Hakemisto 
Puheenvuorot
PDF 2469k
Tiistai 18. toukokuuta 2010 - Strasbourg EUVL-painos
1. Istunnon avaaminen
 2. Keskustelu ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset): ks. pöytäkirja
 3. Parlamentin kokoonpano: ks. pöytäkirja
 4. Poliittisten ryhmien kokoonpano: ks. pöytäkirja
 5. Lisätalousarvio nro 1/2010: Pääluokka I - Euroopan parlamentti - Ennakkoarvio tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2011 - Pääluokka I - Euroopan parlamentti (keskustelu)
 6. Euroopan pakolaisrahaston perustaminen vuosiksi 2008–2013 (päätöksen N:o 573/2007/EY muuttaminen). Siirtyminen Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) (asetuksen (EY) N:o 1104/2008 muuttaminen) – Siirtyminen Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) (päätöksen 2008/839/YOS muuttaminen) – EU:n yhteinen uudelleensijoittamisohjelma (keskustelu)
 7. Unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavat maatalousalan erityistoimenpiteet (asetuksen (EY) N:o 247/2006 muuttaminen) (keskustelu)
 8. Äänestykset
  8.1. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuulemista koskeva pyyntö – Kohti eurooppalaista tieturvallisuusaluetta: tieturvallisuuden strategiset suuntaviivat vuoteen 2020 asti (äänestys)
  8.2. Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustaminen (A7-0118/2010, Jean Lambert) (äänestys)
  8.3. Rakennusten energiatehokkuus (uudelleenlaatiminen) (A7-0124/2010, Silvia-Adriana Ţicău) (äänestys)
  8.4. Euroopan pakolaisrahaston perustaminen vuosiksi 2008–2013 (päätöksen N:o 573/2007/EY muuttaminen) (A7-0125/2010, Rui Tavares) (äänestys)
  8.5. Siirtyminen Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) (asetuksen (EY) N:o 1104/2008 muuttaminen) (A7-0126/2010, Carlos Coelho) (äänestys)
  8.6. Siirtyminen Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) (päätöksen (EY) 2008/839/YOS muuttaminen) (A7-0127/2010, Carlos Coelho) (äänestys)
  8.7. EU:n yhteinen uudelleensijoittamisohjelma (A7-0131/2010, Rui Tavares) (äänestys)
  8.8. Avaintaidot muuttuvassa maailmassa: Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpano (A7-0141/2010, Maria Badia i Cutchet) (äänestys)
  8.9. Yrityshallintoon liittyvät eettiset kysymykset (A7-0135/2010, Klaus-Heiner Lehne) (äänestys)
  8.10. EU:n nuorisostrategia – Satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin (A7-0113/2010, Georgios Papanikolaou) (äänestys)
  8.11. Miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin (A7-0146/2010, Astrid Lulling) (äänestys)
  8.12. Tekstiilien nimitykset ja niitä vastaavat tekstiilituotteiden merkinnät (A7-0122/2010, Toine Manders) (äänestys)
  8.13. Makrotaloudellisen rahoitusavun myöntäminen Ukrainalle (A7-0058/2010, Vital Moreira) (äänestys)
  8.14. Unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavat maatalousalan erityistoimenpiteet (A7-0054/2010, Luís Paulo Alves) (äänestys)
  8.15. Ennakkoarvio tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2011 – Pääluokka I – Euroopan parlamentti (A7-0134/2010, Helga Trüpel) (äänestys)
  8.16. YMP:n yksinkertaistaminen (A7-0051/2010, Richard Ashworth) (äänestys)
  8.17. Julkisten hankintojen viimeaikainen kehitys (A7-0151/2010, Heide Rühle) (äänestys)
  8.18. EU:n johdonmukainen kehitysyhteistyöpolitiikka ja julkista kehitysapua täydentävä kehitysapu (A7-0140/2010, Franziska Keller) (äänestys)
  8.19. Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön vakaville rikkomisille säädetyt seuraamukset (A7-0130/2010, Hella Ranner) (äänestys)
 9. Äänestysselitykset
 10. Äänestymiskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja
 11. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja
 12. Elinsiirtoa varten tarkoitettujen ihmiselinten laatu- ja turvallisuusvaatimukset - Elinluovutuksia ja elinsiirtoja koskeva toimintasuunnitelma (2009–2015) (keskustelu)
 13. Euroopan unionin liittymistä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen koskevat institutionaaliset näkökohdat - Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön tarkistuskonferenssi Kampalassa, Ugandassa (keskustelu)
 14. Tukholman ohjelman toimintasuunnitelma (keskustelu)
 15. Kyselytunti (kysymykset komissiolle)
 16. Toissijaisuusperiaate ja julkisten sosiaalipalveluiden yleinen kattavuus EU:ssa (keskustelu)
 17. Öljynporauslauttojen turvallisuus- ja ennaltaehkäisytoimenpiteet Euroopan unionissa (keskustelu)
 18. Vulkaanisen tuhkan aiheuttama kriisi (keskustelu)
 19. Seuraavan istunnon esityslista: ks. pöytäkirja
 20. Istunnon päättäminen


  

Puhetta johti
varapuhemies Isabelle DURANT

 
1. Istunnon avaaminen
Puheenvuorot videotiedostoina
  

(Istunto avattiin klo 9.05)

 

2. Keskustelu ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset): ks. pöytäkirja

3. Parlamentin kokoonpano: ks. pöytäkirja
Puheenvuorot videotiedostoina

4. Poliittisten ryhmien kokoonpano: ks. pöytäkirja
Puheenvuorot videotiedostoina

5. Lisätalousarvio nro 1/2010: Pääluokka I - Euroopan parlamentti - Ennakkoarvio tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2011 - Pääluokka I - Euroopan parlamentti (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (FR) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

– Vladimir Maňkan budjettivaliokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä esityksestä Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 1/2010 varainhoitovuodeksi 2010, pääluokka I – Euroopan parlamentti [2010/2045(BUD)] (A7-0158/2010) ja

– Helga Trüpelin budjettivaliokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2011 [2010/2005(BUD)] (A7-0134/2010).

 
  
MPphoto
 

  Vladimír Maňka, esittelijä. – (SK) Useat menettelyt ovat nyt suorempia ja avoimempia Lissabonin sopimuksen tultua voimaan. Valtuudet on määritelty selvemmin. Euroopan parlamentilla on enemmän valtaa ja Euroopan unionin asema on vahvistunut sekä ulkoisesti että sisäisesti. Ensimmäisen kerran demokratian historiassa useiden maiden kansalaisilla on oikeus vaikuttaa tapahtumiin ylikansallisella tasolla.

Euroopan koko ja moninaisuus huomioiden meidän on huolehdittava, että kaikilla kansalaisilla, myös niillä, jotka ovat vähemmän varakkaita eivätkä kuulu suuriin vakiintuneisiin järjestelmiin, voivat turvautua kaikkiin demokraattisiin välineisiin. Näiden demokraattisten välineiden käyttö ei saa olla riippuvainen käytettävissä olevista rahallisista resursseista.

Lissabonin sopimuksen voimaantulo vaikuttaa taloudellisesti erityisesti tiettyihin Euroopan unionin toimielimiin. Varainhoitovuoden 2010 talousarviomenettelyssä sovittiin, että otsakkeen 5 saatavilla olevia resursseja käytetään ensisijaisesti välittömästi Lissabonin sopimuksen voimaantulosta aiheutuvien lisäkulujen rahoittamiseen.

Tästä syystä varainhoitovuoden 2010 alkuperäisen talousarvion hyväksymisen jälkeen esitämme nyt vastaavat lisämenot lisätalousarvion muodossa. Sen jälkeen, kun lisäresursseja koskevat hakemukset oli jätetty, pyrimme paikantamaan varaukset ja jakamaan olemassa olevat resurssit niin pitkälle kuin mahdollista.

Lissabonin sopimus vaikuttaa suoraan tai välillisesti kaikkiin Euroopan parlamentin yksiköihin.

Euroopan parlamentin lisätalousarviolla, josta keskustelemme tänään, varmistetaan lisärahoitus ja henkilöstöresurssit, joiden avulla parlamentti voi hoitaa uuden roolinsa yhteispäätösmenettelyssä tasavertaisesti neuvoston kanssa.

Euroopan parlamentin lisätalousarvion taloudellinen nettovaikutus on pienempi kuin alkuperäinen vaatimus talousarviomäärärahoista. Euroopan parlamentin puheenjohtajiston kanssa käydyissä sovittelumenettelyissä onnistuimme löytämään 4 miljoonaa euroa. Ajoituksen ansiosta saatiin lisävähennystä määrärahoihin hyväksymällä talousarvio kuukautta myöhemmin kuin mitä aluksi odotimme.

Monet yhtiöt ja toimielimet, ei ainoastaan Euroopassa vaan kautta maailman, hyödyntävät maailmanlaajuista talouskriisiä parantaakseen tehokkuuttaan ja kilpailukykyään. Tämä on haaste myös meille Euroopan parlamentissa, aivan kuten muillekin eurooppalaisille toimielimille.

Euroopan parlamentin pääsihteeristöllä on nyt käytettävissään lisäsäästöjä ja keinoja kohentaa tehokkuutta, eikä vain tälle vuodelle. Infrastruktuurin ja logistiikan pääosastossa ja turvallisuuspalveluyksikössä tehtävä seikkaperäinen toiminnallinen tarkastelu, josta sovimme talousarvion hyväksymisen yhteydessä joulukuussa, voi tuottaa merkittäviä ja kestäviä säästöjä myös tuleville varainhoitokausille.

 
  
MPphoto
 

  Helga Trüpel, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, parlamentin talousarvio vuodeksi 2011 on parlamenttimme ensimmäinen varsinainen talousarvio Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Tämä merkitsee, että parlamentilla on enemmän toimivaltaa, meillä on enemmän velvollisuuksia, enemmän vastuuta, enemmän lainsäädännöllisiä velvollisuuksia – toisin sanoen tarvitaan enemmän työkapasiteettia ja se tarkoittaa, että tarvitaan isompi budjetti.

Samaan aikaan – ja tämä on mielestäni hyvin tärkeää – meidän on tiedostettava, että olemme keskellä talous- ja rahoitusalan kriisiä sekä euron vakauskriisiä. Saksassa velan leikkaukset alkavat vaikuttaa vuonna 2011, Kreikassa tarvitaan suuria leikkauksia, samoin kaikkien raskaasti velkaantuneiden valtioiden talousarvioissa. Näin ollen meidän on omaksuttava hyvin vastuullinen kanta tavasta suhtautua parlamentin talousarvion kasvutarpeisiin näinä taloudellisesti vaikeina aikoina. Vuoden 2011 talousarvion esittelijänä edustan enemmistön kantaa, vaikka aion esittää myös oman vihreän kantani.

Kaksikymmentä prosenttia parlamentin talousarvioon, joka perustuu hallinnolliseen talousarvioon, asetettiin ylärajaksi toimielinten kesken vuonna 1988. Enemmistö budjettivaliokunnassa uskoo kuitenkin, että tätä ei voida soveltaa samassa määrin vuoteen 2011, koska todellisuus on muuttunut. On tapahtunut laajentuminen, meillä on enemmän toimivaltuuksia ja enemmän velvollisuuksia, eli 20 prosentin lukua ei pidä välttämättä pitää kiinteänä. Tästä huolimatta on tullut selväksi, että pyrimme pitäytymään 20 prosentin tuntumassa itsekurin ja vastuuntunnon nimissä.

Puhemiehistö on ehdottanut 20,46 prosentin lukua – toisin sanoen 39 miljoonan euron lisäystä vuoden 2010 lukuun. Keskustelun jälkeen ja ottaen huomioon erimielisyydet tavoitteissa olemme nyt sopineet, että käytämme ainoastaan 20,32 prosenttia – toisin sanoen 20 miljoonaa euroa lisää. Yksimielisiä ollaan siitä, että tarvitsemme enemmän henkilöstöä laajentumiseen, kirjastoon, tietotekniikkaan ja tutkimukseen, että täällä parlamentissa meidän on asetettava painopiste selvemmin ympäristönsuojeluun ja että olisi erittäin hyvä asia, jos Strasbourgissa olisi käytettävissä enemmän polkupyöriä, jolloin muita kuljetuspalveluja tarvittaisiin vähemmän.

Mistä ollaan kuitenkin eri mieltä? Kiistaa on siitä, pitäisikö vuonna 2011 varata enemmän varoja – 1 500 euroa – avustajiin. Toistan, että se on tarkoitettu avustajille, ei tämän parlamentin jäsenille. Se tarkoittaisi 13,2 miljoonaa euroa. Enemmistö valiokunnassa äänesti sen puolesta, että nämä avustajia koskevat lisäykset kirjataan varaukseen sillä perusteella, että tätä on syytä arvioida tarkemmin ja päättää siitä myöhemmin tänä vuonna.

Haluaisin tehdä tältä osin selväksi vihreiden kannan, jonka mukaan meidän on tiedostettava yleiset velkaongelmat ja ryhmäni uskookin siksi, että tämä 1 500 euron lisäys olisi siirrettävä seuraavaan vuoteen. Meidän ei pidä muuttaa jäsenten asemaa koskevia sääntöjä tältä osin – sen sijaan meidän pitäisi käyttää vähemmän business-luokan lentoja ja soveltaa oikeasti ympäristönsuojelua – seikka, jota jatkuvasti puolustamme poliittisesti – toiminnassamme ja omassa parlamentissamme. Siksi on erittäin positiivista, että olemme onnistuneet parantamaan omaa tietoamme ympäristönsuojelusta, mistä esimerkkinä 12,9 prosentin vähennys hiilidioksidipäästöissä vuonna 2008. Energiankulutusta olemme vähentäneet 0,8 prosenttia. Haluaisimme toimiperusteisen kulkuluvan paikallisiin yleisiin kulkuneuvoihin, toisin sanoen haluamme olla vastuullisempia sekä talous- että ympäristöpolitiikan näkökulmasta.

 
  
MPphoto
 

  José Manuel Fernandes, PPE-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) kannattaa kurinalaista budjettia, avoimuutta ja kestävyyttä. Siksi pidämme myönteisenä hallinnon työtä, jossa yksilöidään kiinteät ja muuttuvat menot, sekä sitä, että kiinteistöpolitiikalle on laadittu keskipitkän aikavälin strategia. Uskomme kuitenkin, että näitä asiakirjoja voidaan parantaa tulevaisuudessa ja haluamme muistuttaa, että kannatamme pitkän aikavälin kiinteistöstrategiaa.

Budjettikurin suhteen olemme kunnianhimoisia ja haluamme edetä kohti nollaperusteista talousarviota, jossa jokainen menokohta on asianmukaisella tavalla tarpeelliseksi osoitettu. Samassa tarkoituksessa ehdotamme myös, että muuttuvien menojen hyöty-kustannusanalyysia kehitetään edelleen. Väitämme, että siinä on mahdollisia säästöjä ja siksi tuemme – itse asiassa ehdotamme tätä – vähennyksiä tiettyihin talousarvion kohtiin.

Lainsäädännöllinen asiantuntemus on parlamentin pääasiallinen tavoite. Kaikki tiedämme, että asianmukaisen lainsäädännön puuttumisesta tai huonosta lainsäädännöstä seuraa korkeita kustannuksia, joista lopulta aina vastaavat eurooppalaiset. Tämän lainsäädännöllisen asiantuntemustavoitteen saavuttamiseksi suhteessa Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuviin uusiin toimivaltuuksiin tuemme mahdollisuutta palkata uutta työvoimaa. Haluamme sen olevan korkeatasoista, itse asiassa vaadimme sitä.

Muistutan myös, että meille tulee 18 uutta jäsentä ja myös näiden on voitava hoitaa toimikautensa asianmukaisesti. Elämme haastavia aikoja ja Euroopan toimielimet ovat keskeisessä asemassa. Kyse on tärkeästä roolista, jossa ne eivät saa epäonnistua ja niillä on siksi oltava käytettävissään riittävästi keinoja sen hoitamiseen.

Olemme kaikki tietoisia, että talousarviokysymysten ympärillä on aina suuri määrä populismia ja demagogiaa, jota emme hyväksy. On jopa niitä, jotka väittävät, että Euroopan parlamentin jäsenten korvaukset kasvavat, mikä ei ole totta. Se mitä tavoittelemme on, että parlamentilla on riittävästi määrärahoja hoitaakseen arvokkaasti tehtävänsä sekä että se onnistuu toteuttamaan tavoitteen, jota Euroopan yleisö meiltä odottaa tai itse asiassa edellyttää: asiantuntemus lainsäädännön alalla.

 
  
MPphoto
 

  Derek Vaughan, S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, omasta talousarviosta keskusteleminen on aina ristiriitaista ja olemme voineet havaita tämän myös lisätalousarviota ja vuoden 2011 talousarviota koskevissa keskusteluissamme. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että suurin osa vuotta 2011 koskevista kysymyksistä on ratkaistu budjettivaliokunnassa. Uskon nimittäin, että tällä hetkellä budjettivaliokunnan ja puhemiehistön välisissä näkemyksissä on hyvin vähän eroja ehkä kahta tai kolmea kohtaa lukuun ottamatta. Yksi niistä on tietysti 20 prosentin kynnysarvo. Toinen kysymys on kiinteistöjä koskeva varaus ja toinen toimet, jotka on nyt pantu varauksiin, sekä vielä kysymys toisesta kuukausittaisesta 1 500 euron erästä parlamentin jäsentä kohden avustajan korvauksiin.

Nämä kaksi 1 500 euron erää parlamentin jäsentä kohden ovat kiistanalaisia ja olisivat vaikeita milloin tahansa, mutta ovat sitä erityisesti nykyisinä taloudellisesti vaikeina aikoina. Näin on, vaikka kaikki tiedämme, että Lissabonin sopimus on tuonut meille enemmän velvollisuuksia. Tästä syystä on päädytty kompromissiin siirtää 1 500 euron toisen erän rahoitus varaukseen ja se pysyy siellä kunnes tämän ehdotuksen täysimääräiset kustannukset on vahvistettu.

Uskon, että toinen meille kiistanalainen selvittämätön kysymys on julkisen viran hoitajien korvauksista. Saavutetulla kompromissilla alennettiin viranhaltijoille osoitettua määrärahaa 1,2 miljoonasta eurosta 400 000 euroon ja luonnollisesti asianmukaiset todisteet kuiteista on esitettävä hakemuksia tehtäessä. Uskon, että tämä on tärkeä periaate ja sellainen, jota haluamme tukea. Kollegat päättävät itse, voidaanko nämä kaksi kompromissia hyväksyä tai ei. Uskon, että S&D-ryhmän enemmistö pitää näitä kompromisseja hyväksyttävinä.

Yksi asia on kuitenkin tullut selväksi vuoden 2011 talousarviosta keskusteltaessa ja se on, että jos meidän on rahoitettava tulevaisuudessa Lissabonin sopimukseen perustuvia lisävelvollisuuksia, meidän on myös löydettävä säästöjä tehostamalla muualla. Varainhoitovuoden 2011 talousarviossa tällaisia säästöyrityksiä on jo tehty. Yleisesti kasvusuuntaus on laskenut 6,5 prosentista 5,8 prosenttiin. Tämä on myönteinen seikka, mutta mielestäni meidän on päästävä paljon parempaan tulevaisuudessa.

Toivon, että tulevaisuudessa puhemiehistö esittää suosituksia ja ehdotuksia, ei ainoastaan säästöistä, vaan myös tavoista säästää tehokkuudessa. Toivon noiden säästöjen sisältävän muutoksia ajattelutapaamme eikä pelkkiä leikkauksia.

Tulevaisuudessa on tärkeää, että puhemiehistö esittää – ja toivon, että se tekee niin – ehdotuksia tehokkuussäästöistä, joista se on neuvotellut aiemmin parlamentin jäsenten kanssa. Näin Euroopan parlamentti voi muokata talousarviota samoin kuin painopisteitämme ja määritellä säästöt itse. Tällä välin meidän on jatkettava työtä sen varmistamiseksi, että parlamentin jäsenet, tämä parlamentti ja tietysti myös yleisö voi hyväksyä vuoden 2011 talousarvion.

 
  
MPphoto
 

  Carl Haglund, ALDE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, meillä on ollut mielenkiintoinen keskustelu parlamentin omasta talousarviosta tälle vuodelle ja ensi vuodelle.

Haluaisin aloittaa kiittämällä erityisesti Helga Trüpelia, joka on tehnyt hyvää työtä ensi vuoden talousarvion valmistelun osalta. Se on todennäköisesti tasapainoisempi kuin mihin alkujaan pyrittiin

Lissabonin sopimus tuo mukanaan uusia vaatimuksia Euroopan parlamentille ja siinä mielessä on loogista, että parlamentti odottaa joitakin korotuksia kuluihin sen toiminnan lisääntymisen myötä.

Samaan aikaan on äärimmäisen yllättävää, että olemme olleet täysin kykenemättömiä järjestelemään toimintaamme uudelleen uusiin vaatimuksiin vastaamiseksi. Tämä on ala, jolla meidän on toimittava paremmin.

Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmässä suhtaudumme kriittisesti puhemiehistön alkujaan ehdottamaan kulujen kasvuun, joita on itse asiassa nyt leikattu osittain, kuten todettiin. Haluaisin kuitenkin sanoa, että ALDE-ryhmä ei hyväksy eikä tule äänestämään sen puolesta, että kunkin parlamentin jäsenen korvausta korotetaan 1 500 eurolla kuukaudessa, jotta he voisivat palkata lisää avustajia. Vastustamme myös ajatusta, että valiokuntien puheenjohtajille pitäisi myöntää vastaanottokorvauksia.

On ilmeistä, että kaksi suurta poliittista ryhmää on nyt löytänyt yhteisen kontaktipinnan tässä asiassa, mutta ALDE-ryhmässä taistelemme tässä parlamentissa näkemystemme puolesta. On tärkeää, että Euroopan parlamentti näyttää, että olemme todella kiinnostuneita kulujen tasosta, jota haluamme korottaa. En todellakaan ymmärrä logiikkaa, joka täällä esitettiin aiemmin ja jonka mukaan kyse ei ole kulujen kasvusta vaan paremminkin kyvystä hoitaa velvollisuutemme asianmukaisesti. Kyse ei ole lainkaan tästä. Lopulta kyse on vain kulujen kasvusta.

Laajentaen on myös hyvä muistaa, että mitä enemmän parlamentissa on palkattuja avustajia, sitä suuremmat ovat kiinteistöihin liittyvät vaatimukset ja pitkällä aikavälillä siitä tulee hyvin kallista. ALDE-ryhmässä suhtaudumme kriittisesti joihinkin näistä ehdotuksista ja äänestämme sen mukaan, kun parlamentissa niistä äänestetään.

 
  
MPphoto
 

  Helga Trüpel, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa jälleen kerran maagisella sanalla tasapaino, jonka Carl Haglund juuri mainitsi. Itse asiassa uskon, että nyt keskusteltaessa varainhoitovuoden 2011 talousarviosta, meidän on otettava lähtöpisteeksi seuraava kysymys: Miten voimme löytää asianmukaisen ja vastuullisen tasapainon?

José Manuel Fernandes puhui populismista viitaten parlamentin näkemykseen vastuullisuudesta ja itsekurista vuoden 2011 talousarviossa. Olen täysin eri mieltä hänen kanssaan tästä asiasta. En usko, että on populismia päätyä yhdessä lopputulokseen, että niiden monien leikkausten valossa, joita edellytämme muilta mailta, meidän on tutkittava hyvin tarkasti, miten me voimme parlamentissa toimia itsekuria noudattaen. Uskon päinvastoin, että tämä juuri on Euroopan parlamentin poliittinen vastuu nykytilanteessa. Leikkauksissa, joita vaaditaan Kreikalta ja valtioiden talousarvioilta yleensä, meillä on oltava rohkeus yhtäältä perustella korotukset, joita tarvitaan työmme tekemiseksi vastuullisesti, ja silti samalla löytää raja, jossa todetaan: tässä tilanteessa vaadimme myös tiettyjä rajoja, sillä se on yksinkertaisesti osa poliittista toimintaa. Tämä on viestittävä noudattamalla perusohjetta "olemme ymmärtäneet!" Tämä on poliittisesti tärkeää, ja siksi kehotan jälleen kerran kaikkia ryhmiä miettimään, millaisen signaalin annamme yleisölle vuoden 2011 talousarviossa.

 
  
MPphoto
 

  Lajos Bokros, ECR-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, Romaniassa valtion viranhaltijoiden palkkoja on leikattu 25 prosentilla, Espanjassa julkisen sektorin työntekijöiden palkoista häviää 5–15 prosenttia ja Portugalissa – Kreikasta puhumattakaan – hallitus pyrkii voimakkaasti säästämään henkilöstöresursseissa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa uusi hallitus on jo ilmoittanut, että tänä vuonna on ryhdyttävä merkittäviin taloudellisiin säästötoimiin.

Uskooko kukaan tässä parlamentissa, että nyt on Euroopan parlamentin aika kuluttaa enemmän tai mitään – lisätä kulutusta, saada lisää henkilöstöä ryhmille, kirjastolle, valiokunnille, tietotekniikan osaajia ja ylimääräiset 1 500 euroa avustajien korvauksiin? Keskustelemme toisesta 1 500 euron erästä. Minusta jopa ensimmäinen erä oli ehdottomasti tarpeeton. Kyse ei pitäisi olla toisen erän siirtämisestä varauksiin. Meidän pitäisi poistaa molemmat, koska nyt ei ole niiden aika. Olemme kaikki tietoisia toimivaltuuksien lisääntymisestä, mutta toimivaltuudet eivät välttämättä edellytä lisämenoja. Kyse on tehokkaammasta varojen käytöstä, kirjanpidosta ja paremmasta vastuuntunnosta.

Olen täysin samaa mieltä Helga Trüpelin kanssa, joka sanoi, että on aina tapoja tehdä lisäsäästöjä. Emme tarvitse autoja täällä Strasbourgissa. Meillä on ilmainen joukkoliikenne. Käytän raitionvaunua joka päivä. Sen sijaan, että käytämme business-luokan lippuja, voimme säästää matkustamalla economy-luokassa. En esimerkiksi periaatteesta ole koskaan lentänyt business-luokassa tullessani tänne Budapestista. Kaiken kaikkiaan vaikka puhemiehistön ja budjettivaliokunnan välinen keskustelu oli tältä osin varsin hyödyllinen, uskon, että on olemassa valtava määrä lisämahdollisuuksia saada aikaan säästöjä.

 
  
MPphoto
 

  Marta Andreasen, EFD-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, jälleen kerran hämmästyneenä totean, kuinka parlamentin jäsenet edelleen vaativat lisäyksiä talousarvioon samaan aikaan, kuin ihmiset jäsenvaltioissa kamppailevat selvitäkseen nykyisestä kriisistä. Nyt vetoankin tämän parlamentin etiikkaan.

Onko nykytilanteessa hyväksyttävää, että Euroopan toimielimet vaativat valtuuksia valvoa kansallisia talousarvioita ja haluavat samalla kasvattaa omia hallinnollisia talousarvioitaan, kuten nyt tässä parlamentissa tapahtuu. Onko hyväksyttävää, että EU:n toimielimet valittavat unionin tuomioistuimiin neuvoston päätöksestä hillitä EU:n virkamiesten palkankorotuksia? Onko eettisesti hyväksyttävää, että parlamentti kiirehtii neuvoston vuoden 2008 tilien hyväksymistään vastineeksi sille, että neuvosto hyväksyy parlamentin talousarvion lisäykset.

Selitän tarkemmin: talousarvion valvontavaliokunta on yksimielisesti äänestänyt neuvoston vuoden 2008 tilien hyväksymistä vastaan puutteellisen avoimuuden vuoksi. Samaan aikaan neuvosto ei ole hyväksynyt parlamentin talousarvion lisäyksiä. Arvattavasti parlamentti äänestää tällä viikolla neuvoston tilien hyväksymisen puolesta ja pian sen jälkeen neuvosto hyväksyy parlamentin lisätalousarvion. Hyvät eurooppalaiset kollegat, nämä äänestykset Euroopan parlamentin talousarviosta ja neuvoston vastuuvapaudesta kuvastavat toimielinten etiikkaa, jonka pitäisi koskea kaikkia meistä.

 
  
MPphoto
 

  Angelika Werthmann (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Lissabonin sopimus on tuonut mukanaan muutoksia, mukaan lukien ja itse asiassa erityisesti sellaisia, jotka liittyvät Euroopan parlamentin tärkeyteen. Olen jo aiemmin korostanut, että kyllä-ääneni parlamentin lisätalousarvion puolesta on ehdollinen. Euroopan parlamentin on tietysti pyrittävä lainsäädännölliseen asiantuntemukseen. Euroopan parlamentin roolin vahventaminen merkitsee tietysti, että sillä on enemmän velvoitteita, enemmän vastuuta ja enemmän työtä. Näin ollen nykyisen kaltaisen kriisin aikakaudella – joka on pahin 60 vuoteen – haluan korostaa, että parlamentin jäseninä myös meidän, ja erityisesti meidän, on huolehdittava erityisen tarkasti käyttöömme annetuista varoista. Neuvoston ja Euroopan parlamentin oletetaan ja niiden täytyy työskennellä enemmän yhdessä. Tämä yhteistyö edellyttää halua toimia kumppanuusperiaatteella.

 
  
MPphoto
 

  Ivailo Kalfin (S&D). – (BG) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, aluksi haluan onnitella esittelijöitä Helga Trüpelia ja Vladimir Maňkaa heidän erinomaisesta työstään nyt keskusteltavana olevien päätösten valmistelussa. On myönnettävä, että tämä työ ei ole ollut lainkaan helppo, kuten tämänpäiväinen keskustelu osoittaa.

Yhtäältä meidän on oltava säästäväisyyden ja tehokkuuden esikuvia siltä osin kuin kyse on Euroopan veronmaksajien rahoista. Toisaalta meidän on kuitenkin huolehdittava, että parlamentti voi täyttää kaikki velvoitteensa ja vastuunsa, joita nämä samat veronmaksajat ovat sille uskoneet Lissabonin sopimuksessa.

Tosiasia on, että uusi sopimus Euroopan unionista aiheuttaa eniten muutoksia ja myös uusia velvollisuuksia toimielimellemme. Yksi vaikeimmista kysymyksistä, josta on keskusteltu paljon, on se, missä määrin Euroopan unioni ottaa huomioon Euroopassa vallitsevan vaikean taloudellisen tilanteen ja osoittaa johtajuutta kulujen vähentämisessä ja oman toimintansa tehokkuuden lisäämisessä.

Päätökset, joista tänään keskustelemme, ovat taloudellisen tilanteen kannalta merkittäviä. Jos kuluja lisätään vähintään 5,5 prosentilla, Euroopan parlamentti voi kasvattaa henkilöstöään palkkaamalla 18 uutta toimihenkilöä. Hallinnon on hankittava meille asiantuntijoita aloilla, jotka ovat kasvaneet merkittävästi ja joilla Euroopan parlamentin päätökset ovat keskeisiä.

Tarjoamme parlamentin jäsenille tilaisuutta saada paremmin kontaktia äänestäjiinsä, asiantuntijoiden koulutusta useammilla aloilla ja mahdollisuutta täyttää uudet velvollisuudet, joita heille on asetettu Lissabonin sopimuksessa. Toimimme säästäväisyyden esikuvina sovittaessamme kaikki uudet tehtävät osaksi vain 0,28 prosentin menojen ylitystä useita vuosia sitten tehdyn sopimuksen mukaisesti niin, että Euroopan parlamentin menot eivät ylitä 20 prosentin osuutta Euroopan talousarvion hallinnollisista kuluista.

Samalla meidän on todettava selvästi, että entinen sopimus on neuvoteltava myöhemmin uudelleen, jotta se vastaa laajalti toimielinten tehtävissä tapahtuneita muutoksia ja erityisesti Euroopan parlamentin roolin kasvua ja vastaavasti siihen kohdistuvia odotuksia.

Hyvät kollegat, meillä on vielä käytettävissä olevia varauksia. Tulevaisuudessa meidän on pyrittävä tehostamaan parlamentin työtä esimerkiksi luottamalla uuteen teknologiaan eikä kiinteistöihin, toimimalla esimerkinomaisesti toimielin- ja ympäristöstandardien alalla ja analysoimalla tarkasti kaikkien menojen vaikutusta sekä estämällä talousarvion kasvamisen automaattisesti, kuten byrokratiassa yleensä tapahtuu. Ei pidä unohtaa, että olemme vastuussa kaikesta toiminnastamme äänestäjillemme, jotka käyvät läpi vaikeita aikoja.

 
  
MPphoto
 

  Alexander Alvaro (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, kriittisinä aikoina erityisesti poliitikkojen on kyettävä erottamaan toisistaan järki ja tunteet erityisesti silloin, kun kyse on budjetti- ja raha-asioista. Minusta tuntuu, että Lissabonin sopimus ja siihen liittyvät budjettikysymykset ovat vähän kuin sääennuste – koskaan ei voi olla täysin varma, millainen sää seuraavana aamuna on. Säätiedotteessa ennustetaan sadetta, otat siis sadevarjon, mutta lopulta saattaa vähän tihuttaa, mutta ei oikeasti sataa.

Samoin on Lissabonin sopimuksen kanssa: emme tiedä, miten parlamentin työmäärä muuttuu sopimuksen myötä. Ihmettelenkin, miten parlamentin jäsenet ovat tähän asti voineet työskennellä valiokunnissa ja puheenjohtajistoissa siten, että Lissabonin sopimuksesta ei aiheudu mitään muutoksia.

Keskustelu 1 500 euron lisäyksestä sihteeristökorvauksissa on symbolinen siihen nähden, pystymmekö keventämään rakenteitamme, säästämään varoja ja tehostamaan työmenettelyjä. Näiden kolmen seikan huomioon ottaminen tuottaisi enemmän tulosta kuin jatkuva keskustelu rahoituksesta. Vasta seuraavan vuoden kuluessa lopulta näemme, miten Lissabonin sopimus todellisuudessa on vaikuttanut työhömme.

 
  
MPphoto
 

  Ryszard Czarnecki (ECR). – (PL) Euroopan parlamentille, jolla on enemmän vastuita ja suurempi rooli Lissabonin sopimuksen ratifioinnin jälkeen, on epäilemättä ja aivan luonnollisesti myönnettävä suurempia taloudellisia resursseja kyetäkseen täyttämään roolinsa. Edellinen puhuja on oikeassa. Käytännössä emme tiedä, miten paljon tämä rooli tulee kasvamaan, mutta sen tiedämme, että se kasvaa. Tässä yhteydessä myös äänestäjien ja veronmaksajien odotukset meihin nähden ovat luonnollisesti suurempia. Tästäkin syystä vaatimus rahoituksen lisäämisestä esimerkiksi parlamentin jäsenten avustajien palkkaamiseen, on kiistatta perusteltu taloudellisesti sekä poliittisesti.

Tiedämme, että Kreikassa on valtava kriisi samoin kuin Etelä-Euroopan maissa yleensä, mikä on ilmiselvästi myös luonteeltaan poliittinen ongelma, mutta kuluja leikattaessa meidän ei pidä typistää tiettyjä Euroopan parlamentin tehtäviä. Olen erityisen vakuuttunut siitä, että Euroopan unionin talousarviota pitäisi korottaa merkittävästi.

 
  
MPphoto
 

  Daniël van der Stoep (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, parlamentin talousarvioehdotus varainhoitovuodelle 2011 on 1,7 miljardi euroa. Se vastaa vuodessa 2,3 miljoonaa euroa parlamentin jäsentä kohden, 200 000 euroa kuukaudessa ja ällistyttävät 6 400 euroa päivässä parlamentin jäsentä kohden. Tässä parlamentissa on 736 jäsentä.

Arvoisa puhemies, 6 400 euroa on valtava summa rahaa. Voin kuvitella satoja parempia tapoja käyttää sen paremmin kuin tämä nukketeatteri. Tärkeintä on kuitenkin, että kansalaisten on itse voitava tehdä sellaisia päätöksiä. Suljetaan putiikki Brysselissä, Luxemburgissa ja ensisijaisesti nyt Strasbourgissa. Poistetaan yksinkertaisesti kaikki rakennuksista, suljetaan ovet, heitetään pois avain ja annetaan nuo 1,7 miljardia euroa takaisin kansalaisille, jotka ovat ansainneet ne verellä, hiellä ja kyynelillä

Jokaisen tämän parlamentin jäsenen pitäisi muistaa joka päivä ylösnoustessa ja nukkumaan mennessä, että kustantaa tai on kustantanut veronmaksajille 6 400 euroa päivässä. Jokaisen parlamentin jäsenen on pidettävä velvollisuutenaan vähentää tuota summaa joka päivä, sillä kaikki täällä tyhjänpäiväisyyksiin käytetty raha on veronmaksajien rahaa, jota kansalaiset ovat hankkineet kovalla työllä.

Näin pitäisi olla, mutta niin ei ole. Tässä parlamentissa on niin, että mitä enemmän, sitä parempi. Kädenpuristuksilla, keskinäisillä sopimuksilla, takahuoneissa tehtävillä varjosopimuksilla kymmeniä miljoonia lisätään talousarvioon. Eliitti päättää ja yleisö yskii. Jokaisen pitäisi miettiä tätä nukkumaan mennessään ja kehotankin kaikkia tekemään niin tänä iltana: kysy itseltäsi, olenko kustantanut 6 400 euroa? Niiden, jotka eivät näin tee, pitäisi hävetä syvästi, sillä he eivät ole minkään arvoisia parlamentin jäseninä.

 
  
MPphoto
 

  Ingeborg Gräßle (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan sanoa Daniël van der Stoepille, että olen rahani arvoinen ja pysyn tässä kannassani. Jos ette ole oman rahanne arvoinen, saatte kaiken myötätuntoni. Voin vain sanoa, että emme tee itsellemme palvelusta, jos luomme tässä parlamentissa sellaiset työskentelyolosuhteet, joissa työskentely on tosiasiassa mahdotonta. Kannatan sihteeristökorvauksen korottamista – itse asiassa molemmilla tasoilla – ja uskon, että sen korottaminen on hyvin perusteltua.

Jokainen tässä parlamentissa työskentelevä tarvitsee henkilökuntaa. Niiden, jotka eivät halua tehdä työtä, ei pidä estää muita tekemästä työtään. Kenenkään ei ole pakko käyttää sihteeristökorvauksen lisäerää – sen voi käyttää, mutta kenenkään ei ole pakko käyttää sitä. Jos parlamentin jäsenet eivät käytä korvausta, aina parempi veronmaksajille, jotka saavat siinä tapauksessa rahansa takaisin. Voin puhua ainoastaan omasta puolestani sanoessani, että olen tuon rahan arvoinen ja että sama koskee henkilöstöäni. Meidän on kuitenkin tarkasteltava mikroskoopin tarkasti toimia, joihin on aiemmin ryhdytty talousarvion ylijäämän perusteella. Meidän on tutkittava, haluammeko jatkaa ja kykenemmekö jatkamaan näitä toimia. Tältä osin tarkoitan myös ennen kaikkea parlamentin televisiokanavapalvelua eli web-TV:tä. Mielestäni meidän päätettävä, että kaikki ei voida jäädä ennalleen.

Muutoin olemme toteuttaneet monia uudistuksia puhemiehistössä ja näiden uudistusten on myös annettava vaikuttaa. Talousarvion valvontavaliokunta tekee valtuuksiensa puitteissa kaiken mahdollisen osoittaakseen ne kohdat, jotka eivät toimi kunnolla.

 
  
MPphoto
 

  Geoffrey Van Orden (ECR). (EN) Arvoisa puhemies, kaikkialla Euroopassa hallitukset ja julkiset laitokset joutuvat arvioimaan tarvetta tehdä leikkauksia, mutta tämä parlamentti jatkaa eloaan tarunomaisessa maailmassa. Kuulen hienoja fraaseja tarpeesta tehdä säästöjä ja toimia tehokkaasti, mutta yli 1,7 miljardin talousarvio varainhoitovuodelle 2011 merkitsee lähes 6 prosentin lisäystä. Tämä ei ole mitenkään hyväksyttävää. Meidän pitäisi keskustella massiivisista säästöistä, eli lisäyksistä. On monia tapoja tehdä säästöjä.

Ensiksi, tarpeetonta tuhlausta ja tarpeettomia menoja pitäisi leikata. Tämän parlamentin pitäisi vaatia neuvostoa lopettamaan Strasbourgin sirkus ja säästämään kuluissa vuosittain yli 200 miljoonaa. Lisäksi 50 miljoonaa voitaisiin säästää joka vuosi sulkemalla Euroopan parlamentin edustustot kussakin jäsenvaltioistamme. Byrokratiaa tulisi yhtenäistää: parlamentin työllistämien virkamiesten määrä on kasvanut 14 prosentilla 6 000 henkilöön pelkästään kolmessa vuodessa. Kireinä aikoina mikä tahansa muu organisaatio tarvitsisi uusia painopisteitä ja kompensoivia vähennyksiä muualla. Täällä tunnutaan uskottavan, että elämme toisenlaisessa maailmassa. Meidän on ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin, joilla saadaan aikaan oikeita muutoksia ja todellisia leikkauksia parlamentin talousarvioon.

 
  
MPphoto
 

  Bart Staes (Verts/ALE). – (NL) Haluaisin palata takaisin ajatukseen lisätä kahdesti avustavaan sihteeristöön liittyvää korvausta 1 500 eurolla kuukaudessa. On totta, että Lissabonin sopimuksesta seuraa monia uusia tehtäviä, niinpä en todellakaan aio vastustaa ajatusta lisähenkilökunnasta parlamentin valiokunnissa, joille sopimuksesta on seurannut lisätehtäviä, kuten maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta.

En myöskään vastusta sitä, että ryhmät saavat lisää henkilöstöä, jotta ne voivat paremmin tukea tuon tyyppisiä tehtäviä, mutta hyvät kuulijat, meidän on syytä olla rehellisiä: on järjetöntä ja myös epäkorrektia myöntää jokaiselle yksittäiselle parlamentin jäsenelle tänä vuonna ylimääräiset 1 500 euroa sekä ensi vuonna sen lisäksi toiset 1 500 euroa.

Olen itse työskennellyt 10 vuotta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa ja jatkan siellä edelleenkin. Tällä valiokunnalla on hyvin paljon lainsäädännöllisiä tehtäviä yhteispäätösmenettelyssä tai tavallisessa lainsäädäntömenettelyssä. Olen aina pärjännyt kolmella avustajalla ja oletan, että ne parlamentin jäsenet, jotka toimivat tällä hetkellä tai lähitulevaisuudessa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa, pärjäävät myös kolmella avustajalla. Ingeborg Gräßle, ehdotuksenne siitä, että lisähenkilökuntaa on annettava niille, jotka haluavat tehdä työtä, mutta ei niille, jotka eivät sitä halua, on korkeimman luokan populismia.

 
  
MPphoto
 

  Vladimír Maňka, esittelijä. – (SK) Haluaisin kiittää kaikkia, jotka ovat esittäneet mielipiteensä. Tyytyväisyydellä totean, että kaikki haluatte tehdä lainsäädännöllisen työnne niin hyvin kuin mahdollista ja käyttää resursseja mahdollisimman hyvin. Kullakin meistä on oma mielipiteensä siitä, missä ja miten voisimme parantaa asioita. Tämänpäiväinen keskustelu on osoitus siitä. Haluaisin sanoa Lajos Bokrosille, että säästöjä voidaan tehdä objektiivisilla menetelmillä. Muun muassa oman poliittisen ryhmänne jäsenet päättivät tästä vuosi sitten.

Tammikuusta lähtien olen ollut paikallisen viranomaisen johdossa omassa maassani. Otettuani vastaan tämän toimen, ensimmäinen askel oli erillinen ulkoinen tutkimus kaikista toimielimeni prosesseista. Tämän tarkastuksen perusteella poistetaan päällekkäisyydet ja vähennetään hallinnollisia kuluja yli 15 prosentilla. Jos haluamme analysoida käyttämättömän kapasiteetin ja järjestellä uudelleen olemassa olevat resurssit mahdollisimman laajasti, ratkaisu on objektiivinen ja itsenäinen ulkoinen tutkimus.

Ne, jotka rohkenivat ryhtyä tähän, saavuttivat resurssien parhaan käytön ja onnistuivat vähentämään merkittävästi hallinnollisia kulujaan. Lähipäivinä keskustelemme ja äänestämme Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean vuoden 2010 lisätalousarvioista.

Näiden toimielinten tehtävät ovat selvästi laajentuneet ja valtuudet sekä työmäärä lisääntyneet. Haluaisin vielä esittää neuvostolle pyynnön, että voisimme saada nämä talousarviot päätökseen mahdollisimman nopeasti niin, että molemmat toimielimet voivat hoitaa velvollisuutensa vastuullisesti ja tehokkaasti Lissabonin sopimuksesta johtuvilla uusilla tai laajentuneilla toiminnanaloilla.

 
  
MPphoto
 

  Helga Trüpel, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olette kuulleet, miten ristiriitaista keskustelu vuoden 2011 talousarviosta on. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, se koskee nimittäin todellisia lisäyksiä ja leikkauksia, mutta myös – kuten aina politiikassa – symbolisia kysymyksiä.

Esittelijänä haluaisin kirjata seuraavan seikan. Olette nähneet tässä näkemysten täyden kirjon, sosialistisen ja demokraattisen ryhmän Ingeborg Gräßlestä, joka kannattaa näitä lisäyksiä – ne 1 500 euroa mukaan lukien – parlamentin työskentelykyvyn takaamiseksi, muihin parlamentin jäseniin, jotka ovat todenneet, että emme tarvitse tätä tai että meidän on arvioitava tarkemmin, miten lisäyksiä voidaan perustella ja teettää yleiskatsaus, joka kattaa myös tämän parlamentin yksittäiset valiokunnat ja toiminnanalat.

Esittelijänä haluaisin korostaa, että budjettivaliokunnan enemmistö päätti siirtää lisävarat varauksiin – siitä ei ole kuitenkaan vielä päästy yhteisymmärrykseen budjettivaliokunnassa – ja pyytää tarkkaa arviota. Kaikki tämä on siis vielä tehtävä. Meidän on saatava tämä arviointi pöydälle ja sitten syksyllä jälleen kerran vakavasti tartuttava näihin tuloksiin, jotta voimme edelleen neuvotella neuvoston kanssa lokakuussa uudessa talousarviomenettelyssä ja löytää täällä parlamentin sisällä enemmistökannan. Asioiden nykytilanteessa on tärkeää todeta, että ilmassa on erimielisyyksiä, hyvin erilaisia mielipiteitä sekä myös enemmistön kanta, jonka mukaan meidän on tarkasteltava lukuja uudelleen hyvin tarkasti.

Kiitän kaikkia neuvoista ja toivon, että kaikki etenemme tästä harkiten.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (FR) Kiitos, Helga Trüpel. Tämä päättää kuitenkin yhteiskeskustelun talousarviosta. Kiitos puheistanne. Keskustelu on päättynyt,

Äänestys Vladimir Maňkan mietinnöstä toimitetaan huomenna ja äänestys Helga Trüpelin mietinnöstä tänään kello 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Stavrakakis (S&D), kirjallinen. – (EL) Lisätalousarvio on seurausta Lissabonin sopimuksen voimaantulosta. Parlamentilla on edessään uusia haasteita ja se tarvitsee resursseja, jos se aikoo selvitä menestyksellisesti uusista vastuista ja haasteista. Haluaisin korostaa, että Euroopan kansalaiset haluavat parlamentin täyttävän velvollisuutensa täydellisesti ja tämän takaamiseksi on tärkeää, että sen jäsenillä, valiokunnilla ja poliittisilla ryhmillä on käytettävissään tarvittavat resurssit. Lisäksi nyt tarvitaan enemmän kuin koskaan talouskuria ja menojen leikkauksia ja Euroopan kansalaiset perustellusti odottavat niitä meiltä, mistä syystä olemme valmistelleet talousarvion, joka takaa taloudellisen itsekurin ja avoimuuden.

Olemme myös korostaneet tarvetta Euroopan parlamentin kiinteistöjen pitkän aikavälin suunnittelupolitiikalle riittävän taloudellisen tuen varmistamiseksi nyt ja tulevina vuosina. Nämä toimenpiteet varmasti helpottavat sellaisen aseman saavuttamista, että voimme vastata Euroopan kansalaisten huolenaiheisiin, odotuksiin ja vaatimuksiin.

Lopuksi haluaisin onnitella Vladimir Maňkaa erinomaisesta työstä.

 

6. Euroopan pakolaisrahaston perustaminen vuosiksi 2008–2013 (päätöksen N:o 573/2007/EY muuttaminen). Siirtyminen Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) (asetuksen (EY) N:o 1104/2008 muuttaminen) – Siirtyminen Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) (päätöksen 2008/839/YOS muuttaminen) – EU:n yhteinen uudelleensijoittamisohjelma (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (FR) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

– Rui Tavaresin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan pakolaisrahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa ja neuvoston päätöksen 2004/904/EY kumoamisesta tehdyn päätöksen N:o 573/2007/EY muuttamisesta (KOM(2009)0456 – C7-0123/2009 – 2009/127(COD)) (A7-0125/2010),

– Carlos Coelhon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta neuvoston asetukseksi siirtymisestä Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) annetun asetuksen (EY) N:o 1104/2008 muuttamisesta (KOM(2009)0508 – C7-0244/2009 – 2009/0136(NLE)) (A7-0126/2010),

– Carlos Coelhon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta neuvoston asetukseksi siirtymisestä Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) tehdyn päätöksen 2008/839/YOS muuttamisesta (KOM(2009)00152010/0006(NLE)) (A7-0127/2010) ja

– Rui Tavaresin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö EU:n yhteisestä uudelleensijoittamisohjelmasta (2009/2240(INI)) (A7-0131/2010).

 
  
MPphoto
 

  Carlos Coelho, esittelijä.(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, aloitan muistuttamalla teitä siitä, että Euroopan parlamentti on jo arvostellut toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) täytäntöönpanon huomattavia viivästyksiä. Hyväksyimme 22. lokakuuta 2009 päätöslauselman SIS II -järjestelmästä ja viisumitietojärjestelmästä. Euroopan parlamentti ilmaisee jälleen syvän huolensa toiminnan aloittamista koskevista viivästyksistä, ja on pyytänyt komissiolta ja neuvostolta tietoja teknisten testien tuloksista, ja vaatii täyttä avoimuutta SIS II -järjestelmän täytäntöönpanoprosessissa.

SIS II -järjestelmän olisi pitänyt käynnistyä vuonna 2007. Elämme nyt vuotta 2010, eikä kukaan voi antaa selvää vastausta siihen, milloin järjestelmä saadaan käyttökuntoon. Käsiteltävänä oleva ehdotuspaketti herättää neljä peruskysymystä. Ensinnäkin, milloin siirtyminen tapahtuu? Ennen kuin SIS II -järjestelmä voidaan ottaa käyttöön, sitä on testattava henkilökohtaisesti sen tarkastamiseksi, täyttääkö järjestelmä tekniset ja toiminnalliset vaatimukset, jotka säädöksissä annetaan. Vasta sitten kun kaikki nämä testit on tehty onnistuneesti, voidaan siirtyä ensimmäisen sukupolven tietojärjestelmästä SIS II -järjestelmään.

Toiseksi, onko kyseiset testit suoritettu? Ei. Hankkeen kokemien valtavien viivästysten ja kaikkien kohdattujen ongelmien ja vaikeuksien takia neuvosto on päättänyt tehdä kaksi välitavoitetestiä: ensimmäisen vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä ja toisen kesällä 2010. Ensimmäinen testi jouduttiin kuitenkin siirtämään tammikuun loppuun, koska ennakkoedellytyksiä ei ollut täytetty. Testi järjestettiin 21.–24. tammikuuta 2010: järjestelmä näytti toimivan ensimmäiset 25 tuntia, mutta oli tunnetusti epävakaa testin loppuajan. Sama testi toistettiin 2.–5. maaliskuuta, ja toisen testin arviointi ja vahvistaminen tapahtui 6. huhtikuuta.

Vaikka jäsenvaltiot tai valittu yritys eivät täysin noudattaneetkaan testin ehtoja ja huolimatta siitä, että pieni osa siirtoja ei täyttänyt vaadittua vastausaikaa, valtaosa jäsenvaltioiden totesi, että poikkeukset olivat merkityksettömiä ja että testin tärkeimmät tavoitteet oli saavutettu. Uusi yleinen aikataulu ja budjettisuunnitelma hyväksytään neuvoston seuraavassa kokouksessa kesäkuussa tai viimeistään lokakuussa 2010.

Myös sitä pidettiin olennaisena, että seuraavat ehdot täytetään, ennen kuin järjestelmä otetaan käyttöön. Välitavoite II -testi on suoritettava onnistuneesti, ja toimintaedellytykset on täytettävä täysin. Yleinen testi, josta säädetään asetuksen 55 artiklassa, on myös toteutettava onnistuneesti ja verkon turvallisuus on varmistettava täysin.

Kolmas kysymys: miksi kyseiset aloitteet on hyväksyttävä niin kiireesti? Vaikka kaikkia ehtoja siirtymisen jatkamista varten ei ole täytetty, lähitulevaisuudessa niin ei tule tapahtumaan. Mandaatti, jonka komissio sai SIS II -järjestelmän kehittämistä varten, päättyy jälleen 30. kesäkuuta 2010. Siksi meidän on muutettava vuonna 2008 hyväksyttyjen siirtymävälineiden päättymislausekkeita, jotta ne eivät vanhene.

Neljäs ja viimeinen kysymykseni, mitä ehdotuksen näkökohtia olen halunnut muuttaa? Ensinnäkin sitä, että ehdotukseen lisätään päättymislauseke, jota komissio ei ole ehdottanut. Ehdotamme, että määräajaksi asetetaan 31. joulukuuta 2013. Huomattavien viivästysten takia on myös erittäin tärkeää, että se annetaan oikeusperustassa, jota käytettiin ratkaisussa, oli se mikä tahansa, sen on perustuttava käytettävissä olevaan teknologiaan, siinä on noudatettava järkevää aikataulua ja sen on oltava kustannustehokas.

On perustettava myös hallintoneuvosto, ja sen suorittama SIS II -järjestelmän hallinta on integroitava virallisesti. Olen täysin vakuuttunut siitä, että jos kyseinen elin olisi ollut olemassa alusta alkaen, olisimme onnistuneet paremmin koordinoinnissa, olisimme tienneet enemmän ja olisimme olleet tehokkaampia.

Lopuksi pidän ratkaisevan tärkeänä sitä, että siirtymäprosessia valvotaan parlamentaarisesti. Euroopan parlamentti ei ole vastuussa vain oikeusperustasta: budjettivallan käyttäjänä se varmistaa myös unionin talousarviosta rahoitettujen toimien valvonnan. Siksi minä jätin yhdessä kollegani Alexander Alvaron kanssa tarkistuksen varojen siirtämisestä varaukseen. Olen jättänyt tarkistuksen myös kollegoideni Alexander Alvaron, Sarah Ludfordin, Ioan Enciun ja Monika Hohlmeierin kanssa pyytääksemme Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suorittamaa tilintarkastusta. Kiitän kaikkia siitä, että he ovat olleet erittäin yhteistyöhaluisia.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (FR) En voi antaa puheenvuoroa Rui Tavaresille juuri nyt, koska hänellä on hienoisia liikenneongelmia tietyn tulivuoren takia. Annan hänelle puheenvuoron heti kun hän saapuu.

 
  
MPphoto
 

  Alexander Alvaro, budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija.(DE) Arvoisa puhemies, SIS II -järjestelmä on yritysten, epäonnistumisten ja uusien yritysten tarina, joka on jatkunut jo vuosia. Kyseiset yritykset, epäonnistumiset ja uudet yritykset ovat tähän saakka nielleet yhteensä 90 miljoonaa euroa – 90 miljoonaa, joka on monien ihmisten silmissä ollut täysin hukkaan heitettyä.

Talousarvion näkökulmasta vahvistan Carlos Coelhon jokaisen lauseen, jokaisen sanan ja jokaisen toimen. Teemme erittäin tiivistä ja erittäin hyvää yhteistyötä tässä asiassa. SIS II -järjestelmän toiminta on meidän kaikkien yhteinen etumme. Joskus kuitenkin on myönnettävä – kuten monessa muussakin asiassa elämässä – että kun asiat eivät toimi, on harkittava vaihtoehtoja.

Me Euroopan parlamentissa emme ole vielä valmiita luopumaan tästä hankkeesta ja tuemme komission jäsen Malmströmiä, joka on hyväksynyt tämän vaikean perinnön, kaikin mahdollisin tavoin. On kuitenkin selvää – me olemme todenneet sen budjettivaliokunnassa ja suosittelemme sitä myös täysistunnolle – että SIS II -järjestelmän maksut siirretään varaukseen, niin että meillä on enemmän valtaa kyseisten varojen käyttöön. Henkilökohtaisesti odotan, että on olemassa B-suunnitelma siltä varalta, että tunnustamme jonain päivänä, ettemme voi saavuttaa sitä, mitä halusimme.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (FR) Rui Tavaresin poissa ollessa annan puheenvuoron komission jäsen Malmströmille.

 
  
MPphoto
 

  Cecilia Malmström, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, kiitän Carlos Coelhoa ja Alexander Alvaroa heidän panoksestaan ja kiitän teitä erittäin rakentavasta yhteistyöstä, jota olemme tehneet tässä äärimmäisen vaikeassa asiassa, jonka olen perinyt. Asia on erittäin monimutkainen, mutta olen päättänyt tehdä yhteistyötä teidän kanssanne, jotta saamme asian järjestykseen avoimesti ja hankkeen valmiiksi.

Huominen äänestys on erittäin ajankohtainen SIS II -hankkeen kannalta. Neuvosto on vahvistanut, että välitavoite I -testi onnistui ja että SIS II -järjestelmän kehittämistä pitäisi jatkaa nykyisten teknisten ratkaisujen pohjalta.

Käsiteltävänä olevat lainsäädäntöehdotukset sisältävät kolme keskeistä tekijää: Carlos Coelho viittasi niihin, ja se muuttaa hankkeen kehityksen. Ensinnäkin, kuten Carlos Coelho totesi, välineiden alkuperäinen määräaika – 30. kesäkuuta 2010 – on muuttunut epärealistiseksi ja sitä on siksi muutettava. Sen ansiosta SIS II -hanke jatkuu teknisin vaatimuksin ja kokonaisaikataululla, joita jäsenvaltioiden asiantuntijat parhaillaan määrittelevät uudelleen. Neuvosto saa sen tarkasteltavakseen 3. ja 4. kesäkuuta.

Esittelijä vaatii erityistä määräaikaa SIS II -järjestelmän kehittämiselle. Valitettavasti minun on kerrottava teille, että komissio ei voi vielä käsitellä kyseistä ehdotusta. Komission asiantuntijat ovat yhdessä jäsenvaltioiden kanssa viimeistelemässä vaatimusten mukauttamista ja uutta kokonaisaikataulua. Kunhan se on tehty, komissio antaa asianmukaisia ehdotuksia uuden kokonaisaikataulun pohjalta. Tämä esitellään seuraavassa oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa kahden viikon kuluttua.

Toiseksi hallintoneuvosto on ryhmä teknisiä asiantuntijoita, jotka antavat neuvoja SIS II -järjestelmän kehittämisessä, ja se pitäisi virallistaa. Hallintoneuvosto on jo osoittautunut erittäin hyväksi yhteistyön ja teknisen analyysin välineeksi komission ja jäsenvaltioiden asiantuntijoiden välillä. Ehdotuksella varmistetaan, että toiminta jatkuu, samalla kun hallintoneuvoston roolia, koostumusta ja menettelyjä kevennetään. Siksi – kyse on täysin teknisestä elimestä – ei ole syytä avata hallintoneuvostoa Euroopan parlamentin jäsenille ja parlamentin virkamiehille. Jatkamme SIS II -järjestelmän kehittämistä avoimesti Euroopan parlamentin kanssa, mutta meidän on tehtävä selvä ero teknisen työn ja poliittisen avoimuuden välillä. Tässä hengessä komissio on valmis tarjoamaan täydellisiä teknisiä tietoja tämän parlamentin jäsenille toimittamalla parlamentille hallintoneuvoston raportit Carlos Coelhon ehdotuksen mukaisesti.

Kolmanneksi, kehittämisen vaatimaa oikeudellista joustavuutta vaihtoehtoisen teknisen suunnitelman muodossa on suunniteltu, ja uskon kaikkien hyväksyvän sen perussyyt.

Kysymyksessä, joka koskee SIS II -järjestelmän kehittämisen jatkamisen budjettinäkökohtia, komissio yhtyy esittelijän tavoitteeseen käyttää veronmaksajien rahat mahdollisimman tehokkaasti. Tässä yhteydessä mietinnössä pyydetään varaamaan parlamentille oikeus siirtää varoja SIS II -järjestelmän kehittämiseksi vuoden 2011 talousarvion varaukseen. Se on tietysti täysin budjettivallan käyttäjän harkinnassa. Talousarvion täytäntöönpanon näkökulmasta kysyisin vain Alexander Alvarolta, voitaisiinko soveltaa jonkinlaista selvää ja tehokasta vapautusmenettelyä siltä varalta, että tarvitsemme rahat. Kiitän kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa, Carlos Coelhoa ja talousarvion valvontavaliokunnan valmistelijaa Alvaroa erinomaisesta yhteistyöstä tässä asiassa.

Olen pahoillani siitä, ettei Rui Tavares ole vielä täällä. Meillä olisi ollut tilaisuus keskustella EU:n uudelleensijoittamisohjelmasta hänen kanssaan – aihe on erittäin tärkeä. Kuten tiedätte, suurin osa maailman pakolaisista asuu Aasian, Afrikan ja Lähi-idän valtioissa. Monella heistä on edessään vain huonoja vaihtoehtoja: he eivät voi palata kotimaahansa, eivätkä he voi integroitua ensimmäiseen turvapaikkamaahan, koska monet näistä valtioista kärsivät itsekin konflikteista ja köyhyydestä. Kyseisille pakolaisryhmille uudelleensijoittaminen voi olla ainoa vaihtoehto.

Uudelleensijoittamisella Euroopan unionin jäsenvaltiot voivat osoittaa tuntuvaa solidaarisuutta usein liikarasitetuille ensimmäisille turvapaikkamaille ja samalla suojella joitakin kaikkein heikoimmassa asemassa olevia pakolaisia kestävissä ja inhimillisissä olosuhteissa. Tällä hetkellä uudelleensijoittamista tapahtuu, mutta EU:n tasolla ei ole rakenteellista koordinaatiota. Komissio katsoo, että EU voi tehdä vielä enemmän ja olla vielä aktiivisempi uudelleensijoittamisessa vahvistamalla unionin roolia maailmassa ja osoittamalla solidaarisuutta niille alueille, joita asia eniten koskee. Syyskuussa 2009 jätetyllä ehdotuksella pyritään parantamaan tilannetta. Olemme erittäin tyytyväisiä erittäin myönteiseen vastaukseen, jonka Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet ehdotuksesta. Kiitän erityisesti Rui Tavaresia erinomaisesta työstä ja olen tyytyväinen eri ryhmien väliseen voimakkaaseen poliittiseen konsensukseen tässä asiassa.

Ehdotuksen ajatuksena on se, että EU edistää yhdessä UNHCR:n kanssa uudelleensijoittamisen entistä strategisempaa käyttöä. Se perustuu vuosittaiseen päätökseen uudelleensijoittamisen yhteisistä painopisteistä. Yhdistämällä kansalliset kiintiöt EU voi auttaa lievittämään joitakin kaikkien vaikeimmista konflikteista maailmassa ja pakolaisia koskevissa tilanteissa. Ohjelmassa jätetään kullekin jäsenvaltiolle lopullinen päätös uudelleensijoitettavien pakolaisten määrästä, vaikka siinä annetaan niiden koordinoida ja jakaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä. Vuosittaisen toimen avulla EU voi vastata entistä paremmin kasvaviin haasteisiin ja maailmanlaajuisiin pakolaisia koskeviin tarpeisiin, jotta jäsenvaltiot voivat käyttää Euroopan pakolaisrahastoa entistä tehokkaammin. Ohjelmalla autetaan myös kohdennettua ja käytännöllistä yhteistyöhanketta Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston kautta. Se tehdään yhteistyössä kansallisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Tuen täysin esittelijän ajatusta viraston erikoisyksikön perustamisesta Maltaan.

Yhteisestä EU:n uudelleensijoittamisohjelmasta keskustellaan ratkaisevalla hetkellä: vuoden 2007 jälkeen viisi jäsenvaltiota – niiden lisäksi joilla oli jo ohjelmansa – on päättänyt käynnistää kansallisen uudelleensijoittamisohjelman. Useat muut jäsenvaltiot ovat uudelleensijoittaneet irakilaisia pakolaisia viime vuonna reaktiona sitoumukseen, josta sovittiin EU:ssa vuonna 2008. On erittäin tärkeää, että ylläpidämme tätä myönteistä kehitystä ja että ehdotuksen hyväksymistä ei lykätä.

Pahoittelemme kuitenkin sitä, että tietyt ristiriidat ja menettelytapakysymykset haittaavat ehdotuksen nopeaa hyväksymistä. Ehdotus on poliittisesti merkittävä. Komission päätös antaa vuosittaiset uudelleensijoittamista koskevat painopisteet on täytäntöönpanoa koskeva päätös ja muodostaa osan Euroopan pakolaisrahaston varainhoitoa. Olemme huolestuneita siitä, että "delegoituja säädöksiä" koskeva menettely lykkääntyy huomattavasti, mikä tekee rahaston hoidosta erittäin vaikeaa.

Tämä on ensimmäinen askel kohti yhteistä lähestymistapaa; asiaa tarkastellaan tietysti myöhemmin uudelleen, ja on olemassa suunnitelmia vieläkin kunnianhimoisemmista aloitteista osana Tukholman ohjelmaa.

 
  
MPphoto
 

  Georgios Papanikolaou, PPE-ryhmän puolesta.(EL) Arvoisa komission jäsen, kiitos tuoreista tiedoista. Vaikka Rui Tavares ei olekaan läsnä, haluan kiittää häntä yhteistyöstä, jota olemme tehneet tähän saakka, ja ilmaisen poliittisen ryhmämme puolesta myönteisen kantamme uudelleensijoittamisohjelmaan.

Puhumme nyt yhtenäisestä pakolaisalueesta ja yhdennetystä pakolaisten hallintapolitiikasta, jota tarvitsemme. Kyseistä ponnistusta tukeva rahoitusväline on tietysti Euroopan pakolaisrahasto, jota emme todellakaan ole hyödyntäneet tarpeeksi tähän mennessä ja meillä on varaa tehdä asioita enemmän ja paremmin.

EU:n vastaus maailmanlaajuisiin uudelleensijoittamista koskeviin vaatimuksiin on ollut tähän saakka asianmukainen. Muistutan teitä siitä, että jäsenvaltioiden osallistuminen on vapaaehtoista, ja tähän saakka, kun otetaan huomioon kaksi valtiota jotka osallistuivat tähän nimenomaiseen uudelleensijoittamiseen, vain 12 jäsenvaltiota 27:stä osallistuu tähän ponnistukseen, ja tähän saakka sitä koskevat luvut eivät ole olleet mitenkään rohkaisevia. Vuonna 2009 EU:hun saapui 6 896 pakolaista uudelleensijoittamisohjelman puitteissa, mikä on vain 8,2 prosenttia kokonaismäärästä.

Tarvitsemme todellakin parempaa koordinointia ja pyrimme tällä mietinnöllä ja järjestämällämme kuulemisella antamaan kannustimia ja selittämään jäsenvaltioille, että meillä on kaikki syyt edetä kyseisen ohjelman soveltamisessa ja täytäntöönpanossa.

Ihmisoikeuksien suojelu ja todellinen solidaarisuus kolmansien valtioiden kanssa ovat tietysti tärkeitä tavoitteita. Meidän on kuitenkin ymmärrettävä, että toinen syy siihen, miksi kaikilla jäsenvaltioilla on syy osallistua tähän ohjelmaan, on se, että voimme lähettää ohjelmalla kaikille sitä tarvitseville viestin, että heidän kannattaa valita lailliset kanavat pyrkimyksilleen päästä EU:hun, EU:n alueelle parempaa tulevaisuutta varten.

Laitonta maahanmuuttoa voidaan käsitellä uudelleensijoittamisohjelmalla myös epäsuorasti, sillä jos tällaisia ohjelmia on olemassa, pakolaiset eivät valitse laittomia kanavia vaan odottavat pääsyä tällaiseen ohjelmaan.

Lopuksi haluan sanoa, että me jätimme pakolaisten sisäisestä uudelleensijoittamisesta tarkistuksen, jota ei hyväksytty. Arvoisa komission jäsen, odotamme jossain vaiheessa komissiolta aloitetta siitä asiasta. Dublin II rasittaa tiettyjä valtioita, ja on erittäin tärkeää, että viemme uudelleensijoittamisohjelmaa eteenpäin Euroopan pakolaisrahaston avulla.

 
  
MPphoto
 

  Antonio Masip Hidalgo, S&D-ryhmän puolesta.(ES) Arvoisa puhemies, kiitän Cecilia Malmströmiä siitä, että hän on saapunut tänne. Kannatan mietintöä ja Rui Tavaresin työn henkeä, koska hänen työnsä kansalaisjärjestöjen ja Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisvaltuutetun toimiston kanssa sekä Euroopan unionin ulkopuolinen oikeusvertailu ovat erittäin tärkeitä.

Kyseiset kokemukset ovat erittäin tärkeitä, ja koska olen ollut kunnanvaltuuston jäsen, katson myös, että kaikkien EU:n valtuustojen olisi sitouduttava asiaan.

Se johtuu siitä, että vaikka käymme läpi kriisiä, syvin kriisi on ollut pakolaiskriisi, joka on ollut yhteisen muistinmenetyksen kriisi. EU:ssa ja rikkaissa valtioissa olemme unohtaneet, että sodat, jotka tuottavat pakolaisia, ovat sotia, joista me olemme vastuussa ja joista kotimaamme ja hallituksemme ovat vastuussa. Meidän on hoidettava yhteistä muistinmenetystä.

Olen Cecilia Malmströmin kanssa samaa mieltä siitä, mitä hän sanoi sitoutumisesta ja tietysti meidän on sitouduttava. Euroopan parlamentin valtuuskunta on vieraillut Irakin palestiinalaisten luona. Tietysti se on: meidän on sitouduttava kyseisten pakolaisten auttamiseen.

Sanoisin kuitenkin kaikella kunnioituksella Cecilia Malmströmille seuraavaa: Euroopan parlamentin – hän itse on ollut jäsen – ja komission delegoituja säädöksiä koskevat ristiriidat on ratkaistava. En haluaisi, että mietintö, joka näyttää tänään saavan hyvän vastaanoton, torjuttaisiin sen takia, että komissio ja Euroopan parlamentti eivät pääse yksimielisyyteen delegoiduista säädöksistä.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Dagmar ROTH-BEHRENDT

 
  
MPphoto
 

  Nadja Hirsch, ALDE-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, me kaikki totesimme keskustelussa tästä aiheesta, että meidän on yksinkertaisesti vakuutettava entistä useampi jäsenvaltio osallistumaan ohjelmaan. Uskon, että siinä suhteessa voidaan saavuttaa paljon kertomalla ohjelmasta ja myös korostamalla sen etuja, sillä ne, jotka ovat osallistuneet ohjelmaan, ovat tähän mennessä aina sanoneet jatkavansa osallistumista ja olevansa ohjelmaan tyytyväisiä.

On erittäin tärkeää tehdä selväksi keihin tässä viitataan. Tässä viitataan ihmisiin, joilla ei itsellään ole voimia tulla Eurooppaan. Kyse on naisista, lapsista ja sairaista, jotka asuvat pakolaisleireillä EU:n ulkopuolella ja tarvitsevat apuamme. Mielestäni on myönteistä, että me päätämme ottaa käyttöön entistä suuremman osan Euroopan pakolaisrahastosta tulevaisuudessa.

Samalla pidän erittäin tärkeänä myös sitä, että kyseiset rahat, jos ne maksetaan kansallisille parlamenteille toisin sanoen kansallisvaltioille, eivät vain häviä talousarvioon vaan että ne todella käytetään kestävän rakenteen rakentamiseen. Rahat on tosiasiassa osoitettava paikallisviranomaisille ja kaupungeille, joissa kotoutuminen tosiasiassa tapahtuu ja joissa hoitopaikat ja asunnot ovat. On erittäin tärkeää, että kaupungit ja paikallisviranomaiset otetaan kumppaneinamme mukaan tähän keskusteluun.

Jäsenvaltiot torjuvat sen lyhyellä aikavälillä todennäköisemmin kuin paikallisviranomaiset. Sen myötä tulevassa suunniteltavuudessa näen tärkeän tekijän yhdistävän meitä – EU:ta – ja niitä, jotka itse paikalla toteuttavat kotouttamisen. Kaiken kaikkiaan se voisi varmasti edistää uudelleensijoitusohjelmaa, jota pidän erittäin myönteisenä. Ennen kaikkea on todettava täysin selvästi, että kansalaiset on otettava mukaan – on löydettävä ihmiset ja yhdistykset, jotka tasoittavat paikkakunnalla uuden elämän aloittavien ihmisten tietä ja jotka näyttävät heille, miten heidän uusi kaupunkinsa toimii tai missä on lähin uima-allas.

Tarvitsemme koko yhteiskunnan kattavaa yhteisymmärrystä siitä, että haluamme osallistua uudelleensijoittamisohjelmaan, joka on hyvä ratkaisu, ja että kotouttaminen tapahtuu todellakin itse paikalla.

 
  
MPphoto
 

  Hélène Flautre, Verts/ALE-ryhmän puolesta.(FR) Arvoisa puhemies, olisin mieluummin kuunnellut esittelijää Rui Tavaresia, mutta olkoon; nyt hän on lopultakin liittynyt keskusteluumme ja se on pääasia. Uskon, että työ, jonka hän on onnistunut tekemään saavuttaakseen yhteisymmärryksen Euroopan pakolaisrahaston varojen käytöstä – rahaston tarkoituksena on kannustaa jäsenvaltioita kehittämään pakolaisten uudelleensijoittamisohjelmaansa – on ollut erittäin myönteistä, ja Cecilia Malmström kannustaa sitä kovasti ja olen siitä erittäin iloinen.

Meidän on kuitenkin pidettävä mielessä pari lukua, jotka auttavat meitä pitämään rahaston laajuuden oikeissa mittasuhteissa. Jos sijoittaisimme koko Euroopan pakolaisrahaston – mitä en halua koska se heikentäisi väistämättä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteiden rahoitusta EU:ssa – voisimme sijoittaa uudelleen 20 000 pakolaista EU:hun. Luku on kaukana UNHCR:n pyynnöstä. UNHCR on todennut, että maailmassa on yli 470 000 pakolaista, jotka tarvitsevat uudelleensijoittamista. Se merkitsee ihmisiä, joilla on todellisia erityistarpeita, haavoittuvuuksia ja heikkouksia ja jotka eivät mitenkään voi palata kotimaahansa. Meidän on siksi oltava järkeviä.

Minusta toinen varotoimenpide, joka meidän on toteutettava – koska meillä on siitä kokemusta kotimaassani Ranskassa – koskee joidenkin pakolaisten uudelleensijoittamisen saamaa mediajulkisuutta hyväntekeväisyyden puuna joka häviää väärinkäytösten metsään, koska samaan aikaan kidutuksen vastainen komitea on juuri tuominnut Ranskan turvapaikanhakijoiden palauttamisesta kolmansiin valtioihin, joissa heitä uhkaa epäinhimillinen tai halventava kohtelu.

Katson – ja tämä on viimeinen asiani – että meidän on pidettävä mielessä kyseiset varotoimenpiteet.

 
  
MPphoto
 

  Marie-Christine Vergiat, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, puhun Schengenin tietojärjestelmästä. Tänään meidän on tutkittava oikeudellista kehystä, jossa siirtyminen SIS I -järjestelmästä SIS II -järjestelmään tapahtuu. Sanoisin, että kaikki varoitusvalot vilkkuvat punaisena tässä asiassa. Arvoisa komission jäsen, vähintä mitä voimme sanoa on se, että testit eivät ole olleet vakuuttavia tässä suhteessa.

Huolimatta kolmen suuren jäsenvaltion – Ranskan, Saksan ja Itävallan – vastustuksesta komissio on sinnikäs. Kuten tiedätte, me Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmässä / Pohjoismaiden vihreässä vasemmistossa olemme aivan yhtä sitkeitä, sanoisin niin, kun ajatellaan varauksiamme, jotka koskevat säilytystä ja riskejä, joita se aiheuttaa tietosuojalle. Katson, että elämme varsin epätodelliselta tuntuvaa aikaa, kun asiantuntijat arvostelevat yhä useammin turvallisuuden kaikkiin näkökohtiin liittyviä väärinkäytöksiä ja riskejä, ja he tietävät mistä puhuvat. Meidän on toteutettava varotoimenpiteitä kaikkien kansalaisten tietosuojan alalla. Meidän on minimoitava tiedostojen välisiin yhteyksiin liittyvät riskit. Me Ranskassa tunnemme hyvin väärinkäytökset, joita voi seurata tiedostojen välisistä yhteyksistä.

Arvoisa komission jäsen, nykyisissä olosuhteissa GUE/NGL-ryhmä ei voi tukea tällaista siirtymistä.

 
  
MPphoto
 

  Gerard Batten, EFD-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, Yhdistynyt kuningaskunta ei ole allekirjoittanut Schengenin sopimusta, joten teknisesti tätä ehdotusta ei pitäisi soveltaa siihen. Vanha työväenpuolueen hallitus ei osallistunut ohjelmaan, ja uuden liberaalidemokraattien ja konservatiivien hallituksen täytyy pysyä sen ulkopuolella. Tällainen järjestelmä vain kannustaisi uusia pakolaisia, aitoja tai ei, tulemaan Euroopan unioniin.

Kuvitelkaapa, että Turkki liittyisi Euroopan unioniin: voimme odottaa, että 72 miljoonaa turkkilaista saisi automaattisen oikeuden päästä EU:n jäsenvaltioihin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, mutta sen lisäksi pakolaisvirrat Iranin ja Irakin kaltaisista valtioista voisivat ylittää Turkin rajan ja hakea sitten uudelleensijoittamista muualle EU:hun! Yhdistyneen kuningaskunnan ei tarvitse liittyä tällaiseen järjestelmään, mutta on mielenkiintoista nähdä miten uusi hallituksemme kamppailee tällaisten kysymysten kanssa. Toinen puoli siitä, konservatiivinen puolue, teeskentelee euroskeptistä, mitä se sitten tarkoittaakin, kun taas toinen puoli, liberaalidemokraattinen puolue, kannattaa EU:ta varauksetta. Uusi pääministerimme David Cameron voi kuitenkin ratkaista tällaiset ongelmat kertaheitolla, kuten eilen hänelle kerroin.

Tämän parlamentin jäsenten määrän kasvu edellyttää Lissabonin sopimuksen täydellistä uudelleenratifiointia. David Cameron voi yksinkertaisesti päättää olla ratifioimatta sitä uudelleen tai pitää myöhästyneesti kiinni raudanlujasta lupauksestaan ja antaa briteille Lissabonin sopimuksesta kansanäänestyksen, joka heiltä evättiin.

 
  
MPphoto
 

  Rui Tavares, esittelijä.(PT) Hyvät parlamentin jäsenet, maailmassa on pakolaisia, jotka eivät voi palata kotimaahansa liian epävakaan tilanteen takia, eivätkä voi jäädä kauttakulkumaahan, koska se ei ole allekirjoittanut Geneven yleissopimuksia, eivätkä he voi esimerkiksi työskennellä kyseisessä maassa.

Luvut ovat suhteellisen pieniä: 200 000 vuodessa, ja ongelma on jo ratkaistu joidenkin pakolaisten osalta – heidän ainoa vaihtoehtonsa on saada uusi elämä kolmannessa valtiossa – ratkaisun tarjoavat kansainväliset toimijat, jotka sijoittavat uudelleen pakolaisia: Yhdysvallat on ottanut vastaan 80 000 ja Kanada, Australia, Brasilia ja Chile jonkin verran. Kuka puuttuu luettelosta? Siitä puuttuu EU.

Ruotsin puheenjohtajakaudella neuvosto myönsi viisaasti, että EU:hun uudelleensijoitettavien pakolaisten määrää olisi lisättävä huomattavasti, ja se puhui jopa 100 000 pakolaisesta. Komissio on myös viisaasti tarkastellut uudelleen joitakin Euroopan pakolaisrahaston lausuntoja mahdollistaakseen entistä ponnekkaamman ja voimakkaamman politiikan pakolaisten uudelleensijoittamiseksi.

Minulla on tällä hetkellä kaksi mietintöä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan nimissä: toinen niistä koskee yhteispäätösmenettelyä ja toinen on valiokunta-aloitteinen mietintö. Meillä on neljä uutta lisäystä yhteispäätösmenettelyn nykyisen politiikan korjaamiseksi; kaksi niistä koskee kuitenkin menettelyjä.

Ensimmäinen uusi lisäys on kaksitahoinen lähestymistapa. Komission ehdotuksessa, jota käsittelemme, puolustetaan lähinnä alueellisia painopisteitä ja sitten, alueellisten puitteissa, painopisteitä, joita kutsuisin "humanitaarisiksi". Me hyväksyimme kaksi kyseisistä painopisteistä mutta annamme niille autonomian. Toisin sanoen katsomme, että EU:lla täytyy olla pakolaisten uudelleensijoittamista varten interventiostrategioita, jotka ovat erittäin tärkeitä ulkopolitiikan näkökulmasta. Kyseisissä strategioissa on joskus sallittava väliintulot tietyillä maailman alueilla, avoimet ovet tiettyyn valtioon, tai luotava luottamussuhteita tietyillä maailman alueilla. Niissä on kuitenkin annettava jäsenvaltioille vapaus reagoida muualla maailmassa tilanteisiin, jotka muodostavat humanitaarisen painopisteen.

Mitkä tilanteet ovat painopisteitä? Esimerkiksi kidutuksen uhrit, naiset ja lapset, jotka ovat seksuaalisen väkivallan uhreja, tai ihmiset, jotka on sijoitettava uudelleen vakavista terveyssyistä.

Toinen uusi piirre on mukauttaminen. Siinä pyritään siirtymään eteenpäin vain 10 jäsenvaltiosta, jotka tällä hetkellä sijoittavat uudelleen pakolaisia EU:ssa, niin että voimme yrittää varmistaa sen, että loputkin 27 jäsenvaltiosta alkavat sijoittaa heitä uudelleen. Sitä varten me ehdotimme pakolaiskohtaisen määrärahan lisäämistä uusille jäsenvaltioille ensimmäisenä vuonna, sen vähentämistä hieman toisena vuonna ja sen pitämistä samana kuin muissa jäsenvaltioissa, jotka sijoittavat pakolaisia uudelleen, kolmannesta vuodesta eteenpäin; se riippuu siitä, että lisätty määräraha käytetään kestävän uudelleensijoittamisohjelman kehittämiseen ensimmäisinä vuosina, jotka ovat vuosia, jolloin uuden uudelleensijoittamisohjelman käynnistäminen on kaikkein kalleinta.

Toiset kaksi uutta piirrettä koskevat menettelyjä. Toinen niistä antaa komissiolle mahdollisuuden käynnistää hätämenettely pakolaisten uudelleensijoittamiseksi tietyltä maailman alueelta – jossa on humanitaarinen katastrofi tai kriisitilanne – koska menettely, joka meillä on ollut, on toteutettu vuosittaiselta pohjalta ja katastrofit ja humanitaariset kriisit eivät selvästikään noudata aikatauluja. Neljäs uusi piirre olivat delegoidut säädökset, ja tässä asiassa minun on kerrottava teille, Cecilia Malmström, hyvin selvästi, että Euroopan parlamentti voi huolehtia aikataulua ja menettelyä koskevista seikoista erittäin tehokkaasti, ja me lupaamme vastata nopeasti delegoituihin säädöksiin. Lupaamme myös, että etukäteen pidettävä kuuleminen ja keskustelu, joita ehdotimme esimerkiksi kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, ulkoasiainvaliokunnan ja kehitysyhteistyövaliokunnan kanssa, voivat ehkäistä Euroopan parlamentin ja komission välisiä mielipide-eroja alueista, jotka ovat uudelleensijoittamisen painopisteitä.

Emme voi hyväksyä sitä, että komissio perussopimusten valvojana kertoo meille, että delegoituja säädöksiä, joihin sillä ei ole oikeudellisia vastaväitteitä, ei saa hyväksyä tämän päätöksen puitteissa, joka on niin tärkeä ulkopoliittisesti ja humanitaarisesti, vain siksi, että säädökset vaikuttava komissiosta byrokraattisilta, kun me sanomme etteivät ne ole sitä.

Nyt on niin, että meidän ja oikeudellisen yksikön näkökulmasta tämä päätös on osa delegoituja säädöksiä, ja sellaisena me katsomme, että komission on puolustettava delegoitujen säädösten hyväksymistä perussopimusten valvojana eikä esitettävä vastaväitteitä, jotka koskevat tällä hetkellä vain menettelyjä. Ennen kaikkea katsomme, ettei mikään kyseisistä asioista saa estää meitä saavuttamasta yhteistä tavoitettamme: uudelleensijoitettavien pakolaisten määrän lisäämistä Euroopan unionissa.

 
  
MPphoto
 

  Simon Busuttil (PPE). (MT) Arvoisa puhemies, suunnitteilla olevalla uudelleensijoittamisohjelmalla täytetään merkittävä, pitkäaikainen aukko. Olen itse asiassa hämmästynyt siitä, miten tätä ohjelmaa ei ole ollut aikaisemmin EU:ssa. On olemassa valtioita, jotka ovat jo antaneet esimerkin, kuten Yhdysvallat, jolla on jo erittäin tehokas uudelleensijoittamisohjelma ja jolla on paljon kokemusta tällä alalla. Voimme oppia siltä paljon.

Tällaiset ohjelmat ovat tärkeitä, koska niillä osoitetaan Euroopan unionin halukkuus näyttää inhimillinen puolensa maailman pakolaisille. Niiden toinen tärkeä tavoite on hillitä laittomien pakolaisten virtaa Euroopan unioniin, mukaan luettuna suojelua vaativat pakolaiset.

Siten, jos nyt perustettavaa uudelleensijoittamisohjelmaa voidaan käyttää Libyassa olevien kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden uudelleensijoittamiseksi, niin kyseisillä henkilöillä on tuskin mitään syytä ylittää Välimerta ja riskeerata henkeään matkalla. Tällä tavoin me autamme heitä ja niitä Euroopan unionin jäsenvaltioita, joilla on niskassaan kohtuuton taakka.

Tätä ohjelmaa on käytettävä yhdessä toisen ohjelman kanssa, jolla pyritään auttamaan niitä Euroopan unionin jäsenvaltioita, joille nykyinen maahanmuuttovirta muodostaa kohtuuttoman taakan. Meidän on näytettävä kyseisille valtioille, että haluamme perustaa ohjelman, jonka avulla voidaan siirtää muihin jäsenvaltioihin ihmisiä, joille on myönnetty kansainvälinen suojelu.

Tähän saakka kyse on ollut vielä pilottihankkeesta, joka koskee Maltaa. Haluaisin kuitenkin hankkeen muodostuvan pysyväksi ja laajenevan muihin Euroopan unionin jäsenvaltioihin, jotka sitä vaativat.

 
  
MPphoto
 

  Ioan Enciu (S&D).(RO) Puhun asiasta Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän SIS-järjestelmästä vastaavana esittelijänä. Aluksi onnittelen Carlos Coelhoa valtavasta työstä, jonka hän on tehnyt, sekä erityisesti johdonmukaisuudesta, jota hän on osoittanut kahden mietinnön viimeistelyssä. Kiitän myös komission jäsen Malmströmiä, koska komissio on alkanut osoittaa avoimuuden merkkejä siitä lähtien kun hän aloitti virassaan.

Meitä on huolettanut ja huolettaa edelleen se, ettei SIS II -järjestelmän määräaikoja ole pystytty noudattamaan. Euroopan parlamentti on ilmaissut useassa yhteydessä kantansa viivästyksiin, erityisesti siihen ettei komissio ole onnistunut asettamaan tarkkaa määräaikaa toiminnan käynnistämiselle. Se, ettemme vieläkään tiedä varmasti onnistuivatko suoritetut testit, herättää vakavia epäilyksiä siitä, miten hanketta johdetaan.

Koska Euroopan parlamentin velvollisuutena on valvoa tapaa, jolla yhteisön rahoja käytetään, ehdotus pitää varauksessa varoja, jotka osoitetaan SIS II -järjestelmän kehittämiseen varainhoitovuonna 2011, on normaali varotoimi. Euroopan parlamenttia on kuultava jatkuvasti ja sille on tiedotettava SIS II -hankkeen edistymisestä. Hanketta ei voida vaarantaa poliittisen tahdon tai johtamiskyvyn puutteen takia. Hankkeessa on täytettävä nykyiset vaatimukset, tuettava tietosuojaa ja noudatettava kustannus–hyötyperiaatetta, ja järjestelmä on otettava käyttöön täsmällisesti sen täytäntöönpanoa koskevan aikataulun rajoissa.

 
  
MPphoto
 

  Tatjana Ždanoka (Verts/ALE).(EN) Arvoisa puhemies, minäkin puhun Schengenin tietojärjestelmästä. Aluksi kiitän Carlos Coelhoa erinomaisesta työstä ja korostan sitä, että ryhmäni on ollut – alusta alkaen – erittäin varovainen SIS II -järjestelmän hyväksymisen suhteen, koska se vaikuttaa tietosuojaan monin tavoin.

Nyt minusta vaikuttaa siltä, että SIS II -järjestelmän taru ei ole lähelläkään loppua. Havaitsemme viivästyksiä ja kustannusten ylityksiä; meillä ei ole mitään myönteisiä tuloksia. Meillä ei ole edes yhteisymmärrystä testitulosten arvioinnista, koska Itävalta, Saksa ja Ranska eivät pidä testejä onnistuneina. Meidän mielestämme esittelijän omaksuma lähestymistapa on aivan oikea. Meidän on oltava rehellisiä ja myönnettävä, että nykyinen hanke saattaa epäonnistua, ja meidän on keskusteltava vaihtoehdoista. Meidän on myös huolellisesti tutkittava syyt epäonnistumisen taustalla; jos meidän on investoitava vielä 30 miljoonaa euroa, Euroopan parlamentilla pitäisi olla käytettävissään kaikki tiedot, jotta hyväksyntä perustuu tietoon.

Meidän on myös säilytettävä päättymislauseke. Emme voi jatkaa rahojen sijoittamista elinikäiseen hankkeeseen. Tarvitaan tietysti jonkin verran joustavuutta, mutta meillä on oltava selvät perusteet arviointia varten ja meidän on reagoitava nopeasti, jos jokin menee taas pieleen.

 
  
MPphoto
 

  Cornelia Ernst (GUE/NGL).(DE) Arvoisa puhemies, aluksi totean – viittaan nyt Schengenin tietojärjestelmään – että EU:n ei pitäisi harjoittaa toiveisiin perustuvaa politiikkaa vaan todellisuuteen perustuvaa politiikkaa. Schengenin tietojärjestelmän alalla se tarkoittaa sitä, että meidän on otettava huomioon se, että testit – joita kutsutaan "ensimmäiseksi välitavoitteeksi" – ovat epäonnistuneet.

Kahdeksan vuoden puuhastelun jälkeen tiedämme, että jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa komission ehdottamaa toimenpidettä – siirtymistä SIS I+ -järjestelmästä SIS II -järjestelmään. Se on mahdotonta teknisesti ja oikeudellisesti. Se ei ole minun arvioni – se on Saksan liittotasavallan arvio. Se on kotimaani kanta, ja se on kanta, johon yhdyn täysin. Tähän saakka järjestelmään on haaskattu 90 miljoonaa euroa, ja komissio haluaisi kuluttaa lisää. Emme halua jatkaa määräaikaa vuoteen 2013; haluamme tehdä sen täysin selväksi. Sen sijaan haluamme hylätä tämän järjestelmän ja käynnistää vaihtoehdon etsimisen.

Toiseksi Saksan vasemmistopuolue suhtautuu periaatteessa kriittisesti SIS II -järjestelmään – haluan muistuttaa teitä siitäkin tässä vaiheessa – koska järjestelmää laajennetaan voimakkaasti esimerkiksi salaisiin palveluihin. Saksassa vaaditaan, että salaiset palvelut ja poliisi toimivat erillään. Kaikenlainen salaisten palvelujen ja poliisin tietojen sekoittaminen merkitsee sitä, että koko järjestelmä viedään Saksan perustuslakituomioistuimen käsiteltäväksi. Minun on mainittava se, ainakin saksalaisesta näkökulmasta. Vastustamme SIS II -järjestelmää myös siksi, että se merkitsee valtavan tietomäärän keräämistä ja biometristen tietojen kokoamista ja tallentamista. Se ei ole tarkoituksenmukaista eikä asianmukaista.

 
  
MPphoto
 

  Salvatore Iacolino (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, pyrkimys määritellä johdonmukaisia strategioita, joiden tavoitteena on todellinen jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus, merkitsee edistysaskelta maahanmuuttovirtoja koskevan yhteisön politiikan koordinoinnissa. Kyseinen toimi edustaa kuitenkin myös osaa laajemmasta prosessista, jonka tavoitteena on pakolaisten kansainvälinen suojelu. Jos kansalaisyhteiskunta voidaan ottaa hyödyllisellä tavalla mukaan prosessiin, toimi vaikuttaa olevan läheisessä suhteessa Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston välittömään aktivointiin.

Meidän on heti laadittava luettelo painopisteistä ja tavoitteista aikatauluineen ja erityisine kannustimineen. Meidän on myös osoitettava erityisrahoitusta ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden määrän lisäämiseksi. Tällä hetkellä niitä on vain kymmenen. Emme saa unohtaa myöskään terveyden suojelua, jolla täydennetään sellaisten ihmisten sosiaalista suojelua, jotka ovat heikkouden tilan uuvuttamia.

Tietokonepohjainen tietokanta mahdollistaa myös sen, että kaikki uudelleen sijoitettavana olevan perheyksikön suojelemiseksi toteutetut prosessit voidaan jäljittää. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden kanssa toteutettava yhteistyö voi olla ratkaisevan tärkeää varmistettaessa, että menettelyt ovat yksinkertaisia ja joustavia. Haluamme oikeudenmukaista ja realistista Euroopan unionia, jossa otetaan huomioon erityisesti Etelä-Euroopan jäsenvaltioiden ponnistelut.

On tärkeää, että Euroopan unioni kantaa vastuunsa ja määrittelee kolmansien valtioiden kanssa tehtävät yhteistyösopimukset, kuten Italia teki äskettäin Libyan ja Nigerin kanssa. Meidän mielestämme se on ainoa mahdollinen tapa siirtyä solidaarisuudesta, joka on tähän saakka ollut aivan liian usein pelkkä julkisivu, todelliseen solidaarisuuteen Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä maahanmuuttovirtojen yleisessä hallinnassa.

 
  
MPphoto
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D). (SK) Aluksi kiitän Rui Tavaresia hänen työstään pakolaispolitiikan alalla ja ilmaisen tässä yhteydessä myös pettymykseni siitä, että alle puolella Euroopan unionin jäsenvaltioista on virallinen uudelleensijoittamisohjelma kolmansista valtioista tuleville pakolaisille.

Kuten olen sanonut täällä monta kertaa, kyseisiä ohjelmia ei koordinoida riittävästi, ja jäsenvaltioiden ja unionin vähäisen koordinoinnin ja yhteistyön seurauksena uudelleensijoittamisen kustannukset ovat myös korkeat, mikä ei luonnollisestikaan tee ajatuksesta houkuttelevaa.

Uskon kuitenkin vakaasti siihen, että riittävällä poliittisella tahdolla me eurooppalaiset voimme luoda tehokkaan, oikeudenmukaisen ja yhtenäisen uudelleensijoittamisohjelman. Sitä varten on luotava itse ohjelman lisäksi myös erityisrahasto pakolaisten sijoittamiseksi uudelleen unioniin. Kyseisellä paketilla rahoitettaisiin kansallisten uudelleensijoittamisohjelmien luominen valtioissa, joissa niitä ei vielä ole, ja koordinoitaisiin toimia keskitetysti. Minun mielestäni ihanteellinen koordinaattori olisi Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto.

 
  
MPphoto
 

  Indrek Tarand (Verts/ALE).(EN) Arvoisa puhemies, kiitän kaikkia, jotka ovat tehneet kovasti töitä loputtomalta vaikuttavassa SIS II -järjestelmän tarinassa: Carlos Coelhoa ja kentällä toimivia.

Toistuvat viivästykset ja määrärahojen ylitykset ovat erittäin huolestuttavia, ja se kertoo enemmän kuin mikään muu puheenjohtaja Barroson johtamistaidoista hänen ensimmäisessä komissiossaan. Katson, että meidän pitäisi oppia läksy, jonka voimme oppia täällä tänään, ja perustaa sen pohjalta uusi tietotekniikkavirasto, joka voitaisiin sijoittaa Tallinnaan. Kaikki hyötyisivät siitä: ranskalaiset kollegat voisivat pitää palvelimensa Strasbourgissa, pätevät asiantuntijat voisivat tehdä uudet ohjelmistot Tallinnassa vähäisin hallintokustannuksin, siten vältettäisiin monopoli ja edistettäisiin EU:n yhdentymistä ja annettaisiin myös takuu tietosuojasta.

Lopuksi totean luottavani siihen, että komission jäsen Malmström pystyy ratkaisemaan tämän monimutkaisen kysymyksen.

 
  
MPphoto
 

  Agustín Díaz de Mera García Consuegra (PPE).(ES) Arvoisa puhemies, selitän kantani lyhyesti.

Ensiksi onnittelen Carlos Coelhoa. Prosessin oli määrä valmistua viimeistään 30. syyskuuta, joten sääntelyvälineet on tarkistettava, ennen kuin ne vanhenevat.

Toiseksi, komissio ei ole antanut ehdotusta, jossa asetetaan määräaika tai poistetaan päättymislausekkeet alkuperäisestä ehdotuksesta.

Kolmanneksi, maahanmuutolle pitäisi määrätä varoaika, jota tarvittaessa voitaisiin jatkaa komiteamenettelyllä.

Neljänneksi, Euroopan parlamentti ei valvo prosessia, mikä on mielestäni erittäin huono asia.

Viidenneksi, emme tiedä toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän testituloksia, ja ne on kerrottava parlamentille.

Kuudenneksi sen perusteella mitä olen sanonut, kannatan esittelijän ehdotuksia ja varoitusta, että tilintarkastustuomioistuin puuttuu asiaan, jos hanke epäonnistuu.

Onnittelen myös Rui Tavaresia Euroopan pakolaisrahastoa ja uudelleensijoittamista koskevista mietinnöistä. Suurimpana ongelmana on solidaarisuuden puute unionissa. Meidän on annettava varovaisesti tukea jäsenvaltioille, jotka ottavat vastaan pakolaisia ensimmäistä kertaa, erityisesti suhteellisten epäkohtien takia. Kyseiset toimet, joita tuen periaatteessa, hyvä Rui Tavares, edellyttävät etukäteen suoritettavaa yksityiskohtaista taloudellista tutkimusta.

 
  
MPphoto
 

  Sylvie Guillaume (S&D).(FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, monessa suhteessa on tärkeää, että äänestämme huomenna Euroopan pakolaisrahaston muuttamisen puolesta, ja keskityn puheessani tähän aiheeseen, samalla onnittelen Carlos Coelhoa ja Rui Tavaresia heidän päätelmistään ja työstään.

Euroopan pakolaisrahastoa koskeva äänestys nostaa esiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden tarpeen osallistua täysimääräisesti uudelleensijoittamiseen, jotta voidaan paikata kaksinkertaisen aukko, joka esiintyy ohjelmaan sitoutuneiden valtioiden määrän ja kunkin valtion vastaanottokapasiteetin muodossa. Muistetaan se, että puhumme nyt pakolaisista, joita tuskin siedetään valtioissa, jotka ovat vastaanottaneet heidät, ja joiden elinolot voivat joskus saada traagisen käänteen, jos ratkaisuja ei löydetä nopeasti.

Uusien keinojen ansiosta voimme itse asiassa tarjota kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ihmisille enemmän turvallisuutta, niin kauan kuin – korostan sitä – jokainen Euroopan pakolaisrahastoon osallistuva jäsenvaltio käyttää kyseisiä varoja asianmukaisesti ja avoimesti. Tiedän, että olette siitä erittäin huolestunut, komission jäsen Malmström. On vaikeaa vastata haasteeseen, kun tunnemme jäsenvaltioiden laimean vastaanoton uudelle toimelle, ja tässäkin asiassa korostaisin teidän päättäväisyyttänne, arvoisa komission jäsen.

Lopuksi korostaisin sitä, että pakolaisten kotouttaminen on yksi toimen onnistumisen keskeisistä tekijöistä. Mitä enemmän valmistelemme ja perustelemme pakolaisten saapumista, sitä suurempi on mahdollisuus, että se hyväksytään ja se tapahtuu hyvissä olosuhteissa, ja sitä enemmän jäsenvaltiot – niin me toivomme – osoittavat sitoutumistaan uudelleensijoittamiseen. Siksi meidän parlamenttimme on äänestettävä suurella enemmistöllä Euroopan pakolaisrahaston tarkistusten puolesta.

 
  
MPphoto
 

  Franz Obermayr (NI).(DE) Arvoisa puhemies, monissa jäsenvaltioissa, myös kotimaassani Itävallassa, ihmiset eivät enää tiedä minne uudet turvapaikanhakijat voivat mennä, ja kansalaiset vastustavat perustellusti ajatusta uusista vastaanottokeskuksista. Miten on mahdollista, että siitä huolimatta pakolaisten uudelleensijoittamista edistetään EU:ssa? Suunnitelma päästää EU:hun turvapaikanhakijoita, jotka ovat jo paenneet rajan takana olevaan kolmanteen valtioon, kuten Ukraina, sen takia että elintaso on siellä korkeampi, on täysin käsittämätön. Erityisesti talouskriisin aikana tällaisille ehdotuksille voi vain puistella päätään.

Koko EU:n turvapaikkakäsite on minun mielestäni katastrofi. Käsitteen mukaan turvapaikanhakija, joka saapuu ensiksi Romaniaan, voidaan lähettää takaisin sinne arviointia ja turvapaikkaprosessia varten. Ajatus siitä, että turvapaikanhakijalle tarjotaan perushyvinvointi samalla korkealla tasolla kuin jäsenvaltion kansalaisille, ei ole realistinen eikä siihen riitä rahaa. EU:n pitäisi tarjota turvapaikka kaikille, jotka sitä todella tarvitsevat, niille joilla on todellinen hätä, muttei avata ovia taloudellisista syistä tuleville maahanmuuttajille.

Tarvitsemme ulkorajojen suojelun parantamista, nopeita, byrokratiasta vapaita menettelyjä ja tietysti johdonmukaista palauttamisstrategiaa.

 
  
MPphoto
 

  Petru Constantin Luhan (PPE).(RO) Perusperiaatteena Euroopan unionin turvapaikka-asioiden hoidossa on korkeatasoisen yhteistyön ja solidaarisuuden varmistaminen jäsenvaltioiden välillä. Sitä ei voida saavuttaa yksittäisissä valtioissa. Lisääntyvä uudelleensijoittamisen strateginen käyttö pakottaa käynnistämään yhteisen Euroopan unionin aloitteen. Nyt vaaditaan vakaata, hyvin kohdennettua ohjelmaa, joka on tehokas ja laadukas. Ohjelmalla varmistetaan se, että jäsenvaltiot osallistuvat pakolaisten uudelleensijoittamisprosessiin.

Jäsenvaltioiden ponnisteluja, jotka koskevat pakolaisten vastaanottamista, on tuettava uusilla taloudellisilla kannustimilla. Kyseiset toimet antavat mahdollisuuden osoittaa EU:lta enemmän solidaarisuutta maailmanlaajuisessa pakolaiskysymyksessä. Kannustamme myös mahdollisimman monia jäsenvaltioita osallistumaan tähän prosessiin.

 
  
MPphoto
 

  Marian-Jean Marinescu (PPE).(RO) Esittäisin aluksi kommentin vasemmalla puolella istuvalle kollegalleni. Katson, että myös päinvastainen esimerkki on pätevä: kun englantilainen tai irlantilainen tekee rikoksen kotimaassani, hänet pitäisi voida lähettää takaisin.

Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän täytäntöönpanoprosessi on viivästynyt ja vaikuttaa siltä, ettei sitä panna täytäntöön ennen vuoden 2011 loppua. Sen takia kysyisin komission jäseneltä, mitä vaikutuksia sillä on niiden valtioiden aikatauluihin, jotka eivät vielä kuulu Schengen-alueeseen mutta aikovat liittyä siihen.

En voi hyväksyä sitä, ettei komissio voi tällä hetkellä antaa tarkkaa päivämäärää SIS II -järjestelmän käynnistämiselle, mikä herättää huomattavia epäilyjä hankkeen hallinnasta. Lisäkustannukset ja uudet investoinnit, joita aiheutuu siinä tapauksessa, että siirtyminen SIS II -järjestelmään epäonnistuu ja otetaan käyttöön SIS 1+RE -varasuunnitelma, merkitsevät sitä, että vaaditaan paljon tiukempaa talousarvion valvontaa, erityisesti SIS:n, VIS:n ja Eurodacin täytäntöönpanon sääntelystä ja koordinoinnista vastaavassa uudessa virastossa.

 
  
MPphoto
 

  Morten Messerschmidt (EFD).(DA) Arvoisa puhemies, vuosi sitten kaikki Euroopan parlamentin jäsenet olivat vaalikampanjan tuoksinassa ja pyrkivät saamaan paikan tai säilyttämään paikkansa täällä, ja tiedän että monissa valtioissa kysymys Schengen-alueesta oli erittäin näkyvästi esillä vaalikampanjassa. Äänestäjät, EU:n kansalaiset ovat varsin tyytymättömiä tapaan, jolla EU käsittelee seuraavia kysymyksiä: sisärajojen valvonnan puute, vakavasti puutteellinen ulkorajojen valvonta, täysin riittämätön maahanmuuton valvonta ja aave, joka odottaa meitä vuoden kuluttua riippuen siitä antaako komissio Bulgarialle ja Romanialle luvan liittyä Schengen-alueeseen.

Kuulen ihmisten sanovan, että meidän on osoitettava solidaarisuutta, mutta rehellisesti sanottuna kenelle sitä on osoitettava? Kenen on osoitettava solidaarisuutta? Kun havaitsemme valtavia väärinkäytöksiä järjestelmässä, jonka EU ja jäsenvaltiot ovat perustaneet, on ehkä aika osoittaa hieman solidaarisuutta kansalaisille, jotka elävät komission ja jäsenvaltioiden epäonnistuneen politiikan kanssa.

 
  
MPphoto
 

  Roberta Angelilli (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, yhteisen eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan ja uudelleensijoittamispolitiikan luominen merkitsee ihmisoikeuksien takaamista ja samalla laittoman maahanmuuton rajoittamista.

Kiitos puhujille ja komission jäsen Malmströmille siitä, että meillä on nyt arvokas väline, erityisesti Välimeren rannikkovaltioissa: Italian kaltaiset valtiot eivät ole tähän mennessä voineet luottaa todelliseen jäsenvaltioiden väliseen solidaarisuuteen tai oikeudenmukaiseen vastuunjakoon. Tätä politiikkaa on tuettava asianmukaisella talousarviolla mutta myös luotettavilla täytäntöön pantujen ohjelmien tarkistuksilla, joihin liittyy sopivia jatkotoimia ja hyvien käytäntöjen hakemista.

Lopuksi käsittelen ihmisoikeuksia: meidän on annettava etusija niille, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa, alaikäisille, naisille, jotka ovat ihmiskaupan, hyväksikäytön ja väkivallan uhreja, mukaan luettuna sukupuolielinten silpomisen uhrit, mutta tiedän, että komission jäsen Malmström seuraa tilannetta tarkasti.

 
  
MPphoto
 

  Andreas Mölzer (NI).(DE) Arvoisa puhemies, tällä hetkellä Euroopan unionilla näyttää olevan uskomattomia rahoitusresursseja. 750 miljardin euron tukipaketin jälkeen olemme jälleen kerran kuluttamassa valtavia rahamääriä maahanmuuton alalla, muttei esimerkiksi palauttamistoimiin tai edes rajojen turvaamiseen – oletettavasti turvallisten Schengen-alueen rajojen, jotka ovat joka tapauksessa yhtä tiiviit kuin reikäjuusto. Ei suinkaan, 6 000 euroa henkeä kohden annetaan kolmansista valtioista tulevien pakolaisten vapaaehtoiseen vastaanottoon.

Jos EU:lla todella on siihen tarvittavat ylimääräiset rahat, sen pitäisi tukea eurooppalaisia perheitä – sitten syntyvyys voisi kasvaa. Peruste, että tarvitsemme maahanmuuttoa lasten puutteen takia, olisi siten perusteeton. Sen sijaan, että murramme padon maahanmuuton edestä, meidän pitäisi soveltaa asianmukaisesti Geneven yleissopimusta pakolaisten oikeusasemasta, eikä se tietenkään koske taloudellisista syistä tulevia maahanmuuttajia. Jos haluamme kuluttaa miljoonia euroja, niin ne voitaisiin käyttää rajaturvallisuusvirasto Frontexiin mieluummin kuin Schengenin tietojärjestelmän rahareikään.

 
  
MPphoto
 

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Puhun Schengenin tietojärjestelmästä. Tiedämme, että järjestelmän kehittämiseen on mennyt suhteellisen kauan ja se on maksanut paljon rahaa, ja sen lisäksi täytäntöönpanokustannukset kasvavat jatkuvasti eikä testien tuloksia tiedetä.

Ehkä olisi syytä tehdä tarkastus tähän saakka järjestelmän parissa tehdystä työstä, jotta voidaan päätellä onko järjestelmä toimintakelpoinen ja miten se saadaan valmiiksi niin, että siitä on hyötyä EU:lle, ja päättää sitten miten tästä jatketaan eteenpäin.

Katson, että uudelleensijoittamisohjelmasta on laadittava lainsäädäntönormi, jolla rajoitettaisiin laitonta maahanmuuttoa Euroopan unioniin ja luotaisiin edellytykset lailliselle maahanmuutolle.

Ehkä meidän pitäisi hyödyntää kehitysmaiden kollegojen kokemuksia. He sanovat, ettei kaikki maahanmuutto, kaikki matkat, joita heidän maanmiehensä tekevät Euroopan unioniin, johdu näiden turvallisuuden heikkenemisestä vaan taloudellisista syistä.

 
  
MPphoto
 

  Martin Ehrenhauser (NI).(DE) Arvoisa puhemies, haluaisin vain sanoa muutaman asian Maňkan mietinnöstä. Sovin siitä aikaisemmin kolleganne kanssa. Vastustan ehdottomasti sihteeristökorvausten lisäämistä, erityisesti suunniteltuun 1 500 euroon. Sen lisäksi vastustan myös tämän parlamentin henkilöstön lisäämistä, ja jos sihteeristökorvauksiin päätetään arvioinnin jälkeen antaa 1 500 euroa kuukaudessa lisää, se on yksinkertaisesti veronmaksajien pilkkaamista.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Arvoisa Martin Ehrenhauser, luulen, että puhutte väärästä aiheesta. Nyt keskustellaan Schengenin sopimuksesta. Olen pahoillani, ettette päässyt puhumaan Maňkan mietinnöstä, mutta valitettavasti meidän on siirryttävä eteenpäin.

 
  
MPphoto
 

  Piotr Borys (PPE).(PL) Ennen muuta onnittelen Carlos Coelhoa kahdesta uudesta onnistuneesta mietinnöstä. Toiseksi SIS II -järjestelmästä ei voida enää perääntyä. Jos haluamme ajatella turvajärjestelmää, SIS II -järjestelmä on otettava käyttöön, ja siksi katson, että meidän on jatkettava kyseisiä toimia ja tuettava komissiota tässä asiassa. Muistutan kaikkia siitä, että uudessa viisumisäännöstössä säädetään, että biometriset tiedot on näytettävä järjestelmässä. SIS 1+ -järjestelmässä ei ole sitä takuuta. SIS II -järjestelmällä taataan tulevaisuudessa tietojen nopea varmennus. Niinpä emme saa turvallisuuden alalla lopettaa työtä SIS II -järjestelmän parissa. Tietysti voimme toivoa, että työ tehdään tehokkaammin ja onnistuneemmin.

Muistutan kaikkia siitä, että hyväksyimme myös vähän aikaa sitten toimen, joka helpottaa matkustamista Schengen-alueella pitkäaikaisella viisumilla. SIS II -järjestelmää koskevaa työtä on jatkettava. Haluamme tukea komissiota tässä asiassa toivoen, että sen työ etenee nopeammin ja tehokkaammin, ja toivotamme komissiolle menestystä. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Cecilia Malmström, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, kiitän kaikkia jäseniä heidän tuestaan ja kommenteistaan näistä kahdesta erilaisesta mutta tärkeästä aiheesta.

Aloitan SIS II -järjestelmästä ja se on tietysti – myönnän sen ensimmäisenä – ollut pitkä tarina, kuten joku sanoi. Se on erittäin monimutkainen ja vaikea kysymys. Todennäköisesti on ollut asioita, jotka olisi voitu tehdä paremmin, mutta sen jälkeen kun aloitin virassani, olen todella pyrkinyt käsittelemään sitä erittäin avoimesti ja perusteellisesti. Komissio on noudattanut tarkasti neuvoston suunnitelmaa, ja neuvosto hyväksyi päätelmät viime kokouksessaan. Jotkut jäsenvaltiot olivat epäileväisiä, mutta ne hyväksyivät päätelmän, että välitavoite 1 -testi oli onnistunut. Nyt me työskentelemme eri asiantuntijoiden kanssa arvioidaksemme ja määritelläksemme jäsenvaltioiden lopulliset vaatimukset toiminnallisia tarpeitaan varten ja laatiaksemme konkreettisen aikataulun ja jatkosuunnitelman. Jätän ministereille ehdotuksen 3. ja 4. kesäkuuta keskustelua varten ja asiaa arvioidaan lisää kesän jälkeen. Toimimme tietysti avoimesti ja teemme yhteistyötä Euroopan parlamentin ja esittelijän kanssa kaiken aikaa.

Vastatakseni kysymykseen uusista jäsenvaltioista, Bulgarian ja Romanian liittyminen tapahtuu kaikille SIS I -järjestelmässä. Tällä välin tehdään valmisteluja Bulgariaa ja Romaniaa varten.

Valmistelemme – toivottavasti onnistunutta – SIS:n välitavoite 2 -testiä, joka tehdään myöhemmin ensi syksynä. Siihen saakka kun se on suoritettu onnistuneesti, meillä on yhteyksiä ja väyliä, joilla pidämme yllä varasuunnitelmaa tulevaisuudessa. Toivomme, ettei sitä tarvita, mutta olemme valmistautuneet siihenkin. Kiitän kaikkia parlamentin jäseniä, erityisesti Carlos Coelhoa, teidän tuestanne ja vakuutan teille, että komissio toimii mahdollisimman avoimesti Euroopan parlamentin kanssa tässä asiassa.

Uudelleensijoittamiskysymyksessä on täysin samaa mieltä Simon Busuttilin kanssa, joka sanoi olevansa yllättynyt, ettei sitä ole aikaisemmin ollut olemassa. Kyse on tietysti erittäin hyvästä aloitteesta, jolla kootaan yhteen jäsenvaltioiden resursseja ja kannustetaan niitä toimimaan enemmän maailmanlaajuisesti, jotta kriisin tai erittäin vaikean tilanteen synnyttämien pakolaisleirien paineita voidaan lievittää. Voimme innoittaa jäsenvaltioita käyttämään varojaan entistä älykkäämmin ja koordinoimaan toimintaansa UNHCR:n kautta. Se voisi tietysti todella vahvistaa asemaamme maailmassa, mutta auttaa myös todella ihmisiä, jotka ovat joutuneet erittäin vaikeaan tilanteeseen. UNHCR arvioi, että yksin viime vuonna uudelleensijoittamista tarvitsi 747 000 ihmistä. Kuten Hélène Flautre sanoi, me voimme auttaa, mutta tarve on suunnaton. Uskon, että rahaston tavoitteesta ja tarkoituksesta vallitsee yksimielisyys, ja toivon, että löydämme ratkaisun menettelykysymyksiin erittäin pian, niin että ehdotus voidaan hyväksyä viipymättä.

Useat parlamentin jäsenet viittasivat sisäiseen solidaarisuuteen. Se liittyy tietysti tähänkin kysymykseen mutta on hieman eri asia. Minäkin tunnustan solidaarisuuden tarpeen. Komissio on jo antanut ehdotuksia siitä asiasta. Olemme ehdottaneet väliaikaista keskeytysmekanismia Dublinin asetukseen ja olemme perustaneet Euroopan tukiviraston, joka avataan Maltassa myöhemmin tänä vuonna. Meillä on Maltan pilottihanke ja me arvioimme sitä. Olen samaa mieltä siitä, että meidän pitäisi yrittää löytää keinoja, joilla siitä tehdään pysyvä, ja saada mukaan enemmän jäsenvaltioita. Se riippuu tietysti jäsenvaltioiden osallistumishalusta, mutta komissio käsittelee asiaa, ja me käsittelemme myös yleistä EU:n sisäistä solidaarisuusmekanismia ja esittelemme sen ensi vuonna. Niin voimmekin palata tähän keskusteluun, joka poikkeaa hieman EU:n uudelleensijoittamisohjelmasta mutta on kuitenkin erittäin tärkeä.

Kiitos paljon, Carlos Coelho, Rui Tavares ja Alexander Alvaro teidän työstänne näiden kahden erittäin tärkeän asian parissa. Odotan innokkaasti, että pääsemme tekemään yhteistyötä niiden loppuun saattamiseksi mahdollisimman pian.

 
  
MPphoto
 

  Carlos Coelho, esittelijä.(PT) Paljon kiitoksia eri kollegoiden myönteisistä kommenteista. Cecilia Malmström, halusin teidän tietävän, että Euroopan parlamentti tietää teidän perineen tämän prosessin ja että me luotamme teidän kykyihinne ja älyynne, joiden avulla lopputuloksesta saadaan mahdollisimman hyvä. Arvostamme myös ponnisteluja, joita olette tehnyt avoimuuden eteen, ja kollegani Ioan Enciu korosti sitä itse asiassa erittäin hyvin.

Annamme määräajasta väärän viestin, jos maahanmuuttovälineillä ei ole määräaikaa. Kaikkien viivästysten jälkeen komission mandaatin jatkaminen epämääräiseksi ajaksi ei ole järkevää. Ymmärrän, ettei komissio voi sitoa itseään Euroopan parlamentin ehdottamaan tavoitteeseen, mutta me asetamme sen, ja jos prosessi ei jostain syystä ole valmis siihen mennessä, voitte tulla takaisin parlamenttiin pyytämään lisäaikaa ja selittämään miksi sitä tarvitaan. Komission mandaatin jatkaminen ilman määräaikaa on hirveä viesti kaikkien viivästysten jälkeen niin EU:n toimielimille kuin EU:n kansalaisillekin.

Olen samaa mieltä kanssanne siitä, että hallintoneuvosto ei saa olla yleiskokous. Ymmärrän siksi komission varaukset sinne pääsyn rajoittamisen suhteen: olen asiasta täysin samaa mieltä. Euroopan parlamentin ehdotus oli tulosta komission alkuperäisen ehdotuksen vähemmän myönteisestä luonnoksesta, koska samalla kun komissio rajoitti hallintoneuvoston koostumusta, se salli komission, neuvoston tai jäsenvaltioiden virkamiesten osallistumisen sen toimintaan. Se herättää perustellun kysymyksen: miksi komission ja jäsenvaltioiden virkamiehet voivat osallistua mutta Euroopan parlamentin virkamiehet eivät? Jos rajoitamme kyseisen elimen sen toimiin, uskon, että pääsemme yhteisymmärrykseen, erityisesti niillä takuilla joita komission jäsen on antanut avoimuuden lisäämisestä.

 
  
MPphoto
 

  Rui Tavares, esittelijä. (PT) Arvoisa puhemies, kiitän keskusteluun osallistuneita parlamentin jäseniä ja komission jäsentä. Uskon, että, jos on olemassa mitään sopua siitä mitä pakolaisten uudelleensijoittamista koskevassa kysymyksessä halutaan, se johtuu siitä, että ymmärrämme kerrankin maahanmuuttokeskustelussa – ja me kaikki tiedämme miten vaikeaa se on EU:ssa turvapaikka- ja pakolaiskeskustelun ohella – että voimme ratkaista ongelman. Voimme ratkaista sen omalta osaltamme ja pakolaisten osalta, koska jokainen joka on vieraillut pakolaisleireillä tietää, että siellä on lapsia, jotka ovat menettäneet kaksi, kolme vuotta opinnoistaan, joita he voisivat jatkaa EU:ssa. Uskon, että siitä saamme oikean käsityksen keskustelun kiireellisyydestä.

Toivon myös, että menettelykysymykset ratkaistaan nopeasti perussopimusten mukaisesti, koska me kaikki tiedämme, että se mitä meillä on ei riitä, ja me kaikki tiedämme, että pelkkä talousarvion siivu ei vielä merkitse todellista pakolaisten uudelleensijoittamisohjelmaa. Juuri tällaiseen aiheeseen me tähtäsimme valiokunta-aloitteisella mietinnöllämme, josta me keskustelemme myös täällä tänään ja joka koskee laatua: laatu on tärkeää pakolaisten kotouttamisessa ja edellyttää monenvälistä lähestymistapaa, johon osallistuu kansalaisjärjestöjä, paikallisia toimijoita ja paikallisviranomaisia. Tällä lähestymistavalla on ratkaistava monta koordinaatioon liittyvää byrokraattista kysymystä, joita meillä nyt on.

Jos niitä lapsia koskeva prosessi, jotka ovat pakolaisleireillä eivätkä vielä opiskele ja joilla olisi oikeus uudelleensijoittamiseen, vie kauan aikaa, useiden jäsenvaltioiden rajavalvontavirastojen toimijat sanovat sen johtuvan siitä, että jäsenvaltioilta menee kauan aikaa esimerkiksi kauttakulkuasiakirjojen validoinnin koordinointiin, joka voidaan tehdä pääasiassa välineellä, joka Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston on pantava täytäntöön valiokunta-aloitteisen mietintömme ehdotuksen mukaan. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto on uudelleensijoittamisyksikkö, jossa on vähäinen määrä virkamiehiä. He ovat kuitenkin ihmisiä, jotka työskentelevät jatkuvasti uudelleensijoittamisen parissa. He tietävät miten vaihtaa parhaita käytäntöjä, miten uudet jäsenvaltiot otetaan mukaan uudelleensijoitusmekanismeihin ja miten hoidetaan koordinointi vaikkapa Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa uudelleensijoittamisprosessin helpottamiseksi.

Kun tiedämme, että tietyt ihmiset sijoitetaan uudelleen, meillä ei ole mitään syytä vitkastella byrokratian kanssa, ennen kuin voimme todella kotouttaa heidät EU:n maaperällä.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Yhteiskeskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään kello 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Stavros Lambrinidis (S&D), kirjallinen. (EL) Äänestämme tänään yhteisestä EU:n uudelleensijoittamisohjelmasta ongelmallisista kolmansista valtioista EU:hun tuleville turvapaikanhakijoille. On kuitenkin toinenkin keskustelu, joka on käytävä. Yli kymmenen vuoden ajan EU:hun on tullut paljon pakolaisia ja maahanmuuttajia. Etelä-Eurooppa on joutunut kantamaan eurooppalaisen humanitarisimin koko taakan ja on saavuttanut rajansa jokin aika sitten. Kun EU:lla on – aivan oikein – rahasto valmiina kolmansia valtioita varten, jäsenvaltioita varten ei ole mitään.

Jollei muuta niin esittelijän mietinnössä tunnustetaan tämä ongelma. Toisissa mietinnöissä, kuten mietinnössä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta, annetaan – ainakin paperilla – velvollisuus tukea valtioita, joiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmät ovat erityisen paineen alla niiden maantieteellisen sijainnin takia. Yksi nimenomaisesti mainittu tavoite on solidaarisuusmekanismin kehittämisen tukeminen, esimerkiksi EU:ssa kansainväliseen suojeluun oikeutettujen henkilöiden siirtäminen.

Toivotaan, että EU vähitellen löytää solidaarisuuden. Meidän on muistettava, että viivästykset tässä asiassa vahingoittavat viattomia kanssaihmisiämme.

 
  
MPphoto
 
 

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. (CS) Schengenin tietojärjestelmään liittyen muistuttaisin teitä jälleen siitä, että Tšekin valtion viranomaiset ja paikallisviranomaiset sekä yksittäiset poliitikot, mukaan luettuna Euroopan parlamentin jäsenet, saavat Tšekin kansalaisilta jatkuvasti valituksia aiheettomista ja nöyryyttävistä poliisitarkastuksista, joihin heidät usein alistetaan, kun he matkustavat Saksaan. Niin tapahtuu aivan rajan läheisyydessä sekä laajemmin Saksan raja-alueilla. Tällä Saksan poliisin ja tulliviranomaisten omaksumalla lähestymistavalla, jota noudatetaan tiuhaan ja taitavasti, on erittäin kielteinen vaikutus Tšekin ja Saksan suhteiden lisäksi ennen kaikkea Tšekin kansalaisten suhtautumiseen Euroopan yhdentymiseen. Sen jälkeen kun Tšekin tasavalta liittyi Schengenin tietojärjestelmään, Tšekin kansalaisille kerrottiin, että he saavat liikkua vapaasti ja esteettä EU:n alueella, myös Saksassa, mikä Schengenin järjestelmässä oletetaan ja taataan. Minun mielestäni Saksan valtion viranomaisten käyttäytyminen Tšekin tasavallasta tulevia henkilöitä kohtaan on useimmissa tapauksissa perusteetonta ja vastoin julistettua henkilöiden vapaata liikkuvuutta.

 

7. Unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavat maatalousalan erityistoimenpiteet (asetuksen (EY) N:o 247/2006 muuttaminen) (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Esityslistalla on seuraavana Luís Paulo Alvesin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 muuttamisesta (KOM(2009)0510 – C7-0255/2009 – 2009/0138(COD)) (A7-0054/2010).

 
  
MPphoto
 

  Luís Paulo Alves, esittelijä.(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, muistuttaisin siitä, että me keskustelemme ensimmäisestä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnöstä, johon sovelletaan Lissabonin sopimuksen tavanomaista lainsäädäntömenettelyä. Hetki on historiallinen ja jos tämä parlamentti äänestää siten kuin ehdotan, se antaa Euroopan unionin maatalouden jaetun toimivallan uudelle kaudelle parhaan mahdollisen alun.

Se tekee niin juuri yhteislainsäätäjänä syrjäisimpien alueiden kanssa, mikä osoittaa käytännössä tahdon rakentaa unionia, jota koheesio vahvistaa, aktiivisen solidaarisuuden hengessä kunnioittaen osien erityispiirteitä ja eroja ainoana toimivana tienä yhteisen Eurooppa-hankkeen rakentamisessa.

Se tekee niin antamalla perusasetuksia, joilla edistetään sokerialan selviytymistä Azoreilla – olen siihen erityisen tyytyväinen koska olen kotoisin alueelta – sillä ala on vuosisatoja vanha. Lisäksi se edistää maatalouden tervettä monipuolistamista alueella, joka, kuten tiedämme, antaa korvaamattoman panoksen Portugalin maitoalalle. Meidän on vahvistettava alaa ja tehtävä siitä kestävää.

Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsen Cioloşia ja komission korkeita virkamiehiä, joiden kanssa teimme yhteistyötä ja neuvottelimme, avoimuudesta ja joustavuudesta, jota he osoittivat. Puheenjohtajavaltio Espanja on tehnyt kaikkensa, jotta yhteinen tahtomme päästä sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä toteutuu. Kiitän luonnollisesti myös muiden poliittisten ryhmien varjoesittelijöitä sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan sihteeristön erinomaisia virkamiehiä, joiden yhteistyön ansiosta saavutimme tuloksen, jota pidän erittäin myönteisenä.

Korostaisin myös Azorien maatalousjärjestön sekä aluehallituksen ja tasavallan hallituksen ratkaisevaa panosta; ne osallistuivat tiiviisti ja toimivat merkittävässä roolissa, kun etsittiin ratkaisuja Azorien sokerikysymykseen.

Ehdotus neuvoston asetukseksi jätettiin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa 2. lokakuuta, aikana, jolloin Lissabonin sopimuksen voimaantulosta ei ollut tietoa. Se odotti edelleen jäsenvaltioiden ratifiointia. Siinä yhteydessä komission ja neuvoston alkuperäinen ajatus oli se, että ehdotus hyväksytään yksinkertaistetulla menettelyllä ilman tarkistuksia ja että se tulee voimaan 1. tammikuuta 2010.

Lissabonin sopimuksen tultua voimaan ja huolimatta muiden poliittisten ryhmien ja neuvoston näkemyksestä, että ehdotuksen pitäisi edelleen noudattaa yksinkertaistettua menettelyä – koska ne katsoivat, ettei ehdotus kaivannut tarkistuksia ja että sen pitäisi tulla voimaan nopeasti – Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä ja minä ymmärsimme, että parlamentin on ilmaistava mielipiteensä Lissabonin sopimuksen mukaisesti ja omaksuttava toisen lainsäätäjän roolinsa.

Teimme sen oikeaan aikaan, koska sen seurauksena on avautunut uusia mahdollisuuksia. Ensin aluekehitysvaliokunta antoi panoksensa ja Teixeiran lausunnon – onnittelen ja kiitän häntä avusta jota hän tarjosi koko prosessin ajan – ja siten tuli minun mietintöni, jossa esiteltiin uusia mahdollisuuksia Azorien sokerialalle, ja sitten oli vielä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan kollegoiden tuki.

Totean vielä tässä ensimmäisessä puheenvuorossani, ettemme saaneet kolmikantaneuvottelujen omaksumassa sitoumuksessa hyväksyttyä aluekehitysvaliokunnan sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan esittämiä tarkistuksia, joita minä kannatin. Olin elintärkeää saada aikaan sitoumus ensimmäisessä käsittelyssä, millä turvataan jo saavutetut parannukset sekä nopea voimaantulo, jottei vaaranneta sen taannehtivuutta tämän vuoden tammikuusta. Koska komissio kuitenkin jo valmistelee tarkistusasiakirjaa POSEIsta, saamme varmasti pian uuden tilaisuuden keskusteluun.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Olemme vaihtaneet nimen kuvaruudulla, kuten olette havainneet. Valitettavasti asiasta vastaava komission jäsen ei päässyt tänne ajoissa, mitä pidän valitettavana, sillä tällä hetkellä ei ole tuhkapilveä ja kello on jo 11.00.

Ehkä komission pitäisi jossain vaiheessa keskustella siitä, että asiasta vastaavien komission jäsenten pitäisi olla täällä. Sekin on yksi puitesopimuksen aiheista. Olen varma siitä, että Cecilia Malmström edustaa komissiota hyvin.

 
  
MPphoto
 

  Cecilia Malmström, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, kiitos ymmärtävästä suhtautumisestanne. Pyydän anteeksi kollegani Dacian Cioloşin puolesta. Hän on myöhässä ja yrittää päästä tänne niin pian kuin mahdollista keskustelemaan teidän kanssanne. Hän on pyytänyt minua kiittämään esittelijää Luís Paulo Alvesia ja Euroopan parlamentin varjoesittelijöitä erinomaisesta työstä, jota on tehty ehdotuksen hyväksymiseksi.

Hyväksyminen on tärkeää, koska kyseessä on ensimmäinen teksti, joka hyväksytään maatalouden ja maaseudun kehittämisen tavanomaisella lainsäädäntömenettelyllä sen jälkeen, kun Lissabonin sopimus on tullut voimaan. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat tehneet erinomaista yhteistyötä viime kuukausina, ja sillä on luotu edellytykset ehdotuksen nopealle hyväksymiselle ensimmäisessä käsittelyssä.

Kollegani, komission jäsen Cioloş ja hänen yksikkönsä ovat oppineet paljon tästä ensimmäisestä kokemuksesta, ja se on luonut erinomaisen perustan tulevalle työlle. Asetuksen hyväksyminen on erittäin tärkeää syrjäisimmille alueille, koska siinä annetaan teknisiä yksinkertaistuksia sekä poikkeuksia monille aloille: Kanariansaarten, Madeiran ja Réunionin maitoalalle, Azorien sokerialalle ja Madeiran ja Azorien viinialalle.

Azorien tapauksessa katson, että vallitsevat olosuhteet oikeuttavat uuden ja yhteisen ponnistuksen meiltä kaikilta – kansalaisilta, aluehallituksilta, kansallisilta hallituksilta ja Euroopan unionilta – jotta maataloustoiminnan monipuolistamista voidaan helpottaa kyseisellä alueella. Monipuolistamisen täytyy todellakin olla yksi painopiste syrjäisimmillä alueilla, joille myönnetään perussopimuksessa erityisasema niillä esiintyvien haittojen takia. Monipuolistamisella pitää mahdollistaa paikallinen kehitys, jolla alueille luodaan vakautta ja hyvinvointia. Kun Portugalin viranomaisilta on saatu vahvistus sitoutumisesta Azorien sokerijuurikasalan tukemiseen, voin tukea tulevaisuudessa jatkuvaa poikkeusta, joka on myönnetty jo aikaisemmin Azorien sokerialan hyväksi.

Kuuntelen asiaa koskevat kommenttinne ja yritän parhaan kykyni mukaan vastata kysymyksiinne kollegani puolesta.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Miguel Ángel MARTÍNEZ MARTÍNEZ

 
  
MPphoto
 

  Nuno Teixeira, aluekehitysvaliokunnan lausunnon valmistelija.(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, aluksi onnittelen esittelijää, kollegaani Luís Paulo Alvesia hänen työstään, erityisesti siitä miten hän onnistui yhdistämään saamansa eri tekstit, joissa ajetaan eri syrjäisimpien alueiden etuja.

Aluekehitysvaliokunnan lausunnon valmistelijana olen tyytyväinen siihen, että esittelijä hyväksyi täysin kaikki ehdotetut tarkistukset ja että aluekehitysvaliokunta äänesti niiden kaikkien puolesta. Kyse on ehdotuksista, joilla pyritään objektiivisesti parantamaan ja korjaamaan voimassa olevan asetuksen näkökohtia, jotka ovat puutteellisia ja vanhentuneita. Korostaisin kyseisistä näkökohdista sitä, että POSEIsta tukea saaneiden tuotteiden vientiä ja kuljetusta koskevat maksimimäärät lasketaan tällä hetkellä vuosien 1989–1991 keskiarvojen perusteella.

Jos oletetaan, että mietintö hyväksytään, toivon, että komissio ja neuvosto voivat lukea Euroopan parlamentin kannan ja olla käyttämättä POSEI-järjestelmää koskevien asetusten mahdollista tulevaa tarkistusta verukkeena olla hyväksymättä parlamentin kantaa ja ehdotettuja tarkistuksia, jotka ovat erittäin tärkeitä kyseisille alueille.

 
  
MPphoto
 

  Maria do Céu Patrão Neves, PPE-ryhmän puolesta.(PT) Koska haitat ovat luonteeltaan pysyviä, syrjäisimmät alueet odottavat Euroopan unionin hakevan parhaita olosuhteita, joissa ne voivat toteuttaa taloudellista toimintaansa.

Azorien kaltaisilla alueilla, jotka ovat erittäin riippuvaisia maataloudesta, siihen on kiinnitettävä erityishuomiota. Tässä yhteydessä olemme tyytyväisiä mietintöön syrjäisimpien alueiden maatalouden erityistoimista. Versio, josta maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta ja aluekehitysvaliokunta äänestivät, oli varsin tyydyttävä; versio, joka on syntynyt kolmikantaneuvotteluissa, heikentää vääjäämättä työoloja sokerialalla, jonka vientituki laskee lähes symboliseksi.

Aikana, jolloin maatalouden monipuolistaminen saa osakseen hyväksyntää yhtenä keinona alan toistuvien kriisien minimoimiseksi, on valitettavaa, että mietinnössä ei ilmaista luottamusta ja kannustusta, joka sokerijuurikastuotanto ja siihen liittyvä teollisuus São Miguelissa tarvitsisi.

 
  
MPphoto
 

  Vasilica Viorica Dăncilă, S&D-ryhmän puolesta.(RO) Onnittelen aluksi esittelijää tavoitteista, jotka hän antaa syrjäisimpien alueiden maataloudelle. EU:n syrjäisimpien alueiden maataloustukijärjestelmä on tärkeä mekanismi maatalouden jatkumiselle ja maaseudun ylläpitämiselle.

Kannatan nykyistä toimenpidettä, jolla kyseisten alueiden rajoja tarkistetaan, jotta voidaan poistaa epäjohdonmukaisuudet niiden rajoissa. Yhdenmukaisten perusteiden soveltaminen yksinkertaistaa mielestäni syrjäisimpien alueiden korvausjärjestelmän täytäntöönpanoa Euroopan unionissa ja lisää näiden tukijärjestelmien avoimuutta ja edunsaajien yhdenmukaista kohtelua. Tiedämme kaikki, kuinka keskeinen asema maataloudella on paikallistaloudessa.

Tässä mielessä on mielestäni tarkoituksenmukaista toteuttaa Euroopan unionin syrjäisimmillä alueilla toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vahvistaa maatalouden kilpailukykyä ja edistää monipuolistamista. Tuen syrjäisimpiä alueista koskevan järjestelmän perustavoitteita ja hyväksyn ne täysin. Pidän järjestelmää olennaisena, ja se on osoittautunut tehokkaaksi välineeksi maatalouden jatkumiselle kyseisillä alueilla.

 
  
MPphoto
 

  Riikka Manner, ALDE-ryhmän puolesta.(FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan onnitella ja kiittää esittelijä Paulo Alvesia erinomaisesta työstä tämän mietinnön osalta. Ryhmämme voi täysin tukea tätä kompromissia, sillä on hyvin tärkeä ja selvä asia, että EU:n syrjäisimpien alueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen vaikuttaa hyvin voimakkaasti syrjäinen sijainti, vaikeat ilmasto- ja maantieteelliset olosuhteet sekä taloudellinen riippuvuus harvoista tuotteista ja palveluista. Erityisesti nyt kriisiaikoina on hyvin tärkeää, että kiinnitämme huomiota Euroopan alueiden tasapainoiseen kehittämiseen sekä alueellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden saavuttamiseen.

Unionin ja meidän on puolestaan huolehdittava siitä, että meillä on omavaraista maataloustuotantoa kaikkialla Euroopassa. Tämä on tärkeä turvallisuus- ja luonnon monimuotoisuuteenkin liittyvä kysymys. Nämä mietinnön esittämät toimenpiteet on nyt hyvin tärkeää saada konkreettisesti käytäntöön ja luoda näin pysyviä ja ennen kaikkea pitkän tähtäimen tuloksia kaikkialla Euroopassa ja myös Euroopan periferisillä alueilla.

 
  
MPphoto
 

  James Nicholson , ECR-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, onnittelen aluksi esittelijää erinomaisesta työstä. Ryhmäni pystyi myös tukemaan sopimusta kolmikantaneuvotteluissa ja katson, että siellä löytyi hyvä kompromissi.

EU:n syrjäisimmille alueille pitäisi antaa tukea, jota ne mahdollisesti tarvitsevat korvatakseen sijaintinsa ja sen mukanaan tuomat vaikeudet. Kyseisillä alueilla on pysyviä haittoja, ja meidän on tunnustettava se. Talouskriisi ja maitoalan kriisi ovat vaikuttaneet kyseisiin alueisiin suhteettomasti verrattuna muuhun EU:hun, ja siksi kyseisiin alueisiin on kiinnitettävä erityishuomiota.

Tunnen erityistä myötätuntoa Azorien tilannetta kohtaan. Siellä maitoala on erittäin tärkeä ja on ollut vakavissa vaikeuksissa. Se, että Azorien sallitaan viedä suhteellisen pieni määrä sokeria EU:hun, on ollut hyvä päätös kyseisen alueen taloudelliselle tulevaisuudelle.

 
  
MPphoto
 

  João Ferreira, GUE/NGL-ryhmän puolesta.(PT) Arvoisa puhemies, sokerin jälleenviennin pitkittämisen oikeuttaminen malleilla, joita nyt ehdotetaan, poistamalla vähitellen maitokiintiöjärjestelmä, on vaarallista eikä sitä voida hyväksyä. Poistamisella – jota vastaan me olemme taistelleet ja taistelemme vastedeskin tukemalla maidontuottajien taistelua – on erittäin vakavat seuraukset tuotantoalalle, joka on elintärkeä Azorien taloudelle. Toisin kuin on ehdotettu, kyseisiä seurauksia ei voida lievittää toimilla, joita ehdotetaan sokerijalostusteollisuudelle; ei varsinkaan nyt kun on ehdotettu myös sen vaiheittaista poistamista. Mitä jää jäljelle näiden viiden vuoden jälkeen?

Toisaalta on tärkeää ottaa huomioon se, että viiniköynnösten muuttamista koskeva prosessi on huomattavasti aikataulua jäljessä, erityisesti Madeiralla, ja se voi jopa vaarantua, jos kannustimia ei vahvisteta. Rajoitukset, jotka koskevat syrjäisimpiä alueita, ovat pysyviä. Siitä syystä kyseisten alueiden erityisluonteen tunnustamisesta on käytännössä seurattava pysyviä tukitoimia eikä erillisiä ja ajallisesti rajoitettuja tukitoimia. On tärkeää säilyttää unionin tuki maatalousalalle syrjäisimmillä alueilla; nykyisessä sosiaalis-taloudellisessa ilmastossa se on entistä tärkeämpää.

 
  
MPphoto
 

  Gabriel Mato Adrover (PPE).(ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, käsittelemme uudistusta, joka on yksinkertainen mutta erittäin tärkeä syrjäisimmille alueille. Se on sitä erityisesti aikana, jolloin kriisi koskettaa kaikkia, mutta vaikuttaa kyseisiin alueisiin perustavanlaatuisella tavalla, sillä niillä on pysyviä rakenteellisia haittoja, mikä merkitsee sitä, että ne tarvitsevat näitä muutoksia.

Aion puhua Kanariansaarista. Kanariansaarten tapauksessa tärkein muutos koskee teollisiin prosesseihin tarkoitettujen maitopohjaisten valmisteiden tarjontaa. Puhumme rasvattomasta maitojauheesta, joka sisältää kasvisrasvaa. Se on perinteisen tuote paikallisille kuluttajille, ja sitä on myyty Kanariansaarilla yli 40 vuotta. Suurin ponnistuksin ja lukuisista vaikeuksista huolimatta perustettiin paikallinen teollisuus, joka luo työpaikkoja ja luonnollisesti lisäarvoa. Korostan sitä, koska näinä aikoina, erityisesti saarillamme, joilla vallitsee korkea työttömyys, pienteollisuuden tukeminen ei ole vain tarpeellista vaan suorastaan velvollisuus.

Ehdotuksen mukaan kyseisen tuotteen tuotanto säilytetään. Sitä käytetään paikalliseen kulutukseen vuosittain vain 800 tonnia. Se poistaisi siirtymäluonteen toimenpiteeltä, jolla ei ole juuri mitään merkitystä maailmanlaajuisesti, ja siksi se vakauttaisi kyseistä alaa.

Kuten totesin aikaisemmin, syrjäisimmillä alueilla on huomattavia haittoja, mutta niitä on pidettävä EU:lle mahdollisuutena. Eri assosiaatiosopimukset, joita käsitellään ja joista keskustellaan tällä hetkellä, kuten vapaakauppasopimus Kolumbian ja Perun ja muiden kuten Mercosurin kanssa, ja joita koskevat neuvottelut käynnistyvät pian, ovat selvä uhka maatalousalallemme. Ajattelen nyt monia tuotteita: tomaatteja, banaaneja ja karja-alaa.

Olen sanonut tämän monta kertaa: kyseisillä sopimuksilla on saavutettava tasapaino, jossa kaikki antavat hieman periksi, jolloin kaikki voittavat. Mitään tuotetta tai tiettyä alaa ei saa kuitenkaan pakottaa kantamaan sopimusten kustannuksia.

Lopuksi onnittelen esittelijää Luís Paulo Alvesia ja kiitän komissiota ja neuvostoa, jotka yhdessä parlamentin kanssa ovat onnistuneet tekemään sopimuksen ensimmäisissä maataloutta koskevissa kolmikantaneuvotteluissa.

 
  
MPphoto
 

  Patrice Tirolien (S&D).(FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kun tämä teksti tuli aluekehitysvaliokunnan käsiteltäväksi, onnistuin tuomaan esiin ajatuksen, että ennastetun maidon tuotannon Martiniquella ja Guadeloupella sallivaa poikkeusta jatketaan Madeiralla toimivaksi osoittautuneen kestävän kasvun mallin mukaan.

Valitettavasti kannasta ei päästy yksimielisyyteen viimeisissä kolmikantaneuvotteluissa. Se on valitettavaa kahdesta syystä. Ensinnäkin sisällön osalta maidon tuotanto Ranskan merentakaisissa departementeissa tarjoaisi monia mahdollisuuksia, joita ei pidä jättää käyttämättä: karjatalouden vahvistaminen, omavaraisuus peruselintarvikkeiden alalla ja työpaikkojen luominen. Toiseksi muodon osalta koko parlamenttimme ei päässyt sopimukseen ehdotuksestani, koska se halusi hyväksyä tekstin ensimmäisessä käsittelyssä epävirallisella menettelyllä, jota minä vastustan.

Oli miten oli, työmme POSEI-asetuksen parissa jatkuu hyvin pian tämän asetuksen väliarvioinnissa. Sitten pyydän vielä kerran poikkeusta muille Ranskan merentakaisille departementeille.

 
  
MPphoto
 

  Albert Deß (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olen tyytyväinen siihen, että unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavia maatalousalan erityistoimenpiteitä koskevasta mietinnöstä on keskusteltu niin sopuisasti tässä parlamentissa.

Toimin viime vaalikaudella sokerimarkkinoiden uudistuksesta vastaavana varjoesittelijänä. Silloin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta vieraili Réunionin saarella, jossa kävin pienellä sokeriruokoa viljelevällä maatilalla. Ilman meidän tukeamme kyseinen pientila ei selviytyisi. Mantereelta kotoisin olevana henkilönä havaitsin myös, että unionin syrjäisimpien alueiden maanviljelijät elävät erityisolosuhteissa.

Meidän on varmistettava tietyillä säännöillä ja poikkeuksilla, että tarjoamme kyseisille maanviljelijöille kaikilla kyseisillä Euroopan unionin alueilla tulevaisuudennäkymiä, ja se, että he voivat taata elintarvikkeiden turvallisuuden – ainakin suurimmalta osin – kyseisillä alueilla. Meidän kaikkien on autettava varmistamaan, että maataloudella on tulevaisuudennäkymiä – myös näillä säännöillä ja poikkeuksilla – ja että paikallisen väestön toimitusvarmuus turvataan. Mietintö siinä muodossa kuin se nyt on laadittu, tarjoaa hyvät edellytykset kyseisten tavoitteiden saavuttamiselle. Sydämelliset kiitokset kaikille niille, jotka ovat osallistuneet sen laatimiseen.

 
  
MPphoto
 

  Giovanni La Via (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, syrjäisimpiin alueisiin liittyy sosiaalis-taloudellisia ja rakenteellisia erityispiirteitä, joihin vaikuttavat niiden etäisyys markkinoilta, niiden eristyneisyys, niiden pieni pinta-ala, niiden pinnanmuodostus, niiden vaikea ilmasto ja niiden taloudellinen riippuvuus tietyistä tuotteista. Niillä on kolme erityisen tärkeää maatalouden alaa: sokerijuurikkaan, maitotuotteiden ja viinin tuotanto.

Kyseisten alueiden talousjärjestelmä riippuu kunkin edellä mainitun alan tuotantojärjestelmän oikeasta hoidosta, mutta vaaditaan paljon työtä palauttamaan tasapaino, joka on kadonnut ajan mittaan, ja varmistamaan poikkeukset, joita tarvitaan asianmukaisten markkinavälineiden soveltamiseen.

Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olemme huolestuneina seuranneet neuvotteluja Mercosur-maiden kanssa. Jos niitä ei tueta asianmukaisilla korvaavilla toimilla, sopimus voi vaarantaa syrjäisimpien alueiden lisäksi myös monia EU:n maatalouden aloja.

 
  
MPphoto
 

  Elie Hoarau (GUE/NGL).(FR) Arvoisa puhemies, minun on sanottava, että sokeria koskeva kompromissi, joka neuvoteltiin kolmikantaneuvotteluissa, ei vastaa sitä, mitä ehdotimme aluekehitysvaliokunnassa ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa, ja olen siitä todella pahoillani.

Réunionin saaren osalta teksti on kuitenkin tärkeä maanviljelijöille, jotka odottavat maidolle annetun poikkeuksen nopeaa täytäntöönpanoa. Heille se takaa alan kestävän kehityksen. Olisin kuitenkin pitänyt parempana sitä, että valiokunnassa suositellut turvalausekkeet olisi säilytetty.

Vielä maidosta, olen siitä samaa mieltä kuin kollegani Patrice Tirolien. Olisimme halunneet teettää tutkimuksen Martiniquesta ja Guadeloupesta, jotta ala olisi voitu säilyttää kyseisillä alueilla. Tämä kysymys palaa kuitenkin joka tapauksessa käsiteltäväksi POSEI-neuvotteluissa, ja me saamme sitten uuden tilaisuuden puhua siitä.

 
  
MPphoto
 

  Andreas Mölzer (NI).(DE) Arvoisa puhemies, olemme vuosien ajan tarkkailleet ilmiötä, joka näyttää jättävän Euroopan unionin voimattomaksi, eli sitä, että valtava määrä maatiloja lopettaa toimintansa, mikä heikentää EU:n jäsenvaltioiden omavaraisuutta. Ilmiö vaikuttaa selvästi eniten epäsuotuisiin alueisiin, kuten syrjäisimpiin alueisiin, mutta myös vuoristojen maanviljelijöihin, joita meillä on Itävallassa.

Valitettavasti ilmiö on seurausta yhteisestä maatalouspolitiikasta, jota on arvosteltu vuosia, jota uudistetaan jatkuvasti ja joka ei siitä huolimatta toimi kunnolla. Olemme kuitenkin saavuttaneet käännekohdan. Kriisitilanteissa – aiheuttavatpa niitä arvoaan menettävä euro tai vain se, että islantilainen tulivuori on lamauttanut lentoliikenteen ja siten helposti pilaantuvien tuotteiden tarjonnan – jäsenvaltioiden on luotettava itseensä. Havaitsimme sen äskettäin, kun Venäjä katkaisi taas kaasutoimitukset.

Kun tilanne vaikeutuu, kaikki riippuu valtion omavaraisuudesta, ja se on säilytettävä EU:ssa, epäsuotuisilla alueilla ja syrjäisimmillä alueilla. Uskon, että se voidaan toteuttaa vain jos maatalous kansallistetaan tietyssä määrin uudelleen.

 
  
MPphoto
 

  Diogo Feio (PPE).(PT) Arvoisa puhemies, aloitan puheenvuoroni unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavia maatalousalan erityistoimenpiteitä koskevassa keskustelussa onnittelemalla esittelijää ja kaikkia, jotka ovat työskennelleet asian eteen. Sanoisin myös, että tarkistukset, jotka ovat usein teknisiä ja yksityiskohtaisia, eivät johda merkittäviin muutoksiin.

Kuitenkin kun kiinnitetään huomiota sokeriin ja sokerin tuotantoon Azoreilla, sitä kiinnitetään myös syvempään ongelmaan. Syrjäisimmillä alueilla kuten Azoreilla, joilla sain äskettäin tilaisuuden vierailla, on erittäin vahva yhteys maatalousalaan. Erityisesti Azoreilla maitokiintiökysymys on erittäin tärkeä. Maidontuotanto ja sen sääntely ovat erittäin olennaisia kysymyksiä sadoille tuottajille ja monille Azoreiden asukkaille, ja juuri siitä syystä haluan juuri nyt tässä salissa kiinnittää huomiota tarpeeseen löytää ratkaisuja kyseisten alueiden erityistilanteeseen.

 
  
MPphoto
 

  Diane Dodds (NI).(EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen nähdessäni mietinnön, jolla edistetään maataloutta EU:n syrjäisimmillä alueilla. On selvää, että maantieteellinen sijainti, etäisyys markkinoilta ja muut tekijät aiheuttavat monia vaikeuksia. Myös talouskriisillä on ollut vaikutuksensa. Hintojen vaihtelu on ollut huomattavaa ja sillä on ollut haitallinen ja itse asiassa epävakauttava vaikutus maatalouteen syrjäisimpien alueiden lisäksi kaikilla EU:n alueilla. Halusin vain sanoa komissiolle tänään yhden asian, joka on se, että komission on oltava varovainen omissa toimissaan, jottei se aiheuta haittaa EU:n maanviljelijöille ja maatalousalalle.

Tuonti on vaikuttanut voimakkaasti Pohjois-Irlannin maito- ja naudanliha-alaan. Se on aiheuttanut hintojen vaihtelua ja suuria taloudellisia menetyksiä maanviljelijöille. Kävin viime viikolla maatalousnäyttelyssä Pohjois-Irlannissa. Se on alueen suurin näyttely, ja maanviljelijä toisensa jälkeen ilmaisi erittäin vakavan huolensa asenteesta, jolla komissio avaa kauppaneuvottelut Mercosurin kanssa. Komission ja meidän täällä parlamentissa on oltava erittäin varovaisia, jotta emme uhraa EU:n maatalousalaa saadaksemme niin kutsuttuja "voittoja" muilla aloilla.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, kannatan ehdotuksia syrjäisimpien alueiden auttamiseksi. Ensinnäkin maatalous on ennen kaikkea ala, jota tuo ruokaa pöytään – ilman sitä me kaikki kuolisimme – mutta myös kyseiset alueet kuolisivat ilman maataloutta, taloudellisesti ja todennäköisesti tyhjentymällä ihmisistä. Niinpä kannatan kaikkia ehdotuksia kyseisten alueiden auttamiseksi.

Haluan yhtyä niihin, jotka ilmaisivat huolensa Mercosur-ehdotuksista. Ne voisivat aiheuttaa valtavaa haittaa syrjäisimmille alueille, ja itse asiassa kaikille alueille.

Minun mielestäni Euroopan unionin on toimittava voimakkaammin ja oikeudenmukaisemmin omia maanviljelijöitä kohtaan. Meidän ei ole koskaan ollut tarkoitus toimia poliisina unionin maanviljelijöille ja hyvänä haltijakummina muun maailman maanviljelijöille. Niin nyt on käymässä: Euroopan unioniin tuotavia elintarvikkeita koskevista säännöistä tehtäisiin löyhempiä ja niitä koskevaa avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta vähennettäisiin verrattuna unionissa tuotettuihin elintarvikkeisiin, ja se olisi epäoikeudenmukaista syrjäisimmille alueille ja kaikille alueille.

 
  
MPphoto
 

  Dacian Cioloş, komission jäsen. (FR) Arvoisa puhemies, suokaa anteeksi että olen myöhässä mutta halusin kovasti osallistua tähän keskusteluun, koska se on minulle ensimmäinen ja koskee ensimmäistä päätöstä, joka tehdään yhteispäätösmenettelyllä maatalouden alalla. Kiitän vielä kerran Luís Paulo Alvesia ja kaikkia parlamentin yksikköjä erittäin yhteistyöhaluisesta ja tehokkaasta tavasta, jolla ne ovat tehneet työtä komission ja neuvoston kanssa tätä päätöstä varten.

Halusimme nopean päätöksen juuri siksi, että mietinnön toimia voidaan soveltaa nopeasti kyseisillä alueilla. Joitakin päätöksiä sovelletaan jopa taannehtivasti. Siksi – ja vastaan nyt myös Patrice Tirolienille – emme ole esittäneet muita tarkistuksia. Itse asiassa, kuten muidenkin ehdotusten kanssa, olisimme tarvinneet lisää perusteluja ja analyysejä, jotta olisimme saaneet selville miten ne pitäisi esittää. Halusimme edetä nopeasti, ja keskustelin asiasta monta kertaa Luís Paulo Alvesin kanssa. Olen siksi tyytyväinen nähdessäni kuinka paljon tukea tämä ehdotus saa ja toivon, että voimme toimia parlamentin kanssa tulevaisuudessa samalla tavalla muissakin asioissa. Olen varma, että voimme tehdä niin.

Maataloudesta vastaavana komission jäsenenä voin vakuuttaa kaikille puhujille, että Mercosurin kanssa käytävät neuvottelut on mainittu useaan kertaan. Voin vakuuttaa teille, kuten tein keskusteluissa komission yksiköiden kanssa neuvottelujen alussa, että pidän tarkasti huolta siitä, että kyseiset neuvottelut jatkuvat EU:n maatalouden etujen mukaisesti. Meidän on tietysti käsiteltävä neuvotteluja laajemmin rajoittamatta niitä maatalouteen, mutta voin vakuuttaa teille, että tulevina kuukausina ja vuosina varmistan neuvotteluissa, että EU:n maatalousmalli, joka perustuu laatuun, monimuotoisuuteen ja maankäyttöön, säilytetään joko neuvottelujen tuloksilla tai toimilla, jotka toteutetaan neuvottelujen jälkeen.

Kysyttiin myös sitä, miksi meidän pitäisi vähentää määriä, miksi emme valitse määriä, joita on sovellettu tähän saakka Azorien sokeriin. Tässä tapauksessa sovimme Portugalin viranomaisten ja Azorien paikallisviranomaisten kanssa nimenomaan, että perustetaan taloudellinen väline, jonka auttaa kyseistä alaa selviytymään kilpailusta taloudellisten investointitoimien avulla. Olen tyytyväinen tukeen, jonka olen havainnut, ja sitoumuksiin, joita Portugalin hallitus on tehnyt tukeakseen alaa, ja toivon, että tällä tavoin voimme tarjota vaihtoehdon Azorien tuottajille.

Andreas Mölzer totesi, ettei yhteinen maatalouspolitiikka ole tarpeeksi voimakasta, ettei se toimi hyvin ja että se on kansallistettava uudelleen. Esittäisin teille yksinkertaisen pyynnön: katsokaa kuinka paljon maanviljelijät saavat nykyään tuloja, katsokaa kuinka suuri osa siitä on tukea yhteisestä maatalouspolitiikasta ja miettikää sitä, miten maanviljelijät tulisivat toimeen, jos meillä ei olisi yhteistä maatalouspolitiikkaa. Se ei merkitse sitä, etteikö yhteistä maatalouspolitiikkaa pitäisi mukauttaa. Sitä on mukautettava vähitellen, jotta voidaan ottaa huomioon juuri ne muutokset, joita EU:n maatalous kohtaa. Voin vakuuttaa teille, että yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa vuonna 2013 otetaan paremmin huomioon nykyiset realiteetit. Tietysti se rajoittuu resursseihin, joita neuvosto ja Euroopan parlamentti antavat maatalouspolitiikalle. Toivon, että kyseiset resurssit liittyvät suoraan tavoitteisiin, joita EU:lla ja sen kansalaisilla on maatalouden alalla. En pidä uudelleenkansallistamista ratkaisuna, koska minun mielestäni jäsenvaltioilla ei olisi keinoja varmistaa erityistoimien toteuttamista syrjäisimmillä alueilla, jos meillä ei olisi yhteistä maatalouspolitiikkaa ja yhteisön lähestymistapaa.

Lopetan puheenvuoroni toivomalla, että kun tarkistamme POSEI-asetusta voimme edistyä joissakin tänään mainituissa kohdissa ja että yleisesti kaikissa yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevissa päätöksissä voimme toimia yhtä tehokkaasti kuin tämän asetuksen yhteydessä.

 
  
MPphoto
 

  Luís Paulo Alves, esittelijä.(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, korostaisin jälkimmäisessä puheenvuorossani sitä kuinka tärkeää on päivittää asetus (EY) N:o 247/2006. Muutos, joka on tapahtunut sen jälkeen kun asetus hyväksyttiin vuonna 2006 – lainsäädännön ja sen soveltamisen alalla sekä itse tilanteessa – edellyttää tarkistusten tekemistä niin että päivitettyä versiota voidaan edelleen käyttää tärkeänä välineenä tiettyjen unionin maatalouden politiikanalojen mukauttamisessa syrjäisimpien alueiden erityispiirteisiin, kuten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 ja 107 artiklassa todetaan.

Luettelen lyhyesti saavutetut parannukset. Kanariansaarilla on pidennetty väliaikaisesti poikkeusta, jolla sallitaan maitopohjaiset valmisteet, joita pidetään "paikallisille kuluttajille suunnattuina perinteisinä tuotteina". Réunionilla voidaan nyt tuottaa iskukuumennettua maitoa, joka on ennastettu maitojauheesta ja joka alittaa Maailman kauppajärjestön rajat. Siihen liittyy myös maitojauhetta koskevien rajojen poistaminen. Madeiralla samaa poikkeusta jatketaan käyttäen näitä malleja, ja tuottajien suoria hybridiviinejä voidaan kuluttaa alueella. Azoreilla sokerin jälleenvientiä koskeva poikkeus palautetaan ja sitä jatketaan määrän ja ajan osalta; alue hyötyy myös viiniä koskevista säännöksistä, jotka mainittiin Madeiran kohdalla.

Näitä toimia sovelletaan taannehtivasti 1. tammikuuta 2010 alkaen. Se ei haittaa millään tavoin vapaata kilpailua sisämarkkinoilla ja tukee huomattavasti taloutta kyseisillä alueilla, joiden luonnolliset haitat tekevät niistä haavoittuvia syvällisen kriisin aikana. Lopuksi mainitsisin, että maatalouden monipuolistamiseksi annetun mahdollisuuden ohella tämän mietinnön hyväksyminen merkitsee sitä, että tiettyjen tuotteiden jälleenvientikielto poistetaan. On tärkeää muistaa myös se, että hyväksymällä mietinnön edistämme ratkaisevasti useiden kymmenien työpaikkojen uudelleenjärjestelyä ja säilyttämistä Azoreilla sekä teknistä osaamista, joka liittyy maatalouden sokerialaan, erittäin vaikean talouskriisin aikana.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Olen iloinen voidessani kertoa Luís Paulo Alvesille ja kaikille muille, että 8–10 päivän kuluttua järjestetään syrjäisimpiä alueita käsittelevä laaja konferenssi, jota puheenjohtajavaltio Espanja tukee. Euroopan parlamentin puhemies on nimittänyt minut puhujaksi konferenssin avajaisiin puheenjohtaja Barroson, Rodríguez Zapateron ja Kanariansaarten aluehallituksen puheenjohtajan ohella.

Aion todellakin käyttää tämän keskustelun tuloksia ja Alvesin mietintöä innoituksen lähteenä puheelle, jonka pidän siellä.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Daciana Octavia Sârbu (S&D), kirjallinen.(RO) Euroopan unionin saarilla ja syrjäisimmillä alueilla on tällä hetkellä monia ongelmia. Siksi tarvitaan erityistoimia niiden tulevan sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseksi. Suhtaudun myönteisesti Euroopan parlamentin ja komission ehdottamiin lisätoimiin, joilla pyritään parantamaan maatalouden asemaa syrjäisimmillä alueilla. Erityisesti niissä otetaan huomioon Azorien ja Madeiran ongelmat.

Maito on Azorien tärkein maataloustuote. Koska osassa Euroopan unionin jäsenvaltioita on ollut äskettäin maitokriisi, kyseisten saarten maataloutta on kuitenkin muutettava. Olen siitä samaa mieltä esittelijän kanssa, jonka mielestä sokerijuurikas on paras vaihtoehto maidontuotannolle taloudellisen tehokkuuden ja ympäristönsuojelun kannalta. Korostaisin kuitenkin sitä, että mahdollisimman suuri osa sokerijuurikkaasta on lähetettävä Eurooppaan.

Lopuksi korostaisin sitä, että nykyisen talouskriisin takia vuoden 2013 jälkeisen kauden rahoituskehyksessä solidaarisuuden on oltava pääperustana ja siinä on myös pyrittävä saavuttamaan korkeat normit alueellisen ja sosiaalisen koheesion alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – (Istunto keskeytettiin klo 11.35 ja sitä jatkettiin klo 12.05.)

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Diana WALLIS

 

8. Äänestykset
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 
 

  Puhemies. (EN) Esityslistalla ovat seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

 

8.1. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuulemista koskeva pyyntö – Kohti eurooppalaista tieturvallisuusaluetta: tieturvallisuuden strategiset suuntaviivat vuoteen 2020 asti (äänestys)

8.2. Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustaminen (A7-0118/2010, Jean Lambert) (äänestys)

8.3. Rakennusten energiatehokkuus (uudelleenlaatiminen) (A7-0124/2010, Silvia-Adriana Ţicău) (äänestys)

8.4. Euroopan pakolaisrahaston perustaminen vuosiksi 2008–2013 (päätöksen N:o 573/2007/EY muuttaminen) (A7-0125/2010, Rui Tavares) (äänestys)

8.5. Siirtyminen Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) (asetuksen (EY) N:o 1104/2008 muuttaminen) (A7-0126/2010, Carlos Coelho) (äänestys)

8.6. Siirtyminen Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) (päätöksen (EY) 2008/839/YOS muuttaminen) (A7-0127/2010, Carlos Coelho) (äänestys)

8.7. EU:n yhteinen uudelleensijoittamisohjelma (A7-0131/2010, Rui Tavares) (äänestys)

8.8. Avaintaidot muuttuvassa maailmassa: Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpano (A7-0141/2010, Maria Badia i Cutchet) (äänestys)

8.9. Yrityshallintoon liittyvät eettiset kysymykset (A7-0135/2010, Klaus-Heiner Lehne) (äänestys)
  

Ennen äänestystä.

 
  
MPphoto
 

  Derek Roland Clark (EFD).(EN) Arvoisa puhemies, ennen kuin aloitatte seuraavan äänestyksen yrityshallintoon liittyviä eettisiä kysymyksiä koskevasta Lehnen mietinnöstä, saanko kysyä miksi äänestys toimitetaan? Asiasta piti keskustella eilen illalla catch the eye -menettelyllä. Se peruttiin, joten me äänestämme nyt asiasta, josta ei ole keskusteltu, vaikka sitä ei sanotakaan. Arvoisa puhemies, kun asia tuli työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan käsiteltäväksi vähän aikaa sitten, valiokunnassa kukaan ei tiennyt mitä deontologia (mietinnön englanninkielisessä nimessä) tarkoittaa, ennen kuin yritin selittää sen heille – sitä ei tiennyt edes puheenjohtaja. Minusta ei ole asianmukaista toimittaa äänestystä asiasta, jota kukaan ei tunne ja josta ei ole keskusteltu.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Voin kertoa teille, että asiasta on keskusteltu oikeudellisten asioiden valiokunnassa, josta se tulee, ja kaikki asianmukaiset menettelyt on toteutettu, joten aion edetä äänestykseen.

 

8.10. EU:n nuorisostrategia – Satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin (A7-0113/2010, Georgios Papanikolaou) (äänestys)
  

Ennen äänestystä.

 
  
MPphoto
 

  Georgios Papanikolaou (PPE).(EL) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, nämä ovat kriittisiä aikoja koko EU:lle. EU:n tulevaisuus – josta haluan puhua – merkitsee ennen kaikkia tulevia sukupolvia. EU:n tulevaisuutta koskeva optimismi tarkoittaa nuoria, joilla on mahdollisuuksia, taitoja ja pätevyyttä.

Tämä mietintö ja kaikki muut asiaa koskevat aloitteet ovat tulevaisuudessa arvottomia, ellemme me kaikki, erityisesti ne, jotka ovat EU:n kansalaisten suoraan valitsemia, korosta kaikessa politiikassa, toimiemme kaikissa pilareissa, painoarvoa, jonka haluamme antaa nuorille. Näinä Kreikalle ja muille maille vaikeina aikoina uskomme, että voimme saavuttaa sen. Voimme saavuttaa sen todellisilla ponnistuksilla yhdessä nuorten kanssa, jotka, jos heillä on edellytykset ja mahdollisuudet, ottavat tulevaisuuden käsiinsä ja johtavat meidät parempaan huomiseen.

Kiitän kaikkien ryhmien varjoesittelijöitä yhteistyöstä ja yksimielisyydestä, jonka saavutimme.

(Suosionosoituksia)

 

8.11. Miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin (A7-0146/2010, Astrid Lulling) (äänestys)

8.12. Tekstiilien nimitykset ja niitä vastaavat tekstiilituotteiden merkinnät (A7-0122/2010, Toine Manders) (äänestys)

8.13. Makrotaloudellisen rahoitusavun myöntäminen Ukrainalle (A7-0058/2010, Vital Moreira) (äänestys)
  

Ennen äänestystä.

 
  
MPphoto
 

  Vital Moreira, esittelijä.(EN) Arvoisa puhemies, selitän vain lyhyesti mistä me äänestämme.

Viime vuoden marraskuussa täällä Strasbourgissa, kun keskustelimme neljän edellisen makrotaloudellista rahoitusapua koskevan ehdotuksen hyväksymisestä muiden valtioiden tapauksessa, komissio lupasi meille, että Lissabonin sopimuksen mukaan ja siihen saakka, kunnes makrotaloudellista rahoitusapua koskeva puiteasetus hyväksytään, kaikki tällaista tukea koskevat yksittäiset ehdotukset hyväksytään Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteispäätösmenettelyllä. Nyt, vain kuusi kuukautta myöhemmin edessänne on ehdotus yhteispäätösmenettelyä varten mutta myös neuvoston kanssa ensimmäisessä käsittelyssä tehty sopimus. Kun yritimme päästä sopimukseen, toimimme erittäin tiukalla aikataululla. Siksi ilmaisen tunnustukseni ja kiitokseni puheenjohtajavaltio Espanjalle, neuvostolle ja komissiolle sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan varjoesittelijöille ja kaikille asiaan osallistuneille myönteisestä ja rakentavasta lähestymistavasta.

Ehdotetun päätöksen mukaan Ukraina voisi saada jopa 500 miljoonan euron lainan maksutasevajeen ja ulkoisen rahoitustarpeen rahoittamiseen. Kyseisellä lainalla täydennettäisiin Kansainvälisen valuuttarahaston ja EU:n 110 miljoonan euron tukea, josta sovittiin vuonna 2002 mutta jota ei vielä ole maksettu.

Epävirallisissa kolmikantaneuvotteluissa Euroopan parlamentti halusi säilyttää viittaukset tiettyihin maksuehtoihin, jotka ovat meille tärkeitä, kuten avun tehokkuus, avoimuus ja vastuuvelvollisuus. Vaadimme myös sitä, että parlamentti pidetään ajan tasalla rahoitusavun todellisesta täytäntöönpanosta.

(Suosionosoituksia)

Suojellaksemme toimielimemme toimivaltaa vastustimme myös vaatimuksia ottaa käyttöön hallintokomiteamenettely toimenpiteiden täytäntöön panemiseksi, niin että lopulta…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 

8.14. Unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavat maatalousalan erityistoimenpiteet (A7-0054/2010, Luís Paulo Alves) (äänestys)

8.15. Ennakkoarvio tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2011 – Pääluokka I – Euroopan parlamentti (A7-0134/2010, Helga Trüpel) (äänestys)
  

Ennen äänestystä.

 
  
MPphoto
 

  Jutta Haug (S&D).(DE) Arvoisa puhemies, tämä on hieman epätavanomaista, mutta minun on kerrottava omalle ryhmälleni, että äänestysluettelomme Trüpelin mietintöä varten ei ole siinä muodossa kuin me olemme sen laatineet. Tässä on tapahtunut jokin väärinkäsitys. Hylkäämme kaikki tarkistukset paitsi omamme.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Kiitos, Jutta Haug. Vaikuttaa siltä, että ryhmänne johto tietää tilanteen hyvin.

 

8.16. YMP:n yksinkertaistaminen (A7-0051/2010, Richard Ashworth) (äänestys)

8.17. Julkisten hankintojen viimeaikainen kehitys (A7-0151/2010, Heide Rühle) (äänestys)

8.18. EU:n johdonmukainen kehitysyhteistyöpolitiikka ja julkista kehitysapua täydentävä kehitysapu (A7-0140/2010, Franziska Keller) (äänestys)
  

Ennen kohdasta 34 toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  Filip Kaczmarek, PPE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, ehdotan, että kohdan "käyttöön otettaisiin kansainvälisistä rahoitustoimista perittävä vero" jälkeen lisätään kaksi sanaa: "koko maailmassa". Minusta se on järkevämpää. Kiitos paljon.

 
  
 

(Suullista tarkistusta ei hyväksytty.)

 

8.19. Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön vakaville rikkomisille säädetyt seuraamukset (A7-0130/2010, Hella Ranner) (äänestys)

9. Äänestysselitykset
Puheenvuorot videotiedostoina
  

Suulliset äänestysselitykset

 
  
  

Mietintö: Rui Tavares (A7-0125/2010)

 
  
MPphoto
 

  Philip Claeys (NI).(NL) Äänestin Tavaresin mietintöä vastaan, sillä yhteisen uudelleensijoittamisohjelman käyttöönotto on ties kuinka mones askel kohti täysin yhdenmukaista EU:n turvapaikkapolitiikka.

Ei tarvita selvänäkijän taitoja, jotta voi ennustaa jo nyt, että tällainen yhdenmukainen politiikka johtaa turvapaikanhakijoiden määrän huomattavaan kasvuun jäsenvaltioissa. En voi yhtyä varsinkaan mietinnön johdanto-osan näkemykseen, että yhteinen uudelleensijoittamisohjelma tekisi laittomasta maahanmuutosta vähemmän houkuttelevaa. Tekopyhä väite nousee esiin aika ajoin, kun tässä parlamentissa pidetään äänestyksiä teksteistä, jotka koskevat maahanmuuttoa tai turvapaikka-asioista. Sillä hämätään ihmisiä. Belgian kaltaisissa valtioissa laitonta maahanmuuttoa tapahtuu yleensä silloin, kun ihmiset menevät maan alle turvapaikkaprosessinsa jälkeen, ja heidät palkitaan myöhemmin laillistamisella.

Tällainen asia on torjuttava, eikä yhteinen uudelleensijoittamisohjelma tarjoa siihen ratkaisua.

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Roithová (PPE). (CS) Olemme antaneet direktiivin, joka avaa epäilemättä uusia mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuutta koskevalle tutkimukselle ja edistää säästöjä rakennusten lämmityksessä. Ongelmana ovat tietysti lähinnä vanhat talot eivätkä vain kerrostalot. Eilen kollegani Marian-Jean Marinescu mainitsi erityisrahaston. Lisävarojen osoittaminen kriisin aikana on kyseenalaista. Siksi on hyödynnettävä paremmin nykyisiä resursseja – joiden osuus on 4 prosenttia kaudella 2010–2014.

 
  
  

Mietintö: Carlos Coelho (A7-0126/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Roithová (PPE). (CS) Halusin puhua jälleen pakolaisrahastoa koskevasta mietinnöstä. Sanon vain, että äänestyslaitteisto osoittaa minun pidättyneen äänestyksestä. Julistan tässä kuitenkin sen, että kannatan jaettua vastuuta laillisten turvapaikanhakijoiden ihmisarvoisista olosuhteista, ja siltä osin kannatin mietintöä. Toisaalta meidän on torjuttava laitonta maahanmuuttoa entistä tehokkaammin.

Siirryn nyt Schengenin kysymykseen, jos sallitte. Tänään olemme hyväksyneet lisätoimia Schengenin tietojärjestelmän toisen version käynnistämiseksi. Sillä vahvistetaan kaikkien yhtenäisellä, rajattomalla alueella asuvien EU:n kansalaisten turvatakuita.

Saksan ja Itävallan poliisin toimet heittävät kuitenkin synkän varjon Schengenin idean ja eurooppalaisen solidaarisuuden päälle, kun lukuisat Tšekin kansalaiset pakotetaan tarpeettomiin, intiimeihin ja halventaviin tarkastuksiin sisärajoilla. Nostin ongelman esiin muiden asioiden ohella kaksi vuotta sitten kysymyksessä Euroopan komissiolle, mutta tilannetta ei ole ratkaistu tyydyttävästi. Sääntöjä rikotaan selvästi, ja Tšekin kansalaisten tapauksessa, liikemiehet ja työntekijät mukaan luettuna, rajoitetaan vapaata liikkumista, joka on yksi Euroopan unionin peruskirjassa taatuista perusvapauksista.

 
  
  

Mietintö: Rui Tavares (A7-0131/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, maahanmuuttopolitiikassa, jonka tarkoitus olla oikeudenmukainen ja realistinen, on noudatettava yhteisiä turvapaikka-asioita koskevia EU:n asetuksia ja siinä on myös säädettävä uudelleensijoittamisohjelmasta, joka on tehokasta, vakaata ja kestävää. Tässä vaiheessa minun on korostettava sitä, että uudelleensijoittamisella pyritään humanitaarisen tavoitteen lisäksi myös poliittiseen ja taloudelliseen tavoitteeseen. Sillä helpotetaan kolmansien valtioiden taakkaa, joka koskee lukuisien pakolaisten vastaanottamisesta, ja yhtä suurta taakkaa, joka koskee kustannusten ja taloudellisen vastuun jakamista.

Uskomme kuitenkin, että yksi budjettikohta ja yhdenlainen taloudellinen tuki eivät riitä, ja niinpä me kehotamme jäsenvaltioita edistämään uusien yksityisten rahoitusmekanismien perustamista sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia kansalaisjärjestöjen ja muiden sosiaalikumppanien kanssa, kuten uskonnolliset ja etniset järjestöt, jotta alan vapaaehtoistyötä voidaan edistää. Uusissa rahoitusnäkymissä voitaisiin mielestämme säätää esimerkiksi uusista väliaikaisista määrärahoista vaikka perustamalla uusi rahasto siihen tarkoitukseen.

Lopuksi toivomme lujaa sitoumusta kaikilta niiltä, jotka ovat mukana järjestämässä asianmukaisia asuntoja, koulutusta ja kielikursseja, terveydenhuoltoa, psykologin palveluja ja työpaikkoja pakolaisille, erityisesti heikoimmassa asemassa oleville pakolaisille. Se on elintärkeää kun varmistetaan, että pakolaiset kotoutuvat hyvin.

 
  
  

Suositus toiseen käsittelyyn: Astrid Lulling (A7-0146/2010)

 
  
MPphoto
 

  Zuzana Roithová (PPE). (CS) Olen tyytyväinen siihen, että naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta on saanut niin paljon tukea tämän päivän äänestyksessä. Ymmärrän sen, että on pääasiassa jäsenvaltioiden vastuulla varmistaa naisyrittäjille sosiaaliset olosuhteet, jotka vastaavat miesyrittäjien olosuhteita. Mietinnössä annetaan kuitenkin selvät suuntaviivat, joita jäsenvaltioiden pitäisi noudattaa. En pidä sitä toissijaisuusperiaatteen loukkauksena, mutta jos jollain on epäilyksiä, hän voi esittää uudelleentarkastelua. Jopa kansalliset parlamentit voivat tehdä niin Lissabonin sopimuksen ansiosta. Olen utelias näkemään, hyödyntävätkö ne tätä arvostelua vai osallistuvatko ne vain loputtomaan tyhjänpuhumiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE).(LT) Äänestin mietinnön puolesta, ja minusta on tärkeää korostaa, että naiset saavat Euroopan unionissa keskimäärin vähemmän palkkaa jokaisesta työtunnista – 17,4 prosenttia vähemmän kuin miehet. Kyseistä eroa on supistettu vain hieman 15 viime vuoden aikana, samalla kun tilanne on joissakin maissa vain pahentunut. Yhdyn parlamentin vetoomukseen laatia säännöllisiä mietintöjä sukupuolten palkkaeroista Euroopan unionissa, ja kannatan kaikkia toimia, joilla pyritään vähentämään naisten syrjintää Euroopan unionissa.

 
  
  

Mietintö: Toine Manders (A7-0122/2010)

 
  
MPphoto
 

  Zuzana Roithová (PPE). (CS) Hyväksyimme ristiriitaisen ehdotuksen, koska sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntamme laajensi ja paransi sitä ottamalla käyttöön alkuperämaamerkinnän myös Euroopan unionissa. Italialaiset parlamentin jäsenet jättivät tämän päivän täysistunnossa uusia ehdotuksia, mukaan luettuna asetuksen ulottaminen myös kenkiin. Olen tukenut kyseistä ajatusta jo kauan, mutta Euroopan komission on valmisteltava se hyvin. Kyse on teknisten määritelmien ratkaisemisesta, mihin parlamentti ei kykene kovin hyvin. Siksi en äänestänyt sen puolesta, mutta samalla pyytäisin komissiota aloittamaan työn välittömästi ja antamaan ehdotuksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Morten Løkkegaard (ALDE) . – (DA) Arvoisa puhemies, sanoisin vain, että äänestin niitä mietinnön osia vastaan, jotka koskevat "made in" -merkintää, koska en ole nähnyt mitään todisteita siitä, että sen edut ovat haittoja suurempia. Uskon, että sillä pyritään protektionismiin, eikä minun ole helppo äänestää sen puolesta. Siksi äänestin kyseisiä osia vastaan.

 
  
  

Mietintö: Luís Paulo Alves (A7-0054/2010)

 
  
MPphoto
 

  Marek Józef Gróbarczyk (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, päätin tukea tätä aloitetta, jolla annetaan tietyille EU:n alueille mahdollisuus kehittyä. Olisi kiinnitettävä huomiota siihen seikkaan, että taloudellisesti tietyistä EU:n alueista on tulossa syrjäisimpiä alueita. Siksi tällaisten ohjelmien tavoitteena on muun muassa EU:n alueiden kehittäminen, ja toivon, että niillä edistetään kehitystä maatalouden ja myös kalastuksen kautta.

 
  
MPphoto
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, ilmaisen huoleni banaanintuottajien tilanteesta Kanariansaarilla, Guadeloupella, Martiniquella ja Madeiralla, jotka sopimuksessa sisällytetään syrjäisimpiin alueisiin.

Heidän tilanteensa on vaikeutunut erityisesti sen jälkeen kun EU teki Maailman kauppajärjestön puitteissa sopimuksen Latinalaisen Amerikan valtioiden kanssa alueelta tuotavien banaanien tullien alentamisesta. Kiinnittäisin huomionne siihen, että vuonna 2006 EU uudisti banaanien yhteistä markkinajärjestelyä. Se osoitti talousarvion varoja kyseisten alueiden banaanintuottajien tukeen. Uudistuksen jälkeen EU on myöntänyt vuosittain 208 miljoonaa euroa Kanariansaarten, Ranskan Antillien, Madeiran sekä vähäisemmässä määrin Azorien banaanintuottajien tukemiseen.

Vaikka meidän pitäisi olla tyytyväisiä tukeen, se ei riitä monille banaanintuottajille. Niinpä kehottaisin asiasta vastaavia elimiä ryhtymään tarvittaviin toimiin, joilla varmistetaan se, että EU:n talouden perinteisiä aloja ei vaaranneta vielä strategisempien kauppaa koskevien tavoitteiden takia.

 
  
MPphoto
 
 

  Mairead McGuinness (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, kannatan tätä mietintöä, koska siinä käsitellään monimuotoisuutta ja alueiden välistä maatalouspolitiikkaa. Kommentoisin kuitenkin komission jäsen Cioloşin loppuhuomautuksia. Hän vastasi huoliin, joita on esitetty Mercosur-valtioiden kanssa käytävien neuvottelujen uudelleen käynnistämisestä, ja vaikka hänen sanansa lohduttivat kuulijoita – koska hän sanoi varmistavansa että EU:n maatalouden ja EU:n maatalousmallin edut turvataan – pelkään että minä en vakuuttunut.

Komission omista asiakirjoista käy selvästi ilmi, että Euroopan unionin naudanlihan, siipikarjanlihan ja sianlihan tuottajat kokevat vakavia haittoja, jos sopimus tehdään. Neuvottelut käynnistetään uudelleen aikana, jolloin me uudistamme maatalouspolitiikkaa. Talousarvio on uhattuna. Meillä ei ole riittävää talousarviota, ja kuitenkin hinnat ja tulot maatilalla ovat edelleen uhattuna. Siinä ei ole mitään järkeä, ja toivon, että komission jäsen kuulee tämän näkemyksen.

 
  
  

Mietintö: Richard Ashworth (A7-0051/2010)

 
  
MPphoto
 

  Krisztina Morvai (NI).(HU) Kannatan mietintöä, koska siinä yksinkertaistetaan valtava hallinnollinen ja byrokraattinen taakka, joka nyt painaa maanviljelijöitä. Luotan siihen, että mietinnön seurauksena luodaan uudenlainen suhde jäsenvaltioissa yhteistä maatalouspolitiikkaa täytäntöön panevien virkamiesten ja maanviljelijöiden välille, erityisesti entisissä kommunistivaltioissa kuten Unkarissa. Sillä lopetetaan tähän saakka käytössä ollut käytäntö, jolla järjestelmällisesti rangaistaan ja terrorisoidaan maanviljelijöitä. Toivon myös, että lopultakin kehitetään uudenlaista yhteistyötä virkamiesten ja asiakkaiden välille. Minusta on erittäin tärkeää, että vastuu ei jää yksin maanviljelijöille, joiden on tähän saakka pitänyt maksaa sakkoja jokaisesta pikkurikkeestä, mutta että myös valtio kantaa vastuunsa, esimerkiksi silloin kun virasto ei ole maksanut ajoissa maanviljelijöille sitä mikä heille kuuluu. Sekä maanviljelijöiden että asiakkaiden pitäisi voida panna tällaiset maksuvaatimukset täytäntöön tuomioistuimessa.

 
  
MPphoto
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE).(IT) Äänestin Ashworthin mietinnön puolesta, koska katson, että yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvien byrokraattisten menettelyjen yksinkertaistaminen ja vähentäminen on toivottavaa ja välttämätöntä, niin että EU:n maanviljelijät saavat hyödynnettyä kaikki sen edut eivätkä, niin kuin usein tapahtuu, kohtaa hallinnollisia vaikeuksia ja viivytyksiä

Katson myös, että moni muukin haluaa saada entistä selvempää ja ymmärrettävämpää lainsäädäntöä viranomaisille ja maanviljelijöille, poistaa kaikki turhat säännökset ja edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden ja paikallisviranomaisten välillä.

 
  
MPphoto
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, yhteisen maatalouspolitiikan käytännöllisyyttä on tarkistettava jatkuvasti, koska ylimääräinen byrokratia maksaa meille ja ennen kaikkea maanviljelijöille paljon aikaa ja rahaa. Osat, jotka eivät ole merkityksellisiä ja asianmukaisia, on poistettava ja yksinkertaistettava. Se koskee erityisesti usein varsin monimutkaisia ja kiisteltyjä täydentäviä ehtoja koskevia säännöksiä.

Tavoitteemme on tehdä maatalouspolitiikasta yksinkertaisempaa ja avoimempaa. Euroopan unionin maanviljelijöiden pitäisi voida jälleen viettää enemmän aikaa pellolla toimiston sijasta. Toivon todella, että komissio panee merkille mietintömme tärkeän viestin ja ryhtyy toimiin sen toteuttamiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Diane Dodds (NI).(EN) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta kuten monet muut, jotka ovat aktiivisesti tekemisissä alueensa maanviljelijöiden kanssa. Yksi keskeinen asia, josta kuulemme kaiken aikaa, on alan byrokratia. Niinpä uuden yhteisen maatalouspolitiikan keskeisenä näkökohtana on oltava byrokratian vähentäminen. Lainsäädännön on oltava merkityksellistä maanviljelijöille, emmekä saa estää maanviljelijöitä tuottamasta elintarvikkeita. Lainsäädännön yksinkertaistamisen lisäksi myös joustavuus on tärkeää jäsenvaltioille ja ennen kaikkea komissiolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei ole osoittanut juuri minkäänlaista joustavuutta tai edes tervettä järkeä, kun se on soveltanut rangaistuksia. Lainsäädäntö vaatii kiireesti huomiota, ja tarvitaan enemmän tervettä järkeä. Tarvitaan myös rahoitustarkastusta, jossa arvioidaan maatilatarkastusten kustannukset ja sakoilla saadut tulot, jotta nähdään tuovatko ne todella vastinetta veronmaksajien rahoille.

 
  
MPphoto
 

  Mairead McGuinness (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, luulenpa että kun irrotimme tuet tuotannosta, harva meistä tajusi mitä seurauksia olisi sillä, että pakettiin lisättiin täydentävät ehdot, joiden kanssa maanviljelijöiden on nyt elettävä. Siitä taitaa olla yli 17 erilaista direktiiviä. Ehkäpä meidän pitäisi pohtia tässä parlamentissa, miten hyvin me yksinkertaistamme lainsäädäntöä.

On kuitenkin yksi erityinen ala, jota haluan kommentoida, ja se on tarkastukset. Pätevät viranomaiset suorittavat täydentävien ehtojen yleisiä tarkastuksia, mutta maanviljelijöiden luokse tehdään yhä enemmän muun tason tarkastuksia. Niitä tekevät jalostajat, jälleenmyyjät ja kaikenlaiset ryhmät. Nyt tarvitaan hieman koordinointia eikä päällekkäisiä tarkastuksia. Ne eivät lisää lopputuotteen arvoa tai turvallisuutta vaan ne lisäävät paljon byrokratiaa ja tuottajien turhautumista. Näiden täytyy tavata kaikki kyseiset tarkastajat. Suhtaudun mietintöön myönteisesti.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää esittelijää Richard Ashworthia tästä hänen erinomaisesta mietinnöstään. Minun mielestäni on nyt erittäin suurta aihetta kiinnittää huomiota siihen, että voidaan yksinkertaistaa näitä maatalouden prosesseja Euroopan unionin alueella. Voidaan sanoa, että tällä hetkellä tukiviidakko on sellainen, että tavallinen talonpoika niin pohjoisessa kuin itäisessä Suomessakin, ylipäätään eri puolella Eurooppaa, ei tahdo siitä selvitä. Sen vuoksi me tarvitsemme selkeitä ja toimivia malleja, ymmärrettäviä malleja. Me tarvitsemme myös luottamusta sekä viljelijäväestön että hallinnon välillä, jotta asioita voidaan viedä eteenpäin.

Tällä hetkellä tämä Euroopan unionin maatalouspolitiikka on sellainen sekametelisoppa, kun 27 erilaista maata ja 27 erilaista kulttuuria kohtaa, että on vaikea nähdä selkeää tulevaisuutta muuten kuin että me yksinkertaistamme ja selkeytämme järjestelmiä. Tämä Ashworthin mietintö on hyvä linjaus tätä suuntausta kohden, ja toivon, että me voimme jatkaa tällä tiellä: selkeitä, yksinkertaisia ohjeita ja ohjeistuksia maatalouteen myös tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Seán Kelly (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, minusta on virkistävää saada tänään Euroopan parlamentin käsiteltäväksi mietintö, joka alkaa sanalla "yksinkertaistaminen". Sen ei tietenkään pitäisi olla tarpeellista mutta siitä voi päätellä, että politiikka on tähän saakka ollut liian monimutkaista.

Kaikkeen, mikä sisältää opettavaisen lähestymistavan tiettyyn aiheeseen, pitäisi liittyä yksinkertaistaminen monimutkaistamisen sijasta. Meillä on ollut liikaa monimutkaisuutta tähän saakka, kuten kaikki maanviljelijöiden kokouksiin osallistuneet tietävät. Maanviljelijät tulevat hulluksi valtavasta täytettävien lomakkeiden määrästä ja määräilevistä tarkastajista, joita heidän on kestettävä.

Näin ollen suhtaudun myönteisesti tähän ehdotukseen. On tietysti sanottava sekin, että lomakkeiden kanssa puuhaaminen ei itse asiassa ratkaise sitä, miten viljelee maataan. Se, miten maanviljelijät hoitavat eläimiään ja viljelevät maataan, takaa meille jäljitettävyyden, vastuullisuuden sekä elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun, jota tarvitsemme.

Tämä on siis askel oikeaan suuntaan. Toivon, että näemme niitä paljon lisää, ja poistamme aikanaan tarpeen käyttää sanaa "yksinkertaistaminen", koska se on silloin automaattista.

 
  
  

Mietintö: Helga Trüpel (A7-0134/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta, mutta tärkeässä 34 artiklassa, tarkistuksen 5 kohdalla, äänestin väärin. On todella tärkeää, että tätä hiilijalanjäljen määrää selvitetään ja että selvitetään myös sen kustannukset. Olisi korkea aika siirtyä yhteen parlamentin istuntopaikkaan, ja olen todella iloinen, että Iso-Britannian uusi hallitus on ottanut ohjelmaansa sen, että tämä asia nostetaan esille. Toivon, että muutkin jäsenvaltiot tarttuvat siihen. Kysymys on ympäristöasiasta, kysymys on kustannuksista. Niin kauan kun Euroopan parlamentilla on mahdollisuus käyttää tällaiseen ralliin niin paljon rahaa kuin nyt käytetään, me emme tiedä mitään taloudellisesta kriisistä.

 
  
  

Suositus toiseen käsittelyyn: Silvia-Adriana Ţicău (A7-0124/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sonia Alfano (ALDE).(IT) Ţicăun mietinnössä kannatin yhteistä kantaa rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin päivittämisestä, koska tavoitteena on se, että vuoden 2020 lopusta lähtien kaikkien uusien rakennusten energiatase on nolla. Se on tavoite, johon EU:n toimielinten on pyrittävä kaikin keinoin. EU:lla on yhteinen sitoumus, ja olen vakuuttunut siitä, että lähitulevaisuudessa, ei tarvitse tuottaa lisää energiaa, vaan hyödyntää entistä paremmin jo tuotettua energiaa.

Energiansäästö ja energiatehokkuus muodostavat itse asiassa energialähteen. Meidän ei tarvitse odottaa kymmentä vuotta siirtyäksemme tähän suuntaan; sen sijaan jäsenvaltioiden on sitouduttava nyt energiatehokkuutta koskeviin tavoitteisiin käyttämällä rahoitusta, joka on tähän saakka osoitettu entistä suurempien energiamäärien tuotantoon.

Muistutan teitä erityisesti Italian ydinohjelman epäoikeudenmukaisesta käynnistyksestä. Ohjelmalla vahingoitetaan ja vaarannetaan kansalaisten terveys ja ympäristö. Käynnistämiseen tuhlattiin valtavasti julkisia resursseja, jotta kahdenkymmenen vuoden kuluttua voidaan tuottaa sama määrä energiaa jota ilman me selviäisimme, jos investoisimme samat resurssit energiatehokkuuteen nyt. Ympäristöystävällisiä investointeja lapsillemme, ei radioaktiivista jätettä!

Siirryn nyt Rühlen mietintöä koskevaan äänestysselitykseen.

 
  
  

Mietintö: Heide Rühle (A7-0151/2010)

 
  
MPphoto
 

  Sonia Alfano (ALDE).(IT) Kannatin mietintöä, koska pidän tärkeänä sitä, että Euroopan parlamentti tukee julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön yksinkertaistamista ja rationalisointia. Se helpottaa työtä hallintoelimissä ja yrityksissä, erityisesti pk-yrityksissä, joiden on helpompi osallistua tarjouskilpailuihin.

Minusta on erittäin tärkeää käyttää julkisia hankintoja keinona kannustaa kestävään kehitykseen ottamalla käyttöön ympäristöperusteita ja sosiaalisia perusteita tarjouspyynnöissä. Katson myös, että tämän parlamentin ja EU:n toimielinten velvollisuutena on vaatia edelleen yleistä avoimuutta julkisten varojen käytössä, erityisesti julkisissa hankinnoissa käyttäen kaikkia mahdollisia keinoja sekä erityisesti internetiä.

Kansalaisten suorittamalla valvonnalla tuetaan ratkaisevasti julkisten varojen käyttöä ja se on aidosti yleisen edun mukaista, kuten aluekehitysvaliokunta meitä muistuttaa. Sillä torjutaan myös korruptiota, jota esiintyy paikallis- ja aluehallinnossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Roithová (PPE). (CS) Julkiset hankinnat on valitettavasti ala, jolla esiintyy korruptiota enemmän kuin monella muulla alalla. Tuen mielelläni Heide Rühlen mietintöä, jossa vaaditaan yksinkertaistamaan julkisia hankintoja. Samalla muistuttaisin kuitenkin siitä, että siihen saakka kun komissio ottaa käyttöön unionin rahoittaman julkisen portaalin, jossa annetaan tietoja epäilyttävien sopimusten olosuhteista, monikaan asia ei muutu. Kilpailu ei ole tehokasta ja oikeudenmukaista pk-yrityksille eikä niiden ole helppo osallistua siihen. Puhun valvonnasta ja analysoinnista, esimerkiksi yhden moottoritiekilometrin viitehinnasta, voitokkaiden yritysten todellisten omistajien nimien julkaisemisesta, mukaan luettuna tytäryhtiöt, ja myös niiden yritysten nimistä, jotka voittavat toistuvasti, niin että tiedotusvälineet ja kansalaiset voivat tutkia niitä.

 
  
  

Mietintö: Franziska Keller (A7-0140/2010)

 
  
MPphoto
 

  Mairead McGuinness (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, minäkin halusin puhua energiatehokkuudesta mutta ilmeisesti sääntö on sellainen, että jollei tarkistuksia ole, suullisia selityksiä ei saa antaa, joten teen kirjallisen selityksen.

Haluan tehdä selväksi sen, että hylkään Kellerin mietinnön. Syynä siihen ovat 44 ja 45 kohta ja johdanto-osan I kappale. Minusta 44 kohta on erittäin huolestuttava.

Missä tämä parlamentti istuu? Viime ja toissa vuonna painostimme komissiota ryhtymään toimiin tiukassa tilanteessa olevien maidontuottajien tukemiseksi koko Euroopan unionissa. Komissio vastasi hätätoimena vientituilla. Ainoat ihmiset, jotka valittivat siitä minulle, tulivat Uudesta-Seelannista, joka ei ole kehitysmaa. Katson, että kyseisten kohtien laittaminen muuten hyvään mietintöön tekee karhunpalveluksen parlamentille ja vaikeuksissa oleville tuottajillemme koko Euroopan unionissa. Vähennämme tuotantoa EU:ssa. Sillä on vaikutuksensa kehitysmaihin. Meidän on otettava se huomioon.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Mairead McGuinness, olitte aivan oikeassa sääntöjen suhteen. Olin ajatellut, että Sonia Alfano aikoi jatkaa vastaavasti Anneli Jäätteenmäelle, mutta itse asiassa mietinnössä ei olisi pitänyt olla äänestysselityksiä. Olette oikeassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Seán Kelly (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, halusin vain sanoa, että olen samaa mieltä kollegani Mairead McGuinnessin kanssa. Meillä oli vaikeuksia joidenkin ehdotusten kanssa ja siksi emme lähteneet PPE-ryhmä linjoille, niin kuin yleensä teemme. Uskon, että Mairead McGuinness selitti syyn siihen. Ymmärrän täysin mitä hän sanoi ja olen siitä samaa mieltä, joten toivon, että PPE-ryhmäkin ymmärtää sen.

 
  
  

Mietintö: Hella Ranner (A7-0130/2010)

 
  
MPphoto
 

  Peter van Dalen (ECR).(NL) Arvoisa puhemies, äänestin Rannerin mietinnön puolesta siksi, että siinä tarjotaan hyvä ratkaisu maantieliikenteen ajo- ja lepoaikoja koskevaan ongelmaan. Ratkaisu on lainsäädännön yhdenmukaistaminen ja tulkinta. Se löytyy tarkistetusta 17 kohdasta.

Euroopan komission on yhteistyössä CORTE- (Confederation of Organisations in Road Transport Enforcement), Tispol- ja Euro Contrôle Route -järjestöjen kanssa laadittava artiklakohtainen tulkinta lainsäädännön soveltamisesta. Lisäksi kyseisen tulkinnan on oltava selvä ja kaikkien, jotka soveltavat lainsäädäntöä EU:n teillä, on tunnettava se.

Olen tyytyväinen myös tarkistettuun 27 kohtaan ja kehotan kaikkia kuljettajia käyttämään Euro Contrôle Route -järjestön kohtuuttomia sakkoja käsittelevää valituspalvelua. Kuljettajat, asioiden on muututtava EU:ssa ajo- ja lepoaikojen osalta, ja siihen tarvitaan todisteita. Kehotan teitä siksi raportoimaan valituksistanne Euro Contrôle Route -järjestön ylläpitämään palveluun.

 
  
MPphoto
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, kollegani mietinnössä korostetaan perustellusti sitä, että edelleen on olemassa suuria eroja siinä, miten vakavia sosiaalisia tieliikennerikkomuksia käsitellään eri jäsenvaltioissa. Kannatan siksi ehdotettuja toimia, joilla rikkomukset ja niihin liittyvät rangaistukset yhdenmukaistetaan ja tasataan EU:ssa, sekä mahdollisuutta perustaa EU:hun koordinointiväline.

 
  
  

Kirjalliset äänestysselitykset

 
  
  

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuulemista koskeva pyyntö: Kohti eurooppalaista tieturvallisuusaluetta: tieturvallisuuden strategiset suuntaviivat vuoteen 2020 asti

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan teillä sattuu edelleen aivan liian monta onnettomuutta. Ongelma liittyy kasvavaan liikennemäärään mutta myös tienkäyttäjiin kohdistuviin kohtuuttomiin vaatimuksiin, jotka johtuvat ammatillisista tai henkilökohtaisista syistä aiheutuvasta stressistä ja yliväsymyksestä sekä hämmennystä aiheuttavasta liikennemerkkien, tienvarsimainosten ja muiden kylttien suunnattomasta määrästä. Lisäksi on muistettava, että raskas liikenne vaikuttaa kielteisesti etenkin onnettomuuksissa, jotka aiheuttavat kuolonuhreja tai vakavia vammoja.

Ympäristön vuoksi on lopultakin toteutettava ideat, jotka ovat tähän asti olleet pelkästään tyhjiä lupauksia, kuten siirrettävä tavarankuljetus rautateille. Samaan aikaan on kuitenkin myös otettava käyttöön älykkäitä liikennejärjestelyjä, kuten liikennevalojen yhteenkytkentä. Liikenteeltä rauhoitettuja alueita, ajokieltoja kaupunkien keskustoissa ja muita vastaavia toimenpiteitä ei ole vielä tutkittu riittävästi, joten niitä ei saisi ottaa käyttöön laajamittaisesti. On joitakin kysymyksiä, joita tässä asiakirjassa ei tarkastella riittävän yksityiskohtaisesti, joten äänestin sitä vastaan.

 
  
  

Suositus toiseen käsittelyyn: Jean Lambert (A7-0118/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä ehdotus on osa lainsäädäntötoimia, joilla pyritään luomaan eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä. Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston on annettava jäsenvaltioille tarvittavaa asiantuntija-apua johdonmukaisen ja korkeatasoisen Euroopan yhteisen turvapaikkapolitiikan toteuttamisessa.

Uuden tukiviraston perustaminen tarjoaa epäilemättä lisäarvoa jäsenvaltioille keskinäisen luottamuksen ja vastuun jakamisen kehittämisessä. Viraston on helpotettava tietojen, analyysien ja kokemusten vaihtoa jäsenvaltioiden välillä, järjestettävä koulutusta ja kehitettävä turvapaikkahakemusten käsittelystä vastaavien viranomaisten välistä konkreettista yhteistyötä. On tärkeää käsitellä niitä huomattavia eroja, joita EU:n 27 jäsenvaltiossa on kansainvälistä suojelua koskevissa päätöksentekomenettelyissä, jotta jäsenvaltiot voivat päästä keskenään yhteisymmärrykseen siitä, miten kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia olisi käsiteltävä.

Kannatan esittelijän ehdotusta, jonka mukaan asetukseen sisällytetään tuen tarjoaminen uudelleensijoittamiseen. Olen samaa mieltä siitä, että Euroopan pakolaisrahastoon tarvittavat budjettimuutokset tarjoavat riittävän rahoituksen uudelle tukivirastolle sen alkuvaiheissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Maahanmuuttoon ja etenkin turvapaikkaoikeuteen liittyvät kysymykset ovat erityisen arkaluonteisia aiheita. Se, myönnetäänkö tämä oikeus EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille vai ei, voi vaikuttaa huomattavasti heidän elämäänsä, joten päätöksentekoon on suhtauduttava vakavasti, päätöstä on harkittava ja asiaa on tarkasteltava inhimillisestä näkökulmasta. Mielestäni on terveen järjen mukaista, ettei "avoimien ovien politiikkaa", jossa pääsyä Euroopan unionin alueelle ei rajoiteta millään perusteilla, voida hyväksyä mutta että myös pääsyn ehdoton kieltäminen on sietämätöntä. Tarvitaan oikeudenmukainen tasapainoinen ratkaisu, jolla pyritään sovittamaan yhteen jäsenvaltioiden kansalaisten oikeutetut edut ja huolenaiheet sekä turvapaikanhakijoiden tarpeet.

Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustaminen voi olla tärkeä askel kohti alan hyvien käytänteiden käyttöönottoa. Tukiviraston ansiosta jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus vahvistuu ja tietojen vaihto tehostuu.

Haluan kuitenkin painottaa, että jäsenvaltioilla on edelleenkin oltava liikkumavaraa, kun ne päättävät, päästävätkö ne turvapaikanhakijat rajojensa sisäpuolelle. Haluan myös korostaa, ettei EU saa peitellä sitä tosiasiaa, etteivät sen jäsenvaltioiden edut ole tässä asiassa aivan yhteneväisiä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tarkoituksena on antaa tarvittavaa asiantuntija-apua johdonmukaisen ja korkeatasoisen Euroopan yhteisen turvapaikkapolitiikan toteuttamisessa. Tukiviraston avulla voidaan kehittää keskinäistä luottamusta ja vastuun jakamista. Tukiviraston tehtävänä on koordinoida tietojen vaihtoa ja muita uudelleensijoittamiseen liittyviä toimia, joita jäsenvaltiot toteuttavat. Vapauden, demokratian ja sosioekonomisen kehityksen perustan eli ihmisarvon kunnioittamisen edistäjänä Euroopan unionin on nykyisessä globaalissa toimintaympäristössä oltava turvapaikka-asioissa edelläkävijä ja näytettävä esimerkkiä muille. Euroopan tukiviraston perustaminen, jolla tuetaan jäsenvaltioita tällä kolmannen maiden kansalaisia koskevien toimenpiteiden alalla, on ratkaiseva tekijä yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanon ja jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden kannalta. Näin voidaan toteuttaa johdonmukaisia toimia, jotka ovat sopusoinnussa yhteisen Euroopan rakentamista koskevien arvojen ja periaatteiden kanssa. Vaadin, että turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamiseen tarvittavat mekanismit ja resurssit varmistetaan nopeasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Äänestin Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisen puolesta, koska toivon, että viraston perustaminen tarjoaa lisäarvoa eurooppalaiselle turvapaikkajärjestelmälle, joka on nykyisin selvästi puutteellinen. Olisin tietysti halunnut, että tukiviraston tehtävät olisivat kunnianhimoisempia ja että tukiviraston avulla olisi lopultakin voitu luoda pakollista solidaarisuutta jäsenvaltioiden välille, jotta voitaisiin lopettaa turvapaikkaoikeuteen liittyvä onnenpeli. Tämä jää hurskaaksi toiveeksi, kunnes yhteiset turvapaikkamenettelyt otetaan käyttöön. Toivottavasti uusi tukivirasto pystyy edes parantamaan turvapaikka-asioihin liittyvien kysymysten ja ongelmien tunnistamista, jotta voidaan suojella parhaalla mahdollisella tavalla ihmisiä, jotka ovat vainon uhreja ja hakevat turvapaikkaa maastamme.

 
  
MPphoto
 
 

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisen puolesta, koska jos jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmään kohdistuu suuria paineita, tukivirasto voi tukea sellaisten solidaarisuusmekanismien käyttöönottoa, joilla on tarkoitus siirtää kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä kyseisistä jäsenvaltioista muihin jäsenvaltioihin pitäen samalla huolta siitä, ettei turvapaikkajärjestelmää käytetä väärin. Olen tyytyväinen siihen, että Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto koordinoi niiden jäsenvaltioiden yhteisiä toimia, joihin tulee joukoittain kansainvälistä suojelua tarvitsevia kolmansien maiden kansalaisia tai jotka ovat muuten erityistilanteessa.

On erittäin tärkeää, että yhdenmukaistamme sekä turvapaikkalainsäädäntöämme että -menettelyjämme. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto määrittelee hyviä käytänteitä, järjestää koulutusta koko EU:n tasolla ja parantaa alkuperämaita koskevan tarkan tiedon saantia. Mielestäni Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tehtäviin olisi vielä lisättävä sellaisten suuntaviivojen laatiminen, joilla pyritään helpottamaan turvapaikkahakemusten oikeudenmukaisempaa käsittelyä, sekä asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanon ja noudattamisen seuranta.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Olemme vakuuttuneita siitä, että Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto tarjoaa lisäarvoa keskinäisen luottamuksen sekä poliittisen ja taloudellisen vastuun jakamisen kehittämisessä. EU:n jäsenvaltioiden on vielä päästävä lopulliseen ratkaisuun siitä, miten pakolaisia kohdellaan ja kenelle myönnetään pakolaisasema, sekä ennen kaikkea häivytettävä varaukset, joita joillakin mailla on mahdollisia kustannuksia kohtaan.

Tukiviraston tarkoituksena on antaa tarvittavaa asiantuntija-apua. Tukiviraston tehtävänä on koordinoida tietojen vaihtoa ja muita uudelleensijoittamiseen liittyviä toimia. Se toteuttaa koulutusohjelmia, jotka on suunnattu niille, joilla on toimivaltaa turvapaikka-asioissa kussakin maassa, mikä yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden käytänteitä. Me parlamentin jäsenet varasimme itsellemme perustavaa laatua olevan oikeuden nimittää tukiviraston pääjohtaja.

Katson velvollisuudekseni korostaa pyyntöämme, että Euroopan pakolaisrahastoon tehdään tarvittavat muutokset, jotta voidaan varmistaa uuden viraston asianmukainen toiminta. Tärkeimmäksi poliittiseksi kysymykseksi jää solidaarisuuden ja taloudellisen taakan jakamisen välinen suhde. EU:ta pyydetään tarjoamaan tehokasta tukea niille jäsenvaltioille, joihin maahanmuuttovirrat ja suuret turvapaikanhakijamäärät vaikuttavat eniten ja joihin kohdistuu erityisiä ja suhteettoman suuria paineita maiden suhteellisen pienen koon vuoksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Näin arkaluonteisen ihmisoikeuksiin liittyvän asian kannalta Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustaminen on tärkeää, sillä tukiviraston avulla voidaan antaa tarvittavaa asiantuntija-apua koko EU:ssa johdonmukaisen ja korkeatasoisen Euroopan yhteisen turvapaikkapolitiikan määrittelemiseksi. Tämän vuoksi äänestin kuten äänestin.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastosta voisi tulla hyvin hyödyllinen elin, etenkin jos se alkaisi koordinoida maasta poistamista ja nopeuttaisi siten maastapoistamistoimenpiteitä. Tällöin tuki olisi hyödyllistä myös uudelleensijoittamisen kannalta. Tässä mietinnössä pidetään tätä mielestäni hyvin tärkeää kysymystä vain toissijaisena asiana. Sitä vastoin mietinnössä on lukemattomia byrokraattisia ehdotuksia, jotka paisuttavat järjestelmää ja hidastavat toimenpiteiden toteuttamista. Tämän vuoksi äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Haluan ilmaista tukeni Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamista koskevalle ehdotukselle. Tämän alkuvaiheissa Euroopan pakolaisrahastosta rahoitettavan tukiviraston tehtävänä on antaa tarvittavaa asiantuntija-apua yhteisen turvapaikkapolitiikan toteuttamisessa ja koordinoida tietojen vaihtoa ja muita uudelleensijoittamiseen liittyviä toimia. Euroopan parlamentin tehtävänä on nimittää tukiviraston pääjohtaja ja toteuttaa näin avoimuuden ja demokraattisen valvonnan periaatteita. Euroopan unionin sisäisen solidaarisuuden noudattaminen taataan jäsenvaltioiden yhteisellä sopimuksella asianosaisten suostumuksella. Kannatan myös parlamentin jäsenten painostuksen ansiosta asetukseen sisältyvää neuvoa-antavan ryhmän perustamista. Ryhmä huolehtii tiiviistä vuoropuhelusta tukiviraston ja sidosryhmien välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Näytämme tänään vihreää valoa Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamiselle. Tukivirastosta on monenlaista hyötyä. Tukivirasto edistää merkittävästi yhteisen turvapaikka-alueen luomista. Tukivirasto voi nopeasti käynnistää organisaation, joka koordinoi ja vahvistaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä turvapaikka-asioissa edistämällä kansallisten käytänteiden lähentymistä. Virasto voi myös edistää turvapaikkaoikeuksiin EU:ssa sovellettavan sääntelyn lähentymistä. Koska tukivirastosta on näin paljon hyötyä ja sekä jäsenvaltiot että Euroopan unionin toimielimet ovat suostuneet viraston perustamiseen, äänestin mielelläni sen perustamisen puolesta.

 
  
  

Suositus toiseen käsittelyyn: Silvia-Adriana Ţicău (A7-0124/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE), kirjallinen. (IT) Tämän mietinnön hyväksyminen äänestyksellä on pelkkä muodollisuus, koska Lissabonin sopimuksen voimaantulo edellytti joitakin mukautuksia oikeusperustaan ja delegoituja säädöksiä koskeviin säännöksiin. Haluan kuitenkin siitä huolimatta korostaa energiatehokkuuden merkitystä rakennusalalla sen kannalta, että voidaan saavuttaa EU:n tavoitteet vähentää energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia sekä lisätä uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energian tuotantoa 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kuten tiedämme, energiatehokkuutta ja päästöjen vähentämistä koskevien tavoitteiden saavuttaminen taajama-alueilla riippuu pääasiassa olemassa olevien ja rakennettavien rakennusten energiatehokkuudesta.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että direktiivissä asetetaan hyvin kunnianhimoisia tavoitteita, joita paikallishallinnon on hyvin vaikea saavuttaa ilman EU:n tukea tai muuta taloudellista apua. Mielestäni tämä koskee etenkin sitä valtavaa energian talteenottoon liittyvää työtä, jota edellytetään tehtävän olemassa oleviin rakennuksiin, kuten yhteiskunnan tukemiin asuntoihin. Niissä energiatehokkuutta lisäävät korjaukset (jotka auttaisivat perheitä pienentämään energialaskujaan) edellyttävät merkittävää rahoitusta paikallisilta viranomaisilta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Kunnianhimoisen tekstin tavoitteena on edistää sellaista rakennusten rakentamista ja korjaamista, joka on entistä ympäristöystävällisempää, koska rakennuksista tulee entistä energiatehokkaampia. Äänestin määrätietoisesti hyväksymisen puolesta. Tällaisella aloitteella Euroopan unioni osoittaa olevansa edelläkävijä kestävän kehityksen alalla. Tämä direktiivi on hyvä kannustuksen ja pakon kompromissi ympäristöä kunnioittavan rakentamisen alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Rakennusalan osuus EU:n energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja päästöistä 35 prosenttia. Tässä säädöksessä säädetään, että uusien rakennusten on oltava lähes nollaenergiarakennuksia ja että korjattujen olemassa olevien rakennusten on täytettävä energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset vuoteen 2020 mennessä. Säädöksen avulla voidaan näin ollen vähentää EU:n energiariippuvuutta ja hiilidioksidipäästöjä, parantaa sisä- ja ulkoilman laatua ja lisätä ihmisten hyvinvointia kaupungeissa. Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen kannustaminen tarjoaa myös mahdollisuuden uudistaa kaupunkeja, mikä edistää matkailua, työpaikkojen luomista ja kestävää talouskasvua EU:ssa. Uudistaminen edellyttää kuitenkin julkisten ja yksityisten investointien lisäämistä. Kyse on suorista julkisista investoinneista, jotka vaikuttavat suoraan työpaikkojen luomiseen sekä pk-yritysten toimintaan. Kaupunkien elvyttämisohjelma sopii hyvin talouden elvyttämiseen. Kehotan tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään rakennerahastojen määrärahoja rakennusten ympäristövaikutuksia ja energiaominaisuuksia koskeviin uudistuksiin ja tätä rahoitusta katalyyttina yksityisen rahoituksen saamiseksi. On myös etsittävä sopiva rahoitusmalli olemassa olevien rakennusten korjaamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Vietämme puolet elämästämme kotona. Nykyään 30 prosenttia Euroopan kodeista on epäterveellisiä. Tosin eri jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja. Tämän vuoksi on edistettävä paitsi uusien kestävän kehityksen periaatteiden mukaisten rakennusten rakentamista myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia korjaustoimenpiteitä. Olen tyytyväinen uuteen lainsäädäntöön, jolla autetaan kuluttajia pienentämään energialaskujaan ja koko EU:ta saavuttamaan ilmastotavoitteensa, jonka mukaan energiankulutusta vähennetään 20 prosenttia kymmenessä vuodessa. Jäsenvaltioiden on mukautettava rakennuslainsäädäntöään niin, että kaikki vuoden 2020 jälkeen rakennettavat rakennukset täyttävät tiukat energiatehokkuutta koskevat vaatimukset. Olemassa olevia rakennuksia on parannettava mahdollisuuksien mukaan. Demokraattisen liikkeen mielestä asuntoasioissa on kyse myös kaupungistumisesta ja rakentamisen laadusta. Ensisijaiseksi alaksi on määriteltävä asuntojen suunnittelu. Tämän vuoksi on edistettävä rakennuskannan kunnostamista esimerkiksi mukauttamalla varallisuusveroa rakennusten energiatehokkuuden mukaan. Kehotamme jäsenvaltioita luomaan verojärjestelmän, joka kannustaa kaikkia osapuolia toimimaan entistä vastuullisemmin ympäristön suhteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. (RO) Mielestäni tämä mietintö on hyödyllinen Euroopan unionin energia-alan tulevaisuuden kannalta, kunhan vain esitetyt tavoitteet ovat toteutettavissa ja sopusoinnussa kaikkien jäsenvaltioiden taloudellisen tilanteen kanssa. Olen tyytyväinen neuvoston 14. huhtikuuta 2010 hyväksymiin tavoitteisiin, joiden mukaan on tarpeen vähentää rakennusten energiatehokkuudessa olevia jäsenvaltioiden välisiä suuria eroja, ja ehdotettuun tavoitteeseen, jonka mukaan kaikkien rakennusten on saavutettava nollatason energiankulutus 31. joulukuuta 2020 mennessä jäsenvaltioiden vuosina 2015 ja 2018 toteuttamien asteittaisten toimien avulla. Komission ja neuvoston on kuitenkin muistettava, että monet jäsenvaltiot kärsivät edelleen talouden taantumasta ja tarvitsevat taloudellista ja logistista tukea ehdotettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Komission on harkittava rahoitustoimia varten kehitysvarojen käyttöön perustuvien suunnitelmien laatimista sellaisten jäsenvaltioiden tueksi, jotka eivät pysty osoittamaan tarvittavia varoja etenkään rakennusten korjauksiin. Toimenpiteestä olisi hyötyä tavallisille kansalaisille, sillä he maksavat osan korjauskustannuksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin rakennusten energiatehokkuutta koskevan suosituksen puolesta, koska se sisältää kunnianhimoisia ja toteutettavissa olevia ehdotuksia, joilla voidaan vähentää energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla vuoteen 2020 mennessä. Direktiivi vaikuttaa suoraan Euroopan unionin kansalaisten elämään, sillä se auttaa kuluttajia pienentämään energiakustannuksiaan ja voi samalla luoda EU:hun miljoonia työpaikkoja energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön tehtävien investointien avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) EU sitoutui vuonna 2008 siihen, että energiankulutusta vähennetään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja että 20 prosenttia kulutetusta energiasta on peräisin uusiutuvista lähteistä. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on tehokkain keino vähentää energiankulutusta ja päästöjä 20 prosenttia päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla. Energiatehokkaiden rakennusten energiansäästöt ovat keskimäärin 30 prosenttia tavanomaisiin rakennuksiin verrattuna.

Komissio esitti 13. marraskuuta 2008 ehdotuksen rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin 2002/91/EY muuttamiseksi. Muutoksilla on merkittävä vaikutus Euroopan unionin kansalaisten elämään, sillä ne vaikuttavat suoraan rakennuksiin, joissa he asuvat, ja edellyttävät tehokkaampien teknologioiden tutkimista ja kehittämistä rakennusalalla. Lisäksi voidaan luoda työpaikkoja ja edistää kestävää talouskasvua. Koska nykyinen ehdotus perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä marraskuussa 2009 saavutettuun yhteisymmärrykseen, kannatan esittelijän ehdotusta.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin hyväksyminen on tärkeä toimi EU:n hiilidioksidipäästöjen ja energiariippuvuuden vähentämiseksi. Nämä tekijät ovat yhä tärkeämpiä EU:n kansalaisten elämänlaadun sekä taloutemme ja yhteiskuntamme kilpailukyvyn kannalta. Koska rakennusalan osuus energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja hiilidioksidin kokonaispäästöistä 35 prosenttia, korjattujen rakennusten energiaomavaraisuudella ja paremmalla energiatehokkuudella on ratkaiseva merkitys, kun Euroopan unioni pyrkii saavuttamaan tavoitteensa vähentää energiankulutusta 20 prosenttia ja lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Uuden lainsäädännön soveltaminen auttaa kuluttajia ja julkisia tahoja pienentämään energiakustannuksia, minkä lisäksi sen toivotaan helpottavan rakennusalan kriisiä ja edistävän kaupunkien elvyttämisohjelmien kehittämistä. Näin voidaan parantaa kansalaisten elämänlaatua ja lisätä heidän hyvinvointiaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on erityisen tärkeää EU:n yleisen energiatehokkuuden lisäämisen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta. Jos Euroopan unioni haluaa saavuttaa ehdottamansa tavoitteet, joilla pyritään vähentämään energiankulutusta 20 prosenttia, varmistamaan, että 20 prosenttia kulutetusta energiasta on peräisin uusiutuvista lähteistä, ja lisäämään energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, sen on parannettava rakennusten energiatehokkuutta merkittävästi.

Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä saavutettu yhteisymmärrys on selkeyttänyt teknisiä näkökohtia, energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia, jotka riippuvat rakennuksen iästä ja siitä, onko rakennusta korjattu vai ei, paikallisten ja alueellisten viranomaisten aseman arviointia sekä viranomaisille annettavaa tukea suositusten soveltamiseksi.

Tästä huolimatta meitä huolestuttavat edelleen se, että komission osuutta kansallisten suunnitelmien ja tarkastusraporttien arvioinnissa on lisätty, sekä Lissabonin sopimuksen voimaantulon edellyttämät mukautukset, joilla keskitetään valtaa komissiolle delegoitujen säädösten avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Adam Gierek (S&D), kirjallinen.(PL) Energiatehokkuuteen vaikuttavat seuraavat perustekijät: 1. Energian muuntaminen muodosta toiseen, jotta sitä voidaan käyttää tiettyyn tarkoitukseen. Mitä pitempi muunnosten ketju on, sitä enemmän syntyy muunnoshäviöitä. Käytännössä tämä koskee pääasiassa primaarienergialähteistä saatavaa lämpöenergiavirtaa, josta suuri osa vapautuu ympäristöön. Vaikutusta voidaan vähentää yhteistuotantoprosesseilla, joiden tehokkuus voi olla jopa 90 prosenttia. 2. Sähkövastus, joka on tärkeä tekijä sähkön siirrossa. 3. Lämpövastus. Pieni lämpövastus on tärkeä lämmönvaihtimissa, kun taas suuri lämpövastus on tärkeä eristeiden heikon lämmönjohtavuuden vuoksi. Eristeiden, kuten polystyreenin, mineraalivillan ja solubetonin, käyttö vähentää merkittävästi asuinrakennusten lämpöenergian tarvetta. Tällä hetkellä lämpövastuksen osuus on varsin suuri eli noin 40 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta. 4. Kitka kitkaa vähentävissä prosesseissa esimerkiksi laakereissa ja kitkaa hyödyntävissä prosesseissa esimerkiksi jarruissa. Tämä koskee pääasiassa autoja ja lentokoneiden turbulenssia. Kitkahäviöiden osuus on noin 30 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta.

Kannatin säädöksen hyväksymistä ilman tarkistuksia, koska asuinrakennusten energiahäviöt – muunnoshäviöiden ohella – ovat suurimpia ja energiansäästöt auttavat köyhiä ihmisiä. Puolassa lämpöhuollon uudistamisella ja yhteistuotannolla voidaan saada taloudellisia ja sosiaalisia etuja sekä ympäristöetuja. Tällä alalla olisi sovittava toteuttamisjärjestyksestä, koska uudet säädökset hidastavat usein aiempien säädösten täytäntöönpanoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Äänestin rakennusten energiatehokkuutta koskevien tarkistettujen direktiivien puolesta, koska mielestäni uusien rakennusten olisi noudatettava energiansäästön periaatteita ja alalla olisi sovellettava sitovia normeja, joita noudatettaisiin tehokkaasti kaikkialla. Julkiset rakennukset näyttävät esimerkkiä vuodesta 2018 alkaen, mikä parantaa julkisten viranomaisten kansalaisille suuntaamien tiedotuskampanjoiden painoarvoa ja oikeutusta. Näissä teksteissä säädetään myös, että energiansäästön on oltava tärkeä osa rakennusten korjaamista. Tämän vuoksi haluaisin toimenpiteiden piristävän pk-yritysten toimintaa ja jäsenvaltioiden vahvistavan koulutusohjelmia, jotka on tarkoitettu energiatehokkaampien rakennusten toteuttamisesta vastaavalle työvoimalle. Energiaa käyttävien tuotteiden energiamerkintää koskevasta asiasta toteaisin, että kuluttajien olisi mielestäni saatava tietoa ostamiensa tuotteiden energiaominaisuuksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Energiatehokkuuteen liittyvät kysymykset ovat ratkaisevan tärkeitä Eurooppa 2020 -strategian kannalta. Hyväksymällä tämä suositus vähennetään merkittävästi energiankulutusta tulevien vuosien aikana tavoitteena lähes nollaenergiarakennukset vuoteen 2020 mennessä. Toimia on toteutettava paitsi uusia rakennuksia rakennettaessa myös olemassa olevien rakennusten laajamittaisissa korjauksissa. On myös hyvin tärkeää, että julkisissa rakennushankkeissa näytetään hyvää esimerkkiä. Tämän vuoksi äänestin kuten äänestin.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Aiemmin on toteutettu usein helposti toteutettavia energiansäästötoimenpiteitä. On vaikea arvioida, kuinka paljon energiansäästöjä voidaan saavuttaa helposti (eli toimilla, jotka ovat mahdollisia ilman erittäin laajoja korjaustöitä). Missään tapauksessa toiminta ei saa riistäytyä hallinnasta niin, että rakennukset, joissa on toteutettu erinomaisia korjaustoimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi, jäävät tyhjilleen, koska vuokrat nousevat kohtuuttomasti. Yleisesti ottaen ei edes ilmaston suojelemiseksi saa puuttua kansalaisten omistusoikeuksiin korjausten osalta tavalla, jota ei voida hyväksyä.

Osa energiansäästötoimenpiteistä on hyvin kalliita, ja niihin voi toisinaan liittyä tekniikkaa, joka ei ole vielä aivan valmista, joten pelkkä säädösten antaminen ei riitä vaan on myös tarjottava kannustimia tukien avulla. Koska palkkoja ja sosiaaliturvaa ollaan heikentämässä, on tarkistettava hyvin huolellisesti, etteivät uudet säädökset saata rakentajia tai asukkaita perikatoon. Energiahankkeiden vaikutuksia ei voida arvioida selkeästi, minkä vuoksi äänestin suositusta vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. (LT) EU:ssa yksilöitiin rakennusala yhdeksi markkinoiden osa-alueeksi, jolla voidaan saavuttaa suurimpia energiansäästöjä. Energiatehokkaiden rakennusten energiansäästöt ovat keskimäärin 30 prosenttia tavanomaisiin rakennuksiin verrattuna. EU:n uusissa jäsenvaltioissa, kuten Liettuassa, monissa kerrostaloissa noin 60 prosenttia lämpöenergiasta menee hukkaan. Pelkästään Liettuassa on yli 35 000 kerrostaloa. Niiden asukkaat paitsi maksavat valtavia summia lämmityksestä myös aiheuttavat tonneittain hiilidioksidipäästöjä. Liettuan konservatiivihallitus ei pysty aloittamaan rakennusten eristämishanketta. Vaikka korjaukset on luvattu aloittaa välittömästi jo lähes kahden vuoden ajan, yhtään rakennusta ei ole vielä korjattu.

Äänestin rakennusten energiatehokkuutta koskevan suosituksen puolesta, koska sen avulla voidaan edistää lähes nollaenergiarakennuksia koskevan tavoitteen saavuttamista. Näin taataan, että aikanaan EU:n rakennuksista tulee energiatalouden kannalta kestäviä. Panemalla tämä direktiivi täytäntöön aloitetaan prosessi, jolla vähennetään EU:n energiankulutusta viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuuden parantamiseen tehtävien investointien avulla voidaan luoda miljoonia työpaikkoja ja edistää talouskasvua EU:ssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Haluan ilmaista tukeni rakennusten energiatehokkuuden parantamista koskevalle suositukselle. Energiatehokkuus merkitsee energiansäästöjen lisäksi myös hiilidioksidipäästöjen ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Tavoitteen saavuttamiseksi on rajoitettava kotitalouksien energiahäviöitä, jotka ovat kasvaneet energiakustannuksia rakentamisesta ylläpitoon siirtäneen tekniikan johdosta. Rakennusalalla tehtävä tutkimus pyrkii tekemään rakentamisesta entistä ympäristöystävällisempää.

Nykyään suurimmat hankkeet keskittyvät lauhkean ilmaston maihin, joissa tällainen tekniikka leviää sellaista vauhtia, että kaupungit ovat todennäköisesti kestäviä melko pian. Välimeren maissa uudet tekniikat eivät leviä yhtä nopeasti. Vaikka lämmön häviäminen on alueella vähäisempi ongelma, rakennukset eivät ole ympäristön kannalta kestävämpiä kuin lauhkean ilmaston maiden rakennukset.

Kotitalouksissa yleistyneiden ilmastointijärjestelmien lisääntynyt käyttö kuluttaa itse asiassa paljon energiaa. Tämän vuoksi Euroopan unionin on järjestettävä tiedotuskampanjoita ja toteutettava toimia käyttämällä yhteisön varoja, kannustimia ja tiedotuskampanjoita sekä soveltamalla ja tutkimalla uusia tuotantoteknologioita.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Jotta voidaan saavuttaa vuodelle 2020 asetettu kolmitahoinen tavoite eli vähentää energiankulutusta 20 prosenttia, lisätä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus 20 prosenttiin kaikesta kulutetusta energiasta ja lisätä energiatehokkuutta 20 prosenttia, tarvitaan sekä EU:n että jäsenvaltioiden koordinoituja ja määrätietoisia toimia. Vielä tärkeämpää on, että rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on tehokkain keino vähentää energiankulutusta ja päästöjä 20 prosenttia päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla. Tarkemmin sanoen energiatehokkaiden rakennusten energiansäästöt ovat keskimäärin 30 prosenttia tavanomaisiin rakennuksiin verrattuna. Energiatehokkaissa rakennuksissa käytetään myös vähemmän vettä, ja niiden ylläpitokustannukset ja energialaskut ovat pienemmät. Tämän vuoksi äänestin rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin puolesta. Direktiivillä odotetaan olevan merkittävä vaikutus Euroopan unionin kansalaisten elämään, sillä se vaikuttaa suoraan rakennuksiin, joissa he asuvat ja joita he käyttävät. Energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön tehtävien investointien avulla voidaan lisäksi luoda miljoonia työpaikkoja ja edistää talouskasvua EU:ssa. Samalla voidaan säästää varoja, joita nyt tuhlataan paljon energiaa vaativien rakennusten ylläpitoon.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. (RO) Rakennukset tuottavat lähes puolet EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolisista hiilidioksidipäästöistä, joten tällä osa-alueella on huomattavat mahdollisuudet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen negatiivisin tai alhaisin kustannuksin. Rakennusten energiatehokkuutta koskevalla uudella direktiivillä vahvistetaan uusien rakennusten energiatehokkuudelle indikaattorit ja vaatimukset, joiden avulla voidaan saavuttaa lähes nollatason energiankulutus vuoteen 2020 mennessä, jolloin suuri osa kulutetusta energiasta on peräisin uusiutuvista lähteistä. Vaatimuksia sovelletaan myös olemassa oleviin rakennuksiin.

On erittäin tärkeää tiedottaa vaatimuksista kansalaisille ja kannustaa heitä myös rakennusten korjausten yhteydessä ottamaan käyttöön älykkäitä mittausjärjestelmiä (korvaamaan lämminvesi- ja ilmastointijärjestelmiä energiatehokkailla vaihtoehdoilla, kuten vaihtosuuntaisella lämpöpumppujärjestelmällä). Osa energiatehokkuutta lisäävien toimenpiteiden rahoituksesta saadaan EU:n talousarviosta. Jäsenvaltioiden on vahvistettava sopivia toimenpiteitä, jotta direktiivi voidaan panna nopeasti täytäntöön. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska uudella lainsäädännöllä autetaan kuluttajia pienentämään energialaskujaan ja samalla koko EU:ta saavuttamaan tavoitteensa, jonka mukaan energiankulutusta vähennetään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Teresa Riera Madurell (S&D), kirjallinen. (ES) Äänestin tämän tärkeän direktiivin puolesta, koska on tarpeen parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Rakennusala on yksi osa-alue, jolla on hyvät mahdollisuudet edistää EU:n yleisen tavoitteen saavuttamista eli lisätä energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Euroopan parlamentin ja neuvoston sopiman tekstin mukaan kaikilla uusilla rakennuksilla on oltava nollatason energiankulutus vuoden 2020 loppuun mennessä, eli niiden on tuotettava yhtä paljon energiaa kuin ne kuluttavat. Julkisten rakennusten on näytettävä esimerkkiä ja noudatettava uutta lainsäädäntöä 31. joulukuuta 2013 mennessä. Osa uudistusten kustannuksista rahoitetaan EU:n talousarviosta. Olemassa olevien rakennusten on lisäksi noudatettava hyvin tiukkoja energiatehokkuutta koskevia vaatimuksia, jotka jäsenvaltioiden on laskettava direktiivissä vahvistettavan yhteisen kehyksen perusteella. Rakennuksen energiatehokkuusindikaattori on mainittava tiedostusvälineissä julkaistavissa myynti- ja vuokrailmoituksissa. Uusi tärkeä lisäys on myös sellaisten älykkäiden mittausjärjestelmien sekä valvonta- ja ohjausjärjestelmien asentaminen, joiden tavoitteena on energian säästäminen. Direktiivi tarkistetaan vuoteen 2017 mennessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (FR) Tämänpäiväinen äänestys rakennusten energiatehokkuutta koskevista EU:n säännöistä on huomattava edistysaskel energiatehokkuuden alalla. Olemme kuitenkin hyvin pahoillamme siitä, ettei uudessa lainsäädännössä oteta huomioon tarvetta korjata olemassa olevia rakennuksia, joiden osuus energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja EU:n kasvihuonekaasupäästöistä 36 prosenttia. Sen sijaan, että luotaisiin kunnianhimoinen energiatehokkuuspolitiikka, jossa investoitaisiin voimakkaasti rakennusten korjaamiseen, EU keskittyy yksinomaan uusiin rakennuksiin. Näin hukataan mahdollisuus luoda miljoonia työpaikkoja, vähentää riippuvuuttamme naapurimaidemme energiasta ja torjua ilmastonmuutosta merkittävästi.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Rakennusalalla voidaan saavuttaa valtavia energiansäästöjä. Rakennusalan osuus energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä 35 prosenttia.

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on tehokkain keino vähentää energiankulutusta ja päästöjä.

Tämä ehdotus ansaitsee täyden tukemme. Kaikkien uusien rakennusten on oltava lähes nollaenergiarakennuksia viimeistään 31. joulukuuta 2020. Kaikkien julkisten rakennusten on saavutettava tämä tavoite jo kaksi vuotta aikaisemmin. Energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia sovelletaan jo tästä lähin myös olemassa olevien rakennusten korjauksiin. Lähes nollaenergiarakennukset ovat hyvin energiatehokkaita rakennuksia. Niiden kuluttaman vähäisen tai merkityksettömän energiamäärän olisi lisäksi oltava suurelta osin peräisin uusiutuvista energialähteistä.

On hyvä asia, että direktiivissä kiinnitetään huomiota rahoitusvälineisiin, joiden avulla muutokset voidaan toteuttaa. Jäsenvaltioiden on laadittava luettelo direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä viimeistään 30. kesäkuuta 2011. Komission on arvioitava direktiivin toimivuutta hyvissä ajoin eli viimeistään 1. tammikuuta 2017. Direktiivin avulla voidaan tukea merkittävästi ilmastonmuutoksen torjuntaa.

 
  
  

Mietintö: Rui Tavares (A7-0125/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Tukholman ohjelman mukaan Euroopan unionille on luotava uskottava ja kestävä yhteinen turvapaikkapolitiikka. Jotta turvapaikkapolitiikan tavoitteet voidaan toteuttaa ja varmistaa niiden saavuttaminen, on kuitenkin tarpeen kannustaa jäsenvaltioiden vapaaehtoista osallistumista EU:n yhteiseen uudelleensijoittamisohjelmaan. Tämän vuoksi Euroopan parlamentti pyrkii varmistamaan, että mahdollisimman monella jäsenvaltiolla on mahdollisuus osallistua EU:n uudelleensijoittamisohjelmaan. Euroopan parlamentti tukee komission ehdotusta ja katsoo, että uudelleensijoittamisella olisi oltava tärkeä asema EU:n ulkoisessa turvapaikkapolitiikassa. Uudelleensijoittamista olisi kehitettävä edelleen tehokkaaksi suojeluvälineeksi EU:n käyttöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestämällä tämän mietinnön puolesta EU on ottanut askeleen kohti yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Ihmisoikeuksia voidaan vastaisuudessa suojella entistä tehokkaammin ja samalla rajoittaa laitonta maahanmuuttoa.

EU:n on tuotava äänensä kuuluviin maahanmuuttoa ja kotoutumista koskevissa asioissa. EU:n on otettava vastuu eurooppalaisten sääntöjen määrittelemisestä ja osallistuttava EU:n sellaisten jäsenvaltioiden kustannusten maksamiseen, joihin muuttovirrat vaikuttavat. Uudelleensijoittamista ei voida eikä saa kuitenkaan erottaa yhteisistä laittoman maahanmuuton vastaisista toimista. Toimet edellyttävät yhteisymmärrystä paitsi naapurimaiden välillä myös niiden maiden kanssa, joista laittomat maahanmuuttajat vastaisuudessa lähtevät.

 
  
MPphoto
 
 

  David Casa (PPE), kirjallinen. (EN) Pakolaisten uudelleensijoittaminen on prosessi, jossa heitä sijoitetaan uudelleen UNHCR:n pyynnöstä, kun heidän katsotaan tarvitsevan kansainvälistä suojelua. Uudelleensijoittaminen on yksi Euroopan pakolaisrahaston tukikelpoisista toimista. Prosessi voi olla paras ratkaisu niille pakolaisille, joiden turvallisuutta ei voida taata ensimmäisen turvapaikan tarjoavissa maissa.

Yhdyn esittelijän tekemiin päätelmiin, joten päätin äänestää tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Voimme harjoittaa EU:ssa todellista ihmisoikeuspolitiikkaa vain yhteisen turvapaikkapolitiikan ja yhteisen uudelleensijoittamisohjelman avulla. Uudelleensijoittaminen on epäilemättä yksi kestävä ratkaisu niille pakolaisille, joiden suojelua ei voida taata ensimmäisen turvapaikan tarjoavissa maissa. On tärkeää, että toimia varten on riittävä rahoitus. Tosin sitä, että tarkoitukseen vain varataan osa talousarvion varoista, ei voida pitää todellisena pakolaisten uudelleensijoittamisohjelmana.

Olemme vakuuttuneita siitä, että tämä pakolaisrahastoa muuttava ehdotus on tärkeä. Näin voidaan korjata useissa jäsenvaltioissa esiintyvät puutteet ja parantaa niiden uudelleensijoittamisvalmiuksia. Olen iloinen huomatessani, että ohjelmaan osallistuneiden jäsenvaltioiden määrä on viime vuosina kasvanut. On tärkeää, että pystymme kannustamaan myös muita osallistumaan. EU:n on jatkettava tämän uudelleensijoittamisvälineen kehittämistä ja laajentamista, jotta pakolaisia voidaan suojella mahdollisimman tehokkaasti.

Komissio voi vastaisuudessa määritellä vuosittain uudelleensijoitettavia henkilöitä koskevat EU:n yhteiset painopisteet. Ne voivat liittyä maantieteellisiin alueisiin, kansallisuuksiin tai uudelleensijoitettavien pakolaisten erityisryhmiin. Tosin olen yhtä mieltä siitä, että on jätettävä joustavuutta vastata hätätilanteisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. (RO) Maahanmuuttovirtojen aiheuttama paine vahvistuu, ja on joitakin maahanmuuton kohdemaita, joiden tähän ilmiöön liittyviä huolia on ymmärrettävä. Tämän vuoksi on tärkeää, että uudelleensijoittamisohjelma on käytössä, sillä se helpottaisi pakolaisten suojeluun liittyvien kansainvälisten velvoitteiden noudattamista koskevan vastuun oikeudenmukaista jakamista ja vähentäisi niiden maiden taakkaa, jotka ovat vastaanottaneet suuria määriä pakolaisia.

Yksi myönteinen toimi olisi Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston toiminnan käynnistäminen tänä vuonna, minkä ansiosta jäsenvaltiot saisivat tukea uudelleensijoittamisaloitteiden soveltamisessa. Riippumatta siitä, mihin maahan pakolaiset aiotaan uudelleensijoittaa, on erittäin tärkeää, että he pääsevät heti maan kieleen ja kulttuuriin tutustuttaville kursseille, voivat harjoittaa uskontoaan ja saavat tarvittaessa psykologista tukea.

Mielestäni ohjelmien tärkein piirre on kestävyys, joka taataan tämän päätöksen ansiosta pidemmän aikavälin rahoituksella. Edunsaajat ovat jo kärsineet yhteyksiensä katkeamisesta kotimaansa kulttuuriin ja perinteisiin. Heidän on luotava itselleen uusi identiteetti, mikä on traumaattinen prosessi, jota ei ole syytä pahentaa epävarmuudella tulevaisuudesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Pakolaisten uudelleensijoittamisesta on tullut yhä tärkeämpää Euroopan unionissa, joka ei halua sulkea muuta maailmaa ulkopuolelleen eikä ummistaa silmiään maailman tapahtumilta. Ystävällisyys ja solidaarisuus kärsiviä kohtaan ovat eurooppalaisille tyypillisiä piirteitä, jotka perustuvat kristinuskoon ja jotka olisi hyvä palauttaa jälleen mieliin. Jäsenvaltioiden asettamia oikeutettuja rajoituksia ei saa kuitenkaan jättää huomiotta. Maantieteellisiä alueita ja uudelleensijoitettavien pakolaisten erityisryhmiä koskevissa EU:n yhteisissä vuotuisissa painopisteissä on otettava huomioon jäsenvaltioiden tarpeet ja kunkin maan olosuhteet. Jäsenvaltioita on kannustettava osallistumaan uudelleensijoittamistoimiin.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Yksi Euroopan pakolaisrahaston "tukikelpoisista toimista" on uudelleensijoittaminen. Tukholman ohjelmassa todetaan, että EU:n olisi toimittava kumppanuudessa ja tehtävä yhteistyötä sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka ovat vastaanottaneet suuria määriä pakolaisia. Komissio määrittelee vuosittain uudelleensijoitettavia henkilöitä koskevat EU:n yhteiset painopisteet. Määrittelyyn on jätettävä joustavuutta vastata hätätilanteisiin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sellaisten kulttuuri- ja yhteiskuntajärjestelmien sekä poliittisten järjestelmien uhreille, joissa sorto on voimakkainta. EU:n uudelleensijoittamisohjelmiin osallistuneiden jäsenvaltioiden määrä on viime aikoina kasvanut. Mukaan olisi saatava mahdollisimman monta jäsenvaltiota. Haluan korostaa, että lisämäärän prosessin kahtena ensimmäisenä vuonna käsittävä uudelleensijoittamista tukeva rahoitus vaikuttaa myönteisesti. Varoilla voidaan kattaa mekanismien ja rakenteiden luomisesta aiheutuvia lisäkustannuksia. On tärkeää taata olosuhteet, joilla voidaan varmistaa kestävä ja laadukas uudelleensijoittamisprosessi.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Aiempien heikohkojen saavutustensa vuoksi EU:n on osallistuttava entistä aktiivisemmin sellaisten pakolaisten uudelleensijoittamiseen, jotka ovat vaarassa heidät vastaanottaneissa maissa. Haluan kannustaa jäsenvaltioita liittymään solidaarisuuden liikkeeseen, joten kannatin tätä mietintöä, jonka tavoitteena on edistää pakolaisten vastaanottoa ja uudelleensijoittamista Euroopan unionissa. Hyvät aikomukset eivät enää riitä, vaan on ryhdyttävä sanoista tekoihin. Erityisesti on asetettava etusijalle naiset ja lapset, jotka ovat väkivallan tai hyväksikäytön uhreja, yksin matkustavat lapset, kidutuksen uhrit ja vakavasti sairaat.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) EU:n jäsenvaltioista vain kymmenen, myös Portugali, vastaanottaa pakolaisia uudelleensijoittamista varten. Uudelleensijoittaminen on prosessi, jossa kolmansien maiden kansalaisia tai kansalaisuudettomia henkilöitä siirretään Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun pyynnöstä kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella kolmannesta maasta jäsenvaltioon. Tämän mietinnön hyväksymisellä pyritään lisäämään uudelleensijoittavien jäsenvaltioiden määrää, joten niille jäsenvaltioille, jotka uudelleensijoittavat pakolaisia ensimmäistä kertaa, annetaan lisärahoitustukea kahtena ensimmäisenä vuonna. Seuraavat ryhmät on asetettava etusijalle riippumatta EU:ssa määritellyistä maantieteellisiä alueita koskevista vuotuisista painopisteistä: lapset ja naiset, jotka ovat vaarassa joutua henkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai hyväksikäytön kohteiksi; yksin matkustavat lapset; henkilöt, joilla on erityistä hoitoa edellyttäviä tarpeita; väkivallasta ja kidutuksesta henkiin jääneet sekä henkilöt, jotka tarvitsevat kiireellisesti uudelleensijoituspaikan oikeudellisista ja suojelullisista syistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Yksi Euroopan pakolaisrahaston "tukikelpoisista toimista" on uudelleensijoittaminen. Uudelleensijoittaminen on prosessi, jossa kolmansien maiden kansalaisia tai kansalaisuudettomia henkilöitä siirretään Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) pyynnöstä kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella kolmannesta maasta jäsenvaltioon, jossa a) he saavat oleskella pakolaisena tai b) heille annetaan asema, joka antaa pakolaisasemaa vastaavat kansallisen tai yhteisön lainsäädännön mukaiset oikeudet ja etuudet.

Mietinnössä ehdotetut toimenpiteet johtavat siihen, että EU – jolla on jo joukoittaiseen maahanmuuttoon liittyviä ongelmia – houkuttelee maahanmuuttajia entistäkin enemmän. UNCHR:n luvut vahvistavat tämän väitteen. Vuonna 2008 EU:n alueella uudelleensijoitettiin noin 5 000 ihmistä. Tällä hetkellä uudelleensijoittamisen tarpeessa on 750 000 ihmistä eri puolilla maailmaa. Tämän vuoksi äänestin mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Kotimaassani Itävallassa ja monissa muissa jäsenvaltioissa kapasiteetti vastaanottaa pakolaisia on jo äärirajoillaan ja väestö vastustaa aivan oikeutetusti uusia vastaanottokeskuksia ja vastaavia laitoksia. Euroopan pakolaisrahastoa koskeva mietintö, jossa vaaditaan pakolaisten uudelleensijoittamista EU:hun, on näin ollen täysin käsittämätön. Tämän vuoksi äänestin mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Pakolaisongelma on koko EU:n yhteinen ongelma, jota ei voida jättää jäsenvaltioiden hoidettavaksi, etenkään jos otetaan huomioon maantieteelliset ja taloudelliset erot. Tämän vuoksi kannatan EU:n yhteisen rahaston perustamista.

Rahaston perustamisella on oltava kaksi tarkoitusta. Sen on tuettava ensinnäkin yleensä rannikoillemme tulevia maistamme apua etsiviä pakolaisia ja toiseksi niitä jäsenvaltioita, jotka maantieteellisen sijaintinsa vuoksi vastaanottavat eniten näitä epätoivoisia ihmisiä. Ongelma on ja sen on oltava koko Euroopan unionin yhteinen ongelma, eikä sitä voida jättää vain tiettyjen jäsenvaltioiden hoidettavaksi. Toivon, että rahasto on vasta alkua toimenpiteille, jotka johtavat EU:n yhteisen ja yhtenäisemmän lähestymistavan kehittämiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen.(PL) Euroopan unionin on autettava pakolaisia, joten tämä Euroopan parlamentin tekemä päätös on mielestäni erittäin tärkeä. Rahaston päätavoitteena on tukea jäsenvaltioiden toteuttamia toimenpiteitä, joista aiheutuu usein lisämenoja. Toimenpiteillä pyritään takaamaan pakolaisille asianmukaiset elinolot. Toimenpiteet liittyvät myös heidän oleskelunsa oikeudelliseen sääntelyyn Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Mielestäni on välttämätöntä lisätä rahoitustukea niille maille, jotka auttavat pakolaisia.

Emme saa antaa aihetta arvosteluun, että kehittyneinä maina yrittäisimme estää pakolaisten pääsyn tänne sen sijaan, että auttaisimme heitä mihin hintaan hyvänsä. Pakolaisista, jotka tulevat Euroopan unioniin kehitysmaista ja jotka ovat usein kärsineet valtavista ongelmista, kuten väkivallasta sekä elämiseen tarvittavien varojen ja terveydenhuollon puutteesta, olisi huolehdittava parhaalla mahdollisella tavalla EU:n jäsenvaltioiden toteuttamilla toimilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (SK) Hyvät parlamentin jäsenet, valiokunnassa äänestettiin monista tarkistusehdotuksista, joiden tavoitteena oli painottaa kirkon ja uskontokuntien merkitystä pakolaisongelman ratkaisemisessa. Kaikki nämä tarkistusehdotukset hylättiin. Kun liberaalit ja vasemmistolaiset vakuuttavat, että pakolaisiin liittyvästä päivittäisestä työstä huolehditaan riittävästi valtion rahoituksen ja kansalaisjärjestöjen avulla, heidän lyhytnäköinen kyynisyytensä ja tekopyhyytensä tulevat ilmi. Todellisuudessa tilanne on aivan päinvastainen. Eikö ehkä voitaisi väittää, että valtioita arvostellaan usein siitä, että olosuhteet pakolaisleireillä ovat useimmiten ihmisarvoa loukkaavat? Olisiko aivan aiheetonta todeta julkisesti, että sellaiset maat kuin Saksa, Espanja, Ranska, Italia ja Malta ovat tekopyhiä? Valtiot epäonnistuvat pakolaisten vastaanotossa ja hoidossa. Näiden köyhimpien ihmisten kurjuus uhkaa varakasta EU:ta, joten käännytämme heidät pois. Poliittisen korrektiuden vuoksi sivuutamme sen tosiasian, että pakolaisleirien syvimmässä kurjuudessa, jossa poliittisesti korrektit kansalaisjärjestöt ovat jo luopuneet taistelusta, nimenomaan vaatimattomat katoliset nunnakunnat jatkavat edelleen työtä antaumuksella. Maltan ritarikunnan, Jesuiittojen pakolaisavun ja monien muiden kristillisten järjestöjen ansiosta valtiot alkavat nyt tunnustaa velvollisuutensa osallistua pakolaisongelman ratkaisuun. Kristilliset järjestöt aiheuttavat meille omantunnonpistoksia. Tämän vuoksi ne ansaitsevat kiitoksemme jopa nyt, kun ne saavat hyvin vähän rahoitusta EU:n talousarviosta eikä niitä voida edes mainita asiaa käsittelevässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä.

 
  
  

Mietintö: Carlos Coelho (A7-0126/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Schengenin tietojärjestelmää ja sen uudistamista koskevalla mietinnöllä edistetään Euroopan sisäisen vapaan liikkuvuuden suurenmoista läpimurtoa. Koska ihmiset liikkuvat yhä enemmän jäsenvaltiosta toiseen Schengen-alueella ja Schengen-alue laajenee, on parannettava tietojen käsittelyä, jotta voidaan varmistaa, että tätä vapautta voidaan käyttää täysin turvallisesti. Coelhon mietinnöllä edistetään tietojen jakamisen tehostamista ja tarvittavaa Euroopan unionin takaamien yksilönvapauksien kunnioittamista. Näin ollen äänestin tietysti tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Tämän ehdotuksen tavoitteena on varmistaa siirtyminen nykyisestä Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II). On todella valitettavaa, että järjestelmän käyttöönotto on viivästynyt. Euroopan parlamentti teki kaikkensa varmistaakseen, että järjestelmän toiminta alkaisi mahdollisimman nopeasti ja että SIS II:n täytäntöönpanossa noudatettaisiin täydellistä avoimuutta. On kuitenkin välttämätöntä saada hankkeelle kaikkien toimielinten hyväksyntä. On tärkeää korostaa, että komission olisi sovellettava vaihtoehtoista ratkaisua, jos SIS II -hanke ei onnistu, ja että parlamentti olisi otettava mukaan järjestelmänvaihtoa koskevaan päätöksentekoon. Ennen uuteen SIS II -järjestelmään siirtymistä komission olisi tiedotettava parlamentille testituloksista ja parlamentilla olisi oltava mahdollisuus antaa asiasta lausunto.

 
  
MPphoto
 
 

  David Casa (PPE), kirjallinen. (EN) Ennen uuteen SIS-järjestelmään siirtymistä on välttämätöntä suorittaa asianmukaiset testit ja ottaa käyttöön tarvittavat turvatoimet. Vaikka edellä mainitut toimenpiteet on mielestäni toteutettava ammattitaitoisesti ja täsmällisesti, olen esittelijän tavoin pettynyt huomattaviin viivästyksiin, jotka estävät uuteen järjestelmään siirtymisen.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin yleensä asetukseen ehdotettujen tarkistusten puolesta. Siirtymävaihe on viimeinen toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämismandaattiin kuuluva tehtävä. Tämä tarkoittaa, että kehittämismandaatin on oltava komissiota varten voimassa, kunnes järjestelmän toiminta alkaa. Kun otetaan huomioon SIS II -hankkeen huomattavat viivästykset ja kustannusten ylittyminen, ymmärrän, että raukeamislauseke on säilytettävä. Komissiolle myönnettävä uusi mandaatti olisi määriteltävä SIS II -järjestelmän suunnitellun käyttöönottoajankohdan eli vuoden 2011 lopun mukaan.

Komissiolle on kuitenkin annettava tiettyä joustovaraa mukauttaa päiviä komiteamenettelyssä, jotta oikeudellinen kehys voidaan mukauttaa vaihtoehtoiseen skenaarioon, jos SIS II -hanke ei onnistu. Sitä, ettei komissio pysty määrittelemään SIS II:n toiminnan alkamisen todennäköistä päivämäärää, ei voida hyväksyä, koska Euroopan alueen paremmat takeet turvallisuuden, vapauden ja oikeuden arvoille riippuvat järjestelmästä. Asia antaa myös aihetta epäillä prosessin käsittelyn avoimuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Tämän asian arkaluonteisuus oli hyvä peruste antaa mietinnön laatiminen tehtäväksi yhdelle parlamentin jäsenistä, joka on perehtynyt aihepiiriin parhaimmin, kollegalleni Coelholle, jota haluan kiittää hyvästä työstä. Prosessin viivästykset ovat valitettavia, mutta esittelijän tavoin suhtaudun varovaisesti järjestelmänvaihtoprosessin onnistumiseen ja olen huolissani parlamentin oikeudesta saada tietoja prosessin etenemisestä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Siirtyminen SIS I -järjestelmästä SIS II -järjestelmään on yksinkertaisesti kestänyt liian kauan. Sen vuoksi äänestin mietinnön puolesta. Halusin tuoda esiin, että asetettuja määräaikoja on noudatettava ja että huono hallinnointi on lopetettava. Sellaisenahan tähänastista hallinnointia voidaan pitää, kun otetaan huomioon lukuiset tuloksettomat toimet ja resurssit, jotka on käytetty järjestelmänvaihdon tavoitteiden saavuttamiseen – toistaiseksi ilman menestystä. Pallo on komissiolla, mutta budjettivallan käyttäjänä Euroopan parlamentin on käytettävä valtaansa ja varattava itselleen oikeus pyytää tilintarkastustuomioistuinta toteuttamaan perusteellinen tarkastus hankkeen hallinnosta ja varainhoidollisista vaikutuksista yhteisön talousarvioon, jos hanke epäonnistuu.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Mielestäni mietinnön sisältämät kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan tekemät tarkistukset parantavat ehdotusta vain hieman. Mietinnössä vaaditaan itse asiassa, että Euroopan parlamentti on otettava mukaan päätöksentekoon, ja todetaan, että Euroopan parlamentilta olisi saatava puoltava lausunto ennen siirtymistä toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään. Mietintöä ei voida kuitenkaan hyväksyä. Emme voi empimättä tukea "täydellisen turvallisuuden" takaavaan uuteen SIS II -järjestelmään siirtymistä.

Järjestelmällä kerätään yhteen entistä enemmän henkilötietoja sellaisten syiden vuoksi, joiden laillisuus on tulkinnanvarainen. Kuinka pätevänä syynä voidaan pitää epäilyä halusta tehdä terroriteko? Mikä pahinta, Yhdysvalloille saatetaan antaa oikeus käyttää järjestelmän tietoja. Hallitsevat eurokraatit luovat meille nykyisistä kriisiajoista huolimatta edelleen kilpailun Eurooppaa, jossa korostetaan liikaa lakia ja järjestystä. Nyt jos koskaan olisi kuitenkin aika rakentaa tarvitsemaamme solidaarisuuden ja yhteistyön Eurooppaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Meillä on toimiva Schengenin tietojärjestelmä, jota voidaan laajentaa, ja meillä on miljoonia maksava hieno hanke, joka näyttää epäonnistuvan täydellisesti. On aika lopettaa rahan syytäminen kankkulan kaivoon ja pelastaa se, mikä on vielä pelastettavissa. Jos EU todella haluaa käyttää vielä miljoonia, ne olisi käytettävä ulkorajojen suojeluun tai alkuperäisväestön hyväksi. Sen sijaan, että maksetaan "palkkioita" pakolaisten vastaanottamisesta, olisi lopultakin sovellettava tarkasti pakolaisten oikeusasemasta tehtyä Geneven yleissopimusta, joka ei tietenkään koske taloudellisten maahanmuuttajien armeijaa.

Lopuksi toteaisin, ettei uutta turvapaikka-asioiden tukivirastoa tarvita. Se vain pahentaisi entisestään turvapaikka-asioiden viidakkoa ja EU:n virastojen suota, jotka nielevät miljoonia. Schengen-aluetta ei saa laajentaa ennen kuin Schengenin tietojärjestelmä toimii. Uudet ehdotukset eivät ole ainoastaan huonosti harkittuja vaan myös vaikutuksiltaan kielteisiä, minkä vuoksi äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Haluan ilmaista täyden tukeni jäsen Coelhon mietinnölle. Schengenin tietojärjestelmä on osoittautunut erinomaiseksi ja käyttökelpoiseksi hallinnointi- ja valvontavälineeksi Euroopan unionissa. Järjestelmää on kuitenkin tarvinnut säätää ja mukauttaa käytön aikana ja myös ilmenneiden lisävaatimusten vuoksi.

Esittelijän ehdotus on hyvin samansuuntainen tämän näkemyksen kanssa. Toisen sukupolven järjestelmään siirtymistä ei voida enää lykätä tai viivytellä. Tarvitaan toimivia ja tehokkaita välineitä tietojen koordinointiin sekä Schengen-alueelle tulevien ja alueella matkustavien valvontaan. Tämän vuoksi haluan korostaa jäsen Coelhon tavoin, että komission on toteutettava uusi toisen sukupolven Schengenin järjestelmä mahdollisimman pian.

 
  
  

Mietintö: Carlos Coelho (A7-0127/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  David Casa (PPE), kirjallinen. (EN) Ennen siirtymistä uuteen SIS-tietojärjestelmään on tärkeää huolehtia riittävästä testauksesta ja turvajärjestelyistä. Mielestäni tämä tulisi toteuttaa ammattimaisesti ja huolellisesti, mutta olen mietinnön laatijan tavoin pettynyt moniin viivytyksiin, jotka jarruttavat siirtymistä uuteen järjestelmään.

Sen lisäksi minusta on aiheellista pyytää tilintarkastustuomioistuinta tekemään perinpohjainen tarkastus siitä, miten tätä asiaa hoidetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Jäsenvaltioiden määrän kasvu on monimutkaistanut huomattavasti siirtymistä Schengenin tietojärjestelmästä toisen sukupolven tietojärjestelmään. Parlamentti on vaatinut tarkkaa ja ajantasaista tietoa mietinnön valmistelusta, ja se on aivan oikein. Toivon että siirtyminen tapahtuu mahdollisimman tehokkaasti eikä tämä muutos vahingoita Euroopan turvallisuutta, vaan tuottaa tuloksia, joihin voidaan olla tyytyväisiä.

 
  
  

Mietintö: Rui Tavares (A7-0131/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä pakolaiskysymys on yhteisössä edelleen hyvin tärkeä. Tällä hetkellä pakolaisten uudelleensijoittamista Euroopan unionissa ei ole järjestetty riittävän hyvin, ja vain kymmenen jäsenvaltiota uudelleensijoittaa pakolaisia vuosittain, mikä estää käyttämästä uudelleensijoittamista strategisesti EU:n ulkoisen politiikan välineenä. Olen iloinen komission päätöksestä perustaa Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto, joka pystyy tukemaan jäsenvaltioita uudelleensijoittamisaloitteiden tekemisessä ja varmistaa myös yhdenmukaiset menettelytavat EU:n sisällä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Yhdysvaltoihin ja Kanadaan verrattuna EU osallistuu paljon heikommin kolmansista maista tulevien pakolaisten vastaanottamiseen ja uudelleensijoittamiseen. Äänestin Euroopan parlamentin yhteisestä uudelleensijoittamisohjelmasta laaditun valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta. Siinä vaaditaan, että EU:n on luotava kunnianhimoinen ja kestävä uudelleensijoittamisohjelma ja suositellaan taloudellista tukea niille jäsenvaltioille, jotka ovat halukkaita osallistumaan ohjelmaan.

Mietinnöstä käy ilmi myös erimielisyytemme neuvoston näkemyksen kanssa. Neuvosto tahtoo vedota pakolaisten kansallisuuteen päättäessään, kenellä on etuoikeus uudelleensijoittamiseen. Me tahtoisimme ottaa huomioon pakolaisten maantieteellisen alkuperän lisäksi kategorian "haavoittuvien ryhmä" (naiset ja lapset, jotka ovat alttiita väkivallalle ja hyväksikäytölle, ilman vanhempia olevat alaikäiset, lääkehoitoa tarvitsevat ihmiset, kidutuksen uhrit ja niin edelleen). Etuoikeus tulee antaa aina jälkimmäiseen kuuluville.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) On erittäin tärkeää, että Euroopan unioni harjoittaa oikeudenmukaista ja realistista maahanmuuttopolitiikkaa. Tuen tätä tehokasta, tervettä ja kestävää uudelleensijoittamisohjelmaa, sillä se tarjoaa pysyviä ratkaisuja niille pakolaisille, jotka eivät voi palata kotimaahansa. Uudelleensijoittamisohjelma voi auttaa tekemään laittomasta maahanmuutosta vähemmän houkuttelevaa Euroopan unioniin pyrkivien pakolaisten silmissä. Tehokkaan uudelleensijoittamisohjelman menestys edellyttää aikuisten pääsyä työelämään ja lasten välitöntä sopeuttamista kouluihin. Tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää, että pakolaisille järjestetään ohjausta koulutukseen ja työelämään. On välttämätöntä, että seurantatutkimukseen osallistuvat julkisen sektorin (esimerkiksi kunnat) ja kansalaisyhteiskunnan eri tahot, valtioista riippumattomat järjestöt, hyväntekeväisyysjärjestöt, koulut ja sosiaalipalvelulaitokset; on hyvin tärkeää tukea eri tahojen yhteistoimintaa. Pyydän kaikkia jäsenvaltioita edistämään yksityisten rahoitusmekanismien luomista sekä laajalle leviäviä julkisia ja yksityisiä aloitteita eurooppalaisen uudelleensijoittamisohjelman tukemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) On hyvä, että uudelleensijoittamisohjelmiin osallistuvien jäsenvaltioiden määrä on kasvanut viime vuosina. Pakolaisia uudelleensijoittaa kuitenkin vain kymmenen jäsenvaltiota vuosittain, eivätkä ne koordinoi sijoituksia keskenään tai EU:n yhteisen uudelleensijoittamisohjelman kautta. Jäsenvaltioiden tulisi osoittaa toisilleen solidaarisuutta ja jakaa vastuuta reilusti, kansainvälisiä vaatimuksia noudattaen.

Tehokkaasta ja kestävästä eurooppalaisesta uudelleensijoittamisohjelmasta hyötyvät uudelleensijoitetut pakolaiset, jäsenvaltiot ja EU itse, sillä näin se saa johtavan aseman kansainvälisessä humanitaarisessa työssä. Toivottavasti ohjelmassa tullaan harjoittamaan monenkeskistä lähestymistapaa, jolloin toimintaan pääsevät osallisiksi kaikki olennaiset paikalliset tahot. Ei pidä myöskään unohtaa YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun viraston UNHCR:n perustavan tärkeää roolia.

Tehokkaan EU:n uudelleensijoittamisohjelman on pystyttävä tarjoamaan pitkäaikaista suojelua ja ratkaisuja, ja sen on luotava jäsenvaltioiden välille toimivia yhteistyö- ja koordinointimekanismeja. Tällaisessa ohjelmassa on vaihdettava kokemuksia parhaista käytännöistä, luotava yhteisstrategia ja supistettava uudelleensijoittamistoimenpiteiden kuluja. Onnittelen Rui Tavaresia erinomaisesta mietinnöstä ja kannatan hänen ehdotustaan uudelleensijoitusyksiköstä, jonka avulla olisi mahdollista koordinoida ja helpottaa uudelleensijoittamishankkeita.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Dušek (S&D), kirjallinen.(CS) EU:n uudelleensijoittamisohjelman organisointia ja säännönmukaistamista koskevassa mietinnössä tahdotaan ensinnäkin ratkaista pakolaisten sijoittaminen ja sopeuttaminen uuteen ympäristöön. Inhimilliset katastrofit ja muut ennustamattomat tapahtumat voivat aiheuttaa pakolaisaallon, johon meidän jäsenvaltioiden on kyettävä reagoimaan yhteisesti. Vastustan kuitenkin jyrkästi sitä, että pakolaiset voisivat hakea poliittista turvapaikkaa EU:n sisällä. En voi uskoa, että yhdessäkään jäsenvaltiossa olisi juridisesti hyväksyttävää vainota kansalaisia poliittisista syistä. Paikallisviranomaisten pitäisi osallistua uudelleensijoittamisohjelmaan aina vapaaehtoisesti, niin kuin jäsenvaltiotkin tekevät.

Jotkut maat ovat tottuneet jatkuvasti kasvavaan maahanmuuttajaväestöön, kun taas joissakin maissa se on luonnollisesti vielä uusi asia. Jotta voisimme vähentää ulkomaalaisiin liitettyjä pelkoja ja ennakkoluuloja joissakin maissa tai joillakin alueilla, meidän tulisi kunnioittaa heidän haluaan tai haluttomuuttaan liittyä yhteistyöhön. Jotta EU:n uudelleensijoittamisohjelma sopisi muihin pakolaisiin liittyviin EU-politiikkoihin ja täydentäisi niitä, esitelty ohjelma tulisi koordinoida Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston kautta. Edellä mainituista varauksista huolimatta annan tukeni mietinnölle kokonaisuudessaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Pakolaisten uudelleensijoittaminen on osoittautunut tarpeelliseksi siinä tapauksessa, että vastaanottavat kolmannet maat eivät pysty tarjoamaan pakolaisille riittävää turvallisuutta ja elämän perusehtoja. Tästä syystä useat alalla aktiiviset tahot pitävät tärkeänä, että ongelmaan pureudutaan EU:n tasolla, ja komission esittelemä uudelleensijoittamisohjelma voisi olla sopiva keino edetä. Mikä malli lopulta valitaankin, jäsenvaltioiden on joka tapauksessa ryhdyttävä nopeasti tiiviimpään yhteistyöhön toistensa ja ensimmäisten sijoituskohteiden kanssa, jotta tähän vakavaan inhimilliseen ongelmaan saataisiin kestävä ja yhteenkytketty ratkaisu.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. (FR) Mietinnön otsikko, uudelleensijoittaminen, ei toivottavasti johda eurooppalaisia harhaan. Emme puhu apupaketista siirtolaisten palauttamiseksi kotimaahan, vaan sellaisten ihmisten vastaanottamisesta EU:n alueelle, UNHCR:n suosituksesta, jotka ovat jo pyytäneet turvapaikkaa kolmannesta maasta – ensimmäisestä turvapaikasta, joka ei jostain syystä sovi heille tai Yhdistyneille Kansakunnille. Tämä on uskomaton uusi kannustin sosioekonomiselle siirtolaisuudelle, joka puetaan kansainvälisen suojelun valepukuun. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolla tulee olemaan yhä suurempi vastuu, kun se jakaa hakijoita ympäri EU:ta, pidimme me siitä tai emme. Miten voimme luottaa siihen, että YK ja ensimmäiset turvapaikkamaat tekevät oikeita valintoja? Miten voimme sietää tilannetta, jossa eurooppalainen järjestö kertoo jäsenvaltioille, keitä heidän täytyy päästää alueelleen ja millä statuksella? UNHCR:n mukaan maailmassa on 750 000 ihmistä, jotka voivat pyytää turvapaikkaa. Onko meidän päästettävä kaikki heidät maihimme tämän järjestön määräysten mukaan? Tämä on täysin vastuutonta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Vain kymmenen jäsenvaltiota, Portugali niiden joukossa, uudelleensijoittaa pakolaisia. Tilanteen on muututtava, on löydettävä ratkaisuja ja kannustimia, jotka saavat valtaosan jäsenvaltioista aloittamaan pakolaisten uudelleensijoittamisen. Tämän ohjelman perustaminen merkitsee tärkeää askelta oikeaan suuntaan. Se tulee myös lisäämään EU:n osallistumista uudelleensijoittamiseen globaalilla tasolla – näin se tukee EU:n pyrkimystä nousta johtavaksi tekijäksi maailman humanitaarisissa kysymyksissä ja kansainvälisellä näyttämöllä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Annan tukeni Rui Tavaresin mietinnölle. Niin kuin olen korostanut Euroopan pakolaisrahastoa perustettaessa, kysymys vaatii yhteistä eurooppalaista toimintaa ja lähestymistapaa.

Mielestäni tämän päämäärän saavuttaminen vaatii pakolaisstatuksen antamiseen liittyvien menettelytapojen yhdenmukaistamista. Euroopan tasolla pakolaisstatuksen määrittelyssä ei voi olla eroavaisuuksia. Yhteinen konsepti estäisi pakolaisten "muuttamisen" Euroopan maista toiseen ja kehittäisi organisointia. Siksi uskon, että yhteinen ohjelma veisi asioita oikeaan suuntaan. Tehokkaan EU:n uudelleensijoittamisohjelman tulisi tarjota suojelua ja kestäviä ratkaisuja, mikä ei merkitsisi apua ainoastaan pitkäaikaispakolaisille, vaan nopeaa ja tarkoituksenmukaista toimintaa myös kiireellisissä ja hätätapauksissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) EU:n uudelleensijoittamisohjelma eli pakolaisten sijoittaminen kolmansista maista EU:n jäsenvaltioihin on askel oikeaan suuntaan, ja äänestin luonnollisesti mietinnön puolesta, olenhan toiminut sen esittelijänä Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraatit) puolesta. On todella hyvin tärkeää rakentaa solidaarisuutta EU:n ja kolmansien maiden välille pakolaisasioissa. Meidän on kuitenkin pian oltava rohkeita ja osoitettava samaa solidaarisuutta EU:n sisällä luomalla sisäinen palauttamisohjelma, jonka avulla voidaan vähentää tiettyihin jäsenvaltioihin kohdistuvaa suhteetonta painetta. Maltan pilottiohjelma on hyvä esimerkki oikeasta suunnasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen.(PL) EU:n yhteisen uudelleensijoittamisohjelman perustaminen on hyvä asia. Uudelleensijoittamista odottavien pakolaisten määrä on kasvanut, toisin kuin heitä sijoittamaan valmiiden maiden määrä. Pakolaisia vastaanottavat jäsenvaltiot ovat usein köyhimpään ryhmään kuuluvia, eikä niillä ole voimavaroja ottaa vastaan suuria ihmismääriä. Uudelleensijoittamista olisi pidettävä viimeisenä keinona – se on ainoa ratkaisu pakolaisille, jotka eivät voi palata kotimaahansa, mutta eivät löydä turvaa myöskään kolmannesta maasta. Jäsenvaltioiden tulisi laatia vielä kunnianhimoisempi ohjelma, joka varmistaisi uudelleensijoittamisen laadun ja tehokkuuden.

EU:n uudelleensijoittamisohjelman vahvistamiseksi on tuettava yksityisrahoitusmekanismien luomista sekä edistettävä julkisia ja juridisia aloitteita. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tämän hetken ja tulevaisuuden EU:n uudelleensijoittamisohjelman henkilöstövoimavaroihin, jotta pystytään edistämään pakolaisten sopeuttamista ja kotouttamista vastaanottavaan yhteiskuntaan.

Tavoitteena on perustaa EU:n yhteinen uudelleensijoittamisohjelma, jotta, kiitos EU:n jäsenvaltioiden hallitusten välisen tiiviin yhteistyön, voitaisiin lisätä uudelleensijoitettujen ihmisten määrää ja parantaa heidän asemaansa EU:ssa. Olisi pyrittävä kaikin voimin saamaan useampia jäsenvaltioita liittymään uudelleensijoittamisohjelmaan, joka tulee edistämään jäsenvaltioiden välistä poliittista ja käytännön yhteistyötä ulkomaalaisten pysyvän suojelun edistämiseksi.

 
  
  

Mietinnöt: Rui Tavares (A7-0125/2010A7-0131/2010), Carlos Coelho (A7-0126/2010A7-0127/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Äänestin näiden mietintöjen puolesta, niin kuin olen myös tukenut niiden esittelijöitä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa käymissämme keskusteluissa.

 
  
  

Mietintö: Maria Badia i Cutchet (A7-0141/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Badia i Cutchet (S&D). kirjallinen. (ES) Mietinnössä, jonka puolesta toivoakseni suurin osa teistä äänestää, arvioidaan kehitystä, jota Euroopan koulutuspolitiikoissa on tehty vuosina 2007–2009. Mietinnössä myös keskustellaan aloitteessa "Uudet taidot uusia työpaikkoja varten" esitellyistä haasteista. Tulokset osoittavat, että nuorten koulutuksessa on vielä paljon puutteita, mitä tulee sekä valmistautumiseen uusiin talouden sektoreihin että niiden taitojen kehittämiseen, joita tarvitaan nyt, kun Eurooppa ja maailma ovat yhä avoimempia ja riippuvaisia toisistaan. 2020-strategiassa korostetaan koulutuksen tärkeyttä niiden sosiaalisten ja taloudellisten haasteiden edessä, joita tulemme kohtaamaan alkaneella vuosikymmenellä. EU:n taloudellisen kriisin viitekehyksessä tahdon painottaa koulutusmäärärahojen säilyttämisen tärkeyttä kansallisella ja unionin tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Annoin tukeni mietinnölle, sillä uskon että koulutuksen tasoa EU:ssa on parannettava. Valitettavasti Lissabonin strategiassa muotoiltuja suuntaviivoja ei tulla soveltamaan ennen vuoden 2010 loppua. Huolimatta viime vuosien kehityksestä monilla eurooppalaisilla ei vieläkään ole riittävää ammattitaitoa ja kolmasosalla Euroopan väestöstä on hyvin matala koulutustaso. On myös huolestuttavaa, että yhä useammat nuoret lopettavat koulunkäynnin aikaisin eivätkä myöhemminkään pätevöidy ammattiin. Mielestäni on hyvin tärkeää ryhtyä mitä pikimmin toimenpiteisiin jäsenvaltioiden koulutuksen laadun parantamiseksi. Euroopan komission, jäsenvaltioiden ja työnantajien tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä koulutuksen tarjoajien kanssa, jotta voitaisiin varmistaa koulutuksen tason nousu ja laaja-alaistuminen ja siten vastata ammattialojen ja työmarkkinoiden vaatimuksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Äänestin Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanoa koskevan mietinnön puolesta. Mietinnössä on hyvin tärkeitä kohtia, joiden toivon saavan erityishuomiota EU:n politiikassa ja sitä kautta tulevan täysin voimin toteutetuksi jäsenvaltioissa.

Tarkoitan erityisesti ammattikoulutusta ja työmarkkinoiden tarpeisiin vastaavia koulutushankkeita käsitteleviä kohtia. Sekä koulutusjärjestelmämme että vahvasti pk-yrityksille rakentuvan talousjärjestelmämme tulevaisuuden kannalta on toivottavaa, että huomataan miten tarpeellista on lujittaa varsinkin ammattikoulutusta tarjoavien instituutioiden ja yritysmaailman siteitä.

Se, että halutaan tukea toisaalta kansallisen ja paikallisen tason tuotannon yhteistyötä ja toisaalta koulutustoimintaa, on ilman muuta hyvä asia. Sillä tavalla koulut onnistuisivat paremmin koordinoimaan koulutusohjelmiaan todellisten paikallisten tarpeiden mukaisiksi sekä siihen talousmaailmaan, joka heijastaa kyseessä olevia tarpeita. Tämä auttaisi kouluja ratkaisemaan sen pysyvän ongelman, miten tarjota nuorille tasokasta koulutusta, jota he voisivat välittömästi soveltaa ammattikäyttöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska nyt on oikea aika tarkistaa Lissabonin strategiassa esitetyt koulutusvaatimukset ja arvioida, missä on tähän asti epäonnistuttu. Olen iloinen siitä, että yksi Eurooppa 2020 -strategian tärkeimmistä vaatimuksista on nostaa koulutuksen tasoa, vähentää peruskoulun keskeyttäjien määrää ja lisätä korkeasti koulutettujen määrää. Tahtoisin ensiksi korostaa sitä, että tiedonkulun ja uuden teknologian nopean kehittymisen ansiosta koulutusympäristöstä on tullut yhä monimutkaisempi ja epäyhtenäisempi, ja muuttuvassa maailmassa on välttämätöntä sopeutua uusiin vaatimuksiin. Siksi on tärkeää uudistaa ja parantaa koulujen ja yliopistojen opetussuunnitelmia niin, että otetaan paremmin huomioon muuttuvien markkinoiden tarpeet. Toiseksi tahtoisin nähdä enemmän toimia lukutaidon lisäämiseksi ja epäedullisista lähtökohdista tulevien ihmisten tukemiseksi. Yksi ohjelman tärkeimmistä vaatimuksista on ammattikoulutuksen nykyaikaistaminen. Tarvitaan yhä tiiviimpiä suhteita liike-elämään, ja ammattikoulutuksessa on elintärkeää kehittää uusia, houkuttelevia pätevöitymismahdollisuuksia ja lisätä liikkuvuutta. Euroopan parlamentti on kiinnittänyt huomiota siihen, että meidän on helpotettava vammaisten integroitumista koulutukseen, minkä panen tyytyväisenä merkille. Olen aivan samaa mieltä siitä, että meidän on huolehdittava riittävästä rahoituksesta, jonka turvin voidaan varmistaa vammaisten integrointi koulutukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Laadukas koulutus on välttämätöntä, jotta ihmiset voisivat toteuttaa itseään ja jotta voisimme edistää yksilöiden itsensä kehittämistä, tasa-arvoa, sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumista sekä aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Parempien tuloksien ja taitojen saamiseksi on erittäin tärkeää parantaa kaikkien opiskelijoiden koulutuksen tasoa. Tämä on ainoa tapa panna toimeen uudistettu sosiaalinen toimintaohjelma: mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuu ja auttaa luomaan enemmän ja parempia työpaikkoja. Liikkuvuutta korkeakoulujen, liike-elämän ja ammattikoulutuksen välillä on helpotettava, jotta voidaan edistää opiskelijakeskeistä oppimista ja taitojen hankintaa, yrittäjyyttä, kulttuurinvälistä ymmärtämystä, kriittistä ajattelua ja luovuutta. Vetoan myös jäsenvaltioihin, jotta ne nykyaikaistaisivat korkeakoulutusta ja muokkaisivat opinto-ohjelmia työmarkkinoiden tarpeita vastaaviksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. (PT) Lissabonin strategian voimaantulon jälkeen koulutuspolitiikasta on tullut Euroopan unionissa yhä tärkeämpää. Siksi kannatan mietintöä yleisesti, ja erikoisesti komission tiedonantoa "Avaintaidot muuttuvassa maailmassa". Olen kuitenkin huolissani epäsuhdasta koulussa hankittujen taitojen ja Euroopan unionin työmarkkinoiden vaatimusten välillä.

Selvä sitoutuminen ammattikoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen edistää suuresti uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmaa. Tärkeitä ovat tältä kannalta myös oppiainerajat ylittävät taidot: digitaalisen teknologian tuntemus, oppimiskyky, sosiaaliset, kansalais-, urheilu- ja taiteelliset taidot, yrittäjyyshenkisyys ja kulttuurinen tietoisuus.

Jotta tulevat sukupolvet pystyisivät ylittämään nykyisen kuilun hankittujen taitojen ja markkinoiden tarpeiden välillä, pidän esiasteen koulutuksen korkeatasoisuutta olennaisen tärkeänä. Myös perus- ja keskiasteen koulutus tähtää nähdäkseni yhä useampien erikoistaitojen, esimerkiksi vieraiden kielten oppimiseen sekä sopeutumiseen kouluja ympäröivän paikallisyhteisön tarpeisiin. Korkeakoulukoulutus, jota koordinoivat työmarkkinoiden, yritysten ja yhteiskunnan tarpeet, on niin ikään ratkaisevan tärkeää.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön "Avaintaidot muuttuvassa maailmassa: Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpano" puolesta. Vaikka edistystäkin on tapahtunut, olemme vielä kaukana Lissabonin strategian päämääristä. Mietinnössä analysoidaan, mikä on mennyt vikaan, ja nimetään tavoitteita, jotka tulisi vielä saavuttaa, esimerkiksi koulutuksen, ammattikoulutuksen ja elinikäisen oppimisen järjestelmien parempi yhteenkytkeminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Koska olen työskennellyt oman maani hallituksessa koulutuksesta vastaavana ministerinä, olen hyvin harmissani nähdessäni, miten vääriä luokitteluja tällä alalla tehdään lähes kaikissa suhteissa. Pelkään, että nämä epätoivottavat tulokset johtuvat suuressa määrin oppimisen ideologiasta, joka puuttuu kokonaan komission tiedonannosta ja parlamentin päätöslauselmasta: usein esiintyviä sanoja ovat "ansio", "kuri", "pyrkimys", ja "keskittyminen", ja "tiedonsiirto" ja "muistiintallettaminen" ovat vähemmän tärkeitä kuin "soveltuvuus" ja "suhtautuminen", jotka perustuvat "tärkeisiin taitoihin".

Hallitusten tulisi lopettaa tilastoihin tuijottaminen ja käydä käsiksi ongelman ytimeen sekä hylätä paljon puhetta vaativat metodit, jotka poistavat vastuun koulutushankkeisiin ja tilastolliseen vääristelyyn osallistuvilta ihmisiltä. Sen sijaan tulisi ottaa käyttöön metodeja, jotka keskittyisivät ennen kaikkea tieteelliseen sisältöön ja kognitiivisiin prosesseihin, tehokkaaseen oppimiseen ja opettamiseen. Vähemmän painoa yhteisille periaatteellisille muotoiluille, jotka ovat yhtä tyhjiä kuin hyvää tarkoittavia. Koska asiakirjan sisältö on yleensä ottaen myönteinen, äänestän sen puolesta, mutta en jätä ilmaisematta syvää erimielisyyttäni siitä, millainen koulutusjärjestelmän tulisi olla.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) On selvää, että koulutus on erittäin tärkeä aihe tieteen ja teknologian jatkuvasti kehittyessä ja tieteellis-teknisen tiedon kytkeytyessä yhä voimakkaammin tuotantoprosesseihin. Mietinnön mukaan on "elintärkeää kehittää koulutuksen tasoa parantavia politiikkoja", ja luonnollisesti olemme samaa mieltä.

Mietinnössä ei kuitenkaan edes mainita valtionkoulujen merkitystä tämän päämäärän saavuttamisessa, eikä siinä myöskään viitata niihin seurauksiin, jotka aiheutuvat siitä, että julkiseen koulutukseen ei investoida riittävästi ja monilta nuorilta evätään pääsy koulutukseen. Sen sijaan se korostaa väärin ja epämääräisesti "julkisen ja yksityissektorin yhteistyön vahvistamista". Mitä korkeakoulutukseen tulee, Bolognan prosessi ei ole tarjoa minkäänlaisia ratkaisuja koulutuksen välttämättömiin parannuksiin, päinvastoin: Portugalin kaltaisissa maissa se on vain huonontanut tilannetta, ei vähiten valtion koulujärjestelmässä.

Meidän on myös huomautettava "joustavuuden" markkinoinnista ja tuomittava se, sillä se ajaa nuoret vaarallisiin, epävarmoihin, huonosti palkattuihin ja pätkätöihin. Emme myöskään ole sitä mieltä, että vapaaehtoistyö voisi korvata työpaikkoja, vaan mielestämme se lisää työelämään astuvien nuorten hyväksikäyttöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Emma McClarkin (ECR), kirjallinen. (EN) Yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivikollegoideni kanssa olen paljolti samaa mieltä mietinnön kanssa. Kannatamme yrityksiä kehittää elinikäisen oppimisen strategioita ja edistää ammattikoulutusta sekä parempaa avaintaitojen, kuten vieraiden kielten, matematiikan ja tieteiden, omaksumista. Uskomme myös, että tärkeintä on lisätä työmarkkinoiden joustavuutta nuorten työnsaannin varmistamiseksi.

Emme kuitenkaan voi tukea mietinnön suositusta, jonka mukaan kaikkien maahanmuuttajaperheiden lasten pitäisi saada opetusta omilla äidinkielillään. Olemme sitä mieltä, että se olisi vaikeasti toteutettava, kallis ja tehoton ratkaisu, varsinkin kouluissa joissa on lapsia monilta eri kielialueilta. Se ei myöskään auttaisi lapsia sopeutumaan paikalliseen yhteisöön. Koulutuspolitiikka on ja sen tulisi vastaisuudessakin olla kansallisvaltioiden etuoikeus. Tästä syystä äänestimme mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Lissabonin strategian jälkeen on esitetty lukuisia aloitteita, joiden päämääränä yltää Eurooppa-neuvoston asettamaan strategiseen päämäärään "kehittää EU:sta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoperustainen talousalue vuoteen 2010 mennessä". Sitoutuminen koulutukseen on oleellista ja sen täytyy merkitä Euroopan koulutusjärjestelmien laadun ja tehon parantamista. On keskityttävä opettajien ja kouluttajien kouluttamiseen, tarjottava kaikille pääsy koulutusjärjestelmään ja edistettävä tiiviimpää yhteistyötä työelämän kanssa. Vaatimusten määrittely eurooppalaisen viitekehyksen avaintaidoiksi oli tärkeä askel matkalla kohti vuodelle 2010 asetettuja tavoitteita, vaikkakaan tavoitteita ei ole täysin saavutettu. Tähänastista työtä analysoitaessa ja arvioitaessa tämä asiakirja on vielä tärkeämpi, jos sitä tarkastellaan siltä kannalta, miten se valmistaa parannusstrategioita, joiden avulla voitaisiin vastata opetussektorille alun perin asetettuihin vaatimuksiin, ottaen huomioon uuden suosituksen eurooppalaisen yhteistyön strategisesta kehyksestä koulutusalalla: Koulutus 2020.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Koulutus on tärkeää, mutta totta puhuen hyvä koulutus ei enää vähään aikaan ole ollut työllistymisen, saati hyvän työn tae. Sen sijaan että sijoitettaisiin rahaa pätevöitymisjärjestelmien kehittämiseen, suunnitelmana on tuoda EU:hun heikosti koulutettua työvoimaa, kaikenlaisia korttiratkaisuja käyttäen, samalla kun siirtymämääräaikoja työmarkkinoilla pidetään tarpeettomina. Näiden perusasioiden vuoksi en pidä koulutusohjelmaa onnistuneena enkä äänestänyt sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Sen tunnustaminen, että koulutus on elintärkeää tietoperustaiselle yhteiskunnalle ja tulevaisuuden taloudelle, ei enää ole myytti. Nämä asiat ovat yhteiskuntamme perusta, niille rakentuu meidän ja tulevien sukupolvien tulevaisuus.

Koulutus (esikoulu, peruskoulu, keskiasteen opetus, korkeakoulu) ja laadukas ammattikoulutus ovat elintärkeitä, jos aiomme vasta niihin haasteisiin, joita Euroopan on kohdattava ja jotka sisältyvät myös Eurooppa 2020 -strategiaan. Kannatan useampien mahdollisten strategioiden esittelyä: tällaisia ovat opettajien kykyjen kehittämisen tukeminen, arviointimenetelmien päivittäminen ja uusien oppimistapojen esitteleminen. Annan tukeni mietinnölle ja onnittelen esittelijää herkkävaistoisuudesta, jota hän on osoittanut mietintöä laatiessaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Annoin kyllä-ääneni työohjelmalle Avaintaidot muuttuvassa maailmassa: Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpano. Teksti esittelee globaalin lähestymistavan, jolla voidaan ajantasaistaa ja kehittää koulutusta moderneja vaatimuksia vastaavaksi. Niiden syiden tunnistaminen, jotka johtivat epäonnistumiseen Bolognan prosessin tavoitteessa jäsenvaltioiden korkeakoulutuksen sopeuttamisesta, koulutusjärjestelmien sopeuttamisen merkitys, jotta valmistettaisiin Euroopan yhteiskuntia nousemaan talouskriisistä uuteen kestävään kasvuun sekä sen merkitys, että uudet teknologiat tunkeutuvat koulutuksen kaikille tasoille, ovat avainkohtia huomisen koulutusjärjestelmässä. Tästä syystä muotoilin niin monta muutosehdotusta, jotka kulttuuri- ja koulutusvaliokunta hyväksyi.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – Olen hyvin iloinen siitä, että tänään on hyväksytty katalonialaisen kollegani, S&D-ryhmän edustajan Maria Badia I Cutchetin esittelemä mietintö hyvin tärkeästä aiheesta, koulutuksen merkityksestä muuttuvassa maailmassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin mietinnön puolesta ja tahtoisin muistuttaa, miten tärkeää on että kaikki eurooppalaiset hankkisivat tietyt perustaidot. Niiden nuorten määrä, jotka eivät osaa lukea kunnolla 15 vuoden iässä, on jatkuvasti lisääntymässä (vuonna 2000 21,3 %, vuonna 2006 24,1 %). Eurooppalainen strategia keskittyy koulutusta vaativiin töihin ja korkeasti kehittyneeseen talouteen samaan aikaan kun tietokuilu marginalisoi yhä suuremman osan väestöstä. Jäsenvaltioiden on huolehdittava perustaitojen (lukeminen, kirjoittaminen, aritmetiikka) omaksumisesta opetusohjelmissa ennen oppilaiden erikoistumisvaihetta. Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää opiskella vieraita kieliä. Englannin kielen opettajana olen tästä erityisen tietoinen. Se, että osa Euroopan maista on jäänyt jälkeen vieraiden kielten opetuksessa, sulkee opiskelijoilta monia ovia aikana, jolloin työt ovat muuttumassa yhä kansainvälisemmiksi. Lopuksi toteaisin, että koulutusmallien sopeuttaminen vihreän talouden tai digitaalitalouden uusiin ammatteihin on suuri haaste eurooppalaiselle koulutukselle. Elinikäisen koulutuksen tukeminen on avain joustavaan urakehitykseen ja tulevaisuuden töihin sopeutumiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen.(PL) Kannatan Koulutus 2010 -ohjelmaa käsittelevää mietintöä tyytyväisenä ja siinä toivossa, että ohjelman ajatukset tullaan panemaan nopeasti täytäntöön. Yliopisto-opettajana ja professorina, takanani vuosien akateeminen kokemus, kiinnitän erityistä huomiota siihen, että korkeakoulujen, liike-elämän ja ammattikoulutuksen välille on luotava suurempaa liikkuvuutta.

Nykyaikaisen korkeakouluopetuksen tulisi valmistaa opiskelijoita perusteellisesti työmarkkinoihin. Oikeiden tietojen lisäksi myös sellaiset kyvyt kuin yrittäjyys, kulttuurienvälinen ymmärrys ja luovuus ovat yhä tärkeämpiä, ja ammatillisen menestyksen saavuttamisessa niillä on merkittävä rooli yhdessä muodollisen koulutuksen kanssa.

Tästä näkökulmasta katsoen koulutus on hyvin tärkeää. On myös erittäin tärkeää löytää tehokkaita tapoja lisätä naisten osallistumista tieteeseen ja tieteelliseen tutkimukseen. Tässä asiassa olen jo kysynyt Euroopan komission mielipidettä ja pyytänyt komissiota harkitsemaan erikoisohjelmien luomista naisten tasa-arvon lisäämiseen tiede-elämässä.

Kun otetaan huomioon eurooppalaisten pätevyyttä koskevat huolestuttavat tilastot – jotka osoittavat muun muassa, että 77 miljoonaa ihmistä eli lähes kolmasosa Euroopan 25–64-vuotiaista ei ole hankkinut minkäänlaista ammattipätevyyttä tai vain hyvin alhaisen asteen pätevyyden – pidän erittäin tärkeänä sitä, että mietintö kehottaa edistämään tieteitä ja lisäämään ammattipätevyyttä. Tähän liittyen vetoan EU:n jäsenvaltioihin ja komissioon ohjelman aloitteiden tehokkaaksi täytäntöönpanemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen.(PL) Koulutuksella on tärkeitä sosiaalisia tehtäviä, se avaa ovia ja tarjoaa mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen. Nuorten koulutusta on pyrittävä edistämään kaikin voimin EU:n ohjelmien ja stipendien tuella ja kansallisten toimenpiteiden avulla. Globalisaation aikakaudella, lisääntyneen kilpailun ja nopeiden muutosten aikana on tärkeää osallistua elinikäiseen oppimiseen.

Erasmuksen kaltaisten opiskelijavaihto-ohjelmien ansiosta nuoret eurooppalaiset eivät vain syvennä tietojaan omilla erityisaloillaan, vaan myös laajentavat näköpiirejään. Uusiin kieliin ja kulttuureihin tutustuminen ja kansainväliset kontaktit vahvistavat eurooppalaisia yhteyksiä ja auttavat luomaan eurooppalaista identiteettiä. Euroopan kunnianhimoinen tavoite on nousta tutkimuksen ja kehityksen kärkeen, johtaa innovaatioita ja uusia teknologisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat energiavarojen paremman käytön.

Kiinnitämme toivomme nuoriin, siksi meidän on tarjottava heille erityiskohtelua. Korkeakoulusta valmistuvat nuoret huomaavat, että työmarkkinoille on vaikea päästä. Työnantajat vaativat usein ammattikokemusta, jota nuorilla ei siinä elämänvaiheessa voi vielä olla. Tästä syystä meidän on kehitettävä korkeakoulujen ja liike-elämän välistä vuoropuhelua, muokattava opintojen sisältöjä työmarkkinoiden tarpeisiin sopiviksi ja korostettava työnsaantia helpottavan työharjoittelun ja käytännön kokemuksen merkitystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. (LT) Hyvät kollegat, vyötä kiristetään kaikkialla Euroopassa – se on tuskallinen ja vakava prosessi, mutta sillä alkaa olla vaikutusta. Uhreista ja kompromisseista on jo tullut monilla EU:n sektoreilla osa päivittäistä elämää, mutta on tärkeää (varsinkin laskusuhdanteen aikana), ettemme jätä huomiotta velvollisuuksiamme sellaisilla perustavan tärkeillä aloilla kuin koulutus. Niin kuin historia on osoittanut, koulutuksen puolesta kannattaa taistella – niin kuin tehtiin maanalaisissa koulutusinstituuteissa natsien miehittämässä Euroopassa tai toisinajattelijoiden "lentävässä yliopistossa" Stalinin kaudella. Maailmanlaajuinen talouskriisi merkitsee sitä, että meidän on jälleen pakko sopeutua. Ammatillinen koulutus on sopeutettava työmarkkinoiden tarpeisiin. Eurooppalaisten lukutaitoa on parannettava, sillä tässä suhteessa Eurooppa on pahasti Yhdysvaltojen ja Japanin jäljessä. Meidän on kurottava kuilu umpeen. Ei ole tärkeää parantaa ainoastaan nuorten luku- ja laskutaitoa sekä tietokoneiden käyttötaitoja, vaan myös huolehtia myös alempaan sosiotaloudelliseen ryhmään kuuluvien työttömien aikuisten taidoista. Elinikäinen oppiminen kehdosta hautaan ja niin kutsutut "toisen mahdollisuuden" aikuiskoulutusohjelmat kyvyiltään rajoittuneille eivät ole tärkeitä vain siksi, että ne piristävät taloutta ja työmarkkinoita, vaan koska ne edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Velvollisuutemme on nostaa koulutuksen laatua koko Euroopassa ja lisätä koulutuksen vetovoimaa. Se merkitsee pitkäaikaista taistelua, mutta se kannattaa.

 
  
  

Mietintö: Klaus-Heiner Lehne (A7-0135/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. (RO) Liikeyritysten hallinto ja johto on aihe, joka erityisesti nykyisen kriisin aikoina nostattaa uusia kysymyksiä, vaikka ala on ollut jatkuvan sääntelyn kohteena. Vastuun vaatiminen johtajilta – enkä viittaa tässä vain hallintojohtoon – on itse asiassa ehdottoman välttämätöntä, jos aiomme vähentää systeemisiä riskejä. Silloin kun yritykset toimivat strategisilla aloilla ja niiden liikevaihto on suuri tai markkinaosuus merkittävä, näiden yritysten mahdollisesti kohtaamat talousongelmat ulottuvat selvästi osakkeenomistajien selkeää intressiä pidemmälle ja koskettavat sidosryhmien piiriä, toisin sanoen velkojia, työntekijöitä, kuluttajia, kyseistä toimialaa tai valtiota.

Ehdottamani tarkistus, joka koskee hallintoneuvoston jäsenten saattamista vastuuseen vaatimalla, että tietyn prosenttiosuuden heistä olisi oltava ammattilaisia, edistää tässä tilanteessa järjestelmäriskien vähentämistä. Näin siksi, että tällä hetkellä osakkeenomistajien edustajana oleminen ei enää riitä, jos – kuten osoitin – hyöty tiettyjen yritysten taloudelliselle tilanteelle ja vakaudelle ylittää osakepääoman omistukseen liittyvän ehdottoman investointihyödyn. Osakkeenomistajien kannustamiseksi sitoutumaan näihin yrityksiin – mikä on monissa tapauksissa passiivista, kun pääomaosuudet ovat liian pienet – olisi lisäksi pantava kuntoon sähköinen äänestys.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Yritysten hallinto ja niiden etiikka on tärkeä kysymys erityisesti nykytilanteessa, jossa monet osakkeenomistajat ovat kärsineet investoineissaan tappioita siksi, että joitakin näistä periaatteista on rikottu. Hyvät ja vastuuntuntoiset johtajat, joiden menettelytapaa ohjaavat eettiset normit, ovat tärkeitä tasapainoiselle päätöksentekoprosessille, joka tekee yrityksistä kilpailukykyisiä. Kun puhumme tiettyjen eettisten käytäntöjen sääntelystä, emme saa unohtaa yksityisautonomian periaatetta, emmekä sitä, että on olemassa raja, johon saakka tiettyjä käytäntöjä on säänneltävä.

Pidän myös välttämättömänä, että osakkeenomistajat osallistuvat ja ottavat enemmän vastuuta sen takaamiseksi, että hyviä johtajia palkitaan markkinoiden kautta, ja että vähemmän eettisesti toimivia johtajia rangaistaan, jotta näiden käytännöt eivät ole vahingoksi osakkeenomistajille tai jottei niillä ole negatiivisia vaikutuksia markkinoihin yleensä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Viimeaikainen rahoituskriisi on vahvistanut tarvettamme tarkastella vastuullisemmalla tavalla yrityshallintoon liittyviä eettisiä kysymyksiä. Kysymyksissä pörssiyhtiöiden hallinto- ja valvontaelinten jäsenten ja johtajien palkkojen ja palkkioiden rakenteesta on noudatettava eettisiä periaatteita, jotka eivät salli viime aikoina koettuja tilanteita, jolloin johtoa on palkittu bonuksilla yrityksissä, jotka heti sen jälkeen ovat menneet konkurssiin tai joiden on todettu olevan vakavissa vaikeuksissa. EU:lla on oltava produktiivinen sosiaali- ja ympäristömalli, joka kattaa pitkän aikavälin ja ottaa huomioon kaikkien edut, eli yritysten, osakkeenomistajien ja työntekijöiden edut. Siksi äänestin tätä vastaavalla tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Annan tukeni jäsen Lehnen mietinnölle. Viimeaikainen rahoituskriisi on osoittanut tarpeen analysoida yritysjohtajien palkkapolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Olen yhtä mieltä esittelijän kanssa, kun hän ehdottaa menetelmää, joka perustuu sitoviin toimiin tarkoituksena välttää tilanne, jossa palkan muuttuva osa (bonus, osakkeet jne.) saa aikaan investointipolitiikkaa, jossa otetaan liikaa riskejä ja joka on liian etäällä reaalitalouden tilasta.

Siksi näyttää siltä, että tarvitaan lainsäädäntötoimenpiteitä, joilla voidaan ratkaista yritysten palkkojen maksua koskevien kansallisten säännösten erilaisuuden ongelma, joka ilmenee erityisesti rajatylittävissä fuusioissa. On välttämätöntä asettaa keskiöön eettiset kysymykset, ja tämä koskee erityisesti rahoitusalaa; se ei ole tärkeää vain moraaliselta kannalta vaan ja ennen kaikkea sosiaalisesta näkökulmasta. Tähän pääsemiseksi meidän on otettava käyttöön yhtenäiset ja yleiset suuntaviivat.

 
  
MPphoto
 
 

  Evelyn Regner (S&D), kirjallinen. (DE) Äänestin yrityshallintoon liittyvistä eettisistä kysymyksistä laaditun valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta, koska tuen Euroopan parlamentin vaatimusta, jonka mukaan naisten nimittämistä johtavaan asemaan tulee edistää. Tuen myös Euroopan komissiolle osoitettua kehotusta esittää ehdotus yritysten päätöksentekoelinten, muiden elinten ja yleensäkin paikkojen täyttämisessä sovellettavan järjestelmän käyttöönotosta. Samalla kuitenkin pahoittelen sitä, että tarkistustani, joka olisi velvoittanut tähän, ei sisällytetty lopulliseen päätöslauselmaan.

Olisin halunnut nähdä Euroopan parlamentin esittävän kunnianhimoisempia vaatimuksia. Palkkiopolitiikan yhteydessä haluaisin kiinnittää huomion myös todellisuudessa vallitseviin vakaviin eroihin ja korostaa, että EU:n direktiiveissä säädetyt periaatteet, yhdenvertainen kohtelu ja sama palkka miehille ja naisille, on otettava huomioon ja sitä on edistettävä. Kannatan sitä, että nämä perusperiaatteet tehdään pakollisiksi kaikissa jäsenvaltioissa, ja katson, että noudattamatta jättämisen varalta olisi luotava sanktiojärjestelmä.

 
  
  

Mietintö: Georgios Papanikolaou (A7-0113/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE), kirjallinen. (IT) Kannatin jäsen Papanikolaoun mietintöä, koska tiedän, että talous- ja rahoituskriisin seuraukset ovat yltäneet jo yhteiskunnan rakenteisiin ja olleet haitallisia niille, sekä erityisesti eurooppalaisille nuorille, joiden työttömyysasteesta on tullut hälyttävä.

Siksi katson, että Euroopan unionin toimielinten velvollisuus on laatia selkeä strategia, jossa voidaan parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää nykyisiä koulutus- ja liikkuvuusohjelmia (esimerkiksi Comenius-, Erasmus- ja Leonadro da Vinci -ohjelmia) ja samalla lisätä vastaavuutta koulutus- ja osaamistarjonnan ja työmarkkinoiden vaatimusten ja tarpeiden kesken. Tällä tehtäisiin siirtyminen ammatillisen koulutuksen vaiheesta työssä tapahtuvaan koulutukseen sujuvammaksi ja turvatummaksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Kannatan tätä päätöslauselmaa, sillä koska muotoilemme tämän päivän politiikkaa, meillä on suuri vastuu nuorisoa ja tulevia sukupolvia kohtaan. Euroopan unionilla on käytössään tärkeitä nuorisopolitiikan välineitä. Jäsenvaltioiden on kuitenkin käytettävä niitä tehokkaasti, tiedotettava niistä ja sisällytettävä ne toimiinsa. Olen huolissani työttömien, alityöllistettyjen tai heikon työsuhdeturvan piirissä olevien nuorten määrän kasvusta erityisesti nykyisen talouskriisin aikana. On hyvin tärkeää varmistaa nuorten näkökulma vuoden 2010 jälkeisessä Lissabonin strategiassa ja Eurooppa 2020 -strategiassa. Tuen myös ehdotusta nuorisoon kohdistettujen asianmukaisten toimien kehittämisestä talous- ja finanssikriisiä koskeviin suunnitelmiin sisältyvissä elvytyssuunnitelmissa sekä nuorten työmarkkinoille integroitumisen varmistamisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Mietintö, jonka puolesta äänestin, sisältää kiinnostavia ajatuksia ja ehdotuksia siitä, miten kehittää rakentavaa politiikkaa, jonka tavoitteena on herättää nyky-yhteiskunnan nuorissa vastuuntuntoa.

Nuoret ihmiset kohtaavat nykyään monenlaisia haasteita pyrkiessään löytämään paikkansa työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Yhdyn mietinnön peruslähtökohtaan: Parlamentti voi olla hyödyllinen väline Euroopan nuorisostrategian täytäntöönpanossa, kun otetaan huomioon sen demokraattinen perinne ja siitä johtuva kyky ymmärtää nuorison toiveet niin yleisesti kuin jäsenvaltioissa ja tuoda heidän vaatimuksensa esiin EU:ssa.

Muiden edelläni puhuneiden tavoin toistan sen seikan, että on tärkeää varmistaa, että koulutuspoluilla on yhteys paikalliseen liiketoiminnan todellisuuteen. Vain näin toimien voimme auttaa nykypäivän ja huomisen nuoria pääsemään työmarkkinoille ja menestymään niillä paremmin. Tätä nykyä työpaikan saanti on yhä miljoonien eurooppalaisten nuorten keskeinen ongelma. Se on korostunut nykyisessä talouskriisissä, joka on kasvattanut nuorisotyöttömyyttä yli 20 prosenttia.

Yhdyn mietintöön täysin myös sikäli, että siinä korostetaan nuorten vapaaehtoistyöhön osallistumisen sosiaalista ja inhimillistä tärkeyttä ja merkitystä tekijänä, joka auttaa heitä saavuttamaan henkilökohtaista ja kollektiivista kasvua.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska EU:n nuorisostrategian täytäntöönpano on hyvin tärkeää. Se on sitä erityisesti näinä aikoina, kun talous- ja rahoituskriisi on vaikuttanut haitallisesti nuorten työllisyyteen ja on joka tapauksessa uhka nuorten menestykselle tulevaisuudessa. Koska nuoret ihmiset ovat Euroopan tulevaisuus, on velvollisuutemme auttaa heitä soveltamalla hyvin valmisteltua nuorisostrategiaa. Siksi jäsenvaltioiden on ennen muuta taattava kaikkien lasten ja nuorten oikeus valtion antamaan koulutukseen, ja niiden on tarjottava kaikille nuorille samat mahdollisuudet koulutukseen heidän sosiaalisesta taustastaan ja taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Haluan kiinnittää huomion siihen seikkaan, että kuten uudessa Eurooppa 2020 -strategiassa edellytetään, on ryhdyttävä mahdollisimman pian toimiin koulunsa ilman tutkintoa jättävien opiskelijoiden määrän vähentämiseksi. Vain siten, että luomme joustavampia oppimisolosuhteita kaikille nuorille ja takaamme kaikille oikeuden oppia ja opiskella, voimme luoda nuorille tilaisuuksia saada jalansijan työmarkkinoilla. Haluan myös korostaa, että on välttämätöntä valmistella erityiset poliittiset linjaukset, joiden mukaan työllisyyspolitiikkaa aiotaan toteuttaa ja nuorisotyöttömyyttä torjua. On erityisen tärkeää kannustaa nuoria yrittäjyyteen ja tarjota heille joustavampia mikroluottojen ja mikrorahoitusjärjestelyjen hyödyntämisen ehtoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Rahoituskriisillä on ollut vakava vaikutus nuorten ihmisten elämään. Siksi suhtaudun myönteisesti uudistettuun nuorisostrategiaan, jossa tulevien sukupolvien hyvinvointi asetetaan poliittiselle asialistalle. Koska osaamiskolmio on kasvun ja työpaikkojen luomisen keskeinen tekijä, haluaisin korostaa, että on tärkeää luoda nuorille enemmän koulutus- ja työmahdollisuuksia lisäämällä koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin keskinäistä vuorovaikutusta. Euroopan parlamentin jäsenillä on ratkaisevan tärkeä tehtävä EU:n nuorisopolitiikan edistäjinä jäsenvaltioissa. Kiinnittäisin huomionne koulunkäyntinsä varhain keskeyttämisen ongelmaan ja siihen, että on tarpeen varmistaa, että suurempi osuus nuorista suorittaa oppivelvollisuutensa loppuun saakka.

Myös Euroopan parlamentilla on keskeinen rooli nuorisostrategian muotoilussa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa. On olennaisen tärkeää, että unionin ohjelmissa ja rahastoissa heijastuvat nuoria koskevia EU:n tavoitteet ja että EU:n politiikkaa, ohjelmia ja toimintaa koordinoidaan EU:n nuorisostrategia huomioon ottaen.

 
  
MPphoto
 
 

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin puolesta siksi, että vaikka EU:n nuorisostrategia on luonnostaan monitahoinen ja kaikenkattava asiakirja, on ratkaisevan tärkeää vahvistaa, että minkä tahansa strategian on asetettava koulutus tavoitteiden ja harjoitetun politiikan keskiöön. Menneisyydessä sellainen koulutuspolitiikka olisi aivan tarkoituksenmukaisesti painottanut sitä, että kaikkien oppilaiden EU:ssa on saatettava loppuun perusasteen ja toisen asteen opinnot. Onneksi olemme nyt tulleet pisteeseen, jossa voimme kohdistaa huomiomme kunnianhimoisempiin tavoitteisiin. Parin viime vuosikymmenen aikana on kokeiltu monia hankkeita, joiden tavoitteena on ollut saada yliopisto-opintoihin perinteisesti vastahakoisesti suhtautuneet väestöryhmät hakeutumaan kolmannen asteen oppilaitoksiin. Jotkut näistä hankkeista ovat olleet menestyksekkäämpiä kuin toiset, mutta yleisesti ottaen kolmannen asteen koulutukseen osallistuvien valtaenemmistö tulee samoista sosiaaliryhmistä kuin ennenkin. Tämän ei voi antaa jatkuvan. Jos aiomme todella puuttua köyhyyteen, jota EU:ssa edelleen on mutta joka jää usein huomaamatta, on saatava aikaan tehokas järjestelmä, jossa yhteiskunnan vähemmän haluttomat osapuolet ovat vähitellen täysin edustettuina kolmannen asteen koulutuksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Tuen jäsen Papanikolaoun mietintöä aiheesta "EU:n nuorisostrategia – Satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin". Kannatan hänen vaatimustaan siitä, että jäsenvaltioiden tulee panna täysimääräisesti täytäntöön Lissabonin sopimuksen nuorisopolitiikan alaa koskevat säännökset, joita ovat esimerkiksi nuorten kannustaminen politiikkaan, erityishuomion kiinnittäminen nuoriin urheilijoihin ja perusoikeuskirjan oikeudellinen täytäntöönpano.

Korostaisin Comenius-, Erasmus- ja Leonardo da Vinci -ohjelmien tärkeää roolia Euroopan koulutus- ja ammattikoulutuspolitiikan kehityksessä. Kehotan komissiota asettamaan etusijalle välineet, joilla parannetaan nuorten pätevyyttä ja lisätään heidän työmahdollisuuksiaan, ja erityisesti kehittämään "Erasmus First Job" -ohjelmaa. Olen yhtä mieltä siitä, että on tärkeää torjua huumeiden, alkoholin ja tupakan käyttöä ja muita riippuvuuden muotoja, uhkapeliriippuvuus mukaan luettuna.

Korostan, että on tärkeää antaa nuorille sukupuolivalistusta heidän terveytensä suojelemiseksi. Korostan vapaaehtoistyön tärkeyden ohella seikkaa, jota Portugalin sosiaalidemokraattinen nuorisoliike (JSD) on aina puoltanut, eli sitä, että nuorille on annettava keskeinen vastuu Euroopan nuorisopolitiikan laadinnassa ja toteuttamisessa niin eurooppalaisella, kansallisella kuin alueellisella tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. (PT) Satsaus nuorisopolitiikkaan on eurooppalaisten yhteiskuntien tulevaisuuden kannalta elintärkeää. Se on tärkeää erityisesti aikana, jolloin nuorten osuus väestöstä edelleen laskee. Otin tyytyväisin mielin vastaan "EU:n nuorisostrategia" -asiakirjan, jossa ensimmäistä kertaa koottiin tietoa Euroopan nuorten tilanteesta ja esitettiin kolme nuorisoa koskevaa komission ensisijaista tavoitetta.

Lisätään nuorten mahdollisuuksia koulutukseen ja työntekoon, parannetaan kaikkien nuorten mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan ja edistetään nuorten ja muun yhteiskunnan välistä solidaarisuutta – siinä ovat tehokkaan eurooppalaisen nuorisopolitiikan perustavat tavoitteet, joka politiikka voi osaltaan edistää eurooppalaisen ajattelutavan kehittymistä. Silti se, että "nuoriso" määritellään eri jäsenvaltioissa eri tavoin, samoin kuin se seikka, että nuorisopolitiikka kuuluu toissijaisuusperiaatteen piiriin, kuvaavat niitä ongelmia, joita nuorisopolitiikan välineiden tehokkaaseen täytäntöönpanoon sisältyy. Vaaditaan lujaa tahtoa ja jäsenvaltioiden hallitusten voimakasta sitoutumista samoin kuin avoimen koordinointimenetelmän kiireellistä vahvistamista, jotta uudistetulla eurooppalaisella nuorisoyhteistyöllä voidaan päästä konkreettisiin tuloksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Kannatin äänestyksessä jäsen Papanikolaoun mietintöä aiheesta "EU:n nuorisostrategia – Satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin". Rahoituskriisi vaarantaa ainakin lyhyellä aikavälillä miljoonien Euroopan unionin nuorten ammatillisen tulevaisuuden, ja keskeinen syy tähän on vaikeutunut pääsy työmarkkinoille. On kiireesti varmistettava, että koulutustoimin turvataan taitojen ja työmarkkinoiden vaatimusten parempi vastaavuus ja siten edistetään nuorten itsenäisyyttä ja taloudellista riippumattomuutta. Muussa tapauksessa otamme riskin tuhlata nuorten ihmisten kyvyt.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Aikana, jolloin Eurooppa kamppailee viime vuosikymmenien laajimmassa ja vakavimmassa talous- ja rahoituskriisissä, on olennaista keskittää nyt käsiteltävänämme olevassa nuorisostrategiassa huomio ongelmiin, jotka kriisi on aiheuttanut ja jotka erityisesti koskettavat nuoria ihmisiä. Näistä ongelmista korostaisimme suurta nuorisotyöttömyyttä, vaikeutta päästä työmarkkinoille, alhaista palkkausta, kouluissa ja yliopistoissa annettavan muodollisen koulutuksen puutteita työelämän vaatimusten kannalta sekä vaikeutta sovittaa yhteen työelämän aloittamista ja perhe-elämää, mikä joka tapauksessa on vaikeaa.

Nämä ovat huolenaiheita, jotka on otettava huomioon missä tahansa eurooppalaisessa nuorisostrategiassa. On myös pyrittävä menettelytapoihin ja strategioihin, jotka antavat eurooppalaisille mahdollisuuden sopeutua paremmin ja nopeammin 2000-luvun haasteisiin ja erityisesti haasteisiin kriisitilanteissa. Korostaisin erityisesti niiden toimenpiteiden tärkeyttä, jotka antavat koulutukselle sen asiaankuuluvan merkityksen eli toimenpiteitä, joiden tavoitteena on uusien taitojen hankkiminen, ja toimenpiteitä, jotka kannustavat luovuuteen ja yrittäjyyteen. Lopuksi haluan sanoa, että katson, että ehdotettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on välttämätöntä vahvistaa koordinointia nuorisostrategian toteuttamisessa mukana olevien tahojen kesken.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Sitoutuminen nuoriin tapahtuu hyvän koulutusjärjestelmän kautta, jossa ehdottomalla etusijalla ovat varhaista koulunkäynnin keskeyttämistä ja lukutaidottomuutta koskevat ongelmat ja joka tukee nuorten yhtäläisiä korkealaatuisen opetuksen ja koulutuksen mahdollisuuksia kaikilla tasoilla. Kannatimme myös elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien edistämistä. Kun otetaan huomioon korkea työttömyys, jolle eurooppalaiset nuoret ovat alttiina, ja kun heikosti koulutetut nuoret todennäköisemmin joutuvat työttömiksi, on olennaista varmistaa, että he saavat parhaan mahdollisen koulutuksen, joka takaa heille ripeän pääsyn työmarkkinoille ja pitkäaikaisen panoksen niillä. Ensimmäinen työpaikka on hyvin tärkeä. Siksi ehdotimme "Erasmus First Job" -järjestelmää, joka hyväksyttiin. Odotamme komission ryhtyvän lisätoimenpiteisiin tämän ehdotuksen suhteen. EU:n olisi tiedotettava paremmin välineistä, jotka jo ovat sen käytettävissä, kehitettävä niitä ja pantava ne täytäntöön. Nuoria on kehotettava lisäämään osallistumistaan, erityisesti kierrätysyhteiskunnan rakentamiseen ja tavoitteeseen torjua ilmastonmuutosta, mitä he itse asiassa ovat jo mittavasti edistäneet.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Nähdäksemme tässä mietinnössä on omaksuttu oikeanlainen näkökulma tarkastella nuorten ihmisten ongelmia, kun ne nähdään asiana, joka koskettaa yhteiskunnan useita aloja. Näin ollen siinä tunnistetaan erityisongelmia eri aloilla, kuten koulutuksessa, työllisyydessä, terveydessä, hyvinvoinnissa ja ympäristössä. Näihin ongelmiin kuuluvat muun muassa koulutuksen keskeyttäminen, turvattomat ja epävakaat työsuhteet, palkaton työllistäminen, aivovuoto, ympäristön pilaantuminen, huumeriippuvuus ja sosiaalinen syrjäytyminen.

Vaikka esittelijällä on joitakin ehdotuksia näiden meille kaukaisilta vaikuttavien ja tukemme ansaitsevien ongelmien ratkaisemiseksi, hänellä on toisia ehdotuksia, jotka ovat selkeästi puutteellisia; jotkut ovat jopa hämäriä ja toiset peräti ristiriitaisia. Me emme voi esimerkiksi hyväksyä sitä, että Eurooppa 2020 -strategiassa, joka "keskittyy enemmän nuoriin", voidaan hyväksyä epävarmat ja tilapäistyösuhteet nuorille tarkoitettuina "strategisina" ratkaisuina; nämä molemmat konseptit sisältyvät edellä mainittuun strategiaan, jossa myös puolustetaan kilpailukykyä mahdollisena keinona pois kriisistä.

Kuten muillakin aloilla, tässä vaaditaan yhdenmukaistamista sosiaalisen edistyksen kautta eikä siten, että kaikki päätyvät lopulta samaan ja alhaiseen elintasoon. Jotkut maat, muun muassa Portugali, ovat sisällyttäneet nuorten oikeuksia laajamittaisesti perustuslakiinsa. On tärkeää, että niitä pannaan täytäntöön eikä rajoiteta.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. (IT) Työttömyyttä, tilapäisiä työsuhteita, harjoittelupaikkoja. Millaiset näköalat odottavat nuorta sukupolvea? Millaiset elämänodotukset? Miltä nuorista mahtaa tuntua se, että heidän on pakko pysyä kotona vanhempiensa elätettävänä ja ettei heillä ole edes mahdollisuutta ajatella perheen perustamista? Nuoret tekevät epäsäännöllistä ja usein alipalkattua työtä ja ovat tehtävissä, jotka eivät läheskään vastaa heidän koulutustasoaan. Eläkettä ei ole odotettavissa. Mitä tulevaisuudella on tarjota heille?

Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tämän kriisin ikävimmät seuraukset kantavat nimenomaan nuoret.

He ovat pettyneitä ja huolestuneita mahdollisuudesta joutua syrjään työmarkkinoilta. Ei ole mitään järkeä piiloutua hyvien aikomusten ja lupausten taakse. Nuoret ihmiset vaativat tosiasioita. Meidän velvollisuutemme on antaa heille asianmukaisia vastauksia.

Meidän on investoitava, meidän on tarjottava varmuutta ja annettava mahdollisuuksia. Työmaailma muuttuu. Meidän pitää luoda edellytykset nuorille, jotka ensimmäisinä sopeutuvat näihin muutoksiin, hyödyntävät uutta tekniikkaa ja käyttävät koulutusväyliä, jotka ovat uusien vaatimusten kannalta tarkoituksenmukaisia.

Meidän on voimistettava pyrkimyksiämme ja saatettava nuoret EU:n politiikan keskiöön. Jos nuorilla ei ole tulevaisuutta, silloin koko yhteiskunnallakaan ei ole tulevaisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Tunne Kelam (PPE), kirjallinen. (EN) Äänestin uutta nuorisostrategiaa koskevan mietinnön puolesta, koska uskon, että Euroopan tulevaisuus on tämän päivän nuorissa. Meidän on toimittava nyt varmistaaksemme, että nuorilla on parhaat valmiudet edessä olevaan elämään ja parhaat edellytykset kohdata sen tuomat haasteet.

Kehotan jäsenvaltioita suhtautumaan uuteen nuorisostrategiaan vakavasti ja panemaan ehdotetut toimenpiteet määrätietoisesti täytäntöön. Nuorisostrategian on vahvistettava kaikkien eurooppalaisten nuorten henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä antamalla heille resurssit oppimiseen kotimaassa ja ulkomailla, mikä voi tapahtua niin virallisen, epävirallisen kuin arkioppimisen kautta. Strategian olisi myös annettava nuorille uusia mahdollisuuksia ja lisättävä heidän osallistumistaan yhteiskuntaan.

Lisäksi mikään politiikka ei voi todella toimia ilman eri aloja käsittävää täytäntöönpanoa. Jotta strategiasta tulee onnistunut, kaikkien eri alojen toimijoiden on työskenneltävä yhdessä. Vaikka Euroopan nuorisopolitiikkaa toteutetaan kansallisella tasolla, meidän on opittava toinen toisiltamme ja annettava toisillemme esimerkkejä. Kansallisten raporttien saattaminen julkisiksi on ratkaiseva askel, kun pyrimme pääsemään lähemmäksi nuoria kansalaisiamme ja myös oppimaan toinen toisiltamme parhaiden käytäntöjen ja mahdollisten haasteiden kautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. (RO) Maailmanlaajuinen talouskriisi on vain yksi niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat eurooppalaisten nuorten ihmisten käyttäytymisen ja elinolojen muutokseen. Tämän täytyy kuulostaa hälytyskellolta sekä jäsenvaltioille että koko Euroopan unionille.

Olemme nyt jonkin aikaa todistaneet Euroopan väestön laskua ja niitä dramaattisia seurauksia, joita sillä on talouksillemme ja sosiaaliturvajärjestelmillemme. On huolestuttavaa, että nuoret ihmiset avioituvat yhä myöhemmin ja hankkivat lapsia vähemmän ja myöhään. Samaan aikaan heille ei tarjota asianmukaisia edellytyksiä kehittää taitojaan ja osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan.

Koulutus, työllisyys, sosiaalinen osallisuus ja terveys ovat nuorten sukupolvien merkittävimmät huolenaiheet, mutta jäsenvaltioille nämä asettavat haasteita. Juuri tästä syystä äänestin jäsen Papanikolaoun laatiman mietintöluonnoksen puolesta. Uskon lujasti, että ehdottamamme tarkistukset tuovat merkittävän panoksen tehtävään suunnitella nuorille tarkoitettua politiikkaa, sillä ne mahdollistavat nuorten itsenäisen päätöksenteon ja tukevat heidän henkilökohtaisia aloitteitaan sekä heikossa asemassa olevien nuorten tasa-arvoista pääsyä koulutukseen ja heidän osallistumistaan myöhemmin työmarkkinoille.

Katson, että kumppanuus tiedotusvälineiden kanssa, tavoitteena kohottaa nuorille tarkoitettujen EU:n ohjelmien ja hankkeiden profiilia, on keskeinen tekijä, joka auttaa meitä saavuttamaan tavoitteemme.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) EU:n nuorisostrategia on tullut yhä tärkeämmäksi, ja sitä on nyt pidettävä yhtenä unionin poliittisista prioriteeteista, kun otetaan huomioon, että koko väestöstä 20 prosenttia on nuoria. Tavoitteet ovat selkeät ja täsmälliset ja ne liittyvät niin tärkeisiin alueisiin kuin työllistymismahdollisuuksien lisäämiseen tai nuorten kannustamiseen osallistumaan aktiivisemmin yhteiskuntaan. Kun parhaillaan käymme läpi talous- ja rahoituskriisin tilannetta, ja kun siihen yhdistetään ikääntymisen ongelma, nuoret ovat yksi kaikkein haavoittuvimmista ryhmistä. Siksi sitoudun sitäkin vahvemmin puolustamaan EU:n tason nuorisopolitiikkaa. Siksi äänestin sitä vastaavalla tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Nykyinen kriisi vaikuttaa erityisen vahingollisesti juuri nuoriin. Nuorisotyöttömyyden kasvun huomioon ottaen on tärkeää parantaa koulutusmahdollisuuksia. Me EU:n tasolla puhumme yhä tukitoimista, mutta jäsenvaltioissa tehdään jo leikkauksia yliopistojen rahoitukseen.

Jos nuorisoa todella halutaan auttaa, on myös pysäytettävä "ikuisen harjoittelijan" ilmiö. Nämä toimenpiteet ovat parhaimmillaan aiejulistus, mutta näiden kriisiaikojen olosuhteet huomioon ottaen ne tuskin ovat riittäviä saamaan aikaan jotain todellista. Siksi äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska kuulun itse samaan nuorempaan sukupolveen, joka muovaa EU:n tulevaisuutta, ja olen huolissani siitä, millainen tulevaisuus minua ja sukupolveani odottaa. Nykyään työttömyys on yksi suurimmista nuorten kohtaamista ongelmista kotimaassani Liettuassa ja muissakin EU:n jäsenvaltioissa, ja alamme jo kutsua nykynuoria tämän ajan kadotetuksi sukupolveksi. Toinen ongelma on se, että koulutusjärjestelmä ei sovi yhteen työmarkkinoiden tarpeiden kanssa. Vaikka olemme yhtä mieltä EU:n nuorisostrategiaa koskevasta komission tiedonannosta, olen huolissani siitä, että se monien muiden hyväksymiemme strategioiden tavoin saattaa jäädä ainoastaan sarjaksi hienoja paperilla olevia julistuksia. Meidän, Euroopan parlamentin, muiden EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on ymmärrettävä, että vaikka tunnemme huolta tämän päivän nuorista, voi olla, ettei mitään meidän muistakaan strategioista, EU 2020 -strategia mukaan lukien, panna milloinkaan täytäntöön, koska ei ole enää ketään toteuttamassa niitä. Siksi vaadin komissiota, muita toimivaltaisia toimielimiä ja jäsenvaltioita ryhtymään mahdollisimman pian toimiin, jotta tästä strategiasta tulee todellisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen.(PL) Kannatin äänestyksessä Euroopan parlamentin päätöslauselmaa A7-0113/2010 aiheesta "EU:n nuorisostrategia – Satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin", koska nuoria koskevan strategian määritteleminen on nykypäivänä erittäin tärkeää. Eurooppalaisen yhteiskunnan nuoret kohtaavat monia haasteita, joihin on käytävä käsiksi lähitulevaisuudessa. Talouskriisi ja väestön ikääntyminen ovat epäilemättä tärkeitä ja kiireellisiä kysymyksiä, ja ne huolestuttavat pääasiassa niitä, jotka ovat rakentamassa tulevaisuutta. Se, mitä meidän pitäisi tehdä ja mitä meidän on pakko tehdä, on luoda yhtäläiset mahdollisuudet kaikille niille, jotka aloittavat aikuiselämänsä muutaman vuoden kuluttua, ja myös niille, jotka aloittavat aikuiselämänsä nyt. Valitettavasti on paljon nuoria ja lahjakkaita ihmisiä, joiden tilanne eri syistä on jäänyt heikoksi. Meidän olisi annettava heille toinen tilaisuus. Tietyt toimenpiteet, kuten taloudellinen tuki yliopistotutkinnon suorittaneille henkilöille, ovat elintärkeitä siirtymiseksi kitkattomasti työmarkkinoille. Valitettavasti nuorten ihmisten työttömyysaste on korkea ja työmarkkinoilla jatkuu edelleen eriarvoisuus. Ongelmia on varmasti mainitsemiani enemmän. Siksi olen täysin yhtä mieltä esittelijän kanssa, kun hän toteaa: "Tämä mietintö muodostaa yhden vaiheen jatkuvissa pyrkimyksissä, jotka ovat velvollisuutemme. Päättymätön velvollisuutemme tulevien sukupolvien hyväksi." Tämä on asia, jota meiltä odotetaan nyt, ja näin meidän pitää toimia.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Yhdyn jäsen Papanikolaoun esittämään näkemykseen. Uuden EU:n nuorisostrategian luominen on ratkaisevan tärkeää. Uuden nuorisostrategian päätavoite tulisi olla, että käytetään tehokkaammin nykyisiä välineitä ja lisätään tietämystä. Edistystä on mahdollista saavuttaa kehottamalla hallituksia lisäämään yhteistyötään tässä kysymyksessä huolimatta eroista, joita nuoria koskevassa politiikassa on jäsenvaltioiden kesken.

Tämä on keskeinen tekijä, jos tuleville Euroopan kansalaisten sukupolville on määrä tarjota lupaavaa tulevaisuutta. Talouskriisillä on syvällekäyvät vaikutukset nuoriin, ja se on uhka heidän tulevan hyvinvointinsa kannalta. Myös väestön ikääntymisellä on voimakas vaikutus heidän tulevaisuuteensa. Kun otetaan huomioon nuoriin kohdistuvat monet paineet, siitä johtuva velvollisuus tukea heitä tehokkaan nuorisostrategian avulla, nuoria suosivaan politiikkaan sovellettava toissijaisuusperiaate ja se seikka, että jäsenvaltioiden yhteistyö tällä alalla on vapaaehtoista, on ratkaisevan tärkeää, että uudessa strategiassa päästään eroon edellisen strategian heikoista puolista ja että se tuottaa konkreettisia tuloksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioan Mircea Paşcu (S&D), kirjallinen. (EN) Ihmisten kouluttaminen on ratkaisevan tärkeä tehtävä, koska jos virheitä tehdään ja niitä ei korjata ajoissa, niillä on taipumus johtaa yli sukupolvien ulottuviin seurauksiin ja ne ovat alttiita toistumaan ja siten aiheuttamaan lisää taantumista. Strategioidemme ongelma on, että kun ne on kerran keksitty, meillä on pakkomielle toteuttaa niitä, emmekä enää käsittele ja tarkista niitä säännöllisesti.

Käsillä oleva nuorisostrategia on pääkohdiltaan laadittu ennen nykyistä kriisiä ja siihen kohdistuu jo monenlaisia haasteita: miten suojella nuoria nykyisen kriisin kielteisiltä psykologisilta vaikutuksilta, miten valmistaa heitä huomisen maailmaan, miten taata tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen tuloista riippumatta, miten erottaa liikkuvuus aivovuodosta, ja miten luoda tasapaino internetin kautta tapahtuvan virtuaalisen verkottumisen ja varsinaisen verkottumisen ja kollektiivisen toiminnan kautta syntyvän yhteishengen kesken.

Nämä ovat strategisia haasteita, ja ne vaativat strategista huomiota kaikkien EU:n jäsenvaltioiden päätöksentekijöiltä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska sen tavoitteena on edistää kaikkien nuorten ihmisten aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja solidaarisuutta. Nuorisopolitiikassa, missä sääntönä on toissijaisuusperiaate, meidän on kannustettava jäsenvaltioita määrittelemään yhteiset tavoitteet ja ohjelmat ja parantamaan niiden yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa. Tämä on kiireellinen asia, koska me tiedämme, että Euroopassa yksi neljästä 15-vuotiaasta ei osaa lukea kunnolla. Samaan aikaan kun keskustelemme vuoden 2011 talousarviosta, olen huolissani kuilusta juuri äänestyksessä olleen mietinnön tavoitteiden ja Youth in Action -nuorisotoimintaohjelman budjetin 3,4 prosentin leikkauksen välillä. Miksi leikata ohjelmaa, jonka tavoitteena on nimenomaan kehittää kansalaisuuden tunnetta, solidaarisuutta ja suvaitsevaisuutta nuorten eurooppalaisten keskuudessa? Toivon siksi, että 2020-strategia, joka perustuu älykkääseen, kestävään ja osallistavaan talouteen, ilmenee kunnianhimoisina taloudellisina sitoumuksina nuorison koulutukseen, koska näinä järjestelmäkriisin aikoina EU:n selviytyminen keskipitkällä aikavälillä on mahdollista vain tämän eurooppalaisen hankkeen avulla koulutetuista ja sen aktivoimista nuorista ihmisistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen.(PL) Annoin tukeni EU:n nuorisostrategialle täysin vakuuttuneena ja varmana siitä, että se menestyy. Se on yksi työn avainalueista kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa, jossa toimin. On välttämätöntä parantaa nuorten ihmisten tilannetta ja heidän mahdollisuuksiaan päästä koulutukseen ja ammattiin. Tässä suhteessa ovat tärkeitä kolme asiaa.

1. EU:n alueen nuoret, myös puolalaiset nuoret, hyödyntävät paljon EU:n ohjelmia, esimerkiksi Comenius-, Erasmus- ja Leonardo da Vinci -ohjelmaa. Siksi on hyvin tärkeää kasvattaa näiden ohjelmien rahoitusta ja tunnustaa ne monivuotisen EU:n nuorisostrategian kehittämisen perustaksi. Tulevaisuudessa näiden ohjelmien rahoitusta olisi lisättävä. Satsaus nuorten ihmisten koulutukseen on parasta mahdollista EU:n määrärahojen käyttöä. Kehotan myös parantamaan Erasmus Mundus -ohjelmaa ja panemaan sen kaikilta osin täytäntöön.

2. Sosialistina korostan myös sitä, että nuorille on luotava yhtäläiset mahdollisuudet osallistua koulutukseen. On olennaisen tärkeää antaa taloudellista tukea niille, joilla ei ole varaa saattaa loppuun korkea-asteen koulutusta. On myös tärkeää auttaa nuoria helpottamalla heidän pääsyään työmarkkinoille.

3. Lissabonin sopimuksen voimaantulon vuoksi haluaisin kiinnittää huomion strategian täytäntöönpanoa koskeviin jäsenvaltioiden velvollisuuksiin, joihin kuuluvat nuorten kannustaminen politiikkaan, erityishuomion kiinnittämisen nuoriin urheilijoihin ja perusoikeuskirjan oikeudellinen täytäntöönpano.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen.(PL) Euroopan parlamentin hyväksymä mietintö on perusteellinen analyysi nuorista – se on moniulotteinen kysymys, jota toisinaan tuntuu keskusteluissa vähäteltävän tai joka työnnetään taka-alalle. Tämän päivän nuoret luovat tulevaisuuden Eurooppaa. Siksi meidän on varmistettava, että he kehittyvät hyvin, ja meidän pitää auttaa heitä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla unionin tarjoamia mahdollisuuksia. Nuoret ihmiset merkitsevät erityislaatuista lisäarvoa: he tuovat tuoreutta ja innovatiivisuutta, ja he voivat tehdä Euroopan sosiaalisesta visiosta todellisuutta, jonka perustana ovat suvaitsevaisuus, monipuolisuus ja tasa-arvo. Nuorten kysymys saa entistäkin painavamman merkityksen nykytilanteessa eli talouskriisin ja Eurooppaa koskevien demografisten tekijöiden valossa.

Nuoret ovat muita haavoittuvampia nykyisen taloustilanteen aiheuttamille haitallisille vaikutuksille. Työttömyys nuorten ryhmässä on miltei kaksi kertaa yleistä työttömyysastetta suurempaa, ja nuorten taloudellinen tilanne pakottaa heidät usein luopumaan koulutuksestaan, mikä voi lopulta johtaa köyhyyteen ja syrjäytymiseen.

Väestön ikääntyessä on löydettävä välineitä, jotka kannustavat nuoria ihmisiä perustamaan perheitä. Nuoret usein siirtävät tätä päätöstä heikon taloudellisen tilanteensa, työnsaantiongelmien tai työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen ongelmien takia. Nuorten asioita koskevan yhteistyön järjestämisessä ja rakenteissa on lisättävä selkeyttä ja tarkkuutta. Nuorisokysymys on monitahoinen asia ja vaatii, että useat politiikan alat ovat siinä mukana.

 
  
MPphoto
 
 

  Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE), kirjallinen.(PL) Tänään hyväksytty komission tiedonantoa "EU:n nuorisostrategia" koskeva päätöslauselma osoittaa meille oikean suunnan, joka perustuu kokonaisvaltaiseen tapaan lähestyä nuorten ongelmia ja tarpeita. Uskomme, että nuorten ihmisten ja tulevien sukupolvien etujen huomioiminen muotoiltaessa toimintastrategiaa kaikilla politiikan tasoilla takaa sen, että tärkeimmät kysymykset ovat ratkaistavissa toimivasti ja tehokkaasti. Esimerkiksi tämän yhteiskuntaryhmän jatkuvasti korkea työttömyys osoittaa rakenteellisten ratkaisujen puutetta, kuten virheitä koulutusjärjestelmässä, kun nuoria koulutetaan ottamatta huomioon työmarkkinoiden tarpeita.

Meidän on rohkaistava nuoria toimimaan aktiivisesti kansalaisyhteiskunnassa, olemaan poliittisesti aktiivisia ja kannustettava heitä yrittäjyyteen. Meidän tulee luoda heille edellytykset olla luovia kulttuurin alalla ja herättää heissä kiinnostus taiteisiin, tieteisiin ja uuteen teknologiaan. Toisaalta meidän pitää varmistaa, että suojelemme nuoria syrjinnältä ja toteutettava kampanjoita, joilla edistetään ympäristönsuojelua edistäviä ajatuksia. Meidän ei pidä myöskään unohtaa taistelua huumausaineiden väärinkäyttöä ja muita riippuvuuksia vastaan, sillä nuoret ihmiset ovat niiden suhteen erityisen haavoittuvia. Näistä syistä kannatin tänään mielihyvin jäsen Papanikolaoun mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. (RO) Nuoria 15–29 vuoden ikäisiä eurooppalaisia on 96 miljoonaa eli suunnilleen 20 prosenttia Euroopan unionin väestöstä. Nuorten työttömyysaste saavutti talouskriisin seurauksena vuoden alussa 20 prosentin tason. Samaan aikaan koulunsa keskeyttäneiden osuus nousi 17 prosenttiin, ja kyseessä olivat pääasiassa maaseutualueiden nuoret. Lisäksi nuorille tarjotaan yhä enemmän määräaikaisia työsopimuksia, mikä vähentää heidän mahdollisuuksiaan päästä taloudellisesti vakaaseen tilanteeseen ja hankkia itselleen asuntoa. Nuoret ovat tulevaisuutemme, ja meidän pitäisi saada heidät enemmän mukaan Euroopan tason päätöksentekoprosessiin. Heidän pitäisi olla mukanamme suunnittelussa ja toteutuksessa ja osaltaan edistämässä yhteiskuntamme rakentamista. Vaadin komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään kiireesti strategian ja toimenpiteet, joilla autetaan nuoria lisäämään osallistumistaan yhteiskuntaan. Näillä toimenpiteillä tulisi olla seuraavat tavoitteet: niiden tulisi mahdollistaa syrjimätön pääsy koulutukseen, joka antaa nuorille mahdollisuuden hankkia ne taidot, jotka he tarvitsevat löytääkseen kunnollisen elintason antavan työn, tarjota kohtuullisesti saatavilla olevia lastenhoitopalveluja, jotka helpottavat työn ja perhe-elämän välisen tasapainon löytämistä, ja antaa tukea, jonka avulla helpotetaan nuorten pääsyä työmarkkinoille ja mahdollistetaan sosiaalinen asuntotuotanto nuoria varten.

 
  
MPphoto
 
 

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. (LT) Kansainvälinen talouskriisi tuli meille kaikille raskaana iskuna. Surullisinta on se tosiasia, että voimakkaimmin iskun ovat saaneet kokea he, joista meidän tulevaisuutemme riippuu. Viime vuosien taloudellinen tsunami on tehnyt lukuisista nuorista työttömiä tai alityöllistettyjä. Tämän mietinnön mukaan nuorison työttömyysaste on useimmissa EU:n jäsenvaltioissa miltei kaksinkertainen työikäiseen väestöön verrattuna. Nyt meillä on mahdollisuus kääntää kriisi mahdollisuudeksi. Me olemme sen velkaa eurooppalaisten nuorelle sukupolvelle.

Maalleni Liettualle, samoin kuin useimmille sen naapureista, on tärkeää pysäyttää jatkuvasti lisääntyvä pitkälle koulutettujen työntekijöiden siirtyminen ulkomaille. Kuten mietinnön otsikossa jo esitetään, voimme saavuttaa tämän satsauksin ja järjestämällä mahdollisuuksia. Satsauksessa ensisijaisia alueita ovat koulutus ja työllisyys. Meidän on helpotettava siirtymistä koulutuksesta työmarkkinoille, niin että se tapahtuu kitkattomammin. Tämän välttämättömän satsauksen vaikutus on kuitenkin rajallinen, jollemme tarjoa nuorillemme mahdollisuuksia. Meidän on kannustettava nuoriamme ryhtymään aktiivisemmiksi kansalaisiksi sekä sosiaalisesti että poliittisesti. Nuorten äänestysaktiivisuus Itä-Euroopassa on hyvin alhainen. Siksi meidän on palautettava heidän kiinnostuksensa poliittiseen prosessiin.

Kansalaisyhteiskunta ja vastaavat kansalaisjärjestöt voivat tukea EU:n tavoitteita. Esimerkiksi "My vote" -hanke, jossa käytettiin innovatiivista internet-tekniikkaa, edisti nuorten poliittista tietoisuutta. Lisäksi meidän on käynnistettävä rakentava vuoropuhelu Euroopan nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa ilman byrokratiaa ja teknistä jargonia.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. (EN) Kannatin mietintöä Euroopan nuorisostrategiasta, koska uskon, että se osoittautuu ratkaisevaksi nuorten saamiseksi kokopäivätyöhön tulevina vuosina. Kun 5,5 miljoonaa alle 25-vuotiasta eurooppalaista on vailla työtä, on selvää, että tarvitaan tehokasta strategiaa ongelmasta selviytymiseksi.

Nuorisotyöttömyyden ongelma ei johdu vain talouskriisistä; työnantajat etsivät ihmisiä, joilla on ammattikokemusta. Olen täysin samaa mieltä ehdotuksesta, että korkeakoulutuksen ja työmarkkinoiden yhteyttä olisi tehostettava. Yhteistyö jäsenvaltioiden kesken on avain käytäessä käsiksi nuorisotyöttömyyden ongelmaan, josta voi koitua raskaita sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia.

 
  
  

Suositus toiseen käsittelyyn: Astrid Lulling (A7-0146/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Oli tärkeää vahvistaa itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien naisten suojelua. Astrid Lullingin mietintö miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin on askel siihen suuntaan. Siinä säädetään 14 viikon äitiyslomasta ja sosiaaliturvasta puolisoille ja elinkumppaneille, mikä ei ollut tilanne aikaisemmin. Euroopan parlamentti takaa jälleen kerran naisten suojelun heidän työpaikoillaan. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska olen asiasta samaa mieltä.

 
  
MPphoto
 
 

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. (PT) Muistaen tarpeen kumota miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamista itsenäisiin ammatinharjoittajiin koskeva direktiivi 86/613/ETY, tämä ehdotettu muutos edustaa merkittävää edistysaskelta myös itsenäisten ammatinharjoittajien puolisoiden ja elinkumppaneiden tilanteeseen.

Sosiaaliturvasta on ehdotettu, että siellä, missä on olemassa itsenäisiä ammatinharjoittajia koskeva sosiaaliturvajärjestelmä, jäsenvaltio ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta puolisot voivat hyötyä kansallisen lainsäädännön mukaisesta sosiaaliturvasta. Vaikka puolisoiden sosiaaliturva ei ole pakollinen, tämä ehdotus muodostaa tärkeän askeleen, sillä monissa jäsenvaltioissa puolisot eivät kuulu pakollisen tai vapaaehtoisen sosiaaliturvan piiriin.

Lopuksi, tässä ehdotuksessa on säännös äitiyssuojelusta, vaikkakaan ei niin, että itsenäisiä ammatinharjoittajia avustavat puolisot saisivat samaa äitiyslomamäärää kuin palkalliset työntekijät. Heillä on kuitenkin oikeus asianmukaiseen maksuun, joka mahdollistaa heille liiketoiminnan keskeyttämisen vähintään 14 viikoksi ja/tai mahdollisuuden vaatia väliaikaista sijaisuuspalvelua. Näistä syistä johtuen äänestin ehdotuksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Jotta talouden taantumasta selvitään, on erittäin tärkeää sijoittaa inhimillisiin voimavaroihin ja yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin sekä luoda miehille ja naisille edellytyksiä hyödyntää kaikkia kykyjään. Euroopan unioni on nyt päässyt lähelle Lissabonin strategian tavoitetta saavuttaa 60 prosentin naisten työllisyystaso vuoteen 2010 mennessä, mutta naisten työllistyminen jäsenvaltioissa on erittäin epätasaista. Tämän vuoksi komission ja jäsenvaltioiden tulee ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin pannakseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa täytäntöön direktiivin miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin. Itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien naisten ja puolisoiden tai elinkumppaneiden äitiyssuojelu on erittäin tärkeää. Tulee hyväksyä, että heille on välttämätöntä myöntää korvaus, jonka turvin he voivat keskeyttää ammattitoimintansa riittävän pitkäksi aikaa, jotta voidaan varmistaa normaaliraskauden moitteeton sujuminen ja äidin toipuminen normaalin synnytyksen jälkeen, ja että myönnetyn äitiysrahan tulee olla riittävä. Olen tämän vuoksi vahvasti esittelijän kanssa samaa mieltä näistä ehdotuksista direktiivin toisessa käsittelyssä. Tämän lisäksi komission uutta vuoden 2020 strategiaa koskevassa kuulemisessa ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota sukupuolten väliselle tasa-arvolle. Meidän täytyy vahvistaa ja integroida sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyviä aiheita uudessa strategiassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatan tämän direktiivin hyväksymistä, joka luo soveltamispuitteet jäsenvaltioissa miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamiseen itsenäisiin ammatinharjoittajiin tai niihin, jotka ottavat osaa kyseiseen toimintaan. Naisten vähempi osallistuminen itsenäiseen ammatinharjoittamiseen on epätasa-arvoista, sillä perheeseen liittyvillä velvoitteilla näyttää olevan negatiivinen vaikutus naisiin miehiin verrattuna. Puolisoihin liittyvän sosiaaliturvan puuttuminen ja heidän perheen liiketoimintaan osallistumisensa tunnustamatta jättäminen antaa epäreilun kilpailuedun joillekin yrityksille, joten tämä aloite varmistaisi tasa-arvoiset olosuhteet Euroopassa. On tärkeää hyväksyä toimenpiteet sukupuolten välisten erojen ratkaisemiseen yrittäjyydessä, jotta voitaisiin paremmin sovittaa yhteen yksityis- ja työelämä. Vetoan jäsenvaltioihin naisten ja miesten välisen täydellisen ja käytännössä toteutuvan tasa-arvon varmistamiseksi ammatillisessa elämässä tarkoituksena edistää yrittäjyysaloitteita naisten joukossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Vuoden 1986 joulukuun direktiivi on osoittautunut tehottomaksi, koska sillä on ollut varsin epätyydyttäviä tuloksia toimeenpanoraporttien mukaan. Tämän vuoksi on tärkeää edetä itsenäisten ammatinharjoittajien äitiyssuojelun tehostamiseksi ja tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi itsenäisesti työskenteleville naisille sekä heidän puolisoilleen.

Euroopassa 16 prosenttia työssäkäyvästä väestöstä on itsenäisiä ammatinharjoittajia, ja heistä vain kolmannes on naisia. Tämä luku on epäilemättä tulosta niistä lukemattomista esteistä, joita työssäkäyvät naiset kohtaavat, eivät vähiten tasapainoillessaan perheensä ja ammatillisen elämänsä välillä. Vaikka vuoden 1986 direktiivi ei saavuttanut tavoitteitaan, myös nykyinen ehdotus on vailla päämääriä.

On valitettavaa, että tämän direktiivin mahdollisuuksia on pienennetty, jotta saataisiin aikaan poliittinen kompromissi neuvostossa. Sitä voidaan kuitenkin pitää ensiaskeleena nykyisen tilanteen parantamiseksi, joka koskee itsenäisten ammatinharjoittajien ja puolisoiden sosiaaliturvaa. On luotu vähimmäissäännöt, joiden mukaan ensimmäistä kertaa unionin tasolla tunnustetaan oikeus äitiysajan etuuksiin, jotka mahdollistavat työn keskeyttämisen vähintään 14 viikon ajaksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Maria Corazza Bildt, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark, Anna Ibrisagic ja Alf Svensson (PPE), kirjallinen. (SV) Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraatit) ruotsalaisjäsenet äänestivät eilen (18. toukokuuta 2010) suositusta vastaan, joka koski toista kuulemista neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamasta kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta (A7-0146/2010). On erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä varmistaakseen miesten ja naisten välisen tasa-arvoisen kohtelun, jotta useammat naiset voivat ryhtyä itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi. Toisaalta, meidän mielestämme ei ole Euroopan unionin tehtävä tehdä päätöksiä tasa-arvopolitiikasta, jolla on kauaskantoiset vaikutukset jäsenvaltioiden julkiseen talouteen. Asian täytyy olla kunkin jäsenvaltion omassa harkinnassa. Lisäksi emme usko, että naisia ja miehiä kohdellaan tasa-arvoisesti, mikäli vain naisille (eikä miehille) taataan etuudet ja vanhempainloma, kun heistä tulee vanhempia. Lopuksi haluamme korostaa, että laajempi tasa-arvo on yksi Euroopan unionin suurimmista haasteista, jossa Ruotsi voisi toimia esimerkkinä muille unionin jäsenvaltioille. Nykyisessä talouden kriisissä on erittäin tärkeää, että itsenäisiä ammatinharjoittajia tuetaan ja rohkaistaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. (RO) On kulunut yli kaksi vuotta siitä, kun keskustelimme maaseudulla asuvien naisten tilannetta koskevasta mietinnöstä ja kiirehdimme sosiaaliturvalakiin tarvittavien päivitysten tekemistä. Neuvosto esittää meille nyt uudenlaista direktiiviä, jonka toimialue on kuitenkin rajattu vain maatalouteen. Mielestäni tälle rajaukselle ei ole mitään perusteita. Naisten tilanne maaseutualueilla on erittäin vaikea erityisesti uusissa jäsenvaltioissa, ja meidän täytyy jatkuvasti ja aktiivisesti käsitellä asiaa. Kun keskustelemme itsenäisten ammatinharjoittajien toimista, meidän ei kuitenkaan tule ylenkatsoa niitä, jotka työskentelevät kannattavasti käsityöammateissa, kaupan toimialoilla, pienissä ja keskisuurissa yrityksissä sekä vapaissa ammateissa.

Mielestäni tämän lisäksi tulee välttää sellaisia neuvoston ehdottamia määräyksiä, jotka voisivat sallia jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien piiriin pääsemistä koskevat rajoitukset. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti direktiivi, parlamentin ehdottamassa muutetussa muodossa, tarjoaa tarvittavat puitteet itsenäisissä ammateissa toimivien naisten ja miesten välisten erojen kaventamiseen. Tässä suhteessa uskon, että yhtäältä äitiyssuojelu on elintärkeää perustuen oikeuteen saada vähintään 14 viikon loma sekä äitiysajan etuudet. Toisaalta puolisoiden tai elinkumppaneiden oikeus perustaa laillinen yritys on yhtä elintärkeää.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Järkkymättömänä ihmisoikeuksien ja tasa-arvoperiaatteen puolustajana en aliarvioisi aloitteita, jotka tähtäävät naisten oikeuksien suojeluun työmarkkinoilla, kuten on kysymys tässä hyvän kollegani Astrid Lullingin mietinnössä. Kuten olen jo sanonut, miehiä ja naisia on kohdeltava oikeudenmukaisesti, ja heille on annettava samat oikeudet, mutta heidän erityistarpeensa on otettava huomioon. Naisten tapauksessa tämä on erityisen olennaista sellaisilla alueilla kuten äitiystuki, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen...

Tämän vuoksi kannatan sitä, muiden muassa, mitä pidän tässä itsenäisten ammatinharjoittajien äitiyssuojelua koskevana huolena. Tästä huolimatta olen myös toissijaisuusperiaatteen järkkymätön kannattaja ja uskon, että monet keskustelun kohteena olevat aiheet täytyy jättää jäsenvaltioiden lainkäyttöalueelle.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatan Euroopan parlamentin pyrkimyksiä sosiaalisen oikeuden ja sukupuolten välisen tasa-arvon mekanismien vahvistamiseksi Euroopan unionissa. Ollessaan kiistaton sivistyneen maailman periaate, eikä vähiten Euroopassa, joka näkee itsensä kulttuurisesti ja sosiaalisesti kehittyneenä, itsenäisten ammatinharjoittajien välisen sukupuolisen tasa-arvoisen kohtelun varmistaminen – erityisesti mahdollisuus sosiaaliturvajärjestelyihin, ennen kaikkea äitiyteen liittyviin – on muuttumassa yhä kiireellisemmäksi ja ilmeisemmäksi tämän pitkän ja syvällisen taloudellisen ja sosiaalisen kriisin aikana. Korostan huoltamme siitä, että toiminta-alueiden välisten kohtelujen erot on poistettava sekä organisaation että työkalujen ja työn tai tuotannon mekanismien tasoilla tapahtuneen hyvin tunnetun kehityksen edessä. Työntekijöillä tulee olla sama julkista sosiaaliturvajärjestelmää, erityisesti etuuksia ja maksuja, koskeva kriteeristö. Haluan myös korostaa, että tämä suositus vahvistaa varmasti kannustimia naisten yrittäjyydelle. Euroopan taloudella on vielä paljon hyödynnettävää ja monenlaista kehitystyötä tehtävänään saadakseen aikaiseksi naisten vahvempaa ja kattavampaa osallistumista.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Henkilönä, joka on erityisen kiinnostunut sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yleistä tasa-arvoa koskevista asioista, mukaan lukien sosiaalioikeuksista, kannatan tämän mietinnön hyväksymistä. Mielestäni on todellakin olennaista, että jäsenvaltioiden tulisi taata sosiaaliturva itsenäisille ammatinharjoittajille ja puolisoille ja että kyseisen turvan tulisi olla sama myös palkkatyötä tekeville naisille. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on kannustaa naisten yrittäjyystoimintaa Euroopassa, mikä on edelleen liian epäröivää; ja ennen kaikkea kysymys on siitä, että näiden naisten sallitaan nauttia äitiyslomasta samoin kuin kaikkien muiden naisten, jotka tekevät muunlaista työtä. Äitiysloma tulee taata kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikille naisille näiden työsuhteen laadusta riippumatta. Koska tämä toimenpide on alistettu toissijaisuusperiaatteelle, toivokaamme, että jäsenvaltiot tekevät sen mitä täytyy tehdä sen varmistamiseksi, että nämä miehet ja naiset voivat sovittaa perhe- ja työelämänsä yhteen niin nopeasti ja helposti kuin mahdollista.

 
  
MPphoto
 
 

  Lívia Járóka (PPE), kirjallinen. (HU) Haluan onnitella kanssajäsentäni Astrid Lullingia tämän mietinnön hyväksymisestä, mikä edustaa tärkeää askelta eteenpäin erittäin pitkäaikaisen ongelman ratkaisussa. Itsenäisten ammatinharjoittajien puolisoiden ja elinkumppaneiden tilannetta – jotka osallistuvat liiketoimintaan ja tuloihin saamatta työntekijän tai liikekumppanin statusta – ei käsitelty tyydyttävästi vuoden 1986 neuvoston direktiivissä. Tämän vuoksi oli aika kumota yllä mainittu lainsäädäntö ja laatia uusi direktiivi, joka tunnustaa puolisoiden työn ja asettaa heidät yhdenvertaisiksi itsenäisten ammatinharjoittajien kanssa sosiaaliturvaa koskevissa asioissa.

Lisäksi esittelijä ja Euroopan parlamentti ovat tehneet tärkeän saavutuksen siinä, että verrattuna alkuperäiseen neuvoston suositukseen, toimeenpanoalue ei enää koske pelkästään kannattavia itsenäisiä ammatinharjoitustoimenpiteitä maanviljelysektorilla, koska kyseinen kohderyhmä työskentelee myös esimerkiksi pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tai vähittäiskaupassa, jossa he muodostavat enemmistön. Vaikka neuvosto ei hyväksynyt lukuisia tärkeitä esittelijän ja parlamentin tekemiä suosituksia, jättäen säännöksen puolisoiden ja elinkumppaneiden tasa-arvoisesta sosiaaliturvasta jäsenvaltioille ja sallien jäsenvaltioiden ylläpitää rajoittavia säädöksiä, jotka koskevat tiettyjä järjestelmiä tai sosiaaliturvan tasoja, direktiiviluonnos edustaa kuitenkin kokonaisuutena merkittävää askelta.

 
  
MPphoto
 
 

  Barbara Matera (PPE), kirjallinen. (IT) Kannatan voimakkaasti itsenäistä ammattia harjoittavien miesten ja naisten tasa-arvoista kohtelua soveltavan direktiiviehdotuksen hyväksymistä. Viimeinkin Euroopan parlamentti ilmaisee mielipiteen tämän periaatteen toimeenpanemisesta, symbolina sosiaalisesta ja taloudellisesta kehityksestä!

Kunnioittaen valtion valtaoikeuksia uskon, että ei ole tarvetta pelkästään muotoilla itsenäisten ammatinharjoittajanaisten ja -äitien sekä puolisoiden ja tunnustettujen elinkumppaneiden suojelun vähimmäisstandardit, vaan myös saattaa heidän suojelunsa samalle tasolle kuin palkkatyössä käyvien naisten ja äitien, toisin kuin on tilanne itsenäisten ammatinharjoittajien kohdalla.

Toivomme, että näiden oikeuksien julistusta noudatetaan tosiasiallisella kunnioituksella ja että valtiot sitoutuvat laatimaan tarvittavat toimenpiteet erityisesti itsenäistä ammattia harjoittavien naisten ja puolisoiden suojelemiseksi raskauden ja äitiyden aikana. Meidän täytyy taistella työpaikoilla tapahtuvaa syrjintää ja sen kaikkia muotoja vastaan tukeaksemme sekä naisten että miesten emansipaatiota.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Komission ehdotus pyrkii varmistamaan itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun. Pidän sen vuoksi tämän tekstin hyväksymistä tärkeänä ja erittäin positiivisena askeleena lähennyttäessä nykyistä Euroopan unionin lainsäädäntöä palkkatyössä käyvistä työntekijöistä, sillä tasa-arvon ja sosiaaliturvan perusoikeudet on jo turvattu ja ehdotetut muutokset alkuperäiseen tekstiin liikkuvat kohti itsenäisten ammatinharjoittajien puolisoiden suojelua koskevaa yleistä parannusta, erityisesti itsenäisiä ammatteja harjoittaville naisille ja puolisoille tai itsenäisten ammatinharjoittajien tunnustetuille elinkumppaneille myönnettyä äitiysetuutta silmällä pitäen. Siksi äänestin tällä tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, en pelkästään sen vuoksi, että se on tärkeä ja uskon sen vaikuttavan miljooniin Euroopan unionin kansalaisiin. Tunnen monia taiteilijoita, lakimiehiä ja muita itsenäisiä ammatteja harjoittavia ihmisiä ja tiedän, että hyvin usein heitä avustavat perheenjäsenet, yleensä vaimo tai lapset. Se, että heillä on nyt oikeus sosiaaliturvaan, parantaa epäilemättä heidän taloudellista asemaansa, moraaliaan ja työintoaan. Tämä on erityisen tärkeää Liettuassa, sillä nyt, kun kriisi on iskenyt Baltian maihin ankarana, monien perheiden taloudellinen asema lähentelee köyhyyttä.

Me emme voi enää seurata sivusta, kun itsenäiset ammatinharjoittajat ja heidän perheensä kärsivät sosiaalisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Tämän mietinnön hyväksyminen on selvä merkki Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallituksille tukea itsenäisten ammatinharjoittajien puolisoita, taata heille oikeus eläkkeeseen, palkallisiin lomiin, äitiys- tai isyyslomaan ja auttaa heitä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Haluan ilmaista tukeni jäsen Lullingin mietinnölle. Tämä ehdotus on tarpeellinen, sillä itsenäisten ammatinharjoittajien alalla on edelleen suuri sukupuolten välinen kuilu, joka uhkaa tulla vielä suuremmaksi. Ehdotuksessa huomioidaan myös sen, että sosiaaliturva tulisi myöntää myös puolisoille, jotka tekevät yleensä merkittävästi töitä itsenäisen ammatinharjoittajan liiketoiminnassa jääden kuitenkin täysin ilman kyseistä turvaa monissa jäsenvaltioissa.

Ehdotus, jonka tarkoituksena on saada aikaiseksi kannustimia naisille päästä työmarkkinoille ja auttaa taistelussa pimeää työskentelyä vastaan, tuo kolme päämuutosta nykyiseen yhteisön lakiin: "puolison" määritelmää muutetaan sisällyttämään ne parit, jotka eivät ole naimisissa, siellä missä kansallinen lainsäädäntö heidät tunnustaa; itsenäistä ammattia harjoittaville naisille ja heidän puolisoilleen myönnetään oikeus hyötyä tarvittaessa maksetusta äitiyslomasta, joka kestää vähintään 14 viikkoa. Puolisolle myönnetään myös oikeus sosiaaliturvajärjestelmään tarvittaessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä uskoin, että tämän direktiivin hyväksyminen on erittäin tärkeää Euroopan unionin tasolla ottaen huomioon tämänhetkinen talous- ja finanssikriisi, jonka parissa nyt painimme. Ottaen huomioon sen, että useimmissa jäsenvaltioissa puolisot eivät nauti puolisonsa sosiaaliturvaeduista, uskoin, että sellaisessa tapauksessa, jossa jäsenvaltio määrää pakolliseksi itsenäistä ammattia harjoittavan henkilön liittymisen sosiaaliturvajärjestelmään, tämän tulisi olla pakollista myös heidän puolisoilleen ja elinkumppaneilleen.

On valitettavaa, ettei neuvosto hyväksy sitä, että itsenäisiä ammatinharjoittajia avustavien puolisoiden ja elinkumppaneiden olisi pakollista liittyä sosiaaliturvajärjestelmään niissä valtioissa, joissa heidän asemansa on tunnustettu kansallisen lainsäädännön puitteissa. Ottaen huomioon, että suuri enemmistö ei kuulu kyseisen järjestelmän piiriin, he eivät sen vuoksi ole tietoisia sosiaaliturvajärjestelmän tarjoamista eduista, jotka kattavat sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden.

Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän varjoesittelijänä kannatin sitä, että itsenäistä ammattia harjoittavien naisten, puolisoiden ja elinkumppaneiden, jotka päättävät saada lapsia, tulisi nauttia sosiaaliturvaa ja maksettua lomaa ja heitä ei tulisi estää saamasta lapsilisää, kuten Romanian hallitus tekee.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Olen erittäin iloinen siitä, että tänään Euroopan parlamentti vahvisti kantansa toisessa käsittelyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta.

Naisilla on olennainen rooli itsenäisten ammatinharjoittajien liiketoiminnan ylläpitämisessä omistajina sekä puolisoina tai elinkumppaneina. Kannatan parlamentin päätöstä miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän puolisoihinsa tärkeänä osana Euroopan unionin lainsäädäntöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marina Yannakoudakis (ECR), kirjallinen. (EN) Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä on voimakas itsenäisten ammatinharjoittajien ja heidän kumppaniensa sukupuolikuilun välisen sillanrakennuksen kannattaja. Kannatamme mietinnön tavoitetta niin, että haluaisimme nähdä kaikkien Euroopan unionin valtioiden tarjoavan tukea ja sosiaaliturvaa itsenäisille ammatinharjoittajille. Me kuitenkin vastustamme tämän lainsäädännön laatimista Euroopan unionin tasolla. Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä on aina puolustanut toissijaisuusperiaatetta ja uskoo vahvasti, että jäsenvaltioiden tulisi ottaa johtava rooli työllisyyslainsäädännön ja sosiaalipolitiikan luomisessa ja edistämisessä. Näistä syistä johtuen Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä on äänestänyt muutoksia 1–17 vastaan.

 
  
  

Mietintö: Toine Manders (A7-0122/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. (IT) Parlamentti on tänään toistanut tarpeen ylläpitää korkeaa kuluttajansuojatasoa koko Euroopan unionissa ja korostanut niiden harmonisointimääräysten tärkeyttä, jotka koskevat tekstiilituotteiden merkintöjä, tehden niistä pakollisia kaikille vaatteille, joita markkinoidaan Euroopassa. Uusien tekstiilituotteiden nimeäminen sekä materiaalimerkintätietoja koskevien määräysten toimeenpaneminen yksinkertaistaa olemassa olevia sääntelyjärjestelmiä tehden ne kuluttajan sekä pienten ja keskisuurten yritysten kannalta läpinäkyviksi, selviksi ja hyödyllisiksi.

Kuluttajat voivat hyödyntää merkintöjä tehdäkseen tietoisia valintoja tuotteiden ostamisessa, sekä perustuen eettiseen pohdintaan, kuten terveyteen, ympäristövaikutuksiin, ihmisoikeuksiin sekä tekstiilituotannossa työskentelevien työntekijöiden palkkaukseen ja työolosuhteisiin. Samanaikaisesti pienet ja keskisuuret yritykset sekä tekstiiliteollisuus yleisesti voivat suojella tuotteidensa laatua, muotoilua ja innovatiivisuutta, jotka tekevät niistä kilpailukykyisempiä sekä Euroopan markkinoilla että maailmanlaajuisesti. "Made in" -merkintä mahdollistaisi sen, että kuluttajat saisivat lisätietoa tuotteen ominaisuuksista, sekä auttaisi vahvistamaan taloutta kehittämällä uusia tuotteita monille aloille edistäen työllistymistä ja tukien taistelua tuoteväärennöksiä vastaan, joka liittyy kolmansissa maissa valmistettuihin tuotteisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Tällä globalisoitumisen aikakaudella, jolloin tuotteet ovat yhä enenevässä määrin tulosta kansainvälisellä kokoamislinjalla tehdystä matkasta, on vaikeaa tietää niiden "kansallisuutta". Samanaikaisesti tämän ilmiön kanssa kuluttajat haluavat tehdä ostoksia tietäen täysin tosiasiat, suosien joskus tuotteita, jotka tulevat maista, joissa on korkeammat laatustandardit tai sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät standardit. Tässä yhteydessä päätin äänestää tämän mietinnön puolesta, sillä siinä ehdotetaan valmistusmaamerkinnän tekemistä pakolliseksi. Mielestäni tämä on erittäin tärkeä tieto, joka pitää aina saattaa kuluttajien tietoon. Kannatan myös Euroopan komission ajatusta valmistella kahden vuoden kuluttua tästä hetkestä mietintö, tai jopa lainsäädäntöehdotus, joka tähtää tekstiilimerkintöjen harmonisointiin. Todellakin, ottaen huomioon, että olemme jakaneet samat markkinat vuosikymmenten ajan, miten on mahdollista, että kokojärjestelmät ja monet muut yhtä tärkeät tuotetiedot vaihtelevat edelleen jäsenvaltiosta toiseen?

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän säädöksen puolesta, sillä uskon, että se selkeyttää tilannetta sekä tekstiilituottajien että kuluttajien näkökulmasta. Kannatan valittua säädöksen muotoa, joka saattaa yhteen tällä hetkellä voimassa olevat erilliset direktiivit ja vähentää näin hallinnollista taakkaa, joka aiheutuu jäsenvaltioille siitä, että siirretään kansalliseen lainsäädäntöön ne tekniset muutokset, joita vaaditaan joka kerran, kun uusi kuitunimi lisätään listaan. Olen kuitenkin sitä mieltä, että meidän on aika aloittaa keskustelu sellaisten tekstiilien merkintäjärjestelmien tarkistamisesta, jotka eivät toisi lisätaakkaa valmistajille ja jotka kuluttajien olisi helppo ymmärtää ja hyväksyä. Kannatan sen vuoksi säädöksessä hyväksyttyjä ehdotuksia, joiden mukaan Euroopan komission mietinnön tulisi kattaa sellaiset aiheet, kuten Euroopan unionin laajuinen yhdenmukainen kokomerkintäjärjestelmä vaatteille ja kengille, viittaukset kaikkiin mahdollisiin allergisoiviin tai vaarallisiin aineisiin sekä ekologisia ja sosiaalisia merkintöjä koskevat aiheet.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Yllättävää kyllä, monissa vaatemerkinnöissä oleva ilmaus "made in" ei ole nykyään pakollinen ja sen käyttö vaihtelee suuresti eri jäsenvaltioiden välillä. Pohdittuamme komission ehdotusta uuden kuidun markkinoilletuontiajan lyhentämistä koskevasta määräyksestä käytimme sitä korjaamaan merkintäongelmaa. Itse asiassa, Euroopan unionin lainsäädännön puuttuessa on mahdollista, että kolmansissa maissa valmistetut tuotteet ilmestyvät markkinoille kantaen merkintää, jonka mukaan ne olisi valmistettu Euroopassa. Mietinnössä pyydetään myös komissiota pohtimaan merkintöjä, jotka antaisivat kuluttajille tietoa heidän ostaman tuotteen sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä tuotanto-olosuhteista.

 
  
MPphoto
 
 

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. (IT) Onnittelen esittelijä Toine Mandersia hänen kovasta työstään tuoda yhteen kolme vaikeaa direktiiviä. Tämä mietintö yksinkertaistaa olemassa olevaa sääntelyjärjestelmää varmistaen esimerkiksi sen, että uusia kuituja voidaan tuoda nopeasti markkinoille. Pienille ja keskisuurille yrityksillemme tämä tarkoittaa säästöjä hallinnollisissa menoissa ja uusien kuitujen myynnistä saatavaa nopeampaa hyötyä. Nämä toimenpiteet kannustavat innovaatioita, mikä omasta mielestäni on erittäin tärkeä asia eurooppalaisille yrityksille. Todellakin, vain innovatiivisilla ja korkealaatuisilla tuotteilla voimme pärjätä kiihkeässä maailmanlaajuisessa kilpailussa ja selviytyä tästä vaikeasta kriisiajasta.

Teksti suojaa myös kuluttajia, joiden edut – korostan – ovat keskeisiä politiikassamme. Hyväksytyt säännöt varmistavat selvemmät ja läpinäkyvämmät määräykset Euroopan kansalaisille, ja ne tarkoittavat myös sitä, että he voivat hyötyä nopeammin innovatiivisista tuotteista. Lopuksi, yleistä terveyttä suojellaan paremmin: yksityiskohtaisemmat merkinnät antavat kansalaisille tietoa lankojen alkuperästä ja oheistuotteista.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen.(PT) Kannatan tätä asetusehdotusta, joka pyrkii yksinkertaistamaan ja parantamaan tällä hetkellä voimassa olevia lainsäädännöllisiä puitteita tavoitteenaan kannustaa innovaatioita tekstiili- ja vaatetusalalla samalla, kun se sallii kuitujen käyttäjien ja kuluttajien hyötyä helpommin innovatiivisista tuotteista. Yksinkertaistaminen on olennaisen tärkeää innovaatioiden edistämisessä eurooppalaisessa teollisuudessa ja kuluttajille annetun tiedon lisäämisessä. On myös tärkeää etsiä vaihtoehtoista lainsäädäntöä, joka kuormittaa vähemmän prosesseja ja maksaa vähemmän direktiivien muokkaamisessa. Teollisuus hyötyy siitä, että aikaa kuluu vähemmän hakemuksen jättämisestä tuotteen tuomiseen markkinoille, mikä tarkoittaa säästöjä hallinnollisissa kuluissa ja mahdollisuutta siihen, että tuote pääsee markkinoille aikaisemmin, mikä lisää myyntituottoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Olemme viimeinkin hyväksyneet "made in" -merkinnän tekstiilialalle. Parlamentti oli jo vuonna 2005 äänestänyt tiettyjen kolmansista maista tuotujen tuotteiden alkuperämaamerkintää koskevan neuvoston asetusehdotuksen puolesta, mutta neuvosto torjui sen. Koska kyseessä ei kuitenkaan ollut yhteispäätösmenettely, ei ollut mahdollista tehdä juuri mitään joidenkin kansallisten hallitusten vastustusta vastaan.

Tämän päivän äänestys edustaa kuitenkin vahvaa poliittista viestiä parlamentilta, joka edustaa Euroopan kansalaisia ja joka nyt määrätietoisesti vaatii neuvostoa hyväksymään nämä säädökset. Määränpää on nyt lähempänä ja se on myös linjassa Lissabonin sopimuksen tavoitteiden kanssa.

Tämä saattaa olla vasta äänestyksen ensimmäinen kuuleminen, mutta se on tärkeä tulos, joka on seurausta viime kuukausien kovasta työstä yhdessä muiden kansallisten valtuuskuntien ja poliittisten ryhmien kollegoiden kanssa. Tämä uusi säädös suojelee eurooppalaisia kuluttajia, jotka haluavat tietää tekstiilituotteiden alkuperän, sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka valmistavat tuotteitaan jäsenvaltioissa. Tämä tarkoittaa sitä, että me emme enää voi esimerkiksi ilmoittaa, että tuote on valmistettu jäsenvaltiossa, jossa itse asiassa vain 25 prosenttia tuotteesta on tehty; nykyään vähintään 50 prosenttia tuotteesta tulee olla valmistettu kyseissä maassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Lena Ek, Marit Paulsen, Olle Schmidt ja Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen. (SV) Laajasti ottaen me kannatamme jäsen Toine Mandersin mietintöä tekstiilien nimityksistä ja niitä vastaavista tekstiilituotteiden merkinnöistä. Suhtaudumme kuitenkin erittäin kriittisesti pakolliseen alkuperämerkintään, sillä uskomme sen johtavan eurooppalaisille kuluttajille korkeampiin hintoihin yhdistettynä huonompiin olosuhteisiin ja korkeampiin kustannuksiin, jotka koskevat erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Uskomme vapaaseen kauppaan ja meidän mielestämme on sen vuoksi tärkeää, että emme luo suurempia teknisiä esteitä kaupalle tarpeettoman säätelyn muodossa. Kannatamme sen sijaan vapaaehtoista merkintäjärjestelmää, joka perustuu kuluttajien vaatimukseen alkuperämerkinnöistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) 30. tammikuuta 2009 komissio hyväksyi ehdotuksen tekstiilien nimityksiä ja niitä vastaavia tekstiilituotteiden merkintöjä koskevasta uudesta sääntelystä. Ehdotus saattaa yhteen kaiken olemassa olevan lainsäädännön yhdeksi säädökseksi tekstiilien nimityksistä ja niitä vastaavista tekstiilituotteiden merkinnöistä. Esittelijän sanoin tarkistaminen "on ensisijaisesti tekninen toimi, jolla ei ole suuria poliittisia vaikutuksia".

Tiedämme kuitenkin, että eurooppalaisten tekstiilien kohtaama, erityisesti kiinalaisia tuotteita koskeva kilpailu pakottaa ryhtymään paljon syvällisempiin toimenpiteisiin merkintöjen suhteen tulevaisuudessa, ja sen tulee olla komission tehtävä tästä lähtien. Lisäksi, Euroopan unionin nykyään kohtaamat haasteet pakottavat parantamaan ja vahvistamaan markkinoita, ja tämän vuoksi on ponnisteltava esteiden täydelliseksi poistamiseksi. Tekstiilien nimityksiin liittyvä harmonisointi ja standardien yksinkertaistaminen saavuttavat nämä tavoitteet, sillä ne selkeyttävät kuluttajille annettavaa tietoa ja kantavat näin kortensa kekoon toimialan saattamisessa kilpailukykyisemmäksi.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen.(PT) Kyky tunnistaa asianmukaisesti se, miten ja missä sekä mistä tuote on olennaisilta osin valmistettu, on kuluttajien perusoikeus, joka varmistaa heidän luottamuksensa ja suojelee heidän oikeuksiaan; se on myös tärkeä tekijä reilun kilpailun edistämisessä maailmanlaajuisilla tekstiilimarkkinoilla. Tässä yhteydessä tekstiilituotteiden nimityksien standardisointi hyödyttää Euroopan tekstiili- ja vaatetusteollisuuden kilpailukykyä, erityisesti Portugalissa. Korostan tarvetta yhdenmukaistettuihin sääntöihin, joka koskevat Euroopan unionin ulkopuolisista maista tuotujen tekstiilituotteiden alkuperämerkintää ja tarkkaa kriteeristöä "made in" -alkuperämerkinnän käyttämiselle unionissa valmistetuissa tuotteissa, sekä sosiaalista merkintää, joka antaa kuluttajille tietoa terveyden ja turvallisuusstandardien sekä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Pidän tärkeänä myös tekstiilituotteiden ympäristösuoritukseen liittyvää ekologista merkintää. Näiden selvempien ja läpinäkyvämpien merkintäsääntöjen käyttöönotto, joihin sisältyy tiedot eläinperäisten osien alkuperästä, parantaa myös kuluttajien kykyä erottaa tuotteet ja niiden laatu.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestimme tämän mietinnön puolesta sen päävaikuttimen takia, joka kannattaa alkuperämerkintöjä ja puolustaa kuluttajien ja työntekijöiden oikeuksia sekä maidemme tekstiili- ja vaatetusteollisuuksien tuotantoa. Olemme kuitenkin eri mieltä joidenkin merkintöihin liittyvien yksityiskohtien kanssa, varsinkin liian yksityiskohtaisesta kuituja koskevasta sisällöstä, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta, johtuen niistä kustannuksista, joita aiheeseen liittyy.

Vaikka olemme siis antaneet puoltavan äänemme yleisellä tasolla, mietinnössä on ehdotuksia, joihin emme voi yhtyä. Mielestämme mietintö pitää tarkastaa tai vähintäänkin siinä pitää olla säännös apukeinoista, joilla varaudutaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä kohtaavia ongelmia vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen.(PT) Tuotteen alkuperän nimeäminen on tärkeää sen vuoksi, että kuluttajat tietäisivät tarkalleen ostamansa tuotteen alkuperän. Ei ole oikein merkitä tuotteen alkuperäksi Euroopan unionia, jos se on vain pakattu unionissa samalla, kun kaikki muut tuotantovaiheet on suoritettu Euroopan unionin ulkopuolisessa maassa. Uudet hyväksytyt säännöt edistävät suurempaa läpinäkyvyyttä kansainvälisessä kaupassa ja tekevät asioista selkeämpiä kuluttajille. Siksi äänestin tällä tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Jälleen kerran ekologiset merkinnät lupaavat aivan jotain muuta kuin ne todellisuudessa ovat – pitää vain muistella orgaanista puuvillaa koskevaa skandaalia tai hiljattain tapahtunutta biokemikaaleihin liittyvää näytelmää. Ensinnäkin merkintöihin ja merkkeihin liittyvä hämmennys nousee taas esiin näillä luonnonmukaisilla markkinoilla, joita Euroopan unioni voisi lopulta yksinkertaistaa järkevästi, mitä se tavallisesti niin mielellään tekee, ja toiseksi Euroopan unionin on aika hyväksyä muuntogeeninen puuvilla. Jos jäämme odottamaan tutkimuksia haitallisten aineiden mahdollisista vaikutuksista, merkintöjen tulisi sillä välin vähintäänkin ilmoittaa, että tuotteet sisältävät geneettisesti muunneltua puuvillaa.

Tämän lisäksi Euroopan unionin on korkea aika huolehtia radiotaajuisesta etätunnistuksesta (RFID). Emme voi asentaa sähköisiä merkintöjä tekstiileihin tietämättä niistä enemmän; meillä ei vieläkään ole asianmukaisia merkintäsääntöjä. Jos jalankulkijoista on tarkoitus tehdä näkyviä radiotaajuustunnistuksilla varustetuilla vaatteilla, on mahdollista valvoa ihmisten kaikkia liikkeitä. Koska mietinnössä on otettu myös tämän huomioon, kannatin sitä äänestyksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Cristiana Muscardini (PPE), kirjallinen. (IT) Kannatan Toine Mandersin mietintöä tekstiilituotteiden alkuperämerkinnöistä, sillä se ratkaisee ongelman, joka on pitkään uhannut kuluttajiemme valinnanvapautta. Alkuperämerkinnät ovat olennaisia läpinäkyvyyden, turvallisuuden ja Euroopan kansalaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, ja samaan aikaan selkeiden, yhteisten sääntöjen antamiseksi yrityksillemme.

Ongelma jää kuitenkin avoimeksi kauppakumppaneiltamme kolmansista maista tulevien tuotteiden osalta. Pyydänkin kanssajäseniäni antamaan tukensa kansainvälisen kaupan valiokunnan alaisuudessa käytävään keskusteluun alkuperämerkintöjen sääntelystä. Se suojelee kuluttajiamme ja yrityksiämme sekä tekstiili- ja vaatetuotteissa että niillä sektoreilla, jotka ovat Euroopan taloudellisen kasvun näkökulmasta herkkiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan tekstiiliteollisuus on reagoinut viime vuosien suuriin taloudellisiin haasteisiin astumalla vaikealle uudelleenjärjestelyjen, uudistamisen ja teknologisten innovaatioiden tielle. Eurooppalaiset yritykset ovat parantaneet omaa asemaansa globaaleilla markkinoilla keskittyen sellaisiin kilpailuetuihin kuten laatu, muotoilu ja sellaisten tuotteiden teknologiset innovaatiot, joilla on suurin lisäarvo. Eurooppalainen teollisuus on maailmanlaajuisesti avainasemassa, kun kehitetään uusia tuotteita, huipputekniikkaa, kuitutekstiilejä uusiin sovelluskohteisiin, siivoustuotteita sekä tuotteita autoteollisuuteen tai lääketieteen alalle.

Kannatan komission asetusehdotusta, koska mielestäni se yksinkertaistaa olemassa olevaa sääntelyjärjestelmää uusien kuitujen kehittämisessä ja kasvattamisessa, ja se voi kannustaa innovaatioita tekstiili- ja vaatetusalalla, sekä samanaikaisesti mahdollistaa sen, että kuitujen käyttäjät ja kuluttajat hyötyvät innovatiivisista tuotteista aikaisemmin.

Kannatan lopuksi täysin "made in" -säännöstä, sillä mielestäni se on olennaisen tärkeä sen varmistamiseksi, että kuluttajilla on asiaankuuluvaa tietoa ostamansa tuotteen koostumuksesta ja alkuperästä.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Me vihreät olemme äänestäneet tyhjää tämän mietinnön lopullisessa äänestyksestä pääsääntöisesti sen vuoksi, että muutamat PPE-, liberaalien ja EFD-ryhmien ehdottamat avainmuutokset hyväksyttiin. Tiivistettynä kaikki nämä muutokset laajentavat "made in" -merkinnän säännöksiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Tokia Saïfi (PPE), kirjallinen. (FR) En kannattanut muutoksia Toine Mandersin mietinnössä, joka koski tekstiilien nimityksiä ja niitä vastaavien tekstiilituotteiden merkintöjä liittyen "made in" -merkintään (47/49, 48, 12 ja 67). Nämä muutokset, joiden tavoitteena on määrätä alkuperämerkinnöistä tekstiilituotteille, jotka on tuotu kolmansista maista (poikkeuksena Turkki ja Euroopan talousalueen jäsenvaltiot) tai säädellä tarkasti Euroopassa tuotettujen tekstiilituotteiden vapaaehtoisista alkuperämerkinnöistä tämän säädöksen avulla, vaarantaisivat tämän tärkeän lainsäädännön hyväksymisen kohtuullisella aikavälillä. Euroopan komission alulle laittama asetusehdotus alkuperämerkinnöistä on vielä neuvoston keskusteltavana ja odottaa kansainvälisen kaupan valiokunnan mietintöä.

En vastusta tuotteiden läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä kuluttajien etuna. Euroopan parlamentin jäseninä meillä on kuitenkin velvollisuus noudattaa tiettyjä sääntelyjärjestelmiä. Mielestäni ennen kuin hyväksymme pakollisen "made in" -merkinnän Euroopassa myytävien vaatteiden merkintöihin, meidän pitäisi ensin varmistaa, että asetusluonnos "made in" -merkinnästä sisältää kaikki takuut erityisesti sen toimeenpanometodeihin liittyen.

 
  
  

Mietintö: Vital Moreira (A7-0058/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuin tätä mietintöä. Euroopan unionin ja Ukrainan suhteet ovat aina olleet läheiset ja perustuneet rakentavaan vuoropuheluun. Ukrainan talouselämä, samoin kuin Euroopan unionin jäsenvaltioiden talouselämä, on kärsinyt kansainvälisestä rahoituskriisistä, joka on johtanut tuotannon dramaattiseen vähenemiseen, rahoitusaseman heikkenemiseen ja ulkoisen rahoituksen lisääntyneeseen tarpeeseen. Unionin makrotaloudellisen avun, jonka suuruus on 500 miljoonaa euroa, pitäisi paitsi täydentää IMF:n ja Maailmanpankin ohjelmia ja resursseja myös varmistaa EU:n osallistumisen lisäarvo. Apu voi kuitenkin parantaa Ukrainan taloudellista vakautta vain, jos keskeiset poliittiset voimat varmistavat maan poliittisen vakauden ja jos ne pääsevät laajaan yhteisymmärrykseen välttämättömien rakenneuudistusten täytäntöönpanosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Makrotaloudellinen apu Ukrainalle on erityisen merkittävää tällä hetkellä. Apu saattaa lisätä Euroopan unionin vaikutusta Ukrainan politiikan muotoutumiseen ja auttaa Ukrainaa pääsemään tämänhetkisen syvän taloudellisen kriisin yli. Yhteisön taloudellinen apu osoittaa, että Ukraina on strategisesti tärkeä maa mahdolliseksi Euroopan unionin jäsenehdokkaaksi. Makrotaloudellista apua tarjotaan hetkellä, jolloin Euroopan unioni auttaa myös ottamaan käyttöön rahoitusta Ukrainan energia-alan uudistamisen tukemiseksi. Komissio ja muut asianosaiset toimielimet työskentelevät yhdessä Ukrainan viranomaisille osoitettavan tukipaketin parissa, jonka avulla autetaan kehittämään kestävä ratkaisu Ukrainan keskipitkän aikavälin kaasutoimituksia ja kaasumaksuja koskeville velvoitteille. Vaikka ehdotettua makrotaloudellista apua ei ole tarkoitus välittömästi liittää kyseiseen pakettiin, se tukee kuitenkin Ukrainan talouselämän vakautta ja uudistuksia. Kannatan päätöstä tarjota Ukrainalle poikkeuksellista makrotaloudellista apua. Ilman sitä Ukraina ei pystyisi kaikilta osin integroitumaan moniin talouden aloihin eikä panemaan täytäntöön sen lisätavoitteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. (RO) Ukraina maksaa nyt vakavasta talouskriisistä ja pitkittyneestä poliittisesta epävakaudesta, jonka turvin Kiovan viranomaiset ovat piiloutuneet niiden sitoumusten taakse, jotka he antoivat kansainvälisille rahoituslaitoksille. Euroopan unionin on tärkeää olla mukana avustamassa itäistä rajanaapuriaan hetkellä, jolloin sosiaalinen tilanne pahenee valtion ylläpitämiseen tarvittavan käteisvirran puutteessa.

Ukrainan täytyy olla vakaa. Euroopan komission myöntämä laina sekä yhteisön lainsäädännön hyväksyminen antavat myös vahvistuksen sille, että Ukrainaa voidaan pitää unionin jäsenehdokkaana. Euroopan komission on kuitenkin tästä lähtien keskitettävä paljon huomiota Ukrainalle myönnetyn lainan valvontamekanismeihin.

Lisäksi Euroopan unionilla on nyt tilaisuus vaatia Ukrainaa paneutumaan entistä päättäväisemmin elintärkeisiin uudistuksiin, joiden avulla se voi lujittaa oikeusvaltioperiaatetta. Ukrainan siirtyminen valtion valvomasta talousjärjestelmästä markkinatalouteen on vaikea ja kivulias prosessi, erityisesti maan kansalle. Talouden siirtymävaihetta on tuettava ponnistuksin, jotka tähtäävät institutionaaliseen uudistukseen. Ukrainan on käytävä rohkeasti käsiksi ongelmaan, vaikka se vaikuttaisikin hyvin vaikealta tällä hetkellä.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatan lainsäädäntöpäätöslauselmaa, jossa Ukrainalle tarjotaan makrotaloudellista apua, koska sen avulla maa voi puuttua globaalin rahoituskriisin seurauksiin ja varmistaa, että sen julkinen talous ja maksutase ovat kestävällä pohjalla. Vastauksemme Ukrainan pyyntöön on olennaisen tärkeä talouden vakauttamisen kannalta yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston parhaillaan käynnissä olevan ohjelman kanssa. Ukrainan on kuitenkin ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin ehkäistäkseen ja torjuakseen petoksia, lahjontaa ja muita avustukseen liittyviä sääntöjenvastaisuuksia sekä varautuakseen komission valvontaan ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksiin. Viittaan tässä Ukrainan virnaomaisten kanssa sovittavaan yhteisymmärryspöytäkirjaan ja lainasopimukseen, joissa säädetään sellaisten erityistoimenpiteiden täytäntöönpanosta Ukrainassa, jotka koskevat petosten, lahjonnan ja muiden avustusta heikentävien sääntöjenvastaisuuksien ennaltaehkäisyä ja torjuntaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin mielelläni Ukrainalle myönnettävää makrotaloudellista apua käsittelevän parlamentin ehdotuksen puolesta. Ukraina on potentiaalinen unionin jäsenehdokas ja etuoikeutettu kumppani, ja siihen on kohdistettava menettelyjä, joiden avulla tähdätään sen erityisongelmien ratkaisemiseen. Euroopan unionin makrotaloudellinen apu Ukrainalle vahvistaa maan taloudellista vakautta kuitenkin ainoastaan siinä tapauksessa, että puoluepoliittinen järjestelmä vakaantuu ja määräävät poliittiset voimat – jotka viime vuosina ovat olleet liiaksi kiinni vallasta ja vaikutusvallasta käytävissä sisäisissä kamppailuissaan – saavuttavat laajan yksimielisyyden rakenneuudistusten tiukasta täytäntöönpanosta, sillä maan tulevaisuus edellyttää näitä.

Ukrainan hallituksen on myös ehdottomasti ryhdyttävä toimiin sen varmistamiseksi, että oikeusviranomaiset toimivat itsenäisesti, sillä heihin vaikutetaan liikaa paitsi politiikan myös taloudellisten toimijoiden taholta. Oikeusvaltio, ihmisoikeuksien takaaminen, ulkomaiset investoinnit tai edistys edellyttävät vapaata ja riippumatonta oikeusjärjestelmää. Lainasopimuksen käynnistämien mekanismien on otettava nämä tekijät huomioon, jotta Euroopan unionin toimielimet pystyvät tiukasti valvomaan, miten hyvin lainasopimusta pannaan täytäntöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. (RO) Euroopan unionin välitön naapurimaa Ukraina kuuluu niiden eurooppalaisten maiden joukkoon, joihin globaali talouskriisi on iskenyt lujasti. Ukrainan talouselämälle aiheutuneet kriisin haitalliset vaikutukset vaarantavat sisäisen vakauden lisäksi koko alueen vakauden. Äänestin makrotaloudellisen avun myöntämisen puolesta, sillä se edistää merkittävästi vakauden luomista ja auttaa jatkamaan taloudellisia uudistuksia maassa.

Komission ja muiden asianosaisten instituutioiden – Kansainvälisen valuuttarahaston, Maailmanpankin, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin ja Euroopan investointipankin – täytyy vauhdittaa Ukrainalle myönnettävän tukipaketin kokoamista, jotta ne voisivat tunnistaa ja toteuttaa kestävän ratkaisun maan talouselämän uudistamisessa, ja ensisijaisesti energia-alalla.

Ukrainan kautta kulkevaan maakaasuun liittyvien ongelmien ratkaiseminen on strategisesti tärkeää. Minusta kaasutoimituksia koskevan ongelman liittäminen Euroopan unionin ja Ukrainan assosiaatiosopimuksen asialistalle oli myönteistä. Uskon vakaasti, että yhteistyötä on lujitettava, mikä myös merkitsee uusien yhteistyömuotojen löytämistä. Ukrainaa on tuettava uudistusten jatkamisessa, jotta sitä autettaisiin etenemään yhdentymisessä Eurooppaan, mikä merkitsee Euroopan naapuruuspolitiikkaan hahmotettujen Euroopan unionin tavoitteiden kiinni pitämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Viimeaikaiset uutiset Ukrainan parlamentin jäsenten välisestä väkivallasta on huolestuttanut koko Eurooppaa, ja tämä on selvästi heijastanut Ukrainan yhteiskunnan jakoa, risteyskohtaa, jossa maa on tällä hetkellä, ja Venäjän väistämätöntä roolia alueella. Minusta Euroopan unionin ei pidä lopettaa eurooppalaisen tien näyttämistä Ukrainalle. Niinpä makrotaloudellisen avun, jota parhaillaan tarjoamme, on muodostettava toinen EU:n ja Ukrainan lähentymistä osoittava merkki ja ilmennettävä solidaarisuutta maata kohtaan hetkellä, jota kuvaa sosiaalinen, taloudellinen ja rahoitukseen liittyvä heikkous.

Toivon, että Ukraina ryhtyy varauksettomasti lähentymisprosessiin Euroopan unionin kanssa, että ehdotettu assosiaatiosopimus tulee voimaan ja vahvistaa kahdenvälisiä suhteita ja vaihtoa ja että tämän tien päässä olisi Ukrainan liittyminen yhteiseen alueeseemme. Toivon myös, että tämäntyyppisen avun tarve vähenee koko ajan, että Ukraina saavuttaa poliittisen vakauden, että maa onnistuu saavuttamaan sosiaalisen tasapainon ja uudistamaan kaupallisen rakenteensa ja että se voi jatkossa valita demokratian, ihmisoikeudet ja oikeusvaltion.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Kansainvälinen rahoituskriisi on vaikeuttanut Ukrainan taloutta yhä enemmän, mikä merkitsee dramaattisesti alentunutta tuotantoa, heikkenevää rahoitusasemaa ja kasvavaa ulkoisen rahoituksen tarvetta. Euroopan unionin rahoitustuki ilmentää Ukrainan strategista tärkeyttä unionin mahdollisena ehdokasmaana. Tästä syystä äänestin Ukrainalle myönnettävän makrotaloudellisen avun puolesta. Apu annetaan lainana, joka on suuruudeltaan enintään 500 miljoonaa euroa. Tämän tarkoituksena on tukea maan taloudellista vakauttamista ja helpottaa sen maksutasetta ja määrärahatarpeita Kansainvälisen valuuttarahaston parhaillaan käynnissä olevassa ohjelmassa mainitulla tavalla. Minusta on tärkeää auttaa Ukrainaa palaamaan välttämättömälle sosioekonomiselle vähimmäistasolle ja vakauttamaan julkinen taloutensa, jotta se näin voisi luoda kasvunäkymiä ja poliittista luottamusta. Olen myös samaa mieltä siitä, että olisi varmistettava valvontamekanismit, jotka lisäävät selkeyttä, avoimuutta ja vastuuta. Euroopan parlamentille olisi annettava säännöllisin väliajoin ajantasaisia tietoja talous- ja rahoituskomitean työstä.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Makrotaloudellinen apu, jota parhaillaan ehdotetaan myönnettäväksi Ukrainalle, ei merkitse aitoa ja puolueetonta apua, pikemminkin päinvastoin. Kun avun ehtona on Kansainvälisen valuuttarahaston vaatimusten ja "EU:n ja Ukrainan assosiaatio-ohjelmassa vahvistettujen talousuudistuksia koskevien keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden" noudattaminen, tämä merkitsee seuraavia seikkoja: laajan vapaakauppa-alueen perustamista EU:n ja Ukrainan välille, EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden noudattamista, läheisempää sotilaallista yhteistyötä yhteistä etua koskevien asioiden selvittämiseksi, Ukrainan mahdollista osallistumista EU:n Atalanta-merioperaatioon, täydellisen ja kaikilta osin toimivan markkinatalouden ja EU:n luomien makrotaloudellista vakautta koskevien periaatteiden vakiinnuttamista Ukrainaan ja sellaisten hyvinvointivaltion uudistamista koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa EU:n ja Ukrainan välillä, joiden tavoitteena on Ukrainan eläkejärjestelmän muuttaminen kestävämmäksi. Kaiken tämän selvästi esitetyn ja rivien välistä luettavan tiedon perusteella – kun hyvin tunnemme Euroopan unionin käyttämän kielen merkityksen – voimme ainoastaan äänestää tätä ehdotusta vastaan. Äänestämällä näin osoitamme myös solidaarisuuttamme Ukrainan kansaa kohtaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Filip Kaczmarek (PPE), kirjallinen.(PL) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, hyväksyin Ukrainalle myönnettävää makrotaloudellista apua käsittelevän mietinnön. Kyseessä on tärkeä päätös, joka merkitsee, että avustamme Euroopan unionille ja Puolalle erittäin tärkeää naapuria.

500 miljoonan euron laina auttaa Ukrainaa selviytymään rahoituskriisistä. Minun ei varmaankaan tarvitse vakuuttaa kenellekään, että Ukrainan taloudellinen vakauttaminen ja maan energia-alan uudistaminen on unionin etujen mukaista. Näiden tavoitteiden saavuttaminen riippuu ukrainalaisista itsestään. Olen tyytyväinen, että olemme osoittaneet tänään haluamme työskennellä heidän kanssaan ja haluamme auttaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. (RO) Äänestin Euroopan unionin Ukrainalle myöntämän rahoitusavun puolesta, sillä uskon, että meidän on osoitettava solidaarisuuttamme, mikä merkitsee myös apua tämänhetkisestä talouskriisistä selviytymiseen. Koska Ukraina on Euroopan unionin naapurimaa, joka haluaa tulevaisuudessa liittyä unioniin, sille on annettava selkeä poliittinen signaali, joka rohkaisee maan viranomaisia toteuttamaan Euroopan unionin kanssa sovittuja uudistustoimenpiteitä.

Meille unionin kansalaisille on samanaikaisesti tärkeää, että meillä on menestyviä naapureita, joilla on eurooppalaisten standardien ja arvojen mukainen vakaa sisäpoliittinen tilanne. Tässä mielessä toivomme, että Euroopan unionin naapurimaalleen myöntämää lainaa käytetään auttamaan koko Ukrainan yhteiskuntaa. Tämä koskee myös yli puolta miljoonaa romanialaista, jotka asuvat Pohjois-Bukovinassa, Pohjois-Maramureşissa ja Etelä-Bessarabiassa. Euroopan komission on tietysti ryhdyttävä kaikkiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että tätä poikkeuksellista rahoitusapua käytetään viisaasti ja kohteisiin, joissa sitä tarvitaan odotettujen vaikutusten saavuttamiseksi. Avustuksen myöntämisen ehtojen on oltava EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimusta koskevan asialistan tavoitteiden mukaisia, ja Euroopan unionin on valvottava tarkasti varojen käyttöä ja Euroopan parlamentille on ilmoitettava valvonnasta säännöllisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) On sietämätöntä, että Euroopan unionin myöntämät lainat ja tuet ovat Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) asettamien rajoituksien alaisia. Ei ole hyväksyttävää, että Euroopan komissio antaa tehtäväkseen varmistaa, että Maailmanpankin ja IMF:n menettelyjä sovelletaan tukia saavissa jäsenvaltioissa huolimatta Ukrainan kansan itsemääräämisoikeudesta.

Äänestän tänään makrotaloudellisen avun myöntämistä vastaan. Kyse ei ole siitä, etten tukisi Ukrainan kansaa. Päinvastoin, en halua kansan joutuvan kärsimään enempää vanhentuneesta ja vaarallisesta uusliberalistisesta järjestelmästä, jota IMF, Maailmanpankki ja Euroopan komissio heille tyrkyttävät.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Kansainvälisen valuuttarahaston myöntämä rahoitusapu tukee Ukrainan talouselämän vakauttamis- ja elpymisprosessia. Koska Ukrainan talousnäkymät heikkenevät, se on pyytänyt unionilta makrotaloudellista apua. Makrotaloudellisen avun ohjelma on olennaisen tärkeä, jotta parannetaan sellaisten eurooppalaisten valtioiden taloudellista vakautta, jotka ovat käyneet läpi viimeaikaisen maailmanlaajuisen kriisin ja kärsineet seurauksista, joita kriisi on aiheuttanut niiden tärkeimmille kauppakumppaneille. Talouden epätasapaino liittyy talousarvioon ja maksutaseeseen. Kyseinen rahoitusapu on tärkeää, jotta Ukraina pystyisi käsittelemään kriisin mahdollisimman johdonmukaisesti. Euroopan unionin on tästä syystä oltava solidaarinen. Siksi äänestin tällä tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Globaali talouskriisi on iskenyt rajusti Ukrainaan, joka on Euroopan unionin pääasiallinen ja tärkeä kumppani unionin itäisten naapurien joukossa. Tästä syystä enintään 500 miljoonan euron suuruinen makrotaloudellinen apu, joka myönnetään komission ehdottaman lainan muodossa, olisi hyväksyttävä. Rahoituksen pitäisi kattaa maan yleiset maksutasevaatimukset ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) määrittämät ulkoiset rahoitustarpeet.

Ukrainaa on tuettava sen pitkän aikavälin makrotaloudellisen vakauden vahvistamisessa, koska se on Euroopan unionin tärkeä kauppakumppani. Minulle oli tärkeää myös se, että Euroopan unionin talousarviosta myönnetty apu ei ole ainoastaan IMF:n ohjelman mukainen, vaan että se vastaa myös Ukrainalle asetettuja EU:n politiikan tärkeimpiä periaatteita ja tavoitteita. Euroopan unionin avustuksen ansiosta Ukrainassa käynnistetään myönteisten ehtojen pohjalta lisää välttämättömiä rakenneuudistuksia. Äänestin näin ollen mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Vital Moreiran mietinnön puolesta. Ehdotetun makrotaloudellisen avun tarkoituksena on täydentää IMF:n tukea, jota on tarjottu osana puitesopimusta, sekä Maailmanpankin tukea, jonka on määrä olla budjetin tukemiseen tarkoitettua lainaa.

Makrotaloudellinen avustusohjelma käynnistetään täydentämään unionin muuta rahoitusta. Unionin rahoitusapu ilmentää Ukrainan strategista merkitystä Euroopan unioniin liittymistä tavoittelevana mahdollisena ehdokasmaana. Makrotaloudellista apua tarjotaan hetkellä, jolla Euroopan unioni osallistuu myös Ukrainan energia-alan uudistuksiin tähtäävän rahoituksen käyttöönottoon. Olen yhtä mieltä esittelijän kanssa siitä, että on pyrittävä parantamaan ehdotetun hankkeen selkeyttä, avoimuutta ja dokumentoitavuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioan Mircea Paşcu (S&D), kirjallinen. (EN) Kukaan ei kiistä sitä, etteikö Ukraina olisi strateginen kumppanimme, jonka tilanne kiinnostaa meitä kovasti. Tällä hetkellä Ukraina on tienhaarassa taloudellisesti, kun tarkastellaan sen vaikeaa tilannetta, ja poliittisesti, sillä sen uusi hallitus kannattaa läheisiä suhteita Venäjään. Tästä syystä Ukrainan auttaminen myöntämällä sen käyttöön 500 miljoonaa euroa on strategisesti oikea päätös, jota tuemme. Eikö asiassa ole kuitenkin taktinen ristiriita rahoitusavun tason – pelkästään puoli miljardia euroa verrattuna muihin ohjelmiin, jotka nielevät kymmeniä miljardeja euroja – ja Ukrainan talouspolitiikan kontrollin välillä, jonka pyrimme vastineeksi saamaan? Euroopan unionilla on tietysti tiukat säännöt, joita sen rahoitusavun saajien on noudatettava myönnetystä avustussummasta huolimatta, mutta joskus, erityisesti silloin, kun tuen määrä on suhteellisen alhainen, samoista tiukoista ehdoista kiinnipitäminen ilmentää poliittista joustamattomuutta, joka vain vähentää kyseisen välineen tehoa varsinkin silloin, kun muut tuen myöntäjät ovat paljon joustavampia tukensa suhteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Traian Ungureanu (PPE), kirjallinen. (EN) Euronestin varapuheenjohtajana äänestin Ukrainalle myönnettävän makrotaloudellisen avun puolesta. Toivon, että se toimitetaan nopeasti säännökseen sovellettavien ehtojen mukaisesti. Olen erityisen tyytyväinen Euroopan parlamentin osaan tässä päätöksentekoprosessissa, mikä on seurausta Lissabonin sopimuksen säännösten hyväksymisestä. Ukrainalle myönnettävä makrotaloudellinen apu on ensimmäinen uuden menettelyn mukaisesti päätettävä tapaus. Päätöksentekoprosessiin kirjattu viivästys, joka johtuu uudesta menettelystä, on samaan aikaan valitettava.

Kehotan Euroopan unionin toimielimiä käyttämään Ukrainalle myönnettävästä makrotaloudellisesta avusta saatua kokemusta hyväkseen ja välttämään lisäviivästyksiä. Itäisiä kumppaneitamme ei pitäisi vaivata tarpeettomilla viivästyksillä. Viittaan erityisesti Moldovan tasavallan tapaukseen ja sen Eurooppa-myönteiseen hallitukseen, joka edelleen odottaa EU:n makrotaloudellisen avun myöntämistä. Moldovan tasavalta tarvitsee kiireisesti avustusta, mutta Euroopan komission ehdotus on niin paljon myöhässä, että sitä on mahdotonta hyväksyä. Ehdotus toimitetaan Euroopan parlamentille vasta tällä viikolla. Kehotan kaikkia unionin toimielimiä välttämään lisäviivästyksiä päätöksenteossa, joka koskee Moldovan tasavallalle myönnettävää makrotaloudellista apua.

 
  
  

Mietintö: Luís Paulo Alves (A7-0054/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Meidän yhdeksän syrjäisintä aluettamme (Azorit, Kanariansaaret, Guadeloupe, Ranskan Guayana, Madeira, Martinique, Réunion, Saint Barths ja Saint Martin) muodostavat todellisen valtin Euroopan unionille. Koska niiden syrjäinen sijainti heikentää niiden kehitystä, Euroopan unionin on hyväksyttävä erityisiä korvaavia toimenpiteitä. Näin ollen esimerkiksi Réunionissa on oltava mahdollista valmistaa iskukuumennettua maitoa ihmiskäyttöön tarkoitetusta maitojauheesta. Madeiralle myönnetty arvokas vapautus on ulotettava Réunioniin, jonka ominaisuuksiin kuuluu erittäin huomattava maantieteellisesti syrjäinen asema. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta, sillä sen tavoitteena on ottaa käyttöön, laajentaa tai mukauttaa olemassa olevia vapautuksia Azorien, Kanariansaarten, Réunionin ja Madeiran sokeri-, maito- ja viinialalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Syrjäisimmillä alueilla on muita suurempia haasteita niiden maantieteellisen sijainnin vuoksi, mikä vie ne kauaksi unionin keskuksesta. Tästä syystä kannatan erityistoimenpiteiden hyväksymistä maatalousalalla, jotta voitaisiin auttaa kyseisiä alueita tämänhetkisessä talouskriisissä. Erityisesti painotan Azorien ja Madeiran alueiden erityisluonnetta ja suhtaudun myönteisesti hyväksyttyihin toimenpiteisiin. Toimenpiteet koskevat tiettyjen vapautusten käyttöönottoa, laajentamista tai mukauttamista sokeri-, maito- ja viinialalla. On painotettava, että on olennaisen tärkeää, että syrjäisimpiä alueita varten on integroitu strategia unohtamatta kunkin alueen erityisominaisuuksia. On tärkeää löytää parhaat ratkaisut kullekin erilaiselle alueelle. Monia olemassa olevia Euroopan unionin välineitä, kuten alueellista strategiaa ja Euroopan naapuruuspolitiikkaa, olisi korostettava ja olisi tähdennettävä sitä, miten tärkeää on jatkaa keskustelua syrjäisimpien alueiden strategisista suuntaviivoista, jotta voitaisiin lisätä päätöksentekijöiden tietoisuutta kyseisten alueiden erityisominaisuuksista ja potentiaalista.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Syrjäisimpiä alueita on useampia kuin yksi. Kullakin saarella ja kullakin alueella on omat erityispiirteensä, luonteensa ja ongelmansa. Juuri hyväksymässämme mietinnössä sallitaan tiettyjen vapautusten käyttöönotto maataloudessa syrjäisimpien alueiden auttamiseksi. Esimerkiksi Réunionin kansa voi vastaisuudessa valmistaa iskukuumennettua maitoa EU:sta lähtöisin olevasta maitojauheesta ja näin kompensoida tuoreen maidon riittämätöntä tuotantoa. Azorit sen sijaan hyötyvät vapautuksesta, joka koskee sokerin vientiä Euroopan unioniin rajoittavia säännöksiä, koska sokerijuurikkaan tuotanto on saaren elinkelpoisin vaihtoehto, niin sen taloudelle kuin sen ympäristöllekin, sitten kun maitokiintiöt loppuvat. Nämä vapautukset auttavat syrjäisimpiä alueita. Tämä on hyvä asia ja tämän vuoksi haluaisimme niiden olevan taattuja pitkällä aikavälillä. Tätä odotamme komissiolta.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Annoin puoltavan ääneni mietinnölle, joka käsittelee ehdotusta unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annettavaksi asetukseksi. Maatalouden monipuolistamiseksi annetun mahdollisuuden ohella tämän mietinnön hyväksyminen merkitsee sitä, että tiettyjen tuotteiden jälleenvientikielto poistetaan. Talouskriisin aikana tämä auttaa ratkaisevasti kymmenien työpaikkojen uudelleenjärjestelyssä ja säilyttämisessä Azoreilla sekä alueen sokeriteollisuuden toiminnassa.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Komission ehdotuksessa esitetään tarkistuksia syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 247/2006. Muutokset koskevat sokeri-, maito- ja viinialaa. Kiitän asiaa valmistelleita esittelijöitä heidän laadukkaasta työstään. Tämänhetkiseen monivuotiseen rahoituskehykseen ja tuleviin rahoitusnäkymiin pitää yhtenä perusperiaatteena kuulua solidaarisuuden periaate; sosiaalinen ja alueellinen koheesio on varmistettava tällä tavalla. Me kaikki olemme tietoisia luontoon liittyvistä vaikeuksista, joiden kanssa Euroopan unionin syrjäisimmät alueet kamppailevat maantieteellisen sijaintinsa ja olosuhteidensa vuoksi, millä on kielteisiä vaikutuksia niiden taloudelliseen toimintaan ja tuotantokapasiteettiin. Ehdotetut tarkistukset ovat solidaarisuuden periaatteen mukaisia, joten kannatan niitä.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Meidän on mahdotonta hyväksyä käsiteltävänä olevan mietinnön taustalla olevaa varojen käyttöä – jota on esitetty selvästi kompromissiehdotuksen johdanto-osan ensimmäisessä kohdassa, jossa hyväksytään meijerialan kiintiöiden päättyminen – ja tästä syystä äänestimme mietintöä vastaan. Kiintiöistä luopumisella – kuten hyväksytyssä mietinnössä myönnetään, ja asian todetaan olevan loppuun viety, fait accompli – on äärettömän vakavia vaikutuksia Azorien maidontuotantoalaan ja alueen meijerialaan kokonaisuudessaan.

Maitokiintiöiden poistamisesta alueen talouselämälle aiheutuvia seurauksia – joita olemme torjuneet ja joita edelleen torjumme – ei lievennetä sokerinjalostusteollisuuteen kaavailluilla toimenpiteillä, joita nyt käsitellään, jos otetaan huomioon, että sokerin jälleenvientiä pidennetään. Tämä on keskinkertainen päämäärä. Sen merkitys heikkeni alusta asti, kun päätettiin, että myös kyseinen toimenpide poistetaan asteittain viiden vuoden ajanjakson kuluessa.

Madeiralla viiniköynnösten muuntamista koskeva prosessi on huomattavasti aikataulua jäljessä, ja se voi jopa vaarantua, jos kannustimia ei vahvisteta. Niin kutsutun Geneven sopimuksen kielteiset vaikutukset alueen banaanikauppaan on myös jätetty huomiotta. Lisäksi asia, jota olisi tärkeää harkita, on saarten välisten markkinoiden piristämiseen tarkoitetun avun mahdollisuus paikallisten maataloustuotteiden myyntiä varten.

 
  
MPphoto
 
 

  Elie Hoarau (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Annoin myöntävän ääneni lopulliselle tekstille, joka ajettiin läpi kiireisesti, koska eri vapautusten soveltaminen Réunioniin, Azoreihin, Kanariansaariin ja Madeiraan oli avain työpaikkojen suojaamisen varmistamiseen ja maataloustoiminnan jatkumiseen, erityisesti maidontuotantoon Réunionissa. Äänestin kuitenkin Euroopan komission ja neuvoston ehdottamaa kompromissia vastaan, koska viimeksi mainittu esitti ehdotuksia, jotka eivät läheskään yltäneet meidän ehdottamiimme toimenpiteisiin, jotka aluekehitysvaliokunta ja maatalousvaliokunta olivat hyväksyneet.

On valitettavaa, että sokerin vientikiintiöitä ei ole pidetty 3 000 tonnissa Azorien osalta, että Réunionille myönnettyä vapautusta maidontuotannossa ei ole kaavailtu muille Ranskan merentakaisille departementeille ja että komissio ei ole ylläpitänyt suojatoimenpiteitä, jotka koskevat Réunionin maidontuottajien saavuttamien tulosten kestävyyttä. Palauttaisin kaikki nämä asiat neuvotteluihin, joissa käsitellään Posei-ohjelman uudistamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen.(PL) Syrjäisimmille alueille on tavallisesti tyypillistä alhainen väkiluku, pieni koko, pysähtyneisyys ja vaikeat taloudelliset olosuhteet. Kyse on alueista, jotka ovat hyvin riippuvaisia säähän liittyvistä ja maantieteellisistä olosuhteista ja joiden mahdollisuus saada tuotteita ja palveluja perustuu unionin mannermaan kanssa tehtävään yhteistyöhön. Näille alueille myönnettävä avustus olisi taattava jatkuvasti, sillä vaikeudet, joista syrjäisimpien alueiden asukkaiden on selvittävä, ovat myös pysyviä. Jotta näille alueilla taattaisiin yritysten kehittyminen, ammatillisen toiminnan piristäminen ja maatalousalalle sama taso kuin koko Euroopassa, olisi otettava käyttöön uusia lainsäädännöllisiä myönnytyksiä – ja kehitettävä jo olemassa olevia säännöksiä – jotka on mukautettu erityisalueiden tarpeisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan unionin syrjäisimpien alueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen vaikuttavat niiden äärimmäisen syrjäinen sijainti ja saaristoluonne, pieni koko, vaikea maasto ja ilmasto sekä niiden taloudellinen riippuvuus harvoista tuotteista. Koska nämä tekijät yhdessä vakavasti rajoittavat alueiden kehitystä, Lissabonin sopimuksen 349 artiklassa on määräys syrjäisimpien alueiden etua koskevista erityistoimenpiteistä, jotka on toteutettava sellaisten asianmukaisten aloitteiden avulla, joilla pyritään vastaamaan alueiden erityistarpeisiin erityisesti maatalous- ja kalastusalalla. Keskeiset muutokset koskevat tiettyjen vapautusten käyttöönottoa, laajentamista tai mukauttamista sokeri-, maito- ja viinialalla. Äänestämme kyseisten toimenpiteiden puolesta meitä järkyttävien rajoitusten ja kansainvälisen kriisin vuoksi. Siksi äänestin tällä tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen.(PL) Äänestin Euroopan parlamentin päätöslauselman (A7-0056/2010) puolesta, koska yhteisen maatalouspolitiikan toinen pilari eli maaseudun kehittämispolitiikka on YMP:n tehokkuuden parantamisen ja luonnonhaitta-alueiden maankäytön helpottamisen kannalta erittäin tärkeää. Esittelijän laatima asiakirja on hyvin tarpeellinen sekä meille että koko Euroopan unionille. Meillä on oltava tietoja maa-alueista, joita ei omistajista riippumattomista syistä voida käyttää tehokkaasti tai hyvin. Olen epäsuotuisien alueiden luokitusperusteista samaa mieltä kuin esittelijä vuonna 2005 alkaneen tarkistuksen arvioinnissaan. Näiden alueiden tuen aiempia perusteita on muutettava niin, että ne vastaavat todellisia olemassa olevia haittoja. On myös muistettava, että jotkin alueet täyttävät erityiset perusteet, joiden haitat on nyt poistettu tehokkaiden toimenpiteiden avulla. Jäsenvaltioiden pitäisi olla vastuussa epäsuotuisien alueiden yksilöimisestä ja tuki- ja kehittämisohjelmien kehittämisestä. Kaikkien toimenpiteiden on tietysti perustuttava yhteisön järjestelmään.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Esittelijän parantelemassa komission ehdotuksessa esitetään muutoksia yhteisön aikaisempaan lainsäädäntöön, erityisesti asetukseen N:o 247 vuodelta 2006. Keskeiset muutokset koskevat joidenkin vapautusten käyttöönottoa, laajentamista tai mukauttamista sokeri-, maito- ja viinialalla. Uskon, että ehdotetut muutokset ovat myönteisiä kyseisten syrjäisimpien alueiden kannalta.

Tilanne on hyvin vaikea, erityisesti alueilla, joilla viimeaikaiset kriisit (Azorien meijeriala, sokerijuurikas jne.) ovat iskeneet keskeisille talouselämän aloille. Tästä syystä olisi suositeltavaa rohkaista taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen. Jotta voitaisiin rohkaista tällaista monipuolistamista, tuottajille ja jalostajille on tarjottava pitkän aikavälin näkymiä, ja talouden toimijoille on annettava mahdollisuus saavuttaa tarkoituksenmukainen taso teollisessa ja kaupallisessa toiminnassa. Kun tarkastelen esittelijän hahmottelemaa järjestelmää ja asiasta vastaavan valiokunnan jäsenten esittelemiä tarkistuksia, ilmoitan kannattavani mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Olen Luís Paulo Alvesin mietinnöstä annettavan lausunnon valmistelija aluekehitysvaliokunnassa, ja olen tyytyväinen tavasta, jolla olemme alkaneet työskennellä saadaksemme aikaan nopeamman ja tehokkaamman mukautuksen niiden tuotteiden enimmäisvientimäärille, jotka sisältyvät syrjäisimpien alueiden hankintajärjestelmään. Mietintö on laadittu Lissabonin sopimuksen 349 artiklan puitteissa, ja siinä on säännös syrjäisimmille alueille myönnettävästä avustuksesta, joka on tarkoitettu niiden maantieteellisestä sijainnista, topografiasta ja ilmastosta johtuvien pysyvien vaikeuksien voittamiseen.

Asetuksen säännöksissä on keskityttävä näiden alueiden erityistarpeisiin ja paikallisten markkinoiden todellisuuteen. Laatiessani ehdotuksiani mielessäni oli juuri tämä tavoite, jonka Euroopan komissio on sitoutunut käsittelemään uudelleen asetuksen yleisen tarkastuksen yhteydessä, mikä on vielä tehtävä tämän vuoden aikana.

Olin myös huolissani hybridilajikkeista viiniä Madeiralla ja Azoreilla valmistavien tuottajien tulojen turvaamisesta, sillä viinin yhteisessä markkinajärjestelyssä nämä viinit on kielletty. Tuottajien olisi voitava jatkaa kyseisten lajikkeiden kasvattamista omien perheidensä kulutusta varten, jotta heidän ei olisi pakko kaivaa viiniköynnöksiä maasta. Kuten toivoin, parlamentin, komission ja neuvoston saavuttama kompromissi hyväksyttiin parlamentin laajalla enemmistöllä tänään.

 
  
  

Mietintö: Helga Trüpel (A7-0134/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Vuoden 2011 talousarviota käsittelevä Helga Trüpelin mietintö on uusi vaihe Euroopan parlamentin talousarvion hyväksymismenettelyssä. Parlamentti hyväksyi vuoden 2011 suuntaviivat maaliskuussa. Tavoitteena on hyväksyä ennakkoarvioesitys budjettivaliokunnan ja asiasta vastaavan Euroopan parlamentin puhemiehistön välillä käytyjen neuvottelujen päätteeksi. Kannatan mietintöä, jossa esitetään muun muassa Euroopan parlamentin jäsenten avustajakorvausten korotuksen toisen 1 500 euron suuruisen kuukausierän hyväksymistä, 18 uuden Euroopan parlamentin jäsenen virkaanastumisen rahoittamista, Euroopan parlamentin jäsenille tarkoitettujen asiantuntijapalvelujen (toimialayksiköiden palvelut ja kirjastopalvelut) parantamista sekä niiden vierailijoiden määrän nostamista 100:sta 110:een, joita kukin jäsen voi sponsoroida taloudellisesti vuosittain. Nämä eri säännökset ovat sopusoinnussa Lissabonin sopimuksesta johtuvien Euroopan parlamentin uusien velvoitteiden kanssa. Näin ollen koska Euroopan parlamentin jäsenet laativat yhdessä jäsenvaltioiden ministerien kanssa lakeja lähes kaikissa EU:n toimivaltaan kuuluvissa asioissa, heidän on saatava korkealuokkaista teknistä asiantuntija-apua lainsäädäntöasioissa sekä voitava kertoa kansalaisille työstään kutsumalla heitä vierailulle parlamenttiin Strasbourgiin tai Brysseliin.

 
  
MPphoto
 
 

  Martin Ehrenhauser (NI), kirjallinen. (DE) Äänestin Helga Trüpelin mietintöä vastaan. Näin tekemällä vastustan selkeästi sihteeristökorvausten korottamista sekä Euroopan parlamentin virkamiesten määrän nostamista. Ensin on osoitettava todeksi väite siitä, että Lissabonin sopimus lisää Euroopan parlamentin jäsenten työtä.

Jos näin tapahtuu, ainoa ratkaisu näinä aikoina, jolloin valtionvelka on räjähtämässä käsiin, on lisätä tehokkuutta, ei byrokratiaa. Täällä parlamentissa on valtava potentiaali tehokkuuden lisäämiselle, ja myös toimintakyvyn tehostaminen olisi helppoa henkilöstöä keventämällä ja rahoitusta vähentämällä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Kuten olen todennut jo aiemmin, tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä parlamentissa käsiteltävät asiat lisääntyvät Lissabonin sopimuksen myötä. Työn ripeä ja tehokas tekeminen edellyttää riittäviä teknisiä ja logistisia välineitä.

Kun otetaan huomioon Euroopan unionin tuleva laajentuminen ja tarve parantaa kansalaisille tiedottamista parlamentin työstä, on saatava varoja, joilla taataan tehokas työnteko vuonna 2011 niin, ettei unionin lainsäädäntötyö hidastu parlamentin riittämättömän rahoituksen takia.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Olen ajamani toimintalinjan mukaisesti sitä mieltä, että nollapohjabudjetoinnin soveltaminen kunkin parlamenttikauden alussa on tärkeää. Tämä tekee parlamentin talousarviosta todellisia tarpeita vastaavan sekä lisää sen avoimuutta, kurinalaisuutta ja tehokkuutta. Kannatan myös kiinteiden ja muuttuvien kustannusten erottamista toisistaan ja jälkimmäisten perustelemista kustannus–hyötyanalyysillä. Kustannus-hyötyanalyysi on tärkeä entistä parempien tulosten ja resurssienhallinnan varmistamiseksi. Lissabonin sopimuksen voimaantulo toi uusia valtuuksia, ja 18 uuden Euroopan parlamentin jäsenen palkkaaminen edellyttää olosuhteita, joissa he voivat hoitaa mandaattinsa asianmukaisesti ja tehokkaasti. Haluan korostaa myös, että ammattitaitoisen lainsäätämisen on oltava parlamentin ensisijainen tavoite. Parlamentin on saatava asianmukaisen toiminnan varmistavat resurssit etenkin näinä haastavina aikoina, jolloin EU:n toimielimillä on ratkaisevan tärkeä rooli Euroopan kansalaisten keskuudessa ja yleisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Me vihreät äänestimme kollegamme Helga Trüpelin mietinnön puolesta. Kaikki mietintöön jätetyt tarkistukset hylättiin. Vuotta 2011 koskevat parlamentin ennakkoarviot on siten välitetty komissiolle sisällytettäväksi vuotta 2011 koskevaan talousarvioesitykseen. Avustajakorvausten toisen erän nosto vuonna 2011 merkitsee sitä, että määrärahat on nyt otettu varaukseen kaikista kustannuksista tehtävää yksityiskohtaista tilinpäätöslaskelmaa odoteltaessa. Parlamentti voi palata asiaan vuoden 2011 talousarviota koskevassa ensimmäisessä käsittelyssä syys- tai lokakuussa. Sihteeristökorvausten ensimmäisen erän nostosta vuonna 2010 puolestaan äänestetään huomenna osana Vladimir Maňkan mietintöä, jossa käsitellään lisätalousarviota nro 1/2010. Tällöin olemme jo varsinaisessa budjettimenettelyssä, ja tätä koskeva äänestys on lopullinen tulos.

 
  
MPphoto
 
 

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D), kirjallinen.(PL) Olemme jo tottuneet siihen, että Euroopan parlamentin talousarvio on Euroopan parlamentin ja muiden EU:n toimielinten välillä sekä epäsuorasti myös EU:n ja jäsenvaltioiden välillä aikaan saatujen vaikeiden kompromissien tulos.

Ensi vuosi saattaa osoittautua erityisen vaikeaksi tässä suhteessa, kun otamme huomioon parlamenttia odottavan työn merkityksen ja laajuuden. Parlamentin on sopeuduttava Lissabonin sopimuksen ja Kroatian EU-jäsenyyden myötä muuttuneeseen tilanteeseen, jossa uusia Euroopan parlamentin jäseniä on 18, uusia virkoja 68 ja Kroatian jäsenyyden synnyttämiä uusia virkoja 62. Parlamentin talousarvio ei kuitenkaan nouse merkittävästi vuoteen 2010 verrattuna (5,5 prosenttia), mikä herättää kysymyksen siitä, miten tämä luku suhteutetaan uuteen todellisuuteen. Tässä mielessä suhtaudun myönteisesti mietinnössä esitettyyn ehdotukseen menojen järkevästä suunnittelusta.

Minusta on mietinnön laatijan tavoin välttämätöntä tarkistaa työntekijöiden perheille myönnettävän tuen tasoa, lisätä kirjaston työntekijöitä vasta Euroopan parlamentin jäsenten tarpeiden perusteellisen analyysin jälkeen sekä varmistaa parlamentin henkilökunnan turvallisuus kohtuukustannuksin niin, että kustannuksista kerrotaan avoimesti tavallisille kansalaisille. Parlamentti on yhä liian suljettu toimielin, joten rahoitusta olisi mahdollisuuksien rajoissa lisättävä hankkeisiin, joita ovat esimerkiksi Euroopan historian talo (House of European History) sekä Kiertokäynnit parlamentissa (Tours of Parliament).

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (EN) Lissabonin sopimuksen voimaantulo on lisännyt Euroopan parlamentin toimivaltaa, mikä puolestaan edellyttää uusia varoja lisääntyneiden tarpeiden tyydyttämiseen. Ennakkoarvio vuoden 2011 talousarviosta merkitsee siten 5,8 prosentin lisäystä varainhoitovuoteen 2010 verrattuna. Tällä pyritään varmistamaan parlamentin mahdollisuus hyödyntää ja käyttää täysipainoisesti etuoikeuksiaan.

Vuoden 2011 talousarvion kokonaismäärä nousee 1 710 574 354 euroon, josta 20,32 prosenttia osoitetaan otsakkeeseen 5 (hallintomenot), jotta poliittiset tavoitteet ja niitä koskeva rahoitus vastaisivat toisiaan. Talousarvioesitys sisältää määräyksiä, jotka koskevat Kroatian jäsenyyttä, Euroopan parlamentin jäsenten sihteeristöpalvelujen lisärahoitusta, uusia työpaikkoja, niiden vierailijoiden määrän nostamista, joita jäsenet voivat vuosittain kutsua parlamenttiin, parlamentin hiilijalanjäljen pienentämistä sekä uuden vierailukeskuksen ja Euroopan historian talo -hankkeen rahoitusta.

Mietinnössä esitetään järkevää talousarviota, jolla pyritään kestävän politiikan harjoittamiseen parlamentissa. Tästä huolimatta saatavilla olevien varojen tehokkaaseen käyttöön suhtaudutaan mietinnössä tarpeeksi tiukasti.

 
  
  

Mietintö: Richard Ashworth (A7-0051/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. (EN) Äänestimme mietintöä vastaan UKIP-puolueen periaatteiden mukaisesti ja sillä perusteella, että tuemme lainsäädäntöä vain, jos sillä rajoitetaan EU:n toimivaltaa tai palautetaan se kansallisvaltioille. Emme tukeneet tarkistuksia, jotka katsoimme vahingoittavan tarpeettomasti Yhdistyneen kuningaskunnan viljelijöitä, emmekä myöskään tarkistuksia, joilla laajennetaan EU:n valvontaa tällä alalla. UKIP haluaa edelleen suojella brittiviljelijöiden etuja EU:n puuttumiselta niihin, sillä Yhdistyneen kuningaskunnan maatalousala, joka tuottaa jo nyt korkealaatuisia ja turvallisia tuotteita, on mielestämme täysin kykenevä hoitamaan itse asioitaan. UKIP vastustaa sitä, että maamme veronmaksajat pannaan tukemaan muiden Euroopan maiden tiloja, jotka kilpailevat omien viljelijöidemme kanssa. UKIP on sitoutunut maataloustuotteiden kauppaan WTO:n ehtojen nojalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen.(GA) Viljelijöiden hallinnollista taakkaa on kevennettävä ja maatalousalaan usein liittyvää liiallista byrokratiaa on vähennettävä. Viljelijöiden on voitava keskittyä päätoimialaansa eli korkealaatuisten tuotteiden tuottamiseen.

Äänestin mietinnön niiden säännösten puolesta, joilla pyritään poistamaan nykyisiä päällekkäisyyksiä sekä lisäämään joustavuutta. Olen samaa mieltä myös mietinnössä esitetyistä mielipiteistä, jotka koskevan alan lainsäädäntöä eli sitä, että lainsäädännön on oltava oikeassa suhteessa asetettuun tavoitteeseen ja että se olisi pantava täytäntöön vasta kun on tehty perusteellinen vaikutustenarviointi lainsäädännön mahdollisesta rahoitusrasitteesta. Tehokkaan ja kilpailukykyisen Euroopan maatalousalan saavuttaminen edellyttää liiallisen byrokratian vähentämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska minusta on välttämätöntä jatkaa vuonna 2005 aloitettua yhteisen maatalouspolitiikan sääntelyn yksinkertaistamista. YMP:n yksinkertaistaminen on välttämätöntä, jos haluamme parantaa maataloutemme kilpailukykyä, säilyttää vanhat työpaikat ja luoda uusia sekä edistää maaseutualueiden järkevää kehittämistä. Joissakin jäsenvalioissa on havaittu runsaasti virheitä hakemuksissa, minkä vuoksi viljelijät eivät saa tukiaan ajoissa. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön mahdollisia edunsaajajärjestelmiä, jotka olisivat yksinkertaisia, selkeitä ja avoimia. Kehotankin komissiota sisällyttämään tämän asian jäsenvaltioiden kanssa käytäviin kahdenvälisiin keskusteluihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Nyt, kolme vuotta YMP:n uudistuksen jälkeen on ajankohtaista pohtia, miten meidän olisi sopeutettava maatalouspolitiikkaamme nykyhaasteisiin. Valiokunta-aloitteinen mietintö tarjoaa käyttökelpoisia ja laajasti hyväksyttyjä ehdotuksia siitä, kuinka laadun ja kilpailukyvyn yhdistävä maatalousala voitaisiin saavuttaa. Mietinnön henkeen on syytä suhtautua myönteisesti, koska parlamentti esittää, että vuonna 2013 harjoitetaan uudenlaista yhteistä maatalouspolitiikkaa, jolla vähennetään viljelijöihin kohdistuvaa byrokratiaa. Tuemme kaikkia toimia, joilla kyetään vähentämään maataloustuottajiin (sekä myös paikallisviranomaisiin) kohdistuvaa hallinnollista byrokratiaa ja taakkaa laatuvaatimuksia heikentämättä. Tässä muodossa olevasta mietinnöstä, jossa otetaan huomioon viljelijöiden tarpeet sekä tarve varmistaa viljelijöiden vapauttaminen liiallisesta byrokratiasta, on varmasti hyötyä yhteisen maatalouspolitiikan uudistusprosessissa, joka on ilmeisistä syistä hyvin monimutkainen ja hankala Euroopan talouden tulevaisuuden sekä lukemattomien perinteisten paikallistuotteiden säilyttämisen kannalta. Äänestin näin ollen mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. (IT) Maatalous on ollut aina Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmän sydäntä lähellä, ja se on mielestämme oleellisen tärkeä ala Euroopan talouden kannalta. Viljelijöitämme on kuitenkin liian pitkään rasitettu ylenpalttisella byrokratialla ja hallinnolla, joten nyt on aika keventää heidän taakkaansa.

Olen itse asiassa vakuuttunut siitä, että vuonna 2013 aloitettavan YMP:n uudistuksen yhteydessä toteutettava byrokratian keventäminen on paitsi toivottavaa myös välttämätöntä. Siksi minusta on perusteltua selkiyttää eläinten sähköisen tunnistamisen sääntöjä sekä perustaa kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin puhelinneuvonta tiedonsaannin parantamiseksi. Viranomaisten ja viljelijöiden välisen luottamuksen palauttaminen on niin ikään välttämätöntä.

Viljelijöiden ei pitäisi enää myöskään joutua täyttämään päivät pitkät kaavakkeita ja ilmoituksia, vaan heidän on voitava viljellä tilojaan ja tarjota siten entistä parempia ja korkeat vaatimukset täyttäviä maataloustuotteita. Äänestin siten näiden toimien puolesta, koska ne ovat osa ryhmäni rohkeasti tukemaa byrokratian keventämisprosessia, joka tarjoaa konkreettisen vastauksen kriisiajanjaksoon.

 
  
MPphoto
 
 

  David Campbell Bannerman (EFD), kirjallinen. (EN) Äänestimme mietintöä vastaan UKIP-puolueen periaatteiden mukaisesti ja sillä perusteella, että tuemme lainsäädäntöä vain, jos sillä rajoitetaan EU:n toimivaltaa tai palautetaan se kansallisvaltioille. Emme tukeneet tarkistuksia, jotka katsoimme vahingoittavan tarpeettomasti Yhdistyneen kuningaskunnan viljelijöitä, emmekä myöskään tarkistuksia, joilla laajennetaan EU:n valvontaa tällä alalla. UKIP haluaa edelleen suojella Yhdistyneen kuningaskunnan viljelijöiden etuja EU:n puuttumiselta niihin, sillä Yhdistyneen kuningaskunnan maatalousala, joka tuottaa jo nyt korkealaatuisia ja turvallisia tuotteita, on mielestämme täysin kykenevä hoitamaan itse asioitaan. UKIP vastustaa tapaa, jolla YMP:tä on kautta aikojen käytetty väärin (esim. ns. "haamuviinitilat"), tai tapaa, jolla sitä on hyödynnetty tiettyjen EU:n jäsenvaltioiden "tilanomistajapoliitikkojen" tulojen lisäämiseen. UKIP vastustaa myös sitä, että joudumme tukemaan muiden Euroopan maiden tiloja, jotka kilpailevat omien viljelijöidemme kanssa. UKIP on sitoutunut maataloustuotteiden kauppaan WTO:n ehtojen nojalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Roland Clark (EFD), kirjallinen. (EN) UKIP äänesti yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamista käsittelevän mietinnön puolesta, sillä vaikka mietinnön täytäntöönpanolla voitaisiin parantaa maatalouspolitiikan ymmärrettävyyttä, avoimuutta ja toimivuutta, mikä puolestaan selkiyttäisi tilatarkastuksia ja lisäisi maksujärjestelyjen avoimuutta sekä tekisi niistä "viljelijäystävällisempiä", se tarkoittaisi YMP:n nykylinjan säilyttämistä ja mahdollistaisi kenties sen, että sitä jatkettaisiin vielä yhden sukupolven ajan! UKIP äänesti siten koko päätöslauselmaa vastaan etenkin siksi, ettei sillä ole lainsäädännöllistä vaikutusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamista käsittelevän mietinnön puolesta ja onnittelen esittelijä Richard Ashworthia ja varjoesittelijöitä erinomaisesti suoritetusta työstä. Meidän on ryhdyttävä byrokratian sekä tiloihin kohdistuvien vaatimusten keventämiseen tarkoitettuihin toimiin, joiden tavoitteena on viljelijöiden kustannusten vähentäminen sekä heidän kilpailukykynsä ja oikeusvarmuutensa parantaminen. Unohdamme usein, että vaikka tiloilla tuotetaan peruselintarvikkeita, myös tilat ovat liikeyrityksiä, joiden kilpailukyky kärsii liiallisesta byrokratiasta.

Juuri tästä syystä tämänkaltaiset mietinnöt ovat mielestäni tärkeitä, koska niissä painotetaan ehdollistamisen tai liian monimutkaisten menettelyjen aiheuttamia ongelmia sekä ehdotetaan ratkaisuja, joilla yksinkertaistetaan ja parannetaan sitä, mikä on yhä loppujen lopuksi tärkein EU:n hanke ainakin taloudellisessa mielessä. Uskon, että äänestämällä mietinnön puolesta parlamentti on ottanut toisen tärkeän askeleen kohti entistä ajankohtaisempaa, tehokkaampaa ja taloudellisempaa YMP:tä, jolla voidaan ennen kaikkea varmistaa Euroopan ruokatarve nyt ja tulevina vuosina.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. (RO) Viljelijät ovat aina olleet Euroopan unionin yhdentämisen innokkaimpia ja uskollisimpia tukijoita. He uskovat vakaasti, että YMP on yhä todella yhteistä politiikkaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Euroopan unionissa ja yhteisön markkinoilla on toimittava yhtenäisesti, jotta voimme tässä globalisoituneessa maailmassa varmistaa elintarvikkeiden saannin ja edistää uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä. EU:n on myös torjuttava ilmastonmuutosta ja pantava vauhtia tutkimustoimintaan tutkimuksen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.

YMP:n määrärahojen mahdollinen leikkaaminen aiheuttaisi huomattavia sosiaalisia ja taloudellisia häiriöitä sekä sen, ettei maataloudessa kyettäisi selviytymään tulevaisuuden haasteista. Meidän on tärkeää ymmärtää, että viljelijöiden tulot riippuvat suorista tuista, vaikka ne eivät yksistään takaa viljelijöiden kohtuullista elintasoa. Maatalousalan keskimääräiset tulot (kun kaikki suorat tuet lasketaan mukaan) EU:ssa ovat vain puolet muilla talouden toimialoilla keskimäärin maksettavasta palkasta.

Suorien tukien vähentämisellä osana YMP:n ensimmäistä pilaria olisi minusta tuhoisat seuraukset paitsi viljelijöille myös maaseutualueille, maataloustuotantoon liittyville julkisille palveluille, kuluttajille sekä yleisesti ottaen koko yhteiskunnalle, joka hyötyy näistä tuista. Suorat tuet ovat siten elintärkeitä ja ne on säilytettävä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen.(PT) Yleisesti ottaen äänestin yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) yksinkertaistamiseen tähtäävien toimien puolesta. YMP:n yksinkertaistamisen pitäisi hyödyttää viljelijöitä ja antaa heille mahdollisuus keskittyä turvallisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden tuotantoon. Sen pitäisi hyödyttää myös jäsenvaltioiden ja EU:n viranomaisia YMP:n toteuttamiseen liittyvän byrokratian kevenemisen ansiosta.

YMP:llä on elintärkeä merkitys EU:lle, koska se takaa turvallisten elintarvikkeiden tuotannon ja koska sillä pyritään maaseutualueiden ympäristön suojeluun todellisen kestävän kehityksen mahdollistamiseksi. Yksinkertaistamisen on merkittävä entistä suurempaa vastuuta kaikkien sidosryhmien taholta.

Korostaisinkin tarvetta tehdä YMP:stä entistä selkeämpi, oikeudenmukaisempi ja avoimempi väline. Aluksi ottaisin esille ehdotuksen eläinten yhtenäisen tunnistusjärjestelmän perustamiseksi. Järjestelmään olisi sisällytettävä mahdollisuus vaatimustenmukaisuusvakuutusten antamiseen, tarkastuskiintiöiden vähentäminen nykyisestä määrästä sekä lampaan- ja vuohenlihan jäljitettävyyskysymys. Tässä viittaan erityisesti karjan laumatunnistetta koskevaan ehdotukseen. YMP:n välttämättömällä uudistuksella on voitava erottaa yksittäisten viljelijöiden tai viljelijäosuuskuntien tukeminen toisistaan, kun taas maatalouselintarvikealan suuryritykset olisi jätettävä markkinoiden armoille.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Dušek (S&D), kirjallinen.(CS) Mietintöluonnos yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta on edistysaskel, kun tavoitteena on YMP:n yksinkertaistaminen ja tehostaminen. Meidän on luonnollisesti tehtävä paljon enemmän Euroopan maatalouden kilpailukyvyn piristämiseksi, vanhojen työpaikkojen säilyttämiseksi ja uusien synnyttämiseksi sekä maaseutualueiden luontaisen kehityksen tukemiseksi. Haluaisin tässä yhteydessä mainita suorat tuet raja-alueille, jotka kärsivät epäreilusta kilpailusta ja syrjinnästä maatalousalan yritysten rekisteröintipaikkojen takia.

Jäsenvaltioiden naapurialueilla, joilla on erilainen hintataso, jotkin maatalousalan yritykset ovat ryhtyneet laaja-alaiseen taloudelliseen toimintaan vastauksena näihin hintaeroihin. Maatalousalan yritys, joka saa korkeamman hinnan alkuperämaassaan, harjoittaa liiketoimintaa toisessa maassa (missä on alhaisemmat suorat hinnat) alhaisemmin tuotantokustannuksin ja kirjaa sitten myynnin rajan toisella puolella. Tällä tavoin maatalousalan yritykset, joissa on muita maita alhaisemmat suorat hinnat, tulevat syrjityiksi ja ovat taloudellisesti muita huonommassa asemassa paikallismarkkinoilla, kun taas jäsenvaltioiden maatalousalan yritykset, joissa on korkeammat suorat hinnat, varmistavat taloudellisesti suotuisan markkina-aseman EU:n politiikan ansiosta. Näistä syistä YMP:n uudistuksessa on tärkeää ottaa huomioon hintavaikutukset, toisin sanoen on verrattava tuotantopaikkoja paikkoihin, joissa suorat hinnat kirjataan. Voimme tällä asetuksella edistää myös uusien ja oikeudenmukaisten maatalousmarkkinoiden luomista. Kannatan siten käsiteltäväksi jätettyä mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen.(PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen on mielestäni äärimmäisen tärkeää EU:n maatalouden kilpailukyvyn, työpaikkojen säilymisen sekä Euroopan maaseutualueiden kestävän kehityksen kannalta. Valvontasääntöjä on yksinkertaistettava ja niistä on tehtävä entistä helpommin ymmärrettäviä viljelijöiden keskuudessa kansallisten elinten tuella ja neuvonnalla, jotta varmistetaan, että eurooppalaisten maataloustuotteiden laatu ei tuo mukanaan tarpeettomia ongelmia ja vaikeuksia maatalousalan toimijoille.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Lainsäädännön yksinkertaistaminen on keskeinen tavoite Euroopan tuomiseksi lähemmäs kansaa. Yksinkertaiset ja havaintokykyiset politiikat ovat välttämättömiä niille, jotka eivät hallitse unionin säännöstöä eivätkä puhu "eurooppaa". Siksi yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kaltaisen perustavanlaatuisen ja pysyvän politiikan on oltava edunsaajiensa – tässä tapauksessa Euroopan viljelijöiden – ymmärrettävissä.

Haluaisinkin korostaa, miten oikeassa esittelijä on sanoessaan, että "uuden yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) olisi sallittava viljelijöiden keskittyä päätavoitteeseen eli turvallisten, laadukkaiden ja jäljitettävissä olevien elintarvikkeiden tuottamiseen ja samalla kannustettava heitä tuottamaan ei-kaupallisia julkisia hyödykkeitä". Toivon, että uusi yhteinen maatalouspolitiikka on yksinkertaisempi, avoimempi ja oikeudenmukaisempi, että se kohdistuu paremmin viljelijöiden ja markkinoiden tarpeisiin ja että sen prosessit ovat nopeampia ja vähemmän byrokraattisia mutta samalla turvallisia ja tehokkaita. Oikeusvarmuus ei edellytä monimutkaisuutta ja hitaita prosesseja vaan ennemminkin yksinkertaisuutta ja tehokkuutta. Juuri tätä me haluamme uudelta yhteiseltä maatalouspolitiikalta.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen.(PT) Uuden yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) on yhtäältä autettava varmistamaan, että tarjolla on riittävästi turvallisia elintarvikkeita, ja toisaalta selvittävä haasteista, joihin kuuluu maaseutualueiden, vuoristoalueiden ja epäsuotuisten alueiden sekä Euroopan maatalouden monitoimisuuden säilyttäminen. Lainsäädännön yhtenäistämiseen tulee liittyä myös päällekkäisyyksien poistaminen. On toivottavaa, että hallinnollisen taakan vähentäminen 25 prosentilla saavutetaan ennen vuoden 2012 määräaikaa. Yhteistä maatalouspolitiikkaa on yksinkertaistettava, sillä se lisää maatalouden kilpailukykyä, säilyttää ja luo työpaikkoja sekä edistää maaseudun kestävää kehitystä. Yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisen on hyödytettävä ensisijaisesti viljelijöitä eikä vain kansallisia viranomaisia ja jäsenvaltioiden maksajavirastoja. Viljelijöillä on oltava käytettävissään toimivat järjestelmät, joiden avulla he voivat jättää suoria tukia koskevia hakemuksia helposti ja ilman turhaa byrokratiaa, yleensä asuinpaikastaan käsin. Tämä yksinkertaistaminen on kytkettävä toteuttamisen yksinkertaistamiseen, ja jäsenvaltioiden on minimoitava erityisesti maaseudun kehittämisen saralla edunsaajilta vaadittavan paperityö. Joustavuutta on lisättävä, joten kannatamme joustavampia maksujärjestelyjä jo ennen kuin kaikki tarkastukset on saatettu päätökseen.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietinnössä on myönteisiä näkökohtia, joista haluamme painottaa seuraavia: yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) yksinkertaistamisen ei tarvitse merkitä viljelijöille myönnettävän tuen pienenemistä eikä markkinoiden perinteisten hallintamekanismien purkamista, sakkojärjestelmää muutetaan erityisesti niiden rikkomusten osalta, jotka eivät johdu viljelijän menettelystä, soveltamisprosessia yksinkertaistetaan ja eläinten, erityisesti lampaiden ja vuohien, tunnistukseen tehdään hyvin myönteisiä muutoksia.

Esittelijän ehdottama lähestymistapa kohdistuu kuitenkin pääosin markkinoihin, kilpailukykyyn, "liiallisen protektionismin vähentämiseen" ja liberalisoinnin lisäämiseen, jonka seuraukset ovat hyvin tunnetut ja tuhoisat. Lisäksi mietintö tukee yhä nykyistä tukien jakamisen mallia. Siinä painotetaan "tarvetta varmistaa oikeudenmukaisuus tilatuen jaossa", mutta ei ehdoteta toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Mietinnössä ilmaistaan näkemys, jonka mukaan tilatuen määrittämisessä käytettävää maataloustoiminnan nykyistä määritelmää olisi tarkistettava, mutta ei anneta muutosehdotuksia nykyiselle mallille, jossa ihmisille maksetaan tuottamattomuudesta. Lyhyesti sanottuna mietinnöstä puuttuu ehdotuksia ja toimenpiteitä, joilla voimassa olevaa YMP-mallia muutetaan erityisesti (mutta ei ainoastaan) tuen jakamisen osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Marian Harkin (ALDE), kirjallinen. – (EN) Olen täysin samaa mieltä siitä, ettei YMP:n yksinkertaistamisen tule merkitä viljelijöille myönnettävän tuen pienenemistä eikä markkinoiden perinteisten hallintamekanismien purkamista. Kannatan myös lampaiden sähköistä tunnistamista koskevan velvoitteen lykkäämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen.(PL) Yhteisen maatalouspolitiikan toiminnan periaatteiden yksinkertaistaminen on erittäin tärkeää. Yhteistä maatalouspolitiikkaa ei pidä supistaa pelkäksi rahan jakeluksi. Itse toivon, että enemmän varoja kohdistettaisiin yksittäisille maatalousalan sijoittajille, jotka voisivat tehokkaammin uudenaikaistaa tiloja ja laajentaa tuotantoa. Suorien tukien rahoittamisen lisääminen ylläpitää kuitenkin mielestäni köyhyyttä kaikkein kehittymättömimmillä alueilla, tukee henkilöitä, joilla ei todellisuudessa ole mitään tekemistä maatalouden kanssa, ja estää maatalouden rakenteen uudistamisen. Vain tukemalla todellisia viljelijöitä – terveellisten elintarvikkeiden ja laadukkaiden tuotteiden tuottajia – voidaan taata alan turvallisuus Euroopassa ja koko maailmassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Cornelis de Jong, Kartika Tamara Liotard ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. – (EN) Äänestin jäsen Ashworthin yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta laatimaa mietintöä (A7-0051/2010) vastaan sen 12 kohdan vuoksi. Viljelijät eivät tarvitse lisää suoraa tukea EU:lta vaan oikeudenmukaisemmat hinnat tuotteilleen.

Tästä huolimatta kannatan mietinnön pääsisältöä. Yhteinen maatalouspolitiikka on liian monimutkainen ja tarpeettoman työläs viljelijöille, jäsenvaltioille sekä hajautetuille hallinnoille ja viranomaisille. Hallinnollisen taakan ja byrokratian vähentäminen on hyvin tärkeää erityisesti tällaisena kriisiaikana.

Lisäksi viljelijöille, jotka ovat tahattomasti tai itsestään riippumattomista syistä tehneet virheen, josta langetetaan seuraamus, tulisi antaa mahdollisuus virheiden oikaisemiseen. Seuraamuksiin liittyvää avoimuutta tulisi myös lisätä.

 
  
MPphoto
 
 

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Yhteinen maatalouspolitiikka on keskeinen osa Euroopan unionia riippumatta siitä, puhutaanko elintarvikkeiden tuottamisesta kansalaisille vai vuoristo- ja maaseutualueiden sekä epäsuotuisten ja erittäin syrjäisten alueiden suojelusta. Äänestin mietinnön puolesta, koska kannatan tarvetta yksinkertaistaa yhteistä maatalouspolitiikkaa. Politiikan on oltava tulospainotteista ja pystyttävä reagoimaan tehokkaasti. Mielestäni jäsenvaltioiden ja paikallisten viranomaisten on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä hyvien käytäntöjen vaihtamisen puitteissa. Viranomaisten on myös annettava viljelijöille riittävästi tietoa ja enemmän tukea.

 
  
MPphoto
 
 

  Erminia Mazzoni (PPE), kirjallinen. (IT) Maatalous on yksi Euroopan tärkeimmistä voimavaroista mutta samalla ala, jota EU:n byrokratian rattaat rasittavat eniten. Emme saa aliarvioida myöskään ilmastoon ja ympäristöön liittyviä seikkoja, joita on niiden luonteen vuoksi vaikea ennustaa ja jotka pakottavat viljelijät kohtaamaan uusia vaikeita haasteita maailmanlaajuisten muutosten vuoksi.

Siksi Euroopan parlamentin mielestä on tärkeää pitää mielessä, että vuoden 2003 ohjelmassa asetettu tavoite vähentää hallinnollista taakkaa 25 prosenttia ei ole riittävä eikä tarpeeksi kunnianhimoinen, sillä se saavutetaan todennäköisesti ennen vuoden 2012 määräaikaa. Parlamentti katsoo, että sen tulee ehdottaa komissiolle ja neuvostolle kiireellisiä strategioita viljelijöitä rasittavan taakan vähentämiseksi.

Parlamentin päätöslauselman ehdotuksilla pyritään myös ennakoimaan yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista EU 2020 -strategian valossa. Tämä askel on tärkeä kasvun takaamiseksi alalla ja alan rahoituksen säilymiseksi, kun otetaan huomioon, että EU:n varojen odotetaan vähenevän vuonna 2013.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Mietinnön ansioiksi voidaan lukea maininta siitä, että viranomaiset yksin takaavat tarkastusten riippumattomuuden ja puolueettomuuden, ja sen painottaminen, että maataloudesta on yleistä hyötyä. Myös vaatimus elintarvikkeiden jäljitettävyydestä on tärkeä, vaikka ekologista jalanjälkeä osoittava selvä merkintä onnistuisi todennäköisemmin lisäämään kansalaisten (tuottajien ja kuluttajien) tietoisuutta tuotannon uudelleen sijoittamisen ja ympäristön laatuun liittyvien ominaisuuksien tärkeydestä.

Myös mietinnöstä välittynyt määrätietoisuus yksinkertaistaa yhteisen maatalouspolitiikan hallinnollisia määräyksiä on tärkeä. Yhteistä maatalouspolitiikkaa käsitellään kuitenkin Euroopan unionin viime vuosina toteuttamien politiikkojen perinteen mukaisesti ainoastaan kilpailukyvyn ja uusliberalismin näkökulmasta, ja se estää minua äänestämästä mietinnön puolesta. Äänestän siksi tyhjää hyvän tahdon osoituksena esitetyissä pyrkimyksissä saavutetulle edistykselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen.(PT) Yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen on tärkeää, jotta tavoite vähentää maatalousalan hallinnollista taakkaa 25 prosenttia voidaan saavuttaa vuoteen 2010 mennessä. Byrokratia on vakavasti otettava este viljelijöille, joiden päivittäinen työ pellolla kärsii, koska paperisotaan kuluu liikaa aikaa. Lisäksi uudet muutokset vähentävät viljelijöihin kohdistuvan hallinnollisen taakan kuluja sadoilla miljoonilla euroilla, mistä on selvää etua erityisesti tämänhetkisen vaikean taloustilanteen aikana. Standardien ja tarkastusmekanismien yksinkertaistaminen on välttämätöntä viljelijöille, sillä heidän on tarjottava elintarvikkeet 500 miljoonalle ihmiselle kohtuulliseen hintaan. Siksi äänestin niin kuin äänestin.

 
  
MPphoto
 
 

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. (RO) Äänestin mietinnön puolesta, sillä sen sisältämillä tärkeillä säännöksillä pyritään vähentämään paperisotaa, joka vaikuttaa Euroopan viljelijöihin erityisesti nyt, kun rahoituskriisi koettelee ankarasti maatalousalaa. Haluan kiittää kollegoitani, jotka äänestivät jättämieni tarkistusten puolesta ja tukivat näin valiokunnassa jo hyväksyttyä tekstiä.

Viittaan erityisesti tarkistukseen 49, joka koskee sitä, että eräissä jäsenvaltioissa on havaittu paljon virheitä suoria tukia koskevissa hakemuksissa, mikä osoittaa, että virheet ovat johtuneet yleensä pikemminkin käytetyistä ortokuvausvälineistä kuin viljelijöistä. Viittaan myös tarkistukseen 65, jossa pyydetään lykkäämään vuoden 2010 alusta voimaan tulevaksi kaavailtua velvoitetta huolehtia lampaiden ja vuohien sähköisestä tunnistamisesta, sillä siitä aiheutuisi liian mittavat kustannukset nykyisessä talouskriisissä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamista koskeva ehdotus on osa laajempaa prosessia, jolla vähennetään byrokraattisia menettelyjä. Prosessi käynnistettiin jonkin aikaa sitten useissa EU:n jäsenvaltioissa tehokkaampien ja helppokäyttöisempien palvelujen takaamiseksi kansalaisille.

Uudistus on tarpeen myös maatalousalalla, jotta viljelijät voivat säästää aikaa ja rahaa sekä hyödyntää ehtojärjestelmän ja suorien tukien järjestelmän etuja. Sitä tarvitaan myös joidenkin maaseudun kehittämisen näkökohtien ja tuotantoeläinten tunnistamiskeinojen kannalta.

Nyt kun vuoden 2013 jälkeistä YMP:tä koskevat neuvottelut ovat jo käynnissä, tämä yksinkertaistamisehdotus toimii koepenkkinä, jonka avulla voidaan korostaa mahdollisuuksia ja uhkia sekä muodostaa pohja Euroopan maatalouden tulevaisuutta koskevalle ehdotukselle. Yllä esittämistäni syistä äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen.(PT) Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) yksinkertaistamista koskeva mietintö tarkastelee aihetta, joka on jo pitkään huolestuttanut YMP:n ensisijaisia edunsaajia eli viljelijöitä ja samalla myös kaikkia muita eurooppalaisia, joiden mielestä YMP on vaikeaselkoinen sen mekanismien monimutkaisuuden vuoksi. Siksi kaikki pitävät yksinkertaistamistoimia välttämättöminä ja kiireellisinä. On tärkeää, että toimet vaikuttavat suoraan viljelijöihin, eivätkä ainoastaan jäsenvaltioiden hallintoon, kuten usein on tapahtunut. Markkinoiden hallintamekanismien poistamista ei voida esittää yksinkertaistamisen keinona.

Yksi asia, johon yksinkertaistamisessa on tartuttava, on tarve poistaa eri jäsenvaltioiden tilatukijärjestelmästä syrjintä, joka on johtuu kansallisten hallintotoimien, kuten tarkastusten, määräaikojen ja maksujen, tehottomuudesta. Syrjinnän poistaminen estää sellaisen monen nopeuden YMP:n syntymisen, joka edistää eri jäsenvaltioiden viljelijöiden eriarvoisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Daciana Octavia Sârbu (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin jäsen Ashworthin päätöslauselman puolesta, sillä se edistää yksinkertaisempaa yhteistä maatalouspolitiikkaa, joka viljelijöiden on myös helpompi ymmärtää. Yhteisen maatalouspolitiikan hallinto on usein liian monimutkaista. Siksi koko maatalousalan kannalta on erittäin tärkeää yksinkertaistaa politiikkaa ja helpottaa näin viljelijöiden elämää. Euroopan komission ehdottamien sääntöjen toteuttaminen on monissa tapauksissa hyvin vaikeaa, ja maatalouslainsäädännön soveltamiseen liittyy useissa jäsenvaltioissa runsaasti byrokratiaa. Erityisesti eläinten tunnistamista koskevaa lainsäädäntöä on tarkistettava, jotta siitä tulisi joustavampaa ja byrokratia vähenisi. Alan nykyinen lainsäädäntö on aivan liian tiukkaa ja voi monissa tilanteissa olla jopa haitallista.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) yksinkertaistaminen on olennaisen tärkeää unionin maatalouden kilpailukyvyn lisäämiseksi, työpaikkojen säilyttämiseksi ja luomiseksi sekä maaseudun kehityksen edistämiseksi. Mielestäni on välttämätöntä, että komissio pyrkii poistamaan tarpeettomat byrokraattiset esteet samalla, kun se ehdottaa uusia säännöksiä alalle.

Mitä yksinkertaisempi lainsäädäntö on, sitä helpompaa sidosryhmien, kuten viljelijöiden, kansallisten ja alueellisten viranomaisten tai varojen käyttöä valvovien elinten, on se ymmärtää. Samalla tavoin mitä vähemmän aikaa toimijoilta kuluu hakemusten tekemiseen, sitä vähemmän virheitä he tekevät. Lisäksi rahoituksen seurannan kustannukset laskevat.

Myös varojen käytön seurantaa on yksinkertaistettava, ja ulkopuoliset tarkastukset ovat mielestäni tehokkain keino tähän. Sakkoseuraamuksia on sovellettava avoimella ja suhteellisella tavalla, ja niiden yhteydessä on otettava huomioon myös tilan koko ja sijainti. Tämä koskee erityisesti syrjäisimpiä alueita, kuten Madeiraa. Äänestin tänään parlamentissa mietinnön puolesta, koska sillä pyritään korjaamaan nämä ongelmat. Meidän on varmistettava, että maatalouspolitiikkaa ja koheesiopolitiikkaa sovitetaan paremmin yhteen yhteisen maatalouspolitiikan yleisessä tarkistuksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Artur Zasada (PPE), kirjallinen.(PL) Kannattamalla tätä asiakirjaa olemme ilmaisseet halumme yksinkertaistaa yhteistä maatalouspolitiikkaa. Prosessi on tarpeen takaamaan Euroopan maatalouden riittävän kilpailukyvyn. On selvää, että yhdenmukaistamalla sääntelyä, vähentämällä byrokraattista taakkaa ja rajoittamalla kuluja voimme saavuttaa yksinkertaisemman, oikeudenmukaisemman ja helpommin ymmärrettävän yhteisen maatalouspolitiikan. On kuitenkin muistettava, ettei yksinkertaistamisen ole tarkoitus vaikuttaa vain maatalousalaa hallitseviin viranomaisiin ja kansallisiin elimiin, vaan ensisijaisesti viljelijöihin, joita säännökset rasittavat suhteettoman paljon.

 
  
  

Mietintö: Heide Rühle (A7-0151/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Jäsen Rühlen esittelemä mietintö on valiokunta-aloitteinen mietintö, jonka tarkoituksena on tutkia tapoja parantaa julkisia hankintoja koskevia menettelyjä Euroopassa vakaamman ja avoimemman oikeudellisen kehyksen luomiseksi. Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen virheellinen soveltaminen kuuluu yleisimpiin rakennerahastojen varojen käytön yhteydessä ilmeneviin virheisiin. Tuen valiokunta-aloitteisen mietinnön keskeisiä näkökohtia: sitä, että asiaankuuluvilta komission yksiköiltä edellytetään julkisia hankintoja koskevan politiikan koordinoinnin parantamista, ja mainintaa siitä, ettei julkisia hankintoja koskevien direktiivien tarkistamisen yhteydessä vuonna 2004 asetettuja tavoitteita (sääntöjen selkeyttäminen ja oikeusvarmuuden parantaminen) ole saavutettu. Tuen myös mietinnön kantaa, jonka mukaan erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset kärsivät menettelyjen monimutkaisuudesta, joka saattaa estää niitä osallistumasta tarjouskilpailuun oikeudellisen neuvonnan puutteen vuoksi. Siksi äänestin mietinnön puolesta ja aion seurata tarkkaan jo voimassa olevien julkisia hankintoja koskevien direktiivien soveltamista jäsenvaltioissa ja erityisesti Ranskassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatin mietintöä, koska hyvin toimiva ja avoin julkisten hankintojen järjestelmä on hyvin tärkeä sisämarkkinoilla, jotta voidaan edistää rajat ylittävää kilpailua ja innovointia sekä antaa hallituksen elimille parhaat mahdolliset edut. Julkisia hankintoja koskevia direktiivejä vuonna 2004 tarkistettaessa asetettuja tavoitteita ole vielä saavutettu etenkään hankintasääntöjen yksinkertaistamisen ja oikeusvarmuuden lisäämisen osalta. Unionin tuomioistuimessa on ollut vireillä suhteettoman paljon jäsenyysvelvoitteen noudattamatta jättämistä julkisten hankintojen alalla koskevia menettelyjä, mikä osoittaa, että monilla jäsenvaltioilla on ollut ongelmia julkisia hankintoja koskevien direktiivien noudattamisessa. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan Euroopan unionin primaarioikeudessa tunnustetaan ensimmäisen kerran oikeus alueelliseen ja paikalliseen itsehallintoon sekä vahvistetaan toissijaisuusperiaatetta. Koska julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön avulla voidaan varmistaa julkisten varojen moitteeton ja tehokas hoito ja antaa asiasta kiinnostuneille yrityksille mahdollisuus saada hankintasopimuksia tasapuolisen kilpailun vallitessa, kehotan komissiota yksinkertaistamaan julkisia hankintoja koskevia menettelyjä, jotta paikallishallinnon ja yritysten ei tarvitse käyttää paljon aikaa ja rahaa pelkästään hallinnollisten asioiden hoitoon ja jotta pk-yritykset voivat helpommin saada tällaisia sopimuksia ja osallistua niihin tasa-arvoisemmin ja oikeudenmukaisemmin.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Merkittävä osa jäsenvaltioiden budjetista kuluu julkisiin hankintoihin. Siksi kannatan esittelijän näkemystä, jonka mukaan julkisten varojen on oltava avoimia ja niitä on valvottava julkisesti. Julkisia hankintoja koskevia sopimuksia tehtäessä on sovellettava avoimia ehtoja, joiden mukaan kaikkia asianosaisia kohdellaan tasa-arvoisesti ja hinnan ja tuloksen välinen suhde on tärkein peruste, jotta voidaan ottaa huomioon paras tarjous eikä vain ja yksinomaan halvinta tarjousta. Julkisten hankintojen avoimuuden lisäämiseksi on välttämätöntä yksinkertaistaa julkisia hankintoja koskevia menettelyjä, jotta paikallishallinnon ja yritysten ei tarvitse käyttää paljon aikaa ja rahaa pelkästään hallinnollisten asioiden hoitoon. Lisäksi menettelyjen yksinkertaistaminen auttaa pk-yrityksiä saamaa tällaisia sopimuksia ja osallistumaan niihin tasa-arvoisemmin ja oikeudenmukaisemmin. Globalisaatioprosessin vuoksi on erityisen tärkeää, että komissio keskittyy sosiaalisten perusteiden soveltamismenettelyihin. Siksi on tärkeää, että komissio antaa viranomaisille ja muille julkisille laitoksille suuntaviivoja tai muuta käytännön apua kestävien hankintojen tekemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen.(PT) Olen tyytyväinen mietintöön, jolla pyritään yksinkertaistamaan julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ja samalla edistämään oikeusvarmuuden lisäämistä. Julkisia hankintoja koskevia eurooppalaisia aloitteita on koordinoitava Euroopan tasolla, jotta vältytään epäjohdonmukaisuuksilta ja oikeudellisilta ongelmilta. Lisäksi on tärkeää täsmentää oikeudellisesti edellytyksiä, jotka koskevat julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön soveltamista institutionalisoituihin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin. Kehotan komissiota yksinkertaistamaan menettelyjä, jotta paikallishallinnon ja yritysten ei tarvitse käyttää paljon aikaa ja rahaa pelkästään hallinnollisten asioiden hoitoon. Menettelyjen yksinkertaistaminen myös auttaa pk-yrityksiä saamaa tällaisia sopimuksia ja osallistumaan niihin tasa-arvoisemmin ja oikeudenmukaisemmin. Viranomaisille on annettava kannustimia ympäristöä koskevien, sosiaalisten ja muiden perusteiden soveltamiseen julkisissa hankinnoissa. Kehotan komissiota tutkimaan mahdollisuutta käyttää ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja kestävän kehityksen edistämiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Vuonna 2004 komissio tarkisti julkisia hankintoja koskevia direktiivejä ja pyrki näin yksinkertaistamaan menettelyjä sekä tekemään julkisesta hankinnasta avoimempaa, tehokkaampaa, joustavampaa ja vähemmän byrokraattista.

Kuten esittelijä toteaa, "julkisten hankintojen päätarkoituksena on ostaa kustannustehokkaasti tavaroita ja palveluja julkisten tehtävien hoitamiseksi. Viranomaiset eivät kuitenkaan rinnastu muihin markkinatoimijoihin, koska niillä on julkisten varojen käyttäjänä erityinen vastuu."

Minun on taas kerran sanottava, ettei monimutkainen lainsäädäntö ole paras ajamaan osapuolten etuja. Julkisten hankintojen yhteydessä se toimii täysin päinvastoin. Mitä monimutkaisempia menettelyt ovat, sitä hitaampia ja vähemmän avoimia ne ovat ja sitä todennäköisempää on, että lainsäädäntöä kierretään ja äärimmäisissä tapauksissa syntyy jopa korruptiota. Siksi on ehdottoman tärkeää, että nykyisten julkisia hankintoja koskevien direktiivien tarkistamisen yhteydessä pyritään luomaan yksinkertaisempia ja tehokkaampia sääntöjä alalle, joka kattaa jopa 16 prosenttia Euroopan unionin bruttokansantuotteesta.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen.(PT) Julkisten tavara- ja palveluhankintojen vuotuinen arvo Euroopan unionissa on 1 500 miljardia euroa eli yli 16 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Erityisesti nykyisen talouskriisin aikana julkisia hankintoja koskevat direktiivit eivät saa tehdä sopimusten myöntämisestä hitaampaa ja kalliimpaa. Toimeksisaajat ja etenkin pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat oikeusvarmuutta ja nopeita prosesseja. Mielestäni komission ja jäsenvaltioiden tulisi tarkistaa julkisiin hankintoihin sovellettavia säännöstöjä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa näiden sääntöjen yhtenäistämiseksi ja koko julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen yksinkertaistamiseksi, jotta virheiden riski pienenee ja rakennerahastojen käyttö tehostuu. On huomattava, että EU:n säännösten saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä väärällä tavalla aiheuttaa suuren osan sääntöjenvastaisuuksista sellaisten unionin hankkeiden toteutuksessa, joita rahoitetaan osaksi rakennerahastoista ja koheesiorahastosta. Mielestäni komission tulee tutkia mahdollisuutta soveltaa nopeutettua menettelyä rakennerahastojen yhteydessä myös vuoden 2010 jälkeen, jotta nämä resurssit eivät mene hukkaan jäsenvaltioilta.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Grossetête (PPE), kirjallinen. (FR) Vaikka kannatan mietinnön tavoitetta saada komissio yksinkertaistamaan julkisia hankintoja koskevia menettelyjä, jotta paikallishallinnon ja yritysten ei tarvitse käyttää paljon aikaa ja rahaa pelkästään hallinnollisten asioiden hoitoon, olen harmissani 9 kohdan toisen osan sanamuodosta.

Mielestäni tämä unionin tuomioistuimen päätöksen tulkinta, jonka mukaan paikallisviranomaiset voivat tehdä yhteistyötä turvautumatta markkinoihin, poikkeaa neutraalisuuden periaatteesta. Tästä saattaa olla vahinkoa (yksityisen tai julkisen pääoman) yrityksille, jotka huomaavat menettäneensä mahdollisuuden kilpailla talouden alan julkisten palvelujen toimittamista koskevista sopimuksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Mietintö valaisee hieman sosiaalisia ja ympäristöä koskevia vaatimuksia, jotka meidän on pystyttävä sisällyttämään tarjouspyyntöihin. Siinä myös ehdotetaan suosituksia, joilla voidaan helpottaa pk-yritysten pääsyä julkisten hankintojen markkinoille. Silti mietintö on pahasti puutteellinen, sillä siinä ei viitata lainkaan tarpeeseen hyväksyä oikeudellinen väline, jolla täsmennetään palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten määritelmä ja asema julkisia hankintoja koskevien direktiivien uudelleenmuotoilun yhteydessä. Emme voi tyytyä unionin tuomioistuimen nykyiseen oikeuskäytäntöön julkisia palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten alalla, sillä tarvitsemme kipeästi puitedirektiivin yleishyödyllisistä palveluista. Oikeudellinen selkiyttäminen on välttämätöntä kaikkien eduksi. Siksi äänestin mietinnöstä tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Małgorzata Handzlik (PPE), kirjallinen. – (PL) Julkisten hankintojen arvo Euroopan unionin sisämarkkinoilla on noin 15 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisten hankintojen markkinoiden avaamisesta on hyötyä hankintaelimille, koska laajemmat markkinat lisäävän valinnanvapautta ja mahdollistavat näin alhaisemmat kustannukset ja paremman laadun. Se, miten julkiset varat käytetään, on erittäin tärkeää erityisesti nyt, kun kriisin jälkeinen talous tarvitsee tukea ja jäsenvaltioilla on budjettiongelmia. Kuten esittelijä aiheellisesti toteaa, nykyinen lainsäädäntö on melko monimutkaista, mikä aiheuttaa erityisen haasteen paikallisille ja alueellisille viranomaisille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. Lisäksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, kaupunkisuunnittelua ja palveluja koskevia käyttöoikeussopimuksia on vielä selkiytettävä.

Tästä syystä kannatan jäsen Rühlen mietinnön pääkohtia, jotka osoittavat, että julkisten hankintojen alalla tarvitaan lisää oikeudellista avoimuutta, ja joissa ei vaadita heti nykyisten direktiivien muuttamista vaan Euroopan komission yksiköiden tekemää perusteellista analyysia olemassa olevista ongelmista.

 
  
MPphoto
 
 

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Julkiset hankinnat muodostavat merkittävän osuuden Euroopan unionin bruttokansantuotteesta. Julkisten hankintojen tarkoituksena on ostaa tuotteita ja palveluja parhaalla hinta-laatu-suhteella. Euroopan hankintadirektiivit viivästyttävät sopimusten myöntämisprosessia, nostavat sen kustannuksia ja rajoittavat hankintaviranomaisten toimintamahdollisuuksia. Tällaisia ongelmia on valitettavasti ilmennyt yhä useammissa jäsenvaltioissa. Siksi äänestin mietinnön puolesta, sillä kannatan vahvasti menettelyjen yksinkertaistamis- ja päivitystoimia. Kaikki jäsenvaltiot tarvitsevat yksinkertaistetun ja yhtenäisen lainsäädännön. Näin pystymme poistamaan virheet ja nykyiset epäjohdonmukaisuudet jäsenvaltioiden soveltamien säännösten väliltä sekä tehostamaan julkisten varojen käyttöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen.(PT) Julkiset hankinnat ovat hyvin arkaluonteinen asia, jota tulee käsitellä vakavasti, sillä kyse on julkisista varoista. Julkisia hankintoja koskevien sopimusten on siksi oltava avoimia ja niitä on valvottava julkisesti, jotta niihin ei kohdistu minkäänlaisia epäilyksiä. Tästä syystä julkisia hankintoja koskevia sopimuksia tehtäessä on sovellettava avoimia ehtoja, joiden mukaan kaikkia asianosaisia kohdellaan tasa-arvoisesti ja hinnan ja tuloksen välinen suhde on tärkein peruste, jotta voidaan ottaa huomioon kokonaisuudessaan paras tarjous eikä vain ja yksinomaan halvinta tarjousta. Siksi äänestin tällä tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Julkiset hankinnat kattavat noin 18 prosenttia yhteisön bruttokansantuotteesta, joten niillä on keskeinen rooli talouden ja työllisyyden uudelleen käynnistämisessä. Hankinnat vaikuttavat merkittävästi myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka toimivat usein alihankkijoina.

Nykytilanteessa, jossa sisämarkkinoiden ja kansainvälisten markkinoiden välinen vuorovaikutus on yhä selvempi, eurooppalaiset yritykset ovat vakavassa vaarassa kärsiä epäoikeudenmukaisesta kilpailusta, sillä kolmansien maiden (esimerkiksi Kiinan) yritykset saavat eurooppalaisista yrityksistä poiketen tukea valtiolta ja voivat tarjota huomattavasti alhaisemmat hinnat ja lyhyemmät tuotantoajat, koska ne eivät noudata EU:n turvallisuutta ja työntekijöiden oikeuksia koskevia vaatimuksia.

Tarvitsemme koordinoituja toimia Euroopan tasolla tämän ilmiön torjumiseksi. Lopuksi haluaisin muistuttaa teitä vastavuoroisuuden ja suhteellisuuden periaatteen tärkeydestä. Esimerkiksi kiinalaiset yritykset pääsevät Euroopan markkinoille, mutta eurooppalaiset yritykset eivät voi osallistua tarjouspyyntöihin Kiinassa. Kiitän esittelijää hänen tekemästään työstä ja äänestän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Olen hyvin iloinen, että sosialistien ja demokraattien ryhmän esittämä tarkistus hylättiin. Sen ansiosta ryhmäni, Verts/ALE, äänesti Rühlen mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Bernadette Vergnaud (S&D), kirjallinen. (FR) Paheksun sitä, miten jotkut kieltävät tosiasiat ja pitävät unionin tuomioistuimen palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin liittyvää nykyistä oikeuskäytäntöä tyydyttävänä sekä katsovat, ettei sääntelylle ole tarvetta. Sosialistit ovat vuosien ajan taistelleet ja kampanjoineet saadakseen aikaan puitedirektiivejä yleishyödyllisten palvelujen suojelemiseksi, eikä tämän sitoumuksen hylkääminen tule kysymykseenkään. Julkisten palvelujen ainoa pitkäaikainen tae on todellinen eurooppalainen lainsäädäntö, eivät tuomioistuimen päätökset, vaikka ne olisivat kuinka hyvin perusteltuja. Kuten huomataan vaikeuksista saattaa palveludirektiivi sosiaalipalvelujen osalta osaksi lainsäädäntöä, vain erityinen kehys voi taata oikeusvarmuuden ja palvelujen laadukkuuden. Pienet ja keskisuuret yritykset sekä paikalliset ja alueelliset viranomaiset odottavat julkisia hankintoja koskevien sopimusten, kuten sosiaalista asuntotarjontaa koskevien sopimusten, myöntämiseltä selkeyttä ja oikeusvarmuutta. Emme kuitenkaan halunneet äänestää mietintöä vastaan, koska siinä on erityisesti ympäristöä koskevia ja sosiaalisia standardeja käsitteleviä tärkeitä osia, jotka meidän on pystyttävä sisällyttämään tarjouskilpailumenettelyihin, suosituksia pk-yritysten mukaanpääsyn helpottamiseksi ja selvä kehotus tarkkaavaisuuteen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussopimuksissa.

 
  
  

Mietintö: Franziska Keller (A7-0140/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) On tärkeää, että EU:n kehitysyhteistyöpolitiikat ovat johdonmukaisia. Jäsen Kellerin laatiman mietinnön sanamuoto on kuitenkin paikoin liioitteleva ja paikoin epämääräinen. Sanon vahvasti "kyllä" EU:n politiikkojen johdonmukaisuudelle mutta "ei" Euroopan unionin (ja Ranskan) Maailman kauppajärjestön puitteissa tekemien sitoumusten kyseenalaistamiselle. Maatalouden on kehityttävä asteittain ja vastaamalla haasteisiin, joita viljelijät, niin maaseudun kuin kaupunkienkin keskeiset toimijat, kohtaavat. Äänestin siksi mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. (RO) Euroopan unioni on maailman merkittävin tuenantaja. Tänä vuonna EU:n ulkopuolisille valtioille annettavan kehitysavun odotetaan nousevan jopa 69 miljardiin euroon, joka on 20 prosenttia vuoden 2008 määrää enemmän. Euroopan unioni on osoittanut toimivansa johdonmukaisesti kansainvälisiä instituutioita kohtaan tekemissään sitoumuksissa. On totta, että EU:n kehityspolitiikat ja kauppapolitiikat ovat ristiriidassa keskenään. Euroopan unioni on kuitenkin sitoutunut ottamaan huomioon kehitystavoitteet kaikilla kehitysmaihin vaikuttavilla unionin politiikan aloilla.

Toisin kuin alun perin ennustettiin, talouskriisi vaikuttaa erityisesti köyhiin maihin, joista monet ovat mukana EU:n varoilla ylläpidettävissä kehityshankkeissa. Toisaalta EU:n näissä maissa soveltamat vienti- ja maatalouspolitiikat vaikuttavat haitallisesti maiden kehitykseen. Lopputulos on siis epäsuotuisa: EU rakentaa makrotasolla mutta vaikuttaa haitallisesti mikrotasolla. Näissä olosuhteissa Euroopan parlamentin täysistunnon äänestyksessä eilen hyväksytyn päätöslauselman tavoitteet ovat erittäin tärkeät, ja ne on hyväksyttävä kaikissa EU:n toimielimissä.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Maailmaa parhaillaan koettelevan taloudellisen ja humanitaarisen kriisin aikana on entistäkin tärkeämpää, että Euroopan unionin kehitysapupolitiikkoja käsitellään johdonmukaisella ja yhtenäisellä tavalla ja yhteydessä unionin muihin politiikkoihin, kuten kauppa- ja ympäristöpolitiikkaan. On käynyt selväksi, ettei EU:n politiikkojen välillä ole aina tehokasta yhteyttä, vaikka unioni on sitoutunut kehityspolitiikkaan ja on maailman suurin kehitysavun antaja. Tämä vaikeuttaa vuosituhannen kehitystavoitteiden (MDG) saavuttamista.

Pyrimme aiheellisesti muuttamaan nykytilannetta. Julkista kehitysapua on tarkasteltava pitkän aikavälin näkökulmasta, jossa luodaan synergiaa kaikkien jäsenvaltioiden välille ja johdonmukaisuutta politiikkojen välille. Johdonmukaisuus on saavutettava, koska se edistää vähäosaisten kehitystarpeiden toteuttamista. Kannatan Euroopan parlamentin mietintöä kokonaisuudessaan ja pidän tärkeänä, että EU:n toimijat tekevät kaikkensa kehityksen esteiden poistamiseksi, vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi, köyhyyden torjumiseksi ja sen takaamiseksi, että ihmisoikeudet sekä sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset oikeudet toteutuvat kehitysmaissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Maria Corazza Bildt, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE), kirjallinen. (SV) Ruotsin konservatiivien valtuuskunta äänesti eilen (18. toukokuuta 2010) EU:n johdonmukaisesta kehitysyhteistyöpolitiikasta ja julkista kehitysapua täydentävästä kehitysavusta (ns. ODA+) (2009/2218(INI)) laadittua mietintöä A7-0140/2010 vastaan. Suurin syy tähän oli se, ettemme hyväksy kansainvälisistä rahoitustoimista perittävän veron käyttöönottoa koskevaa ehdotusta. Tobinin veron käyttöönottaminen vahingoittaisi kehitysmaita ja johtaisi köyhyyden lisääntymiseen. Haluamme kuitenkin painottaa, että osa mietinnön kohdista on näkemyksemme mukaisia. Tällainen on muun muassa kohta, jonka mukaan eurooppalaisille maataloustuotteille myönnetyillä unionin vientituilla on ollut katastrofaalinen vaikutus kehitysmaiden elintarviketurvaan ja elinvoimaisen maataloussektorin kehittymiseen kehitysmaissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Miljardi neljäsataamiljoonaa ihmistä elää alle yhdellä eurolla päivässä. Euroopan unionilla on velvollisuus taistella tilannetta vastaan. Tämä edellyttää kehitysyhteistyö- ja kehitysapupolitiikan tehostamista. Julkista kehitysapua (ODA) koskevia sitoumuksia ei ole vieläkään toteutettu riittävällä tavalla. Kehitystä koskevan hätätilanteen korjaamiseksi pyydämme komissiota määrittämään kiireisesti uudenlaisia kehitysavun rahoituslähteitä, kuten kansainvälisistä rahoitustoimista perittävän veron, joka tuottaisi lisäresursseja talouskriisin pahimmista seurauksista selviämiseksi. Samassa hengessä jäsenvaltioiden tulisi vahvistaa Millenium-huippukokouksessa tehty sitoumus antaa 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta julkiseen kehitysapuun kymmenen vuoden aikana sekä ottaa samalla huomioon vastaanottavien valtioiden vastaanottokyky ja hyvä hallintotapa. Lisäksi EU:n kehityspolitiikka on liitettävä kehitysmaiden ihmisten, tavaroiden ja pääoman liikkuvuutta koskevaan joustavaan sääntelyyn.

 
  
MPphoto
 
 

  Lena Ek, Marit Paulsen, Olle Schmidt ja Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen. (SV) Tuemme mietinnön tavoitetta yhdenmukaistaa EU:n politiikkoja alemman keskitulotason ja keskitulotason maiden kehityksen edistämistä koskevan EU:n tavoitteen kanssa. Jäsen Kellerin mietinnössä pidetään kuitenkin esimerkiksi kehittyneitä palvelumarkkinoita ja selviä kilpailusääntöjä esteinä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiselle. Tämän vuoksi emme koe voivamme kannattaa mietintöä kokonaisuudessaan. Selvät perussäännöt ovat edellytys hyvin toimivalle markkinataloudelle, ja palveluilla käytävä kauppa on tärkeä osa valtioiden talouden kehittämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan unioni kohtaa usein itse luomiaan paradokseja sekä ristiriitoja, joita sen politiikat aiheuttavat jäsenvaltioille ja niiden kansalaisille sekä kolmansille maille ja niiden kansoille. Maailman suurimpina kehitysavun antajina Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on pyrittävä tekemään kehitysapupolitiikastaan tehokasta ja samalla johdonmukaista ja yhtenäistä. Näin ei ole aina tapahtunut. Kaikki pyrkimykset edistää johdonmukaisuutta ja ottaa huomioon apua saavien kansojen moninaiset tarpeet tulisi ottaa vastaan myönteisesti. Kauppapolitiikka ei voi olla immuuni tälle tavoitteelle.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietinnön aihe on hyvin tärkeä, sillä tiedämme, että EU:n politiikat ja toimet ovat monilla aloilla usein ristiriidassa esitettyjen kehitysaputavoitteiden kanssa. Mietinnössä on useita merkittäviä ja myönteisiä näkökohtia: siinä vaaditaan huomiota nälänhädälle koko maailman tasolla, osoitetaan kalastussopimusten ristiriita ja tehottomuus suhteessa kehitysyhteistyötavoitteisiin, tuomitaan unionin vientitukien vaikutukset, kritisoidaan palvelujen vapauttamista, kilpailusääntöjen käyttöönottoa, veroparatiiseja, epäjohdonmukaisten politiikkojen aiheuttamaa pääomien virtaamista kehitysmaista EU:hun ja maataloudelle osoitetun avun vähäisyyttä sekä edistetään patenttipoolin luomista HIV/AIDS-lääkkeille. Valitettavasti esittelijä itse toimii kuitenkin epäjohdonmukaisesti erityisesti kannattamalla vapaakauppa-alueiden ja niin kutsuttujen talouskumppanuussopimusten kaltaisten välineiden kehittämistä. Esittelijä jättää kokonaan huomiotta, että nämä välineet uhkaavat kehitysmaiden etuja useilla aloilla, mikä on käynyt selväksi monien kehitysmaiden kieltäytyessä allekirjoittamasta sopimuksia, jotka on joissain tapauksissa kuitenkin allekirjoitettu EU:n kestämättömän painostuksen ja kiristyksen alla.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papastamkos (PPE), kirjallinen. (EL) Pidän hyvin tärkeänä EU:n kehityspolitiikkaa ja avustusten myöntämistä kehitysmaille. Äänestin silti jäsen Kellerin mietintöä vastaan, koska mietinnön näkemys EU:n maataloustuotteille myönnettyjen vientitukien vaikutuksesta kehitysmaiden maatalousalaan on täysin virheellinen.

Lisäksi EU:lla on erityisen avoimet markkinat kehitysmaista tuotavien tuotteiden suhteen muun muassa "Kaikki paitsi aseet" -sopimuksen ja muiden etuuskohtelusopimusten seurauksena. Meidän on muistettava, että WHO:n jäsenvaltioiden Hongkongin ministerikokouksessa vuonna 2005 tekemä sitoumus koskee vientitukien poistamista ja sääntöjen määräämistä kaikille vientitoimille, joilla on vastaavanlainen kilpailuvaikutus.

 
  
MPphoto
 
 

  Evelyn Regner (S&D), kirjallinen. (DE) Äänestin mietinnön puolesta, koska mielestäni on hyvin tärkeää, että kansainväliset vapaakauppasopimukset sisältävät oikeudellisesti sitovia sosiaalisia normeja ja ympäristönormeja. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että Euroopan unioni soveltaa sosiaalisen markkinatalouden periaatetta EU:n lisäksi myös sen rajojen ulkopuolella. Vapaakauppasopimusten kumppaneiden on noudatettava tiettyjä normeja, ja mielestäni neuvottelut on lopetettava sellaisten maiden kanssa, jotka eivät niitä noudata.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin innokkaana Franziska Kellerin johdonmukaisesta kehitysyhteistyöpolitiikasta laatiman mietinnön puolesta, ja olen iloinen, että se hyväksyttiin enemmistön äänillä. Paheksun sitä, että PPE- ja ECR-ryhmät äänestivät mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Alf Svensson (PPE) , kirjallinen. (SV) Äänestin Euroopan parlamentin äänestyksessä mietintöä EU:n johdonmukaisesta kehitysyhteistyöpolitiikasta ja julkista kehitysapua täydentävästä kehitysavusta (ns. ODA+) vastaan. Euroopan parlamentin tulisi keskittyä ensisijassa toteuttamaan vastuullista ja tehokasta kehityspolitiikkaa. Se on asia, jonka eteen työskentelen päivittäin kehitysyhteistyövaliokunnassa yhdessä monien muiden kanssa. On täysin absurdia ja kaikkea muuta kuin vastuullista, että EU ottaa ensin yhdellä kädellä – esimerkiksi myöntämällä maataloustukia, jotka vähentävät kehitysmaiden kilpailukykyä – ja antaa sitten toisella kädellä tukea "vahingon korjaamiseksi". EU:n johdonmukaisesta kehitysyhteistyöpolitiikasta käytävä keskustelu on tärkeää ja arvokasta.

Nyt aiheena olevassa mietinnössä on kuitenkin asioita, joita en voi tukea. Näihin kuuluvat muun muassa kohta kansainvälisistä rahoitustoimista perittävän veron käyttöönottamisesta ja epämääräisesti määritellyn termin "ympäristölliset oikeudet" käyttäminen. Täysistunnon äänestyksessä hyväksytty mietintö on suurelta osin hyvin järkevä, eikä "Ei"-ääntäni tule tulkita haluttomuudeksi osallistua kehityspolitiikan johdonmukaisuuteen liittyvään työhön. Päinvastoin, olen hyvin innostunut prosessista ja haluan, että se toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. (FR) Olen hyvin iloinen, että EU:n johdonmukaisesta kehitysyhteistyöpolitiikasta ja julkista kehitysapua täydentävästä kehitysavusta (ns. ODA+) laadittu mietintö hyväksyttiin. Mietintö on erinomainen, ja sillä pyritään takaamaan suurempi kunnioitus kehitysmaita kohtaan. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että pienellä enemmistöllä saatiin hyväksyttyä 70 kohta, jossa komissiota pyydetään sisällyttämään oikeudellisesti sitovia sosiaalisia normeja ja ympäristönormeja järjestelmällisesti kaikkiin Euroopan unionin neuvottelemiin kauppasopimuksiin. Tämä on tärkeä askel kohti reilumpaa kauppaa. Euroopan unionin on näytettävä esimerkkiä alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Mietintö on erittäin tärkeä nykyisen maailmanlaajuisen taloustilanteen kannalta, sillä se pyrkii johdonmukaistamaan EU:n politiikkoja, jotta unioni pystyy täyttämään itse itselleen asettamansa tavoitteet, kuten vuosituhannen kehitystavoitteet. EU on merkittävin kehitysavun antaja maailmassa – viimeisimmät määrät ovat noin 49 miljardia euroa – ja ottaa toimenpiteissään huomioon sekä maat että niiden kansalaiset. Kyseessä on siis kauaskantoinen unionin politiikka, jossa huomioidaan kaupalliset, ympäristölliset ja sosiaaliset näkökohdat.

Tässä painotetaan tarvetta edistää näiden maiden tuotteiden pääsyä Euroopan markkinoille, muun muassa kehittämällä tullien alentamiseen tähtääviä EU:n nykyisiä välineitä. Ilmaisen kuitenkin huoleni muutamista ehdotuksista, sillä on sanottava, että niistä saattaisi aiheutua seurauksia eurooppalaisille tuottajille, varsinkin niille, joiden maantieteellisen sijainti vaatii erityistä huomiota. Kehitysapu ja köyhyyden poistaminen ovat erittäin tärkeät vaatimukset ja saavat minulta täyden tuen. Sitoumuksia, joita ei voida toteuttaa vaarantamatta muiden kansalaisten etua, ei kuitenkaan mielestäni pidä tehdä. Emme saa unohtaa kansalaisiamme tai pitää heitä toissijaisina, sillä meillä on erityisvelvollisuus heitä kohtaan.

 
  
  

Mietintö: Hella Ranner (A7-0130/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Kannatin äänestyksessä Euroopan parlamentin valiokunta-aloitteista mietintöä, joka on vastaus Euroopan komission kertomukseen tieliikenteen sosiaalilainsäädännön vakaville rikkomisille säädetyistä seuraamuksista. Jäsenvaltioiden välillä on nykyään eroja, jotka vaikuttavat haitallisesti sisämarkkinoiden toimintaan ja tieliikenneturvallisuuteen. Euroopan parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunta esittää muutamia tapoja tarjota ratkaisu ongelmaan. Mietinnössä ehdotetaan erityisesti seuraamusten yhdenmukaistamista sakkojen yhteisen luokitusjärjestelmän avulla. Siinä kehotetaan luomaan koordinointielin, jonka tehtävänä on parantaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sosiaalilainsäädännön täytäntöönpanossa, sekä perustamaan valvontaelimiä. Lisäksi mietinnössä korostetaan tarvetta antaa kuljetusliikkeille ja kuljettajille riittävästi tietoa sovellettavasta sosiaalilainsäädännöstä ja rikkomuksille säädetyistä seuraamuksista painetun median, tietotekniikan ja älykkäiden liikennejärjestelmien kautta. Tuen täysin näitä ehdotuksia ja äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Euroopan unionin jäsenvaltioiden rangaistusjärjestelmät ovat hyvin erilaisia, minkä vuoksi kansainvälisten kuljetusten oikeusasema on muuttunut yrittäjille ja erityisesti kuljettajille vaikeaselkoiseksi. Voimassa olevat tieliikenteen sosiaalilainsäädäntöä koskevat asetukset ja direktiivi jättävät jäsenvaltioille erittäin paljon tulkinnanvaraa, mikä johtaa epäyhtenäiseen täytäntöönpanoon jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä. Lissabonin sopimus tarjoaa mahdollisuuden lähentää jäsenvaltioiden rikoslakeja ja muuta lainsäädäntöä. Mielestäni komission tulee hyödyntää tämä mahdollisuus kehittää ja edistää yhdenmukaistettuja tarkastusmenettelyjä sekä toteuttaa sääntelytoimia Euroopan sisämarkkinoiden esteiden poistamiseksi ja tieturvallisuuden parantamiseksi. Jotta tieliikenteen sosiaalilainsäädännön täytäntöönpano voidaan taata mahdollisimman tehokkaasti, Euroopan komission tulisi esittää ajo- ja lepoaikoja koskevan asetuksen yhtenäistä ja sitovaa tulkintatapaa, joka kansallisten tarkastuselinten pitäisi ottaa huomioon.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Vuodesta 2006 lähtien EU:n sääntely on velvoittanut kaikki Euroopassa ajavat kuljetusliikkeet kunnioittamaan samaa päivittäistä enimmäisajoaikaa ja pitämään lepotaukoja Euroopan tieliikenneturvallisuuden takaamiseksi. Valitettavasti näitä toimia sovelletaan kaikkea muuta kuin optimaalisesti, sillä rikkomusten seuraamukset ovat täysin erilaiset eri jäsenvaltioissa.

Esimerkiksi päivittäisen enimmäisajoajan yli kahdella tunnilla ylittäneelle kuljettajalle määrättävä sakko on Espanjassa kymmenkertainen Kreikkaan verrattuna. Joissakin jäsenvaltioissa vakavista rikkomuksista määrätään vankeusrangaistus, kun taas toisissa kuljettajan ajokortti peruutetaan. Tämä yhdenmukaisuuden puute heikentää sääntelyn tehokkuutta ja tuo huomattavaa oikeudellista epävarmuutta kuljetusliikkeille.

Kannatin äänestyksessä jäsen Rannerin mietintöä, jossa kehotetaan komissiota ehdottamaan kaikissa jäsenvaltioissa yhdenmukaistettavia rikkomusten vähimmäis- ja enimmäisrangaistuksia. Mietinnössä kehotetaan myös laatimaan yksinkertainen ja helposti saatavilla oleva esite, joka antaa kuorma-autonkuljettajille tietoa rikkomuksiin liittyvistä riskeistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. (RO) Euroopan unionin huoli siitä, ettei tieliikennerikkomusten seuraamusten sääntelylle ole yhtenäistä järjestelmää jäsenvaltioiden tasolla, on aiheellinen. Tällaisten seuraamusten – ainakin muiden kuin sakkojen – soveltaminen kaikkiin jäsenvaltioiden autonkuljettajiin vähentäisi monien kuljetusliikkeiden ja yksittäisten kuljettajien hämmennystä, joka johtuu lainsäädännön eroavaisuuksista alkuperämaassa ja toisessa EU:n jäsenvaltiossa, jossa kuljettajat ajavat.

Toisaalta Euroopan komissio ja parlamentin erityisvaliokunnat ovat oikeassa todetessaan, että on liian aikaista edes miettiä liikennerikkomuksiin sovellettavien sakkorangaistusten yhtenäistämistä. Yritysten ja väestön taloudellinen tilanne vaihtelee Euroopan unionissa merkittävästi. Siksi samasta liikennerikkomuksesta määrättävä sakko ei voi olla sama kaikissa jäsenvaltioissa. Matkustajaliikenteeseen sovellettavien säännösten yhdenmukaistaminen toisi kuitenkin entistä suurempaa vastuuta kuljetusliikkeille.

Säännösten yhtenäistäminen kaikissa jäsenvaltioissa ja niiden tiukka täytäntöönpano, joka ei jätä jäsenvaltioiden päätettäväksi, hyväksytäänkö EU:n suositukset vai ei, parantaisi myös turvallisuutta Euroopan teillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Rikkomukset ovat vakava ongelma tieliikenteessä, mikä nostaa esiin merkittäviä kysymyksiä rajanylityksen suhteen. Siksi on tärkeää, että komissio tarkastelee eri jäsenvaltioiden tilannetta sekä sitä, mikä katsotaan rikkomukseksi eri valtioiden oikeusjärjestelmässä ja millaisia seuraamuksia ja sakkoja rikkomuksiin liittyy. Tähän liittyen esittelijä toteaa, että "tehokas, tasapainoinen ja varoittava rangaistusjärjestelmä voi perustua ainoastaan selkeisiin, avoimiin ja jäsenvaltioiden välillä vertailukelpoisiin rangaistuksiin", ja kehottaa "jäsenvaltioita etsimään lainsäädännöllisiä ja käytännöllisiä ratkaisuja rangaistustyyppien ja rangaistusten tason osittain hyvin suurten erojen vähentämiseksi".

Olen samaa mieltä siitä, että tehokas ja tasapainoinen rangaistusjärjestelmä on tärkeä ja että jäsenvaltioiden tulee tehdä yhteistyötä tieliikennerikkomusten käsittelyyn liittyvien erojen vähentämiseksi. Minun on kuitenkin vaikea kuvitella, että kansalliset lainsäätäjät menettäisivät rikosasioihin liittyvää määräysvaltaansa, jotta rangaistusten luonne ja sakkojen määrä voidaan yhdenmukaistaa EU:n tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen.(PT) Euroopan komission kertomuksessa tehdään yhteenveto jäsenvaltioiden erityyppisistä seuraamuksista ja osoitetaan eri jäsenvaltioissa tällä alalla käytössä olevien järjestelmien erot. Yhteenvetona todetaan, että tilanne on epätyydyttävä. Kertomuksessa pyydetään siksi jäsenvaltioita soveltamaan tieliikenteen sosiaalilainsäädäntöä yhdenmukaisella tavalla. Euroopan parlamentin esittelijä ehdottaa yhdenmukaistamistoimien lisäämistä tällä alalla, erityisesti "sosiaalilainsäädännön tulkintatavan" ja seuraamusten tasolla, käyttämällä luokittelua ja pyrkimällä näin luomaan kuljetusalan sisämarkkinat sekä parantamaan oikeusturvaa.

Tieliikenneturvallisuus on epäilemättä tärkeä asia, kuten on myös tieliikennealan työolosuhteiden, erityisesti ajo- ja lepoaikojen, parantaminen. Toteamme uudelleen, ettei näitä tavoitteita välttämättä saavuteta yleisen yhdenmukaistamisen avulla. Yhdenmukaistaminen on todellakin tarpeen, mutta edistyksen kautta, ei siten, että kaikki laskeutuvat samalla alhaiselle tasolle, kuten on yleensä toimittu pyrittäessä "luomaan sisämarkkinat". Tieliikenneturvallisuuden parantaminen on välttämätöntä, samoin kuin liikennealan työolosuhteiden parantaminen. Näin voidaan taata parempi tieliikenneturvallisuus kaikissa jäsenvaltioissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen.(PT) Tieliikenneturvallisuus on aina ollut tärkeä aihe EU:ssa. Mietinnön hyväksyminen on uusi askel kohti tämän alan sosiaalilainsäädännön vakavien rikkomusten poistamista. Jäsenvaltioiden on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä, jotta kaikille alan ammattilaisille voidaan luoda helppokäyttöinen viestintäverkko, kun he työskentelevät muussa jäsenvaltiossa kuin omassa kotimaassaan. Myös taloudelliset toimet ovat tarpeen, jotta voidaan luoda tarvittava infrastruktuuri, kuten riittävä määrä turvallisia pysäköintialueita ja -palveluja, jotka tekevät mahdolliseksi todella noudattaa ajo- ja lepoaikoja koskevia määräyksiä. Siksi äänestin tällä tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Tilastot osoittavat, että erityisesti raskaat hyötyajoneuvot ovat osallisina suuressa osassa liikenneonnettomuuksia. Sen vuoksi on entistäkin tärkeämpää, että ajoneuvot ovat moitteettomassa kunnossa. Kuljettajien tarkkaavaisuus heikkenee väsymyksen vuoksi lähes yhtä paljon alkoholin vaikutuksesta. Siksi meidän on yleisen turvallisuuden nimissä taattava, että säännöksiä noudatetaan. Tässä yhteydessä on tärkeää, että samoja olosuhteita sovelletaan työntekijöihin ja itsenäisiin yrittäjiin, jotta ihmisiä ei enää painosteta toimimaan näennäisinä yrittäjinä ja työskentelemään kestävyytensä rajoilla tai ylittämään niitä.

Sakot eivät kuitenkaan yleensä ole sopiva tapa taata, että kuljettaja noudattaa lepoaikoja, sillä se voidaan varmistaa vain estämällä ajoneuvolla ajaminen. Koska näitä tieturvallisuustoimia ei ole suunniteltu laajennettaviksi, äänestin mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen.(IT) Onnittelen jäsen Ranneria hänen tekemästään työstä, sillä mietintö valaisee niin eri jäsenvaltioissa määrättävien sakkojen eroja kuin seuraamustyyppienkin eroja ja korostaa näin sitä, miten epätyydyttävä tilanne on kuljettajille ja kuljetusliikkeille.

Kannatan parlamentin mietinnön lähestymistapaa, joka painottaa, miten tärkeää sisämarkkinoiden kannalta on panna sosiaalilainsäädäntö täytäntöön täysimääräisesti tekemällä tarvittaessa tiheämpiä tarkastuksia, luomalla EU:n tason koordinointiväline sekä yhdenmukaistamalla rikkomukset ja niihin liittyvät seuraamukset. Vain yhtenäisen järjestelmän avulla voimme taata rikkomuksista saatavien summien nopean perinnän. Siksi äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Tämä liikenne- ja matkailuvaliokunnassa toimivan kollegani laatima mietintö on erinomainen aloite vakaviin tieliikennerikkomuksiin sovellettaviin rangaistuksiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Sosiaalilainsäädännön vakaviin rikkomuksiin sovellettavat säännöt vaihtelevat huomattavasti eri jäsenvaltioiden välillä sakkojen suuruuden sekä seuraamusten luonteen ja luokittelun suhteen. Yhdenmukaistaminen on siksi tarpeen.

Pidän myönteisenä mietinnössä erojen vähentämiseksi esitettyjä ratkaisuja, erityisesti vakavien rikkomusten yhtenäistä luokittelua ja täytäntöön pantavaa tarkastusjärjestelmää, jota koordinoi Euroopan tasolla toimiva asianmukainen elin ja jonka tarkoituksena on parantaa yhteistyötä sosiaalilainsäädännön täytäntöönpanon puitteissa sekä huolehtia kyseisen lainsäädännön noudattamisesta vastaavien valvontaelinten henkilöstön koulutuksesta.

Haluaisin myös painottaa sitä, miten tärkeää on kehittää hankkeita, joilla tarjotaan riittävää tietoa sosiaalilainsäädännöstä sekä luodaan riittävä infrastruktuuri ja riittävästi pysäköintialueita sääntöjen noudattamisen mahdollistamiseksi. Yllämainituista syistä äänestin parlamentissa tänään käsiteltävän mietinnön puolesta.

 

10. Äänestymiskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja
 

(Istunto keskeytettiin klo 13.05, ja sitä jatkettiin klo 15.00.)

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Silvana KOCH-MEHRIN

 

11. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja
Puheenvuorot videotiedostoina

12. Elinsiirtoa varten tarkoitettujen ihmiselinten laatu- ja turvallisuusvaatimukset - Elinluovutuksia ja elinsiirtoja koskeva toimintasuunnitelma (2009–2015) (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

– Miroslav Mikolášikin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi elinsiirtoa varten tarkoitettujen ihmiselinten laatu- ja turvallisuusvaatimuksista (KOM (2008)0818 – C6-0480/2008 – 2008/0238(COD)) (A7-0106/2010) ja

– Andres Perello Rodriguezin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä komission tiedonannosta "Elinluovutuksia ja elinsiirtoja koskeva toimintasuunnitelma (2009–2015): jäsenvaltioiden yhteistyön tiivistäminen" (2009/2104(INI)) (A7-0103/2010).

 
  
MPphoto
 

  Miroslav Mikolášik, esittelijä. – (SK) Olen iloinen tästä ainutlaatuisesta tilaisuudesta kertoa teille tänään siitä edistyksestä, jota olemme saavuttaneet parlamentin käymissä neuvotteluissa ja myöhemmin myös elinluovutuksia ja elinsiirtoja koskevasta erittäin tärkeästä aiheesta käydyissä kolmikantaneuvotteluissa.

Henkilökohtaisesti pidän tätä lakiehdotusta suunnattoman tärkeänä, koska olen paitsi sen pääasiallinen esittelijä myös lääkäri. Olen vakaasti sitä mieltä, että uudella direktiivillä ratkaistaan perinpohjaisesti elinluovutus- ja elinsiirtoprosessiin liittyvä suurin nykyinen haaste eli siirtoelinten liian vähäinen määrä niitä tarvitseviin potilaisiin nähden.

Euroopan unionin kansalaisten terveyden parhaan mahdollisen suojan takaamiseksi pyrimme varmistamaan, että elinsiirtoa varten luovutetut ihmiselimet ovat turvallisia ja hyvälaatuisia.

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta äänesti mietintöluonnoksesta 16. maaliskuuta, jolloin se hyväksyttiin selvällä ääntenenemmistöllä esittelijän antamien suositusten yhteydessä. Myöhemmin kävimme puheenjohtajavaltio Espanjan johdolla kolmet intensiiviset toimielinten väliset kolmikantaneuvottelut, joihin osallistuivat parlamentti, komissio ja neuvosto.

Haluan korostaa erityisesti seuraavia neuvottelujen kannalta keskeisiä seikkoja.

Ensinnäkin elinluovutukseen sovellettavia periaatteita.

Vapaaehtoiset luovutukset, joista ei makseta palkkiota, ovat keskeinen periaate, jota ei saa asettaa kyseenalaiseksi millään tavoin eikä missään tilanteessa. Luovutusten pyyteettömyydestä on pidettävä kiinni, jotta voidaan estää kaikenlainen kaupallistaminen tai luovuttajien voitontavoittelu. Eläville luovuttajille on samalla taattava paras mahdollinen suojelu. Tässä yhteydessä haluan mainita elävien luovuttajien elinluovutuksia koskevan aiheen herättämän vilkkaan keskustelun. Toisaalta eläviltä luovuttajilta saatavat luovutukset ovat edelleen kuoleman jälkeisiä elinluovutuksia täydentävä menetelmä, mutta toisaalta ne ovat myös huomattavia mahdollisuuksia tarjoava vaihtoehto.

Tarkoituksena ei tietenkään ole estää alalla tapahtuvaa kehitystä, mutta on huolehdittava siitä, että elävien luovuttajien, jotka eivät ole geneettisesti sukua vastaanottajalle tai kuulu hänen perheeseensä, tekemät elinluovutukset ovat aina vapaaehtoisia eikä niistä makseta palkkiota. Palkkiottomuuden periaatetta ei sovelleta niin kutsuttuihin korvauksiin, mikä tarkoittaa, että elävä luovuttaja voi saada elinluovutukseen liittyviä kustannuksia vastaavan korvauksen. Jäsenvaltioiden on kuitenkin määriteltävä korvausten myöntämiselle tarkat edellytykset, jotta voidaan välttää mahdollisten luovuttajien taloudelliset kannustimet tai heille koituva taloudellinen hyöty.

Muita merkittäviä periaatteisiin liittyviä seikkoja ovat muun muassa jakamisperusteet, sen varmistaminen, että henkilöltä ei irroteta elimiä ennen kuin hänet on virallisesti todettu kuolleeksi ja luovuttajan tietoon perustuva suostumus. Kannatimme näitä periaatteita säädöksen johdanto-osassa, niin kutsutuissa johdanto-osan kappaleissa.

Toinen periaate käsittää jäljitettävyyden, henkilötietojen suojan ja luottamuksellisuuden. Jäsenvaltioiden on varmistuttava siitä, että kaikki niiden alueella irrotetut, jaetut ja siirretyt elimet voidaan jäljittää luovuttajasta vastaanottajaan ja toisinpäin. Tällä käsitteellä on korvattu nimettömyyttä koskeva alkuperäinen ehdotus, joka vaarantaa menettelyn turvallisuuden. Henkilötietojen luottamuksellisuus on säilytettävä.

Kolmas periaate on elinten laatua ja turvallisuutta koskeva kehys. Ilmoitimme selkeän yksimielisesti, että jäsenvaltioiden on perustettava kansallinen kehys, jossa esitetään prosessin kaikki organisatoriset vaiheet elimen luovutuksesta sen siirtoon saakka. Jäsenvaltiot tiedottavat komissiolle asetuksen täytäntöönpanotoimista ja niiden yhteydessä saavutetuista tuloksista kolmen vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Toivomme huomattavaa edistymistä etenkin niissä maissa, joissa järjestelmä ei ole riittävän pitkälle kehittynyt ja jotka voivat lisätä merkittävästi elinsiirtojen määrää toteuttamalla asianmukaiset järjestelmään liittyvät toimenpiteet.

Haluan erityisesti korostaa elinsiirtojen koordinaattoreiden tai koordinointiryhmien roolia: niiden merkitys on kiistämätön. Se on osoittanut arvonsa monissa maissa, joissa toiminta sujuu kitkattomasti.

Haluan lopuksi mainita sellaiset kriteerit kuin keräämisen organisointi ja toteuttaminen, toimivaltaisten viranomaisten tehtävien määrittely, kolmansien maiden osallistuminen, siirtoelinten vaihtaminen kolmansien maiden kanssa ja menettelyn turvallisuus. Hyväksyimme Lissabonin sopimukseen perustuvien säännösten nojalla niin kutsutut delegoidut säädökset (päätän puheenvuoroni hetken kuluttua).

Haluan vielä korostaa, miten valtava merkitys on kansalaisten tietoisuuden lisäämisellä, ja siksi kehotan komissiota kannustamaan elinluovutusten edistämistä jäsenvaltioissa erityisohjelmien avulla. Haluan kiittää kaikkia, jotka myötävaikuttivat neuvottelujen onnistumiseen ja kiittää erityisesti puheenjohtajavaltio Espanjan tehokasta ja rakentavaa lähestymistapaa.

 
  
MPphoto
 

  Andrés Perelló Rodríguez, esittelijä.(ES) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri Jiménez García-Herrera, arvoisa komission jäsen, on kulunut 43 vuotta siitä, kun tohtori Christiaan Barnard lausui seuraavat sanat: "Jesus, dit kan werk" katsellessaan epäuskoisena juuri siirtämänsä sydämen sykkimistä. Lause on afrikaansia ja tarkoittaa: "Jestas, tämähän voi onnistua". Sen jälkeen käyttökelpoisia elimiä on yleisesti siirretty sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät niitä enää tarvitse, sellaisille, jotka tarvitsevat niitä säilyäkseen hengissä.

Pitää kuitenkin myös paikkansa, ettei tämä ole vielä poistanut 56 000 eurooppalaisen jonotuslistaa eikä estänyt sitä mahdollisuutta, että 12 noista ihmisistä kuolee tämän keskustelun loppuun mennessä, koska he eivät saa tarvitsemaansa elintä. Tässä on haastetta parlamentille, jonka on tässä täysistunnossa hyväksyttävä sekä direktiivi, josta Miroslav Mikolášik antoi erinomaisen selvityksen, että toimintasuunnitelma.

On selvää, että meidän on tarjottava Euroopan kansalaisille selkeitä ja tehokkaita tukiväyliä, ettei yksikään eurooppalainen kuole elinsiirtojärjestelmän ongelmista johtuvaan siirtoelinten puutteeseen.

Eurooppalaisten pidempi elinikä, liikenneonnettomuuksien määrän väheneminen ja tieteen kehitys ovat tietenkin arvokkaita asioita, mutta ne edellyttävät myös, että käytettävissä on enemmän elimiä, sillä niitä tarvitsevien ihmisten määrä kasvaa.

Kun eurooppalaisilta tiedustellaan halukkuutta elinluovutuksiin kanssaihmisten hengen pelastamiseksi, vastaus on voimakkaan myönteinen. Syy siihen, että tällä ei useinkaan ole suoraa vaikutusta kussakin maassa suoritettujen elinsiirtojen määrään on epäilemättä se, että meidän on kehitettävä elinsiirtojärjestelmän keskeisiä näkökohtia kuten koordinointia, tiedotusta, ammattilaisten koulutusta ja elinluovutuksia koskevaa valistusta.

Joistakin maista saadut esimerkit osoittavat, että koordinoinnin ja koulutuksen ollessa parhaalla mahdollisella tasolla elinsiirtojen määrä miljoonaa ihmistä kohti kasvaa. Jos sallitte, mainitsen esimerkkinä Espanjan, jossa perustettua mallia on käytettävä vertauskohtana.

Sen lisäksi, että direktiivin säännöksissä taataan elinsiirtojen turvallisuus ja laatu sekä eläviltä luovuttajilta saatavien elinluovutusten täydentävyys, maksuttomuus ja vapaaehtoisuus, toimintasuunnitelmassa on annettu suosituksia alalla toimivien jatkokoulutusvaatimuksista sekä kansalaisille annettavista elinluovutuksia koskevista tiedoista ja valistuksesta, joita ilman on vaikea työskennellä.

Kaikki tämä muodostaa perustan jäsenvaltioiden yhteisen, niin kutsutun yhdenmukaistetun eurooppalaisen elinsiirtojärjestelmän mahdollisimman tehokkaalle hyödyntämiselle, jotta saavutamme itsellemme asetetut tavoitteet. Tavoitteemme on yksinkertaisesti varmistaa, ettei yksikään eurooppalainen kuole sen takia, ettei hän järjestelmien keskeneräisyyden takia saa eloonjäämiseen tarvitsemaansa elintä.

Euroopassa ei 21. vuosisadalla voida sallia sitä, että siirtoelimiä menee hukkaan eikä niitä pystytä hyödyntämään toisten eurooppalaisten hyväksi riittämättömän koordinoinnin tai huippuunsa kehitettyjen järjestelmien puutteen takia. Nämä tavoitteet saavutetaan hyväksymällä direktiivi ja toimintasuunnitelma, mikä on kovan työn takana.

Haluan tässä yhteydessä korostaa sekä esittelijöiden – tässä tapauksessa Miroslav Mikolášikin – että varjoesittelijöiden osoittamaa yhteistyöhalukkuutta. Haluan myös korostaa, että puheenjohtajavaltio Espanja – edustajinaan Espanjan terveysministeriö ja Espanjan kansallisen elinsiirtojärjestön johtaja tohtori Rafael Matesanz – on merkittävästi vauhdittanut direktiiviä ja toimintasuunnitelmaa, sillä olemme voineet luottaa heihin joka hetki.

Haluan korostaa, että nämä uurastajat ansaitsevat kiitoksen työstään, ja pyydän teitä tekemään heille vastapalveluksen hyväksymällä yksimielisesti tämän mietinnön. Euroopan parlamentin jäsenenä olen kiitollinen tehdystä työstä ja eurooppalaisena olen kiitollinen näiden toimien toteuttamisesta niiden EU:n kansalaisten hengen pelastamiseksi, jotka saattavat koska tahansa olla sen tarpeessa.

 
  
MPphoto
 

  Trinidad Jiménez García-Herrera, neuvoston puheenjohtaja.(ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, olen iloinen parlamentin täysistunnossa käyttämästäni puheenvuorosta, jolla osallistun elinluovutuksia ja elinsiirtoja koskevaan keskusteluun.

Tämä on ehdottomasti tärkeä keskustelu ensinnäkin siksi, että sillä on suora vaikutus ihmisten elämään ja tuhansien eurooppalaisten terveyteen. Tässä yhteydessä haluan muistuttaa teille, että elinluovutusten ja elinsiirtojen viime vuosina jatkuvasti kasvaneesta määrästä huolimatta arviolta 56 000 potilasta Euroopan unionissa jonottaa nykyisin sopivaa siirtoelintä, ja monet heistä kuolevat ennen sen saamista.

Toiseksi tämä on tärkeä keskustelu, koska se antaa meille mahdollisuuden toteuttaa avokätisemmin yhteisvastuuta yhteiskunnassamme. Kerron teille esimerkin: nykyään Euroopan unionissa on 18 luovuttajaa jokaista miljoonaa asukasta kohti. Jos pystyisimme nostamaan tätä lukua suurimpien lukujen tasolle – Espanjassa 34 ja Portugalissa yli 30 – Euroopassa voitaisiin pelastaa 20 000 henkeä enemmän.

Samoin eläviltä luovuttajilta saatavien elinluovutusten lisääminen koko Euroopan unionissa Skandinavian maiden, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Alankomaiden tasolle vapauttaisi vuosittain 2 000 ihmistä enemmän dialyysihoidosta. Hyvät kuulijat, emme saa milloinkaan unohtaa, että ilman luovuttajia ei ole elinsiirtoja.

Tänä iltapäivänä käymämme keskustelu antaa meille mahdollisuuden tukea ratkaisevasti EU:n yhteisen strategian käynnistämistä maailman parhaan elinluovutus- ja elinsiirtojärjestelmän kehittämiseksi. Lisäksi äskettäin voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen 168 artikla antaa meille mahdollisuuden perustaa elinluovutus- ja elinsiirtoprosessin laatua ja turvallisuutta koskevat yhteiset puitteet.

Komissio on nyt tehnyt tästä asiasta kaksi merkittävää aloitetta, jotka esiteltiin vuonna 2008 ja joiden parissa neuvosto on yhdessä parlamentin kanssa työskennellyt ahkerasti ja innokkaasti viime kuukausina.

Ensimmäinen aloite on ehdotus direktiiviksi elinsiirtoa varten tarkoitettujen ihmiselinten laatu- ja turvallisuusvaatimuksista. Kuten totesin, direktiivissä vahvistetaan yhteiset lainsäädäntöpuitteet, joiden avulla on voitava vähentää määrättyjä riskejä siirtoelimien käyttöön perustuvan hoitoprosessin kaikissa vaiheissa elimen luovutuksesta sen siirtoon saakka. Tämä edellyttää elinten laadun turvallisuuden varmistamisesta mutta myös luovuttajien ja vastaanottajien suojelusta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten nimittämistä.

Toinen aloite on toimintasuunnitelma, jonka avulla tiivistetään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, jolla on kolmenlaisia tavoitteita: ensinnäkin siirtoelinten saatavuuden parantaminen, toiseksi elinsiirtojärjestelmän tehokkuuden ja saavutettavuuden parantaminen ja kolmanneksi laadun ja turvallisuuden parantaminen.

Hyvät kuulijat, nämä kaksi aloitetta muodostavat yhteiset puitteet, eurooppalaiset puitteet, joissa yhdistyvät paitsi parhaat yhteiset perustekijät myös parhaat organisatoriset ja hyvinvointia koskevat k