Puheenvuorot

Tiistai 18. toukokuuta 2010 - Strasbourg

18. Vulkaanisen tuhkan aiheuttama kriisi (keskustelu)

  Puhemies. − (EL) Esityslistalla on seuraavana keskustelu Brian Simpsonin liikenne- ja matkailuvaliokunnan puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä vulkaanisen tuhkan aiheuttamasta kriisistä (O-0061/10) (B7-0217/10).

  Silvia-Adriana Ţicău, kysymyksen laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, Brian Simpson pyytää anteeksi, että hän ei ole paikalla tuhkapilven aiheuttamasta kriisistä käytävän keskustelun aikana. Tämän illan keskustelun kannalta ironisesti hän on jäänyt jumiin Yhdistyneen kuningaskunnan tuhkapilvestä johtuvien lentorajoitusten takia, eikä hän siksi voinut matkustaa Strasbourgiin keskustelua varten. Puhun siksi hänen puolestaan tänä iltana.

Vulkaanisen tuhkan aiheuttamaa kriisiä koskeva suullinen kysymys on aivan yhtä merkityksellinen tänään, nykyisten ilmatilan rajoitusten takia, kuin se oli viime kuussa tapahtuneen islantilaisen tulivuoren alkuperäisen purkauksen aikana, kun monet EU:n ilmatilat suljettiin kuudeksi päiväksi. Käsittelemme nyt tuon purkauksen jälkiseurauksia ja sen taloudellisia vaikutuksia mutta myös nykyistä epävarmaa tilannetta, joka koskee Euroopan ilmatilan jatkuvia ja pitkittyneitä häiriöitä.

Vaikka uskon, että tästä on opittu huomattavasti ja että on toteutettu toimia tämän ennakoimattoman laajuuden perusteella, alkuperäisen ilmatilan sulkemisen keston ja syiden osalta, on selvää, että EU:n tason reagointia on nopeutettava nykyisten häiriöiden takia.

Näiden haasteiden edessä, joita ennakoimattomuus ja määrittämätön kesto ja purkaus aiheuttaa lentoliikenteelle, olen nyt huolissani siitä, että saadaan takuudet, että purkausten käsittelemiseksi käytössämme olevat mekanismit toimivat tehokkaasti ja että jos muutaman viime viikon aikana on havaittu puutteita, niitä käsitellään asianmukaisesti.

Olen tyytyväinen voidessani sanoa, että lentomatkustajan oikeuksia koskeva asetus on osoittautunut olennaisen tärkeäksi turvaverkon tarjoamisessa, jotta voidaan varmistaa, että matkustajat eivät joudu vastaamaan häiriön taloudellisista seurauksista ja että heitä ei jätetä kaaoksen armoille. Ilmatilan sulkeminen on kuitenkin herättänyt merkittäviä kysymyksiä siitä, miten lentoyhtiöt täyttävät velvollisuutensa lentomatkustajien oikeuksien osalta, erityisesti ilmailuteollisuudelle tarjottujen korvausten osalta.

Mitä palautetta komissio saa matkustajien kohtelusta ja mitä vakuuksia se voi antaa siitä, että lentoyhtiöt täyttävät velvollisuutensa lainsäädännön mukaisesti? Nykyinen tilanne on lisäksi paljastanut niiden matkustajien haavoittuvuuden, joille on varattu lento kolmansien maiden lentoyhtiöiltä, joihin matkustajien oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä ei sovelleta. Miten komissio aikoo käsitellä tätä lainsäädännön puutetta?

Tunnustimme myös − hyvin varhain tässä kriisissä − ilmailuteollisuuden ilmatilan sulkemisen takia kärsimät raskaat taloudelliset menetykset. Minä olen kiinnostunut siitä, että kaikissa ilmailuteollisuuden käyttöön annettavissa korvauspaketeissa varmistetaan, että korvaus ohjataan ilmailuteollisuuden eri aloille − ei vain lentoyhtiöille − ja että korvaustoimenpiteet ovat EU:n laajuisia.

Tiedän, että jotkin jäsenvaltiot suhtautuvat toisia suotuisammin taloudellisen tuen antamiseen lentoyhtiöilleen. Mitä takuita komissio voi antaa siitä, että jotkin ehdot yhtenäistetään, jotta voidaan välttää vääristymät jäsenvaltioiden tasolla annetuissa korvauksissa ja varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset?

Otan nyt esiin tämän päivän polttavimman kysymyksen, joka koskee nykyisiä menettelyjä EU:n lentokieltoalueiden määrittämiseksi. Jatkuvat Euroopan ilmatilan häiriöt ovat jälleen kerran saaneet lentokieltoalueiden määrittämisessä sovellettavat menettelyt valokeilaan. Ollaan huolissaan siitä, että jäsenvaltiot ovat liian varovaisia lentokieltoalueidensa täytäntöönpanossa ja että lentokoneet pystyvät lentämään turvallisesti suuremmissa tuhkapitoisuuksissa kuin tällä hetkellä sallitaan EU:n säännöissä.

Jäsenvaltioiden muutaman viime viikon ajan toteuttama jatkuva ilmatilojen sulkeminen ja avaaminen on korostanut vahvasti, että tarvitaan pikemminkin yhtenäisempää lähestymistapaa EU:n tasolla kuin nykyistä erilaistunutta lähestymistapaa. Olen myös tietoinen siitä, että komissio korostaa entistä enemmän tiedonkeruu- ja mallintamismenetelmien parantamista antaakseen yksityiskohtaisemman kuvan tuhkapilven läpi lentäviin lentokoneisiin liittyvistä riskeistä.

Miten nämä meillä olevat uudet tiedot vaikuttavat tällä hetkellä käytössä oleviin rajoituksiin ja lentokieltoalueiden määritelmään?

Lopuksi, olemme huomanneet lisääntyneen EU:n koordinoinnin arvon tuhkapilvestä aiheutuvaan kriisiin vastaamisessa. Muita aloja, joilla olemme tunnustaneet suuremman yhteistyön merkityksen, ovat yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen nopeuttaminen ja liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman luominen, jotta EU:ta voidaan auttaa selviämään paremmin tällaisista kriiseistä.

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin antaa päivityksen Islannin tulivuorikriisiä koskevasta kehityksestä, joka tietysti liittyy ilmailuun.

Nämä Islannissa sijaitsevan Eyjafjallajökullin tulivuoren purkauksen seuraukset ovat vaikuttaneet suuresti Euroopan unioniin. Tulivuorenpurkaus levitti laajan vulkaanisen tuhkapilven Euroopan suuren osan ylle. Vulkaanisessa tuhkassa on monia ongelmallisia aineita, jotka ovat haitallisia lentokoneille ja erityisesti niiden moottoreille. Tämä ilmojen turvallisuusuhka pakotti kansalliset viranomaiset tekemään kansainvälisellä tasolla kehitettyjen asiaankuuluvien menettelyjen mukaisia päätöksiä kaiken sen ilmatilan sulkemiseksi, johon tuhka vaikuttaa.

Euroopan unioni otti välittömästi käyttöön resursseja puuttuakseen polttavimpiin ongelmiin. Tilanteen kehittymisen ottamiseksi huomioon ja koska mallintamis- ja riskinarviointimenetelmiin tarvitaan erilaistuneempaa lähestymistapaa, Euroopan komissio teki huhtikuun 17. ja 18. päivän viikonloppuna puheenjohtajavaltio Espanjan ja Euroopan lennonvarmistusjärjestön kanssa aloitteen koordinoidun EU:n lähestymistavan ehdottamiseksi. Tämän työn tuloksena on määritelty uusia menetelmiä täysimääräisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja teollisuuden kanssa. EU:n liikenneministerien 19. huhtikuuta 2010 järjestetyssä ylimääräisessä kokouksessa hyväksyttiin tämä uusi lähestymistapa ja siten sallittiin ilmatilan asteittainen uudelleenavaaminen koordinoidusti 20. huhtikuuta 2010 kello 8.00 alkaen.

Tämän välittömän toiminnan seurantatoimenpiteenä komissio laati kertomuksen, jossa käsitellään vulkaanisesta tuhkapilvestä aiheutuvan kriisin vaikutuksia lentoliikenneteollisuuteen. Se sai laajan tuen liikenneministerin neuvoston 4. toukokuuta 2010 järjestetyssä ylimääräisessä kokouksessa. Vaikka kertomuksessa keskityttiin nykyisen tulivuorikriisin käsittelemiseen, siinä pyrittiin kuitenkin myös käsittelemään Euroopan unionin tarvetta pystyä käsittelemään tehokkaasti vastaavia kriisitilanteita tulevaisuudessa, jos niitä tapahtuisi.

Kymmenen viime päivän tapahtumat ovat osoittaneet, että tilannetta ei ole tässä vaiheessa läheskään ratkaistu. Tulivuori on edelleen aktiivinen, ja ilmatilaa suljetaan toistuvasti uudelleen tuhkapilven leviämiseen vaikuttavien sääolojen perusteella. Komissio on siksi sitoutunut varmistamaan 4. toukokuuta 2010 annettujen liikenneneuvoston päätelmien ripeän seurannan. Olen iloinen, että voin kertoa sen seurauksena toteutetuista ensimmäisistä vaiheista.

On sovittu, että EU:n kriisien koordinointikeskus on käytössä 11. toukokuuta 2010 alkaen. Sen perustamista koskevista lopullisista järjestelyistä sovitaan tällä viikolla. Toiminnallisten ilmatilan lohkojen koordinaattorin nimittäminen hyväksyttiin yhtenäisen ilmatilan komiteassa 7. toukokuuta 2010. Euroopan lennonvarmistusjärjestön toimintaa tarkastelevan komitean nimittäminen yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toimintaa tarkastelevana elimenä tehtiin myös yhtenäisen ilmatilan komiteassa 7. toukokuuta 2010. Euroopan lentoturvallisuusvirastolle (EASA) annettiin tehtäväksi laatia sitovat normit moottoreiden tuhkan sallittuja tasoa koskevien normien osalta.

Komissio kehottaa pian perustamaan työryhmän selvittämään, miten nykyisiä EU:n ennustus- ja leviämismalleja voidaan parantaa kyseisiin kriisitilanteisiin liittyvän riskinarvioinnin ja riskinhallinnan edistämiseksi. Lisää on luvassa, kun komissio tekee työtä täyttääkseen liikenneministerien neuvoston kokouksen odotukset, jotka on ilmaistu sen 4. toukokuuta 2010 annetuissa päätelmissä.

  Marian-Jean Marinescu, PPE-ryhmän puolesta. – (RO) Huhtikuussa tapahtunut tulivuorenpurkaus osoitti meille, että EU:n ilmatilan liikenne ei ole valmis asianmukaiseen reagointiin, jos tapahtuu odottamattomia häiriöitä. Lento-olojen mahdollisimman suureksi hyödyntämiseksi ei ole ollut koordinointia, joustavuutta tai ponnistuksia.

Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva toinen paketti hyväksyttiin marraskuussa 2009 ennätysajassa, kuten mainittiin myös komission tilanneselostuksessa. Paketti hyväksyttiin jäsenvaltioiden vastustuksesta huolimatta. Itse asiassa kääntäminen ja julkaisu veivät enemmän aikaa kuin itse neuvottelut. Kriisi on täällä, ja olemme nähneet hyödyn, joka seuraa yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan toisen paketin täytäntöönpanosta.

Minä katson, että jos jäsenvaltiot luopuisivat nykyisistä varauksistaan, meillä voisi olla yhtenäinen eurooppalainen ilmatila hetkessä. Tämän tekemiseksi vaadimme suoraa reittiverkostoa ja tehokasta liikenteen valvontajärjestelmää, jossa ei tästä alkaen oteta huomioon kansallisia rajoja. Valitettavasti sen tekemiseen ei ole mitään aikeita. Siksi ainoa ratkaisumme on panna täytäntöön yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva toinen paketti äärimmäisen nopeasti.

Komissio on esittänyt kiireellisiä toimenpiteitä, joita itse asiassa on jo vaadittu hyväksytyissä asetuksissa. Ne ovat erinomaisia toimenpiteitä. Tärkein vaadittu toimi on kuitenkin toiminnallisten ilmatilan lohkojen luominen viimeistään määritettyyn määräaikaan mennessä tai vuoden 2012 loppuun mennessä. Se edellyttää myös sääntelyohjeita, joita ei valitettavasti mainita neuvoston 4. toukokuuta annetuissa päätelmissä. Jäsenvaltiot voivat käyttää näiden ohjeiden puuttumista tekosyynä viivästyksille. Ohjeiden on lisäksi oltava väline, jota käytetään varmistamaan, että vaadittuun määräaikaan mennessä meillä on koordinoitujen liikennevyöhykkeiden lisäksi myös asianmukainen yhtenäinen eurooppalainen ilmatila.

Ohjeissa on määrättävä lohkojen sisäisen liikenteen valvonnasta, jota koordinoidaan yhdessä viereisten lohkojen kanssa, jotta päällekkäisiä alueita ei ole. Muuten nykyiset kansalliset rajat korvataan lohkojen rajoilla ja siten pidennetään perusteetta yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan täytäntöönpanon määräaikaa. Minun mielestäni meidän ei tarvitse tulevaisuudessa katsoa, että lohkojen yhdistämiseen tarvitaan yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevaa kolmatta pakettia. Tämä lähestymistavan avulla SESAR-järjestelmä voidaan panna täytäntöön ihanteellisissa olosuhteissa pienimmin mahdollisin kustannuksin.

Viimeiset jäsenvaltiot liittyvät vuonna 2011 Schengen-alueeseen. Mielestäni emme voi hyväksyä ilmatilan rajojen säilyttämistä, kun meillä ei ole niitä maan päälläkään.

  Saïd El Khadraoui, S&D-ryhmän puolesta. – (NL) Haluan aloittaa kiittämällä teitä vastauksestanne. Minun mielestäni moniin kysymyksiin ei ole vielä vastattu täysin, ja haluaisin enemmän selityksiä monesta kohdasta.

Brian Simpsonin poissaolo osoittaa, että kysymys on edelleen todellakin ajankohtainen, ja kyseisten purkausten seuraukset ovat ennakoimattomia, ja niillä voi olla kauaskantoisia seurauksia kansalaistemme liikkuvuuteen ja myös talouteen, jos tilanne pitkittyy. Minun mielestäni se myös osoittaa, että emme itse asiassa voi jättää pois laskuista mahdollisuutta, että esimerkiksi jotakin samanlaista tapahtuu muutaman viikon kuluessa − keskellä kesän huippusesonkia − ja ilmatila on suljettava.

Siksi meidän on jatkettava työtä rakenteellisten toimenpiteiden osalta parantaaksemme ilmailumme ja yleisesti liikennejärjestelmämme − siihen palaan kohta − tehokkuutta mutta myös parantaaksemme kriisinhallintaa. Minuutti sitten puhuitte myös jonkinlaisen koordinaatiokeskuksen perustamisesta. Tästä aiheesta annetaan ensi viikolla enemmän tietoa.

Voisitteko kuitenkin jo kertoa meille hieman enemmän siitä, minkälaista tehtävää suunnittelette tälle koordinaatiokeskukselle? Mitkä sen alustavat tehtävät tarkalleen ottaen olisivat? Huhtikuun tapahtumat ovat osoittaneet erittäin selkeästi, että asianosaisten osapuolten − esimerkiksi lentoasemien, lentoyhtiöiden ja matkatoimistojen − väliltä puuttuu koordinointi ja että asianosaisten osapuolten tiedottamiseksi siitä, mitä niiden pitäisi kyseisissä tapauksissa tehdä, ei ole mekanismia. Myöskään esimerkiksi jumiin jääneet matkustajat eivät todella tunne oikeuksiaan.

Siksi meidän mielestämme tarvitaan EU:n valmiussuunnitelma, jonka avulla voidaan tehdä oikeat päätökset nopeasti ja luoda oikeita yhteyksiä. Sama koskee itse asiassa matkustajien kotiuttamista; joka tapauksessa, kun kyseessä ovat kymmenet tuhannet ihmiset, jonnekin on perustettava järjestelmä helpottamaan sitä.

Matkustajien oikeudet ovat hyvin merkittävä tekijä. EU on tehnyt paljon työtä tällä alalla, ja sitä on pidettävä myönteisenä. Kuten kuitenkin tiedätte, lainsäädännössä on puutteita. Puhumme kolmansien maiden lentoyhtiöistä, jotka eivät itse asiassa kuulu lainsäädäntöömme, joten kannattaisin tällaisten oikeuksien sisällyttämistä ilmailusopimuksiimme kolmansien maiden kanssa. Katson myös, että meidän on valvottava tällaisen lainsäädännön soveltamista jäsenvaltioissa. Kuulimme juuri tällä viikolla, että Italian viranomaiset ovat antaneet sakkoja Ryanair-lentoyhtiölle. Se on hyvä uutinen, mutta mitä tapahtuu muissa jäsenvaltioissa? Voimmeko saada tästä arvioinnin?

On tietysti monia rakenteellisia toimenpiteitä, mutta en halua käsitellä niitä sen enempää: yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa rakennetaan ja myös esimerkiksi rautateitä. Rautatiet eivät ole osoittautuneet käyttökelpoiseksi vaihtoehdoksi. Siihen on monia syitä: se johtuu erilaisista järjestelmistä ja myös olosuhteista, kuten siitä, että meillä ei ole edes yhtenäistä lipunkirjoitusjärjestelmää. Mielestäni myös se on hyvin tärkeää, arvoisa komission jäsen. Siksi on vielä paljon tehtävää, mutta teillä on tässä meidän tukemme.

  Gesine Meissner, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olemme jo keskustelleet tuhkapilvestä ja siihen liittyvistä ongelmista, jotka aiheutuivat ilmailulle tulivuorenpurkauksen välittöminä jälkiseurauksina.

Huomasimme tässä kriisissä eri asioita. Huomasimme esimerkiksi, että ilmailu on todella olennaista kuljetusalalla, koska matkustajien jumiin jäämisen lisäksi myös tavarat voivat jäädä kuljettamatta. Esimerkiksi Saksassa BMW:llä oli joitakin tuotannon pullonkauloja, koska toimitukset jäivät saamatta. Huomasimme, että tarvitsemme kaikenlaisia liikennemuotoja, myös ilmailua. Toinen asia, jonka huomasimme, on se, että lentoyhtiöt joutuvat huomattavaan kriisiin, jos ne eivät pysty lentämään moniin päiviin. Lentoyhtiöt sanoivat, että viiden päivän tauosta voitaisiin selvitä. Kahdenkymmenen päivän tauko olisi kuitenkin ehkä voinut johtaa koko teollisuudenalan romahtamiseen sangen pitkäksi ajaksi. Meidän ei tarvitse vielä puhua korvauksista, lentoyhtiöt sanoivat itse, mutta jos se olisi kestänyt kauemmin, se olisi ollut välttämätöntä.

Matkustajien oikeuksista on saatu erilaisia kommentteja eri puhujilta. Niillä testataan nyt sääntöä, jonka mukaan myös tällaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa voidaan tehdä kaikki voitava matkustajien puolesta, jotta sh saavat tietoja ja korvauksia niin paljon kuin tarvitaan, ja sellaiseksi me alun perin sen säädimme.

Haluaisin vielä käsitellä erityisesti kahta aihetta. Ensimmäinen on yhtenäinen eurooppalainen ilmatila. Meillä ei ole yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa, ja sen puuttuminen myös nyt oli tuskallista. Yhtenäisellä eurooppalaisella ilmatilalla ei varmasti olisi estetty tulivuorenpurkausta, sen me kaikki tiedämme, mutta olisimme varmasti voineet järjestää paremmin matkustajien joustavan evakuoinnin. Olemme tietysti nimittäneet toiminnallisten ilmatilan lohkojen koordinaattorin. Hän on nyt aloittamassa työtään, ja me kaikki toivomme hyvin paljon, että hänen työnsä johtaa suhteellisen pian yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan. Kysymys on myös siitä, miten kauan vie ennen kuin todella saamme sen aikaan. Ehkä ette voi vastata kysymykseen täsmällisesti.

Olemme aiemmin myös keskustelleet siitä, olisiko rautatiealan parempi koordinointi EU:n tasolla − asia, jota olemme pitkään halunneet ja joka meillä on pitkään ollut paperilla − auttanut matkustajia pääsemään kotiin nopeammin. Myös tässä suhteessa huomasimme sangen selkeästi, missä vaikeutemme ovat.

Siirryn nyt viimeiseen kysymykseeni. Onko meillä hyvät kriisinhallintajärjestelyt tällaisia tapauksia varten? Meillä on Lontoossa instituutti, jonka tehtävänä on itse asiassa antaa tietoja, kun maanjäristyksiä tapahtuu. Se käsittelee myös tulivuorenpurkauksia toissijaisena vastuualueenaan. Nyt se laatii toissijaisiin tietoihin perustuvia tietokonemalleja, ja sitä on arvosteltu siitä. Mitä voimme oppia muilta maailman osilta, joissa tulivuorenpurkaukset ovat yleisempiä, esimerkiksi Yhdysvalloilta, Indonesialta ja muilta? Mitä muita toimenpiteitä niissä toteutetaan? Minun tietojeni mukaan niissä on valmistauduttu paremmin kyseisiin tilanteisiin. Ehkä emme olleet suunnitelleet tätä EU:ssa, mutta meidän sitten opittava sen seurauksista. Olemme korkean teknologian alue, meillä on paljon mahdollisuuksia ja tutkijat esimerkiksi Saksassa ovat kehottaneet luomaan erikoistuneen valvontaverkoston niille aerosoleille, niille pienille osille, joita vulkaaninen tuhka sisältää. Mitä muuta mielestänne voimme tehdä? Miten voimme parantaa teknologioitamme ilmailun, ihmisten ja tavaroiden etujen mukaisesti?

  Eva Lichtenberger, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan ilmatilan sulkeminen oli epäilemättä välttämätön ennaltaehkäisevä toimenpide turvallisuuden kannalta. Seuraavaksi, ja ennen kuin ilmatila piti sulkea uudelleen, olisi pitänyt löytää sopivampi tekniikka ongelmien käsittelemiseksi. Valitettavasti minun on sanottava, että se ei selkeästi onnistunut ollenkaan, ei toimenpiteiden koordinoinnissa, analyyseissä tai matkustajien kunnioittamisessa. Myös toisella kerralla niiden matkustajien kohtelu, joiden matka viivästyi peruttujen lentojen takia, oli erittäin epäasianmukaista, ja sen parantamisen on oltava ensisijaisena tavoitteena. Mietin itsekseni, milloin sen tekemiseksi todella on suunnitelmia.

Arvoisa komission jäsen, ette ole myöskään antanut kovin yksityiskohtaista vastausta kysymykseen, joka koskee lentoyhtiöiden rahoitusta ja mahdollisia korvauksia. Se on ensisijainen kysymys, koska tästä aiheesta keskustellaan jatkuvasti edelleen. Miten se sitten on tarkalleen ottaen ratkaistava? Kenelle tarkalleen ottaen maksetaan korvauksia? Lentoyhtiöillekö? Välittävätkö ne sitten rahat edelleen matkustajille? Saavatko esimerkiksi liikemiehet, jotka myöhästyivät tärkeistä tapaamisista, korvausta? Saako välittäjä, yritys, jonka piti odottaa varaosia, korvausta? Miksi vain lentoyhtiöiden pitäisi saada korvauksia? Minusta se ei ole yhtä perusteltua, jos vertaatte sitä tämän kriisin aiheuttamiin taloudellisiin seurauksiin. Meidän on lisäksi todella otettava huomioon se, että loppujen lopuksi lentoyhtiöt ovat saaneet pitkäaikaista tukea EU:n kansalaisilta kerosiiniveron poistamisen ansiosta, mikä tarkoittaa tietysti, että he ovat jo etukäteen saaneet tukea.

Arvoisa komission jäsen, tämä kysymys odottaa vastausta, ja minä odotan sitä teiltä.

  Roberts Zīle, ECR-ryhmän puolesta. − (LV) Kiitos, arvoisa puhemies. Haluaisin aloittaa kiittämällä komission jäsentä Kallasia hänen kestävyydestään noiden viiden päivän aikana. Saattaisimme ehkä ajatella, että ensimmäisten kahden tai kolmen päivän aikana toimintaa olisi voinut olla enemmän, mutta kokonaisuudessaan katson, että komission jäsenet tekivät työnsä erittäin asianmukaisesti ja että neuvoston päätöksillä annettiin suurta rohkaisua yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan puitteissa niillä toimenpiteillä, jotka toteutettiin toiminnallisten ilmatilan lohkojen koordinaattorin hyväksymiseksi ja Euroopan lentoturvallisuusviraston toteuttamien toimenpiteiden panemiseksi täytäntöön, ja monet muut näistä toimenpiteistä toteutettiin nopeasti. Mielestäni on myös hyvin tärkeää, että samalla, kun ymmärrettiin liikemaailman etujen ja poliittisten etujen välinen paine ja puolustettiin matkustajien oikeuksia, säilytettiin nykyisen lainsäädännön mukainen sääntö, että jäsenvaltiot tekevät päätökset tietyn ilmatilan avaamisesta tai sulkemisesta. Koska, jos ajattelemme, että, luoja nähköön, onnettomuus olisi tapahtunut, komissio tai asiaankuuluvat EU:n toimielimet olisivat ehkä ylittäneet valtuutensa, ja silloin esiin nousisi erittäin suuri kysymys, ei siitä, miten suuria yritysten menetykset olivat, vaan siitä, kuka oli vastuussa väärin tehdystä päätöksestä, joka edisti onnettomuuden aiheutumista tietyssä EU:n jäsenvaltion ilmatilassa, ja silloin tilanne olisi hyvin erilainen. Siksi meidän pitäisi mielestäni tehdä joitakin johtopäätöksiä tästä suhteellisen kriittisestä tilanteesta. Lyhyellä aikavälillä on toteutettu monia toimenpiteitä, kuten sanoin, mutta tietysti matkustajien oikeuksien osalta, kuten Saïd El Khadraoui on jo maininnut, monet halpalentoyhtiöt todellisuudessa jättivät matkustajien oikeudet huomiotta (ja ne eivät ole vain kolmansien maiden lentoyhtiöitä, ne ovat EU:n jäsenvaltioiden lentoyhtiöitä) ja periaatteessa hylkäsivät matkustajansa viideksi päiväksi ja yöksi; todellisuudessa ne ovat voittajia − ne säästävät rahaa − ja tämä pysyy ratkaisemattomana kysymyksenä suoraan matkustajien oikeuksien täytäntöönpanossa sellaisena kuin se nyt on Euroopan unionissa. Toinen pitkän aikavälin haaste on muiden liikenneyhteyksien puute monien Euroopan valtioiden ja Euroopan keskiosan välillä. Kiitos.

  Jacky Hénin, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi minusta on olennaista huomauttaa, että tässä tapauksessa, kuten muissakin, on noudatettava ennalta varautumisen periaatetta, koska kyse on ihmishengistä. Jos sitä on määrä noudattaa, sen soveltaminen ei saa kuitenkaan johtaa äärimmäisiin päätöksiin, joiden takia varovaisuus olisi kansalaisten mielestä liiallista.

Miksi otimme sen takia tässä tapauksessa huomioon vain vanhan virtuaalisen matemaattisen ja meteorologisen mallin käytön ja jätimme huomiotta lentäjien ammattiliitot, jotka suosittelivat koelentoja ja sääpallojen käyttöä? Ehkä olisimme siten voineet välttää lentoasemien täydellisen halvaantumisen ja siitä seuranneet vaikeudet.

Erittäin tärkeitä henkilöitä on aina kohdeltu hyvin, mutta koko maailma hylkäsi monet EU:n kansalaiset, myös heidän omat hallituksensa.

Lopuksi toistan parlamentin tutkintavaliokunnalle pyyntöni siitä, että kerrotaan petoksista, joita jotkut ihmiset ovat tehneet tämän kriisin aikana.

  Juozas Imbrasas, EFD-ryhmän puolesta. – (LT) En toista ajatuksia, joita monet puhujat ovat jo esittäneet Islannin tulivuorenpurkauksen seurauksista, ilmatilan sulkemisesta ja menetyksistä, jotka aiheutuivat lentoyhtiöille ja kuluttajille, eli matkustajille, jotka jäivät jumiin lentokentille. Olen iloinen, että kuulin tänään, että pian tehdään päätöksiä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan luomisesta ja että komission jäsenen mukaan ilmatilan koordinaattori aloitti työnsä jo toukokuussa. Tänään, koska emme ole varmoja, pystymmekö koordinoimaan tällaisia epävakaita tilanteita tai edes hieman vastaavia tilanteita tulevaisuudessa, meidän pitäisi mielestäni kuitenkin miettiä, miten voidaan kehittää ja kiinnittää suurempaa huomiota muihin, vaihtoehtoisiin liikennemuotoihin ja matkustajien kuljetustapoihin, kuten Euroopan parlamentin saksalainen jäsen mainitsi, esimerkiksi rautateihin. Meidän alueellamme, Itämeren alueella, jota edustavat Liettua, Latvia ja Viro (jotka ovat Koillis-Euroopan reunalla), tämä tulivuorenpurkausta koskeva tilanne on erityisesti osoittanut sen, että tarvitaan hyviä rautatiepalveluja, ja nyt ajattelen Rail Baltica -hanketta. Ymmärrän, että muilla Euroopan alueilla on luultavasti myös sama ongelma, eikä tilanne ole yhtään parempi − onko se? − mutta tänään puhun omasta alueestani, ja siksi tässä tapauksessa haluaisimme mahdollisuuden päästä yhteyteen Länsi- ja Keski-Euroopan kanssa Puolan kautta, kun Puola on liittynyt ratajärjestelmäämme. Muuten meidät eristetään EU:n liikennejärjestelmästä. Muilla mailla on rautateitä ja luultavasti autorautateitä, mutta kolmella Baltian maallamme ei ole vielä niitä. Haluaisin siksi kysyä komission jäseneltä, kiinnitetäänkö lähitulevaisuudessa riittävästi huomiota tai onko jo kiinnitetty huomiota vaihtoehtoisten liikennehankkeiden asianmukaiseen täytäntöönpanoon? Euroopan unionin avulla voimme onnistua saamaan aikaan tarvittavan poliittisen tahdon ja takaamaan matkustajien kuljetuksen vaihtoehtoiset keinot, jotta voimme välttää tällaisia seurauksia vastaavissa kriisitilanteissa.

  Luis de Grandes Pascual (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää komission jäsentä Kallasia siitä, että hän on täällä, ja työstä, jonka hän on tehnyt tänä vaikeana aikana.

Tämä on keskustelu, joka piti käydä, arvoisat kollegat, ja valitettavasti uskon, että se ei ole ainoa lajissaan. Säästän teidät tätä vakavaa tapausta koskevien tilastojen ja sen taloudelle aiheuttamien kielteisten seurausten toistamiselta. Haluan yksinkertaisesti muistaa niitä, joihin se vaikutti.

Ensiksi, matkustajat. Kymmenen miljoonaa ihmistä jäi ilman lentoja ja ilman ohjeita siitä, mitä pitäisi tehdä. Vaikutus matkustajiin oli niin suuri, että heitä ei voitu suojella direktiiveillä ja asetuksilla. Ylivoimaisen esteen muodostavia katastrofeja koskevan vastuun jättäminen sopimusten ulkopuolelle muistuttaa siitä, että tarvitaan yhteistä rahastoa tällaisen, tulivuoren aiheuttaman maailmanlaajuisen katastrofin seurausten käsittelemiseksi.

Nyt pääsen lentoyhtiöihin. Kansainvälinen lentoliikenneliitto IATA arvioi, että ne menettivät maailmanlaajuisesti 1 700 miljoonaa euroa. Euroopan lentoyhtiöiden liitto AEA arvioi EU:n tason menetyksiksi 850 miljoonaa euroa. Tämä isku oli kaikki, mitä tarvittiin syventämään kriisikierrettä, jonka takia monet lentoyhtiöt ovat vaarassa lopettaa.

Toinen uhri on ollut matkailu. Seuraukset matkailulle ovat olleet tuhoisia. Ensinnäkin sen takia, että sopimukset, jotka oli tehty etukäteen, kuten alalla on tapana, peruuntuivat, ja toiseksi epävarmuuden takia, koska se on saanut aikaan muutoksen tavanomaisissa varaamista koskevissa suuntauksissa.

Se on minun diagnoosini, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat. Johtopäätös voi olla vain tämä: EU:n toimielimillä ei ole riittävästi välineitä näin suuren kriisin käsittelemiseen tehokkaasti.

Nyt siirryn arvosteluun, koska arvostelu on välttämätöntä ja väistämätöntä, tarvittaessa itsekritiikki. Ketään ei voida vapauttaa vastuusta, koska kaikki mukana olleet toimivat huonosti, myöhään ja tehottomasti, joskus ilman omaa syytään. Jäsenvaltioita ei voida vapauttaa vastuusta, koska vaikka päätökset tehtiin niiden toimivallan puitteissa, ne eivät silti pystyneet toimimaan. EU:n toimielimiä ei voida vapauttaa vastuusta, koska niiltä meni neljä pitkää päivää ennen kuin ne reagoivat, ja niiden reagointi, jossa ne katsoivat turvallisuuden ensisijaiseksi tavoitteekseen, ei valitettavasti saanut aikaan rauhoittumista vaan halvaantumisen.

Käsittelen nyt komission vastausta. Komissio toistaa tänään toimenpiteet, jotka se oli ilmoittanut meille. Minun mielestäni ne ovat järkeviä toimenpiteitä, mutta niiden täytäntöönpanon aikataulusta ei ole selkeyttä.

Emme puhu jostakin menneisyydessä tapahtuneesta. Jopa tänään on olemassa uhkaava vaara, että lennot jäävät maahan, ja on huolestuttavaa, että olemme riippuvaisia ilmavirroista. Tiedän, ettemme voi taistella luonnonvoimia vastaan. Näin sanoi kuuluisa espanjalainen merenkulkija häviämästämme suuresta meritaistelusta.

Kriisi ei auta meitä toteuttamaan toimenpiteitä. Jäsenvaltiot ovat haluttomia tarjoamaan resursseja. Jos olemme kuitenkin säästäväisiä, tämä tulivuori voi aiheuttaa ennustettua enemmän vahinkoja EU:n taloudelle.

Pyydän komissiota toimimaan päättäväisesti, ja pyydän neuvostoa käsittelemään kiireellisesti tarvetta tehdä päätöksiä. Pyydän kaikkia olemaan anteliaita, kun pannaan täytäntöön vaihtoehtoja toimielinten kyvyttömyyden korvaamiseksi. En pidä komissiota tai neuvostoa vastuullisena, mutta meidän on tunnustettava diagnoosi, jonka mukaan toimielimet eivät ole olleet tällaisenaan kykeneviä ratkaisemaan näin suurta ja kattavaa kriisiä.

  Inés Ayala Sender (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää komission jäsentä Kallasia hänen työstään muutaman viime päivän aikana ja sanoa, että kriisi, johon kuuluu islantilaisesta tulivuoresta peräisin oleva tuhka, joka on saanut EU:n liikkuvuuden jumiin, joka vielä eilen aiheutti lisää Euroopan ilmatilan sulkemisia Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä kaksi ylimääräistä neuvoston kokousta, jotka puheenjohtajavaltio Espanja kutsui koolle komission ehdotuksesta, on opettanut meille monia asioita.

Ensinnäkin se on opettanut meille, että tämä kriisi on vaikuttanut koko alaan, ei vain lentoyhtiöihin vaan myös lentoasemiin, ja onnittelemme komissiota sen kattavasta näkemyksestä seurausten ja avun käsittelemisessä. Sen on tehnyt komission jäsen Kallas, komission jäsen Almunia ja myös komission jäsen Tajani, joka on käsitellyt vaikutusta matkailuun ja matkatoimistoihin. Pidämme siksi tätä komission lähestymistapaa myönteisenä.

Toiseksi, vaikka tiesimme jo, että yhtenäinen eurooppalainen ilmatila on tarpeellinen, nyt tiedämme, että se on välttämätön. Siksi meidän on ehdottomasti nimitettävä koordinaattori − entinen kollegamme, joka on erittäin pätevä − ja tietysti poistettava esteet, joita neuvostossa on edelleen.

Meidän on myös kiireellisesti käynnistettävä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tutkimusjärjestelmä, joka on yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan taustalla, taatun rahoituksen ohella. Voisiko komissio kertoa meille, mitä haluttomuutta tai varauksia se havaitsi 4. toukokuuta järjestetyssä neuvoston kokouksessa? Meidän on tiedettävä. Meillä on jopa käsitys, että jotkin jäsenvaltiot avaavat ilmatilaansa muita enemmän, eikä se ole hyvä asia lentoliikenteen kaltaisella alalla, jolla on paljon kilpailua.

Lisäksi, vaikka parlamentti on katsonut matkustajien oikeudet ensisijaisiksi, ja se on vahvistettu neuvoston osoittamalla suurella pidättyvyydellä, nyt on selkeästi nähtävissä, että näiden lakien soveltamista on tarkistettava. Komission on oltava jyrkkä halpalentoyhtiöiden kanssa, sillä ne ovat aiheuttaneet hämmennystä valehtelemalla matkustajille ja kansalaisille. Siitä on tietysti seurattava tarvittavia rangaistusmenettelyjä.

Kehotan myös teitä, arvoisa komission jäsen, käynnistämään pilottihankkeen, jota ryhmäni ehdotti vuoden 2010 talousarviota varten ja jonka mukaan lentoasemien kuluttajavirastojen on helpotettava kaikkia matkustajia ja kuluttajia koskevia tarvittavia toimenpiteitä yleisen hämmennyksen keskellä.

Vaikka jotkut meistä jo tekevät työtä rautatieverkostojen, Euroopan laajuisten verkostojen puolesta vaihtoehtoisina kuljetusmuotoina, joilla on entistä suurempi vaikutus − ja se näkyy esimerkiksi Espanjassa Barcelonan ja Madridin välisinä AVE-suurnopeusjunina − tiedämme nyt, että meidän on kiireellisesti rakennettava vaihtoehtoinen toissijainen liikennejärjestelmä, kuten on varovaisesti tehty sähkö- ja televiestintäverkoissa. Siksi Euroopan laajuisten verkkojen tarkastuksen on oltava kunnianhimoisempaa rahoitusnäkymien osalta.

  Marian Harkin (ALDE). − (EN) Arvoisa puhemies, minun erityinen näkökulmani tässä keskustelussa liittyy vaikutukseen syrjäisempiin lentoasemiin ja lentoyhtiöihin, joilla on jo taloudellisia vaikeuksia.

Asun saarella, joka sijaitsee Euroopan rannikolla olevan saaren takana. Siksi syrjäiset lentoasemamme ja lentoyhtiömme ovat erityisen tärkeitä yhteydenpidon ja liikkuvuuden takia. Irlannin länsirannikolla on monia alueellisia lentoasemia. Siellä on Donegal, Sligo, Ireland West Airport Knock, Shannon ja Kerry. Koska olemme lähellä Islantia ja koska meillä on saaren asema, meillä on erityisen vakavia ongelmia tuhkan takia.

Syrjäisten lentoasemien osalta katson, että komission pitäisi edistää täysimääräisesti kansainvälisiä julkisen palvelun velvoitteeseen kuuluvia reittejä, jotta syrjäiset lentoasemat voidaan kytkeä päälentoasemiin ja jotta jäsenvaltioille tarjottaisiin todellinen joustavuus syrjäisille lentoasemille annettavan valtiontuen osalta. Lisäksi monet lentoyhtiöt ovat jo taloudellisissa vaikeuksissa, ja ne saattavat joutua lopettamaan liiketoimintansa tämän kriisin takia. Ei huijata itseämme: Se ei häviä kovinkaan nopeasti. Se johtaa työpaikkojen menetyksiin lentoalalla ja siten kilpailun vähenemiseen markkinoilla. Meidän on tarkasteltava hyvin huolellisesti sitä, miten EU:lla voi olla rakentava asema sekä taloudellisen tuen tasapuolista jakamista koskevan näkökulman että kriisinhallintavälineiden osalta, sillä ne molemmat ovat käytettävissämme.

Lopuksi, on hyvin tärkeää ymmärtää, että nykyinen lainsäädäntö otettiin käyttöön estämään lentoyhtiöitä peruuttamasta lentoja silloin, kun se sopii niille, mutta nyt olemme tilanteessa, jossa ilmatila suljetaan ja lentoyhtiöt eivät voi lentää. Taloudelliset rasitukset ovat hyvin merkittäviä kaikille toimijoille − matkustajille, lentoyhtiöille ja lentoasemille. Kysymys kuuluukin, kuka on vastuussa ja kuka vastaa taloudellisista rasituksista?

  Isabelle Durant (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, koska tämä uusi tulivuorenpurkaus saa meidät kohtaamaan aiemmin kokemamme ongelmat, haluaisin mennä pidemmälle kuin kriisinhallinta ja -koordinointijärjestelmä, jossa on jo saavutettu edistystä, ja korostaa muiden lailla yhteentoimivuutta ja rautateiden varausjärjestelmää. Maaliikenteen ja erityisesti rautateiden on voitava ottaa lentoliikenteen paikka entistä helpommin, kun viimeksi mainittu ei ole käytössä. Pelkästään tulivuoret eivät saa sitä pois käytöstä, se voi joutua lentokieltoon myös muissa tapauksissa.

Tämän näkökulman lisäksi ja vielä jäsennellymmin haluaisin kuitenkin kysyä teiltä riskeistä, jotka itse ala kattaa tällaisessa kriisissä − ja korostan itse alaa. Katson itse asiassa, että aina, kun valtiontukea myönnetään (tai aina, kun siinä on ongelma), osoittautuu, että se on kestämätön talousarvion tasolla ja että se johtaa sietämättömään syrjintään niiden lentoyhtiöiden, ilmailualan toimijoiden välillä, jotka haluaisivat ottaa käyttöön vastaavia vaatimuksia, ja lopuksi tämän mahdollisen tuen lopullisten edunsaajien ja niiden, jotka haluaisivat jäädä sen ulkopuolelle, välillä.

Lentoyhtiöiden koon takia katson, että meidän pitäisi toimia samalla tavalla kuin pankkialan kanssa ja ottaa niiden tapauksessa käyttöön varovaisia sääntöjä, joilla velvoitettaisiin ne toimimaan itse pakollisen vakuutuksen muodossa. Kyseisen vakuutuksen avulla ne voisivat kattaa tällaiset riskit yhdistämällä kattavuuden kustannukset, eikä niiden aina tarvitsisi pyytää jäsenvaltioita vakuuttamaan niitä ilmaiseksi, erityisesti, koska lentoyhtiöt voivat tällä hetkellä hyötyä historiallisesta kerosiinia ja lentolippuja koskevasta verovähennyksestä.

Lopuksi meidän on myös varmistettava, että nämä lentoyhtiöt maksavat asianmukaisia korvauksia matkustajilleen, eivätkä ne siirrä samalla laskua veronmaksajille.

  Jacqueline Foster (ECR). − (EN) Arvoisa puhemies, me kaikki olemme tietoisia hirvittävästä häiriöstä, joka on aiheutunut ja aiheutuu edelleen, vulkaanisesta tuhkapilvestä. Yli 10 000 lentoa on peruttu ja noin 12 miljoonaa matkustajaa ei ole pystynyt matkustamaan suunnitelmien mukaisesti. Tavarat ja rahti ovat viivästyneet tai niitä ei ole kuljetettu ollenkaan, ja se on vaikuttanut myös yrityksiin, sekä suuriin että pieniin. Eurooppalaiset lentoyhtiömme ja lentoasemamme ovat kärsineet katastrofaalisia taloudellisia menetyksiä. Luulen, että yksin eurooppalaiset lentoyhtiöt ovat menettäneet yli kaksi miljardia euroa.

Kaikessa tässä kaaoksessa yksi asia on selvä: lentoliikenne on äärimmäisen tärkeää EU:n taloudelle, ja yksittäisinä henkilöinä olemme riippuvaisia dynaamisesta ja tehokkaasta lentoliikenneteollisuudesta, jossa henkilöstön ja matkustajien turvallisuus on ensisijaista. Siksi kiitän komission päätöstä reagoida päättäväisesti Euroopan lentoliikennealan pakolliseen lentokieltoon.

Komissio on tunnustanut, että taloudellisten korvauksien käsittelemisen lisäksi tarvitaan myös SESAR-toimenpiteiden täytäntöönpanon vauhdittamista. Katson yleisesti, että valtion ei pitäisi tukea yrityksiä keinotekoisesti. Riski, kuten me kaikki tiedämme ja tunnustamme, on osa yrityksen johtamista. Nämä ovat kuitenkin poikkeuksellisia oloja. Alalla ei ole ollut tällaista niin suuria taloudellisia menetyksiä aiheuttavaa häiriötä sitten syyskuun 11. päivän, ja riippumatta kaikkien jäsenvaltioiden nykyisistä taloudellisista vaikeuksista kehottaisin niitä tukemaan suunnitelmia, joilla tuetaan teollisuutta, joka ei enää voi selvitä enemmistä menetyksistä.

Kysymys on nyt siitä, mitä voidaan ja mitä pitäisi tehdä tulevaisuudessa sellaisten kriisien käsittelemiseksi. Ensinnäkin lentoyhtiöt on saatava alusta alkaen mukaan keskusteluun mahdollisista ilmatilojen sulkemisesta. Toiseksi, SESAR-pakettia on edistettävä järkevästi. Minulla on edelleen joitakin varauksia verkoston hallinnoijan luomisen suhteen. En ole periaatteessa ajatusta vastaan, mutta katson lujasti, että joihinkin kysymyksiin ei ole vielä vastattu. Mikä olisi esimerkiksi sen tarkka asema? Kenelle tämä henkilö olisi vastuussa? Miten sillä parannettaisiin nykyistä tilannetta? Odotan innokkaasti vakavaa keskustelua asiasta, arvoisa komission jäsen, ennen kuin mitään lainsäädäntöä pannaan täytäntöön refleksinomaisena vastauksena, joka voisi aiheuttaa aiottua enemmän vahinkoa.

Katson myös, että olisi viisasta katsoa Pohjois-Amerikkaan ja muualle, jotta nähdään, miten niissä käsitellään vulkaanista tuhkaa koskevaa kysymystä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa me sovellamme samoja vertailuehtoja kuin kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö, mutta yhdysvaltalaiset käyttävät eri menetelmiä laskeakseen tuhkan kulkeutumisen. Näyttää siltä, että siellä käytetään toimintatapaa, joka perustuu enemmän mittauksiin, ja luulen, että meillä olisi siitä ehkä jotakin opittavaa.

Meidän on myös muistettava, että kun EU:ssa tehdään päätöksiä EU:n ilmatilan sulkemisesta, kyseisten päätösten vaikutus ei pysähdy rajoillemme, ja muiden ICAP-maiden kanssa on käytävä keskusteluja.

Lopuksi, EU:n politiikantekijöinä meillä on velvollisuus kehittää käyttökelpoinen strateginen näkemys EU:n ilmailulle ja ottaa siinä huomioon kansainvälinen ulottuvuus. Mielestäni meidän pitäisi tukea riskinhallintaa parantavien toimenpiteiden perustamista ja säätää perustelluista korvausvaatimuksista ilman kilpailun vääristymistä sekä edistää tasapainoisia ja kustannustehokkaita rakenneuudistuksia.

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Ilmatilan sulkeminen huhtikuussa tapahtuneen islantilaisen tulivuorenpurkauksen jälkeen vahvisti, että lentoliikenne on erittäin altis erilaisille lento-olosuhteiden rajoituksille. Vulkaanisen tuhkan lisäksi myös ankara lumisade, pyörretuulet, sankka sumu ja muut sääilmiöt aiheuttavat lentoyhtiöille suuria vaikeuksia säännöllisten lentojen tarjoamisessa.

Vastuulliset lentoyhtiöt tekevät siksi erilaisia sopimuksia vakuutusyhtiöiden kanssa, ja niiden on tarkoitus kattaa niiden ennakoimattomista hätätapauksista johtuvat taloudelliset menetykset. Tämä lentoyhtiön vakuutuksen hinta sisältyy tietysti lentolipun hintaan, ja matkustajat maksavat myös osana lipun hintaa siitä, että lentoyhtiöt tarjoavat heille tarpeelliset palvelut ja vaihtoehtoiset kuljetusjärjestelyt hätätilanteessa.

Haluaisin korostaa ja toistaa jälleen kerran, arvoisa komission jäsen, että matkustajat maksavat osana lentolipun hintaa siitä, että lentoyhtiöt voivat hätätilanteessa käsitellä toimivasti hätätilanteesta johtuvia ongelmia, ja jotta he voivat myöhemmin hakea asianmukaista korvausta vakuutusyhtiöltä aiheutuneesta vahingosta.

Tavallisella EU:n kansalaisella, joka ei välittömästi käytä lentopalveluja, ei ole mitään tekemistä tämän yritystoiminnan kanssa. Siksi on täysin epäasianmukaista siirtää kyseisiä ilmailualaa koskevia menetyksiä EU:n jäsenvaltioille. Siksi on aivan oikein, että heidän viisaasti hoitavat hallitukset eivät halua noudattaa näitä järjettömiä vaatimuksia. Jos jonkin pitää korvata lentoyhtiöille niiden poikkeuksellisista sääolosuhteista johtuvat rajoitukset, sen pitäisi olla vakuutusyhtiöt, joiden on täytettävä sopimusvelvoitteensa niiden vakuutussopimuksissa sovitun soveltamisalan puitteissa.

Näin asiat joka tapauksessa toimivat kaikkien EU:n kansalaistemme osalta: jos esimerkiksi heidän talonsa palaa, tai jää murskaa katon, he saavat korvauksen vain vakuutusyhtiöiltään, jos heidät on edes vakuutettu. He eivät saa uutta taloa tai parempaa asuntoa miltään lentoyhtiöltä tai EU:n hallitukselta.

Miksi heidän pitäisi sitten osallistua lentoyhtiöiden hävinneiden tuottojen korvaamiseen? Se olisi täysin järjetöntä. Siksi, hyvät kollegat, katson lujasti, että terveessä yritysympäristössä ei voida perustella, että tällaista tukea − ja tarkoitan minkäänlaista tukea − annetaan EU:n hallituksilta ja siten kansalaisilta lentoyhtiöille.

  Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE). – (PL) Huhtikuussa tapahtunut tulivuorenpurkaus aiheutti täydellisen lentoliikenteen halvaantumisen Euroopan ilmatilassa. Tämä tapaus, joka ei tietenkään ollut kenenkään aiheuttama, aiheutti valtavia kielteisiä vaikutuksia matkustajille ja kaikille eurooppalaisille lentoyhtiöille. Kymmenillä lentoasemilla matkustajat jätettiin oman onnensa nojaan, eivätkä he saaneet tietoa lentoliikenteen jatkumisesta. Ainoat suhteellisen tarkat tiedot saatiin lausunnoista, jotka koskivat ilmatilan suuren osan sulkemista.

Vaikka emme voi syyttää ketään näistä luonnonvoimista ja niiden vaikutuksista jokapäiväiseen elämäämme, meidän pitäisi kysyä hyvin suoraan tästä tilanteesta ja pyytää tekemään yhteenveto niiden EU:n toimielinten toimista, jotka ovat vastuussa sellaisista asioista kuin lentomatkustajien turvallisuus.

Niiden toimet olivat mielestäni ehdottomasti riittämättömiä ja selvästi myöhässä tapahtuneen osalta. Kaiken kaikkiaan matkustajien lentoliikenteessä kokema täydellinen kaaos ja heidän täydellinen tietämättömyytensä siitä, milloin lentoja jatkettaisiin, saavat EU:n toimielimet ja erityisesti Euroopan komission, erittäin huonoon valoon. Siksi haluaisin tietää, mitä komissio aikoo tehdä tulevaisuudessa muiden tulivuorenpurkauksien osalta. Mitä toimenpiteitä komissio aikoo toteuttaa estääkseen vastaavassa tilanteessa miltei koko Euroopan halvaantumisen toistumisen ja ennen kaikkea parantaakseen tiedon tarjoamista matkustajille, joilla sitä ei tässä tapauksessa selvästikään ole ollut? Mielestäni komission tähän mennessä ehdottamat toimenpiteet eivät valitettavasti riitä.

  Spyros Danellis (S&D) . – (EL) Arvoisa komission jäsen, kahden tärkeän lentoaseman sulkeminen eilen, Lontoossa ja Amsterdamissa, vulkaanisen tuhkapilven takia osoittaa, että huhtikuussa määrätty lentokielto ei johtunut epätodennäköisestä tapahtumasta, jolla ei ollut pitkäaikaisia vaikutuksia tai uusiutumisriskiä. Brian Simpsonin poissaolo tämän illan keskustelusta kertoo lisäksi enemmän kuin hänen läsnäolonsa.

Meillä on käsillä vaikea taloudellinen kausi, joka aiheuttaa perättäisiä fuusioita ilmailualalla ja jota hallitsevat lentoyhtiöitä ja niiden työntekijöitä koskevat epävarmuudet. Kolmen perättäisen päivän ajan huhtikuussa kansainvälinen teollisuus menetti 400 Yhdysvaltain dollaria päivässä, mikä uhkasi johtaa Euroopan lentoliikenteen taloudellisesti heikompien lentoyhtiöiden rakenneuudistukseen. Varmaa on se, että edelleenkään ei ollut eikä ole sopivia institutionaalisia välineitä, joilla johdetaan riskianalyysiä EU:n tasolla tai joita käytetään erityismenetelmiin kaiken jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten käytettävissä olevan tiedon käsittelemiseksi.

Riski siihen, että toistamme erittäin vahingollisen hämmennyksen, jonka koimme tuhkapilven takia, on todellinen, ja toteutetuilla toimenpiteillä on institutionaalisesti turvattava unionin kyky puuttua koordinoidusti ja ennakoivasti tällaisiin kriiseihin, ja siten rajoittaa miljoonille matkustajille koituvia uskomattomia haittoja ja lentoyhtiöille ja matkatoimistoille koituvia taloudellisia menetyksiä.

  Pat the Cope Gallagher (ALDE). − (EN) Arvoisa puhemies, koska Irlannilla ei ole maayhteyttä Manner-Eurooppaan, irlantilaisilla matkustajilla on suuria vaikeuksia; rohkenisin jopa sanoa, että enemmän kuin muissa jäsenvaltioissa. Minä esimerkiksi matkustin tällä viikolla Strasbourgiin maitse, ja minun piti mennä lautalla Walesiin, autolla Folkestoneen ja junalla Strasbourgiin. Otan tämän esiin, koska se on tyypillistä monille matkoille, joita Irlannin kansalaisten on pitänyt näinä viikkoina tehdä.

EU:n liikenneministerit ovat perustaneet kolme erillistä lentovyöhykettä lentokoneiden turvallisuusriskin perusteella. Minun on sanottava, että kolmannen vyöhykkeen käyttöönotosta alkaen on toteutettu yli 300 000 tuntia lentotoimintaa. Se on myönteistä kehitystä, ja tietenkin tarvitaan edelleen lisätoimenpiteitä.

Tuen lujasti ponnistuksia, joiden avulla pannaan nopeasti täytäntöön yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva käsite. Puheenjohtajavaltio Espanjan helmikuussa antamalla Madridin julkilausumalla laadittiin etenemissuunnitelma tämän politiikan ottamiseksi käyttöön. Minulla ei ole epäilystäkään siitä, että komission jäsen, joka on kanssamme tänä iltana, on tässä edelläkävijänä.

Euroopan lennonvarmistusjärjestön asemaa on myös tutkittava tarkasti. Sille on annettava lakisääteiset valtuudet sillä tällä hetkellä olevan koordinointitehtävän sijaan. Niinkin aikaisin kuin eilen Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä saatiin aikaan yhteinen sopimus lentomatkustamisen häiriöiden poistamisesta: se on myönteistä kehitystä.

(GA) Vulkaaninen tuhka ei tunne poliittisia tai fyysisiä rajoja, ja tämä tapaus muistuttaa meitä jälleen luonnon valtavasta voimasta. Nyt on selvää, että Euroopan unionin ilmatilassa tarvitaan todella yhteistä lentoliikennepolitiikkaa. Euroopan unionin asemaa on vahvistettava kriisin jälkipuinnissa.

  Zigmantas Balčytis (S&D). – (LT) Vulkaanisesta tuhkasta aiheutuneen kriisin seurauksilla on ollut kielteinen vaikutus koko Euroopan liikennejärjestelmään, kun purkautuneen tulivuoren tuhka sai aikaan yli 100 000 lennon peruuttamisen ja häiritsi kymmenen miljoonan matkustajan matkoja. Tämä kriisi vaikutti Euroopan unionin itäisiin jäsenvaltioihin erityisen pahasti, koska ne jäivät täydelliseen eristykseen Länsi-Euroopasta, ja toisin kuin muilla EU:n jäsenvaltioilla niissä ei ollut mahdollisuutta valita vaihtoehtoisia liikennemuotoja. Tämä kuitenkin osoittaa jälleen sen, että on tärkeää kehittää liikenneinfrastruktuuria, kehittää Euroopan laajuisia liikenneverkkoja ja luoda vaihtoehtoisia liikennemuotoja koskeva järjestelmä sekä tavaroiden että matkustajien kuljettamiselle. Meidän on siksi luotava tehokkaasti toimiva matkustajaliikennejärjestelmä, joka ei ole niin riippuvainen lentoliikenteestä, vaan jossa hallitsevina ovat vaihtoehtoiset liikennemuodot, erityisesti Keski-Eurooppaa koskevassa liikenteessä. Meidän on todella luotava liikennejärjestelmä, jolla varmistettaisiin matkustajien tehokkaan kuljettamisen lisäksi talouden joustava toiminta. Olen samaa mieltä ajatuksista, jotka mainittiin lisäyhteyksien perustamisesta, ja siksi kehotan teitä tukemaan eurooppalaisia rautatiekäytäviä koskevaa hanketta kilpailukykyisen rahtiliikenteen osalta, koska sen avulla mainitut Baltian maat voitaisiin yhdistää toisiin Länsi-Euroopan maihin ja koko yhteisölle voitaisiin luoda lisäarvoa. Lisäksi tämän hankkeen täytäntöönpanon ansiosta alueen asukkailla olisi vaihtoehto lentoliikenteelle.

  Gabriel Mato Adrover (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, aion puhua matkailusta, joka on perusala Kanariansaarilla, joille tulee vuosittain noin 12 miljoonaa matkailijaa. Jos on olemassa yksi asia, mitä matkailu tarvitsee, se on varmuus. Tällaisilla kokemillamme tilanteilla − jotka voivat toistua − on dramaattisia seurauksia tähän Kanariansaarten strategiseen alaan.

Menetyksiä ei ole koitunut vain lentoyhtiöille, lentoasemille ja matkanjärjestäjille: hotellit, autonvuokrausyritykset, ravintolat ja palvelut yleisesti ovat kärsineet valtavan vahingon. Yksin huhtikuun 15. ja 23. päivän välillä Kanariansaarille suuntautuneista lennoista peruttiin 313 818 paikkaa, ja tappiot olivat noin 57,3 miljoonaa euroa sen takia, että matkailijat eivät tulleet. Se on tietysti merkittävä menetys.

Tarvitaan välittömiä toimenpiteitä, kun jotakin tapahtuu, esimerkiksi lentoasemien avaaminen yöllä ilman lisämaksuja ja kansalaisista, matkustajista huolehtiminen asianmukaisesti, mutta tarvitaan myös korvauksia.

En aio arvostella sitä, mitä tehtiin tai ei tehty tai sanoa, hoidettiinko kriisi hyvin vai huonosti. On vain oltava tietoinen siitä, että se voi tapahtua uudelleen ja että meidän on valmiita siihen.

  Karin Kadenbach (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluaisin kiittää teitä lujuudestanne matkustajien turvallisuutta koskevien asioiden osalta. Viime päivinä olemme nähneet, että rahoitusala ei selkeästikään ole ainoa ala, jolla tapahtuu keinottelua, vaan että myös muutamat lentoyhtiöt ovat valmiita pelaamaan uhkapeliä matkustajien turvallisuudella, ainakin sanoissa − tosin onneksi ei vielä teoissa. Emme kuitenkaan puhu vain lentomatkustajista vaan myös ihmisistä maan päällä. Minun on pyydettävä teitä jatkamaan työtänne sen osalta. Minun on myös pyydettävä teitä jatkamaan työtä matkustajien tietojen ja matkustajien oikeuksien puolesta.

Viime päivien aikana olemme nähneet, että kaikilla ja kaikilla ikäryhmillä ei ole rajatonta pääsyä internetiin. Puhelinlinjat olivat rikki, internetiä ei ollut saatavilla, ja ihmisillä, jotka eivät tavallisesti lennä liikematkaluokassa kuten me täällä täysistunnossa, matkailijoilla ja vanhemmilla ikäryhmillä, oli tuskin ollenkaan tietoa. Minun on pyydettävä teitä jatkamaan työtänne sen osalta.

  João Ferreira (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, Islannin tulivuorenpurkauksen luoma tilanne on osoittanut sen merkittävän vaikutuksen, joka tietynlaisilla luonnonilmiöillä − ne ovat onneksi harvinaisia, mutta niitä selvästi tapahtuu ajoittain − voi olla talouteen ja yhteiskuntaan. Siten se osoitti jälleen kerran, että on tärkeää vastata näihin ilmiöihin ennakoivasti. Tässä tapauksessa se tarkoittaa, että pyritään hyväksymään kaikki toimenpiteet, joilla vähennetään edellä mainittua vaikutusta sen sijaan, että estetään sitä tapahtumasta, koska se on selkeästi mahdotonta.

Ei ole kuitenkaan perusteltua käyttää väitettä paremmasta kriisin koordinoinnista vastauksena näihin ilmiöihin tekosyynä sille, että pyritään antamaan uutta puhtia monille aloitteille. Puhun yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevasta aloitteesta ja tavoitteesta, jolla pyritään avaamaan EU:n lennonjohto vapauttamiselle ja siten yksityistämiselle. Tämän osalta, jos nykyinen vulkaanisesta tuhkasta aiheutuva kriisi on vahvistanut jonkin asian, se on se, että on tärkeää pitää lennonjohto julkisella alalla: se tehdään yleisen edun mukaisesti ja ennen kaikkea takaamalla yleinen perusturvallisuus.

  Angelika Werthmann (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, puhumme lentoliikenteen häiriöistä ja myös sen taloudellisesta vaikutuksesta ilmailuun. Haluaisin jälleen kerran korostaa, että EU:n kansalaisten turvallisuus on tärkein asia.

Arvoisa komission jäsen, monia askeleita on otettu, ja nyt on aika tarkastella konkreettisia vaihtoehtoja ja panna ne täytäntöön, esimerkiksi Euroopan laajuisen suurnopeusverkoston laajentaminen, jolla voidaan auttaa myös vähentämään hiilidioksidipäästöjä.

  Paul Rübig (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, koko maailmassa on 2 000 tulivuorta, joista 50 on aktiivisia. Tämä ei ole siten vain eurooppalainen ongelma, vaan kansainvälisen ilmailun ongelma.

Meidän on tutkimuksilla selkeytettävä, missä tarkalleen ottaen on riskejä ja missä niiden osalta on myös jonkinlaista vastuullisuutta. Pyytäisin siksi komission jäsentä yhdessä Euroopan lennonvarmistusjärjestön kanssa ehkä antamaan Euroopan tutkimusneuvostolle tehtäväksi tehdä tutkimuksen tämän riskin arvioimiseksi asianmukaisesti. Loppujen lopuksi lopullinen vastuu on aina lentokoneen kapteenilla, ja myös kuluttajia kehotetaan miettimään, aiheuttaako se heille riskin. Kaikki voivat poistaa riskin yksinkertaisesti olemalla lentämättä. Asioiden ytimessä on kuitenkin oltava koko asian vastustaminen.

  Seán Kelly (PPE). − (EN) Arvoisa puhemies, suuren irlantilaisen kirjailijan Sean O'Caseyn luoma hahmo Juno havaitsi, että koko maailma on kriisissä. Ja todisteet ovat ehdottomasti kaikkien nähtävillä. Jos katsomme alaspäin, näemme öljylähteestä leviävän öljyn, joka haittaa ympäristöä, jos katsomme ylöspäin, näemme tulivuoresta leviävän vulkaanisen tuhkan, joka haittaa lentoyhtiöitä, ja jos katsomme ulospäin, näemme pankeista leviävän taantuman, joka haittaa taloutta.

Olen tietysti monien lailla kärsinyt vulkaanisesta tuhkasta ensimmäisen kerran kotiin mennessäni: se vei minulta kaksi päivää, minun piti liftata osa matkasta. Toisen kerran en päässyt viimeiseen täysistuntoon; minulta vei puolitoista päivää mennä Brysseliin ja puolitoista päivää tulla tänne, mutta yksi asia, jonka olen oppinut, on se, että on mahdotonta varata lippua Eurostar-junaan matkustamisen aikana. Sen varaamiseen tarvitaan luottokortti ja lippu on haettava, mikä on mahdotonta matkustamisen aikana.

Pyytäisin komissiota käyttämään vaikutusvaltaansa ja yrittämään saada ne käyttämään samaa järjestelmää, jota sovelletaan lauttoihin ja lentokoneisiin.

  Inés Ayala Sender (S&D). – (ES) En ole ainoa, arvoisa puhemies, mutta kiitos. Halusin vain lisätä, että meidän on voitava käyttää laajasti käytettävissä olevia tekniikoita tuhkan mittaamiseksi. Itse asiassa muutama päivä sulkemisten jälkeen, kun vierailimme Toulousen Astriumissa, meille kerrottiin erittäin yksityiskohtaisesta tietojärjestelmästä, joka koski ilmakehän koostumuksen mittaamista satelliittiverkoston avulla, eikä meille ole selvää, käytetäänkö tätä nykyistä järjestelmällistä tietoa, vaikka se tuleekin eurooppalaisesta yrityksestä, eli Euroopan ilmailu- ja puolustusteknologiayhtiöstä. Voisiko komissio kertoa meille, käytetäänkö sitä tai harkitaanko sen käyttöä?

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, paljon kiitoksia monista kiinnostavista ja yksityiskohtaisista huomioista tämän tuhkaongelman osalta. Minulla oli alussa vain kolme minuuttia. Nyt voin käyttää ainakin kymmenen kertaa enemmän kaikkiin näihin kysymyksiin, mutta puhun lyhyesti − älkää olko huolissanne − tai en ainakaan kovin pitkään.

Voin vain sanoa, että tämä on todella ollut hyvin jännittävää ja erikoista aikaa, ja se on täällä taas. On selvää, että tulivuoret purkautuvat edelleen, kuten tämä Islannin tulivuori tekee. Se on osa ilmailuteollisuuden elämää, mutta kyse ei ole vain tulivuorista vaan myös ukkosmyrskyistä, lumesta ja kaikista sellaisista tapahtumista, jotka haittaavat ilmailua. Se on osa liiketoimintaa, meidän on oltava siitä hyvin tietoisia. Kukaan ei voi yksin vastata tästä riskistä − eivät lentoyhtiöt, eivät hallitukset, ei Euroopan unioni. Minun on myös sanottava, että tähän mennessä Euroopan unionilla ei ollut ollenkaan toimivaltaa lentoliikenteen sääntelyssä. Tähän mennessä hallitustenväliset elimet ovat käsitelleet sitä, sekä kansalliset viranomaiset.

Sen kaiken estäminen, ehkäiseminen ja ennustaminen, mitä ilmailussa voi tapahtua, on mahdotonta. Riskit on jaettava, ja asiakkaiden, jotka päättävät käyttää lentoliikennettä, on oltava valmiita − kuten meidän kaikkien on oltava − joihinkin viivästyksiin, jos esimerkiksi Brysselin lentokentän kiitorataa ei ole kolattu lumesta tai jotakin muuta senkaltaista tapahtuu.

Sen arvostelun osalta, että toimimme myöhään, tai sen osalta, kuka itse asiassa toimi: Olin Euroopan lennonvarmistusjärjestössä; tuhkasta aiheutuva riski on todellinen riski, emmekä voi odottaa mahdollisuutta, että lopuksi löydämme tieteellisiä ratkaisuja siitä, minkä kokoinen hiukkanen katsotaan vaaralliseksi moottoreille, koska kukaan ei halua antaa tätä arviointia. Voimme määritellä hiukkasten koon ja voimme arvioida pilveä, mutta kukaan ei halua antaa arviota ja sanoa, että tämä tuhka ei enää ole vaarallinen moottoreille. Se on hyvin monimutkainen asia. Päätös ilmatilan sulkemisesta tehtiin tiukasti nykyisten sääntöjen mukaan ja kaikkien tästä vastuussa olevien elinten kanssa. Niille, jotka kysyvät, kuka on nyt vastuussa ilmatilan sulkemisesta, sanon, että kysyisin heiltä, kuka vastaa, jos ilmatilaa ei olisi suljettu ja jotakin olisi tapahtunut.

Kun Euroopan lennonvarmistusjärjestö pyrki löytämään joitakin erilaisia lähestymistapoja tuhkapilveen, se ei ollut helppo päätös tai helppo keskustelu, koska siinä päätettiin valtavan vastuun ottamisesta ilmailun turvallisuuden suhteen. Lentokoneiden ja ihmishenkien turvallisuuden on oltava ensisijainen asia. Mielestäni se tehtiin kohtuullisen nopeasti näissä oloissa, koska tulivuori oli, ja on edelleen, hyvin poikkeuksellinen ja erityinen.

Tulevaisuuden osalta, jonkun mainitsema tärkein asia on se, mitä tapahtuu Indonesiassa, mitä tapahtuu Yhdysvalloissa? Niissä on vastuu, jonka kantavat pääasiassa lentäjät. Tämän päivän EU:ssa lentäjät usein kieltäytyvät tällaisesta uudesta vastuusta. EU:n lentoliikenne on hyvin vilkasta, ja siinä on oltava jonkinlainen yhdistelmä suurempaa joustavuutta ja selkeitä tietoja mahdollisista uhista ja mahdollisista riskeistä. En tiedä Indonesiasta, mutta Yhdysvalloissa järjestelmä on hyvin yksinkertainen: lentäjä päättää, miten tuhka kierretään, ja minun on sanottava, että se toimii erittäin hyvin. Mutta EU:ssa meidän on selkeästi ensin luotava jonkinlainen yhteinen lähestymistapa riskien mahdollista arviointia koskevan menetelmän osalta.

Matkustajien osalta minun on sanottava, että komissio on jo johdonmukaisesti ja voimakkaasti todennut, että matkustajan oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä on noudatettava. Se on hyvin selkeä viesti. Jälleen, tämän lainsäädännön täytäntöönpano on jäsenvaltioiden käsissä, mutta ymmärrän, että useimmat lentoyhtiöt ja useimmat jäsenvaltiot suhtautuvat tähän jo hyvin vakavasti. Erilaisia esimerkkejä on, ja tietysti jälkimainingeissa paljastuu myös kielteisiä esimerkkejä, mutta useimmiten niihin suhtaudutaan vakavasti, ja suunnittelemme matkustajan oikeuksien tarkastamista. Sitten arvioimme ehdottomasti, mitä on tehtävä yrityksille käyttää väärin matkustajan oikeuksia ja matkustajan oikeuksien liiallisille tulkinnoille. Yleisesti matkustajan oikeuksia koskeva lainsäädäntö on toiminut erittäin hyvin, ja siinä on oltava järkeä. Matkustajan oikeuksissa säädetään, että matkustajille on tarjottava tietoa, hoivaa ja uudelleenreititys tai korvaus näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa, ei takaisinmaksua. Se on eri sana.

Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen osalta on käynnissä valtava ohjelma lennonjohdon yhtenäistämiseksi, enkä voi valittaa jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä tänä tiettynä aikana. Liikenneneuvosto oli hyvin yhteistyöhaluinen, ja se teki kaikki päätökset, jotka muissa oloissa olisivat luultavasti vieneet paljon kauemmin. En todellakaan voi sanoa, että meillä oli jäsenvaltioiden kanssa huonoa yhteistyötä tämän ylimääräisen liikenneneuvoston valmistelussa ja käsittelyssä.

Taloudellisten seurauksien osalta on sanottava, että sen säännöt ovat hyvin yksinkertaisia ja ne on kuvattu hyvin selkeästi kolmen komission jäsenen − Rehnin, Almunian ja minun − laatimassa asiakirjassamme. Se on valtiontukea, ja valtiontukea voidaan antaa, jos jäsenvaltiot katsovat, että on tarpeeksi syitä antaa valtiontukea vaikeuksissa olevalle lentoyhtiölle, koska lentoyhtiön on vastattava matkustajan oikeuksista ja kaikista näistä kustannuksista. Jos lentoyhtiö on vaikeuksissa ja jos jäsenvaltio katsoo, että tilanne on todella paha, valtiontukea voidaan antaa, mutta ennen kuin valtiontukea annetaan, on tehtävä hyvin huolellinen arviointi, jotta ei luoda vääristymiä ja epäoikeudenmukaista etua markkinoilla. Se oli myös lentoyhtiöiden tärkein huolenaihe, ja kaikkia koskeva oikeudenmukainen lähestymistapa on komission huolenaihe; kilpailuyksikkömme tarkastelee ehdottomasti hyvin huolellisesti kaikkia mahdollisia valtiontukea koskevia tapauksia.

En tiedä, onko tähän mennessä kukaan hakenut valtiontukea tällä erityisalalla, koska, kuten alussa sanoin, lentoyhtiöillä on hätäsuunnitelmia.

Joku mainitsi, että niillä pitäisi olla vakuutus. Kysyin niiltä myös vakuutuksesta. Vakuutus on kutakuinkin mahdoton, koska tuotetta ei voida kuvailla, tai tuotteen voi kuvailla, mutta se on niin kallista, että se ei ole kannattavaa. Niillä on hätäsuunnitelmia aikatauluja häiritsevien poikkeuksellisten olojen käsittelemiseksi. Taloustieteilijänä voin tietenkin nähdä, että kaikenlaisille kuvitelmille on paljon tilaa, miten noita menetyksiä lasketaan ja mikä on niiden todellinen määrä. On valtava työ määritellä tämän vulkaanisen tuhkan tarkat seuraukset, jotka voitaisiin esittää kanteena.

Vaihtoehtoisen liikenteen osalta me tietenkin jatkamme eteenpäin. Meillä on pian Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kokous, jossa komissio ajaa eteenpäin muiden liikennemuotojen verkoston kehittämistä. Kysyin rautateiltä, mikä on mahdollista ja mitä ne itse asiassa tekivät kriisin aikana, ja ne lähettivät paljon mielenkiintoista tietoa. Lisäjunia oli, mutta tiedot saatavuudesta, aikatauluista tai muista asioista ovat tähän mennessä edelleen hyvin vähäisiä. Yksi lähitulevaisuuden tärkeimmistä painopistealoistamme on paremman tiedon saaminen kaikista näistä mahdollisuuksista.

Jälleen, jos ilmailussa on kriisi, matkustajien tuominen kotiin tai heidän kuljettamisensa määränpäihinsä on edelleen pääasiassa lentoyhtiöiden vastuulla. Suunnitteluvaiheissa on myös hyvin tärkeää miettiä muita muotoja ja todellakin muita moottoreita. Se on toinen mielenkiintoinen tarina. Oppia on otettava, ja olemme ottaneet oppia, ja ajamme eteenpäin monia suunnitelmia ja toimenpiteitä luodaksemme yhtenäisemmän lennonjohdon EU:hun.

Minun on korostettava, että tulivuoret eivät noudata sääntöjä, emmekä voi jättää huomiotta mahdollisia poikkeuksellisia tapahtumia. Aina on olemassa jonkin verran riskejä, jotka on otettava huomioon, ja sellaisen riskin on oltava osa toimiemme suunnittelua.

  Puhemies. − (EL) Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Jaromír Kohlíček (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, kun tulivuori purkautui Islannissa 1700-luvulla, maa peittyi vulkaaniseen tuhkaan, ja Euroopan sadot epäonnistuivat kolmen seuraavan vuoden ajan. Emme tunne lentoliikenteelle aiheutuneita vahinkoja. Tämän vuoden paljon pienempi purkaus Eyjafjallajökullilla on kirjaimellisesti aiheuttanut tuhoa Euroopan unionin lentoliikenteessä. Lentoyhtiöille ja lentoasemille aiheutunut tuho − toisin sanoen välitön tuho − on heijastunut maailman eri osiin jumiin jääneille matkustajille tarjotussa kaoottisessa hoivassa. Matkustajien oikeudet ovat varmasti mielenkiintoinen akateemisen keskustelun aihe, mutta tässä tapauksessa ne olivat kyseessä olevan henkilöstön pienin huolenaihe. Meillä ei ole raportteja muista liikennemuodoista, joita käytettiin tuomaan ihmiset kotiin. Kaoottiset reaktiot osoittavat koordinoinnin puutetta ja myös epäröintiä, aikana, jolloin olisi pitänyt tehdä nopeita päätöksiä ilmatilan avaamisesta uudelleen. Arvoisa komission jäsen, nopeuttaako komissio työtään SESAR-ohjelman osittaisten tulosten soveltamiseksi ilmailuliikenteen hallintakäytäntöihin? Toisessa kysymyksessäni toistettaisiin vain Brian Simpsonin esittämät kysymykset.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Euroopan unionissa on 56 000 kansalaista, jotka ovat sairaita ja odottavat elinsiirtoa, ja näistä 2 000 on Puolassa. Joka päivä kuolee 12 ihmistä, koska elinsiirtoihin ei ole saatavilla tarpeeksi elimiä. Elinten luovutusten määrä vaihtelee alle yhdestä luovuttajasta miljoonaa asukasta kohti Bulgariassa 34−35 luovuttajaan miljoonaa henkilöä kohti Espanjassa. Puolassa luku on 11. Useimmat elimet saadaan menehtyneiltä luovuttajilta etukäteissuostumuksen perusteella (osallistuva lähestymistapa) tai oletetun suostumuksen perusteella (osallistumattomuutta koskeva lähestymistapa). Puolassa soluja, kudoksia ja elimiä voidaan ottaa menehtyneiltä luovuttajilta, jos kuollut henkilö ei ole rekisteröitynyt elinten luovutuksen kieltämistä koskevaan keskusrekisteriin. Elinsiirtojen kehittyminen edellyttää ilmapiiriä, jossa yhteiskunta hyväksyy näiden suostumusten täyttämisen, joilla mahdollistetaan elinten käyttäminen henkilön kuoleman jälkeen, ja jossa tuomitaan luovutuksen kieltäminen.

Minä itse olen aktiivisesti mukana elinsiirtojen edistämistä koskevassa työssä, ja kannustan kaikkia jäseniä tekemään samoin. Puolassa olen jakanut merkkejä ja rannekkeita, joilla kannustetaan tukemaan elinsiirtoa koskevaa lääketiedettä. Muihin poliittisiin ryhmiin kuuluvien kollegojen kanssa olen aloittanut "sukulaisten ketjun", kansallisen yhteiskunnallisen kampanjan elinsiirtojen ja vapaaehtoisen verenluovutuksen edistämiseksi. Elinsiirron ajatuksen edistäminen ja kokemusten siirron koordinointi jäsenvaltioiden välillä voivat säästää tuhansia ihmishenkiä. On olennaisen tärkeää luoda yhteinen EU:n tietokanta luovutusta ja siirtoa varten saatavilla olevista elimistä ja tietokanta kaikista elävistä ja menehtyneistä luovuttajista. Se olisi myös merkittävä väline elinkaupan ja ihmiskaupan torjunnassa.

  Debora Serracchiani (S&D), kirjallinen. – (IT) Islantilaista tulivuorta ja siitä johtuvia seurauksia koskeva asia saa meidät tajuamaan, että Euroopan unioni ei saa olla valmistautumaton hätätapauksissa tai odottamattomissa tapauksissa, vaan sen on suojeltava matkustajia ennen kaikkea käyttämällä nykyisiä tai uusia hallintavälineitä tai -toimenpiteitä. Esimerkkinä kyseisistä toimenpiteistä, eivätkö lentoyhtiöt olisi voineet tarjoutua ostamaan junaliput, jotta olisi voitu välttää pitkiä jonoja lipputoimistoissa, erityisesti liikuntarajoitteisille matkustajille?