kuin se seikka, että nuorisopolitiikka kuuluu toissijaisuusperiaatteen piiriin, kuvaavat niitä ongelmia, joita nuorisopolitiikan välineiden tehokkaaseen täytäntöönpanoon sisältyy. Vaaditaan lujaa tahtoa ja jäsenvaltioiden hallitusten voimakasta sitoutumista samoin kuin avoimen koordinointimenetelmän kiireellistä vahvistamista, jotta uudistetulla eurooppalaisella nuorisoyhteistyöllä voidaan päästä konkreettisiin tuloksiin.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatin äänestyksessä jäsen Papanikolaoun mietintöä aiheesta "EU:n nuorisostrategia – Satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin". Rahoituskriisi vaarantaa ainakin lyhyellä aikavälillä miljoonien Euroopan unionin nuorten ammatillisen tulevaisuuden, ja keskeinen syy tähän on vaikeutunut pääsy työmarkkinoille. On kiireesti varmistettava, että koulutustoimin turvataan taitojen ja työmarkkinoiden vaatimusten parempi vastaavuus ja siten edistetään nuorten itsenäisyyttä ja taloudellista riippumattomuutta. Muussa tapauksessa otamme riskin tuhlata nuorten ihmisten kyvyt.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Aikana, jolloin Eurooppa kamppailee viime vuosikymmenien laajimmassa ja vakavimmassa talous- ja rahoituskriisissä, on olennaista keskittää nyt käsiteltävänämme olevassa nuorisostrategiassa huomio ongelmiin, jotka kriisi on aiheuttanut ja jotka erityisesti koskettavat nuoria ihmisiä. Näistä ongelmista korostaisimme suurta nuorisotyöttömyyttä, vaikeutta päästä työmarkkinoille, alhaista palkkausta, kouluissa ja yliopistoissa annettavan muodollisen koulutuksen puutteita työelämän vaatimusten kannalta sekä vaikeutta sovittaa yhteen työelämän aloittamista ja perhe-elämää, mikä joka tapauksessa on vaikeaa.

Nämä ovat huolenaiheita, jotka on otettava huomioon missä tahansa eurooppalaisessa nuorisostrategiassa. On myös pyrittävä menettelytapoihin ja strategioihin, jotka antavat eurooppalaisille mahdollisuuden sopeutua paremmin ja nopeammin 2000-luvun haasteisiin ja erityisesti haasteisiin kriisitilanteissa. Korostaisin erityisesti niiden toimenpiteiden tärkeyttä, jotka antavat koulutukselle sen asiaankuuluvan merkityksen eli toimenpiteitä, joiden tavoitteena on uusien taitojen hankkiminen, ja toimenpiteitä, jotka kannustavat luovuuteen ja yrittäjyyteen. Lopuksi haluan sanoa, että katson, että ehdotettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on välttämätöntä vahvistaa koordinointia nuorisostrategian toteuttamisessa mukana olevien tahojen kesken.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Sitoutuminen nuoriin tapahtuu hyvän koulutusjärjestelmän kautta, jossa ehdottomalla etusijalla ovat varhaista koulunkäynnin keskeyttämistä ja lukutaidottomuutta koskevat ongelmat ja joka tukee nuorten yhtäläisiä korkealaatuisen opetuksen ja koulutuksen mahdollisuuksia kaikilla tasoilla. Kannatimme myös elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien edistämistä. Kun otetaan huomioon korkea työttömyys, jolle eurooppalaiset nuoret ovat alttiina, ja kun heikosti koulutetut nuoret todennäköisemmin joutuvat työttömiksi, on olennaista varmistaa, että he saavat parhaan mahdollisen koulutuksen, joka takaa heille ripeän pääsyn työmarkkinoille ja pitkäaikaisen panoksen niillä. Ensimmäinen työpaikka on hyvin tärkeä. Siksi ehdotimme "Erasmus First Job" -järjestelmää, joka hyväksyttiin. Odotamme komission ryhtyvän lisätoimenpiteisiin tämän ehdotuksen suhteen. EU:n olisi tiedotettava paremmin välineistä, jotka jo ovat sen käytettävissä, kehitettävä niitä ja pantava ne täytäntöön. Nuoria on kehotettava lisäämään osallistumistaan, erityisesti kierrätysyhteiskunnan rakentamiseen ja tavoitteeseen torjua ilmastonmuutosta, mitä he itse asiassa ovat jo mittavasti edistäneet.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Nähdäksemme tässä mietinnössä on omaksuttu oikeanlainen näkökulma tarkastella nuorten ihmisten ongelmia, kun ne nähdään asiana, joka koskettaa yhteiskunnan useita aloja. Näin ollen siinä tunnistetaan erityisongelmia eri aloilla, kuten koulutuksessa, työllisyydessä, terveydessä, hyvinvoinnissa ja ympäristössä. Näihin ongelmiin kuuluvat muun muassa koulutuksen keskeyttäminen, turvattomat ja epävakaat työsuhteet, palkaton työllistäminen, aivovuoto, ympäristön pilaantuminen, huumeriippuvuus ja sosiaalinen syrjäytyminen.

Vaikka esittelijällä on joitakin ehdotuksia näiden meille kaukaisilta vaikuttavien ja tukemme ansaitsevien ongelmien ratkaisemiseksi, hänellä on toisia ehdotuksia, jotka ovat selkeästi puutteellisia; jotkut ovat jopa hämäriä ja toiset peräti ristiriitaisia. Me emme voi esimerkiksi hyväksyä sitä, että Eurooppa 2020 -strategiassa, joka "keskittyy enemmän nuoriin", voidaan hyväksyä epävarmat ja tilapäistyösuhteet nuorille tarkoitettuina "strategisina" ratkaisuina; nämä molemmat konseptit sisältyvät edellä mainittuun strategiaan, jossa myös puolustetaan kilpailukykyä mahdollisena keinona pois kriisistä.

Kuten muillakin aloilla, tässä vaaditaan yhdenmukaistamista sosiaalisen edistyksen kautta eikä siten, että kaikki päätyvät lopulta samaan ja alhaiseen elintasoon. Jotkut maat, muun muassa Portugali, ovat sisällyttäneet nuorten oikeuksia laajamittaisesti perustuslakiinsa. On tärkeää, että niitä pannaan täytäntöön eikä rajoiteta.

  Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Työttömyyttä, tilapäisiä työsuhteita, harjoittelupaikkoja. Millaiset näköalat odottavat nuorta sukupolvea? Millaiset elämänodotukset? Miltä nuorista mahtaa tuntua se, että heidän on pakko pysyä kotona vanhempiensa elätettävänä ja ettei heillä ole edes mahdollisuutta ajatella perheen perustamista? Nuoret tekevät epäsäännöllistä ja usein alipalkattua työtä ja ovat tehtävissä, jotka eivät läheskään vastaa heidän koulutustasoaan. Eläkettä ei ole odotettavissa. Mitä tulevaisuudella on tarjota heille?

Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tämän kriisin ikävimmät seuraukset kantavat nimenomaan nuoret.

He ovat pettyneitä ja huolestuneita mahdollisuudesta joutua syrjään työmarkkinoilta. Ei ole mitään järkeä piiloutua hyvien aikomusten ja lupausten taakse. Nuoret ihmiset vaativat tosiasioita. Meidän velvollisuutemme on antaa heille asianmukaisia vastauksia.

Meidän on investoitava, meidän on tarjottava varmuutta ja annettava mahdollisuuksia. Työmaailma muuttuu. Meidän pitää luoda edellytykset nuorille, jotka ensimmäisinä sopeutuvat näihin muutoksiin, hyödyntävät uutta tekniikkaa ja käyttävät koulutusväyliä, jotka ovat uusien vaatimusten kannalta tarkoituksenmukaisia.

Meidän on voimistettava pyrkimyksiämme ja saatettava nuoret EU:n politiikan keskiöön. Jos nuorilla ei ole tulevaisuutta, silloin koko yhteiskunnallakaan ei ole tulevaisuutta.

  Tunne Kelam (PPE), kirjallinen. – (EN) Äänestin uutta nuorisostrategiaa koskevan mietinnön puolesta, koska uskon, että Euroopan tulevaisuus on tämän päivän nuorissa. Meidän on toimittava nyt varmistaaksemme, että nuorilla on parhaat valmiudet edessä olevaan elämään ja parhaat edellytykset kohdata sen tuomat haasteet.

Kehotan jäsenvaltioita suhtautumaan uuteen nuorisostrategiaan vakavasti ja panemaan ehdotetut toimenpiteet määrätietoisesti täytäntöön. Nuorisostrategian on vahvistettava kaikkien eurooppalaisten nuorten henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä antamalla heille resurssit oppimiseen kotimaassa ja ulkomailla, mikä voi tapahtua niin virallisen, epävirallisen kuin arkioppimisen kautta. Strategian olisi myös annettava nuorille uusia mahdollisuuksia ja lisättävä heidän osallistumistaan yhteiskuntaan.

Lisäksi mikään politiikka ei voi todella toimia ilman eri aloja käsittävää täytäntöönpanoa. Jotta strategiasta tulee onnistunut, kaikkien eri alojen toimijoiden on työskenneltävä yhdessä. Vaikka Euroopan nuorisopolitiikkaa toteutetaan kansallisella tasolla, meidän on opittava toinen toisiltamme ja annettava toisillemme esimerkkejä. Kansallisten raporttien saattaminen julkisiksi on ratkaiseva askel, kun pyrimme pääsemään lähemmäksi nuoria kansalaisiamme ja myös oppimaan toinen toisiltamme parhaiden käytäntöjen ja mahdollisten haasteiden kautta.

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Maailmanlaajuinen talouskriisi on vain yksi niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat eurooppalaisten nuorten ihmisten käyttäytymisen ja elinolojen muutokseen. Tämän täytyy kuulostaa hälytyskellolta sekä jäsenvaltioille että koko Euroopan unionille.

Olemme nyt jonkin aikaa todistaneet Euroopan väestön laskua ja niitä dramaattisia seurauksia, joita sillä on talouksillemme ja sosiaaliturvajärjestelmillemme. On huolestuttavaa, että nuoret ihmiset avioituvat yhä myöhemmin ja hankkivat lapsia vähemmän ja myöhään. Samaan aikaan heille ei tarjota asianmukaisia edellytyksiä kehittää taitojaan ja osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan.

Koulutus, työllisyys, sosiaalinen osallisuus ja terveys ovat nuorten sukupolvien merkittävimmät huolenaiheet, mutta jäsenvaltioille nämä asettavat haasteita. Juuri tästä syystä äänestin jäsen Papanikolaoun laatiman mietintöluonnoksen puolesta. Uskon lujasti, että ehdottamamme tarkistukset tuovat merkittävän panoksen tehtävään suunnitella nuorille tarkoitettua politiikkaa, sillä ne mahdollistavat nuorten itsenäisen päätöksenteon ja tukevat heidän henkilökohtaisia aloitteitaan sekä heikossa asemassa olevien nuorten tasa-arvoista pääsyä koulutukseen ja heidän osallistumistaan myöhemmin työmarkkinoille.

Katson, että kumppanuus tiedotusvälineiden kanssa, tavoitteena kohottaa nuorille tarkoitettujen EU:n ohjelmien ja hankkeiden profiilia, on keskeinen tekijä, joka auttaa meitä saavuttamaan tavoitteemme.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n nuorisostrategia on tullut yhä tärkeämmäksi, ja sitä on nyt pidettävä yhtenä unionin poliittisista prioriteeteista, kun otetaan huomioon, että koko väestöstä 20 prosenttia on nuoria. Tavoitteet ovat selkeät ja täsmälliset ja ne liittyvät niin tärkeisiin alueisiin kuin työllistymismahdollisuuksien lisäämiseen tai nuorten kannustamiseen osallistumaan aktiivisemmin yhteiskuntaan. Kun parhaillaan käymme läpi talous- ja rahoituskriisin tilannetta, ja kun siihen yhdistetään ikääntymisen ongelma, nuoret ovat yksi kaikkein haavoittuvimmista ryhmistä. Siksi sitoudun sitäkin vahvemmin puolustamaan EU:n tason nuorisopolitiikkaa. Siksi äänestin sitä vastaavalla tavalla.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Nykyinen kriisi vaikuttaa erityisen vahingollisesti juuri nuoriin. Nuorisotyöttömyyden kasvun huomioon ottaen on tärkeää parantaa koulutusmahdollisuuksia. Me EU:n tasolla puhumme yhä tukitoimista, mutta jäsenvaltioissa tehdään jo leikkauksia yliopistojen rahoitukseen.

Jos nuorisoa todella halutaan auttaa, on myös pysäytettävä "ikuisen harjoittelijan" ilmiö. Nämä toimenpiteet ovat parhaimmillaan aiejulistus, mutta näiden kriisiaikojen olosuhteet huomioon ottaen ne tuskin ovat riittäviä saamaan aikaan jotain todellista. Siksi äänestin tyhjää.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska kuulun itse samaan nuorempaan sukupolveen, joka muovaa EU:n tulevaisuutta, ja olen huolissani siitä, millainen tulevaisuus minua ja sukupolveani odottaa. Nykyään työttömyys on yksi suurimmista nuorten kohtaamista ongelmista kotimaassani Liettuassa ja muissakin EU:n jäsenvaltioissa, ja alamme jo kutsua nykynuoria tämän ajan kadotetuksi sukupolveksi. Toinen ongelma on se, että koulutusjärjestelmä ei sovi yhteen työmarkkinoiden tarpeiden kanssa. Vaikka olemme yhtä mieltä EU:n nuorisostrategiaa koskevasta komission tiedonannosta, olen huolissani siitä, että se monien muiden hyväksymiemme strategioiden tavoin saattaa jäädä ainoastaan sarjaksi hienoja paperilla olevia julistuksia. Meidän, Euroopan parlamentin, muiden EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on ymmärrettävä, että vaikka tunnemme huolta tämän päivän nuorista, voi olla, ettei mitään meidän muistakaan strategioista, EU 2020 -strategia mukaan lukien, panna milloinkaan täytäntöön, koska ei ole enää ketään toteuttamassa niitä. Siksi vaadin komissiota, muita toimivaltaisia toimielimiä ja jäsenvaltioita ryhtymään mahdollisimman pian toimiin, jotta tästä strategiasta tulee todellisuutta.

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Kannatin äänestyksessä Euroopan parlamentin päätöslauselmaa A7-0113/2010 aiheesta "EU:n nuorisostrategia – Satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin", koska nuoria koskevan strategian määritteleminen on nykypäivänä erittäin tärkeää. Eurooppalaisen yhteiskunnan nuoret kohtaavat monia haasteita, joihin on käytävä käsiksi lähitulevaisuudessa. Talouskriisi ja väestön ikääntyminen ovat epäilemättä tärkeitä ja kiireellisiä kysymyksiä, ja ne huolestuttavat pääasiassa niitä, jotka ovat rakentamassa tulevaisuutta. Se, mitä meidän pitäisi tehdä ja mitä meidän on pakko tehdä, on luoda yhtäläiset mahdollisuudet kaikille niille, jotka aloittavat aikuiselämänsä muutaman vuoden kuluttua, ja myös niille, jotka aloittavat aikuiselämänsä nyt. Valitettavasti on paljon nuoria ja lahjakkaita ihmisiä, joiden tilanne eri syistä on jäänyt heikoksi. Meidän olisi annettava heille toinen tilaisuus. Tietyt toimenpiteet, kuten taloudellinen tuki yliopistotutkinnon suorittaneille henkilöille, ovat elintärkeitä siirtymiseksi kitkattomasti työmarkkinoille. Valitettavasti nuorten ihmisten työttömyysaste on korkea ja työmarkkinoilla jatkuu edelleen eriarvoisuus. Ongelmia on varmasti mainitsemiani enemmän. Siksi olen täysin yhtä mieltä esittelijän kanssa, kun hän toteaa: "Tämä mietintö muodostaa yhden vaiheen jatkuvissa pyrkimyksissä, jotka ovat velvollisuutemme. Päättymätön velvollisuutemme tulevien sukupolvien hyväksi." Tämä on asia, jota meiltä odotetaan nyt, ja näin meidän pitää toimia.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Yhdyn jäsen Papanikolaoun esittämään näkemykseen. Uuden EU:n nuorisostrategian luominen on ratkaisevan tärkeää. Uuden nuorisostrategian päätavoite tulisi olla, että käytetään tehokkaammin nykyisiä välineitä ja lisätään tietämystä. Edistystä on mahdollista saavuttaa kehottamalla hallituksia lisäämään yhteistyötään tässä kysymyksessä huolimatta eroista, joita nuoria koskevassa politiikassa on jäsenvaltioiden kesken.

Tämä on keskeinen tekijä, jos tuleville Euroopan kansalaisten sukupolville on määrä tarjota lupaavaa tulevaisuutta. Talouskriisillä on syvällekäyvät vaikutukset nuoriin, ja se on uhka heidän tulevan hyvinvointinsa kannalta. Myös väestön ikääntymisellä on voimakas vaikutus heidän tulevaisuuteensa. Kun otetaan huomioon nuoriin kohdistuvat monet paineet, siitä johtuva velvollisuus tukea heitä tehokkaan nuorisostrategian avulla, nuoria suosivaan politiikkaan sovellettava toissijaisuusperiaate ja se seikka, että jäsenvaltioiden yhteistyö tällä alalla on vapaaehtoista, on ratkaisevan tärkeää, että uudessa strategiassa päästään eroon edellisen strategian heikoista puolista ja että se tuottaa konkreettisia tuloksia.

  Ioan Mircea Paşcu (S&D), kirjallinen. – (EN) Ihmisten kouluttaminen on ratkaisevan tärkeä tehtävä, koska jos virheitä tehdään ja niitä ei korjata ajoissa, niillä on taipumus johtaa yli sukupolvien ulottuviin seurauksiin ja ne ovat alttiita toistumaan ja siten aiheuttamaan lisää taantumista. Strategioidemme ongelma on, että kun ne on kerran keksitty, meillä on pakkomielle toteuttaa niitä, emmekä enää käsittele ja tarkista niitä säännöllisesti.

Käsillä oleva nuorisostrategia on pääkohdiltaan laadittu ennen nykyistä kriisiä ja siihen kohdistuu jo monenlaisia haasteita: miten suojella nuoria nykyisen kriisin kielteisiltä psykologisilta vaikutuksilta, miten valmistaa heitä huomisen maailmaan, miten taata tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen tuloista riippumatta, miten erottaa liikkuvuus aivovuodosta, ja miten luoda tasapaino internetin kautta tapahtuvan virtuaalisen verkottumisen ja varsinaisen verkottumisen ja kollektiivisen toiminnan kautta syntyvän yhteishengen kesken.

Nämä ovat strategisia haasteita, ja ne vaativat strategista huomiota kaikkien EU:n jäsenvaltioiden päätöksentekijöiltä.

  Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska sen tavoitteena on edistää kaikkien nuorten ihmisten aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja solidaarisuutta. Nuorisopolitiikassa, missä sääntönä on toissijaisuusperiaate, meidän on kannustettava jäsenvaltioita määrittelemään yhteiset tavoitteet ja ohjelmat ja parantamaan niiden yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa. Tämä on kiireellinen asia, koska me tiedämme, että Euroopassa yksi neljästä 15-vuotiaasta ei osaa lukea kunnolla. Samaan aikaan kun keskustelemme vuoden 2011 talousarviosta, olen huolissani kuilusta juuri äänestyksessä olleen mietinnön tavoitteiden ja Youth in Action -nuorisotoimintaohjelman budjetin 3,4 prosentin leikkauksen välillä. Miksi leikata ohjelmaa, jonka tavoitteena on nimenomaan kehittää kansalaisuuden tunnetta, solidaarisuutta ja suvaitsevaisuutta nuorten eurooppalaisten keskuudessa? Toivon siksi, että 2020-strategia, joka perustuu älykkääseen, kestävään ja osallistavaan talouteen, ilmenee kunnianhimoisina taloudellisina sitoumuksina nuorison koulutukseen, koska näinä järjestelmäkriisin aikoina EU:n selviytyminen keskipitkällä aikavälillä on mahdollista vain tämän eurooppalaisen hankkeen avulla koulutetuista ja sen aktivoimista nuorista ihmisistä.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Annoin tukeni EU:n nuorisostrategialle täysin vakuuttuneena ja varmana siitä, että se menestyy. Se on yksi työn avainalueista kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa, jossa toimin. On välttämätöntä parantaa nuorten ihmisten tilannetta ja heidän mahdollisuuksiaan päästä koulutukseen ja ammattiin. Tässä suhteessa ovat tärkeitä kolme asiaa.

1. EU:n alueen nuoret, myös puolalaiset nuoret, hyödyntävät paljon EU:n ohjelmia, esimerkiksi Comenius-, Erasmus- ja Leonardo da Vinci -ohjelmaa. Siksi on hyvin tärkeää kasvattaa näiden ohjelmien rahoitusta ja tunnustaa ne monivuotisen EU:n nuorisostrategian kehittämisen perustaksi. Tulevaisuudessa näiden ohjelmien rahoitusta olisi lisättävä. Satsaus nuorten ihmisten koulutukseen on parasta mahdollista EU:n määrärahojen käyttöä. Kehotan myös parantamaan Erasmus Mundus -ohjelmaa ja panemaan sen kaikilta osin täytäntöön.

2. Sosialistina korostan myös sitä, että nuorille on luotava yhtäläiset mahdollisuudet osallistua koulutukseen. On olennaisen tärkeää antaa taloudellista tukea niille, joilla ei ole varaa saattaa loppuun korkea-asteen koulutusta. On myös tärkeää auttaa nuoria helpottamalla heidän pääsyään työmarkkinoille.

3. Lissabonin sopimuksen voimaantulon vuoksi haluaisin kiinnittää huomion strategian täytäntöönpanoa koskeviin jäsenvaltioiden velvollisuuksiin, joihin kuuluvat nuorten kannustaminen politiikkaan, erityishuomion kiinnittämisen nuoriin urheilijoihin ja perusoikeuskirjan oikeudellinen täytäntöönpano.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Euroopan parlamentin hyväksymä mietintö on perusteellinen analyysi nuorista – se on moniulotteinen kysymys, jota toisinaan tuntuu keskusteluissa vähäteltävän tai joka työnnetään taka-alalle. Tämän päivän nuoret luovat tulevaisuuden Eurooppaa. Siksi meidän on varmistettava, että he kehittyvät hyvin, ja meidän pitää auttaa heitä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla unionin tarjoamia mahdollisuuksia. Nuoret ihmiset merkitsevät erityislaatuista lisäarvoa: he tuovat tuoreutta ja innovatiivisuutta, ja he voivat tehdä Euroopan sosiaalisesta visiosta todellisuutta, jonka perustana ovat suvaitsevaisuus, monipuolisuus ja tasa-arvo. Nuorten kysymys saa entistäkin painavamman merkityksen nykytilanteessa eli talouskriisin ja Eurooppaa koskevien demografisten tekijöiden valossa.

Nuoret ovat muita haavoittuvampia nykyisen taloustilanteen aiheuttamille haitallisille vaikutuksille. Työttömyys nuorten ryhmässä on miltei kaksi kertaa yleistä työttömyysastetta suurempaa, ja nuorten taloudellinen tilanne pakottaa heidät usein luopumaan koulutuksestaan, mikä voi lopulta johtaa köyhyyteen ja syrjäytymiseen.

Väestön ikääntyessä on löydettävä välineitä, jotka kannustavat nuoria ihmisiä perustamaan perheitä. Nuoret usein siirtävät tätä päätöstä heikon taloudellisen tilanteensa, työnsaantiongelmien tai työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen ongelmien takia. Nuorten asioita koskevan yhteistyön järjestämisessä ja rakenteissa on lisättävä selkeyttä ja tarkkuutta. Nuorisokysymys on monitahoinen asia ja vaatii, että useat politiikan alat ovat siinä mukana.

  Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE), kirjallinen. – (PL) Tänään hyväksytty komission tiedonantoa "EU:n nuorisostrategia" koskeva päätöslauselma osoittaa meille oikean suunnan, joka perustuu kokonaisvaltaiseen tapaan lähestyä nuorten ongelmia ja tarpeita. Uskomme, että nuorten ihmisten ja tulevien sukupolvien etujen huomioiminen muotoiltaessa toimintastrategiaa kaikilla politiikan tasoilla takaa sen, että tärkeimmät kysymykset ovat ratkaistavissa toimivasti ja tehokkaasti. Esimerkiksi tämän yhteiskuntaryhmän jatkuvasti korkea työttömyys osoittaa rakenteellisten ratkaisujen puutetta, kuten virheitä koulutusjärjestelmässä, kun nuoria koulutetaan ottamatta huomioon työmarkkinoiden tarpeita.

Meidän on rohkaistava nuoria toimimaan aktiivisesti kansalaisyhteiskunnassa, olemaan poliittisesti aktiivisia ja kannustettava heitä yrittäjyyteen. Meidän tulee luoda heille edellytykset olla luovia kulttuurin alalla ja herättää heissä kiinnostus taiteisiin, tieteisiin ja uuteen teknologiaan. Toisaalta meidän pitää varmistaa, että suojelemme nuoria syrjinnältä ja toteutettava kampanjoita, joilla edistetään ympäristönsuojelua edistäviä ajatuksia. Meidän ei pidä myöskään unohtaa taistelua huumausaineiden väärinkäyttöä ja muita riippuvuuksia vastaan, sillä nuoret ihmiset ovat niiden suhteen erityisen haavoittuvia. Näistä syistä kannatin tänään mielihyvin jäsen Papanikolaoun mietintöä.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) Nuoria 15–29 vuoden ikäisiä eurooppalaisia on 96 miljoonaa eli suunnilleen 20 prosenttia Euroopan unionin väestöstä. Nuorten työttömyysaste saavutti talouskriisin seurauksena vuoden alussa 20 prosentin tason. Samaan aikaan koulunsa keskeyttäneiden osuus nousi 17 prosenttiin, ja kyseessä olivat pääasiassa maaseutualueiden nuoret. Lisäksi nuorille tarjotaan yhä enemmän määräaikaisia työsopimuksia, mikä vähentää heidän mahdollisuuksiaan päästä taloudellisesti vakaaseen tilanteeseen ja hankkia itselleen asuntoa. Nuoret ovat tulevaisuutemme, ja meidän pitäisi saada heidät enemmän mukaan Euroopan tason päätöksentekoprosessiin. Heidän pitäisi olla mukanamme suunnittelussa ja toteutuksessa ja osaltaan edistämässä yhteiskuntamme rakentamista. Vaadin komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään kiireesti strategian ja toimenpiteet, joilla autetaan nuoria lisäämään osallistumistaan yhteiskuntaan. Näillä toimenpiteillä tulisi olla seuraavat tavoitteet: niiden tulisi mahdollistaa syrjimätön pääsy koulutukseen, joka antaa nuorille mahdollisuuden hankkia ne taidot, jotka he tarvitsevat löytääkseen kunnollisen elintason antavan työn, tarjota kohtuullisesti saatavilla olevia lastenhoitopalveluja, jotka helpottavat työn ja perhe-elämän välisen tasapainon löytämistä, ja antaa tukea, jonka avulla helpotetaan nuorten pääsyä työmarkkinoille ja mahdollistetaan sosiaalinen asuntotuotanto nuoria varten.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Kansainvälinen talouskriisi tuli meille kaikille raskaana iskuna. Surullisinta on se tosiasia, että voimakkaimmin iskun ovat saaneet kokea he, joista meidän tulevaisuutemme riippuu. Viime vuosien taloudellinen tsunami on tehnyt lukuisista nuorista työttömiä tai alityöllistettyjä. Tämän mietinnön mukaan nuorison työttömyysaste on useimmissa EU:n jäsenvaltioissa miltei kaksinkertainen työikäiseen väestöön verrattuna. Nyt meillä on mahdollisuus kääntää kriisi mahdollisuudeksi. Me olemme sen velkaa eurooppalaisten nuorelle sukupolvelle.

Maalleni Liettualle, samoin kuin useimmille sen naapureista, on tärkeää pysäyttää jatkuvasti lisääntyvä pitkälle koulutettujen työntekijöiden siirtyminen ulkomaille. Kuten mietinnön otsikossa jo esitetään, voimme saavuttaa tämän satsauksin ja järjestämällä mahdollisuuksia. Satsauksessa ensisijaisia alueita ovat koulutus ja työllisyys. Meidän on helpotettava siirtymistä koulutuksesta työmarkkinoille, niin että se tapahtuu kitkattomammin. Tämän välttämättömän satsauksen vaikutus on kuitenkin rajallinen, jollemme tarjoa nuorillemme mahdollisuuksia. Meidän on kannustettava nuoriamme ryhtymään aktiivisemmiksi kansalaisiksi sekä sosiaalisesti että poliittisesti. Nuorten äänestysaktiivisuus Itä-Euroopassa on hyvin alhainen. Siksi meidän on palautettava heidän kiinnostuksensa poliittiseen prosessiin.

Kansalaisyhteiskunta ja vastaavat kansalaisjärjestöt voivat tukea EU:n tavoitteita. Esimerkiksi "My vote" -hanke, jossa käytettiin innovatiivista internet-tekniikkaa, edisti nuorten poliittista tietoisuutta. Lisäksi meidän on käynnistettävä rakentava vuoropuhelu Euroopan nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa ilman byrokratiaa ja teknistä jargonia.

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin mietintöä Euroopan nuorisostrategiasta, koska uskon, että se osoittautuu ratkaisevaksi nuorten saamiseksi kokopäivätyöhön tulevina vuosina. Kun 5,5 miljoonaa alle 25-vuotiasta eurooppalaista on vailla työtä, on selvää, että tarvitaan tehokasta strategiaa ongelmasta selviytymiseksi.

Nuorisotyöttömyyden ongelma ei johdu vain talouskriisistä; työnantajat etsivät ihmisiä, joilla on ammattikokemusta. Olen täysin samaa mieltä ehdotuksesta, että korkeakoulutuksen ja työmarkkinoiden yhteyttä olisi tehostettava. Yhteistyö jäsenvaltioiden kesken on avain käytäessä käsiksi nuorisotyöttömyyden ongelmaan, josta voi koitua raskaita sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia.

Suositus toiseen käsittelyyn: Astrid Lulling (A7-0146/2010)

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Oli tärkeää vahvistaa itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien naisten suojelua. Astrid Lullingin mietintö miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin on askel siihen suuntaan. Siinä säädetään 14 viikon äitiyslomasta ja sosiaaliturvasta puolisoille ja elinkumppaneille, mikä ei ollut tilanne aikaisemmin. Euroopan parlamentti takaa jälleen kerran naisten suojelun heidän työpaikoillaan. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska olen asiasta samaa mieltä.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Muistaen tarpeen kumota miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamista itsenäisiin ammatinharjoittajiin koskeva direktiivi 86/613/ETY, tämä ehdotettu muutos edustaa merkittävää edistysaskelta myös itsenäisten ammatinharjoittajien puolisoiden ja elinkumppaneiden tilanteeseen.

Sosiaaliturvasta on ehdotettu, että siellä, missä on olemassa itsenäisiä ammatinharjoittajia koskeva sosiaaliturvajärjestelmä, jäsenvaltio ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta puolisot voivat hyötyä kansallisen lainsäädännön mukaisesta sosiaaliturvasta. Vaikka puolisoiden sosiaaliturva ei ole pakollinen, tämä ehdotus muodostaa tärkeän askeleen, sillä monissa jäsenvaltioissa puolisot eivät kuulu pakollisen tai vapaaehtoisen sosiaaliturvan piiriin.

Lopuksi, tässä ehdotuksessa on säännös äitiyssuojelusta, vaikkakaan ei niin, että itsenäisiä ammatinharjoittajia avustavat puolisot saisivat samaa äitiyslomamäärää kuin palkalliset työntekijät. Heillä on kuitenkin oikeus asianmukaiseen maksuun, joka mahdollistaa heille liiketoiminnan keskeyttämisen vähintään 14 viikoksi ja/tai mahdollisuuden vaatia väliaikaista sijaisuuspalvelua. Näistä syistä johtuen äänestin ehdotuksen puolesta.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Jotta talouden taantumasta selvitään, on erittäin tärkeää sijoittaa inhimillisiin voimavaroihin ja yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin sekä luoda miehille ja naisille edellytyksiä hyödyntää kaikkia kykyjään. Euroopan unioni on nyt päässyt lähelle Lissabonin strategian tavoitetta saavuttaa 60 prosentin naisten työllisyystaso vuoteen 2010 mennessä, mutta naisten työllistyminen jäsenvaltioissa on erittäin epätasaista. Tämän vuoksi komission ja jäsenvaltioiden tulee ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin pannakseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa täytäntöön direktiivin miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin. Itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien naisten ja puolisoiden tai elinkumppaneiden äitiyssuojelu on erittäin tärkeää. Tulee hyväksyä, että heille on välttämätöntä myöntää korvaus, jonka turvin he voivat keskeyttää ammattitoimintansa riittävän pitkäksi aikaa, jotta voidaan varmistaa normaaliraskauden moitteeton sujuminen ja äidin toipuminen normaalin synnytyksen jälkeen, ja että myönnetyn äitiysrahan tulee olla riittävä. Olen tämän vuoksi vahvasti esittelijän kanssa samaa mieltä näistä ehdotuksista direktiivin toisessa käsittelyssä. Tämän lisäksi komission uutta vuoden 2020 strategiaa koskevassa kuulemisessa ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota sukupuolten väliselle tasa-arvolle. Meidän täytyy vahvistaa ja integroida sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyviä aiheita uudessa strategiassa.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan tämän direktiivin hyväksymistä, joka luo soveltamispuitteet jäsenvaltioissa miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamiseen itsenäisiin ammatinharjoittajiin tai niihin, jotka ottavat osaa kyseiseen toimintaan. Naisten vähempi osallistuminen itsenäiseen ammatinharjoittamiseen on epätasa-arvoista, sillä perheeseen liittyvillä velvoitteilla näyttää olevan negatiivinen vaikutus naisiin miehiin verrattuna. Puolisoihin liittyvän sosiaaliturvan puuttuminen ja heidän perheen liiketoimintaan osallistumisensa tunnustamatta jättäminen antaa epäreilun kilpailuedun joillekin yrityksille, joten tämä aloite varmistaisi tasa-arvoiset olosuhteet Euroopassa. On tärkeää hyväksyä toimenpiteet sukupuolten välisten erojen ratkaisemiseen yrittäjyydessä, jotta voitaisiin paremmin sovittaa yhteen yksityis- ja työelämä. Vetoan jäsenvaltioihin naisten ja miesten välisen täydellisen ja käytännössä toteutuvan tasa-arvon varmistamiseksi ammatillisessa elämässä tarkoituksena edistää yrittäjyysaloitteita naisten joukossa.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Vuoden 1986 joulukuun direktiivi on osoittautunut tehottomaksi, koska sillä on ollut varsin epätyydyttäviä tuloksia toimeenpanoraporttien mukaan. Tämän vuoksi on tärkeää edetä itsenäisten ammatinharjoittajien äitiyssuojelun tehostamiseksi ja tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi itsenäisesti työskenteleville naisille sekä heidän puolisoilleen.

Euroopassa 16 prosenttia työssäkäyvästä väestöstä on itsenäisiä ammatinharjoittajia, ja heistä vain kolmannes on naisia. Tämä luku on epäilemättä tulosta niistä lukemattomista esteistä, joita työssäkäyvät naiset kohtaavat, eivät vähiten tasapainoillessaan perheensä ja ammatillisen elämänsä välillä. Vaikka vuoden 1986 direktiivi ei saavuttanut tavoitteitaan, myös nykyinen ehdotus on vailla päämääriä.

On valitettavaa, että tämän direktiivin mahdollisuuksia on pienennetty, jotta saataisiin aikaan poliittinen kompromissi neuvostossa. Sitä voidaan kuitenkin pitää ensiaskeleena nykyisen tilanteen parantamiseksi, joka koskee itsenäisten ammatinharjoittajien ja puolisoiden sosiaaliturvaa. On luotu vähimmäissäännöt, joiden mukaan ensimmäistä kertaa unionin tasolla tunnustetaan oikeus äitiysajan etuuksiin, jotka mahdollistavat työn keskeyttämisen vähintään 14 viikon ajaksi.

  Anna Maria Corazza Bildt, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark, Anna Ibrisagic ja Alf Svensson (PPE), kirjallinen. – (SV) Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraatit) ruotsalaisjäsenet äänestivät eilen (18. toukokuuta 2010) suositusta vastaan, joka koski toista kuulemista neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamasta kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta (A7-0146/2010). On erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä varmistaakseen miesten ja naisten välisen tasa-arvoisen kohtelun, jotta useammat naiset voivat ryhtyä itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi. Toisaalta, meidän mielestämme ei ole Euroopan unionin tehtävä tehdä päätöksiä tasa-arvopolitiikasta, jolla on kauaskantoiset vaikutukset jäsenvaltioiden julkiseen talouteen. Asian täytyy olla kunkin jäsenvaltion omassa harkinnassa. Lisäksi emme usko, että naisia ja miehiä kohdellaan tasa-arvoisesti, mikäli vain naisille (eikä miehille) taataan etuudet ja vanhempainloma, kun heistä tulee vanhempia. Lopuksi haluamme korostaa, että laajempi tasa-arvo on yksi Euroopan unionin suurimmista haasteista, jossa Ruotsi voisi toimia esimerkkinä muille unionin jäsenvaltioille. Nykyisessä talouden kriisissä on erittäin tärkeää, että itsenäisiä ammatinharjoittajia tuetaan ja rohkaistaan.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) On kulunut yli kaksi vuotta siitä, kun keskustelimme maaseudulla asuvien naisten tilannetta koskevasta mietinnöstä ja kiirehdimme sosiaaliturvalakiin tarvittavien päivitysten tekemistä. Neuvosto esittää meille nyt uudenlaista direktiiviä, jonka toimialue on kuitenkin rajattu vain maatalouteen. Mielestäni tälle rajaukselle ei ole mitään perusteita. Naisten tilanne maaseutualueilla on erittäin vaikea erityisesti uusissa jäsenvaltioissa, ja meidän täytyy jatkuvasti ja aktiivisesti käsitellä asiaa. Kun keskustelemme itsenäisten ammatinharjoittajien toimista, meidän ei kuitenkaan tule ylenkatsoa niitä, jotka työskentelevät kannattavasti käsityöammateissa, kaupan toimialoilla, pienissä ja keskisuurissa yrityksissä sekä vapaissa ammateissa.

Mielestäni tämän lisäksi tulee välttää sellaisia neuvoston ehdottamia määräyksiä, jotka voisivat sallia jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien piiriin pääsemistä koskevat rajoitukset. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti direktiivi, parlamentin ehdottamassa muutetussa muodossa, tarjoaa tarvittavat puitteet itsenäisissä ammateissa toimivien naisten ja miesten välisten erojen kaventamiseen. Tässä suhteessa uskon, että yhtäältä äitiyssuojelu on elintärkeää perustuen oikeuteen saada vähintään 14 viikon loma sekä äitiysajan etuudet. Toisaalta puolisoiden tai elinkumppaneiden oikeus perustaa laillinen yritys on yhtä elintärkeää.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Järkkymättömänä ihmisoikeuksien ja tasa-arvoperiaatteen puolustajana en aliarvioisi aloitteita, jotka tähtäävät naisten oikeuksien suojeluun työmarkkinoilla, kuten on kysymys tässä hyvän kollegani Astrid Lullingin mietinnössä. Kuten olen jo sanonut, miehiä ja naisia on kohdeltava oikeudenmukaisesti, ja heille on annettava samat oikeudet, mutta heidän erityistarpeensa on otettava huomioon. Naisten tapauksessa tämä on erityisen olennaista sellaisilla alueilla kuten äitiystuki, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen...

Tämän vuoksi kannatan sitä, muiden muassa, mitä pidän tässä itsenäisten ammatinharjoittajien äitiyssuojelua koskevana huolena. Tästä huolimatta olen myös toissijaisuusperiaatteen järkkymätön kannattaja ja uskon, että monet keskustelun kohteena olevat aiheet täytyy jättää jäsenvaltioiden lainkäyttöalueelle.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan Euroopan parlamentin pyrkimyksiä sosiaalisen oikeuden ja sukupuolten välisen tasa-arvon mekanismien vahvistamiseksi Euroopan unionissa. Ollessaan kiistaton sivistyneen maailman periaate, eikä vähiten Euroopassa, joka näkee itsensä kulttuurisesti ja sosiaalisesti kehittyneenä, itsenäisten ammatinharjoittajien välisen sukupuolisen tasa-arvoisen kohtelun varmistaminen – erityisesti mahdollisuus sosiaaliturvajärjestelyihin, ennen kaikkea äitiyteen liittyviin – on muuttumassa yhä kiireellisemmäksi ja ilmeisemmäksi tämän pitkän ja syvällisen taloudellisen ja sosiaalisen kriisin aikana. Korostan huoltamme siitä, että toiminta-alueiden välisten kohtelujen erot on poistettava sekä organisaation että työkalujen ja työn tai tuotannon mekanismien tasoilla tapahtuneen hyvin tunnetun kehityksen edessä. Työntekijöillä tulee olla sama julkista sosiaaliturvajärjestelmää, erityisesti etuuksia ja maksuja, koskeva kriteeristö. Haluan myös korostaa, että tämä suositus vahvistaa varmasti kannustimia naisten yrittäjyydelle. Euroopan taloudella on vielä paljon hyödynnettävää ja monenlaista kehitystyötä tehtävänään saadakseen aikaiseksi naisten vahvempaa ja kattavampaa osallistumista.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Henkilönä, joka on erityisen kiinnostunut sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yleistä tasa-arvoa koskevista asioista, mukaan lukien sosiaalioikeuksista, kannatan tämän mietinnön hyväksymistä. Mielestäni on todellakin olennaista, että jäsenvaltioiden tulisi taata sosiaaliturva itsenäisille ammatinharjoittajille ja puolisoille ja että kyseisen turvan tulisi olla sama myös palkkatyötä tekeville naisille. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on kannustaa naisten yrittäjyystoimintaa Euroopassa, mikä on edelleen liian epäröivää; ja ennen kaikkea kysymys on siitä, että näiden naisten sallitaan nauttia äitiyslomasta samoin kuin kaikkien muiden naisten, jotka tekevät muunlaista työtä. Äitiysloma tulee taata kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikille naisille näiden työsuhteen laadusta riippumatta. Koska tämä toimenpide on alistettu toissijaisuusperiaatteelle, toivokaamme, että jäsenvaltiot tekevät sen mitä täytyy tehdä sen varmistamiseksi, että nämä miehet ja naiset voivat sovittaa perhe- ja työelämänsä yhteen niin nopeasti ja helposti kuin mahdollista.

  Lívia Járóka (PPE), kirjallinen. – (HU) Haluan onnitella kanssajäsentäni Astrid Lullingia tämän mietinnön hyväksymisestä, mikä edustaa tärkeää askelta eteenpäin erittäin pitkäaikaisen ongelman ratkaisussa. Itsenäisten ammatinharjoittajien puolisoiden ja elinkumppaneiden tilannetta – jotka osallistuvat liiketoimintaan ja tuloihin saamatta työntekijän tai liikekumppanin statusta – ei käsitelty tyydyttävästi vuoden 1986 neuvoston direktiivissä. Tämän vuoksi oli aika kumota yllä mainittu lainsäädäntö ja laatia uusi direktiivi, joka tunnustaa puolisoiden työn ja asettaa heidät yhdenvertaisiksi itsenäisten ammatinharjoittajien kanssa sosiaaliturvaa koskevissa asioissa.

Lisäksi esittelijä ja Euroopan parlamentti ovat tehneet tärkeän saavutuksen siinä, että verrattuna alkuperäiseen neuvoston suositukseen, toimeenpanoalue ei enää koske pelkästään kannattavia itsenäisiä ammatinharjoitustoimenpiteitä maanviljelysektorilla, koska kyseinen kohderyhmä työskentelee myös esimerkiksi pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tai vähittäiskaupassa, jossa he muodostavat enemmistön. Vaikka neuvosto ei hyväksynyt lukuisia tärkeitä esittelijän ja parlamentin tekemiä suosituksia, jättäen säännöksen puolisoiden ja elinkumppaneiden tasa-arvoisesta sosiaaliturvasta jäsenvaltioille ja sallien jäsenvaltioiden ylläpitää rajoittavia säädöksiä, jotka koskevat tiettyjä järjestelmiä tai sosiaaliturvan tasoja, direktiiviluonnos edustaa kuitenkin kokonaisuutena merkittävää askelta.

  Barbara Matera (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatan voimakkaasti itsenäistä ammattia harjoittavien miesten ja naisten tasa-arvoista kohtelua soveltavan direktiiviehdotuksen hyväksymistä. Viimeinkin Euroopan parlamentti ilmaisee mielipiteen tämän periaatteen toimeenpanemisesta, symbolina sosiaalisesta ja taloudellisesta kehityksestä!

Kunnioittaen valtion valtaoikeuksia uskon, että ei ole tarvetta pelkästään muotoilla itsenäisten ammatinharjoittajanaisten ja -äitien sekä puolisoiden ja tunnustettujen elinkumppaneiden suojelun vähimmäisstandardit, vaan myös saattaa heidän suojelunsa samalle tasolle kuin palkkatyössä käyvien naisten ja äitien, toisin kuin on tilanne itsenäisten ammatinharjoittajien kohdalla.

Toivomme, että näiden oikeuksien julistusta noudatetaan tosiasiallisella kunnioituksella ja että valtiot sitoutuvat laatimaan tarvittavat toimenpiteet erityisesti itsenäistä ammattia harjoittavien naisten ja puolisoiden suojelemiseksi raskauden ja äitiyden aikana. Meidän täytyy taistella työpaikoilla tapahtuvaa syrjintää ja sen kaikkia muotoja vastaan tukeaksemme sekä naisten että miesten emansipaatiota.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Komission ehdotus pyrkii varmistamaan itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun. Pidän sen vuoksi tämän tekstin hyväksymistä tärkeänä ja erittäin positiivisena askeleena lähennyttäessä nykyistä Euroopan unionin lainsäädäntöä palkkatyössä käyvistä työntekijöistä, sillä tasa-arvon ja sosiaaliturvan perusoikeudet on jo turvattu ja ehdotetut muutokset alkuperäiseen tekstiin liikkuvat kohti itsenäisten ammatinharjoittajien puolisoiden suojelua koskevaa yleistä parannusta, erityisesti itsenäisiä ammatteja harjoittaville naisille ja puolisoille tai itsenäisten ammatinharjoittajien tunnustetuille elinkumppaneille myönnettyä äitiysetuutta silmällä pitäen. Siksi äänestin tällä tavalla.

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, en pelkästään sen vuoksi, että se on tärkeä ja uskon sen vaikuttavan miljooniin Euroopan unionin kansalaisiin. Tunnen monia taiteilijoita, lakimiehiä ja muita itsenäisiä ammatteja harjoittavia ihmisiä ja tiedän, että hyvin usein heitä avustavat perheenjäsenet, yleensä vaimo tai lapset. Se, että heillä on nyt oikeus sosiaaliturvaan, parantaa epäilemättä heidän taloudellista asemaansa, moraaliaan ja työintoaan. Tämä on erityisen tärkeää Liettuassa, sillä nyt, kun kriisi on iskenyt Baltian maihin ankarana, monien perheiden taloudellinen asema lähentelee köyhyyttä.

Me emme voi enää seurata sivusta, kun itsenäiset ammatinharjoittajat ja heidän perheensä kärsivät sosiaalisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Tämän mietinnön hyväksyminen on selvä merkki Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallituksille tukea itsenäisten ammatinharjoittajien puolisoita, taata heille oikeus eläkkeeseen, palkallisiin lomiin, äitiys- tai isyyslomaan ja auttaa heitä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluan ilmaista tukeni jäsen Lullingin mietinnölle. Tämä ehdotus on tarpeellinen, sillä itsenäisten ammatinharjoittajien alalla on edelleen suuri sukupuolten välinen kuilu, joka uhkaa tulla vielä suuremmaksi. Ehdotuksessa huomioidaan myös sen, että sosiaaliturva tulisi myöntää myös puolisoille, jotka tekevät yleensä merkittävästi töitä itsenäisen ammatinharjoittajan liiketoiminnassa jääden kuitenkin täysin ilman kyseistä turvaa monissa jäsenvaltioissa.

Ehdotus, jonka tarkoituksena on saada aikaiseksi kannustimia naisille päästä työmarkkinoille ja auttaa taistelussa pimeää työskentelyä vastaan, tuo kolme päämuutosta nykyiseen yhteisön lakiin: "puolison" määritelmää muutetaan sisällyttämään ne parit, jotka eivät ole naimisissa, siellä missä kansallinen lainsäädäntö heidät tunnustaa; itsenäistä ammattia harjoittaville naisille ja heidän puolisoilleen myönnetään oikeus hyötyä tarvittaessa maksetusta äitiyslomasta, joka kestää vähintään 14 viikkoa. Puolisolle myönnetään myös oikeus sosiaaliturvajärjestelmään tarvittaessa.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä uskoin, että tämän direktiivin hyväksyminen on erittäin tärkeää Euroopan unionin tasolla ottaen huomioon tämänhetkinen talous- ja finanssikriisi, jonka parissa nyt painimme. Ottaen huomioon sen, että useimmissa jäsenvaltioissa puolisot eivät nauti puolisonsa sosiaaliturvaeduista, uskoin, että sellaisessa tapauksessa, jossa jäsenvaltio määrää pakolliseksi itsenäistä ammattia harjoittavan henkilön liittymisen sosiaaliturvajärjestelmään, tämän tulisi olla pakollista myös heidän puolisoilleen ja elinkumppaneilleen.

On valitettavaa, ettei neuvosto hyväksy sitä, että itsenäisiä ammatinharjoittajia avustavien puolisoiden ja elinkumppaneiden olisi pakollista liittyä sosiaaliturvajärjestelmään niissä valtioissa, joissa heidän asemansa on tunnustettu kansallisen lainsäädännön puitteissa. Ottaen huomioon, että suuri enemmistö ei kuulu kyseisen järjestelmän piiriin, he eivät sen vuoksi ole tietoisia sosiaaliturvajärjestelmän tarjoamista eduista, jotka kattavat sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden.

Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän varjoesittelijänä kannatin sitä, että itsenäistä ammattia harjoittavien naisten, puolisoiden ja elinkumppaneiden, jotka päättävät saada lapsia, tulisi nauttia sosiaaliturvaa ja maksettua lomaa ja heitä ei tulisi estää saamasta lapsilisää, kuten Romanian hallitus tekee.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Olen erittäin iloinen siitä, että tänään Euroopan parlamentti vahvisti kantansa toisessa käsittelyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta.

Naisilla on olennainen rooli itsenäisten ammatinharjoittajien liiketoiminnan ylläpitämisessä omistajina sekä puolisoina tai elinkumppaneina. Kannatan parlamentin päätöstä miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän puolisoihinsa tärkeänä osana Euroopan unionin lainsäädäntöä.

  Marina Yannakoudakis (ECR), kirjallinen. – (EN) Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä on voimakas itsenäisten ammatinharjoittajien ja heidän kumppaniensa sukupuolikuilun välisen sillanrakennuksen kannattaja. Kannatamme mietinnön tavoitetta niin, että haluaisimme nähdä kaikkien Euroopan unionin valtioiden tarjoavan tukea ja sosiaaliturvaa itsenäisille ammatinharjoittajille. Me kuitenkin vastustamme tämän lainsäädännön laatimista Euroopan unionin tasolla. Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä on aina puolustanut toissijaisuusperiaatetta ja uskoo vahvasti, että jäsenvaltioiden tulisi ottaa johtava rooli työllisyyslainsäädännön ja sosiaalipolitiikan luomisessa ja edistämisessä. Näistä syistä johtuen Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä on äänestänyt muutoksia 1–17 vastaan.

Mietintö: Toine Manders (A7-0122/2010)

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. – (IT) Parlamentti on tänään toistanut tarpeen ylläpitää korkeaa kuluttajansuojatasoa koko Euroopan unionissa ja korostanut niiden harmonisointimääräysten tärkeyttä, jotka koskevat tekstiilituotteiden merkintöjä, tehden niistä pakollisia kaikille vaatteille, joita markkinoidaan Euroopassa. Uusien tekstiilituotteiden nimeäminen sekä materiaalimerkintätietoja koskevien määräysten toimeenpaneminen yksinkertaistaa olemassa olevia sääntelyjärjestelmiä tehden ne kuluttajan sekä pienten ja keskisuurten yritysten kannalta läpinäkyviksi, selviksi ja hyödyllisiksi.

Kuluttajat voivat hyödyntää merkintöjä tehdäkseen tietoisia valintoja tuotteiden ostamisessa, sekä perustuen eettiseen pohdintaan, kuten terveyteen, ympäristövaikutuksiin, ihmisoikeuksiin sekä tekstiilituotannossa työskentelevien työntekijöiden palkkaukseen ja työolosuhteisiin. Samanaikaisesti pienet ja keskisuuret yritykset sekä tekstiiliteollisuus yleisesti voivat suojella tuotteidensa laatua, muotoilua ja innovatiivisuutta, jotka tekevät niistä kilpailukykyisempiä sekä Euroopan markkinoilla että maailmanlaajuisesti. "Made in" -merkintä mahdollistaisi sen, että kuluttajat saisivat lisätietoa tuotteen ominaisuuksista, sekä auttaisi vahvistamaan taloutta kehittämällä uusia tuotteita monille aloille edistäen työllistymistä ja tukien taistelua tuoteväärennöksiä vastaan, joka liittyy kolmansissa maissa valmistettuihin tuotteisiin.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Tällä globalisoitumisen aikakaudella, jolloin tuotteet ovat yhä enenevässä määrin tulosta kansainvälisellä kokoamislinjalla tehdystä matkasta, on vaikeaa tietää niiden "kansallisuutta". Samanaikaisesti tämän ilmiön kanssa kuluttajat haluavat tehdä ostoksia tietäen täysin tosiasiat, suosien joskus tuotteita, jotka tulevat maista, joissa on korkeammat laatustandardit tai sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät standardit. Tässä yhteydessä päätin äänestää tämän mietinnön puolesta, sillä siinä ehdotetaan valmistusmaamerkinnän tekemistä pakolliseksi. Mielestäni tämä on erittäin tärkeä tieto, joka pitää aina saattaa kuluttajien tietoon. Kannatan myös Euroopan komission ajatusta valmistella kahden vuoden kuluttua tästä hetkestä mietintö, tai jopa lainsäädäntöehdotus, joka tähtää tekstiilimerkintöjen harmonisointiin. Todellakin, ottaen huomioon, että olemme jakaneet samat markkinat vuosikymmenten ajan, miten on mahdollista, että kokojärjestelmät ja monet muut yhtä tärkeät tuotetiedot vaihtelevat edelleen jäsenvaltiosta toiseen?

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän säädöksen puolesta, sillä uskon, että se selkeyttää tilannetta sekä tekstiilituottajien että kuluttajien näkökulmasta. Kannatan valittua säädöksen muotoa, joka saattaa yhteen tällä hetkellä voimassa olevat erilliset direktiivit ja vähentää näin hallinnollista taakkaa, joka aiheutuu jäsenvaltioille siitä, että siirretään kansalliseen lainsäädäntöön ne tekniset muutokset, joita vaaditaan joka kerran, kun uusi kuitunimi lisätään listaan. Olen kuitenkin sitä mieltä, että meidän on aika aloittaa keskustelu sellaisten tekstiilien merkintäjärjestelmien tarkistamisesta, jotka eivät toisi lisätaakkaa valmistajille ja jotka kuluttajien olisi helppo ymmärtää ja hyväksyä. Kannatan sen vuoksi säädöksessä hyväksyttyjä ehdotuksia, joiden mukaan Euroopan komission mietinnön tulisi kattaa sellaiset aiheet, kuten Euroopan unionin laajuinen yhdenmukainen kokomerkintäjärjestelmä vaatteille ja kengille, viittaukset kaikkiin mahdollisiin allergisoiviin tai vaarallisiin aineisiin sekä ekologisia ja sosiaalisia merkintöjä koskevat aiheet.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Yllättävää kyllä, monissa vaatemerkinnöissä oleva ilmaus "made in" ei ole nykyään pakollinen ja sen käyttö vaihtelee suuresti eri jäsenvaltioiden välillä. Pohdittuamme komission ehdotusta uuden kuidun markkinoilletuontiajan lyhentämistä koskevasta määräyksestä käytimme sitä korjaamaan merkintäongelmaa. Itse asiassa, Euroopan unionin lainsäädännön puuttuessa on mahdollista, että kolmansissa maissa valmistetut tuotteet ilmestyvät markkinoille kantaen merkintää, jonka mukaan ne olisi valmistettu Euroopassa. Mietinnössä pyydetään myös komissiota pohtimaan merkintöjä, jotka antaisivat kuluttajille tietoa heidän ostaman tuotteen sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä tuotanto-olosuhteista.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Onnittelen esittelijä Toine Mandersia hänen kovasta työstään tuoda yhteen kolme vaikeaa direktiiviä. Tämä mietintö yksinkertaistaa olemassa olevaa sääntelyjärjestelmää varmistaen esimerkiksi sen, että uusia kuituja voidaan tuoda nopeasti markkinoille. Pienille ja keskisuurille yrityksillemme tämä tarkoittaa säästöjä hallinnollisissa menoissa ja uusien kuitujen myynnistä saatavaa nopeampaa hyötyä. Nämä toimenpiteet kannustavat innovaatioita, mikä omasta mielestäni on erittäin tärkeä asia eurooppalaisille yrityksille. Todellakin, vain innovatiivisilla ja korkealaatuisilla tuotteilla voimme pärjätä kiihkeässä maailmanlaajuisessa kilpailussa ja selviytyä tästä vaikeasta kriisiajasta.

Teksti suojaa myös kuluttajia, joiden edut – korostan – ovat keskeisiä politiikassamme. Hyväksytyt säännöt varmistavat selvemmät ja läpinäkyvämmät määräykset Euroopan kansalaisille, ja ne tarkoittavat myös sitä, että he voivat hyötyä nopeammin innovatiivisista tuotteista. Lopuksi, yleistä terveyttä suojellaan paremmin: yksityiskohtaisemmat merkinnät antavat kansalaisille tietoa lankojen alkuperästä ja oheistuotteista.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan tätä asetusehdotusta, joka pyrkii yksinkertaistamaan ja parantamaan tällä hetkellä voimassa olevia lainsäädännöllisiä puitteita tavoitteenaan kannustaa innovaatioita tekstiili- ja vaatetusalalla samalla, kun se sallii kuitujen käyttäjien ja kuluttajien hyötyä helpommin innovatiivisista tuotteista. Yksinkertaistaminen on olennaisen tärkeää innovaatioiden edistämisessä eurooppalaisessa teollisuudessa ja kuluttajille annetun tiedon lisäämisessä. On myös tärkeää etsiä vaihtoehtoista lainsäädäntöä, joka kuormittaa vähemmän prosesseja ja maksaa vähemmän direktiivien muokkaamisessa. Teollisuus hyötyy siitä, että aikaa kuluu vähemmän hakemuksen jättämisestä tuotteen tuomiseen markkinoille, mikä tarkoittaa säästöjä hallinnollisissa kuluissa ja mahdollisuutta siihen, että tuote pääsee markkinoille aikaisemmin, mikä lisää myyntituottoja.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Olemme viimeinkin hyväksyneet "made in" -merkinnän tekstiilialalle. Parlamentti oli jo vuonna 2005 äänestänyt tiettyjen kolmansista maista tuotujen tuotteiden alkuperämaamerkintää koskevan neuvoston asetusehdotuksen puolesta, mutta neuvosto torjui sen. Koska kyseessä ei kuitenkaan ollut yhteispäätösmenettely, ei ollut mahdollista tehdä juuri mitään joidenkin kansallisten hallitusten vastustusta vastaan.

Tämän päivän äänestys edustaa kuitenkin vahvaa poliittista viestiä parlamentilta, joka edustaa Euroopan kansalaisia ja joka nyt määrätietoisesti vaatii neuvostoa hyväksymään nämä säädökset. Määränpää on nyt lähempänä ja se on myös linjassa Lissabonin sopimuksen tavoitteiden kanssa.

Tämä saattaa olla vasta äänestyksen ensimmäinen kuuleminen, mutta se on tärkeä tulos, joka on seurausta viime kuukausien kovasta työstä yhdessä muiden kansallisten valtuuskuntien ja poliittisten ryhmien kollegoiden kanssa. Tämä uusi säädös suojelee eurooppalaisia kuluttajia, jotka haluavat tietää tekstiilituotteiden alkuperän, sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka valmistavat tuotteitaan jäsenvaltioissa. Tämä tarkoittaa sitä, että me emme enää voi esimerkiksi ilmoittaa, että tuote on valmistettu jäsenvaltiossa, jossa itse asiassa vain 25 prosenttia tuotteesta on tehty; nykyään vähintään 50 prosenttia tuotteesta tulee olla valmistettu kyseissä maassa.

  Lena Ek, Marit Paulsen, Olle Schmidt ja Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen. – (SV) Laajasti ottaen me kannatamme jäsen Toine Mandersin mietintöä tekstiilien nimityksistä ja niitä vastaavista tekstiilituotteiden merkinnöistä. Suhtaudumme kuitenkin erittäin kriittisesti pakolliseen alkuperämerkintään, sillä uskomme sen johtavan eurooppalaisille kuluttajille korkeampiin hintoihin yhdistettynä huonompiin olosuhteisiin ja korkeampiin kustannuksiin, jotka koskevat erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Uskomme vapaaseen kauppaan ja meidän mielestämme on sen vuoksi tärkeää, että emme luo suurempia teknisiä esteitä kaupalle tarpeettoman säätelyn muodossa. Kannatamme sen sijaan vapaaehtoista merkintäjärjestelmää, joka perustuu kuluttajien vaatimukseen alkuperämerkinnöistä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) 30. tammikuuta 2009 komissio hyväksyi ehdotuksen tekstiilien nimityksiä ja niitä vastaavia tekstiilituotteiden merkintöjä koskevasta uudesta sääntelystä. Ehdotus saattaa yhteen kaiken olemassa olevan lainsäädännön yhdeksi säädökseksi tekstiilien nimityksistä ja niitä vastaavista tekstiilituotteiden merkinnöistä. Esittelijän sanoin tarkistaminen "on ensisijaisesti tekninen toimi, jolla ei ole suuria poliittisia vaikutuksia".

Tiedämme kuitenkin, että eurooppalaisten tekstiilien kohtaama, erityisesti kiinalaisia tuotteita koskeva kilpailu pakottaa ryhtymään paljon syvällisempiin toimenpiteisiin merkintöjen suhteen tulevaisuudessa, ja sen tulee olla komission tehtävä tästä lähtien. Lisäksi, Euroopan unionin nykyään kohtaamat haasteet pakottavat parantamaan ja vahvistamaan markkinoita, ja tämän vuoksi on ponnisteltava esteiden täydelliseksi poistamiseksi. Tekstiilien nimityksiin liittyvä harmonisointi ja standardien yksinkertaistaminen saavuttavat nämä tavoitteet, sillä ne selkeyttävät kuluttajille annettavaa tietoa ja kantavat näin kortensa kekoon toimialan saattamisessa kilpailukykyisemmäksi.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Kyky tunnistaa asianmukaisesti se, miten ja missä sekä mistä tuote on olennaisilta osin valmistettu, on kuluttajien perusoikeus, joka varmistaa heidän luottamuksensa ja suojelee heidän oikeuksiaan; se on myös tärkeä tekijä reilun kilpailun edistämisessä maailmanlaajuisilla tekstiilimarkkinoilla. Tässä yhteydessä tekstiilituotteiden nimityksien standardisointi hyödyttää Euroopan tekstiili- ja vaatetusteollisuuden kilpailukykyä, erityisesti Portugalissa. Korostan tarvetta yhdenmukaistettuihin sääntöihin, joka koskevat Euroopan unionin ulkopuolisista maista tuotujen tekstiilituotteiden alkuperämerkintää ja tarkkaa kriteeristöä "made in" -alkuperämerkinnän käyttämiselle unionissa valmistetuissa tuotteissa, sekä sosiaalista merkintää, joka antaa kuluttajille tietoa terveyden ja turvallisuusstandardien sekä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Pidän tärkeänä myös tekstiilituotteiden ympäristösuoritukseen liittyvää ekologista merkintää. Näiden selvempien ja läpinäkyvämpien merkintäsääntöjen käyttöönotto, joihin sisältyy tiedot eläinperäisten osien alkuperästä, parantaa myös kuluttajien kykyä erottaa tuotteet ja niiden laatu.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestimme tämän mietinnön puolesta sen päävaikuttimen takia, joka kannattaa alkuperämerkintöjä ja puolustaa kuluttajien ja työntekijöiden oikeuksia sekä maidemme tekstiili- ja vaatetusteollisuuksien tuotantoa. Olemme kuitenkin eri mieltä joidenkin merkintöihin liittyvien yksityiskohtien kanssa, varsinkin liian yksityiskohtaisesta kuituja koskevasta sisällöstä, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta, johtuen niistä kustannuksista, joita aiheeseen liittyy.

Vaikka olemme siis antaneet puoltavan äänemme yleisellä tasolla, mietinnössä on ehdotuksia, joihin emme voi yhtyä. Mielestämme mietintö pitää tarkastaa tai vähintäänkin siinä pitää olla säännös apukeinoista, joilla varaudutaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä kohtaavia ongelmia vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tuotteen alkuperän nimeäminen on tärkeää sen vuoksi, että kuluttajat tietäisivät tarkalleen ostamansa tuotteen alkuperän. Ei ole oikein merkitä tuotteen alkuperäksi Euroopan unionia, jos se on vain pakattu unionissa samalla, kun kaikki muut tuotantovaiheet on suoritettu Euroopan unionin ulkopuolisessa maassa. Uudet hyväksytyt säännöt edistävät suurempaa läpinäkyvyyttä kansainvälisessä kaupassa ja tekevät asioista selkeämpiä kuluttajille. Siksi äänestin tällä tavalla.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Jälleen kerran ekologiset merkinnät lupaavat aivan jotain muuta kuin ne todellisuudessa ovat – pitää vain muistella orgaanista puuvillaa koskevaa skandaalia tai hiljattain tapahtunutta biokemikaaleihin liittyvää näytelmää. Ensinnäkin merkintöihin ja merkkeihin liittyvä hämmennys nousee taas esiin näillä luonnonmukaisilla markkinoilla, joita Euroopan unioni voisi lopulta yksinkertaistaa järkevästi, mitä se tavallisesti niin mielellään tekee, ja toiseksi Euroopan unionin on aika hyväksyä muuntogeeninen puuvilla. Jos jäämme odottamaan tutkimuksia haitallisten aineiden mahdollisista vaikutuksista, merkintöjen tulisi sillä välin vähintäänkin ilmoittaa, että tuotteet sisältävät geneettisesti muunneltua puuvillaa.

Tämän lisäksi Euroopan unionin on korkea aika huolehtia radiotaajuisesta etätunnistuksesta (RFID). Emme voi asentaa sähköisiä merkintöjä tekstiileihin tietämättä niistä enemmän; meillä ei vieläkään ole asianmukaisia merkintäsääntöjä. Jos jalankulkijoista on tarkoitus tehdä näkyviä radiotaajuustunnistuksilla varustetuilla vaatteilla, on mahdollista valvoa ihmisten kaikkia liikkeitä. Koska mietinnössä on otettu myös tämän huomioon, kannatin sitä äänestyksessä.

  Cristiana Muscardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatan Toine Mandersin mietintöä tekstiilituotteiden alkuperämerkinnöistä, sillä se ratkaisee ongelman, joka on pitkään uhannut kuluttajiemme valinnanvapautta. Alkuperämerkinnät ovat olennaisia läpinäkyvyyden, turvallisuuden ja Euroopan kansalaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, ja samaan aikaan selkeiden, yhteisten sääntöjen antamiseksi yrityksillemme.

Ongelma jää kuitenkin avoimeksi kauppakumppaneiltamme kolmansista maista tulevien tuotteiden osalta. Pyydänkin kanssajäseniäni antamaan tukensa kansainvälisen kaupan valiokunnan alaisuudessa käytävään keskusteluun alkuperämerkintöjen sääntelystä. Se suojelee kuluttajiamme ja yrityksiämme sekä tekstiili- ja vaatetuotteissa että niillä sektoreilla, jotka ovat Euroopan taloudellisen kasvun näkökulmasta herkkiä.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan tekstiiliteollisuus on reagoinut viime vuosien suuriin taloudellisiin haasteisiin astumalla vaikealle uudelleenjärjestelyjen, uudistamisen ja teknologisten innovaatioiden tielle. Eurooppalaiset yritykset ovat parantaneet omaa asemaansa globaaleilla markkinoilla keskittyen sellaisiin kilpailuetuihin kuten laatu, muotoilu ja sellaisten tuotteiden teknologiset innovaatiot, joilla on suurin lisäarvo. Eurooppalainen teollisuus on maailmanlaajuisesti avainasemassa, kun kehitetään uusia tuotteita, huipputekniikkaa, kuitutekstiilejä uusiin sovelluskohteisiin, siivoustuotteita sekä tuotteita autoteollisuuteen tai lääketieteen alalle.

Kannatan komission asetusehdotusta, koska mielestäni se yksinkertaistaa olemassa olevaa sääntelyjärjestelmää uusien kuitujen kehittämisessä ja kasvattamisessa, ja se voi kannustaa innovaatioita tekstiili- ja vaatetusalalla, sekä samanaikaisesti mahdollistaa sen, että kuitujen käyttäjät ja kuluttajat hyötyvät innovatiivisista tuotteista aikaisemmin.

Kannatan lopuksi täysin "made in" -säännöstä, sillä mielestäni se on olennaisen tärkeä sen varmistamiseksi, että kuluttajilla on asiaankuuluvaa tietoa ostamansa tuotteen koostumuksesta ja alkuperästä.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Me vihreät olemme äänestäneet tyhjää tämän mietinnön lopullisessa äänestyksestä pääsääntöisesti sen vuoksi, että muutamat PPE-, liberaalien ja EFD-ryhmien ehdottamat avainmuutokset hyväksyttiin. Tiivistettynä kaikki nämä muutokset laajentavat "made in" -merkinnän säännöksiä.

  Tokia Saïfi (PPE), kirjallinen. – (FR) En kannattanut muutoksia Toine Mandersin mietinnössä, joka koski tekstiilien nimityksiä ja niitä vastaavien tekstiilituotteiden merkintöjä liittyen "made in" -merkintään (47/49, 48, 12 ja 67). Nämä muutokset, joiden tavoitteena on määrätä alkuperämerkinnöistä tekstiilituotteille, jotka on tuotu kolmansista maista (poikkeuksena Turkki ja Euroopan talousalueen jäsenvaltiot) tai säädellä tarkasti Euroopassa tuotettujen tekstiilituotteiden vapaaehtoisista alkuperämerkinnöistä tämän säädöksen avulla, vaarantaisivat tämän tärkeän lainsäädännön hyväksymisen kohtuullisella aikavälillä. Euroopan komission alulle laittama asetusehdotus alkuperämerkinnöistä on vielä neuvoston keskusteltavana ja odottaa kansainvälisen kaupan valiokunnan mietintöä.

En vastusta tuotteiden läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä kuluttajien etuna. Euroopan parlamentin jäseninä meillä on kuitenkin velvollisuus noudattaa tiettyjä sääntelyjärjestelmiä. Mielestäni ennen kuin hyväksymme pakollisen "made in" -merkinnän Euroopassa myytävien vaatteiden merkintöihin, meidän pitäisi ensin varmistaa, että asetusluonnos "made in" -merkinnästä sisältää kaikki takuut erityisesti sen toimeenpanometodeihin liittyen.

Mietintö: Vital Moreira (A7-0058/2010)

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuin tätä mietintöä. Euroopan unionin ja Ukrainan suhteet ovat aina olleet läheiset ja perustuneet rakentavaan vuoropuheluun. Ukrainan talouselämä, samoin kuin Euroopan unionin jäsenvaltioiden talouselämä, on kärsinyt kansainvälisestä rahoituskriisistä, joka on johtanut tuotannon dramaattiseen vähenemiseen, rahoitusaseman heikkenemiseen ja ulkoisen rahoituksen lisääntyneeseen tarpeeseen. Unionin makrotaloudellisen avun, jonka suuruus on 500 miljoonaa euroa, pitäisi paitsi täydentää IMF:n ja Maailmanpankin ohjelmia ja resursseja myös varmistaa EU:n osallistumisen lisäarvo. Apu voi kuitenkin parantaa Ukrainan taloudellista vakautta vain, jos keskeiset poliittiset voimat varmistavat maan poliittisen vakauden ja jos ne pääsevät laajaan yhteisymmärrykseen välttämättömien rakenneuudistusten täytäntöönpanosta.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Makrotaloudellinen apu Ukrainalle on erityisen merkittävää tällä hetkellä. Apu saattaa lisätä Euroopan unionin vaikutusta Ukrainan politiikan muotoutumiseen ja auttaa Ukrainaa pääsemään tämänhetkisen syvän taloudellisen kriisin yli. Yhteisön taloudellinen apu osoittaa, että Ukraina on strategisesti tärkeä maa mahdolliseksi Euroopan unionin jäsenehdokkaaksi. Makrotaloudellista apua tarjotaan hetkellä, jolloin Euroopan unioni auttaa myös ottamaan käyttöön rahoitusta Ukrainan energia-alan uudistamisen tukemiseksi. Komissio ja muut asianosaiset toimielimet työskentelevät yhdessä Ukrainan viranomaisille osoitettavan tukipaketin parissa, jonka avulla autetaan kehittämään kestävä ratkaisu Ukrainan keskipitkän aikavälin kaasutoimituksia ja kaasumaksuja koskeville velvoitteille. Vaikka ehdotettua makrotaloudellista apua ei ole tarkoitus välittömästi liittää kyseiseen pakettiin, se tukee kuitenkin Ukrainan talouselämän vakautta ja uudistuksia. Kannatan päätöstä tarjota Ukrainalle poikkeuksellista makrotaloudellista apua. Ilman sitä Ukraina ei pystyisi kaikilta osin integroitumaan moniin talouden aloihin eikä panemaan täytäntöön sen lisätavoitteita.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Ukraina maksaa nyt vakavasta talouskriisistä ja pitkittyneestä poliittisesta epävakaudesta, jonka turvin Kiovan viranomaiset ovat piiloutuneet niiden sitoumusten taakse, jotka he antoivat kansainvälisille rahoituslaitoksille. Euroopan unionin on tärkeää olla mukana avustamassa itäistä rajanaapuriaan hetkellä, jolloin sosiaalinen tilanne pahenee valtion ylläpitämiseen tarvittavan käteisvirran puutteessa.

Ukrainan täytyy olla vakaa. Euroopan komission myöntämä laina sekä yhteisön lainsäädännön hyväksyminen antavat myös vahvistuksen sille, että Ukrainaa voidaan pitää unionin jäsenehdokkaana. Euroopan komission on kuitenkin tästä lähtien keskitettävä paljon huomiota Ukrainalle myönnetyn lainan valvontamekanismeihin.

Lisäksi Euroopan unionilla on nyt tilaisuus vaatia Ukrainaa paneutumaan entistä päättäväisemmin elintärkeisiin uudistuksiin, joiden avulla se voi lujittaa oikeusvaltioperiaatetta. Ukrainan siirtyminen valtion valvomasta talousjärjestelmästä markkinatalouteen on vaikea ja kivulias prosessi, erityisesti maan kansalle. Talouden siirtymävaihetta on tuettava ponnistuksin, jotka tähtäävät institutionaaliseen uudistukseen. Ukrainan on käytävä rohkeasti käsiksi ongelmaan, vaikka se vaikuttaisikin hyvin vaikealta tällä hetkellä.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan lainsäädäntöpäätöslauselmaa, jossa Ukrainalle tarjotaan makrotaloudellista apua, koska sen avulla maa voi puuttua globaalin rahoituskriisin seurauksiin ja varmistaa, että sen julkinen talous ja maksutase ovat kestävällä pohjalla. Vastauksemme Ukrainan pyyntöön on olennaisen tärkeä talouden vakauttamisen kannalta yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston parhaillaan käynnissä olevan ohjelman kanssa. Ukrainan on kuitenkin ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin ehkäistäkseen ja torjuakseen petoksia, lahjontaa ja muita avustukseen liittyviä sääntöjenvastaisuuksia sekä varautuakseen komission valvontaan ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksiin. Viittaan tässä Ukrainan virnaomaisten kanssa sovittavaan yhteisymmärryspöytäkirjaan ja lainasopimukseen, joissa säädetään sellaisten erityistoimenpiteiden täytäntöönpanosta Ukrainassa, jotka koskevat petosten, lahjonnan ja muiden avustusta heikentävien sääntöjenvastaisuuksien ennaltaehkäisyä ja torjuntaa.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin mielelläni Ukrainalle myönnettävää makrotaloudellista apua käsittelevän parlamentin ehdotuksen puolesta. Ukraina on potentiaalinen unionin jäsenehdokas ja etuoikeutettu kumppani, ja siihen on kohdistettava menettelyjä, joiden avulla tähdätään sen erityisongelmien ratkaisemiseen. Euroopan unionin makrotaloudellinen apu Ukrainalle vahvistaa maan taloudellista vakautta kuitenkin ainoastaan siinä tapauksessa, että puoluepoliittinen järjestelmä vakaantuu ja määräävät poliittiset voimat – jotka viime vuosina ovat olleet liiaksi kiinni vallasta ja vaikutusvallasta käytävissä sisäisissä kamppailuissaan – saavuttavat laajan yksimielisyyden rakenneuudistusten tiukasta täytäntöönpanosta, sillä maan tulevaisuus edellyttää näitä.

Ukrainan hallituksen on myös ehdottomasti ryhdyttävä toimiin sen varmistamiseksi, että oikeusviranomaiset toimivat itsenäisesti, sillä heihin vaikutetaan liikaa paitsi politiikan myös taloudellisten toimijoiden taholta. Oikeusvaltio, ihmisoikeuksien takaaminen, ulkomaiset investoinnit tai edistys edellyttävät vapaata ja riippumatonta oikeusjärjestelmää. Lainasopimuksen käynnistämien mekanismien on otettava nämä tekijät huomioon, jotta Euroopan unionin toimielimet pystyvät tiukasti valvomaan, miten hyvin lainasopimusta pannaan täytäntöön.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Euroopan unionin välitön naapurimaa Ukraina kuuluu niiden eurooppalaisten maiden joukkoon, joihin globaali talouskriisi on iskenyt lujasti. Ukrainan talouselämälle aiheutuneet kriisin haitalliset vaikutukset vaarantavat sisäisen vakauden lisäksi koko alueen vakauden. Äänestin makrotaloudellisen avun myöntämisen puolesta, sillä se edistää merkittävästi vakauden luomista ja auttaa jatkamaan taloudellisia uudistuksia maassa.

Komission ja muiden asianosaisten instituutioiden – Kansainvälisen valuuttarahaston, Maailmanpankin, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin ja Euroopan investointipankin – täytyy vauhdittaa Ukrainalle myönnettävän tukipaketin kokoamista, jotta ne voisivat tunnistaa ja toteuttaa kestävän ratkaisun maan talouselämän uudistamisessa, ja ensisijaisesti energia-alalla.

Ukrainan kautta kulkevaan maakaasuun liittyvien ongelmien ratkaiseminen on strategisesti tärkeää. Minusta kaasutoimituksia koskevan ongelman liittäminen Euroopan unionin ja Ukrainan assosiaatiosopimuksen asialistalle oli myönteistä. Uskon vakaasti, että yhteistyötä on lujitettava, mikä myös merkitsee uusien yhteistyömuotojen löytämistä. Ukrainaa on tuettava uudistusten jatkamisessa, jotta sitä autettaisiin etenemään yhdentymisessä Eurooppaan, mikä merkitsee Euroopan naapuruuspolitiikkaan hahmotettujen Euroopan unionin tavoitteiden kiinni pitämistä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Viimeaikaiset uutiset Ukrainan parlamentin jäsenten välisestä väkivallasta on huolestuttanut koko Eurooppaa, ja tämä on selvästi heijastanut Ukrainan yhteiskunnan jakoa, risteyskohtaa, jossa maa on tällä hetkellä, ja Venäjän väistämätöntä roolia alueella. Minusta Euroopan unionin ei pidä lopettaa eurooppalaisen tien näyttämistä Ukrainalle. Niinpä makrotaloudellisen avun, jota parhaillaan tarjoamme, on muodostettava toinen EU:n ja Ukrainan lähentymistä osoittava merkki ja ilmennettävä solidaarisuutta maata kohtaan hetkellä, jota kuvaa sosiaalinen, taloudellinen ja rahoitukseen liittyvä heikkous.

Toivon, että Ukraina ryhtyy varauksettomasti lähentymisprosessiin Euroopan unionin kanssa, että ehdotettu assosiaatiosopimus tulee voimaan ja vahvistaa kahdenvälisiä suhteita ja vaihtoa ja että tämän tien päässä olisi Ukrainan liittyminen yhteiseen alueeseemme. Toivon myös, että tämäntyyppisen avun tarve vähenee koko ajan, että Ukraina saavuttaa poliittisen vakauden, että maa onnistuu saavuttamaan sosiaalisen tasapainon ja uudistamaan kaupallisen rakenteensa ja että se voi jatkossa valita demokratian, ihmisoikeudet ja oikeusvaltion.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Kansainvälinen rahoituskriisi on vaikeuttanut Ukrainan taloutta yhä enemmän, mikä merkitsee dramaattisesti alentunutta tuotantoa, heikkenevää rahoitusasemaa ja kasvavaa ulkoisen rahoituksen tarvetta. Euroopan unionin rahoitustuki ilmentää Ukrainan strategista tärkeyttä unionin mahdollisena ehdokasmaana. Tästä syystä äänestin Ukrainalle myönnettävän makrotaloudellisen avun puolesta. Apu annetaan lainana, joka on suuruudeltaan enintään 500 miljoonaa euroa. Tämän tarkoituksena on tukea maan taloudellista vakauttamista ja helpottaa sen maksutasetta ja määrärahatarpeita Kansainvälisen valuuttarahaston parhaillaan käynnissä olevassa ohjelmassa mainitulla tavalla. Minusta on tärkeää auttaa Ukrainaa palaamaan välttämättömälle sosioekonomiselle vähimmäistasolle ja vakauttamaan julkinen taloutensa, jotta se näin voisi luoda kasvunäkymiä ja poliittista luottamusta. Olen myös samaa mieltä siitä, että olisi varmistettava valvontamekanismit, jotka lisäävät selkeyttä, avoimuutta ja vastuuta. Euroopan parlamentille olisi annettava säännöllisin väliajoin ajantasaisia tietoja talous- ja rahoituskomitean työstä.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Makrotaloudellinen apu, jota parhaillaan ehdotetaan myönnettäväksi Ukrainalle, ei merkitse aitoa ja puolueetonta apua, pikemminkin päinvastoin. Kun avun ehtona on Kansainvälisen valuuttarahaston vaatimusten ja "EU:n ja Ukrainan assosiaatio-ohjelmassa vahvistettujen talousuudistuksia koskevien keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden" noudattaminen, tämä merkitsee seuraavia seikkoja: laajan vapaakauppa-alueen perustamista EU:n ja Ukrainan välille, EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden noudattamista, läheisempää sotilaallista yhteistyötä yhteistä etua koskevien asioiden selvittämiseksi, Ukrainan mahdollista osallistumista EU:n Atalanta-merioperaatioon, täydellisen ja kaikilta osin toimivan markkinatalouden ja EU:n luomien makrotaloudellista vakautta koskevien periaatteiden vakiinnuttamista Ukrainaan ja sellaisten hyvinvointivaltion uudistamista koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa EU:n ja Ukrainan välillä, joiden tavoitteena on Ukrainan eläkejärjestelmän muuttaminen kestävämmäksi. Kaiken tämän selvästi esitetyn ja rivien välistä luettavan tiedon perusteella – kun hyvin tunnemme Euroopan unionin käyttämän kielen merkityksen – voimme ainoastaan äänestää tätä ehdotusta vastaan. Äänestämällä näin osoitamme myös solidaarisuuttamme Ukrainan kansaa kohtaan.

  Filip Kaczmarek (PPE), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, hyväksyin Ukrainalle myönnettävää makrotaloudellista apua käsittelevän mietinnön. Kyseessä on tärkeä päätös, joka merkitsee, että avustamme Euroopan unionille ja Puolalle erittäin tärkeää naapuria.

500 miljoonan euron laina auttaa Ukrainaa selviytymään rahoituskriisistä. Minun ei varmaankaan tarvitse vakuuttaa kenellekään, että Ukrainan taloudellinen vakauttaminen ja maan energia-alan uudistaminen on unionin etujen mukaista. Näiden tavoitteiden saavuttaminen riippuu ukrainalaisista itsestään. Olen tyytyväinen, että olemme osoittaneet tänään haluamme työskennellä heidän kanssaan ja haluamme auttaa.

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Euroopan unionin Ukrainalle myöntämän rahoitusavun puolesta, sillä uskon, että meidän on osoitettava solidaarisuuttamme, mikä merkitsee myös apua tämänhetkisestä talouskriisistä selviytymiseen. Koska Ukraina on Euroopan unionin naapurimaa, joka haluaa tulevaisuudessa liittyä unioniin, sille on annettava selkeä poliittinen signaali, joka rohkaisee maan viranomaisia toteuttamaan Euroopan unionin kanssa sovittuja uudistustoimenpiteitä.

Meille unionin kansalaisille on samanaikaisesti tärkeää, että meillä on menestyviä naapureita, joilla on eurooppalaisten standardien ja arvojen mukainen vakaa sisäpoliittinen tilanne. Tässä mielessä toivomme, että Euroopan unionin naapurimaalleen myöntämää lainaa käytetään auttamaan koko Ukrainan yhteiskuntaa. Tämä koskee myös yli puolta miljoonaa romanialaista, jotka asuvat Pohjois-Bukovinassa, Pohjois-Maramureşissa ja Etelä-Bessarabiassa. Euroopan komission on tietysti ryhdyttävä kaikkiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että tätä poikkeuksellista rahoitusapua käytetään viisaasti ja kohteisiin, joissa sitä tarvitaan odotettujen vaikutusten saavuttamiseksi. Avustuksen myöntämisen ehtojen on oltava EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimusta koskevan asialistan tavoitteiden mukaisia, ja Euroopan unionin on valvottava tarkasti varojen käyttöä ja Euroopan parlamentille on ilmoitettava valvonnasta säännöllisesti.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) On sietämätöntä, että Euroopan unionin myöntämät lainat ja tuet ovat Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) asettamien rajoituksien alaisia. Ei ole hyväksyttävää, että Euroopan komissio antaa tehtäväkseen varmistaa, että Maailmanpankin ja IMF:n menettelyjä sovelletaan tukia saavissa jäsenvaltioissa huolimatta Ukrainan kansan itsemääräämisoikeudesta.

Äänestän tänään makrotaloudellisen avun myöntämistä vastaan. Kyse ei ole siitä, etten tukisi Ukrainan kansaa. Päinvastoin, en halua kansan joutuvan kärsimään enempää vanhentuneesta ja vaarallisesta uusliberalistisesta järjestelmästä, jota IMF, Maailmanpankki ja Euroopan komissio heille tyrkyttävät.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Kansainvälisen valuuttarahaston myöntämä rahoitusapu tukee Ukrainan talouselämän vakauttamis- ja elpymisprosessia. Koska Ukrainan talousnäkymät heikkenevät, se on pyytänyt unionilta makrotaloudellista apua. Makrotaloudellisen avun ohjelma on olennaisen tärkeä, jotta parannetaan sellaisten eurooppalaisten valtioiden taloudellista vakautta, jotka ovat käyneet läpi viimeaikaisen maailmanlaajuisen kriisin ja kärsineet seurauksista, joita kriisi on aiheuttanut niiden tärkeimmille kauppakumppaneille. Talouden epätasapaino liittyy talousarvioon ja maksutaseeseen. Kyseinen rahoitusapu on tärkeää, jotta Ukraina pystyisi käsittelemään kriisin mahdollisimman johdonmukaisesti. Euroopan unionin on tästä syystä oltava solidaarinen. Siksi äänestin tällä tavalla.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Globaali talouskriisi on iskenyt rajusti Ukrainaan, joka on Euroopan unionin pääasiallinen ja tärkeä kumppani unionin itäisten naapurien joukossa. Tästä syystä enintään 500 miljoonan euron suuruinen makrotaloudellinen apu, joka myönnetään komission ehdottaman lainan muodossa, olisi hyväksyttävä. Rahoituksen pitäisi kattaa maan yleiset maksutasevaatimukset ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) määrittämät ulkoiset rahoitustarpeet.

Ukrainaa on tuettava sen pitkän aikavälin makrotaloudellisen vakauden vahvistamisessa, koska se on Euroopan unionin tärkeä kauppakumppani. Minulle oli tärkeää myös se, että Euroopan unionin talousarviosta myönnetty apu ei ole ainoastaan IMF:n ohjelman mukainen, vaan että se vastaa myös Ukrainalle asetettuja EU:n politiikan tärkeimpiä periaatteita ja tavoitteita. Euroopan unionin avustuksen ansiosta Ukrainassa käynnistetään myönteisten ehtojen pohjalta lisää välttämättömiä rakenneuudistuksia. Äänestin näin ollen mietinnön puolesta.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Vital Moreiran mietinnön puolesta. Ehdotetun makrotaloudellisen avun tarkoituksena on täydentää IMF:n tukea, jota on tarjottu osana puitesopimusta, sekä Maailmanpankin tukea, jonka on määrä olla budjetin tukemiseen tarkoitettua lainaa.

Makrotaloudellinen avustusohjelma käynnistetään täydentämään unionin muuta rahoitusta. Unionin rahoitusapu ilmentää Ukrainan strategista merkitystä Euroopan unioniin liittymistä tavoittelevana mahdollisena ehdokasmaana. Makrotaloudellista apua tarjotaan hetkellä, jolla Euroopan unioni osallistuu myös Ukrainan energia-alan uudistuksiin tähtäävän rahoituksen käyttöönottoon. Olen yhtä mieltä esittelijän kanssa siitä, että on pyrittävä parantamaan ehdotetun hankkeen selkeyttä, avoimuutta ja dokumentoitavuutta.

  Ioan Mircea Paşcu (S&D), kirjallinen. – (EN) Kukaan ei kiistä sitä, etteikö Ukraina olisi strateginen kumppanimme, jonka tilanne kiinnostaa meitä kovasti. Tällä hetkellä Ukraina on tienhaarassa taloudellisesti, kun tarkastellaan sen vaikeaa tilannetta, ja poliittisesti, sillä sen uusi hallitus kannattaa läheisiä suhteita Venäjään. Tästä syystä Ukrainan auttaminen myöntämällä sen käyttöön 500 miljoonaa euroa on strategisesti oikea päätös, jota tuemme. Eikö asiassa ole kuitenkin taktinen ristiriita rahoitusavun tason – pelkästään puoli miljardia euroa verrattuna muihin ohjelmiin, jotka nielevät kymmeniä miljardeja euroja – ja Ukrainan talouspolitiikan kontrollin välillä, jonka pyrimme vastineeksi saamaan? Euroopan unionilla on tietysti tiukat säännöt, joita sen rahoitusavun saajien on noudatettava myönnetystä avustussummasta huolimatta, mutta joskus, erityisesti silloin, kun tuen määrä on suhteellisen alhainen, samoista tiukoista ehdoista kiinnipitäminen ilmentää poliittista joustamattomuutta, joka vain vähentää kyseisen välineen tehoa varsinkin silloin, kun muut tuen myöntäjät ovat paljon joustavampia tukensa suhteen.

  Traian Ungureanu (PPE), kirjallinen. – (EN) Euronestin varapuheenjohtajana äänestin Ukrainalle myönnettävän makrotaloudellisen avun puolesta. Toivon, että se toimitetaan nopeasti säännökseen sovellettavien ehtojen mukaisesti. Olen erityisen tyytyväinen Euroopan parlamentin osaan tässä päätöksentekoprosessissa, mikä on seurausta Lissabonin sopimuksen säännösten hyväksymisestä. Ukrainalle myönnettävä makrotaloudellinen apu on ensimmäinen uuden menettelyn mukaisesti päätettävä tapaus. Päätöksentekoprosessiin kirjattu viivästys, joka johtuu uudesta menettelystä, on samaan aikaan valitettava.

Kehotan Euroopan unionin toimielimiä käyttämään Ukrainalle myönnettävästä makrotaloudellisesta avusta saatua kokemusta hyväkseen ja välttämään lisäviivästyksiä. Itäisiä kumppaneitamme ei pitäisi vaivata tarpeettomilla viivästyksillä. Viittaan erityisesti Moldovan tasavallan tapaukseen ja sen Eurooppa-myönteiseen hallitukseen, joka edelleen odottaa EU:n makrotaloudellisen avun myöntämistä. Moldovan tasavalta tarvitsee kiireisesti avustusta, mutta Euroopan komission ehdotus on niin paljon myöhässä, että sitä on mahdotonta hyväksyä. Ehdotus toimitetaan Euroopan parlamentille vasta tällä viikolla. Kehotan kaikkia unionin toimielimiä välttämään lisäviivästyksiä päätöksenteossa, joka koskee Moldovan tasavallalle myönnettävää makrotaloudellista apua.

Mietintö: Luís Paulo Alves (A7-0054/2010)

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Meidän yhdeksän syrjäisintä aluettamme (Azorit, Kanariansaaret, Guadeloupe, Ranskan Guayana, Madeira, Martinique, Réunion, Saint Barths ja Saint Martin) muodostavat todellisen valtin Euroopan unionille. Koska niiden syrjäinen sijainti heikentää niiden kehitystä, Euroopan unionin on hyväksyttävä erityisiä korvaavia toimenpiteitä. Näin ollen esimerkiksi Réunionissa on oltava mahdollista valmistaa iskukuumennettua maitoa ihmiskäyttöön tarkoitetusta maitojauheesta. Madeiralle myönnetty arvokas vapautus on ulotettava Réunioniin, jonka ominaisuuksiin kuuluu erittäin huomattava maantieteellisesti syrjäinen asema. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta, sillä sen tavoitteena on ottaa käyttöön, laajentaa tai mukauttaa olemassa olevia vapautuksia Azorien, Kanariansaarten, Réunionin ja Madeiran sokeri-, maito- ja viinialalla.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Syrjäisimmillä alueilla on muita suurempia haasteita niiden maantieteellisen sijainnin vuoksi, mikä vie ne kauaksi unionin keskuksesta. Tästä syystä kannatan erityistoimenpiteiden hyväksymistä maatalousalalla, jotta voitaisiin auttaa kyseisiä alueita tämänhetkisessä talouskriisissä. Erityisesti painotan Azorien ja Madeiran alueiden erityisluonnetta ja suhtaudun myönteisesti hyväksyttyihin toimenpiteisiin. Toimenpiteet koskevat tiettyjen vapautusten käyttöönottoa, laajentamista tai mukauttamista sokeri-, maito- ja viinialalla. On painotettava, että on olennaisen tärkeää, että syrjäisimpiä alueita varten on integroitu strategia unohtamatta kunkin alueen erityisominaisuuksia. On tärkeää löytää parhaat ratkaisut kullekin erilaiselle alueelle. Monia olemassa olevia Euroopan unionin välineitä, kuten alueellista strategiaa ja Euroopan naapuruuspolitiikkaa, olisi korostettava ja olisi tähdennettävä sitä, miten tärkeää on jatkaa keskustelua syrjäisimpien alueiden strategisista suuntaviivoista, jotta voitaisiin lisätä päätöksentekijöiden tietoisuutta kyseisten alueiden erityisominaisuuksista ja potentiaalista.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Syrjäisimpiä alueita on useampia kuin yksi. Kullakin saarella ja kullakin alueella on omat erityispiirteensä, luonteensa ja ongelmansa. Juuri hyväksymässämme mietinnössä sallitaan tiettyjen vapautusten käyttöönotto maataloudessa syrjäisimpien alueiden auttamiseksi. Esimerkiksi Réunionin kansa voi vastaisuudessa valmistaa iskukuumennettua maitoa EU:sta lähtöisin olevasta maitojauheesta ja näin kompensoida tuoreen maidon riittämätöntä tuotantoa. Azorit sen sijaan hyötyvät vapautuksesta, joka koskee sokerin vientiä Euroopan unioniin rajoittavia säännöksiä, koska sokerijuurikkaan tuotanto on saaren elinkelpoisin vaihtoehto, niin sen taloudelle kuin sen ympäristöllekin, sitten kun maitokiintiöt loppuvat. Nämä vapautukset auttavat syrjäisimpiä alueita. Tämä on hyvä asia ja tämän vuoksi haluaisimme niiden olevan taattuja pitkällä aikavälillä. Tätä odotamme komissiolta.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Annoin puoltavan ääneni mietinnölle, joka käsittelee ehdotusta unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annettavaksi asetukseksi. Maatalouden monipuolistamiseksi annetun mahdollisuuden ohella tämän mietinnön hyväksyminen merkitsee sitä, että tiettyjen tuotteiden jälleenvientikielto poistetaan. Talouskriisin aikana tämä auttaa ratkaisevasti kymmenien työpaikkojen uudelleenjärjestelyssä ja säilyttämisessä Azoreilla sekä alueen sokeriteollisuuden toiminnassa.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Komission ehdotuksessa esitetään tarkistuksia syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 247/2006. Muutokset koskevat sokeri-, maito- ja viinialaa. Kiitän asiaa valmistelleita esittelijöitä heidän laadukkaasta työstään. Tämänhetkiseen monivuotiseen rahoituskehykseen ja tuleviin rahoitusnäkymiin pitää yhtenä perusperiaatteena kuulua solidaarisuuden periaate; sosiaalinen ja alueellinen koheesio on varmistettava tällä tavalla. Me kaikki olemme tietoisia luontoon liittyvistä vaikeuksista, joiden kanssa Euroopan unionin syrjäisimmät alueet kamppailevat maantieteellisen sijaintinsa ja olosuhteidensa vuoksi, millä on kielteisiä vaikutuksia niiden taloudelliseen toimintaan ja tuotantokapasiteettiin. Ehdotetut tarkistukset ovat solidaarisuuden periaatteen mukaisia, joten kannatan niitä.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Meidän on mahdotonta hyväksyä käsiteltävänä olevan mietinnön taustalla olevaa varojen käyttöä – jota on esitetty selvästi kompromissiehdotuksen johdanto-osan ensimmäisessä kohdassa, jossa hyväksytään meijerialan kiintiöiden päättyminen – ja tästä syystä äänestimme mietintöä vastaan. Kiintiöistä luopumisella – kuten hyväksytyssä mietinnössä myönnetään, ja asian todetaan olevan loppuun viety, fait accompli – on äärettömän vakavia vaikutuksia Azorien maidontuotantoalaan ja alueen meijerialaan kokonaisuudessaan.

Maitokiintiöiden poistamisesta alueen talouselämälle aiheutuvia seurauksia – joita olemme torjuneet ja joita edelleen torjumme – ei lievennetä sokerinjalostusteollisuuteen kaavailluilla toimenpiteillä, joita nyt käsitellään, jos otetaan huomioon, että sokerin jälleenvientiä pidennetään. Tämä on keskinkertainen päämäärä. Sen merkitys heikkeni alusta asti, kun päätettiin, että myös kyseinen toimenpide poistetaan asteittain viiden vuoden ajanjakson kuluessa.

Madeiralla viiniköynnösten muuntamista koskeva prosessi on huomattavasti aikataulua jäljessä, ja se voi jopa vaarantua, jos kannustimia ei vahvisteta. Niin kutsutun Geneven sopimuksen kielteiset vaikutukset alueen banaanikauppaan on myös jätetty huomiotta. Lisäksi asia, jota olisi tärkeää harkita, on saarten välisten markkinoiden piristämiseen tarkoitetun avun mahdollisuus paikallisten maataloustuotteiden myyntiä varten.

  Elie Hoarau (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Annoin myöntävän ääneni lopulliselle tekstille, joka ajettiin läpi kiireisesti, koska eri vapautusten soveltaminen Réunioniin, Azoreihin, Kanariansaariin ja Madeiraan oli avain työpaikkojen suojaamisen varmistamiseen ja maataloustoiminnan jatkumiseen, erityisesti maidontuotantoon Réunionissa. Äänestin kuitenkin Euroopan komission ja neuvoston ehdottamaa kompromissia vastaan, koska viimeksi mainittu esitti ehdotuksia, jotka eivät läheskään yltäneet meidän ehdottamiimme toimenpiteisiin, jotka aluekehitysvaliokunta ja maatalousvaliokunta olivat hyväksyneet.

On valitettavaa, että sokerin vientikiintiöitä ei ole pidetty 3 000 tonnissa Azorien osalta, että Réunionille myönnettyä vapautusta maidontuotannossa ei ole kaavailtu muille Ranskan merentakaisille departementeille ja että komissio ei ole ylläpitänyt suojatoimenpiteitä, jotka koskevat Réunionin maidontuottajien saavuttamien tulosten kestävyyttä. Palauttaisin kaikki nämä asiat neuvotteluihin, joissa käsitellään Posei-ohjelman uudistamista.

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Syrjäisimmille alueille on tavallisesti tyypillistä alhainen väkiluku, pieni koko, pysähtyneisyys ja vaikeat taloudelliset olosuhteet. Kyse on alueista, jotka ovat hyvin riippuvaisia säähän liittyvistä ja maantieteellisistä olosuhteista ja joiden mahdollisuus saada tuotteita ja palveluja perustuu unionin mannermaan kanssa tehtävään yhteistyöhön. Näille alueille myönnettävä avustus olisi taattava jatkuvasti, sillä vaikeudet, joista syrjäisimpien alueiden asukkaiden on selvittävä, ovat myös pysyviä. Jotta näille alueilla taattaisiin yritysten kehittyminen, ammatillisen toiminnan piristäminen ja maatalousalalle sama taso kuin koko Euroopassa, olisi otettava käyttöön uusia lainsäädännöllisiä myönnytyksiä – ja kehitettävä jo olemassa olevia säännöksiä – jotka on mukautettu erityisalueiden tarpeisiin.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin syrjäisimpien alueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen vaikuttavat niiden äärimmäisen syrjäinen sijainti ja saaristoluonne, pieni koko, vaikea maasto ja ilmasto sekä niiden taloudellinen riippuvuus harvoista tuotteista. Koska nämä tekijät yhdessä vakavasti rajoittavat alueiden kehitystä, Lissabonin sopimuksen 349 artiklassa on määräys syrjäisimpien alueiden etua koskevista erityistoimenpiteistä, jotka on toteutettava sellaisten asianmukaisten aloitteiden avulla, joilla pyritään vastaamaan alueiden erityistarpeisiin erityisesti maatalous- ja kalastusalalla. Keskeiset muutokset koskevat tiettyjen vapautusten käyttöönottoa, laajentamista tai mukauttamista sokeri-, maito- ja viinialalla. Äänestämme kyseisten toimenpiteiden puolesta meitä järkyttävien rajoitusten ja kansainvälisen kriisin vuoksi. Siksi äänestin tällä tavalla.

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Äänestin Euroopan parlamentin päätöslauselman (A7-0056/2010) puolesta, koska yhteisen maatalouspolitiikan toinen pilari eli maaseudun kehittämispolitiikka on YMP:n tehokkuuden parantamisen ja luonnonhaitta-alueiden maankäytön helpottamisen kannalta erittäin tärkeää. Esittelijän laatima asiakirja on hyvin tarpeellinen sekä meille että koko Euroopan unionille. Meillä on oltava tietoja maa-alueista, joita ei omistajista riippumattomista syistä voida käyttää tehokkaasti tai hyvin. Olen epäsuotuisien alueiden luokitusperusteista samaa mieltä kuin esittelijä vuonna 2005 alkaneen tarkistuksen arvioinnissaan. Näiden alueiden tuen aiempia perusteita on muutettava niin, että ne vastaavat todellisia olemassa olevia haittoja. On myös muistettava, että jotkin alueet täyttävät erityiset perusteet, joiden haitat on nyt poistettu tehokkaiden toimenpiteiden avulla. Jäsenvaltioiden pitäisi olla vastuussa epäsuotuisien alueiden yksilöimisestä ja tuki- ja kehittämisohjelmien kehittämisestä. Kaikkien toimenpiteiden on tietysti perustuttava yhteisön järjestelmään.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Esittelijän parantelemassa komission ehdotuksessa esitetään muutoksia yhteisön aikaisempaan lainsäädäntöön, erityisesti asetukseen N:o 247 vuodelta 2006. Keskeiset muutokset koskevat joidenkin vapautusten käyttöönottoa, laajentamista tai mukauttamista sokeri-, maito- ja viinialalla. Uskon, että ehdotetut muutokset ovat myönteisiä kyseisten syrjäisimpien alueiden kannalta.

Tilanne on hyvin vaikea, erityisesti alueilla, joilla viimeaikaiset kriisit (Azorien meijeriala, sokerijuurikas jne.) ovat iskeneet keskeisille talouselämän aloille. Tästä syystä olisi suositeltavaa rohkaista taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen. Jotta voitaisiin rohkaista tällaista monipuolistamista, tuottajille ja jalostajille on tarjottava pitkän aikavälin näkymiä, ja talouden toimijoille on annettava mahdollisuus saavuttaa tarkoituksenmukainen taso teollisessa ja kaupallisessa toiminnassa. Kun tarkastelen esittelijän hahmottelemaa järjestelmää ja asiasta vastaavan valiokunnan jäsenten esittelemiä tarkistuksia, ilmoitan kannattavani mietintöä.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen Luís Paulo Alvesin mietinnöstä annettavan lausunnon valmistelija aluekehitysvaliokunnassa, ja olen tyytyväinen tavasta, jolla olemme alkaneet työskennellä saadaksemme aikaan nopeamman ja tehokkaamman mukautuksen niiden tuotteiden enimmäisvientimäärille, jotka sisältyvät syrjäisimpien alueiden hankintajärjestelmään. Mietintö on laadittu Lissabonin sopimuksen 349 artiklan puitteissa, ja siinä on säännös syrjäisimmille alueille myönnettävästä avustuksesta, joka on tarkoitettu niiden maantieteellisestä sijainnista, topografiasta ja ilmastosta johtuvien pysyvien vaikeuksien voittamiseen.

Asetuksen säännöksissä on keskityttävä näiden alueiden erityistarpeisiin ja paikallisten markkinoiden todellisuuteen. Laatiessani ehdotuksiani mielessäni oli juuri tämä tavoite, jonka Euroopan komissio on sitoutunut käsittelemään uudelleen asetuksen yleisen tarkastuksen yhteydessä, mikä on vielä tehtävä tämän vuoden aikana.

Olin myös huolissani hybridilajikkeista viiniä Madeiralla ja Azoreilla valmistavien tuottajien tulojen turvaamisesta, sillä viinin yhteisessä markkinajärjestelyssä nämä viinit on kielletty. Tuottajien olisi voitava jatkaa kyseisten lajikkeiden kasvattamista omien perheidensä kulutusta varten, jotta heidän ei olisi pakko kaivaa viiniköynnöksiä maasta. Kuten toivoin, parlamentin, komission ja neuvoston saavuttama kompromissi hyväksyttiin parlamentin laajalla enemmistöllä tänään.

Mietintö: Helga Trüpel (A7-0134/2010)

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Vuoden 2011 talousarviota käsittelevä Helga Trüpelin mietintö on uusi vaihe Euroopan parlamentin talousarvion hyväksymismenettelyssä. Parlamentti hyväksyi vuoden 2011 suuntaviivat maaliskuussa. Tavoitteena on hyväksyä ennakkoarvioesitys budjettivaliokunnan ja asiasta vastaavan Euroopan parlamentin puhemiehistön välillä käytyjen neuvottelujen päätteeksi. Kannatan mietintöä, jossa esitetään muun muassa Euroopan parlamentin jäsenten avustajakorvausten korotuksen toisen 1 500 euron suuruisen kuukausierän hyväksymistä, 18 uuden Euroopan parlamentin jäsenen virkaanastumisen rahoittamista, Euroopan parlamentin jäsenille tarkoitettujen asiantuntijapalvelujen (toimialayksiköiden palvelut ja kirjastopalvelut) parantamista sekä niiden vierailijoiden määrän nostamista 100:sta 110:een, joita kukin jäsen voi sponsoroida taloudellisesti vuosittain. Nämä eri säännökset ovat sopusoinnussa Lissabonin sopimuksesta johtuvien Euroopan parlamentin uusien velvoitteiden kanssa. Näin ollen koska Euroopan parlamentin jäsenet laativat yhdessä jäsenvaltioiden ministerien kanssa lakeja lähes kaikissa EU:n toimivaltaan kuuluvissa asioissa, heidän on saatava korkealuokkaista teknistä asiantuntija-apua lainsäädäntöasioissa sekä voitava kertoa kansalaisille työstään kutsumalla heitä vierailulle parlamenttiin Strasbourgiin tai Brysseliin.

  Martin Ehrenhauser (NI), kirjallinen. (DE) Äänestin Helga Trüpelin mietintöä vastaan. Näin tekemällä vastustan selkeästi sihteeristökorvausten korottamista sekä Euroopan parlamentin virkamiesten määrän nostamista. Ensin on osoitettava todeksi väite siitä, että Lissabonin sopimus lisää Euroopan parlamentin jäsenten työtä.

Jos näin tapahtuu, ainoa ratkaisu näinä aikoina, jolloin valtionvelka on räjähtämässä käsiin, on lisätä tehokkuutta, ei byrokratiaa. Täällä parlamentissa on valtava potentiaali tehokkuuden lisäämiselle, ja myös toimintakyvyn tehostaminen olisi helppoa henkilöstöä keventämällä ja rahoitusta vähentämällä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kuten olen todennut jo aiemmin, tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä parlamentissa käsiteltävät asiat lisääntyvät Lissabonin sopimuksen myötä. Työn ripeä ja tehokas tekeminen edellyttää riittäviä teknisiä ja logistisia välineitä.

Kun otetaan huomioon Euroopan unionin tuleva laajentuminen ja tarve parantaa kansalaisille tiedottamista parlamentin työstä, on saatava varoja, joilla taataan tehokas työnteko vuonna 2011 niin, ettei unionin lainsäädäntötyö hidastu parlamentin riittämättömän rahoituksen takia.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen ajamani toimintalinjan mukaisesti sitä mieltä, että nollapohjabudjetoinnin soveltaminen kunkin parlamenttikauden alussa on tärkeää. Tämä tekee parlamentin talousarviosta todellisia tarpeita vastaavan sekä lisää sen avoimuutta, kurinalaisuutta ja tehokkuutta. Kannatan myös kiinteiden ja muuttuvien kustannusten erottamista toisistaan ja jälkimmäisten perustelemista kustannus–hyötyanalyysillä. Kustannus-hyötyanalyysi on tärkeä entistä parempien tulosten ja resurssienhallinnan varmistamiseksi. Lissabonin sopimuksen voimaantulo toi uusia valtuuksia, ja 18 uuden Euroopan parlamentin jäsenen palkkaaminen edellyttää olosuhteita, joissa he voivat hoitaa mandaattinsa asianmukaisesti ja tehokkaasti. Haluan korostaa myös, että ammattitaitoisen lainsäätämisen on oltava parlamentin ensisijainen tavoite. Parlamentin on saatava asianmukaisen toiminnan varmistavat resurssit etenkin näinä haastavina aikoina, jolloin EU:n toimielimillä on ratkaisevan tärkeä rooli Euroopan kansalaisten keskuudessa ja yleisesti.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Me vihreät äänestimme kollegamme Helga Trüpelin mietinnön puolesta. Kaikki mietintöön jätetyt tarkistukset hylättiin. Vuotta 2011 koskevat parlamentin ennakkoarviot on siten välitetty komissiolle sisällytettäväksi vuotta 2011 koskevaan talousarvioesitykseen. Avustajakorvausten toisen erän nosto vuonna 2011 merkitsee sitä, että määrärahat on nyt otettu varaukseen kaikista kustannuksista tehtävää yksityiskohtaista tilinpäätöslaskelmaa odoteltaessa. Parlamentti voi palata asiaan vuoden 2011 talousarviota koskevassa ensimmäisessä käsittelyssä syys- tai lokakuussa. Sihteeristökorvausten ensimmäisen erän nostosta vuonna 2010 puolestaan äänestetään huomenna osana Vladimir Maňkan mietintöä, jossa käsitellään lisätalousarviota nro 1/2010. Tällöin olemme jo varsinaisessa budjettimenettelyssä, ja tätä koskeva äänestys on lopullinen tulos.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D), kirjallinen. – (PL) Olemme jo tottuneet siihen, että Euroopan parlamentin talousarvio on Euroopan parlamentin ja muiden EU:n toimielinten välillä sekä epäsuorasti myös EU:n ja jäsenvaltioiden välillä aikaan saatujen vaikeiden kompromissien tulos.

Ensi vuosi saattaa osoittautua erityisen vaikeaksi tässä suhteessa, kun otamme huomioon parlamenttia odottavan työn merkityksen ja laajuuden. Parlamentin on sopeuduttava Lissabonin sopimuksen ja Kroatian EU-jäsenyyden myötä muuttuneeseen tilanteeseen, jossa uusia Euroopan parlamentin jäseniä on 18, uusia virkoja 68 ja Kroatian jäsenyyden synnyttämiä uusia virkoja 62. Parlamentin talousarvio ei kuitenkaan nouse merkittävästi vuoteen 2010 verrattuna (5,5 prosenttia), mikä herättää kysymyksen siitä, miten tämä luku suhteutetaan uuteen todellisuuteen. Tässä mielessä suhtaudun myönteisesti mietinnössä esitettyyn ehdotukseen menojen järkevästä suunnittelusta.

Minusta on mietinnön laatijan tavoin välttämätöntä tarkistaa työntekijöiden perheille myönnettävän tuen tasoa, lisätä kirjaston työntekijöitä vasta Euroopan parlamentin jäsenten tarpeiden perusteellisen analyysin jälkeen sekä varmistaa parlamentin henkilökunnan turvallisuus kohtuukustannuksin niin, että kustannuksista kerrotaan avoimesti tavallisille kansalaisille. Parlamentti on yhä liian suljettu toimielin, joten rahoitusta olisi mahdollisuuksien rajoissa lisättävä hankkeisiin, joita ovat esimerkiksi Euroopan historian talo (House of European History) sekä Kiertokäynnit parlamentissa (Tours of Parliament).

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (EN) Lissabonin sopimuksen voimaantulo on lisännyt Euroopan parlamentin toimivaltaa, mikä puolestaan edellyttää uusia varoja lisääntyneiden tarpeiden tyydyttämiseen. Ennakkoarvio vuoden 2011 talousarviosta merkitsee siten 5,8 prosentin lisäystä varainhoitovuoteen 2010 verrattuna. Tällä pyritään varmistamaan parlamentin mahdollisuus hyödyntää ja käyttää täysipainoisesti etuoikeuksiaan.

Vuoden 2011 talousarvion kokonaismäärä nousee 1 710 574 354 euroon, josta 20,32 prosenttia osoitetaan otsakkeeseen 5 (hallintomenot), jotta poliittiset tavoitteet ja niitä koskeva rahoitus vastaisivat toisiaan. Talousarvioesitys sisältää määräyksiä, jotka koskevat Kroatian jäsenyyttä, Euroopan parlamentin jäsenten sihteeristöpalvelujen lisärahoitusta, uusia työpaikkoja, niiden vierailijoiden määrän nostamista, joita jäsenet voivat vuosittain kutsua parlamenttiin, parlamentin hiilijalanjäljen pienentämistä sekä uuden vierailukeskuksen ja Euroopan historian talo -hankkeen rahoitusta.

Mietinnössä esitetään järkevää talousarviota, jolla pyritään kestävän politiikan harjoittamiseen parlamentissa. Tästä huolimatta saatavilla olevien varojen tehokkaaseen käyttöön suhtaudutaan mietinnössä tarpeeksi tiukasti.

Mietintö: Richard Ashworth (A7-0051/2010)

  William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. – (EN) Äänestimme mietintöä vastaan UKIP-puolueen periaatteiden mukaisesti ja sillä perusteella, että tuemme lainsäädäntöä vain, jos sillä rajoitetaan EU:n toimivaltaa tai palautetaan se kansallisvaltioille. Emme tukeneet tarkistuksia, jotka katsoimme vahingoittavan tarpeettomasti Yhdistyneen kuningaskunnan viljelijöitä, emmekä myöskään tarkistuksia, joilla laajennetaan EU:n valvontaa tällä alalla. UKIP haluaa edelleen suojella brittiviljelijöiden etuja EU:n puuttumiselta niihin, sillä Yhdistyneen kuningaskunnan maatalousala, joka tuottaa jo nyt korkealaatuisia ja turvallisia tuotteita, on mielestämme täysin kykenevä hoitamaan itse asioitaan. UKIP vastustaa sitä, että maamme veronmaksajat pannaan tukemaan muiden Euroopan maiden tiloja, jotka kilpailevat omien viljelijöidemme kanssa. UKIP on sitoutunut maataloustuotteiden kauppaan WTO:n ehtojen nojalla.

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Viljelijöiden hallinnollista taakkaa on kevennettävä ja maatalousalaan usein liittyvää liiallista byrokratiaa on vähennettävä. Viljelijöiden on voitava keskittyä päätoimialaansa eli korkealaatuisten tuotteiden tuottamiseen.

Äänestin mietinnön niiden säännösten puolesta, joilla pyritään poistamaan nykyisiä päällekkäisyyksiä sekä lisäämään joustavuutta. Olen samaa mieltä myös mietinnössä esitetyistä mielipiteistä, jotka koskevan alan lainsäädäntöä eli sitä, että lainsäädännön on oltava oikeassa suhteessa asetettuun tavoitteeseen ja että se olisi pantava täytäntöön vasta kun on tehty perusteellinen vaikutustenarviointi lainsäädännön mahdollisesta rahoitusrasitteesta. Tehokkaan ja kilpailukykyisen Euroopan maatalousalan saavuttaminen edellyttää liiallisen byrokratian vähentämistä.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska minusta on välttämätöntä jatkaa vuonna 2005 aloitettua yhteisen maatalouspolitiikan sääntelyn yksinkertaistamista. YMP:n yksinkertaistaminen on välttämätöntä, jos haluamme parantaa maataloutemme kilpailukykyä, säilyttää vanhat työpaikat ja luoda uusia sekä edistää maaseutualueiden järkevää kehittämistä. Joissakin jäsenvalioissa on havaittu runsaasti virheitä hakemuksissa, minkä vuoksi viljelijät eivät saa tukiaan ajoissa. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön mahdollisia edunsaajajärjestelmiä, jotka olisivat yksinkertaisia, selkeitä ja avoimia. Kehotankin komissiota sisällyttämään tämän asian jäsenvaltioiden kanssa käytäviin kahdenvälisiin keskusteluihin.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Nyt, kolme vuotta YMP:n uudistuksen jälkeen on ajankohtaista pohtia, miten meidän olisi sopeutettava maatalouspolitiikkaamme nykyhaasteisiin. Valiokunta-aloitteinen mietintö tarjoaa käyttökelpoisia ja laajasti hyväksyttyjä ehdotuksia siitä, kuinka laadun ja kilpailukyvyn yhdistävä maatalousala voitaisiin saavuttaa. Mietinnön henkeen on syytä suhtautua myönteisesti, koska parlamentti esittää, että vuonna 2013 harjoitetaan uudenlaista yhteistä maatalouspolitiikkaa, jolla vähennetään viljelijöihin kohdistuvaa byrokratiaa. Tuemme kaikkia toimia, joilla kyetään vähentämään maataloustuottajiin (sekä myös paikallisviranomaisiin) kohdistuvaa hallinnollista byrokratiaa ja taakkaa laatuvaatimuksia heikentämättä. Tässä muodossa olevasta mietinnöstä, jossa otetaan huomioon viljelijöiden tarpeet sekä tarve varmistaa viljelijöiden vapauttaminen liiallisesta byrokratiasta, on varmasti hyötyä yhteisen maatalouspolitiikan uudistusprosessissa, joka on ilmeisistä syistä hyvin monimutkainen ja hankala Euroopan talouden tulevaisuuden sekä lukemattomien perinteisten paikallistuotteiden säilyttämisen kannalta. Äänestin näin ollen mietinnön puolesta.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Maatalous on ollut aina Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmän sydäntä lähellä, ja se on mielestämme oleellisen tärkeä ala Euroopan talouden kannalta. Viljelijöitämme on kuitenkin liian pitkään rasitettu ylenpalttisella byrokratialla ja hallinnolla, joten nyt on aika keventää heidän taakkaansa.

Olen itse asiassa vakuuttunut siitä, että vuonna 2013 aloitettavan YMP:n uudistuksen yhteydessä toteutettava byrokratian keventäminen on paitsi toivottavaa myös välttämätöntä. Siksi minusta on perusteltua selkiyttää eläinten sähköisen tunnistamisen sääntöjä sekä perustaa kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin puhelinneuvonta tiedonsaannin parantamiseksi. Viranomaisten ja viljelijöiden välisen luottamuksen palauttaminen on niin ikään välttämätöntä.

Viljelijöiden ei pitäisi enää myöskään joutua täyttämään päivät pitkät kaavakkeita ja ilmoituksia, vaan heidän on voitava viljellä tilojaan ja tarjota siten entistä parempia ja korkeat vaatimukset täyttäviä maataloustuotteita. Äänestin siten näiden toimien puolesta, koska ne ovat osa ryhmäni rohkeasti tukemaa byrokratian keventämisprosessia, joka tarjoaa konkreettisen vastauksen kriisiajanjaksoon.

  David Campbell Bannerman (EFD), kirjallinen. – (EN) Äänestimme mietintöä vastaan UKIP-puolueen periaatteiden mukaisesti ja sillä perusteella, että tuemme lainsäädäntöä vain, jos sillä rajoitetaan EU:n toimivaltaa tai palautetaan se kansallisvaltioille. Emme tukeneet tarkistuksia, jotka katsoimme vahingoittavan tarpeettomasti Yhdistyneen kuningaskunnan viljelijöitä, emmekä myöskään tarkistuksia, joilla laajennetaan EU:n valvontaa tällä alalla. UKIP haluaa edelleen suojella Yhdistyneen kuningaskunnan viljelijöiden etuja EU:n puuttumiselta niihin, sillä Yhdistyneen kuningaskunnan maatalousala, joka tuottaa jo nyt korkealaatuisia ja turvallisia tuotteita, on mielestämme täysin kykenevä hoitamaan itse asioitaan. UKIP vastustaa tapaa, jolla YMP:tä on kautta aikojen käytetty väärin (esim. ns. "haamuviinitilat"), tai tapaa, jolla sitä on hyödynnetty tiettyjen EU:n jäsenvaltioiden "tilanomistajapoliitikkojen" tulojen lisäämiseen. UKIP vastustaa myös sitä, että joudumme tukemaan muiden Euroopan maiden tiloja, jotka kilpailevat omien viljelijöidemme kanssa. UKIP on sitoutunut maataloustuotteiden kauppaan WTO:n ehtojen nojalla.

  Derek Roland Clark (EFD), kirjallinen. – (EN) UKIP äänesti yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamista käsittelevän mietinnön puolesta, sillä vaikka mietinnön täytäntöönpanolla voitaisiin parantaa maatalouspolitiikan ymmärrettävyyttä, avoimuutta ja toimivuutta, mikä puolestaan selkiyttäisi tilatarkastuksia ja lisäisi maksujärjestelyjen avoimuutta sekä tekisi niistä "viljelijäystävällisempiä", se tarkoittaisi YMP:n nykylinjan säilyttämistä ja mahdollistaisi kenties sen, että sitä jatkettaisiin vielä yhden sukupolven ajan! UKIP äänesti siten koko päätöslauselmaa vastaan etenkin siksi, ettei sillä ole lainsäädännöllistä vaikutusta.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamista käsittelevän mietinnön puolesta ja onnittelen esittelijä Richard Ashworthia ja varjoesittelijöitä erinomaisesti suoritetusta työstä. Meidän on ryhdyttävä byrokratian sekä tiloihin kohdistuvien vaatimusten keventämiseen tarkoitettuihin toimiin, joiden tavoitteena on viljelijöiden kustannusten vähentäminen sekä heidän kilpailukykynsä ja oikeusvarmuutensa parantaminen. Unohdamme usein, että vaikka tiloilla tuotetaan peruselintarvikkeita, myös tilat ovat liikeyrityksiä, joiden kilpailukyky kärsii liiallisesta byrokratiasta.

Juuri tästä syystä tämänkaltaiset mietinnöt ovat mielestäni tärkeitä, koska niissä painotetaan ehdollistamisen tai liian monimutkaisten menettelyjen aiheuttamia ongelmia sekä ehdotetaan ratkaisuja, joilla yksinkertaistetaan ja parannetaan sitä, mikä on yhä loppujen lopuksi tärkein EU:n hanke ainakin taloudellisessa mielessä. Uskon, että äänestämällä mietinnön puolesta parlamentti on ottanut toisen tärkeän askeleen kohti entistä ajankohtaisempaa, tehokkaampaa ja taloudellisempaa YMP:tä, jolla voidaan ennen kaikkea varmistaa Euroopan ruokatarve nyt ja tulevina vuosina.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Viljelijät ovat aina olleet Euroopan unionin yhdentämisen innokkaimpia ja uskollisimpia tukijoita. He uskovat vakaasti, että YMP on yhä todella yhteistä politiikkaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Euroopan unionissa ja yhteisön markkinoilla on toimittava yhtenäisesti, jotta voimme tässä globalisoituneessa maailmassa varmistaa elintarvikkeiden saannin ja edistää uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä. EU:n on myös torjuttava ilmastonmuutosta ja pantava vauhtia tutkimustoimintaan tutkimuksen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.

YMP:n määrärahojen mahdollinen leikkaaminen aiheuttaisi huomattavia sosiaalisia ja taloudellisia häiriöitä sekä sen, ettei maataloudessa kyettäisi selviytymään tulevaisuuden haasteista. Meidän on tärkeää ymmärtää, että viljelijöiden tulot riippuvat suorista tuista, vaikka ne eivät yksistään takaa viljelijöiden kohtuullista elintasoa. Maatalousalan keskimääräiset tulot (kun kaikki suorat tuet lasketaan mukaan) EU:ssa ovat vain puolet muilla talouden toimialoilla keskimäärin maksettavasta palkasta.

Suorien tukien vähentämisellä osana YMP:n ensimmäistä pilaria olisi minusta tuhoisat seuraukset paitsi viljelijöille myös maaseutualueille, maataloustuotantoon liittyville julkisille palveluille, kuluttajille sekä yleisesti ottaen koko yhteiskunnalle, joka hyötyy näistä tuista. Suorat tuet ovat siten elintärkeitä ja ne on säilytettävä.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Yleisesti ottaen äänestin yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) yksinkertaistamiseen tähtäävien toimien puolesta. YMP:n yksinkertaistamisen pitäisi hyödyttää viljelijöitä ja antaa heille mahdollisuus keskittyä turvallisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden tuotantoon. Sen pitäisi hyödyttää myös jäsenvaltioiden ja EU:n viranomaisia YMP:n toteuttamiseen liittyvän byrokratian kevenemisen ansiosta.

YMP:llä on elintärkeä merkitys EU:lle, koska se takaa turvallisten elintarvikkeiden tuotannon ja koska sillä pyritään maaseutualueiden ympäristön suojeluun todellisen kestävän kehityksen mahdollistamiseksi. Yksinkertaistamisen on merkittävä entistä suurempaa vastuuta kaikkien sidosryhmien taholta.

Korostaisinkin tarvetta tehdä YMP:stä entistä selkeämpi, oikeudenmukaisempi ja avoimempi väline. Aluksi ottaisin esille ehdotuksen eläinten yhtenäisen tunnistusjärjestelmän perustamiseksi. Järjestelmään olisi sisällytettävä mahdollisuus vaatimustenmukaisuusvakuutusten antamiseen, tarkastuskiintiöiden vähentäminen nykyisestä määrästä sekä lampaan- ja vuohenlihan jäljitettävyyskysymys. Tässä viittaan erityisesti karjan laumatunnistetta koskevaan ehdotukseen. YMP:n välttämättömällä uudistuksella on voitava erottaa yksittäisten viljelijöiden tai viljelijäosuuskuntien tukeminen toisistaan, kun taas maatalouselintarvikealan suuryritykset olisi jätettävä markkinoiden armoille.

  Robert Dušek (S&D), kirjallinen. – (CS) Mietintöluonnos yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta on edistysaskel, kun tavoitteena on YMP:n yksinkertaistaminen ja tehostaminen. Meidän on luonnollisesti tehtävä paljon enemmän Euroopan maatalouden kilpailukyvyn piristämiseksi, vanhojen työpaikkojen säilyttämiseksi ja uusien synnyttämiseksi sekä maaseutualueiden luontaisen kehityksen tukemiseksi. Haluaisin tässä yhteydessä mainita suorat tuet raja-alueille, jotka kärsivät epäreilusta kilpailusta ja syrjinnästä maatalousalan yritysten rekisteröintipaikkojen takia.

Jäsenvaltioiden naapurialueilla, joilla on erilainen hintataso, jotkin maatalousalan yritykset ovat ryhtyneet laaja-alaiseen taloudelliseen toimintaan vastauksena näihin hintaeroihin. Maatalousalan yritys, joka saa korkeamman hinnan alkuperämaassaan, harjoittaa liiketoimintaa toisessa maassa (missä on alhaisemmat suorat hinnat) alhaisemmin tuotantokustannuksin ja kirjaa sitten myynnin rajan toisella puolella. Tällä tavoin maatalousalan yritykset, joissa on muita maita alhaisemmat suorat hinnat, tulevat syrjityiksi ja ovat taloudellisesti muita huonommassa asemassa paikallismarkkinoilla, kun taas jäsenvaltioiden maatalousalan yritykset, joissa on korkeammat suorat hinnat, varmistavat taloudellisesti suotuisan markkina-aseman EU:n politiikan ansiosta. Näistä syistä YMP:n uudistuksessa on tärkeää ottaa huomioon hintavaikutukset, toisin sanoen on verrattava tuotantopaikkoja paikkoihin, joissa suorat hinnat kirjataan. Voimme tällä asetuksella edistää myös uusien ja oikeudenmukaisten maatalousmarkkinoiden luomista. Kannatan siten käsiteltäväksi jätettyä mietintöä.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen on mielestäni äärimmäisen tärkeää EU:n maatalouden kilpailukyvyn, työpaikkojen säilymisen sekä Euroopan maaseutualueiden kestävän kehityksen kannalta. Valvontasääntöjä on yksinkertaistettava ja niistä on tehtävä entistä helpommin ymmärrettäviä viljelijöiden keskuudessa kansallisten elinten tuella ja neuvonnalla, jotta varmistetaan, että eurooppalaisten maataloustuotteiden laatu ei tuo mukanaan tarpeettomia ongelmia ja vaikeuksia maatalousalan toimijoille.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Lainsäädännön yksinkertaistaminen on keskeinen tavoite Euroopan tuomiseksi lähemmäs kansaa. Yksinkertaiset ja havaintokykyiset politiikat ovat välttämättömiä niille, jotka eivät hallitse unionin säännöstöä eivätkä puhu "eurooppaa". Siksi yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kaltaisen perustavanlaatuisen ja pysyvän politiikan on oltava edunsaajiensa – tässä tapauksessa Euroopan viljelijöiden – ymmärrettävissä.

Haluaisinkin korostaa, miten oikeassa esittelijä on sanoessaan, että "uuden yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) olisi sallittava viljelijöiden keskittyä päätavoitteeseen eli turvallisten, laadukkaiden ja jäljitettävissä olevien elintarvikkeiden tuottamiseen ja samalla kannustettava heitä tuottamaan ei-kaupallisia julkisia hyödykkeitä". Toivon, että uusi yhteinen maatalouspolitiikka on yksinkertaisempi, avoimempi ja oikeudenmukaisempi, että se kohdistuu paremmin viljelijöiden ja markkinoiden tarpeisiin ja että sen prosessit ovat nopeampia ja vähemmän byrokraattisia mutta samalla turvallisia ja tehokkaita. Oikeusvarmuus ei edellytä monimutkaisuutta ja hitaita prosesseja vaan ennemminkin yksinkertaisuutta ja tehokkuutta. Juuri tätä me haluamme uudelta yhteiseltä maatalouspolitiikalta.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Uuden yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) on yhtäältä autettava varmistamaan, että tarjolla on riittävästi turvallisia elintarvikkeita, ja toisaalta selvittävä haasteista, joihin kuuluu maaseutualueiden, vuoristoalueiden ja epäsuotuisten alueiden sekä Euroopan maatalouden monitoimisuuden säilyttäminen. Lainsäädännön yhtenäistämiseen tulee liittyä myös päällekkäisyyksien poistaminen. On toivottavaa, että hallinnollisen taakan vähentäminen 25 prosentilla saavutetaan ennen vuoden 2012 määräaikaa. Yhteistä maatalouspolitiikkaa on yksinkertaistettava, sillä se lisää maatalouden kilpailukykyä, säilyttää ja luo työpaikkoja sekä edistää maaseudun kestävää kehitystä. Yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisen on hyödytettävä ensisijaisesti viljelijöitä eikä vain kansallisia viranomaisia ja jäsenvaltioiden maksajavirastoja. Viljelijöillä on oltava käytettävissään toimivat järjestelmät, joiden avulla he voivat jättää suoria tukia koskevia hakemuksia helposti ja ilman turhaa byrokratiaa, yleensä asuinpaikastaan käsin. Tämä yksinkertaistaminen on kytkettävä toteuttamisen yksinkertaistamiseen, ja jäsenvaltioiden on minimoitava erityisesti maaseudun kehittämisen saralla edunsaajilta vaadittavan paperityö. Joustavuutta on lisättävä, joten kannatamme joustavampia maksujärjestelyjä jo ennen kuin kaikki tarkastukset on saatettu päätökseen.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä on myönteisiä näkökohtia, joista haluamme painottaa seuraavia: yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) yksinkertaistamisen ei tarvitse merkitä viljelijöille myönnettävän tuen pienenemistä eikä markkinoiden perinteisten hallintamekanismien purkamista, sakkojärjestelmää muutetaan erityisesti niiden rikkomusten osalta, jotka eivät johdu viljelijän menettelystä, soveltamisprosessia yksinkertaistetaan ja eläinten, erityisesti lampaiden ja vuohien, tunnistukseen tehdään hyvin myönteisiä muutoksia.

Esittelijän ehdottama lähestymistapa kohdistuu kuitenkin pääosin markkinoihin, kilpailukykyyn, "liiallisen protektionismin vähentämiseen" ja liberalisoinnin lisäämiseen, jonka seuraukset ovat hyvin tunnetut ja tuhoisat. Lisäksi mietintö tukee yhä nykyistä tukien jakamisen mallia. Siinä painotetaan "tarvetta varmistaa oikeudenmukaisuus tilatuen jaossa", mutta ei ehdoteta toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Mietinnössä ilmaistaan näkemys, jonka mukaan tilatuen määrittämisessä käytettävää maataloustoiminnan nykyistä määritelmää olisi tarkistettava, mutta ei anneta muutosehdotuksia nykyiselle mallille, jossa ihmisille maksetaan tuottamattomuudesta. Lyhyesti sanottuna mietinnöstä puuttuu ehdotuksia ja toimenpiteitä, joilla voimassa olevaa YMP-mallia muutetaan erityisesti (mutta ei ainoastaan) tuen jakamisen osalta.

  Marian Harkin (ALDE), kirjallinen. – (EN) Olen täysin samaa mieltä siitä, ettei YMP:n yksinkertaistamisen tule merkitä viljelijöille myönnettävän tuen pienenemistä eikä markkinoiden perinteisten hallintamekanismien purkamista. Kannatan myös lampaiden sähköistä tunnistamista koskevan velvoitteen lykkäämistä.

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Yhteisen maatalouspolitiikan toiminnan periaatteiden yksinkertaistaminen on erittäin tärkeää. Yhteistä maatalouspolitiikkaa ei pidä supistaa pelkäksi rahan jakeluksi. Itse toivon, että enemmän varoja kohdistettaisiin yksittäisille maatalousalan sijoittajille, jotka voisivat tehokkaammin uudenaikaistaa tiloja ja laajentaa tuotantoa. Suorien tukien rahoittamisen lisääminen ylläpitää kuitenkin mielestäni köyhyyttä kaikkein kehittymättömimmillä alueilla, tukee henkilöitä, joilla ei todellisuudessa ole mitään tekemistä maatalouden kanssa, ja estää maatalouden rakenteen uudistamisen. Vain tukemalla todellisia viljelijöitä – terveellisten elintarvikkeiden ja laadukkaiden tuotteiden tuottajia – voidaan taata alan turvallisuus Euroopassa ja koko maailmassa.

  Cornelis de Jong, Kartika Tamara Liotard ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. – (EN) Äänestin jäsen Ashworthin yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta laatimaa mietintöä (A7-0051/2010) vastaan sen 12 kohdan vuoksi. Viljelijät eivät tarvitse lisää suoraa tukea EU:lta vaan oikeudenmukaisemmat hinnat tuotteilleen.

Tästä huolimatta kannatan mietinnön pääsisältöä. Yhteinen maatalouspolitiikka on liian monimutkainen ja tarpeettoman työläs viljelijöille, jäsenvaltioille sekä hajautetuille hallinnoille ja viranomaisille. Hallinnollisen taakan ja byrokratian vähentäminen on hyvin tärkeää erityisesti tällaisena kriisiaikana.

Lisäksi viljelijöille, jotka ovat tahattomasti tai itsestään riippumattomista syistä tehneet virheen, josta langetetaan seuraamus, tulisi antaa mahdollisuus virheiden oikaisemiseen. Seuraamuksiin liittyvää avoimuutta tulisi myös lisätä.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Yhteinen maatalouspolitiikka on keskeinen osa Euroopan unionia riippumatta siitä, puhutaanko elintarvikkeiden tuottamisesta kansalaisille vai vuoristo- ja maaseutualueiden sekä epäsuotuisten ja erittäin syrjäisten alueiden suojelusta. Äänestin mietinnön puolesta, koska kannatan tarvetta yksinkertaistaa yhteistä maatalouspolitiikkaa. Politiikan on oltava tulospainotteista ja pystyttävä reagoimaan tehokkaasti. Mielestäni jäsenvaltioiden ja paikallisten viranomaisten on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä hyvien käytäntöjen vaihtamisen puitteissa. Viranomaisten on myös annettava viljelijöille riittävästi tietoa ja enemmän tukea.

  Erminia Mazzoni (PPE), kirjallinen. – (IT) Maatalous on yksi Euroopan tärkeimmistä voimavaroista mutta samalla ala, jota EU:n byrokratian rattaat rasittavat eniten. Emme saa aliarvioida myöskään ilmastoon ja ympäristöön liittyviä seikkoja, joita on niiden luonteen vuoksi vaikea ennustaa ja jotka pakottavat viljelijät kohtaamaan uusia vaikeita haasteita maailmanlaajuisten muutosten vuoksi.

Siksi Euroopan parlamentin mielestä on tärkeää pitää mielessä, että vuoden 2003 ohjelmassa asetettu tavoite vähentää hallinnollista taakkaa 25 prosenttia ei ole riittävä eikä tarpeeksi kunnianhimoinen, sillä se saavutetaan todennäköisesti ennen vuoden 2012 määräaikaa. Parlamentti katsoo, että sen tulee ehdottaa komissiolle ja neuvostolle kiireellisiä strategioita viljelijöitä rasittavan taakan vähentämiseksi.

Parlamentin päätöslauselman ehdotuksilla pyritään myös ennakoimaan yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista EU 2020 -strategian valossa. Tämä askel on tärkeä kasvun takaamiseksi alalla ja alan rahoituksen säilymiseksi, kun otetaan huomioon, että EU:n varojen odotetaan vähenevän vuonna 2013.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Mietinnön ansioiksi voidaan lukea maininta siitä, että viranomaiset yksin takaavat tarkastusten riippumattomuuden ja puolueettomuuden, ja sen painottaminen, että maataloudesta on yleistä hyötyä. Myös vaatimus elintarvikkeiden jäljitettävyydestä on tärkeä, vaikka ekologista jalanjälkeä osoittava selvä merkintä onnistuisi todennäköisemmin lisäämään kansalaisten (tuottajien ja kuluttajien) tietoisuutta tuotannon uudelleen sijoittamisen ja ympäristön laatuun liittyvien ominaisuuksien tärkeydestä.

Myös mietinnöstä välittynyt määrätietoisuus yksinkertaistaa yhteisen maatalouspolitiikan hallinnollisia määräyksiä on tärkeä. Yhteistä maatalouspolitiikkaa käsitellään kuitenkin Euroopan unionin viime vuosina toteuttamien politiikkojen perinteen mukaisesti ainoastaan kilpailukyvyn ja uusliberalismin näkökulmasta, ja se estää minua äänestämästä mietinnön puolesta. Äänestän siksi tyhjää hyvän tahdon osoituksena esitetyissä pyrkimyksissä saavutetulle edistykselle.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen on tärkeää, jotta tavoite vähentää maatalousalan hallinnollista taakkaa 25 prosenttia voidaan saavuttaa vuoteen 2010 mennessä. Byrokratia on vakavasti otettava este viljelijöille, joiden päivittäinen työ pellolla kärsii, koska paperisotaan kuluu liikaa aikaa. Lisäksi uudet muutokset vähentävät viljelijöihin kohdistuvan hallinnollisen taakan kuluja sadoilla miljoonilla euroilla, mistä on selvää etua erityisesti tämänhetkisen vaikean taloustilanteen aikana. Standardien ja tarkastusmekanismien yksinkertaistaminen on välttämätöntä viljelijöille, sillä heidän on tarjottava elintarvikkeet 500 miljoonalle ihmiselle kohtuulliseen hintaan. Siksi äänestin niin kuin äänestin.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin mietinnön puolesta, sillä sen sisältämillä tärkeillä säännöksillä pyritään vähentämään paperisotaa, joka vaikuttaa Euroopan viljelijöihin erityisesti nyt, kun rahoituskriisi koettelee ankarasti maatalousalaa. Haluan kiittää kollegoitani, jotka äänestivät jättämieni tarkistusten puolesta ja tukivat näin valiokunnassa jo hyväksyttyä tekstiä.

Viittaan erityisesti tarkistukseen 49, joka koskee sitä, että eräissä jäsenvaltioissa on havaittu paljon virheitä suoria tukia koskevissa hakemuksissa, mikä osoittaa, että virheet ovat johtuneet yleensä pikemminkin käytetyistä ortokuvausvälineistä kuin viljelijöistä. Viittaan myös tarkistukseen 65, jossa pyydetään lykkäämään vuoden 2010 alusta voimaan tulevaksi kaavailtua velvoitetta huolehtia lampaiden ja vuohien sähköisestä tunnistamisesta, sillä siitä aiheutuisi liian mittavat kustannukset nykyisessä talouskriisissä.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamista koskeva ehdotus on osa laajempaa prosessia, jolla vähennetään byrokraattisia menettelyjä. Prosessi käynnistettiin jonkin aikaa sitten useissa EU:n jäsenvaltioissa tehokkaampien ja helppokäyttöisempien palvelujen takaamiseksi kansalaisille.

Uudistus on tarpeen myös maatalousalalla, jotta viljelijät voivat säästää aikaa ja rahaa sekä hyödyntää ehtojärjestelmän ja suorien tukien järjestelmän etuja. Sitä tarvitaan myös joidenkin maaseudun kehittämisen näkökohtien ja tuotantoeläinten tunnistamiskeinojen kannalta.

Nyt kun vuoden 2013 jälkeistä YMP:tä koskevat neuvottelut ovat jo käynnissä, tämä yksinkertaistamisehdotus toimii koepenkkinä, jonka avulla voidaan korostaa mahdollisuuksia ja uhkia sekä muodostaa pohja Euroopan maatalouden tulevaisuutta koskevalle ehdotukselle. Yllä esittämistäni syistä äänestin mietinnön puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) yksinkertaistamista koskeva mietintö tarkastelee aihetta, joka on jo pitkään huolestuttanut YMP:n ensisijaisia edunsaajia eli viljelijöitä ja samalla myös kaikkia muita eurooppalaisia, joiden mielestä YMP on vaikeaselkoinen sen mekanismien monimutkaisuuden vuoksi. Siksi kaikki pitävät yksinkertaistamistoimia välttämättöminä ja kiireellisinä. On tärkeää, että toimet vaikuttavat suoraan viljelijöihin, eivätkä ainoastaan jäsenvaltioiden hallintoon, kuten usein on tapahtunut. Markkinoiden hallintamekanismien poistamista ei voida esittää yksinkertaistamisen keinona.

Yksi asia, johon yksinkertaistamisessa on tartuttava, on tarve poistaa eri jäsenvaltioiden tilatukijärjestelmästä syrjintä, joka on johtuu kansallisten hallintotoimien, kuten tarkastusten, määräaikojen ja maksujen, tehottomuudesta. Syrjinnän poistaminen estää sellaisen monen nopeuden YMP:n syntymisen, joka edistää eri jäsenvaltioiden viljelijöiden eriarvoisuutta.

  Daciana Octavia Sârbu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin jäsen Ashworthin päätöslauselman puolesta, sillä se edistää yksinkertaisempaa yhteistä maatalouspolitiikkaa, joka viljelijöiden on myös helpompi ymmärtää. Yhteisen maatalouspolitiikan hallinto on usein liian monimutkaista. Siksi koko maatalousalan kannalta on erittäin tärkeää yksinkertaistaa politiikkaa ja helpottaa näin viljelijöiden elämää. Euroopan komission ehdottamien sääntöjen toteuttaminen on monissa tapauksissa hyvin vaikeaa, ja maatalouslainsäädännön soveltamiseen liittyy useissa jäsenvaltioissa runsaasti byrokratiaa. Erityisesti eläinten tunnistamista koskevaa lainsäädäntöä on tarkistettava, jotta siitä tulisi joustavampaa ja byrokratia vähenisi. Alan nykyinen lainsäädäntö on aivan liian tiukkaa ja voi monissa tilanteissa olla jopa haitallista.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) yksinkertaistaminen on olennaisen tärkeää unionin maatalouden kilpailukyvyn lisäämiseksi, työpaikkojen säilyttämiseksi ja luomiseksi sekä maaseudun kehityksen edistämiseksi. Mielestäni on välttämätöntä, että komissio pyrkii poistamaan tarpeettomat byrokraattiset esteet samalla, kun se ehdottaa uusia säännöksiä alalle.

Mitä yksinkertaisempi lainsäädäntö on, sitä helpompaa sidosryhmien, kuten viljelijöiden, kansallisten ja alueellisten viranomaisten tai varojen käyttöä valvovien elinten, on se ymmärtää. Samalla tavoin mitä vähemmän aikaa toimijoilta kuluu hakemusten tekemiseen, sitä vähemmän virheitä he tekevät. Lisäksi rahoituksen seurannan kustannukset laskevat.

Myös varojen käytön seurantaa on yksinkertaistettava, ja ulkopuoliset tarkastukset ovat mielestäni tehokkain keino tähän. Sakkoseuraamuksia on sovellettava avoimella ja suhteellisella tavalla, ja niiden yhteydessä on otettava huomioon myös tilan koko ja sijainti. Tämä koskee erityisesti syrjäisimpiä alueita, kuten Madeiraa. Äänestin tänään parlamentissa mietinnön puolesta, koska sillä pyritään korjaamaan nämä ongelmat. Meidän on varmistettava, että maatalouspolitiikkaa ja koheesiopolitiikkaa sovitetaan paremmin yhteen yhteisen maatalouspolitiikan yleisessä tarkistuksessa.

  Artur Zasada (PPE), kirjallinen. – (PL) Kannattamalla tätä asiakirjaa olemme ilmaisseet halumme yksinkertaistaa yhteistä maatalouspolitiikkaa. Prosessi on tarpeen takaamaan Euroopan maatalouden riittävän kilpailukyvyn. On selvää, että yhdenmukaistamalla sääntelyä, vähentämällä byrokraattista taakkaa ja rajoittamalla kuluja voimme saavuttaa yksinkertaisemman, oikeudenmukaisemman ja helpommin ymmärrettävän yhteisen maatalouspolitiikan. On kuitenkin muistettava, ettei yksinkertaistamisen ole tarkoitus vaikuttaa vain maatalousalaa hallitseviin viranomaisiin ja kansallisiin elimiin, vaan ensisijaisesti viljelijöihin, joita säännökset rasittavat suhteettoman paljon.

Mietintö: Heide Rühle (A7-0151/2010)

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Jäsen Rühlen esittelemä mietintö on valiokunta-aloitteinen mietintö, jonka tarkoituksena on tutkia tapoja parantaa julkisia hankintoja koskevia menettelyjä Euroopassa vakaamman ja avoimemman oikeudellisen kehyksen luomiseksi. Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen virheellinen soveltaminen kuuluu yleisimpiin rakennerahastojen varojen käytön yhteydessä ilmeneviin virheisiin. Tuen valiokunta-aloitteisen mietinnön keskeisiä näkökohtia: sitä, että asiaankuuluvilta komission yksiköiltä edellytetään julkisia hankintoja koskevan politiikan koordinoinnin parantamista, ja mainintaa siitä, ettei julkisia hankintoja koskevien direktiivien tarkistamisen yhteydessä vuonna 2004 asetettuja tavoitteita (sääntöjen selkeyttäminen ja oikeusvarmuuden parantaminen) ole saavutettu. Tuen myös mietinnön kantaa, jonka mukaan erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset kärsivät menettelyjen monimutkaisuudesta, joka saattaa estää niitä osallistumasta tarjouskilpailuun oikeudellisen neuvonnan puutteen vuoksi. Siksi äänestin mietinnön puolesta ja aion seurata tarkkaan jo voimassa olevien julkisia hankintoja koskevien direktiivien soveltamista jäsenvaltioissa ja erityisesti Ranskassa.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatin mietintöä, koska hyvin toimiva ja avoin julkisten hankintojen järjestelmä on hyvin tärkeä sisämarkkinoilla, jotta voidaan edistää rajat ylittävää kilpailua ja innovointia sekä antaa hallituksen elimille parhaat mahdolliset edut. Julkisia hankintoja koskevia direktiivejä vuonna 2004 tarkistettaessa asetettuja tavoitteita ole vielä saavutettu etenkään hankintasääntöjen yksinkertaistamisen ja oikeusvarmuuden lisäämisen osalta. Unionin tuomioistuimessa on ollut vireillä suhteettoman paljon jäsenyysvelvoitteen noudattamatta jättämistä julkisten hankintojen alalla koskevia menettelyjä, mikä osoittaa, että monilla jäsenvaltioilla on ollut ongelmia julkisia hankintoja koskevien direktiivien noudattamisessa. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan Euroopan unionin primaarioikeudessa tunnustetaan ensimmäisen kerran oikeus alueelliseen ja paikalliseen itsehallintoon sekä vahvistetaan toissijaisuusperiaatetta. Koska julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön avulla voidaan varmistaa julkisten varojen moitteeton ja tehokas hoito ja antaa asiasta kiinnostuneille yrityksille mahdollisuus saada hankintasopimuksia tasapuolisen kilpailun vallitessa, kehotan komissiota yksinkertaistamaan julkisia hankintoja koskevia menettelyjä, jotta paikallishallinnon ja yritysten ei tarvitse käyttää paljon aikaa ja rahaa pelkästään hallinnollisten asioiden hoitoon ja jotta pk-yritykset voivat helpommin saada tällaisia sopimuksia ja osallistua niihin tasa-arvoisemmin ja oikeudenmukaisemmin.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Merkittävä osa jäsenvaltioiden budjetista kuluu julkisiin hankintoihin. Siksi kannatan esittelijän näkemystä, jonka mukaan julkisten varojen on oltava avoimia ja niitä on valvottava julkisesti. Julkisia hankintoja koskevia sopimuksia tehtäessä on sovellettava avoimia ehtoja, joiden mukaan kaikkia asianosaisia kohdellaan tasa-arvoisesti ja hinnan ja tuloksen välinen suhde on tärkein peruste, jotta voidaan ottaa huomioon paras tarjous eikä vain ja yksinomaan halvinta tarjousta. Julkisten hankintojen avoimuuden lisäämiseksi on välttämätöntä yksinkertaistaa julkisia hankintoja koskevia menettelyjä, jotta paikallishallinnon ja yritysten ei tarvitse käyttää paljon aikaa ja rahaa pelkästään hallinnollisten asioiden hoitoon. Lisäksi menettelyjen yksinkertaistaminen auttaa pk-yrityksiä saamaa tällaisia sopimuksia ja osallistumaan niihin tasa-arvoisemmin ja oikeudenmukaisemmin. Globalisaatioprosessin vuoksi on erityisen tärkeää, että komissio keskittyy sosiaalisten perusteiden soveltamismenettelyihin. Siksi on tärkeää, että komissio antaa viranomaisille ja muille julkisille laitoksille suuntaviivoja tai muuta käytännön apua kestävien hankintojen tekemiseksi.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen mietintöön, jolla pyritään yksinkertaistamaan julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ja samalla edistämään oikeusvarmuuden lisäämistä. Julkisia hankintoja koskevia eurooppalaisia aloitteita on koordinoitava Euroopan tasolla, jotta vältytään epäjohdonmukaisuuksilta ja oikeudellisilta ongelmilta. Lisäksi on tärkeää täsmentää oikeudellisesti edellytyksiä, jotka koskevat julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön soveltamista institutionalisoituihin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin. Kehotan komissiota yksinkertaistamaan menettelyjä, jotta paikallishallinnon ja yritysten ei tarvitse käyttää paljon aikaa ja rahaa pelkästään hallinnollisten asioiden hoitoon. Menettelyjen yksinkertaistaminen myös auttaa pk-yrityksiä saamaa tällaisia sopimuksia ja osallistumaan niihin tasa-arvoisemmin ja oikeudenmukaisemmin. Viranomaisille on annettava kannustimia ympäristöä koskevien, sosiaalisten ja muiden perusteiden soveltamiseen julkisissa hankinnoissa. Kehotan komissiota tutkimaan mahdollisuutta käyttää ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja kestävän kehityksen edistämiseen.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Vuonna 2004 komissio tarkisti julkisia hankintoja koskevia direktiivejä ja pyrki näin yksinkertaistamaan menettelyjä sekä tekemään julkisesta hankinnasta avoimempaa, tehokkaampaa, joustavampaa ja vähemmän byrokraattista.

Kuten esittelijä toteaa, "julkisten hankintojen päätarkoituksena on ostaa kustannustehokkaasti tavaroita ja palveluja julkisten tehtävien hoitamiseksi. Viranomaiset eivät kuitenkaan rinnastu muihin markkinatoimijoihin, koska niillä on julkisten varojen käyttäjänä erityinen vastuu."

Minun on taas kerran sanottava, ettei monimutkainen lainsäädäntö ole paras ajamaan osapuolten etuja. Julkisten hankintojen yhteydessä se toimii täysin päinvastoin. Mitä monimutkaisempia menettelyt ovat, sitä hitaampia ja vähemmän avoimia ne ovat ja sitä todennäköisempää on, että lainsäädäntöä kierretään ja äärimmäisissä tapauksissa syntyy jopa korruptiota. Siksi on ehdottoman tärkeää, että nykyisten julkisia hankintoja koskevien direktiivien tarkistamisen yhteydessä pyritään luomaan yksinkertaisempia ja tehokkaampia sääntöjä alalle, joka kattaa jopa 16 prosenttia Euroopan unionin bruttokansantuotteesta.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Julkisten tavara- ja palveluhankintojen vuotuinen arvo Euroopan unionissa on 1 500 miljardia euroa eli yli 16 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Erityisesti nykyisen talouskriisin aikana julkisia hankintoja koskevat direktiivit eivät saa tehdä sopimusten myöntämisestä hitaampaa ja kalliimpaa. Toimeksisaajat ja etenkin pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat oikeusvarmuutta ja nopeita prosesseja. Mielestäni komission ja jäsenvaltioiden tulisi tarkistaa julkisiin hankintoihin sovellettavia säännöstöjä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa näiden sääntöjen yhtenäistämiseksi ja koko julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen yksinkertaistamiseksi, jotta virheiden riski pienenee ja rakennerahastojen käyttö tehostuu. On huomattava, että EU:n säännösten saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä väärällä tavalla aiheuttaa suuren osan sääntöjenvastaisuuksista sellaisten unionin hankkeiden toteutuksessa, joita rahoitetaan osaksi rakennerahastoista ja koheesiorahastosta. Mielestäni komission tulee tutkia mahdollisuutta soveltaa nopeutettua menettelyä rakennerahastojen yhteydessä myös vuoden 2010 jälkeen, jotta nämä resurssit eivät mene hukkaan jäsenvaltioilta.

  Françoise Grossetête (PPE), kirjallinen. – (FR) Vaikka kannatan mietinnön tavoitetta saada komissio yksinkertaistamaan julkisia hankintoja koskevia menettelyjä, jotta paikallishallinnon ja yritysten ei tarvitse käyttää paljon aikaa ja rahaa pelkästään hallinnollisten asioiden hoitoon, olen harmissani 9 kohdan toisen osan sanamuodosta.

Mielestäni tämä unionin tuomioistuimen päätöksen tulkinta, jonka mukaan paikallisviranomaiset voivat tehdä yhteistyötä turvautumatta markkinoihin, poikkeaa neutraalisuuden periaatteesta. Tästä saattaa olla vahinkoa (yksityisen tai julkisen pääoman) yrityksille, jotka huomaavat menettäneensä mahdollisuuden kilpailla talouden alan julkisten palvelujen toimittamista koskevista sopimuksista.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Mietintö valaisee hieman sosiaalisia ja ympäristöä koskevia vaatimuksia, jotka meidän on pystyttävä sisällyttämään tarjouspyyntöihin. Siinä myös ehdotetaan suosituksia, joilla voidaan helpottaa pk-yritysten pääsyä julkisten hankintojen markkinoille. Silti mietintö on pahasti puutteellinen, sillä siinä ei viitata lainkaan tarpeeseen hyväksyä oikeudellinen väline, jolla täsmennetään palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten määritelmä ja asema julkisia hankintoja koskevien direktiivien uudelleenmuotoilun yhteydessä. Emme voi tyytyä unionin tuomioistuimen nykyiseen oikeuskäytäntöön julkisia palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten alalla, sillä tarvitsemme kipeästi puitedirektiivin yleishyödyllisistä palveluista. Oikeudellinen selkiyttäminen on välttämätöntä kaikkien eduksi. Siksi äänestin mietinnöstä tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

  Małgorzata Handzlik (PPE), kirjallinen. – (PL) Julkisten hankintojen arvo Euroopan unionin sisämarkkinoilla on noin 15 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisten hankintojen markkinoiden avaamisesta on hyötyä hankintaelimille, koska laajemmat markkinat lisäävän valinnanvapautta ja mahdollistavat näin alhaisemmat kustannukset ja paremman laadun. Se, miten julkiset varat käytetään, on erittäin tärkeää erityisesti nyt, kun kriisin jälkeinen talous tarvitsee tukea ja jäsenvaltioilla on budjettiongelmia. Kuten esittelijä aiheellisesti toteaa, nykyinen lainsäädäntö on melko monimutkaista, mikä aiheuttaa erityisen haasteen paikallisille ja alueellisille viranomaisille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. Lisäksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, kaupunkisuunnittelua ja palveluja koskevia käyttöoikeussopimuksia on vielä selkiytettävä.

Tästä syystä kannatan jäsen Rühlen mietinnön pääkohtia, jotka osoittavat, että julkisten hankintojen alalla tarvitaan lisää oikeudellista avoimuutta, ja joissa ei vaadita heti nykyisten direktiivien muuttamista vaan Euroopan komission yksiköiden tekemää perusteellista analyysia olemassa olevista ongelmista.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Julkiset hankinnat muodostavat merkittävän osuuden Euroopan unionin bruttokansantuotteesta. Julkisten hankintojen tarkoituksena on ostaa tuotteita ja palveluja parhaalla hinta-laatu-suhteella. Euroopan hankintadirektiivit viivästyttävät sopimusten myöntämisprosessia, nostavat sen kustannuksia ja rajoittavat hankintaviranomaisten toimintamahdollisuuksia. Tällaisia ongelmia on valitettavasti ilmennyt yhä useammissa jäsenvaltioissa. Siksi äänestin mietinnön puolesta, sillä kannatan vahvasti menettelyjen yksinkertaistamis- ja päivitystoimia. Kaikki jäsenvaltiot tarvitsevat yksinkertaistetun ja yhtenäisen lainsäädännön. Näin pystymme poistamaan virheet ja nykyiset epäjohdonmukaisuudet jäsenvaltioiden soveltamien säännösten väliltä sekä tehostamaan julkisten varojen käyttöä.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Julkiset hankinnat ovat hyvin arkaluonteinen asia, jota tulee käsitellä vakavasti, sillä kyse on julkisista varoista. Julkisia hankintoja koskevien sopimusten on siksi oltava avoimia ja niitä on valvottava julkisesti, jotta niihin ei kohdistu minkäänlaisia epäilyksiä. Tästä syystä julkisia hankintoja koskevia sopimuksia tehtäessä on sovellettava avoimia ehtoja, joiden mukaan kaikkia asianosaisia kohdellaan tasa-arvoisesti ja hinnan ja tuloksen välinen suhde on tärkein peruste, jotta voidaan ottaa huomioon kokonaisuudessaan paras tarjous eikä vain ja yksinomaan halvinta tarjousta. Siksi äänestin tällä tavalla.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Julkiset hankinnat kattavat noin 18 prosenttia yhteisön bruttokansantuotteesta, joten niillä on keskeinen rooli talouden ja työllisyyden uudelleen käynnistämisessä. Hankinnat vaikuttavat merkittävästi myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka toimivat usein alihankkijoina.

Nykytilanteessa, jossa sisämarkkinoiden ja kansainvälisten markkinoiden välinen vuorovaikutus on yhä selvempi, eurooppalaiset yritykset ovat vakavassa vaarassa kärsiä epäoikeudenmukaisesta kilpailusta, sillä kolmansien maiden (esimerkiksi Kiinan) yritykset saavat eurooppalaisista yrityksistä poiketen tukea valtiolta ja voivat tarjota huomattavasti alhaisemmat hinnat ja lyhyemmät tuotantoajat, koska ne eivät noudata EU:n turvallisuutta ja työntekijöiden oikeuksia koskevia vaatimuksia.

Tarvitsemme koordinoituja toimia Euroopan tasolla tämän ilmiön torjumiseksi. Lopuksi haluaisin muistuttaa teitä vastavuoroisuuden ja suhteellisuuden periaatteen tärkeydestä. Esimerkiksi kiinalaiset yritykset pääsevät Euroopan markkinoille, mutta eurooppalaiset yritykset eivät voi osallistua tarjouspyyntöihin Kiinassa. Kiitän esittelijää hänen tekemästään työstä ja äänestän mietinnön puolesta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Olen hyvin iloinen, että sosialistien ja demokraattien ryhmän esittämä tarkistus hylättiin. Sen ansiosta ryhmäni, Verts/ALE, äänesti Rühlen mietinnön puolesta.

  Bernadette Vergnaud (S&D), kirjallinen. – (FR) Paheksun sitä, miten jotkut kieltävät tosiasiat ja pitävät unionin tuomioistuimen palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin liittyvää nykyistä oikeuskäytäntöä tyydyttävänä sekä katsovat, ettei sääntelylle ole tarvetta. Sosialistit ovat vuosien ajan taistelleet ja kampanjoineet saadakseen aikaan puitedirektiivejä yleishyödyllisten palvelujen suojelemiseksi, eikä tämän sitoumuksen hylkääminen tule kysymykseenkään. Julkisten palvelujen ainoa pitkäaikainen tae on todellinen eurooppalainen lainsäädäntö, eivät tuomioistuimen päätökset, vaikka ne olisivat kuinka hyvin perusteltuja. Kuten huomataan vaikeuksista saattaa palveludirektiivi sosiaalipalvelujen osalta osaksi lainsäädäntöä, vain erityinen kehys voi taata oikeusvarmuuden ja palvelujen laadukkuuden. Pienet ja keskisuuret yritykset sekä paikalliset ja alueelliset viranomaiset odottavat julkisia hankintoja koskevien sopimusten, kuten sosiaalista asuntotarjontaa koskevien sopimusten, myöntämiseltä selkeyttä ja oikeusvarmuutta. Emme kuitenkaan halunneet äänestää mietintöä vastaan, koska siinä on erityisesti ympäristöä koskevia ja sosiaalisia standardeja käsitteleviä tärkeitä osia, jotka meidän on pystyttävä sisällyttämään tarjouskilpailumenettelyihin, suosituksia pk-yritysten mukaanpääsyn helpottamiseksi ja selvä kehotus tarkkaavaisuuteen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussopimuksissa.

Mietintö: Franziska Keller (A7-0140/2010)

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) On tärkeää, että EU:n kehitysyhteistyöpolitiikat ovat johdonmukaisia. Jäsen Kellerin laatiman mietinnön sanamuoto on kuitenkin paikoin liioitteleva ja paikoin epämääräinen. Sanon vahvasti "kyllä" EU:n politiikkojen johdonmukaisuudelle mutta "ei" Euroopan unionin (ja Ranskan) Maailman kauppajärjestön puitteissa tekemien sitoumusten kyseenalaistamiselle. Maatalouden on kehityttävä asteittain ja vastaamalla haasteisiin, joita viljelijät, niin maaseudun kuin kaupunkienkin keskeiset toimijat, kohtaavat. Äänestin siksi mietintöä vastaan.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan unioni on maailman merkittävin tuenantaja. Tänä vuonna EU:n ulkopuolisille valtioille annettavan kehitysavun odotetaan nousevan jopa 69 miljardiin euroon, joka on 20 prosenttia vuoden 2008 määrää enemmän. Euroopan unioni on osoittanut toimivansa johdonmukaisesti kansainvälisiä instituutioita kohtaan tekemissään sitoumuksissa. On totta, että EU:n kehityspolitiikat ja kauppapolitiikat ovat ristiriidassa keskenään. Euroopan unioni on kuitenkin sitoutunut ottamaan huomioon kehitystavoitteet kaikilla kehitysmaihin vaikuttavilla unionin politiikan aloilla.

Toisin kuin alun perin ennustettiin, talouskriisi vaikuttaa erityisesti köyhiin maihin, joista monet ovat mukana EU:n varoilla ylläpidettävissä kehityshankkeissa. Toisaalta EU:n näissä maissa soveltamat vienti- ja maatalouspolitiikat vaikuttavat haitallisesti maiden kehitykseen. Lopputulos on siis epäsuotuisa: EU rakentaa makrotasolla mutta vaikuttaa haitallisesti mikrotasolla. Näissä olosuhteissa Euroopan parlamentin täysistunnon äänestyksessä eilen hyväksytyn päätöslauselman tavoitteet ovat erittäin tärkeät, ja ne on hyväksyttävä kaikissa EU:n toimielimissä.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Maailmaa parhaillaan koettelevan taloudellisen ja humanitaarisen kriisin aikana on entistäkin tärkeämpää, että Euroopan unionin kehitysapupolitiikkoja käsitellään johdonmukaisella ja yhtenäisellä tavalla ja yhteydessä unionin muihin politiikkoihin, kuten kauppa- ja ympäristöpolitiikkaan. On käynyt selväksi, ettei EU:n politiikkojen välillä ole aina tehokasta yhteyttä, vaikka unioni on sitoutunut kehityspolitiikkaan ja on maailman suurin kehitysavun antaja. Tämä vaikeuttaa vuosituhannen kehitystavoitteiden (MDG) saavuttamista.

Pyrimme aiheellisesti muuttamaan nykytilannetta. Julkista kehitysapua on tarkasteltava pitkän aikavälin näkökulmasta, jossa luodaan synergiaa kaikkien jäsenvaltioiden välille ja johdonmukaisuutta politiikkojen välille. Johdonmukaisuus on saavutettava, koska se edistää vähäosaisten kehitystarpeiden toteuttamista. Kannatan Euroopan parlamentin mietintöä kokonaisuudessaan ja pidän tärkeänä, että EU:n toimijat tekevät kaikkensa kehityksen esteiden poistamiseksi, vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi, köyhyyden torjumiseksi ja sen takaamiseksi, että ihmisoikeudet sekä sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset oikeudet toteutuvat kehitysmaissa.

  Anna Maria Corazza Bildt, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE), kirjallinen. – (SV) Ruotsin konservatiivien valtuuskunta äänesti eilen (18. toukokuuta 2010) EU:n johdonmukaisesta kehitysyhteistyöpolitiikasta ja julkista kehitysapua täydentävästä kehitysavusta (ns. ODA+) (2009/2218(INI)) laadittua mietintöä A7-0140/2010 vastaan. Suurin syy tähän oli se, ettemme hyväksy kansainvälisistä rahoitustoimista perittävän veron käyttöönottoa koskevaa ehdotusta. Tobinin veron käyttöönottaminen vahingoittaisi kehitysmaita ja johtaisi köyhyyden lisääntymiseen. Haluamme kuitenkin painottaa, että osa mietinnön kohdista on näkemyksemme mukaisia. Tällainen on muun muassa kohta, jonka mukaan eurooppalaisille maataloustuotteille myönnetyillä unionin vientituilla on ollut katastrofaalinen vaikutus kehitysmaiden elintarviketurvaan ja elinvoimaisen maataloussektorin kehittymiseen kehitysmaissa.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Miljardi neljäsataamiljoonaa ihmistä elää alle yhdellä eurolla päivässä. Euroopan unionilla on velvollisuus taistella tilannetta vastaan. Tämä edellyttää kehitysyhteistyö- ja kehitysapupolitiikan tehostamista. Julkista kehitysapua (ODA) koskevia sitoumuksia ei ole vieläkään toteutettu riittävällä tavalla. Kehitystä koskevan hätätilanteen korjaamiseksi pyydämme komissiota määrittämään kiireisesti uudenlaisia kehitysavun rahoituslähteitä, kuten kansainvälisistä rahoitustoimista perittävän veron, joka tuottaisi lisäresursseja talouskriisin pahimmista seurauksista selviämiseksi. Samassa hengessä jäsenvaltioiden tulisi vahvistaa Millenium-huippukokouksessa tehty sitoumus antaa 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta julkiseen kehitysapuun kymmenen vuoden aikana sekä ottaa samalla huomioon vastaanottavien valtioiden vastaanottokyky ja hyvä hallintotapa. Lisäksi EU:n kehityspolitiikka on liitettävä kehitysmaiden ihmisten, tavaroiden ja pääoman liikkuvuutta koskevaan joustavaan sääntelyyn.

  Lena Ek, Marit Paulsen, Olle Schmidt ja Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen. – (SV) Tuemme mietinnön tavoitetta yhdenmukaistaa EU:n politiikkoja alemman keskitulotason ja keskitulotason maiden kehityksen edistämistä koskevan EU:n tavoitteen kanssa. Jäsen Kellerin mietinnössä pidetään kuitenkin esimerkiksi kehittyneitä palvelumarkkinoita ja selviä kilpailusääntöjä esteinä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiselle. Tämän vuoksi emme koe voivamme kannattaa mietintöä kokonaisuudessaan. Selvät perussäännöt ovat edellytys hyvin toimivalle markkinataloudelle, ja palveluilla käytävä kauppa on tärkeä osa valtioiden talouden kehittämistä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unioni kohtaa usein itse luomiaan paradokseja sekä ristiriitoja, joita sen politiikat aiheuttavat jäsenvaltioille ja niiden kansalaisille sekä kolmansille maille ja niiden kansoille. Maailman suurimpina kehitysavun antajina Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on pyrittävä tekemään kehitysapupolitiikastaan tehokasta ja samalla johdonmukaista ja yhtenäistä. Näin ei ole aina tapahtunut. Kaikki pyrkimykset edistää johdonmukaisuutta ja ottaa huomioon apua saavien kansojen moninaiset tarpeet tulisi ottaa vastaan myönteisesti. Kauppapolitiikka ei voi olla immuuni tälle tavoitteelle.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnön aihe on hyvin tärkeä, sillä tiedämme, että EU:n politiikat ja toimet ovat monilla aloilla usein ristiriidassa esitettyjen kehitysaputavoitteiden kanssa. Mietinnössä on useita merkittäviä ja myönteisiä näkökohtia: siinä vaaditaan huomiota nälänhädälle koko maailman tasolla, osoitetaan kalastussopimusten ristiriita ja tehottomuus suhteessa kehitysyhteistyötavoitteisiin, tuomitaan unionin vientitukien vaikutukset, kritisoidaan palvelujen vapauttamista, kilpailusääntöjen käyttöönottoa, veroparatiiseja, epäjohdonmukaisten politiikkojen aiheuttamaa pääomien virtaamista kehitysmaista EU:hun ja maataloudelle osoitetun avun vähäisyyttä sekä edistetään patenttipoolin luomista HIV/AIDS-lääkkeille. Valitettavasti esittelijä itse toimii kuitenkin epäjohdonmukaisesti erityisesti kannattamalla vapaakauppa-alueiden ja niin kutsuttujen talouskumppanuussopimusten kaltaisten välineiden kehittämistä. Esittelijä jättää kokonaan huomiotta, että nämä välineet uhkaavat kehitysmaiden etuja useilla aloilla, mikä on käynyt selväksi monien kehitysmaiden kieltäytyessä allekirjoittamasta sopimuksia, jotka on joissain tapauksissa kuitenkin allekirjoitettu EU:n kestämättömän painostuksen ja kiristyksen alla.

  Georgios Papastamkos (PPE), kirjallinen. – (EL) Pidän hyvin tärkeänä EU:n kehityspolitiikkaa ja avustusten myöntämistä kehitysmaille. Äänestin silti jäsen Kellerin mietintöä vastaan, koska mietinnön näkemys EU:n maataloustuotteille myönnettyjen vientitukien vaikutuksesta kehitysmaiden maatalousalaan on täysin virheellinen.

Lisäksi EU:lla on erityisen avoimet markkinat kehitysmaista tuotavien tuotteiden suhteen muun muassa "Kaikki paitsi aseet" -sopimuksen ja muiden etuuskohtelusopimusten seurauksena. Meidän on muistettava, että WHO:n jäsenvaltioiden Hongkongin ministerikokouksessa vuonna 2005 tekemä sitoumus koskee vientitukien poistamista ja sääntöjen määräämistä kaikille vientitoimille, joilla on vastaavanlainen kilpailuvaikutus.

  Evelyn Regner (S&D), kirjallinen. – (DE) Äänestin mietinnön puolesta, koska mielestäni on hyvin tärkeää, että kansainväliset vapaakauppasopimukset sisältävät oikeudellisesti sitovia sosiaalisia normeja ja ympäristönormeja. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että Euroopan unioni soveltaa sosiaalisen markkinatalouden periaatetta EU:n lisäksi myös sen rajojen ulkopuolella. Vapaakauppasopimusten kumppaneiden on noudatettava tiettyjä normeja, ja mielestäni neuvottelut on lopetettava sellaisten maiden kanssa, jotka eivät niitä noudata.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin innokkaana Franziska Kellerin johdonmukaisesta kehitysyhteistyöpolitiikasta laatiman mietinnön puolesta, ja olen iloinen, että se hyväksyttiin enemmistön äänillä. Paheksun sitä, että PPE- ja ECR-ryhmät äänestivät mietintöä vastaan.

  Alf Svensson (PPE) , kirjallinen. – (SV) Äänestin Euroopan parlamentin äänestyksessä mietintöä EU:n johdonmukaisesta kehitysyhteistyöpolitiikasta ja julkista kehitysapua täydentävästä kehitysavusta (ns. ODA+) vastaan. Euroopan parlamentin tulisi keskittyä ensisijassa toteuttamaan vastuullista ja tehokasta kehityspolitiikkaa. Se on asia, jonka eteen työskentelen päivittäin kehitysyhteistyövaliokunnassa yhdessä monien muiden kanssa. On täysin absurdia ja kaikkea muuta kuin vastuullista, että EU ottaa ensin yhdellä kädellä – esimerkiksi myöntämällä maataloustukia, jotka vähentävät kehitysmaiden kilpailukykyä – ja antaa sitten toisella kädellä tukea "vahingon korjaamiseksi". EU:n johdonmukaisesta kehitysyhteistyöpolitiikasta käytävä keskustelu on tärkeää ja arvokasta.

Nyt aiheena olevassa mietinnössä on kuitenkin asioita, joita en voi tukea. Näihin kuuluvat muun muassa kohta kansainvälisistä rahoitustoimista perittävän veron käyttöönottamisesta ja epämääräisesti määritellyn termin "ympäristölliset oikeudet" käyttäminen. Täysistunnon äänestyksessä hyväksytty mietintö on suurelta osin hyvin järkevä, eikä "Ei"-ääntäni tule tulkita haluttomuudeksi osallistua kehityspolitiikan johdonmukaisuuteen liittyvään työhön. Päinvastoin, olen hyvin innostunut prosessista ja haluan, että se toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla.

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. – (FR) Olen hyvin iloinen, että EU:n johdonmukaisesta kehitysyhteistyöpolitiikasta ja julkista kehitysapua täydentävästä kehitysavusta (ns. ODA+) laadittu mietintö hyväksyttiin. Mietintö on erinomainen, ja sillä pyritään takaamaan suurempi kunnioitus kehitysmaita kohtaan. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että pienellä enemmistöllä saatiin hyväksyttyä 70 kohta, jossa komissiota pyydetään sisällyttämään oikeudellisesti sitovia sosiaalisia normeja ja ympäristönormeja järjestelmällisesti kaikkiin Euroopan unionin neuvottelemiin kauppasopimuksiin. Tämä on tärkeä askel kohti reilumpaa kauppaa. Euroopan unionin on näytettävä esimerkkiä alalla.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietintö on erittäin tärkeä nykyisen maailmanlaajuisen taloustilanteen kannalta, sillä se pyrkii johdonmukaistamaan EU:n politiikkoja, jotta unioni pystyy täyttämään itse itselleen asettamansa tavoitteet, kuten vuosituhannen kehitystavoitteet. EU on merkittävin kehitysavun antaja maailmassa – viimeisimmät määrät ovat noin 49 miljardia euroa – ja ottaa toimenpiteissään huomioon sekä maat että niiden kansalaiset. Kyseessä on siis kauaskantoinen unionin politiikka, jossa huomioidaan kaupalliset, ympäristölliset ja sosiaaliset näkökohdat.

Tässä painotetaan tarvetta edistää näiden maiden tuotteiden pääsyä Euroopan markkinoille, muun muassa kehittämällä tullien alentamiseen tähtääviä EU:n nykyisiä välineitä. Ilmaisen kuitenkin huoleni muutamista ehdotuksista, sillä on sanottava, että niistä saattaisi aiheutua seurauksia eurooppalaisille tuottajille, varsinkin niille, joiden maantieteellisen sijainti vaatii erityistä huomiota. Kehitysapu ja köyhyyden poistaminen ovat erittäin tärkeät vaatimukset ja saavat minulta täyden tuen. Sitoumuksia, joita ei voida toteuttaa vaarantamatta muiden kansalaisten etua, ei kuitenkaan mielestäni pidä tehdä. Emme saa unohtaa kansalaisiamme tai pitää heitä toissijaisina, sillä meillä on erityisvelvollisuus heitä kohtaan.

Mietintö: Hella Ranner (A7-0130/2010)

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä Euroopan parlamentin valiokunta-aloitteista mietintöä, joka on vastaus Euroopan komission kertomukseen tieliikenteen sosiaalilainsäädännön vakaville rikkomisille säädetyistä seuraamuksista. Jäsenvaltioiden välillä on nykyään eroja, jotka vaikuttavat haitallisesti sisämarkkinoiden toimintaan ja tieliikenneturvallisuuteen. Euroopan parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunta esittää muutamia tapoja tarjota ratkaisu ongelmaan. Mietinnössä ehdotetaan erityisesti seuraamusten yhdenmukaistamista sakkojen yhteisen luokitusjärjestelmän avulla. Siinä kehotetaan luomaan koordinointielin, jonka tehtävänä on parantaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sosiaalilainsäädännön täytäntöönpanossa, sekä perustamaan valvontaelimiä. Lisäksi mietinnössä korostetaan tarvetta antaa kuljetusliikkeille ja kuljettajille riittävästi tietoa sovellettavasta sosiaalilainsäädännöstä ja rikkomuksille säädetyistä seuraamuksista painetun median, tietotekniikan ja älykkäiden liikennejärjestelmien kautta. Tuen täysin näitä ehdotuksia ja äänestin mietinnön puolesta.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Euroopan unionin jäsenvaltioiden rangaistusjärjestelmät ovat hyvin erilaisia, minkä vuoksi kansainvälisten kuljetusten oikeusasema on muuttunut yrittäjille ja erityisesti kuljettajille vaikeaselkoiseksi. Voimassa olevat tieliikenteen sosiaalilainsäädäntöä koskevat asetukset ja direktiivi jättävät jäsenvaltioille erittäin paljon tulkinnanvaraa, mikä johtaa epäyhtenäiseen täytäntöönpanoon jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä. Lissabonin sopimus tarjoaa mahdollisuuden lähentää jäsenvaltioiden rikoslakeja ja muuta lainsäädäntöä. Mielestäni komission tulee hyödyntää tämä mahdollisuus kehittää ja edistää yhdenmukaistettuja tarkastusmenettelyjä sekä toteuttaa sääntelytoimia Euroopan sisämarkkinoiden esteiden poistamiseksi ja tieturvallisuuden parantamiseksi. Jotta tieliikenteen sosiaalilainsäädännön täytäntöönpano voidaan taata mahdollisimman tehokkaasti, Euroopan komission tulisi esittää ajo- ja lepoaikoja koskevan asetuksen yhtenäistä ja sitovaa tulkintatapaa, joka kansallisten tarkastuselinten pitäisi ottaa huomioon.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Vuodesta 2006 lähtien EU:n sääntely on velvoittanut kaikki Euroopassa ajavat kuljetusliikkeet kunnioittamaan samaa päivittäistä enimmäisajoaikaa ja pitämään lepotaukoja Euroopan tieliikenneturvallisuuden takaamiseksi. Valitettavasti näitä toimia sovelletaan kaikkea muuta kuin optimaalisesti, sillä rikkomusten seuraamukset ovat täysin erilaiset eri jäsenvaltioissa.

Esimerkiksi päivittäisen enimmäisajoajan yli kahdella tunnilla ylittäneelle kuljettajalle määrättävä sakko on Espanjassa kymmenkertainen Kreikkaan verrattuna. Joissakin jäsenvaltioissa vakavista rikkomuksista määrätään vankeusrangaistus, kun taas toisissa kuljettajan ajokortti peruutetaan. Tämä yhdenmukaisuuden puute heikentää sääntelyn tehokkuutta ja tuo huomattavaa oikeudellista epävarmuutta kuljetusliikkeille.

Kannatin äänestyksessä jäsen Rannerin mietintöä, jossa kehotetaan komissiota ehdottamaan kaikissa jäsenvaltioissa yhdenmukaistettavia rikkomusten vähimmäis- ja enimmäisrangaistuksia. Mietinnössä kehotetaan myös laatimaan yksinkertainen ja helposti saatavilla oleva esite, joka antaa kuorma-autonkuljettajille tietoa rikkomuksiin liittyvistä riskeistä.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan unionin huoli siitä, ettei tieliikennerikkomusten seuraamusten sääntelylle ole yhtenäistä järjestelmää jäsenvaltioiden tasolla, on aiheellinen. Tällaisten seuraamusten – ainakin muiden kuin sakkojen – soveltaminen kaikkiin jäsenvaltioiden autonkuljettajiin vähentäisi monien kuljetusliikkeiden ja yksittäisten kuljettajien hämmennystä, joka johtuu lainsäädännön eroavaisuuksista alkuperämaassa ja toisessa EU:n jäsenvaltiossa, jossa kuljettajat ajavat.

Toisaalta Euroopan komissio ja parlamentin erityisvaliokunnat ovat oikeassa todetessaan, että on liian aikaista edes miettiä liikennerikkomuksiin sovellettavien sakkorangaistusten yhtenäistämistä. Yritysten ja väestön taloudellinen tilanne vaihtelee Euroopan unionissa merkittävästi. Siksi samasta liikennerikkomuksesta määrättävä sakko ei voi olla sama kaikissa jäsenvaltioissa. Matkustajaliikenteeseen sovellettavien säännösten yhdenmukaistaminen toisi kuitenkin entistä suurempaa vastuuta kuljetusliikkeille.

Säännösten yhtenäistäminen kaikissa jäsenvaltioissa ja niiden tiukka täytäntöönpano, joka ei jätä jäsenvaltioiden päätettäväksi, hyväksytäänkö EU:n suositukset vai ei, parantaisi myös turvallisuutta Euroopan teillä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Rikkomukset ovat vakava ongelma tieliikenteessä, mikä nostaa esiin merkittäviä kysymyksiä rajanylityksen suhteen. Siksi on tärkeää, että komissio tarkastelee eri jäsenvaltioiden tilannetta sekä sitä, mikä katsotaan rikkomukseksi eri valtioiden oikeusjärjestelmässä ja millaisia seuraamuksia ja sakkoja rikkomuksiin liittyy. Tähän liittyen esittelijä toteaa, että "tehokas, tasapainoinen ja varoittava rangaistusjärjestelmä voi perustua ainoastaan selkeisiin, avoimiin ja jäsenvaltioiden välillä vertailukelpoisiin rangaistuksiin", ja kehottaa "jäsenvaltioita etsimään lainsäädännöllisiä ja käytännöllisiä ratkaisuja rangaistustyyppien ja rangaistusten tason osittain hyvin suurten erojen vähentämiseksi".

Olen samaa mieltä siitä, että tehokas ja tasapainoinen rangaistusjärjestelmä on tärkeä ja että jäsenvaltioiden tulee tehdä yhteistyötä tieliikennerikkomusten käsittelyyn liittyvien erojen vähentämiseksi. Minun on kuitenkin vaikea kuvitella, että kansalliset lainsäätäjät menettäisivät rikosasioihin liittyvää määräysvaltaansa, jotta rangaistusten luonne ja sakkojen määrä voidaan yhdenmukaistaa EU:n tasolla.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Euroopan komission kertomuksessa tehdään yhteenveto jäsenvaltioiden erityyppisistä seuraamuksista ja osoitetaan eri jäsenvaltioissa tällä alalla käytössä olevien järjestelmien erot. Yhteenvetona todetaan, että tilanne on epätyydyttävä. Kertomuksessa pyydetään siksi jäsenvaltioita soveltamaan tieliikenteen sosiaalilainsäädäntöä yhdenmukaisella tavalla. Euroopan parlamentin esittelijä ehdottaa yhdenmukaistamistoimien lisäämistä tällä alalla, erityisesti "sosiaalilainsäädännön tulkintatavan" ja seuraamusten tasolla, käyttämällä luokittelua ja pyrkimällä näin luomaan kuljetusalan sisämarkkinat sekä parantamaan oikeusturvaa.

Tieliikenneturvallisuus on epäilemättä tärkeä asia, kuten on myös tieliikennealan työolosuhteiden, erityisesti ajo- ja lepoaikojen, parantaminen. Toteamme uudelleen, ettei näitä tavoitteita välttämättä saavuteta yleisen yhdenmukaistamisen avulla. Yhdenmukaistaminen on todellakin tarpeen, mutta edistyksen kautta, ei siten, että kaikki laskeutuvat samalla alhaiselle tasolle, kuten on yleensä toimittu pyrittäessä "luomaan sisämarkkinat". Tieliikenneturvallisuuden parantaminen on välttämätöntä, samoin kuin liikennealan työolosuhteiden parantaminen. Näin voidaan taata parempi tieliikenneturvallisuus kaikissa jäsenvaltioissa.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tieliikenneturvallisuus on aina ollut tärkeä aihe EU:ssa. Mietinnön hyväksyminen on uusi askel kohti tämän alan sosiaalilainsäädännön vakavien rikkomusten poistamista. Jäsenvaltioiden on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä, jotta kaikille alan ammattilaisille voidaan luoda helppokäyttöinen viestintäverkko, kun he työskentelevät muussa jäsenvaltiossa kuin omassa kotimaassaan. Myös taloudelliset toimet ovat tarpeen, jotta voidaan luoda tarvittava infrastruktuuri, kuten riittävä määrä turvallisia pysäköintialueita ja -palveluja, jotka tekevät mahdolliseksi todella noudattaa ajo- ja lepoaikoja koskevia määräyksiä. Siksi äänestin tällä tavalla.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Tilastot osoittavat, että erityisesti raskaat hyötyajoneuvot ovat osallisina suuressa osassa liikenneonnettomuuksia. Sen vuoksi on entistäkin tärkeämpää, että ajoneuvot ovat moitteettomassa kunnossa. Kuljettajien tarkkaavaisuus heikkenee väsymyksen vuoksi lähes yhtä paljon alkoholin vaikutuksesta. Siksi meidän on yleisen turvallisuuden nimissä taattava, että säännöksiä noudatetaan. Tässä yhteydessä on tärkeää, että samoja olosuhteita sovelletaan työntekijöihin ja itsenäisiin yrittäjiin, jotta ihmisiä ei enää painosteta toimimaan näennäisinä yrittäjinä ja työskentelemään kestävyytensä rajoilla tai ylittämään niitä.

Sakot eivät kuitenkaan yleensä ole sopiva tapa taata, että kuljettaja noudattaa lepoaikoja, sillä se voidaan varmistaa vain estämällä ajoneuvolla ajaminen. Koska näitä tieturvallisuustoimia ei ole suunniteltu laajennettaviksi, äänestin mietintöä vastaan.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Onnittelen jäsen Ranneria hänen tekemästään työstä, sillä mietintö valaisee niin eri jäsenvaltioissa määrättävien sakkojen eroja kuin seuraamustyyppienkin eroja ja korostaa näin sitä, miten epätyydyttävä tilanne on kuljettajille ja kuljetusliikkeille.

Kannatan parlamentin mietinnön lähestymistapaa, joka painottaa, miten tärkeää sisämarkkinoiden kannalta on panna sosiaalilainsäädäntö täytäntöön täysimääräisesti tekemällä tarvittaessa tiheämpiä tarkastuksia, luomalla EU:n tason koordinointiväline sekä yhdenmukaistamalla rikkomukset ja niihin liittyvät seuraamukset. Vain yhtenäisen järjestelmän avulla voimme taata rikkomuksista saatavien summien nopean perinnän. Siksi äänestin mietinnön puolesta.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä liikenne- ja matkailuvaliokunnassa toimivan kollegani laatima mietintö on erinomainen aloite vakaviin tieliikennerikkomuksiin sovellettaviin rangaistuksiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Sosiaalilainsäädännön vakaviin rikkomuksiin sovellettavat säännöt vaihtelevat huomattavasti eri jäsenvaltioiden välillä sakkojen suuruuden sekä seuraamusten luonteen ja luokittelun suhteen. Yhdenmukaistaminen on siksi tarpeen.

Pidän myönteisenä mietinnössä erojen vähentämiseksi esitettyjä ratkaisuja, erityisesti vakavien rikkomusten yhtenäistä luokittelua ja täytäntöön pantavaa tarkastusjärjestelmää, jota koordinoi Euroopan tasolla toimiva asianmukainen elin ja jonka tarkoituksena on parantaa yhteistyötä sosiaalilainsäädännön täytäntöönpanon puitteissa sekä huolehtia kyseisen lainsäädännön noudattamisesta vastaavien valvontaelinten henkilöstön koulutuksesta.

Haluaisin myös painottaa sitä, miten tärkeää on kehittää hankkeita, joilla tarjotaan riittävää tietoa sosiaalilainsäädännöstä sekä luodaan riittävä infrastruktuuri ja riittävästi pysäköintialueita sääntöjen noudattamisen mahdollistamiseksi. Yllämainituista syistä äänestin parlamentissa tänään käsiteltävän mietinnön puolesta.